2 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 R uoka on enemmän kuin vatsan täytettä. Se on läsnä arjessa ja juhlassa. Elämän käänne kohdissa, pienissä ja suurissa. Kevätpäivän reippailun jälkeen. Ja mummo lassa, missä aika tuntuu pysähtyneen. Näitä onnen eväitä me kuljetamme mukanamme läpi elämän. Uusia ja vanhoja. Ruokaan liittyviä tunteita, hetkiä, henkilöitä ja muistoja. Eväitä, jotka lohduttavat, ihastuttavat ja tuovat hymyn huulille. Ja näitä onnen eväitä tarjoaa lähes 800 K-Marketia ympäri Suomen. Mat är mer än bukfylla. Den är närvarande i vardag och fest. I livets vändpunkter, såväl små som stora. Efter en vårdag ute i friska luften. Och hos mormor, där tiden verkar stå stilla. Allt det här som bidrar till lycka bär vi med oss livet igenom. Nytt och gammalt. Känslor, stunder, människor och minnen förknippade med mat. Mat som tröstar, förtjusar och lockar fram ett leende. Och den här lyckobringande maten erbjuder nästan 800 K-Market affärer runtom i landet. SNELLMAN Maatiaispossun lihasuikaleet Strimlat kött av lantgris 400 g HÄTÄLÄN Kuhafile Gösfilé 250 g FRESH Lounashetki salaatit Sallader 210-315 g Kiviuuni kierrepatonki Vriden stenugnsgräddad baguette 350 g 2 99 3 99 2 99 RS/ASK (7,48/kg) RS/ASK (12,67-19,00/kg) KPL/ST. (8,54/kg) Orri mandariini Mandariner Israel 1 69 KG Kaupoista, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Voimassa 24.3. asti Gäller till 24.3 Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. R uoka on enemmän kuin vatsan täytettä. Se on läsnä arjessa ja juhlassa. Elämän käänne kohdissa, pienissä ja suurissa. Kevätpäivän reippailun jälkeen. Ja mummo lassa, missä aika tuntuu pysähtyneen. Näitä onnen eväitä me kuljetamme mukanamme läpi elämän. Uusia ja vanhoja. Ruokaan liittyviä tunteita, hetkiä, henkilöitä ja muistoja. Eväitä, jotka lohduttavat, ihastuttavat ja tuovat hymyn huulille. Ja näitä onnen eväitä tarjoaa lähes 800 K-Marketia ympäri Suomen. En matbit är mer än föda. Den förgyller vardag och fest. I livets vändpunkter, såväl små som stora. Efter en vårdag ute i friska luften. Och hos mormor, där tiden verkar stå stilla. De här lyckobitarna bär vi med oss genom livet. Nytt och gammalt. Känslor, stunder, människor och minnen förknippade med mat. Mat som tröstar, förtjusar och lockar fram ett leende. Och dessa lyckobitar erbjuds av nästan 800 K-Marketaffärer runtom i landet. Tämän sivun hinnat voimassa 1.5.2019 asti ellei toisin mainita. / Priserna på den här sidan gäller 1.5.2019 om inget annat nämns. Onnen eväitä Murea possuwokki Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Waldorfin leivät Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Voimassa 24.3. asti Gäller till 24.3 10 99 2 99 3 99 2 99 RS/ASK RS (7,48/kg) RS (12,67-19,00/kg) KPL (8,54/kg) 1 69 KG Kaupoista, joissa on paistopiste Voimassa 24.3. asti Kaikki hyvä on lähellä. Tämän sivun hinnat voimassa 1.5.2019 asti ellei toisin mainita. Murea possuwokki Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Voimassa 24.3. asti Waldorfin leivät Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Ke 20.3.-su 24.3. Luomunokan tuotteita myös meiltä 21.3. alkaen. KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 17 90 (20,47) Maitohappobakteeri + B ratiopharm 100 tbl • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Vaalikeskustelu ravintola Oivassa ? Keskiviikkona 3.4. klo 18 Mukana edustajat Vihreistä, SDP:stä Vasemmistoliitosta ja SKP:stä Pannaanko miljardit hävittäjähankintoihin vai esim. terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen, kulttuuriin tai ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tule mukaan. Yleisöpuheenvuorot ovat tervetulleita. järjestää DSL (Demokraattinen Sivistysliiitto) Sveitsiläiset innovatiiviset ratkaisut kuorsaukseen ja uniapneaan! Tilaa tuotteita terveytesi ja hyvinvointisi tueksi labtex.fi verkkokaupasta tai kysy apteekistasi! Somnolis kuorsauskisko Somnofit uniapneakisko Posiform anti-snoring tyyny
50. vuosikerta – nro 6 Viikot 12-13 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Valtakunnan kärjessä Helsingin suuret museot Finnfoto-palkinnon 2019 sai Asko Vivolin ? Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n valokuva-alan Finnfoto -palkinnon 2019 saaja on kotimaisen harrasteja ammattivalokuvauksen parissa monisäikeisen, journalistisen ja koulutuksellisen päivätyön tehnyt Asko Vivolin. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat Suomen Messusäätiön ja Finnfoton yhdessä rahoittaman 5000 euron Finnfoto -palkinnon Asko Vivolinille perjantaina 15.3.2019 Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera -messuilla hallissa 5. M useoissa vierailtiin vuonna 2018 yli 7,1 miljoonaa kertaa. Listasimme suosituimmat Museokortti-kohteet valtakunnallisesti ja maakunnittain. Vuosi 2018 oli menestys museoille ja Museokortille. Museot rikkoivat viime vuonna kolmatta kertaa peräkkäin kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Museoviraston vuoden 2018 museotilastojen mukaan Suomen ammatillisissa museoissa kävi yli 7,1 miljoonaa kävijää. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet yli kolmanneksella Museokortin käyttöönoton jälkeen. Listasimme top 10 käynnit valtakunnallisesti ja top 3 käynnit maakunnittain. Suosituimpia Museokortti-kohteita olivat pääkaupunkiseudun suuret museot. Kärkikymmeniköstä löytyy peräti kahdeksan helsinkiläismuseota: Ateneum, Amos Rex, Kiasma, HAM, Taidehalli, Kansallismuseo, Designmuseo ja Didrichsenin taidemuseo. Amos Rex kiinnosti väkeä jonoiksi asti ja jopa joka neljäs käynti elokuun lopussa Helsingin keskustaan avattuun museoon maksoi sisäänpääsynsä Museokortilla. Kymmenen suosituimman joukkoon kipusi myös museokeskus Vapriikki Tampereelta ja Espoon WeeGee. Suosituimmat Museokortti-kohteet valtakunnallisesti TOP10 Ateneumin taidemuseo Amos Rex Nykytaiteen museo Kiasma HAM Helsingin taidemuseo Helsingin Taidehalli Kansallismuseo Designmuseo Tampereen museot, Museokeskus Vapriikki Näyttelykeskus WeeGee Didrichsenin taidemuseo Kansallismuseo on kuudenneksi suosituin Museokortti-kohde valtakunnallisesti. Mäkelänkadun peruskorjauksen suunnittelu etenee mäenkatua ja Hämeentietä sekä Lautatarhankatua. Remontissa uusitaan katujen rakenteita, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä. Mäkelänkadun katutila jaetaan niin, että katu palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja. Mäkelänkadulle on suunniteltu pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyörätiet. Kadunvarren asukasja asiointipysäköinti säilytetään. Huoltoliikenteen lastauspaikkoja kadunvarteen lisätään. Katuosuudella säilytetään bussikaistat ja poistetaan yksi ajokaista suuntaansa. Mäkelänkatua risteävien katujen rakentamisella mahdollistetaan sujuvien ja turvallisten pyöräliikenteen järjestelyjen jatkuminen Mäkelänkadusta eteenpäin. Raitioliikennettä nopeutetaan kasvattamalla pysäkkivälejä ja vähentämällä liikennevaloviivytyksiä raitioliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Nykyisten bussipysäkkien yhdistämisellä selkeytetään pysäkkijärjestelyjä. Kadun liikenneturvallisuutta parannetaan mm. varustamalla kaikki Mäkelänkadun ylittävät suojatiet valo-ohjauksella. Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan 12.6.2018 hyväksymän Mäkelänkadun liikennesuunnitelman pohjalta. Kaupunkikuvallisesti arvokkaan lehmuskujanteen huonokuntoisia puita uusitaan jaksoittain. Raitiovaunupysäkkien kohdilla kujanteeseen istutetaan uusia puita. Katusuunnitelmaehdotuksiin voi tutustua 6.–20. maaliskuuta 2019 verkkosivulla osoitteessa www.hel. fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat) sekä Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä, Sörnäistenkatu 1 (ma–to klo 9–16, pe klo 10–15). Katusuunnitelmaehdotukset hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa toukokuussa 2019 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa vuonna 2024. Mäkelänkadun ruuhkaa 2018.Kuva: kaupunkiympäristön aineistopankki. M äkelänkatu uudistetaan mittavassa peruskorjauksessa, joka alkaa arviolta vuonna 2024. Vanhentunut tekniikka niin kadun päällä kuin maan allakin uusitaan. Ajokaistoja, suojateitä, pysäkkejä ja liikennevaloja järjestellään uusiksi ja jalankulkijat saavat pyöräilijöiden ohella omat turvalliset väylänsä. Katusuunnitelmaehdotukset ovat nähtävillä 20. maaliskuuta 2019 saakka. Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Kumpulantie–Hämeentie sekä osin myös risteäviä katuja, Vääksyntietä, EliNaistenklinikalla synnyttäneellä todettu tartuttava keuhkotuberkuloosi ? HUSin Naistenklinikalla helmikuun lopussa synnyttäneen naisen on todettu sairastaneen tartuttavaa keuhkotuberkuloosia. Tartuntariski on kuitenkin arvioitu muiden synnyttäjien ja lasten osalta vähäiseksi, koska altistusaika jäi lyhyeksi. Altistusriski koski 27.2. – 7.3. välisenä aikana Naistenklinikan synnyttäneiden osasto 61:llä ja vastasyntyneiden teho-osastolla olleita henkilöitä. Altistusaika on jäänyt kaikilta lyhyeksi, mutta pisimpään altistuneiden vastasyntyneiden perheisiin ollaan yhteydessä. Näille pisimpään altistuneille vastasyntyneille annetaan varmuuden vuoksi estolääkitys. Pienet lapset sairastuvat oireiseen tautiin aikuisia herkemmin ja ovat myös alttiimpia saamaan vakavia tautimuotoja. Muita mahdollisesti altistuneita henkilöitä kartoitetaan kansallisten ohjeiden mukaisesti. Tartuntariskin rajana pidetään 40 tunnin altistusaikaa potilaan kanssa samassa huoneessa. Kohteena olevien yksiköiden henkilökunnalle on tiedotettu sisäisesti tapahtuneesta ja selvityksen perusteella altistuneet työntekijät tutkitaan HUSin työterveyden toimesta.
4 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Matkailuvienti kasvoi miljardilla vuodessa M atkailu on Suomessa 15 miljardin euron palveluteollisuustoimija, ja sen BKT-osuus on jo 2,6 prosenttia. Vahva kasvu tulee matkailuviennistä, joka nousi Visit Finlandin Tilastokeskukselta tilaaman tuoreimman matkailutilinpidon mukaan miljardilla, 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailuteollisuus on Suomen viime vuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja. Vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan. Yhteistyö toimialan sisällä ja panostukset matkailuvientiin ovat realisoituneet poikkeuksellisen suurena euromääräisenä kasvuna. Tuoreimman matkailutilinpidon ennakkotietona ulkomainen matkailukysyntä eli matkailuvienti kasvoi 27 prosenttia eli miljardilla nousten 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi kahdeksan prosenttia nousten viiteen miljardiin euroon. Matkailun osuus BKT:sta nousi ensimmäisen kerran 2,6 prosenttiin. Matkailuteollisuus on toimialana samaa kokoluokkaa kuin maa-, metsäja kalatalous yhteensä, ja puolet suurempi kuin elintarviketeollisuus, Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo. Matkailuteollisuudessa työskenteli viime vuonna yli 140 000 henkilöä eli 5,5 % työllisistä. Vuokratyövoima ja kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotellija ravintola-alalla esimerkiksi tehdään vuokratyötä arviolta 6 000 henkilötyövuotta. Suomi on matkakohteena verraten tuore, ja kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi. Suomen osuus ulkomaisista yöpymisistä Pohjoismaissa oli ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia vuonna 2018, selvästi vähemmän kuin mihin meillä olisi mahdollisuus. Matkailualan strateginen tavoite on tulla pohjolan houkuttelevimmaksi kohteeksi ja nostaa alan jalostusarvoa kestävästi. Suomen menestys maailman matkailumarkkinoilla on lisännyt kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä uusia hotelleja. Valtiollinen lentokenttäoperaattorimme Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu vuoteen 2030 mennessä vastanottamaan 30 miljoonaa matkailijaa. Investointien taustalla on suuret kasvuodotukset: Kansainvälinen matkailu kasvoi Maailman matkailujärjestön UNWTOn mukaan kuusi prosenttia viime vuonna ja näkymät tuleville vuosillekin ovat hyvät. Matkailu on yksi kilpailluimpia aloja maailmassa, jossa digitalisaatio on mullistanut kuluttajakäyttäytymisen. Visit Finland on tiivistämässä yhteistyötään muiden pohjoismaiden kanssa kaukokohteissa Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa, jossa kilpailu käydään ensin Euroopan ja muiden maanosien välillä. Suomeen tulevat matkailijat tyypillisesti vierailevat muissa Pohjoismaissa, ja myös Suomen sisällä tehdään kiertomatkoja. Suomen matkailun vahvistuva maakuva tukee myös muita Suomen viennin kaupallisia tavoitteita. Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin. Visit Finlandin tärkeimpiä tehtäviä vuonna 2019 on saavutetun tason ylläpitäminen sekä uuden kasvun hakeminen alati muuttuvassa maailmantilanteessa uusilta kasvumarkkinoilta. Kasvun työkaluina myös ympärivuotisen matkailutarjooman luominen ja markkinointi, digitaalisuuden tuominen matkailun liiketoimintamalleihin, sekä kestävään ja vastuulliseen matkailuun panostaminen, Virkkunen jatkaa. Matkailutilinpito tilastoi vain matkailun suoria taloudellisia vaikutuksia, jotka syntyvät, kun matkailijat kuluttavat tuotteita ja palveluita. World Travel & Tourism Council, WTTC on kehittänyt menetelmän matkailun kokonaisvaikutuksen laskemiseksi, johon sisältyvät myös matkailun epäsuorat vaikutukset. Matkailun kokonaisvaikutus Suomen BKT:hen oli WTTC:n laskelmien mukaan noin 18,8 Mrd. EUR (noin 8,3 % BKT:stä) vuonna 2017. Vuoteen 2028 mennessä matkailun suora vaikutus BKT:hen on arvioitu kasvavan n. 24,3 Mrd. euroon, joka olisi noin 9,3 % BKT:sta. ? ? Maarnela Vuoden Kuudes Vaalilupaus ? Nyt lupaukset olivat loppuneet. Ikinuori Ehdokkaamme oli masentunut. Hän oli mennyt lupaamaan liian paljon ja liian aikaisin (kts. edelliset Kallio-Lehdet). Nyt ei ollut enää mitään luvattavaa. Ainahan sitä voisi tietysti panna paremmaksi ja tuplata omat lupauksensa mutta voimat eivät tahtoneet enää riittää. Miten se uupumus nyt juuri ennen vaaleja voi tulla. Terveysaseman vastaanottokin oli ruuhkautunut. Mielenterveystoimisto taas tiedotti kotisivuillaan, että liikoja lupailleita ehdokkaita oli nyt jonoksi asti terapoitavaksi. Vaikka juuri neljä vuotta sittenhän oli luvattu, että hoitojonoja ei enää olisi. Ehdokkaamme oli tajunnut, että rahat eivät tulisi riittämään. Sotien jälkeiset ikäluokat ovat niin kestäviä että ongelma räjähtää käsiin. Parinkymmenen vuoden kuluttua asia helpottuisi, sillä nykyiset viisikymppiset kuolisivat kyllä ennen aikojaan elintasosairauksiinsa. Ja sitten kun nykyinen kännykkäsukupolvi ikääntyy, niin ei ole enää mitään hoitojono-ongelmaa. Mutta nyt on nyt. Nyt niitä lupauksia vielä tarvitaan. Idiooteiksi kutsutaan ihmisiä jotka eivät vaihda mieipiteitä. Ikinuori Ehdokkaamme päätti luopua lupauksista. Mutta jotain pitäisi kuitenkin yrittää keksiä noille jonoille. Jos saisi vaikka niitä jonoja lyhennettyä, niin silloin ei tarvitsisi niin paljon enää luvata. Epätoivoissaan Ikinuori Ehdokkaamme hortoili pitkin poikin pääkaupunkiseutua. Pysähtyi siinä matkallaan metroasemalle katselemaan ohikulkijoita. Silloin humahti taas polkupyörä ja taas melkein hänen varpaittensa päältä. Silloin hän sen keksi. Vielä kerran. Vielä yksi lupaus. Hän lupaisi metroasemille oman pyörätien. Näin vältyttäisiin onnettomuuksilta. Lopulta hän päätyi Malmin rautatieasemalle. Hän istahti allapäin alas asemalaiturin penkille, katseli töihin kiiruhtavia ihmisiä ja ohi suhahtelevia junia. Toivo alkoi viritä. Hän oli saanut ajatuksen miten ainakin mielenterveyden hoitojonoja voisi purkaa. Hän päätti pitää oman vaalitilaisuutensa tässä Malmin rautatieasemalla ja kutsua paikalle kaikki ne, jotka olivat itse uupuneita tai huolestuneita uupuneiden ihmisten hoidosta. Kuin kehotuksena kohtalolta kuuli hän takaansa kasvavaa kohinaa – Oulun pikajuna siinä suhahti hänen ohitseen. Ari Maarnela kaikkienlupaustenäitityöryhmä Kallionseudun Perussuomalaiset ry Varusmiehet keräävät jälleen sotiemme veteraaneille ? Varusmiehiä näkyy jälleen Sotiemme Veteraanit -keräysliiveissä ympäri Suomen. Vuoden ensimmäisen saapumiserän varusmiehet ja -naiset jalkautuvat turuille ja toreille maaliskuun alusta alkaen. Varusmiesten listaja lipaskeräykset kestävät toukokuun loppuun saakka. Suomessa elää edelleen noin 10 000 sotien veteraania. Vuosi vuodelta meillä on yhä vähemmän kunniakansalaisia. Vuosi 2019 tuo tunnuksen omaavien veteraanien väestöön historiallisen muutoksen. Tänä vuonna suhde muuttuu ensimmäistä kertaa niin, että naispuolisia veteraaneja on miehiä enemmän. Yhä suurempi osa veteraanipolvesta on jatkossa naisia; itse rintamatunnuksen omaavia tai veteraanien ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä. Myös he ovat tehneet suuren työn sodassa olleiden rinnalla eläen ja yhteiskuntaa rakentaen. Varusmieskeräyksen tuotto ohjataan tukemaan saman paikkakunnan veteraaneja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Keräystuottoa käytetään esimerkiksi kotiin kuljetettuihin lounaisiin, lääkkeisiin, silmälaseihin ja kuljetusapuun. Veteraaniliittojen varallisuus reilusti alle 200 euroa jäsentä kohden. Sotainvalidien Veljesliitolla oli varallisuutta jäljellä 158 euroa sodassa vammautuneiden sotainvalidien ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Suomen Sotaveteraaniliitolla varallisuutta oli jäljellä 24 euroa kutakin sotaveteraani-, puolisoja leskijäsentä kohti. *Luvut perustuvat veteraanijärjestöjen virallisiin tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin 31.12.2017. Lisätietoa www.veteraanit.fi ? ? Kirja-arvostelu Koukuttava arabidekkari ? Islamilainen maailma , arabialainen kulttuuri on useimmille suomalaisille varsin vieras. Luuloja, käsityksiä saattaa olla vaikka minkälaisia ,tietoa niukasti . Oman, laadukkaan erikoisen johdatuksen arabimaailmaan tarjoaa Mari Pyyn jännitysromaani ”Minä katoan ” ( Into 2018 ). Tämä alusta loppuun erinomaisesti lukijaa otteesaan pitävä jännitysromaani sijoittuu värikkäiltä tapahtumiltaan Egyptiin, miljoonakaupunki Aleksandriaan. Suomalainen nainen, entinen YK:n rauhanturvaaja, lähtee vuosien jälkeen selvittämään äitinsä, toimittajan kuolemaa jutuntekomatkalla Egyptissä. Saiko äiti selville jotain arkaluontoista YK:n joukkojen toiminnasta, siviilien joukkomurhan ehkä ? Pitikö hänet siksi vaientaa ja jutun tutkimukset salata ? Vastaus löytyy Egyptistä vai löytyykö ? Taidokas juoni Kirjan juoni etenee hyvin taidokkaasti. Aleksandrian paikallisväriä tulee erinomaisesti mukaan katuelämän kuvauksissa. Kirja ei jätä epäselväksi virkamiesten, poliisien lahjontaa eikä armeijan suurta vaikutusta maan koko elämään. Kirjassa tulee myös esille islamilaisen maailman uskonnollisuus, myös sisäiset ristiriidat. Päähenkilöä, suomalaista Sandraa ammutaan kadulla, pommit räjähtelevät. Sandran ja hänen auttajiensa työtä vaikeutetaan koko ajan. Kirjan kuvauksissa tulee esille toisaalta vanha aika, Egyptin pysähtyneisyys , toisaalta nykyaikaisen tiedonvälityksen uusimmat saavutukset. Sandran ystävissä on huippuluokan tietokonehakkereita, joiden tunkeutuminen virallisten järjestöjen tietokoneiden salaisiin tietoihin on koko kirjan sisällössä olennainen tekijä. USA:n CIA:n hämärät rahavirrat tulevat paljastetuiksi siinä kuin yksittäisten henkilöidenkin monenkirjavat taustat. Kirjan värikästä henkilökokoelmaa leimaa lukijaa koukuttavasti epätietoisuus : kuka on ystävä, keneen voi luottaa ? Vai voiko keneenkään ? Islamilaisen maailman piirteitä kirja kuvaa antaumuksella. Teen juontia, vesipiippujen polttoa , naisten alistettua asemaa,valtavia liikenneruuhkia, saasteita esitellään taidokkaasti sivuten. Erittäin jännittävän kirjan loppu on lässähtävän romanttinen . Pekka Hurme
5 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 ? ? Heinänen Villu Jaanisoo: Kuukkeli, 2016 (Kalasatama). Kuva: HAM/Hanna Kukorelli KUUKKELI – silmälläpidettävä laji ? Keväisin meillä on tapana seurata muuttolintujen paluuta. Saapumishetket ovat perinnetiedon mukaan ”kuu kiurusta kesään” tai ”pääskysest ei päivääkään” kaltaisia. Nuoruustovereissani oli useita, jotka bongasivat eli kiikaroivat lintuja alan asiantuntijoiden eli ornitologien opastuksella. Tuntuu siltä, että kiinnostus luonnonsuojeluun taas elää korkeaa kauttaan. Alamme huolestua ja havahtua ilmaston muutosuhkiin. Todellisia tieteilijöiden paljastuksia Suomen eläinja kasvilajien uhanalaisuudesta kertova Punainen kirja 2019 ilmestyi juuri sopivasti samaan aikaan maan hallituksen ja Sotepelin loppuun vihellyksen kanssa. Meille uutisoitiin tosiasiaa: raportissa arvioidaan sukupuuttoon kuoleman vaarassa olevan joka yhdeksännen (!) eläinlajin. Uhanalaisia lajeja arvioidaan olevan 2000 paikkeilla. Ankerias todetaan jo menetetyksi kalakannastamme. WWF: n viimesyksyisen ” Elävä planeetta”raportin mukaan selkärankaisten määrä on vähentynyt jopa 60 % vuodesta 1970. Enemmistö uhanalaisista lajeista asuu metsissä. Entiseen Lintutieteellisten Yhdistysten Liittoon, nykyiseen BirdLifeen kuuluu kolmisenkymmentä jäsenyhdistystä eri puolilta Suomea. Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:ssä on noin 3000 jäsentä, koko maassa 140.000. Tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Meille kalliolaisille on vuodesta 2016 tuottanut iloa Kalasataman Redin juurella virolaisen, Suomessa työskentelevän prof. Villu Jaanisoon (s. 1963) Kuukkeli, 6-metrinen monumentti. Materiaali on värillistä Durat –uusiomuovituotetta. Veistos on rakennettu teräsrungon varaan. Nokka ja jalat ovat ruostumatonta terästä. Kuva on Helsingin Taidemuseo HAMin arkistosta. Tätä ennen Jaanisoo oli tehnyt Viikin yliopistokampukselle käytetyistä autonrenkaista lähes 5-metrisen gorillaveistoksen ”Kaikki on mahdollista”, joka viime vuonna vandaalimaisesti poltettiin! Kuukkeli on nimetty Kainuun ja Koillismaan maakuntalinnuksi. Sen levinneisyys maan eteläosista onkin ratkaisevasti vähentynyt 100.000 parista 30.000 pariksi ja on nyt luokiteltu silmälläpidettäväksi. Sen pesimäympäristöt ovat iäkkäät, havupuuvaltaiset sekametsät ja puuvaltaiset suoalueet. Suurin uhka on tehometsätaloudessa, joka pienentää vanhojen metsien alueita. Kuukkeliin ihastuneita metsänkävijöitä on paljon. Mm. kuuluisa keihäänheittäjä Hannu Siitonen on haltioissaan kirjassaan ”Kuukkeli – sielun lintu” (vuoden 2003 vuoden luontokirja) ja dokumenttifilmillä ”Kuukkeli metsän emäntä”. Kuukkeli tunnetaan muinaistarustossa onnenlintuna, joka johdattaa kulta-aarteen luo. Sen kerrotaan olevan paikkalintu eli viihtyvän reviirillään ympärivuotisesti, elävän pitkään ja ahkeroivan pesänsä ja ravinnon parhaaksi. Maailman vanhimmaksi kuukkeliksi eli yli 15-vuotiaaksi ehätti suomalainen lintu. Retkeilijät kertovat ystävystyneensä kesyluontoisten kuukkelien kanssa. Ne kuulemma herkästi lehahtavat iltanuotiolle illastamaan, ruokatähteitä kerjäämään. Linnun pää on ruskea, selkäpuoli ruskeanharmaa, pyrstö kirkkaan oranssi ja rintapuoli vaaleampaa oranssia. Se on pienin varislintu. Kuukkelin lennähtämistä modernille asuinalueelle pidän onnistuneena ratkaisuna. Samoin on ilolla tervehdittävä kuvanveistäjä Pirkko Nukarin (s.1943) pronssista Hanhiparvea, jossa komeasiipinen emo tepasteluttaa Lintulahdenaukiolla kuutta poikasta merellisellä näköalatasanteella. Nukarin tuotannossa lintututkielmat ovat tunnettuja ja ihailtuja. Kallion kaupunginosan eläinveistoksista ensimmäinen oli Jussi Mäntysen (1886-1973) graniittinen ”Mesikämmen muurahaispesällä” (1931) . Se antoi nimen koko Karhupuistolle ja taidenautinnon vähäväkisille, eritoten lapsille. Mäntynen muuten oli helsinkiläispoika Hermannista ennen asettumistaan Tukholmaan ja Turkuun. Tukholman Saltsjöbadenissa on hänen lintuaiheinen Tanssivat kurjet ja Turun Puolalanmäellä ylväät Joutsenet. Luontoja eläinkuvauksillaan taiteilijat ovat merkittäviä sanansaattajia ja vaikuttajia. Keskeinen ohje ja vihje meille jokaiselle, itse kullekin: osallistukaamme mekin pelastustoimiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi! Muuten tiedoksi keskisuomalaisille: vaakunassanne on metson kuva ja nimikkolintunne on niin ikään metso. Kuvataiteemme tunnetuin hahmo lienee myös tuo lintu eli von Wrightin Metsot soitimella Ateneumissa ja tuhansissa huusholleissa eritasoisina jäljennöksinä! Ja loppukevennykseksi tietokilpailukysymykset: 1) mikä onkaan uusmaalaisten maakuntalintu? 2) mikä on kansallislintumme? 3) entä mikä kansallisnisäkkäämme? Vastaukset: 1) mustarastas, 2) laulujoutsen ja 3) karhu. Aira Heinänen ? ? Sarpo ? ? Runopalsta Västäräkistä vähäsen ? Odottavan aika on pitkä. Kohtuullisen kulunutkin sanonta, jolla yleisimmin kai tarkoitetaan odottelun turhauttavia vaikutuksia ihmismieleen. Sitä, miten jotakin odotellessa aika tuntuu matelevan tuskallisen hitaasti, välillä miltei pysähtyvän. No tottahan se on. Ihmisen ajatus ja kello käyvät välillä eri tahtiin, odottavan aika tuntuu toisinaan olevan pitkä. Kellonaikaan tai ajan kulkuun ei ihminen tai edistyneinkään tekoälysovellus kykene vaikuttamaan, mutta omia ajatuksiaan on mahdollista säädellä. Mielenrauhansa voi menettää tai säilyttää monin tavoin. Itse kullekin on erinomaisen tähdellistä pohtia mitä odottaa ja miten. Pitkäpiimäiseksi ja happamaksi käy aika sille, joka jää odottelemaan sote-ratkaisua, poliitikon suoraselkäisyyttä, vaalipuheiden lunastusta tai ilmaston laadun paranemista keinoista kinastelemalla. Ei, ei! Ei mitään sellaista. Miksi kiemurrella tuskissaan eduskuntavaalien tuloksia odotellessa? Aikansa voi käyttää hupaisamminkin. Harkiten ja huolella valittu kohde pitää mielen virkeänä ja saa odotteluajan karikotkin tuntumaan voitoilta. Matka kohti tulevaisuudessa siintelevää auvoa päämäärää saattaa muodostua jopa perillepääsyä antoisammaksi. Yksi lupaavimmista odottelukohteista on västäräkki. Keväiset kurakelit, jäiset jalkakäytävät ja hengityksen salpaava katupölykin tuntuvat auringonpaisteelta tuon hyväntuulisen hyppelijän saapumista odotellessa. Västäräkin ja edessä olevan kesän tuloa uumoillessa. Ei liene vaikeata päätellä, takatalven räntäsateessa myöhässä olevaa ratikkaa odotellessa, kumpi saa mielen valoisammaksi – eduskunnan tulevan paikkajaon miettiminen vai kevään ensimmäisen västäräkin kohtaaminen. Äänestämässä kannattaa käydä ja ajankohtaisista asioista on syytä olla perillä. Mutta, varsinkaan kevätvalon lisääntyessä, ei ole terveellistä kulmat kurtussa ja otsa rypyssä tietään taivaltaa. Ainakaan koko matkaa. Tämä elämä on aivan liian lyhyt sellaiseen. Pitkään kestävää ja vaiherikasta kevättä niin västäräkkejä, kesän riemuja kuin vaalituloksiakin vartooville! ”Älä hosu, kyllä sä sieltä seleviät!” Valkoinen Joutsen Yhden ainoan kerran pienen hetken verran, nään unessa joutsenen niin puhtaan valkoisen. Joutsen minua katsoo, en voi sitä koskettaa. – Nuku unta rauhaisaa, joutsen mulle toivottaa. Yhden ainoan kerran pienen hetken verran, nään sinut unessain mun luoksein tulevan. Olet pieni suloinen, en voi sua koskettaa. Onni on unten unelmaa, sun laulu soimaan jää. Yhden ainoan kerran pienen hetken verran, nään unessa joutsenten hellivän vain toisiaan. Voisko olla kauniinpaa, kuin saamme rakastaa? Onni on unten unelmaa, laulumme soimaan jää. Voisko olla kauniinpaa, kuin saamme rakastaa? Onni on unten unelmaa, laulumme soimaan jää. Toivo Levanko lyyrikko Jotain rajaa Eduskuntavaaliehdokas VILLO liikkeellä 11 6 • ITSENÄISEN SUOMEN puolesta • SUOMEN KANSA NUMERO 1 • JO RIITTÄÄ DUUNAREIDEN KYYKYTTÄMINEN • SUOMEN EI TULE OLLA KOKO MAAILMAN SOSIAALITOIMISTO, PIDETÄÄN ENSISIJAISESTI OMISTA KANSALAISISTA HUOLTA • TAITETTU INDEKSI OIKAISTAVA • ASUNTO SUOMALAISTEN PERUSOIKEUS Ilmoitus on ehdokkaan itsensä maksama. Pertti Villo turvallisuusasiantuntija
6 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 ? ? Päivyri ? ? Veli-Matti?Hynninen 90-vuotias Taidemaalariliitto täyttää Merikaapelihallin ? Kaapelitehtaalla lauantaina avautuva Taidemaalariliiton Teosvälitys täyttää Merikaapelihallin kaksi kerrosta tuoreella maalaustaiteella. Tapahtumassa voi yhdellä käynnillä nähdä lähes 1700 teosta yli 600 taiteilijalta. Teosvälitys tarjoaa laajan katsauksen suomalaiseen maalaustaiteeseen kaikessa monimuotoisuudessaan. Tapahtumassa on mukana taiteilijoita 90-vuotiaista konkareista parikymppisiin tulokkaisiin. Yhdistävänä tekijänä on jäsenyys ammattitaiteilijoiden yhdistys Taidemaalariliitossa. Vuonna 1929 perustettu Taidemaalariliitto viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhlavuottaan. Taidemaalariliitossa on tällä hetkellä 1359 jäsentä ja jäsenmäärä kasvaa vuosittain useilla kymmenillä. Liiton keskeisiä tehtäviä ovat kuvataiteen edistäminen, kuvataiteilijoiden ammatillisten ja sosiaalisten etujen valvominen sekä muiden taiteilijan ammattiin liittyvien palveluiden tarjoaminen. Teosvälitys on avoinna yhdeksän päivää, jonka aikana ostetut teokset annetaan asiakkaalle heti mukaan. Teosvalikoima uudistuu tapahtuman aikana taiteilijoiden tuodessa myytyjen tilalle uusia teoksia. Teosvalikoimaan voi ennen tilaisuuden alkamista tutustua Taidemaalariliiton verkkosivuilta. Taidemaalariliiton Teosvälitys 9.3.–17.3.2019 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki Avoinna: ma–pe 12–18, la– su 11–17. Vapaa pääsy. Yleisöesittelyt lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 ja 14. Nimipäivät: Viikko 12 Ke 20.3. Aki, Kimi To 21.3. Pentti Pe 22.3. Vihtori La 23.3. Akseli Su 24.3. Kaapo Viikko 13 Ma 25.3. Aija, Aava Ti 26.3. Manu, Immo Ke 27.3. Sauli, Saul To 28.3. Armas Pe 29.3. Joni, Joonas La 30.3. Usko Su 31.3. Irma, Irmeli Viikko 14 Ma 1.4. Peppi, Raita Ti 2.4. Pellervo Paasto kirkastaa mielen ? On ristiriitaista, että paastonajan alkaessa puhe kääntyy yhä enemmän ruokaan. Sana paasto ymmärretään usein vain ravinnosta pidättäytymiseksi, ruokapaastoksi. Hengellisenä terminä sana paasto on kuitenkin paljon laajempi käsite. Se tarkoittaa monipuolista juhlan valmistamista, turhasta luopumista, kieltäytymistä. Pääsiäistä edeltävä neljänkymmenen päivän quadragesima-aika tunnetaan nimellä suuri paasto. Origenes määritteli aikanaan: ”Autuas se joka myös paastoaa ruokkiakseen köyhää.” Hän korosti köyhien auttamista saarnoissaan. Paasto tarkoittaa sosiaalista tasausta lähellä ja kaukana olevien tarvitsijoiden auttamista. Luopumalla itsekkyydestä ja turhasta voi vastata maailman pakolaisuuteen ja hätään. Paasto ei siis koske vain katolisia tai ortodokseja kuten jatkuvasti kuulee sanottavan vaan se on koko kirkolle ja kaikille kristityille, oikeastaan koko ihmisyydelle annettu haaste. On voitettava velttous ja mukavuudenhalu. On toimittava toisten parhaaksi. Syntynyt harhaluulo, että paasto ei kuuluisi luterilaisille voi johtua uskon ja tekojen suhdetta koskevasta väärinkäsityksestä, että kieltäytymiset, hengellinen harjaannus eli askeesi, ei kuuluisi hengen elämään. Tästä erehdyksestä ollaan jo pääsemässä irti ja myös luterilaiset papit ovat opetelleet antamaan paasto-ohjeita seurakuntalaisilleen. Paasto kuuluu evankeliumiin. Paasto koskee monia eri asioita. Sitä voi toteuttaa hiljentymällä, ulkoilemalla, nautinnoista kieltäytymällä, keventämällä ruokavaliotaan, syömällä kalaa, vihanneksia ja hedelmiä, lukemalla enemmän, töllöttämällä telkkaria vähemmän ja näpelöimällä kännykkäänsä harkitummin. Myönteinen kohtaaminen, toisen huomaaminen ja kehuminen on hyvä tapa paastota. Myös katumus, anteeksi pyytäminen, rukous, hengellinen kilvoitus kaikkineen auttaa luopumaan turhasta ja keskittymään olennaiseen. Joku aina ihmettelee miksi en paastonaikana juo kahvia, mutta tee kelpaa. Jokainen joutuu itse päättämään mistä kaikesta kieltäytyy ja miten uudistaa elämäänsä. Teen lehdillä ja myös juurilla on oma sanomansa. Teepensaan juuret kääntävät katseen perustaan, viisauden maaperään ja -lähteille. Bertolt Brecht vertaa teepensasta runouteen: ”Pahat pelkäävät kynsiäsi. Hyviä ilahduttaa viehkeytesi. Tällaista kuulisin kernaasti sanottavan runoistani.” Tee rauhoittaa, avaa väyliä mietiskelylle, henkisyydelle, rukoukselle. Teessä on ”hellivää sykettä” kahvia enemmän. Teehetket rauhoittavat ja virkistävät. Enemmän kuin monet muut juomat, tee soveltuu nautittavaksi myös yksin. Englantilaisten suosimat Kello viiden Fife o`clock tean-teehetket kertovat teen sosiaalisesta vahvuudesta. Tee on lähtöisin kellertävästä Intiasta tai Kiinasta. Tee tuli idästä Venäjälle ja sitten Intiasta Englantiin. Teeinnostus erikoismyymälöineen todistaa miten monet suomalaisetkin turkulaisia ja savolaisia myöten osaavat arvostaa teetä. Televisiosta tuttu Pirkko Arstila on ottanut miltei elämäntehtäväkseen julistaa miten vuorokauden eri aikoihin sopivilla teelajikkeilla voi päästä nauttimaan teen vaikutuksista päivät pääksytysten. Kahvi tuli oluen tilalle sivistyneempänä. Se tulee usein mustasta Afrikasta, ruskeaa kaakaota voi saada suklaanruskeilta Antilleilta. Kahvia juovat meitä suomalaisia asenteiltaan tulisemmat arabit ja afrikkalaiset. Kahvipannu alkoi tulla tutuksi Suomessa jo 1700-luvulla, kahvin ja teen voimalla Suomi säilyttänyt energisyytensä. Nauttimalla teensä rauhassa, paastonaika kutsuu sisäisyyden viljelyyn, koko elämän uudistumiseen. Lähestyvä pääsiäinen luo uutta henkeä ja vahvistaa moraalia. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 20.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 21.3. klo 18. Suvi-Maria Roine, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 22.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Marianpäivän messu su 24.3. klo 10. Veli-Matti Hynninen, Herännäisnuorten kuoro, joht. Nina Fogelberg. Muskarilaiset goes Skidikirkko su 24.3. klo 16. Suvi-Maria Roine, Tytti Friberg ja Tommi Niskala. Musiikin ja lasten riemu valtaa Kallion kirkon! Iltakirkko ma 25.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 26.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke 27.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 28.3. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 29.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 4. paastonajan sunnuntain messu su 31.3. klo 10. Visa Viljamaa, Mari Mattsson. Vapautuksen teologian messu ma 1.4. klo 18. Kai Sadinmaa, Jaana Partti. Lähdemessu ti 2.4. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke 3.4. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Johanna Korhonen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 21.3. ”Onneni on olla Herraa lähellä” Anna-Mari Kaskinen. Sirkku Nyström haastattelee. 28.3. Savolainen viäräleuka Heikki Kinnunen. Päivi Istala haastattelee. Ilon kaikua Kalliossa –konsertti la 23.3 klo 19 – 21 Kallion kirkossa. Ilon kaikua Kalliossa tarjoilee kuulijoille sydäntä sykähdyttävän elämyksen, kun Higher Ground Vocalsin rinnalle tulevat laulamaan upeat kuorot Ink ja Lux Auribus. Akustisessa konsertissa kuullaan kunkin kuoron omaa ohjelmistoa sekä yhteisnumeroita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kärsimystrilogiakolme iltaa kärsimyksestä Kallion kirkon vihreässä salissa ti 26.3. klo 18 Valitusvirret – Jeremiadi Jerusalemin raunioilla. Kouluttajana Riitta Keskimäki Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Helsingin Urkupäivien konsertti la 30.3. klo 18. Naji Hakim (Ranska), urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Helsingin Urkupäivien konsertti su 31.3. klo 16. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 2.4. klo 14.30– 15.30. Linda Isokangas, urut. Vapaa pääsy. Kirkkokyyti kiirastorstain messuun 18.4.2019 klo 14. Jos et pääse yksin Kallion kirkkoon, invataksi hakee sinut sovitusti kotoa ja vie sinut takaisin messun jälkeen. Kirkossa saat apua tarvittaessa. Kuljetus on maksuton. Kuljetuksen voit sopia kirkkoherranvirastosta to 11.4. mennessä p.092340 3600, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke 12-17. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 26.3. ja 2.4. klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 20.3., 27.3. ja 3.4. klo. Kallion kirkon kappelissa. Avoin perhekahvila ma 25.3. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 25.3. ja 1.4. klo 16. Teatteri Kallio. Sukkapiiri punainen lanka ke 27.3. klo 18 Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule yhteiselle aamiaiselle puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 20.3., 27.3., ja 3.4. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke 20.3., 27.3. ja 3.4. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 24.3. klo 11. Pauliina Lindfors, Dagmar Õunap. Kiinankielinen messu su 24.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 24.3. klo 16. Marja Kotakorpi. Sateenkaarimessu la 30.3. klo 17. Samuli Korkalainen, Jaana Partti. Messu su 31.3. klo 11. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro. Kiinankielinen messu su 31.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 31.3. klo 16. Visa Viljamaa. Kaikenikäisten messu Elämänleipäkirkko ke 3.4. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu ja Dagmar Õunap. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Liedkonsertti Kevättervehdys la 23.3. klo 16 Alppilan kirkossa. Mária Záborszky, sopraano, Anna Záborszky, sello ja Tatu Eskelinen, piano. Ohjelmassa säveltäjänimiä Mozart, J.S.Bach, Purcell, Grieg. Vapaa pääsy. Nallekoplan konsertti – Lasten perjantai 5.4. klo 10 –10.30. Nallekoplan musiikkituokio sisältää tuttuja ja uusia lastenlauluja, leikitystä ja liikennevalistusta. Lisäksi kerrotaan poliisin työstä ja siitä, mistä saa apua hädän hetkellä. Vapaa pääsy. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta kevätesitteestä tai helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta. Päiväkansa 60+ ma 25.3. ja 1.4. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 25.3. klo 17–18. Iltaruoka ke 3.4. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 € hintaan. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 26.3. ja 2.4. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe klo 10– 12. 22.3. Temppurata klo 10– 12 ja 29.3. Tuulikin tarinatuokio klo 10.30. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12– 14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Pablo Péres 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Luovuuden lähteillä: matkalla salaisuuteen Kallion kirkon isossa seurakuntasalissa, lauantaina 30.3. klo 11–16. Vietä päivä retriitinomaisessa rauhassa ja hiljaisuudessa. Päivän aikana etsitään omakohtaista vastausta siihen mitä kaipaan ja tarvitsen. Ihmisen peruskysymyksenä on, riitänkö minä, nähdäänkö minut? Psalmin 139 äärellä pohdimme näitä kysymyksiä. Kirjoitamme ohjatusti Divina Lectio menetelmällä, maalaamme ajatuksistamme nousevan kuvan ja liikumme. Et tarvitse ennakkotaitoja eikä kurssilla tarvitse suorittaa. Voit olla rauhassa oman itsesi kanssa matkalla salaisuuteen. Mikä on salaisuus? Sen voit oivaltaa päivän aikana. Hinta 25€ sis. kahvin ja teen, opetuksen ja materiaalit. Kts. Kursseille ilmoittautuminen.kallio.srk@ evl.fi tai 09-2340 3611. Päivän matkalla kanssasi on retriitin ja kirjoittamisenohjaaja diakoni Nina Klemmt.
7 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 Helsingin merellisen tarjonnan kehittäminen sai suuntaviivat Yritykset aiempaa tyytyväisempiä, liikenne ja tietyöt saavat kritiikkiä Helsingin tukalat tietyöt sekä liikenne saavat kritiikkiä Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy, (c) City of Helsinki Kuva: Miikka Pirinen. Kuva: Helsinki Marketing ? Helsingin kaupungin merellinen strategia ja toimintaohjelma on saanut kaupunginhallituksen hyväksynnän. Merellinen strategia linjaa kehittämistavoitteet yli nykyisen vuonna 2021 päättyvän strategiakauden aina vuoteen 2030 saakka. Osa toimenpiteistä on jo toteutuksessa ja kehittämistä tehdään muuttuvaa merellistä toimintaympäristöä ja kumppaneita kuunnellen. Helsingin merellinen sijainti on osa kaupungin perusluonnetta. Merellinen strategia ja toimintaohjelma on laadittu merellisten virkistysmahdollisuuksien ja matkailupalvelujen kehittämiseksi sekä kaupungin yleisen vetovoiman vahvistamiseksi. Tavoitteena on muun muassa parantaa merellisten kohteiden saavutettavuutta, kehittää saariston palveluja ja edistää merellisiä tapahtumia. Strategiassa asetetaan Helsingin merelliselle kehittämiselle seuraavat päätavoitteet: – Helsinki on vetovoimainen ja toimiva merikaupunki – merelliset palvelut ja virkistymismahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla – Helsinki vaalii meriluontoaan. Valmistelua ohjasi Maailman toimivin kaupunki -kaupunkistrategia 2017–2021 ja sen merellisyyttä koskevat tavoitteet. Kaupunkistrategian mukaan merellisyyttä on hyödynnettävä nykyistä paremmin kaupungin vetovoimatekijänä. – Meillä on nyt selkeät tavoitteet ja toimintaohjelma, jonka myötä Helsingin ainutlaatuisella merellisyydellä on edellytykset kehittyä entistä vahvemmaksi vetovoimatekijäksi kaupungillemme. Yksi merkittävä välietappi on vuoden 2020 kesällä Vallisaaressa järjestettävä merellinen julkisen taiteen Helsinki Biennaali, johon odotetaan noin 300 000 kävijää kotimaasta ja ulkomailta, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Merellinen strategia ja sitä toteuttavat toimenpiteet laadittiin yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja kumppanien kanssa. – Merellistä strategiaa toteutetaan jo. Tulevan kesän teemana voi pitää eräänlaista merellisen arjen luksusta, kun pistämme kuntoon asioita, jotka helpottavat saaristoon pääsyä ja parantavat palveluja. Saariston kärkikohteiden vesija huoltoliikenteen suunnittelu on käynnissä. Vallisaaren vastuullisen kehittämisen tueksi saari saa kunnallistekniikan. Tulevana kesänä myös vesiliikenteen aikataulut löytyvät HSL:n Reittioppaasta ja esimerkiksi suoraan metrolta saareen voi kulkea kätevästi kaupunkipyöriä ja uusia kaupunkiveneitä hyödyntäen. Lisäksi suosiotaan kasvattavan vesiurheilun mahdollisuuksia parannetaan, merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula listaa. Muita edistysaskelia ovat muun muassa Vasikkasaaren kehittäminen entistä toimivammaksi lähiluontokohteeksi kesäkaudesta 2019 alkaen sekä Vene Helsingissä -kokonaisuuden digipalvelut veneilijöille ja veneilystä kiinnostuneille. – Myös merellisen palvelutarjonnan täydentymisen eteen on työskennelty tiiviisti. Viime syksynä Helsingissä lanseerattiin veneiden Uberiksi kutsuttu Bout-sovellus ja tälle kaudelle Helsinkiin saapu90-vuotias Taidemaalariliitto täyttää Merikaapelihallin vat Skipperin kaupunkiveneet, Minttu Perttula toteaa. Laaja kartoitus toimintaohjelman taustalla Merellisen strategian toimintaohjelma perustuu keväällä 2018 toteutettuun taustakartoitukseen. Kaupungin sisältä kerättiin yhteen vireillä olevat suunnitelmat, hankkeet ja muut aloitteet, jotka kytkeytyvät merelliseen kehittämiseen. Yhteensä näitä kirjattiin 55. Lisäksi kartoitettiin asukkaiden ideoita avoimella kyselyllä, jonka tuloksena saatiin noin 500 merellisyyteen liittyvää kehittämisajatusta. Toimintaohjelman lopulliset painotukset tehtiin kaupungin ja keskeisten sidosryhmien muodostamassa ohjausryhmässä. Ohjelman toteutus tapahtuu kaupungin eri toimialoilla ja yhteistyössä sidosryhmien, kuten kaupungin merellisillä alueilla vaikuttavien julkisten maanomistajien ja yrittäjien kanssa. – Helsingin merellisyyden kehittäminen merkitsee ennen kaikkea hyvää yhteispeliä kumppaneiden kanssa tärkeiksi koettujen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi, linjaa Perttula. ? Helsingin julkinen liikenne, laajat markkinat ja saavutettavuus ovat kaupungin vahvuuksia yritysten näkökulmasta. Kaupungilta toivotaan kuitenkin lisää viestintää yrityksille kohdennetuista palveluista ja enemmän yhteistyömahdollisuuksia sekä tietöiden ja liikenteen sujuvoittamista. Tulokset selviävät laajasta tuhannen yrityksen puhelinhaastattelututkimuksesta, jonka Taloustutkimus Oy on toteuttanut Helsingin kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikasta ja yritysystävällisyydestä. Tutkimus tarjoaa lisäksi tietoa yritysten laajentumisja rekrytointiaikeista sekä soveltuvan työvoiman löytymisen haasteista. Yritysten arvosanat kaupungille parantuneet Tulokset osoittavat, että yritykset ovat aiempaa tyytyväisempiä Helsinkiin. – Vaikka kehitys tapahtuu jossain määrin hitaasti ja tehtävää on vielä paljon, tulosten paraneminen vahvistaa meidän tehneen oikeansuuntaisia muutoksia. Kunnianhimoinen tavoitteemme on olla maailman toimivin kaupunki myös yrityksille, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Kyselyssä yritykset nostivat muun muassa kovan kilpailutilanteen ja byrokratian yritystoiminnan haasteiksi. Korkea kustannusja hintataso oli selkein yksittäinen tekijä, joka vähensi yritysten halukkuutta suositella Helsinkiä sijaintipaikkana. Lisäksi liikenteeseen liittyvät syyt mainittiin suositteluhalukkuutta vähentävinä asioina yli 30 prosentissa vastauksista. Kaupungin palveluihin oltiin aiempaa tyytyväisempiä, mutta palveluista ja toiminnasta toivottiin lisää tietoa. – Kiinnitämme jatkossa erityistä huomiota yritysten esille nostamiin ongelmiin ja jatkamme vahvuuksien kehittämistä, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo. Suuret yritykset tyytyväisimpiä Helsinkiin Suuret yritykset antoivat tutkimuksessa selkeästi myönteisimmät arviot kaupungin elinkeinopolitiikasta ja Helsingistä sijaintipaikkana. Rahoitusja vakuutus-, ICT-, matkailuja luovien alojen yritykset olivat tyytyväisimpiä, kun taas ympäristöliiketoimintaja logistiikka-alan yritykset suhtautuivat Helsinkiin kriittisesti. – Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä yrityksestä haluaa tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa, minkä näemme vahvana merkkinä yhä laajemman yritysyhteistyön tarpeellisuudesta, Rinkineva toteaa. Haastatellut myös uskovat, että kaupunki voi toimenpiteillään vaikuttaa yritysten menestymiseen. Lähes joka toisella yrityksellä vaikeuksia löytää työvoimaa Yritysten rekrytointinäkymät ovat edelleen erittäin myönteiset: kaksi kolmesta vastaajasta arvioi yrityksensä rekrytoivan uusia työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. Lähes joka toinen haastateltu yritys kuitenkin raportoi vaikeuksista löytää soveltuvaa työvoimaa kuluneen vuoden aikana. Erityisesti haasteet koskivat rakennusja logistiikka-alan yrityksiä. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen Helsingin kaupungin osalta kokouksessaan 13. maaliskuuta 2019. Pikaraitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on yhteensä 386 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin osuus kustannuksista on 209 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi samassa kokouksessa myös Raide-Jokerin varikon hankesuunnitelman. Varikon kokonaiskustannusarvio on yhteensä 69,45 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on yhteensä 62,44 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin varikko sijoittuu Roihupeltoon. Mäkelänrinteen ja Vuosaaren lukion hankesuunnitelmat Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Mäkelänrinteen lukion hankesuunnitelman, joka koskee lukion laajennusosan toteuttamista sekä nykyisen rakennuksen teknistä perusparannusta. Vuosaaren lukion hyväksytty hankesuunnitelma kasvattaa puolestaan lukion opiskelijamäärää nykyisestä 500 opiskelijasta noin 900 opiskelijaan. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi Patterimäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Muutos koskee Pitäjänmäen, Pajamäen, Talin sekä Pitäjänmäen yritysalueen urheiluja virkistyspalvelujen aluetta, puistoja katualueita ja yleistä pysäköintialuetta. Valtuustokokouksen aluksi järjestettiin kyselytunti. Kyselytunnilla keskusteltiin siitä, miten Helsinki lähtee edistämään sote-uudistusta, jossa suurten kaupunkien erityispiirteet tulisi huomioiduiksi ja tärkeät tavoitteet terveysja hyvinvointierojen kaventamisesta toteutuvat.
8 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 -Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2024 mennessä Helen investoi uusiutuvaan energiaan ja sulkee Hanasaaren voimalaitoksen ? Helenin Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja Vuosaareen suunniteltavalla biolämpölaitoksella. Helen on valmistautunut kivihiilestä luopumiseen ja Hanasaaren voimalaitoksen sulkemiseen jo usean vuoden ajan. Esplanadin alle on rakennettu kokonaan uusi lämpöpumppulaitos ja Sörnäisissä sijaitsevaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta laajennetaan parhaillaan. Lisäksi Mustikkamaalle rakennetaan maailman mittakaavassakin ainutlaatuista luolalämpövarastoa vanhoihin öljyluoliin. – Helenillä on keinot korvata kivihiili. Jatkamme investointeja energian laajamittaiseen kierrättämiseen lämpöpumpuilla, samoin meillä on hankkeita lämmön varastointiin. Hieman pidemmällä aikajänteellä selvityksessä on useita päästöttömiä teknologioita, kuten esimerkiksi geoterminen lämpö, merivesilämmön hyödyntäminen ja modulaariset pienydinvoimalat, sanoo toimitusjohtaja Pekka Manninen Helenistä. Eduskunnan päättämä kivihiililaki määrittää aikataulun ja samalla käytettävissä olevat ratkaisut. Biolämpölaitos Vuosaareen Helen on selvittänyt mahdollisuuksia biolämpölaitosten rakentamiseen eri alueille Helsingissä. Helenin hallitus teki suunnittelupäätöksen Vuosaaren biolämpölaitoksesta ja tavoitteena on mahdollistaa investointipäätös uudesta laitoksesta vuoden 2020 keväällä. Tämä ja aiemmin tehdyt investointipäätökset lämpöpumpuista ja energian varastoinnista mahdollistavat Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen. – Vuosaareen suunniteltava biolämpölaitos edustaa Suomen mittakaavassa keskikokoista biolämpölaitosta ja se kattaa noin neljänneksen suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Suunniteltavan laitoksen osuus Helenin polttoaineiden käytöstä olisi 15 %, sanoo projektipäällikkö Antti Saikkonen. Laitos sijoittuisi Helenin nykyisen voimalaitostontin viereen Vuosaareen. Laitoksen suunnittelun tavoitteena on, että laitos saadaan tuotantokäyttöön syksyllä 2023. Nyt tehdyllä ratkaisuilla ei arvioida olevan vaikutuksia kaukolämmön hintaan. ? Jotta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä. Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa. – Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta. Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän ja että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjausja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen. – Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, muistuttaa Mäntynen. Hoitamalla korjausja investointivelka liikenneverkko tulee palauttaa sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen. Liikenneverkon merkitys teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle on suuri. Satamat ja meriväylät, raideja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat perustan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille. Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (Espoon kaupunki), kaupunginjohtaja Minna Arve (Turun kaupunki), pormestari Jan Vapaavuori (Helsingin kaupunki), kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (Vantaan kaupunki), pormestari Lauri Lyly (Tampereen kaupunki), kaupunginjohtaja Päivi Laajala (Oulun kaupunki). Kuva: Aleksi Salonen/Helsingin kaupunki Kuusi suurinta kaupunkia: Sote-uudistusta tulee jatkaa hallitusti S osiaalija terveydenhuollon uudistamista tulee jatkaa asukkaiden tarpeista lähtien kuntapohjaisesti, hallitusti ja vaiheittain sekä alueelliset lähtökohdat huomioon ottaen. Sosiaalija terveyspalveluja asukkaiden, ei hallinnon tarpeisiin Jo vuosia on pyritty sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantamiseen sekä sosiaalija terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseen. Nykyisen sosiaalija terveyspalvelujärjestelmän keskeisiä ongelmia ovat ongelmat palveluihin pääsyssä sekä erityisesti pienimpien kuntien taloudellinen kantokyky ja liian pieni väestöpohja. Uudistamista on toistaiseksi pyritty tekemään liian hallintolähtöisesti tuloksetta. Palvelujen parantaminen edellyttää kuuden suurimman kaupungin näkemyksen mukaan keskittymistä jatkossa nimenomaan sosiaalija terveyspalvelujen uudistamiseen, ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä. Mittavien kokonaisuudistusten toteuttaminen on yhä vaikeampaa maailman monimutkaistuessa ja muutosnopeuden kasvaessa. Koko julkista palvelujärjestelmää, ja sen hyvin toimivia osia ei ole syytä remontoida, vaan keskittää tulevalla hallituskaudella kaikki voimavarat todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Lähtökohtina alueelliset ja paikalliset tarpeet Palvelujen yhdenvertaisen laadun parantaminen ja järjestäjien kantokyvyn vahvistapikemminkin olemassa olevan järjestelmän vaiheittaista kehittämistä. Useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin. Tämä omaehtoinen kehitystyö voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea. Kuuden suurimman kaupungin mukaan tämä edellyttäisi myös ohjaavaa lainsäädäntöä vähimmäisasukasmääristä sekä palveluja koskevien valtakunnallisten velvoitteiden asettamista palvelujen saatavuudelle ja asiakaskokemukselle, laadulle ja vaikuttavuudelle sekä kustannustehokkuudelle. Kehittämisessä tarvitaan lisäksi taloudellisia kannustimia. Näiden velvoitteiden seuraaminen ja johtaminen edellyttävät yhteistä kansallista tietopohjaa, jota ei vielä ole ja joka pitää luoda joka tapauksessa, mallista riippumatta. Myös tiettyjä kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja on syytä edistää ripeästi. Sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännöt pitäisi yhdistää ja tarpeettomat rekisterirajat poistaa, jotta kaikki tarvittava asiakasja potilastieto olisi käytettävissä aina ja kaikilla sitä tarvitsevilla. Kuuden suurimman kaupungin esittämä ratkaisu mahdollistaa myös valinnanvapauden hallitun edistämisen. Esimerkiksi palvelusetelillä tarjottavien palvelujen määrää kannattaa lisätä, ja niiden käyttöä helpottaa. Näin etenemällä ratkaisun toimivuutta ja vaikutuksia palvelujen paranemiseen eri alueilla olisi mahdollista arvioida lähes reaaliaikaisesti ja tehdä joustavasti korjaavia ja täsmentäviä toimenpiteitä uudistumisen edetessä. Mallissa taataan asukkaiden yhdenvertaisuus myös tarjoamalla mahdollisuus valita muiden palveluntuottajien palveluja esimerkiksi palvelusetelillä, jos palvelutavoitteet eivät jossakin kunnassa tai alueella toteudu. Mallissa voisi olla myös ns. perälauta, jossa valtioneuvostolla olisi mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa velvoitteet eivät toteudu. Kasvavat kaupungit ja pienet kunnat tarvitsevat erilaisia ratkaisuja, jotta ne voivat kukoistaa ja palvella omia asukkaitaan sekä koko Suomea. Valtiojohtoinen, samanlainen ratkaisu kaikkialle ei enää palvele sellaisen Suomen menestystä, jossa toimintaympäristöt maan sisällä eriytyvät kiihtyvää tahtia. Ohjaavalla lainsäädännöllä voidaan sen sijaan kannustaa järjestämisvastuun kokoamiseen suurempiin kokonaisuuksiin sekä toiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja edistää palvelujen yhdenvertaista laatua ja saatavuutta pitkäjänteisesti erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa. Keskittymällä sosiaalija terveydenhuoltoon ja kehittämällä kuntapohjaista järjestelmäämme vaiheittain uudistamisen riskit pienenevät, mutta jo yhden hallituskauden aikana voidaan edetä ripeästi kohti valtakunnallisesti tärkeitä tavoitteita. Tarvitaan yksinkertainen ratkaisu, joka pohjaa jo tehtyyn työhön ja tukee sitä ja on toteutettavissa monimutkaista ja monialaista maakuntamallia helpommin ja nopeammin. minen voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla. Kuuden suurimman kaupungin näkemyksen mukaan sosiaalija terveyspalveluja tulee uudistaa ensi hallituskaudella kuntapohjaisesti, vaiheittain ja alueelliset sekä paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoamista suurempiin kokonaisuuksiin on jatkettava hallitusti ja ongelmia korjattava nykyjärjestelmää kehittämällä sekä hyödyntämällä kunnissa ja maakunnissa jo vuosien ajan tehtyä hyvää kehittämistyötä. Kuntapohjainen sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, kaikkine haasteineenkin. Sitä on kaupunkien ja alueiden toimesta myös koko ajan uudistettu. Työ palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden sekä asiakasja henkilöstökokemuksen parantamiseksi jatkuu keskeytyksettä niin kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin ympäri maata. Tätä uudistustyötä tulee jatkaa, jotta voimme varmistaa kaikille suomalaisille laadukkaat ja hyvin toimivat palvelut tulevaisuudessakin. Parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät kuitenkaan edellytä uuden, monimutkaisen ja kaukana asukkaista olevan hallintotason rakentamista, vaan PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% NEGATIIVIT JA DIAT TALTEEN: 1 € /kuva (skannaustarkkuus 3200 dpi, filmityypit 135, 126, 110, minimiveloitus 5 e, myös kuvatulostus)
9 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 Jalkapallostadionin tason kehittämiseen kaupungin laina ? Helsingin kaupunki on myöntänyt 1,4 miljoonan euron lainan Telia 5 G Areenan jalkapallostadionin kehittämiseen Töölön pallokenttäalueelle. Jalkapallostadionille tavoitellaan Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) huippujalkapallolle asettamien vaatimusten tasoa. Myös yleisöviihtyvyyttä halutaan parantaa. Helsinki Stadion Management on hakenut kaupungin lainan lisäksi 400 000 euroa avustusta Suomen Palloliitolta. Hanketta on suunniteltu rahoitettavan myös Helsinki Stadion Managementin ja HJK:n omarahoituksella, joka on 1 300 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 3,5 miljoonaa euroa. Jalkapallostadionin eteläja pohjoispäädyt uusitaan lisärakentamisella tontin alueella. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu eteläpäädyn katsomon takaosan kattoratkaisu ja lasitus. Toisessa vaiheessa on tarkoitus tehdä pohjoispäätyyn molemminpuolisen lasituksen ja kattoratkaisun avulla lämmintä sisätilaa. Jalkapallostadionin tason ja toimivuuden parantaminen lisää mahdollisuuksia saada kansainvälisiä tapahtumia Helsinkiin. Kiinteistön arvonnousun ohella parannushanke vähentää osittain stadionin korjausvelkaa ja ratkaisee suuren osan tiukentuneista UEFA-kriteereistä pelata kansainvälisiä pelejä stadionilla. Töölössä sijaitsevaa jalkapalloilun Telia 5G Areenaa hallinnoi kaupunkikonserniin kuuluva Helsingin Stadion Oy. Yhtiö on vuokrannut alueen HJK:n omistamalle Helsinki Stadion Management Oy:lle (HSM Oy) vuoden 2030 loppuun saakka. Henkilöstöjohtajaksi Nina Gros Helsingin kaupunginkanslian henkilöstöjohtajan virkaan valittiin psykologian maisteri Nina Gros. Henkilöstöjohtaja johtaa Helsingin työnantajaja henkilöstöpolitiikkaa sekä sen uudistustyötä. Henkilöstöjohtajan kokonaiskuukausipalkka on 9 500 euroa. Nina Gros on työskennellyt LähiTapiola-yhtiöryhmän henkilöstöjohtajana ja sitä ennen muun muassa henkilöstöjohtajana konsulttiyhtiö KPMG:ssä, henkilöstöjohtajana Cargotec Oyj:ssä sekä henkilöstöjohtajana ja lukuisissa muissa vastuullisissa HR-tehtävissä Nokiassa. Virkaa haki uuden hakuajan kuluessa 42 henkilöä, joista kaksi perui myöhemmin hakemuksensa. Edellisessä haussa virkaa haki 25 hakijaa ja virka päätettiin tuolloin julistaa uudelleen hakuun. Kahdeksan uutta palomiehen virkaa Kaupunginhallitus perusti kahdeksan palomiehen virkaa pelastuslaitokselle kaupunkiympäristön toimialalle 1.4.2019 alkaen. Virat käytetään pelastustoiminnan riittävän mitoituksen varmistamiseen. Kaupunkiympäristön toimialalle perustettiin myös kaksi arkkitehdin virkaa, tarkastusinsinöörin virka ja valvontaeläinlääkärin virka. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi 51 uutta virkaa perustettavaksi sosiaalija terveystoimialalle 1.4.2019 alkaen. Virkoja perustetaan muun muassa terveysja päihdepalveluiden palvelukokonaisuuteen sekä perheja sosiaalipalveluiden palvelukokonaisuuteen. Näistä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen kymmenen sosiaaliohjaajan tehtäviä ovat muun muassa sosiaalihuoltolain yksilöhuollon päätösten tekeminen ja lapsiperheiden kotipalvelun palvelussetelien asiakasmaksuista päättäminen. Nämä tehtävät edellyttävät virkasuhdetta. Maahanmuuttoyksikköön perustetaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan sekä 12 sosiaalityöntekijän virat. Lastensuojelun perhehoitoon päätettiin perustaa 13 sosiaaliohjaajan virkaa. Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut palvelukokonaisuuteen perustettiin yhteensä neljä virkaa. Näistä terveyskeskuslääkärin viran on tarkoitus sijoittua palliatiiviselle poliklinikalle Kotisairaalaan. Perustettujen virkojen tehtävissä käytetään julkista valtaa. Virkasuhdetta edellyttäviä tehtäviä ovat muun muassa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi ja yksilöhuollon päätökset, toimeentulotukipäätösten tekeminen ja perhehoitolain mukaisista korvauksista päättäminen sekä potilaan tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen. Pelastustehtävissä toimivalla virkasuhteessa olevalla henkilöllä on oikeus antaa yksilöä tai yhteisöä koskevia kieltoja ja käskyjä tai oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin taikka kajota toisen omaisuuteen. Vyöhykkeet korvaavat kuntarajat joukkoliikenteessä 27. huhtikuuta ? Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoittelu muuttuu 27. huhtikuuta. Silloin tulevat voimaan uudet vyöhykkeet, jotka korvaavat kuntarajoihin perustuvat lippualueet. Sisäiset, seutuja lähiseutuliput jäävät historiaan, ja lippu ostetaan vyöhykkeille A, B, C ja D. – Uusien vyöhykkeiden ansiosta korkeat hintaportaat kuntien rajoilta poistuvat. Uusilla lipuilla on laajemmat matkustusalueet ja kertaja arvolipuilla pidemmät vaihtoajat kuin nykyisessä järjestelmässä, HSL:n Suvi Rihtniemi sanoo. Lippu ostetaan uudistuksen jälkeen kaikille niille vyöhykkeille, joiden kautta matka kulkee. ABC-alueella ostetaan AB-, BCtai ABC-lippu. Lippuja ei myydä yksittäisille vyöhykkeille, paitsi vyöhykkeellä D, jossa hinta on sama kuin ABja BC-lippujen. Lisäksi myynnissä on ABCD-, BC-, BCDja CD-lippuja. Reittiopas ja HSL-sovellus näyttävät reitin lisäksi, minkä lipun reitille tarvitsee. Sovelluksessa lipun pääsee ostamaan suoraan reittihausta. Pysäkeillä vyöhyketieto näkyy pysäkkikilvissä. Kun uudet vyöhykkeet tulevat käyttöön, kortinlukijan käyttöliittymä uudistuu ja näytöllä näkyvät vain ne liput, joita siltä lähtöpisteeltä voi ostaa. Kausiliput, joiden voimassaolo jatkuu 27. huhtikuuta jälkeen, muuttuvat automaattisesti uusien vyöhykkeiden mukaisiksi. Jos uusi kausilippu ei vastaa matkustustarpeita, lipun matkustusalueen voi käydä muuttamassa palvelupisteessä 2 kuukauden ajan. Näin liput muuttuvat: Helsingin sisäinen ? AB Espoon ja Vantaan sisäiset ? BC Seutulippu ? ABC Kerava–Sipoo–Tuusula ? D Kirkkonummi–Siuntio ? D Lähiseutu 2 ? BCD Lähiseutu 3 ? ABCD Vihreä matkakortti täytyy vaihtaa uuteen siniseen HSL-korttiin tai HSL-sovellukseen ennen huhtikuun 27. päivää, sillä vihreällä kortilla ei voi matkustaa uusilla vyöhykkeillä. Kortin vaihtaminen on maksutonta vyöhykkeiden käyttöönottoon asti. Sen jälkeen siitä peritään 6 euron käsittelymaksu. Uutuutena lippuvalikoimaan tulee lisävyöhykelippu, jolla voi edullisesti laajentaa kausilipun matkustusaluetta. Esimerkiksi AB-kausilipun haltija voi ostaa lentokentälle mennessään C-lisävyöhykelipun, jonka hinta on 2,50 euroa. Lisävyöhykelippu pitää ostaa samalla välineellä – mobiililippu, korttilippu – jolla alkuperäinen lippu on. Monien seutulipun käyttäjien matkakustannukset laskevat, koska jatkossa monille riittää seutulipun sijaan ABtai BC-lippu. Tämä tarkoittaa lähes 47 euron eli 44 prosentin säästöä 30 vuorokauden kausilipussa. B-vyöhyke on laaja, ja siellä asuu yli 600 000 ihmistä eli noin puolet HSL-alueen asukkaista. Seutulippua vastaavan ABC-lipun käyttäjillä hinta säilyy liki ennallaan, sillä 30 vuorokauden kausilippu maksaa euron enemmän. BCtai BCD-lippu on hyvä vaihtoehto Ctai D-vyöhykkeellä asuville, jos matka ei jatku Helsingin niemelle saakka. Vyöhykkeiden myötä käyttöön tulee uusi alennus 70 vuotta täyttäneille. Alennus on 50 prosenttia vastaavasta aikuisten lipun hinnasta, ja sitä saa HSL-kortilla ostettavista arvoja lisävyöhykelipuista kaikkina päivinä kello 9–14 alkaville matkoille. Asiakkaan pitää käydä palvelupisteessä päivittämässä asiakasryhmä HSL-kortilleen. Eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennuksen myöntämisperusteet säilyvät ennallaan, mutta alennusprosentit yhtenäistetään 50 prosenttiin. Lastenlipun ikäraja nousee 17 vuoteen. Opiskelijoiden alennusoikeutta laajennetaan siten, että 30 vuoden ikäraja ja vaatimus opintotuki-päätöksestä poistetaan. Opiskelija-alennusta saavien joukko kasvaa. Jatkossa opiskelijat saavat kausilipuista 45 prosentin alennuksen. Alennusta ei enää myönnetä arvolipuista. Tekstiviestilipun myynti päättyy 27. huhtikuuta, koska se on päällekkäinen HSL-sovelluksen kertalipun kanssa. Myös ratikkalipun myynti loppuu. Jatkossa kaikki lyhyet matkat ovat samanhintaisia kaikilla vyöhykkeillä kulkuvälineestä riippumatta. Teemu Keskisarja Vallilan Kirjastoon ? Mielenkiintoinen kirjallisuusilta on luvassa tiistaina 26.3. klo 18.00 Vallilan Kirjastossa, Päijänteentie 5, kun kirjailijavieraaksi saapuu kirjailija,historioitsija Teemu Keskisarja. Keskisarjahan tunnetaan mielenkiintoisen värikkäistä puheistaan ja kirjoituksistaan. Hänellähän on aivan omatyyppinen tapansa käsitellä kirjallisuutta ja historiaa. Vallilassa Keskisarjan aiheena on hänen uusin teoksensa ”Saapasnahka-torni , Aleksis Kiven elämän kertomus”. Teosta on tilaisuudessa myynnissä omakustannushintaan kirjailijan signeeraamana. Tilaisuuden juontaa toimittaja Pekka Hurme. Mäkitorpantiellä ja Siltavoudintiellä alkaa katutyö Kävelystä ja pyöräilystä entistä turvallisempaa Työmaa-alue. ? Oulunkylässä Mäkitorpantiellä ja Siltavuodintiellä alkaa maaliskuussa katutyö, jossa kävelyja pyöräreittejä muutetaan entistä turvallisemmaksi. Mäkitorpantiellä (välillä Panuntie – Oulunkyläntie) ja Siltavoudintiellä (välillä Norrtäljentie – Käskynhaltijantie) rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Kävelytie erotetaan selkeästi noppakivellä pyörätiestä. Kaduille rakennetaan myös korotettuja suojateitä. Molemmilla kaduilla parannetaan lisäksi bussipysäkkejä. Työ aloitetaan Siltavoudintien päästä, tämän osuuden pitäisi valmistua heinäkuussa. Työmaa tulee hidastamaan liikkumista, sillä koko katu joudutaan avaamaan ja päällyste uusitaan. Kävelijät ja pyöräilijät ohjataan toiselle puolelle katua. Työmaan kautta pääsee kulkemaan koko sen keston ajan. Bussiliikenne jatkuu normaalisti. Mikäli työ etenee suunnitellusti, sen pitäisi valmistua pääosin vuoden 2019 lopussa. Joitakin viimeistelytöitä ja viherrakentamista jäänee vielä vuoden 2020 puolelle. Urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara.
10 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 TV-SKETSIVIIHTEEN PARHAAT PALAT! mm. Velipuolikuu, Tabu, Studio Julmahuvi, Ilkamat... Suomi SketsiSuomi SketsiTeatteri Kultsa esittää Ohjelmistossa 16.3.-18.5.2019 www.teatterikultsa.fi Paviljonkitilaa vuosikymmenen alusta. Kuvaaja Seppo K. Niiranen Ennätykselliset 17 paviljonkia Helsinkiin tänä vuonna Kartta: Paviljonkeja suunnitellaan eri puolille Helsinkiä. Karttapohja Helsingin kaupunki ? Vuodesta 2019 tulee Helsingin kaikkien aikojen vilkkain päiväkoti-, leikkipuistoja koulupaviljonkien rakentamisvuosi. Valtaosa paviljongeista rakennetaan väistötiloiksi, mutta joillakin alueilla niihin saadaan myös uusia päiväkotitiloja. Useimmat paviljongit tarvitaan nopeasti käyttöön jo elokuussa 2019. Paviljonkien suuri tarve johtuu siitä, että tänä vuonna on meneillään useita päiväkotien ja koulujen peruskorjauksia, laajennustöitä ja purkavia korjaustöitä. Myös väestönkasvusta johtuen tarvitaan uusia kouluja päiväkotipaikkoja. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuuden odotetaan lisäksi kasvavan, mikä lisää tilatarpeita. Jotta rakentaminen onnistuisi aikataulussa, kaupungin täytyy edistää hankkeita tavanomaista nopeammalla prosessilla. Rakentamista valmistelevia töitä käynnistetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunkin paviljongin sijoituspaikka on varmistunut. Paviljongeille on etsitty sijainteja, jotka mahdollisimman vähän vaikuttaisivat tiloja käyttävien lasten, nuorten ja alueen asukkaiden arkeen. Rakentamista edeltäviä valmistelevia töitä käynnistellään tai tehdään jo Kontulassa Rintinpolulla, Itäkeskuksessa Sinivuokonpolulla, Vuosaaressa Havukujalla, Kalasatamassa Arielinkadulla, Pihlajistossa Salpausseläntiellä ja Malmilla Vilppulantiellä. Valmistelevia töitä näissä hankkeissa ovat muun muassa työmaa-aidan rakentaminen, kasvillisuuden raivaus, maamassojen vaihto, tarvittavien huoltoja saattoliikenteen kulkuväylien valmistelu, puiden suojaus ja mahdollinen puiden kaato. Suurin osa paviljongeista on tarkoitettu väliaikaisiksi. Kannelmäen leikkipuistoon sijoitettava leikkipuistorakennus sekä Immolantien koulu-, päiväkotija leikkipuistorakennus on suunniteltu pidempiaikaista käyttöä varten. Rakentamisesta tiedotetaan myös alueilla. Lisäksi on mahdollista järjestää tilaisuuksia, joissa esitellään suunnitelmia ja keskustellaan toiminnan järjestelyistä. Tänä vuonna rakennettaviksi suunniteltuja paviljonkeja Uusi paviljonkipäiväkoti, Arielinkatu, Kalasatama Uusi paviljonkipäiväkoti ja leikkipuisto Tapulin korvaavat tilat, Kimnaasipolku, Tapulikaupunki Daghemmet Domuksen korvaavat tilat, Kulosaari Brändö lågstadieskolan lisätilat, Kulosaari Kontulan ala-asteen ja esiopetuksen lisätilat, Rintinpolku, Kontula Myllypuron peruskoulun lisätilat, Yläkivenrinne, Myllypuro Päiväkoti Immolan, daghemmet Staffanin ja leikkipuisto Tervapääskyn korvaavat tilat, Immolantie, Tapaninvainio Paviljonkipäiväkoti Sinivuokonpolku, päiväkoti Lakan ja Daghemmet Botbyn väistötilat sekä lisäpaikkoja, Itäkeskus Päiväkoti Louhikon väistötilat sekä lisäpaikkoja, Salpausseläntie, Pihlajisto Päiväkoti Vilppulan väistötilat, Vilppulantie, Ala-Malmi Päiväkoti Perhosen väistötilat sekä lisäpaikkoja, Jahtivoudintie, Patola Solakallion koulun väistötilat, Mikkolankuja, Itä-Pakila Konalan ala-asteen väistötilat ja lisäpaikkoja esiopetukselle, Hilatie, Konala Leikkipuistopaviljonki Kannelmäkeen, Kanneltie Päiväkoti Kukkaniitty-Blomängenin väistötilat, Kukkaniityntie, Puotinharju Päiväkoti Hiekkalinnan väistötilat sekä lisäpaikkoja, Havukuja, Vuosaari Mustakiven korttelitalon Puistopolun peruskoulun lisäväistötilat, Pohjavedenkatu, Vuosaari Tahvonlahden ala-asteen väistötilat, Gunillantie 12, Laajasalo Tutkimus: Epävarmuus syö työssä jatkamishalukkuutta – apu voi löytyä ikäjohtamisesta Pitkät työurat ovat tärkeitä koko yhteiskunnalle, toteaa Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto. ? Työpaikalla koettu taloudellinen epävarmuus on yhteydessä eläkehalukkuuteen. Koetun epävarmuuden lieventäminen ikääntyvillä työntekijöillä olisi yksi keino työurien pidentämiseksi. Asiaa tarkasteltiin työeläkeyhtiö Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirton lisensiaattitutkimuksessa. Tutkimus perustui Tilastokeskuksen työolotutkimuksen aineistoon yksityisen sektorin yli 50-vuotiaista palkansaajista. Pitkät työurat ovat tärkeitä koko yhteiskunnalle, toteaa Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto. Jotta aidosti vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä, työuriin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan monipuolista tietoa ja keskustelua. Tutkimuksessa selvitettiin, miten organisaatiossa tehdyt irtisanomiset ja työssä pysymistä tukevat toimenpiteet vaikuttivat palkansaajien eläkeaikeisiin. Irtisanomisia oli ollut yli kolmanneksella tutkimuksen kohdejoukon palkansaajista. Heidän työpaikoillaan myös ikääntyvien tukeminen oli harvinaisempaa. Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikalla toteutetut irtisanomiset vähentävät työssä jatkamisaikeita yli vanhuuseläkeiän alarajan. Sen sijaan ikääntyvien työssä jatkamiseen panostaminen lisää työssä jatkamisaikeita. Työssä jatkamisen halukkuus yli vanhuuseläkeiän oli harvinaisinta palkansaajilla, joiden työpaikoilla oli toteutettu irtisanomisia ja ikääntyvien työssä pysymistä ei tuettu. Heistä vain viidennes aikoi jatkaa töiden tekoa yli eläkeiän alarajan. – Mikäli työssä pysymistä tuettiin ja irtisanomisia ei ollut, lähes 40 prosenttia vastaajista halusi jatkaa työelämässä, kertoo Katja Veirto. Keskustelua ja tietoa työurista tarvitaan edelleen – Pitkät työurat ovat tärkeitä koko yhteiskunnalle. Työurien pidentäminen onkin pitkään ollut eläkeja työllisyyspolitiikan keskeisimpiä kiinnostuksen kohteita. Jotta aidosti vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä, työuriin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan monipuolista tietoa ja keskustelua, Veirto toteaa. Esimerkiksi juuri julkistetussa ikääntyvien työllisyyden edistämistä koskevassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raportissa todettiin, että ikääntyvien työllisyyttä tulee parantaa. Lisäksi eläkkeellä ollaan Suomessa verrattain pitkään. – Jotta aidosti vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä, työuriin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan monipuolista tietoa ja keskustelua. Tutkimustulosten perusteella huomiota tulee suunnata siihen, kuinka ikääntyvien työssä jatkamista voidaan tukea ja millaiset toimenpiteet vaikuttavat myös tilanteissa, kun työpaikalla koetaan taloudellista epävarmuutta. Ikäjohtamisen toimet, joita kohdennetaan erityisesti varttuneempiin työntekijöihin, voisivat tukea työuraa näissä tilanteissa. – Meillä on hyviä tuloksia ikääntyvien ja työurallaan käännekohdassa olevien uravalmennuksesta. Niihin osallistuneiden tulevaisuudenusko ja kokemus omasta osaamisesta on vahvistunut. Tutkimuksessa havaittiin myös, että hyvä työkyky ja korkea koulutustaso ovat yhteydessä myöhempään eläköitymiseen. Erityisen merkityksellisenä näyttäytyi koettu hyvä työkyky. – Tutkimukseni tulokset saavat myös pohtimaan eläkepolitiikan kenttää. Eläkepolitiikka on kapeasti ajateltuna muutoksia eläkelainsäädäntöön ja rahoitukseen. On totta, että eläkelainsäädäntö asettaa tärkeimmät raamit esimerkiksi eläköitymiseen. Työurien näkökulmasta eläkelainsäädäntö on vain yksi osa työuriin vaikuttavista tekijöistä, toteaa Veirto.
11 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 ? ? Kuvataide Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide – Taide on vapautta. Saan tehdä, mitä huvittaa, pitkän linjan kuvataiteilija Paul Osipow sanoo näyttelynsä avajaisissa Taidehallin komeissa tiloissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Anna-Liisa Kankaanmäen Pyhimys-kaapissa on käännettävät, molemmin puolin maalatut ovet. Kuvassa taiteilija avatun ja vain osittain näkyvän kaapin edessä Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jarmo Kukkosen maisemamaalaukset täyttävät Galleria Brondan. Kuvassa taiteilija ja osa kolmiosaisesta Rakkauskirje joelle -teoksesta. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Päivi Latvala (oik.) luovuttamassa taidettaan esittelevän kirjansa näyttelyn avanneelle näyttelijä Satu Silvolle Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Olli Sarmaja haluaa näyttelyssään Pystyraita luoda liikkeen illuusion kineettisen taiteen pioneerien jalanjäljillä. Taiteilija ja Pystyraita Galleria 68:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Raija Malka ja taustalla oleva teoksensa Study of brutalism Galleria Amassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Annantalolla on esillä maaliskuun Tero Kapasen Luontoretki, joka on on sukellus suomalaiseen metsään virtuaalitodellisuusvideon avulla. Installaatio kutsuu luokseen kaikki metsistä viehättyneet lapset ja aikuiset. Värit ja muoto hakevat paikkaansa Suomalaisen kuvataiteen kärkinimiin lukeutuvan Paul Osipowin laaja retrospektiivinen näyttely Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, esittelee taiteilijan tuotantoa ja valaisee vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia. Suomen Taideyhdistyksen tuottaman näyttelyn kuraattorina toimii galleristi Kari Kenetti. Pressissä heidän keskustelua oli vaikea kuulla, koska mikkiä ei käytetty. Osipow on 60-vuotisella taiteilijanurallaan tarkastellut järjestelmällisesti ilmaisutapansa mahdollisuuksia maalauksen keinoin. Näyttelyssä nähdään geometrisiä ja vapaamuotoisia abstraktioita, figuratiivisia klassisia aiheita, kuten ruoka-asetelmia ja raunioita sekä ennennäkemättömiä ei-esittäviä maalauksia. Suomen Taideyhdistys julkaisi näyttelyn yhteydessä kirjan, joka esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa. Julkaisuun ovat kirjoittaneet kuvataiteilija ja kuvataiteen tohtori Silja Rantanen sekä taidekriitikko, tietokirjailija ja kuraattori Timo Valjakka. Maalauksia syntyy alttarikaappeihin Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on todella mielenkiintoinen nuoren Anna-Liisa Kankaanmäen näyttely, jossa teosten lähtökohtana ja innoittajana ovat olleet alttarikaapit. Erikokoiset ja -muotoiset kaapit kätkevät sisäänsä maalauksia, joiden elementit muistuttavat tunnettuja pyhimyskuvia. – Uskonnollisissa aiheissa kiinnostavat korostunut arvovalta, hierarkia, jäykkyys ja kieltäymys, joka sisältyy jo kuvan rakenteeseen. Ne eivät ole selvästikään pelkkiä kuvia, vaan pelotteita ja lupauksia, ohjeita, joita noudattamalla on mahdollisuus ikuisuuteen paratiisissa. Hän valmistui Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja aiemmin kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituuttista. Kankaanmäen ja Markus Lampisen taiteilijatapaaminen on 24.3. klo 14–16. Maisema tulee lähelle Jarmo Kukkonen esittelee Kirjeitä sieltä – teoksiaan Galleria Brondassa, Annankatu 16. Öljymaalaukset kankaalle ja levylle ovat usein tavattoman isoja ja muodostavat tilassa yhtenäisen kokonaisuuden myytinomaisista vesi-, metsäja vuorimaisemista. Hyvinkään Taidekoulun ja Lahden Taideinstituutin kasvatti on päässyt pitkälle juuriltaan. Hän sanoo, että tänään maisema tuli lähelle, ja vei ajatuksen mennessään: – Tila tuli tilalle, ihme tapahtui, päässä mylläävät pirulliset pyrkimykset laimentuivat äärettömään. Taiteilija käveli joelle, sen leppoisa tuttavallisuus tervehti häntä: – Hei vain, tuletko uimaan. Vesi ympäröi minut pehmeällä otteellaan ja tunsin olevani sitä samaa. Jokaisella lehmällä on nimi Päivi Latvalan maalausten tähti on lehmä. Hän kunnioittaa eläimiä maalaamalla niistä muotokuvia. Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4, näitä komistuksia on nähtävissä peräti 29. Romanttisuus maalauksiin versoo Latvalan halusta tuoda esille, mitä maaseudun eläimet omistajilleen edustavat: – Jokaisella lehmällä on nimi, ne eivät ole vain tuotantokoneita ja omaisuutta; ne ovat rakkaita työtovereita, kotieläimiä ja lemmikkejä. Hyvin käsitelty ja terve eläin on omistajalleen arvokas monella tasolla. Latvalan viidettä, jo jokavuotista, yksityisnäyttelyä juhlittiin iloisissa merkeissä. Näyttelijä, yrittäjä Satu Silvo valloitti avauspuheessaan juhlavieraat hauskoilla muistoilla maaseudulta sekä ilmeikkäästi lausutulla runolla. Rakastetut lehmämaalaukset ovat moderneja ja romanttisrealistisia, mikä vaatii tarkkaa silmää ja viimeisteltyä otetta. Kokemus lehmistä mallina alkaa näkyä rennompana maalausjälkenä. Olemassaolo on havaituksi tulemista Olli Sarmaja haluaa näyttelyssään Pystyraita luoda liikkeen illuusion kineettisen taiteen pioneerien Yaakov Agamin ja Carlos Cruz-Diezin jalanjäljillä. Maalatut kolmiulotteiset reliefit antavat rytmin, joka saa katsojat liikkeelle tarkastelemaan teoksia eri suunnista. Teosten muoto ja väri muuttuvat katsomiskulman mukaan; valo osallistuu kokonaisuuteen. Taiteilijan mukaan vastaanottajan osallistava rooli on hyvin tärkeä, sillä hän synnyttää teokset eloon. Galleria 68:n, Hämeentie 68, esittelemissä maalatuissa, jo itsessään kolmiulotteisissa, reliefeissä katsojan edestakainen liikkuminen tuo esiin erilaisia muotoa ja väriä koskevia muutoksia. Liike on vain jotakin siinä välissä siirtymisessä tilasta tai asemasta toiseen. Kiinnostava tie brutaaliarkkitehtuuriin Kuvataiteilija, lavastaja, taiteellisen ilmaisun opettaja Raija Malka sanoo Galleria AMA:n, Rikhardinkatu 1, näyttelyesitteessä, että yksi yö kesällä 2017 Le Corbusierin rakennuksessa Marseillessa avasi kiinnostavan tien brutaaliarkkitehtuuriin: – Kosketus, tuoksu, akustiikka, valo ja oma fyysinen tilani sekoittuivat kokonaisuudeksi, jossa aika pysähtyi yhdeksi vahvaksi kokemuksen hetkeksi. Näyttely koostuu pääasiassa öljy kankaalle –maalauksista, joissa on paljon pehmeää valoa ja lämpimiä sävyjä, ja galleriatilaan pystytetystä yksivärisistä seinämistä. Teokset kommentoivat maalausten tilallisuutta ja värimaailmaa. Filosofi Sara Heinämaa kirjoittaa, että brutalismi ei ole vain arkkitehtuurinen tyyli eikä rakentamisen tekniikka: – Kyse on inhimillisen tilan perustasta: kokemuksemme avaruus on olemuksellisesti raakaa ja käsittelemätöntä. Luotujen laulu Mirja Ilkka ja Henri Kivioja ovat ystäviä, jotka maalaavat samalla työhuoneella Herttoniemessä. He ovat tutustuneet Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa Kotkassa. Venäläinen klassinen maalausperinne on enemmänkin mauste kuin ankara ohjenuora heidän maalaustyyleissään, joita voisi kuvailla toistensa vastakohdiksi. Ars Longan, Annankatu 12, näyttelyssä heidän teoksia yhdistää hengellisyys. Jos taiteilijoiden teoksia pitäisi kuvata yhdellä sanalla, olisi se Kiviojalla ’voima’ ja Ilkalla ’herkkyys’. Kivioja lähestyy maalauksiaan systemaattisesti sisältöä ja tekniikkaa huolellisesti suunnitellen, luonnostellen ja ajatuksiaan ylös kirjoittaen. Teokset kumpuavat Raamatun kertomuksista ja kristillisen maailmankuvan herättämistä ajatuksista ja tunteista. Taiteilija pyrkii kuvaamaan ihmiskunnan suurinta draamaa: Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Kukkien heleitä värejä Taidelainaamon Näyttelytila Arthurissa, Rikhardinkatu 3, on esillä kuvataiteilija Tuula Aallon maalauksia. Väri ja muoto ovat aina kiinnostaneet häntä. Maalatessa väri menee edellä ja muoto seuraa sitä. Maalauksissa väri on tunneilmaisua ja teosteni keskeinen sisältö. – Puutarhani muodostuu kankaalle kasvaneista väreistä ja muodoista. Maalaukseni esittävätkin tunnistettavien kukkien sijasta värien vuorovaikutusta. Vaikka maalaisin maisemaa, löytyy teoksistani kukkien heleät värit. Kun Aalto maalaa akryylillä ja öljyllä, hän käyttää voimakkaita siveltimen vetoja ja usein palettiveistä antamaan teokselle rakennetta. Hän on myös akvarellisti. – Vesivärien käytössä minua kiehtoo tekniikan mahdollistama välitön, jopa intuitiivinen maalaaminen, jonka haluan siirtää myös maalaamiseen akryylillä. Näyttelytila sijaitsee Rikhardinkadun kirjaston alakerrassa. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros Oskari Turpeinen ja Minna Puolanto tekevät todella intensiivisen Yhteinen iho -esityksen Kanneltalolla. Kuva: Tanja Ahola. Mari Palon esittämä Giuditta keimailee Mika Nikanderin esittämän yökerhon omistajan edessä Opera Boxin värikylläisessä Lehár-operetissa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Markku Pihlaja. Mikko Joensuu lauloi kauniita balladeja hyvällä amerikanenglannilla Kulttuuriklubilla Aarne Jämsän näyttelytöiden edessä Galleria Katariinassa. Kuva: Hannele Salminen. Ville Rita (vas.), Eliina Hiltunen, Pauliina Kietäväinen, Laura Viinikka, Freddie Sukura, Tuura Aikio ja Miriam Mekhane esittävät venäläistä satiiria Kellariteatterin tiiliholviseinien keskellä. Kuva: Mari Kaakkola. Romulus Chiciuc (vas.) ja David Kozma ovat mainioita parodioimaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja asenteitamme pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden harmaalla alueella. Kuva: Mihut Naita. ? Vuoden 2018 teatterinäyttelijäksi on valittu Helmi-Leena Nummela. Palkinnon toi hänen lavasuorituksensa 15-vuotiaana Sigridinä KOM-teatterin Veriruusut -näytelmässä. Myös ruotsinkielisten pienteattereiden ”Marat/Sade” ja Valtimonteatterin ”Syklit” palkittiin. Kaikki olen esitellyt. Äidin ja pojan yhteinen iho Sivuun ensemblen ”Yhteinen iho” –tanssiteatteriteos Kanneltalolla kannatti todella nähdä. Ninni Perko ohjasi Veera Tyhtilän käsikirjoitukseen ja Jarmo Saaren originaalimusiikkiin esityksen suuresta rakkaudesta, äidin ja pojan yhteydestä sekä toisesta irtautumisen vaikeudesta. Jo alku on pysähdyttävä: Minna Puolannon herkästi tulkitsema äiti on synnytyksen keskellä, Oskari Turpeisen lapsi on lattialla vain alushousuissa. Äiti pukee poikansa. Yhteinen iho on alussa todellisuutta, jolloin unelma ylittää rajan todellisen maailman kanssa. Läheinen ihmissuhde äidin ja lapsen välillä ja iholla on konkreettisesti läsnä. Hellitään, tuuditellaan ja tunnetaan toisen läheisyys. Äidin ja lapsen hetki on yhteiseloa ja turvallisuutta. Yleisö saa kokea äidin elinkaaren poikansa rinnalla. Esitys käy läpi eri elämävaiheita lapsuudesta pojan juroon ensikänniin teini-iässä, kotoa lähdön riipaisevuuteen, keski-ikään ja vanhuuteen, jolloin äiti on jo päästänyt irti. Poika löytää kasvattajansa, läheisensä arvostuksen vasta loppupuolella. Puolanto on näyttelijä, joka on saanut myös tanssikoulutuksen. Turpeinen tunnetaan monen sirkusesityksen taiturina, joka löytää myös kasvonilmeissä vaihteluja. Erityisen hauska on teinin töyhtötukka. Yhteinen tanssi, molempien soolot ja musiikki siivittävät matkaa. Tanssiteos elämän käännekohdista, irtautumisesta, tuskastakin ja silti kiinni kasvamisesta. Elämän tiet kulkevat välillä erillään. Nuorena aikuisena poika ei anna hoivata itseään ja merkkinä on, että oman asunnon avaimet eivät voi kuulua äidille. Esityksen lopussa vanhainkodissa (tai sairaalassa) poika tapaa hauraan äidin, joka ei enää anna tunteiden tulla, komentaa aikuista lastaan ottamaan kengät jalasta ja istumaan siihen mihin hän haluaa. Hellyys voittaa. Äidin sydämessä on paikka, jossa lapsilla on aina koti riippumatta siitä, minkä ikäisiä lapset ovat. Horisonttiin jää suru, äiti kuolee. Elä hyvin – naura usein – rakasta paljon. Tanssit ovat elämän kertosäettä. Tälle toivoo jatkoa. Syntisen moraaliton operetti tehoaa yhä Franz Lehárin taiteellisesti kunnianhimoisin, ja ”oopperamaisimmaksi” sanottu, operetti ”Giuditta” vie katsojat Välimeren aurinkoon, Pohjois-Afrikan tummansinisiin öihin ja 1930-luvun savuisiin yökerhoihin. Esikuvaa ja vaikutteita on haettu sekä Carmenista että Josef von Stenbergin Hollywood-elokuva ”Marokosta”, jonka tähtinä olivat Marlene Dietrich ja Gary Cooper. Se sai kantaesityksensä 85 vuotta sitten Wienin valtionoopperassa ja jo saman vuoden 1934 syksynä Kansallisoopperassa Aleksanterin teatterin lavalla. Näin esityksen, jonka pääosassa olivat Mari Palo ja Markus Nykänen. Riikka Hakola vuorottelee naispääosassa Palon kanssa tuotteliaan Ville Saukkosen ohjauksessa OperaBoxille. Virkistävä on Ville Salosen ja Emilia Vesalainen-Pellaksen subrettopari, jolla on onnellisempi loppu. Tarina on riettaan moraaliton. Giuditta karkaa upseeri Octavion kanssa ”tylsää avioliittoaan” satamatyömiehen kanssa. Sota erottaa rakastavaiset. Lopulta hän valitsee onnen ja intohimon välillä. ”Illan kuumimmat suudelmat jaan” ”Meine Lippen, sie küssen so heiss” on operetin suosikkinumero. Satama, pakolaisten aitaaminen, muukalaislegioonan olot ja kunniakäsitykset on kuvattu kekseliäästi lavastuksessa. Huippunsa operetti saa syntisen yökerhon tunnelmissa. Giuditta valitsee rahamiehen. Kulttuuriklubi sukelsi arkeen Kulttuuriklubi on Suomen arvostelijain liiton, SARV, kaikille avoin epävirallinen yhteisö, joka järjestää mielenkiintoisia vierailuja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Aiemmin se piti istuntoja täyteen pakatuissa ravintolatiloissa. Viime aikoina klubi on kokoontunut kuvataiteen ympärille, Forum Boxissa, MUU Galleriassa ja viimeksi Galleria Katariinassa Kalevankadulla. Galleristi Hannele Nyman kertoi Helsingin taiteilijaseuran Katariinan toiminnasta. Kulttuuriklubi sukelsi arkeen, joka monesti tarjoaa enemmän elämyksiä kuin hetkelliset äärikokemukset. Tarvitaan vain silmää havaita arjen rikkaus. Taiteilijoilla tätä herkkyyttä on, joten kuuntelimme ja katselimme, miten he arkea ovat teoksissaan tulkinneet. Kirjallisuuskriitikko, klubin moderoija Hannele Salminen esitteli maailmanmaineeseen nousseen, vuonna 2016 Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneen Leïla Slimanin taidokkaan psykologisen romaanin Kehtolaulu. Illan musiikkitarjonnasta vastasi Mikko Joensuu, jonka lauluissa soi arki kauniilla ja ilmaisuvoimaisella amerikanenglannilla. Hän sai v. 2017 Teosto-palkinnon ”Amen” – levyistään, joita on ilmestynyt jo kolme. Kun kysyin nimen alkuperää, Joensuu sanoi levyjen inspiroituneen uskonnosta ja siitä irtautumisesta. Joensuu on tehnyt myös ”älä käy yöhön yksin” Kjell Westön tekstiin. Vallankumous ilman asiaa – Vallankumoukset tulevat ja menevät, barrikadit sortuvat. Olemme vain ihmisiä, siinä kaikki, lausutaan ääneen Kellariteatterin hienossa talviesityksessä ”Sattumia” venäläisen Daniil Harmsin tekstiin. Aiemmin sitä on esittänyt mm. KOM-teatteri pari vuotta sitten. Harms oli 1930-luvun absurdi hulluttelija ja arjen terävä havainnoija. Maagiselle realistille kumous oli tunnet
13 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 ? ? Kulttuuri Gloria 1929, 1999 ja 2019 – pitkät jäähyväiset Helsinkiläiset Sofia Keränen ja Mimosa Salmela ovat aina tykänneet Glorian ilmapiiristä, joten paikan lopettaminen tuntuu haikealta. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläiselle Tuomas Kristian Sjölle Gloria on hänelle tuttu paikka vuosien ajalta. Hän harmittelee mukavan paikan sulkemista. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläinen Alaska Kojo oli kenties illan mielenkiintoisin ilmestys Glorian viimeisenä iltana. Kuva: Raimo Granberg. ? Kulttuuriarena Gloria Kaartinkaupungissa Pikku-Roballa vietti alkuvuoden pitkiä jäähyväisiä, maksullisia ja ilmaiskonsertteja nuorille oli paljon. Toiminta siirtyy toukokuulla Suvilahden kulttuurikeskuksen Tiivistämöön. Kävijöistä suurin osa on 15–25-vuotiaita nuoria, joille ikärajaton pääsy sisään on tärkeää. Elokuvateatteri Gloria avattiin samalla paikalla 8.11.1929, teknisenä äänileffojen edelläkävijänä Elokuvatoiminta päättyi 1995. Tila toimi joitakin vuosia teatterikäytössä, kunnes kaupungin Nuorisoasiainkeskus perusti Kulttuuriareena Glorian vuonna 1999. Helsinkiläisten alle 30-vuotiaiden nuorten työllistäminen on ollut oleellinen osa Glorian nuorisotyöllistä toimintaa. Se tarjosi työkokeilu-, palkkatukisekä oppilaitosharjoittelupaikkoja valoja äänitekniikan, mediatuotannon sekä tapahtumatuotannon tehtävissä. Lepakon ohella Gloria oli Helsingin legendaarisimpia tapahtumapaikkoja; ne jatkavat muulla, itse asiassa Suvilahdessa. Toimittaja ja kuvaaja ikuistivat viimeisen illan tunnelmia ilmaiskonsertissa, jonka lopputähtenä oli visual kei -vaikutteita ammentava suomalaisyhtye DIE/MAY . Monet yleisöstä pukeutuivat huolellisesti eri tyyleillä, oli tummia gootteja, tyttöjen nukkepukeutumista, kaukoaasialisia vaikutteita. Seinälle sai kirjoittaa rakkaimpia muistojaa. Aivan hellyttävä oli tytön kirjoitus siitä, miten hän ”vahingossa paljasti rintansa” suosikkiyhtyeen staffiin kuuluvalle henkilölle. Toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksiköstä vastaa kysymyksiini tulevaisuudesta. Glorian toimintakonseptia päivitetään Tiivistämöön. – Siellä sijaitsee paljon erilaisia kulttuuritoimijoita, joten yhteistyöllä lisätään alueen vetovoimaisuutta myös festivaalikesän jälkeen. Se tulee olemaan myös mahdollisuuksien areena. Myös nuorten työssäoppimallien kehittämistä yhteistyössä ammattioppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa jatketaan. Mönttinen myöntää, että monet jättivät hyvästit Glorialle haikein mielin. – Toiminta jatkuu Tiivistämössä ja toivomme kovasti, että nuoret tulevat ideoimaan kanssamme tapahtumia, osoitteessa Sörnäisten Rantatie 22 E. Kiinteistössä, jossa Gloria sijaitsee, tehdään mittava taloremontti. – Se, kuka toimintaa tulee Glorian tiloissa jatkamaan, on epäselvää. Toivomme tietenkin, että tila säilyy kulttuuritilana jatkossakin. Anastasia Trizna (vas.) ja Eeva Putro esittävät Äidin kirjeessä Caisan lavalla herkällä vaistolla saman äidin tyttäriä, jotka sodat erottivat toisistaan. Kuva: Julia Gosa. Pinja Hahtola on aivan hurmaava runoilija Eino Leinon eri muusien esittäjänä Teatteri Avoimissa Ovissa. Kuva: Seppo Honkonen. ta, monesti ilman asiaa. Ohjaaja Eero Leichner sanoo, että tekstin kaltaista anarkismin sanomaa tarvitaan nykyään entistä kipeämmin. Silloin puhutaan rohkeudesta, sanoa ja toimia, niin kuin oikein on. Esitys pohtii ihmisen merkityksettömyyden tunteen monia ilmentymiä. Harmsin tekstit ovat lyhyitä episodeja, jotka seuraavat toisiaan. Näyttelijöillä on useita rooleja. Paljon kuulemme kansanlauluja ja sävellettyjä kumouslauluja. Marseljeesi kaikuu komeimmin, vaikka Harms oli Venäjän vallankumouksen perinnössä. Taitavista esiintyjistä on turha poimia ketään erikseen. Hattuni nostan viulisti Anna Kirvesniemelle, joka on säveltänyt uusiksi Bertolt Brectin ”Minä elän synkkää aikaa” –runon Brita Polttilan suomennokseen. Rakentajat harmaan työn alueella Nainen tekee videoblogia toiveistaan saada uusi oma asunto. Hän hymyilee kauniisti kameran edessä. Samaan aikaan kaksi virolaisittain tai muulla tavoin murtavaa miestä on päivät rakennuksella, jonne ei ole toimitettu rakennusmateriaaleja. Niitä odottaessaan he ehtivät keskustella töistä, asemastaan ja maailmanmenosta. Kokeneempi heistä korostaa olevansa maahanmuuttaja, veroja ja vuokransa maksava kunnon ihminen verrattuna niihin ”mamuihin”, jotka elävät sosiaaliturvalla eivätkä sitoudu maahan. Välillä näemme naisen videoblogin metsän keskellä etsimässä tulevaa rakennusta ja asuntoaan, pitkän kävelymatkan päästä. Kaksi rakentajaa kommunikoi pomon kanssa vain radiopuhelinyhteydellä, joka säröilee. Rakennusmateriaali onkin viety rakennuksen katolle, vaikka rakentajat ovat maan tasalla. Yksi rakennusmies putoaa katolta, kun ei noudata turvaohjeita. Naiselle valmistuu talo ja oma koti, jossa hän saa heti pahoja allergisia oireita. Kotimaiset ja ulkomaiset rakennusaineet eivät sovi keskenään, ja syntyy myrkkykaasuja. Nainen asuu äidin nurkissa ja hakee vuokralle. Näytelmä parodioi ulkomaalaisia työntekijöitä, heidän asenteita ja meidän asenteita heihin, pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden harmaalla alueella. Kuullostako tutulta? David Kozman johtama European theatre collective esitti Viirus-teatterissa ”Rakentajia”. Mainio esitys oli nähtävillä Viiruksen pienessä Boxissa, jossa syntyy läheisen tiivis tunnelma. Rakentajina olivat Romulus Chiciuc ja David Kozma. Naisena oli Salla Kozma. Ajankohtaisen purevasta käsikirjoituksesta vastaavat Nina-Maria Häggblom ja Piret Jaaks. Äidin kirje yhdistää sisaruksia rajan yli Rajojen eri puolille erkaantuneet sisarukset löytävät toisensa äidin kirjeen kautta. Tapahtumat alkavat Suomen sisällissodan aikaisesta Helsingin valtauksesta 11.– 13.4.1918. ”Äidin kirje” sai kantaesityksen ennen joulua Dostojevski-museossa Pietarissa ja suomalaisen kantaesityksen uudistuneen Caisan juhlasalissa. Jevgeni Zimin kirjoittama ja ohjaama esitys valaisee Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa teatteritaiteen keinoin ja nostaa esiin kaikkia yhdistäviä inhimillisiä arvoja. Esitys käsittelee naapurimaiden yhteisen historian vaikeita ajanjaksoja ja niiden vaikutusta ihmiskohtaloihin. Ihmiset kärsivät eniten siviilija sotilasjohtajien päätöksistä. Helsinkiläinen leskivaimo menee 1910-luvulla uusiin naimisiin venäläisen sotilaan kanssa. Mies vie uuden perheensä 1918 pakoon Venäjälle ja ottaa yhteiset lapset mukaan. Vanhemmat lapset jäävät Suomeen. Näyttelijät Eeva Putro ja Anastasia Trizna sodan erottamina siskoina ja Regina Launivuo heidän äitinään ovat erinomaisen uskottavia. Arni Soini esittää rauhallisesti venäläisen sotilaan osan. Esitys alkaa sisarusten arasta tapaamisesta venäläisessä asunnossa 1960-luvun alussa. Toisen kieltä on vaikea ymmärtää, mutta sisarrakkaus voittaa, kun he löytävät vanhasta arkusta äidin kirjeen lapsilleen. Aleksandr Jakuninin lavastus ja puvustus on hyvin elämänmakuinen vanhoine Helsinki-kuvineen ja sanomalehtien etusivuineen. Hanke on toteutettu yhteistyössä teatteri HIT Helsingin ja Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kesken Cultura-säätiön tuella. Runoilijan muusat heräävät eloon Jaakko Pakkasvirta ohjasi 41 vuotta sitten Eino Leino –elokuvan ”Runoilija ja muusa”. Näyttelijä Pinja Hahtola teki viime kesäksi ”Eino Leinon eksät” –monologin Kajaanin runoviikoille. Hän esittää sitä pitkin talvea ja kevättä Teatteri Avoimissa Ovissa, joka keskittyy naistaiteilijoiden elämään ja teksteihin. Seppo Honkosen ohjaama hauska ja kekseliäs esitys tuo esille satutäti Anni Swanin, rakastajattaret Aino Kallaksen ja L. Onervan, vaimot Freya Schoulzin, Aino Kajanuksen ja Hanna Laitisen sekä alun suojelijasta kriittiseksi taidearvostelijaksi muuttuvan Maila Talvion. Hyvin ilmeikäs ja monipuolinen suorittaa henkilöiden pikavaihdot vain eleitä, asentoa ja päähineitä vaihtaen suvereenilla varmuudella. Kreikkalaisessa mytologiassa Kalliope oli eeppisen runouden muusa eli runotar ja puhetaidon jumalatar. Suhteestaan Apolloniin hänellä oli kaksi poikaa. Hahtolan esityksessä muusat vaikuttavat paitsi kirjailijan runojen ja käännösten luomisvoimaan myös päinvastoin. Esityksen mukaan Kallaksen Sudenmorsian ja Swanin satuhahmot saivat vaikutteita Leinon persoonasta. Esityksen alaotsake kuuluukin: enemmän ja vähemmän muusina. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 ? Katuhankkeista tulee ripeämpiä ja häiriöttömämpiä, sillä alan toimijat ovat tarttuneet haasteeseen yhdessä. Helsinki saa uuden toimintamallin jo tämän vuoden aikana. Helsingin kaupunki on aloittanut projektin katutöiden laadun parantamiseksi. Joku voisi sanoa, että onhan sitä jo yritetty. Verrattuna aiempaan asioita kehitetään laajasti monen eri osaprojektin avulla, mukana on muun muassa Aalto-yliopistokin tutkijoineen. Projektilla on tiukka aikataulu, ja ennen kaikkea – kehitystyötä tehdään yhdessä urakoitsijoiden, suunnittelijoiden, tilaajien ja kaupungin edustajien kanssa. Kyseessä on systeeminen muutos, joten koko toimintatapa kaipaa remonttia. Projektin tavoitteena on kehittää paras toimintamalli tehdä katutöitä, jotta Helsinki voi uskottavasti sanoa olevansa maailman toimivin kaupunki, kuten se kaupunkistrategiassaan linjaa. Osoituksena kaupungin tahtotilasta oli helmikuussa Helsingissä järjestetty tilaisuus, joka kokosi alan toimijat saman katon alle. Iltapäivään mahtui asiaa projektikokonaisuudesta, asiantuntijapuhujien esityksiä ja vapaamuotoisia sekä RAKLI:n fasilitoimia pienryhmäkeskusteluja siitä, mitä pitäisi tehdä. – Tämä on se päivä, josta kaikki lähti. Pyydän jokaista katsomaan vieressään istuvaan ihmiseen, mutta myös peiliin. Meitä toimijoita on valtava määrä ja jos me haluamme laittaa katutyöt kuntoon, me laitamme ne yhdessä kuntoon, pormestari Jan Vapaavuori alusti. Peruskorjauksia ja uutta infraa Katuhankkeiden ongelmat kilpistyvät siihen, että katutyöt kestävät liian pitkään ja aiheuttavat liikaa häiriöitä alueella asuville, yrittäville ja läpi kulkeville. Katutöitä ei aina onnistuta rytmittämään, vaan samat katuosuudet voivat olla auki toistuvasti. Helsinki ei lainsäädännön mukaan voi estää kadun avaamista, jos joku siihen lupaa pyytää tai velvoittaa ketään tekemään urakkaansa jonkun kaupungin käynnistämän suuremman urakan yhteydessä. Kaistoja laitetaan kiinni, ja syntyy ruuhkia. Turvallisuuskin voi olla kortilla vaikkapa epätasaisten päällysteiden takia. Katutöitä kuitenkin tarvitaan kipeästi, sillä kantakaupunki on tullut peruskorjausikään, eivätkä paikoin satavuotiaat viemärit ja putket kestä kasvavaa kulutusta. Viime vuonna alkaneet työt Erottajalla, Hietalahdenrannassa ja Telakkakadulla jatkuvat. Parivuotinen hanke Hämeentiellä alkoi hiljattain. Monttuja kaivetaan katukuvaan myös siksi, että kaupunki kasvaa. Uusiin kaupunginosiin pitää asentaa viemäreitä, vesijohtoja, tietoliikennekaapeleita, sähkökaapeleita ja muuta tekniikkaa. – Sen lisäksi, että katutyömaat saadaan mahdollisimman häiriöttömiksi, on tehtävä töitä sen eteen, että ne koetaan positiivisemmin. Haluamme, että kaupunkilaiset näkevät sen tulevaisuuden, joka katutyömaasta seuraa, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho korosti helmikuun tilaisuudessa. Aalto haastattelee ja havainnoi Helsingin rahoittama Aalto-yliopiston tutkimushanke on hyvässä vauhdissa. Kantakaupungin katuhankkeiden nykytilan ja parhaiden toimintamallien kartoitusta tehdään heinäkuuhun asti. Lisäksi tehdään katutöiden taloudellisten vaikutusten arviointia, ja toukokuussa aletaan kehittää uutta toimintamallia, joka lyhentää hankkeiden läpimenoaikaa. – Jos haluat mukaan haastateltavaksi tai kehittämään uutta mallia työpajoissa, kannattaa lähettää minulle sähköpostia. Haastattelemme niin kauan, että alamme saada samanlaisia vastauksia. Vielä ei näin ole, professori Olli Seppänen kertoi tutkijoiden käyttämästä lumipallomenetelmästä. Haastattelujen ja erilaisten dokumenttien läpikäymisen rinnalla tutkijat aikovat testata tilannekuvahuoneen prototyyppiä. Työmailta saatavan kuvamateriaalin avulla tullaan havainnoimaan työmaiden tapahtumia tai kuvamateriaalia analysoidaan tekoälyllä, jos siihen löytyy valmis kaupallinen sovellus. Porkkanaa ja keppiä Katutöiden ammattilaiset saivat paljon ajateltavaa jo tilaisuudesta. Asiantuntijapuhujat toivat esiin näkemyksiään, joista keskusteltiin pienryhmissä. Katutyöhankkeen alun sopimusja suunnitteluvaiheesta puhuttiin viestinnän lisäksi eniten. Rakennuttamisja kiinteistöalan vaikuttaja RAKLI:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi puhui jo käytössä olevasta yhteisen kunnallisteknisen työmaan eli YKT:n sopimusmallista, jota voitaisiin kehittää edelleen. Vapaaehtoisessa YKT-sopimuksessa yhteistä työmaata pidetään rakennushankkeena, jossa eri tilaajat tai näiden urakoitsijat samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelevät kohteessa. Työskentelyn tulisi sujua saumattomasti, mikä edellyttää huolellista eri toimijoiden välistä ennakkosuunnittelua ja sitoutumista. YKT on Helsingissä erittäin tärkeässä roolissa, sillä ilman tätä sopimusta jokainen toimija tekisi omat työnsä heille sopivimpana ajankohtana. – Työskentelyä on mahdollista ohjata talouteen ja laatuun liittyvillä kriteereillä, kuten häiriöiden minimoinnilla, toteuttamista nopeuttavilla innovaatioilla ja kannustimilla läpimenoaikojen nopeuttamiseksi, Somersalmi sanoi. Innovaatioista hän nosti esiin kaivoelementtien esivalmistuksen, joka on tyypillistä Yhdysvalloissa. Aluekoordinaattori hankkeelle? Toimitusjohtaja Helena Soimakallio suunnitteluja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL:ista painotti, että selkeiden vastuiden ohella viestinnän ja vuorovaikutuksen roolia. – Viestintä pitää mitoittaa oikein, sillä useammalla hevosella pääsee pidemmälle. Hankkeessa olevien on pysyttävä ajan tasalla katutyöhankkeen etenemisestä, Soimakallio totesi ja toivoi uusista digitaalisista alustoista apua. Helenin yksikönpäällikkö Juhani Aaltonen väläytti ajatusta mobiilisovelluksesta, joka helpottaisi keskinäistä vuorovaikutusta. Haahtela-Rakennuttamisen työpäällikkö Tuukka Turunen puolestaan nosti esiin idean, tarvittaisiinko hankkeessa aluekoordinaattori, joka varmistaisi tiedonkulun. Eräässä pöytäkeskustelussa puhuttiin myös sitoutumista edistävän toimintamallin kehittämisestä allianssimallin pohjalta. Raskas se ei saisi olla, sillä ”moukarilla ei kannata tappaa hyttystä”. Mokasta nopeaan ratkaisuun Viestintä ja vuorovaikutus kaupunkilaisten, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa puhutti enemmänkin. Tulosyksikön johtaja Minna Heinonen Destiasta kertoi Kansalaistorin urakoimisen opeista Oodi-kirjaston vieressä. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa pyöräilijöiden kulkua ei ollut mietitty etukäteen, ja tilanne eskaloitui. – Reagoimme nopeasti, emmekä lähteneet pohtimaan, kenen moka tämä on. Pohdimme eri osapuolten kanssa toimivan ratkaisun ja viestimme siitä, Heinonen sanoi. Hän lisäsi, että viestintään kannattaa panostaa, sillä siihen menee tutkimusten mukaan 30 prosenttia hankkeeseen kuluvasta ajasta. Kansalaistorin kokemukset on viety juuri käynnistyneeseen Hämeentien peruskorjausurakkaan. Sen pääurakoitsija Destia aikoo pitää asennustyöt aikataulussa tekemällä yhdessä YKT-toimijoiden kanssa projektille aikataulusuunnitelman. Apuna on last planner -niminen lean-menetelmä. YKT-toimijat tulevat aikatauluttamaan työtehtäviä, poistamaan toteuttamisen esteitä ja käymään läpi aiemmin suunniteltujen töiden toteutumisprosentin yhdessä. Yhteisiä kokouksia pidetään viikoittain töiden ollessa käynnissä. Destia ja Kaupunkiympäristön toimiala ovat suunnitelleet viestintää todella paljon yhdessä ja sitä on tehty aktiivisesti viime vuoden puolelta. Uusiin viestintäkokeiluihin kuuluvat muun muassa alueen kivijalkayrittäjien jututtaminen, digitaaliset näytöt työmaakylttien rinnalla ja urakan etenemistä seuraava paikallistoimijoista koottava Hämeentie-raati. Samansuuntaisia ideoita nousi esiin tilaisuuden pienryhmäkeskusteluissa. Destian hankekohtaiselta verkkosivulta saa ajantasaiset tiedot työmaan etenemisestä ja liikennejärjestelyistä. Kannattaa kurkata myös Hämeentien uudistus-Facebook-ryhmään, jossa ihmetellään niin 130-vuotiasta tsaarinajan vesiputkea kuin vastataan meluhaittakyselyihin – huumorin ryydittämänä. Helsingin katutyöt vuonna 2018 – 3 916 kaivulupaa – 3 349 työmaakäyttöön vuokrattua aluetta Maailman toimivimpien katutöiden Helsinki -kokonaisprojekti Kokonaisprojektia koordinoi kaupunkiympäristön toimiala ja se kestää kaksi vuotta. Osaprojekteja on yhteensä viisi: – Aalto-yliopiston tutkimusja kehityshanke – Katuhankkeiden ohjelmoinnin kehittäminen – Katuhankkeen toteutus – Viranomaisohjaus ja lainsäädäntövaikuttaminen – Katuhankkeiden asiakasja kaupunkilaisviestinnän kehittäminen Teksti: Katja Alaja Helsingin katutyöt kuntoon yhteisvoimin Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari KS 20 19 A 1/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Peltisepästä suunnittelijaksi PAAVO TYNELL Mahtipontinen barokki Kultaa ja kulisseja Surrealismin johtohahmo RENÉ MARGRITTE Piruja ja enkeleitä HUGO SIMBERG Keräilijöiden kuningas EERO LEHTINEN Helena Tynellin SUOSITUT AURINKOPULLOT Jäljet lumessa – kenkänäyttely Tampereella Valaisin liki 400 000 euroa 2 – 2019 8,10 Ahma pahin Suurpedot tappavat vuodessa 30 000 poroa Asemessujen vetonaula SS-miesten sotaretket Kekkonen ampui huteja peurametsällä Shot Show 2019: Lipashaulikkojen rynnäkkö jatkui Luontodirektiivi kieltää varsijousen jahtikäytön Pelätty kultasakaali pian jo Suomessa 1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkasilla Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2019 – 7,90€ EKOELO Ole hyvä! Mukana lehdessä –LIITE Koskettava selviytymistarina PERINTEINEN JÄSENKORJAUS ampumaharrastajan kehonhuoltona FASKIA kaipaa liikettä ja nesteytystä Idätä ja versota kasvalla kuulla Luottohoitoni • Sauna • Osteopatia • Kraniosakraali • Voice massage Hiihto parasta liikuntaa talvella Ayurvedan näkemys: Reuman syntysija on suolistossa, ei nivelissä Gongi rentoutus helpottaa kipuja Heidi Kyrö: Turkkilainen vaahtopesu& hieronta vauhdittaa imunestekiertoa Haavaista paksusuolen tulehdusta sairastavan Mirvan voimavarat KOIRA Meidän 1/2019 7,00 RO TU ES ITT ELYSS Ä BERNINP AIM EN KO IR A Idols-tähden ihana porokoira Nalle Laviinikoirat etsivät lumivyöryyn hautautuneita Suomalaisauttajat Espanjan tarhoilla PENNULLE sopivaa ravintoa RODUN ja IÄN mukaan Labradori edelleen suosituin Ottaisinko koiran sijoitukseen? Kiinteistö Nro 1/2019 | 6,90 & energia Espoossa puretaan kokonainen kortteli Osasyy sisäilmaongelmiin? Ympäristömyrkyt leviävät pesuaineiden nestesumussa Oulun Lipporannassa asutaan yksin ja yhteisössä Kuka korjaa tai purkaa? Hämeenlinnan rappiotalo isona riesana Lentoasema uudistuu Puun käytöllä halutaan luoda Suomi-kuvaa Suuret erot yritysten päästövähennyksissä HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Sielun peili Kun kehityn ihmisenä, kehityn Jumalana 1/2019 7,90 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti UUSIA JUTTUSARJOJA! Oma rauha hoitaa energiakrapulan Hevosterapiasta itsevarmuutta Ohjat omiin käsiin! HENNA PELTONEN: Imen toisten ihmisten ahdistuneita energioita Kalevalan naiset * rohkeita * sitkeitä * muuntautuvia Trendihoitoa saa nyt Suomessa Rakkauden rohdot Eroottista elinvoimaa kasveista "Salkkarien Paula" JOHANNA NURMIMAA henkisillä poluilla Kambossa hoitaa viidakon puusammakon erite KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 1/2019 7,30€ Viidennes haluaa talviterassin TALVI on hyvää aika tehdä ikkunaremontti Kotitalousvähennyksen ehdot entisellään Uusi ilmanvaihtokone säästää energiaa LUMILINKO ollut hyvä apu tänä talvena Tulisijan uusiminen on ilmastoteko Kalevi Ronkainen hurahti uusiutuvaan energiaan Maalämpö omakotirakentajan ykkösvalinta Nyt kaikki lehdet puoleen hintaan Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019A Tarjous voimassa 31.5.2019 (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Tilaa omaksi ... ... tai lahjaksi! kevät tarjouksena Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi
15 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Mukavaa jännitystä Lehtolaiselta ? ? Kirja-arvostelu ? Jännitysromaanit, dekkarit , niin suomalaiset kuin ulkomaiset käännöskirjatkin ovat viime vuosina jostain syystä paisuneet, sivumäärät ovat satoja , lukukokemukset usein vaativan rankkoja. Lukijalta tahtoo jäädä kirja kesken hyvästä yrityksestä huolimatta. Ilahduttavan poikkeuksen tarjoaa Leena Lehtolaisen uusi kokoomateos ”Tappajan tyttöystävä” (Leena Lehtolainen ja Tammi 2018), joka on viidentoista erillisen jännityskertomuksen laadukas reilu 300-sivuinen rikoksien ja kauhujen kokoelma. Kirjan 15 rikostarinaa ovat hämmästyttävän erilaisia ollakseen kuitenkin ihan suomalaisten arkielämään liittyviä tapahtumia – ainakin melkein. Lehtolainenhan on mestari kuvaamaan suomalaisia ihmisiä, rikollisia, poliiseja ja kaikkia siltä väliltä. Tarkasti, oivaltavasti ja usein positiivisen ymmärtäväisesti, vaikka itse asia olisi kuinka raadollinen tahansa. Kevyttä vakavaa Kirjan nimitarina Tappajan tyttöystävä kuvaa tavallisen pikkukylän pikkukirjaston virkailijaa, tavallista nuorta naista, josta mielenkiintoisten, todentuntuisten vaiheiden kautta tulee tappajan tyttöystävä. Todentuntua tuo se, että vastaavantyyppisistä rikoksista saamme lukea harva se päivä sanomalehdistä . Elävä elämä niuhoine poliiseineen on tuttua muualtakin kuin Lehtolaisen kirjoista. Kaikki kirjan tarinat eivät ole raakoja murhajuttuja vaan joukossa on mukavia psykologisia kertomuksia elämän laitapuolen ihmisistä: Joulukinkkuvaras on lämmin, rikollinenkin, kuvaus, jolla on onnellinen loppu . ”Tappajan tyttöystävä” on lukukokemuksena helppo, rentouttava mutta samalla kertaa kiehtova . Keskenään hyvin erilaisissa tarinoissa on yhteistä Leena Lehtolaisen tarkka teksti ihmisille ja tapahtumille. Tämä on kirja, jonka moni lukija ”ahmii” kerralla . Pekka Hurme Kallio Kukkii 2019 on osa kansainvälistä tapahtumaa ? Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali on liitetty osaksi Euroopan laajuista European Heritage Days -tapahtuma kokonaisuutta. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät toteutetaan yli 50:ssä Euroopan maassa. Päivien tapahtumiin osallistuu vuosittain arviolta 20 miljoonaa ihmistä. Kallio Kukkii -viikon ohjelmien dl on 10.4. Kallio Kukkii järjestetään 10.5. 19.5. Kaupunkifestivaali koostuu Suur-Kallion alueen toimijoiden itsenäisesti toteuttamista ja tuottamista yksittäisistä tapahtumista. Tapahtuman järjestävä Kallion Kulttuuriverkosto kerää ohjelmasisältöä kulttuuriviikoille. Kulttuuriverkosto vastaa viikon yleistiedotuksesta ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tiedotuksen kautta tapahtumatiedot leviävät laajasti ympäri Eurooppaa. Viikon ohjelmat julkaistaan myös Kallio Kukkii -tapahtumaesitteessä. Tapahtumien tekijöinä voivat olla esimerkiksi yksityiset henkilöt, yhteisöt ja yhdistykset. Ohjelmasisältöä ei ole rajattu. Rajoitteina ovat ohjelmat, joiden päämotiivi on poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja turvallisuudesta ja on näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja. Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteeseen: kukkiiohjelmat@gmail.com. Tekstien toivotaan olevan napakoita ja lyhyitä, jossa ytimekkään tapahtumakuvauksen lisäksi tulee ilmetä: aika, paikka ja mahdollinen pääsymaksu. Lisätietoja www.kallionkulttuuriverkosto.fi.
16 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 Helsingin seudun vieraskielinen väestö yli kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä ? Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön kasvu on hieman edellistä ennustetta nopeampaa: vuonna 2030 uusi ennuste on 29 000 henkeä edellistä korkeampi. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Vieraskielisen väestön osuus korkein Vantaalla vuonna 2035 Ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2035 mennessä nykyisestä noin 100 000:sta vajaaseen 200 000:een, ja sen osuus väestöstä kasvaa 15 prosentista 26 prosenttiin. Espoossa määrä kasvaa 45 000:sta 105 000:een ja osuuden ennustetaan kasvavan 16 prosentista 30 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, mikä merkitsee sitä, että vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin. Helsingin seudun kehysalueella1 vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan 38 000:een eli 11 prosenttiin koko väestöstä. Helsingin seudulla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ikäluokissa vieraskielisten määrä kaksinkertaistuu nykyisestä ja heidän osuutensa nousee 30 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskielisiä lapsia ennustetaan olevan joka kolmas kaikista lapsista. Arvioidaan, että tästä ryhmästä 70 prosenttia on kuitenkin syntynyt Suomessa. Edellä mainitut osuudet perustuvat vuonna 2018 laadittuihin koko väestön ennusteisiin. Mikäli koko väestön määrä kasvaa näitä ennusteita korkeammaksi, vieraskielisten prosenttiosuudet jäävät pienemmiksi. Baltian alueen kieliä puhuvien osuus pienenee Vuonna 2035 suurimmat vieraskielisten kieliryhmät Helsingin seudulla ovat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat, ja molempiin ryhmiin kuuluu silloin noin 88 000 henkeä. Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueella asuvien kieliryhmä (pois lukien Baltian alue) kasvaa 72 000 asukkaaseen ja Saharan eteläpuolisen Afrikan sekä Länsi-Euroopan kieliryhmien ennustetaan molempien kasvavan lähes 52 000 henkilöön. Sen sijaan Baltian alueen kieliä puhuvien määrä tulee kasvamaan huomattavasti aiempaa hitaammin ja vuonna 2035 näitä kieliä puhuvia ennustetaan olevan 41 000. Helsingissä Baltian alueen kieliä puhuvien lukumäärä jopa pienenee. Helsingissä ja Espoossa suurimpien ryhmien ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat. Vantaalla sen sijaan suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat. Kehysalueella Baltian alueen kieliä puhuvat pysyvät suurimpana ryhmänä. Uusi vieraskielisen väestön ennuste vuosiksi 2018–2035 on laadittu pääkaupunkiseudun kuntiin ja seudun kehysalueelle Helsingin, Espoon ja Vantaan tilastoja tutkimusyksikköjen yhteistyönä. 1 Kehysalueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. ”Kenties Suomen suurin taideteos” – Jani Leinosen biojäteteos HSY:n jäteautojen kylkiin ? HSY uudistaa jäteautojensa ilmeen. Jani Leinosen suunnittelemat LOVE-jäteautot muistuttavat jätteiden lajittelun tärkeydestä. Teoksen materiaali on poisheitettyä ruokaa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY uudistaa jäteautojensa ilmeen. Autojen kylkiin tulee varta vasten tarkoitukseen tilattuja taideteoksia. Ensimmäinen työ tilattiin taiteilija Jani Leinoselta. Hänen LOVE-teoksensa materiaali on poisheitettyä ruokaa. – Biojäteastiassamme kohtaa koko globaali maailma. On ananaksia Costa Ricasta, kahvia Etiopiasta, riisiä Espanjasta, korianteria Thaimaasta. Suomalaisessa biojäteastiassa uutta energiaa tuottavat rauhassa niin eripuraisten naapureiden kuin konfliktialueidenkin ruokatuotteet – suomalaiset ruispalat ja ruotsalainen näkkileipä, israelilaiset appelsiinit ja palestiinalaiset oliivit, taiteilija Jani Leinonen sanoo. – Teoksella haluamme kiinnittää ihmisten huomion ruokahävikkiin. Saada ihmiset rakastamaan ruokaa eikä heittämään syömäkelpoista pois. Tällä on suuri merkitys paitsi ilmastolle niin myös jokaisen kukkarolle, HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen toteaa. Kodeissa syntyy biojätettä ruoan poisheittämisen lisäksi muun muassa ruoanvalmistuksesta ja hedelmistä. – Biojätteiden lajittelu erikseen muusta jätteestä on tärkeää, sillä vain siten niiden sisältämät ravinteet saadaan talteen. Teemme biojätteestä biokaasua, josta tuotamme sähköä ja lämpöä, sekä kompostia, jota käytämme mullan raaka-aineena viherrakentamiUusi lastensairaala – lahja Suomen lapsille -dokumenttielokuva ? Yli miljoona suomalaista osallistui Uusi lastensairaala -keräykseen. Pian ensi-iltansa saava dokumenttielokuva kertoo koskettavien tarinoiden kautta lastensairaalan historiasta, lasten sairaanhoidon ja terveyden saavutuksista, nykytilasta sekä avaa tieteen ja tutkimuksen tuomia mahdollisuuksia lastensairauksien hoitoon. Lastensairauksien hoidon eettinen, tieteellinen ja yhteiskunnallinen perusta luotiin köyhässä ja eriarvoisessa Suomessa yli sata vuotta sitten. Dokumentti avaa lasten erikoissairaanhoidon kehityskulkua Arvo Ylpön ja Sophie Mannerheimin ajoista nykyisiin huipputason hoitotuloksiin ja kiteyttää asianmukaisista olosuhteista käydyn kamppailun, joka huipentui Uuden lastensairaalan avajaisiin. Dokumentti on myös kertomus vaikuttajien ja sairaanhoidon ammattilaisten tekemästä merkittävästä työstä Suomen lasten hyväksi. – Olemme äärimmäisen kiitollisia lahjoittajille sekä aivan kaikille hankkeeseen osallistuneille siitä, että lapset, perheet ja henkilökunta ovat vihdoin saaneet nykyaikaiset tilat, joissa voimme kehittää lääketieteellistä hoitoa ja osaamista pitkäjänteisesti. Jokaisella lapsella on oikeus saada laadukasta hoitoa taustastaan riippumatta, sanoo toimialajohtaja Jari Petäjä. – Uusien hoitojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä tutkimustyötä. Tutkimus on huomispäivän hoitoa, toteaa Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Tor Bergman. Uusi lastensairaala – lahja Suomen lapsille -dokumenttielokuvan ovat tilanneet HUS ja Lastentautien tutkimussäätiö. Dokumenttia on työstetty ja kuvattu kahden vuoden ajan Lastenklinikalla, Lastenlinnassa ja Uudessa lastensairaalassa. Dokumentti esitetään MTV3-kanavalla 19.3. klo 20.00. Ohjelma on katsottavissa myös MTV:ssä ja C Moressa. Varjosaari piilossa keskellä Helsinkiä ? Vanhankaupunginlahdella Kulosaaren ja Leposaaren takana on pikkusaari nimeltään Varjosaari. Useimmissa Kulosaarta tai Vanhankaupunginlahtea käsittelevissä julkaisuissa saarta ei mainita lainkaan, ja lopuissa se ohitetaan pikaisesti. Kalliolainen kirjailija Maarit Verronen alkoi selvittämään saaren historiaa ja saaren tarina kerrotaan nyt tietokirjassa Varjosaari piilossa keskellä Helsinkiä (Reuna). Ensimmäiset merkinnät saaresta asiakirjoissa ja kartoissa, löytyvät 1500-luvulta. Kun Venäjä ryhtyi laatimaan Suomesta karttoja 1800-luvun lopulla, myös Vanhakaupunginlahden pikku saaret saivat nimiä. Nykyinen Leposaari sai nimen Iso-Pässi ja luontevasti viereisestä saaresta tuli Pikku-Pässi (Lilla Bässen). Saarelle kohosi huvilamainen rakennus vuonna 1908. Taloa ei ollut tarkoitettu alun perin talviasuttavaksi, mutta siitäkin huolimatta rakennus kelpasi jopa ympärivuotiseen asumiseen. Varjosaaressa, jonka nimen se sai 1940-luvulla, asuttiin 1920-luvulta, aina 1960-luvun lopulle saakka, talo purettiin vuonna 1970. Maarit Verronen on myös selvittänyt Varjosaaren omistajat aina 1500-luvulta tähän päivään saakka. Saaren nykyinen omistaja on Helsingin kaupunki. Mainiosti sanaileva Verronen on tehnyt huolellista työtä tutkiessaan saaren historiaa. Saaren tarinan alkaa aina pronssikaudelta, päätyen tähän päivään. Samalla hän sitoo saaren historian taitavasti suurempaan kokonaisuuteen Helsingin historiaan. Perfektionistisella asenteella kirjojaan taustoittava Verronen ei löytänyt valokuvaa saaren talosta. Hän onnistui jäljittämään kuitenkin saarella asuneiden jälkeläisiä ja kirjan valmistumisen jälkeen löytyi vielä yllätys: Maalaus 1930-luvulta, joka esittää Varjosaarta, jossa talo näkyy. Maarit Verronen on valtionpalkinnolla palkittu kirjailija ja ollut kahdesti Finlandia-ehdokkaana. Hän on kirjoittanut kymmenen romaania, sekä lukuisia tietokirjoja, muun muassa kirjan Suomen puumuuntamoista. Melontaa harrastava Verronen on kirjoittanut myös kirjan Ruoholahden tuntumassa olevan Sulhasen saaren historiasta (Sulhanen. Lapinniemen viimeinen saari (2014).) Varjosaari-kirjan kuvituksen on tehnyt graafikko Laura Salama, joka on kuvittanut muitakin Helsinki-aiheisia kirjoja. Maarit Verronen, Varjosaari piilossa keskellä Helsinkiä (myynti: reunalla.fi) Juhani Styrman Koululaisten iltapäivätoimintaan ilmoittautuminen alkoi 18.3. ? Helsingissä järjestetään 1.–2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille iltapäivätoimintaa koulupäivän jälkeen. Haku alkoi tänä vuonna 18. maaliskuuta ja päättyy 18. huhtikuuta. Lukuvuoden 2019-2020 iltapäivätoimintaan voi osallistua elokuussa peruskoulujen syyslukukauden ensimmäisestä koulupäivästä alkaen. Koululaisten iltapäivätoimintaa on tarjolla kattavasti eri puolilla kaupunkia, muun muassa leikkipuistoissa, kouluissa tai näiden välittömässä läheisyydessä. Päivittäisissä sisällöissä hyödynnetään myös kaupungin taide-, liikuntaja kulttuuripalvelujen ajankohtaista tarjontaa sekä monimuotoista kaupunkiluontoa. Iltapäivätoiminnassa huomioidaan lasten päivittäinen liikunnan tarve ja ulkoillaan paljon. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus leikkiä, pelata kavereiden kanssa ja rentoutua sekä osallistua ohjattuun toimintaan sisällä ja ulkona. ”Toimintaa järjestetään noin 270 paikassa, noin 10 000 lapselle”, koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan palveluvastaava Leena Palve-Kaunisto kertoo toiminnan laajuudesta. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään arkisin jokaisena koulupäivänä. Toimintaa järjestävät koulut, leikkipuistot, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Koulutetut ohjaajat huolehtivat lasten toiminnasta ja turvallisuudesta iltapäivän ajan. Leikkipuistoissa on monipuolista toimintaa myös koulujen loma-aikoina, jolloin leikkipuistoissa järjestetään koululaisille muun muassa retkiä, leirejä ja tapahtumia Toimintaan haetaan lomakkeella, joita saa kouluista ja jonka voi tulostaa iltapäivätoiminnan verkkosivuilta. Täytetty hakulomake toimitetaan viimeistään 18. huhtikuuta siihen toimintapaikkaan, johon ensisijaisesti haetaan.
17 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 Nyt on hyvä hetki aloittaa kevätsiivous HSY:n keräysautot ottavat vastaan kotitalouksien metallijätettä, sähkölaitteita ja vaarallista jätettä. – HSY:n keräysautot lähtevät liikkeelle 1. huhtikuuta ja tuovat kierrätyksen kotikulmillesi ja Kirkkonummella yhteensä viisi. Paristoja, energiansäästölamppuja ja pieniä sähkölaitteita voi palauttaa myös niitä myyviin liikkeisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on käytettävissä reilut 40 vaarallisen jätteen keräyskonttia. Apteekit vastaanottavat ylijääneet lääkkeet. Katso keräysautojen aikataulut, autojen pysähtymispaikat sekä tarkemmat lajitteluohjeet: www.hsy.fi/ keräysautot. Sortti-asemien sijainnit ja aukioloajat puolestaan löytyvät osoitteesta www.hsy.fi/sorttiasemat. Keräysautoista ja Sortti-asemista voi kysyä myös HSY:n asiakaspalvelusta puh. 09 1561 2110. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30–15.30. man loitommalle. Jätteet kannattaa lajitella jo kotona Keräysautojen mukana kulkee ympäristöneuvoja opastamassa asukkaita. Keräyksen sujuvoittamiseksi jätteitä kannattaa kuitenkin lajitella jo kotona, sillä kullekin kolmelle jätelajille on oma keräysautonsa. – Sähkölaiteromuista voi kierrättää esimerkiksi kahvinkeittimiä ja muita piensähkölaitteita, kylmälaitteita, pesukoneita sekä televisioita. – Metallinkeräysautoon voi tuoda kodin yksittäisiä metalliesineitä kuten puulämmitteisiä kiukaita, verkkoaitoja sekä paistinpannuja ja kattiloita. Suuremmat jäte-erät kannattaa viedä HSY:n Sortti-asemille. – Vaarallisen jätteen keräysautoon voi tuoda esimerkiksi maaleja, liuottimia, auton akkuja, energiansäästölamppuja ja loisteputkia. Viime vuonna lähes 21 000 asukasta toi jätteitään keräysautoille Keräysautopalvelu on asukkaille maksuton. Tavoitteena on helpottaa kierrättämistä ja tuoda keräyspiste lähelle kotia. Palvelu onkin suosittu: vuonna 2018 keräysautoilla kävi lähes 21 000 asukasta. Kiloina materiaalia kertyi 418 000 kiloa. HSY:n keräysautokierros on tarkoitettu tavaralle ja materiaalille, jota ei sellaisenaan voi enää käyttää uudelleen vaan se kierrätetään materiaalina. Syksyisin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää toisen keräysautokierroksen, jossa kerätään kotitalouksissa tarpeettomaksi jäänyttä ehjää ja hyväkuntoista pientavaraa. Kotitalouksien vaarallista jätettä, sähkölaitteita ja metalliromua voi tuoda maksutta ympäri vuoden HSY:n Sortti-asemille, joita on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ? Keräysautoille voi tuoda kotiin kerääntyneet ylimääräiset metalliromut ja sähkölaitteet sekä vaaralliset jätteet kuten energiansäästölamput, maalit ja voimakkaat kemikaalit. Autot kiertävät pääkaupunkiseudulla sekä Kirkkonummella 5.6. asti. Palvelu on maksuton. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tekee jokakeväisen jätekeräyskierroksensa 1.4.–5.6. Kymmenen viikon aikana Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla sekä Kirkkonummella on yhteensä lähes 300 pysähdyspaikkaa. – Keräysautot tarjoavat hyvän tilaisuuden päästä helposti eroon kotiin kertyneistä hankalista jätteistä. Kuljetamme kerätyn metallijätteen ja sähkölaitteet niitä kierrättäviin käsittelylaitoksiin ja vaarallisen jätteen asianmukaisesti hävitettäväksi. Jätteiden lajittelu ja tuominen keräysautoille onkin erinomainen ympäristöteko, HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta kehuu. Jos tarvitset peräkärryn jätteille, ne on hyvä kuljettaa suoraan Sorttiasemalle Kiertävät keräysautot palveluna on suunnattu erityisesti autottomille kotitalouksille, mutta kaikki asukkaat voivat tuoda jätteitään. Muutamia toiveita HSY:llä kuitenkin on, jotta jätteet mahtuvat keräysautoihin ja toiminta pysähdyspaikalla on sujuvaa: – Toivomme, että jos asukas tarvitsee peräkärryn jätteille, hän kuljettaisi ne suoraan jollekin viidestä Sortti-asemastamme. Metallija sähkölaitejätteen sekä vaarallisen jätteen vastaanotto on aina maksutonta kotitalouksille ja samalla voi viedä muutakin jätettä, Kiviranta perustelee. – Jokaiselle pysähdyspaikalle tulee 4–5 kuorma-autoa. Keräysautojen tilantarpeen takia toivomme myös, että asukkaat pysäköivät omat autonsa hiePoikkeukset, joita keräysautot eivät ota vastaan Keräysautot ottavat vastaan vain kolmea kotitalouksien jätelajia: metallia, sähkölaitteita sekä vaarallista jätettä seuraavin poikkeuksin: – Autonrenkaat: kysy rengasliikkeestä tai katso vastaanottopisteet www.rengaskierratys.com. Maksuton vastaanotto ilman vanteita. – Painekyllästetty puu: Sortti-asemat ottavat vastaan korkeintaan 1 m3 verran. Katso kaikki vastaanottopisteet www.kestopuu.fi/kierratys. – Asbesti: Ämmässuon Sortti-asemalla on maksullinen vastaanotto. – Räjähteet tai raketit: räjähteet ja ilotulitteet tulee viedä poliisin osoittamaan paikkaan, hätäraketit niitä myyviin liikeisiin. – Lääkejätteet: kaikki vanhentuneet ja ylimääräiset lääkkeet tulee toimittaa apteekkiin, myös käytetyt ruiskut ja neulat sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit. Katso tarkemmat lajitteluohjeet – Rikkinäiset huonekalut: Sortti-asemilla on maksullinen vastaanotto. – Yritysten vaarallisten jätteiden pienerät: Kivikon vaarallisen jätteen asemalla on maksullinen vastaanotto. – Pahvilaatikot ja muovipussit: lähin Rinki-ekopiste tai taloyhtiön jätetila, sillä keräysautoissa ei voida järjestää niiden vastaanottoa. Jani Leinosen biojätteestä tekemä LOVE-teos tulee HSY:n jäteautojen kylkiin. seen. Harmillista on, että kolmasosa kotien sekajätepussin sisällöstä on yhä biojätettä, Tukiainen jatkaa. Yli sadan auton taideteos tulee kotiovelle HSY:n jäteautojen näkyvyyttä hyödynnetään nyt ensimmäistä kertaa viestinnässä. Autot liikkuvat pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella, ja niitä tulee vuosien varrella taidekyljellä ajoon 120-150 kappaletta. Yhdessä autossa on taidekylkeä noin 10 neliötä, joten taideteosten pinta-ala on reilu tuhat neliömetriä. – Se on kenties Suomen suurin taideteos, ainakin liikkuva sellainen, Leinonen mainitsee. – Haluamme tuoda taidetta ja viestiä jätteiden lajittelun tärkeydestä jokaisen ihmisen ulottuville, kotiportille, HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen sanoo. Leinosen LOVE ei jää ainoaksi taidekyljeksi, vaan HSY aikoo tehdä niitä kokonaisen sarjan. – Tänä vuonna valmistuu vielä monilokeroauton taideteos ja ehkä loppuvuodesta joku uusi jätelajiteos. Seuraavina vuosina teemme niitä lisää. Uusi taidejäteauto voi kerätä esimerkiksi muovipakkauksia, vaikka taidekyljessä onkin kuva biojätteestä. Näin autot ovat koko ajan tehokkaassa käytössä, Rusanen jatkaa. Taideteoksen raaka-aine saatiin hävikkiruokaa valmistavasta Ravintola Loopista, joka tekee kauppiailta ja tuottajilta kerätyistä raaka-aineista kasvisruokaa. Teoksessa käytetty ruoka oli syömäkelvotonta, ja se jatkoi matkaa teoksen valmistumisen jälkeen HSY:n ekoteollisuuskeskukseen Ämmässuolle, missä siitä saatiin biokaasua ja multaa.
18 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja / lahjatilauksen maksaja Lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 43,00 n Hevosmaailma 6 nroa 48,00 n Kissafani 6 nroa 48,00 n Meidän Koira 6 nroa 43,00 (Määräaikainen tilaus.) n Itselleni n Lahjaksi Koko perheen koiralehti Meidän Koira on erinomainen lukupaketti kaikille koiranomistajille: lehden jutuista löytyy tietoa niin oman koiran hankintaa suunnittelevalle, aktiiviselle koiraharrastajalle, perheen nuoremmille koiran hoitajille, oman koiran terveydestä huolehtivalle tai ikääntyvälle koiralle hyvän huolenpidon keinoja etsivälle lukijalle. Meidän Koira -lehden sisällön aiheryhmittely on monipuolinen, lehden jokaisesta numerosta löytyy rotuesittelyjä sekä juttuja erilaisista koirista, koiranomistajista ja -kasvattajista. www.meidankoira.fi KOIRA Meidän 1/2019 7,00 RO TU ES ITT ELY SSÄ BERNINPAIM EN KO IR A Idols-tähden ihana porokoira Nalle Laviinikoirat etsivät lumivyöryyn hautautuneita Suomalaisautta jat Espanjan tarhoilla PENNULLE sopivaa ravintoa RODUN ja IÄN mukaan Labradori edelleen suosituin Ottaisinko koiran sijoitukseen? Hevosharrastajan monipuolinen erikoislehti Lehden sisällössä käsitellään monipuolisesti hevosmaailman tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehdessä säännöllisesti käsiteltävistä osa-alueista, myös varuste-esittelyt ja turvallisuus ovat vahvasti mukana sisällössä. Lehti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille hevostalouden toimijoille, niin raviharrastajille kuin ratsastajillekin. www.hevosmaailma.fi 1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkas illa Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutu mista Kissaihmisen oma lehti Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissanomistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen erilaisista kissaroduista ja kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan kanssa. . www.kissafani.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Lehti antiikin ja taiteen ystäville Antiikki ja taide on lehti taiteesta, taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja historiasta kiinnostuneille lukijoille. Lehdessä nousevat esiin niin ajankohtaiset ilmiöt kuin historialliset aarteet ja sen syväluotaavat artikkelit kertovat kattavasti valituista aiheista. Lehti tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia kertomuksia ja tietoa suomalaisesta taiteesta ja sen historiasta. www.antiikkijataide.fi 1/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA Peltisepästä suunnittelijak si PAAVO TYNELL Mahtipontine n barokki Kultaa ja kulisseja Surrealismin johtohahmo RENÉ MARGRITTE Piruja ja enkeleitä HUGO SIMBERG Keräilijöiden kuningas EERO LEHTINEN Helena Tynellin SUOSITUT AURINKOPULL OT Jäljet lumessa – kenkänäyttely Tampereella Valaisin liki 400 000 euroa Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Tilaukset Helli , el ä j a harr a s t a!
19 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 Koulujen ympäristötyölle lisäresursseja ja virkistäviä uusia näkökulmia HSY hakee kummikouluja Koululaiset pääsevät muun muassa tutkimaan lähivesiä osana HSY:n kummikouluohjelmaa. ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY hakee kummikouluja lukuvuodelle 2019– 2020 pääkaupunkiseudulta ja Kirkkonummelta. Kummikoulut saavat maksuttoman ympäristökasvatuskokonaisuuden teemalla Kestävä kulutus tai Elintärkeä vesi. Tarjottavat opetuskokonaisuudet tukevat uusien opetussuunnitelmien perusteiden laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Kummikoulussa mietitään ja harjoitellaan arjen ympäristötekoja, joilla voi itse vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Ohjelmaan osallistuminen auttaa muodostamaan näkemystä siitä, mitä kestävä elämäntapa merkitsee ja miten koulussa hankittua osaamista voi käyttää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. HSY valitsee kummikouluohjelmaan vähintään 10 peruskoulua Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta. Hakuaika kummikouluksi on avoinna 11.3.–10.4.2019. Hakuohjeet löytyvät HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/kummikoulu. Kouluille on tarjolla kaksi vaihtoehtoista ympäristökasvatusteemaa: Kestävä kulutus – sisältöinä jätteen määrän vähentäminen, lajittelu ja kohtuulliset kulutusvalinnat Elintärkeä vesi – sisältöinä vesihuoltoon tutustuminen, lähivesien tutkiminen, vesivastuullisuus ja viemärietiketti. Opetusta, tukea, oppimateriaaleja HSY:n kummikouluohjelmaan on helppo lähteä mukaan. Kummikoululle nimetään oma ympäristökasvattaja, joka auttaa kummikouluohjelman suunnittelussa. Kummikouluilla on käytettävissään tietty määrä ympäristökasvattajan vierailuja. Ne voivat sisältää esimerkiksi ympäristökasvattajan pitämiä oppitunteja, koulun henkilökunnan infotilaisuuden tai apua ympäristöpäivän suunnitteluun. HSY tarjoaa kummikoulujen opettajille myös koulutusta, verkostoitumista sekä valmiita oppitunteja ja -materiaaleja. HSY:n tuottama ja rahoittama kummikouluohjelma järjestetään vuosittain. Sen toteuttaa kouluilla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku. HSY:n kummikouluohjelma antaa kouluille eväitä kestävän kehityksen opettamiseen vuosiksi eteenpäin. – Ilmassa on jo katupölyä Katujen puhdistuskausi lähestyy Auton siirtokehotuksen saa mobiilisovelluksesta Katujen kevätpuhdistus alkaa kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Veikko Somerpuro H elsingin kaupunki tarjoaa pysäköijien käyttöön SiirtoSoitto-mobiilisovelluksen, jonka kautta voi tilata muistutuksen ajoneuvon siirtämistarpeesta kadun aurauksen tai hiekkapesun tieltä. SiirtoSoitto on maksuton ja helppokäyttöinen sovellus, joka kertoo tulevista puhdistustöistä antamalla ennakkoon hälytyksiä ajoneuvojen siirtokehotuksista. Jos ajoneuvo tästä huolimatta unohtuu kadulle, SiirtoSoitto soittaa automaattisen muistutuspuhelun vielä hetkeä ennen hinaamista. Parhaassa tapauksessa omistaja ehtii itse siirtää autonsa ja säästyy kaupungin perimältä siirtomaksulta. Jos kaupunki siirtää ajoneuvon, SiirtoSoiton kautta saa tiedon sen uudesta sijainnista. SiirtoSoiton voi ladata iPhoneja Android-puhelimiin AppStoresta ja GooglePlay-kaupasta. Palvelun tilatessaan asiakas voi itse määritellä ne alueet Helsingissä, joita koskevat ilmoitukset hän haluaa vastaanottaa. Hyötyä pysäköijille ja kaupungille SiirtoSoitto-palvelu oli koekäytössä Meilahden ja Taka-Töölön alueella viime keväänä. Tuolloin palvelua käytti pari tuhatta rekisteröitynyttä autoilijaa. Positiivisen kokemuksen ansiosta kokeilu laajennetaan nyt koko Helsingin alueelle. SiirtoSoitto on käytössä ainakin vuoden 2019 ajan. Kaupunki arvioi vuodenvaihteessa, onko sillä edellytykset jatkaa sovelluksen hyödyntämistä tulevaisuudessa. Viime vuonna SiirtoSoitto-kokeilussa mukana olleiden käyttäjien tietoja ei voitu tietosuojasyistä säilyttää, joten heidän on rekisteröidyttävä palveluun uusina käyttäjinä. Viime kevään kokeilu osoitti jo sovelluksen potentiaalisen hyödyn kaupungille ja käyttäjille. Kokeilun aikana SiirtoSoiton käyttäjien autoja piti siirtää 80 % vähemmän suhteessa alueen muihin autoihin. Kaupungin arvion mukaan sovelluksen käyttö säästi kevätsiivouksen aikana Meilahden ja Taka-Töölön alueella noin 170 hinausta. Myös käyttäjät olivat palautteen perusteella tyytyväisiä palveluun. Apuvälineitä ennakointiin SiirtoSoiton lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa tekstiviestipalvelun, jonka kautta saa edeltävänä päivänä ilmoituksen kaduista, joilta ajoneuvot tulee siirtää. Lisätietoja SiirtoSoitosta ja tekstiviestipalvelusta löytyy osoitteesta www.hel.fi/ajoneuvosiirrot. Mobiilisovellusten käyttöönotto tukee kaupungin tavoitteita digitalisoitumisen edistämisessä. SiirtoSoitto ja tekstiviestipalvelu ovat hyviä apuvälineitä, mutta kaupunki ei kuitenkaan voi varmuudella taata niiden toimimista kaikissa tilanteissa. Kun autot on poistettava siivouksen tieltä, kadulle tuodaan siirtokehotustaulut vähintään kaksi vuorokautta ennen puhdistustöiden aloittamista. Kadulla oleva siirtokehotuskyltti on aina lainvoimainen. Jos auto on pysäköitynä kyltillä merkitylle katuosuudelle puhdistustöiden alkaessa Faktat • SiirtoSoitto sujuvoittaa ja nopeuttaa puhdistustöiden kulkua. Siirtämällä autosi ajoissa vältät kaupungin perimän siirtomaksun. • Jos et kuitenkaan ehtinyt siirtää autoasi, SiirtoSoitto ilmoittaa sinulle myös mihin autosi on siirretty. • Vuosittain puhdistustöiden alta siirretään kaudesta riippuen 15 000 18 000 ajoneuvoa • Yhden ajoneuvon siirto maksaa kaupungille noin 250 euroa. • Viime vuonna kahden kuukauden SiirtoSoitto-kokeilusta syntyi kaupungille säästöä arviolta 10 000 euroa. • Henkilöauton omistaja maksaa ajoneuvon siirrosta ajoneuvon tyypistä riippuen 85 118 euroa. ja kaupunki joutuu siirrättämään sen, veloitetaan auton omistajalta pääsääntöisesti siirtomaksu. SiirtoSoiton on tuottanut kaupunkiympäristön toimialan tilaamana Twenty Hexagons Oy. ? Moni oirehtii, kun ilmassa on runsaasti katupölyä. Tyypillisiä ärsytysoireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina. Pölykausi on yleensä pahimmillaan maalis–huhtikuussa, mutta jo nyt teiden ja katujen kuivuessa ilmassa on paikoin runsaasti katupölyä. Talven aikana kaduille kertyy monista eri lähteistä pölyä, jonka liikennevirta ja tuuli nostattavat ilmaan, kun kadut kuivuvat. – Aurinkoinen sää on kuivattanut kadut pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi ilmassa on nyt paikoin runsaasti katupölyä, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa. Moni saa oireita katupölystä Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimotai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydänja hengityssairaiden oireita. Katupölystä aiheutuvia oireita voi lievittää välttämällä vilkasliikenteisiä alueita ja etenkin urheilua vilkkaiden katujen varsilla. Seuraa ilmanlaatua välttääksesi pölyisiä alueita Ilmanlaatu paranee heti, kun tienpinnat kostuvat. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata osoitteesta www.hsy. fi/ilmanlaatu sekä ratikoiden ja metrojen näytöiltä. – Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Aurinkoisina ja kuivina päivinä liikennevirrat nostavat talven aikana kertynyttä pölyä voimakkaasti ilmaan, jolloin ilmanlaatu heikkenee. Sade puolestaan kostuttaa tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä, Kousa kuvailee. Katupölyn määrä vähenee, kun katuja päästään puhdistamaan. Yöpakkasten helpottaessa pölyisyyttä hillitään myös kostuttamalla katuja laimealla suolaliuoksella. Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.
20 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 Pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä ? Allergia-, ihoja astmaliitto selvitti, ovatko pölypunkit kuolleet sukupuuttoon. Lääkärit kohtaavat pölypunkkeihin liitettävää oireilua, vaikka pölypunkkien on arveltu kadonneen nykyasunnoita lähes kokonaan. Selvitys osoitti, että pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä. Allergia-, ihoja astmaliiton tutkimusyksikkö Etelä-Karjalan Allergiaja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat viime syksynä 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostalohuoneistoja, useimmat kaupungissa ja muutama maaseudullakin, oli vanhaa ja uudempaa patjaa, lemmikkikoteja, perheellisiä ja perheettömiä talouksia. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma. Näytteet kerättiin imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja. Patjoista pöly imeytyi pölynimuriin kiinnitetyn keräyssuulakkeen kautta filtteriputkiloon. Näyteputkilot tutkittiin Allergeenilaboratoriossa, missä niiden sisältö analysoitiin ELISA-menetelmällä. NouHätä!-kampanjassa uusi ennätys: mukana 554 koulua NouHätä!-kampanjan avulla on 23 lukuvuoden aikana kaikkiaan yli 700 000 kahdeksasluokkalaista saanut perehdytystä paloturvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisystä ja parantanut näin turvallisuustaitojaan. T ämän lukuvuoden NouHätä!-pelastustaitokampanja on parhaassa vauhdissa. Mukana on 30 uutta koulua ja kokonaisuudessaan niitä on ennätysmäiset 554. Pelastuslaitosten turvallisuuskouluttajat opettavat yläkouluissa kahdeksasluokkalaisille onnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä toimintaa vaaratilanteissa. Opetuksen jälkeen nuoret voivat osallistua NouHätä!-kilpailuun. Kilpailun alkukarsinnat pidetään 15.3. mennessä, alueelliset mestarit selviävät 28.3. ja vuoden 2019 NouHätä!-mestarijoukkue selviää 25.4. Pelastusopistolla Kuopiossa pidettävässä finaalissa. – Onnettomuudet johtuvat hyvin harvoin huonosta tuurista. Pikemminkin ne ovat ”tapa”-turmia. Turvallisuuden parantaminen onkin tapojen ja osaamisen kehittämistä. NouHätä!-kampanja pyrkii parantamaan yläkoululaisten suhtautumista turvallisuuteen ja samalla antamaan työkaluja turvallisempaan arkeen, kertoo NouHätä!-lähettiläs Risto Vesalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Vesalaista voisi tituleerata NouHädän kiertäväksi suurlähettilääksi. Hän on lähettilään roolissaan kiertänyt Suomea neljänä lukuvuotena ja ollut yhteydessä niin pelastuslaitoksiin kuin koulutoimeenkin, jotka ovat avainasemassa siinä, että koulut tarttuvat NouHätä!-kampanjaan ja sitoutuvat sen kautta koululaisten turvallisuustaitojen edistämiseen. 700 000 koululaista on tähän mennessä oppinut paloturvallisuustaitoja NouHätä on suurin yhdelle ikäluokalle kohdistettu turvallisuuskampanja Suomessa. Parhaillaan sitä kehitetään tukemaan entistä enemmän opettajia. Kampanjassa edistettävät turvallisuustaidot sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, vaikka niitä ei ole suoraan kohdistettu mihinkään oppiaineeseen. Tässä onkin osasyy NouHädän suosioon. Valitsemalla valmiista koulutusmateriaaleista soveltuvimmat osat opettajat voivat opettaa opetussuunnitelmaan kuuluvia turvallisuusasioita. Tai sitten kouluttaja tulee pelastuslaitokselta, kuten hyvin usein tapahtuu. Kahdeksasluokkalaiset ovat tärkeä turvallisuusviestinnän kohde. Yläasteiässä nuorten elinpiiri laajenee voimakkaasti, mikä lisää myös nuoren vastuuta tekemisistään – mahdollisista ”ryhmässä toilailuistakin”. Vauhti kovenee, kun mennään mopolla tai mopoautolla. Myös erilaisia hätätilanteita saattaa tulla vastaan. Siksi on tarpeen vaikuttaa nuorten turvallisuuteen liittyviin asenteisiin ja osaamiseen. – NouHätä! antaa ennen kaikkea varmuutta ja rohkeutta toimia hätätilanteessa. Oppilaat huomaavat, että ei se ollutkaan niin vaikeaa, mä osaan. Kampanja antaa uskallusta tarttua toimeen, kertoo opettaja Suvi Haanpää Meri-Porin yhtenäiskoululta. NouHätä!-kampanjan avulla on 23 lukuvuoden aikana kaikkiaan yli 700 000 kahdeksasluokkalaista saanut perehdytystä paloturvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisystä ja parantanut näin turvallisuustaitojaan. Tänä vuonna mukana on ennätysmäiset 554 koulua, eikä ihme; kampanjan kautta nuoret oppivat koulujen turvallisuusopetukseen kuuluvia asioita, jotka muuten jäisivät vähälle huomiolle. – Konkreettisimmillaan tämä näkyy silloin tällöin uutisissa, kun hätätilanteessa Helsingin Sydänsairaala luopui yksityisomistuksestaan H elsingin Sydänsairaala Oy siirtyi kokonaan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien omistukseen 5. maaliskuuta 2019. Helsingin Sydänsairaalan toiminnan kehittämisessä alusta saakka mukana olleet lääkäriosakkaat myivät vähemmistöomistusosuutensa Tays Sydänkeskus Oy:lle. Omistusmuutos ei vaikuta Helsingin Sydänsairaalan henkilöstöön tai toimintaan, joka pääosin koostuu lähetteellä tulevien sydänpotilaiden hoidosta. Omistusmuutoksella pyritään vahvistamaan Helsingin Sydänsairaalan asemaa valinnanvapaussäädösten mukaisena julkisena sairaalana, osana Tays Sydänsairaalan palveluverkkoa. Tuoreen ennusteen mukaisesti pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina, mikä näkyy myös julkisen terveydenhuollon hoitojonoissa. – Sydänsairaala on viime vuosina kehittänyt sydänpotilaiden hoitoa ja purkanut potilasjonoja Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Sitoudumme vahvasti hoidon vaikuttavuuden kehittämiseen myös pääkaupunkiseudulla. Viiveetön ja kunkin potilaan tilanteessa tarpeen mukainen hoito on yhteinen tavoite. Nykyinen julkisen erikoissairaanhoidon valinnanvapaus tukee tätä tavoitetta, korostaa Sydänsairaalan liiketoimintajohtaja Minna Metsälä. Tays Sydänsairaala pyrkii löytämään toiminnan kehittämiseen yhteistyökumppaniksi sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. – Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä teemme jo hyvää yhteistyötä esimerkiksi perusterveydenhuollon ja paikallisten sydänyhdistysten kanssa. Digitaalisten terveysja asiointipalveluiden kehittäminen murtaa perinteisiä aluerajoja Suomessa. Hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin mahdollistavat hoidon tarjoamisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville, Metsälä jatkaa. Yksityisvastaanotot jatkuvat Helsingin ja Tampereen Sydänsairaaloissa tarjotaan myös ammatinharjoittajalääkäreiden ja -fysioterapeuttien yksityisvastaanottoja. Ilman lähetettä saapuvat yksityispotilaat maksavat tutkimuksen ja hoidon itse. Helsingin seudulla yksityisvastaanotto on erottunut vahvemmin. – Sydänoireet ovat enimmäkseen iäkkäämpien ihmisten vaiva. Tuoreen tilaston mukaisesti pääkaupunkiseudulla yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa noin 20 prosentilla vuoteen 2025 saakka. Osa heistä, jotka kokevat sydänoireita, haluavat joka tapauksessa selvittää oman tilanteensa nopeammin kuin mihin julkinen sektori pystyy nyt vastaamaan. Koska sydänsairaudet ovat usein eteneviä sairauksia, tähänkin kannattaa tarjota mahdollisuus, vaikka yksityisvastaanotot ovat jatkossakin vain pieni osa SydänsairaaKorkeasaaressa hiipii uusi kissapeto – amurinleopardikissa A murinleopardikissa ei kilpaile koollaan samojen Kaukoidän seutujen tiikerin ja leopardin kanssa, mutta villissä luonteessaan se ei jää toiseksi isommille serkuilleen. Korkeasaaren toiveissa on liAmurinleopardikissa. Kuva: Mari Lehmonen (2019) Helsinki Zoo sääntyvä amurinleopardikissapari, joten Jihlavan eläintarhasta Tsekeistä tuodulle nuorelle urokselle on haussa myös kumppani. Metsään täpliensä ansiosta hyvin maastoutuva amurinleopardikissa metsästää tavallisesti öisin. Sen ravintoa ovat jyrsijät ja linnut, joskus jänikset ja matelijatkin. Se osaa tarvittaessa kalastaa ja uida hyvin. Kiipeilyssä se on kissamaisen taitava. Tämä aasialaisen leopardikissan pohjoisin alalaji viihtyy mäntymetsissä Kiinan Mantsuriassa, Venäjän Amurissa ja Korean niemimaalla sekä Japanin Tsushima-saarilla. Leopardikissa on esimerkki lajista, joka ei ole laajan elinalueensa vuoksi uhanalainen, mutta jonka paikalliset osapopulaatiot ovat harvinaistuneet. Suurin syy on ollut turkismetsästys, esimerkiksi 1980-luvulla Kiinassa pyydettiin vuosittain jopa satoja tuhansia leopardikissoja niiden turkin vuoksi. Lajin metsästys ja vaino siipikarjan tuholaisena jatkuu edelleen suojelutoimista huolimatta. Leopardikissoja on Euroopan eläintarhoissa vähän ja lajin lisäännyttämistä valvotaan terveen tarhakannan kasvattamiseksi. Korkeasaaressa on ollut leopardikissoja viimeksi vuonna 2005. Laji haluttiin takaisin, koska pienten kissapetojen rooli monimuotoisessa ekosysteemissä on aivan yhtä tärkeä kuin tutumpien leopardien ja tiikereiden.
21 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 Helsinkiläinen Grön on Suomen Paras Ravintola 2019 • Paras palvelu (Vihannespörssi): Baskeri & Basso Bistro, Helsinki • Paras ruoka (Arla): Ravintola Palace, Helsinki • Paras tulokas (Kespro): Inari, Helsinki • Paras työnantaja (Sumpli): Baskeri & Basso Bistro, Helsinki • Paras viinilista: Ravintola Muru, Helsinki • Paras olutvalikoima: Gastropub Tuulensuu, Tampere • Paras ravintolatapahtuma: Taste of Helsinki • Paras klassikkoravintola: Savoy, Helsinki • Paras tunnelma: Baskeri & Basso Bistro, Helsinki • Paras eettinen ravintola: Nolla, Helsinki Helsinkiläinen Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Kuva: Andres Teiss. ? Helsinkiläinen Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 -äänestyksessä seuraaviksi sijoittuivat helsinkiläiset BasBas ja Olo. Listan tulokset julkistettiin viime viikon keskiviikkona Helsingissä. Toni Kostianin ja Lauri Kähkösen luotsaama Grön vei toistamiseen nimiinsä Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksen. Albertinkadulla toimiva ravintola oli ykkönen myös vuosi sitten. Vain 24 asiakaspaikan Grön on voittanut lukuisia arvostettuja ravintola-alan palkintoja parin viime vuoden aikana. Sillä on myös yksi Michelin-tähti. H oreca-alan ammattilaisten äänestyksessä neljä seuraavaa kärkisijaa menivät nekin Helsinkiin. Toiseksi sijoittui BasBas Bistro, kolmas oli OLO ja neljäs vastikään Michelin-tähtikantaan palannut Palace. Viides oli listan yllättäjä, vasta vajaan vuoden toiminut ravintola Inari. Horecaja juoma-alojen ammattilaisten äänestyksessä paras pääkaupungin ulkopuolella sijaitseva ravintola on turkulainen Kaskis, joka sijoittui toistamiseen kuudenneksi. Listan ja äänestyksen toteutti horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Kärkikuusikko erottui selvästi edukseen muista. Grönin arvostusta listan kärjessä korostaa se, että jopa joka kolmas äänestykseen osallistuneista alan ammattilaisista sijoitti sen omalla listallaan viiden parhaan ravintolan joukkoon. Klassinen keittiö tekemässä paluuta 50 parhaan ravintolan listalla on huomattavan paljon uusia ravintoloita ja nousijoita. Samalla moni tuttu ravintola jäi listauksen ulkopuolelle. Pudonneista ja laskijoista on tehtävissä johtopäätös, että lähiruoka sen alkuperäisessä merkityksessä ei enää riitä menestyksen takeena. – Kotimaisten pientuottajien parhaiden raaka-aineiden käyttö on nyt perusoletus, ja useimmiten niitä käytetään skandinaavisessa yhteydessä tai ravintolalla on jokin suurempi tarina kuten eettisyys, nollahävikki tai kestävä kehitys, pohtii Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Rislakin mielestä toinen selkeä trendi on klassisuuden paluu – jopa ranskalaisen keittotaidon esiin nousu. Klassikkoutta on mm. annoksissa, ruoanlaittotekniikoissa, palvelussa, viinilistoissa sekä valkoisissa pöytäliinoissa. Epävarmuuden ja vastakkainasettelun ilmapiiri luo pohjaa vakaan ja turvallisen peruskallion etsintään. – Samalla listalla on villejä ja kokeellisia, täysin omaäänisiä ravintoloita, kuten helsinkiläiset Gastro Cafe Kallio ja Inari sekä Mikko Utter Lohjalta. Muutoinkin omaäänisyys ja persoonallisuus – Se juttu! – ovat arvostettavia ominaisuuksia, Rislakki tähdentää. Listan ravintoloista 20 on Helsingin ulkopuolelta Ravintoloita listalla on 30 Helsingistä ja 20 muualta maasta, joista Turussa on seitsemän ja Tampereella viisi. Viime vuonna valtakunnallinen jakautuminen oli käytännössä puolet ja puolet. Kaukaisin ravintola etelästä katsottuna on nyt Aanaar Inarista (46:s). Suomalaisessa ravintolaelämässä ja gastronomiassa tapahtuu todella paljon. Innovatiivista ja laadukasta jälkeä syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mitä alan ammattilaiset myös arvostavat. Äänestäjien valinnoissa ruokakulttuuritapahtumien järjestäjänä sekä ruokaan ja ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja konsultoinnin asiantuntijana. Listaus nostaa esiin ravintoloita ja niiden takana olevaa antaumuksellista työtä, tekeviä ihmisiä, ideoiden maailmaa, huippuosaamista, ruokakulttuuria, palvelua, bisnesosaamista, filosofiaa, kekseliäisyyttä sekä ravintoloiden design managementia. Tuloksena on kuluttajaa tiukempi ravintolan konseptin, palvelun, ruoan ja juoman yhdistämisen, kokemuksen ja tunnelman arviointi. Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 -listan lisäksi nousevat esille eri sarjat. Alakategorioita ovat mm. Paras ruoka (kumppanina Arla), Paras tulokas (Kespro), Paras palvelu (Vihannespörssi) ja Paras tunnelma (Sumpli). 1 Grön, Helsinki 2 BasBas, Helsinki 3 Olo, Helsinki 4 Palace, Helsinki 5 Inari, Helsinki 6 Kaskis, Turku 7 Vinkkeli, Helsinki 8 Ora, Helsinki 9 Demo, Helsinki 10 Ask, Helsinki 11 Chapter, Helsinki 12 C, Tampere 13 Nolla, Helsinki 14 Mami, Turku 15 Ravinteli Bertha, Tampere 16 Muru, Helsinki 17 Wino, Helsinki 18 Kajo, Tampere 19 Ravinteli Huber, Tampere 20 Emo, Helsinki 21 Ultima, Helsinki 22 Savoy, Helsinki 23 SicaPelle Wining & Dining, Porvoo 24 BasBas & Staff Wine Bar, Helsinki 25 Nude, Helsinki 26 Mannos, Helsinki 27 Smör, Turku 28 Yes Yes Yes, Helsinki 29 Kosmos, Helsinki 30 Kuurna, Helsinki 31 Gastro Cafe Kallio, Helsinki 32 Mikko Utter, Lohja 33 Ragu, Helsinki 34 Farang, Helsinki 35 Kuori, Turku 36 Local Bistro, Joensuu 37 Hella ja Huone, Tampere 38 Karu Izakaya, Turku 39 Paakari, Kangasala 40 Ludu, Turku 41 Pastis, Helsinki 42 Bistro O Mat, Kirkkonummi 43 Carelia, Helsinki 44 Sesonki Gastro Bar, Järvenpää 45 Juuri, Helsinki 46 Aanaar, Inari 47 Ostroferia, Oulu 48 Tintå, Turku 49 Passio Keittiö ja Baari, Helsinki 50 Pastor, Helsinki Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 Grön voitti Suomen parhaan ravintolan tittelin toisen kerran peräkkäin. Kuva: Julius Konttinen oli jälleen aika paljon hajontaa, mikä kertoo osaltaan, että hyvää ruokaa valmistetaan eri puolilla maata. Suomen 50 parhaan listalle nousi ravintoloita Kirkkonummelta, Porvoosta, Järvenpäästä, Lohjalta, Kangasalta, Oulusta, ja Joensuusta. Maakuntien ykköspaikat peittosivat monet pääkaupungin klassikot ja kokeelliset ravintolat. Horeca-alojen ammattilaiset Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 perustuu ammattilaisten valtakunnalliseen äänestykseen, jossa näkemyksensä antavat ravintoloitsijat, keittiömestarit, salipuolen johtotehtävissä toimivat, alkoholiala sekä mm. ravintolaja ruokakirjoittamisen ammattilaiset. Äänestyksen toteuttaa horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Food Camp Finland tunnetaan laadukkaiden
22 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 ? www.senioriterveys.fi p. 09-413 97 300 TILAA! KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.fi