Oletko myymässä asuntoasi?
Laadukasta kiinteistönvälitystä
ja varallisuuden hoitoa!
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Soita 050 511 4410
Arja Oreschnikoff
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Pyydä
välitystarjous.
Eeva-Liisa
Moilanen
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja
arja.oreschnikoff@omatkodit.fi
A. Oreschnikoff Oy LKV
Tarjoa myyntiin!
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 16-17 - 2016
47. vuosikerta - Nro 8
SU 1.5.2016
KULTTUURITALOLLA
WA P P U B R U
Musiikista
vastaa
NSSI
Tule nauttimaan
RAUTALANGASTA ja
ROCK?N ROLL BUFFETISTA!
NE
KNUCKLEBO
!
R
A
SC
O
WAPPUBRUNSSI 29 ?/hlö ? klo 12-15
Katso menu osoitteesta kulttuuritalo.fi
PÖYTÄVARAUKSET
kitchen@kulttuuritalo.fi
p. 044 756 7886
kulttuuritalokitchen.fi
Avoinna 18 - 02
50 vuotta
Vappu klo
12 lähtien
Koko päiv
ä.
KIPPIS
Kolmas linja 21, 00530 Helsinki
E-mail; pubsirdie@gmail.com
PELLE MILJOONA OY
KULTTUURITALOLLA 20.5.
klo 20 Pelle Miljoona United
klo 21:30 Valkyrians
klo 23
Pelle Miljoona OY
Liput Lippupalvelusta ja Tiketistä
Lisätiedot: kulttuuritalo.fi
Liput: 20,- + palvelumaksut (ovelta 25,-)
Seisova permanto, K18
Lue netissä
www.lehtiluukku.fi
OLISIKO AIKA
TARKASTAA HAMPAAT?
Terve suu ja hoidetut hampaat ovat merkittävä osa
kokonaisterveyttä. Säännöllisillä hammastarkastuksilla
pidät huolta koko kehosi hyvinvoinnista.
Me Kallion Hammaslääkäriasemalla huolehdimme
suusi terveydestä kokonaisvaltaisesti. Tervetuloa
hyvään hammashoitoon!
Varaa aika helposti netistä tai
puh. (09) 762 384
KALLIONHAMMASLAAKARIASEMA.FI
VARAA
AIKA
HELPOSTI
NETISTÄ
KALLION
HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
Porthaninkatu 5 A 25, Helsinki | (09) 762 384 | kallionhammaslaakariasema.fi
KALLIO LEHTI
2
Viikot 16-17
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Elina Saaristo
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Annina Niklander, suuhygienisti
? Saila Pakarinen, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset
ja valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Lihatukku Veijo Votkin oy
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
tehtaanmyymäLä
ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477, www.votkin.fi
Pubi A-oikeuksilla
Tuplaydinprosessori
Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Bar & restaurant
Paketin hinta: 140?
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
GLOBAL GRAPH OY
chef wotkin?s paLVeLutiskit
www.madamekurvi.fi ? Avoinna: ma-pe 11-02, la 15-02, su 15-02
Lounas arkisin klo 11-15, A la carté sulkeutuu klo 21:30
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
Kioskimyyntiä Helsinki Cupissa vuonna 2015.
Helsinki työllistää nuoria
PROTEESITYÖT Helsinki Cup -tapahtumaan
NOPEASTI & KIVUTTOMASTI
Teemme myös kotikäyntejä!
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN
k
Tarvittaessa 3k a
aika
su
ak
m
a
nt
to
koro
010 2715 100
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
ous
Tilaa nyt kevätsiiv
ja ikkunanpesu!
Kohti kesää!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
??Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä Helsinki
Cup -tapahtuman kanssa
nuorten työllistämiseksi. 13
nuorta aloitti hankkeessa
räätälöidyn työkokeilun 29.
maaliskuuta. Työkokeilutehtäviä on laidasta laitaan:
liikuntapaikanhoitajasta toimistosihteeriin ja tuotantoassistentista näyttelynvalvojaan. Tehtäviä tarjoavat
liikuntavirasto, sosiaali- ja
terveysvirasto, kulttuurikeskus, varhaiskasvatusvirasto
ja taidemuseo.
Hanke tarjoaa nuorille
monipuolisen työllistymispaketin. Tapahtuman yhdistäminen osaksi työkokeilua
tekee kokemuksesta nuorelle ainutlaatuisen. Kaupungin työllistämishankkeissa on mietitty myös
koulutusnäkökulmaa. Helsinki Cupin kanssa toteutettavassa hankkeessa nuoret
käyvät lyhytkursseja, kuten
järjestyksenvalvonta-kurssi,
ensiapu-kurssi, työturvallisuus-kurssi sekä hygieniapassikoulutus. Näiden lisäksi hanke käynnistyi koulutuspäivällä, jossa käytiin
läpi muun muassa työelämätaitoja, omaa osaamista ja asiakaspalvelutaitoja.
Nuorten työtehtävät Helsinki Cup -tapahtumassa
ovat monipuolisia. Heillä
on mahdollisuus työskennellä oman osaamisensa
mukaan esimerkiksi kioskityöntekijänä, lapsiparkissa,
turnausoppaana tai kenttävastaavana. Tapahtumassa
työskentely vahvistaa nuoren itseluottamusta, antaa
onnistumisen kokemuksia
ja ymmärrystä ison tapahtumakoneiston toimimisesta.
Kaupunki tekee tänä
vuonna yhteistyötä myös
Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa. Nuorille on
räätälöity mielenkiintoinen
viiden opintoviikon koulutuspaketti tapahtumatuotannosta.
Räätälöidyllä koulutuksella lisätään nuorten ymmärrystä suurten yleisötapahtumien järjestämisestä. Kaikilla hankkeeseen liitetyillä
koulutuksilla vahvistetaan
nuorten osaamista kaupungin työkokeilupaikoilla ja
Helsinki Cup-tapahtumassa, mutta myös laajennetaan nuorten ammatillista osaamista, joka tukee
heidän jatkosijoittumistaan
avoimilla työmarkkinoilla
tai opiskeluissa hankkeen
jälkeen.
Helsingin
kaupunginkanslian maahanmuuttoja työllisyyspalvelut on aiemminkin tehnyt nuorten
työllistämiseen liittyvää yhteistyötä suurten tapahtumien, kuten Jääkiekon MM-kisojen sekä The Tall Ships
Races 2013 kanssa. Viime
vuonna tehtiin yhteistyötä Gymnaestrada 2015 ja
Helsinki Cup -tapahtumien kanssa.
Työllistymishankkeet on
tarkoitettu alle 30-vuotiaille
työttömille helsinkiläisille.
Varsinaisia kesätyöpaikkoja kaupunki tarjoaa nuorille
kaiken kaikkiaan yli 4 000.
Viikot 16-17
47. vuosikerta ? nro 8
Ilmalan seudun alueelle suunnitellaan asuntoja 4 000 asukkaalle.
Ajankohtaista
Olympiastadionin
uudistustyön
vaikutukset
lähialueille
??Helsingin Olympiastadionin uudistaminen on käynnissä. Vuosien 2016 - 2019 aikana Olympiastadionista rakennetaan kansainväliset urheilun, viihteen ja kulttuurin
suurtapahtumien vaatimukset täyttävä monitoimiareena,
joka on päivittäin myös kaupunkilaisten ja vierailijoiden
käytössä. Uudistettu Olympiastadion avataan vuonna 2019.
Paavo Nurmen tie ja tornipiha ovat poissa käytöstä. Uimastadioninpolku on
muutettu kevyen liikenteen
käyttöön. Pysäköinti Olympiastadionin pohjoispuolen
aukioilla on poissa käytöstä ja Paavo Nurmen -kentän
pysäköintialue on normaalia pienempi. Stadionin länsipuolen pyöräily- ja kävelyreitti Pohjoisen Stadiontien,
Urheilukadun ja Paavo Nurmen tien välisellä osuudella
on poissa käytöstä. Korvaava reitti kulkee stadionin itäpuolelta Hammarskjöldintien
ja Tahkontien kautta. Liikkumista ja pysäköintiä koskevat
muutokset ovat valitettavasti välttämättömiä ja voimassa töiden valmistumiseen, kevääseen 2019 saakka.
Ilmalan asemanseudun
tulevaisuutta ideoidaan työpajassa
??Ilmalan aseman, ratapihan ja
Keskuspuiston väliin suunnitellaan uutta asuin- ja toimitilaaluetta. Asuntoja alueelle tulisi
noin 4 000 asukkaalle. Asuntojen lisäksi rakennettaisiin toimitiloja yrityksille ja palveluille.
Suunnittelusta
järjestetään
avoin ideointi- ja keskustelutilaisuus 21. huhtikuuta kello 18
Palmia Horisontissa, Ilmalankuja 2 L. Tilaisuudessa kerrotaan
Oulunkylän
liikuntapuiston
ympäristöä
siistitään
??Oulunkylän liikuntapuiston
ympäristöä siistitään huhtikuun
alusta alkaen. Tästä johtuen liikuntapuiston ulkoilualueita aidataan osittain ja kulkureitit
saattavat tilapäisesti muuttua.
Muutoin Oulunkylän liikuntapaikat ovat normaalisti kaikkien käytössä.
Staran
luonnonhoitoyksikkö vastaa Oulunkylän liikuntapuiston ympäristön siistimisestä. Huhtikuussa Stara poistaa
alueelta huonokuntoisia puita,
jäähallin ja tekojääradan eteläisen osan puustoa harvennetaan
ja pohjoisosassa taimikoita harvennetaan. Kesän aikana näitä
maa-alueita myös muotoillaan
ja syksyllä istutetaan uutta kasvustoa. Tulevina vuosina Oulunkylän liikuntapuiston viheralueiden peruskorjausta jatketaan
porrastetusti alue kerrallaan. Ulkoalueiden siistimisen tavoitteena on tehdä Oulunkylän liikuntapuiston ympäristöstä viihtyisämpi, ja edistää alueen turvallisuutta ja käyttöä.
myös Pasilan muiden suunnitteluhankkeiden etenemisestä.
Asuminen painottuisi alueen
länsiosaan Keskuspuiston kupeeseen. Uudet toimisto- ja liiketilat tulisivat lähelle Ilmalan
asemaa. Alueen keskelle suunnitellaan puistojen ja aukioiden
sarjaa, joka johtaisi juna-asemalta Keskuspuistoon.
Suunnittelussa varaudutaan
raitiotiehen, joka kulkisi Pasilasta Ilmalan kautta Maaliikennekeskuksen tulevalle asuinalueelle. Alueesta laaditaan aluksi
suunnitteluperiaatteet, jotka on
tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn
syksyllä 2016. Asemakaavoitusta
jatketaan hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden pohjalta.
Ilmalaan kaavailtiin aiemmin
tilaa vaativan kaupan aluetta,
jonne olisi sijoittunut muun muassa Ikea. Tästä suunnitelmasta
on luovuttu.
Kalasataman
rakentaminen
jatkuu etelään
ja pohjoiseen
??Kalasataman rakentaminen
alkoi alueen keski-osasta Sörnäistenniemestä, jonka viimeistä asuntokorttelia rakennetaan
jo. ?Sörnäistenniemi saadaan valmiiksi parissa vuodessa. ?Rakentamisen painopiste alkaa siirtyä
viereisiin Sompasaareen ja Verkkosaaren eteläosaan.?Kuluvan ja
ensi vuoden aikana keskitytään
katuverkoston rakentamiseen,
mutta ensi vuonna myös asuntotuotanto alkaa levitä yhä vahvemmin Sompasaareen ja Verkkosaaren eteläosaan.
Helsingin uusi startup-keskittymä valtaa jo alkuvaiheessa noin 6 500 neliömetriä Marian sairaalan entisiä tiloja.
Kuva: Kimmo Brandt
Marian sairaala saa uuden
elämän startup-keskittymänä
??Marian sairaalan entisissä tiloissa alkaa pian toimia Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä. Helsingin kaupunginhallitus
on päättänyt keskittymää operoivan, voittoa tavoittelemattoman yhtiön, Startup Marian perustamisesta.
Operaattoriyhtiön toimijat ovat
Helsingin kaupunki, Startup-säätiö ja Helsingin Uusyrityskeskus.
Yhtiön tavoitteena on rakentaa
dynaaminen, inspiroiva ja yhteisöllinen kokonaisuus, joka tarjoaa paljon enemmän kuin pelkät
seinät. Tiloissa tulee työskentelemään parhaiden startup-yritysten rinnalla suurten yritysten kehitystiimejä sekä muita yhteisöllisiä palveluja tuottavia tahoja.
Remontti on jo aloitettu. Ensimmäisen vaiheen aikana otetaan käyttöön yli 6 500 neliömetriä tilaa. Jatkossa keskitty-
mälle voidaan kunnostaa tuhansia neliöitä lisää. Yrityksille on
tarjolla erityyppisiä tiloja, yhteistyötiloista omiin toimistoihin, joiden koko joustaa tarpeiden mukaan.
Kaikille avoin haku keskittymän tiloihin avautuu huhtikuun aikana. Operaattoriyhtiö
tiedottaa hakuprosessin yksityiskohdista.
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja Juha Ahola
Nro 8
Pyöräily halutaan nähdä
ajoneuvoliikenteenä
H
elsingin pyöräväylien suunnittelusta on valmistunut
ohjeistus kaupunki- ja
liikennesuunnittelun tueksi. Se
on ensimmäinen erityisesti kaupunkiympäristöön tarkoitettu
pyöräliikenteen suunnitteluohje
Suomessa.
Ohjeessa käsitellään erilaisia
pyöräväylä- ja risteysratkaisuja
sekä tiemerkintöjen ja liikennemerkkien käyttöä. Ohjeen tarkoituksena on edistää turvallisen
ja houkuttelevan jalankulku- ja
pyöräily-ympäristön suunnittelua. Tavoitteena on tehdä pyöräilystä entistä kilpailukykyisempi
kulkumuoto.
Tarkoitus on myös ilmentää
sitä ajattelutavan muutosta,
joka Helsingin pyöräliikenteen
suunnittelussa on viime vuosina
tapahtunut. Pyöräilyä ei enää niputeta yhdessä jalankulun kanssa
kevyeksi liikenteeksi, vaan pyöräily nähdään ajoneuvoliikenteenä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että pyöräliikenne erotetaan aiempaa tehokkaammin jalankulusta.
Liikenneympäristöstä pitää rakentaa sellaista, että pyöräliikenne voi
kasvaa haittaamatta jalankulkua.
Ennen vallalla ollut suunnittelukäytäntö katsoi, että pyöräilijät
kuuluvat pyörätielle. Uudessa
ohjeistuksessa lähdetään siitä,
että pyöräteitä rakennetaan sinne,
missä niille on tarvetta. Rauhallisilla kaduilla pyöräteitä ei välttämättä tarvita, vaan pyörät voivat
ajaa ajoradalla kuten muutkin
ajoneuvot.
Helsingin tavoitteena on nostaa pyörällä tehtävien matkojen
osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020
mennessä. Nykyään pyörällä taittuu noin kymmenen prosenttia
matkoista. Tavoitteen taustalla on
Helsingin ja koko seudun nopea
kasvu. Helsingin väkiluvun on
arvioitu nousevan vuoteen 2050
mennessä 860 000 asukkaaseen
ja koko seudun väkiluvun 2 miljoonaan.
Uudet asukkaat ja työpaikat lisäävät liikkumisen tarvetta, mutta
liikenteen käytettävissä oleva tila
ei kasva. Jotta kasvavan kaupungin liikenne säilyy toimivana, on
yhä useammat matkat tehtävä
tehokkailla ja tilaa säästävillä
kulkumuodoilla.
Helsinki etsii rakennuttajia
33 asuntotontille
??Helsingin kaupunki etsii
rakennuttajia 33 tontille ja
noin 1500 uudelle asunnolle. Tonttien hakuaika alkoi
jo. Kaupunkilaiset voivat
antaa verkossa ideoita tonttien tuleville rakentajille.
Yleisessä haussa
15 tonttia
Kaupungin
yleisessä
asuntotonttihaussa on tarjolla 15 tonttia, jotka on
tarkoitettu pääasiassa kerrostalorakentamiseen. Tontit sijaitsevat Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Mellunkylässä, Myllypurossa ja
Vuosaaressa.
Kullakin tontilla on rakennusoikeutta 1 700 - 10
500 kerrosneliömetriä, yhteensä 61 000 kerrosneliömetriä. Tonteille voidaan
rakentaa kaikkiaan noin
800 asuntoa.
Ominaisuuksistaan johtuen tontit soveltuvat erityisesti ammattimaisille ra-
kennuttajille ja rakennuttajakonsulteille. Haku on
kuitenkin avoin ja tontteja
voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat
pystyvänsä toteuttamaan
niille sopivan rakentamishankkeen.
Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka tähtäävät säänneltyyn tuotantoon, kuten valtion tukemien ARAvuokra-asuntojen tai Hitasasuntojen rakentamiseen.
18 tonttia
konsortioille
Yleisessä haussa olevien tonttien lisäksi Kruunuvuorenrannassa on tarjolla kymmenen ja kahdeksan kerrostalotontin kokonaisuudet.
Tonttien toiminnallisten
ominaisuuksien ja kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden
vuoksi ne varataan tonttikokonaisuuksina kahdelle
eri hakijakonsortiolle eli
Vallilan kirjastossa
Vallila-aiheinen ilta
??Vallilan Vallila-aiheinen
ilta lähikirjastossa. Tapahtumassa julkistetaan vuoden 2016 Vallilan kulttuurihenkilö, kuunnellaan musiikkia ja juttuja Vallilasta.
Alueeseen liittyviä kirjallisuussitaatteja lukee teatteritaiteen tohtori Soile Rusanen ja tilaisuudessa esiintyy huilisti Sini Vahervuo.
Runopajassa voit kokeilla, miten poistokirjojen si-
vuista syntyy uutta tekstiä
yliviivaustekniikalla. Tule
viihtymään kivassa lähikirjastossa ja tapaamaan muita
alueen asukkaita. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestävät Vallilan
kirjaston ystävät ry ja Vallilan kirjasto.
Vallila versoo -yleisötapahtuma 20.4.2016 kello
18.30-20.15 Vallilan kirjasto, Päijänteentie 5
rakennuttajaryhmittymälle.
Haku onkin suunnattu erityisesti ammattimaisille rakennuttajille, rakennuttajakonsulteille ja rakennusliikkeiden muodostamille
konsortioille.
Kruunuvuorenrannan tonteista on tavoitteena luoda
yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus. Tarkoituksena on,
että valitut hakijakonsortiot
järjestävät arkkitehtuurikutsukilpailut molemmilla hakualueilla noin vuoden kuluessa varauspäätöksestä.
Kruunuvuorenrannan tonteilla on rakennusoikeutta
yhteensä 49 000 kerrosneliömetriä, eli niille voidaan
rakentaa noin 700 asuntoa.
Tonttien
varaamisesta
päättävät tänä syksynä kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus. Tontit ovat rakentamisvalmiita alueesta
riippuen vuosina 2017?2020.
Yleisönosasto
Kolmivuotinen aprillipila pilaa
pyöräilyn pääväylän Pasilassa
???Pasilan aseman työmaa
katkaisi Ratapihantiellä Pasilan aseman reunaa kulkevan pyörätien 1.4. Järjestely jatkuu vuoteen 2019 asti.
Kyseinen pyörätie on yksi
Helsingin pääpyöräreittejä
ja se on myös osa tulevaa
Baanaverkostoa.
Käytännössä suurin osa
Pohjois- ja Koillis-Helsingin
pyöräliikenteestä keskustaan tulee tätä reittiä.?YIT
ja Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto on siirtänyt
rakennustöiden ajaksi kolmeksi vuodeksi pyörätien
Ratapihantien itäreunalle
Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kulmalta Teollisuuskadulle asti, josta palataan takaisin radan varteen
jyrkkää ramppia pitkin.
Ratapihantien itäreunalla pyörätie ja jalkakäytävä
ovat eroteltu, mutta poiketen käytännössä katsottuna
kaikista Suomen pyöräteistä, jalkakäytävä kulkee ajoradan reunassa ja pyörätie rakennusten seinustalla.
Tällöin esimerkiksi Opastinsillan ja Lääninhallituksen ovet avautuvat suoraan
pyörätielle. Liikennevaloja
tälle noin 500 metrin kiertotiematkalle neljät ja keskikorokkeineen yhdeksät.
Odotustilaa pyörille risteyksiin ei ole suunniteltu.
90 asteen käännöksiä reitillä on kuusi, joista useissa
näkyvyys risteävään suuntaan on lähes olematon.?Pasilan Ratapihantien kiertotiejärjestely on hengenvaarallinen ja täysin vastoin
kaupungin pyöräilystrategiaa.
Reitti on niin kapea, etteivät tavarapyörä ja tavallinen pyörä mahdu kohtaamaan pyörätien puolella.
Lisäksi pyörätielle aukeavista ovista tulee ihmisiä
suoraan pyörätielle jyrkähkössä mäessä. Nykyisen järjestelyn aikana Helsingin
Polkupyöräilijät suosittelee
pyöräilemistä ajoradalla turvallisuuden vuoksi, toteaa
yhdistyksen puheenjohtaja
Matti Kinnunen.?
Toimiva vaihtoehto tälle
onnettomalle ratkaisulle on
olemassa: ajoradalta voitaisiin erottaa kaista pyöräilylle työmaan ajaksi.
? Pasilan alueen rakennustyömaanaikaiset liikennejärjestelyt ovat polkupyöräilijän kannalta sietämättömät ja jopa vaaralliset.
Toisaalla Helsingin kaupunki haluaa edistää pyöräilyä mutta tällaiset Pasilan kaltaiset monivuotiset
ratkaisut vesittävät hyvää
suuntausta kohti puhtaampaa Helsinkiä. Jos pyöräilyä halutaan lisätä, on sille
taattava edes kohtuulliset ja
turvalliset olosuhteet kaikkialla kaupungissa, vaatii
juontaja, innokas pyöräilyn
puolestapuhuja ja pyöräilijä Mikko ?Peltsi? Peltola.
Huhtikuun
Kriittisellä
pyöräretkellä 12.4. haluamme lähettää vahvan viestin
siitä, että pyöräilijöitä ei voi
kohdella näin kaupungissa,
joka pyrkii profiloitumaan
pyöräilyn kehittäjänä.Kriittisen pyöräretken järjestävät yhteistyössä Helsingin
Polkupyöräilijät ja Helsingin seudun Maan ystävät.
Matti Kinnunen
Mikko peltola
Hakaniemen kauppahallin sijaispaikka
??Hallin remontti alkaa
ensi vuoden, 2017, alussa.
Sopassa on monta kokkia.
Kiinteistövirasto omistajana,
Tukkutori sen vuokraajana
ja hallikauppiaat.
Minulle ei ole selvinnyt
syy, miksi kiinteistövirasto on kiinnostunut väistötiloista, joita se ei omista.
Ehkä se haluaa saada rahaa
myös remontin aikana menetetyistä vuokrista Tukkutorin kautta?
Yleensä vuokraa ei saa,
jos ei ole vuokrattavaa tilaa.
Sijaispaikaksi on ehdotettu
esim. entisen Elannon tavaratalon 2. kerrosta. Idea
olisi hyvä, jos alakerran
kilpailija S-market häädettäisiin, mutta aikataulun
vuoksi se ei ole mahdollinen. Kulut Tukkutorille
olisivat noin 2,3 miljoonaa.
Vaihtoehtona kauppiaat
ovat esittäneet torille kahta mallia, lasipalatsia tai
rättikattotaloa, kulut 3,4-6
miljoonaa. Jos toriratkaisu
voisi jäädä pysyväksi, niin
sinne voisi sijoittaa nykyiset
torimyyjät ja tai uusia pikkumyymälöitä, ja kustannukset olisivat aivan toista
luokkaa. Hakaniemeen on
suunniteltu tulevan Kruunuvuoren ratikka ja vieressä oleva Kalasatama tuo samoin uusia asiakkaita. Kiinteistöviraston olisi syytä nopeasti kaavoituksen kanssa
selvittää tämä torin pysyvämpi kauppamalli.
Eija Saha
Kallio
Asiakasmaksuja ei saa korottaa
??Pidän vastuuttomana hallituksen aikomusta korottaa taas sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.
Viime viikolla hallitus kertoi leikkaavansa kunnilta
130 miljoonaa euroa, jotka
paikattaisiin kuntien taloudessa nostamalla asiakasmaksuja ja kiinteistöveroja.
Vasta viime syksynä Juha
Sipilän (kesk) hallitus teki
kunnille mahdolliseksi nostaa 30 prosentilla sosiaalija terveydenhuollon palvelumaksuja. SDP:n vaihtoehtobudjetti ei sisältänyt maksujen korotuksia.
Olemme sekä eduskunnassa että kunnissa äänestä-
Kevätvinkkejä
??Kun YLE Ei vähemmästä
opi, vaan kertoo liian nopeasti tekstiviesti-puhelinnumeronsa, niin päätin, että
kerronkin kaikelle kansalle
lehdistön välityksellä.
Kyse on puutarhan viljelystä kaupungissa, sillä itse
asun kesäisin hyvin kuumassa asunnossa Linnanmäen näköetäisyydellä ja
olen kasvattanut ikkunalaudallani, niin Tomaatteja,
Viiniköynnöksiä ja nykyisin
Paprikoita joiden olen huomannut lähtevän itämään jo
silloin, kun ei vielä kevätaurinko luo säteitään, vaan
ennen Joulua !
Viikot 16-17
Toinen vinkkini koskee
ennen kaikkea Minttua, sillä kyseinen kasvi on herkkä leviämään, kuten moni
puutarhan viljelijä tietää,
niin tähän olen keksinyt,
että sitä kannattaa viljellä
esim. minä viljelen entisessä talo-yhtiömme saunan
padassa josta se ei pääse
leviämään !
Lisäksi kyseistä kasvia
pitää leikata kahden normaalilehden väleistä koska
niistä lähtee taas uusi oksa
kasvamaan ja satoa saadaan
runsaasti enempi !
Lassi Tiittanen
neet näitä korotuksia vastaan. Päätökset eivät tipu
taivaasta, vaan niiden takana ovat aina päättäjien
arvovalinnat.
On jääkylmä arvovalinta, että taas aiotaan laittaa
maksajiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat pienituloisiin työttömiin, eläkeläisiin, vammaisiin, opiskelijoihin ja
lapsiperheisiin. Heidän taloudellinen ahdinko pahenee usein sairastumisesta.
Maksut vievät heitä jopa
ulosottokierteeseen. Maksujen takia monet jättävätkin kokonaan menemättä
lääkäriin.
Suomessa on jo ennestään kansainvälisesti korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Ne
ovat kolminkertaistuneet
vuodesta 1990, eikä niitä
pidä nyt missään nimessä
nostaa, vaan laskea.
Kunnat ovat olemassa
edistääkseen asukkaittensa hyvinvointia. On hyvä,
että meillä on Suomessa
esimerkillisiä kuntia, jotka eivät peri lainkaan terveyskeskusmaksua. Näiden
kuntien saamista hyvistä
tuloksista hallituksen tulisi ottaa oppia sotesoppaa
keittäessään.
Tulevaisuuden menestyjäkunnat ja -maakunnat
ovat ne, jotka pystyvät tekemään kauaskantoisia valintoja asukkaidensa hyväksi. Jos haluamme saada aikaan positiivista kasvua ja
kehitystä, on kylvettävä siemeneksi jotain hyvää. Sote
erityisesti tarvitsisi ravinteekseen sydämen viisautta.
Olen erityisen huolestunut siitä, miten hallituksen
kaavailemat kolmen miljardin euron soteleikkaukset
aiotaan toteuttaa. Niinkö,
että hyvätuloiset ostavat
jatkossakin itselleen lisäturvaa, kun pienituloisilla ei ole varaa edes välttämättömimpiin terveyspalveluihin? Pelastautukoon
ken voi?!
Hallituksen esitys soteratkaisuksi on pelkkä verorahojen ohjausjärjestelmä
yksityisille yrityksille. Siinä
ei ole enää ykköstavoitteena kansalaisten terveyserojen kaventaminen, sujuvat palvelu- ja hoitoketjut
ja perustuslain edellyttämät
tasavertaiset palvelut. Nyt
ykköstavoitteena on säästöt
ja tuottojen jakaminen yrityksille. Kaikki muut tavoitteet alistetaan näille. Kansalaiset, ottakaa kantaa ja
puolustautukaa, että sotea
ei tällaisena peruspalveluiden ja verorahojen isojakona hyväksyttäisi.
Satu Taavitsainen (sd.)
Kansanedustaja
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17
Kolumni
Mysteeria
Pääsiäisen juhla-aika takana on.
Jumalan ja ihmiskunnan suurin salaisuus siihen kätketty on!
Tämän ymmärtämiseen, historian alkuun, mentävä on.
Ensimmäinen ihminen lankesi syntiin.
Koko ihmiskunta ja -luomakunta kirouksen päälleen sai.
Pois Eedenistä, ihmisen lähteä piti.
Raskaalla työllä, leipänsä hankki.
Suurella kivulla naiset synnytti lapset,
kunnes kuolema ajallaan, kunkin korjas.
Oli Jumalalla suunnitelma, varalla silloin.
Hän Aabrahamin ensin valitsi, ja kansansa, hänestä kasvatti.
Hän Marian, Jeesuksen äidiksi antoi
ja ristiinnaulita Golgatalla poikansa antoi.
Jeesus kaikkien ihmisten puolesta kuoli.
Hän velkamme, sovitusuhrina maksoi.
Kun katuen syntimme tunnustamme,
Anteeksiannon lahjana omistaa saamme.
On ihmeistä suurin, salaisuus tässä:
Jeesus rakkaudesta pelastaa jokaisen tahtoo.
Ei ihmisen ymmärrys tähän riitä.
Vain uskoen tämän, sen todeksi kokea saapi.
Ajanrahtusen elämme ajassa täällä.
Ei kaiken tutkimiseen aikamme riitä.
Lukemattomien arvoitusten pohdintaan,
Mittaamaton ikuisuus kylliksi riittää.
Aino Elina Sirviö
Ravintolan nimi artikkelissa
Dylan uutena ja vanhana
??Kallio lehdessä julkaistussa jutussa kirjoitetaan
Bar Kapsäkiksi nimensä
vaihtaneesta ravintola Allotriasta. Siitä saa käsityksen, että Allotrian toiminta
jatkaa edelleen mutta vain
nimi on muuttunut.
Oikaistaan, että ravintola
Allotria on lopettanut toimintansa kokonaan ja se
on purettu, eikä sillä ole
mitään tekemistä uuden
Bar Kapsäkin kanssa. Siellä
toimii nyt eri ravintoloitsija täysin eri konseptilla,
eikä sillä taas ole Allotrian
kanssa mitään tekemistä.
Oikeammin voisi sanoa,
että entisen ravintola Allotrian tiloissa toimiva Bar
Kapsäkki.
65 vuotta täyttävä Rastila Camping
Helsinki on Suomen suurin leirintäalue
??Helsingin ainoa leirintäalue, Rastilan leirintäalue,
oli vuonna 2015 Suomen
suurin leirintäalue mitattaessa yöpymisvuorokausia.
Rastilassa yöpyi yli 91 000
matkustajaa. Rastilan leirintäalue täyttää tänä vuonna
65 vuotta.
Rastilan asiakastyytyväisyyskyselyn* mukaan 85 %
vastanneista koki leirintäalueen hyvin viihtyisäksi ja
asiakaspalvelultaan hyväksi. Rastila sai myös kansainväliseltä Booking.com -matkavarausjärjestelmältä erinomaisen arvosanan eli 8,3.
Booking.com palkitsi Rastilan Guest Review Awardpalkinnolla, joka annetaan
parhaan asiakaskokemuksen tarjoaville majoituspaikoille, jotka valitaan Boo-
5
king.comissa saatavilla olevien noin 800 000 majoituspaikan joukosta.
Rastilan leirintäalueen
palvelut monipuolistuvat
Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta Rastilan palveluja on kehitetty. Rastilaan
on rakennettu uusi lasten
sisäleikkipaikka ja ulkoleikkipaikkoja on ehostettu. Rastilan rakennusten
ja alueen viihtyisyyttä on
parannettu, ja saniteettitilojen toimivuutta kehitetty
vastaamaan paremmin asiakastarpeita. Lisäsi alueen
WLAN-yhteyden toimivuutta on laajennettu. Rastilan
leirintäalueelle on rakennettu myös uusi hirsiallas.
Ulkona olevaan viisi metriä
pitkään ja kolme metriä leveään hirsialtaaseen pääsee
uimaan vuokraamalla Rantasauna ykkösen. Altaassa
on vastavirtalaite, joten siinä voi harrastaa pienimuotoista kuntouintia ja noin
15 asteinen vesi on ihanan
virkistävää.
*Rastilan asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin
vuonna 2015 ja siihen vastasi noin 713 Rastilan leirintäalueella yöpynyttä asiakasta. 64 % vastanneista
oli suomalaisia matkailijoita ja 36 % ulkomaalaisia.
Yli 52 % vastanneista yöpyi
leirintäalueella ensimmäistä kertaa.
Puoluetuki on ?pyhälehmä?
Tänään seuloin käänsin
syntyjä syviä ihmisten.
Suomen talous sairastaa,
mätäpaiseet jo puhkeaa.
Veroparatiisi kukoistaa,
rikkaat rahat piilottaa.
Kuin vierasta sikaa lyödään
pientä ihmistä rangaistaan.
Ei porsaat kaada kaukaloaan,
kun niitä hyvin ruokitaan.
Kun pankki pesee kasvojaan,
hallitus leikkaa innoissaan.
Puoluetukea ei leikata saa,
sitä vaan aina nostetaan.
Talkoohenkeä on löpinää,
sitä hienohipiät karsastaa.
Tänään seulon huomaan,
rahanvalta on voimissaan.
Muistan politiikon sanoneen,
puoluetukea vähän laitetaan.
Siitä ?pyhälehmä? synnyn sai
ja jatkoi vuodet kasvuaan.
Verovaroilla mässätään,
politiikot kanssa valistaa.
Tänään seuloin käänsin,
rahanvalta on voimissaan.
Maailma on julma armoton
tällä tiellämme kohtalon.
Monta mutkaa nähdä sain,
iloni loppui runoistain.
Toivo Levanko lyyrikko
Arvojohtajia
??Maailman myllerryksessä löytyvät todelliset arvojohtajat. He, jotka jaksavat
ja rohkenevat nostaa aina uudestaan ja
uudestaan ihmisarvon ja suvaitsevaisuuden, rauhan ja rakkauden, vihan ja syrjinnän vastapainoksi. Tällaisia arvojohtajia kaipaa ja arvostaa entistä enemmän,
kun some täyttyy tunkkaisista ja syvältä ihmismielen pohjamudista nousevista viha- ja tahraamispuheista.
Omassa lapsuudessani uskottiin koulutuksen tuovan mukanaan sivistystä
ja suvaitsevaisuutta. Samalla kuitenkin
puhuttiin niistä kansanmiehistä ja naisista, joiden sanottiin olevan sydämestään sivistyneitä. Vaikka nämä ihmiset
eivät olleet saaneet opillista sivistystä,
he tiesivät, miten ihmisiä kohdellaan ja
miten taloon tai tölliin poikennut vieras sai aina jotakin suuhunsa ja jos ilta
kääntyi yöksi, annettiin leposija.
Nyt kun aukaisee netin tai iltapäivätai muun lehden, niin heti törmää suureen määrään törky- ja rasisti puhetta.
Mistä huonosta olosta tai sivistymättömyydestä tämä kaikki kumpuaa. Etenkin minua kauhistutti taannoin somessa kiertävät jutut ja kuvat arkkipiispa
Kari Mäkisestä, jolle toivotettiin ?Köyliön järven jäätä?. Tai miten perussuomalaisten mainoksessa esitettiin lentokonetta, minkä suunta oli selvästi Afrikka ja kerrottiin, että siinä koneessa joillekin ?oli varattu vain käytäväpaikat?.
Olen katsellut ja kuunnellut arkkipiispa Mäkisen rohkeita puheita ja kannanottoja ja todennut hänet todelliseksi
Arvojohtajaksi tässä ajassa. Ennen kirkkoa pidettiin vallanpitäjien tukijoina ja
jonkinlaisen almuyhteiskunnan ylläpitäjänä. Nyt Suomen evankelisluterilainen kirkko on jo monien vuosien ajan
nostanut tärkeitä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden arvoja esiin. Etenkin pakolais- ja turvapaikanhakijoiden kohtelussa kirkon ihmisarvoa ja lähimmäisen
rakkautta osoittavat puheet ja teot ovat
varmasti pitäneet pahimmat puheet ja
teot aisoissa. Jopa Rooman Vatikaanista on kuulunut yllättävän moderneja ja
ihmisarvoa korostavia puheita.
Mutta kyllä kirkon sisällä on myös
omat paineensa. Sen huomasin viime
lauantain television Ykkösaamun haastattelussa, kun toimittaja kysyi arkki-
piispa Mäkiseltä kirkon kantaa nyt hyväksyttyyn tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Miten kirkMaija Anttila.
ko aikoo linjata
samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen. Selvästi huomasin, miten vaikeana Mäkinen koki tämän kysymyksen, ei ehkä henkilökohtaisesti vaan kirkon kannalta. Tästä saattaa
nousta samanlainen keskustelu kirkon
piirissä, kuin naispappeuskysymys. Sen
keskustelun itsekin muistan ja miten
moni meistä erosi kirkosta juuri sen suvaitsemattoman kannan takia, erityisesti muistetaan Oulun piispa.
Nykyaikana, jolloin media jakaa melkein kaiken maailmassa tapahtuvan suoraan silmiemme eteen, on tärkeätä, että
meillä on arvojohtajia, jotka kykenevät
ikään kuin erottelemaan hyvät ja pahat,
oikean ja väärän. Itsekin huomaan, että
suurissa uutisissa luotan sellaisiin puhujiin, joiden osaamista ja arvomaailmaa
olen vuosien varrella oppinut arvostamaan. En halua täyttää aivojani vihalla
ja epäluuloilla, vaan haluan uskoa hyvyyteen ja ihmisten keskinäiseen kunnioitukseen. Haluan kuulua siihen suureen enemmistöön, joka ajattelee, että
ihmiset selviytyvät parhaiten maailmassa
tukemalla toisiaan ja siksi on aina vain
uudestaan ja uudestaan puhuttava suvaitsevaisuuden puolesta.
On totta, että esille nousevat ahneuden piirteet ja rikkauksien epäoikeudenmukainen jako synnyttävät ihmisissä oikeutetusti voimakkaita tunteita. Ne
pitäisi kanavoida poliittiseksi voimaksi ja maailman parantamiseksi. Tästä
on hyvänä esimerkkinä. median esille
kaivamat veroparatiiseja koskevat paperit. Nyt kohdistetaan suuret paineet
kansainväliseen poliittiseen päätöksentekoon ja myös omiin kansallisiin päättäjiimme. Hankintalaki on parhaillaan
eduskunnassa avoinna ja käsittelyssä.
Siihen lakiin tulisi kirjata veroparatiiseja suitsivat määräykset.
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sdp
PopUp-College Kampin
kauppakeskukseen
??PopUpCollege ?pilotti on
Stadin ammattiopiston, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ja Tiimiakatemia
Globalin yhteinen uusi ammatillisen koulutuksen innovaatio. Tavoitteena on
kokeilla uutta tapaa oppia
yrittäjyyttä ja ammattia siirtämällä kahden ammatillisen oppilaitoksen yhteinen uusi oppimisympäristö
koulun seinien ulkopuolelle keskelle Helsingin sykkivää ydinkeskustaa. Kokeilussa sovelletaan tiimioppimisen pedagogiikkaa
Tiimiakatemia Globalin ohjaamana. Pilottiin mukaan
lähtevät nuoret jalkautuvat oppimaan ja toimimaan
osana ympäröivää työ- ja
liike-elämää.
Kahden kuukauden ajan
neljäkymmentä eri osaamisalojen opiskelijaa työskentelee Kampin kauppakeskuksen ensimmäisessä
kerroksessa Helsingin sydämessä PopUpCollegessa.
Oppijat ideoivat ja tuottavat erityyppisiä palveluja
asiakkaille sekä ympäröivän kauppakeskuksen yrityksille. Aitoja asiakasprojekteja toteutetaan monialaisissa tiimeissä. Projekteissa työskentely kerryttää
opintopisteitä kunkin oppijan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Nuorilla on mahdol-
lisuus tienata asiakasprojektien kautta myös euroja.
Kokeilussa sovelletaan tiimioppimisen pedagogista
menetelmää ammatillisen
toisen asteen koulutukseen.
Tavoitteena on, että tekemällä asiakasprojekteja tiimeissä opiskelijat innostuvat ja motivoituvat oppimaan. Mukana valmentajina ovat Stadin ammattiopiston sekä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston
neljä opettajaa. Kokeilun
tulosten perusteella rakennetaan malli uudesta tavasta oppia ammattia ja yrittäjyyttä koulun seinien ulkopuolella.
Hämeentien liikennejärjestelyt valtuustoon
??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi äänin 10 ? 5
ehdotuksen Hämeentielle
rakennettavista yksisuuntaisista pyöräteistä ja henkilöautojen läpiajokiellosta. Kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat olisivat lähettäneet asian uuteen valmisteluun. Asia tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi 27. huhtikuuta.
Ehdotuksen mukaan henkilöautojen läpiajoa rajoitettaisiin Hämeentiellä Hakaniemen torin ja Helsingin-
kadun välisellä osuudella.
Järjestely sujuvoittaisi julkista liikennettä ja toisi raitioliikenteen järjestämiseen
noin puolen miljoonan euron vuosittaisen säästön.
Raitovaunuliikenne etelään nopeutuisi kahden minuutin verran ja pohjoisen suuntaan 1,5 minuuttia. Bussiliikenne nopeutuisi noin minuutin. Suunnitelman toteuttaminen maksaisi 14,1 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus hyväksyi valtuustolle tuotavaksi
myös esityksen Länsimetron rakentamiskustannusten enimmäishinnan korottamisesta 250,1 miljoonaan
euroon. Helsingin kustannukset ovat ylittyneet alkuperäisestä suunnitelmasta
noin 47 prosenttia eli lähes
80 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus totesi,
että on välttämätöntä saada ulkopuolinen selvitys,
jossa tarkastellaan kustannusylitysten syitä. Länsimetro Oy on päättänyt teettää
selvityksen.
KALLIO LEHTI
6
Viikot 16-17
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 16
Ma 18.4. Valto
Ti 19.4. Pilvi, Pälvi
Ke 20.4. Nella, Lauha
To 21.4. Anssi, Anselmi
Pe 22.4. Alina
La 23.4. Jyrki, Jyri, Jori
Su 24.4. Pertti, Albert
Viikko 17
Ma 25.4. Marko,Markus, Markku
Ti 26.4. Teresa, Tessa, Terttu
Ke 27.4. Kansallinen veteraanipäivä. Merja
To 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo
Pe 29.4. Teijo
La 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka
Su 1.5. Vappu. Vappu, Valpuri
90 vuotta
Onnittelemme
90 -vuotiasta
??Aira Dagmar Maakorpi
täytti 90 vuotta 16. huhtikuuta 2016. Juhlia vietetään tulevana sunnuntaina
24. huhtikuuta Oulunkylässä veteraanitalossa.
Aira Maakorpi on kalliolaisia, Kaarlenkadulta,
mutta hän asuu nykyisin
veteraanitalossa Oulunkylässä, jonne hän muutti
muutama vuosi sitten.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti Kallion yhteiskoulusta
vuonna 1945.
Hän teki päivätyönsä
muun muassa konepajateollisuusyhtiö Wärtsilässä 27
vuoden ajan sekä monessa
muussa toimessa Helsingissä, muun muassa vakuutusalalla.
Aira Maakorpi toimi myös
Aira Maakorpi täytti 90 vuotta
16. huhtikuuta.
yrittäjänä kosmetiikka- ja
kauneusalalla. Hän piti
kampaamo- ja kauneushoitolaa Helsingissä ja kouluttautui diplomikosmetologiksi.
Postia Miina Sillanpäälle
-postikorttinäyttely
??Miina Sillanpään 150vuotisjuhlavuoden
kunniaksi Helsingin ensikoti
on koonnut näyttelyn Miina Sillanpäälle lähetetyistä
postikorteista. Näyttelyssä
on esillä Miina Sillanpäälle
lähetettyjä kortteja viideltä
eri vuosikymmeneltä. Se
valottaa yhteiskunnallisesti
merkityksekkään, Suomen
ensimmäisen ensikodin perustajan elämää.
Korttien joukossa on tervehdyksiä Miina Sillanpään
ystäviltä kotimaasta ja ulkomailta. Sota-ajan korteissa on paljon huolenpidon ilmauksia ja kiitollisuuden vakuutuksia. Ulkomailta saapuneet viestit
ovat enimmäkseen Ruotsista ja Yhdysvalloista, eritoten piikomaan lähteneiden
ystävien lähettämiä kortteja.
Korttien lyhyistä teksteistä
välittyy ihailu ja kunnioitus
Miina Sillanpäätä kohtaan
sekä kiitoksia hänen saavutuksistaan. Mielenkiintoisia ovat hänen itse 30-luvulla Yhdysvalloista hankkimansa, lähettämättä jääneet kortit itärannikon pilvenpiirtäjistä, autoteollisuudesta ja erilaista erilaisista teknisistä saavutuksista.
Näyttely on osa Helsingin
ensikotiyhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.
Näyttelyä pääsee katsomaan
Helsingin ensikodin juhlasaliin (Ensi-Kodin tie 4)
keskiviikosta perjantaihin
klo 12?15 28.4. asti.
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18, avoinna
ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17,
p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo
9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09 2340
3620. Kirkko avoinna ma-pe klo
7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30
aamurukous, klo 12 päivärukous,
klo 16 päivän raamatunluku, klo 18
ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.
Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19.
To 21.4. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Myönteisyyden voima. Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Päivärukous ja kahvila
klo 12 alkaen. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen. Saarna Jarmo Kokkonen,
Mattsson. Yht. työssä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Teejatkot.
Pe 22.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen ja kanttori Matti
Turunen. Teejatkot.
Su 24.4. klo 10 Messu. Lindfors,
Partti, Matilda Snellman, Oksanen,
Niskala. Kirkkokahvit. Klo 10
Pyhäkoulu kirkon Kappelissa.
Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 16
Skidikirkko. Mattsson, Niskala.
Lasten ja perheiden oma messu,
jossa on tilaa äänille, elämälle ja
liikkumisen ilolle. Kirkkokahvit ja
mehut. Klo 19 Psalmiakki: Musiikkia psalmisteksteihin, mm. Heinrich
Schütz, Rudolf Tobias, Cyrillus
Kreek, Einojuhani Rautavaara. Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi
Niskala, urut, Irina Vavilova, psalmitekstit, Eeva-Liisa Haimelin. Ohjelma 10?.
Ti 26.4. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Yläkamari. Klo 16.15-18
Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja
Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen asukkaille. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu, Henri Järvinen. Teejatkot.
Ke 27.4. klo 13 Eläkeläisten piiri
Kappelisalissa, mukana pastori Eeva-Liisa Hurmerinta. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea.
To 28.4. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Kevätlaulajaiset. Lauletaan
vanhoja kansakoululauluja. Mukana Heikki Sippola ja kuorolaulukoulu Raakkujat kanttori Eeva-Liisa Malmgrenin johdolla. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo
18 Kivimessu. Huovinen, Niskala.
Pe 29.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen ja kanttori Matti
Turunen. Teejatkot.
La 30.4. klo 15 Vappukonsertti. Kallion kolme urkuria laittavat
uruilla koreasti ? luvassa myös toivelauluja. Väliajalla myynnissä simaa ja munkkeja. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Klo 18 Ekumeenisen
Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Liturgi Henri Järvinen.
Su 1.5. klo 10 Rukoussunnuntain
messu. Huovinen, Hurmerinta, Mäki-Kokkila, Pyylampi, Niskala.
Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu
kirkon Kappelissa. Kokoontuminen
kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v.
vanh. seurassa. Klo 18 Safarikuo-
ron konsertti.
Ti 3.5. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Yläkamari. Klo 16.15-18
Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja
Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen asukkaille. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu, Laura
Mäntylä. Teejatkot. Klo 18.30 Raamattuluento: Vuorisaarna - ihailtu
ja väärinymmärretty. Pastori Mika
Ebeling, Mukana Hurmerinta. Kallion seurakunta, SEKL. Kallion kirkon paloaseman puoleisesta sivuovesta sisään summerilla.
Ke 4.5. klo 13 Eläkeläisten piiri
Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu.
Viljamaa, Anima mea. Klo 21 Rukoushetki päivän päättyessä helatorstain aattona. Pastori Petri Tikka.
To 5.5. klo 10 Helatorstain messu. Hurmerinta, Huovinen, Pyylampi, Niskala. Kirkkokahvit. Klo
18 Time?s Glory ? Vokaaliyhtye
Incanto.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.
Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki ma-ti, to-pe klo 10-15, ke
klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso
alppilankirkko.fi.
Pe 22.4. klo 10-12 Lasten perjantai: Mummola. Tule kuuntelemaan
satuja, parsimaan sukkia ja viettämään aikaa yhdessä alueen mummojen kanssa.
La 23.4. Brunssi. Kattaukset klo
11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä
alppilankirkonbrunssi@gmail.com,
0503639575. Brunssi tukee KUA:a.
Su 24.4. klo 16 Messu. Sariola,
Oksanen, Varpu Heikinheimo, viulu, avustaja Tiina Rankinen. Kirkkokahvit.
Ma 25.4. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa
60+. Iloinen porukka ikäihmisille.
Ti 26.4. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30.
Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden
jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo
17 Iltateet -keskustelusarja: Seinämaalauksen sosiaaliset ulottuvuudet. Alppilan kirkon kahvilan
seinämuraalin maalannut Multicoloured Dreams -katutaideryhmän
jäsen Maikki Rantala avaa katutaiteen maailmaa. Klo 19 Kauneimmat
virret -yhteislaulutilaisuus kirkossa.
Tutustumme toivevirsien lisäksi uuden lisävihkon lauluihin. Oksanen,
Niskala. Vapaa pääsy.
Pe 29.4. klo 10-12 Lasten perjantai: Vappubileet
Su 1.5. Brunssi. Kattaukset klo
11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä
alppilankirkonbrunssi@gmail.com,
0503639575. Brunssi tukee KUA:a.
Klo 16 Messu. Huovinen, Oksanen,
avustaja Eeva Kulmanen. Kirkkokahvit.
Ma 2.5. klo 9 Senioreiden sähly.
Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa
60+. Iloinen porukka ikäihmisille.
Klo 18 Mitkä juhlat näistä tuleekaan? -musiikkinäytelmä pureutuu
musiikin ja draaman keinoin Jeesuksen vertauksiin. Esiintyjät ovat
Suomen Raamattuopiston missiomusalinjan opiskelijoita. Vapaa pääsy
Ti 3.5. Tiistaiolohuone: Venytte-
lyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30.
Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden
jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo
17 Iltateet -keskustelusarja.
Alppilan kirkon kahvila ti klo 1018, ke-to klo 10-16, pe klo 10-14,
lounas klo 11. Kahvilassa paljon
herkkuja: lounaat, burgerit, leivät,
#kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a.
Kansainvälinen toiminta
Alppilan kirkolla
Pe 22.4. klo 18 Kiinankielinen
raamattupiiri.
Su 24.4. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen
messu & lasten pyhäkoulu. Huang.
Pe 29.4. klo 18 Kiinankielinen
raamattupiiri.
Su 1.5. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen
messu & lasten pyhäkoulu. Huang.
Ke 4.5. klo 18.30 Vironkielinen
iltahartaus. Salmelainen.
Seurakuntakoti
Siltasaarenk. 28
To 28.4. klo 10 Perhekerho ja klo
12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua,
keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien
kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista.
Teatteri Kallio
Siltasaarenkatu 28
Ke 27.4. klo 19 Adele Sauros
Quartet Jazzia omaleimaisen rennolla otteella herkistä balladeista
aggressiiviseen vapaaseen ilmaisuun. Adele Sauros, saksofonit,
Vili Itäpelto, piano, Kaisa Mäensivu, kontrabasso, Ville Luukkonen,
rummut. Vapaa pääsy, Kahvila aukeaa klo 18.
Ke 4.5. klo 19 Hands and Omens.
Yhtyeen orgaaniset ja kudokselliset äänimaisemat johdattavat kuulijan tunnelmasta toiseen, yllättäen
ja vangiten. Silva Kallionpää, viulu, Nikita Naberukhin, piano, Joonas Tuuri, kontrabasso Vapaa pääsy. Kahvila aukeaa klo 18.
Muut tapahtumat
Su 24.4. klo 14 Sairaanhoitajalaulajien kevätkonsertti Diakonissalaitoksen kirkossa (Alppik. 2).
Joht. Annika Kempe. Vapaaehtoinen maksu 10?.
Ke 27.4. klo 13 Eläkeläistenpiiri.
Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ke 27.4. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11.
Mukana Kari Kurka.
Ke 4.5. klo 13 Eläkeläistenpiiri.
Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ke 4.5. klo 18 Raamattupiiri
HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Matka Krakovaan 22.-25.9.2016.
Ohjelmassa mm. kävelykierros vanhassa kaupungissa, Chopin-konsertti, Wieliczkan suolakaivos, Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri sekä
Miepolomicen linna. Matkan hinta
n. 965 ? /hlö/2 hh. Matkanjohtajina Jukka Soisalon-Soininen ja seurakunnasta Riitta Männistö. Vastuullinen matkanjärjestäjä OK-Matkat.
Lisätietoja 09 2340 3633 ja varaukset 09 2510 2050.
Loiste-leirille elokuussa
??Loisteleiri kokoaa yhteen
loistavan ryhmän taiteen
harrastajia ja eri taiteenlajeista kiinnostuneita nuoria. Leiri järjestetään 1.8?
5.8.2016 Kukonnotkon leirikeskuksessa Heinolassa.
Tervetulleita Loisteleirille
ovat kaikki 13?17-vuotiaat
pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret.?Leirillä nuoret
pääsevät kokeilemaan ja
syventämään taitojaan tanssin, musiikin, teatterin, visuaalisen taiteen, kädentaitojen ja median eri muotojen parissa. Leirille voi
osallistua niin yhdestä kuin
useammastakin taiteenlajista kiinnostunut vasta-alkaja
tai jo lajia pidempään harrastanut konkari. Kaikista
leirin lajeista rakennetaan
leirin lopuksi kokonaisval-
tainen nuorten yhteinen taidekokonaisuus, joka taltioidaan.?Vuoden 2016 Loisteleiri on ensimmäistä kertaa kansainvälinen ja suomen lisäksi leirillä puhutaan myös englantia. Leirille tulee osallistujia Saksasta asti ja mukana on
myös ryhmä taiteesta kiinnostuneita turvapaikanhakijanuoria.?
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17
7
Rehellinen kirja
fasismista Suomessa
??Fasismi leviää Euroopassa. Siihen kuuluva väkivalta, terrori , on jokapäiväisten uutisten aihe .
Tähän aikaan sopii erinomaisesti kirja ?Suomalaiset fasistit ? mustan sarastuksen airuet ? (WSOY
2016 ). Kirja ,503 s, on lajissaan ensinmäinen historiateos Suomessa suomalaisen ääriliikkeeen, fasismin,
kansallissosialismin, ilmenemisestä maassamme jo
yli sadan vuoden aikana.
Kirjoittajakolmikko Oula
Silvennoinen, Marko Tikka, Aapo Roselius on tarttunut ansiokkaasti aiheeseen, joka Suomessa on ollut ja on edelleen häpeillen
vaiettu historiaosuus. Meidän ns. ansioituneet, viralliset historiankirjoittajat ovat
vuosien saatossa vähätelleet suomalaisen fasismin
ilmenemismuotoja, murhia,
muilutuksia, pahoinpitelyjä, vallankaappausyrityksiä.
Erityisesti on pidetty ?piilossa? yhteistyötä Hitlerin
Saksaan, omia SS-joukkojamme eikä meidän laajasta
Italian Mussolinin ihailustakaan ole toisen maailmansodan jälkeen juurikaan puhuttu. Näihin suomalaisen
historian ja historiankirjoituksen kipupisteisiin, mustiin aukkoihin, iskee kirja
Suomalaiset fasistit !
Erittäin tarpeellinen ja
ajankohtainen teos juuri
nyt.
Vuosi 1918
Vapaussota, kuten kirjassa nimitetään vuoden 1918
sisällissotaamme, jäi suomalaisten oikeistolaisten ääriryhmien mielestä pahasti
kesken. Kaikkia punaisia
ei tapettu, tasavalta voitti kuninkaan, eduskuntaan
tuli aivan liikaa työväenliikkeen edustajia ja virallinen
porvaristo myötäili
demokratian nimissä vasemmistoa. Työväenliike,
bolsevismi, piti lyödä ikiajoiksi, mutta näin ei käynyt. Verisen sodan voitto
1918 meni hukkaan ! Näin
ajattelivat suomalaiset fasistit 1920-luvulla.
Silvennoinen, Tikka, Roselius ? kolmikko kuvaa
kirjassaan erinomaisesti sitä
suomalaista mielenmaisemaa, sieluntilaa, joka ohjasi Suomen fasisteja laittomalle tielle. Kirja ei ole
kronologinen tylsä historiateos, vaan elävä kertomus erilaisista ihmisistä
suomalaisen fasismin erittäin kirjavassa järjestöviidakossa. Italiasta ja sitten
Saksasta otettiin kyllä mallia, mutta meillä erityisesti vuoden 1918 tapahtumat
olivat pontimena sen ?sotasukupolven? ääriliikkeille. Tämä historian taustan
liitäntä on kirjassa kuvattu
erittäin hyvin. Fasismissahan käytetään aina hyväksi ihmisten pettymyksiä,
ennakkoluuloja,katkeruutta.
Silloin
syyllisiä
olivat
juutalaiset,kommunistit,
bolsevikit,vapaamuurarit,
tänä päivänä kohteena ovat
maahanmuuttajat, vääräuskoiset, homot,lesbot, demokraatit, poliitikot. Kirjan loppu yhdistää Suomen 1920- ja 1930-lukujen
fasismin
tämän päivän ilmiöihin,
polttopullojen heittämiseen
maahanmuuttajalasten huoneeseen !Yhteistä on poliisitutkimusten saamattomuus fasistien rikoksiin.
?Hitler nero!?
Suomalaisessa historiankirjoituksessa aina välillä
kerrotaan Suomen ja natsi-Saksan suhteiden alkaneen vasta aseveljinä 1941,
mutta Saksa oli Suomelle
kaikkein läheisin kansainvälinen kumppani jo vuosikymmeniä sotaa ennen.
Hitlerin kansallissosialistien
valtaannousu ei suomalaisia
häirinnyt,päinvastoin. Kun
USA empi pitkään osallistumista Berliinin olympiakisoihin 1936, natsien juutalaisvainoista oli USA:ssa
jo tietoa, kisoihin ilmoittautuivat ensimmäisinä Mussolinin Italia ja valkoinen,
urheileva Suomi. Ystävyys
Saksaan ja Hitleriin painoi
enemmän kuin juutalaisten
vainot, joista meilläkin tiedettiin, mutta ei välitetty !
Vuoden 1936 olympiakisoissa Suomea oli edustamassa myös suuri nais-
voimistelujoukkue, SNLL,
SVUL. Osa tästä joukkueesta pääsi unelmiensa
täyttymiseen, päiväkahville Goebbelsin ja Hitlerin
kanssa, 47 suomalaisnaista. Tätä tapaamista kuvaa
elävästi Naisten Liikuntakasvatusliiton oma lehti Kisakenttä : ?Tuskin olimme
ehtineet asettua riviin, kun
itse Valtakunnan kansleri
Hitler astui sisään. Yksimielisesti kohotimme kätemme Hitler-tervehdykseen...?
?Teistä tuntuu kenties mahdottomalta, että yksi käynti yhden Hitlerin luona voi
ihmiselle tuottaa sellaisen
onnen-autuaan tunteen, sanoisinko melkein huumauksen ...? ?...kun on puoli tuntia saman katon alla
(Hitlerin kanssa), tuntee
selvästi, että tämä mies on
suuri ihminen, suuri nero
...? Näin Suomen voimistelevat naiset 1936.
Suurta toivoa
Kirja kuvaa erittäin hyvin
suomalaisten suurta toivoa
jatkosodan alkaessa 1941.
Nyt Saksan rinnalla idän
?savijaloilla seisova jättiläinen ? kukistuisi ja Su omi
saisi ansaitun hyvityksen
vuosisatojen vääryyksille.
Suomen kansallissosialistit ja fasistit laskivat suuren
hetkensä koittaneen, vihdoinkin. Näitä Suur-Suomi
mielialoja kirja kuvaa herkullisesti. Saksan sotamenestys 1942 sai Suomen sosialidemokraatitkin Aseveliliiton kautta innostumaan
Hitleristä, ainoana
työväenpuolueena Euroopassa, asia, josta nyky
SDP ei paljon puhu. Suurta idän Suomalaistenkin oli
mahdoton uskoa,että Saksa ja siinä sivussa Suomi
voisi hävitä sodan. Se oli
väärin ! Fasistit- kirja yrittää parhaansa mukaan selvittää, miten Suomen fasisteille kävi sodan lopussa ja
sodan jälkeen. Suuri osa
kalppi hädissään ulkomaille, Etelä-Amerikkaan saakka, isänmaallisuus unohtui äkkiä. Oikeisto ei hyväksynyt Suomen irtautumista sodasta ja Saksasta,
suunnitteli vallankaappaus-
Olli Sarpo
Varjoja paratiisissa
??Päivä on harmaa kuin talous, vaan minä olen niin
iloinen. Olen niin iloinen
siitä, että jo lapsena käsitin
Aisopoksen sadun opetukset väärin. Iloinen siitä, että
pidin pääni. Sankarini oli
se heinäsirkka, joka kaikki ne kesäiset päivät soitteli viuluaan, huvitti muita
ja paistatteli päivää. Muurahainen sen sijaan raahasi, raahasi kortta. Minusta
sellainen oli ikävää.
Heinäsirkka rillutteli ja
rakasti, harmaata päivää
tai talvea surematta. Söi
mitä sai ja soitteli viuluaan. Muurahainen raahasi
ja raahasi. Yötä myöten se
hikoili, uurasti ja mitään
muuta näkemättä kasvatti
varastojaan.
Sillä muurahaisella oli,
oli varastot pullollaan ja
enemmänkin. Vaan ei ehtinyt muurahainen milloinkaan auringosta nauttimaan
tai laiskotellen lepäämään.
Se oli murehtinut, raatanut
ja raahannut. Muurahaisella oli jo yllin kyllin, muttei vielä tarpeeksi. Sillä piti
olla enemmän, enemmän
kuin muilla. Ja kun oli niin
paljon, muurahaisen aika
kului varastonsa varjeluun.
Viisaana se säästi, säästöt muiden katseilta piilotti ja yötä päivää murehti. Aisopos kai tahtoi kertoa, että sellainen on ylevää. Elämän tarkoitus on
kasata ja piilottaa?
Heinäsirkka raukan tulisi siis harmaan päivän tullen hytistä kylmästä, kärsiä
nälkää ja katua kevytmielisyyttään. Miksi tuhlasi surutta varansa, miksi paistatteli päivää? Miksei kerännyt
omaisuutta sen sijaan, että
ihasteli elämää ja antoi viulun vinkua? Kylmä sen toisinaan onkin ja nälkä. Silti
olen niin iloinen heinäsirkan puolesta. Sen ei ole
tarvis salata tai olla ovela.
Aisopos oli väärässä.
Alituiseen muurahainen
murehtii, pelkää ryöväriä
tai väistelee voutia. Selittää ja ovelasti sijoittaa, pitää itsellään. Sellainen on
vaivalloista ja monimutkaista. Kun kuitenkin tulee se
päivä, joka on harmaa kuin
talous. Päivä, joka varjostaa koko paratiisin. Ei ole
silloin muurahainen iloinen. Ei mennyt asiat niin
kuin piti.
Mitä muurahainen siihen
sanoo? Ehkä pyytää heinäsirkkaa apuun? Ja heinäsirkka siihen:
?Aurinko paistaa, ei ole
aikaa, hyrisi hyttynen hämärän renki?.
takin, Mannerheim ja Paasikivi syrjään. Näitä puuhia
kirja valottaa aivan uudella ,todenmukaisella tavalla. Suomalaiset fasistit uskoivat Saksan voittoon ?ihmeaseen? avulla vielä seistessään Berliinin raunioilla
! Samoin suomalainen kulttuuriväki, kirjailijat Waltari, Koskenniemi,Talvio, Gripenberg, Tigerstedt eivät
natsisympatioissaan millään
tajunneet ?ajan merkkejä ?.
?Pakolaiskeskus
Kellokoskella?
Välirauhan tultua voimaan syksyllä 1944, Suomi
oli hyvin sekavassa tilassa.
Maan alta nousi uusi poliittinen voima,kommunistit,
vieläpä hallitukseen. Pakoon piti päästä, pois
maasta. Se ei ollut helppoa, piti piileskellä. Yhden,
pienen turvapaikan tarjosi
Kellokosken mielisairaala,
todellinen ?suljettu? osasto. Sairaalan autonkuljettaja nouti Helsingistä salaa ?lastin? eestiläisiä, jotka
pyrkivät
Ruotsiin.
Muutaman kuukauden
?suljetulla osastolla? vietettyään
temppu
onnistuikin. Autonkuljettaja itsessään oli myös ?kuuma?, hänet organisoitiin salaa Volvoon tehtaille Ruotsiin ja
kehui myöhemmin kävelleensä Tukholmassa Suomen asetakki päällään ?!
Kokonaisuudessaan kirja
?Suomalaiset fasistit ? on
erittäin mielenkiintoinen,
elävästi kirjoitettu ja kuvitettu teos ajasta ja ajatuksista, jotka ovat aika ajoin saaneet Suomessakin huomattavaa kannatusta, aina väkivaltaisin seurauksin. Niin
sata vuotta sitten kuin tänä
päivänäkin ! Kirjassa esitetty ns. historioitsijan, nykyisen ministerin Jussi Niinistön kirjoitukset Lapuan
Liikkeen toimeenpanemis-
ta ihmisten kyydityksistä
hauskoina hevosenleikkeinä ovat etovaa luettavaa.
Olikohan presidentti Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kyyditys itärajalle leikkisä kokemus kyyditettävien
mielestä ? Olivatko Lapuan
Liikkeen tekemät murhat,
Mättö, Holm,Happonen,
vain pikkuinen ikävä ylilyönti ? Suomen oikeuslaitoksen mielestä kyllä. Oikeuslaitoshan oli tuolloin
äärioikeiston käsikassara .
Tähän kirjaan pätee :
lue enemmän, luulet vähemmän.
Pekka Hurme
Neodada-festivaali Mad
House Suvilahdessa
??Dada tai Cabaret Voltaire täyttää 100 vuotta
tänä vuonna ja esitystaiteen talo Mad House juhlii sitä viikonlopun kestävän festivaalin myötä huhtikuun 22.-24. päivä. Festivaali kerää yhteen tekijät,
jotka ovat toimineet dadan, absurdin ja avantgarden parissa Suomessa ja
kansainvälisesti. Festivaali
on kunnianosoitus vuonna
2015 edesmenneelle Stella
Parlandille, Suomen ykkösdadaistille. ?Neodada festivaali tai Kaiken uudelleenmäärittelyn konferenssi alkaa perjantaina 22.4. Petri
Arvon nokkahuilukonsertilla Sweet 1,5 ja Teatterikorkeakoulun esitys- ja
performanssitaideopikselijoiden (LAPS) suunnittelemalla ohjelmalla. Lauantaina illan avaa mahtipontisen fanfaarin saattelemana Stella Parlandin libretto ?De kaspiska tigrarnas
Gud?, jonka on säveltänyt
Kimmo Hakola. Festivaali huipentuu sunnuntaina brunssiin, jota siivittää
monipuolinen, dadaistinen
ohjelma. ?Festivaali on kokonaistaideteos. Visuaaliset
taiteilijat Linda Bondestam
ja Mi Duncker luovat näyttävän visuaalisen maailman
Mad Houseen ja Harriet Abrahamson konseptoi tilaan
lepokodin Slådank.?Festivaalille on myynnissä festivaalipasseja sekä päiväkohtaisia lippuja. ?
Päiväkohtainen
ohjelma:
22.4. Perjantai 19.00:
Sidner Olinin fanfaari ?Petri Arvon nokkahuilukonsertti ?Sweet 1,5?
LAPS-opiskelijoiden ohjelmaa
23.4. LAUANTAI 18.00
Sidner Olinin fanfaari ??De kaspiska tigrarnas Gud?: sopraano Kajsa
Dalhbäckin, baritoni Jaakko Kortekankaan ja Chorus
Sanctae Ceciliaen kanssa.
Kuoronjohtaja Dag-Ulrik
Almqvist ja sävellys Kimmo Hakola.
Dirk Huelstrunk Kurt
Schwitters Ursonate ja äänirunot (Saksa)
Berlin Sound Poets Quoi
Tête (Saksa)
Jörn Burmeister (Saksa)
Sergei Pukst (Valko-Venäjä)
Malin Kivelä
Heikki Saure
Anne Hiekkaranta
David Kozma x Romi
Chicius
Annika Sandelin
Cris af Enehielm & co
Hölynpöly runotapahtuma
Musiikkia
DJ:t baarissa
24.4. SUNNUNTAI KLO
12-16
Sidner Olinin fanfaari ?Dadabrunssi
Hannes Nykäsen luento
Bologna - Meludraama,
Bologna. Ensi-ilta! Stella
Parlandin ja Janek Öllerin
kuunnelma.
Cia Rinne
Magnus Logi Kristinsson
Lukudraama
Gasheart- Tristan Tzara, Kozma
& co:n
Malin Kivelä
Musiikkia
Jatkuvaa ohjelmaa:
Lepokoti Slådank
Dadakone
Dadaelokuvia
Juontaja: Annika Tudeer
Neodada-festivaali Mad
House Helsingissä, Suvilahdessa, 22.-24.4.
www.madhousehelsinki.fi
KALLIO LEHTI
8
Viikot 16-17
Kirpputori Bruno Vallilassa
esimerkki ?tehdasrakennusten
uusiokäytöstä
??Yli puoli vuotta toiminut
Kirpputori Bruno Vallilassa on on oiva esimerkki
vanhojen tehdasrakennusten uusiokäytöstä. VR:n perinnöksi jättämät konepajarakennukset ovat poikineet liiketiloja, kulttuuria
sekä hyväntuulisia viikonlopun shoppaolupaikkoja,
joihin kuuluu Bruno, jota
aikanaan edelsi viereissä
rakennuksissa kirpputori
Waltteri.
Kirpputori Bruno sai ideansa Berliinin, Tukholman
ja Tallinnan vastaavanlaisista kirpputoreista, kertoo
paikan omistajiin kuuluva
Jakke Nikkarinen, joka
peusti Brunon mainosvalokuvaajakollegansa Ilkka Hietalan kanssa. Tallinnan Telliskiven vanha
teollisuusalue lähellä satamaa ja keskustaa muistuttaa paljolti Pasilan konepaja-aluetta. Museovirasto
kannatti heti suunnitteluvaiheessa kirpputori-ideaa,
joskin rakennusvalvontaviraston ja pelastuslaitoksen
kanssa oli käytävä paperisotaa, kertoo Nikkarinen.
Naapurissa aikoinaan toimineen Waltterin tiloissa
toimii nykyään Amer Sportsin pääkonttori ja Nikkarinen valitteleekin, että tällaiset kulttuurimiljööt me-
nevät liike-elämän konttorikäyttöön.
Nikkarisen ja Hietalan jo
pitkään käytössä ollut valokuvastudio sijaitsee samassa rakennuksessa, mutta he halusivat rakennuksen kokonaisuudessaan tulevan hyötykäyttöön.
Lauantaisin ja sunnuntaisin avoinna olevalla kirpputorilla on 126 pöytäpaikkaa ja parhaimmillaan yhtä
paljon myyjiä. Kauppa käy
hyvin, kertoo kumppaninsa kanssa pitkään Brunossa
myyntipöytää pitänyt Kari
Maukonen, jonka myyntipöydästä löytyy tavaraa työkaluista vanhoihin Pahka-
Naisten vaaatteet ovat perinteisiä kirpputorituotteita.
sikalehtiin.
Vanha konepajamiljöö
luo ihmisläheisen tunnelman, ja sitä onkin käytetty moninaisiin tarkoituksiin. Paikalla kuvattiin uuden Onnenonkija-elokuvan
kirpputorikohtaus, samoin
Antti Tuiskun video. Metropolia-ammattikorkeakoulun teatterilinjan lopputyönäytös pidettiin hallissa,
samoin ensi syksynä Omsteatterin musikaali.
Kevät ja syksy ovat parasta myyntiaikaa, kertoo
Nikkarinen. Ensi kesänää
olisikin tarkoitus perustaa kirpputorin yhteyteen
ravintolaterassi ja kirpputoripaikkoja myös sen yhteyteen ulos.
Hänen mielestään muut
paikat ovat Vallilan vanhalla VR:n konepaja-alueella rakennettu liian siistiksi vaikka ne ovat suojeltuja sekä sisältä että ulkoa.
Ari Kettunen
Brunon idea tuli muista tuli muista Euroopan kaupungeista.
? ?
?? ? ?
? ???
?? ?
?? ?
Kari Maukonen myy muun muassa vanhoja Pahkasikoja.
USA
? ??
MARKKINOIDEN
HIENOIN!
550
Blade
???
????