Kesä 2 Kesälehti 2019 • Nro 13 chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi tehtaanMyyMälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 Kesään! www.etola.net Kansituoli, alumiini 39,90 Istuintyyny 40x40cm 11,90 14,50 /m (19,90/m) Muovimatto, beige, leveys 70cm Lasiruukku, roikkuva 8,90 Glitter uimarengas, 91cm, 10+ 8,90 Hai saappaat Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 21.6.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Juhannusaattona 21.6. klo 9 13 Taittosetti tiikkiä, pöytä halk. 60cm ja 2 tuolia 179,00 Flamingo rider 173x170cm 24,90 (36,90) 49,(56,00) YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com | www.varavarasto.com. Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Vuokrataan Helsingin kulttuuripalkinto Meeri Koutaniemelle ? Helsingin kulttuuripalkinto 2019 on myönnetty valokuvataiteilija, kuvajournalisti ja ihmisoikeusaktivisti Meeri Koutaniemelle. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa. Vuoden taitelijapalkinnon saavat rap-artistina tunnettu Karri ”Paleface” Miettinen, tanssitaiteilija ja koreografi Valtteri Raekallio ja näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Milja Sarkola. Taitelijapalkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto myöntää vuosittain kulttuuripalkinnon helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi.
50. vuosikerta – nro 13 Kesälehti 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsinki-päivän vauva syntyi klo 2.18 Pormestari Jan Vapaavuori kävi tervehtimässä aamulla Helsinki-päivän vauvaa ja äiti Imane Kafia. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva H elsingin kaupunki on muistanut joka vuosi jo 54 vuoden ajan kaupungin syntymäpäivänä (12.6.) ensimmäiseksi aamuyöllä syntynyttä helsinkiläistä vauvaa. Pormestari Jan Vapaavuori vieraili tänäaamuna Naistenklinikalla onnittelemassa Helsinki-päivän vauvaa. Imane Kafin ja Mouad Abdelilahin perheeseen syntyi poikavauva klo 2.18. Reilut 3,5 kiloa painanut poika on perheen toinen lapsi. Syntymänsä kunniaksi vauva sai kaupungilta Uusix-verstaiden käsityönä tekemän peiton. Lisäksi vanhemmat saivat kukkia ja onnittelukirjeen, jonka mukaan vauvaa odottaa 200 euron lahjashekki heti, kun hänet on kastettu tai merkitty väestörekisteriin. Onnitteluperinne on jatkunut vuodesta 1965 lähtien. Stadin Friidu 2019 on Pia Landén ja Stadin Kundi Pertti Salolainen S tadin Slangi ry:n nimeämä vuoden 2019 Stadin Friidu on Pia Landén ja Stadin Kundi Pertti Salolainen. Nimitykset julkistettiin Helsinki-päivänä 12.6.2019 Espan lavalla kello 12.00. Stadin Friidu – ”Kirstinkatu on mun elämäni satu” Stadin Friidu Pirjo ”Pia” Anneli Landén (85) on stadilainen niin vapaa-ajalla kuin oli aikanaan duunihommissakin. Stadin palkkalistoilta eläkkeelle jäänyt friidu piti hyvää huolta skideistä niin pitskuilla kuin himassakin. Ja tietty duunikin löytyi samalta alalta. Pialla on itsellään neljä lasta, jotka hän yhdessä miehensä kanssa kasvatti ensin Kirstarilla ja sitten uudessa Siilitien kolmiossa. Siilitien uusi asuinalue vanhan Herttoniemen alueella muodostuikin Pialle todella tärkeäksi alueeksi, josta ei tule poislähdettyä. Vuonna 1963 Pia sai myös työpaikan ihan kodin vierestä, Siilitien päiväkodista. Lukuisat ovat ne Herttoniemen asukkaat jotka muistavat vieläkin ”Pia-tätiä” lämmöllä. Eläkkeelle kaupungin päiväkodista Pia jäi vuonna 1992, mutta hän jatkoi alalla vielä vuosia hoitaen naapureiden lapsia. Stadin Slangi ry:n toiminnassa Pia on erittäin ahkera ja on kaikesta tekemisestään saanutkin yhdistyksen kultaisen pinssin. Pian ansiota on myös se, että yhdistys kukittaa kaksi kertaa vuodessa Työläisäitipatsaan. Koko yhdistyksen perusta luotiin patsaskeräyksen jälkimainingeissa. Stadin Kundi – Valkan kartsoilta Euroopan kabinetteihin Stadin Kundi Pertti Edvard Salolainen (78) asui lapsuutensa Hermannissa Hämeentie 94:ssa. Pertin perheeseen kuului vanhempien lisäksi yksi veli. Pertti Salolainen on kauppatieteiden maisteri, joka työskenteli ennen poliitikon uraansa pitkään toimittajana Yleisradiossa. Toimittajan tehtävät veivät hänet ulkomaiden kirjeenvaihtajaksi Lontooseen. Nämä tehtävät kantoivat hänet lopulta myös Lontoon suurlähettilään vastuulliseen virkaan. Luontoharrastus on vienyt hänet kansainvälisiin kuvioihin, kun hän oli mukana perustamassa WWF:ää vuonna 1972. Nykyään hän on WWF:n kunniapuheenjohtaja tavoitteinaan merikotkien suojelu ja avohakkuiden vastustaminen. Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo yli 20 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai viime vuonna valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerkkeinä vaikkapa Pekka Saurin tai viime vuoden Kundin Jörn Donnerin. Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia. Tosi stadilainen diggaa slangii, on omien gartsojen dallaaja ja hyvällä tavalla dorka. Stadin Friidu 2019 on Pia Landén ja Stadin Kundi Pertti Salolainen. Kuva: Mika Lappalainen Urkukesä tuo Helsingin kesään yli sata konserttia ? Helsingin Urkukesä, Suomen laajin maksuton musiikkifestivaali tuo jälleen kesän kulttuuritarjontaan 107 konserttia. Urkukesä järjestetään jo 18. kerran Ffestivaalin päätös keskiviikkona 21.8. Helsingin urkukesä on konserttimäärällä mitattuna Suomen laajin musiikkifestivaali ja erittäin tärkeä osa kesän konserttitarjontaa pääkaupungissa. Tänäkin vuonna urkukesässä esiintyy lukuisia kotimaisia taiteilijoita. Festivaalin avajaiskonsertissa su 9.6. esiintyi kansainvälisesti tunnettu Dominante-kuoro johtajanaan Seppo Murto. Solisteina ovat Inka Kinnunen ja Risto Pulkamo, uruissa Markku Hietaharju. Keskiviikkona 21.8. urkukesä päättyy Johanneksenkirkon konserttiin, jossa urkuja soittaa Jan Lehtola ja pianoa Annikka Konttori-Gustafsson. Urkukesässä konsertoi lukuisia eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvalloista asti saapuvia taiteilijoita. Mukana on aikaisemminkin festivaalilla esiintyneitä urkureita sekä myös uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia. Huomionarvoista on festivaalin iltakonserttien ulkomaisten esiintyjien suuri lukumäärä, yhteensä heitä on viisitoista.
Kesä 4 Kesälehti 2019 • Nro 13 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kesälomalla Helsingissä nautitaan myös hiljaisuudesta H iljaiset ja ääniympäristöltään miellyttävät paikat ovat tärkeitä rauhoittumisen kohteita kaupungissa. Varsinkin kesäaikaan. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut selvittää rauhallisten kaupunkikeitaiden ääniympäristöä ja sijaintia. Näitä voivat olla esimerkiksi metsät, pihat, puistot, saaret tai ulkoilureitit. Hiljaisten ja rauhallisten alueiden paikantamisessa käytetään sekä kaupungin liikennemeluselvityksiä että asukkaiden kokemuksia. Tuloksia hyödynnetään hiljaisten alueiden kehittämisessä. Ympäristöpalvelut kerää asukkaiden näkemyksiä Helsingin hiljaisista ja rauhallisista paikoista – mistä niitä löytyy ja miten tärkeitä ne ovat helsinkiläisille. Miellyttävä ääniympäristö ja hiljaisuus edistävät monin tavoin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Meluhaittojen vähentämisen ohella hiljaisten alueiden säilyminen ja miellyttävien ääniympäristöjen kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita maankäytön suunnittelussa. Helsingistä on löydettävissä monia melko hiljaisia, äänimaisemaltaan rauhallisia alueita. Alueen hiljaisuutta voidaan arvioida mm. siellä esiintyvän äänitason tai ihmisten kokemusten perusteella. Kaupungilla on meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Siinä on toimenpiteitä erityisesti liikennemelun vähentämiseksi ja pitkän aikavälin tavoitteet meluntorjunnalle. Suunnitelman taustalla on vuonna 2017 valmistunut EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen Helsingin meluselvitys. Toimenpiteet jakautuvat kolmeen teemakokonaisuuteen: suunnitteluun ja ohjaukseen, melulähteeseen vaikuttamiseen sekä rakenteelliseen meluntorjuntaan. Melun aiheuttamien ongelmien torjunnassa ennaltaehkäisy on ensisijainen keino. Siinä maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat avainasemassa. Lisäksi tarvitaan melutasojen alentamiseen liittyviä toimia, kuten melua vaimentavia katupäällysteitä, nopeusrajoitusten alentamista ja nastarenkaiden käytön vähentämistä. Kiinteistökohtaiset ratkaisut ovat tärkeitä etenkin vilkasliikenteisten väylien varsilla. Meluesteitä tarvitaan meluisimmissa kohteissa, joissa muut toimet eivät tehoa riittävästi. Pasilansillan liikennejärjestelyt muuttuvat. Pasilansillan työmaan vuoksi liikenteessä poikkeusjärjestelyitä ? Pasilansillan uuden joukkoliikenneterminaalin työmaa aiheuttaa liikenteessä poikkeusjärjestelyitä 3.6.2019 alkaen. Raitiolinjat 2 ja 7 siirtyvät Pasilassa poikkeusreiteille ja autoliikenne ohjataan Pasilansillan uudelle levennykselle. Poikkeusjärjestelyt kestävät koko kesän ajan. Autoilijat kaistojen kanssa tarkkana Pasilansillan liikennejärjestelyt muuttuvat. Raitiolinjat 2 ja 7 eivät kulje Länsi-Pasilaan 3.6 –11.8. välisenä aikana, vaan siirtyvät poikkeusreiteille. Linja 2 ajaa Meilahteen Kuusitien päätesilmukkaan ja linja 7 päättyy Itä-Pasilaan. Rataosuudella Kansaneläkelaitokselta Pasilaan raitiovaunua korvaa bussi 2X. Lisäksi 29.7.–11.8. linjat 7 ja 9 jättävät kiskotöiden vuoksi ajamatta Pasilan asemalle. Tästä muutoksesta tiedotetaan tarkemmin kesän kuluessa. Työmaalla on vaikutusta myös autoliikenteeseen, sillä Pasilansillan ja Ratapihantien risteyksessä kaistat vaihtavat paikkaa. Uudet kaistajärjestelyt on merkitty selkeästi ajoratamaalauksilla. Kaistojen määrä pysyy pääosin ennallaan. Liikennejärjestelyjen taustalla on uuden joukkoliikenneterminaalin työmaa. – Pasilansillalla rakennetaan uutta joukkoliikenneterminaalia kiihtyvään tahtiin. Kesän aikana Pasilan joukkoliikenneterminaalin kohdalta vanhat kiskot puretaan, korjataan vanha siltakansi ja asennetaan uudet kiskot, kuvailee projektipäällikkö Juuso Luoto tulevan kesän töitä. Raitiovaunukatkon aikana Pasilankadulle tehdään vesijohdon ja kaukolämmön alitukset Kyllikinportin kohdalle, mikä aiheuttaa osaltaan haittaa autoliikenteelle. Autoilijoiden kannattaakin välttää Pasilan aluetta koko kesän ajan, mikäli vaihtoehtoiset reitit ovat mahdollisia. Pasilansillan joukkoliikenneterminaali otetaan käyttöön lokakuun 2019 lopulla. Rakennustöiden valmistuttua uusi risteysalue ja joukkoliikenneterminaali palvelevat alueen liikennevirtoja paremmin koko kehittyvän Pasilan alueella. Pasila kasvaa elinvoimaiseksi keskukseksi Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista Pasilan uudistamista, jossa Helsingin keskusta laajenee Pasilaan. Tulevina vuosina Pasila kehittyy huomattavan lisärakentamisen ja liikennehankkeiden ansiosta entistä merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi. Uudessa Pasilassa tehdään töitä, asutaan ja vietetään vapaa-aikaa. Pasilassa on nyt 23 000 työpaikkaa ja 10 000 asukasta, vuonna 2040 50 000 työpaikkaa ja 30 000 asukasta. ? ? Sarpo ? ? Yleisönosasto Isä Aurinkoinen ? Sain jo kolmisenkymmentä vuotta sitten tietää olevani hirvittävän vanha. Jälkikasvulleni oli selvinnyt, että olen elänyt jo kivikaudella. Stalinin elinaikana. Generalissimus kylläkin vaihtoi hiippakuntaa jo kuukausi syntymäni jälkeen. Yhtä kaikki, mielikuva oli syntynyt. Me olemme historian aamuhämäristä peräisin molemmat ikivanhat isä ja Isä Aurinkoinen. Mielikuvia syntyy ja synnytetään. Jotkut sopivampia kuin jotkut toiset. Isä Aurinkoinen ei sitten tainnutkaan olla niin auvoisa kuin lempinimestään voisi päätellä, oma historiallisuuteni vain vahvistuu päivä päivältä ja jälkikasvun oman jälkikasvun myötä. Deodoranttija pölynimurikauppiaat luovat suloisia mielikuvia kaupittelemistaan tuotteista melko harmittomana tavoitteenaan myynnin kasvu ja kassakoneen iloinen kilahtelu. Tunkkaisempia mielikuvia kansakuntamme tulevaisuudesta loihtivat iltapäivälehdet ja vaaleissa hopealle jääneet puolueet. Vielä julkaisematon hallitusohjelma vie maamme varmaan perikatoon, väärin perustein ääniä keränneet surkimukset tuhoavat kaiken sen hyvän ja kauniin, minkä edellinen hallitusohjelma rakensi. Niin aina. Edellä mainitsemieni tahojen onnistumisen riehaannuttamana kastan minäkin lusikkani mielikuvavaikuttamisen sakeaan soppaan. Vaikuttamispyrkimyksiäni saa sumeilematta arvioida valeuutiseksi, tietovuodoksi tai muuten vaan tuulesta temmatuksi haihatteluksi. Ei haittaa, pyrin silti mielikuvittelemaan. Niin aina. Väitän, että juuri tämä kesäaika on paras ikinä! Lämpöä, valoa ja aurinkoa riittää sulattamaan kaunaiset tai katkerat ajatukset meiltä kaikilta. Sadetta ynnä muuta rämppäkeliä saamme niin sopivasti, että luonto jaksaa rehottaa ja meille jää sopivasti luppoaikaa syventyä hyvään kirjaan tai muuhun rauhalliseen puuhasteluun sisätiloissa. DuBosen Heywardia lainaten:”Summertime, and livin’ is easy/Fish are jumpin’ and the cotton is high…there ain’t nothin’ can harm you…” Toivotan näillä mielikuvilla meille kaikille rentoa, ikimuistoista kesäaikaa! Parasta kesää sitten ihmiskunnan historian aamuhämärän! Leonardo da Vincissäkö ADHD? ? Alkaa tuntumaan todella Siltä, että tämä yhteiskunta haluaa peittää sellaisen tosiasian, kun turhanpäiväisen kiirehtimisen, sillä varmaan Leonardo da Vincin aikana myöskin kiirehdittiin kaikenlaisia asioita, kuten tänä päivänäkin ja sitten laitetaan jokaisen omaksi syyksi, että heillä olisi jokin sairaus kiirehtimisen takia! Eikö olisi nyt parempi, vain tämän maailman kiireitten järjestäjien tunnustaa oma rahan-himonsa Ja jättää meidän tavallisemmat ihmiset rauhassa tekemään työmme kunnolla ja niin hyvin, ettei tarvitsisi vuosikymmeniä tai vuosisatoja myöhemmin ryhtyä korjaamaan aiemmin tehtyjä töppäyksiä?! Tämän väittämän Leonardo da Vincin ADHD:stä luin Puoli kaupunkia lehdestä joka useinkin on lainannut kirjoituksia muista lehdistä, mutta tuntuu todella oudolta, että vuosisatoja jälkeenpäin suorastaan halveksutaan itseoppinutta ihmistä ! Lassi Tiittanen Finlandia-talo sai erinomaisen 4 tähden arvion ? Suomen tunnetuin konserttija kongressitalo Finlandia-talo on saanut Laatukeskuksen suorittamasta kansainvälisestä Recognised for Excellence –arvioinnista erinomaisen 4 tähden arvion. Ulkoisen arviointiryhmän mukaan Finlandia-talo on toteuttanut menestyksekkään muutoksen perinteisestä virastosta asiakaskeskeiseksi kansainväliseksi tapahtumataloksi. Finlandia-talo on moderni verkosto-organisaatio, jonka kumppanit toimivat saumattomasti osana asiakaspolkua. Muutosta on tuettu osallistavalla johtamisella, arkijärkisellä strategialla ja tehokkaalla taloudenpidolla. ”Koko talon henkilökunta on ollut sydämellään mukana kehitystyössä ja sitoutunut yhteisiin hyveisiin”, toteaa toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Kriittinen menestystekijä on ammattitaitoinen ja työstään innostunut henkilöstö, joka saa kiitosta asiakkailta nopeasta reagoinnista ja joustavuudesta. Finlandia-talo palkittiin viime vuonna maailman parhaana tapahtumatalona Bea World Festivalissa ja tänä vuonna Suomen parhaana tapahtumatalona Evento Awardsissa.
Kesä 5 Nro 13 • Kesälehti 2019 ? ? Heinänen JOKIMAALLA RAVATAAN 2.-4.8.2019 www.kuninkuusravit.fi ? Liput: ticketmaster.fi ? Tällä Kalliolehdellä meidän on selvittävä elokuun alkuun saakka, jolloin syyskausi alkaa jatkuakseen ensi kesäkuuhun uusin aihein kahdesti kuussa ilmestyen. Laaja lukijakunta saa nauttia m o n i p u o l i s e s t a käytännön infosta. Pitkään oli vallalla käsitys, että me helsinkiläislapset, eritoten työläisperheissä olimme jotenkin kovan onnen lapsia, ettei meillä ollut tukevia maalaissukulaisia elikkoineen ja mökkeineen. Meitä suorastaan säälittiin eikä uskottu kaupunkimaisen elämiskulttuurin riittävän nuoren kehittämiseen. Meitä duunarien stadilaislapsia oli koolla taannoin Tokoin rannan puistikossa Miinan-patsaan juurella. Muistelimme menneitä hesalaiskesiä ja niitä onnentuntemuksia, jotka oli meissä ailahdellut ja jotka vieläkin meitä tuudittelevat. Muistimme miten meille järjestyi työnantajien organisoimaa lasten lomahuoltoa, kuten elantolaisen isäni ansiosta saamaamme Sompasaaren siirtolan tarjoamaa monipuolista päivähoivaa, sekä kaupunkien, pelastusarmeijan ja urheiluseurojen palveluja. Ennen sotia kaikki äidit eivät olleet töissäkään, vaan saattoivat itsekin osallistua lasten kanssa puuhailuun. Oli toki puutettakin, sitä en kiellä. Kaupunki oli kesällä kaunis, valkoinen ja puhdas. Kallio viheriöi ja oli esteettinen rakenteineen. Korkeuserot olivat hulppeat. Puistoissa oli viehättävät , hieman kiemurajalkaiset keltaiset penkit ja lapsille vankat rautakettinkiset keinut. Me lapset avustimme legendaarista yksikätistä ankaraa puistovahtia aamukahdeksalta ripustamaan keinut (3 rinnakkain) ja iltakahdeksalta palauttamaan ne hiekkalaatikkoon. Arvostimme tehtävän luottopuuhana. Puistoissa ja kallioidenkainaloissa oli laudoista koottuja neliskulmaisia lavoja, joilla harrastajaryhmät, kuorot ja orkesterit innolla ja aatteellisesti esiintyivät. Kallionkirjaston vierustalla pikku puistikossa muistan useasti kuunnelleeni Pelastusarmeijan naisvoittoisen kuoron hyväpoljentoista riemuista laulua rumpujen tahdittamana. Puistojen penkeillä kohdattiin naapureita ja vaihdettiin kuulumisia. Kirjasto soi merkittävän tietopankin sanomalehtisaleineen. Kun kevät koitti, oli suurenmoista nähdä veneilijät, ahavoituneet ukot pikkumoottorija soutuveneineen siinä Sörnäistenrannassa raapimassa botskejaan. He nauttivat paksuun villasukkaan tai kaulahuiviin kiedotusta pullosta kahvia; termospulloja ei tuolloin kaikilla ollut. Reportteri kun tinkasi miehiltä veneenkunnostamisen tärkeyttä, oli vastaus ”Kyll` tää kotiolot voittaa”. Tanssilavat toteutuivat vasta sodan päätyttyä ja tanssin tultua sallituksi. Saatiin Alppilava iloksemme Vesilinnanmäelle ja itse Linnanmäen Huvipuisto 1950 , viime mainittu maamme lastensuojeluväen toimesta. Pakinani kuvitukseksi valitsin turkulaisen taiteilija ja –keräilijätoveri Seppo Louhivuoren Turun Kevät 2002 – tapahtumaan tekemän ”Koivussa korkealla”-kortin. Aira Heinänen Kesän lumous ? ? Runopalsta Karjalan Kaarina Sinä olet siellä kaukana takana tuhansien järvien rantojen mailla. Tuoreimman tunnon rintaani annoit Kaarina kaunis Karjalan. Kesäkuussa sinut näin kaikki meni väärinpäin. Vielkö sen muistaisit, penkillä Marjatan kallion pidit mua pilkkanas Kaarina kaunis Karjalan. Nyt avaa oves akkunas, mene Suomen suveen ja vesi sateeseen. Siellä suureksi kasva senkin pikku nokkonen Kaarina kaunis Karjalan. Näätkö perhosten leikin ja sirkkojen tanssin? Muistatko vielä sen, reunassa Marjatan kallion? Istuit päälle nokkosten Kaarina kaunis Karjalan. Ensiruno Kaarinalle, poikani äidille 4.7.1959 Toivo Levanko, lyyrikko
Kesä 6 Kesälehti 2019 • Nro 13 ? ? Veli-Matti?Hynninen Ekoteko on kiertää kotimaan kirkoissa ? Keskellä Lissabon-Tukholma-Helsinki-Pietari-valtatiellä seisova komea uusgoottilainen Loviisan kirkko (1865) ottaa arvokkaasti kesävieraita vastaan. Kuninkaantietä Kuningattaren kaupunkiin. ”Kun näkee kirkon keskellä tietä, tietää tulevansa Loviisaan.” Näin kirjoitti eräs matkailija kirkon vieraskirjaan. Loviisan kirkko tunnetaan tiekirkkojen äitinä. Kun ovet 1980 avattiin matkailijoille, ei tiekirkkotyyppistä toimintaa vielä liioin maassa ollut. Nyt Suomessa on 265 tiekirkkoa, aukioloajat vaihtelevat. Ne tarjoavat opastusta, levähdystä, paikkakunnan ja historian tuntemusta. Joissakin kirkoissa tarjotaan lisäksi musiikkihetkiä tai lyhyitä matkamessuja. Loviisassa seurakunta on perinteisesti ottanut vieraat ystävällisesti ja vieraanvaraisesti vastaan. Tänä vuonna Tiekirkkojen teemana on ilmasto. Luterilainen kirkko on vahvasti mukana ilmastotalkoissa. Seurakunnat opastavat päästöjen minimoimiseen ja kannustavat elämäntavan muutokseen, kestävään kehitykseen. Liikkua Suomea ristiin rastiin on itsessään ekoteko. Ekosydän riemuitsee aina kun korvaa lentämisen korkeat päästöt vaelluksiin luontopoluilla, suosimalla raideliikennettä sekä metsän ja kesärantojen autuutta arvostamalla. Metsän naavainen kämmen, happena keuhkoissa, lämpönä iholla. Elokuussa Kuninkaantien seuroissa Loviisan kirkossa nähdään teatteriryhmän esittämä Ilmastokirkko-teos. Kesäseminaarin aiheena on: ”Kestämätön kehitys vakauden ja rauhan uhkana”. Tutustuminen kirkkorakennukseen auttaa ymmärtämään paikkakunnan historiaa. Se joka ymmärtää historiaa, hallitsee paremmin todellisuutta. Ruotsin hallitus antoi Turun rauhan (1743) seurauksena kaupunkioikeudet Degerbyn rusthollin maa-alueelle Kymijoen länsipuolella. Ensin saatiin oikeudet, sitten kaupunki. Loviisa on syntymästään asti ollut paradoksien kaupunki. Kaupunki rakentui Ungernin ja Rosenin bastionien äärelle, Loviisanlahden suulle nousi Suomenlahden filiaaliksi Svartholman merilinnoitus. Kun kuningas Adolf Fredrik vieraili Degerbyssä (1752) hän antoi sille kauneudestaan tunnetun puolisonsa nimen Loviisa Ulriika. Hyväntuulinen kuningas näki ehkä sielunsa silmillä ihastuttavan kaupungin nousun ja nimesi sen heti kättelyssä ”Suomen avaimeksi.” Olen siis velkaa Adolf Fredrikille sen, että 227 vuotta myöhemmin tultuani kirkkoherraksi Loviisaan, sain seuraavat vuosikymmenet tehdä papintyötäni ja kasvattaa lapseni lumoavassa pikku-Loviisassa. Loviisaan 1987 perustetun rauhanfoorumin yhdeksi tunnukseksi muodostui hauska lause: ”Loviisa on hymykuoppa kesäsuomen poskella.” Loviisan kirkko on usein saanut vastaanottaa kiinnostavia vieraita. Kesäloviisalainen Jean Sibelius asui isovanhempiensa luona Loviisan kirkon lähellä. Urho Kekkonen, Tarja Halonen, Jaan Kross, virolaiset piispat ja papit, monet suomensukuiset vieraat ovat viipyneet Kuningattaren kaupungissa. Presidentti Tarja Halosen presidentti Jasser Arafatilta Lähi-idän rauhanprosessissa lahjaksi saama seimi on yksi kirkon erikoisista nähtävyyksistä. Loviisa on myös paradoksien kaupunki, joka vaatii väliin huutamaan vastatuuleen.Mutta aina ovat raikkaat myötätuulet voittaneet. Jo 1980-luvulla alettiin puhua Loviisa-ilmiöstä. Se tarkoittaa sitä, että Loviisalla on kyky ennakoida suomalaisen yhteiskunnan kehitystä: mitä tapahtuu Loviisassa, se alkaa myöhemmin tapahtua myös muualla. Maan uuden hallituksenkin olisi hyvä vilkuilla Loviisan suuntaan. Siitä voisi hyötyä koko maa ja maailma. Veli-Matti Hynninen Kalasataman istuinveistokset sekä katseltavaksi että käytettäväksi Kalasatamaan on valmistunut kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos Istuinveistokset. Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltaviksi, myös käytettäväksi. Kuva: Marjukka Korhonen ? Helsingin Kalasatamaan on valmistunut 14-osainen, kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos, Istuinveistokset. Teoksen kolmas ja viimeinen veistosryhmä tuotiin Capellanaukiolle toukokuun loppupuolella. Kaksi vuosina 2016 ja 2018 asennettua veistosryhmää sijaitsevat Parrulaiturilla. Kolmen erilaisen tuoliryhmän lähtökohtana ovat olleet Kalasataman läheisten kaupunginosien tuolimallit 1900-luvun työläiskodeista. Ne tuovat rakentuvan kaupuginosan julkiselle ranta-alueelle muistuman alueen menneestä elämästä. Tuoleissa yhdistyvät yksityisten kotien intiimi tunnelma ja avoin julkinen tila. Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltavaksi, myös käytettäväksi. Penkkien sijoittelu kuitenkin poikkeaa tavanomaisesta julkisten kalusteiden sijoittelusta. – Penkkien muodossa ja sijoittelussa olen miettinyt niin ryhmää, kaveruksia kuin yksin mietiskelijöitä. Keskeistä teoksessa ovat sen piirissä tapahtuvat kohtaamiset, Marjukka Korhonen kertoo. Istuinveistokset on valmistettu haponkestävästä teräksestä, sillä käytettäväksi tarkoitettu tilataideteos vaatii erityistä kestävyyttä. Teoksen metallipinnat on hiottu kiiltäväksi ja osaksi maalattu. Tuoleilla istuvat ihmiset ja heidän kosketuksistaan jäävät jäljet muuttuvat osaksi teosta. – Käyttöja ylläpitosyistä istuinveistoksille asetettiin tiukat toimivuusja kestävyystavoitteet. Teräksen kuumudesta kesällä ja kylmyydestä talvella olimme hieman huolissamme, mutta istuinveistoksista saatu asukasja käyttäjäpalaute on toistaiseksi ollut hyvin myönteistä, kertoo projektinjohtaja Tomas Palmgren Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Marjukka Korhonen on Helsingissä työskentelevä kuvanveistäjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu lukuisia julkisia teoksia. Istuinveistokset-teoksen toteuttamisessa Marjukka Korhosta avusti teollinen muotoilija Mikko Kivioja. Istuinveistokset on osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaideprojektia ohjaa Helsingin kaupungin kaupunginkanslia yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kulttuurija vapaa-ajan toimialan kanssa. Ympäristötaide rahoitetaan rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla. Kalasataman uusin julkinen taideteos, taiteilija Jacob Dahlgrenin Early One Morning, Eternity Sculpture, julkistetaan Helsinki-päivänä Kalasatamassa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori julkistaa teoksen 12.6.2019 klo 14.30 Capellanaukiolla. Early One Morning, Eternity Sculpture on Kalasataman neljäs pysyvä taideteos. Aiemmat HAMin kokoelmissa olevat teokset Kalasatamassa ovat Riikka Purosen Harppi ja tähdet (2018), Villu Jaanisoon Kuukkeli (2016) ja Timo Heinon Veteen piirretty viiva (2014). ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Iltamessu ma klo 18. 24.6., 1.7., 8.7., 15.7. ja 22.7. Jaana Partti, 29.7. Riikka Reina ja 5.8. Petri Patronen. Iltamessu ti klo 18. 25.6. Visa Viljamaa, 2.7. Pauliina Lindfors, 9.7. Suvi-Maria Roine, 16.7. Suvi-Maria Roine, 23.7. Riikka Reina, 30.7. Petri Patronen ja 6.8. Riikka Reina. Iltamessu ke klo 18. 19.6. ja 10.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 17.7. Marja Kotakorpi ja 24.7. Petri Patronen. Hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. 26.6. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea joht. Johanna Korhonen, 3.7. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori, 31.7. Marja Kotakorpi. Anima mea joht. Johanna Korhonen ja 7.8. klo 18. Marja Kotakorpi. Iltamessu to klo 18. 20.6. Pauliina Lindfors, 27.6. Suvi-Maria Roine, 4.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 11.7. Marja Kotakorpi, 18.7. Visa Viljamaa, 25.7. Riikka Reina ja 1.8. Suvi-Maria Roine. Sateenkaarityö 20-v. juhlamessu ja -juhla pe 28.6. klo 18. Jaana Partti, Kimmo Puunenä, messukuoro Ääniset ja artisti Pola Ivanka. Messun jälkeen burgerbuffet ja kirkkokahvit. Iltamessu pe klo 18. 5.7. Pauliina Lindfors, 12.7. Jaana Partti, 19.7. Marja Kotakorpi, 26.7. ja 2.8. Petri Patronen. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 22.6. klo 10. Visa Viljamaa. Messu su klo 10. 23.6. ja 30.6. Mari Mattsson, 7.7. Pauliina Lindfors, 14.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 21.7. Jaana Partti, 28.7. Marja Kotakorpi ja 4.8. Riikka Reina. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Eläkeläisten kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13.00– 14.30 Kallion kirkon kappelissa. Urkukesän päivämusiikki to klo 12. Kallion kirkko. 20.6 Kaisa Keskitalo, 27.6. Dag-Ulrik Almqvist, 4.7. Vivika Oksanen, 11.7. Dag-Ulrik Almqvist, 18.7. Anni Nousiainen, 25.7. Anne Hätönen ja Dag-Ulrik Almqvist, 1.8. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Urkukesän konsertti ma klo 19 Kallion kirkko. 24.6. Ralph Gustafsson (Ruotsi), 1.7. Anu Pulkkinen, 8.7. Olli Pyylampi, 15.7. Matti Vaakanainen, 22.7. Ville Urponen, 29.7. James D. Hicks (USA), 5.8. Monica Czausz (USA). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Syväin kezäin soitto –kansanmusiikkia suomeksi ja karjalaksi la 22.6. klo 16. Kallion kirkko. Kristiina Olanto ja Lekkujad-trio. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. God Love Pride –valokuvanäyttely 24.–30.6. klo 9–18. Kallion kirkon kappelisalissa, valokuvaaja Ilar Gunilla Persson. 24.–30.6. Irti naamioista ja ulos kaapista REDIn sillalla Kauppakeskus REDIn Silta muuttuu Prideviikolla sateenkaarisillaksi. Tule kuvaamaan itsesi lasiseinien naamioiden takaa tai astu ulos kaapista juuri sellaisena kuin olet – julistetaan yhdessä tasa-arvon viestiä. #irtinaamioista #uloskaapista. Katso lisää IG @siltaredi. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma ja ti klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 23.6. klo 16. Suvi-Maria Roine. Messu su 30.6. klo 16. Pauliina Lindfors. Messu su 7.7. klo 16. Pauliina Lindfors. Messu su 14.7. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 21.7. klo 16. Jaana Partti. Messu su 28.7. klo 16. Marja Kotakorpi. Messu su 4.8. klo 16. Riikka Reina. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe 28.6. klo 10–12. Askartelua. Kesäkahvila ti 25.6. klo 15–18 Alppilan kirkko. Lapsille leikkitila kahvilan yhteydessä klo 14. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien kristittyjen tapaaminen ke 26.6. klo 17–19 Vertaistapaaminen sukupuolivähemmistöön kuuluville kristityille sekä kristillisyydestä kiinnostuneille sukupuolivähemmistöön kuuluville. Illassa pohdimme Priden teemaan liittyen, millaista liikehdintää kirkossa on sukupuolivähemmistöihin liittyen ja mitä vielä tulisi tapahtua. Lisätietoja Mio Kivelä, 050 376 1480. Järjestäjät Kallion seurakunta, Kirkko Helsingissä ja Kirkkonummen suomalainen seurakunta. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Miesten saunaretki Kalliolan kesäkodille 27.6. klo 17-21. Lisätiedot ja ilmoittautumiset visa.viljamaa@evl.fi. Elämäni värit –maalauskurssit. Mustasaaressa maalataan tänäkin kesänä elämän värejä. Tule etsimään omaa luovuuttasi värien kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Ohjaajana taideterapeutti, taidemaalari Tuija Varjoranta. Kurssipäivät: ti 30.7. ke 31.7., la 3.8su 4.8., ti 6.8.ke 7.8., to 8.8 pe 9.8., la 10.8.su 11.8. Kurssilla käytetään nestemäisiä ekologisia akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse. Sinun ei tarvitse osata maalata tai piirtää. Kaikki taidetarvikkeet sisältyvät hintaan. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet. Paikka: Mustasaaren toimintakeskus. Hinta: 63 e/ kurssi. Kurssi on kaksipäiväinen. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi.
Kesä 7 Nro 13 • Kesälehti 2019
Kesä 8 Kesälehti 2019 • Nro 13 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! Meillä opit ajamaan Stadin liikenteessä. Muista myös kuorma-autokurssimme! Kesäksi tien päälle! Palvelemme koko kesän!
Kesä 9 Nro 13 • Kesälehti 2019 Seurasaaren Juhannusvalkeat – Kaupunkijuhannus metsäluonnon keskellä ? Seurasaaren juhannusvalkeat sisältää ikiaikaisia ja tuoreita näkökulmia suomalaiseen keskikesän viettoon. Metsäisen puiston keskellä museomiljöössä järjestettävässä juhlassa tanssitaan, lauletaan, soitetaan ja leikitään juhannussalkojen ja -kokkojen äärellä. Aaton tunnelmaa kohottavat lemmennostatusloitsut, juhannushäitään viettävä pariskunta, värikkäät kansallispuvut ja siniristiliput. Juhla tarjoaa kävijöilleen elämyksiä, jotka kannattelevat suomalaista identiteettiä ja lisäävät ymmärrystä kulttuuriperintöä kohtaan. Kotimaan kävijälle juhla tarjoaa mahdollisuuden kokea suomalaisuutta yhdessä kansainvälisen yleisön kanssa. Ulkomailta saapuvia kiinnostavat juhannusperinteet, valoisa kesäyö ja luontokokemukset. Juhlan kohderyhmiksi ovatkin vakiintuneet suomalaisesta kulttuurista huumaantuvat vieraat, lapsiperheet ja kaupunkiin saapuvat turistit. Aattoillan esiintyjiä ovat vuoden pelimanniyhtye ENKEL, NordicDanceHelsinki-tiimi, kantele-klarinetti –duo Aléa, näyttävä kansantanssiryhmä Tanhu-Visa, ihmepyöräänsä pyörittävä Eppel&Peppel, Karjalan Nuoret tanssijoineen, setukaisryhmä Sõsarõ Tallinasta, pelimanniyhtye Ketale sekä ainutlaatuinen The Mystic Revelation of Teppo Repo. Mukana myös käsityöläisiä, perinnekeinuja, kärryajelua, tinttamareski, värityspaja, kukkaseppeleen tekoa ja uutuutena halauspuisto! Lapsille oma kokko, juhannussalko ja poloneesi. Museotaloista avoinna ovat Antti ja Karunan museokirkko. Voit myös rentoutua kärrysaunassa tai osallistua GreenCare-luontoretkelle. Juhannuskokot palavat meren rannassa ja juhannustanssit jatkuvat keskiyöhön asti. Yksityiskohtaiset ohjelmatiedot päivittyvät osoitteessa www.juhannusvalkeat.fi Koe sinäkin kanssamme juhannusyön ihmeellinen taika! 66. Seurasaaren juhannusvalkeat Pääsyliput: Aikuinen 25 €, alle 12-vuotiaat veloituksetta aikuisen seurassa. Liput ennakkoon www.lippu. fi (Verkkomyynti päättyy 21.6.2019 klo 17.00) Bussi 24 tihennetyin vuoroin keskustasta Seurasaareen Lisätiedot: Seurasaarisäätiö, toiminnanjohtaja Aila Nieminen, 040 649 3040, aila.nieminen@seurasaarisaatio.fi tai info@seurasaarisaatio.fi Minna Kivelä ja Sirkuspelle Hermanni Taivallahden kesäteatterissa Sirkuspelle Hermanni Narinkkatorilla. Hotelli Humina Minna Kivelä. neet ja olemme saaneet harjoitella ulkona teatterilla.” Kesän ohjelmisto on herättänyt mukavasti kiinnostusta ja lipunmyynti käy nyt vilkkaana. ”Nyt kannattaakin lunastaa omat lippunsa kesän esityksiin.” Kinnaslampi toteaa. Kiinnittäkää turvavyöt vielä kerran Lentävät morsiamet saavat uusintaensi-illan 26.8. Viime kesän hulvaton farssi esitetään yleisön pyynnöstä vielä seitsemän kertaa. Kuinka poikamies Bernardin oikein käy lemmenkarusellia pyörittäessään? Onko lopputuloksena täydellinen katastrofi vai onnistunut pakkolasku? Rooleissa Tero Tiittanen, Kari Kinnaslampi, Johanna Puhakka, Kirsi Mäkelä, Birgitta Taussi ja Eija Lamberg, ohjaus Kari Kinnaslampi. Teatteri Tuli on ammattijohtoinen teatteri, joka siirtyi vuonna 2016 uudelle esiintymispaikalle Hietaniemen uimarannan viereen ja sen myötä aloitti toiminnan nimellä Taivallahden kesäteatteri. 300-paikkainen katettu katsomo ja täysien oikeuksien kahvio-baari takaavat katsojille mukavat oltavat. Esteettömyys on huomioitu kaikissa esityksissä. ryhmälipunmyynti ja tiedustelut 044 0809 280 taivallahdenkesateatteri@ gmail.com taivallahdenkesäteatteri.com facebook.com/taivallahdenkesateatteri instagram.com/taivallahdenkesateatteri ? Taivallahden kesäteatterissa nähdään tänä kesänä kaksi uutta ensi-iltaa. Tatu Pekkarisen kirjoittama musiikkinäytelmä Hotelli Humina saa ensi-iltansa 6. heinäkuuta. 30-luvun Helsinkiin sijoittuvan näytelmän päätähtenä nähdään iki-ihana Minna Kivelä. Kokoperheen musiikkinäytelmä Sirkuspelle Hermanni saa ensi-iltansa 26. kesäkuuta, Hermannia esittää virtuoosimainen Nestori Välitalo. Viime kesän nauruhermoja kutkuttava Marc Camolettin kirjoittama farssi Lentävät morsiamet nähdään yleisön pyynnöstä elokuussa seitsemän kertaa. Tanssia, laulua ja naurua 30-luvun Helsingissä Tyttären naimakaupat eivät suju Hotelli Huminan temperamenttisen omistajattaren Rouva Äyskärin suunnitelmien mukaisesti. Tyttären kosijat ja hotellissa asuvat taiteilijat aiheuttavat ylimääräistä huolta ja vaivaa. Saako rahalla rakkautta? Saadaanko toistuvat väärinkäsitykset oikaistua? Kenellä on voitto-obligaation oikea numero? Miten on rouvan omien lemmenasioiden laita? Rooleissa nähdään Minna Kivelä, Marjo Häkkinen, Arto Kinnunen, Antti Rytsölä, Tiia Havu, Niko Holopainen, Henri Välikangas, Otto Väisänen, Henna Kokko, Anne-Mari Jokinen, Eija Lamberg ja Kari Pietinen. Minna Kivelä on nähty kesäteatterin lavalla mm. Turussa, Lahdessa ja Mikkelissä. Nyt Minna nousee Helsinkiläisen kesäteatterin lavalle. Kivelä toteaa, että kesään kuuluu muutakin kuin teatteria. ”Tavoitteena on kesä-Hesa ja kaupunkipyörän haltuunotto. Aion käydä rakkaan synnyinkaupunkini sellaisissa paikoissa mitkä ovat jääneet käymättä. Juhannuksena tietysti kokonympärihiihdot isäni luona Espoossa.” ”Parasta kesässä on ihmisten rentous ja rajattomuus.” Kivelä lisää. Voi Änkeröinen Mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtuu, kun Pelle Hermannilla on kosimispäivä? Osansa tapahtumien kulkuun tuovat muut sirkuksen asukeista. Mitä taikuri Max taikoo tänään? Onko 1000 kilon painoja kantava voimanainen Ursula ihastunut Hermanniin? Mitä tekee eläintenkesyttäjä Carlos? Mitä norsu Jeremias juo? Millaisia jekkuja Kalle-Apina keksii? Saako sympaattinen ja hyväntahtoinen Hermanni kosintansa tehtyä ja kuinka kaikki lopulta sujuu? Rooleissa nähdään Nestori Välitalo, Birgitta Taussi, Andy Lang, Teemu Kärkkäinen, Kati Kalke, Kari Pietinen ja Venla Pulkkinen. Teatterin johtaja ja kesän näytelmien ohjaaja Kari Kinnaslampi toteaa harjoitusten olevan hyvällä mallilla. ”Säätkin ovat suosiPia Liski Teatteri Jurkan toiminnanjohtajaksi ? Klassikkotulkintoihin keskittyvän Teatteri Jurkan uutena toiminnanjohtajana aloittaa tanssitaiteen maisteri Pia Liski. Uusi toiminnanjohtaja tuo 56-paikkaiseen intiimiin teatteriin terävän yhdistelmän taiteellista, tuotannollista ja johtamiskokemusta. Jurkan ytimessä on jatkossakin monipuolinen ohjelmisto, klassikot ja vahva näyttelijäntyö. Elokuun alussa Jurkassa ohjat käsiin ottava Liski on tanssiryhmä Gruppen Fyran perustajajäsen. Liski on toiminut ryhmässä paitsi tanssijana, koreografina ja taiteellisena suunnittelijana, myös laajasti hallinnollisissa tehtävissä niin produktioiden vastaavana tuottajana kuin rahoituksesta, kehityshankkeista, markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä vastaavana jäsenenä. Nurmijärven Tanssiopiston apulaisrehtorina ja johtoryhmän jäsenenä Liski toimi 16 vuoden ajan (2001–2017). Opiston toiminnan suunnittelu, laajojen produktioiden johtaminen ja opetustyön kautta syntynyt pedagoginen osaaminen antavat erinomaiset valmiudet johtaa ja kehittää edelleen Jurkan toimintaa. Jurkan ohjelmistossa klassikot saavat modernit tulkinnat niin omina tuotantoina, yhteistuotantoina kuin vierailuesityksinä. – Monipuolinen ohjelmisto, klassikkoteosten uudelleentulkinnat ja vahva näyttelijäntyö tulevat olemaan jatkossakin Teatteri Jurkan esitystoiminnan kulmakiviä. Toiminnanjohtajana tehtäväni on luoda taiteelliselle työlle mahdollisimman hyvät taloudelliset puitteet sekä tukea taiteellista johtajaa ja työryhmiä luovissa prosesseissa. Yleisötyön ja kiertuetoiminnan lisääminen, uusien rahoitusmallien etsiminen, erilaiset hankkeet ja yritysyhteistyön kehittäminen ovat tulevaisuuden tavoitteita teatterin glamourilla höystettynä, Liski maalailee. Jurkka tarjoilee vuosittain kymmenisen klassikkoa intiimien teatterielämysten ystäville ja produktioiden toteutukseen osallistuu vuosittain n. 40 erilaista taiteilijaa ja tuotannollista osaajaa. – Vaikka olemme Suomen pienin ammattiteatteri, ohjelmistomme on todella runsas ja monivivahteinen. Olen todella iloinen, että Pia tulee pyörittämään tätä hauskaa, mutta eittämättä välillä myös haastavaa palapeliä, iloitsee Liskin aisaparina toimiva taiteellinen johtaja Tuomo Rämö.
Kesä 10 Kesälehti 2019 • Nro 13 Kasvismakkarat nyt kaupoissa Kalliosta Inariin. donerharju.fi Happy Hour joka päivä Kaikki Karhu tai Koff -kaljat 0.5l 09.00-10.00 3.00€ aamukalja 10.00-12.00 3.20€ 18.00-19.00 3.20€ 22.00-23.00 3.20€ (ei pe ja la) Aukioloajat: su-to 09-02 pe-la 09-05 Vaasankatu 18, 00550 Helsinki Puh: 044 285 0884 Tarjoilussa joka päivä: kahvia, suolatikkuja tai pullaa hyvät palkinnot! 20 hengen aurinkoinen terassi avoinna! Joka keskiviikko klo 19 Tietovisa Joka sunnuntai klo 15 BINGO Varhaiskaalipihvit Nyt maistellaan varhaisperunoita ja kesän ensikasviksia Varhaisperunoiden keittäminen 1 kg varhaisperunoita vettä karkeaa merisuolaa tuoreita tillinvarsia Lisäksi: tuoretta, hienonnettua tilliä 1. Pese vastanostetut varhaisperunat juoksevassa vedessä juuresharjalla harjaten puhtaiksi ja kuorettomiksi. Nykyään on saatavana karheapintaisia käsineitä, joiden avulla kuoret irtoavat vesipesussa helposti. Paljain käsin hangatenkin tai pöytäveitsen avulla hennot kuoret kyllä poistuvat. Puhtaus kuuluu uusiin perunoihin niiden tulee hohtaa kesäpöydän kruununa. Siirrä perunat odottamaan kylmään, raikkaaseen veteen. 2. Kuumenna keitinvesi kiehuvaksi. Mausta karkealla suolalla niin, että litralle vettä tulee 1 tl suolaa. 3. Lisää perunat kokojärjestyksessä, isot ensin, hetken kuluttua keskikokoiset ja lopuksi pienimmät mukulat. Tarkista, että vettä on vain juuri ja juuri peitoksi asti. Kaada ylimääräinen vesi tarvittaessa pois. 4. Anna perunoiden kiehua kevyesti poreillen. Keittoaika vaihtelee koon mukaan: 8 12 minuuttia voi riittää, mutta joskus menee 15 20 minuuttiakin. Kokeile kypsyyttä välillä cocktailtikulla ja terävän veitsen kärjellä. Vältä ylikypsentämistä, koska varhaisperunat jälkikypsyvät jonkin verran. 5. Valuta keitinvesi tarkkaan pois kattilasta. Poista tillinvarretkin. Käytä kattilaa hetken aikaa kuumalla levyllä, jotta enin kosteus haihtuu. Ravista kevyesti. 6. Aseta perunoiden päälle muutama arkki talouspaperia tai puhdas astiapyyhe imemään kosteutta ja sulje kattila kannella. Kun perunat ovat täysin kuivahtaneet, lisää niille tuoretta, hienonnettua tilliä. 7. Nosta perunat höyryävän kuumina pöytään. Mausta kannattaa keskittyä nauttimaan. Vinkki: Jos perunoita jää tähteeksi, muista, että kylmät varhaisperunat maistuvat ruisleivän päällä, salaatissa tai grillattuina. Lisäkkeet: Silli liittoutuu uusiin perunoihin ja tilliin loistavasti, mutta kokeile myös graavattua siikaa, lahnaa tai lohta, erilaisia marinoituja silakoita ja lämminsavustettuja kaloja. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Kesäkeitto 1 nippu porkkanoita 8 – 12 varhaisperunaa 6 dl vettä 1 pieni kukkakaali 2 pientä nippusipulia varsineen 1 – 2 dl tuoreita pinaatinlehtiä 2 dl tuoreita herneitä tai sokeriherneen palkoja suolaa pippuria ripaus sokeria 5 dl maitoa 50 – 100 g sulatejuustoa persiljaa ja/tai tilliä 1. Raaputa porkkanat ja pestyt perunat. Viipaloi porkkanat ja lohko perunat ja lisää kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. 2. Lohko joukkoon kukkakaali. Vettä tarvitsee olla vain peitoksi asti. Keitä, kunnes perunat ja kasvikset ovat napakan kypsiä. 3. Viipaloi sipulit varsineen. Huuhtele ja suikaloi pinaatinlehdet. 4. Lisää kattilaan sipulit, pinaatinlehdet ja herneet. Kaada joukkoon maito ja kuumenna kiehumispisteeseen. 5. Murusta liemeen sulatejuusto nokareina. Mausta kevyesti pippurilla ja sokerilla. 6. Kuumenna keitto sekoitellen, jotta juusto sulaa liemeen tasaisesti. 7. Ripota keiton pinnalle yrttejä. Tarkista maku ja tarjoa lisäksi ruisleipää. (12 – 15 kpl) 500 g varhaiskaalia 3 munaa suolaa mustapippuria tuoretta meiramia tai oreganoa Paistamiseen: rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia 1. Raasta kaali esimerkiksi monitoimikoneen suikalointiterällä karkeaksi raasteeksi. 2. Vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita kaaliraasteen joukkoon. Mausta suolalla, pippurilla ja hienonnetulla tuoreyrtillä. 3. Kuumenna ohukaispannu, lisää koloihin kevyesti rasvaa ja nostele niihin kaaliseosta kahdella lusikalla. Tasoita pinta ja paista miedolla lämmöllä pihveiksi. 4. Nosta kaalipihvit uunivuokaan ja kypsennä vielä 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Ohjeet: Kotimaiset Kasvikset ry ? Varhaisperunaa saadaan yleensä jo touko-kesäkuun vaihteessa pieniä maistiaiseriä, mutta kesäkuussa määrät jo kymmenkertaistuvat, ja varsinainen varhaisperunakauden avaus tapahtuu juhannuksen alla, jolloin vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n nimeämää Varhaisperunoiden ja varhaisvihannesten juhlaviikkoa. Varhaisvihannessatoa päästään nauttimaan kesäkuun puolivälistä alkaen. Varhaisperunat istutetaan huhtikuun aikana. Aurinkoinen sää ja sopivat sadejaksot toimivat hyvinä haltiakummeina varhaisperunoiden makua ajatellen. Tuttuun tapaan ensimmäiset varhaisperunat tulevat Turunmaan saaristosta. Varhaisperunoista viljellään 70 prosenttia Varsinais-Suomessa ja loput pääosin eteläisen Suomen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan alueilla. Katteen alla kasvaneet varhaisperunat ovat 80-prosenttisesti Timoa ja 10 prosenttia on Siikliä. Muita, selvästi pienemmällä alalla kasvatettavia lajikkeita ovat Arielle, Rikea, Velox ja Amazone. Varhaisperunaksi määritellään keskenkasvuinen peruna, josta kuori irtoaa hankaamalla. Kesän edetessä siirrytään ilman harsoa kasvatettuihin kesäperunoihin. Lajikevalikoimassa Siikli, Rikea, Velox ja Amazone lisäävät osuuttaan ja mukaan tulee muitakin lajikkeita. Kesäperuna on varastoimatonta, suoraan pellolta myyntiin toimitettavaa perunaa. Kesän lähetessä loppuaan siirrytään varastoitaviin perunoihin, jotka jo luokitellaan väritunnisteiden mukaan eri käyttötarkoituksiin. Varhaisvihanneksissa satokausi etenee samaan tapaan kuin perunoillakin. Ensin tulevat primöörit, kauden ensisadot. Aivan varhaisimmat tulevat Ahvenanmaalta, sitten myös Lounais-Suomesta kevyistä kausihuoneista. Kiinankaalia, jäävuorisalaattia, tilliä, porkkanaa, naurista ja sipulia saadaan kesäkuun edetessä enenevästi. Huhtikuun lopulla istutetut kukkakaalit ja parsakaalit alkavat valmistua nekin. Kasvisesikoiset vaativat aina erityistä huolenpitoa viljelijältä. Keskikesällä eletään kasvukautta, jolloin satoa on hyvin saatavilla. Heinäkuussa kasviksia kannattaa jo suosia sydämensä kyllyydestä, vaikka huippusesonki ajoittuukin elokuulle. Hellästi valmistaen ja hartaasti nauttien Varhaisperunoiden herkkuhetki kannattaa pitää yksinkertaisena. Varhaisperunan maku on raikas, makeahko, aavistuksen kirpeähkökin. Huolellisesti keitetyt perunat nautitaan voinokareen ja tillin saattelemina. Saaristolaiseen tapaan kuuluu nauttia perunoiden kanssa voisulaa, johon on pilkottu uutta sipulia. Silli sopii perunan kylkeen erottamattomasti. Graavatut siika, lohi ja lahna, lämminsavustetut ahvenet ja muikut sekä grillatut kalavartaat tuovat vaihtelua. Viimesilauksena tillin kanssa vuorottelee ruohosipuli. Kannattaa kokeilla myös marinoituja sieniä ja sienimuhennosta. Alkukesän nippusipulit, varhaiskaali, kiinankaali ja jäävuorisalaatti, kukkakaali, nippuporkkanat, retiisit ja nauriit maistuvat raikkailta ja puhtailta. Niitä kannattaa käsitellä arvostaen ja hellästi. Kaikkia varhaisvihanneksia voi syödä raakoina. Ne ovat rakenteeltaan rapeita. Kypsentäminen on tehtävä varoen ylikypsentämistä niin, että kasviksiin jää puruvaraa ja hyvä suutuntuma. Keitinvettä ja suolaa käytetään vain niukasti. Höyrykypsentäminen ja pikapaisto vokkipannulla ovat suositeltavia tapoja. Tuoreyrtit, joskus hunaja, tilkka sitruunanmehua tai viinietikkaa ovat paikallaan, mutta vienoa makua ei kannata peittää. Kotimaiset Kasvikset ry / Pirjo Toikkanen
Kesä 11 Nro 13 • Kesälehti 2019 Lähdöt 11:30 joka lauantai 1.6.–31.8. Kauppatori, Kolera-allas | laituri 4, JT-Line 15 € meno-paluu (15:00) | 10 € yksi suunta Liput laivasta & www.holvi.com/shop/didrichsen/ Kuusilahdenkuja 1 | 00340 Helsinki www.didrichsenmuseum.fi | 010 2193970 1.9. asti ti-su 11-18 Kim Sim on sso n marita liulia mysterium Risteillen museoon! YLeisöopastukset la ja su klo 13, ke klo 17 Guidning på svenska sö kl. 12 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! taivallahdenkesäteatteri.com Eteläinen Hesperiankadun ranta, Helsinki Käsikirjoitus Marc Camoletti Esityskausi 26.6.–23.8. Käsikirjoitus Simo Ojanen Tatu Pekkarisen laulunäytelmä OHJAUKSET KARI KINNASLAMPI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2019 Yleisön toiveesta saimme 7 lisänäytöstä ajalle 26.8.-1.9. Pääroolissa komedienne MINNA KIVELÄ HOTELLI Esityskausi 6.7.–24.8. HENGELLINEN KOTI HAKANIEMESSÄ TERVETULOA KOTIIN! TILAISUUDET KESÄSUNNUNTAISIN KLO 17 NÄKINKUJA 3, 00530 HELSINKI WWW.SAALEM.FI
Kesä 12 Kesälehti 2019 • Nro 13 Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Milla Viljamaa (vas.), Anna E. Karvonen ja Elsa Saisio tulkitsevat vahvasti Stadin naisten lauluja Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Oopperalaulaja Mari Palo esitti Aki Rissasen johtamanjazztrion säestyksellä hienoja kesälauluja Leevi Madetojan ja L. Onervan Syksylaulusarjasta Café Sonckissa Ackté-sarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Sandra Långbacka lauloi kauniisti ruotsalaisen jazzlaulaja Monika Zetterlundin viisuja Manalassa Ostrobotnian talossa. Kuva: Raimo Granberg. Satu Rekola (vas.), Tanja Illukka ja Jaakko Simola esittävät Taidehallin kesänäyttelyn salissa Susanne Gottbergin teosten edessä ja välissä tanssiteoksen, joka rakentuu arkkitehtuurin ja tanssitaiteen yhdistämiselle. Kuva: Sakari Viika. Linda Zilliacus on upea päähenkilö Lillanin “Maria Brauns äktenskap” –näytelmässä, aviomiestä esittää Niklas Häggblom. Kuva: Cata Portin. Riika Helle-Kotka on julkaissut kaksi runokokoelmaa, Ja minua pelotti kun sammakko nauroi (2017) ja Kun korot kopisivat tyhjässä pesässä (2018)). Kuva: H.S.K. ? Tanssin talon asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.5.2018. Ainoa valitus hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa 8.5.2019, ja asemakaavan muutos sai lainvoiman 10.6.2019. Rakennustyöt pyritään aloittamaan syksyllä 2019. Stadin friidujen tarinat keskiössä Stadin naisten laulut produktio sai ensi-iltansa Musiikkiteatteri Kapsäkissä helmikuulla ja uusintansa toukokuulla. Näyttelijä Elsa Saisio, muusikot Anna E. Karvonen (viulu) ja Milla Viljamaa (piano, harmoni) sekä valosuunnittelija Ina Niemelä luovat vahvoja ajankuvia naisten elämästä Helsingissä viimeisen sadan vuoden aikana. Erityiskiitoksen ansaitsevat taustalle projisoidut vanhat kaupunkikuvat ja elämänmakuiset tekstit. Paljon on tehty taustatyötä. Monologit, vanhat valokuvat, valotaide sekä uudet ja vanhat laulut muodostavat tavattoman tunnelmallisen dramatisoidun konsertin, jossa menneiden ja nykyisten sukupolvien naisten tarinat kohtaavat. Helsingin naisten osin jo unohdetut kansanlaulut ja elämänkohtalot mm. Sörnäisten tehtaissa, työväen kodeissa, kaduilla, vankiloissa ja bordelleissa tuodaan näin kuultavaksi unohtamatta modernia helsinkiläistä naista. Erityisen koskettava oli Katutyttö-valssi lähes sadan vuoden takaa lauluvihkosta. Lauluteksteiksi tarinoita ovat kirjoittaneet mm. Marja-Leena Mikkola, Pirkko Saisio, Kanerva Pasanen, Inka Nousiainen ja Mercedes Bentso, Muistojeni Itä-Helsinki. Sävellykset ovat Milla Viljamaan käsialaa. Kaikki laulavat. Dramaturgisen ja ohjausvastuu kantava Saisio lausuu herkästi iloja tummasävyiset monologit. Aikalaishaastatteluja kuulemme kirjailija Helvi Hämäläiseltä ja 100-vuotiaalta kuvataiteilija Kati Bomanssonilta. Lasten lorujakaan Helsingistä ei unohdeta. Presidentti Tarja Halonen kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan. Hänelle omistettiin encore. Taiteilijaparin sininen syksy Acktén kesäsarjan hieno kokemus oli konsertti kahden suomalaisen merkittävän taiteilijan, säveltäjä Leevi Madetojan ja runoilija L. Onervan kuusiosaisen, tunnelmallisen Syksy-laulusarjan taipumisesta uusiksi sovituksiksi klassiselle laulajalle ja jazztriolle. Jazzpianisti Aki Rissasen johtaman yhtyeen käsissä klassinen musiikki, jazz ja suomalainen runous kohtasivat ennakkoluulottomalla tavalla. Laulujen melodioita tulkitsi taitava lyyrinen sopraano Mari Palo. Muina muusikkoina olivat Teemu Viinikainen, kitara ja Joonas Riippa, rummut ja perkussiot. Palon laulutulkinnat pysyivät tunnistettavassa alkuperäisessä asussaan. Niiden ympärillä jazztrio toimi tasaveroisena äänenä välillä myötäillen, välillä kontrastoiden laulajaa, luoden punaista lankaa ja improvisoiden tilanteessa unohtamatta jazzmusiikin juuriaan. Madetojan mystisessä, viimeiseksi merkittäväksi laumo-Pekka Heikinheimon vastuulla. Kiehtovan erikoisesta puvustuksen teki Sami Korhonen. Tanssiteos rakentuu arkkitehtuurin ja tanssitaiteen yhdistämiselle, se innoittuu kehojen arkkitehtuurista, sekä ihmisen ja arkkitehtuurin suhteista. Lähteenä käytetään kolmen ikonisen arkkitehtuurikohteen muotoja ja olemusta. Ne ovat Jätkäsaaren Löyly, Temppeliaukion kirkko ja Kirkkonummen Hvitträsk. Historiallisella aikajanalla edetään aivan uusimmasta nykyarkkitehtuurista kohti vuotta 1903. Tanja Illukka, Satu Rekola ja Jaakko Simola muodostavat taitavan tanssijakolmikon, joka tekee liikkeitä yksin ja joukossa, suhteessa toisiin, vaikka he näyttävät hyvin keskittyneitä itseensä. Taidehallissa kesän esillä olevien Susanne Gottbergin taideteosten edessä ja välissä. – Tanssija on käärittynä omaan ihoonsa, ihminen lukee arkkitehtuuria aistiensa kautta, rakennus on luettava sen pinnan antamien muotojen kautta, mutta missään ei ole elämää, jos siellä ei asuta, tekijät sanovat. Esityksen nimi tarkoittaa ”jokaisen arkkitehtuuria, yhden kehossa”. Kaikkea ei voi hallita Koskettavia näytelmiä ja hienoja roolisuorituksia oli Lilla Teaternin kauden näytelmissä. Se esittää hyvää draamaa, jota kannattaa käydä katsomassa intiimissä ja perinteikkäässä Lillanissa Yrjönkadulla. Teatterin seinällä on perustaja Vivica Bandlerin uljas alkujulistus teatterin tehtävälle. ”Maria Braunin avioliitto” perustuu näytelmänä samannimiseen v. 1978 ilmestyneeseen saksalaiseen elokuvaan, jonka ohjasi legendaarinen Rainer Werner Fassbinder, uuden eurooppalaisen elokuvan kauhukakara. Fassbinder-tarinaksi teksti on perinteisempi ihmissuhdedraama, joka sijoittuu Länsi-Saksan talousihmeeseen sodan jälkeen ja loppuu ”Bernin ihmeeseen”, jalkapallon MM-voitlusarjaksi jääneessä, Syksyssä suomalaiskansalliset jylhät vaikutteet yhdistyvät ranskalaisperäiseen hienostuneeseen harmoniseen ilmaisuun. Minuun vaikuttivat erityisesti ”Lähtö”, ”Lintu sininen”, ”Vieno siipi” ja ”Luulit, ma katselin sinua”. Konsertti sai alun perin ensiesityksen Helsingin Juhlaviikoilla Huvilateltassa 2017. Nuorella tyylitunteella Monica Zetterlund ”En kväll med Monica Z” – konsertissa kuulimme ravintola Manalassa, Ostrobotnian talon päädyssä, Monica Zetterlundin fantastista musiikkia Sandra Långbackan ja hänen trionsa tulkitsemana. Långbacka on suomenruotsalainen laulaja, joka tekee pääasiassa omaa artistiuraa ruotsinkielellä. Häntä on luonnehdittu ”tyylitunteella” esiintyväksi. Tässä konsertissa hän astui ruotsalaisen jazzlaulajan saappaisiin, esittäen Monican tunnelmallisimpia kappaleita triokokoonpanonsa kanssa. Konsertti oli osa laulajan Pop/jazz laulun Atasosuorituskokonaisuutta. Kokoonpanoon kuului laulun lisäksi pasuuna ja piano. Pasuunaa puhalsi mm. UMO:ssa bassopasuunaa soittava Mikael Långbacka ja pianoa soitti monilahjakkuus Miika Vintturi. Mielenkiintoinen kokoonpano tuo uusia tuulahduksia kappaleisiin, unohtamatta Monican isoimpia hittejä. Hyvin sujuivat tunnetut kappaleet ”Sakta gå genom stan”, ”Monikas vals” ja erityisen hienosti ”Var blev ni av ljuva drömmar”, johon Monikan kanssaesiintyjät Hans Alfresson ja Tage Danielsson tekivät sanat. ”Jag vet en dejlig rosa” on kansanlaulu, jonka sovituksessa Bill Evans vaikutti. ”Mister Kelly” tarjoaa sormuksia joka toiselle naiselle. Långbacka lopetti herkästi ”Trubbel-balladiin” (Vaikeuksia), jonka Marjatta Leppänen teki tunnetuksi 1975 meillä Jukka Virtasen sanoilla. Tanssija kokee arkkitehtuuria Kesäkuun hienoimpia tanssiesityksiä oli Ismo Dance Companyn esittämä ”Anybody’s Architecture: Some Body” Taidehallissa. Se on jatkoa kesän 2017 sarjalle. Koreografia, konsepti ja ohjaus oli Istoon 1954. Näytelmän pääosassa nähdään loistava, monipuolinen Linda Zilliacus, joka on taitava ja muuntuvainen näyttelijä nuoren aviovaimon roolissa, josta on hyvin moneksi. Avioliittonäytelmä alkaa sota-ajan avioliitosta, jota kestää vain muutaman hetken, kun nuori aviomies Hermann, jota esittää Niklas Häggblom joutuu sotaan ja katoaa, epäillään hänen kuolleen. Nuori aviovaimo Maria jatkaa elämäänsä ja toimeen on tultava köyhissä oloissa hinnalla millä hyvänsä. Nainen on henkisesti uskollinen miehelleen, jonka uskoo olevan elossa. Hän toimii tarjoilijana, ilotyttönä ja löytää mustan amerikkalaisen sotilaan, jolle tulee myös raskaaksi – lasta ei koskaan synny. Hermann palaa sodasta yllättäen ja syntyy katastrofi, jossa Marian käden kautta amerikkalainen sotilas kuolee. Mies ottaa syyn niskoilleen ja joutuu vankilaan. Nainen on kaunis ja ovela, ja hän alkaa kerätä omaisuutta bisnesnaisena, joka osaa englantiakin ja siitä on hyötyä sodasta nousevan Saksan talouskasvussa. Lopuksi naisella on kaikki valta yrityksessä ja hän on kylmä ja laskelmoiva, kulkee turkiksissa ja kuvittelee olevansa kaiken yläpuolella. Näytelmä on täynnä elämän kontrasteja, avioliitto on täynnä vain konflikteja, ja päättyykin sitten kaasurä
Kesä 13 Nro 13 • Kesälehti 2019 Maailma kylässä aikuiseen ikään Kaihon Karavaanin karismaattinen keulahahmo Tuure Kilpeläinen lauloi Helsinki-Cotonou Ensemblen kanssa Savanni-lavalla Kaisaniemen puistossa. Kuva: Raimo Granberg. Mosambikilaistaustainen MC Gata Miesteriosa on toinen hänen ja saksalaisghanalaisen Lee Bassin muodostaman Gato Preto –kokoonpanon jäsen, joka vieraili Maailma kylässä -tapahtumassa. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja helistimen kanssa on marokkolaisen Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou yhtyeen jäsen. Se sai suosiota Savanni-lavalla Kaisaniemen puistossa Maailma kylässä – tapahtumassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Suomen suurin kulttuurija järjestötapahtuma Maailma kylässä –festivaali juhlii 20. tapahtumavuottaan juhlakonsertilla Kaisaniemen puistossa. Se toi yhteen aiemmilta festivaaleilta tutut suosikkiartistit sekä joukon tuoreita taiteilijoita. Musiikkispektaakkeli vei nostalgiselle matkalle festivaalimuistojen pariin ja suuntasi katseen myös tulevaisuuteen. Konserttia isännöi kitaristi Janne Halosen ja beniniläisen lyömäsoittaja-laulaja NoëlSaïzonoun luotsaama afrobeatia, jazzia ja funkia sekoittava Helsinki-Cotonou Ensemble. Festivaalikonkareista yhtyeen vieraiksi saapuivat palkintoja ja platinalevyjä saavuttanut Paleface yhdessä yhdysvaltalaisräppäri Matren kanssa, Kaihon Karavaanin karismaattinen keulahahmo Tuure Kilpeläinen sekä pitkän historian omaava sekakuoro Koiton Laulu. Uudempaa Maailma kylässä –polvea edustivat muun muassa Suomi-palkinnolla palkittu säveltäjä, muusikko ja laulaja Anna-Mari Kähärä, YouTubesta tuttu mediapersoona D.R.E.A.M.G.I.R.L.S-kollektiivissa vaikuttava Yeboyah. Itse viihdyin thaimaalaisten kansantanssien ja marokkolaisen lauluyhtyeen Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou parissa. He soittavat instrumentteja, jotka aiemmin olivat kiellettyjä naisilta. Mosambikilaistaustainen MC Gata Miesteriosa on toinen hänen ja saksalaisghanalaisen Lee Bassin muodostaman Gato Preto -kokoonpanon jäsen. Se on varsinainen fuusiomasiina, jonka esikoisalbumi, ”Tempo” (2017) hämmensi bilemusiikkiin vahvaa yhteiskunnallista sanomaa. Duo tunnetaan Rion faveloiden ja Etelä-Afrikan township-alueiden rummutusta ja elektronista teknopulssia yhdistävästä ”afrofuturistisesta” klubisoundistaan ja energisestä lavashow’staan. Sunnuntaina esiintyi kantaa-ottava turkkilainen Gaye Su Akyol sekä Timo Lassy ja Ricky-Tick Big Band Brass. Rankkasade lakkasi juuri kun festivaalin päätähti, funkia ja tummaa soulia perinteiseen brasilialaiseen popmusiikkiin sekoittava ja vahvassa kansainvälisessä nosteessa oleva Liniker e os Caramelows, alkoi soittaa. Festivaalista on kasvanut Suomen suurin poikkitaiteellinen järjestötapahtuma, jossa vierailee vuosittain noin 80 000 ihmistä. ja räppäri Seksikäs-Suklaa ja dancehall-artisti, DJ ja tuottaja VG+. Kattausta täydensi viime vuoden rapilmiöksi nousseessa Myrsky Virmavirta ja Matias Löfberg esittävät RyhmisNuorten Fomo-musikaalin pääparia, joka löytää toisensa ympäristön paineista huolimatta. Kuva: Veeti Hautanen. Alle kouluikäinen Noor Safi oli sonnustautunut juhla-asuun Ramadan kunniaksi Stoan aukion juhlassa. Kuva: Raimo Granberg. jähdykseen ja inhimilliseen katastrofiin. Kaikkea ei voi hallita. Lavastus on kekseliäs, ahnaat kädet ulottuvat pahvin läpi Mariaan syrjäkaduilla. Vankilatapaamiset ovat osuvia. Runosvengi alkaa Riika Kotka kirjoittaa tietokirjojen lisäksi runoja nimellä Helle-Kotka. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa, joita molempia voi tilata esimerkiksi verkkokauppa Adlibriksen kautta; ”Ja minua pelotti kun sammakko nauroi”, 2017, ”Kun korot kopisivat tyhjässä pesässä”, 2018. Luokanopettajana hän opastaa lapsia runojen pariin. Riika havaitsi lasten kanssa työskenteleviltä puuttuvan oppaan ja on nyt mukana tekemässä kirjaa ”Runomatkaopas”. Riika perusti pari vuotta sitten Runosvengi nimisen runoilijakollektiivin, joka esittää aktiivisesti omia runoja kahviloissa ja kirjastoissa pääkaupunkiseudulla. Julkaisemme Runosvengin tuotoksia, tässä Riikan aloitus: * viimeinen mänty, / tyhjä paperipussi / sylki rihkamaa, / sukelsi asfaltille / kiihdytyskaistaa pitkin. * eksynyt tsunamin upottamana / merenalaisen kaupungin torille, / sydänsurujako? / katvetoivon kajastus silmänurkassa * pujon yrttinen katku, / mesiangervojen makeus / tarrautuvat puserooni / linnut vaiti, / ruokkivat poikasiaan / minä vihellän, / jatkan matkaani elämyspuiston poikki. O.R. Helle-Kotka Nuorten teatteria ulosjäämisen pelosta 25 vuotta sitten oli ”Hype-musikaali”, joka villitsi kokonaisen ikäluokan. Svenska Teaternin musikaali oli silloin ajankuvaa nuorista. Nyt valmistunut RyhmisNuorten ”Fomo” (Fear of Missing Out) on saanut siitä innoituksensa. Maailma nuorten keskuudessa on muuttunut paljon tänä aikana. Fomon 18 nuorta on osallistunut myös itse omalla henkilökohtaisella panoksellaan esityksen sisältöön. Lähdeaineistona on käytetty Liv Strömquistin kirjaa ”Kielletty hedelmä” sekä Antti Kivijärven, Tuula Huukin ja Lunabba Harryn toimittamaa kirjaa ”Poikatutkimus”. Vahvoja teemoja musikaalissa ovat sukupuoliroolit, ensimmäiset ihastumiset, alkoholi, ulkopuoliseksi joutumisen pelko ja kiusaamiset. Radio Fomo eli Radio F on paikka, jossa on mikki tunteille ja niistä puhumiselle, nuorten sanalle avoimesti ja rohkeasti. Ujoimmatkin uskaltavat koskettavasti. Nuoret ovat saaneet musikaaliin näyttelemisen lisäksi lauluopetusta, osa nuorista laulaa tosi kauniisti. Opetuksesta vastaa Anna Suoninen, esityksen koko ohjauksesta Jonna Wickström. Maahanmuuttajanuoria on mukana. Osa näyttelijöistä on vuodentakaisesta ”Porukalla pääosaan” –esityksessä mukana olleista. – Neljä tai viisi, RyhmisNuorten tuottaja Jaana Taskinen laski minulle. Herkkää kuvausta, lämpimiä tunteita ja kasvukipuja koetaan. Äitihahmo pyytää nuoria syömään, he laahustavat kännyköittensä maailmasta hitaasti pöytään ja ovat kuin Ellun kanat… Mikään ei muka kiinnosta, ja silti kaikki on niin läsnä nuoruudessa. Kauniit ja hyvin soivat kuorolaulut ja tanssit. Soolot ovat upeita. Kasvu ja välittäminen esityksen antina tarjoavat ajattelemisen aihetta myös aikuisille. Ramadan on osa arkea ja juhlaa Ramadan huipentui unohtumattomaan koko perheen ”Eid al-fitr” -juhlaan uusitulla Stoan aukiolla 5. 6. koko iltapäivän ajan. Se on islamilainen juhla paastokuukauden päättymisen kunniaksi. Paikalle kertyi tuhansia iloisia ihmisiä yksin tai perhekunnittain syömään ja juhlimaan. Monet olivat pukeutuneet uusiin tai muuten vain juhlavaatteisiin. Lapsille oli järjestetty paikka piirtää ja maalata. iWall –peli, ”minä seinällä” Stoan sisällä oli suosittu lasten ja nuorten joukossa. Paaston päättymisen juhlaan kuuluu oleellisena osana myös ostoksilla käynti. Stoan aukiolla oli kaupan kauniita pöytäliinoja ja seinävaatteita. Aukio täyttyi hattaroilla, ympäristöystävällisillä ilmapalloilla sekä naurulla, yhdessäololla ja iloitsevilla ihmisillä puistojuhlan merkeissä. Tarjolla oli korttija askartelupaja, pelejä, kilpailuja, hennaja kasvomaalausta sekä suolaista ja makeaa syötävää paikallisista ravintoloista. Arpajaisten tuotot menivät tulevan vuoden eid-kassaan. Tapahtuma oli kaikille avoin, päihteetön sekä lapsija perheystävällinen. Sen tuotti Helsingin kaupungin MakeSomeNoise -puhujafoorumi, Nuoret Muslimit ry sekä Mahdin Nuoret ry. Alue oli syrjinnästä vapaa. Teksti: Risto Kolanen
Kesä 14 Kesälehti 2019 • Nro 13 AIKATAULU MERISATAMA – PIHLAJASAARI Liikennöidään joka päivä 11.5.-1.9.2019 Merisatamasta Pihlajasaaresta 9:30 10:30 10:15 11:15 11:30 12:30 12:15 13:15 13:30 14:30 14:15 15:15 15:30 16:30 16:15 17:15 17:30 18:30 18:15 19:15 19:30 20:30 20:15 21:00 Huom: Kauniilla ilmalla, Pihlajasaaren vuoroliikenteen matkustajamäärien ollessa tavallista suurempia, ajetaan Merisataman linjalla ylimääräisiä vuoroja klo 10.00 18.00. Tällöin lähdöt Merisatamasta ja Pihlajasaaresta 2 tai 4 kertaa tunnissa. AIKATAULU RUOHOLAHTI – PIHLAJASAARI Liikennöidään joka päivä 15.6.-11.8.2019 Ruoholahdesta Pihlajasaaresta 10:00 11:00 10:40 11:40 12:00 13:00 12:40 13:40 14:00 15:00 14:40 15:40 16:00 17:00 16:40 17:40 18:00 18:40 Hakaniemestä Suomenlinnaan, Vallisaareen & Vasikkasaareen Suomenlinnasta Vallisaareen, Vasikkasaareen & Hakaniemeen Vallisaaresta Vasikkasaareen & Hakaniemeen Vasikkasaaresta Hakaniemeen 10:15 10:45 10:55 11:05 11:50 12:25 12:35 12:45 13:15 13:45 14:00 14:10 14:50 15:20 15:35 15:45 16:15 16:45 17:00 17:10 17:45 18:15 18:30 18:40 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki KM Kallio pe 21.6. juhannusaatto 7-18 la 22.6. juhannuspäivä 12-18 su 23.6. 12-22 KM Hämeentie 42 pe 21.6. juhannusaatto 7-18 la 22.6. juhannuspäivä kiinni su 23.6. 12-22 8 90 KPL/ST. Fresita 5,5 % 0,75 l Sis. pantin/inkl. pant 0,10 9 95 PL/FL. (13,13/l) FAZER Lombardian leipä Lombardiskt bröd 415 g 1 99 KPL/ST. (4,80/kg) Maistuvaa juhannusta! Smaklig midsommar! Voimassa 5.11.2018 alkaen Voimassa 23.6. asti Gäller till 23.6 Kivennäisvedet ja vichy Mineralvatten och vichy 1,5 l sis. pantit/ inkl. pant 1,20 3 50 3 PL/FL. 3 PL/FL. (0,51/l) Yksittäin/Styckevis 1,29 pl/fl. sis. pantin/inkl. pant 0,40 (0,59/l) Alkoholiton mojitobooli Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka ATRIA Hiillos grillimakkarat ja pihvit Grillkorv och biffar 320-400 g 3 00 2 PKT/FÖRP. 2 PKT/FÖRP. (3,75-4,69/kg) PLUSSA-KORTILLA -23% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 1,95 pkt/förp. (4,88-6,09/kg) Halloumijuusto Halloumiost 250 g 3 69 KPL/ST. (14,76/kg) Makea grillitomaatti Söta grilltomater 350g Hollanti/Holland 1 99 RS/ASK (5,69/kg) Voimassa 30.6. asti Gäller till 30.6 HUOM! Pakkauksessa on mukana grillausalusta sekä kylmäpuristettu oliiviöljy ja maustesekoitus, joilla voit maustaa tomaatit. OBS! I förpackningen medföljer en grillform samt kallpressad olivolja och en kryddblandning som du kan krydda tomaterna med. TAFFEL Kartanon perunalastut Potatischips 180 g 4 50 1 49 2 PS/PÅSAR 2 PS/PÅSAR (11,25-12,50/kg) RS/ASK (1,49/kg) PLUSSA-KORTILLA -9% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,49 ps/påse (12,45-13,83/kg) Voimassa 30.6. asti Gäller till 30.6. Voimassa 30.6. asti Gäller till 30.6. Voimassa 23.6. asti Gäller till 23.6. Nektariini Nektariner 1 kg Espanja/Italia Spanien/Italien Hedelmähalloumivartaat Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Kirsikkahalloumisalaatti Karamellisoidut kirsikat ja nektariinit muodostavat suolaisen halloumin kanssa herkullisen yhdistelmän juhannuspöytään. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Körsbärs-halloumisallad Karamelliserade körsbär och nektariner blir tillsammans med den salta halloumin en läcker kombination till midsommarbordet. Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. Voimassa 25.8. asti Gäller till 25.8 Grilliherkkusieni Grillchampinjoner 400 g Hollanti/Holland UUTUUS/NYHET ATRIA Grill & Glaze Cola BBQ Kanan Grillipala Grillbit av kyckling 450 g 1 99 RS/ASK (4,98/kg) Muurikello keramiikkaruukussa Murklocka i keramikkruka Tanska/Danmark Juhannustuliaiseksi! Att ta med på midsommaren! 4 99 RS/ASK (11,09/kg) På midsommaren grillar vi Juhannuksena grillataan Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 25.8.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 25.8.2019 om inget annat nämns. KATSO OMAN KAUPPASI juhannuksen AUKIOLOAJAT K-MARKET.FI SE DIN EGEN BUTIKS ÖPPETTID på midsommar k-market.fi
Kesä 15 Nro 13 • Kesälehti 2019 HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO HRM Avoinna ti-su 11-18, ke 11-20 | www.hotellijaravintolamuseo.fi Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki Näyttely kaikenikäisille leipureille Hotellija ravintolamuseossa Kaapelitehtaalla www.vihdinteatteri. ti 18.6. klo 19 ke 19.6. klo 19 su 23.6. klo 17 ti 25.6. klo 19 LM ke 26.6. klo 19 LM la 29.6. klo 17 su 30.6. klo 17 (Keskikesän esitystauko) la 27.7. klo 17 su 28.7. klo 17 ti 30.7. klo 19 ke 31.7. klo 19 la 3.8. klo 17 su 4.8. klo 17 ti 6.8. klo 19 ke 7.8. klo 19 la 10.8. klo 17 su 11.8. klo 17 ti 13.8. klo 19 ke 14.8. klo 19 la 17.8. klo 22 yö Esityspaikka : Vihdin Kesäteatteri Kirkkoniementie 12, Vihti kk Viitoitus Porintieltä (VT 2) Lippujen hinnat: Peruslippu 22€ Eläkeläinen, opiskelija, työtön 20€ Lapset (alle 16v) 12€ Yönäytös + 2€ Lippuvaraukset ja ennakkomyynti: Vihdin Teatteri ry toimisto Tuusantie 1, Nummela (avoinna arkisin 9.30-14.30) toimisto@vihdinteatteri. puh. 0400 975 068 Ennakkomyynti myös: www.NetTicket. ja Prismat Nummela ja Lohja (+palvelumaksu) Yhteistyössä KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS MARKKU HYVÖNEN VIHDIN KESÄTEATTERISSA 2019 KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS MARKKU HYVÖNEN Ensi-ilta la 15.6.2019 klo 17 SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2019 KÄTKETYN LAIVAN ARVOITUS -SEIKKAILUKIERROS 11.6.–3.8.2019 sekä 10.8. ja 17.8.2019 YLEISÖPURJEHDUKSET TYKKISLUUPPI DIANALLA 26.6.–3.8. ke, to ja la sekä 10.8., 17.8., 24.8. ja 31.8.2019 OPASTETUT KÄVELYKIERROKSET 1.6.–31.8.2019 Lue lisää ja katso aikataulut: www.suomenlinnatours.com Tervetuloa Suomenlinnaan! Tykkisluuppi Dianan perheja yleisöpurjehdukset 2019 Kätketyn laivan arvoitus -seikkailukierros Suomenlinnassa Lasten meriseikkailu – perhepurjehdus ajalla 26.6.3.8.2019 keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin kello 12.30 Elokuun lauantaisin 10.8., 17.8., 24.8. ja 31.8.2019 kello 12.30. Lasten meriseikkailun aikana tutustutaan tykkisluuppi Dianaan ja 1700-lukuun. Luvassa on vauhdikas ja jännittävä laivamatka valistusajan Viaporiin amiraali Chapmanin kanssa. Purjehduksen aikana opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksella tarvittavia taitoja, kuten köysien vyyhteämistä ja solmujen tekoa sekä signaalimerkkejä. Purjehduksien aikana nähdään myös Suomenlinnaa mereltä käsin. Purjehdus 1700-luvun tyyliin – yleisöpurjehdus ajalla 26.6.3.8.2019: Keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin kello 15.30 Elokuun lauantaisin 10.8., 17.8., 24.8. ja 31.8.2019 kello 15.30 Luvassa on amiraali Chapmain tahdittama mielenkiintoinen laivamatka valistusajan Viaporiin. Dianan purjehduksien aikana nähdään Suomenlinnaa mereltä käsin ja kuullaan saaristolaivaston kiehtovasta historiasta. Osallistujat pääsevät halutessaan avustamaan 1700-luvun univormuihin sonnustautunutta miehistöä purjeiden nostossa ja laskussa, lisäksi muutama reipas pääsee mukaan soutuharjoitukseen. Yleisöja perhepurjehduksen kesto ja lähtöpaikka: Purjehduksen kesto on noin 2 tuntia. Purjehdukset lähtevät Suomenlinnan Tykistölahden laiturista. Suomenlinnaan pääsee JT-Linen vesibussilla tai HSL:n lautalla Kauppatorilta (venematka ei kuulu lipun hintaan). Diana on avovene, joten säänmukainen varustus on tärkeä. Merellä voi olla tuulen vuoksi viileää lämpimänäkin päivänä. Mukaan on hyvä varata lämmin ja rento vapaa-ajan asu sekä matalat kengät. Sateen sattuessa on hyvä ottaa mukaan sadetakki. Mukaan kannattaa ottaa myös vesipullo. Lapset saavat osallistua purjehdukselle vain aikuisen seurassa. Hinnat: Aikuinen 25 € (sisältää 10 % alv.) Lapsi (315 vuotta) 12,50 € (sisältää 10 % alv.) Lapsi (0-2 vuotta) 7 € (sisältää 10 % alv.) Yleisöpurjehduksien lipunmyynti: Ennakkoliput Ehrensvärd-seuran verkkokaupasta: www.suomenlinnatours.com/tykkisluuppi. Jäljelle jääneet liput myydään purjehduspäivänä Tykistölahden kioskilta, Tiedustelut: Ehrensvärd-seura (09) 684 1850 25.6-3.8: tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin kello 12.00 ja 15.00 sekä perjantaisin kello 15.00 Elokuussa lauantaisin 10.8 ja 17.8 kello 12 ja 15. Ruotsiksi 14.6.-2.8: Ruotsinkielinen kierros on perjantaisin kello 12.00 ajalla 14.6.-2.8. paitsi juhannuksena 21.6.2019. Liput ja hinnat: Lapset (alle 16v.) 12 €, aikuiset 14 € Lippuja voi ostaa ennakkoon Ehrensvärd-seuran verkkokaupasta: www.suomenlinnatours.com Ticketmaster (alkaen 30.4): www.ticketmaster.fi, 0600 10 800 (1,98 € / min+pvm). Liput käsittelykuluineen: Lapset (alle 16v.) alkaen 14,50 €, aikuiset alkaen 16,50 € Esityspäivän liput: Esityspäivänä jäljellä olevat liput myy Ehrensvärd-seura. Tiedustelut: 045 – 3240010 Kierros alkaa Suomenlinnan Tykistölahden kioskin edustalta. Suomenlinnaan pääsee JT-Linen vesibussilla tai HSL:n lautalla Kauppatorilta (venematka ei kuulu lipun hintaan). Kierros kestää noin 1,5 tuntia ja alkaa täsmällisesti. Lapsilla tulee olla oma aikuinen mukana kierroksella. Kierroksen reitti ei sovellu hyvin lastenrattaille. Varustautuminen: oma taskulamppu, sään mukainen vaatetus ja hyvät jalkineet. Tiedustelut Ehrensvärdseura ry: Puh. (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com, www.suomenlinnatours.com facebook.com/suomenlinnanlastenkierros instagram.com/suomenlinnanseikkailukierros ? Linnoitukseen on piilotettu kokonainen laiva! Miten ihmeessä valtavan laivan voi kätkeä niin, ettei sitä kukaan löydä? Ja mistä löytyy kartta, joka auttaisi laivan jäljille? Kuinka tulkita kartan arvoituksellisia merkintöjä? Tule mukaan kesäiseen Suomenlinnaan ratkomaan kätketyn laivan arvoitusta! Seikkailu vie halki linnoitussaarten ja tempaa mukaansa hauskalle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin. Kätketyn laivan arvoitus on historialliseen taustatietoon perustuva, lapsille (6– 13 vuotta) suunnattu seikkailukierros, joka sopii hyvin myös aikuisille. Johtolankoja seuratessaan ja vihjeitä ratkoessaan seikkailijat kohtaavat mielenkiintoisia henkilöitä ja erikoisia sattumuksia aikojen takaa. Kierroksella tutustutaan Suomenlinnaan ja 1700-lukuun hauskalla ja elämyksellisellä tavalla. Kesän kierrokset ajalla 11.6. – 3.8.2019 sekä 10.8. ja 17.8. Suomeksi: 11.6.-19.6: tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12.00 sekä lauantaisin kello 12.00 ja 15.00.
Kesä 16 Kesälehti 2019 • Nro 13 Pub Sirdie – Kallion helmi ohjata hyväntekeväisyyteen Kallion alueella. Jarkko Koskinen kertoo Sirdien nykymenosta, että mitään ei ole vaihdettu jos se on pystytty korjaamaan. Vanha paperinen Calamari Unionissa vilahtanut pellenkuvakin on tallella, se on vain suojattu pleksillä. Vastikään huollettu ja uudella Nuoruustangolla varustettu vinyylijukeboxi sekä Koffin valokyltti ovat paikallaan. Viikoittain tietovisaillaan ja bingoillaan, muista tapahtumista saa tietoa FB-sivulta. Terassi, joka rakennettiin viime kesänä vanhoista sporan osista on myös auki. Koskinen toivoisi yhteisöllisiä tapahtumia enemmän, kun vain innokkaita järjestäjiä löytyisi, bändi-iltoja, runonlausuntaa tai vaikkapa katutansseja. Koskisen toiveissa Sirdiestä tulee paikka jossa kuka tahansa voi järjestää paikkaan sopivan tapahtuman. Tarkoitus on kehittää tapahtumia, joissa otettaisiin käyttöön myös viereinen katualue. Sirdiessä voi järjestää yksityistilaisuuksia myös aukioloaikojen ulkopuolella. Maailma on avoin ja Sirdie myös! Joka päivä 16-02 Kolmas Linja 21 ? Alppi-baarista vuonna 1966 alkanut tarina sai jatkoa epätavallisella tavalla. Hertta-rouva sen aloitti muuttamalla maitokaupan baariksi vuonna -66 ja myymällä Kallion kundeille kaljaa tiskin alta ja velaksi. Sen jälkeen baarilla on ollut monta omistajaa ja monta nimeä. Sirdie-nimi tulee erään omistajapariskunnan etunimistä Sirpa ja Dieter. Ei taida löytyä montaa helsinkiläistä rokkaria, joka ei olisi jossain välissä löytänyt itseään istumasta Pub Sirdiestä. Tämä yksiön kokoinen kuppila on vilahtanut useammankin levyn kansikuvissa, Tuomari Nurmion Dumarillumareista Damn Seagullsin One Night at Sirdie’siin. Moni Aki Kaurismäen elokuvien hahmokin on astunut kuppilan ovesta sisälle, ”Calamari Unionin” Matti Pellonpää ehkä muistettavinpana. Vuodesta 2003 baaria isännöi Petar Petrov, bulgarialainen muusikko, jonka teeskentelemätön ja rakastettava olemus on jäänyt lämpimänä muistoihin. Ritva Hiironen, Petarin ystävä, jatkoi Sirdien pyörittämistä, kunnes 11.4.2018 Facebookista saimme lukea, että legendaarinen Pub Sirdie on myynnissä. Syntyi lähes kansanliike Sirdien säilyttämiseksi. Jarkko Koskinen ja Mikko Vehmas tarttuivat tilaisuuteen, ja niin syntyi Helsingin Klassikkoravintolat Oy, aputoiminimeltään Pub Sirdie. Uusi yhtiö myi B-sarjan osakkeita 1000 kappaletta viikossa ihmisille, jotka halusivat palan Sirdietä ja tukea bisnestä. B-sarjan osakkeilla ei ole äänivaltaa yhtiökokouksessa, mutta osakkeenomistajat ovat osallisena yhtiön kehittämisessä. Tuottoja ei odoteta, eikä osakkeenomistaja niitä edellytäkään, pääasia että pala Kallion historiaa on pelastettu ja Sirdie toimii. Jos tuottoa vahingossa tulisikin, se olisi tarkoitus Kiinnostava yöelämä? Helsinki aikoo palkata yöluotsin Yöllinen Helsinki. Kuva: Helsinki Marketing ? Mitä jos tulevaisuuden Helsingissä vietettäisiin gallerioiden yötä tai voisi osallistua myöhäisillan meditaatioon koulujen liikuntasaleissa? Tai kiertää saaristoa yöllisellä meriristeilyllä ja lähteä uimahalliin jo kello neljältä aamulla? Helsingin illan ja yön mahdollisuuksia pohditaan Helsingin kaupungin kulttuuripalveluiden teettämässä selvityksessä. Kiinnostava yöelämä on olennainen osa kaupungin houkuttelevuutta. Viime vuoden keväällä joukko Helsingin yöllisiä toimijoita kokoontui pohtimaan kaupungin yöelämän kehittämistä. Amsterdamin ja Berliinin yöpormestarien alustusten sekä yhteisen keskustelun pohjalta syntyi ajatus, että myös Helsinki voisi saada yöelämästä nykyistä enemmän irti. Tapaamisen pohjalta Helsingin kaupungin kulttuuripalvelut teetti selvityksen kaupungin yön potentiaalista palvelutuottajien näkökulmasta. Tänään julkaistussa selvityksessä esitellään, millä toimenpiteillä myös Helsingin yö voisi välittää viestiä kansainvälisestä ja vetovoimaisesta kaupungista. – Kaikki selvitykseen osallistuneet palveluntuottajat näkivät Helsingin yössä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tulos ei hämmästytä minua. Yöllistä Helsinkiä ei voi sivuuttaa – ihmisillä on tarve elää myös öisin, toteaa Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar. – Helsinki on kansainvälinen ja moderni suurkaupunki, johon kuuluu myös vilkas kaupunkielämä yölliseen aikaan. Samaan aikaan kun luomme lisää mahdollisuuksia työskentelylle, palveluille, tapahtumille ja harrastamiselle on huolehdittava siitä, että nämä pystytään toteuttamaan turvallisesti ja häiriöitä aiheuttamatta. Maailman toimivimmassa kaupungissa myös yöelämän tulee olla hyvää elämää varten kaikille, painottaa pormestari Jan Vapaavuori. Kaupungilta toivotaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän rohkeutta Selvityksessä ehdotetaan, että kaupunki laatii yön strategian ja vision yhdessä palveluntuottajien kanssa. Uusia yöelämän avauksia voisi kokeilla ensin alueellisesti, toimialallisesti ja ajallisesti, esimerkiksi kerran kuussa järjestettävän museoiden yönä tai erityisissä yökaupunginosissa. Paljon potentiaalia nähtiin myös Helsingin valon ja pimeyden kontrastissa, kesän yöttömissä öissä ja talven pimeydessä. Helsingin kaupungilta palveluntuottajat toivovat arkiseen byrokratiaan liittyviä asioita, kuten yötoiminnan lupaprosessien kehittämistä ja selkeitä yhteyshenkilöitä kaupungin puolelta. Iltaja yötapahtumien kokeiluihin kaivattiin taloudellista tukea sekä apua viestintään ja markkinointiin. Kaupungilta toivottiin myös rohkeutta uniikkien, helsinkiläisten yötapahtumien kehittämisessä. Lisäksi palveluntuottajat toivovat kaupungin kiinnittävän huomiota yöliikenteen toimivuuteen ja kaupungin tuvallisuuteen myös yöaikaan. Helsingille palkataan oma yöluotsi Yöelämän kokeiluja ja mahdollisuuksia tulee koordinoimaan kaupungille palkattava yöluotsi. – Ehdotin toimikauteni alkupuolella Helsingille ”yöpormestaria”. Nyt Helsinki on päättänyt liittyä siihen kansainväliseen kaupunkien joukkoon, jotka ovat huomanneet iltaja yöajan merkityksen ja palkanneet tähän erikoistuneen henkilön; jossain se on yötsaari, jossain yöpormestari, meillä yöluotsi, iloitsee apulaispormestari Razmyar. – Helsinkiin palkattava yöluotsi toimii tulkkina ja äänitorvena Helsingin iltaja yöelämän kehittäjien ja Helsingin kaupungin välillä. Luotsin tehtävä on ennen kaikkea tunnistaa, auttaa ja koota yhteen Helsingin tekijöitä, jotka haluavat kehittää Helsingin illoista ja öistä hauskempia, tapahtumallisempia ja turvallisempia. Rekrytointiprosessi käynnistetään syksyllä, ja tehtävä on määräaikainen vuoden 2021 kesäkuun loppuun. Yöluotsi tulee sijoittumaan kaupunginkanslian viestintäosastolle, jonka vastuulla on koordinoida kaupungin tapahtumallisuuden kehittämistä.
Kesä 17 Nro 13 • Kesälehti 2019 Toivotamme aurinkoa, lämpöä ja onnistuneita kesäremontteja asiakkaillemme sekä kaikille muillekin Kallio-lehden lukijoille Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 | www.kruununisannointi.fi HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Suomalaiset laukut, reput, pussukat väriä kesään. Elokaunokki Hakaniemen kauppahalli 09-712811 Tarjoamme ensiluokkaista isännöintipalvelua Pääkaupunkiseudun alueella Laajennamme toimintaamme ja etsimme uusia taloyhtiöitä asiakkaiksemme Kysy lisää! Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 | www.kruununisannointi.fi Hieman erilaista isännöintiä Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? KO IRA M eid än 1/ 20 19 7,0 ROTU ESITTELYSSÄ BE RN IN PA IM EN KO IR A Ido lstäh de n iha na po roko ira Na lle La vii nik oir at ets ivä t lum ivy öry yn ha uta utu ne ita Su om ala isa utt aja t Es pa nja n tar ho illa PE NN UL LE so piv aa rav int oa RO DU N ja IÄN mu ka an La bra do ri ed ell ee n su os itu in Ott ais ink o ko ira n sij oit uk se en ? HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT 7,1 1/2 01 9 • 7,1 KIS SA M AA ILM AN UU TU US MA RG UE RIT E PU OL IKS I VIL LIK ISS A Re iss uk iss a Wi llo w kie rtä ä Au str ali aa Am ste rda mi n kis sal aiv a vet ää tur iste ja tod ell ine n so me jul kk is Sij ais ko dis ta om aa n ko tiin RA GD OL L ed ell ee n su os itu in Her ra Pör ri 1/ 19 7,0 RU OK A JA PA KS U TU RK KI läm mi ttä vä t pa uk ku pa kk as illa Om a kyp ärä mu ka an ja alk eis tun nil le Ra tsa sta jan hy vä ku nto ed ist ää he vo se n hy vin vo int ia Tä rke ä tam ma löy tyi sa ttu ma lta on vo itta nu t ”S kjó na on elä mä ni he vo ne n” EDESS Ä IHANA HEVOS KESÄ Hy vä aje lur ek i liik ku u ku in ve ne lai ne illa eri vu os iky mm en ell ä 7Ma rkk u Hie tan en Pa kk as ell a ka nn att aa su os ia ke rro sp uk eu tum ist a Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä!
Kesä 18 Kesälehti 2019 • Nro 13 • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 www.ympyratalonapteekki.fi Kesä aukioloajat 1.-31.7. Ma-Pe 10-18, la 10-16, Su suljettu Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Mukavaa Kesää! PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 (kesälauantait kiinni) KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) Olemme lomalla 21.6.–14.7. Tervetuloa taas 15.7. alkaen! HEINÄALE ISOT KEHYKSET (50x70, 60x80, 60x90) –20 % Tarjous voimassa 15.–31.7. – tuotteita rajoitetusti. Hyvää kesää! Seuraava KallioLehti ilmestyy viikolla 32. Aineistot 1.8. mennessä. Hyvää kesää! Kesän poikkeusaukioloajat Juhannusaatto 9-13 Lauantait välillä 1.7.-5.8. apteekkimme on suljettu Helsinginkatu 17, 00500 HELSINKI Avoinna: ma-pe 08.30-18.00, la 10.00-16.00, su ja pyhäpäivinä suljettu FLEMARIN APTEEKKI Älä eksy kesän luontoretkellä – näin varaudut oikein Viranomainen hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun auttamaan useimmiten kadonneen etsinnässä. Kuva: Suomen Punainen Risti / Miisa Kaartinen ? Kesä ja auringonpaiste kutsuvat ihmisiä retkelle luontoon. Metsässä ajanja suunnantaju saattavat kuitenkin kadota ja ihminen huomaa olevansa eksyksissä. Hyvä suunnittelu, oikea varustautuminen ja rauhallisuus ovat suvisessa luonnossa liikkujan paras turva. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) auttoi viranomaisia kadonneen ihmisen etsinnöissä viime vuonna keskimäärin joka toinen päivä. Viranomainen hälytti Vapepan apuun kadonneen etsintöihin kotimaassa 211 kertaa. Yhteensä avun kohteena oli lähes 500 ihmistä. Näillä neuvoilla varmistat luontoretken onnistumisen ja osaat toimia oikein myös eksyessä. Suunnittele retkesi hyvin Suunnittele reitti omat kyvyt ja kunto huomioiden. Selvitä vaaran kohteet, äläkä ota turhia riskejä. Muista kertoa jollekin, minne olet menossa ja milloin aiot palata. Älä muuta reittiä kertomatta ja ilmoita myös paluustasi. Retkimajoissa voit jättää vieraskirjaan merkinnän käynnistäsi ja tiedon siitä, minne olet seuraavaksi lähdössä. Varustaudu oikein luontoon Pidä matkapuhelin auki vain tarvittaessa virran säästämiseksi. Muista ladata akku täyteen ennen lähtöä ja ota tarvittaessa mukaan varavirtalähde. Merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuessasi tarvitset kunnollisen kartan alueesta ja kompassin. Tulentekoa varten ota mukaan puukko, tulitikut (tai muu sytytysväline) sekä sytykkeitä. Lataa ennakkoon 112 Suomi -mobiilisovellus, joka välittää hätäpuhelua soittaessa automaattisesti sijaintitietosi hätäkeskukseen. Valitse vaatetus reitin ja säätilan mukaan. Huomioi asun tuulenja sateenpitävyys sekä havaittavuus (suosi näkyviä värejä). Pakkaa mukaan ensiapuvälineet sekä ruokaa ja juomaa hieman enemmän, kuin reitin pituus edellyttää. Kuka tahansa voi eksyä Jos huomaat olevasi eksyksissä, koeta pysyä rauhallisena. Älä lähde harhailemaan, vaan tutkaile maastoa ja yritä paikantaa itsesi maamerkkien avulla. Ellet onnistu, tai olet loukkaantunut, soita hätänumeroon 112. Jätä matkapuhelimen virta päälle soiton jälkeen, sillä sinua voidaan yrittää paikantaa, ohjeistaa tai hakea pois. Jos sinulla on 112 Suomi -mobiilisovellus, käytä sitä. Tee tarvittaessa suoja esimerkiksi lämpöpeitteestä ja nuotio, jotta pysyt kuivana ja lämpimänä. Jos kuulet nimeäsi huudettavan, vastaa huudolla tai pilliin puhaltamalla. Kuullessasi lentokoneen tai helikopterin äänen, hakeudu aukealle paikalle ja tee itsesi näkyväksi. Vapepa on 53 järjestön muodostama vapaaehtoisten auttajien verkosto, jota koordinoi Suomen Punainen Risti. Vapepan hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Useimmiten Vapepa hälytetään kadonneen etsintään, mutta vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi ensihuollossa, antamaan henkistä tukea, muonituksessa ja evakuoinneissa. Vapepan hälytysryhmiä toimii ympäri maata.
Kesä 19 Nro 13 • Kesälehti 2019
Kesä 20 Kesälehti 2019 • Nro 13 Risto Kolanen Keskikesän kuvataide Galleria Rankan Byrokratia-näyttelyn 51 taiteilijaa ovat antaneet teemalleen rujon monipuoliset kasvot. Jelina Rahikainen maalasi näyttelyyn teoksen Rikos Pyhänhäväistyksestä. Kuva: Hannele Salminen. Päivi Pirhonen on kuvannut kissamaista käyttäytymistä, ihon tuntua ja jokaisen naisen henkilökohtaista mukavuusaluetta. Kuva: Maija Ukko. Galleria Kohtassa näkee kiinnostavia nykytaiteen näyttelyitä. Taiteilija Ion Grigorescun seuranaan Nicolae Ba v lcescu ja Avram Iancu kolmiulotteisen öljymaalauksen edessä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Maiju Tirri ja Velvet Touch -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Jari Flinck on kuvannut “Eläimellistä menoa” Tila Galleriaa. Tässä kuvaaja ja teos Laiskat leguaanit. Kuva: Vilma Timonen. Karoliina Hellbergin herkullisessa Knotnäyttelyssä Anhavalla riittää katsottavaa. Katsoja lumoutuu jännitteestä ja viihtyy. Taiteilija Winter Roomissa. Kuva: Hannele Salminen. ? Kalasatamaan valmistui kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos, Istuinveistokset. Uusin julkinen taideteos, Jacob Dahlgrenin ”Early One Morning, Eternity Sculpture” julkistettiin puolestaan Helsinki-päivänä. Pienet eleet, suuret tunteet Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee Maiju Tirrin ”Inspired by Life” –näyttelyn, jonka teoksia voi luonnehtia jopa karuiksi. Näennäisen vähäeleiset teokset kätkevät moniulotteisen pintarakenteensa alle yllätyksiä. – Vaikka hetki on pysäytetty kuvaan, saa lähempi tarkastelu teoksen elämään. Esille tulevat vahvat tunteet sekä sensuellit vivahteet, hän sanoo. Abstaktin ekspressionistiset maalaukset kuvaavat elämän jatkuvuutta. Taiteilija työskentelee talvisin Espanjan Marbellassa ja inspiroituu Välimeren ilmapiiristä ja lämpimästä valosta. Silti Suomen luonto eri vuodenaikoineen on tärkeä elementti hänen teoksissaan: jäätynyt meri, kevään kylmä valo ja syksyn upeat värit. Tirri on hyvin kansainvälinen; hänellä on ollut näyttelyjä säännöllisesti Lontoossa, Espanjassa ja muualla Euroopassa. Laiskat leguaanit iltapalalla Jari Flinck on helsinkiläinen valokuvaaja. Musiikki, konsertit, elämä, kadut ja niiden dokumentointi on hänen ominta ympäristöä. Viimeiset mustavalkokuvista koostuneet näyttelyt esittelivät vanhempaa tuotantoa. Kaksi vuotta sitten kuvaajan ”Enkelikaupunki”-näyttely kertoi öisestä kaupungistamme. Värikäs, myös lapsille sopiva, ”Eläimellisiä kuvia” on tekijälle aivan uutta. Tila Galleria, Kalevankatu 40, keskittyy valokuvien esittelyyn. Kesällä on hyvä antaa mielen lentää; kaupunkiretkellä voi tulla vastaan kaikenlaista. Kettu huutaa, leijona karjuu ja linnunpoikanen kylpee. Näyttely esittelee mielikuvituksellisia kohtaamisista luonnon kanssa. Kuvissa käytetyt asut ja tarpeisto tekevät näyttelystä käsin kosketeltavan. Puvuista vastaa Pia Lasonen ja maskeerauksesta Annukka Ollila. Avajaisissa oli läsnä moni Flinckin ihmiseläinmalleista. Ilmassa väreilee arvoituksen tuntu Karoliina Hellbergin maalaukset ovat yksityiskohdiltaan runsaita ja väreiltään intensiivisiä, herkkiä ja avoimen aistillisia. Kun astuu Hellbergin Knot –näyttelyyn Galleria Anhavalla, Lönnrotinkatu 43, p aperipohjaisten ja öljyvärimaalausten elementit valuvat tilaan lasiveistosten, tapettien ja ilmassa hennosti leijuvan syreenintuoksun muodossa. Teokset kiertyvät kolmen teeman ympärille: todelliset ja kuvitellut paikat, eroottinen rokokoo sekä erilaiset punokset ja kudelmat. Ilmassa väreilee arvoituksellinen muiston tuntu, tiloihin ja esineisiin kiinnittyneet ajan kerrostumat. – Maalaamalla Hellberg jäsentää ja järjestää aikaa uudelleen – kutoo siihen uusia kerroksia ja purkaa toisia muodostaen sekä arkisesta että erityisestä tunnelmaltaan ja merkityksiltään tiheitä kudoksia, Sanna Lipponen arvioi. Vastakohtaisuudet aukeavat vain katsomalla Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, Byrokratia-näyttely on ollut esillä melkein kaksi kuukautta. Näyttelyssä on mukana noin 50 taiteilijaa ja useiden taiteilijoiden yhteisteoksia. Kulttuuripihan kesäjuhlilla 10.6. tutustuimme Rankan ja sen naapurin Huudon uusiin näyttelyihin. Poimin joukosta hyvin nuoren, Vapaasta Taidekoulusta vuosi sitten valmistuneen Jelina Rahikaisen. Hän maalaa kohti ensimmäistä yksityisnäyttelyä, joka on Helsingissä ensi vuoden puolella ja osallistuu myös Arteground nykytaidefestivaalin näyttelyyn Jurmalan kaupunginmuseossa loppuvuodesta 2020. Suureen kokoon maalaaminen tuntuu Jelinasta luontevalta. – Työhuoneeni koko tosin rajoittaa jonkin verran, en saa tehtyä ihan niin isoon kokoon kuin haluaisin. Naishahmot teoksissa näyttävät usein taiteilijalta, joskin sisäinen ja ulkoinen maailma lomittuvat. Ovatko työt oma kuvaa vai katsojan harhaa? – Ei ole harhaa, käytän itseäni usein mallina. Haluan myös tuntea mallini hyvin. Harmikseni luottomallini Iida Hyry muutti juuri Skotlantiin. Puoli vuosisataa taidetta Romanissa Galleria Kohtaa, Työpajankatu 2 B, rakennus 7, Teurastamolla, ei vielä ole löydetty, mutta varsinkin kesällä se on hieno paikka Kalliossa ja nyt löytyy tasokas kohde. Siellä näkee kiinnostavia nykytaiteen näyttelyitä. Alkukesällä on vuorossa yksi sukupolvensa merkittävimmän eurooppalaisen taiteilijan Ion Grigorescun Open Artist – Avoin taiteilija – näyttely. Mukana on lähes sata teosta vuosilta 1964-2019. Monipuolisen taiteilijan tuotantoa ei voi paketoida, sillä se muuntuu koko ajan. Grigorescu piirtää, maalaa, veistää, tekee elokuvia ja videoita sekä performansseja. Teokset kertovat tarinoita Romanian historiasta, ja niiden aiheita ovat mm. yhteiskunta, politiikka, uskonto ja seksuaalisuus. Kaiken lisäksi ne on taiteellisesti hienosti toteutettu. ”Viimeinen ehtoollinen” sijoittaa hänet uusortodoksisen taidesuuntauksen tekijäksi. Kissamaista käyttäytymistä Päivi Pirhonen on valokuvannut Pinnalla –sarjaan neljää naista heidän omissa kodeissaan. Kuvat keskittyvät tutkimaan kissamaista käyttäytymistä, ihon tuntua ja jokaisen henkilökohtaista mukavuusaluetta. Taiteilija tuntuu päässeen hyvin lähelle kohteitaan, ja keskittyy aina yhteen kehonosaan tarkasti. Galleria Rööm, Helsinginkatu 17, esittelee töitä. Pirhonen opiskeli muotia Lahden Muotoiluinstituutissa, inspiroitui sen huikeista taidekursseista ja siirtyi Pekka Halosen akatemian taideopintoihin, josta valmistui vuosi sitten. – Intuitiivinen ja luonteva työskentely kuvan äärellä vahvistui entisestään opintojen aikana. Nautin henkilökohtaisista taideprojekteista ja aion järjestää omia näyttelyitä säännöllisesti jatkossakin. Valoja videokuvaus ovat pääasiallinen tulonlähteeni jo nyt. Ihminen jättää näyttämön Janika Salosen teokset ovat mustavalkoisia, melankolisia kuvauksia paikasta, jossa ihminen on jättänyt näyttämön tai jossa ihmisellä ei ole enää sijaa. – Haluan luoda katsojalle tunteen, että hän tarkastelee ulkopuolisena jotain pysäytettyä hetkeä tuttuuden äärirajoilla olevasta tapahtumaketjusta. Galleria Dueton, Kalevankatu 15, esittelemät teokset ovat hiilipiirustuksia paperille. – Välineen yksinkertaisuus ja samalla sen monipuolisuus, anteeksiantamattomuus ja herkkyys viehättävät minua. Duetto näyttää myös Susanna Judinin Global warming –teossarjaa, jossa taiteilija käyttää carborundum ja kuivaneula tekniikkaa kierrätetylle offset pellille ja on huolissaan pohjoisten lajien sukupuutosta mustan hiilen käytön takia. Internetin jälkeistä taidetta Vilmalotta Olivia Schafhauserin näyttely ”Mielen tiloja” on Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, kesänäyttely. Kuvataiteilija oli v. 2003 Taidekeskus Salmelan Nuori taiteilija. Hän maalaa ihmistä ja ihmisyyttä. – Androgyyni hahmo elää rajapinnalla ja tekee valintoja. (…) Maalausten tyyli muistuttaa palapeliä, joka on koottu väärin, kaikki palaset eivät löydä paikkaansa ja kaikki on yhtä monimutkaista kuin todellisuudessakin, k uraattori Veikko Halmetoja kuvaa. Taiteilijan huomion kohteina ovat usein hämmentyneet ihmiset, jotka kysyvät itseltään ja siinä samalla katsojalta neuvoa, miten edetä. Mukana on aineksia barokista ja poptaiteesta. Hän jakaa kuva-alaa osiin tavalla, jota voi sanoa post-internet-taiteeksi, Halmetoja jatkaa. – Teosten estetiikka kommentoi toteavalla tavalla ruutuaikaa, sitä visuaalista todellisuutta, jossa sekä maalausten mallit että katsojat aikaansa viettävät. Teksti: Risto Kolanen
Kesä 21 Nro 13 • Kesälehti 2019 Alppipuiston Kesä 13.–28.7.2019 – taidetta kaikille kaupunkilaisille ? Helsingin Alppipuisto täyttyy jälleen piknik-seurueista, kun Alppipuiston Kesä tuo idylliseen puistomaisemaan kuusi vapaan pääsyn kulttuuritapahtumaa. Tapahtumasarja tarjoaa kaikille kaupungin asukkaille ja vierailijoille monipuolista taidetta, viihdettä ja kulttuuria ilmaiseksi. Sarjan pääpaino on musiikissa, tapahtumat sopivat kaiken ikäisille ja omat eväät voi ottaa mukaan. Ruokapisteet, muu kojumyynti ja erilaiset workshopit takaavat viihtymisen puistossa koko tapahtumapäivän ajan. Tapahtumat järjestetään pääosin Helsingin kaupungin avustuksella. Alppipuiston Kesä rakentuu kolmen peruspilarin varaan: monipuolisuus, saavutettavuus ja yhteisöllisyys. Monipuolisuus näkyy tapahtumien ohjelmassa musiikin eri tyylilajeja ja muita taiteen muotoja esitellen. Tänä vuonna puistossa kuullaan muun muassa afrobeatia, suomalaista kansanmusiikkia, barokkimusiikin helmiä, poppia, funkkia ja trancea. Käsityökojut, tanssiworkshopit ja sirkusesitykset täydentävät musiikillista ohjelmaa. Tapahtumasarjan keskeinen sijainti ja vapaa pääsy toimivat käyntikorttina tasa-arvoon – vehreä keidas keskellä kaupungin vilskettä suorastaan kutsuu kaupunkilaiset rentoutumaan yhdessä. Ohjelman taiteellisesti korkeatasoinen sisältö ja mukaansatempaavat ohjelmanumerot tuovat erilaiset ihmiset yhteisten asioiden äärelle. Työpajoissa pääsee paitsi oppimaan uusia taitoja, myös tutustumaan uusiin ihmisiin. Myös ympäristöstä pidetään huolta tapahtumatoimijoiden panostaessa tänä vuonna erityisesti kierrätykseen. Alppipuiston Kesän 2019 tapahtumat ja aikataulu Lauantai 13.7.2019 klo 14-22 Elephantasy Jo yhdettätoista kertaa järjestettävä Elephantasy – Funky Family Picnic tarjoaa monikulttuurisen kattauksen elämyksiä Helsingin kesään. Luvassa on upeaa livemusiikkia, sirkusta, tanssia ja workshoppeja koko perheelle. Sunnuntai 14.7.2019 klo 13-21 Afrojazz Club goes Alppipuisto Afrojazz Club goes Alppipuisto tuo laadukasta afrikkalaisperäistä musiikkia puistoon. Muun muassa energinen afrofunk, räväkkä zam-rock, sfääreihin kuljettava afrojazz sekä Suomiräppiä afrofuusiolla takaavat puistotanssit ja hymyn huulille. Lauantai 20.7.2019 klo 14-22 Alppimuisto 2019 Free Open Air Vuodesta toiseen supersuosittu Alppimuisto kerää kokoon modernista tanssimusiikista ja globaalista ”travel to party” kulttuurista kiinnostuneet ihmiset. Tervetuloa tanssimaan täydellisen biitin tahdissa. Sunnuntai 21.7.2019 klo 13-21 Puistokarkelot’19 Puistokarkelot on Alppipuiston Kesän kansanmusiikkipläjäys. Jo kymmenettä kertaa lavalle nousee kavalkadin tapaan toinen toistaan hienompia suomalaisen kansanmusiikin artisteja. Illan lopuksi tanssitaan hurjassa huutokatrillissa! Lauantai 27.7.2019 klo 15-20 Barokkipiknik Suomalainen barokkiorkesteri FiBO tarjoilee heinäkuun viimeisenä lauantaina harvinaislaatuisen piknik-elämyksen. Monisatavuotisten sävelten siivittämänä pääsemme hetkeksi vuosisatojen takaiseen puistokarkeloon. Sunnuntai 28.7.2019 klo 13-19 Resonaari Fest Resonaari on musiikkikoulu, jossa kaikki soittaa! Erityismusiikkikasvatuksen arvostettu asiantuntijakeskus tuo puiston täyteen musiikkia; festarikävijöitä viihdyttää mm. kehitysvammaisten muusikoiden ammattiyhtye Resonaarigroup. ? ? Espan?Lava ? Eteläesplanadi 1 Tapahtumat ke 26.6.2019 klo 18.00 Open Stage: JOEM Vapaa pääsy to 27.6.2019 klo 18.00 Savoy goes Pride – Elsi Sloan & Hyvät Ihmiset Vapaa pääsy Sata urheilullista ja liikuttavaa helsinkiläislegendaa valittu Sata helsinkiläislegendaa: Tommi Ahvala moottoriurheilu, Erkki Alaja liikuntavaikuttaja, Pentti Aminoff moottoriveneurheilija, Kalle Anttila painija, Kaisa Arrateig liikuntavaikuttaja, Elis Ask nyrkkeily, Åke Blomqvist tanssija, Harry Bogomoloff liikuntavaikuttaja, Carl Brewer jääkiekko, Gunnar Bärlund nyrkkeily, Arto Bryggare, yleisurheilu & liikuntavaikuttaja, Jane Erkko liikuntavaikuttaja, Mikael Forssell jalkapallo, Erik von Frenckell liikuntavaikuttaja, Mikael Granlund jääkiekko, Timo Haapaniemi liikuntavaikuttaja, Matti Hagman jääkiekko, Lea Hakala koripallo Hjallis Harkimo liikuntavaikuttaja, Janne Heikkinen lentopallo, Kristian Heinilä purjehdus, Yrjö Hietanen & Kurt Wires melonta, Lahja Hämäläinen hiihto, Thomas Johanson & Jyrki Järvi purjehdus, Maija Innanen liikuntavaikuttaja, Atik Ismail jalkapallo, Ludovika & Walter Jakobsson taitoluistelu, Hilma Jalkanen liikuntavaikuttaja, Otakar Janecky jääkiekko, Pontus Jäntti sulkapallo, Juhani Järvinen pikaluistelu, Eevi Kaasinen liikuntavaikuttaja, Elin Kallio (o.s. Waenerberg) liikuntavaikuttaja, Kauko Kangasniemi painonnostaja, Tapio Kantanen yleisurheilu, Kaarina Kari liikuntavaikuttaja, Olli-Pekka Karjalainen yleisurheilu, Mira Kasslin ratapyöräily, Heikki & Vieno Ketonen tanssi, Markus Ketterer jääkiekko, Jari Kurri jääkiekko, Kyra Kyrklund ratsastus, Tuomas Kärki footbag, Olli Laiho voimistelu, Kari Liimo koripallo, Viveca Lindfors taitoluistelu, Leo Linkovesi pikaluistelu, Pentti Linnosvuo ammunta, Kari Markkanen melonta, Aimo Melleri liikuntavaikuttaja, Nils-Erik Mikander liikuntavaikuttaja, Sari Multala purjehdus, Kaija Mustonen pikaluistelu, Kristiina Mäkelä yleisurheilu, Aimo Mäkinen liikuntavaikuttaja, Hanno Möttölä koripallo, Helge Nygren liikuntavaikuttaja, Anu Oksanen liikuntavaikuttaja, Juha Ovaskainen uimahyppy, Kai Pahlman jalkapallo, Rainer Pelkonen liikuntavaikuttaja, Ville Peltonen jääkiekko, Markku Peltoniemi jalkapallo, Toni Piispanen yleisurheilu, Pertti Pousi yleisurheilu, Mika Poutala pikaluistelu, Mona-Lisa Pursiainen yleisurheilu, Eila Pyrhönen uinti, Toivo Pöyry liikuntavaikuttaja, Susanna Rahkamo & Petri Kokko taitoluistelu, Anssi Rauramo koripallo, Tapio Rautavaara yleisurheilu/jousiammunta, Esko Rechardt purjehdus, Heikki Riihiranta jääkiekko, Riitta Salin yleisurheilu, Kaisa Sali (o.s. Lehtonen) triathlon, Juhani Salmenkylä liikuntavaikuttaja, Leena Salmenkylä suunnistus, Pentti Salmi liikuntavaikuttaja, Sakari Salo tennis/jääpallo/squash , Juha Salonen judo, Reijo Simola liikuntavaikuttaja, Rainer Stenius yleisurheilu, Göran Stubb liikuntavaikuttaja, Juhani Syvänen liikuntavaikuttaja, Niilo Tammisalo liikuntavaikuttaja, Hanna Teerijoki liikuntavaikuttaja, Claes Thunberg pikaluistelu, Tauno Timoska jääpallo/maahockey, Tomi Tuuha telinevoimistelija, Janne Tähkä salibandy, Sami Vaskola aerobic, Tea Vikstedt pyöräily, Marjaana Väre yleisurheilu, Jukka-Pekka Väyrynen karate, Ossi Väänänen jääkiekko, Göran Wallén liikuntavaikuttaja, Ivar Wilskman liikuntavaikuttaja, Verner Weckman painija, Fjalar Åsten liikuntavaikuttaja Listalle päässeitä henkilöitä ei rankata paremmuusjärjestykseen, vaan kaikki sata ovat samanarvoisia. Legendoja valinneeseen urheilun ja liikunnan asiantuntijoista koostuvaan raatiin kuuluivat suomalaisen ja helsinkiläisurheilun monitoimimies Erkki Alaja, Helsingin Urheilutoimittajat ry:n puheenjohtaja Matti Hannula, Urheilumuseon tuottaja Matti Hintikka, Helsingin vs. liikuntajohtaja Petteri Huurre, Helsingin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen, pyörätuolikelauksen arvokisamestari Toni Piispanen, taitoluistelun arvokisamitalisti Susanna Rahkamo, urheiluoikeuden asiantuntija ja piinkova penkkiurheilija Hannu Rautiainen sekä Mäkelänrinteen lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Siiri Turunen. ? Helsingin kaupungin liikuntapalvelut täyttävät kuluvana vuonna sata vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi nimettiin sata legendaarista henkilöä, jotka ovat suuresti vaikuttaneet helsinkiläiseen urheiluun ja liikuntaan. Yksi legendoiksi valituista, Tapio Rautavaara, laulaa ja soittaa resonaattorikitaraa Velodromilla. Kuva: Väinö Kannisto/Helsingin kaupunginmuseo Sataa helsinkiläislegendaa juhlistettiin Helsinki-päivänä. Helsingin kaupunki on vuodesta 1964 lähtien jakanut Vuoden helsinkiläisurheilija -tunnustuspalkinnon, jonka saaneet urheilijat nimettiin automaattisesti sadan helsinkiläislegendan joukkoon. Loppujen henkilöiden valintaan pyydettiin apua yleisökyselyllä, jonka vastauksia hyödyntäen urheilun ja liikunnan asiantuntijoista koostuva raati valitsi helsinkiläislegendat. Lopullisella listalle urheilijoiden lisäksi valittiin liikuntavaikuttajia ja henkilöitä, jotka ovat jättäneet jälkensä muilla tavoilla helsinkiläiseen liikuntatai urheiluhistoriaan. Ulkovalokuvanäyttely Helsingin liikuntapalveluiden satavuotistaipaleen kunniaksi kaupungin ytimeen Keskuskadulle pystytetään valokuvanäyttely, jonka yhteydessä on myös sadan helsinkiläislegendan nimistä koostuvat kunniataulut. Näyttelyn valokuvat ovat peräisin Helsingin kaupunginmuseon helsinkikuvia.fi-palvelusta, josta löytyy myös kattavampi valokuva-albumi liikuntapalveluiden historian ajalta. Näyttely on Keskuskadulla 31.8. asti. Sadan helsinkiläislegendan kunniataulut tulevat myös esille Töölön kisahalliin. Helsingin kaupunki valmistelee Lasipalatsin liiketilojen myymistä keuttavat Amos Rexin museotilojen, Bio Rexin ja museon toimistotilan hallintaan. Kaupunki hallinnoi Lasipalatsin kaupallisia liiketiloja, joissa on vuokralaisina muun muassa ravintolaja kahvilayrittäjiä. Osakekaupan toteutuessa yrittäjien vuokrasopimukset siirtyvät uuden omistajan hallintaan. Vuokrasuhteisiin ei ole tiedossa muutoksia. – Konstsamfundet on investoinut Amos Rexin rakentamiseen ja vanhan Lasipalatsin remonttiin 50 miljoonaa euroa. Lasipalatsin pääomistajana meillä on jo aikaisemmin ollut päävastuu talon kehittämisestä. Tässä tilanteessa on luontevaa, että ostamme kaupungin vähemmistöosakkeet. Tavoitteenamme on luoda Lasipalatsista entistä keskeisempi taiteen ja kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka”, toteaa Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Lasipalatsin tilojen myymistä koskevaa ehdotusta kokouksessaan tiistaina 11.6.2019. Kaupan toteutuminen vaatii myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksen. Vuonna 1935 valmistunut Lasipalatsi on yksi Helsingin tunnetuimmista funkkisrakennuksista. Lasipalatsi on peruskorjattu viimeksi vuosina 2016–2018. Kesällä 2018 Lasipalatsin aukion alle valmistuivat Amos Rex -museon uudet tilat. Lasipalatsi sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 22–24. Lasipalatsin osakekauppa on Helsingin kaupungin valmisteilla olevan kiinteistöstrategian periaatteiden mukainen. Kaupungin tavoitteena on luopua sellaisista tiloista, joita ei tarvita kaupungin omia palveluita varten. ? Kaupan myötä Lasipalatsi kokonaisuudessaan siirtyisi Amos Rex -museota hallinnoivan Föreningen Konstsamfundetin tytäryrityksen omistukseen. Kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Lasipalatsin osakkeista nykyisin 30,85 prosenttia. Loput osakkeista omistaa Föreningen Konstsamfundet r.f. Yhtiökumppanit ovat neuvotelleet sopimuksesta, jonka myötä kaupungin osakkeet siirtyisivät Föreningen Konstsamfundetin tytäryhtiö Mercator Fastigheterin omistukseen. Neuvoteltu kauppahinta on 33,5 miljoonaa euroa. Lasipalatsin tontti jää kaupungin omistukseen. Föreningen Konstsamfundet r.f. on Amos Andersonin vuonna 1940 perustama vakavarainen yhdistys, joka ylläpitää Lasipalatsissa toimivaa Amos Rex -taidemuseota. Lisäksi yhdistys myöntää apurahoja taidealan toimijoille ja edistää ruotsinkielistä kulttuuria muun muassa kustantamalla useita ruotsinkielisiä lehtiä Suomessa. Tytäryritys Mercator Fastigheter Ab keskittyy kiinteistöjen omistamiseen. Föreningen Konstsamfundetin nykyiset osakkeet oiHelsingin kaupunki suunnittelee myyvänsä osuutensa Lasipalatsista.
Kesä 22 Kesälehti 2019 • Nro 13 Helsinki, SAVOY 20.10 klo 13:00 & 17:00 Esityksiä myös mm. Lohja, Laurentiussali 6.10 klo 13:00 Espoo Tapiolasali 26.10 klo 14:00