• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Pyydä välitystarjous. Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 20-21 - 2016 47. vuosikerta - Nro 10 Tutustu tuhansiin kohteisiimme www.huoneistokeskus.fi TOUKOLA, PT, 2 h, k, s, alakerran monitoimitila 95 m2 Kodikas puu-paritalohuoneisto Toukolassa. V. 1995 remontoitu huoneisto jossa toimivat tilat kahdessa kerroksessa. Avara oleskelukeittiö sekä valoisa olohuone jossa myös takka tunnelmaa luomassa. Lisäksi saunatilat kellarissa omalla sisäänkäynnillä. Kaunis polveileva viherpiha kirsikka- ja omenapuineen. Rauhallinen sijainti johon liikenne ei kuulu. Mh. 395.000 e. Kustaa Vaasantie 45 B. Esittely keskiviikkona 18.5. klo 17.3018.00/Laaksonen ja Keskiniva. 7114209 NÄKINPUISTO, KT 3-4 h, k, halli, 2 wc, s, p 96 m2 Hyväkuntoinen ja valoisa läpitalon päätyasunto arvostetussa Näkinpuistossa. Rv. 1990. Upea italialainen Gatto-keittiö jossa kokkaat kaasulla ja sähköllä. Omassa saunassa lempeät löylyt ja saunan jälkeen vilvoittelu eteläparvekkeella puistonäkymin. 3 krs, hissi. F 2007. Mh. 545.000 e. Vetehisenkuja 3 B. Ensiesittely keskiviikkona 18.5. klo 16.30-17.00/Keskiniva. 7151350 ARABIANRANTA, KT 2 h, k, s, p 57,5 m2 Haluatko uuden kodin merellisestä Arabianrannasta? Nyt vapaana uusi muuttovalmis saunallinen kaksio rantapuiston ääreltä Lontoonkadulta. Huoneistossa oma sauna, tilava lasitettu parveke ja avokeittiö. Rauhallinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja palvelut sekä loistavat ulkoilumahdollisuudet meren rannalla. Esteetön kulku. C. Mh. 193.099,07 e. Vh. 296.700 e. Lontoonkatu 10 B. Esittely torstaina 19.5. klo 17.15-17.45. 7108990 Tässä tehokkaat ammattilaiset käyttöösi. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään. RIITTA FALENIUSHALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 EMMI LAAKSONEN Myyntineuvottelija, KiAT puh. 020 780 3455 gsm 040 517 3164 ANTTI MÄKINEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 MERIHAKA, KT 2 h, kk, lasitettu p 41,5 m2 Kesäksi meren äärelle! Upealla merinäkymällä toimiva kaksio! Koko huoneiston levyinen lasitettu parveke huikeilla näkymillä 11:sta kerroksesta tuo ylellisyyttä asumiseen. Pintaremontilla teet tästä juuri sinulle sopivan kodin! Merihaka on nouseva alue jossa kaikki on lähellä! F. Mh. 240.000 e. Haapaniemenkatu 16 A. Esittely torstaina 19.5. klo 17-17.30. 7192742 VALLILA, KT 1 h, avok, alk., kp 38 m2 Yksiö kuin kaksio. Tunnelmallinen koti halutussa Vallilassa. Lautalattiat ja vanhan talon tunnelmaa parhaimmillaan. LVIS- saneeraus tehty 2015. Korotettu alkovi, jonka alla matalaa säilytystilaa. Kylpyhuoneeseen mahtuu pyykinpesukone. Tule ja ihastu. D. Mh. 169.026,28 e. Vh. 209.000 e. Eurantie 12 B. Esittely torstaina 19.5. klo 16.30-17.00. 7191906 KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 PIRJO SIEVÄNEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3449 gsm 040 670 0479 PEKKA SIMOLA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17?19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus Uusi kahvila avattu! Hämeentie 85 00550 HELSINKI avoinna MA-PE 8-18 puh: 044 9802993 | cafevarikko@gmail.com | www.cafevarikko.fi AAMIAINEN klo 8-11 5,50? LOUNAS ma- pe 11-14 (katso viikon lounaslista netistä) Kakut, piirakat, sämpylät, voileivät, yms.. Kaikki ruuat saa myös mukaan, isommat tilaukset: varaathan edellisenä päivänä. Teemme myös täytekakkuja ja voileipäkakkuja juhliin. Meiltä voit tilata myös perinteisen savolaisen kala- tai lihakukon. Tervetuloa! Poikkea jäätelölle tai tule kakkukahville oman lähiön pieneen kahvilaan! Asiantunteva, moderni ja edullinen lakiasiaintoimisto avattu Kalliossa osoitteessa Aleksis Kiven katu 12 C 71 (Kahvila Sävyn seinänaapurissa) Esimerkkejä asiakirjahinnoistamme: testamentti alk. 100 euroa, perunkirjoitus alk. 250 euroa, avioehtosopimus alk. 100 euroa. Normaali tuntiveloituksemme: yksityishenkilöt alk. 136 euroa/h (sis. alv) ja yritykset alk. 170 euroa/h (+ alv. 24%). Soita 041 505 6074 tai 0400 885 909 www.oranssilaki.fi Facebook.com/oranssilakiasiaintoimisto
• KALLIO LEHTI 2 TULE, KOE JA IHASTU! Kauniita kevätkukkia sekä viherkasveja Viipurin Kukka Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 A-oikeudet ous Tilaa nyt kevätsiiv ja ikkunanpesu! Kohti kesää! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille Viikot 20-21 chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille le meil n Tule i u n k KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät t e Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 men ! i s o herm Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY Linnanmäen Tivolitien pysäköintilaitoksen asemapiirustus. Kuva: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy u u u o e j Linnanmäen kaavaluonnos mahdollistaa uuden pysäköintilaitoksen u 20.5. klo 19 Tuomas Kauhanen 27.5. klo 19 Sima 3.6. klo 19 Venior es h Keskiviikkoisin yhteislauluillat Torstaisin Perjantaisin tanssit keikkoja ja sirkusta a a Lauantaisin Lasten Lauantait Laulu jatkuu suomalaisella laivalla Tarkemmat tiedot päivän ja koko kauden ohjelmasta verkossa www.linnanmaki.fi Kaikki ohjelma on huvipuistokävijälle maksutonta. ??Linnanmäen alueelle on valmistunut kaavaluonnos, joka mahdollistaa uuden pysäköintilaitoksen rakentamisen ja huvipuiston eteläisen sisäänkäynnin laajentumisen. Uusi ajoyhteys on suunniteltu Vauhtitien ja Tivolitien kautta. Suunnitelmat ovat nähtävillä 9.? 27.5.2016. Linnanmäen eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen on kaavan mukaan mahdollista rakentaa uusi sisääntulorakennus ja sen päälle huvipuistolaitteita. Uutta rakennusoikeutta on 3 700 kerrosneliömetriä ja tonttia laajennetaan noin tuhat neliömetriä Alppipuiston alueelle. Alppipuisto ja Lenininpuisto suojellaan myöhemmin tehtävällä asemakaavan muutoksella. Huvipuiston asiakasliikenne on kaavassa ohjattu Vauhtitien ja Tivolitien kautta. Tavoitteena on vähentää liikennettä Alppilan asuinalueella. Järjestelyä on toivottu asukaspalautteessa. Uusi yhteys vaatii mm. uuden kiertoliittymän Vauhtitien ja Tivolitien risteykseen. Huoltoajo sekä linja- autojen reitti Linnamäelle säilyy nykyisellään Viipurinkadun kautta. Tilausbussien nykyinen pysäköintikenttä muutetaan yleiseksi pysäköintialueeksi. Sen alle on suunniteltu uusi noin 700 autopaikan pysäköintilaitos, jonne tulisivat asiakaspysäköintipaikat. Arvioitu liikenteen lisääntyminen Tivolitiellä on noin 1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavaluonnos mahdollista enintään nykyisten huvipuistolaitteiden korkuisten, eli korkeimmillaan 75-metristen, uusien laitteiden sijoittamisen tontille. Vesilinnojen ulkoasu suojellaan. Kaava mahdollistaa vesilinnojen käytön huvipuistotoimintaan. Pyöreään vesilinnaan on mahdollista sijoittaa katoksen alle kahvila. Historiallinen kattopuutarha tulee ottaa osaksi suunnitelmaa. Kaava mahdollistaa myös Helsingin sähkön vanhan punatiilisen toimistorakennuksen korvaamisen uudisrakennuksella. Lisäksi Viipurinkadun ja Tivolitien risteyksen pysä- köintialueen kohdalle suunnitellaan asuinrakentamista Tivolitie 1:n asemakaavan muutoksella. Tavoitteena on viedä ehdotus lautakuntaan syyskaudella 2016. Asemakaavaluonnokseen ja muuhun valmisteluaineistoon voi tutustua 9.? 27.5.2016 info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2), Kallion kirjastossa (Viides linja 11), kaupunkisuunnitteluvirastossa (Kansakoulukatu 3) sekä verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet kaava-aineistosta pyydetään esittämään viimeistään 27.5.2016. Kirjalliset mielipiteet lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon esimerkiksi sähköpostitse helsinki.kirjaamo@hel.fi. Mielipiteet voi esittää myös suoraan suunnittelijalle. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavoitus on tullut vireille Lasten Päivän Säätiön hakemuksesta. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyn 2016 aikana. Lopullisesti kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
• Viikot 20-21 47. vuosikerta ? nro 10 Kallio Kukkii piknik sanoo ei vihapuheille ja avaa Helsingin kesän ??Kallio Kukkii ?kaupunkifestivaali huipentuu perinteiseen kokoperheen Kallio Kukkii piknik ?tapahtumaan festivaalin viimeisenä viikonloppuna la 21.5 ja su 22.5. 2016 Dallapén puistossa ja Harjun nuorisotalolla, Aleksis Kiven katu 1-3. Tämän vuoden Kallio Kukkii piknikin yksi keskeisistä teemoista on suvaitsevaisuus. Viikonlopun aikana pistetään kerta kaikkiaan piste vihapuheille, kun puistoon tulee kulttuuriyhdistämö Interkult Kassandran ?Haukkumasanojen kaatopaikka?, jonne voi tuoda tuhottavaksi vihapuheita ja -sanoja. Suvaitsevaisuuden teema jatkuu ? Antiterror? ? näyttelyllä Harjun aulassa. Näyttelyssä turvapaikanhakijat toteuttavat kuvataiteilija Heidi Hännisen ja Ali Fahadin johdolla teoskokonaisuuden, joka pyrkii valottamaan suomalaisille Lähi-idän tilannetta ilman valtamedian väliintuloa. Teokset luovat yleiskuvaa niin muslimien kuin länsimaidenkin monimutkaisesta suhteesta terrorismiin. Osa heistä oli mukana aiemmin helmikuussa Galleria Huudon "Odottavan aika on..."seinämaalausnäyttelyssä, jonka kuratoi ja ohjasi kuvataiteilija Heidi Hänninen. Näyttely käsitteli turvapaikanhakuprosessin loputonta odotusta ja henkistä piinaa. Leppoisa piknik on koko perheen tapahtuma ja tekemistä löytyy kaikenikäisille. Djembe soitto- ja tanssityöpajasta, pahvilentokoneen teko ja kuvataiteen työpajoihin. Erilaisia leikkejä voi puolestaan leikkiä ja muistella Perinneleikki-yhdistyksen opastuksella. Lisäksi lapsille on ihan oma minikirppis ja muuta ohjelmaa. Viikonloppua värittää Emmauksen mekkojen muotinäytös kierrätys t-paidoista ja saunakulttuurista huolehtii sunnuntaina Sauna Hermannin Pikniksauna. Tapahtuman pysyviä perinteitä edustaa Spede Neppiksen Grand Prix ? turnaus, jossa kisaillaan Kallion neppisautomestaruudesta ? tosin leikkimielisesti. Sunnuntain avaa, tuttuun tapaan, Kallio Kukkii ? katuparaati. Sörnäisten metroaseman edustalta klo 12.30. sambakoulu Imperio Do Papagaion johdolla alkava paraati kiertää suvaitsevaisuuden hengessä Kallion katuja ja kutsuu ?kaikkia Kallion kukkasia tulemaan mukaan?. Asu on vapaa. Kuluvan kesän työt ovat pääasiassa perushuoltoa ja kunnostustöitä. HKL:n kesän raitioratatyöt ovat peruskunnostusta ??HKL kunnostaa raitioratoja Helsingissä huhtikuusta marraskuuhun. Tulevan kesän ratatyöt ovat perushuoltoa ja kunnostusta, suuria ratatyömaita ei ole. Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla. Kesän ratatyöt eivät pääsääntöisesti aiheuta liikenteelle poikkeusjärjestelyitä. Ratatöitä tehdään myös kaupungin keskeisillä paikoilla: Stockmannin pääsisäänkäynnin edustalla vaihdetaan kaarteet heinäkuussa ja Ruotsalaisen teatterin edustalla työskennellään elo-syyskuun vaihteessa. Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; mak- simissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa. Rento Kallio Kukkii piknik kutsuu kalliolaisia viihtymään puistoon, jonne voi levittää viltin ja nauttia eväitä monenlaisen musiikin tahtiin. Nimekkäämpien artistien lisäksi lavalla nähdään tulevaisuuden nimiä. Sunnuntaina Kallio kukkii katuparaatin saavuttua puistoon iloista menoa jatkaa kovasti nousussa oleva Faso Kan. Viimeisenä esiintyjä näemme Euroviisu karsintojen piristäjän Pietarin Spektaakkelin, jota ennen lavalle nousevat pitkänlinjan rocktyöläiset J. Hearthill Trinity, jotka samalla juhlistavat kehuttua uutuuslevyään sekä kiinnostava Frim Fram. Salissa voi nauttia klubitunnelmasta Lopunajan miehen keikalla. Lauantain esiintyjinä on puolestaan liuta uudempia ja ehdottomasti tutustumisen arvoisia tulokkaita: Melancholy Downtown, Sanaton lintu, Forth, Näppituntuma, Käsityökerho lavalla sekä salissa Voice of Crack, Monopoly, Kielo Ilona ja Takatum. Suosittelemme! Esitysten välissä yleisöä ihastuttavat Helsingin Juryn, Kallion naisvoimistelijoiden sekä Malmin nuorisotalon eri tanssiryhmät. Dallapén puiston piknikille tuovat lisämaustetta ravintolapäivään osallistuvat ruokakulttuurin edustajat joilta voi hankkia evästä. Kallio kukkii piknik - tapahtuman oma siivouspäivä näkyy puolestaan lauantaina puistossa, jolloin sinne voi vapaasti viedä kirpputoritavaroita myyntiin. Kallio Kukkii ?piknik järjestetään nyt neljännen kerran. Se on jatkoa aikaisempina vuosina järjestetylle Kallio Kukkii ? viikonlopulle. Tästä Harjun nuorisotalon järjestämästä puistotapahtumasta, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, sai alkunsa nyt kymmenen päivää kestävä Kallio Kukkii ?kaupunkifestivaali. HUOMIO: Muutokset mahdollisia! 21.5. -22.5. klo 12.00 -18.00 Kallio Kukkii piknik, Dallapénpuisto ja Harjun nuorisotalo, Aleksis Kiven katu 1-3. Laura Räty siirtyy uusiin tehtäviin ??Laura Räty jättää Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävän. Hän on tänään jättänyt eroanomuksensa ja siirtyy kesällä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi. Räty jää vuosilomalle jo tällä viikolla. Hän on pyytänyt kaupunginvaltuustolta vapautusta sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä välittömästi varmistaakseen sen, ettei entisen ja uuden tehtävän välille synny ristiriitaa. Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 25. toukokuuta. Blogissaan Räty kertoo uudesta tehtävästään ja toteaa myös saaneensa tehdä unelmatyötään Helsingissä. ? Sote-fuusio toteutettiin, varhaiskasvatusviraston synty on parantanut helsinkiläisten lapsiperheiden palveluita, rahaa on säästetty ja, ennen kaikkea, on tehty paljon töitä, jotta helsinkiläisten palvelut olisivat entistä parempia. Laura Räty, apulaiskaupunginjohtaja. Leikkipuisto, kesä 2015. Ajankohtaista Kaupunginhallitus hyväksyi Pohjoisbaanan pyörätien ??Pohjoisbaana eli pyörätie Ratapihantieltä Pasilasta Käpylän asemalle rakennetaan vuosina 2016-2017. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Pohjoisbaanan suunnitelman, jonka toteuttaminen maksaa noin 5,8 miljoonaa euroa. Pohjoisbaana kuuluu osana pyöräteiden runkoväyliin eli baanoihin, joilla yhdistetään suurimpia asuinalueita keskustoihin ja työpaikkakeskittymiin ja jotka mahdollistavat nopean ja tasavauhtisen pyöräilyn. Tarkoitus on tehdä pyöräilystä houkuttelevaa ja turvallisempaa. Baanat ovat lähtökohtaisesti kaksisuuntaisia hyvälaatuisia pyöräteitä, jotka on erotettu selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä. Niiden tavoiteleveys on neljä metriä. 1,6 kilometrin mittainen Pohjoisbaana yhdistää Pasilan ja Käpylän radanvarren pyörätiet toisiinsa. Se kulkee pääradan itäpuolella.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Ympäristötietoisuus sähkösopimusta valittaessa nousi S uomalaiset ovat entistä ympäristötietoisempia sähkösopimusta tehdessään. Joka kolmas käyttää uusiutuvaa energiaa ja kaiken kaikkiaan suhtautuminen uusiutuviin energianmuotoihin on huomattavasti muita energianlähteitä suopeampaa. Tällä hetkellä kolmannes kotitalouksista (28 %) käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.  Neljä kymmenestä (39 %) sanoo myös, että olisi kiinnostunut tuottamaan sähköä itse käyttöönsä. Suomalaiset arvottavat uusiutuvat energianlähteet reilusti muita paremmiksi. Parhaiksi energianlähteiksi vastaajat nostivat aurinkosähkön (56 % vastaajista), vesivoiman (50 % vastaajista) ja tuulivoiman (40 % vastaajista). Puun ja muun bioenergian mainitsi kolmannes (33 %) vastaajista. Ydinvoiman (22 %), maakaasun (16 %), turpeen (9 %), öljyn (3 %) ja kivihiilen (2 %) kannatus oli heikompaa. Tutkimukseen vastasi 1 500 kotitaloutensa sähkösopimuksen tai -sopimukset tuntevaa tai sopimuksista päättävää henkilöä. Otanta edusti täysi-ikäistä suomalaisväestöä sekä sukupuolen osalta että alueellisesti. Tiedonkeruu tehtiin internetkyselynä TNS Gallup Forum -paneelissa 11?19.2. Vaikka vaikuttaa siltä, että kuluttajien tietoisuus ympäristöasioista ja energia-alasta on kasvanut, moni on melko passiivinen kulutustottumustensa suhteen. Siinä missä vajaa viidennes vastaajista (17 %) kertoo tekevänsä enemmän ilmastovaikutusten eteen, puolet suomalaisista (50 %) ei ole muuttanut tapojaan ilmastovaikutusten minimoimiseksi viimeisen 12 kk aikana ja 6 % vastaajista kertoo tekevänsä jopa vähemmän asian eteen kuin aikaisemmin. Peräti kolmannes vastaajista (28 %) ei tiedä tai ei osaa sanoa, mitä heidän ilmastovaikutuksensa ovat. Kuusi uutta kunniatohtoria ??Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta juhlii tänä vuonna 26.?28. toukokuuta 14. promootiotaan. Juhlan aikana promovoidaan kuusi uutta kunniatohtoria. Promootioakti alkaa perjantaina 27.5. klo 10 yliopiston juhlasalissa (Unioninkatu 34), jossa promovendit (maisterit, tohtorit, kunniatohtorit, riemutohtorit ja riemumaisterit) saavat akateemisen arvonsa. Klo 13 siirrytään kulkueissa jumalanpalvelukseen tuomiokirkkoon tai tunnustukset- Kolmen sepän patsaalta uusi suojatie ??Mannerheimintien Kolmensepänaukion uuden suojatien rakentaminen alkaa. Kolmen sepän patsaalta Aleksanterinkadun suunnasta rakennetaan uusi suojatie Mannerheimintien yli. Suojatien rakentaminen parantaa jalankulkuyhteyttä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien liikkeiden välillä. Järjestely on osa kävelykeskustan kehittämistä ja toteuttaa strategian mukaisia tavoitteita kävelyn edistämiseksi. Samalla Mannerheimintien varrelta poistetaan pysäköintikaista ja se korvataan kääntyvällä kaistalla Kalevankadun suuntaan. Suojatien rakentaminen aloitetaan kesäkuussa 2016. Se valmistuu elo-syyskuussa 2016. Samanaikaisesti Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteysalueella tehdään raitiovaunutien kiskotöitä. tomaan tilaisuuteen kansalliskirjaston kupolisaliin. Kunniatohtoreiksi vihittävät ovat tänä vuonna pääasiassa professoreja, jotka ovat tehneet omalla tutkimusalallaan pitkäjänteistä ja uraauurtavaa tutkimusta ja tällä tavalla vieneet yhteiskuntatieteitä eteenpäin. Kunniatohtoreiksi vihitään sananvapausaktivisti Ljudmila Alexejeva, asenteiden ja ennakkoluulojen tutkija, professori Mahzarin Banaji, neuvotteluteorian kehittäjä, professori Kenneth Binmore, vammaisten ihmisoikeuksien edistäjä, toiminnanjohtaja ja aktivisti Kalle Könkkölä, etnometodologisen keskusteluanalyyttisen sosiologian tutkija, professori Douglas Maynard sekä emeritus professori Evert Verdung, joka on pereh- tynyt asuntopolitiikan tutkimukseen. Promootiossa maisterit ja tohtorit eli promovendit saavat oikeuden käyttää akateemisen arvon merkkejä, eli maisterinsormusta ja laakeriseppelettä sekä tohtorinhattua ja -miekkaa. Promootioita on Suomessa järjestetty jo vuodesta 1643, jolloin järjestettiin Turun akatemian filosofisen tiedekunnan promootio. Perinne on sittemmin jatkunut katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan. Valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1950, ja promootioita järjestetään viiden tai kuuden vuoden välein ? aina, kun on kulunut 50 vuotta aikaisemmasta promootiosta. Täten vuoden 2016 riemuvuosi on 1966. Lähikoulu Vuokrat kallistuivat oli suosittu vuonna 2015 kaikilla kalleusalueilla ??Asuntojen vuokrat nousivat Helsingissä vuoden 2016 tammi?maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 2,5 prosenttia vuoden 2015 vastaavasta ajankohdasta. Kalleusalueilla 3 ja 4 vuokrat nousivat hieman koko kaupungin keskiarvoa enemmän, ja myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin juuri näillä kalleusalueilla, joilla vuokrataso on matalampi. ??Opetusviraston vuoden 2015 vuosikertomus on julkaistu verkossa. Viime vuonna opetusvirastossa käynnistyi uudistus, jolla edistetään digitalisaatiota kouluissa ja oppilaitoksissa ja luodaan uudenlaista palvelukulttuuria. Tavoitteena on tuottaa hyvää oppimista ja tulevaisuuden taitoja kaikille. Oppimistulokset ja hyvinvointi paranivat kaikilla koulutusasteilla. Oppilaat ja opiskelijat osallistuivat oppimisympäristöjen ja opetuksen suunnitteluun. Viikot 20-21 Yleisönosasto Hämeentie asukkaiden iloksi ??Hämeentie on ollut esimerkki siitä, millaista kaupunkia syntyy, jos ihminen unohdetaan liikenteen suunnittelussa. Nyt kun Kallio on saamassa viereensä uutta rakentamista, voi Hämeentien uudistaminen tuoda koko alueelle uutta elämää. Etenkin jos tähän liittyy laajemminkin joukkoliikenteen kehittäminen. Pyöräilijöille Hämeentien alkupää on varmaankin Helsingin pahin väylä. Se ei ole miellyttävä myöskään jalankululle ja tästä kärsivät myös alueen myymälät. Hämeentie on ruuhka-aikoina hankala myös joukkoliikenteelle. Kuntalaisaloite pyöräkaistojen saamiseksi Hämeentielle on esimerkki siitä, miten henkilöautoilua korostavien lähtökohtien vaihtaminen voi tuottaa parempaa liikkumista ja ympäristöä muillekin kuin pyöräilijöille. Hämeentielle kaupunginvaltuustossa hyväksytty liikennesuunnitelma nopeuttaa joukkoliikennettä ja antaa mahdollisuuksia kehittää miellyttävämpää asuinympäristöä. Omat pyöräkaistat lisäävät pyöräilijöiden ohella myös jalankulkijoiden turvallisuutta. Paikallisten asukkaiden ja kauppiaiden autolla liikkumista suunnitelma ei estä. Sen sijaan huoli autolii- kenteen suuntautumisesta Sörnäisten rantatien lisäksi joillekin Kallion pienemmille kaduille voi olla osin aiheellinen. Tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota katusuunnitelmaa tehtäessä. Mitä tulee Sörnäisten rantatien liikenteeseen, sinne kannattaa rakentaa parin sadan miljoonan euron autotunnelin sijasta hyvät raideliikenteen yhteydet. Se vähentäisi tarvetta autolla liikkumiseen ja vapauttaisi maata asuntotuotantoon kun ei jouduta rakentamaan leveää moottoriväylää. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Anteeksipyyntö YLE:lle ??Kerroin useassa lehdessä miten YLE ei anna hyvitystä minulle jolla ei ole ollut ainakaan kahteentoista vuoteen televisiota, mutta Luukku-sähköpostiosoite on sekin, vaan täyttyy liian nopeasti! Nyt olen ainakin kahdelta taholta saanut kuulla, että Luukku-sähköpostiosoite kuuluu MTV:lle, joten siltä osin katson olevani velvollinen pyytämään anteeksi YLE:ltä. Kuten kuitenkin ilmaisin YLE:kin olisi velvollinen tarkistamaan verotus-käytäntöjään, sillä paitsi, ettei minulla ole ollut televisiota, niin minulla ei myöskään ole ollut sähköpostiyhte- yttä asunnollani käytössä ja lisäksi tiedän useita täysi-ikäisiä, jotka asuvat samassa taloudessa vanhempiensa kanssa ja joutuvat maksamaan erikseen YLEVeron, niin sopinee kysyä: Onko järkee vai ei! Lassi Tiittanen Aurejärvi yllättää Professori murhan jäljillä! ??Helsingin Yliopiston professori, emeritus, Erkki Aurejärvi tunnetaan tinkimättömänä Suomen oikeuslaitoksen kriitikkona, tupakkateollisuuden vastustajana. Hänen kirjoittamansa ?Erään murhan anatomia? ja ?Kovaa peliä? - teokset ovat lajissaan ainutlaatuisen ansiokkaita kriittisiä tietoteoksia suomalaisesta oikeuslaitoksesta ja kansainvälisen tupakkateollisuuden toiminnasta ihmisten myrkyttämiseksi kaikkialla maailmassa. Eläkkeellä oleva professori ei ole unohtanut perusteemojaan, mutta on valinnut ilahduttavasti toisen kirjallisen ilmaisutavan, hän on kirjoittanut romaanin, jännitysromaanin, dekkarin. Eikä turhaan, sillä 400-sivuinen jännitysromaani ?Kun kukaan ei näe? (Into 2016) on ihan kelpo dekkari kirjailijan esikoisromaaniksi. ?Stadin kuvaus? Syntyperäisenä helsinkiläisenä, Eiran, Kaivopuiston, Rööperin, Kampin kulmien kasvattina Aurejärvi on sijoittanut romaaninsa tapahtumat elämänsä maisemiin, tuttuihin, viehättäviin paikkoihin. Kirjan lähtökohta on Kaivopuistossa tapahtunut murha, nuori, kaunis nainen löydetään puistosta kuolleena. Sitten alkaa surmatyön tutkinta. Kirjassa on hyvin vähän varsinaista väkivaltaa eikä myöskään seksillä mässäillä, mikä on selvä poikkeava etu viime vuosien dekkarien valtavirtaan. Ajankohdaltaan romaani sijoittuu 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun. Helsingin kapakat tulevat kirjassa hyvin esille: Elite, Kappeli, Sea Horse, Vanha Maestro, Kolme Liisaa,Ukko munkki, Sillankorva, Kantakrouvi ja monet muut perinteiset ravintolat saavat toimia milloin minkäkinlaisen janonsammuttajaporukan is- tuntojen tyyssijoina , murha- ja oikeuslaitoskeskustelujen ehtymättöminä tiedonlähteinä. Aurejärven lempiaihe, Suomen ja erityisesti Helsingin oikeuslaitos saa kirjassa useita värikkäitä kuvauksia. Tyhmät, laiskat ja rumat naisjuristit saavat Aurejärven romaanissa erityishuomion, samoin oikeuslaitoksemme tuomioiden täydellinen sattumanvaraisuus, oikeuslotto. Eri asianajajien ?ketkuiluilla? on tietysti sijansa kirjassa kuten myös tyhmänylpeillä poliiseilla. Oikeuslaitoksen ohella siipeensä saa myös uskonnollisuus, kirkko ja astrologiakin. Positiivisella otteella Aurejärvi käsittelee mieliharrastustaan jalkapalloa ja jalkapalloilijoita, pelaahan yli seitsenkymppinen professori edelleen säännöllisesti ja taidolla ikämiesjalkapalloa. Juonta paljastamatta voi kertoa, että kyllä Kaivopuiston kauniin Ursulan murha kirjan lopussa selviää ja oikeus voittaa! Vai voittaako? Lue itse! Erkki Aurejärven romaaniavaus on yllättävä teos, positiivisesti yllättävä. Tuleeko jatkoa? Pekka Hurme Opastettu luontoretki Pihlajasaareen ??Opastettu luontoretki Pihlajasaareen to 19.5.klo 18?21. Haahkat ja tukkasotkat uivat Pihlajasaaren rantavesissä. Pitkänmatkan muuttaja lapintiira tasapainoilee tuulessa. Arktisten lintumuuttajien parvet siirtyvät illan hämärtyessä lähemmäksi rannikkoa. Muku- laleinikki ja kiurunkannus kukkivat heleinä vanhojen huviloiden pihamailla. Retken lähtöpaikka: Lauttaranta Pihlajasaaressa. Mukaan kiikarit, evästä ja tuulen-pitävää. Retkelle lähdetään yhteysaluksella: 1) Merisatamanrata 10 tai 2) Ruoholahdesta (Kellosaarenranta 1) n. tunnin välein. Lautta on maksullinen (vain käteinen). Paikkoja aluksessa täytetään saapumisjärjestyksessä. Paikkoja on rajoitetusti. Ks. aikataulut ja lisätietoja www.jt-line.fi. Retken järjestää Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Retki on maksuton.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 5 Taiteilijat ja turvapaikanhakijat Ennakkoilmoittautuminen syksyn kursseille käynnistyy kohtaavat ravintolapäivänä kesäkuussa ??Valtimonteatterin taiteilijat ja Kaarlenkadun turvapaikanhakijat kohtaavat ravintolapäivänä Akustisella ruokapihalla.  Herkkuja maailmalta! Akustisella ruokapihalla iranilainen, kurdilainen, kiinalainen ja välimerellinen ruokakulttuuri kohtaavat suolaisten ja makeiden herkkujen?muodossa. Ruoat kokkaavat Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen turvapaikanhakija- asukkaat. Kulttuuria akustisesti! Akustisella ruokapihalla kuullaan ja nähdään kulttuuriesityksiä eri alojen taiteilijoiden esittäminä. Esitykset toteutetaan ?open stage? ?tyylisesti piha- alueella. Valtimonteatteri, Kaarlenkadun vastaanottokeskus ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO järjestävät yhteistyössä Akustinen ruokapiha ?tapahtuman ravintolapäivänä lauantaina 21.5.2016 klo 12 ? 16 Valtimonteatterin pihalla, Aleksis Kiven katu 22. Tapahtuman tavoitteena on lähialueyhteistyön kehittäminen eri asukasryhmien kesken, vastaanottokeskuksen turvapaikanhakija-asukkaiden kotoutumisen ja osallisuuden edistäminen yhteisen tapahtuman kautta sekä monikulttuurisuuden lisääminen Kallion Harjun osakaupunginosassa ja kulttuuri-ilmapiirissä. Tapahtumasta saadut myyntituotot kohdennetaan pääosin tapahtumaan osallistuneiden turvapaikanhakijoiden vapaa-ajan virkistykseen ja aktiviteetteihin. ??Ennakkoilmoittautumisoikeus syksyn kursseille on vain niillä opiskelijoilla, jotka opiskelevat osaa opintokokonaisuudesta. Ennakkoilmoittautumisesta lähetetään opiskelijalle tietoa toukokuun 20. päivän jälkeen tekstiviestillä ja sähköpostilla. Ennakkoilmoittautumiseen oikeuttavia kursseja ovat esimerkiksi taiteen perusopetus, hyväksi kotiompelijaksi -opintokokonai- Bongaa lintuja Tuomiokirkolta ??Bongaa Tuomiokirkolta -lintutapahtumassa tarkkaillaan sunnuntaiaamuna 5.6.2016 klo 6?10 urbaanin Helsingin lintuja Tuomiokirkon Senaatintorin puoleiselta ylätasanteelta käsin. Sunnuntaiaamuna Helsingin keskustassa on aivan erityinen tunnelma, ja yllättäviäkin havaintoja voi tehdä. Viime vuonna vastaavassa tapahtumassa nähtiin muun muassa kaakkureita, sepelhanhia, merikotka ja kivitasku sekä kuultiin punavarpusen laulua keskeltä Senaatintoria. Lintutapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Voit tulla mukaan vain osaksi aikaa ja myöhemminkin kuin heti kuudelta. Tapahtuman asiantuntijat, pappi ja lintuharrastaja Hannu Varkki Tuomiokirkosta sekä lintuyhdistys Tringan retkiopas, auttavat lintujen tunnistamisessa sekä antavat tietoa lintuharrastuksesta ja luonnon suojelemista. Varustaudu sään mukaisilla, riittävän lämpimillä vaatteilla. Tapahtuman järjestäjät ottavat mukaan kaukoputkia, ja voit halutessasi tuoda mukanasi omat kiikarit tai kaukoputken. Tapahtuma alkaa klo 6 psalmin lukemisella ja siu- Foorumista kaavaillaan perinnettä ??Kallion seurakunta järjestää Kallion ja Alppilan alueen toimijoille Kallio-fooru- Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti vastaa foorumissa kysymykseen siitä, kenelle Kallio kuuluu. Tietoksekuksen johtaja Timo Cantell ottaa kantaa Alppilan ja Kallion omaleimaisuuteen. min perjantaina 20. toukokuuta. Foorumissa keskustellaan siitä, millaista asu- Kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen ottaa foorumissa kantaa siihen, mitä hyvinvoinnin lisäämiseksi voi tehdä. Piispa Irja Askola tulee keskustelemaan hyvästä ja pahasta olosta Kallion ja Alppilan alueilla. minen Kalliossa ja Alppilassa on, miten hyvinvointi ja huono-osaisuus jakautuvat, sekä miten ihmisten elämää kyseisillä alueilla voisi edistää. Myös yhteisöllisyys, naapuriapu, sekä alueiden kiinnostavuuden edistäminen otetaan käsittelyyn. ? Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa sosiaaliset ongelmat, sekä ihmisten elämäntilanteet. Kallio elää nyt muutoksessa, mutta myös tuttuja asioita on huomattavissa. Varmasti foorumissa tullaan keskustelemaan myös siitä, miksi Kalliossa on niin siistiä asua! Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa avaa. Tunnettuja panelisteja Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo toimii tilaisuuden isäntänä. Myös tietokeskuksen Timo Cantell, kirjailija Torsti Lehtinen, sekö hyväntekijä Heikki Hursti ovat luvanneet jakaa ajatuksiaan alueista. Kallio-foorumin yksi ohjelmanumeroista on paneelikeskustelu aiheenaan Hyvinvointi ja pahoinvointi Kalliossa ja Alppilassa. Panelisteina toimivat Hurstin ja Lehtisen lisäksi kaupunkikulttuuriaktivisti Mia Lehti, kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen ja piispa Irja Askola, joka lausuu myös tilaisuuden päätössanat. ? Kalliossa tehdään monenlaista työtä, ja molem- kuussa: Opistotalo, Stoa, Kanneltalo ja Malmitalo ma?to kello 9?16. Heinäkuussa avoinna on ainoastaan Opistotalon toimisto ma?to kello 9?16. Ikäihmisten kursseille ilmoittaudutaan kuten muillekin kursseille ainealoittain porrastetusti keskiviikkona 10.8. alkaen. Työväenopiston opintoneuvontaa annetaan yhdeksässä palvelukeskuksessa 2.?8.8. Mitä? Missä? Milloin? Kallio-lehti nauksella. Tapahtuman jälkeen klo 10 voit halutessasi osallistua Tuomiokirkossa Luomakunnan sunnuntain messuun, jossa saarnaa ekoteologi Panu Pihkala ja liturgina on Hannu Varkki. Bongaa kirkolta -lintutapahtuma järjestetään samaan aikaan myös Kirkkonummen ja Laitilan seurakunnissa. Tunnelmista ja havainnoista voi lukea jälkikäteen Facebook-sivulta bongaakirkolta. Seurakuntien lisäksi tapahtuman järjestäjänä on kristillinen ympäristöjärjestö A Rocha Suomi. Kallio-foorumissa tekijät tutustuvat toisiinsa suus, taiteelliset produktiot ja muut pidempää opiskelua vaativat koulutukset, kuten kielten perustason taidot. Käytännössä suurin osa opiskelijoista voi jatkaa opiskeluaan myös syksyllä, sillä yleensä kursseilla on tilaa joka tapauksessa.´ Ennakkoilmoittautua voi 13.6.?4.8. www.ilmonet. fi:ssä, toimistoissa tai puhelimitse toimistojen aukioloaikoina. Toimistot ovat avoinna kesäkuussa ja elo- Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa haluaa pureutua Kallio-foorumissa sosiaalisiin ongelmiin. Kirjailija Torsti Lehtinen hoitaa foorumissa Kallion ja kalliolaisuuden kehumisen. Made in Kallio ja Kallioliikkeestä tuttu Mia Lehti toimii yhtenä panelisteista. milla alueilla on useita toimijoita, joten on hyvä olla selvillä siitä, millaisia tekijöitä täällä onkaan. Yhteisöllisyyden voimistuminen on varmasti kaikkien huulilla, Viljamaa pohtii. sujana, mutta katsotaan millaiseksi tapahtumaksi tämä kehittyy, Viljamaa juttelee. Pöyhönen on myös mukana Kallio-foorumissa kertomassa ajatuksen synnystä ja kehittymisestä. Historian ensimmäisen Kallio-foorumin tavoite on synnyttää yhteistyötiimi, jonka tehtävänä on edistää kolmannen sektorin yhteistyötä Kallion ja Alppilan alueilla. Tiimin olisi tarkoitus olla mukana järjestämässä myös tulevia foorumeita esimerkiksi asunnottomien yön yhteyteen. ja. Kaikki kynnelle kykenevät toimijat on kutsuttu ottamaan osaa foorumiin. ? Tämä foorumi toimii voimana toimijoiden yhteen kokoamiseksi. Tekijöillä on hyvä mahdollisuus tavata toisiaan oikein kasvotusten, sekä tutustua keskenään. Foorumiin on kutsuttu ihmisiä laajasti ja laidasta laitaan. Niin sosiaalipuolen tekijät, kuin kulttuuri alan ihmisetkin on pyydetty mukaan. Odotamme monenlaista keskustelua, sekä ajatusten vaihtoa. On hyvä kartoittaa, ketä alueilla oikein toimii, Viljamaa toteaa. Tavoitteena yhteistyötiimi Kallio-foorumi on saanut alkunsa opetusneuvos Veikko Pöyhöseltä. ? Kirkkokahveilla opetusneuvos ilmaisi kiinnostuksensa sitä kohtaan, miten ihmisiä saataisiin koottua yhteen. Sitä kautta lähti ajatus foorumiin, ja myös siihen, että fooruminhan voisi järjestää muutamia kertoja vuodessa. Toistaiseksi seurakunta on tässä koollekut- Tekijät tapaavat kasvotusten Foorumiin kutsuttujen vaikuttajien kirjo on laa- Jään eloniltaan ihanaan Iltatuuli ihanasti soittaa koivunlatvaan vihreään. Pöllövanhus sieltä katsoo tuomeen nuoreen kukkivaan. Ystäville runon teen, avaan Teille sydämein! Jään eloniltaan ihanaan, sydämen ääntä kuulemaan. Kun päivät iltaan saa, varjot käyvät ikkunaan. Ei kuulu koiran haukku ei laulu linnunkaan. Päivät vaipuu unholaan, kaunat kalvaa rinnassain. Saan kysyä itseltäin, miksi usehin käy näin? Iltatuuli ihanasti soittaa, kuu nousee loistamaan. Olen täällä kerran vaan, elonilta jo muistuttaa. Kerran yöhön yksinäiseen, sain kuulla käen kukkuvan. Jään eloniltaan ihanaan, tuuli soittaa kanneltaan. Iltatuuli ihanasti soittaa, meitä viisaasti muistuttaa. Tuuli soittaa kanneltaan vie vihan kaunan mennessään. Toivo Levanko lyyrikko
• KALLIO LEHTI 6 Viikot 20-21 Päivyri Nimipäivät: Viikko 20 Ma 16.5. Essi, Ester Ti 17.5. Maisa Ke 18.5. Eero, Erkki To 19.5. Emma, Emilia Pe 20.5. Karoliina, Lilja La 21.5. Konsta, Kosti Su 22.5. Hemmo, Hemminki Viikko 21 Ma 23.5. Lyydia, Lyyli Ti 24.5. Tuukka, Touko Ke 25.5. Urpo To 26.5. Minna, Vilma, Miina Pe 27.5. Ritva La 28.5. Alma Su 29.5. Oliver, Olivia, Oiva Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kirkollisia tuotteita ja matkamuistoja ??M a t k a m u i s t o m y y m ä lä Cathedral Shop Tapuli palvelee koko kesän maanantaista perjantaihin klo 10?17, lauantaisin klo 10? 15 ja sunnuntaisin klo 11? 15 Tuomiokirkon Tapulissa, Unioninkatu 29. Tuotevalikoimassa on lahjatavaroita ja koristeesineitä sekä kirkollisia tuotteita ja matkamuistoja Helsingistä. Myymälä aukeaa sunnuntaina 15.5. klo 11.30. Myynnissä on paljon laadukkaita kotimaisia käsityötuotteita, kuten Paimen Keramiikan suosittuja koruja ja Keramiikkakellarin enkeleitä. Tapulin kahvipisteestä voi ostaa kahvia, teetä, jäätelöä ja limua. Kesän uutuustuotteita ovat Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan limonadit ja Kolmen Kaverin Jäätelöt. Tapuli on Senaatintorista katsottuna vasemmanpuoleinen paviljonki. Onko sinulla päätä käyttää? ??Liikenneturva seuraa tienkäyttäjien liikennekäyttäytymistä vuosittain valtakunnallisesti. Hieman yli 40 prosenttia suomalaisista käyttää pyöräilykypärää pyöräillessään. Useimmin kypärä on päässä Etelä-Suomessa. Liikenneturvan kannustaa kevään pyöräilykypäräkampanjalla Päätä käyttää turvalliseen pyöräilyyn. Pyöräily on paitsi hy- vää liikuntaa myös kulkutapana edullinen ja ympäristöystävällinen. Liikenneturvan seurantojen mukaan 43 prosenttia pyöräilevistä käytti kypärää vuonna 2015. Pyöräilykypärästä onkin tullut osa monen aktiivisesti pyöräilevän perusvarustusta. ? Etenkin paljon pyöräilevät kuten työmatkapyöräilijät käyttävät kypärää säännöllisesti. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke 11.5. suljettu, p. 09 2340 3600, kallio.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. Ke 18.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea. To 19.5. klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot. Pe 20.5. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen. Teejatkot. Su 22.5. klo 10 Messu. Huovinen, Mattsson, Klemmt, Pyylampi, Niskala, avustaja Marjatta Pitkänen, Kantaattikuoro. Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta: Rauhan minä jätän teille. Teol.maist., nuorisotyönohjaaja Antti Koskenniemi, Gospel group Daba Daba, Hurmerinta. Ti 24.5. klo 16.15-18 Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille. Klo 18 Opiskelijamessu, Henri Järvinen. Teejatkot. Klo 19 Ackté klubi: Emil Holmström & Pasi Eerikäinen ystävineen, Petri Aarnio, viulu, Pasi Eerikäinen, viulu, Emil Holmström, piano, Mikko Ivars, sello, Pisku Ristiluoma, alttoviulu. Kesto 1h 30min, väliaika. Liput 15?. Ke 25.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Klo 19 Ackté klubi: Emil Holmström & Pasi Eerikäinen ystävineen. Pasi Eerikäinen, viulu, Emil Holmström, piano, Mikko Ivars, sello, Pisku Ristiluoma, alttoviulu. Kesto 1h 10min, väliaika. Liput 15?. To 26.5. klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot. Klo 19 Ackté klubi: Compañía Kaari & Roni Martin goes ROOTS. Kaari Martin, tanssi, Roni Martin, kitara ja laulu, Erno Haukkala, sousafoni, Miguel Kolliander, rummut, Jukka Orma, kitara. Kesto 1h. Liput 20?. Pe 27.5. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen ja kanttori Matti Turunen. Teejatkot. La 28.5. klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Teejatkot. Su 29.5. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu. Männistö, Lindfors, Helin, Oksanen, Niskala, avustaja Juhani Vierimaa, Kilven kuoro joht. Hanna Remes. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ti 31.5. klo 14 Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti. Anne Hätönen, urut. Klo 16.15-18 Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen asukkaille. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu, Henri Järvinen. Teejatkot. Klo 19 Ackté klubi. Jenni Lappalainen ja Eero Heinonen, piano nelikätisesti Kesto 1h 45min, väliaika. Liput 15?. Ke 1.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa, mukana Tiia Kalliola, kokemuksia Kristilliseltä sairaalalaivalta, Madagaskarilta. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Partti, Anima mea joht. Johanna Korhonen. Klo 19 Ackté klubi: Aino Venna. Aino Venna, laulu & kitara, Joonatan Kotila, sähkökitara, Erik Michelsen, kontrabasso. Kesto 1h 20min. Liput 20?. To 2.6. klo 12 Urkukesän päivämusiikki. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. 18 Viikkomessu. ???, Niskala. Klo 19 Ackté klubi: Kujala & Pietilä Treatment ? ?Soinnin ilotulitusta ja äänen magiikkaa?. Esa Pietilä, tenorisaksofoni & liveelektroniikka, Veli Kujala, harmonikka, 1 ¼ sävelharmonikka & live-elektroniikka. Kesto 1h 10min. Liput 15?. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki ma-ti, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. To 19.5. klo 18 Vox urbana -kuoron kevätkonsertti, joht. Dagmar Rannak. Pe 20.5. klo 10-12 Lasten perjantai: Kirpputori. Sitovat varaukset p. 050  492 9623. Pöytämaksu 5? hyväntekeväisyyteen. Lapsille askartelua. Su 22.5. klo 16 Messu. Patronen, avustaja Liisa Saarikoski, Niskala. Kirkkokahvit. Klo 18 Klassista kitaramusiikkia, Anne Jusslin. Vapaa pääsy, ohjelma 5?. Ma 23.5. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 24.5. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 17 Iltateet -keskustelusarja: Vauvojen ja taaperoiden uni-ilta. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja kysymään vauvojen unesta ja unettomuudesta Baby Blues -projektin työntekijöiden Kati Oikarisen ja Anne Pulkkisen johdatuksella. Pe 27.5. klo 10-12 Lasten perjantai: Kevätjuhla. Temppurata jumppasalissa. La 28.5. klo 17 Sateenkaarimessu. Marjaana Toiviainen. Su 29.5. klo 16 Suvivirren sunnuntain messu. Männistö, avustaja Eeva Kulmanen, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 30.5. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 31.5. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Ke 1.6. klo 19 Suomalaisen oopperayhdistys ry:n konsertti. Alppilan kirkon kahvila ti klo 10-18, ke-to klo 10-16, pe klo 1014, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 20.5. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 22.5. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 19.5. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Ke 25.5. klo 13 Eläkeläisten kevätjuhla ja samalla juhlitaan diakonissa Riitta Riihelän eläkkeelle lähtöä. To 26.5. klo 10 Perhekerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Pe 27.5. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 29.5. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Kallio kukkii -tilaisuudet Ke 18.5. klo 17-21 Runokahvila: Esiintyjänä Karoliina Kantelinen (Värtinä). Livemusiikkia ja runoja. Muut esiintyjät: katso runokahvilan fb-sivulta. Su 22.5. klo 18 Tarinaklubi: Shaibalaiba - Story Café. Nurkan takana odottaa tarina. Tule kuulemaan tarinoita ja tule kertomaan oma tarinasi. Kahvila auki koko illan. Muut tapahtumat Ke 18.5. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 25.5. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa. Luovuuden lähteillä: Väriä ja voimaa kuvasta -kurssi, srk.kodin pieni sali, Siltasaarenkatu 28, to 2.6., 9.6., 16.6. ja 23.6. klo 13-15. Pidetään hauskaa värien kustannuksella, maalataan, sutataan tummaa ja vaaleaa. Käytämme vesiliukoisia peitevärejä ja liituja. Ohj. diakoni, TR-ohjaaja Kati Helin. H. 30?. Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti, Vuosaaren Merihiekassa, la 28.5. klo 12-18 ja su 29.5. klo 10-15. Retriitti sisältää rukoushetkiä ja lepoa. Yöpyminen kotona. H 25? sis. keittolounaan ja kahvin. Ohj. pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ääni sielun tanssia kehossa -kurssi Mustasaaressa la 18.6. klo 10-17. Laiva Taivallahdenrannasta klo 10 ja paluu klo 16.40. Tervetuloa lempeään äänen resonaatioon. Opettajana MuT, äänipedagogi HilkkaLiisa Vuori. H. 60? sis. laivamatkat, lounas ja kahvi. Retket ja matkat Kesäretki Savon sydämeen 29.6.1.7. Lähde iloiselle bussireissulle Savoon. Matkalla poiketaan Kenkäveron pappilassa, perillä päästään savusaunaan ja siioninvirsiseuroihin. Torstaina mm. vaelletaan laavulle lounaalle (4km), tutustutaan Pietari Makkosen elinpiiriin, koetaan Enonkosken luterilaisen luostarin ja Enonkosken kirkon rauhaa. Paluupäivänä vieraillaan oman kiinnostuksen mukaan Savonlinnan torilla, Olavinlinnassa tai järviristeilyllä. Putkinotkossa ihmetellään Joel Lehtosen rappioromantiikkaa. Osallistumismaksu 155? sis. bussimatkat, yöpymiset ja aamiaiset Savonlinnan krist. opistolla 2 hh, ateriat, kahvit sekä oppaiden ja matkajohtajan palvelut. Savonlinnassa maksetaan itse lounaslörtsyt ym. -kulut. Matkanjohtajana Pirkko Kaskinen Pyhät polut ry:stä, mukana Kallion papeista Riitta Männistö sekä rovasti Veli-Matti Hynninen. Matkalle tervetulleita myös muut kuin kalliolaiset. Ilmoitt. ja tied. p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi. Järj. Pyhät polut ry ja Kallion srk. Vielä muutama paikka vapaana matkalle Krakovaan ja Auschwitziin 22.-25.9. Matkan hinta n. 965 ? /hlö/ 2hh, sis. hotelliyöpymiset ja -aamiaiset, bussikuljetukset, opastetut kaupunkikävelyt ja sisäänpääsymaksut sekä yhden aterian joka päivä. Matkanjoht. Jukka Soisalon-Soininen ja seurakunnasta Riitta Männistö, p. 09 2340 3633. Matkanjärj. OK-Matkat/Nordic Ferry Center Oy. Varaukset 09 2510 2050, myynti@ okmatkat.fi tai www.okmatkat.fi.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 7 Espan lavan musiikkikattaus jatkuu elokuun loppuun saakka ??Monipuolinen musiikkikattaus jatkuu Espan lavalla koko kesän elokuun loppuun asti. Konsertteja kuullaan pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin klo 12.00, 16.30 ja 19.00 sekä lauantaisin klo 12.00 ja 15.00. Helsinki-päivänä 12.6. sekä Taiteiden yönä 25.8. lavalla kuhisee koko päivän. Rakastettu sotilassoittokuntien MIL-Espa on jälleen ohjelmassa perjantai- sin. Heinäkuun viimeiseltä viikolta alkaa Jazz-Espa, yksi Helsingin kesän merkkipaaluista. Loppukesää maustaa myös Etno-Espa 8.8. alkaen. Alkukesässä soivat uutena kuorokeskiviikot, ja ohjelmistoa uusintavat myös kesän fiftari- ja rap-teemalauantait. Toukokuun tähtivieraana lavalla nähdään Helsingin kansainvälisen balettikilpailun osallistu- jia 30.5. Historiallinen Espan lava on kesäestradi Esplanadin puistossa, Helsingin sydämessä. Lavan ilmaiset konsertit ovat houkutelleet niin turisteja kuin paikallisia nauttimaan jazzista, maailmanmusiikista ja klassisesta. Espan lavan ohjelmatoiminnasta vastaa Helsingin kulttuurikeskuksen Savoyteatterin yksikkö. Kesäyliopisto juhlii 50-vuotista taipalettaan ??Pääkaupunkiseutulaisten oma kesäyliopisto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vaikka kesäyliopisto juhlii mennyttä 50 vuotta, on juhlien katse tulevaisuuteen: juhlapuhujana on tulevaisuudentutkija Juha Kaskinen Turun yliopistosta aiheenaan Kansanvalistuksesta ubiikkiin oppimiseen ? Kesäyliopisto kaikkialla? 50-vuotista taipaletta juhlitaan pitkin vuotta: juhlavuosi on tuonut tullessaan paitsi entistä laajemman ohjelman myös erilaisia tapahtumia ja uusia tuulia kesäyliopiston toimintaan. Kuten aina kesäyliopiston tarjonta on avointa kaikille ja juhlavuoden tapahtumista iso osa on myös maksuttomia. Tapahtumia on järjestetty ympäri pääkaupunkiseutua yhteistyössä mm. kirjastojen kanssa. Kirjastoissa on erilaisia kaikille avoimia työpajoja. Keväistä Helsinkiä on ihasteltu arkkitehtuuriratikasta. Arkkitehtuuriratikka kiertää Helsinkiä myös kesäkuussa. Alkuvuodesta aloitettiin vapaan sivistystyön ja elinikäisen oppimisen teeman alla julkaistava blogi, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjoittavat omasta näkökulmastaan kaikille avoimuuden, oppimisen, tiedon, sivistyksen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksellisyydestä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoittajina ovat olleet tähän mennessä mm. aivotutkija Minna Huotilainen, kansanedustaja Jani Toivola sekä emeritusprofessori Kari Uusikylä. Sana on vapaa: halukkaat voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun omalla kirjoituksellaan tai kommentoimalla. Juhlavuoden ohjelman toteutuksessa kesäyliopisto on halunnut tuoda esiin nuoria lahjakkaita tekijöitä ja mm. teettänyt kaksi juhlavideota, jotka kuvastavat kesäyliopiston avoimuutta, monipuolisuutta ja oppimisen iloa. Videot ovat näkyvillä kesäyliopiston sivuilla. Helsingin seudun kesäyliopisto on perustettu 1966. Tuolloin toiminnan aloittamista pidettiin merkittävänä, sillä kesäyliopiston nähtiin tarjoavan sekä täydennyskoulutusta työssäkäyville että kolmannen lukukauden yliopisto-opiskelijoille. Samaa tehtävää kesäyliopisto toteuttaa edelleen: tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, elinikäistä oppimista ja henkistä kasvua. Jonoa 1980. Kuva: Ari_Ojala. Olli Sarpo Nuppineulan kärjet ??Kollega Lauri Viidan kynästä: ?Kuin nuppineulan kärki on joka miehen järki. ? Kunhan vain sen tyynyn saisi, johon neula uppoaisi?. Että jos lopetetaankin iänikuinen epäily ja arvostelu. Yhtiöitetään hallitus, muitta mutkitta. Kun sellaista nyt on ilmassa. Yhtiöittämisen autuutta. Myydään osakkeet meille kansalaisille. Työttömille, eläkeläisille ja etukorttien haltijoille alennuksella. Olisi sitten se tyyny näille nuppineuloille. Ja tilaisuus näyttää kyntensä. Saisivat vapaasti kaikki sepät oman onnensa takoa. Siirryttäisiin imelistä puheista tositoimiin. Tehdäänkin niin, eikö vain? Omistajina ja osakkaina kaikki äänestysikäiset kansalaiset (mukaan lukien ne työttömät, eläkeläiset ja etukorttien haltijatkin) voisivat oikeutetusti odottaa Hallitusyhtiö Ltd:n jakavan osinkoja, tuottavan voittoa ja muutoinkin ajavan omistajiensa etuja. Uuden yhtiön johtavat toimihenkilöt toimisivat kuuliaisesti omistajiensa tahdon mukaisesti. Poistuisi nopsasti köyhyys ja työttömyys, loppuisi eriarvoisuus ja sellainen. Yhtiö menestyisi ja osakekurssi hipoisi pilviä. Ja jos ei menestyisi tai hipoisi, vaihdettaisiin johtavat toimihenkilöt uusiin ja ehompiin. Omistajille kun on turha selitellä, valehdella, tai muutoin totuutta peitellä. Tulosta on tultava ja osinkoja jaettava. Ei riitä, että johto luottaa toinen toisiinsa. Railakkaat pikkujoulujuhlat on järjestettävä ja kesäpäivät. Kutsuttava osakkaat Savonlinnan Oopperajuhlille ja Porin Jazzeihin, jos sellaista vaativat. Mielikuvitusta pitää olla ja nuppineula terävä, ettei pääse vapaassa kilvoittelus- Postimuseon kokoelmissa on noin 9000 esinettä. Postimuseo 90 vuotta ??Postimuseo täyttää tänä vuonna pyöreät 90 vuotta. Museo julkaisee yhdessä Postimuseon Ystävät yhdistyksen kanssa Tabellariuskirjan, joka kertoo Postimuseon historiasta kokoelmien ja toiminnan muutosten kautta. Juhlaan on ahetta myös siksi, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisten suomalaisten postimerkkien julkaisemisesta. Postimuseo on tuottanut pelifirma Meanfish Oy:n kanssa postimerkkiaiheisen Catch a stamp -pelin. Tabellarius-kirja kertoo museotyön arjen muutoksista ja kiinnostavista kokoelmista, kuten asekokoelmista ja niitä sivuavista postiryöstöistä. Kirjassa esittäytyvät niin keräilijät kuin mesenaatitkin, jotka ovat toimineet Postimuseon tukena. Lisäväriä tuovat graafikko Lasse Hietalan ainutlaatuiset Postin mainosjulisteet ja -kortit sekä B.A. Lindemanin kartat ja matkaoppaat. Kirja luo katsauksen 160-vuotiaaseen suomalaiseen postimerkkiin sekä samanikäiseen Saimaan kanavaan, jota on esitelty lukuisissa postikorteissa. Postimerkkejä kuva-aiheittain esittelevässä Catch a stamp -pelissä postimerkkisateesta napataan tietyn aiheisia merkkejä, esimerkiksi koiria, musiikkia tai presidenttejä. Aiheet vaikuttavat siihen, kuinka peli vaikeutuu ja etenee. Pelin voi ladata ilmaiseksi Android- ja iOS -käyttöjärjestelmän mobiililaitteisiin. Kineettisessä versiossa pelaaja hyödyntää fysiikkaansa postimerkkien nappailussa. Versiota voi pelata yksin tai yhdessä. Postimu- seo hyödyntää peliä monipuolisesti näyttelyissä ja tapahtumissa. Postimuseo 90 vuotta Postimuseo on toiminut pitkän historiansa aikana useammassa paikassa. Ensimmäisen tilansa, neljä huonetta, Yrjönkadulta Helsingistä museo sai 1.9.1926. Sodan vuoksi museo joutui kodittomaksi vuonna 1941 ja oli varastoituna jonkin aikaa. Uudet väliaikaiset tilat löytyivät Vaasasta 1954, jossa toiminta jatkui neljä vuotta. Vuonna 1962 museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona Helsingissä Tehtaankadulla, jossa museo toimi 1990-luvun alkupuolelle saakka. Vuodesta 1995 vuoteen 2012 Postimuseon tilat sijaitsivat Helsingin pääpostitalossa. Syksyllä 2014 Postimuseo avautui täysin uudistuneena museokeskus Vapriikissa Tampereella. Tampereella Postimuseo on kolminkertaistanut kävijämääränsä. Viime vuonna museossa vieraili yli 100 000 asiakasta. Postimuseo juhlii yhdessä 20 vuotta täyttävän museokeskus Vapriikin kanssa lokakuussa järjestämällä yleisölle tapahtumapäivän, jossa on tarjolla runsaasti erilaista ohjelmaa ja karnevaalitunnelmaa. Postimuseo avattiin yleisölle 1927 Yrjönkadulla Helsingissä, missä sillä oli aluksi käytössään neljä huonetta. sa naapurihallitus niskanpäälle. Syö kilpailija pian markkinaosuutta ja puhkoo koko tyynyn. Sellaista se on. Kaikki saavat yrittää, mutta vain äänekkäimmät ja varakkaimmat voivat voittaa. Kissanpäivät meille osakkaille ja hallinnolle järjestelyvastuu. Annettaisiin reilusti tilaisuus näille nykyisille johtajille näyttää, että elävät niin kuin puhuvat. Että oikeasti ovat kuin nuppineulan kärki. Että ymmärtävät, mistä Lauri Viita kirjoitti. Eikö vain? Postimuseon kokoelmiin kuuluu miekkoja ja aseita.
• KALLIO LEHTI 8 Kallio Kukkii ja riemu raikaa ??Perinteiseen tapaan Kallion kaupunginosa täyttyy monipuolisesti taiteella kun Kallion Kulttuuriverkosto järjestää Kallio Kukkii ? festivaalin 13.-22.5. jo 22. kerran. Kaduilla nähdään teatteria, linja-autoon rakennettu taidegalleria, musiikkia ja iloisia klovneja. Lapsille on työpajoja askartelusta kitaran soittoon, muskareita ja satuiltoja. Ravintolat tarjoavat valokuvataidetta, musiikkia ja runoutta. Ohjelma on runsas ja värikäs. Viikko polkaistaan käyntiin Kallio Kukkii ?avajaisilla, joita tänä vuonna vietetään Konepaja Brunossa 14.5. Avajaiset järjestetään yhteistyössä Jook Joint Movementin kanssa ja Konepaja Brunon kanssa. Jook Joint Movement edistää nuorten työllistymistä viihteen ja kulttuurin alalla. Konepaja Bruno aloittaa aamun ensin järjestämällä Kallio Kukkii ?kirpparin. Kirpparin jälkeen Kallio Kukkii avataan tanssilla, kun lavalle nousee Vallilan Tango. Ilta jatkuu vielä nuorten järjestämällä Betoni Kukkii -tapahtumalla, missä esiintyjinä on Tippa T, Biniyam, TCT, Bizzyiam ja Mc Hugo.  Fazer Food Services täyttää 40 vuotta ??Amica-ravintoloistaan tuttu Fazer Food Services täyttää 40 vuotta. Iso osa Fazerin ruokailupalveluosaamisesta on perintöä suomalaisilta muonituslotilta. Vuonna 1944 Suomeen perustettiin Työmaahuolto, joka hoiti sodan jälkeisten rakennustyömaiden muonituspalveluja lottien vahvalla kokemuksella. Yritysoston myötä lottien tietotaito siirtyi Fazerille ja Amica-ravintoloihin 1970-luvulla, ja näin ravintolatoiminnasta tuli merkittävä osa Fazerin liiketoimintaa, kun Fazer Catering perustettiin vuonna 1976. Vuonna 1988 yritys sai uuden nimen Amica Ravintolat ja yritysostojen kautta Amica Ravintoloista tuli alansa markkinajohtaja. Vuoden 2010 alusta liiketoiminnan nimeksi tuli Fazer Food Services. Ravintoloita on Suomessa tänään jo yli 600 ympäri Suomen: yritysten ja virastojen työpaikkaruokailun lisäksi yritys huolehtii yli sadan koulun, 65 yliopiston tai ammattikorkeakoulun ja yli 40 hoivakohteen ruokailupalveluista. Fazer Food Services tarjoaa myös kokous- ja juhlapalveluita. Yrityksessä työskentelee 3200 ruoan ammattilaista. Kallio Kukkii -viikon päättää perinteinen Harjun nuorisotalon järjestämä Kallio Kukkii Piknik Dallapén puistossa, missä ohjelmassa on työpajoja ja musiikkia. Myös perinteinen paraati kiertää Kallion kaduilla Sambakoulu Impe- rio do Papagaion vetämänä. Iltaohjelmassa 22.5. viikkoa juhlitaan vielä Kallio Kukkii -klubilla Ølhus Oslossa, missä pääesiintyjänä on P-K Keränen. Tervetuloa nauttimaan keväisestä viikosta taiteen ja ihmisten parissa! Kaupunkipyörillä ensimmäisellä viikolla yli 15 000 matkaa ??Uudet kaupunkipyörät ovat olleet osa Helsingin kaupunkiliikennettä viikon ajan. Pyörillä poljettiin ensimmäisellä viikolla kaikkiaan 15 471 matkaa, yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6 matkaa päivässä. Palveluun rekisteröityminen alkoi huhtikuun puolivälissä, ja palvelun avajaisviikon loppuun mennessä kaupunkipyörien käyttäjiksi oli rekisteröitynyt 4073 polkijaa. Palveluun rekisteröidytään osoitteessa hsl. fi/kaupunkipyörät. Rekisteröitymisen yhteydessä valitaan päivän, viikon tai lokakuun loppuun asti kestävä käyttökausi. Kausimaksu veloitetaan maksukortilta, jonka tiedot syötetään järjestelmään. Yhden matkan pituus oli avajaisviikolla keskimäärin 3 km ja matkan kesto 24 minuuttia. Jos yksittäisen matkan kesto jää alle puolen tunnin, ei polkemiselle tule kausimaksun lisäksi muita kuluja. Ylimenevästä ajasta veloitetaan erikseen maksukortilta, jonka tiedot syötetään palveluun rekisteröitymisen yhteydessä. Puolen tunnin yli menevästä ajasta tulee lisäveloitus riippumatta siitä, onko käyttäjä maksanut päivän, viikon tai koko kauden kattavan kausimaksun. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä, minkä vuoksi yksittäiset käyttökerrat on hyvä pitää lyhyinä ja pyörät kierrossa. Kaupunkipyöräpalvelun ensimmäi- Viikot 20-21 sellä viikolla yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6 matkaa päivässä. Kaupunkipyöräily oli avajaisviikolla erityisen aktiivista Etelä-Helsingin alueella: suosituin lähtö- ja pääteasema oli Kaivopuisto. Myös muut asemat, joilla on ollut eniten pyörien käyttöönottoa ja palautuksia, sijaitsevat eteläisessä Helsingissä. Nämä asemat ovat Laivasillankatu, Kapteeninpuistikko, Sepänkatu ja Viiskulma. Uudesta, kehitteillä olevasta Reittioppaasta voi tarkistaa pyörien saatavuuden eri asemilla sekä asemien sijainnit ja reititykset. Uusi Reittiopas löytyy osoitteessa beta.reittiopas.fi/kaupunkipyörät. 30 miljoona elämystä ? Kohtaamme päivittäin 130  000 lounasasiakasta ja meillä on siten päivittäinen merkitys suomalaisten hyvinvoinnissa. Haluamme inspiroida nauttimaan lounashetkestä ja luoda suomalaisille makuelämyksiä, jotka tuottavat hyvää mieltä. Pyrimme tuntemaan suomalaisten tarpeet ja kehitämme uuden sukupolven ratkaisuja niin koululaisille, opiskelijoille, työssäkäyville kuin senioreille, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola. Yritys on panostanut viime vuosina muun muassa kasvisten käytön lisäämiseen, hävikin vähentämiseen, vastuulliseen hankintaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin sekä kansainvälisten makujen innoittamiin ruokateemoihin. Yritys tekee tutkimusyhteistyötä ja seuraa kansainvälisiä trendejä. ? Perinteinen työpaikkaruokailu on muuttumassa: syöminen kahvilamaistuu ja välipalaistuu koko ajan ja samalla ravintomiljööltä ja ruokailukokemukselta odotetaan enemmän. Palvelujen kysyntä ei enää rajoitu vain lounasaikaan, vaan laadukasta ruokatarjontaa halutaan koko työpäivän mittaan. Vahvan osaamisemme avulla luomme asiakkaamme henkilöstölle räätälöidyn ja inspiroivan lounasravintolan. Tulevaisuudessa myös digitaalisuus voi täydentää lounaselämystä ja luoda uudenlaista sosiaalisuutta ruoan ympärille, kertoo Korhola. Pala historiaa Syntymäpäiväksi kehitetty juhlaleivos on saanut inspiraationsa 1970-luvulla suositusta leivosreseptistä. Vanhaa reseptiä kunnioittaen Fazer Food Servicesin kondiittori Piia Raunio sekä entinen tuotekehityspäällikkö Ulla Pirinen ovat kehittäneet juhlaleivoksen, jossa on kerros kerrokselta sekä historiaa että tätä päivää. Leivoksessa on 70-luvun tapaan piirakkamainen pohja ja se saa makunsa sesongin raaka-aineista mansikoista ja raparperista. Herkun kruunaa keväisen raikas kerros mansikkamoussea. Yhä harvempi koululainen tupakoi Helsingissä Joukkoliikenteen ???Koululaisten ja nuorten lapsiperheiden tupakointi on vähentynyt selvästi Helsingissä viime vuosina. Kehitys on samansuuntainen niin peruskouluissa, lukioissa kuin ammattikouluissa. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisissa päivittäin tupakoivien määrä laski 19 prosentista 12 prosenttiin vuosina 2004 ? 2013. Lukioissa tupakoivien määrä laski samana aikana 14 pro- sentista kahdeksaan prosenttiin. Ammattioppilaitoksissa tupakoiminen on yleisempää, mutta niissäkin päivittäin tupakoivien määrä laski 36 prosentista 34 prosenttiin vuosina 2008 ? 2013. Myös lapsiperheiden tupakointi on selvästi vähentynyt. Viime vuonna raskaana olevista helsinkiläisistä tupakoi päivittäin kuusi prosenttia, kun vuonna 2007 lukema oli 10,6 prosenttia. Yksivuotiaiden tarkastuksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan äitien tupakointi oli laskenut 10 prosentista 5,7 prosenttiin ja isien 15,2 prosentista 9,1 prosenttiin vuoden 2007 jälkeen. Sen sijaan koululaisten nuuskan käyttö on lisääntynyt. Vuonna 2013 peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista nuuskasi päivittäin 9 prosenttia.  Ammattikoulu- laisten ja lukiolaisten nuuskaaminen oli vielä hieman yleisempää, 10 ? 11 prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. Satunnaisnuuskaajia oli 17 ? 24 prosenttia. Tyttöjen nuuskaaminen on hyvin harvinaista. Tiedot ovat peräisin Helsingin sosiaali- ja terveysviraston Savuton Helsinki ?projektin loppuraportista, joka on tänään kaupunginhallituksen käsittelyssä. kesäaikataulut ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n joukkoliikenne siirtyy kesäaikatauluihin 20.6. Yksittäisten linjojen tulostettavat pdf-aikataulut löytyvät osoitteesta https:// www.hsl.fi/reitit-ja-aikataulut/tulostettavat-aikataulutkesa-2016 Reittioppaasta uudet aikataulut löytyvät 25. tou- kokuuta alkaen, kun reittihaun päivämääräksi valitsee aikaisintaan 20. kesäkuuta Helsingin seudun liikenne HSL ei julkaise tänäkään kesänä aikataulukirjaa, mutta muutaman linjan yhdistelmäaikatauluja tulee jakoon liikennevälineisiin ja palvelupisteisiin kesäkuun toisella viikolla.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 9 Kalliolaiset toivovat setlementtitalosta yhteistä olohuonetta ??Asukkaat toivovat yhteistä olohuonetta Kallioon. Rupla ajatuksistasi -vaikuttamiskahvilassa 21.5. herkutellaan ja ideoidaan olohuoneen toteutusta. Joko sinä olet ilmoittautunut? Monelle Sturenkadulla sijaitseva Kalliolan setlementtitalo on jäänyt melko tuntemattomaksi ja talo on tunnettu lähinnä kansalaisopiston kursseista. Kalliolan setlementissä asiaan toivotaan muutosta, sillä remontissa olleen talon uudistuneet tilat avautuvat asukkaille syksyllä 2016. Talon isossa aulatilassa asukkaat voivat pitää esimerkiksi näyttelyitä, pop up -kirppiksiä tai vaikkapa musiikkitilaisuuksia. Talon edessä olevasta lasisesta ?pömpelistä? on tarkoitus kehittää talon ja asukkaiden käyttöön maksuton näyttelytila. Ideoita asukkailta tilojen käyttöön on kerätty pit- kin kevättä katugallupein ja nettikyselyllä. ? Lähes jokainen vastanneista toivoi yhteistä olohuonetta ja matalan kynnyksen palveluita. Olohuoneen toivottaisiin olevan avoin kaikille ja yhdistävän eri ikäluokkia, kehittämispäällikkö Leena Ruskomaa Kalliolan setlementistä kertoo. Miten tämä olohuone tehdään, sitä kysymme nyt alueen asukkailta ja toimijoilta. Asukkaat ideoimaan olohuonetta 21.5. vaikuttamiskahvilassa Lauantaina 21.5. järjestetään kahvila Ruplassa (Helsinginkatu 16) alueen asukkaille suunnattu kahvilatapahtuma Rupla ajatuksistasi. ? Halusimme järjestää rennon ja mukavan tapahtuman, jossa asukkailla on mahdollisuus saada lisätietoa talon tiloista ja toimintamahdollisuuksista, sekä ideoida olohuoneen toteutusta, kansalaistoiminnan suunnittelija Pihla Ruuskanen Setlementtiliitosta kertoo. Kalliossa on elävä kaupunkikulttuuri ja paljon aktiivisia ihmisiä. Olisi hienoa, jos tavoittaisimme mukaan myös vähemmän osallistuvia asukkaita. Lauantai 21.5. on Ravintolapäivä, ja vaikuttamiskahvilassa onkin tarjolla huippukokki Yassin Errehanin suunnittelema menu. Taustamusiikista vastaa jazzbändi Kehro. Kattauksia järjestetään kaksi klo 12 ja 14.30. Yhteen kattaukseen mahtuu 35 henkeä. Tapahtuma ja sen tarjoilut ovat osallistujille maksuttomia.  Ilmoittautumiset osoitteessa www.setle- mentti.fi tai Pihlalle numeroon 0405527716. Sturenkadun setlementtitaloon muuttavat elokuussa 2016 Kalliolan setlementin lisäksi Suomen Setlementtiliitto ja sen omistamat yhteiskunnalliset yritykset Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy ja Viittakivi Oy. Talon toimijat tarjoavat kansalaisopiston kursseja muun muassa liikunnan, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoista, sosiaalipalveluiden neuvontaa, yhteisöllisiä vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja sekä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Talon monikäyttöiset tilat ja setlementtitoimijat tarjoavat tilaa, tukea ja toiminnan mahdollisuuksia asukkaille ja asukasliikkeille sekä yhdistysten yhteistyölle. Setlementtityö on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Uudenmaan yritysten työllistämis- Opiskelija, hae odotukset vihdoin nousuun kesäopintotuki nyt! ??Synkän alkuvuoden jälkeen yritysten suhdannenäkymät ovat muuttuneet piirun verran paremmiksi. Uusmaalaisia yrityksiä, joissa valoisiin näkymiin uskotaan, on nyt enemmän kuin heikkenemistä odottavia Teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan suhdannetilannetta ja -odotuksia kuvaavat saldoluvut pinnistivät huhtikuussa plussan puolelle. Positiivinen saldoluku kertoo, että suhdanteiden paranemiseen uskovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, joissa tuotannon odotetaan supistuvan. ? Henkilökunnan määrään liittyviä odotuksia tulevan kolmen kuukauden aikana kuvaava saldoluku on kääntynyt vihdoin positiiviseksi sekä teollisuuden että palvelujen aloilla, iloitsee Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Huhtikuussa tehdyssä tiedustelussa teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä 20 prosenttia ennakoi suhdanteiden paranemista, heikkenemistä odotti neljä prosenttia. ? Helsingin seudulla käynnissä ja suunnitteilla olevat isot rakennushankkeet kasvattavat rakennusteollisuuden tuotantoa. Uudellamaalla rakentamisen suhdannekuva on koko maan keskiarvoa valoisampi, Pakarinen kertoo. Aukiolon vapauttaminen piristää kaupan alaa Alkuvuonna tehdyssä suhdannekyselyssä elpymistä odottavia palvelualan yrityksiä oli vähemmän kuin alamäen jatkumiseen us- kovia. Mutta nyt saldoluku ponnisti plussan puolelle; huhtikuussa 18 prosenttia odotti paranemista, 12 prosenttia laskua. ? Vaikka kaupan aukioloaikojen vapauttamisen vaikutuksia voidaan arvioida täysimääräisesti vasta myöhemmin, sääntelyn purku on selvästi tuonut optimismia kaupan alalle, Pakarinen sanoo. Selkeä enemmistö eli 70 prosenttia palvelualan yrityksistä uskoo kuitenkin tilanteen pysyvän ennallaan. ? Pienikin nousu on tärkeää, sillä palveluala on Uudenmaan suurin työllistäjä, Pakarinen muistuttaa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometriin vastasi huhtikuussa 438 uusmaalaista yritystä, jotka työllistävät 205  000 henkeä. Kirjasto hakee kavereita kehittämään palvelujaan ??Helsingin kaupunginkirjasto hakee kaupunkilaisia kumppanikehittäjiksi uudistamaan kirjastoja asiakkaiden ehdoilla. Kirjaston kaverit -yhteisön kaverihaku on avoinna toukokuun loppuun saakka. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä. Kirjaston kaverit -yhteisön työskentely tapahtuu etupäässä verkossa tehtävien, äänestysten, haastattelujen ja esimerkiksi keskustakirjaston suunnitelmien parissa. Aika ajoin kirjasto järjestää myös tapaamisia. Kavereiden toiminta on avointa yhdessä tekemistä, jonka tavoitteena syntyy uusia kokeiluja, tuotteita ja palveluita. Työskentelytapa on joustava, ja ka- verit voivat osallistua työskentelyyn ja tapaamisiin oman tilanteensa mukaan. Työskentelytapoja myös muokataan yhdessä osallistujien kanssa. ? Toivomme saavamme palautetta ja kaupunkilaisten näkökulmia, siitä mikä palveluissamme toimii ja mikä ei, kertoo vuorovaiku- tussuunnittelija Virve Miettinen kirjastosta. ? ?Olemme myös kiinnostuneita kuulemaan, miten kaupunkilaiset viettävät vapaa-aikaansa ja miten kirjasto kaupunkilaisten olohuoneena voi synnyttää parempaa Helsinkiä?, hän jatkaa. Mukaan mahtuu 100 henkeä, ja osallistujajoukosta pyritään saamaan mahdollisimman sekakoosteinen. Valituille ilmoitetaan mukaan pääsystä tiistaina 7.6. Mukaan voivat hakea myös kaupunkilaiset, jotka eivät syystä tai toisesta käytä kirjaston palveluita lainkaan. ??Kesällä päätoimisesti opiskelevien kannattaa hakea opintotukea nyt, jotta tuki ehditään myöntää ennen kuin kesäopinnot alkavat. Opintotukea kesäajalle voi hakea helposti verkossa. Opiskelija voi saada opintotukea myös kesäajalle, jos hän suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja päätoimisesti. Myös kesäopintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja lainatakaus. Kesäajaksi lasketaan yleensä kesä-, heinäja elokuu, jos kesäkuukaudet eivät kuulu lukuvuoden normaaliin opiskeluaikaan. Tukea voi saada esimerkiksi luentokursseihin, kirjatentteihin, työharjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen. Lukio-opiskelijoille ei yleensä voida myöntää opintotukea kesäksi. Saadakseen kesäopintotukea opiskelijan tulee opis- kella päätoimisesti, eli hänellä on oltava riittävästi opintoja. Ammatillisessa koulutuksessa opintoja pitää olla kuukaudessa vähintään 18 päivän ajan ja keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä tukikuukautta kohti. Kunkin korkeakoulun opintotukilautakunta määrittelee, mikä on riittävä korkeakouluopintojen määrä kesätuen saamiseksi. Yleensä se on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kesäajan opintovaatimukset ovat keskimääräisiä. Jokaiselta tuettavalta kuukaudelta ei tarvitse kertyä määrättyä määrää suorituksia, vaan niitä voi kertyä yhdeltä kuulta enemmän kuin toisilta. Pääasia on, että opintoja on jokaisena tuettavana kuukautena ja että opintosuoritusten yhteismäärä on riittävä. Tuen voi hakea helposti verkossa Opiskelija voi hakea kesätukea joko verkossa Kelan asiointipalvelussa www. kela.fi/asiointi tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake OT 15). Asiointipalvelun etusivulta näkee yhdellä vilkaisulla, onko hakemus ratkaistu ja milloin tuki maksetaan. Palvelu myös kertoo, jos verkkohakemus on jäänyt lähettämättä tai siitä puuttuu liitteitä. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Muut kuin korkeakouluopiskelijat tarvitsevat kesätukihakemuksensa liitteeksi oppilaitoksesta todistuksen kesäopinnoista. Myös tarvittavat liitteet voi lähettää verkossa. Pasilaan paljon myös asuntoja ??Pasilan myllerrys näkyy parhaillaan erityisesti aseman tuntumassa, mutta alue uudistuu lähivuosien aikana paljon isommalla säteellä. Helsingin keskusta laajenee Pasilaan ja Pasilasta tulee Helsingin toinen keskusta. Kun Pasilassa nykyään on reilut 10 000 asukasta, 2040 asukkaita on 25 000. Työpaikkojen määrä kasvaa samaan aikaan 23 000:sta 50 000:een. Projektipäällikkö Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että uudistuvasta Pasilasta tulee kaupunki- mainen ja värikäs kaupunginosa, jossa tehdään työtä, asutaan ja ennen kaikkea viihdytään. Joukkoliikenteen risteyskohtana Pasilan merkitys kasvaa entisestään, kun Pasilan ja Ilmalan asemat ja niihin kytkeytyvän joukkoliikenteen puitteita parannetaan. Pasilan asuntotuotannosta tulee monipuolista, palvelutarjonta kasvaa uusiin ulottuvuuksiin ja yleiset alueet, kuten puistot, laajenevat. ? Keski-Pasilassa kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä tavoitteita on ollut yhdistää Itä- ja Länsi-Pasila esi- merkiksi toimivalla jalankulkuverkostolla. PohjoisPasilan suunnittelussa on keskeistä luoda jatkuvuutta Hakamäentiestä ja radasta huolimatta. Tulevaisuudessa Pasila koetaan toivottavasti yhtenä kaupunginosana. Kenties yksi nimikin riittää, Mollgren visioi. Asuntoja rakennetaan Keski-Pasilan lisäksi myös pohjoisemmaksi Ilmalaan, Yleisradion alueelle, Pöllölaaksoon ja maaliikennekeskuksen alueelle sekä Itä-Pasilaan.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 20-21 Katutaidetta ja dadaa Gallen-Kallelan Museon yössä ??Museoiden yö 21.5. klo 16 - 22 Museoiden yö tuo GallenKallelan Museoon ja sen pihapiiriin urbaania kaupunkikulttuuria ja uusia taidemuotoja. Akseli Gallen-Kallela saa räväkän päivityksen katutaiteilijoiden ja performanssiryhmän käsittelyssä. Klo 16 Keskustelua katutaiteesta ja sukupuoles- ta, Viva Granlund Klo 17 Mimmit peinttaa alkaa Klo 18 Menkka Haukka -performanssi (kesto 20 min) Klo 19 Opastettu kierros museossa Klo 20 Menkka Haukka -performanssi (kesto 20 min) Klo 22 Gallen-Kallelan Museo suljetaan Toiset äänet kuuluviin! Mimmit peinttaa Pihalla Mimmit peinttaa -tapahtuma ja katutaidetta myös museon sisällä. Viva Granlund on maalannut Akseli Gallen-Kallelan ateljeen seinään yli 7m leveän ja 1,75m korkean akryylimaalauksen Othervoices, joka on osa Silent Space ? Intensified Integrities -näyttelyä. Teos nostaa esiin katutaiteen vähäiselle näkyvyydelle jääneitä feministisiä ja queer -näkökulmia. Katutaiteen naiset saavat äänensä kuuluviin myös Mimmit peinttaa -tapahtumassa, jossa naisartistit maalaavat katutaideteoksia valittuihin seiniin. Tapahtuma nostaa esiin taitavia naiskatutaiteilijoita miesvaltaisen alakulttuurin massasta ja rohkaisee esimerkillään muitakin naisia uskaltamaan toteuttaa unelmiaan. Museoiden yö on osa museoviikon ohjelmaa, jonka teemana on tänä vuonna museot ja kulttuurimaisema. Gallen-Kallelan Museon historiallisen miljöön ja katutaiteen yhdistävässä ?Akseli goes urban? -tematiikaassa kiteytyy tämä kaikki mitä parhaiten. Mimmit peinttaa järjestettiin ensimmäistä kertaa Taiteiden yönä 2015 Helsingin Vallilassa. Viime vuonna Mimmit maalasivat muun muassa yhtenä päivänä Helsingin ensikodin muurin kuuden artistin voimin. Gallen-Kallelan Museon yössä neljä katutaiteilijaa maalaa vanerilevyille, jotka jäävät museon pihapiiriin loppukevääksi. Dada 100 vuotta Performanssia, videotaidetta ja kestämätöntä muotia Museoiden yönä juhlimme myös 100-vuotiasta dadaa. Kaikki tietävät Marcel Duchampin ja Man Rayn, vaan kuka muistaa paronitar Elsa von Freytag-Loringhovenin? Historiankirjoituksen unohtaman taiteilija-runoilijan merkityksestä kertoo muun muassa viime aikoina esiin noussut väite, että Duchampin Suihkulähde olisikin von Freytag-Loringhovenin teos. Nyt Gallen-Kalleloiden kylpyhuoneeseen on projisoitu paronittarelle kunniaa tekevä, norjalaisen Lene Bergin videoteos Shaving the Baroness (2010). Dadan ja von Freytag- Loringhovenin inspiroimana Museoiden yössä esitetään Menkka Haukka -performanssi. Muodin ja tyylin sykli nopeutuu jatkuvasti laadun, työntekijöiden, kuluttajien ja koko ekosysteemin kustannuksella. Menkka Haukka on kertakäyttökulttuurin, kvartaalitalouden ja globalisaation ajan häikäilemätön, röyhkeä ja holtiton vaatebrändi, jonka huonolaatuiset vaatteet on tehty kestämättömästi lapsityövoimalla ja kaikkia ihmisoikeuksia rikkoen, ympäristöä kuormittaen, mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja mahdollisimman tehokkaasti. Performanssissa esittäytyy myös brändin ruumiillistuma Mme Menkka Haukka itse. Performanssissa käytetään kierrätysmateriaaleja viittauksena dadan äidin, paronitar Elsa von FreytagLoringhovenin omalaatuisiin roska-asuihin. Teos toteutetaan yhteis- Linnanmäellä tanssitaan torstaisin läpi kesän ??Linnanmäellä laitetaan jalalla koreasti torstaisin Suomen ykkösartistien johdolla. Kesän aikana tanssikansaa ilahduttavat mm. Tomi Markkola, Teemu Roivainen, Meiju Suvas, Janne Tulkki, Eija Kantola ja Kyösti Mäkimattila sekä moni muu iskelmätaivaan suosikki. Tansseilla on pitkät perinteet Linnanmäen Huvipuistossa. Rondo-tanssihalli valmistui olympiakesäksi ja houkutteli aikoinaan nuorison illasta toiseen tanssimaan suosittujen orkesterien tahdissa. Tanssihallissa hurviteltiin vuoteen 1971 asti, jonka jälkeen tilalle tuli Helsingin ensimmäinen diskoteekki Luola. Nykymuodossaan järjestettävät torstain tanssit ovat keränneet vankan ystäväjoukon, joka käy tanssimassa viikosta toiseen. Edellisen kesän suosion perusteella torstaitanssien määrää on lisätty tälle vuodelle. - Huvipuisto on tärkeä työnä Pasidanssi-performanssiryhmän ja Helsingin Gayteatterin kanssa. Esiintyjät: Liisa Heikinheimo, Ilona Merikanto, Suvi Parrilla, Hanna Salokorpi, Anna Savolainen, Sonja Salomäki, KukkaMaaria Vuorikoski, HGT/ Mika Rossi Ohjaaja: Minna Kivelä Musiikki: Lari Latvala, Kaapo Virolainen, Matti Westerlund Puvustus ja rekvisiitta: Venla Martikainen Käsikirjoitus: Sonja Salomäki Ei pelkkää hengen ravintoa Mukana ravintolapäivässä Tuo ruokakojusi museon maille tai nauti pop up -ravintoloiden herkuista Tarvaspään ihanassa puistossa. (Huom! Museolla ei ole vesipistettä pop up -ravintoloiden käytössä ja avotulen teko on alueella kielletty.) Tanssit Linnanmäellä osa helsinkiläistä kulttuuria. Laitteiden ja pelien lisäksi tarjoamme koko kesän ajan runsaasti erilaista maksutonta ohjelmaa. Haluamme antaa kävijöillemme yhä enemmän hauskoja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia, joista suositut lavatanssit ovat erinomainen esimerkki, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo ylpeänä. Kesällä 2016 Estradilla esiintyvät Suomen iskelmämusiikin suosikit ja tanssin harrastajat löytävät joukosta varmasti omat suosikkinsa. to 23.6. klo 18 Läpivalaisu pe 24.6. klo 19 JUHANNUSTANSSIT KaisaMari Ruokolainen & Foxpop to 30.6. klo 18 Janne Tulkki & Tulinen Sydän to 7.7. klo 18 Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty to 14.7. klo 18 Eija Kantola & Omega to 21.7. klo 18 Marita Taavitsainen & Tanssiorkesteri Koivu to 28.7. klo 18 Tommi Soidinmäki & Energia to 4.8. klo 18 Hurma to 11.8. klo 18 Charlies to 18.8. klo 18 Taikakuu to 25.8. klo 18 Kyösti Mäkimattila & Varjokuva To 1.9. klo 18 Saija Tuupanen & eXmiehet Linnanmäen tanssit, tulossa 2016 Marita Taavitsainen & Tanssiorkesteri Koivu Linnanmäellä to 21.7. klo 18 Meiju Suvas & Suvas Regal Linnanmäellä to 16.6. klo 18 to 26.5. klo 18 Onnentähti to 2.6. klo 18 Tomi Markkola & Fernet to 9.6. klo 18 Teemu Roivainen yhtyeineen to 16.6. klo 18 Meiju Suvas & Suvas Regal Läpivalaisu Linnanmäellä to 23.6. klo 18
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 11 Kumpulan kyläjuhlat juhlii 25-vuotisjuhlaansa Kumpulan kyläjuhlat, viettää 25-vuotisjuhlaansa lauantaina 28.5. ??Aikoinaanhan juuri Kumpulan kyläjuhlat aloittivat kaupunginosafestivaalien perinteen Helsingissä. Viime vuosina Kumpulan kyläjuhlat on kerännyt jopa yli 20 000 - 25 000 suuruisen yleisön. Kumpulan Kyläjuhlilla on laaja musiikkiohjelma kolmelta lavalta: Katri Helena, Mokoma, Atomirotta, Pelle Miljoona United, Anssi Kela, Honey B. FamilyJarkko Martikainen, Fredi, Pauli Halme Trio ja Anna Puu, Tiisu, Elias Gould, Lieminen ja paljon muuta. Ensimmäistä kertaa Kumpulan Kyläjuhlien historiassa on myös ulkomailta saapunut artistivieras, palestiinalainen muusikko Jowan Safadi, joka esiintyy etno-yhtye Tuigun kanssa. Lisäksi Kumpulan Kylä- juhlilla runsa teatteriohjelma, jossa niin improteatteria, katuteatteria kuin lauluja runouden ystäville sekä stan-up-martaton. Lapsille on erilaisia pajoja, luontorasteja, teatteria, tanssia ja musiikkia lasten omalla festarialueella. Kyläjuhlat aloittaa perinteinen Kumpula-juoksu jo klo 9.00. ? Kyläjuhlilla on 25 vuoden ajan säilyneet tietyt perinteet. Asukkaiden oma, koko Limingantien mittainen kirpputori on Kyläjuhlien ydin. Ensimmäisestä kerrasta juhlat ovat kasvaneet melkoisesti, mutta edelleen ne toteutetaan kokonaan talkoovoimin. Paikallisten taiteilijoiden näkyminen on aina ollut tärkeä osa Kyläjuhlia. Tällä kertaa meillä on todella suuri määrä nuoria kumpulalaisia Viime vuosina Kumpulan kyläjuhlat on kerännyt jopa yli 20 000 - 25 000 suuruisen yleisön. esiintyjiä ja juhlien toteuttajia mukana. Hienoa, että talkooperinne siirtyy sukupolvelta toiselle! Pelkästään esiintymässä on runsas 20 alueen omaa nuorta ? osa nykyisin jo suurenkin ylei- sön tuntemia artisteja, iloitsee Sari Väntänen, Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n toiminnanjohtaja, jonka oma perhekin osallistuu juhlien tekemiseen jo kolmessa polvessa. Kyläjuhlat järjestetään kokonaisuudessaan yhteisöllisesti, mutta järjestelyistä päävastuun kantaa asukasyhdistys, Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys. Tapahtuma on ikärajaton ja sin- ne on vapaa pääsy. Koko ohjelma: www. kumpulankylajuhlat.fi Restamax hankki meksikolaisravintolat Cholo, Patrona ja Lucha Loco ??Ravintolayhtiö Restamax ja ravintolakonkari Mehdi Younes ovat perustaneet yhteisyrityksen. Urban Group Oy:n myötä helsinkiläisravintolat Cholo, Patrona ja Lucha Loco tulevat osaksi Restamax-konsernia. Yhteisyritys tulee jatkossa vahvasti kehittämään kotimaista urbaania kaupunkiravintolakulttuuria. Restamax omistaa Urban Group Oy:stä 80 prosenttia ja Younes 20. Yhteisyritys omistaa ravintolaliiketoimintaa harjoittavan Cholo Oy:n ja Sabor a México Oy:n, jotka operoivat Helsingissä sijaitsevia Cholo-, Patrona- ja Lucha Loco -ravintoloita sekä ruokarekka Taco-botia. ? Urban Groupin filoso- fia on uniikki: se puhuttelee elämästä nauttivia, maailmaa nähneitä, sosiaalisesti rikkaita nuorekkaita kaupunkilaisia, jotka näkyvät, kuuluvat ja kuluttavat. Kaikki tekeminen perustuu läsnäoloon, välittämiseen ja intohimoon. Tulemme tarjoamaan ennennäkemättömiä ravintolaelämyksiä uudelle sukupolvelle, uuden sukupolven tekemänä, ison yhtiön tuella, kiteyttää ravintola-alan moniottelija Mehdi Younes. Younes on toiminut ravintola-alalla yli 20 vuotta. Osapuolet ovat tehneet yhteistyötä vuosien varrella aiemminkin. ? Nämä meksikolaishenkiset, y-sukupolven aktiivisia ja laatutietoisia maa- ilmankansalaisia palvelevat ravintolat ovat täydellinen lisä tarjontaamme. Younes on sopiva kumppani, jonka kanssa lähteä kehittämään tämän päivän urbaaneja ravintolakonsepteja. Näemme yhteisyritystoiminnassa paljon mahdollisuuksia, toteaa Restamaxin toimitusjohtaja Markku Virtanen. Annankadulla toimiva meksikolaisravintola Patrona on jatkossa osa Restamax-konsernia. ? Näiden ravintoloiden staffi on huikea. Meillä on duunissa jengiä noin 20 eri maasta ja kulttuurista. He todella tietävät, mitä tekevät tarjotakseen vierailijoille miniloman toiseen maailmaan ? ja mahdollisuuden olla hetken oman elämänsä anthony bourdaineja, Younes tuumaa. Matka modernisoituun meksikolaismakumaailmaan Helmikuusta 2012 Annankadulla mainetta niittänyt Patrona kumartaa värikkäälle meksikolaiselle kulttuurille, niin ruoassaan kuin miljöössään. Vahvempaa läsnäoloa pk-seudun ravintolamarkkinoilla Kuva: Lucha Loco Kuva: Taco-bot Tarjolla on meksikolaisen keittiön parhaimmat aarteet perinteisistä meksikolaisruoista aina street food -helmiin. Lönnrotinkadulle syksyllä 2012 avattu Cholo puolestaan tarjoilee pieteetillä tehtyjä burritoja, tacoja ja tostadoja. Patronan ?hulluna pikkuveljenä? tunnetusta, maaliskuussa 2015 Korkeavuorenkadulla ovensa avanneesta Lucha Locosta saa meksikolaisherkkuja modernilla twistillä. Street tacoja tarjoileva ruokarekka Taco-bot tulee jatkossakin olemaan eri kesätapahtumien piriste. Ravintoloita tullaan kehittämään entistä modernimpaan suuntaan. Meksikolaiselle kulttuurille ominaisesta lämpimästä palvelusta ja kotoisasta tunnelmasta pidetään tiukasti kiinni sekä raaka-aineiden laatuun ja juomavalikoimaan panostetaan vahvemmin. ? Patronassa annosten kokoon ja näyttävyyteen satsataan, ja lisäsärmää niihin tuodaan Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Cholosta saa jatkossa selkeämpää ja nopeampaa safkaa. Lucha Locolle puolestaan tehtiin face-lift, ja se avattiin uuteen kuosiin päivitettynä 6.5. Keittiöön on tuotu vahva ripaus Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa ja yleisilmeeseen sporttihenkeä. Lopputuloksena on Suomen, kenties koko Euroopan, ensimmäinen ?taco-sporttibaari?, Younes hehkuttaa. Ravintoloissa on yhteensä noin 40 työntekijää, jotka siirtyvät yhteisyrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Restamax on lähiaikoina laajentanut toimintaansa vahvasti Etelä-Suomeen. Kevään aikana Vantaalle Kauppakeskus Jumboon ja Helsinkiin Linnanmäelle avattiin Classic American Diner -ravintolat. Lisäksi yhtiö osti Namun ja Showroomin liiketoiminnat ja osake-enemmistön ravintolatoimintaa Hernesaaressa operoivasta Hernesaaren Ranta Oy:stä. ? Näiden ravintola-avausten ja liiketoimintakauppojen myötä voimme olla vahvemmin läsnä pääkaupunkiseudun ravintolamarkkinoilla. Toimintamme laajentaminen Etelä-Suomeen tukee vahvasti kasvustrategiaamme, Virtanen toteaa. Muita pääkaupunkiseudulla sijaitsevia konsernin ravintoloita ovat mm. Stefan?s Steakhouse, Henry?s Pub, Pub Ikkuna, karaokeravintola Iloinen Katupoika sekä yökerho The Circus.
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 20-21 Risto Kolanen Baltzar, Synti ja nuoret kulttuurissa ??On aina hyvä löytää tapoja, joilla nuoret kasvavat kulttuurin tekijöiksi ja ymmärtäjiksi. Integraatioteatteri Baltzarin, aiemman Drom-teatterin näytelmä Synti elää 1950-luvun suomalaisessa kaupunkimiljöössä. Elämä oli rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa kuin nyt. Elettiin nousuaikaa, syntyi nuorisokulttuuri, suomalainen iskelmä kukoisti, rock`n roll, leveät mekot ja farkut tulivat. Monet asiat symboloivat nuorten esiinmarssia, vapautumista. Halutaan erottua pukeutumistyylillä ja musiikilla, kuten yhä edelleen. Nuoret naiset olivat tietoisia itsestään ja eroottisuudestaan. Veijo Baltzarin runon ?Oodi mustalaistytölle? ote koskettaa useimpia naisia: ? Rakastan sinua tumma tyttö, / rakastan hiustesi purjetta, / korvissasi välkkyvää kyyneltä, / huuliasi silkistä tuuleen, / rakastan lämpöäsi kylmään yöhön. ? Sain sormuksen Tcikolta, nainen innostuu kehumaan kilpailijalleen, joka vastaa: ? Minulla on niitä kaksi. Kirjailijalla itsellään on pääosa mustalaismieshahmona läpi näytelmän. Tekstissä ja tosi elämässäkin viettelijämiehellä on aina mahdollisuutensa naisten hurmaajana. Paita on auki, sänkykamarikatseella lavalla liikkuva kiinnostuksen kohde hurmaa kaikki. Tciko antaa sormuksia usealle naisel- Etualalla (vas) Lia Goresh, tärkeän sivuosan esittäjä Aino Sederholm, Veijo Baltzar ja Lilian Luo. le, mustasukkaisuusdraama lättähatusta ja pärinäpojasta on valmis. Carmen, jota Lilian Luo esittää, voittaa miehen itselleen näytelmän lopussa Lia Goreshin esittämältä kilpailijalta, eri vaiheiden, monien laulujen ja hienon orkesterin siivittämänä. Mutta kuka oikeasti voittaa? Nuorten opetusteatteri Ilkka Kanerva kiitti sitä, että naisellisuus sai olla esillä ja sitä ei piiloteta. Näytelmää harjoiteltiin kuusi kuukautta, kolme-neljää kertaa viikossa. Maailmanmusiikkia ja asiapuheenvuoroja ? Helsinki-Cotonou Ensemble ja kansanedustaja Pekka Haavisto Afrojazz Clubilla Storyvillessä 19.5. ??Kansainvälistä mainetta niittänyt suomalais-beniniläis-tansanialainen HelsinkiCotonou Ensemble aloittaa kesän Euroopankiertueensa keikalla Storyvillen Afrojazz Clubilla torstaina 19.5. ?Helsinki-Cotonou Ensemblen idea alkoi itää ensimmäisellä reissullani Beniniin 2009, ja konkretisoitui vuonna 2012. Olin diggaillut jo vuosia Fela ja Femi Kuti -levyjä, Youssou N?douria, Lionel Louekea ja Angelique Kidjoa. Muusikkona mulla on aina ollut mitään hylkimätön linja. Olen touhunnut kaikenlaista musaa millon missäkin roolissa: iskelmiä, jazzia, teatterimusiikkia, jazzia, rockia, R&B:a. Kaikenlaiset soul ja funk -johdannaiset ovat erityisen lähellä sydäntä, mutta esimerkiksi tällä viikolla olen kuunnellut voittopuoleisesti Bluegrass- menoa. Suomen Afromusiikki -skene on pieni. Hyvien juttujen syntymistä edes- auttaa se, että tulee foorumeita, joilla bändejä voidaan saada esiin. Mutta kun niitä hyviä juttuja tulee, niin kyllä ihmiset ne löytää ja kiinnostuu. Kuitenkin se, että joku bändi tai artisti pääsee kehittymään muista erottuvaksi, poikkeuksellisen hyväksi, vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yksinkertaisesti tekemistä, vaikka muusikot olisivat lähtökohtaisesti kuinka hyviä. Se on aina prosessi, missä juttu ikäänkuin kehittyy parhaaksi versioksi itsestään, ja kaikki turha jää pois. Odotan illasta hyviä bileitä. Me päästään ensimmäistä kertaa soittamaan yhdessä sitten uuden vuoden aaton, eli se tulee olemaan ratkiriemukas jälleennäkeminen bändille. Eiköhän siinä sitten yleisökin viihdy kun me ollaan hyvällä tuulella!? ? Janne Halonen, Helsinki-Cotonou Ensemble Monikulttuurinen tapahtumasarja tarjoaa myös asiapuheenvuoroja ennen konsertteja. Juhlapuhujana kevään viimeisellä klubilla on kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriisialueilla, Vihreiden Pekka Haavisto. Muista kevään viimeinen Afrojazz Club 19.5. Afrojazz Club tarjoaa suomalais-afrikkalaisten bändien parhaimmistoa joka toisena torstaina Storyvillessä. Luvassa livenä ja levyltä svengaavaa ja tanssiystävällistä afro- ja maailmanmusiikkia toukokun 19. päivään asti. Kulttuurienvaihto näkyy myös Alvar Gullichsenin somistuksessa ja kuuluu eri puheenvuoroina. Nuorten tyttöjen ja naisten ikähaarukka on 14-28 -vuotta minulle sanottiin. Pääosanaiset ovat lukiolaisia Resssusta ja Kalliosta. Syntiin oli avoin haku, 400 pyrki. Pari poikaa tuli aluksi mukaan, mutta he katosivat. Lavalla ei ollut Baltzarin lisäksi muita miehiä kuin kolme muusikkoa. Ensi-illassa mikrofonitekniikka ei ollut kaikilla vielä hallussa. Laulu- ja tanssitaidot vaihtelivat. Mutta on löydetty askeleet monikulttuurisuuteen, tanssiin, kohtaamisiin ja kokemuksiin. Taidot, ihmissuhteet ja vuorovaikutus kehittyvät. Nina Castén mustalaistyttönä vihreässä mekossa erottui joukosta erinomaisena laulajana ja kantoi esitystä hienosti osaamisellaan. Hän lauloi kaksi laulua ?Mustalaisen uni? ja ?Dimitri?, joihin Baltzar on tehnyt sanat ja jälkimmäisessä lauloi mukana. Mustalaisen uni on paikoin itseironinen: ? Eilen vielä olin sielultani kuin nuoren unelma / Tänään on mieleni kuohuva kuin
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 kustelussa, on nyt leimallisen mustalaisromanttinen tarinassa. Kohtalokaverin kiitos Kansanedustaja Ilkka Kanerva piti tunteikkaan kiitospuheen ensi-illan jatkoilla Aleksanterin teatterin ylälämpiössä. Hän kutsui itseään kohtalokaveriksi Veijo Baltzarin kanssa, mitä sillä nyt sitten tarkoittikin, ehkä suhdetta naisiin. ? Jos jokainen kasvaisi puolessa vuodessa niin paljon kuin nämä näyttelijät ovat kasvaneet, olisimme melkoisia elämämme sankareita jokainen. Mutta tämä on hyvä, kannustava esimerkki siitä, millä tavoin kasvuprojektia voidaan toteuttaa sillä metodilla jota tunneäly tässä laulunäytelmässä edustaa. On selvää, että aito monikulttuurisuus voi toteutua, jos kaikki kävelevät toinen toistaan tukien, mutta myös oman itsensä tietäen. ? Tunneäly on hyvä metodi viedä tätä sanomaa, tätä liekkiä eteenpäin, ja sitä soihtua poltettiin tänä iltana upealla tavalla. Luovan kulttuurin yhdistys Dromilla on pyrkimyksenä saada aikaan, ja nimenomaan Aleksanterin teatterin tiloissa, pysyväluontoinen, vakiintunut monikulttuurinen teatteri Baltzar. Kyse ei ole mustalaisteatterista, kuten oli Dromteatterissa, vaan teatterista, joka tuo yhteen eri kulttuureista tulevia helsinkiläisiä ja pääkaupunkiseutulaisia. Kukoistaako monikulttuurinen taide vain pienissä lähiöprojekteissa ja marginaalisilla etno- ja ruokafestareilla vai kehitetäänkö sitä myös korkeakulttuurina, tekijät kysyvät. 13 Ohjaus: Jalmari Jalonen Rosa Liksom Karnevalistinen huonon maun ilotulitus Karnevalistinen huonon maun ilotulitus Esitykset 7.5. ? 11.6.2016 Liput 15/12 ? Käenkuja 6-8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston www.teatterikultsa.fi väestönsuoja Teksti: Risto Kolanen Kuvat: Raimo Granberg meri / veljien mukana karkasi ilo vaarojen teitä. Synti on käyttänyt vaihtoehtoista tuotantorakennetta onnistuneesti. Nuoret saavat olla mukana kulttuurin tekijöinä. Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on halunnut sitoa nuorten naisten uteliaisuuden ja taitojen kehittämisen musiikkikabareeseen. Aiemmissa Baltzarin töissä on ollut vahvempi yhteiskunnallinen sisältö. Tässä kaikuvat 50-ja 60-lukujen iskelmien sanat. Kirjailija, joka on radikaali politiikassa ja yhteiskuntakes- Mandala Wu-hsin Art ? Matkalla minuuteen Hauska, rento ja ainutlaatuinen tapa oppia maalaamaan intuitiivisesti, lisätä luovuutta ja kehittää visuaalista ilmaisua sekä tehdä retki omaan itseen. Tapahtumapaikka: Joogakoulu Shanti Hoiva Shanti 4krs Runeberginkatu 43, 00100 Helsinki Päivämäärä: la 21.5. 17:00-20:00 su 22.5. 12:00-15:00 Kurssin vetäjä TaT Asta Sutton (Huutonen) on Keski-Suomesta kotoisin oleva kuvataiteilija ja kuvataideopettaja, joka työskentelee parhaillaan Del Marissa, Kaliforniassa. http://jooga.fi/tapahtumat/2016-5/ Ennakkoilmoittautuminen ja kurssimaksu asta@astagallery.com Nina Castén ja Veijo Baltzar laulavat kaunista venäläistä ?Dimitriä?. Hoitokulujen kasvu ja korjausrakentamiskulut syövät asuntosijoittajan tuotot ??Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan joka toisessa taloyhtiössä on menossa korjausrakentamishanke. Korjausrakentamisen määrä on lisääntynyt viime vuosina tasaisesti. Suomen Vuokranantajien mielestä korjausrakentamista tarvitaan, jotta asuntokanta saadaan pidettyä kunnossa. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli: korjausrakentamisen määrä ja hoitokulujen kasvu väistämättä syö asuntosijoittamisen tuottoja. Asia nousi esille Suomen Vuokranantajien 9.5.2016 pidetyssä vuosikokouksessa. ? Korjausrakentaminen on äärimmäisen tärkeää ja työllistävää, mutta erityisesti yksityiselle vuokranantajalle saattaa tulla tilanne, että hanke syö vuokranantajien tuottoja pahimmillaan moneksi vuodeksi. Tämä vähentää asuntosijoittamisen kiinnostusta suhteessa muihin sijoitusmuotoihin. Tilastokeskuksen mukaan yksityinen vuokranantaja omistaa keskimäärin 1,4 vuokra-asuntoa ja on aivan tavallinen palkansaaja tai eläkeläinen, muistuttaa Suomen Vuokranantajien puheenjohtaja Jouni Lehtinen. Pääomaverokantaa on ko- rotettu viime vuosina merkittävästi, mikä on entisestään syönyt vuokratuottoja. Ylivoimaisesti suurin osa toimii vuokranantajana yksityishenkilönä ja pääomatuloveron kiristys on osunut myös vuokranantajiin. ? Pitää muistaa, että verorasituksen lisääntyminen, hoitokulujen kasvu ja edelleen kasvussa oleva korjaus- ja remontointitarve on nollannut vuokratuottojen nousun. Vuokratuotoista on rahoitettava kaikki kulut, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Suomen Vuokranantajien näkemyksen mukaan asuntosijoittajat ovat pitäneet rakentamisen pyörät pyörimässä. Mitä enemmän on vuokraustoimintaa tekeviä vuokranantajia, sitä enemmän on tarjolla asuntoja. Asuntosijoittajat ovat merkittävässä roolissa, kun asumisen kysyntään vastataan erityisesti kaupunkiseuduilla. ? Sipilän hallituksen pitää mahdollisimman pian toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattu sijoitusmuotojen neutraliteettiselvitys. Selvityksen tekeminen on tärkeää, jotta eri sijoitusmuotojen vertailtavuus on mahdollista ja veropolitiikkaa voidaan kehittää. Asuntosijoittamisen kannattavuudesta on pidettävä huolta, jotta asuntorakentaminen jatkuisi myönteisesti. Korkojen noustessa asuntosijoittamisen kannattavuus laskee, mikä muuttaa alaa merkittävästi, toiminnanjohtaja Koro-Kanerva huomauttaa. ? Veroratkaisuilla pitää kannustaa asuntosijoittamiseen esimerkiksi pienten yksityisten vuokranantajien pääomatuloverojen keventämisellä. Pienille vuokratuloille pitää saada oma matalampi pääomatuloverokanta.  Tämä olisi paras tapa lisätä asuntosijoittamisen kannattavuutta, asuntotarjontaa ja se myös tehokkaimmin hillitsisi vuokrien nousua.  Kasvollisen suomalaisen omistajuuden lisääminen on kannatettava asia, alleviivaa puheenjohtaja Lehtinen. Suomen Vuokranantajien vuosikokous teki henkilövalintoja Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Järjestö edistää vuokranantajien asiaa ja tarjoaa Suo- men parasta asiantuntijatietoa vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta. Suomen Vuokranantajien vuosikokous pidettiin Helsingissä. Suomen Vuokranantajien puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jouni Lehtinen. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Katja Pesonen. Erovuorossa olleet Olli Turunen ja Jenni Witikkala uusivat paikkansa hallituksessa. Varapuheenjohtajana jatkaa Pertti Varakas ja muina hallituksen jäseninä jatkavat Jarmo Poussa, Ilkka Lehdonmäki, Jaana Korpi, Paavo Marttila, Timo Metsola, Antti Mykkänen ja Tommi Rytkönen. ? Suomen Vuokranantajat on viime vuosina kasvanut yli kymmenen prosentin vuosivauhtia ja vakiinnuttanut asemansa yksityisten vuokranantajien edunvalvontajärjestönä. Vuokranantajien etujärjestöön kannattaa liittyä kaikkien asuntosijoittajien ja asuntosijoittamisen aloittamista suunnittelevien. Verkostoituminen on päivän sana myös vuokranantajien keskuudessa, kannustaa Vuokranantajien puheenjohtaja Jouni Lehtinen. AFROJAZZ CLUB AT STORYVILLE Museokatu 8, Helsinki 19-02. Showtime 21.30 Liput 8? / Tiketti, Lippupiste ja ovelta (+narikka 3 ?) Juhlapuhe n. klo 20.30 End-of-the-season party! Afrojazz Club päättää menestyksekkään kevätkauden 19.5. kahdella huippuyhtyeellä: Helsinki-Cotonou Ensemble ja Afrojazz Quintet feat. Sam Huber. Juhlapuhujana kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriisialueilla, Vihreiden Pekka Haavisto. Nyt viimeistään kannattaa tulla piipahtamaan Afrojazz Clubille! PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI Teemme myös kotikäyntejä! EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN k Tarvittaessa 3k a ka ai su ak m a korotont 010 2715 100 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) TARJOUKSET ? Ripsien permanentti+ripsien kestovärjäys ? Jalkahoito 45 min (eläkeläisille -10%) ? Klassinen vartalohieronta, kesto 1 t 15min ? Geelilakkaus + käsihoito 40? 40? 50? 25? THUYA kynsilakat 3,50?, geelilakat 12?, käsivoiteet ja muut -15% Tarjoukset voimassa 30.06.2016 asti. 045 646 4647 | info@beauty-finland.fi Läntinen Papinkatu 2-4, Helsinki (Kallion kirkon takana)
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 20-21 Risto Kolanen Vapunajan Kulttuurikierros ??Kaj Chydenius on tavattoman monipuolinen ja tuottelias säveltäjä, esiintyjä ja uusien laulajien kouluttaja. Hänet tunnetaan toisaalla sykähdyttävistä rakkauslauluista runoteksteihin, toisaalta poliittisista lauluista. Ne ovat jääneet vähemmälle, kun mestari säveltää suomalaiset runoilijat meille tutuiksi. Hän myös jutustelee heistä kaikkitietävyytensä peittäen mukavasti. ?Kevätöistä unta?-konsertti kulki Stoan Teatterisalissa rakkauden keväästä elämän syksyyn ja palasi takaisin: rakastetun nimi on taikasana, joka poistaa ikävän. Kevätöisestä unesta kirjoitti V. A. Koskenniemi runossaan ?Hän lupasi sun viedä?, Hilja Haahti säestää: ?Se oli haave vain min kevättuuli kerran toi?. Oona Airola ja Jussi Chydenius lauloivat vahvasti. Säveltäjä kutsui heitä parhaiksi tulkeikseen. Oma Jussi-poika vastasi tutuista paatoksista ?Sinua, sinua rakastan? ja ?Laulu kuolleesta rakastetusta?. Oona Airola on melko tuore, vivahteikkaan kuulasääninen laulaja, joka vastasi runoherkistä tulkinnoista, esim. ?Haave vain? ja ?Tuuin yössä muukalaista?. Punainen lanka palaa Savoy-teatterissa Punainen lanka tarjosi yleisölleen toisen kerran täysipainoisen, tunteisiin ja ajatuksiin vetoavan vappukonsertin. Yleisinhimillistä sanomaa välittävät ajattomat laulut 1970-luvulta käsittelevät paljon latinalaisen Amerikan todellisuutta. Bogotan kadulla ei kuulla iltasatua, Harri Saksala laulaa jyhkeästi ?Muistoja Kolumbiasta? laulussa. Muistan sinut, Amanda, Jossain, Punavangin laulu olivat vahvaa Saksala-osastoa. Kaikkein vaikuttavimmin Henrik Otto Donnerin kappaleessa ?Niin vähän on aikaa?. Eija Ahvo pysähdyttää sydämen tikityksemme kappaleissa ?Alfonsina ja meri?, Jaana Lapon sanoilla. Hän tekee muhkeimman ?Elämälle kiitos? tulkintansa espanjaksi. Varoituslaulu Marialle on myös hieno ja ohjelman kalevalaiset osiot. Vanhoista jäsenistä Juha Björninen kitarassa ja Sakari Kukko puhaltimissa tekivät tärkeitä sooloja. Toisen jakson avannut tunnelmallinen instrumentaalitulkinta ?Täysikuusta? oli valtavan hieno: Mauri Saarikoski, Antero Jakoila ja Mikko Helenius. Vanhoja uusia taitajia sekä soittimia on kivasti sekaisin. Sirkus elää Suvilahdessa Cirko-festivaali veti Suvilahteen ja muualle paljon väkeä. Talven aikana oli aika hiljaista uuden sirkuksen keskuksessa, mutta vuotuinen festivaali avasi hyvässä säässä kesän odotuksen. Amerikkalaisten, Uudessa Meksikossa ja Berlii- Kaj Chydenius, Oona Airola ja Jussi Chydenius esittävät runoja kauniisti Kuva: Marjo Haatainen/Stoa Cohdi Harrell ja Laura Stokes vangitsivat yleisönsä myös jälkikeskustelussa Cirko-keskuksessa Kuva: Raimo Granberg Sakari Kukko (vas) sax/huilu, Mauri Saarikoski viulu, Eija Ahvo laulu, Santeri Saksala perc, Mikko Helenius piano/bandoneon, Antero Jakoila kitara, Harri Saksala laulu, Altti Uhlenius basso, Juha Björninen kitara. Harjoituskuva: Harri Saksala nissä vaikuttava The Ricochet Projectin ?Smoke and Mirrors? oli ensimmäisenä viikonloppuna viehättävän erilainen sirkuskokemus. Cohdi Harrell ja Laura Stokes muodostavat vangitsevan kaksikon, joka saa paljon kiitosta maailmalla nykysirkuksen uudistajana. Mies ja nainen olivat aluksi virka-asuun pukeutuneina, riisuuntuivat yläosattomiin pitkin esitystä ja palasivat uniformuun lopuksi. Vertikaaliköysi ja keinu olivat mielikuvitusrikkaassa käytössä. Jälkikeskustelussa he osoittautuivat valloittaviksi persooniksi. kaksikon ryhmänimi ja esitysnimi ovat laajalti esillä verkossa. Eli kysyntää on. Suomalaisena ensi-iltana on Circo Aereon uusi esitys. Afrosuomalaisuus nousee Alpo Aaltokoski kokoaa tanssijan uransa sooloon. Kuva: Stefan Bremer ??Musta näyttämö, jossa valkoinen on toinen, on teemana nuoren, mutta jo ansioituneen koreografin Sonya Lindforsin kantateoksessa NOBLE SAVAGE, Jalo villi. Uuden tanssin keskus Zodiakin poikkeuksellisen suuren mittaluokan esitys nähtiin vapun molemmin puolin Kaapelitehtaan Pannuhallissa. ? Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Joka kerta kun astumme näyttämölle astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin. Tanssimme näyttämön haamujen kanssa, tekijät haastavat ja pysäyttävät ajan historiallisen virran. Tanssidraaman kehyksenä on tut- Liisa Pentti Mabel-hahmossaan kiistanalaisten lehtileikkeiden keskellä Kuva: Raimo Granberg tu tarina Pocahontaksesta, nuoresta alkuperäiskansan prinsessasta, joka kidnapataan Eurooppaan. Lindforsin lisäksi lavalla tanssivat, laulavat ja soittavat näyttelijä/rap-artisti Gracias aka Deogracias Masomi, näyttelijä Amira Khalifa, koreografi-tanssitaiteilija Ima Iduozee, tanssitaiteilija Esete Sutinen sekä tanssija-näyttelijä Julian Owusu. Toisen kerran suomalaisen tanssin historiassa kaikki esiintyjät koostuvat afrosuomalaisista taiteilijoista. He haluavat itsensä keskelle, tulla pois marginaalista. Esitys kokosi tapahtumaviikkoa monimuotoisen ja avarakatseisen Suomen puolesta. Tanssijoiden erilaiset juhlat Kaksi keskipolven tanssijaa ja koreografia viettivät 30-vuotistaitelijajuhlia toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Alpo Aaltokosken 30-vuotistaitelijajuhlaa vietettiin hänen kotikentällään, Aleksanterin teatterissa, jonka residenssitaiteilija hän on ollut. Aaltokoski tanssi itse uuden sooloteoksen ?Navigation? kahden kitaristin tuella, jotka loivat voimakkaan äänivallin tanssille. Nicaragualainen nuori tanssija Yeinner Chicas tanssi Aaltokosken v. 1995 Julian Owusu (vas.), Deogracias Masomi, Esete Sutinen, Ima Iduozee, Amira Khalifa, Sonya Lindfors luovat mustan näyttämön Kuva: Sanna Käsmä tekemän ?De Una Sevilla? -tanssin, jonka sen tekijä esitti itse nuorempana. Yli 20 vuoden ajan tanssija-koreografi on tehnyt yhteisja rauhantyötä Nicaraguassa, jonka suurlähettiläs piti lämpimän onnittelupuheen ensi-illan jatkoilla. ? Tarvitseeko meidän olla myös henkisesti köyhiä?, Aaltokoskelta kysyttiin, kun hän tuli maahan. Viime vuosina hän on tehnyt paljon isoja töitä myös klassiseen musiikkiin. Taitelija uudistuu jatkuvasti ja työllistää nuoria tanssijoita. Liisa Pentti vietti Suvi- lahden Tiivistämössä juhlavuottaan kysymällä: ?Postmoderni tanssi Suomessa??. 60-luvulla syntyi moderni tanssi, 70-luvulla tanssiteatteri. Monet 80-luvun uuden tanssin tekijät työskentelivät Zodiakissa 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen. ?The Weight of My Heart? on Liisa Pentin viisi vuotta vanha hyvin yksityinen kamarikomedia, jossa tanssi, liike ja kertomukset ?synnyttävät muistamisen pirstoutuneen ja hauraan maailman?. Hän on tehnyt isompia kollektiiviteoksia Titanicin uppoamisesta Ava- ruuspartikkeleihin, mutta nyt äänessä ja liikkeessä on vain tekijä itse. Hän näyttää meille vanhoja kuvia, filmipätkiä ja soittaa musiikkia. Ja puhuu itsestään, Itävaltaan palanneesta isoäitipuolestaan, neljästä miehestään ja ensimmäisestä naispuolisesta psykoanalyytikosta Sabina Spielreinista sulassa sovussa. Sydämen paino on kunnianosoitus ihmisen muistolle ja yksityisyydelle pinnallisen informaatiotulvan maailmassa.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 Tangosäveltäjän tarina ??? Jos olisin taivas, niin se ei olisi kirkas, vahvan roolin maailmankuuluna tangosäveltäjä Astor Piazzolana tekevä Timo Torikka lausu lopussa poistuessaan Kokoteatterin näyttämöltä. Sussu Lavonen ohjaa hienon vahvatunnelmaisen ?Mestari Astorin?. Yhtä tärkeä osa on huippukvintetin orkesterijohtaja Kristiina Kuusistolla.  Piazzola matkustaa suuren meren yli Amerikkaan. Ensin hän haluaa oppia olla ?klassinen mies, jonka nuotit ja sielu ovat ojennuksessa?. Kun on sen oppinut, hän antaa Amerikan ryöstää itsensä ja  tekee valtavan määrän kauniita tangoja, katujen ja ilotalojen musiikkia. Kokenut näyttelijä Torikka tekee herkkävivahtei- sen roolin musiikkiesitysten välissä. Hän flirttailee sekä bandoneonia soittavan Kuusiston että viulun mestari Miina Järven kanssa. ? Maailma ei ole hissi, jonne vain astutaan sisään ja painetaan nappia ylös, näytelmän Piazzola opettaa nuoruuden ystävälleen. Kannatti kokea korvia, silmiä, kaikkia aisteja ravitseva esitys. 15 KALLIO LEHDEN KESÄEXTRA ilmestyy 22.6.2016 Aineistot viimeistään keskiviikkona 15.6. Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt! ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 - 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Takana (vas) Tarmo Anttila, Timo Torikka, (alla vas) Mari Mäntylä, Kristina Kuusisto, Mihkel Järvi ja Miina Järvi. Kuva: Valtteri Kivi Hertta Kiisken Wash on installaatio yhdeksästä kuvasta ja 197:stä pesusienestä. Kuva: Raimo Granberg Jaakko Mattila ja osa työstä ?Ihminen luo maiseman? AMA:ssa Kuva: Raimo Granberg Friidu Kahjo katselee Rakastamisen problematiikka -työtään pohtivast. Kuva: Raimo Granberg Toukokuun valoa kuvataiteessa ??? Kevään valoa kaikille väsyneille / ravintoa kaikille nälkää näkeville / Älä hylkää meitä äläkä unohda ! / Anna meille anteeksi se, että olemme luonnonlakejamme rikkoneet, voi lukea Kampin torin vieressä Eurooppa-talon toukokuun näyttelyssä 22.5. asti. Ylä-Savon Varpaisjärveltä kotoisin oleva, savenvalajana ja keramiikka-artenomina aloittanut nainen otti nimenmuutoksen yhteydessä taitelijanimekseen Friidu Kahjo. Oikea nimi on Lea Mähönen. Kahjo tekee värikkäitä, kiehtovia kuvia lapsista ja aikuisista akryyli- ja öljyväritöissään.  Yksi leikkisä työ on nimeltään ?Life is just a game?, Elämä on vain peli ja se viehätti minua.  Eurooppa-salissa on usein tärkeitä asiaseminaa- reja. Osallistujien visiot varmaan laajenevat värikkäiden maalausten keskellä. Punavuoren Jade Galleryn toukokuun näyttely on kahden virtolaisen (Virrat kotipaikka) kuvataitelijan Päivi Ihamäen ja Leena Vaaran yhteistyön tulos. Ihamäki on rakennusarkkitehti, jonka millimetrin tarkkuudesta hän haluaa maalauksissaan päästä eroon. Hän kertoo olevansa utelias ja haluaa kokeilla töissään samaa teemaa eri tekniikoilla. Vaara on eläkkeellä sairaanhoitajan työstä; töitä on ollut esillä vanhainkodeissa. Hän tekee paljon öljy- tai akryylitöitä. Suuret pinnat ja luonto ovat lähellä sydäntä. Galleria AMA:n näyttelynä 22.5. asti on Jaakko Mattilan eri tekniikoilla tehdyt uudet työt- Voimakkaat ja kookkaat, muuttuvalle paneelille toteutetut maalaussarjat ovat vastakohtana Mattilan äärimmilleen häivytetyille akvarelleille, Jean Ramsay esittelee. Nelikymppinen kuvataitelija tuntuu elävän voimakasta luomiskautta. Valokuvagalleria Hippolyten Yrjönkadun studiossa on 22.5. asti Hertta Kiisken ?Wash?-näyttely. Hän työskentelee sekä valokuvan että liikkuvan kuvan kera niin, että omat tyttäret ovat usein mukana. Washin sisarteos ?Green? on esillä 5.6. asti Punavuoren Roban SIC-Galleriassa. Kiiski ottaa tunnuslauseensa runoilija Eeva-Liisa Mannerilta: ? Hyytyvä valo ja pitkät ankarat aallot / kova avaruus, joka kiertää, vingahtaa, / ja vitkaan jäätyvät tuulet (?). Päivi Ihamäki (vas) ja Leena Vaara yhteisnäyttelynsä avajaisissa Jade Galleryssä. Kuva: Joni Esko Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 20-21 Helsingin Rantakesässä jokainen voi olla tapahtumajärjestäjä ??Helsingin kaupunki kannustaa järjestämään tapahtumia rannoillaan. Siivouspäivästä, Illallisista taivaan alla, Nappi Naapuri -palvelusta ja monesta muusta yhteisöllisyyttä ja rentoa kaupunkikulttuuria edistävästä hankkeesta tuttu Yhteismaa ry kokeilee kaupungin kanssa uutta toimintamallia. Tänä kesänä kuka tahansa saa ideoida ja järjestää oman yleisötapahtumansa Helsingin 13 valitulla rannalla ilman lupamenettelyä, pelkällä ilmoituksella. Idea Rantakesästä sai alkunsa jo kesällä 2015 kun Yhteismaan edustajat kuulivat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uudesta kesänäyttelystä Veteen piirretty viiva. Yksi näyttelyn motiiveista oli kertoa Helsingin yli 130 kilometriä pitkästä rantaviivasta. ? Kun kuulin tuon 130 kilsaa sanottuna ääneen, mietin taas kerran, että tällaista ihmettä ei taida olla missään muualla maailmassa ja vieläpä sellaista joka kaiken huipuksi on avoin kaikille kaupunkilaisille. Tämä on maailmalaajuisestikin ainutlaatuista. Lähdimme ideoimaan kaupunkisuunnitteluviraston Meri Louekarin kanssa tapaa millä innostaa stadilaisia tutustumaan tähän yhteiseen aarteeseen. Päätimme keksiä keinon, jol- la kaupunkilaiset saadaan nauttimaan kesästä pitkin poikin rantareittiämme, niin idässä kuin lännessä, sanoo Rantakesä -konseptin keksinyt Tanja Jänicke Yhteismaasta. Kaupunginsuunnitteluvirasto innostui ideasta ja heitti haasteen edelleen rakennusvirastolle, joka vastaa suurimmasta osasta kaupungin yhteisistä tiloista. Rakennusvirasto innostui myös, ja poliisin sekä pelastuslaitoksenkin edustajat olivat myötämielisiä. Kesällä 2016 Rantakesän mahdollistajiin on liittynyt myös Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osasto. ? Idea oli niin hyvä että halusimme ottaa osavastuun tapahtuman mahdollistamisesta myös jatkossa. Toivomme, että ihmiset innostuvat ja hyödyntävät tilaisuutta, elinkeino-osaston asiantuntija Päivi Munther kannustaa. Rantareitiltä on valittu 13 keskenään erilaista paikkaa tapahtuma-alueiksi. Näissä kohteissa sovelletaan lupamenettelyn sijaan ilmoitusmenettelyä, mikä tekee kenelle tahansa tapahtuman järjestämisestä helppoa ja mutkatonta. Rantareitillä voi tapahtua pieniä tai suuria asioita pitkin kesää. Tapahtumakausi alkaa Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta ja jatkuu 11. Kyselytutkimus: Alaikäisen on helppoa saada alkoholia ??Tuoreen tutkimuksen mukaan puhe nuorten raitistumisesta on valitettavan ennenaikaista. Lähes 80 prosenttia suomalaisnuorista kuuluu kaveriporukkaan, jossa alkoholi kuuluu vapaa-aikaan. Myös alkoholin saaminen on nuorten mukaan hyvin helppoa. Suomalaisnuorten juominen ei ole kiinni alkoholin vaikeasta saatavuudesta. Peräti 65 % 15?25-vuotiaista nuorista katsoo, että alle 18-vuotiaan on helppoa saada alkoholia. Tiedot käyvät ilmi Research Insight Finland Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin 15­­?25-vuotiaiden suomalaisten asenteita ja näkemyksiä päihteidenkäytöstä.  Tutkimus (n=506) tehtiin web-kyselyiden ja haastatteluiden perusteella huhtikuussa 2016. Alkoholijuomien helppo saatavuus korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten vasta- uksissa. ? Peräti 72 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista nuorista katsoo, että alaikäisen on melko helppoa tai erittäin helppoa saada käsiinsä alkoholia sitä halutessaan. Naisten kokeman mukaan hankkiminen on miehiä helpompaa. Vastausten perusteella herää kysymys, mistä nuoret hankkivat juomansa. Välittääkö joku heille alkoholia vai onko kauppojen ikärajavalvonnassa edelleen petrattavaa. On toki myös niitä nuoria, joiden vanhemmat ostavat heille perjantaioluet, toteaa EHYT ry:n verkko- ja koulutyön osastopäällikkö Ilmo Jokinen. Nuorten naisten asenteet alkoholimyönteiset Nuorten raitistumisesta ja alkoholinkäytön siistiytymisestä on puhuttu viime vuosina paljon. Jokisen mukaan nuorten asenteet humalajuomista ja kännitoilailuja kohtaan ovat- kin kiristyneet. Lopullisesta muutoksesta on kuitenkin aikaista puhua. 79 prosenttia nuorista kertoo, että omassa kaveripiirissä käytetään alkoholia. Tämä näkyy myös asenteissa juomista kohtaan. 54 prosenttia vastaajista kuvaa ystäväpiirinsä suhtautumista alkoholiin erittäin tai melko myönteiseksi. 21?25-vuotiaiden naisten keskuudessa luku on peräti 69 prosenttia. Saman ikäisten miesten kohdalla alle puolet (46 %) allekirjoittaa myönteisen suhtautumisen. ? Nuorten naisten alkoholimyönteisyys näkyy myös alkoholinkulutuksen kasvuna. Kun muutama vuosikymmen sitten naiset joivat huomattavasti miehiä vähemmän, on juomismäärät nykyisin tasaantuneet. Alkoholinkäyttö ei enää katso sukupuolta, sanoo Jokinen ja jatkaa: ? Mielenkiintoisella tavalla myös nuorten asenteis- Leijona toivottaa tervetulleeksi Jamaikan aurinkoon ??? Tervetuloa Jamaikan aurinkoon! ? Kiitos, sitä todella tarvitsemme! Jamaica Sunshine - Juice Bar & Cafea pyörittävä Lion tervehtii iloisesti tulijoita, jotka suojautuvat Suomen talvea hänen pieneen paikkaansa Aleksis Kiven kadulla Helsingissä. Lion poistuu takahuoneeseen tekemään tuoretta pirtelöä. Valikoimista löytyy Lion Tail, Sunshine Smoothie tai Lightning Bolt -pirtelöt. Lisäksi saa kakkua ja pasteijoita. Suomessa ainoastaan Lionin paikassa tarjoillaan Bob Marleyn perikunnan tuottamaa kahvia. Hän teki baari-kahvilan alkuaikoina toista työtä kokkina, mutta keskittyy nykyään täysin omaan paikkaansa. Lion: ? Haluan levittää hyvän fiiliksen sanomaa, todellista Jamaikan auringonpaistetta. Lion on asunut Babyloniassa Suomessa 27 vuotta. Hän käyttää vielä Jamaikalaista patois-englantia joskus. Aikanaan hän työskenteli kotimaassaan katu- myyjänä, mutta musiikki toi Suomeen. Hänet kutsui eräs kiinnostunut suomalainen perhe. Hän hengaa musiikkipiireissä ja haluaa levittää hyviä viboja. Suomeen tulo oli shokki. Helsingissä oli lunta ja pakkasta yli kolmekymmentä astetta. Suomi on 27 vuodessa muuttunut parempaan suuntaan. Kun Lion tuli, ulkomaalaisia vielä nimiteltiin. Häntä tämä loukkasi. Häneltä myös aina tiukattiin, miksi tuli Suomeen ja mitä hän täällä tekee. Lion: ? Odotan, että kun joku esittää kysymyksen, se tehdään älykkäällä tavalla: ?Hei herra, mikä on nimesi? Mistä tulet? ? ja sitten alkaa keskustelu. En pitänyt entisestä tavasta aloittaa keskustelu Suomessa. Myöhemmin tämä muuttui, kun otin erilaisen lähestymistavan. Lähestyn sinua kunnioituksella, johon kuuluu myös terveisten lähettäminen, tervetulleeksi toivottaminen ja hyvästeleminen. Lion ei haluaisi asua muualla kuin Helsingissä: ? Kertoakseni totuuden, rakastan aikaa täällä Helsingissä, eritoten naapurustossa Kalliosta Arabiaan ja Alppilaan. Asun suomalaisten joukossa, en maahanmuuttajien. Asun kaupungissa, jossa sekoitutaan. Baari-kahvilassa esiintyy valokuvissa kaikki Lionin tapaamat ihmiset, se on hänen koko elämäntarinansa. ? Minun perinteeni on, missä kuljen, missä kävelen, missä menen, keitä tapaan. Ihmisiä joiden kanssa hengasin nuoruudessa. Jokainen kappale jonka soitan tässä liikkeessä, edustaa jotain näistä artisteista. Hän on edelleen yhteydessä kaikkiin, jotka esiintyvät valokuvissa. Vaikka joku ei olekaan enää maan päällä, on heidän musiikkinsa vielä kanssamme, sanoo Lion. Jamaica Sunshine - Juice Bar & Café Aleksis Kiven katu 12 Avoinna ma-to 10-20 pe-su 12-22 sa humalajuomisen vähentymistä kohtaan on suuria eroja. Kolmannes nuorista ei katso humalajuomisen vähentyneen eikä lisääntyneen. Toinen kolmannes ajattelee raittiiden määrän kasvaneen. Näkemyseroista kertoo myös se, ettei 17 prosenttia vastaajista osaa vastata väittämään. Tuloksista välittyy kuva nuorten elämäntapojen jakaantumisesta. Kaveripiiri määrittää pitkälti sen, miten nuoret käyttävät päihteitä. syyskuuta asti. Tapahtuman ilmoittaminen käy kätevästi Rantakesän verkkosivuilla, eikä erillisiä lupia tarvita. Tapahtumien täytyy kuitenkin olla kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä ?rymyfestivaaleja? tai kaupallisia tapahtumia oteta tapahtumakartalle mukaan. Tarvittaessa Yhteismaa neuvoo ja auttaa tapahtumien järjestäjiä myös käytännön asioissa, mutta jokainen tuottaja vastaa itse omasta tapahtumastaan. ? Uskomme, että kun annetaan mahdollisuus käyttää yhteistä kaupunkitilaa mielekkäällä tavalla, jengi ottaa samalla mitalla myös vastuuta yhteisistä tiloista, Tanja Jänicke luottaa. ? Uudistuneet nettisivut on avattu ja nyt odotamme jännityksellä, millaisia tapahtumia kartalle ilmestyy?, miettii Yhteismaan Pauliina Seppälä, joka on mukana vastaamassa tapahtumakonseptin ylläpidosta. Kulttuuritapahtuma Vatti loistaa ??Vammaisten työ- ja päivätoiminnan Vatin kulttuuripäivä järjestetään 19.5. klo 10-14 Esplanadin puistossa. Kulttuuritapahtumassa esitellään kaupungin toimintakeskusten monipuolista toimintaa. Kyseessä on ensimmäinen kulttuuripäivä, joka järjestetään tässä laajuudessa. Luvassa on mm. bändejä, tanssiesityksiä, käsitöitä myytävänä sekä pop up -kahvila. Ohjelmasta vastaavat Helsingin kaupungin vammaisten työ- ja päivätoiminnan toimintakeskukset. Ohjelma klo 10-11.45 Mikaela Westergård, Vam- maistyön päällikkö Puntti Valtonen, tapahtuman suojelija Puntti ja Antti Flamenco Watt Jonas Hietala, Lordi-esitys, Killinmäki Tanhuan talentit ? Kolina-Klovnit Eila Johansson, piano, laulu Rautakauppa, bändi, Karviaismäki klo 12-14 Nina Sohlberg-Ahlgren, Vammaisten työ- ja päivätoiminnan päällikkö Nukarin rokkibändi James Bondit matkalla maailmalle, Haavikko Itä-Pasilan muotiviikot, Pasilan toimintakeskus Helsinkiin tänä kesänä ennätysmäärää risteilyvieraita? ??Helsinkiin odotetaan tänä vuonna noin 460 000 kansainvälistä risteilyvierasta, jotka jättävät kaupunkiin yhteensä arviolta 28 miljoonan euron matkailutulon. Vaihtosatama-toiminnalla ja uudenlaisella markkinoinnilla houkutellaan risteilyvieraita viettämään Helsingissä pidempiä aikoja ja palaamaan kaupunkiin vastaisuudessakin. Risteilymatkailukausi 2016 alkaa maanantaina 9. toukokuuta kolmen suuren risteilylaivan vierailulla. Costa Luminosa ja Celebrity Silhouette saapuvat Jätkäsaaren satamaan Melkin laituriin, ja laivoista suurin, 3 600 matkustajaa vetävä Regal Princess kiinnittyy Hernesaaren risteilylaituriin. Näillä kolmella laivalla saapuu Helsinkiin yhteensä noin 9 000 risteilyvierasta Italiasta, Saksasta, Espanjasta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta ja Kanadasta. ? Helsinkiin saapuu kaikkiaan 243 kansainvälistä risteilyalusta ja niiden mukana odotetaan saapuvan yhteensä noin 460 000 risteilyvierasta, mikä olisi jälleen ennätyslukema, sanoo Visit Helsingin risteilymarkkinoinnista vastaava projektipäällikkö Jenny Taipale. Aluksia käy vähemmän kuin ennen, mutta kansainvälisten risteilyvieraiden määrä silti noussut vuosi vuodelta. Tämä johtuu siitä, että laivakanta uusiutuu jatkuvasti, ja uu- det laivat ovat huomattavasti kookkaampia ja niiden matkustajakapasiteetti on suurempi kuin vanhemmissa lavoissa. Eniten kansainvälisiä risteilyvieraita tulee Helsinkiin Saksasta, viime vuonna noin 117 000 vierasta (+6,5 %). Seuraavaksi suurimpia lähtömaita ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Espanja, Italia ja Kanada. Kansainväliset risteilylaivat pysähtyvät Itämerellä useimmiten Pietarissa, Kööpenhaminassa, Tallinnassa, Tukholmassa ja Helsingissä. Muita mahdollisia satamia ovat Riika ja Gdansk. Vaihtosatamamatkustajia ja uudenlaista markkinointia Helsinki on tänä vuonna espanjalaisen Pullmanturristeilyvarustamon vaihtosatama. Se tarkoittaa, että kolme varustamon alusta vaihtaa matkustajiaan Helsingissä, eli lennättää laivalla olleet matkustajat takaisin Espanjaan ja tuo Helsinki-Vantaan kautta uudet risteilymatkustajat laivaan. ? Vaihtosatamamatkustajat eivät tänä vuonna yövy Helsingissä, mutta tavoitteena on nousta Kööpenhaminan ja Tukholman rinnalle kiinnostavaksi vaihtosatamaksi ja saada matkustajat myös yöpymään Helsingissä, Taipale sanoo. Tavoite vaatii myös uudenlaista markkinointia. Regal Princessillä käynnistyy ensimmäisellä aluskäynnillä 9. toukokuuta Cruise Bal- ticin ja Princess-varustamon yhdessä Visit Helsingin kanssa tuottama Helsinki-keskusteluohjelma, joka jatkuu jokaisella Regal Princessin käynnillä. Laivalla toteutettavassa ohjelmassa kiinnostavat helsinkiläisvieraat kertovat risteilyvieraille viihdyttävällä tavalla Helsingistä kaupunkina ja matkakohteena. Vieraina ovat muun muassa Helsingin ruokakulttuurista kertova kaupunkiaktiivi Timo Santala, Millennium-teknologiapalkintosta kertova professori Marja Makarow Technology Academy Finlandista sekä Joulupukkisäätiön joulupukki. Visit Helsinki haluaa palvella risteilyvieraita yhä paremmin uudella, toukokuun alussa julkaistulla Day In Helsinki -karttaesitteellä. Kiertävät Helsinki Helpit päivystävät satamassa aina laivojen saapuessa. ? Risteilymatkailija on lähettiläs, joka lyhyiden satamapysähdysten aikana saa ideoita matkakohteista, joihin haluaa palata myöhemmin ajan kanssa tai josta haluaa kertoa eteenpäin ystävilleen kotimaassa. Siksi Visit Helsinki panostaa kaupunkimarkkinointiin myös laivapysähdysten aikana, Taipale lisää. Kansainvälisiä risteilylaivoja saapuu Helsinkiin lähes päivittäin aina syyskuulle asti. Risteilykauden 2016 päättää AIDAmar-laiva, joka saapuu Helsinkiin 12. lokakuuta.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 17 Metallin määrä vähentynyt sekajätteessä ??HSY tutki pääkaupunkiseudulla syntyvää sekaja biojätettä syksyllä 2015. Tutkimuksen mukaan metallin määrä on vähentynyt kotitalouksien sekajätteessä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämän tutkimuksen mukaan metallin määrä on vähentynyt kotitalouksien sekajätteessä. Sekajätteen määrä ja koostumus vaihtelee erityyppisten asuinkiinteistöjen välillä. Vähiten sekajätettä tuottavat 20 ja sitä useamman huoneiston kiinteistöissä asuvat. HSY tutki pääkaupunkiseudulla syntyvää seka- ja biojätettä syyskuussa 2015. Metallia päätyi sekajäteastiaan 4,5 kiloa asukasta kohden vuodessa. Se on vajaan kilon vähemmän kuin vuosina 2012 ja 2007, jolloin tehtiin edelliset tutkimukset. Metallin määrän vähenemistä sekajätteessä tukee myös tilastotieto, jonka mukaan HSY keräsi viime vuonna kiinteistöiltä talteen metallia yhteensä lähes 200 tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Todennäköisiä syitä muutokseen ovat metallin kiinteistökohtaisen keräyksen laajentuminen viime vuosina ja jätevoimalan käynnistymisen yhteydessä HSY:n tekemä Kolmas linja 28, 00530 Helsinki ti-pe 12-20 la-su 11-18 p. 044 9874448 HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Jätteenlajittelu. laaja kampanjointi metallin erottamiseksi sekajätteestä. Myös lasia kertyi sekajätteeseen aiempaa vähemmän. Vuonna 2015 määrä oli 4,3 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun vuoden 2007 selvityksessä luku oli 6,3 kiloa. Lasin väheneminen sekajätteessä on myös seurausta lasin keräyksen alkamisesta suurien kiinteistöjen jätetilas- sa sekä HSY:n lajittelukampanjoinnista. ? Suunta on myönteinen, sillä lasi ja metalli on järkevää lajitella uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätevoimalassa ne eivät pala, vaan lisäävät jäljelle jäävän kuonan määrää, kertoo projektiasiantuntija Saara Valtonen. Suurilla kiinteistöillä syntyy vähiten sekajätettä Vähiten sekajätettä tuotetaan suurimmissa kiinteistöissä, joissa astiat kierrätettäville jätelajeille löytyvät usein omasta jätetilasta. Erityisen hyvin tämä näkyy biojätteen lajittelussa. ? Kiinteistöissä, joissa biojätteen erilliskeräys on vapaaehtoista, sekajätteeseen päätyi keskimäärin yli 50 % enemmän biojätettä kuin suuremmissa kiin- teistöissä, joissa biojätteen erilliskeräys on pakollista, kertoo Valtonen. Biojätettä on kerättävä kiinteistöillä, joihin kuuluu 10 tai sitä enemmän huoneistoja. Suuri osa kotien sekajätteestä oli biojätettä eli keittiössä syntyvää ruokajätettä, puutarhajätettä, pehmopaperia ynnä muuta biojätettä. Biojätteen osuus sekajätteestä oli noin 37 %. Toiseksi eniten sekajätteestä löytyi paperia, pahvia, kartonkia ja puuta. Näiden osuus oli yhteensä 17 %. Erilaisten muovien, kuten muovipakkausten ja -esineiden, osuus kotitalouksien sekajätteistä oli yhteensä noin 16 %. Lähes kaikki kotitalouksien jätteet hyödynnetään Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajäte on vuodesta 2014 alkaen hyödynnetty Vantaan Energian jätevoimalassa. Sekajäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan siitä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Tällä hetkellä lähes kaikki kotitalouksissa syntyvä jäte hyödynnetään joko materiaalina tai energiana. Kodeissa erikseen lajitellusta biojätteestä HSY tekee biokaasua ja multaa. Lajitellut lasipurkit, metallit, kartonki ja paperi kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Jätteenpoltossa syntyvästä kuonasta erotetaan metallit hyötykäyttöön. Jäljelle jäävät mineraaliainekset hyödynnetään muun muassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakenteissa. Koostumustutkimusten avulla kehitetään jätehuoltoa Jätteiden koostumusta seuraamalla voidaan suunnitella entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi jätteiden keräyksen ja käsittelyn, neuvonnan ja jätteiden hyödyntämisen suunnittelussa. Jätteen koostumustutkimukset olivat osa ympäristöministeriön rahoittamaa Laatujäte-hanketta. Jätkäsaaren Bunkkerin toteuttajaksi SRV Rakennus ??Kaupunginvaltuusto valitsi Jätkäsaaren Bunkkerin kehittäjäksi ja uudeksi omistajaksi SRV Rakennus Oy:n. Bunkkeriin on tarkoitus rakentaa uimahalli, liikuntatiloja sekä asuntoja. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 11. toukokuuta hyväksyä Bunkkerin hankekokonaisuuden ja valita Bunkkerin kehittäjäksi ja uudeksi omistajaksi SRV Rakennus Oy:n, jolle kaupunki myy Bunkkerin. Kiinteistökaupan kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa. Myytävän määräalan suuruus on noin 8 600 neliömetriä. Rakennusoikeutta Bunkkeriin on tulossa noin 34 000 kerrosneliömetriä, josta hieman alle puolet varataan uimahallia ja muita liikuntatiloja varten. SRV Rakennus Oy:n laatimien suunnitelmien mukaan Bunkkerin kolme ylintä kerrosta puretaan, ja niiden päälle rakennetaan kymmenen uutta kerrosta, joihin tulee noin 300 asuntoa. Kilpailuehdotuksen toteuttamiseksi tarvittavaa asemakaavamuutosta on valmisteltu toteuttamiskilpailun rinnalla. Asemakaavaehdotuksesta saatuja muistutuksia ja lausun- toja käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17. toukokuuta. Sen jälkeen ehdotusta käsittelee kaupunginhallitus. Lopullisesti kaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Mikäli suunnittelu ja asemakaavamuutos etenevät aikataulussa, Bunkkerin tiloja päästään rakentamaan keväällä 2017. Esillä Venetsian biennaalissa Bunkkerin suunnittelusta vastaava Arkkitehtuuritoimisto B&M esittelee rakennuksen muutossuunnitelmia Euroopan suurimmassa arkkitehtuurialan tapahtumassa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa, joka järjestetään 28.5?27.11.2016. Keväällä 2015 käynnistetyn toteutuskilpailun tavoitteena on ollut löytää Jätkäsaaressa sijaitsevalle Bunkkerille uusi omistaja, joka toteuttaa rakennukseen alueen koululaisia, asukkaita sekä liikuntaseuroja palvelevat liikuntatilat ja uimahallin. Liikuntatilojen on valmistuttava kesään 2019 mennessä, jolloin alueelle valmistuu peruskoulu. Kaupunki sitoutuu tekemään tiloista vuokrasopimuksen 25 vuodeksi. Helsingin tuottamat karttaaineistot avautuvat julkiseen käyttöön ??Helsingin kaupunki on avannut uusia, maksuttomia avoimen datan karttaaineistoja. Hiljattain on julkaistu avoimesti hyödynnettäviksi kaupungin tarkimman kartta-aineiston maastotiedot, pääkaupunkiseudun ja Helsingin opaskartat, ilmakuva koko kaupungin alueelta sekä asemakaavahakemisto. Jo aiemmin on julkaistu avoimen datan kartta-aineistoina esimerkiksi Helsingin osoitteet, ajantasaasemakaava, aluejakoaineistoja ja rakennukset. Avoimen datan paikkatietoaineistot ovat kuntalaisten ja yritysten käytössä maksutta. Aineistot voi ladata va- paasti omaan käyttöön ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, päätöksenteossa, visualisoinnissa, sovellusten kehittämisessä tai datajournalismissa. ? Etenkin kaupungin tarkimman kartta-aineiston eli kantakartan maastotietojen avaus on merkityksellinen askel Helsingin kartastoja paikkatietokehityksessä. Aineisto mahdollistaa esimerkiksi vaihtoehtoissuunnitelmien tekemisen, sillä kaupunki käyttää samaa aineistoa omassa suunnittelussaan, kertoo toimistopäällikkö Timo Tolkki Helsingin kiinteistövirastosta.
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 20-21 Sloboa Stadissa ? Historiallinen, mielenkiintoinen tutkimusmatka menneen ajan Helsinkiin ??Professori Heikki Paunosen uutuuskirjan välityksellä Sloboa Stadissa välityksellä voi lähteä historialliselle tutkimusmatkalle menneen ajan Helsinkiin - myös sen sotilaalliseen puoleen. Matkalle lähdetään murre- ja slangisanojen kautta, joita Paunonen taustoittaa laajasti ja kiinnostavalla tavalla. Jo kirjan nimessä esiintyvä slobo herättää mielenkiintoa. Mikä ihmeen slobo? Suurimmalle osalle helsinkiläisiä slobo sanana onkin tuttu, mutta entäs muualla? Stadin slangissa sloboa käytettiin jo 1800-luvulta lähtien venäläisestä, varsinkin jos haluttiin osoittaa omaa tai muiden suomalaisten paremmuutta venäläisten rinnalla. ?Sloboja sai olla iso porukka, ja kun yks ainoo kundi siinä oli ja se hihkas ja tempas hoidon, ni ne lähti kaikki karkuun. Ei tarvinnu muuta kun kiros vaan, hyppäs ja veti hoidon tuolta, niin sillon slobot painu!? Mutta tietänevätkö nykystadilaiset, että slobo-sanaa on käytetty myös venäläisistä sotilaista sekä heidän kielestään, venäläisestä sotilasslangista? Iivana Slobosta onkin hyvä siirtyä iivanaan. Iivanaa on käytetty sotilasslangissa kaikilla rintamaosastoilla venäläisestä sotilaasta. Sen juuret ulottuvat jo kuitenkin hieman kauemmaksi kuin talvi- ja jatkosodan aikoihin, sillä sana esiintyy Simo Hämäläisen mukaan jo jääkärien muistelmissa vuoden 1918 tapahtumista. Vöyrin kaarti -nimisen marssilaulun toisessa säkeessä lauletaan: ?Ylistaroon Vöyrin kaarti ensimmäiseks kulki, hakemahan iivanoilta kuularuiskut julki.? Iivana on tavallinen toista maailmansotaa käsittelevissä historiikeissa ja sotaromaaneissa. Esimerkiksi stadilaisen Ässä-rykmentin vaiheista kerrotaan: ?Enso eldas, slobot smiitas Suokumaasta viivana. Kavantsaarel? katsastettiin, missä piilee iivana.? Ryssä Mutta entäs sana ryssä? Mitä eroa sillä on iivanaan ja sloboon ja uskaltaako sanaa nostaa esillekään? Toki uskaltaa, jos professori Paunosta on uskominen, sillä alkujaan hänen mukaansa ryssä-sanalla ei ollut kielteistä kaikua, vaan se oli pitkään sävyltään neutraali. Kun Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809 lupasi, että Suomi saa säilyttää Ruotsin vallan aikaset lait, lupaus kirjattiin ihan paperille, kehystettiin ja ripustettiin kaikkiin Suomen kirkkoihin. Lupauksessa oli tämä ryssä-sana suunnilleen näin ?Aleksanteri I Ryssänmaan keisari ja itsevaltias?. Eli ryssä-sana oli ihan virallinen käännös Venäjästä, jota Venäjän keisarikin käytti, Paunonen toteaa. Vihannesryssät, Ryssän kirkko, ?ryssänsauna? 1800-luvulla puhuttiin myös niin kaali-, kurkku-, omena- ja sipuliryssistä kuin katuryssistä ja maroo?iryssistä. Jälkimmäiset olivat jäätelökauppiaita. Puhuttiin yleisesti Ryssän kirkosta ja ryssänlimpusta, ne kuuluivat normaaliin arkikieleen. Ryssän kaalimaa ja ryssännit?ku olivat puolestaan yleisnimityksiä venäläisten puutarhaviljelijöiden viljelmille. Ennen vanhaan oli yleisiä saunoja. Vaikka suomalaiset omivat mielellään kaikki saunat ja saunaperinteen, niin vanhan Fredikan kundin Viljo Pälviön mukaan Pasilan vanhin sauna oli kuitenkin ns. ?ryssänsauna? , joka sijaitsi Kyllikinkadun ja Böhlenkadun kulmassa olleessa talossa. ?Sen omisti harmaahapsinen venäläinen, joka ei osannut suomea. Rahastuksen hoiti hänen tyttärensä, hyvin kielitaitoinen, istuen miesten puolella penkin päässä kaljatynnörin vieressä. Pukuhuone oli jaettu kahteen osaan lautaseinällä, peräosa kuului naisille. Saunahuone oli jaettu myös kahtia, mutta harvalla lautaseinällä. Kummallakin puolella paloi öljytuikku. Väliaidan läpi näki mainiosti toiselle puolelle. Myöhemmin aita poistettiin ja miehet ja naiset saivat eri päivänsä. Venäläisiä sotilaita ristit kaulassa alkoi myös käydä saunassa ja tungos Professori Heikki Paunonen oli valtava.? Ryssä-sana alkoi saada kielteistä kaikua 1800-luvun loppupuolella venäläistämistoimenpiteiden myötä varsinkin sivistyneistön keskuudessa. Kuitenkaan Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella samanlaista vastakkainasettelua ei syntynyt ja siellä se ryssä säilyi huomattavasti neutraalimpana, Paunonen kertoo. Safka, shagga ?Pitkänsillan siellä toisella puolella? Paunonen tarkoittaa Kalliota, Sörnäisiä ja Vallilaa elikkä Pitkänsillan pohjoispuolisia työläiskaupunginosia. Näiden työläisosien ?Stadin kundit? olivat yhteyksissä vuosikymmenet venäläisten sotilaiden kanssa aina siihen saakka, että venäläiset sotilaat lähti Suomesta. Kundit kävivät venäläisten sotilaiden kasarmeilla jo aina 1800-luvulta lähtien, missä sotilaat tarjosivat heille omaa ruokaansa. Vielä vuosina 1917-18, kun Helsingissä oli ruokapula, monet työläisperheiden äidit lähettivät poikiaan hakemaan kasarmeilta venäläisiltä sotilailta ruokaa. Tästä tavasta on muistumana vielä sanat safka ja shagga, Paunonen kertoo ja jatkaa: Safka-sanaa käytetään edelleenkin: ?Millon sulla on safkis?? eli ruokatunti. Shaggaa ei puolestaan ei enää juuri käytetä suomenkielisellä puolella, mutta ruotsinkielisellä kyllä: ?När ska vi shagga?? eli milloin syödään. T?aiju, tsaiju, saiju, tee Safkan päälle olikin hyvä hörppiä teetä. 1800-luvun Helsingissä juotiin alkuun teetä ruotsalaiseen tapaan ja sanana tee on tullut meille Ruotsista ja tee sanan alkuperä ulottuu aina Etelä-Kiinaan. Etelä-Kiinasta se levisi hollantilaisten teekauppiaiden mukana Eurooppaan. Teetä käytettiin aluksi lääkkeenä 1500- luvulta ja nautintoaineena se yleistyi 1600-luvulta, Paunonen kertoo. Puolestaan Pohjois-Kiinan kirjakielessä käytettiin teestä nimitystä, joka turkkilaisten ja mongolien välityksellä kulkeutui venäläisille. Ja heiltä puolestaan Vanhaan Suomeen, Venäjään liitetyn Viipurin läänin alueelle, ja kun koko Suomi liitettiin Venäjään, alkoi venäläinen teenjuontikulttuuri levitä voimakkaasti Suomessa viimeistään 1820-30-luvuilla. Tämän myötä teestä Suomeen levisi nimitykset t?aiju, tsaiju ja saiju Stadin slangiin ja Helsingin puhekieleen sekä myös laajasti Suomen eri murteisiin. Mä menin sinne iltat?aikalle, ku mä olin esiintyny sitte ja tää oli, tää Kulma oli vielä auki. Mä menin sitten sittaan pöytään, ja divasin vaan tavallista t?aikkaa ja vinaria skruutasin siinä sitte sen t?aikan kanssa, ja. Yhtäkkiä tarjoilija juoksee että: ?Divatkaa äkkiä ne t?aikat vek, että jepari on tuol eteisessä!? Mull oli kyl t?aikkaa mut niill oli kaikilla sit oli, sitä pirtua siinä, kovat glasarit. / Glasari kuumaa vodaa, snadisti t?aikkaa ja buli loraus spittaa. Siit saa ?kovan glasarin?. / Faija dokas pilsuu ja mutsi tsaikkaa. Teenkeittokulttuurin myötä suomalaiskodeissa ryhdyttiin näkemään samovaareja. Paunosen kertoo, että samovaari sanana tarkoittaa itsekeittäjää. Helsingissä oli monta teehen ja samovaareihin eli ?teekeittiöihin? erikoistunutta kauppaa, esimerkiksi Duldinin teeliike Unioninkadun varrella ja Baranoffin veljesten samovaarikauppa Senaatintorin laidassa, ja samovaareja myytiin myös kulkukauppiaiden tiskeillä. Samovaari alkoi yleistyä niin ripeästi, että saamani tiedon mukaan 1830-luvulta lähes kaikissa talouksissa oli samovaari. Luulen kuitenkin, että tämä koskee enemmän säätyläisiä tai sivistyneistön koteja, Paunonen toteaa. Kun tee on tullut Kiinasta, on kahvi puolestaan arabilaista perua. Alun perin kahvi sanana tarkoitti viiniä, mutta sitten kun Muhammed kielsi viinin juonnin, nimi siirtyi kahville. Suomeen kirjakielen kahvi on tullut 1700-luvulla eli kahvia on nautittu jo silloin. Tee-sanana on puolestaan mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1747, eli nämä kahvi ja tee ovat aika lailla samoihin aikoihin tulleet Suomeen, Paunonen kertoo. Suomessa ja Helsingissä kohtasi kaksi teenjuontikulttuuria: läntinen ja itäinen, jotka erotti jo teestä käytetty erilainen nimitys. Se on eurooppalaisittainkin harvinaista. Huligaani, apassi ?Sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä ja yleisemminkin 1900-luvun alkuvuosista lähtien kadulla vetelehtivästä, huonosti käyttäytyvästä, raa?asti puhuvasta ja työtä vieroksuvasta, usein väkivaltaisesta nuoresta miehestä, myös tappelupukarista.? Voisi äkkiseltään luulla, että sana on Neuvostoliiton peruja, mutta ensimmäinen tieto huligaani-sanasta on kuitenkin vuodelta 1898 Lontoosta, missä poliisi oli ottanut kaupungin väkivaltaisia nuoria kiinni. Samaan aikaan Lontoossa ollut venäläinen kirjeenvaihtaja kirjoitti heti asiasta venäläisiin sanomalehtiin ja tätä kautta huligaani-sanaa ryhdyttiin käyttämään myös Venäjällä. Meille sana kotiutui nimenomaan Pietarin kautta, Paunonen toteaa. Sanan käyttö juontaa juurensa 1900-luvun alun yleiseurooppalaiseen ilmiöön, jolloin eri tahoilta nousi väkivaltaisia nuorisoryhmiä. Pariisissa heitä ryhdyttiin kutsumaan apasseiksi. Apassi-nimitys levisi meillekin, niin että Helsingissäkin oli Sörkän apassit 1900-luvun alkupuolella. Tähän nimitykseen liittyy myös ns. vauhdikas pistotanssi, jossa pojat tanssii puukko hampaissa. Se liittyy varsinkin tähän pariisilaiseen apassi-kulttuuriin. ?1900-luvun alkuvuosina useissa Euroopan suurkaupungeissa liikkui väkivaltaisia nuorisojoukkoja, joita Lontoossa kutsuttiin huligaaneiksi ja Pariisissa apasseiksi (ranskaksi apache). Sana yleistyi Stadissakin, missä sakilaiset ottivat mallia Pariisin apasseista niin pukeutumisessa kuin tanssimalla pistoakin. Fyren-lehti julkaisi 1915 heistä kuviakin: ?Helsingfors-apacher med ?bönor? och yngel.? Stadin slangissa apassi lyheni asuun apa: ?Herulin humut ja Sörkan apat flaiskas Surkiksen bärtsillä?, kertoi Lauri Valo (s. 1904).? Tshubu, tsuikka Helsingissä käytetyt mur- re- ja slangisanat eivät ole pelkästään helsinkiläisten etuoikeus, vaan osa niistä on levinnyt koko maahan, Safka ja shagga ovat puhtaasti helsinkiläisiä slangisanoja, ei muualta juontuvia tai perittyjä. Tshubu, päähinettä tarkoittava sana on myös helsinkiläinen. Sana tshub tarkoittaa venäjäksi otsakiehkuraa. Kun katsoo vanhoja kasakoiden kuvia, niillä on lakki vinossa ja otsalla iso näkyvä otsakiehkura. Stadin kundit on käsittäneet, että se tshubu tarkoittaa sitä lakkia, mutta se tarkoittaakin otsakiehkuraa. Eli tässä venäläisen sanan merkitys onmuuttunut, kun se on lainattu. Selvennyksenä tshubuista voi katsella myös Leningrad Cowboys -rockyhtyeen kavereita. Heillä kun on tshubut - uutena versiona tosin. Toinen lakkia tarkoittavat sana, ehkä tutumpi, on tshuikka, suikka. Tämä sana tulee sekä Stadin slangista että Viipurin puhekielestä. Sotilasslangissahan suikka-sana on yleinen. Suomen armeijassa sana tuli käyttöön vuonna 1922 kenttälakkimallista 22. Lakkia ryhdyttiin kutsumaan suikaksi. Se on lipaton venelakki, Paunonen mainitsee ja lisää, että tshuikkakaan ei tarkoita venäjässä lakkia vaan päällystakkia, eli tämänkin sanan merkitys on lainattaessa muuttunut. Mannerheimin karvatshuikka Suikka sanana on levinnyt ympäri suomea sotilasslangin mukana. Tshuikalla on kuitenkin pidemmät juuret, kuin tähän asti on ajateltu. Mannerheimin pidettyä paraatin Helsingissä 16.5.1918 todettiin, että ?Mannerheim johti paraatia valkoinen karvatshuikka päässä?. Voitonparaati pidettiin sen kunniaksi, että Helsinki oli saatu punaisilta saksalaisten toimesta. Heillä oli siihen tiettyjä poliittisia intressejä. Tähän liittyy saksalaisen prinssin valitseminen hetkeksi Suomen kuninkaaksi. Helsinkiä vallatessa punaisilta saksalaiset etenivät nykyistä Mannerheimintietä eli silloista Turuntietä Helsinkiin. Ensimmäiset kovat taistelut käytiin Turun kasarmissa, joka oli Lasipalatsin paikalla. Kun saksalaiset ei saaneet punaisia antautumaan, saksalaiset sytyttivät Turun
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 19 Helsingin Uimastadion aukesi äitienpäivänä ??Helsingin Uimastadionin maauimalan avautuminen on ollut jokavuotinen merkki kesäkauden alkamisesta, ja sunnuntai 8. toukokuuta oli tänä vuonna kaksinkertainen juhlapäivä. Silloin maauimala avasi porttinsa yleisölle aamulla kello 9.00, ja samaisena päivänä juhlittiin myös äitienpäivää. Jo viime kesältä tutut Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki, asustavat yhä Uimastadikan alueella, joten tänäkin kesänä maauimalan alueella voi toivottavasti bongata kanahaukkaperheen poikasineen. Uimastadion on avoinna maanantaista lauantaihin kello 6.30?20.00 ja sunnuntaisin kello 9.00?20.00. Kassa suljetaan klo 20, uintiaika päättyy klo 20.30 ja peseytymisaika klo 20.45. Alueelta on poistuttava klo 21.00. Helsingin toinen maauimala, Kumpulan maauimala, aukeaa lauantaina 28. toukokuuta, jolloin vietetään myös Kumpulan Kyläjuhlia. Kyläjuhlien aikana Kumpula täyttyy lukuisista tapahtumista. Esimerkiksi Kumpula-juoksun lähtö- ja maalialue on maauimalan parkkipaikalla, joten avajaispäivänä 28.5. alueelle saapumista suositellaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikennevälinein. Helsingin Uimastadionin maauimala. Kuva: Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Helsingin vesiliikennekausi starttasi ??Tänä keväänä ja kesänä vesiliikennöintireittejä on ennätykselliset 19, joiden kyydissä pääsee noin 30 saareen. Vesireittiliikenne saariin alkoi vaiheittain toukokuun ensimmäisten viikkojen aikana. Saarissa voi muun muassa uida, kalastaa ja nauttia piknikistä. Monissa saarissa voi nauttia myös saarten ravintoloiden ja kahviloiden tarjonnasta. Loppukesästä saarissa voi myös marjastaa ja sienestää. Kesän 2016 uusia vesiliikennöintikohteita ovat Hernesaari ja ainutlaatuinen Vallisaari. Saaret ovat jokaisen lähellä ja niihin matkaaminen kestää 5-15 minuuttia. Poikkeuksena on Kaunissaari, johon merimatka Vuosaaresta kestää noin tunnin. Venematka saariin on elämys, sillä näkymä merelle on mieleenpainuva ja saarissa vietetty hetki vie jo pienelle lomamatkalle. Kesän 2016 saarivinkkejä Suikkapäinen Mannerheim 75-vuotispäivänään vuonna 1942. kasarmin palamaan ja rauniot lepäsivät paikalla vielä 30-luvun taitteessa ennen kuin Lasipalatsi rakennettiin. Sanat elävät uudella tavalla Heikki Paunosen kirjan välityksellä monien sotiimme ja sekä poliittisiin käänteisiin liittyvien sanojen taustat alkavat elää uudella tavalla. Huumoripuolelta mainittakoon desantti, joka tarkoittaa sotilasslangissa ludetta, joka pudottautuu katosta pahaa aavistamattoman nukkujan niskaan kuin desantti. Onkin taito tehdä lukemiseen houkuttava monipuolinen ja elävä, lukemiseen innostava murreja slangi-sanakirja. Kirjasta löytyy yhä uudelleen ja uudelleen mielenkiintoisia sanoja ja niiden historiaa, joiden parissa lukija saa kokea monia ahaa-elämyksiä. Suositeltava kirja kaikille ja kaikenikäisille yli Helsingin rajojen. Vallisaari Reitti 13, Kauppatori ? Vallisaari, vesiliikennöinti alkaa 14.5. Helsingin kesän jännit- tävin uutuuskohde Vallisaari sijaitsee Suomenlinnan naapurissa, alle puoli tuntia Kappatorilta. Toukokuussa matkailijoille aukeavat entiset sotilassaaret ovat ainutlaatuisia luontoja historiakohteita. Saarissa on kehittynyt ennätyksellinen lajirunsaus vuosisatojen aikana, sillä muun muassa mäyrät, lepakot, huuhkajat ja perhoset ovat löytäneet turvapaikan saarilta. Avajaispäivänä 14.5. Vallisaaressa vietetään ?Tervetuloa Vallisaareen? -tapahtumapäivää, jonka ohjelmassa on muun muassa opastettuja kierroksia, ohjattua luonnonhavainnointia ja elävää musiikkia. Päivästä lisätietoja: www.luontoon.fi/vallisaari. Pihlajasaari Reitti 2 Ruoholahti (Ruoholahden tori) ? Pihlajasaari ja Reitti 3 Merisatama (Merisatamanranta) ? Pihlajasaari, vesiliikennöinti reitillä 3 alkaa 14.5. Päivä Pihlajasaaressa on kuin olisi pienellä lomalla. Saari sijaitsee Hernesaaren edustalla, noin 10 minuutin merimatkan päässä keskustasta. Pihlajasaaressa on upeat ja laajat hiekkaran- nat sekä komeat rantakalliot auringonottoon. Saaressa on useita grillikatoksia, tilaussaunoja, ravintola ja kioski. Saaren luontopolun avulla tutustuu helposti paikan historiaan ja luontoon. Saarella on myös telttailualue ja naturistiranta. Itäinen saaristoreitti Reitti 16, Itäinen saaristoreitti: Hakaniemi ? Herttoniemi ? Laajasalo ? Vartiosaari ? Kivisaari ? Satamasaari ? Iiluoto ? Leikosaari ? Vuosaari, vesiliikennöinti alkaa 1.6. Tällä reitillä tutustuu Helsingin itäiseen saaristoon. Matkalla saa maistiaisia todellisesta helsinkiläisestä saaristoelämästä. Hyppää matkaan mukaan joko Hakaniemestä, Herttoniemestä, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Voit pysähtyä vaikka piknikille jollekin saarista (poikkeuksena Iiluoto) ja jatkaa sitten matkaa seuraavalla vuorolla. Kaunissaari Reitti 17, Vuosaari (Kalkkihiekantori) ? Kaunissaari, 11.5. alkaen vesiliikennöinti Kaunissaari on suosittu ulkoilu- ja telttailusaari. Ve- Kirjan tekijästä Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ?Slangiprofessori? Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013. Suomenlinnan lautta kulkee kohti Suomenlinnan Tykistönlahtea. Kuva: Lauri Rotko siliikenneyhteys on Vuosaaren Kalkkihiekantorin vesiliikennelaiturista. Kaunissaari sijaitsee noin 22 km Helsingistä ja merimatka kestää noin tunnin. Saaren kaikki 100 hehtaaria on helsinkiläisten virkistyskäytössä. Kaunissaaren luonto on monipuolinen metsineen, kallionrantoineen, lehtoineen ja hietikoineen. Sienestäjä, luonnontarkkaaja ja kalastaja löytävät oman kolkkansa saarelta, joka on kaksi kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Jalkapallon höntsävuoroja 12 tekonurmikentällä ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto tarjoaa tänäkin suvena kuntalaisille maksuttomia vapaaharjoitteluvuoroja tekonurmikentillä ympäri kaupunkia. Arkisin kenttien peliaika on kello 16-18 ja viikonloppuisin kello 10-12. Kausi on jo käynnissä ja jatkuu aina syyskuun loppuun asti. ??Kesäkauden höntsävuoroajat ja -paikat ??Lauttasaaren liikuntapuisto, os. Lahnalahdentie 4 ti, to klo 16-18 ja la klo 1012 ?Munkkiniemi, os. Kadetintie 2 ma, ke ja pe klo 16-18 sekä su klo 10-12 Talin liikuntapuisto, os. Purotie 8 ma, ke ja pe klo 16-18 sekä su klo 10-12?Pirkkolan liikuntapuisto, Pirkkolan metsätie 6 ti ja to klo 16-18 sekä la klo 10-12?Brahenkenttä, os. Helsinginkatu 24 ma klo 17-18 sekä ke ja pe klo 16-18?Käpylän liikuntapuisto, os. Mäkeläntie 72 ti ja to klo 16-18 sekä la klo 10-12.?Meilahden liikuntapuisto, os. Zaidankatu 7 ma klo 16-18?Töölön pallokenttä 6, os. Urheilukatu 2 ti, to klo 16-18 sekä la klo 10-12?Velodromin ulkokenttä, Mäkelänkatu 70 ma klo 16-18 ?Kontulan liikuntapuisto, os. Tanhuantie 4 ma, ke ja pe klo 16-18 sekä su klo 10-12?Myllypuron liikuntapuisto, os. Myllytontunpolku 1 ti, to klo 16-18 ja la klo 10-12?Roihuvuori, os. Satumaanpolku 4 ma klo 16-18.
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 20-21 Heinäsen kolumni Kansakoulu muistoissamme M inulla oli kaksi hyvää syytä valita pakinani kuvitukseksi raisiolaisen taiteilija Vesa Sarengon maalaus. Teos ?Seitsemän veljeksen matka kohti opinahjoa? (1999) on ensinnäkin taidokas ja hilpeän hulvaton ja toiseksi se liittyy päivän teemaan nyt juhlittavaan suomalaisen kansakoulun 150 ?vuotisuuteen. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin juuri toukokuun 17. päivänä 1866! Tiedämme pappi Uno Cygnaeuksen (1810?1888) kansakoulun isäksi, Jyväskylän seminaarin johtohahmoksi. Kansakoulujen ylitarkastajana hän toimi kuolemaansa saakka. Hänen hautansa ja nimikkokatunsa ovat Helsingissä ja puisto monumentteineen Jyväskylässä. Tiedämme Uno Cygnaeuksen noutaneen luomaansa kansakoulujärjestelmään mallia Keski-Euroopasta, eritoten Saksasta. Unon kehittelemä kansakoulu oli vallankumouksellinen avatessaan suomalaisille lapsille säätyyn ja sukupuoleen katsomatta maksuttoman opintien, jolla piti opittaman niin teoreettisia että käytännöllisiä aineita. Käden taitoja, musikaalisuutta ja uskonnollisia opinkappaleita korostettiin. Tuolloin suuriruhtinaskunnassamme alkoi muutenkin tapahtua: nälkävuodet koittelivat, vaan saatiinpas oma markka ja suomenkielelle oikeutuksia sekä ratkaisevalla rautateiden rakentamisella päästiin uuteen aikakauteen. Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921 säädettiin yleinen oppivelvollisuuslaki: 7-13 ?vuotiaille kuntien oli tarjottava kuusivuotinen maksuton kansakoulu. Kaupungit saivat toteutusaikaa viisi ja maalaiskunnat 16 vuotta. Koulunkäynnistä tuli pakollinen! Meidän oma Kallion kansakoulumme Neljäs linja 15 valmistui 1910 upouuden kirkon juurelle. Suunnittelukilpailun olivat voittaneet arkkitehdit Bertil Jung ja Oscar Bomanson. Viisikerroksinen myöhäisjugendtyylinen rakennus oli viisikerroksinen komeus, luokkahuoneita oli 30, paikkoja oli peräti 2.400 oppilaalle. Lapsia vilisi työläisperheissä ja koulua käytiin ajoittain kahdessa vuorossa. Portin pielessä oli punainen puurakennus, jossa muistaakseni saimme kerhomuotoista kotitalousopetusta ja jossa terveydenhoitaja eli ?saivari? neuvoi meitä hygieniamme ja kuntomme vaalimisessa. Siinä toimi myös hammashoitola, josta rohkeasti lauloimme: ?Tiedän paikan kamalan, skolen hammasklinikan, siellä hampaat kiskotaan, ikenet vain jätetään?. Ikään kuin todisteena kerrottiin, miten Pengerkadulla asuneen Allanin poski oli poralla puhkaistu? Tontin alemmalla tasanteella Porthaninkatu 8 sijaitsi jo 70-luvulla purettu puinen apukoulu, joka vieläkin herättää hävettäviä muistoja. Koulusta palatessamme ilkuimme törkeästi pilkaten eli lällättäen rauta-aidan takaa apukoululaisia eli ?apiksia?. Onneksi apukoulua ei enää ole, erityisryhmien opetus on nykyään tyystin toisenlaista ja normaalikouluun sulautettua. Koulusysteemi on toki muutenkin muuttunut. 1970-luvulla tapahtui peruskoulu-uudistus ja Kallion kansakoulusta tuli Kallion ala-asteen koulu. Komea talo peruskorjattiin 1969. Oppilaita kerrotaan olevan lähes 400 nauttimassa monitahoisesta opetuksesta; on erityisluokkia ja ruotsinkielistä opetustakin on organisoitu. Eri uskonnoista saa opetusta. Toimintaa ohjaa tämän ajan hengen mukaisesti tunnuslause ?erilaisuus voimavarana?. Kun tapaa entisiä Kallion kansakoulun oppilaita tulee muisteltua paitsi kuria ja persoonallisia opettajia, koulukeittolan ?sattumia?, jännittäviä välitunteja, poikien pihatappeluita, ?jekkuja? alakerran vessoissa, joulukuvaelmia ja kevätjuhlia sekä niitä opetustauluja, joita mallioppilaat saivat noutaa opetusvälinevarastosta. Temppuilimme ja tonttuilimme toki riehakkaastikin seitsemän veljeksen tavoin. Mutta aina on todettava tuon kansakoulun merkitys paitsi tiedonantajanamme myös kasvattajanamme ja turvapaikkanamme. Historia muuten kertoo, että koulussamme oli maassamme ensimmäisenä käytössä jo vuonna 1921 filmiprojektori, harvinainen laite! Kävin alaluokat Heikki Klemetin sisaren Dagmarin kurissa. Innokkaana kuorolaulattajana hän vei koko luokan kahdesti vuodessa ystävänsä Markus-sedän lastentunnille esiintymään! Ellei osannut laulaa, sai demokraattisesti osallistua joukkolausuntaan! Opettajat eli ?kansankynttilät? tekivät työtään antaumuksella Cygnaeuksen oppien mukaan. Heitä kyllä kunnioitettiin, joskin heidän kolmen kuukauden kesälomaansa kadehdittiin. Kansakoulukokemuksia sopii muistella ja arvostaa. Niiden merkitystä silloisille oppilaille ja perheille ei voi aliarvioida. Jos kesälukemista kaipaatte, voitte juhlavuoden kunniaksi tutustua kouluhistoriikkeihin tai Erik Wahlströmin Cygnaeuksesta vuonna 2004 kirjoittamaan fiktiiviseen elämäkerralliseen romaaniin ?Tanssiva pappi?. Siinä kansakoulun isästä paljastuu kuvitteellisesti inhimillisiä piirteitä, kuten tavaton kiinnostus kauniimpaan sukupuoleen! Romaani on saanut ymmärtäväisen vastaanoton. Aira Heinänen Museoratikkaliikenne alkaa jälleen ? 107-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä! ??HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 107 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 14.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10? 17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. ? Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla! Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50 vuodelta 1909. Kaikkein suosituin on silti ollut avoin kesävaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun kyytiin pääsee jälleen museolinjalla. Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja Hlinjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan PuuPasilan ikioma raitiolinja. Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Mitä? Missä? Milloin? Kallio-lehti
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 Puheenvuoro 21 Tästä puhutaan Puhun mitä puhun Touhukas toukokuu ??Sanojen valitsijana ja puheen taitajana Timo Soini ei ole huono. Puhujana hän ehkä kuuluu kautta aikain Suomen politiikan parhaimmistoon. Höystävät kevennyksetkin osuvat usein maaliinsa. Katolinen populisti osaa vedota kansaan vennamolaisen pientalonpojan yksinkertaisuudella. Soinin ajatus haaroittuu moniaalle, se on kuin kollaasi, joka ei päästä kuulijaa helpolla. Kuuntelin Kouvolassa Paasikivi-Seurojen Liiton kevätjuhlassa korva tarkkana miten tämä Loviisan raveissakin usein nähty pelimies asetteli sanansa ulkoministerinä. Vappuna hän Jeesus-marssin pääpuhujana Senaatintorilla oli kannustanut ahkerasti rukoilemaan. Ei se särähdä korvassa jos puhuja tunnustaa miten tuttu Levolle lasken luojani- rukous luo turvaa myös poliitikolle. Mutta tuliko nyt Kouvolassa sitten tälli kuulijan korvalle kun Soini päästeli kritiikkiä Suomen ulkopolitiikasta kylmän sodan aikana. Länsisuhteita hoidettiin puolittain salaa ja suhde Yhdysvaltoihin oli ?salarakas? kuten ulkoministeri muotoili. Soini peilasi Yhdysvaltojen merkitystä Suomelle kylmän sodan aikoina ja nyt. Salarakkauden aika on nyt ohi, nyt linja muuttuu, mutta mihin ja miten se on suunnattava, sitä ei puhuja lausunut. Tähänastinen ulkopolitiikkamme on siis Soinin mielestä ollut ?bluffia?, joka vihdoin pitää paljastaa ja korjata. Kylmän sodan seu- ??Kallion katukuva saa uuden ilmeen kevään korvalla, kun Kallio Kukkii kaupunginosafestivaali, reilun sadan erilaisen tapahtuman voimin, kerää tuhansia ihmisiä koolle. Monipuolinen tarjonta takaa näiden kulttuuriviikkojen onnistumisen laajalle yleisölle, sillä tapahtumat eivät saa olla poliittisuskonnollisesti virittyneitä. Kaikelle kaikkea ? periaatteella toimiva konsepti takaa mahdollisuuden kenen hyvänsä osallistuvan niin järjestäjänä kuin yleisönä tapahtumaan. Tosin oman tapahtuman järjestäjän vastuu on jakamaton, vaikka ohjelmansisältöön ei puututakaan, niin vastuullisena tuottajana hoidetaan erilaiset ilmoitukset ja mahdolliset viranomaisluvat. Vanhimpana helsinkiläisten kaupunginosafestivaalina toimiminen, jo 22. pitkän toimintavuotensa ajan, takaa suurelle yleisölle laaja-alaisen kattauksen kulttuuritarjonnasta. Jollei kulttuuririennot kiinnosta, niin jälleen kerran saamme jännittää Leijonien esityksiä kiekkokaukalossa. Jääkiekon suosion nousu on tehnyt lajista ?lähes? kansallispelin. No ei ihan sentään, sillä pesäpalloa pidetään nykyisinkin kansallispallopelinämme. Kaupunkilegendan mukaan Lauri ?Tahko? Pihkala, pesäpallon kehittäjänä, ajoi 1920 luvun alussa autolla Jyväskylästä Kuopioon silloisia huonokuntoisia hiekkateitä pitkin, joita voisi kuvailla kinttupoluiksi. Perille saavuttuaan kertoi Tahko ystävälleen, että matkan aikana hän näki monia tuttuja vastaantulevia autoilijoita, jotka nostivat kätensä tervehdykseksi. Myöhemmin saatiin tietää, että ?vastaantulijat? olivat vihaisia autoilijoita, jotka nostivat nyrkin pystyyn Tahkolle, koska hän ajoi koko matkan väärällä vastaantulijoiden kaistalla, joten vain onni pelasti Tahkon joutumasta onnet- rauksena emme vieläkään osaa tunnustaa Yhdysvaltain ja Suomen suhteiden merkitystä, punnitsi Soini. Hänen mielestään USA:n läsnäolo Itämerellä luo vakautta. ?Nykyisessä turvallisuustilanteessa Yhdysvaltojen vahva läsnäolo Itämeren alueella luo vakautta ja lisää turvallisuutta. Itämeren vakaus on myös Suomen tavoite.? Soini puhui turvallisuudesta nimenomaan siis amerikkalaisesta näkökulmasta. On syytä muistuttaa että olemme osa länttä, mutta ?on myös oireellista, että siitä täytyy muistuttaa.? EU-kriitikkona tunnettu Soini antoi nyt tunnustusta EU:lle, jonka USA näkee korvaamattomana kumppanina. Amerikkalaisten Eurooppa-politiikan tavoitteena on siis vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni. Nato puolestaan on Soininkin mielestä ?transatlanttisen turvallisuusyhteisön kulmakivi?. Vaikka Soini piti puheensa Paasikivi-Seurassa, puhe oli kaukana pitkästä paasikiviläisestä viisaudesta punnita Suomen geopolitiikka venäläistä näkökulmaa unohtamatta.. En kuullut Soinin puheessa sanakaan kaasuputkesta, en liennytyksestä, en rauhasta Itämerellä. Venäjään ei ulkoministeri uhrannut kallista puheaikaansa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto todella muuttanut Suomen linjaa? Jos historia on ollut ?bluffia? ja länsisuhde kaukana aidosta rakkaudesta, niin miten tätä pitäisi tulkita? Kolmen sodan kokemus- Veli-Matti Hynninen ten ja viisauden pohjalta Mannerheim ja Paasikivi kehittivät Suomelle turvallisuusmallin, jolla on opittu selviämään suuren Venäjän naapurina. Tämä linja nojaa suomalaiseen tahtotilaan olla antamatta Suomen aluetta Venäjän vastustajien käyttöön. Kipukynnys on siis siinä, ettemme liikaa nojaa Natoon, emme suostu venäläisvihamielisille voimille. Pienen valtion kiikkerä tilanne on nähty Ukrainassa ja Syyriassa, kun niitä on ensin yllytetty ja sitten jätetty yksin sotimaan. Olisi liian traagista ajatella tämän toistumista Itämerellämme. Jo J.V. Snellman muistutti ettei yhdenkään ?kansakunnan tule haluta tai tavoitella muuta kuin mitä sen mahti riittää saavuttamaan ja säilyttämään.? Paasikivi toisti usein arvostamansa englantilaisen historioitsijan Thomas Babington Macaulayn lausetta: ?Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.? Veli-Matti Hynninen veli-mattri@hynninen.info tomuuteen. Selityksenä oli Tahkon heikko näkökyky! Kansallispeli tai ei, niin olohuoneen sohvat täyttyvät mestaruuskipeistä suomalaisista. Jääkiekon suosio on valtaisa! Maailmanmestaruus mielessä lipitellään mitä erilaisimpia mieltä kohottavia juomia, ja aina suomalaispelaajan jäähyn saadessaan tuomarit saavat kuulla kunniansa. Menestyspaineet ovat kovat kaukalossakin. Kansainväliset scoutit pyydystävät uusia pelaajasopimuksia. Nuorille eurooppalaisille pelaajille tilaisuus näyttää kykynsä ovat ainutlaatuisia, sillä NHL-scoutit tulevat varta vasten katsomaan ?leveämmän kaukalon kasvatteja?. Sponsor Navigator ? tutkimuksen maaliskuun 2016 mukaan kolme suosituinta joukkuetta ovat Miesten A ? maajoukkue ja Olympiajoukkue, sekä huimaan menestykseen yltänyt Nuorten maajoukkue. Tämä Nuorten maajoukkueen menestys nosti erityisesti nuorten naisten keskuudessa (18?29 ? vuotiaat) lajin toiseksi kiinnostamaksi kansainväliseksi urheilutapahtumaksi. Yksilölajit yleisurheilu, hiihto ja ampumahiihto ovat perinteisesti olleet kiinnostavia suomalaisten urheilukatsojien mielestä, mutta jääkiekon saavutukset kansainvälisesti ovat muuttaneet penkkiurheilijoiden mieltymyksiä viime vuosina. Useat vedonlyöntitoimistot antoivat kertoimensa niin, että Suomen sijoitus oli kolmas heti jääkiekkomahtimaiden Kanadan ja Venäjän jälkeen, joten näillä ?prognooseilla? jännitetään Leijonien taivalta Moskovan MM-jäillä! Pentti Helin Suomen Reformiyhdistys ry Harakan luontokeskus kutsuu nauttimaan saaristoluonnosta ??Harakan saari tarjoaa kävijöilleen upean saaristoluonnon lisäksi tietoa ja elämyksiä. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satu -talo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. Energiapolulla voi tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja lämmittää eväät aurinkogrillillä. ? On ihmeellistä, että pienen venematkan päässä Kaivopuistosta tunnelma vaihtuu kaupungin kiihkeydestä ulkosaariston kukkaloistoon ja saarelle muuttaneiden lintujen pesimäpuuhiin, toteaa Harakan toiminnasta vastaava johtava ympäristösuunnittelija Kaisa Pajanen. Joka sunnuntai kello 13? Kalalokin poikanen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Kalalokki ja poikanen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Meriharakka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Meriharakat ja meri. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. 14 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan saaren luontoon ja historiaan. Kesäkauden 2016 ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin kello 10?17, lauantaisin luontokeskus on suljettu. Yhteysvene saarelle kulkee puolen tunnin välein ja lähtee Ullanlinnan laiturista Kaivopuiston rannasta.
• KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Viikot 20-21 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Ostetaan Pu h . 719 71 9 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Kauneus ja hyvinvointi Työsuorituksia Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Tervetuloa klassiseen hierontaan. Ajanvaraus sähköpostin kautta: followme@hotmail.fi VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille Myydään Myydään uusi Esla potkupyörä tarpeettomana, 400?. p. 0400 883124 Vihti. 1-6m2 alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Ilmoita palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 tai lähetä sähköpostia kristiina.estamasaarinen@karprint.fi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13.........................Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................Alepa Elimäenkatu 26.............................Kalliolan .....................................................kansalaisopisto Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................Alepa Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit Hämeentie 23................................LKV Moilanen Hämeentie 29................................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus .....................................................(Arabia) Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................Alepa Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10......................S-market Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula Sturenkatu 27................................Alepa Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................Alepa Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo Toinen linja....................................Kuntatalo Toinen linja 31...............................ELOKOLO Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29...............................R-Kioski Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub Viides linja 11................................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka Viipurinkatu 19..............................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market Lue netissä ? varastoturva@gmail.com Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Vuokralle tarjotaan Halpuutettuja, siistejä pienvarastoja Alppilassa. 3-18 m2 Soita 044-947 0181 Sekalaisia www.lehtiluukku.fi Onko alkoholi ongelmasi? Pullon pauloista on lähes mahdotonta päästä omin voimin vapaaksi. Apua on kuitenkin tarjolla. AA-kokouksia Kalliossa osoitteessa Alppikatu 25 E, ovisummeri Sunnuntaisin klo 11 Tiistaisin klo 17.30 Keskiviikkoisin klo 18 Perjantaisin klo 18.30 Juoko läheisesi liikaa? Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? +alv ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 20-21 23 Tervetuloa! Kallion sydämeen A-oikeudet Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Ravintola rauhallisella meiningillä. Tule ja koe! Ravintola Tervetuloa viihtymään! MÄKIKUPLA Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02 Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521 Garden Helsinki -hankkeelle esitetään aluetta Nordenskiöldinkadulta ??Kiinteistövirasto esittää alueen varaamista Garden Helsinki -hankkeelle Nordenskiöldinkadun varrelta. Hankkeen toteutuessa vanhan jäähallin ympäristöön rakentuu kokonaisuus, jossa on kahden monitoimiareenan lisäksi muun muassa hotelli, asuntoja ja maanalaisia liike- ja palvelutiloja. Varattava alue sijaitsee nykyisen Helsingin Jäähallin ympäristössä Nordenskiöldinkadun varrella. Alue on määrä varata Projekti GH Oy:lle vuoden 2018 loppuun saakka hankkeen toteutusedellytysten selvittämistä, arkkitehtuurikilpailua ja asemakaavoitusta varten. Hankkeen toisena vaihtoehtona on ollut sijoittuminen Olympiastadionin eteläpuolelle Mäntymäkeen. Kiinteistölautakunta käsittelee alueen määräaikaista varausta kokouksessaan tiistaina 3.5. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginhallitus. Hankkeen varsinaisesta toteutumisesta päätetään selvitysvaiheen jälkeen. Nordenskiöldinkadun Helsinki Garden loisi Helsinkiin urbaanin näkymän. Kaksi monitoimiareenaa ja asumista Garden Helsinki -hanke sisältää suunnitelmien mukaan kahden monitoimi-areenan lisäksi urheilun harjoitushallin, hotellin, toimistoja ja asuntoja sekä maanalaisia liike- ja palvelutiloja. Lisäksi areenan yhteyteen tulisi maanalainen 1000 paikan pysäköintilaitos. Monitoimiareena palvelisi HIFK:n jääkiekko-joukkueen kotikenttänä. Kerrosalaa hankkeen laatimissa viitesuunnitelmissa on yhteensä 175 000 kerrosneliömetriä. Varauksen tekemisen jälkeen hankkeen jatkosuunnittelu ja toteutusedellytysten selvittäminen tehdään yhteistyössä kaupungin sekä ympäröivien kiinteistöjen omistajien ja toimijoiden kanssa. Hankkeesta järjestetään arkkitehtuurikutsukilpailu sen kaupunkitilaan sovittamiseksi. Asemakaavoitus etenee kaupunkisuunnitteluviraston ja Projekti GH Oy:n kumppanuuskaavoituksena. Samassa yhteydessä selvitetään vanhan jäähallin suojelukysymys, purkaminen tai integroiminen Garden Helsinki -hankkeeseen. Hankkeen toteutuessa tonttien ja vanhan jäähallin luovuttamisesta hankkeen käyttöön päätetään erikseen. Hankkeelle kaavoitettavat tontit kaupunki luovuttaa ensisijaisesti myymällä käyvästä arvosta. Myynti- tai vuokrausperusteet vahvistaa aikanaan kaupunginvaltuusto.
• 24 KALLIO LEHTI Viikot 20-21 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI