• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 17 Viikot 38-39 2017 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 jari.nieminen@isannointiverkko. Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio@pomell.fi AVAJAISTARJOUKSENA KOKO SYYSKUUN VÄLITYSPALKKIO 1,8 % sis ALV Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Kiinteistönvälityksen parhaat palveluksessasi. KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija LLB puh. 020 780 3706 gsm 040 631 8231 TOUKOLA, OKT 1. krs; k, oh, et, kuisti, 50 m 2 , 2. krs: 3 mh, kh, 50 m 2 , kellari, + piharak: s, tkh, suihkuh, wc, kk, parvi, 40 m 2 . As.pa 100/kok.pa 140 m 2 . Harvinainen remontoidun talon + 1994 rak. piharakennuksen kokonaisuus. Päärakennus on rakennusajan henkeä noudattaen kunnostettu. Kaukolämpö. Tilava piha; lämmin piharakennus jossa takkahuone, kk, sauna, kph ja parvikerros. Sopii vierashuoneeksi, työhuoneeksi, eri sukupolven asumiseen tai rentoutumiseen ja mietiskelyyn. Ei lain ed. e-tod. Tontti 770 m 2 . Mh. 719.000 e . Sumatrantie 11. 7102803 ARABIANRANTA, KT 3 h, avok, erill. wc, s, lasitettu p 87 m 2 Tyylikäs 7./7. kerroksen kulmahuoneisto meri-ja kaupunkinäkymin. Rv. 2007. Laadukas koti jossa saarniparkettilattiat ja moderni Isku-keittiö kivitasoin. Oma sauna ja iso lasitettu parveke merelle. Laadukasta asumista Arabianrannassa. E=E. Mh. 549.000 e . Muotoilijankatu 6. 7145874 NÄKINPUISTO, KT, 3 h, k, s 76,5 m 2 Halutussa Näkinpuistossa vapaa läpitalon 3 h + k jossa iso parveke hurmaavin puistonäkymin. Toimivat neliöt joista pintaremontilla saat tehtyä unelmiesi kodin. 2. krs, hissi. E=E. Mh. 397.633,65 e . Vh. 398.000 e . Hämeentie 9. s7196559 KALLIO, KT, 1 h, alk., k, kph 47 m 2 Valoisa kuudennen kerroksen läpitalon asunto avarin puistonäkymin Torkkelinmäelle. Putkiremontti valmistunut 2012kylpyhuone uusittu sen yhteydessä. Asunnosta mahdollista tehdä kaksio esim siirtämällä keittiö alkoviin. Metroon n. 100 m, raitiovaunut ja bussit vierestä. Vapaa. E=D 2007. Mh. 246.153,54 e . Vh. 280.000 e . Aadolfinkatu 11. 7167511 MEILTÄ LÖYDÄT KODIT KAIKKIIN ELÄMÄNTILANTEISIIN Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! 100000 € ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KED Kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 Tietoa, Taitoa, Elämyksiä, Estetiikkaa – löydä oma kurssisi! kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, p. 010 279 5080 Viherkasvit edullisesti! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka
• 2 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5, la-su 10-17 / Aikuiset 10€ / Lapset 7-15v. 5€ Suomessa käsityönä valmistettuja tuotteita Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . LISÄTIEDO T SYKSYN IHANIN TAPAHTUMA WANHASSA SATAMASSA KÄDENTAITOMESSUT HELSINKI 23.-24.9.2017 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi Lue netissä www.lehtiluukku.fi ?
• 48. vuosikerta – nro 17 Viikot 38-39 Tänään Uusi Kalasatamanpuisto kattaa valmiina 2,5 hehtaaria ? Kalasataman uuden asuinalueen ensimmäinen ja suurin oleskelu-, toimintaja tapahtumapuisto, Kalasatamanpuisto, valmistuu vaiheittain. Helsingin kaupunki juhlisti puiston eteläosan käyttöönottoa avajaisjuhlalla yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Valmiin puiston koko on noin 2,5 hehtaaria, josta nyt on rakennettu noin puolet. Rakentaminen alkoi kesällä 2015. Puiston loppuosan rakentaminen alkaa heti kun ympäröivät työmaajärjestelyt sen sallivat. Suunnittelijoina ovat toimineet Sito Oy ja maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy. Urakoitsijana Helsingin kaupungin Stara. – Kiitämme Helsingin kaupunkia upeasta puistosta ja odotamme innolla jatkoa tälle hienosti alkaneelle yhteistyölle. Toivottavasti yleisö löytää paikalle sankoin joukoin Kalasatamanpuiston avajaisiin ja nauttii puiston palveluista pitkälle tulevaisuuteen, kertoo Kalasataman asukasyhdistyksen puheenjohtaja Juhana Harju. Tilaisuuden avasi Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho ja avajaisissa oli paljon kivaa ohjelmaa koko perheelle. Yleisöä viihdytti helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra sekä teatteriryhmä ILMI Ö ja alueella oli yleisölle tarjolla mölkkyä, jättisaippuakuplapaja, puistokävelyitä sekä muuta kivaa näkemistä ja kokemista. – Puistokävelyiden aikana valotimme puiston arkkitehtonisia ratkaisuja ja sitä, miten se on saatu jouhevasti osaksi Kalasataman alueen teollista ilmapiiriä. Puistosta löytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia ja myös puiston tulevaisuuden suunnitelmat, Tomas Palmgren, projektinjohtaja ja maisema-arkkitehti Helsingin kaupungilta kertoo. HUS luopuu Kätilöopistosta ? HUS luopuu Kätilöopiston sairaalan tiloista. Toiminnot siirretään pois vaiheittain. Synnytystoiminta Kätilöopiston sairaalassa loppuu viikolla 42. Kätilöopiston sairaalaan voi hakeutua synnyttämään 18. lokakuuta kello 14 saakka. Kallio Kipinöi marraskuussa ? Kallio Kipinöi 2017 järjestetään marraskuussa 17.11. 26.11. Tuo tapahtumasi osaksi Kallion kulttuuriviikkoa. Tapahtumatietojen deadline on 17.10. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Voit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan Kallion Kulttuuriverkoston wwwsivujen kohdasta ilmoita tapahtuma, tai sähköpostilla: kipinoiohjelmat@ gmail.com. Ilmoittautua voi 17.10. saakka. Tapahtumatiedot julkaistaan Tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media), printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. Taidelahjoitus Sinebrychoffin taidemuseolle Bulevardille ? Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry on tehnyt merkittävän taidelahjoituksen Sinebrychoffin taidemuseolle. Museon kokoelmat täydentyivät yhdellä maalauksella ja neljällä miniatyyriteoksella. Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry lahjoitti taidemuseolle David von Krafftin (1655-1724) maalaaman Carl Gustaf von Liewenin (1695-1722) muotokuvan. Ruotsalaisen hovimaalarin teos täydentää museon ruotsalaisten muotokuvien laadukasta kokoelmaa. Lahjoitetut miniatyyriteokset ajoittuvat 1700-1800 -luvuille ja täydentävät Paul Sinebrychoffin hankkimaa kokoelmaa, jossa on noin kolmesataa miniatyyriä 1600-1800-luvulta. Suurin osa kokoelman teoksista on esillä. Miniatyyrien esillepano on uusittu ja paperiset teosluettelot on korvattu tablettitietokoneilla. Miniatyyrit ovat erityisen haasteellisia katsottavia pienen kokonsa vuoksi. Nyt uusi tekniikka paljastaa maalauksen pienimmätkin yksityiskohdat ilman suurennuslasia. Sivu 11 Caisa muuttaa Kallioon keväällä 2018 ? Caisa muuttaa Kaisaniemestä Kallioon ns. Elannon korttelin sisäpihalle Leipätehtaan tiloihin alkuvuodesta 2018. Ovet suljetaan nykyisissä tiloissa Mikonkatu 17:sta marraskuun lopussa 2017. Ovet avataan yleisölle Kaikukatu 4:ssä keväällä 2018. Kulttuurikeskus Caisan nykyiset tilat sijaitsevat osoitteessa Mikonkatu 17 ns. Fennia – korttelissa, jossa vuokrasopimus päättyy 31.3.2018. Uudet tilat Kaikukadulla vastaavat Caisan toiminnan tarpeita paremmin kuin vanhat tilat, joka sijaitsevat hankalasti keskellä Fenniatalon liikekorttelia. Helsingin kaupungin yleisten kulttuuripalvelujen ja kaupungin tilapalvelujen yhteisen näkemyksen mukaan Caisan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan parhaiten Leipätehdas Helsinki Oy:n tiloissa Kaikukadulla, jossa Caisan toimintaa voidaan kehittää ja tilankäyttöä tehostaa. Tilavaihtoehtoja on tarkasteltu vuosina 2014-2016. Kaupungin omista tiloista selvitettiin mm. Marian sairaalan suojeltu rakennus 3, L3-makasiini Tyynenmerenkatu 6:ssa, Helsingin työväenopiston toimitilojen uudempi siipi Helsinginkatu 26:ssa, Saunabaarin tilat Maunulan Metsäpurontie 25:ssa ja Nukketeatteri Sampon entiset toimitilat Puotilassa. Ulkopuolisilta vuokrattavia kohteita olivat mm. Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:n tiloihin Siltavuorenpenger 3A:ssa, Kaisaniemenkadun entiset Kodin Ykkösen tilat, Anttila Graniittitalo ja Elannon entisen tavaratalon liiketilat Hakaniemessä. – Jatkamme edelleen Helsingin monimuotoisuuden esiin tuomista taiteen ja kulttuuri kautta” summaa Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa. Konsertit ja esitykset, näyttelyt, seminaarit ja keskustelutilaisuudet sekä festivaalit, kurssit ja kerhot ovat edelleen CaiLeipätehdas, Kaikukatu 4. Kuva: Summa Real Estate san ydintoimintaa. Caisan tiloja vuokrataan myös jatkossa erilaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Uusiin tiloihin Kaikukadulle kaavaillaan auditoriota, 160 paikkaista esityssalia, galleriatiloja sekä kokoontumisja työpajatiloja. Avajaisia uusissa tiloissa vietetään näillä näkymin keväällä 2018.
• 4 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Metroa-aseman aukion uudistus on pettymys ? Noin vuosi sitten kaupungin rakennusvirasto aloitti näyttävän kampanjan Sörnäisten metroaukion ehostamisesta. Kalliolaisia kutsuttiin mukaan, heiltä pyydettiin ideoita. Kokouksiakin pidettiin. Projektiin palkattiin ulkopuolinen Urbaani art-ryhmä. He esittelivät yleisötilaisuuksien kalvosulkeissa suunnitelmiaan, jossa esiteltiin aukiota ennen ja tulevaisuudessa tyyliin rahaa oli palanut. Kun ryhmä aloitti työt Vaasanaukiolla ei asukkaiden mielipiteistä enää kuultu, kun ryhmä veteli värimaalia katukiveykseen. Lopputuloksesta näkee, että Urbaani Art-ryhmä oli päättänyt ottaa rahat pois kun sitä kaupunki näin hövelisti tarjosi. Ja siitä näkee myös, että siihen ei ole paljonkaan nähty vaivaa. ”Tehdään nyt jotain kun työ saatiin” Lopputulos näyttää siltä kuin lapsille olisi annettu väriliidut. Aivan ala-arvoista, työmoraali, taiteellinen taso ja kunnianhimo loistaa poissa olollaan. Huvittavaa on, ettei kukaan uskalla kyseenalaistaa ”juosten kustua” työnjälkeä. Tulee mieleen satu keisarin uusista vaatteista; ”voi kuinka kaunista”. ”Hyvä se pitää olla kun tekijät ovat arvostettuja ja palkittuja kaupunkikulttuuritekijöitä”. Olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon kaupunkilaisten verorahoja tähän ”hällä väliä”-työhön meni ja kuka kaupunki edustaja hyväksyi työn lopulta. Anna Maaria Pekkala Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17 Olli Sarpo Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puheenvuoro Veli-Matti Hynninen Vilkkilän kissoja ? Aurinkoisena arkipäivänä Hämeentiellä liikenne soljuu, joku kulkee juoksujalkaa, joku antaa katseensa viipyä, yksi puhuu puhelimeen, ekaluokkalaiset odottavat risteyksessä valojen vaihtumista. Ilmassa on vielä kesän makua. Vaikutelma on verkkainen, miltei lyyrinen ja tyyni. Sellainenko se on maailman tila? Auvoinen? Samaan aikaan, saman auringon alla sosiaalinen media raivoaa rasismia vastaan, suvaitsevia vastaan, kaikkea vastaan. Uutisotsikoissa Pohjois-Korea uhkaa maailmanrauhaa, pääministeri peruu puheitaan, hurrikaanit riehuvat. Vaikutelma onkin yhtäkkiä epätoivoinen, repaleinen ja täynnä kaaosta. Vähemmän lyyrinen kuin Hämeentien arkipäivä. Sellainenko se sitten onkin? Sekasortoinen? Eipä ole ruusuilla tanssimista yrittää olla ihminen. Rinnakkaisia todellisuuksia kuin Vilkkilässä kissoja. On sosiaalisen median öykkäröinti, on tiedotusvälineiden näkemykset, on Hämeentien ohikiitävä idylli. On vaikka mitä. Samanaikaisia rinnakkaistodellisuuksia, joiden olemassaolo on kiistaton. Tanssahtele siinä sitten ruusupuskissa notkein säärin. En sittenkään suosittele silmälappujen tai korvatulppien hankintaa. Saati kaiken uuden ja oudon välitöntä kriminalisoimista. Sille, jota alituiseen ärsyttää kaikki ja sille, josta mikään ei tunnu miltään ehdotan säännöllisiä päiväunia. Vaikutus on koetellusti tehokas. Kepeämpi on kulkijan askel, jos tyynesti katselee ympärilleen, tarkkailee, hillitsee kielensä. Muttei kaikkea tai kaikkia hetimiten usko. Eikä itse ryhdy totuuden torveksi. Hiljenee se sinnikkäinkin rähisijä, jos ei kukaan lähde loputtomaan väittelyyn mukaan. Ja vaihtuu valo taatusti vihreäksi, jos antaa ekaluokkalaisten rauhassa odotella. Äkkipikaisimpia on helpoin sumuttaa. ”Maailma on sana” niin kuin Samuli Paronen kirjoitti. Riittää niitä maailmassa rinnakkaistodellisuuksia. Vilisee kuin Vilkkilässä kissoja. Niin että Veikko Lavia mukaellen: ”Ota löysin rantein, älä jännitä. Ota vastaan mitä tarjoo elämä”. Yhtä mieltä asiasta on pojanpoika Onnikin, 14 v. Keskustelimme. Suomi hakee vauhtia Virosta Länsimetro laajentaa liikkumisnäkökulmaa J oukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vahvasti viime vuodesta. Helsingissä matkustajamäärät ovat nousseet raitiovaunu-, bussi-, metroja lauttaliikenteessä yhteensä 2,1 prosenttia. Koko Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella matkustajamäärät ovat nousseet tammi-kesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Helsingissä kasvu on ollut vahvinta raitiovaunuliikenteessä, 3,5 prosenttia, ja Suomenlinnan lautalla, 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös joukkoliikenteen myyntija lipputulot ovat kasvaneet merkittävästi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myynti on noussut tammi-kesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Vuodenvaihteessa lippujen hinnat nousivat kuitenkin keskimäärin 4,1 prosenttia, joka vahvasti tuo mukanaan myös tulojen lisääntymisen. Erityisesti lippujen mobiilimyynti sekä myynti HSL:n yhteistyökumppanien myyntipisteissä on kasvanut merkittävästi. Eniten laskua on ollut liikennevälineissä kuten busseissa, junissa ja raitiovaunuissa tapahtuvassa myynnissä. Lasku tapahtui jo ennen konduktöörien lipunmyynnin lopettamista. Länsimetron avaaminen liikenteelle lisää toivottavasti merkittävästi julkisen liikenteen käyttöä. Muutamilla alueilla liikenneyhteydet tosin huononevat aiempaan verrattuna, koska joudutaan käyttämään liityntäliikennettä. Aluksi se ilmeisesti tuntuu käyttäjistä hankalalta. Mutta kunhan siihen totutaan, liikkuminen liityntälinjalla lähimmälle metroasemalle luistaa hyvin. Kallion nurkilta pääsee metron laajennuksen avauduttua huomattavasti helpommin ja pidemmälle läntistä puolta Helsinkiä. Metro alittaa koko ruuhkaisen keskustan ja muutamassa minuutissa sumput ja liikenneruuhkat on ohitettu, tässä tapauksessa paremminkin alitettu. Matka itäisestä Helsingistä läntisimpään päätepisteeseen Espoon Matinkylään saakka käy sitten yhdellä istumisella. Kunhan viisi asemaa lisää valmistuu kohden Kivenlahtea, taittuu matka Kirkkonummen rajalta Vuosaareen tai Mellunmäkeen yhdellä linjalla. -j.a. ? Taas kerran Viro nosti syyn riemuun ja aiheen juhlaan. Tarttolaiset enkelten ja pirujen sillat, kadut ja puistot, kahvilat ja runot saavat aina kasvot loistamaan. Lumoavan Tarton turuilla kirjailijat keskustelevat, ylioppilaat ilakoivat, kahviloissa viipyilevät matkailijat yhtyvät runoon ja lauluun. En tälläkään matkallani vielä kuullut Emajoen kuuluisan satakielen laulua, mutta sielu viihtyi ja sydän värähteli. Vaikka opettajaäitini aikanaan halusi kasvattaa minut tärkätyksi ja täsmälliseksi, huomasin iälleen nauttivani enemmän virolaisesta väljyydestä ja sulavasta suurpiirteisyydestä, leveästä hymystä ja viisaasta vapaudesta. Viron katse kertoo palautetusta kunniasta ja koetellusta historiasta. Suomalaiset kirjailijat, Eino Leinot, Aino Kallakset, monet muut löysivät Tarton jo muinoin. On häkellyttävää huomata miten heidän viromaailmansa tuntuu yhä tutulta, kuin itsekoetulta. Ehkä onkin niin että oivallus ei ikänään vanhene vaan antaa toistaa itseään. Tarton mielimuistomerkkini on Wilde-kahvilan edessä kahden penkillä istuvan kirjailijan Eduard Vilden ja Oscar Wilden monumentti, jossa nämä kuuluisat nimikaimat spekuloivat kirjallisuuden historiaa. Kansa on ristinyt teoksen ”Kahden Wilden patsaaksi”. Teos nojaa suomalaisen T.Kirsipuun hauskaan oivallukseen samuudesta. Huomiota herättää myös Tarton Küüni-kadun veistos Isa ja poeg (Isä ja poika), jonka kuvanveistäjä Inara Õuna sanoo esittävän häntä itseään ja häntä itseään isompaa puolitoistavuotiasta poikaansa. Kaikessa alastomuudessaan nämä viestivät (ainakin minulle) kasvavien sukupolvien voimasta, jonka vuoro on ottaa maailma hallintaansa. Sanotaan, että Viron sydän on Tartto ja Tarton sydän on yliopisto. Uutuuttaan hohtava lentokoneen kiitorataa muistuttava Viron Kansallismuseo tarjoaa kaupungille toisen sydämen. Se on jokaiselle suomalaisugrilaiselle muistinpalautuksen, kielisukulaisuuden ja vähemmistökulttuurin opiskelupaikka. Kulttuurikaupunki Tartto on myös museoiden, teatterin ja musiikin kaupunki. Raatihuoneen edustalla Suutelevien opiskelijoiden patsas muistuttaa läheisyyden voimasta. Iltakävelyllään nämä rakastavaiset avasivat sateenvarjonsa ja pysähtyivät Raatihuoneen edustalle suutelemaan niin pitkään että heidän rakkautensa ulottui taivaankaareen asti. Äkkiä taivaalta lentänyt sininen nuoli muutti pariskunnan patsaaksi. Aina kun sataa, sateenvarjosta tipahtaa pieni punainen sydän. Tällä Tarton matkallani pohdimme oikein porukalla miten luoda sosiaalisesti oikeudenmukaista ja turvallista yhteiskuntaa. Viroa ja Suomea taas kerran vahvistettiin, mutta mihin unohtui muu maailma, maahanmuuttajat ja pakolaisvirrat? Viro osaa myös vaieta, vaikka virolainen kyllä tietää ettei silmiään ummistamalla pääse vastuustaan eroon. Maailma on keskinäisriippuvainen myös virolaiselle. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Elokuu toi kaivattua puhtia myös käytettyjen asuntojen kauppaan ? Vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli elokuussa edelleen asuntokaupan kasvua ylläpitävä johtorooli. Uusien asuntojen kauppa kävi vilkkaasti myös elokuussa. Kauppatahti oli selvästi viime vuotta vilkkaampaa muuten paitsi rivitalojen osalta. Elokuussa myös vanhojen asuntojen kauppa osoitti piristymisen merkkejä. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa vilkastui ja myös rivija omakotitalojen kauppa palasi kasvuuralle. Käytettyjä asuntoja välitettiin elokuussa lähes 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. – Elokuun kauppaluvut toivat kaivattuja positiivisia uutisia käytettyjen asuntojen kaupan puolelle. Toivotaan, että tahti jatkuu nousujohteisena myös loppuvuonna. Käytettyjen asuntojen kaupan piristyminen on tärkeää koko asuntokaupalle, koska käytetyt asunnot muodostavat Suomen asuntokaupan suurimman kokonaisuuden, kommentoi kauppalukuja KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Ottajansa ovat edelleen alkuvuonna löytäneet hyvin myös uudet asunnot, joiden kauppa on kasvanut tammielokuussa yli 50 prosenttia vuodentakaisesta. Uusien asuntojen kauppa oli tammi-elokuussa kasvussa kaikissa asuntokategorioissa. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa kauppa kasvoi vuodentakaisesta yli 60 prosenttia. Uusien asuntojen puolella asuntotyypeistä heikoimmin eli reilu 10 prosenttia edellisvuodesta kasvoi uusien rivitaloasuntojen kauppa. Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi, mutta elokuu näytti kevään lopun rauhallisemman tahdin jälkeen hyviä merkkejä. Elokuun erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa lisääntyi vuodentakaisesta reilu 11 prosenttia. Niin ikään käytettyjen kerrosja rivitaloasuntojen kauppamäärät lisääntyivät reilut 5 prosenttia edellisvuodesta. Elokuun piristyminen vahvisti käytettyjen asuntojen kauppakertymää siten, että tammi-elokuun kertymä ylitti lähes kahdella prosentilla edellisvuoden tason. Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Kauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa. – Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu tasaantui hieman toisella kvartaalilla. Kolmas kvartaali on avattu lupaavasti: uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot sekä omakotitalot ovat käyneet elokuussakin edelleen hyvin kaupaksi. Vaikka uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuun jatkoksi laskua myös elokuussa, isossa kuvassa kauppa etenee kokonaisuutena vahvasti, luonnehtii kaupan tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.
• 5 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Heinäsen kolumni Puheenvuoro Uskotko horoskooppeihin ? ? Vastaan heti otsikon kysymykseen: Kyseessä on mielenkiintoinen horoskopiaajanvietepeli, joillekin taasen vankkumaton taikavoimainen uskonasia. Se on ennustelua, joka voidaan joiltakin kohdin osoittaa toteutuneeksi. Jos olet horoskoopiltasi syksyinen Vaaka, uskot olevasi tasapainoinen ja luotettava. Jos olet kevätkesäinen Kaksonen, kuvittelet olevasi kahdenkaltainen, pahimmassa tapauksessa kaksinaamainen. Jos taasen Härkä, tunnet herkästi vahvuutesi ja itsepäisyytesi. Merkille luetelluista ominaisuuksista voit valita mieluisesi. Syntymäpäiväsi sanelemana olet joko Kauris, Vesimies, Kalat, Oinas, Härkä, Kaksonen, Krapu, Leijona, Neitsyt, Vaaka, Skorpioni tai Jousimies. Näistä tähtitaivaan 12 merkistä saamme syntymäpäivämme mukaan ”tuomiomme” tai plussamme, minkä parhaaksi koemme. Vuosia sitten parlamentaarikko Martta Salmela-Järvinen tapasi vierailla työpaikallani kahvituntimme aikaan, jolloin me ilkikurisesti johdatimme keskustelun horoskooppeihin. Tiesimme hänen kiivaasti vastustavan niitä epätieteellisenä hölynpölynä. Ja tällöin me pääsimme huudahtamaan; voi, kyllä sinä Martta olet todella tyypillinen Oinas! Martta kesti hyvin vitsailumme. Joukossamme on hämmästyttävän paljon horoskooppien tyyppikuvauksiin uskovia. Tuttavani perhesuunnitteluun kuului välttää raskaaksi tuleminen syksyllä Neitsyiden aikaan, koska hän oli vakuuttunut Neitsyen merkeissä syntyneiden negatiivisuudesta. Siitä sitten pulma syntyi, kun lapsi syntyi kaksi kuukautta ennenaikaisesti! Olen havainnut ryhmien tutustuttamisesittelyissä yhden lajin eli Skorpionien kieltäytyvän mainitsemasta merkkiään. Syynä lienee se, että merkki luonnehditaan seksuaalisesti kiihkeänä! Samoin Kalat mielellään uskovat olevansa kaikissa vesissä toimeentulevia soljuvia olentoja. Eräässäkin määritelmässä julistettiin: ”Kalat naivat vaikka katuojasta, mutta ovat tosi uskollisia”. Itsekin olen muutaman kerran huomannut uskoneeni leijonien mahtipontisuuteen, näennäiseen mahtavuuteen, jonka takaa paljastuu kiva kiltteys. Monenlaisia uskomuksia on vallalla mm. minkä merkkiset sopivat parhaiten toisilleen. Niihinkin voi uskoa, jos itselle hyvää lupaavat. Johtuiko se Kalamiehestäni, kun avioliitto Kaksosnaisen kanssa ehti kestää 57 vuotta! Alan ennustajat ovat myös tietävinään, mikä ammatti kullekin lajille parhaiten sopii. Härille suositellaan puutarhurin puuhia. Voin tässä myös paljastaa, että nuorena opiskelijana ansaitsin taskurahaa kirjoittamalla naistenlehteen kuukausittain horoskooppeja! Se oli mieluista hommaa. Ohjeeksi annettiin että kullekin merkille piti luvata jotakin myönteistä ja jotakin jännittävän arveluttavaa ja tarjota uskottavuutta lisäämään jokin ajankohtaan ja ilmastoon sopiva lauseke. Palstani oli suosittu, sen muistan. Tähdistä ovat astronomit ammoisista ajoista lähtien ennustaneet kohtaloita, mutta se onkin jo toinen monimutkaisen matematiikan asia. Eri kulttuureissa on kehittynyt omia oppeja; tunnetuin ja maailmanlaajuisin on kiinalainen horoskooppi, jonka mukaan elämme nyt Kukon vuotta. Ensi vuosi on Koiran vuosi. Muut 10 eläintä, jotka lankeavat ihmisille syntymävuoden mukaan ovat: Rotta, Härkä, Tiikeri, Jänis, Lohikäärme, Käärme, Hevonen, Lammas, Apina ja Sika. Tämän horoskoopin tulkinnoissa käytetään eläinten ominaisuuksia ihmisten luonnehtimiseen. Mitenkähän minun merkkini Apina tulkitaankaan? Horoskooppiaiheet ovat kiinnostaneet taiteilijoita. Valitsin pakinani kuvitukseksi Seija Toivola-Kosken ( 19442005) tulkinnat kahdesta miespuolisesta hahmosta vuodelta 1992: Skorpionista (24.10.-22.11.) ja Kaksosesta (22.5.-21.6.). Lukijan heränneen uteliaisuuden tyydyttämiseksi kerron astrologiaan perehtyneen taiteilijan antamia tietoja: Skorpionin jalokivi on rubiini, elementti vesi, onnenluku 9, onnenpäivä tiistai ja merkittäviä ominaisuuksia rohkeus ja tehokkuus sekä vastaavasti Kaksosella jalokivi on sitriini, elementti ilma, onnenluku 5, onnenpäivä keskiviikko sekä lajityypillisiä ominaisuuksia seuranhaluisuus ja innostuneisuus. Päätelauseiksi käynevät: Ota tai jätä! Kukin tulee uskollaan autuaaksi! Aira Heinänen Nyt ne alkaa ? Kinaporin palvelukeskuksessa keskiviikkona naiset kysyivät minulta, miksi päivätansseja ei ole tänään? Katsoin juhlasaliin jossa oli huonekaluja ja pari sänkyä. Vastasin kysyjille: – Antti Rinteen lapsentekotalkoot ovat alkaneet... Toivo Levanko, freelancer-toimittaja Syystuuli soittaa, rannan laine huokaa. Taas marjat pihlajan kauniisti punertaa. Luonto taakseen jättää suven lämpöisen. Kesä mennyt on, takaisin ei sitä saa. Meille linnut lauloi loisteessa auringon. Vuoroin vettä satoi loisti taivaan kuu. Vielä kaunis on maa, vaikka yö yllättää. Kesä mennyt on, takaisin ei sitä saa. Eilen sun mä näin, tänään sua aattelen. Oot jossain kaukana ja lähellä kuitenkin. Sun tuntees vallan saa, se hymys kaunistaa. Kesä mennyt on, takaisin ei sitä saa. Syystuuli soittaa, rannan laine huokaa. Lyhdyt ovat sammuneet, hyytyy järven veet. Vielä kaunis on maa, vaikka yö yllättää. Kesä mennyt on, takaisin ei sitä saa. Toivo Levanko lyyrikko Kesä mennyt on Runopalsta Lönnrotin jalanjäljillä ? Olen taas laskeutunut näin vaalien alla tavallisen kansan pariin kirjatakseni ja julki saattaakseni Suomen heimon tuntoja ja toiveita. Matkani oli kuin painaisi päänsä juorujen jumalattaren rinnoille. ”Kuolemassa kaikki kirkastuu mutta kuolleet pahantekijät eivät joudu katumaan, häpeämään ja suremaan.” Valtaosa tapaamistani ihmisistä toivottikin poliitikoille pitkää ikää. Minulta kysyttiin, että voiko poliitikko todella rakastaa ketään voiko rasisti todella rakastaa ketään. Kyllä. He rakastavat kaikkia niitä, jotka tekevät heidän olemassaolonsa mahdolliseksi. ”Emme voi tosin jatkuvasti sietää röyhkeyttä itseämme kohtaan”, totesi eräs kulkijoista. ”Mutta meitä äänestäjiä riivaa jokin salakavala toimintakyvyttömyys. Me käytämme kyllä sanojamme valittamiseen ja sanojamme verhoaa kuin jonkinlainen katkera kuulaus, mutta tekomme jäävät kuitenkin vain puhumisesta rohtuneiden huuliemme rasvaamisen tasolle”, jatkoi tämä filosofi. Eräs ikäsinkku ehdotti, että kun meillä on nyt nuo hiilipäästökiintiöt, niin miksi ei voisi olla myös lapsikiintiöitä. Jokaisella ihmisellä olisi oikeus yhteen lapseen mutta jos sen jättää hankkimatta, niin sen lapsikiintiön voisi sitten myydä sellaiselle, joka niitä lapsia haluaa enemmän. Eräs kysyi, että maksaisiko sossu sitten tarvittaessa lapsikiintiöt, tasa-arvon nimissä. Muuten köyhiä monilapsisia yksinhuoltajaperheitä taas sorrettaisiin. Lupasin, että me poliitikot kyllä hoidamme asian. Eräs nuori mies päivitteli vaivalloista äitiään. Äiti ei saa vammaisavustuksia, koska hän on vanha. Yli 65 vuotias ihminen ei nimittäin voi olla vammainen vaan hän on vanhus. Mies kyseli, että miten hän saisi äitinsä vammaiseksi. Samalla hän kyseli nuorten pakolaisnaisten perään. Ei hänellä mitään niitä miehiä vastaan ole, puolustautui hän kauhuissaan huomatessaan ilmeeni mutta kun hän on nyt niin kuin naisiin päin kallellaan. Hän lupasi antaa yhdelle pakolaisnaiselle hyvän kodin ja aviomiehen ja anopin. Ihan vaikka synnytystalkoiden nimissä ja vaikka useammallekin, jos vain kirkko sallisi. Lupasin, että me poliitikot kyllä hoidamme asian. Eräs eläinsuojeluaktivisti kertoi, että jos hän ajaisi kuorma-autoa ja hänen olisi valittava, että ajaako hän ihmisen vai eläimen päälle, niin hän sanoi asettavansa eläimet etusijalle. Lupasin hänelle oitis paikan puolueessamme. Voiko asiaa enää ilmaista selvemmin sanoin mutta kuitenkin niin tulkittavasti. Muuan paikalle pysähtynyt ehti siihen väliin laukaisemaan, että täysillä tai ei sitten ollenkaan. Mutta jos Pomona on Jumala ja ohjeena Raamattu, niin kivinen on taival vaikka hiekkatietä pitkin kulkisikin. Sain vakoilumatkani päätökseen. Olin huojentunut. Meidän poliitikkojen tarvitsee edelleenkin ottaa huomioon vain se, miten me tiedämme äänestäjiemme toimivan. Pomona Omatunto ja ohjeena Lupaus. Kyllä se siitä. Tilasto: suomalaisten geeneistä 4 % on neandertalilaisten muiden kansojen vain 2 %. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista ? Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Syksyn aikana valmistellaan periaatteet nopeusrajoitusten määrittämiseksi ja esitys heti muutettavista nopeusrajoituksista. Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin. Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h. Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti. Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän lähes 20:llä viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Se tarkoittaisi noin 13 prosentin vähennystä osuuksilla, joilla nopeudet laskisivat, ja noin neljän prosentin vähennystä koko katuverkolla. – Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo. Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta. Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän. – Käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin esitetyt nopeusrajoitukset, Jussi Yli-Seppälä toteaa. Esityksestä kerätään valmistelun tueksi lausuntoja ja kommentteja ennen kuin se menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn.
• 6 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: Viikko 44 Ma 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni Ti 19.9. Reija Ke 20.9. Varpu To 21.9. Mervi Pe 22.9. Mauri La 23.9. Minja, Miisa Su 24.9. Alvar, Auno Viikko 45 Ma 25.9. Kullervo Ti 26.9. Kuisma Ke 27.9. Vesa To 28.9. Arja, Lenni Pe 29.9. Mika, Mikko Miika, Mikael, Miikka La 30.9. Siru, Sirja, Sorja Su 1.10. Rauno, Raine, Rainer Päivyri Sunnuntaiksi Ne arjen pienet asiat ? Ystäväni perhe on laajennettu tämän ajan perhe. On vanhempien mukanaan tuomia lapsia, yhteisiä lapsia ja useampi alaikäinen turvapaikanhakija. Ystäväni kertoo, että perheen uusimmat tulokkaat aloittavat puhelunsa omille ystävilleen poikkeuksetta sanomalla ”Shalom! Oletko kunnossa? Minä voin hyvin?” Sillä ei ole tervehdyksen kanssa mitään merkitystä, ovatko samaiset henkilöt olleet tekemisissä puoli vuotta vai puoli tuntia sitten. Ystäväni, toinen perheen vanhemmista, oli ihmetellyt tätä tapaa. Se saattoi suomalaisen keski-ikäisen korviin kuulostaa turhalta saivartelulta, ylimääräiseltä smalltalkilta. Hän kertoi, että oli kysynyt asiaa kerran ruokapöydässä. Vastaus oli vetänyt hiljaiseksi. Nuoret olivat sanoneet, että puolessakin tunnissa saattoi tapahtua mitä tahansa. Autopommi on saattanut räjähtää, joku on käynyt ystävän päälle ja tämä makaa tajuttomana katuojassa, perhe on surmattu, sisko kidnapattu tai ystävä on ryöstetty tai ihan mitä tahansa muuta on voinut sattua. Kokemus turvattomuudesta koskettaa tällä hetkellä niin monia ihmisiä. Sen jonkinlaisena vastapoolina voi olla kuitenkin kiitollisuus arjen pienistä asioista. Tietysti olisi toivottavaa, että ne asiat voisi löytää itse ihan kaikessa rauhassa ilman kokemusta vaikkapa pelosta. Ajattelen, että kiitollisuus on kuitenkin jotain sellaista, jota voi oppia harjoittelemalla. Se voi myös suojata elämän suvantovaiheissa epätoivoon vaipumiselta. Kiitollisuus rikkoo pimeyden pinnan, saa palaamaan myös elämän perusasioihin. Haluaisin myös ajatella, että kiitollisuus tuo Jumalan näkökulmaa meitä lähemmäs. Se voi muuttaa mahdottomaltakin vaikuttavan tilanteen mahdolliseksi. Mistä sinä haluaisit tänään kiittää? Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta ? HUOM! Kirkkoherranvirasto on muuttanut. Viraston palvelupiste löytyy Kallion kirkon Kappelisalista. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–15 ja ke klo 10–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Bob Dylan -messu to 21.9. klo 18. Mari Mattsson. Messun pop-up-ryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Iltamessu pe 22.9. klo 18 pe 29.9. klo 18. VeliMatti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 23.9. klo 17 alkaen. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi ja kuoro. Musiikkimessu su 24.9. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta.Messun musiikkina ranskalaissäveltäjä Jehan Alain: Messe modale vuodelta 1938. Markku Mäkinen, urut, Katja Sirkiä, huilu, Vivika Oksanen ja Dagmar ôunap avustajineen. Iltamessu ma 25.9. Jaana Partti. Iltamessu ti 26.9. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 27.9. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 28.9. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 29.9. klo 18.Veli-Matti Hynninen. Rakastettu -messu Juha Tapion lauluihin la 30.9. klo 20. Messu su 1.10. klo 10. Mari Mattsson. Kamarikuoro Värinä. Mikkelinpäivän Skidikirkko su 1.10. klo 16. Mari Mattsson. Koko perheen yhteinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa lasten äänille, vuorovaikutukselle ja ilolle. Iltamessu ma 2.10. klo 18. Jaana Partti. Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ti 3.10. klo 18. Avoimet harjoitukset klo 17. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 4.10. klo 18. Jaana Partti. Anima Mea -lauluryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 5.10. klo 18. Mari Mattsson. Tapahtumat Kalliossa Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä to 21.9. klo 13. ”Elämän tuntosarvet – taiteen tehtävä ihmisen evoluutiossa.” Taiteilijavieraana Osmo Rauhala. 28.9. Suomi 1500-luvulla reformaation tullessa. Teol.tri Esko M. Laine. 5.10. Vihapuheesta ja pöyristelystä 8. Käskyn valossa. Professori Jaana Hallamaa. Dylan-messu to 21.9. klo 18. Jatkot Musiikkia ja mietintää Café Sonckissa klo 19 Bob Dylanin aarteiden äärellä. Mukana Dylan-asiantuntijat filosofi Jarkko S. Tuusvuori ja musiikkipedagogi Tommi Paju. Juonto Mari Mattsson, musiikki Tommi Niskala. Puhkea kukkaan la 30.9. klo 10–22 Kallion ja Alppilan kirkoissa aiheena naisen fyysinen, henkinen ja hengellinen hyvinvointi. Kymmeniä työpajoja ja huippuvieraita. Aito ja ainutlaatuinen -iltajuhla Kallion kirkossa 20 e, muutoin vapaa pääsy. Ilta päättyy klo 20 messuun Rakastettu, joka perustuu Juha Tapion koskettavimp i i n lauluihin. www.puhkeakukkaan.fi. Hyvien uutisten illat ti 3.10 klo 17.30. Kallion kirkon Vihreä Sali. Mitä Luther sanoi kirkon uudistamisesta? Teologian maisteri Antti Koskenniemi. Eeva-Liisa Hurmerinta. Riemuiten nyt ylistämme – ilta Ilmari Krohnin musiikin äärellä ke 4.10 klo 19.30, Kallion kirkko Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, Irina Niskala, urut ja Martti Laitinen, juonto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kallion kirkon ensimmäisen kanttorin ja Kantaattikuoron perustajan Ilmari Krohnin syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta Illan aikana kuullaan Krohnin urkuja vokaalimusiikkia. Musiikin lomassa Krohnin perintöä tutkinut Martti Laitinen kertoo Krohnin elämsät ja laulamme Krohnin virsiä. ’ Viikkotoiminta Kalliossa Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi. Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Muskarikahvilassa kahviseuraa ja leikkikavereita. Tarjomme maksutonta lastenhoitoa niille 3–5 vuotiaille, joiden vanhempi osallistuu sisarusryhmän muskariin. Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous ti 26.9. klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 a 3. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla alk.12.9. Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla. Rennosti Raamatusta 10-14-vuotiaille ti klo 1819.30 Seurakuntakodilla. Nuorten illat ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19 PaKolla. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion kirkolla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Isoskoulutus ke klo 17 PaKolla. Sukkapiiri Punainen lanka ke klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija-Liisa Kyrönseppä ja Nina Klemmt. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21 Seurakuntakodilla. Erityisesti tenoreita ja bassoja kaivataan. Tied. tommi.niskala@evl. fi, p. 0503705532. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Kaikille lasten kanssa päivän viettäville aikuisille. Esikoisvauvakerho to klo 12–14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa. Ackté-klubi Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Avoinna ma-pe klo 11–17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Jo toista kertaa on tarjolla kaupunkikesän parasta kamarimusiikkia 2–3 krt viikossa. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Alppilan kirkko Kiinankielinen jumalanpalvelus su 24.9. klo 13. Paulos Huang. Messu su 24.9. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta. Sateenkaarimessu la 30.9. Jaana Partti. Unkarinkielinen messu su 1.10. klo 11. Bela Hala?sz. Kiinankielinen messu su 1.10. klo 13. Paulos Huang. Mikkelinpäivän messu ja Kastepäivä su 1.10. klo 16.00. Pauliina Lindfors. Voit tuoda isomman tai pienemmän lapsen kastettavaksi, seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit. Kaikenikäisten messu – Rakkauskirkko ke 4.10. klo 18. Voit tuoda illan aiheeseen liittyvän oman työn tai maalata sen ennen messua kirkolla. Lapsille kirkkovihko, johon saa tarran messuista. Tapahtumat Alppilan kirkolla Alppilan kirkon brunssi la 23.9. ja la 30.9. Kattaukset klo 11 ja klo 13. Kolmen ruokalajin brunssi 15 e, lapsille 5 e. Varaa paikkasi pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 0503639575. Glow-ilta pe 22.9. klo 18.30. Afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä, lopuksi yhteinen iltapala. Minä(kin) riitän. Vertaisryhmä yksinhuoltajille ke klo 17–18.30.Alppilassa. Maksuton lastenhoito ja iltaruoka. Ilm. Mari Mattsson mari.mattsson@evl.f,i, p. 0503803285. Alppilan iltaruoka– yhteisöruokailu ke 4.10. klo 17-19. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa eurolla. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti-pe klo 8–18, la 9–15. Lounasta tarjolla klo 11– 14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Viikkotoiminta Alppilan kirkolla Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät joka toinen ma 22.5. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 0504620995 Tiistaiolohuone. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia klo 10 Tiistairuokailu klo 12.30. Hinta 2e. Avoimet muskarit ti klo 10 ja 10.30 ja perhekerho klo 13 asti. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/ kausi. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/luovantoiminnan-kirkko Voimasanoja Raamatusta ti klo 17.30 alk. 5.9. Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikylä@gmail.com, p. 0505217500 Lasten perjantait pe klo 10–12. Anu Rask. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15, ke klo 12–15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Kurssit, leirit, retriitit kallionseurakunta.fi/ luovan-toiminnan-kirkko tai kalliosrk@evl.fi, p. 23402611. Elämän voimaa etsimässä 60+ alk. pe 6.10. klo 13–16. Etsimme yhdessä omia tärkeitä voiman lähteitä maalaten ja kirjoittaen. 60 vuotta täyttäneille. Hinta 35 e/ 6 krt. Elämäni värit -viikonloppukurssit Seurakuntakodilla 7.–8.10 tai 14.– 15.10. klo 12–17. Hinta 59 e/37 e.
• 7 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI ? Ateneumin talvikauden aloittava Veljekset von Wright -näyttely esittelee Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin maisemia, asetelmia, luontoaiheita ja tieteellisiä kuvituksia. Helmikuussa nykytaiteilija Adel Abidinin teokset herättävät pohtimaan vallan ja identiteetin suhdetta. Toukokuussa kolmannen kerroksen salit valtaa italialainen 1920–30-lukujen taide. Näyttelyt Ateneumin taidemuseossa Veljekset von Wright 27.10.2017–25.2.2018 Näyttely tuo uusia näkökulmia Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan eläneiden Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljesten tuotantoon. Tuttujen luontoaiheiden ja tieteellisten kuvitusten lisäksi näyttelyssä nähdään runsas kattaus maisemia ja asetelmia. Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Veljesten taide-, kulttuurija tiedehistoriallista merkitystä tutkitaan runsaan 300 teoksen kautta. Öljyvärimaalauksien, vesiväritöiden, grafiikan ja luonnosten lisäksi esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi AnneMaria Pennonen. Edellisen kerran veljesten näyttely oli Ateneumissa vuonna 1982. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Ateneumin jälkeen näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan. Adel Abidin: History Wipes 14.3.– 22.4.2018 Jokainen kulttuuri kertoo historiastaan, mutta vaikenee vaikeista asioista. Nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973) monimediallinen teossarja kommentoi identiteettiä, valtaa ja Suomea. Irakilaissyntyinen taiteilija työskentelee Helsingissä ja Ammanissa. Fantastico! Italialaista taidetta 1920–30 -luvuilta 10.5.–19.8.2018 1920–30-lukujen italialaisessa taiteessa todellisuutta alettiin katsoa ja maailmaa tulkita uudella tavalla. Maagiseksi realismiksi kutsuttu ilmiö sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikaan ja kesti koko 1920-luvun. Taidetta leimasi arkitodellisuuden hylkääminen sekä vakavahenkinen monumentaalisuus, jonka myötä syntyi tyylikästä, lähes kulissimaista taidetta. Teoksissa on tunnistettavissa hiljaisuuden tunne, jota symboloivat muun muassa odotus, uni, vieraus ja yksinäisyys. Näyttelyn on tuottanut italialainen 24ORE Cultura ja sen ovat kuratoineet Gabriella Belli sekä Valerio Terraroli. Näyttelyyn tulee Italiasta ja muualta Euroopasta noin 80 teosta, joita täydennetään Ateneumin kokoelman teoksilla. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Felice Caserati, Antonio Donghi, Ubaldo Oppi ja Giorgio de Chirico. Kiertävät näyttelyt Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Klassikot kiertueella Ateneumin rakastetuimpiin kuuluvat klassikot – Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) – ovat kiertäneet maata Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Vuoden viimeiset kierrospaikat ovat Toipilaalle Rauman taidemuseo (5.9.–24.9.) sekä Kaskelle Lappeenrannan taidemuseo (10.9. saakka), Joensuun taidemuseo Onni (19.9.–22.10) ja Jyväskylän taidemuseo (31.10.–10.12.) Suomen taiteen tarina – Ateneumin kiertävä kokoelma Näyttely noudattelee Ateneumissa esillä olevan Suomen taiteen tarinan teemoja sisältäen mm. Wäinö Aaltosen, Albert Edelfeltin, Tyko Sallisen ja Ellen Thesleffin teoksia. Näyttely on esillä Oulun taidemuseossa 17. syyskuuta asti ja Kuopion taidemuseossa 6.10.2017– 4.3.2018. Kansainväliset vientinäyttelyt Ateneumin tuottamat kolme kansainvälistä vientinäyttelyä kiertävät museoita Euroopassa ja Yhdysvalloissa. – Tove Janssonin retrospektiivi avautuu 25. lokakuuta Lontoossa Dulwich Picture Galleryssä. – Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Sigrid Schaumanin ja Elga Sesemannin teoksia esittelevä Independent Visions -näyttely on esillä 7. lokakuuta asti New Yorkin Scandinavia Housessa, jonka jälkeen näyttely nähdään Tukholman Millesgårdenissa 28. lokakuuta alkaen. – Näyttely Alice Neel – modernin elämän maalari on esillä Fondation Vincent van Goghissa Arlesissa 17. syyskuuta asti, jonka jälkeen näyttely avautuu Hampurin Deichtorhallenissa 13. lokakuuta. Aukioloajat Ti, pe klo 10– 18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu. Sata vuotta Helsingin kaupungin ruokapalveluja Kouluruokailua 1950. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo ? Helsingin ruokapalvelut täyttävät sata vuotta samana vuonna, kun koko itsenäinen Suomi juhlii sadan vuoden itsenäisyyttään. Helsingin kaupungin panos ruokapalvelujen järjestäjänä on ollut merkittävä koko historiansa ajan. Nykyään Palvelukeskus Helsinki valmistaa valtaosan helsinkiläisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten aterioista sekä huolehtii mm. asukas-, potilasja kotiaterioista ja kesän leikkipuistoruokailusta. Päätös elintarvikelautakunnan perustamisesta tehtiin 12.6.1917. Palvelukeskus Helsinki juhlistaa historiaansa 12. syyskuuta. Juhlapäivänä helsinkiläisissä kouluissa, päiväkodeissa sekä hoitoalan ravintoloissa tarjotaan wanhan ajan kalakeittoa ja yllätysjälkiruoka. – Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, joissa on järjestetty näin laajamittainen, julkisin varoin toteutettu ruokahuolto, kertoo Palvelukeskus Helsingin toimitusjohtaja Antti Värtelä. Nykyään Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin. Ruokaa lapsille ja vähävaraisille Keskuskeittiö alkoi hoitaa vuonna 1917 vähävaraisten asukkaiden ruokapalveluja. Keskuskeittiö sijaitsi silloisella Seurahuoneella Kauppatorilla. Ajan yleisinä ongelmina olivat ruoan saanti ja ruoan yksipuolisuus. Ruokajonot kuuluivat tuolloin yleisesti katukuvaan, kun ihmiset jonottivat päivittäistä ruokaansa keskuskeittiöstä. Ruokaa jaettiin ruokalippuja vastaan. Keskuskeittiön toiminta alkoi vakinaistua 1920-luvulla. Keittola sai vähitellen käyttöönsä kaikki Sofianja Katariinankatujen välillä sijaitsevat pienet piharakennukset, jotka ovat nykyisen Helsingin kaupungintalon sisäpihalla. Lisäksi keittolalla oli varastoja eri puolilla kaupunkia sekä kesäkahviloita, muun muassa Hietaniemen rannassa. Kouluruokailusta kehittyi ajan mittaan merkittävä palvelumuoto. Kouluruokaajatusta ehdotettiin ensimmäisen kerran jo 1905, mutta vuonna 1919 sen vakiinnuttamiseksi esitettiin, että kaikki lasten tarvitsemat ruokamäärät tuli tilata kunnan keittoloista. Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Ruokapalvelu tuli ajan mittaan myös osaksi lasten päivähoitoa. Toisen maailmansodan aika toi muutoksia koko ruokatoimintaan, ja Helsingin keskuskeittola muonitti sota-aikana armeijaa, lapsia sekä raskaana olevia naisia. Sodan jälkeen alkoi nopea kehitys 1950-luvulta lähtien ruokapalvelut muuttuivat ja kehittyivät voimakkaasti. Monenlaisissa uudistuksissa kehitettiin niin organisaatiota kuin koko ruokapalvelua sekä tarjottavia ruokia. Vuoden 1957 kansakoululaissa säädettiin, että kaikille oppilaille oli tarjottava ravitseva, kasvattava, maittava ja maksuton ateria. Myöhempinä vuosikymmeninä alettiin ajatella myös aterian laatua ja kouluruoka-ajattelussa siirryttiin keittoruoista einesja pakasteruokiin. Ruokien valmistusta alkoivat ohjata 1960-luvun lopulla myös ravinto-opilliset vaatimukset. Helsinginkadulle sotien jälkeen avattu ruokatehdas muutti vuonna 1979 Vantaan Pakkalaan uuteen ja moderniin ruokatehtaaseen, jossa se sijaitsee edelleen. Ruokapalvelujen kehittäminen jatkui voimakkaana vielä 1990-luvulla, jolloin elintarvikekeskuksesta tuli Ruokapalvelukeskus. Ruokahuollossa oli tullut hyvin laajamittaista toimintaa: ruokahuolto työllisti yli 1750 henkilöä. Palmiasta Palvelukeskus Helsingiksi Ruokapalvelutoimintaa nykyaikaistettiin ja kehitettiin jälleen 2000-luvulla. Palmia aloitti toimintansa vuonna 2003, kun Helsinki Catering, opetusviraston palvelukeskus sekä kiinteistöviraston kiinteistöpalvelukeskus yhdistyivät. Vuonna 2014 Helsingin kaupunki päätti yhtiöittää osan Palmiasta. Suurin osa liiketoiminnasta eli ateriasekä puhelinja hyvinvointipalvelut jäi liikelaitokseen, joka on toiminut vuoden 2015 alusta nimellä Palvelukeskus Helsinki (virallisesti Helsingin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos). Kiinteistö-, siivous-, turvaja ravintolapalveluista muodostettu Palmia Oy aloitti yhtiömuotoisena vuoden 2015 alusta. Nykyään Palvelukeskus Helsinki toimii kumppanina Helsingin kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa, monipuolisissa palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, erityisryhmien asumisyksiköissä sekä sairaaloissa. Se on mukana noin 100 000 ruokahetkessä päivittäin lähes 600 toimipisteessä eri puolilla Helsinkiä. Palvelukeskus tarjoaa myös puhelinja hyvinvointipalveluja sekä logistiikkapalveluja. Johtotähtenä tyytyväinen asiakas Suomen joukkoruokailun historia on kehittynyt melko poikkeuksellisesti verrattuna muuhun Eurooppaan. Suomessa julkishallinto on tarjonnut jopa yli 60 prosenttia ruokapalvelujen annoksista. Verovaroilla tuotettua ruokaa on syöty jo sadan vuoden ajan kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa joka päivä. Helsingin kaupungilla on Suomen suurimpana ravintoloitsijana ollut merkittävä yhteiskunnallinen vastuu sekä kriisiettä normaaliaikoina. Palvelukeskus Helsingillä on edelleenkin valmius toimia kriisitilanteessa muonittajana. Helsingin ruokapalveluille on kertynyt vahva asiantuntijuus historiansa aikana. Palvelukeskus Helsinki on hionut asiantuntijarooliaan muun muassa kehittämällä osaamistaan, prosesseja sekä parantamalla työn tulosten seurantaa. Myös mittava reseptiarkisto on pitkän historian aikana tallennettu aarre. Taiteilija Adel Abidin. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Ateneumin kevään 2018 näyttelyissä Adel Abidin ja italialaista taidetta
• 8 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Fiksu Kalasatama houkuttelee ennätysmääriä innovaatioturisteja ? Fiksusta Kalasatamasta on tullut kansainvälisten innovaatiomatkailijoiden suosikkikohde Helsingissä.1500 älykaupungeista kiinnostunutta asiantuntijaa on vieraillut alueella viimeisen kahden vuoden aikana. Vierailijoita on tullut 98 ryhmän mukana ympäri maailmaa, erityisesti Euroopasta ja Aasiasta. Eniten kiinnostusta herättää se, että Kalasataman asukkaista lähes kolmasosa on osallisena kaupunginosansa kehittämisessä. Kalasatamassa ovat vierailleet muun muassa Saksan valtiopäivät, Singaporen Smart Nation -johtaja, kymmenittäin ranskalaisia älykaupunkiratkaisuja kehittäviä yrityksiä, eteläafrikkalaisia start up -yrittäjiä ja Taiwanin koko innovaatiohallinto ministeriöistä korkeakouluihin ja teknologiayrityksiin. – Innovaatioturismi on viime vuosina kasvanut ilmiö. Menestyvät valtiot ja kaupungit haluavat uudet teknologiat ja käytännöt palvelemaan omia kansalaisiaan ja talouttaan, Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Veera Mustonen kertoo. Tunti aikaa lisää päivään Fiksu Kalasatama -hanke tekee Kalasatamasta älykkään kaupunginosan, jonka digitaaliset palvelut säästävät asukkailta tunnin aikaa päivässä. Hanketta koordinoi Helsingin kaupungin digitaalisia palveluja kehittävä tytäryhtiö Forum Virium Helsinki. Innovaatiomatkailijat etsivät parhaita esimerkkejä älyliikenteestä, fiksuista valaistusratkaisuista ja älykkäästä energiasta. Eteläkorealainen tutkija Soo Min oli tutustumassa Kalasataman älyratkaisuihin syyskuun alussa. Hän kehittää älykaupunkia Jejun saarelle. – Helsingillä on hyvä maine älykaupunkien kehittäjänä. Kalasatamassa minua kiinnostavat ekologiset ratkaisut ja uuden kaupunginosan rakentaminen vanhan sataman päälle, hän sanoo. Kolmasosa asukkaista mukana Kaikkein eniten innovaatiomatkailijoita kiinnostaa Kalasatamassa asukkaiden osallisuus. Kalasataman kolmesta tuhannesta asukkaasta yli 800 ihmistä on osallistunut uusien fiksujen ratkaisujen kehittämiseen. – Mitä pidemmällä teknologisessa kehityksessä maat ovat, sitä enemmän niitä kiinnostaa kaupunkilaisten osallisuus fiksujen ratkaisujen ja soljuvan arjen kehittämisessä, Veera Mustonen kertoo. Nuoret syrjäytyvät Suomessa – yhteistoiminnalla tehokasta apua Palvelualuejohtaja Sari Nyberg, Vamos-palvelut, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Kuva: Pertti Nisonen ? Yli 50 000 suomalaisnuorta on jäänyt koulun ja työn ulkopuolelle. Ilman toimivaa tukea he ovat vaarassa syrjäytyä. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistoimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma, joka tulee sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliiksi. 15-29-vuotiaista nuorista jopa reilut 50 000 on jäänyt kouluja työelämän ulkopuolelle. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa on havaittu, että nuorten syrjäytymisriski syvenee usein nuoruusiässä, eikä kaikkien nuorten tukiverkko takaa tasa-arvoisia lähtökohtia elämään. Vamoksen palvelualuejohtaja Sari Nybergin mukaan osa nuorista jää yksin ongelmiensa kanssa. Tällöin apu tulee usein liian myöhään tai on yksipuolista. – Jos nuori on kauan työn ja koulutuksen ulkopuolella, ongelmat kumuloituvat ja riski syrjäytyä kasvaa. Mitä suuremmiksi ongelmat pääsevät, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa niitä on hoitaa. Yhteistoiminnassa ratkaisunavain Nybergin mukaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat monipuolisia ja räätälöityjä palveluita, jotka lähtevät nuoren tarpeista. Koska mikään toimija ei pysty yksin vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, palvelut on tuotettava yhteistoiminnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi Vamos on pystynyt tukemaan nuoria vaikuttavasti yhteistoiminnan avulla. – Nuoret tarvitsevat yksilöllistä tukea, ohjausta ja valmennusta, joka on helposti saatavilla ja oman työntekijän koordinoimaa. Näin voidaan tukea nuorta kiinnittymään kestävästi koulutukseen ja työelämään, Nyberg sanoo. Vastaavat ennaltaehkäisevät ja hyvinvointipalvelut ovat usein helppoja säästökohteita. Siksi Nybergin mielestä yhteistoiminnan tarve korostuu entisestään. – Palveluiden integroiminen yhteistoiminnassa on välttämätöntä. Siiloutuminen ei ole yhteiskunnan saati nuorten etu. Yksikään nuori ei ansaitse sitä ahdistusta ja turvattomuutta, jonka ongelmien kasautuminen aiheuttaa. Etenkin, kun nuoria voidaan tukea vaikuttavasti: esimerkiksi Vamoksen nuorista 53 prosenttia pääsee jakson aikana kouluun tai töihin. Ennätysmäärä ohjelmaa Helsingin Kirjamessuilla Kuva: Sofia Pusa ? Helsingin Kirjamessuilla torstaista sunnuntaihin 26. – 29.10.2017 on esillä vahvasti suomalainen kirjallisuus ja sata vuotta täyttävä Suomi. Kirjamessujen teemana on suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri. Käännösmaailmassa voi tutustua suomalaisten kirjailijoiden käännettyihin teoksiin ja perehtyä suomalaisen kirjallisuuden vientiin. Uutena kokonaisuutena messuilla on hyvinvointikirjat. Esikoisteokset saavat erityishuomiota ja Runosunnuntai nostaa runouden osuutta ohjelmassa. Tänä vuonna ohjelmaa lavoilla on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Helsingin Kirjamessujen ohjelmalehden voi tilata tapahtuman verkkosivuilta www.helsinginkirjamessut. fi suora linkki: http://bit. ly/2wTZrQR. Ohjelma tulee myös verkkosivuille 12.9. aikana. Kirjamessuilla on 16 ohjelmalavaa tai -salia, joilla järjestetään yli 1000 ohjelmaa neljän päivän aikana. Kaksi lavoista on ruotsinkielisiä. Käytössä ovat uudet ohjelmapisteet, hyvinvointiaiheisiin ja lukupiireihin keskittyvä Rauha-sali sekä eteläisen sisäänkäynnin Olohuone, josta on saatu lisää ohjelma-aikoja Tiedetorille ja runoille. Helsingin Kirjamessut avaa kirjailija Sinikka Nopola ja 9. luokkalainen. Kirjamessuilla esiintyvät kirjailijat, taiteilijat, poliitikot, tiedemiehet ja vaikuttajat. Esiintyjiä lavoilla on yli 1200. Paikalla ovat lähes kaikki hienon kirjavuoden suomalaiset kirjailijat. Kansainvälisiä kirjailijavierasta tulee lähes 40. Heistä mainittakoon Dan Brown ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaat, joista suuri osa tulee Helsingin Kirjamessuille. Palkinto jaetaan 1.11. Helsingissä. – Suomi100-kirjamessut tähyää vahvasti maailmalle ja tulevaan. Tästä kielivät niin suomalaisen kirjallisuuden maailmanvalloitusta esittelevä Käännösmaailma kuin ohjelmassamme korostuva lastenja nuorten kirjallisuus. Unohtaa ei sovi kaikkien maamme ysiluokkalaisten kutsumista messuille, ohjelmajohtaja Jan Erola toteaa. – Aikuisten puolella lukuiset uutuusteokset kyseenalaistavat virkistävästi kanonisoidun totuutemme Suomen tarinasta. Suomen historia tulee entistä vahvemmin esille niin tietokirjoissa kuin proosassakin. Suomi-teeman lisäksi kirjamessuilla on nyt ensimmäistä kertaa vahvasti esillä hyvinvointikirjat. Henkisestä hyvinvoinnista sekä elämätilanteesta, ruokavaliosta, liikunnasta ja seksuaalisuudesta on julkaistu paljon kirjoja tänä vuonna. Näihin aiheisiin liittyviä ohjelmia on lavoilla lähes 50. Esikoisteoksille on annettu entistä enemmän aikaa. Helsingin Sanomien esikoiskirjaohjelman ja esikoiskirjahaastattelujen lisäksi ohjelmassa on esikoisminuutteja, jolloin esikoisromaanin kirjoittaneet saavat puheenvuoron kolmeksi minuutiksi. Kirjamessuilla on tuttuun tapaan Dekkarilauantai, Kirjailijaliiton ohjelmaa, Tiedetorin ohjelmaa, KirjaKallion nuorille suunnattua ohjelmaa, Bisnes-aamiainen, runo-non-stop, esikoishaastatteluja ja lukupiirejä. Ohjelma koostuu tänä vuonna julkaistuista teoksista ja ajankohtaisista aiheista. Kirjamessuilla voi kuulla muun muassa, mitä presidentti-ehdokkaat Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Nils Torvalds ja Matti Vanhanen lukevat. Kirjamessujen aukioloaikoja on muutettu tänä vuonna ja tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin klo 10-20 ja sunnuntaina klo 10-18. ”Jatkoimme lauantain aukioloaikaa, jotta ilta ei kirjallisuuden ystäviltä lopu liian lyhyeen. Nyt jo toisen kerran järjestämme myös kirjanrakastajille iltatilaisuuden torstaina klo 20. Silloin voi Messukeskukseen jäädä viettämään iltaa hyvässä seurassa vielä kirjamessujen päätyttyäkin”, kertoo Erola. Helsingin Kirjamessuilla jaetaan runsaasti palkintoja mm. Suomen Messusäätiön Rakkaudesta kirjaan -palkinto ja uusi Minna Canth -palkinto.
• 9 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Kirja-arvostelu Vahva teos idänkaupasta: ”Rahat pois bolsevikeilta” ? Suomi kävi kauppaa itänaapurinsa Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton kanssa satoja vuosia. Ruotsin alaisuudessa, autonomian aikana ja sitten itsenäistyttyämme. Merkittävintä,suurinta tämä idänkauppa oli Neuvostoliiton kanssa vuosina 1945 – 1991. Tästä kaupastahan liikkui ja liikkuu vieläkin vodkan,shampanjan ja kaviaarin höystämiä värikkäitä tarinoita, tosia, puolitosia ja muuten vaan ”hauskoja” juttuja . Tosiasioita idänkaupastamme kertoo erinomaisella ,ainutlaatuisen asiantuntevalla tavalla Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan kirja ”Rahat pois bolsevikeilta” ( Siltala 2017 ). Tekijät toteavat tasapuolisuuden nimissä, että kirjan nimi neuvostokauppiaiden näkökulmasta voisi olla ”Rahat pois valkokaartilaisilta ” ! Kauppaa ja politiikkaa Yli 400-sivuinen teos tarjoaa erittäin mielenkiintoisen, seikkaperäisen katsauksen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kauppaan. Kauppaan, joka oli tärkeää molemmille osapuolille ja johon aina liittyi enemmän tai vähemmän myös poliittisia näkökulmia. Suomessa idänkaupan aloittajana voidaan pitää presidentti Paasikiveä ja hänen jälkeensä presidentti Kekkonen pyrki edelleen kehittämään idänkauppaa kuitenkin niin että Suomen läntinen kauppasuunta oli aina ylivoimaisesti hallitsevin markkinalue. Meidän sisäpolitiikassa idänkaupan suuruudella yritettiin pelotellakin ,tosiasiassa idänkaupan osuus pysyi vuodesta toiseen noin 15 prosentin suuruisena. Joinakin poikkeusvuosina öljyn hinnan takia osuus nousi yli 20 prosentin. Suomen taiteillessa poliittisesti idän ja lännen välillä, menestyksellinen idänkauppa antoi Suomelle pelivaraa käydä laajaa kauppaa länsimaiden kanssa. Tämän kauppapoliittisen pelin presidentti Kekkonen osasi mestarillisesti ja hänen jälkeensä peridentiksi tullut Mauno Koivisto jatkoi edeltäjänsä linjaa. Neuvostopuolella ymmärrettiin hyvin Suomenkaupan merkitys, poliittinen ohjaus Kremlistä ”häiritsi” itänaapurin kauppamiehiä, jotka pyrkivät omaaloitteisesti ja omapäisestikin edistämään kaupunkäyntiä. Kirjassa kuvataan erinomaisesti kaupankäyntitapojen eroja Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen kauppamiehet matkustivat toivorikkaina Moskovaan asiapaperit valmiina, mutta mitään ei tapahtunut. Kului päiviä, viikkoja, kuukausiakin hotellissa Moskovassa eikä isäntäosapuoli tuntunut edistävän kauppoja laisinkaan. Sitten yht`äkkiä asiat loksahtivat paikoilleen, paperit allekirjoitettiin ja sitten jo vodkaa ja shampanjaa ilmestyi pöytään … Tuloksia tuli Idänkauppa vaatii kestävyyttä, sitkeyttä, kärsivällisyyttä... ja tulostakin tuli. Suomi teki laivoja,aluksia Neuvostoliitolle Suomen kokonaisviennistä 96 prosenttia vuonna 1954 eli sotakorvauslaivojen jälkeen jatkui tärkeä metalliteollisuuden idänkauppa erittäin suurena. Koneiden,kuparin ja kuparituotteiden Suomen viennistä 90 prosenttia meni Neuvostoliittoon 1954. Suomen telakkateollisuus ei ollut 1950-luvulla kilpailukykyinen lännen markkinoilla, siksikin idänkauppa oli Suomelle erittäin merkittävää. Neuvostoliitolla taas ei juuri ollut vaihtoehtoisia laivojen toimittajia, länsimailla oli jo silloin strategiasia kaupparajoituksia Neuvostoliittoon, Suomen onneksi. Viljaa Neuvostoliitosta ! Kun Suomi vei laivoja, koneita ja puutaloja Neuvostoliittoon 1950-luvulla, Neuvostoliitto toi Suomeen leipäviljaa. Öljy tuli tuontitavaraksi vasta myöhemmin. Vuonna 1954 Suomen leipäviljan tuonnin arvosta 72 prosenttia tuli Neuvostoliitosta, neuvostosokerin osuus tuonnissa oli 97 prosenttia . Voidaan todeta, että Suomen suuret ikäluokat kasvoivat lapsina neuvostorukiin voimalla. Onkos ihme, että meistä tuli tämmöisiä ! Kirja ”Rahat pois bolsevikeilta ” on todella merkittävä kirja ainutlaatuisesta Suomen historian ajasta, idänkaupan ajasta . Pekka Hurme Marilyn Jenni Aaltosen valokuvanäyttely ? Marilyn-kuvasarja on tutkimusmatka tapaan, jolla naisia kuvataan. Mallina on mies, ja nimen sarjalle on lainannut naiskuvan arkkityyppi Marilyn Monroe. Kuka päättää ketä kuvataan ja miten? Näyttely on esillä syyskuun loppuun asti Käpylän kirjastossa (28.8. -30.9.2017) Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Helsingin Helpit tekivät tänä kesänä kaikkien aikojen palveluennätyksen Kuva: Joona Saaresto Helsingin Helpit tekivät tänä kesänä uuden palveluennätyksen, joka oli lähes 172 000 asiakasta. Vilkkaasta matkailukaudesta kertoo 18 prosentin kasvu edelliseen kesään verrattuna. Vuonna 2016 palveltiin yhteensä 145 000 asiakasta. ? ”Where are the green guys?” – sekä kansainväliset että kotimaiset matkailijat osaavat etsiä Helsinki Helppejä, Helsingin matkailuneuvonnan iloisia kesätyöntekijöitä, kaupungin kaduilta. Tänä kesänä Helpeillä oli uutuutena käytössään myös kiinteä palvelupiste Helsingin päärautatieasemalla, josta pystyttiin palvelemaan entistä paremmin muun muassa lentokenttäjunalla saapuvia vierailijoita. Asiakkaat ottivatkin palvelupisteen ilomielin vastaan. – Helpit ovat tärkeä osa Helsingin kesää ja monet osasivatkin etsiä heitä nimellä ”green people”. Asiakkaat kiittelivät erityisesti rautatieaseman uutta kiinteää palvelupistettä, jossa palveltiin keskimäärin 750 asiakasta päivässä, helppiesimiehet Joonas Kaijala ja Aino Pursiainen kertovat. Rautatieasemalla palveltiin koko kesän aikana yli 60 000 asiakasta, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kesään 2016 nähden. – Ammattimaisesti ja näkyvästi tehty neuvonta on saanut kiitosta, samoin Helppien lämmin ja rento asenne. Tähtäämme siihen, että vierailijoille jää hyvä mieli Helsingistä. Pyrimme mahdollisimman hyvään asiakaskokemukseen ja matalan kynnyksen palveluun, Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto kertoo. Helsinki Helppejä oli tänä kesänä 22. Rautatieaseman uuden pisteen lisäksi matkailuneuvojat liikkuivat pareittain keskustan alueella ja olivat risteilyaluksia vastassa satamissa. Helpit myös jalkautuivat pienempiin risteilyaluksiin sisälle opastamaan risteilijöitä ennen maihinnousua. Helppien kielivalikoimaan kuului 11 kieltä, joista kaikkia tarvittiin kesän aikana. Suurin ryhmä olivat suomenkieliset asiakkaat (10%), joiden lisäksi etenkin saksanja espanjankieliset kohtaamiset olivat yleisiä. Matkailuneuvojat aloittivat työnsä tuttuun tapaan Helsinki-päivänä 11.6. Helppien kesän viimeinen työpäivän oli 25.8. Työväenopiston Metsäsymposium tuo metsän Kallioon ? Työväenopiston Metsäsymposium 23. syyskuuta sukeltaa metsään niin tieteen kuin taiteen näkökulmista. Asiantuntijat, taiteilijat sekä opiston henkilökunta ja opiskelijat johdattavat kaupunkilaiset metsän ytimeen. Millainen metsä jälkeemme jää seuraaville sukupolville? Työväenopiston Metsäsymposium järjestetään lauantaina syyskuun 23. päivänä klo 11–20 Opistotalossa, Helsinginkatu 26. Asiantuntijat ja taiteilijat keskustelevat metsästä, metsäkulttuurista sekä kaupunkilaisen suhteesta metsäluontoon. Päivää sävyttävät metsästä inspiroituneiden opiskelijoiden esitykset. Asiantuntijapuheenvuoroissa kuullaan puunkäytöstä konserttisaleissa, biohajoavista pakkauksista, metsätaloudesta ja kaavoituksesta, metsäluonnon tilasta sekä Helsingin monimuotoisesta luonnosta. Iltapäivän paneelin aiheena on kaupunkilaisen rooli metsässä. Panelistivieraina ovat johtaja Tom Selänniemi Luontokeskus Haltiasta, Sari Pynnönen Suomen Partiolaisista sekä toiminnanjohtaja Matti Niemelä Helsingin Ladusta. Symposiumissa kirjailija Laura Gustafssonin kertoo metsäja luontokäsityksestään. Metsälehden toimitussihteeri Eero Sala valottaa, kuinka metsä näkyy mediassa. Ohjelmassa on myös esitystaiteilija Kaisa Illukan metsää käsittelevä taideluento. Keskustelujen lomassa opiston opiskelijaryhmät esittävät musiikki-, laulusekä teatteriesityksiä. – Olemme käsitelleet metsää lähes kaikilla opiston ainealoilla ja tehneet laajaa yhteistyötä opettajien ja kumppaneiden kanssa, kertoo symposiumia koordinoinut työväenopiston tiiminvetäjä Ulla Tarvainen. – Aihe sopii loistavasti työväenopistolle. Metsän elämän edellytys on monimuotoinen luonto, ja me puolestamme tarjoamme monipuolisia näkökulmia elämään. Metsäsymposium on osa työväenopiston Suomi 100 -juhlavuoden Metsä meissä -hanketta, jossa opiskelijat tutkivat vuoden ajan metsää, suomalaisuutta sekä suhdettamme metsään. Metsäteema jatkuu syksyn ajan työväenopistossa ja huipentuu kaksipäiväiseen Metsäfestivaaliin joulukuun alussa. Kohti uusia seikkailuja ideoita eläkkeelle siirtymiseen ? Kalliolan kansalaisopisto järjestää syksyn mittaisen Kohti uusia seikkailuja -ryhmän eläkkeelle siirtyville ja äskettäin siirtyneille. Muutos on aikuiselämän suurimpia, voiko se olla myös yksi hienoimmista, kun elämänkokemusta ja itsetuntemusta on jo hallussa? Ohjaajan siivittämänä ryhmässä jutellaan ja jaetaan kokemuksia muutoksen kohtaamisesta ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista. Ryhmässä käsitellään muutosta ja orientoitumista toisenlaiseen elämäntilanteeseen, jossa ihminen on vapaa käyttämään ajan haluamallaan tavalla eikä työ rytmitä päivää. Keskustelu samassa elämänvaiheessa olevien ihmisten kanssa voi tuoda uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia ja se voi auttaa myös selventämään tilanteen tuomia haasteita. Tällaisessa ryhmässä on helppoa ja mukavaa jakaa kokemuksia. Toisilla on tavallisesti hyvin samanlaisia kokemuksia muutoksesta. Parhaimmillaan ryhmästä voi saada iloa, uusia ystäviä ja innostavia uusia ajatuksia. Ryhmän ohjaajana toimii Erkki Kupari, joka on toiminut pitkään mm. työnohjaajana. Kurssimaksu 50 euroa. Ryhmässä asioiden käsittely lisää itsetuntemusta ja voi vahvistaa omaa toimintaa. Ryhmä kokoontuu syksyn aikana viisi kertaa keskiviikkoisin 11.10., 25.10., 22.11. ja 29.11. Ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi tai 010 279 5080 tai opiston toimistossa Sturenkatu 11.
• 10 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI KirjaKallio koskettaa jo kuudetta kertaa Nuorilta nuorille ? Nuoret kurkistavat Helsingin Kirjamessuilla 100 vuotiaan Suomen tulevaisuuteen, pohtivat internetin ja kirjan roolia, ihmisten identiteettiä ja kehoa sekä kirjoittamisen aloittamista. Kallion lukion opiskelijat toteuttavat nyt jo kuudetta kerran KirjaKallio-lavan ohjelman Helsingin Kirjamessuille torstaista sunnuntaihin 26. – 29.10.2017 Messukeskukseen. KirjaKallion lavalla on neljänä messupäivänä kullakin oma teemansa, jota käsitellään kunkin päivän paneelikeskustelussa. Lavalla on ohjelmaa aamusta iltaan. Mille pohjalle rakennetaan seuraavat 100 vuotta? Torstain 26.10. teemana KirjaKallio-lavalla on Suomen tulevaisuus juhlahumun jälkeen. Mitä suomalaisuus tarkoittaa tulevaisuudessa? Päivän ohjelmassa painottuvat kiinnostavat tietokirjat esimerkiksi totuuden aseman muutoksesta. Paneelikeskustelussa päivän aihetta ovat pohtimassa toimittaja Suvi Auvinen, tulevaisuuden poliitikko Elisa Gebhard, tietokirjailija ja toimittaja Tuomas Muraja sekä start up -yrittäjä Lauri Skö. Netti valtaa ajankäytön, millaiseksi muodostuu kirjan rooli? Perjantain 27.10. teemassa asettuvat vastakkain internet ja kirja. Kirjan tulevaisuudesta ovat paneelissa keskustelemassa Kaiken Entertaimentin toimitusjohtaja Laura Nevanlinna, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Jan Erola, Demi-lehden toimituspäällikkö Päivi Lehtomurto sekä kirjailijat Aleksi Delikouras ja Jukka Behm. Käsiteltäviä kirjoja ovat esimerkiksiVille Kormilaisen yhdessä tubettaja Roni Backin kanssa kirjoittama Tubettajan Käsikirja. Rohkeita keskusteluja identiteetistä ja ihmiskehosta Lauantaina 28.10. KirjaKalliossa keskitytään kysymyksiin identiteetistä ja ihmiskehosta. Lavalla nähdään rohkeita keskustelijoita ja puretaan tabuja, kun käsittelyssä ovat muun muassa Rosa Meriläisen ja Sanna Seiko Salon NE – Kuukautiskirja, Koko Hubaran Ruskeat Tytöt sekä Jenni Pääskysaaren ja Arno Kotron Elämän A ja Ö. Paneelissa tabuja ovat rikkomassa Seta Ry:n puheenjohtaja Viima Lampinen, Vaakakapinasta tuttu toimittaja Saara Sarvas, teatterintekijä Noora Dadu, vapaa kirjoittaja Victoria Odum, kirjailija Nadja Sumanen sekä Poikien Talon johtaja Kalle Laanterä. Matka lukijasta tekijäksi Sunnuntaina 29.10. ryhdytään lukijasta tekijäksi. KirjaKallion ohjelmassa tutustutaan eri tapoihin kirjoittaa ja kuullaan tarinoita kirjoittajaksi tulemisesta. Esimerkiksi rap-yhtye Gaselleista tuttujen Mikko Niirasen ja Pekka Salmisen esikoisromaani Sä maksat sekä Ronja Salmen ja Mikko Toiviaisen 12 tarinaa kirjoittamisesta johdattavat aiheeseen. Päivän paneeliin ottavat osaa Niirasen ja Salmisen lisäksi toimittajat Reetta Räty ja Aleksis Salusjärvi sekä elokuvantekijä Hannaleena Hauru. Nuortenkirjasta näytelmäksi KirjaKallio toteuttaa yhteistyössä Kansallisteatterin ja Otavan kanssa Neljän päivän näytelmän, jossa dramatisoidaan näytelmäksi yksi tämän vuoden nuortenkirjoista. Dramatisoitava kirja äänestetään ja päätetään KirjaKallio-lavalla torstaina 26.10., jolloin projekti aloitetaan. Kirjamessujen aikana työryhmä dramatisoi kirjan näytelmäksi ohjaaja Elina Kilkun johdolla. Valmis näytelmä nähdään KirjaKallio-lavalla sunnuntaina 29.10. klo 11 ja klo 16. Helsingin Kirjamessut järjestetään torstaista sunnuntaihin 26. – 29.10.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin klo 10-20 ja sunnuntaina klo 10-18. Samaan aikaan on Viini ja Ruoka –messut. #kirjamessut #kirjakallio www.helsinginkirjamessut.fi KirjaKallio kirjamessuilla. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seminaaripäivä naisille ? Kallion kirkossa ja Kallion ja Paavalin seurakuntien alueella järjestetään lauantaina 30.9. naisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvä konferenssi Puhkea kukkaan, joka haluaa korostaa ja juhlia jokaisen naisen ainutlaatuisuutta. Konferenssissa ovat mukana muun muassa piispa Irja Askola, kansanedustaja Eva Biaudet, World Vision lähettiläs Piritta Hagman, Voice of Finland -laulajat Sini Ikävalko ja Maria Höglund, runoilija Anna-Mari Kaskinen sekä HowManyMothers -kuoro. Kaikille avoin seminaaripäivä pitää sisällään kattavan valikoiman maksuttomia seminaareja erilaisista naisen hyvinvointiin liittyvistä aiheista kuten itsetuntemus, johtaminen, huijarisyndrooma, työelämä, vaikeiden elämäntilanteiden käsitteleminen, parisuhde, kutsumus sekä vaikeuksissa elävien naisten auttaminen. Eva Biaudet tulee puhumaan Ihmiskauppa-teemasta. Valita voi myös tanssia esimerkiksi Gospel-lattareiden tahdissa tai vaikka hauskanpidon improteatteri-pajassa. VAAKAKAPINA-ohjelman psykologi Satu Lähteenkorva pitää luennon aamupäivällä aiheena “Riittävä ja Rakas”. Konferenssipäivän ainoassa maksullisessa tilaisuudessa, Aito ja ainutlaatuinen –iltajuhlassa (20/15€), pureudutaan naisen elämän iloihin ja suruihin musiikin, Ester ja minä -näytelmän sekä haastattelujen kautta. Iltajuhla huipentuu Rakastettu-messuun, jonka musiikki koostuu Juha Tapion lauluista. Lipputuloista puolet menee hyväntekeväisyyteen World Visionin kautta. Konferenssin yhteydessä esitetään myös upeaa Sisäinen Linna -tanssiteatteriesitystä Avillan Teresasta Paavalinkirkossa. Lue lisää nettisivuilta www.puhkeakukkaan.fi Kesä oli viileä ja tuulinen, sinileviä esiintyi ajoittain Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pira Cousin ? P ä ä k a u p u n k i s e u d u n edustan merialueiden veden lämpötila oli tänä vuonna alkukesästä pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi, mutta valtaosin normaalin vaihtelun rajoissa. Kesä oli viileä ja voimakkaat tuulet sekoittivat usein vettä. Elokuun alussa tuulet painoivat pintavettä rannikolta poispäin, jolloin tilalle nousi syvemmältä ravinteikasta ja kylmää vettä. Ilmiötä kutsutaan kumpuamiseksi. Tänä vuonna pintaveden suolaisuus on ollut pitkän ajan havaintoihin nähden korkea. Itämeren suolapitoisuus määräytyy Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta tulevien jaksottaisten suolapulssien mukaan. Suolainen ja viileä vesi on raskaampaa kuin makea, ja suolavesipulssit tuovat happea varsinaisen Itämeren syvänteisiin. Suolainen vesi syrjäyttää pohjanläheistä vettä, joka nousee pintaan esimerkiksi Suomenlahdella ja kasvattaa ravinteiden, etenkin fosforin, pitoisuuksia. Viileä sää hillitsi sinileväkukintoja Viime vuosina Itämerelle on saapunut useampi suuri suolapulssi, joiden vaikutukset ovat näkyneet myös Suomenlahdella ja pääkaupunkiseudun merialueella. Vuonna 2016 mitattiin alusvedestä ennätyskorkeat suolapitoisuudet, ja vuonna 2017 fosforin pitoisuudet ja suolaisuus ovat olleet pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Taustaolosuhteet olivat vuonna 2017 suotuisat laajojen sinileväkukintojen synnylle, mutta viileä ja tuulinen sää hillitsi kukintoja. Sinileviä on useita eri lajeja, joista osa muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Varsinkin suojaisilla lahdilla ja rannoilla vedessä näkyi kesän aikana monin paikoin sinertävän kellertäviä sinilevien pintakukintoja. Runsaimpia sinilevälajeja olivat Dolichospermumja Aphanizomenonsukujen sinilevät. Murtovedessä esiintyvien kantojen on pääosin todettu olevan sellaisia, jotka eivät tuota myrkkyä. Lisäksi kesän vesinäytteissä havaittiin ajoittain runsaita, mutta harmittomia esiintymiä pieniä yksisoluisia flagellaatteja ja viherleviä. Veden kerrostuneisuus on syksyn tultua heikentynyt ja veden sekoittuminen pohjaan asti alkaa lähipäivinä, mikä voi johtaa paikoittain levien syyskukinnan muodostumiseen, kun pintakerrokseen sekoittuu pohjan läheisestä vedestä runsaammin ravinteita, etenkin typpeä. Valon määrän vähentyessä levien määrä pienenee, ja vedet kirkastuvat huomattavasti ennen talven tuloa.
• 11 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Kokkola muuttaa Katri Valan puiston väestönsuojaan Arktinen hylje. Nelli Koskinen. ? Pohojanmaan tuuli tuivertaa Teatteri Kultsan näyttämöllä, kun Leea Klemolan Kokkola asemoidaan sinne Perämeren jäineen ja hautausmaineen syyskuun lopusta marraskuun alkuun. Mutta miten Kokkola saadaan mahtumaan Kultsalle? Esityksen ohjaaja Jalmari Jalonen on päättänyt kääntää katsomoa 90 astetta, jotta päästään katsojien kanssa sopimukseen ja näköetäisyydelle siitä, mikä mihinkin kuuluu ja näkyy. Esityksen vaatimat 11 roolia on myös mittava panostus näyttelijöitä pienteatterin resursseista, ohjaaja toteaa. Leea Klemolan näytelmien väkevä tyyli ja ronskius ovat saaneet sekä kiitosta että kauhistelua. Kokkola on arktisen trilogian I osa, joka palkittiin 2005 Teatteriliiton Vuoden näytelmänä. Trilogian II-III -osat ovat Kohti kylmempää ja New Karleby. Kaikki kolme kantaesitettiin Tampereella. Kansallisteatterin Maaseudun tulevaisuuden ensiesityksestä vuodelta 2014 kerrotaan, että närkästynyt osa yleisöä, jopa kymmeniä katsojia, poistui esityksestä jo väliajalla. Jalosen mielestä Jouko Turkan perintö on nähtävissä Klemolan luomissa tyypeissä, ylivedoissa, provosoinnissa. Näytelmässä saa tapahtua ihmeitä. ”Klemolan tyyliin kuuluu ennen kaikkea hämmentäminen, ” Jalonen tiivistää. ”Katsoja joutuu kyselemään miksi eläimet puhuvat, tai että miksi nainen on miehen roolissa tai päinvastoin. Eikä Kokkola ole paikka vaan pikemminkin mielentila. ” Väkevät persoonat hurmaavat aitoudellaan Kokkolassa on kummallista sakkia ja kummallisia mieltymyksiä kuten Marja-Tertun läheinen suhde hylkeeseen. Kati Hynnisen esittämä Marja-Terttu on Nice-baarin portsari, joka rakastaa 60-vuotiasta kaksoisveljeään enemmän kuin poikaystäväänsä Viliä (Lari Ylönen). Jalonen on ohjannut aiemmin mm. Fingerporeja ja Family Affairseja. Hän myöntää auliisti tuntevansa viehtymystä juuri tällaiseen nyrjähtäneeseen ”friikkisirkukseen” ja rivoon kielenkäyttöön. Kokkolan menossa voi tunnistaa suomalaisuutta, vaikka ei niinkään urbaanisena elämänmuotona. Kokkola muodostaa pienen piirin omalakisen maailman, jonka kiinnostuksen kohteet eivät ole yhtenäiskulttuuria. Läsnä on pohjanmaalainen yritteliäisyyden henki, ja miehet ovat aina valmiina painimaan. Charlie Nevander esittää Piano Larssonia, yrittäjää, joka pyörittää henkilöstöhuolintafirmaa. Firman tehtävä on auttaa kaikkia pulaan joutuneita. Pianolla on korkea työmoraali, vaikka hän ei tiedä mihin työllä kulloinkin pyritään. Pyörätuolissa istuvaa Katariinaa esittää Niina Heinonen. Katariina ei ole uhri, jota kohtaan voisi tuntea sympatiaa, pikemminkin ihmishirviö. Hän osaa pyörittää ja nöyryyttää aviomiestään Sakua (Mikko Ravantti), Marja-Tertun kaksoisveljeä. Elämä Kokkolassa on julmaa, mutta ei suinkaan toivotonta. Itsetunto ja -kunnioitus ovat monella tapaa kohdillaan, vaikka elämä miten menisi. Outoja roikaleita ja heidän merkillisiä ponnistelujaan keskinäisissä suhteissaan ja kaikissa omituisissa muissa pyrinnöissään on vapauttavan mieluista katsella ja kokea. Kokkolassa yritetään selvästi ymmärtää erilaisia tapoja, joiden avulla ihmiset kestävät elämäänsä. ”Sopii vinksahtanutta maailmankuvaa ja vahvoja henkilökuvia arvostavalle”, ohjaaja suosittelee. Katsojalle bonuksena mainittakoon: nauraa saa aina kun naurattaa, vaikka se ehkä muualla kuin Kokkolassa olisi sangen epäkorrektia. Pilke Lehto-Kaven Kokkola / Käsikirjoitus: Leea Klemola Ohjaaja: Jalmari Jalonen / Apulaisohjaaja: Virve Laasonen Ensi-ilta: la 30.9.2017, klo 19.00 Muut esitykset: ke 4.10., to 5.10, la 7.10, to 12.10., pe 13.10, su 15.10. Huom. klo 15, ke 18.10., pe 20.10., la 21.10., ke 25.10., la 28.10., su 29.10. Huom. klo 15, ke 1.11., to 2.11., la 4.11. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 15/12 euroa: www. teatterikultsa.fi Kuvat: Timo Seppälä Taidelahjoitus Sinebrychoffin taidemuseolle Bulevardille Alexander Roslin (1718-1793), mukaan: Miniatyyri. Katariina Suuri (1729-1796). Kansallisgalleria, Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry. ? SiSinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n puheenjohtaja Jari Saine pitää tärkeänä sitä, että lahjoitushankinnat on tehty yhteistyössä museon kanssa. ”Vireä toiminta ja yhdistyksen hyvä taloustilanne mahdollistavat osallistumisen museon kokoelmien kartuttamiseen ja kehittämiseen, jota pidän tärkeimpänä tehtävänämme”, Jari Saine toteaa. Museonjohtaja Kirsi Eskelinen pitää saatua taidelahjoitusta erittäin merkittävänä museon kokoelDavid von Krafft (1655-1724): Carl Gustaf von Liewen (1695-1722), öljy kankaalle. Kansallisgalleria, Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry. mien kartuttamisen näkökulmasta. ”Ystäväyhdistyksen ansiokas työ on kartuttanut museon kokoelmia jo yhdellätoista taideteoksella ja yhdellä esinelahjoituksella”, iloitsee Kirsi Eskelinen. Carl Gustaf von Liewenin (16951722) muotokuva ja miniatyyri Katariina Suuresta (1729-1796) ovat esillä ”Minä en ole minä” Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttelyssä 31.12.2017 saakka. Neljäsosa helsinkiläisistä altistuu tieliikenteen melulle Sörnäisten rantatie. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt ? Tuoreen selvityksen perusteella Helsingissä tieliikenteen yli 55 dB melulle (Lden) altistuu 163 000 ihmistä, mikä on noin 26 prosenttia kaupungin asukkaista. Rautatieliikenteen yli 55 dB melulle (Lden) altistuu noin prosentti, raitioliikenteen melulle noin neljä ja metron melulle noin 0,5 prosenttia helsinkiläisistä. Liikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrä selvitettiin Helsingissä kolmannen kerran. Meluselvitys on EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen ja se on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2012. Selvityksessä käytettiin uutta eurooppalaista laskentatapaa, minkä vuoksi melulle altistuvien asukkaiden määrä poikkeaa huomattavasti aiemmista selvityksistä. Uusi laskentamenetelmä ottaa muun muassa huomioon, että osa asukkaista asuu rakennusten hiljaisempien julkisivujen puolella. Tämän vuoksi laskennallinen altistujamäärä on nyt noin puolet viiden vuoden takaisesta. Melulle altistuvien asukkaiden määrä on laskettu myös aiemmin käytössä olleella menetelmällä, jotta eri vuosien tuloksia voitaisiin paremmin verrata keskenään. Tällä tavoin laskettuna tieliikenteen melulle altistuvia asukkaita on 14 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 selvityksessä. Melulle altistuvien osuus helsinkiläisistä on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin, kun otetaan huomioon asukasmäärän kasvu. – Melutilanne on onnistuttu pitämään hallinnassa vaikka kaupunki kasvaa ja tiivistyy. Helsingissä lähtökohtana on, että uutta asumista ei sijoiteta melualueille ilman meluntorjuntatoimia. kertoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Päivi Kippo-Edlund. Meluselvitysten pohjalta laaditaan parhaillaan Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2018–2022. Melulle altistumista vähennetään jatkossakin ensisijaisesti kaupunkisuunnittelun keinoin. Muita meluntorjuntatoimia ovat muun muassa liikkumistapoihin vaikuttaminen, hiljaisemmat ajoneuvot, meluesteet, nopeusrajoitukset sekä hiljainen asfaltti.
• 12 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Risto Kolanen: Poimintoja kesän teatterista Kulttuuri ? Kesäteatterin ei aina tarvitse olla merenrannalla tai luonnon helmassa ollakseen miellyttävä kokemus. Valtimonteatteri toi oman kesänäytelmänsä ”Engelin hattu” ydinkeskustaan, aivan Senaatintorin kupeeseen Falkmanin pihalle. Se sopi Helsingin ruutukaavan luojasta ja vanhan Helsingin mullistajasta Carl Ludvig Engelistä kertovaan tilannekoomiseen näytelmään. Ryhdikäs Eero Enqvist on elementissään pääroolissa; vuonna 2017 hän sai lisäksi esittää Shakespearea Valtimossa ja Elien Saarista Laiturin sarjassa. Pinja Hahtola hurmaa Engelin saksalaisrouvana, joka kantaa huolta perheentaloudesta ja kaipaa kotiin. Puvut ovat todella komeita. Veljekset kasvavat yhteiskuntaan Lopussa 3,5 tunnin jälkeen Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa soi komeasti yhteislauluna Aleksis Kiven ”Sydämeni laulu”. – Tuonen lehto, öinen lehto, / siell’ on hieno hietakehto, / sinnepä lapseni saatan. Kanssapoistuja lausuu ääneen, että esitysten venytys on Ryhmäteatterin helmasynti. Nyt se on perustellumpaa kuin joskus muulloin. Kivi antoi ”Seitsemässä veljeksessä” ensi kertaa äänen niille, joiden sanottavaan ei aiemmin uskottu ja kuvasi kansan rehellisesti ja kaunistelematta sellaisena kuin sen tunsi. Hän takoi kuvauksissaan näkyväksi tavallisen kansan arvon, joka osaltaan valmisti tietä vapaudelle, syntyvälle kansakunnalle. Mutta ensiksi oli paettava lukkarin ikkunasta korpeen. Seikkailunsa alussa Jukolan seitsemän veljestä viittaavat kintaalla kansakunnalle, sen opeille ja määräyksille. Veljekset tunnistavat voimansa ja uskovat lujasti sen oikeutukseen. Impivaaran korvesta he etsivät vapautta, mutta nöyrtyvät kovien kokemusten jälkeen yhteiskuntakelpoisuuteen. Kari Heiskasen sovitus ja ohjaus kunnioittaa Kiven eetosta, on tavattoman kiihkeärytminen ja sydämeen käyvä tulkinta jo koulusta meille tutusta tarinasta. Ryhmiksen oma Santtu Karvonen on Juhanina niin taitava, että hallitsee koko katsomoa pienillä silmänliikkeillään. Se kääntyy joskus kokonaisuutta vastaan. Vierailijoita Tommi Rantamäen Tuomas ja Eino Heiskasen Aapo hallitsevat alussa. Eero Ojala tekee Simeonin juoppohulluuskohtauksen perinnettä kunnioittaen. Mikko Virtasen Timo jää varjoon, Miro Lopperin Lauri nousee härkien ampumiskohtauksessa pilviin. Elias Keräsen Eero oppii aapisen ja kelpoisuuden ensimmäisenä, vaikka on nuorin. Laulu raikaa Tukkijoella – Jos juomaripoikia ottaisin / niin sitä ikävöisin, Laila Kinnusen tytär Milina Misic laulaa ”Tukkijoella” –esityksessä Taivallahden kesäteatterissa meren äärellä, Hietsun rannan vieressä. Siellä voi aina kokea Stadin klassisinta kesäteatteria. Teuvo Pakkalan perinteinen, maalaisromanttinen laulunäytelmä saa hyvin lauletun, hauskasti sanailtavan tulkinnan Vili Auvisen sovitukseen ja Kari Kinnaslammen, teatterin kantasielun, ohjauksena. Pietolan talon isännyydestä on kilpa, vanhoja velkoja peritään ja velkakirjoja etsitään, kunnes ne löytyvät Kustaan äidiltä saamasta kengästä. Milana Misic laulaa hyvin ja on myös hyvä vuorosanoissa. Hän kertoi minulle väliajalla, että tämä on kolmas näytelmä. Kirsi Mäkelä, teatterin vakiokasvo, on uhkea tavoiteltavana talontyttärenä. Eija Lamberg on jälleen mainio koominen hahmo kaupustelija-Maijana. Hänen ja Katekismusta akkaluvan takia tavaavan Tolaria esittävän Juha Lehtosen kohtaukset hersyttävät nauruhermoja. Tukkilaisista Turkkaa esittävä Taneli Läykki näyttelee hyvin; vieläkin parempi on kakkosmies Huotarin tulkkina Pietari Panula, joka laulaa erityisen hyvin omat ja Misicin kanssa tehtävät numerot. Oskar Merikannon sävelet soivat hanuristi Seppo Sarénin varmoissa käsissä. Leikittelyä sukupuolilla Tulen minuutin myöhässä Tervasaaren amfiteatteriin. Sohvalla makaa vatsallaan ihminen lyhyessä hameessa. Ajattelen, että onpa naisella hyvät sääret. Kun hän kääntyy, huomaan niiden kuuluvan Timo Mannille. Teatteri Helsinki esitti kesän ajan Jukka Vienon jo v. 1989 kirjoittama ”Se ainoa oikea”, joka on paljoon puheeseen perustuva komedia. Jari Ålander ohjaus tekstiin kuvaa asenteitamme sukupuolisiin vähemmistöihin, yhden pitkän polttari-illan ja yön aikana. Etsitään sitä oikeaa, joka kyllä löytyy. Mieskolmikko Timo Mann, Sami Lanki ja Petteri Pennilä ovat kaikki luotettavia kesäja talviteattereiden komedianäyttelemisen hallitsijoita. Ajoitus toimii. Pennilän koko habitus on valmiiksi koominen. Manni on ilmeikäs, välillä ylinäyttelemisen rajalla. He olivat lavalla koko ensijakson, ja naseva puhe alkoi vähän junnata paikallaan. Onneksi toiselle jaksolle tulee ihastuttava, uusi kasvo Anna Vainio morsiamenroolissaan, ja pistää näytelmän uuteen vauhtiin. Huumori perustuu siihen, onko sulhanen ollut edellisenä yönä toisen kanssa – ja mihin sukupuoleen kuuluvan… Kun mies ei halua – Hiljainen kärsimys, vaiettu häpeä on miehen seksuaalinen haluttomuus. Teatteri Toivon uusi kantaesitys pukee sanoiksi pettymyksen tunteet ja valaa voimaa nousta taisteluun paremman parisuhteen puolesta, tekijät julistavat. Esitys sai suosiota loppukevään ja jatkuu alkusyksyn Telakkarannassa. Armotonta visuaalisuutta hyödyntävä teatterin 10-vuotisjuhlavuoden kantaesitys ”#HALUTON” nostaa esille naisnäkökulman miehen seksuaaliseen haluttomuuteen. Hiljainen häpeä, epävarmuus ja pistävä syyllisyys. – Tää on vähän, kuin olisi parisuhteessa laatikon kanssa. Ainut mikä erottaa sen laatikosta on se, että laatikot ei pelaa mitään. Parisuhteen sammuneesta intohimosta ja sen tuomasta ahdistuksesta kertova näytelmä on syväluotaava katsaus seksuaalisen minäkuvan romahtamiseen parisuhteessa. Sara Salmenmäki käsikirjoitti ja ohjasi. Kolme naista ja yksi mies laittavat itsensä kokonaan peliin Toivon karulla betonilattialla. Kesäyö on levoton Ylioppilasteatteri on aiemminkin käyttänyt Mustikkamaan esityksissään helsinkiläisten vapaa-ajanviettoon liittyneen saaren tilaa laajemmin. ”Kesäyön uni” tekee sen vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Liikumme oman valintamme mukaan nuorten näyttelijöiden ja ryhmien perässä kallioilla, rannalla veden ääressä ja pukukoppinen luona, kahvilan edessä ja pikkuteillä. Shakespearen rakkauden taikapetosnäytelmän neliödraaman pääroolien esittäjiä on tämän takia useita. Samoin vaihtuvat rakastuneiden päät ja tunteet sekoittavan Puckin esittäjät. Miehet ja naiset ovat vapaasti sekaisin rooleissa nykytyyliin. Aino Kiven ohjauksessa sukellamme Mustikkamaan metsään. Näemme ilkikurisia maahisia rannassa, seuraamme aasinpäistä miestä. Kihlapari loikoilee mättäällä, mutta morsian karkaakin toisen luo. Kuulemme keijukaisten ja heidän kuningattaren kaunista laulua. Olemme liikkeellisen teoksen sisällä, jossa katsoja saa valita, mitä metsän tapahtumia seuraa. Teatteria, tanssia ja installaatiota yhdistelevä esitys tarjoaa vavahduttavan kesäyön kokemuksen, jossa Shakespearen herkullinen teksti antiikin Kreikasta kohtaa yllättäviä tilanteita nykyajassa. –Kesäyön uni on panseksuaalinen, polyamorinen ja amoraalinen metsikkö, jota et unohda. Nämä omaperäiset lemmenleikit jäävät elämään mieleen. Tunnelma on tavattoman maaginen, vaikka olemme tutussa saariympäristössä. Yöesitykset olivat vielä vaikuttavampia. Kylmähkö kesä tarjosi silti mahdollisuuden nauttia kantakaupungissa hyvästä teatterista, sisällä ja ulkona. Suomenlinna, Mustikkamaa, Taivallahti ja Tervasaari kantoivat pitkää esityskautta. Lisäksi oli uusia kiertäviä ryhmiä ja vaihtuvia paikkoja esillä. Kesä on lastenteatterin juhlaa koko perheelle. Seitsemän veljestä pänttää aapista hiki hatussa. Kuva: Tanja Ahola Näyttelijät (vas.) Mira Salmela, Pia Vallenius ja Laura Auvinen kuvaavat halua. Kuva: Toni Ahola. Soili Sorvola ja Sami Saikkonen tulkitsevat hyvin parisuhdetta. Kuva: Anna Aalto Anna Andersson äitinä, Vilma Putro Vilmana ja Eikka Alatalo veljenä Känkkäränkässä. Kuva: Annu Esko Hilkka Saarela (vas.) ja Vilma Tuomi tekveät vahvat osat kesäyön unessa. Kuva: Veera Konsti Tukkijoella esittäjät, Milina Misic edessä, ovat vahvoja Taivallahden kesäteatterissa. Kuva: Taivallalhden kesäteatteri
• 13 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Kauniiden päivien viimesekunnit ”Katseiden kohteena tulen kauniiksi”, Banquon esittäjä Laura Faarinen lausuu minulle katsomoon asti niin silmiin pureutuvalla katseella, että sukkani alkavat pyöriä vinhasti… Olen aina hyvin energisessä Ilves-teatterissa katsomassa Eero Leichnerin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa esitystä ”Neon Macbeth”. Aloitamme kalliolla prologin. Katsomme II näytöksen ”Jumalan nyrkin alla” sisällä lattian poikki vedetyn turvematon ympärillä. Sitten jakaudumme sulanvärin mukaan kolmeen ”Vallankumous” ryhmään. Ja lopuksi palaamme yhteen. Shakespearen traaginen kuningasnäytelmä on revitelty aika hajalle, mutta mielenkiintoisesti. Usein toistettava pääajatus kuuluu: ”Tässä ajassa on kaikki aika... ja yksi teko voi muuttaa kaiken. Eläkäämme kauniiden päivien viimeisiä sekunteja. Tekstiä ja monologeja on kirjoitettu lisää. Laulut sujuvat Mona Huczkowskin, Benjamin Klemettisen ja Minne Mäen kolmikolta, sisällä ja ulkona. Ihan huikea on Riikka Koskinen Mäen kirjoittamassa Lady Macbethin syyllisen monologissa täysin valkoisen viattomassa toimistohuoneessa. Toisena kiinnittyy huomio Roderick Kabangan liikunnallisuuteen ja ilmeikkyyteen lavalla, Macbethina ja portinvartijana. Rakastavaisten tähtimatka KokoTeatterin loppukevään ja kesän menestys on ollut brittiläinen parisuhdedraama ”Constellations”, jolla Kallion uudistajateatteri juhlii 20-vuotista taivaltaan. Näin sen itse juhlapäivänä. Fyysikko, jota esittää Sonja Sorvola ja mehiläistarhuri, jota esittää Sami Saikkonen, rakastuvat. Teatteria ja tanssia keskilattian ahtaanpuoleisella pyörivällä korokkeella yhdistävä esitys on sarja toistuvia ja vaihtuvia kohtaamisia, joissa jätetään ja löydetään uudestaan. Syöpään kuoleva nainen hiipuu. Hän ehtii miettiä, mitä jos olisin valinnut toisin. Todellisuudessa esittäjät ovat pari, joka meni yhteen. Saikkonen siirtyi tanssin maailmasta teatteriin ja esitystaiteeseen. Tunnelma on tämänkin takia vaikuttavan sensuelli ja kaunis. Koreografia on ilmavan kaunis; henkilöiden persoonat jäävät salaperäisemmiksi. Elämä tihentyy kuoleman läheisyydessä. Kokoteatterin johtaja Anna Veijalainen hallitsee brittinäytelmän taitavat sanakäänteet hyvin. Niskavuoren kahvihetket sarjana Eriskummallisen viehättävä kokemus oli ”Niskavuoren kahvihetket” -kuvaelmat Teatteri Takomossa. Näimme vajaan tunnin aikana kaikki kahvihetkikohtaukset tai paremminkin vuorosanat viidestä Hella Wuolijoen näytelmästä. Kuvaelmia oli viisi, välillä musiikki katkaisi. Ella Lahdenmäki on vanha emäntä, joka tarjoaa tai pyytää Sannia tarjoamaan rovastille, Pyry Äikäs, ja muille vieraille kahvia. Se rauhoittaa aina elämässä. Välillä Juhani/Aarne törmää lavalle hurjan luontonsa kanssa ja on epäsovussa Niskavuoren ympäristön kanssa. Idea on mainio. Kokonaisuus nautittava. Pieni särö syntyy siitä, että hyvin näyttelevät Lahdenmäki ja Äikäs eivät pysty pidättelemään pokkaansa, kun heille tuttu kollegoiden ja muun sisäpiirin jokaiseen repliikkiin ylireagoiva tirskahtelu saavat näyttelijät myös mukaansa. Äikäs taitaa jopa moikata tuttua katsomossa. Ei niin kovin ammattimaista, vaikka kyse on heinäkuun off-tuotannosta. Pantomiimia pimeällä puolella ”Dark Side of the Mime” on hulvaton mustan huumorin taidonnäyte, joka ei jätä ketään kylmäksi. Tunnen ihmisiä, jotka ovat joko täysiä faneja tai inhoavat sen itsekeskeisyyttä. Teatteri Takomo on miimisen teatteriesityksen koti ollut jo parin vuoden ajan. Viimeiset kotimaiset uusinnat olivat kesäkuun puolivälissä Fredantorilla, mutta ulkomaan esityksiä ja suunnitelmia on ollut paljon. Esitystä on pidetty jopa vallankumouksellisena. Dark Side of the Mime esittelee nimensä mukaisesti mimiikan pimeän puolen, rajoja rikkovia aiheita seksistä raakaan väkivaltaan, ja omaa siksi myös K-18 -luokituksen. Se sekoittaa yökerho-klovnerian ja klassisen pantomiimin toisiinsa hyvin itsetehostuksellisella diivailulla. Esityksen pimeänä miimikkona toimii suomalais-ranskalainen näyttelijä Marc Gassot. Karl Sinkkosen säveltämä ja esittämä live-musiikki nostaa esityksen eeppisen harjaantuneelle tasolle. Näin sen kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla Gassot onnistuu houkuttelemaan suomalaisen perusmiehen katsomon keskiriveiltä esittämään räävittömiä mielikuvitustilanteita autossa. Mikä karisma! Sohvi-neiti kesyttää rosvot Kylämetsä ry tekee hienoa kulttuurityötä kaakkoisessa Helsingissä, Yliskylässä. Se sai käyttöönsä ja kunnosti kaupungin tuella Vaaleanpunaisen Huvilan, joka oli hylätty hukkakäyttöön kauniin veden äärelle. Viihdyin kauniissa auringonpaisteessa norjalaisen Thorbjørn Egnerin lastenkirjaklassikon ”Kolme iloista rosvoa” esityksessä. Kylämetsä ry:n ja sen teatterin kantava voima Markku Arokanto ohjaa ja esittää vanhan Topiaksen sääennustajaroolin. Rosvot ovat hurmaava joukko, mutta jokaisella on eri persoonallisuus. Jani Nikulainen, Jussi Seppänen ja koominen Karri Kähkönen ovat Kasper, Jesper ja Joonatan. He keksivät ryöstää unissa kävelevän Sohvi-neidin, jonka esittäjä Ninel Grönholm-Turtola on mainio tapaus. Hän pistääkin rosvot kuriin, laittaa heidät peseytymään, tekemään kotitöitä ja jopa harrastamaan balettia. Rosvon vapaus on mennyttä… Näille rosvoille käy kuten Rosvo-Roopelle balladissa: Lesken edessä nöyrtyvät ja joutuvat naimisiin. Kylän muutkin neidit saavat oivat sulhasmiehet. Kardemumman kaupunki on tehty eläväksi Vaaleanpunaisen Huvilan aineksista. Kaikille känkkäränkkäpäivä Jokaisen kannattaa suoda itselleen ja läheiselle lapselle Känkkäränkkäpäivä. HIT Miniteatterin ”Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli” oli taas aivan hulvatonta, ja silti lapsille opettavaista, menoa Tervasaaren amfiteatterissa. Jätskiä myytiin vielä esityksen alkuhetkillä suoraan katsomoon. Ilja Mäkelä ohjasi jatkoa viime kesän esitykselle. Nyt 7-vuotias Vilma on saanut Basse-veljen, jolle hän on vähän mustasukkainen vanhempien huomiosta. Vilmaa esittää yhä, lahjakas ja ilmeikäs, Vilma Putro. Toinen vahva näyttelijä on Anna Andersson äidin, Tuittupään ja Kököttäjän osissa. Edellisen kerran näin hänet lapsiprostituoidun roolissa KokoTeatterin Lucy Kirkwood -sovituksessa. Laaja on esiintyjän kaari. Eikka Alatalo on tavattoman liikunnallinen sirkustaitelija, joka venyy vaikka mihin pikkulapsen, Sisupussin ja Juoksukorvan osissa. Yleisöä oli hyvin. Vanhemmat ja isovanhemmat toivat lapsia, jotka kommentoivat spontaaniin tapaansa esitystä sen aikana. Rauha räppää Ristolle Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä valloittaa suomalaiset lastenteatterit. ”Risto Räppääjä ja villi kone” kirjasta tehtiin mukava esitystulkinta Taivallahden kesäteatterissa. Kari Kinnaslammen ohjaaman esityksen päätähtenä on reippaan liikunnallinen Valtteri Gutev, on ponteva Risto Räppääjä, joka ihastuu naapurin Nelli Nuudelipäähän, jota esittää ihastuttava Kreetta Kiviniemi. Molemmat ovat Kallion ilmaisutaidonlukiosta, kuten monet avustavat näyttelijät. Juoni on opettavainen. Rauha Räppääjä hankkii Ristolle tietokoneen, jotta tämä pääsee chattailemaan kavereiden kanssa. ”Villi kone” valtaa ensin Riston koko huomion, ja myös naapurin herra Lindbergin, josta Rauha tykkää. Rauha tädin esittäjänä Birgitta Taussi varastaa koko shown. Huumori on nasevaa, juonta kuljetetaan hyvin vain kääntämällä liikkuvia lavasteita kahden puolin. Laulut tulivat varsinkin ensijaksolla liian hiljaisella äänellä. Nelli ja Risto pyysivät tauolla kovempaa ääntä, mikä toteutui. Kallion lukion nuoret osaavat tietysti laulaa ja tanssia. Väkeä oli hyvin: lapsia, vanhempia ja isovanhempia vielä elokuun lopussa. Taivallahden kesäteatterin tarjonta laajenee. Lapsuus loppuu aikaisin ”Kotimaa” oli vierailuesitys alkukesällä Q-teatterissa. Nuoren teatteripolven Rintamateatterin uusi näytelmä ”Kotimaa esitys lapsuuden loppumisesta” lähti myös kiertämään maata. Nuoren polven rintamakokemus on 1990-luvun lama ja liian varhain aikuisuuteen johtanut lapsuuden loppu. Esittelyssä kuvataan sitä häpeää, jonka lapsi kohtaa koulussa, kun vanhemmilla ei ole varaa osaat säärisuojia. Esitys yrittää, ja suureksi osaksi myös onnistuu, paljon. Rakenne on sketsimäinen. Puheosuuksien välissä hypätään narua. Perheen sisäiset suhteet, vanhempien ero ja lasten kohtalo ovat vahvinta ainesta. Milla Kuikka on aivan hurmaava osassaan kahden ylienergisen pojan kanssa. Julius Susimäki on jo ansainnut kannuksiaan kuuluissa monologeissaan. Otto Pilli on hauska pyllyteatterissa ja muuten rujohkossa osassa. Joel Härkönen ohjaa. Karlo Haapiainen vastaa dramaturgiasta työryhmäntekstiin. Aino Simola tekee puvut. Heistä kuullaan vielä paljon. – Mä haluan sanoa että mä meen, että mä olen vihainen. Että te sitten tiedätte miksi mä lähdin. Mä en jää tänne pelaamaan mitään paska kimbleä. Pelatkaa te ja selvittäkää riitanne. Suomi-neito palvelutaloon – Sitä on tavallinen ihminen avuton kaiken tämän valtioasian edessä..., Porkkalasta miehityksen takia karkotettu mies sanoo tullessaan uuteen siirtolaiskotiin Veikkolan Haapajärven rannalle. Kartanoteatterin ”Suomen neidot pikkutytöstä palvelutaloon” juhlanäytelmä muistuttaa, että karjalaisen siirtoväen lisäksi asutettiin Porkkalan siirtolaisia 1944-56 ajalta. Eija Ahvon ohjaama harrastajanäyttelijöiden esitys Navalan puistossa kuvaa elämää 100 vuoden ajalta. Valtioneuvos Carl von Wahlberg lahjoittaa kartanonsa maa-alueineen kunnalle testamentissaan 1920. Ensimmäinen kansakoulu saa alkunsa, mikä on suuri juhlan aihe. Näytelmässä neljä tyttölasta kokevat kaiken piioista palvelutaloon. Elävästi on Suomen historian tapahtumia saatu mukaan. Alku on yhtenäisempi, sitten vuosia hypitään sinne tänne. Nuorten monikulttuuriset lasten ja nuorten tanssiesitykset 50-luvun jivesta 60-luvun lopun hippiajan tansseihin on sulavaa; vaatetukseen on panostettu. Laulut, joihin yleisö pääsi mukaan, sujuvat. Ahvo kertoi, että kaikki halukkaat ovat näyttämöllä. Kaunis periaate, mutta 67 roolin sisällyttäminen kahden tunnin esitykseen tuo mukanaan sirpaleita. Teksti: Risto Kolanen Eero Enqvist ja Pinja Hahtola ovat hyviä Engelin hatussa. Kuva: Seppo Honkonen Tukkijoella esittäjät, Milina Misic edessä, ovat vahvoja Taivallahden kesäteatterissa. Kuva: Taivallalhden kesäteatteri Sohvalla Anna Vainio, Timo Mann ja takana Sami Lanki ja Petteri Pennilä. Kuva: Tiina Takala Marc Gassot on taitava pantomiimin esittäjä. Sohvi-neiti kesyttää rosvot kyläkelpoisiksi. Kuva: Tiina Oasmaa.
• 14 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan galleriat pääsevät täyteen syysvauhtiin. Uutena esittelyyn tulee Galleria Kajava Vallilassa. Mukana on debytantti ja taidekonkari. Aistikkaita naisia akryylilla ”Oodi naiseudelle” – debyyttinäyttely koostuu harmaasävyisistä, aistikkaista akryylimaalauksista, joita Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää koko syyskuun. Mukana on myös muutamia värikkäämpiä töitä. Maalausten inspiraationa on toiminut naisen vartalo ja kasvot. Maija Väkeväinen kertoo, että luova ilmaisu on aina ollut hänelle tärkeää ja kipinä taiteen tekemiseen on säilynyt sydämessä läpi eri elämänvaiheiden. Aika tyypillisesti monelle keski-ikäiselle nykytaiteilijalle, hän on rohkea uranvaihtaja. Väkeväinen teki it-alan uraa yrityksissä, mutta halusi ryhtyä taiteilijaksi. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Alfa-Art Taidekoulun, joka on mahdollista iltaisin päivätyön ohessa. Teokset syntyvät useimmiten työhuoneella Käpylässä. – Liian moni tyttö ja nainen näkee vartalossaan puutteita eikä pysty nauttimaan kehostaan sellaisena kuin se on. Maalausteni naiset suhtautuvat omaan vartaloonsa ja alastomuuteensa luontevasti. Heillä on aikaa itselleen ja omille tunteilleen. Haluan näillä maalauksilla rohkaista meitä kaikkia naisia hyväksymään itsemme ja vartalomme sellaisena kuin se on. Nautitaan elämästä ja annetaan sen näkyä! Kuin musiikkia – tai rakkautta Nina Nahkalan ”The Journey” on esillä koko syyskuun Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4. abstraktisten teosten ainesosat ns. ovat tunne, valo ja liike. Taiteilija on syntynyt Kirgistanissa, mutta asunut ja työskennellyt jo monta vuotta Suomessa; suorittanut Taideteollisen korkeakoulun ym. useita näyttelyitä Suomessa ja kansainvälisesti. Työt koostuvat isokokoisista öljyvärimaalauksista. – Se on kuin musiikkia, monesti yritän selittää teosten sisältöä. – Tai rakkautta, et voi selittää sitä sanoin, voit vain kokea sen, hän sanoi avajaisissa. Abstraktiin impressionismiin perustuva ilmaisu on samaan aikaan romanttinen ja klassinen. Vastakohta toistuu monissa näyttelytöissä. Silti kankaalle maalatuista, palettiveitsen kaapimista jäljistä jää moni kerroksellinen pinta, mutta kokonaisuus kestää katsomista. Kunkin taiteilijan on löydettävä oma totuus. – Tarkoitukseni ei ollut paeta realismia. Jossain maalauksissa sisällön ja ilmaisun vuoropuhelussa näkyy tasapaino ja harkinta. Mutta päästäkseen seuraavalle tasolle on aloitettava uudelleen, hylättävä mitä tiedän jo, ja lopulta on uusi todellisuus ja luultavasti uusi realismi, Nahkala sanoo. Kuvanveistäjä Tapperin opissa Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee syyskuulla keskipohjalaisen kuvanveistäjä Riku Riipan tuoreita teoksia. Lapsuudenkodissa ovi oli konkreettisesti auki taiteeseen. Taiteilijan ammatti ei ollut suunnitelmien kärjessä. Ajatuksissa oli valokuvaus, mutta hän ajautui Kuvataideakatemiaan. Valmistumisensa jälkeen Riippa palasi Kälviälle. Hän haluaa tehdä taidetta kaukana kulttuurin sisäpiiristä. Taistelu työtiloista ja taitelija-apurahoista ei ole niin kovaa kuin Helsingissä. Tiivis näyttelytahti ja näkyminen ovat nostaneet hänen kysyntää julkisiin kilpailuihin, näyttelyihin ja lisänneet myyntiä. Riippa työskenteli opiskeluaikanaan akateemikko Kain Tapperin apulaisena. Sieltä jäi perinnöksi ainakin aito kuva siitä, millaista ammattitaiteilijan ja kuvanveistäjän työn käytännössä on. Riippa tunnustautuu esteetikoksi ja perinteiseen taidekäsitykseen nojaavaksi. Hän käyttää omissa veistoksissaan pronssia, puuta, kipsiä ja poltettua savea. Onnenlaaksossa Tiina Kivinen on kansainvälisesti toimiva taidegraafikko, joka on ensimmäisenä suomalaisena voittanut kuningatar Sonjan Pohjoismaisen taidepalkinnon. ARTag Galleryn, Hietalahdenkatu 10, näyttely ”The Valley of Happiness” on johdantoa ensi kesän isompaan kansainväliseen näyttelyyn. Se käsittelee maiseman roolia ympäristönsuojelussa. Kivinen aloitti uransa tekemällä mezzotintografiikkaa abstrahoiduista maisemista. Mezzotintolle tyypillistä on läpitunkematon, mehevä musta pinta ja tekniikan hidas työstäminen. Sen käytön voi ajatella pienenä kapinana tämän ajan kiirettä vastaan. Kivisen töissä valkoinen ja varsinkin musta korostavat muutamaa väriä ja fyysiset, herkät kuivaneulaviivat tasapainottavat mezzotintopintoja. Kutsu pyhään tilaan Oululaisen keskipolven taidemaalari Sampo Kaikkosen Helsingin debyytti kutsuu katsojan pyhään tilaan. Galleria kajasteen, Albertinkatu 30, näyttely esittelee hänen tummanpuhuvia, mutta myös valoon kurkottavia öljyvärimaalauksia. Teoksia yhdistää unenomainen tunnelma. Teokset syntyvät vahvasti kosketuksessa ympäröivän luonnon kanssa. – Luonto on Kaikkoselle pyhä kokemus ja turvapaikka epävarmalta maailmalta. Luonto siirtyy kankaalle konkreettisina eläinsymboleina sekä mystisenä, rauhaa huokuvana tunnelmana. Parhaimmillaan tämä pyhä tila muuttuu katsojan sisäiseksi pyhäksi tilaksi ja kokemukseksi, galleristi esittelee. Kaikkonen määrittelee itsensä Kitsch-maalariksi. Hän ei maalaa massoille, vaan jokainen teos on maalattu yksittäiselle ihmiselle. ”Sanctum”–nimi ei viittaa uskonnollisen kuvastoon, vaan katsojan henkilökohtaiseen tilaan ja kokemukseen. Ihmisen maisema muutoksessa Kuvataiteilija Mirimari Väyrynen sanoo, että ihmisen asemoituminen suhteessa luontoon on jokaisen ajanjakson oleellisia kysymyksiä. Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3A, Monttu hahmottuu hänelle läpikulkutilana, sitä hallitsevien portaiden ja kahden oviaukon vuoksi. Näyttely käsittelee ihmisen maailmasuhteen ja samalla maisemakäsitteen muuntumista elinympäristön muutoksessa. Kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyssä esillä oleva maisemamaalaus on tehty paloista rakentuvalle pohjalle, jota hän on liikutellut työprosessin aikana. – Kokonaiskuva on paikoilleen asetettuna epäsymmetriassa. Olen hahmottanut läpikulkua prosessinomaisena liikkeenä, jossa tapahtuu jatkuvaa yhteenliittymistä ja erkanemista sekä elementtien muuntumista toistensa vuorovaikutuksessa. Näyttelyssä esillä olevan maisemamaalauksen vallitseva materiaali on muovi. Sitä halkoo rivi, yleisesti mainontaan, mutta myös tiedottamiseen ja varoittamiseen käytettyjä led tekstikylttejä. Osa maalauksesta on upotettu lattiapintaan, jolloin maisema kuluu yleisön liikkuessa tilassa. Taiteilijaseuran 50-vuotisnäyttelyt jatkuvat Helsingin Taiteilijaseura juhlii monipuolisten näyttelyjen sarjalla. Viiden näyttelyn Kvintetti levittäytyy eri puolille kaupunkia elosyyskuun aikana. Esillä on teoksia Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun ja kurssikeskuksen opettajilta Värityskirja 2.0:ssa, seuran jäsenistöltä jurytetyssä näyttelyparissa ”Jatkuvuus – Katoavaisuus”, uusilta kunniajäseniltä ”Yhdessä”–näyttelyssä ja aiemmilta puheenjohtajilta ”Vuosirenkaissa”. Galleria Kajavassa, Päijänteentie 5 Vallilan kirjastossa, nähdään Helsingin Taiteilijaseuran aiempien puheenjohtajien näyttely. Yksi heistä on Retretin ja monen muun taideinstituutin johtajana ja taideopettajana toiminut seitsemänkymppinen kuvanveistäjä Antero Kare. PS. Korjaan edellisen numeron kirjainvirheen: Punavuoressa on Creat Space, ei Great Space. Eli luova avaruus enemmän kuin iso avaruus. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä Antero Kare ja poltetusta keramiikasta tekemänsä teos Valkopeura (2016) Galleria Kajavassa. Kuva: Raimo Granberg. Mirimari Väyrynen on kuvassa teoksensa (öljy muovilevylle, led-tekstiruutu ja lastulevyllä päällystetty lattia, 2017) edessä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Riku Riippa on jälleen tuonut veistoksiaan Galleria Duettoon. Kuvassa taiteilija Puu –teoksensa (2017) vieressä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Nina Nahkala ja teoksensa Tanssi Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Minna Väkeväisen debyyttinäyttelyssä Galleria Piirrossa suurin osa öistä on mustavalkoisia, kuten kuvassa oleva teos Kauniit muistot jäivät (akryyli kankaalle, 2017). Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi SISUSTUS MARGA Pop up Sisustus Marga Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 041 4424058 www.sisustusmarga.fi verhot, huonekalukankaat, verhotangot ja -kiskot tapetit, matot ja huonekalut. Ilmainen suunnittelu ja kotikäynti JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Tervetuloa Hakaniemen halliin Pelimusiikki-orkesteri Finlandiatalolla ? Euroopan ensimmäinen pelimusiikkiin erikoistuva ammattiorkesteri Game Music Collective järjestää debyyttikonserttinsa Finlandiatalolla ensi viikolla 20.9. Suomalainen pelimusiikin edelläkävijäorkesteri esittää tunnetuimpia kappaleita eri pelisarjoista, kuten Final Fantasy, Chrono Trigger, Kingdom Hearts ja Halo. Pelimusiikki syntyi 1970-luvulla, josta lähtien sitä on esitetty erilaisissa kokoonpanoissa ympäri maailmaa. Pelimusiikkiin erikoistuvia ammattiorkestereita ei kuitenkaan maailmalla ole ollut kuin muutamia. Yksi näistä harvinaisuuksista on suomalainen Game Music Collective, joka on Euroopan ensimmäinen pelimusiikkiorkesteri. Game Music Collectiven debyyttikonsertti Finlandia-talossa tarjoaa yleisölle elämyksellisen show’n suoraan rakastetuimpien pelien maailmasta. 20-henkinen orkesteri koostuu nuorista suomalaisista kansainvälistä uraa luovista huippumuusikoista ja täydentyy tarpeen mukaan kuorolla ja muilla vierailevilla tähdillä. Kokoonpano toimii livekonserttien lisäksi pelien studio-orkesterina ja tuottaa pelimusiikkivideoita. Debyyttikonsertissa Finlandia-talolla soitetaan pelimusiikkia laajasti useista eri pelisarjoista kapellimestari Eero Lehtimäen johdolla. Musiikkia kuullaan mm. seuraavista pelisarjoista: Final Fantasy, Elder Scrolls, Chrono Trigger, Halo, Kingdom Hearts, Undertale, Secret of Mana ja Journey. Suomalaista pelimusiikkia kuullaan Angry Birds -pelistä, jonka soundtrack on noussut maailmalla kulttimaineeseen. – Odotamme innolla Finlandia-talon debyyttikonserttia, josta tulee huikea elämys. On ilo järjestää konsertti juuri Finlandia-talossa, joka soveltuu mielestämme parhaiten juuri tämänkaltaiseen show-tapahtumaan, kertoo yhtyeen kapellimestari Eero Lehtimäki. Game Music Collectiven lisäksi Finlandia-talon vilkkaassa syksyssä nähdään mm. Jari Sillanpään, Laura Pyrrön, Hectorin, Rajattoman, Laura Voutilaisen ja Joseph Callejan konsertit. Game Music Collectiven debyyttikonsertti Helsingin Finlandia-talolla keskiviikkona 20.9.2017 klo 19 eteenpäin. Isot lämpöpumput saapuvat Helsinkiin • Kaksiuuttalämpöpumppua:2x7,5MW jäähdytystäja2x11MWlämpöä. • LämpöpumputkasvattavatEsplanadin jäähdytyskeskuksen jäähdytystehon yhteensä 55 MW:iin (uudet lämpöpumput 15 MW ja olemassa oleva kylmävesiakku 40 MW). • Yhdenlämpöpumppukokonaisuudenpituus noin 11 m, leveys noin 6 m ja korkeus noin 5 m. • LämpöpumppujentoimittajaonJohnson Controls Finland Oy. • Uusilämpöpumppulaitossaadaan tuotantokäyttöön keväällä 2018. • Kokonaisinvestoinninarvoonyli 10 miljoonaa euroa. • Helsinginkaukojäähdytysjärjestelmäon Euroopan kolmanneksi suurin ja kasvaa nopeimmin Euroopassa. ? Esplanadin maanalaiseen jäähdytyskeskukseen asennettavat, teollisen mittakaavan lämpöpumput saapuvat tällä viikolla laivalla Ranskasta Suomeen. Vuosaaren satamasta lämpöpumppujen osat kuljetetaan Helenin jäähdytysluolaan. Helen rakentaa parhaillaan Esplanadin puiston alla sijaitsevaan jäähdytyskeskukseen uutta lämpöpumppulaitosta, joka käsittää kaksi jäähdytystä ja lämpöä tuottavaa isoa lämpöpumppua. Niiden ansiosta hukkalämmöt saadaan entistä tehokkaammin kiertoon. Lämpöpumppulaitoksen tuotantokäyttö alkaa keväällä 2018. Lämpöpumput saapuvat laivalla Ranskasta Nantesissa sijaitsevalta tehtaalta Vuosaaren satamaan kolmessa erässä viikon välein. Ensimmäinen erä saapuu Vuosaareen arvion mukaan keskiviikkona, ja lämpöpumpun osien kuljetus aloitetaan arviolta torstaiaamuna 14.9. Kuljetuksia tehdään kerran tai kaksi kertaa päivässä. Ne tapahtuvat 14.-29.9.2017 arkipäivisin. Kun kuljetusajoneuvot ajavat jäähdytyskeskuksen ajotunneliin ja sieltä ulos, liikenne Laivurinrinteen ja Merimiehenkadun risteyksessä joudutaan pysäyttämään hetkeksi. Espan alle tulevat lämpöpumput koostuvat isoista osista: suurimmat ovat lähes 27 000 kiloa painavia järkäleitä. Luolassa osat nostetaan pois kuljetusajoneuvoista sekä siirretään ja asennetaan paikoilleen laitepetien päälle. Yhden kootun lämpöpumppukokonaisuuden pituus on noin 11 metriä, leveys noin 6 metriä ja korkeus noin 5 metriä. Sen kokonaispaino on yli 98 100 kiloa. Uusi lämpöpumppulaitos vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä noin 20 000 tonnia vuodessa. – Helen on matkalla kohti ilmastoneutraaliutta, ja lämpöpumppuinvestointi on yksi toimenpide kohti ilmastoneutraalia tuotantoa. Esplanadin lämpöpumput vastaavat Helsingin kasvavaan kaukojäähdytystarpeeseen. Kaukojäähdytyksen lisäksi tuotamme niillä myös lämpöä ja korvaamme näin fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sanoo johtaja Heikki Hapuli Helenistä. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia Helsingin kaukojäähdytyksestä tehdään maailman suurimmassa kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä tuottavassa Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa Sörnäisissä. Kaukojäähdytyksen avulla helsinkiläisistä kodeista ja kiinteistöistä kerätään talteen auringon, koneiden, laitteiden ja ihmisten tuottamaa lämpöä. Taiteilijatapaamisessa Krista Kosonen ? Näyttelijä Krista Kosonen avaa Teatterimuseon syyskauden taiteilijatapaamisten sarjan lauantaina 23. syyskuuta kello 13-14.30. Kristan tähdittämä Miami saa näinä päivinä kansainvälisen ensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla ja taiteilijatapaamisessa kuullaan varmasti kuulumisia festivaalireissulta. Raija-Liisa Seilo haastattelee ja johdattaa keskustelua Kristan uran vaiheisiin. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. www.teatterimuseo.fi Yuja Wang ja Mahler Chamber Orchestra Helsinkiin ? Helsingin juhlaviikkojen syksy päättyy loisteliaasti, kun Yuja Wang ja Mahler Chamber Orchestra esiintyvät Musiikkitalossa maanantaina 30. lokakuuta. Konsertin ohjelmassa kuullaan Mozartin, Beethovenin, Stravinskyn ja Chopinin musiikkia. Tähtipianistien valovoimaisimpaan kärkeen kuuluva Yuja Wang (s. 1987) tunnetaan teknisen taituruuden lisäksi energisestä lavakarismastaan sekä säväyttävästä tyylistään. Kiinalaissyntyinen Wang on nuoresta iästään huolimatta kerännyt tunnustusta kansainvälisiltä konserttiareenoilta jo vuosikymmenen ajan ja esiintynyt huippukapellimestareiden johdolla Valeri Gergijevistä Daniel Barenboimiin ja Gustavo Dudameliin. Ainutlaatuisen illan täydentää nyt ensimmäistä kertaa Suomessa konsertoiva Mahler Chamber Orchestra. Kapellimestari Claudio Abbadon 20 vuotta sitten perustama, maailman parhaaksi kamarimusiikkiorkesteriksi tituleerattu Mahler Chamber Orchestra koostuu 45 muusikosta 20 eri maasta. Yuja Wang & Mahler Chamber Orchestra Musiikkitalon Konserttisalissa ma 30.10. klo 19. Lipunmyynti konserttiin käynnistyy ti 12.9. klo 9 Ticketmaster Suomen kanavissa. Liput käsittelykuluineen 28–74 €. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Jane ja Aatos Erkon säätiön, Helsingin kaupungin ja Musiikkitalon kanssa.
• 16 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Me olemme kaikki tähtipölyä – koko perheen tanssit Kalliossa ? Syksyn hehkuvimmissa tansseissa soivat Olavi Virran mestarilliset tangot. Glitternistit loihtivat kimalletta tanssahtelijoiden kasvoille. Paikalla on myös Cafe Pequeño jäätelöpyörineen ja pop-up Turritopsis herkkuineen sunnuntaina 1. lokakuuta klo 16–2. Kalliolan setlementtitalossa Sturenkatu 11. Astele tanssin pyörteeseen! Musiikista vastaa tangon taitajat Jani Koskinen & Avoimet Takit. Tänä syksynä Porin Teatterin yleisölle tuttu muusikko-näyttelijä Koskinen on esiintynyt usein Olavi Virtana teatterilavoilla. Syö ja juo hyvin! Tapahtuman ruokatarjonnan hoitaa taidolla pop-up Turritopsis! Kaikki herkut ovat vegaanisia. Paikalle kurvaa myös Cafe Pequeñon jäätelöpyörä! Tilataideteos Lungikammarissa on tilaa syödä, huilia ja uppoutua mummolamaiseen lämpöön. Hehku! Suomen ensimmäinen glitteriin erikoistunut yritys Glitternistit luo halukkaille ilmaisia glittermeikkejä. Kimaltele kuin tähti, joka olet. Pirkko Saision Koivu ja Tähti suomalaisuuden syövereihin Koivu ja Tähti. Kuvassa Jukka Puotila ja Tiina Weckström ? Kansallisteatterin Suuren näyttämön syksyn aloitti Pirkko Saision Kansallisteatterille kirjoittama juhlanäytelmä Koivu ja Tähti. Laura Jäntin ohjaama teos jatkoi siitä, mihin Sakari Topeliuksen klassikkosatu päättyy. Koivun ja Tähden kantaesitys nähtiin 13. syyskuuta. Pirkko Saision uutuusnäytelmä Koivu ja Tähti liikkuu kolmessa aikatasossa: ajassa ennen Suomen itsenäisyyttä, itsenäisyyden ajassa ja tulevassa, jossa itsenäisyys saattaa olla vaarassa. Runollinen ja arkipäiväinen, harras ja ilveilevä, kaunis mutta vino teos sekoittaa Suomen historialliset, myyttiset ja modernit kerrostumat ainutlaatuiseksi pyörteeksi. ”Kasakat ryöstivät Sakari Topeliuksen isän isoisän Kristoffer Toppeliuksen isovihan aikana ja myivät orjaksi Venäjälle. Sellainen oli monen suomalaisen kohtalo. Tämä Kristoffer Toppelius pääsi karkaamaan ja palasi ensin Suomeen ja pakeni sitten laivalla Tukholmaan. Ja tästä Kristoffer Toppeliuksesta Topelius kirjoitti satunsa Koivu ja tähti. Minua on aina kiinnostanut, mitä tapahtuu tarinan jälkeen. Mitä tapahtui Kristofferille, kun idyllinen jälleennäkeminen oli suoritettu? Ja mitä on tapahtunut niille tuhansille Suomen kristoffereille, jotka ovat palanneet juurilleen nähtyään jo vilahduksen suuresta maailmasta? Mitä tapahtuu niille miljoonille kristoffereille, joiden kotipihaan suuri maailma työntyy, lupaa kysymättä?” Saisio kysyy tiivistäen teoksensa ydinajatuksen. Ohjaaja Laura Jäntin mukaan Koivu ja Tähti kertoo suomalaisista ajan virrassa. ”On metsä, ja metsässä mökki. Isovihan aikainen torppa muuttuu vuosien saatossa vauraaksi perinnekesämökiksi, samoin sen asukkaat tietämättömistä metsäsuomalaisista itseään ja elämän ilmiöitä määritteleviksi kaupunkilaisiksi. Aika, myytti, historia ja nykyihminen ovat kulloinkin fokuksessa. Näytelmässä on kiehtovaa sen viisaus, yllättävyys ja kerroksellisuus”, Jäntti kuvailee. Koivun ja Tähden myötä Saisio ja Jäntti jatkavat menestyksekästä yhteistyötään (muiden muassa SLAVA! Kunnia., 2015). Rooleissa nähdään huippuensemble, ja pääosia esittävät taiteilijajuhlaansa tänä syksynä viettävä Jukka Puotila sekä Tiina Weckström. ROOLEISSA nähtiin Katariina Kaitue, Mari Lehtonen, Petri Manninen, Riku Nieminen, Harri Nousiainen, Karin Pacius, Jukka-Pekka Palo, Heikki Pitkänen, Jukka Puotila, Elsa Saisio, Sonja Salminen, Paula Siimes ja Tiina Weckström Ohjaus Laura Jäntti Lavastus Kati Lukka Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Markus Fagerudd Valosuunnittelu Morten Reinan Äänisuunnittelu Raine Ahonen Ja Esko Mattila Naamioinnin Suunnittelu Jari Kettunen Ohjaajan Assistentti Helena Vierikko Kaupunginmuseossa sateenkaarihistoriaa ja partoja parrattomille kohtaisten kokemustensa kautta. Opastukselle on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Sateenkaarihistoriallinen kaupunkikävely – uusinta! to 5.10.2017 klo 16.30– 18.30 Sateenkaarihistoriallisella kaupunkikävelyllä tutustutaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjen historiaan Helsingissä. Tutuiksi tulevat homomiesten suosimat ravintolat, puistot ja yleiset vessat, sekä lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten järjestöhistoria ja ensimmäisten mielenosoitusten paikat. Lopuksi vieraillaan 1800-luvun homobilemestassa. Kaupunkikävelyllä on oppaana homoja lesbotutkimuksen pioneeri, tutkija ja tietokirjailija Kati Mustola. Kävelylle lähdetään Helsingin kaupunginmuseosta, Aleksanterinkatu 16. Rankkasateen sattuessa kävely järjestetään luentona kaupunginmuseossa. Kävelykierroksen hinta on 15 €, ja se maksetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä. Ennakkoilmoittautuminen kaupunginmuseon verkkosivuilla osoitteessa www.helsinginkaupunginmuseo.fi/tapahtumat. Studio Vilgefortis – partastudio naisille ja muille parrattomille pe 27.10.2017 klo 14.30– 18.30 Nyt voi parrankasvurajoitteinenkin saada mieleisensä parran! Studio Vilgefortiksessa taiteilija Heidi Lunabba valmistaa halukkaille partoja ja viiksiä. Kaikista parta-asiakkaista otetaan muotokuva, kun parta on valmis. Ilmaiseen partastudioon voi osallistua tulemalla paikan päälle Helsingin kaupunginmuseoon. Performanssia ja siihen liittyvää kuvaesitystä voi tulla seuramaan myös ilman, että itse hankkii partaa. Positiiviset pussaa -videon julkistus to 16.11. klo 14–15 Positiiviset ry ja Sexpo julkistavat yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa ”Positiiviset pussaa” -videon yhä suvaitsevaisemman ja yhdenvertaisemman Suomen saavuttamiseksi. Video pyrkii edistämään hiv-positiivisten yhdenvertaista asemaa satavuotiaassa Suomessa murtamalla myyttejä hivistä, hälventämällä hiv-positiivisuuteen liittyvää stigmaa sekä kannustaen ihmisiä hankkimaan tietoa hivistä. Videon julkistamistilaisuus pidetään kansainvälisenä suvaitsevaisuuden päivänä torstaina 16.11.2017 klo 14–15 Helsingin kaupunginmuseossa. S a t e e n k a a r i H e l s i n k i -muistelupaja ke 22.11.2017 klo 14.00– 15.30 Tule muistelemaan Helsinkiä sateenkaarivinkkelistä! Millainen kaupunki oli sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta ja miten heidän asiaansa edistettiin? Missä kokoonnuttiin ja millaisia tempauksia järjestettiin? Millaisia edistysaskeleita otettiin tasa-arvon tiellä? Paja toteutetaan Helsexinki-näyttelyn yhteydessä yhteistyössä Setan seniorityön kanssa. Muistelupajaan on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kokemusopastus Helsexinki-näyttelyssä: Jaana Tiiri to 23.11.2017 klo 16.30– 17.30 Tule tutustumaan seksuaalioikeuksista ja niiden toteutumisesta kertovaan Helsexinki-näyttelyynopastetulla kierroksella! Oppaana on näyttelyä varten haastateltu kokemusasiantuntija Jaana Tiiri, joka tutustuttaa näyttelyn teemoihin omakohtaisten kokemustensa kautta. Opastukselle on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kokemusopastus Helsexinki-näyttelyssä:ElieAbraham pe 24.11.2017 klo 16.30– 17.30 Tule tutustumaan seksuaalioikeuksista ja niiden toteutumisesta kertovaan Helsexinki-näyttelyynopastetulla kierroksella! Oppaana on näyttelyä varten haastateltu kokemusasiantuntija Elie Abraham, joka tutustuttaa näyttelyn teemoihin omakohtaisten kokemustensa kautta. Opastukselle on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Opastus on englanninkielinen. Kokemusopastus Helsexinki-näyttelyssä:ElieAbraham ke 13.12.2017 klo 16.30– 17.30 Tule tutustumaan seksuaalioikeuksista ja niiden toteutumisesta kertovaan Helsexinki-näyttelyynopastetulla kierroksella! Oppaana on näyttelyä varten haastateltu kokemusasiantuntija Elie Abraham, joka tutustuttaa näyttelyn teemoihin omakohtaisten kokemustensa kautta. Opastukselle on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Opastus on englanninkielinen. Studio Vilgefortiksessa taiteilija Heidi Lunabba valmistaa halukkaille partoja ja viiksiä. Kuva: Studio Vilgefortis ? Kaupunginmuseon Helsexinki-näyttelyn syksyyn kuuluu muun muassa suositun Sateenkaarihistoriallisen kaupunkikävelyn uusinta, partoja siloposkille partastudiossa sekä näyttelyä varten haastateltujen ihmisten omakohtaisia opastuksia. Mitä jos et uskaltaisi kertoa perheestäsi töissä? Jos seksi ei muiden mielestä kuuluisi sinulle? Tai jos et saisi rakastaa ketä haluat? Helsingin kaupunginmuseon, Aleksanterinkatu 16, Helsexinki-näyttely haastaa pohtimaan, kenellä on oikeus olla oma itsensä ja kuka saa äänensä kuuluviin.Helsexinki-näyttely jatkuu kaupunginmuseossa aina 28.1.2018 asti. Sitä ennen luvassa on paljon mielenkiintoista ohjelmaa.Helsexinki-näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Kokemusopastus Helsexinki-näyttelyssä: Jaana Tiiri ke 27.9.2017 klo 16.30– 17.30 Tule tutustumaan seksuaalioikeuksista ja niiden toteutumisesta kertovaan Helsexinki-näyttelyynopastetulla kierroksella! Oppaana on näyttelyä varten haastateltu kokemusasiantuntija Jaana Tiiri, joka tutustuttaa näyttelyn teemoihin omaHelsexinki-näyttelyn syksy on täynnä tapahtumia. Kuva: Maija Astikainen
• 17 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 12-23, su 12-21 aurinkoinen terassi! uusi ruokalista – tule maistamaan! Tulossa lisää livemusiikkia! HYVIÄ YSTÄVIÄ, PAREMPIA OLUITA! TSEKKAA ILTAKEITTIÖN AUKIOLO JA VAIHTUVA MENU: @SORKANRUUSU Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi 100 ensimmäistä saa ilmaisen ämpärin Krunikan festareiden avajaispäivänä 24.9. klo: 14 alkaen uusissa toimitiloissamme Snellmaninkatu 15 Ämpäreissä on sisällä Kruununhaan kivijalkayrittäjien yllätyslahjoja! Tule hakemaan omasi. Helsingin teollistuminen 1800-luvulla loi saunakulttuurin Helsinkiin Naisporukka kävi saunomassa yleisissä saunoissa eri kaupungeissa ja syntyi kirja Kaupunkisaunoja. ? Uutuusteos Kaupunkisaunoja esittelee tämän päivän saunakulttuuria. Yleiset saunat elävät tänään vahvaa nousukautta, myös pääkaupungin ulkopuolella. Vapaat naiset-kolektiivin nimeä kantavan ryhmän tekemä kirja vie matkalle Helsingin saunojen lisäksi, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Kotkan yleisiin saunoihin. Kirjassa esitellään 19 saunaa, lisänä on vielä luettelomainen luku yleisistä saunoista ympäri Suomea. Helsingin rakennuskanta oli vielä 1950-luvulle saakka kylpyhuoneiden osalta hyvin vaatimatonta. Yleiset saunat rakennettiin osaltaan korvaamaan asuintalojen puutteellisia kylpymahdollisuuksia. Yleisten saunojen määrä lisääntyi 1800-luvulla Helsingin teollistumisen myötä ja kaupungin väkiluku kasvoi samalla voimakkaasti. Tarvittiin siis saunoja, joissa väestö oli tottunut peseytymään. Kaupunkisaunat nähtiin terveydenhoidonkin kannalta tärkeinä palvelulaitoksina. Yleisistä saunoista muodostui näin kaupunkimaisen elämänmuodon ja tapakulttuurin olennainen osa. Parhaimmillaan sotien jälkeen yleisiä saunoja Helsingissä oli toistasataa. Kalliossa 1950-luvulla tarjosi palvelujaan vielä 15 yleistä saunaa ja koko kaupungissa niitä oli noin 90. Saunojen lukumäärä alkoi laskea 1960-luvulla talokohtaisten saunojen myötä, samoin myös huoneistokohtaiset kylpyhuoneet lisääntyivät ja vähensivät samalla saunojen tarvetta. Tultaessa 1980-luvulle yleiset saunat olivat vähällä kadota kokonaan kaupunkikuvasta, mutta kokivat 1990-luvun lopulla uuden renessanssin. Seitsemän henkinen Vapaat naiset ovat intohimoisia saunojia ja se välittyy kirjasta. Teoksen tekstit yhdessä Liisa Takalan ja Susa Junnon kuvien kanssa hyväilevät kuin saunan löylyt. Kauniisti taitetun teoksen kustantaja on Gummerus. Kirjan kirjoittajat ovat Leena Filpus, Helen Moster, Riitta Saarinen, Pauliina Susi sekä Tiina Torppa. Juhani Styrman
• 18 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Talon tarina, osa 2 Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7 90 vuotta Kuvia vuodelta 1965 ? Ikkunaremontissa vuonna 1966 ikkunat vaihdettiin nykyisen mallisiin. Porvoonkadun ja Kotkankadun risteystä ei tuolloin vielä ollut suljettu – se suljettiin myöhemmin mopopojan ajettua mäkeä alas vauhdilla suoraan auton eteen Kotkankadulle. Mopopoika sai surmansa onnettomuudessa. Aarne Pilton kertomuksessa vuodelta 1956 mainittu lehtikioski on kuvassa vielä olemassa; Pilton kertoman mukaan se oli silloin rakennuksen kulmassa kiinni. Kuvia noin 1980-luvulta Koivut kaadettiin vuonna 1996. Talon edessä autojen takana on taloyhtiön hoitama kapea nurmikenttä, joka jäi pyörätien alle kevyen liikenteen väylän levennyksen yhteydessä vuonna 1997. Kaikki talonmiehet eivät pitäneet työnnettävällä ruohonleikkurilla tapahtuneesta ruohonleikkaamisesta. Porvoonkatu 29 edessä on pyykkinarut. Penkki on silloisella vakiopaikallaan Kotkankatu 7 seinustalla. Naapuritalon päätyyn (Porvoonkatu 27) asennettiin lämpöeristyslevyt vuonna 1995, siihen saakka pääty oli rappaamaton tiiliseinä. Kiinteistönhoitoa tarmolla ja sydämellä Talon asukkaiden mieleen on jäänyt pariskunnan Aaro ja Aino Pitkänen toiminta talonmiehenä. Pitkäaikaisina osakkaina ja asukkaina he olivat monella tavalla mukana taloyhtiön asioiden hoidossa. Aaro oli osakkaana ja asukkaana vuodesta 1936 alkaen. Aaro Pitkänen osallis-tui hallitustyöskentelyyn jo 1940-luvulla ja Aino oli myös hallituksessa 1980-luvulla. Pariskunta hoiti yhdessä talonmiehen tehtäviä vuosikaudet 1970 ja 1980 – luvuilla. Aaron jälkeen Aino jatkoi vielä jonkin aikaa talonmiehen tehtävien hoitoa. Pate (Patrick Tambik) isomumminsa Aino Pitkäsen kanssa vuonna 1993. Pate oli usein nähty vieras isomumminsa luona. Muutamia mieleen jääneitä tapahtumia Aino ja Aaro Pitkäsen ajalta: Taloyhtiössä oli osakasisännöitsijänä Toivo Venho ja talonmiehenä Aaro Pitkänen. Taloudellisesti tarkkoina miehinä he hoitivat taloyhtiön asioita kuin omiaan. Lumenpudotuksen katolta tullessa tarpeelliseksi he kiipesivät itse katolle. Talonmiehen kolatessa ja lapioidessa lunta alas katolta isännöitsijä oli narun toisessa päässä ja talonmies oli kiinnitetty toiseen päähän. Onneksi mitään vahinkoa ei tapahtunut. Tehokasta jätehuoltoa: Jäteastioiden ajoittain tapahtuva täyttyminen on ollut ongelmana pitkin vuosikymmeniä. Talonmies Aaro Pitkänen hoiti ongelmaa siten, että nousi jäteastiaan ja tiivisti roskat polkemalla. Ja taas mahtui lisää roskia jäteastiaan. Pate kertoi pikkupoikana tehneensä samalla tavalla ja pelänneensä, että kansi kaatuu päälle. Jäteastioiden tyhjennyksessä ja kuljetuksessa maksamme huomattavasti tyhjän ilmatilan kuljetuksesta. Pakkaamalla roskat mahdollisimman tiiviisti ja taittelemalla pahvilaatikot ja muut vastaavat kasaan vähennämme tyhjän tilan kuljettamista jäteastioissa ja roskat mahtuvat pa-remmin. Talon asukas oli ilmoittanut WC:n katosta valuvasta vedestä isännöitsijälle. Talossa asuvat isännöitsijä ja talonmies menivät tarkistamaan yläkerran asunnosta tilannetta. Koska ovikellon soittoon ei kukaan tullut avaamaan ovea, menivät he talonmiehen avaimella sisään huoneistoon. Huoneiston WC:ssä nuori nainen suihkutteli edelleen itseään bidésuihkulla ja yllätys oli molemmin puoleinen. Vanhemmat herrasmiehet muistivat mainita asiasta. Ehkä he hyräilivät sen jälkeen M. A. Nummisen laulun sanoin ”olen nähnyt xxx-neidin kylvyssä – ihanaa”. Kyseisessä huoneistossa ei ollut tuolloin kylpyhuonetta eikä WC:ssä lattiakaivoa. Vuonna 1999 Kotkankatu 7 –rakennuksessa tehtiin julkisivuremontti. Pihalla oli tarvikkeita, tavaroita ja työvälineitä. Portti oli auki. Joku mies oli ottanut jonkin tavaran ja alkanut kantamaan sitä portille päin. Aino oli ponkaissut penkiltä ja tarttunut miestä takaapäin kiinni ja sanonut tiukasti, että sitähän et vie. Mies oli hölmistynyt, pudottanut tavaran maahan ja paennut kadulle. Aino Pitkänen oli karismaattinen henkilö, jolla oli luontaista vaikutusvaltaa. Aino tunsi talon asukkaat ja muut talossa kävijät. Hän tunnisti asiattomat henkilöt eikä arastellut puuttua tarvittaessa tilanteeseen. Aino Pitkäsen lopetettua talonmiehen tehtävät, sivutoimiset talonmiehet vaihtuivat usein eikä nuorilla kokopäivätyössä käyvillä ollut aikaa eikä välttämättä kiinnostustakaan talonmiehen tehtävien huolelliseen hoitoon. Niinpä 1.7.1994 alkaen talonmiehen tehtäviä alkoi hoitamaan huoltoyhtiö. Nykyinen huoltoyhtiö Helsingin Kiinteistöja Pihahuolto Oy on huolehtinut taloyhtiön huoltotehtävistä 25.9.1998 alkaen. Pitkästä asiakassuhteesta voi päätellä, että asukkaat ovat olleet tyytyväisiä yhtiön palveluun. Kotkankatu tulvii kesällä 1996 Venetsiastako? – Olin kävelemässä kotiin päin Viipurinkatua pitkin, kun raju sadekuuro yllätti – vettä tuli kuin saavista kaataen. Lisäksi oli kova tuuli. Jäin raitiovaunupysäkille kirkon kohdalle sateen suojaan. Myrskyisä tuuli ja jalkakäytävää pitkin virtaava vesi kasteli vaatteet ja kengät pysäkkikatoksenkin alla. Kun olin jo valmiiksi kokonaan märkä, jatkoin matkaani kotiin päin. Kotkankadun matalimmilla kohdilla vesi ulottui puolisääreen saakka. Alppilassako puita liikaa? Miksi koivumme kaadettiin niin äkkiä? Miksi Kotkankatu tuhottiin? Yllä on otsikoita yleisönosastoissa sen jälkeen, kun Kotkankadun koivujen kaataminen aloitettiin 17.9.1996. Kirjoituksia oli sekä yksityisiltä henkilöiltä ja silloin Kotkankatu 9:ssä toimineilta järjestöiltä. Järjestöt kirjoittivat: ”Kaikki viittaa siihen, että tarkoituksena oli pitää meidät ja tienoon asukkaat tietämättöminä hankkeen vaiheista, jotta emme olisi ryhtyneet hankaliksi.” Katupiirustukset olivat nähtävillä sopivasti kesälomien aikaan 18.7. – 2.8. Koivujen kaataminen tapahtui hiljaisesti sähkösahoilla. Paikalla ollut asukas ei kuullut kaatamisen ääniä ja järkytys oli suuri ikkunasta Kotkankadulle vilkaistuaan. Porvoonkatu 29 rakennuksen uusi elämä Rakennuksessa oli tonttikortin mukaan rakentamisesta lähtien 12 huoneistoa, joissa 16 huonetta. Alakerrassa oli neljä kahden huoneen asuntoa ja yläkerrassa kahdeksan yhden huoneen asuntoa. Huoneistojako oli periaatteessa samanlainen vuonna 2000 alkaneeseen saneeraukseen asti, vain joitakin huoneistoja oli yhdistetty yhdeksi asunnoksi. Asunnot olivat hellahuonetyyppisiä ilman mukavuuksia: vain kylmä vesi, uunilämmitys, vessat porraskäytävässä kolmen asunnon yhteisinä. Ennen sähköpääkeskuksen ja –nousujen uusintaa vuonna 1985 sulakkeet paukkuivat, kun asukkaat lämmittivät taloa sähkölämmittimillä. Huoneistossa D.10 (Dporras alakerta) oli vuodesta 1930 alkaen 30.4.1963 saakka talonmiehen asunto, sen jälkeen talonmies asui huoneistossa 7.A.2. Ainakin 1940-luvulla rakennuksessa toimi jalkinekorjaamo – vuonna 1965 otetussa valokuvassa yhden ikkunan yläpuolella näkyy jonkun liikkeen kyltti. Rakennuksen kohtalo on ollut esillä pitkin taloyhtiön historiaa. Selvästikin 1927 valmistuneen rakennuksen suunnittelussa oli huomioitu, että väliin tulisi myös kuusikerroksinen rakennus. Se ei kuitenkaan koskaan edennyt toteutuksen asteelle. Vuonna 1991 hallitus esitti ensimmäisen kerran yhtiökokoukselle rakennuksen saneeraamista kaupunkirivitaloksi arkkitehti Tapio Hangaslahden tekemän suunnitelman pohjalta ja huoneistojen hallinnan muuttamista osakeomistuspohjaiseksi. Aika ei ollut kuitenkaan vielä kypsä päätökselle ja yhtiökokouksessa hallitus ei saanut riittävää enemmistöä ehdotuksensa taakse. 1990-vuosikymmenen lopulla rakennuksen kunto oli mennyt sellaiseksi, että sille oli pakko tehdä jotakin. Rakennukselle oli vaikea löytää saneeraajaa, kunnes arkkitehdit Sebastian Lönnqvist ja Leo Osara näkivät mahdollisuuden saneerata talosta nykyaikainen ja tasokas kaupunkirivitalo ja säilyttää talon kaunis ulkonäkö. Päätös saneeraushankkeesta yhtiökokouksessa oli tällä kertaa yksimielinen. Asukkaat olivat jo huolissaan rakennuksen säilymisen puolesta: eihän sitä vain pureta ja rakenneta välikköä täyteen korkeuteen. Kaksikerroksinen rakennus korkeiden rakennusten välissä ”puristuksessa” antaa ilmatilaa ympäristöön ja pihaan. Taloyhtiön piha ei olisi niin viihtyisä, jos rakennuksen paikalla olisi välikön täyttävä korkea rakennus. Tietoja taloyhtiöstä 1 kpl asuinrakennus rakennettu 1927 6 kerrosta asuntopinta-ala 1716 m2 44 huoneistoa 1 kpl asuinrakennus rakennettu 1912 2 kerrosta asuntopinta-ala 307 m 2 + kellarit 135 m 2 4 huoneistoa 1 kpl piharakennus rakennettu 1927 3 autotallia, ulkoiluvälinevarasto, jätehuone 3 kpl liikehuoneistoja Kuvissa näkyvät alkuperäisen malliset ruutuikkunat. Elannon myymälä sijaitsee kuvassa nykyisen Alepan paikalla. Aikaisemmin Elannon myymälä oli taloyhtiön kulmahuoneistossa 1930-luvulta alkaen. Kotkankatu 7:n julkisivukuvia. Porttikäytävän vieressä oleva elintarvikeliike toimi siinä yli 40 vuotta ja lopetti toimintansa 2012. Kulma-huoneistossa toiminut Alppikukka oli tunnettu kukkakauppa laajemmallakin alueella. Taloyhtiön piha alkuperäisessä asussaan.
• 19 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Holiday Inn Helsinki – Messukeskus uudistuu Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Holiday Inn Helsinki Messukeskus avataan täysin uusittuna vuoden 2019 alkupuolella. ? Messukeskus on valinnut Lemminkäisen projektinjohtokumppanikseen hotellinsa Holiday Inn Helsinki Messukeskuksen uudistamistöissä. Hotellin tilat ja palvelukonsepti uusitaan kokonaisuudessaan remontissa, joka toteutetaan vuonna 2018. – Olemme iloisia siitä, että saamme Lemminkäisen kaltaisen erittäin kokeneen projektinjohtourakoitsijan kumppaniksemme. Lähdemme muokkaamaan yhteistyössä Lemminkäisen kanssa Holiday Inn Helsinki – Messukeskuksesta Pohjois-Euroopan parasta tapahtumahotellia”, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa. Remontti käsittää koko kiinteistön hotellihuoneista palvelupisteisiin ja tekniikasta sisustukseen. Kapasiteetti säilyy ennallaan. Hotellissa on 245 kahden hengen huonetta. Remontin myötä hotellin koko palvelukonsepti muokataan vastaamaan tapahtumiin osallistuvien asiakkaiden tarpeita. Uuteen palvelukonseptiin kuuluu myös Open Lobby. Se uudistaa hotellin aulatilan mielenkiintoiseksi yhteiseksi alueeksi, joka tarjoaa viihtyisää työskentely-, rentoutumisja ruokailutilaa hotellivieraille, mutta avaa ovet myös kaikille kaupunkilaisille. – Toimimme voimakkaasti uudistuvan Pasilan sydämessä. Miljöömme on ainutlaatuinen. Haluamme tuoda tapahtumat ja kohtaamiset osaksi hotellivieraiden palvelukokemusta. Liikematkailijoiden ohella uudistuva hotellimme tulee tarjoamaan sykähdyttävää palvelua erityisesti lapsiperheille, Anni Vepsäläinen sanoo. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain yli sata messutapahtumaa ja 1500 kokousta ja kongressia. HoPutkistosaneerauksen vuosi 2009 Vuosi 2009 oli putkistosaneerauksen vuosi. Putkistoremontti suoritettiin perinteisellä tavalla: vesija viemärijohdot uusittiin, vesieristykset tehtiin määräysten mukaiselle tasolle ja vesikalusteet uusittiin nykyaikaisiin vettä säästäviin kalusteisiin. Putkistoremontti oli taloyhtiön toinen, edellinen suoritettiin vuonna 1964. Putkistoremontti on suurin yksittäinen remontti taloyhtiöissä ja sen asumishaitta on merkittävä. Melua, pölyä, sotkua, vettä ei tule eikä mene. Talon asukkaat sopeutui-vat kiitettävästi. Isännöitsijä kiitteli yhtiökokouksessa, että hänellä ei ole koskaan ollut putkistoremontin aikana näin rauhallista yhtiökokousta. Putkistoremontti sujui ongelmitta. Aikataulussa pysyttiin ja kustannusarvio alittui hieman. Tärkeimmät toimijat putkistoremontissa olivat: Taloyhtiön pesutupa sijaitsi Porvoonkatu 29 rakennuksen kellarissa nykyisen D-huoneiston alapuolella. Kellarikerrokseen kulku tapahtui ulkokautta portaita Kotkankatu 7 A-portaan ja Porvoonkatu 29 Dhuoneiston portaiden välistä. Pesutupaan kuten koko rakennukseen tuli ainoastaan kylmä vesi. Pesutuvan ainoat varusteet olivat kuuma-vesipata ja pyykkipalju. Vesi lämmitettiin padassa puilla. Pesutupa oli käytössä noin 1980-luvun alkuun saakka, kunnes palotarkastaja kielsi tulipesän käytön. Pyykkien kuivaus tapahtui joko pihalla Porvoonkatu 29 edessä olleilla pyykkinaruilla tai ullakolla nykyisinkin sijaitsevissa pyykinkuivaushuoneissa. Pesutupakäytön jälkeen pyykkipata on saanut uuden elämän. Nykyisin pata ilahduttaa meitä kauniilla kukka-asetelmilla, joita pataan on vuosittain istutettu. Aikaisemmin taloyhtiössä oli kaksikin pesutupaa. Missä tämä toinen pesutupa sijaitsi, siitä ei ole materiaalissa havaintoa. Liikehuoneistot Taloyhtiöllä on kolme liikehuoneistoa vuokrattavana. Aikaisemmin liikehuoneistojen vuokrasuhteille oli tyypillistä pitkät kestoajat. Liikehuoneistot on saatu yleensä kohtuullisen hyvin vuokrattua. Porttikäytävän vieressä sijaitseva liikehuoneisto Vuoteen 2012 saakka niin pitkälle taaksepäin kuin asiakirjoista voi päätellä, huoneistossa on ollut elintarvikeliike, aikaisemmin maito-kaupaksi kutsuttu. Elintarvike Catherall (aikaisempi nimi Elintarvike Ojala) toimi huoneistossa 41 vuotta, vuodesta 1971 vuoteen 2012. Catherallin edeltäjä oli vuokralaisena 26 vuotta. Toukokuuhun 1961 saakka liikehuoneiston takahuone oli erillinen asunto, jota taloyhtiö vuokrasi asuinkäyttöön. Kesäkuusta 1961 alkaen takahuone oli yhdistettynä liikehuoneistoon. Nykyinen vuokralainen Tähdet Oy aloittanut syksyllä 2012. Harri Virtanen kuvaa toimintaa taloyhtiössä näin: ”Kotkankatu 7 viihtyisässä liiketilassa toimii Terapiahuone Tähdet, jossa työskentelee kaksi terapeuttia, Harri Virtanen ja Lars Ehnberg. Molemmat edustavat Suomessa melko harvinaista jungilaista, analyyttistä psykoterapiaa. Virtasen kiinnostuksen kohteena on myös ekopsykologia. Hänen perustamansa pienkustantamo Noxboox julkaisee psykologista ja ekologista kirjallisuutta, konsultoi ja tuottaa draama-käsikirjoituksia sekä julkaisee Suomalaisia nykynäytelmiä -kirjasarjaa. Myynti tapahtuu vain verkkokaupan välityksellä, joten tilat Kotkankadulla on rauhoitettu henkiselle työskentelylle! ” Kulmahuoneisto Kulmahuoneistossa sijaitsi Elannon myymälä huhtikuusta 1931 alka-en joulukuuhun 1963. Siitä eteenpäin Elannon myymälä sijaitsi kadun toisella puolella, nykyisin siinä on Alepa. Elannon jälkeisistä vuokralaisista ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa, mutta ainakin 1970-luvulta 1990-luvun alkuun huoneistossa toimi Alppikukka. Kukkakaupan ikkuna oli kuin meidän oma kukkapuutarha. Alppikukan jälkeen vuokralaiset ovat vaihtuneet muutaman vuoden välein. Uusimpana tulokkaana haastamaan pitkiä vuokrasuhteita huoneistossa on kesällä aloittanut Kiinteistömaailma Alppila. Avoimet ikkunat tuovat avaruutta risteykseen ja iltahämärässä lamput tuikkivat kuin tähdet. Ikkunan taka-na voimme nähdä Satu-Maijan, Petran ja Heidin. Nettisivullaan Kiinteistömaailma Alppila kuvaa toimintaansa näin: ”Tervetuloa tekemään erilaista asuntokauppaa! Kiinteistömaailma Alppila on ketjumme kuopus, nuori ja energinen asuntomyymälä juuri Sinua varten. Palvelemme Sinua suurella sydämellä ja vankalla am-mattitaidolla. Mistä on hyvä asuntokauppa tehty? Nopeudesta, helppoudesta ja erinomaisesta asiakaspalvelusta. Mistä on hyvä välittäjä tehty? Luotettavuudesta ja tehokkudesta, tunteesta ja järjestä, tiedoista ja taidoista. Saammehan auttaa Sinuakin?” Porvoonkadun puoleinen huoneisto ”kampaamo” Monet vanhemmat asukkaat tuntevat huoneiston vieläkin kampaamo-na, koska koko tiedossa olevan historian ajan vuoteen 2008 saakka liiketilassa on toiminut kampaamo. Viimeisenä oli Kampaamo Leila Ilvonen vuodesta 1959 vuoteen 2008, siis lähes 50 vuotta. Leila Ilvonen toimi kampaamossa työntekijänä jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Leila Ilvosen lopettamisen jälkeen huoneisto oli vuoden ajan putkistosanee-rauksen työmaatoimistona. Sen jälkeen huoneistossa on ollut useampia vuokralaisia. Liikehuoneisto on tavallaan palaamassa juurilleen, koska siihen on nyt tulossa parturiliike. Teksti Eero Lehtinen Kuvat Eero Lehtinen taloyhtiön arkisto Helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunginmuseo/ Signe Brander SA-kuva Patrick Tambik Sebastian Lönnqvist HS-kuva Lähteet Eero Lehtisen arkisto taloyhtiön arkisto Aarne Pilto: Puolikolmen juna (Edico 2011) Helsingin kaupunginarkisto Helsingin kaupunginmuseo sotapäiväkirjat Iltalehti 9.6.2001 liday Inn Helsinki Messukeskus -hotelli on rakennettu vuonna 1997. Hotellista on suora yhteys niin Messukeskuksen hallimaailmaan kuin kokoustiloihin sekä joustavat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle, rautatieasemalle ja Helsingin keskustaan. Hotelli avataan uusittuna vuoden 2019 alussa. Uudistustöiden ajan 20.2.2018 – 31.1.2019 hotelli on suljettu. Messukeskus edistää suomalaista elinkeinoelämää mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Messut ovat seitsemänneksi suurin media Suomessa ja vaikuttavuudeltaan medioista tuloksellisin, sosiaalisin ja elämyksellisin. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain yli sata messutapahtumaa ja yli 1500 kokousta ja kongressia. Tapahtumiin osallistuu joka vuosi noin 9300 näytteilleasettajaa ja yli 1,3 kävijää. | www.messukeskus.com Lemminkäinen on vaativan infrarakentamisen ja talonrakentamisen osaaja Pohjois-Euroopassa ja yksi markkina-alueensa suurimmista päällystäjistä. Lemminkäinen rakentaa yhdessä asiakkaidensa ja 4 700 ammattilaisensa kanssa kestävää ja vastuullista yhteiskuntaa. Vuonna 2016 liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa. Helsingin seudun yliopistot avainasemassa ? – Suomen, Helsingin ja Aalto-yliopiston täytyy lähteä siitä, että paikkamme on maailman huipulla. Mikään muu asenne ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, sanoi Jan Vapaavuori Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Hän jatkaa, että Helsingin seudun yliopistot, erityisesti Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat avainasemassa koko maan suotuisan kehityksen kannalta. Metropolialueella opiskelee yli satatuhatta korkeakouluopiskelijaa. He ovat se joukko, josta pitkälle riippuu koko Suomen tulevaisuus. Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopisto panostavat yhdessä erityisesti alueen ja yliopiston kansainvälisen tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseen sekä yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Vapaavuori sanoo kaupungin olevan valmis toimimaan kokeilualustana yrityksille ja tutkijoille ja kaupunki voi toimia erilaisten toimijatahojen yhteen saattajana. Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustama teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slush on huikea saavutus niin startup-kentän kehityksessä kuin Helsingin brändäämisessä. Metropolialueen osaamiskärjet ovat Suomen vahvoja vientitoimialoja: smart & clean -ratkaisut, digitalisaatio ja terveysteknologia. Aalto-yliopisto tarjoaa näiden alojen opetusta. – Helsinki haluaa jatkossakin olla houkuttelevin kohde niille toimijoille, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan, sanoo Vapaavuori.
• 20 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI MODULARBOX OY M Ö N K I JÄ C E N T E R Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 TRAKTORIMÖNKIJÄ TRAKTORIMÖNKIJÄ 41 Hv Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. BLADE 550 EFI + EPS OHJAUSTEHOSTINMALLI 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! HUIPPUTARJOUS VAIN 50 KPL ERIKOISERÄ! 5990 ? +tk VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 500 EFI 4x4 EUT BLADE Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi EDUN ARVO 2990 ? EDUN ARVO 2990 ? KAUPANPÄÄLLE: SH. 8490 ? + tk SH. 9990 ? + tk SAA AJAA TIELLÄ! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rahoituksella alk. 139?/kk. 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. USA 2000 SÄHKÖMOPO 6990 ? +tk Rahoituksella alk. 149?/kk. Yhdellä latauksella jopa 70 km! Lataus normaalista pistorasiasta. Yhden latauksen hinta n.40 senttiä. Markkinoiden hienoin HUIPPU-UUTUUS! Kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Max. nop. 45 km/h. Pakki. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. TAKUU 2 vuotta. ennen 1985 syntyneet. EI TARVITSE AJOKORTTIA Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Nopeat toimitukset kotiin asti! Katso esittelyvideot www.rally.fi TRAKTORIMÖNKIJÄ 83 Hv OHJAUSTEHOSTIN Säädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä Tasauspyörästö takana +100% lukolla 4x4 11990 ? +tk 1000 V-Twin PRO EFI + EPS 9990 ? +tk 1000i V-Twin MAX EFI EDUN ARVO 2370 ? KAUPANPÄÄLLE VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! Rahoituksella alk. 250?/kk. Rahoituksella alk. 219?/kk. EDUN ARVO 2870 ? T3 tai B -kortti SH. 11490 ? + tk SH. 12990 ? + tk TRAKTORIMÖNKIJÄ UUTUUS! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! SAA AJAA TIELLÄ! 7990 ? +tk VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! EDUN ARVO 3050 ? KAUPANPÄÄLLE: Rahoituksella alk. 179?/kk. Rekisteröity kahdelle! 600 EFI + EPS SH. 10490 ? + tk T3b 4x4 TRAKTORIMÖNKIJÄ 6990 ? +tk SAA AJAA TIELLÄ! UUTUUS! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! SH. 8990 ? + tk 600 EFI T3b VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! KAUPANPÄÄLLE: Rahoituksella alk. 159?/kk. Rekisteröity kahdelle! 4x4 EDUN ARVO 2550 ? TRAKTORIMÖNKIJÄ UUTUUS! MAX PRO+EPS SH. 13990 ? + tk SH. 11990 ? + tk 11990 ? +tk 9990 ? +tk EDUN ARVO 2490 ? EDUN ARVO 2490 ? 1000i V-Twin LT T3 B Rekisteröity kahdelle! 15 v. / LT-kortti tai C-kortti. km/h. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 SAA AJAA TIELLÄ! Finman V-AURA 800? Markkinoiden paras!
• 21 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Veikkauksen pääkonttori muuttaa Pohjois-Haagaan ? Veikkauksen pääkonttori siirtyy Espoosta Helsinkiin. Uusi pääkonttori on 1.10.2017 alkaen Helsingin Pohjois-Haagassa Aku Korhosen tie 2:ssa. – Uudet tilat vastaavat huomattavasti paremmin tarpeitamme. Nyt esimerkiksi pelistudiomme ja verkkokaupan kehittäjät pääsevät saman katon alle. Pääkonttorissamme työskentelee yli 800 rahapelaamisen ja digitaalisen liiketoiminnan ammattilaista, muun muassa pelinkehittäjiä, data-analyytikkoja ja ohjelmistosuunnittelijoita. Haluamme tarjota henkilöstöllemme monipuoliset ja modernit tilat, kertoo Veikkauksen toimitiloista vastaava Anna Segercrantz. Suuret, yli 150 000 euron veikkauspelien voitot lunastetaan jatkossa Pohjois-Haagasta. Voitonmaksuihin varataan aika asiakaspalvelun kautta (https://www.veikkaus.fi/fi/asiakaspalvelu ). Tunnistautuneena pelatut eli digipelien ja Veikkauskortilla pelatut voitot siirtyvät jatkossakin automaattisesti tilille. Miljoonavoittajat pääsevät muuton myötä juhlakahveille PohjoisHaagaan. Suomalaisen Klubin ravintolassa kokataan uusiutuvalla ja kotimaisella biokaasulla ? Gasum on solminut sopimuksen biokaasun käytöstä Helsingin Suomalaisen Klubin ravintolan kanssa. Tästä lähtien ruoka klubiravintolan keittiössä valmistuu uusiutuvalla ja kotimaisella biokaasulla. Y d i n k e s k u s t a s s a , Kampin ostoskeskuksen vieressä sijaitsevalla Helsingin Suomalaisella Klubilla on pitkä historia perinteisenä suomalaisena herrojen klubina. Lähes Klubin perustamisesta, vuodesta 1876 lähtien on ollut tärkeää, että Klubilta on saanut hyvää ruokaa. A’la Carhu Oy on vastannut Klubin ravintolatoiminnasta vuodesta 2009 lähtien. Jatkossa ruoka valmistuu entistä ympäristöystävällisemmin uusiutuvalla ja kotimaisella biokaasulla. Biokaasun ravintolaan toimittaa paikallinen kaasunjakeluyhtiö Suomen Kaasuenergia Oy. – Ravintolassamme tarjoillaan perinteisiä suomalaisia ruokia sesongin antimia hyödyntäen. Haluamme kuitenkin elää ajassa mukana ja tarjota asiakkaillemme myös tämän päivän uudempia herkkuja. Näemme uusiutuvan biokaasun vahvasti tämän päivän ratkaisuna ja arvostamme sitä kotimaisena energiana, kertoo Miia Makkonen, Klubin ravintoloitsija. Klubin jäsenien lisäksi ravintolan asiakkaina on myös paljon eri alojen yrityksiä ja yhdistyksiä. Ravintola tarjoaa upeat puitteet niin kokouksille kuin juhlille. Asiakkaiden viihtyvyydestä henkilökunta huolehtii aina ammattitaidolla. – Meillä asiakkaiden kanssa keskustellaan eikä vain toimiteta ruokaa ja juomaa. Aiomme kertoa heille myös biokaasusta. Esimerkiksi, kuinka ravun perkuujätteet menevät biojäteastiaan ja kuinka niistä saadaan biokaasua kaasuliedellemme. – On hienoa saada tämänkaltainen kotimaisia arvoja vaaliva ravintola biokaasuasiakkaaksemme. Uskomme, että Suomalaisen Klubin ravintolan asiakkaat arvostavat uusiutuvalla ja suomalaisella biokaasulla valmistettua ruokaa, sanoo Gasumin myyntipäällikkö Max Miilakangas. Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopolttoaine. Gasumin biokaasulaitokset Suomessa sijaitsevat Huittisissa, Honkajoella, Kuopiossa, Oulussa, Riihimäellä, Turussa ja Vehmaalla. Lisäksi Gasum tuottaa biokaasua myös yhteistyökumppaneiden kanssa Espoossa, Kouvolassa ja Lahdessa. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmönja voimantuotantoon, ruoanvalmistukseen kotitalouksille ja ravintoloille sekä liikenteen polttoaineeksi. Tunnista biokaasulla kokkaavat ravintolat Gasumin vihreästä biokaasumerkistä. – Näemme uusiutuvan biokaasun vahvasti tämän päivän ratkaisuna ja arvostamme sitä kotimaisena energiana, kertoo Miia Makkonen, Klubin ravintoloitsija. Kuvaaja: Tuomas Koljonen. Vuoden 2017 Alvar Aalto -mitalisti on Zhang Ke ? Alvar Aalto -mitalin juhlavuoden voittaja vakuutti tuomariston kestävällä arkkitehtuurillaan Kansainvälisesti merkittävimpiin arkkitehtuuripalkintoihin kuuluva Alvar Aalto -mitali täyttää 50 vuotta. Akateemikko Alvar Aallon nimeä kantava palkinto on yksi maailmanlaajuisesti tärkeimpiä arkkitehdeille myönnettäviä kunnianosoituksia. Vuodesta 1967 lähtien myönnetty palkinto jaettiin nyt 13. kerran Finlandia-talolla järjestettävässä juhlaseminaarissa. Palkinnon jakamisesta vastaavat Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo, Rakennustaiteen seura, Suomen Arkkitehtiliitto ja Helsingin kaupunki. Palkinnon luovutti Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja tapahtuman juhlapuhujana toimii professori Juhani Pallasmaa. Alvar Aalto -mitalin vuoden 2017 voittaja on kiinalainen arkkitehti Zhang Ke (s. 1970). Hän valmistui Harvard Graduate School of Designista vuonna 1998 ja on ZAO/standardarchitecture -arkkitehtitoimiston perustaja. Vuonna 2001 perustettu toimisto kuuluu Kiinan johtaviin nykyarkkitehtuurin tuottajiin. Ken töitä on nähty vuoden 2016 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Lisäksi hänen arkkitehtuuriaan on ollut esillä Berliinin Aedes Architekturforumissa, Wienin MAK-museossa ja Lontoon Victoria and Albert Museumissa. Zhang Ke on myös toiminut Helsinki Design Weekin vierailevana luennoitsijana vuonna 2010 sekä 2016. Alvar Aalto -mitalin tuomaristo halusi palkinnon juhlavuonna kiinnittää huomiota erityisesti nouseviin nuoriin arkkitehteihin. Lisäksi tuomaristo painotti palkinnon myöntämisessä neljää kriteeriä: arkkitehtuurin luovuutta, kestävää kehitystä toteutuksessa, erinomaista suunnittelua sekä kykyä asettaa arkkitehtuuri viitekehykseensä Alvar Aallon perintöä kunnioittaen. Työssään Zhang Ke käyttää mielellään paikallisia rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita ja suosii kierrättämistä vanhan purkamisen sijaan. Tuomaristo toteaa lausunnossaan Ken työssään käyttämien historiallisten viitteiden palvelevan perinteiden säilyttämistä. Maisemallisia elementtejä töihinsä yhdistämällä Ke toteuttaa arkkitehtuurin hienovaraista sovittamista ympäröivään maastoon luoden sopusointuisia suhteita maiseman ja arkkitehtuurinsa välille. Hänen näkemystään arkkitehtuurista motivoi käyttäjän kokema mielihyvä ja ihmismittakaavassa koettu rakennustaide. Hänen arkkitehtoninen kielensä on nykyaikaista, mutta hiljaisAlvar Aalto -mitalin vuoden 2017 voittaja on kiinalainen arkkitehti Zhang Ke. Shanghai Novartis-Yhtiön Toimistotalo 2016. Beijing Micro Yuan’er 2014 ta ja ympäristönsä huomioon ottavaa. Tuomaristo halusi myös painottaa, että maailmanpoliittisesti levottomina aikoina mitalin juhlavuosi tulee pyhittää humanismille arkkitehtuurissa. Arkkitehtuurin perintö on palvella yhteisöllisten arvojen vahvistamista. Aallon ajaton idea arkkitehtuurista sosiaalisen eheyden tekijänä yhteiskunnassa on huomionarvoinen etenkin nykypäivänä. Jury Vuoden 2017 mitalituomariston puheenjohtajana toimi japanilaissyntyinen arkkitehti Toshiko Mori, jonka New Yorkissa toimiva, moninkertaisesti palkittu toimisto Toshiko Mori Architect on kolmenkymmenen vuoden ajan tuottanut innovatiivista ja ympäristönsä tarkkaan huomioivaa arkkitehtuuria. Morilla on myös Harvard University Graduate School of Designin kunniaprofessuuri. Tuomariston muut jäsenet ovat Tina Saaby, Asmo Jaaksi ja Vesa Oiva. Kööpenhaminan kaupunginarkkitehtina vuodesta 2010 toiminut Tina Saaby on myös Tanskan kuninkaallisen taideakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja. Asmo Jaaksi on yksi palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Architectsin perustajista. Vesa Oiva on perustanut arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n, jonka käyttäjäystävällinen arkkitehtuuri on noussut esiin erityisesti arkkitehtuurikilpailujen kautta. Mitalin jakamisesta vastaavat Arkkitehtuurimuseo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Rakennustaiteen seura, Alvar Aalto -säätiö ja Helsingin kaupunki.
• 22 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! KOIRA Meidän R OT UE SITT ELYSSÄ BERN HA RD IN K OI R A 4/2017 6,70 5,90 ERIKOISHINTA Rhodesiankoira Leo kokenut televisiotähti Saara Auvisella aivovamma Uuno-labradori avustajaksi Onko Martha maailman rumin koira? Vesipelastuksessa kastuu varmasti! Dobo eli pallojumppa Pallolla tehoa treeneihin 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalente ri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa 4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti
• 23 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Viikot 38-39 K ALLIO L EHTI Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Ympyrätalon apteekin 130-vuotisjuhlaviikon supertarjous Devisol 20 mikrog 100 tabl. Tarjous voimassa vain torstaina 21.9. *rajoitettu erä, 1 kpl / asiakas 5,00 (11,93) Orionin esittelijä paikalla apteekissa torstaina 21.9. klo 11-17. Luonnonkosmetiikka-tarjoukset: Alima Pure -mineraalimeikkipohjat 28,00 (ovh. 34,90) Kahden Zao-meikkituotteen ostajalle Zao-kynsilakka kaupan päälle (arvo 13,00) Esse-kosteusvoiteen ostajalle Esse-huulihoide kaupan päälle (arvo 15,95) John Master Organics -hiustenhoitotuotteet -15 % Kahden Lakshmi-tuotteen ostajalle naamio kaupan päälle (arvo 5,00) Hyvinvointikaupan ja Hyvän Olon Hoitolan 1-vuotistarjoukset Ravintolisäja ayurveda-tarjoukset: Biomed Tyyni -juomajauhe 32,00 (ovh. 36,00) Organic Wellness -ayurvediset yrttiteet -20 % Wild Nutrition Antioksidant Boost 27,50 (ovh. 34,35) Synttäriviikon aikana varatut kauneushoidot -15 % Lisäksi koko synttäriviikon ajan paljon muita tarjouksia, tuotemaistiaisia ja joka päivä arvonta, jossa palkintona luonnonkosmetiikkaa sisältävä tuotepaketti. Tarjoukset voimassa ainoastaan Hämeentie 8:n PüR-myymälässä 25.-29.9. Avoinna ma-pe 11-18. Tutustu myös laajaan hyvän olon tuotevalikoimaan verkkokaupassamme www.pur-kauppa.fi