• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 19 Viikot 42-43 2017 jari.nieminen@isannointiverkko. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi 68 m² Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Kiinteistönvälityksen parhaat palveluksessasi. KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija LLB puh. 020 780 3706 gsm 040 631 8231 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KED Kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 TOUKOLA, OKT 1.krs: k, oh, et, kuisti (50 m 2 ), 2.krs: 3 mh, kh (50 m 2 ), kellari, piharak: s, tkh, suihkuh, wc, kk, parvi (40 m 2 ). 100/140 m². Harvinainen remontoidun talon ja v. 1994 rak. piharakennuksen kokonaisuus. Päätalo kunnostettu rakennusajan hengessä. Kaukolämpö. Tilava piha. Lämmin piharakennus jossa tkh, kk, s, kh ja parvikerros. Sopii vierashuoneeksi, työhuoneeksi, eri sukupolven asumiseen tai rentoutumiseen ja mietiskelyyn. Ei lain ed. e-tod. Tontti 770 m². Mh. 719.000 €. Sumatrantie 11. Tiedustelut Simola p. 0500 523 103. 7102803 KALASATAMA, KT, 4 h, k, s, erillinen wc, lasitettu parveke 106 m² Kalasataman uuden kauniin kävelysillan tuntumassa rantakadulla osittaisin merinäkymin valoisa kulma-asunto. Ikkunat kolmeen suuntaan. Avara olohuone ja todella tilava avokeittiö. Oma sauna, erillinen wc sekä lasitettu parveke lisäävät asumismukavuutta. Asunto on vapaa. Viereen valmistuu kauppakeskus Redi. Metroasema valmis. Mahdollisuus ah-paikk. 25.000 €. E=C. Mh. 386.371,15 €. Vh. 689.000 €. Capellan puistotie 8 /Antareksenkatu 22. 7183609 VALLILA, KT, 3 h, k, s, lasitettu parveke 83,5 m² Uutta vastaava vapaa kolmio Puu-Vallilan kupeessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lasitettu tilava parveke on kuin yksi lisähuone ja oma sauna tuo arkeen pientä luksusta. Parvekeelta näkymät rauhalliselle sisäpihalle tunnelmallisiin puutaloihin. E=F. Mh. 184.436,16 €. Vh. 425.000 €. Teollisuuskatu 3. 7118151 ITÄ-PASILA, KT 3 h, k, kh, s, p 76,5 m² Hyväkuntoinen, valoisa läpitalon 3 h, k korkealla. 7/9 krs, hissi. Lasitettu eteläparveke avarin näkymin ja oma sauna. Tilavat makuuhuoneet ja paljon säilytystilaa. Huippuyhteydet: mm. raitiovaunu nro 7 talon edestä, Pasilan asema ja tuleva Tripla kauppakeskus ihan vieressä. Talossa autohallipaikkoja vuokrattavana/80€/kk. Tilaisuus. E=F. Mh. 378.000 €. Radanrakentajantie 4. 7124646 HERMANNI, KT 2 h, kk, kh 42,5 m² Kodikas kaksio halutussa Hermannissa. Tehokas pohja jossa ruokailutila keittiön yhteydessä. Ikkunat rauhalliselle puistopihalle. 2.krs, ei hissiä. E=F 2007. Mh. 192.461,59 €. Vh. 198.000 €. Orioninkatu 9. 7134978 VALITSE VÄLITTÄJÄ JOKA TUNTEE ELÄMÄNTILANTEET. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy Tietoa, Taitoa, Elämyksiä, Estetiikkaa – löydä oma kurssisi! kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, p. 010 279 5080 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. – tarjoa omaasi – Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi Pe 20.10. Aito Stadisaunanäyttelyn avajaiset klo 17-19 Alf Lybäckin valokuvia Kotiharjun saunasta ennen v. 1999 remonttia ja remontin aikana. Lunasta avajaisten kunniaksi saunalippu Kamiter-Arsista alennettuun 10 euron hintaan (norm. 13 eur). Tarjouslippu voimassa pe 20.10 klo 17-20 (saunomisaika klo 21.30 asti) Taideja kehysliike Kamiter-Ars Helsinginkatu 6 (Näyttely esillä 21.10. 24.11.) Kotiharjun sauna, Harjutorinkatu 1
• 2 Viikot 42-43 Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI kokilta on poissa paineet! tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 TSEKKAA ILTAKEITTIÖN AUKIOLO JA VAIHTUVA MENU: MAUKASTA JA MONIPUOLISTA, ILTAPAINOTTEINEN KEITTIÖ! @SORKANRUUSU Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Ohjaus Jalmari Jalonen Esitykset: ke 18.10. pe 20.10. la 21.10. ke 25.10. la 28.10. su 29.10. Huom. klo 15 ke 1.11. to 2.11. la 4.11. Liput: 15/12 € Leea Klemola Tarjoamme ensiluokkaista isännöintipalvelua Pääkaupunkiseudun alueella Laajennamme toimintaamme ja etsimme uusia taloyhtiöitä asiakkaiksemme Kysy lisää! Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 | www.kruununisannointi.fi Hieman erilaista isännöintiä Näyttäviä viherkasveja alk. 10 € Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka OLISIKO AIKA POIKETA Edullisia oppilashierontoja tarjolla PORTHANINKATU 2:N toimipisteessä lokakuusta alkaen! HIERONTAAN? Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952
• 48. vuosikerta – nro 19 Viikot 42-43 Tänään Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi? tuoreimman ennusteen mukaan noin 60 miljoonaa euroa positiiviseksi ja tämä mahdollistaa lainakannan alentamisen vastaavasti. Kaupungin maksuvalmius säilyy hyvällä tasolla vuonna 2017. Kuluvan vuoden asettamat lähtökohdat tulevan vuoden talousarvion suunnittelulle ovat siis myönteiset. Väestökasvu ja kaupunkistrategiassa määritelty tuottavuustavoite huomioiden kaupungin strategiatarkastelun mukaiset käyttötalousmenot voivat kasvaa tulevana vuonna 1,35 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Talousarvioehdotuksen laadintaa ohjaa vahvasti hiljattain valtuuston hyväksymä uusi kaupunkistrategia. Strategiassa keskeisiksi talouden suunnittelun ankkureiksi on kirjattu 0,5 prosentin vuotuinen tuottavuustavoite sekä se, ettei kaupungin lainakanta asukasta kohden saa nousta. – Kaupunkistrategiassa talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy erityisesti tuottavuustavoitteen pienenemisenä vuotuisesta prosentin tuottavuustavoitteesta 0,5 prosenttiin. Lisäksi investointikatosta luovuttiin strategian laadinnan yhteydessä. Määrärahalisäysten ohella talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy nyt ehdotuksessa kunnallisveroprosentin laskusta 18 prosenttiin, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Sivu 7 ? Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa. Investointien rahoitus sekä strategian mukaiset panostukset käyttötalouteen pystytään veroalennuksen jälkeenkin kattamaan tulorahoituksella ilman merkittävää lisävelkaantumista. Talous vahvistunut Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää edellisiä vuosia vakaammalta, mikä johtuu koko maan taloustilanteen elpymisestä ja Helsinkiin sijoittuneiden yritysten kasvusta. Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kuluvana vuonna kertyvän yhteensä 222 miljoonaa euroa talousarviossa 2017 ennakoitua enemmän. Erityisesti yhteisöveron vahva kasvu nostaa verotuloennustetta. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan muodostuvan – Kasvavan kaupungin on jatkuvasti kehityttävä, mikä edellyttää järkeviä ja hyvin kohdistettuja investointeja. Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan olennaisilta osin panostamalla asumista, liikennettä ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin, Pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Riskiryhmille maksuton influenssarokotus. Influenssarokotukset rokotuspisteisiin löytyy osoitteesta influenssarokotus.hel.fi maanantaista 9.10. alkaen. Koululaiset voivat ottaa influenssarokotuksen kouluterveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat voivat ottaa rokotuksen oppilaitoksensa terveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Oppilaitokset tiedottavat rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Sosiaali-, terveydenja lääkehuollon henkilöstö saa influenssarokotuksen työterveyshuollosta. Helsinkiläisten influenssarokotukset siirtyvät terveysasemilta neljään rokotuspisteeseen. Riskiryhmien maksuttomat rokotukset alkavat 6.11. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Lähimpään rokotuspisteeseen Tänä syksynä Helsingissä on neljä rokotuspistettä, Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa, Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa ja Kampin palvelukeskus. Rokotuspaikat on valittu tarkoin, jokaiselle pääilmansuunnalle omansa. Influenssarokotuksen saa ilman ajanvarausta. Rokotusaikaa on pidennetty niin, että paikalle pääsee myös töiden jälkeen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä. – Jos iso osa yllättäen menee vaikka Kamppiin, sinne tulee ruuhkaa. Kun rokotukset siirtyvät rokotuspisteisiin, voimme niissä keskittyä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Suojaudutaan yhdessä Helsinkiläiset suojautuvat influenssalta hieman muuta maata paremmin lasten osalta. Kansallisen rokotekattavuusseurannan mukaan senioreista 45 prosenttia otti maksuttoman rokotuksen viime influenssakaudella. Mutta se ei vielä riitä. – Rokotekattavuus tulisi nostaa 75 prosenttiin. Hyvällä suojalla torjumme tehokkaasti vakavia influenssatulehduksia ja jälkitauteja kuten sairaalahoitoa vaativaa keuhkokuumetta, kiteyttää ylilääkäri Hannele Kotilainen. Kun rokotat itsesi, suojaat myös läheisesi. Pienten lasten rokottaminen on lisääntynyt hyvin viime vuosina. – Kannustan myös pienten lasten perheitä ottamaan influenssarokotuksen. Kun raskaana oleva äiti ottaa rokotuksen, suojaa hän samalla vastasyntyneen vauvansa, sanoo ylilääkäri Kotilainen. Näillä näkymin influenssa ehtii meille marraskuun lopulla. Pari vinkkiä vielä sujuvaan rokotukseen: muista helposti ylös käärittävät hihat ja Kela-kortti mukaan! Riskiryhmille maksuton influenssarokotus • sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • 65 vuotta täyttäneet • varusmiestai vapaaehtoisen palveluksen aloittavat • vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri • potilasja hoivatyötä tekevät ja opiskelevat • raskaana olevat ja 6-36 ikäiset neuvolasta Rokotuspisteessä 6.11. 10.11. ma-to klo 8.30-18 ja pe 8.3015 Omassa tai avoimessa neuvolassa 6.11. 17.11. ma-pe klo 8.30-10.30 ja ke klo 16-18 Raskaana olevat äidit ja alle 3-vuotiaat lapset saavat influenssarokotuksen neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta. Tarkista oman avoimen neuvolan rokotuspäivä ja mahdolliset poikkeukset. Helsingin influenssasivusto Kalasataman toimistotorni asuinkäyttöön? ? Helsingin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kalasataman keskus 2:n asemakaavaa muutetaan. Tavoitteena on keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että toimistotorni muutetaan asuinkäyttöön ja hotellitorni toimiston ja huoneistohotellin tarpeisiin. Nykyinen toimitilakortteli muutetaan hotellirakennusten korttelialueeksi. Muutos mahdollistaa arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttamisen kortteliin. SAK muuttaa Pitkänsillanrantaan ? SAK muuttaa pois Metallitalosta Hakaniementorin laidalta. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK myy nykyiset toimitilansa torin laidalta, mutta pysyy edelleen Hakaniemessä. SAK kertoo myyvänsä tilat Teollisuusliitolle ja ostavansa uudet tilat teollisuusalojen ammattiliitto Teamilta. SAK myy toimitilansa Teollisuusliitolle 8,3 miljoonalla eurolla, ja aikoo ostaa uudet tilat 6,3 miljoonalla eurolla.Uudet toimitilat sijaitsevat Pitkänsillanranta 3:ssa, Siltasaaressa. Henkilökunta muuttaa tiloihin ensi kevään aikana. Metallitalossa SAK on ollut 1960 -luvun lopulta alkaen.
• 4 Viikot 42-43 Yleisönosasto P ääkirjoitus Nro 19 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingin Yrittäjät ei kannata nopeusrajoitusten laskemista – katujen korjaustöitä nopeutettava Onko simuloitu liikenteen suunnitelmia? ? Helsingin kaupunki suunnittelee keskustassa autojen nopeusrajoituksen laskua. Kysyin Trafilta, onko heillä väline tutkia, millainen liikenne on esimerkiksi Uudenmaankadulla, Mannerheimintiellä nyt, ja miten liikenteen hidastuminen vaikuttaa, tuleeko johonkin pullonkaulasuma. Trafilla ei ole välineitä. Laitoin saman kyselyn liikenneministeriöön, odotan sieltä vastausta. Simulointi pitäisi tehdä paitsi tieliikenteessä, myös raideliikenteessä, jonka henkilöliikennettä ollaan muuttamassa. Simuloinnin ei pitäisi olla vaikeaa, onhan meillä valtavasti tietoliikenteen hallitsevia, myös nuoria ja yrittäviä. Tämänhän pitäisi olla jokapäiväistä koko Suomen liikennettä koskevaa. Saisihan sillä apua myös Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Jos ei ole nyt välinettä, haluaisin tietää, milloin on? Eija Saha Viides Linja – Ravintolatoimintaa ja pikaruokaketjuja V anha työväenliikkeen linnake Tradeka panostaa nyt täysillä liiketoimiin. Toimitusjohtaja Perttu Puro sanoo Talouselämä -lehdessä, että politiikan aika on ollut ohi jo kauan ja tilalle on tullut kokonaan liiketoiminnan ja bisneksen tekeminen. Vuosikymmeniä sitten, tai oikeastaan 1990-luvun alkupuolen lamaan saakka Elanto ja muu punapääoma hallitsi kaupunkikuvaa Hakaniemestä ainakin Kurviin saakka, pääkonttoreineen ja muine runsaine toimintoineen. Linnakkeesta on jäljellä tänään enää osuuskunta Tradeka, joka pyörittää Restel Oy:n kautta muun muassa Burger King, Rax, Martina ja Hemingways -ravintolaketjua. Tradeka hallinnoi noin 400 miljoonan euron sijoitussalkkua ja tekee myös itse vähän sijoituksia. Se omistaa myös Lehtipiste -ketjun, joka vastaa Suomessa muun muassa lehtien vähittäiskaupasta. Liikevaihto oli viime vuonna noin 490 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 12 miljoonaa euroa. Tradeka työllistää noin 2600 kokoaikaista työntekijää. Leijonanosan Tradekan liikevaihdosta tuo Restel, josta hotellimyynnin jälkeen tulee kokonaan ravintolayritys. Jos kilpailuviranomaiset hyväksyvät hotellikaupan Scandicketjulle. Restel myi Cumulus -ketjun, Helsingin seurahuoneen, Hotel Indigon sekä Holiday Inn ja Crowne Plaza -ketjujen hotellit. Hotellien sijaan Tradeka aikoo investoida sotepalveluihin ja pikaruokaketjuihin. Tradeka on siirtynyt kuluttajaosuuskunnasta omistajaosuuskunnaksi, sen jäsenistö on kutistumaan päin, viime vuonna jäsenmäärä putosi vajaalla 9000 jäsenellä ja on nyt noin 240 000. -j.a. ? Helsingin kaupunki suunnittelee kaupungin katuverkon nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamista ja nopeusrajoitusten laskemista muun muassa kaupungin keskustassa. Helsingin Yrittäjät pitää tärkeänä, että kaupungin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä huolehditaan siitä, että kaupungin keskusta on vetovoimainen asiointija työpaikka-alue. Tämä edellyttää sitä, että keskusta on hyvin tavoitettavissa kaikilla liikennevälineillä. Helsingissä suunnitellaan kaupunkibulevardien rakentamista, Hämeentien sulkemista läpiajoliikenteeltä ja kävelykeskustan laajentamista, jotka hidastavat ajoneuvoliikennettä. Nyt ehdotetaan lisäksi myös nopeusrajoitusten alentamista keskustan alueella. Kaikilla suunnitelluilla muutoksilla on vaikutusta kaupungin keskustan tavoitettavuuteen ajoneuvoilla. Keskustan alueen yritykset – erityisesti vähittäiskauppa ja kiinteistönomistajat – ovatkin perustellusti huolissaan suunniteltujen liikenteellisten muutosten vaikutuksesta Helsingin keskustan saavutettavuuteen ja vetovoimaisuuteen yritystoiminnan kilpailukyvyn kannalta. Suunnitteilla oleva nopeusrajoitusten alentaminen laskisi niin tavarakuljetusten, henkilöautojen kuin joukkoliikenteenkin ajonopeuksia. Matkailuliikenteen osalta transferkuljetusten tarvitsema aika kasvaisi, mikä lisäisi kustannuksia. Uudistus hankaloittaisi myös jakeluja huoltologistiikkaa sekä liikkuvaa palvelutyötä tekevien yritysten toimintaa. Nopeuksia ei olekaan syytä laskea kategorisesti, vaan niillä tulisi olla paikallinen peruste, jossa kokonaisvaltaiset hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat. Ennen nopeuksien mahdollista muuttamista, tulee huolehtia siitä, että liikenteen edellyttämä katuympäristö on kunnossa ja katuhierarkia on tarkistettu. Onnettomuuksien vähentämisen osalta on kiinnitettävä huomiota myös kasvavan pyöräilyn valvontaan ja pyöräilijöiden valistamiseen liikennesäännöistä. Katujen korjaustöitä nopeutettava Helsingissä liikkumista hidastavat merkittävästi lukuisat katutyöt. Auki olevat tiet eri puolilla Helsinkiä ovat piinanneet erityisesti muutamina viime kesinä. Tämä kesä on ollut katujen peruskorjausten suhteen pahin vuosiin, kun jokainen pääväylä on kaivettu auki. Liikenteelle on ongelmallista, kun katutöitä on yhtaikaa niin monilla keskeisillä väylillä, jotka ovat vilkasliikenteisiä reittejä kantakaupunkiin. Tämä on haitannut niin jakelulogistiikkaa kuin asiointija työmatkaliikennettäkin. Myös turistien on ollut hankalampi liikkua nähtävyyksiä katsomaan. Katutyöt hankaloittavat lisäksi liikkeisiin pääsyä ja haittaavat yrittäjien liiketoimintaa. Katujen korjaustyöt ovat edenneet turhan hitaasti. Monessa kohdin katu on kaivettu auki ja sitten edistymistä työmaalla ei ole tapahtunut moneen viikkoon. Erityisesti liikennettä eniten ruuhkauttavat katutyöt on tehtävä mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunki voisi hyvin – asukkaat silti huomioiden teettää töitä useammassa vuorossa ja pidempiä päiviä. Myös ulkoistamisen johtamista ja töiden aikatauluttamista on tarpeen kehittää. Helsingin Yrittäjät korostaa lausunnossaan kaupungille, että mahdollisia uudistuksia mietittäessä on keskeistä tarkastella kaikkia kaupunkiin suunnitteilla olevia liikenteeseen vaikuttavia uudistuksia ja niiden vaikutuksia kokonaisuutena ennen uusia päätöksiä. Päätöksenteossa tulee varmistaa kaupungin keskustan saavutettavuus ja vetovoimaisuus. Ruuhkien seuraamisen ja liikenteen sujuvuuden kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Yrittäjät eivät kannata nopeusrajoitusten laskemista. Lionsklubit keräsivät 3 miljoonaa 100-vuotiaan Suomen nuorille ? Lionsklubien seitsemäs Punainen Sulka -varainkeräys päättyi 30.6.2017. Maaliskuussa 2016 alkaneen varainkeräyskampanjan tavoitteena oli Suomen nuorten tukeminen itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta. Vuosi 2017 on myös kansainvälisen Lions-järjestön 100-vuotisjuhlavuosi. Keräyksen tuotto käytetään vahvistamaan nuorten elämänhallintaa, ehkäisemään syrjäytymistä, rakentamaan päihteetöntä elämää ja tukemaan nuorille suunnattua mielenterveystyötä. Keräyksen tuotto luovutetaan nuorisotyötä tekeville järjestöille Suomen Lionsliiton Hyvän Päivän -juhlassa 8.10.2017 Lahden Sibeliustalossa. Juhla on samalla Punainen Sulka 2017 -kampanjan päätösjuhla. Keräyksen kumppaneita ovat Tukikummit-säätiö, Lasten ja nuorten säätiö, EHYT ry, Partiolaiset, Aseman Lapset ry, Näkövammaisten liitto ja YEESI ry. Suomen Lions-liiton nuorisotyö saa myös osuuden keräyksen tuotosta. Brother Christmas Suomen Lions-liiton valtakunnallinen hyväntekijä Varainjaolla on myös voimakas paikallinen leima, kun 25 prosenttia bruttotuotosta ohjataan 831 keräykseen osallistuneen lionsklubin kautta joka puolelle Suomea käytettäväksi paikallisesti keräystavoitteen mukaiseen tarkoitukseen. Suomen Lions-liitto jakaa vuosittain Hyvän Päivänä 8.10. tunnustusta henkilölle tai taholle, jotka ovat toiminnallaan vahvistaneet yhteistä hyvinvointia Suomessa. Suomen Lions-liitto on nimennyt vuoden valtakunnalliseksi Hyväntekijäksi 2017 hyväntekijä Brother Christmasin. Tunnustuksen perusteina on, että hän tekee pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä ja on osoittanut toiminnallaan, että kuka vain voi todellakin auttaa ja tehdä hyvää muiden eteen. Hän myös antaa muille mahdollisuuden auttaa yhdistäen avuntarvitsijoita ja auttajia. – Olen erittäin otettu tästä kunniasta, mistä suuri kiitos kuuluu kaikille yksityisille ihmisille, yrityksille ja säätiöille, jotka ovat olleet mukana auttamassa Brother Christmas ry:n kautta. Lions-järjestön upea toiminta on minulle tuttua ja olen käynyt kertomassa omasta toiminnastani lionsklubien kokouksissa. Lionien Vuoden Hyväntekijäksi lionsaktiivien joukosta valittiin lion Esa Piippo LC Mouhijärveltä. Esa Piipon aloitteesta on Sastamalan Mouhijärvellä toteutettu MouhiFGfrisbeegolfrataprojekti. Piipon henkilökohtainen panos monisatatuntisine talkoineen on ollut ratkaiseva projektin käynnistymiselle ja onnistumiselle. Hän on saanut koko seutukunnan innostumaan radan rakentamisesta, minkä aikaansaaminen on merkinnyt uudenlaisen yhdessä tekemisen ja liikuntakulttuurin rantautumista seutukunnalle. Piipon johdolla järjestettiin muun muassa ”maailman suurimmat talkoot”, jossa kaikki Mouhijärven koululaiset osallistuivat uuden liikuntapaikan rakentamiseen. Hankkeessa kertyi tuhansia talkootunteja. Hanke on tuonut lionstoiminnalle tunnettuutta, näkyvyyttä ja uutta intoa paikalliseen lionstyöhön. Valinnat julkistettiin 8.10. Hyvän Päivän -juhlassa Lahden Sibeliustalossa. Lionstoiminnan Hyvän Päivä koskee yli 23 000 vapaaehtoistyöhön sitoutunutta 920 lionsklubissa eri puolilla maata. Hyvän Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota lionien vapaaehtoiseen palvelutoimintaan ja mahdollisuuksiin lisätä yhteistä hyvinvointia. Hyvän Päivän -juhlaan Sibeliustalolla osallistuu tänä vuonna myös Lionien kansainvälisen säätiön LCIF:n puheenjohtaja ja viime kauden kansainvälinen presidentti Bob Corlew. Suomalaiset lahjoittivat lionsklubien seitsemänteen Punainen Sulka -keräykseen 2,9 miljoonaa euroa. Keräykseen osallistui eri puolilla Suomea 831 lionsklubia ja arviolta 20 000 lionia. Lenininpuisto nimettävä uudelleen ? Helsingin Sinisten kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö esittävät Lenininpuiston nimeämistä uudelleen Ukko-Pekan puistoksi. Terho ja Niinistö jättivät asiasta valtuustoaloitteen eilen Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Vuonna 1960 nimetty Lenininpuisto sijaitsee Helsingin Alppilassa. Helsingin Sinisen valtuustoryhmän mielestä väkivaltainen, bolsevistinen hirmuhallitsija ei ansaitse muistokseen nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista, sanoo Helsingin Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Puisto tulisi nimetä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi UkkoPekan puistoksi. Uusi nimi viittaa tietenkin presidentti Pehr Evind Svinhufvudiin, jota kunnioitetaan Suomen historiassa laajasti vahvana itsenäisyysmiehenä, ja joka muun muassa luki itsenäisyysjulistuksemme eduskunnalle. – Aloitteemme on symbolisesti merkittävä. Lenininpuiston nimeäminen uudelleen Ukko-Pekan puistoksi olisi arvokas, itsenäistä Suomea juhlistava toimenpide, toteaa valtuutettu Niinistö. Helsingin Siniset
• 5 Viikot 42-43 Heinäsen kolumni Kirja-arvostelu Tämä on aikaa ihmisten oma polkunsa jokaisen. Tuuli tulee kertomaan tuomaan viestin valoisan. Muistan polun lehmusten ja iltahetken riemuisan. Punaruusut siellä loisti, fantasia oli valloillaan. Keltalehdet alas putoaa, niistä täytty jo maa. Katson kauas aallokkoon, joutsenet ui kahdestaan. Olen alla tummuvan taivaan, kuunsirppi sateen ennustaa. Syysmieli saa toivomaan, aurinko antais valoaan! Kun kesäkissaani soitetaan, kaikki tanssii innoissaan. Yksi eksynyt joukkoon mahtuu vanhaa kaunaa kuittaamaan. Olkoon vaan sellainen, omat polkunsa jokaisen. Presidentti purttaan ohjaa, yllätys meitä odottaa. Kapteeni tulee kertomaan, saavumme pian satamaan. Kärsivällisyys palkitaan, kansalaiset ovat innoissaan. Presidentti Sauli ja rva Jenni, onnea Teille paljon toivotan! Toivo Levanko lyyrikko Kärsivällisyys palkitaan Runopalsta Naisten uljasta uhoa ja tekniikan tehoa teattereiden 100-vuotistarjonnassa ? Teatterimme tarjoavat tänä isänmaan juhlavuotena ylivertaista katsottavaa ja koettavaa asiakkailleen. Koen itseni etuoikeutetusti nähtyäni peräjälkeen viisi komeata produktiota: remontin läpikäyneen Helsingin Kaupunginteatterin Lasse Mårtensonin sävelten siivittämän Myrskyluodon Maijan ja Maria Jotunin ikikestävän Kultaisen vasikan, Kansallisteatterin Koivun ja tähden sekä Kangastus 38:n ynnä Avointen Ovien Erottajan! Olematta teatterikriitikko tohdin todeta hyvää näyttämötyötä tehdyn kunnianhimoisin pyrkimyksin. Varsinkin teknisissä toteutuksissa ylletään lähes ihmesaavutuksiin: milloin paukkuu, leimahtaa, savuaa, pimenee, palaa, näkyjä näytetään, luonto puhuu, kaksoisolentoja ilmaantuu. Kaikki tuntuu olevan teknisesti mahdollista tekniikan uusin keinoin, jopa niin että näytelmän juoni ja teksti voi harhautua ihmeitä ihmetellessä. ? ? ? Vahvoja naishahmoja on lavojen täydeltä ihailtavissa, myös ohjaajaja tekijäkaarti on koko lailla naisvoittoinen; kalliolaistaustaiselta Pirkko Saisiolta tilattiin juhlavuoden näytelmäksi Topeliuksen jäljille viittaava, kolmen aikatason Koivu ja tähti, ohjaajana kirjailijan työpari Laura Jäntti. Avointen Ovien l918 kansalaissodan tapahtumiin keskittyvä Erottaja on kirjailija Anneli Kannon ja ohjaaja, teatterinjohtaja Heini Tolan sykähdyttävä tarina todellisesta piika Idasta ihanteellisissa pyrkimyksissään. Myrskyluodon Maija taasen on ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin (1909-1990), kalastajan tyttären ja merimiehen vaimon vuonna 1966 kirjoittaman teoksen päähenkilön Marian, kirjailijan isoisän sisaren (1824-1903) tarina. Kapellimestari on Eeva Kontu. ? ? ? Kultaisen vasikka taasen on kuopiolaissyntyisen Maria Jotunin (18801933) vuonna 1918 kirjoittama hirtehinen komedia tuolloinkin niin ajankohtaisesta keinotteluilmapiiristä, jossa Heidi Herala pyyhältää mehukkaasti ahneena vaimona omiensa puolesta – loistosuoritus taas! Ohjaaja Heidi Räsänen kertoo ”panostaneensa rakkaudettomuutta, jota yritetään pelastaa rahalla”. ? ? ? Kjell Wästön Kangastus ajoittuu vuoteen 1938. Tapahtumien keskiössä on asianajaja Thune sielukkaana esittäjänään Timo Tuominen joskin pääosaan kohoaa rouva Wiik kolmen samanoloiseksi lavastetun näyttelijän esittämänä. Naisen tarina ja kova kohtalo avautuu Helsingin itsensä vetäessä tärkeää rooliaan, kuten aina Wästön tuotannossa. Ohjaus on Mikaela Hasánin ja suomennos Liisa Ryömän. Kangastus 38:lla Wästö (s.1961) ansaitsi 2014 Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Juuri nyt on ajankohtaista seurata hänen uuden romaaninsa Rikinkeltainen taivas (Otava) voittokulkua. ? ? ? Näitä teattereita on myös kiitettävä oheistiedosta, jota ne antavat tuotteistaan. Komein käsiohjelma on Myrskyluodon Maijasta. Historiallista taustatietoa Suomen vaiheista itsenäistymisvaiheen, mm. kansalaissodan tapahtumista annetaan muissakin aineistoissa. Vähiten merkitystä ei ole niillä erilaisilla maksuttomilla lavaja lämpiöluennoilla, joilla innokkaita teatterinpuremia ravitaan. Niistä on syytä syvästi kiittää! ? ? ? Pakinani kuvaksi valitsin Kaupunginteatterin Myrskyluodon Maijan (Laura Alajääski) ja Jannen (Aaro Wichman) purjehduksen (valok. Tapio Vanhatalo). Kuvatkoon se näyttämökauden uljasta myrskyä ja myötäistä purjetuulta, joista saamme nauttia. Aira Heinänen MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Muistojen kultaa: Hieno teos Hermannista ? V a p a a h e r ra (hieno titteli ) Herman Sigfrid StandetskjöldNordenstam omisti 1800-luvulla Kumpulan kartanon ja siiheen liittyviä maa-alueita, joilta hän ryhtyi vuokraamaan asuntotontteja. Näin syntyivät alueet Hermanstad I ja II, jotka esiintyvät painetussa kartassa 1892. Asuinalueiden suomalaiseksi nimeksi vahvistettiin Hermanni vuonna 1909. Näin syntyi Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) itäpuolelle Vallilaa vastapäätä pääasiassa vuokrapuutalojen asuinalue, Hermannin,Herulin kaupunginosa. Kaupunginosa tunnetaan sanonnasta ”tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan” ja koko alueen keskellä sijaitsevasta Helsingin Keskusvankilasta, ”sörkan vankilasta”, joka siis sijaitsee Hermannin kaupunginosass,a. Hermanni rakennettiin 1910ja 1920-luvuilla puutaloja täyteen. Jyrkkä rinne alas Vanhankaupunginlahteen antoi taloille, kaduille ja koko rakentamiselle aivan oman leimansa. Maaston muoto sääteli koko elämänpiiriä kuten myös itse Vanhankaupunginlahti, meri ja saaret . Ainutlaatuinen kaupunginosa ja elämänmuoto muuttui täysin 1950-luvun lopussa, puutalot hävitettiin, kivitalot tilalle, raha ratkaisi. Upea kulttuuriteko Toimittaja, kirjailija Kari Varvikko on asunut Herulissa nuorena kundina ja nyt taas aktiivisena asukasyhdistysihmisenä, jolle Hermanni on sydämen asia. Siksi Kari Varvikon uusin kirja ”Puutalojen Hermanni” (Kustantaja Laaksonen 2017) on erinomaisen huolella ja lämmöllä tehty teos Hermannista, siitä puutalojen Hermannista ,jota ei enää ole,ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Kirjassa on aivan loistava 120 valokuvan kokoelma, kertomus Hermannin puutaloista 1910-luvulta lähtien katu kadulta kuitenkin niin että eri kaduista ja niiden taloista on kuvat myös tältä päivältä ! Hieno idea, sillä muuten vanhojen puutalojen paikkoja olisi mahdoton hahmottaa tämän päivän Hermanniin. Kuvien lisäksi Varvikko kirjoittaa kaupunginosan historiaa : ketkä Hermannissa asuivat aikoinaan, mitä he tekivät työksensä, kuka talot omisti. Olennaista taustatietoa kuville ja kuvateksteille. Kari Varvikon ”Puutalojen Hermanni” on todellinen kulttuuriteko, josta kiitokset ansaitsee myös kirjan kustantaja Laaksonen. Erinomainen lahjakirja kaikille stadilaisille, Herulin ja Valkan kundeille ja kimmoille erityisesti. Pekka Hurme
• 6 Viikot 42-43 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: Viikko 42 Ma 16.10. Stella, Sirkku Ti 17.10. Saana, Saaga Ke 18.10. Satu, Luukas To 19.10. Uljas Pe 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper La 21.10. Ursula Su 22.10. Anniina, Anita Viikko 43 Ma 23.10. Severi Ti 24.10. Rasmus, Asmo Ke 25.10. Sointu To 26.10. Nina, Niina, Amanda Pe 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä La 28.10. Simo Su 29.10. Alfred, Urmas Päivyri Sunnuntaiksi ? Kirkkoherranviraston palvelupiste os. Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkon Kappelissa. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Iltamessu pe 20.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 22.10. klo 10. Riitta Männistö. Pyhäkoulu klo 10. Alle 4v. vanhempien kanssa. Iltamessu ma 23.10. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 24.10. klo 18. Rauha, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä. Visa Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 25.10. klo 18. Visa Viljamaa. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 26.10. klo 18. Riitta Männistö. Messun pop-up-ryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Iltamessu pe 27.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 21.10 alkavat klo 17 hiljentymisellä ja musiikin kuuntelulla päättyen klo 18 ehtookelloihin, Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi ja kuoro. Messu su 29.10. klo 10. Teemu Laajasalo, lähtösaarna ja -juhla. Kilven kuoro, Sonor Ensemble, Kallion Kantaattikuoro. Iltamessu ma 30.10. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 31.10. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 1.11. klo 18. Riitta Männistö. Anima Mean avoimet harjoitukset k l o 17. Kivimessu to 2.11. klo 18.00. Mari Mattsson. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kirkon kahvilat lukusaleina Kallion kirjastoa remontoidaan ja kirjasto on kiinni helmikuuhun 2018. Kirjastoon tulevat sanoma -ja aikakauslehdet ovat luettavissa loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa. Reformaatio 500 -vuotta. Karelia-puhallinorkesteri joht. kapellimestari Heino Koistinen pe 20.10. klo 19 Kallion kirkossa Solistina Annukka Matilainen, säkkipilli. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Matkainfo seurakuntamatkasta Kiinaan 2.-9.4.2018 ke 25.10. klo 18. Kallion kirkko Kappeli. Riitta Männistö. Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa torstaisin klo 13. To 19.10. klo 13. Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen. To 26.10. Bach, Buxtehude ja Kekkonen. Toimittajalegenda Hannu Taanila ja urkutaiteilija Markku Mäkinen kohtaavat. To 2.11. Kansakunnan kaapin päällä – rouva Tellervo Koivisto muistelee. Virsilaulutilaisuus la 28.10. klo 14. Jari Arjoranta, Jari Koivistoinen. Kallion seurakuntakoti. Kirkkoherra Teemu Laajasalon lähtöjuhlia vietetään su 29.10. Kalliossa heti messun jälkeen klo 11.30. ja Alppilassa klo 17.30. Puheita, musiikkia ja juhlakahvit. Lämpimästi tervetuloa! Odd Fellow -hyväntekeväisyyskonsertti la 29.10. klo 19. Kallion kirkossa mm. Anna Hanski ja Johanna Rusanen-Kartano. Ohj. 20 e. Sururyhmä 5 kertaa joka toinen torstai klo 13.1515.00 Kallion kirkolla 2.11. alkaen. Mukana rovasti Riitta Männistö ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheiden-kirkko/ Välipalakerho koululaisille ma klo 14.30-16 Seurakuntakodilla. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla. Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla. Nuorten illat ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19 PaKolla. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion kirkolla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Isoskoulutus ke klo 17 PaKolla. Sukkapiiri Punainen lanka ke klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija-Liisa Kyrönseppä ja Nina Klemmt. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21 Seurakuntakodilla. Erityisesti tenoreita ja bassoja kaivataan. Tiedustelut tommi.niskala@evl.fi tai p. 0503705532. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Kari Kurka. Perhekerho to klo 9.3011.30. Esikoisvauvakerho to klo 12-14 Seurakuntakodilla. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Avoinna ma-pe klo 11–17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Jo toista kertaa on tarjolla kaupunkikesän parasta kamarimusiikkia 2–3 krt viikossa. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Messu su 22.10. klo 16. Petri Patronen. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 22.10. klo 13. ja 29.10 klo 13. Paulos Huang. Sateenkaarimessu la 28.10. klo 16. Jaana Partti. Messu su 29.10. klo 16. Teemu Laajasalon lähtösaarna jajuhla. Piispa Irja Askolan lähtöjuhlia vietetään ti 31.10. myös Alppilan kirkossa. Keskipäivän musiikkihartauden klo 12 jälkeen keittolounas ja juhlakahvit. Kaikenikäisten messu – Isäkirkko ke 1.11. klo 18. Voit maalata aiheeseen liittyvän työn ennen messua kirkolla tai tuoda oman t y ö n . Pauliina Lindfors. Muusikko Kaisa Valve. Pieni hartaushetki to 2.11. klo 13.00. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Glow-ilta pe 20.10. klo 18.30. Afterwork -ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä, lopuksi yhteinen iltapala. Minun Suomeni. Duo Lumottaret su 22.10. klo 18 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 5 e. Ekumeeninen vastuuviikko. Millainen on naisen ääni? Tule, koe tai jaa kokemuksesi tarinateatteri Pyhä Solmun ohjauksessa to 26.10.2017 klo17 Alppilan kirkolla. Sovinto 100 -köyhyys ja eriarvoisuus ratkaisupajan avoin loppukeskustelu la 28.10. klo 14-15.Tule valitsemaan vaikuttamistyöpajan ratkaisusta vaikuttavin jatkoon. Mukana mm. kansanedustaja, köyhyysryhmän pj. Outi Alanko-Kahiluoto, tutkija Jouko Karjalainen, THL ja Jouni Kylmälä Uutta!-verkostosta. Suomalaisia syystunnelmia tarjoaa Salonkikuoro su 29.10. klo 18.15. Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy. Kirkkoherra Teemu Laajasalon lähtöjuhlia vietetään su 29.10. Alppilassa heti messun jälkeen klo 17.30. Puheita, musiikkia ja juhlakahvit. Tervetuloa! Sururyhmä 4 kertaa joka toinen torstai klo 13.1515.00 Alppilan kirkon kappelissa 19.10. alkaen. Pastori Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. 15 minuuttia ennen ryhmän alkua hartaushetki kirkkosalissa. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulan kahvila on avoinna ti-pe klo 8-18, la 9-15. Lounasta tarjolla klo 11-14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Muskarit ja Perhekerho tiistaisin klo 10-10.30 ja klo 10.30-11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Perhekerho klo 10.30-13. Tiistairuokailu ja olohuone klo 9. Alppilan kirkon ala-aula. Voimasanoja Raamatusta ti klo 18. Alppilan kirkon ala-aula. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikyla@gmail.com, p. 0505217500 Voimasanoja Raamatusta ti klo 17.30. Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Lasten perjantai pe klo 10-12. Vaihtuva ohjelma lapsiperheille kirkon aulassa. Anu Rask. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-15, ke klo 12–15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18-20. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 0504620995 Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia. Tiistairuokailu klo 12.30. Hinta 2e. Avoimet muskarit ti klo 10. ja 10.30. ja perhekerho klo 13. asti. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Ilmoittaudu kursseille www.kallionseurakunta.fi/ luovan-toiminnan-kirkko tai kallio.srk.fi@evl.fi tai p. 09 2340 3611, Sisäinen puutarhahiljaisuuden kuvia ja sanoja -retriitti pe-su 27.–29.10. Parinpellossa Hollolassa Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse, ne löytyvät sinusta itsestäsi ekspressiivisen taideterapian ja luovan kirjoittamisen menetelmien myötä. Hinta 250 e sisältää opetuksen, täysihoidon 1 h-huoneessa, matkat ja kaikki taidetarvikkeet. Yhteiskuljetus Kalliosta lähtee pe klo 17, paluu su klo 16. Ohjaajana taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta ja diakoni, kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. Silmät auki! ? Kun nostaa päänsä jääkylmästä merivedestä syyskuun lopulla ja näkee Linnunradan huikaisevan syvyyden yläpuolellaan, tuntuu kun aika pysähtyisi ja voisi pudota pää edellä ylöspäin. Asioiden mittasuhteet loksahtivat hetkeksi paikalleen; mennyt ja tuleva katosivat, jäi tämä hetki. Kirkkaan näkemisen hetki voi liittyä rakkauden alkuun tai loppuun, vastasyntyneen lapsen silmiin tai kuolevan rakkaan viimeiseen hengenvetoon. Oivallus voi tulla keskellä arkista ostosreissua marketissa tai sillä hetkellä, kun lentää polkupyörän tangon yli ja aika hidastuu asfaltin iskua odottaessa. Minulla on vain tämä hetki, nämä ihmiset ja tämä rakkaus. ”Effata!” käski Jeesus kotikielellään aramealla, ”avaudu!” Hän avasi kuurojen korvia ja sokeiden silmiä. Usein niiden harmiksi, joille oli tärkeintä pitää kiinni uskonnon muuttumattomuudesta ja tutuista pelisäännöistä. Väärä parannuspäivä, väärä parannettava tai väärä parantaja. Jeesus sotkee valmiit kuviot. On tietysti jossain mielessä helpompi kulkea, jos näkee vähemmän; tai jos korvat on suljettu häiritseviltä viesteiltä. Appoavoimet silmät ja korvat altistavat meidät monenlaiselle, ei pelkästään pakahduttavalle ilolle, vaan myös musertavalle tuskalle. Pakottaa epämukavuusalueelle, tuntemattomalle maaperälle, jossa oma kompassi ei välttämättä enää toimi. Toisaalta ei Jeesus luvannut sen olevan helppoa. Effata! Avaa Jeesus silmäni ja korvani, mutta älä jätä minua yksin sokaisevan valon ja korviin kohisevan äänimassan keskelle. Ole rinnalla myös silmät sumentavan harmauden ja korvia tukkivan tasaisuuden aikana. Älä laske minusta irti! Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö
• 7 Viikot 42-43 Kirja-arvostelu Kirkkoherra Teemu Laajasalon lähtöjuhla 29.10. Kirkkoherra Teemu Laajasalo. ? Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin piispaksi elokuussa. Sunnuntaina 29.10. vietetään Teemu Laajasalon kaikille avoimia lähtöjuhlia Kallion ja Alppilan messujen yhteydessä. Teemu Laajasalo, 43, ehti toimia Kallion seurakunnan kirkkoherrana viiden vuoden ajan, ja lisäksi Helsingin seurakuntayhtymän johtajana tämän vuoden alusta. Laajasalo valittiin kirkkoherraksi kalliolaisten laajalla tuella vuonna 2012. Avoimuus, rohkeus ja yhdessä tekeminen on määritellyt Laajasalon kautta Kalliossa. Kallion kirkko on nyt avoinna aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä. Rukoushetkiä ja messua vietetään kirkossa päivittäin. Alppilan kirkosta on tullut koko kansan olohuone: kahvilaan, brunssille ja Lasten perjantaihin on helppo tulla koko perheen kera. Kallion kirkon suojiin on saatu laadukas Café Sonck ja Aino Ackté -kamarimusiikkifestivaali. Seurakunta haluaa olla vahvasti mukana kaupunginosan kehittämisessä ja mielekkään elämän mahdollistajana. Lukitsemattomat Luottofillarit olivat kalliolaisten käytössä pari vuotta ennen kaupunkipyöriä. Yhä tiiviimpi yhteistyö Kallio Block Partyn kanssa avannut kirkon uusille yleisöille ja viesti ”Kirkko auttaa hädässä” on tavoittanut kymmeniä tuhansia kaupunkilaisia. Kirkko on ollut nopea auttamaan hädässä muun muassa viime talvena majoittamalla asunnottomia Alppilan kirkolla. Lokakuussa 2016 Aleppon kellot kutsuivat maailmanlaajuiseen vastuuseen Syyrian sodan lopettamiseksi. Kallion kellojen kumu levisi yli 900 kirkkoon ympäri maailman. Yhdessä tekeminen ja kiitollisuus ovat vahvasti läsnä myös läksiäisissä. Kirkkoherra vaihtuu, mutta työmme jatkuu. Lähtöjuhlia vietetään sunnuntaina 29.10., kun Teemu Laajasalo saarnaa Kallion kirkossa klo 10. Messussa ovat mukana Kallion Kantaattikuoro, Kilven kuoro ja Sonor Ensemble. Klo 16 Teemu Laajasalo saarnaa Alppilan messussa. Mukana messussa Salonkikuoro, Säde ja kiinankielinen kuoro. Messujen jälkeisissä lähtöjuhlissa kuullaan pikapuheita, nautitaan musiikkista ja juhlakahvista. Olet lämpimästi tervetullut lähtöjuhliin! Kallion seurakunnassa tapahtuu Kallion kirkkoon kannattaa poiketa myös torstaina 2.11. Klo 13, jolloin Päivi Istala haastattelee Rouva Tellervo Koivistoa. Torstaina iltapäivällä -sarjassa on viikoittain vieraina kiinnostavia puhujia. Erfurthin päiväkirja: Suomi Saksan sylissä messa. Suomen kuljetuskaluston niukkuus, junanvaunujen vähyys oli myös alituinen ongelma. Kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Juuri näin kävi suomalais-saksalaisessa sodassa 1941. Kalustoa, miehiä, varusteita ei ollut tarpeeksi pitkään sotimiseen, hommanhan piti olla ohitse alkusyksystä. Mannerheim pyytää Erfurthin kautta Saksasta jatkuvasti apua, sitä tulee mutta ei tarpeeksi. Sitten tulee talvi, pakkasta marraskuussa 29, saksalaisjoukot ”kesävarustuksessa eikä suomalaisillakaan liian lämmintä ole. Sama pakkanen iskee saksalaisiin Venäjän aroilla itärintamalla, sotilaiden amputointeja tulee satoja. Iso-Britanniakin julistaa Suomelle sodan 1941 lopulla. Erfurth keskustelee tilanteesta joulukuun 20. päivä 1941 Mannerheimin kanssa ja saa ensi kerran vaikutelman, että Mannerheim ei ehkä uskokaan Saksan ja Suomen voittoon tässä sodassa! Erfurthin päiväkirjat on todella vahva, tärkeä puheenvuoro Suomen satavuotisen historian kohtalonhetkiin. Rehellinen kuvaus, lukekaa ihmeessä, tiedätte enemmän, luulette vähemmän! Nämä Erfurthin päiväkirjat loppuvat vuoden 1942 alkuun mutta kun ne on lukenut, odottaa jo suurella innolla jatkoa, päiväkirjoja vuosilta 1942-1944. Toivoa sopii, että Pekka Visuri jatkaa päiväkirjojen käännöstyötään ! Pekka Hurme ? Suomen joutumista ns. jatkosotaan 1941 on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa II maailmansodan jälkeen, niin meillä kuin muuallakin. Ristiriitaisia näkemyksiä on jo runsaasti esitetty, Suomen yhteistyö, aseveljeys, liittolaisuus Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa on sodan jälkeen yritetty kiusallisena asiana häivyttää, mitätöidä, vaikka tästä yhteistyöstä riemuittiin suuresti Suomessa ja Saksassa sodan alkaessa kesällä 1941. Olimme tyytyväisiä kun Hitler lupasi Suomelle Leningradin kunhan saksalaiset ovat sen ensin kokonaan tuhonneet! Sotasuunnitelmat jo talvella 1941 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteinen suunnitelma hyökkäyksestä Neuvostoliittoon alkoi kehittyä jo talvella 1941. Suunnitelmat täsmentyivät hyvin tarkoiksi yhteisiksi hyökkäyskuvioiksi toukokuun lopulla 1941. Saksa tarvitsi Suomeen oman erityisupseerin Suomen armeijan päämajaan. Kesäkuussa 1941 Suomeen tuli Saksasta kenraali Waldemar Erfurth huolehtimaan siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan kannalta tärkeä tehtävä johon Suomen sodanjohto auliisti suostui. Alku menikin hyvin, mutta sitten tuli yhteistyöhön ongelmia: sota ei mennytkään niin mukavasti kuin Saksa ja Suomi olivat ajatelleet, vastustaja oli sitkeä kuin mikä ja omat miestappiot erittäin suuret, eteneminen rintamilla hidasta. ”Kahden viikon pikamarssi” vaihtui hitaaksi etenemiseksi, välillä perääntymiseksi. Heinäkuun loppuun mennessä suomalaisten tappiot olivat 20 000 miestä, joista 200 upseeria. Ei niin pitänyt käydä, ihmetteli Päämajassa Mannerheimkin. Läheinen yhteistyö Kenraali Erfurth sijoittui Mikkeliin Suomen Päämajan yhteyteen ja oli siellä aina sodan loppuun 1944 saakka. Hän piti koko sodan ajan omaa päiväkirjaa merkiten joka päivä tapahtumat paperille. Näitä ”Suomen” päiväkirjoja on kaikkiaan yli 1300 sivua, joista nyt on julkaistu tohtori Pekka Visurin myötävaikutuksella ensimmäiset 300 sivua, aika kesästä 1941 vuoden 1941 loppuun eli jatkosodan alkuaika, hyökkäysvaihe ( Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo 2017. Kirjan alussa on Pekka Visurin oma, erinomainen katsaus jatkosotamme kulkuun. Kenraari Erfurth kirjoittaa päiväkirjoissaan hyvin asiallisesti, vailla sotauhoa. Yhteys Suomen ylipäällikkö Mannerheimiin on lähes päivittäinen, tekstistä huokuu saksalaiskenraalin suuri ihailu ja ymmärrys Mannerheimia kohtaan. Hän yrittää ymmärtää Suomen näkökohtia eri rintamalohkojen tilanteiden ratkaisemiseksi yrittäen taas saada Saksan päämajan ymmärtämään erityisesti Mannerheimin perusteluja erilaisille offensiiveille, joista kaikki eivät olleet saksalaisten tahdon mukaisia. Huolia pohjoisessa Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana eniten huolta yhteisessä sodankäynnissä aiheutti Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot ja toisaalta kenraali Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot. Miestappiot olivat erittäin suuret kummallakin eikä tavoiteltua Muurmanskia ja Muurmannin rataa saatu millään vallattua. Suomalais-saksalainen yhteistyökin alkoi rakoilla pahimmin juuri Pohjois-SuoVeroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi? Jatkoa sivulta 3 ? Kaupunkistrategian mukaisesti kasvavan kaupungin tarpeet ja kustannustason muutos on talousarviossa 2018 otettu huomioon toimintamenojen kokonaismitoituksessa, kohdennettuna erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Tämä näkyy erityisesti noin 40 miljoonan euron määrärahalisäyksenä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jossa myös strategiassa linjatut toimenpiteet on mahdollista käynnistää heti. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla aloitetaan muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamäärien lisääminen, vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpyja kielirikasteista opetusta. Lisäksi aloitetaan mm. maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laadinta. Kaupunkistrategian toteutus näkyy myös muilla toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on varauduttu keskustakirjasto Oodin toiminnan aloittamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaalija terveystoimialalla hoidon tarpeeltaan vaativimpien asiakasryhmien kasvaminen huomioidaan ja Ohjaamo-toiminta vakinaistetaan. Kaupunkiympäristön toimialalla strategiasta juontuvat kirjaukset näkyvät erityisesti investointipuolella. Korjausrakentamisen lähtökohtana on toimitilojen, erityisesti koulurakennusten ja päiväkotien, turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen. Suunnitelmakaudella korjausvelan hillintään käytetään korvaava uudisrakentaminen mukaan lukien runsas neljäsosa investointimenoista. Investointitaso korkealla Helsingin väestön ennustetaan kasvavan vuosina 2017–2020 keskimäärin 7 720 asukkaalla vuosittain. Kasvavan kaupungin investointitaso on vuoden 2018 talousarviossa ennätyksellisen korkea. Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 774,0 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investoinnit ovat 181,8 miljoonaa euroa. Kaupungin investointimenot kasvavat yhteen laskien vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 111,1 miljoonaa euroa (16,8 %). Ilman eräitä (Keskustakirjasto ja Tanssin talo) investointihankkeiden muiden tahojen rahoitusosuuksia (investoinnit bruttomääräisinä kaupungin talousarviossa), kasvavat Helsingin investointimenot 91,6 miljoonaa euroa (14,3 %). Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytykset. Veroprosenttiin kevennys Vuoden 2018 talousarvioehdotus sisältää kunnallisveroprosentin alentamisen 0,5 prosenttiyksiköllä 18 prosentin tasolle. Pormestarin ehdotus sisältää myös koiraverosta luopumisen. Pormestari Vapaavuoren mukaan keveämmällä veroprosentilla on tarkoitus kompensoida erityisesti nousevien asumiskustannusten kielteistä vaikutusta helsinkiläisten ostovoimaan. – Kaupungistuminen jatkuu kiivaana ja näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa asumisen kustannukset Helsingissä merkittävästi pienenisivät. Lisäksi valtio ehdottaa omassa talousarvioehdotuksessaan korotuksia kiinteistöveroon, mikä osaltaan vaikuttaa asumisen kustannustason nousuun sekä kiristää kokonaisverotusta, Vapaavuori perustelee. Pormestarin mukaan veroprosentin laskeminen on mahdollista investointikykyä tai kaupungin taloudellista asemaa vaarantamatta. Päinvastoin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja myös toimialojen käyttömenotarpeisiin on pystytty vastaamaan budjetin suunnittelussa lähes täysimääräisesti. Pormestarin mukaan on luontevaa, että kun taloudellisesti haastavina aikoina veroprosenttia korotetaan, taloudellisesti vakaampina aikoina sitä voidaan myös maltillisesti alentaa. Veroprosentin lasku puolella prosenttiyksiköllä merkitsee noin 70 miljoonan euron vähennystä kunnallisverokertymään ja kaupunkilaisten maksaman kunnallisveron määrään. Veroprosentin alennus huomioiden, tulorahoitus riittää kattamaan strategian mukaiset tavoitteet käyttötaloudessa sekä investointien rahoituksen, ilman merkittävää lisävelkaantumista. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2,53 miljardia euroa (2017 TA: 2,46), yhteisöveron tuotoksi 540 milj. euroa (TA 2017: 390) ja kiinteistöveron tuotoksi 285 milj. euroa (TA 2017: 248). Vuonna 2018 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 175 milj. euroa, kun kertymäarvio kuluvalta vuodelta on 220 milj. euroa.
• 8 Viikot 42-43 Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa Hakaniemen halliin Hakaniemen kauppahallin väistötilan rakennustyöt aikataulussa Hakis Comekatutaideprojekti väistötilan työmaaaidalla Hakaniemen kauppahallin väistötilan rakennustyöt etenevät hyvää vauhtia Hakaniemen kauppahallin väistötilan rakentaminen on edennyt hyvää vauhtia syksyn aikana ja urakoitsija on pysynyt toivotussa aikataulussa. Hakaniemen kauppiaat palvelevat yhä normaalisti asiakkaitaan ensi vuoden alkuun saakka Hakaniementorilla ja kauppahallissa. Korvakorupaja ? Tervetuloa tekemään käsityöyrittäjien opastuksella korvakoruja pikkujoulukauteen! Pääset tekemään roikkuvia korvakoruja erilaisista helmistä sekä nappikorvakoruja kangaspäällysteisistä napeista. Korvakorupaja toteutetaan Hakaniemen hallin 2. kerroksen pop up-kauppiaiden TaavaNainen ja Tuuni & Loru Puoti yhteistyönä. Kouluikäiset lapset pystyvät valmistamaan korvakoruja aikuisen seurassa. Paja toimii non stop-periaatteel la eli mukaan voit tulla milloin vain klo 11 14. Perimme materiaalimaksun 4€/ korvispari. Max. 3 paria/osallistuja 21.10.2017 klo 11-14 Hakaniemen Kauppahalli, 2.krs/ Tuuni & Loru Puoti Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/ events/279798709190161 ? – Kauppahallin väistötilan rakentamisessa on edistytty sisärakentamisen vaiheeseen. Talotekniikkaa asennetaan parhaillaan ja myymälän lattiamattoasennukset alkavat pian. Väistötilan kokonaisuus pystyttiin suunnittelemaan etukäteen hyvin, joten muutoksilta ja viivästyksiltä ollaan vältytty”, kertoo väistötilan rakennuttajan edustaja Jussi Rahkola. H a k a n i e m e n kauppahallin perusparannus alkaa vuonna 2018 ja hallikauppa jatkuu koko korjaustyön ajan Hakaniementorilla sijaitsevassa väistötilassa. Myös hallikauppiaiden keskuudessa odotetaan väistötilan valmistumista ja tulevaa muuttoa. – Olen erittäin innoissani ja odotan jo kovasti, että hallikauppiaat pääsevät muuttamaan väliaikaisiin tiloihin. Olen ollut hallissa 15 vuotta ja koen vaihtelun virkistävänä. Monet hallin asiakkaatkin ovat kehuneet lasihallia ja odottavat jo avajaisia”, kertoo Hakaniemen pitkäaikainen hallikauppias Ritva Myllymäki. Väistötilan työmaa-aita täyttyy väristä ja vaihtuvista katutaideteoksista Syyskuussa väistötilan vieressä käynnistyi puoli vuotta kestävä taideprojekti ”Hakis Come!”. Hakaniementorilla oleva työmaa-aita tulee saamaan uusia katutaideteoksia noin kuukauden välein. Teoksia toteuttavat katutaideja graffititaiteilijat yhteistyössä Kaupunkikulttuurien tuki RY:n, Katutaidetoimisto Supaflyn ja Kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Hakaniemen torin työmaa-aita tulee värittymään vaihtuvilla teoksilla aina helmikuulle 2018 asti. – Kokemukset ja kohtaamiset Hakaniemen työmaaaidalla ovat olleet erittäin positiiviset, vaikka projekti on vasta alkutekijöissä. Tämä on ainutlaatuinen projekti graffititaitelijoille – olemme näkyvällä paikalla, maalattavaa pinta-alaa on paljon ja yleisöäkin riittää. Pyrimme käyttämään kirkkaita pohjamaaleja ja kivoja värejä teoksissa. Katutaideprojektin tavoitteena on luoda hyvää yleisfiilistä Hakaniemen alueelle”, kertoo Aku Djedidi Kaupunkikulttuurien tuki Ry:ltä. JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit. Myynnissä myös kauniita hopeaesineitä.
• 9 Viikot 42-43 Kari Varvikko kirjoitti vuoden kotiseutulehtijutun Stadin Slangi ry:n Tsilari-lehdelle kunniamininta ? Hermanni-Vallila lehden päätoimittaja, kirjailija Kari Varvikon julkaisema kirjoitus Hermannin sähkötön kaupunkisissi 1/2017 on valittu vuoden 2017 kotiseutulehtijutuksi Suomen Kotiseutuliiton järjestämässä kotiseutulehtikilpailussa. Kotiseutuliiton nimeämä kilpailuraati, jonka puheenjohtajana toimi liiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas, perusteli valintaansa: – Kari Varvikon kirjoittama juttu koukuttaa alusta lähtien. Napakka otsikko vetää mukaan ja ingressi on kuin runo. Kerronta on värikästä ja kuvailevaa, teksti soljuu ja on helppolukuista. Kieli on erinomaista. Tommi Heinon upeat kuvat tukevat tarinaa, josta tekevät mielenkiintoisen persoona ja aihe. Paikallisuus on vahvasti läsnä, ja juttu onkin erinomainen esimerkki paikallistuntemuksen hyödyntämisestä hyvien aiheiden löytämiseen. Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen keskusjärjestö, jossa on noin 850 jäsenyhteisöä. Pääosan järjestöistä muodostavat 650 paikallista yhdistystä, joita ovat kaupunginosaydistykset, kaupunkiseurat, pitäjäyhdistykset ym. Vuoden kotiseutulehtijuttu -kilpaan osallistui 58 lehteä. Stadin Slangi ry:n julkaisema Tsilari-lehti sai lisäksi kunniamaininnan. Kari Varvikko on lehden päätoimittaja. Stadin Slangi on Suomen suurin kotiseutuyhdistys (3 500 jäsentä). Palkinnot jaettiin Turun kirjamessuilla 6.10. Karilta ilmestyi lokakuun alussa myös kuvaja tietoteos Puutalojen Hermanni (Kustannus Laaksonen). Kirja on laatuaan ensimmäinen Helsingin Hermannin jo kadonnutta puu-Hermannia kokonaisuudessaan käsittelevä historiikki. Sarpo Dumarillumarei ? Summittaisen käsityksen maailman menosta saa uutislähetyksiä kuuntelemalla, lehtiä lukemalla tai nettiä seuraamalla. Tietotoimistojen kylmän asiallisia kuvauksia tapahtumien kuluista, somen hörhöjen leiskuvaa raivoa ja puoluepamppujen ylimielisiä kannanottoja. Päivästä toiseen samaa piinaa. Sille, joka halajaa inhimillisempää kulmaa, suodattamatonta tietoa maailman makuu-asennoista suosittelen lämpimästi uusinta Dumari ja Spuget äänilevyä. Dumarillumareitä. Dumari on bäk, jos nyt on poissa ollutkaan. Nurmion tuikeat, viiltävät sanat kertovat sen mistä uutiset vaikenevat ja sen mistä päättäjät eivät tiedä mitään. Nurmio sanoo sumeilematta sen mitä maailmassa tapahtuu. Nyt. Reilussa puolessa tunnissa. Ketään mielistelemättä. Dumari on todellakin bäk! Albumin tusina sävellystä vaeltavat Kalliosta Kongoon, nettisivuilta juoksuhautoihin. Mielen perukoilta katujen vimmaiseen kiimaan. Kokonaisuus on kummallinen sekoitus räppiä, rokkia, jatsia, mitä kaikkea. Olen kuulevinani joukossa Pelastusarmeija-soundiakin. Sikäli kummallinen, että Dumari ja Spuget soittaa taidolla tyylistä toiseen hävittämättä omaa vahvaa musiikillista leimaansa. Ja lopputulos on harmoninen kokonaisuus, jota sopii kuunnella niin bluesdiggarin kuin iskelmämusiikin rakastajankin. Luulenpa, että tällaiseen lopputuloksen saavuttamiseen ei riitä Idols-kilpailun menestys, ei valtaapitävien hännystely, eikä edes tehokas brändäys. Pikemminkin taustalla lymyilee ainaisia epäonnistumisia, viluisia syysaamuja, pienen pieniä iloja ja rakkautta. Minulle on suuri kunnia saada olla maallikkona pällistelemässä levyn kansikuvassa Tuomari Nurmion ja muiden ammattilaisten rinnalla. Allekirjoitan kaiken sen, mitä albumin tekoon osallistuneet taiturit ovat loihtineet kuultavaksi ja nähtäväksi. Ääniä kalastelemattoman mutta viihdyttävän tuokiokuvan siitä maailmasta, jossa me pienet ihmiset saamme kuljeskella. ”Kerro, jos tiedät sen/Vastaa pieni ihminen/ Tahdon kuulla totuuden/ Tahdon vastauksen.” Hermannin rantatielle varataan raitiotieyhteys ? Hermannin rantatien asemakaavan muutos liittyy Kalasataman ja Pasilan välille suunnitteilla olevaan raitiotieyhteyteen. Hermannin rantatie suunnitellaan ja aiotaan rakentaa uudestaan siten, että sillä mahdollistetaan myös raitiovaunuliikenne. Kadulla tulevat kulkemaan kaikki nykyinen liikennen raitiovaunuliikenteen lisäksi. Vallilanlaakson ja Hermannin rantatien asemakaavoja muutetaan samaan aikaan laadittavana olevan Kalasataman ja Pasilan välisen raitiotieyhteyden yleissuunnitelman mukaisiksi. Raitiolinjan tarkempi hankesuunnittelu käynnistyy vasta sen jälkeen, kun yleissuunnitelma on ollut lautakunnan käsittelyssä. Vasta hankesuunnitelman pohjalta voidaan tehdä varsinaisia päätöksiä raitiotien toteuttamisesta. Kalasataman ja Pasilan välinen raitiolinja parantaisi merkittävästi alueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä yhdistämällä Pasilan juna-aseman, Kalasataman metron sekä Kruunusillatpikaraitiotien. Asemakaavan muutoksessa on mukana katuun rajautuvia autopaikkojen korttelialuetta olevia tontteja sekä huoltoaseman tontti Vanhan talvitien kulmassa. Tontit ovat mukana kaavamuutoksessa, koska kadun rakenteen ulottuvat osittain, 1,0 1,5 m tonttien puolelle ja kaavaluonnoksessa esitetään, että tonttien rajoja siirretään siten, että Hermannin rantatien kaikki rakenteet sijoittuvat katualueelle. Tonttien nykyiset toiminnot eivät suunnitelman mukaan muutu. Asemakaavan muutos mahdollistaa Sörnäistentunnelin rakentamisen siten, että tunnelin pohjoinen ulosajo sijoittuu Hermannin rantatielle. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaava-alueessa mukana olevat tontit on vuokrattu. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, vuosilta 1950-2009 ja niissä alue on merkitty katu, puisto-, rautatieja satama-alueeksi. Kaava-alueessa mukana olevat tontit ovat autopaikkojen korttelialuetta ja elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan toimintaa palvelevien teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Kalasataman, Sörnäistenranta-Hermanninranta, osayleiskaavassa alue on katualuetta. Voimassa olevassa yleiskaava 2002:ssa Hermannin rantatie on osoitettu pääkaduksi. Helsingin uudessa yleiskaavassa alue on merkinnällä kantakaupunki ja Hermannin rantatien pohjoisosa on merkitty pääkaduksi Sörnäistentunneliin asti. Alueella on nykyisin Hermannin rantatie, joka tulee pääosin pysymään paikallaan. Kätilöopiston sairaalasta luopuminen uudistaa Hyksin synnytystoimintaa ? Synnytystoiminnan lopettaminen Kätilöopiston sairaalassa on asettanut Hyksin synnytystoiminnan odottamattoman haasteen eteen. Ratkaisuna ovat uudenlaiset toimintatavat kuten Perhepesähotelli, Synnyttäjien salonki ja kätilöiden kotikäynnit. Kätilöopiston sairaalaan voi hakeutua synnyttämään 18.10.2017 klo 14.00 saakka. Tämän jälkeen synnytystoimintaa on pääkaupunkiseudulla Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Lisäksi HUS:ssa voi synnyttää Hyvinkään ja Lohjan sairaaloissa. Jatkossa Naistenklinikalla hoidetaan noin 9 500 synnytystä ja Jorvin sairaalassa 4 000-4 500 synnytystä vuosittain. Synnyttäjät voivat edelleen vapaasti valita mihin HUS:n synnytyssairaalan he hakeutuvat synnyttämään. – HUS:n pitkän tähtäimen suunnitelmissa on ollut Kätilöopiston sairaalasta luopuminen, koska Hyksin synnytystoiminnan keskittäminen kahteen sairaalaan mahdollistaa henkilöstön osaamisen hyödyntämisen aiempaa joustavammin. Luopuminen Kätilöopiston sairaalan tiloista näin nopealla aikataululla on iso haaste, mutta suunnitelmat ovat valmiit ja selviämme kyllä, kertoo toimialajohtaja Seppo Heinonen. Synnytysten hoito Synnytysten hoidossa Hyksissä yhdistyvät synnyttäjän toiveiden mukainen toiminta, synnytysrauha ja yliopistosairaaloiden turvallisuus. Kivun hoitoon on tarjolla ei-lääkkeellisiä ja lääkkeellisiä vaihtoehtoja (mm. puudutuksia). Kätilön jatkuvalla seurannalla ja läsnäololla lisätään äitien turvallisuuden tunnetta sekä varmistetaan, että ongelmatilanteet huomataan ajoissa. Naistenklinikan maaliskuussa 2017 käyttöön otetussa L-siivessä on 16 synnytyshuonetta. Naistenklinikan neljännessä kerroksessa sijaitsee lisäksi vuonna 2013 valmistuneita synnytyshuoneita. Nämä tilat toimivat väistötiloina synnytysosaston remontin aikana. Tilat otetaan nyt pienen tauon jälkeen uudelleen synnytystoimintaan. Synnytyshuoneiden määrä Naistenklinikalla lisääntyy kuudella, jolloin synnytyshuoneiden kokonaismäärä on 22. Jorvin sairaalassa synnytyshuoneiden määrää tullaan lisäämään kahdella synnytyshuoneella heti Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminnan loppuessa. Jorvin sairaalan synnytystoiminta siirtyy vuoden 2018 alussa Espoon sairaalaan täysin uusiin tiloihin. Tällöin synnytyshuoneiden määrä kasvaa vielä yhdellä, jolloin synnytyshuoneiden kokonaismääräksi tulee 10. Hoito synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeisessä hoidossa uutuutena on Perhepesähotelli Cumulus Meilahdessa. Se on suunnattu terveille äideille ja vastasyntyneille, joilla ei ole lääketieteellistä hoidon tai seurannan tarvetta. – Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen. Perhe hoitaa itse vauvaansa. Perhepesässä on hoitajia ympäri vuorokauden. He neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa useamman kerran ennen kotiutumista hoitotapaamisilla, kertoo ylihoitaja Katja Koskinen. Perhepesässä on panostettu synnytyksen jälkeisiin rauhallisiin ensihetkiin perhehuoneessa, yksilölliseen perheen tarpeista lähtevään ohjaukseen sekä varhaiseen kotiutumiseen. Ennen Perhepesähotelliin siirtymistä perheet viettävät synnytysosastolla 6-12 tuntia joko synnytyshuoneessa tai erityisesti toimintaan suunnitellussa Synnyttäjien salongissa. Tänä aikana seurataan äidin ja vastasyntyneen vointia synnytyksen jälkeen, ja vanhemmat saavat ohjausta mm. vauvan hoidosta ja imetyksestä. Salongista on mahdollista kotiutua. Marraskuun aikana käynnistetään kätilöiden kotikäynnit varhain kotiutuneille synnyttäjille. Kotikäynnillä kätilö käy perheen kanssa läpi vauva-arjen käynnistymiseen liittyviä asioita sekä vastaa kysymyksiin. Kotikäyntejä tehdään pääkaupunkiseudulla. Lapsivuodeosastot Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa jatkavat toimintaansa kuten tähänkin asti. HUS:ssa voi synnyttää Hyvinkään ja Lohjan sairaaloissa. Jatkossa Naistenklinikalla hoidetaan noin 9 500 synnytystä ja Jorvin sairaalassa 4 000-4 500 synnytystä vuosittain.
• 10 Viikot 42-43 Tuoreet Luomu SM -palkitut poseeraavat. Kuvassa vasemmalla Palvelukeskuksen tuotesuunnittelija Katriina Bernoulli sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluvastaava Erja Suokas. Päiväkodeissa luomua suomenmestaruuden verran ? Luomu SM -kilpailun suurten julkisten ruokapalveluntuottajien sarjan voittoa juhlivat kolmannen perättäisen kerran Palvelukeskus Helsinki ja Helsingin kaupungin päiväkodit. Vuonna 2016 päiväkotiruokailussa elintarvikehankinnoista 8,3 prosenttia oli luomua. Luomun osuus valmiista annoksista laskettuna on noin 15 prosenttia. Päiväkodeissa tarjotaan säännöllisesti useita luomutuotteita, kuten puuroa, leipää, pastaa, tofua, jogurttia ja viiliä. Helsinkiläisissä päiväkodeissa käytetään kaikkiaan huimat 300 000 kiloa luomuelintarvikkeita vuosittain. – Luomun käyttö on osa Helsingin päiväkotien ruokapalvelun vastuullisuustyötä. Tässä on mukana myös päiväkotien henkilökunta. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa on nostettu ruokakasvatus yhdeksi teemaksi, jota luomuruoan tarjoaminen tukee. Lasten vanhemmat ovat antaneet hyvää palautetta päiväkotiruoasta ja arvostavat luomuruokaa, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluvastaava Erja Suokas. – Teemme jatkuvaa yhteistyötä muun muassa ruokalistojen ja luomuruoan kehittämiseksi. Kuuntelemme myös asiakkaita eli lapsia ja heidän vanhempiaan herkällä korvalla. Luomu SM -palkinto on tärkeä tunnustus pitkäjänteisestä työstä luomuruoan saamiseksi helsinkiläisiin päiväkoteihin. – Valmistamme päiväkodeissa noin 42 000 annosta joka arkipäivä. Luomutuotteiden saatavuus ja korkeampi hinta aiheuttavat haasteita. Tästä huolimatta onnistuimme uusimaan Suomen mestaruuden, mistä voimme olla ylpeitä. Meidän tuotekehityksessä ja hankinnoissa on tehty työtä luomun eteen yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa ja tulokset näkyvät tässä, iloitsee Palvelukeskus Helsingin monipalvelujen yksikönjohtaja Anne Koskinen. Luomun lisäksi tällä hetkellä panostetaan erityisesti kasvisruoan kehittämiseen. Koulujen ruokalistoille lisättiin syksyllä valikoima uusia kasvisruokia, jotka kehitettiin ja valittiin yhdessä oppilaiden kanssa. Kaikissa helsinkiläisissä päiväkodeissa ja kouluissa vietetään lähiruokaja luomuviikkoa ensi viikolla. Linnanmäen Valokarnevaali Linnanmäen Valokarnevaalit ? Linnanmäki loistaa jälleen Valokarnevaalin ajan 12.22.10.2017 Helsingin säkenöivämpänä kaupunginosana. Valohoidosta voi nauttia päivittäin häikäisevien valoteosten, valotaide-esitysten, tähtiartistien sekä valaistun puiston loisteessa. Taivaalla nähdään myös tuplasti valoa, sillä Valokarnevaali alkaa 12.10. ja päättyy 22.10. ilotulitukseen! Jo perinteeksi muodostunut Valokarnevaali tuo jälleen runsain määrin valoa ja väriä innokkaiden huvipuistokävijöiden lokakuuhun. Erikoisvalaistuna loistava Linnanmäen Huvipuisto ihastuttaa kävijöitä ja tarjoaa loistavan mahdollisuuden syksyn viimeiseen huvipuistohuvitteluun ennen kauden päättymistä. Valokarnevaalin aikaan kävijöillä on vielä mahdollisuus myös iloita nostalgisesta Vekkulasta. Valotaidetta ja tähtiartisteja Karnevaalin aikana voi ihastella mm. vesitornissa videosuunnittelija Janne Aholan upeaa videoteosta “Counterparts” sekä Hurjakurussa hohkaavaa valotaiteilija Anssi Ruotasen valoteosta “Emanaatio”. – Usea huvipuistolaite on saanut myös erityisvalaistuksen. Esimerkiksi Autoradalla voi käydä kokemassa ajelun uudenlaisessa tunnelmassa, yksi valoinstallaatio on nähtävissä Maisemajunasta käsin, Linnunrata eXtran laiturialueen tunnelma korostuu Valokarnevaalin ajan ja Vuoristoradan tunnelissa värit ja muodot vilisevät silmissä, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Valokarnevaali alkaa ja päättyy ilotulitukseen – taivaan täyttää säkenöivät raketit to 12.10. sekä su 22.10. klo 21.50. Perinteiseen tapaan Valokarnevaalin aikaan tähtiloistoa nähdään myös Ohjelmalava Estradilla. Tänä vuonna karnevaalin aloittaa to 12.10. huippusuosittu Erin ja lavalle nousevat Valokarnevaalin aikana myös mm. Møtions, The Holy, Vesta, Prinssi Jusuf, Mira Luoti ja Scandinavian Music Group kvartetti. Huvipuiston alueella lumoava Belenos Group of Arts tuo valotaiteen yleisön luokse Ikaros-valoesityksellä. – Belenoksen esitys on yhdistelmä fantasiaa ja flowtaiteita. Ryhmän esitys hurmaa varmasti kaikenikäiset katsojat ja iloksemme ryhmä esiintyykin joka ilta huvipuiston alueella, Linnanmäen ohjelmatuottaja Ella Piesala kertoo. Valokarnevaali Linnanmäen Huvipuistossa 12.– 22.10.2017. Kaikki ohjelma ja sisäänpääsy huvipuistoon on huvipuistokävijöille maksutonta, huvipuistolaitteisiin tarvitsee rannekkeen tai laitelipun. Muutokset mahdollisia. Valokarnevaali toteutetaan yhteistyössä Sun Effects Oy:n kanssa. www.linnanmaki.fi/valokarnevaali Helsingin nuorille lahjoitus Ruuti-toimintaan ? Lähiöfest2017-tapahtumaan osallistunut K-Market lahjoittaa Lähiöfest2017-tapahtumien tuotot, 10 277 euroa, Helsingin kaupungin nuorten Ruuti-toimintaan. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kiittää lahjoituksesta ja pitää sitä tärkeänä nuorten osallistumisen tukemisena. K-Market oli mukana syyskuun viimeisellä viikolla järjestetyssä Lähiöfest2017 -tapahtumassa yhtenä pääyhteistyökumppanina. K-Marketin tavoitteena oli herätellä suomalaisia pohtimaan uudella tavalla lähiöiden sekä lähikauppojen roolia ja tulevaisuutta. Festivaaliviikonlopun ajaksi Vuosaaren lukion tiloihin perustettu K-Marketin popup-ravintola Safka herätti paljon kiinnostusta. Safka oli auki kahtena päivänä ja ravintolassa vieraili noin 2000 kävijää. Tämän lisäksi K-Market oli mukana Lähiöfest2017-tapahtuman neljällä tapahtumatorilla. – Haluan kiittää Helsingin kaupunkia, Lähiöfest2017tapahtuman tuottajia sekä kaikkia yhteistyökumppaneitamme, jotka mahdollistivat pop-up-ravintolan ja tapahtumatorien järjestämisen, sanoo K-Market-ketjun johtaja Jesper Åberg. Viikonlopun kaikki tuotot, yhteensä 10 277 euroa lahjoitetaan lyhentämättömänä Ruuti-toiminnan kautta helsinkiläisille nuorille. Apulaispormestari Razmyar: ”Tärkeä lahjoitus nuorten osallistumiselle” Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan asioista vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar iloitsee lahjoituksesta. – Olemme Helsingin kaupungilla hyvin iloisia tästä lahjoituksesta, joka tukee tärkeää nuorten Ruuti-toimintaa. Ruuti on kaikille helsinkiläisille nuorille ja sen avulla nuoret pääsevät mukaan vaikuttamaan omaan kaupunkiinsa. Kiitämme lämpimästi K-Marketia! apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Ruuti on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä, jossa nuoret voivat vaikuttaa ja tehdä Helsingistä paremman kaupungin. Nuoret on otettu huomioon myös kaupungin uudessa strategiassa. – Helsingin kaupunki on päättänyt, että pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä. Ruuti-toiminnan avulla voimme tukea nuorten osallisuutta ja toimijuutta, Razmyar kertoo. Lähiöfest2017 kokosi eri toimijat samaan tapahtumaan Syyskuun viimeisellä viikolla järjestetty Lähiöfest2017 oli Suomen suurin lähiöihin keskittynyt kaupunkitapahtuma. Tapahtuman vastaavana tuottaja toimi Egnahem media Oy, jonka aloitteesta lähiöfestivaali on saanut alkunsa Vantaan Mikkolassa vuonna 2015 nimellä Our House 2015. Helsingissä tapahtuma kasvoi yhteensä kymmeneen lähiöön ja kaupunginosaan: Vuosaareen, Malmille, Kontulaan, Pohjois-Haagaan, Kannelmäkeen, Herttoniemenrantaan, Jakomäkeen, Lauttasaareen, Siltamäkeen ja Kalasatamaan. Tapahtuma toteutettiin yhteistyömallilla, jossa julkisen sektorin toimijat, yritykset, yliopistot, yleishyödylliset organisaatiot sekä vapaat toimijat toimivat aktiivisina sisällöntuottajina. Yhteistyömalli mahdollisti uudenlaisia projekteja, kuten K-Marketin Safka-ravintolan.
• 11 Viikot 42-43 Kaikuja Syvästä Etelästä Puheenvuoro ? Jokaisella maalla on omat hankalat ryhmänsä joko poliittiset tai etniset joista enemmistö haluaisi päästä eroon. Ja jos ei nyt ihan eroon, niin ainakin käyttää hyödykseen. Mutta niistä hankalista kylläkin niistä haluttaisiin päästä myös eroon. Eri maissa ja kulttuureissa on ollut ja on yhä edelleen myös erilaisia tapoja sille, miten hankalia yksilöitä tai ryhmiä on käsitelty. Esimerkkeinä voitaisiin Suomesta mainita vaikkappa nämä Persut eli jos mies on hankala, niin miehestähän pitää päästä eroon. Ja USA:n Syvässä Etelässä ovat taas nämä afroamerikkalaiset – joista orjina oli toki hyötyä mutta nyt vapaina miehinä kuulemma enimmäkseen harmia. Näitä tässä mietiskelen. Olen nimittäin juurin nyt Syvässä Etelässä, Alabaman osavaltion pääkaupungin Montgomeryn keskustorilla katselemassa lyhtypylväitä. Ne ovat paitsi kauniita mutta niihin voi ripustaa myös roskakoreja tai liimata mainoksia ja ne valaisevat yöllä mutta niitä saatettiin käyttää myös tarpeettomien tai häiriköivien orjien varastointiin. Häiriköt ripustettiin roomalaiseen tapaan roikkumaan – ei nyt enää käsistään vaan kaulastaan. Eikä ripustajina enää toimineet pakanalliset roomalaiset vaan ihan pesunkestävät kunnon kristityt. Esikristillisellä ajalla varastoinnin purusta huolehtivat taivaan linnut mutta Syvän Etelän sadonkorjaajista, varastojen tyhjentäjistä minulla ei ole tietoa. Ketään en kuitenkaan enää varastoituna nähnyt. Kävelin ennen matkaani Helsingin Seurasaaessa ja siellä oltiin – kauhukseni vahvistamassa lyhtypylväitä. Edelliset olivat toki jo vähän kallellaan. Menin yhden lyhtypylvään juurelle ja yritin heiluttaa sitä ihan molemmilla käsillä – mutta tukeva se oli – ei pahemmin heilunut. Nyt kun presidentit Niinistö ja Trump ovat hyvää pataa ja kun heillä molemmilla tuntuu olevan samanlaisia ongelmia kenellä demokraattien tai meksikolaisten kanssa – kenellä muiden kotikutoistensa kanssa niin Seurasaaren lyhtypylväiden vahvistamisoperaatioon ei voi suhtautua liian huolettomasti. Suomessa kun ei olla yhtä mustavalkoisia kuin täällä Syvässä Etelässä. Meillä on huomattu sateenkaaren koko kaunis kirjo aina sinisiä ja vihreitä värisävyjä myöten. Viereeni tuli vielä joku kulkija, pysähtyi siihen ja tokaisi, että eivätkös vain ole kauniita – siis nuo lyhtypylväät. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com SilverGym vaihtoi omistajaa Iiro, vakio-asiakas viihtyy SilverGymissä. Elokuun alussa ohjat otti Minna Rehn, liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta sekä liikunnanohjaaja. että treenaamaan on helppo tulla. Asiakkaiden ikähaarukka on teinistä vaariin, taso vasta-alkajista pitkän linjan treenaajiin. Kyselin Iiron mietteitä, joka on käynyt SilverGymissä noin kahdeksan vuoden ajan: – Ennen harjoittelin vielä enemmän, mutta nyt käyn nelisen kertaa viikossa, kropan ehdoilla. Harjoitus kestää siinä puolitoista tuntia kerrallaan. Tässä salissa on tosi hyvä porukka ja se pidetään siistinä. Myös se vaikuttaa, että SilverGym ei kuulu mihinkään ketjuun. Sijainti on hyvä. Kaikenkaikkiaan hyvä ja lämminhenkinen. SilverGymissä on 700 m? alalla kattava ja nykyaikainen kuntosalivarustus, voimaharjoitteluvälineet sekä ryhmäliikuntatilat. Myös laadukkaat PT-palvelut löytyvät. Treenin jälkeen on mahdollisuus saunaan. Oleskeluryhmän yhteydessä on virvokeja ravintolisämyyntiä. ? SilverGym on kalliolaisille kuntosaliharrastajille tuttu paikka, kuntosali on jo yli 20 vuotta tarjonnut monipuolisia liikuntapalveluja. Ensimmäinen sali sijaitsi Käenkujalla, sen jälkeen se on löytynyt Hämeentien ja Lintulahdenkadun risteyksestä. Elokuun alussa ohjat otti Minna Rehn, liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta sekä liikunnanohjaaja. Minna on toiminut liikunnan hallintotehtävissä Helsingin liikuntoimessa, mutta mieli teki päästä lähemmäksi varsinaista liikkumisen tapahtumaa. SilverGymin valtteina Minna pitää siisteyttä, yhteisöllisyyttä sekä sitä, Pirkko Lahdelle Mielenterveysseuran 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinto Pirkko Lahti Syntynyt 20. elokuuta 1941 Kiskossa. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja 1983– 2006. Toiminut Mental Health Europen johdossa 1999–2001 ja Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2001–2003. Koulutus: filosofian kandidaatti 1968, laillistettu psykologi 1972, filosofian lisensiaatti 1986 ja psykoterapeutti 1996. Kirjat: Mielenterveyden menu. WSOY 1995. Mietteitä elämän poluilta. SMS-julkaisut 1999. Hyvän mielen mahdollisuudet. Gummerus 2003. Mielen määrin. Otava 2008. Toimittanut kirjoja yhteistyössä muiden kanssa sekä kirjoittanut lukuja eri teoksiin (yht. n. 10). Viimeisin kirja on vuoden 2017 alussa julkaistu Satavuotiaiden kädenjälkiä, jonka Lahti on kirjoittanut yhteistyössä Ulla Nummisen kanssa. Teos on kunnianosoitus Suomessa 2017 eläville satavuotiaille. ? Suomen Mielenterveysseura palkitsi Pirkko Lahden 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinnolla 10.10.2017 Maailman mielenterveyspäivänä. Mielenterveyden edistämisen voimahahmo Pirkko Lahti työskenteli Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana vuosina 1983–2006 sekä Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2001–2003. Suomen Mielenterveysseurassa Lahti muistetaan vauhdikkaana uranuurtajana ja uuden kehittäjänä: – Kuljin silmät auki ja tartuin kaikkiin pyyntöihin, joissa jokin uusi ryhmä pyysi puhumaan. Samalla vein viestiä Mielenterveysseurasta ja tein asennetyötä, Lahti muistelee. Eläkkeelle jäätyään Lahti on jatkanut edelleen mielenterveyden edistämistyötä suosittuna luennoitsijana, kannanottajana ja kirjoittajana, rouva Mielenterveytenä. Suomen Mielenterveysseura ei jaa tänä vuonna Valtakunnallista mielenterveyspalkintoa. Sen sijaan jaetaan 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinto. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ennätysmäärälle työttömiä ? Ansiopäivärahan menot ja korvattujen päivien määrä kääntyivät laskuun vuonna 2016. Työttömyyden perusturvan saaminen yleistyi edelleen. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna 2016 yhteensä 4 974 milj. euroa. Työttömyyskassojen maksaman ansioturvan osuus menoista oli 2 805 milj. euroa, eli laskua edelliseen vuoteen oli 6 %. Kelan maksaman perusturvan osuus 2 169 milj. euroa, mikä oli 4 % enemmän kuin vuonna 2015. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat vuonna 2016 työttömyysturvaetuuksia 105 milj. päivältä, mikä on prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna. Kelan maksamien perusturvaetuuksien osuus korvauspäivistä oli 59 %, kun se vuonna 2009 oli 49 %. Yhä useampi työtön on siis perusturvan varassa. Vuoden 2016 lopussa Kela maksoi työttömyysetuuksia 242 800 henkilölle, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Ansioturvan ja perusturvan saajien ikäprofiili on hyvin erilainen. Vuonna 2016 ansioturvan päivistä 22 % maksettiin 60 vuotta täyttäneille, kun perusturvaetuuksien päivistä vastaava osuus oli 6 %. Alle 25-vuotiaille maksettujen korvauspäivien osuus oli 3 % ansioturvaetuuksissa ja 14 % Kelan maksamissa etuuksissa.
• 12 Viikot 42-43 Risto Kolanen: Alkusyksyn kulttuurikierros Kulttuuri ? Ylioppilasteatteri päätti syyskuun ”Täydellisten erojen iltaan”, jossa toistakymmentä uutta tekijää esitti monologeja, dialogeja, lauluja ja lyhyitä videoita teemasta. Ehdin mukaan myöhäisen illan viimeiseen osioon, jossa parhaiten jäi mieleen Ronja-Maria Ojalan video ”Se oli vuosisadan rakkaustarina ainakin mun päässä”. Inna Lampisen äänitulkinta elämästä bussi 37:n matkassa Malminkartanoon oli persoonallinen. YT:n studiontäysi yleisö tykästyi myös vetäjien ja esiintyjien lauluja tanssitulkintaan Suomen euroviisusta vuosien takaa, ”Bye bye baby”. Suuri finaali täyttyi. Rehellisyyden perässä ”Jos et ole varma teon hyvyydestä”...”Et sinä ole nainen”.… Neljänä päivänä Kellariteatterin tilassa, tiiliskivien alla Liisankadulla, voi nähdä pienoisnäytelmän, demon ”Nietzsche ja lapset”. Siitä vastaavat Klitsun uudet esiintyjät Lotta Pohjola, Senja Rajalin ja Katri Tihilä. Tekstit ovat ohjaaja Tiina Ekolan, Samuli Hokkasen, päiväkodin lasten ja raitiovaunujen matkustajien. Tekijöiden tarkoitus on hakea ”rehellisyyttä ja totuutta”. Totuudesta ohjaajaa ovat opettaneet lapset. Kaksi viikkoa he etsivät totuuden rippeitä kadulta, raitiovaunusta, kotoa ja työpaikalta. Löydetystä materiaalista on koottu ”demomainen kokonaisuus. Matka on ollut lyhyt ja se jatkuu”, Ekola kirjoittaa. Lavalla on pelkistetty lavastus. Kolme nuorta näyttelijää esiintyy vuorollaan, yksin tai ryhmässä. Lotta Pohjola esittää äänellisesti mainion vironpuheimitaation. Senja Rajalin soittaa pianoa. Katri Tihilä on ainoa, jonka muistan nähneeni aiemmin esityksissä. Demoesitys on niin lyhyt, että siitä on vaikea tavoittaa muuta kuin valtavaa energiaa ja tekemisen paloa. Loppulaulu on kaunis, mutta sanoma jäi ehkä tavoittamatta. Pesiintyjät muuttavat maailmaa Huopalahden Asematilan hienot tanssiesitykset jatkuvat. Nyt Muuttoliike –festivaalilla syyskuun lopulla. Joukko totuuden etsijöitä, ”Pesiintyjiä”, päätti etsiä tiensä totuuden tilaan. Maailma, jossa totuutta voi muuttaa tilanteen mukaan, ei käy, he sanovat: – Jos omalle sisäiselle äänelle ei voi olla uskollinen, homma ei toimi. Valheellisuuteen kyllästyneet ihmiset päättivät löytää totuuden: – Pitääkö meidän nousta barrikadeille vai muuttaa jotain itsessämme? Pesiintyjät on Kivi&Nosto–kollektiivin vuoden 2017 toinen kantaesitys. Se syntyi luottamuksesta ja kyvystä ilmaista, sananvapaudesta. Kollektiivin (Mervi Leivo, Jukka Piitulainen) lisäksi teoksessa esiintyvät Päivi Gruzdaitis, Raino Ranta ja Marjo Poijärvi, joka vastasi musiikista erikoisin soittimin. Tanssijat aloittivat kukin omasta pesästään, komerosta, teltasta, ja päätyivät yhteiseen tanssiin ja välillä kasaan, kunnes erkaantuivat taas. Esityksen alla ja jälkeen saimme ihailla Mirka Billinghamin taideteoksia Asematilan seinillä. Ihmisen ikävaiheet näkyvät Tavattoman kaunis, rauhallinen ja viisas on Johanna Nuutisen ”Iris – Tanssia ihmisyyden säröissä”, jonka näin perjantai-iltana Kaapelin Turbiinisalissa. Tanssia ja lyhytelokuvaa yhdistävä teos pohjautuu ohjaaja-käsikirjoittaja Nuutisen tekemiin seitsemääntoista 75-90-vuotiaan ihmisen kertomiin kokemuksiin haastatteluissa. Niistä hän kokosi yhdessä elokuvantekijä Jukka Rajala-Granstubbin kanssa surrealistisen ihmisen elämänkulun polun, jossa läsnä oleva tumman herkkä lavamaailma ja karun kuulas elokuvamaailma liikkuvat ja vuorottelevat. Katsoja näki elämänkaaren pienistä lapsista kahden vanhuksen hyvästijättöön. Koska on kyse näin vanhoista ihmisistä, heidän muistonsa painottuvat maaseudulle, pelloille, heinälatoihin ja veden äärelle. Nuutinen tuo lavalle kaksi kypsän iän esiintyjää, kansainvälisesti ansioituneet Nathalie Ruiz ja Yvan Auzely, jotka ovat tanssineet 1980-luvulta lähtien, mm. Cullberg-baletissa. Molemmilla in iän mukanaan tuoma valtava karsima läsnä Turbiinisalissa. Huusimme bravota esityksen jälkeen sydämen täydestä. Lyhytelokuvissa on useita eri-ikäisiä näyttelijöitä pienistä vanhoihin. Päätösfilmin ”Jää” vanhuspari Eila Ikola ja Kari Harju esiintyvät hienosti. Musiikista vastaavat tanssin ja teatterin kokeneet Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Johanna Nuutinen teki pitkän uran 2002–2017 Kansallisbaletissa. Hän toimii freelance-tanssitaiteilijana, jolla oli talvella kaunis Hatched– esitys Stoassa. Työn keskiössä on fyysinen mielikuvitus. Nuutinen haluaa päästää katsojan ja esiintyjät irti ikärajoitteista ja ”näkemään toisissamme ihmisyyden sen eri vaiheissa”. Tshehov–kone ei pysähdy ”On teatteria kerrakseen”. Mainiolla Nomads–festivaalilla Stoan teatterisalissa koettiin taas ”Tshehov– kone”. Esityksessä oli samoja surrealistis-avantgardistisia perusaineksia kuin vuosi sitten, mutta kone ei pysähdy, se kehittyy joka kerralla uuteen suuntaan. Vuosi sitten ryhmä liikkui ”Chekhov Machine goes Beckett” enemmän kollektiivina; nyt persoonat tulivat enemmän esiin soolonumeroiden kautta. Monitaiteilija Chris af Enehielmin ohjaama ryhmä esittää Tshehovin näytelmien teemoista inspiroituneen tanssiesityksen sello-, harppuja pianomusiikin säestyksellä. Nyt aiheena on ”Love and Confusion”. Ohjaaja kirjoittaa, että Tshehovin näytelmissä onnettomuus on jo läsnä, kun esitys alkaa. Stoan salissa tutkittiin ihmisten identiteettien hajoamista surun ja ilon maailmassa. Esitteen takakannen tekstijaottelu on kuin ”Lokista”, näyttelijättären ja hänen itsetuhoisen poikansa suhteesta. – Äitini ei siedä minua. Hän vihaa että olen nuori. Monikulttuurinen tanssijaja esiintyjäjoukko koostui erimaalaisista taitelijoista. Osalla on teatteri, osalla tanssitausta. Ken Mai toi uutena japanilaisen Butotanssin aineksia, ihan yleisön eturiville asti. En muista koskaan nähneeni Jonna Eiskosta näin vapautuneena. Delfiina Huczkowskin lavakarisma on aina vahva. Vuorosanoja, kolmella kielellä, on vähän, fragmentaarista puhetta sieltä ja täältä. Esiintyjistä Carl Lindgren puhuu loppupuolen monologissa suomea, englantia ja ennen kaikkea ruotsia. – Tarvitaan uusia muotoja. Jos niitä ei ole, parempi olla ilman, sanoma kuuluu. Kaunista puhetta ja tanssia kirkossa – Älä ajattele paljon / vaan rakasta paljon (Teresa Avilan 1500-luvulla). Paavalin kirkolla oli kuunvaihteessa koettavissa Metsälintu Pahkisen tanssiteatteriesitys ”Sisäinen linna”. Taiteilija löyTsehov–koneen liikettä Stoassa, edessä karsimaattinen Delfiina Huczkowski. Kuva: Paola Guzman Figueroa. Nainen tanssi Kannelmäen omakotitalon pihalla kävelyteoksessa. Kuva: Jouni Ihalainen. Veera Railio valloitti yleisön laulullaan ja viulullaan Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg Outi Ivaska (vas.), Riku-Pekka Kellokoski, Satu Wiinikka ja Petra Haapio Laakson metsässä. Kuva: Mikko Keski-Vähälä. Vesa Salmi tulkitsee lauluaan levynjulkkarissaan Juttutuvassa. Kuva: Jorma Piiroinen. Kapsäkin musiikki-ilottelussa Emilia Vesalainen-Pellas (vas.), Reetta Ristimäki ja Ville Salonen. Kuva: Toivo Heinimäki.
• 13 Viikot 42-43 Kulttuuri Musiikin loistoa Kapsäkissä ? Kaunis lavailmeeltään, lauluiltaan tasokas ja todella viihdyttävä oli musiikkiteatteri Kapsäkin perustaja-luoja Reetta Ristimäen käsikirjoittama ja ohjaama ”Hotel Paris” tekijän vanhassa kotipesässä Vallilassa. Ohjaaja otsikoi esityksen ”operettiseikkailuksi”, ja sitä se totisesti on. Hän on puurtanut tapahtumien taustoja 1910-luvun Pariisista hyvin läpi ja lisännyt, mitä mielikuvitus suo. Kuulemme Lehárin, Debussyn, Offenbachin, Straussin, Bizet`n, Kalmánin ja Verdin oopperaja operettisävellyksiä pianisti Jukka Nykäsen ja violisti Mauri Saarikosken säestämänä. Lavalla seikkailevat eri kohtauksissa suuret diivat Sarah Bernhardt ja Aino Ackte, joita Ristimäki esittää itse sopivan ironisesti. Mata Hari paljastuu vakoojaksi; Coco Chanel ja venäläinen nuori emigranttisäveltäjä Igor Stravinsky rakastuvat tulisesti. Sopraano Emilia Vesalainen-Pellas on minulle uusi tuttavuus; hän pärjää mainiosti viettelijättäristä piikoihin. Franz Lehárin ”En saata ymmärtää…” oli vakuuttava. Mata Harin vatsatanssin tahdittama laulu valloitti, samoin Habanera toisella jaksolla. Ristimäen laulu loisti esim. Lehárin ”Heja, o heja!”, operetista Mustalaisruhtinatar. Tenori Ville Salonen on uskottava hurmuri ja naistenvalloittaja monissa rooleissaan, toisaalla nahjusmainen aisankannattaja Heikki Renvallina, Ackten puolisona. Toivottavasti Hotel Paris saa jatkoa. Se kannattaa kokea. Varsinainen hurmosilta oli Sirkka-Liisa Sass´n lauluista koottu ”Toive kaikilla sama”. Kapsäkki täyttyi kahteen esitykseen, jossa yleisö sai persoonallisen lauluntekijän tulkinnoista todella paljon. Anneli Saaristo on näiden laulujen vanhempi tulkitsija, joka oli vahvimmillaan lauluissa ”Mut ota syliin syksy”, ”Kaksi sielua” ja ”Nainen odottaa”. Hänellä oli myös hauskan nostalgiset juonnot yhteiselosta. Jorma Uotinen oli hyvä kappaleissa ”Ei huono” ja ”Pyörre”, jonka loppu taipui tanssiin. Heidän äänensä sopivat hyvin yhteen julman tekstin laulussa ”Riisutut roolit”. Monen mielestä onnistuneen illan toinen tähti oli Veera Railio, joka esitti kaikki laulunsa valtavan antaumuksellisesti. ”Yksisiipinen enkeli”, ”Iloinen antaja”, ”Sinusta en luovu” ja ”Kingi” saivat hienon herkän tulkinnan. Hän myös soitti viulua koko ajan. Yhteislaulun ”Onko lupa laulaa” alla Uotinen katsoi myötätunnolla uupunutta viulistia, onkohan tuosta laulamaan. On, sekin tuli ihan täpinöissä. Nääntynyt katse sopi maastaan pakoon karkoitettujen lauluun. Orkesterissa soittivat lauluja myös säveltäneet Michael Kujawa pianossa ja Markku Luuppala puhaltimissa sekä Railion lisäksi Petri Ikkelä harmonikassa ja Sara Puljula kontrabassossa. Sass´n levyjen tuottaja Gugi Kokljuschkin yllätti yleisön toisen jakson alussa herkällä tulkinnalla Procol Harum –klassikosta ”Merisairaat kasvot”, jota hän sanoi harjoitelleensa 50 vuotta. si Caroline Myssin samannimisen kirjan, joka pohjautuu Teresa Avilanin teoikseen 500 vuoden takaa. kirjassa on avattu ne rukouksen harjoitteet, joita Teresa opetti nunnilleen espanjalaisissa luostareissa. Hän oli ensimmäinen nainen, jonka katolinen kirkko nimitti pyhimykseksi. Pahkinen on tutkinut aihepiiriä Severi Haapalan, Ulla Lumijärven ja ryhmän avustamana Tuusulan seurakunnan ja KeskiUudenmaan teatterin tukemana. Tanssiesitys on kaunis, hyvin harras ja ajatuksia liikuttava. Valitettavasti se olisi tarvinnut paljon intiimimmän tilan. Pahkinen käytti kyllä taitavasti tilaa; hän ei jäänyt alttarille tai sen taakse, jossa kyntteliköt heijastivat kauniita varjokuvia ristin ympärille. Hän liikkui käytävällä, salin ensiriveillä ja sivustoilla, jolloin esitys tuli intiimin lähelle. Tanssi ja etenkin puhe hukkui Paavalin kirkon, minkä tahansa kirkkosalin, massiivisuuteen. Puhetta oli vaikea seurata alttarilta, etenkin kun lausuja oli selin meihin päin. Nauhalta puhe kuului paremmin, samoin Tomi Alatalon komea gregoriaaninen kirkkolaulu parvelta pimeässä kirkossa. Kysyin äänentoiston ongelmasta; esityksessä sanat, Teresan sanoma olisi tärkeää kuulla. Taiteilija kertoi, että alkuillan esityksessä oli nappimikrofoni käytössä, mutta äänen säröt olivat liian isot, koska kirkon kaiku laahaa livepuhetta perässä. Kuulin myöhäisillan ”napittoman” esityksen, joka oli järjestäjien mukaan silti parempi. Tätä taiteilijaa ja esitystä kannattaa seurata uusissa, pienemmissä paikoissa. Kävelyteos kasvattaa yhteisöön Kesän viimeinen ilta kului Kanneltalon 25-vuotisjuhlaesityksessä ”Aidatut pihat”. Se on koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa polveileva kävelyteos. Kuljimme helppoja ja vaikeita reittejä kahden oppaan ja korvaan tulleen äänen-puheen varassa. Olimme aidatuilla ja aitaamattomilla pihoilla, eri ihmisten ja perheiden puutarhapihoilla, Esitys kysyy. Mistä omat rajat ja vastuu alkavat ja mihin ne päättyvät? Alussa valoisaan aikaan jäi mieleen iso nurmikkopiha, joka oli täysin rajattu aidoilla. Sisällä juoksivat ja telmivät ihmiset olivat kuin apinatarhassa, jota katsoimme. Kannelmäen omakotitaloalueella koimme kaksi erilaista pihatarinaa; toisessa mies grillaa ja nainen juoksee ympäri hulluntanssia, toisessa nuori nainen tanssii omakotitalon pihan ympäri myös vedessä jalkansa kastaen. Saamme syödä talon syysomenoita. Mieleen jäi rauhoittumisen hetki Kannelmäen kirkossa, kun Mikko Perkola soitti jousisoittimia ja hymyili meille. Kun ilta alkoi pimetä näimme omenaa ahnaasti syövän tytön pellolla sähkölinjojen alla. Malminkartanon siirtolapuutarha-alueella alaston nainen tanssi tai pikemmin kieri mudassa. Esityksen polut päättyivät lopuksi yhteiseen juhlaan Malminkartanon hedelmätarhaan, jossa nautimme kasvisruokaillallisen ja kuulimme hyvää musiikkia. Perkolakin oli siirtynyt soittamaan kasvitarhaan. Musiikki taisi olla Nuotan valitsemaa, lajista päätellen. Aidatut unelmat on osa Zodiakin yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa ”Minun nimeni on” -taideprojektia (MNO). Vuodesta 2012 alkaen toiminutta hanketta rahoittaa kulttuurikeskus. Palmgren on ollut mukana hankkeessa koreografina, tanssijana, työpajaohjaajana ja elokuvantekijänä alusta alkaen. Kauniiden unien aika ohi ”Uneksivat puut” oli viehättävä nukketeatteria ja nykytanssia yhdistävä näyttämöteos, joka perustuu belgialaisen Didier Comèsin sarjakuvaan ”Uneksivien puiden talo”. – Puilla on kollektiivinen muisti, joka ulottuu paljon kauemmas kuin omamme. Kuka tietää mitä hirveitä olentoja niiden painajaiset voivat synnyttää?, kirjoittaja kysyy. Hyvin visuaalinen ja liikkeellinen esitys tapahtui sinä iltana sadetta tihkuvassa ulkoilmassa Keskuspuistossa, Laakson sairaalan takana. Olimme osin puiden siimeksessä suojassa ja edessä 360 asteen luonnon näyttämö. Ihan lopussa marssimme musiikin tahdissa takaisin Laakson kävelytielle jo illan hämärässä. Myöhäinen esitysaika lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Isossa tekijäryhmässä ohjauksesta ja dramaturgiasta vastasi Mira Laine sekä koreografiasta Mirva Keski-Vähälä. Mukana ryhmässä oli sirkuksen, musiikin nukketeatterin ja esittävien taiteiden ammattilaisia. Kolmen tanssijan ja kahden nukenkäsittelijän roolittama teos käsittelee suhdettamme metsään, muutosta ja painajaisia. Saimme kokea nukkeja naamioteatterin keinoin toteutettuja esihistoriallisia olentoja ja muodonmuuttaja-jumalia. Vanhan laulajadiivan lähtö Alkusyksyn yksi huikea esitys on ”Bette ´Sis´ O´Valley” Sampo2017 -festivaalilla. Aikuisille suunnattu musiikkiteatteriesitys on mustan huumorin sävyttämä Yhdysvaltojen syvän etelän jazzlegendasta. Ikääntyvän laulajan kokemukset sekoittuvat savuisen kapakan sorinaan, elävän musiikin säestämänä. Solistista nimiroolia, ihmisen kokoista teatterinukkea ja hänen avustajaansa näyttelee tavattoman taitava Satu Paavola murtavalla englanniksi. Bette on, välillä tuoliin nukahteleva, diiva, joka on kateellinen sille, että Billie Holiday, ”tämä narkkari”, varasti hänen parhaat laulunsa. Avustaja joutuu kuuntelemaan vaikka mitä hävyttömyyksiä. Hän on esittänyt Sissiä jo 15 vuotta, ja taisimme kokea kansainvälisessä seurassa Teatteri Avoimien Ovien lavalla viimeisen esityksen, jota säesti Bojan Baric. Vieressä istui henkilö, joka oli nähnyt monta muuttuvaa versiota vuosien ajan. Esityksen tuottaja on Animaform, jota Paavola johtaa, kuten Nukketeatteri Poijua. Kontulan Vreeswijk tulee taas – Sanoin Kyllikille lähteväni kioskille / kioskireissu kesti kolme päivää / Niinpä vaimostani tuli tuleva / Tuleva exvaimo joka meni pois / Niinpä vaimostani tuli tuleva / Tuleva exvaimo joka meni pois, elämänläheisiä lauluja tekevä ja karhean hellästi esittävä Vesa Salmi tunnelmoi uudessa biisissään Juttutuvan levyjulkkarissa. Vesa Salmi on tehnyt musiikkia ja teatteria 35 vuoden ajan, kaiken aikaa muu siviilityön ohessa. Levyjä on ilmestynyt tasatahtiin viime vuosina, Asfalttigolgata 2008, Kontulankaari 2010 sekä Uraputki ja hyvä lääkitys 2013. Nyt kuulimme lauluja uudelta Tilulilumies –levyltä. Tipi Tuovinen säesti kitarassa, Markku Ketola lyömäsoittimissa. Usein tulee mieleen raadollisista parisuhdelauluista ruotsalainen trubaduuri Cornelis Vreeswijk. Salmi parodioi nykyajan laatupäälliköitä ja työsuhdekonsultteja kapulakielestä, mutta on itse toiminut Alpan ja Sosten erityisasiantuntijana asunnottomuuden ja mielenterveyden hoidon alalla. Yksi laulu on Kontulankaaren kiinalaispuistosta, kiinalaisten pakkotyöstä 1. maailmansodan aikaa alueella, jonka päälle nykyiset betonilähiöt ovat rakentuneet. Vuonna 1915 maahanmuuttajat rakensivat Suomea: … – mutta maailmansotaan tarvittu ei Kontulan juoksuhautaa / vaikka Euroopassa neljä vuotta satoi rautaa / ja vaikka ihan vähän matkan päässä bolshevikki / otti vallan ja puoli maailmaa oli seitkyt vuotta rikki / ja se toinen puoli maailmasta rikastui ja osti / pikkuhiljaa kaiken pois ja itsetunnon nosti / Viimein Seitkytkuvun Kontulassa teinin naama loisti / aurinkoisesti kun känniviina ahdistuksen poisti. Teksti: Risto Kolanen Meritähti Pahkinen polvillaan kirkon tanssiteatteriesityksessä. Kuva: Tia Herzs. Nathalie Ruiz Johanna Nuutisen tanssiteoksen videolla Kaapelilla. Kuva: Jukka Rajala-Granstubb. Outi Ivaska (vas.), Riku-Pekka Kellokoski, Satu Wiinikka ja Petra Haapio Laakson metsässä. Kuva: Mikko Keski-Vähälä. Satu Paavola on taitava vanhana laulajadiivaja ja hänen avustajanaan. Kuva: Sanna Breilin. Sirkka-Liisa Sass´n Toive kaikilla sama loppulaulussa esiintyjät yhdessä lavalla. Kuva: Raimo Granberg.
• 14 Viikot 42-43 Juhlakirja 100-vuotiaan Suomen urheilun vaiheista ? Suomen urheiluhistoria on täynnä menestystä, onnistumisia, hikeä, taisteluja ja ilon sekä myös epäonnistumisen kyyneleitä. Juha Kanervan ja Vesa Tikanderin Havuja perkele! kertoo 100 tarinaa maamme vaiherikkaasta urheiluhistoriasta juhlistaen itsenäisen Suomen 100-vuotiasta historiaa. Mukana on runsaasti tunnettuja urheilijoita ja tapahtumia, joista kirjan tarinoissa paljastuu myös täysin uusia asioita. – Kirjassa kerromme sata tositarinaa suomalaisesta urheilusta maamme satavuotiaan itsenäisyyden ajalta. Mukana on voittojen hetkiä, katkeria tappioita, suuria tunteita ja perisuomalaista jäyhyyttä. Jotkut tarinat on valittu kuvastamaan urheilun ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, toiset ovat muuten vain outoja tapauksia, Juha Kanerva kertoo. Havuja perkele! käy läpi urheiluhistoriamme merkittävimpiä tapahtumia kronologisessa järjestyksessä. Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle urheilulle ja urheilijoille. – Monet kirjassa kuvatuista tapahtumista ovat kaikille tuttuja, mutta niitäkin olemme pyrkineet katselemaan uusista ja yllättävistäkin kulmista. Toiveemme on, että nämä tarinat osaltaan kumoavat suomalaiseen urheiluhistoriaan vuoden varrella kertyneitä myyttejä ja uskomuksia. Niin kuin havut, jotka irrottavat lumet suksien pohjasta, Vesa Tikander mainitsee. Helsingin liikennettä suunniteltava yhtenä kokonaisuutena ? Helsingin seudun kauppakamarin mielestä on huolestuttavaa, ettei Helsingin liikennettä suunnitella yhtenä kokonaisuutena eri kulkumuotojen näkökulma huomioon ottaen. Julkisuuteen tuodaan hankkeita yksitellen ilman arvioita niiden yhteisvaikutuksista. Helsingissä nakerretaan sujuvan ajoneuvoliikenteen edellytyksiä jatkuvasti selvittämättä samalla, miten keskustan saavutettavuus turvataan tulevaisuudessa. Yksittäisillä, kokonaisuudesta irrallisilla toimenpiteillä haitataan tarpeettomasti liikenteen sujuvuutta ja Helsingin keskustan saavutettavuutta. Yritykset ovat syystä huolissaan liikennejärjestelmän toimivuudesta tulevaisuudessa. Helsingin seudun kauppakamari vaatii, että kaupunki selvittää kaikkien tiedossa ja suunnitteilla olevien liikenteeseen ja saavutettavuuteen vaikuttavien muutosten kokonaisvaikutukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. – Kun mielikuva keskustan saavutettavuudesta heikkenee, heikkenee myös alueen yritysten kilpailukyky suhteessa paremmin saavutettavilla alueilla sijaitseviin yrityksiin, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki. Viimeisimpänä liikenteeseen vaikuttava hanke on Helsingin kaupungin esitys nopeusrajoitusten kiristämiseksi kautta linjan. Kauppakamari vastustaa nopeusrajoitusten alentamista pääkaduilla ja alueellisilla kokoojakaduilla. – Nopeusrajoitusten alentamisen selkeistä yritysvaikutuksista huolimatta ehdotuksen valmistelun yhteydessä ei ole tehty minkäänlaista yritysvaikutusten arviointia. Vaadimme, että yritysvaikutusten arviointi tehdään viipymättä, Rauhamäki sanoo. Helsingin liikenneturvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeää, mutta ajoneuvoliikenteen nopeuden rajoittaminen on vain yksi keino. Vuoden pappi Juha Tanska on työelämän kehittäjä ? Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2017 Haminan seurakunnan kirkkoherran Juha Tanskan. Hän toimii tämän vuoden virastaan vapaalla johtamiskouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Valinta julkistettiin 10.10. Helsingissä. Valinnan perusteluissa todetaan, että Juha Tanska on käyttänyt uusia yhteisöllisiä toimintatapoja seurakuntaa johtaessaan. Haminan seurakunta on kehittänyt kirkkoherransa johdolla työyhteisöä ja laatinut yhteisen toimintastrategian hyödyntäen Voimauttavan valokuvan -menetelmää. Menetelmän lähtökohtana on muun muassa toisen arvokkaana näkeminen ja näkyväksi tekeminen. Seurakunta voitti KirTEKO 2017 -työelämäkilpailun hankkeestaan. Strategian laatiminen onnistui hyvin toiminnallisella menetelmällä. – Voimauttava valokuva on vahva väline. Olennaista on ymmärtää, ettei kyse ole vain valokuvauksesta vaan toisen arvostavasta kohtaamisesta, Juha Tanska toteaa Projektia vietiin eteenpäin kuvaamalla omaa työtä työtiimeissä. Työyhteisön arvopohjaa tarkasteltiin yhdessä. Työskentely jatkui yhteisellä seminaarilla valtuutettujen kanssa. – Mietimme perustehtävää Haminan seurakunnassa. Tiimit kuvasivat kaupungilla aihetta, jota seurakuntalaiset kommentoivat Facebookissa. Työntekijät pohtivat, miten he haluavat tulla näkyväksi omassa työssään, Tanska kertoo. Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi tiivis kaksisivuinen strategia. – Työskentely koettiin antoisana niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden osalta. Oli palkitsevaa nähdä yhteisöllisyyden korostuminen ja seurakunnassa toimivan taitavan joukon monipuolinen osaaminen. Juha Tanska on syntynyt Vehkalahdella 1961. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1987 ja vihitty samana vuonna papiksi Mikkelissä. Teologian tohtorin tutkinnon hän suoritti vuonna 2011. Hän on työskennellyt Haminan seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2014 alkaen, ja sitä ennen Kymin kirkkoherrana sekä pappina Imatralla ja Vehkalahdella. Työuraan kuuluvat myös kokemukset merimiespappina sekä eksegetiikan laitoksen tutkijana Helsingin ylipistossa. Vuoden pappi on toiminut kirkolliskokousedustajana Mikkelin hiippakunnasta vuosina 2000 2008 sekä kuluvalla kaudella vuodesta 2016 alkaen. Hän viljelee luonnonmukaisin menetelmin 1500-luvulta saakka suvun hallussa ollutta kotitilaansa Haminan Reitkallissa. Hän on kirjoittanut yhdessä vaimonsa kanssa kolme kirjaa arjen hengellisyydestä. Lisäksi hänellä on harrastuksina luova kirjoittaminen ja suomenlampaiden hoitaminen. Syyslomalla yllin kyllin liikuntaa koko perheelle ympäri Helsinkiä Helsinki on täynnä syyslomaliikuntaa, koko perheelle. Kuva: Helsingin kaupunki ? Syyslomaviikolla on todella paljon kivaa ja monipuolista liikunnallista toimintaa koko perheelle ja ympäri Helsinkiä. Töölön kisahallissa järjestetään jälleen tutun vauhdikas EasySport-syyslomaviikko 16.–20.10. kello 11.00– 14.00. Lapsille lukuisia liikuntapisteitä, joissa muun muassa voimistellaan, sirkustemppuillaan, palloillaan, pelataan teqballia eikä yllätysohjelmaa sovi unohtaa. Ja kaikki tämä pelkällä Kisiksen sisäänpääsymaksulla 1,50e. Pallomyllyssä alle 9-vuotiaat lapset palloilevat perheineen torstaina 19.10. kello 16.00-17.00. Alle 9-vuotiaille perhepalloilu on maksutonta, muille se maksaa Pallomyllyn kertamaksun (aik. 3,50e, muut 2e ja lapset 1,50e) Keskiviikkona 18. lokakuuta kello 15.00–19.00 Liikuntamyllyssä vietetään yläkoululaisille suunnattua FunAction-päivää, jonka aikana muun muassa kiipeillään, pelataan pallopelejä sekä kuntoillaan bodyweight-tunnilla. Pallopelejä pelataan kello 17.00 asti. Paikalla on myös dj pyörittämässä levyjä ja antamassa sopivat rytmit syyslomamenolle. Mukaan menoon voi hypätä Liikuntamyllyn sisäänpääsymaksulla tai syyskauden 2017 FunAction-korttia näyttämällä. Syyslomaviikolla myös 18-29-vuotiaille suunnatut maksuttomat NYT-liikuntatunnit pyörivät nekin paria poikkeusta lukuun ottamatta normaalisti, tarkista poikkeukset osoitteesta www.nytliikunta.fi.
• 15 Viikot 42-43 Allas Sea Pool –merikylpylä sai oman aurinkovoimalan ? Allas Sea Pool –merikylpylään Helsingin Etelärannassa on valmistunut 92 paneelin aurinkovoimala. Helen Oy:n ja Allas Sea Pool Oy:n rakennuttaman aurinkovoimalan paneelit asennettiin paikalleen syyskuussa. – Aurinkovoima täydentää käyttämäämme uusiutuvan energian palettia erinomaisesti, toteaa Helsinki Allas Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsälä. – Merikylpylä on siitä harvinainen kohde Helsingissä, että aurinkovoimalan valmistuttua sen toimintaa pyöritetään lähes kokonaan uusiutuvalla energialla, toteaa markkinointipäällikkö Timo Huolman Helen Oy:stä. Aurinkovoimala on teholtaan 25kWp ja sen vuosituotanto on 20 500 kWh, mikä kattaa Altaan tilausja yhteissaunan kiukaan sähkönkulutuksen kesäaikoina. Sauna on avoinna joka päivä ja kokousvieraat sekä sekasaunavuorolaiset saunovat nyt paikan päällä tuotetulla sähköllä syyskuusta 2017 alkaen. Naisten ja miesten saunat lämpiävät Helenin sertifioidulla vesisähköllä. Aurinkovoimala paneeleineen on suuren yleisön nähtävillä. – Erityisen hyvin se näkyy kylpylän yläterassilta. Mahdollisuus tutustua aurinkovoimalaan on poikkeuksellista. Yleensä kiinteistöjen katolla olevia aurinkopaneeleita katsotaan alhaalta käsin, Timo Huolman kertoo. Aurinkovoimalan ohella Helen toimittaa Altaalle vesisähköä sekä energiaa kierrättävää kaukojäähdytystä. Lisäksi kylpylän altaat lämpiävät biokaasulla tuotetulla uusiutuvalla kaukolämmöllä. Uimahallien puhtaanapidossa parannettavaa UV-valaisin näytteenottokohdassa. Kuva: Satu Wahlman Pintapuhtausnäytteen otto. Kuva: Lotta Kivikoski ? Helsingissä selvitettiin keväällä uima-allastilojen hygieniatasoa pintapuhtausnäytteiden sekä silmämääräisen arvioinnin avulla. Näytteitä otettiin yhdeksästä uimahallista ja yhdestä maauimalasta. Kohteiden pintahygieniasta löytyi parannettavaa. Näytteitä otettiin pukuhuoneiden istuintasoilta, kulkuväyliltä, pesuja allastiloista, lattiakaivojen läheisyydestä ja saunojen alimmilta lauteilta. Näytteet otettiin puhdistetuilta ja kuivilta pinnoilta ennen asiakkaiden pääsyä tiloihin. Lisäksi jokaisen kohteen allas-, sauna-, pesuja pukeutumistilojen puhtautta pyrittiin arvioimaan myös silmämääräisesti UVlampun avulla. Näytteistä tutkittiin Pseudomonas aeruginosa -bakteerien määrä, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku sekä hiivat ja homeet. Tutkittuja näytteitä oli 98. Tilojen pintahygieniaa heikensivät pääasiassa suuret aerobisten mikrobien määrät. Niiden perusteella huonoksi luokiteltiin 26 prosenttia, välttäväksi 16 ja hyviksi 58 prosenttia näytteistä. Kohonneita hiivapitoisuuksia havaittiin 14 näytteestä. Hometta esiintyi vain yhdessä näytteessä. Muun muassa korva-, silmäja ihotulehduksia aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei todettu yhdessäkään näytteessä. Siivouksen laadunvalvonta Tulosten perusteella kohteiden puhtaanapidon tasossa oli eroja. Hyvä pintahygienia näyttää olevan yhteydessä kohteen siivouksen laadunvalvontaan. Kohteissa, joiden pintahygieniassa oli vähiten huomautettavaa, siivouksen laatua seurattiin aistinvaraisen arvioinnin lisäksi satunnaisin pintahygienianäyttein. – Kiinnitämme uima-allastilojen valvonnassa jatkossa entistä enemmän huomiota tilojen puhtaanapitoon ja kohteessa toteutettuun siivouksen laadun valvontaan. Allastilojen yleisellä hygienialla ja siivouksella voi olla vaikutusta allasveden laatuun ja sitäkin kautta käyttäjien terveyteen, kertoo ympäristötarkastaja Lotta Kivikoski. Kaikkia toimijoita ohjeistetaan aloittamaan säännölliset näytteenotot pintahygienian seuraamiseksi. Siivouksen laadunvalvontaa varten on suositeltavaa laatia näytteenottosuunnitelma osana kohteen omavalvontaa. Lisäksi toiminnanharjoittajien tulee huolehtia, että allasja märkätilojen siivoajat ovat ammattitaitoisia. Selvityksessä oli mukana vain suuria kohteita, joiden puhtaanapito on pääsääntöisesti hyvin organisoitua ja ammattimaista. Tästä huolimatta pintahygieniassa havaittiin laatupoikkeamia miltei jokaisessa kohteessa. Helsingissä on kymmeniä pieniä uima-allastiloja, joiden puhtaanapito voi olla yksittäisten henkilöiden tai pienten toimijoiden vastuulla. Selvitystä jatketaan ensi vuonna valitsemalla näytteenottokohteiksi pieniä uima-allastiloja. Sanni Virran levynjulkaisukonsertti Ex Teatteri Kalliossa Sanni Virta on persoonallinen kanteleensoittaja, laulaja ja lauluntekijä (Kuva: Jimmy Träskelin). ? Sanni Virran levyjulkaistaan maantaina 30.10. kello 19 Ex Teatteri Kalliossa. Sanni Virta on kanteleensoittaja, laulaja ja lauluntekijä, jonka debyyttilevy ilmestyy lokakuussa. Rytmikäs, sävykäs kantele ja kuulas laulu luovat monenlaisia tunnelmia sekä tunnistettavan soinnin hänen musiikkiinsa. Laulujen tekstit ovat esimerkiksi suomalaista kansanrunoutta sekä omia sanoituksia. Sanni Virta -sooloalbumin julkaisee Inkoon Musiikki. Sanni Virta -konserttikantele & laulu Siiri Virta -harmonikka & laulu Ex Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 .Konserttiin on vapaa pääsy. Kahvio avoinna alkaen klo 18. Uutuuskirja muistelee Hermannin puutalojen aikakautta ? Hermannin kaupunginosa tunnetaan 1900-luvun alussa nuorisoseurastaan, jonka johtaja maisteri Aleksanteri Salvala lanseerasi sanonnan ”tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan” se on jäänyt elämään. Henkiin ei kuitenkaan jäänyt 1800ja 1900-lukujen taitteessa rakennettu puutalokaupunginosa Hermanni. Nyt Hermanni-Vallila Seuran julkaisema kirja Puutalojen Hermanni kertoo tästä kadonneesta ajasta. Hermanni syntyi kun vuonna 1883 vapaaherra Herman StandertskjöldNordenstam päätti lohkoa omistamistaan Kumpulan kartanon maista kolme aluetta, joilta hän alkoi sitten vuokrata asuntotontteja. Näin saivat alkunsa Vallilan-, Toukolanja Hermannin kaupunginosat, joista jälkimmäinen kantaa vielä tänäänkin vapaaherran nimeä. Alun perin nykyinen Hermanni ja osa silloista Vallilaa olivat nimetty kartanonherran mukaan nimillä Hermanstad I ja Hermanstad II. Vuonna 1893 kaupunki osti Kumpulan kartanon alueet, ja ne liitettiin Helsinkiin vuonna 1906. Hermanni rakennettiin tiiviiksi puutaloalueeksi ja sinne muotoutui oma yhteisönsä. Taloissa asuivat pääosin työläiset monilapsisine perheineen. Sotien aikaan 1940-luvulla Orioninkatua ja Vellamonkatu sai vielä maineen salakuljettajien tyyssijoina. Helsinki ei ollut kuitenkaan halukas kehittämään aluetta. Kaupunki jatkoi pitkin hampain vuokrasopimuksia vuosi, pari kerrallaan. Omistajien mielenkiinto talojen peruskorjauksiin alkoi hiipua. Niinpä talot alkoivat ränsistyä ja 50-luvulla Hermannin puutalojen kimppuun kävivät sitten puskutraktorit ja niiden paikalle rakennettiin kovalla vauhdilla kivitaloja ja kun tultiin 1960-luvulle, ei Hermannissa ollut enää montaakaan puutaloa. Puutalojen Hermanni -kirja kuvat ovat suurimmalta osin kaupunginmuseon kuvakokoelmista jota täydentää kuvia yksityiskokoelmista. Kirjan toimitustyöstä vastaa Kari Varvikko, hän on myös laatinut ansiokkaan historiankatsauksen teokseen. Kustantaja Laaksosen kustantama teos on samalla myös yksi ensimmäisistä aluetta käsittelevistä tietoja historiateoksia. Hermanni -kirja jatkaa samalla Laaksosen kirjasarjaa, jossa esitellään Helsingin kadonneita puutaloalueita. Kustantaja on julkaissut Kallion Kulttuuriverkoston kanssa useita kirjoja myös Kallion puutaloista. Juhani Styrman Vuonna 1910 valmistunut Ajurintalo on vanhimpia säilyneitä taloja Hermanissa. Alkuperäisiä puutaloja Hermannissa on enää muutamia. (HKM). Uutta ja vanhaa Hermannia, etualalla näkyy Kumpulan siirtolapuutarhan aitaa (HKM). Hevoskulkupeli oli vielä 1950-luvun alussa tuttu näky Hermannin kaduilla ja kujilla (HKM).
• 16 Viikot 42-43 ? ”Eikös tämä puisto ole suojeltu?” ”Joko tänne taas meinataan rakentaa?” ”Miten sinne alle voi rakentaa rikkomatta kallioita?” ”Ilmastointikoneet pitävät hirvittävää melua.” Tällaisia kommentteja yleisö esitti Alppila Seuran ja Kallio-Seuran aktiiveille lauantaina 23.9. Josafatinpuistossa. Josafatinkalliot on kaupunginosien rajalla sijaitseva hieno kalliopuistikko, kesäisin lähialueen ihmisten olohuone ja myös nuorison suosima kohtaamispaikka. Laaja Josafat-liike pelasti kalliot räjäyttämiseltä parinkymmenen vuoden taistelun jälkeen ja ne kaavoitettiin puistoksi 1992. Kallioille on rakennettu suihkulähde, vesiputous ja pieniä vihreitä keitaita sen kulmiin. Suurin osa puistosta on kuitenkin silokalliota, mutta Kirstinkadun puoleisessa päässä on myös haljenneita irtolohkareita, jotka on nostettu puistoon jalkakäytävän reunaan. 2015 syksyllä kaupunginosayhdistyksille ilmoitettiin, että kallioiden alle tultaisiin rakentamaan energiayhtiö Helenin sähköasema. Sisäänkäyntiaukko tulisi Wallininkadun sillan kupeeseen, kallioita ei rikottaisi, koneet laskettaisiin luolaan Josafatinkatu aukaisemalla eikä huoltoliikennettä luolaan olisi kuin kerran kuukaudessa sen jälkeen. Ilmastointirakennus, jossa olisi savunpoisto, tuloja poistoilma sekä hätäpoistumistie tulisi Josafatinkadun ja Kirstinkadun kulmaan. Asemaa alettaisiin rakentamaan korkeintaan 15 vuoden kuluttua, mutta hanke piti merkitä kaavaan. Alussa tuo ei kuulostanut vaaralliselta. Kuitenkin, kun kysymyksessä on paikka, jonka pelastamiseen ihmiset käyttivät noin 20 vuotta, asiaa piti tutkia tarkemmin. Kaupunginosayhdistykset järjestivät asukastilaisuuden ja sen jälkeen vielä pari maastokäyntiä suunnittelijoiden kanssa ja lausuntoa kutsuttiin kirjoittamaan kaikki halukkaat. Josafatinkadun asukkaat huolestuivat oikeutetusti räjäytystöiden vaikutuksista vanhojen talojen rakenteisiin ja ilmastointirakennuksen pitämästä melusta. Suunnittelijoiden vakuuttelut, että vaurioita ei tulisi tai jos tulisi, ne korvattaisiin, eivät tuntuneet uskottavilta. Suuttumusta herätti myös selitys, että melu hukkuisi Helsinginkadun liikenteen meteliin, sillä ilmastointi on päällä 24 tuntia vuorokaudessa ja desibelimäärä kasvaisi myös päiväsaikaan. Ilmastointirakennuksen kerrottiin olevan 3,5 metriä korkea ja noin 30 neliömetrin kokoinen. Maastokäynneillä tajusimme, että se veisi kokonaisen kulman puistosta, sen tieltä pitäisi kaataa kuusi ja hävittää puiston kaunistus marjakuuset. Rakennuksen ja kallion välisessä varjossa ei saisi kasvamaan mitään, mutta siitä tulisi julkinen käymälä ja piikityspaikka – suoraan vastapäisen talon eteen. Energiayhtiö Helen Oy järjesti Alppila Seuran jäsenille käynnin Ilmalantorin vastaavalla maanalaisella sähköasemalla. Sen ilmastointirakennus on hiukan suurempi kuin nyt suunniteltu, mutta siitä otettu kuva on suuntaa antava. Puiston yksi kulma tuhottaisiin täysin. Sähköasemalla selvisi, että toiminnot voidaan erottaa toisistaan. Ilmastointiosat voitaisiin vetää sisäänkäynnin viereen sillan kulmaan, jos niille louhittaisiin tilaa ja hätäpoistumistie voitaisiin rakentaa Josafatinkadun varteen kallioleikkaukseen. Kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijat kertoivat kuitenkin tutkineensa kolmea mallia asukaspalautteen pohjalta ja lähettivät niistä yhdistyksille piirustukset. He kertoivat, että todennäköisesti esittäisivät rakennusta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti puistoon katujen kulmaan. Rakensimme lauantaina 23.9. kaupunkisuunnittelun version mukaisen kehikon puistoon havainnollistaaksemme sen mittasuhteet. Paikalla vieraili paitsi nykyisiä, myös entisiä alueen asukkaita ja he olivat tyrmistyneitä hankkeesta. Perustelut, että puisto oli tarkoitettu katsottavaksi Helsinginkadulta päin, kirvoitti naurua, sillä rakennus olisi niin korkea, että se näkyy myös Helsinginkadulle. Asukkaiden mukaan puistoa voi katsoa myös toisesta suunnasta, päivittäin heidän asuntojensa ikkunoista ja Josafatinkatua kulkien. Alppila Seura ehdotti tutkittavaksi vielä uutta versiota, jossa hätäpoistumistie olisi Josafatinkadun kallioleikkauksessa Helenin ehdotuksen mukaisesti ja ilmastointiosa paljon suunniteltua alempana Kirstinkadulla. Rakennus olisi suorakaiteen muotoinen, matalampi ja toiselta sivultaan kiinni puiston reunaan sijoitetuissa kalliolouhoksessa ja irtolohkareissa, jolloin varsinainen puisto säästyisi eikä koneiden humina häiritsisi asukkaita. Maisemointia voi varmasti käyttää siinäkin . Kaupunkisuunnittelu ilmoitti porkkanana, että puisto suojeltaisiin sähköaseman rakentamisen jälkeen. Lupaus lähinnä huvitti, sillä samaa ehdotettiin Lenininpuiston osalta silloin, kun sen läpi suunniteltiin ajotietä Linnanmäelle. Lenininpuisto säästyi ja kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoitti vievänsä sen suojelua eteenpäin virkatyönä, mutta mitään ei ole tainnut tapahtua. Onko niin, että jokaisen sukupolven pitää pelastaa tämän Suomen tiheimmin asutun alueen puistot aina uudelleen? ”Tukea tulee, olette tärkeällä asialla!” ilmoitti slangipuheenvuoron puistoliikkeestä pitänyt Hermanni-Vallila Seuran Kari Varvikko. Teksti: Irja Nykänen puheenjohtaja Alppila Seura ry Kuvat: Ilmalantorin sähköasemasta Jussi Partanen Josafat-tapahtumasta Saana Tarhanen Kuinka monta kertaa Josafatinkalliot pitää pelastaa? Josafatin kallioita ja Josafatinkatu. Ilmalantorin sähköasema, kuva Jussi Partanen. Josafat-tapahtuma oli syyskuussa, kuva Saana Tarhanen. Rajoitetut henkilöautot eivät saa heikentää nuorten liikenneturvallisuutta Rajoitetut henkilöautot eivät saa heikentää nuorten liikenneturvallisuutta. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva. ? Rajoitetut henkilöautot eivät saa heikentää nuorten liikenneturvallisuutta. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva. On ehdotettu, että Suomessa otettaisiin käyttöön mopoautojen rinnalle henkilöautoja, joiden nopeutta on rajoitettu. Liikenneturva pitää tärkeänä, ettei asian selvittämisessä unohdeta turvallisuusnäkökohtia. On hyvä, että mopoauton törmäysturvallisuutta pyritään parantamaan, mutta nuorten kuljettajien korkeampi riskitaso on otettava huomioon. Suomessa mopoautoja käyttävät etupäässä nuoret. Jos mopoautojen rinnalle tai niiden korvikkeeksi halutaan henkilöautoja, vaikkakin rajoitetulla nopeudella, Liikenneturva muistuttaa, että näiden kulkuneuvojen ratissa tulevat istumaan etenkin nuoret. Ehdot rajoitetun henkilöauton kuljettamisessa on määriteltävä niin, ettei turvallisuudessa ajauduta ojasta allikkoon. – Se, että 45km/h kulkevan kaksipaikkaisen ajoneuvon, kuten mopoauton, törmäysturvallisuutta parannetaan, on vain hyvä asia. On kuitenkin muistettava, että kulkupelin vaihto ei yksistään vaikuta turvallisuuteen. Nuoret ovat edelleen valitettavan yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa ja mitä nuorempi ikä kuljettajalla on, sitä suurempi on tämän riskitaso, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. 15–17-vuotiaiden riski menehtyä liikenteessä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Usein nuorten vakavissa liikenneonnettomuuksissa korostuvat liian suuri tilannenopeus, kiinnittämätön turvavyö ja alkoholi. Kuljettajana on usein nuori mies ja ajankohtana kesäinen viikonloppu. Kyydissä on usein myös paljon ikätovereita. Onnettomuudet kertovat omaa tarinaansa siitä, kuinka riskialtista nuoren kuljettajan käyttäytyminen voi olla. – Aikuisiin verrattuna nuorten käyttäytymiselle tyypillistä on impulsiivisuus. Impulssien ja tunteiden säätely on vasta kehittymässä ja nuori voi ottaa turhia riskejä. Nuori ei välttämättä osaa ajatella, mitä seurauksia omista teoista voi olla, Vuoristo kuvailee.
• 17 Viikot 42-43 T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 14-23, su 14-21 Pe 20.10. Live-esiintyjä uusi ruokalista – tule maistamaan! Tulossa lisää livemusiikkia! 20.–22.10. Messukeskus Helsinki iloveme.fi | #iloveme2017 Ole tärkeä itsellesi iloveme.fi Osta liput viimeistään to 19.10. – saat ne edullisemmin! 16/10/30 € shop.messukeskus.com Avoinna: pe 10–19, la–su klo 10–18. Liput tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/33 €. Lataa Messukeskuksen sovellus iOStai Android-laitteellesi ja tutustu messuihin! Katso tapahtuman ohjelma ja näytteilleasettajat: iloveme.fi SYYSTARJOUS! Välityspalkkiot: 1h 2h 3h 2490€ 3290€ 3990€ Lisäksi vain isännöitsijäntodistuksen kustannukset! Hinnat sis. ALV:n. Voimassa 30.11.2017 saakka. Laadukas valokuvaus sisältyy hintaan. Hyödynnä asuinalueesi korkea kysyntä ja anna asuntosi myyntiin ammattilaisille! Varaa meiltä ilmainen arviokäynti! omakotisuomesta.fi Minna Laine Toimitusjohtaja, LKV puh. 040 560 2315 Johannes Nieminen Myyntijohtaja, LKV puh. 045 869 6810
• 18 Viikot 42-43 Valtakunnallinen asunnottomien yö 17.10. ? Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Tapahtumia järjestettiin ainakin Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Keravalla, Kirkkonummella, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjalla, Mikkelissä, Nokialla, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Raahessa, Riihimäellä, Salossa, Tampereella, Turussa, Vantaalla ja Varkaudessa. Asunto on perusoikeus jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen oikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Liike haluaa kiinnittää huomiota asunnottomuuteen yhteiskunnallisena ongelmana, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla ratkaisuilla. Helsingissä asunnottomien yön päätapahtuma oli Dallapénpuistossa, jossa asunnottomien oli mahdollista yöpyä aamuun asti puolijoukkueteltoissa. Illan esiintyjiin kuuluivat muun muassa Stadi slangi ja Kari Tapiiri sekä asukasbändejä asumisyksiköistä. Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tampereella Asunnottomien yötä vietettiin kumppanuustalo Arttelissa. Illan aikana tarjolla oli monenlaista ohjelmaa leffoista puheisiin. Järjestäjät halusivat tarjota hankalan arjen keskelle hetkeksi hyvää mieltä, musiikkia ja yhdessäoloa puhumattakaan lämpimästä ruoasta ja vaatteista. Joensuun Asunnottomien yö alkoi jo aamuvarhaisella aamiaisella ja avoimella saunalla. Myöhemmin tarjoiltiin asunnottomille juhla-ateria. Joensuun kävelykadulla ja kauppakeskus Iso Myyssä jaettiin tietoa asunnottomuudesta ja aiheen parissa toimivista järjestöistä. Konservatoriossa julkaistiin ja esitettiin kaksi dokumenttielokuvaa. Kalasataman ja Pasilan välille raitiotieyhteys ? Uusi raitiotieyhteys tuo nopean ja suoran joukkoliikenneyhteyden Pasilan, Kumpulan kampuksen ja Kalasataman välille. Vallilanlaaksossa raitiotie kulkee vanhan satamaradan paikalla. Radan viereen tulee uusi pyöräliikenteen baanayhteys. Vallilanlaakson raitiotiellä Vallilanlaaksossa raitiotie kulkisi vanhan satamaradan paikalla nurmiratana, jolla autoliikenne ei ole mahdollista. Radan viereen suunnitellaan pyöräliikenteen baanayhteys Mäkelänkadun ja Hermannin rantatien välille. Baana toimii myös pelastustienä. Vallilanlaakson raitiotieosuus mahdollistaa myös ns. tiederatikan eli yliopistokampuksia yhdistävän raitiolinjan toteuttamisen joskus myöhemmin. Tiederatikka kulkee Otaniemestä Viikin kautta Myllypuroon. Vallilanlaaksossa muutetaan pyöräliikennejärjestelyjä. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta. Mäkelänrinteen uimahallin taakse suunnitellaan siltaa, jota pitkin kävelijät ja pyöräilijät ylittävät radan. Pyöräliikenne ohjataan Hevoshaanpolulta baanalle ja Kumpulantaipaleelle pois päiväkodin edestä. Hermannin rantatie suunnitellaan ja rakennetaan uudestaan. Raitioliikenteen lisäksi kadulla tulevat kulkemaan kaikki nykyiset liikennemuodot ja sinne tulee Sörnäistentunnelin pohjoinen ulosajo. Kalasataman raitiotie Kalasataman raitiotie on suora joukkoliikenneyhteys Kalasataman, Kumpulan kampuksen ja Pasilan aseman välillä. Se on nopea ja luotettava, koska se kulkee omalla väylällään ja eikä siksi juutu ruuhkiin. Uutta raitiotietä Kalasatamaan ja Vallilanlaaksoon tulisi noin 5 kilometriä. Pasilassa käytetään pääosin nykyisiä raitioteitä. Kalasataman raitiotie on poikittainen raideyhteys, joka yhdistää junat, metron sekä Kruunusillat-pikaraitiotien. Merkittävimmät vaihtopaikat tulevat olemaan Pasila, Kalasatama ja Sompasaaren eteläkärjessä sijaitseva Nihti. Tämän hetken arvion mukaan Kalasataman raitiotiellä kulkee Pasilan ja Nihdin välillä noin 24 000 matkustajaa päivässä sitten, kun Kruunusillat-yhteys on käytössä. Tavoitteena on, että Pasilasta Nihtiin pääsee raitiovaunulla vuonna 2024. Matka kestäisi 15 minuuttia ja vuoroväli olisi 10 minuuttia. Nihdin kautta kulkevan Kruunusillat-pikaraitiotien liikennöinti Laajasalosta Hakaniemeen ja keskustaan alkaa arvion mukaan vuonna 2026. Nyt laaditaan Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelmaa, jossa hahmotellaan raitiotien reitit, toteuttamisaikataulu ja alustava kustannusarvio. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen alkaa tarkempi hankesuunnittelu, jonka perusteella voidaan tehdä varsinainen päätös toteuttamisesta. Hermannin rantatien ja Vallilanlaakson asemakaavoja muutetaan samaan aikaan yleissuunnitelman kanssa. Suunnitelmat esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle tammikuussa 2018. Neljä ryhmää jatkoon Pasilan tornialueen kilpailussa Pasila on yksi Helsingin tärkeimmistä kehittämiskohteista. Tulevaisuudessa merkittävä kehittämisvyöhyke on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli. Kuva: 3D Render Oy lisen alueen Pasilankadulta Ratapihantielle ja käsittää 150 000–200 000 kerrosneliömetriä asuin-, toimistoja liiketiloja. Alueesta enintään puolet voi olla asumista. Helsingin kaupunginvaltuusto ja Senaatti-kiinteistöt päättävät kilpailun voittajasta ja toteutussopimuksen hyväksymisestä syksyllä 2018. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2020–2021. – Pasila rakentuu nyt nopealla tahdilla. On valtavan hienoa, että jo tässä vaiheessa kilpailua tuntuu selvältä, että saamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Pasilan seuraavan vaiheen liikkeelle kiinnostavaa kaupunkia luovilla suunnitelmilla, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo. Näin toisen vaiheen kilpailuehdotukset valittiin Kilpailutyöt arvioi kilpailun arviointiryhmä, johon kuului Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin edustajat. Lisäksi arvioinnissa oli mukana Suomen Arkkitehtiliiton Safan nimeämät edustajat sekä muita asiantuntijoita. Kilpailutyöt arvioitiin seuraavilla kriteereillä: Kaupunkitilallinen laatu (mm. kaupunkirakenne, viihtyisyys), painoarvo 50 % Toiminnallisuus (mm. kokonaisuuden toimivuus, kulkureitit), painoarvo 30 % Toteutettavuus (mm. taloudellisuus, rakennetekniikka), painoarvo 20 % Ehdotuksia arvioitiin lisäksi esimerkiksi kestävän kehityksen, vaiheittaisen toteuttamisen ja kehityskelpoisuuden näkökulmista. Kilpailijoiden tuli täyttää järjestäjien edellyttämät kriteerit ryhmän kokemuksen ja osaamisen sekä talouden ja yhteiskunnallisten velvoitteiden osalta. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista Pasila on Helsingin joukkoliikenteen keskeinen solmukohta ja yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Työpaikkamäärä kaksinkertaistuu ja asukasmäärä lähes kolminkertaistuu nykyisestä. Keski-Pasilan rakentaminen on aloitettu keskustakortteleista, jonne nousee Tripla-keskus. Mall of Tripla ja Pasilan uusi asema avautuvat syksyllä 2019, ja koko Tripla-keskus valmistuu vuonna 2020. Keskustakorttelien pohjoispuolella alkaa 3 000 asukkaan ratapihakorttelien rakentaminen vuonna 2018. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Konepajan alueella ja Ilmalassa. Lähivuosina rakentaminen käynnistyy myös Postipuistossa Pohjois-Pasilassa. Tulevaisuudessa eräs Helsingin tärkeistä kehittämisvyöhykkeistä on Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli. ? Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurija toteutuskilpailun toiseen vaiheeseen on valittu neljä ryhmää. Jatkoon päässeet kilpailijat ovat Sponda Oyj ehdotuksella Kvartsi, YIT Rakennus Oy ehdotuksella Trigoni, Fira Oy, Bonava Suomi Oy ja NREP Oy ehdotuksella Silva sekä Skanska Talonrakennus Oy, Skanska CDF Oy ja Sato-Rakennuttajat Oy ehdotuksella Etelä-Pasila. Valtion Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämällä Helsinki High-rise -kilpailulla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa tornialueen asemakaavan pohjaksi ja toteuttajaa niin kutsutulle aloitusalueelle. – Tulevaisuuden Pasila on Helsingille tärkeä työnteon, asumisen ja kaupunkielämän keskus. Helsinki on tulevaisuudessa suurkaupunki, ja suurkaupunkeja leimaa korkea ja tiivis kaupunkirakentaminen, josta Helsinki High-Rise on hieno esimerkki. Pasila on myös esimerkki siitä, miten rakennetaan maailman toimivinta kaupunkia, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Kilpailuun jätetyt kymmenen ehdotusta arvioitiin anonyymeina ilman tekijätietoja. Jatkoon päässeet ehdotukset valittiin laatuarvioinnin perusteella. Arviointiryhmän puheenjohtajan Mikko Ahon mukaan kilpailutyöt osoittavat, että korkea rakentaminen Pasilassa on toteutettavissa monella eri tavalla kaupunginosan viihtyisyyttä parantaen ja identiteettiä vahvistaen. – Kaikissa kilpailun toiseen vaiheeseen valituissa suunnitelmissa tavoitteena on monipuolinen, tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut kaupunkiympäristö. Lähtökohdat kilpailun toiseen vaiheeseen ovat erinomaiset, Mikko Aho toteaa. – Olemme erittäin tyytyväisiä kilpailussa saatuihin ehdotuksiin. Näistä pääsemme hyvin kehittämään toteutuskelpoista ratkaisua, ja tästä on hieno jatkaa Pasilan kehittämistä eteenpäin, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. Nyt käynnistyvässä kilpailun toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitelman toista arviointia varten ja Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt neuvottelevat kunkin kilpailijan kanssa toteutussopimuksen aloitusalueesta. Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus ennalta ilmoitettuun hintaan ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus. Aloitusalue on vähintään 40 000– 65 000 kerrosneliön laajuinen, ja se sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Veturitien välissä. Koko suunnittelualue kattaa Pasilansillan eteläpuo
• 19 Viikot 42-43 Berliini ottaa suomalaiset mielihyvin vastaan Veli-Matti Hynninen Puheenvuoro Heinrich Mannin ja monen muun ajattelijan seurassa. Saksassa 1970-luvun lopulla esitetty amerikkalainen tv-sarja Holocaust toi saksalaisten juutalaisvainot tarkempaan tietoisuuteen. Saksalaisten tapa kohdata oma traaginen menneisyytensä on palauttanut kansalle itsetunnon ja samalla avannut sydämet pakolaisille ja maahanmuuttajille. Sanotaan, että venäläiset eivät ole tähän kyenneet. Salaamalla ja peittelemällä omaa historiaansa voi näet kokonainen kansa pettää tulevaisuutensa. Berliini on myös maallistumisen mekka. Neljännes maan 82,2 miljoonasta asukkaasta on evankelisia, neljännes katolisia ja neljännes uskontokuntiin kuulumattomia. Sekulaarina pääkaupunkina Berliinissä on siis alle 60% jompaankumpaan kirkkoon kuuluvaa väestöä. Vaikka joidenkin suomalaisten on mahdotonta ymmärtää, uskonto on maahanmuuttajille olennainen osa heidän identiteettiään. 1970-luvun Berliiniä ei voi mainita puhumatta teattereista. Itäpuolen taiteellinen etevämmyys leimaa yhä Berliinin kulttuurielämää. Bertolt Brecht kasvatti teatterintekijäin sukupolven uuteen toivoon. Itä tai länsi, berliiniläiseen teatteriin kuuluva kriittinen realismi jatkaa Brechtin ansiosta ikuista voittokulkuaan. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ? Saksa vauhditti sodanjälkeisen kuuskytlukulaisen ikäluokkani kansainvälistymistä opettamalla meitä protestoimaan ja demonstroimaan. Uusi puhkesi kiipeämällä pelottomasti barrikadeille. 1960-luvun alusta lähtien Lübeckit, Hampurit, Kölnit ja Berliinit avasivat meille nuorille seikkailijoille ikkunoita, kontakteja ja kokemuksia. Bertolt Brecht, Heinrich Mann, kirjallisuus ja teatteri, uusi elämäntapa käänsi koko Eurooppan katseen Berliiniin. Marlene Dietrichin Sininen enkeli-elokuva, saksalaisten pu jazzravintoloiden pulleat saksofonit, uusi moraali, seksi, huumeet, olutkulttuuri, proletariaatti ja sota, natsien ja kommunistien huudot olivat luoneet Berliinistä eurooppalaisten tuntojen verenpainemittarin. Ja jo sitä ennen. Eino Leino tiesi, että suomaisilla oli tapana haukkua Berliiniä poroporvarilliseksi, mutta monien suomalaisten kirjailijoiden lailla hän löysi kotoisan ja turvallisen Berliinin. Jörn Donner poimi 1950-luvun Berliinin idyllisestä Hugenottikirkon puistosta Brechtin dialektiikan oppi-isän Hegelin haudan ja muistutti Brechtin vaatimuksesta, että näyttelijöiden on luettava ja osattava Hegelinsä. Minulle Brechtteatterin nurkka on tullut tutuksi Ständige Vertretungravintolasta, jonka ystäväni Harald Grunert perusti politiikan ja median väen kohtauspaikaksi. Harald Grunert esittelee mielellään tätä ihmettä suomalaisille vierailijoille, jotka löytävät tiensä joskus sinne. Berliini muureineen ja historioineen on painava kaupunki. Berliinin taisteluissa kaatui noin 20.000 venäläistä sotilasta. Yhteishautojen sivustalla kiviset sarkofagit reliefeineen kuvaavat sodan kauhuja. Kunkin sarkofagin päädyssä on Stalinin lauseita Neuvostoliiton sankareille. Meille teologeille tuttu pappi ja kansallissosialismin vastustaja Dietrich Bonhoeffer, joka teloitettiin keskitysleirillä vähän ennen toisen maailmansodan päättymistä, lepää tällä Dorotheenstadin hautausmaalla Hegelin, Fichten, Brechtin, Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2026 YIT:n ehdotus jatkoon Pasilan tornialueen kilpailussa Vallilan henkirikos oli tappo ei murha ? YIT:n kilpailuehdotus TRIGONI valittiin jatkoon kansainvälisessä Helsinki High Rise arkkitehtuurija toteutuskilpailussa. Kilpailuehdotuksen tunnistettavin piirre ovat tasasivuiset kolmionmuotoiset tornit, trigonit. Niiden rinnalla ehdotuksessa halutaan varmistaa ihmisen kokoisen mittakaavan säilyminen sekä polveilevat, kävelyn ja oleskelun mahdollistavat elävät katualueet. Tornitalo on rakennustyyppinä uusi Suomessa. Kilpailuehdotuksessa rakennusten ryhmittely sitoo esitetyn silhuetin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen yhdistelemällä luovasti korkeaa ja matalaa rakentamisen tapaa. Puistot ja aukeat vuorottelevat muodostaen vaihtelevaa kaupunkitilaa. Korkea rakentaminen luo uudenlaisia mahdollisuuksia lähialueiden kehittämiseen. Kun rakennukset sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, ne parhaimmillaan täydentävät ja rikastuttavat aluetta. Korkeista rakennuksista huolimatta aluetta on kehitetty jalankulkijan ehdoilla. Kilpailuehdotuksessa eri toiminnot – asuminen, työskentely ja kaupalliset tilat on jaettu tasapainoisesti. Yleisratkaisu luokin hyvän lähtökohdan alueen elinvoimaiselle toiminnalle. – Suomeen voidaan nyt ensimmäistä kertaa kehittää olosuhteisiimme soveltuva, kansainvälistä tasoa oleva tornitalojen ryhmä. Tilaisuus on ainutlaatuinen asetamme tavoitteeksi vaikuttavan, mutta teknisesti yksinkertaisen tornitalon konseptin, suunnitteluryhmän vastuuhenkilö, professori Rainer Mahlamäki toteaa. Helsinki High-Rise kilpailu ja Pasilan tornialueen kehittäminen ja tulevaisuuden toteutus ovat hyvin merkittävä tilaisuus YIT:lle ja sen kokoamalle kilpailuryhmälle. – Panostamme kaikilta osin kilpailuehdotuksemme jatkokehittämiseen kilpailun toisessa vaiheessa, yhteistyössä järjestäjien kanssa. Uskomme, että kilpailuehdotuksemme tekee Pasilasta ympärivuotisesti vetovoimaisen ja elävän urbaanin alueen, joka entisestään lisää Helsingin vetovoimaa ja kiinnostusta maailmanlaajuisestikin, Asuminen Suomi ja CEE -toimialan johtaja Antti Inkilä sanoo. Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurija toteutuskilpailuun jätettiin kymmenen ehdotusta, joista neljä valittiin jatkoon. Kilpailuun jätetyt kymmenen ehdotusta arvioitiin anonyymeina ilman tekijätietoja. Jatkoon päässeet ehdotukset valittiin laatuarvioinnin perusteella. Nyt käynnistyvässä kilpailun toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitelman toista arviointia varten ja Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt neuvottelevat kunkin kilpailijan kanssa toteutussopimuksen aloitusalueesta. Koko suunnittelualue kattaa Pasilansillan eteläpuolisen alueen Pasilankadulta Ratapihantielle ja käsittää 150 000–200 000 kerrosneliömetriä asuin-, toimistoja liiketiloja. Alueesta enintään puolet voi olla asumista. Helsingin kaupunginvaltuusto ja Senaatti-kiinteistöt päättävät kilpailun voittajasta ja toteutussopimuksen hyväksymisestä syksyllä 2018. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2020–2021. ? Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuoteen 2019 mennessä ja 775 000 asukkaaseen vuonna 2050 Helsingin kaupunginkanslian uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä on vuonna 2050 jo 860 000 asukasta. Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uudet väestöprojektiovaihtoehdot vuoteen 2050. Helsingin alueittainen väestöennuste on laadittu vuoteen 2027 asti. Se on tehty myös erikseen ruotsinkieliselle väestölle. Tällä vuosikymmenellä vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä 7 500 – 8 000 henkeä ja 2020-luvulla keskimäärin 6 000 henkeä. Tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa. Perusvaihtoehdon mukaan Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kasvaa vähän. Tämä johtuu muun muassa siitä, että uudet liikenneväylät lisäävät asuntotuotantoa muulla pääkaupunkiseudulla. Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen lähes 500:lla vuodessa. Kasvu on tosin hidastunut muun muassa syntyvyyden vähenemisen vuoksi. Peruskouluikäisten määrä kasvaa lähivuosina erittäin nopeasti: 1 500:lla vuodessa. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain yli kahdella tuhannella 2030-luvun alkuun saakka. Sen sijaan työikäisten määrän kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien korkeasta tasosta. Työikäisten määrän kasvu johtuu maahanmuutosta. Vuoteen 2027 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen mukaan Helsingin tärkeimmät kasvualueet ovat suurilla projektialueilla Jätkäsaaressa, Kalasataman-Sompasaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa sekä Pasilassa (johon kuuluu myös Maunulanpuiston alue). Näille alueille tulee seuraavan 10 vuoden aikana kaksi kolmasosaa Helsingin kasvusta. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Malmin lentokenttä, Koskela ja Mellunmäki. Helsingin 36 200 hengen ruotsinkielinen väestö on kasvanut tällä vuosikymmenellä 1 000 hengellä, ja väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli 38 000:een. Sekä varhaiskasvatusettä kouluikäisten ruotsinkielisten määrä kasvaa selvästi nykyisestä. Ruotsinkielisten lasten määrää kasvattaa se, että sellaisissa pariskunnissa, joissa nainen on muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuva, lapsi rekisteröidään useimmiten ruotsinkieliseksi. Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan 750 hengellä ja Kaakkoisessa 600 hengellä vuoteen 2027 mennessä. ? Aleksis Kiven kadun henkirikoksesta syytetyn tuomio lieveni murhasta tappoon. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteen murhasta. Tuomittu nainen oli surmannut yhdessä vietetyn illan jälkeen vanhemman miehen täräaseella Vallilassa sijaitsevassa yksityisasunnossa viime juhannuksena. Vuonna 1964 syntynyt nainen oli käräjäoikeuden mukaan surmannut miehen ja sen lisäksi nainen tuomittiin törkeästä varkaudesta sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta. Oikeus hylkäsi syyttäjän vaatiman syytteen murhasta. Nainen sai 9 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistuksen miehen taposta. Vahva ja vaikuttava kaupunkipolitiikka vahvistaa koko Suomea ? C21 –kaupunkien yhteinen kannanotto Helsinki 5.10.2017 C21 –kaupungit muodostavat pysyvän verkoston vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, mutta myös vahvasti kansallinen ilmiö. Suomi ei ole sivussa tästä kehityksestä, vaan meilläkin ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Jo nyt yli puolet suomalaisista asuu C21 –kaupungeissa ja näissä kaupungeissa asuvien suomalaisten osuuden odotetaan jatkossakin kasvavan. Uusimpana ilmiönä on kaupunkien keskustojen vetovoima ja kasvaminen sisäänpäin. Kaupungistumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Samalla kun kaupungeilla on entistä paremmat edellytykset luoda maahamme taloudellista kasvua ja hyvinvointia, keskittyvät myös monet sosiaaliset ongelmat kaupunkeihimme. Eriarvoistumiskehitys, monikulttuurisuudesta juontuvat jännitteet tai vaade kaupunkien kasvun kestävyydestä ovat vain esimerkkejä suurista kysymyksistä, joihin kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujemme menestys on koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaista. Tasapainoisen aluekehityksen kannalta puolestaan on olennaista, että meillä on elinvoimaisia maakuntien keskuskaupunkeja. Suomen kansallinen etu vaatii vahvaa ja näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Suomessa ei ole vahvaa kaupunkipolitiikan perinnettä tai traditiota, mihin kaupungit ovat itsekin osasyyllisiä. Kaupunkipoliittisen agendan kehittämiseksi ja isojen kaupunkien yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan erilaisia kaupunkipolitiikan foorumeita, kaupunkitutkimusta ja edunvalvontaa. Maan suurimmat kaupungit (C21) ovat tässä tarkoituksessa päättäneet muodostaa pysyvän kokoonpanon ja ryhtyä kokoontumaan kaupunginjohtajatasolla säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta. Soteja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina. Subsidiaariteettiperiaatteen tulee olla uudistusten lähtökohtana: Tämä merkitsee, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa joustavasti eri alueille erityyppisiä ratkaisuja. Jan Vapaavuori, Helsinki Jukka Mäkelä, Espoo Lauri Lyly, Tampere Kari Nenonen, Vantaa Päivi Laajala, Oulu Aleksi Randell, Turku Timo Koivisto, Jyväskylä Jyrki Myllyvirta, Lahti Jarmo Pirhonen, Kuopio Marita Toikka, Kouvola Aino-Maija Luukkonen, Pori Kari Karjalainen, Joensuu Kimmo Jarva, Lappeenranta Timo Kenakkala, Hämeenlinna Tomas Häyry, Vaasa Esko Lotvonen, Rovaniemi Jorma Rasinmäki, Seinäjoki Timo Halonen, Mikkeli Jorma Haapanen, Kotka Lauri Inna, Salo Jukka-Pekka Ujula, Porvoo
• 20 Viikot 42-43 Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Kruununhaan galleriat tarjoavat värikästä kuvataidetta lokakuulle. Mukana on konkareita ja uusia tekijöitä. Kaupungin talot lapsen silmin ”Mun Stadi Kalliosta Rööperiin” on todella mielenkiintoinen Helsinki-aiheinen näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16. Martti Matilainen palauttaa hienosti mieleen tunnelmia siitä ympäristöstä, jossa hän vietti suurimman osan elämäänsä. – Varhaisimmat muistikuvani lapsuudesta liittyvät korkeiden kerrostalojen hämäriin ja ahtaisiin sisäpihoihin. Ne olivat yleensä aina täynnä elämää ja varsinkin lapsia. Pihat olivat jännittäviä ja sokkeloisia paikkoja, joiden matalat aidat usein erottivat ”vihollispihoista”. Helsinkiläispojan lapsuuden pihat, porttikäytävät ja kadut Kalliosta Rööperiin tulevat mielikuvitusrikkaasti hyvin esille; mittakaava taloihin on lapsen silmäparin tasalta eli normaali talo näyttää hyvin korkealta. Matilainen sijoittaa itsensä pienenä poikana, vanhempansa, veljensä ja naapurinlapsia kuviin todistamassa ajan muutosta. Menneisyyden muistot nousevat esiin unenomaisina tunnelmina. Modernismin tytär uudistuu Hanna Westerberg esittelee Taidesalongissa, Bulevardi 3 B, ”Modernismin tytär” – töitään ja käyttää ensimmäistä kertaa valokuvia lähtökohtana. Kuvat eivät ole sattumanvaraisia, vaan perhejuhlien diakuvista valittuja. Tunnelma on yksinäinen ja apea. On mahdoton olla rinnastamatta nuorta tyttöä isoisän juhlassa ja undulaatti-lintua, molemmat itselleen vieraissa ympäristöissä korean näköisinä, Veikko Halmetoja kuvaa. Westerberg maalaa rehevästi temperaja öljyväreillä puupinnalle ja kankaalle. Matta ja kiilto vaihtelevat. Maalaukset kietoutuvat menneen ajan kipeään kauneuteen, hyvin nostalgisella värimaailmalla ja intohimoisella otteella. Hän tarkastelee Helsinkiä korkealta töölöläisasunnon ikkunasta ja hahmottaa vauhdikkaalla viivalla kaupungin kerrostumia. Uudet maalaukset ovat ensimmäisiä suuria teoksia, jotka ovat syntyneet enemmän kuvien ja mielikuvien kuin todellisen havainnon pohjalta. Itsemyötätunnon etsijä Sekatekniikkamaalari Marie Mikkonen esittelee uuden sarjansa ”Itsemyötätunnon iho”. Maalaussarja on esillä Taidesalonki Piirrossa, Uudenmaankatu 7. Taiteilija on luonut jalokivimaisia pintoja sekoittamalla akryyliä, hiekkaa ja paperia ilmaistakseen itsemyötätunnon moniulotteista ilmiötä ja länsimaisen ihmisten tarvetta ystävällisyyteen itseään kohtaan, arjen muuttuessa aina monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Marie Mikkonen on kolmikielinen helsinkiläinen taidealan yrittäjä ja kuvataiteilija, joka valmistui Taidekoulu Maasta. Hän tutkii, mikä auttaa ihmisiä elämään autenttista elämää ja löytämään elantonsa uhraamatta sieluaan. Taiteilijaa kiinnostaa katsojan ja maalauksen kontakti. Ateljee on Merihaan betoniviidakossa. Ylistys hiljaisuudelle Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo todellisen konkarin, 90-vuotiaan Eero Hyvärisen juhlanäyttelyn. Akvarelliteosten nimet kuvaavat suomalaista luontoa vuorokaudenajan ja vuodenaikojen vaihteluissa. Rauhallinen savolainen mies on tehnyt opettajauran, ja kuvataiteen lisäksi laulanut paljon. – Aion maalata niin kauan kuin käsi, järki ja silmät pelaavat, sanoo taitelija, jonka ensimmäinen yksityisnäyttely oli 56 vuotta sitten. Hyvärinen on herkkä luontomaalari ja maisemien todellinen tulkki, kun maalaa akvarellija pastellitöitä kaikkia vuodenaikoja hyväksi käyttäen. Värit ovat harmonisia, vakaasti sommiteltuja ja ilmavia. Vaikutelma on ehjä ja elävä. Rakkautta kuvakulttuurissa Vilma Pimenoffin näyttely Galleria Huudossa, Uudenmaankatu 35, kysyy ”mitä on rakkaus?” Hän ei jää romanttisen rakkauden pauloihin, vaan pohtii, miten ympärillämme olevat kuvat ja tarinat rakkaudesta vaikuttavat meihin. Valokuvista ja installaatioista koostuva näyttely hyödyntää arkipäiväistä symboleita, jotka liittyvät rakkauteen, viattomuuteen ja pahuuteen. Oscar Wilden ”Dorian Grayn muotokuva” vaihtuu muotokuvaksi Doris Graysta. Ihminen on kykenevä niin hyviin tekoihin kuin pahoihinkin. – Kiinnostavaa on, että kulttuurinen kuvastomme enkeleineen ja paholaisineen yleensä esittää hyvän ja pahan selkeästi erillään, ikään kuin toistensa vastakohtina. Ihmisen elämä vaikuttaa huomattavasti monimutkaisemmalta, joskus hurskain paljastuukin kaikkein syntisimmäksi, tai toisinpäin. Valon ja värin tanssia Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21 tarjoaa koruja lasista ja hopeasta, lasiveistoksia, tekstiilitöitä... ”Quadrifoglio”-näyttelyssä avautuu mielenkiintoinen lasi-ja korutaiteen maailma, täydennettynä tekstiili-ja sisustustuotteilla. Emmaleena Niemi on koulutukseltaan puvustaja-artenomi, lasinpuhaltaja ja kultaseppä. Jonas Paajanen on lasinpuhaltaja-artesaani. Nuutajärven taiteilijat esittelevät perinteisellä venetsialaisella lampputekniikalla valmistettuja suupuhallettuja lasihelmikoruja. Kultasepän työnä valmistettujen hopeisten korujen kivinä on käytetty tasoon sulatettua lasia. Mukana on tilkkutyötekniikalla toteutettuja tekstiilejä. Katsoja näkee kuinka lasi kuumennetaan pienellä polttimolla ja helmet puhalletaan puhalluspillillä tai muotoillaan tikun ympärille. Taiteilijat ovat pääsääntöisesti paikalla ja antavat työnäytöksiä. Itsensä kokoinen aukko Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee kokeneen Harri Leppäsen litografiaja monotypiatöitä. Takastudiossa on myös retroteoksia graniittiin ja teräkseen. Taiteilija on surffaillut muutaman vuoden ajan netissä abstraktin ja modernin historiassa ja maailmassa. – Nettihuutokaupasta löytyy taiteilija joka johtaa seuraavaan jne. Suuri joukko taiteilijoita, joista ei tullut tähtiä vaan anvangardisteja modernismin kehityksessä. Näitä polkuja taivaltaessani löysin itseni kokoisen aukon. Nyt olen täyttänyt sen. Leppänen haluaa unohtaa perinteen kultaamat säännöt ja käyttää rakasta Nippon Screen –konettaan kuin suurta pensseliä: – Intuitiolla, mutta pitäen mielessä klassisen maalarin ohjeen; kun vaihdat kulööria vaihda valööria ja kun vaihdat valööria vaihda kulööria! Puiden lumoissa Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee Jutta KeskiOrvolan puuaiheisia öljyvärimaalauksia. Teemana ovat lähikuvat puun erilaisista väripinnoista. Maalauksellisten pintojen ja hiilellä vedettyjen viivojen kautta hän kuvaa tarinoita puiden olemuksesta ja elämästä. – Itse uskon puiden vahvaan läsnäoloon. Puut ovat ystäviä, antavat suojaa, auttavat palelevaa ja tarjoavat moninaisen muuntautumiskykynsä ihmisten ja eläinten käyttöön. Puunpinta on taiteilijalle kauneimmillaan paljaana, karuna ja elämää nähneenä: – Puut tarjoavat itsensä maanpäällisen temppelimme tukipilareiksi. Työskentelen luonnossa liikkuen, kuvaten, katsoen ja tutkien kaatuneiden ja kasvavien puiden lumoa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Marie Mikkonen on kuin sulautunut teokseensa Tulirengas (sekatekniikka, 2017) Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Westerbergilla on Taidesalongissa kuusi suurikokoista maalausta. Tässä taiteilija ja Modernismin tytär –teos (öljy okume-vanerille, 2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa Martti Matilainen G12:ssa ja vieressä Kallio 1 (valokuvakollaasi, pigmenttivedos alumiinille, 2017), kirkkoa ympäröiviä taloja Agricolankatu 2 näkövinkkelistä. Kuva: Raimo Granberg. Jutta Keski-Orvolan puuaiheinen öljymaalaus “Lupaus kesästä” hehkuu PapuGalleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Harri Leppänen ja litografiteoksensa Punainen (2017) Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Vilma Pimenoff ja Doris Grayn muotokuva (pigmenttivedos ja tarrat, 2017) Galleria Huuto. Kuva: Raimo Granberg.
• 21 Viikot 42-43 Heidi Köngäs Arabianrannankirjastossa ? Heidi Köngäs on Arabianrannan kirjaston kirjailijavieraana keskiviikkona 18. lokakuuta kello 18-19:30. Illan aikana keskustellaan hänen uutuuskirjastaan Sandra. Tilaisuuden järjestävät Arabianrannan kirjasto ja Artovan kirjallisuusryhmä. Vapaa pääsy. Arabianrannan kirjasto, Hämeentie 135 A. HelsinkiVantaan uudistunut kiitotie 2 käyttöön ? Finavia on kesän aikana peruskorjannut HelsinkiVantaan kiitotie 15–33:n eli kiitotie 2:n. Noin 20 jalkapallokentän kokoinen alue remontoitiin neljässä kuukaudessa. Peruskorjauksella taataan lentokoneille turvalliset liikennöintiolosuhteet. Finavia uudisti muun muassa kiitotien päällystekerrokset, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmän. Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuuria parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojenja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa. – Teimme myös kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson. Hansson kertoo, että kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaativat paljon osaamista ja investointeja. – Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen. Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät, hän kertoo. Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota nyt kului kiitotie 2:n päällystämiseen 2 500 kuormaautollista eli noin 60 000 tonnia. Vaihtoehtona olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista. Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet. Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyivät 9. lokakuuta 2017. Työväenopiston luennot ja tapahtumat ? Työväenopistossa alkaa lokakuun 23. päivä luentokonserttisarja, jossa aikamatkaillaan menneiden aikojen Helsingissä valokuvien, elävän musiikin sekä tarinoiden siivin. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan 1900-luvun alun kaupunkiin. Viikko 43 Maanantai 23.10. Dramatiikkaa, merta ja pohjoista valoa Palvelutalo Rudolfin monitoimitilassa (Rudolfintie 17-19) klo 13.30–15. Luennoitsija FM Leena Reinilä. Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Uusiutuva metsätalous – Suomen talouden selkäranka Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. 1900-luvun alun Helsinki – nuori moderni suurkaupunki Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Isän ikävä, lapsen kaipuu: Helena Sinervo, Armonranta Kampin palvelukeskus, juhlasali (Salomonkatu 21 B) klo 14–15.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Historiallinen Lontoon Tower Silkkikutomo (Laivalahdenkatu 2b A, 3. krs) ilmaisutaitoluokka klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Saksan salainen toiminta Suomessa ja Pohjolassa ennen toista maailmansotaa Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. ”Konstantiniyye”, sulttaanien unelma Malmitalo (Ala-Malmin tori 1 B) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Roomalainen Pariisi Malmitalo (Ala-Malmin tori 1 B) klo 18.45–20.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Sardinia – salaperäinen karun kaunis saari Pohjois-Haagan toimipiste, luokka 3/sali (Näyttelijäntie 14) klo 12–13.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Jäniksen vuosi (1977), ohjaus Risto Jarva Kanneltalon konserttisali (Klaneettitie 5) klo 17– 17.45. Elokuvasarja alustuksineen on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Elokuva yli 7-vuotiaille. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kanneltalon kirjallisuus: kirjailijavieraana Rosa Liksom Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) klo 18.30– 20. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Tiistai 24.10. Stoa, luentosali (Turunlinnantie 1) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kapina ja sota Silkkikutomo, musiikkiluokka (Laivalahdenkatu 2b A, 3. krs) klo 14.30–16. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Elokuvaesitys: Emel, elämän lautturi Kinaporin palvelukeskus (Kinaporinkatu 7-9) klo 13– 15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88690. Digitaalinen sukututkimus Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 13–16. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88588. Kuvankäsittely ja videoeditointi Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26). Ajanvaraus 09 310 88588. Vaurastu viisaasti – tukea lasten ja nuorten talouskasvatukseen Opistotalo, luokka Blomstedt (Helsinginkatu 26) klo 16.45–18.15. Vapaa pääsy. Lisätietoja 09 310 88610. Eläinkuvauksia musiikissa Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 16.45–18.15. Vapaa pääsy. Lisätietoja 09 310 88610. Nivelrikko ja sen hoito Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Mistä puhumme, kun puhumme totuudesta? Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 17– 18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Ruumiillisuus ja pukeutuminen Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Keskiviikko 25.10. Mitä ympäristön suojelemiseksi pitäisi tietää? Pitäjänmäen-Konalan korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4) klo 11–12.30. Luennoitsija FM, DI Ilkka Vartiainen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Suomen esihistoria, tutkimushistoriaa ja tutkimusmenetelmiä Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1 C, 3. krs) klo18.45–20.15. Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Tietoisku: Kuvaa, muokkaa ja jaa videoita helposti – iPad/iPhone Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 11–12.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88588. Mac/iPad/iPhone-teematupa Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26). Vapaa pääsy mutta opastusaika varattava. Tiedustelut 09 310 88588. Kannettavien ja tablettien neuvonta Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26). Vapaa pääsy. Ilmoittautumiset vain puhelimitse 09 310 88588 arkisin klo 13–18. Sinustako maailmanympärimatkaaja? Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 17– 18.30. Vapaa pääsy. Lisätietoja 09 310 88610. Runouden sadunkertojat, myyttien ja kalevalaisen kansanperinteen uustulkit Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Lisätietoja 09 310 88610. Rekilaulusta räppiin – suomenkielinen riimillinen suullinen runous Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 17–18.30. Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Suomen taidetta 19101920-luvuilla – ekspressionismi ja uusasiallisuus Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 13–14.30. Luennoitsija FM Tiina Ottela. Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Tykyttääkö? Asiaa sydämen rytmihäiriöistä Työväenopiston sydänluento Vuotalon Vuosalissa (Mosaiikkitori 2) klo 17–18.30. Luennoitsija kardiologi Mika Lehto. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Vuorovaikutteinen taide Maunula-talo, Metsäpurosali (Metsäpurontie 4) klo 18–19.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Torstai 26.10. Facebook, Instagram, WhatsApp tutuiksi – somen perusteet Töölön palvelukeskus (Töölönkatu 33) klo 9.15– 11.45. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Opastusta internetin käyttöön maahanmuuttajille Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 9–11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88588. Iloa yhteislaulusta Kinaporin palvelukeskus (Kinaporinkatu 9 A). Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Tietoiskut: Ylen Suomi Finland 100 -kanava Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 11.30–12.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Vironniemen korttelit Virka Galleria, Kaupungintalo (Pohjoisesplanadi 11-13) klo 13–14.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Suomen kielen ja tekstien neuvonta Lähetä lyhyt tekstisi opettajalle paivi.k.hytonen@hel. fi tai tuo teksti mukanasi. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) 15.30–17. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88588. Kansallisarkiston palvelut sukututkijoille Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 16.45–18.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Ellen Thesleffin lapsuus, opiskelu ja debyytti 1891 Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 17– 18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Gnostilaisuuden pääpiirteet Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Balkanin alueen linnoitusarkkitehtuuri Bysantin aikana Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) klo 17– 18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Sherlock Holmesin esija varhaishistoriaa Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) klo 18.45– 20.15. Luennoitsija VTM Veli-Matti Huhta. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Perjantai 27.10. Suomen historiaa selkosuomeksi: Esihistoria Opistotalo, luokka 405 (Helsinginkatu 26) klo 10– 11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Peilissä puolalaisuus Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 14.30–16. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Benozzo Gozzoli ja Andrea del Castagno Kanneltalon auditorio (Klaneettitie 5) klo 16.30– 18. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Suomen koulutusjärjestelmä ja aikuiskoulutus sekä sosiaalipalvelut (venäjänkielinen luento) Opistotalo, luokka 405 (Helsinginkatu 26). Luentosarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88693. Lauluyhtye BellaCanta 15 vuotta – Korkkarit kattoon! Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 19– 21.15. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 €. Tiedustelut 09 310 88610. Kansallisromantiikka Stoa, luentosali (Turunlinnantie 1) klo 16.30–18. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Isän ikävä, lapsen kaipuu: Helena Sinervo, Armonranta Kustaankartanon palvelukeskus, E-talo (Kivalterintie 16). Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Lauantai 28.10. Opistotreffit Opistotalo (Helsinginkatu 26) klo 13–15. Vapaa pääsy. Tiedustelut osallisuushankkeen projektisuunnittelija Virpi Kallas 040 334 1688. Sunnuntai 29.10. Valokuvauksen sunnuntai Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 10–16. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. EriValo-valokuvanäyttely Opistotalo, 2. kerroksen aula (Helsinginkatu 26) klo 12. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kallio-Käpylä joulukahvilaan 25.12. kaivataan vapaaehtoisia ? Olisiko sinulla aikaa auttaa muutama tunti joulupäivänä? Haluaisitko osallistua joulukahvilakonseptin suunnitteluun? Vapaaehtoisia etsitään Kallio-Käpylän osaston joulukahvilaan 25.12. Kahvilan vapaaehtoiset voivat sopia tarkan kellonajan keskenään. Punaisen Ristin joulukahvilat ovat avoimia kohtaamispaikkoja, jotka tarjoavat juttuseuraa, kevyttä ohjelmaa ja pientä purtavaa niille, jotka kaipaavat syystä tai toisesta seuraa pyhäpäivinä. Aiempina vuosina joulukahvilassa on esimerkiksi pelattu lautapelejä ja nautittu jouluisesta musiikista. Vapaaehtoistehtäviä: – Halukkaiden kanssa jutustelu, lautapelien pelaaminen ja käytännön järjestelyt joulukahvilassa – Yleiset koordinointitehtävät – Musiikin soittaminen tai yhteislaulun vetäminen joulukahvilassa – Muun ohjelman ideointi ja järjestäminen – Viestintätehtävät yhdessä osaston viestintävapaaehtoisten kanssa Tilaisuus järjestetään osaston toimitilalla osoitteessa Hämeentie 85-89, ja se on osa HOK Elannon ja Punaisen Ristin yhteistä Hyvän elämän eväät -hanketta. Joulukahviloita järjestetään joulunpyhien aikaan myös muissa Punaisen Ristin osastoissa. Etsimme lisää vapaaehtoisia sekä tapahtuman valmistelutiimiin että kahvilaan. Mikäli haluat olla mukana levittämässä joulumieltä Kallio-Käpylän osaston alueella, ilmoitathan kiinnostuksestasi mahdollisimman pian osoitteeseen kallio-kapyla@punainenristi.fi (linkki lähettää sähköpostin). Kerro viestissäsi, miten haluaisit osallistua joulukahvilan järjestämiseen.
• 22 Viikot 42-43 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Myydään Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani TALOYHTIÖ VUOKRAA MPJA AUTOPAIKKOJA VAPAANA Lämmin autohalli + pesumahdollisuus Kirstinkatu 8:ssa, vuokra 40-150€/kk. Tiedustelut/näytöt puh. 09 761 521 arkisin klo 10-16. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? Talviaika alkaa lokakuun viimeisenä sunnuntaina 29.10., jolloin kelloja siirretään yöllä kello neljältä tunti taaksepäin kello kolmeen. MUISTATHAN MUISTATHAN
• 23 Viikot 42-43 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Viikot 42-43 Allas Sea Poolilla voi uida ulkona kun pakkanen paukkuu ja mennä suoraan uima-altaasta bistroon. Ja tämä kaikki kaupungin parhaalla paikalla. Kiitos Helsinki, tervetuloa helsinkiläiset! KATAJANOKANLAITURI 2A , HELSINKI WWW.ALLASSEAPOOL.FI @ALLASSEAPOOL A L L AS O N A U K I Y M PÄ R I V U O D E N ! MA–TO 6.15–22.00 PE 6.15–23.00 LA 9.00–23.00 SU 9.00–22.00 JÄTÄ TALVITURKKI NARIKKAAN © SUSA JUNNOLA/ KAUPUNKISAUNOJA