2 Viikko 12-13/2020 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki DIN EGEN BYBUTIK V K 10 /2 k DIN EGEN BYBUTIK ark 7-23 la 7-23 su 10-23 TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 3.5.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på det här sidan gäller till 3.5.2020 om inget annat nämns. DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 22.3. asti Gäller till 22.3 Orri mandariini Espanja/Israel/Spanien Mandarin 1 99 KG MAMA Nuudelit 90 g (7,41/kg) Nudlar 2 00 3 PS/PÅSAR 3 PS/PÅSAR PLUSSA-KORTILLA -11% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 0,75 ps/påse (8,33/kg) Mikroateriat ja kiusaukset 250-300 g (5,83-7,00/kg) Mikrorätter och frestelser 3 50 2 KPL/ST. 2 KPL/ST. PLUSSA-KORTILLA -12-16% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 1,99-2,09 kpl/st. (6,63-7,96/kg) VALIO PROfeel proteiinirahka 175 g (5,66/kg) laktoositon/laktosfri Proteinkvarg 99 PRK/BURK V K 12 K/ 2k Broilerin fileesuikaleet 250-300 g (8,97-10,76/kg) Strimlad kycklingfilé 2 69 RS/ASK Kana-nuudeliwokki Kana-nuudeliwokki syntyy nopeasti pikanuudeleista, broilerista ja wokvihanneksista. Sen makua voit muunnella halutessasi lisäämällä siihen tuoretta inkivääriä ja chiliä hienonnettuna. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 3.5.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på det här sidan gäller till 3.5.2020 om inget annat nämns. DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 22.3. asti Gäller till 22.3 Orri mandariini Espanja/Israel/Spanien Mandarin 1 99 KG MAMA Nuudelit 90 g (7,41/kg) Nudlar 2 00 3 PS/PÅSAR 3 PS/PÅSAR PLUSSA-KORTILLA -11% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 0,75 ps/påse (8,33/kg) Mikroateriat ja kiusaukset 250-300 g (5,83-7,00/kg) Mikrorätter och frestelser 3 50 2 KPL/ST. 2 KPL/ST. PLUSSA-KORTILLA -12-16% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 1,99-2,09 kpl/st. (6,63-7,96/kg) VALIO PROfeel proteiinirahka 175 g (5,66/kg) laktoositon/laktosfri Proteinkvarg 99 PRK/BURK V K 12 K/ 2k Broilerin fileesuikaleet 250-300 g (8,97-10,76/kg) Strimlad kycklingfilé 2 69 RS/ASK Kana-nuudeliwokki Kana-nuudeliwokki syntyy nopeasti pikanuudeleista, broilerista ja wokvihanneksista. Sen makua voit muunnella halutessasi lisäämällä siihen tuoretta inkivääriä ja chiliä hienonnettuna. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 3.5.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på det här sidan gäller till 3.5.2020 om inget annat nämns. DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 22.3. asti Gäller till 22.3 Orri mandariini Espanja/Israel/Spanien Mandarin 1 99 KG MAMA Nuudelit 90 g (7,41/kg) Nudlar 2 00 3 PS/PÅSAR 3 PS/PÅSAR PLUSSA-KORTILLA -11% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 0,75 ps/påse (8,33/kg) Mikroateriat ja kiusaukset 250-300 g (5,83-7,00/kg) Mikrorätter och frestelser 3 50 2 KPL/ST. 2 KPL/ST. PLUSSA-KORTILLA -12-16% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 1,99-2,09 kpl/st. (6,63-7,96/kg) VALIO PROfeel proteiinirahka 175 g (5,66/kg) laktoositon/laktosfri Proteinkvarg 99 PRK/BURK V K 12 K/ 2k Broilerin fileesuikaleet 250-300 g (8,97-10,76/kg) Strimlad kycklingfilé 2 69 RS/ASK Kana-nuudeliwokki Kana-nuudeliwokki syntyy nopeasti pikanuudeleista, broilerista ja wokvihanneksista. Sen makua voit muunnella halutessasi lisäämällä siihen tuoretta inkivääriä ja chiliä hienonnettuna. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO Tarjous voimassa 30.6.2020 asti. • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi
18. maaliskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 6 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä ja ajoittain heikkoa räntäsadetta, räntäkuuroja, valoisaa Lämpötila +2...+6°C Länsituulta 7 m/s Sademäärä 0...0,3 mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Kalasataman tornitaloon 291 vuokra-asuntoa ? Kalasataman Kompassi-tornitaloon on tulossa 291 vuokra-asuntoa. Tornitalon rakentaminen alkaa tänä keväänä ja valmistuu vuonna 2022. Asunnot ovat pääasiassa yksiöitä ja kaksioita. Kompassi valmistuu lähelle kauppakeskus Rediä. Rakennusyhtiö SRV ja asuntosijoitusyhtiö Kojamo allekirjoittivat 197 miljoonan euron yhteistyösopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Helsinkiin ja Espooseen. Sopimus pitää sisällään yhteensä 6 omakehitteistä asuntokohdetta, joihin valmistuu yhteensä 676 asuntoa. Kokonaisuus pitää sisällään Kalasatamaan rakentuvan tornitalo Kompassin, johon valmistuu 291 asuntoa. Kohteiden rakentamisen, mukaan lukien tornitalo Kompassi, arvioidaan alkavan pääosin maalis-huhtikuussa 2020 urakkasopimusten allekirjoituksen jälkeen. Sopimukseen sisältyvien kohteiden suunnitellaan valmistuvan vaiheittain vuosina 2021–2022. Hämeentie on nähnyt historiansa aikana kaikenlaista. Kuvassa Katri Valan hautajaissaattue vuonna 1945 (kuva: HKM). Liikenteen kulku muuttui Viidennellä linjalla Muutoksia myös Hämeentiellä ja Haapaniemenkadulla ? Ajoneuvoliikenne siirtyi Viidennen linjan yläpäässä aimmin työalueena olleelle puolella katua. Katurakenteiden purkutyöt aloitetaan Hakaniemen puoleisella puolella Viidettä linjaa. Viidennen linjan ylittävä suojatie Hämeentien vierellä siirtyi noin 12 m ylämäkeen päin. Tällä suojatiellä Sörnäisen puoleisella katupuoliskolla kuljetaan ensin työmaa-aitojen välissä ja aitojen loputtua on kahden ajokaistan ylitys Hakaniemen puoleisella katupuoliskolla. Kiinteistöjen sisäpihoille pääsy järjestetään, Pengerkadulta pystyy ajamaan jatkossa Viidennelle linjalle, mutta ei toisin päin. Viidennen linjan ylittävä suojatie Pengerkadun kohdalla pysyy samalla paikallaan. Muutoksena tällä suojatiellä on, että jatkossa Pengerkadun suunnasta tullessa ylitettävät 2 ajokaistaa ovat heti suojatielle tullessa ja sen jälkeen kuljetaan loppumatka kadun yli työmaa-aitojen välissä. Muutokset risteysalueella Hämeentiellä nykyiset ajokaistat Ässänrinteen kohdalta Viidennen linjan risteysalueelle asti otetaan työalueeksi. Hakaniemen ja Sörnäisen suuntaan menevät ajokaistat siirretään Hämeentien kentän puoleiselle katupuoliskolle. Ässänrinteen ja Hämeentien välinen ajoneuvoliikenteen kulkuyhteys suljetaan. Muutokset Haapaniemenkadulla Haapaniemenkadun lähimpänä Hämeentietä ylittävä suojatie tulee sijaitsemaan noin 12 m alamäkeen päin Hämeentieltä. Muutoksena tällä suojatiellä on, että jatkossa kentän suunnasta tullessa ylitettävät 2 ajokaistaa ovat heti suojatielle tullessa ja sen jälkeen kuljetaan loppumatka kadun yli työmaa-aitojen välissä. Tämän suojatien lisäksi jatkossa Haapaniemenkadun ylittäviä suojateitä on vain kaksi – toinen niistä Teatterikorkeakoulun sisäänkäynnin kohdalla ja toinen Sörnäisten rantatien vierellä. Haapaniemenkadun yläpään työalue sijaitsee jatkossa Hakaniemen puoleisella katupuoliskolla. Loppuosassa Haapaniemenkatua työalue säilyy entisellä kohdallaan Teatterikorkeakoulun puolella katua. Ajoneuvojen kuljettajien näkökulmasta Haapaniemenkadun, Hämeentien ja Viidennen linjan risteysalue on jatkossa epäsymmetrisen muotoinen, liikennevalo-ohjaamaton risteys. Pyydämme kaikilta rauhallisuutta liikenteeseen, jotta ehditte huomioida kaikista suunnista tulevat kulkijat. Jalankulkijoita ohjeistamme pysymään jalkakäytävillä sekä käyttämään katujen ylitykseen ainoastaan suojateitä. Hämeentien ylittävä suojatie Jalankulku Työmaatoiminnot Esteetön reitti Bussipysäkki Kallion kävelyfestivaali täyttää 15 vuotta ja avaa uuden Hämeentien Sivu 8 Robert Helenius vei huomion ? Robert Heleniuksen upea voitto vei valtamedian huomion 39. GeeBee-turnaukselta. Helsingin Urheilutalossa nyrkkeiltiin yhteensä 68 maailmanluokan amatööriottelua. Osallistujia oli yli 10 maasta eli yli 100 urheiljaa tukijoukkoineen. Taso oli jokaisessa viidessä tapahtumassa tosi korkea. Finaaleissa esiintyi kolme suomalaista. Raha menee yleensä rehdin ja aidon amatööriurheilun edelle, kuten tuottoisasti sponsoroidussa ”e-urheilussa” havaitaan. Katujen kevätpesut alkoivat Helsingissä ? Katupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi lähes joka kevät. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven hiekoitussepelit kaupungin kaduilta, pyöräteiltä ja jalkakäytäviltä. Siivottavaa on noin 2000 kilometriä ja siivous kestää noin 3–6 viikkoa. Tänä keväänä leudon sään takia kevätpesut voitiin aloittaa tavallista aikaisemmin. Helsinki Biennaali ensi kesänä Vallisaaressa ? Helsingin Vallisaaressa on tulevana kesänä mahdollisuus nähdä ja kokea nykytaidetta ainutlaatuisella tavalla. Ensimmäinen Helsinki Biennaali avautuu yleisölle 12.6. ja kantaa nimeä Sama meri. Biennaali esittelee 40 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, ja teoksista 75 prosenttia on täysin uusia ja ennennäkemättömiä. Kokonaisuuteen kuuluu niin kuvaja äänitaidetta kuin installaatioita, videoita, elokuvia ja performansseja. Sivu 8 Sivu 16 Sivu 5
4 Viikko 12-13/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6/2020 Helsingin talousvesi edelleen hyvälaatuista H elsingissä jaettava talousvesi oli laadultaan hyvää viime vuonna. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut valvoo talousveden laatua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä toimittaa talousveden koko Helsingin alueelle. Talousvesi valmistetaan Päijänteen pintavedestä. HSY vesihuollolla on Helsingin alueella kaksi talousvettä valmistavaa laitosta, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos. Molemmilla laitoksilla vedenpuhdistusprosessi on samanlainen, ja laitoksista toimitetaan vettä myös Espooseen ja Vantaalle. Helsingin talousvesi oli edelleen hyvälaatuista vuonna 2019. Talousveden mikrobiologiset sekä kemialliset laatuvaatimukset täyttyivät kaikissa valvontatutkimusnäytteissä, kerrotaan Helsingin ympäristöpalveluista. Mikrobiologiset laatutavoitteet täyttyivät kaikissa näytteissä ja kemialliset laatutavoitteet suurimmassa osassa näytteitä. Raudan laatutavoitearvo ylittyi 11 eri näytteenottokohteesta otetuissa valvontanäytteissä, mutta ylityksellä ei ole terveysvaikutuksia. Todennäköisiä syitä raudan laatutavoitearvojen ylityksiin ovat vähäiset virtaamat ja saostumat putkistoissa, sekä kiinteistöjen putkistot. Korkea rautapitoisuus voi vaikuttaa veden sameuteen ja väriin. Helsinkiin toimitetusta talousvedestä otettiin vuonna 2019 yhteensä 357 valvontanäytettä, joista 15:stä tutkittiin lisäksi muun muassa raskasmetalleja ja torjunta-aineita. Vuonna 2019 näytteistä määritettiin kerran viidessä vuodessa mitattavat parametrit (antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), kloorifenolit ja uraani). Lisäksi otettiin yhdeksän näytettä vesilaitoksilta lähtevästä vedestä, josta määritettiin nitriittipitoisuus. Näiden lisäksi otettiin 10 uusintanäytettä laadun varmentamiseksi kemiallisten laatutavoitearvojen ylitysten vuoksi. Yleisönosasto Yleisönosasto Helsinkiin tarvitaan kansallinen kaupunkipuisto ? Helsingin viheralueita ja kulttuuriympäristöjä nakerretaan pala palalta uutta yleiskaavaa toteutettaessa. Näiden arvokkaiden ympäristöjen ominaispiirteitä ja arvoja kartoittavat selvitykset, osallistava suunnittelu ja laajamittainen vaikutusten arviointi jää kiireessä puutteelliseksi. Kaupungin kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa ei pidä enää sivuuttaa tutkimuksissa todettua ja rahayksiköissäkin mitattavaa viheralueiden merkitystä kaupunkilaisten terveydelle ja asumisviihtymiselle. Vuonna 2017 Helsingin kaupunginvaltuutetut hyväksyivät yksimielisesti aloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen tekemisestä tällä valtuustokaudella. Aloitteen perusteluissa sanotaan mm., että ”Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta luodaan laaja merellinen ja mantereinen idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva urbaani uuden ajan kaupunkipuisto. Sen ytimen muodostavat ekologisesti merkittävimmät vihersormet sekä valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.” Asukkaiden Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! –liike on työskennellyt kuusi vuotta saadakseen Helsinkiin riittävän laajan kansallisen kaupunkipuiston. Liikkeen tavoite on valtuustoaloitteen mukainen. Tällä hetkellä 82 helsinkiläistä järjestöä ja liki 8000 asukasta tukevat tätä yhteistä tavoitetta ja valtuuston esittämää esiselvityksen tekemistä. Viheralueverkosto, rannat ja meri on tiedostettu Helsingin ainutlaatuisiksi ominaispiirteiksi ja ne on kirjattu vuonna 2016 kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään viherja virkistysverkoston kehittämisen periaatteisiin (Vistra II). Valitettavasti nämä periaatteet ovat muuttumassa todellisuuden päälle liimatuksi kiiltokuvaksi. Kaupunginvaltuutetut joutuvat päättämään rakentamisesta pieninä asemakaavapaloina, joissa viheralueverkoston mureneminen ei tule riittävästi esiin. Kansallinen kaupunkipuisto maankäytön suunnittelun välineenä antaa tässä tilanteessa pitkäjänteisen, lakiperustaisen tavan turvata tällainen ehjä kokonaisuus. Kaupungin virkamiestyöryhmä on valmistellut kansallisen kaupunkipuiston esiselvitystä kolmisen vuotta. Työryhmän raportissa tuodaan esille kolme kansallisen kaupunkipuiston karkeaa rajausvaihtoehtoa ja nykytilan jatko. Eri vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten arviointi on esiselvityksen osana. Se on hyvin puutteellinen mm. ekosysteemipalveluiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten osalta. Tonttitulojen vähenemisen arviointitapa eri vaihtoehdoissa perustuu epäselviin oletuksiin. . Kaupungin johtoryhmä on saanut alkuvuodesta tämän Helsingin kansallista kaupunkipuistoa koskevan esiselvityksen tiedoksi. Saamiemme tietojen mukaan kaupunkiympäristölautakunta käsittelee sitä huhtikuussa. Sitten on päätösten aika. Valitsevatko valtuutetut jatkotyön pohjaksi aloitteensa mukaisen riittävän laajan vaihtoehdon, vai mennäänkö sieltä, mistä aita on matalin? Toivomme päättäjiltä rohkeutta ja kaukonäköisyyttä, jotta Helsingin ainutlaatuinen viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen verkosto pystytään säilyttämään tuleville helsinkiläisille. Eeva Kuuluvainen Riitta Korhonen Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! –liike Mihin ”unohtuivat” päiväkoti Kalevan tilat? ? Helsinki unohti vaatia uuden päiväkodin rakentamista purettavan tilalle”, otsikoi Helsingin Sanomat maaliskuun alussa. Voiko kaupunki ”unohtaa” päiväkodin järjestäessään suunnitteluja toteutuskilpailun rakentamisesta tonteille, joilla on ollut muun muassa päiväkoti Kaleva? Kun kyselin asian valmistelijoilta, kävi selväksi, että kyse ei ole ”unohduksesta”. Mutta vaikeampi on löytää niitä, jotka ottavat vastuun päätöksestä ja kertovat, millä perusteilla päiväkoti jätettiin pois, vaikka päiväkotipaikoista on pula ja niiden tarve kasvaa. Suunnitteluja toteutuskilpailun ohjelman päätti silloinen kiinteistölautakunta. Ohjelmassa nostettiin tonttien rakennusoikeus lähes kaksinkertaiseksi. Jättämällä pois päiväkoti, saatiin pois myös sen leikkipiha ja lisättyä enemmän rakennusoikeutta. Käsien pesua Kilpailuohjelman valmistelluista vastannut toimistopäällikkö totesi HS:n otsikon perustuvan väärinkäsitykseen ja kertoi valmistelijoiden saaneen kaupungin Tilakeskuksen päälliköltä ilmoituksen päiväkodin siirtämisestä muualle. Kyseinen päällikkö puolestaan oikoi tätä selitystä kertomalla, miten ratkaisu syntyi yhteistyöprosessina, jossa olivat mukana niin kasvatuksen ja opetuksen toimiala, kaupunkiympäristö ja kaavoitus kuin kaupunginkanslia. Suunnitteluja toteutuskilpailun jälkeen varhaiskasvatuksesta vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) ja kaupunkiympäristölautakunnassa Risto Rautava (kok) ja Anni Sinnemäki (vihr) heräsivät esittämään ponsia siitä, että päiväkoti Kalevalle etsitään tilat. Se oli käsienpesua. Päiväkodin jättäminen pois ohjelmasta oli sovittu juuri Pakarisen ja Sinnemäen johtamien toimialojen neuvotteluissa. Ja kilpailuohjelman päätti yksimielisesti lautakunta, jossa olivat edustettuna niin kokoomus, vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset kuin keskusta. Lautakunnan kokoukseen osallistuivat myös silloinen apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki ja kaupunginhallituksen edustajana Tuomas Rantanen (vihr). Suunnitteluja toteutuskilpailun voitti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Sen kiinteistöyhtiö YLVA aikoo rakennuttaa tonteille toimisto-, hotelli-, ravintolaja liiketilaa sekä tutkija-asuntoja. Aiemmin päiväkotipaikoista huolta kantanut ylioppilaskunta on näin saanut erikoisen roolin lasten kustannuksella tapahtuvassa kiinteistöbisneksessä. Kiinteistöbisnes jyräsi päiväkodin Helsingissä on jatkuva pula päiväkotipaikoista. On käsittämätöntä, että pormestarit, valtuutetut ja lautakunta eivät pitäneet huolta siitä, että edes nykyisen päiväkodin toiminnan jatkamiselle olisi tiedetty uudet tilat ennen kuin lähdetään purkamaan vanhoja. Virkamiehet ehdottivat uuden päiväkodin rakentamista Kallion ala-asteen kulun pihalle. Missähän olivat lapsivaikutusten arviot ja kaupunkistrategian lupaukset panostamisesta varhaiskasvatukseen ja koulujen oppimisympäristöihin? Kun suunnitteluja toteutuskilpailua alettiin valmistella, kaupungilla oli kaikki valtit käsissään. Se omisti tontit, määritteli kilpailun ehdot, valitsi voittajan ja päätti asemakaavan muutoksesta. Nyt kilpailu on viety läpi esittämättä päiväkotia, tontit myyty, voittaja valittu ja valtit annettu muiden käsiin. Tähän on tultu, kun kiinteistöbisnes sivuuttaa lasten ja lapsiperheiden tarpeet. Kyse ei ollut päiväkodin ”unohtamisesta” vaan kaupunki tavoitteli tonttien ja rakennusoikeuksien myynnistä isompia voittoja sillä, että kilpailuohjelmasta ja suunnitelmasta jätettiin pois päiväkoti Kalevan tarvitsemat huoneja pihatilat. Päiväkodille pitää joka tapauksessa saada kunnon tilat. Vastuu siitä on entisten tilojen purkamisesta päättäneillä. Yrjö Hakanen Toimittaja Mitä peltipoliisit auttaa pikkuteillä ? Aina korostetaan peltipoliisien erinomaisuutta, mutta sopinee kysyä: Mitä peltipoliisit auttaa pikkuteillä ? Suomessa on kuitenkin VALTAOSA Pikkuteitä jossa ne KAIKKEIN SUURIMMAT VAARANPAIKAT OVAT ! Ja Suomen valtiojohto ei lainkaan huomioi sitä, että KAIKKI IHMISET OVAT YHTÄ ARVOKKAITA YHTEISKUNNALLE ASUVAT HE MISSÄ TAHANSA Ja usein lomailijatkin kaipaavat maaseudulle ! Lassi Tiittanen Finlandia-ravintolalle uusi liiketoimintajohtaja ? Finlandia-talon liiketoiminta laajenee syksyllä, kun ravintolaliiketoiminta siirtyy Finlandia-talo Oy:n omiin käsiin 1.9. Uudeksi liiketoimintajohtajaksi on nimitetty Elina Juvakka. Hän aloittaa tehtävässä 1.5. Juvakan vastuualueena on johtaa Finlandia-ravintolan liiketoimintaa ja sen kehitystä. Elina Juvakka on pitkän linjan ravintola-ammattilainen. Hän on työskennellyt lähes 20 vuoden ajan alan eri tehtävissä, viimeiset vuodet liiketoimintajohtajana Kanresta Oy:ssa. Hän on ollut käynnistämässä ravintolatoimintaa muun muassa Suomen Kansallisoopperaan, Tampere-taloon, Sibeliustaloon, Verkatehtaalle, Logomoon ja Kansallismuseoon. Finlandia-ravintolan toiminnassa Juvakka on ollut mukana vuodesta 2013, jolloin ravintolaliiketoiminta siirtyi Royal Ravintoloilta Kanrestalle. – Elina on ollut avainhenkilönä rakentamassa Finlandia-ravintolan upeaa menestystä viimeisen kuuden vuoden ajan. Hän on luotettava, innostava ja arvostettu liiketoimintajohtaja alan ammattilaisten keskuudessa. Pitkän yhteistyön ansiosta hänellä on vahva näkemys Finlandia-talon ja Finlandia-ravintolan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Olemme iloisia, että pääsemme luomaan yhdessä hänen kanssaan myös ravintolaliiketoimintamme tulevaisuutta, kommentoi Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. – Olen saanut tutustua Suomen suurimpien tapahtumatalojen toimintaan näköalapaikalta, mistä olen kiitollinen. On ollut huikeaa seurata Finlandia-talon kehityskaarta viime vuosien aikana. Kehitys on ollut tavoitteellista, ja koko henkilökunta on sitoutettu mukaan strategian toteuttamiseen. Asiakaskokemuksen laatuun on panostettu jatkuvasti, kertoo Elina Juvakka. Viime vuosina Finlandia-talo Oy on tahkonnut liiketulosta yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Vuosi 2019 oli todellinen huippuvuosi. Liikevaihto lähes tuplaantui 15,9 miljoonaan euroon ja ravintolaliiketoiminta on saavuttanut vastaavasti omat ennätyksensä. Vuosittain talossa järjestetään noin 800 tapahtumaa ja kävijämäärä on yli 200 000. Matalan kynnyksen palveluita Vuoden 2022 alussa alkavan perusparannuksen myötä Finlandia-talon ravintolaliiketoimintaa tullaan laajentamaan. Tulossa on uusi kuluttajille suunnattu ravintolakonsepti, joka houkuttelee poikkeamaan Finlandia-taloon syömään, kahville tai vaikka työskentelemään virvokkeiden ääressä. Uutta rennompaa konseptia pilotoidaan jo uudessa tapahtumatilassa Pikku-Finlandiassa, joka avautuu Suomen upeimmalle paikalle Töölönlahden rantaan perusparannuksen ajaksi 2022–2024. – Olemme ravintolatiimin ja Finlandia-talon johdon kanssa kiertäneet tutkimassa, minkälaisia ravintoloita ja uusia palveluita tapahtumataloihin on rakennettu maailmalla. Pikku-Finlandiasta tulee Töölönlahden uusi vetonaula ennennäkemättömän puuarkkitehtuurinsa vuoksi. Sen ravintolasta tehdään matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaupunkilaisille ja matkailijoille, Juvakka linjaa. Ravintola-kahvilan yhteyteen avataan terassi, joka houkuttelee viihtymään Töölönlahdella. Uutena palveluna Pikku-Finlandiassa pilotoidaan lisäksi Design & Deli Shop -kauppaa, johon tulee myyntiin myös Finlandia-ravintolan omia tuotteita. Uusille palveluille rakennetaan perusparannuksen yhteydessä pysyvät tilat Finlandia-taloon.
5 Viikko 12-13/2020 H Heinänen Katujen kevätpesut alkoivat Helsingissä Taidetta nautinnoksemme ? Kyllä meitä suomalaisia, nimenomaan hesalaisia, on hemmoteltu kuvataidenautinnoilla! Taiteilijat ja näyttelyiden järjestäjät ovat panneet parastaan. Hiljakkoin päättynyt Ateneumin Helene Schjerfbeck – näyttely oli ennätyksellinen: kahden ja puolen kuukauden aikana se keräsi peräti yhteensä yli kaksi ja puoli miljoonaa katsojaa. Tuntuu ainutlaatuiselta, että taidenäyttelyihin jonotetaan! Tällä hetkellä aina 17.5. saakka Ateneum tarjoaa uutena nautintona Neuvostoliiton avantgarde-kuningatar Natalia Concharovan (1881-1962) näyttelyn, joka koostuu maalauksista, kuvituksista ja lavasteluonnoksista. Useina päivinä näyttelijä Outi Hovatta esittää oheisohjelmana kirjailija Marina Tsvetajevnan monologin ”Tietysti olemme siskokset” Marja-Leena Mikkolan suomennoksin. Helsingin kaupungin taidemuseossa eli HAMissa entisen Tennispalatsin tiloissa taasen saadaan paneutua oman aikansa hämmästyttäjän, liminkalaisen ”lakeuden maalarin” Vilho Lammen (1898-1936) voimakasotteiseen näyttelyyn 18.10. saakka. Lammen elämäntarina vertautuu melkoisesti Vincent van Goghin vaiheisiin: taiteilijavuosia kertyi 14 ja elämä päättyi epätoivoiseen loppuun Oulujokeen heittäytymisenä. Näyttelyn maalaukset ovat pääosin Oulun taidemuseolta. Suomen valokuvataiteen museo Kaapelitehtaalla puolestaan esittelee sensaatiomaiseksi koettua amerikkalaisen Vivian Malerin (1926-2009) ”Omakuva ja sen varjot” valokuvanäyttelyä 24.5. saakka. Hänen tuotantonsa on ”murtautunut julkisuuteen ainutlaatuisella kohinalla” vasta hänen kuolemansa jälkeen. Valokuvien lisäksi tarjolla hänen kaitafilmejään. Didrichsenin Taidemuseossa Kuusisaaressa on Kuutti Lavosen 60-vuotisnäyttely ”Aika ja ikuisuus” aina toukokuun 3. päivään saakka. Lavonen tunnetaan älykkäänä piirtäjänä, jonka tutkielmat ihmiskasvoista ovat riipaisevia, hohtavia, ajattelemiseen aiheita antavia, ylen määrin taitavia. Hesan kriitikko Timo Valjakka luonnehti 18.2.20 saamaansa vaikutelmaa: ”Lavosen ilmaisu on vahva sekoitus eurooppalaisen taiteen aikakausia. Tiennäyttäjäkseen hän valitsi Italian vanhat mestarit, kuten Leonardon ja Caravaggion”. Kuutti Lavonen on paitsi kuvan, myös tekstin taitava käyttäjä, runotekstien luoja ja parhaillaan väitöskirjaa kirjoittava. Hän opiskeli Italiassa Urbinossa 70-luvun lopulla. Hänet tunnetaan myös merkittävistä teoksista historiallisiin kirkkorakennuksiin: erityisesti tuhopoltetun Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauskoristelusta 2006 – 2009 ja Eliel Saarisen suunnitteleman Tarton Paavalinkirkon siipialttarin alttaritauluista 20142015. Palkinnot ja tunnustukset ovat runsaat. Sanallisesti hän pystyy myös analysoimaan luomistyötä: ”Taidetta ei tarvitse ymmärtää, vaan se täytyy kokea. Muututtuaan elämykseksi taide tulee ymmärretyksi”. Pakinani kuvitukseksi sain Didrichseniltä näyttelyssä olevan serigrafian ”Uusi äiti” (v. 2014, valok. Alberto Martinez). Kuutti tunnetaan kahden ainutlaatuisen taiteilijan lapsena; isä oli ”aikansa haastaja”, modernisti Ahti Lavonen (19281970) ja äiti, edelleen aktiivinen tekstiilitaiteilija Maija Lavonen (s. 1931). Maija Lavonen mainitaan ryijyn uudistajana. Hän on onnistuneesti kokeillut eri materiaaleja luomuksiinsa pellavasta värjättyyn siseliin ja valokuituun. Helsingin taideanti on suorastaan mahtavaa, monipuolista ja korkeatasoista, vanhaa ja uutta, kotija ulkomaista, maalauksia, veistoksia ja valokuvataidetta – laidasta laitaan. Arvosanaksi sopinee rakastetun kulttuurija tv-julkkiksen Jorma Uotisen käyttämä : ”ei huono”. Nauttikaamme! Aira Heinänen Katujen kevätpuhdistus alkaa kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Veikko Somerpuro. ? – Hiekannosto aloitettiin viime viikon alussa kaikilla alueilla. Ensiksi nostetaan karkeaa hiekkaa eli sepeliä. Kun tämä on tehty, voidaan katuja ja jalkakäytäviä alkaa pestä, jotta hienompi hiekka-aines saadaan puhdistettua. Kaupungin eri alueilla katujen pesut etenevät hieman eri tahtiin, mutta todennäköisesti työt valmistuvat jo huhtikuun aikana, kertoo katujen ylläpidon tiimipäällikkö Kaisa Komulainen. Yöpakkaset hidastavat pesuja Katujen kevätpesun aloittamisessa tasapainoillaan yöpakkasten aiheuttaman liukkauden ja katupölyn torjunnan välillä, joten yöpakkaset hidastavat työtä. Hiekannostossa käytetään vettä pölyämisen estämiseksi, joten pakkasella katuja ei voida pestä, sillä silloin aiheutettaisiin vain lisää liukkautta. Siirrä autosi ja kadut saadaan pestyä nopeammin Kadut saadaan pestyä nopeammin, kun kaupunkilaiset siirtävät autot siivousten tieltä pois. Katujen puhdistusaikataulut ovat saatavilla kadulla olevien kylttien lisäksi internetistä, tekstiviestien avulla tai SiirtoSoitto –mobiilisovelluksen kautta. – Kun siirrettäviä autoja ei ole, niin katualue voidaan pestä nopeammin. Aina kun autoja joudutaan siirtämään autoja, puhdistuskalusto joutuu odottamaan, sanoo Komulainen. Kadulle tuodaan aina siirtokehotustaulut, jotka kertovat, milloin auto on siirrettävä. Kyltit tuodaan paikalle vähintään kaksi päivää ennen siirtoja. Jos auto on pysäköitynä kyltillä merkitylle katuosuudelle puhdistustöiden alkaessa ja kaupunki joutuu siirrättämään sen, veloitetaan auton omistajalta pääsääntöisesti siirtomaksu. Ilmanlaatumittareita voi lainata neljästä Helsingin kirjastosta ? Itäkeskuksen, Vallilan ja Viikin kirjastoihin sekä keskustakirjasto Oodiin tulee 11.3. alkaen lainattavaksi yhteensä kymmenen ilmanlaatumittaria. Lainattavaksi tulevat ilmanlaatumittarit mittaavat ulkoilman häkäpitoisuutta ja tuloksia voi seurata omalle puhelimelle ladattavalta sovellukselta. Ilmanlaatumittari kulkee mukana käteen kiinnitettävässä rannekkeessa. Mittari lähettää tiedot bluetoothin kautta käyttäjän puhelimeen, josta niitä voi tarkastella geme.io:n kehittämän Oo-sovelluksen kautta. Tiedot välittyvät myös Helsingin yliopistolle, jossa mitattavaa tietoa käytetään tutkimustarkoituksiin. Tiedon kerääntyessä tuloksia voi kuka tahansa tarkastella myös geme.io-sivustolla ja mittareita lainaavien kirjastojen infotauluilta. Tavoitteena on, että lainattavien mittareiden avulla saataisiin kerättyä mahdollisimman monipuolisesti tietoa eri alueiden ilmanlaadusta. – Häkäpitoisuuksien avulla on tavoitteena tutkia, millainen on ilmanlaadun yleiskuva ja mittareilla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää monella tavoin kaupunkisuunnittelussa, kertoo ilmanlaatumittarit kehittäneen Loopshore Oy:ntoimitusjohtaja Janne Edgren. – Ilmanlaadun mittauksella saadaan mm. tietoa siitä, miltä alueilta liikennettä olisi hyvä ohjata muualle tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Norjassa on esimerkiksi hyödynnetty ilmanlaatutietoja siten, että tietyillä alueilla on huonomman ilmanlaadun aikaan yksityisautoilua koskevia rajoituksia ja toisaalta halvemmat hinnat julkisen liikenteen maksuissa, kertoo Edgren. Nyt kirjastoihin lainattavaksi tulevat ilmanlaatumittarit ovat vielä prototyyppivaiheessa. – Mittarit eivät ole vielä täydellisiä, joten käyttäjien kokemukset ja palautteet ovat kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, kertoo Edgren. Hän toivookin kirjaston asiakkaiden lähtevän mukaan testaamaan mittareita ja antamaan näin oman panoksensa kaupungin kehittämiseen. Ilmanlaatumittareiden kirjastolainaus on osa Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin UrbanSense-hanketta, jossa hyödynnetään 5G-ratkaisuja kaupunkiympäristön havainnointiin ja ilmanlaadun reaaliaikaiseen seuraamiseen. – Kirjastojen tehtävänä on edistää tiedonsaantia ja yhteiskunnallista keskustelua, ja nyt kokeiluun tulevat mittarit tekevät juuri sitä. On tosi hieno juttu päästä yhdessä asiakkaidemme kanssa mukaan tällaiseen tiedonkeruuseen, jonka tavoitteena on saada parempi kuva yhteisen ympäristömme tilasta, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Nyt kokeiluvaiheessa käytettävät ilmanlaatumittarit ovat 3D-tulostimella tulostettuja ja ne on tehty biohajoavasta muovista. Laitteiden laina-aika on kaksi viikkoa, eikä niitä voi varata eikä lainaa uusia. Ilmanlaatumittarit ovat kirjastojen lainausvalikoimassa toistaiseksi. Nyt kokeiluvaiheessa käytettävät ilmanlaatumittarit ovat 3D-tulostimella tulostettuja ja ne on tehty biohajoavasta muovista.
6 Viikko 12-13/2020 Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 15-17. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 18.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 19.3. klo 18. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu pe 20.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Marianpäivän messu su 22.3. klo 10. Riikka Reina, Vivika Oksanen, Vokaaliyhtye Incanto. Yksinkertainen messu ma 23.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 24.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 25.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 26.3. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Iltamessu pe 27.3. klo 18. Petri Patronen. Messu su 29.3. klo 10. Veli-Matti Hynninen, Vivika Oksanen, Tommi Niskala, Hiljaa ensemble, Herännäisnuorten kuoro, messun jälkeen Herännäisseurat kappelisalissa. Yksinkertainen messu ma 30.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 31.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 1.4. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Johanna Korhonen. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Tapahtumat Kalliossa Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5, Talo, Toinen linja 8. Lähde elämään -ilta su 22.3. klo 17 Kallion kirkossa. Palvellen, Ulla Saunaluoma Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Ohjelman jälkeen iltatee. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 19.3. Kantaaottava säveltäjä Kalevi Aho, Sirkku Nyström haastattelee, 26.3. Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa, Päivi Istala haastattelee. Tapiolan Kamarikuoro ma 30.3. klo 19 Kallion kirkossa. Tapiolan kamarikuoro esittää konsertissaan hollantilaisen renesanssisäveltäjä Josquin des Prezin neliäänisen messun Missa Pange Lingua. Konsertin joht. Hannu Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 31.3. klo 13 Kallion kirkossa. Sini Huopaniemi, urut. Vapaa pääsy. Messiaan kahdet kasvot –raamattulauantai la 4.4. klo 12–16. Kallion seurakuntakodilla. Raamatun tuntija Riitta Keskimäki, KRS luennoi. Lisäksi Päivi Peittola, KRS. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu. Lasten pääsiäisvaellus Kallion kirkossa ma 6.4. ja ke 8.4. Klo 9-15 välillä. Alppilan kirkossa ti 7.4 klo 10 ja 11. Jeesus nousi kuolleista. Mitä siitä seurasi? Tervetuloa kokemaan pääsiäisiloa monin aistein. Sopii myös lapsiryhmän pienimmille ja koululaisille. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen tytti. friberg@evl.fi. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Easy sport –sähly 7–12 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) Merihaan palloiluhallilla klo 10– 11 isommat/kokeneemmat pelaajat, klo 11-12 pienemmät/aloittelevat pelaajat. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Easy sport -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Fun Action –sähly 13–17 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) klo 12-13 Merihaan palloiluhallilla. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Fun Action -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16–18 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa mukaan neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Teemme yhdessä neuleita niitä tarvitseville. Lankoja ja puikkoja on, mutta niitä myös vastaanotetaan. Neulotaan, vaihdetaan vinkkejä ja opitaan uutta. Voit kierrättää vanhat neuleet sekä tarpeettomat langat ja tehdä uutta. Aloittelijoita opastetaan. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 050 380 3254. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 25.5. asti (ei 17.2. ja 13.4.) klo 17-19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18 (lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi). Tarjolla on kahvia/ teetä/mehua. Tilassa mikro eväidenlämmittämistä varten. Ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka Teatteri Kallion takahuoneessa joka toinen keskiviikko klo 17-20. Tule kutomaan villavaatteita vanhuksille, vähävaraisille perheille ja muille tarvitsijoille. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa, jossa sinua on vastassa Seija Karjalainen. Tiedustelut diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Aino Acktèn kamarifestivaali Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma–to klo 11–16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. Alppilan kirkko Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 22.3. klo 13. Paulos Huang. Marianpäivän Tasausmessu su 22.3. klo 16. Visa Viljamaa. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Sateenkaarimessu la 28.3. klo 17. Arto Vallivirta, Anna Iivanainen, laulamme messussa Taizé-lauluja virsien sijaan. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 29.3. klo 16. Jaana Partti. Perhemessu – Pikku-aasin kirkko ke 1.4. klo 17.45 Alppilan kirkon kappelisalissa. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu, Dagmar Õunap. Tapahtumat Alppilan kirkolla Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10– 12. 20.3. Pullapaja, 27.3. Kirpputori. Pöytä 5e. Varaukset ja lisätiedot Riikalta p. 050-4926223. Alppilan kirkon iltaruoka ke 1.4. klo 17–18.30. Keittolautasen hinta 1 e. Alppilan kirkolla syödään yhdessä kasviskeittoa, leikitään ja vietetään aikaa joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Koululaisten perjantait 20.3. ja 27.3. klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Puuhakerho maanantaisin 18.5. asti (ei 17.2.,13.4.) klo 13.30-16 Alppilan kirkolla. Liikuntaa, askartelua, läksyjen tekoa, lautapelailua. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiistairuokailu ti 24.3. ja 31.3. klo 12-13. Hinta 2 e. Raamattupiiri sateenkaari-ihmisille joka toinen torstai klo 19–21 Alppilan kirkon pieni sali. Kokoontumispäivät 26.3., 9.4., 23.4., (7.5. ei ole), 21.5., 4.6. ja 18.6. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30–11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin klo 10–13 19.5. asti (ei 7.4.) Alppilan kirkolla. Muskarit klo 10 ja 10.30 ja niiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Muskaria ohjaa musiikkipedagogi (ylempi AMK) Terhi Orpana. Perhekerhossa on tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa. Tule mukaan maksuttomaan musiikkileikkikouluun, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen! I muskari klo 10–10.30, II muskari klo 10.30–11. Perhekerho klo 10.30–13. Samassa tilassa on lasten leikkihuone. Muskarija perhekerhomenoissa mukana lastenohjaaja Tuulikki Karu p. 050 4620 989 tuulikki.karu@evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Kangaspuukerholaiset kutovat itsenäisesti Alppilan kirkolla heille sopivina aikoina. Viralliset kokoontumiset joka kuukauden toinen tiistai kello 18 kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Kokoontumispäivät 14.4. ja 12.5. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590 tai Liisa Ahonen p. 044 566 5239. Askartelukerho torstaisin 14.5. asti (ei 20.2., 9.4.) klo 1416 Brahen leikkipuistossa. Askartelua eri materiaaleilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. Seuran ensimmäinen joukkue koostuu vuonna 2008 syntyneistä pojista. Alppila Basket aloitti kilpailutoiminnan osallistumalla sarjaan syksyllä 2019. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 17.15– 19 sekä klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30 ja pe klo 19– 20.45. Futsal ke klo 19–20.45. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Kurssit, retriitit ja koulutukset Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 23.3 ja 20.4. klo 18–19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaa Nina Klemmt 09-23403634. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi 24.3., 31.3.,7.4. ja 14.4. Pienet gregoriaaniset laulut klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Teltta leiri Kaulushaikara – Toonekurg Pilistveressä, Virossa 14.–17.6. Leiri on tarkoitettu 2006–2012 syntyneille. Hinta 95 e. Matkustusasiakirja pakollinen. Lisätietoja tytti.friberg@ evl.fi. Ilm. 3.2.–31.3. tiny.cc/vironleiri. Hiljainen retriitti-ilta Helsingin Mustasaaressa to 14.5. klo 17–20.30. Retriitissä on aikaa omille ajatuksille, levon ja rauhan etsimiselle, omien ja Jumalan sydänäänien kuuntelulle. Sitovat ilmoittautumiset 30.4. mennessä nina.klemmt@evl.fi. Retriitin hinta 25 e. Hiljaisuutta meren äärellä – Kaupunkiretriitti luontoa rakastaville ja sen hyvinvoinnista huolehtiville. Villa Salmelassa Jollaksessa la 16.5. klo 12–18 ja su 17.5. klo 11–16. Lepää ja rauhoitu luonnon hiljaisuudessa, metsässä ja meren rannalla. Yöpyminen kotona. Osallistumismaksu 34 euroa sisältää molempien päivien lounaat ja kahvit. Kysy lisää päivien sisällöistä ohjaajilta. Pastori, psykologi Marketta Antola, marketta.antola@evl.fi ja diakoni, ohjaaja Sinikka Metiäinen, sinikka.metiainen@evl.fi. Ilm. www.helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta/tapahtumat. Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. Helsingin valvontaeläinlääkärit tarvitsevat työssään entistä useammin poliisin apua ? Helsingin valvontaeläinlääkäreille tehdään viikoittain eläinsuojeluilmoituksia vihaisista koirista. Ilmoittajat ovat huolissaan koirien vaarallisuudesta ja huonosta hoidosta. – Yhä useammin taistelurotuinen koira on väärissä käsissä: omistajat saattavat käyttää koiria pelotteena. Samat omistajat voivat teettää koirillaan pentuja saadakseen niistä rahaa. Koirien hoito ja olosuhteet ovat usein puutteellista. Näitä omistajia on vaikea tavoittaa, sillä heidän asuinpaikkansa vaihtuvat usein, kertoo Helsingin ympäristöpalveluiden johtava valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti. Koiran aiheuttaman vaaran selvittely on poliisin tehtävä, valvontaeläinlääkäri taas arvioi tilannetta koiran hoidon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Poliisi myös auttaa omistajien tavoittamisessa ja turvaa tarkastusten suorittamista. Helsingin valvontaeläinlääkärit selvittävät yhä useammin myös koirien maahantuonnin epäselvyyksiä. Usein koiran ostaja on netti-ilmoituksen perusteella käynyt myyjän luona ja ostanut sairaan koiranpennun tai on muuten huolestunut koirien olosuhteista. Eläimet on monesti tuotu ulkomailta. Viranomaisella saattaa herätä epäily lemmikin tuontiasiakirjojen ja merkintöjen aitoudesta, vaikka merkinnät ovat tuontivaatimusten mukaiset. Tuontiin liittyviä väärinkäytöksiä on vaikea näyttää toteen ilman poliisitutkintaa. – Helsingin poliisin eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä on tehostanut merkittävästi eläinsuojeluvalvontaa, sekä erityisesti vihaisiin koiriin ja lemmikkien laittomaan tuontiin liittyvää valvontaa, kiittelee johtava valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti. Vuonna 2019 ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit tekivät 251 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja vastaavia kohteita tarkastettiin. Suurin osa tarkastuksista, yli 90 prosenttia, kohdistui koiriin ja kissoihin. Tarkastuksista liki joka toisella (44 %) annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin eläinten perushoitoa, kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään tutkintapyyntö poliisille tai pyydetään poliisi mukaan jo tarkastuskäynnille. Viime vuonna helsinkiläisille eläinten omistajille määrättiin yhdeksän eläintenpitokieltoa.
7 Viikko 12-13/2020 Alppilan apteekki on nyt Brahen Apteekki ? Tutuksi tullut Alppilan apteekki Brahen kenttää vastapäätä on omistajan vaihdoksen myötä vaihtanut nimensä paikkaa kuvaavaksi Brahen Apteekiksi. – Brahen kenttä on tunnettu myös lähialueemme ulkopuolella ja kertoo suurimmalle osalle pääkaupunkiseudun asukkaista heti sijaintimme, mikä on kätevää. Mutta ennen kaikkea Brahen Apteekki haluaa tulla ”kylän” omaksi apteekiksi Kalliossa ja Alppilassa, sanoo uusi apteekkari Kirsi Kettunen. – Sloganimme onkin ”Stadin sydämessä – sydämellä”, joka kiteyttää hyvin sen, miten haluamme palvella asiakkaitamme, hän jatkaa. Brahen Apteekin tavoitteena on panostaa yksilölliseen palveluun lähellä ihmisten koteja. – Koostamme palvelumme siten, että jokaisella on mahdollista räätälöidä itsensä näköinen palvelukokonaisuus, joka sopii parhaiten juuri henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen, toteaa apteekkari Kettunen. – Brahen Apteekissa on jatkossa mahdollista asioida myös mobiilisti mobiilireseptin avulla, tulla paikanpäälle henkilökohtaisesti tai liittymällä kanta-asiakkaaksi asioida puhelinpalvelussamme. Lisäksi kanta-asiakkaidemme on mahdollista tilata mobiilisti tai puhelimitse tilatut ja toimitetut reseptit myös kotiinkuljetuksena. Ja tietysti näissä kuljetuksissa, voi olla mukana myös muita tuotteita valikoimastamme, kertoo apteekkari Brahen Apteekin uudistuksista. – Apteekki tarjoaa matalan kynnyksen terveyspalvelua, sillä farmaseuttisen koulutuksen saaneella henkilökunnalla on valmius arvioida terveyteen ja lääkitykseen liittyviä kysymyksiä tieteelliseen tietoon perustuen. Tämän vuoksi apteekki onkin eniten käytetty terveydenhuollon palvelu Suomessa ja toistuvasti apteekit saavat loistavia arvosanoja asiakastyytyväisyysmittauksissa, kertaa apteekkari Kettunen apteekin merkitystä terveydenhuollon osaajana. Apteekkari Kirsi Kettunen on valmistunut proviisoriksi vuonna 1992 ja on toiminut suurimman osan tähänastisesta urastaan lääketeollisuuden parissa niin myynnissä, markkinoinnissa kuin lääkkeiden asiantuntijana lääketieteellisellä osastolla. Lisäksi Kirsi Kettunen on toiminut lähes 5 vuotta Pharmaca Fennica -julkaisun päätoimittaja. Pharmaca Fennica tunnetaan lääkealan ”raamattuna”, sillä sinne on koottu tiedot lääkkeiden oleellisimmista ominaisuuksista yhteen tietokantaan. Viimeisimpinä Kirsi Kettunen hankki kokemusta apteekkityöstä ja apteekin johtamisesta yhdessä Helsingin alueen suurimmista apteekeista Kontulassa. – Koen, että kaikki aikaisemman työtehtäväni ovat omalta osaltaan valmistaneet minua tähän tehtävään ja olen todella innoissani luomassa omille asiakkaillemme omannäköistä ja helposti lähestyttävää apteekkipalvelua – sydämellä, apteekkari Kettunen toteaa. – Tästä syystä myös kaikki palaute niin risut kuin ruusutkin ovat tervetulleita, sillä haluamme kuunnella asiakasta, hän jatkaa. – Haluan toivottaa kaikki uudet ja jo kanssamme tutuksi tulleet asiakkaamme tervetulleiksi tutustumaan Brahen Apteekkiin. Ystävällinen ja osaava henkilökuntamme, on täällä aivan sinua varten!, toivottaa Kirsi Kettunen. Hyvää Käpylä 100 -juhlavuotta 2020 ? Käpylän kirjastoyhdistys ry piti sääntömääräisen vuosikokouksensa keskiviikkona 26.2.2020. Elina Saksala jatkaa yhdistyksen puheenjohtajana ja hallitukseen valittiin uudelleen jäseniksi Marja-Leena Mikkola (jatkaa varapuheenjohtajana), Pentti Tuovinen (jatkaa taloudenhoitajana), sekä Jarkko Eskola, Tintti Karppinen, Osmo Korhonen, Satu Koskimies ja Riitta Vaismaa. Vuosikokous päätti edelleen pitää jäsenmaksun 10 euron suuruisena. Yhdistyksen keskeinen tehtävä on kirjailijavierasiltojen järjestäminen. Tänä vuonna ohjelmistossa on erityisen paljon käpyläläisiä kirjailijoita vieraina. Kevätkaudellakin on luvassa vielä monta mielenkiintoista iltaa, joka toinen tiistai aina kello 18–19.30: 24.3. Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita. Käpyläläinen Riikka Kaihovaara on dokumentaristi ja toimittaja. Hänen mukaansa yritämme epätoivoisesti hallita villiä luontoa ja sen kaaosta, ja samalla kavahdamme omaa epätäydellisyyttämme. Tarkkanäköiset esseet karttavat luontoromantiikan kliseitä ja kurkistavat myös ihmisluonnon varjoisammalle puolelle. Villi ihminenpuhkoo reikiä muuriin, jonka olemme pystyttäneet luonnon ja ihmisen väliin. 7.4. Jussi Konttinen:Siperia – suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa. Hesarin toimittaja Jussi Konttinen muutti puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa puoleksitoista vuodeksi Siperian kylmimmälle seudulle Jakutiaan. Talvella pakkaset paukkuivat jopa 50 asteessa. Konttisen reportaasikirja kertoo suomalaisen perheen elämästä äärimmäisissä oloissa mutta myös Siperian kulttuurista, politiikasta ja taloudesta, valtavasta erämaasta, suunnattomista luonnonrikkauksista ja arktisen alueen herkästä luonnosta. Ilta järjestetään yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa. 21.4. Kersti Juva: Löytöretki suomeen. Suomen kieltä on väitetty maailman vaikeimmaksi kieleksi. Minkälainen rakas kielemme oikeastaan on? Palkittu kääntäjä Kersti Juva kutsuu jokaisen kielestä kiinnostuneen löytöretkelle suomen saloihin. Runsaiden esimerkkien saattelemana Juva käy läpi suomen erityispiirteet ja yllättävät yksityiskohdat niitä englantiin peilaten. Teos kokoaa pitkän uran tehneen, kokeneen kääntäjän oivalluksia yksiin kansiin. Se on ollut ilmestymisestään lähtien iso myyntimenestys ja kiikuttanut tekijäänsä ympäri maata – ja nyt siis Käpylään. 28.4. Suomentaja Hannimari Heino. Suomentajat lukijan luoon projekti, jossa suomentajat vierailevat Koneen säätiön tuella sadassa kirjastossa. Heino on suomentaja, runoilija sekä italian kielen opettaja. Hän on kääntänyt monipuolisesti italialaista kirjallisuutta. Lähinnä sydäntä on runouden suomentaminen. Viimeisin runosuomennos on kiitetty ja palkittu suurtyö, Eugenio Montalen Valitut runot 19181980. Kääntäminen on Hannimari Heinolle eräänlaista kuultokuvien rakentamista, yritystä tavoittaa tutun ja vieraan yhteiset ääriviivat. Heinon kanssa keskustelemassa on Marja-Leena Mikkola, itsekin runojen suomentaja ja kirjailija. 5.5.Timo Mäkelä jaTauri Oksala: Sarjakuvia Helsingistä. Timo Mäkelän Neiti Brander(2018) on hienostuneella huumorilla ryyditetty kuvakertomus tunnetusta valokuvaajasta. Signe Branderin (1869–1942) lasilevylle kuvaamat otokset 1900-luvun alun Helsingistä ovat kaupunginmuseon kirkkain helmi. Tauri Oksalan esikoisteos Kymppi egeeon rikostarina, rakkauskertomus ja tapainkuvaus yhdestä viikonlopusta. Juoni seuraa muutamia stadilaisia, joiden kohtaloita yhdistää kädestä käteen ja taskusta toiseen kympin kiertävä seteli. 19.5. Sakari Katajamäki: Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Keväällä 2020 tulee kuluneeksi 150 vuotta Seitsemän veljeksen ilmestymisestä. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Tarina Jukolan veljeksistä riemastuttaa yhä uusien sukupolvien lukijoita. SKS julkaisee teoksesta juhlapainoksen, joka sisältää tarinan lisäksi visuaalisia tiivistyksiä kirjan henkilöistä ja juonesta. Vieraina Sakari Katajamäki ja Riina Katajavuori. CAISA, Kaikukatu 4 ? ke 18.3. klo 14.00, klo 19.00, to 19.3. klo 10.00, klo 12.00 Piste, piste, piste | Bravo!-festivaalin oheisohjelmaa. Monitaiteellinen lapsille ja nuorelle yleisölle suunnattu esitys, joka yhdistää nykysirkusta, tanssia ja elävää kuvataidetta. Kesto 45 min. Liput 10/6 € + mahd. toimitusmaksu. ? ke 18.3. klo 19.00 Ensi-ilta, Pilvien paino Teatteri Qo. Nykynukketeatteria aikuisille. Pilvien paino kertoo kahdesta kirjailijasta, Irène Némirovskysta ja Elvi Sinervosta, jotka jäivät Euroopan historian vyöryjen alle. Liput 10/6 € + mahd. toimitusmaksu. ? to 19.3. klo 19.00 Runomusiikkia ja spoken wordia Kaukoranta | Satakielikuukausi. Helsinkiläisen spoken word -runoilijan, lavarunoaktiivi Kasper Salosen tekstit kutsuvat kuulijat pohtimaan elämän siirtymäja yhtymäkohtia ja ihmiskokemuksen kosmisia merkityskenttiä. Liput 10/6 € + mahd. toimitusmaksu. ? la 21.3. klo 15.00 Meniños, Multilingual Children’s Music Monikielinen lastenkonsertti | Satakielikuukausi. Tässä interaktiivisessa konsertissa lapset pääsevät nauttimaan harpun, kitaran ja lyömäsoitinten äänistä ja tutkimaan niitä erilaisen musiikin, erilaisten rytmien ja monikielisten (espanja, englanti, suomi ja portugali) lauluäänien avulla. Vapaa pääsy. ? to 5.3. la 28.3. Imaginary Stages Interaktiivisia installaatioita. ”Kuvitellut Esiintymislavat” on Suomessa asuvan brasilialaisen nykysirkustaiteilija Luis Sartori do Valen töiden retrospektiivi. Näyttely koostuu hänen tärkeimmistä töistään. Vapaa pääsy. Menovinkkejä Kaikki kaupungin järjestämät yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan ? Viitaten valtioneuvoston viime viikkoisiin suosituksiin, Helsingin pormestari on päättänyt peruuttaa yli 500 hengen yleisötilaisuudet, kunnes aluehallintovirasto tai muu toimivaltainen viranomainen tekee asiassa oman päätöksensä. Kyseessä on varotoimenpide, jolla pyritään rajoittamaan koronaviruksen leviämistä. Päätös koskee Helsingin itse järjestämiä yli 500 hengen tilaisuuksia. Päätös on voimassa heti. Lippupalautukset tehdään lippupalvelutarjoajien ehtojen mukaisesti. Ajantasaista tietoa saa myös Helsingin kaupungin sivuilta www.hel.fi. Kampin kappelia aiotaan laajentaa Havainnekuva Kampin kappelista suunnitellun laajennuksen jälkeen. Laajennusosa kuvassa oikealla. ? Kampin kappeli Helsingin keskustassa Narinkkatorilla on tarjonnut hiljentymispaikan ja keskusteluapua aukeamisestaan eli kesäkuusta 2012 alkaen. Kampin kappelin kävijämäärät ovat kasvaneet ja myös keskusteluapuun tulijoita on vuosi vuodelta enemmän. Kappelissa vierailee vuosittain noin 350 000 ihmistä. Muun muassa näistä syistä Kampin kappelin tilojen laajentaminen on tullut nyt ajankohtaiseksi. Kampin kappelin 70 neliömetrin laajennusosan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna. Laajennusosaan saadaan lisää tiloja keskusteluavun tarjoamista varten ja nykyistä paremmat sosiaalitilat. Laajennusosa on suunniteltu rakennettavaksi Kampin kappelisalin ja eteistilan jatkeeksi Narinkkatorin puoleiselle seinustalle. Rakennustyön yhteydessä myös Kampin kappelin ulkovalaisimet uusitaan ja kappelirakennuksen ulkopinta huoltokäsitellään. Kappelin laajennusosaan liittyvästä asemakaavasta päätetään kaupunginvaltuustossa keskiviikkona 25.3. Rakentamisaikataulun toivotaan olevan selvillä toukokuun alussa. Hankkeen urakoitsijasta päätetään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 11.6. Kampin kappeli on poissa käytöstä rakennustöiden ajan ja kappelin palvelut siirtyvät rakennustöiden alkaessa väistötiloihin näillä näkymin 1.9. alkaen. Kappelin nykyiselle toiminnalle etsitään sopiva väistötila kevään kuluessa, jossa toiminta jatkuu arviolta puoli vuotta kestävän rakennusvaiheen aikana. Kappeli on kooltaan 300 neliömetriä eli 70 neliömetrin laajennuksen myötä kappelin palveluille saadaan lähes neljännes lisää tilaa verrattuna nykyiseen. Rakennushankkeen kustannukset maksaa Helsingin seurakuntayhtymä.
8 Viikko 12-13/2020 Kallion kävelyfestivaali täyttää 15 vuotta ja avaa uuden Hämeentien Helsinki Biennaali ensi kesänä Vallisaaressa Kauppatorin matkustajapaviljonki restauroidaan Tilapäinen odotustila avataan matkustajien käyttöön ? Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki restauroidaan. Paviljonki on suljettuna Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Mirja ja Pekka Koski-Lammi Oy / Olli Laari perjantaista 13. maaliskuuta alkaen, ja matkustajien käyttöön avataan tilapäinen odotustila lauttaterminaalissa. Matkustajapaviljongin restaurointi valmistuu elokuussa 2020. Lähtevien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen HSL:n lipunmyyntipiste tilapäisen odotustilan yhteydessä. Restauroinnissa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Kauppatorin terminaalin matkustajapaviljonki on valmistunut vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Rakennus on palvellut valmistumisestaan lähtien Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajien odotustilana ja kesäisin lipunmyyntitilana. ? Kallion kävelyfestivaali täyttää tänä keväänä 15 vuotta. Kansainvälistäkin huomiota herättäneen festivaalin erikoisuus on vielä se, että se on käynnissä koko ajan: Kf:n -omatoimi kävelyreittioppaitten avulla voi tehdä kävelyretkiä Kalliossa omatoimisesti milloin vain. Kallion kävelyfestivaalin rungon muodostaa kuitenkin teemalliset opastetut kävelykierrokset kuukausittain Kallion kulmilla. Talvikaudella kävelytapahtuma keskittyy aiheeseen sopiviin keskusteluja luentoiltoihin. Viidentoista vuoden aikana kävelyfestivaali on toteuttanut noin 200 kävelyä eri teemoilla. Lisäksi Kkf julkaisee omatoimikävelyopas –sarjaa, joista uusin esittelee Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa. Festivaalin perustaja on tuottaja Juhani Styrman. – Kaupunkikävelyt ovat tänään suosittuja, niiden ekologisuus on myös huomattu, hiilijalanjälki pysyy aika pienenä kun harrastaa kotiseutumatkailua kotikulmillaan. Styrman tunnetaan myös meritoituneena Helsingin kaupunkikulttuurin taustavaikuttajana. Hän on perustanut Kallion Kulttuuriverkoston ja on myös kaupunkifestivaalien Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi keskeinen voimahahmo. Kallion kävelyfestivaali juhlii tietenkin juhlavuottaan kävelen. Kävelykausi alkaa sunnuntaina 5.4. klo 14.30 kävelykierroksella ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan" (vapaaehtoinen pääsymaksu). Lähtöpaikka on Hämeentie 62 kohdalta. Kallion kävelyfestivaali on myös mukana huhtikuussa Helsingin kävelyfestivaaleilla laajalla ohjelmalla. Luvassa on muun muassa opastus Vallilan teollisuusalueelle, josta kaavaillaan Helsingin uutta yöelämänkeskusta. Muita aiheita kierroksilla ovat muun muassa Aki Kaurismäen elokuvat sekä Jugend arkkitehtuuri -kävely. Kallion kävelyfestivaalin kevään tarkempi ohjelma: www.kfkkv.fi. ? Osa teoksista sijoittuu mantereelle, eri puolille Helsinkiä ja HAM Tennispalatsiin. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen merelliseen Helsinkiin. Biennaalin myötä Helsingin kansainvälinen vetovoimaisuus lisääntyy entisestään ja merellisiä palveluita tuodaan entistä paremmin kaikkien ulottuville. Taiteeseen tehdyt rohkeat panostukset vaikuttavat myös Helsingin muuhun kehitykseen, kuten kaupunkilaisten hyvinvointiin. – Kulttuuri ja taide ovat aina olleet keskeinen osa Helsingin tarinaa. Vahvojen taideorganisaatioiden lisäksi on tärkeää saada kaupunkiin taidetapahtuma, joka on paitsi erityisen kiinni ajassa, myös kansainvälisesti kunnianhimoinen ja kaikille avoin. Helsingille merellisyys ja suhde saaristoon on aina ollut merkityksellinen. Helsinki Biennaali tulee paitsi kommentoimaan taiteen kautta globaaleja kysymyksiä myös avaamaan saariston ja merellisten paikkojen merkityksen maailman kehityksessä tavalla, joka koskettaa laajasti ja henkilökohtaisesti, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Biennaalissa 40 erilaista taiteilijaa Yhteenkytkeytyminen ja siitä seuraava keskinäinen riippuvuus ovat biennaalin kantavat ajatukset. Ne antavat laajan viitekehyksen, johon sisältyvät sekä käsillä oleva ekologinen kriisi että Helsinki Biennaalin erityinen paikka, Vallisaari. Tähän kaikkeen viittaa biennaalin nimi, metafora Sama meri. Biennaalin pääkuraattorit Pirkko Siitari ja Taru Tappola ovat valinneet mukaan 40 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää luomaan Vallisaareen uusia paikkasidonnaisia teoksia tai esittämään olemassa olevia töitä, jotka asettuvat vuoropuheluun saaren kanssa. – Olemme valinneet biennaaliin keskenään hyvin erilaisia taiteilijoita, jotka kaikki toimivat kansainvälisessä kontekstissa. He ovat kiinnostuneita erilaisista aiheista taiteessaan. He osaavat työskennellä paikkasidonnaisesti, ja heillä on kyky nähdä paikasta kumpuavia aiheita ja jalostaa ne teokseksi. Teosten tekniset toteutukset kestävät Vallisaaren olosuhteet. Valmiit ja mantereella sijaitsevat teokset on valittu Vallisaaresta nousevien teemojen pohjalta, Siitari ja Tappola sanovat. Helsinki Biennaalin teoksissa nousevat esille muun muassa seuraavat teemat: luontoyhteys, rajat ja identiteetit, aika ja sen kerrostumat sekä empatia ja yhteisöllisyys. Jaakko Niemelän kuusimetrinen rakennustelineistä koostuva installaatio Laituri 6 nähdään jo mantereelta päin Vallisaareen päin saapuessa. Teos näyttää konkreettisesti punaisella laiturilla korkeuden, jonne merenpinta nousisi, mikäli Grönlannin pohjoinen jääpeite sulaisi kokonaan. Vallisaari Lighthouse on Tadashi Kawamatan saareen luoma majakka, joka rakentuu muun muassa saaresta kerätystä puurojusta. Teos kasvaa ulos bunkkerimaisen hissirakennuksen katosta, ja sen kuvitteelliset juuret tunkeutuvat maan uumeniin. Taiteilija inspiroitui erityisesti Vallisaaren maanalaisesta tunneliverkostosta sekä siitä, että saari on nykyään asumaton. Kawamatan teoksen valaisee Helen. Inga Melderen Repeating Pattern kertoo lapsuudesta suljetussa Vallisaaressa 1950-70-luvuilla. Installaatio jakautuu Luotsitalossa kahteen asuntoon. Ensimmäisessä sukelletaan uimakoulumuistoihin, toisessa palataan jäljittämään salaista luolaa. Meldere taltioi entisten asukkaiden lapsuustarinoita maalauksina huoneisiin. Outi Pieskin ja Birit & Katja Haarlan ensimmäisen yhteisen teoksen teemaa tukee heidän äiti-tytärsuhteensa. Maailmantuhon tuskassa nuoret tanssivat kutsuen apuun unohdetut saamelaiset maan jumalattaret. Teoksessa eri sukupolvet kuuntelevat esiäitien ääntä niin tanssin kuin saamenkäsityön, duodjin kautta. Pawel Althamerin teos on toteutettu yhteistyössä Suomenlinnan avovankilan kanssa. Althamer näyttelee yhtä seitsemästä vangista, jotka pakenevat kahlitusta ympäristöstään. Meren ja erilaisten maisemien kautta kulkien he löytävät reitin takaisin luontoon ja itseensä. VR-tekniikalla toteutetussa elokuvassa katsoja pääsee mukaan yhtenä vangeista. Toinen osa teoksesta on dokumentaarinen filmi, joka kuvaa elokuvan valmistumista. Graffititaiteilija EGSin teos Eilisen ja huomisen saaristo levittäytyy eri puolille Helsinkiä. Se koostuu kahdeksasta kadonneisiin tai mahdollisiin tulevaisuuden saariin viittaavasta veistoksesta. Viisi veistosta sijaitsee paikoilla, joilta on kadonnut veden ympäröimä saari kaupungin rakentamisen myötä.Teoksella EGS käsittelee ihmistoiminnasta aiheutuvaa osittain peruuttamatonta maiseman muuttumista. Kaksi kivilohkaretta on sijoitettu kaksipuolisen peilin molemmin puolin. Toinen lohkare on aito kivi, toinen sen metallinen peilikuva. Alicja Kwaden teos Big Be-Hide nostaa esiin erilaisuuden ja samanlaisuuden käsitteet. Toinen teos Pars pro Toto koostuu kahdeksasta planeettaa muistuttavasta pyöreästä kappaleesta. Teoksella Kwade viittaa ajatukseen rinnakkaisista, yhtä todellisista maailmoista, joilla jokaisella on oma todellisuutensa. Mediaja installaatiotaiteilija Teemu Lehmusruusun House of Polypores on hybridimäinen taideteos, jossa yhdistyvät reaaliaikaiset luonnoprosessit, biomateriaalitutkimus ja äänitaide. Teos kuuntelee lähimetsän kaatuneissa puissa tapahtuvaa lahoamista ja muuntaa sen urkusarjana soivaksi installaatioksi. Dafna Maimonin teos Indigestibles (Sulamattomat) on tilateos ja performanssi, joka käsittelee eksyksissä olevaa nykyajan ihmistä. Maimon muuttaa yhden ruutikellarin ihmien suolistoksi, jonka läpi katsoja kulkee. Janet Echelman toteuttaa veistoksia ilmatilaan rakennusten ja korttelien mittakaavassa. Hänen veistoksensa 1,78 kohoaa Senaatintorin ylle elokuun ajaksi. Veistoksen muoto on saanut innoituksensa valtameren aaltojen korkeustiedoista. Taiteiden yönä 20.8. teos herää henkiin ja saa ylleen muuttuvan värija äänimaailman, johon katsojat voivat vaikuttaa kännykän kautta. Teoksen tapahtumallinen osuus toteutetaan yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Helsinki Biennaaliin kutsuttu monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS keskittyy siihen, miten ympäristö on irrotettu taloudesta. Vallisaaren tutkimusasemalla BIOS pyrkii jäsentämään ja havainnollistamaan sitä, miten eriyttäminen tapahtuu, mitä vaikutuksia sillä on ja mitä voitaisiin tehdä toisin. BIOS tuo tutkimusasemalle tietoa kaikkialta maailmasta ja konkretisoi abstraktia tutkimustietoa kävijöiden koettavaksi. Vallisaari palvelee monipuolisesti Vallisaari on historialtaan ja luonnoltaan ainutlaatuinen merilinnoitus Helsingin edustalla. Saaren luonto on asettanut Helsinki Biennaalille tarkat raamit, joiden mukaan tapahtuma tullaan toteuttamaan. Jokainen teosidea ja -paikka on arvioitu yhteistyössä Metsähallituksen ja Museoviraston kanssa luonnosuojelun ja historiallisten rakennusten säilymisen näkökulmasta. Helsinki Biennaalin taideteokset sijoittuvat eri puolille saarta vanhan tykkitien varrelle. Reitin pituus on noin kolme kilometriä, ja se on helppokulkuista soratietä. Saaresta löytyy useita kahviloita. Vallisaareen kulkee reittiliikenne Kauppatorilta ja Hakaniemestä. Helsinki Biennaali on kävijöille maksuton, kävijät maksavat lauttalipun. Saareen voi tulla myös omalla veneellä.
9 Viikko 12-13/2020 Rautatientorin metroaseman hissit käyttöön ? Rautatientorin metroaseman hissit otettiin käyttöön tiistaina 17. maaliskuuta metron aamuliikenteen alkaessa. Hissit ovat olleet poissa käytöstä elokuusta 2019 saakka, jolloin asemalla sattunut vesivahinko vaurioitti ne. Vesivahinko aiheutti erityisesti aseman hissija johtokuiluun sellaisia vaurioita, joiden korjaaminen oli useiden kuukausien mittainen projekti. Hissien korjaustyöt on nyt saatu päätökseen, ja asema on 17. maaliskuuta alkaen jälleen myös pyörätuolin, lastenvaunujen tai pyörän kanssa liikkuvien matkustajien käytössä. Asema on vilkas vaihtopaikka eri liikennevälineiden välillä. Esteetön vaihtoyhteys metrosta muihin liikennevälineisiin, kuten kaukoja lähijuniin sekä raitiovaunuihin ja busseihin, on metroaseman Kompassitasolta A-sisäänkäynnin hissin kautta. Päärautatieasemalle pääsee esteettömästi rautatieaseman länsisiiven läpikulkukäytävän kautta Elielinaukiolta. Rautatientorin metroasemalla sattui 23. elokuuta 2019 mittava vesivahinko. Aseman lähistöllä oleva viemäri rikkoutui rankkasateessa ja vesi pääsi etenemään metroaseman tiloihin. Vesivahingon vuoksi metroasema oli matkustajilta suljettu yhden viikonlopun. Kaupunginhallitus antoi mietintönsä erillissotesta Keväthumppa Näen auringon nousevan sen ensimmäisen säteen. Näen purojen kuohuvan, niiden hopeisen väreen. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Näen auringon nousevan ja kedonkukat herää. Kuulen kosken kuohuvan ja aamuyöhön herään. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Näen auringon nousevan sen ensimmäisen säteen. Näen tuomien kukkivan, niiden hehkuvan väreen. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Näen auringon laskevan sen viimeisen säteen. Huomaan kosken kuohuvan ja linnunlaulun jääneen. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Toivo Levanko lyyrikko ? Helsingin kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen perustamista. Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitseva Haltialanmetsä on yksi Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueista. Haltialanmetsä täyttää luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisen edellytykset. Alue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama metsäkokonaisuus, jolla on valtakunnallista suojeluarvoa erityisesti monien luontotyyppiensä sekä uhanalaisen ja vaateliaan kääväkäslajistonsa ansiosta. Suunniteltu suojelualue on laajuudeltaan 137 hehtaaria, ja pinta-alaltaan se olisi suurin suojeltu metsäalue Helsingissä. Tuleva suojelualue kytkee aiemmin suojellut Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken rinnelehdon toisiinsa. Haltialanmetsän luonnonsuojelualueelle on teetetty konsulttityönä hoitoja käyttösuunnitelma, joka on pohjana rauhoitusesitykselle. Suunnitelmassa esitetään suojelukeinot alueen luontoarvojen säilymiseksi ja toimenpiteet kestävän virkistyskäytön mahdollistamiseksi. Haltialan alue on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä ulkoilualueita ja siellä käydään arviolta kaksi miljoonaa kertaa vuosittain. Lausunto soteerillisselvityksen loppuraportista Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa sosiaalija terveysministeriölle Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportista. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaalija terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi ollut kuntapohjainen ratkaisu. Tilanteessa, jossa hallitusohjelman tavoitteena on itsehallintoalueisiin pohjautuva valtakunnallinen ratkaisu, on raportissa esitetty viiden alueen malli kuitenkin luonteva pohja Uudenmaan erillisratkaisun jatkovalmistelulle. Kaupungin näkemyksen mukaan nyt esitetty viiden alueen malli ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Mallissa huomioidaan myös Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestäjänä. Kaupunginhallituksen lausunnossa kiinnitetään huomiota kuitenkin siihen, että soten rahoitusmallia koskeva valmistelu on kesken ja kokonaisuutena erillisratkaisuun voidaankin ottaa kantaa sitten, kun myös mm. rahoitusmallin valmistelu on edennyt. Kaksikielisyystoimikunnan selvitys Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaksikielisyystoimikunnan selvityksen toiminnastaan kaudella 2017–2019. Kautensa aikana toimikunta on kuullut kaupungin toiminnoista vastaavia tahoja ja selvittänyt ruotsinkielisten palveluiden tilannetta. Toimintaraportissaan kaksikielisyystoimikunta on tehnyt joukon kaupungin hallintoon ja palveluihin kohdistuvia huomioita ja niihin liittyviä ehdotuksia. Yleisesti kaksikielisyyden vaatimukset otetaan vakavasti. Kaupungin toimialat ja keskushallinto huomioivat palvelutuotannossaan ja toiminnassaan kielilain ja kaupungin omien päätösten mukaisesti kaksikielisyyden vaatimukset. Samalla toimikunta kuitenkin katsoo ruotsinkielisten palveluiden toimivan yleisesti huonommin kuin vastaavien suomenkielisten. Ruotsinkieltä taitavan henkilökunnan saatavuus on joissakin palveluissa ongelma, joka on nostettu erityisen huomion kohteeksi. Kaupunginhallitus on asettanut jo aiemmin uuden kaksikielisyystoimikunnan toimikaudeksi 2019–2021 jatkamaan kaksikielisyyden edistämistä Helsingissä. Kaupunkien kasvilajistoa on monipuolistettava ? Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä ulkomaiset luennoitsijat muistuttivat kaupunkien kasvilajiston monipuolisuuden tärkeydestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kasvituholaisten määrä tulee kasvamaan ja siitä syystä yksipuoliset kasvi-istutukset ovat vaarassa tuhoutua. Viherpäiville kokoontuu lähes 1500 ammattilaista kahdeksi päiväksi 12.-13.2. Jyväskylän Paviljonkiin. – Kun puulajien määrä kaupungeissa on rajallinen, tautien ja tuholaisten kaltaiset häiriöt voivat olla vahingollisia kaupunkien ekosysteemipalveluille. Jatkossa kasvilajistoa on monipuolistettava kasvituholaisriskien sietokyvyn lisäämiseksi, tutkija Henrik Sjöman Ruotsin maatalousyliopistosta muistuttaa. Ruotsissa on käynnissä tutkimuksia, joissa etsitään uusia lajeja kaupunkiympäristöön, erityisesti uusia puulajeja. Uusia lupaavia lajeja on löytynyt tutkimusmatkoilla Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Romaniassa, Azerbaidzanissa ja Georgiassa. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota puiden kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluja ja puiden kykyyn kasvaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Istutussuunnittelu on välttämätöntä Kasvien istutussuunnittelun ja kaupunkien viheralueiden hoidon professori Nigel Dunnett Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta kertoo villin luonnon inspiroivan häntä. Luonto herättää voimakkaita tunnereaktioita. Hän seuraa luonnon kiertokulkuja ja kasvien kasvuvoimaa. – Kasvien istutussuunnittelu tulee mieltää taiteen kehykseen, usein istutussuunnittelu nähdään vain toiminnallisena ratkaisuna – tapana täyttää tyhjä tila. Istutussuunnittelu tulee nostaa samalla tasolle muiden taiteen lajien kanssa, Dunnett vaatii. – Haluan avata uusia mahdollisuuksia luovalle ekologiselle suunnittelulle keskellä moderneja kaupunkeja. Lähtökohtana, että jos haluamme puuttua kaupunkien laajenemiseen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, täytyy tuoda luonto, maaperä, kasvillisuus takaisin kaupunkeihin, Nigel Dunnatt jatkaa. – Siksi etenkin kattoihin, seiniin, asfalttiin, pysäköintialueisiin, katuihin, yrityspuistoihin ja kaupalliseen kehitykseen pitää keskittyä. Suomessa lajistoa on alettu laajentaa Helsingissä katualueille on istutettu soveltuvia kaupunkipuulajeja kahteen ”katupuuarboretumiin”, Vartiokylän Vartioharjuntielle ja Laajasalon Reiherintielle. Vartioharjuntielle on istutettu 12 ja Reiherintielle 26 puulajia tai -lajiketta. Molemmissa kohteissa on lajeja, joita ei ole aiemmin kokeiltu. – Mustilan arboretumin kanssa on käynnistetty yhteistoimintahanke, jossa on istutettu noin 2000 tainta 25 näyttävästä puuja pensaslajista, joista Mustilassa on hyväksi havaitut lisäyslähteet, suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungilta kertoo. – Dynaamisten perennaistutusten aalto on aiheuttanut kasvisuunnitteluun periaatteellisen muutoksen: kasvilajeja voidaan istuttaa runsaasti ja kerroksellisesti ja niin, että kasvilajeilla on erilaisia rooleja, Tegel jatkaa. – Kasvitietämyksen kartuttaminen on nyt tärkeää ja siksi uusia kokeiluistutuksia seurataan ja niistä tehdään raportteja. Mukaan tarvitaan suomalaiset taimistot kasvattamaan tulevaisuuden taimia. Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen Mustilan Arboretumista kertoo, että arboretumilla on 120 vuoden kokemukset eri puulajeista. Suuri osa vanhoista kasviaarteista on yhä kuitenkin jäänyt vain kasvikokoelmien ja asiaan vihkiytyneiden kasviharrastajien iloksi. – Kaikkien tulisi tiedostaa, että istutettavien taimien teknisen laadun lisäksi huomiota tulee kiinnittää taimien sisäiseen laatuun – kasvien perimään, joka ohjaa sen kasvua, rakennetta, terveyttä ja menestymistä koko kasvin elinajan, Reinikainen painottaa. ? Musiikin CD-levyjen laina-aika lyheni nykyisestä neljästä viikosta kahteen viikkoon Helmet-alueen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa. CD-levyjen laina-ajat lyhennetään, koska pitkissä varausjonoissa olevat suositut levyt halutaan nopeampaan kiertoon. Lyhyempään laina-aikaan siirryttiin 2.3.2020 alkaen. Laina-ajan muutos koskee vain musiikin CD-levyjä. CD-äänikirjojen, LP-levyjen ja kasettien laina-aika ei muutu, vaan on jatkossakin entiseen tapaan neljä viikkoa. Myös CD-levyjen uusimiskertojen määrä säilyy ennallaan viidessä kerrassa. Laina-ajan lyhentämisen taustalla on musiikin kulutuksessa laajemmin tapahtunut muutos. Musiikkia kulutetaan yhä enemmän, mutta fyysisten tallenteiden sijaan käytetään erilaisia suoratoistopalveluja. Muutos näkyy myös musiikin lainauskäytännöissä. CD-levyjen lainausmäärät ovat vähentyneet ja toisaalta lainaus on vahvasti keskittynyt uutuuslevyihin. Suosituimmissa levyissä on usein pitkät varausjonot, ja nyt asiakkaita halutaan palvella nopeammin. Helmet-alueen kirjastojen musiikkitarjonta halutaan jatkossakin pitää niin monipuolisena ja laadukkaana kuin se taloudellisesti on mahdollista. Omien musiikkikokoelmiensa lisäksi alueen kirjastot tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden kuunnella musiikkia Naxos-verkkopalvelussa. Palvelun kautta kuunneltavia kappaleita on yhteensä yli 2 miljoonaa ja valikoima kasvaa jatkuvasti. Musiikin CD-levyjen laina-ajat Musiikin CD-levyjen laina-ajat lyhenivät Helmet-alueella lyhenivät Helmet-alueella CD-levyjen laina-aika lyhenee.
10 Viikko 12-13/2020 Vuoden Työväentutkimus 2019 -palkinto Kirsi Vainio-Korhoselle ja kunniamaininnat Timo Aholle ja Niina Naarmiselle ? Työväenperinne – arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaita teoksia, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteenja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan tuoda esiin, miten työväentutkimus on mukana muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa. Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2020 palkinto jaetaan akateemiselle tutkimukselle. Mukana arvioinnissa on ollut noin 70 vuosina 2018 ja 2019 ilmestynyttä teosta. Palkinnon myöntää Työväenperinne – arbetartradition ry, ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota tutkimuksen näkökulmiin, metodeihin, ajankohtaisuuteen, selkeyteen, yhtenäisyyteen ja tunnelmaan. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen saralla. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana professori (ma) Anu Lahtinen sekä muina jäseninä hankevastaava, YTT Maija Mattila, yliopistonlehtori (ma), YTT Sanna Ryynänen, toiminnanjohtaja, YTT Jukka Pietiläinen, professori Pauli Kettunen, FT Oona Ilmolahti ja yliopistonlehtori (ma) Kati Launis. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä. Vuoden työväentutkimus 2019 -palkinto myönnetään professori Kirsi Vainio-Korhosen teokselle Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS 2018. Vuoden työväentutkimus 2019 -kunniamaininta myönnetään kahdelle väitöskirjalle: FT Aho, Timo. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto 2019. FT Naarminen, Niina. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. Helsingin yliopisto 2018. Pääkaupunkiseudun kiinteistösijoitusmarkkinat vahvat Vuonna 2019 Suomessa tehtiin kiinteistökauppoja kaikkiaan noin 6,3 miljardilla eurolla. Lähde: KTL ? Pääkaupunkiseudun asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla on vahva. Viime vuonna koko maan kiinteistökaupoista noin 62 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudulla. Etenkin toimistoja liikekiinteistökaupat keskittyivät pääkaupunkiseudulle. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön ja KTI Kiinteistötieto Oy:n julkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2019/2020. Suomessa vuosi 2019 oli jo neljäs perättäinen vilkkaan kiinteistökaupankäynnin vuosi, kun kauppoja tehtiin kaikkiaan noin 6,3 miljardilla eurolla. Kokonaisvolyymi jäi kuitenkin selkeästi matalammaksi kuin kahtena edellisenä, ennätyskorkeiden kauppavolyymien vuotena. Volyymin putoaminen ei kuitenkaan johdu niinkään sijoittajakysynnän hiipumisesta vaan ennemmin tarjonnan niukkuudesta. Pääkaupunkiseudulla näistä kiinteistökaupoista tehtiin noin 62 prosenttia. Ostajina ja myyjinä oli sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Ulkomaisten sijoittajien osuus vuoden 2019 koko Suomen kiinteistökaupoista oli noin 45 prosenttia. Ulkomaisia sijoittajia pääkaupunkiseudulle houkuttelee seudun riittävän suuri mittakaava, väestönkasvu ja vahva taloustilanne. Monet kansainväliset, etenkin riskittömimpiin sijoituksiin keskittyvät sijoittajat rajaavat pääkaupunkiseudun ainoaksi mahdolliseksi sijoituskohteekseen Suomessa. Koko Suomen toimistotilakannan kerrosneliöistä noin 45 prosenttia on pääkaupunkiseudulla. Arvolla mitattuna osuus on paljon suurempi, arvi olta jopa noin 65 prosenttia. Myös kiinteistösijoituskohteiden keskimääräinen koko on pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi, kun niin toimisto-, kauppakeskuskuin hotellikiinteistötkin ovat suurempia kuin muualla maassa. Toimistotilaalueiden vuokrat nousussa Viime vuosien positiivinen talouskehitys on vahvistanut toimitilavuokramarkkinoi ta. Etenkin pääkaupunkiseudun parhailla toimistoalueilla ja -kohteissa vuokrat ovat nou sujohteisia ja käyttöasteet vahvistuneet. Pääkaupunkiseudun kalleimmat toimistotilat sijaitsevat Kluuvin kaupunginosassa, Aleksanterinkadulla, Pohjoisesplanadilla sekä näitä katuja risteävillä poikkikaduilla. Keskustan tilojen täyttyessä ja vuokrien noustessa kysyntä on vahvistunut myös ydinkeskustan lähialueilla sekä muilla keskeisillä toimistoalueilla, esimerkiksi Kampissa ja Ruoholahdessa. Tyhjää tilaa sen sijaan löytyy esimerkiksi Pitäjänmäeltä, Vallilasta ja Sörnäisistä. Uutta toimistotilaa valmistui yli 120 000 neliötä vuonna 2019. Koko kaupungin tasolla suurten kiinteistösijoittajien omistamien toimistotilojen käyttöaste on KTI:n tietokannassa noin 85 prosenttia. Vilkas rakentaminen kasvattanut liiketilatarjontaa Liiketilavuokramarkkinoita leimaa tilatarjonnan voimakas kasvu samanaikaisesti, kun verkkokaupan kasvu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos muokkaavat vähittäiskauppaa. Liiketilojen käyttöaste pysyttelee kuitenkin pääkaupunkiseudulla edelleen selkeästi muu ta maata korkeampana. Helsingissä liiketilojen käyttöaste oli 95 prosenttia syyskuussa 2019. Pääkaupunkiseudun liiketilarakentaminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vilkasta. Vuosi 2019 oli kuluneen rakennuspiikin huippuvuosi, kun uutta liiketilaa valmistui kaikkiaan liki 160 000 vuokrattavaa neliötä. Suurin valmistuneista hankkeista oli Pasilassa avattu Mall of Tripla, jossa vuokrattavaa tilaa on 85 000 neliötä. Pääkaupunkiseudun kasvavat matkailuvolyymit ja vahva sijoituskysyntä houkuttelevat myös hotellikiinteistösijoittajia ja -kehittäjiä. Hotellitarjonta on voimakkaassa kasvussa, ja uusia hotelleja syntyy sekä uudisrakentamisen että vanhojen toimistorakennusten käyttötarkoituksen muutosten kautta. Tarjonta myös monipuolistuu uusien operaattori en sekä uudenlaisten majoituskonseptien markkinoille tulon myötä. Puhelimien ja tablettien kierrätystempaus Planting-mango -tree. ? Suosiota kerännyt Tree Amigosin puhelimien ja tablettien kierrätystempaus järjestetään 29.3.2020 klo 13-15 Kallion Kulttuuriverkoston Lukemattomien kirjojen tori -kirjavaihtotapahtuman yhteydessä Kalliolan setlementtitalolla, Sturenkatu 11:ssä. Tree Amigosin kierrätyspisteelle voi tuoda puhelimia, tabletteja, latureita ja kuulokkeita. Jokaista kierrätettyä älylaitetta vastaan istutetaan maailmaan yksi puu lisää. Puhelimien kierrättäminen Tree Amigosin kautta on vastuullista ja ennen kaikkea turvallista: kierrätykseen menevien puhelimien ja tablettien muisti tyhjennetään ja ylikirjataan. Rosa Liksom täytti salin Redissä Redin Vapaakaupunki-tila riitti sopivasti suurelle kuulijakunnalle, jota uutuuskirja Everstinna kiinnosti. Kirjailija Rosa Liksom ja venäläisen kirjallisuuden professori Pekka Pesonen kävivät kiinnostavan keskustelun kauppakeskus Redissä. ? Järjestäjät odottivat suunnilleen 50 henkilöä, mutta kauppakeskus Redin Vapaakaupunki-tilaan tulvi ilahduttavasti väkeä salin täydeltä, laskun mukaan 120. Tieto tapahtumasta oli mennyt perille. Rosa Liksom ja venäläisen kirjallisuuden professori Pekka Pesonen saapuivat Kansainvälisenä naistenpäivänä su 8.3.2020 klo 14-16 keskustelemaan venäläisestä kirjallisuudesta, myös taiteesta ja tietenkin naisten näkökulmasta. Rosa on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija, joka voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2011 kirjallaan Hytti numero 6. Uusin teos Everstinna on kirjoitettu Tornionjokilaaksossa puhutulla meän kielellä. Nuori suomalaisnainen joutuu suhteeseen 28 vuotta vanhemman everstin kanssa jatkosodan aikaan Rovaniemellä. Vanhan Everstinnan monologi kertoo elämästä, jossa on ollut sokeaa rakkautta, natsien seurapiirejä, Lapin maisemia ja rankkoja koettelemuksia. Everstinna ei ihan tyttönen ollut, vaan nuoruuden avioliitosta eronnut opettajaksi opiskellut nainen, josta isä teki valkoisen Suomen tyttären ja sitten hänen everstinsä natsin. Huikea kirja on ollut ajatuksissa vuosien ajan Rosa Liksomille päätyö. Sen tarina ja kieli ovat saaneet useimmiten ylistävät arviot. Keskustelijat tuntevat hyvin venäläistä kirjallisuutta ja esille nousi teeman mukaisesti naisten asema ja naishahmojen kuvaus siellä. Tietenkin maailma viimeisen 30 vuoden jälkeen Venäjällä on monin tavoin toinen kuin neuvostoaikana, jolloin babuskoilla eli isoäideillä oli erittäin suuri merkitys. Kulttuuri, perinteet ja kansanluonne eivät toki nostalgiassa äkkiä muutu, Silti koko yhteiskunta ja ympäröivä maailma ovat muuttuneet. Tavaraa on ja kaikki tieto jokaisella näppäimen päässä. Kansainvälistä Naistenpäivää juhlittiin Neuvostoliitossa aina näyttävästi ja se on edelleen Venäjällä vapaa päivä. Tarkoitus on kiinnittää huomiota tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Miesten ojentamat kukkaset ja kohteliaat ovenavaukset olisivat kivoja juttuja muulloinkin. Naistenpäivän historia ulottuu 1900luvun alkuun. YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensi kerran vuonna 1975. Sen jälkeen on hyväksytty useampia julistuksia ja ohjelmia, joiden tavoite on
11 Viikko 12-13/2020 Kulttuurikummeina kentän johtavia toimijoita Redin Vapaakaupunki-tila riitti sopivasti suurelle kuulijakunnalle, jota uutuuskirja Everstinna kiinnosti. yhteiskunnallinen tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen. Redin Naistenpäivän tilaisuuden järjestäjinä Suomi-Venäjä-Seura ja SVS:n Ruoholahden osasto sekä Kallio-Vallilan Venäjä-seura jakavat nämä tavoitteet. Rosa Liksom kuuluu jäsenenä Käpylän Drusbaan. Pullaa, kahvia ja kukkia oli tarjolla. Vasta keskustelun ja kysymysten jälkeen mainio trubaduuri Mihail Ionin pääsi esittämään yleisölle kauniita romanssejaan ja ballaadejaan, joita olisi ollut kiva kuunnella enemmänkin. Lisää tällaisia tilaisuuksia! Jarmo Niemenkari ? Jokaisella kuluvan vuoden aikana tai sen jälkeen syntyvällä helsinkiläisellä lapsella on kummina kulttuuritoimija, joka järjestää lapselle vuosittain kaksi hänen kehitysvaiheensa mukaan suunniteltua maksutonta tapahtumaa. Kummeina on lähes 30 johtavaa kulttuurikentän toimijaa. – Olemme todella iloisia, että Suomen merkittävimmät kulttuuritoimijat ovat innokkaasti lähteneet helsinkiläisten lasten kulttuurikummeiksi. Tämä on meille kaikille loistava mahdollisuus tehdä yhdessä, syventää suhdettamme lapsiperheisiin ja kehittää yleisötyötä. Kulttuurin kummilapset on myös kansainvälisesti ainutlaatuista toimintaa, sanoo Helsingin kulttuurijohtaja, Mari Männistö. Kummitoimijat lasten syntymävuoden ja kulttuurin alan mukaan: • Vuonna 2020 musiikki, kulttuurikummi: Helsingin kaupunginorkesteri • Vuonna 2021 teatteri, kulttuurikummit: Helsingin Kaupunginteatteri, Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, Teatteri ILMI Ö., Q-teatteri ja Nukketeatteri Sampo • Vuonna 2022 tanssi, sirkus, valokuvataide ja ruokakulttuuri, kulttuurikummit: Tanssin talo, Cirko Uuden sirkuksen keskus, Teatterimuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Tanssiteatteri Hurjaruuth sekä Hotellija ravintolamuseo • Vuonna 2023 kulttuuriperintö, kulttuurikummit: Helsingin kaupunginmuseo, Suomen kansallismuseo, Designmuseo, Arkkitehtuurimuseo, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura • Vuonna 2024 sanataide ja liikunta, kulttuurikummit: Helsingin kaupunginkirjasto ja liikuntapalvelut • Vuonna 2025 kuvataide, kulttuurikummit: Helsingin taidemuseo HAM, Kansallisgalleria (Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo) ja Amos Rex • Vuonna 2026 ooppera ja baletti, kulttuurikummit: Suomen kansallisooppera ja –baletti Vuonna 2027 Helsingin kaupunginorkesteri aloittaa uuden kummilapsikierroksen kyseisenä vuonna syntyvien kanssa. – Me kansallisteatterilaiset olemme erittäin ylpeitä voidessamme tarjota lapsille ensikosketuksia teatteriin. On hienoa, että hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä edesauttaa lasten oikeuksia, Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho iloitsee. Kulttuurin kummilapset laajentaa Helsingin kaupunginorkesterin aloittamaa kummilapsitoimintaa koskemaan useita taiteenaloja ja kaikkia vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneitä helsinkiläisiä lapsia. Helsingin kaupunginorkesteri on toteuttanut aikaisemmin kaksi kummilapsiprojektia, vuosina 2000 ja 2012 syntyneiden kanssa, ja toiminnasta on saatu erinomaista palautetta sekä lapsilta että heidän vanhemmiltaan. Lapset saavat kutsun Kulttuurin kummilapseksi neuvolasta. Heidät voi ilmoittaa mukaan toimintaan kummilapset.hel.fi -verkkosivustolla. Kummilapsitoiminnan tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Samalla toiminta lisää Helsingissä toimivien taideja kulttuurilaitosten saavutettavuutta. Kulttuurin kummilapset -palvelua hallinnoi Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Palvelun mahdollistaa Jane ja Aatos Erkon säätiön avustus. Kulttuurin kummilapset laajentaa Helsingin kaupunginorkesterin aloittamaa kummilapsitoimintaa koskemaan useita taiteenaloja ja kaikkia vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneitä helsinkiläisiä lapsia. Helsingin Viikkiin kehittyy uusi asuintalojen korttelialue ? Senaatti-kiinteistöt myi Helsingin Viikissä osoitteessa Maakaarenkuja 2 sijaitsevan rakentamattoman tontin, jolla on meneillään asemakaavan muutos asuintalojen korttelialueeksi. Asemakaavassa kiinteistö on merkitty liikeja toimistorakennusten sekä opetus-, tutkimusja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KYOT). Tontin pinta-ala on 9 437 m2. Kaavan osallistumis-ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja sen oheismateriaalina olevassa maankäytönsuunnitelmassa tontilla on rakennusoikeutta noin 16 500 k-m2. – Viikki on hyvien liikenneyhteyksien päässä oleva viihtyisiä asuinalue ja parhaillaan rakenteilla oleva Raide Jokeri parantaa liikenneyhteyksiä entisestään. Alueella on myös kattavat palvelut kuten koulu, päiväkodit ja kaupat. Valtiolla on alueella paljon maanomistuksia ja on hienoa, että pääsemme kehittämään nämä vailla käyttöä olleet alueet nyt uuteen käyttöön, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen. Senaatti-kiinteistöillä on Viikin ja Latokartanon alueella muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskus Luken toimitiloja. Lisäksi Senaatti omistaa alueella laajoja maa-alueita. Alueella on kuitenkin Maakaarenkuja 2 kaltaisia valtiolle tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä ja valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Näin omistukseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa yhteiskunnan muihin tarpeisiin. Kirjastojen ja museoiden suosio näkyy myös verkossa Kirjat ja kuvat haetuinta aineistoa Finna.fipalvelussa vuonna 2019 ? Valtakunnallisen Finna. fi-hakupalvelun kävijämäärät kasvoivat jälleen ennätyslukemiin vuonna 2019, jolloin palvelussa vierailtiin yhteensä 2,5 miljoonaa kertaa. Museoviraston, Kansalliskirjaston ja Helsingin kaupunginmuseon aineistot olivat suosituimpia. Finna.fi-hakupalvelun käyntimäärät kasvoivat 11 prosenttia vuonna 2019. Laajasta aineistotarjonnasta varsinkin kirjat kasvattivat suosiotaan, ja niiden tietoja katseltiin ennätykselliset miljoona kertaa. – Kasvava kiinnostus kirjastojen ja museoiden aineistoihin näkyy myös Finnassa. Kävijät hakevat palvelusta kirjoja ja paikantavat niitä koko Suomen alueelta. Finna tarjoaa pääsyn valtaosaan Suomen kirjastojen kokoelmista ja kattavuus kasvaa entisestään, kun lisää kirjastoja tulee mukaan palveluun, kertoo kehittämispäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta. Kirjastojen kokoelmista myös lehtiartikkelit ja korkeakoulujen opinnäytetyöt kuuluivat katsotuimpiin aineistoihin. Paikallishistoria vetoaa suomalaisiin Katsotuimpana aineistona säilyivät aiempien vuosien tapaan kuvat, joita selattiin palvelussa kaikkiaan 2,6 miljoonaa kertaa. Suosituimpiin kuviin kuuluivat Yrjö Paldánin valokuvat pommitetusta Turusta. Kiinnostus paikallishistoriaan näkyy hauissa, sillä aineistoja etsitään paljon paikkakuntien nimillä. Aineistoja haettiin esimerkiksi Viipurija Pori-hakusanoilla. – Ihmiset hakevat tietoa kotiseuduistaan sekä lapsuuteen tai sukulaisiin liittyvää aineistoa. Vanhojen valokuvien ohella esineet, arkistoaineistot ja kartat kiinnostavat kävijöitä, valottaa Tolonen. Yksittäisistä aineistoista suosituin oli vuonna 1963 kuvattu Joensuuta esittelevä lyhytfilmi. Elokuvatarjonta kasvoi Finnassa viime vuonna merkittävästi, kun Kansallinen audiovisuaalinen instituutti toi ensi kertaa pitkiä elokuvia kaikkien saataville. Jatkosodan tuhoja Turun Martissa vuonna 1941. Turun museokeskus digitoi Finnaan turkulaisen valokuvaaja Yrjö Páldanin kuvia toisen maailmansodan pommitusvaurioista Turun seudulla. Kuvan käyttöoikeus: CC BY-ND 4.0 Suosituin yksittäinen aineisto vuonna 2019 oli Joensuuta esittelevä lyhytfilmi, joka kertoo elämästä 1960-luvun alun kasvavassa kaupungissa. Joensuuta tuodaan esille houkuttelevana paikkana niin turisteille kuin asukkaillekin. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
12 Viikko 12-13/2020 Risto Kolanen: Lopputalven kulttuurikierros Kulttuuri ? Lapinlahden sairaala on malliesimerkki alueesta, jonka kulttuurihistoriaa arvostavat yhteisöt ja yksilöt ovat muokanneet elävän kulttuuriperinnön paikaksi. Alue kaikille kuuluvana kohteena on muutoksen pyörteissä, jonka kauhuskenaarioissa mahdollisuudet nauttia vapaasti paikasta kaventuisivat, kulttuuriperinnön tuntija Pauliina Latvala-Harvilahti varoittaa (HS 11.3.). Broadwaymusikaali iloisena lukioesityksenä Eriarvoisuuden ja yksinäisyyden kaltaisia aina ajankohtaisia teemoja käsittelevä klassikkomusikaali ”Annie” sai ensi-iltansa Kulttuuritalo Martinuksessa. Riina Salmen ohjaamassa musikaalissa lavalle nousi yli 70 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. Taitavia oppilaita-esiintyjiä, mikä on tullut selväksi jo aiemmasta. Reipas ja vähän poikamainen Annie asuu New Yorkissa 1930-luvula, surkeassa orpokodissa, jota johtaa alkoholisoitunut neiti Hannigan. Annien vuorottelivat Venla Malinen ja Krista Schöter. Broadwayn suosikkimusikaalin tarina saa juonensa miljardööri Oliver Warbucksin, Onni Aflatuni, halutessa jouluksi kartanokotiin orpolapsen. Annie ja Oliver etsivät Annien vanhempia 50 000 dollarin voimin myös radiostudiossa. Oikeita vanhempia ei löydy, valevanhempia kyllä sitäkin enemmän voiton toivossa. Hyvää tanssia, orkesterimusiikkia ja näyttelemistä jälleen Vaskivuoren lukiolta; jokaiselle on löytynyt oma rooli ja yhteinen tekemisen ilo näkyy. Ei mikään Broadway-kopio, vaan omannäköinen tulkinta. Klassikkomusikaali on myös kantaaottava ja moderni. Myös orpokotiin koittaa toinen parempi elämä tarinan lopussa ja Annie saa rikkaan adoptioisän ja varmaan äidinkin sihteeristä, Cracesta, Marie Selonen. Teatteriproduktiossa lukion opiskelijat tulkitsevat tarinaa ja kohtauksia ohjaajansa kanssa ideoiden, kaikki ovat olleet suunnittelussa mukana. Näytelmässä nousee vahvasti esille lama-ajan eriarvoisuus, mutta myös välittäminen. Kolmas osa kaikesta Monitaiteellisessa teoksessa ”30%OFF” yhdistyy videotaide, projisointi, ääni-installaatio, tanssi, musiikki ja fyysinen näyttelijäntyö. Mirva Mäkinen ja Tuomas Juntunen ovat tehneet koreografian ja ohjauksen esitykseen, jossa vajaa parikymmentä Kallio lukion tanssin opiskelijaa näyttää innostuneesti taitojaan. Esitys on jatkoa Mirva Mäkisen pitkälle, ansiokkaalle työlle ilmaisutaidon lukion tanssinopettaja-lehtorina. Mäkinen ja tanssipari Otto Akkanen tanssivat alussa, pitkäksi aikaa lattian valtaavat lukiolaiset ja lopuksi kaikki ovat yhdessä. Sergio Castrillonin sellonsoitto on tärkeässä osassa. Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan näyttämöllä Elannon vanhalla leipätehtaalla nähty tanssiteos sai ideansa kaupassa olevien tuotteiden ”parasta ennen” päiväyksen jälkeen alennuksella myymisestä. Alennus viittaa tuotteen tuoreuteen. Tekijät kysyvät, mitä tuoreus tarkoittaa taiteessa tai tekemisessä ja mitä toisaalta jonkin asian ”parasta ennen” asia tarkoittaa. Teos jättää kolmasosan kaikesta tekemästään tekemättä ja ottaa ”vain kolmasosan yleisöstään” mukaansa. Taiteelliset tavoitteet ovat äänen, liikkeen, musiikin, videotaiteen vuoropuhelu ja taiteilijoiden kohtaaminen. Elämä kiihtyy ja vaatii kokoajan läsnäoloa, saavutettavuutta.. Teos pyrkii päinvastaiseen, viiveellä tekemiseen, venyttämiseen ja vähempään. Ponit eivät tunne häpeää – Miksi se olisi häpeällistä, kun katselijat eivät sitä sellaisena pidä?, teatterin varhainen filosofi Aristofanes sanoo. – Mitä useampia asioita ihminen häpeää, sitä kunniallisempi hän on, kirjailija George Bernard Shaw jatkaa. – Taas saa hävetä silmät päästään, Äiti kuittaa. Kellariteatteri, kutsumanimeltään Klitsu, elää ja voi hyvin jo 60 vuotta helsinkiläisten tai tänne muuttaneiden nuorten harrastusnäyttämönä. Klitsu esittää paljon oivaltavia pienoisnäytelmiä, joiden käsikirjoituksesta vastaa usein työryhmä. Tiina Tuuri ohjasi Iida Jauhon ja Linnea Kilpeläisen dramaturgiaan ”Ponit nukkuvat öisin” –esityksen, jossa Pauliina Kietäväinen, Lotta Pohjola ja Velma Tiusanen vaihtelevat koulumaailman nuorten ja opettajien rooleja ja sukupuolia tiuhaan tahtiin. Johanna Kankkunen toimii lauluillaan kommentoivana trubaduurina. Näyttelijät ovat valloittavan energisiä. Erityisesti lopun saunakohtauksen ujous ja häpeä on hienosti tulkittu. Ihmiskohtalo on tarinan arvoinen Teatteriryhmä Sumu on uusi, vuonna 2017, perustettu esitysporukka, jonka jäsenet ovat jo matkalla ehtineet vaihtua. Perustaja ja ohjaaja Katja Honkanen pysyy. Se esittää maaliskuulla ”Ihmiskohtaloita” –monologeja kohtalaisen uudessa kulttuurikeskus Sähinässä Lauttasaaressa. Ihmiskohtaloita -esityksen pohjana on käytetty arjessaan väkivaltaa kokeneiden uhrien ja omaisten haastatteluja. Pitkään vaietut kertomukset esitetään monologien, tanssin, fyysisen ilmaisun ja abstraktin taiteellisen ilmaisun keinoin. Esityksiä on 29.3. asti. Hosanna Megumin monologi kertoo täydellisyyden tavoittelun mahdottomuudesta ja siitä, kun ihminen vapautuu mielen vankilasta. Hän tanssii valtava hyvin. Laura Faarinen on haavoittuvaisen herkkä tulkitessaan ihmistä, joka rakastuu palavasti toiseen ihmiseen ,joka ensin vastaa rakkauteen, mutta jättää sitten. – Taivaat olivat upeita… ja demonitkin sen mukaisia. Daniel McMullenin ensimmäinen monologi puhuu väkivaltaiseksi muuttuneesta suhteesta miesystävään. Toinen monologi kertoo miehen suhteesta väkivaltaiseen naiseen. Mies pysyy suhteessa lasten takia, Uhri on uhri. Hän on vaikuttava kertoja, mutta ääni kääntyy sisäänpäin aina kun suomi vaihtuu kotikieleen, englanniksi. Kaisu Andrejevin monologi tulkitsee väkivaltaa parisuhteessa, fyysistä ja henkistä alistamista. Katja Honkanen sanoo paljon itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Kuinka kivun voisi pakottaa pois sisältä ja ”itkeä itsensä tuskattomammaksi”. Fikrete Miftari kertoo hullusta rakkaudesta, koska se osoittautuu vääränlaiseksi rakkaudeksi, josta on vaikea päästä irti. Hänet on nähty jo Kansallisteatterin lavalla. Monologien välillä esiintyjät tanssivat yhdessä leikillisesti. Kalevala on nähty Comics in Concert teki Kalevalan päivänä Musiikkiteatteri Kapsäkissä Suomelle ”uuden kansalliseepoksen”. Livenä, kahden muusikon ja piirtäjän trio valmisti tunnissa uuden kertomuksen, uudet kuvat ja uuden musiikin. Eepos syntyi pala palalta katsojien silmien edessä. Ryhmän muodostavat Ville Ranta piirrosten tekijänä, veli Aleksi Ranta kitarassa ja Niko Kumpuvaara harmonikassa. Soittokaksikko aloitti, sarjakuvapiirroksen mestari tuli heti perään, mutta oli välillä valmiina ennen soiton päätöstä. Ryhmä on esiintynyt jo vuodesta 2009 alkaen festivaaleilla, konserttisaleissa, taidetapahtumissa ja muissa julkisissa ja yksityisissä tiloissa. Sen tapa yhdistää musiikkia ja käden piirrostaitoa on maagisen vetoavaa. Rannan välineenä olivat vain paperit vanhanaikaisen piirrosheittimen päällä. Hän piirsi erivärisillä tusseilla ja musteilla jälkensä. Vaikuttavin oli ihan näköinen ”Lemminkäisen äiti”, joka parsi poikaansa Tuonelan joella. Näköisyysmielleyhtymä syntyy tietysti Akseli Gallen-Kallelan ja muiden Kalevalan kuvittajien vanhoista töistä. Euroopan kaupunkeja runolauluna Kalevalan päivän aattona Rauhankadun antikvariaatti-galleria Laterna Magica järjesti mieluisan, poikkeaSarjakuvataiteilija Ville Ranta piirtää Lemminkäisen äidin parsimaan poikaansa kasaan Tuonelan joella “Uusi Eepos” -konserttiesityksessä Kapsäkissä Kalevalan päivänä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteellisessa kuvassa ovat Lotta Pohjola, Velma Tiusanen ja Pauliina Kietäväinen kiertämässä Kellariteatterin tiiliholvia. Kuva: Liisa Mustakallio. Annie-musikaali on hieno osoitus Vaskivuoren lukion oppilaiden taidoista laulaa, tanssia ja näytellä Martinus-salissa. Kuvassa Annie ja orpolapsia. Kuva: Tomi Hämäläinen. Timo Aho, Kirsi Vainio-Korhonen ja Niina Naarminen saivat vuoden Työväentutkimus -palkinnon ja kunniamaininnat Sörkan työväenkirjastossa. Kuva: Jimi Reitty. Monipuolinen muusikko Tommi Lindell esitti Runomatkan Euroopan kaupunkeihin Laterna Magican yläkerrassa Kalevalan päivän alla. Kuva: Raimo Granberg. Laura Faarinen tulkitse tavattoman herkästi rakastuneen ja siinä jätetyn naisen tunteita monologissaan TeatteriSumu Ihmiskohtaloissa Sähinässä Lauttasaaressa. Kuva: Anni Taponen.
13 Viikko 12-13/2020 SavoyJazzFest toi naissolisteja vahvasti esille ? Savoy JazzFest laajeni nelipäiväiseksi. Kamerunilainen basisti Richard Bona esiintyi Alfredo Rodriguezin ja Pedrito Martinezin kanssa avausiltana. Brasilialainen, bossa novan perinteitä jatkava, Joyce Moreno hurmasi toisena iltana. Lauantain ohjelmassa oli yhden henkilön rytmikästä jazzorkesteri, kun israelilainen kontrabassovirtuoosi Adam Ben Ezra piti yleisön lämmittelijänä hyvin pihdeissään. Pääsoittimen lisäksi laskin ainakin huilun, saksofonin, koskettimia ja äänikoneen käytön. Ezralla on äidin puolelta arabisukua, mikä näkyi vaikutteissa. Kontrabasso ei ollut nyt takarivin säyseä säestyssoitin, vaan valtasi eturivin yleisön edessä! Lavaesiintyminen oli maineensa mukaisesti ”atleettinen”, mutta ehkä koko tunnin kestäen liian pitkä, sillä osa yleisöstä lähti tauolla. Jazzia ja hip-hop -musiikkia yhdistävä Ricky-Tick Big Band nousi lavalle 17 hengen puhallinpainotteisella joukollaan. Valtteri Laurell Pöyhösen johtaman RTBB solistina kuulimme huikeassa nousussa olevaa amerikkalaismuusikkoa, jazzhuilisti Elena Pinderhughesia. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt työskennellä Herbie Hancockin ja monen muun kanssa. Nuori ikä näkyi siinä, että diivan elkeitä ei ollut. Huilisti antoi kauniisti tilaa trumpettija saksofonisooloille rinnallaan. RTBB soitti paljon uusia kappaleita syksyllä ilmestyvältä uudelta levyltään. – Elenan kanssa esiintyminen Savoyssa on Ricky-Tick Big bandille myös nahanluontia, osa uuden etsintää, festivaalin taiteellinen johtaja, bändissä myös soittanut trumpetisti Jukka Eskola sanoo. Naistenpäivän konsertissaan gospel-henkistä ohjelmistoa esitti Johanna Försti, joka on vuosikymmenen viihdyttänyt meitä Tanssii Tähtien kanssa –ohjelman vahvana solistina. Laulajatar on monen mielestä ”Suomen Aretha Franklin”, niin voimakkaista ovat tulkinnat. Hän toi Savoyn lavalle englanninkielisen ”A Song to sing” –albumin tulkintoihin mukaan Mikko Helevän Hammond-urkuihin, Abdissa ”Mamba” Assefan perkussioihin ja Ville Herralan kontrabassoon. Försti houkutteli jokaisen muusikon parhaita puolia esille, sai Assefan laulamaankin. Lopussa tunnelma vain nousi, kun Jukka Eskola vieraili trumpettinsa kanssa. Ohjelma vaihtui monipuolisesti Bob Dylanin ”I Shall be Released” -laulusta Madonnaan ”Like a Prayeriin” ja Abbaan. Voimakkaina jäivät mieleen ”Blind”, “I Have a Dream”,”Walking on Sunshine” ja ”I Want to Know what Love is”. Duke Ellingtonin löytämässä “Come Sunday” –kappaleesta laulaja suomensi elämänviisauden: – Jos päivä on harmaa pilvisäällä, sen menee pois, kun odotat aurinkoa”. Savoy JazzFest -jatkoklubilla Bar Havenissa kuultiin ensimmäistä kertaa ilmaisuvoimaisena baritonisaksofonistina tunnetun Linda Fredrikssonin uutta sooloprojektia, ja saimme esimakua tulevan esikoislevyn uusista sävellyksistä. Biisit ovat syntyneet pääosin kitara kädessä laulaen, ja niissä on paljon singer-songwriter -vaikutteita. Ville Herrala soitti kaksi tuntia ensin Savoyssa ja sitten jatkoilla. Hän pääsi hyvä tuntiliksaan. Teksti: Risto Kolanen Baritonisaksofonisti Linda Fredriksson antoi Juniper-yhtyeensä kanssa esimakua tulevalta esikoislevyltään Jazzfestin jatkoilla Hotel Havenissa. Takana Ville Herrala bassossa. Kuva: Raimo Granberg. Johanna Försti pääsi konsertissaan vielä suurempaan vauhtiin, kun trumpetisti Jukka Eskola liittyi lopun jammailuun. Taustalla Ville Helevä. Kuva: Raimo Granberg. Elena Pinderhughes on upea nuori amerikkalainen jazzhuilunsoittaja, joka esiintyi Ricky-Tick Big Bandin solistina SavoyFestissä. vasemmalla Valtteri Pöyhönen. Kuva: Minna Hatinen. van musiikkihetken katutason antikvariaattipuolen perällä. Monipuolinen muusikko Tommi Lindell esitti pirteän iskevästi ”Runomatkan Eurooppaani”. Hänet tunnetaan monen yhtyeen, konsertin ja tv-ohjelman kosketinsoittajana. Nyt oli vuorossa kotimaisen riimittelyn sooloesitys, jonka kuulijoissa taisi olla paljon sukulaisia, ystäviä ja Krunikan kylänmiehiä. Matkan varrella vietetään mm. päivä Prahassa ja Tukholmassa, pistäydytään Dublinin blinikekkereissä ja tutustutaan Berliinin gerbiilivakoojaan. ”Brysselin tryffeliporsas” tai ”Kirsin Corsa” saivat ehkä hauskimman riimittelyn. Lindell on hyvin tuoreella tavalla luonut sekä säveliä että runosanoja kansainvälisin teemoin. Tämä runolaulu saa varmasti paljon jatkoesityksiä. Hän tulkitsi kirjoittamiaan Eurooppa-aiheisia runoja sähköisen äänimaisemoinnin säestyksellä. Kun mentiin Tukholmaan, kuulimme Ruotsin laivan ääniä. Corsa korisi Saksan autobaanalla. Erkki Toivasen puheimitointi sujui luonnonäänellä. Riimeissä oli aina kekseliäät loppusoinnut ja kaikesta kuuli, että muusikko on kiertänyt Eurooppaa arkisia havaintoja tehden. Venäläisen hengen siskoksia ”Tietysti olemme siskokset” on Vuokko Hovatan monologi kuvataiteilija Natalia Goncharovan ja runoilija Marina Tsvetajevan ystävyydestä Ateneum-salissa. Samaan aikaan Ateneumissa on esillä taiteilijan näyttely aina 17.5. asti. Kaksi venäläistä taiteilijaa, kaksi naista tapaa Pariisissa. Eletään vuosia 1928– 1932. – Hän ei rakastanut nukkeja. Hän rakasti kissoja ja puutarhoja. Hän leikkasi paperista puita ja pensaita ja asetteli ne pieneen laatikkoon puutarhaksi. Neljä seinää muodostivat aidan. Tietysti olemme siskokset on esitys Goncharovan lapsuudesta, ateljeen tuoksuista ja taiteesta ystävän sanoin. Esityksessä kuullaan myös Tsvetajevan runoja, joissa kahden naisen kohtalot yhdistyvät: elämä ennen Venäjää ja sen jälkeen, rakkaus, kaipaus ja pelot, unet ja näyt. Vuokko Hovatta on upea tulkitsija sekä monologiteksteille että lauluille, jotka hän itse on valinnut Marja-Leena Mikkolan käännöksistä teoksesta ”Ylistys, hiljaa! Valitut runot 1912-1939”. Harri Kuusijärvi säestää ja on myös säveltänyt runoja. Kaunis, eteerinen slaavilainen tunnelma valtaa Ateneum-salin, johon on tehty puutarhan tuntua. Välillä Hovatta ja Kuusijärvi juovat teetä maton päällä. Kolme ääninäyttelijää lomittuu hyvin livetulkintaan. Esityksiä on vielä 19.-20.3. iltapäivisin. Se pohjustaa hyvin näyttelyyn. Seksityötä, rekkamiehiä ja Tikkakosken mannekiineja Työväenperinne – arbetartradition ry palkitsee vuosittain Työväenliikkeen kirjastossa erityisen ansiokkaita teoksia, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle, kuten nyt, ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Raadin puheenjohtajana toimi professori Anu Lahtinen. Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos ”Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa” sai pääpalkinnon. Se on vankkaan tutkimustaitoon ja laajaan arkistomateriaaliin pohjaava, sujuvasti kulkeva tutkimus työläisnaisten marginaalin, seksityöläisten, elämästä 1800-luvun alun Suomessa. Tutkija kertoo näiden naisten elämänkulusta sekä syistä, jotka johtivat seksityöhön. Hän lähtee yksittäisistä ihmiskohtaloista ja käsittelee niiden kautta laajempia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Teokseen on myös löydetty aiemmin tuntemattomia esinetodisteita, esimerkiksi Käsityöläismuseon hirsiseinistä löytyneet eroottiset pelikortit. YTT Timo Aho tarkastelee väitöskirjassaan, miten suomalaisten rekkamiesten työnteko on muuttunut ja miten rekkamieheys rakentuu nykyajassa. Hän osallistui suomalaisten rekkamiesten työreissuille vuosina 2012–2017, havainnoi heidän työntekoaan, osallistui kuormien purkamiseen ja lastaamiseen sekä keskusteli työnteosta ajamisen aikana. FT Niina Naarminen tutkii väitöskirjassaan Tikkakosken tehtaan perhemäisen paikallisyhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta. Se keskittyy vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin. Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan ”Tuntemattoman sotilaan” sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Kirjan otsikko ”Naurun voima” kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Teksti: Risto Kolanen Vuokko Hovatta tulkitsee uskomattoman hienosti Marina Tsvetajevan runoja 1920-luvulta Harri Kuusijärven sävellyksiin Ateneumissa. Kuva: Hannu Pakarinen. Tanssija Mirva Mäkinen on kietoutunut Otto Akkasen kaulan ympärille Caisassa. Kuva: Bambú Locquet Vandenberghe.
14 Viikko 12-13/2020 Nautintoja Kalliossa Olavi Lindholm ? Kyläilemään oli tulossa keittiömestari, tuttu kaveri vuosien takaa. Kyseinen herra oli opettanut 40 vuotta sitten perhettäni Ragni Rissasen Rivolissa äyriäisruokien saloihin. Sen paikan sinisimpukat merimiehen tapaan oli ensi kohtaaminen äyriäisten kanssa. Ennakkoluuloja oli, mutta ne voitettiin ja siitä ruoasta tuli vakioherkku. Seuraavana vuorossa oli osterit, se kynnys tuntui ylivoimaiselta ylittää, mutta siitäkin selvittiin. Tämä, yhtä polvea nuorempi, oppi-isä oli tulossa kyläilemään. Oli tarkka paikka. Hain hallista tusinan kampasimpukoita, ne lämpimäksi. Alkupalat otin samalla retkellä tutusta juustomyymälästä. Juoksevaa Munsteria, kotimaista mouhijärveltä ja vanhaa Parmesaania. Aloitimme juustoista lisukkeena patonki tummat viinirypäleen ja nahkeat puolikuivat viikunat. Onnistunut alku. Kampasimpukat ovat herkkuani, mutta en niitä ole ennen valmistanut. Vieras seisoi takanani ja hänen neuvojensa mukaan ne valmistin ja hyvin ne onnistuivat. Viini sai puheen luistamaan. Vieras kertoi Hakaniemen hallin juustotarjonta on Helsingin paras. Tähän amattilaisen sanaan voi luottaa, mutta lisäksi pitää itse tarkistaa. Hallin juustot Mielenkiinto on herätetty ja päätin koluta molemmat juustopuodit. Halusin selvittää itselleni miten JUUSTOKAUPPIAS voi vaikuttaa, että asiakas tekee onnistuneen juusto-ostoon. Se ”lentävä” ja tuttumpi kauppias on valinnut koulutuksen aseekseen kilpailussa. Valikoimaa pitää maistattaa, kertoa tuotetietoa ja sen asiakas palkitsee ostouskollisuudella. Yllätyksekseni kotimaisiin juustoihin painottunut myymälä, heti seuraavan nurkan takana, on vaihtanut omistajaa. Vastuun on ottanut Hollantilaistyyppinen ”Kruunupää”. Juustovalikoima on kopsattu keskieuroopasta. Juustot pidetään pääsääntöisesti huoneenlämmössä, näin ne jatkavat kypsymistä. Ostin palan vanhaa Rotterdamilaista, tosi vahva herkku. Kahdeksanvitosen makuhermot vaatii voimakkaita juustoja, ne se tunnistaa. Mieto edam maistuu lähinnä rasvaiselle kaurapuurolle. Kypsytän pehmeitä juustoja itse kotona. Ostin 2 pikku Munster Ermitage`a pariviikkoa sitten. Kelpoisuusleima kertoo syötävää 6/3/2020 asti. Pidin niitä huoneen lämmössä 14 päivää ja nyt ne ovat niin valuvia, etteivät paketissa pysy. Nyt (8/3/2020) ne ovat mielestäni kypsiä ja herkkuani. Mitä kauppias voi tehdä, että saisin juustoni kypsinä ja syömiseen valmiina. Liikenteen onnela Kalliossa kadut ovat auki ja liikennöinti vaikeaa. Seuraan torin tienoolla Hämeentien ja Siltasaarenkadun liittymän liikennettä. Voi vain ihailla jaankulkijain joustavuutta. Jalkamiehille valot näyttävät jo vihreä, kun vielä pari kolme viimeistä autoa puikahtaa ohi ja vasta sitten jalkahenkilöt ylittävät kadun. Ei kuulu mitään purnausta, vaan ihmiset käyttävät järkeään tiukassa tilanteessa. Fiksua porukkaa nämä kalliolaiset. Lisää liikenteestä Kreikan rajalla on liikennettä, kymmenettuhannet tulijat jonottavat Euroopan rajalla. Kreikka teki oikein varatessaan kuukauden aikaa järjestellä vastaanottoprosessia. Olisi voinut myös aloittaa hädänalaisten vastaanoton heti, mutta käsitellä vain yksinhuoltajien ja orpolasten asioita. Yksi portti auki ja tieto liikkeelle, että vain äskenmainittujen asiat otetaan käsittelyyn, muut saa vuoronsa myöhemmin. Olisi silloin orpolapsista tullut kysyntää, tuntematon orpolapsi kainaloon ja jonon jatkeeksi. Näin Kreikka olisi välttänyt jopa meidän Ohisalon moitteet. Sodan sotkuja Aidan yli on käyty pieniä taistojakin, kun Kreikan rajavartijat joutuivat kivisateeseen. Onko pohdittu, miten toimitaan jos kivien tilalle tulee kiväärit. Näinkin voi käydä. Aukenevatko portit vai vastataanko samoin keinoin. Syyriassa aseita kalistelee Turkki, Venäjä, Syyria, Iran ja USA`n Trumppi. Mitä useampi kokki sitä verisempi soppa. Toivotaan lämpimästi, että Syyrian Assadin verenhimolle riittäisi ne liki 500 000 oman maan kuollutta kansalaista ja saataisiin aikaan rauha. Silloin Syyria olisi yhtä turvallinen kuin Turkki ja EU`ssa rauha. Pallaksen rauha Kirjoitan tätä Pallaksen hirsihotellissa. Ikkunan takana lepää metrinen hanki. Kilometrin päässä hangen alla lepää sodan raunioittama vanha kivihotelli. On täälläkin osattu sotia, kun vaan joku aloittaa. Mitä menneistä, nyt on täällä RAUHA. Hagiksen Filosohvi Olavi Lindholm Improvokaatio: Niskavuoren naisia ? Niskavuoren Naisia on improvisoitu melodraama, joka tutkii ajankohtaisia ilmiöitä Hella Wuolijoen luomien hahmojen kautta. Kaksi vierailuesitystä nähdään KokoTeatterissa 14.3. ja 4.5. Nämä hahmot ovat määrittäneet tähän päivään asti suomalaista naista, olleet esikuvia ja esimerkkejä lojaaliudesta, vahvuudesta ja määrätietoisuudesta. Samoissa hahmoissa ovat läsnä myös ahneus, katkeruus, mustasukkaisuus ja epätoivoinen kaipuu rakkauteen. Uhrautuvaisuus, työteliäisyys ja velvollisuudentunto tekivät Niskavuoren naisista sankareita. Näillä positiivisilla ominaisuuksilla lievennettiin naisten kovuutta ja ylpeyttä. Ankara työetiikka epäerotisoi naiseuden, jonka sisällöksi tuli työ, hoiva ja äitiys. Niskavuoren Naisia -näytelmää esitetään maamme teattereissa uudelleen ja uudelleen. Vieläkö tämä naiskuva puhuttelee tässä ajassa? Tule vaikuttamaan esityksen kulkuun ja katsomaan mihin kaikkeen Niskavuoren naiset voivat taipua. Improvokaatio on kolmen teatterialan ammattilaisen kollektiivi, joka tuo näyttämölle teemoja, jotka puhututtavat tänä päivänä. Kollektiivin esitykset rakentuvat aina yhdessä yleisön kanssa. Improvisoitu esitys mahdollista yleisön ajatusten peilaamisen ja tarkastelemisen erilaisista perspektiiveistä, erilaisten roolihahmojen kautta. Tekijät ja esiintyjät Reeta Annala, Kaisa Kokko ja Elina Stirkkinen löysivät toisensa Suomen Improvisaatioteatterit ry:n kautta. Improvokaation näyttelijät ovat kaikki teatterialan ja improvisaation ammattilaisia ja toimivat esiintyjinä ja kouluttajina niin Suomessa, kuin ulkomailla. Tuotanto: Improvokaatio. Esitykset: 14.3. klo 19 / 4.5. klo 19 Elämän rajalla Vahvasti musiikillinen esitys pohjautuen sairaalamuusikon kokemuksiin ja kohtaamisiin saattohoidon parissa 22.3. Esiintyjinä toimii sairaalamuusikko Anna Brummer sekä näyttelijä Helena Ryti. Teoksen on ohjannut Jaana Taskinen. Tuotanto: Anna Brummer ja työryhmä. Esitys sunnuntaina 22.3. klo 14 Lahden kansanopiston teatteri II: Suomen kiertue 2020 Lahden kansanopiston TEATTERI II aloittaa Suomen-kiertueensa 24.3. KokoTeatterilta! Teatteri II:n Suomen-kiertueella nähtävä esityskokonaisuus koostuu neljästä opiskelijoiden käsikirjoittamasta pienoisnäytelmästä. Esityksiä yhdistää vinoutunut rakkaus. Mitä perhe voi olla parhaimmillaan ja pahimmillaan? Onko rakkaus todellista, vaikka rakastettusi ei olisikaan? Pahat Pahat on näyttämöllinen parodia Pahat pojat -elokuvasta. Kertomus siitä mitä perhe voi olla parhaimmillaan ja pahimmillaan. Näyttämölle nousee viisi valovoimaista naista, jotka tiivistävät koko illan elokuvan puoleen tuntiin. Työryhmä tihkuu naisenergiaa, joka laittaa tyylilajit ja katsojat uuteen uskoon. Käsikirjoitus ja ohjaus: Saara Sillvan. Esiintyjät: Saara Mänttäri, Emma Pälsynaho, Clarissa Rosi, Josefiina Uuranmäki ja Elmira Wiklén Koodi rakkaudelle Koodi rakkaudelle on pienoisnäytelmä Siriuksesta, joka löytää uuden teknologian avulla keinon tavata entistä rakastettuaan Eristä. Kuinka pitkälle Sirius on valmis menemään toisessa todellisuudessa? Milloin tulee piste, jolloin hän ei enää tunnista onko virtuaalinen rakastettu oikea ihminen vai pelkkää koodia? Käsikirjoitus ja ohjaus: Christian Lairikko Esiintyjät: Vincent Kinnunen ja Tiia Lyijynen Unfinished Business ”You and I have unfinished business” -Beatrix Kiddo. Väkivallalla on suuri osa ympäröivässä yhteiskunnassamme ja arjessamme. Näemme sitä televisiosta, uutisista, olemme itse sen kohteena, tekijänä tai tunnemme läheisen, joka kärsii siitä. Väkivalta on vaiettu ja peitelty asia varsinkin perhesuhteissa. Esityksessä pureudutaan kulissien ylläpitämiseen, väkivallan kierteeseen sekä itse väkivaltaan. Beatrix Kiddo tarjoaa kirveen. Tartutko siihen? Käsikirjoitus ja ohjaus: Evita Aaltonen. Esiintyjät: Nella Backman, Valtteri Juvonen, Ilona Karppelin, Ronja Keiramo ja Pinja Pieski Näkymätön uni Unessa sekoittuvat todellinen ja epätodellinen, mennyt ja nykyinen. Ehkä unessa voi nähdä myös tulevan? Unessa voimme elää omassa maailmassamme ja kaikki on mahdollista. Ainakin siihen asti, kunnes jälleen heräämme. Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Kilpiä Esiintyjät: Tiia Lyijynen ja Vincent Kinnunen. Tuotanto: Lahden Kansanopisto. Esitys 24.3. klo 19 Lahden kansanopiston teatterikoulutus on tarjonnut Suomen parasta opistotason teatteriopetusta vuodesta 1983 lähtien. Sen käyneitä opiskelijoita on yli 700, josta huomattava osa työskentelee näyttelijänä, ohjaajana tai muussa teatterialan ammatissa. Mm. nimillä Näyttämötaiteen linja ja Teatterilinja aiemmin tunnettu Teatterikoulutus on vuodesta 2019 alkaen osa Vapaata akatemiaa ja sillä on oma teatteri Lahden keskustassa. Vuosina 2020-2021 Lahden kansanopiston teatterikoulutus tekee yhteistyötä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja avoimen yliopiston kanssa. H Maarnela Kun lapsi teloittaa vanhempansa ? Internetissä on katsottavissa teloitusvideoita, joissa tummaan naamioon verhoutunut ihminen lyö miekalla poikki toisen ihmisen pään. Polvillaan erämaan hiekassa ja punaiseen haalariin puettu ihminen odottaa nöyränä kohtaloaan. Tai kuin suorastaan taiteiden taivaisiin koreogarfiansa ja editointinsa puolesta nouseva teloitusvideo, jossa kiinnijäänyt lentäjä poltetaan elävänä häkkiinsä. Kaikki on löydettävissä ja katsottavissa niille, jotka ne löytää ja katsella haluavat. Mistä? Lähempää kuin arvaakaan. Siinä se on joka päivä taskussa. Ihan iholla. Suomessa moista ei sallittaisi. Ainakin tekijää yritettäisiin rangaista, vaikka hän kuinka yrittäisi selittää vain toimivansa voimassa olevan lain mukaan. Suomen Eduskunnassa on ihmisiä – kansanedustajia – joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat olleet ja eläneet sota-aikana. Näiden veteraanien lasten ei sentään uskoisi teloittavan ihmisiä. Omia vanhempiaan. Niin kuitenkin tapahtuu yhtä varmasti kuin mitä olemme nähneet videoilta. Molemmat teloittajat toimivat hyvässä uskossa omien lakiensa mukaisesti. Toisella kädessään miekka – toisella kynä. Voidaan kysyä, että kumpi on julmempi. Sekö teloittaja, joka katkaisee uhrinsa kaulan miekalla ja surmaa heti vai se joka tappaa uhrinsa kynänsä allekirjoituksella sallien pitkän kidutuksen. Kukin taapertaa sillä uskollaan mikä on. Kynä on toki kristillisempi tapa tappaa: paitsi että uhri tietää kuolevansa, niin se kestää kauemmin, ja siihen liittyy enemmän kärsimystä ja siinä pääsee tuntemaan nöyryytystä ja siinä joutuu alistumaan häpeään. Ja miksipä ei. Riippuihan Jeesuskin ristillä alastomana kaikkien pilkattavana. Osa vanhuksista kuitenkin luopuu ”uskostaan” ja pyytää, että kaula katkaistaisiin nopeammin. Mutta kukaan ei tule apuun. Niinpä joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias turvautuu omaan käteensä. Miekkana vaikkapa lähestyvä lähijuna. Ruumis se siitäkin syntyy. Tätä kirjoitettaessa seitsemän ikäihmistä ehti tehdä itsemurhan; eduskunta on ulkoistanut teloituksensa. Enkä minä voi sille yhtään mitään. Laitoin kynäni taskuun. Suljin läppärini. Yksikään kirjain ei ole lisännyt yhdenkään ihmisen elinpäiviä päivääkään. Tällä tasolla ei kynällä voi tehdä muuta kuin terapoida itseään. Pitäisikö nousta seuraavalle tasolle – mutta tekisikö se minustakin teloittajan. Sillä jos ei ala ulvoa sutena sutten mukana niin tämän päivän bruutukset kyllä hoitavat hommansa. Valtion olojen kohentamisen nimissä. Totuus on poluton maa (-Krishamurti) Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Elämän rajalla: sairaalamuusikko Anna Brummer sekä näyttelijä Helena Ryti. Reeta Annala, Kaisa Kokko ja Elina Stirkkinen.
15 Viikko 12-13/2020 Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide Kuvataide ? Suomen Valokuvataiteen museo laajenee Kaapelitehtaalta Keskustaan, kun Näyttelytila K1 avautuu kesällä kauppakeskus Kämp Gallerian alimmassa kerroksessa. Kasvot tuulta vasten käännettynä Helsinkiläinen kuvataiteilija Marina Zitting esittelee uusia öljy kankaalle tai pastelli paperille -maalauksia ja hiili paperille -piirustuksia Galleria Brondalla, Annankatu 16. Taiteellinen tavoite tiivistyy runoon: – Seison kasvot / tuulta vasten käännettynä. / Suolapärskeet kastelevat hiuksiani. / Hengitän syvään / ja tunnen / avarien maisemien tuoksun. Veden äärellä –näyttely jatkaa taiteilijan lukuisia esillepanoja Brondan Kesäsalongeissa. Keskipolven taiteilija aloitti Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella ja Kuvataideakatemiassa, josta valmistui maisteriksi, sekä täydensi opintojaan Barcelonassa. Hän on tehnyt tanssiesityksen lavastuksia sekä opettanut maalausta ja piirustusta vuodesta 1990 lähtien. Tunnus on Barbara von Schoultzin “Myrlejonista”. – jag vill: / att hålla / den i handen. Syntyy grafiikkaa, joka kommunikoi Kuvataiteilija Juho Karjalainen sanoo poikenneensa kaunotaiteen polulta. Kaksiulotteisella pinnalla liike elää koko ajan. – Olen ylenkatsonut syväpainografiikan kunniakkaita sääntöjä käyttämällä paksuja värikerroksia. Olen ottanut epäonnistuneet levyt uusiokäyttöön hiomalla vanhan kuvan pois. Hiontajälki näkyy joissakin töissä selvästi, saattaa haitata herkkäsieluisia, mutta tuo myös tilan tunnetta ja osoittaa, että kaikki on saatu levyltä siirtymään paperille. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee teoksia, jotka ovat jälleen pääosin kookkaita. – Sille en paljon voi. Ei koristakaan voisi enää kunnolla pelata pienemmällä kentällä. Taiteilija sanoo teoksen syntyvän, kun jokin mielikuvan tasolta nouseva asia alkaa vaatia kuvallista vastinetta. Kuutti Lavonen kuvaa Karjalaista kielelliseksi taiteilijaksi, joka käyttää mykkää kuvaa puhutellakseen. Kevättä luvassa Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, avautui kevääseen Primavera – näyttelyllä yhdeksältä taiteilijalta. Avajaisiltana ilma oli kaikkea muuta kuin näyttelynimi lupaa, ex-kansanedustaja, kuvataiteilija Sinikka Hurskainen totesi tervehdyssanoissaan. Eri puolelta Suomea ja Pietarista tulevien taiteilijoiden tekniikat ovat kivitavaraa, öljyväriä, akryylia ja sekatekniikkaa. Huomio kiinnittyy imatralaisen Hurskaisen pilke silmäkulmassa tehtyihin tapahtumarikkaisiin ja värikkään humoristisiin, melkein naivistisiin, maalauksiin. Turkulainen veistostaiteilija Marja Uusiluoto-Raaska täyttää yläkerran etuhuonetilaa ilmeikkäillä kiviteoksilla, joista monet edustavat hersyvää huumoria. Hyvin persoonallinen Sofia Saikåin tuo tuulahduksen Pietarin öljyväritaiteen opista. Teatteriohjaaja Eija-Elina Bergholm kuvaa luontomaisemia harmonisella tyylillä. Samanlaisuuksia erilaisuudessa K u u b a l a i s s y n t y i sellä Frank Lópezilla on retrospektiivissä näyttelyssään Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, kolme eri sarjaa. Fotorealistisessa eläinsarjassa kontrasteja tuovat koristellisten teosten taustakuviot. Ruoste-sarjassa on satamatunnelmaa meren läheisyydessä. Kuuba-sarjassa aiheina ovat kuubalaiset naiset kirkkailla väreillä ja vahvoilla struktuureilla toteutettuina. Päämääränä on löytää samanlaisuuksia erilaisuuksista. Hänellä on oma tapansa ottaa vastaan luonnon läheisyys, esim. kissan yksinkertainen katse aina henkilökohtaisiin ja yhteisöllisiin kaipauksiin asti. – Tämän näyttelyn mukanaan tuoma radikaali muutos on osa elämän sattumaa, jossa muotojen yksinkertaisuus ja yksityiskohdat ovat minulle suuria ilon aiheita. Puutarha ylläpitää toivoa Ajatus puutarhasta keitaana ja pakopaikkana yhdistää eri kulttuureja ja toistuu läpi ihmiskunnan historian. Islamissa puutarha symboloi paratiisia. Japanilaisessa kulttuurissa korostuu puutarhan merkitys mietiskelyn ja meditaation paikkana. Ajatus siirtää illuusio puutarhasta kuvien avulla sisätiloihin oli tuttu muinaisessa Egyptissä. Antiikin Rooman ajoilta säilyneen Villa di Livian seinämaalaukset tuovat illuusion puutarhasta nykyihmisen havainnoitavaksi. Paula Puoskari tekee saman nyt Galleria Huudosa, Eerikinkatu 36. Escape Garden –installaatiossaan hän pohtii puutarhakäsitteen kuvallisia mahdollisuuksia. Näyttelytila muuntautuu valtavaksi, huoneenkokoiseksi paperiseksi puutarhaksi. – Viitekehyksenä on trooppinen, villiintynyt puutarha. Mielleyhtymien kautta jopa vanhan konehallin laattalattia voi näyttelykontekstissa muistuttaa islamilaisen puutarhan kaakelikäytävästä, hän sanoo. Toivon merkitys korostuu aikana, jolloin elämän hauraus on konkreettisimmin näkyvillä. Graafikot kevään hengessä ”Grafiikan ihmeitä” on esillä Galleria Dixin, Uudenmaankatu 18-20, keväässä. Susanna Suikkari on espoolainen taidegraafikko, jonka humoristiset linnut ja kalat seikkailevat inhimillisten tuntemusten maailmassa. Munat ovat keskiössä. Hänen teoksiin kuoriutuu keltanokkaisia, raitajalkaisia elämän tarkkailijoita. Aihemaailma liikkuu siivekkäiden, nisäkkäiden, eväkkäiden ja kasvikunnan välillä. – Ilman huumoria arkipäivä ottaisi nokkaan ja aiheuttaisi liiallista sulkasatoa. Tuija Arina-Sundelin on taidegraafikko ja maalari, jota kiinnostaa unen ja todellisuuden väliin sijoittuva rajatila. Hieman surrealistiset työnsä hän toteuttaa eri grafiikan tekniikoilla tai maalaten öljyväreillä. Värit ja tunne ovat tärkeitä elementtejä hänen taiteessaan. Hänellä on monipuolinen taidekasvatus ja kokemus taideaineiden opetuksesta. Kuuden taiteilijan tekniikkoja ovat serija digitaaligrafia, kohopainokaiverrus, monotypia, etsaus, metalligrafiikka ja litografia. Ankkoja merimiesnutuissa Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esitti kolme mielenkiinoista näyttelyä, joista Riiko Sakkisen ”Animal Show Business” on huikean mielikuvituksellinen. Hän sanoo itse Mikki Hiiren antaneen Disneylandissa paperin ja pyysi salakuljettamaan viestin ulos huvipuistosta. Siinä ”Antropomorfisten eläinten vapautusrintama” vaatii oikeuksia. Taiteilija omistaa heille näyttelynsä. Eläinten ihmistenkaltaista on käytetty länsimaisessa taiteessa jo satojen vuosien ajan. Taiteilijan töissä on usein vaatteisiin puettuja eläimiä, joiden sanoma ottaa kantaa. Sakkisen maalauksissa seikkailevat elintarviketeollisuuden maskotit ja lastenanimaatioiden sankarit. Taide on hänelle turborealismia. Eläinaiheet ovat Forsblomin lisäksi esillä myös Luonnontieteellisessä museossa maaliskuun lopulle. Mennyt on lähellä Erkki Perkiömäki on lahtelainen elokuvantekijä ja kuvataiteilija, joka vietti kasvuvuotensa Oulussa. Galleria A2, Kasarmikatu 2 A 2, esittelee hänen elämäntyönäyttelyään, jossa on nähtävillä hänen dokumenttielokuvansa ”Isä, poika ja taide” sekä akryylimaalauksia, piirroksia ja valokuvia. Elokuva keskittyy taiteilijan ja hänen isänsä väliseen vuorovaikutukseen. Se jäi keskeneräiseksi kunnes Perkiömäki teki elokuvan valmiiksi vuosina 2018-19. – Me elämme todellisuudessa vain tässä hetkessä. Tulevaisuudesta emme voi tietää, mutta menneet kokemukset kulkevat aina mukanamme. Voimme käsitellä niitä ja vaihtaa kokemuksia muiden ihmisten kanssa. Usein kokemukset tulevat sattumalta ja odottamatta, hän sanoo. Menneisyys ja nykyisyys ovat vuorovaikutuksessa ja ovat siten enemmän kuin tätä hetkeä. Niillä on vaikutus myös tulevaan. Aiemmmin Perkiömäki on ollut paljon esillä Galleria Topeliuksessa. Teksti: Risto Kolanen Kuubalainen Frank Lopez ja sensuelli teoksensa Kauneuden merkkaamat Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Sinikka Hurskainen ja ilkikurinen teoksensa Yölinnut Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Pitkän linjan hienon graafikon Juho Karjalaisen uusissa töissä aavistus menneestä on jäljellä ja tuo etsauksiin syvyyttä ja tilan tuntua. Taiteilija Heittäjän seurassa.Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija, taidemaalari Marina Zitting ja suurikokoinen pastelliteos Rilken Venetsia Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidegraafikko Susanna Suikkari ja Vahtivuorossa -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Paula Puoskari on täyttänyt Galleria Huudon yhden huoneen installaatioteoksillaan. Taustalla siihen liittyvä Palmu. Kuva: Raimo Granberg.
16 Viikko 12-13/2020 Robert Helenius vei huomion Murhia musiikkimaailmassa Kirja-arvostelu ? Musiikkimaailman pyörteisiin meidät vie kiehtovasti Jari Salonen uudessa jännitysromaanissaan ”Kaikki me kuolemme kerran ” (Otava 2020, 318 s ). Kirjan lukuisia murhia ratkoo Salosen aiemmista kirjoista tuttu poliisi Jukka Zetterman, nyt jo muodikkaasti eläkkeellä. Zettermanin apuna on naisystävä, myös poliisi, joka puolestaan on virkavapaalla sairauden takia. Kirjan henkilövalikoima on erittäin runsas, kirjava sekoittaen onnistuneesti lukijan ajatuksia mahdollisista syyllisistä. Kirjan dramaattisessa alussa naisen ruumis mätkähtää Vaasan hienoimman hotellin katolta taksiauton konepellille. Onko kyseessä murha vai itsemurha? Kuukautta myöhemmin tapahtuu iskelmätähden, jo kokeneen laulajan mystinen kuolema kesämökillä. Uimataidoton mies on mennyt uimaan vai onko? Onko laiturilla oleva saunapyyhe vain hämäystä? Monipuolisuutta Salonen osaa sotkea romaaneihinsa hyvin monenlaisia aineksia, niin tässäkin ”Kaikki me kuolemme kerran” romaanissa. Ruumiita syntyy tasaiseen tahtiin, poliisit eivät juurikaan vakuuta tutkimuksillan, Zetterman tuntuu olevan koko ajan tutkimuksissaan, aavistuksissaan virkavaltaa edellä. Asetelmahan on tuttu monista suomalaisromaaneista. Kirjan monista henkilöistä mielenkiintoisin on ”vanhan ajan” iskelmälaulaja Eki Viik, jonka uusi paluu huipulle on alkamassa, mutta mitä kätkeytyy uranousun taustalle? Mukaan tulevat huumeet, tahalliset yliajot, sukulaissotkut,lapsikaappaus. Juonen käänteitä riittää, välillä liiaksikin kun Zettermanin ja naisystävänkin suhderuletti saa osansa. Salonen kuvaa monipuolisesti musiikkibisneksen eri puolia, musiikin tuottamista. Taustahenkilöiden monimutkaiset henkilökohtaiset suhteet pysyvät arvoituksellina kirjan dramaattisen yllättävään loppuratkaisuun saakka. Jari Saloselta viiihdyttävän luettava jännitysromaani. Pekka Hurme Apulaispormestari Nasima Razmyar jakoi palkinnot naisten 60 kg sarjassa, jonka voitti Suomen Vilma Viitanen. Finaalissa kukistui Venäjän Nune Asatrianin tuomariäänin 3-2. Nyrkkeilyliitto järjesti medialle tiedotustilaisuuden, jonka aihe oli Suomen olympiaehdokkaiden valmistautuminen Lontoon karsintaan. ? Robert Helenius on arvostettu raskaansarjan ammattinyrkkeilijä, jolla on Suomen ja Ruotsin kansalaisuus. Robert on syntynyt Tukholmassa 1984. Amatöörinä tuli mm. EM-hopeaa ja kolme Suomen mestaruutta. Hän hankki monena vuonna kansainvälistä kovuutta myös GeeBeekehässä, monesti voittoisasti. Gunnar Bärlund eli GeeBee oli Helsingin Jyryn kasvatti, joka ammattilaisena otteli 86 matsia ja kohosi maailmanmestari Joe Louisin 2. haastajaksi raskaassa sarjassa. Komea patsas on Vallilassa Paavalin kirkon puistossa. Robert Heleniusta pidettiin Suomessa jo jäähdyttelijänä, kun hän kohtasi voittamattomana edenneen Adam Kownackin New Yorkissa. YouTubessa voi nähdä, kuinka neljännen erän alussa puolalainen innostui hyökkämään ja sekosi Robbenin terävään iskuun. Helenius osaa edelleen lyödä lujaa. Ottelun jatkuessa Robert Heleniuksella oli helppo työ ammattimiehen tavoin leipoa vastustajansa luovutuskuntoon. Mahdollisuus raha-otteluihin parani ja houkutus jatkaa varmasti kasvoi. Mediakin taas innostui voittajasta. YLE:n Urheilutoimitus lähetti Urheilutalolle kuvausryhmän haastattelemaan Pekka Mäkeä. Häneltä kyseltiin arviota, mitä voitto merkitsee Heleniuksen uralle. Tämä haastattelu nähtiin Urheiluruudussa kahdesti, mutta upeasta kansainvälisestä GeeBeenyrkkeilystä ei ollut mainintaakaan. Mahdollisuus olisi ollut myös selvittää, miten Suomen huiput valmistautuvat parhaillaan Lontoossa tapahtuvaan Olympiakarsintaan. Nimittäin Urheilutalossa järjestettiin samaan aikaan lehdistötilaisuus. Paikalla olivat Europan olympiaturnaukseen valmistautuva Arslan Khataev, hänen valmentajansa Karre Anttonen, Mira Potkosen valmentaja Maarit Teuronen, lajipäällikkö Pekka Mäki ja Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja Marko Laine. Kutsu ei herättänyt kiinnostusta, vaikka nyrkkeilyltä odotetaan lajina paljon. Onneksi on kotisivut ja sosiaalinen media, josta tietoa saa. Mira Potkosen pronssimitali Olympialaisista muistetaan. Viisi Suomen huippuiskijää on määrätietoisesti valmistautunut tulevaan karsintaan. Kaikilla heillä on mahdollisuudet Tokioon. Joukossa on kolme miestä Arslan Khataev, Muhammad Abdilrasoon ja Krenar Aliu. Elina Gustavsson ja Mira ovat suurimpia suosikkeja jatkoon. Ehkä valmistautumisen kannalta onkin hyvä, kun media ei ole koko ajan kintereillä. Yksipuolisuus ihmetyttää silti. – On ilahduttavaa huomata, että nyrkkeilyn harrastajat tulevat monista erilaisista taustoista. Nyrkkeily on lajina varsin tasa-arvoinen ja harrastamaan pääsee kohtuullisin kustannuksin, näin totesi tervehdyksessään GeeBee-turnauksen suojelija Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Hän esiintyi ensi kertaa nyrkkeilykehässä kirkkaiden lamppujen alla ja sanoi nauttivansa kilpailujen tunnelmasta. Helsingin tavoitteena on liikkumattomuuden vähentäminen. Se tarkoittaa kaupunkilaisten kannustamista liikuntaharrastuksiin sekä liikunnan ja liikkumisen tukemista. Jarmo Niemenkari Kirka-musikaali Hetki Lyö ? Musikaali kaikkien suomalaisten rakastamasta laulajasta ja musiikkimaailman ikonista. Kirka Kirill Babitzin on yksi Suomen menestyneimmistä artisteista. Hän oli maamme ensimmäinen oikea rocktähti, joka sai peräänsä villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka oli venäläisen emigranttitaustansa vuoksi eksoottinen ilmestys tummine hiuksineen ja sinisine silmineen, hän oli täynnä karismaa ja kuin luotu tähdeksi. Oma suku ja perhe sisaruksineen olivat Kirkalle aina tärkeitä. Kirka lauloi persoonallisella äänellään tiensä suomalaisten sydämiin monipuolisesti rockilla, iskelmillä ja balladeilla heavyrockiakaan unohtamatta. Musikaali on matka Kirkan vanavedessä 60-luvulta lähtien aina 2000-luvulle asti. Kirkan ohella tapaamme suomalaisen kevyen musiikin merkkihenkilöitä kuten Sammyn, Muskan, Dannyn, Katri Helenan, Kassu Halosen, Hectorin ja Pave Maijasen. Koemme esityksessä laulajan pitkän uran eri vaiheita, Euroviisujen ja Syksyn sävelten huumaa, menestystä, rakkautta ja suuria suruja. Kirkaa esittää Voice of Finland -kisastakin tuttu valovoimainen tähti Ilari Hämäläinen. Musikaalissa kuullaan suuri joukko ikimuistoisia kappaleita, kuten Hetki lyö, Leijat, Hengaillaan, Surun pyyhit silmistäni, Kahden hullun matka, Daada Daada, Yli synkän virran, Puhelinlangat laulaa, Lumi teki enkelin eteiseen, Krokotiilirock ja Kirjoita Postikorttiin.
17 Viikko 12-13/2020 H Sarpo Maailma on kaunis ? ”...ja hyvä elää sille/Jolla on aikaa ja tilaa unelmille/Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus...” Kaunishan se on niin kuin Irwin Goodman Veksi Salmen riimejä tulkitsee. Mutta eipä ole aina elo niin täyteläistä ja kepeää. Aina ei ole aikaa eikä tilaa. Vapautta mainitsemattakaan. Mustat pilvet peittävät taivaan heti aamusta, alakulo kaihertaa lohdutonta mieltä. Tuollaisia apeita päiviä kohtaa itse kukin aika ajoin. Mikään ei kerta kaikkiaan ota sujuakseen. Silloin, kun täällä Hermannin vaiheilla ilmassa on syksyn merkit, kun mieleni vaeltaa ikuisesti kuin Ahasverus, turvaudun koeteltuun konstiin. Pukeudun kelin edellyttämiin kamppeisiin ja hankkiudun ulkoilmaan. Viivähdän hetken pihassa, etsiskelen maasta sopivan kokoisen pikkukiven, jonka sujautan kenkääni. Milloin vasempaan, milloin oikeaan ja lähden kävelylle. Tavallisimmin suuntaan kulkuni Vallilanlaaksoon. Ai että se tuntuu ilkeältä! Sitä ei voi olla tuntematta, siellä se hiertää varpaissa tai jalkapohjassa. Ai, Ai! ”On vapautta kuunnella metsän huminoita/ Kun aamuinen aurinko kultaa kallioita” jatkavat Irwin ja Veksi. Kukin tavallaan, minä otan vapaudekseni kärsiä kivestä kengässäni. Kivi hiertää ja pistelee, ravistelen jalkaa jotta nahkaani repivä möykky siirtyisi kengän kärkeen. Tuloksetta. Jos olisin järkevä, pysähtyisin ja hankkiutuisin haitasta eroon. Nyt ei kuitenkaan ole kysymys järjestä tai järjettömyydestä. Uhallakin jatkan tavanmukaista kävelykierrostani ja kierrän vielä metsäpolun kautta. Jokainen askel on riipivää tuskaa. Irvistelen ja jatkan kävelyäni, mieleni tekisi huutaa. Mutta minä kestän! Pysähdyn vasta Kumpulan kartanon portille, istahdan penkille. Katselen vielä hetken maisemaa. Ja nyt, nyt on se hetki. Avaan kengännauhat, kiskon kengän jalastani ja kopautan sen riivatun kiven maahan jalkaparkaani runtelemasta. ”On vapautta vaistota viesti suuremmasta/ Ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta...Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus...” jatkaa Irwin Goodman tulkintaansa. Ja minä päiväkävelyäni. Mikään ei enää hierrä. Olli Sarpo Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 2,2 % viime vuonna Kolumni Venäjä on aina Venäjä ? Kari Heiskasen uutuusteos Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöllä Stalinin suloinen ruoska opettaa näkemään miten hyödyllistä on tarkastella Suomen kriisitilanteita naapurimaan Neuvostoliiton silmin. Miten hyödyllistä onkaan eritellä historian ilmiöitä ja tapahtumia eri kannoilta. Stalinin tavoite oli koko Suomen liittäminen Neuvostoliittoon ja sovjetisoida Suomi. Sotaa oli valmisteltu jo pitkään. Oliko Stalin merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa, kysyyy professori Kimmo Rentola kirjassaan Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944, 1948, 1950. Stalin päätti aloittaa Talvisodan ja lopettaa sen. Hän päätti Jatkosodan rauhasta 1944, ja kun alkuvuodesta 1948 oli aika ratkaista tuleeko Suomesta kansandemokratia vai ei, hän painoi ensin kaasua ja sitten jarrua. Jännittäväksi tämän tiedon tekee se, että tuolloin emme tienneet, että Hitler oli 1939 tehnyt Stalinin kanssa sopimuksen, jonka ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop olivat allekirjoittaneet Suomen kannalta huolestuttavan sopimuksen: Suomi ja Baltian maat määriteltiin siinä kuulumaan Neuvostoliiton vaikutusalueeseen. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa Suomi joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi 30.11.1939 josta alkoi Talvisota. Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940. Oman sotahistorian muistaminen on kansakunnalle terapeuttista ja välttämätöntä. Suomen Talvisotaa on käsitelty poikkeuksellisen laajasti, mutta nyt 80 vuotta sodan päättymisestä, ”Pyhä sota” antaa uuden aiheen tarkastella Suomen tilannetta avautuneiden arkistojen valossa. Helsingin Tuomiokirkon portaille muistopäivänä syttyvät 105 kynttilää muistuttavat sodan jokaisesta päivästä. Talvisodan viimeisenä päivänä kolme minuuttia ennen Moskovan rauhan julistamista hulvaton venäläinen luoti surmasi läheisen sukulaiseni Viipurin Tammisuolla ja sota vei kaikkiaan yli 27 000 suomalaisen kaatuneen hengen. Boris Jeltsin. pyysi 1994 talvisotaa anteeksi rikoksena Suomea kohtaan. Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee nyt kuluneeksi 150 vuotta. Loviisassa järjestetään Eurooppa-päivänä 9.5. kulttuurivaellus Paasikiven juhlavuoden merkiksi. Loviisan kirkosta vaelletaan hautausmaan muistomerkeille ja Ehrensvärdin polulle kertaamaan historian tietoja. Paasikivi puhui kolmesta sodasta, vuosien 1939 -1940, 1941 ja 1944 sodasta, viimeistä näistä on totuttu kutsumaan Jatkosodaksi. Maailmalla koko tämä pitkä sotajakso tunnetaan Toisena maailmansotana. Tämä termi sitoo myös Suomen sodat laajempaan kontekstiin. Tosin amerikkalaisia tämä maailmansotatermi tyydyttää varmasti eniten, koska se liioittelee heidän osuuttaan kokonaisuudessa. Ehkä olisi oikeampaa puhua Euroopan sotatoimista. Ranskalaisille ja italialaisille se oli ”Suuri sota” ja venäläisille ”Suuri isänmaallinen sota”. ”Talvisodan henki” ja Talvisodan ”välttämättömyys” ovat antaneet tutkijoille aihetta miettiä uudestaan sodan luonnetta ja henkeä. Neuvostoliiton tavoitteeksi Suomesta muodostui lopulta luoda Suomen kanssa mielekäs raja, ja takuu siitä, että Suomi pysyi neutraalina. Tässä suhteessa Suomella ei aluksi ollut valinnanvaraa. YYA-sopimuksen aikana ei enää saneltu vaan vahvistettiin turvallisuutta ja neutraliteettia tasapuolisesti. Suomen erikoislaatu Baltiaan verrattuna näkyi myös muissa suhteissa. Vaikka meitä kylmän sodan aikana väliin kohdeltiin jyrkästi, ääni Moskovan komentokeskuksessa osoitti suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä. Baltian maita kohtaan sointi Moskovan kellossa oli käskyttävä ja raaka. Veli-Matti Hynninen ? Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen kokonaismyynti kasvoi 2,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vertailukelpoinen kokonaismyynti nousi 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kävijämäärässä oli vain hienoista laskua jääden tasan prosentin pienemmäksi kuin edellisen vuoden loka-joulukuussa. Lokaja marraskuun myynti kasvoi selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Joulukuun kokonaismyynti pieneni lähes kaikissa keskuksissa, ja jäi 5 prosenttia edellistä vuotta matalammaksi. – Kauppakeskusmarkkinassa on ollut hyvä vuosi ja toki kauppakeskukset ovat yksilöitä. Vire on ollut erityisen positiivinen, jos huomioi kaupan ja eri toimialojen muutosten vaikutukset kauppakeskuksiin. Kaupan monikanavaistuessa verkkokaupan osuus kasvaa ja vastaavasti kauppakeskusten palvelutarjoama kehittyy toimialojen sekä tarpeiden muuttuessa. Tästä kertoo muun muassa ilman liikevaihtoa toimivien palveluiden osuuden kasvaminen, kuten kirjastot ja muut julkiset palvelut. Kauppakeskukset ovat nykyisin elämyksellisiä katettuja kaupunkikeskustoja, jotka kokoavat yhteen eri yhteisöjä ja tarjoavat näin alustan monenlaiselle toiminnalle, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Östring. Kun yhteensä 40 kauppakeskusta käsittävässä vertailuaineistossa huomioidaan myös uudet kauppakeskukset ja laajennukset, niin kokonaismyynti kasvoi viimeisellä neljänneksellä 8,7 prosenttia ja kävijämäärä peräti 10,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuoden tasolla sekä kokonaismyynnin että kävijämäärien kasvu lähentelee seitsemää prosenttia. Voimakkaaseen nousuun vaikuttivat vuoden lopulla valmistuneet uudet keskukset, laajennukset ja remontit. Uusi kauppakeskustarjonta vaikuttaa myös osaltaan like-for-like-indeksien kehitykseen, kun myynti ja kävijät allokoituvat osin uudelleen keskusten välillä. Kasvattivat myyntiään Kauneusja terveystuotteiden sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden myynti kasvoi viimeisellä neljänneksellä. Myös joidenkin palvelutoimialojen myynti nousi, vaikkakin kävijämäärien hienoisen laskun vuoksi kasvuprosentit olivat edellisiä tarkastelujaksoja hiukan pienempiä. Kahvilaja ravintolapalvelujen myynnin koko vuoden kasvuprosentti nousee lähelle viittä ja viimeisellä neljänneksellä myynti kasvoi 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkään kaksinumeroisia kasvuprosentteja osoittaneiden viihdeja vapaa-ajanpalvelujen myynti kasvoi myös viimeisellä neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisen vuoden tasostaan. Merkittävistä kauppakeskustoimialoista myynti laski eniten muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajan tuotteiden toimialoilla. Kauppakeskusten like-for-like indeksien hidastunut kasvu heijastelee osin myös veronpalautusten aikaistumisen vaikutusta vähittäiskauppaan. Edellisen vuosineljänneksen kasvuluvut olivat suurimpia Kauppakeskusyhdistyksen indeksien vuodesta 2012 alkaneessa historiassa, kun kokonaismyynti kasvoi peräti 4,7 prosenttia edellisen vuoden heinä-syyskuuhun verrattuna. Myös Tilastokeskuksen vähittäiskaupan kokonaismyyntitilasto osoitti loka-joulukuulle huomattavasti edellistä neljännestä matalampaa kasvua. Viimeisen vuosineljänneksen myynti kasvoi vähittäiskaupassa 1,9 prosenttia, kun heinä-syyskuussa myynti nousi 3,3 prosenttia. Koko vuoden tasolla kauppakeskusten ja koko vähittäiskaupan kasvu oli lähes samansuuruista. Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myyntija kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myyntija kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 40 kauppakeskusta. Tietoa kauppakeskuksista sekä toimialan ja merkittävimpien kauppakeskusten tunnusluvut julkaistaan Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskukset 2020 -julkaisussa maaliskuussa. Näkemyksiä kentältä: – Vuonna 2019 Cityconin pääkaupunkiseudun vahvat kauppakeskukset pitivät erinomaisesti pintansa niin kävijöiden kun myyntienkin osalta kilpailutilanteen radikaalista muuttumisesta huolimatta. Myös esimerkiksi Lappeenrannan IsoKristiinassa kävijät ja myynnit olivat reippaassa kasvussa koko viime vuoden. Toimialoista erityisesti kahviloiden ja ravintoloiden myynnit kasvoivat kauppakeskuksissamme, ja erityisen hyvää virettä löytyi myös erikoisliikkeistä sekä kosmetiikkaja apteekkipalveluiden toimialalta, toteaa Sanna Yliniemi Cityconin liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja. – Kauppakeskusten hyvä vuosi on näkynyt myös Colliersilla, sillä vuosi 2019 oli kokonaisuudessa vahva manageeraamissamme kauppakeskuksissa. Myös vuoden viimeinen neljännes oli hyvä joulukuuta lukuun ottamatta. Tähän syynä olivat muun muassa veronpalautusten aikaistuminen ja leuto sää, joka osui erityisesti muotikauppaan. Esimerkiksi kauppakeskus Triplan loistava startti kertoo osaltaan, että kaupan murroksesta huolimatta kauppakeskukset ovat erittäin tärkeitä viihtymisja ostospaikkoja. Suomalaiset syövät ulkona yhä useammin, ja näin ollen kauppakeskusten kahvilaja ravintolatarjoama kasvattaa edelleen painoarvoaan. Myös kauppakeskusten uudet konseptit herättävät kiinnostusta ja esimerkiksi erilaiset coworking-tilat on otettu hyvin vastaan, kertoo Colliersin Head of Shopping Centre Management Eeva Jauro. Kun yhteensä 40 kauppakeskusta käsittävässä vertailuaineistossa huomioidaan myös uudet kauppakeskukset ja laajennukset, niin kokonaismyynti kasvoi viimeisellä neljänneksellä 8,7 prosenttia ja kävijämäärä peräti 10,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rikosuhripäivystykseksessä 27 prosentin kasvu 2019 ? R i k o s u h r i p ä i v y s t y ksen palveluita käytti viime vuonna 18 100 asiakasta, joka on 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Miesten osuus asiakkaiden kokonaismäärästä oli 22 prosenttia ja naisten 78 prosenttia. Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan Rikosuhripäivystyksessä on tehty paljon työtä palveluiden tunnettuuden eteen. – Viime vuosina olemme tehneet muun muassa Poliisihallituksen kanssa aktiivista yhteistyötä lisätäksemme asiakkaiden ohjausta poliisista Rikosuhripäivystykseen. Myös muut rikosten uhreja kohtaavat tahot osaavat aiempaa enemmän ohjata asiakkaita meille, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg. – Asiakasmäärien kasvuun on vaikuttanut paljon myös se, että Rikosuhripäivystyksen palvelut tunnetaan aiempaa paremmin. Vuoden 2019 lopulla tehdyn kyselyn mukaan Rikosuhripäivystyksen tunnettuus kansalaisten keskuudessa oli kasvanut 3 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen 2018 tammikuussa tehtyyn kyselyyn. Joulukuusta 2016 tunnettuus on parantunut peräti 18 prosenttiyksikköä, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg. Rikosuhripäivystyksessä toimii tällä hetkellä yli 500 vapaaehtoista ja uusia vapaaehtoisia koulutetaan kevään aikana lisää ympäri maata.Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiset tukevat rikosten uhreja, heidän läheisiään ja rikosasiassa todistavia kasvokkain, chatissa sekä puhelimessa. – Tukisuhteiden määrä kasvoi Rikosuhripäivystyksessä viime vuonna peräti 38 prosenttia. Suuri osa Rikosuhripäivystyksen asiakkaista kohdataan juuri tukisuhteissa. Viime vuonna oli käynnissä 7100 eri tukisuhdetta ja näistä kolmannes koski lähisuhdeväkivaltaa. Ilman koulutettuja vapaaehtoisia emme mitenkään pystyisi kohtaamaan näin suurta määrää asiakkaita, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
18 Viikko 12-13/2020 Mitä filosofi sanoo eriarvoisuudesta? Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen ? Tasavertaisuuden puute itsessään on ongelma, ei vain se, että jotkut ovat köyhiä tai kouluttamattomia. Näin sanoo filosofian professori Antti Kauppinen, joka on kirjoittanut esseen "Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta?" (Kalevi Sorsa -säätiö, 2020). – Eriarvoisuudesta puhutaan usein ikään kuin olisi itsessään huono asia, että joillakin sujuu paremmin kuin toisilla. Tämä ei kuitenkaan ole moraalisessa mielessä ongelma. Ongelman ydin on sen sijaan erivertaisuus, Kauppinen sanoo. Erivertaisuudella Kauppinen tarkoittaa yksien ylivaltaa tai herruutta toisiin nähden tai joidenkin järjestelmällistä suosimista toisten kustannuksella ilman hyvää syytä. – On selvää, että työnantajilla on suhteeton valta esimerkiksi paperittomien työntekijöiden elämään, Kauppinen sanoo. Järjestelmälliseen suosimiseen liittyvästä syrjinnästä taas on kyse esimerkiksi silloin, kun naiset saavat miehiä huonompaa palkkaa vastaavasta työstä tai kun romaninimeä kantava ihminen ei nimensä vuoksi saa kutsua työhaastatteluun. Myös rahan valta politiikassa on järjestelmällistä suosimista. Kauppinen viittaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan tutkimukseen Suomen rikkaimmasta promillesta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että moni huipputuloinen luottaa pääsevänsä poliittisten päättäjien puheille, ja että heidän sanansa myös painaa. – Tasavertaisuus vaatii, että poliittisissa päätöksissä huomioidaan perustellut mielipiteet esittäjän tuloista riippumatta, Kauppinen huomauttaa. Rakenteet reiluiksi Erivertaisuudessa on kyse myös epäreiluista lähtöasetelmista, joista ihmisten väliset epätasa-arvoiset suhteet kumpuavat. Kauppinen viittaa rakenteisiin. – Talouden pelisäännöt suosivat yleensä niitä, joilla rahaa jo on, vuokralaisilla ei ole sananvaltaa remonttihankkeissa ja yhdellä koululla on enemmän resursseja kuin toisella, Kauppinen kuvailee erivertaisuutta tuottavia rakenteita. Kauppisen mukaan ihmisten muodollinen yhdenvertaisuus ei riitä vaan tarvitaan toimenpiteitä, joilla huonommista lähtökohdista tulevia nostetaan yhteiskunnan toimin. – Aito ja reilu mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttää muun muassa koulujen laadun varmistamista, harrastusmahdollisuuksia kaikille, kulttuurista tietotaitoa ja vähemmistöryhmiä koskevien asenteiden muuttamista, Kauppinen sanoo. Kirjastot, uimahallit ja koulut ovat Kauppisen mukaan edellytyksiä mahdollisuuksien tasa-arvolle ja siten aidosti vapaille markkinoille. Ne rahoitetaan verovaroilla, ja verot taas kannetaan ennen kaikkea niiltä, joilla on varaa ne maksaa. – Progressiivisesta verotuksesta on markkinamenestyjillekin se moraalinen hyöty, että he voivat sitten hyvällä omatunnolla nauttia omaisuudesta, josta nauttimista yhteiskunta hyvällä syyllä myös vastineeksi puolustaa, Kauppinen sanoo. Heikompiosaisten auttaminen ei yksin riitä Kauppinen käsittelee julkaisussaan laajasti filosofiassa esitettyjä argumentteja eriarvoisuuden puolesta ja sitä vastaan. On filosofeja, joiden mielestä eriarvoisuus tai ihmisten erivertaiset suhteet eivät ole ongelma. Heidän mielestään pitäisi keskittyä vain heikompiosaisten auttamiseen. Erojen kaventaminen on heidän mielestään toissijaista. Kauppinen on tästä eri mieltä. – Pelkkä huono-osaisiin keskittyminen estää tarkastelemasta niitä rakenteita, joiden seurauksena huono-osaisuus syntyy ja kenties periytyy, hän sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee puheen "kipeistä leikkauksista" tai "kivuliaista päätöksistä". – Nämä leikkaukset ja päätökset on viime vuosina kohdistettu usein tekijöihin, joiden tarkoitus on nimenomaan tasapainottaa eri osapuolten kuten työnantajien ja työntekijöiden välistä suhdetta. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluoikeus ja yleissitovat työehtosopimukset. Kauppisen mukaan ne ovat olennaisia syitä sille, että Suomi on toistaiseksi suhteellisen tasavertainen yhteiskunta. Edellytyksenä taloudellinen tasa-arvo Erivertaisuuden kitkemisen edellytyksenä on Kauppisen mukaan vain kohtuullinen taloudellinen eriarvoisuus. – Koska vaikutusvallan ostamista on käytännössä mahdoton estää, kaikista paras keino vaurauden merkityksen pienentämiseksi esimerkiksi politiikassa on taata varallisuuden tasainen jakautuminen, Kauppinen ehdottaa. Kauppinen kuitenkin tähdentää, että myös ansioista palkitseminen on tasavertaista kohtelua. – Voi hyvin olla, että jotkut yrittäjät ja johtajat todella ansaitsevat työstään muita suuremman palkkion, jos he ovat esimerkiksi ratkaisevasti myötävaikuttaneet jonkun palvelun parantamiseen, Kauppinen sanoo. Hän kuitenkin jatkaa: – Tästä on kuitenkin pitkä matka siihen, että he moraalisessa mielessä ansaitsisivat kymmeniä tai satoja kertoja suuremman palkan kuin keskivertotyöläinen. HSY testaa uusia tapoja itsepalveluasiointiin Kivikon Sortti-asemalla Yhä useampi pääkaupunkiseudun asukas säilyttää klapinsa puuvajassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kokeilee kahta erilaista itsepalveluasiointitapaa Kivikon Sortti-asemalla ? HSY kokeilee Kivikon Sortti-asemalla uusia tapoja maksaa jätteet. Maksaa voi joko itsepalveluautomaatilla, verkossa tai perinteisesti aseman infopisteessä. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa vaihtoehtoisia asiointitapoja ja nopeuttaa asiointia. Kokeilu alkoi 29.1.2020 ja kestää tämän kevään. – Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa vaihtoehtoisia asiointitapoja ja nopeuttaa asiointia, kun jätteet voi maksaa etukäteen verkossa tai automaatilla Sortti-asemalla. Näin asiakkaan ei tarvitse käydä infopisteessä, vaan hän voi mennä suoraan lajittelemaan jätteensä aseman lavoille, kertoo HSY:n käyttöinsinööri Joonas Enqvist. Kokeilu on suunnattu yksityisille henkilöasiakkaille. Kun asiakas maksaa jätteensä ennakkoon verkkokaupassa eli eSortissa, hän pääsee asemalle sen auki ollessa näyttämällä maksun yhteydessä saamansa QR-koodin tunnistautumispäätteellä. Vaihtoehtoisesti hän voi maksaa tuomansa jätteet maksukortilla käyttäen asemalla olevia itsepalveluautomaatteja. – Kun asiakkailla on mahdollisuus maksaa jätteensä itsenäisesti, meille vapautuu aikaa jalkautua entistä enemmän asemalle opastamaan asiakkaita jätteiden lajittelussa. Tämä tarve korostuu entisestään, kun lisäämme eri jätteiden lajittelumahdollisuuksia saavuttaaksemme HSY:n tavoitteen kierrättää 60 prosenttia jätteistä vuoteen 2025 mennessä. Viime syksynä aloitimme muovin ja poistotekstiilin keräyksen, Enqvist jatkaa. Kokeilu kestää tämän kevään. Sen jälkeen aloitetaan nyt testattavien palvelujen laajentaminen kaikille Sortti-asemille ja myös yritysasiakkaiden käyttöön. Sitä ennen palveluita kehitetään kokeilun aikana kerättyjen palautteiden pohjalta. Tavoitteena on, että itsepalveluasiointi olisi mahdollista kaikilla Sortti-asemilla vuoden 2020 aikana. Ruskeasannan ja Jorvaksen Sortti-asemilla on mahdollista maksaa tuomansa jätteet jo nyt itsepalveluautomaateilla. Automaatit ovat olleet käytössä jo muutaman vuoden, mutta Kivikossa testataan nyt uusia ja kehittyneempiä laitteita. ? HSY:n julkaiseman raportin mukaan noin 80 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista poltetaan puuta. Puuta käytetään pääasiassa varaavissa takoissa ja puusaunoissa. Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa. – Ehdottomasti paras säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja, joka suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Onkin ilahduttavaa, että selvityksemme mukaan puuvajojen määrä on viime vuosina kasvanut pääkaupunkiseudulla, sanoo ilmansuojeluasiantuntija Katja Ohtonen Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Juuri julkaistun raportin mukaan 53 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista säilytti vuonna 2019 polttopuunsa puuvajassa. Vastaava luku oli 36 prosenttia vuonna 2014. Edelleen noin 30 prosenttia säilyttää polttopuunsa ulkona peitetyssä pinossa. Kuiva puu palaa vähäpäästöisesti Suurin osa pientaloasunnoissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi. Tällöin polttopuun laatu ja erityisesti kosteus voivat vaihdella suurestikin verrattuna ostettuun klapiin. Polttopuun kuivatus ja asianmukainen säilytys ovat siten erityisen tärkeitä. Puunpoltossa syntyy aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä. Huonossa palamisessa päästöjä syntyy moninkertainen määrä. – Arviomme mukaan p ä ä k a u p u n k i s e u d u l la puunpoltosta syntyvät hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan vähentää omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä. Esimerkiksi helppo keino on polttaa vain kuivaa puuta eikä polttaa koskaan roskia, Ohtonen kertoo. Kostean puun ja roskien poltosta syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia päästöjä. Kostea puu ei myöskään lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa. Ensisijaisesti lisälämmitykseen – Yleisimmin tulisijaa käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmitykseen. Tulisijaa käytetään myös tunnelman luontiin sekä sisustuselementtinä, Ohtonen sanoo. Takkoja ja muita asuintilojen tulisijoja käytetään eniten joulu–helmikuussa, jolloin tulisijaa lämmitetään tyypillisesti 3-4 kertaa viikossa. Puusaunoja sen sijaan lämmitetään ympäri vuoden kerran tai kahdesti viikossa. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puukiukaat. Kaikille avoimessa Polta puuta puhtaammin -asukasillassa on tarjolla tutkittua tietoa puukiukaiden päästöistä ja vinkkejä oikeaoppiseen tulisijan käyttöön. Asukasilta pidetään Helsingissä Maunula-talolla torstaina 19.3.2020 klo 18–20 ja sinne on vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestää Kuivaa asiaa -hanke, jossa ovat mukana HSY, TTS Työtehoseura ja Turun kaupunki. Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 -raportin tulokset perustuvat HSY:n ja Työtehoseuran keväällä 2019 toteuttamaan kyselytutkimukseen, jonka avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käyttöä. Kyselyn avulla kerättiin tietoa tulisijojen tyypeistä ja määristä sekä polttopuun hankinnasta, säilytyksestä ja käyttömääristä. Kyselyyn osallistui noin 1200 vastaajaa. Juuri julkaistun raportin mukaan 53 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista säilytti vuonna 2019 polttopuunsa puuvajassa. Kuva: HSY / Tero Pajukallio
19 Viikko 12-13/2020 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 24 .......... Brahen Apteekki Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Leipomot Palvelut Terveys KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Helsinginkatu 6, 00500 Helsinki | family@remax.fi Pohjoinen Hesperiankatu 33, 00260 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO! Asiakkaani etsii 1-4h asuntoa alueelta Kallio, Hakaniemi, Siltasaari, Alppila, Alppiharju, Vallila, Harju, Sörnäinen ja Hermanni.Asunto voi olla tyydyttävätai remontoitavakuntoinen. Ostaja maksaa välityspalkkion. Luottamukselliset yhteydenotot: Janette Rautakoski Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT, osakas janette.rautakoski@remax.fi / 040 671 7783 / Instagram janetterautakoskilkv / Facebook Janette Rautakoski LKV Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Kulttuuri valloittaa päärautatieaseman ? Helsingin päärautatieasemalla, VR:n lipunmyynniltä vapautuneessa tilassa, aukeaa keskiviikkona 18.3. pop-up-periaatteella toimiva Kulttuurihalli. Vaihtuvat näyttelyt ja tilaisuudet ilahduttavat aseman käyttäjiä vuoden loppuun asti. – Meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus toteuttaa Helsingin päärautatieasemalle kokonaan uudenlainen konsepti, Kulttuurihalli, yhdessä Luovi Productionsin kanssa. Kyseessä on arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä rakennus ja maamerkki, joten on luontevaa tuoda sen katon alle pop-up-hengessä kulttuuritoimintaa, kertoo hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupin kiinteistöyksiköstä. VR Groupin tavoitteena on rakentaa vilkkaasta liikenteen solmukohdasta yhä viihtyisämpi kohtaamispaikka. Yhtiö on lähtenyt viime vuonna uudistamaan ja kehittämään päärautatieaseman palveluita aktiivisesti, ja myös lippuhalli saa myöhemmin uuden käyttötarkoituksen osana laajempaa aseman kehityshanketta. – Entiseen VR:n lippuhalliin on tulossa ensi vuoden aikana uusi tasokas ravintola ja kahvila viihtyisine terasseineen. Halusimme merkityksellistä käyttöä lipunmyynniltä joulukuussa vapautuneeseen tilaan siihen asti, kunnes rakennustyöt lippuhallin sisällä alkavat. Uskomme, että Kulttuurihalli ilahduttaa niin junaa odottavia, kaupunkilaisia kuin turisteja, Jääskeläinen sanoo. – Maaliskuun puolivälin jälkeen avautuva Kulttuurihalli tuo ydinkeskustaan monipuolisen kattauksen erilaisia tapahtumia, vaihtuvia näyttelyitä ja kahvilan, joka palvelee myös yksityistilaisuuksia. Tällaista tilaa ja toimintaa on kaivattu, ja toivommekin, että mahdollisimman moni löytää Kulttuurihallin tilaisuuksien ja näyttelyiden tapahtumapaikkana, kertoo Luovi Productionsin toimitusjohtaja Kari Korkman. – Kulttuurihalli on tarkoitettu tasokkaalle kulttuurille kirjallisuudesta muotoiluun tai vaikkapa nykysirkukseen. Ensimmäisenä tilassa nähdään valaistusinstallaatio ja videotaidetta. Kevään ohjelmistoa ei ole vielä täysin buukattu, joten nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää upeaa ja uniikkia tilaa asemalla, jota käyttää päivässä jopa 250 000 ihmistä, hän jatkaa. Satavuotias asema uudistuu vaiheittain Helsingin päärautatieasema on arkkitehti Eliel Saarisen luomus, joka juhlisti viime vuonna satavuotista taivaltaan. Aseman entisessä lipunmyyntitilassa on jäljellä paljon alkuperäistä Saarisen sisustusta, kuten seinien pilasterien vihreät laatat, tammiset ikkunapuitteet, ovet ja ikkunapenkkejä. Arkkitehdin suunnittelemia ovat myös tilan päätyseinän rapatut reliefikoristeet. Avattavaa Kulttuurihallia ympäröivissä rakenteissa aloitetaan samanaikaisesti lähiviikkoina merkittävät talotekniikan uudistustyöt. Kaikki muutokset suunnitellaan huolellisesti yhdessä viranomaisten kanssa, aseman arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen. – Oikeastaan kyse on lippuhallin palauttamisesta lähemmäs alkuperäistä, Eliel Saarisen suunnittelemaa käyttötarkoitusta. Valmistuessaan tila on palvellut 2. ja 3. luokan matkustajien ravintolaja odotushallina, ja käyttötarkoitus muuttui vasta 1958 lipunmyyntitilaksi, Jääskeläinen taustoittaa. Lipunmyynnin muuttaminen joulukuussa 2019 aseman länsisiipeen oli ensimmäinen askel päärautatieaseman uudistamisessa. Länsisiipeen keskitetään matkustajien palvelut, kuten VR:n asiakaspalvelu, HSL:n asiakaspalvelu ja Helsingin kaupungin matkailuneuvonta. – Odotamme, että pääsemme tekemään suunnitelmiemme mukaisia uudistuksia myös entisen lippuhallin vieressä olevaan keskushalliin ja tuomaan vaiheittain uusia palveluita aseman käyttäjille, Jääskeläinen kertoo. Rautatieasema. Kuva: Tuomas Uusheimo
20 Viikko 12-13/2020 Helsinginkatu 24, Brahen kenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com Tervetuloa Brahen Apteekin avajaisviikolle 23.-28.3.2020 -30% -30% Magnecit 60 tablettia 6,90 € (norm. 10,14 €) Hyvin imeytyvä magnesiumsitraatti + B6 valmiste Tapaamisiin sydämellisen palvelun apteekissa! Avajaisviikon supertarjous Ohjelmassa: Tarjouksia Tuoteesittelyjä Arvontoja Yllätyksiä LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi | p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 346 6713 F I N L A N D I A -TA LO | L a 1 8 . 4 . k l o 1 9 Esityksen yhteydessä Kirka-aiheinen näyttely! WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Juhlanäytös Kirka 70-v.