2 Vkot 18-19 tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Markkinoiden helpoin asunnonvaihto Pyydä minut ilmaiselle kotikäynnille, niin suunnitellaan juuri sinun tarpeisiisi sopiva palvelupaketti. Jukka Hiltunen 040 680 7710 jukka.hiltunen@kahdeksas.fi Ota yhteyttä: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 | kristiina@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 13.6. Kesä EXTRA KALLIO LEHDEN Parhaat paikat myydään NYT!
49. vuosikerta – nro 9 Viikot 18-19 Tänään Kallio Kukkii 2018 on osa eurooppalaista kulttuuriperintöä ? Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali järjestetään 11.5. -20.5. Lähes neljännesvuosisadan ajan yhtämittaisesti toteutettu, perinteikäs Kallio Kukkii -festivaali on tänä vuonna osa eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden ohjelmaa. EuropeForCulture-teemavuotta vietetään tunnuksella ”Kulttuuriperintömme – kun mennyt kohtaa tulevan”. Tämän kevään Kukkii esittelee joukon uusia toimijoita. Eräs niistä on kulttuurikeskus Caisa, jonka uudet tilat sijaitsevat Leipätehtaassa, Elannon korttelin sisäpihalla. Caisa aloittaa toimintansa uudessa osoitteessa virallisesti syksyllä, mutta haluaa tervehtiä kalliolaisia jo kevään Kallio Kukkii -tapahtumassa. Kulttuurikeskus kutsuu tapahtumayleisön Leipätehtaan pihajuhlaan lauantaina 12.5. klo 12–17. Koko perheen tapahtuma on samalla festivaalinavajaiset. Suvilahdessa 16.–19.5. järjestettävä kolmepäiväinen Loukko Fest -tapahtuma puolestaan esittelee tämän kevään toisen uuden tekijän, Alakulttuurikeskus Loukon. Rivierassa nähdään viikolla sarja Kallio-aiheisia elokuvia. Vuoden 2018 Kallio Kukkii -ohjelmassa näkyvät myös sadan vuoden takaiset traagiset tapahtumat. Sisällissotaa muistellaan näyttelyissä ja kävelykierroksilla. Esille nousee niin ikään kirjailija Alpo Ruuth (1943–2002), jonka nimeä kantava polku avataan keskiviikkona 16.5. kirjailijan lapsuuden maisemiin Sörkkaan. Festivaalin perinteistä ohjelmatarjontaa ovat muun muassa Kallio Kukkii -piknik, Kallio Kukkii -katuparaati, Kallion kävelyfestivaali sekä Ebenser-talon lastentapahtumat. Kukkii ohjelmat löytyvät omana liitteenä Kallio-lehden keskiaukeamalta. Päivitetyt tiedot kallionkulttuuriverkosto. fi Toni Rantanen Vallilan kulttuurihenkilöksi ? Vallilan kulttuuripalkinto jaettiin kahdeksannen kerran. Valintaraadin yksimielisellä päätöksellä valituksi tuli Toni Rantanen. Palkitseminen ja kukitus suoritettiin Vallilan kirjastossa. Palkinnon sai henkilö, joka oikeasti näkyy ja vaikuttaa Vallilassa. Vuoden 2018 kulttuurihenkilö Toni, ”Lil Toni” Rantanen on elävöittänyt Vallilan teollisuusaluetta. Hän on näyttänyt, kuinka ihmiset voivat ottaa kaupungin haltuunsa ja kuinka samalla kaupunki kehittyy. Hänen toimintansa on tuonut Vallilaa tunnetuksi Helsingissä. Toni Rantasesta sanottiin, että hänellä on ollut ideoita, joita hän on onnistunut pitkäjänteisellä työllä toteuttamaan. Moni ei olisi pystynyt avaamaan keskelle hiljaista teollisuusaluetta konserttija bilekeskusta ja nostamaan sen stadin musamestojen kärkeen. Kyseessä on Vallilan sydämessä Pälkäneentiellä sykkivä Ääniwalli, joka on samaa sarjaa kuin Kalliossa olevat Kuudes linja, Siltanen ja Kaiku. Näissä paikoissa ei hyväksytä lääppimistä, kähmimistä eikä muutakaan häirintää. Toni Rantanen on myös mukana Flow Festival Oy:ssä, jossa hän toimii Artistic Directorina. Palkitsemistilaisuudessa hänellä oli perhe mukana. Valinta osui toimeliaaseen mieheen. Tällä kerralla valintaraadissa olivat edustettuina Vallilan ala-aste, Kotikallion päiväkoti, Upeart ry, Lions Club Vallila, Hermanni-Vallila seura, Vallilan kirjasto ja Vallilan kirjaston ystävät. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet kirjailija Kristina Carlson, tohtori Soile Rusanen, lastenhoitaja Riitta Kainulainen, musiikkiyhtye Vallilan Tango, muusikko Leo Friman, Vallilan Pop upkesäkahvila, päiväkoti Runon esiopetus sekä lastentarhanopettajat Eeva-Liisa Hjelt ja Riikka Rauhala. Vallilan kulttuuripalkinnon myöntäminen on mainio perinne. Tunnustusta ei koskaan jaeta liikaa. Kaikien asukkaiden on kiva tietää, mitä alueella tapahtuu tai millaisia merkkihenkilöitä omassa kaupunginosassa asustaa. Se nostaa kotiseuturakkautta ja luo yhteishenkeä. Jarmo Niemenkari Vallilan kulttuuripalkinnon 2018 Toni Rantaselle luovuttivat Otto Burman ja Outi Hurme. Alikulkuja suljetaan siltatöiden takia Korvaava reitti Hirvitie-Konemestarinkadun alikululle on esitetty kartassa. ? Itäväylän kevyen liikenteen alikulut välillä Herttoniemi–Siilitie suljetaan vuorotellen siltarakenteiden korjausten takia. Hirvitie-Konemestarinkadun alikulku on suljettu 23.4.–15.6. Valurinkadun alikulku on suljettu 15.6.–30.7. Itäväylällä Herttoniemen vanhan liikenneympyrän ja Siilitien metroaseman välisellä osuudella on käynnissä melkoinen hyörinä. Samanaikaisesti urakoidaan Suunnittelijankadun kohdalle Itäväylän ja metroradan ylittävää siltaa, lähes kilometrin mittaista meluestettä sekä peruskorjataan kahta Itäväylän alikulkua siltoineen. Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Runsaasti kauniita äitienpäiväja kesäkukkia edullisesti! Kaasukello on hyvin näkyvä rakennus ja se luo tunnelmaa myös Kalasatamaan. Kuva: Juho Nurmi. Helsinki käynnistää Suvilahden kaasukellon kunnostuksen ? Suvilahden maamerkin, tiilisen kaasukellon, kunnostus alkaa tänään. Rakennuksen julkisivu palautetaan entiseen loistoonsa. Sisätilat puhdistetaan kaasukellon toiminnan aikana kertyneistä epäpuhtauksista ja rakennuksen perustuksia parannetaan. Tavoitteena on, että korjaus olisi valmis vuoden 2019 loppuun mennessä. Työmaa näkyy kesäfestareilla Suuret ulkotapahtumat jatkavat Suvilahdessa työmaasta riippumatta. On sovittu, että työmaa siirtää osan suoja-aidoistaan kesän tapahtumien ajaksi, jotta turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Työt kellon sisällä voivat jatkua myös musiikin soidessa. Tyylikäs julkisivu palautetaan entiseen loistoonsa Kaasukellon julkisivua korjataan, rapataan ja lopuksi se maalataan perinteisellä kalkkimaalilla. Myös ikkunat korjataan. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin wieniläisjugendin tyyliin suunnittelema Suvilahden voimalaitosrakennusten kokonaisuus, johon kaasukellokin kuuluu, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Rappauksen korjaaminen on tarpeen paitsi kaupunkikuvan parantamiseksi myös ulkovaipan rapautumisen pysäyttämiseksi ja ohikulkijoiden turvallisuuden takaamiseksi. Uusi käyttö edellyttää sisätilojen pudistusta Kaasukellon sisätiloissa kunnostetaan ja puhdistetaan rakenteita ja vaihdetaan kaasukellon alapuolella olevia maakerroksia. Lisäksi rakennetaan muun muassa uusi pohjalaatta paalutuksineen ja tehdään eristerakenteita. Aiemmin kaasukellosta on poistettu sisäpuolinen teräksisen kaasusäiliö ja kunnostettu pilaantunutta maata. Mittava puhdistustyö on tarpeen loppukäytöstä riippumatta, koska kaasun valmistuksessa syntyneet haitta-aineet ovat imeytyneet maaperään ja rakennuksen materiaaleihin. Kaasua valmistettiin helsinkiläisten tarpeisiin alun perin kivihiiltä polttamalla, ja sivutuotteina syntyi koksia, ammoniakkia, kivihiilitervaa, bentsolia sekä muita kemiallisia yhdisteitä. Ennen kuin kaasukellon sisäpuolelle voidaan suunnitella uutta rakentamista ja käyttöä, pitää varmistaa, että uudet tilat voidaan toteuttaa terveellisinä. Luotettavat sisäilmamittaukset voidaan tehdä sen jälkeen, kun merkittävä osa kunnostustöistä on valmiina. Tiilikelloa on kaavailtu hienoksi lisäksi Suvilahden kulttuurikäytössä olevien tilojen kokonaisuuteen.
4 Vkot 18-19 P ääkirjoitus Nro 9 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Hiiri se kissalle takkia ompeli Kesä tulee Kesä tulee kohta ja minä lähden kalaan ehkä saankin lohta tai vaikka sinivalaan illalla sitten punkkua maistan sytytän grillin ja valaani paistan Lume 2018 ? Luin mielenkiinnolla Kallio-lehdessä olleen pakinan ”13.3.1940” (Kallio-Lehti numero 6 / 2018) joka käsitteli sotaveteraanien yhteiskunnalle aiheuttamaa taloudellista taakkaa ja sitä mihin nekin rahat olisi voitu käyttää. Sinälläänhän se kaikki on totta. Sotaveteraanit ovat aiheuttaneet yhteiskunnalle valtavat menot. Mutta ilman heitä meillä ei taas olisi tätä meidän nykyistä yhteiskuntaamme. Se on paradoksi. Alun hätkähdyksen jälkeen tajusinkin lukevani sarkasmia. Toisaalta veteraaneja voi tuskin pahemmmin loukata, kuin mitä heitä on jo loukattu tekojen tasolla aina presidettejämme myöten. Heidän kauniit sanansa ovat menneet pahasti ristiin heidän sallimien veteraaneihin kohdistuneiden tekemättä jääneiden tekojen kanssa. Ja silloin teot voittavat. Terveisin Paavo Ahava Millaisen Soten saammekaan? Onko vain turhia lupauksia Kirjasto tukkii jalkakäytävän Kaikkien tulisi noudattaa sääntöjä Yleisönosasto Yleisönosasto Sarpo ? Uudistuksen pitäisi lyhentää jonoja ja pienentää menoja, terveyseroja jne. Meille kalliolaisille myytiin parempaa palvelua uuteen hyvinvointija terveyskeskukseen Kalasatamaan, joka aloitti 2,5 kk sitten. Sen jälkeen hoitoon pääsymme vaikeutui, nyt odottelemme peräti 29 pv lääkärille (pisin odotusaika Helsingissä on 35 pv). Alkuvaikeuksia ?, toivottavasti. Auttaako Sote? Iisalmessa on ollut viime vuoden alusta alkaen ns. valinnanvapauskokeilu. Siellä kunnan terveysasemaa avustaa Suomen Terveystalo Oy:n yksikkö. Se toimii kuten Kalasatamakin, soitat ensin sairaanhoitajalle, joka päättää lääkärin tarpeesta ja ajankohdasta. Vain yksityisellä rahalla tulevat voivat valita netistä ajan, vaikka ei olisi kuin juttuseuran puutetta. Asema on avoinna virka-aikaan klo 8-16., siis ei tunnu palvelu paranevan. On myös huomattava, että Iisalmen terveyskeskuksessa on lääkärinaika saatavissa jo huomenna. Olemme ihan eri maailmassa. Järvenpäässä Terveysasema Aava kokeilee myös, siihen liittyy myös Tuusula ja Hyvinkää. Tilaa uusille on vain Hyvinkäällä. Usko yksityisen paremmuuteen on vahva ja vain vahvat ja nopeat ottavat ”parhaat palat”. Nykyisellä jonotusajalla on varmasti tiedossa joukkopako Kalasatamasta. Hallitus ei ole kertonut, miten ratkaistaan tämä kysymys. Eli voin valita, mutten pääse sisään, koska kiintiö on täynnä. Jos jään alussa julkiselle, joutunen olemaan siellä koko loppuelämäni, vaikken olisi tyytyväinen. Mielestäni olisin eriarvoisessa tilanteessa. Pitäisiköhän arpoa? Toivottavasti resursseja lisätään ja fiksu henkilökunta kehittää hyviä toimintamalleja. Aika näyttää. Eija Saha Viides Linja ? Kallion kirjaston huoltokuljetukset estävät jalankulun Porthaninkadulla. Henkilökunta ajaa isolla autolla jalkakäytävää pitkin ja jättää auton jalkakäytävälle.Esimerkiksi 17.4. kello 08.00 (kuva) jalkakäytävälle pysäköimiseen ei näyttänyt olevan muuta syytä kuin henkilökunnan laiskuus ja piittaamattomuus. Talvella piti monesti kiivetä lumikasojen yli ajotielle ja siirtyä kadun toiselle puolelle. Ehdotan, että verovaroin rahoitettu Kallion kirjasto alkaa vastaisuudessa huomioida ympäristönsä asukaat paremmin. Esa Karanko Helsinki ? Luin tänään (17.04.2018) vanhasta Metro-Lehdestä kuinka luvattiin tarkastaa kansanedustajien eläkkeelle sopeutumispalkka, mutta olen MELKOISEN VARMA, Että he eivät itseltään vie MITÄÄN ETUJA, Vaan kaikkein vähiten tienaavilta kylläkin vievät ja ovatko he oikeasti mitään tienanneetkaan, vaan ovat velaksi eläneet ! Vai mitä muuta se on, kuin otetaan velkaa ja sitten nostetaan vuoron perään palkkoja ja sitten hintoja, että saadaan maksettua lainat sillä tavoin? Lassi Tiittanen ? En voi olla pyöräilijänä kommentoimatta Bo Hagerin kirjoitusta, kuinka hän oli lyönyt kepillä pyöräilijää, joka oli”ärsyttävästi” soittanut kelloa päästäkseen Hagerista ohi, kun tämä käveli pyöräkaistalla, siis mitä? Ensin hän sanoo, että kaikkien pitää noudattaa sääntöjä, mutta jos hän itse tekee virheen, niin muiden pitääkin joustaa. Meitä pyöräilijöitä on kieltämättä moneen lähtöön, itsekin pelkään näitä kaahailijoita jotka suhahtaa äänettömästi ohi, mutta minulla on myös paljon kokemusta piittaamattomista kävelijöistä, jotka kulkee ulkoilutiellä tai keskustassa leveänä rintamana kännykkää räpläten tai musiikkia kuunnellen ja haistattelee, jos pyöräilijä yrittää ohittaa kelloa soittaen. K. Lehtinen Liikenteen vallankumous lähtee liikkeelle nuorista V altaosa suomalaisista pitää toimimista ympäristöä säästäen tärkeänä ja erityisesti nuoret mieltävät autoilun ympäristövalintana, kertoo Sitran teettämä kyselytutkimus. Nuoret ovatkin edelläkävijöitä uusien jakamistalouteen pohjaavien liikkumisen palveluiden käyttäjinä. Suomalaisista 72 prosenttia on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi. Peräti 38 prosenttia pyrkii jo nyt minimoimaan liikkumistapojensa ympäristövaikutuksia. Tämä käy ilmi Sitran teettämästä suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja tekoja kartoittaneesta Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksesta viime vuodelta. Vastanneista 60 prosenttia on sitä mieltä, että oma auto on arjen sujumisen kannalta välttämätön. Noin neljännes on sitä mieltä, että ympäristösyillä on vaikutusta auton hankkimiseen tai siitä luopumiseen tulevaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat hyvin tietoisia ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyvistä asioista, mutta asenteet ja arvot siirtyvät hitaasti teoiksi, etenkin liikkumisessa ja autoilussa. Positiivista on se, että nuoret ovat muita valmiimpia suosimaan ympäristöystävällisiä liikkumisen muotoja, sanoo Sitran asiantuntija Sari Laine. Nuoret ja naiset ilmoittavat jonkin verran muita useammin olevansa valmiita muuttamaan liikkumistapojaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Alle 30-vuotiaat suosivat kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä muita ikäryhmiä useammin, ja kokevat nämä liikkumiseen liittyvät teot myös tärkeämmiksi. Liikenteen vallankumous lähtee nuorista. Liikkumiseen liittyvät asenteet ja toimintatavat ovat muuttumassa, vaikkakin hitaasti, Sari Laine sanoo. Kun vain 18 prosenttia kaikista vastanneista kertoo käyttävänsä kimppakyytejä, jopa 28 prosenttia alle 30-vuotiaista tekee niin. Uusia liikkuminen palveluna -paketteja on kokeillut 8 prosenttia kaikista vastanneista, mutta 18 prosenttia alle 30-vuotiaista. Nämä uudet liikkumisen palvelut mahdollistavat eri liikkumistapojen kuten kaupunkipyöräilyn, joukkoliikenteen ja autonvuokrauksen saumattoman yhdistämisen ja ostamisen yhdellä mobiilisovelluksella. On tärkeää, että uusia älykkäitä liikkumisen ratkaisuja tuodaan esille, ja yhä useampi suomalainen pääsee kokeilemaan niitä, jotta tulevaisuuden liikenteestä saadaan vähäpäästöisempää. Ihmiset arvostavat liikkumisen helppoutta, ja erilaiset yhteiskäyttöön perustuvat liikkumisen palvelut tulevat yleistymään. ? Jalo ajatukseni oli esittää laajoin sanakääntein paheksuntani hallituksen työllisyyspolitiikkaa kohtaan. Sellaista tulikivenkatkuista mielipidettä satojen muiden samanlaisten lisäksi ilmiselvästi tarvittiin. Ei tullut kissalle takkia, ei housuja, liiviä tai mitään muutakaan. Tuli kuume. Tuli kuume, joka selätti rippeetkin tolkullisesta ajatuksesta. Annoin suosiolla periksi. Harjoittakoon hallitus politiikkaansa keskenään, mitä se minuun kuuluu! Pyörryttää ja heikottaa muutoinkin. Paitsi että on kehon ase taistelussa pöpöjä vastaan, kuume antoi minulle terveellisen muistutuksen. En päädy suosittelemaan kenellekään kuumeeseen hankkiutumista, mutta kokemus oli puhdistava. Ei se niin vaarallista ole, jos kissa takkinsa jollakin toisella hiirellä ompeluttaa. Valtakunnan tila ei rapistu ei kohene, palkansaajien asema ei vankistu ei heikkene, vaikka yksi mielipide jääkin tällä erää ilmaisematta. Kun on kuumeessa, on syytä pysytellä hissukseen. Antaa maailman mennä menojaan ja keskittyä oman hyvinvointinsa kohentamiseen. Olo on mitä tukalin. Mutta niin pitääkin, eihän muutoin tietäisi miltä tuntuu olla terve. Ja onhan se niin vapauttavaa saada olla ainakin hetkisen tarpeeton. Saada olla riippumaton keleistä, viikonpäivistä tai vuorokaudenajoista. Levollisin mielin voi potilas antautua kuumeen syleilyyn. Maailmasta ei arvosteltava lopu, eikä hallitus viisastu tippaakaan niiden muutaman päivän aikana, jotka toipuminen vaatii. Eikä mikään muukaan muutu. Kärsivällinen pitää olla, osata tyynenä odotella taudin nujertumista. Kuumemittaria ei tule käyttää. En ole kuullut kenenkään mittailemalla parantuneen. Niin, tämä ei ole vaihtoehtoista lääketiedettä. Ei itseoppineen kotitohtorin korjausnurkka. Lääkärin pakeille kannattaa mennä, jos siltä tuntuu. Ei, tämä on kuumeisen mielen yritelmä nähdä kurjassakin olossa hitusen toiveikkuutta. Ja onhan sitä! Ei kissa mitään takkia tarvitse, ei hiiri osaa ommella ja iltapäivän aurinko lämmittää, mustarastas lurittelee toipilaallekin.
5 Vkot 18-19 Runopalsta Heinäsen pakina Muisto ystävälle Ootimme kevättä kerran ja laulujan lintujen. Sinun äänesi kuulin ja sointuja rakkauden. Koskaan ei tietää voi mitä tuokaan huominen? Tänään tiedämme sen, päättyy tiemme yhteinen. Sinä aina huolta kannoit, voimasi, kaiken annoit. Sait palat paikoilleen, jaksoit aina huomiseen. Vain kerran matkaa teet, tänään vuotaa kyyneleet. Elämä rientää ohitsein, kuulet laulun viimeisen. Lämmin liekki povellais katsoit taivaan tähtihin. Kun lähtöhetki lähenee silloin voimat vähenee. Varjot kauas lankeaa, muistot menneitä kaunistaa. Elämä rientää ohitsein, kuulet laulun viimeisen. Koskaan ei tietää voi mitä tuokaan huominen? Tänään tiedämme sen, päättyy tiemme yhteinen. Toivo Levanko lyyrikko Anja Aho, Äiti ja kaksoset, 1970, patinoitu kipsi 57 x 42 x 33 cm. Yksityisomistus. Kuva: Marko Ikonen Sylin täydeltä onnea ? Paljasjalkaiselle kalliolaistytölle Linnanmäen huvipuiston avaus 1950 oli mahtava elämys. Saimme alueellemme Eldoradon, aarteen ja ihmemaan, jollaista ei koko maassa ollut. Ameriikoissa Disneyllä oli, samoin Kööpenhaminalla Tivolinsa ja Tukholmalla Gröna Lundinsa, Me saimme sen! Kaupunki varasi kallioisen Vesilinnanmäen kuudelle lastensuojelujärjestölle hankkeen toteuttamiseksi ja toimintansa rahoittamiseksi. Ne säätiöityivät Lasten Päivän Säätiöksi. Toiminta kukoistaa edelleen, voittoa jaettiin viime vuodelta yhdistyksille 4,5 miljoonaa! Sen turvin ylläpidetään ja kehitetään lastensuojelun moninaisia toimintoja. Ensimmäisenä naispuolisena toimitusjohtajana toimii neljättä onnistunutta vuottaan Pia Adlivankin. Lähes seitsemän vuosikymmenen ajalta vanhempi väki muistaa paitsi perinteisen puuvuoristoradan myös alkuaikojen vedenneidot, jotka pallotellen pudotettiin altaaseen sekä hämmästyttävän korkeatasoiset maailmankuulut estraditaiteilijat Paul Ankasta Delta Rythm Boysiin, Kun pääkaupungin huvipuisto osoittautui niin ylen määrin suosituksi, heräsi muuallakin halu yrittää. Tampere perusti Särkänniemensä 1975, Linnanmäen toimesta Kouvolaan saatiin 1986 Tykkimäki, joka sittemmin siirtyi kokonaan kaupungin huomaan ja Vaasakin innostui 1985 Vasalandian aikaansaantiin houkutukseksi lähinnä Pohjanmeren ylittäjille Umeåsta käsin sekä laajan Pohjanmaan kansan viihdytykseksi. Vuonna 2015 Vasalandia kuitenkin lopetettiin kävijöiden vähäisyydestä johtuen. Eri puolille maata perustettiin noihin aikoihin koko joukko pienempiä puuhapuistoja karuselleineen ja liukumäkineen. Kiertävät sirkukset vierailevat edelleen tavanomaisilla tantereillaan. 80-luvulla tarjottiin sisähuvipuistonautintoja Keravalla Savion vanhassa gummitehtaassa, mutta ei menestytty. Kuulin myös suunnitelmasta pystyttää sisähuvipuisto Kulosaarensillan juureen kaasukelloon, mutta sekään ei onnistunut, lähinnä myrkyttyneiden rakenteiden vuoksi. ”Kun kuulet kukkuvan käen, saat nauttia riemuja Linnanmäen” hoilattiin varhaisvuosina. Lapsuudessani äitienpäivän hohtoa Helsingissä veivät samanaikaiset Eläintarhanajot, vuosina 1932 – 1963 sotavuosia lukuun ottamatta. Jonkun vitsikkään mielestä se soi miehille vapaapäivän ja siten vapautti mummojen, mammojen ja varsinkin anopin hellimisestä… Joku toinen taasen uskoi äitien huoahtavan helpotuksesta, kun ukko meni kuolemansuoralle tuulettumaan… Kuolonuhrien tähden ne ajot sitten lopetettiinkin. Ajoihin osallistui myös lukuisia kansainvälisiä hurjastelijoita; ainoa naispuoliseksi voittajaksi seppelöitiin 1958 saksalainen Ingeborg Stoll sivuvaunullisten moottoripyörien sarjassa. Äitienpäivän tunnuskuvaksi sain Salon Taidemuseo Veturitallista kuvanveistäjä Anja Ahon (1931-1992) kipsiveistoksen ”Äiti ja kaksoset” vuodelta 1970 Marko Ikosen kuvaamana. Meneillään on 13.5. saakka Salon Taiteilijaseuran 50-vuotisnäyttely sekä Anja Ahon teosten muistonäyttely. Turkulaistaiteilija Aho oli itsensä Wäinö Aaltosen oppilas ja se kyllä näkyy muodon mahtavuudessa ja rohkeassa tyylittelyssä. Ahon tunnetuin julkinen monumentti kuvaa Turussa ”Lapsia suihkulähteellä”, GallenKallelamuseo Espoossa kunnioittaa Akseli-isännän puolisoa Mary Gallenia os. Sliöör (18681947) ”Yhtä säätöä” –näyttelyllä aina 2.9. saakka. Osoitetaan, millaista oli arki tunnetun taiteilijan puolisona eli ”usein se saattoi olla yhtä säätöä…” Mary pyöritti perheen arkitaloutta muiden taiteilijavaimojen tapaan. Siinä ohessa hänen oli avustettava miestänsä veistämisessä ja kehystämisessä. Musiikki ja käsityöt olivat onneksi elintärkeitä Marylle itselleen. Akseli ikuisti Maryn pienokaisineen lukuisiin maalauksiinsa, joilla perinteisesti toivotetaan hyvää äitienpäivää! Sopivaksi päätökseksi kerron Helsingin Saskia ry:n juuri juhlivan 70-vuotisuuttaan. Saskiahan oli kuuluisan hollantilaisen Rembrandtin vaimo. Saskia-yhdistyksiä on maassamme kymmenkunta ja kaikki ne vaalivat kuvataidetta ja tukevat sosiaalisesti taiteilijoita ”omaishoitona”. Mielenkiintoisia puuhia Saskiat ovat kehitelleet. Helsingin sairaaloihin he ovat sijoittaneet potilaiden nautittaviksi yli 400 teosta. Taidearpajaiset ja myyjäiset ovat perinteiset. Ja paljon, paljon muuta taiteellista ja tyylikästä. Toukokuu on toivorikkautta täynnä. Ruusunsa ansaitsevat opintonsa loppuunsaattaneet. Muistamme myös, että äitienpäivää on meilläkin vietetty 100 vuotta. Malja sillekin! Aira Heinänen Yliopiston rehtoriksi professori Jari Niemelä ? Rehtorin viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2018. Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori, FT Jari Niemelän, 60, Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 20182023. Niemelän toimikausi alkaa 1.8.2018. Niemelä toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin (Helsinki Institute of Sustainability Science HELSUS) johtajana. Hän on kaupunkiekologian professori ja toiminut Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2004-2017. Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori, FT Jari Niemelän Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 2018-2023. Kuva: Tapio Ollikainen. Maarnela Menovinkki Kuin surmaisi satakielen ? Kauan sitten eräs nuori äiti istui vastapäätäni ja sanoi, että hän aikoo surmata lapsensa. Kysyin häneltä, että miten hän aikoo tehdä sen. Siitähän jää kiinni. ”Syöttämällä suolaa”, vastasi äiti. ”Voi olla, että lasta ei saa syömään niin paljon suolaa”, kysyin takaisin. Äiti vastasi, että hän piilottaa sen suolan ruuan sisälle. Hänellä oli kaksivuotias lapsi. Sanoin hänelle, että ei se lapsi sillä käsiin kuole, jos sitä ajattelit. Nimittäin jos ajattelit päästä siitä nopeasti eroon. Hän vastasi, että elää sen lapsen pitääkin, ihan aina 18-vuotiaaksi asti ja saa sitten mennä. Kysyin häneltä, että miksi? Äiti vastasi, että sitten loppuvat etuudet. Lapsilisät ja muut lapsikortilla saatavat etuudet. Sen jälkeen lapsi olisi hänelle hyödytön. ”Ei, enkä jää kiinni”, lopetti hän. Nyt hän istuu taas vastapäätäni. Kysyn häneltä, että mitä lapselle kuuluu. Hän kertoo, että tämä kuoli 30-vuotiaana hoitamattomaan verenpainetautiin. Hän jatkaa ja kertoo, että nyt hän aikoo surmata vanhempansa. Kysyn häneltä, että miten hän aikoo tehdä sen. Siitähän jää kiinni. ”Vähentämällä heidän auttamiseen tarvittavia määrärahoja”, vastasi hän. Sanoin hänelle, että ei ne sinun vanhemmat sillä käsiin kuole, jos sitä ajattelet. Nimittäin jos ajattelet päästä niistä nopeasti eroon. Hän vastasi, että elää hänen vanhempiensa kuuluukin ihan aina vaikka viisikin vuotta ja saavat sitten mennä. Kysyn häneltä, että miksi? Hän vastaa, että sitten loppuvat etuudet. ”Sitten heidän eläketulonsa on pienempi, kuin mitä minä joudun käyttämään rahaa heidän hoitoonsa. Sen jälkeen vanhemmat ovat minulle hyödyttömiä”. ”Mutta ethän sinä voi yksin vähentää niin paljon määrärahoja”, kysyn takaisin. ”Minä en ole yksin”, hän vastasi. ”Ja minä piilotan vähennykset indeksitarkastuksiin, hoitajamitoituksiin, ihan mihin vain; minä voin piilottaa ne suoraan sinun silmiesi eteen, etkä sinä huomaa mitään. Sinä huomaat vasta, kun se tulee omille varpaillesi. Ja silloin se on jo myöhäistä. Silloin sinä et jaksa enää puolustaa itseäsi. Ja silloin sinä olet kuollut.” ”Ja ei, me emme jää kiinni”, lopetti hän. Ari Maarnela Omaishoitajavastaava Helsingn Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com ? Seuraavat runoetapit: Street Bar, Hämeentie 10 helatorstaina klo 18.00 ja Kontulan kirjasto la 12.5. klo 13.00, jossa Mixu Laurosen kirjan julkistaminen, runoilu jatkuu Mopobaarissa klo 16.00.
6 Vkot 18-19 Annina Holmberg Käpylän kirjastossa ? Annina Holmberg on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 8. toukokuuta kello 18 – 19.30. Illan aikana keskustellaan hänen kirjastaan Tahto ja hohto – Ritva Holmbergin taiteilijantie. Marja-Leena Mikkola haastattelee Annina Holmbergia. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto, vapaa pääsy. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Nimipäivät: Viikko 18 Ma 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka Ti 1.5. Vappu. Vappu, Valpuri Ke 2.5. Viivi, Vuokko To 3.5. Outi Pe 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu La 5.5. Melina, Melissa, Maini Su 6.5. Ylermi Viikko 19 Ma 7.5. Helmi, Kastehelmi Ti 8.5. Heino Ke 9.5. Timo, Timi To 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki Pe 11.5. Osmo La 12.5. J.V. Snellmanin päivä. Lotta Su 13.5. Kukka, Floora Päivyri Chopin -pianisti Janne Mertanen ? Viikolla 19 erityisesti Chopin-pianistina kiitetty ja palkittu Janne Mertanen ja Savonlinna-kvartetti avaavat Acktén kesäsarjan Kallion kirkossa. Ti 8.5. klo 19.30 Kallion kirkko Janne Mertanen, piano ja Savonlinna-kvartetti Chopinin pianokonsertot nro 1 ja 2, sovitus pianolle ja jousikvartetille Kesto 1 h 45 min, väliaika Liput 25€ Konserttikahvila www.acktefestival.fi Acktén kesäsarja Kallion kirkko Janne Mertanen, kuvaaja: Ville Paul Paasimaa Kallion kävelyfestivaali nousee katolle ? Kallion kävelyfestivaali tarjoaa Kukkii -viikolla moninpuolisen kattauksen kävelykulttuuria. Kukkii -viikko alkaa perjantaiana 11.5. toiveuusinnalla kun Agricolankulman kattoterassille on vapaa pääsy klo 1214 välisenä aikana. Maantaina klo 14– 16 kiipeily jatkuu, kun ovet avautuvat todelliselle harvinaisuudelle. Yleisö pääsee kurkistamaan katotasanteelle, jossa aikoinaan on sijainnut lastentarha. Paikka on Neljäs linja 14:sta sisäpiharakennus (ei hissiä). Viikon erikoisuuksiin kuluu myös Sokkokävely. Torstaina 17.5. klo 16–20 päässee testamaan miltä tuntuu kävellä sokkona, valkoista keppiä käyttäen, mahdollisesti myös opaskoiran kanssa. Sokkopolku löytyy osoitteesta Pengerkatu 11, sisäpiha. Kukkii -viikolla avataan myös Kallion ensimmäinen virallinen kotikaupunkipolku. Kaupunkipolulla liikutaan vuoden 1918 tapahtumien näyttämöllä, mukana myös nykyaika, luonto, kulttuuri, työläiset, pankkiirit ja Kaisa Wahllundin ravintolat. Kierros alkaa Ympyrätalon kioskien kohdalta torstaina 17.5. klo 18. Kaupunginmuseo järjestää viikolla kävelyjä joiden teemana on Sodan arki työläiskaupunginosassa, lähtö on Työväenasuntomuseon pihalta, Kirstinkuja 4. Kierroksille on ennakkoilmaoittautuminen ja hinta on 10 euroa. Launtaina 12.5. voi kokeilla kävelykirjoittamista kun, kirjailija Mertzi Bergman johdattelee meditatiivisen kirjoittamisen saloihin. Tarkempi ohjelma:kallionkulttuuriverkosto.fi. ? KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 2.5. klo 18.Marja Kotakorpi, lauluryhmä Anima mea, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 3.5. klo 18 Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltamessu pe 4.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 6.5. klo 10. Marja Kotakorpi. Pyhäkoulu klo 10. Liisa Siikanen. Alle 4v lapset vanhemman kanssa. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 7.5. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 8.5. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 9.5. klo 18. Terhi Varjoranta. Lauluryhmä Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Helatorstain messu 10.5. klo 10. Marja Kotakorpi, Visa Viljamaa, Olli Pyylampi. Kirkkokahvit. Kivimessu goes Eurovision to 10.5. klo 18. Virsien sijaan lauletaan viisuja. Kaupungin Naiset -kuoro, johtaa Petra Lampinen. Iltamessu pe 11.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Kahvi/teetarjoilu. Messu su 13.5. klo 10. Mari Mattsson, Laura Huovinen, Vivika Oksanen. Iltamessu ma.14.5.klo 18. Jaana Partti Lähdemessu ti 15.5. klo 18. Visa Viljamaa. TAPAHTUMAT www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/Tapahtumat Konsertti Incanto & pohjoisranskalainen huiluorkesteri La Voliere pe 4.5. klo 19.30. Ohjelmassa on Gabriel Faurén Requiem, Claude Debussyn Kaksi tanssia sekä Maurice Ravelin sarjan Hanhiemo. Solistina virolainen kanteletaiteilija Hedi Viisma. Liput 20/15/10 e ovelta ja ticketmaster.fi SibeliusAkatemian tutkintokonsertti ti 8.5. klo 13. Miikkael Halonen, urut. Klo 14.45 Elina Hyvönen, urut. Vapaa pääsy. Pianisti Janne Mertasen ja Savonlinna-kvartetin Chopin-konsertti ti 8.5. klo 19.30 Kallion kirkossa. Ackté-kesäsarjan avajaiskonsertti. Liput 25 e. Ks. kesän ohjelma: acktefestival.fi Pekka Toivonen: Strings of Life pe 11.5. klo 20. Stiliana Ravelska, viulu, Piia Virtanen, viulu, Klaara Pyrhönen, viulu, Marju Tsokkinen, viulu, Vilma Pyrhönen, altto, Matti Lindholm, altto, Tatu Ahola, sello, Elina Susiluoto, sello, Pan Jianfeng, kalligrafia. Konsertin yhteydessä suoritetaan Suomen Punaisen Ristin keräys Syyrian sodan uhreille. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kallio kukkii: ImPro-konsertti ti 15.5. klo 19.30 Improvisoitua musiikkia. Veli Kujala harmonikka ja elektroniikka, Markus Hohti, sello ja elektroniikka, Susanne Kujala, urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Kirkon Ulkomaanavulle. Kallio kukkii: Meditatiivisia ympyrätansseja luomisen puutarhassa ti 15.5. klo 18.30–20 Kallion kirkon Vihreässä salissa. Tule kokeilemaan meditointia liikkuen klassisen, etnisen ja hengellisen musiikin säestyksellä. Mielikuvat hakeutuvat luontoon ja kauneuden eri ulottuvuuksiin. Voit tanssia pehmeäpohjaisilla kengillä, tossuilla tai villasukilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton. Ohjaajana TM, tanssipedagogi Tiina Sara-aho. Sisäänkäynti Vihreään saliin paloaseman puolelta. VIIKKOTOIMINTA www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/Tapahtumat KAHVILA Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma-to klo 10-16. Kahvilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Unkarinkielinen messu su 6.5. klo 11. Kiinankielinen messu su 6.5. klo 13. Messu su 6.5. klo 16. Petri Patronen, Marja Kotakorpi, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro. Villivirsiä-seminaari ja iltamessu ti 8.5. klo 16–21. Tutustutaan Villivirsiä -kokoelmaan ja keskustellaan virsien tulevaisuudesta. Mukana mm. TT Tapani Innanen, Sirkku Rintamäki sekä uusien virsien tekijöitä. Iltamessu klo 20. Yhteistyössä Kallion seurakunta, Kirkkomusiikin säveltäjät ja Villivirsiä-toimituskunta. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 13.5. klo 13. Messu su 13.5. klo 16. Pauliina Lindfors ja Vivika Oksanen. TAPAHTUMAT Arabilaista ruokaa Alppilan kirkon iltaruualla ke 2.5. klo 17-18.30 yhden euron tai omantunnon mukaan Yhteisvastuun hyväksi. Piipahda Kaikenikäisten messuun klo 18. Kitarakonsertti to 3.5. klo 18.30. Jukka Särkön oppilaat. Vapaa pääsy. Alppilan kirkon iltaruoka ke 9.5. klo 17.00–18.30. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissopaa yhdellä eurolla. FIBO:Collegiumin -kevätkonsertti ke 9.5. klo 19. Seniorien barokkipaja wieniläistunnelmissa. Monteverdi–Purcell–Lully–Mozart. Vapaa pääsy! VIIKKOTOIMINTA www.kallionseurakunta.fi. Kangaspuukerho joka toinen tiistai klo 18-21. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistairuokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Parisuhde -neuvontaa. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Autre Chose Cafe avoinna ti-pe klo 8–18.Lounas tarjolla klo 11–14. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus p. 09 2340 3618 ja paikan päällä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13. Matkat, Kurssit, Retriitit Ilmoittautumiset www. helsinginseurakunnat.fi/ kallio/Tapahtumat tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Aarrekirjakurssi –Elämäni sävyt ja värit viikonloppukurssi 12. –13.5. klo 12-16. Alppilan kirkolla. Etsimme omia tärkeitä voiman, elämänilon ja rohkeuden lähteitämme. Kirjoittaen, maalaten ja keskenämme jutellen. Mitään taiteellisia taitoja et tarvitse. Ohj. diakoni Nina Klemmt. Hinta 25 e sis. kahvi/tee, taidetarvikkeet ja opetuksen. Eläkeläisten päiväretki Kotkan Merikeskus Wellamoon ke 16.5. klo 9–17. Matkan hinta 25 e sis. matkan, lounaat, kahvit ja pääsymaksun. Ilmoittautuminen diakoni Sari Pentikäinen p. 09 2340 3660. Hiljainen retriitti-ilta Mustasaaressa – Sydänääniä ja sydämen ääniä Mustasaaressa to 17.5. klo 17-20.30. Retriitti on täysin hiljainen lukuun ottamatta hetkipalvelusta ja Ehtoollismessua. Halutessasi voit kirjoittaa hiljaisuudessa, ota mukaan vihko ja kynä. Ateriana on kevyt iltapala, salaattia, hedelmiä, kahvi/tee. Hinta 25 e. Osallistujille lähetämme illan ohjelman ja kartan Mustasaareen. Lisätietoja Nina Klemmt p. 050 3046823 tai Pauliina Lindfors p. 050 4620987. Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti Villa Salmela, Jollas la 26.5. klo 12-18 ja su 27.5. klo 11-16. Molempina päivinä lounas, mahdollisuus osallistua rukoushetkiin ja lauantaina hiljainen saunominen. Yöksi menemme omaan kotiin. Osallistumismaksu 34 e. Ohj. pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Yhteistyössä Vuosaaren seurakunnan kanssa. Kesäretki Savoon ti 26.to 28.6. Lähtee Kallion kirkolta. Menomatkan kohteina Taidekeskus Salmela ja Tertin kartano. Majoittuminen Savonlinnan Lomamokkilassa. Enonkosken kirkko, luontovaellus ja siionin virsiseurat. Paluumatkalla Lusto-metsämuseo ja Ylämaan jalokivikylä. Matkaa johtavat Riitta Männistö Kallion srk ja Pirkko Kaskinen Pyhät Polut ry sekä Veli-Matti Hynninen Enonkosken osuudella. Hinta 185 € sis. matkat, yöpymiset, pääsyliput ja ateriat. Ilm. 10.6. mennessä p. 09 23403600, maininta eritysruokavaliosta. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa ma 13.–to 16.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille. Leirin hinta 100 e. Ilm. 20.7. mennessä p. 2340 3600. Kulttuurimatka Espanjaan 8.–15.10.2018 Pääkohde Madrid, josta päivän matkat Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Hotelli Sterling. Kokonaishinta 1595 e/ hlö, 1 hh lisämaksulla 360 e /hlö. Matkan hintaan sis. suorat lennot ja kaikki oleellinen retkineen ym. mukaan lukien hotelliaamiaiset ja 5 x lounas ja 3 x illallinen. Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Riitta Männistö. Vastuullinen matkatoimisto Kon-Tiki Tours. Ilm. Kon-Tiki p. 09 466 300. Tiedustelut srk:ssa Männistö p. 09 2340 3633.
7 Vkot 18-19 kirjoitusharjoitusta tehdään ruumista ja sielua avaavia jumppaliikkeitä? Sunnuntai toukokuun 6. päivä pyhitetään liikunnalle. Pop up -tunneilla kokeillaan joogaa, asahia, parkouria ja erilaisia tansseja, kuten zumbaa, nykytanssia sekä afrikkalaista tanssia. Päivä huipentuu liikunnan ja tanssin näytökseen. Kaikkiin viikon tapahtumiin on vapaa pääsy. Työväenopiston esittävän taiteen viikko houkuttaa ja koukuttaa ? Työväenopiston esittävän taiteen viikko tuo jälleen toukokuun alussa väriä Kallion Opistotaloon. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua, kokeilla ja viihdyttää muita – mikkiständit odottavat! Työväenopiston kevätlukukausi päättyy jo neljättä kertaa näyttävästi esittävän taiteen viikkoon 2.– 8.5. (ent. teatteriviikko). Estradeille nousevat talven aikana esityksiään hioneet teatteriryhmät, sanataiturit ja impromestarit. Opistotalon käytävillä ja Kallion kaduilla näkyy niin kirjoittajia kuin tanssijoita. Viikkoon mahtuu myös videoita, elokuvaa, musiikkia ja liikunnan pop up -tunteja. Viikon anti eli kolmisenkymmentä ohjelmanumeroa on poikkileikkaus työväenopiston taideaineiden sisällöistä. Takana on yhteensä satoja harjoitustunteja, naurua, jännitystä ja itsensä ylittämistä. Likoon laittavat itsensä niin opiskelijat kuin opettajatkin. Ohjelmaa on Helsinginkadulla sijaitsevan Opistotalon lisäksi Kanneltalossa, Vuotalossa, Töölönlahdella, Kampin laiturilla sekä Talvipuutarhassa. Esitysten seuraaminen ja niihin osallistuminen voi toimia myös ponnahduslautana, joka sinkauttaa mukaan työväenopiston matalan kynnyksen harrastuksiin. Teatterilavalla nähdään työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57:n yhteisen Tunneteatterin Peter Pan -seikkailu Mikä mikä -maassa sekä Teatteri Taipen Leipäjono, joka on vinksahtanut kuvaus vinksahtaneesta elämästä. Studionäyttämön Pelikone on musta komedia leikeistä, pelaamisesta ja pelureista. Näytelmä on jatkoa viime kevään Onnellisuuskone-esitykselle. Kokeilutunteja zumbasta parkouriin Monikielisten tekstien open mic -illassa mikrofoni on avoin kirjoittajille ja tekstintulkitsijoille. Yleisö pääsee jakamaan sanojaan ja ajatuksiaan muiden kanssa, kirjoittipa sitten arabiaksi, stadiksi, viroksi tai vaikkapa venäjäksi. Töölönrannan sanataiteellisella aamukävelyllä liike ja ympäristö inspiroivat tuottamaan uudenlaista tekstiä. Mitä pulppuaa paperille, kun ennen Juha Hurme valloitti Vallilan kirjaston käsikirjoittajana, opettajana, luennoitsijana jne. Paljon on luonteeltaan itseään laiskaksi ja työtä vieroksuvaksi nimittänyt ja vuonna 1959 syntynyt teatterintekijä ehtinyt. Hän nautiskelee pitkänmatkan juoksusta ja ehdottomasti kulttuurina pitämästään urheilusta. Juha Hurme on soutanut ystävänsä Matin kanssa ihan vain laiskotellakseen kunnolla Turusta Ouluun. Matkan jälkeen Aimon ja Köpin hahmot eivät oikein lähteneet eloon maailman historian kertojina. Myöhemmin idea niemestä kirkastui ja tekstiä tuli, kun kertojaksi asettui kirjailija itse. Jos Aleksis Kivi, loistava ”venäläinen kirjailija”, olisi kirjoittanut ruotsiksi, hän olisi kuollut rikkaana miehenä. Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa ja siellä oli suuria kirjailijoita. Aleksis Kivellä oli äärimmäisen huono bisnesvainu, koska hän kirjoitti kirjansa rakkaudesta suomenkieleen. Kivi kirjoitti kielelliseen tyhjiöön. Suomenkielisellä kirjalla ei ollut lukijoita, paitsi muuan Ahlqvist. Virsi tarkoitti alkuaan kalevalaista runoa, mutta luterilaiset papit tekivät sanakaappauksen ja virrestä tuli loppusoinnullinen kirkkolaulu. Nimet Maarianhamina, Sipoo ja Vappu ovat muistoina Ruotsin valtakunnaassa vallinneesta katolilaisuudesta. Kustaa Vaasalle vallankaappaus tuli kalliiksi. Kääntymällä luterilaiseksi hän voi ryöstää katollisen kirkon omaisuuden. Noin 700 vuotta aina vuoteen 1809 Suomi eli Österlandet oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa. Ruotsin pääkaupunki Tukholma sijaitsi valtakunnan keskellä. Turku linnoineen oli Ruotsin toiseksi tärkein kaupunki. Pohjanlahti oli helppo ylittää. Turun historia on yli 1000 vuotta vanha. Kustaa Vaasan 1550 perustama Helsinki ei aluksi menestynyt. Yksi syy oli Ruotsiin liitetty Tallinna eli Rääveli. Sveaborg, Viapori eli Suomen linna oli merkittävä Helsingin kehitykselle. Venäjän vallan aika nosti Helsingin pääkaupungiksi. Kulttuuria on ollut jo ennen Antiikin kukoistuksen aikaa. Niemi kirjan kertomus johdattaa lukijansa läpi useampien historian vaiheitten ja on rakkaudesta Suomeen kirjoitettu. Suomen kielen voimakkain kirosana perkele ei sekään ole alkujaan suomalainen, vaan Mikael Agricolan muunnos viron sanasta perkules. Kirjakielemme isä suomensi raamatun ja keksi kieleen tuhansia sanoja. Niemi eepoksena sisältää paljon tietoa kansanrunoudestakin. Kerronnassa on huvittavaa historian popularisointia, mutta tarinat ovat niin täydellisesti totta kuin letkeänrento ja teräväälyinen kirjailija Juha Hurme on ne taitavasti kirjoittanut. Palautteen mukaan paikalla olleet lukijat olivat ahmineet kirjan 440 sivua hymy suupielessä. Finlandia-palkinnon 30000 € Elisabeth Rehnin päätöksellä tuonut mestariteos on järjestyksessään Juha Hurmeelta viides kirja. Sen tekemiseen kului kaksi vuotta. Kirjassa henkilöhahmot vilisevät läpi aikakausien. Sellaisetkin nimet kuin tuomari Nurmio ja Väinö Myllyrinne mainitaan. Alussa ajatuksissa oli vakavampi tyyli, mutta itseään huvittaakseen Juha Hurme lisäsi tekstiin omia hauskuutuksiaan ja kertoi niistä kustannustoimittaja Jussi Tiihoselle todeten, että ne voi helposti sieltä poistaa. Yllättäen Jussi rohkaisikin Juhaa, että keksi ihmeessä niitä lisää. Juha Hurme sanoo, että Suomi on hieno maa ja täällä on turvallista elää. Kielen ja lukutaidon kautta olemme päässeet kaiken tiedon lähteille. Meillä on aivan upea kirjastolaitos. Juha Hurme sanoi tulevansa mielellään Vallilan uudelleenkin. Hänen kirjojaan voi lainata kirjastosta. Siinäkin luonto säästyy. Upea puurakenteinen kirjasto oli tuttu Juha Hurmeelle, joka asui jonkin aikaa Puu-Vallilassa. Heti vierailunsa alussa hän puhui lämmöllä kirjaston puolesta ja vertasi nykyistä asuinpaikkaansa Tampereen Pispalaa Vallilaan, mikä jo alkuun hurmasi ihmiset. Luonnonkaunis Pispalan harju, entinen työväen asuinalue, arkkitehtien suunnittelemine uusine taloineen taitaa nykyään muistuttaa sosioekonomisesti Helsingissä enemmän Jollasta. Juha Hurme valloittaa huumorillaan. Myös muut kuin ne, jotka tilaisuuden päätyttyä ostivat kotiin vietäväksi signeeratun kirjajättiläisen, saivat älyllistä pohdittavaa. Kaikenlainen älytön pullistelu on aina turhaa. Pekka Hurme ansaitsi yleisön kiitokset mainiosta haastattelutuokiosta. Jarmo Niemenkari ? Vallilan kirjasto täyttyi lauantaina 21. huhtikuuta iltapäivällä ääriään myöten, kun vieraaksi saapui teatterintekijä Juha Hurme. Haastattelun teema oli hänen Finlandia-palkittu kirjansa Niemi. Toimittaja Pekka Hurme, oli valmistanut sukunimi-kaimalleen kiinnostavia kysymyksiä. Näin kuulijat saivat mukavasti taustatietoja suositun kirjailijan elämästä, ajatuksista ja Niemi-teoksen syntyvaiheista. Juha ja Pekka eivät ole sukulaisia, mutta ovat kumminkin niin hyviä kavereita, että ajatusten vaihto saattoi sisältää hyvälle keskustelulle mausteeksi piristävää ”pottuilua”. Kun Pekka kysyi Juha Hurmeelta, miksi tämä on valinnut kirjan tapahtumat alkamaan niin mielettömän pitkän kuin 13,8 miljardin vuoden ajan takaa, latasi haastateltu naureskellen: ”Nyt täytyy todeta, että toi haastattelija tässä asiassa on ihan pihalla., sillä mainittu alku ei ole mieletön, vaan kirjan sanoman ymmärtämisen kannalta ainoa mielekäs.” Aika maailman synnystä nykyaikaan on Juha Hurmeesta vasta kyllin pitkä ajanjakso satavuotista itsenäisyyttä juhlineelle Suomelle ymmärtämään, miten lyhytikäisiä käsitteitä itse asiassa Suomi ja suomalaisuus ovat, vain pari sataa vuotta. Ne vuodet ovat vain pientä pintaraapaisua siinä ikiaikaisessa historiassa, miksi olemme kotoutuneet tänne niemelle, miten meidän geneettinen ja kulttuurillinen perintömme on kehittynyt, miten maatamme on alettu eri suunnista asuttaa ja miten itse olemme muualta saamamme tiedon avulla edistyneet. Onkin kiintoisaa pohtia, miten suhteellisen lyhyessä ajassa Euroopan peräkylässä asustanut takapajuinen väki on noussut nykypäiväisen koulutustasonsa perusteella yhdeksi maailman kärkimaista. Sivistyksen ja kulttuurin saralla meillä on jatkuvasti paljon opittavaa maailmalta. Omalle kehityksellemme on oleellisen tärkeää elää avoimessa vuorovaikutussuhteessa muitten ihmisten kanssa. Juha Hurme yllätti toteamalla, että on oikeastaan kirjailijana harrastelija, joka kirjoittaa kirjoja lähinnä huvikseen. Toimeentulo tulee teatterin puolelta. Hän ei myöskään tahdo olla saarnamies, mutta toivoo kirjan rivien välistä kaikille lukijoille selviävän, etteivät maailmasta eristäytyminen, kansallismielinen uho tai rasistinen viha toisia ihmisiä kohtaan ole suomalaisuuden perusta. Voimme olla ylpeitä suomalaisuudestamme ja saavutuksistamme, mutta on huomattava, että olemme lopulta mitä suurimmassa määrin kansainvälisen vuorovaikutuksen tulosta. Mitä luulemme suomalaiseksi, onkin tullut jostain muualta ja se oikeastaan vain lisää sen arvoa. Voimme olla ylpeitä, että Kalevalan monikulttuurinen tarusto on säilynyt meillä maailman kulttuuriperintönä runomitassa nelipolvisena trokeena kauniilla suomenkielellämme. Juha Hurmeen mukaan kirkolla on ollut suuri merkitys sivistyksellemme. Aina on ollut ahdasmielisyyttä, mutta uskonnon oppien kautta olemme saaneet sellaiset keskeiset käsitteet kuin laki ja moraali. Lukutaidon ja ymmärryksen avulla emme ole niin alttiina populismille. Vaikka meillä kaikki tieto on näppäimen painalluksen päässä, silti liian usein luulo voittaa tiedon tai tunne sivuuttaa järjen. Vallilassa ja Kalliossa moni on luopunut kirkon jäsenyydestä mm. taloudellisista syistä. Juha Hurme on opiskellut biologiaa ja laajemminkin luonnontieteitä leveällä kirjolla Turun yliopistossa, muttei ole suorittanut akateemista tutkintoa. Opinnot suuntautuivat taiteen puolelle. Rakkaus luonnontieteitä kohtaan ole mihinkään kadonnut. Ankarasti ottaen ei ole olemassa mitään muuta kuin luonto. Ihminen on biologisesti apinalaji, joka rupesi käyttäytymään kummallisesti ja kehittyi luonnon suurpedoksi, joka on älynsä avulla pystynyt kehittelemään teknisen, tieteellisen, taiteellisen ja sivistyksellisen kukoistuksen. Me emme paljon poikkea muista eläimistä ja olemme kaikesta tekniikasta huolimatta osa luontoa. Ilmastonmuutos on häiriö, joka johtuu luontosuhteemme heikkenemisestä. Juha Hurme on lapsesta asti lukenut paljon, mikä selittää hänen monipuolisen kielellisen ilmaisunsa nerouden. Hän on ollut dramaturgina, näyttelijänä, ohjaajana, Vallilan kirjaston Pekka Hurmeen vieraana Juha Hurme. Yleisöä oli saapunut runsaasti paikalle.
8 Vkot 18-19 Muotiputiikki Helmi käy kurkkaamassa ja tykkäämässä – näet koko malliston. Joensuuntie 28, 31400 Somero • Puh. 02 748 9209/040-541 6316 AVOINNA ti ja ke klo 11-17 to ja pe klo 10-17 la klo 10-13 tai sopimuksen mukaan www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com MUOTIPUTIIKKI Helmi Sydämellisesti tervetuloa palveltavaksi! KOOT XS-6XL Myös miehille Laitetaan kurvit kohdalleen – ihanat 50’s henkiset vaatteet ja asusteet ikään tai kokoon katsomatta HELMEN KEVÄÄN TVVIERAILUT YLE AREENASTA Puoli Seitsemän 29.3. Egenland, jakso 4 Myös pikkutytöille 112 € 129 € 134 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 69 € 77 € 74 € 69 € 88 € 83 € 69 € 69 € 69 € 69 € 69 € 69 € 69 € 41 € 39 € 60 € 39 € 39 € 39 € 69 € 69 € 51 € 69 € 69 € 83 € 51 € 77 € 77 € 44 € 51 € 49 € 49 € 47 € 48 € Caprit 39 € Toppi
9 Vkot 18-19 Kirja-arvostelu Uusin Donner : Rakkautta 1918 ? Jörn Donner on uskomattoman aktiivinen, monipuolinen suomalaisen kulttuurin kansainvälinen merkkihenkilö ollut jo 1950-luvusta lähtien. Vuonna 1933 syntynyt Donner on kirjoittanut yli 60 kirjaa, ohjannut parikymmentä elokuvaa. Yhteiskunnalliseen elämään hän on osallistunut mm. kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana,europarlamentaarikkona. Sairauksia on ollut, wiskikin maistuu, mutta kone ei hyydy … Donnerin uusin kirja on rakkausromaani ”Vesi on verta sakeampaa” (Otava 2018). Mutta kirja ei ole vain kuvaus miehen ja naisen rakkaudesta, vaan Donner sulauttaa kirjaan vuoden 1918 tapahtumia Suomessa ja Venäjällä, historiaa näiden maiden levottomuuden ajalta. Nuoren rakkauden paikkana on mahdollisimman levoton itäraja, Rajajoki, Karjalan kannas. Poikkeustila Donner kuvaa taitavasti poikkeusihmisiä poikkeustilassa. Sattumalta Suomen puolelle itärajaa, aivan rajan pintaan tyhjään huvilaan löytävät tiensä venäläinen nuori mies Aleksander ja suomalainen nuori nainen Anna. Kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä asettuvat levottomana aikana asumaan, viettämään elämäänsä, jonka tulevaisuus on täysin avoin. Miten heidän käy? Ampuvatko Suomen valkoiset heidät vai punaiset? Vai ehkä Suomessa olevat saksalaisjoukot? Entä venäläiset bolsevikit, Aleksander on bolsevikien vastustaja, mutta ei ole tsaarinkaan tukija. Donner kutoo hienosti sekavan, monimutkaisen kansainvälisen poliittisen tilanteen kahden nuoren rakkaustarinaan. Raja-alueen suomalainen, valkoinen sotilaspäällikkö on uskomattoman suopea nuorta pariskuntaa kohtaan, sivuvivahteena päällikön suhde nuoreen Annaan, joka tekee kirjoitustyötä päällikölle. Kapteenin ystävällisyys on romaanin epäuskottavin henkilöhahmo. Loppu latistuu R a k k a u s r o m a a n e i s s a on usein hohdokas dramaattinen loppu. Tässä romaanissa lukija odottaa Aleksanderin ja Annan intohimoisen suhteen upeaa päättämistä, mutta pettyy romanttisissa toiveissaan. Ehkä Donner halusi osoittaa, että onnellisia loppuja on vain saduissa! ”Vesi on verta sakeampaa ei ole mikään satukirja”. Pekka Hurme Baana aukeaa polkupyöräilijöille Helsingin Kalasatamassa singin kaupunki käynnistää jalkakäytävien ja pyöräteiden parannustyöt Junatiellä ja Kulosaaren sillalla. Parannustyöt kestävät vuoden 2018 loppuun saakka. Parannustöiden aikana jalkakäytäviä ja pyöräteitä ei suljeta muuten kuin mahdollisesti lyhyiksi hetkiksi päällystystöiden aikana. Vuoden 2017 työmaanakin palkitun REDIn vuoksi tehdyt tilapäiset liikennejärjestelyt poistuivat autoliikenteen osalta jo syksyllä 2017. Rakentaminen työmaalla on edennyt aikataulun mukaan. Kauppakeskus REDI avaa ovensa asiakkaille 20.9.2018. Ensimmäinen tornitalo, Majakka on rakenteilla ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan keväällä 2019. Toisen tornitalon, Loiston, rakentaminen on tarkoitus käynnistää kesän 2018 aikana. ? Kalasataman keskuksen eli REDIn rakennustyömaan kohdalla Helsingin Kalasatamassa suljettuna olleet polkupyöräilyn ja jalankulun väylät avataan 30.4.2018. Kulosaaren sillalta keskustaan ja Pasilaan johtavat polkupyöräilyn ja jalankulun väylät palautuvat entisille paikoilleen molemmille puolille Itäväylää, jossa ne kulkivat ennen REDIn rakennustöiden alkamista. Baanan aukeamisen myötä myös Kulosaaren sillalla sijainneet tilapäiset bussipysäkit siirtyvät lopullisille paikoilleen Itäväylän katetun osuuden alle. Itäväylän molempiin reunoihin avautuvat polkupyöräilyn väylät ovat osa kaupungin suunnittelemaa pyöräteiden verkkoa, Baanaa. Helsingin suunnitelmissa on rakentaa koko kaupungin kattava pyöräteiden eli baanojen verkko. Toukokuun alussa HelTanssiryhmä Gruppen Fyra juhlii kaksikymppisiään ÄITI! esityksellä ? Helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra perustettiin v. 1998 neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteenaan työllistää itse itsensä, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille sekä luoda helposti lähestyttäviä, viihdyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. Gruppen Fyran monipuolinen ohjelmistopolitiikka, helposti lähestyttävät ja absurdilla huumorilla höystetty tanssiesitykset, hulvattomat hahmot ja erikoinen liikekieli ovat olleet ryhmän menestyksen avaimia jo 20-vuoden ajan. G4 on yksi harvoista tanssijalähtöisistä ryhmistä tanssin vapaalla kentällä Suomessa. Gruppen Fyran tanssijakollektiivi toimii aktiivisesti tuottaen omia teoksia, mutta myös tilaamalla esityksiä vierailevilta koreografeilta ja toteuttamalla. Gruppen Fyran 20-vuotisjuhlat käynnistyivät huhtikuussa koreografi Maija Nurmion kantateoksella GOODWILL. Hyvyyttä ja sen häilyvyyttä käsittelevä tanssiesitys nähdään Kanneltalon konserttisalissa 12-15.4.2018. ”Goodwill” tanssiteos on ruumiillinen tutkielma hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä mielihyvätekijöiden aallokossa henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Toukokuussa uusintaensi-iltassa nähdään seitsemän vuoden takainen hittiteos ÄITI!, joka on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyteen ja vanhemmuuteen. Aina ajankohtainen Äiti!esitys sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, tuhansia papiljotteja, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyran tyyliin. Esitykset pyörivät Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 10-13.5.2018, varsinainen äitienpäiväjuhlanäytös yllätyksineen järjestetään su 13.5. klo 14. Vuoden aikana luvassa myös kiertue-esityksiä ympäri Suomea. Gruppen Fyran ja Antti Lahden viime vuoden roudariesitys Pitkät Piuhat on saanut kutsun kesäkuun alussa Latviaan Riikaan Time to dance (Laiks Dejot)festivaaleille. Vuodesta 2006 järjestetyn kansainvälisen tanssifestivaalin tämän vuoden teemana on juhlia Latvian, Liettuan, Viron ja Suomen itsenäisyyttä. Esiintymisten lisäksi Gruppen Fyran tanssijat pitävät tapahtumassa tanssitunteja ja työpajoja paikallisille tanssitaiteilijoille. Gruppen Fyra on tehnyt yhteistyötä ja molemminpuolista kulttuurivaihtoa latvialaisten tanssitaiteilijoiden kanssa aina vuodesta 2011. Gruppen Fyran juhlavuosi huipentuu syyskuussa järjestettäviin kahden viikon tanssikarkeloihin, joissa esiintyvät Gruppen Fyran entisiä ja nykyisiä tanssijoita sekä vierailijoita vuosien varrelta. Kaapelitehtaalla nähdään koko illan teoksia (mm. Pitkät Piuhat, Shiranai-Hito) sekä lyhyitä tanssiesityksiä ja Gruppen Fyran tanssielokuvia. Tanssiryhmä Gruppen Fyra / Äiti! KAAPELITEHDAS TURBIINISALI: Tallberginkatu 1. GRUPPEN FYRAN ÄITI!tanssiteos on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyden ihanuuteen ja kamaihmeessä katsomaan :) Elämys, joka itketti ja nauratti. Mielettömiä helmiä ja oivalluksia elämästä. Suosittelen! Esitys oli hauska ja huumoripitoinen. Koreografia myötäili mielestäni erittäin hyvin aihetta ja tunnelmaa. Nyt näytöksen jälkeen mieleni valtasi pitkästä aikaa sellainen ihana tunne, jonka saavuttaa aina silloin, kun on päässyt nauttimaan hyvästä ja antoisasta teatteritai tanssiesityksestä. Yleensä tämä tunnelma säilyy muutamia päiviä mielessäni ja esitys pulpahtelee aina silloin tällöin mieleeni. Niin taitaa käydä nytkin. Sain herkullisen äitienpäiväkakkupalan kulttuurinälkääni. GRUPPEN FYRA Glamour ja laatu yhdistettynä räjähtävään voimaan, yllätyksiä unohtamatta! Helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra on perustettu v.1998, Valtion taidetoimikunnan harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen piiriin ryhmä valittiin vuonna 2004. Tanssiryhmä Gruppen Fyran missio on ollut saavuttaa nykytanssille uusia yleisöjä ja esiintyä erilaisissa tiloissa ja tilanteissa kuten Helsingin kaduille, puistoissa, raitiovaunuissa, messuilla jne. Gruppen Fyran helposti lähestyttävät ja älykkäällä huumorilla höystetty tanssiesitykset, hulvattomat hahmot ja erikoinen liikekieli ovat olleet ryhmän menestyksen avaimia. Ryhmä tuottaa vuosittain 1-4 kantaesitystä, jonka lisäksi se tekee tilausteoksia erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja kiertää repertuaariohjelmistollaan Suomessa sekä ulkomailla. Esityksiä on vuosittain 15-25. Gruppen Fyra on esiintynyt myös ulkomailla; Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa, Thaimaassa, Portugalissa, Japanissa, Virossa, Venäjällä ja Latviassa. Gruppen Fyran toimii Taideosuuskunta Pielloksen kautta. Gruppen Fyraan kuuluvat tällä hetkellä tanssitaiteen maisterit Pia Liski, Tommi Haapaniemi, Jenni Nikolajeff, Virpi Juntti, Lotta Wichmann ja tanssitaiteen kandidaatti Kaisu Hölttä. Lisäksi ryhmä työllistää produktioissaan lukuisia taiteilijoita eri taiteenaloilta. Kuvat: Riikka Sundqvist luuteen. Teos sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, tuhansia papiljotteja, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyran tyyliin. Gruppen Fyran 20-vuotisjuhlien ohjelmistoa! Esiintyjät: Pia Liski, Tommi Haapaniemi Käsikirjoitus & koreografia: esiintyjät + Virpi Juntti Valot: Valo Virtanen Kuvat: Riikka Sundqvist Tuotanto: Gruppen Fyra/ Taideosuuskunta Piellos Kesto 45 min, ei väliaikaa Esitykset: ke 9.5. klo 18 ennakkonäytös to 10.5. klo 18:00 uusinta ensi-ilta pe 11.5. klo 18:00 la 12.5. klo 18:00 su 13.5. klo 14:00 Äitienpäivän juhlanäytös Liput 20/15 tiketti.fi www.gruppenfyra.com ÄITI! Äiti! -nykytanssiteos on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyden ihanuuteen ja kamaluuteen. Teos sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyra – ryhmän tuttuun tyyliin. Lavalla nähdään tanssivan äidin lisäksi myös äidin sisäistä ääntä tulkitseva Tommi Haapaniemi sekä noin 4000 (tanssivaa)papiljottia. Jotain todella mielenkiintoista ja erilaista on siis tarjolla nykytanssirintamalla. Arvostelu HS/ Jussi Tossavainen Äiti on täydellinen… ÄITI!esityksessä mielikuvat, fantasia ja todellisuus menevät iloisesti sekaisin. Äiti on täydellinen, äiti lajittelee ja kierrättää, äiti pitää kodin puhtaana, mutta äiti on myös naisellinen ja kaunis. Ironiaa ei esityksestä puutu, mutta se on silti lämminhenkinen ja optimistisen hyväntahtoinen… Helsingin Sanomat, Jussi Tossavainen 12.5.2011 KATSOJAPALAUTETTA: Aivan ihana!!! Menkää
10 Vkot 18-19 Kulttuuri Risto Kolanen: Vapunajan kulttuurikierros Riikka Keränen (vas.), Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma muodostavat hienon naislauluyhtyeen, joka hurmasi Tenho Restobarissa. Kuva: Jari Flinck. Liisa Viinanen esittää Lucretian häpeän koskettavasti. Vikke Häkkinen on hyytävä etruskiprinssin raiskauskohtauksessa. Kuva: Markku Pihlaja. Jukka Gustavson esittää Dylania ääni ja ilmeet tunteiden äärirajoilla. Maria Hänninen takana viulussa, Tero Siitonen (vas,.) bassossa. Kuva. Raimo Granberg. Inka Upendo on uusi, mielenkiintoinen laulaja-äänitaiteilija Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Kuva: Nicholas Kristiansen. Emmi Hatjasalo (yllä), Annimaria Koivunen (vas.), Paula Kovanen ja Hanna Saari ovat Railon laulavia näyttelijöitä Alppitalon huoneessa. Kuva: Ilmari Fabritius. – Runouteni on mennyt, hevonen minun veljeni on tallannut suden jälkiin… Eeva-Liisa Mannerin ”hevosrunoudesta” puhui äidinkielen opettaja Mika Lammminpää Rikhardinkadun kirjaston luentosalissa, jossa on usein ollut lausuntatapahtumia. 1950-luvun modernisteja pidetään usein epäpoliittisina. ”Fahrenheit 121” osallistui silti ”mielen ja kielen” voimin, mutta runoilija ei voi sitoutua mihinkään. Voittajanaiset säväyttävät Signessä Tenho SunJazz esitteli Kallion ja lähiseutujen musiikinystäville “Signe”-naislauluyhtyeen, joka svengasi todella hyvin. Signen muodostavat Riikka Keränen, Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma. Monet heistä ovat jo nuoresta iästään huolimatta tunnustettuja jazzin ja muun rytmimusiikin taitajia. Mäensivu on juuri palkittu kontrabasson soittaja; se olikin ainoa soittoväline lavalla. Muu rytmitys tuli käsiläpsäysten myötä. Nautin kovasti musiikista ja tunnelmasta. Niin, mikä Signe…? Signe tai Sighne tarkoittaa “naispuolista voittajaa vanhassa Skandinaviassa”. Muissa kielissä sign tarkoittaa myös bändimusiikin improvisaatiota. Signe vie jazzimprovisaation uuteen suuntaan kolmen naisäänen ja basson epätavallisella yhdistelmällä. Kun viattomuus turmellaan ”The Rape of Lucretia” oli täysipainoinen kulttuurielämys Aleksanterin teatterissa. Opera Boxin tuotanto on kunnianhimoinen ja taitava. hyvin nuorten soittajien kamariorkesteri Ariadnen tukemana. Samalla katsoja pääsi hieman lähemmäs sitä kokemusta, joka vanhassa oopperatalossa oli ennen v. 1991 muuttoa. Kaksinäytöksinen ooppera on brittisäveltäjä Benjamin Brittenin tekemä yhdestä historian kuuluisasta raiskauksesta n. 500 ennen ajanlaskun alkua antiikin Roomassa, jota etruskikuningas hallitsi. William Shakespeare kirjoitti tekstinsä varhain, 1594 ylös. Tarquinius yllytetään Katja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssivat Onnellisia Stoan salissa. Kuva: Leevi Lehtinen. viettelemään ystävänsä Collatinuksen uskollinen vaimo: – Epäonnistuttuaan viettelyssä, hän raiskaa Lucretian. Lucretia ei usko olevansa puhdas koskaan enää ja surmaa itsensä. Ohjauksesta vastaa tuottelias Ville Saukkonen, kapellimestarina Jonas Rannila. Rooleissa erottuu Liisa Viinanen, joka esittää Lucretian häpeän koskettavasti. Vikke Häkkinen on hyytävä etruskiprinssin raiskauskohtauksessa. Palvelijoina Katariina Heikkilä Biancana ja Johanna Isokoski Luciana ovat mainioita. Tarinan kaiken tietävinä kertojina Hedvig Paulig ja Lasse Penttinen välillä melkein varastavat näyttämötilan. Nykyhetken seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan teema nousee vahvasti esiin hyytävän kylmäävässä tarinassa. Nuorta äänitaidetta Lapinlahdella Lapinlahden Lähteellä oli viikko ennen vappua äänitaiteellinen musiikkihetki. Lapinlahden sairaalan 1800-luvun ylilääkäri Harald Fabritiuksen mukaan nimetty siisti auditorio joka tehtiin rakennuksen vanhan hevostallin paikalle, toimi esitystilana. Siellä on paljon musiikkia ja muuta esittävää taidetta. Inka Upendo on uusi, mielenkiintoinen laulaja-äänitaiteilija. Nuori nainen luo omaperäisen äänimaailman eteeristen vokaalien ja kokeellisten biittien avulla. Hän julkaisi juuri ensimmäisen singlen, ”LIMBO” spotifyssa ja applemusicissa. Kappale kertoo välitilasta, jossa ihminen pyöriskelee ja yrittää etsiä itsestään voimia tehdä mitä pitää. Ennen Inkaa esiintyi helsinkiläinen äänitaiteilija Eetu, joka luo äänitiloja, joita haluaa kuvailla sanoilla välittömyys, kokemuksellisuus ja pyhyys. Dylania varten – ja uudistaen (If not for) Dylan, vapaasti ”jos ei, ihan Dylania varten” on hieno tribuuttikonsertti Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Pitkälle samat muusikot esittivät 2016 neljä kertaa Bob Dylania katutason ravintolassa, mutta nyt olivat puhaltajat mukana alakerran teatterisalissa. Se näkyi varmuutena virittäytyä samalle D-taajuudelle, jossa silti uudistettiin klassikkolaulujen tulkintatapaa, monesti hyvin räväkkään suuntaan. Tässä välissä rocklaulun sanojen mestari ehti saada Nobelin kirjallisuuspalkinnonkin. Esiintyjinä: olivat Jukka Gustavson (koskettimet ja laulu), Maria Hänninen (kitara, viulu ja laulu), Pekka Nylund (soolokitara), Antero Priha (trumpetti),
11 Vkot 18-19 Tanssii satuun ja videokuviin Ruutia-festarilla Christina Millan on uponnut sohvatuoliin, josta Luis Valle katsoo maailmaa Hurjaruuthissa. Kuva: DA.TE Danca. Martina Gregori on pehmeän kauniisti liikkuva hurmaava tanssija “Pandan kodissa” Ruutia-festarilla. Kuva: Compagnia TPO. Pauliina Aladin (vas.) ja Elli Isokoski ovat hurmaavia satutanssijoita Hurjaruuthin lavalla. Kuva: Riku Virtanen. ? Ruutia! Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille esitti 17.–21.4. myös tanssivan satuhetken. Lapset pääsivät valitsemaan luettavan sadun kolmesta vaihtoehdosta. Demokraattinen äänestys toi saduksi Jessica Waltonin ”Olen ystäväsi aina”, jonka tapahtumajärjestäjä Hurjaruuthin tiedottaja Pisko Aunola luki entisen ilma-akrobaatin taidoilla. Pauliina Aladin ja Elli Isokoski ovat nykytanssijoita, jotka ovat keskittyneet tanssin tuomiseen kirjastoihin, kaupunkien toreille ja lasten keskuuteen. He olivat maaliskuulla Kallion kirjastossa tanssimassa vastaavissa luetun sadun hetkissä. Työssä otetaan ”huomioon perhemallien monimuotoisuus”. Tässäkin sadussa Erkki-nalle huomasi haluavansa olla oikeasti Elli-nalle, ja sehän käy. Alkuperäinen konseptio on Aladinin ja muiden Tampereella työskennelleiden tanssitaiteilijoiden kehittämä. ”Pandan koti” löytyi Zodiakin näyttämöltä avausesityksenä. Italialaisryhmä Compagnia TPO tunnetaan upean visuaalisista teoksistaan, joissa nykytanssi ja uusi interaktiivinen teknologia yhdistyvät saumattomasti. Panda’s Home palkittiin Shanghai Performance Arts Festivalilla. Videokuva liikkui sekä lattialla että taustakankailla. Vuorovaikutteinen lavastus luo virtuaalisen polun, jossa kuvat ja äänet reagoivat tanssijoiden ja yleisön liikkeisiin. Martina Gregori on hurmaava, pehmeän kauniisti liikkuva tanssija, joka on meikattu kiinalaiseksi. Daniele Del Bandezza on komea partnerin nostaja lavalla. Lapset lähtivät todella helposti mukaan lattialeikkiin, joka tekee teatterikokemuksesta ainutlaatuisen. Energisin ja hauskin esitys oli espanjalaisen DA. TE Danca –ryhmän ”Cuál es mi nombre…?” Sen maailma on yhtä aikaa herkkä, kaunis ja veikeän lystikäs. Christina Millán on valtavan ihastuttava olemukseltaan ja veikeä ilmeiltään. Luis Valle ei kalpene rinnalla koomisemmalla olemuksellaan. Molemmat tanssivat fyysisesti haastavan estyksen mainiosi. Suomessa asuva espanjankielinen lapsiyleisö, n. 2-5-vuotiaat, nauttivat täysin rinnoin. Maria Hänninen tulkitsee sielukkaasti Dylanin “When I Paint My Masterpiece” Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Taijatuuli Louhivuori (vas.), Roope Kojo ja Birgitta Taussi esittävät toisteiseen arkistotyöhön uupuvia ihmisiä vahvasti Oranssin lavalla. Kuva: Maaria Jokimies. Panu Syrjänen (saksofoni), Tero Siitonen (basso ja stemmalaulu) sekä Jan Noponen (rummut). Kuulimme jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen tulkitsi herkästi ”If not, for You”, josta illan otsikko on muunneltu sekä etenkin ””When I Paint my Masterpiece”. Wigwam-muusikko Gustafson laulaa intensiivisesti äärirajoilla klassikot ”Senor”, ”Knockin´ on the Heaven´s Door” ja ”Like a Rolling Stone”. Senorissa ja ”One more Cup of Coffeessa” Hännisen viulu yhtyi luomaan latinalaista sointutunnelmaa. Prihan trumpetti soi komeasti lisää ”kahvikuppia”. Lopun encore oli ”I Shall Be Released”. Kertojatrubaduureja Roballa Teatteri Ilmi Ö on Iso-Robertinkatu 10:ssä sijaitseva tila, jonka voi vuokrata vierailuesityksiin Tarinankerronnan vivahteikkaiden ja moni-ilmeisten muotojen kehittämiseksi perustettu poikkitaiteellinen kulttuuriyhdistys Samova pitää siellä keväällä esityksiä sunnuntai-iltaisin. Safariklubi oli samassa rakennuksessa aikanaan nuorten aikuisten suosima menopaikka, jossa nykyään on yökaraoke. 3Troubadours on miesryhmä, jonka esityksen ”Mobile Dreams” näin ja kuulin. Se on runollinen, hauska ja lämmin “Storytelling” (tarinankertomus) ihmiskunnan tärkeistä asioista. Kaunis englanniksi virtaava puhe leviää tilaan, jossa suomalainen vastuuhenkilö Markus Luukkonen, norjalainen Torgrim Mellum Stene ja belgialainen hollanniksi puhuva Tom Van Outryve kertovat erikseen ja yhdessä lyhyitä tarinoita vuorotellen. Niissä on mukana tositapahtumia ja maiden myytteihin liittyviä legendoja. Tarinaklubilla vieraili myös Dominic Kelly Englannista. Hänen irlantilaistarinansa oli kyllä ylipitkä kuulijalle, jos menneisyyden kuningassoturiaihe ei kiinnostanut. Kauris jyrkällä peltikatolla ”Railo – ja jäljelle jäivät vain lokit”, kuului Alppitalolla tapahtuneen esityksen otsikko. Tapahtuma alkoi jo Kampintorilta ja päättyi sinne yli kaksi tuntia myöhemmin. Tilaan sopivan pienilukuinen yleisö vietiin sokkona esityspaikkaan ja takaisin henkilöautoilla. Ei siis, kovin ympäristöyskevät yksin, usein parina tai ryhmässä hidastelevan kauniita liikesarjoja. Seuraavaksi tulee Pia Liskin ja Tommi Haapaniemen ”Äiti” Kaapeliin uusintaensi-iltana, sopivasti äitienpäivän tienolla. Keskiluokkaista onnea nykytanssina Kaunis ja tunnelmallinen tanssi-iltapäivä koettiin Stoan iltapäivässä Itäkeskuksessa. Paritanssin amatöörija ammattilaiskisoissa aikanaan menestyneet Katja Koukkula ja Jussi Väänänen ovat uudistuneet ja kehittäneet lajia erikoisnumeroissaan, tanssiteoksissaan. ”Onnelliset” kertoo kuvitteellisen keskiluokkaisen pariskunnan Florencen ja Terencen elämästä. Näyttämölle syntyy kuvaelma parin kohtauksia, joista syntyy katsojalle tunnistettavia hetkiä herkkyyden, hauskuuden ja ironisen etäisyyden päästä. Kodin sängyt on maalattu kauniiksi teoksiksi, joihin tanssi ja vaatteet heijastuvat. Niistä vastaa Eveliina Hämäläinen. Katja vaihtaa vaatteitaan tiheään. Viimeinen kaunis asu sulautuu sängyn väriin. Väänänen sanoo nauttineensa etenkin golfkohtauksistaan. Katsoja nauttii mm. railakkaasta jivestä, jossa toinen on sängyllä, toinen lattialla vuorotellen. Ohjaaja Sanna Silvennoinen on koostanut sujuvasti etenevän kuvaelman, jonka tärkeästä valosuunnittelusta vastaa Janne Teivainen. Jälkikeskustelussa he sanovat halunneensa ”kierrättää” vanhojen kilpanumeroidensa parhaita paloja tai klisheitä. Kysyin heiltä, onko teoksen nimi rehellinen vai ironinen? Katja vastasi sen olevan ”rehellisen ironinen”. Jussi vastasi, että ironia on tarpeen, sillä hän ei olisi ”muuten kestänyt” tanssin tunnekylläistä imelyyttä… Arkistotyöläisen lyhyt onni Taijatuuli Louhivuoren ohjaama ARKISTO–näytelmä esitettiin Oranssin lavalla Suvilahdessa. Se kertoo nuorten ihmisten näkökulman nykyiseen työmaailmaan. Työtä on vaikea saada. Jos saa, siihen pitää sitoutua täysin. Se on vanhan liiton periaate. Uuteen aikaan kuuluu vapauden, liikkumisen kaipuu. Produktion esittää uusi Kamikatse-ryhmä. Tämä on erikoinen ja lupaava esikoisnäytelmä Louhivuorelta. Nuoret näyttelijät esiintyvät mainiosti rooleihinsa ja teemaan sitoutuen. Ensimmäisen, pidemmän jakson ohjaaja näyttelee itse Kaijaa, joka elää kaupungin keskellä, mutta elämättä päivääkään omaa elämäänsä. Hän vain arkistoi, laahustaa tilassa nukkavierussa villatakissa. Ulko-ovelta tulee häikäisevä valo kerran tunnissa, uutta materiaalia arkistoitavaksi. Kerran, hetken hurmassa Kaija kokee sukupuoliaktin pikaisen hetken jäteosaston Olavin kanssa. Siitä syntyy samassa suljetussa tilassa kasvava arkistopoika, joka jatkaa äidin työtä, kun tämä karkaa valon taakse, tuntemattomaan ulkomaailmaan. Kaijallakin on pimeä puolensa. Toisella jaksolla Roope Kojo jatkaa toisteista arkistotyötä, kunnes onnistuu houkuttelemaan Birgitta Taussin esittämän merkonomitytön ensimmäiseen vakiotyöhönsä kaupungin arkistoon. Työn hintana tytön pitää luopua lemmikkikaneistaan, koska työntekijän ”työsuhde-etuun kuuluu asua arkistossa”. Teksti: Risto Kolanen tävällistä, mutta pääsi kuulemaan näyttelijää molemmilla matkoilla. Railo on tummanpuhuva komedia ihmisestä nykymaailman pinteessä. Roolihenkilöt kamppailevat ympäristön kanssa, jonne piittaamattomuus on pesiytynyt. Ahdistavien tilanteiden keskiöstä löytyy niin koskettavia kohtaloita kuin hersyvää huumoriakin. Kuulemme hyvin esitettyä kaunista laulua, monologeja ja dialogia HIT Helsingin tuottamassa esityksessä. Nainen havahtuu kopinaan, joka kuuluu katolta. Kauris juoksentelee jyrkällä peltikatolla keskellä kaupunkia, eikä kukaan pysty selittämään, miten se on sinne päätynyt. Tikapuita pitkin se tuskin on kiivennyt, esitys ihmettelee. Anna Jaanisoo ohjaa. Emmi Hatjasalo, Annimaria Koivunen, Paula Kovanen ja Hanna Saari esiintyvät työryhmässä, joka itse vastaa myös käsikirjoituksesta ja musiikista. Alppitalon pieni esitystila sopi hyvin näytelmän intiimiin hulvattomaan henkeen. Hyväntahdon tanssi-ilmaus Kaunis, eleginen ja täysin yhteen hitsautunut ovat parhaita adjektiiveja kuvaamaan Gruppen Fyra –tanssiryhmän esitystä ”Goodwill” Kanneltalolla kasvien ja pienten puunoksien seassa. Ryhmä perustettiin 20 vuotta sitten neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteena oma työllistyminen, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille ja luoda helposti lähestyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. Naisten sukunimet ovat vaihtuneet matkan varrella, mutta ryhmä selvästi viihtyy keskenään. Edellinen teos ”Piukat piuhat” kuvasi karhean karikatyyrisesti bändiroudareiden työtä ennen esitystä ja sen jälkeen. Goodwill syntyi Maija Nurmion ja tanssijoiden yhteistyönä. Se on ruumiillinen kuvaus hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä. Fyra kyllästyi ulkomaailman vihapuheeseen ja huonovointisuuteen. Vastalauseena näköalattomuudelle teos perustaa maailmankuvansa yhteisvastuulle, mielikuvitukselle ja empatiakyvylle. Esityksessä tanssivat Virpi Juntti, Pia Liski, Jenni Nikolajeff ja Lotta Wichmann, jotka te
12 Vkot 18-19
13 Vkot 18-19
14 Vkot 18-19 Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide Esa Suurio ja Merja Söder ovat kuvanneet entisessä Itä-Berliinissä katutaidetta ja lisänneet kuviin omia elementtejään, tässä Empire of dirt, Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Alina Sinivaara harjoittelee maalivahtina olemista teoksensa Meidän pääty edessä Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Fabiola Hidalgo teoksensa Yellow parallax vieressä Galleria Kajasteen alakerrassa. Kuva: Raimo Granberg. Heidi Piiroinen (vas.) ja Transilvaniasta kotoisin oleva romaninainen Mihaela Stoica, jota Piiroisen ottamassa ensimmäisessä kuvassa Stoicasta viedään synnytyssairaalaan. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Riitta Uusitalo sekä Vuokin 5A:n oppilaat Lotta Huotari (vas.) ja Lumi Uravirta Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Pasi Kirkkopelto ja työnsä Do you say what I say? Galleria AVAn alakerrassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttely on yleisölle auki 4.-20.5. Kaapelitehtaan Puristamolla. Taidesalongin johtaja, fil. tri Christina Bäcksbacka avaa. Töiden aiheina on mm. taiteilijan vapaus luomisessa. Berliinin kaupunkikuva kohteena Esa Suurio ja Merja Söder ovat itseoppineita valokuvaajia, jotka esittelevät töitään Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19. ”Urban Stories” –näyttelyn valokuvat ovat Berliinistä. Alueelle antavat luonnetta jaetun Euroopan historia, monikulttuurisuus ja katutaide. Kaupunkikuva muuttuu nopeasti, ja taidokkaat graffitit saattavat häipyä. Elämää nähneet rakennukset, ovet ja ikkunat ovat toimineet inspiraationa. Visuaalinen kerronta on tehty valokuvin, piirroksin ja kuvankäsittelyn keinoin. Näin on syntynyt joukko tarinoita kaupunkilaisten elämästä, tunteista ja unelmista. Itäisen Berliinin kaduilta otettuja valokuvia on työstetty edelleen liittämällä niihin tekijöiden omia piirroksia ja valokuvia. Pride-teoksen graffiti on omaa tuotantoa. Visuaalinen kerronta tasapainottelee urbaanin rosoisuuden ja estetiikan välillä. Jalkapallon universaali kieli maalauksiin Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee Alina Sinivaaran värikkään ja idearikkaan näyttelyn ”Maali! – Goal!”, joka on ajankohtainen kesän MM-kisojen alla. Teokset käsittelevät urheilun, erityisesti jalkapallon, kuvastoa. – Maalaan ekspressiivisellä otteella jalkapallokenttiä ja -stadioneita, mainoskylttejä, verkkoja, maaleja, peliasuja ja palloja. Näen jalkapallon universaalin kielen ja joukkuelajien yhteispelin sääntöineen kommenttina nykymaailmasta. Taiteilija haluaa jättää katsojalle tulkinnan varaa. Aihe löytyi läheltä. Pojan treenit, pelit ja turnaukset määrittelevät perheen arkea. – Olen uudenlaisen ympäristön keskellä, joka näyttäytyy vielä vähän vieraalta, mutta toisaalta kiehtovalta. Maalarina olen kiinnostunut oman osaamisen ulkopuolelle heittäytymisestä. Asettautuminen miehisen maailman, urheilun, tulkitsijaksi on inspiroivaa ja sovinnaisia rajoja ylittävää. Värien mahdollisuudet kiehtovat Kuvataiteilija Fabiola Hidalgo on syntynyt Mexico Cityssä, ja hän asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Hän valmistui kaupungin kansallisesta yliopistosta ja jatkaa vaihto-opiskelijana Kuvataideakatemiassa. Leikkisyys on tärkeä osa luovaa työskentelyä. Hän työskentelee useilla eri tekniikoilla, maalaa ja tekee kuvituksia. Galaktiset muodostelmat ja planeetat, kuten Saturnus ja viime vuosien ajalta. Hän käsittelee teoksissa lähellä olevia tavallisia ja arkisia asioita. – Olen yrittänyt päästä keveään lopputulokseen, mutta tie sinne vie monen värija lasuurikerroksen kautta. Vuoniityn peruskoulun 5A –luokka osallistuu opettaja Anne Lindströmin johdolla. He pitivät myös avajaispuheen, jonka lehtemme sai käyttöönsä yksinoikeudella! Vuokin 5A käsitteli kouluvuoden aikana mm. Suomi 100v-teemaa. He valitsivat yhdeksän taiteilijaa ja teosta, joita tulkitsivat omalla tavalla. – Taiteilijoista teimme kirjalliset tutkielmat ja teoksista teimme pastellimaalaukset suurille litoposterointipapereille vähän omalla tvistillämme, lapset kertovat. Mustia maalauksia ja valkoisia orkideoita Pasi Kirkkopellon näyttelyn nimi “Mustat maalaukset” on lainattu Francisco de Goyan teossarjalta, joka on kiehtonut häntä pitkään. Monilla taiteilijoilla on Goyan tapaan tuotannossaan sarja aihepiiriltään tai toteutustavaltaan poikkeavia töitä – usein henkilökohtaisempia ja intiimimpiä. – Hyvin pian aloitettuani oli selvää, että näistä tulee minun mustat maalaukseni. Pidän itseäni piirtäjänä ja piirtäjänä minulla on olemassa kontrolli siitä, mitä teen. Nestemäinen musta tussi ja paperin huokoisuus tekivät työskentelystä arvaamatonta ja se oli vain hyväksyttävä. AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 18, on esillä myös Raija Tuurin “Valkoinen orkidea” – töitä. Taiteilija katsoo, että niissä yhtyy graafinen näyttävyys ja eleetön yksinkertaisuus. Ne ovat sekä viattoman neitseellisiä että vahvan eroottisia, yksinkertaisesti mystisen kiehtovia. Debytantin vaikuttavia veistoksia Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee Sami Salomaan vaikuttavia ”Poika ja linnunpoika” –veistoksia 6. Hän rakentaa veistoksensa sisältä päin, ytimestä. – Ensin on luurangon tapainen, lantio, rintakehä ja kallo. Kerros kerrokselta teos kasvaa kohti elävän ihmisen olemusta. Samalla jo tekovaihe kuvaa tapahtumaa, jossa ihminen rakentaa identiteettinsä kerroksia tarinansa tueksi. Jos hyvin käy, havahdumme ennemmin tai myöhemmin kysymään: mitä on kaikkien kerrostemme alla. Sami Salomaa käyttää veistoksissaan ilmeikkäästi puuta. Hän on opiskellut itsenäisesti sekä Pietarin taideakatemiassa ja Yliopiston piirustuslaitoksella. Nyt nähdään Salomaan debyyttinäyttely. Galleriakeskiviikkona 2.5. klo 17–19 ja taiteilijatapaamisessa sunnuntaina 6.5. klo 14–16 Salomaa ja studion taiteilija Maaria Jokimies ovat paikalla. Jokimies tekee figuratiivisia, värikylläisiä öljyvärimaalauksia, joissa yhdistyvät realistisesti maalatut muodot ja kaksiulotteinen, dekoratiivinen pinta. Maisema Päijänteen varrelta Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee puupiirtäjä Jaana Pauluksen ”Verhottu maisema” –näyttelyn. Teokset ovat reduktiotekniikalla toteutettuja väripuupiirroksia, eli kymmeniä kertoja yhtä ja samaa laattaa painossa käyttäen. Mukana on myös kivilitografiavedoksia. – Teoksissa on maisemani Päijänteen rannalta. Samat puut ovat olleet siellä elämäni ajan läsnä ja lähes muuttumattomina. Jämsästä kotoisin olevan Paulus sai vaikutteen Jyväskylän seudun taidegrafiikan noususta, jota opiskeluaika Lahden taideinstituutissa vahvisti. Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, joka edellyttää tekijältään aivan erityistä luonteenominaisuutta, käsityön sitkeyttä. Teokset ovat usein isokokoisia, värikkäitä puupiirroksia. – Vedossarjani ovat hyvin pieniä tai teokset ovat uniikkeja. Teksti: Risto Kolanen sen kuu Titan inspiroivat. ”Light Matter Series” Galleria Kajasteella, Albertinkatu 30 alakerta, on tutkielma painovoiman, aineen ja valoisuuden suhteista väriin ja tekstuuriin. – Halusin maalatessani saada aikaan kankaalle sekä painon että leijumisen tunteen. Olen pyrkinyt töissäni luomaan dialogia puhtaiden geometristen muotojen ja kappaleista havaitsemieni aaltoliikkeiden välillä. Haluan tutkia värien erilaisia mahdollisuuksia. Käyttämäni värikompositiot ovat neonvärejä, pastellisävyjä ja vaaleita, valoisia sävyjä. Ohikuljettua elämää Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, on pitää esillä yli kolme kuukautta Heidi Piiroisen ”Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina”–näyttelyä. Keitä he ovat ja mistä tulevat, kummasteltiin, kun Helsingin ja muutaman muun suomalaiskaupungin katukuvaan istahti v. 2007 outoja ihmisiä. Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat 10 vuoden ajan seuranneet Romanian Transilvaniasta kotoisin olevan romaninaisen Mihaela Stoican ja hänen perheensä sekä sukunsa elämää Suomessa, Romaniassa, Kreikassa, Virossa ja Ranskassa. Stoica tuli Helsinkiin kerjäämään ja synnytti esikoisensa helmikuussa 2008, omana 17-vuotissyntymäpäivänään. Nyt hän on kolmen lapsi äiti ja asuu Helsingissä. Hän itse ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Hänen ensimmäinen lapsensa käy jo koulua. Henkilötarinan kautta tekijät pureutuvat laajemmin kadulla kerjäämisen syihin, elinympäristöön ja elämisen olosuhteisiin. Taiteen taimitarha Topeliuksella Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, tarjoaa mielenkiintoisen aikuisen taiteilijan ja koululasten yhteistyönäyttelyn. Riitta Uusitalon ”No Money No Honey” näyttelyssä on akryylimaalauksia
15 Vkot 18-19 Tanssin talon suunnitelma jalostuu kohti lopullista muotoaan Havainneilmakuva Tanssin talosta. Havainnekuva Tanssin talosta. Asemapiirros Tanssin talosta. ? Kaapelitehtaan yhteyteen rakennettavan Tanssin talon suunnitelmat ovat saamassa lopullisen muotonsa rakentamisajankohdan lähestyessä. Tilankäyttöä on tehostettu siirtämällä Tanssin talon harjoitussali vanhaan tehdasrakennukseen. Uudisrakennuksen korkeutta on samalla madallettu. Kaapelitehtaan sisäpihan pohjukka jätetään alkuperäiseen asuunsa, sisäänkäyntiä uuteen aulaan on avarrettu, ja Kaapelitehdas saa oman basaarin. Tanssin talon hankesuunnitelma julkistettiin vuosi sitten maaliskuussa 2017. Vuoden aikana suunnitelma täydentyi arkkitehtuurin osalta, ja kaavaprosessin myötä suunnitelmaa on kommentoitu useassa vaiheessa niin viranomaisten, naapurien, tanssin toimijoiden kuin kaapelitehtaan vuokralaistenkin toimesta. Päivitetyssä suunnitelmassa on huomioitu saadut palautteet Tiistaina 10. huhtikuuta 2018 Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Tanssin talo ry:n julkistamassa päivitetyssä suunnitelmassa on otettu huomioon kaavaprosessin aikana esitetyt palautteet. Tehdyt muutokset vaalivat myös vanhan tehdasrakennuksen arkkitehtonista perinnettä aiempaa selkeämmin. Tilankäytön muutokset on toteutettu niin, ettei Tanssin talon tilaohjelmasta ole jouduttu olennaisilta osiltaan tinkimään. – Tällaisissa projekteissa tulee eteen aina haasteita ja kompromisseja on tehtävä, mutta meillä on ollut hyvä ja vuorovaikutteinen tapa edetä suunnittelussa. Tilaohjelman muutokset on tehty Tanssin talon toiminnan ehdoilla, joten emme ole joutuneet tinkimään tavoitellusta toimintamallistamme, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo. Keskeisimmät muutokset Keskeisin muutos päivitetyssä suunnitelmassa on Tanssin talon harjoitussalin siirtäminen uudisrakennuksesta vanhan tehdasrakennuksen sisään. Ratkaisulla on saatu lisää viheraluetta Tanssin talon pohjoispuolelle ja voitu madaltaa uu– Muutosten johdosta kulttuurikeskuksesta tulee entistä parempi paikka tehdä, harrastaa ja kokea kulttuuria kaikissa eri muodoissaan, korostaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari. Yhteistyö on kantanut hedelmää H a n k e s u u n n i t e l m a n kahden vuoden takaisesta aloittamisajankohdasta rakennuskustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla merkittävästi, mikä on asettanut haasteita suunnittelutyölle. Hyvällä yhteistyöllä päivitetyt suunnitelmat on saatu kuitenkin pysymään alkuperäisessä 34,8 miljoonan euron kusRavintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) tannuskehyksessä. – Pitkä ja saumaton yhteistyö Tanssin talon johdon ja arkkitehtien kanssa on kantanut hedelmää, kun olemme pystyneet löytämään vaikeisiinkin haasteisiin luovia ja kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, Huotari kertoo. Tanssin talon asemakaava on menossa toiseen lautakuntakäsittelyyn huhtikuussa ja kaupunginvaltuustoon toukokuussa. Jos kaava saa lainvoiman, rakennustyöt alkavat kesällä 2018. Tanssin talon on määrä valmistua syyskesällä 2020. CRESCENT ON TOUR Crescent ja Monark sähköpyörien koeajopäivä perjantaina 4.5. klo 12.00-18.00 BULEVARDI 32, 00120 HELSINKI AVOINNA: TI-PE 12-18, LA-SU 10-14 WWW.GREENBIKE.FI Kokeiltavissa yli 10 erilaista sähköpyörää Hyödynnä koeajotarjous (greenbike.fi) ETUSI YLI 130€ disrakennuksen korkeutta. Harjoitussalin siirto mahdollistaa myös aputilojen toimivamman tilankäytön. Toinen merkittävä muutos on luopuminen Kaapelitehtaan sisäpihan länsipäädyn kattamisesta. Tanssin talon puoleinen osa katetaan edelleen Kaapelitehtaan uudeksi aulaksi. Tästä lämmitetystä aulasta aukaistaan uuden suunnitelman mukaan kellaritunneli, josta pääsee sisäkautta kulkemaan esteettömästi kaikkiin Kaapelitehtaan rappuihin. Samalla levennetään aulan Ruoholahden pään sisääntuloväylää. Näin näkymä itään päin säilyy valoisana ja avarana myös jatkossa. Lisäksi Tanssin talon rakentamisen myötä vanhaan tehdasrakennukseen remontoidaan Kaapelitehtaan oma ”basaari” nykyisen Keramiikkakeskus Septarian, ja sen yläpuolisiin tiloihin. Koy Kaapelitalo kutsuu Kaapelitehtaan vuokralaiset ja lähinaapuruston asukkaat mukaan ideoimaan, miten basaari toteutetaan. Kaapelitalo toivoo, että tiloihin saataisiin esille ja myyntiin nykyisten vuokralaisten töitä kuvataiteesta designiin ja keramiikkaan. Mikään ei korvaa sanomalehteä!
16 Vkot 18-19 Muovipakkauksien lajittelu lisääntyy Lähes kaikille Hekan asukkaille lajittelumahdollisuus ? Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) lisää merkittävästi muovipakkauksien keräystä kiinteistöillään. Nykyisellään Hekan taloista noin viidenneksessä kerätään muovipakkauksia ja tavoitteena on laajentaa keräys lähes kaikkiin Hekan kiinteistöihin vuoden sisään. Muovipakkauksien keräysastioita lisätään Hekan kohteisiin hallitusti. Vuoden alussa muovipakkauksia kerättiin noin viidessäkymmenessä Hekan kiinteistöissä. Keväällä keräysastioita on lisätty niin, että muovipakkauksia kerätään nyt yhteensä noin sadassa eli joka viidennessä Hekan kiinteistössä. Lisää Hekan kohteita liitetään muovipakkauksien keräyksen piiriin vähitellen. Ensin kootaan kokemuksia muovipakkausten keräysastioiden määristä ja lajittelun onnistumisesta keväällä keräyksen aloittaneilta kiinteistöiltä. – Kehitämme tänä vuonna jätehuoltoamme monella tapaa toimivammaksi, ja kannustamme asukkaitamme lajittelemaan jätteitään. Muovipakkauksien keräyksen laajentaminen lähes kaikkiin kohteisiimme on luonteva osa tätä työtä, kertoo Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö. Useimmilla Hekan kiinteistöillä muovipakkauksien keräysastiat korvaavat yhden tai useamman sekajäteastian, joten jäteastioiden määrä ei välttämättä lisäänny. – Hekan päätös laajentaa keräystä kiinteistöillään kohentaa reippaasti asukkaiden lajittelumahdollisuuksia. Helsingissä muovipakkauksia keräävien taloyhtiöiden määrä kasvaa 15 %, kiittelee HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen. Kaikkiaan mukana on jo nyt yli 4 000 asiakaskiinteistöä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Jäteopas avustaa Muovipakkausten keräysastiaan saa laittaa tyhjiä elintarvikepakkauksia, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset. Pesuaine-, sampooja saippuapakkaukset sekä muovipullot, -kanisterit ja -purkit ovat myös keräykseen kelpaavia muovipakkauksia. HSY:n verkkosivuilta www. hsy.fi/jateopas voi tarkistaa, kuuluuko jäte muovipakkausten keräysastiaan. – On tärkeää, että muovipakkausten keräysastiaan laitetaan vain sinne kuuluvaa jätettä. Siten saamme materiaalin mahdollisimman hyvin kiertoon. Heka onkin tilannut meiltä kuvallisia lajitteluohjeita, jotta lajittelu kiinteistöillä sujuisi mahdollisimman hienosti. Asukkaat voivat myös itse tilata HSY:n maksutonta neuvontaa esimerkiksi asukaskokouksiin, kertoo Rusanen. Kerätyt muovipakkaukset kuljetetaan Riihimäelle Fortumin muovinjalostuslaitokselle käsiteltäväksi ja sieltä teollisuudelle kierrätettäväksi. Kerätystä muovista valmistetaan esimerkiksi muovikasseja, kukkaruukkuja ja ämpäreitä. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry 40-vuotissynttärit Nosturilla Mopo. Solju. Yari. ? Elmu ry juhlistaa 40-vuotista toimintaansa näyttävästi ja kuuluvasti vuonna 2018. Elmun synttäreitä juhlitaan Nosturilla lauantaina 19.5.2018, joka on yhdistyksen perustamisen virallinen 40-vuotispäivä. Esiintymässä ovat tuolloin Yari, Mopo ja Solju. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ikäraja on K-18. Tarjolla on totta kai myös kuohuvaa ja synttäriherkkuja! Se-yhtyeestä tuttu Yari keikkaili jo vuoden 1978 syksyllä Elmun tilaisuuksissa. Punk-aallon harjalla 70-luvun lopulla uransa aloittaneen Yarin tunnetuimpia sävellyksiä ovat mm. ”Maria Maria”, ”Voin odottaa” ja ”Varjot”. Yari on säveltänyt musiikkia myös yli 50:een elokuvaan, mm. elokuviin ”Akvaariorakkaus” ja ”Ihanat naiset rannalla”. Tuoreemman polven Mopo on puolestaan 2009 perustettu jazz-yhtye, jonka albumi ”Beibe” (2014) on palkittu vuoden parhaan jazz-albumin Emmalla. Soljun äänimaailmassa kuuluvat saamelaiset juuret, joikumusiikki, pohjoisen Lapin mytologia ja kokeileva popmusiikki. Soljun debyyttialbumi ”Odda Áigodat” julkaistaan tänään 25.4.2018. 40-vuotias Elmu ry ja 50-vuotias Helsingin juhlaviikot juhlistavat myös yhdessä pyöreitä vuosikymmeniään tuomalla takaisin Kaivarin konsertin sunnuntaina 19. elokuuta 2018. Kaivarin konsertin artistit julkistettiin tänään ja esiintymässä ovat Maija Vilkkumaa, Von Hertzen Brothers, Litku Klemetti, Töölön Ketterä, Isac Elliot, UMO Jazz Orchestra & Paperi T. Kaivarin konsertti on koko perheelle sopiva ilmaistapahtuma. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry perustettiin 19.5.1978 vastauksena aitoon tarpeeseen luoda Helsinkiin esiintymisja harjoitustiloja bändeille ja siten myös taata turvallinen kasvualusta nuorisokulttuurille ja elävän musiikin kehitykselle. Elokuussa 1979 elmulaiset valtasivat Lepakoksi ristityn entisen alkoholistien yömajan, jossa keikkatoimintaa pyöritettiin seuraavat 20 vuotta. Elmun inspiroimana yleishyödyllisiä elävän musiikin yhdistyksiä perustettiin ympäri Suomea ja puhuttiinkin varsinaisesta elmu-buumista. Vuonna 1999 Lepakko jäi Helsingin keskustan kasvun jalkoihin ja toiminnan uudeksi tukikohdaksi löydettiin Nosturi. Muutto Telakkarannan uudisrakentamisen tieltä on kuitenkin jälleen edessä, kun Elmu siirtää toimintansa Suvilahteen vuoden 2020 tienoilla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 150 vuotta ? Manta lakitettiin Helsingin Kauppatorilla vappuaattoiltana. Jokavuotinen tapahtuma kokosi Kauppatorille noin 50 000-80 000 ihmistä. Tänä vuonna lakitus on HYYn 150-juhlavuoden kunniaksi laajennettu kaksituntiseksi yleisötapahtumaksi. – Tänä vuonna Mantan lakitus uudistui monella tapaa. Tapahtumassa oli aiempaa enemmän oheisohjelmaa olemme halunneet rakentaa tilaisuudesta iloisen yleisötapahtuman, joka ei rajoitu pelkästään lakitushetkeen. Uudenlaisella tapahtumalla juhlistamme ylioppilaskuntamme 150-juhlavuotta’’, kertoo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Krista Laitila. Aikaisempina vappuina Mantan ovat lakittaneet pääsääntöisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet. Tänä vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli HYY teki tähän poikkeuksen, sillä lakituksen toteutti vapaaehtoistiimi Manta Crew. Manta Crew koostuu 11 Helsingin yliopiston opiskelijasta ja ylioppilaskunnan jäsenestä, jotka valittiin tehtävään avoimen haun kautta. Lakitus on osa HYY150 -juhlavuotta Havis Amanda on lakitettu vappuisin yli 50 vuoden ajan. Mantan lakitus on kunniatehtävä, jota hoitavat vuorotellen pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat. Viimeksi HYY on lakittanut patsaan vuonna 2014. – Ylioppilaskuntamme 150. juhlavuoteen mahtuu monia tapahtumia, joista Mantan lakitus on yksi suurimpia. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi 24.5. Senaatintorin valtaavat Suursitsit, jotka kokoavat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat nauttimaan akateemisesta pöytäjuhlasta’, Krista Laitila HYYstä kertoo. Vuonna 1868 perustettuun Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu noin 27 000 jäsentä. Siihen kuuluvat kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Helsingin yliopiston opiskelijat. Se on Suomen suurin ylioppilaskunta ja sen piirissä toimii noin 250 järjestöä.
17 Vkot 18-19 Senioriterveys kertoo asiantuntevasti senioriikäisten terveydestä! 3/2018 7,10 Nina Mikkosella surua surun päälle: Suun kunto vaikuttaa moneen Keuhkosyövästä tulossa naisten tappavin syöpä Tupakointi lisääntyy: ”Kuin kulkisi sumussa” Yhä useampi on herkkä hajusteille ILON löytäminen tärkeää Tuore leski Päivi Veikkolainen: Harvinaisen sairauden oikea diagnoosi kestää Pauli Mustalahdelle jatkoaikaa kahden munuaisen verran Tilaa lehti! www.senioriterveys.fi
18 Vkot 18-19 Nuoret esittelivät aloitteita Helsingin valtuustossa Nuorisoneuvoston edustajat (vasemmalta) Dan Cederlöf, Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko valtuuston kokouksessa. Kuva: Tero J. Lahti ? Nuorisoneuvoston edustajilla oli ensimmäisen kerran läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksessa nuorten aloitteiden käsittelyn aikana. Tämä tuli mahdolliseksi kun valtuusto kaksi viikkoa sitten hyväksyi hallintosäännön muutoksen läsnäja puheoikeudesta eri toimielinten kokouksissa. Aloitteissa nuoret esittävät parannusehdotuksia muun muassa harrastusmahdollisuuksiin ja joukkoliikenteeseen. Nuoret toivovat myös yhdenvertaisuuden kehittämistä maahanmuuttajatyttöjen harrastuksissa ja ammatinvalinnassa. Nyt esitetyt yhdeksän aloitetta on tehty 1.7.-31.12.2017. Nuoret voivat vaikuttaa Helsingin kaupunginhallitus päätti keväällä 2015, että kaupungin toimivaltaan kuuluvat nuorten aloitteet esitellään kerran vuodessa kaupunginvaltuustolle. Tarkoituksena on, että aloitteet valmistellaan ja käsitellään samalla tavoin kuin kunnan asukkaiden aloitteet. Nuorten osallistumisen vahvistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista, että nuoret saavat osallistua ja myös käyttää puheenvuoroja niissä valtuuson kokouksissa, joissa aloitteita käsitellään. Läsnäoloja puheoikeus on nuorisoneuvoston keskuudestaan valitsemilla kolmella henkilöllä. Valtuuston kokouksessa 25.4. edustajina olivat Dan Cederlöf, Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko. Nuorten aloitteet ovat helsinkiläisten 13 – 17 – vuotiaiden tekemiä Ruuti. net-verkkosivuston avulla tehtyjä aloitteita. Aloitejärjestelmä on toiminut kaupunginvaltuuston vahvistamin toimintasäännöin ja valtuusto on hyväksynyt aloitteet osaksi nuorten osallistumisja vaikuttamisjärjestelmä Ruudin tarjoamia mahdollisuuksia. Ratikkalinja Hernesaareen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaa raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue sekä monipuolinen matkailuja vapaa-ajan palveluiden keskittymä. Raitiotiehankkeen kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Suunniteltu raitiotien pituus on 2,1 kilometriä. Reitti alkaa Hietalahdesta Bulevardin länsipäästä ja jatkuu Hernesaaren eteläkärkeen pitkin Telakkakatua, Eiranrantaa ja Laivakatua. Hietalahdenrannassa, Telakkakadulla ja Eiranrannassa ratikat tulevat kulkemaan kadun keskellä omalla kaistallaan. Linjalle on suunniteltu viisi pysäkkiparia, pysäkinväli on noin 400 metriä. Päätepysäkille rakennetaan kaksi lähtölaituria mahdollista toista raitiolinjaa varten. Linja rakennetaan kahdessa vaiheessa alueelle tulevien katujen rakentamisen yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa jo tänä vuonna ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Toisen vaiheen liikennöinnin on arvioitu alkavan vuonna 2023. Ajankohta tarkentuu alueen rakentumisen aikataulujen mukaisesti. Matka-aika Hernesaaren päätepysäkilta Rautatieasemalle on 14-16 minuuttia. Ratikkalinjan kustannusarvio 16,9 miljoonaa euroa sisältää raitiotien, ratasähkön ja pysäkkien kustannukset sekä väliaikaisen kääntöpaikan. Katurakentamisen kustannukset eivät sisälly arvioon. Pasilan Postipuistoon uusi asuinalue Valtuusto hyväksyi Pasilan Postipuiston asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle. Entisen maaliikennekeskuksen alueelle rakennettavan asuinalueen kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Asemakaavan muutosalue rajoittuu Keskuspuistoon ja Ilmalan ratapiha-alueeseen. Asuinalueesta on suunniteltu tehokkaasti rakennettua kerrostaloaluetta, jossa on umpikortteleita avoimine yhtenäisine sisäpihoineen. Kortteliin on mahdollista sijoittaa yhteisrakennus asukkaiden harraste-, kokoontumisja liikuntatoimintaa varten. Alueelle on tulossa myös kaksi korkeampaa 12ja 15-kerroksista maanmerkkirakennusta. Alueen länsireunalla sijaitseva väylä Postintaival poistuu ja sen paikalle rakennetaan uusi kaupunginosapuisto. Entisen maaliikennekeskuksen alueelta on purettu suurin osa rakennuksista. Alueen asfalttipinnat on poistettu ja maaperä kunnostettu. Kustannukset noin 50 miljoonaa euroa Kaavaratkaisun toteutumisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Kaupungille aiheutuu lisäksi myöhemmin täsmentyviä kustannuksia kaava-alueella suoritettavista maanhankinnoista. Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta kaupungille kertyvä arvo on kokonaisuudessaan noin 140–150 miljoonaa euroa. Alueesta noin 95 prosenttia on kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Muut maanomistajat ovat Posti Kiinteistöt Oy, liikennevirasto ja Senaattikiinteistöt. Rakentaminen käynnistyy jo ensi vuonna ja viimeiset rakennushankkeet aloitetaan 2024 alkaen. Ensija turvakotien liitosta apua hakeneita ennätysmäärä ? Ensija turvakotien liitossa haki viime vuonna apua yli 12 000 vaikeassa elämäntilanteessa olevaa ihmistä. Luku kasvoi edellisestä vuodesta 1000 henkilöllä ja on liiton historian suurin. Suomea pidetään yhtenä parhaista paikoista, johon lapsi voi syntyä ja saada edellytykset hyvään elämään. Osa lapsista elää kuitenkin osattomana tästä hyvästä kehityksestä, sanotaan Ensija turvakotien liitosta. Apua hakevien lasten määrä kasvoi 500:llä, yhteensä apua haki 4500 lasta. Eniten kasvua oli väkivaltaa kohdanneiden lasten avopalveluissa, joissa apua saaneiden määrä kasvoi yli kolmanneksella. Joitakin perheitä auttaa vauvan unikoulu, toisia perheväkivallan katkaiseminen. Liiton jäsenyhdistykset auttavat myös, kun päihteet tai mielenterveyden ongelmat ovat vaarantaneet lapsen turvallisen kasvun. – Suurin osa lapsista elää Suomessa hyvää elämää. Heidän elintasonsa, saamansa iän ja kehitystason mukainen huolenpito ovat kohdallaan sekä palvelut ja tulonsiirrot toimivat asianmukaisesti. On kuitenkin tärkeää tunnistaa haavoittavassa asemassa olevat lapset ja varmistaa varhainen tuki heille ja heidän perheilleen, sanoo Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen. Liiton tekemän tutkimuksen mukaan (Taloustutkimus 2017) päättäjien mielestä ongelmia ehkäisevään työhön ei ole investoitu tarpeeksi. Tämä korostuu erityisesti isommissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa, joissa lastensuojelua pidetään kriittisempänä asiana eikä siihen ole panostettu riittävästi. Oman kunnan palvelujen tilannetta arvioitiin paremmaksi kuin muun Suomen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että perheet saavat riittävästi apua ongelmiinsa omassa kunnassa. Toisaalta lähes puolet vastaajista arvioi, ettei ongelmia ehkäisevään työhön ole investoitu tarpeeksi. Mitä isompi kunta, sitä vähemmän päättäjät katsoivat, että heidän kunnassaan on riittävästi investoitu lapsiperheiden ongelmia ehkäisevään työhön. Kriittisimpiä lapsiperheiden ongelmia ehkäisevään työhön investoimisen riittävyyden suhteen omassa kunnassa olivat rivivaltuutetut ja lautakuntien jäsenet. Kunnissa tärkeinä kumppaneina Tutkimus nosti esiin myös sen, että kunnissa suhtaudutaan myönteisesti sosiaalija terveysjärjestöihin. Niitä pidetään tärkeinä kumppaneina sekä tärkeinä palvelujen ja tuen tarjoajina lapsille ja lapsiperheille. Soteja maakuntauudistuksen myötä niiden merkityksen arvioitiin kuitenkin selkeästi vähenevän ja yritysten merkityksen kasvavan. Soteja maakuntauudistuksen muutosagentit arvioivat vielä kuntavastaajia selvemmin, että yritysten merkitys tulee kasvamaan suhteessa järjestöihin. Järjestöillä on vankkaa osaamista lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä matalan kynnyksen ja varhaisessa tuessa palvelujen lisäksi. Järjestöt ovat sosiaalisen kuntoutuksen vahvoja osaajia. Se tarkoittaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi, arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa sekä työhön ja sosiaalisten taitojen valmentautumista. Työ kohdentuu usein monitarpeisten lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen. Ensija turvakotien liitto on huolissaan siitä, jatkuuko investointi lapsiin ja lapsiperheisiin Suomessa ja miten haavoittavassa tilanteessa elävien lasten tilanne voidaan turvata monimukaistuvassa palvelujärjestelmässä sote-muutoksessa. – Meillä ei ole varaa jättää investoimatta lapsiin ja lapsiperheisiin pitkäjänteisesti. Suomeen tarvitaan hallituskaudet ja eri sektorit ylittävä lapsipoliittinen strategia, jotta pääsemme eroon lyhytjänteisyydestä ja eri tahojen perheitä tukevien toimien pirstaleisuudesta. Nyt soten myötä tilanne uhkaa jopa pahentua, sanoo Tuula Haatainen. Ensija turvakotien liitto on vakavasti huolissaan siitä, että hallituksen lakiesitys ei tunnisteta järjestöjen merkittävää asemaa sosiaalisessa kuntoutuksessa. Velvoittamalla maakunnat antamaan asiakasseteli sosiaalisessa kuntoutuksessa, toiminta määritellään markkinoilla olevaksi, jolloin sitä ei voi avustaa esimerkiksi Veikkauksen tuotoilla. – Tämä tarkoittaa, että järjestöt eivät voi jatkossa samalla tavalla tukea perheitä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Meillä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että matalan kynnyksen apu, muun muassa päiväryhmätoiminta vauvaperheille vaarantuisi. Matalan kynnyksen toiminnassa järjestöt tuovat maakuntiin myös merkittävästi euroja saamiensa avustusten kautta lasten ja lapsiperheiden auttamiseen. Kamarikuoro Kaamoksen balttilaisen musiikin konsertti pe 18.5. klo 19 Kallion kirkossa. Kuvat: Aleksi Kallioja Kamarikuoro Kaamoksen Suure häälega! -konsertti ja myöhemmin Amerikkaan muuttanut Jeronimas Kazinskas on konsertin vähemmän tunnettuja säveltäjänimiä, ja hänen värikästä, maalailevaa ja räiskyvääkin sävelkieltään kuullaan kahden luontoaiheisen kappaleen verran. Tunnetummista liettualaisista säveltäjistä mukaan mahtuu myös kappale svengin mestarin, Vytautas Miškinisin kynästä. Kamarikuoro Kaamos piti ensimmäiset harjoituksensa syksyllä 2007 perustajansa Dani Jurisin johdolla. Kuoro vakiinnutti nopeasti asemansa yhtenä Suomen korkeatasoisimmista kamarikuoroista, joka konsertoi ja kilpailee säännöllisesti kotija ulkomailla. Kesällä 2011 Kamarikuoro Kaamos palkittiin Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa parhaana kuorona kolmella kultaleimalla ja Grand Prix -palkinnolla. Kuorolta on ilmestynyt kaksi äänitettä: ”Valossa” (Alba Records, 2012) ja joululevy ”Pyhä yö” (2014). Kuoro on myös esiintynyt muun muassa Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin Barokkiorkesterin kanssa sekä tilannut ja kantaesittänyt lukuisia uusia kuorosävellyksiä. Kamarikuoro Kaamoksen taiteellisena johtajana syksystä 2016 saakka toiminut Visa Yrjölä opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kuoronjohdon maisteriohjelmassa Nils Schweckendiekin johdolla. Kevätlukukaudella 2017 hän syvensi opintojaan Itävallassa Universität für Musik und darstellende Kunst Wien -korkeakoulussa, ja hän on myös osallistunut useille mestarikursseille kansainvälisten huippukuorojen kanssa. Kaamoksen ohella Yrjölä toimii parhaillaan Mieskuoro Eugan ja Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien (KYL) taiteellisena johtajana. Vuoden 2013 Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa Visa Yrjölälle myönnettiin nuoren ja lupaavan johtajan erikoispalkinto. Kamarikuoro Kaamos, johtaa Visa Yrjölä Suure häälega! Viro, Latvia ja Liettua 100 vuotta pe 18.5.2018 klo 19 Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, Helsinki ? Helsinkiläinen Kamarikuoro Kaamos konsertoi Kallion kirkossa Helsingissä perjantaina 18.5.2018 balttilaisen musiikin kokonaisuudella. Kuoro esittää taiteellisen johtajansa Visa Yrjölän johdolla monipuolisen kattauksen kauniita, värikkäitä, pysäyttäviä ja riehakkaitakin tunnelmia. Suomen eturivin kamarikuoroihin lukeutuva Kamarikuoro Kaamos on juhlinut kaudella 2017-2018 10-vuotista toimintaansa. Konserttikokonaisuus kuultiin jo aiemmin kuluvana keväänä Hämeenlinnan kirkossa 7.4. ja Tampereen tuomiokirkossa 8.4.2018. Kamarikuoro Kaamoksen kevään 2018 pääkonserttikokonaisuus Suure häälega! eli ”suurella äänellä” kunnioittaa Baltian maiden ensimmäisen itsenäistymisen satavuotisjuhlaa, ja konsertissa kuullaankin kuoroteoksia kaikista kolmesta Baltian maasta. Konsertin runkona ovat virolaisen Cyrillus Kreekin rakastetut Taaveti laulud -psalmisävellykset. Virosta kuullaan itseoikeutetusti myös maailman suosituimman elossaolevan säveltäjän Arvo Pärtin yksinkertaista mutta nerokasta musiikkia ja astrologisesta kiinnostuksestaan tunnetun Urmas Sisaskin mukaansatempaava Benedictio. Latvialainen Ériks Ešenvalds kertoo saavansa inspiraatiota teoksiinsa luonnosta ja on noussut viime vuosina yhdeksi nuoremman sukupolven kuumimmista kuorosäveltäjistä koko maailmassa. Ešenvaldsilta kuullaan konsertissa kaksi suosittua ja lumoavan kaunista kappaletta, Stars ja O salutaris hostia, joista ensimmäisessä kuorolaiset säestävät lauluaan viinilaseja soittamalla. Liettualaissyntyinen
19 Vkot 18-19 Pikku Stadila muuttaa Stadin ammattiopistoon Jo joka kymmenes käytetty asunto Helsingissä maksaa yli puoli miljoonaa Arabiankielinen kriisipuhelin ? Pääkaupunkiseudulla yli 500 000 euron arvoisten asuntokauppojen osuus on jatkanut kasvuaan. Viime vuonna jo 11% käytettyjen asuntojen kaupoista Helsingissä ylitti puolen miljoonan euron kauppahinnan. P ä ä k a u p u n k i s e u d u n asuntokaupassa kysyntä tuntuu siirtyvän tasaisesti kalliimpiin hintaluokkiin. Varsinkin Helsingin kehitys on ollut vauhdikasta, jopa muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna. Yli puolen miljoonan euron käytettyjen asuntojen kauppojen määrä Helsingissä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 70%, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus. – Kaupungistumiskehitys näkyy jo varmasti asuntokauppaluvuissa. Kehyskuntien hulppeiden pientalojen sijaan ostetaan isoja kalliita kerrostaloasuntoja kantakaupungista., kertoo Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen. Uusien asuntojen isot kauppamäärät ja kysyntä näkyvät myös käytettyjen asuntojen kaupassa. ”Viime vuosien rakentamisbuumin seurauksena markkinoille on tullut myös muutaman vuoden vanhoja, lähes uusia asuntoja, jotka kiinnostavat ostajia.”, sanoo Karppinen. Viimeisen 12 kuukauden keskimääräinen välittäjäkauppa Helsingissä on ollut 280 698 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,8%. Viime vuonna myös Espoossa alle 200 000 euron kauppojen määrä kääntyi selvään laskuun Alle 200 000 euron arvoisten käytettyjen asuntojen kauppamäärä on ollut selvässä laskussa Helsingissä jo noin 3 vuotta. Myydyin asuntojen hintaluokka Helsingissä saattaa olla jo tänä vuonna 200-300 000 euroa. Nyt sama kehitys on ensi kertaa nähtävissä myös Espoossa, jossa alle 200 000 euron kauppojen määrä putosi viime vuonna jopa 14%. – Espoossa metron aukeaminen on todennäköisesti kasvattanut sijoitusasuntokysyntää. Helsingissä edulliset asunnot ovat valuneet sijoitussalkkuihin jo jonkin aikaa, nähtäväksi jää onko sama kehitys alkanut myös Espoossa., Karppinen sanoo. Vantaalla asuntojen kauppamäärien kehitys on jatkanut tasaista kasvua myös edullisissa hintaluokissa. Asuntokauppa on vakaata pääkaupunkiseudulla Asuntokauppa käy erittäin vakaasti pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna kauppamäärät kasvoivat pari prosenttia ja 2018 ensimmäisellä neljänneksellä käytettyjen asuntojen kauppamäärä nousi reilun prosentin. Pääkaupunkiseudun käytettyjen asuntojen keskimääräiset myyntiajat ovat käytännössä pysyneet ennallaan kaksi viimeistä vuotta. Puheet markkinan kuumentumisesta tai taantumisesta ovat ainakin pääkaupunkiseudun osalta ylitulkintoja. – Asuntokauppamäärät ovat harvaan asutussa maassamme niin pieniä, että kovin lyhyen jakson tarkastelu on kuin katsoisi isoa huonetta avaimenreiästä. Suomen asuntomarkkina tulisi jakaa jo julkisessa keskustelussa kasvukeskuksiin ja muuhun Suomeen., sanoo Karppinen. ? Arabiankielinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville, kuten oleskelulupaa odottaville, maahanmuuttokriisissä oleville tai paperittomille, arabiaksi ja englanniksi. Kuukausi sitten avattuun linjaan on tullut jo lähes 80 yhteydenottoa. Kriisitilanteessa, esimerkiksi itsetuhoisissa ajatuksissa, on tärkeä saada nopeasti keskusteluapua. Turvapaikkaprosessiin ja ylipäätään kotoutumiseen sekä yhteiskuntaan sopeutumisen haasteisiin voi liittyä epävarmuutta ja stressiä, jotka kuormittavat mielenterveyttä. Toivottomuudesta kertovat muun muassa vastaanottokeskuksissa tapahtuneet itsemurhat ja itsemurhayritykset. – Arabian kielellä tarjolla olevaa valtakunnallista puhelinapua kriiseissä olevalle ei ole ollut Suomessa aiemmin saatavilla. Kansainvälisestikin arabiankielinen kriisipuhelin on harvinainen. Tieto uudesta Kriisipuhelimesta leviää nyt sosiaalisessa mediassa. Kriisipuhelimeen voi soittaa myös Whatsappin ja Viberin välityksellä, jolloin soittajalle ei koidu kuluja, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta. – Psyykkisesti kuormittunut voi eristäytyä omaan kotiinsa ja vältellä sosiaalisia kontakteja, erityisesti jos kieli ja kulttuuri ovat vieraita. Silloin on erityisen vaikeaa hakea ja löytää apua. Puhelimitse tarjottava apu tavoittaa, myös yksin kotona pienten lasten kanssa olevat. Keskusteluapu on helppo myös lukuja kirjoitustaidottomalle. Mielenterveysseura on ylläpitänyt Kriisipuhelinta suomen kielellä vuodesta 1970. Vastattuja puheluja on yli miljoona. Kriisipuhelimessa on alusta asti vastannut sosiaalija terveysalan ammattilaisia ja koulutettuja vapaaehtoisia. Myös kuukauden auki olleeseen Arabiankieliseen kriisipuhelimeen tullaan kouluttamaan vapaaehtoisia päivystäjiä. Arabiankielinen kriisipuhelin – Numero 040 195 8202 – Linjalle voi soittaa myös Whatsappin ja Viberin välityksellä – Päivystysajat : ma,ti,to,pe klo 11-15 ja ke klo 18-22 – Soittaa voi myös englanniksi – Soittaa voi nimettömänä – Arabiankieliset verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/azma Kriisipuhelin suomen kielellä – Numero 010 195 202 – Päivystysajat arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00– 07.00. – Soittaa voi nimettömänä – Verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin Kaikki keskustelut Kriisipuhelimessa ovat aina luottamuksellisia ja päivystäjiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Suomen Mielenterveysseura ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja. Kaikki soittajalle tulevat kulut kriisipuhelimeen soittamisesta ovat puhelinoperaattorien perimiä. ? Päiväkoti Vilppulan ryhmä Pikku Stadila aloittaa toimintansa Stadin ammattiopiston yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ja ammattiopiston yhteistyö on ainutlaatuista ja pohjaa Helsingin kaupungin uuteen strategiaan. Yhteisillä tiloilla ja toiminnalla haetaan uudenlaista synergiaa ja tilojen monipuolista hyödyntämistä. Pikku Stadila tarjoaa varhaiskasvatuspaikan 28 noin 3-5-vuotiaalle helsinkiläislapselle. Stadin ammattiopistosta on remontoitu ryhmätiloja päiväkodin toimintaan sopiviksi. Samalla Pikku Stadila voi hyödyntää oppilaitoksen muitakin tiloja, kuten auditoriota, liikuntasalia ja ruokalaa. Lapset ulkoilevat läheisen leikkipuisto Filpuksen alueella ja päiväkoti Vilppulan pihalla. Retkiä tehdään viikottain, ja lasten oppimisympäristönä toimii koko kaupunki. – Iloitsemme varhaiskasvatuksen ja ammattiopiston alkavasta yhteistyöstä, joka laajenee ensi syksystä. Päiväkodissa voivat opiskelijamme hankkia osaamista ja soveltaa oppejaan harjoittelussa ja käytännön tehtävissä, kertoo vs.apulaisrehtori Marko Kallio. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat Pikku Stadilan ryhmissä viikolla 16. Lapset ovat useammassa pienryhmässä, joissa kussakin voi toimia kaksi harjoittelijaa 5-8 viikon jaksoissa.Toiminnassa painottuu monikulttuurisuus. Monien vanhempien äidinkieli on muu kuin suomi, ja myös opiskelijoita on monista eri kulttuureista. Opiskelijoilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa monipuolista ja eheytettyä toimintaa (retkiä, tapahtumia, leikkimateriaaleja, taidepajoja) lasten mielenkiinnon kohteiden ja ikätason sekä osaamisen mukaisesti. Aihepiirit voivat nousta leikeistä, saduista, retkistä tai spontaanista vuorovaikutuksesta. Lapselle tuttu hoitoja kasvatushenkilöstö on aina mukana näissä tilanteissa, tutustuen suunnitelmaan ennalta sekä antaen palautetta opiskelijoille. – Opiskelijalla on harjoittelussa mahdollisuus syvällisemmin tutustua lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessiin ja olla mukana havainnoimassa lasta. Haluamme yhdessä Stadin ammattiopiston kanssa kehittää oppimista ja tarjota mahdollisuuksia uudenlaiseen kohtaamiseen. Yhteiset tilat tuovat mahdollisuudet ihan uuteen synergiaan, sanoo päiväkoti Vilppulan johtaja Merja Pekomaa. Asuntokaupan kasvun edellytykset ovat olemassa ? Maaliskuussa vanhojen asuntojen kauppa laski 13 % verrattuna viime vuoden maaliskuuhun. Suurin syy laskuun oli kuitenkin pääsiäispyhät, jotka osuivat tänä vuonna maaliskuulle: työpäiväkorjattuna vanhojen asuntojen kauppa laski 5,2 % edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna. Alkuvuosi on käynnistynyt kuitenkin asuntolainatiskeillä vilkkaana. Työpäiväkorjattuna vanhojen asuntojen* kauppamäärät laskivat valtakunnallisesti maaliskuussa 5,2 % viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. – Pääsiäispyhäpäivät hiljensivät kauppaa tämän vuoden maaliskuussa. Kuukauden aikana oli myös pankkilakon uhka, mikä osaltaan vaikutti asuntokauppoihin maaliskuussa. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–maaliskuussa vanhojen asuntojen kauppa on laskenut 5,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Työpäiväkorjattuna luku on -3,5 %, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo. – Kasvukeskuksissa kauppa on tänäkin vuonna käynyt muuta maata vahvemmin, mutta sielläkään kauppamäärät eivät ole vielä lähteneet nousuun. Kasvun edellytystekijät ovat kuitenkin olemassa, joten odotamme asuntokauppamäärien kääntyvän ylöspäin, Purhonen sanoo. Alkuvuosi käynnistyi asuntolainatiskeillä vilkkaana – Tammikuussa nostettiin eniten uusia asuntolainoja kymmeneen vuoteen. Tammi–helmikuussa nostettujen asuntolainojen määrä oli yhteensä 2,7 miljardia euroa, mikä on 6 % edellisvuotta enemmän, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo. Asuntolainakanta kasvaa edelleen maltillisesti, noin 2 prosentin vuositahdilla. – Asuntolainakannan hidasta kasvutahtia selittää osittain matala korkotaso, jonka takia asuntolainoja lyhennetään nopeasti. Korkotaso näyttäisi pysyvän matalana lähivuosina. Meidän näkemyksemme mukaan Euroopan keskuspankki saattaisi tehdä ensimmäisen koronnostonsa vuoden 2019 lopulla, Kärkkäinen arvioi. – Ennätysvahva kuluttajaluottamus, vauhdikkaasti kasvava työllisyys ja vahvistuva ostovoima ennakoivat vilkasta asuntomarkkinakevättä. Kuluttajabarometrin mukaan yhä useampi suunnittelee ostavansa asunnon tulevan vuoden aikana. Samalla asuntomarkkinoiden eriytyminen kuitenkin jatkuu, eli muuttotappiokunnissa asuntomarkkinakevät ei näytä yhtä aurinkoiselta kuin kasvavissa kaupungeissa, Kärkkäinen jatkaa. Kehityksessä hajontaa Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat maaliskuussa Suomessa 1 % viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Helsingissä neliöhinnat nousivat 9 %, Vantaalla 14 %, Tampereella 3 %, Turussa 9 %, Lappeenrannassa 1 % ja Lahdessa 12 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna Espoossa 7 %, Kuopiossa 2 %, Joensuussa 5 %, Porissa 5 % ja Kouvolassa 37 %. – Viimeistä kuutta kuukautta tarkasteltaessa vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat nousseet Suomessa yhteensä 5 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, Purhonen toteaa. Auntolainoja 1,4 miljardilla Kotitaloudet nostivat helmikuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,93 % ja laskennallinen marginaali 0,91 %. Kotitalouslainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 15,3 mrd. euroa ja muita lainoja 16,9 mrd. euroa. Lähde: Suomen Pankki
20 Vkot 18-19 Helsinkiläiset voivat pian valita kotihoidon tuottajansa ? Helsingin kaupunki tarjoaa 1.5. alkaen kotihoidon palveluseteliä asiakkailleen. Helsinkiläiset voivat valita kotihoidon kaupungilta tai palveluntuottajaksi hyväksytyiltä yrityksiltä. Kotihoidon palveluseteliä on voinut aiemmin käyttää yksityisissä palvelutaloissa, mutta nyt palvelusetelin voi valita myös kotonaan asuvat helsinkiläiset. Jos ikääntynyt tarvitsee ensikertaa kotihoitoa, hänen tulee soittaa Seniori-infoon. Ensin kartoitetaan, millaista tukea asiakas tarvitsee. Kotihoidon ja palvelusetelin myöntäminen edellyttävät aina kaupungilla tehdyn palvelutarpeen kartoituksen ja päätöksen kotihoidosta. Tämän jälkeen asiakas voi valita palvelun tarjoajan. Helsingin kotihoidon asiakkaana jo olevat voivat halutessaan kysyä palveluseteliä kotihoidon ohjaajalta. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat asiakkaan bruttoja varallisuustulot, perheen koko, palvelun määrä ja valitun tuottajan hinta. Helsingin kaupunki maksaa kotihoidon palveluntuottajille asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin arvon mukaisesti. Asiakas maksaa vain omavastuuosuuden. Kotihoidon palveluseteliä voi käyttää enintään 40 tuntia kuukaudessa. Tämän ylittävän palvelun asiakas voi saada kaupungin kotihoidosta tai ostaa itse lisäpalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakkaan itse ostama lisäpalvelu on kotitalousvähennyskelpoinen. Helsingin kaupunki toivoo mukaan myös ruotsinkielisiä kotihoitopalvelun tuottajia. Näin voit tutustua kotihoidon palveluseteliin Stadin seniori-infon sivuilla voit tutustua kotihoitoon ja muun muassa kotihoidon laskuriin, www.hel. fi/seniorit Seniori-info, neuvontaa ja ohjausta suomeksi ja ruotsiksi, p. 09 310 44556, ma – pe klo 9 15. Palveluseteli on sähköisessä muodossa osoitteessa www.parastapalvelua.fi. Näillä sivuilla voit tutustua sinulle myönnettyihin palveluseteleihin, kotihoidon palveluntuottajiin ja vertailla palveluiden hintoja. Virginia Ensemble esittää: C ? Näyttelijä, arkkitehti, filosofi ja lääketieteen kandi. Jatkot työhuoneella. Kahden pariskunnan kohtaaminen. Kenellä on eniten valtaa? Kuka voittaa? Miksi vieraat eivät kerro nimiään? ”Martta-tädillä ehkä viiraa, mutta syyllinen kaikkeen olet sinä.” Kun yö saapuu, paluuta entiseen ei ole. C on Misa Palanderin kirjoittama ja ohjaama esitys neljälle näyttelijälle. C kumartaa teatterihistorian merkkiteokselle, mutta pelkää jotain aivan muuta. C nostaa kissan pöydälle, koska pian on liian myöhäistä. Näyttämöllä: Riikka Koskinen, Ville Hilska, Joonas Lehikoinen ja Jalmari Savolainen. Valosuunnittelu: Titus Torniainen Puvustus: Vilhelmiina Virkkunen Valokuvat: Mikael Karkkonen Tuotanto: Virginia Ensemble Virginia Ensemble on yhteistyössä Irti huumeista ry:n ja Ehyt ry:n kanssa. Esityksen suojelijana on Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka. Vainikan mukaan: Aihe on nyt erityisen ajankohtainen ja esitys on erittäin tervetullut näkökulma taiteilijoiden arjesta keskusteluun. Huumeiden käyttö on arkipäiväistynyt ja asenteet huumeita kohtaan on löyhentyneet ihan keski-ikäisillä ja -tuloisilla tavallisilla keskivertoelämää elävillä ihmisillä. Aikuisten asenteet heijastuvat jo nyt nuoriin. Esitystä tukee myös Helsingin kaupunki, Lions Pitäjättäret, Lions Konala ja Sininauhasäätiö. Esitykset: Ensi-ilta: Pe 20.4. klo 20 LM muut: La 21.4. klo 20 LM, to 26.4. klo 20, pe 27.4. klo 20, la 28.4. klo 20, su 29.4. klo 20, to 3.5. klo 20 LM, pe 4.5. klo 20 LM, la 5.5. klo 20, to 10.5. klo 20, pe 11.5. klo 20, la 12.5. klo 20, pe 18.5. klo 20, la 19.5. klo 20, to 24.5. klo 20, pe 25.5. klo 20. Mikael Agricolan kotikirjastoon kuulunut kirja Kansalliskirjastoon Nimiösivulle tehty kirjaus kertoo, että Agricola on ostanut kirjan Wittenbergissä kesäkuun kolmas päivä vuonna 1537. ? Sveitsiläinen taidehistorioitsija, bibliofiili ja Suomen ystävä Felix Stoll (k. 2016) on testamentannut Kansalliskirjastolle 1500-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuvan, pääasiassa myöhäisantiikin ja renessanssin historiankirjoitusta sisältävän kokoomateoksen. Erityisen merkittäväksi lahjoituksen tekee se, että kirja on kuulunut Mikael Agricolan kotikirjastoon. Michaelis Olaui Agricolae de Torsbij liber Wittenbergae emptus iii Juni anno 1537 Nimiösivulle tehty kirjaus kertoo, että Agricola on ostanut kirjan Wittenbergissä kesäkuun kolmas päivä vuonna 1537. Hän opiskeli kaupungissa vuosina 1536 1539 kuunnellen mm. Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin luentoja. Agricolan keräämä kirjasto hajosi hänen kuoltuaan vuonna 1557 tai viimeistään hänen leskensä Birgitta Olavintyttären kuoltua vuonna 1595. Kirjastoon kuuluneita teoksia tunnetaan nykyään yhteensä 11 kappaletta, joista kolme löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista. Lahjoitettu sidos on tyypillinen saksalainen 1500-luvun vaalea vasikannahkasidos runsaine sokeapainanteineen. Pojat pohtivat fyysistä kehitystä, tytöt mielenterveyttä ? Sukupuolten väliset erot kuuluvat selvästi lasten huolenaiheissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna lähes 21 000 yhteydenottoa. Sukupuolten väliset erot kuuluvat selvästi lasten huolenaiheissa. Myös erilaiset tavat ottaa yhteyttä jakautuvat selkeästi poikien ja tyttöjen välillä. Lapsille ja nuorille onkin tarjottava mahdollisimman monipuolisia tapoja hakea vaikeisiin tilanteisiin tukea. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna lähes 21 000 yhteydenottoa. Pojat soittivat puhelimeen eniten ja yleisimmin heitä pohdituttivat oman fyysisen kehityksen aikataulu sekä seksuaaliseen pärjäämiseen liittyvät kysymykset. rittynyt. Tiedonjanon ohella yhteydenottojen pinnan alla oli kipeitä yksinjäämisen kokemuksia ja kelpaamattomuutta, jota sellaisenaan ja suoraan oli vaikea ottaa puheeksi aikuisen kanssa. Tytöt taas hakivat palvelusta apua mielenterveydenongelmiin sekä ihmissuhteisiin, useimmiten nettipalveluista. Kirjepalvelun ja chatin käyttäjistä valtaosa oli tyttöjä ja yleisimpiä yhteydenottoaiheita olivat masentuneisuus sekä itsensä vahingoittaminen. Tytöille tyypillistä oli, että omaa oloa kuvattiin laajasti ja tarkasti ja oireista oltiin haettu tietoa esimerkiksi netin kautta. Voimakaskaan oireilu ei välttämättä näkynyt ulospäin, eikä huonovointisuus ollut kenenkään aikuisen tiedossa. Tyttöjä autettiinkin useasti löytämään apua Pojat pohtivat miten lähestyä kiinnostavaa kumppania, tai onnistua seksuaalisessa kontaktissa. Poikien tapa hakea yhteyttä aikuiseen oli tyttöjä useammin testaava tai huumorilla välähiammattilaisilta. Tärkein lasta tai nuorta määrittävä tekijä on hänen persoonansa, mutta palvelun yhteydenotot osoittavat, että apua ja tukea hakiessaan aiheet eriytyvät sukupuolen mukaan ja poikien ja tyttöjen tavat ottaa kontaktia aikuiseen eroavat toisistaan. Eri-ikäisille, eri sukupuolta oleville sekä eri aiheista huolta kantaville lapsille ja nuorille onkin tarjottava mahdollisimman monipuolisia tapoja hakea tilanteeseensa tukea. Palvelua käyttäneet lapset antoivat eniten positiivista palautetta aikuisen heihin käyttämästä ajasta, lämmöstä sekä henkilökohtaiselta tuntuvasta kontaktista. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja -nettipalveluissa otettiin vuonna 2017 vastaan yhteensä 20 947 yhteydenottoa 7-22 -vuotiailta lapsilta ja nuorilta. Yhteydenotoista puheluja oli 17640, nettikirjeitä 1829 ja chat -keskusteluja 1478.
21 Vkot 18-19 Hauska kirja ilmastonmuutoksesta Kirja-arvostelu ? Ilmastonmuutos maapallolla on vakava asia koko ihmiskunnalle, mutta erityisen vakavia seurauksia ilmastonmuutoksesta, maapallon lämpiämisestä, on eläinja kasvikunnalle. Tätä ilmiötä tarkastelee, esittelee oivallisesti valokuvaaja, kirjailija, toimittaja Martti Lintunen uudessa kirjassaan ”Mitä jääkarhu sanoi pingviiinille ” ( Pieni Karhu 2018 ). Martti Lintunen, huippuvalokuvaaja, maailmanmatkaaja tarkastelee kirjassaan kahta eläinmaailman meillekin tuttua hahmoa : pingviiniä ja jääkarhua. Mitä ilmastonmuutos näille eläimille aiheuttaa ? Molemmat ovat kylmien mantereiden asukkaita. Pingviinit elävät Etelämantereella, Jääkarhut pohjoisessa Pohjoisnavan tuntumassa, Grönlannissa. Molemmille ilmaston lämpiäminen aiheuttaa ongelmia. Näiden ongelmien ilmenemismuotoja Lintunen tuo kirjassaan huolestuneesti,mutta hauskastikin esille : ”Äitipingviini oli väsynyt. Ensimmmäistä kertaa elämässään se on hikinen. Se oli juuri palannut 150 kilometrin kalastusmatkalta. Vesi oli ollut lämmintä. Sitä pingviini ei ollut kokenut aikaisemmin. ” ”Jääkarhu on lihansyöjä. Se metsästää hylkeitä ja mursuja ja välillä valaitakin. Metsästysmatkat ovat muuttuneet pitkiksi. Pennut eivät aina jaksa kulkea näitä pitkiä matkoja.” Helppoa asiaa Ilmastonmuutoksesta on kirjoitettu tuhatmäärin sivuja, informaatiota, mutta Martti Lintusen ”Mitä jääkarhu sanoi pingviinille” on aivan erinomaisen oivaltava teos, opettavainen ymmärrettävä esitys monimutkaisesta asiasta. Tätä kirjaa varten Lintunen matkusti ja kuvasi Etelämantereella, Alaskassa,Huippuvuorilla, Grönlannissa ja Suomen Lapissa. Pingviinin ja jääkarhun kohtaamisesta on syntynyt aivan omalaatuisensa teos, ehdoton lukukokemus niin lapsille kuin aikuisillekin. Loistavan ainutlaatuinen kuvitus on kirjan helmi. Lintunen ei ole turhaan seissyt kameran kanssa jäähileiden keskellä ! Pekka Hurme Veli-Matti Hynninen Ikä tuo iloa ja intoa ? Sosiaalityön professori Pauli Niemelä, läheinen nuoruuden kaveri ja avainhenkilö lähetti minulle kirjoittamansa muistelmat ennen kirjan julkaisemista. Tartuin tekstiin hanakasti. Kirja viittaa myös yhteisiin kokemusmaailmoihimme kun nuorina pappeina seikkailimme elämän merellä. Kirjoittaja ei lankea monien muistelijoiden lailla kertomaan saavutuksistaan, kohtaamistaan kuuluisuuksista, matkoista eikä maailmoista vaan hän keskittyy yhteen asiaan: mielenmuutokseen. Vaikka hän on oman alansa huippu, yliopistoprofessori ja ahkera julkaisija, hän ei juutu aikaansaannoksiinsa vaan keskittyy ihmismielen mahdollisuuteen muuttua. Hylkäämällä torjunnan, syventymällä elämisen suureen salaisuuteen, koko elämä voi muuttua paremmaksi. Läpi kirjan paistaa ajatus mielentilan ja mielenlaadun tärkeydestä. Hänen mielestään elämän päätehtäviin kuuluu oman mielentilan vapauttaminen kahlitsevista seikoista. Ihminen voi voimaantua, innostua ja vapautua kohtaamalla elämäänsä kahlitsevat vaikeat kokemukset. Hän viittaa myös ystävyytemme hetkiin miten nuorina pappeina etsimme yhdessä avainta elämän salaisuuksiin. Tiemme kulkivat eri suuntiin. Minusta tuli vannoutunut seurakuntapappi. Vaikka hän oli minua oppineempi teologi, hän vaihtoi papinuran tutkimustyöhön ja kohosi nopeasti kokonaan toisella alalla arvostetuksi yliopistomieheksi. Hänen elämäkertansa todistaa mielenmuutoksen palavuudesta. Tarttumalla itseään niskasta ihminen voi lakata torjumasta epäilyttäviä asioita ja vapautua aitoon elämänkiihkoon. Jos ihminen jääräpäisesti pitäytyy ”virheissään”, ikään kuin hänellä olisi koko ikuisuus aikaa olla väärässä, elämä saattaa valua ohi toivottua jälkeä jättämättä. Vasta olennaisen totuuden paljastaminen avaa elämän parhaat puolet. Tämä löytö oli hänelle henki ja elämä. Jotain samantapaista olen itse kokenut, vaikka jokaisella on oma tiensä, se on vain osattava löytää. Toinen minulle elämää avaava henkilö oli semiootikko, persian runouden yliopisto-opettaja ja jazzin suuri rakastaja Henri Broms (1927-2014). Hän opasti minua luonnon suuren rytmin ja jumaluuden syklisen säteilyn etsintään. Hänen kokemuksissaan jazzin soinnut olivat maailmanselityksen arvoisia. Musiikki paljastaa elämän karnevalistisen voiman. Sinfonia soi erilaisuuden riemua; traagista yksilöitymisen kehitystarinaa. Jazzin ja erityisesti bluesin sävelkulku tuoksuu enemmän tutulle samanlaisuudelle, elämälle jolle tekee mieli antautua. Tosi todellisuus saattaa löytyä näkyvän ja tavanomaisen rakenteen takaa, eikä sitä voi tavoittaa antautumatta näkymättömän todellisuuden puolelle. Paavo Ruotsalaisellakin ääni ja liike paljasti kilvoittelijalle ominaista totuutta. Syvin todellisuus näyttäisi olevan näennäisyyden ja lumeen takana. Ymmärrän ystäväni elämäkerran luotaavaan juuri tätä, jumalallista totuutta. Koko olemassaolo (eksistenssi) todistaa että tosin todellisuus paljastuu näennäisyyden lumoavan harhan takaa. Mystis-symbolinen ulottuvuus, myytti ja värikkyys kuuluvat elämään muutenkin kuin vappukulkueissa tai ilmapalloissa. Elämä ilman Jumalaa eivät kykene kiinnittymään muuhun kuin itseensä. Mielenmuutosta on vanhastaan kutsuttu parannukseksi. Pauli Niemelän syväluotaus innostaa elämän löytöretkille. Edessä on aina vain parempaa. Metsän kosketus -näyttely suomalaisuuden ytimeen Metsän koskettamat -näyttely Kampin Laiturilla 2.5.-15.5.2018. ? Helsingin työväenopiston Metsän kosketus -näyttely Kampin Laiturilla herättää miettimään, mitä metsä merkitsee meille Suomessa asuville. Miten pidämme ja kohtelemme metsää? Metsän kosketus -näyttelyssä 2.5.–15.5. nähdään valokuvia ja videoteoksia, jotka ovat syntyneet Helsingin työväenopiston laajan, viime vuonna päättyneen Metsä meissä -hankkeen aikana. Hankkeessa tutkittiin metsää, suomalaisuutta sekä suhdettamme metsään. Näyttelyssä on mukana myös videokooste hankkeen päättäneen Metsäfestivaalin ohjelmasta. Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Mitä metsä meille Suomessa asuville nykyisin merkitsee? – Lähdimme pari vuotta sitten pohtimaan yhteistä nimittäjää suomalaisuudelle ja päädyimme metsään. Totesimme, että metsä on läsnä niin suomen kielessä, historiassa kuin taiteessa, kertoo Metsä meissä -hankkeen koordinaattori Katariina Kaarlela. Metsä koskettaa, suo antaa voimaa Metsän kosketus -valokuvat ovat syntyneet eri tapahtumissa järjestetyissä avoimissa työpajoissa, joissa yleisö on kuvauttanut itsensä erilaisten luontoelementtien kanssa. Työpajojen ajatuksena oli tuoda metsä ihmisten näkyville ja herättää kysymään, miten metsä meitä koskettaa ja miten me pidämme metsää. Suonaiset-valokuvasarja on syntynyt kirjoituskurssilaisten teksteistä dramatisoidun Metsän koskettamat -esityksen innoittamana. Teksteissä toistuivat suo voiman antajana sekä vahvat, usein yksinään erämaassa asuvat naiset. Teemoista rakentui esityksen henkilöitä ja tarinoita yhteen sitova myyttinen Suonainen, ajaton metsämökkien Miina, esiäiti, joka elää ja hengittää metsää. Sarja on kuvattu Espoon Nuuksiossa. Näyttelyn valokuvat ja tekstit ovat Tehdään metsä! -kirjoitusja valokuvauskurssien satoa. Videoteokset on kuvattu opiston videoverstaassa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Metsäsäätiön, Suomen luontokeskus Haltian sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Metsän kosketus -näyttely 2.5.–15.5. Laituri, näyttelyja infotila, Narinkka 2 Avoinna ma–to klo 10– 16, pe–la klo 12–16 Avajaiset pe 4.5. klo 12– 16 Vapaa pääsy. Pertin valinta avaa ovensa Helsingin Vallilassa ? Pertti Kurikan Nimipäivät avaa uuden outsider-taiteen gallerian ja sekotavarakaupan Helsingin Vallilassa. Pertin valinnan avajaisia vietetään Pertin päivänä 24.4.2018 klo 12–18. Pertin valinta -kaupan tuotevalikoimaan kuuluvat outsider-taiteilijoiden tekemät taideteokset, valokuvat, käsityöt, äänitteet sekä kirjat. Pertin valinta -galleria järjestää myös taidetyöpajoja, toteuttaa erilaisia projekteja ja välittää suomalaisten outsider-taiteilijoiden työtä kansainväliselle yleisölle. Avajaisviikolla 24.– 28.4.2018 tiedossa on taiteilijatapaamisia, performanssiesityksiä sekä ainutlaatuinen mahdollisuus ostaa Kalevi Helvetin, Kenneth Rasmussenin ja Markku Tolosen taideteoksia, Pekka Elomaan, Pertti Kurikan, Niila Suorannan ja Kalle Pajamaan valokuvia sekä Matti Rauhaniemen rautalangasta väännettyjä aforismeja. Tervetuloa avajaisiin Pertin nimipäivänä 24.4.2018 klo 12–18! Pertin valinta Aleksis Kiven katu 48, Helsinki Avoinna ke–pe klo 12.00– 18.00 sekä la klo 10.0014.00. Helsinkiin odotetaan ennätyksellistä risteilykesää ? Helsinkiin ennustetaan kesällä 2018 saapuvaksi lähes 300 kansainvälistä risteilyalusta. Helsinki Helpit jalkautuvat kaduille heti risteilykauden alussa. Kansainvälisten ennusteiden mukaan Itämeren suosio risteilykohteena tulee kasvamaan entisestään lähitulevaisuudessa. Helsingin risteilykausi tulee olemaan jälleen ennätyksellisen vilkas. Pääkaupunkiin odotetaan saapuvaksi lähes 300 risteilyalusta ja yli puoli miljoonaa kansainvälistä risteilymatkailijaa. Risteilykauden avaa viiden tähden alus MS Hanseatic, joka saapuu Eteläsatamaan 24. huhtikuuta. Kesän kiireisin risteilypäivä tulee olemaan 2. heinäkuuta, jolloin Helsinkiin rantautuu kuusi alusta ja lähes 10 000 risteilyvierasta. Tuleva risteilykausi heijastelee osaltaan Helsingin matkailun kasvua. Vuonna 2017 pääkaupunkiin saapui 266 aluksen saattelemana 478 000 risteilyvierasta. – Helsingin matkailu kasvaa hyvää vauhtia ja kansainvälisten risteilyalusten määrien lisääntyminen kertoo omalta osaltaan siitä, että Helsinki kiinnostaa. Mikäli kaikki odotetut alukset saapuvat Helsinkiin, se tarkoittaa lähes 13 prosentin kasvua alusten määrässä ennätykselliseen edelliskesään nähden, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Kansainväliset risteilyvieraat vilkastuttavat myös paikallisten palveluntarjoajien kaupankäyntiä. Vuonna 2017 tehdyn rahankäyttötutkimuksen mukaan yksi risteilyvieras jättää viiden tunnin vierailullaan Helsinkiin keskimäärin 63,70 euroa. Viime vuoden risteilyvieraat toivat Helsinkiin yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Helpit jalkautuvat Matkailuneuvonnan kesätyöntekijät, Helsinki Helpit, ovat tuttu näky pääkaupungin kaduilla ja risteilysatamissa. Helpit aloittavat työnsä portaittain toukokuussa, jotta risteilyvieraita pystytään palvelemaan jo heti kauden alusta. – Tarve jalkautuneelle matkailuneuvonnalle risteilysatamissa on kasvanut ja tämän vuoksi osa Helsinki Helpeistä aloittaa työnsä jo toukokuun alussa. Pääosin Helpit liikkuvat kaupungilla 28. toukokuuta alkaen,” Aalto jatkaa. Jalkautuneen matkailuneuvonnan lisäksi risteilyvieraita palvellaan toukokuusta lähtien uudessa matkailuneuvonnan toimipisteessä rautatieasemalla sekä Helsingin Stockmannille. Kansainvälisten risteilymatkustajien määrä on kasvanut Itämerellä 1,2 miljoonaa vuodesta 2016. Vuodelle 2018 ennustetaan 8,4 prosentin kasvua matkustajamäärässä edellisvuoteen verrattuna.
22 Vkot 18-19 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market KOIRA Meidän 6/2017 6,70 RO TU ESI TTEL YSSÄ KULTAI NEN NO UT AJ A 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastaji na Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakk ua NÄYTTELYVUOS I huipentuu Helsingin superviikonloppu un Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti 6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito • Rokotukset • Madotukset SERENGETI täplikäs kaunotar Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Autolasipalvelut Hammaslääkärit Terveys Sekalaista Leipomot Eläkeläismies tahtoisi TANSSIOPETUSTA Kallion alueelta. P. 040 545 5453
23 Vkot 18-19 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
24 Vkot 18-19 UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-05, La 12-05, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-21 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-pe 15-23, la 14-23, su 14-21 Olemme avoinna pe-la 05 asti! Happy Hour joka päivä! Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Aja D-terminaalien puolessa välissä, osoitteessa Poordi 1 Varaa aika: +358 9 7745 770 tai +372 568 96 226 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA hinnat jopa puolet Suomen hinnoista (Tarjous on voimassa 5.5. asti) (Tarjous on voimassa 5.5. asti)