• KT Alppila KT Kivenlahti KT Hermanni KT Harju Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) 65 m² 53 m2 30 m² 27,9 m² Kantakaupungin asiantuntija vh. 298.000? vh. 169.000? vh. 147.000? vh. 168.000? Ammattitaitoinen välittäjä lyhentää myyntiaikaa, takaa oikean hintatason sekä turvallisen asuntokaupan. Ota yhteyttä, niin saat maksuttoman arvion kodistasi sitoumuksetta. Katso aidot asiakaspalautteeni: www.huom.fi LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV ArjA OreScHniKOff | 050 511 4410 Palvelemme myös lakiasioissa Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT | arja.oreschnikoff@huom.fi Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Huom! ® | Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Hki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 12-13 - 2014 45. vuosikerta - Nro 6 6000 Yli meillä myynnissä olevaa kotia eivät millään mahdu yhdelle aukeamalle. Niinpä löydät loput kätevästi osoitteesta www.kiinteistomaailma.fi Kalasatama RT 139-146,5m² Siltasaari KT Omakotimaista asumista meren äärellä Helsingin kantakaupungissa? Kalasataman Huvilat. Mh 448.931?481.186?, vh 889.000?-945.000?. Antareksenkatu 9, Polariksenkatu 10. Kiinteistömaailma Hakaniemi ja Sörnäinen. p. 09-7745050, 09-58602300. Kallio KT 112,9 m² Kalasatama RT 23 -106 m² Hakaniemi KT 3h, avok, kph, s, 2 wc. Tyylikkäästi remontoitu koti Siltasaarenkärjessä. Helsingin keskustan palvelut ovat myös lähellä. Velaton lähtöhinta 697.000 ?. Siltasaarenkärki 1 C. Sovi esittely.09 58602300 p.0503236378. Kiinteistömaailma Sörnäinen.1121700 39,7 ? 65,2 m² Hermanni KT Asunto Oy Helsingin Atsimuutti valmistui Kalasataman ytimeen. ¾ asunnoista on myyty ja hienoja vaihtoehtoja on vielä jäljellä. Mh 112.860?-393.395, vh 181.860?-700.895?. Antareksenkatu 22 A. Kiinteistömaailma Hakaniemi ja Sörnäinen. P. 09-7745050, 09-58602300. 58 m² Vallila KT 94,7 m² 3h+k+kph+vh+varasto 7m². Upea täysin uusittu laatuasunto aivan torin kyljessä. Tästä ei palvelut ja liikkuminen enää paremmaksi tule. Huoneisto on vapaa. Mh. 539 000 ?. Viherniemenkatu 5 A 6. Sovi esittely. P. 09 7745050, 050 386 6645. Helsinki Hakaniemi. 1122562 56 m² Kallio KT 45,5 m² Uusi asunto saneeratun jugendlinnan ullakolla? Tervetuloa As Oy Roinilaan. Yllätys hissin päätepysäkillä on positiivinen. Velaton lähtöhinta 279.000?- 399.000?. Kustaankatu 9. Kiinteistömaailma Hakaniemi ja Sörnäinen. p. 09-7745050, 09-58602300. 2h, 1työtila, k, kph, lasit. parveke. Läpitalon isohko kaksio toimivalla lisähuoneella. 4. krs. Näkymä suoraan Paavalin kirkolle. Hyvin säilytystilaa. ETluokka=D. Velaton lähtöhinta 238.000?. Hämeentie 95 C. Tied. 050 366 9129. Kiinteistömaailma Vallila. 1124388 2h, kk, kph. NOPEALLE TILAISUUS! Heti vapaa läpitalon kaksio suositusta putkiremontoidusta yhtiöstä. Edullinen yhtiövastike. ET-luokka=D. Mh. 249.000 ?. Hämeentie 94 A. Tied. 050 366 9125. Kiinteistömaailma Vallila. 1122978 2h, avok, kph. Ylimmän 6. krs:n tyylikäs, laadukkaasti rakennettu ullakkoasunto avokeittiöineen. Kaupunkinäkymät korkealta! ET-luokka: E. Velaton lähtöhinta 185.000 ?. Fleminginkatu 18 B. Tied. 050 366 9129. Kiinteistömaailma Vallila. 1120876 OSTOTOIMEKSIANTO OSTOTOIMEKSIANTO OSTOTOIMEKSIANTO OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaamme etsii putkiremontoitua kaksiota/ullakkoasuntoa kantakaupungin ja itäisen kantakaupungin alueelta. Luottamukselliset yhteydenotot p. 050 3236378. Kiinteistömaailma Sörnäinen. Asiakkaamme etsii yksiötä tai kaksiota kantakaupungin ja Kallion alueelta. Soita ja sovi tapaaminen. Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa palkkion. Luottamukselliset yhteydenotot p. 050 3866645. Kiinteistömaailma Hakaniemi. Toimeksiantajani etsii yksiötä tai kaksiota alueelta Alppila, Alppiharju, Vallila tai Hermanni. Asiakas myynyt jo oman asuntonsa. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Tied. p. 050 366 9129. Kiinteistömaailma Vallila. Asiakkaani etsii 1-2 h Alppilasta, Kalliosta tai Vallilasta. Tuleva putkiremontti ei ole ongelma. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Soita ja kysy lisää p. 050 366 9125. Kiinteistömaailma Vallila. www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Hakaniemi Kallion Kodit Oy LKV Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki p. (09) 774 5050 kallio@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Sörnäinen Kallion Kodit Oy LKV Hämeentie 37, 00500 Helsinki p. (09) 5860 2300 sornainen@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Vallila Excellence m2 Oy LKV Sturenkatu 29, 00510 Helsinki p. 010 622 3920 vallila@kiinteistomaailma.fi
• KALLIO LEHTI 2 Anna Krogerus Helpotuksest? perhe huokaa, Wotkinsilt? saa kotiruokaa. Laatikot ja lihapullat, niistä tykkää äidin kullat. Chef Wotkin?s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Viikot 12-13 Ohjaus Tarja Koskela Runsaasti kauniita kevätkukkia edullisesti 5-10 ? Esitykset 21/26/28/29 maaliskuuta ja 2/3/4 huhtikuuta klo 19. Liput 15/13 ?. Lippuvaraukset: www.teatterikultsa.fi Käenkuja 6-8, Sörnäinen Viipurin Kukka KAPSÄKISSÄ TAPAHTUU Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto MUSIIKKITEATTERIA HUIPPUOSAAJAT! Sketsejä, lauluja ja tositarinoita työstä ja elämästä. Minna Kivelä, Annu Valonen, Antti Korhonen Esitykset 5.4. asti klo 19. www.votkin.fi KABAREE BERLIN Suosikkiesitys jatkaa riemukasta estradielämää. mm. Reetta Ristimäki Esitykset 27.3, 11.4, 12.4. klo 19 KAPSÄKKIPIMEÄÄ K-18 Sketsejä ja musiikki-iloittelua. mm. Riku Nieminen, Iiro Rantala RAVINTOLA Hyvä sijainti! Esitykset 3.4, 4.4. klo 19 KEIKAT KAPSÄKISSÄ Tietovisa joka torstai klo 19.30 Hyviä tarjouksia paikan päällä Ruuskanen Railio Klubit 29.3. klo 20 Janna Hurmerinta & Esa Kaartamo 10.5. klo 20 Laura Voutilainen 1.4. klo 19 Sväng Ilmiömäisen huuliharppuyhtyeen levynjulkaisukeikka MUISTATHAN Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 30.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kolmelta tunti eteenpäin neljään. Hyvät palkinnot voittajille NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.buds.fi Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 www.simsalabim.fi Vauva-­­ja­perheuinnit,­lasten­uintikurssit­ sekä­aquagym. Myös­erityisryhmät. Turvallisia­ja­laadukkaita­uinteja­jo­ 10-­vuoden­kokemuksella. Tervetuloa­kevätkaudelle­2014!­ UUTUUTENA­ODOTTAVIEN­ÄITIEN­AQUABIC Tiedustelut­0440110660­|­info@simsalabim.fi­ Helsinki­ Arabia­?­Itäkeskus­?­Käpylä­?­Kamppi­?­Ruskis­ ?­Meilahti­?­Pikku-­Huopalahti TULE, KOE JA IHASTU! III-olut 3,40? IV-olut Liput alk. 20,50 ? lippu.fi Hämeentie 68, Helsinki 09 260 0907 ? kapsakki.fi Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 3,80? Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet Kallio-Lehden lukijoille laadukas aikakauslehti 40 % alennuksella! Senioriterveys kruunaa kultaiset vuodet Bikinikunto kadoksissa? Bodytreenin avulla onnistut! Meidän Koira on asia- ja viihdelehti koko perheelle! Uusin numero tulvillaan tietoa ja tunteita: Tehokkaita treenejä: ? Rankat kahvakuulaliikkeet polttavat rasvaa vielä pitkään treenin jälkeen ? Voimaa voi kehittää lihaskoon lisäksi hermoston kautta ? Rullaten muotoja & rentoutta pohkeisiin ? Meille tulee pentu! Kun pentu muuttaa Meidän kasvattajan luota omaan kotiin, se tietää monia Pieni ja pippurin muutoksia niin Lukukoira Lem pi CHIHUAHUAen kuuntelee lasten lukemista moitti koiralle kuin perheelle. fik su ja omapäinen matta ? Labradorinnoutaja MEILLE suosituin Koirankarvas TULEE kintaat, sukatta PENTU! lämpöinen vill tai Labradorinnoutaja apaita l Pienen Ses in Pidä rokotukse uusi perhe t kun pitää edelleen l Koti turval KENNELYSKÄ JA nossa: liseksi PARVO l Ensimmäis TARTTUVAT HER et ykköspaikkaa. KÄSTI! tarvikkeet Toyvillakoira Zul Tärkeä Zu tapakasvatus ? Lukukoira tekee mallin töi tä kuuntelee moittimatta Agility huippu Lukukoirat ovat suosittua kaikkialla Suom rantautuneet nyt myös Suomeen. essa ? Pieni ja pippurinen chihuahua Maailman pienin koira, chihuahua, on eloisan ja pippurisen maineessa. Sillä on pieneksi taskukokoiseksi koiraksi suuri ego. ? Jediä ei koskaan löytynyt Saksanpaimenkoira Jedi pelastui tulipalosta hyppäämällä talon ikkunalasin läpi vuoden 2009 lopulla. Jedistä tulee vieläkin vinkkejä, mutta omistajat eivät enää usko Jedin löytymiseen. ? Sydämentahdistin ei haittaa vällyjen välissä! Kulttuuri pitää lääkärin loitolla Toivon olevan työkykyinen i hautaan saakka Tamperelaisen Ohra njyvän legendaarinen tarjo ilija Vilma Vapaaehtoisena Diabetes, verenpai kasvainsairaudet ne ja kuriin elämänta paremontilla 1/2014 6,50 Jaakko Muil epäonninen sairaalakiun neljän vuoden erre vihdoin ohi ETURAUHAS- SYÖPÄ vei työ- ja seksikyvyn, virtsa vat jäivät pysvai yviksi DRINKKI PÄIVÄSSÄ RINTASYÖPÄRISKIÄLISÄÄ 10 % Tahdistin ei haitta vällyjen välissäa ?Sesyksdäiämkoko ellä! Veljekset kiertäneet keikkalavoja 45 vuotta sulassa sovu ssa MATTI on johtajatyy TEPPO myötäilevämppi, pi ? Seksipuheilla kohahduttanut Farmi-Tuulikki: Toivon olevani työkykyinen hautaan saakka ? Nyt onnistut! Diabetes, verenpaine ja kasvainsairaudet kuriin elämäntaparemontilla ? Uusi palsta Petrin Pirteät saa auringon paistamaan www.senioriterveys.fi 6 numeroa vuodessa 39 ? Nyt 24? Tilaa lehti ? hinta on alennettu normaalihinnoista 40%. kauneus RM TIINA JYLHÄ& TAPANI VALVALKONEN KONEN TREENAAVAT AINA YHDESSÄ Rakkaus on painonhallinankin perusta! 2/2014 ? 6,90 ? SOKERI VAN : BODY LEGENDA Rankat kah liikkeet pol vakuularasvaa vielättavat treenin jälk pitkään een Rikoskonsta apeli HENTAA Syö ja nuku itsesi kauniiksi! JUHA HAKA LA: Aerobinen liik unta tekee kehonrakenthyvää ajalle Pohkeet rullaten rennoiksi VOIM AA voi kehittä Kiinnostavia lisäksi hermo ä lihaskoon ston kautta treenaajia: Haluan olla Futiskentiltä kunnossa, m fitnesslavoille siirtynyt utta naisen mitoissa tulevaisuuden lupaus Oona Tolppanen: Minulla on mummonakin sixpäkki! Tiina Jylhä-Valkonen&Tapani Valkonen: Rakkaus on painonhallinnankin perusta! Bodylegenda Juha Hakala: Aerobinen liikunta tekee hyvää kehonrakentajalle Rikoskonstaapeli Kirsi Suomelan tavoitteena kahvakuulaurheilun ammattilaissarjan MM-mitali Uusin Bodytreeni lehtipisteistä kautta maan! KIRSI SUOM EL AN tavoitteena kahvakuula urhe ammattilais sarjan MM-mit ilun ali Futiskentiltä fitnesslavoil le siirtynyt tule vaisuuden lupa us Oon www.bodytreeni.fi 8 numeroa vuodessa 55 ? Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internetosoitteessa. Nyt a Tolppanen: 33? KOIRA 1/2014 6,30 www.meidankoira.fi 6 numeroa vuodessa 37 ? Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX1 TOJA PA N TERVEYS Liikunta suojaa dementialta Seksipuheilla kohahduttan Farmi-Tuulikkiut: ? Liiikunta parasta ISRAELIN ennaltaehkäisyä ARMEIJASSA Drinkki Nyt onnistut! päivässä lisää rintasyöpäriskiä 10 % Seniori terveys AN NI Ä 5,90 kehonhuolto BE ? Epäonninen sairaalakierre kesti neljä vuotta Suomalaisen miehen koskettava tositarina eturauhasyövästä painonhallin ta NILLA-DO EXTRAHINTA ERIKOISLEHT I kuntosalit ILLA KYMME Nyt 22? Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua.
• Viikot 12-13 45. vuosikerta ? nro 6 Helsingin vuoden 2015 talousarvioehdotuksen laatiminen alkaa ??Helsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 10.3.2014 kokouksessaan kaupunginjohtajan esitystä vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raamiksi ja laatimisohjeeksi. ? Yleinen taloustilanne ja ennusteet tulevasta kehityksestä jatkuvat epävarmoina. Helsingin Energian tuloutuskyky on pienenemässä. Kaupungin talouden tilanne heikkenee olennaisesti, ja raamin liikkumavara on niukka, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vuoden 2015 talousarvionäkymistä. Lähtökohtana valtuustostrategian linjaukset Strategiaohjelman mukaisesti esityksessä tähdätään talouden tasapainoon, tuottavuuden parantamiseen ja velkaantumisen hidastumiseen. Velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä kaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuosittain yhden prosentin tuottavuuden parantamisella. Valtuustokaudella 2013?2016 pyritään myös rahoittamaan nykyistä merkittävästi suurempi osa investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Investoin- tien kattosumma on vuosittain 435 miljoonaa. Niukka liikkumavara kohdennettu peruspalveluihin Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raami on laadittu siten, että kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat 0,4 % vuoden 2014 talousarvion tasosta. Niukka liikkumavara on kohdennettu peruspalveluihin. Useimpien hallintokuntien toimintamenot ovat raamissa talousarvion 2014 mukaisia. Vuoden 2015 raamia valmistellaan yhtä aikaa Helsingin Energian yhtiöittämisvalmistelujen kanssa. Helsingin Energian tuottonäkymät ovat heikkenemässä, mikä merkitsee kaupungille tuloutusten pienenemistä ja on omalta osaltaan tiukentamassa kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Talousarvioehdotuksen käsittely Kaupunginhallituksen annettua talousarvion 2015 suunnitteluohjeen kaupungin hallintokunnat tekevät omat budjettivalmistelunsa kevätkauden kuluessa. Valmistelutilanne tuodaan Kallio Kukkii sai uuden ilmeen ??Kallio Kukkii ?kaupunkifestivaali uusi juhlavuoden kunniaksi graafisen ilmeensä. Uuden ilmeen juhlavuoteen loi kuvittaja ja graafinen suunnittelija Minna Mäkipää. Mäkipää sai ?varsin vapaat kädet? uudistaa kulttuuriviikon ilmeen. ? Pistin logon aika lailla uusiksi, koska halusin tuoda sen nykyaikaan. Pyrin kuitenkin säilyttämään logon leikkisyyden. Suunnittelin kukka-aiheisen ilmeen, jonka alle mahtuisi monenlaista tapahtumaa, monenikäisille ja monenlaisille ihmisille. ? Tavoittelin vahvalla käsinpiirretyllä jäljellä tapahtuman itse tekemisen meininkiä ja Kallion boheemia tunnelmaa. Kukkakuvitukset ovat myös helposti jalostettavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten julisteisiin ja kangaskasseihin. Minna Mäkipää työskentelee kuvitus- ja designkollektiivi Panamassa. Panama on toiminut vuodesta 2007 lähtien Kalliossa, Fleminginkadulla. Mäkipää liittyi työhuonekollektiiviin vuonna 2009. Panaman jäsenet työskentelevät lähinnä sarjakuvan, kuvituksen, graafisen suunnittelun ja kuvataiteen parissa. Mäkipään merkittävin työllistäjä tällä hetkellä on kirjojen graafinen suunnittelu. Lisäksi hän tekee kuvituksia lehtiin, suunnittelee levynkansia sekä julisteita ja postikortteja. ? Töissäni kuvitus ja graafinen suunnittelu sulautuvat usein yhteen. Kuvittaja-graafikkoa ei kynä jätä rauhaan vapaa-ajallakaan. ? Ikuisuusprojektinani on sarjakuva-albumin tekeminen. Harrastan myös lukemista, kirjoittamista, astangajoogaa ja käsitöitä. Minna Mäkipää on kotoisin Turusta ja asuu tällä hetkellä Lauttasaaressa. ? Mutta olen asunut Kalliossa ja tunnen edelleen oloni siellä kotoisaksi. Pidän Kallion elävästä kaupunkikulttuurista ja ilmapiiristä, ja olen iloinen siitä, että työhuoneeni on juuri siellä. Kallio Kukkii info, la. 22.3. klo 11.00, Kallion kirjasto. Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali 9.5. ? 18.5. Ohjelmatietojen dl 9.4. Tarkemmat ohjeet: http:// www.kallionkulttuuriverkosto. fi/kalliokukkii/. Jussi Pajunen. kaupunginhallituksen käsittelyyn 18.8.2014. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus julkis- tetaan 8.10.2014. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta marraskuussa 2014. Hakaniemen uusi S-Pankki valmistui ??HOK-Elannon liiketoiminnalla on pitkät perinteet Hakaniemen torin kulmassa. Vaikka tavaratalotoiminta loppui vuodenvaihteessa kiinteistön peruskunnostuksen tieltä, osuuskauppa haluaa silti palvella asiakasomistajiaan monipuolisesti tällä keskeisellä paikalla. S-Pankki on nyt saanut uudet tilansa valmiiksi. / Asiakaspalvelun varmistamiseksi avattiin maaliskuun 11. päivä katutasossa Emotionin yhteyteen uusi S-Pankin palvelupiste. Uudessa pisteessä on kolme asiakaspalvelutiskiä ja mahdollisuus palvella useampia asiakkaita. S-Pankin pisteellä on samat aukioloajat kuin vieressä olevalla Suomen suurimmalla Emotionilla: ma? pe klo 9?21, la 9?18, su 12?18. Hakaniemessa asiakasomista- jia palvelevat S-market, uusittu kauneuden erikoisliike Emotion ja kampaamo Salon Klipsi sekä Coffee Bar. Verkkokaupan noutopiste jatkaa myös toimintaansa Hakaniemessä. Nouto myymälästä on asiakkaalle maksuton. Kiinteistöt Siltasaarenkatu 6 sekä 8-10, joista HOK-Elanto omistaa yli puolet, vaativat täydellisen peruskorjauksen. Korjauksiin valmistaudutaan ja muutokset hoidetaan säilyttämällä asiakasomistajien keskeiset palvelut rakennuksen katutasossa niin pitkään kuin se remonttien osalta on mahdollista. Hakaniemen alueella asiakasomistajia palvelevat myös Ympyrätalon S-market ja Rosso sekä Viherniemenkadun Alepa. Tavarataloasiakkaita palvelee Sokos Helsinki laajalla valikoimalla. Ajankohtaista Raitiovaunupysäkkien kevätpesu alkaa ??HKL aloittaa raitiovaunupysäkkien kevätpesun. Pysäkkipesut aloitetaan Töölön alueen raitiovaunupysäkeiltä sunnuntaina. Pestävänä on kerrallaan yksi pysäkkipari. Kevätpesujen aikana raitiovaunut ajavat normaaleja reittejään. Työstä voi aiheutua lyhytaikaista haittaa liikenteelle ja matkustajille. Tarvittaessa HKL:n henkilökunta opastaa ja neuvoo matkustajia. Kevätpesuja jatketaan myös ensi viikon jälkeen, mikäli päivälämpötilat pysyvät riittävän korkeina. Kevätpesuja tehdään päivisin, jotta työtä saadaan aikaistettua. Pysäkkien ja rata-alueiden pesuja ja harjauksia jatketaan niin kauan kunnes kaikki hiekka on saatu talteen. Kiinteistöremontti haittaa liikennettä Bulevardilla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Bulevardilla välillä Fredrikinkatu- Albertinkatu 10.3.- 31.10.2014. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla. Moottoriajoneuvot ja joukkoliikenne: Ajoneuvoliikenteelle ei muutoksia liikennejärjestelyiden osalta. Joukkoliikenne kulkee normaalisti. Polkupyörät: Pohjoisesta etelään kulkeva yksisuuntainen pyöräkaista on siirretty kulkemaan Bulevardin toiselle puolelle erikseen osoitetulle reitille. Jalankulkijoiden reitti työmaan ohitse kulkee Bulevardin toisella puolella. Bussipysäkki: Bulevardi 13 kohdalta linjaauto pysäkki on siiretty Bulevardi 9 kohdalle. Kiinteistöihin kulku on turvattu. NCC myy toimistokiinteistön Vallilasta ??NCC on myynyt peruskorjattavan toimistokiinteistön Helsingin Vallilasta OP-Pohjolalle. Kauppa toteutettiin kiinteistöosakeyhtiökauppana 17 MEUR kauppahintaan. Myynnin positiivinen tulosvaikutus kohdistuu vuoden 2014 ensimmäiselle kvartaalille. Ostaja on OP-Pohjola ryhmään kuuluva OP-Vuokratuotto erikoissijoitusrahasto. Kiinteistössä on vuokrattavaa toimitilaa n. 5300 neliötä. Kiinteistökaupan allekirjoituksen yhteydessä maksettiin kauppahinta sekä siirrettiin omistusoikeus. ? Vallila on erittäin mielenkiintoinen alue, jossa infrastruktuuri ja julkiset liikenneyhteydet ovat jo valmiina. Täydennysrakentaminen ja vanhojen merkittävien rakennusten uu- distaminen mahdollistavat uudenlaisen kaupunkikuvan syntymistä ja tukevat kestävän kehityksen mukaista rakentamista. On hienoa saada OP-Vuokratuotto omistajaksi näin keskeiseen kaupunkikehityshankkeeseen, kertoo NCC Property Development Oy:n toimitusjohtaja Tero Estovirta. ? Kaupan kohde toteuttaa OPVuokratuotto erikoissijoitusrahaston strategiaa sijoittaa asuntojen lisäksi pitkän kassavirran toimitilakohteisiin. Kohde sijaitsee valmiissa kehittyvässä kaupunkirakenteessa ja tulee olemaan pitkäaikainen sijoitus omistajalleen, toteaa rahaston neuvonantajana toimivan Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n toimitusjohtaja Markku Mäkiaho. Myyty rakennus on toiminut alkuaan VR:n vaunujen aluskehysrakennuksena. Punatiilisen rakennuksen peruskorjaustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja ne valmistuvat maaliskuun lopussa. Rakennus on kokonaisuudessaan vuokrattu Amer Sports Oyj:lle. NCC suunnittelee koko korttelialueen uudistamista. Alueen kaavoitustyö on käynnissä, ja tavoitteena on toteuttaa uutta toimisto- ja liiketilaa n. 40.000 kem2, minkä lisäksi peruskorjattavia rakennuksia toimitiloiksi on noin 8.000 neliötä. Uutta asuinrakentamista kortteliin on suunnitteilla noin 7.000 neliötä. Kestävän kehityksen mukaista rakentamista tukee NCC:n tavoite suunnitella rakennus vastaamaan kansainvälisen BREEAMympäristöarviointijärjestelmän Very Good -tasoa.
• KALLIO LEHTI 4 KALLIO LEHTI Viikot 12-13 ? Nro 6 Kalasataman keskuksen valmistuminen viivästyy K alasataman työmaa seisoo rahapulan takia. Voiko olla totta, että ei edes tiedetä milloin keskuskorttelien miljardin euron rakennusurakka pääsee jatkumaan. Kalasataman keskuksen rahoitus on auki, eikä rakennustöiden jatkumisesta ole varmaa tietoa. Uuden kaupunginosan sydämeksi suunniteltua keskusta hidasti ensin kaavavalitus, se poistui viime kesänä, mutta valituksen käsittelyn aikana taloustilanne ehti heikentyä. Sijoittajat ja rakennusyhtiö SRV eivät ole sopineet miljardin euron arvoisen hankkeen rahoituksesta. Ennen kuin sijoittajia on saatu mukaan rittävästi, nykyiselle työmaalle ei ole luvassa tapahtua paljoakaan. Tällä välin Kalasataman asukkaat ovat vain yhden kivijalkakaupan varassa, moni joutuu hakemaan ruokansa kauaempaa, Kalliosta saakka. SRV:n mukaan kauppakeskuksen ensimmäinen osa valmistuu vasta vuonna 2017, suurin piirtein kaksi vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Keskuksen päälle aiotaan rakentaa kahdeksan tornitaloa. Rakennusyhtiö SRV maksaa tonteista Helsingille noin 115 miljoonaa euroa. Kaupunki puolestaan maksaa SRV:lle keskuksen julkisista osista 50 miljoonaa euroa. Koko keskus aiotaan saadan lähes kuntoon vuoteen 2021 mennessä. Uuteen keskukseen on suunniteltu kahta suurta ruokakauppaa, erikoisliikkeitä, elokuvateatteria ja pysäköintiluolaa. Vuokrattava kerrosala vastaa Kampin keskusta 1,5-kertaisesti. -j.a. Museon kuvien ääressä muistellaan 50-luvun lapsuutta ??Helsingin kaupunginmuseo pitää Hakasalmen huvilan, Mannerheimintie 13b, kaksi muisteluopastusta, joissa Rasvaletti-näyttelyn valokuvat toimivat virikkeinä muistojen jakamiselle. Ensimmäisellä kerralla keskiviikkona 19.3.2014 klo 13? 15 muistelun aiheena on lasten elämä 1950-luvulla. Opastuksiin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Lunta riitti 1950-luvulla lastenkin lapioitavaksi. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Aarne Lehto 1959. Suomen Lähikauppa työllistää kesällä yli 1500 nuorta ??Suomen Lähikauppa palkkaa tänä vuonna yhteensä 650 kesätyöntekijää. Lisäksi Lähikaupan myymälöihin otetaan 900 nuorta tutustumaan kaupan työhön Tutustu työelämään ja tienaa ?harjoitteluohjelman puitteissa. Kesätyöpaikkoja on tarjolla eri puolilla Suomea ja ne sijoittuvat Suomen Lähikaupan omistamiin Siwoihin ja Valintataloihin. Kesätyöntekijät pääsevät tekemään monipuolisesti erilaisia kaupan töitä, joten kesätyö on loistava tilaisuus kerryttää kokemusta kaupan alasta. Suomen Lähikauppa työllistää kesällä 2014 noin 650 kesätyöntekijää. Kesätyöntekijät haastattelee StaffPoint. Hakemukset tietyn alueen kesätyöpaikkoihin jätetään StaffPointin sivuil- la: www.staffpoint.fi. Tutustu työelämään ja tienaa, on kesäharjoitteluohjelma 13-18 ?vuotiaille nuorille. Ohjelmassa nuori voi kahden viikon ajan tutustua kaupan työhön. Kesällä 2014 Tutustu ja tienaa -harjoittelijoita otetaan yksi jokaiseen Siwaan ja kaksi jokaiseen Valintataloon. Yhteensä harjoittelupaikkoja on noin 900, yli kolme kertaa enemmän kuin edellisenä kesänä. Harjoittelupaikkaa voi hakea omaaloitteisesti pyytämällä lähikaupan myymäläpäälliköltä hakulomakkeen. Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma sijoittuu 1.6.? 31.8.2014 välille. Päivittäinen työaika on kuusi tuntia ja työaika sijoittuu klo 8-18 välille. Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelmasta maksetaan 340 euroa. Viikot 12-13 Yleisönosasto Onko poliisit mamoja? ??Poliisivoimat itse on keksineet kotietsintäluvan, mutta nyt (28.02.2014) sain kuulla uutisissa, että poliisit eivät pidä kotietsinnästä jos se kohdistuu heihin itseensä! Kysyä sopinee, että kuka siitä sitten pitää? Kauan sitten, kun asuin vielä synnyinkodossani poliisit tulivat kotiini ilman kotietsintälupaa väittäen, että siellä tehtiin pontikkaa, mutta ison veljeni järeän käytöksen takia he joutuivat pikavauhtia poistumaan ja heidän epäilyksensä oli TÄYSIN Aiheeton ja kuka olisi niin hul- lu, että kotiinsa pontikkaa piilottaisi, vaikka sitä valmistaisikin ? ! Poliisit voisivat kyllä miettiä, että onko kotietsintäluvat sittenkään ratkaisu rikoksen selvittämiseen?! Lassi Tiittanen Mikä on Helsingin vastuu työllisyydestä? ??Työttömyys on lisääntynyt Helsingissä viime vuoden aikana 25 prosenttia. Nuorisotyöttömyys kasvoi yli 30 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys peräti 40 prosenttia. Työttömiä on Helsingissä jo yli 33 000. Helsingin kaupungin budjetissa on työllisyyden hoitoon varattu rahaa kuitenkin vain saman verran kuin edellisenä vuonna. Tämä on mahdoton yhtälö: työttömyys kasvaa 25 prosenttia, mutta työllisyysrahat 0 prosenttia. Kaupunki ei voi tietenkään yksin ratkaista työllisyysongelmia. Mutta kun yritykset vähentävät työpaikkoja, korostuu valtion ja kuntien vastuu työllistämisessä. Jyrki Kataisen hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksia vuositasolla 1,4 miljardia euroa. Helsingille se on merkinnyt noin 140 miljoonan tulomenetyksiä. Täällä on silti mahdollisuuksia panostaa lisää työllisyyteen. Kaupungin yhdistetty tulos viime vuodelta on ennakkotietojen mukaan noin 150 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Helsingillä oli rahaa viime vuonna pankkitileillä keskimäärin yli 600 miljoonaa ja vuoden lopulla lähes miljardi. Viime vuonna Helsinki joutui maksamaan Kelalle ns. sakkomaksuna noin 26,5 miljoonaa euroa työmarkkinatukiosuutta, kun ei järjestänyt pitkäaikaistyöttömille työ- tai koulutuspaikkaa. Samaan aikaan kaupungin palveluissa on pulaa työntekijöistä. Työllistämällä Helsinki säästäisi sakkomaksuja, parantaisi palveluja ja saisi lisää verotuloja. Vanhuspalveluissa, terveydenhuollossa, kouluissa ja muissa peruspalveluissa tarvitaan lisää työntekijöitä. Kaupunki voisi perustaa oman rakennusliikkeen ja helpottaa näin sekä asuntopulaa että työttömyyttä. Kaupunki voisi ryhtyä tekemään omia tietotekniikan ohjelmistosovelluksia. Sata vuotta sitten energialaitoksen perustaminen oli kaukonäköinen ratkaisu. Tänään sitä olisi investoiminen kunnan omaan uusiutuvan energian tuotantoon ja energiaa säästävään teknologiaan. Yrjö Hakanen kaupunginvaltuutettu, SKP ja Helsinki-listat Kehitysyhteistyöstä ??Kehitysyhteistyöhön on vuosikymmenien kuluessa kadonnut tuhansia miljoonia dollareita ja euroja, tällä sijoitetulla rahamäärällä olisi pitänyt saada hyvinkin merkittäviä aineellisia ja henkisiä tuloksia aikaan. Mutta tulos onkin ollut plus miinus nolla. Globaalisti koko maapallon käsittävä kehitysyhteistyö on mennyt yhä huonompaan suuntaan. Kehitysyhteistyötä on alusta saakka seurannut suuri tehottomuus, korruptio, suoranaiset varkaudet ja yhä kiihtyvä kurjuus lisääntyvän ja avun tarpeessa olevan ihmismäärän mukaan. Meitä ihmisiä on vuonna 2050 n. 9 miljardia ja puhdasta vettä riittää vain n. 3 miljardille ihmiselle. Ei tarvitse edes kuvitella mitä tästä seuraa, myös työn puute ja aineellisen avun tarve kasvaa hallitsemattomiin mittoihin. Elintason etsiminen pakottaa ihmiset siirtymään paikasta toiseen eli kuvitteelliseen ihmemaahan kuten esim. koko Euroopan pitäisi olla. Tämä aiheuttaa kulttuurien, uskontojen ja erilaisten odotusten yhteentörmäystä, mikä ruokkii puolestaan vihaa, väkivaltaa ja rasismia. On olemassa kansainvälinen suositus missä kehittyneet maat antaisivat 0,7% budjettimenoistaan kehitysyhteistyöhön. Tämä on suurta kansainvälistä tyhmyyttä jolla ei ole käytännön järjen ja viisauden kanssa juurikaan tekemistä. mitä tapahtuikaan Nigaraquassa jossa väärinkäytösten vuoksi kehitysyhteistyö jouduttiin lopettamaan, ja mitä on tapahtunut esim. Mosambikissa ja muissa Afrikan maissa? Tuodaan esiin jokin yksittäinen onnistunut kehitystyö ja vaietaan sadoista epäonnistumisista. Oikeutettuun kritiikkiin suhtaudutaan jopa hyvin agressiivisesti ja vähätellen. Ainoa tarkoituksenmukai- nen kehitysyhteistyö on työtä joka pontevasti tähtää ihmisen syntyvyyden rajoittamiseen, etenkin kriisimaissa. Ja tähän työhön ei suinkaan tarvita sitä miljardia euroa, mitä Suomi tälläkin hetkellä vuosittain sijoittaa kehitysyhteistyöhön. Kasvuennusteen mukaan Afrikan väestö tulee lähi vuosikymmeninä kasvamaan sadoilla miljoonilla uusilla ihmisillä. Samoin voimakkaat uskonnolliset suuntaukset suhtautuvat jyrkän kielteisesti syntyvyyden säännöllistämiseen. Olemme noidankehässä ja olemme vapauttamassa koko maapallon elintilan luhistumista. Kehitysyhteistyöllä ei tätä vääjäämätöntä prosessia pitäisi enää vauhdittaa, varsinkin kun koko Länsimainen yhteiskunta on voimakkaan negatiivisen talouden ja henkisyyden kourissa. Paavo Haapalainen Päivänkakkara Olen päivänkakkara vain. Asvaltin raosta kurkotan varteni vain. Kasvoja monenlaisia ohitsein kulkee. Katselen, kuuntelen, olen päivänkakkara vain. Eilisen murheita monet kantaa. Huomisen huolista kumaraan painuu pää. Kiiruusti äidit lapsiaan tarhasta kantaa. Kysymyksiin lasten, ehtiikö vastata kukaan? Nuorten iloista naurua, laulua kuulen. Reippaina rohkeina astuvat tulevaisuuteen. Kaipaavin aatoksin nyppivät terälehtiäin vain. Kysyvin mielin, rakastaako, vai eikö hän, vai? Olen päivänkakkara vain. Monet kädet kosketti mua. Pienen lapsen käsi tavoitti mua. Silmät loistaen äidilleen päivänkakkaran antoi hellän suukon ja kiitoksen äidiltä sai. Olin onnesta mykkänä vain. Aino Elina Sirviö
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 5 Kolumni Perustason sote on tärkeä Performanssi stadionin tornissa ??JP Väisäsen Performanssi ?Vapaa pudotus? ottaa kantaa nykymenoon. Tavallisella kansalla, 99 %:lla ? työväenluokalla on oikeus paljon parempaan kuin mitä EU-kurjistaminen tai Kataisen leikkauspolitiikka tarjoaa. JP Väisäsen EU-vaaliavaus-Performanssi: Vapaa pudotus Kalevala päivä ja Suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2. Stadionin torni kello 13.00 EU-eliitti on saanut aikaan ilmapiirin jossa yks sun toinen on jäänyt ilman työtä toimeentuloa ja perusturvaa. Moni on tip- punut kovaa ja korkealta eikä turvaverkoista ole tietoakaan. Samaan vapauden illuusion ilmatilaan nousee sotakoneita. Eurooppa militarisoituu. Vapaan pudotuksen uhrit, työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset joutuvat maksamaan laskun. EU on osapuoli Ukrainan kriisissä. Nyt ilmassa ovat jo sotakoneet. Performanssi ottaa kantaa nykymenoon. Tavallisella kansalla, 99 %:lla ? työväenluokalla on oikeus paljon parempaan kuin mitä EU-kurjistaminen tai Kataisen leikkauspolitiikka tarjoaa. Olemme jo nähneet ihan tarpeeksi nuorisotyöttömyyttä ja peruspalvelujen leikkaamista. Pommikoneiden sijaan stadionin tornista liitelivät rauhanlentokoneet. Stadionin tornissa avaruuspukuun pukeutunut JP Väisänen johtaa vahvaa kuvasinfoniaa. Siinä esiintyvät 1) rauhankyyhky, joka symbolisoi todellista demokratiaa ja rauhaa 2) nyrkki, joka symbolisoi luokkataistelua ja solidaarisuutta ja 3) Che, joka symbolisoi vastarintaa ja toimintaa ??Aulikki Kananojan huoli sote-uudistuksen päämääristä irtaantumisesta (HS 11.3) on aiheellinen. Huolta lisää Helsingin kaupunginhallituksen tuore päätös siirtää sote-palvelut Uudenmaan tasolle. Se tarkoittaisi sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön katkeamista kunnan muiden sektoreiden kanssa. Kummallista, koska juuri tätä yhteistyötä halutaan rakentaa ja kehittää Helsingin uudistetussa sote-virastossa. Kaupunginhallituksen linjaus siirtäisi koko sosiaali- ja terveystoimen budjetin 2,2 miljardia euroa, henkilöstön, palvelujen periaatteista ja niiden organisoinnista päättämisen maakuntatasolle, missä helsinkiläisten päättäjien osuus olisi muutaman henkilön varassa. Valtava muutos ja demokratiavaje nykyisyyteen verrattuna. Olisiko järkevää, että Helsingin lastensuojelusta tai kotihoidon järjestämisestä päätettäisiin Uudenmaan kuntayhtymässä? Sote- palvelujen on oltava ihmisten arkielämää lähellä olevia palveluita ja kunnan omien päättäjien käsissä, myös budjettivalta. Maamme kaksiportainen terveyspalvelujärjestelmä, missä kunta vastaa perusterveydenhuollosta ja sairaanhoitopiirit erikoissairaanhoidosta, myös vaativasta hoidosta, on ollut toimiva, tehokas ja kansainvälisestikin tunnustusta saanut. Tällä rakenteella Suomi on kyennyt pitämään alan kustannukset esim. pohjoismaita tai muita Euroopan maita alhaisemmalla tasolla. Työnjako on ollut järkevä ja tarkoituksen- mukainen. Erikoissairaanhoito on luonteeltaan diagnoosi- ja tautikeskeistä. Se on myös yksilökeskeistä. Kunkin potilaan hoitoprosessia voidaan hioa tehokkaaksi ja mahdollisimman vaikuttavaksi. Se näkyy tällä hetkellä hoitojaksojen radikaaleina lyhentymisinä, täsmähoitoina, yhä kehittyneemmän teknologian käyttönä, uusien hoitomenetelmien aktiivisena tutkimisena jne. Kantasolu ? ja syöpätautien tutkimukset voivat mullistaa tulevaisuudessa koko erikoissairaanhoidon hoitokäytännöt. Erikoissairaanhoidon organisointi on kansainvälisesti yhtenevää. Tuntuisi epäviisaalta mullistaa tätä organisaatiota. Hyvin kehittynyttä erikoissairaanhoitoa ei voisi olla ilman viimeisten vuosien aikana hyvin kehittynyttä perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Se on sekä hoitanut potilaita etukäteen että vastaanottanut nopeasti heidät erikoissairaanhoidosta. Ihmisiä on opetettu huolehtimaan omasta terveydestään ja kroonisten tautien hoidosta. Perusterveydenhuollon huono imago on paljolti jäänyt vain yhden, mutta tärkeän osan eli lääkäreiden vastaanottojen huonon saatavuuden varjoon. Mutta sekin vaje on hyvää vauhtia korjaantumassa. Mutta toisaalta lääkäripula on johtanut muun perusterveydenhuollon henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja entistä parempaan käyttöön. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, fysioterapeutit jne. ovat ottaneet entistä suurempaa osuutta peruster- Maija Anttila. veydenhuollon palveluista. Tämä on myönteinen ja hyvä kehitys. Perusterveydenhuolto yhdessä sosiaalitoimen kanssa ottaa vastuuta koko väestöstä kaikkine ongelmineen. Tämä on ratkaiseva ero erikoissairaanhoidon sairaus- ja diagnoosipohjaiseen toimintaan. Kumpaakin tarvitaan ja kummankin toimintaa pitää kehittää yhdessä ja erikseen, mutta yhden suuren kokonaisuuden alla menetettäisiin paljon. Astuisimme suuren harppauksen kohti sairauskeskeistä terveyspolitiikka aikaan ennen kansanterveyslakia (1972). Mutta ei pidä ummistaa silmiä tällaisen perustason siirtämisen poliittisilta tavoitteilta. Kokoomuksessa ja THL:ssa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on jo pitkään pohjustettu terveyspalvelujen siirtoa erikoissairaanhoidon yhteyteen ja samalla edellytetty, että kaikki palvelujen tuottajat, kunnalliset, kansainväliset terveysyrittäjät ja kolmas sektori olisivat samalla viivalla palvelujen järjestämisestä päätettäessä. Helsingin 2,2 miljardin euron potti houkuttaa kovasti. Kaikkea voidaan perustella hoitoketjujen saumattomuudella ja integraation parantamisella. Totuus voi olla toinen. Maija Anttila, sd www.maijaanttila.net RANSKA ? VIIKKO Hietalahdessa Pohjois-Pasilaan suunnitellaan asuntoja, toimistoja ja liiketilaa ??Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii Pohjois-Pasilaan kahta asemakaavan muutosta, jotka toteutuessaan toisivat alueelle asuinrakentamista, toimistoja ja liiketiloja. Hakamäentien ja Ilmalan aseman pohjoispuolelle suunnitellaan aluetta tilaa vaativalle kaupalle, kuten huonekalumyymälöille. Liiketiloille on kaavailtu liikuntaan soveltuvaa viherkattoa ja katolle kevyitä urheiluhalleja. Aivan Ilmalan aseman viereen suunnitellaan tornitaloa, johon sijoittuisi hotelli tai toimistoja. Lisäksi Keskuspuiston reunaan tulisi kaksi asuintaloa. Metsäläntien varressa sijaitsevan maaliikennekeskuksen toiminta on siirtymässä Vantaalle, ja tyhjentyvälle alueelle suunnitellaan asumista ja toimistoja. Asukkaita alueelle tulisi 2 500?3 000. Asuinrakentaminen painottuisi alueen länsiosaan, lähelle Keskuspuistoa. Toimitilat sijoittuisivat alueen itäpuolelle. Tavoitteena on, että tilaa vaativan kaupan alueen kaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ensi syksynä. Maaliikennekeskuksen alueesta järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu, jonka pohjaksi laadittavat suunnitteluperiaatteet on tarkoitus tuoda lautakunnan käsittelyyn toukokuussa. Keskustelutilaisuus 25. maaliskuuta Laiturilla Kaavahankkeista järjestetään keskustelutilaisuus tiistaina 25. maaliskuuta kello 17.30?20.00 näyttelyja infotila Laiturilla Kampissa, Narinkka 2. Tilaa vaativan kaupan alueen suunnitteluaineistoa on nähtävillä 1. huhtikuuta asti Laiturilla, Pasilan kirjastossa ja Kaupungintalolla. Aineistoon voi tutustua myös verkossa osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt. Maaliikennekeskuksen alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville maalis?huhtikuun vaihteessa. Alueen suunnitteluperiaatteista avataan samaan aikaan verkkokeskustelu kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.fi/ keskustelut. ??Pamplemousse Oy on suomalainen Ranskan matkoihin erikoistunut matkanjärjestäjä. Tänä vuonna yritys täyttää 10 vuotta, jonka johdosta järjestään ainutlaatuiset syntymäpäiväjuhlat. Syntymäpäiväjubilee järjestetään Hietalahden kauppahallissa, maaliskuussa viikolla 12. Kyseessä on viikon kestävä tapahtuma (la 15.3.la 22.3.), jonka teemana on Ranska. Tapahtuman ajaksi kauppahalli muunnetaan teeman mukaiseksi ja luvassa on paljon erilaista ohjelmaa joka päivä. Tapahtuma on avoin kaikille ja kauppahallin liikkeet ovat auki normaalisti. Tapahtuman järjestävät HAAGA-HELIAN matkailun liikkeenjohdon kolmannen vuoden opiskelijat, osana suuntautumisopintojaan. Mukana menossa Pamp- lemoussen kanssa ovat mm. Helsingin kaupunki, Ranskan matkailutoimisto ja Hietalahden kauppahallin kauppiaat. OlliBullBand (Claude & Olli) on mukana pidoissa. Esiinnymme: la 15.3. klo n.11:20 ti 18.3, klo n.11:00 ke 19.3. klo n.11:00 la 22.3. klo n.11:00 Tilaisuudessa voi teettää itsestään myös livekarikatyyri piirroksen. Kesätyöpaikkojen hakuaika kaupungille alkoi ??Helsingin kaupunki palkkaa tänä kesänä noin tuhat 16?17-vuotiasta nuorta kesätöihin. Nuorten kesätyöpaikkojen hakuaika alkaa tänään ja kestää 21.3. asti. Pääosa tänään hakuun tulevista paikoista on tarkoitettu 16?17-vuotiaille. Tehtävät ovat lähinnä avustavia, kuten lasten kanssa leikkimistä, vanhusten kanssa ulkoilemista, siivoamista ja toimistotehtäviä. 16?20-vuotiaat voivat hakea Siisti kesä -hankkeen paikkoja. Siisti kesä -hankkeeseen palkattavat nuo- ret työskentelevät kaupungin puhtaanapidon parissa ja osallistuvat kaupungin puistojen, aukioiden, kadunvarsien sekä liikunta- ja uimapaikkojen siistinä pitämiseen. Myös Siisti kesä -hankkeen hakuaika on 10.?21.3. Kaikkiaan Helsingin kaupunki palkkaa tänä kesänä noin 4 000 kesätyöntekijää tai vuosilomansijaista. Uusia paikkoja aukeaa www. helsinkirekry.fi-sivuille pitkin kevättä. Näiden paikkojen hakuajat vaihtelevat tehtäväkohtaisesti. Helsingin kaupungin ke- sätyöpaikat ovat erittäin suosittuja. Viime vuonna kaupunki sai yli 46 000 kesätyöhakemusta. Hakemuksista valtaosa eli 28 775 tuli 16?17-vuotiailta. Osaltaan suurta määrää selittää se, että yksi nuori voi jättää useamman hakemuksen. Suuren hakemusmäärän takia esimerkiksi varhaiskasvatusvirasto ja sosiaalija terveysvirasto ovat päätyneet valitsemaan satunnaisotannalla 16?17-vuotiaiden hakijoiden keskuudesta ne, jotka pääsevät työpaikkahaastatteluun.
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 12 Ma 17.3. Kerttu, Kerttuli Ti 18.3. Eetu, Edvard Ke 19.3. Minna Canthin päivä. Juuso, Josefiina, Jooseppi, Joosef To 20.3. Kevätpäivän tasaus. Aki, Kim, Joakim Pe 21.3. Pentti La 22.3. Vihtori Su 23.3. Akseli Viikko 13 Ma 24.3. Gabriel, Kaapo, Kaapro, Kaappo Ti 25.3. Aija Ke 26.3. Manu, Manne, Immanuel, Immo To 27.3. Sauli, Saul Pe 28.3. Armas La 29.3. Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne Su 30.3. Usko On hirveätä puhua hyvin ja olla väärässä. Sofokles (495-406 eaa) Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Menovinkkejä ??Helsingin gayteatteri: ?kaikki, jotka eivät rakasta tupakkaa ja poikia, ovat hulluja.? Tämän kevään näytelmämme Edvard II (Christopher Marlowe, 1594) on valtaa, väkivaltaa, juonitteluja, rakkautta ja intohimoa tihkuva kertomus Englanninhovista Edvard II:n (1284-1327) aikaan. Marlowen Edvard oli pitkään painuneena unohduksiin tullakseen ajankohtaiseksi jälleen meidän aikanamme, jonka päivänpolttaviin puheenaiheisiin näytelmän teemat nivoutuvat. Ohjaus Matti Rasilainen. Ensi-ilta 19.3. Toteutamme produktion tunnelmalliseen Wärtsilän vanhaan telakkahalliin rakennetussa Teatteri Toivossa, Telakkakatu 6, 00150 HKI, jonka puitteisiin olemme rakentaneet näytelmän lisäksi myös kokonaisvaltaisen elämyksen lämpiöön pystytettyine keskiaikaisine miljöineen. Yleisö on tervetullut nauttimaan ja viettämään aikaa kans- samme tuntia ennen näytöstä sekä viettämään iltaa näytöksen jälkeen. Helsingin Gayteatteri on 8 vuotta toiminut, 35 jäsenen vahvuiseksi kasvanut kunnianhimoinen harrastajateatteri, jonka missiona on tuoda esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämää koskettavia aiheita ja homotaiteilijoiden teoksia näyttämötaiteen keinoin. Olemme tiettävästi Pohjoismaiden ainoa säännöllisesti toimiva homoteatteri ja tärkeä osa suomalaisen homovähemmistön identiteettiä. Tuotamme vuosittain kaksi näytelmää sekä ohjelmallisia Kultuurikaappi-iltamia. Tänä vuonna HGT lähtee myös maakuntakiertueelle muihin Suomen kaupunkeihin. Edvard II:n harjoitukset Teatteri Toivossa ovat kiivaimmillaan, median edustajat ovat tervetulleita tekemään juttuja Pohjoismaiden säihkyvimmästä teatterista sopimalla asiasta etukäteen. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 13-14, p. 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Kirkko avoinna mape klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 arki-illan ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16-19. To 20.3. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu. Saarna, teol. yo Miikka Huuskonen, liturgi Mari Mattsson, mukana Herännäisnuorten kuoro, joht. Jaakko Vilja. Avoimet lauluharjoitukset enne messua klo 17. Teejatkot. Klo 19.30 Hartaushetki pyhien naisten teemassa. Mukana lauluryhmä Vox Silentii. La 22.3. klo 18 Jospeh Hayden harmoniamessu. Kamariorkesteri Refugium musicum, kapellimestari Jukka Jokitalo. Su 23.3. klo 10 Messu. Mattsson, Partti, van Santen, Oksanen, Niskala, avustaja Teija Heroja. Kirkkokahvit. Klo 16 Perhemessu. Mattsson, Niskala, mukana iltapäiväkerholaiset ja ohjaajat. Kirkkokahvit ja -mehut. Ma 24.3. klo 18.30 Emerituspiispa Eero Huovisen kolmiosainen luentosarja ylösnousemuksesta osa 1/3. Klo 20 Osmo Honkasen sävellyskonsertti. Ti 25.3. klo 16 Jerusalemja lähetyspiiri, yläkamari. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Klo 18.30 Emerituspiispa Eero Huovisen kolmiosainen luentosarja ylösnousemuksesta osa 2/3. Ke 26.3 klo 13 Eläkeläisten piiri ja Kirkko soikoon -päiväkonsertti. Sovituksia Mika Piiparisen lauluista. Allar Kaasik, sello, Vivika Oksanen, urut. Vapaapääsy. Ohjelmatulot YV-keräykseen. Klo 18.30 Emerituspiispa Eero Huovisen kolmiosainen luentosarja ylösnousemuksesta osa 3/3. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna arkisin klo 10-16, ke klo 12-16. To 20.3. klo 18 Raamattua draamana. Ohj. Kati Helin. Vapaa pääsy. Mukavat vaatteet ylle. La 22.3. klo 11-14:30 Lauantaibrunssi. Hinta 15 ? aikuiselta. Kattaukset klo 11 ja klo 13. Ilmoittautuminen filip.muhonen@evl.fi. Su 23.3. Klo 16 Messu. Hakkari-Ohmero, Sariola, Oksanen, Helin, mukana Päiväkansa 60+ -ryhmä. Kirkkokahvit. Ma 24.3. klo 12 Päiväkansa 60+, ryhmä ikäihmisille. Ti 25.3. Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30-12.30, 2 ?. Jumppa klo 10-11, Scrab and chat klo 13-15. Maksuton kuntosali klo 10-16. Päivän lehdet luettavissa, työntekijä paikalla. Klo 17 Pyhän tanssin ryhmä kappelisalissa, sisäänkäynti sisäpihalta. Maria-tansseja ja Viikot 12-13 energisoivia naistansseja. Ei ennakkoilmoittautumista. Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Ohj. Tiina Saraaho ja past. Kotakorpi p. 050  443 3237. Klo 18.30 Kreikankielinen raamattupiiri. Luetaan Markuksen evankeliumia ja opitaan kreikkaa. Avoin tilaisuus. Ota Raamattu mukaan. Lisätied. Tuukka Kauhanen, p. 040 729 4620. Diakonissalaitoksen kirkko Alppik. 2 Ti 25.3. klo 8.30 Aamumessu. Elina Jokipaltio, Soili Hakama Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 20.3. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. La 22.3. klo 14 Virsilauluhartaus. Lauletaan vuoden 1938 virsikirjasta Jari Arjorannan ja Jussi Keltakankaan johdolla. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Su 23.3. klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus. Huang. Ke 26.3. klo 18.30 Vironkielinen iltahartaus, vesper. Raamat, Rannak. Kappelisali. Toimintaa muualla To 20.3. klo 18 Miesten saunailta. Lisätied. Ilkka Sariola 09 2340 366. Ke 26.3. klo 17.30 Ikärajaton perhekerho. Asukastila Capella, Capellan puistot. 5 B. Klo 18 Raamattupiiri. Ohj. Kari Kurka. Kristillinen työväenyhdistys, Torkkelink. 11. Kurssit ja ryhmät Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa uusi kevätkurssiesite kotisivuilta www.helsinginseurakunnat. fi/kallio/. Lähetämme esitteen pyydettäessä kotiin. Hellä Hiljainen Rukouslaulu ti klo 17.30- 20.00 Diakonissalaitoksen kirkko. Peruskurssi 18.3., 1.4., 8.4. ja 15.4. (ei vk 13) Hinta 45 ?, Jatkokurssi, kelttilaulut 22.4., 29.4., 6.5., 13.5. 20.5. Hinta 56 ?. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori. Helmiä ja Hiljaisuutta sydämen lauluina 28.-30.3. Heponiemen hiljaisuuden keskus, Karjalohja. Smartumin kulttuurisetelillä voi maksaa 25 ? / vrk. Asiasta on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Ohj. past. Terhi Varjoranta ja Mut Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 210 ?. Naisen kuvia -viikonloppukurssi pe 11.4. klo 17.3020.30 la 12.4. ja su 13.4. klo 12- 17, Kallion kirkko. Hinta 110 ?. Ohj. valokuvaaja Leena Louhivaara, past. Terhi Varjoranta. Sana hengittää minussa la 26.4. klo 11-16 Retriitinomainen hengellisen kirjoittamisen päivä, Teatteri Kallio. Mietiskelemme ohjatusti psalmitekstejä ja kirjoitamme niistä. Ohj.diak. Nina Klemmt. Hinta 20 ?. Kallion seurakunta etsii kastemekkoja Asutko Kallion alueella? Onko suvullasi kastemekko, joka on kulkenut suvussasi? Liittyykö kastemekkoon tarinoita? Järjestämme Kallion kirkolla Kastemekkojen kertomaa -kastemekkonäyttelyn 4.-11.5.2014. Lainaa sukusi kastemekko kaikkien ihailtavaksi. Mekot ja tarinat voi toimittaa kirkkoherranvirastoon 23.4. mennessä. Näyttelyyn otetaan 20 ensimmäistä kastemekkoa. Lisätied. past. Mari Mattsson, p. 050  380 3285 tai mari.mattsson@evl.fi Kevään koululauluja vielä kerran Sederholmin talossa ??Helsingin kaupunginmuseon suositut koululauluillat Lasten kaupungin 1930-luvun kansakoululuokassa jäävät remonttitauolle tänä keväänä. Viimeisessä koululauluillassa torstaina 20.3.2014 klo 18?20 on ohjelmassa perinteisiä kevätlauluja. Aitoon vanhanajan koulutunnelmaan on helppo päästä, sillä laulut lauletaan urkuharmonin säestyksellä. Laulattajina ovat Meilahden ala-asteen musiikin­ opettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Väliajalla voi tutustua Lasten kaupunkiin. Tilaisuuteen on vapaa pää- Tonnit paukkuivat kaupunginmuseossa viikonloppuna ??Helsingin kaupunginmuseon kävijälaskurit kävivät kuumina viikonloppuna, ja yllättäen kaksi merkittävää rajapyykkiä ohitettiin lähes yhtä aikaa. Sederholmin talon Lasten kaupungissa vieraili perjantaina sadastuhannes kävijä ja Hakasalmen huvilan Rasvalettinäyttelyssä yllettiin eilen 50 000 kävijään. Molemmat luvut on saavutettu poikkeuksellisen lyhyessä ajassa. Lasten kaupunki avattiin marraskuun lopulla 2012, ja 100 000 kävijää kertyi siis reilussa 15 kuukaudessa. Yleisönsuosiota voi pitää huomattavana, sillä vuositasolla vain muutama suomalainen museo pääsee lähellekään tuollaisia lukuja. Lasten kaupungin kävijämäärä vertautuu komeasti myös Helsingin kaupunginmuseon kokonaiskävijämäärään, joka oli vuonna 2013 hiukan yli 200 000. Hakasalmen huvilan Ras- valetti-näyttelyn kävijäluku on kasvanut vieläkin huimempaa vauhtia. Marraskuun puolivälissä 2013 avattu näyttely houkutti 50 000 kävijää vajaassa neljässä kuukaudessa. Rasvaletin suosio ei osoita laantumisen merkkejä, joten marraskuun 2014 loppuun jatkuva, 1950-luvun Helsingille omistettu valokuvanäyttely saattaa sekin rikkoa sadan tuhannen haamurajan. Puhkuva ja vonkuva harmoni kutsuu Sederholmin taloon laulamaan kevätlauluja torstaina 20.3.2014. Kuva. Helsingin kaupunginmuseo/Sakari Kiuru. sy kuten kaupunginmuseoon aina. Lisätietoja antaa museolehtori Marjukka Sihvola puh. (09) 3103 6639 tai marjukka.sihvola@hel.fi. Lasten kaupunki Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 16?18 (pihan kautta sisään), puh. 09 3103 6529. Auki 30.4.2014 asti ti?pe klo 13?17, la?su klo 11?17. VAPAA PÄÄSY
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 Sörkasta kuuluu 7 70 vuotta Terassille, terassille! Kari Varvikko ??Kevättalvella meitä kunnallispolitiikkoja on peruspalveluiden ohella hätyytelty muun muassa terasseista. Olipa ilmassa jopa suoranainen terassiboikotti, kun yli peräti yli 130 uhkasi jättää terassit kokonaan avaamatta. Syy kalabaliikkiin oli kaupungin uudistetut terassiohjeet, joissa vuokria korotetaan ja yrittäjiltä vaaditaan yhtenäistä ilmettä kalustuksen sekä aurinkovarjojen ja markiisien suhteen. Samalla myös jo ennakoidaan ensi vuoden alussa kiristyvää alkoholimainontaa, jonka myötä olutmainonta on katoamassa kaupunkikuvasta. Ensimmäiseksi on hyvä huomata, että pyrkimys on ollut aidosti hyvä. Nyt ensimmäistä kertaa koottiin terassiohjeistus yksiin kansiin ja näin haluttiin helpottaa yrittäjien toimintaa. Hyvää on myös se, että uusien ohjeiden myötä esteettömyys paranee, vuokrahinnoissa erotetaan kävelykeskusta ja lähiöt ja erityisesti pienyrittäjien suosimat suoraan liikkeestä sijoittuvat pienet terassit muuttuvat kokonaan maksuttomiksi. Näitä viime mainittuja meillä löytyy hyvin ??Stadilainen kundi, monen asian ja paikan vaikuttaja, vahva persoona Kari Varvikko täyttää 5.3. 70 vuotta. Vanha ukko, mutta edelleen kovassa vauhdissa, kuten koko tähänastisen elämänsä. Syntyjään töölöläinen kundi Meilahdesta, mutta yhteiskunnallisen toimintauransa Kari on tehnyt pääosin Kalliossa, Hermannissa, Vallilassa ja tietysti ?melkein landella? Kannelmäessä. Kaikenlaisen aktiivisuuden osallistua ihmisten elämään nuori Kari sai jo lapsena ja nuorena isän ja äidin kautta. Isä Klaus oli taiteilijoiden manageri, tilaisuuksien järjestäjä ja tätä erilaisten tilaisuuksien järjestämistä Kari Varvikko on tehnyt koko elämänsä. Jokavuotiset Mätäjoki-festarit ovat Karin luomus, Hermanni-Vallila - seuran mahtavat juhlat olivat myös Varvikkojen järjestämiä. Kari oppi jo nuorena isän myötä taiteilijoiden elämää ja elämäntapoja, iloineen ja suruineen. Kari oppi myös jo nuorena miten asioita hoidetaan, junaillaan, miten viranomaisten ja päättäjien kanssa tulee toimia saadakseen asiat haluamaansa suuntaan. Arvokas taito elämässä, taito, jonka oppii vain tekemisen kautta, ei yliopistojen penkkiä kuluttamalla, vaikka Kari sitäkin aikoinaan kokeili. Kari Varvikko on koko elämänsä ollut varsinaiselta ammatiltaan toimittaja. Ammatti, johon Kari halusi jo nuorena. Sosialidemokraatti, Demari, oli Karin ensimmäisen lehtityöpaikka, sitten Iltaset ja Me-lehti, kunnes Kari vuonna 1982 teki rohkean teon, ryhtyi vapaaksi toimittajaksi, yrittäjäksi, freelanceriksi. Karin luonteelle ilmeisen sopiva ratkaisu, sillä free Kari on edelleen. Kannelmäen oma lehti Tanotorvi on Karin luomus, jo 1980-luvulta lähtien, mutta aktiivinen toimittaja on mukana vahvasti myös Hermanni-Vallila-lehden teossa, Käpylälehdessäkin on Karilla eri vaiheissa ollut ?sormensa pelissä . Karihan on paitsi lehden toimittaja myös lehden kustantaja eli lehtialan yrittäjä. Ja se ei aina ole ollut eikä ole helppoa vieläkään. Sitkeästi Kari on kuitenkin jaksanut, sillä hän on aina pitänyt näiden kaupunginosalehtien merkitystä tärkeänä. ?Tämä merkitys lähialueen tapahtumista tiedottamisesta vain lisääntyy. Muut tiedotusvälineet kertovat yhä enemmän koko maailman tapahtumista, me kerromme lähikulmien sattumuksista ja henkilöistä. Tämänlaatuiselle tiedottamiselle on suuri tarve, myös lehtimuotoisena ?, korostaa Kari Varvikko eikä turhaan. Varvikon perhe muutti 1959 Töölöstä Hermanniin, Vegankadulle, ja Hermannissa ja Vallilassa alkoi nuoren Karin laaja-alainen osallistuminen erilaisiin yhteiskunnallisiin rientoihin. myös Kalliosta. Ajatus yhtenäisesti ilmeestä on myös ymmärrettävä, kunhan se rajoittuu kansallismaisemaan ja kaupungin paraatipaikoille, kuten Senaatintorille ja Esplanadille. Mutta samaan aikaan on muistettava, että katukuvaan kuuluu värikkyys. Eihän autojen saati ihmisten vaatetusten väritystäkään kukaan ylhäältä määrää! Kyllä meksikolaisen ravintolan terassin on voitava näyttää meksikolaiselta ja venäläisen venäläiseltä. Turha spartalaisuuden vaatimus siis pois! Mistä yrittäjät sitten älähtivät? Vaatimukset kalusteiden uusimisista ja yhtenäistämisestä yhdistettynä terassien vuokrien korotuksiin tuntuivat, mielestäni aiheellisesti, kohtuuttomilta. Päätöksentekoprosessi ei myöskään saanut kovin korkeita pisteitä, sillä asianosaiset sivuutettiin siinä lähes kokonaan. Tarina saatiin onnelliseen loppuun, kun vihdoin helmikuussa kaikki asianosaiset istuivat saman pöydän ääreen. Tavoitteena oli löytää järkiratkaisu, joka palvelee niin yrittäjiä, muita kadunkäyttäjiä sekä tietysti meitä terasseilla istujia. Kaupunginvaltuutettu Laura Rissanen Yhteiseen katutilaan mahdumme kaikki. Keskustelua myös jatketaan. Ensi syksyksi on suunnitteilla kaikille helsinkiläisille ravintolayrittäjille ja kaupunkilaisille avoin terasseja koskevaa työpajaa, jossa käydään läpi erilaisten käytännön lupa-asioiden lisäksi alkoholimainontaan tulevia muutoksia. Sitä ennen, nautitaan terassisäistä ja helsinkiläisistä terasseista! Laura Rissanen Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok) Hesperian esplanadilta poistetaan 12 jalavanpakurin vaivaamaa puuta ??Hesperian esplanadilta joudutaan poistamaan 12 vuorijalavaa, joita vaivaa jalavanpakuri. Sienen vuoksi nyt poistettavia puita on jo aiemmin jouduttu rajusti pienentämään. Puut sijaitsevat pääosin Mechelinin- ja Runeberginkatujen välisellä puiston osuudella, jossa kasvaa vielä noin 70 jalavaa. Puistossa on vilkkaassa käytössä olevat lasten leikki- ja pallokenttä. Jalavanpakuri on kääpä, jonka itiöemä kehittyy piilossa rungon paksun kuoren alla. Se voi lahottaa isojakin jalavan runkohaaroja varsin rivakasti ja aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita kohteissa, joissa käy paljon ihmisiä. Helsingin jalavat ovat olleet jo vuosia tehotarkkailussa tämän sienen vuoksi. Puista joudutaan vähitellen poistamaan suuriakin haaroja yksi kerrallaan, kunnes lopulta koko puu joudutaan kaatamaan. Tauti on aiheuttanut vuosien mittaan paljon tuhoa ja ongelmia kaupungin jalavakannalle. Puiden poistaminen tehdään huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla. Pieni tietopaketti jalavataudista: Jalavien pahinta uhkaa, jalavatautia, joka tukkii latvushaarojen ja -oksien johtosolukkoja, ei Helsingissä ole sen sijaan vielä havaittu. Mutta havainnot lähialueilta ennakoivat, että sekin olisi tänne vähitellen löytämässä tiensä. Jalavatauti tarvitsee leviämiseensä kaarnakuoriaisten apua. Näitä kuoriaisia tavataan Ruotsissa jo Uppsalan korkeudelle asti, ja myös Suomen itä- ja eteläpuolelta on kantautunut tietoja niiden leviämisestä. Hyönteinen levittää sienirihmastoa puusta toiseen. Suomi lienee ainoita kolkkia koko jalavien levinneisyysalueella, jonne tauti ja sen levittäjät eivät ole vielä levinneet. Muualla taudin leviäminen on tarkoittanut jalavien tuhoutumista lähes sukupuuttoon. Helsingissä on vielä jäljellä lähes 3 000 jalavaa. Kiinteistöveron tuotto nousee tänä vuonna yli 1,5 miljardiin ??Verohallinnon ennakkotilastojen perusteella kiinteistövero tuottaa tänä vuonna kunnille noin 1538 miljoonaa euroa, mikä on 12 prosenttia eli 170 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Lähes jokaisen kiinteistönomistajan maksettavaksi tulevan, aiempaa suuremman kiinteistöveron taustalla ovat hallituksen viime vuoden kehysriihipäätökset, joilla on haluttu vahvistaa kuntien kiinteistöveropohjaa. Tämän lisäksi monet kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan. Kaikkiaan 90 kuntaa nosti vuodelle 2014 yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiin- teistöveroprosenttia. Vuoden 2014 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2013 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2014 määräämät veroprosentit. Kiinteistöjen verotusarvot nousivat yhteensä noin 10 %. Kiinteistöjen laskennallinen verotusarvo oli 220 mrd euroa, josta rakennusten osuus oli 80 % ja maapohjan 20 %. Kiinteistöverotuspäätökset 2014 saapuvat kiinteistönomistajille maaliskuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotuspäätös tulee, jos kiinteistöveron määrä on vähintään 17 euroa. Kiinteistöverotuksen piiriin tulee vuonna 2014 noin 40 000 kiinteistöä, joissa veron määrä on noussut aiemmas- ta alle 17 euron määrästä vähintään 17 euroon. Kiinteistönomistaja voi nyt tehdä korjaukset verotuspäätökseen sähköisesti. Palvelu on rakennettu samanlaiseksi kuin suositut Verohallinnon palvelut verokortin tilaamiseen ja esitäytetyn veroilmoituksen korjaamiseen. Palvelu löytyy osoitteesta vero.fi/ kiinteistötiedot. Korjaukset voi tehdä edelleen myös päätöksen mukana olevalla ilmoitusosa-lomakkeella. Kiinteistöveron voi nyt maksaa myös e-laskulla oman verkkopankin kautta. Maksaminen on edelleen mahdollista myös verotuspäätöksen mukana tulevalla paperilaskulla. Yritykset saavat verkkolaskun, jos yrityksellä on siihen valmius. MITÄ KALLIOSSA TAPAHTUU? Kari Varvikko. Isä-Klaus oli Hermanni-Vallila-seuran puheenjohtaja ja miten ollakaan toimittajapoika Kari alkoi tehdä Hermanni-Vallila-lehteä vuonna 1966. Voimakas vaikuttajakaksikko alkoi puhua ja kirjoittaa alueensa ongelmista. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos savutti koko Hermannin ja Vallilan, puu-Vallilaa uhkasi hävittäminen ja Inarintien viinakauppakin aiheutti häiriötä. Asukkaat ryhtyivät kamppailemaan kaikin keinoin alueensa puolesta kaupungin johdon ja virkamiesten suunnitelmia vastaan. Sitkeää kamppailua johtivat julkisuudessa Varvikot, isä ja poika. Lopulta kaupungin päättäjät taipuivat, asukkaat voittivat ! Kyläsaaren polttolaitos laukautettiin, puu-Vallila päätettiin säilyttää ja kunnostaa ja Inarintien viinakauppakin suljettiin. ?Viinakaupan sulku oli kaikkkein kovin juttu, olivathan monet handelin kundit tuttuja kavereita. Ja taloyhtiökin olisi halunnut pitää kaupan, Alko maksoi hyvää vuokraa ?, muistelee Kari Varvikko noita ?taisteluvuosia?. Positiivisista saavutuksista Vallilassa on syytä mainita myös Gee-Bee - nyrkkeilijäpatsas, jonka puuhamiehenä Kari hääri, onhan Karillakin tuntumaa nyrkkeilyyn Gee-Bee, Gunnar Bärlundin, seurassa Helsingin Jyryssä. Kari Varvikko ei ole 70-vuotiaanakaan jäänyt lepäämään laakereillaan, sohvaperunaksi, vaan ihmisten asioiden ajamisessa, maailman parantamisessa, riittää edelleen töitä ja Kari on valmiina osallistumaan edelleen. ?Mitä enemmän otat asioista selvää etukäteen, perehdyt asioihin, sitä paremmin pystyt asioihin vaikuttamaan. Virka- miehet puhuvat omaa kieltänsä ja kantaansa, sinulla tulee olla esittää valmiimpi ja parempi ehdotus asian ratkaisuksi. Tässä on eri kaupunginosayhdistyksillä suuri tehtävä. Pitää olla koko ajan tuntosarvet ulkona, missä mennään ?, painottaa Kari vuosikymmenten toimintakokemuksella. Yksi haaste Karille ja muille on Kivinokan alueen kohtalo. Kari tuntee Kivinokan alueen hyvin, Kari asui Hermannin jälkeen Herttoniemessä ja Kivinokan hieno alue tuli tutuksi. Kari on seitsenkymppisenä valmis taistoon Kivinokan säilyttämisen puolesta ! Päättäjät varokaa! Seitsenkymppinen Kari työstää onneksi kirjaa elämästään, nyt on valmiina kevyet 600-sivua. Kirjaan tulee mielenkiintoisia juttuja, kulttuurihistoriaa, kun Suomen pisin mies Myllyrinne, 248 senttiä, ja Suomen lyhin mies, pikkuKalle Hyden, 115 senttiä, tappelivat Kolmen Sepän patsaalla, Kari oli paikalla. Karin äiti piti vuosikymmenet Suomen parasta ruokabaaria, Rokkaa Kustaankadulla Kalliossa. Baarissa oli 25 paikkaa ja siellä myytiin parhaina päivinä 1000 ruoka-annosta päivässä, ja hyvää ruokaa. Siinä nykyajan televisiokokit olisivat jääneet pahasti jalkoihin! Kari Varvikko asuu nykyään Vantaalla, anteeksiantamatonta, mutta toimii edelleen ahkerasti Helsingissä ja helsinkiläisten hyväksi, uusin järjestötoimi on Stadin slangi yhdistyksessä. Ehkä Karin myötä tämäkin yhdistys virkistyy ?kielipolitiikkaa? laajempaan toimintaan ja näkyvyyteen. Pekka Hurme KALLIO LEHTI
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 12-13 Kauneus TERVEYS HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA Laminaatit, paikat, kruunut- jopa saman päivän aikana Helmikuun ajanHinnasto: ilmainen www.albin.fi konsultaatio ja hinta-arvio Hinnasto: www.albin.fi (09) 7745 770 Hämeentie 7, 00530 Helsinki Facebook ? www.albin.fi Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Karhupuiston Hammaspalvelu Oy Agricolankatu 9, 00530 Helsinki Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy myös kuolonuhreja. Suomessa korkealla rokotuskattavuudella on saavutettu laumaimmuniteetti, joka estää tautien leviämistä. Jotta epidemiat eivät lisääntyisi Suomessa, on erittäin tärkeää, että ihmiset ottavat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet?, sanoo ylilääkäri Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tuhkarokkoepidemian leviämisen estämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antoi keväällä 2011 väliaikaisen suosituksen, että ensimmäisen MPR -rokoteannos voidaan antaa 12?18 kuukauden ikäisille lapsille. THL:n uusiin tutkimustuloksiin perustuen STM muuttanut asetusta niin, että jatkossakin rokotukset voi aloittaa, kun lapsi on 12 kuukauden ikäinen. ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia, protetiikka ja esteettinen hoito Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617) Hammaslääkäriasema ??MPR -rokotukset voidaan jatkossakin aloittaa, kun lapsi on 12 kuukauden ikäinen. Rokotus suojaa lasta tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja on näin ollen rokotettaville maksuton. Viime vuosina tuhkarokkotapaukset ovat lisääntyneet koko EU:n alueella, vaikka rokotuksia on annettu useissa Euroopan maissa jo yli 30 vuoden ajan. Epidemiat syntyvät rokottamattomien tai riittämättömän rokotussuojan omaavien ihmisten keskuudessa. Myös Suomessa on todettu vuodesta 2011 alkaen kotimaassa saatuja tuhkarokkotartuntoja. ?Euroopassa pitkään kestänyt tuhkarokkoepidemia on vienyt tuhansia ihmisiä sairaalaan ja vaatinut Hammaslääkäri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti MPR-rokotteen voi jatkossakin antaa 12 kuukauden ikäiselle katutaso, esteetön sisäänkäynti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa. Ilmainen proteesien tarkastus! Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Kaikukadun Hammaslääkärit Särkypäivystys arkisin Kaikukatu 2 (Hämeentie 11) P. 753 3484 ? Uudet proteesit ? Pohjaukset ? Korjaukset ? Kruunu-, silta- ja keinojuuri- protetiikka KARI HIRVONEN hammaslääkäri KARI IKONEN erikoishammasteknikko hammasteknikkomestari ? 710 883, 710 588 J-P MARJORANTA vuoden erikoishammasteknikko hammastekniikan opettaja ? 044 5566010 Harvinaissairaiden hoitopolkua selkeytetään, käyttöön hoitopassi ??Harvinaissairaiden diagnoosi- ja hoitopolkua halutaan parantaa. Potilas pitää lähettää hoitopolulla eteenpäin ripeästi, jos oikeaa diagnoosia tai sopivaa hoitoa ei löydetä hoitopolun ensimmäisillä askelilla. Lisäksi harvinaista sairautta sairastavalle potilaalle on laadittava hoitopassi, joka helpottaa siirtymistä yksiköstä toiseen hoidettavaksi ja on avuksi akuuteissa tilanteissa. Tätä mieltä on ohjausryhmä, joka on laatinut ehdotuksen harvinaisten sairauksien kansalliseksi ohjelmaksi vuosille 2014-2017. Ohjelma liittyy EU:n harvinaissairauksia koskevaan suositukseen, ja se sisältää toimenpide-ehdotukset tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että harvinaissairaat voisivat sairaudesta huolimatta elää täy- sipainoista ja omiin valintoihin perustuvaa elämää sekä saada asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja tarpeen mukaista psykososiaalista tukea. Sote-palveluilta vaaditaan erityistoimia Arviolta yli 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Vaikka harvinaissairaita on vähän sairautta kohti, yhteensä heitä on paljon: noin kuusi prosenttia väestöstä sairastaa harvinaissairautta elämänsä aikana. Erikoissairaanhoidossa harvinaissairaiden osuus on vielä merkittävästi suurempi. Ohjausryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut eivät nykyisellään vastaa tyydyttävästi harvinaissairaiden tarpeisiin. Koska sairaudet ovat harvinaisia, myös asiantuntijoita on harvassa ja taudinmääritys viivästyy helposti. Harvinaiset sairaudet edellyttävätkin erityistoimia palvelujärjestelmässä, jotta niitä sairastavien oikeus laadukkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen toteutuisi yhdenvertaisesti. Myös harvinaissairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan erityistoimia. Hoidon koordinointia parannetaan, harvinaissairaat mukaan suunnitteluun Ohjausryhmä ehdottaa, että jokaisen yliopistolliseen sairaalaan perustetaan harvinaissairauksien yksikkö, jossa toimii harvinaissairauksien koordinaattori ja hoitaja sekä moniammatillinen työryhmä. Yksikkö vastaisi diagnostiikasta ja hoidon koordinoinnista silloin, kun sairaudelle ei ole olemassa selkeää omaa Näin käytät ksylitolia oikein ??Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan puolet suomalaisista syö purukumia väärin. Purukumi viihtyy suussa liian pitkään eivätkä määrätkään usein mene kohdilleen. Esimerkiksi ksylitolipastillien käytössä on kikka, jota moni ei tunne. Cloettan kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että ksylitolia tulisi käyttää päivittäin hampaiden terveyden ylläpitämiseksi. Näin kuitenkin tekee kan- sasta vain reilu kolmannes. ? Kuulostaa tavalliselta. Suositukset tiedetään, mutta niitä ei noudateta, sanoo Cloettan ksylitolitiedottaja Milla Vihanto. Ksylitolin käytössä kunnostautuneistakin iso osa kuitenkin käyttää tuotteita väärin. Kuinka usein? Jotta ksylitolin käytöstä on hampaille mahdollisimman paljon hyötyä, purukumeihin tai pastilleihin tulee tarttua 3-5 kertaa päivässä. Cloettan tutkimuksen mukaan kuitenkin vain joka kymmenes suomalainen tekee näin. ? Ksylitolin syömisestä aamupalan, lounaan ja päivällisen jälkeen kannattaa tehdä tapa, jotta sitä tulee saatua riittävästi, Vihanto neuvoo. Ei ole väliä valitseeko happohyökkäystä katkaisemaan ksylitolipurukumin vai pastillin, vaan pääasia on säännöllinen käyttö aterian yhteydessä. erikoisalaa. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi kansallinen harvinaissairauksien koordinoiva keskus sekä osaamiskeskuksia, jotka keskittyvät tietyn harvinaisen sairausryhmän ympärille. Myös palveluiden käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia palvelujärjestelmässä on kasvatettava. Tavoitteena on, että harvinaissairaat, heidän läheisensä ja potilasjärjestöt osallistuvat paremmin harvinaissairauksia koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun. Ehdotuksen mukaan harvinaissairauksien vaatimat erityistoimenpiteet tulee tunnustaa lainsäädännössä. Ohjelman pohjalta STM valmistelee toimeenpano- ja seurantasuunnitelman vuosille 2014-2017. Kuinka paljon? Riittävä määrä ksylitolia on 5 grammaa päivässä. Cloettan tutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen ottaa pastilleja tai purukumia yhden kerrallaan. Vihannon mukaan tässä menevät metsään puolet suomalaisista. ? Ksylitolipastilleja kannatta syödä yhden sijaan kaksi ja paras teho saavutetaan syömällä pastillit peräjälkeen. Näin pastillin sisältämä ksylitoli viipyy suussa pidempään, jolloin sen hammasvaikutukset tehostuvat.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 9 Harmaat pantterit Amerikan tiellä ??Maailman tunnetuin maantie, legendaarinen ? Route 66 ? Chicagosta Keski-Lännen osavaltioitten kautta Kaliforniaan, on ollut innoituksen lähteenä lukemattomille laulujen-, elokuvien- ja TV-sarjojen tekijöille. Nobelkirjailija John Steinbeck ikuisti sen 30-luvun suurten pulavuosien tienkulkijoitten kohtaloita kuvaavassa kirjassaan Vihan Hedelmät. Google tarjoaa yli 78 miljoonaa linkkiä tälle nostalgia-matkojen Lännentielle. Ei siis ihme, että kahden maailmaa kiertäneen Harmaan Pantterin, Pekan ja Timon kohdatessa ja arvioidessa, olisiko jotain merkittävää jäänyt kokematta, niin Route 66-seikkailu nousi kiistattomaksi ykköseksi. Machu Picchullekin oli jo vaellettu, Mt. Everest kuului realistisesti jo seuraavalle sukupolvelle ja laskuvarjohyppy saisi jäädä viimeiseksi toivomukseksi. Näin ollen, Route 66 pitää kokea ? It is a must! Kun vielä vaimotkin ymmärsivät, että Route 66 liittyy miehen lopulliseen kypsymisprosessiin, päätös lähteä matkaan oli selvä ja peruuttamaton. Miehinen kypsyminenhän seuraa intiaani- ja cowboy leikkien kautta kiinnostukseen kaikkeen pyörillä liikkuvaan, mikä johtaa kaukokaipuuseen. Seestyneisyyden ja Nirvanan hän saavuttaa vasta, kun hänen olkapäänsä nojaa auton ikkunapuitteisiin, kun edessä aukeaa taivaanrantaan sulautuva avoin tie ja kultainen auringonkehrä laskeutuu sinertävänä siintävien vuorten taa ja autoradion kaijuttimista tulvii sävelmä kaikkien teiden äidistä ? Route 66. Tätä ei tarvinnut perustella Esko Reiviselle, Kauppakorkeakoulun ajoilta yhteiselle kaverille, vaan matkaan liittyminen oli itsestään selvää tälle ammattiuraansa muusikkona jatkavalle veteraanille. Matkallahan pääsisi nauttimaan aitona yhtä elämän suolaa, country- musiikkia Nashvillen Grand Ole Opry?ssa ja Elviksen Graceland?kin osuisi matkareitille Memphis, Tenneseessä pienen mutkan kautta. Pekka Nikulan golfkaverin Henrik Sormusen värvääminen neljänneksi sujui yhtä helposti. Henrik oli juuri bongannut yh- Harmaat pantterit vasemmalta oikealle, Henrik Sormunen, Pekka Nikula, Timo Roune ja Esko Reivinen. Pekalla ja Timolla matkakartta käsissään. den harvinaisemmista matkakohteista, Kiinasta Pohjois-Koreaan ja oli valmis uusiin haasteisiin. Kvartetin-kokoinen matkaseurue oli näin koossa muodostuen kolmesta seitsemän virstanpylvään veteraanista eli Pekka Nikulasta, entisestä vanhemmasta reviisorista, jonka elä- Lapsiasiavaltuutetuksi Tuomas Kurttila hempainliitto ry:n toiminnanjohtaja. Kurttila työskenteli vuosina 2003 - 2007 opetus- ja kulttuuriministeriössä suunnittelijana sekä pääsihteerinä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustus- ja arviointitoimikunnassa. Vuosina 2007 - 2010 Kurtti- sään tarkkuuteen ja suunnitelmallisuuteen tottunut vanhempi reviisori Pekka laati heti alustavan matkareitin tarkoin laskettuine päivämatkoineen, kilometrimäärineen ja aikoineen arvioidulla kuudenkymmenen mailin keskinopeudella. Matka oli suunniteltu tehtäväksi autenttisena retro-matkana vaaleanpunaisella käytetyllä avo-Cadillac Eldoradolla, mutta siinä jouduttiin tekemään ensimmäinen kompromissi. Kulkuvälineeksi on varattu 4000 kilometrin matkan mittasuhteet täyttävä Chevrolet Tahoe, 4-WD SUV ja soveltuvalla automatiikalla. Ennakkovarauksia kvartetti on katsonut tarvitsevansa vain kahdelle ensimmäiselle yölle. Sen jälkeen matkaa ohjaavat eteen tulevat näkymät ja kokemukset. Jos sinä lukijana tunnet samanhenkisyyttä Route 66:n kvartetin jäsenten kanssa, voit tehdä sen virtuaalimatkana seuraamalla lehdestäsi matkan edistymistä. Jos haluat, että syvennämme kokemustasi Nashvillestä, Amarillosta, Albuqurquesta, Grand Canyonista tai vaikkapa Napa Valleyn viinialueesta, niin lähetä sähköpostia osoitteella: timo.roune@gmail. com , niin otamme selvää. ?Timo Roune laittaa sähköpostitse matkakuvausta alusta loppuun saakka eli koko 4000 km matkan. Lähtö on 2.4. ja kun Harmaat pantterit ovat tien alkupäässä he vuokraavat em. auton, tarvittavat matkatavarat ja loppu onkin historiaa, jonka näemme kuvina ja luemme Timon matkaraporttina seuraavista lehdistämme. Kuva-ja tekstimäärä tulee olemaan niin hurja, kuin itse matkakin kaikkine yllätyksineen, huikeine näkemyksineen, että syksyllä on tarkoitus tehdä siitä komea kuvakirja. Joten jäämme odottamaan seuraavaa kohdetta ja miten rutkasti maailmaa nähneet Harmaat Pantterit 4000 km matkasta selviävät.? Hannu Hirvikoski Teksti ja kuvat: Timo Roune YritysHelsingin neuvonnan kautta lisää uusia yrityksiä Route 66:n kartta ja 4000 km matka. ??Uudeksi lapsiasiavaltuutetuksi on nimitetty hallintotieteiden ja teologian maisteri Tuomas Kurttila 1.5.2014 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Valtioneuvosto päätti nimityksestä 13. maaliskuuta. Tuomas Kurttila (s.1978) on nykyisin Suomen Van- män sittemmin on täyttänyt golf-harrastus ja hiihto sekä matkailu lasten ja lastenlasten kanssa Euroopan eri pääkaupunkeihin tutustuen historiallisiin kohteisiin. Timo Rouneesta joka kansainvälisen vientimarkkinoijauransa jälkeen etsii edelleen Tukholmasta ja Helsingistä käsin loppusijoituspaikkaansa, missä voisi omistautua harrastukselleen kirjoittamiselle. Esko Reivisestä, joka myös kansainvälisen uran tehtyään on saanut omistautua luomaan uutta uraa lyömäsoitinartistina. Kvartetin täydentää ympärivuotinen kalastaja ja golfaaja Henrik Sormunen, joka alle kuusikymppisenä nuorempana reviisorina luo turvallisuutta ja voi katsoa hieman seurueen Harmaitten Panttereiden perään. Lentoliput Chicagoon on kirjoitettu huhtikuun toiselle päivälle ja paluumatka San Franciscosta kolme viikkoa myöhäisemmäksi. Sitä on edeltänyt intensiivinen suunnittelujakso syyskuusta 2013 alkaen. Työs- la työskenteli valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Kurttila on kirjoittanut artikkeleita lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikasta. Lapsiasiavaltuutettu on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen, jonka toimipaikka on Jyväskylä. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Valtuutettu kehittää aloittein, neuvoin ja ohjein yhteiskunnallista päätöksentekoa lasta koskevissa asioissa, seuraa lainsäädäntöä ja edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa. Lapsiasiavaltuutetun virka oli haettavana viran nykyisen haltijan irtisanoutumisen vuoksi. ??YritysHelsingin neuvonnan kautta perustettiin viime vuonna 1 049 uutta yritystä, mikä merkitsi 18 prosentin kasvua edellisvuoteen nähden. Asiakkaita oli yhteensä yli 3 200 eli 32 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Maahanmuuttajien osuus asiakkaista pysyi ennallaan 33 prosentissa. Helsingissä koettu vahva kasvu poikkeaa koko maan kehityksestä, joka oli laskusuuntainen. ? Viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana asiakkaiden ja perustettujen yritysten määrät olivat meilläkin laskusuuntaisia. Huhtikuussa tapahtui kuitenkin käänne ja asiakasmäärät alkoivat kasvaa nopeasti. YritysHelsingin asiakaspalveluun muodostui jopa pientä jonoa, mutta siitä huolimatta asiakastyytyväisyys pysyi kiitettävällä tasolla, yrityspalvelut-yksikön päällikkö Timo Onnela kertoo. ? Neuvontamme kautta perustettujen yritysten määrän kasvu miltei viidenneksellä merkitsee vahvaa ke- hitystä. Yli 80 prosenttia yrityksistä perustettiin palvelualoille ja noin 10 prosenttia kaupan alalle, mikä vastaa uusien yritysten keskimääräistä toimialajakautumista Helsingissä. Valtaosa aloittaneista on aluksi yhden hengen yrityksiä ja yli puolet uusista yrittäjistä on korkeakoulutaustaisia 25?39-vuotiaita, Onnela kuvailee kehitystä. YritysHelsingin neuvontapalveluja käyttäneistä yrityksistä noin 90 prosenttia on toiminnassa vielä kahden vuoden jälkeen ja noin 80 prosenttia viiden vuoden jälkeen, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin ilman neuvontapalveluja aloittaneilla yrityksillä keskimäärin. Taustatietoa YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo toimiville yrittäjille. YritysHelsingistä saa tukea liikeidean kehittämisestä oikeiden kontaktien löytämiseen. Suurin osa palveluista on maksut- tomia. YritysHelsinki neuvoo asiakkaita yhteistyössä muiden yrityspalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. YritysHelsingin palveluja ovat: ? yrityksen perustamisinfot ? yritysneuvonta alkaville ja alkuvaiheessa oleville yrittäjille ? yrittäjäkoulutukset ? kasvuyrityspalvelut ? yritystoiminnan muutospalvelut ? maahanmuuttajien yrityspalvelut. Helsingin tavoitteena on olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuoteen 2016 mennessä. Kaupunki haluaa palvella alueen yrittäjiä entistä tehokkaammin ja joustavammin yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Keväällä toimintansa aloittava uusi Yrityslinna kokoaa YritysHelsingin lisäksi yrittäjiä, yrityspalveluja ja liiketoimintaosaamista saman katon alle. YritysHelsinki kuuluu Helsingin kaupunginkanslian elinkeinoosaston yrityspalveluihin.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 12-13 Kun tarvitse luotettavaa asiantuntijaa oikeudellisten asioiden hoitamiseen ja etujesi valvontaan, kysy lisää palveluistamme. Vastaamme mielellämme tiedusteluihin. Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia. Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät. Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun kannattaa jatkossa toimia. Ekopaaston media-avaustilaisuus Uudenmaan Marttojen keittiössä Helsingissä. Ympäristöministeri Ville Niinistö ja tilaisuuden juontaja Marianne Heikkilä. Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin aikavälillä kullanarvoinen. Marian ilmestyspäivä Aleksanterinkatu 17 (WTC), Helsinki p. 321 8821 www.johannakarkia.com JK LAKIASIAINTOIMISTO JOHANNA KARKIA A D V C E Puoti täynnä ihania yllätyksiä Tekstiililiike SELMA PALMU Kallion kirkkoa vastapäätä | 4.linja 20 p. 753 9914 Terassiohjesolmu aukeamassa ??Terassiyrittäjiä edustava matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, rakennusvirasto ja rakennusvalvontavirasto tapasivat tänään maanantaina ja kävivät läpi kohua aiheuttaneita kaupungin terassiohjeita. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että terassiohjeita tulee selkeyttää. Työ on jo käynnissä, ja se pyritään tekemään valmiiksi tällä viikolla. Eniten keskustelua herättänyt ohjeen kohta mai- nonnasta muotoillaan uudelleen. Mainontaa ja sen luvanvaraisuutta sääntelee maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus, joiden perusteella on määritelty, milloin mainos vaatii toimenpideluvan. Alkoholimainontaa sääntelee lisäksi alkoholilaki, joka muuttuu 2015 alussa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa alkoholimainontaa koskevia soveltamisohjeita syksyllä 2014. Rakennusvirasto suunnit- telee syksyksi helsinkiläisille ravintolayrittäjille ja kaupunkilaisille avointa terasseja koskevaa työpajaa, jossa käydään läpi erilaisten käytännön lupa-asioiden lisäksi alkoholimainontaan tulevia muutoksia. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi yleisiä alueita koskevan terassiohjeen kesäkuussa 2013. Helmikuussa ohjeeseen tyytymättömät terassiyrittäjät uhkasivat Helsingin kaupunkia boikotilla. Enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ??Maaliskuun lopulla paaston keskellä vietetään riemullista Marian päivää. Se muistuttaa siitä, että jouluun on taas vain yhdeksän kuukautta. Pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle. Enkelin yllättävä viesti koski Jeesuksen tulevaa syntymää. Evankelista Luukas kertoo tästä kaikesta noin kahdeksankymmentä vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen. Innoittajana ovat olleet tietyt tekstit Vanhasta testamentista. Niiden avulla Luukas korostaa Marian roolia ja perustelee enkelin lupausta, jonka evankelista tietää jo toteutuneen. Muut evankelistat eivät kerro tästä episodista mitään. Marian ilmestyspäivää on juhlittu kirkossa jo 300-lu- vulta lähtien, siitä saakka kun joulun ajankohdaksi määriteltiin 25.12. Varsinaisesti juhlapäivä sai vauhtia 500-luvulla, josta lähtien se on ollut kytköksissä Marian profiilin nousuun varsinkin katolisessa kirkossa. Sen dogmihistoria tietää kertoa, että Maria olisi Jumalan synnyttäjä (v. 431) ja ainainen neitsyt (v. 553). Myöhemmin katolisessa kirkossa korostettiin, että Maria olisi siinnyt ilman perisyntiä (v. 1854) ja että kuoltuaan hänet otettiin taivaaseen (v. 1950). Ei siis ihme, että Marialla on katolisessa kansanhurskaudessa edelleen vahva rooli Taivaan valtiattarena. Luterilaiselle kristitylle Maria on usein ?vain? Jeesuksen äiti. Jeesus puolestaan on Marian poika, Ministeri Huovinen Sotaveteraanien hoivapalvelut turvataan Marianne Heikkilä. ???Sotaveteraanien ja -invalidien vanhuuden palvelut ja kuntoutus turvataan. Kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään?, korosti peruspalveluministeri Susanna Huovinen 9. maaliskuuta veteraaniviikon avajaisissa Viitasaarella. Ministeri Huovisen mukaan sotainvalidi- ja veteraanihuollolla on erityinen asema yhteiskunnassamme. Nykyinen hallitus on luvannut varmistaa sotiemme veteraanien vanhuuden palvelut. Veteraanietuuksien kehittämisessä on lähtökohtana tukea monipuolisesti kotona selviytymistä. Se edellyttää ennalta ehkäiseviä ja monipuolisia tukitoimia, veteraanien erityisetuuksia sekä kunnallisen sosiaali- ja Maria Sid, Päivi Lipponen, Marianne Heikkilä. terveydenhuollon ja veteraanijärjestöjen välistä hyvää yhteistyötä. Ministeri Huovisen mukaan valtion budjetissa on varattu tälle vuodelle noin 300 miljoonaa euroa sotainvalidien ja veteraanien erityisetuuksiin ja kuntoutukseen. Kuntoutusmäärärahan taso on tänä vuonna veteraania kohden laskettuna korkeampi kuin koskaan aiemmin. Vaikka suurin osa määrärahasta käytetään perinteisesti laitos- tai avokuntoutukseen, on kannatettavaa, että osa käytetään kotiin tuotaviin avoja tukipalveluihin. ?Uudessa vanhuspalvelulaissa velvoitetaan kuntia järjestämään monialaista kuntoutusta ja sen toimeenpanoa tuetaan laatusuosi- tuksella. ?Kuntoutus keskiöön? on iskulause, johon kuntien pitää tarttua, jotta pystymme vastaamaan nykyistä laajemmin ikääntyvien palvelutarpeisiin?, sanoi ministeri Huovinen. ?Pidän tärkeänä, että kunnan veteraanipalvelut ovat monimuotoisia. On arvioitava huolellisesti, ketkä hyötyvät laitoskuntoutuksesta ja kenelle puolestaan sopii paremmin kotikuntoutus tai kotipalvelut.? Hyvin iäkkäiden veteraanien kuntoutukseen pääsyä on jo pitkään vaikeuttanut hakumenettely. Varsinkin isoissa kunnissa ei ole ollut rekisteriä tai tietoa alueella asuvista veteraaneista, jotta olisi voitu helpottaa heidän kuntoutukseen pääsyä. Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli, jolla oli ainakin kaksi siskoa (Mk 6: 3). Tämän takia kirkossamme ei ole tapana palvoa Mariaa. Välittäjäksi Jumalan ja ihmisen välillä hyväksytään vain ja ainoastaan Kristus. Jeesuksen äidin rooli ja elämäntehtävä on kuitenkin sen verran ainutlaatuinen, että siihen kannattaa edelleen kiinnittää huomiota. Maria ? tavallinen, köyhä nainen - onkin usein nostettu uskon asenteen esikuvaksi. Hänen kuuliaisuudestaan on paljon opittavaa: ?Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.? Emerituspiispa Wille Riekkinen
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 Loistefestarissa 640 valovoimaista esiintyjää ??Nuorten tanssikatselmus Loistefestarissa nähdään 74 ryhmää ja 640 esiintyjää. Loistefestari järjestetään 22.?27.3.2014. Loistefestari on pääkaupunkiseudulla vuosittain järjestettävä nuorten kulttuurikatselmus, ja tänä keväänä teemana on tanssi. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii nyt tanssija Dennis ?Ätä? Nylund. Luvassa on esimerkiksi säkenöivää discoa, reggaetonia iloisimmillaan, modernia kansantanssia, balettivariaatioita, hip hopia, itämaista tanssia ja bollywood-show. Loistefestari koostuu eri puolilla pääkaupunkiseutua 22.?23.3. järjestettävistä katselmuksista ja huipentuu Aleksanterin teatterissa torstaina 27.3. vietettävään gaalaan. Gaalan juontaa näyttelijä, tanssija ja kansanedustaja Jani Toivola. Katselmuspaikat ovat Vernissa Vantaalla, Karata- lo Espoossa sekä Kanneltalo ja Sandels Helsingissä. Katselmuspäivien ohjelma löytyy osoitteesta nuoriso. hel.fi/loiste. Loistefestarin lajit ovat katutanssit, nykytanssi, baletti, jazz- ja showtanssi, steppi, disco ja etniset tanssit. Loistefestari on suunnattu 10?20-vuotiaille tanssinharrastajille. Ilmoittautuminen oli käynnissä tammi?helmikuussa 2014. Tapahtuma kutsuu nuoret tanssinharrastajat esiintymään, kokemaan uutta ja nauttimaan esiintymisestä ja toistensa seurasta. Loistefestari on tanssin iloa, energiaa ja voimaa. Tapahtuma tarjoaa nuorille myös tilaisuuden saada palautetta alan huippuammattilaisista koostuvalta raadilta. Palautteen tarkoitus on kannustaa ja rohkaista nuoria. Huippuraadissa ovat mukana muun muassa balettitanssija Tii- na Myllymäki, flamencotanssija-koreografi Katja Lundén, koreografi-tanssija Teemu Kyytinen, Dance-voittaja Haza Hajipoori sekä tanssinopettaja ja tutkija Isto Turpeinen. ? Tanssi auttaa kommunikoimaan itsen ja muiden ihmisten kanssa. Loistefestari on teitä varten, sanoo Dennis Nylund festariin osallistuville nuorille. Loistefestari on valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -tapahtuman pääkaupunkiseudun aluetapahtuma. SottiisiMoves 2014 järjestetään 11.?15. kesäkuuta Tampereella. Loistefestarin kiinnostavimmat esitykset pääsevät edustamaan pääkaupunkiseutua Tampereelle. Loistefestarin järjestävät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan nuorisoja kulttuuritoimet. Katselmuksiin ja gaalaan on vapaa pääsy. 11 OMA AUTO EI OLE VÄLTTÄMÄTÖN ? AJOKORTTI ON! Ajokortti kesäksi? Aloita heti! Kurssimme alkaa 31.3 klo 17 Parhaat harjoittelualueet ? Rennot opet Katso tarjouksia osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Want to drive next summer? Now it?s time to start! Next course in ENGLISH on March 24th at 17 o?clock. We are the original International Driving School in Helsinki! More info: www.autokouluhakaniemi.fi 09-730 700 AUTOKOULU HAKANIEMI Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi HARMONIKKARISTEILY Silja Europalla Helsingistä 23.?24.3. Hakaniemen hallista maailman naisille ??Suomalainen huippumerkki Ivana Helsinki ja eettisiin t-paitoihin erikoistunut Green Reindeer ovat yhdistäneet voimansa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kanssa maailman naisten hyväksi. Yhteistyöstä syntyi upea T-paita, joka tukee maailman naisten ja tyttöjen oikeuksia. ?Bambi on Ivana Helsingille tunnusomainen kuvio?, kertoo Ivana Helsingin perustaja Paola Suhonen. ?Halusin antaa juuri Ristipisto Bambi -kuvion hyväntekeväisyyspaidan printiksi, koska kuviossa on myös käsityön tunnetta.? Ristipisto Bambi -kuviota ei ole ennen paidoissa nähty. Maaliskuussa vietettävän naistenpäivän kunniaksi kuvio komeilee yksinoikeudella UN Womenin työtä tukevissa paidoissa. Ristipisto Bambin matkan printistä paidaksi on mahdollistanut Green Reindeer, Hakaniemen hallissa toimiva eettisille T-paidoille omistautunut helsinkiläinen yritys. ?Muutos on mahdollinen, mutta yksin sen aikaansaaminen on vaikeampaa?, pohtii Green Reindeerin perustaja Francis Lynch. ?UN Women on muutosvoima maailmassa. Arvostan UN Womenin työ- tä ja haluan olla siinä mukana.? Kaikki Green Reindeerin T-paidat on valmistettu kansainvälisen Fair Wear Foundation -järjestön jäsentehtaissa. Green Reindeerin asiakas voi siten olla varma saavansa paidan, joka on tuotettu työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen. Millaisen muutoksen Paola ja Francis haluaisivat nähdä maailmassa? ?Tasa-arvo toteutuu silloin kun kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja elämässään?, Francis toteaa. Yrittäjänä ja elokuvaohjaajana Paola toivoo naisetuliitteiden puto- avan pois: ?Että perusasiat olisivat kunnossa niin, ettei ole väliä onko nainen vai mies.? Paolalle tasa-arvon toteutuminen merkitsee myös mahdollisuutta toteuttaa unelmiaan. Tätä viestiä vie eteenpäin myös Ristipisto Bambi -paita. Green Reindeer lahjoittaa jokaisesta myydystä paidasta 10 euroa UN Womenin työhön. ?Yhdessä voimme tehdä naisten ja tyttöjen oikeuksista, mahdollisuuksista ja unelmista totta?, sanoo Suomen UN Womenin koordinaattori Maria Jain. Kahden uutuuskirjan esittely Kallion kirjastossa ??Tule kuuntelemaan keskustelua kirjoista, kirjoittamisesta ja taiteilijaelämästä. Juha Hurme haastattelee Wahlstenia ja Ari Wahlsten haastattelee Hurmetta. Lisäksi yleisö saa esittää kysymyksiä ja kommentteja. HUOM. Juha Hurmeen kir- jan julkaisuajankohta on siirtynyt huhtikuulle, siksi Nyljetyt ajatukset esitellään teaseri-tyyppisesti. 8) Wahlsten, Ari: Jobikirja ?Ari Wahlsten hurmasi lukijat esikoisromaanillaan Kosteiden mestojen balladi, ja samalla rentturo- mantiikan viettelevällä tiellä kulkee vihellellen myös Jobikirja.? Hurme, Juha: Nyljetyt ajatukset* ?Nyljetyt ajatukset on jännittävä kertomus rohkeiden sankarien henkeäsalpaavasta retkestä, jossa ei tapah- p. 043 217 0800 HARMONIKKOJEN ERIKOISLIIKE ESITTELYSSÄ: ? Lasse Pihlajamaa Special -mallisto, mm. lasten ja nuorten uutuusmallit ? Castagnari -kaksiriviset ? Laaja valikoima käytettyjä soittimia ja tarvikkeita -digiharmonikat Sturenkatu 47, Helsinki, puh. (09) 701 4449 www.harmonikkamyynti.fi DIVARI KALEVA du mitään. Pinta on tyyni, mutta sen alla kuohuu.? Kallion kirjaston Kupolisalissa tiistaina 25.3.2014 klo 18. Vapaa pääsy. Avattu uudessa osoitteessa Fleminginkatu 20 CD:t, vinyylit, DVDt, leffat, kirjat ostaa, myy, vaihtaa p. 685 6720 Avoinna: ma?pe 10?18, la 10?16
• KALLIO LEHTI 12 Sima käymään viikkoa ennen vappua Kallion Pääkonttorissa Joka sunnuntai MUSIIKKIVISA klo 19.15 - 21.00 Tervetuloa! HESARI 11 ? 00500 HELSINKI ? PUH. 727 4180 Uudet aukioloajat: su - to 10 - 01 pe - la 10 - 02 Taidenäyttely Kinaporin Palvelukeskuksessa 3.3 - 31.3. Avoinna ma-pe 8-18, la-su 9-15. Tervetuloa! Kinaporinkatu 9 A 1 krs. Lemon Grass Thai Cuisine Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away Avoinna: Ma-Pe La Su Kolmas Linja 12 ? 09-8763 279 Viikot 12-13 11-20 12-20 12-20 ? Juhlajuoman makua tuunataan nyt yrteillä Rusina pompahtaa valmiin siman pintaan ??Vappujuhlan perinteinen sima saa tänä keväänä jujua pirtsakoista hedelmistä ja yrteistä, kuten sitruunamelissasta, rosmariinista tai piparmintusta. Mehevä Fariinisokeri toimii yhdistävänä tekijänä vapun makeissa herkuissa. Simanteosta ylijäävä sokeri käytetään suussa sulaviin fariinipannareihin tai pulladonitseihin, joilla herkutellaan vappupäivän piknikillä. Itse tehty sima valmistuu kotona vajaassa viikossa. Muistatko miten hyvältä itse tehty sima maistuu? Siman tekeminen on suomalaisille lähestyvän vapunvieton varmin merkki ja juhlan perinteisin makuelämys. Vapun vietto kannattaakin aloittaa simatalkoilla vappua edeltävällä viikolla. Uutta twistiä juhlajuomaan tuovat Dansukkerin uudet simareseptit. Siman perusreseptillä syntyy 4 litraa simaa pienen vapunviettäjäjoukon tarpeisiin. Tuplattuna resepti riittää suuremmallekin porukalle. Perinteistä simareseptiä tuunaamalla tuttu juhlajuoma saa uudenlaista tunnelmaa. Uusissa resepteissä houkutteleva rosmariini saa makuparikseen pirteän limen, ja passionhedelmän mehukkuutta korostetaan tuoreella sitruunamelissalla. Perinteinen sitrussima hurmaa tänä vappuna piparmintulla maustettuna. Lähtölaukaus simakesteille kajahtaa heti, kun pulloihin sujautetut rusinat pompahtavat pinnalle. Tunnusomaisen, täyteläisen makunsa vapun juhlajuoma saa Fariinisokerista. Simanteosta ylijäävä soke- Thai Asian Market toivottaa Sinut tervetulleeksi itämaisten makujen kiehtovaan maailmaan. Palvelemme sinua myös tarjoamalla herkullisia reseptejä ja ruuanlaiton opastusta yksin tai pienryhmissä. Tule tutustumaan ja kerro meille mistä sinä pidät. Vihannekset Mausteet Hedelmät Juomat Neljäs Linja 17?19C LH 5, Helsinki Kallio Avoinna Ti?Pe 10-18 thaiasian.market.oy@saunalahti.fi La 10-19 040 148 6882 Kolmas Linja 7 00530 Helsinki Puh. 040 762 4256 Hyvinvointiin Luotettava ja ammattitaitoinen asiantuntija. Kaikki korjaukset ja huollot suoritetaan yksilöllisellä ja laadukkaalla palvelulla. EATLESSS ? Määräaikaishuollot ? Ruostevauriokorjaukset ? Pikahuollot 100 g/20 annospussia ia 32,35 ? SENSAATIOMAINEN UUTUUS PAINON? HALLINTAAN TONALIN VAHVIN 120 kaps. 28,85 ? Puh. 719 719 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI 60 kaps. 21,35 ? 79? Avoinna: Ma-Pe 7.30-17.00, La 8.30-16.00 Ajanvaraukset: 040 762 4256 ? auto-sky@live.fi Eatless-pinaattiuute vähentää ruokahalua ja pitää näläntunteen loitolla. OMEGARED VUOSIHUOLTOTARJOUS! ri kannattaa käyttää meheviin vappuleipomuksiin, joissa perinteisestä pullasta ja pannukakusta kuoriutuvat astetta juhlavammat herkut. Pullataikinasta pyöräytetään pehmeät pulladonitsit, joiden tomusokerikuorrutuksessa mielikuvitus voi lentää. Fariinipannukakut yllättävät vapunviettäjät iloisiin muffinivuokiin valmistettuna. Siirapin ja tuoreiden marjojen siivittämänä fariinipannarit maistuvat erityisen hyviltä vappupäivän piknikillä. Perinteinen sima 4 l vettä 250 g Dansukker Fariinisokeria 250 g Dansukker Taloussokeria 1?2 sitruunan mehu murunen tuorehiivaa (herneen kokoinen pala) Pullotukseen: sokeria, rusinoita Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunamehu joukkoon, anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva nestetilkkaan ja sekoita nesteeseen. Anna käydä huoneenlämmössä noin 1 vrk. Pullota sima. Lisää pulloihin 1 tl sokeria ja muutama rusina. Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan. Viileässä valmistumisaika on noin viikko, huoneenlämmössä noin 3 päivää. Säilytä sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa. Tuplaamalla ohjeen saat riittävästi simaa suurelle vappuseurueelle! Passionsima 250 g Dansukker Fariinisokeria 250 g Dansukker Taloussokeria 4 l vettä 4 passionhedelmää 1 ruukku sitruunamelissaa murunen tuorehiivaa (herneen kokoinen pala) Pullotukseen: sokeria, rusinoita Mittaa sokerit puhtaaseen isoon astiaan. Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Puolita passionhedelmät ja lusikoi joukkoon niiden sisus. Lisää sitruunamelissan varret sekä loput vedestä. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää sitten nestetilkkaan liuotettu hiiva. Anna siman käydä huoneenlämmössä noin 1 vrk. Siivilöi ja pullota sima. Lisää jokaiseen TIETOKONEHUOLTO ANTIWIR 60 tabl. 14,85 ? Matti Lantto TARJOUKSET VOIMASSA 5.4.2014 ASTI Tietokoneiden korjaukset, huollot, asennukset ja viruspoistot ammattitaidolla. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Lönnrotinkatu 4, Puh. (09) 647 308 | Avoinna 10-18, la 10-16 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Laita pullot viileään. Sima on valmista vajaassa viikossa, kun rusinat nousevat pintaan. Säilytä sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa. Sitruunapiparminttusima 250 g Dansukker Fariinisokeria 250 g Dansukker Taloussokeria 4 l vettä 2 sitruunaa 1 ruukku piparminttua murunen tuorehiivaa (herneen kokoinen pala) Pullotukseen: sokeria, rusinoita Mittaa sokerit puhtaaseen isoon astiaan. Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Purista sitruunoista mehu sokeriliemen joukkoon. Lisää mintunoksat sekä loput vedestä. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää sitten nestetilkkaan liuotettu hiiva. Anna siman käydä huoneenlämmössä noin 1 vrk. Siivilöi ja pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Laita pullot viileään. Sima on valmista vajaassa viikossa, kun rusinat nousevat pintaan. Säilytä sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa. Pulladonitsit 14?16 kpl 2 dl maitoa 15 g tuorehiivaa (n. 1/3 pkt) 1 kananmuna 1 dl Dansukker Fariinisokeria 1 tl jauhettua kardemummaa 0,5 tl suolaa 7?8 dl vehnäjauhoja 1 dl (100 g) sulatettua voita Voiteluun: 1 kananmuna Koristeluun: Dansukker Mansikanmakuista tomusokeria / Dansukker Kaakaotomusokeria / Dansukker Tomusokeria sitruunamehua/vettä Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva joukkoon. Vatkaa joukkoon kananmuna, sokeri, kardemumma ja suola. Lisää noin puolet jauhoista ja sekoita tasaiseksi. Alusta loput jauhot taikinaan käsin ja lisää loppuvaiheessa sulatettu voi. Lisää jauhoja niin, että taikinasta tulee kimmoisaa ja se irtoaa käsistä. Kohota taikinaa lämpimässä leivinliinan alla n. 30 minuuttia. Leivo taikina pieniksi pulliksi ja tee pullan keskelle reikä pienellä pyöreällä muotilla tai sormella painaen. Suurenna reikää pyörittämällä rinkeliä etusormilla ympäri. Nosta pullarinkelit uunipellille leivinpaperin päälle ja anna kohota vielä n. 20 minuuttia. Voitele pullarinkelit kananmunalla ja paista 220-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Jäähdytä pullat hyvin. Valmista tomusokerista ja vedestä haluamasi väristä ja makuista sokerivesikuorrutusta kaavalla 2 dl tomusokeria + 1 rkl vettä. Kuorruta ja koristele pulladonitsit.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 13 KALLIOLAN KANSALAISOPISTO - ihan kotikulmillasi! www.kalliolankansalaisopisto.fi Vuonna 2015 juhlitaan kirjaa Kirjan uunituore painos saapui Sukuseura-lehden asiantuntijaneuvoston kokoukseen suoraan kirjapainosta. Teosta esittelivät kirjan tekijät Elina Kuismin ja Eine Kuismin. Kirjauutuus: Eine Kuismin ja Elina Kuismin Sukua tutkimaan ? sukuharrastajan pikkujätti ??Sukututkimus elää vahvaa murroskautta. Aineistojen digitointi mahdollistaa tutkimisen muuallakin kuin arkistoissa. Kotikoneelta tutkittaessa tarvitaan kuitenkin tietoa lähteistä. Tähän kirjaan on koottu perustietoa sukututkijalle ja arkistojen sekä muiden aarreaittojen esittelyn yhteyteen on lisätty digitaalisten aineistojen osoitteita. Perusaineistojen lisäksi kirjassa on käyty läpi henkilötietojen käsittelyä sukututkimuksessa, sukuseuran perustamista ja sukututkimuksen saattamista kirjaksi. Sukuseurojen Keskusliiton julkaisusarjan uusin tulokas on tehty täydentämään keskusliiton aiempia sukuharrastajille suunnattuja oppaita. Tekijöiden edellinen sukututkimukseen liittyvä julkaisu, Sukututkimusaapinen ? Esivanhempien jäljillä, on koko perheen yhteinen opas sukututkimuksen kiehtovaan maailmaan. Sukua tutkimaan -oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden avulla sukuharrastaja pääsee tutkimuksissaan alkuun. Kirjassa on esitelty keskeisimmät tiedonlähteet ja muistutettu sukututkijaa riittävästä lähdekriittisyydestä ja tietojen tarkistuksesta sekä kannustettu aloittamaan sukutietojen keruu elossa olevien ??Vuosi 2015 on Kirjan jailijoita tuodaan yhä enemvuosi. Idea kirjalle omis- män näkyviin suomalaisestettavasta juhlavuodesta sa yhteiskunnassa ja jo oleon alun perin professori, massa olevat kirjallisuustakirjailija Laila Hirvisaaren. pahtumat kootaan yhteen, Hän toivoo, että kirjalle ja jotta yleisö löytäisi ne entislukemiselle annettaisiin sil- tä paremmin. Kirjan vuoden le kuuluva arvo ja järjes- tavoitteena on myös innostettäisiin erityinen Kirjan taa ihmisiä itse järjestämään vuosi. Kirjan vuosi jatkaa lukemiseen liittyviä tapahsuomalaisen kirjallisuuden tumia ja toimintaa. juhlintaa, joka alkaaKANSALAISOPISTO jo tänä Kirjan vuosi onHelsinki kansalKALLIOLAN Sturenkatu 11, 00510 Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi vuonna Frankfurtin kirja- lisesti merkittävä hanke. tai puhelimitse 010 279 5080 ma?to klo 10?16 messuilla. Se kutsuu kaikki kirjojen Kirjan vuosi nostaa kirjat äärelle ja näkyy ja kuuluu esiin ilon ja elämysten läh- koko maassa. Muun muasteenä. Kirjan vuonna kam- sa Yleisradio on ilmaissut panjoidaan kirjan ja luke- halukkuutensa olla mukana misen puolesta; vuosi yh- Kirjan vuodessa. Tavoitteedistää kirja-alan toimijoita na on, että erityinen Kirjan yhteisten tavoitteiden saa- vuosi olisi jatkossa säännölvuttamiseksi. Kirjan pariin lisin väliajoin esimerkiksi kannustetaan entisiä ja uu- viiden vuoden välein. sia lukijoita. Kirjoja ja kir- Puheenvuoro Suomella ei mitään asiaa Natoon Sukuviesti-lehden asiantuntijaneuvoston jäsenet puheenjohtajansa prof. Anto Leikolan johdolla pääsivät tuoreeltaan tutustumaan Sukua tutkimaan oppaaseen. Leikolan vieressä istuu kirjan tekijä Elina Kuismin ja prof. Juha Pentikäinen. Takana kirjailija Hannu Hirvikoski, kirjan toinen tekijä Eine Kuismin ja ylilääkäri Matias Eronen, jonka käsissä uusin Sukuviesti-lehti. Lehteä voi tilata ja sen löytää myös suurimmista kirjastoista. Sukua tutkimaan ? sukuharrastajan pikkujätti teoksen kannen on suunnitellut Elina Kuismin. Tärkeä, selkeästi kirjoitettu opas nopeasti kasvavalle sukututkimusjoukolle; harrastajille, ammattilaisille, sukuseurojen hallituksille sekä jäsenistölle. haastatteluilla. Sukututkimus on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän verkkoon, joten tähän julkaisuun on koottu mahdollisimman laajasti tietoa internetissä olevasta aineistosta. Koska monella taholla digitointi- työ on meneillään ja lisää aineistoa syntyy koko ajan, kirjaan ei ole laitettu kaikkia tiedossa olevia linkkejä, vaan ne on koottu Sukuseurojen Keskusliiton kotisivuille saman linkin alle: http://www.suvut.fi/keskusliitto/sukuatutkimaan. Sinne lisätään tietoa, kun eri tahot saavat projektejaan päätökseen tai kun uusia projekteja aloitetaan. Myös sosiaalinen media on tullut sukututkijan avuksi. Esimerkiksi Facebookissa on runsaasti sukuharras- tajille suunnattuja ryhmiä, joihin kannattaa liittyä. Sosiaalinen media kehittyy koko ajan helpottaen ja nopeuttaen yhteydenpitoa joka puolelle maapalloamme. Myös erilaiset pilvipalvelut ovat oivallisena apuna varsinkin kuvien ja suurten tiedostojen tallentamisessa ja jakamisessa. Sukuseurojen Keskusliiton julkaisusarjassa aiemmin ilmestyneet Sanasto sukututkijoille ja Hyvässä seurassa ? yhdistystoiminnan pikkujätti ovat tämän julkaisun kanssa mainio tietopaketti sukuharrastajalle. Hyvän lisänsä pakettiin tuo Sukuviesti-lehti, joka käsittelee laaja-alaisesti sukuharrastajaa kiinnostavia asioita. Tekijät toivottavat kaikille sukuharrastajille mielenkiintoisia tutkimusretkiä sukututkimuksen kiehtovaan maailmaan! Teksti ja kuvat: Hannu Hirvikoski ??Kokoomus esitti eduskunnassa Suomen Nato-jäsenyyttä. Eduskunnan Ukraina-keskustelussa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Pertti Salolaisen mukaan turvallisuus vahvistuisi, jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Kokoomus pehmentelee linjaustaan kansalaismielipiteellä. Tarvittaisiin suomalaisten hyväksyntä, ja Natomailta vihreää valoa Suomen jäsenyydelle. Salolainen unohtaa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan, ettei Suomi hae Nato-jäsenyyttä. Tästä on pidettävä ehdottomasti kiinni myös seuraavalla hallituskaudella. ??? Nato-ystävät ovat ottaneet kaiken irti Ukrainan kriisistä. Kansalaiset ovat suhtautuneet nihkeästi Natoon. Nyt maaperää muokataan Ukrainan kriisin varjolla. Venäjä-pelote on kaivettu esiin. Venäjää voi arvostella ihmisoikeusasioissa ja monessa muussa, mutta on vastuutonta niin kokoomukselta kuin muiltakin Nato-intoilijoilta luoda Suomelle turvallisuusuhkia. Entisen ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Ukrainan kriisi pakottaa päivittämään turvallisuuspoliittista ajattelua Suomessa. Hän ajaa mittavia hankintoja armeijalle. Tämä on villakoiran ydin. Ykkösasia Nato-intoilijoille on saada lisää rahaa armeijalle. Tiedossa on, että jäsenyys ei tipahda aivan tuosta vaan syliin. Sirpa Puhakka ??? Armeija on aloittanut mittavan lobbauksen hyvissä ajoin ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Armeijan rahat saada samalle kasvuuralle, jolla ne olivat ennen nykyistä hallitusta. Armeijalle ei voi olla mitään sivuraidetta, jolla se ohittaa muut tarpeet. On vastuutonta lisätä rahaa armeijalle, kun samaan aikaan puhutaan usean miljardin säästötarpeesta. Vain Vasemmistoliitto on selkeästi sanoutunut irti määrärahojen nostamisesta. ??? Turvallisuudesta pitää puhua, muttei kalistella aseita. Suomen pitää panostaa ennalta ehkäisyyn poliittisin keinoin. Siviilikriisinhallinta on jäänyt asehankintojen varjoon. Valitettavasti. Sirpa Puhakka Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (vas)
• KALLIO LEHTI 14 Surun kohdatessa et jää yksin Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi ? perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puhelu + 0,1209 ?/min) Punaisen Ristin Kontti kaipaa lahjoitustavaraa ??Punaisen Ristin Konttikierrätystavaratalo Vantaalla kaipaa lisää lahjoitustavaraa. Konttiin voi lahjoittaa ehjiä ja puhtaita vaatteita, huonekaluja ja kodin käyttötavaroita. ? Kylmimpään vuodenaikaan saamme tavaralahjoituksia tavallista vähemmän. Lahjoittajat innostuvat tuomaan tavaraa vasta myöhemmin keväällä siivousten yhteydessä, ketjun tuotepäällikkö Kristiina Räty kertoo. Tällä hetkellä Vantaan Kontti toivoo lahjoituksena erityisesti astioita ja kodin käyttötavaroita. Koska Kontin valikoima vaihtuu vuodenajan mukaan, myös kevätsesongin mukaiset välikausivaatteet ja kesäurheiluvälineet ovat erityisen toivottuja lahjoituksia. Tarpeettomia, mutta hyväkuntoisia tavaroita kannattaa aina tarjota Konttiin. Useimmiten ehjä ja puhdas lahjoitus löytää uuden omistajansa nopeasti. Viime vuonna Vantaan Kontti jatkoi myynnin kautta yli 300 000 tavaran elinkaarta. Rikkinäiset tai likaiset lahjoitukset ovat Kontille kuitenkin ongelmallisia, sillä ne päätyvät vain jätteeksi. Kontissa ei ole mahdollisuutta pesemiseen tai korjaukseen. Monta tapaa 1. Lahjoitukset Kontti-tavarataloon Lahjoituksia voi tuoda aukioloaikoina myymälässä sijaitsevaan lahjoitustavaran vastaanottopisteeseen. 2. Lahjoitukset Kontti-keräyslaatikkoon Kontti-keräyslaatikkoon voi jättää milloin vain pienikokoisia, käsin kannettavissa olevia lahjoituksia. Helposti rikkoutuvat esineet kannattaa viedä aukioloaikoina suoraan Konttiin. 3. Ilmainen noutopalvelu huonekaluille Kontti noutaa Helsin- Miten ruoka maistuu päiväkodissa? ? Lasten tyytyväisyyttä päiväkotiruokaan selvitetään ??Varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto ja Palmia toteuttavat yhteistyössä päiväkodin lasten ruokiin ja ruokatarjontaan liittyvän asiakastyytyväisyyskyselyn viikoilla 12 ja 13. Kyselyllä kartoitetaan lasten mielipiteitä ja henkilökunnan näkemyksiä nykyisestä ruokatarjonnasta. Palautteen pohjalta päiväkotien ruokatarjontaa, -ohjeita ja -listaa uudistetaan Täyden palvelun toimisto gin ja Vantaan alueilta hyväkuntoisia huonekaluja. Noutoajan voi varata Vantaan Kontin asiakaspalvelusta, Puh. 040 5880 359. Huonekalunoudon yhteydessä voi lahjoittaa myös muutakin tavaraa, kuten astioita, kodinesineitä ja tekstiilejä. Kansainvälisiä naisia Menneitä seulon tässä, kansainvälisiä naisia, naisten asemaa elämässä. En mennyt kauaksi ?kalaan?. 25. päivä toukokuuta 1976 satuin 5. linjaa kulkemaan. Kallion pelastuslaitoksella Elisabet II oli vierailulla. Nostin käteni tervehdykseen ja yllätys oli melkoinen. Sain vastatervehdyksen! Ajattelin hieman imperiumia, uhrauksia naisten alhaisten. Jatkoin matkaani vasempaan, aina Wallininkadun kulmaan, jäljille suuren suomalaisen. On köyhyyttä, eriarvoisuutta naisten elämässä kaikkialla. Kylmää ylhäisyyttä monarkian ja demokratian Suomenmaan. Wallininkadun kulmaan jää. Hän kerran sieltä alkoi, matkalla suureksi kasvoi, presidentiksi Tarja Halonen. Emmehän unohda ihmistä pientä, jota vieläkin sorretaan. Annamme arvon naisten työlle, uhrauksille kiitosta enemmän! Hän Wallininkadulta lähti, naista ja kansaa puolustamaan. Matkallaan suureksi kasvoi, presidentiksi Tarja Halonen. Toivo Levanko Viikot 12-13 vuoden 2015 alkuun mennessä. Kehittämistyössä otetaan huomioon myös tuotteiden monipuolisuus, ravitsemukselliset tavoitteet ja ruokailun kasvatuksellinen merkitys. Kyselyyn on valittu 60 suomenkielistä päiväkotia, muutamia jokaiselta kaupungin 13 varhaiskasvatusalueelta sekä 10 ruotsinkielistä päiväkotia. Kukin päiväkoti osallistuu kyselyyn viikon ajan. Päiväkotien hoitohenkilökunta avustaa kyselyn toteutuksessa keräämällä lasten vastaukset ja syöttämällä ne kyselyjärjestelmään. Tuloksia voidaan analysoida päiväkodin, alueen, ikäryhmän ja suomen- tai ruotsinkielisen vastaajaryhmän perusteella. Kyselyn toteutuksesta vastaa Palmia. Kansallisoopperassa avoimet ovet -päivä ??Suomen Kansallisoopperassa vietetään jälleen Avoimien ovien päivää lauantaina 22. maaliskuuta klo 10?15. Maksuttomassa tapahtumassa on runsaasti nähtävää, kuultavaa ja koettavaa lapsille ja aikuisille. Useimpia tapahtumia suositellaan yli 5-vuotiaille. Päivän mittaan voi seurata Kansallisbaletin ammattilaisten aamutuntia ja tulevan Peer Gynt -ensi-iltabaletin harjoituksia, saada yksityinen laulutunti oopperalaulaja Ritva-Liisa Korhosen tai Aki Alamikkotervon johdolla, laittaa ja- lalla koreasti teetansseissa, nauttia kamarimusiikista, kurkistaa kulissien taakse opastetuilla kiertokäynneillä ja päästä tutustumaan myös nykyaikaiseen teatteritekniikkaan näyttämöllä ja näyttämön alla. Lisäksi koko perhe voi ottaa baletin ensiaskeleita Balettia vasta-alkajille -tunnilla, jonka opettajana on Kansallisbaletin tanssijoitakin opettava *Jarmo Rastas*. Hovikoulussa voi perehtyä 1700-luvun Versailles?n hovietikettiin, ja orkesterimuusikoiden johdolla tutustutaan or- kesterisoittimiin. Avoimien ovien päivänä on tilaisuus myös askarrella boheemeja fantasiapäähineitä, nähdä miten /Lumikuningattaren/ mielikuvitukselliset hahmot maskeerataan ja saada omillekin kasvoilleen vaikka arpi tai kimaltavia koristeita. Yleisölle esittäytyy myös Kansallisoopperan lapsikuoro ja nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa. Maksuttomia pääsylippuja kiertokäynneille ja työpajoihin jaetaan Mannerheimintien puoleisessa eteishallissa kello 10 alkaen. Juhlivassa Graniittilinnassa hehkuu upouusi puuhiiligrilli ??10-vuotissyntymäpäiviään viettävä ravintola Graniittilinna on saanut upean syntymäpäivälahjan: keittiöön on asennettu aito puuhiiligrilli. Juhlavuoden kunniaksi uudistuvat myös ruokalista ja sisustus. Graniittilinnan uusia tuulia pääsee kokemaan maanantaista 10.3. alkaen. Upouuden grillin myötä Graniittilinnan liharuokavalikoimasta tulee entistä monipuolisempi. Grillimestarina häärii Marko Helenius, joka on ollut kehittämässä Graniittilinnan ruokatarjontaa ja liikeideaa ravintolan avaamisesta lähtien. Ruokalistan pääosassa ovat kotimaisen rotukarjan lihasta leikatut pihvit; pihvit leikkaamme itse paikanpäällä Graniittilinnassa. Valikoimassa on myös inarilaista poroa ja australialaista Black Angus -härkää. Kaikki ravintolassa käytettävä liha on jäljitettävissä kasvatustilalle asti. ?Nykyaikaisen hiiligrillin ansiosta raaka-aineiden maku, rakenne ja mehevyys pääsevät upeasti oikeuksiinsa. Ja grillauksen tuoma hieno savuaro- mi saa taatusti veden kielelle!?, innostunut Helenius luonnehtii. Omaksi suosikikseen Marko Helenius nostaa klassikkojen klassikon, Café de Paris -kastikkeella höystetyn entrecôten. Hyvin vivahteikas voi- punaviinipohjainen kastike maustetaan muun muassa yrteillä, chilillä, sinapilla ja appelsiinilla. Lisäkkeeksi Helenius suosittelee perinteisesti ranskalaisia perunoita. ?Annos kuvaa mainiosti ruokatyyliämme. Mehukkaaksi kypsennetyn lihan grilliaromi, kastikkeen täyteläisyys ja ranskalaisten rapeus kietoutuvat upeaksi makuliitoksi, joka ei mene koskaan pois muodista.? Pelkkiä pihvejä ei Graniittilinnassa uudella grillillä valmisteta. Monipuolisella ruokalistalla on edelleen hyvä valikoima kalaja kasvisruokia. ?Puuhiiligrilli tuo myös kalan, äyriäisten ja kasvisten ominaisuudet hienosti esiin. Esimerkiksi kokonaisena halstratusta kalasta tulee herkullisen mehukas?, Marko Helenius kertoo.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 15 Hae uudistunut lehti lehtipisteestä! I kuntosalit E RIKOISLE H T painonhallinta kehonhuolto terveys k au ne u s 2/2014 ? 6,90 ? ALKONEN TIINA JYLHÄ-VKONEN L & TAPANI VAAIN A YHDE S SÄ: TRE E NAAVAT Rakkaus on painonhallinankin perusta! kuulaRankat kahva vat liikkeet poltta kään rasvaa vielä pit treenin jälkeen eli Rikoskonstaap E LAN KIRSI SUOM un hvakuulaurheil tavoitteena ka n M M-mitali a rj a s is a il tt a amm SOKERI VANH E N TAA Syö ja nuku itsesi kauniiksi! BODY LEGEN DA JU H A H A KA LA : unta Aerobinen liikyvää tekee h jalle kehonrakenta Pohkeet rullaten rennoiksi VOIMAA askoon h li ä ä t it h e k i o v ton kautta s o m r e h i s k ä s li pa paus Oona Tolp lu n e d u u is a v le nyt tu sslavoille siirty e tn fi ä lt ti n e sk Futi nen: , a s s o n n u k a l l o n a u H al a s s i o t i m n e s i a n a t t mu ? Tilaa lehti! www.bodaus.fi
• KALLIO LEHTI 16 Puheenvuoro Puheenvuoro Putin- Väyrynen ? Unkari ja Ukraina 06.03.2014 ??Vladimir Putinin käynti pappilassamme jäi mieleen. Siitä on jo toistakymmentä vuotta, etukäteen ilmoittamatta hän vain yllättäen tuli mukanaan tärkeä viesti. Anna anteeksi Veli-Matti, etten voi tulla syntymäpäivillesi. Jos tulisin, protokollan mukaan olisi tultava kaikkien Suomen pappien juhliin. Aika ei riitä, älä pahastu. Kerroin unen heti tuoreeltaan kovia kokeneille, siperiankäyneille inkerinsuomalaisille Tallinnassa. He tulkitsivat unen kannustavasti. - Jos näkee unta valtion päämiehestä - vaikka Putinista - se tietää jotakin hyvin hyvää, he lupasivat. He jos ketkä olivat oppineet uneksimaan ja luottamaan uniin. No, paljon hyvää on tapahtunut. Unet jatkuvat, unelmat täyttyvät, elämä paranee vanhetessaan. Meidän - suurten ikäluokkien - etuoikeutena on nyt viilettää maasta ja tilaisuudesta toiseen. Yksin Helsinki tarjoaa kutkuttavaa teatteria, korkeaa konserttia, kiihottavaa keskustelua, katkeamatonta puhetta ja virkistävää tapahtumaa. Aina kultalautasella. Helsingin Suomalainen Klubi on keskustelun ja kulttuurin yksi keskus. Kirjailija Lasse Lehtisen ja toimittaja Sanna Ukkolan kirja, Vastarannan kiiski, kertoo Paavo Väyrysen ihme-elämästä. Väyrynenhän Viikot 12-13 tunnetaan miehenä joka ei koskaan tee virheitä. Paitsi yhden kerran. Kun hän kruunasi oppipoikansa Esko Ahon kuninkaaksi, suuren Väyrysen oma perälauta petti. Kuningas kieltäytyi ottamasta vastaan neuvoja opettajaltaan. Väyrysen tie pääministeriksi tai presidentiksi ei toistaiseksi ole toteutunut, mutta kuka tietää? Paavo Väyrynen on dinosaurus jota ei horjuta mikään. Vaikka Jupiter törmäisi maahan, seuraavissa vaaleissa on Paavo Väyrynen varmana ehdokkaana, muotoili Lasse Lehtinen meille tietämystään. Maailma on palasina. Eivätkä palaset loksahtele useinkaan toivotuille paikoilleen. Ei Nikita Hrushtshevkaan voinut aavistaa minkälaisen sotaa hipovan kriisin hän aiheutti lahjoittaessaan synnyinseutunsa Krimin Venäjään yhdistymisen 300-vuotisjuhlassa Ukrainalle. Krim on aina ?kuulunut kaikille eikä kenellekään? (Neal Ascherson). Onko nyt Putinin vuoro ottaa ohjakset? Unkarin Csömörin juhlamessussa rukoiltiin Ukrainan selviämisen puolesta. Unkari, yksi Ukrainan rajanaapureista, tuntee nahoissaan miltä neuvostoruoska maistuu. Sen vihlova viuhunta repii yhä unkarilaisten korvissa. Silta Suomeen on vaimentanut vihan ääntä ja kasvattanut aidon ys- Urheilu yhdistää yli puoluerajojen Veli-Matti Hynninen tävyyden kaipausta. Suomalais-ugrilaisessa heimokeossa rakkauden ja ystävyyden palaset ovat kohdallaan, sen jälleen koimme. Csömörin ex-pormestarin György Batowskyn järjetämillä juhlapäivällisillä puhuimme Unkarista, Suomesta, Unionista, Ukrainasta ja politiikasta. Puheiden ja kohtaamisten lomaan unkarilaiset ystävät olivat valmistaneet konserttielämyksiä klassisen baletin, modernin Egotripp-tanssin ja perinteisen ukarilaismusiikin lumoaviin maailmoihin. Kohokohdaksi muodostui suuren jazz-lupauksen Vera Jonasin konsertti-ilta. Hänen Exprimentt Game-levynsä pitää pään yhä pyörällä. Politiikka astuu jälleen myös urheiluareenalle kun Putinin Venäjältä katse kääntyy Aljaksandr Lukasenkan Valko-Venäjälle. Se on poliittista peliä siinä missä Hitlerin isännöimät olympiakisat 1936. Jääkiekon MM-turnaus pelataan Euroopan viimeisessä diktatuurissa. ???Nouse, nouse, jaksa jaksa?, huusimme kaikki paikalla olleet. Yleisurheilun hallimaailmanmestaruuskisat olivat käynnissä ja katselimme, kuinka sinivalkoisiin väreihin sonnustautunut seiväshyppääjä taivutti seipäänsä luokille, päästi tukikepistään irti ja livautti sitten itsensä riman yli. Se oli huikaiseva suoritus ja hurrasimme kaikki miehet yhdessä ja keskenämme välittämättä poiittisista rajoista tai toistemme rannekelloista tai kuka mitäkin oli kenestäkin kuittaillut. On hienoa, että meillä on asioita, jotka todella yhdistävät meitä miehiä. Rima oli jo niin korkealla, että riman ja hyppyseipään väliin jäi runsaan metrin pituinen tyhjä rako, jonka hyppääjän oli vielä suoritettava saamatta mitään muuta tukea kuin se vipuvoima, jonka seiväs oli alkumatkalla antanut. Hyppääjä oli aivan omillaan ja yksin. Suoritus oli huikaiseva ja tuntui kuin vain hallin katto olisi voinut estää miestä hyppäämästä korkeammalle, saavuttamasta enempää. Onneksi kehitysavun kohdalla ei kuitenkaan ole näin. Jos rahan jakamisessa ulkomaille olisi samanlainen katto kuin tuossa hallissakin oli, niin moni suurisuuntainen yritys saattai- si jäädä toteuttamatta. Kun seipään vipuvoima lakkaa ja hyppääjä on kirjaimelliesti ilmassa tyhjän päällä, niin kaikki on silloin hänen itsensä varssa. Näin ei saa kuitenkaan olla elävässä elämässä. Me tarvitsemme toisiamme. Silloin kun naapurimme on ilmassa tyhjän päällä, niin silloin meidän velvollisuutemme on antaa apua. Oli sitten kyse korruptoituneista Afrikan valtioista, joissa raha valuu herrojen kautta paratiisiyhtiöiden tileille kuin Ukrainassa ikään. Tai valtioista, jotka eivät ole viitsineet varautua luonnonmullistuksiin sen enempää kuin Suomen kunnat öljyonnettomuuksiin Suomenlahdella. Tai jos vaikka miehet muuten vaan teurastavat siellä toinen toisiaan, kuka minkin jumalansa kutsumana. Jos se vaatii meiltä suomalaislta uhrauksia, niin tehkäämme se Saarijärven Paavon hengessä: ?Pane vaimo leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme eurot korruptio?. Suomi ei ole maailmassa yksin. Ei Suomikaan ole itse turvassa maailman myrskyiltä. Nyt kun autamme muita, niin silloin jos itse kärsimme hätää, niin voimme luottaa siihen, että nykyiset autettavamme rientävät veljeyden hengessä pitämään meistä huolta. Ari Maarnela Kuten lauluntekijä ihanasti sanoo: ?kuka apua saa sitä tarvitessaan, sitä myöskin tajuaa antaa?. Maa, joka on selviytynyt sotakorvauksista syyttömänä ja vapaaehtoisesti lahjoittanut pois Raamatullisen kymmenyksen viljavainioistaan, selviää toki muistakin maksuista. Mutta kiitos urheiluhengen, joka kantaa ihmisen tarvittaessa aina kotiin asti - tai ainakin lähimpään hotelliin - niin päivän politiikka sote-uudistuksineen ja kestävyysvajeineen jäivät siinä, kun yhdessä katselimme sinivalkoisten värien suoranaista sinkoutumista korkeuteen ja riman ylitystä. Odotimme innolla riman nostoa. Täytyy myöntää, että kreikkalaisilla ja suomalaisila on paljon muutakin yhteistä kuin meidän suomalaisten rahat. Kauniit sinivalkoiset värit. Ari Maarnela Kallion seudun Perussuomalaiet ry emaarnela@gmail.com Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Tulisija on yksi yleisimmistä kodin tulipalon aiheuttajista ? Vältä nämä virheet tulisijan lämmityksessä ??Takka tai muu kodin tulisija on yksi yleisimmistä kodin tulipalon aiheuttajista. Moni lämmittääkin takkaansa mututuntumalla perehtymättä lainkaan juuri kyseisen tulisijan käyttöohjeisiin tai oikeaoppiseen lämmittämiseen. Seurauksena voi olla liian kuuma takka tai piippu, jotka pahimmillaan polttavat koko talon. Tulisijan pesä sullotaan täyteen puuta ja takkaa lämmitetään useita tunteja, kunnes hormi hehkuu kuu- muuttaan. Nämä ovat yleisimpiä virheitä, joita kokemattomat tulisijan lämmittäjät tekevät. ? Jos tulisijaa lämmittää liian pitkään, hormirakenteet ylikuumenevat aiheuttaen palovaaran. Liiasta lämmittämisestä ei ole hyötyä, sillä tulisija on parissa tunnissa varannut sen lämmön, minkä se pystyy varaamaan, kertoo paloturvallisuuden riskipäällikkö Jouni Sorvari LähiTapiolasta. Yleisohje on, että tulisijaa saa lämmittää 1,5?2 tuntia kerrallaan. Oikea lämmitysaika kannattaa tarkistaa tulisijan omasta käyttöohjeesta tai takan muuranneelta muurarilta. Älä sullo täyteen puita Iso takka saattaa houkutella kasaamaan klapeja tulipesään runsaasti, mutta puiden määrässä on syytä olla tarkkana. Usein nimittäin puita laitetaan liikaa suhteessa tulipesän kokoon tai tulisijan varaamis- ?Haaveiletko takkatulen loimusta? Muista nämä tulisijaostoksilla ??Takkaa tai muuta tulisijaa hankittaessa ensimmäisenä on usein mielessä se, minkä näköinen yksilö omaan kotiin sopisi. Ulkonäköseikkojen ohella kannattaa kiinnittää huomiota myös liutaan muita asioita, jotta tulisijasta voi nauttia varmasti turvallisesti. ? Tulisijan rakentaminen on luvanvaraista. Ennen kuin suuntaat tulisijakauppaan, ota yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaan ja pelastusviranomaiseen kysyäksesi ohjeita. ? Selvitä liikkeen asiantuntijoiden kans- sa, millainen tulisija kotiisi sopii. Kiinnitä huomiota muun muassa tulisijan painoon ja kokoon. ? Asunnon perustukset tulee olla tulisijalle sopivat, eikä sitä saa asentaa liian ahtaaseen tilaan. Suojaetäisyydet tulee olla riittävät sekä ylös, sivuille että eteen. ? Tarkista tulisijan ja hormin yhteensopivuus. Nykyisin on paljon metallihormeja, jotka kestävät vain tietyn lämpöisiä savukaasuja. Kysy asiantuntijalta neuvoa, millainen tulisija sopii mihinkin hormityyppiin. kykyyn. Suuressa takassa ohjeiden mukainen määrä puita voi näyttää hyvin pieneltä määrältä. ? Joissakin tulisijoissa käyttöohjeiden mukainen täyttömäärä voi olla huomattavan pieni suhteessa tulipesän kokoon. Iso tulipesä ei tarkoita sitä, että se laitettaisiin täyteen puita. Puolet pesän koosta voi olla oikea määrä, Sorvari neuvoo. Puita ei myöskään tarvitse koko ajan lisätä, vaan kannattaa odottaa, että edelliset ovat palaneet. Näin puut palavat rivakasti ja vältytään hormin liialliselta nokeentumiselta. Sulje pelti oikeaan aikaan Kun takkaa tai muuta tulisijaa ryhtyy lämmittämään, on syytä silmämääräisesti tarkistaa tulipesän kunto ja tulisijan pinta halkeami- en varalta. Polta vain puhdasta ja kuivaa puutavaraa. Puita sytytettäessä hormipelti kannattaa vetää täysin auki. ? Peltiä ei saa sulkea ennen kuin kaikki punahehku on sammunut. Peltiä voi kuitenkin alkaa pienentää loppuvaiheessa, jotta lämpö ei karkaa. Jäljelle jäänyt tuhka on aina syytä kerätä palamat- tomaan, kannelliseen astiaan ja viedä riittävän etäälle rakennuksesta. Myös vuosittaiset huoltotoimenpiteet takaavat sen, että takkatulesta voi nauttia huolettomasti. ? Ympärivuoden asuttavissa rakennuksissa nuohous tulee tehdä vähintään kerran vuodessa, Sorvari muistuttaa.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 17 Ensimmäistä kertaa järjestetty Fitness Helsinki keräsi Messukeskukseen ihailevia silmäpareja ??Helsingissä paistoi viikonlopun aurinko, mutta suurimmat säteet heijastelivat Messukeskuksessa, jossa järjestettiin GoExpomessujen yhteydessä Helsinki Fitness -kilpailu. Ei ollut vaikea huomata Messukeskuksen yleisöryntäyksen kohdetta, kun veistoksellisen urheilulliseen kuntoon itsensä puristaneet fitness-urheilijat astelivat esteettisinä kilpalavalle. Ensimmäistä kertaa jär- jestetty tapahtuma kokosi fitness-urheilijoita aina Yhdysvaltoja myöten. Suomalaisittain henkeäsalpaavimmat katseluelämykset tarjosivat Johanna Lind ja Minna Koivu. Lind kruunattiin naisten Figure pitkät -sarjan voittajaksi ja hän vei palkintokaappiinsa myös Figure Overall -tittelin. Koivu dominoi puolestaan itselleen Model-sarjan voiton. Alla olevasta kuvasarjasta on nähtävissä, mitä kurinalaisen puhtaalla ruokavaliolla, laadukkaalla harjoittelulla ja kokonaisvaltaisella urheilijan asenteella on tässä elämässä saavutettavissa. Voittajat: Figure Helsinki/pitkät: Johanna Lind, Suomi Fitness Helsinki: Anamarja Zujovic, Serbia Ms. Bikini Helsinki/yli 35-vuotiaat: Tiffany Rae, Yhdysvallat Ms. Bikini Helsinki/lyhyet: Laura Bennet, Yhdysvallat Ms. Bikini Helsinki/pitkät: Victoria Simmons, Yhdysvallat Musclemania/miesten fysiikka/lyhyet: Chris Escalona, Yhdysvallat Musclemania/miesten Fysiikka/pitkät: Don Cederlund, Yhdysvallat Musclemania/kevyt sarja: Brandon Lirio, Yhdysvallat Musclemania/keskiraskas sarja: Cristian Guas- tella, Italia Musclemania/raskas sarja: Jozsef Varju, Unkari Kokonaisvoittajat: Ms. Bikini Classic: Tiffany Rae, Yhdysvallat Figure: Johanna Lind, Suomi Miesten fysiikka: Don Cederlund, Yhdysvallat Musclemania: Cristian Guastella, Italia Lufthansa lanseerasi uuden matkustusluokan ??Premium Economy -luokan uudet mukavat istuimet ja 50 prosenttia lisätilaa luovat uudenlaisen matkustuskokemuksen kohtuuhintaan. Lufthansa tuo marraskuussa markkinoille uuden matkustusluokan Businessluokan ja Economy-luokan väliin. Premium Economy -matkustusluokan lennot ovat varattavissa toukokuusta lähtien. Aluksi uusi luokka luodaan Boeing 747-8 -lentokoneisiin, ja vuoden sisään uusi luokka on käytössä kaikilla Lufthansan kaukolennoilla. ? Premium Economy -luokka tuo aivan uudenlaisen matkustuskokemuksen, jossa yhdistyy edullisuus ja mukavuus. Matkustajalla on 50 prosenttia enemmän tilaa kuin Economyluokassa, joten Lufthansa nousee uudelle tasolle Premium-lentomatkailussa, kertoo Lufhansan matkustajaliiketoiminnan johtaja Jens Bischof. Uusi Premium Economy -luokka on Lufthansan vastaus monien, aiemmin turistiluokassa tai Premium Economy -luokkaa vastaavassa matkustusluokassa muilla lentoyhtiöillä lentäneiden yksityis- ja liikematkustajien toiveisiin. Aiemmin Lufthansa paransi merkittävästi Businessluokkaansa, joten uudelle matkustusluokalle oli luonteva tilaus Lufthansan tarjonnassa. Uusi matkustusluokka tuo lisää tilaa ja matkustusmukavuuksia, mutta on hinnoittelussaan lähempänä Economy-luokkaa. Lufthansa esittelee nyt täysin uuden matkustusluokan ensimmäistä kertaa 35 vuoteen. ? Suunnittelu, muotoilu ja toiminnallisuudet erityisesti istuimen osalta perustuvat perusteellisiin matkustajatutkimuksiin ja yhteistyöhön jälleenmyyjien kanssa. Paransimme ensin First-luokkaamme ja Business-luokkaamme. Nyt asennamme 3 600 istuinta 106 kaukolennoilla käyttämiimme koneisiin alle vuodessa. Nämä kaikki ovat konkreettisia askeleita Lufthansan matkalla viiden tähden lentoyhtiöksi. Odotamme noin 1,5 miljoonaa Premium Economy -luokan matkustajaa vuodessa, kertoo Bischof. 50 prosenttia enemmän tilaa Konetyypistä riippuen Premium Economy -luokan istuimet ovat jopa 3 senttimetriä leveämpiä, ja ne tarjoavat leveiden käsinojien ja keskikonsolin ansiosta noin 10 senttimetriä enemmän tilaa sivusuunnassa. Lisäksi selkänojat kallistuvat enemmän taakse ja istuimien väliin jää 97 senttiä, mikä on huomattavasti enemmän kuin Economy-luokassa. Näiden muutosten ansiosta matkustajilla on noin puolitoista kertaa enemmän tilaa kuin Economy-luokassa. Matkustusmukavuutta lisää myös tarkalleen haluttuun korkeuteen säädettävä niskatuki, joka tukee niskaa myös sivusta. Käyttömukavuutta lisäävät myös säädettävät jalkatuet toiselta riviltä lähtien. Ensimmäiselle riville on teknisistä syistä asennettu säärituki, jossa on myös säädettävä jalkatuki. Muita miellyttävän matkustamisen varmistavia istuimen toiminnallisuuksia ovat pulloteline, henkilökohtainen pistorasia ja paljon säilytystilaa matkustajan tavaroille. Uudet istuimet suunniteltiin yhteistyössä müller/romca Industrial Design Kiel -yrityksen kanssa ja niiden tuotannosta vastaa ZIM Flugsitz. Lisäpalvelut Premium Economy -luokan matkustajille Uuden matkustusluokan matkustajien ilmainen matkatavarakiintiö on kaksi matkavaraa eli yhteensä 46 kiloa, mikä tarkoittaa kaksinkertaista matkatavarakiintiötä verrattuna Economy-luokkaan. 25 euron lisämaksulla Premium Economy -matkustajat pääsevät nauttimaan Lufthansa Business Loungen mukavuuksista ennen matkalle lähtöä. Aiemmin Lounge-tilat eivät ole olleet Economy-luokan saatavilla edes lisämaksusta. Premium Economy -luokan lähtöselvityskäytännöt ovat samat kuin Economyluokan käytännöt. Lisäpalvelut odottavat Premium Economy -luokan matkustajia heidän saapuessaan koneeseen. Heidät toivotetaan tervetulleeksi tervetuliaisdrinkillä ja vesipullolla, ja istuimella odottaa käytännöllinen matkapakkaus. Ateriat on suunniteltu uuden matkustusluokan mukaisesti, ja ne tarjoillaan posliiniastioista. Viihdepalvelut on saatavilla omilta kosketusnäytöiltä. Näyttöjä pystyy hallinnoimaan myös kaukosäätimellä, joka toimii myös tarvittaessa peliohjaimena. 11- ja 12- tuumaiset (28?30 cm) näytöt ovat konetyypistä riippuen vähintään 2 tuumaa suurempia kuin Economy-luokassa. Viihdetarjonnan täydentää laaja aikakausi- ja sanomalehtien valikoima. Premium Economy -luokasta tulee matkustamoon selvästi tunnistettava osasto, joka sijoitetaan Economy- ja Business-luokkien väliin. Konetyypistä riippuen istuimia on Premium Economy -luokassa 21?52 kappaletta. Asennukset toteutetaan asteittain: ne alkavat tänä syksynä ja vuoden 2015 loppuun mennessä uusi luokka on asennettu koko Lufthansan pitkänmatkankalustoon. Ensimmäisenä uudet istuimet asennetaan Boeing 747-8 -koneisiin. Premium Economy -luokan hinnat ovat lähempänä Economy-luokan kuin Business-luokan lippuhintoja. Esimerkiksi menopaluulippu Atlantin yli Aasiaan maksaa noin 600 euroa enemmän kuin Economyluokassa. Viisi tähteä Premium Economy -luokka on tärkeä osa kokonaisuutta, jossa Lufthansa parantaa kaikkia matkustusluokkiaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällöin yhtiön koko pitkänmatkankalustossa on uusi Firstluokka ja Business-luokka, mikä tarkoittaa 7 000 istuimen asentamista yhtiön lentokoneisiin. Samalla palveluita koneissa ja lentokentillä parannetaan. Toimenpiteiden tavoitteena on luoda entistä vieraanvaraisempi ja miellyttävämpi matkustuskokemus. Norwegianilla edelleen hyvä matkustajamäärän kasvu ??Norwegian lennätti yli 1,5 miljoonaa matkustajaa helmikuussa 2014. Kasvua viime vuoden helmikuuhun verrattuna on 22 prosenttia. Käyttöaste nousi samaan aikaan, kun kapasiteetti kasvoi merkittävästi. Helmikuussa 1 527 099 matkustajaa lensi Norwegianilla. Tämä on 22 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi 48 prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) 46 prosenttia helmikuussa. Käyttöaste oli 79,3 prosenttia, nousua yksi prosenttiyksikkö verrattuna samaan ajankohtaan vuotta aiemmin. ? Tarjontamme on kasvanut merkittävästi uusilla reiteillä ja lennoilla. Koneemme täyttyvät hyvin samaan aikaan, kun kapasiteettimme kasvaa. Olemme tästä erittäin tyytyväisiä. Kilpailu ja edullisten lentolippujen tarjonta markkinoilla lisääntyy koko ajan, mistä asiakkaat hyötyvät. Olemme valmiita kilpailuun lisäämällä edelleen uusia koneita laivastoomme sekä avaamalla lisää reittejä ja uusia kohteita. Uudet koneet, jotka kuluttavat entistä vähemmän polttoainetta, ovat avainasemassa pitämään kustannukset ja lentolippujen hinnat alhaalla, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Bjørn Kjos. Helmikuussa Norwegian vastaanotti kaksi uutta Boeing 737-800 -konetta, joita toimitetaan yhtiölle yhteensä 15 vuoden 2014 aikana. Tämän lisäksi Norwegian vastaanottaa neljä uutta Boeing 787 Dreamlineria tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Norwegianin lentolaivasto on yksi Euroopan uusimmista ja ympäristöystävällisimmistä. Norwegian lensi helmikuussa 99,8 prosenttia suunnitelluista lennoistaan ja näistä 83,9 prosenttia lähti aikataulussa.
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 12-13 Osa 2 Muutto Helsingin Jäähalliin tuo nostetta Salonkielämää ? rakkautta, UB Horse Show´lle riitoja ja kirjoittamisen paloa ??Yksi maamme pitkäikäisimmistä ja suurimmista urheilutapahtumista, Helsinki International UB Horse Show, järjestetään jatkossa Helsingin Jäähallissa. Tapahtuman järjestäjä BCM Scanhorse Ltd. allekirjoitti tänään viisivuotisen sopimuksen Jäähallisäätiön kanssa. 30-vuotista taivaltaan juhlistava UB Horse Show ottaa muuton myötä uuden merkittävän askeleen eteenpäin. Ratsastuksen kansainvälinen maailmancupin osakilpailu nähdään tulevina vuosina Helsingin keskustan kauniissa, historiallisessa urheiluympäristössä. Pääsyyt Jäähalliin siirtymisessä ovat runsaat edut, synergiat ja laadulliset parannukset. Tapahtuman päivämäärät on lyöty lukkoon vuosille 2014-2018. ? Olimme 13 vuotta Messukeskuksessa ja 16 vuotta Hartwall Areenalla, nyt on aika uudistua. Kaikki tahot kansainvälistä Ratsastajainliittoa myöten ovat innoissaan. Helsingin Jäähalli ympäristöineen tarjoaa ylivertaiset puitteet ratsastajille, hevosille ja yleisölle, sanoo tapahtumajohtaja Tom Gordin. ?Stadin hornankattilassa?, jääkiekkoseura HIFK:n kotihallissa, on jyrkempien katsomoiden myötä luvassa aiempaa tiiviimpi tunnelma, kun maailman parhaat esteratsukot laukkaavat jään päälle rakennetulle kisa-areenalle. Katsomoon mahtuu parhaimmillaan yli 8.000 katsojaa. Muuton myötä yleisölle avautuu paljon toivottu mahdollisuus seurata ratsukoiden verryttelyä. Harjoitushalliin Jäähallin kupeeseen avautuu kansainväliset puitteet täyttävä, täysimittainen verryttelykenttä, jonka tapahtumia voi seurata 400 hengen katsomosta tai ravintolasta. ? Tallien suhteen meillä on neuvottelut vielä kesken, tiedämme lisää maaliskuun loppupuolella. Kaikki vaihtoehdot ovat loistavia, Gordin toteaa. Tapahtumaan tulevien kymmenien hevosautojen ja trailereiden purkamiselle ja pakkaamiselle on hyvät tilat ja kuljetusvälineet saadaan pysäköityä kisojen ajaksi viereiselle Laakson ratsastusstadionille. Suosittu ostospaikka Horse Expo® on Expo Paviljongissa Jäähallin yhteydessä. Jäähallin keskeisen sijainnin ansiosta kulkuyhteydet ovat hyvät ja lähiympäristössä on parkkialueita henkilöautoille. Olympiastadion ja Sonera Stadium sekä vihreät jalkapallokentät ovat aivan vieressä. ? HJK:iin kuuluu 2000 lasta ja nuorta, tyttöjä ja poikia. Olemme kirkon jälkeen toiseksi suurin lasten iltapäiväkerhojen järjestäjä. Koska HJK on osana tätä hienoa urheiluklusteria, meillä on oiva mahdollisuus olla mukana Horse Show´ssa esimerkiksi talkootöissä ja ehkä jossain muussa muodossa, sanoo HJK:n varatoimitusjohtaja Kari Haapiainen. Innokas urheilumies toimii myös Vermon Ravirata Oy:n puheenjohtajana ja Hippoksen varapuheenjohtajana. 30-vuotias UB Horse Show on juhlan arvoinen UB Horse Show on pitänyt paikkansa kovatasoisimman Länsi-Euroopan liigan maailmancupin osakilpailuna huikeat 29 vuotta. Vanhempia tapahtumia on vain maailmancupin syntymäkaupungissa Göteborgissa, Lontoossa ja Bordeaux´ssa. Maailman pohjoisin osakilpailu sai mc-statuksensa heti ensimmäisen Helsinki Horse Show´n jälkeen erityisesti hyvistä järjestelyistä otettujen huippuratsastajien suosituksesta. Taipaleen varrelle on mahtunut kuusi erilaista aikakautta, kuten 90-luvun lama-aika ja 2000-luvun seitsemän vuoden tasainen menestyskausi. Uuden kisapaikan, perinteikkään Helsingin Jäähallin myötä alkaa uusi, seitsemäs aikakausi. 30-vuotista tapahtumaa juhlistetaan 23.-26. lokakuuta uusilla ohjelmasisällöillä ja teemanäytöksillä. Tämän vuoden ohjelma julkistetaan ja lipunmyynti aloitetaan 30. huhtikuuta. Jyrki Kiiskinen ja Eino Santanen kirjoittajakoulutuksen johtoon ??Kirjailijat Jyrki Kiiskinen ja Eino Santanen siirtyvät Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulutuksen vetäjiksi. 2-vuotinen kirjoittajakoulu on maamme tärkeimpiä kirjoittajakoulutuksia. Varsin monet tämän hetken arvostetut kirjailijat ovat käyneet Kriittisen korkeakoulun koulutuksen, ja joka vuosi tämän koulutuksen käyneistä tulee uusia esikoiskirjailijoita. Kirjoittajakoulua on viime vuodet luotsannut Merja Virolainen, jonka seuraajiksi tulee nyt kahden vetäjän tiimi. Kiiskinen ja Santanen ovat molemmat olleet pitkään koulun opettajina ja opettaneet luovaa kirjoittamista myös monissa muissa paikoissa. Helsingissä lähinnä viikonloppuisin tapahtuvan kirjoittajakoulutuksen uusi vuosikurssi aloittaa ensi syyskuussa. Haku koulutukseen päättyy toukokuun alussa. Kriittinen korkeakoulu on yksityinen ja sitoutumaton yhdistys, joka toimii myös muilla kulttuurin ja taiteen alueilla. ??Salonkielämää ? rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa II-osa Filosofian maisteri, kirjailija Tarja Lappalaisen uniikkiteos, Salonkielämää ? rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa, sai arvovaltaisensa julkistuksen Päivälehden museolla. Helsingin Sanomien vanha toimitus on ollut menestys museona kaikenlaisine näyttelyineen ja aikansa vaikuttajien esittelyineen. Siitä kertoi tuottaja Päivi Lehtovirta. Kirjankustantaja Breakwaterin toimitusjohtaja Risto Turtiainen toivotti tilaisuuteen saapuneen väen tervetulleeksi ja kertoi samalla Salonkielämää teoksen kustantamisvaiheista sekä esitteli teoksen tekijän kirjailija Tarja Lappalaisen. Ensimmäisessä osassa maisteri Lappalainen kertoi aatelisrouva Elisabetin lyhennetyn sukutarinan ja avioitumisen sekä monivaiheisen elämän puolisonsa Aleksander Järnefeltin kanssa. Toisessa osassa hän vie kuulijansa ja lukijansa Kuopioon, jossa vaikutti Minna Canth ja ?Kanttilan salonki? sekä tietysti myös miten nuoren ylioppilaan Juhani Ahon lempi leiskuu intiimisti 20 vuotta vanhemman aatelisrouva Elisabetin kanssa sekä monen muunkin kanssa. Kuvaan astui myös Minna Canth. Aikansa voimanainen ? Minna Canth Suomen ensimmäinen sanomalehtinainen, kirjailija Minna Canth oli köyhien ja sorrettujen puolustaja. Hän otti kirjoituksillaan voimakkaasti kantaa ja sai vastaansa lukemattoman joukon vihamiehiä. Minna Canthin salonki Kanttila Kuopiossa oli aikansa kulttuurivaikuttajien kohtaamispaikka, jonne saavuttiin ulkomaita myöten. Minna Canth (o.s. Johnson) syntyi Tampereella 19.3.1844. Hänen isänsä oli Gustaf Johnson, Tampereen puuvillatehtaan työnjohtaja ja äiti Ulrika Andersintytär hoiti kotia. Gustafin isää ei tiedetä, mutta väitöskirjassaan Greta von Frenckell-Thesleff otaksuu, että Gustafin isä oli mustalainen. Tämä selittäisi Minna Canthin sangviinisen, helposti innostuvan, mutta myös melankoliaan vaipuvan luonteenlaadun. Minna Canth avioitui vuonna 1865 lehtori Johan Ferdinand Canthin kanssa. Ferdinandilla oli erikoisia tapoja. Kun hän lähti töihin seminaariin, telkesi hän puolisonsa taloon ja pisti avaimet taskuunsa; kaikesta oli tehtävä tili, joka käskyä toteltava. Minna uhrasikin itsensä kodinhoidolle ja miehensä palvelemiselle. Hän kielsi itseltään kaiken lukemisen, sanomalehtiä lukuun ottamatta. Tilanne kuitenkin rauhoittui, mitä pidemmälle avioliitto edistyi. Lucina Hagman, Minnan hyvä ystävä, toteaakin, että Minna kyllä kunnioitti miestään, mutta ?mitään huimaa lemmenvetämystä häneen hän ei tuntenut?. Kun Ferdinand huomasi puolisonsa etevyyden ja harvinaiset lahjat, hän antoi Minnalle enemmän tilaa toteuttaa itseään. Minna sai muun muassa näyttää kykynsä lehtityössä. Minna Canthin lehtiura Keski-Suomessa päättyi raittiuskirjoitukseen, jossa hän tuomitsi juopottelun ja siihen liittyvän väkivaltaisuuden. Keski-Suomilehden omistaja osoittautui viinapolttimon pitäjäksi ja antoi Canthin pariskunnalle potkut lehdestä. Tämän jälkeen Canthit jatkoivat Päijänne-nimisessä lehdessä. Ferdinand Canth kuoli vuonna 1879 ainoastaan 44-vuotiaana. Minna odotti tällöin seitsemättä lastaan. Minna Canth ei jäänyt silloiselle asuinpaikkakunnalle Jyväskylään pitämään täysihoitolaisia, mikä oli tuolloin virkamiesten leskien tavallinen elinkeino. Hän päätti muuttaa Jyväskylästä Kuopioon kauppiaaksi. Kuopioon hän saapui vuonna 1880. Canth sai liikkeensä menestymään. Liikkeen pidon ohella hän jatkoi kirjallista työtään. Canth kirjoitti novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Hänen realismin ryydittämät kirjat olivat monelle kuitenkin liikaa. Kun KauppaLopo ilmestyi markkinoille, häntä arvosteltiin siitä, että hän ei nimenomaan naisena ja perheenäitinä olisi saanut kirjoittaa likaisesta kaupustelija-akasta. Uuden Suomettaren Ahlman kirjoitti Kauppa-Loposta seuraavasti: ?Lukija ei tiedä, kumpiko enemmän pöyristyttää, sekö, että on semmoinen kuva eteen maalattu, muka oman kansansa riveistä, vai sekö, että on kirjoittajia, jotka rohkenevat sellaista yleisölle syöttää. Ja vielä enemmän hirvittää ja surettaa se tieto, että meillä tuommoisten ilkeäin irvikuvien etevä maalaaja on nainen.? Ahlman ei ollut kuvauksen kanssa yksin. Seuraan liittyi Arvi Jännes. Hänen kirjoittamassaan runossa Inhuuden ihantelijalle Canth kuvataan raakana, kierosilmäisenä varjopuolen kulkijana. Minna Canth suututti kirjoituksillaan myös Kuopion kuvernöörinä toimineen Aleksander Järnefeltin. Suruaan Canth purkaa kirjeessään Lucina Hagmanille: ?Cina Kulta! Hyvä oli, että kirjoitit! Kyllä nyt tukea tarvitaankin. Tuskin olen saanut iskun torjutuksi, niin toinen jo tulee. Kuvernööri on ristinyt minut `mädänneeksi toukaksi´, antaa murhaavia katseita eikä tervehdi.? Canth ei kuitenkaan kirjoituksillaan tahtonut arvostella Aleksander Järnefeltin viranhoitoa, vaan tuoda yleisesti ottaen epäkohtia esille. Canthin tarkoituksena oli ennen kaikkea parantaa köyhien, heikkoosaisten ja naisten asemaa, luoda heille yhteiskunnallisesti paremmat elinolosuhteet. Tässä hän onnistuikin. Kuopion Harjulan heikkoja oloja Minna kuvaa novellissaan Köyhää kansaa (1886). Kuvauksen tuloksena vuonna 1886 Kuopioon nimitettiin vaivaishoidon tarkastaja. Myös Minna Canthin näytelmässä Kovan onnen lapsia on kohtaus Harjulasta. 1880-luvun lopulla Harjulasta poistettiin lapset ja mielisairaat, heidät siirrettiin omille osastoilleen. On hämmästyttävää millä sitkeydellä Minna Canth kesti kohtuuttomat arvostelut ja parjaukset, joita hänen niskaansa kaadettiin. Canth totesikin joulukuussa 1887 kirjeessään ystävälleen Hilda Aspille viihtyvänsä enimmäkseen kotinsa piirissä ja välttelevänsä ulkona liikkumista, verhot vedettyinä ikkunoidensa eteen, ?että kaupunkilaisten ei tarvitse vahingossakaan nähdä minun vihattua olemustani?. Canth ei kuitenkaan perääntynyt, vaan jatkoi kirjoittamista omalla tyylillään. Canth rauhoittui radikaalisuudessaan mentäessä kohti 1880-luvun loppua. Siihen vaikutti muun muassa hänen kokemansa suuret Filosofian maisteri kirjailija Tarja Lappalainen kertoi juhlapuheessaan, että Salonkielämää ? rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa, on uniikki teos, jossa kerrotaan ensimmäisistä kirjallisista salongeista Suomessa. Suomalaisuuden liike ja suomen kieli kirjoittamis- ja keskustelutapana yliopiston piireissä ruotsinkielisessä Suomessa ja varsinkin Helsingissä oli vaikea, jopa halveksittavakin asia 1880-luvulla. Sibelius. Aino Järnefeldt. Juhani Aho. henkilökohtaiset menetyksensä. Elias Erkon kuolema vuonna 1888 ja Minna Canthin Elli-tyttären kuolema 1889. ?Iskut ja lyönnit eivät sattuneet minuun enää, enkä liioin itse puolestani kauempaa tuntenut kutsumusta antaa niitä. Jätin taistelun ja rupesin vain katselijaksi?, Canth toteaa. Rauhoittumisen myötä hänen tuotantoonsa tuli uusi, henkilöpsykologiaa arvostava lukutapa. Canthilla se tarkoitti sitä, että Papin perhe (1891), Sylvi (1893) ja Anna Liisa (1895) saivat osakseen jo kiitosta ja juhlintaa, sitä arvostusta, joka hän olisi tarvinnut ja joka olisi kuulunut hänelle jo huomattavasti aikaisemmin. Kanttilan salonki Minna Canth ei ollut kuuluisa ainoastaan kirjailijana ja ensimmäisenä sanomalehtinaisena, vaan hänet tunnettiin laajalti myös Kanttilan salongistaan. Sinne virtasi vieraita aina ulkomaita myöten. Salongin vierasjoukko oli lukuisa. Salonki olikin Canthille kaiken keskellä kaivattu henkireikä, jossa hän tunsi olevansa kaltaisensa parissa. Salongissa kävijöistä mainittakoon Minna Canthin hyvä ystävä kansalliskirjailija Juhani Aho, Elias Erkko, Santeri Ivalo, Arvid ja Kasper Järnefelt, Kasimir Leino, Hanna Lindberg, K. A. Tavaststjerna, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Eva Mannerheim-Sparre, Venny Soldan ja Kaarlo Bergbom. Bergbom oli Minna Canthin hyvin läheinen ystävä ja kriitikko. Bergbom esitti myös Canthin näytelmiä. Hänen perustamansa Suomalainen teatterin tunnetaan nykyisin Suomen Kansallisteatterina. Kanttilassa keskustelut vyöryivät laidasta laitaan. Minnaa kiinnosti yhtä hy-
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 Kustannusosakeyhtiö Breakwaterin toimitusjohtaja Risto Turtiainen toivotti kirjailija Tarja Lappalaisen ja vieraat tervetulleiksi sekä kertoi lyhyesti kustannusosakeyhtiön toiminnasta. sydänkohtaukseen. Canth on ensimmäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän, 19. maaliskuuta. Liputuspäivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. vin ajassa liikkuvat uskonnolliset kuin yhteiskunnallisetkin aatevirtaukset. Häntä kiinnosti myös työväenaate ja naiskysymys, raittius- ja rauhanaate, kieli- ja kansallisuuspolitiikka, sekä kirjallisuuden uudet virtaukset. Salongissa kävijöiden joukkoon mahtui myös Niuvanniemen hoidokkeja. Kun eräs kaupungin originelleista ? Vihuri nimeltään, jonka kanssa Canth oli myös ystävystynyt, vietiin yllättäen Niuvanniemeen Canth yritti estää aietta vakuuttamalla henkilön olevan ?viisaampi kuin kaikki Kuopion herrat yhteensä?. Canthin salonkiin ei tarvittu kutsua, sinne saattoi poiketa koska tahansa. Riitti kun kurkisti matalasta ikkunasta ja tarkisti, onko rouva Canth kotona. Arvid Järnfelt kuvailee salonkirouvaa ja hänen salonkiaan Vanhempieni romaanissa seuraavasti: ?Enpä muistissani voi kuvitella häntä muuten kuin istuvana joko keinutuolissaan tai sohvassa laajan pyöreän kahvipöydän ääressä. Vieraita tuli ja meni. Jokaisen tulijan hän otti vastaan mitä sydämellisimmin, istutti eteensä ja kahvitteli. Itse hän sanoi juovansa kahvia päivän mittaan vähintään yhdeksän kuppia. Hänen ensimmäisiä kysymyksiään oli aina: `No, onko mitään uusia aatteita, kertokaa, kertokaa!´? Canthin kirjasto oli aikansa oloon hyvin poikkeuksellinen. Se käsitti toistasataa aikakauden etevimpiin luettavaa tieto- ja kaunokirjallista teosta suomen-, ruotsin- ja saksankielisinä. Pääasiassa kirjat käsittelivät yhteiskuntaa, filosofi- aa, eri uskontoja, moraalia, sielutiedettä, naiskysymystä ja kirjallisuuden olemusta. Canthin uskonnollisuus Canth oli henkisistä asioista kiinnostunut. Hän rukoili ja uskoi Jumalan olemassa oloon. Canthia voi kuvata uskonnollisessa mielessä, että hän oli etsijä. Hänen lempikirja oli Tuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta. Kirkkoa hän kuitenkin kritisoi. Canthin kiinnostus kohdistui myös teosofiaan ja spiritismiin. Ei ollut ihme, että sota kirkonmiesten kanssa oli selviö. He eivät voineet millään hyväksyä Canthin spiritististä harrastusta, sillä jo Raamattu kieltää spiritistiset istunnot. Riita Kuopion piispa Kuopion piispan Gustaf Johanssonin kanssa yltyi niin suureksi, että he eivät enää tervehtineet toisiaan. Canthkin oli uskonnollinen, mutta ?hänen omalla tavallaan?. ?Olen ruvennut tutkimaan Indialaista teosofiaa. Se oikein hurmaa minua. Ajattelen sitä yötä, päivää??, Canth kirjoittaa Hilda Aspille. Oliko tämä havahduttanut lopullisesti yliopiston jumaluusopin professori Collianderin, koska hän oli kysynyt kuopiolaisilta kandidaateilta, oliko Minna Canth antanut turmella heidät. Minna Canthista voi todeta, että hän oli suomenkielisessä kulttuurissa sekä edelläkävijä että keskeinen vaikuttaja ja radikaali aloitteiden tekijä. Canth kuoli toukokuun 12. päivänä, Snellmanin päivänä, vuonna 1897 vain 53-vuotiaana Savolaisen rovastin pojat oman aikansa radikaaleja vaikuttajia Juhani Ahosta kasvoi Suomen kansalliskirjailija ja hänen veljestään Pekka Ahosta (Pietari Brofeldtista) lehtimies ja myös kristillisen lehdistön yksi uranuurtajista. Hän oli perustamassa muun muassa Kotimaalehteä ja toimi sen päätoimittajana. Kirjailija Juhani Aho syntyi Lapinlahdella vuonna 1861 Theodor Brofeldtin kymmenenlapsisen perheen esikoisena. Kolme vuotta myöhemmin perheeseen syntyi toinen poika, Petter Fredrik, joka myöhemmin käytti kirjailijanimeä Pekka Aho. Hänet tunnetaan myös Suomen kristillisissä piireissä nimellä Pietari Brofeldt. Juhani ja Pekka Ahosta tuli aikansa tunnetuimpia radikaaleja, suomen kielen esitaistelijoita ja kulttuurivaikuttajia. Pekka Aho hengellisen kääntymyksen koettuaan vaikutti myös muun muassa Kotimaa-lehden perustamiseen ja toimi sen päätoimittajana lehden alkuvuosina. Veljesten isä Henrik Gustaf Theodor Brofeldt (1837 ? 1914) oli pappi jo kolmannessa polvessa. Myös Juhani Ahon äiti Karolina Fredrika Emelie ( 1836 ? 1899 ) oli harras uskovainen. Theodor oli kansanomainen ja pidetty pappi. Jopa niin, että vielä vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen koristi savolaismökkien seiniä hänen kuvansa. Theodor Brofeldtin savon murteella pitämät saarnat olivat eläviä, Puhujalla oli pilkettä silmäkulmassaan ja huumori kukoisti. Pääsiäisen tapahtumia hän kuvaili seuraavasti: ?Kyllä Jeesus tiesi kelle se ilmestyy, kun se niille akoille. Jos se olisi niille ukon jurnakkeille, niin ne tok ei ois puhunu mitään. Pitäneet kaikki omana tietoinaan ja ihmetelleet mielessään. Vaan kun se niille akoille, niin ne otti hameen helemat hampaisiinsa ja lähtivät juoksuttamaan, että nyt on tapahtunut ihme!? Lapsia hän varoitteli sanomalla, että jos ette ole hiljaa, niin hän saarnaa koko päivän. Kirjallisia vaikutteita Helsingistä Veljekset Juhani ja Pekka saivat viettää lapsuutensa idyllisessä savolaisessa maisemassa kymmenpäisen sisarusparven keskellä. Molemmat lukivat ylioppilaiksi Kuopion lyseossa. Juhani valmistui vuonna 1880 ja Pekka pari vuotta myöhemmin. Lyseosta he siirtyivät opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Myös poikien isä Theodor Brofeldt oli käynyt samaa opinahjoa. Helsingissä vaikutti Venäjällä, Pietarissa syntyneen aatelisrouva Elisabeth Järnefeltin kirjallinen salonki. Hänen poikiensa Arvid ja Kasper Järnefeltin välityksellä Ahot pääsivät mukaan salonkiin. Tällä seikalla oli merkittävä vaikutus heidän molempien kirjallisella urallaan ja myös sanomalehtimiehinä. Salongissa he tutustuivat venäläisiin mestarikirjoittajiin. Elisabet Järnefeltin kirjallisessa salongissa ja Iisalmen pappilan yläkerrassa yhdessä hioutui Juhani Ahon menestysnovelli Rautatie, jota oli edeltänyt realismin ajan helmi Siihen aikaan kun isä lampun osti. Kirjoja alkoi tulla tasaiseen tahtiin ja Ahon kirjailijan maine kasvoi. Juhani Ahon varhaisen tuotannon merkittäväksi teokseksi nousee myös romaanipari Papin tytär ja Papin rouva. Ystävyys Järnefeltien kanssa koetteli kuitenkin Juhani ja Pekka Ahon kristillistä uskoa. Kirkkoa vastaan hyökkääminen oli tyypillistä tuon ajan realistiselle kirjallisuudelle. Nuoret Järnefeltit ja heidän ystävänsä eivät säästäneet kirkkoa ja sen edustamaa kristillisyyttä. Juuri toveripiirin vaikutuksesta Pekka Aho luopui myös aikeestaan ryhtyä papiksi. Hänen ja Juhani-veljen asenteet kristillisyyttä kohtaan radikalisoituivat. Hylätty kosiomies Juhani Aho oli tunnelmien mies. Nämä tunnelmat elävät muun muassa hänen lastukokoelmissaan. Ahon voimakas tunne-elämä aiheutti ongelmia hänen henkilökohtaisissa suhteissaan. Kahden epäonnistuneen kihlauksen jälkeen hän rakastui ja kosi Elisabet Järnefeltin tytärtä Ainoa. Kosinta sai tylyn lopun: ?Hyvänen aika, minähän olen pitänyt sinua setänä?, totesi rakkauden kohde. Aho lähti nuolemaan haavojaan Pariisiin, Siellä hän huomasi lehdestä, että säveltäjä Jean Sibelius ja Aino Järnefelt olivat menneet kihloihin. Tästä hermostuneena Aho kirjoitti kohuromaaninsa Yksin (1990). Kun Sibelius luki kirjan, hän suuttui tulisesti ja haastoi Juhani Ahon kaksintaisteluun. Noihin aikoihin kirjailijat ja taiteilijat kokoontuivat ravintola Kämpissä. Siellä kaksintaisteluksi riitti se, kun Sibelius repi Ahon talvitakin selästä halki. Avioliiton Juhani Aho solmi myöhemmin tunnetun naistaiteilija Venny Soldanin kanssa ja sai tämän kanssa kaksi lasta. Radikaali lehtikirjoittelu johti maasta karkotukseen Juhani Aho ei ollut ainoastaan maineikas kirjailija vaan myös aikansa uudismielinen sanomalehtimies yhdessä Pekka Ahon kanssa. Joulukuussa 1885 Juhani Aho valittiin KeskiSuomen päätoimittajaksi; aputoimittajaksi tuli Pekka. Veljekset asuivat tällöin Kuopiossa. Kuopiolainen kirjailija ja sanomalehtinainen Minna Canth oli veljesten hyvä ystävä ja he olivat usein nähtyjä vieraita Minna Canthin kirjallisessa salongissa Kanttilassa. Työpestinsä vuoksi Ahojen veljekset muuttivat kaupungista Jyväskylään. Pestistä Keski-Suomi-leh- 19 dessä ei tullut kuitenkaan pitkää. He erosivat toimituksesta vuoden 1886 päättyessä. Eroa siivittivät todennäköisesti heidän radikaalit kirjoituksensa, joista kaikki eivät hyväksyneet. Ensimmäinen vakava yhteenotto aiheutui Pekka Ahon Jyväkylän kirjeestä, jossa hän lausuu ihmettelynsä ja paheksuntansa Jyväskylän Kauppakadun varrella sijaitsevista lukuisista viinakaupoista, jotka hänen mielestään eivät olleet kunniaksi kaupungille ja levittävät turmelusta ja pahennusta koko maakuntaan. Lehden osakkaana oli viinakauppiaita, jotka tietenkin pitivät ammattiaan täysin kunniallisena. Ahon veljekset palasivat jatkaisin Kuopioon ja jatkoivat Savo-lehden toimittamista. Venäläisvastaisten mielipiteiden ja räväköiden kannanottojensa takia lehti lakkautettiin. Tämän jälkeen Pekka Aho jatkoi Uusi Savo ?nimisessä lehdessä. Samaan aikaan hän toimitti yhdessä veljensä Kalle Brofeldtin kanssa laajalevikkistä Uusi Kuvalehti ?nimistä aikakauslehteä. Poliittisen ilmapiirin kiristyessä Suomessa, Juhani Ahon veljet Pekka ja Kalle Aho (Brofeldt) karkotettiin maasta vuonna 1903 heidän poliittisten kirjoitustensa vuoksi. Pekka Aho kuului jyrkkänä venäläistämispolitiikan vastustajana sortovallan laittomuuksia vastaan taistelevaan maanalaisjärjestöön ?kagaaliin?. Juhani Aho puolestaan tuki kagaaleja kirjoittamalla näille tekstejä ? nimettömänä tietenkin. Maasta karkotus teki veljeksistä kansallissankareita. Juhani Ahon poika Antti J. Aho kuvaa isänsä elämänkerrassa lähdön tunnelmia seuraavasti: Kuopiosta lähtö muodostui santarmien vastatoimenpiteistä huolimatta valtavaksi surujuhlaksi. Asemalle oli koko kaupunki lähtijöitä saattamassa. Rovasti Brofeldt hyvästeli poikiaan vesissä silmin, mutta pani tapansa mukaan heitä kohdanneen onnettomuuden omaksi syykseen: ?Kai minä olen heitä kaltoin kasvattanut, kun vielä Bobrikovinkin täytyi heitä näin kurittaa.? Asemasillalle hyvästelemään saivat tulla vain ne, jolla oli matkaliput. Lippuja ostettiin niin paljon, että ne loppuivat kesken. Junan lähtiessä Kalle huusi vielä viimeisen tervehdyksen ja kuopiolaiset vastasivat kuorossa: ?Eläköön Brofeldtit!? Juhani Aho katsoi myös viisaammaksi poistua maasta vapaaehtoisesti samana vuonna. Hän suunnisti perheensä kanssa Itävaltaan sekä myös Italiaan. Kalle Brofeldt suunnisti Amerikkaan, kun taas Pekka Aho päätyi Ruotsiin. Täällä hän koki hengellisen herätyksen ja tuli uskoon; nyt hän vihdoinkin oli saavuttanut sen varmuuden ja henkisen tasapainon, jota oli aina kaivannut. Sanomalehtitaidot kristillisyyden asialla Maanpaosta palattuaan vuonna 1905 Pekka Aho työskenteli toimitussihteerinä Suomen Lähetysseurassa, jonka ensimmäinen lehti oli Kotilähetys. Isänmaallisuudesta tunnettu lehtimies alkoi ajaa nyt Jumalan valtakunnan asiaa. Pekka Aho kiersi myös matkasaarnaajana. Hänen työvaljakkonaan oli muun muassa lähetysjohtaja Jooseppi Mustakallio. Kumppaneina hänellä oli myös vapaaherra K. A. Wreden sekä lähetyssaarnaaja Frans Hannula. Pekka Aho alkoi puuhata myös Kotimaa-lehteä. Lehti perustettiin joulukuussa 1905 ja Ahosta tuli sen ensimmäinen päätoimittaja. Uusi lehti tiedotti yhteiskunnallisista asioita ja palveli samalla tähän aikaan kaikkia uskonnollisia yhteisöjä ja ryhmittymiä. Myöhemmin Kotimaasta tuli yhä luterilaisempi lehti. Kotimaasta Aho jättäytyi pois vuonna 1910 ja alkoi sen jälkeen julkaista omaa lehteään Toivon Tähteä. Pekka Aho voidaankin lukea yleisten sanomalehtien lisäksi myös yhdeksi Suomen kristillisten lehtien airueksi ja alkuun saattajaksi. Pisimmän työsarkansa kristillisellä kentällä hän teki helluntaiherätyksen parissa. Kristillisissä piireissä hänet tunnettiin Pietari Brofeldtina. Kun Pekka Aho ahkeroi hengellisessä työssä, hänen veljensä Juhani Aho puolestaan niitti mainetta uraa uurtavana kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja perhokalastajana. Vaikka Juhani Ahon elämässä oli ristiriitaisuuksia, kirjailijana hän oli vailla vertaa. Kirjailijan kootuissa teoksissa täydennysosineen on lähes 7000 sivua ja sen lisäksi hänen jäljiltään erilaisissa lehdissä julkaistua tekstiä on useita tuhansia painosivuja. Ahon mikrofilmattu kirjallinen jäämistö Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa käsittää parikymmentä isoa rullaa. Ahon teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Juhani Aho oli yhteiskunnallisten muutosten ja ristiriitojen kuvaaja, mutta myös huumorin mestari. Hän sai myös ihmiset hyvälle tuulelle ja hymyilemään kirjoituksillaan. Juhani Ahon radikaalit asenteet hengellisiä asioita kohtaan lientyivät ajan kuluessa. Hän kirjoitti kirjan Heränneitä, ja se herätti ihastusta hänen vanhemmissaan. Juhani Aho valittiin myös raamatunkäännöskomiteaan. Kun Juhani Aho kuoli elokuussa 1921, häntä suri koko Helsinki. Hengellisen kodin perintö vaikutti hänen sielunmaailmassaan ja on oletettavaa, että hän teki Jumalan kanssa sovinnon ennen poismenoaan. Kansalliskirjailija Juhani Ahon kuolema oli monelle suomalaiselle järkytys. Hänen hautajaisensa Helsingin Diakonissalaitoksen kappelissa pidettiin kansallisena surujuhlana 12.8.1921. Seuraavana päivänä Juhani Ahon arkku laskettiin Iisalmen multiin. Nuoresta radikaalista Jumalan mieheksi Pekka Aho avioitui elämänsä aikana kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso Edla Vilhelmina (o.s. Bergroth) kuoli vuonna 1917. Edla Vilhelmiinan poismenon jälkeen Aho meni naimisiin sievän pankkineidin Jenny Sofian (o.s. Bergelin) kanssa, joka kuoli vasta 1970-luvun alkupuolella. Tästä liitosta syntynyt tytär Saara Helena elää vielä ja asuu Helsingissä. Pekka Aho kuoli Raahessa 1.4.1945 pidettynä, arvostettuna ja lämminhenkisenä vanhuksena. Hänen haudattiin Raaheen. Tarja Lappalaisen Salonkielämää ?rakkautta, riitoja kirjoittamisen paloa juhlapuheesta puheesta ja teoksesta referoinut Hannu Hirvikoski
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 12-13 Kirja-arvio Lintunen maailmalla ? hauskat muistelmat ??Moni meistä suomalaisista, ainakin miehistä, ajattelee ja haaveilee tekevänsä joskus jotain oikein repäisevää, vaikkapa lähtevänsä jonnekin kauaksi seikkailemaan tai vaikka töihinkin, ulkomaille. Useimmilta se jää matkaksi Tallinnaan tai rohkeimmilla Espanjan aurinkoon. Muiden suomalaisten turvallisessa seurassa. Kallion kundi, valokuvaaja Martti Lintunen, on ollut toista maata. Suvun perintönä tullut valokuvaajan ammatti on vienyt itsenäistä, itsepäistä, suulasta stadin kundia ympäri maailmaa, kuvauspaikkoihin, joissa kukaan muu ei ole koskaan kuvaamassa käynyt. Näistä seikkailuista ja paljosta muusta kertoo elävästi, hauskasti ja vahvalla henkilökohtaisella otteella muistelmateos ?Martti Lintunen ? elämäni ? satunnaisia sekunninosia ?. (Like 2013). Lintunen on paitsi huippukuvaaja, myös erinomainen kirjoittaja ja eri tilanteiden nopea oivaltaja. Tekstissä on purevaa ivaa, ironiaa kaikenlaisia ihmiselämän kummallisuuksia kohtaan, myös kirjoittajaa itseään kohtaan, mikä lisää kirjan ansiota. Martti Lintusen isä Yrjö Lintunen oli vuosikymmenet arvostettu valokuvaaja Kansan Uutiset-lehdessä, johon nuori Martti-poikakin pääsi isän oppilaaksi ihan kakarana, 13-vuotiaana. Ravintolakeikoillekin poika-Lintunen ?joutui? 15-vuotiaana, vaikka ravintoloiden ikäraja oli silloin tarkasti 21 vuotta. Kansan Uutiset antoi Maralle näkökulman työväenliikkeeseen, liike ei ollutkaan ihan ?ruusutarha?, ainakaan liikkeen palkollisen kannalta. Martti Lintunen jätti kuukausipalkkaisen työn ja lähti kiertämään maailmaa. Kirjassa on herkullinen kuvaus valokuvausopiskelijan vuosista Lontoossa, aitojen valkoihoisten brittiopiskelijoiden pitäessä Maraa ja muita muualta tulleita ?neekereinä?, alempiarvoisina. Suulas suomalainen ei siihen suostunut, lumosi vodkalla brittipojat ja joi ne pöydän alle! Lontoon opiskelun jälkeen Mara halusi opiskella lisää, nyt Moskovassa. Sieltä Maralle karttui aina hyödyllinen Venäjän kielen taito, jos ei muuta. Näin kouluttautuneen miehen ansiot huomioitiin Suomessakin, Lintunen pääsi valokuvauksen opettajaksi Lahteen. Opettaja jär- jesti kurssilaisille opintomatkoja ulkomaille, mutta sotkujahan siitäkin seurasi. Jotenkin Maralle tyypilliseen tapaan! Martti Lintunen kutsuu kirjassaan itseään ?pahanilman Lintuseksi?. Eikä syyttä. ?Olin tulossa Lontoosta Pariisin kautta kotiin ja päädyin keskelle toukokuun mellakoita 1968. Minun olisi pitänyt tulla vasta viikkoa myöhemmin Phnom Penhiin ja tulinkin ensimmäisenä päivänä Pol Potin hirmuvallan päättymisen jälkeen. Olin menossa Kamtsatkalle kalaan ja jouduin keskelle Janajevin vallankaappausta Moskovassa. Tulin joululomalta Sansibarilta perheeni kanssa ja jouduin vaalienjälkeisiin mellakoihin Keniassa?, kertoo Martti Lintunen monista seikkailuistaan. Kirja on paitsi värikäs, mielenkiintoinen matkakuvaus, myös oivaltava esitys valokuvaajan ammatista, monen nuoren haaveesta. Ammattina valokuvaus on ihan eri juttu kuin meidän näppäilijöiden perhepotretit. Mara kertoo reilusti, miten kuvilla valehdellaan, tarvittaessa, joskus ihan vahingossakin. Kirjan kuvitus on monipuolinen ja värikäs, kuten kirjoittaja Martti Lintusen elämäkin. Erittäin suositeltava kirja meille kotisohvan haaveilijoille, Tallinnaan uskaltautujille ! Pekka Hurme Hiljainen asuntokauppavuosi ei romahduttanut asuntojen hintoja ? Kesää kohti odotetaan kaupan vilkastuvan ??Asuntokauppa hyytyi viime vuonna merkittävästi, kun taloudellinen epävarmuus ja tiukentuneet pankkien lainaehdot jarruttivat ostointoa. Poikkeuksellisen huonosta vuodesta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina ja myyntiajat maltillisina. Myymättä jääneiden asuntojen suman odotetaan purkautuvan kevään aikana. Viime vuonna asuntoja myytiin reilut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta vanhojen asuntojen hinnat pitivät pintansa. Rivitalojen myyntihinnat pysyttelivät tasaisina pitkin vuotta, ja kerrostalohuoneistojen hinnat jopa nousivat keskimäärin kolme prosenttia, kertoo SKV Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parikka. Asuntokaupan hidastumisesta huolimatta, myyntiajat eivät ole venyneet pitkiksi. Kerrostaloissa pysyteltiin edellisen vuoden lukemissa ja rivitaloissa myyntiaika piteni vain kahdeksalla vuorokaudella. Omakotitaloja myytiin yhdeksän vuorokautta edellisvuotta kauemmin. Viimeiset kolme vuotta asuntokauppaa on tehty hyvin tasaisesti 70 000 kap- paletta vuosivauhdilla. Viime vuonna välittäjien tekemä kauppamäärä oli noin 62 000 kappaletta. Kaupan hiljentyminen alkoi maaliskuussa varainsiirtoveron muutoksen astuessa voimaan ja kaupankäynti jatkui maltillisena koko loppuvuoden. Asunnonostoinnokkuuden laimentumiseen vaikuttivat ensisijaisesti taloudellinen epävarmuus ja useiden yritysten yt-neuvottelut. Myös pankkien tiukentuneet lainanantoehdot hyydyttivät kauppaa. Finanssialan keskusliiton (FK) suunnittelema lainakatto, jonka mukaan asunnonostajalla tulisi olla omarahoitusosuus 5-10 prosenttia asunnon hinnasta, tulee nyt väärään aikaan. ? Lainakaton on tarkoitus estää asuntomarkkinoiden ylikuumenemista ja asunnonostajien ylivelkaantumista, sitä vaaraa ei tässä markkinassa ole. Ajoitus on erittäin huono eikä tue jo valmiiksi hiljaista asuntomarkkinaa. Kiinteistönvälittäjiä karsiutuu alalta Asuntokaupan laskusuhdanne näkyy myös alalla sisäisesti. Välittäjien henkilökohtaisten myyntimäärien pienentyessä osa välittäjistä lopettaa tai vaihtaa alaa. ? Viime vuonna välittäjiä oli keskimäärin noin 4600 henkilöä. Uskon, että tämän vuoden aikana välittäjien määrä tulee laskemaan, arvioi Parikka. Kiinteistönvälitystoimistot ovat myös alkaneet kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ja millaisia palveluita he myyvät. ? Palveluita tuotteistetaan enemmän, jolloin juuri omaan tarpeeseen olevien palveluiden ostaminen tulee kuluttajalle helpommaksi, Parikka kertoo. Vuosi on lähtenyt pirteämmin liikkeelle kuin viime vuonna. Alkuvuosi eletään asuntokaupassa vielä odottavissa tunnelmissa, toteaa Parikka. Keväällä odotetaan asuntokaupan kuitenkin vilkastuvan. ? Kun potentiaalista kauppaa jää paljon tekemättä, suman on jossain vaiheessa purkauduttava. Tämä vaatii kuitenkin positiivisia uutisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja luottamuksen palautumista niin omaan kuin Suomenkin talouteen. M Tasa-arvoa Minnan tapaan aaliskuun 19. päivää on vuodesta 2007 alkaen liputettu tasa-arvon päivänä, joka sopiikin tapahtuvaksi juuri suurimman naiskirjailijamme Minna Canthin (1844-1857) syntymäpäivänä. Tänä vuonna on kauppiaan tyttären syntymästä kulunut 170 vuotta. Tasa-arvolla tarkoitetaan yhdenvertaisuutta kaikkien ihmisten kesken, ei siis yksinomaan sukupuolten välistä epäarvoisuutta. Ikään kuin juhlan kunniaksi sain nauttia Erottajankadun Avoimet Ovet ?teatterin raikkaasti esittämästä uudesta ?Työmiehen vaimosta?. Tämä näytelmä herätti suurta kohua ilmestyessään vuonna 1885. Näytelmän on tapansa mukaan taitavasti ohjannut teatterin johtaja Heini Tola ja saanut Minnan tarkoitukset ja aivoitukset ?synkkaamaan? tähän päivään. Vertailukelpoisia ovat köyhyys, työttömyys ja eriarvoisuus. Osuutensa sanoman perille saattamisessa on livemusiikilla. Homsantuu, tuo hyljätyksi tullut romanityttö sanontoineen puree edelleen osuvasti. Suosittelen lämpimästi antoisaa esitystä! Aiempina Minnan ?päivinä olen esitellyt kolme (!) häntä kunnioittavaa monumenttia: mahtavin niistä on matriarkaalisesti istuva Minna vuodelta 1937 Eemil Halosen veistämänä Kuopiossa, Lauri Leppäsen nuori ja sorja Minna syntymäkaupunki Tampereella ja salskea nuori seminaarilainen Paul Koskisen veistos Jyväskylässä. Minna Canth on myös ainoa nimetty nainen, joka on saanut oman liputuspäivän. Nyt valitsin pakinani kuvitukseksi taiteilija Pekka Vuoren karikatyyrimäisen piirroksen oman kaupunginosamme kirjailija ? näyttelijästä ja tasa-arvotaistelija Pirkko Saisiosta. Kortti on Sastamalassa, entisessä Vammalassa toimivan Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin julkaisema. Korttisarjaan Vuori on ikuistanut kahdeksan eturivin kirjailijaamme persoonallisin tunnusmerkein. Saision korttiin hän on saanut paikallisväriä taustan Hakaniemen Kauppahallista. Ja katso: sattuu vielä somasti, että tuo rakas hallimme tulee kesän korvalla meitä palvelleeksi 100 vuotta! Hallin muuten piirsi arkkitehti Karl Hård af Segerstad (1873-1931) eli sama mies, joka pari vuotta aiemmin oli saanut aikaiseksi Kallion kirjaston, tuon Kallion todellisen helmen. Kas, siinä oma kunniaarkkitehtimme! Hakaniemen halli on kuuluisa mm. laamapaidoistaan sekä naisten pitkälahkeisista alushousuista, tosi harvinaisista ja hyödyllisistä tuotteista ynnä pienpainatekeräilijöiden kohteista, kuten postikorteista. Niitä löytyy tunnelmallisesta yläkerrasta ja alakerroksessa avautuvat monituoksuiset ruokatarvikeapajat. Tiedän myös, että Hakaniementorin kulmassa hallin vierellä vanhemmat stadilaiset tapaavat toisiaan aamukahvin äärellä ?pamlaten? niitä näitä ja varsinkin menneitä muistellen. Muuten jos Viipurissa kauppahalli tuntuu tutulta, on hyvä tietää, että sekin on samanaikainen Segerstadin luomus. Kalliolaisen työläisperheen Pirkko ?tyttö syntyi 1949 ja kävi Kallion Yhteiskoulun. Hänet olemme ylpeästi omineet lukemattomien kirjojen, mm. yli 30 näytelmän ja käsikirjoitusten tekijänä iki-omaksemme. Ensimmäinen kotiseutu-uskollinen teos oli ?Elämänmeno? vuonna 1975. Sen jälkeen tämä teatterikoulunkin käynyt voimanainen on paljolla palkittu: mm. Valtion kirjallisuuspalkinto 1985, Finlandiapalkinto 2003 ja Pro Finlandia-mitali 2007. Tuotannon laajuudesta kertoo sekin, että hän kirjoitti myös salanimillä: Eva Wein ja Jukka Larsson. Siinä meillä oma ?Minnamme?! Airan Heinäne
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 21 Ateneumin Tove Jansson -näyttely aukeaa ? Esillä myös Janssonin ja Fazerin laajan yhteistyön tuloksia ??Fazer on Ateneumin Tove Jansson -juhlanäyttelyn pääyhteistyökumppani. Näyttely esittelee Janssonin mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Näyttelyssä nähdään myös Tove Janssonin Fazerille tekemiä teoksia. Suomalaisen kirjailijan ja kuvataiteilijan Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi elokuussa 100 vuotta. Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.3.?7.9.2014 Tove Jansson -näyttely, joka on yksi juhlavuoden merkittävimmistä tapahtumista. Näyttely esittelee Janssonin mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Näyttelyn on kuratoinut FT Tuula Karjalainen ja sen näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marjaana Kinnermä. Tove Jansson ja Fazer tekivät Janssonin elämän aikana laajaa yhteistyötä ja Fazer on myös juhlanäyttelyn pääyhteistyökumppani. Yhteistyö Fazerin kanssa sisälsi niin mainosten piirtämistä kuin pakkausten kuvittamistakin. Ensimmäinen maininta Janssonin ja Fazerin yhteistyöstä löytyy vuodelta 1937, jolloin Jansson on muistiinpanojensa mukaan tehnyt ?koristeen Munkkiniemen Fazerille?. Kyseessä on Helsingin Munkkiniemessä edelleen sijaitseva Kalastajatorppa, joka oli Fazerin omistuksessa vuosina 1935?1952. Perimätiedon mukaan Jansson asui Kalastajatorpalla uransa alkuvaiheessa ja maksoi asumisestaan osittain maalauksilla. Kalastajatorpalla on edelleen Janssonin maalauksia sekä yhdessä huoneessa Janssonin maalaama tapetti. Maalauksista yksi, omakuva, on esillä myös Ateneumin näyttelyssä. ? Jo ensimmäisen niin sanotun Muumi-buumin aikana 50-luvulla Fazer valmisti muumiaiheisissa pakkauksissa myytäviä makeisia. Fazerin kanssa pitkään jatkunut yhteistyö ilahduttaa meitä kovasti. Juhlavuotta valmistellessamme yhteistyöstä löytyi uusia mielenkiintoisia puolia, sillä eteemme tuli Fazerin arkistoista Janssonin töitä, joita emme olleet ennen nähneet. Kahden perheyhtiön antoisa yhteistyö täydentää ja rikastuttaa näin myös meidän yhteistä kulttuurihistoriaamme, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja taiteellinen johtaja Sophia Jansson, Moomin Characters. Tove Janssonin ja Fazerin yhteistyö tiivistyi 1950-luvulla. Tuolloin Jansson piirsi Fazerille ainakin neljä Garmissa, ruotsinkielisessä poliittisessa pilalehdessä julkaistua mainosta. Kaikissa näissä kuvissa seikkailee tuolloin jo tutuksi tullut muumihahmo. Ateneumissa esitellään kaksi Garmissa julkaistua Fazerin mainosta. Fazerin ensimmäinen Muumi-tuote oli karamellipussi, joka tuli myyntiin vuonna 1957. Jansson suunnitteli pussin ulkonäön. Juhlavuoden kunniaksi Fazer on teettänyt pienen tarjottimen, jonka kuvituksena käytetään pussin kuvaa. Fazerin ja muumien yhteinen taival jatkuu edelleen Tove Janssonin perintö näkyy edelleen Fazerin tuotteissa. Fazerin Muumi-tuotteita valmistetaan Suomessa nykyään kolmella paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Karkkilassa ja Vantaalla. Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Fazer tuo markkinoille uusia Muumi-tuotteita. Tiedossa on tuotteiden pakkausilmeen uudistus sekä tuoteuutuuksia keväällä, kesällä ja jouluna. ? Vuosikymmenten aikana Fazer on tehnyt yhteistyötä monen suomalaistaiteilijan kanssa ja meillä on herkästi tartuttu kiinni ajassa oleviin ilmiöihin. Yhteistyö Tove Janssonin kanssa oli kuitenkin aivan poikkeuksellista. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli Karl Fazerin vävyn, Hjalmar Hagelstamin kanssa MITÄ, MISSÄ, MILLOIN? KALLIO LEHTI ja myöhemmin suunnitteli meille ensimmäiset Muumi-tuotepakkaukset. Jansson on suomalaisten arvos- tama ja rakastama taiteilija, se näkyy myös Muumi-tuotteidemme suosiossa, toteaa Fazerin viestintä- ja mark- kinointijohtaja Ulrika Romantschuk. Kela lähettää alaikäisen asiakkaan päätöksen tiedoksi myös huoltajalle ??Maaliskuusta 2014 alkaen Kela lähettää 15?17-vuotiaalle tehdyt päätökset tiedoksi myös hänen huoltajalleen. Kelassa tehdään vuosittain noin 160 000 etuuspäätöstä, joissa päätöksen saaja on alle 18-vuotias. Näistä suurin osa, lähes 100 000 päätöstä, on opintotuki- ja koulumatkatukipäätöksiä. Hallintolain mukaan tiedoksianto tai päätös on toimitettava asianomaisen henkilön lisäksi hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jos molemmilla on oikeus käyttää asiassa puhevaltaa. Näin on tehtävä muun muassa asioissa, jotka koskevat 15?17-vuotiaan henkilökohtaista etua tai oikeutta. Molempien oikeus käyttää puhevaltaa tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että sekä alaikäinen itse että hänen huoltajansa voivat valittaa Kelan antamasta päätöksestä. Nuori voi päättää, kummalle huoltajalle päätös lähetetään Kela kysyy jatkossa alaikäisiltä nuorilta joko hakemuksessa tai muulla tavoin, kummalle huoltajalle päätös toimitetaan tiedoksi. Jos alaikäinen ei vastaa, päätös lähetetään tiedoksi sille huoltajalle, jolle lapsilisä on viimeksi maksettu. Esimerkiksi opintotuessa päätös menee tiedoksi sille huoltajalle, jonka tulotietoja opintotukipäätöksessä on käytetty. Kelan opintotukiryhmän lakimiehen Jukka Laukkasen mukaan muutos on merkittävä. ? Ymmärrämme, että asiakkaita voi ihmetyttää, kun Kelasta tulee samana päivänä kaksi samanlaista päätöstä samaan osoitteeseen. Muutoksen syynä ovat hallintolain määräykset, joiden perusteella eduskunnan apulaisoikeusasiamies velvoitti Kelaa muuttamaan menettelyjään, Laukkanen toteaa. Opintotuen ja koulumatkatuen lisäksi muutos koskee useita muitakin Kelan etuuksia. Tällaisia etuuksia ovat yleinen asumistuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kotoutumistuki, vanhempainpäivärahat, lapsilisä, äitiysavustus, lastenhoidon tuki, elatustuki, lapseneläke, lapsikorotus, takuueläke ja eläkkeensaajan asumistuki sekä sosiaaliturvaan kuuluminen. MS-tautia sairastavien avokuntoutus ryhmässä osoittautui toimivaksi ??Kuntoutus ryhmässä edisti kuntoutusta ja vertaistuki koettiin tärkeäksi. Tutkimuksessa arvioitiin uuden ryhmämuotoisen avokuntoutusmallin toimivuutta ja vaikutuksia MStautia sairastavan osallistumiseen ja arjessa selviytymiseen. Kuntoutus toteutettiin vuosina 2010?2012 kolmella paikkakunnalla ja siihen osallistui 80 kuntoutujaa. Heistä 38 osallistui Kelan vaikeavammaisille tarkoitetun kuntoutuksen perusteella ja 42 harkinnanvaraisuuden perusteella. Alkumittauksissa ryhmillä oli yhtä paljon osallistumista rajoittavia mielialan, uupumuksen ja kognitiivisen toimintakyvyn rajoitteita. Vertailuryhmään kuuluvat 19 kuntoutujaa saivat vakiintunutta kuntoutusta vaikeavammaisuuden perusteella. Ryhmämuotoinen kuntoutusmalli osoittautui toimivaksi. Kuntoutusmallin toimivuutta arvioitiin neljänä ajankohtana kuntoutujille, läheisille, palveluntuottajille ja yhteistyötahoille tehtyjen kyselyjen sekä kuntoutujien fokusryhmähaastattelun avulla. Energian säästämiseen, kognitioon, mielialaan ja kehonhallintaan liittyvät teemat edistivät kuntoutujien ymmärrystä oireiden haittaavuudesta ja niiden kanssa selviytymisestä arjessa. Ryhmämuotoisuus edisti kuntoutumista ja vertaistuki koettiin tärkeäksi. Kuntoutusmallin vaikutuksia tarkasteltiin kolmen osatekijän avulla. Arviointikriteereinä olivat kuntoutujan osallistuminen, hänen ongelmansa arjen toiminnassa ja niissä suoriutuminen sekä hänen kuntoutuk- selle asettamiensa tavoitteiden saavuttaminen. Harkinnanvaraisuuden perusteella valittujen kuntoutujien kokemat osallistumisen ongelmat vähenivät ja heidän arjen toiminnoista suoriutumisensa ja tyytyväisyytensä omaan suoriutumiseensa paranivat. Järjestämisvelvollisuuden perusteella valittujen kuntoutujien osallistumisen ongelmat ja arjen toiminnoista suoriutuminen eivät kohentuneet, mutta tyytyväisyys omaan suoriutumiseen parani. Vertailuryhmän osallistumisen ongelmat eivät vähentyneet, mutta heidän arjen toiminnoista suoriutumisensa ja tyytyväisyytensä omaan suoriutumiseensa paranivat. Kaikki ryhmät saavuttivat kuntoutukselle asettamansa tavoitteet.
• KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Viikot 12-13 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 359 tai 413 97 300 Autolasipalvelut Terveys - Kauneus - Hyvinvointi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Parturi-, kampaamo-, kauneudenpalvelut edullisesti ammattitaidolla Pääskylänkatu 5 (Sörnäinen) 040 - 753 15 95 Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso HIERONTAA 90 min. 48? www.studiobeautyimage.blogspot.com A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Kallio AA-ryhmä Ti klo 17.00, Su klo 11.00 Kalliolanrinne, 5 P. 040 848 4000 Salon Robertiina puh. 09 - 753 28 58 Neljäs linja 20, Helsinki Avoinna ti-pe 10-17, la 9-14 tai sopimuksen mukaan. www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Työsuorituksia PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 6833 436 Ajanvaraus: 010 2394070 www.nakinhammas.fi Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Sekalaista Hämeentie 46, p. 0401855505 Avoinna ark. 10-19, la 11-15 www.tammifoto.fi Sekalaisia Näkijä Henkinen Auttaja SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA Saunatilat Pasilassa ART-BARON OY Polttarit, merkkipäivät tai saunaillat Anu Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com n Saunatilat a& to la Pa Oy Sa Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola, vastaanotto Kallion Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3. Edulliset hinnat, opiskelijoille ja eläkeläisille -10%. Varaukset puh. 040 716 5500/ariekola@gmail. com. Tervetuloa! myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 www.pasilansaunatilat.fi sila Tilausravin Esterinportti 2, 7 krs. Puh. 0400-582106 Kirpputorit 40x50mm.indd 1 Ostetaan ajoneuvo-, henkilö- tai pakettiauto omaan käyttöön. 045-1461411. 0700-95550 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm Lisää tietoa saunatiloistamme löydät kotisivuiltamme. un Ostetaan Tule herkuttelemaan! LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset 31.1.2013 20.28 Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK www.hietsumarket.fi KALLION www.maalausva.fi 0400-996 647 n jo 33 vuode s u m e k o k alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Wir-Ti Oy puh. 0400-439 789 www.tv-huolto.info Täyden palvelun tietokone korjausja huoltoyhtiö *huollot *korjaukset *päivitykset *virustorjunnat Håt Data Huolto Oy Vaasankatu 15, 00500 Helsinki P. 010-387 8860 www. pakujakuski.com hotdata@saunalahti.fi www.hotdata.pp.fi VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Palvelukseen halutaan Etsitään henkilöä pikku keittiön saneeraukseen sijainti Kalliossa p.0405455453 Virta Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 S-market Alppikatu 25 Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 Alepa Fleminginkatu 11 Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20 Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4 Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6 Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11 Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14 Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 Alepa Helsinginkatu 25 Urheiluhallit Hämeentie 23 LKV Moilanen Hämeentie 29 Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 Kinaporin Suutari Hämeentie 54 Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 Alepa Päijänteentie 5 Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 Sokos Siltasaarenkatu 11 Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11 Kalliolan kansalaisopisto Sturenkatu 27 Alepa Sturenkatu 29 Vallilan Kodit Sturenkatu 40 Alepa Säästöpankinranta 2 Kiinteistömaailma Säästöpankinranta 6 Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 Kallion Virastotalo Toinen linja Kuntatalo Toinen linja 31 ELOKOLO Torkkelinkatu 2 Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 Tilastokeskus Vaasankatu 8 Kioski Kasi Vaasankatu 17 Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 R-Kioski Vanha Talvitie 8 Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10 Hermanni Pub Viides linja 11 Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 Viipurin kukka Viipurinkatu 19 R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi S-Market KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSMARKKINOINTI: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 359, fax 09-413 97 405 Siivouspalvelut Pikapalvelu Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit Tarjoamme kohtuuhinnalla tehokasta ja iloista muutto- sekä kuljetuspalvelua. Töölön Kisahallin uusi kahvila tarjoaa SUPERsmoothiet, herkullisen lounaan sekä paljon wellness-tuotteita. Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 Taide Kehyspalvelu Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Tammifoto Edullista TV- ja digiboxihuoltoa ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Pintaremontit Puh 045 8586122 Knuutinen Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 ? passikuvat ? lahjatavarat omalla kuvalla: muki, t-paita, lasikristallit ? kuvien tulostus ? kopio/tuloste ? diasta paperikuvat Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi voi auttaa. P. 050-353 4465, www. pk-ilmastointi.fi Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 Taikuri Riku Issakainen p. 0405604019 Meillä ei tarvitse pelätä. Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Valokuvaamot Valokuvapalvelut ja valokuvalahjat. KOTIHARJUN SAUNA Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Terveydenhoito Onko alkoholi ongelma? Sekalaisia KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13 23 112v. UUTUUS! GLUKOSAMIN STRONG 800 MG 120 tabl TULE OSTOKSILLE! Vahva ja täysin kasvipohjainen glukosamiini valmiste. 120 tabl. 19,40? (norm. 21,55) UUTUUS! MULTIVITA ASCORBIN LONG 500 mg 200 tabl. Uusi pitkävaikutteinen C-vitamiinivalmiste sisältää 500 mg C-vitamiinia. Sokeriton, hiivaton, gluteeniton ja laktoositon 200 tabl. 17,30? (norm. 20,35) TERVETULOA SÖRNÄISTEN APTEEKIIN Tarjoukset voimassa 20.3. ? 31.3. Haluatko lisäansioita? Ryhdy laadukkaiden aikakauslehtiemme TILAUSMYYJÄKSI Voit tehdä työtä kotonasi, liikkeessäsi tai missä haluat ja milloin haluat. Saat työstäsi hyvän provision. Kysy lisää tai lähetä heti tiedot itsestäsi osoitteella marja.naukkarinen@karprint.fi Karprint Oy - Vanha Turuntie 371 - Puh. 09-413 97 300 Hämeentie 58 ? 60 ? (09) 7744 850 ? ma ? to 8.30 ?20.00, pe 8.30 ? 19.00, la 9 ?15 Tarjoukset voimassa 6.3. -15.3.
• KALLIO LEHTI 24 Viikot 12-13 LA 5.4.2014 OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. m e ta l l i ki lo en ja Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti htoa! ihtoe 6 eri va Tervetuloa! arkisin 0 .3 klo 11-14 LOUNAS Uusi Suomalainen Keittiömestari ja uudet kotimaiset reseptit!! 930? Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! - TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. R-kioski on osa Reitan Convenience -yhtiötä, johon kuuluvat Narvesen Norjassa ja Latviassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa sekä Lietuvos Spauda Liettuassa. Reitan Convenience on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2012 Reitan Conveniencen liikevaihto oli EUR 1,8 miljardia ja myymälöitä sillä oli 2 500 ja työntekijöitä 18 000. R-KAUPPIAAKSI R-kauppiaana pääset vastaamaan itsenäisesti omasta R-kioskistasi ja saat käyttöösi vahvan brändin sekä vahvan ketjun tuen. R-kioskilla on matala kynnys franchisingyrittäjyyteen. Tule kuuntelemaan lisää infotilaisuutemme ti 8.4. klo 18?20, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki Ilmoittaudu tilaisuuteen puh. 020 554 4098 tai rekrytointi@r-kioski.fi 7.4.2014 mennessä. www.r-kioski.fi/kauppiaaksi YÖ PIZZERIA MARMARIS Fleminginkatu 13 Avoinna: su, to 18.00-02.30 pe,la 18.00-05.00 PIZZA 2:lla täytteellä 6,90? Ravintola MÄKIKUPLA - 0 2 la-s u 1 3 - 0 2 A - o : a rk. 11 ikeu a n n d oi v A Stadin parhaat isot pizzat, et pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521