2 Viikko 8-9/2020 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä 75% VÄHEMMÄN MUOVIA Banaani Extra-luokka Costa Rica Bananer 99 KG DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 18.-23.2. Gäller 18-23.2 Banaanileipä eli banana bread Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Talvisen ulkoilun jälkeen MAISTUU MAKEA LASKIAISPULLA Laskiaispulla Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Mikäli et ennätä itse leipomaan ota Pirkka avuksesi. Pirkka vehnäpullista saat nopeasti ja helposti ihanat laskiaispullat. Paista uunissa haluamasi määrä pullia, halkaise jäähtyneet pullat, levitä väliin kermavaahtoa ja Pirkka hilloa. Tämän reseptin löydät nimellä Helpot laskiaispullat Nauta-sika jauheliha 20% 500 g (7,18/kg) Malet nötoch griskött 20% 3 59 PS/PÅSE Vehnäpulla 14 kpl/st. 700 g, pakaste/djupfryst (4,27/kg) Vetebullar 2 99 PS/PÅSE VALIO Laktoositon kuohukerma 3,3 dl (8,33/l) Laktosfri vispgrädde 2 75 TLK/BURK -10 % Hillot ja marmeladit Sylter och marmelader Voimassa 1.3. asti Gäller till 1.3 Laskiaispulla Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Mikäli et ennätä itse leipomaan ota Pirkka avuksesi. Pirkka vehnäpullista saat nopeasti ja helposti ihanat laskiaispullat. Paista uunissa haluamasi määrä pullia, halkaise jäähtyneet pullat, levitä väliin kermavaahtoa ja Pirkka hilloa. Tämän reseptin löydät nimellä Helpot laskiaispullat -10 % PLUSSA-KORTILLA ark 7-23 la 7-23 su 10-23 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 23.2.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Pricerna på den här sidan gäller till 23.2.2020 om inget annat nämns. Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ma-pe 10-16, la 10-14, muina aikoina sop.mukaan Viipurin Kukka Viipurin Kukka Iso valikoima Iso valikoima keväisiä viherkasveja keväisiä viherkasveja alk. alk. 10€ 10€ Ilmauinti. Kuva: Ivan Bessedin Ilmauinti ? Miksi pysyäkseen terveenä on oltava hieman hullu? Dora on tehnyt kaikkensa ollakseen poikkeava; käyttänyt housuja, sauhutellut sikareita ja pitänyt toisista naisista. Proserphina, jonka vilpittömästä seurasta myös vanhempi herrasmies Reggie liiaksi nautti, on vain hetken toipumassa. Näillä naisilla ei ole mitään yhteistä...paitsi päivittäinen siivousvuoro kellarissa, vankimielisairaalassa. Se on se pieni hetki, jolloin he voivat unelmoida, keskustella ja uida... ilmassa. Charlotte Jonesin ILMAUINTI (Airswimming) on hulvaton ja koskettava kahden naisen selviytymistarina, joka perustuu tositapahtumiin. Nämä naiset unohdettiin 50 vuodeksi lukkojen taakse. Miksi pysyäkseen terveenä on oltava hieman hullu? ILMAUINTI-näytelmän suomenkielisen kantaesityksen ensi-ilta Valtimonteatterissa 19.3.2020. Esitys juhlistaa Valtimonteatterin 20-vuotista taivalta! Näytelmän ohjaa tekstin suomentaja Carita Drew. Englantilainen Charlotte Jones (1968) on palkittu kirjailija, jonka teosta Airswimming on käännetty usealle kielelle ja esitetty monissa maissa. – Jonesin Ilmauinti on polttavan upea, älykäs, hauska kahdessa ajassa ja tasossa kulkeva, kiehtova näytelmä, jonka pääroolit antavat naisnäyttelijöille tilaa, New York Times Teksti: Charlotte Jones Käännös: Carita Drew Ohjaus: Carita Drew Näyttämöllä: Stella Laine ja Mona Kortelampi Lavastus ja valosuunnittelu: Ari Kortelampi Valokuvaus: Ivan Bessedin Juliste: ShiverLab / Katja Medarhri Puvustus: Heli Huhtilainen Koreografia: Suvi Palonen Äänisuunnittelu: Carita Drew Liput: Tiketti.fi 25 € / 13 € / liput@valtimonteatteri.com Esityskausi: 19.3 18.4.2020. Esityksen kesto n.2h, sis.väliajan. – Uutiset Kalliosta ja lähiympäristöstä – www.kalliolehti.fi www.lehtiluukku.fi
19. helmikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 4 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +3°C Lounaistuulta 3m/s Sademäärä 0,2mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Kallion kävelyfestivaalin luento: Helsinki 1939 Millaista oli helsinkiläisten elämä vuonna 1939? Helsingistä oli syntymässä suurkaupunki. Kaupunki odotti 80 vuotta sitten kiivaasti tulevia kesäolympialaisia. Syksyn edetessä kaikki muuttui. Uutiset kertoivat kireästä maailmanpoliittisesta tilanteesta, lehdet täyttyivät sotauutisista ja sitten torstaina 30.11. puna-armeijan pommikoneiden ensimmäiset pommit iskeytyivät Helsinkiin. Helsingin yliopiston historian dosentti Samu Nyström kertoo pääkaupungin ja kaupunkilaisten elämästä talvisodan kynnyksellä. Ilta pohjautuu syksyllä 2019 julkaistuun teokseen ”Helsinki 1939 pääkaupunki ja suuri käänne”, jonka yksi kirjoittajista Nyström on. Tapahtuma on myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Tiistaina 11.2. klo 18.00 Kallion kirjasto, Kupolisali. Hermannin rantatien asemakaava ? Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10.2. esittää valtuustolle Hermannin rantatien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskevat rantatietä, joka rajoittuu Hermanninmäen, Hermanninrannan sekä Kyläsaaren alueisiin. Kaava mahdollistaisi raitiotieyhteyden rakentamisen Kalasataman ja Pasilan välille sekä Sörnäistentunnelin rakentamisen niin, että tunnelin pohjoinen ajoyhteys sijoittuu Hermannin rantatielle. Alueelle ei ole tulossa uutta asuntotai toimitilakerrosalaa. Kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 825 kerrosneliötä. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Helsingin kaupunginhallituksen lausunto sosiaalija terveysministeriölle sote-erillisselvityksen loppuraportista jäi kokouksessa pöydälle. Sitä käsitellään kaupunginhallituksen seuraavassa kokouksessa hiihtolomaviikon jälkeen 24.2. Mohammed Ali ilmoittautunut GeeBeekehään ? Helsingin Urheilutalossa järjestetään jälleen 6.8.3.2020 eli jo 39. kerran yksi Euroopan kovimmista nyrkkeilyturnauksista. Sarjaan 57 kg on Afganistanista ilmoittautunut kiinnostava nimi, nimittäin Muhammed Ali. Presidentti Halonen valitsi emojin ? Presidentti Tarja Halonen huipensi Forgivemoji-kampanjan poimimalla kampanjan keräämien yleisöehdotusten joukosta emojin, joka kuvastaa anteeksiantamista. Halosen valitsemassa emojissa on taustalla punainen sydän ja sen edessä kaksi kättä, jotka nostavat peukalonsa pystyyn. Emojissa korostuvat anteeksiantamisen positiivinen tunnepuoli ja rauhaa rakentava vaikutus. – Olen seurannut huolestuneena keskustelukulttuurin polarisoitumista sekä Suomessa että maailmalla. Haluaisin nähdä etenkin digitaalisissa kanavissa käytävissä keskusteluissa nykyistä enemmän malttia, empatiaa ja kykyä myöntää omat virheensä. Emojit ovat nykyisin erottamaton osa ihmisten välistä viestintää ja siksi tarvitaan emoji, joka sanoo: annan sinulle anteeksi, Halonen kertoo. Suomalaislähtöinen Forgivemoji-kampanja alkoi viime vuoden lopulla etsiä emojia anteeksiantamiselle. Virallisessa emojivalikoimassa on yli 3000 erilaista symbolia, mutta toistaiseksi yksikään niistä ei kuvasta anteeksiantamista. – Presidentti Halonen oli juuri oikea henkilö valitsemaan voittajaehdotuksen. Anteeksiantamisen emojin on tarkoitus rakentaa siltoja ihmisten välillä, juuri niin kuin Halonen on tehnyt sekä presidenttikausillaan että myöhemmässä toiminnassaan”, kertoo Forgivemoji-kampanjan käynnistäneen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen. Miljoonayleisö maailmalla, Kampanja herätti suurta huomiota kansainvälisessä mediassa: siitä raportoivat muiden muassa BBC, The Guardian ja australialainen ABC. Sosiaalisessa mediassa kampanja tavoitti kansainvälisesti yli kaksi miljoonaa ihmistä. Nettiyleisön lähettämien satojen ehdotusten joukosta presidentti Halonen valitsi emoji-idean, jonka Forgivemoji-kampanja seuraavaksi toimittaa emojikatalogia hallinnoivalle Unicode-organisaatiolle. Sivu 9 Lisää sähköbusseja HSL:n liikenteeseen syksyllä 2021 – kolme uutta runkolinjaa ? Bussiliikenteen sähköistyminen ottaa suuren harppauksen elokuussa 2021, kun linjoja 14, 17, 18, 24, 37, 39, 40, 41 ja 42 aletaan ajaa pelkästään sähköbusseilla. HSL käynnistää linjojen liikenteen kilpailutuksen, ja ratkaisu linjojen liikennöitsijöistä on tarkoitus tehdä HSL:n hallituksen kokouksessa toukokuussa 2020. – Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä ainakin 30 prosenttia busseistamme kulkee sähköllä, ja tällä hetkellä näyttää, että pääsemme siihen tavoitteeseen kirkkaasti”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Lisäksi tämän kilpailukierroksen tuloksena myös runkolinjastomme on entistä kattavampi. Kilpailun kolmesta kohteesta suurimman muodostaa linjojen 18, 39 ja 40 muodostama kokonaisuus. Sivu 12
4 Viikko 8-9/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. H Yleisönosasto H Maarnela Keskimäärin vajaa 70 % kuuluu kirkkoon Helsingissä vähemmän E vankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 68,6 %:n osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaavat jäsenluvut olivat 69,7 % eli 3 848 000 henkilöä. Helsingissä osuus on tippunut jo 50 prosentin tuntumaan ja jopa sen alle. Osallistuminen kaste-, häätai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa. Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän perusteeseen voi kuulua kirkon ottama rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja epäkohtiin puuttujana, mutta myös kirkon tekemä työ heikompiosaisten auttamiseksi. Reilut 40 prosenttia kirkon jäsenistä piti kirkon uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön tärkeitä syinä jäsenyydelle. Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 16 200 henkilöä, ja noin 56 000 suomalaista luopui kirkon jäsenyydestä. Aiempien vuosien tapaan kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat, kun taas liittyjissä 30–39 -vuotiaat olivat suurin ikäryhmä. Vuoden 2019 aikana alle 1-vuotiasta 28 352 sai kasteen. Kirkon jäsenistä kuoli 43 856. Kirkosta eronneilla eroamisen syistä usko on edelleen keskeinen jakava tekijä. Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen olivat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista. Jonkin verran eroamisen ratkaisevista syistä ovat lisääntyneet eri mieltä oleminen jostakin kirkon päätöksestä tai kannanotosta ja kirkon suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Taideja kulttuurijärjestöt vetoavat päättäjiinLänsi-Saharan kansanäänestyksen järjestämiseksi Terrafame pitää uraanin talteenottoa ”pienenä” riskinä! ? Länsi-Saharaa kutsutaan Afrikan viimeiseksi siirtomaaksi. Useat maat, Mauritania, Espanja ja viimeksi 1975 alkaen Marokko ovat miehittäneet Länsi-Saharaa. YK:n tavoite on järjestää kansanäänestys Länsi-Saharan itsenäisyydestä. Kansalaisjärjestöt Suomessa ja kansainvälisesti arvostelevat EU-politiikkaa ihmisoikeuksia rikkovana, Marokon kauppasuhteita suosivana ja sitä kautta Länsi-Saharaa sortavana. PAND taiteilijat rauhan puolesta järjestöllä ja Spartacus-säätiöllä on aloite nostaa Länsi-Sahara suomalaiseen keskusteluun ja tehdä toukokuusta 2020 Länsi-Saharan solidaarisuuskuukausi. Järjestöt kutsuvat muita suomalaisia kansalaisjärjestöjä, taiteilijoita ja aktivisteja mukaan solidaarisuustyöhön. Järjestöt vetoavat, että eduskuntaan juuri perustettu Länsi-Sahara ystävyysryhmä edistäisi aikaisempaa näkyvämmin dialogia Suomen ja Länsi-Saharan välillä. Järjestöt haastavat eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen edistämään Länsi-Saharan asiaa mm. eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin täysistuntokeskusteluissa. Sanna Marinin hallituksen pitää YK:n tavoitteiden mukaan ottaa hallituksen tavoitteeksi kansanäänestyksen aikaansaaminen Länsi-Saharassa ja edistää sitä. EU-parlamentissa on lopetettava Länsi-Saharaa miehittävän Marokon kauppasuhteiden vahvistaminen ja miehitetyn alueen tuotteiden kaupan hyväksyminen. Järjestöt vetoavat parlamenttiryhmiin ja päättäjiin, jotta ne harkitsisivat uudelleen Marokon ja EU:n väliset sopimukset, ellei Marokko lopeta Länsi-Saharan miehitystä. Tavoitteemme on Länsi-Saharan vapautuminen Marokon miehityksestä ja että sahrawi-kansa voisi itse alkaa päättää omasta kehityksestään ja tulevaisuudesta. Juha-Pekka Väisänen käsitetaiteilija, Spartacus-säätiön puheenjohtaja Antti Seppänen tanssitaiteilija, PAND taiteilijat rauhan puolesta puheenjohtaja ? Terrafame ja Suomen säteilyturvakeskus pitävät uraanin talteenottoa ”pienenä” riskinä! Sopinee kysyä varsinkin jälkimmäisen osalta ketä se oikeasti palvelee?! Jo aiemmin on nähty minkälaisia ongelmia uraanin talteenotosta seuraa ! Niin miksi pitää väheksyä näin pienessä, mutta vesi-rikkaassa paikassa uraanin talteenotosta tulevia riskejä? Lassi Tiittanen Ilmestyskirjan uudet ratsumiehet V anha ohje, että ”vääryyttä saa tehdä ja vääryydellä hankitun saa pitää, jos pystyy” on edelleen voimissaan ja voi hyvin. Tuo elämänohje pitäisi nyt kumota. Sodassa tehdään sodan toimia rauhassa tehdään rauhan toimia. Suomi on kunnostautunut rauhan toimijana. Missään ei ole varmaan tehty niin paljon rauhoja kuin Suomessa. Kaikki sodat nimittäin päättyvät rauhaan. Viimeisin meidän käymä päättyi Pariisin rauhaan. Mikä lienee sitten seuraavan rauhan nimi. Se nyt kuitenkin edellyttäsi sitä uutta sotaa. ”Sotiako vai sopiako – kas siinä pulma.” Inkerin sota päättyi aikoinaan Stolbovan rauhaan. Elettiin 1600-luvun alkua, kun Venäjä ja Ruotsi kiivailivat siitä, kuka saa hallita Itämeren rantoja. Venäjä oli hetken heikompi ja niinpä Ruotsi esti Venäjältä pääsyn koko Itämerelle. Tarvittiin vain uusi sota – tällä kertaa Suuri Pohjan Sota – joka on siis eri asia kuin tämä meidän kansallisromanttinen ruunebergiläinen vuoden 1809 sotamme. Suuri Pohjan Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan ja silloin Venäjä pääsi taas Itämeren rannikolle. Olisikohan siis sittenkin kannattanut rauhan aikana rauhan oloissa neuvotella ja sopia se pääsytie. Mutta ihminen on ihminen, eikä tuo tuosta liene muuttunut. Työväen-Teatterin historiaa ja nykypäivää ? Dosentti Mikko-Olavi Seppälän luennolla kuullaan työväenteatterin historiasta ja kehittymisestä. Tavallisen kansan teatteriharrastus on 1800-luvulta lähtien synnyttänyt satoja harrastajaja ammattiteattereita ja saanut aikaan paljon hyvää. Väljästi ymmärrettynä työväenteatteri tarkoittaa tänään teatteria, joka haluaa työskennellä ihmisten keskellä. Omissa teattereissaan työläiset – ja eläkeläiset, lapset ja nuoret – tavalliset ja epätavalliset ihmiset, ovat itse pääroolissa, oman elämänsä ja yhteiskunnan aktiivisia toimijoita. Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina, dosentti Mikko-Olavi Seppälän luento Teatterimuseossa keskiviikkona 26.2. kello 18.30–20, Ilmainen sisäänpääsy Teatterimuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Tänään Suomi on alkanut myydä pohjavettään ulkomaille. Ja nyt olemme huolestuneet siitä, että loppuuko meiltä vesi? Ensin meni sähköverkkoyhtiö ulkomaille – ja nyt siis juomavesi. Mutta ei Suomelta vesi lopu. Suomella on uskomattomat vesivarastot. Laatokassa kun makaa 75 prosenttia Suomen makean veden varastoista – juuri sitä itseään – sitä juomavettä ja ne juomavedethän kuuluvat yhä Suomelle – kansainvälisen lain mukaan. Viimeisimmästä rauhasta on kulunut nyt 75 vuotta. Kannattaisikohan sitä nyt jo viimein neuvotella? Juurihan me historiasta näimme, että me ihmiset olemme kovia kuittailemaan toisillemme. Varsinkin me poliitikot. Huolettomuuden syynä lienee ollut se, että millä lihaksilla se Suomi sitten kuittailisi. Ilmestyskirjan neljän ratsumiehen rinnalle on nyt kuitenkin ilmaantunut kaksi ratsumiestä lisää. Ja ne ovat jo täällä. Eikä niitä tarvitse edes pyytää ”apuun”. Ne kun vain tulevat ja tappavat ihan omin päin. Ja niiden mukana tulee se, minkä takia me alamme taas huokailla uutta rauhaa. Ratsumies Ilmastonmuutos lähettää Suomeen kymmeniä miljoonia janoisia ihmisiä. Vettähän meillä siis jo on. Voidaan vaikka vinkata siitä niille. Vähän niin kuin niistä asunnoista silloin aikoinaan. Ja Ratsumies Korona iskee juuri sinne, missä on paljon ihmisiä. Siis tänne. Tai minne vaan, missä niitä ihmisiä on paljon lähellä toisiaan. Kuten armeijoissa. ”Jos haluat juoda, pidä vesikuppisi valmiina” (vanha kiinalainen sananlasku). Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Pelastakaa Lapset: Suomen otettava vastaan pakolaislapsia Kreikasta ? Pakolaislasten tilanne Kreikan saarilla on kestämätön, ja he tarvitsevat välittömästi apua. Monet lapsista joutuvat yöpymään likaisissa ja turvattomissa olosuhteissa. Lapset kärsivät sairauksista. Toivottomassa tilanteessa useat heistä ovat jopa vahingoittaneet itseään. Pelastakaa Lapset vaatii hallitusta toimimaan näiden lasten auttamiseksi. Kreikassa on yli 5000 ilman huoltajaa liikkeellä olevaa lasta. Kreikka on vedonnut muihin EU:n jäsenmaihin näiden lasten auttamiseksi. Ranska on jo luvannut ottaa vastaan 400 lasta. Suomella on valmius ottaa vastaan Kreikassa olevia lapsia – hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt asiasta päätöstä. Kreikan saarilla läpikulkumatkalla olevien, kotimaastaan paenneiden lasten tilanne on jo pitkään ollut kestämätön. Saarilla olevista yli 41 000 pakolaisesta ja turvapaikanhakijasta kolmannes on lapsia. Pelkästään Morian leirillä, Lesboksen saarella on 18 000 ihmistä, kun leiri on alun perin suunniteltu enintään 2200 hengelle. Saarten pakolaisleirien ja keskusten vastaanottokyky on ylittynyt moninkertaisesti, eikä odottaville löydy suojaa. Lapset asuvat epähygieenisissä ja usein hyvin turvattomissa oloissa ja nukkuvat vuoroissa. He tarvitsevat akuutisti lääkärin hoitoa sekä psykologista tukea. Ilman huoltajaa olevien lasten tilanne on erityisen huolestuttava. – Suurin osa Kreikan leireillä olevista lapsista on kotoisin Afganistanista ja Syyriasta. Pelastakaa Lasten tuore Loppu sodalle lapsia vastaan -raportti osoittaa, että kumpikin maa on lapsille erityisen vaarallinen. Afganistanissa sodan vuoksi kuolee lapsia enemmän kuin yhdessäkään toisessa maassa, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso. Vastaanottojärjestelmään tehtävien parannusten sijaan Kreikka suunnittelee avaavansa saarille suljettuja vastaanottokeskuksia, joihin saarilla odottavat ja turvaa etsivät ihmiset siirrettäisiin. Pelastakaa Lapset ei hyväksy lasten siirtolaisuudesta johtuvaa säilöönottoa. Vapauden riisto on haitaksi lapsen kehitykselle ja kasvulle, eikä ole lapsen edun mukainen järjestely. Tilanne on Kreikan kannalta kestämätön, koska se joutuu maantieteensä vuoksi huolehtimaan suurista määristä tulijoita. Suomen tulisi tässä tilanteessa vastaanottaa erityisesti kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevia lapsia, joilla on esimerkiksi vamma, terveysongelmia tai muu vastaava haavoittuvuus. Suomessa on hyvää osaamista ilman huoltajaa saapuneiden lasten vastaanotosta ja tukemisesta sekä tiloja alaikäisyksiköissä, joista osaa on pidetty valmiudessa, vaikka tulijoita on ollut vähän.
5 Viikko 8-9/2020 H Olavi Lindholm H Heinänen Taideja kulttuurijärjestöt vetoavat päättäjiinLänsi-Saharan kansanäänestyksen järjestämiseksi ? Entisenä järjestötyön ammattilaisena, ns. sosiaalitanttana (ensija turvakoti, vanhainkotija vapaaehtoistoiminnan kentät) olin kehittämässä alan viestintää. Halusimme 70ja 80-luvuilla kertoa julkisista palveluista niin, että niiden tarvitsijat ymmärtäisivät sanomiamme. Kun nyt luen sosiaalija terveyspalveluviestejä, tuntuu joskus siltä, että itsekin tarvitsen tulkkia lisääntyneiden vierasperäisten sekä myös aivan suomalaisten uutuuskäsitteiden ymmärtämiseksi. Kehityshän kehittyy, sanoi joku viisas jo kauan sitten. Nykyään vakiintunut ja arvostettu ammattinimike on kokemusasiantuntija. Sillä ymmärretään niitä toimijoita, jotka ovat omassa elämässään käyneet läpi ko. sairauden tai pulman vaikeudet ja jotka niistä selviydyttyään katsotaan ainutlaatuisiksi asiantuntijoiksi. Taannoin heitä nimitettiin vapaaehtoisiksi auttajiksi, ja heidät tunnettiin mm. AA-toiminnassa ja erilaisina tukihenkilöinä perhetyössä. Heitä olivat mm. ensikotitoiminnassa toisiaan tukevat silloiset au-äidit, jotka perustivat oman AUyhdistyksensä, sittemmin Pienperheyhdistyksen. Vammaisjärjestöjen toiminta perustuu useimmiten toverilliseen kokemusasiantuntemukseen, jota myös vertaistueksi sanotaan. Selkeiltä kuulostavat myös nykyiset käsitteet ylisukupolvinen huono-osaisuus sekä lapsiperheköyhyys ja haavoittavissa elämäntilanteissa elävät vauvat, lapset ja nuoret. Vuosien vieriessä tutkimus ja kokemus ovat monipuolistuneet ja terävöittäneet sanastoa. 80-luvulla turvakotien tiedotuksessa perheväkivalta vakiintui käyttöön, nyt ylin otsake on parisuhdeväkivalta. Tunsimmehan me sosiaalitantat ”pappenheimilaisemme” eli pahoinvoivien perheiden elinolojen periytymisriskin. ”Jo isänikin oli työtön”, saattoi masentuneen nuoren näkemys olla, kun käsittelimme perheen vaikeuksia. Tänään vaikeudet ja vaikea korvataan hämmästyttävän vakiintuneesti haaste-sanalla eli kaikki on niin ”haasteellista”. Useiden haasteiden kohtaamiseksi tehdään arvokasta ”etsivää työtä” eli kentälle palkatut ammattiauttajat tai kokemusasiantuntijat lähestyvät apua tarvitsevia Niin haasteellista, niin haasteellista! Talvea Kalliossa ? Kun aloitin kirjoituksen, paistoi helmikuun aurinko pilvettömältä taivaalta. Helmikuu ja lumeton maa, outoa, mutta totta. Marinin hallitus panee yksin maailman ilmasto-ongelman kuntoon Suomen veronmaksajain piikkiin. Kyselytunnilla hän lainasi ruotsalaisen teinitytön sanoja moittiessaan oppositiota. Mieleen jäi tomera: HÄVETKÄÄ. Asiayhteyden olen unohtanut, mutta tämä rohkea laina – hävetkää elää mielessäni. Suurista sanoista Sanna muistetaan. Perhevapaauudistus poiki myös ristiäisiä. Ensin haudattiin Isä ja Äiti. Ne korvattiin sanoilla Synnyttäjä ja Raskaana oleva vanhempi. Korukalevalasta poimin näytille vanhoja suomalaisia Äidin korvaajia. Lemminkäisen storissa heläytetään : (sivu 451) Mis on entinen emoni, missä kaunis kantajani, ihana imettäjäni. (sivu 431) Maammo, maionantajani. Yleisin on kuitenki ÄITI. Mennään lasten maailmaan: Kolme vuotias lapsen lapsen lapseni Sauli hihkaisee äidilleen, ”Synnyttäjä Saulin tarttee päästä pissalle”, se varmaan lämmittää imettäjän mieltä. Tähän nimenmuutokseen meitä tuuppii Seta. ISÄ JA ÄITI ovat kauniita sanoja Yltäkylläisyyttä Asun korttelissa, jossa on kahdeksan eri tyyppistä ravintolaa. Muunmuassa kaksi pitseriaa, yksi burgeri, kolme ”perinteistä ruokaravintolaa”. Lisäksi pari pienkahvilaa, toinen leipämyymälän ohessa, toinen japanilaistyylinen Teehuoneessa kukka-asetelmineen. Mielessä on virinnyt kysymys: mikä on järkevin ja terveellisin: Pitsa, Burgeri vai Marketin salaatti lautanen. Se pitää selvittää, ei tieteellisesti otsa rypyssä tutkien,vaan kepeästi hymyillen. Marketin salaattipöytä, tarjolla Valkuaislähteet. (% ilmaisee osuuden tarjonnasta) Savulohi ja tonnikala10%, kalkkunaja broilerpalat 10% juustot 25% kananmuna 5%. Kasvikset 50 % osuus tarjonnasta. Kasvikset ovat”elävää” tuoretavaraa. Tarjolla mm. minitomaatti, kurkku, herne, papu, porkanaraaste ja muutama lehtisalattilaatu. Maissi on ainoa säilyke. Salaattien mausteeksi tarjottiin 4-5 eri höystettä: yksi kermaviilipohjainen ja joitakin öljykastikkeita. Pastaa oli kolme eri makutyyppiä. Salattiostoksen keskihinta noin 6 euroa. (vakoilin vaa`alla) Aamiaisaikaan annoksista myytiin 20%, lounasaikaan 70%, päivällisaikaan 5%. Asiakas valitsee mistä aineista salaattinsa kookoaa. Terveellisyys riippuu omista valinnoista. Pitsat Aineet pitsaan ovat pääosin samat kuin salaattipöydän. Erona on se, että salaattipöytä tarjoaa tuorevihanneksia ja juureksia. Pitsan kasvikset ovat melkoiselta osin purkkitavaraa. Valkuainen painottuu juustoihin, aineet ovat muuten saman oloisia kuin marketin tarjonnassa. Pohja on yleensä valkoista viljaa. Toinen pitserioista suostuu kokoamaan samalle pohjalle, puolet kasvispitsaa ja toinen puoli vahvaa valkuaispitoista täytettä. Taloudessamme emäntä syö kasviksia ja itse haluan tuhdimpaa. Kahdeksanvitosilla kokonaisen pitsasta toinen puoli jää lautaselle tai vyötärölle. Yksi pitsa ja kaksi eri täytettä. Edullista ja pysyy linjat kurissa. Ruokailu tapahtuu italialaisittain tyylikkäissä tiloissa ja bonuksena voi tilata viiniä palan jatkeeksi. Burgerit Burgeri on lämmin voileipä. Pitsa kootaan isolle letulle ja paahdetaan uunissa. Burger kootaan halkaistun lämpimän sämpylän väliin. Burger rakentuu maustetun, paistetun jauhelihapihvin varaan. Joskus olen sellaisen maistanut ja kyllä se herkkua onkin. Burger tietoni ovat hatarat,enkä saanut tukea enkä tietoa yritykseltä. Näillä tiedoilla on pärjättävä. Mitä ruoaksi Olen kotiruoan kannattaja ja toimin taloudessamme kokkina. Varalta, että haluan lintsata keittiöhommista löytyy salaattiaineet jääkaapista. Pitsapaikka on valintani, jos arkena syödään ulkona syödään. Siellä saa myös pastaa tai kokoliha pihvin. Juhlavampi ruokailu suoritetaan paikassa, jossa serviettiliinat ovat kangasta. Pyhänä en halua pyyhkiä suutani, siihen mihin arkena niistän nenäni. Toivon sateista kesää Kahdeksan ruokapaikan kortteli on piiritetty rakennustyömailla. Vanha Hagishalli on hupussa. Hämeentie repsottaa auki revittynä, toinenlinja on aidattu ja yksisuuntainen, siltasaarenkatu on työmaa, ympyrätalo edusta on revitty ja aidatu aidattu. Lumeton sateinen talvi on onni, märkä maa ei pölyä. Toivotaan , että sateet sattuvat kortteliini pitkin kesää, pölytön puhdas ilma on kevyt ja helppo hengittää. Olavi Lindholm Sateen tekijä hankalissa tilanteissa. Kuvittelen myös, että monia arvelujakin herättävä digitaalisuus mahdollistaa ratkaisuja sosiaalija terveyspalvelujen toteuttamiseksi. Toivottavasti. Ja vapaaehtoistoimintoja kehitellään yhä monimuotoisimmiksi ja tekijöitään palkitsevimmiksi. (Joskus tuntuu siltä, että joku innokas yrittää osallistumisestaan saada mainetta, myönteistä julkisuutta eli sulkia hattuunsa!) Valitsin kuvitukseksi kuvanveistäjä Raimo Heinon (1932-1995) Rumpalipoika-patsaan jota hän teki 1981 alkaen Sosiaaliturvan Keskusliitolle jaettavaksi vuosittain Emman ja Oscarin kaltaisesti – tunnustuksena parhaaksi arvioidusta sosiaalitiedottamisesta. Heino oli tunnettu hyväntuulisista oivaltavista monumenteista, kuten Suonenjoen Mansikkatytöt ja Naantalin Pyhä Birgitta ja Georg Malmstenin muistomerkki Arkadiankadun ja Fredrikinkadun risteyksessä n.s Malmsteninkulmassa. Pienoispatsas kuvaa kaupunkilaisille palveluista torilla kuuluttavaa rumpalia 1700-luvun tapaan. Sillä haluttiin yllyttää kuntia ja järjestöjä kertomaan palveluista. Edelleenkin rumpaleita tarvitaan. Monet muistavat aikoinaan kuultuja YLEn sosiaalisen kirjelaatikon antoisia lähetyksiä. Muistamme mm. toimittajaveteraanin, tiukan täsmällisen Kaarina Alasen, hän osasi hommansa! Voisiko tänä päivänä ehdottaa televisioon nimenomaan sosiaalija terveyspalveluista ajantasaista neuvontaa antavaa ohjelmaa? Raaskisimmeko luopua jostakin jonninjoutavasta itsepaljastuskilpailusta tai tuntemattomien mukaromanttisista treffeistä? On vaan niin haasteellista. Aira Heinänen Tripla ART -valokuvanäyttely ? Tripla ART -valokuvanäyttely esittelee Suomen suurimman rakennushankkeen Triplan estetiikkaa, muotoja ja yksityiskohtia. Näyttely on koottu Triplan tuotannon suunnittelusta ja ohjauksesta vastanneen projekti-insinööri Auvo Takkisen (s. 1957) valokuvista. Takkinen on varsinaisen työnsä ohella kuvannut hanketta sekä dokumentoiden erilaisia työvaiheita että tallentaen arkkitehtuuria ja mielenkiintoisia kuvakulmia sisällä ja ulkona. – Tripla on ollut inspiroiva kuvaamisen kohde ja antanut luovaa vastapainoa insinöörityölle. Valokuvaaminen on ollut itselleni henkireikä samalla kun olen saanut tuottaa materiaalia hankkeen viestinnän käyttöön, kertoo Takkinen. Kiinnostus visuaalisuuteen, geometrisiin peruskuvioihin ja sommitteluun johdatti hänet aikanaan opiskelemaan insinööriksi. Yli 30 vuotta sitten YIT:llä käynnistynyt ura alkoi niin ikään Pasilassa sijainneelta työmaalta. Valokuvausta Takkinen on opiskellut kymmenen vuoden ajan luonto-, maisema-, henkilöja studiokuvauksen kursseilla. Hänen kuviaan on ollut esillä kurssien yhteydessä pidetyissä näyttelyissä mm. Billnäsissä. Dokumentaarisia kuvia Triplasta on sen avautumisesta lähtien ollut esillä Pasilan asemalla ja kauppakeskuksessa. – Toivoisin kuvieni tuovan esiin kohteen hienoja yksityiskohtia ja ilmentävän sen monimuotoisuutta. Viiden vuoden aikana kuvatessani olen jatkuvasti löytänyt asioita, joita ilman kameraa tuskin olisin havainnut. Tripla ART -valokuvanäyttely 6.2.–31.7.2020 YIT:n pääkonttorin aulassa (Panuntie 11). Avoinna ma-pe klo 9.00 – 16.00
6 Viikko 8-9/2020 H Veli-Matti Hynninen Rakkauden unohtumaton salasana J uri Vella(1948-2013) on erikoislaatuinen mies. Hän on Venäjän pohjoisiin alkuperäiskansoihin kuuluva intellektuelli, metsänenetsi, jonka uusin kirja Rakkauden maa on ilmestynyt suomeksi. Rakkauden maa tuo raikkaan tuulahduksen Länsi-Siperian metsätundralta jossa eletään metsästyksestä ja hoidetaan porotaloutta. Hän joutui muiden hantien ja nenetsien lailla nostamaan kädet pystyyn pelastaakseen henkensä öljy-yhtiöiden porauskoneilta, taistelussa alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Juri Vellan kirjassa voittaja on rakkaus. Hän punnitsee rakkauden syvyyttä, sellaisessa mitassa johon maan uumeniin ahnehtiva öljyporakaan ei yllä. Täydellinen maa on hänen rakkautensa ydinaluetta. ”Rakkauden aiheuttamat kärsimykset, olkoonkin sietämättömät, ovat aina suloisimmat”, hän sanoo. Vaikka maailmamme ei alkuunkaan siltä näytä, Juri Vellan kuvaama maa täyttyy parhaiten aina rakkaudesta, joka vastuksista huolimatta on kaiken uhallakin täyttä totta. Avasin Juri Vellan kirjan oikeaan aikaan. Juri Vella oli oman kansansa marttyyri, ihmisoikeustaistelija. Joka vuosi näin helmikuussa juhlitaan rakkauden olemusta ja voittoja kautta maailman. Rakkaus ei ole unohtunut salasana, se murtaa kaikki suojamuurit, ajasta aikaan se lyö itsensä läpi ihmisen ja maailmojen sydämeen. Vaikka rakkaudesta on kirjoitettu niin kauan kuin elämää on ollut, kaikkea ei siitä vielä ole lausuttu. Rakkaus on aina läsnä todellisuudessamme, koska se on kiinteä osa ihmisyyttä. Juri Vellan kokemus osoittaa, että se on aina myös suhteessa fyysiseen ympäristöönsä. Rakkaus saattaa ihmisen vuoropuheluun koko oman olemisensa, oman olemassaolonsa kanssa. Rakkauden koodit asuvat geeneissä. Kun rakkaus puhkeaa puhumaan, sen ääni on ihmisen ääni. Rakkauden ääni liittää yhden ihmisen koko ihmissuvun menneisyyteen, sen ääni yltää ikuisuuteen. Rakkaus on osa taidetta, musiikkia, kulttuuria, urheilua, politiikkaa, elämän kaikkia puolia. Rakkauden voi ja saa kokea taiteeksi, rakastamisen taidoksi, kyvyksi antautua elämälle. Toinen helmikuinen rakkauden apostoli on 200-luvulla kristittyjen vainojen aikana elänyt marttyyri Pyhä Valentinus. Hänet merkittiin roomalaiseen marttyyriluetteloon vuonna 496 yhtenä niistä pyhimyksistä ”joiden nimiä ihmiset aiheellisesti kunnioittavat, mutta joiden teot tuntee vain Jumala.” Juri Vella liittyy Pyhän Valentinuksen uskoon rakkauden kaikkivallasta. Legendan mukaan hänen kirkkonsa lähellä sijainneen varuskunnan sotilailta oli rakkauselämä kielletty, se oli tungettu kaappiin jota ei saanut avata. Kaikki voimavarat ja aika piti käytää sotimisen opetteluun. Kaikesta huolimatta lempi kuitenkin kukoisti iloisesti näiden punaposkisten varusmiesten povessa. Valentinus teki rohkean päätöksen. Hän päätti vihkiä vähin äänin rakastuneita, jotka luottivat rakkauden salaiseen voimaan. Valentinuksen suopeus kasvoi legendaksi asti ja hänestä tuli ikuisiksi ajoiksi kaikkien rakastavaisten suojeluspyhimys. Hänen muistopäivänsä on helmikuun 14. päivä joka vuosi. Harmillista kyllä Suomessa tämä suuren rakkauden juhlapäivä on ohentunut ystävän päiväksi. Ystävyys on kyllä kallis asia. Mutta mikä voisi voittaa rakkauden? ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljaisen rukouslaulumessun Kelttimessu ke 19.2. klo 18. Jaana Partti. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 20.2. klo 18. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu pe 21.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 23.2. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Yksinkertainen messu ma 24.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 25.2. klo 18. Pauliina Lindfors. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Vivika Oksanen, Salonkikuoro. Kivimessu to 27.2. klo 18. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu pe 28.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 1.3. klo 10. Jaana Partti, Vivika Oksanen, Hiljaa Ensemble. Vapautuksen messu ma 2.3. klo 18. Kai Sadinmaa. Lähdemessu ti 3.3. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 4.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Johanna Korhonen. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Easy sport –sähly 7-12 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) Merihaan palloiluhallilla klo 10-11 isommat/ kokeneemmat pelaajat, klo 11-12 pienemmät/aloittelevat pelaajat. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Easy sport -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Fun Action –sähly 13-17 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) klo 12-13 Merihaan palloiluhallilla. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Fun Action -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 20.2. Uutismies maailmalla Kari Lumikero, Päivi Istala haastattelee. 27.2. pankinjohtaja Erkki Liikanen, Päivi Istala haastattelee. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16–18 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa mukaan neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Teemme yhdessä neuleita niitä tarvitseville. Lankoja ja puikkoja on, mutta niitä myös vastaanotetaan. Neulotaan, vaihdetaan vinkkejä ja opitaan uutta. Voit kierrättää vanhat neuleet sekä tarpeettomat langat ja tehdä uutta. Aloittelijoita opastetaan. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 050 380 3254. Pannariperjantai 3.-6. luokkalaisille perjantaisin 6.3. asti (ei 21.2.) klo 12-15.30 Talolla, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan, syömään pannaria tai tuottamaan materiaalia Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 25.5. asti (ei 17.2. ja13.4.) klo 17-19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18 (lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi). Tarjolla on kahvia/ teetä/mehua. Tilassa mikro eväidenlämmittämistä varten. Ei ennakkoilmoittautumista. Avoimet ovet 3.-6. luokkalaisille Talolla maanantaisin 2.3. asti (ei 17.2.). klo 13– 15.30, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan tai vaikka tekemään videoita Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka Teatteri Kallion takahuoneessa joka toinen keskiviikko klo 17-20. Tule kutomaan villavaatteita vanhuksille, vähävaraisille perheille ja muille tarvitsijoille. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa, jossa sinua on vastassa Seija Karjalainen. Tiedustelut diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Naiskuoro Välkkeen konsertti la 22.2 klo 18 Kallion kirkossa. Ohjelma 10e. Konsertissa esiintyy myös Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala, urut ja piano. Viron itsenäisyyspäivän konsertti 22.2. klo 17 Alppilan kirkossa. Ott Lepland kvartett. Liput 10e, lapset 3–12 vuotiaat 5e. Lipunmyynti Alppilan kirkolta tai Eesti Maja Viro-keskuksesta, Sörnäisten rantatie 22 C. Evankeliumista Tilkkutäkkiin uudistetun Punaisen laulukirjan ilta to 5.3. klo 19.30 Kallion kirkossa. Tule laulamaan tuttuja ja uusia Nuoren seurakunnan Veisuukirjan lauluja. Fiilistellään vanhoja riparimuistoja ja tutustutaan uusiin biiseihin. Vapaa pääsy. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www. acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 23.2. klo 13. Tasausmessu su 23.2. klo 16. Visa Viljamaa. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 24.2. klo 17. EELK piispa Tiit Salumäe, Dagmar Õunap, Sekakuoro Siller, johtaa Karin Taukar. Kahvit ennen messua Alppilan seurakuntasalissa klo 16. Sateenkaarimessu la 29.2. klo 17. Herättäjä-Yhdistyksestä Tanja Roiha, saarna ja Samuli Korkalainen, liturgi. Kirkkokahvien jälkeen Siioninvirsiseurat Alppilan seurakuntasalissa. Unkarinkielinen messu 1.3. klo 11. Kiinankielinen messu su 1.3. klo 13. Tasausmessu su 1.3. klo 16. Visa Viljamaa. Perhemessu – Paastokirkko ke 4.3. klo 17.45 Alppilan kirkon kappelisalissa. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen, Tuulikki Karu, Dagmar Õunap. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 21.2. Ohjelma selviää myöhemmin, 28.2. Temppurata. Alppilan kirkon iltaruoka ke 4.3. klo 17–18.30. Keittolautasen hinta 1 e. Alppilan kirkolla syödään yhdessä kasviskeittoa, leikitään ja vietetään aikaa joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Koululaisten perjantait 21.2. ja 28.2. klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Puuhakerho maanantaisin 18.5. asti (ei 17.2.,13.4.) klo 13.30-16 Alppilan kirkolla. Liikuntaa, askartelua, läksyjen tekoa, lautapelailua. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiistairuokailu ti 25.2. ja 3.3. klo 12-13. Hinta 2 e. Raamattupiiri sateenkaari-ihmisille joka toinen torstai klo 19–21 Alppilan kirkon pieni sali. Kokoontumispäivät 27.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., (7.5. ei ole), 21.5., 4.6. ja 18.6. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30–11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin klo 10–13 19.5. asti (ei 7.4.) Alppilan kirkolla. Muskarit klo 10 ja 10.30 ja niiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Muskaria ohjaa musiikkipedagogi (ylempi AMK) Terhi Orpana. Perhekerhossa on tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa. Tule mukaan maksuttomaan musiikkileikkikouluun, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen! I muskari klo 10–10.30, II muskari klo 10.30–11. Perhekerho klo 10.30–13. Samassa tilassa on lasten leikkihuone. Muskarija perhekerhomenoissa mukana lastenohjaaja Tuulikki Karu p. 050 4620 989 tuulikki.karu@ evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Kangaspuukerholaiset kutovat itsenäisesti Alppilan kirkolla heille sopivina aikoina. Viralliset kokoontumiset joka kuukauden toinen tiistai kello 18 kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Kokoontumispäivät 10.3., 14.4. ja 12.5. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590 tai Liisa Ahonen p. 044 566 5239. Askartelukerho torstaisin 14.5. asti (ei 20.2., 9.4.) klo 14-16 Brahen leikkipuistossa. Askartelua eri materiaaleilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Harjoitukset tiistaisin 16.30– 18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. Seuran ensimmäinen joukkue koostuu vuonna 2008 syntyneistä pojista. Alppila Basket aloitti kilpailutoiminnan osallistumalla sarjaan syksyllä 2019. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 17.15–19 sekä klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30 ja pe klo 19–20.45. Futsal ke klo 19–20.45. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, sekasähly to 19– 20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. KURSSIT JA KOULUTUKSET Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi 25.2., 3.3.,10.3. ja 17.3. Mystiset moodit klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille www. helsinginseurakuntayhtyma. fi/kallio. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 24.2., 23.3 ja 20.4. klo 18–19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaa Nina Klemmt 09-23403634. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 5.3. kirjailija Eppu Nuotio, Raisa Rauhamaa haastattelee, 12.3. näyttelijä Ritva Oksanen, Päivi Istala Haastattelee. Toimiva perhe –kurssi lauantaina 29.2 klo 11-16 sekä tiistaisin 3.3, 10.3, 17.3, 24.3, 31.3 ja 7.4 klo 17.30–20 Alppilan kirkolla. Tule yhteiselle löytöretkelle vuorovaikutuksen antoisaan maailmaan. Toimiva perhe-kurssi on tarkoitettu kaikenlaisissa perheissä eläville aikuisille. Osallistua voit yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Osallistumismaksu 25e/ henkilö sis. materiaalin. Ilmoittautumiset http://bit.ly/ toimivaperhekurssi. Lisätiedot Pauliina Lindfors p. 050 4620 987. Voimasanoja Raamatusta – Bible Journal kurssi tiistaisin 3.3, 10.3, 17.3, 24.3 ja 31.3. klo 18–20 Alppilan kirkolla. Kaikille avoimissa illoissa etsitään elämäniloa ja itselle tärkeitä Voimasanoja Raamatusta ja hengellisestä runoudesta. Voimasanoja kerätään omaan vihkoon, päiväkirjaan tai irtopaperille tai tuunataan omaa Raamattua. Tutustumme hengelliseen kirjoittamiseen ja kuvamenetelmiin. Käytämme kirjoittamiseen Lectio Divina menetelmää Raamatun tekstien osalta. Kaikki välineet löytyvät paikalta. Oma vihko tai Raamattu pitää ottaa mukaan. Kurssi ei edellytä mitään ennakkotaitoja tai teknistä osaamista. Tärkeintä on kosketuksen etsiminen itseen ja omaan hengelliseen elämään. Tällä kurssilla ollaan rauhassa retriitinomaisessa hiljaisuudessa ja levossa. Puhumme kyllä, mutta harkiten. Kurssi sopii vasta-alkajalle yhtä hyvin, kun menetelmää jo kokeilleille. Kanssasi Voimasanoja etsimässä on diakoni/ Retriitin ja Bible Scrab ohjaaja Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Kurssille ilmoittaudutaan sitovasti: nina.klemmt@ evl.fi. Kurssimaksu 25 e kattaa tarvikkeet.
7 Viikko 8-9/2020 VR odottaa juniin 750 000 matkustajaa Hiihtolomasesonki täyttää junat ? Hiihtolomasesonki käynnistyy tulevana viikonloppuna. Kolmelle viikolle alueittain jakautuvat lomat näkyvät myös junissa ja yhteensä VR odottaa hiihtolomasesongin aikana kotimaan juniin noin 750 000 matkustajaa. Menoliikenne käynnistyy etelän hiihtolomien myötä ystävänpäiväperjantaina 14.2., jatkuen vilkkaana sunnuntaihin 16.2. saakka. Suosituimpien päivien yöjunat pohjoiseen alkavat olla täynnä, mutta viikolla tilaa on vielä makuupaikoillakin hyvin. Myös päiväjunissa on vielä piakkoja lähes kaikilla vuoroilla. VR odottaa kotimaan juniin yhteensä noin 750 000 matkustajaa hiihtolomasesongin aikana. Sesongin aloittaa menoliikenteen suosituin matkustuspäivä, ystävänpäiväperjantai 14.2. Perjantait jatkavat menoliikenteen suosituimpina matkustuspäivinä aina maaliskuulle 6.3. saakka. Paluuliikenteessä vilkkain piikki osuu pohjoisesta etelään palaaville viikonlopulle 21.-23.2. Pohjoisen yöjunien makuupaikat alkavat olla suosituimpina päivinä loppuunmyytyjä. Viikolla makuupaikkojakin löytyy kuitenkin vielä hyvin. Moni ottaa myös auton mukaan matkalle pohjoiseen. Vaikka osa autopaikoista on jo varattu loppuun, on hyvä muistaa, että auto voi kulkea perille eri junassa kuin missä itse matkustaa. Päiväjunissa on vielä hyvin tilaa koko sesongille, ainoastaan viikonloppujen suosituimmat vuorot alkavat olla täynnä. Joulukuussa junaliikenteeseen lisättiin runsaasti uusia vuoroja ympäri Suomen, mikä myös lisää tarjontaa. Lomalle ympäri Suomen Vaikka moni suuntaa perinteisesti hiihtolomalla Lapin hangille, jakautuvat suosituimmat reitit tasaisesti ympäri Suomen. – Hiihtolomien suosituimmat reitit suuntautuvat näillä näkymin perinteisen Lapin lisäksi myös muun muassa Helsingistä Tampereelle, Turkuun ja Jyväskylään. Olemme valmistautuneet lomalaisiin myös junissa ja ravintolavaunut on täytetty muun muassa tuhansilla ruoka-annoksilla sekä suolaisilla ja makeilla kahvileivillä. Kahvia olemme valmiina tarjoamaan useita kymmeniä tuhansia kuppeja. Menoliikenteen alkaessa ilahdutamme asiakkaitamme Helsingin, Tampereen ja Rovaniemen asemilla saattelemalla lomalaiset matkaan pienten karkkiyllätysten kera. Matkan aikana kannattaa myös maistaa ravintolavaunun herkullisia, pienleipomon valmistamia laskiaispullia, VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä kertoo. Tampereen ja Turun reittien suosiota selittää osin myös arjen työmatkustus. Hiihtolomasesonki kasvattaa kuitenkin selvästi matkustusta myös Seinäjoelle, Joensuuhun ja Ouluun. Myös Kuopio ja Vaasa houkuttelevat matkustajia tavallista enemmän. – Mukavaa lomatekemistä ja -kohteita voi löytää vaikka naapurikaupungista, sillä esimerkiksi kylpylöitä, erilaisia liikunta-aktiviteetteja ja kulttuurielämyksiä on hyvin tarjolla ympäri Suomea. Etelä-Suomen lumettoman talven ulottumattomiin voi paeta näppärästi yöjunalla, jolloin loma alkaa jo laiturilta. Matka Lappiin kestää vain makoisten yöunien verran, ja edullisimmillaan aikuinen saa makuupaikan säästölipun vain 79 euron hintaan, Tyynilä vinkkaa. Junalla loman viettoon matkaa mukavasti ja edullisesti. Edullisimmin matkustaa säästölipulla, joista on tarjolla jokaiseen junavuoroon rajoitettu määrä. Lapset, opiskelijat, varusja siviilipalvelusta suorittavat sekä eläkeläiset saavat säästölipusta lisäksi vielä alennusta. Alennus on saman verran kuin perushintaisista lipuista: lapset -40 %, opiskelijat -30 %, varusja siviilipalveluhenkilöt -30 % ja eläkeläiset -20 %. Säästöliput myydään aina ensimmäisinä, joten varmimmin edullisimman lipun saa varaamalla matkan hyvissä ajoin. Oma junavuoro kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan valita suosituimpien matkustusaikojen ulkopuolelta, sillä rauhallisempiin vuoroihin säästölippuja on yleensä tarjolla pidempään. Kallion-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon näyttely Kuva: Toivo Koivisto. ? Varsin mielenkiitoinen on eläkeläisten päivä kun sitä kuvaa 9 harrastajavalokuvajaa: Kinaporin käytävä-galleriassa ELÄKEPÄIVIÄ valokuvanäyttely 2.3 – 31.3. Kallion-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon Eläkepäiviä valokuvanäyttely esittelee monipuolisesti eläkeläisten elämää eri vuoden aikoina. Kerholaiset ovat kiertäneet kameroineen ja kännyköineen ikäihmisten parissa. Kuviin on tallentunut varsin monipuolinen elämänkirjo. Valokuvakerho toimii Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen tiloissa. Kerho on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. Kokoonnumme kerran kuussa. Yhdessä päätämme kuvaus -aiheen. Katsomme kertynyttä kuvasatoa videotykiltä ja arvioimme kuviamme toinen toistamme tukien. Eläkepäiviänäyttely on kuusi vuotta toimineen valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely, kuraattorina toimi valokuvaaja Leena Saraste. Kuvaajat: Arajärvi Mirja, Holm Martin, Jokinen Lauri, Koivisto Toivo, Koskinen Jarmo, Nevalainen Irja, Niemi Kyllikki, Palonen Kirsti ja Roos Tuula. Toivo Koivisto Kallion-Vallilan eläkeläisten kaikille avoin valokuvakerho Maaliskuun 2020 ajan Kinaporin seniorikeskuksen käytävägalleriassa Hämeentie 60/ Kinaporinkatu 11. Vanhankaupunginlahden merikotkille pesimärauha Karttaan on merkitty alue, jolla ei tulisi liikkua merikotkan pesinnän turvaamiseksi. Klobbenin saari Vanhankaupunginlahdella Kuva: Tuomas Lahti. ? Merikotkapariskunta on asettunut Helsingin Vanhankaupunginlahden pohjoisosassa sijaitsevalle pienelle Klobbenin (Loppi) saarelle, ja havaintojen perusteella pari aloittelee tällä hetkellä pesintää. Merikotkien pesintärauhan takaamiseksi saaren läheisyydessä ei tulisi liikkua. Merikotkat ovat kohennelleet vanhaa harmaahaikaran pesää omaksi pesäpaikakseen ja niiden on nähty myös parittelevan. Vaikka Vanhankaupunginlahden merikotkat yrittävät nyt pesiä aivan keskellä Helsinkiä, ja ovat luultavasti oppineet sietämään jossain määrin lähiseuduillaan näkyviä ihmisiä, ne eivät kuitenkaan ole tottuneet Klobbenin saaren läheisyydessä liikkuviin ihmisiin. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella on sulan veden aikaan liikkumiskielto, jota noudatetaan ilahduttavan hyvin. Jos Vanhankaupunginlahti nyt viimein jäätyy, liikkumiskielto raukeaa. Tällöin on uhkana, että Klobbenin saaren läheisyydessä alkaa liikkua ulkoilijoita, jotka voivat häiritä merikotkia. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että pariskunta luopuu pesinnästään. Merikotkien pesintärauhan takaamiseksi Klobbenin saaren läheisyydessä ei tulisi liikkua Vanhankaupunginlahden jäädyttyä. On vaikeaa tarkasti arvioida, kuinka lähelle pesimäsaarta voi mennä häiritsemättä merikotkien pesintää, mutta lajin arkuuden vuoksi saareen kannattaa pitää vähintään muutaman sadan metrin etäisyys. Varminta on välttää liikkumista koko Vanhankaupunginlahden koillisosassa, eli noin Lammassaaren, Fastholman, Mölylän ja Hakalanniemen rajaamalla alueella. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on kielletty. Merikotka on lisäksi erityisesti suojeltava laji. Merikotkien pesimärauhaa kunnioittamalla pystymme auttamaan tämän komean lajin liittymistä Vanhankaupunginlahden pesimälinnustoon. Se olisi hieno lisä Helsingin tärkeimmän lintualueen luontoarvoihin sekä uusi virstanpylväs lajin levittäytymisessä uusille ja entistä urbaanimmille alueille onnistuneen suojelun ansiosta.
8 Viikko 8-9/2020 Kulttuurikeskus Caisa tuo monimuotoisia elämyksiä kevääseen ? Kulttuurikeskus Caisan monipuolinen kevätohjelmisto elää todeksi talon tavoitetta edistää Helsingin kehittymistä monimuotoiseksi kaupungiksi taiteen ja kulttuurin keinoin. Kevään ohjelmisto kannustaa yleisöä aktiivisuuteen ja toivottaa kaikki helsinkiläiset tervetulleeksi. Caisan kevään ohjelmisto on tuttuun tapaan monipuolinen ja moniääninen. Luvassa on kaikkea burleskista maailmanmusiikkiin ja perinteisestä, monikielisyyttä juhlistavasta Satakielikuukaudesta upeisiin tanssiesityksiin ja aikuisten nukketeatteriin. United in Love – The Queerlesque Show by Betty Fvck on queerein ja huikaisevin burleskiesitys, jota Suomessa on nähty! Esitys toivottaa aikuiskatsojat kauniiden viihdetaiteilijoiden maailmaan: luvassa on burleskia, boylesquea, draglesquea, sirkustaiteilijoita, laulajia, standup -koomikkoja ja paljon muuta! Caisan keväässä nautitaan lukuisista upeista musiikkija tanssiesityksistä. Veteraani-kitaristi Hasse Walli esiintyy Caisassa 10-henkisen ASAMAAN-yhtyeen kanssa. He esittävät Senegalissa suosittuja hitHabitare tuo muotoilun historian ja nykyhetken Messukeskukseen ? Suomen johtava huonekalu-, designja sisustustapahtuma Habitare juhlii tänä vuonna 50-vuotiasta taivaltaan. Juhlavuoden aikana pääsevät esille muun muassa kävijöiden ikimuistoiset Habitare-kokemukset, sekä alan uudet kilpailut ja vaikuttajat. Habitare järjestetään Helsingissä Messukeskuksessa 9.13.9.2020. 50-vuotias Habitare on koko historiansa ajan peilannut suomalaista muotoilua ja elämäntapaa. Alkuaikojen koko vapaa-ajan kirjon kattaneista messuista sisältö on tarkentunut ensisijaisesti muotoiluun ja designiin, ja laajentunut yhä kansainvälisemmäksi. Juhlavuonnaan Habitare peilaa monivaiheista historiaansa ja tarkastelee muotoilun tulevaisuutta. – Vuosikymmenten aikana Habitare on vaikuttanut jo useisiin sukupolviin suomalaisia sisustajia, ja siksi haluammekin tuoda esille kävijöiden ja asiakkaidemme tarinoita Habitaren historiasta. Monille yrityksille Habitare on ollut keskeinen paikka lanseerata vuoden uutuudet, ja Habitaren kävijöille puolestaan tapahtuma on ollut paikka tulla haaveilemaan ja ihastelemaan. Olemme kuulleet, että joku on myös löytänyt tulevan aviopuolisonsa Habitaresta, iloitsee Habitaren luova johtaja Laura Sarvilinna. Tarinoiden lisäksi esille pääsee myös tapahtuman värikäs historia suomalaisen muotoilun suunnannäyttäjänä. Habitaren historiaseinältä pääsee tarkastelemaan tapahtuman eri vaiheita ja muun muassa sitä, millainen ensimmäinen Habitare oli vuonna 1970. Muotoilun ja designin nykyhetki ja tulevaisuus puolestaan pääsevät esille Habitaren monissa eri näyttelyissä ja kilpailuissa. Habitaren suunnittelukilpailu, Protoshopsekä Talentshop-näyttelyt tuovat esiin muotoilun nousevia tähtiä. Yhdessä Iskun kanssa järjestettävässä Habitare50-kalustemuotoilukilpailussa etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja arkeen. Kilpailuun voi osallistua Habitaren verkkosivuilla 31.1.2020 asti. Kilpailun voittosummat yhteensä ovat 19 000 euroa. – Tämän vuoden Habitaren teema Taito elää! – Art of Living juhlistaa suomalaista muotoilua, sen historiaa ja vahvasta perinteestä ammentavia tulevaisuudennäkymiä. Tämän kunniaksi haluammekin kutsua kaikki muotoilun ja designin ystävät yhdessä juhlistamaan yhdessä Habitarea syyskuussa. Ohjelmasisällöissä teemme yhteistyötä muun muassa Design District Helsingin kanssa ja tuomme Habitaressa mukana olevia yrityksiä ja heidän tarinoitaan esiin, Sarvilinna toteaa. Puistojen pieniä luistinratoja ei jäädytetä Helsingissä Puistojen hiekkakenttiä on talvisin jäädytetty luistinradoiksi. Kuvassa Vesalanpuiston hiekkakenttä kesällä. ? Kenttiä ei jäädytetä lauhan talven ja lämpimän sään takia. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on päättänyt, ettei Helsingin puistoissa sijaitsevia pieniä luistinkenttiä jäädytetä tänä talvena. Liikuntapalvelujen ylläpitämät tekojääradat Helsingissä palvelevat normaalisti. Jääkenttien pohjien teko edellyttää vähintään viikon pituista yhtäjaksoista pakkaskautta. Nykyisten sääennusteiden mukaan riittävän pitkää pakkasjaksoa ei ole tulossa, joten kenttien jäädytyksestä on tänä talvena päätetty luopua. – Raskain mielin jouduimme tekemään tämän päätöksen. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun puistojen luistinratojen jäädytyksestä on jouduttu luopumaan lauhan talven takia, sanoo puistovastaava Pekka Engblom kaupunkiympäristön toimialalta. Normaalisti puistojen jääkenttien ylläpito lopetetaan maaliskuun alkupuolella, kun kevätaurinko alkaa lämmittää ja sulattaa kenttien jääpintaa. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa puistoissa sijaitsevien luistinkenttien jäädyttämisestä ja ylläpidosta Helsingissä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa liikuntapuistoista ja tekojääradoista. Rautakauppojen määrä laskussa Hyvä vire hiipui loppuvuodesta ? Rautakaupassa vuoden 2019 kolme ensimmäistä neljännestä kuluivat positiivisissa, vaikkakin hiipuvissa kasvuluvuissa. Viimeinen neljännes oli vuoden heikoin ja rautakaupan koko vuosi päätyi 0,6 prosentin laskuun. Tiedot käyvät ilmi RASI ry:n tilastoista. Rautakaupassa myymälöiden määrä on laskenut jo viisi vuotta. Kun vuonna 2015 rautakauppoja oli RASI ry:n tilaston mukaan 544, oli niitä viime vuonna 512. – Myymälöiden määrä on laskenut usealla rautakaupan ketjutoimijalla. Se kertoo kaupungistumisen vaikutuksesta koko toimialaan, kertoo RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala. Rautakaupassa myynnin kehitys on selkeästi tuoteryhmäkohtaista. Eniten kasvanut tuotealue oli piha ja puutarha, jossa myynti kasvoi lähes viisi prosenttia. – Pihaja puutarharakentamisessa kasvun uskotaan yhä jatkuvan, sillä se on ollut toimialan pitkäaikainen trendi, sanoo Liuksiala. Myös työvälineiden ja sisustuksen tuotteiden myynti pysyi positiivisessa kehityksessä. Rautakaupan tuotteista erityisesti puutavara sekä raskas rakennustarvikemyynti hiipuivat eniten. Viimeisellä kvartaalilla puutavaran myynnin kehitys oli yli seitsemän prosenttia miinuksella. Rautakaupan asiointikokemukseen on kiinnitetty kasvavassa määrin huomioita. – Rautakaupan asiakas, joka tarvitsee apua remontissaan, saa tänä päivänä ammattilaisen neuvoja vaikka puhelimitse, tai hän voi ostaa tuotteet tai remontin asennettuna. Koko projektin voi jättää kaupan hoidettavaksi jo monessa rautakaupassa. Ammattilaiset voivat osaltaan tilata tuotteensa suoraan työmaalle toimitettuna ja ajoittaa toimitukset oman työnsä tehokkuuden optimoinniksi, Liuksiala kertoo. Vuosien 2017-2018 voimakas ammattirakentamisen kasvu on tasaantunut, jolloin tavallisen omaa remonttia tai rakentamisprojektia suunnittelevan kuluttajan rooli on kasvanut. Liuksialan mukaan tämä on näkynyt myös toimialan myynnin kehityksissä. – Rautakauppa katsoo alkaneeseen vuoteen positiivisesti. Osaltaan näkymää kirkastaa vuoden alussa tulleet aiempaa positiivisemmat kehitysluvut rakennuslupien määrissä ja korjausrakentamisen ennusteissa. Maksasyöpää aiheuttava rasvamaksa jo joka neljännellä suomalaisella ? Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on lisääntynyt voimakkaasti. Joka neljännen aikuisen suomalaisen maksa on rasvoittunut. Rasvamaksan takana on yhä useammin lihominen. Rasvamaksan seurauksena aiheutunut maksasyöpä lisääntyy myös voimakkaasti. Maksasyöpään sairastuneiden määrä on kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. – Maksakirroosi on yleisin maksasyövän syy. Kirroosi voi tulla myös ei-alkoholiperäisen maksasairauden seurauksena, sanoo professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta. Yki-Järvinen puhuu ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan liittyvästä tutkimuksesta torstaina 13.2. Syöpäsäätiön symposiumissa Korpilammella Espoossa. Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin seurauksena tullut maksasyöpä on Yhdysvalloissa todettu kattavan 93 % maksasyövän lisääntymisestä ja osuuden voidaan olettaa olevan samantapainen myös Suomessa. Se lisääntyy edelleen voimakkaasti. Maksasyöpään sairastuminen lisääntyy iän myötä ja eniten uusia tapauksia ilmenee noin 70-vuotiailla. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä. Maksasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 600 henkeä. Se on ennusteeltaan huono: viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on 8 % sairastuneista. Joka neljännellä aikuisella suomalaisella on rasvamaksa. Heistä joka viides sairastaa taudin vaikeampaa tulehduksellista muotoa, steatohepatiittia, joka voi ajan myötä edetä maksakirroosiksi. Steatohepatiittia sairastavat olisi tärkeä löytää, koska heillä maksakirroosin sairastumisen riski on 20 prosenttia. Sitä voi vähentää laihduttamalla, liikkumalla ja välttämällä alkoholin käyttöä. Alkoholiin liittymättömässä maksasairaudessakin jo noin yksi annos alkoholia päivässä kaksinkertaistaa maksakirroosin riskin. tejä ja uusia sävellyksiä. Vierailevina tähtinä lavalle nousevat saksofonisti Eero Koivistoinen ja trumpetisti Antero Priha. Satakielikuukausi on vuosittainen, monikielisyyttä juhliva tapahtuma. Caisassa on luvassa kielellistä rikkautta ylistäviä elämyksiä spoken word -runoillasta monikieliseen lastenkonserttiin. Meniños, Multilingual Children’s Music on Satakielikuukauden päätöskonsertti, jossa lapset laulavat mukana ja tutkivat soittimien ääniä. Kansantansseja elävän musiikin säestyksellä: Egypti & Argentiina -työpajassa opetellaan säestämään tanssiesityksiä sekä tanssimaan itse. Kaikenlaiset soittimet ja tanssitaidot ovat tervetulleita työpajaan! Ismo Dance Companyn koskettava ja henkilökohtainen Syöpäsi minussa tarkastelee syöpää sairastuneen läheisen näkökulmasta. Aikuisyleisölle suunnattu nykynukketeatteriesitys Pilvien paino sukeltaa toisen maailmansodan myllerryksiin kahden kirjailijanaisen, Irene Nèmirovskyn ja Elvi Sinervon toisiaan risteävien elämäntarinoiden kautta. Esitys on kunnianosoitus kirjailijoiden työlle ja valinnoille. Samalla se kysyy, mitä on olla ihminen tässä ajassa ja voiko menneeseen katsomalla ymmärtää omaa aikaansa paremmin. Kulttuurikeskus Caisa on jälleen mukana #StopHatredNow-kampanjassa. Usean taideja kulttuuriorganisaation yhteistyönä toteuttama tapahtuma rakentaa positiivisessa hengessä keskustelua moninaisuudesta, valtarakenteista ja konkreettisista toimintastrategioista. Tapahtuma on suunnattu taideja kulttuuri-instituutioille, yksittäisille taiteilijoille ja toimijoille sekä kulttuurivaikuttajille, mutta kuka tahansa aiheista kiinnostunut on tervetullut mukaan keskustelemaan. Lisätietoja Caisan toiminnasta ja kevään ohjelmistosta: www.caisa.fi
9 Viikko 8-9/2020 ? Bistro K:n ruokalista on uudistunut, maistuisiko herkullinen lohiwallenberg tai murea lampaanpotka? Lounasta tarjoamme arkisin klo 11-14 ja lauantaisin klo 12-15. Keittiön a la carteannoksia saatavilla ti-pe 1622 ja la 15-22. Pääruuista saatavilla myös lasten annokset 9€/ kpl. Kulttuurikeskus Caisa tuo monimuotoisia elämyksiä kevääseen Hietarannan uimarannan peruskorjaustyöt jatkuvat Hietarannan uimarannan tämän vaiheen peruskorjaustyöt valmistuvat toukokuun lopulla, uimarantakauden alkuun mennessä. Kuva: Helena Roschier. ? Hietarannan uimarannalla on käynnissä uimarannan ja sen rakenteiden sekä viheralueiden peruskorjaustöitä. Peruskorjaustyön vuonna 2019 aloitetussa vaiheessa muun muassa uusitaan betonirakenteinen rantahiekka-alueen reunan käytävä reuna-alueineen, kahvila-huoltorakennuksen eteläpuolella olevan mäen päällä oleva koripallokenttä, mäkialueen kivituhkapintaiset käytävät, nurmikkoalueet ja pensasistutukset. Myös keskija pohjoisosan nurmikkoalueet peruskorjataan. Viikon 5 aikana viherja kenttäalueiden peruskorjaustyön osana aloitettiin uimarannan kahvilaja huoltorakennuksen eteläpuoleisen mäkialueen vanhassa täytössä olevan yli sata vuotta vanhan kotitalousja yhdyskuntajätteen poisto. Täyttömassojen poistosta, ja uusien puhtailla täyttömailla tehtävästä täyttötyöstä, ei aiheudu vaaraa ympäristölle, mutta alueella on päiväaikaan hieman normaalia enemmän kuorma-autoliikennettä. Tämä työvaihe valmistuu säistä riippuen maaliskuun alkuun mennessä. Pääosin uimarannan tämän vaiheen peruskorjaustyöt valmistuvat toukokuun lopulla, uimarantakauden alkuun mennessä. Kaikkien tähän vaiheeseen kuuluvien töiden tulisi valmistua kesän 2020 aikana. HUSin seksuaaliväkivallan uhrien keskuksessa jo yli tuhat ensikäyntiä Pasilan väliaikaisen aseman purkutyöt aiheuttavat liikennejärjestelyjä Veturitiellä sekä Triplan pohjoispuolella Presidentti Halonen valitsi emojin Jatkoa sivulta 3 ? – Suomella on vahva maine sekä kansainvälisenä rauhanrakentajana että tietotekniikan edelläkävijänä. Forgivemoji-kampanja yhdisti hienosti nämä kaksi suomalaista vahvuutta. Toivon, että mukanaoloni kampanjassa edesauttaa anteeksiantamisen emojin päätymistä osaksi virallista emojivalikoimaa, Halonen sanoo. Seuraavaksi Forgivemoji-kampanja laatii Unicoden vaatimukset täyttävän virallisen emojihakemuksen. Kriteerejä uudelle emojille ovat muiden muassa tarpeellisuus eli poikkeavuus nykyvalikoimasta, käytön odotettu laajuus ja tulkinnan selkeys. Hakemuksen perusteella Unicode päättää, otetaanko anteeksiantamisen emoji osaksi emojivalikoimaa, jota organisaatio päivittää kerran vuodessa. Jos emoji pääsee osaksi Unicoden valikoimaa, eri laitevalmistajat ja palveluiden tarjoajat muokkaavat siitä omat versionsa, jotka ovat yleisessä käytössä aikaisintaan syksyllä 2021. Perusfaktat Forgivemojikampanjasta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta käynnistynyt Forgivemoji-kampanja käynnistyi syksyllä 2019. Kampanjassa olivat mukana muiden muassa myös CMI, Diakonissalaitos, ClearChannel, viestintätoimisto Kaiku Helsinki, Kirkon Ulkomaanapu, Helsingin seurakuntayhtymä sekä Suomen Lähetysseura. Sosiaalisen median ja forgivemoji.com-verkkosivun kautta kampanja sai tuhansia emojiehdotuksia ympäri maailmaa. Omat ehdotuksensa videomuodossa kertoivat myös tunnetut suomalaiset kuten Kaj Kunnas, Minttu Mustakallio ja Kari Kanala. Forgivemojin etenemistä hakemusvaiheeseen voi seurata verkkosivuilla forgivemoji.com sekä Twitterissä ja Instagramissa kanavassa @forgivemoji. Kuvan opaskartassa on kuvattu uusi Veturitien järjestely, ei poistuvaa Ratapihantien järjestelyä. ? Väliaikaisen aseman purkutyöt valmistuvat kokonaisuudessaan huhtikuun aikana. Helsingin Pasilan väliaikaisen aseman purkutöitä on tehty vuodenvaihteen molemmin puolin Ratapihantieltä käsin. Nämä työt jatkuvat vielä viikolla 6 kaikkina arkiöinä (3.– 7.2.). Valmistelevat työt aloitetaan iltaisin klo 22, ja koko Ratapihantie on suljettu moottoriajoneuvoja joukkoliikenteeltä öisin klo 00–05. HSL tiedottaa poikkeusreiteistä: https://www.hsl. fi/ajankohtaista?qt-archives=0#qt-archives Kadun länsireunan jalankulun ja pyöräilyn väylät on suljettu, mutta itäreunan reitit (Virastotalon puolella) ovat käytössä. Nostojen aikana liikenteenohjaajat pysäyttelevät hetkellisesti myös niiden liikennettä. Viikon 6 jälkeen nostoja ei enää voida suorittaa Ratapihantieltä, vaan loput purkutyöt on tehtävä Veturitien puolelta. Väliaikaisen aseman kohdalle Veturitielle pystytetään mobiilinosturi, jota varten paikalle ajetaan ensin maata tukevaa nosturipetiä varten. Nämä työt aloitetaan viikolla 7. Itäpuolen jalankulun ja pyöräilyn väylä sekä itäisin autokaista joudutaan katkaisemaan liikenteeltä, ja liikenne ohjataan tien toiseen laitaan. Järjestely ja liikenteenohjaus ovat voimassa 24/7. Varsinaisia nostotöitä tehdään helmikuun lopulta huhtikuun alkuun saakka. Nostoja tehdään junaliikenteen ehdoilla yöaikaan, jolloin Veturitiellä joudutaan pysäyttelemään moottoriajoneuvoliikennettä. Väliaikaisen aseman purkutyöt valmistuvat kokonaisuudessaan huhtikuun aikana. Purkutöiden kanssa samanaikaisesti tehdään ennallistamistöitä esimerkiksi laiturialueilla. ? Toukokuussa 2017 perustettu HUSin Seri-tukikeskus on hoitanut 2,5 vuoden aikana 1049 seksuaaliväkivallan uhria. HUSin Naistenklinikalla sijaitseva Seri-tukikeskus on Suomen ensimmäinen yli 16-vuotiaiden seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden matalan kynnyksen tukiyksikkö, jossa asiakas saa kokonaisvaltaisen avun yhdestä paikasta. Tuki sisältää oikeuslääketieteellisen näytteenoton raiskauksen uhrilta, tilanteen kokonaisarvion, tuen lähipäivien selviytymiseen, psyykkistä tukea traumaattisesta kokemuksesta toipumiseen ja hoidon jatkosuunnitelman. – Käyntien määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa jonkin verran. Poliisi ja muut viranomaiset osaavat ohjata seksuaalirikosten uhrit tukikeskukseen ja yhteistyö toimii mutkattomasti, Seri-tukikeskuksen osastonlääkäri Riina Korjamo kertoo. Seri-tukikeskuksen asiakkaista naisia on ollut noin 95 %, miehiä 4 % ja transsukupuolisia 1 %. Yleisin ikäryhmä on 20–24 vuotta, ja uhreista kolme neljäsosaa on alle 30-vuotiaita. Uhreista 77 % on saapunut Seri-tukikeskukseen kolmen päivän sisällä tapahtuneesta ja lähes puolet 24 tunnin sisällä. – Tavallisimmin seksuaalinen väkivallanteko kohdistuu viikonloppuun. Kolmasosassa tapauksista tekijä on tavattu edeltävän vuorokauden aikana. Valitettavasti näyttää myös siltä, että ilmiöön liittyy päihteidenkäyttö, Korjamo jatkaa. – Suurin osa Seri-tukikeskukseen hakeutuneista on alle 30-vuotiaita naisia. Arvelemme silti, etteivät kaikki seksuaalista väkivaltaa kokeneet, esimerkiksi miehet tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneet, hakeudu tarvittavissa määrin avun piiriin. Laajentunut muualle Suomeen HUSin Seri-tukikeskuksen tilastojen mukaan 50 % uhreista on kotoisin Helsingistä, 11 % Vantaalta, 16 % Espoosta ja 17 % muista HUS-alueen kunnista. Uhreista 6 % on kotoisin muualta Suomesta tai ulkomailta. Seri-tukikeskustoiminta onkin hyvää vauhtia levinnyt myös muihin yliopistosairaalakaupunkeihin. Lisäksi keskussairaalapaikkakunnille on tulossa pienempiä satelliittitukikeskuksia, jotka hoitavat oman alueensa seksuaaliväkivallan uhreja. Näiden keskusten myötä tukea on tarjolla jatkossa mahdollisimman tasavertaisesti tutkittavien asuinpaikoista riippumatta. – Seri-tukikeskukset Turussa, Tampereella ja Kuopiossa avattiin viime vuonna. Helmikuussa palvelu avataan myös Oulussa. Olemme olleet kouluttamassa uusien tukikeskuksien henkilökuntaa, Riina Korjamo kertoo. Vuorokauden ympäri auki olevaan HUS Seri-tukikeskukseen voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana. Tukikeskuksen ovat perustaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Naistenklinikan kanssa. Sosiaalija terveysministeriö on tukenut valmistelutyötä ja rahoittanut hanketta. Perustamisen taustalla on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta. ? Trumpin “vuosisadan diili” Palestiinassa: hyödyt ja haitat Alustaa ICAHD Finlandin puh.joht. Syksy Räsänen 30.3. klo 18 Vallilan kirjastossa, Päijänteentie 5 Järj. Demokraattinen sivistysliitto DSL Maksasyöpää aiheuttava rasvamaksa jo joka neljännellä suomalaisella
10 Viikko 8-9/2020 ? Tanssin talon peruskivi muurattiin 30.1.Kaapelitehtaalla. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sekä tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Muuratun peruskiven päälle rakentuu 700-paikkainen Erkko-sali. Talo valmistuu 2022. Hurmerintojen Stoalive 2 Maarit Hurmerinnan ura esiintyvänä artistina alkoi jo teini-ikäisenä 1972 ja se on kantanut vahvana tähän päivään asti. Välillä hän elätti itseään taustalaulajana, mutta rautainen ammattitaito ei jää piiloon. Aluksi Maarit, jota taiteilijanimeä hän käyttää, lauloi muiden sävellyksiä Love Recordsin 1970-luvun vinyyleille. Henrik Otto Donner oli tärkeä kannustaja. Melko pian keikkapaikalta löytyi oma rakas ja työtoveri. Hyvin kiinteä aikuisten suhde paistaa ulos. Maarit ja Sami Hurmerinnan tekemisessä ja elämässä näkyy voimakas rakkaus musiikkiin ja tekemisen into. Uralle mahtuu lukuisia hittejä Jäätelökesästä Toiset tytöt, toiset pojat -kappaleeseen. Ne saivat jatkumoa tammikuussa 2019 ilmestyneellä uudella levyllä. ”Sumuinen puutarha” on Maaritin yhdeksästoista studioalbumi. Omat ikisuosikkini ovat silti kansanlaulunomaisia: ”Neito ja ylioppilas”. Tai alkuvaiheen ”Lainaa vain” ja ”Laakson lilja” Maarit teki vuonna 1999 silloisen 25-vuotisen uransa kunniaksi ensimmäisen livelevynsä ”Stoaliven!, jonka materiaali taltioitiin Stoassa 17.9.1998. Hän palasi Samin ja orkesterin kanssa ”rikospaikalle”. Muina soittajina olivat Heikki Laine, basso, Mikko Kaakkuriniemi, rummut, Antti Ikola, kosketinsoittimet, vanha mestari Pentti Lahti, saksofoni ja huilu Timo Paasonen, trumpetti ja flyygelitorvi. Kiinteä yhteisö ja suhteen pysyvyys näkyi myös siinä, että harvoin kuulee niin antaumuksellista muusikkokollegaesittelyä yleisön edessä. Tämä tähti ei unohda soittajiaan. Ehkä siksikin, että on itse seissyt vuosia takarivissä Irina Milanin ja muiden taustalaulajien kanssa. Onnellinen sika vai kärsivä Sokrates Ihminen on aina etsinyt oikotietä onneen. Pääkaupunkiseudulla toimiva Leipäteatteri tarttui ikuiseen aiheeseen modernilla dystopialla ja lääkekokeella. On kehitetty uusi lääke, joka lupaa pelastuksen ja vapauden yhdessä pillerissä: Happy. Lääke lupaa tehdä huonosti voivista ihmisistä tavallisia ja poistaa heidän kärsimyksensä. Sitähän jokainen ihminen lopulta haluaa olla aivan tavallinen. Tekoäly ECO 1.0 ja lääkäri ohjaavat paria ”koekaniinia”, jotka ottavat Happya arvaamattomin seurauksin. Harhaileva Katie, Iida-Sofia Luusua ja levoton Sakari, Kasperi Hulkkonen käyttäytyvät annosten jälkeen oudosti. Tekoäly vaatii vastarakkautta asiakeskeiseltä lääkäri Mäkelältä, Justiina Saari. Näyttämöllä ja katsomossakin ihmetellään, onko tekoälyllä uudenlaisena kehitysversiona siis tunteet. Perustava kysymys kuuluu: Oletko mieluummin onnellinen sika vai kärsivä Sokrates. Molemmat Katie ja Sakari valitsivat Sokrateen. Juomien vaikutus on hämmentävä, he voivat huonosti. Sakari nro 29:nä keskeyttää kokeen ja vetää ECO:n piuhat pois seinästä. Katie nro 28 ottaa kolmannenkin annoksen ja on lopussa muissa maailmoissa, ja näkee harhoja. Saiko hän kemiallisen lobotomian? Ei tullut vastausta ikuisen onnen etsintään ja onko se edes tarpeellista? Moderni dystopia onnellisuudesta ja lääkekokeesta toimii hienosti Oranssin isossa salissa Suvilahdessa. ”H A P P Y ! oikotie onneen” on vakava aihe jossa se onnistuu hyvin. Se menee vielä sunnuntaihin 23.2. asti. Kirjoittamatonta rakkautta Kirjailija, filosofi Simon Weil on sanonut, että ”usko muiden ihmisten olemassaoloon on rakkautta.” Kansallisteatterissa sai juuri ensi-iltansa ”Undocumented Love” – esitys, joka menee Omapohjassa maaliskuun lopulle asti. Sain siitä esimakua joulun alla Galleria Rankassa, jossa oli “Artists at Risk (AR) Pavilion Helsinki Mass Memory Machines” näyttelyn päättäjäiset. Siihen osallistuivat ulkomailta tulleet ja Suomessa pakolaisina olevia taitelijoita. Syyrialainen tanssija Angela al Debs on kutsuttu Damaskuksesta esityshankkeeseen osana Artists at Risk -järjestön turvaresidenssitoimintaa. Hän tanssi uskomattoman sulavasti kotimaansa pakolaistilannetta kuvaavan videon edessä. Kansallisteatterin Jussi Lehtonen ohjaa näytelmän ja kertoi siitä. Muusikot Sanna Salmenkallio and Ali Saad lauloivat ja soittivat viulua. Kirjoittamaton, määrittelemätön, dokumentoimaton rakkaus kertoo irti repäistystä, menetetystä lapsuudesta. Dokumenttiteatteriesitys tuo näyttämölle rakkautensa vuoksi maastaan paenneen henkilön ja hänen tulkkinsa, isännän ja orjan sekä turvapaikanhakijan, joka saa Helsingissä perheenjäsenensä kuolinuutisen Bagdadista. Voiko ihminen oikeasti asettua toisen ihmisen asemaan? Esityksessä pakolaistaustaisten ihmisten ja heidän auttajiensa tarinoita kerrotaan puheen, fyysisen teatterin ja klovnerian keinoin. Käsikirjoitusta varten on tehty haastatteluja Suomessa, Englannissa, Serbiassa, Turkissa ja Libanonissa. Mukana on useita huippusuositusta Toinen koti -esityksestä 2017 tuttuja tekijöitä ja Race Horse Companyn perustaja, sirkustaiteilija Kalle Lehto. Jazzclubilla ei itketä lemmen tähden Eva Vikman on uuden sukupolven lahjakkaimpia laulajia Suomessa. Hänet tunnetaan raikkaana, sävykkäänä ja iloa hersyvänä tulkitsijana. Erityisesti hän on noussut esiin 1950 ja 1960-lukujen jazziskelmätulkinnoillaan. Laulajattarella on yleensä säestäjinä eturivin jazzmuusikoista koostuva Premium Jazz Experience, Ilkka Hanski, Lassi Kouvo ja Eki Vikman. Vuosi sitten he julkaisivat singlet ”Niin aikaisin” ja ”Itke en lemmen tähden”, jotka löysivät heti kuulijakuntansa. Sture Jazz Clubilla kuulin Vikmania Antti Puska trion säestyksellä; puolalaisen pianistin lisäksi siinä soittivat Olle Ekman rummuissa ja Heikki ”Häkä” Virtanen bassossa. Istuin ihan basistin kyljessä täydessä salissa. Trio tunnetaan myös Ekmanin, jazzklubin perustajan nimellä. Saimme kuulla mm. Brita Koivusen 1958 levyttämän vanhan ruotsalaisen suosikki-iskelmän ”Mamma, tuo mies mua tuijottaa”, ”Tuuli tuo, tuuli vie”, Anki Lindqvistin 1967 levyttämä ”Ankin valssi”, Jukka Kuoppamäen sanoilla sekä Toivo Kärjen ”Märkää asfalttia”. Setin huippuna suosiota sai ”Itke en lemmen tähden”, joka on alun perin elokuvasta 1939 ja usein levytetty eri kielillä. Laulaja oli pukeutunut konserttia varten; houseband esiintyi kotoisasti. Uusi albumi ”Iltaa, hyvää iltaa” sai julkaisunsa juuri tällä viikolla. Pakkasukko Putinia vastaan... Otsikon nimifestivaalille osallistui tammikuun alussa erilaisia ruohonjuuritason horisontaalisia liikkeitä ja yhteiskunnallisia yhtyeitä. Festivaalin järjestävät aktivistit Suomesta, Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta. ”Kutosella” eli Kuudennella linjalla. Arkadiy Kots syntyi Moskovan valtionyliopiston vuoden 2007 opiskelijaliikkeestä, ja se on vuodesta 2010 lähtien soittanut punk-vaikutteista folkkia suurin piirtein kaikkien tämän vuosikymmenen Venäjän protestiliikkeiden tueksi. Vaikutteita ovat mm. Woody Guthrie, Billy Bragg ja Chumbawamba. Vähän jätti vaisun olon. Paleface & Laulava Unioni esitti amerikansuomalaisia lauluja viime vuosisadan alusta. Se oli muutakin kuin Hiski Salomaa. Monia näistä lauluista ei ole kuultu Suomessa vuosikymmeniin, tai koskaan. Monet amerikansuomalaiset työväenlaulajat tukivat syndikalistista ”tuplajuulaisten”, eli IWW-ammattiliittoa. Lauluissa on optimismia ja huumoria joka on harvinaista kansalaissodan jälkeisessä suomalaisessa työväenlauluperinteessä. Laulavan Unionin ensimmäinen levy, ”Tie vapauteen” ilmestyi viime marraskuussa. Olin läsnä tuoreeltaan IBA-baarissa Suvilahdessa. Hyvin yhteen sulautunut eri ikäpolven soittajajoukko koostuu nimistä: Karri Paleface Miettinen, laulu ja kitara, Ossi Peura, laulu, piano ja charango, Tipi Tuovinen, laulu, kontrabasso ja kitara, Harri Kuusijärvi, harmonikka ja Anssi Nykänen, rummut. Raspikurkkuäijien menoa pehmentää huomattavasti molemmissa paikoissa mukana ollut Helsingin Työväen Naiskuoro vierailijana. Ermen Anti on legendaarisen, vuonna 1992 Kazakstanissa perustetun Adaptatsija-yhtyeen keulamies. Ermen Anti esiintyi nyt soolona Pakkasukko Putinia vastaan -festivaalilla. Kriitikko Artemi Troitski sanoi Ermenin soololevyn ”Aleksandr Bašlatšjovin sateenvarjo” olevan hänen paras aikoihin kuulemansa punklevy. Ystävyyden ja mielikuvituksen voimaa Teatteri Tuikkeen ”Siskoni mun” -tarinan arkipäivän haasteet ovat tuttuja. Asiat vain pelottavat. Maijalla koulu alkaa ja perheeRisto Kolanen Keskitalven kulttuurikierros H Kulttuuri Maarit Hurmerinnan ura esiintyvänä artistina alkoi jo 1972 ja se on kantanut vahvana tähän päivään asti. Sumuinen puutarha on Maaritin yhdeksästoista studioalbumi. 45v-juhlakonsertti oli Stoassa syksyllä. Kuva: Jouni Harala. Viisi taiteilijaa Suomesta, Irakista ja Syyriasta esiintyy Kansallisteatterin Undocumented Love -näytöksessä. Upea Angela al Debs tanssii Artists at Risk -ohjelman päätöksessä Galleria Rankassa. Kuva: Marita Muukkonen. Eva Vikman on uusi, raikas laulaja, joka on noussut esiin 1950 ja 60 -lukujen jazziskelmätulkinnoillaan. Uusi levy ilmestyi. Tässä hän on Antti Puskan (oik.) trion säestämänä Sture Jazz Clubilla. Kuva: Kari Hakli. Juha Muje esiintyi vielä joulun alla Teatterimuseon Taiteilijatapaamisessa, jossa Turun Seitsemän veljeksen viisi esiintyjää oli paikalla. Kuvassa Arno Virtanen (vas.), Heikki Kinnunen ja Juha Muje. Kuva: Jukka Hurjanen. Justiina Saaren esittämä asiakeskeinen lääkäri joutuu tunnustamaan rakkautensa katsossa hohtavaan tekoäly ECO 1:eeen Leipäteatterin vakavan hauskassa Happy-esityksessä Oranssin lavalla. Kuva: Elina Kohtanen.
11 Viikko 8-9/2020 seen on syntynyt pikkuveli. Isosisko kokee, ettei saa enää huomiota entiseen malliin. Maijan 7v-syntymäpäivänkin vanhemmat unohtavat. Maija päättääkin karata retkelle Kultaiseen maahan, jossa tapaa kaksoissisarensa Fridan, johon voi aina luottaa. Mielikuvituksen maassa seikkaillaan yhdessä, seilataan merellä raivoisassa myrskyssä, rantaudutaan saarelle ja etsitään oikeita sanoja pelastaa Kesämaa, joka on vaarassa. Mielikuvitussiskokin pelkää. Apuun tulevat oikeat taikasanat. Viimein ne löytyvät ja ovatkin yksinkertaisesti omien tunteiden ilmaisua, eivätkä mitään hokkuspokkus sanoja. Ann-Mari Ohtamaan ohjaaman Tapanilan lastenteatteriesityksen sanoma omien pelkojen voittamisesta ja niiden lievittämisestä osuu myös kaikenikäisiin. Arkipäivän haasteita ja pelkoja on jokaisella. Lattiatyynyjen lapset seuraavat hiiren hiljaa, äänimaailma ja valot ovat tehokkaita. Maija palaa kotiinsa ja loppu on kiva sekin. Vanhemmat eivät sittenkään unohtaneet kokonaan Maijan syntymäpäivää ja kakkua on tiedossa. Tuikkeen kokeneempi Riina Nieminen Maijana ja uudempi Veera Ahonen Fridana ovat tavattoman ilmaisuherkkiä ja vahvoja tulkinnassaan. Esitys oli osa Tuikkeen Lastenteatterikatsellusta. Nuorin veljes lähti Kaapelitehtaalla toimivan Teatterimuseon joulukuun taiteilijatapaaminen oli todellinen legendojen kohtaaminen, kun näyttämölle yleisön eteen nousivat Maija-Liisa Peuhu (Venla), Esko Salminen (Juhani), Juha Muje (Eero) Heikki Kinnunen (Aapo) ja Arno Virtanen (Timo) Turun Kaupunginteatterin vuoden 1972 ”Seitsemästä veljeksestä”. Teatterimuseon yleisö sai todistaa veljesten ja Venlan jälleennäkemistä ja kuulla muistoja ja tarinoita monen mieleen painuneesta esityksestä. Televisio taltioi sen katsojille. Kalle Holmbergin ohjaus mullisti tavan, jolla Aleksi Kiven romaania esitettiin näyttämöllä. Aikaisemmin identtisiin rohdinpaitoihin puetut veljekset nähtiin lavalla persoonallisina, yksilöllisinä hahmoina. Vauhdikkaasta ja hauskasta esityksestä tuli menestys, jonka kaltaista ei Turussa tai muuallakaan ole montaa kertaa nähty. Sitä esitettiin täysille katsomoille kolmen vuoden ajan. Kaj Chydeniuksen säveltämistä lauluista tuli ikivihreitä klassikoita ja nuorista pääosanäyttelijöistä kaikkien tuntemia. Nyt on nuorimman veljeksen Eeron esittäjä kuollut. Hän oli klassikon syntyessä vain 22-vuotias. Todistin itse kuutisen vuotta sitten Mujeen virallista lähtöä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä: –Mitä, ette kai te lopettaneet aplodejanne minulle, Juha Muje ihmetteli ja palasi verhon takaa lavalle, kun oli saanut jäähyväisroolistaan noin 7-8 kertaa koko täyden salin seisoaltaan antamat valtavat huomion osoitukset. Sanat kuvaavat hienon näyttelijän luonnetta. Vaikka oli pateettisten jäähyväisten aika, kaikki meni farssiksi! Se oli Juha Jokelan ”Patriarkan” pääosa lokakuulla 2013. Mutta Muje palasi vielä Pirkko Saision ”Slava. Kunnia”-näytelmään 2015 teatteriin ovelan Pobedan osaan ja ”Mustaan Saaraan” 2018. Suuri yleisö muistaa Mujeen ehkä parhaiten stadilaisen viinaan menevän pornokauppias Sundmanin osassa Raid-televisionäytelmässä. Hänen krapulapuuron syöntinsä on yhä monen mielessä Teksti: Risto Kolanen Sivuaskelia Kaapelilla ja Stoassa Zimbabwelainen tanssija-muusikko nora chipaumire haastaa afrikkalaisiin naisiin ja mustaan esityskehoon kohdistuvia länsimaisia stereotypioita villillä esityksellään Stoassa. Yleisön keskellä tanssija Shamar Watt. Kuva: Ian Douglas. Bryana Fritz tekee fyysisesti vaativan soolotanssin Michiel Vandelvelden koreografiaan Andrade Zodiak Stagella Kaapelilla. Kuva: Clara Hermans. Joel Teixeira Nevesin ja Matilda Aaltosen Voyeur -esitys luo tilan, jossa yhteyden muodostaminen ja ymmärtäminen ovat mahdollisia katseen avulla. Kuva: Sanni Siira. ? ”Sivuaskel” -tanssifestivaali veti taas Stoaan ja Zodiakiin Kaapelilla väkeä viikon mittaisesti villisti rehottavaan dramaturgiaan. Kotimainen osuus oli aiemmin isompaa, nyt saimme kokea kansainvälisiä kokeellisia esityksiä. Festivaalikuraattorit Harri Kuorelahti ja Elina Pirinen korostavat teosten olevan sekä ylenpalttisia että pienieleisyydessäänkin mahdikkaita: – Mukana on myös teoksia, jotka virittyvät esitystapahtumaan hienovaraisesti – silti, tai juuri siitä syystä erityisen väkevästi. Olemme halunneet tarjota koettaviksi teoksia, joiden kaltaista energiaa, estetiikkaa tai asennetta ei meillä usein koeta. Festivaalin päävieraana oli palkittu tanssija/koreografi nora chipaumire muusikoineen. Hän on uransa alusta lähtien haastanut ja syleillyt stereotypioita Afrikasta, mustasta kehosta, taiteesta ja estetiikasta. Saimme kokea yli kolmetuntisen väkevän punkpoprumba-nykytanssikonsertin kolmessa osassa. Tanssi, ääni, teksti ja installaatio sekoittuivat elämää sykkiväksi näyttämökollaasiksi. Ensimmäinen osa ammensi 70-luvulla syntyneestä vastakulttuurista; tanssijat olivat osana yleisöä. Toinen osa inspiroitui Grace Jonesin karismasta: mustan, naisellisen ja anteeksipyytelemättömän supertähden vahvasta läsnäolosta, josta chipaumire nuorena lumoutui. Kolmannessa osassa haettiin aineksia kongolaisesta rumbasta ja mustan Afrikan kuvastoista. Teos on provosoiva, täynnä asennetta, johon on helppo haltioitua. Belgialainen koreografi Michiel Vandevelde näkee massakulttuurin julkisen tilan valloittajana. ”Andrade” on osa hänen populaarikulttuuria tutkivaa teossarjaa, jonka kaikkien esitysten pohjana on yksi musiikkivideoiden tanssista omittu liikefraasi. Tässä kehon ja valon duetossa tanssija Bryana Fritz venyttää liikemateriaalin äärimmilleen ajassa, samalla kun koreografi Vandevelde hallitsee tilan valoja. Se kysyy: kuka syö, ja kuka tulee syödyksi? Kotimaisia tekijöitä oli tanssijoina ja toisena koreografina Matilda Aaltosen ja Joel Teixeira Nevesin erittäin persoonallisessa ”Voyeur” -esityksessä. Zodiakin Stagen halkaisi suuri ikkuna, jonka eri puolille esiintyjät ja yleisö asettuivat. – Minä katson sinua katsomassa minua katsomassa sinua katsomassa…, kuuluu idea. Sanattomassa esityksessä esiintyjä neuvottelee saadakseen luvan katsoa, ja viettelee katsojan maailmaansa. Mutta kuka katsoo ja ketä? Yleisö voi turvallisesti tutkia katseeseen ja nähdyksi tulemisen liittyviä tunteita. Osa yleisöstä pakeni reunoille, osa virittyi ikkunan ääreen. Yritin kahta katsekontaktia, mutta ei tullut lupaa. Kaksipäiväinen Kustom Kulture Show oli 8.–9.2. Merikaapelihallissa ja esitteli käsityötaitoa, muotoilua ja luovuutta jenkkiautojen ja moottoripyörien sekä kustomoitujen polkupyörien maailmasta, tatuointia unohtamatta. Oli varsin mukavaa nähdä tanssin eteeristen tekijöiden ja katsojien sekä nahkarotsimiesten kohtaaminen Zodiakin aulaan asettuneessa Side Baarissa. Kaksi kuplaa törmäsi ja synnytti ehkä uutta! Paleface ja Laulava Unioni esitti amerikansuomalaisia työväenlauluja ravintola Kuudennella linjalla. Kuva: Raimo Granberg. Veera Aaltonen (vas.) ja Riina Nieminen ovat tavattoman ilmeikkäitä ja luontevia Teatteri Tuikkeen “Siskoni mun” -lastenesityksessä ystävyydestä Tapanilassa. Kuva: Nina Rinkinen. Juha Muje esiintyi vielä joulun alla Teatterimuseon Taiteilijatapaamisessa, jossa Turun Seitsemän veljeksen viisi esiintyjää oli paikalla. Kuvassa Arno Virtanen (vas.), Heikki Kinnunen ja Juha Muje. Kuva: Jukka Hurjanen.
12 Viikko 8-9/2020 Rikoksen jälkeen: Vaikenemista ja vähättelyä Kirja-arvostelu ? Erittäin ajankohtaiseen aiheeseen tarttuu Monika Fagerholm romaanissaan ”Kuka tappoi bambin?” (Teos 2019). Miten suhtaudumme rikokseen, jonka tiedämme tapahtuneen ja jonka tekijät tunnemme. Vaikenemme ja vähättelemme. Tätä ongelmakenttää koskettelee taidokkaasti Fagerholmin uusin, hieno romaani, jossa kuvataan sulkeutunutta, suomenruotsalaista hyvinvoivien rikkaiden yhteisöjä. Peittelemisen, näyttelemisen sisäänrakennettu ”paremman väen” elämänpiiri saa romaanissa erinomaisen kuvauksen. Teos ”Kuka tappoi bambin?” ei ollut turhaan Finlandia-palkintoehdokkaana. Fagerholm kuvaa taidokkaasti huvilakaupunkia Helsingin lähellä, kovasti Kauniaista muistuttavaa suomenruotsalaisten yhteisöä. Sisäänlämpiävää perheiden kanssakäymistä, kunnes idyllielämän rikkoo neljän yläluokkalaisesta perheestä tulevan koulupojan, lukiolaisen, tekemä raaka joukkoraiskaus, erään lukiopojan kotona, kellarissa. Raiskattu tyttö on heidän koulukaverinsa, myös yläluokkaisesta perheestä. Unohdetaan koko juttu Fagerholm kuvaa mestarillisesti tämän raa`an teon jälkiseurauksia. Asiaa ei uskota, ”ei meidän pojat sellaista”. Raiskatusta, uhrista, tytöstä tehdään syyllistä. Mitäs meni bileisiin! Kirja on paikoin kuvottava kuvaus yrityksistä lakaista koko juttu maton alle. Hoitaa rahalla ja juristeilla koko kiusallinen juttu pois pilaamasta kaunista idylliä, julkisivua. Oikeuteenhan lopulta mennään, tuomioita tulee, mitättömiä. Kirjassa Fagerholm kuvaa menneisyyttä, nuorisoa silloin tapahtuma-aikoina, mutta myös myöhempiä vaiheita. Miten raiskaajat ja heidän ympäristönsä selvisivät tapahtuneesta. Idylli särkyi monissa perheissä. Isät ja äidit suhtautuivat asiaan hyvin eri tavoilla. Voiko sellaisesta toipua? Poikani on raiskaaja! Fagerholmin kuvaus joukkoraiskauksesta on elävyydessään kirjan vakuuttavinta antia, vähemmän miellyttävää luettavaa. Hyvin uskottava on myös Fagerholmin kuvaus yhden raiskaajan äidin, Annelisen, paikkakunnan merkkihahmon, liikenainen, kipuilu ja sekoilu poikansa teon ympärillä. Hän ei millään halua nähdä totuutta asiasta vaikka kaikki tosiasiat on tuotu esille. Ylevä luokka-asema sokaisee tämän ”Rautarouvan”. Osuva kuvaus . Erittäin ajankohtainen Monika Fagerholmin ”Kuka tappoi bambin?” on erittäin ajankohtainen, vahva puheenvuoro juuri tänä ”Me too ” -keskustelun aikakautena. Tämäntyyppisiä tapauksiahan tulee joka päivä esille eri puolilla maailmaa. Väärän vallankäytön ilmentymiä. Pekka Hurme Yritysten suhdannenäkymät parantuneet Helsingissä HELSINKI 16 Espoo/Kauniainen 25 Vantaa 19 Uusimaa 6 9 KOKO MAA ? Pk-yritysten odotukset tulevasta ovat vakaat mutta vaatimattomat: taloustilanne ei kannusta kasvuun, investointeihin eikä työpaikkojen lisäämiseen. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Muutos koko Suomen pk-yritysten suhdanneodotuksissa on syksyn 2019 barometriin verrattuna pieni, mutta negatiivinen. Suhdannenäkymien saldoluku on nyt +9, kun se syksyllä oli +10 ja vuosi sitten +14. – Suhdannenäkymät Helsingissä ovat kääntyneet parempaan suuntaan viime syksyn notkahduksen jälkeen. Suhdannenäkymien saldoluku on nyt +16, kun se syksyllä oli +12. Vuosi sitten luku oli +20, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Paranemista ennakoi 33 prosenttia (syksyllä 39 %) ja heikkenemistä 16 prosenttia (syksyllä 8 %) helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Suhdanteiden arvioi pysyvän ennallaan 51 prosenttia yrityksistä (syksyllä 55 %). Helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat kuitenkin maltillisempia kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa. Henkilökunnan määrän kehityksen suhteen näkymät ovat parantuneet Helsingissä viime syksystä toisin kuin koko maassa. Saldoluku on nyt +20, kun se syksyllä oli +16. Helsinkiläisistä pk-yrityksistä 27 prosenttia (syksyllä 25 %) arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 7 prosenttia (syksyllä 9 %) arvioi määrän olevan pienempi. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. – Helsingissä yritysten kasvua rajoittaa erityisesti pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuuden kokee ongelmaksi 57 prosenttia helsinkiläisyrityksistä, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Yleinen suhdannenäkymä (Saldoluku %) Ratikkaja metromatkustajat sekä A-vyöhykkeen asukkaat tyytyväisimpiä HSL:n joukkoliikenteeseen ? Matkustajista 87 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä HSL:n joukkoliikenteeseen. Liikennevälineistä kaikkein tyytyväisimmät matkustajat ovat raitiovaunuissa ja metrossa, ja vyöhykkeistä parhaat arvosanat annetaan A-vyöhykkeellä. Asia selviää HSL:n syksyllä 2019 toteuttamasta asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Matkustajat antoivat HSL:lle yleisarvosana 4,12 asteikolla yhdestä viiteen. Tyytyväisten matkustajien osuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Palannut lähes vuoden 2017 tasolle Raitiovaunuja metromatkustajista erittäin tai melko tyytyväisiä oli 89 prosenttia. Eri liikennemuotojen välillä ei kuitenkaan ollut suuria eroja, sillä lähijunissa luku oli 85 prosenttia ja busseissa 86 prosenttia. Metrossa tyytyväisyys on palannut lähes samalle tasolle kuin ennen metron laajenemista Matinkylään marraskuussa 2017. Silloin metron tyytyväisten osuus oli 91 prosenttia. Alimmillaan lukema kävi keväällä 2018, jolloin se oli 75 prosenttia. Syksyllä 2019 etenkin tyytyväisyys metron täsmällisyyteen ja matkanteon sujuvuuteen ja helppouteen parani. Raitiovaunuliikenteessä tyytyväisyys on korkealla tasolla siitä huolimatta, että Hämeentien uudistustyömaa on aiheuttanut merkittäviä poikkeusreittejä Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Vaikuttaisi siltä, että elokuun 2017 linjastouudistus on parantanut raitiovaunujen asiakaskokemusta. Tyytyväisimmät Aja B-vyöhykkeillä Syksyn 2019 asiakastyytyväisyystutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa eri vyöhykkeillä asuvien matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Kaikkein korkein tyytyväisten osuus oli A-vyöhykkeellä, missä arvosanan 4 tai 5 antoi 91 prosenttia matkustajista. Luku oli korkea myös Länsi-Vantaan B-vyöhykkeellä (90 %) ja Helsingin, Espoon ja Kauniaisten B-vyöhykkeellä (89 %). Tyytyväisten osuus oli matalin D-vyöhykkeellä (75 %), Helsingin C-vyöhykkeellä eli Östersundomin alueella (77 %) ja Espoon C-vyöhykkeellä (80 %). Vyöhykkeistä saatavilla olevaan tietoon oli tyytyväisiä 78 prosenttia matkustajista – osuus oli korkein busseissa (80 %) ja metrossa (78 %). Kolme neljästä matkustajasta koki ABCD-vyöhykkeiden lippuvalikoiman vastaavan heidän tarpeitaan. Tyytyväisimpiä olivat bussija metromatkustajat (78 %), vähiten tyytyväisiä raitiovaunumatkustajat (62 %). Mitataan ympäri vuoden HSL mittaa matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen lähes ympärivuotisella kyselytutkimuksella, jota tehdään arkisin maanantaista torstaihin kello 6–18 ja perjantaisin kello 6–16. Syksyllä 2019 tutkimukseen osallistui runsaat 28 000 matkustajaa busseissa, raitiovaunuissa, metrossa ja lähijunissa. Vastaukset painotetaan linjoittain nousijamäärien perusteella. Reseptilääkkeiden kuluttajahintojen lasku jatkui ? Suomalaiset maksoivat reseptilääkkeistä viime vuoden lopussa lähes viidenneksen vähemmän, mutta ruoasta lähes viidenneksen enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Tilastokeskuksen mukaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat eli lääkkeistä maksetut omavastuut laskivat liki 18 prosenttia tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019. Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 4,4 prosenttia, mikä oli selvästi kuluttajahintaindeksin nousua vähemmän. Kuluttajahinnat nousivat viime vuosikymmenellä keskimäärin 14,3 prosenttia. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat kuluttajahintaindeksin nousua enemmän, liki 18 prosenttia. Vuosikymmenen alkuvuosina ruoan hinta nousi jyrkästi vuoteen 2014 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Loivaa laskua kesti vuoden 2017 puoliväliin, jonka jälkeen ruoka on taas kallistunut. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat olleet laskussa jo pidempään, etenkin vuodesta 2009, jolloin lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnoissa näkyy viime vuosina voimakasta kalenterivuoden sisäistä vaihtelua, mutta laskeva trendi on jatkunut. – Alkuvuoden nousu johtuu lääkekorvauksissa vuoden 2016 alussa käyttöön otetusta alkuomavastuusta.
13 Viikko 8-9/2020 Vahva esikoinen: Raaka murha Munkkiniemessä! Kirja-arvostelu ? Munkkiniemi on vanha perinteinen kaupunginosa Helsingissä. Vähän ns. paremman väen asutusalue, ei mikään lähiönuhjake. Raitiovaunu, spora, skuru, nelonen, vie asukkaita pitkin Munkkiniemen Puistotietä. Mukavasti, luotettavasti, tutusti. Tähän idylliin tulee pääsiäisenä särö, paikallisen koulun pihalta löytyy lumen peitosta jäätynyt tyttö, pahoinpidelty raa`asti, murhattu. Tyttö on koulun oppilas, 15-vuotias, tuttu koululaisille ja opettajille. Tämän tytön kohtalon ympärille Liina Putkonen, esikoiskirjailija, punoo erittäin taitavasti koukuttavan dekkarinsa Jäätynyt tyttö (Johnny Kniga 2018). Putkonen saa kirjaansa mahtumaan monia suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia kipupisteitä. Kuvat ruumiista leviävät hetkessä sosiaalisessa mediassa surmatun tytön munkkiniemeläisten koulutoverien vähät välittäessä mistään hienotunteisuudesta murhan uhria tai hänen vanhempiaan kohtaan. Osuva ajankuva vaikka Turun torin taannoisista tapahtumista. Koulun naisrehtorikin on enemmän huolissaan murhan vaikutuksesta koulun maineelle kuin murhaajan löytämisestä. Osuva kuvaus sekin. Rasismia mukaan Putkonen kuvaa taitavasti ympäristön suhtautumista tytön surmaan. Tyttö on kyllä Suomessa syntynyt, mutta vanhemmat ovat ulkomaalaisia, kaukaa Indonesiasta. Silloin tyttökään ei ole meitä vaan joku muu. Hänestä voidaan puhua kuin ei-suomalaisesta, häneen voidaan liittää kaikkia rasistisia luuloja,käsityksiä. Ajaudutaan kunniamurhakäsitteen piiriin, koko murhatun tytön suku on epäilyksenalaisia. ”Sellaisiahan ne ovat”, on yleinen ilmapiiri, jota julkisuus vahvasti tukee. Putkonen kuvaa inhottavan realistisesti nuortenkin ihmisten rasistisen pohjavireen nousun koulumaailmassa. Surmatun tytön kaveritkin muuttuvat hetkessä entisiksi ystäviksi. Sankari-naispoliisi Poliisin tutkimukset tytön murhasta kuvataan monimuotoisesti. Vanhan polven komisario Jantunen johtaa tutkintaa äyskimällä, tiuskimalla, huutamalla ja mikä pahinta jumiutumalla omaan käsitykseensä murhan tekijästä. Sankariksi nousee nuori naispoliisi Linda Fors, joka yrittää sitkeästi selvittää murhatun tytön taustoja, isää, äitiä, veljeä, siskoa. Tätä tutkintaa esimies Jantunen pitää täysin turhana. Putkonen kuvaa herkullisesti poliisien sisäistä vallankäyttöä, tyhmyys voittaa usein järjen äänen sisäisen hierarkian perusteella. Pelkkä murha ei riitä tämän kirjan raaka-aineeksi. Mukaan on ympätty nuorison huumeiden käyttöä, myyntiä, välitystä, mutta tämä osuus jää sivujuoneksi. Ehkä ei olisi ollut tarpeellinenkaan kuten ei myöskään Linda Forsin entisen ”salarakkaan” poliisin palaaminen kuvioihin. Monien kiemuroiden jälkeen murhakin selviää. Rajulla tavalla. Rasismia ja rakkautta. Siinä Liina Putkosen erinomaisen jännityskirjan ”Jäätynyt tyttö” vahvat ainekset. Kirja palkittiin Rikos-Kniga kilpailussa. Eikä syyttä. Pekka Hurme Ojan oranssi väri useimmiten vaaraton luonnonilmiö ? Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut yhteydenottoja, joissa on ihmetelty ojien oranssia väriä. Kyseessä on vaaraton luonnonilmiö, jossa rautapitoiseen veteen kertyy oransseja rautabakteereita. Ojan pohjalla, järven tai joen rannalla tai lähdepurossa voi ilmetä epämiellyttävän näköistä oranssia sakkaa. Ilmiön aiheuttaa hapettomassa tilassa olevan pohjaveden purkautuminen maan alta. Hapettomaan pohjaveteen on liuennut maaperästä rautaa, mangaania ja muita metalleja. Kun tällainen vesi pääsee kosketuksiin ilman tai veden hapen kanssa, metallit saostuvat. Muodostuu sakkaa, jonka väri on punaruskeaa. Rautapitoiseen veteen kertyy monesti rautabakteereita, jotka hapettavat rautaa. Bakteerimassa on yleensä väriltään voimakkaan oranssia. Rautabakteerit tuottavat usein epämiellyttävää mudan hajua ympäristöönsä. Bakteerimassa on vaaratonta. Ilmiöön liittyy usein myös öljymäinen, sateenkaaren väreissä hohtava kalvo veden pinnalla. Saostuessaan veden pintaan mangaani ja rauta näyttävät erehdyttävästi öljykalvolta. Asian voi selvittää vetämällä viirun veden pintaan. Jos veden pinnalla on öljyä, se sulkeutuu välittömästi uudestaan tasaiseksi peiliksi. Rautayhdiste taas hajoaa veden pinnalla sirpaleiksi. Öljyn voi tunnistaa myös hajun perusteella. Rautapitoiseen veteen kertyvät rautabakteerit voivat värjätä ojan oranssiksi. Kuva: Anni Korhonen. Satakielikuukausi juhlii kielellistä moninaisuutta Satakielikuukauden tunnus. Äidinkieltä, monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta juhlistavaa Satakielikuukautta vietetään tänä vuonna kuudetta kertaa. ? Kulttuurikeskuksiin, kirjastoihin, kouluihin ja koteihin levittäytyvä verkostofestivaali alkaa kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2.2020 ja päättyy maailman runouden päivän ja maailman rasisminvastaisen päivän tapahtumiin 21.3.2020. Satakielikuukausi haastaa tarkastelemaan äidinkielen ja kielten merkitystä taiteen, kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta. Festivaalia on 2017 alkaen vietetty myös muissa Pohjoismaissa nimellä Multilingual Month. Satutunnit, työpajat, näyttelyt, luennot ja muut tapahtumat tuovat taiteen ja kulttuurin kautta esiin monikielisyyden eri puolia, tutkivat kielen kautta rakentuvaa identiteettiä ja luovat mahdollisuuksia kohtaamisille yli kielirajojen. Verkostofestivaalin tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, mm. Lappeenrannassa, Raisiossa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Satakielikuukauden internet-sivuilla ja Facebookissa julkaistaan poimintoja teemakuukauden tapahtumista. Satakielikuukautta koordinoi Monikielinen kirjasto yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Poimintoja Satakielikuukauden ohjelmasta: 26.2. klo 12.30–16 Leikin 100 kieltä ja tarinaa -minimessutapahtuma Malmitalo (Ala-Malmin tori 1, Helsinki). Kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti kasvatusalan ammattilaisille, opiskelijoille ja myös vanhemmille suunnatussa tapahtumassa tutustutaan tapoihin edistää ja tukea leikkimistä kielirajoja ylittäen. Vapaa pääsy to 19.3. klo 19–21 ”Kaukoranta: runomusiikkia ja spoken wordia Caisa (Kaikukatu 4 B, Helsinki) Helsinkiläisen spoken word -runoilijan, lavarunoaktiivi Kasper Salosen tekstit kutsuvat kuulijat pohtimaan elämän siirtymäja yhtymäkohtia ja ihmiskokemuksen kosmisia merkityskenttiä. Mukana harpisti Mariam Junolainen ja saksofonisti Maaret Koskenkari. Liput 10/5 €, lippu.fi 21.3. klo 15–16 Meninôs, Multilingual Children´s Music Concert Caisa (Kaikukatu 4 B, Helsinki) S a t a k i e l i k u u k a u d e n päätöskonsertti on koko perheelle (ikäsuositus 4–10-vuotiaat aikuisen kanssa). Tässä interaktiivisessa konsertissa lapset pääsevät nauttimaan harpun, kitaran ja lyömäsoitinten äänistä ja tutkimaan niitä erilaisen musiikin, erilaisten rytmien ja monikielisten (espanja, englanti, suomi ja portugali) lauluäänien avulla. Muusikot: Natalia Castrillôn, harppu & laulu (Co), Tomas Takolander, kitara & laulu (Fi) ja Joao Luis, lyömäsoittimet (Pt) Vapaa pääsy Katso koko ohjelmisto Satakielikuukauden verkkosivuilta ja lue blogia festivaalin pohjoismaisella sivulla Multilingual Month.
14 Viikko 8-9/2020 Uhattu elämä ? Sinebrychoffin taidemuseo ? Eläimet ovat yksi vanhimmista kuva-aiheista – niitä tunnetaan jo esihistorialliselta ajalta. Uhattu elämä -näyttelyssä on esillä taiteilijoiden näkemyksiä eläimistä ja luonnosta 1500-luvulta nykypäivään. Teoksista välittyy eri aikakausien suhde luontoon ja eläimiin. Ymmärrys ihmisestä osana luontoa on vähentynyt kulttuurien teknistymisen myötä. Todellisuudessa ihmiset ovat osa kokonaisuutta. Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Sarvikuono ja euforbiapuita / Noshörning och euphorbiaträd / Rhinoceros and Euphorbia trees. n. | c. 1910. Kokoelma / samling / collection Kakkonen. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen. Näyttelyn teosten välityksellä tarkastellaan ihmisten matkaa luonnossa ja luonnon kanssa. Empatia ja ymmärrys yhteenkuuluvuudesta auttavat säilyttämään elintilaa sekä ihmisille että muille luontokappaleille. Sillan rakentaminen toisen kokemukseen on taiteen kautta mahdollista. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 13.2.–23.8.2020 ja Punaisessa kellarissa 23.5.– 16.8.2020. Lähellä ja kaukaa Taiteilijat ovat pyrkineet ymmärtämään todellisuutta sekä näkyvän maailman suurimpia salaisuuksia tutkimalla ja tarkkailemalla luontoa ja sen ilmiöitä. Näyttelyssä on esillä Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) Afrikasta keräämiä kasveja, meritähti sekä muuta luonnontieteellistä aineistoa. Nils Blommérin (1816–1853) kasvitutkielmat, Karl Wilhelm de Hamiltonin (1668–1754) pikkueläimet, sekä Fanny Churbergin (1845–1892) maisemat tuovat luonnon lähelle. Luonto oli suuri kiinnostuksen kohde ja inspiraation lähde – luonto oli jotain ihmisestä irrallista, mutta houkuttelevaa. Maisematutkielmia tarkastellessa voi syntyä kokemus luonnossa tai maisemassa liikkumisesta – voi aistia kuinka jalka uppoaa märkään maahan. Itä-Aasian taiteessa pysähdytään usein pienten asioiden äärelle. Arkiset ja lähellä olevat asiat nähdään merkityksellisinä, kuin ikkunoina ymmärrykseen suuremmasta kokonaisuudesta. Tiedonjanoisten ja rikkauksia etsivien seikkailijoiden myötä eurooppalaisten maailmankuva laajeni. Ensin valloitettiin Afrikan rannikot ja Intian idänpuoleiset alueet. Lopulta matkustettiin Amerikkaan ja napa-alueille asti. Kaukaisiin kohteisiin lähdettiin innokkaasti, aistit avoinna. Matkojen mukana luonnontieteilijöille kulkeutui tuntemattomia kasvija eläinlajeja. Myös taiteilijoiden kiinnostus heräsi. Euroopan humuun turtunut Akseli Gallen-Kallela (1865?1931) asui perheineen Afrikassa 1909?1911. Tunteikkaat luontokokemukset värittävät perheen kirjoittamia merkintöjä. Haltioituminen vuorottelee havaintojen kanssa. Luonnon herättämät tunteet korostuvat ehkä eksotiikan ja kotimaan arjesta vapautumisen myötä. Liittyykö sama irtautumisen ja vapautumisen tunne luontokokemukseen ylipäätään? LuontokoAkseli Gallen-Kallela (1865–1931): Sarvikuono ja euforbiapuita / Noshörning och euphorbiaträd /Rhinoceros and Euphorbia trees. n. | c. 1910. Kokoelma / samling / collection Kakkonen. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen. So Shiseki (1715–1786): Kuningaskalastaja / Kungsfiskare / Kingfisher Kansallisgalleria / Finlands Nationalgalleri / Finnish National Gallery, Ateneum Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Pakarinen. kemusta määrittää usein tunne erityisestä paikasta ja tilasta. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä luonnosta on muotoutunut vaihtoehto ihmisen rakentamalle ympäristölle – paikka voimaantumiselle, hiljaisuudelle ja yksinololle. Ilmassa Taivaalla näkyvät sääilmiöt ja niiden muuttuminen liittyvät luonnon hyvinvointiin. Taiteessa taivas ja sää kertovat usein myös tunnelmista ja mielentiloista. Pilvien tutkimuksen uranuurtajan Luke Howardin (1772?1821) esitelmä On The Modifaction Of Clouds (1802) luokitteli ja nimesi erilaisia pilvityyppejä. Samalla Howard tunnisti ja korosti sääilmiöiden syyja seuraussuhteita. Howardin tutkimus oli merkittävää tieteilijöiden ohella taiteilijoille. Jo aikalaistaiteilijat William Turner (1775?1851) ja John Constable (1776?1837) perehtyivät Howardin teorioihin. Tulkinnat pilvien luonteesta ovat kuitenkin vaihdelleet. August Strindberg (1849?1912) ajatteli pilvien liikkuvan muuttumattomina – saman pilven saattoi tavata uudestaan. Ajatus pilvien pysyvyydestä peilaa ehkä syvemmän järjestyksen ja merkityksen kaipuuta, sekä halua määrittää ympäröivää kaaosta ja sattumanvaraisuuden tuntua. Elintila – vapaus ja vastuu Ihmiset ovat vanginneet eläimiä kautta historian. Vallanpitäjät esittelivät vaurautta ja valtaa keräämällä eksoottisia eläimiä. Tieteelliseen ajatteluun perustuvat eläintarhat syntyivät Keski-Euroopassa 1800-luvun puolivälissä. Eläinnäyttelyt perusteltiin tutkimuksen edistämisellä. Niihin liittyi kuitenkin edelleen yleisön viihdyttäminen eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Myös ihmisten näytteillä pitäminen oli yhä 1800-luvulla tavallista – uudesta maailmasta tuodut vieraiden kulttuurien edustajat esiteltiin eläinten ohella eurooppalaiselle yleisölle. Yhteys siirtomaiden alistamiseen on helppo nähdä. Miten rinnakkaiselo voi onnistua? Monet lajit ovat väistyneet mukautuvampien tieltä. Nykyajasta puhutaan maantieteilijöiden termillä antroposeeni – ihmisen aikakausi. Taolainen käsite wu wei kannustaa elämään harmoniassa kaiken muun olemassa olevan kanssa. Vesi Vesi on yksi elämän tärkeimmistä edellytyksistä. Välttämättömyys kaikelle elämälle tekee vedestä kiehtovan elementin. Taiteessa veden erilaiset olemukset välittävät tunteita ja mielikuvia. Taiteilijat ja teoreetikot eri aikoina ovat antautuneet veden tunnelmille. Vaikka vesi koetaan aistien välityksellä, se puhuttelee tunteiden kautta. Pauhaava meri ja jylhät putoukset korostavat veden suunnatonta voimaa – vesi haastaa katsojan. Toisaalta peilityyni tai rauhallisesti virtaava vesi lumoaa ja viestii levollisuudesta. Veden synnyttämä tunnelma voi olla myös salaperäinen, uhkaava tai melankolinen. Ilmaston muuttuessa makean veden riittäminen on haaste. Myös lumipeitteiden ja jäämassojen sulaminen sekä niistä aiheutuvat muutokset vaativat toimenpiteitä. Maapallon vedet ja niiden elämä ovat hyvin haavoittuvaisia. Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä Toukokuussa näyttelyyn avataan uusi osuus museon punaisessa kellarissa (avoinna 23.5.2020?16.8.2020). Punaisessa kellarissa tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Ihmisten uteliaisuutta ja seikkailunhalua valottaa Kansalliskirjaston A.E. Nordenskiöldin (1832?1901) kokoelmaan kuuluva matkakertomus. Kirja on painettu Amsterdamissa 1710, ja se kertoo Huippuvuorille ja Grönlantiin vuonna 1671 tehdystä tutkimusmatkasta. Lisäksi esitellään eläinja kasvitutkielmia 1500-luvulta nykypäivään. Sanna Kanniston (s. 1974) videoteos konkretisoi lintujen ja taiteilijan kohtaamista, tarjoten silti todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen. Näyttelyn ensimmäisen kerroksen teemat saavat kiinnostavan täydennyksen uuden teoskokonaisuuden kautta. Näyttelyyn liittyviä luentoja ja tapahtumia: 18.2.–23.2. Talvilomaviikon ohjelmaa: työpajoja ja opastuksia 19.2. klo 18 Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi: Kuudes sukupuutto –miten pääsemme kohti kestävää tulevaisuutta? VTK Jonatan Kunnas, Case: auttamassa merikilpikonnia Sri Lankassa 26.2. klo 18 Kuraattori Salla Heino: Uhattu elämä – näkökulmia näyttelyyn 11.3. klo 18 Näyttelypäällikkö Anne Pelin, Gallen-Kallelan museo: Otava on kääntynyt selälleen – Akseli Gallen-Kallela Afrikassa 29.4. klo 18Professori Helena Sederholm: Ihminen on eläin 13.5. klo 18 Elena Näsänen – Taiteilijan teosesittely näyttelyssä 20.5. klo 18 Tuula Närhinen – Taiteilijan teosesittely näyttelyssä 10.6. klo 18 Kuraattori Salla Heino ? Kuraattorikierros näyttelyssä Luennot 15 / 13 € tai museokortilla. Raitiovaunut olivat viime syksynä ennätyskunnossa ? Raitiovaunukalusto oli syksyllä 2019 paremmassa kunnossa kuin HSL:n laaduntarkkailussa koskaan aikaisemmin. Laaduntarkkailijat kirjasivat myös metrojunille vähemmän poikkeamapisteitä kuin keväällä 2019. Raitiovaunut saivat viime syksynä vähemmän poikkeamapisteitä kuin kertaakaan aikaisemmin HSL:n laaduntarkkailussa. Raitioliikenteen poikkeamapisteiden keskiarvo oli 4, kun kevällä 2019 pisteiden keskiarvo oli 10. Raitiovaunujen laatu koheni lähes kaikilla tekijöillä mitaten. Eniten laskivat kevääseen 2019 verrattuna portaiden ja lattioiden poikkeamapisteet. Luvuissa näkyy se, että nivelraitiovaunujen lattiavalot on korjattu heijastaviksi teipeiksi. Toimimattomat lattiavalot aiheuttivat aikaisemmin suurimman osan nivelraitiovaunujen poikkeamista. Metrokaluston kunto parani hieman kevääseen 2019 verrattuna. Metrojunan keskimääräiset poikkeamapisteet olivat viime syksynä 49, kun keväällä pisteitä kirjattiin keskimäärin 51. Laaduntarkkailijat kirjasivat metrojunissa eniten puutteita ikkunoissa ja ikkunanpielissä sekä seinissä ja tukitangoissa. Lähijunaliikenteessä vanhemman Sm5-junasarjan kunto heikkeni, kun taas uudemman sarjan junien kunto parani, joten ero kahden junasarjan välillä kasvoi. Eniten puutteita oli istumien ja WC-tilojen siisteydessä. Lähijunien keskimääräiset poikkeamapisteet olivat syksyllä 70 ja viime keväänä 67. Bussikaluston poikkeamapisteiden keskiarvo oli syksyllä 34 ja keväällä 30. Puutteita oli pääasiassa korin ulkopinnoissa sekä ikkunoissa, seinissä ja tukitangoissa, joten viat olivat samanlaisia kuin ennenkin. Laadunvalvonta on kasvattanut matkustajatyytyväisyyttä HSL havainnoi viime syksynä yhteensä yli 4 000 bussin sekä kiskokulkuneuvon kuntoa. Mitä vähemmän poikkeamapisteitä laaduntarkkailijat kirjaavat, sitä parempi on kaluston laatu. Eri kulkuneuvojen tuloksia ei voi verrata toisiinsa johtuen kaluston erilaisia ominaisuuksista ja tutkittavien laatutekijöiden määrästä. Laaduntarkkailun tavoitteena on tehdä matkustamisesta mahdollisimman miellyttävää. HSL käyttää laatupisteitä määritellessään liikennöitsijöille maksettavia laatubonuksia sekä niiltä perittäviä laatusanktioita. HSL on tehnyt laatututkimuksia vuodesta 2012 lähtien. Asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikennekalustoon on sen jälkeen kohentunut kaikissa kulkuneuvoissa. Taivallahden kesäteatteri kutsuu jälleen ensi kesänä ? Taivallahden kesäteatterilla kesällä 2020 saa ensi-iltansa kaksi uutta esitystä: poskettoman hauska farssi Linjat Kuumina sekä koko perheen klassikko Peter Pan. Näyttelijä Anu Palevaara on mukana Taivallahdessa tulevana kesänä näyttelijänä sekä koreografina. Palevaara on näytellyt vuosien aikana suomalaisille monissa tutuissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hän on myös koreografi ja opettaa tanssia Ray Cooneyn Linjat Kuumina farssi on hulvattoman hauska naurupommi. Taksikuski elää kahden perheen keskellä kaksoiselämää. Elämä sujuu mutkattomasti ja tuntuu, kuin mikään ei voisi mennä pieleen. Kaikki muuttuu, kun perheiden nuoret tutustuvat toisiinsa netissä. Isälle tulee kiire estää nuorten tapaaminen ja matkaan sattuu monia ratkiriemukkaita yllätyksiä. Palevaara näyttelee Sirkkua, toisen perheen äitiä. Harjoitukset ovat juuri käynnistyneet ja hahmon rakentaminen alkaa tästä eteenpäin muodostua. Palevaara päätyi näyttelemään Taivallahden kesäteatteriin ohjaajan Kari Kinnaslammen otettua häneen yhteyttä. Hän luki näytelmän, jonka juoni houkutti herkullisuudellaan. Haastetta hänen mukaan piisaa ja siksi Palevaara odottaakin jo harjoituksia, joissa päästään rakentamaan kokonaisuutta. Taivallahdessa nähdään kesällä myös koko perheen seikkailu Peter Pan. Anu Palevaara toimii näytelmässä koreografina. Harjoitukset ovat alkaneet musiikkinumeroiden suunnittelulla ja harjoittelulla työryhmän kanssa.
15 Viikko 8-9/2020 ? Taidegrafiikan ja veistosten myyntitapahtuma TEOS 2020 on 21.2.–1.3. Kaapelitehtaan Puristamossa ja Valssaamossa. Teoksia on 250 taiteilijalta. Ilmaisia opastettuja kierroksia. Kaksi puolta kohtaa kulmassa ”Pastel Lemon Yellow Soft Passive Aggressive” on Heini Ahon kolmas yksityisnäyttely Galerie Anhavassa, Fredrikinkatu 43. Hän yhdistää taitavasti kuvanveiston, installaation ja liikkuvan kuvan elementtejä kiehtoviksi ja puhutteleviksi teoksiksi, joissa tarkkanäköiset havainnot ympäristöstä kohtaavat pohdiskelevat mietteet. Niitä voi tarkastella aprikoivina tiivistyminä. Yhden seinän peittää leikkisä reliefi, jonka taiteilija on sommitellut erilaisista esineistä – laatikoista, huonekaluista, peräti matkalaukuista – leikatuista viidestäkymmenestä kulmasta. Niissä on mukana hidasta liikettä, savua, kiertyviä ja purkautuvia jännitteitä ja liikkuvaa kuvaa, mutta myös täysin staattisia teoksia. Hän yhdistää teoksissaan ennakkoluulottomasti mm. lasia, hiekkaa, akryylihartsia, puuta ja savua niiden välistä sukulaisuutta tai ”kaveruutta” etsien. Taiteilija pääsee kaikkialle Ihminen on aina halunnut jonnekin muualle, sinne minne ei pääse. Taiteilija ei tarvitse laivaa merimatkaan, hän pääsee kaikkialle. Taidemaalari Mikko Paakkkola esittelee Galleria Brondassa, Annankatu 16, näyttelynsä, jonka tavoite kuuluu: – Ihminen voi rauhassa asettautua elokuisena yönä meren ääreen ja kääntää katseensa taivaalle, jossa kuukin voi kumottaa punaisempana kuin koskaan. Kansainväliselle taiteilijalle maalaus on sekä kuva että esine, jota työstää. Teokset on tehty akryyli, pigmentti paperille tai levylle tekniikalla. Kuun tummempia läiskiä on kutsuttu meriksi ja nimettiin mielentilojen mukaan. – Näistä paras on tietenkin Nerokkuuden meri, mutta se ei kuulu mielentilaani. Olen maalari ja etsin paikkaa, jonne voi paeta muovipusseja ja ylenmääräistä hälyä. Minun kotinani on Hiljaisuuden Meri. Anna värien ilmestyä paperille Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee monilahjakkaan Aava Ruusuvirran ”Antautuminen” –näyttelyn. Hän rakastaa kirkkaita värejä ja kontrasteja, joita luo isoin vedoin akryylimaalilla. Vauhtia ja liikkeen tuntua töistä ei puutu. Hän tahtoo välittää positiivista energiaa katsojille. Väririkkaita maalauksia on 30 kappaletta. Taitelijanimi jää nyt mieleen; parhaiten Anni Turunen tuli tutuksi Kotikatu-sarjasta, jossa hän näytteli Daniela Pennasta. Taiteilija maalaa intuitiivisia voimatauluja intohimolla ja rakkaudella. Niitä näkee kevään myös Valtimonteatterin aulassa. Värikästä on myös ilmaisu: – Olen luullut asuvani kehossani, mutta olenkin majaillut ovelasti päässäni. Antanut sen asettua isännäksi. Ajatuksen ja analyysin vanki. Hän kuuli hiljaisen ja hennon ääneen: – Maalaa, maalaa, anna värien ilmestyä paperille. Kohtauksia miehen elämästä Anssi Hanhelalle miehen elämä on olemassaolon kamppailua todellisuuden ja omien herkkien tunteiden välillä. Se on ”eksistentialistista hätää siitä, mikä muistiin piirtyneistä jäljistä on todellisuutta, mikä yksinäisyydestä johtuvan haaveilun ja voimakkaiden tunteiden värittämää”. Kaikki on yhtä totta, vaikka taitelija ymmärtää, että ympäröivä maailma hahmottuu vahvasti hänelle oman itsensä kautta. Tm•galleria, Erottajankatu 9 b, esittelee öljy kankaalle –töitä, jotka visualisoituvat värikkäinä ekspressiivisinä kuvina miehen seksuaalisuudesta, himosta, naisen ihanuudesta, ahdistavuudesta sekä kumppanuudesta. Hanhela tarvitsee naisen rinnalleen. Taiteilijaura alkoi 1980-luvulla ekspressiivisinä maisemamaalauksina. Vuosituhannen vaihteessa hän palasi konstruktivististen jumalkuvien ja minimalistisen seksuaalisuutta käsittelevin piilokuvien jälleen luomaan värikkäitä maalauksia. Teos laukaisee muutoksen Marjukka Korhosen Triggeri -näyttelyn jokainen teos sisältää impulssin, muutoksen laukaisijan eli triggerin. Se usuttaa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Sen keskeisiä hahmoja ovat valualumiiniin ja kipsiin valetut androgyynitytöt. Niitä hän muuntelee eri tavoilla ja materiaaleilla, kuten lisäämällä kolmannen käsivarren tai aikuisen naisen kipsisen isovarpaan. Joskus tyttö sylkee tai huutaa tai saa pintaansa jonkin värin Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, esillä olevan inspiroivan näyttelyn yhtenä teemana ovat myös hiukset. Peppi-veistoksen hahmo on intensiivisesti ja vahvasti läsnä ilman lettejä ja Katsoja-piirustuksissa meille näyttäytyy hiustensa takana piilossa oleva hahmo. Häivähdys punaista -veistoksessa on peilistä itseään katsova hahmo vai katsooko hän näyttelyn vieraita? Käärme nielaisee ateriansa kokonaisena Tiketti Gallerian, Urho Kekkosen katu 4-6, vuosi 2020 käynnistyi kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyllä Battle Royale With Cheese. Se pureutuu tatuointikuvaston klassisiin symboleihin ja pop-kulttuurin kontrastisuuteen. Näyttelyä varten taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen, Joel Slotte ja Ville-Veikko Viikilä lähestyivät ylevän ja maallisen sekä myyttisen ja arkisen välistä kontrastia maalauksen, kudonnan, kollaasin ja keramiikan keinoin. Joel Slottea kiinnostavat arkinen ja tavallinen, johon unen logiikalla etenevät tarinalliset mielleyhtymät puhaltavat maagisia ulottuvuuksia. Taiteilija vertaa työtään käärmeeseen, joka nielaisee ateriansa kokonaisena ja jää sulattelemaan aihioita pitkiksikin ajoiksi ennen siirtymistään seuraavaan. Keveällä viivalla voimakkaina Taidemaalari Helena Junttila maalaa ja piirtää tunteita Galleria Liven, Tenholantie 10 B, näyttelyyn. Varsinkin tussipiirroksissa ne saavat myyttisiä mittasuhteita. Tunteet tulkitaan keveällä viivalla, mutta häpeilemättömän voimakkaina. Suuressa punaisessa ”Kokemukseni tunteista”maalauksessa upotaan jo pinnan alle: suu ja silmät ovat täynnä tunnetta kuin suovettä. – Ajattelen tytärtäni, kun katselen näitä kuvia. Nuoruus on ankaraa vuoristorataa, onnea siitä, että voi sulautua maailmaan, syleillä sitä, muuttua puuksi puiden sekaan, ja toisaalta kipeää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden potemista, pimeitä hetkiä hän sanoo. Nuoruuden vimma ja kaipuu, tuska ja onni soi Junttilan herkässä viivassa. Pitkän linjan maalaaja-opettaja Venäjältä Vera Beirad syntyi Venäjällä maailmasodan aikana. Hän opiskeli diplomi insinööriksi ja työskenteli opettajana ammattikoulussa Pietarissa ja on vuodesta 1991 lähtien työskennellyt Suomessa, pääosin taiteen parissa. Nainen opettaa piirustusja maalaustaidetta lapsille sekä aikuisille Lahden monikulttuurikeskuksessa Multi-Culti ja toteutti 20 lasityötä, jotka koristavat huoneiden ovet seniorikeskuksessa Nastolassa. ARS Longa, Annankatu 12, esittelee viiden Suomessa asuvan venäläisen taitelijan Elämän hetkiä – yhteisnäyttelyn. Beriad osallistuu värikylläisillä akryyli ja öljy kankaalle teoksillaan. Hän on kuulunut v. 1998 Suomen venäläisten taiteilijoiden liittoon Triada ja on saanut useita kunniamainintoja, kun on osallistunut moniin kansainvälisiin masterclass opetustapahtumiin, joita järjestetään Venäjän kulttuurikomitean ja Pietarin taiteilijayhdistyksen voimiin. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide Heini Aholla on monipuolinen kuvanveistoa, installaatioita ja liikkuvia teoksia sisältävä näyttely Anhavalla. Taiteilija ja teos “Corner is a Place Where Two Sides Meet”. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Joel Slotte ja Lemmenkipeä mies ja neilikka Tiketti Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Mikko Paakkola tunnustaa kodikseen Hiljaisuuden Meren. Sinne hän kaipaa, mutta pääsee vain upeiden maalaustensa avulla. Taiteilija ja akryylillä ja pigmentilä levylle luotu Nimetön. Kuva: Hannele Salminen. Kuvanveistäjä Marjukka Korhonen ja Häivähdys punaista Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Itseoppinut taiteilija Aava Ruusuvirta ja ”Hengitä, meidän salaisuutemme avautuu” Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Anssi Hanhelan Omia-näyttelyssä Tm•galleriassa miehen elämä paljastuu kaikessa raadollisuudessaan ja ihanuudessaan. Upeat värit viekoittelevat. Hanhelan ja Erja Kärkkäisen yhteisteoksessa Potilas. Kuva: Hannele Salminen. Uhattu elämä ? Sinebrychoffin taidemuseo
16 Viikko 8-9/2020 Mohammed Ali on ilmoittautunut GeeBeekehään Tästä alkoi vuoden 2017 GeeBeeturnauksen paras ottelu. Mestari taipui niukasti haastajalle, koska tasapeliä ei tunneta. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin Urheilutalossa järjestetään jälleen 6.8.3.2020 eli jo 39. kerran yksi Euroopan kovimmista nyrkkeilyturnauksista. Suomalaisille GeeBeeturnaus on elinehto ikkunana kansainväliseen nyrkkeilyyn ja kansainväliseen menestykseen. Viime vuonna järjestelyiden takana oleva TUL täytti 100 vuotta. Juhlaturnausta ounasteltiin jatkon kannalta kulminaatiokohtana, mutta edelleen viitisentoista tunnettua maata on edustettuna kehässä ja kovatasoisia matseja luvassa koko viikonlopuksi, hyvä niin. Sarjaan 57 kg on Afganistanista ilmoittautunut kiinnostava nimi, nimittäin Muhammed Ali. Onko hän legendaarisen kaimansa veroinen? Se selviää, kun kongi kumahtaa. Suomestakin on ilahduttavan runsas 20 ottelijan osanotto. Listalla on jälleen uusia nimiä. Turnauksen suojelijana on Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar, joka vastaa stadissa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta. Hänestä varmaan olisi parasta, jos kaikki taistellut käytäisi rehdisti hanskoin nyrkkeilykehässä ja oikeuden mukaisten tuomareiden valvonnassa. Ruskeasuon hallissa Helsingin Työväen Nyrkkeilijöiden harjoituksessa hiekkasäkit paukkuivat. Paikalla oli myös Timo Rannikko, joka on ollut GeeBeeturnauksen pääsihteerinä keskeisin voimahahmo alusta asti. Timo kertoi, että olympiakarsintojen epäiltiin vaikuttavan osallistumiseen. Yht´äkkiä kuitenkin ilmoittautumisia alkoi tulvia. Luvassa on jälleen huipputasoista nyrkkeilyurheilua. Olympiavoittajia tai maailmanmestareita ei kehään tällä kertaa nouse, mutta heidän mahdollisia haastajiaan kylläHOK-Elannon vaaleissa yli 1 200 ehdokasta Lisää sähköbusseja HSL:n liikenteeseen syksyllä 2021 – kolme uutta runkolinjaa ? Linjoille vaaditaan vähintään 45-paikkaisia sähköllä kulkevia nivelbusseja. Linjat ovat syksystä 2021 alkaen oranssein autoin ajettavia runkolinjoja, minkä vuoksi niiden numerot muuttuvat runkolinjakäytännön mukaisiksi: siis tasakymmenluvuiksi. Muille kilpailutettaville linjoille edellytetään kaksiakselisia sähköbusseja. Toiseen kohteeseen kuuluvat linjat 17 ja 24 ja kolmanteen linjat 14, 37, 41 ja 42. Yhteensä kilpailukierroksella hankittavan liikenteen osuus on HSL:n bussiliikenteestä noin kuusi prosenttia. Sen hoitamiseen tarvitaan arkipäivänä 76 bussia, ja liikenteen laajuus on vuodessa yhteensä noin 5,4 miljoonaa linjakilometriä. Joulukuussa HSL:n hallitus päätti, että niin ikään elokuussa 2021 liikenteessä aloittava Vantaan runkolinja 570 kulkee kokonaan sähkönivelbusseilla. Tarjouskilpailu Kohde 263: 40 kappaletta vähintään 45-paikkaisia sähkönivelbusseja Linja 18 Eira–Kamppi– Munkkivuori Linja 39 Eira–Kamppi– Munkkivuori–Malminkartano–Myyrmäki Linja 40 Elielinaukio–Kannelmäki Kohde 264: 8 kappaletta kaksiakselisia vähintään 31-paikkaisia sähköbusseja Linja 17 Kallio–Merikatu Linja 24 Merikatu–Seurasaari Kohde 265: 28 kappaletta kaksiakselisia vähintään 31tai 39-paikkaisia sähköbusseja Linja 14 Kamppi–Pajamäki Linja 37 Kamppi–Myyrmäki Linja 41 Kamppi–Etelä-Haaga–Pohjois-Haagan asema Linja 42 Kamppi–Maununneva–Kannelmäki Kohteiden sopimuskausi on seitsemän vuotta ja jatko-optiokaudet enintään kolme vuotta. ? 26.3.-6.4.2020 järjestettävien HOK-Elannon edustajiston vaalien ehdokasasettelu on päättynyt. Määräaikaan mennessä vaaleihin ilmoittautui 26 ehdokaslistaa, joissa oli yhteensä 1 237 ehdokasta. Edellisissä, vuoden 2016 vaaleissa mukana oli 23 listaa ja 1005 ehdokasta. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. Edustajisto vahvistaa osuuskunnan tilinpäätöksen, päättää mahdollisen ylijäämän käytöstä ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat sekä tekee aloitteita esimerkiksi osuuskaupan palveluiden kehittämisestä. 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Vaaleissa on noin 630 000 äänioikeutettua, eli vuoden 2019 loppuun mennessä HOK-Elannon jäseneksi liittynyttä ja 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. – Näyttää siltä, että omistajia kiinnostaa päästä vaikuttamaan oman kaupan kehittämiseen. Toivottavasti äänestäjätkin ovat aktiivisia maalis-huhtikuun vaihteen vaaleissa, jotta edustajisto vastaisi mahdollisimman hyvin koko laajaa, monipuolista omistajakuntaamme, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen haastaa. Ehdokasasettelun päättymispäivään 7. helmikuuta mennessä jätetyt ehdokaslistat ja niiden ehdokasmäärät aakkosjärjestyksessä: Listojen asiamiehillä on nyt aikaa täsmentää joidenkin ehdokkaiden tietoja sekä solmia mahdollisia vaaliliittoja. S-vaalilautakunta vahvistaa ehdokaslistojen nimet, arpoo listojen järjestyksen ja ehdokasnumerot. Ehdokkaiden nimet julkaistaan tarkistusten ja ehdokasnumeroinnin jälkeen 21.2.2020 osoitteessa osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto. Kaksi tapaa äänestää Äänioikeutetuille postitetaan äänestysaineisto kotiin vaaliajan alkamiseen mennessä. Netissä äänestävä rekisteröityy äänestysjärjestelmään henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan tai mobiilivarmenteella. Annettua ääntä ei voida yhdistää äänestäjään. Postiäänen palautuskuori on postitettava viimeistään 6.4.2020. Jos äänestäjä lähettää äänestyslipun postitse ja äänestää myös sähköisesti, sähköisesti annettu ääni jää voimaan. Nettiäänestysmahdollisuus on HOK-Elannon vaaleissa tarjolla nyt neljättä kertaa. Asiakas-Kuluttajat 15 Asiakasomistajan Asialla 57 Eläinoikeuspuolue 3 Harmonia 3 Kokoomus Helsinki 88 Kokoomus Uusimaa 108 Kommunistinen Työväenpuolue Helsinki-Uusimaa 12 Kommunistit ja demokraatit 77 Kristillisdemokraatit lähipalveluja kotimaisin tuottein 96 Liberaalipuolue pelikoneet pois Prismoista 5 Me yksineläjät 2 Perheiden puolesta 2 Siniset suomalaisen lähiruoan puolesta 18 Sosialidemokraatit Espoo 33 Sosialidemokraatit Helsinki 120 Sosialidemokraatit muu Uusimaa 46 Sosialidemokraatit Vantaa 56 Suomen Keskusta 71 Svenska folkpartiet Suomen ruotsalainen kansanpuolue 41 TOP2020 tulevaisuuden osuuskaupan puolesta 2020 19 Uudenmaan ja Helsingin Perussuomalaiset 90 Uudenmaan Sitoutumattomat ry -De Obundna i Nyland rf 20 Vasemmistoliitto Helsinki 93 Vasemmistoliitto Uusimaa 49 Vihreät Helsinki 77 Vihreät Uusimaa 36 1 237 Pormestarin asukasilta oli teatterikoulussa ? Vuoden 2020 ensimmäinen pormestarin asukasilta järjestettiin Hakaniemen ja Sörnäisten alueella. Keskustelutilaisuus oli tammikuun lopussa 30.1. taideyliopiston teatterikoulussa ja aiheena olivat alueen ajankohtaiset asiat. Pormestari Jan Vapaavuoren isännöimässä asukasillassa kaupungin toimialat ja yhteistyötahot keskustelivat ja vastasivat asukkaiden kysymyksiin alueen ajankohtaisista, osin polttavistakin aiheista. Ilta alkoi jo ennen asukasiltaa Hakaniemi-Sörnäinen pop up -torilla, jossa oli mahdollisuus keskustella alueen ajankohtaisista hankkeista kaupungin asiantuntijoiden kanssa kasvotusten. Asukasillassa oli asukkaiden kysymyksiin vastaamassa pormestari sekä toimialojen johto ja asiantuntijat. Kaikille Hakaniemen ja Sörnäisten alueen asukkaille jaettiin kutsu kotiin. Tilaisuus oli myös katsottavissa myös suorana lähetyksenä ja myös myöhemmin tallenteena Helsinki-kanavalla. Tilaisuuden järjesti Helsingin kaupunki yhdessä Siltasaariseuran ja Merihaka-Seuran kanssa. kin. Yleisölle riittää kehän äärellä jännitettävää joka otteluun. Lisä tietoa saa nykytyyliin netistä esim. osoitteesta geebeeboxing. fi tai haulla ”geebee turnaus 2020”. Nyrkkeilijäveteraanit pj. Risto Kopran johdolla olivat kokoontuneet päättämään palkinnon lahjoittamisesta turnaukseen. Timo Rannikko toivotti porukan tervetulleiksi Urheilutaloon heti perjantaina, niin on luvassa turnauskahvit. Ottelut siis alkavat perjantaina 6.3. klo 13 ja 18. Jatkuvat samalla tavalla kahdessa osassa lauantaina. Finaalit otellaan sunnuntaina alkaen klo 13. Lippuja saa vielä tapahtumapaikalta. TUL:n johto uudistunut Kun TUL:n uusi puheenjohtaja, Pajulahden Urheiluopiston entinen rehtori Lasse Mikkelsson tapasi seuraväkeä, hän kertoi positiivisesti yllättyneensä, miten moninaista ja vireätä liiton seurojen toiminta on. Urheilutalossa hänellä on mahdollisuus tutustua, miten hieno nyrkkeilytapahtuma GeeBeeturnaus on. Täytyy varmaan tulla 50 vuotta täyteen ennen, kun Suomen Urheilugaalakin huomaa sen. TUL:n uusi pääsihteeri, kotkanpoika Riku Tapio ehti jonkin verran olla valmisteluissa mukana. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja nyrkkeilyväen mielestä loistava valinta. Riku junaili hienosti TUL:n 101. vuosipäivän juhlan, jossa liiton Vuoden urheilijaksi valittiin painija Elias Kuosmanen. Lisäksi uusi pääsihteeri sai kirjailijatalo Villa Kivessä 4. helmikuuta ottaa vastaan Suomen Urheilumuseosäätiön kunniakirjan, joka myönnettiin TUL:lle ja sen piireille ansiokkaasta suomalaisen urheiluhistorian tutkimuksen tukemisesta ja julkaisemisesta. Historian tekeminen jatkuu Kalliossa Urheilutalossa osoitteessa Helsinginkatu 25. Nyrkkeilyn ystävät kohtaavat siellä. Jarmo Niemenkari
17 Viikko 8-9/2020 ? Teatteri Kultsan ensi-iltaan saadaan 29.2.2020 harvinainen helmi, Harmsin maailma. Daniil Harms (1906–1942) on venäläisen kirjallisuuden outo lintu. Sosialistisen realismin aikoina hän kuului taiteilijaryhmään, joka vaati täydellistä vapautta ja kaikkien taiteenlajien ja -suuntausten hyväksyntää. Useimmat hänen teksteistään julkaistiin maanalaisina, ja myöhemmin niitä levitettiin salaisesti, kopioina kädestä käteen. Esityksen ohjaa Nestori Välitalo. Hän dramatisoi ja ohjasi teoksen jo vuonna 2013 yhdessä Minna Jutilan kanssa Teatteri Fennicassa. Kyseessä on Nestorin esikoisohjaus Teatteri Kultsassa, jossa hän on ansioitunut aiemmin näyttelijänä. Moni muistaa hänen mainiot roolisuorituksensa näytelmissä Paniikki (2018) tai William Shakespearen Kootut Teokset (2017). 35-vuotiseen harrastajateatteriuraan mahtuu monenlaista, viimeksi Sirkuspelle Hermanni (2019) Taivallahden kesäteatterissa. Uraan on kuulunut erinäisiä TV-töitä, elokuvaroolia. Mutta mikä sai hänet tarttumaan nyt Harmsiin? Absurdius ja mieletön maailma vetäisi mukaansa, Nestori perustelee. Näytelmä on dramatisoitu kolmesta suomennetusta teoksesta. – Nämä mielettömät tekstit houkuttelevat fyysiseen ilmaisuun. Epäloogisuus antaa mahdollisuuden näytellä psykologisoimatta, ohjaaja korostaa. Draaman lakeja rikotaan. Katsoja saa varautua makaaberisuuteen, ohjaaja varoittaa, mutta lisää, että kylmäksi esitys ei silti jätä ketään. Lavastuksen ja pukujen värimaailmaan ohjaaja on tyytyväinen, ja kiitosta siitä saa Kultsassa vieraileva puvustaja-lavastaja Maie Mei. Järki pakenee hulvatonta menoa Koko näyttelijäkaarti kävi esitystä varten yhdessä preppauskurssin, jonka tarkoituksena oli hioa kehon ja aistihavaintojen käyttöä sekä ryhmän yhtenäistä ilmaisua. Esitys koostuu n. 20 pienestä tarinasta, jotka seuraavat toisiaan vauhdikkain kääntein aina vain yllättävämmästä näkökulmasta tulkittuna. Näytelmässä ei ole yhtä päähenkilöä, vaan pääroolissa on koko ryhmä. Kullakin yhdeksällä näyttelijällä on lukuisia hahmoja tulkittavanaan. Esimerkiksi Suvi Lahdenmäellä on Petjan ja Seleznjovan lisäksi kymmenkunta muuta osaa, kuten Kertoja ynnä muita hahmoja ilman erisnimiä. Suvi pitää Harmsin maailmassa siitä, että hahmoja saa liioitella. – Ryhmä luo menossa olevaa tarinaa yhdessä, ollaan näyttämöllä kaikki koko ajan. Ylilyöviä, hulluja tyyppejä riittää. Nopeiden ja luonnosmaisten hahmojen ja minikohtausten joukosta Suvi nostaa Brasilian matkaa puuhaavan Kolkan (Kaisu Säynevirta) ja Petjan tarinan esimerkiksi rooleistaan. Parivaljakon hulvaton reissu onkin esityksen tarinoista pisin kertomus. Useita hahmoja näyttelevä Kaisu tuo lisävirtaa kohtauksiin steppaamalla taitavasti. Steppaus osaltaan ryhdittää ja jäsentää nopeaan tempoon etenevää tarinoiden kavalkadia. Aivot narikkaan ja nauruteoria testiin Eräs Kusakov (Eetu Vienonen) kaatuu aina uudestaan, mutta miksi, kuka sen tietää. Ihmisiä kohdellaan huonosti, kyllä, on outoa väkivaltaa, niin kuin nyt hullussa maailmassa vain on. Täytyy antautua järjettömyydelle, pistää aivot narikkaan! Suvi uskoo ja tietää tuttavapiiristään, että kirjallisuuteen ja teatteriin perehtyneiden joukossa tällaista esitystä odotetaan ilomielin. Harmsin tyyli saattaa jakaa yleisön kahtia. Tai kirjailijan nauruteoriaa mukaillen ei vain yleisön vaan jokaisen katsojan pään sisällä nujakoivat nuo kaksi yleisöä: toinen aivopuolisko hulluna hohottaen ja toinen yrittäen ymmärtää, samalla kihisten raivosta, kun järki pakenee elämän mielettömyyksien edellä. Esityksen nauruteorian voi omakohtaisesti testata teatterilla eli Käenkujan väestösuojan turvallisessa katsomossa. Esitykset: Harmsin maailma – outo hupaelma kahdessa näytöksessä Daniil Harmsin teosten Sattumia, Ensiksikin ja toiseksi (suom. Katja Losowitch) ja Perinpohjainen tutkimus (suom. Mika Rassi) pohjalta dramatisoineet Nestori Välitalo ja Minna Jutila Ohjaus: Nestori Välitalo Ensi-ilta: la 29.2.2020, esitykset sekä arkisin että viikonloppuisin klo 19.00, la 4.4.2020 saakka. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 € Teksti: Pilke Lehto-Kaven Kuvat: Mikael Rekola H Sarpo Neuvoja nuorisolaisille ? Hyvät nuorisolaiset ja muut tulevaisuuden ikäloput, silloin kun minä olin nuori, minä olin nuori. Ei siitä sen enempää. Niin julkea silti olen, että jakelen auliisti ja pyytämättä neuvoja kanssaeläjilleni. Olkaa huoletta, en aio heitellä kevyttä läppää nuorison suosimaa kieltä säälittävästi imitoimalla. Pysyttelen ikäpolveni ilmaisuissa. Tähdellisin neuvoni on: älkää uskoko horinoitani! Älkääkä uskoko ensinäkemältä mitään, kyseenalaistakaa kaikki. Kyseenalaistakaa, mutta ottakaa selvää, lukekaa kirjoja ja sanomalehtiä, ajatelkaa ennen kuin kuuliaisesti nyökytätte somia päitänne. Hyväksykää tai hylätkää vasta kun teillä on vankka oma mielipide. Toisinaan on syytä hyväksyä, vaikkei se itseä kovin miellyttäisikään. Sekin on hyväksyttävä. Elämä höynäyttää sitä, joka ei tunne historiaansa, ei ymmärrä lukemaansa tai vähät välittää ympärillään vellovasta maailmasta. Kavahtakaa sileiksi kivettyjä, leveitä teitä, helppoa elämää ja valmiita pöytiä. Sellainen hömppä on satua ja harhaa. Yhtälailla kuin alati tyytyväinen olotila. Harhailkaa huoletta sivupoluilla, kompastelkaa, satuttakaa polvenne kiviin ja ottakaa opiksenne. Polulta voi aina kääntyä toiselle, mahdollisesti vielä mutkikkaammalle, vielä mielenkiintoisemmalle. Päämäärät, unelmat ja tavoitteet ovat näppäriä juttuja. Jos ne eivät ole vanhempien, opettajien, kavereiden tai lifestyle-oppaiden määrittelemiä. Niin, kunhan vielä hoksaa, ettei siellä sateenkaaren päässä mitään kultaa ole, ei se kaari mihinkään pääty. Ei silti hätiä mitiä, jos ei yläasteella tai vielä lukioluokillakaan ole aavistusta siitä, mitä elämältään tahtoo! Uteliaan tyypin eteen elämä heittelee kaikenlaista mielenkiintoista. Ei pidä hätäillä. Ja että ikä olisi vain numeroita. Ei ole! Teini-ikäistä apinoiva kuusikymppinen on yhtä huvittava tapaus kuin aikuisena itseään pitävä viisitoistavuotias. Kroppa rapistuu ajan saatossa vääjäämättä, elämänkokemusta kertyy vuosien myötä. Riemastuttavaa on, että suuret tunteet, rakastuminen tai intohimot eivät ikää kysele. Kovin kyseenalaista on kuvitella, että viisaus joka tapauksessa karttuu ikävuosien myötä, kovin kyseenalaista. Tunnen monia viisaita lapsia ja nuoria, tunnen myös suuren joukon ikäkuluja, joita mikään kokemus ei ole opettanut. Huomatkaa hyvät nuorisolaiset sekin, että entisiä nuoria nämäkin ahdasmieliset, pikkusieluiset, teidän touhujanne tuomitsevat aikuisihmiset ovat. Sellaisia teistäkin kasvaa, jos ette pidä varaanne. Ehdotan (taas kerran), lukekaa kirjoja, sanomalehtiä, innostukaa, olkaa uteliaita kuin opossumit. Epäonnistukaa, naurakaa sumeilematta kömmähdyksillenne, rakastakaa elämää tässä ja nyt, rakastakaa lähimmäisiänne. Tänään on huomisen eilinen, tänään on eilisen huominen. HOK-Elannon vaaleissa yli 1 200 ehdokasta Teatteri Kultsa esittää Harmsin absurdin maailman Jukka Hurjanen, Kaisu Säynevirta ja Suvi Lahdenmäki. Optikolla käynti auttaa. Vasemmalta Suvi Lahdenmäki, Kaisu Säynevirta, Sirpa Rauhaniemi-Viitanen. Kuva: Mikael Rekola. OmaStadi-hankkeiden toteuttaminen alkaa Kuva: Minna Alanko. ? Ensimmäisten OmaStadi-hankkeiden toteutus alkaa helmikuun lopussa. Osallistuvan budjetoinnin hankkeiden etenemistä voi seurata omastadi.hel.fi-palvelussa. Omastadi.hel.fi-palveluun on avattu seurantasivusto. Sivustolla on jatkuvasti täydentyvää hankekohtaista tietoa muun muassa suunnitelmien sisällöistä, hinnoista, sijainneista, aikajanoista ja yhteyshenkilöistä. Sivustolla kaupunkilaiset voivat myös kommentoida parhaillaan toteutuksessa olevia hankkeita. Suurin osa hankkeista kohdistuu Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle, jolla on 29 hanketta vastuullaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa 10 hankkeen tekemisestä ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala viiden. – Tavoitteena on, että mahdollisimman moni hanke saataisiin valmiiksi tämän vuoden aikana. Ensimmäisenä ne hankkeet, jotka eivät vaadi laajaa suunnittelua. Sellaisia ovat esimerkiksi Aurinkolahden uimarannan kivien poisto, roskiksiin asennettavat pulloja tölkkitelineet sekä penkkien ja roskisten sijoittelu kävelyreittien varrelle, sanoo projektipäällikkö Nina Mouhu kaupunkiympäristön toimialalta. Starttiraksatapahtumissa kehitetään yhdessä Menestyneitä OmaStadi-suunnitelmia tehneet helsinkiläiset sekä hankkeiden tuottamisesta vastaavat Helsingin kaupungin asiantuntijat tarkentavat suunnitelmia helmi-maaliskuussa järjestettävillä Starttiraksoilla. – Yhteiskehittäminen lisää hankkeiden toteuttamisen läpinäkyvyyttä ja varmistaa suunnitelmia tehneiden asukkaiden sekä kaupungin yhteisymmärryksen suunnitelmien sisällöistä, kertoo stadiluotsi Belinda Barbato. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen vielä Starttiraksojen jälkeen omastadi. hel.fi-palvelussa. Helsinkiläiset valitsivat 44 suunnitelmaa 296 suunnitelman joukosta lokakuussa 2019 järjestetyssä OmaStadi-äänestyksessä. Kaupunki on varannut valittujen suunnitelmien toteuttamiseen 4,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden avulla Helsinkiä kehitetään viihtyisämmäksi, turvallisemmaksi ja toimivammaksi kaupungiksi.
18 Viikko 8-9/2020 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Valtuusto hyväksyi muutoksen Töölöön Helsinki Garden -hanke etenee Havainnekuva Helsinki Garden -hankkeesta Reijolankadun suunnasta ? Alueelle on mahdollista rakentaa monitoimiareena sekä toimitiloja ja asuntoja eli Helsinki Garden -hanke on mahdollinen. Asemakaavan muutosehdotus koskee puistoalueita, urheilualuetta, katualueita ja pysäköintialuetta, jotka sijaitsevat Eläintarhan puiston pohjoisosassa Taka-Töölössä. Vieressä sijaitseva Helsingin jäähallin rakennus on tarkoitus yhdistää hankkeeseen ja muuttaa se pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikuntatiloiksi. Maan alle on suunniteltu lisäksi harjoitusjäähallitiloja ja pysäköintilaitos. Alueelle voi rakentaa monitoimiareenan maksimissaan 16 000 henkilölle. Maanalaiseen pysäköintilaitokseen on tulossa noin 1000 pysäköintipaikkaa. Hankkeeseen laadittu liikennesuunnitelma ottaa huomioon mittavan rakennushankkeen aiheuttamat vaikutukset eri liikennemuodoille. Kaavan toteuttamisesta tulee kaupungille sekä kustannuksia että tuloja. Kertaluonteisia investointeja ovat muun muassa puistorakennustyöt, pallokentän rakentaminen talvikäyttöön sekä ylipainehallin purkaminen, joista tulee kustannuksia noin 4,5 miljoonaa euroa. Mahdollisen uuden harjoitushallin hankkiminen Jääkenttäsäätiölle on kustannusarvioltaan 6,5–10,5 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenojen osuus on vuosittain arviolta 400 000–1,2 miljoonaa euroa. Kaupungin on laskettu saavan tuloja tonttien myynnistä ja vuokraamisesta. Kaavoitetun rakennusoikeuden pääoma-arvo on noin 65 miljoonaa euroa. Suuntaa antavan arvion mukaan Helsinki Garden -hanke lisäisi Helsingin kunnallisverotuloja rakentamisvaiheessa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloja noin 3 miljoonaa euroa. Asiassa tehtiin hylkäämisehdotus. Mia Haglundin (vas.) esittämä ja Annan Vuorjoen (vas.) kannattama hylkäysehdotus kaatui äänestyksessä äänin 70–12. Asiassa hyväksyttiin Otto Meren (kok.) ja Paavo Arhinmäen (vas.) toivomusponnet. Rantanen ja Haglund kaupunginvaltuutetuiksi K a u p u n g i n v a l t u u s t o myönsi Silvia Modigille (vas.) ja Elina Moisiolle (vihr.) eron kaupunginvaltuutetun luottamustoimesta. Moision tilalle varsinaiseksi valtuutetuksi tulee vihreistä Tuomas Rantanen ja Modigin tilalle vasemmistoliitosta Mia Haglund. Valtuutettujen toimikausi päättyy vuoden 2021 toukokuun lopussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi M100 -junayksiköiden peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen. Päätös perustuu liikenneliikelaitoksen johtokunnan esitykseen ja hankkeen uusi enimmäishinta on yhteensä 31,22 miljoonaa euroa. Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
20 Viikko 8-9/2020 BH tarunhohtoinen elämysillallinen “Banquet of Hoshena” saapuu Suomeen ja ensimmäisenä ravintola Töölönrantaan! Ainutlaatuinen 2,5-tuntinen visuaalinen 3D-elämys virittää aistisi ennennäkemättömällä tavalla ja vie ruokailukokemuksen uusiin ulottuvuuksiin. Viiden ruokalajin illallisen aikana matkaat Lapin maagisiin maisemiin, jossa rummut lyövät ja vuoret kohoavat korkeuksiin revontulien alla. Tervetuloa satumaiselle illallismatkalle, jota et varmasti unohda! Banquet of Hoshena -menu 110 € / hlö Illalliset järjestetään 16.1.– 25.4 saakka jatkettu näytöksiä Ke – pe klo 19 | La klo 17 ja 20 Katso tarkemmat päivät ja osta lippusi pikaisesti toolonranta.fi Helsinginkatu 56, 00260 Helsinki Tel: 09 61285700 W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I KÄDENTAITOMESSUT L U O M I S E N I L O A K Ä S I N T E H T Y H E L S I N K I 2 9 . 2 . -1 . 3 . 2 2 Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. 5 € Ryhmälippu (min.10henk.) 8 € Messuilla yhdistyy hyvä suunnittelu, aidot materiaalit ja tekemisen taito. Kotimaiset kädentaitajat tarjoavat laadukkaita koristeja käyttöesineitä, yksilöllisiä vaatteita ja asusteita aikuisille ja lapsille sekä paljon muuta. Kädentaitomessuilla voit hankkia myös tarvikkeita ja työvälineitä. Ihastu työnäytöksistä, näe ja koe. LISÄTIEDOT