AVOINNA
SU-TI 03 asti
KE-LA 04 asti
Oho.
Oletko myymässä asuntoasi!
Katso mainoksemme
takasivulta
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Mikä välittäjä!
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
Kauppa käy.
Suositeltu ja hyväksi todettu
asuntomyyjä. Soita 050 511 4410.
Arja Oreschnikoff
Varatuomari
Tarjoa myyntiin!
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä Helmikuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista
toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti
(LKV)
MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229
WWW.STADINTAHTI.FI
LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas
arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi
Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 8-9 - 2015
PINTAREMONTIT:
46. vuosikerta - Nro 4
Tanssia ja liikuntaa
aikuisille!
maalaus, tapetointi, laminaatin asennus.
5?
Yli 15 vuoden kokemuksella.
Tällä kupongilla
yksi kokeilukäynti
viikkotunneilla 7.3. asti!
Kallion ja ympäristön alueella!
Myynti ja tiedustelut 0451870847
( tarjous ei koske tapahtumia )
www.etno?tness.com
Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki
www.kauppakassi.com
RUOKAOSTOKSET
KOTIOVELLE
WIRGINIA ON KALASTUSTARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE STADISSA,
VALLILASSA PAAVALINKIRKON VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ.
RAPALA
Puh. 040 717 7343
KALLIOLAN
K A N S A L A I S.
OPIST0
Kursseja moneen makuun
? ihan kotikulmillasi!
Kielistä kulttuuriin, raakaravinnosta fauvismiin,
jumpasta joogaan, kitaransoitosta valokuvaukseen ?
tutustu tarkemmin netissä tai nouda painettu ohjelma.
Kurssitiedot ja ilmoittautuminen:
www.kalliolankansalaisopisto.?
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, puh. 010 279 5080 ma ? to klo 10 ? 16
25?
SPORTSMAN?S SHORT
Suuren kaupan valikoima puhelinsoiton päässä
WWW.WIRGINIA.FI
STURENKATU 40
00550 HELSINKI
09-7537272
Runsaasti kauniita
kevätkukkia edullisesti
5-10 ?
ERITTÄIN KEVYT
LÄMPÖSAAPAS
IRTOVUORELLA
KALAMIEHEN ASIALLA
VUODESTA 1983!
WIRGINIA OY
KALASTUS
JA VAPAA AIKA
WWW.WIRGINIA.FI
Viipurin
Kukka
Viipurinkatu 1, puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-17
la 10-14, su 12-14
KALLIO LEHTI
2
Nro 4 ? Viikot 8-9
KOHTI KEVÄTTÄ JA UUTTA KOTIA!
Kova kysyntä alueen asunnoista. Pyydä meidät
arvioimaan ja myymään asuntosi, huippunopeasti
edustavilla valokuvilla. Käytä alueesi asiantuntijaa.
www.meidankotilkv.fi
Mikäli olet asuntosi myyntiaikeissa,
Soita 040-5258 738
TYYTYVÄISET ASIAKKAAT OVAT
MEILLE KUNNIA-ASIA.
Tulemme tekemään maksuttoman
hinta-arvion asunnostasi.
Lounas arkisin
klo 10.30-15.00
Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista
ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan yhden
suomalaisen/eurooppalaisen ruoan
Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä
perinteiset leikkeet ja pihvit.
Olemme avoinna
ke-la klo 04.00 asti.
Keskiviikosta lauantaihin
paikalla DJ klo 22 alkaen.
Pubin puolella pääset laulamaan karaokea.
Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT.
Lauantaisin tietovisa klo 20.00.
su
11-02
ma-ti 09-02
ke-la 09-04
8
70?
Tule
katsomaan
urheilua
jättiscreeniltä!
KESKIVIIKKOISIN
MUSIIKKITIETOVISA JA
TORSTAISIN NAULA
PÄÄHÄN
KLO 22-04
Karaoke
joka ilta
alkaen
klo 20.00
Kappaleita 5914.
Tervetuloa
katsomaan uusittu
pubin puoli!
Toivomme teidät myös tervetulleiksi:
KARKKIPÄIVILLE keskiviikkoisin
TÖRKYTORSTAIHIN torstaisin
Meillä on
Lataa sovellus
Mäkelänkatu 52
ja saat 10%
00510 Hki
Puh. 09-710 430 (ravintola)
alennuksen
www.mustaharka.fi Puh. 09-710 433 (tiedustelut ym)
Seuraava
Kallio Lehti
ilmestyy 4.3.
Aineistopäivä
torstai 26.2. klo 12.
KALLIO LEHTI
-kisastudio
Ravintola
MÄKIKUPLA
1 - 0 2 l a -s u 1 3 in n a
Avo
: a rk. 1
02 A- o i k
e
ud e
Stadin parhaat isot pizzat,
pastat, lasagnet.
Myös mukaan!
Tervetuloa!
t
Torkkelinkatu 2, 00500 HKI
P. 8253 1520, 8253 1521
TIETOKONEHUOLTO
Yritykseltämme löytyy monenlaisia
palveluja niin yksityishenkilöiden kuin
yritystenkin tarpeisiin, mm:
? Laitteiden asennuspalvelu
? Vikaselvitykset ja -arviot
? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille
? Virusten ja haitta? Tietojen palautus
ohjelmien poisto
? Vikaselvitykset
le
meil
e
l
u
T
in
n ku
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
enne ät
et
n
Avoinna arkisin 09:00 - 18:00
e
m
osi!
herm
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
GLOBAL GRAPH OY
Viikot 8-9
46. vuosikerta ? nro 4
ÂAjankohtaista
Lastensairaala
saa valtionavustusta
??Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut 15
miljoonan euron myöntämistä
uuden lastensairaalan rakentamiseen. Avustuksen maksaa
sosiaali- ja terveysministeriö.
Lastensairaalaa rakennuttava
Stiftelsen Nya Barnsjukhuset
Stöd -säätiö saa avustusta toteutuneita kustannuksia vastaan. Avustus maksetaan kahdessa erässä.
Helsinki-Tallinna tunnelin periaatteellinen poikkileikkaus ? ratatunneliputket ja huoltotunneli louhitaan peruskallioon. Tunneliputkien väliin louhitaan
yhdyskäytävät huoltoa ja pelastusreittejä varten. Kuva: Sweco Ympäristö Oy
Helsinki - Tallinna -tunneliyhteyden suunnittelu jatkuu
??Esiselvityksen tulokset puoltavat tarkemman selvityksen
teettämistä tunnelin rakentamisesta ja liikennöinnistä. Toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui
rautatietunneli, joka kytkeytyisi
nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika
kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on
myös Rail Balticin toteutuminen
ja sitä kautta nopea raideyhteys Eurooppaan.
Esiselvitys kartoitti kustannuksia ja teknisiä ratkaisuja??Helsinki-Tallinna-tunneliyhteyden
esiselvityksen tavoitteena oli
selvittää, onko kiinteä yhteys
teknisesti toteutettavissa sekä
tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys
teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin,onko täysimittaisen ennakkotutkimuksen teettäminen ja Helsingin ja
Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelun jatkaminen
perusteltua.
Esiselvitys on osa Viron Harjun maakunnan, Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin ja
Femern Belt Development Fundin yhteistä TALSINKIFIX-projektia, jonka rahoitus tulee osittain EUSBSR:n siemenrahoitusinstrumentin kautta. Harjun maakunnan maaherra julisti julkisen
hankintakilpailun koskien ulkoista asiantuntijuutta huhtikuussa
2014. Sopimuksen sai yhteistarjouksen tehneet Vealeidja OÜ
(osa Sweco groupia), Sweco Project AS ja Finantsakadeemia OÜ.
Helsingin ja Tallinnan välinen
kiinteä yhteys (fixed link) loisi
perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset
Suomen ja Viron kilpailukykyyn
ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henki-
lö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen
kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi
kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat.
Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi
on 2030 jälkeen. Kiinteä yhteys on toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke.
Tunnelin toteuttaminen vaatii
julkista tukea??Tunnelin ja sen
edellyttämien liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9?13
miljardia euroa ja lainan takaisinmaksuaika olisi 35?40 vuotta. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun perusteella tunnelista
saatavat tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan
investointikustannuksista. Julkista rahoitustukea (valtiot ja
EU) rakentamiselle tarvittaisiin
noin 40?50 prosenttia. Tunnelin
mahdollinen toteutus- ja rahoitusmalli voisi olla osakeyhtiöpohjainen.Samankaltaista mallia on sovellettu Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt
Fixed link -projektin kohdalla,
jossaEU-rahoitus on suuruudeltaan noin 40 prosenttia hankkeen toteuttamiskustannuksista.
Tunnelihanke ja Rail Baltic tukevat Helsinki-Tallinnan
kaksoiskaupunkia??Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan
Varsovaan suunnitteilla olevan
ratayhteyden,Rail Balticinja tunnelihankkeen toteutuminen tukisivat sekä Helsinki-Tallinnakaksoiskaupunkialueen kehittymistä että laajan työssäkäyntialueen muodostumista. Matkaaika Helsingistä Tallinnaan lyhentyy vision mukaan puoleen
tuntiin, joka vastaa nykyistä
matka-aikaa Hyvinkäältä ja Järvenpäästä Helsinkiin Suomessa tai Sauesta ja Kehrasta Tallinnaan Virossa. Rail Balticin
toteutumisen myötä matka-aika Tallinnasta Riikaan on alle
kaksi tuntia.
Suomesta ja Virosta muualle
Eurooppaan syntyvän liikenneyhteyden odotetaan pitkällä
aikavälillä lisäävän myös laivaliikenteen kasvua niin matkustajakuin tavaraliikenteenkin osalta.
Jatkosuunnittelun käynnistä-
minen vaatii organisoitumista??Esiselvityksessä kerättiin kokemuksia muista toteutetuista
tunnelihankkeista ja niiden organisointimalleista. Erityisesti
Fehmarn Belt Fixed Link -hankkeen kokemusten pohjalta syntyi esitys perustaa suomalaisvirolainen projektiorganisaatio
Helsinki-Tallinna-hankeen jatkosuunnittelua varten. Seuraava suunnitteluvaihe ja selvitysten laatiminen edellyttää aktiivista sidosryhmätoimintaa, hankeviestintää sekä mahdollisen
ulkopuolisen rahoituksen hakemista, jolloin suositeltavin
vaihtoehto on yhteistyössä toteutettu projekti, jolla on riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit.
Esiselvitys toteutettiin yhteistyönä ??Sekä Viron että Suomen liikenneviranomaiset tukivat selvityksen laatimista. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Swecon Suomen, Viron
ja Ruotsin toimistot sekä Kohateam Oy ja Finantsakadeemia OÜ.
Ateneum etsii
Sigrid af
Forsellesin ja
Hilda Flodinin
veistoksia
??Ateneumin taidemuseo on
kiinnostunut yksityishenkilöillä olevista Sigrid af Forsellesin
(1860-1935) ja Hilda Flodinin
(1877-1958) veistoksista. Ateneum järjestää vuonna 2016
kuvanveistäjä Auguste Rodinin
näyttelyn yhteistyössä Tukholman Nationalmuseum?in
kanssa.
Sekä af Forselles että Flodinin aloittivat taideopinnot
Suomen
taideyhdistyksen
piirustuskoulussa. Sittemmin
af Forselles avusti Rodinia
Calais?n porvareiden muistomerkin muovailussa 1880-luvun puolivälissä. Hilda Flodin
oli Rodinin oppilaana 19061909.
Sekä af Forsellesin että Flodinin veistosten omistajia pyydetään olemaan yhteydessä
Ateneumin taidemuseon amanuenssiin Anu Utriaiseen: anu.
utriainen@ateneum.fi, puh.
0294 500 200.
Teatteri Kalliossa kanteleen
uudet soundit ja Harmajan runot
??Teatteri Kallion yksi talven
tapauksia on 18.2. laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja
Maija Kauhasen Pinnalla ?konsertti. Kauhanen hakee musiikkiinsa vaikutteita vanhasta suomalaisesta ja karjalaisesta musiikkiperinteestä. Hänen erikoisalueensa on Saarijärven kantele
sekä lähes hävinnyt soittotyyli,
jossa kannelta soitetaan puisella tikulla. Sointimaailmaa täydentävät samanaikaisesti kanteleen kanssa soitetut lyömäsoittimet sekä laulu. Maija Kauhasen laulut kertovat mm. Intian
lapsimorsiamista, väkivaltaisesta parisuhteesta sekä rakkaasta
luopumisesta, ?mutta musiikkiin
mahtuu myös paljon iloa sekä
lohtua? .
25.2. esiintyvä Uinuva-trio on
laulaja-lauluntekijä Heta Keskinarkauksen luotsaama kokoonpano. Teatteri Kalliossa
tullaan kuulemaan ainutkertaisia akustisia trio-sovituksia yhtyeen uusista vielä julkaisemattomista kappaleista ja debyyttilevyn Saima Harmajan runoihin
sävelletyistä kappaleista.?Heta
Keskinarkaus muistetaan myös
Oulun kaupunginteatterin näytelmästä Poika Mancini. Tässä Kauko Röyhkän saman nimiseen romaniin perustuvassa
näytelmässä Keskinarkaus näytteli naispääosan Katjan roolin.
Maija Kauhasen laulut kertovat mm. Intian lapsimorsiamista, väkivaltaisesta
parisuhteesta sekä rakkaasta luopumisesta, ?mutta musiikkiin mahtuu
myös paljon iloa sekä lohtua?.
Maaliskuun ohjelmat aloittaa 4.3. Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentoilta. Illan aiheena Pyhän Birgitan
matkassa Roomasta Jerusalemiin. Rovasti, psykoterapeutti,
tietokirjailija Tapani Tukiainen
kertoo ja näyttää kuvia vaelluspatikoinnistaan Välimeren ympäristön pyhiinvaellusreiteillä,
joilla Tukiainen vaelsi useita
kuukausia.
Keskiviikkona 11.3. Teatteri
Kallion lavalle nousee syksyn
Kallio Kipinöi ?viikon yleisön
suosikeiksi noussut Schemakvartetti. Teatteri Kallion kon-
sertissa on luvassa muun muassa Bela Bartokin musiikkia.
Vuonna 2015 vietetään Bela
Bartokin juhlavuotta. Kvartetti
muodostuu huippumuusikoista, jotka soittavat muun muassa Radion Sinfoniaorkesterissa.
Tilaisuudet alkavat klo 19.
Poikkeuksena Uinuva, joka alkaa klo 19.30. Vapaa pääsy.
Teatteri Kallion kahvio avautuu
klo 18. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Keskiviikot järjestää Kallion Kulttuuriverkosto,
yhteistyössä Kallion seurakunnan aluediakoniatyön kanssa.
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
ÂYleisönosasto
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 4
Hylkääkö
kotikaupunkimme
Helsinki pian kivihiilen
V
uoden 2015 aikana kaupunginvaltuuston odotetaan
linjaavan, miten Helsinki
tuottaa seuraavina vuosikymmeninä tarvitsemansa energian.
Vuoden alussa yhtiöitettävän
Helsingin Energian (Helen)
tavoite on, että vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta olisi 20 prosenttia.
Vuonna 2050 kaupungin tulisi
olla kokonaan hiilivapaa.
Yksi ensimmäisistä askelmerkeistä asetetaan vuoden aikana,
kun päätetään, korvataanko pääasiassa kivihiiltä käyttävä Hanasaaren voimala uudella Vuosaaren biovoimalalla. Nyt kolmannes
Helenin energiantuotannosta on
peräisin kivihiilestä.
Miten tiukasti ja aktiivisesti
hiilestä halutaan eroon, tullaan
punnitsemaan melko pian. Joukko yritysjohtajia on jo vaatinut
Suomen luopumista kivihiilestä
vuoteen 2025 mennessä. Saa nähdä onnistutaanko ja miten siinä
tilanteessa käy energian hinnan.
Helsinki painii tällä hetkellä
energiantuottamisessa Euroopan
kehitysmaiden sarjassa. Syynä on
se, että Helsinki tuottaa energiastaan leijonan osan niin sanotulla
vanhanaikaisella hiilivoimalla.
Yhteiskunnalle sekä yrityselämälle ja varsinkin teollisuudelle
on lähes elintärkeää, että kustannustehokasta ja kohtuuhintaista
energiaa on saatavilla, niin etteivät investoinnit vaarannu. Vaarantua ei saa myöskään aktiivinen
tuotanto siinä vaiheessa, kun
tuotanto ja maailmanmarkkinat
alkavat jälleen vetää. -j.a.
Pyörätie Siltasaarenkadulle
??Mediassa on ollut runsaasti kirjoittelua pyätien
saamisesta Kurvista Hakaniemeen. On esitetty että
tavalla tai toisella Hämeentiehen saadaan ympättyä
pyöräilykaista. Siltasaarenkadun liikenteestä ei ole
puhuttu halaistua sanaa.
Tammikuussa 2012 tein
kunnallisaloitteen pyörätien
saamiseksi Siltasaarenkadulle välille Pitkäsilta - Ym-
pyrätalo. Sain vastauksen,
jossa luvattiin ko. pyörätie
vuonna 2015. - Olisi hyvä
tietää kaupungin suunnitelmista. Siis missä vaiheessa pyörätien toteuttaminen nyt on? Onko joku
viranomainen yleensä tietoinen asiasta?
Nyt jatkuu vaarallinen ja
villi tilanne, kun pyöräilijät
sukkuloivat jalkakäytävällä
ja uhkaavat ajaa jalankul-
Hyvä on tuhlata
toisten rahoja
??Helsingin johtotaso tuhlailee 100.000.000 kirjastoon ja samalla hetkellä
kehtaa väittää Pasilan pääkirjastoa kalliiksi!?
Vaikka kyseinen kirjasto on PALJON YLEMPÄ-
NÄ, Eikä kirjat ym. kastu, kun merenpinta nousee
yhä KIIHTYVÄLLÄ Tahdilla
napajäätiköiden sulaessa !
Lassi Tiittanen
Aina löytyy rikollisia
??Metro-Lehti
Perjantai
30.01(.2015) otsikolla: ?Tutkinta. Viestihuijarit saivat
puoli miljoonaa? osoittaa,
kuinka voidaan rahaa viedä, vaikka olisi kuinka tietokone-aika ja onhan se
selvää, että sellainen ihminen, kun ei todelliseen työhön pysty, niin hän käyttää
sitä vähää ymmärrystään rikollisuuteen!
Nro 4 ? Viikot 8-9
kijoiden päälle.
Sirkka Söderlund
Onneksi pääsin yksityissairaalaan kulutusluotolla
??Paperittomien terveydenhoidon lakisääteinen ehdotus eduskunnassamme
on aiheuttanut ristipaineita kansanedustajien keskuudessa.
Lakiehdotushan tukee ja
kannustaa matkustamaan
ja olemaan maassa, joka
lakisääteisesti turvaa heidän koko terveydenhoidon.
Ongelmaksi muodostuu
vain se, että näillä henkilöillä ei ole henkilötietoja tai he haluavat salata henkilötietonsa jostakin syystä, eli ovat ns.
paperittomia. Tämänkaltainen käyttäytyminen voi
hyvinkin olla pelkästää laskelmoivaa käyttäytymistä,
varsinkin kun suomalaista
terveydenhoitoa kehutaan
jopa maailman parhaaksi.
Meillä Suomessa on kahdenlaiset terveyspalvelut,
jotka ovat käyttäjilleen ilmaiset, eli hyvin ja tehokkaasti toimivat kunnalliset
terveyspalvelut. Kunnallisen terveyspalvelun toiminnassa on katvekohtia, jossa
potilasasiakas tuntee olon-
kasi olemasta ja Viroon alkoi suomalaisten matkailuryntäys, niin Virossa lehdet
kirjoittivat: ?porot saapuivat!?. Tällöin päätin, että ainakaan tämä poro ei koskaan astu Viron neitseelliselle maaperälle.
Ihmettelen sitä, jos matkustaa vapaan liikkuvuuden nimissä maasta toiseen,
niin pitäähän olla myös varallisuutta riittävästi vaikkapa omaan terveydenhoitoon
vieraassa maassa.
Tai sitten ne maassa pysyvästi asuvat henkilöt, jotka kutsuvat tai muuten haluavat huolehtia paperittomien ihmisten hyvinvoinnista, niin maksavat myös
heidän tarpeelliset terveydenhoidon kustannukset
yksityiselle terveydenhoidonpuolelle.
Näin pitäisi nykyaikaisten laupiaiden samarialaisten toimia, eikä edellyttää
sitä, että koko yhteiskunta
verorahoineen on heidän
tukenaan.
Paavo Haapalainen
Älypuhelin? Ennemminkin tyhmäpuhelin jos minulta kysytään
??MItä älykästä oikeastaan
on näissä nykypäivän puhelimessa missä pitää kokoajan kulkea kadullakin
nenä kiinni ruudussa. Minusta se näyttää tyhmältä!
Saanko lasin kohottaa?
Saanko lasin kohottaa,
saanko pullon samppanjaa?
Mä tahtoisin sammuttaa
tämän ikävän elämän.
Mä tahtoisin naurahtaa
tälle menolle maailman.
Tipatonta nyt vietetään
ja jano usein yllättää.
Saanko lasin kohottaa,
saanko pullon kuohuvaa?
Mä tahtoisin irroittaa,
mielikuvat tajuntaan.
Mä tahtoisin naurahtaa
sinisilmäisten maailmaa.
Kaikkeen sitä uskotaan
ja jano usein yllättää.
Saanko lasin kohottaa,
saanko pullon samppanjaa?
Tahdon maljan makeaa,
oikeaa huulten hunajaa.
Mä tahtoisin naurahtaa,
viattomuuden maailmaa.
Tipatonta nyt vietetään
ja jano usein yllättää.
Toivo Levanko
Lassi Tiittanen
Epäonnistuneet
suomalaiset EU:in
??Elinkeinoministeri Jan
Vapaavuori epäonnistui ensin kokoomuksen puheenjohtaja-vaaleissa ja paremmalta ei näytä suomalaisten
elinkeinonkaan kannalta,
kun kokoomus ei USKALLA
Ottaa niiltä yrittäjiltä rahoja takaisin, jotka ovat saaneet tukiaisia, mutta laittavat ihmisiä tahallaan ?kilometritaalle?!
sa vähemmän mukavaksi.
Tämä varmaankin on sitä
priorisointia!
Oma lähes 40 vuoden
teollisuudentyöntekijäuran
tehneenä ja nykyisenä eläkeläisenä, en ole onnistunut avaamaan riittävästi
kunnallisen terveydenhoidon lukkoja. Onhan myös
totta, että eihän me eläkeläiset olla enää mikään
mahdollisuus tulevassa modernissa Suomessa.
Onneksi
luottotietoni
ovat kunnossa ja näin pääsin yksityissairaalaan jalkaleikkaukseen ja samalla
vatsa-alueen kuvaukseen,
tekemälläni 4000 euron kulutusluotolla.
Mitä tulee matkusteluun
ja siirtymiseen maasta toiseen, niin itse en ole koskaan poistunut Suomen rajojen ulkopuolelle. Matkustelu kohdaltani on jo sinänsä ollut jokseenkin pois
suljettu vaihtoehto, pienten
työtulojen ja asuntovuokrani takia. Viron matkailuhan
on ollut ja on halpaa, mutta kun Neuvostoliitto lak-
On sanomattakin TÄYSIN
SELVÄÄ, Että suomalaisten
elintason ja ostovoiman vähennys heikentää liike-elämän kannattavuutta ja siten
vie maamme yhä SYVEMPÄÄN LAMAAN !
Kai on myös selvää miten
EU:n käy, kun omien valtioidensa ?mokaajat? sinne
laitetaan !
Lassi Tiittanen
Ei ennen vanhaan tarvittu
tällaisia hienouksia, riitti
kun soittamaan pystyi. Paitsi olisi se tietenkin aika kätevää jos pystyisi säätiedot
puhelimestaan katsomaan.
Kyllähän minä älypuhelimen ostaisin jos minulla
vain olisi siihen varaa.
Bo Hager
Steinerkouluissa
opetus on maksutonta
??Steinerkoulut ja opetukseen liittyvät maksut ovat
viime päivinä nousseet julkiseen keskusteluun (HS
8.2.2015). Suomen steinerkoulut ovat Valtioneuvostolta opetuksenjärjestämisluvan saaneita kouluja, jolloin ne kaikki saavat oppilaskohtaisen valtionosuuden ja niillä on
myös oikeus antaa todistuksia oppilaille. Steinerkoulut toteuttavat erityistehtävän mukaista pedagogiikkaa (steinerpedagogiikka) sekä noudattavat
Opetushallituksen asettamia opetussuunnitelman
perusteita ja Suomen lakeja ja asetuksia. Toisin
sanoen, vaikka steinerkoulut ovat yksityisten opetuksenjärjestäjien ylläpitämiä
kouluja, ovat ne vahvasti
sidoksissa julkiseen koululaitokseen.
Perusopetus on Suomessa ilmaista - eli siitä ei saa
koitua pakollisia kuluja oppilaalle eikä hänen huoltajilleen. Steinerkoulut saavat
rahaa valtiolta. Miksi ne sitten pyytävät avoimesti oppilaiden vanhemmilta tukimaksuja?
Se, että steinerkoulut voivat toimia valtion rahoitusosuuden turvin, takaavat
koulujen olevan oikeasti
vaihtoehto vanhemmille. Se
mahdollistaa, että vanhemmat voivat tehdä kouluvalintapäätöksen ilman talousvaikutusta. Steinerkoulujen eetoksessa tasa-arvo
nähdään tärkeänä ja yhteiskuntamme tukee tässä tasaarvon toteutumista.
Koulutoiminnan järjestäminen pelkillä valtionosuuksilla, ilman kunnan
rahoitusosuutta, on kuitenkin haasteellista. Valtionosuuksien turvin ei esimerkiksi rakenneta tai peruskorjata kouluja. Myös
siksi steinerkouluja ylläpitävät kannatusyhdistykset tekevät aktiivisesti varainhankintaa ja pyytävät
vanhemmilta tukea oppilaitokselle.
Vanhempien antama tuki
on aina vapaaehtoinen lahjoitus koululle. Steinerkouluihin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä sitä voi rajoittaa pakollisin jäsen- tai
oppilasmaksuin. Lahjoitusten on tultava aina vapaasta tahdosta.
Julkinen huomio näyttää nyt keskittyvän siihen,
että steinerkouluissa ei ole
osattu tarpeeksi selkeästi kertoa tukimaksujen vapaaehtoisuudesta. Steinerkasvatuksen liitto pitää tärkeänä, että koulut tarkistavat ohjeistuksensa ja käytäntönsä sekä saattavat ne
ajan tasalle.
Liitto myös painottaa, että
huoltajien kanssa tulee käydä avointa keskustelua siitä, mitä tarpeita heillä on
koulua kohtaan - ja siitä,
mitä koulu tarvitsee voidakseen toimia näiden tarpeiden mukaan.
Pia Pale
Toiminnanjohtaja
Steinerkasvatuksen liitto
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9? Nro 4
Maija Haaviston uusimman
teoksen julkistamistilaisuus
??Kallion kirjastossa, Viides lina 11, on lauantaina 21.2. kello 13?15 Maija
Haaviston uusimman teoksen ?Sisimmäinen? julkistamistilaisuus.
Kirjailijan haastattelijana toimii Myllylahti-kustantamon tiedottaja Taika
Dahlbom.
Yhdellä lauseella kuvattuna ?Sisimmäinen? teoksen
hahmoista ? oli kyseessä
ihminen tai eläin, kukaan
ei ole sitä miltä näyttää.
Maija Haaviston.
Esiteltävästä kirjailijasta:
Maija Haavisto (s. 1984) on
Amsterdamissa asuva lääketieteeseen erikoistunut kirjailija ja toimittaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt
neljä tietokirjaa, neljä pitkäaikaissairauksia käsittelevää romaania ja yksi lastenkirja. Häntä kiehtovat
erityisesti tarinat ja henkilöt, joista muuten ei ehkä
kirjoitettaisi. Maija on syntynyt Helsingissä ja asunut
lapsuutensa ja nuoruutensa Kalliossa.
ÂPuheenvuoro
Ei se pelaa, joka pelkää
??Me ihmiset olemme siksi paljon vauhkoja, että on
ollut tarpeellista luoda lukematon määrä sääntöjä ja
määräyksiä, enimmäkseen
kieltoja tosin. Mutta hyvä
niin. Vaikeampaa sitten on
lakiviidakossa kahlailu sellaisin askelin, että oikeudenmukaisuus toteutuisi.
Kun yhteen suuntaan kumartaa, väkisinkin toiseen
suuntaan pyllistää. Huviksi ja hyödyksi ansiokkaasti
toimiva Raha-automaattiyhdistyskin kumarsi lain kirjaimen suuntaan ja samalla pyllisti näkövammaisten
suuntaan. Vastuullisen toiminnan edelläkävijä päätti jättää Sokevakäsityön ja
sadat näkövammaiset oman
onnensa nojaan ja lopettaa avustamisen tykkänään.
Lehtitietojen mukaan näkövammaiset käsityöläiset
vääristävät kilpailua.
Sokeva-käsityö käsityöläisineen voi olla ylpeä ylivoi-
maisuudestaan. Pieni, avustusvaroin toimiva rottinkija harjatuotteiden valmistaja uhkaa suuria kaukomaiden halpatuojia.
Ansaitsisivat
mitalin!
Näen jo iltapäivälehden
lööpin silmissäni: Sokean
valmistama katuluuta lakaisi halpatuojan katuojaan.
Raha-automaattiyhdistys
on varmasti toiminut oikein
ja yrittänyt parastaan. Eikä
sekään väärin ole, jos avustusrahoja suunnataan peliriippuvuudesta kärsivien
auttamiseen. Omat jälkensä pitääkin korjata. Avustuksista päättävät miehet ja
naiset voivat nukkua yönsä
levollisina ja tuntea itsensä
lainkuuliaisiksi hyväntekijöiksi. Kiistämättä.
Syyttävää sormea ei voi
osoittaa mihinkään suuntaan. Korkeintaan voi päivitellä arkijärjen komeroon
jättämistä. Ja sitä, että hyvästä tahdosta huolimatta
Olli Sarpo.
joku aina kärsii. Eikä sekään taitavaa, mutta työtöntä näkövammaista lämmitä.
Olisikohan siinä mitään
järkeä, jos sääntökirjoja selailevat, palaveripullaa mussuttavat miehet ja naiset jalkautuisivat? Tulisivat sankoin joukoin ulos kokoushuoneistaan ja lähtisivät tutustumaan elävään, ihka oikeaan peliriippuvaiseen tai
näkövammaiseen? Kunhan
muistavat pukeutua lämpimästi ja varoa liukastumasta. Nyt on sellaiset kelit.
KOLUMNI
Edessä muutosten
vuodet
??Maailma ympärillämme
elää kiivaasti. Mediatodellisuus on niin lyhytsykkeistä ja nopeatempoista, että
isot, vakavat uutiset ja maailman huolet unohtuvat samaan tahtiin kuin hömppä
uutisetkin. Se on huono juttu, koska tympääntyminen
väkivaltaan tai terrorismiin
tarkoittaa kärsivien ihmisten unohtamista. Se on osa
ihmisarvon loukkauksia.
Mutta maailma elää muutoksessa ? hyvässä ja pahassa. Toivon kuitenkin,
että jaksamme pitää toivoa yllä ja tehdä sen eteen
oman pienen osuutemme.
Suuriin, maailman laajuisiin asioihin vaikuttamisessa yksittäisen kansalaisen
mahdollisuudet ovat rajalliset. Mutta meillä on tänä
keväänä mahdollisuus valita edustajamme tekemään
sitä työtä. Huhtikuun eduskuntavaalit tulevat olemaan
pitkästä aikaa mielenkiintoiset ja tärkeät. Valittava
eduskunta tulee olemaan
paljon vartija. Eniten odotamme maan talouden, työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvua. Nopeita
ratkaisuja ei liene olemassa,
mutta niukkuuden jakamisen oikeudenmukaisuutta
voimme oikeutetusti odottaa. Toivon, että valitsemme viisaita ja eduskuntatyölle antautuvia edustajia.
Vaikeat ajat vaativat rohkeita ja osaavia päättäjiä.
Eduskunnan kokoonpano
muuttunee todennäköisesti kovasti.
Kotikunnassamme elämme myös muutosten aikaa
Katukylttien
työläissiluetit
Palkittu teoskokonaisuus
koostuu lähes kuudestakymmenestä siluettikuvasta, jotka esittävät työläishahmoja työkaluineen. Teoskokonaisuus levittäytyy
ympäri Helsingin Herttoniemen yritys- ja teollisuusaluetta, jossa on paljon erilaisia ammattiin viittavia kadunnimiä. Jokainen hahmo
?kuvittaa? leikillisesti sen
alla olevaa kadunnimikylttiä: esimerkiksi Sahaajankadun kyltin yläpuolella on
suurta sahaa pitelevä hahmo. Siluettien koko (korkeus noin 25 cm) on suhteu-
tettu katukylttien kokoon.
Herttoniemen duunarit
on Helsingin taidemuseon
vuonna 2014 tilaama teoskokonaisuus. Sen syntyhistoria liittyy taidemuseon jo
vuonna 2008 aloittamaan
hankkeeseen, jossa taiteilijat saavat ideoida teoksen
itse valitsemaansa paikkaan
? Valitsimme Herttoniemen teollisuusalueen teoksen sijoituspaikaksi, koska
alue ei ole ilmeisin paikka
taiteelle, taiteilijakaksikko
Hynninen ja Saarinen kertovat teoksen taustasta.
Kokonaisuus
täydentää
Työkaluineen Herttoniemen duunarit viittaa Helsingin yhden vanhan teollisuusalueen historiaan. Alueella on paljon ammatteihin viittaavia kadunnimiä:
hiljakseen hiipuvat ammatit ja niille tyypilliset työvälineet ovat saaneet pieniä
muistomerkkejä. Kokonaisuus on sidottu vähäeleisesti osaksi olemassa olevaa ympäristöä.
Ympäristötaiteen säätiö
perustelee valintaansa kunniakirjan saajasta näin:
Herttoniemen
duunarit osoittaa erinomaisesti, että myös pienikokoinen ja toteutukseltaan kevyt ympäristötaideteos voi
tehdä suuren vaikutuksen
rakennetussa ympäristössä. Paikkaa ja sen historiaa
ymmärtävä teos on lisäksi
hengeltään hauska. Sarjakuvamaiset hahmot liioitel-
tai ainakin siihen valmistautumista. Suurin syy on
tuleva sote-uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnollinen uudistus koskee jokaista kuntaa. Itse palvelujen tarjoaminen säilyy suurin piirtein
nykyisissä puitteissa, mutta hallinnon rakenteet ryskyvät. Päätöksenteko karkaa selvästi kauemmaksi
tavallisista kansalaisista. Se
on uudistuksen merkittävä heikkous, ellei siihen
saada selkeitä korjauksia
eduskunta käsittelyn aikana. Nyt sote-lautakunnan
jäsenet ja kaupunginvaltuutetut ovat kaikesta huolimatta lähellä kaupunkilaisia. Päättäjille voi lähettää sähköpostia tai tulla tapaamaan Hakaniemen torille tai muualle. Palaute
on välitöntä - valitsijat ja
valitut voivat ottaa yhteen
kasvokkain. Jatkossa tämä
on nykyistä välillisempää,
etenkään, kun emme vielä
tiedä, miten tuottajaorganisaatiot organisoituvat ja
onko niiden johdossa poliittisia päättäjiä.
Tänä vuonna sote-lautakunnassa tulemme käymään läpi sote-palvelujen
kokonaisuutta, millaisia
palveluja tarjoamme kaupunkilaisille? Mitkä ovat
ns. lakisääteisiä ja mitkä
ovat kaupungin itsensä
päättämiä ja miten palvelujen kustannukset poikkeavat pääkaupunkiseudun isojen kuntien kesken? Ja onko meillä oppimista toistemme käytännöistä? Tämä selvitystyö
Maija Anttila.
pohjustaa tulevan eteläisen
sote-alueen perustamista ja
siihen liittyvää järjestäjän
vastuuta. Sote-palvelujen
siirtyminen isoon tuottajaorganisaatioon tulee vaikuttamaan koko kaupungin
hallinnon rakenteisiin. Yli
17 000 työntekijän ym. toimintojen siirtyminen kaupungin palkkalistoilta toiseen kuntayhtymän tuottajaorganisaatioon supistaa
kaupungin hallintoa, ehkä
enemmän kuin kukaan tällä hetkellä osaa edes kuvitella.
Jäljelle jäänyttä kaupungin hallintoa ja palvelutoimintaa tullaan myös mylläämään tämän uudistuksen seurauksena kohtuullisen paljon. Kaikkeen tähän
uudistamistyöhön tarvitaan
suurta viisautta ja tulevaisuuden uskoa ja innovatiivista eteenpäin katsomista.
On ajateltava, että muutos
on mahdollisuus ja tehtävä
sote-uudistuksestakin paras
mahdollinen.
Henkilökohtaisesti olen
aina pitänyt isojen asioiden
käsittelystä ja muutoksista, koska näen niissä aina
mahdollisuuden parantaa
maailmaa. Mutta kaikkeen
tähän tarvitsemme myös
yhteistä keskustelua. Tulkaa mukaan!
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
sote-lautakunnan
puheenjohtaja
www. maijaanttila.net
Uusi elokuvateatteri
avaa ovensa Helsingin
Arabianrannassa
Herttoniemen duunarit on
vuoden 2014 ympäristötaideteos
??Vuoden ympäristötaideteos ?kunniakirjan 2014
saavat kuvataiteilijat Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville
Saarinen teoksestaan Herttoniemen duunarit. Kunniakirjan jakotilaisuus on
Helsingissä keskiviikkona
11.2.2015.
Ympäristötaiteen
säätiö valitsee vuosittain Suomessa toteutetun taideteoksen tai teoskokonaisuuden vuoden ympäristötaideteokseksi. Kunniakirjalla säätiö nostaa esiin ympäristötaiteen erilaisia muotoja ja mahdollisuuksia sekä
kiittää ja kannustaa ympäristötaideteosten tekijöitä
ja tilaajia
5
tuine työkaluineen onnistuvat hienovaraisella huumorilla tuomaan iloisuutta arkeen. Pieni voi olla suurta.
??Helsingin Arabianrantaan
avataan 21.2. uusi elokuvateatteri, Kino Sheryl. ?Kyseessä on harvinaislaatuinen tapahtuma, onhan Kino
Sheryl ensimmäinen uusi
elokuvateatteri Helsingissä
viimeisen viidentoista vuoden aikana?, toteaa teatterin toimitusjohtaja Ilmari Arnkil.
Avajaisjuhlia vietetään
keskiviikkona 25.2. kun
Kino Sherylin vieraaksi saapuu ohjaaja Roy Andersson.
Maailmankuulun ruotsalaisohjaajan elokuva Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien nähdään ennakkoon Kino Sherylissä kyseisenä päivänä kutsuvierasnäytöksessä.
Teatterin ohjelmistossa
nähdäänkin suursuosikkien lisäksi vaihtoehtoisempia art house -elokuvia. Tämän lisäksi Kino Sheryl tar-
joaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä katsomaan
samassa talossa toimivan
Aalto-yliopiston Elokuvataiteen laitoksen tuotantoa.
Elokuvateatterin kantavana ajatuksena on tehdä
asiat omalla, raikkaalla tavallaan. ?Kino Sheryl on
enemmän kuin elokuvateatteri. Monipuolisen elokuvaohjelmiston lisäksi tarjoamme uudenlaisia näytöskonsepteja, leffaklubeja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ohjelmistoon?, täsmentää Kino Sherylin hallituksen puheenjohtaja Julia Elomäki.
Teatterin näytökset alkavat pyörimään lauantaista
21.2.2015 alkaen osoitteessa Hämeentie 135 C. Avajaisviikon ohjelma päivittyy lähipäivinä elokuvateatterin nettisivuille.
Koillisen kantakaupungin kadunhoidon vastuut muuttuvat
??Pasilan, Kumpulan, Toukolan ja Vanhankaupungin
alueilla on tarkoitus siirtyä
lokakuun alussa kadunhoidossa ns. kokonaisvastuuhoitoon.
Tämä tarkoittaa, että kiinteistöille kunnossapitolain
mukaan kuuluvat katujen
puhtaanapito- ja talvikunnossapitovelvollisuudet siirretään kaupungin vastuulle.
Aikaisemmin kokonaisvastuuhoito on ollut käytössä kantakaupungin ulkopuolella.
Vuonna 2012 kaupunginhallitus päätti, että ko-
konaisvastuuhoitoon siirrytään vaiheittain myös kantakaupungissa. Tavoitteena
on, että koko kaupunki on
kokonaisvastuuhoidon piirissä vuonna 2020.
Koillista kantakaupunkia
koskevasta muutoksesta on
laadittu päätösehdotus, jo-
hon voi tutustua ja josta voi
tehdä muistutuksia 9.2.?
23.2.2015 kaupungintalon
kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13), rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) ja
osoitteessa www.hkr.hel.
fi/suunnitelmat
KALLIO LEHTI
6
Nro 4 ? Viikot 8-9
Päivyri
Nimipäivät:
ikuu
Helm
Viikko 8
Ma 16.2. Kai
Ti 17.2. Laskiaistiistai Väinö, Rita
Ke 18.2. Kaino
To 19.2. Eija
Pe 20.2. Heli, Heljä, Helinä
La 21.2. Keijo
Su 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda
Viikko 9
Ma 23.2. Aslak
Ti 24.2. Matti, Matias
Ke 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa
To 26.2. Nestori
Pe 27.2. Torsti
La 28.2. Kalevalan päivä. Onni
Su 1.3. Alpo, Alpi, Alvi
Viikon mietelause:
Vanha pää
nuorilla hartioilla.
Englantilainen sanonta
Kohtalo ? Vaellus ? Uusi aika: koko tarina kolmessa periodissa:
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9-14, ke klo 12-17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma, ti,
to klo 9-10, ke klo 12-13, p.
09 2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna
ma-pe klo 7-21, la-su klo
9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous,
klo 16 päivän raamatunluku,
klo 18 Ehtoollinen. La klo 9
aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19.
To 19.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Tuppukylästä suurkaupungiksi. Stadin
kundi, kehittämispäällikkö
Esko Vepsä muistelee elämää Sörkassa. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen.
Klo 17 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn ohjaa Pekka
Y. Hiltunen. Klo 18 Kivimessu. Partti, Niskala. Avoimet
kuoro- ja bänditreenit klo
17 alkaen. Teejatkot.
Pe 20.2. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. klo 18
Konsertti. Glinkan poikakuoro, Pietari
Su 22.2. klo 10 Messu.
Männistö, Kotakorpi, Helin, Niskala, Oksanen, avustaja Kristiina Hehku. Kirkkokahvit. Klo 14 Klavikordikonsertti. Maritta Heliö,
Heli Kantola, Eija Virtanen ja
Ulla Wirtanen. William Byrdin, Herbert Howellsin, C.
P. E. Bachin ja J. S. Bachin
musiikkia. Vapaa pääsy, yhteistyössä Suomen Klavikordiseuran kanssa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Sanaa
ja rukousta, rukouspalvelua. Hurmerinta, Kaisa Valve, Seppo J. Järvinen. Tarja
Ikäheimonen kertoo Afghanistanin vaiheistaan.
Ti 24.2. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Yläkamari.
Hurmerinta. Klo 18 Opiskelijamessu.
Ke 25.2. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa.
Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Kotakorpi, lauluryhmä
Anima mea, joht. HilkkaLiisa Vuori.
To 26.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Yksinäisyyden kohtaaminen omassa ja
toisten elämässä. Olli Valtonen, HelsinkiMission toiminnanjohtaja, puhuu aikamme
kansansairaudesta. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn ohjaa
Pekka Y. Hiltunen. Klo 18
Kivimessu.
Toiviainen, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit
klo 17 alkaen. Teejatkot.
Pe 27.2. Poliittista puhetta Kallion kirkossa: Armolliseksi lähimmäiseksi - Paastonajan työväen
kirkkoilta. Klo 18 arki-illan ehtoollinen, rovasti Veli-Matti Hynninen. Klo 18.30
kirkkokahvit
Kappelisalissa. Klo 19 Iltajuhla. Puhujina toimittaja
Ulpu Iivari, rovasti Paavo Salakka ja kirkkoherra Teemu
Laajasalo. Helsingin naispoliisilaulajat. Järj. Helsingin Krist.sd. yhdistys, Helsingin sd.piiri.
La 28.2. klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kon-
templatiivinen messu. Mahdollisuus
hiljentymiseen ja rippiin
klo 18 alkaen. Teejatkot.
Su 1.3. klo 10 Messu.
Mattsson, Partti, van Santen,
Oksanen, Pyylampi, Jouko
Harjanne, trumpetti, avustaja Pia Pihlaja. Kirkkokahvit.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340
3680. Avoinna ma, ti, to,
pe klo 10-15, ke klo 12-15.
Punttisali auki ma, ti, to, pe
klo 10-15 ja ke 12-15
La 21.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e,
lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.
com, 0503639575. Brunssi
tukee KUA:a.
Su 22.2. klo 16 Messu.
Männistö, Kotakorpi, Oksanen, Päivi Tiitu. Kirkkokahvit.
Ma 23.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä.
Ti 24.2. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo
11.30-12.30 ruokailu, klo
13-15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10-12, Muskarit
klo 10 ja 10.30.
La 28.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e,
lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.
com, 0503639575. Brunssi
tukee KUA:a. Klo 17 Sateenkaarimessu, saarna Marjaana Toiviainen.
Kansainvälinen toiminta
Alppilan kirkolla
Ti 24.2. klo 15 Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Klo 18 Viron
itsenäisyyspäivän konsertti,
esiintyjänä lauluyhtye Maneo. Vapaa pääsy.
Seurakuntakoti
Siltasaarenk. 28
To 19.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.
La 21.2. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta.
To 26.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.
Teatteri Kallio
Siltasaarenk. 28
25.2. klo 19.30 Kulttuurikeskiviikko: Uinuva-yhtye
esittää Saima Harmajan runoihin sävellettyä musiikkia.
Kahvila klo 18 alk.
Muut tapahtumat
Ke 25.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk.7-9. Klo 18 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Miten lähestyä ihmisiä?
Etelä-Afrikassa kehitetty
L-10-T on Luukkaan evankeliumin 10. lukuun perustuva uusi ja innostava tapa
elää kristittynä arjen keskellä. Koulutus sopii varhaisnuorista senioreihin saakka. Kokoontumisia kuusi,
24.3. alkaen, klo 18 Kallion
kirkko, Vihreä sali, paloaseman puolen sivuovi/summeri. Ilmoittautuminen pe
20.3. mennessä. Osallistumismaksu tarjoilusta ja materiaalista 15 euroa. Kouluttajana kurssilla toimii Kansan Raamattuseuran Helsingin kaupunkityöntekijä Päivi Peittola, avustajana Seija
Eerola ja Eeva-Liisa Hurmerinta. Lisätietoja eeva-liisa.
hurmerinta@evl.fi ja p. 09
2340 3624.
Helsinginkadun
Filharmonikot 70 vuotta
??Työväenopiston sinfoniaorkesterin Helsinginkadun
Filharmonikkojen 70 v. juhlavuosi käynnistyy helmikuun talvikonserteilla opistotalon juhlasalissa torstaina 12.2. kello 19 ja heti
perään perjantaina 13.2.
Kanneltalossa klo 19. Juhlavuoden konserttiohjelmisto kertoo kuulijalleen koko
orkesterin tarinan: pitkän
ja vaihderikkaan vaelluksen kohtalon hetkistä kohti uutta aikaa.
Kohtalo. Talvikonserttien
teema ?Kohtalo? kertoo musiikin kielellä koko orkesterin alkutaipaleesta ja hetkittäisistä koko olemassa olon
taisteluista, kohti uutta ja
parempaa huomista. Konsertti aloitetaan viettelevän,
paheellisen Mozartin Così
fan tutte, ?koska kaikki sitä
tekevät? -oopperan alkusoitolla, josta liu?utaan virolaissäveltäjä Eduard Tubinin melankoliseen konserttoon, jossa solistina kuullaan harvinaisesti kontrabasso. Teoksen solisti Iikka Järvi on ?lainassa? Turun kaupunginorkesterista
vain tämän kahden konsertin ajan.
Pääteoksena
kuullaan
ehkä kaikkien aikojen tunnetuin orkesteriteos Beethovenin (5. c-molli, op. 67)
?Kohtalonsinfonia?. Kohtalonsinfonian orkesterin paikat antavat musiikille mahdollisuuden vyöryä yli kuulijan. ? Pitäkää siis penkistä
kiinni, valmistautukaa syviin vesiin ja hypnotisoitukaa hetkeen.
Vaellus. Keväällä kuultavien
kevätkonserttien
teema ?Vaellus? aloitetaan gastronomian termein kepeällä ?keittiön
tervehdyksellä? Debussyn
Printemps:llä,
Keväällä.
Hetkittäisestä melankoliasta, ?haavojen parantumisesta? ja pitkästä taipaleesta kohti parempaa huomista kertovat niin ikään
keväällä kuultavat Mahlerin Vaeltavan kisällin laulu sekä Wagnerin Parsifalooppera. Keväällä solistina kuullaan oopperalaulaja, baritoni Valtteri Torikka. Mielenkiinnolla jäädään
odottamaan miten 4,5 tuntinen Parsifal kiteytetään
kolmeen varttiin.
Uusi aika. Juhlavuoden
kattauksen pääruokana kajahtaa syksyllä uusi uljas
aika. Syysperiodi käynnistetään tilausteoksella suurelle orkesterille nuorelta
säveltäjältä Kalle Vainiolta.
Teos saa kantaesityksensä
syyskonserteissa sekä Valtakunnallisilla musiikkipedagogian päivillä marraskuussa. Teos tulee olemaan Filharmonikkojen kaikkien aikojen laajimmalla kokoonpanolla toteutettava teos,
Helsinginkadun Filharmonikot talvikonsertit 12.2. ja
13.2. Kapellimestari VeliAntti Koivuranta.
joka hioo esiin orkesterin
ilmaisun monipuoliset mahdollisuudet.
Syksyllä solistina esiintyy
harpputaiteilija Lily-Marlene
Puusepp, jonka esittämänä
kuullaan Einojuhani Rautavaaran lyyrinen harppukonsertto. Syyskonserttien juhlavana päätöksenä tullaan
kuulemaan Sibeliuksen 5.
sinfonia, joka jatkaa Filharmonikkojen Sibelius-sinfonioiden sarjaa ja kunnioittaa omalta osaltaan Sibelius 150 vuotta -juhlavuotta.
Parhautta. Mikä sitten tekee Filharmonikoista niin
toimivan kattauksen? Fine
dining termein: hyvät raaka-aineet ja loistavat kokit.
Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan toiminnan suurin
haaste lienee aika. Toisin
kuin normaalit, kaksi periodia vuodessa läpikäyvät
klassiset orkesterit, Filharmonikot vetävät kolme periodia vuodessa sekä keikat
päälle. Jokaiseen periodiin
perehdytään hieman erilaisella kaavalla, riippuen
ohjelmiston pedagogisista
haasteista.
Olennainen osa orkesterityöskentelyä ovat sektioharjoitukset, jossa jouset,
vasket ja muut vahvat ryhmät harjoittelevat äänijohtajien opastuksella myös
omissa ryhmissä, yhteisharjoitusten lisäksi. ? Työpäivän päälle harjoituskertaa ei vain ole järkeä pitää
loputtoman pitkänä. Jossain
vaiheessa vain yksinkertaisesti keskittyminen herpaantuu tai sormet kangistuu ja soiton laatu heikkenee. Sopiva harjoituskerta iltaisin on taukoineen
maksimissaan noin 4 tuntia, kertoo kapellimestari
Veli-Antti Koivuranta. Yhteiset harjoitusviikonloput
ennen konsertteja, ovatkin
soiton laadulle ratkaisevan
tärkeitä, jolloin harjoitukset
venyvät aamusta alkuiltaan.
Niin tai näin, on käsittämätöntä miten näillä harjoitusmäärillä soittajat pystyvät vetämään läpi massiivisia kokonaisuuksia kuten
Beethovenin 9. tai vaikkapa
Verdin ja Dvoákin Requiemit ? Kyllä sitä joskus pitääkin miettiä, että meneeköhän tämä läpi, taipuukohan ne tähän? ? ja yleensä
kyllä ne kummasti lopulta
taipuu, vastaa Koivuranta.
Kun tauotkin soi. ? Parhautta on ne huippuhetket
kun näkee ja kuulee soittajien huikean venymisen
harjoituksista konsertteihin.
Vuosien varrella maagisia
huippuhetkiä on tietysti
aina ollut kuoroyhteistyökonsertit mutta ennen kaikkea ne pienet hetket, jolloin tuntuu, että koko orkesteri on näpeissä, yhteys
on vahva, ja se kun kuulee
miten toinen reagoi minimalistisen pieniinkin eleisiin. Ja se, kun sekä soitta-
jat että yleisö ovat hypnotisoituneita musiikkiin, kun
kuuluu vain muusikoiden
rauhallisia hengityksiä, yleisö on hiiren hiljaa ? ja tauotkin soi. Niitä hetkiä varten tätä työtä tekee ja niitä muistelee lämmöllä, kuvailee Koivuranta. ? Tällaisia hetkiä on ollut tänäkin
vuonna: esimerkiksi Työväenopiston 100-vuotisjuhlakonserteissa, Sibeliuksen
4. sinfonian III osa: hetki
oli vaikuttava niin soittajille kuin yleisölle.
Ilman opiskelijoita ei olisi koko showta. ? Pedagogina kaikkein hienointa on
kuitenkin ne arjen pienet
huippuhetket, kun soittaja
omaksuu ja oppii. Sitä ei
koskaan muista tarpeeksi
huomioida ja kiittää. Orkesteri on myös erittäin sitoutunut ja läsnäoloprosentti on harjoituksissa erittäin
korkea. Soittajat myös reagoivat pedagogisiin ongelmiin välittömästi tai ainakin mahdollisimman pian.
? On fantastista, että porukka jaksaa tulla tänne viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen opettajan haukuttavaksi ja vielä maksaakin
siitä, virnuilee Koivuranta.
Wanted: Alttoviulu. Koivurannan aikana (2003 ?)
orkesteri on laajentunut
15-henkisestä poppoosta yli
65-henkiseksi järkäleeksi.
Kallion Opistotalon juhlasalissa alkaa hieman tulla
leveys vastaan ja Kanneltalossa syvyys, mutta silti olisi haussa lisää soittajia: ? Ainakin alttoviuluja.
Myös viuluihin ja kontrabassoon on tilaa, summaa
Koivuranta toivelistaansa.
Yleensä syksyisin otetaan
puolen tusinaa uutta jäsentä ja periodien välissäkin
muutamia.
Kaksi tehtävää. ? Näen,
että koko toiminnalla on
kaksi tehtävää: Aikuiskasvatus ja yleisökasvatus. Aikuiskasvatus kulminoituu
opiskelijoihin, heidän oppimiseen, sinfoniaorkesterissa
työskentelyyn ja vaativien
teoksien opiskeluun. Konserttien kautta taas toteutuu yleisökasvatus. Konserttien tehtävä on paitsi antaa
ja jakaa elämyksiä muillekin ihmisille, myös ihmisten ja eri ikäryhmien valistaminen ja tutustuttaminen
klassisen musiikin ehtymättömään aarreaittaan.
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9? Nro 4
Helsingin kesätyöhaku alkaa
??Helsingin kaupunki tarjoaa monipuolisia kesätyömahdollisuuksia. Tulevana
kesänä palkataan noin 4
000 kesätyöntekijää ja kesäsijaista erilaisiin tehtäviin.
Haku alkaa 9.2.2015 ja jatkuu pitkin kevättä.
Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin, kirjastovirkailijoiksi ja
liikuntapaikkojen hoitotehtäviin. Opiskelijoita ja ammattilaisia kaupunki tarvitsee erityisesti teknisen alan
tehtäviin ja sosiaali- ja terveysvirastoon vuosilomansijaisiksi.
Onko Lappi tänään
auki? Helsinki Helpit
pääsevät yllättävien
tilanteiden eteen
Suosituimpien kesätöiden joukossa on Helsinki Help -matkailuneuvojat. Tänä vuonna palkataan
26 Helsinki Helpiä opasta-
maan matkailijoita kesäisen
Helsingin kaduilla. Helppejä rekrytoidaan 2.2.?1.3.
?Työ on mielenkiintoista, sillä jokainen päivä on
erilainen. Kekseliäisyydestä on apua, kun autamme
yksilöllisesti jokaista matkailijaa löytämään parhaat
kohteet ja tunnelmat Helsingissä?, kertoo matkailuneuvonnan asiakaspalvelupäällikkö Sanna Salonen.
Kaupungille pääsee
töihin ilman
työkokemustakin
Reilu tuhat kaupungin
kesätyöpaikkaa on suunnattu nuorille. Hakuaika nuorten kesätöihin on
9.?20.3.2015. Tällöin ovat
haussa
16?17-vuotiaille
suunnatut kesätyöt sekä
16?20-vuotiaille suunnatut
Siisti kesä -hankkeen työpaikat. Molempiin otetaan
sekä nuoria, joilla ei ole aiempaa työkokemusta sekä
nuoria, joilla on jo aiempaa
työkokemusta. Siisti kesä
-hankkeen työntekijät pitävät puistot, aukiot, kadunvarret sekä liikunta- ja
uimapaikat siisteinä.
Suosituimpia
markkinointiassistentti,
lähettämövirkailija,
kahviotyöntekijä
Vuonna 2014 nuorten kesätyöhaussa eniten hakemuksia tuli kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikön kesäassistentin sekä lähettämövirkailijan tehtäviin. Muita suosittuja tehtäviä olivat kaupunginkanslian toimistoapulaisen, nuorisoasiankeskuksen
kahviotyöntekijän ja pelastuslaitoksen asentajaharjoittelijan tehtävät.
Kaupungin kesätyöpaikat ovat 9.2. alkaen osoitteessa www.helsinkirekry.
fi. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia
paikkoja tulee hakuun kevään mittaan.
Kirkkoon kuuluu neljä
miljoonaa suomalaista
??Tarkistettujen seurakuntien väestötilastojen mukaan 73,7 prosenttia suomalaisista kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon vuoden 2014 lopussa. Seurakuntien väkiluku oli 4 034
235 henkilöä. Kirkkoon liittyi 15 701 henkilöä, mikä
on kaikkien aikojen suurin luku.
Seurakunnat kastoivat 41
340 lasta. Kastettujen osuus
syntyneistä oli 72,4 prosenttia. Vuonna 2013 kastettiin 75,2 prosenttia syntyneistä lapsista.
Kirkosta erosi lopullisten
tietojen mukaan 78 300 jäsentä. Vilkkainta eroaminen
oli Helsingin, Espoon ja
Tampereen hiippakunnissa
ja vähiten vilkasta Porvoon
ja Lapuan hiippakunnissa.
Kirkosta eronneisiin sisältyvät nyt myös ne 31.12.2014
tapahtuneet kirkosta eroamiset, joita ei vuodenvaihteen ennakkotiedoissa ollut
vielä ehditty kirjata.
Kirkollisia vihkimisiä toimitettiin vuonna 2014 yhteensä 11 713 ja avioliittojen siunauksia 831. Molem-
pien määrä laski muutaman
prosentin edellisvuodesta.
Tarkennetut tiedot on
koottu seurakunnista. Prosenttiosuudet väestöstä on
laskettu Tilastokeskuksen
ennakkotietojen perusteella.
Seurakuntakohtaiset tilastot Sakasti-palvelussa (sakasti.evl.fi > Tilastot > Seurakuntien jäsenistö)
Aikaisempien vuosien tilastotietoja on julkaistu Kirkon tilastollisessa vuosikirjassa.
Ensimmäiset länsimetron
kiskot saapuivat Vuosaaresta
Ruoholahteen maanantaiyönä.
Länsimetron kiskokuljetukset alkoivat
??Länsimetron osuuden
kiskokuljetukset käynnistyivät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. HKL
kuljetti ensimmäiset kiskot
metrorataa pitkin Vuosaaren satamasta Ruoholahteen.
Ensimmäisessä kuljetuksessa kiskoja tuotiin yhteensä 1,5 kilometrin matkalle Ruoholahdesta länteen. Kiskot asennetaan
paikoilleen alkuviikon aikana. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy. Asennusten
jälkeen HKL:n rata-autot
ajetaan takaisin Vuosaareen hakemaan uutta kiskokuormaa.
Kiskokuljetuksia jatketaan kevään ja alkukesän
ajan, kunnes viimeiset kiskot on asennettu Matinkylään loppukesällä. Rataosuus Ruoholahdesta Ma-
tinkylään on 14 kilometrin
mittainen.
Länsimetron kiskot on
valmistettu Espanjassa. Espanjasta kiskot tuotiin Kouvolan Kaipiaisiin, josta ne
kuljetetaan junalla Helsinkiin.
Kuljetuserän kiskoilla rakennetaan rataa 1,5 kilometriä
Ruoholahdesta länteen.
7
ÂKolumni
Turvaraput kaikille
??En tarkkaan muista montako kaatumiseen kuollutta olen haudannut, mutta
heti tulee mieleen ne virkaveljet, joiden tie päättyi
askeleen pettäessä äkkiarvaamatta. Jalat edellä täältä lähdetään. Suomalaisille
sattuu vuosittain 390 000
kaatumista, 1200 niistä johtaa kuolemaan.
Onneksi iloisia yllätyksiä on muita enemmän.
Pystypäinen askel on onni
matkallasi. Uuden vuoden
onni auttaa muistamaan,
että ?minä olen vastuussa
minusta? kuten erään suuren seurakunnan työyhteisövalmennuksessa opetin.
Paras yllättäjä on kuitenkin luonto. Jos jonain päivänä löytää itsensä pitkältä hiihto- tai kävelylenkiltä,
sitä ihmettelee että miksi
sitä ei useammin tule lähdetyksi. Liikunta näet pitää kulkijan koossa, mielen virkeänä ja sydämen
lämpöisenä.
Eräässä tv-sarjassa James
Lipton kyseli näyttelijöiltä
Bernard Pivot`n kysymyspatterilla mikä elämässä
sytyttää. Hymypoika pääministerimme Alexsander
Stubb vastaili kysymyksiin
napakasti:Pidän eniten sanasta rakkaus ja vähiten
sanasta viha, hän sanoi.
Sytyttävin sana on hänelle
Suomi, sammuttavin sana
kyynisyys. Hän tunnusti kiroilevansa toisella kielellä,
?Fan-okså? tai ?Jävlar?. kaunein ääni hänelle on oman
lapsen ääni ja vastaavasti
inhottavin särähdys tulee
kamerasta. Pääministeri uskoi viihtyvänsä myös opettajan ammatissa.
Sarjan viimeinen kysymys kuului:
?Jos taivas on olemassa,
mitä toivot Jumalan sanovan sinulle saapuessasi taivaan portille.?
Ja ministeri vastasi:
?Good job!? (Hvvää työtä!)
Tätähän me toivomme.
Että oman työmme jälki olisi kelvollista. Ja että valtiovalta tekisi meille kansalaisille suotuisia päätöksiä.
Pääministeri ottaa kuvia
ja tviittaa ahkerasti. Siinä
missä Antti Rinne tapansa
mukaan aikailee ja haikailee, Alexsander Stubb laukoo ja laventaa. Merkelit
(Saksan liittokansleri), Cameronit (Britannian pääministeri), Poroshenkot (Ukrainan presidentti) ja Ruttet (Hollannin pääministeri) ovat hänen tekstari- ja
nettikavereitaan. Sosiaalisessa mediassa hänellä on
178 000 seuraajaa, määrä
kasvaa kuulemma joka viikko noin parilla tuhannella.
Pääministerillämme on
kansainväliset siivet, mutta hänen rakastamansa Suomi kipristelee tässä vauhdissa. Vaaleihin valmistautuvan kokoomuksen käy-
Veli-Matti Hynninen
rä laskee, tulosvastuu kotimaan politiikasta huojuu
ja onnistumisen pakko puolueen puheenjohtajana on
korkealla.
Kun pääministeri oli Suomalaisella Klubillamme vieraana, huomasimme että
ritari oli kenties jo harkinnut haarniskansa riisumista.
Jo toista vuotta jatkunut
Ukrainan kriisi, Kreikan äänestystulos ja koko liukasteleva Eurooppa haastaa
pääministerin, hallituksen
ja meidät kansalaiset uuteen oivallukseen. Helsingin Sanomien Kari Huhta
tulkitsi, että vanhat valheet
ovat osa Euroopan uutta
normaalia.
Mutta eikä normaalia kuitenkin pitäisi olla se, että
pysymme liukkaillakin pystyssä.
Turvaraput kaikille!
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Jätkäsaaren peruskoulun
suunnittelusta arkkitehtuuri-kilpailu
??Helsingin kaupunki järjestää Jätkäsaareen rakennettavan koulun suunnittelusta yleisen kaksivaihei-
sen arkkitehtuurikilpailun.
Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on löytää koulurakennukselle toimiva, kestävä ja kaupunkikuvaa rikastuttava ratkaisu. Noin
800 oppilaalle mitoitetun
Jätkäsaaren peruskoulun
suunnitellaan olevan valmis vuonna 2019.
Kilpailualue sijaitsee Jätkäsaareen rakennettavassa merellisessä kaupunginosassa, joka on valmistuessaan noin 18 000 asukkaan kantakaupunkimainen
asuinalue.
Hyväntoivonkadun varrella sijaitseva koulutontti kuuluu Jätkäsaaren ensimmäiseen asemakaavaalueeseen, jolle rakennetaan vuoteen 2018 mennessä asuntoja reilulle 6000
asukkaalle sekä työpaikkoja ja julkisia palveluja.
Kaksivaiheisen kilpailun
ensimmäinen vaihe käydään ideakilpailuna, jossa
kilpailijat laativat hankkeen
ehdotussuunnitelman.
Kilpailussa painotetaan
pitkäaikaiskestävyyttä, jolla tarkoitetaan muun muassa rakenteiden kestävyyttä, käyttövarmaa talotekniikkaa ja hyvää sisäilmaa.
Tavoitteena on myös hyvä
huollettavuus.
Kilpailu toteutetaan yhteistyönä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa. Ensimmäinen vaihe käynnistyy
18.2.2015 ja toinen vaihe
16.6.2015.
Kilpailu pyritään ratkaisemaan 23.10.2015 mennessä.
Kilpailuohjelma sekä liiteasiakirjat ovat ladattavissa
18.2.2015 alkaen osoitteesta www.tilakeskus.fi. Kilpailusta järjestetään kilpailuseminaari 26.2. klo 9.00?
11.00 Jätkäsaaren infokeskuksessa.
Osallistujilla on mahdollisuus esittää tilaisuudessa
kysymyksiä kilpailun järjestäjälle.
KALLIO LEHTI
8
Nro 4 ? Viikot 8-9
Night in Twin Peaks
Tilaa
ny t
a
j
s
u
o
v
i
i
keväts npesu!
ikkuna
ä!
ä
s
e
k
i
t
h
o
K
Lakeuden
Emännät siivoaa
satojen vuosien
kokemuksella
Soita Alajärven
emännälle M.Bucht
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
? Elämysilta kulttuuriareena Gloriassa
??Keskiviikkona 8.4.2015
tulee kuluneeksi päivälleen
25 vuotta siitä kun Twin
Peaksin ensimmäinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa
CBS-kanavalla. Samana päivänä kulttuuriareena Gloria muuttuu kolmeksi illaksi Twin Peaksiksi.
Paikan päältä löydät
Double R Dinerin, Pölkkynaisen, bändin joka soittaa
rakastettuja kappaleita sarjasta ja elokuvasta, Roadhouse -kapakan, videoprojisointeja, sarjan kohtauksia näyttelijöiden esittäminä ja tietenkin donitseja.
Kyseessä ei ole konsertti
tai näytelmä vaan kokonaisvaltainen elämys jossa
Angelo Badalamentin musiikki, teatteri, performanssi ja multimedia limittyvät
toisiinsa.
Sarjan luoja David Lynch
ilmoitti palaavansa Twin
Peaksiin uusien jaksojen
myötä vuonna 2016. Fanien
innokkaan vastaanoton ansiosta aika on kypsä palata
25 vuoden takaisen mysteerin tunnelmaan.
?Agent Cooper? See you
in 25 years??
Laura Palmer Twin Peaksin viimeisessä jaksossa.
Esitykset: 8.4.2015 klo
19:00, 9.4.2015 klo 19:00,
10.4.2015 klo 19:00
Liput 18?, ikäraja K18,
A-oikeudet, ennakkoliput:
Tiketti
Mikä ihmeen Twin
Peaks?
Twin Peaks on David
Lynchin ja Mark Frostin luoma kulttimainetta nauttiva televisiosarja, joka seuraa FBI-agentti
Dale Cooperin yritystä selvittää nuoren Laura Palmerin raakaa murhaa kuvitteellisessa Twin Peaksin
pikkukaupungissa, kaupungin asukkaiden elämää ja
kaupunkiin liittyviä yliluonnollisia tapahtumia.
Kuvitteellinen Twin Peaksin kaupunki, ja samalla
sarjan tapahtumat, sijoittuvat synkkien metsien keskelle Koillis-Washingtoniin.
Kuvauspaikkana toimi pääasiassa North Bend LuoteisWashingtonissa. FBI-agentti
Dale Cooperia esittää Kyle
MacLachlan. Lisäksi sarjassa näyttelevät muun muassa David Lynch, Lara
Flynn Boyle, Heather
Graham, David Duchovny ja Sherilyn Fenn.
Lynch ja Frost kirjoittivat
ja ohjasivat osan jaksoista,
mutta he käyttivät myös
paljon kutsuttuja ohjaajia.
Yhdysvalloissa sarjaa lähettiin huhtikuusta 1990 kesäkuuhun 1991 yhteensä 30
jakson verran. Sarjan päättymisestä huolimatta sillä
on yhä vankka fanikunta,
joka järjestää esimerkiksi aiheeseen liittyviä festivaaleja.
7. lokakuuta 2014 sarjan
tekijät David Lynch ja Mark
Frost vahvistivat, että sarjalle tehdään kolmas, yhdeksän jakson pituinen tuotantokausi vuonna 2015. Uudet jaksot saavat ensiesityksensä yhdysvaltalaisella Showtime-kaapelikanavalla 2016. Uudet jaksot
sijoittuvat sarjassa 25 vuoden päähän ensimmäisistä
jaksoista. (Wikipedia)
Vähäiset matkustajamäärät johtivat
yömetrokokeilun päättymiseen
??Metron matkustajamäärät olivat viikonloppuöinä
selvästi alhaisempia kuin
muina vuorokaudenaikoina,
ja samanaikaisesti kantakaupungin bussiliikenteen
suosio näytti vähentyneen
merkittävästi. Muun muassa
näistä syistä marraskuussa
2013 alkanut metron yöliikennekokeilu päättyi vuodenvaihteessa.
? Helsingin kaupunki
toivoi meiltä yömetrokokeilua, ja me toteutimme
sen. Valitettavasti matkustajamäärät eivät vain vastanneet raskaalle raideliikenteelle asetettuja vaatimuksia, kertoo Helsingin
seudun liikenteen joukkoliikennesuunnitteluosaston
johtaja Tero Anttila.
Metroa ajettiin kokeiluluontoisesti viikonloppuöinä kello 23.30?1.30, ja yö-
metron matkustajamäärä
vakiintui noin 30 000 matkustajaan kuukaudessa. Öisistä metromatkoista 35?40
prosenttia tehtiin kantakaupungin sisällä, joten yömetro todennäköisesti myös
vähensi kantakaupungissa
kulkevien bussien ja raitiovaunujen matkustajamääriä.
Itä-Helsingin yöbussilinjat
pidettiin yömetrokokeilun
ajan ennallaan, joskin osin
harvennetuin vuorovälein,
minkä vuoksi keskustasta
Itäkeskukseen, Kontulaan
ja Vuosaareen oli viikonloppuöinä käytössä kaksi
päällekkäistä järjestelmää.
Helsingin kaupunki kommentoi HSL:n toiminta- ja
taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2015?2017 siten,
että yöliikenteen kustannustehokkuutta tulisi parantaa välttämällä bussi-
ja raideliikenteen päällekkäisyyttä. Kaupungin mukaan yömetrokokeilusta
voisi tehdä pysyvän vasta, kun päällekkäisyyksien välttämiseksi on tehty
pitävä suunnitelma.
Päiväsaikaan käytössä
olevan liityntäbussijärjestelmän ylläpitäminen yöaikaan olisi kuitenkin kalliimpaa kuin Rautatientorilta asti itään kulkevien
yöbussien. Erillisen yöliityntälinjaston perustaminen taas tekisi joukkoliikenteen kokonaisuudesta
sekavamman, sillä linjasto
olisi käytössä vain kahtena
iltana viikossa kahden tunnin ajan. Lisäksi molemmat
vaihtoehdot olisivat todennäköisesti kasvattaneet liityntäasemien vartiointikustannuksia.
Vapaaehtoisille ystäville
on kova kysyntä
??Erityisesti nuorille vapaaehtoisille on tarvetta.
Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät Iloa ystävyydestä ?tapahtumia eri
puolilla Suomea.
Noin viidennes nuorista
tuntee itsensä ainakin joskus yksinäiseksi. On arvioitu, että aiempaa suurempaa osuutta yksinäisistä voi
pitää syrjäytymisvaarassa
olevina nuorina.
Perinteisesti nuorten syrjäytymistä on ehkäisty varmistamalla ensisijaisesti
nuorten työllistyminen ja
toimeentulo. Yksinäisyyteen ja terveysongelmiin
ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, vaikka ne lisäävät nuoren hyvinvointieroja ja riskejä syrjäytymiselle. (Karvonen & Kestilä 2014[1]).
Punainen Risti järjestää
ystävätoimintaa eri-ikäisille seuraa kaipaaville. Nuori
nuorelle -ystävätoiminta lisää sosiaalisten kontaktien
mahdollisuuksia yksinäisille 13?29-vuotiaille nuorille
ja nuorille aikuisille. Parhaimmillaan toiminta synnyttää aitoja ja kestäviä ystäväsuhteita.
- Tarve nuorille vapaaehtoisille on suuri. Etenkin
pojille ja nuorille miehille on hyvin vaikeaa löytää
miespuolista vapaaehtoista kaveria. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä kuka tahansa
18?29-vuotias ja halukkaat
saavat koulutuksen tehtäväänsä. Tärkeintä on halu
auttaa ja olla oma itsensä. Vapaaehtoistoiminnan
kautta voi saada elinikäisiä ystäviä, sanoo sosiaalisen hyvinvoinnin ja seniorityön asiantuntija Anita
Hartikka Suomen Punaisesta Rististä.
Nuori nuorelle -ystävätoiminta voi olla kahdenkes-
kistä tai ryhmätoimintaa.
Punaisen Ristin osastot ja
Nuorten turvatalot tarjoavat toimintaa tällä hetkellä 11 paikkakunnalla: Oulussa, Kuopiossa, Paraisilla, Tampereella, Joensuussa, Turussa, Rovaniemellä,
Kouvolassa ja pääkaupunkiseudulla. Toiminnassa on
mukana 350 nuorta.
Iloa ystävyydestä 14.2.
Punaisen Ristin vapaaehtoiset esittelevät 14.2. ystävätoimintaa Iloa ystävyydestä -tapahtumissa ympäri
Suomea. Iloa ystävyydestä
-tapahtumat ovat yleisölle avoimia, lämminhenkisiä tilaisuuksia. Lähimmän
tapahtuman voi etsiä täältä: www.punainenristi.fi/tapahtumat. Tapahtumat järjestetään Suomen Punaisen
Ristin pääyhteistyökumppanin LähiTapiolan tuella.
KALLIO LEHTI
10
Nro 4 ? Viikot 8-9
Talvilomalla runsaasti
liikuntamahdollisuuksia
??Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjestää talvilomalla, 16.-20.2.2015,
koululaisille monipuolisia
liikuntakursseja ja -tapahtumia. Töölön kisahallin
EasySport-viikolla pääsee
muun muassa kokeilemaan
joka arkipäivä miltei 20 eri
lajia. Liikuntaviraston uimahalleihin lapset pääsevät eurolla uimaan ja tekojääradat, luistelukentät
ja hiihtoladut kutsuvat ulkoilemaan. Rajasaaressa on
myös säävarauksella mahdollisuus pilkkiä.
Liikuntakurssit
lapsille ja nuorille ?Lomalaisille
on tarjolla Easysport-viikko Töölön kisahallissa, Junior life saver -vesiliikuntaa Pirkkolan uimahallissa, liikuntaleiri Myllypuron
Liikuntamyllyssä sekä FunAction-tapahtuma Liikuntamyllyssä. Liikuntavirasto
on myös mukana toteuttamassa Reaktori-tapahtumaa
Helsingin Messukeskuksessa. ?EasySport-viikolla on
runsaasti monipuolista liikuntaa ala-asteikäisille lapsille ma-pe klo 11.00-14.00.
Tarjolla on muun muassa
airtrackia, amerikkalaista
jalkapalloa, capoeiraa, easyrolleria, hiphoppia, jalkapalloa, korista, nyrkkeilykoulua, painia, parkouria,
pyörätuolikelausta, SandBell-harjoittelua, sirkusta,
slacklinea, sulkapalloa, sumopainia, tanssia, tennistä
ja voimistelua. Tapahtumassa kuvataan Elixir-ohjelmaa
maanantaina, jolloin mukana menossa on myös Lassi Hurskainen. Hinta: 1,5
euroa/päivä. Ei ennakkoilmoittautumista. ?Pirkkolan
junior lifesaver -kurssi mape klo 11.00-12.30 on tarkoitettu 9?15 -vuotiaille uimataitoisille tytöille ja pojille. Kurssilla harjoitellaan
pelastautumista ja toisen
pelastamista, oikeilla välineillä ja oikeilla tekniikoilla. Osallistujat oppivat turvallista vesillä liikkumista
ja tilanteiden ennakointia,
sekä kunnioittamaan vesielementtiä. Kurssihinta
18 euroa.
Liikuntamyllyn liikuntaleirillä ma-pe klo 9.00-15.00
on monipuolista liikunnallista ohjelmaa 6?12 -vuotiaille lapsille. Kurssihinta 61
euroa (sisältää leiripaidan,
lounaan, välipalan ja todistuksen.)?Pirkkolan junior
lifesaver ja Liikuntamyllyn
liikuntaleirille ilmoittaudutaan sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa
asiointi.hel.fi ?Maanantaina 16.2. klo 15.00-17.00
järjestetään FunAction-tapahtuma Liikuntamyllyssä,
jossa yläkouluikäisille on
lajikokeiluja, pelimahdollisuuksia, kilpailuja, ren-
toa meininkiä ja musiikkia. Maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista.?Uimaan
eurolla ?Lapset pääsevät arkipäivisin eurolla uimaan
Itäkeskuksen, Jakomäen,
Pirkkolan ja Yrjönkadun
(1. kerros) uimahalleissa,
joissa myös runsaasti vesileluja käytettävissä. ?Hiihtämään, luistelemaan ja
pilkkimään ?Luonnollisesti
myös hiihtoladut, luonnonjääkentät ja tekojääradat
kutsuvat liikkumaan. Latujen ja luistelukenttien ajankohtainen tilanne kannattaa
katsoa osoitteesta http://
www.mski.fi/helsinki. Mikäli jää on tarpeeksi vahva, pilkkimään pääsee mape klo 10.00-14.00 Rajasaaressa. Pilkkimistä varten on
varattu rajattu määrä reppujakkaroita, kairoja, naskaleita, vapoja pilkkeineen
ja syöttejä. ?Seniorisäpinät
Kinaporissa ja Kampissa
Senioreille suunnatut seniorisäpinät järjestetään Kinaporin palvelukeskuksessa tiistaina 17.2. klo 10.0012.00 ja Kampin liikuntakeskuksessa sekä palvelukeskuksessa keskiviikkona
18.2. klo 10.00-12.00. ?Lisätietoa koko viikon tarjonnasta ?http://www.hel.
fi/www/liv/fi/usein-kysyttya/talvilomalla-riittaa-tekemista
Kovatasoinen Glinkan poikakuoro konsertoi Kallion kirkossa.
Pietarilainen huippukuoro
konsertoi Kallion kirkossa
??Ympäri Eurooppaa kiertänyt, todella kovatasoinen Glinkan poikakuoro
konsertoi Kallion kirkossa perjantaina 20.2. Kuoro kuuluu Euroopan parhaimpiin poikakuoroihin
ja se on tehnyt yhteistyötä
muun muassa meillä tutun
Cantores Minores -kuoron
kanssa. Suomeen saapuvassa kokoonpanossa on
32 laulajaa, jotka ovat iältään 9-18-vuotiaita.
Vuonna 1479 perustettu
Glinka-kuorokoulu on Ve-
näjän vanhimpia ammatillisia musiikkikouluja. Konserttiohjelmistossa on venäläistä kirkkomusiikkia
ja kansanlauluja. Kuoron
erityinen
vahvuus on se, että kukin
laulaa omaa äänialaansa solistin tavoin. Kuoronjohtaja
Begletsov harjoittaa jokaisen kuorolaisen ääntä yksilöllisesti eikä vain kutakin äänialaa ryhmänä. Näin
tarkkakuuloisimmat voivat
kuulla yhtäaikaisesti yli 30
solistin musiikkia.
Kuorolaisten joukossa on
lahjakkuuksia jotka ovat jo
esiintyneet muun muassa
pietarilaisen Mariinski-teatterin lavalla. Glinkan poikakuoro saapuu Suomeen
helmikuussa ja konsertoi
kahdeksalla paikkakunnalla. Helsingissä kuoro konsertoi Kallion kirkossa pe
20.2. klo 18.00.
Liput 23-25 euroa. Lipunmyynti ovella alkaa tuntia
ennen konsertin alkua. Ennakko liput tiketti.fi.
HSL neuvottelee uudesta siirymäkauden sopimuksesta
??HSL neuvottelee VR:n
kanssa uudesta lähijunaliikenteen sopimuksesta siirtymäkaudelle vuosille 2016
? 2021 ennen kilpailutetun
liikenteen alkamista. Neuvottelujen pohjana on VR:n
HSL:lle toimittama tarjous, joka tuottaisi merkittäviä säästöjä ja nopeuttaisi
vanhan kaluston poistumista kesään 2017 mennessä.
Jos HSL hyväksyy tarjouksen, lähijunaliikenteen
kilpailutus siirtyisi kolmel-
la vuodella eteenpäin. Uusi
sopimus VR:n kanssa korvaisi nykyisen huhtikuusta
2016 alkaen ja kestäisi kesään 2021, jolloin kilpailutettu liikenne alkaisi.
Mikäli neuvottelut eivät
johda HSL:n tavoitteiden
mukaiseen aiesopimukseen
huhtikuun loppuun mennessä, lähijunaliikenteen
tarjouskilpailun valmistelu jatkuu suunnitellulla aikataululla. Tällöin kilpailutettu liikenne käynnistyy
kesäkuussa 2018.
VR:n ehdotus tuottaisi
HSL:lle reilun viiden vuoden sopimuskaudella yhteensä noin 30 miljoonan
euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö
on samansuuruinen kuin
HSL:n arvioimat kilpailutuksen tuomat hyödyt: 15
prosentin hinnanlasku nykytasosta. VR:n tarjous on
luonteeltaan kiristyvä eli
suurimmat
taloudelliset
hyödyt syntyvät sopimus-
kauden loppupuolella.
? Siirtymäkauden sopimus voi tarjota kilpailutuksen hyödyt HSL:n matkustajille aikaistetulla aikataululla. Pidempi valmistautumisaika myös alentaa
riskejä. Jos kilpailutus toteutetaan vasta rataverkon,
liikenteenhoidon ja lippujärjestelmän muutosten jälkeen, olosuhteet mahdollisille tarjoajille ovat nykyistä vakaammat?, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtnie-
Rivitaloista tuli keskiluokan unelma
??Rivitaloista piti tulla halpoja työväenasuntoja, Suomen ensimmäiset rivitalot
valmistuivat kuitenkin ylelliseen huvilakaupunkiin.
Suomalaiseen asumismuotoon rivitalo on kuulunut 1900-luvun alusta saakka. Kuitenkin rivitaloasuminen ja -arkkitehtuuri on
saanut melkoisen vähän
huomiota osakseen. Nyt
tätä puutetta paikkaa taidehistorioitsija Riitta Nikulan kirjoittama teos, joka
esittelee suomalaisen rivitalojen historian 1960-luvulle saakka.
Nikula on taidehistorian emeritaprofessori. Hänen vuonna 1981 valmistunut väitöskirja käsitteli 1920-luvun kaupunkirakentamista. Rivitalo -kirjaa
varten Nikula on kiertänyt
laajasti tutkimassa Suomen
rivitaloalueita. Kirjan valokuvat ovat suurimalta osalta myös hänen ottamiaan.
Suomen ensimmäiset rivitalot rakennettiin Kulosaareen, Armas Lindgrenin suunnitelmat niin sanotut Ribbingshoffin talot
valmistuivat vuonna 1918.
Asuntopoliittiseen keskusteluun rivitaloaate oli tullut
kuitenkin jo noin kymmenen vuotta aiemmin.
Yksi ensimmäisistä suunnitelmista oli 1910-luvun
alussa Vallilan ja Alppiharjun työväen asuntoaluesuunnitelmat. Näiden suunnitelmien pohjalta kehittyi lopulta ?Uuden Vallilan? talotyypiksi Göteborgin mallin mukainen suurpihakortteli 1920-luvulla.
Vuonna 1912 laati Alppiharjuun Helsingin asemakaava-arkkitehtinä toiminut Bertel Jung suunnitelman rivitalo-alueesta. Tästä hankkeesta on säilynyt
piirustuksia, jotka kertovat
linnamaisesta rakennusketjusuunnitelmasta Loviisankadulle ja Viipurinkadulle.
Alppiharjusta löytyy kuitenkin yksi hieno rivitalo.
Vuonna 1907 valmistunut
Porvoonkatu 29 on kaksikerroksinen kivirakenteinen työväenasuintalo, joka
muuntui 2000-luvun peruskorjausten jälkeen ?elegantiksi rivitaloksi?.
Ensimmäiset työväenrivitalot rakennettiin Tampereelle 1919. Helsingissä,
Munkkiniemeen ja Haagan
arkkitehti Eliel Saarinen
suunnitteli kunnianhimoi-
sia rivitaloalueita. Suunnitelmista valmistui vain
muutamia taloja Hollantilaisentielle.
Sodan jälkeen 1940-luvulla Suomessa oli suuri asuntopula, joka kasvatti myös
rivitalojen kysyntää. Sodan
aikoihin perustettu Puutalo Oy alkoi tuottaa ?esivalmistettuja puutalotyyppejä?. Ensimmäinen Puutalon
puuelementistä rakennettu
rivitalo valmistui Herttoniemen Karhutielle vuonna 1949. Herttoniemestä
muodostuikin modernin rivitalorakentamisen näyttämö: Vuonna 1957 valmistui
Puutalo Oy:n jatkokehitelty rivitalo Kaija ja Heikki
Siren suunnitelmana Oravatielle.
Suomalaisen 1950-luvun
rivitaloarkkitehtuurin helmeksi kohoaa arkkitehti
Hilding Ekelundin suunnitelmat Maunulan Sahanmäen ?rivitalot. Kolmessa
vaiheessa vuonna 1956 valmistunut 22 rivitalon ryhmä on taidokas rakennuskokonaisuus, jossa ?istutusten pihapuutarhojen myötä
asukkaiden arki ja pihaunelmat pääsivät kukoistamaan.?
Rivitaloista
puhuttiin
ja kirjoitettiin paljon jo
1900-luvun alusta lähtien.
Niistä tuli suosittuja kuitenkin vasta 1960-luvulla ja
eniten rivitaloja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla.
Rivitalojen arvostus on kuitenkin viimevuosina hiipunut. ?Rivitalot eivät kuulu
enää asuntopolitiikkaan?.
Riitta Nikulan Suomalainen
rivitalo -kirja on kuitenkin
omiaan palauttamassa tämän asumismuodon arvostusta. Varsinkin vanhojen
yksilöllisesti rakennettujen
rivitaloalueiden.
Riitta Nikula valmistelee
parhaillaan myös näyttelyä rivitaloista, joka avautuu Arkkitehtuurimuseossa huhtikuussa. Lisäksi Riita Nikula on Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran keskiviikko vieraana 18.3. klo
16.30. SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1.
(Riitta Nikula: Suomalainen rivitalo - Työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi, SKS)
Juhani Styrman
mi sanoo.
HSL:n tavoitteena on, että
VR:n junaliikenteen täsmällisyys, turvallisuus ja asiakaspalvelu säilyvät uudessa sopimuksessa korkealla
tasolla. Saatavat säästöt vähentävät osaltaan lipun hintojen korotuspaineita. Junien liikennöintiin sopimuksella ei ole vaikutusta. Uudessa sopimuksessa VR on
lisäksi valmis sitoutumaan
muutoksiin, jotka edistävät
jatkossa kilpailun toteutu-
mista. Yhtenä esimerkkinä
on Ilmalan varikon käytön
avaaminen myös muille toimijoille.
? VR:n tarjous on hyvä
esimerkki siitä, miten
HSL:n toimet kilpailun
avaamiseksi tuottavat jo
nyt konkreettisia hyötyjä
matkustajille ?, Rihtniemi
sanoo.
Leikkipuistoissa talvilomalla koululaisten
säpinäviikko
??Talvilomaviikolla 16.2.
? 20.2.2015 useissa leikkipuistoissa järjestetään koululaisille säpinäviikko. Leikkipuistot ovat suunnitelleet
hauskaa tekemistä koululaisille. Ohjelmassa mm.
ulkoilua, askartelua, säävarauksella lumileikkejä ja
luistelua, puuhapäiviä, kankaanpainantaa, karaokea,
leivontaa.
Vauva- ja taaperoikäisille
Seuraava
Kallio Lehti
ilmestyy 4.3.
Aineistopäivä
torstai 26.2. klo 12.
KALLIO LEHTI
on ohjelmassa Ipanakimara. Ohjelmassa mm. vauvahierontaa, lauluja ja loruja,
leikkejä ja maalausta.
Lisäksi puistoissa on normaaliin tapaan avointa leikkipuistotoimintaa.
Ohjelmat
vaihtelevat
puistoittain.
Leikkipuistojen aukioloajat ja ohjelmat voi tarkistaa leikkipuistojen verkkosivuilta.