• jari.nieminen@isannointiverkko. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 8 Viikot 16-17 2017 Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. KAIHILEIKKAUS EDULLISESTI UUDELLA TEKNOLOGIALLA. V A R A A A I K A 9 7 7 5 8 1 6 . Kaihi voi kehittyä missä iässä tahansa ja varsinkin ikääntyville huomaamatta. Harmaakaihi hoidetaan aina leikkaamalla. Olemme saaneet käyttöömme uusinta teknologiaa, jolla kaihileikkaus on mahdollisimman hellävarainen ja toipuminen nopeaa. Arvoasiakkaana saat leikkauksen Diacor Ruoholahden Silmäyksikössä nyt edulliseen kampanjahintaan. ARVOASIAKASETU -200 €/yhden silmän kaihileikkauksesta Molempien silmien kaihileikkauksesta alennus on yhteensä 400 €. Etu on voimassa 31.5.2017 asti. ARVO ETU HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Annina Niklander, suuhygienisti • Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi ASIAKKAANI ETSII uutta kotia, 3960 m 2 remontoitava sopii hyvin. Soita ja tarjoa, ostaja maksaa palkkion. Ruusulankatu 14, 00250 Helsinki Heli Uusisuo p. 040 139 3590 heli.uusisuo@kartanomaa.fi www.kartanomaa.fi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Hki Asunto & Rakennus Jo vuodesta 1966 PUB SIRDIE Kallion legendaarinen ja lämmin sydän on nyt avoinna pe ja la jo klo 15.00 AVOINNA SU, MA ja TI: 18-24 KE ja TO: 18-02 PE ja LA: 15-02 Yksityistilaisuuksissa avoinna sopimuksen mukaan pubsirdie@gmail.com
• 2 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Käenkuja 6-8, 00500 Helsinki www.teatterikultsa.fi Katri Valan puiston väestönsuoja Ihmemaa Suomi: outoja tuttuja Kultsan kirjoittajat – Jorma Hellström Hilpeä sukellus suomalaisuuteen ja Suomen historiaan Ensi ilta 22.4. klo 19.00 muut esitykset 26.4., 28.4., 29.4., 3.5. klo 19.00 30.4. klo 17.00 Liput 12/15€ Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Viherkasveja alk. 10 € Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Viipurin Kukka Kauniita kevätkukkia! Mitä? Missä? Milloin? Kalliolehti Lue netissä www.lehtiluukku.fi ?
• 48. vuosikerta – nro 8 Viikot 16-17 Tänään Kokoomus ja vihreät voittivat, Jan Vapaavuoresta pormestari ? Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtuusto valitsee kokoomuksen Jan Vapaavuoren Helsingin pormestariksi kesäkuussa. Vapaavuori sai myös suuren henkilökohtaisen äänivyöryn, lähes 30000 ääntä. Myös vihreät etenivät ja saivat 24,1% äänistä (+1,8%). Ääniosuuttaan viime vaaleista lisäsivät myös Vasemmistoliitto (+1,0%) ja kristillisdemokraatit (+0,6). Kokonaan uusina ryhminä valtuustoon nousivat Feministinen puolue ja Piraattipuolue. Molemmat saivat yhden valtuustopaikan. Helsingissä vaalien suurimmat häviäjät olivat sosialidemokraatit, jotka saivat 13,8 % äänistä (-3,0%) ja perussuomalaiset 6,7% (-2,7%) kannatuksella. SKP menetti ainoan valtuutetun paikkansa. 85-paikkaisessa valtuustossa kokoomus saa 25 paikkaa, vihreät 21, Sdp 12, Vasemmistoliitto 10, perussuomalaiset 6, Rkp 5, keskusta ja kristilliset kumpikin kaksi sekä Feministinen puolue ja piraatit kumpikin yhden. Helsingin äänestysprosentti nousi vuoden 2012 vaaleista selvästi ja oli nyt 61,6%. Uuden valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alussa. Kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Äänestyspaikat ovat avoinna vaalipäivänä klo 9–20. Kuntavaaleissa valittiin 85 valtuutettua Helsingin kaupunginvaltuustoon. Jan Vapaavuori. Töölön urheilutalon korjaukseen 4,4 miljoonaa ? Helsingin kaupunginhallitus päätti myöntää Töölön urheilutalon peruskorjaukseen noin 4,4 miljoonan euron lainan ja noin 6,6 miljoonan euron lainatakauksen. Kaupunki omistaa yli puolet taloa hallinnoivasta Urheiluhallit Oy:stä. Asia menee lopullisesti valtuuston päätettäväksi. Nosturitöitä Ratapihantiellä huhti-toukokuussa ? Veturitorille pystytetään huhtikuussa mobiilinosturi, jonka avulla Pasilan aseman viereen pystytetään Triplan työmaan kahdeksas torninosturi. Veturitorille sijoitettava mobiilinosturi pystytetään Veturitorille säätilan salliessa 13.4. -14.4. välisenä yönä klo 20.00 – 06.00. Pystytystöiden ajaksi Veturitori joudutaan sulkemaan kaikelta liikenteeltä. Junalaitureille ja väliaikaiselle asemalle tulee tällöin kulkea joko vanhan aseman tai pohjoisen alikulun kautta. Purkutöiden lisäksi mobiilinosturia tarvitaan Triplan kahdeksannen torninosturin pystytystöissä. Mobiilinosturi nostaa liukuportaan osia Ratapihantien yli ajalla 14.4 – 17.4. Hakaniemen kauppahallin väistötilaan rakennuslupa Havainnekuva tulevasta väistötilasta Hakaniementorilla. Kuva: Rakennusliike Koivukoski Oy ? Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus alkaa alkuvuonna 2018 ja valmistuu syksyllä 2019. Hallimyynti jatkuu peruskorjauksen ajan Hakaniementorille rakennettavissa väistötiloissa, joihin mahtuu yli 140 myyntipaikkaa. Hakaniemen kauppahalli on auki ja palvelee hallirakennuksessa tavalliseen tapaan väistötilan valmistumiseen asti. Tämän vuoden joulu vietetään vielä normaalisti Hakaniemen kauppahallissa. Yli 2000-neliöisen väistötilan rakentamisen suunnittelutyö on lähes valmis. Suunnittelussa on otettu huomioon sekä halliettä torikaupan tarpeet. Rakennuksen sijainti on täsmentynyt Hakaniementorin koillisosaan lähelle kauppahallia, jotta torikauppiaille ja -tapahtumille jää riittävästi tilaa. Väistötilan rakentaminen voi alkaa, kun sille on saatu rakennuslupa. Lupaa haetaan vielä tämän kevään aikana. Hakaniemen hallin väistötilan toteuttaa Rakennusliike Koivukoski Oy Helsingin kaupungin tilaamana. Rakentamisen aloittamisen aikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Alustavan arvion mukaan väistötilan rakentaminen alkaa elokuussa, ja tiloihin päästään muuttamaan vuoden 2018 alkupuolella. Kokoomus vahvisti asemaansa Helsingin suurimpana puolueena sunnuntain kuntavaaleissa. Kokoomus sai 28,4% äänistä (lisäystä 1,5%). Helsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä SOHJOA-automaattibussikokeilu Helsingissä 2016. Kuva: Jussi Salonen ? Maailmanlaajuisesti kaupungit tuottavat 70 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsinki on ottamassa yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa suuria askeleita tehdäkseen kaupungista hiilineutraalin. Tätä tavoitetta tukee mySMARTLife-hanke, jossa muun muassa kokeillaan päästötöntä sähkörobottibussia sekä kannustetaan Merihaan taloyhtiöitä energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa. mySMARTLife-hanke on osa EU:n Horisontti 2020-ohjelmaa, jossa testataan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Hankkeen kokeiluilla saavutetaan 10–20 prosentin energiansäästö ja nopeutetaan parhaiden ratkaisujen pääsyä markkinoille. Helsingissä testattuja ratkaisuja on mahdollista hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa sekä maailmalla. Sähkörobottibussi Metropolia ammattikorkeakoulu testaa robottibussia kesästä 2017 alkaen. Älykäs minibussi aistii sensoreilla ympäristöään ja huomioi muut tienkäyttäjät. Pitkäaikaiskokeilun aikana tutkitaan uusia teknologioita, joilla voidaan vähentää joukkoliikenteen päästöjä ja kustannuksia sekä selvitetään matkustajien suhtautumista ilman kuljettajaa tapahtuvaan liikennöintiin. Sivu 10
• 4 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Vuosien varrelta ? Helsingin olympialaisten 1952 jälkeen muutin Vallilasta Kallioon vuonna 1957. Niihin aikoihin kuljin Helsinginkatua Appilavan tansseihin. Myöhemmin huomioni kiinnittyi suureen monttuun Helsinginkadulla. En silloin arvannut, että siihen tulisi toinen kotini. Näin vain tapahtui. Alppilavan kesätanssien päättyessä 1957 Kulttuuritalon toiminta alkoi samana syksynä. Sielläkin tapahtui yhtä ja toista. Poikani äiti Kaarina tansseissa minulta kysyi: – Mitä sinä teet töiksesi? Vastasin, että olen yläpuolella muiden. Karjalaissyntyinen Kaarina yritti pudottaa minut maanpinnalle. – Mikä sinä luulet olevasi? – Enhän minä luule, minä olen nosturinkuljettaja Urheilutalolla. Aloitin työt Arcus Oy:n palveluksessa 14.07.1960. Se oli muistorikasta aikaa monine muistoineen. Kirstinkadun nosturista siirryin Josafatinkadun betoniasemalle, jota hoitelivat Haapalan veljekset. Nosturitorni oli myös näköalapaikka useille tapahtumille. Vesi laskettiin uima-altaaseen koetarkoituksessa elokuussa 1960. Kun tilaa oli hieman raivattu, varastomiehenä ollut yliluutnantti Urpo Jallinoja ponnisti uimaan naistenpuoleiselta reunimmaiselta telineeltä. Toinen oli ns. viulunsoittajan tapaus. Katusoittaja tuli työmaalle ruokatunnin aikana. Muiden ohella soittoa kuunteli myös työmiehenä ollut Vieno-niminen isokokoinen mies. Hän pyysi päästä soittamaan ja toive toteutui. Hän asetti viulun selkänsä taakse ja hanskat kädessä soitti Säkkijärvenpolkan. Myöhemmin saimme kuulla hänen saaneen potkut Helsinginkaupungin orkesterista juopottelun takia. Tapahtumia olisi lisääkin, mutta kaikki ei ole tarpeen. Minulla on varsin laajat kokemukset Helsingin Urheilutalossa ja siitä tulisi toinen tarina. Kokemukseni ovat hyvin positiivisia muutamaa soraääntä lukuunottamatta. Saunoja alkuun miesten puolella oli vain yksi ja höyry sellainen. Lämpimin ajatuksin Toivo Levanko freelancer-toimittaja ? Uskonpuhdistajan ja kielimiehen Mikael Agricolan päivänä Suomi liputtaa tottuneesti suomen kielelle. Tänä vuonna liput nousevat samalla muistuttamaan äänestäjiä, että paikalliset päätökset ovat tärkeimmästä päästä. Elämä on paikallista kuten eräs pieni paikallislehti mainostaa. Huhtikuun yhdeksäntenä syntyivät Elias Lönnrot (1802) ja Maria Jotuni (1880). Pernajassa syntynyt ja Viipurissa koulua käynyt kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden isä Agricola kuoli huhtikuun yhdeksäntenä 1550. Näinä päivinä kevät puhkaisee talven virallisesti. Kala alkaa olla kudulla ja lintu soitimella. Helsinki muuttui hetkeksi väriltään keltaiseksi. Kiinalaiset valtiovieraat katkaisivat kadut ja Hullujen päivien keltaiset kassit heiluivat itsetietoisesti hullaantuneiden ostajien kaksissa käsissä. Syväpaaston vakavuudella siirrytään nyt suuren viikon kärsimystielle. Huhtikuun yhdeksännen perinteeseen liittyy Maria Egyptiläisen tarina. Sitä ei kovin laajasti tunneta, mutta sen viesti on vavisuttava. Palestiinassa (421) henkensä heittänyt pyhä Maria Egyptiläinen tunnettiin myös nimellä Syntinen. Egyptissä syntynyt kuvankaunis Maria harjoitti nuoruusvuosinaan maailman vanhinta ammattia. Hän muutti siinä kolmikymppisenä Jerusalemiin valloittaakseen paremmin asiakkaita pyhiinvaeltajien joukosta. Mutta sitten tapahtui Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8 Olli Sarpo Runopalsta Aurinko paistaa taivaalla, me lähdemme saunaan innolla. Astelemme kadulla kevyesti tai kurvailet polkupyörällä. Korven Kake virnuile vaan musta baskeri kallellaan. Sopiiko että haetaan vettä ja aletaan löylyä lyömään? Jokainen on innoissaan, muusikko Joke käy laulamaan! Lake se virnuili vaan vesikauha kourassaan. Höyryssä saunan löylyssä hiki virtaa jo noroina. Toiset kumartaa ja pokkaa ja eräät nostaa nokkaa. Vesi on vanhin voitehista ja Kake heittää innolla. Vihdoin viimein helpottaa, kaikki pääsevät pukemaan. Paten paita on palttinaa, sekös laulumiestä naurattaa. Korven Kake virnuili vaan musta baskeri kallellaan. Toivo Levanko lyyrikko Saunan löylyssä Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puheenvuoro Veli-Matti Hynninen Johan on markkinat! ? Kävin Hakaniemen markkinoilla, suorastaan kulkuni estettiin nyt vaalien alla kun taas ehdokkaat tunkivat suoraan eteen luvaten maat ja taivaat, niin aina ennenkin. Raivostuttaa nämä ikuiset valehtelijat! Pilaavat siellä mukavan tunnelman, sama meno, kun astuu ovesta ulos. Tänään kävelin Hakaniemestä ylös Siltasaaren katua pitkin. Hämmästyin, Kallion kirkkoherranviraston edestä käveli vastaani nainen kera 6 lapsen, lasten ikä n. 10v. Kaikilla oli päällään valkoinen liivi, punaisin kirjaimin, yhteisvastuukeräys. Käsittääkseni kerjäämään rahaa lippaisiinsa. Kaikki kerjäykset ja kerjääminen Suomessa ON LOPETETTAVA! ITSE olen yksinäinen lapseton vanhapiika. Ikäni työtä tehnyt, 40v maksanut veroni, opintoni asuntoni pankille koskaan saamatta apua, tulonsiirtoja VALTIOLTA. SAIRASTUIN, jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 57 v. Vuoden ajan kerjäsin rahaa kadulla, etupäässä hki Kallio Hakaniemi. Istuin Romanian mustalaisen viereen muki kädessä, Hakaniemessä, vuodessa sain 80 euroa. Kaikki antajat oli kantasuomalaisia. Ohi kulki kaikki värilliset maahanmuuttajat/Suomen mustalaiset, eivät antaneet puolta puu penniä. AJATELKAA, MIETTIKÄÄ SINISILMÄT! Perushoitaja, Suomen työllään hyvinvointivaltioksi rakentanut, sotien jälkeen syntynyt Köyhä. ”Tyhmä” Paasto puhdistaa ja uudistaa ihme. Kun hän seisoi Neitsyt Marian ikonin ääressä, hän kuuli äänen. joka kehotti häntä menemään Jordan-virran toiselle puolelle. Ääni lupasi, että sieltä löytyisi rauha ja uusi elämä. Maria astui Jordanin toisella rannalla olevaan Johanneksen luostariin, halusi tulla kastetuksi ja lähti uudistuneena ihmisenä pelottomasti erakon erämaatielle. Huomaamatta vierähtivät vuosikymmenet autiomaassa. Elämänsä lopulla hän kohtasi pyhän Zosimuksen jolle hän uskoutui ja kertoi koko elämäntarinansa. Zosimus antoi Marialle ehtoollisen. Seuraavan kerran kun Zosimus tuli tapaamaan Mariaa, hän kohtasi hänet kuolleena. Zosimus toimitti erämaassa hautaan siunaamisen Marialle. Maria Egyptiläinen sai kunnianimen erämaanäiti. Erämaassa tuulellakin on oma äänensä pilvien varjostamissa kallioiden onkaloissa paahtavan auringon hellittäessä otettaan. Tarina opettaa miten virvoittavaa on välillä tarttua vaeltajan matkasauvaan ja asettua yksinäisyyden erämaahan. Historian alusta lähtien kilvoittelijat ovat löytäneet rauhan luopumalla arkirutiineista ja vetäytymällä hiljaisuuteen. Syväpaastoa voi toteuttaa vaikka kieltäytymällä sosiaalisen median houkuttavista kutkutuksista. Tai vetäytymällä metsäpoluille tai vaikkapa vain kävelemällä hetken raikkaassa kevättuulessa kotikaupungin puistokäytävillä. Paasto kutsuu jokaista Jumalan uudistavaan maailmaan, rakkauteen, toisten arvostamiseen, Jumalan todelliseen elämään. Idän kirkkoperinnettä edustavat ortodoksit muistavat pyhittäjä-äiti-Maria Egyptiläistä paastonajan viidentenä sunnuntaina. Paasto opastaa että ihminen voi katumuksessa ja parannuksessa uudistua ja löytää elämäänsä uuden ilon. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info I Kerrostalojen tulipaloista puolet alkaa ruoanvalmistuksesta R uoanvalmistus oli alkuvuodesta suurin tulipalojen syttymissyy kerrostaloissa. Tammi-maaliskuussa lähes puolet kerrostalojen asuntopaloista sai alkunsa joko valvomattomasta ruoanvalmistuksesta tai ruoanvalmistuksesta yleensä. Samana ajanjaksona tulipaloissa menehtyi 11 ihmistä, mikä on merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina. Esimerkiksi vuosi sitten luku oli 25. Nämä tiedot perustuvat sekä viranomaisten Pronto-tietokantaan että Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Kerrostaloissa ruoanvalmistus oli suurin tulipalojen syttymissyy. Kerrostaloissa syttyi tammi-maaliskuussa 357 tulipaloa, joista 48 % aiheutui ruoanvalmistuksesta. Erityisesti valvomaton ruoanvalmistus on ongelma, sillä se aiheutti kerrostalopaloista 38 %. Nokipalo oli pientaloissa suurin tulipalojen syttymissyy. Pientaloissa syttyi alkuvuodesta 343 paloa, joista 28 % oli nokipaloja. Kolmanneksi eniten asuntopaloja syttyi sähkölaitteesta. Syynä saattoi olla laitteen tai asennuksen vika tai häiriö tai sitten huollon laiminlyönti. Kaikkiaan asuntopaloja syttyi alkuvuonna lähes 780. Tulipaloissa menehtyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 11 ihmistä. Se on merkittävästi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Tammi-maaliskuussa kuoli 25 ihmistä vuonna 2016, 29 vuonna 2015 ja 31 vuonna 2014. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ollaan toiveikkaita, että palokuolemien määrän laskusuhdanne jatkuu. Todennäköisesti sattumalta ? Jollekulle kyse on kohtalosta tai johdatuksesta. Matemaatikon mielestä puhutaan todennäköisyysjakaumalla kuvattavissa olevasta tapahtumasta. Minä pitäydyn sattumassa. Istun satavuotiaan puutalon salissa, kivenheiton päässä Pärnun kuuluista hiekkarannoista, kevätaurinko lämmittää ja minulla on mahdollisuus paneutua toistaiseksi itselleni ominaisimpaan. Sellainen olotila on pyörinyt ajatuksissani jo pitkään. Ja nyt, muutaman epämiellyttävän käänteen kautta, olen saavuttanut tavoitteeni. Sattumoisin. Tarkoitan, että elämä heittelee eteemme mitä kummallisimpia tilaisuuksia tavoittaa unelmamme ja toiveemme. Tai viskoo toisinaan tielle rosoisia kiviä, joihin särkyvät hienoimmatkin suunnitelmat. Joskus on viisasta pyörtää puheensa ja vaihtaa suuntaa, kokeilla uusia ovia. Kaikkeen ei osaa kukaan varautua, eikä elämäänsä kannata vakuuttaa. Tulee mitä tulee, välillä jokaiseen soppaan osuu sattumia. Kumma kyllä, jääräpäisesti käsikirjoituksessaan pysytteleviä pidetään vastuuntuntoisina ja määrätietoisina tyyppeinä. Taputellaan olalle niitä, jotka eivät jätä elämässään mitään sattuman varaan. Hurrataan niille, jotka kulkevat tiensä alusta loppuun laput silmillä. Niille, joilla on alati otsa kurtussa ja aina niin kiire, niin kiire. Yhtä kaikki, olen enemmän kuin kiitollinen kaikista kohdalleni sattuneista vaikeuksista. Ilman epäonneani en olisi ymmärtänyt hankkiutua kevätauringon kultaamien hiekkarantojen ääreen k y n ä n j a p a p e rin kanssa. On se sitten kohtaloa, johdatusta, todennäköisyyttä tai yksinkertaisesti vain sattumaa, elämä kulkee juuri niin kuin sen on tarkoitus kulkea. Niin, olen sitä mieltä, että kaikkea saattaa tapahtua. Synkistä ennusteista, lohduttomista tilastoista ja excel-taulukoista piittaamatta elämä saattaa äkkiä hymyillä leveästi meille kaikille. Valtaapitävien varoitteluille hymähdellen. Kullekin omalla laillaan. Olkaa varuillanne, älkää sittenkään luovuttako! Niin kuin Louis Pasteur on nasevasti asian ilmaissut: Sattuma suosii valmistautunutta mieltä.
• 5 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Uusi Helsinki-tunnus. Tunnetuilla rakennuksilla ja paikoilla on mahdollisuus oman kehystunnuksen käyttöön. Kehystunnus kiteyttää Helsingin omistajuuden. Kela tiedottaa Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi ? Kaupunginhallitus päättäi merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2016 hyväksymän toivomusponnen (Tuomo Valokainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille. Käsitellessään 14.12.2016 Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottamista kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: ’Hyväksyessään uuden lainan Länsimetro Oy:lle Helsingin kaupunki pyrkii valvomaan rahankäyttöä ja rakennustoimia kaikin mahdollisin tavoin niin, että rakennustyöt ja rahankäyttö pysyvät sovituissa raameissa. Toivomus on, että myös kansalaiset saavat tietoa kaupunkimme (veroeurojen) rahankäytöstä, koskien länsimetroa ja sen toteutusta.’ (Tuomo Valokainen) Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille. Helsingin kaupunki omistaa Länsimetro Oy:stä 15,6 %:a. Loput yhtiön osakkeet omistaa Espoon kaupunki. Helsingin kaupunki käyttää omistajan päätösvaltaa yhtiön yhtiökokouksissa yhdessä enemmistöomistaja Espoon kanssa. Lisäksi omistajien solmimassa osakassopimuksessa on sovittu muun muassa yhtiön hallitusten jäsenten nimeämisestä. Helsingin kaupungilla on osakassopimuksen mukaan oikeus nimetä yhtiön hallitukseen kaksi jäsentä, joista toinen varapuheenjohtajaksi. Osakassopimuksessa on sovittu myös yhtiön omistajien välisen kustannusjaon periaatteet rakentamis-sekä käyttövaiheen osalta. Toivomusponnen johdosta on saatu liikennelaitos – liikelaitoksen lausunto. Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Helsingin kaupunki valvoo Länsimetro Oy:n rahankäyttöä sekä länsimetron rakentamista Länsimetro Oy:n hallituksessa olevien edustajiensa kautta. Länsimetro Oy on teettänyt toiminnastaan ulkopuolisen selvityksen, jossa on käsitelty mm. rahankäyttöä ja rakentamista sekä hankkeen ensimmäisen vaiheen viivästymistä. Julkinen osa raportista tuodaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle tiedoksi sen valmistuttua. Yhtenäiseen Helsinki-ilmeeseen ? Helsingin kaupungille on valmisteltu uusi visuaalinen ilme, joka otetaan käyttöön kaupungin johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistuessa 1.6.2017. Uuden visuaalisen ilmeen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-kuvaa. Kaupungin toimialojen yhtenäinen ilme on investointi, jolla tunnistettavuus kasvaa ja säästetään kustannuksia. Asukkaat, yritykset ja yhteisöt saavat selkeämmän kuvan siitä, mitä erilaisia palveluja kaupunki tuottaa. Tunnistettavuus edellyttää yhteisen visuaalisen ilmeen käyttöönottoa mahdollisimman laajasti koko kaupunkiorganisaatiossa. Visuaaliseen identiteetin elementit ovat Helsinki-tunnus, visuaalinen ilme eri elementteineen, graafinen ohjeistus ja brändihierarkia. Uuden Helsinki-tunnuksen ohella perinteinen kaupunginvaakuna säilyy kaupungin symbolina, jota käytetään juhlallisissa yhteyksissä. Uusi ohjeistus ei koske toistaiseksi kaupunginmuseota, kaupunginorkesteria eikä taidemuseota. Vuoden 2017 aikana määritellään ne liikelaitokset ja konserniyhtiöt, joiden siirtyminen Helsinki-tunnuksen käyttöön on tarkoituksenmukaista. Kaupunginjohtaja päätti uuden ilmeen käyttöönotosta johtajistokäsittelyssä 5.4.2017. Uudistus liittyy kaupungin markkinoinnin ja brändikonseptin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Puheenvuoro Hätämajoitus ei poista yhteiskunnallista eriarvoisuutta, mutta paikkaa sen pahimpia ilmenemismuotoja ? Katuasunnottomuus on Suomessa korostuneesti pääkaupunkiseutulainen ilmiö. Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä järjestön palveluiden käyttäjät ja työntekijät ovat kokeneet uudet hätämajoituspaikat erittäin tarpeellisiksi. Hätämajoitus on vaikuttanut myös Vva ry:n yökeskus Kalkkersin toimintaan. Aiempina vuosina asunnottomien taukoja levähdyspisteenä palveleva Kalkkers on ollut talvella usein täynnä, eivätkä kaikki avun tarpeessa olevat ole päässeet sisään. Hätämajoitus on välttämätön päänavaus Suomessa monista eri syistä vaikeissa oloissa oleskelevien siirtolaisten asemaan, mutta yksin se ei riitä. Helsinkiin avattiin lisää hätämajoituspaikkoja kuluvana talvena 2016-2017. Helsingin kaupungin aiempaa hätämajoitusta täydentävä toiminta käynnistettiin tilanteessa, jossa asunnottomat ulkopaikkakuntalaiset, rekisteröitymättömät EU-kansalaiset ja paperittomat ovat talviaikaan toistuvasti jääneet vaille suojaa. Majoitusta ovat marraskuusta 2016 lähtien järjestäneet Helsingin kaupungin rahoittamana Diakonissalaitos ja Seurakuntayhtymän erityisdiakonia. Tammikuun loppuun yösijan tarjosivat myös eri seurakunnat vuoroviikoin. Uudet hätämajoituspaikat avattiin linjassa kaupunginhallituksen kokouksessa 16.11. hyväksytyn aloitteen kanssa, jossa vaadittiin perustuslain 19. pykälän mukaisesti kaikille oikeutta välittömään suojaan oleskelustatuksesta ja kotipaikkakunnasta riippumatta. Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä on koettu uudet hätämajoituspaikat erittäin tarpeellisiksi. ”Helsingin diakonissalaitoksen Munkkisaaren hätämajoituksessa yöpyvät kertoivat olevansa paikkaan hyvin tyytyväisiä. Vertailukohteeksi nostettiin edeltävät vuodet, jolloin tarjolla ei ollut mitään paikkaa, minne mennä”, kertoo Vva ry:n maahanmuuttoasiantuntija Heini Puurunen”. Majoituksessa on yöpynyt etupäässä Bulgarian ja Romanian liikkuvaa väestöä, virolaisia, suomalaisia ja muutamia kolmansien maiden kansalaisia. Vaikka hätämajoituksen järjestyminen on ollut iso helpotus aiemmin ulkona yöpyneille majoittujille, huoli palvelun jatkuvuudesta oli koko ajan läsnä. Seurakuntien marras-tammikuussa järjestämissä majoituksissa yöpyi pääosin suomalaisia asunnottomia, jotka eivät voi mennä tai jotka eivät tilan puutteen vuoksi mahtuneet kaupungin ylläpitämään Hietaniemen palvelukeskuksenhätämajoitukseen. ”Kun ihminen joutuu olemaan koko päivän liikkeellä, pääsy yöksi lepäämään pitkäkseen on elintärkeää”, toteaa Vva ry:n matalan kynnyksen toiminnan esimies Jussi Lehtonen. Kirkkojen tarjoama hätämajoitus on ollut asunnottomille myös häiriötöntä majoitusta, mikä on monelle harvinaisuus. Hätämajoitus on vaikuttanut Vva ry:n yökeskus Kalkkersin toimintaan. Aiempina vuosina Kalkkers on täyttynyt jo iltaisin eivätkä keskellä yötä tulijat ole välttämättä enää mahtuneet sisään. Nyt kävijöitä on pystytty ohjaamaan erillisiin majoituksiin. Etenkin ulkomaalaistaustaisia kävijöitä, jotka eivät ole Suomen palveluiden piirissä on pystytty ohjaamaan eteenpäin. Kalkkersin työntekijät kiittävät yhteistyön toimivuutta hätämajoituksen järjestäjien kanssa. Hätämajoituksen laajentaminen tuonut esille selkeän tarpeen tarjota erilaista palvelua eri ryhmille. Osalle majoittujista on ensiarvoisen tärkeää, että he voivat majoittua rauhallisessa ja häiriöttömässä tilassa. Toisaalta asunnottomissa on heitä, jotka eivät ei-kuntalaisina voi käyttää Hietaniemen palvelukeskuksen tarjoamaa majoitusta, mutta joiden on pitkittyneestä asunnottomuustilanteestaan johtuen vaikea pysytellä päihteettöminä. Tilapäisellä patjamajoituksella ei yksin kyetä pureutumaan majoittujien ongelmallisiin elämäntilanteisiin. Monen pitkäaikaisasunnottoman EU-kansalaisen kohdalla kotiinpaluun mahdollisuus on poissuljettu. Osalla paluu lähtömaahan voisi olla järkevä ratkaisu, mutta käytännössä mahdotonta ilman intensiivisiä tukitoimia, kuten psykiatrista hoitoa ja yhteyttä hoitavaan tahoon lähtömaassa. Katuasunnottomuuden jatkuessa terveyssekä muut ongelmat pahenevat ja muuttuvat pysyväksi tilaksi, jolloin paluu tavalliseen arkeen käy yhä haasteellisemmaksi. Ilman konkreettisia keinoja järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten rooliksi jää seurata vierestä, kun ihmisen terveys rappeutuu. Hätämajoitus on välttämätön päänavaus Suomessa eri syistä vaikeissa oloissa oleskelevien siirtolaisten asemaan, mutta yksin se ei riitä. Vva ry:n näkökulmasta pitkäaikaisasunnottomille rekisteröitymättömille siirtolaisille tai muutoin Suomessa oikeudettomaan asemaan juuttuneille ihmisille olisi löydettävä sekä keino tarjota kotimaahan paluuta tukevia palveluita että väylä välttämättömiin sosiaalija terveyspalveluihin silloin, kun henkilön kotimaahan palaaminen on todettu mahdottomaksi. Heini Puurunen Maahanmuuttoasiantuntija Vva ry Jussi Lehtonen Matalan kynnyksentoiminnan esimies Vva ry osalta työt käynnistyvät Stadionin pohjoispäässä, kertoo aluejohtaja Vesa Tähti Skanskasta. – Meille skanskalaisille on erityisen tärkeää, että työmaam me on turvallinen ja hyvä naapuri työmaan ympäristössä asuville ja liikkuville. Teemme parhaamme, jotta rakennustöistä aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen, sanoo aluejohtaja Vesa Tähti. Stadionin uudistushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Skanska valittiin Olympiastadionin mittavan uudistushankkeen pääurakoitsijaksi helmikuussa. Hanke on suurin Skanskan Suomessa koskaan toteuttama talonrakennusurakka, jossa Skanska on yksin päätoteuttajana. Sopimuksen arvo Skanskalle on 156 miljoonaa euroa. Olympiastadionilla on menossa Lemminkäisen suorittamia maanrakennus-, louhintaja perustuksien vahvistustöitä, jotka jatkuvat syksyyn 2017. Yleisölle, tapahtumajärjestäjille ja kaupunkilaisille rakentuu hankkeessa 19 290 bruttoneliötä uusia tiloja. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Stadionin katsomot katetaan ja ravintolaja WC-tilojen määrä kaksinkertaistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä. Arvioitu aikataulu on, että perusparannus ja uudistamishanke valmistuvat vuoden 2019 aikana. Muutos mahdollistaa Olympiastadionin kehittämisen monipuoliseksi kansainväliset vaatimukset täyttäväksi tapahtumakeskukseksi. Uudistetulla Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan tulevaisuudessa vuosittain noin miljoona kävijää. Skanska aloittaa työt Olympiastadionilla ? Skanska käynnistää työmaansa Olympiastadionilla huhtikuun alussa. Skanskan siniset työmaatilat ovat valmiina Paavo Nurmen patsaan läheisyydessä. – Rakentaminen käynnistyy ensimmäisessä vaiheessa Stadionin eteläisten ja läntisten osien peruskorjaustöillä. Maanalaisten tilojen uudisrakentamisen Yli 138 000 kotitaloutta sai maaliskuussa perustoimeentulotukea ? Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai maaliskuussa 138 300 kotitaloutta. Helmikuussa tukea saavien kotitalouksien määrä oli 122 000. Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajia oli maaliskuussa 2017 enemmän kuin kuntien maksaman toimeentulotuen saajia maaliskuussa 2015. Maaliskuussa 2015 kunnat maksoivat toimeentulotukea 135 800 kotitaloudelle. Vasta loppukevään tilastot näyttävät, paljonko perustoimeentulotuen saajien määrä on kasvanut sen jälkeen, kun tuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Valtaosa saajista yhden hengen kotitalouksia Toimeentulotukea saavista kotitalouksista 74 % oli yhden hengen kotitalouksia. Lapsiperheiden osuus oli 21 %. Yhteensä perustoimeentulotukea sai 211 900 henkilöä eli 3,9 % väestöstä. Maaliskuussa keskimääräinen kotitaloudelle maksettu tuki oli 471 euroa. Tyypillisin tuen määrä oli 100–199 euroa. Joka toisella kotitaloudella tuen määrä oli alle 400 euroa. Yli 1 000 euron tukea maksettiin 8 %:lle perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Kelassa perustoimeentulotuen menot olivat maaliskuussa 62,4 milj. euroa. Perustoimeentulotukea maksettiin eniten Uudellemaalle Perustoimeentulotuen menoista 42 % maksettiin Uudellemaalle. Uudellamaalla asui 36 % tukea saavista kotitalouksista. Myös tuen määrä (544 euroa) ja saajien osuus väestöstä (4,9 %) olivat Uudellamaalla suurimmat.
• 6 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: VIIKKO 16 ma 17.4. 2. pääsiäispäivä Otto TI 18.4. Valto,Valdemar KE 19.4. Pilvi, Pälvi TO 20.4. Nella, Lauha PE 21.4. Anssi, Anselmi LA 22.4. Alina SU 23.4. Jyrki, Jyri, Kori, Jiri VIIKKO 17 Ma 24.4. Pertti, Albert, Altti Ti 25.4. Marko, Markus, Markku Ke 26.4. Teresa, Tessa, Terttu To 27.4. Kansallinen veteraanipäivä Merja Pe 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo La 29.4. Teijo Su 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami Päivyri Sunnuntaiksi Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. ? KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma– pe klo 16–19 Kivimessu to 21.4. klo 18. Mattsson. Raamatunlukua pe 22.4. klo 16 ja klo 18 Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla. Salvadorilainen kansan juhlamessu. Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton juhlamessu la 22.4. klo 16.Tapio Leskinen, Matleena Ikola ja Katri Jussila. Messu su 23.4. klo 10. Riitta Männistö, Visa Viljamaa, Sinikka Metiäinen, Olli Pyylampi, Vokaaliyhtye Incanto, avustaja Markku Ekstam. Kirkkokahvit. Messu ma 24.4. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 25.4. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 26.4. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Vierailijana yläsäveltaituri Wolfgang Saus Saksasta. Anima mea lauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Lauluryhmän avoin harjoitus alkaen klo 17. Kivimessu to 27.4. klo 18. Laura Huovinen, Tommi Niskala. Raamatunlukua pe 28.4. klo 16 ja klo 18 Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla. Klo 19.30 Rukoushetki päivän päättyessä, Petri Tikka. Ekumeenisen Karmeliittayhteisön messu la 29.4 klo 18. Henri Järvinen. Rippi klo 17. Messu su 30.4. klo 10. Jaana Partti, Anne MäkiKokkila, Mari Mattsson, Olli Pyylampi, Tommi Niskala. messuavustaja Teija Heroja. Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ti 2.5. klo 18. Mari Mattsson. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 3.5. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea -lauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Lauluryhmän avoin harjoitus alkaen klo 17. Kivimessu to 4.5. klo 18. Tommi Niskala, Mari Mattsson. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio , Siltasaarenkatu 28. Laulu on Loppumaton. Kolmen kuoron konsertti pe 21.4. klo 19.30 Helsingin Laulu, Kilven kuoro, Kamarikuoro SonorEnsemble, joht. Hanna Remes. Ohj. 10e. Jokaisesta myydystä ohjelmasta 3e Yhteisvastuu -keräykseen. Virsilaulutilaisuus. Kiitos ja ylistysvirret la 22.4. klo 14. Jari Arjoranta juontaa, Jari Koivistoinen säestää. Lähde elämään -ilta. su 23.4. klo 17. Vihapuheista rohkaisuryöpytykseen. Pahojen sanojen vallasta ja hyvien uutta luovasta voimasta. Rukousta ja musiikkia. Eeva-Liisa Hurmerinnan vieraana päätoimittaja Heli Karhumäki. Teejatkot. Sibelius Akatemian tutkintokonsertti ti 25.4. klo 13. Heli Kantola, urut. Vapaa pääsy. Raamattupiiri 26.4.ja 3.5. klo 18. Kristillisen työväen yhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Kari Kurka. Kanttorit karnevaalitunnelmissa su 30.4. klo 14 Kallion seurakunnan kanttorien Tommi Niskalan, Olli Pyysalon ja Vivika Oksasen riemukas vappukonsertti Kallion kirkossa. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Väliajalla Kahvikaisojen sima-ja munkkipuffetti. Raamattua arkeologisten löytöjen valossa -raamattuluennot ti 25.4. klo 19. Käärinliinan arvoitus. Matti Viitanen. Ti 2.5. klo 19 Jerusalem Pyhä kaupunki, Mika Ebeling, Eeva-Liisa Hurmerinta. Torstaina iltapäivällä to 27.4. Kevätlaulajaiset vieraana professori Reijo Pajamo ja Raakkujat, joht. Eeva-Liisa Malmgren. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Avoin muskari Seurakuntakodilla ma klo 9 1–2-v. ryhmä, klo 10.15 sisarusryhmät. Perhekerho to klo 10 Esikoisvauvakerho klo 12. Friberg p. 09 2340 3621 Laulua lapset jaloissa ti klo 12. Avoin lauluryhmä lauluhaluisille. Lapset kuunteluoppilaina. Niina Sallisen johdolla. Maksuton. Lähetysja Rukouspiiri tiistaisin klo 16 Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Kallion kirkolla. Eläkeläisten piirit Kappelisalissa ke klo 13. Merihakapiiri ke klo 13. Haapaniemenkatu 7-9. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalan kahvilassa tarjolla lounasta ja kahvia.. Avoinna ma–pe klo 10–17. Katso myös kahvilan konsertit: acktefestival.fi. Tiet etäisyyksiin. Paavo Haavikon runoutta ja J.S Bachin ja Arvo Pärtin musiikkia ke 26.4. klo 19 Lintulan lapset. Ekumeeninen taidemyyntinäyttely Lintulan luostarin hyväksi 4.–28.4. Mukana mm. taiteilijat Marjatta Tapiola, Henri Wuorila-Stenberg, Tiila Malinen ja Elina Merenmies. Nunna Ksenian esitelmätilaisuus to 27.4. klo 19. Kts. lisätietoja www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Messu su 23.4. klo 16. Petri Patronen, Olli Pyysalo, avustaja Inkeri Heikkilä. Messu su 30.4. klo 16. Pauliina Lindfors, Nina Klemmt, Vivika Oksanen. Messussa mukana kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. KANSAINVÄLINEN TYÖ: Kiinankielinen raamattupiiri pe klo 18. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Glow -ilta, pe 28.4. klo 17. Afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa piipahtamaan, tutustumaan ja rentoutumaan. Mukana Tuovi Raitio. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Senioreiden sähly ma klo 9. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. ma parittomilla viikoilla klo 16.30. Klemmt. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Niinivaara. Tiistaiolohuone ja ruokailu ti klo 9 Venyttelyjumppa klo 10-11, Diakonialounas 2 e klo 11.30–12.30. Avoin muskari klo 10 ja 10.30 ja Perhekerho klo 13 asti. Voimasanoja Raamatusta -ryhmä ti klo 17. Klemmt. Kangaspuukerho ti klo 18. Lindfors. Lasten perjantai pe 21.4. klo 10–12. Satutuokio Tuulikin kanssa. Alppilan kirkon kahvila Autre Chose Café avoinna ti–pe klo 7–19. Kotilounasta ti–pe klo 11–13.30, brunssi la klo 11 ja 13. KURSSITOIMINTA, LEIRIT JA RETKET Ilmoittautuminen kallio. srk@evl.fi tai kallionseurakunta@evl.fi tai p. 09 2340 Menestysstrategia ? – Rakasta kaikkia, Fordin eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Alan Mulally ohjeisti. Hän puhui taannoin Helsingissä pidetyssä johtajuusseminaarissa ja vastasi kysymykseen, miten hyvä johtaja johtaa joukkonsa menestykseen. – En minä muuta tiedä. Rakasta kaikkia ja pidä huoli siitä, että kaikki tuntevat suunnitelman, Mulally totesi. Saman seminaarin muilla puhujilla oli tarjottavanaan karismaa, retoriikkaa ja trendikkäitä strategioita, itsekehusta puhumattakaan. Yksinkertaisen eleettömästi puhunut Mulally tuntui kuitenkin tietävän, mistä puhui. Hän oli tehnyt mittavan uran Boeingilla ja nostanut Fordin aikanaan huikeaan nousuun. Mulallyn puheista tuli mieleen toinenkin johtaja, joka loi menestystarinan Genesaretinjärven rannoilta keräämästään kalastajajoukosta. – Rakasta lähimmäistäsi! Rakastakaa toisianne, kristinuskon aloittanut Jeesus tapasi ohjeistaa. Kristinusko levisikin sitten silloiseen maailmaan tehokkaasti nimenomaan siksi, että sen jäseniksi kastetut huolehtivat toisistaan ja hoitivat sairaita henkensäkin uhalla ruton koetellessa Rooman valtakuntaa. Jeesuksen ohje vain tahtoo välillä unohtua ja sitä mukaa kirkon jäsenmäärä vähentyä. Tulee pelottavia maailman tilanteita, populaareja näkemyksiä, trendikästä strategiaa ja hairahdutaan painottamaan milloin mitäkin syntiä tai oppia. Alan Mulallylla on neuvo tähänkin: – Kun menetät uskosi, palaa alkuun. Rakasta kaikkia ja pidä huoli siitä, että kaikki tuntevat suunnitelman. Sen vaikeampaa kirkon kastettuna jäsenenä eläminen ei ole. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Juuso-karhun taideteos lahjaksi Kallion kirjastoon ? Kallion kirjastossa huhtikuun ensimmäisellä viikolla torstaina 6.4. lahjoitettiin ja luovutettiin Kallio kirjastolle, Juuso -karhun taideteos. Paikalla luvotustilaisuudessa olivat Kallion kirjaston palvelupäällikkö Taina Pirhonen (näyttelyvastaava), erikoiskirjastovirkailija Marika Nikula ja eläintaiteen keräilijä Heikki Lehtosaari. Eläintaiteen keräilijä Heikki Lehtosaari ojensi Pasi Jäntin lahjoittaman Juuso-Karhun teoksen Kallion kirjaston palvelupäällikölle. Taiteilija itse nukkuu vielä talviunta. Pasi Jäntti on antanut työlle nimen Tulinen kaipaus (syksy 2016). Se on yksi kymmenen vedoksen sarjasta. Lehtosaari kiitti puheessaan kirjastoa reilusta ja ennakkoluulottomasta suhtautumisesta tähän taidemaailmaa ravistelevaan ja kysymyksiä herättävään ilmiöön. Yleisö tervehti teoksen paljastusta raikuvin aplodein. Tarjolla oli hunajakakkuja ja simaa. Tilaisuuden päätyttyä Lehtosaari esitteli halukkaille näyttelyn tauluja. Juuson kaikki teokset tulivat myydyksi sekä karhun ensimmäisessä omassa näyttelyssä Galleria Ruplassa että Hagelstamin modernin taiteen huutokaupassa tänä talvena. Tuotto käytetään Suurpetokeskuksen hyväksi. Juuso on 16-vuotias ruskeakarhu-uros, joka tuli Suomen Suurpetokeskukseen orpona pentuna. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muisti Juusoa uudenvuodenpuheessaan 2017. Mielletään karhukirjastoksi Kallion kirjasto mielletään usein ”karhukirjastoksi” läheisen puiston ja siellä sijaitsevan Jussi Mäntysen patsaan (Mesikämmen muurahaispesällä) vuoksi. Näyttely ”Kolmen karhun taidetta” on esillä kirjaston kolmannessa kerroksessa pääsiäiseen asti. – Kallion kirjasto sijaitsee Karhupuiston laidalla, ryhmätyöhuoneemme ovat nimeltään Otso ja Kontio ja onpa koko taloa joskus kuvailtu karhumaiseksi. Siksi olemme erityisen iloisia siitä, että saamme lahjoituksena lajitoverimme Juuson maalauksen! – Lämpimät kiitokset ensinnäkin itse taiteilijalle, mutta myös suurpetokeskuksen Pasi Jäntille sekä eläintaiteen kerääjälle Heikki Lehtosaarelle. Teidän ansioistanne mesikämmenen jälki näkyy yhä vahvemmin Kallion kirjastossa, sanoi palvelupäällikkö Taina Pirhonen. 3611 Kallion seurakunnan kesäesite ilmestyy viikolla 19 20. Aikuisten leiri Kellokoskella 12.14.5. Kuin rippileiri silloin nuorena. Tunnelmallista yhdessä tekemistä, makkaran paistoa, lauluja iltanuotiolla, hartauksia, leikkejä, sketsejä jne. Hinta 50 e. sis. kuljetus, ohjelma ja täysihoito. Leiri päättyy sunnuntaina klo 10.30 äitienpäivän kakkukahveihin. Mukana Maarit van Santen p. 09 2340 3665 ja Nina Klemmt. Iloinen kesäretki Enonkoskelle Savoon 27.29.6. Nähtävyyksiä, luontopolku, savusauna, siioninvirsiseurat mm. Matkanjohtajana Pirkko Kaskinen, Kallion pappi Riitta Männistö ja rovasti Veli-Matti Hynninen. Ilm. 10.6. mennessä p. 09 2340 3600. Hinta 160 e sis. kuljetuksen, täysihoidon sekä ohjelman ja tutustumiskäynnit. Järj. Kallion srk. ja Pyhät Pojat ry. Kesäinen bussiretki la 1.7. Vanhan kirjallisuuden päiville ja Pyhän Olavin kirkkoon Sastamalaan. Bussi lähtee Kallion kirkolta klo 8 ja palaa samaan paikkaan noin klo 21. Kirjallisuuspäiville on vapaa pääsy. Jokainen hoitaa ruokailunsa omatoimisesti. Mukana Riitta Männistö ja Sari Pentikäinen. Ilm. 16.6. mennessä p. 09 2340 3611. Hinta 30 e.
• 7 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Helsingin Länsisataman liikenneyhteyksiä parannettava nopeasti ? Varustamot Eckerö Line ja Tallink Silja sekä Helsingin seudun kauppakamari kiirehtivät Länsisatamaan johtavan katuverkon kehittämistä. Länsiterminaalia käyttää 6,6 miljoonaa matkustajaa ja 1,3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Liikenne ruuhkautuu ajoittain pahasti. – Kun Jätkäsaareen muuttaa uusia asukkaita ja matkustajaliikenne kasvaa, on edessä entistä pahempia ongelmia. Katuverkon liikennejärjestelyjä on parannettava nopeasti, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Helsingin kaupungin valtuustostrategiaohjelman 2013–2016 mukaan Länsisatamaan johtavan liikenteen kehittämisvaihtoehdot on pitänyt selvittää. Käytännön toimenpiteitä ei kuitenkaan ole havaittavissa. – Liikenneyhteyksien kehittäminen on edennyt hyvin verkkaisesti. Raitioliikenne Jätkäsaareen on toteutunut erinomaisesti, mutta muita parannuksia ei ole tapahtunut, vaikka tarve on suuri, Perälä sanoo. Länsisatamaan investoitu yli puoli miljardia euroa Varustamot ovat investoineet tällä vuosikymmenellä noin 500 miljoonaa euroa Länsisataman käyttöön liittyvän liiketoimintaan. Tämän lisäksi Helsingin Satama on investoinut noin 100 miljoonaa euroa uuteen Länsiterminaaliin. Ennen investointien käynnistämistä yhtiöt selvittivät tahoillaan, miltä tulevien vuosien toimintaedellytykset näyttävät. Yhdeksi keskeisimmistä asioista nousi Länsisatamaan johtavien liikenneyhteyksien kehittäminen. – Vain siten voidaan estää elinkeinoelämälle, varustamoiden asiakkaille ja alueen asukkaille aiheutuvat kasvavat ongelmat ja vaaratilanteet. Samalla rakennetaan hyvää Helsinkiä, jossa asukkaat viihtyvät ja vahva matkailuelinkeino voi kukoistaa, Perälä sanoo. Länsisataman liikenneongelmia voidaan helpottaa muutamaksi vuodeksi varsin pienillä ja nopeilla toimenpiteillä. – Ne eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, sillä liikenneyhteyksiä uhkaavat yleiskaavaan piirretyt kaupunkibulevardit. Niiden ruuhkautuminen viivästyttäisi niin henkilökuin tavaraliikennettäkin ja heikentäisi matka-aikojen ennakoitavuutta, Perälä muistuttaa. Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2017 -palkinto Street Gastrolle ? Uudenlaisen katuruuan uranuurtajat Pasi Hassinen ja Pertti Kallioinen palkittiin 23.3.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n vuoden 2017 nuorina yrittäjinä. Helsingin Yrittäjät ry:n jakama palkinto annettiin nuorten yrittäjien yhteisön HYNY:n verkostoitumistapahtumassa. Street Gastron tarina alkoi omistajiensa Pertti Kallioisen ja Pasi Hassisen halusta tuoda uusi katuruokatyyli Suomeen. Yrittäjien premium-sandwichejä myyvä ruokavaunu avattiin ensimmäisen kerran vappuna 2013 Torikortteleissa. Yksinkertainen, mutta laadukas, ruoka löysi heti yleisönsä, ja muutamassa vuodessa yritys on kasvanut usean ravintolan ketjuksi. Helsingissä Street Gastron katuruokaa saa Vaasankadulta Kalliosta, Hietalahden kauppahallista ja Kampin kauppakeskuksesta. Kampin 6k Food Market avattiin yhteisvoimin viiden muun katuruokayrittäjän kanssa, tavoitteena tuoda katuruokatapahtumien tunnelma uuteen ympäristöön. Street foodin räjähdysmäinen suosio on siivittänyt Street Gastron kasvua, ja tänä vuonna yritys laajenee Espooseen ja Vantaalle. Toiminnan startannut ruokarekka on edelleen tuttu näky Suomen suurimmissa tapahtumissa, kuten Slushissa ja erilaisilla festareilla. Ennen yrittäjäuraansa Kallioinen ja Hassinen ehtivät työskennellä useissa tunnustusta saaneissa ravintoloissa, mm. Chez Dominiquessa, G. W. Sundmansilla, Olossa ja Pure Bistrossa. Uudistaminen vakuutti Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2017 –valinnasta vastasi raati, johon kuului Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy, vuoden 2016 palkinnon voittaja), Terhi Salosaari (Helsingin Uutiset), Sanni Kaikkonen (HYNY), Tuire RantaMeyer (Metropolia ammattikorkeakoulu), Valentin Babitzin (NewCo YritysHelsinki) sekä Tiina Oksala (Helsingin Yrittäjät). – Street Gastro on toiminut uudenlaisen ruokakulttuurin puolestapuhujana ja tehnyt hienoa alan sisäistä yhteistyötä. Yritys on myös suunnitelmallisesti laajentanut ja monimuotoistanut toimintaansa, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala palkitsemisperusteista. – Olemme erittäin otettuja tästä tunnustuksesta. Iso kiitos kuuluu meidän mahtaville työntekijöille, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa meidän kasvua, Street Gastron Pasi Hassinen toteaa. Nuori yrittäjä – palkinto Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinto on alle 35-vuotiaalle yrittäjälle myönnettävä tunnustus yrittämisestä. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita ja voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen tai yrittäjäasenteeseen liittyen. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista arvostettuun valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä –kilpailuun, jonka voittaja ratkotaan 12.5.2016 Get Together –tapahtumassa Tampereella. Street Gastro lyhyesti: – Perustajat: Pasi Hassinen (1982) ja Pertti Kallioinen (1986) – Toiminta alkoi vuonna 2013 ruokarekalla Torikortteleissa. – Ensimmäinen kivijalkaravintola avattiin vuonna 2013 Vaasankadulla. – Nykyään yrityksellä on kolme ravintolaa Helsingissä ja maaliskuussa aukesi ensimmäinen ravin-tola Espoossa. Laajeneminen jatkuu mm. Vantaalle. – Tapahtumacateringia Suomen suurimmissa tapahtumissa kuten Slushissa ja Flow Festivaleilla. Hakaniemensilta uusiksi 2020-luvun alussa ? Hakaniemen uusi silta alkaa hahmottua. Uusi versio tulee olemaan nykyistä siltaa matalampi. Se rakennetaan nykyisen sillan itäpuolelle. Väylä kulkee Kruununhaasta Sörnäisten rantatielle. Merihaansilta tulee kulkemaan lähestulkoon merenpinnassa ja se tulee palvelemaan kevyttä liikennettä sekä raitiovaunuja. Uuden Hakaniemensillan matala rakenne mahdollistaa asuinrakennusten rakentamisen vanhan sillan ramppien tilalle. Nykyinen vuonna 1961 rakennettu ja jo huonokuntoinen silta tullaan purkamaan. Hakaniemensillalle tulee kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin sekä väylät polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille. Rakentamaan päästäneen 2020 luvun alussa. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat ? Helsingin seudun joukkoliikenteessä tehtiin viime vuonna yli 367 miljoonaa matkaa. Kasvua edellisvuoteen oli 2,4 prosenttia. Matkustajamäärät kasvoivat etenkin junissa ja raitiovaunuissa. – Kehärata on lisännyt junien käyttöä ja varsinkin Lentokentän aseman matkustajamäärät ovat kasvaneet. Raitioliikenteen suosiota kasvatti muun muassa linjaston laajeneminen Jätkäsaaressa, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. Helsingin seudun liikenteen tulo viime vuodelta muodostui lähes 19 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, kun talousarviossa oli varauduttu 17,5 miljoonan alijäämään. Taustalla olivat etenkin toimintakulut, jotka 613,7 miljoonan euron suuruisina olivat 40,5 miljoona euroa talousarviota pienemmät. Toimintakulujen ylivoimaisesti suurin erä olivat joukkoliikenteen operointikustannukset, joita kertyi lähes 477 miljoonaa euroa. Matkustajamäärien kasvu nosti HSL:n toimintatuotot yhteensä 641,7 miljoonaan ja ne ylittivät talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla. Asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikenteeseen säilyi hyvällä tasolla, sillä 88 prosenttia matkustajista oli HSL:n tutkimusten mukaan liikenteen palveluihin tyytyväisiä. Vilpitön mieli -kirjan dokumentti-, tvja elokuvaoikeudet on myyty Aito Medialle ? Suomen suurimpiin tuotantoyhtiöihin lukeutuva Aito Media on ostanut Jouni Rannan ja Marko Erolan Vilpitön mieli. Miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta -teoksen elokuva-, draamasarjaja dokumenttisarjaoikeudet. Kaikkia tuotantoja lähdetään edistämään välittömästi. – Vilpitöntä mieltä lukee tosielämän veijaritarinana, joka odottaa kertomistaan myös televisiossa tai elokuvana. Kirjan teema, valhe joka hyödyttää kaikkia, on kiehtova lähtökohta myös liikkuvan kuvan tarinalle, sanoo Aito Median luova johtaja Eero Hietala. Aito Media lähtee työstämään kaikkia tuotantoja välittömästi. Draamojen käsikirjoitusvaihe ja dokumentaarisen sarjan myynti käynnistetään heti. Tähtäimessä on, että joku näistä tuotannoista on yleisön edessä jo vuonna 2018. Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi Jouni Rannan ja Marko Erolan Vilpitön mieli. Miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta -teoksen tammikuussa 2017. Tunnustuksellisissa muistelmissaan Jouni Ranta paljastaa, millainen väärentäjän paratiisi Suomi on ollut. Taidemuseoiden ja huutokauppojen lepsu suhtautuminen väärennöksiin loi tilaisuuden, joka teki paljon varkaita. Muistelmien toinen päähenkilö on Taiteilija – suomalainen taidemaalari, jonka työt ovat niin hyviä, että niillä on kerta toisensa jälkeen tehty kymmeniä miljoonia euroja ja huijattu parhaitakin asiantuntijoita. Jouni Ranta on tehnyt taulukauppaa yli 30 vuotta muun muassa Turussa ja Helsingissä toimineissa gallerioissaan. Vuonna 2005 Ranta sai runsaan kahden vuoden vankeustuomion väärennösten levittämisestä. Marko Erola on vapaa toimittaja, kirjailija ja viestintäkouluttaja. Erola on kirjoittanut useita kirjoja, muun muassa Paras sijoitus, Kasinokeisari ja Kirottu kaivos. Q-teatterin Nuorten Teatterin esitys koulukiusaamisesta ? Toukokuussa saa ensiiltansa Q-teatterin Nuorten Teatterin esitys vallasta ja vallankäytöstä. TYHMÄ, RUMA, VAARALLINEN – esityksen lähtökohtana on ollut Tarita Ikosen rankkaa koulukiusaamista ja sen vaikutusta yksilön identiteettiin käsittelevä runoteos Kylmyyden monologi, sekä kysymys: miksi me ihmiset käyttäydymme toisiamme kohtaan niin kuin käyttäydymme? Mitkä seikat mahdollistavat vallan väärinkäytön, kuka on syyllinen, kenellä on vastuu ja millä perusteella kohteet valitaan? Onko uhriksi joutumisen syynä erilaisuus, herkkyys, kasvatus vai pelkästään huono tuuri? Esityksessä kuuluu vahvasti nuorten oma ääni. TYHMÄ, RUMA, VAARALLINEN tarkastelee kiusaamisilmiötä useasta eri näkökulmasta ja asettaa tutkimuskohteensa moniin mittakaavoihin; tulilinjalle joutuvat niin yksilö, ryhmädynaamiset ilmiöt kuin yhteiskunnan vallanpitäjätkin. Välillä sukelletaan Suomen historiaan, nyrkkeilykehään ja tutkijankammioon. Esityksen musiikissa soi musta huumori. Käsikirjoitus: Työryhmä Runot: Tarita Ikonen Dramaturgia ja ohjaus: Jaana Taskinen ja Anni Tani Sävellys, sovitus ja äänisuunnittelu: Jani Orbinski Visuaalinen suunnittelu: Tomi Flyckt Näyttämöllä: Q-teatterin Nuorten Teatteri Ensi-ilta Q-teatterin isolla näyttämöllä 19.5.2017 Esityksiä toukokuussa 10 kpl. Kalliossa kannatettiin eniten Vihreitä ? Vihreät menestyivät Kallion ja lähiseudun alueella kuntavaaleissa. Vihreät oli suurin puolue Kalliossa, Sörnäisissä, Vallilassa, Hermannissa, Pasilassa, Kumpulassa muun miuassa. Kokoomuksen kannatus oli koko Helsingissä 28,4 prosenttia, jossa nousua edellisistä vaaleista 1,5 prosenttiyksikköä. Vihreät oli Helsingin toiseksi suurin puolue, sen kannatusprosentti oli 24,1, jossa nousua edellisistä vaaleista 1,8 prosenttiyksikköä. Demarit hävisivät Helsingissä. Kannatusosuus oli 13,8 prosenttia annetuista äänistä, jossa vähennystä 3 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto voitti sekin, kannatusprosentti nousi 1,1 prosenttiyksikköä, 11,2:een prosenttiin. Kallion ja lähiseudun alueelta uuteen kesäkuussa aloittavaan kaupunginvaltuustoon valittiin 16 ehdokasta. Kokoomuksesta Matti Parpala. Vihreistä Alviiina Alametsä, Atte Harjanne, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Reetta Vanhanen, Ozan Yanar. SDP:stä Pentti Arajärvi. Vasemmistoliitosta Mai Kivelä, Dan Koivulaakso, Petra Malin ja Silvia Modig. RKP:stä Silja Borg-Sandelin. Feministisestä puolueesta Katju Aro.
• 8 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. nettija multimediakäyttöön Paketin hinta: 140€ Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Vivian’s Kitchen & Bar | Kustaankatu 4 00500 Helsinki Ma-pe 10.30-15 | Bar: Ma-pe 15-02, La-su 09-02 TYKKÄÄMÄLLÄ Vivian’s Kitchen &Bar FACEBOOK SIVUSTAMME SAAT -20% ALENNUSTA RAVINTOLASSA YHDEN KUUKAUDEN AJAN! (3.5.2017 asti) UUSI AASIALAINEN LOUNASRAVINTOLA Lämmintä buffetruokaa ark. klo 10.30 15.00. Klo 15 jälkeen pikaruokaa aterioittain. Noutopöydästä löytyy mm. mustapippurinaudanlihaa, thaimaalaista kanacurrya, tofua tulisessa valkosipulikastikkeessa, friteeraattua kanaa, paistettua riisiä, peking chilikeittoa. Lounaaseen kuuluu myös vietnamilainen nuudelikeitto pho, salaattipöytä sekä jälkiruokaa (kahvi/tee, leivonnaiset). Maxim-elokuvateatteri avaa uudelleen Finnkinon luotsaamana Maxim, Kluuvikatu, Helsinki Helsingin Työväen Hakaniemen tori 10.00 Kulkue järjestäytyy, Hyvinkäänkylän puhallinorkesterin tahdissa 11.00 Kulkue kaupungin halki Kansalaistorille, orkesterin johdolla Kansalaistori (musiikkitalon vieressä)10.00 Lapsille pomppulinna, Halisko-liikuntarata. Myynti ja esittelypisteitä 11.00 Lapsille ja aikuisille, Gommi & Pommi 11.40 Kulkue saavuttua, Hyvinkäänkylän puhallinorkesteri klo 12.00 Kansanjuhla Avaus ja juonto, näyttelijä Ursula Salo Liikunta tuokio Puhe, Kansanedustaja SDP:n 1. varapuheenjohtaja Sanna Marin M.A. Numminen ja Pedro Hietanen Puhe, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen Sauli Malinen ja Liiton laulajat Kansainvälinen 13.15 Kitkerät Neitsyet 14.00 Räppäri View´n 14.30 Capricaseven HTY – Paasitornin juhlasali klo 15.00 Työväenlauluja yhdessä, Sauli Malinen ja Liiton laulajat Vappu 2017 ? Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin Kluuvikadulla sijaitseva Maxim avaa loppuvuonna 2017 ovensa uudelleen Finnkinon luotsaamana. Tarkoituksena on jatkaa Maximin entisellä linjalla esittämällä elokuvateatterissa art house -painotteista ohjelmistoa. Finnkino ja kiinteistön omistava Ilmarinen remontoivat teatteria ennen elokuvatoiminnan uudelleenaloittamista. Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin Kluuvikadulla sijaitseva Maxim avaa marraskuussa 2017 ovensa uudelleen Finnkinon luotsaamana. Tarkoituksena on jatkaa Maximin entisellä linjalla esittämällä elokuvateatterissa art-house -painotteista ohjelmistoa. Finnkino ja kiinteistön omistava Ilmarinen remontoivat teatteria ennen elokuvatoiminnan uudelleenaloittamista. – Olen todella iloinen ja helpottunut, että pääsemme avaamaan Maximin uudelleen yleisölle. Maximin sulkemisen jälkeen Helsingistä on puuttunut aito art house -elokuvateatteri, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm. Maximin kiinteistössä on kaksi elokuvasalia, joista toinen on suojeltu. Ennen elokuvatoiminnan aloittamista molemmat salit kunnostetaan, ja samalla kiinteistön talotekniikkaa uusitaan nykypäivän tasolle suojelun sallimissa rajoissa. Remontti toteutetaan vanhaa teatteria kunnioittaen ja asiakkaita kuunnellen. Suunnitelmien mukaan Maxim-elokuvateatteri avataan uudelleen remontin jälkeen marras–joulukuussa 2017. – Tavoitteenamme on kehittää Maximin konseptia sen historian ja liiketoiminnalliset edellytykset huomioiden yhdessä Maximin asiakaskunnan kanssa. Palaamme Maximin suunnittelun käynnistämiseen heti, kun Espoon Iso Omenaan ensiviikon torstaina 20.4. avautuva uuden aikakauden täyslaser-monisaliteatteri on toiminnassa ja asiantuntijaresurssit vapautuvat, sanoo Lindholm. Maximin elokuvasalit suljettiin alkuvuonna 2016 remontin vuoksi. Kiinteistöä oli tarkoitus laajentaa ja rakentaa siihen hotelli, jonka yhteydessä elokuvateatteri olisi jatkanut toimintaansa. Ilmarisen ja Kämp Collection Hotelsin yhteishanke osoittautui kuitenkin jatkoselvityksissä liian kalliiksi. Hotellihankkeen kariutumisen jälkeen Ilmarinen haki tilaan elokuvatoiminnan jatkamisesta kiinnostunutta pitkäaikaista vuokralaista. – On hienoa, että Finnkino oli halukas jatkamaan elokuvatoimintaa ja perinteikkäät salit saadaan taas remontin jälkeen avattua elokuvayleisön käyttöön, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti.
• 9 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Maxim-elokuvateatteri avaa uudelleen Finnkinon luotsaamana Kuvataide Risto Kolanen Pääsiäisen kuvataide Klaus Haapaniemen (sohvalla) uutta Black Lake kuosia Lokal Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Portugalilaissyntyinen mutta Suomessa asuva Rita Vargas on tehnyt värikylläisiä grafiikkateoksia Jade Galleryyn. Mustavalkoteos vasemmalla, keltainen teos oikealla molemmat Eternal Lovers. Kuva: Raimo Granberg Kuvaja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan Harakka-teokseen on käytetty käsinkirjontaa, sekatekniikkaa, silkkilankaa, koruja, nappeja ja helmiä. Kuva: Raimo Granberg. Eläintauluistaan tunnettu taiteilija Päivi Latvala (vas.) ja näyttelyn avaaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio edellisen teoksen Ihanat naiset rannalla edessä Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marika Mäkelä taustallaan vuosina 2016-2017 sekatekniikalla puulle tehty teoksensa Pre-Language (Emerald) Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. ? Punavuoren, Kampin, Erottajan ja lähialueen galleriat avautuvat pääsiäisen jälkeen. Uutena tilana esitellään Lokal-galleria. Naisella on oikeus nautintoon Portugalilaislähtöisen Rita Vargasin yksityisnäyttely “The Lines of Displacement” täyttää Jaden Gallerian, Punavuorenkatu 4, värikylläisillä grafiikkateoksilla, jotka esittelevät monipuolisesti hänen taidegrafiikkaa vuosien varrelta, sekä jo aiemmin nähtyä että uutta. Vapaalla viivalla herkuttelevat kuivaneulatyöt ja silkkipainotöiden maalaukselliset värikentät todistavat sekä taiteilijan taidon monipuolisuudesta että painopinnan mahdollisuuksista tekstuurein, viivoin ja pistein. Näyttelyn rikkaat grafiikkavedokset ammentavat aiheensa taidehistoriasta ja nykyajan populaarikulttuurin kuvastoista. Teosten läpi kulkevat punaisena lankana rakkauden ja ihmissuhteiden, nautinnon ja sukupuolisuuden teemat. – Naisella on oikeus nautintoon, yhden kuvan kissanaamiota kantava nainen tuntuu sanovan. Teoksissa japanilaisten puupiirrosten hahmot kohtaavat kännykkäkameralla napatut tuokiokuvat nuorista naisista, joiden yhtä aikaa uhmakkaat ja haavoittuvaiset poseeraukset muistuttavat sosiaalisen median kuvavirran hetken taidetta. Taiteilijatapaaminen on perjantaina 28.4. klo 16.30 – 17.15, ennen näyttelypurkua. Björkille suunniteltua designia Klaus Haapaniemen suunnittelema ”Black Lake” tuotesarja esillä galleria Lokalissa, Annankatu 9. Suunnittelija/taiteilijan uusi kokoelma syntyi alkuperäisenä tilaustyönä islantilaiselle artistille Björk Gudmundsdottirille moderniin hirsihuvilaan Islantiin. Tilaan räätälöidyt huonekalut ja tekstiilit ovat nyt esillä lyhyesti, ennen kuin Björkin tilaama kokoelma alkaa matkansa Islantiin. Kudotun Black Lake -kankaan innoittajana toimivat Björkin kertomus alueen vulkaanisesta maaperästä ja majesteettisen luonnon ympäröimästä syrjäisestä, järven rannalla sijaitsevasta meditatiivisesta kesäkodista. Kokoelman keskipiste on Black Lake -kuosilla verhoiltu ja suomalaisen Nikarin käsin valmistettu sohva. Kokoelman muita tuotteita ovat sohvalta lattialle kuin laavavirtana valuva Iso-Britanniassa Bristolissa perinteisin menetelmin kudottu tekstiilikudos sekä tummaa höyryävää lampea lehvästön ja salaperäisten laavakivien lomassa markkeeraava pyöreä, Hollannissa valmistettu villamatto. Lokalin näyttelyä varten Klaus Haapaniemi & Co. on myös suunnitellut pienen erän painettuja villahuiveja ja samettisia kirjekuorilaukkuja. Lisäksi näyttelyssä on myynnissä erä etsauksia, jotka ovat grafiikkapaja Himmelblaun toteuttamia ja olleet aiemmin esillä vain Royal Academyssä Lontoossa. Muuttuvan mielen maisema Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee kuvaja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan syvätarkkoja, pikkupiirteisiä töitä erilaisilla käsinkirjontaja maalaustekniikoilla. Hänen erikoisalaansa on luova kirjonta. Pohjola kirjoo muistiin elämäänsä, unikuvia ja arkeen kätkeytyneitä pyhiä hetkiä. Hän tekee hyvin erilaisia ja erikoisia teoksia. – Uusimmissa teoksissani jatkan luonnon ja ihmisen välisen vuoropuhelun tutkimista. Teosteni kirjotut linnut heijastuvat vanhojen peilien kautta äärettömyyteen. Kivipäiväkirjat – teossarja koostuu pienistä maalauksista, joihin tekijä on liittänyt kiviä Italiasta Saarenmaalta, Hiidenmaalta sekä Pielisen ja Tampereen Pyhäjärven rannoilta. Ne ovat matkamuistoja, mutta myös muistumia suomalaisen sananlaskun antamasta elämän mittasuhteista: – Ison kiven ikäinen ja pienen kiven kokoinen. – Teoksissani ja niiden aiheissa voi kokea kaiken, mitä ihminen kantaa mukanaan tiedostaen tai tiedostamatta. Käsittelen työssäni ihmisenä olemisen mysteeriä ja näkymättömän selittämätöntä läsnäoloa. Henkilökohtainen työskentelytapa tuo yksityiset tunteet ja kuvamaailman yhteiseksi kokemukseksi. Kädellä ja sydämellä on parhaimmillaan intuitiivinen yhteys ja vuorovaikutus: välitön kosketus materiaaleihin, läsnäoloon ja hiljentymiseen ovat tärkeitä. Tilaa eläimille loistaa Päivi Latvala on pitkän linjan eläintaiteilija, jolle lehmät ja muut maaseudun eläimet ovat pääaiheita. Piirtäjän ja graafikon ammatit näkyvät kuvakulmissa ja tarkoissa yksityiskohdissa. Tumma tai värikäs yksinkertainen tausta jättää tilaa eläimelle loistaa maalauskissa. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo esille nykyaikaisen maaseudun taiteen ystävien lähelle. Maaseudun tulevaisuus on Latvalalle tärkeää; hän haluaa herättää ihmisissä aitoja tunteita maaseutua kohtaan. Taiteilijan lehmämaalaukset ovat jo löytäneet tiensä viljelijöiden ja rehuyritysten halutuiksi lahjoiksi. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu piti avajaisissa satuttavan puheen lehmien määrän ja lehmätilojen vähenemisestä omana elinaikanaan. Taitelija haluaa kuvata eläinten kauneuden realistisesti, mikä vaatii tarkkaa silmää ja viimeisteltyä otetta. Romanttisuus hiipii teoksiin siitä tunteesta, jota eläimet omistajilleen edustavat. – Jokaisella lehmällä on nimi, ne eivät ole vain tuotantokoneita ja omaisuutta; ne ovat rakkaita työtovereita, kotieläimiä ja lemmikkejä. Maalaus ihmetapahtumana Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, näyttää Marika Mäkelän ” Pre-Language” (=Ennen kieltä)sekatekniikalla puulle töitä. Hän sanoo usein unohtuvan, että olennaisinta maalaamisessa on itse maalaaminen. Kun taiteilija työskentelee, on selvää, että hän hyödyntää omia kokemuksiaan, tietojaan, kun luo uutta. Maalaaminen tapahtuu omilla ehdoillaan. Myös materiaali ”ajattelee” tai sillä on oma tahto. Taitelijalle luomisprosessi on aina ihmetapahtuma, joka avaa työn ainukertaisen salaisuuden. Galleristi Ilona Anhava kirjoittaa, että Marika Mäkelän maalaukset stimuloivat kaikkia aisteja. Voimme kylpeä, levätä ja nauttia niistä. Voimme tuntea töiden tuoksun ja lähellä kuulla niitä. Mäkelä tunnetaan parhaiten ekspressiivisenä värimaalarina. Hän suosii maalauksissaan runsaita, paksuja värikerroksia ja lähes kolmiulotteisia siveltimenvetoja. Myös hänen graafisemmassa tuotannossaan on värielämyksellä tärkeä osa. Mustaa piirroksellisuutta teokseen tuovat primitiiviset merkit. Taidegrafiikkaa Marika Mäkelä on tehnyt 1990-luvun alusta lähtien. Maalausten materiaalintuntua ja fyysisyyttä hän ei pyri vedoksiin siirtämään. Päinvastoin hän sanoo grafiikan parissa tapahtuneiden kokeilujen hedelmöittäneen hänen tapaansa maalata. Paikalla on muistinsa Tm-galleria, Erottajankatu 9, esittelee Pia Salon teosta ”Näkymättömyyden asteet V ”(2014-). Se on jatkuva installaatioprojekti, joka koostuu maalauksista ja pienoistaloista. Sarjan viides osa ”Kaiku” viittaa heijastumaan ja aikaan. – Teoksissa pohdin ajan ja paikan kerroksellisuutta sekä jäljen jättämisen merkitystä. Teosten talot eivät nojaa todellisuuteen, vaan ne ovat yhdistelmä muistikuvia ja tunnetiloja. Talojen yksityiskohdat ovat täynnä tuttuutta ja outoutta ja ne tuntuvat olevan jonkinlaisessa välitilassa, kuin menneisyyden aaveet. Muistot kiinnittyvät huoneisiin, ja ne pitävät sisällään asioita, salaisuuksiakin. Paikalla on Salon mielestä oma muistinsa. Puut ja kivet, rakennukset tai niiden rauniot ovat osa paikan muuttuvaa olemusta, ajallista syvyyttä ja kerroksellisuutta. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta paikka pysyy aina samana, erityisenä ja ainutlaatuisena. – Näyttelyn maalaukset kuvaavat näitä paikkoja, haparoivia näkymiä muistojen laidoilta. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Yhteishaussa Laureaan yli 20 000 hakemusta ? Korkeakoulujen kevään yhteishaku suomenkielisiin koulutuksiin päättyi keskiviikkona 5.4. Alustavien tietojen mukaan Laurea-ammattikorkeakouluun tehtiin yhteishaussa yhteensä yli 20 000 hakemusta. Suosituimpia koulutuksia olivat syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa alkava, täysin verkko-opintoina toteutettava liiketalouden koulutus sekä uutena koulutuksena Lohjan kampuksella alkava sosionomikoulutus. Alustavien tietojen mukaan Laurea-ammattikorkeakouluun täytettiin kevään yhteishaussa yli 20 000 hakemusta. Ensisijaiseksi hakuvaihtoehdokseen Laurean oli valinnut yli 5700 hakijaa. Kevään yhteishaussa Laureassa oli tarjolla yhteensä 850 aloituspaikkaan kymmenessä AMK-tutkintoon ja neljässä ylempään AMKtutkintoon johtavassa koulutuksessa. Alustavan arvion mukaan Laurean kaikkien koulutusten vetovoima oli yhteensä noin 6,7 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna vetovoimaisin koulutus Laureassa oli syksyllä ensimmäistä kertaa järjestettävä, kokonaan verkko-opintoina toteutettava liiketalouden koulutus. Se keräsi ensisijaisia hakijoita noin 20 jokaista aloituspaikkaa kohden. Lähes yhtä paljon ensisijaisia hakijoita oli myös ensi kertaa Lohjan kampuksella järjestettävään sosionomikoulutukseen. Näiden lisäksi suosituimpia koulutuksia Laureassa yhteishaussa olivat näiden lisäksi rikosseuraamusalan sekä kauneudenhoitoalan koulutukset, joita Laurea tarjoaa ainoana Suomessa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista vetovoimaisin oli palvelumuotoilun YAMK-koulutus, johon oli lähes kuusi hakijaa aloituspaikkaa kohden. Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski pitää vetovoimalukuja osoituksena siitä, että opiskelijalähtöinen ja työelämään sitoutunut koulutus kiinnostaa tällä hetkellä hakijoita laajasti: – Lohjan kampuksella monimuotoisena toteutettavan sosionomikoulutuksen sekä verkko-opintoina toteutettavan liiketalouden koulutuksen suosio osoittaa, että joustavien ja oppijalähtöisten koulutusten imu on kova. Vetovoimasta on havaittavissa myös, että työelämään hyvin valmentavan ammatillisen korkeakoulutuksen suosio säilyy ja jopa kasvaa entisestään, rehtori, toimitusjohtaja Koski toteaa. Kevään yhteishaku jatkuu seuraavaksi valintakokeilla. Korkeakoulujen kevään yhteishaun kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 30.6. ja opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 14.7. klo 15 mennessä. Pizzanpaistosta tuli ilmiö Suomessa Pizzaleipurit paistavat pizzaa kesätapahtumissa ympäri Suomea. Italialaiset luottavat perinteisiin resepteihin. Italiassakin paistetaan nyt pizzaa lappilaisella pizzauunilla. Italialainen pizza paistetaan. ? Tulevan kesän suuri ruokatrendi on pizzanpaisto kotona. Mutta mikä on täydellisen pizzan salaisuus? Italialainen pizzakokki paljastaa, miten valmistetaan aito italialainen pizza. Suomalaisissa kotikeittiössä ollaan täydellisen pizzan jäljillä. Pizzanpaistajat ovat valmiita käyttämään aikaa ja vaivaa paistaakseen täydellistä pizzaa. Italialainen pizzakokki Francesco Baraldo paljastaa, kuinka kotikokki pääsee lähemmäksi aitoa italialaista pizzaa. Baraldolla on Tarvisiossa Pohjois-Italiassa oma pizzeria. Pizzaa puu-uunissa Aito italialainen pizza vaatii laadukkaat raaka-aineet, hyvän taikinan sekä onnistuneen kohottamisen ja korkean paistolämpötilan. Baraldon pizzeriassa pizzataikinaa kohotetaan jääkaapissa 3 vuorokautta eli 72 tuntia. Lue Baraldon aidon italialaisen pizzapohjan resepti ja muut vinkit täällä. Baraldo korostaa raakaaineiden merkitystä. Hän kiinnittää erityistä huomiota jauhojen laatuun sekä tomaattikastikkeen ja juuston valintaan. Lisäksi perinteinen italialainen pizza paistetaan puu-uunissa, joka lämpenee 350-500 asteeseen. Italialaiset luottavat edelleen perinteisiin resepteihin. – Suosituin pizza on ilman muuta margherita klassikko, jossa on täytteenä tomaattikastiketta ja juustoa! Baraldo sanoo. – Italialaiset tekevät pizzaa kotona perheen tai ystävien kanssa erityisesti viikonloppuisin. Esimerkiksi kun katsomme jalkapalloa televisiosta lauantaija sunnuntai-iltaisin. Lappilainen pizzauuni Suomessa ollaan pizzanpaiston suhteen rennompia kuin Italiassa. Italiaisten perinneherkku on pitkään ollut myös suomalaisten suosikkiruoka, ja pizza oli yksi finalisteista Suomen kansallisruoaksi. Pizza on osa nykyaikaista suomalaista elämäntapaa. Suomalainen pizzauuni MyPizza on yksi Suomi 100 -juhlavuoden tuotteista. MyPizza on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa, ja myös italialaiset ovat innostuneet paistamaan pizzaa lappilaisessa pizzauunissa. MyPizza valmistetaan kokonaan Suomessa, Keminmaassa, suomalaisista raaka-aineista. MyPizza-vaunu kiertää ensi kesänä Suomen kesätapahtumia, joissa yleisö voi maistaa tulella paistettua pizzaa. Pizzaleipurit myös kertovat vinkkejä, kuinka kotona voi paistaa aitoa italialaista pizzaa. MyPizza-vaunu kiertää Suomen kesätapahtumia, joissa voi maistaa tulella paistettua pizzaa. MyPizzaleipurit myös antavat vinkkejä pizzanpaistoon. Helsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä Suvilahdessa vahvistetaan aurinkovoiman tuotannon ja varastoinnin osaamista. Kuva: Helen Oy ? ”Samantyyppinen kokeilu SOHJOA-hankkeessa viime vuonna Helsingissä, Espoossa ja Tampereella oli menestys. Automaattibussien tarkoituksena on tarjota turvallinen kyyti kaikille liikuntarajoitteisia tai lastenvaunujen kanssa matkustavia unohtamatta”, kertoo projektijohtaja Harri Santamala Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Robottibussin lopullinen reitti ja aikataulut selviävät kesään mennessä. Älykkäällä lämmön ohjauksella Merihaassa testataan asukkaiden kanssa älykästä lämmönkulutuksen ohjausta, joka on sovitettavissa käyttäjän omiin tarpeisiin vuorokauden eri hetkinä. Älykäs lämmön ohjaus mahdollistaa myös kysyntäjouston tutkimisen. Kysyntäjoustolla tasataan tulevaisuudessa kulutuspiikkejä, jolloin kylmällä ilmalla ei tarvitse käyttää kaikkein kalleimpia ja saastuttavimpia lämmityslaitoksia. Merihaan asukkaille tarjotaan hankkeen ajan myös energiansäästöön liittyvää neuvontaa. Helsingin kaupungin ja yliopiston käytössä olevasta Viikin ympäristötalosta tehdään entistä energiatehokkaampi asentamalla kiinteistöön lämmityksen etäsäätö. Sen avulla rakennusta lämmitetään tarpeen mukaisesti sekä koneälyllä, että VTT:llä kehitetyllä lämpöviihtyvyysmallilla. Kiinteistö osallistuu myös lämmön ja sähkön kysyntäjoustoon. Lisäksi tutkitaan keinoja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää vuosittaista kulutusta jopa nollatasolle. Älykkään sähkövaraston avulla optimoidaan niin kiinteistön kuin sähköverkon tarpeita. Suuresta aurinkovoimalasta ja kallioon poratuista kaivoista otetaan kaikki hyöty irti kiinteistön hyväksi. AurinkoenergiaaKor keasaaren tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiankulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen edistäminen ovat edellytyksenä tavoitteeseen pääsyssä. Kalasatamassa tutkitaan Fiksun Kalasataman potentiaalia sähkön kysyntäjoustossa. Kalasataman vieressä Suvilahdessa vahvistetaan teknologista osaamista yhdistämällä sähkön varastointi, aurinkoenergian tuotanto ja sähköisten liikennevälineiden lataus. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Euroopan komissio on myöntänyt vuosina 2017–2022 toteutettavalle yhteishankkeelle 18 M€:n rahoituksen. Helsingin toimenpiteiden budjettiosuus on 5,6 M€. Hankkeessa ovat mukana myös Hampurin ja Nantesin kaupungit. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimusja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No 731297 mukaisesti.
• 11 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Milana Misic. Taivallahden kesäteatteri kunnioittaa satavuotiasta Suomea näytelmällä tukkijoella Meren äärellä nautitaan upean Milana Micikin laulusta ? Milana Misic on kesän tähti Taivallahdessa. Milana on laulaja, muusikko ja näyttelijä. Milanan rooli musiikkinäytelmässä Tukkijoella on Anni, ujo piika Pietolan rapistuvalla tilalla. Tukkilaiset jakavat naiset keskenään silloiseen tapaan. Annin aikoo saada pauloihinsa komea Huotari. Huotari on kunnolliselta vaikuttava, oikeudenmukaisuutta puolustava nuori mies. Tuleva kesä eletään juhlatunnelmissa perinteisen suomalaisen kesäteatterin parissa. Monille jo tuttu teatterin ammattilainen Kari Kinnaslampi ohjaa Teuvo Pakkalan kirjoittaman näytelmän Tukkijoella. Pala Suomen historiaa elää näyttämöllä Tukkijoen tarinan ja osittain jo unhoon jääneiden kansanlaulujen myötä. Kysymyksessä on Oskar Merikannon musiikkia, jonka osa yleisöä saattaa kuitenkin muistaa hyvin. Tukkijoella nähdään komeita nuoria miehiä, tukkilaisia. Kun tukkilaiset palaavat kylille, heitä odottavat kauniit naiset. Romantiikkaa ja rakkautta on tulossa, mutta tarinan pääteemat ovat kuitenkin ihmisen ikuiset vitsaukset raha ja petos. Milana kertoo, että Annin rooli on kiinnostava ammatillisesti, koska Annilla on monta laulua, joita ei oikein voi kuulla missään muualla. Ei niitä kaikkia löydy Youtubestakaan. Niiden harjoittelu ja esittäminen on musiikillisesti haastavaa, mutta siksi juuri innostavaa. Anni on piika, ja se vie Milanan ajatukset kauas menneisyyden tarinoihin, satavuotisen Suomen tarinoihin. Milanan omat rakkaat, mummi ja vaari, ovat aikanaan olleet maatilalla piikana ja renkinä. Ovat rakastuneet, ja menneet naimisiin. Mummi oli syntynyt 1909 Mikkelin maalaiskunnassa. Mummi ja vaari kertoivat Milanan lapsuudessa tarinoita elämänsä varrelta. Milana muistaa jutuista myös sen, miten vaikeita aikoja mummi ja vaari olivat eläneet. Suomi onkin oikeastaan aika nuori itsenäisenä valtiona. Milana on musiikin ammattilainen. Kesäteatterissa hän on esiintynyt 20082009 Vantaalla vaativassa monologissa näytelmässä Laulumme, joka kertoi Milanan äidin, Laila Kinnusen, musiikillista tarinaa. Milana muistelee edelleen väkevää kokemusta, kun lavalla oli vain hän, bändi, ja useita asuja eri aikakausilta. Tarina sai suuren suosion, ja se teki myös pienen kierroksen joissakin kaupungeissa. Milana kiittää edelleen Susanna Haavistoa, joka käsikirjoitti, ohjasi ja oli kaikessa taiteilijan tukena. Kuopiossa kesällä 2015 Milana esiintyi näytelmässä, joka kertoi Olavi Virrasta. Musiikillisia tarinaproduktioita on muitakin menossa ja työn alla, mutta laulajalle on tärkeää myös uusi musiikki. Aikanaan kahvilan pöydän ääressä syntyi Milana Team, jonka tuotteena julkaistaan huhtikuussa uutta musiikkia. Uusi single Rakkauslukko (muistattehan sillat, joissa on rakkauslukkoja), yhdistää etnisiä sävyjä suomalaiseen iskelmään. Milana pitää itsekin tästä positiivisen sävyisestä tarinasta. Keväällä kesäteatterissa eletään aikaa, jolloin kaikki näytelmän eri osiot ovat työn alla. Kun teksti alkaa muuttua tarinaksi näyttämölle puheen, laulujen ja tanssien yhdistämisen kautta, niin se saa uuden sykkeen työryhmään. Milana odottaa innolla mitä kaikkea hyvä ohjaaja tässä prosessissa saakaan hänestä esiin. Työryhmä on toimiva, ja hyvällä yhteistyöllä toinen toisiaan auttaen ja tukien näytelmästä syntyy nautittavaa niin tekijöilleen kuin yleisölle. Esityksissä katsojat saavat nauttia myös kesäisestä haitarimusiikista, joka kuuluu itsestään selvänä elementtinä Tukkijoelle. Milana harrastaa aamukävelyjä meren rantaan, spinningiä ja käy säännöllisesti kuntosalilla. Liikunta avaa kehon laululle. Hän on aivan innoissaan, kun kotoa Taivallahden kesäteatteriin pääsee mukavasti pyöräillen. Helsinki on Milanan kotikaupunki, ja hänelle hyvin rakas. Kesällä voi kätkeytyä kaikessa rauhassa jäätelön kanssa jonnekin penkille istumaan, ja vain nauttia auringosta, ratikoiden äänistä sekä katsella ihmisiä. Taivallahden kesäteatteriin kulkuyhteydet ovat hyvät. Bussi 24 ajaa miltei teatterin viereen. Runeberginkadun ratikkapysäkiltä sekä bussipysäkiltä ravintola Eliten kohdalla pääsee teatterille kävellen Eteläistä Hesperiankatua meren suuntaan. Raitiotievaunuja ja busseja kulkee Kampin metroaseman sekä rautatieaseman vierestä, joten kesäteatteriimme on helppo tulla mistä päin maata/ kaupunkia tahansa. Taivallahden kesäteatterin musiikkinäytelmän Tukkijoella ensi-ilta on sunnuntaina 9. heinäkuuta klo 19.00. Taivallahden kesäteatteri tarjoaa mukavaa menoa merellisessä miljöössä. Teatterin kahvila avataan tuntia ennen esitystä ja siellä voi nauttia kahvia/teetä makean tai suolaisen kera. Baarista saa kuohuviiniä, olutta, lonkeroa, siideriä sekä konjakkia (A-oikeudet). Katsomo on 300-paikkainen. Viihtyisässä katetussa katsomossa voi nauttia esityksestä niin auringonpaisteessa kuin sateen sattuessa. Taivallahden kesäteatteri sijaitsee Hietaniemen uimarannan läheisyydessä, joten kerrospukeutuminen on paikallaan, jos merituuli sattuu raikkaasti puhaltelemaan. Liput talvikaudella tulevalle kesälle saa olemalla yhteydessä teatterille joko sähköpostilla taivallahdenkesateatteri@gmail.com tai puhelimitse numerosta 044 080 92 80 ma-pe kello 1618. Hanna Kellokoski, Jussi Vehkasalo ja Kari Kemppainen Valokuvat:Jorma Hellstöm. Maahanmuuttaja saa neuvoja matkaopas Jari Suomelta. Kuvassa: Teemu Tirri ja Jussi Vehkasalo. Teatteri Kultsan uutuudessa suomalaisuus avautuu ullakolta Kultsan kirjoittajien hupailu kunnioittaa satavuotiasta Suomea. ? Katri Valan puiston väestönsuojassa toimiva Teatteri Kultsa työstää parhaillaan kunnianosoitusta tasavuosiaan juhlivalle Suomelle. Teatterin piirissä on jo vuosia toiminut aktiivinen kirjoittajaporukka, jonka jäsenet ovat nyt kirjoittaneet hilpeän hupailun nimeltä Ihmemaa Suomi: outoja tuttuja. Näytelmän alkuasetelmassa ulkomailta muuttanut päähenkilö George ryhtyy tutkimaan perintönä saamansa talon ullakolta löytyvää tavara-aarteistoa. Tavaroiden kautta Suomen historian merkittävät tapahtumat, kuten sodat, Lasse Virenin juoksu sekä ajankohtainen sotesoppa, käydään läpi. Myös suomalaiset merkkihenkilöt esiintyvät näytelmässä, mutta usein irti kontekstistaan luoden yllättäviä tilanteita. Jorma Hellströmin luotsaama kirjoittajaporukka ryhtyi tuottamaan tekstiä. Lähtökohtana oli merkittävien Suomi-tapahtumien esittäminen pilke silmäkulmassa, sanoo Hellström, joka myös itse osallistui kirjoittamiseen näytelmän ohjaamisen ohella. Ullakkoesineistön läpikäyminen toimi kehystarinana, ja jokainen kirjoittaja sai tehtäväkseen kirjoittaa jotain yhdestä esineestä, kuten esimerkiksi saunavihdasta tai lääkärinlaukusta. Tekstejä hiottiin kehystarinaan sopiviksi ja sitten pidettiin ensimmäiset lukuharjoitukset näyttelijöiden kanssa. Tämän jälkeen kohtausten järjestystä vielä vaihdeltiin ja tekstiä muokattiin näyttämölle sopivaksi. Näytelmässä Saaga-Manta Taruturpa -nimistä henkilöä näyttelevä Riitta Selkälä on myös yksi kirjoittajista. Hän sanoo, että kirjoittajien oma henkilöhistoria vaikutti paljon kirjoittamisprosessiin. – Omaan taustaani peilaten kirjoitin esimerkiksi sisällissotaan liittyviä tekstejä. – Harjoitusten edetessä myös monien tekstien muoto saattoi muuttua, esimerkiksi dialogi monologiksi, sanoo Selkälä. Selkälän mukaantulo prosessiin alkoi siitä, että hän ehdotti näytelmään Hertta Kuusinen -aiheista tekstiä ja joutui tätä kautta, kirjoittamisen ohella, myös lavalle. Näytelmässä on 30 kohtausta, 50 roolihenkilöä ja 7 näyttelijää. Harjoitusten aikana tekstiä on hiottu paljon improvisaation avulla ja näyttelijät ovat saaneet vaikuttaa tekstiin ja sen sisältöön. Näyttelijöiltä on myös vaadittu paljon keskeneräisyyden kestämistä, mutta silti näytelmää on tehty iloisella mielellä. – Tosissaan, mutta ei tosikkomaisesti, sanoo Hellström. Tästä osoituksena on esimerkiksi näytelmässä kuultava, Vesa Salmen säveltämä Vennamo-ooppera. – Lopputuloksena on sketsien, ajankohtaisten tapahtumien ja musiikin häkellyttävä soppa, toteaa Hellström. Työryhmälle on tullut harjoitusten myötä myös selkeä kuva siitä, mitä suomalaisuus on. – Tämä tulee selkeästi ilmi näytelmän viimeisestä kuvasta, Hellström ja Selkälä sanovat lopuksi salaperäisesti.
• 12 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Risto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros Kolme sisarta ja hoitaja eläytyvät tunteisiin Lapinlahden sairaalassa. Kuva: Ansku Sinisalo Wilma-Emilia Kuosa taivuttelee itsestään otettujen geishakuvien edessä. Kuva: Raimo Granberg. Väsymys on Consolation-esityksen pysyvä olotila. Kuva: Katri Naukkarinen Anastasia Trizna eläytyy täysin 1800-luvun kreivittäreksi Aleksanterin teatterin kierroksella. – Kuva: Nils Krogell ? Masi Tiitan johtaman työryhmän esitys ”Consolation” (=Lohdutus) vaikutti Mad Housen paljaalla, konstailemattomalla lattialla Suvilahdessa. Muut ryhmässä ovat Hanna Ahti, Anna Maria Häkkinen, Anna Mustonen ja Anna Torkkel. Esitys on teos ”väsymyksestä ruumiillisena kokemuksena ja maailmassa vallitsevana ilmiönä”. Väsymys on teoksen lähtökohta ja olosuhde, johon se sijoittuu. Työryhmä työskentelee voimattomuuden ja kyvyttömyyden parissa ja pohtii tapoja, joilla uupunut voi kokea lohdutusta. Vaikka esitys oli tarkoituksellisen hidas, viivyttelevä, se rauhoitti ihmeellisesti kaikessa tapahtumattomuudessaan. Esityksen jälkeen oli Elina Pirisen vetämä keskustelu näyttämötaiteen ihmiskuvasta tai siitä, onko keskustelu siitä mielekästä, jaksoi vetää väkeä vaalipäivän iltana. Kato mua Samassa tilassa Mad Housen hyvä kevät jatkui Henriikka Himman ohjaaman työryhmän esityksellä, joka tapahtuu klubin vessassa, peilin edessä ja muualla puuhaten. – Joo. Kiusallinen puhelu. Tylsä luento. Extra Long Lasting. Yksi viulukonsertto. Tunnustus. Kato mua. Ei! Täällä ei ole mitään nähtävää. Ei ole mitään, esitys huutaa mielensä perään. – Kato mua. Kato mua. Kato mua. Miten saisin sut katsomaan mua? Kuumia kissoja. Natural Ivory. Paljon siis ihan helvetisti nähtävää. Sä. Sota. Rauha. Kaikki kauneudesta. Kauneudesta on esitys nähdyksi tulemisen tarpeesta. Esitys pinnasta, normista, vallasta ja vallattomuudesta. Esitys on yritys nauttia, nähdä jotakin ja tavoittaa kauneus. Sonja Kuittinen, Julia Lappalainen ja Fanni Noroila ovat tavattoman luontevia ja vapaita lattialla. Pääsen antamaan Kuittiselle huulipunan väriohjeita, kun hän kysyy. Heillä on soolovuoroja ja yhteen näyttelemistä. Amalie hurmaa teatterissa Joissakin teattereissa tai oopperoissa piile kummitus. Mutta Bulevardin varrella on vuosia esiintynyt ihkaelävä kreivitär 1800-luvulta! Aleksanterin teatteri rakennettiin vuosina 1875–79. Alkuvuodet selviävät havainnollisesti ”Kreivitär Amalien draamakierroksella”, joka on monesti loppuunmyyty, mutta onnistuin näkemään. Aleksanterin teatterin perustajan, venäläisen kreivi Nikolai Adlerbergin saksalaista puolisoa, kreivitär Amalieta esittävä Anastasia Trizna hurmaa sooloesityksellään vuodesta toiseen. Venäläiset runoilijat Pushkin ja Tjatchev omistivat kaunottarelle säkeitään. Trizna selvittää perusteellisesti kreivin ja kreivittären värikkään yksityiselämän rakastajineen Saksassa ja Venäjällä sekä Suomessa. Välillä hän laulaa pianolla säestäen pari balladia toisen kerroksen lämpiöbaari –tilassa. Käymme läpi vanhan venäläisen teatterin aulasta yläparvelle ja tsaarin käyttämään erityishuoneeseen. Lopuksi pääsemme kurkistamaan näyttämön taakse lavasteisiin. Kysyn Triznalta, pitääkö paikkansa, että vanha teatteri tarvitsee kipeästi remonttia. Hän vastaa: – Kyllä, joka puolelta, mutta se ei ole kreivittären päätösvallassa! Sisarten levottomat jalat Lapinlahden vanhan sairaalan Pylväshuoneessa kaikui Ismo Alangon ”Peltirummun” sanat: – Lastenhuoneen seinät ovat keltaisia. / Myös aurinko on keltainen niin kerrotaan. / Oi kunpa pääsisin joskus sitä katsomaan. Anton Tsehovin ”Kolmea sisarta” etäisesti muistuttavat Masha (Pirre Toikkanen), Irina (Pia Serkoma) ja Olga (Eija Sihvola) haahuilevat huoneessa ja välillä lasioven takana tai ikkunaparvekkeelle pyrkien elämäänsä kelaten ja Moskovaan kaivaten. Neljäntenä sisarena on Alanko-painotteisesta musiikista vastaava Anu Myllyniemi. Viidentenä ilmeikäs, liikunnallinen Atso Akkanen esittää lääkityksestä vastaavaa hoitajaa. Maalaiskartano on vaihtunut psykiatriseksi hoitolaitokseksi, kuten Lapinlahden ympäristöön sopii. Sisarilla on vain toisensa. Hoito ei tehoa. Juuriltaan revitty elämäntuska on suuri. Hoitaja ei pärjää etenkään Mashan kanssa. Kimmo Kovanen on päällekirjoittanut Tsehovin tekstin uudeksi ohjaamakseen tulkinnaksi. Tulkinta on hyvin kaunis, eleginen ja tunnelmallinen, vaikka näin sen päivänvalossa tiistai-iltapäivänä. Näiden sisarten ajatus hyppelehtii, toiminta ryöstäytyy käsistä. Välillä Masha osoittaa muita isän pistoolilla. Tässä on Kolme sisarta, joilla on ”Levottomat jalat”. Hassisen koneen laulua kuulemme esityksessä, joka jatkuu 6.5. asti. Armo kuuluu kaikille – Aarnio, ole mies ja tunnusta, yhdessä monologissa sanotaan Paavalin kirkon käytävällä. Elämää nähneet, karhean jylhät ja uurteiset kasvot valloittavat meidät taas huomioonsa. Vankien ja vankilasta vapautuvien henkilöiden Porttiteatteri esittää kolmena iltana kirkossa ”Armo(a) – esitys ansaitsemattomasta rakkaudesta”. Porttiteatteri perustettiin 2015 ja jo vuotta myöhemmin sillä oli komea esitys Kiasma-teatterissa. Mukana on nytkin samoja näyttelijöitä. Mieleeni jäi silloin vanhempi, viiksekäs mies, joka kertoi, ettei hän ”voi integroitua yhteiskuntaan, koska ei ole koskaan kuulunut siihen...” Tuija Minkkisen ohjamassa esityksessä, jonka musiikkivastaava on nytkin Sanna Salmenkallio tusinan verran (nimettömiä) näyttelijöitä esiintyy vuorollaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Kuulemme kauniit teeman laulut ”Anna mulle armoo”, ”20 vuotta armoa” (ilmeisesti avioparin esittämänä), ”Pelkään että unohdun” ja ”Armoton biisi”, joka irrottelee lopuksi humoristisesti hyvää tunnelmaa luoden. Esityksen uskonpudistushenkinen sanoma kuuluu: Armoa ei tarvitse ansaita eikä kukaan ole ansainnut armottomuutta. Vaikka niin moni jää armoa vaille. Ihminen hyväksytään ja hylätään esityksessä vuoron perään. Siinä annetaan armoa eikä anota erikseen sitä. Teatteriseurue pyrkii vähentämään vankilasta vapautuneisiin henkilöihin kohdistuvaa leimautumista ja tarjoaa heille mahdollisuuden omien voimavarojen löytämiseen ja uuteen yhteisöllisyyteen teatterin keinoin. Suomalaisittain poikkeuksellinen, uudenlainen teatteri syntyy. Paikalla oli tiistai-iltana paljon sosiaali-, asunnottomuusja Kulttuuri Sonja Kuittinen (vas), Julia Lappalainen ja Fanni Noroila esittävät nähdyksi tulemista. Kuva: Saara Autere
• 13 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Vapauden markkinat ? Mitä jokaisen meistä tulisi tietää uusliberalismista? Sana on kärsinyt inflaation aatteellisessa keskustelussa ja politiikan arkikielessä. Suomen akatemian eläkkeellä oleva arvioja kehittämisjohtaja Paavo Löppönen tekee kulttuurihistoriallisen suurteon tuoreella kirjallaan ”Vapauden markkinat” (Vastapaino 2017). Uusliberalismi on hänen mukaansa ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä kansainväliselle tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Millaisen tarinan uusliberalismi on halunnut itsestään kertoa?, hän kysyy. Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään osana laajempaa 1900-luvun aatekehystä. Itävaltalaiset aatejuuret nousevat esiin. Kirja osoittaa, että kyse on tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakennetusta ideologiasta ja politiikasta, ei pelkästään talouspoliittisesta opista. Kulttuurikiertäjä seurasi Löppösen ja EVA:n johtaja Matti Apusen värikästä julkaisudebattia Kaisa-talon kirjakahvilassa maaliskuun lopulla. Apunen haluaa tunnustautua aidoksi talousliberaaliksi; Löppönen kirjantekijänä jakaa liberalismin eri lajeihin. Hän suomensi nuorena Karl Popperin ”Avoin yhteiskunta ja sen viholliset”. Käännöstyö välittyi koropalloverkoston kautta. Otavan Jukka Kemppinen pelasi koropalloa Punasalamissa Erkki Tuomiojan kanssa ja kysyi sopivaa kääntäjää. Tuomioja antoi nimen, Löppönen kertoo lehdelle omistuskirjoitusta antaessaan. Toisilla meistä on siivet tai sädekehä, toisilla ei. Kuva: Noa Katajala Tanssijat Wilma-Emilia Kuosa (oik.) ja Meeri Altmets tavoittavat geishojen herkkyyden. Kuva: Raimo Granberg. Ona Kamu soitti myös selloa levynjulkkarissaan Teatteri Unionissa. Kuva: Raimo Granberg. Jukka Tarvainen viihdyttää Aventuristina lapsia Stoassa näin vauhdikkaasti. Kuva: Mauri Tahvonen Intuiittien rituaali ja katutanssi yhdistyvät Stoan salissa. Kuva: Stuart McIntyre. Paavo Löppönen (vas.) ja Matti Apunen debatoivat kirjanjulkistuksessa Kaisa-talossa. Kuva: Raimo Granberg. päihdetyötä ammatikseen tekeviä ihmisiä. Paavalin kirkon sisäpihalla oli ensi-illan alla 10.4. myyjäiset, jossa mm. Jukka Orman bändi esiintyi. Geisha vapauttaa nuoret naiset ”GEISHA-tanssikonsertti” on Wilma-Emilia Kuosan toinen teoskonsepti, joka pitää sisällään elävän ja livesäestetyn vartalomaalausvalokuvanäyttelyn. Esitys tarkastelee nuorten naisten asemaa nykypäivänä käyttäen peilikuvanaan myyttisiä geishoja. Se on japanilaisen tradition innoittama ja ammentaa siitä visuaalisen ulkomuotonsa, inspiraation äänimaailmaansa ja liikekieleensä. Geisha päästää ääneen nuoret naiset, jotka ovat kasvaneet ohi ulkonäköpaineista ja yli altavastaajan roolista. Millaisia ovat tämän päivän geishat?, Huopalahden Asematilassa huhtikuun viikonloppuna POP UP ensi-illan saanut esitys kysyy. Se ennakoi syksyn pääesitystä, josta antaa pienen näytteen. Teoksessa herätetään henkiin Sami Jaamalan valokuvanäyttely, jolla havainnollistetaan naisen asemaa Kuosan ja Meeri Altmetsin yhdessä loihtimassa koreografisessa maailmassa. Tanssijat houkuttelevat esiin geishojen herkkyyden ja hiljaisen vakaan pidättyväisyyden liikemaailmassaan, jossa jazztanssi kohtaa nykytanssin. Esityskonseptissa on vaihtuva vieraileva tanssija, joka sukeltaa geishan rooliin yhdessä Kuosan kanssa. Nyt hän oli raskaana oleva Altmets, jonka äitiaistillinen olemus riisuu myyttejä naisvartalon ympäriltä ja muistuttaa jokaisen naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Laulaja-säveltäjä Emma Salokoski antaa teoksessa äänensä nuorten naisten aseman puolesta ja säveltää teoksen äänimaailman käyttäen instrumenttina vain omaa kehoaan. Näyttelijän elektroninen levy – Se mitä pelkäät / Se mikä saa / Jos tänään emmitkin, huomenna olet hän / Minkä koitat /vielä kätkeä / Se kaikki jää. Näyttelijä, laulaja Ona Kamun odotetun ”Se kaikki jää”albumin julkaisukonsertti oli WHS Teatteri Unionissa aivan täynnä. Tavoite oli julkaista suomenkielinen elektronisen musiikin levy. Kamu halusi yhdistää minimalistista runoutta, urbaania äänimaisemaa, sielukasta laulua. Hän törmäsi julkaisijan puutteeseen. Niinpä muusikko Ona Kamu luo nahkansa ja julkaisee tuoreella Pakara Records-levymerkillään henkilökohtaisen ja kunnianhimoisen albuminsa. Uutta julkaisua juhlittiin intiimillä audiovisuaalisella konsertilla. Kamun ja albumin tuottajaparin Kalifornia-Keke kanssa sovitetusta konsertista on tuli meille ainutlaatuinen kokemus. Kamu vastasi laulusta, sellosta, kellopelistä ja biiseistä. Kalifornia-Keke rytmeistä ja äänisuunnittelusta. Talvella oli mukana myös tanssi-musiikkiesityksessä Kaapelilla. Monipuolinen taitelija. Aventuristi lentää – Mitä sä teet? Mikä sun nimi on? Tee voltti. Anna mennä, Puotinharjun päiväkodin lapset kommentoivat spontaanisti Aventuristia, seikkailevaa turistia itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan Musiikkisalissa. Yli 4-vuotiaille suunnattu vauhdikas esitys kertoo matkasta, jossa sattumageneraattori sanelee matkakohteet. Favela Vera Ortiz ja esiintyjä Jukka Tarvainen vastaavat käsikirjoituksesta ja koreografiasta. Erityisen hauskaa lasten reaktiosta päätellen oli aventuristin vartalohypyt kumiveneen sisällä. Hän sai mainiosti käännettyä sen suuntaa tanssijan monivuotisella kokemuksella. Kulkuneuvona toimi tuunattu kumivene, joka tarvittaessa muotoutui lentolaitteeksi tai aikakoneeksi. lapset saivat päättää, mihin matka käy. Matkailija päätyy mm. kanadalaiseen kanalaan, jossa on maailman suurin rytmimunien tuotanto. Riemastuttava koko perheen esitys sisältää liikettä, teatteria ja livemusiikkia. Esitys oli osa Stoassa pidettyä V ApinaFest! -juhlaa. Kahden kulttuurin kohtaaminen ”RITUAL” on karhea, humoristinen ja ajatuksia herättävä tanssimatka, joka on jatkunut jo seitsemän vuotta. Tanskalainen koreografi Lene Boel yhdistää tässä duetossa inuiittien perinteisen taikuuden ja henkiset arvot kaupunkien hip hop ja breakdance-kulttuurien raakaan energiaan ja voimaan. – Kaikella luonnossa ja jokaisella ihmisellä on sielu. Tämä uskomus kannustaa kunnioittamaan kaikkia eläviä olentoja. Nykyajan yhteiskunnassa on tärkeää, että me ihmiset koemme välillä, että emme hallitse kaikkea, Boel sanoo. Alkulähteenä ovat toimineet koreografin oma suhde inuiittikulttuuriin, arktinen luonto ja urbaanit breakdance-battlet, kaksinkamppailut. Inuiitit eli eskimot käyttivät rumputanssia lukuisien vuosien ajan oikeuden jakamiseen: kahden osapuolen välisiä kiistoja ratkaistiin laulaen ja tanssien. Urbaanin tanssiperinteeseen kuuluvat puolestaan breakdance-battlet, joissa negatiiviset ja väkivaltaiset aikeet muuntuvat persoonalliseksi ja räjähtäväksi taiteelliseksi ilmaisuksi. Hocine Khiarin ja Mehdi Belkabirin RITUAL-duetossa Stoassa tanssi, musiikki ja valo yhdistyvät esitykseksi, joka käsittelee ihmisyyden ja luonnon perusvoimia. Lopuksi koimme teatterisalissa Ilkka Lammen lämminhenkisen 40v-taiteilijajuhlan, jossa suomalaisen miestanssin opettaja esitti uuden koreografiansa, jonka maskinaamiot olivat jännittäviä. Sitä ennen hänen oppilaansa esiintyivät Sami Saikkosen persoonallisella juonnolla dragqueen-asussa! Ballet Finland, Jarkko Mandelinin Kinetic Orchestra ja Valtteri Raekallio Corp ovat syntyneet kaikki Lammen oppilaiden perustamina. Kamariooppera mielen trillerinä ”Daniel Filippo” oli mielenkiintoinen totuuden ja muistin subjektiivisuuteen pureutuva esitys Kanneltalolla, joka koostui kolmesta pienoisoopperasta. Päähenkilö on luultavasti nähnyt murhan. Vai onko hän tehnyt sen itse? Vahvasti psykologinen, trillerimäinen libretto kertoo hajonneen mielen tarinan kolmesta eri näkökulmasta. Huikea on välikohtaus, jossa yleisö säpsähtää ”Naura, Pajatson” aariaan. Yhden kirjailijan ja kolmen säveltäjän projekti on uudenlainen tapa tehdä kamarioopperaa. Solistina on loistava Teppo Lampela, librettosta vastaa Maritza Núñez, ohjauksesta ja lavastuksesta Vilppu Kiljunen. Yleisö saa kokea jännittävää ja hämmentävää mielen teatteria. Onko Daniel Filippo olemassa vai onko hän hoitavan lääkärin mielen projektio? Kolme säveltäjää ilmaisevat kukin musiikillaan päähenkilön jakaantuneen mielen persoonaa. Teksti: Risto Kolanen
• 14 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Kiitotie 2 remonttiin kesällä ? Finavia peruskorjaa 29.5.11.9. Helsinki-Vantaan kiitotien 15-33 eli kiitotien 2. Remontilla ei odoteta olevan vaikutuksia lentoliikenteen sujuvuuteen, mutta se vaikuttaa kesän aikana lentokoneiden reitteihin pääkaupunkiseudulla etenkin Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suunnissa. Remontti sulkee Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n kolmeksi kuukaudeksi. Remontin aikana kiitotie 2:n eteläinen osa kiitoteiden 1 ja 2 risteyskohdasta alkaen peruskorjataan. – Peruskorjauksella voimme jatkaa kiitotien remontoitavan osuuden käyttöikää jopa 14 vuodella. Kaiken taustalla on tietysti ensiluokkaisen turvallisen lentoliikenteen takaaminen, Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finaviasta kertoo. Peruskorjauksen aikana Finavia muun muassa uudistaa kiitotien päällystekerroksia, sadevesilinjastoa ja valaistusjärjestelmää. Lisäksi kiitotien eteläisen osan päällysteen pintakerrosta uusitaan. – Selvitämme parhaillaan, voimmeko uudistaa koko kenttävalojärjestelmän LEDtekniikalla. Vähintäänkin luomme tälle muutostyölle valmiudet ja perushuollamme jäljelle jäävät valaisimet, Noronen-Juhola kertoo. Kiitotie 2 on edellisen kerran päällystetty vuonna 2004. Kiitoteiden 1 ja 2 välisen risteyskohdan Finavia peruskorjasi vuonna 2015 kiitotie 1:n remontin yhteydessä. – Nyt tehtävä peruskorjaus on mittakaavassa huomattavasti pienempi kuin toissakesäinen kiitotie 1:n remontti niin työmäärältään, investoinneiltaan kuin operatiivisilta vaikutuksiltaan, Noronen-Juhola kertoo. Kiitotie 2:n peruskorjauksen investoinnin suuruus on 11 miljoonaa euroa. Kiitotien pohjoisosan korjaus tapahtuu vuoteen 2019 mennessä. Vaikka lentoasemalla on kesän ajan käytössä vain kaksi kiitotietä kolmesta, Helsinki-Vantaan lentoliikenteen ennustetaan sujuvan kesäkuukausina normaaliin tapaan. Normaaliolosuhteissa peruskorjauksella ei ole vaikutuksia lentoliikenteeseen. Lähes ainut poikkeus on rankat sääolosuhteet, kuten ukkosrintamat tai voimakkaat kaakkoisja luoteistuulet, jolloin laskeutumisiin joudutaan käyttämään eri kiitotietä kuin normaalitilanteessa. Vain koiria kusetetaan ? Mitä eroa on koiralla ja äänestäjällä. Koiraa pitää kusettaa joka päivä. ”Ne puheet ja lupaukset eivät olleet keksittyjä ne olivat tarkistamattomia.” Tällä mennään taas seuraavat neljä vuotta, kuten eräskin konkaripoliitikko minulle kahvipöydässä tokaisi. Vaalien varjossa jäi huomaamatta, että Venäjällä on jälleen paljastunut laaja kansanvälinen ulkomailta johdettu ekstreeminen järjestö, jonka invaasio uhkaa myös Suomea. Suomessa heitä on jo liki 20 000 tuhatta. Järjestö on Suomen suurin rekisteröitynyt ekstreeminen järjestö. Kasvualusta on siis valmis. Kirkko ja kaikki kristilliset järjestötkin ovat kauhuissaan. Kuka vielä muistaa aikaa jolloin revanssihenkiset Karjalanpalauttajat olivat Suomen ainoa ulkopoliittinen uhka. Nyt he ovat häntä koipien välissä kadonneet häpeämään saamattomuuttaan. Toiseksi jäävät myös nämä vierastaistelijat, jotka palaavat ulkoisista sodistaan takaisin kotimaahansa vaikkakin sisäisesti niin hajallaan, että Supokin huolestuu. Tämä nykyinen ekstreemijärjestö oli mm. yhtäaikaa natsien kanssa Elielin aukiollakin, kun se surullisen lopputuloksen saanut mielenosoitus eskaloitui. Mutta nyt Suomen ikiomat natsitkin ovat jo myöntäneet häviönsä tämän uusimman järjestön edessä ja lupautuneet menemään uudelleenpahuudenkouluttautumismisleireille lisää oppia saamaan. Venäjän hallitus on jo kauan pyytänyt tätä järjestöä hillitsemään toimintaansa. Mutta järjestö jatkaa uhmakkaasti. Järjestö jakaa vallankumouksellista kirjallisuuttaan eikä kumarra maan lakeja. Nyt Venäjä on saanut tarpeekseen. Järjestö lakkautetaan ja äänekkäimmät pannaan vankilaan. Ja tietäen Venäjän vankilaolot, on odotettavissa uusi pakolaisaalto. Sitä ei maamme enää kestä. 170 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ekstreemisen järjestön jäsentä voi olla se korsi, joka katkaisee Suomi-neidon korsetin narut. Olihan Karjalan evakoissakin jo sietämistä, vaikka ne maaseudulle vielä saatiinkiin sijoitettua. Jos oli täysin ymmärrettävää, ettei karjalaisia haluttu parempien ihmisten asuinalueille, niin entäs nyt. Kun maassa on vapaa liikkumisja asumisoikeus. Uskallammako siis enää kulkea kaduilla. Uskallammeko enää päästää ikäihmisiämme yksin kauppaan. Uskallammeko enää avata oviamme. Koira muuten luottaa syvästi isäntäänsä ja on tälle aina uskollinen. Meidän äänestäjien toiveeksi jää nyt toivoa samaa meidän uusilta isänniltämme. Niin ja tämä Venäjän valtion nyt ekstreemiksi järjestöksi julistama järjestö on kukas muu kuin meidän ikiomat Jehovan Todistajamme. Ari Maarnela ekstreemivieraskynäilijä emaarnela@gmail.com Elokuvateatteri Riviera kutsuu eläkeläisiä ? Harjukadulla syksyllä 2016 avautunut korttelikino Rivieran muhkeat penkit kutsuvat nyt eläkeläisiä luokseen. Haaveissa on käynnistää syksyllä 2017 elokuvaklubi, joka kantaa nimeä Vapaaherrat ja -rouvat Rivieralla. Torstaina 20.4. kello 13 elokuvateatterissa järjestetään eläkeläisille avoin tapahtuma, jossa kahvitellaan ja jutellaan siitä millaista toimintaa elokuvateatteri voisi eläkeläisille tarjota. Kuka tahansa voi tulla paikan päälle kertomaan toiveitaan ja ideoimaan toimintaa. – Nykyään elokuvateattereiden mahdollisuudet ovat ihan uudenlaiset. Voimme näyttää maailman parasta ohjelmaa, oli kyse sitten elokuvasta, oopperasta, teatterista tai konserteista. Lähtökohtamme on olla sosiaalinen kohtaamispaikka, ja siksi liittouduimme Setlementin kanssa ja kutsumme kulttuurin konkarit kylään ideoimaan, miten luodaan parhaita kokemuksia juuri heille” Atte Laurila, Rivieran perustaja kertoo Vapaaherrat ja -rouvat rivieralla Suunnitelmissa on tarjota syksyllä 2017 eläkeläisille heidän näköistään ohjelmaa, toimintaa ja elokuvia. Uudenlaista eläkeläisille suunnattua toimintaa ovat koordinoimassa RIVIERA ja Kalliolan Setlementtitalo. Torstaina 20.4. järjestettävässä tapahtumassa ideoidaan toimintaa, kuullaan alueen asukkaita ja unelmoidaan omannäköisestä elokuvateatteritoiminnasta, jossa eläkeläiset ovat itse osallisina sekä suunnittelemassa että kokemassa. Yli 55 -vuotiaille suunnatun tilaisuuden tavoitteena on tarjota eläkeläisille mahdollisuuksia tavata toiolisi syksyllä 2017. Mitä se sitten voisi olla? Se toivottavasti selviää 20.4. Rivierassa, Essi Siljoranta Setlementtiliitosta kertoo. Harjukadulla sijaitseva tila on kerennyt historiansa aikana olla monessa käytössä. Moni eläkeläinen ehkä muistaakin Harjukadun elokuvateatteri Kruunun 60 -luvulta. Maksuton tapahtuma järjestetään 20.4.2017 klo 1315 osoitteessa Harjukatu 2. Tapahtumaan mahtuu 15 eläkepäivistä nauttijaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jokainen osallistuja saa kaksi vapaalippua Rivieran elokuvanäytöksiin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: essi.siljoranta@setlementti.fi, 050 462 1552. Tutustu elokuvateatteriin https://www.rivierakallio.fi/ siaan ja vaikuttaa Rivieran tarjoamaan kulttuuritarjontaan syksyllä 2017. Tapahtuma järjestetään yhdessä Kalliolan setlementtitalon kanssa. – Ajatus on, että kaupunkilaisilta saatuja ideoita voitaisiin lähteä yhdessä toteuttamaan. Me olemme tarvittaessa tukena ja itse kulttuuritapahtuman ”ensi-ilta” Tilapäistä hätämajoitusta supistetaan Helsingissä ? Helsingin Diakonissalaitoksen ja Helsingin seurakuntien viime marraskuussa käynnistämää talviöiden hätämajoitusta supistetaan pääsiäisen jälkeen. Seurakuntien tilapäinen majoitustoiminta Hermannin diakoniatalossa jatkuu vielä toistaiseksi, mutta Diakonissalaitoksen Munkkisaaren kiinteistössä majoitus päättyy 18. huhtikuuta. Toiminnan lakkauttaminen perustuu Helsingin kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan majoitusta ylläpidetään talvikauden ajan. Säiden lämmetessä esimerkiksi niin sanotun liikkuvan väestön suojan tarve vähenee. Mikäli yöpakkasia edelleen esiintyy, niin Diakonissalaitoksella on valmius jatkaa hätämajoitusta yö kerrallaan. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat edelleen tarvittaessa hakeutua hätämajoitukseen Hermannin diakoniataloon, Hämeentie 73. Se on auki iltayhdeksästä aamuseitsemään. Majoitustilaa on 30 henkilölle. Talven aikana Munkkisaareen ohjautui ensisijaisesti eurooppalaista liikkuvaa väestöä ja Hermanniin suomalaisia ja joitakin kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Munkkisaaressa on yöpynyt keskimäärin sata ihmistä vuorokaudessa ja Hermannissa 30. Hätämajoituksessa yöpyville tarjotaan tukea ja neuvontaa. Helsingissä hätämajoituksen tarvitsija voi hakeutua virka-aikana kaupungin sosiaalityön ja -ohjauksen palvelupisteisiin ja virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen. Puheenvuoro
• 15 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Suomessa asumiseen tarvitaan opastusta ? Toisenlaisesta kulttuurista Suomeen muuttaville voivat asumiseen liittyvät asiat olla aivan uutta ja outoa. Suomessa vuokra on maksettava ajallaan ja taloyhtiössäkin on paljon erilaisia sääntöjä. Uudet suomalaiset tarvitsevat kotoutumisensa tueksi koulutusta. Tehokkaita opastajia ovat Naapurioppaat, joille nyt järjestetään Helsingin seudulla koulutusta. Istumme Kalliolan Setlementtitalon kolmannessa kerroksessa ja käynnissä on Viittakiven Naapuriopaskoulutus. Kouluttaja Tarja Kirjalainen kysyy: ”Mikä saa teidät toimimaan vapaaehtoisena?” Halu auttaa. Tehdä hyvää toiselle. En tiedä. Maahanmuuttajien mahdollisimman sujuvaan kotoutumiseen tähdätään kouluttamalla Naapurioppaita. Helmikuusta 2017 Viittakivi on aktiivisesti etsinyt ja kouluttanut Suomessa jo pidempään asuneita maahanmuuttajia, jotta nämä voisivat vapaaehtoistoimijoina auttaa uusia maahanmuuttajia asumiseen liittyvissä asioissa. Mikä asumisessa sitten voi olla vaikeaa? ”Monikin asia! Kun Suomeen muuttaa toisenlaisesta kulttuurista, voivat asumiseenkin liittyvät asiat olla hyvin erilaisia. On opeteltava säännöllisesti hoitamaan vuokrat ja muut raha-asiat, on noudatettava taloyhtiön sääntöjä, on opittava pyykkituvan etiketti, jätteiden kierrätys ja opeteltava kohtaamaan naapurit ja hakemaan apua tarvittaessa”, vastaava kouluttaja Tarja Kirjalainen vastaa. Olisitko sinä kiinnostunut? Olisitko sinä kiinnostunut oppimaan lisää hyvistä naapurisuhteista, kierrätyksestä ja turvallisesta asumisesta ja jatkossa toimimaan vapaaehtoisena auttaen uusia maahanmuuttajia? Naapuriopaskoulutus kestää yhteensä 32 tuntia ja tapaamiskerrat sisältävät luentoja ja tutustumisretkiä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa ja on osallistujille maksuton. Itsenäisyyden kynnyksellä ? Suursota, sittemmin maailmansodaksi kutsuttu jatkui vuonna 1917. Ankaria taisteluita käytiin niin länsirintamalla kuin itärintamalla ja muuallakin. Sota kosketti monin tavoin myös Suomea. Venäläisten sotilaiden ja matruusien määrä nousi pitkälle yli sadantuhannen, oli pulaa elintarvikkeista ja nälänhätä uhkasi. Mutta vallankumoukset Venäjällä antoivat ainutkertaisen mahdollisuuden, siis mahdollisuuden saavuttaa valtiollinen itsenäisyys. Ja ennen joulukuun kuudetta päivää oli koettu pitkin vuotta vaiherikkaita päiviä ja viikkoja. Heinäkuun alkupäivinä SDP:n edustajat osallistuivat Venäjän työja sotamiesneuvostojen kongressiin Pietarissa ja tekivät ehdotuksensa Suomen suvereenisuuden periaatteellisesta tunnustamisesta. Ehdotusta ei hyväksytty. Huittisissa ja Mouhijärvellä alkoi maataloustyöväen lakko, jonka aikana tapahtui aseellisia yhteenottoja. Helsingissä Senaatintorilla pidettiin 14.7 suurmielenosoitus, johon osallistui myös runsaasti venäläisiä sotilaita soittokuntineen. Samaan aikaan eduskunta hyväksyi uudet kunnallislait ja 8 tunnin työaikalain. Ja Lapualla pidettiin Lapuan taistelun muistojuhla, jossa tuotiin julki maaseudun itsenäisyystahto. – Lapuan taistelun (1808) juhla on edelleen huomattava kotiseutujuhla ja onhan Ruotsin kruununprinsessa Victoria syntynyt taistelun vuosipäivänä 14.7. ja saanut nimensä Lapuan voiton mukaisesti. Ja sitten muutaman päivän kuluttua silloinen sos. dem. enemmistöinen eduskunta hyväksyi ns. valtalain äänin 136 – 55. Sen mukaan korkein valtiovalta siirrettiin eduskunnalle lukuun ottamatta ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita. Lisäksi päätettiin äänin 104 – 86 olla alistamatta valtalakia Venäjän va . hallituksen vahvistettavaksi. Venäjällähän tsaari oli vankina Tsarskoje Selossa ja kuka oli hänen valtansa perijä Suomessa? Pääministeri, senaatin puheenjohtaja Oskari Tokoi ilmoitti hallituksen asettavan paikkansa eduskunnan käytettäväksi. Tilanne oli jännittynyt. Venäjällä nousi valtaan uusi väliaikainen hallitus Aleksandr Kerenskin johdolla. Lenin ja Trotski yrittivät vallankaappausta ja epäonnistuivat. Ja Lenin pakeni Suomeen. Ja Suomessa eversti N. Mexmontan ilmoitti ottavansa ylipäällikkyyden tulevassa sodassa ja ryhtyi puuhaamaan kansannousua. Asia raukesi, kun selvisi, että Saksa ei aio lähettää joukkoja Suomeen. Ja sitten heinäkuun viimeisenä päivänä tuli Kerenskin vastaveto: väliaikainen hallitus määräsi Suomen eduskunnan hajotettavaksi ja uudet vaalit. Senaatti päätti kenraalikuvernöörin ja porvarillisten senaattorien äänillä sosialististen senaattorien ääniä vastaan julkaista Kerenskin manifestin. Vaalit määrättiin pidettäväksi lokakuun alussa. Ja eduskunta lähti lomalle. Samoihin aikoihin perustettiin työväen järjestyskaarteja – punakaarteja siis – niin että lokakuussa 17 kaupungissa ja 20 maalaiskunnassa oli punakaarti ja jäseniä n. 8000. Suomen Ammattijärjestö vaati kaartia joka kuntaan ja saatiinkin 237 punakaartia perustetuksi ja jäseniä n. 30000. Elokuun alkupäivinä sekä Turussa että Helsingissä väkijoukko ryösti Valion voivarastot, osa voista myytiin kuluttajille. Elintarvetoimituskunnan päällikkö, senaattori Wuolijoki erosi. Toista viikkoa kestänyt kirjaltajien lakko päättyi ja porvarilliset lehdet alkoivat ilmestyä. Väkijoukko ja venäläinen sotaväki tunkeutui Pörssitaloon ja pahoinpiteli ja uhkaili siellä kokoustaan pitäviä Helsingin kaupunginvaltuutettuja. Senaatin talousosaston puheenjohtaja, pääministeri Oskari Tokoi erosi. Hänen tilalleen astui senaattori E.N. Setälä. V.I. Lenin piileskeli elosyyskuussa Suomessa, lähinnä Helsingissä. Hän oli tullut huhtikuussa Sveitsistä Saksan avustuksella sinetöidyssä vaunussa Haaparantaan, Tornion kautta Lahteen ja sitten Pietariin. – Ja jälleen Helsinkiin, hän asui Malmilla ja sitten Hakaniemessä, torin laidalla, osoitteessa Sörnäisten rantatie 1 b. Asunto oli poliisimestari Kustaa Rovion koti; ja välillä parissa paikassa Töölössä. Leniniä avusti parturi Fredrik Kurkivuori, ent.Tranberg, sosialistiagitaattoriksi mainittu. Kurkivuori hankki naamiointivälineitä kuten peruukkeja, tekopartoja sekä vaatteita. Helsingistä Lenin siirtyi Viipuriin ollakseen lähempänä Pietaria. Elokuussa poistettiin rautatielipuista ylimääräinen sotavero. Senaatti antoi asetukset ammattientarkastuksista ja työväen ja merimiesten tapaturmavakuutuksesta. Kuukauden lopulla eduskunnan puhemies Kullervo Manner kutsui eduskunnan koolle Heimolan taloon. Kenraalikuvernööri ja venäläinen sotilasvartio estivät kokoontumisen. Kullervo Manner yritti toistamiseen eduskuntaa koolle kuukautta myöhemmin, mutta ei onnistunut. Syyskuun 1. päivänä avattiin liikenne Pönttövuoren tunnelin läpi. Pieksämäen Haapamäen radan tunnelilla oli pituutta 1223 metriä. Ja tunneli oli aivan suora! Syyskuussa vaihtui myös kenraalikuvernööri. Puolisen vuotta virkaa hoitanut Mihael Stahovitsh erosi. Hän oli pettynyt suomalaisiin ja myös siihen ettei saanut kurittomia venäläisiä sotilaita järjestykseen. Uudeksi kenraalikuvernööriksi nimitettiin Nikolai Nekrasov. Elintarvikepula oli ovella, senaatti kielsi eläinten ruokkimisen perunoilla. Syyskuussa koettiin Helsingissä kaksi taidetapahtumaa: Helene Schjerfbeckin näyttely avattiin mesenaatti Gösta Stenmanin galleriassa, joka sijaitsi nykyisellä Mannerheimintiellä, n:o 6. Näyttelyssä oli 159 työtä! Helene Schjerfbeck oli myös Stenmanin kuukausipalkkainen taiteilija. Toinen Suomen taiteen kultakauden nimi oli Ellen Thesleff. Hänen näyttelynsä avattiin Strindbergillä. Monet levottomuudet ja väkivallanteot sävyttivät syyskuuta. Venäläiset matruusit järjestivät Viipurissa ”upseerien uimakoulun”: Turun sillalta heitettiin mereen 11 kenraalia ja everstiä, joukossa mm. 42. erillisen Armeijan komentaja Oranovski ja sitten heidät ammuttiin! Samoihin aikoihin Pietarin bolshevikit ottivat yhteyttä SDP:n johtajiin. Noihin aikoihin perustettiin myös Helsingin punakaarti. Lokakuun 1. ja 2.päivinä pidettiin eduskuntavaalit. SDP kärsi karvaan tappion, puolue sai vain 92 kansanedustajaa. Suomalainen puolue sai 32, nuorsuomalaiset 24, maalaisliitto 26, ruotsalaiset 21 ja muut 5 kansanedustajaa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle lokakuun 19. päiväksi, mutta kokoontuminen tapahtui vasta marraskuun alussa. Silloin puhemiehiksi valittiin J. Lundson, Lauri Ingman ja Santeri Alkio. Lokakuu oli levotonta aikaa. Helsingin kaupunki joutui järjestämään työttömille hätäaputöitä. Töölön Sokeritehdas irtisanoi väkensä, ei ollut sokerin raaka-ainetta. Senaatti nosti viljan rajahintoja, Torniossa oli nälänhätä ja Pohjanmaan talonpojat viljanmyyntilakossa. Senaattori, elintarvetoimituskunnan puheenjohtaja, ratsumestari Harald Åkerman erosi. Åkerman oli v. 1915 perustetun sotilaskomitean jäsen. Komitean puheenjohtajaksi ja mahdollisen perustettavan sotaväen päälliköksi nousi suomenkielen taitoinen kenraaliluutnantti Claes Charpentier, hänet Mannerheim tammikuussa 1918 syrjäytti. Lokakuun lopulla jännitys kasvoi. Venäjälle palaavat sotilaat ammuskelivat junien ikkunoista ja tekivät myös kotietsintöjä Helsingissä. Perustettiin työväenkaartien toimikunta, johon tulivat valituiksi O. Tokoi, Emil Lehto ja Matti Turkia. Lenin puolestaan poistui Pietariin ja Trotskista tuli sotilaallisen vallankumouskomitean johtaja ja bolshevikkipuolueen keskuskomitea kannatti vallankaappausta. Saksasta lähtenyt aselaiva ’ Equity’ ja muutama jääkäri saapuivat Pohjanmaan rannikolle. Marraskuun 1. päivänä eduskunta kokoontui. Ja käytiin hallitusneuvotteluita. Ministerivaltiosihteeri Carl Enckell suositteli Kerenskille korkeimman valtiovallan siirtämistä Suomen eduskunnalle, tähän ei suostuttu. Ja sitten Venäjän väliaikaisen hallituksen päivät olivat ohitse: 7. marraskuuta bolshevikit kaappasivat vallan ja Lenin nousi kansankomissaarien neuvoston johtoon. Suomessa O.W. Kuusinen, O. Tokoi ja Edvard Gylling julkaisivat ’Me vaadimme’ – ohjelman. 7. marraskuuta tapahtui myös ns. Mommilan kahakka, jossa venäläiset matruusit ja matruusiksi pukeutunut pirtutrokari Johan Skott hyökkäsivät Lammin Mommilan kartanoon, jossa oltiin valmistautumassa isännän, Alfred Kordelinin 49 – vuotissyntymäpäiväjuhliin. Paikalla oli myös Kordelinin lakimies Risto Ryti vaimoineen. Vangitut Kordelin ja Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Petterson ammuttiin rattaisiin, kun heitä oltiin viemässä Mommilan seisakkeelle. Ja suojeluskuntalaisten ja matruusien välillä käytiin tulitaistelu. Itseoppinut liikemies, maanviljelysneuvos Kordelin oli raumalaisen merimiehen poika, joka hankki itselleen teollisuuslaitoksia ja mm. Jokioisten kartanon ja kesäasunnokseen Naantalin Kultarannan. Leif Söderlund  Jatkuu seuraavassa lehdessä Kulttuuri-ilta Vallilan kirjastossa ? Vallilan kirjaston ystävien järjestämä Vallila versoo -tapahtuma tulee yhtä varmasti kuin kevään iloiset airueet leskenlehdet puskevat läpi pölyisimmänkin tienpenkan. Ilta alkaa kello 18.30 Vallilan kulttuurihenkilön julkistamisella ja esittelyllä. Seuraavaksi tutustutaan alueen muraaleihin opastetussa valokuvanäyttelyssä, jonka Kaytutaideyhdistys Päävärit tuo kirjastolle varta vasten Vallila versoo -tapahtumaa varten. Ilta jatkuu kirjailijavieraan seurassa. Tällä kertaa paikalla on vallilalainen historioitsija Oula Silvennoinen, joka on kirjoittanut teoksen Suomalaiset fasistit yhdessä arko Tikan ja Aapo Roseliuksen kanssa (2016). Tapahtuma päättyy espanjalaiseen barokkimusiikkiin, jota soittavat kello 20.00 alkaen Lassi Kari (violone) ja Olli Hyyrynen (barokkikitara ja luuttu) Cafe Barockista. Illan ohjelman lomassa pidetään myös kaikille avoin Vallilan kirjaston ystävien kevätkokous ja juodaan pullakahvit. Tähän kivaan iltaan et tarvitse kukkaroa mukaan, sillä tapahtuma tarjoiluineen on maksuton.
• 16 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI KITE+DART-tilataideteos juhlistaa Helsingin kuuluisinta makkaraa Makkaratalon juhlavuoden suunnittelukilpailun voittaja on muotoiluopiskelija eveliina juuri ? Makkara on aina ollut stadilaisten lempparibygga. Viiskyt vuotta jengi on treffannut makkaran höörnan alla. Makkara on tullut kypsään ikään, ja tänä vuonna fiirataan sen 50-vuotisfestii. Kauppakeskus Citycenter ja Sponda Oyj järjestivät Makkaratalon 50-vuotisjuhlien kunniaksi suunnittelukilpailun taidealan opiskelijoille. Kilpailulla etsittiin luovia ideoita helsinkiläisille rakkaan makkaran pukemiseen juhla-asuun. Voittaja on nyt valittu: Viljo Revellin ja Heikki Castrénin 1967 suunnitteleman maamerkkirakennuksen uloketta, makkaraa, kaunistaa ensi kesänä KITE+DART-niminen teos (suom. leija ja nuoli). KITE+DART-teoksen on suunnitellut muotoilun opiskelija Eveliina Juuri Aalto-yliopistosta. Sen geometrinen kuvio on saanut muotonsa Makkaratalon koristekivestä ja Keskuskadun kivilaatoituksesta, jonka kahdesta laatasta muodostuvaa kuviota kutsutaan Penrosen laatoitukseksi. ”Historiallisen Keskuskadun ja Citycenterin yhdistävä teos toimii hyvin ympäristössä, missä ihmiset ja kulkureitit kohtaavat ja risteävät. Verkkomainen rakenne tukee tätä ideaa ja parhaimmassa tapauksessa se tarjoaa katsojalle tilaisuuden oivaltaa, miten muotokieli toistuu viereisellä Keskuskadulla ja Makkaratalon koristuksessa”, sanoo Eveliina Juuri. Voittajatyön valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikula, Kiasman intendentti Marja Sakari, HK Scanin markkinointijohtaja Mikko Järvinen, markkinointijohtaja Jere Teutari MTV:ltä, toimituspäällikkö Mikko Räsänen Bauer Medialta ja yrityssuunnitteluja sijoittajasuhdejohtaja Pia Arrhenius Spondalta. Tuomaristo löysi voittajateoksen visuaalisuudesta yhtymäkohtia Makkaratalon ja kauppakeskus Citycenterin historiaan ja ajan hengessä elämiseen: ”KIDE+DART on päättymätön kuvio, joka ei toista itseään, kuten ei Citycenterkään”, kertoo Stuba Nikula. Yleisöllä oli mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan citycenter50.fi-juhlavuosisivustolla, KIDE+DART oli myös yleisöäänestyksen voittaja. Kilpailussa jaettiin yksi pääpalkinto, 10 000 euroa. Kierrätysmateriaaleista toteutettava, 200 metriä pitkä tilataideteos julkistetaan 18.5. Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin yhteydessä ja se on esillä keskustan paraatipaikalla elokuun loppuun saakka. Heinäsen kolumni Menovinkki ”Mamua” kerrakseen ? MAMUasiat nousivat kiivaan puheen ja politikoinnin aiheeksi vuoden 2015 mahtavan pakolaiskriisin johdosta. Turvapaikkojen ja humanitäärisen avun huima tarve tuli tietoisuuteemme. Lisäksi 100-vuotisjuhlintamme on nostanut esiin kysymyksiä kantasuomalaisuudestamme. Tosin pitkällä perspektiivillä voidaan todeta, että me kaikki olemme maahan muuttaneiden jälkeläisiä. Viisas sosiaalineuvos Kalle Justander oli kutsuttu Käpyrinteen palvelukeskukseen valaisemaan maahanmuuton, maassamuuton ja maastamuuton tilanteita eli tilaisuus oli tosi ”mamu”-aiheinen. Kiinnostavia seikkoja paljastui tilastolukujen takaa. Keskustelu virisi vilkkaana, sillä itse kullakin oli omakohtaisia kokemuksia ja muisteloita kerrottavana sotalapsena olosta siirtokarjalaisuuteen. Luennoitsijalla oli tunnuskuvana Martti Innasen (1931-2014) maalaus ”Kumiteräsaappaat” (1974) Suomen Gallupin säätiön kokoelmasta. Siinä maaseudun nuoret ovat innokkaina lähtemässä kaupungin makeampaan elämään ja vaihtamassa karvahatut ja kumiteräsaappaat stadilaisimmiksi. Syrjäseudut tyhjenevät, rakennemuutos jyllää ja uusin tilasto kertoo enemmistön suomalaisista asuvan kaupunkimaisissa oloissa. Maassamuutto jatkuu. Kriisiolosuhteista paenneita olivat ne 10.000 chileläistä, jotka sotilasjuntan uhkaamina 1980-luvulla tänne saapuivat sekä Somalian että Jugoslavian hätätilanteista 1990-luvulla tulleet. Vietnamin ikimuistettavat venepakolaiset rantautuivat työteliäinä meille turvaan. On meillä tällaisia kokemuksia. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläisiä, virolaisia ja arabeja. Muutto ja sijoittuminen vieraaseen maahan ei ole ongelmatonta. Se tiedetään. Työllistymisessä on vaikeutensa. Kielitaidottomuus on suuri kotiutumisen este. Perheen yhdistämisongelmat ovat kohtuuttoman suuret. Maamme asukasluku on nyt 5,6 miljoonaa, joten kansan kasvu on ollut melkoinen oltuaan 4 miljoonaa vuonna 1950 ! Maahan muuttaneilla on kasvuun osuutensa. Syntyvyytemme on vaihdellut jopa huolestumiseen saakka. Aallonpohja saavutettiin 1973, jolloin syntyi vain 57.000 pienokaista. Kun sitten seuraavana vuonna säädettiin pelastukseksi päivähoitolaki, saatiin syntyvyys nousemaan. Kunnes taasen viime vuonna ns. huoltosuhde oli negatiivinen eli meikäläisiä kuoli enemmän kuin syntyi. Näin on tapahtunut aiemmin kahtena kovana vuotena eli 1918 ja 1940. Muistamme sodan jälkeiset suuret ikäluokat 1946-1949; huippu saavutettiin 1947 eli 108168 vauvaa. Heistä vielä elossa olevat täyttävät tänä vuonna 70 vuotta. Ihmisten keski-iän nousu on merkillepantava väestöpoliittisissa päätelmissä. Ennustehan tältä päivältä on: miesten todennäköinen keski-ikä on 78,5 ja naisten peräti 84,1 vuotta! Satavuotiaita keskuudessamme on jo 800, joista Pirkko Lahti ja Ulla Numminen ovat juuri kirjoittaneet viisaan ja helppolukuisen kirjan ” Satavuotiaiden kädenjälkiä” (julk. Doscendo). Selkeän pohdinnan lisäksi kirjaan on haastateltu kymmentä 100-vuotiasta. Mainio idea! Maastamuutostamme: Atlantin yli Amerikoihin lähdettiin kultaa vuolemaan sankoin joukoin, eniten Pohjanmaalta. USA:ssa arvioidaan suomalaissyntyperäisiä kansalaisia olevan 680.000 ja Kanadassa 140.000. Australiakin houkutteli 50-luvulla suomalaisia uudisasukkaita. Muuttoliike Ruotsiin 1950ja 60-luvuilla oli mahtava: lähes 300.000 ”finnjäveliä” jätti kotomaansa, harvemmat palasivat. Tätä nykyä Ruotsissa elää 700.000 suomalaissyntyperäistä asukasta, joista useimmat lienevät sinne mainiosti kotiutuneet. Maassamuuttaneita, oikeammin ”maassaan muutettuja” olivat sodan seurauksena siirtokarjalaiset, joiden lukumäärä 420.000 on hämmästyttävä. Heidän asuttamisensa kulkee kansan käsityksissä ”Veikko Vennamon ihmetyönä”. Oli sellaisiakin kotikonnuillaan asuvia, jotka katsoivat karsaasti ja ennakkoluuloisesti näitä kaikkensa menettäneitä evakkoja. Onneksi aika tekee tehtävänsä ja yhteiselon edetessä opitaan tuntemaan ”muukalaiset”. Päätteeksi kerron Ossista, jonka perhe muutti Savosta Hämeentielle 40-luvulla. Alakouluikäinen rautalammilais-poika joutui Marjatanmäen kundien kiusaamaksi heidän vaatiessaan ”huasta ny sitä savvoo, että saadaan skriinata”. Ja Ossi antoi näytteitä itku kurkussa päättäen mitä pikimmin alkaa pamlata stadin tapaan… Lähimmäisiltä edellytetään ihmismäistä asennoitumista niin maassaan, maastaan kuin maahan muuttaneita kohtaan. Aira Heinänen Lintulan lapset -taidemyyntinäyttely ? Café Sonck, Kallion kirkko 4.-28.4.2017 Valamon taiteilijat on monen eri alan taiteilijoiden vapaa yhteenliittymä, joka perustettiin 2010-luvun alussa ideoimaan taiteellista ohjelmaa Uuden Valamon luostarin ja sen yhteydessä toimivan Valamon opiston tilaisuuksiin. Nyt Valamon taiteilijat laajentaa vastuualuettaan. Yhteistyössä Kallion seurakunnan, Aino Acktén kamarifestivaali ry:n ja Kallion kirkon tiloissa toimivan taidekahvila Sonckin kanssa toteutetaan taidemyyntinäyttely. Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelmisto. Sekä taiteilijat että oheisohjelmiston tuottajat tekevät työnsä korvauksetta, ja näyttelyn koko tuotto käytetään lyhentämättömänä Lintulan luostarin tukemiseen. Näyttelyssä esitellään kuvataidetta grafiikasta ja valokuvista maalauksiin ja ikoneihin. Näytteillepanijoina on laaja joukko suomalaisia monen polven eturivin taiteilijoita ja ikonimaalareita: Jukka Korkeila, Katarina Koskivaara-Ilmonen, Tiina Malinen, Elina Merenmies, Soili Mustapää, Antti Narmala, Saku Paasilahti, munkki Stefanos, Marjatta Tapiola, Emmi Tavela, Jesse Veijalainen, Henry WuorilaStenberg, Tea Åvall. To 20.4. klo 19 Keskustelutilaisuus: Taiteen pyhyys ja vapaus: Torsti Lehtinen ja Marjatta Tapiola Ke 26.4. klo 19 Tiet etäisyyksiin – Paavo Haavikon runoutta ja J.S Bachin ja Arvo Pärtin musiikkia: Hannu-Pekka Björkman ja Timo Torikka – lausunta, Miina Järvi – viulu, Jarmo Julkunen – kitara, Kornilios Michailidis – piano. Liput 20 € ovelta, ennakkovaraukset s-postitse: liput@acktefestival.fi To 27.4. klo 19 Nunna Ksenia Lintulan luostarista kertoo aiheesta Pyhittäjä-äidit
• 17 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Kolme sisarta, joista kaksi diakonissaa ja yksi koesisar, istuvat diakonissalaitoksen edustalla 1930-luvulla. Diakonissalaitos oli sisäoppilaitos, jossa asuttiin ja opiskeltiin tavoitteena diakonissan vihkimys. Myös vihkimyksen jälkeen diakonissat olivat sisarkodin yhteisöä. Koulutuksen antajaksi muodostettiin Helsingin Diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulu 1932. Se toimi pitkään nimellä Helsingin Diakoniaopisto 1969–2016. Vuoden 2017 alusta opisto muodosti yhdessä Lahden Diakonian instituutin ja Oulun Diakoniaopiston kanssa Suomen Diakoniaopiston. Kuva: HDLA Vuonna 1877 diakonissaksi vihitty sisar Cecilia Blomqvist toimi laitoksen johdossa ja monilla sen uusilla työaloilla. Pikku-Mary oli tullut kahdeksan kuukauden ikäisenä sairaan äitinsä seurassa sisar Cecilian johtamaan leprasairaalaan. Äidin kuoltua hänestä tuli lapsirakkaalle Cecilialle kuin oma lapsi. Kuva: HDLA Helsingin Diakonissalaitoksen historiateos julki 150 vuotta heikoimmassa asemassa olevan puolella ? Helsingin Diakonissalaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi laitos julkisti perustajansa Aurora Karamzinin nimipäivänä 10.3. historiateoksen Ihmisen arvo – Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta. Historiateoksen on kirjoittanut FT Jyrki Paaskoski ja sen on kustantanut Edita Publishing. – Teos piirtää kuvan pienen kulkutautisairaalan ja diakonissojen sisarkodin kasvusta sosiaali-, terveysja koulutuspalveluita tuottavaksi yhteiskunnalliseksi konserniksi. Samalla se kuvaa myös yhteiskunnallisten ongelmien parissa tehtävän diakoniatyön roolia yhteiskunnassa, etenkin niissä kohdissa, joissa yhteiskunta on ollut heikko ja haavoittuva, Paaskoski kuvaa. Kutsumuksena auttaminen Helsingin Diakonissalaitoksen esikuva oli Saksassa vuonna 1836 perustettu Kaiserswerthin diakonissalaitos, jossa naisia koulutettiin köyhiä ja sairaita palveleviksi laupeudensisariksi. Perustaja, pastori Theodor Fliedner kehitti erityisen naissairaanhoitajien ammattiryhmän, jota hän ryhtyi kutsumaan diakonissoiksi. Diakonissat olivat naimattomia nuoria naisia tai lapsettomia leskiä, jotka asuivat sisarkodissa. Varattomien potilaiden parissa tehtävä työ oli palkatonta, mutta vastikkeeksi sisaret saivat koulutuksen, täyden ylläpidon ja vanhuuden turvan. Järjestelmä tarjosi naisille uudenlaisen, mielekkään tavan toimia hädänalaisten hyväksi. Samalla naiset saattoivat toimia itsenäisemmin ja vapaammin vallitsevan perhemallin ulkopuolella. Suomeen diakonissalaitoksen mallin toi everstinna Aurora Karamzin. Keskeisenä ajatuksena oli usko siihen, että sosiaaliset ongelmat ja köyhyys voitiin ratkaista antamalla hädänalaiselle lähimmäiselle ensin aineellista apua ja sitten uudistamalla hänen hengellinen elämänsä. Sisarkotijärjestelmä lakkautettiin Suomessa aikansa eläneenä vasta vuonna 1959. – Olen ollut erityisen kiinnostunut diakonissojen kutsumuksesta eli niistä motiiveista ja tekijöistä, joiden perusteella naiset hakeutuivat diakonissalaitokselle. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat olleet Suomen kriisikaudet eli vuoden 1918 sisällissota sekä sotavuodet 1939-1944, jolloin sisarten kutsumus joutui ajan ankarissa olosuhteissa kovalle koetukselle, Paaskoski kertoo. Osana yhteiskunnan kehitystä Paaskoski kertoo, että tutkimuksen lähtökohtana on ollut Diakonissalaitoksen 150-vuotisen historian liittäminen osaksi laajempaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti se tarjoaa tilaisuuden pohtia diakoniatyön, kirkon ja valtion välisen vuoropuhelun murroksia ja käännekohtia. Lähihistorian kannalta kiinnostavaa on tarkastella sitä, miten laitos sopeutui 1990-luvun laman aikana aloitettuun hyvinvointivaltion alasajoon ja miten diakonissalaitoksesta tuli monipuolisten sosiaalipalvelujen tuottaja. – 1990-luvun lama ja siitä irtautuminen tarjosivat diakoniatyölle uuden työkentän, kun vaikeuksiin joutunut hyvinvointivaltio otti avosylin vastaan sille tarjotun avun. Vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa tehtävä diakoniatyö edellytti verkostomaista yhteistyötä ja henkilökunnan korkeaa osaamista, Paaskoski sanoo. 2000-luvulle tultaessa Helsingin Diakonissalaitos ei enää ollut sosiaaliturvaja palvelujärjestelmän sattumanvarainen täydentäjä, vaan siitä oli tullut osa suomalaisen hyvinvointivaltion palveluketjua. Sen asiakkainaan ovat sosiaalipuolen kaikkein haastavimmat asiakkaat, kuten asunnottomat alkoholistit tai narkomaanit. Laitoksen pitkässä historiassa eri ajanjaksot ovat sisältäneet diakoniatyön nousuja ja laskuja. Paaskoski arvelee, että nyt laitoksen täyttäessä 150 vuotta ollaan jälleen murroksen ja mahdollisesti myös uuden diakoniatyön vaiheen kynnyksellä. Vuosia valmisteltu sote-uudistus on valmistumassa ja se tulee vaikuttamaan myös Diakonissalaitoksen toimintaan. Säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström näkee, että sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden laitoksen uudistumiseen ja kristillisen lähimmäisenrakkauden arvopohjan vahvistamiseen yhteiskunnassa. – Vaikka toimintaympäristö muuttuu, missiomme ihmisarvoisesta huomisesta ei ole muuttunut. Työmme ytimessä on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen. Diakoniatyön on edelleenkin mentävä sinne, missä hätä, häpeä ja kärsimys ovat suurimmat, Holmström sanoo. Pyöräilyn edellytykset paranevat Helsingissä Askelmerkit pyöräilyyn Helsingin seudulla löytyvät uudistuneesta pyöräilypalvelusta pyöräilymetropoli.fi. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa pyöräilyä. HSL ja pääkaupunkiseudun kunnat edistävät yhteistyössä pyöräilyn edellytyksiä: tulossa on lisää baanoja, pyöräpysäköintiä ja kaupunkipyöriä. Kaupunkipyörillä pääsee kesällä polkemaan entistä laajemmalla alueella Helsingin lisäksi Espoossa. Myös pyörien kuljetusta joukkoliikenteessä helpotetaan. Askelmerkit pyöräilyyn löytyvät uudistuneesta pyöräilypalvelusta pyöräilymetropoli.fi. Kaupunkipyöräverkosto laajenee toukokuussa kolminkertaiseksi: käytössä on 1 400 pyörää ja 140 pyöräasemaa Helsingissä ja lisäksi Espoossa on kokeilussa 100 pyörää ja 10 pyöräasemaa Matinkylän–Olarin alueella. Pyöräasemien asennus Helsinkiin on jo alkanut niin, että kaikki asemat ehditään saada paikalleen ennen kaupunkipyöräkauden alkua. Kausi polkaistaan käyntiin 2.5. ja se päättyy lokakuun lopussa. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa entisestään joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa ja saavutettavuutta, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. Asiakaskyselyn mukaan kaupunkipyörät ovat osa kaupunkilaisten arjen liikkumista ja ne helpottavat ja nopeuttavat matkantekoa. Kaupunkipyörien käyttö maksaa 25 euroa koko kaudelta, 5 euroa päivässä tai 10 euroa viikossa. Maksuun sisältyy 30 minuuttia käyttöaikaa, jonka jälkeen fillarointi maksaa euron jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta. Pyörää voi käyttää enintään viisi tuntia kerrallaan. Samalla kausimaksulla voi käyttää pyöriä sekä Helsingissä että Espoossa. Kauden käynnistyttyä pyöräasemien sijainnit ja pyörien saatavuustiedot löytyvät ajantasaisesti HSL:n Reittioppaasta reittiopas.fi. Tule Pyöräilymetropoli-osastolle GoExpoon Kaupunkipyöräkaudelle koko kaudeksi rekisteröityminen alkaa 17. huhtikuuta. Ennakkoon voi jo rekisteröityä 17.–19.3. GoExpon Fillari-messuilla Helsingin messukeskuksessa, jossa HSL, HKL, Espoo ja Vantaa ovat mukana Pyöräilymetropoli-osastolla 6k71. Esittelyssä osastolla on myös uudistunut pyöräilymetropoli.fi-nettisivusto, joka tarjoilee monipuolisen kattauksen pyöräilytietoa: seudun parhaat pyöräreitit, apua oikean pyörän valintaan, neuvoja pyöräilyyn ja erilaisia pyöräilijätarinoita. Osastolle kannattaa tulla kysymään myös baanojen ja pyöräpysäköinnin kehittämisestä. Osallistumalla arvontaan voi voittaa sähköavusteisen pyörän. Pyöräilyllä on yhteinen ilme koko seudulla. Se näkyy paitsi keltaisissa kaupunkipyörissä, myös liityntäpyöräpysäköintipaikkojen opasteissa ja metron ja lähijunien oville tulevissa, pyörän kanssa kulkemista opastavissa pisteviivapyörämerkinnöissä. Hanasaaren moskeijahanke ratkeaa syksyllä ? Suomen Muslimiliitto ry, Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry ja Suomen Musliminaiset ry ovat jättäneet perustettavan säätiön lukuun Helsingin kaupungille hakemuksen tontin varaamiseksi moskeijaja monitoimikeskushanketta varten. Moskeijaja monitoimikeskusprojekti on yksityinen hanke, jonka toteutuksesta vastaisi perustettava Oasis-säätiö. Tontinvarausasian valmistelusta vastaa Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Päätösehdotus asiasta valmistuu arviolta syys–lokakuussa 2017. Mahdollisesta määräaikaisesta tontinvarauksesta hankkeen suunnittelua varten päättää Helsingin kaupunginhallitus. Mikäli hanke etenee, rakentamisen edellyttämästä kaavamuutoksesta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Aikataulu tarkentuu Päätösehdotuksen valmistelun yhteydessä arvioidaan muun muassa, onko tontille ehdotettu rakennushanke laajuutensa, sisältönsä ja rahoituksensa puolesta toteuttamiskelpoinen. Kiinteistövirasto neuvottelee tavanomaisen käytännön mukaisesti hankkeen edustajien kanssa tontinvarauksen edellytyksistä. Tontinvaraushakemuksen mukaan toimijoiden tavoitteena on rakennuttaa alueelle enintään 20 000 kerrosneliömetrin suuruinen kokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisia palveluja muslimiväestölle ja muille kaupungin asukkaille. Alustavan suunnitelman mukaan kokonaisuuteen sisältyy noin 2 700 m 2 laajuinen moskeija sekä liikunta-, opetus-, konferenssija muita tiloja. Neuvotteluissa rakennuskokonaisuuden mahdolliseksi sijainniksi on valikoitunut Hanasaarenkadun ja Sörnäisten rantatien risteyksen läheisyyteen sijoittuva alue.
• 18 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomoita Vuokralle tarjotaan Palveluja Autolasipalvelut LVI Ostetaan Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 19.4. Ole mukana! JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KULTAA käteisellä kirppis BRUNO A.kivenkatu 17 myös kotikäynnit gemmologi J.Koski puh.0443445448. KO IRA M eid än 1/ 20 17 6,7 5,9 ER IKO ISH INT A Tii a au tta a ulk om ais ia ko ira tar ho ja Su os ittu we sti e fik su n ma ine es sa Sii ri-m op si rak ast aa uim ist a ja ma nd ari ine ja La ula jat äh ti Ha nn a Pa ka rin en : 15 -vu oti as Ell i tut tu nä ky nä ytt ely ke his sä La bra do rin no uta ja ed ell ee n su os itu in Ne lli syn tyi pe ntu teh taa ss a Ny t juh lita an ko tim ais ia ko ira rot uja RO TU ESIT TELYSSÄ BULL TER RI ER I HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT 2/2 01 7 6,6 LA PI NK OI RA KI SS AN PE NT UJ EN EM ON A Pr inc es s Mo ns te r ka un ota r va i hir viö Pu nk kik au si alk oi, ko kei le est olä äk kei tä Us ko llin en ja lem pe ä so ma lik iss a Kis sat ho ido ssa • suk ula isil la • hoi tola ssa Ma alt a ke rro stal oo n, mi ten kis sa so pe utu u? Tes taa mir ris i äly kky ys! 1/ 17 6, 50 Yli pa ino sa ira stu tta a Un elm ien hev osk esä läh est yy Ra vie n KE NK ÄP AK KO jak aa mi eli pit eit ä He vo sm ies He ikk i Pa rvi ain en us ko o uk kin sa he vo so pp eih in Ky lm iin olo ihi n on tot utt ava Ilm as toi nn in pit ää tal liss a oll a riit täv ä Wo rki ng eq uit ati on in ed ist ää hy viä he vo sm ies tai toj a Co wb oy bu uts it jok ais en jal kin ee t Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! www.karprint.fi TALOYHTIÖ VUOKRAA MPJA AUTOPAIKKOJA VAPAANA lämmin autohalli + pesumahdollisuus Kirstinkatu 8:ssa, vuokra 40 – 150 €/kk. Tiedustelut / näytöt puh. 09 761 521 arkisin klo 10-16.
• 19 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI
• 20 Viikot 16-17 K ALLIO L EHTI