2 Viikot 12-13 tai chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 lihatukku veijo votkin oy tehtaanMyyMälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.wotkins.fi Pääsiäisen aukioloajat www.wotkins.fi TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. nettija multimediakäyttöön Paketin hinta: 140€ Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Liput ennakkoon 15/12 € , ovelta 17/14 € . Lippuvaraukset www.teatterikultsa.fi Timo K. Mukka Dramatisointi ja ohjaus Tuija Pihkanen Esitykset 24.2. 28.2. 1.3. 8.3. 9.3. 14.3. 15.3. 17.3. 22.3. 23.3. 28.3. 29.3. 5.4. 6.4. 7.4.2018 klo 19.00 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi TOINEN LINJA 9 A 2, 00530 HELSINKI PUH: 044 799 2992 • WWW.EKOHIUS.COM 100% EKOKAMPAAMO, JOSSA TEITÄ PALVELEE KAKSI ILOISTA JA KOULUTETTUA EKOKAMPAAJAA MIRA JA VEERA. VEERALTA MYÖS MEIKKAUSPALVELUT. KÄYTÄMME VAIN KASVIVÄREJÄ SEKÄ LUOMUTUOTTEITA TAI SERTIFIOITUA LUONNONKOSMETIIKKAA. MYYJÄISET Alppitalossa Karjalankatu 2, pe 23.3 KLO 13.30-17 (ilmainen kahvitarjoilu) ja la 24.3. klo 13-15. A-porras Videotykin vierestä sisään. Piirakoita, kakkuja, pääsiäiskoristeita, arpajaiset ym. Tervetuloa, Kansanlähetys. Miesten hiustenleikkaus 12€ Naisten hiustenleikkaus 20€ Toinen linja 9A, 00530 Helsinki 040 027 6003 ma-pe 10-20 la 10-18 su suljettu TÄLLÄ KUPONGILLA kristalli kauneuskeskus Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki 044 2432 061 info@kauneuskeskuskristalli.fi www.kauneuskeskuskristalli.fi Tule meille kaunistumaan ja rentoutumaan VARAA AIKA NETISSÄ kauneuskeskuskristalli.fi Kaikki hyvä on lähellä HÄMEENTIE 16 K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16, 00530 Helsinki Puh. 09 5840 0441 OSTA NOSTA & Debi t meidät löydät myös facebookista www.facebook.com ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Voit noutaa myös postin lähetykset ruokaostosten yhteydessä.
Tänään LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI 49. vuosikerta – nro 6 Viikot 12-13 Haku joustavaan perusopetukseen meneillään ? Helsingissä 7.–9.-luokkalaiset voivat hakea lukuvuodeksi 2018–2019 joustavan perusopetuksen (JOPO) luokalle. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta. JOPO-opiskelu on tarkoitettu nuorille, joiden koulunkäynti ei jostain syystä suju ja jotka ovat vaarassa jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta. JOPO-luokalla opiskellaan 10 oppilaan pienryhmissä, vuorotellen koulussa ja työpaikalla. Toiminnallisuus ja työpainotteinen opiskelu ehkäisevät opiskelumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista. Opiskeluun kuuluu opintokäyntejä ja leirikouluja. Luokassa työskentelee opettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja. – JOPO-luokalla oppilasta autetaan löytämään omat vahvuutensa ja kehitetään elämänhallinnan taitoja ja opiskeluvalmiuksia. Tavoitteena on saada peruskoulun päättötodistus ja löytää nuorelle soveltuva jatkokoulutuspaikka, sanoo erityissuunnittelija Taina Torniainen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. JOPO-luokkia on Helsingissä neljässä koulussa: Haagan, Käpylän, Porolahden ja Vuoniityn peruskouluissa. Joustavaan perusopetukseen voivat hakea vähintään14-vuotiaat 7.–9.-luokkalaiset, jotka näyttävät jäävän ilman päättötodistusta. Hakijalla on oltava peruskoulua jäljellä vähintään yksi vuosi ja hänen on oltava motivoitunut ja hyödyttävä toiminnallisista työtavoista. Valinnoista tiedotetaan viikolla 18. Hakuaika JOPO-luokille on pääsääntöisesti kevätkaudella maaliskuussa, mutta vapaille paikoille voidaan ottaa oppilaita muinakin aikoina. Töölönlahdella saa suppailla myös ensi kesänä ? Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on tänään 12.maaliskuuta keskustellut Hakuna Matata Sup Rentalin kanssa. Toiminnan jatkamiselle ensi kesänä Töölönlahdella, tapahtumapuiston pohjoiskärjessä, Karamzinin rannassa, ei ole Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puolelta estettä. Alueen vuokrauksen ehdoksi tulee kuitenkin yrityksen väistämisvelvollisuus silloin kun alueella järjestetään tapahtumia, joiden toteuttamisessa suppauksesta arvioidaan aiheutuvan logistisia ongelmia. Hakuna Matatan puolelta on todettu, että he vetävät oikaisuvaatimuksensa takaisin, kun myönteinen päätös on tehty. Maksim Gorkin syntymästä 150 Vuotta ? FT Ben Hellman vierailee Käpylän kirjastossa kertomassa Maksim Gorkin elämästä ja tuotannosta ja ohjaaja Janne Reinikainen Pohjallanäytelmän ohjaamisesta tiistaina 27. maaliskuuta kello 18 – 19.30. Tilaisuuden järjestävät Käpylän Druzhba, Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Hakaniemen hallin perustuksia vahvistetaan ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime viikolla Hakaniemen kauppahallin peruskorjaushankkeen enimmäishinnan korottamisen 3,97 miljoonalla eurolla. Kauppahallin peruskorjauksen tutkimusvaiheessa on käynyt ilmi, että alkuperäiset perustukset vaativat vahvistuksen. Työ on tarkoituksenmukaista tehdä nyt käynnistyneen peruskorjauksen yhteydessä, koska on mahdollista, että alkuperäiset puupaalut eivät kestä seuraavaan peruskorjauksen saakka. Lisäpaalutuksesta aiheutuu 1,74 miljoonan euron lisäkustannus. Lisäpaalutuksen yhteydessä kellarin lattia joudutaan uusimaan ja tässä yhteydessä kellari syvennetään. Lisääntyvistä rakennustöistä aiheutuu noin 2,23 miljoonan euron lisäkustannus. Kokonaiskustannus nousee enimmäishinnan korottamisen jälkeen 19 040 000 euroon. Taideyliopiston uudistila vahvistaa Sörnäisten taidekeskittymää Tavoitteena on, että uudisrakennus valmistuu Sörnäisten rantatielle viimeistään vuonna 2021 ? Taideyliopisto rakennuttaa parhaillaan Sörnäisten rantatielle, nk. ”Myllytontille” uudisrakennusta. Vuonna 2021 valmistuvassa rakennuksessa yhdistyvät tontilla olevat vanhat, suojellut rakennukset ja tulevaisuuden taideopetuksen tarpeet. Rakennuksen suunnittelee palkittu JKMM Arkkitehdit Oy, jonka pääsuunnittelija Asmo Jaaksi on infotilaisuudessa esittelemässä arkkitehtuurisuunnitelmia median edustajille. JKMM Arkkitehdit tunnetaan mm. Suomen Kirnu-paviljongista Shanghain maailmannäyttelyssä, Vallilan OP-keskuksesta sekä Lasipalatsin yhteyteen rakennettavasta, tänä vuonna yleisölle avautuvasta Amos Rex -museosta. Sivu 8 Havainnekuva Taideyliopiston uudisrakennuksen arkkitehtuurisuunnitelmasta. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy Herkkumarkkinat valtaa Teurastamon ? Kausittaisen Teurastamon Herkkumarkkinat -tapahtumasarjan 25.3. keskiössä on ruokapöytä ja sen yhteydestä löytyvät maut, ideat ja design. Palmusunnuntaina ensimmäistä kertaa järjestettävä food market kokoaa yhteen paikallisia tuottajia myyntikojuineen, mutta lisää keitokseen aimo annoksen ohjelmallisuutta. Ensimmäinen tapahtuma on teemoitettu pääsiäisen ja kevään ajan juhlapöydän ympärille. Teurastamon Herkkumarkkinoiden ytimessä ovat jatkossakin vuodenaikojen mukaan vaihtuvat maut: kesällä ollaan puutarhassa grilliherkkujen äärellä, syksyllä herkutellaan satokauden saaliilla ja talvella katetaan joulun pitopöytä perinteiseen mutta moderniin tyyliin ja nautitaan yhdessäolosta. Herkkumarkkinoilta voi hankkia makuja lautaselle, saada ideoita keittiöön ja inspiraatiota kattaukseen, ja tietysti herkutella paikan päällä! – Kellohallin markkinahumun lisäksi ehdottomaksi hitiksi povaamme astiakirppistä, jonne voi joko tulla tekemään löytöjä tai itse myymään ylimääräisiä aarteitaan kohtuuhintaisella myyntipöydällä!” kertoo Teurastamon tuottaja Kristian Schmidt. Makoisassa tapahtumassa voi myös tehdä ja kokea! Sivu 7
4 Viikot 12-13 Karhupuiston joulukuusi Itäväylällä runsaasti muutostöitä syksyyn mennessä Miksi näin ? Puistossa oleva kuusi purettiin ensin valoista, sitten kuusi seistä jökötti viikkoja, kunnes kaadettiin. Sitten ”raato” makasasi toista viikkoa paikallaan. Sattumaa tai huomautuksesta johtuen raato nostettiin autoon, mutta vielä tarvitaan kolmas haravointikerta autoineen, jotta oksatkin saisi pois. Onko tämä Helsingin kaupungin työllisyystyötä vai normaalia toimintaa? Ehkä työmalli kerralla kuntoon ei ole nykyaikaa vaan halutaan pitää töistä kiinni, tai projektimalli ei ole hallussa. Voisiko vastuussa oleva johto kertoa, miksi näin? Eija Saha Viides Linja 14 ? Tuntuu oudolta, että kaikkein tärkeimmät uutiset tulevat Yleisradion Radio-Suomen kanavalta yöllä 2., 3. tai 4. uutisissa siis Miksi näin yritetäänkö Suomen kansalta peittää nämä uutiset ? 26.02(.2018) Satuin avaamaan vähän ennen klo 3:00 radion ja kuulin kuinka puhuttiin Suomen perustuslain muuttamisesta siten, että se sallisi kansalaisten sähköpostien tutkimisen suojelupoliisin (SUPO) taholta ! EPÄILLÄÄNKÖ MEITÄ SUOMALAISIA, Niin epärehellisiksi, ettei uskalleta päiväsaikaan näitä uutisia julkaista ? Kaikkein yllättävintä on, että siellä on uutisia myös muista valtioista, vaikka Yhdysvalloista (USA:sta) sen kyllä ymmärtää koska se on täysin toisella mantereella. Lassi Tiittanen S örnäisten valtaväylällä, Itäväylällä, Herttoniemen vanhan liikenneympyrän ja Siilitien metroaseman välisellä osuudella on ollut käynnissä melkoinen hyörinä. Samanaikaisesti urakoitiin Suunnittelijankadun kohdalle Itäväylän ja metroradan ylittävää siltaa, lähes kilometrin mittaista meluestettä sekä peruskorjataan kahta Itäväylän alikulkua siltoineen. Suunnittelijankadun metron ylittävällä uudella sillalla tehdään nyt betonirakenteiden muottija raudoitustyötä. Betoninvalu tehdään huhtikuussa, kesäkuussa sillan pintarakenteet ja katuliittymää Hiihtomäentielle. Siltatyöt saadaan valmiiksi kesäkuun aikana. Idän suunnasta Herttoniemeen tuleva Itäväylän liikenne ohjataan Suunnittelijankadun ja metrosillan kautta niiden valmistuttua. Tällöin autoilijoita haitannut jyrkkä Herttoniemen ajoramppi saadaan poistettua käytöstä. Alustava aika kyseiselle liikennemuutokselle on kesä-heinäkuun vaihteessa. Heinäkuun lopussa palautetaan keskustan suuntaan johtavat Itäväylän ajokaistat entisille paikoilleen. Maakerrosten tasaustöiden vuoksi joudutaan ajoneuvoliikenne ohjaamaan kahden kaistan sijaan yhdelle kaistalle suuntaansa kahden viikon ajaksi. Tämä työ tehdään heinäkuussa, koska liikennemäärät ovat silloin Itäväylällä pienemmät ja näin liikenteelle tuleva haitta on mahdollisimman pieni, sanoo vastaava mestari Jari Viitala Kreate Oy:stä. Elokuussa joudutaan katkaisemaan ajoyhteys Suunnittelijankadun rampilta itään päin 3-4 viikoksi Itäväylän kaistojen rakentamisen vuoksi. Suunnittelijankadun rampin ajoväylä on ahtautunut itään päin, koska Megahertsin ostoskeskuksen laajennustyömaa-alue on kaventanut rampin ajoväylää entisestään. Konemestarinkadun ja Valurinkadun sillat remontoidaan huhtikuun ja elokuun välisenä aikana. Tässä työssä joudutaan tekemään Itäväylän ajokaistoille työnaikaisia muutoksia ja pieniä kiertoteitä siltojen kohdille. Siltojen betonirakenteiden kunto tutkitaan ja vesieristeet vaihdetaan. Nämä sillat kätkevät alleen kevyen liikenteen alikulun teollisuusalueelta Herttoniemen asuntoalueelle. Itäväylän pohjoisreunaan on rakenteilla neljä metriä korkea melueste suojaamaan asuntoaluetta katumelulta. Kaikkiaan runsaan kilometrin pituinen teräsja lasirakenteinen melueste valmistuu kesäkuussa. Itäväylän muuttuneiden tielinjausten vuoksi jouduttiin kaksi voimajohtopylvästä siirtämään uusiin paikkoihin ja pylväät ovat uudisrakenteita. Urakan viimeisenä vaiheena on syksyllä istutus-, viherja päällystystyöt. Päällystysja ajoratamerkintätyöt tulevat syksyllä vaikuttamaan liikenteen sujuvuuteen. Työt valmistuvat lokakuussa 2018. Sarpo Pitkä astia ? Ulkoistaminen tuntuu olevan kovin populääriä. Sanahan oikein huokuu edistystä ja kehitystä. Ulkoistamalla osaaminen kasvaa, kuluja säästyy, maailma voi kerta kaikkiaan paremmin. Maailma, jossa on niin hoppu, ”niin kiire, nottei kerkiä sanua kirnuakaan ku pitkäksi astiaksi”. Voi olla niinkin, mutta ei ulkoistusinto mitään ennennäkemätöntä edistystä edusta. Suurin piirtein 3000 vuotta eaa. sumerilaiset kehittivät nuolenpääkirjoituksen. Noihin aikoihin se oli ennenkuulumatonta edistystä ja kehitystä. Ihminen ulkoisti muistitietonsa näkyviksi merkeiksi. Enää mesopotamialaisten ei tarvinnut elää pelkkien kuulopuheiden varassa, eikä ollut välttämätöntä muistaa aivan kaikkea itse. Ylöskirjattuja asioita saattoi tarkistaa savitauluista. Ihminen vapautti aikaansa ajattelutyöhön, uuden kehittelyyn. Kuten tunnettua, tämmöinen muistin ulkoistaminen on ansiokkaasti jatkanut voittokulkuaan läpi vuosituhansien. Välivaiheitten kautta nuolenpäistä kehittyi nykymuotoisia kirjaimia ja savitauluista älypuhelinten näyttöjä. Selkeistä virkkeistä on tosin taas uudelleen tulossa eräänlaisia nuolenpäitä. Hymiöitä, vai mitä ne nyt ovat. Ihmismuisti on tehokkaasti ulkoistettu. Pikkukoululainen säästyy asioiden ulkoa pänttäämiseltä. Kaikki mahdollinen tieto ja muu tarpeellinen on tallennettu uuden ajan savitauluille ja pilvipalvelimille. Pikkukoululaisen tarvitsee vain opetella käyttämään oikeita välineitä. Mikäs siinä. Helppoa ja vaivatonta. Niin helppoa, että me ikäkulutkin sellaisesta suoriudumme. Paitsi että, paitsi että. Päästäkseen aarrearkkuun käsiksi ja pystyäkseen hyödyntämään tiedon runsaskätisiä mahdollisuuksia ihmisparan täytyy muistaa kymmeniä ja taas kymmeniä salasanoja, tunnuslukuja, koodeja. Eikä niitä passaa näkyville kirjoittaa. Rosvo tulee ja vie. Kuinkas sitten käy, kun muisti on tupaten täynnä mystisiä numerosarjoja, ovelia kirjainyhdistelmiä? Oivallusten, mullistavien ajatusketjujen sijaan aivoista pursuaakin ovikoodeja, pankkitunnuksia, salasanoja. Ja vain niitä. Pitkistä astioista puhuvilla ministereillämme taitaakin olla liian kanssa salasanoja vaativia sovelluksia? Uusix goes Kallio! ? Helsingin kaupungin kuntouttavan työtoiminnan yksikkö Uusix järjestää maaliskuussa 28.3. asti pop up -kaupan Kalliossa osoitteessa Porthaninkatu 11. Pop upissa on myynnissä uutuuksia Uusixin kierrätysdesign-valikoimasta, muun muassa uusi lastenvaatemallisto Uusixmini. Myymälä on auki ti pe klo 10 19 ja la klo 10 15. Uusixilla työttömät helsinkiläiset voivat päivittää ja oppia uusia taitoja sekä löytää polkuja työelämään välittävässä ja oivaltavassa ilmapiirissä. Suurin osa Uusixin pajoilla valmistuvista tuotteista tehdään kierrätysmateriaaleista. – Jokaisella meidän tuotteellamme on tarina, joka syntyy sekä käytetyistä materiaaleista että tuotteen tekijöistä, kertoo Uusixin suunnittelija Heidi Mäkelä. Pop up -tilassa järjestetään maaliskuun aikana työpajoja keskiviikkoisin klo 10 14. Työpajoihin voi tulla non stop -periaatteella tekemään muun muassa paperihelmiä, biopusseja, kortteja sekä virkkaamaan matonpaloja. P ääkirjoitus Nro 6 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Veli-Matti Hynninen Maailmankello lyö kahtatoista ? Elämä avautuu siirtymissä. Elämän kauneus, suloisuus, keveys ja henkevyys paljastuu parhaiten silloin kun ollaan siirtymässä alkukohdasta seuraavaan. Siirtymä, muutos pitää elämää koossa ja antaa muutoksen kokijalle voimaa. On lohdullista, että repaleinen ja revennyt maailmamme onkin siirtymäkohdissaan saavuttamassa eheytensä. Jukka Koskelaisen tuore esseekokoelma, ”Mahtava minä. Itsekkyyden voima ja vastavoima”, herättää paisuneeseen ahneuden aikaamme uutta toivoa. On avattava näkökulmaa eri jakolinjojen suuntaan, eikä pidä hairauhtua yhden totuuden tyrkyttäjien loukkoihin. Keskinäisriippuvainen maailmamme täyttyy siirtymistä. Ilmastonmuutos, maailmanrauha, kansojen liikkeet, eriarvoistuminen, ymräristökysymykset, terveys ja hyvinvointi surullista sote-sotaamme myöten ovat saamassa uuden ratkaisun siirtymistä, jotka kuuluvat erottamattomasti maailmanmenoon. Helsingin Sanomat julkisti jälleen jokakeväisen toiveajattelijansa, joka varmoin äänenpainoin ilmoitti, että elämä valuu hukkaan ilman vahvoja tavoitteita. Tavoiteuskovaiseksi lehti valitsi tällä kertaa psykoterepeutti Satu Pihlajan, joka julistaa miten tavoitteiden löytäminen tuo elämään onnellisuuden. Tavoitehakuisuus energisoi, antaa sinnikkyyttä ja vahvistaa strategioita. Tarkat ja konkreettiset tavoitteet lisäävät lisäksi motivaatiota, poistavat kiireen ja luovat onnellisuuden. Ei maailmassa hätää mitään, kunhan vain on tavoitteita. Niinkö? Osallistuin viikolla poliittisen historiaklubin tulevaisuuskeskusteluun. Siellä lähtökohta siirtymille valittiin toisin perustein. Luopumalla tavoiteteaan elämän ydin tavoiteasettelua paremmin. Kerrotaan tarinaa runoiija Sominideesta, joka päätti merihädässä jättää omaisuutensa laivaan. Hän jaksoi uida maihin, toisin kuin omaisuutensa kanssa h u k kuneet. Tarina liittyy ekopaastoon, jota parhaillaan vietetään 14.2.-31.3. eli tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Ekopaaston aikana hiljennytään, syvennytään ympäristön haasteisiin ja tunteisiin. Kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen näkee että ”Paasto on mahdollisuus kokeilla uutta. Luopumalla oppii itsestään ja voi löytää tietä parempaan.” Ekopaasto kutsuu luonnon läheisyyteen, hiljentämään tahtia, pysähtymään pyhän äärelle ja kuuntelemaan hiljaisuudesta nousevia ajatuksia. Vaikeinta onkin nähdä se, mitä emme halua nähdä. Ympäristöongelmista johtuva ihmiskunnan kärsimys voi pelottaa ja olla liian vaikea asia kohdattavaksi. Ekopaasto kutsuu tarkistamaan omaa elämäntapaamme. Mihin johtaa itsekäs, tavoitehakuinen kaiken saavuttamisen periaate? Mihin ovat kadonneet suomalaisten elmästä myyttiset ulottuvuudet, värit ja värinät? Planeetan ekologinen kantokyky on asettamassa itsekkyydelle ja vapaudelle uudet rajat. Jukka Koskelainen näkee uusliberalismin tunkeneen itsensä taloustieteessä hyväksytyksi muodoksi, mutta se tarkoittaa samalla ennenäkemättömän ahnneuden hyväksymistä. Rakastamalla ympäristöä rakastamme myös köyhiä. Kristityille paastonaika on kilvoittelua Jeesuksen seuraamisessa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
5 Viikot 12-13 Heinäsen kolumni Runopalsta Lemmikin muisto Kaipuunkukka kaunis on, elämältä paljon sain. Polkuni on lohduton, kissan kuvaa katselen. Kuivaan kyynelkarpalon Murtsi pois mennyt on. Muistosi on kuolematon, Jakke-koiraa kiitän. Lähdettyäs olen sanaton, muistot lohtua antaa. Elämäni on nyt iloton, Jakke pois mennyt on. Kaipuunkukka kaunis on, jää alle keltalehtien. Muistosi on unohtumaton, elämykset voi kannustaa. Kuivaan kyynelkarpalon, Lemmikki poissa on. Päivämme olivat juhlaa aina aamusta alkaen. Muistojamme en tuhlaa, polkumme aina viherttää. Kuunsilta on lohduton, Lemmikki poissa on. Toivo Levanko lyyrikko Pääsiäisen Kärsimysfestivaali WHS Teatteri Unionilla ? Halleluja veli, sisko! Suomen johtava uskonnollisten elokuvien festivaali valloittaa pääsiäisen Pitkänsillan kupeessa sijaitsevasta synnin pesästä käsin – vastoin kaikkia odotuksia jo toista kertaa! Ohjelmisto on viime vuoden tapaan rohkeasti rienausvapaa! Vuonna 2018 painotuksemme on sävelellisesti svengaavissa uskontokuvauksissa: KIIRASTORSTAI 29.3. klo 18.00 Cecil B. DeMille: KUNINGASTEN KUNINGAS (1927 / 16mm) 1900-luvun ensimmäisen puoliskon mammuttimaisin Kristus-kuvaus; hurskastelun erikoismiehen Cecil B. DeMillen mykkä ökyspektaakkeli, jonka kuvausten ajan päätähti H.B. Warnerin edellytettiin elävän pyhimysmäistä elämää myös työaikojen ulkopuolella – kieltolistat ulottuivat oluen nauttimiseen saakka. Esitämme teoksesta äänielokuvan alkuvuosina valmistetun, taustamusiikilla ja äänitehosteilla varustetun version. + jälkikuvana Kenneth Anger: SCORPIO RISING (1963) Amerikkalaisen undergroundin perusteos, jonka prätkäkundikuvien lomaan Anger leikkasi otoksia ”Kuningasten kuninkaan” pyhäkoulukopiosta! Taustamusiikkina soi elokuvan valmistumisvuoden kolmetoista suosituinta hittiä. PITKÄPERJANTAI 30.3. klo 18.00 David Greene: GODSPELL – PÄIVÄN SANA (1973 / 35mm) John-Michael Tebelakin ja Stephen Schwartzin offBroadway -musikaalin elokuvaversio sijoittaa Matteuksen evankeliumin tapahtumat nykypäivän New Yorkiin. Katu-uskottava vastine ”Jesus Christ Superstarille” ehti valkokankaille puolta vuotta ennen suurella rahalla tehtailtua kilpailijaansa. PITKÄPERJANTAI 30.3. klo 20.30 Richard Fleischer: BARABBAS (1961 / 35mm) Dino De Laurentiiksen tuottama italospektaakkeli murhamiehestä, joka evankeliumien mukaan vapautettiin kuolemantuomiolta Jeesuksen asemasta. Nimiosassa värisee vereslihalla Anthony Quinn; roomalaisena arkkipahiksena nähdään Jack Palance, aina yhtä helvetistä nousseen oloisena. LANKALAUANTAI 31.3. klo 18.00 Leo McCarey: PYHÄN MAARIAN KELLOT (1945 / 16mm) Bing Crosby näyttelee laulavaa pappia, joka saapuu kaavusta huolimatta hemaisevan Ingrid Bergmanin johtamaan nunnaluostariin. Hellä ja rennon pienimuotoinen komedia kuvaa modernia luostarielämää baseballin ja nyrkkeilytuntien keskellä, muotoutuen rivien välissä vihjatuksi, hienovireiseksi rakkaustarinaksi papin ja abbedissan välillä. Huipentumassa kuulemme Ingridin laulavan pianon äärellä – ruotsiksi! PÄÄSIÄISSUNNUNTAI 1.4. klo 15.00 Hugo Niebeling, JOHANNESPASSIO (1991 / 35mm) Sähäkkänä loppurymistelynä musiikkivideo-ohjaaja Niebelingin yhdessä katedraalissa kuvaama, loputtoman innovatiivinen filmatisointi J.S. Bachin ”Johannespassiosta”. Uinuva musikaaliklassikko, joka etsii löytäjäänsä! Yksittäisliput: 9€ / Kärsimyspassi: 20€ 29.03. klo 18:00, 30.3. klo 18:00, 30.03. klo 20:30, 31.03. klo 18:00, 01.04. klo 15:00 Kallion kirjastossa digineuvontaan keskittyvä tapahtumasarja ? Kallion kirjastossa keskiviikkoisin digineuvonta, missä otetaan digivempaimista kaikki irti. Opettelemme, harjoittelemme ja kokeilemme niin älypuhelimilla kuin tableteilla ohjelmia, toimintoja ja sovelluksia. Viikoittain vaihtuva mielenkiintoinen aihe ja joka kolmas kerta Vempaintuki, jolloin voi tulla kysymään oman laitteen ongelmista. Lisätietoa kirjastonhoitajilta Paula Laaksonen (paula.m.laaksonen@hel. fi) tai Samu Eeve (samu. eeve@hel.fi). Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. keskiviikkoisin klo. 10:00–12:00 Kallion kirjasto, Viides linja 11, 1. kerroksen ryhmätila Otsossa 21.3. Reittiopas 11.4. Vempaintuki 18.4. Yle Areena 25.4. Maakuntalehdet verkossa 9.5. Vempaintuki 16.5. Varaamo ”Moikka, laitetaan viestii!” Kuvassa Esko Salminen ja Santeri Kinnunen. Kuva: Tapio Vanhatalo ? Otsikon tervehdyksen 2 v 2kk ikäinen lapsenlapsenlapseni Mai heitti aivan oma-aloitteisesti naapurikylästä lähtiessään, kun tavanomaiset halaukset oli jo tehty. Ja heilautti tumppukättään lähtiäisiksi. Hauska kohtaus. joka kuvaa nykylasten digitaitoisuutta! Perhepiirini nuoret ovat jo pitkään osoittautuneet meidän ikäihmisten näppäriksi neuvojiksemme uusien laitteiden käyttöön. Aihe on minulle jälleen ajankohtainen olen siirtymässä älypuhelimen osaajaksi. Pääsiäisenä kuvittelen harjoittelevani ja jopa oppivani epäilyksistä huolimatta. Nykytilanteessa minua eniten kiukuttavat ne lukemattomat kauppurit, jotka ”edullisine” tarjouksineen suorastaan hyökkäävät mummujen ja muiden uhreiksi valittujen kimppuun. Mairealla äänellä etunimellä sinutellen yrittävät vaikuttaa. Nöyrryttävää tuollainen. Mutta minkäs´ sille teet? Viimeisin kännykkätarjous koski ”erityisen edullisia alushousuja, joissa oli liukastumisvaurioita lieventävät pehmusteet!” En langennut kiusaukseen. Television kanssa koen olevani ”sinut”. Seuraan kanavien ohjelmistoja, parhaita nauhoitankin ja olen monen luomuksen kiihkeä fani. Erityisesti kiinnostavat historia, luontokuvaukset sekä ajankohtaiskatsaukset. Huomaan kyllä kimpaantuvani tv:nkin ääressä; viimeksi se tapahtui ”Salattujen elämien” kohdalla, kun en saa selvää sarjan nuorten, taitamattomien näyttelijöiden ääntämisestä. Ja varsinkin silloin, kun heitä vielä – kenties kustannussyistä – kuljetetaan puistokäytävillä keskustelemassa siitä, kuka taas meni sänkyyn kenen kanssa… Liekö vikaa äänittäjissä? Tulee ikävä entisiä aikoja, jolloin näyttelijöiltä edellytettiin puhetaitoa. Ärtymystäni tuki äskeinen riemullinen kokemus Kaupunginteatterin ”Hinta”-näytelmästä. Arthur Millerin (19152005) oivaltavaa psykologiaa tarjoava loistava teos on miehitetty nelikolla, jota täysi katsomo tikahtamatta seuraa Paavo Westerbergin ohjauksessa. Erityisesti lankesin loveen iäkästä antiikkikauppias Solomonia esittävän Esko Salmisen edessä. Mikä taito ja temperamentti, mikä luonteen jalous ja liikemiehen oveluus, ja nimenomaan puheen laatu! Vaietessaankin Salminen tulkitsee syviä tuntoja, kävelyllään kertoo tuntemuksistaan. Täydellinen suoritus. Tapio Vanhatalon valokuvassa näyttämötaiteemme suuri mies istuu ja keskustelee näytelmän herkistyttävän päähahmon, newyorkilaisen poliisin eli Santeri Kinnusen kanssa. Draaman muut taitavat tulkitsijat ovat poliisin menestystä janoava vaimo Aino Seppo ja perintöä jakamaan saapunut lääkäriveli Eero Aho. Ohjaajan mielestä Miller kysyy ”onko länsimaisessa maailmassa riittävästi rakkautta, inhimillisyyttä, kykyä eläytyä toiseen”. Ohjaaja vastaa itse: ”Niin kauan kun ihmiset kerääntyvät yhteen erilaisten kipeidenkin tarinoiden äärelle ja uskaltavat kohdata oman keskeneräisyytensä ja pelkonsa, niin kauan on toivoa ja armoa.” Paitsi erityismainintaa näiden koulutettujen näyttelijöiden puheilmaisusta haluan ylistää Milleriä tekstinluojana eli käsikirjoittajana, jollaisia mielestäni meiltä selvästi puuttuu. Oi, jospa kotimaiset televisiosarjat saisivat sellaisia käyttöönsä! Olemmehan nähneet mm. tanskalaisten ja norjalaisten edenneen sillä alueella suurenmoisiin saavutuksiin! Miksei meillä? Missä mättää? Koulutuksen puutos? Muuten Helsingin teatterien produktiot ovat juuri nyt ” jetsulleen” kohdallaan: runsasta monipuolista nähtävää ja koettavaa on; nuoria on päästetty lavoille ja aiheet ovat sekä ajankohtaisia että teatterihistorialle kunniaa tekeviä. On Shakespearen teemoja ja Kansallisessa Juha Hurmeen Lemminkäinen ja Avoimet Ovissa Aino Kallaksen Sudenmorsian. Joskus tekniset kikkailut tuntuvat ylimitoitetuilta ja turhilta. Sen sijaan esitteet ja käsiohjelmat ovat viimeisen päälle korkealaatuisia ja sisältörikkaita. Ilmeisestikin yleisö on tyytyväistä ja runsasta. Myös poliittisella areenalla kansakuntaamme hemmotellaan ja pidetään jännityksessä, kun Paavo Väyrynen pelaa ensirakastajaa vaiko näyttämömestaria suurella lavalla? Soteja maakuntasuunnitelmat loiskivat yli laitojen eikä tavallinen kansa vieläkään ymmärrä poliitikkojen selityksistä, minkä lajin draamaa näytellään. Onko kyseessä murhenäytelmä vai farssi, komedia tai kuplettiesitys? Katsotaan, miten kehitys kehittyy, kuten vitsikkäästi venkoillaan. Ollaan yhteydessä eli ”laitetaan viestii!” pikku-Main tapaan. Aira Heinänen
6 Viikot 12-13 Päivyri Sunnuntaiksi Viimeistä ehtoollista odotellessa ? Eräänä keskiviikkona, viitisentoista vuotta sitten, isoisäni kutsui minut syömään vielä viimeisen kerran yhdessä. Hän makasi sairaalan sängyssä, voimat olivat jo lopussa, mutta henki eli vanhassa rovastissa vahvana. Mutustin sämpylää ja yritin piilottaa kyyneleitäni, kun hän kertoi, että kuolee pian, ehkä jo lähipäivinä. Minulle se hetki oli paljon vaikeampi kuin hänelle. Minä itkin, sillä minulle rakas ihminen oli lähdössä pois. Hänkin itki, mutta ilosta. Kun en ollut osannut muutakaan sanoa, olin juuri kertonut hänelle, että ensi jouluna syntyisi hänen ensimmäinen lapsenlapsenlapsensa. Elämä voittaa, sanoi isoisäni hymyillen ja vakuutti, että hänen on nyt hyvä lähteä. Hän lupasi, että tapaa lapseni sitten myöhemmin, taivaassa. Se varmuus teki minuun vaikutuksen. Sitä en epäillyt ollenkaan, etteikö hän itse uskoisi olevansa matkalla taivaaseen. Muistan miettineeni, miten hän saattoi tuntea samaa varmuutta myös siitä, että minä ja vielä syntymätön lapsenikin olisimme samalla tiellä. Muutama päivä tämän viimeisen ehtoollisen jälkeen hän kuoli ja siitä alkaen olen ymmärtänyt, miten tärkeää sen on täytynyt Jeesuksellekin olla, että hän sai vielä viimeisen kerran syödä yhdessä rakkaiden ystäviensä kanssa. Minä, kun en koskaan paastoa, ja muutenkin elän yltäkylläisyydessä, huomaan joskus hyppääväni vahingossa yhden rivin yli Isä meidän –rukouksessa. ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.” En muista rukoillessani pyytää ruokaa, enkä siitä kiittää. Ateria on hyvinvointivaltiossa minulle itsestäänselvyys. Sen sijaan itsestään selvää ei ole, että minulla on ympärilläni ihmisiä, joiden kanssa aterioida. Ihmisiä, jotka voin vielä kerran, sitten kun lähdön aika joskus tulee, kutsua viimeiselle ehtoolliselle. Niitä ihmisiä minä tänäänkin rukoilen, en ruokaa. Anna meille tänä päivänä ne lähimmäiset, joiden kanssa jakaa jokapäiväinen leipämme. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä Nimipäivät: Ma 19.3. Juuso, Josefiina, Joose Ti 20.3. Aki, Kim, Kimi Ke 21.3. Pentti To 22.3. Vihtori Pe 23.3. Akseli La 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro Su 25.3. Kesäaika alkaa. Aija, Aava Ma 26.3. Manu, Manne, Immo Ti 27.3. Sauli, Saul Ke 28.3. Armas To 29.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona Pe 30.3. Pitkäperjantai. Usko La 31.3. Irma, Irmeli Su 1.4. Pääsiäispäivä. Peppi, Raita, Pulmu Päivän mietelause: Kun tuska ja epätoivo täyttävät sydämesi, huuda Jumalan nimeä, ja rauha annetaan sinulle. Toivo Pekkanen (1902-57) ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 MESSUT Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 21.3. klo 18. Jaana Partti, Anima mea, Hilkka-Liisa Vuori. Avoimet harjoitukset klo 17 alkaen. Kivimessu to 22.3. klo 18 Laura Huovinen, Tommi Niskala. Iltamessu pe 23.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Palmusunnuntain messu su 25.3. klo 10. Marja Kotakorpi, Eeva-Liisa Hurmerinta, Mari Mattsson, Olli Pyylampi, Anne Mäki-Kokkila, Peter Sörensen. Hiljaisen viikon iltamessu ja ahtisaarna ma 26.3. klo 18. Jaana Partti. Hiljaisen viikon Lähdemessu ja ahtisaarna ti 27.3. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulu messu ja ahtisaarna ke 28.3. klo 18. Marja Kotakorpi, esilauluryhmä Anima mea, johtaa Johanna Korhonen. Kiirastorstain ehtoollinen 29.3. klo 13. Järjestämme maksuttoman invataksikyydin kirkolle. Invataksi hakee sinut sovitusti kotoa ja vie takaisin kotiisi. Kirkossa saat apua tarvittaessa. Tilaa kuljetus 22.3. mennessä kirkkoherranvirastosta p. 2340 3600. Kiirastorstai -illan ehtoollinen 29.3. klo 18. Visa Viljamaa, Tommi Niskala, Olli Pyylampi. Kynttilät sammutetaan, kellot vaikenevat. Kirkko riisutaan ja puetaan mustiin. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Viisi ruusua muistuttavat Jeesuksen viidestä haavasta, urut vaikenevat, Riitta Männistö, Marja Kotakorpi, Tommi Niskala, Pitkäperjantain illan Ristin tie pe 30.3. klo 18. Ristin tie keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun sävelin, Mari Mattsson, Visa Viljama, lauluryhmä Anima mea johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Pääsiäisyön messu ja ateria la 31.3. klo 23. Koko seurakunnan yhteinen pääsisäisjuhla Kallion kirkossa. Liturgi Visa Viljamaa, saarna Mari Mattsson, avustava pappi Petri Patronen.Yhteistä pääsiäistä toteuttamassa suuri joukko seurakuntalaisia. Musiikista vastaavat Tommi Niskala ja Higher Ground -kuoro johtajanaan Hanna-Maria Helenius. Messun jälkeen kokkimme Manun muhkea burgeribuffet. Jälkiruokapöydän kokoamme yhdessä, voit tuoda halutessasi lempiherkkusi yhteiseen pöytään. Ateriasta vapaaehtoinen lahja Yhteisvastuukeräykselle. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Marja Kotakorpi, Nina Klemmt, Olli Pyylampi, Tommi Niskala, Kari Kurka. 2. Pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Jaana Partti, Riitta Männistö, Olli Pyylampi. Iltamessu ma 3.4. klo 18.Jaana Partti. Lähdemessu ti 4.4. klo 18. Visa Viljamaa. TAPAHTUMAT www.kallionseurakunta.fi KALLION KIRKKO Sella Sella, näyttelijälegenda Torstaina iltapäivälläsarajan vieraana to 22.3. klo 13. Haastatelijana Päivi Istala. Gospel Passio -konsertti su 25.3. klo 19. Raamatun pääsiäiskertomus sielukkaan gospel-musiikin keinoin. Showkuoro Buffossa laulaa yli sata laulajaa bändin säestyksellä. Solistina hallitseva tangokuningas Teijo Lindström. Liput 28 e. www.lippu.fi. Raamattuluento Usko Jeesuksen ylösnousemukseen ti 27.3. klo 18 Kallion kirkolla. Eeva-Liisa Hurmerinta. Samaan aikaan toisaalla -passiokertomus ti 27.3. klo 19. Säde Bartlingin säveltämä ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama kantaesitys. Kamarikuoro SonorEnsemble ja Kilven Kuoro. Solisteina Tuomas Lehtinen, Tommi Niskala, Hanna Remes ja Tomas Takolander. Vapaa pääsy. Hiljaisen lauantain urkukonsertti la 31.3. klo 20.Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. J. S. Bach: Pääsiäisoratorio ma 2.4. klo 18. Vokaaliyhtye Incanto & kamariorkesteri Refugium musicum johtaa Jukka Jokitalo. Liput 20/15/10€ Ticketmaster ja tuntia ennen ovelta. Lasten Pääsiäisvaellus 3.-6.4. Sopii myös lapsiryhmän pienimmille. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen. Tiedustelut tytti.friberg@ evl.fi. 3B: Bach–Buxtehude– Berghäll. Kallion Kantaattikuoron konsertti la 7.4. klo 18. Kallion Kantaattikuoroa ja Storia-orkesteria johtaa Tommi Niskala. Solisteina Johanna Rosa Falkinger, sopraano, Nea Meriranta, altto, Tommi Niskala, tenori ja Toni Hintsala, basso sekä Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10e Päiväretriitti -puhuivatko naiset omiaan la 8.4. Retriittipäivänä luvassa hiljentymistä, rukousta, musiikkia ja Raamatun tekstejä vahvoista naisista pääsiäisen jälkitunnelmissa ja ylösnousemuksen ilossa. Päivä päättyy yhdessä vietettävään Yksinkertaiseen messuun. Ohjaajina Anna-Mari Kaskinen, Maritta Laiho, sekä Elina Koivisto ja Mari Mattsson. Maksuton. VIIKKOTOIMINTA SEURAKUNTAKOTI, Siltasaarenkatu 28 Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Käsityökerho junnuille ti klo 14-16. Eläkeläisten piiri ke klo 13. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21. Tenoreita ja bassoja kaivataan. tommi. niskala@evl.fi, p. 09 2340 3652. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho klo 12-14. TEATTERI KALLIO, Siltasaarenkatu 28. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9.-12. KIRKOLLA Kukkoeteisen kutojat ti klo 16. Raamattu -rukousryhmä ti klo 16. MUUT TILAT Eläkeläisten piiri ke klo 13 Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B Raamattupiiri ke klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon os. Itäinen papinkatu 2. Café Sonck Kallion Kappelisalissa, jossa voit nauttia suolaisista ja makeista leivonnaisista sekä maittavasta keitosta. Avoinna klo ma –to klo 10-16Kahvilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 €. Ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO MESSUT Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. Palmusunnuntain messu su 25.3. klo 16. Marja Kotakorpi, Maarit van Santen, Vivika Oksanen, Juhani Tauriainen. Kiirastorstain iltamessu to 29.3. klo 19. P a u l i i n a L i n d fors. Vivika Oksanen. Kirkko riisutaan ja puetaan mustiin seurakuntalaisten toimesta. Unkarinkielinen messu su 1.4. klo 11. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 16. Pauliina Lindfors, Nina Klemmt, Olli Pyylampi ja Elias Trygg, huilu, 2. Pääsiäispäivän sateenkaarimessu ma 2.4. klo 17. Jaana Partti, saarna Veronica Saarela. Pääsiäiskirkko kaikenikäisille ke 4.4. klo 17.45. Puoli tuntia täynnä iloa ja pääsiäisen riemua. Tuulikki piirtää pääsiäisen tapahtumista ja Kaisa soittaa. Pauliina kutsuu ehtoollispöytään. TAPAHTUMAT Pääsiäishartaus Brahen leikkipuistossa lapsille ja perheille pe 23.3. klo 1011. Lasteohjaaja Tuulikki ja pappi Pauliina. Pääsiäiskurkistus kaikenikäisille ti 27.3. klo 11. Pääsiäiskurkistus on pieni, musiikillinen lastentetteriesitys, missä pieni Maija-tyttö pohtii mikä se semmoinen pääsiäinen on ja minkä vuoksi sitä vietetään? Pääsiäiskurkistus sisältää iloisia lauluja ja leikkejä ja niihin saa myös yleisö osallistua. Esitys on suunnattu pääasiallisesti alle kouluikäisille, mutta kaikenikäiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! Mukana muusikko ja tarinankertoja Kaisa Valve ja Alppilan kirkon väkeä. Vapaa pääsy. Vapaaehtoisten Lähimmäispalvelijoiden tapaaminen Alppilan kirkolla ti 27.3 klo 18. Kalliossa on monia yksinäisiä vanhuksia, jotka kaipaavat juttuseuraa ja lähtevät mielellään ulkoilemaan yhdessä ystävän kanssa. Jos sinua kiinnostaisi olla tällainen lähimmäinen ja kuuntelija vanhukselle, olet tervetullut mukaan. Tied:maarit. vansanten@evl.fi tai 050564 6607. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 30.3. klo 15. Duo Kristiina Olanto&Iro Haarla ja Petri Patronen. Vapaa pääsy. Yhteisöruokailu ke 4.4. klo 17 alkaen. Tarjolla vapaaehtoisten tekemää kasvissoppaa 1 e hintaan ja seuraa. VIIKKOTOIMINTA www.kallionseurakunta.fi. Päiväkansa 60+ ma klo 12.Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. H. 75 e/kausi. Kangaspuukerho joka toinen tiistai klo 18-21. Perhekerho ja avoin Muskari I ti klo 10-10.30 Muskari II klo 10.30-11. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 26.3. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18– 20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisali. Ruokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Voimasanoja raamatusta Bible Journal tiistaisin klo 18. Nina Klemmt. Lasten perjantait pe 23.3. klo 10.Tehdään pääsiäiskortteja. Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Autre Chose Cafe avoinna ti-pe klo 8-18. Lounas tarjolla klo 11-14. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puh. 09 2340 3618 ja paikan päälllä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13. KURSSIT JA MATKAT Ilmoittautumiset www. kallionseurakunta.fi/Luovan toiminnan kirkko tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi ti 17.4.-22.5. klo 17.30. Diakonissalaitoksen kko. Alppikatu 2. Ohjaajana MuT Hilkka-Liisa Vuori Vuori. Hinta 52e /4krt. Seurakuntamatka Espanjaan 8. – 15.10.2018. Kulttuurimatkan pääkohteena Madrid, josta päivän matkat Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Kokonaishinta 1595 e / hlö, 1 hh lisämaksulla 360 e /hlö. Matkan hintaan sis. suorat lennot ja ohjelma, hotelliaamiaiset ja 5 x lounas ja 3 x illallinen. Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Kallion pappi Riitta Männistö. Vastuullinen matkatoimisto Kon-Tiki Tours. Ilmoittautumiset Kon-Tiki p. 09 466 300. Tiedustelut srk:ssa Männistö p. 09 2340 3633.
7 Viikot 12-13 Vuoden työväentutkimus 2017 -palkinnot ? Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laajaalaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa Säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas. Raati palkitsi kaksi teosta. Tämän lisäksi myönnettiin Työväentutkija-erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa. Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon saaja on Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo: Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017. Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä, Itä-Suomen yliopisto 2016. Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnot luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, naistenpäivänä. Kirja-arvostelu Yli puolet valtuutetuista haluaa edistää lähipäiväkotia Helsingissä ? Valtuustoaloite lähipäiväkodista etenee valmisteluun Helsingissä. Aloitetta on valmisteltu usean puolueen edustajan kanssa yhdessä, ja sen on allekirjoittanut 43 valtuutettua. – Tavoitteena on tutkia, miten voisimme vahvistaa kaikkien lasten mahdollisuutta päästä lähipäiväkotiin. Sieltä siirryttäisiin lähikouluun. Lähipäiväkoti vahvistaisi lasten tasa-arvoa ja sujuvoittaisi perheiden arkea, aloitetta valmistellut valtuutettu ja kansanedustaja Pilvi Torsti toteaa. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää vuoden 2018 aikana, mitä tarkoittaisi ja vaatisi, jos kaupunki olisi jatkossa velvoitettu tarjoamaan päivähoitopaikat lähikouluperiaatteella. Tämä tarkoittaisi samoja oppilaaksiottoalueita, kuin mitä perusopetuksessa noudatetaan. Lähes kaikilla peruskoulujen oppilaaksiottoalueilla on useita päiväkoteja, joten oppilasaluepohjaisen lähipäiväkotipaikan osoittaminen olisi mahdollista toteuttaa joustavasti näiden päiväkotien välillä. Pilvi Torsti haluaa korostaa myös yhteisöllisyyttä kaupungin sisällä. – Päiväkoti ja koulu ovat paikkoja, joissa kaikki lapset ja vanhemmat käyvät. Lähipäiväkodit ja -koulut voivat muodostua yhteisöjen keskuksiksi kaupungeissa. Tässä Helsinki voi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Pidemmän aikavälin tavoitteena monet tutkijat ovat korostaneet varhaiskasvatuksen hahmottumista yhä enemmän osaksi lasten koulupolkua, Torsti toteaa. Hän on seurannut yhtenäisen ryhmän päiväkotija koulutietä myös omien lastensa kautta. – Vanhin poikani on seiskaluokkalainen. Hän on ollut pääosin saman ryhmän kanssa nelivuotiaasta asti. Olen nähnyt hyvin konkreettisesti, miten lapset kasvavat yhdessä ja perheet pystyvät olemaan yhteydessä, kun tarpeita on. Nykyisellään Helsinki pyrkii tarjoamaan päivähoitopaikan perheen toiveiden mukaan ja huomioimaan sisarukset ja liikenteelliset seikat. Mitään velvoittavia kriteerejä kaupungilla ei ole. Kaupunki tarjoaa ala-asteen aloittaville koulupaikan niin sanotusta lähikoulusta, joka määrittyy oppilaaksiottoalueen pohjalta. Tietyin perustein on mahdollista mennä myös muuhun kuin lähikouluun. Lähipäiväkotiperiaatteeseen siirtyminen poistaisi myös turhat ja lapsia kuormittavat päiväkotien vaihtotarpeet esikouluun siirryttäessä. Nykyisellään useat lapset joutuvat vaihtamaan päiväkotia esikoulun alkaessa, koska esikoulua käydään jo nyt koulupolkua silmällä pitäen oman oppilasalueen päiväkodissa. Jos lapsi on ollut aiemmin muun alueen päiväkodissa, tästä nivelvaiheesta tulee lapselle turha ja kuormittava siirtymä. Aloitteessa esitetään, että asia selvitetään niin, että lähipäiväkoti-käytäntöön olisi mahdollista siirtyä alkaen vuonna 2019. Selvityksessä pohditaan toteuttamisen erilaisia vaihtoehtoja. Asiaa tarkastellaan niin, että huomioidaan myös todennäköisesti perheen erityistilanteesta kuten esimerkiksi vuorotyö, vuoroasuminen jne. tarvittavia poikkeamisperusteita. Punaisia, valkoisia, saksalaisia – ja nälkää! ? ”Nälkä meill on aina vieraanamme” lauletaan työväenlaulussa, yhä edelleen. Todellinen nälkä yhdisti helsinkiläisiä sekasorron aikana 1917-1918, sata vuotta sitten. Tätä erittäin traagista ajanjaksoa kuvaa eri helsinkiläisten näkökulmista kirja ”Merkillinen on nyt maailman meno” (Otava 2017). Kirja on Samu Nyströmin ja Jörn Donnerin yhteinen teos, monen vuoden ansiokas kokoelma yksityisten ihmisten kirjeitä, kortteja. päiväkirjoja täydennettynä tuon ajanjakson lehtiartikkeleilla. Kirja alkaa vuoden 1917 marraskuun 1.päivästä ja päättyy joulukuun viimeiseen päivään 1918, jokaiselta päivältä on ainakin yksi merkintä. Omia kokemuksia Kirjan suuri ansio on sen ajankohtaisuus, se kuvaa ihmisten tuntoja juuri tuolloin, sellaisina kuin ne silloin olivat kuin ne koettiin. Kirjasta puuttuu jälkiviisaus, myöhemmät tulkinnat ja näkemykset. Kirjassa on pyritty historialliseen tasapuolisuuteen. Kirjeitä on niin punaisilta kuin valkoisiltakin, mutta ”herrasväen” kirjeet ja tunnot nousevat tahattomasti enemmän esille. Olihan kirjeitten kirjoittaminen sata vuotta sitten paljon yleisempää ”herrasväen” keskuudessa kuin Helsingin duunarien harrastuksena. Historian kulkua Kirjeet ja lehdistöotteet kuvaavat erittäin osuvasti tilanteiden kulkua Helsingissä vuoden 1917 lopulla ja vuoden 1918 aikana. Ensin hallitsevat punaiset Helsinkiä, valkoiset ovat piiilossa kunnes osat vaihtuvat, saksalaisjoukot valtaavat Helsingin kevättalvella 1918. Valkoiset riemuitsevat, kirjassa on herrasväen rouvien ylistyskirjeitä saksalaisille. Samaan aikaan punaisia rahdataan tuhatmäärin Helsingin satamasta Suomenlinnaan, vankileirille. Punavankien kirjeet kotiin ovat ruokapyyntöineen kirjan traagisinta antia kuten myös epävarmuus mahdollisesta teloittamisesta. Mielenkiintoinen kuva syntyy kirjeiden ja lehtien välityksellä myös vuoden 1918 kuningashankkeesta. Valtaosa ”herrasväestä” kannatti voimakkaasti Suomeen kuningasta Saksasta, väläytettiinpä kirjeissä yhteistä kuningasta Suomelle ja Virolle ! Yhteinen kuningas olisi varmaan hienoa tänä päivänä näille 100-vuotiaille valtioille, yhteistä tunnelia odotellessa ! Kurjuutta ja nälkää Suuri valtaosa kirjan kirjeistä koskee ravinnon saamista, ruokapulaa. Punaisten hallitsemassa Helsingissä ruokapula aiheutti levottomuutta, pitkiä jonoja, säännöstelyä, mustan pörssin kauppaa. Tilanne ei kuitenkaan olennaisesti muuttunut valkoisten Helsingissä. Nälkä oli myös ”herrasväen” pöydissä vieraana, vaikka tietysti paljon lievempänä kuin työläisillä. Erityisen kurja kohtalo oli punavangeilla Suomenlinnassa. Vankien nälkäkuolemat olivat jokapäiväisiä. Tautiepidemiat, influenssat ja erityisesti vuonna 1918 Helsingissä raivonnut espanjantauti verottivat erityisesti heikolla ravinnolla ollutta väestönosaa, niin Suomenlinnassa kuin itse kaupungissakin. Toivoa tulevaisuuteen Vankileirikirjeet ovat kaiken kurjuuden keskellä hämmästyttävän toiveikkaita. Tuomioksi tuli kuusi vuotta, mutta kyllä me vielä tapaamme,kirjoittaa punavanki vaimolleen. Toisenlaista toiveikkuutta uhoaa valkojohtaja Donner, joka saksalaisten avustamana elättelee toiveita itärajan ylitse menemisestä ja alueiden valloittamisesta, bolsevismin kukistamisesta. Eikä ole ajatuksineen yksin. Muutamat kirjeet korostavat malttia, armeliaisuutta myös punaisia kohtaan, mutta voimakasta kostomenttaliteettia on vahvasti esillä. Vaikka monien porvarillisten piirien tavoitteena oli työväenliikkeen täydellinen tuhoaminen vuoden 1918 jälkinäytöksissä, kunnallisvaaleissa 1918 sos. dem.puolue menestyi hämmästyttävän hyvin kun huomattava osa punaisista oli vailla kansalaisluottamusta eikä saanut äänestää. Helsingin suurin poliittinen ryhmä vuoden 1918 kunnallisvaaleissa olivat sosialidemokraatit! Nyström-Donner Helsingin päiväkirja 191718 on erinomaisen mielenkiintoinen, monipuolinen kuvaus ihmisten tunnoista,tunnelmista Helsingissä poikkeusajankohtana sata vuotta sitten. Pekka Hurme Eurooppalaisen esitystaiteen huippunimet Helsinkiin ? Esitystaiteen talo Mad House Helsingin viides kausi huipentuu kahden kansainvälisen taiteilijan tuplailtoihin 24. ja 25. maaliskuuta. Hollantilainen Sarah van Lamsweerde tutkii mitä tapahtuu jos käytössä on vain 80 sanaa teoksessaan 80 Words. Ruotsalaisen koreografi Alma Söderbergin sooloteoksen nimi on Nadita, mikä tarkoittaa “pientä ei mitään” espanjaksi. Van Lamsweerden luentoperformanssimuotoinen teos nitoutuu tiukasti sanoihin, kollektiiviseen kieleen ja toisaalta tämän järjestelmän riisumiseen. Söderbergin teos taas tavoittelee kielellisyyttä, joka pakenee määritelmiä. Teos on itsessään tapahtuma ja praxis, joka luo omalla tavallaan pienen ei minkään. – Näiden kahden teoksen yhtymäkohtina on kielellisyyden käsittely hyvin eri tavoin. Toinen pohjaa sanoihin, merkitysten vähentämiseen ja itsesensuuriin, toinen taas vapauttaa sekä esityksen että kielen merkitysten ja määritysten vaateesta, kuvailee teoksia kuraattori Sonja Jokiniemi. Sarah van Lamsweerden taide liikkuu kuvataiteen ja teatterin välillä, tutkien (tuntemattomia) kieliä ja valtakulttuurin ilmiöitä. Van Lamsweerden on yksi taiteilijasäätiö Tre Tigrin perustajista ja hänen töitään on nähty ympäri maailmaa. Alma Söderberg on ruotsalainen koreografi ja esiintyjä. Hänen esityksissään ääni ja liike ovat samanarvoisia. Hän tutkii jatkuvasti, miten kietoutuneita nämä kaksi ovat toisiinsa. Sarah van Lamsweerde (BE): 80 Words 24.3. klo 19.00, 25.3. klo 15.00 Alma Söderberg (SE): Nadita 24.3. klo 20.15, 25.3. klo 16.15 Esitystaiteentalo Mad Housen viidettä kautta vietetään 18.1.–25.3.2018 Helsingin Suvilahdessa. Kevään 2018 ajan Suvilahden Tiivistämö-rakennus toimii paitsi kansainvälisenä näyttämönä esitysja performanssitaiteelle, myös Mad Barina. Herkkumarkkinat valtaa Teurastamon ? Herkkumarkkinat ei ole pelkkä shoppailutapahtuma, vaan Teurastamolla pääsee myös oppimaan uusia taitoja. Esimerkiksi omassa salaisessa puutarhassaan Love Junen Laura Syväniemen vetämät kukka-asetelmaworkshopit tarjoavat silmänruokaa ja inspiraatiota kevään juhliin. Flavour Studion suklaapuodissa päästään ostosten lomassa luomaan valloittavaa suklaamunadesignia. Kirjakauppa Niteen Resepti-stagella haarukoidaan ruokatrendejä, keskustellaan ravinnosta ja jaetaan reseptejä sekä kuumia keittiövinkkejä. Puhumassa on mm. Säsongin keittiömestari Markus Fogelholm, joka on vallannut kollegansa Thomas Hudsonin kanssa huippukeittiöitä ympäri Suomen. Kellohalliin levittäytyvien Herkkumarkkinoiden lisäksi Teurastamolla on muutakin nähtävää. Tapahtumaviikonloppuna esim. Ravintola Palemassa on tarjolla Säsongin pop up -menu. 5 ruokalajin menu peilaa pohjoismaisia makuja ja aitoa kausipainotteista lähiruokaa bistrohenkiseen esillepanoon. Pöytävarauksen voi tehdä ennakkoon sasong.fi -sivujen kautta. Myös nimiuudistuksen kokenut Kirja & Verstas tarjoilee ohjelmaa n. klo 15 alkaen. Raisa Rauhamaan haastateltavana nähdään kirjailijat Antti Nylen ja Veera Salmi. Kevätpäivästä voi nautiskella myös Teurastamon pihamaalla, missä pääsee esimerkiksi ratsastamaan ponilla sekä ihmettelemään ja rapsuttelemaan kotieläimiä! Teurastamon Herkkumarkkinat / Pääsiäinen Su 25.3. klo 11-17 vapaa pääsy Teurastamo, Työpajankatu 2
8 Viikot 12-13 ? Taideyliopiston uudisrakennus sisältää mm. yleisölle avoimia galleriatiloja. Sen valmistuessa Sörnäisiin syntyykin monialainen taidekampus, joka vahvistaa alueen ennestäänkin vilkasta kulttuurielämää. Erityisesti Kuvataideakatemian käyttöön tarkoitettu rakennus nousee aivan Teatterikorkeakoulun naapuriin, mikä mahdollistaa aiempaa tiiviimmän yhteistyön Taideyliopiston eri taiteenalojen välillä. Taideyliopiston tulevaisuuden suunnitelmana on tiivistää toimintansa kahdelle kampukselle: Töölöön ja Sörnäisiin. Taideyliopiston kampusvisioon kuuluu myös Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevan, Sibelius-Akatemian vanhan päärakennuksen peruskorjaus. Vuonna 1931 valmistuneen arvokiinteistön remontin mahdollistaa kolmen Taideyliopiston käytössä olevan kiinteistön siirtyminen ruotsalaisen kiinteistösijoittajan Hemsön omistukseen maaliskuussa 2018. Taideyliopiston rakennushankkeilla on merkittäviä vaikutuksia Helsingin Taideyliopiston uudistila vahvistaa Sörnäisten taidekeskittymää Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy Havainnekuva Taideyliopiston uudisrakennuksen arkkitehtuurisuunnitelmasta. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy kaupunkikuvaan ja erityisesti Sörnäisten kaupunginosan kehitykseen. Taiteen ja kulttuurin merkityksestä kaupunginosan kehittämiselle kertoo tilaisuudessa Helsingin kaupungin arkkitehti Perttu Pulkka, joka on tiiviisti mukana Sörnäisten ja Hakaniemenrannan kehittämisprojekteissa. Uudisrakennus vuonna 2021 Tavoitteena on, että uudisrakennus valmistuu Sörnäisten rantatielle viimeistään vuonna 2021. Sörnäisten rantatiellä, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun naapurissa sijaitseva nk. ”Myllytontti” siirtyi maanantaina 12.2. tehdyssä kaupassa Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen omistukseen. Tontin myyjänä oli Senaatti-kiinteistöt. Samassa yhteydessä Veritaksen ja Taideyliopiston välillä allekirjoitettiin vuokrasopimus, joka koskee tontille rakennettavaa uudisrakennusta. Tonttikauppa ja vuokrasopimuksen solmiminen tarkoittavat, että Taideyliopiston uudistilan suunnitteluja rakennustyöt voivat edetä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Myllytontille rakennettava uudistila korvaa erityisesti Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykyiset tilat Elimäenkadulla. Tiloja suunniteltaessa huomioidaan synergia myös Taideyliopiston muiden toimintojen kanssa. Kevään 2018 aikana uudistilahanke jatkuu käyttäjien osallistamisella ja rakennussuunnitelmien täsmentämisellä. Osana uudisrakennusta tullaan hyödyntämään jo tontilla olevia ja suojeltuja rakenteita. Hankkeen osapuolet pyrkivät projektissa elinkaariedulliseen ja ympäristön huomioon ottavaan toteutukseen. Uudisrakennushankkeen taustalla on jo pitkään jatkunut tarve saada Taideyliopiston Kuvataideakatemialle pysyvät ja toimintaan soveltuvat tilat. Hankkeen ehdoksi on asetettu, etteivät yliopiston vuokrakulut saa nousta uuden rakennuksen vuoksi nykyisestä tasosta. Julkisiin tiloihin erikoistunut ruotsalainen kiinteistösijoittaja Hemsö ostaa kolme Taideyliopiston käytössä olevaa yliopistokiinteistöä: Teatterikorkeakoulun tilat Haapaniemenkadulla sekä Sibelius-Akatemian tilat Nervanderinkadulla ja Pohjoisella Rautatiekadulla. Taideyliopisto on tiloissa vuokralaisena ja kaupan myötä yliopiston vuokranantaja vaihtuu. Uusi vuokrasopimus sisältää Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevan, Sibelius-Akatemian käyttöön 1930-luvulla valmistuneen arvokiinteistön peruskorjauksen. Rakennus toimi eduskunnan väistötilana vuosina 2015–2017. Peruskorjauksessa mm. parannetaan salien ja luokkien akustiikkaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokas konserttisali pyritään palauttamaan akustiikaltaan lähemmäs alkuperäistä tilaa. Peruskorjauksen suunnittelu alkaa välittömästi ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2019. Taideyliopisto näkee yhteistyön Hemsön kanssa mahdollisuutena kehittää yliopiston toimintaa ja sen toimitiloja. Toimintaa tiivistetään tulevaisuudessa kahdelle kampukselle: Töölöön ja Sörnäisiin. Sörnäisten rantatielle rakennetaan uudisrakennus, joka korvaa erityisesti Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykyiset väliaikaiset tilat Vallilassa. – Yhteistyö Hemsön kanssa mahdollistaa toimitilojemme pitkäjänteisen kehittämisen Töölössä ja Sörnäisissä. Uuden vuokranantajan kanssa voimme yhdessä rakentaa tiloistamme entistä toimivampia ja muokata niitä vastaamaan yhä paremmin taidekoulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki sanoo. Hemsö omistaa Suomessa jo ennestään monta oppilaitoskiinteistöä, kuten Åbo Akademin kampuksen Vaasassa, Satakunnan ammattikorkeakoulun uuden kampuksen Porissa, Turun ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksen sekä Hankenin ja Aalto-yliopiston käytössä olevan Arkadiankatu 24:n Helsingissä. Kiinteistöt Hemsölle myy Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy. Viides linja 10 (Karhupuisto) 010 271 5090 Avoinna ti, ke, to klo 11-17 Esim. erittäin kirkas valolista keittiöön/ työvaloksi 8W 4000K (neutraali valkoinen) Säädettävät kiinnitysjalat, säädettävä valokulma ON/OFF hipaisukytkin Mitat: pituus 53cm, leveys 3.5cm, korkeus 0.8cm, voidaan laittaa useita peräkkäin VALOLISTA + VIRTALÄHDE YHTEENSÄ 49 € PALJON TUOTTEITA -20% -50% LED-nauhat + tarvikkeet -20% VALOKAUPAN PUTKIREMONTTI! Uusi kuntosali Vallilassa Rento kuntosali kaikille 24,90 € / kk www.vallilanholvi.fi • Väestönsuoja, Vallilan puisto
9 Viikot 12-13 OP-Kiinteistökeskuksen asiantunteva välittäjä kannattaa ottaa avuksi jo siinä vaiheessa, kun harkitset kodinvaihtoa. Hyvä myyntisuunnitelma, sujuva aikataulu sekä luotettava arvio kotisi hinnasta varmistavat turvallisen ja onnistuneen asuntokaupan. Löydät meidät sekä kaikki myytävät kohteemme osoitteesta: op-koti.fi. Vantaa Espoo *Taloustutkimus Oy, Suomi tänään ketjututkimus 2017 Harri Korpilaakso 040 552 3756 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Tanttu 050 362 0222 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT, KiSi Sanna Takala 040 183 9305 Myyntineuvottelija Jenni Fredriksson 040 835 7102 Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiAT Toni Maaranen 040 357 6689 Myyntineuvottelija Tero Kunnas 040 662 4451 Kiinteistönvälittäjä, YKV, LKV, KTM, Kaupanvahvistaja Toni Koskinen 040 547 2491 Myyntineuvottelija Juha Känkänen 040 350 8729 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Matias Laakkonen 040 631 5470 Myyntineuvottelija KiAT Timo Leppiniemi 050 374 3357 Myyntineuvottelija, KED Sirpa Plyhm 050 393 8059 Kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV, KED Pekka Ropponen 050 558 4097 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Kun myyt kotiasi, ota avuksesi Suomen luotetuin* kiinteistönvälittäjä. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, HELSINKI 010 255 5900, helsinginopkk.helsinki@op.fi, Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki, Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki. ESPOO 010 255 5930, helsinginopkk.espoo@op.fi, Länsituulentie 8 D 3.krs, 02100 Espoo. VANTAA 010 255 5950, helsinginopkk.vantaa@op.fi, Kielotie 11, 01300 Vantaa. Puhelut 010-numeroihin maksavat 0,0835 €/puhelu + 0,07 e/min kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä tai 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min matkapuhelinliittymästä (hinta sisältää ALV:n). Anita Manner 040 645 2750 Myyntineuvottelija Helsinki Leena Burgman 050 535 0259 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Flinkman 040 352 5312 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Koivisto 040 551 8162 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Seija Korhonen 040 352 5357 Kiinteistönvälittäjä, YKV, LKV, LVV, KiAT, Kaupanvahvistaja Sari Leino 050 550 9101 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anna-Maija Miettinen 050 047 3394 Kiinteistövälittäjä, LKV, LVV Pekka Mäntylä 040 350 4319 Myyntineuvottelija Tarja Peippo 050 535 0213 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT Mikko Piitulainen 040 564 7774 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Matti Ristekallio 050 598 8364 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä,LKV, LVV, YKV, Kaupanvahvistaja Raija Seilonen 040 515 1128 Myyntineuvottelija Eva-Johanna Slotte 050 591 3050 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Jari Tammisto 0400 333 366 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Maarit Vehviläinen 040 510 9100 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT
10 Viikot 12-13 ? Sävy-klubi lisää suosiotaan Oivassa. Maaliskuun puolivälin illassa oli superesiintyjät. Tuija Rantalainen lauloi hienoja aikuisten satujaan. ”Luupuisto” kertoo slangiksi hautausmaasta. Onkohan hän saanut vaikutteita Stadin Slangin tapahtumista. Sitten sisarduo MeriTuuli tulkitsi kauniin herkkiä balladejaan, ”Aamu Nousee” ym. Uusin ”Saimaa” on kaunis. Koiran vuosi tuli värikkäästi Helsinkiläiset pääsivät 12. kerran vastaanottamaan Kiinalaisen uudenvuoden keskellä kovimpia pakkasia Keskuskadulla ja Rautatientorin Jääpuistossa. Se syntyy Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ja Suomi-Kiina-seuran yhteistyönä. Koko Keskuskadun pituudelle levittyvässä tapahtumassa juhlittiin kukon vuoden päättymistä ja koiran vuoden alkua. Ohjelmassa oli Pekingistä saapuvien taiteilijaryhmien esityksiä sekä värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja. Kiinalaiset markkinat ja ruokatori olivat olennainen osa juhlintaa. Juhlinta alkoi Stockmannin tavaratalon sisällä, jossa kiinalainen lohikäärme kiemurteli ensimmäisen kerroksen käytävillä. Tapahtuma laajeni tällä kertaa myös Jääpuistoon. Punaiset lyhdyt ja herkulliset tuoksut löytyivät ensimmäistä kertaa myös Rautatientorilta. Jäällä nähtiin taitoluisteluesityksiä ja tarjolla oli maksutonta luisteluopetusta. Alueelle syntyi kaksitoista jääveistosta, jotka edustivat kiinalaisen eläinradan kahtatoista eläinhahmoa. Juhla huipentui ilotulitukseen Töölönlahdella. Uhanalaiset kotiäidit – Tuoksuu lapsuuteni hiihtoretkeltä / Miinusilma kasvattaa poskilleni omenat, sopii kylmän talven tunnelmaan. Jael Rantanen luki Stockmannin tavaratalon kahdeksannen kerroksen perinteisessä kahvilassa runojaan naistenpäivänä. ”Nainen” ilmestyi Suomi 100 runokirjaa – runosarjassa. Vuodenajoista talvi jää mieleen: – Korvat huutavat vielä pipoa, / nilkat korkeampia varsia. Tai: – Puiden asukit pakenivat / parvina kaukaisiin maihin, / hyvän sään aikana. Esikoisrunoilija tekee satiiriin helposti taipuvia havaintoja naisen ja hänen perheensä arjesta, luontokuvia ja kokemuksia kaupungilta. Rantanen ottaa kantaa myös yhteiskuntaamme. Hieno on ”Resepti” –runo, joka alkaa Suomi-maljan esiin ottamisella, sitten vatuloidaan puolelle ja toiselle: – rikotaan rakenne ja poistetaan vakaus. / Lisätään varovaisesti reunoille mamuja. Hän käsittelee loputtoman koulutuksen maata, ala-asteelta lukioon ja lopulta elämänkorkeakoulusta valmistuu ”elämäntieteen maisteriksi”. Suomessa tänään ”uhanalaiset kotiäidit” kantavat mallasmäyräkoiria. Lapset huutavat pizzataksinkuljettajaa isäksi, koska se ”tulee varmasti kotiin ja tuo ruokaa”. Jael Rantanen luki runojaan hitaan rauhallisessa tahdissa, kuulijan ajatuksille tilaa antaen. Kiire risoo häntä muutenkin: – Virus nimeltään Kiire / leviää pandemiana maailmalla / lännestä itään. / Lääkettä ei ole. / Vain vanhukset vastustuskykyisiä. Kirjoittaja halusi äidiksi varhain, runoilijaksi vasta myöhemmin. Nainen syntyi iltatähdeksi, seitsemänneksi lapseksi. Aforismikokoelma on pantu jo alulle. Runoteos on jo hyvin aforisminomainen. Omakustannetta saa Adlibriksestä. Nuoret osaksi yhteiskuntaa Nuoret on sisällytettävä osaksi yhteiskuntaa, Vuosaari-murhasta tuomittu ja tuomionsa istunut Janne Raninen sanoi Syrjäytymisen mekanismeja Ruotsissa ja Suomessa pohtivan seminaarissa Hanasaaressa, ruotsalaissuomalaisessa kulttuurikeskuksessa. Se on vaikeaa, jos yhteiskunta ja ympäristö viestittävät päinvastaista Kahden ruotsinsuomalaisen kirjailijan keskustelu on todella mielenkiintoinen. Arlanda-rinkiin kuuluneen Ranisen rinnalla keskusteluun osallistui Eija Hetekivi Olsson Göteborgin suunnalta. Hän teki ensin ”Tämä ei ole lasten maa” -nimellä suomennetun kirjan. Sitten ”Fuck skolan”. NEET-verkoston (Nuoret ilman koulutusta, työllistymistä tai harjoittelua) laskelmien mukaan keskiarvo nuorten syrjäytymiselle EU-maissa on 11,5 %, Ruotsissa 6,5 % ja Suomessa 9.9%. Mitä asialle voi tehdä, viranomaisten ja kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyöllä? Ovatko kovat tuomiot nuorille rikollisille oikea tie edetä. Raninen puhuu toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten ongelmista ja perheistä, joissa on kolme tai neljä sukupolvea rikollisia. Pojat perivät tavat isiltä ja ukeilta. Juurimusiikin uusi kyky SaraLee yhtyeineen soittaa svengaavaa ja sielukasta rhythm’n’ bluesia, jossa tuodaan perinteiseen rytmiin uutta näkökulmaa. Laulaja-saksofonisti SaraLeen kynästä syntyneet kappaleet tuovat yleisölle polveilevia laulumelodioita sekä tarttuvia sanoituksia, joita kitaristi Markus Tiiron harmoniat täydentävät. Rumpali Jani Ahtiainen ja kontrabasisti Jari Lehtomäki luovat vankan pohjan välillä päätä huimaavalle svengille. Lavan edessä diggaili paljon rockabilly-henkisesti pukeutuneita nuoria naisia Naistenpäivän iltana ravintola Juttutuvan levynjulkaisubileissä ilmestynyt ”Heart of Stone” -albumi yhdistää nautinnollisesti eri juurimusiikin alalajeja tehden levystä jälleen erittäin monipuolisen kokonaisuuden. Yhtyeen, ainoastaan omaa materiaalia sisältävä, ”Queen of Your Heart” -debyyttialbumi tuli 2016; toinen pitkäsoitto jatkaa linjaa. Irina hurmaa Vuotalolla Poprock-laulajatar Irinan keikka Vuotalossa oli maaliskuun hienoimpia. Tunnelma oli sisään tullessa täpötäyteen saliin kuin rockkonsertissa. 15-20-vuotiaat tytöt fanittivat katsomon oikeassa reunassa ja tekivät suoria välihuutoja Irinan hauskoihin spiikkeihin, kun hän esitteli vuorollaan bändinsä pojat. – Onks se sun mies?, joku huusi. Irina vastasi: – Kaikki nämä ovat mun miehiä. Olin itse katsomon vasemmassa reunassa, oven lähellä, jossa oli paljon arvokkaita keski-ikäisiä ja vanhempia naisia. Hekin tuntuivat tykkäävän Irinan pop-biiseistä ja suomirockista Tavattoman luontevasti ja lämpimästi yleisönsä kohtaava Irina julkaisi viime keväänä ”Seitsemän”kokoelmansa, jonka nimi kertoo julkaisujen lukumäärästä. Hänellä oli myös saman niminen kierRisto Kolanen Maaliskuun kulttuurikierros Jääpuiston jäällä käväisi myös lohikäärme luistelemassa yleisön viihdykkeeksi. Kuva: Raimo Granberg. Jael Rantanen lausuu keskittyneesti ensirunojaan naisen elämästä Stockan kahvilassa naistenpäivänä. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsinsuomalaiset kirjailijat Eija Hetekivi Olsson ja Janne Raninen keskustelevat nuorista osana yhteiskuntaa Hanasaaressa. Kuva: Håkan Forsgård/Hanasaari. Irina on ahkera keikkailija ja suosittu fanien keskuudessa. Kuva: Lars Johnson. Kulttuuri Freia Stenbäck (vas.) ja Nora Sandholm-Azémar ovat uskomattoman notkeita Kätkettyjen kasvojen esiintyjiä WHS Teatteri Unionissa. Kuva: Eero Alava. SaraLee on yleisönsä valloittava esiintyjä levynjulkaisukeikalla Juttutuvassa. Kuva: Jari Flinck.
11 Viikot 12-13 Mestarit Tavalla Hasse Walli on suomalaisen rockin klassinen kitaristi Tavastialla. Kuva: Aki Schadewiz. Harri Saksala laulaa ja soittaa munnaria, huuliharppua Tavastian lavalla. Kuva: Aki Schadewiz. ? Paluu Tavastialle tuntui nostalgiselta. Tavalla vietin monia ”T-iltoja” opiskelijailloissa tiistaisin. Halvalla sisäänpääsylipulla sai aina teen ja sämpylän. Nyt Tava oli täynnä harmaapäitä rockin ja popin vuosikymmeniltä. Saimme maistaa maukasta mansikkakakkua kahden pitkän linjan muusikon 70 plus 70 = 140 illassa. Harri Saksala (Topmost, Soulset, Apollo, Kalevala) ja Hasse Walli (Jormas, Blues Section, Piirpauke, Asamaan) viettivät yhdessä mainion musiikillisen ”Powernight” – juhlaillan, jossa oli paljon vierailijaesiintyjiä – 60-luvulta nykypäivään. Saksala kertoo lehdelle, että kaksikon muusikkokaveruus on pitkä jo 60-luvun puolivälissä. Yhteisiä keikkoja, yhteistä klubeilla istumista. – Loppuvuodesta 1973 perustimme akustisen bändin, Punainen Lanka chileläisen Quilapayun -yhtyeen innoittamina. Mukana olivat mm Eija Ahvo, Sakari Kukko, Jukka Hauru ja Antero Jakoila. Bändi toimii edelleen, tosin ilman Hassea. Muutamaa vuotta myöhemmin yhteinen bändi oli Manifest. Se oli ensimmäinen ryhmä, joka levytti Jimi Hendrixiä suomeksi, ”Puita kaminaan” (=Fire). Pianistina toimi nuori Jukka Linkola. – Tiemme ovat kulkeneet Hassen kanssa monesti eri suuntiin musiikillisesti, mutta hyvinä ystävinä olemme pysyneet. Hassehan asuu kaikki talvet Dakarissa, Senegalissa, hän summaa. Toppareiden alkuperäiskokoonpanosta lauteilla olivat Saksala, Holle Holopainen, Eero Lupari ja Gugi Kokljuskin sekä uuden ajan Toppari Tommy Lindell. Kisu Järnströmiä tuurasi nuorempi Markus Rautio. Animalsja Kinks-hiteistä lähtien soundi soljui hyvin. ”You really got me” ja ”Black is black”, englanniksi ja suomeksi. Nuori Eduardo Martinez täydensi hyvin setin lopussa solistina. Saksala veti ”Näen mustaa vain” ja muut tutut soolonsa; aina yhtä komealta kuulostaa Gugin tulkinta ”Merisairaat kasvot”. Seppo Bruun juonsi mallikkaasti. Jormas-kaverit Pepe Willberg ja Ralle Wickström toivat kukkia ja ”Johnny be goode Walker” –pullon. Pepe kertoi, että hän pyysi Hasse Wallin rautalankabändinsä rumpaliksi 1962. Tämä sanoi suuntautuvansa ”enemmän jazziin”. Seuraavan vuoden lopulla Walli vaihtoi kitaraan. Pepe sanoi Hasselle neuvoksi, ”ettet sä ikinä opi kitaraa soittamaan”… Puolitoista vuotta myöhemmin Pepe pyysi Hassen Jormaksen, ”Pohjoismaiden parhaan bändin”, kitaristiksi. Walli osasi kaikki kappaleet, kun oli katsonut Jormasta koulubileissä. Mies valittiin kuulemma paitsi soittotaidon myös ulkonäön takia, koska muistutti Jeff Beckiä… Hän esiintyi illan alussa Nameless –bändin kanssa. tue, jonka jatkoa Vuotalon konsertti on. Oli mukava kokea, miten moneksi uusin monitoimitalo taipuu. Viimeksi kuulin siellä Saarikosken ”Hämärän tanssit” –lausunta/tanssiesityksen, monia herkkiä Chydeniuksen tai muita laulukonsertteja. Nyt osa katsomosta pogosi ihan täpöillä. Me muutkin lauloimme kertosäkeitä mukana Lainasiivet –lauluun ja moniin muihin.. Siskokset värisevät pakomatkalla Wusheng Companyn ”Kätketyt kasvot” on japanilaisista kummitustarinoista inspiraatiota ammentava teos, jota WHS Teatteri Union esitti vanhassa elokuvateatterissaan. Se on visuaalisesti ja liikkeellisesti kaunis ja sisällöllisesti herkkä tarina kahden siskon matkasta kohti parempaa elämää. He ovat joutuneet hylkäämään kotinsa, mutta mennyt ei jätä heitä rauhaan. Nuorempi sisko joutuu pahan demonin uhriksi eikä ehdi näkemään määränpäätä isosiskonsa kanssa Kätketyt kasvot on peking-oopperan suomalaisen ryhmän aikaisempaan jylhän miehiseen ”taistelu”tuotantoon verrattuna intiimimpi teos. Ohjaaja Antti Silvennoinen kiinnostui elämän ja kuoleman välitilassa elävistä demoneista. Liikekieli on ryhmälle ominaista, energistä, vahvaa fyysistä läsnäoloa sisältävää, aasialaisista teatteriperinteistä kumpuavaa. Hienojen esittäjien Freia Stenbäckin ja Nora Sandholm-Azémarin asennot ovat matalia ja voimakkaita, mutta ilmaisu on vastapainoksi pehmeämpää ja runollista. Markus Rantasen live-musiikki on suuressa roolissa Naisen ja miehen ei odotettu suhde Ilmeisen ei-odotettua puhetta ja tanssia koimme Höyhentämön matalassa huoneessa maan alla Korkeavuorenkadulla. Venäläinen Vera Lapitskaya ja italialainen Giorgio Convertito ovat kansainvälisiä tanssitaitelijoita, jotka ovat kohdanneet toisensa v. 2009. Tanssiteos kertoo verbaalisesti ja ei-verbaalisin liikkein naisen ja miehen suhteen kehityksestä. He toistavat, oman, käsikirjoituksen lukujen numeroita, mutta hyppelehtivät monen numeron yli Usein toistuu se, että nainen haluaa ottaa seitsemän askelta eteenpäin elämässä, kun mies haluaa ottaa viisi taaksepäin. Lapitskaya on ihastuttava tanssija, joka puhuu mainion kirjakielistä brittienglantia. Convertitolle askeleet eteentai taaksepäin ottavat enemmän koville, mutta hän saa lopuksi kosittua – ennen kuin esityksen valot sammuvat. Yhteistuotantoesitys on oikein hyvä Höyhentämön tarjonnassa vaihtoehtojen paikkana. Käsisuudelma Aurora Karamzinille Aikamatkailu on mahdollista. Kansallismuseon uusi virtuaalitodellisuus heittää vuoteen 1863 Voit laittaa lasit silmille ja siirtyä ajassa taaksepäin, kun uusi virtuaalitoteutus avattiin 13.2. yleisölle. VRtoteutuksessa ihminen voi astua sisälle R. W. Ekmanin tauluun “Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi” ja keskustella keisarin ja eri säätyjen edustajien kanssa. Hän myös kokee entisen keisarillisen palatsin, nykyisen Presidentinlinnan, peilisalin Toteutus on esillä uudistetussa näyttelyosiossa, jonka teemana on 1860-luvun Suomi Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana. Tarkoitus on rakentaa vuoropuhelu autenttisten museoesineiden ja digitaalisesti tuotetun maailman välille niin, että kävijälle syntyy todentuntuinen tunne historiaan siirtymisestä. Esineiden yhteyteen rakentuu kävijäkokemusta laajentava historiallinen hetki. Valokuvaajamme kertoo, että hän melkein pääsi suutelemaan Aurora Karamzinia kädelle Esineiden taakse ulottuva kokemus kiinnostaa kaikenikäisiä, erityisesti nuoria. Ellette usko, ette kestä Jussi Kylätaskun ”Maaria Blomma” on vuodelta 1980 ja perustuu löyhästi 1930-luvulla vaikuttaneen maallikkosaarnaaja Maria Åkerlundin elämään. Seuraajia herätysliikkeessä kutsuttiin blommalaisiksi. Teatteri Tuikkeen Ilmaisukoulun Aikuisten Roihu -ryhmä esitti uuden Blomman. He kysyvät: – Onko elämäsi tyhjää ja merkityksetöntä? Täyttyykö maailmasi ennemmin kysymyksistä kuin vastauksista? (…) Ei hätää ja huolta, saavu Tapanilaan vanhalle tapettitehtaalle kohtaamaan IHME. Seremoniamestarina maan mainio uskonsa menettänyt pappi ja ihmeidentekijänä tietenkin itse maaginen, taivaallinen ja ylivertainen MAARIA BLOMMA! Ann-Mari Ohtamaan ohjaus toimii hyvin isossa ”peräsalissa”. Erityisen hyvin toimi herätyskokouksen blommalaisten kääntyminen yleisöön päin todistamaan, kukin vuorollaan. Lavasteina on vain sänky, jossa Sallamaari Rapon vaikuttava Blomma tekee ”unisaarnaaja”-ihmeitään ja papinrouvan, mainio Anna Norros, pitäisi synnyttää neitseestä. Tea Selin Kylmä-Kaisan haahuilijaroolista nousee vara-Blommaksi tekemään ihmeitä. Lääkäri paljastaa neitseestä syntymisen epäuskon, mukana on myös apua hakeva alkoholisoitunut ex-poliitikko. Atte Frestadius esittää häntä herkästi. Sisällissota Helsingin arjessa ”Vihan kevät – Helsinki 1918” on Sirpa Kähkösen käsikirjoittama episodinäytelmä, joka tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Olennainen osa on vanhasta ja uudesta valokuvasta ja liikkuvasta kuvasta koostuva, Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Ansiokas on teoksen näkökulma tavallisen ihmisen, punaisen tai valkoisen, arjesta käsin 100 vuoden takaisesta kaupungista. Käsikirjoitus perustuu aikalaisten muistoihin, ja myös kaikki henkilöhahmot ovat syntyneet kirjallisten ja arkistolähteiden pohjalta. Nuoren Gösta Schybergsonin murha Töölönlahden jäälle on sellainen. Ympäristö oli sodan keskeisiä tapahtumapaikkoja. Saksalaiset tulivat kaupunkiin pohjoisesta, nykyistä Mannerheimintietä pitkin, ja Kansallismuseon kulmalla taisteltiin rajusti. Taru Mäkelä ohjaa, Reetta Ristimäki tuottaa. Teksti: Risto Kolanen Papin vaimo Anna Norros (vas.), herättäjä-Blomma Sallamaari Rapo ja pappi Tero Jyrhämä puivat uskonihmeitä sängyllä. Kuva: Anna-Mari Ohtamaa. Kulttuuri Kansallismuseossa voi tehdä aikamatkan vuoden 1863 säätyvaltiopäivien avajaisiin. Kuva: Raimo Granberg. Reetta Ristimäki (vas.), Tatu Siivonen ja Pinja Koski sairaalakohtauksessa, Pyry Nikkilä juoksee taustalla lääkäriasussa. Kuva: Maija Astikainen.
12 Viikot 12-13 ? Katsauksessa on mukana valokuvia, öljymaalauksia, sekatekniikka ja autismisäätiön taidetoimintaa. Jätkäsaaren gallerioiden säilymisen puolesta kerään nimiadressia, mikä on hyvä asia. Koskettava kuvadokumentti silpomisesta Solidaarisuuden ja palkitun kuvajournalisti Meeri Koutaniemen Muutoksentekijät-näyttely kertoo ihmisistä, jotka haluavat lopettaa silpomisperinteen. Valokuvissa on rohkeita muutoksentekijöitä Keniasta, Somalimaasta ja Suomesta. Koskettavia tarinoita ja valokuvia näkee Sanomatalon käytävägalleriassa. – Lähdin Keniaan ja Somalimaahan katsomaan läheltä sitä, kuinka paikalliset ovat aktivoituneet ympärileikkauksen lakkauttamiseksi. Näyttely tuo lähemmäksi ne yksilöt, jotka ovat nousseet kehittämään sisältä päin omaa kulttuuriaan ja vaatimaan pysyvää muutosta koko yhteisölleen. He osoittavat, kuinka hiljaisuuden tabu rikotaan vain ääntä pitämällä, taiteilija painottaa. Koutaniemi on tarttunut arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin ja tehnyt laajemmalle yleisölle tunnetuksi tyttöjen sukuelinten silpomisperinnettä. Hän haastatteli sekä miehiä että naisia, silvottuja ja silpomiselta säästyneitä, nuoria ja vanhoja, uskonnollisia johtajia ja opiskelijoita. Pyrkimys loputtomuuteen Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee Pekka Kokkosen ”Häiritsevät asiat” näyttelyn. Hän valmistui v. 1995 kuvataiteilijaksi muun työn ohessa, kun opiskeli Barcelonassa taiteen laitoksella vaihtooppilaana.– Hyvästä alkumenestyksestä huolimatta poistuin taidemaailmasta melko pian, maalausjälkien hävitessä ensilumeen, hän kertoo pilke silmäkulmassa.. Pitkän tauon jälkeen Kokkonen raotti taidemaailman ovea 2009 ja suoritti ylemmän AMKtutkinnon. Pohdiskelu johti aikaisemmasta ilmaisusta luopumiseen ja uuden etsimiseen. – Onko minulla mitään sanottavaa? Joo, joo, vastasin. Tänään hän pohtii, ovatko teokset kolmiulotteisia, voivatko ne viitata veistoksen tai installaation suuntaan, katsojan läsnäoloa unohtamatta.– Pyrin läpinäkyvyyteen, ilman reunoja, jatkumoon joka suuntaan. Naisvoima palaa – Työni ovat kuin villejä kukkia, jotka eivät mahdu maljakkoon. Manuela Boscon abstraktit sekatekniikalla toteutetut teokset edustavat ajan voimakasta, kaiken muuttavaa liikettä: feminiiniä tulta – ja tuulta. ”The Queen Is Back” on näyttely feminiinisen luomisenergian paluusta. Työt ovat oodi naiseudelle. Teoksissa roihuavat kukkamaiset hahmot, joista voi aistia sielun herkkiä liikkeitä ja luomisen vimmaa. Kun näki teini-ikäisen aitaja pikaviestijuoksijan Sydneyn olympialaisissa 2000, ei hevin uskonut, että hänestä kehkeytyy hyvin monipuolinen taiteilija, näyttelijäkoulutuksen saanut kuvataiteilija. Suomalaisitalialaisia geenejä omaava nainen puhuu siitä, miten ajan henki on matkalla kohti harmonisempaa tapaa elää, sydämestä käsin. – Kukat palavat kuolemaa vasten, kukoistavat ja hehkuvat estottomasti elämää. Maailmassa vallitseva arvojärjestelmä muuttuu. Kolmen vuoden nuoreen ikään päässeen Galleria Ruplan, Helsinginkatu 16, näyttelyssä osa töiden tuotoista lahjoitetaan Hurstin leipäjonon toiminnan tukemiseen. Keväinen katse valoa kohti Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, luo kevätkatseen ”Valoa kohti”. Sitä kohti kulkee neljä taiteilijaa, joita yhdistää Helsingin taideyhdistyksen jäsenyys. Hanna Heloterä sanoo, että maalaus on tapa irrottautua arjesta ja viedä ajatukset muihin maailmoihin.– Maalaan vain silloin, kun olen energisimmilläni. Luonto ja erityisesti eläimet inspiroivat minua, ja ne ovatkin usein aiheina tauluissani. Peurat ovat esiintyneet usein, koska niiden herkkä maalauksellisuus kiehtoo häntä. Pirjo Källi odottaa miten kuvat ”astuvat esiin”. Värien merkitys on suuri niiden vahvan psykologisen ja esteettisen vaikutuksen vuoksi. Marianne Matikan teoksista löytyy taiteellisia oivalluksia, käsitteellistä yllättävyyttä ja tunteisiin vetoavaa herkkyyttä. Tellervo Rouhiaisen taiteen ideapankkina toimii useimmiten meri, jonka sukeltajana hyvin tuntee kuohuja myöten. Elämä tarjoaa vaihtoehtoja AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, esittelee Maria Ruotsalaisen maalauksia, joilla kaikilla on sama, koko näyttelyn, nimi: ”Kohti parempaa huomista”. Hänen taiteellinen julistuksensa on hyvin filosofinen. – Elämä tarjoaa vaihtoehtoja, – vai tarjoaako? Vaihtoehtoja ei tunnu löytyvän. Ei saa herpaantua, on yritettävä. Sitten vaikeudet tuntuvat väistyvän. Taiteilija löytää aivan uusia teitä: – Uudet suunnat saattavat antaa uuden mahdollisuuden. Uuden paremman elämän. Alfa-Art -taidekoulun kasvatti toimii Kolmas Kerros ry:ssä, joka on taiteilijoiden ylläpitämä, voittoa tuottamaton yhdistys. Siitä on kasvanut virkeä ja monitaitoinen taidekeskittymä, jonka työhuoneissa Arabianrannassa työskentelee noin 40 eri alojen taiteilijaa ja kädentaitajaa. Ruotsalainen on pitänyt näyttelyjä siellä ja myös Artikan monissa yhteisnäyttelyissä. Sädehoidosta syntyy kuvataidetta Hanna Keynäs on tehnyt kuvataidetta koko elämänsä ajan, joista viimeiset 20 vuotta Autismisäätiön taidetoiminnassa. Työskentelytekniikka ja teosten aihepiiri on vaihdellut kausittain. Värikylläiset maalaukset ovat aina pysyneet hänen tuotannossaan. ”Auringonpaiste” on nimeltään Papu Gallerian, Mariankatu 24, näyttely. Hänet valittiin kehitysvammaisten taiteilijoiden tuen vuoden 2018 taiteilijaksi. Tulevana kesänä Keynäs on mukana koko nykytaiteen kentän terävintä kärkeä esittelevillä 23. Mäntän Kuvataideviikoilla. Aihepiirit ovat käsin kosketeltavan kehollisia, aiheina ovat olleet synnyttäminen, vauvat, aivot ja muut kehon osat. Henkilökohtainen kokemus sädehoidosta äärimmäisen miellyttävänä kokemuksena jätti hoidon ja laitteistot kuvastoon pysyvästi. Hoidon valo on lämmin. Luonto luo kuvionsa Matti-Tapio Paatelainen esittelee teemalla ”Vapaa kuin taivaanlintu” öljyvärimaalauksiaan kankaalle Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4. Hän kiinnittää huomiota luonnon kuvioihin, joita seuraa. Hän huomaa, että luonnosta löytyy mitä erilaisimpia kuvia kaikkialta, vaikka ne kestäisivät vain muutaman minuutin tai sekunnin. Aihe tarkoittaa myös vapautta tehdä taidetta tai muuta työtä tarvitsematta pelätä toisten ihmisten arvostelua tai valtioinstituution painostusta. Taiteilijaa kiehtovat metsäiset alueet, komeat männyt meren rannalla Vuosaaren Aurinkolahdessa, Tattarisuon koivikoissa tai Haltialan peltomaisemissa, joissa ateljeerakennukset ovat sijainneet. Koulutus taiteilijaksi tapahtui pääosin Kulttuuritalon Kuvataidepiirissä neljän vuosikymmenen ajan, sen taideyhdistyksen toiminnassa. Avajaisissa kuultiin musiikkia sopraano Liisa Sunilalta ja säestäjä Olli Yli-Harjalta Kivi-Juhlat ry:stä. Taiteilijatapaaminen on 29.3. klo 16.45, ennen purkua. Maalauksia elämän varrelta Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittelee Marja Tannisen ”Maalauksia matkan varrelta”. Hän piti ensimmäisen näyttelynsä 50 vuotiaana. Elämäntyönsä Tanninen teki puolustusvoimissa , noin 10 vuotta myös piirtäjänä, joko sijaisena tai oman toimen ohella. Kun kysyn, mitä hän piirsi, se jää salaisuudeksi. Näyttely on samalla 70-vuotisjuhlanäyttely, joka koostuu viimeisen parin vuoden teosten lisäksi myös varhaisempien vuosien teoksia, elämän matkan varrelta, aina kynä tai sivellin kädessä. Matkan voi käsittää myös konkreettisesti. – Teokset esittävät näkemääni kulkiessani kotoSuomessa ja vähän maailmallakin. Taiteilija sanoo olevansa mieleltään pikkutarkka esteetikko: – Rakastan kauneutta, sopusointua, järjestelmällisyyttä. PS. Korjaan yhden pikkuvirheen edellisestä lehdestä. G12:n taiteilija Boehmin kuvan alla oli etunimi virheellisesti Joakim. Oikea on Juhani, kuten leipätekstissä luki. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide Kuvataiteilija Pekka Kokkonen ja polykarbonaattilevylle tekemänsä teos Aa bb / XX xX Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Manuela Bosco on kuvassa värikkään teoksensa Mad about youn kanssa Galleria Ruplassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Maria Ruotsalainen ja yksi Kohti Parempaa huomista –teoksistaan Galleria AVAssa. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Keynäs tekee kuvataidetta Autismisäätiön taidetoiminnassa. Kuvassa hän istuu työnsä Auringonpaistetta kuvaavan työnsä alla Papu Galleriassa. Kuva: Matti K. Niiranen. Kuvataide K u v a j o u r n a l i s t i Meeri Koutaniemen valokuvia on esillä Sanomatalon käytävägalleriassa olevassa Solidaarisuuden Muutoksentekijät –nimisessä näyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Heloterä taustallaan työnsä Löytöretkiä (yllä) ja Kolme kultaista palloa II Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
13 Viikot 12-13 Veikko Vennamon ensimmäinen poliittinen elämäkerta ? Vuonna 1970 kotimaan politiikkaa ravisteli Veikko Vennamon johtama SMP (Suomen Maaseudun Puolue), joka sai vaaleissa 18 kansanedustajaa. Tästä alkoi suomalaisten populistipuolueiden historia. Mutta millainen oli mies SMP:n takana? Vennamo: mies ja hänen puolueensa kokoaa populismin oppi-isän Veikko Vennamon (1913– 1997) elämäntyön. Vennamo edusti omaperäistä poliittista ajattelua. Hänen intensiiviset puheensa nousivat syvästä vakaumuksesta: hänellä oli tarkka käsitys siitä, millainen suomalaisen yhteiskunnan täytyisi olla ja miten siihen päästäisiin. Kirja on Veikko Vennamon ensimmäinen poliittiAarni Virtanen. nen elämäkerta. Se on matka sotienjälkeisestä kodittomien asuttamisesta Kekkosen ja rötösherrojen aikojen kautta 1990-luvun lamaan ja viimein SMP:n perintöön Perussuomalaisissa. Kirjaa varten on haastateltu kymmeniä ihmisiä, muun muassa Pekka Vennamoa, Timo Soinia ja useita SMP:n entisiä jäseniä. FT Aarni Virtanen on poliittisen retoriikan tutkija, joka on keskittynyt erityisesti suomalaiseen populismiin. Kirja-arvostelu Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Pakkasten lauhtuessa putket paukkuvat ? Pitkän kireän pakkasjakson jälkeen lauhtuvat kelit aiheuttavat jopa useita satoja vesivahinkoja rikkoutuneiden putkien vuoksi. Jäätyneet käyttövesiputket ovat kovilla jään turvotessa ja vaurioittaessa putkistoja. LähiTapiolan riskipäällikkö kannustaakin tarkistamaan viimeistään nyt kesämökkien ja muiden vapaa-ajan kiinteistöjen vesiputkien kunnon ja toimivuuden. – Vakuutusyhtiössä jäätyneiden putkien aiheuttamat vesivahingot näkyvät usein vasta viiveellä. Vaarassa ovat erityisesti ne kiinteistöt, joissa käyttövesilinjastot pääsevät jäätymään ja sulamaan omia-aikojaan. Esimerkiksi kesämökillä, johon on jätetty talveksi vedet päälle, voi vuotovahinko pahimmillaan valua pitkäänkin ennen mökkikauden alkua ja aiheuttaa jopa kymmenien tuhansien eurojen vahingot, kertoo LähiTapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen. Savolaisen mukaan joinakin vuosina ilmenevät pitkään jatkuneet kireät pakkastalvet voivat aiheuttaa jopa tuhansia jäätymisja vesivahinkoja kiinteistön omistajille. – Jos epäilee, että kylmillään jääneen rakennuksen putkistoihin on voinut jäädä vettä, on nyt ilmojen lauhtuessa viimeisiä aikoja varmistaa putkistojen kunto ja veden normaali virtaus. Myös vesimittarin voi tarkistaa, että se ei pyöri omiaan ja kerro rakenteisiin vuotavasta vedestä, Savolainen kertoo. Savolainen suosittelee, että ilman päivittäistä valvontaa olevissa kiinteistöissä, veden pääsulku tulee sulkea jo piha-alueen sulkuventtiilistä tai katkaista oman vesijärjestelmän vesipumpun syöttövirta. Jäätyneiden putkistojen sulatuksessa kannattaa turvautua alan ammattilaisen apuun. Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B-kurssi alk. 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyöräja kuorma-autokurssimme!
14 Viikot 12-13 Edelleen runsaasti kausiinfluenssaa Hakaniemen kauppahallin peruskorjaukseen lisää rahaa? ? Joka talvinen Influenssakausi on edelleen käynnissä. Influenssaan sairastuneet ovat kuormittaneet kaupungin päivystäviä sairaaloita, eikä ruuhkatilanteilta ole täysin vältytty. Helmikuussa influenssaan sairastuneiden määrä lähes kaksikertaistui tammikuuhun verrattuna. Laboratoriossa varmistettuja Aja B-influenssatapauksia oli helmikuussa Helsingissä lähes 1100. Sairastuneita on ollut runsaasti myös maaliskuun alkupuoliskolla, A-influenssaan sairastuneita 107 ja B-influenssaan 185. Sairastuneissa on eniten työikäisiä. Yli 65-vuotiaiden sairastuneiden osuus on 15-30 prosenttia ja alle 4-vuotiaiden osuus 1015 prosenttia. Helsinkiläisiä tehoja valvontahoitoa tarvitsevia sekä Aettä Binfluenssaan sairastuneita on ollut tänä talvena yhteensä 6. Malmin ja Haartmanin päivystyssairaaloiden vastaanottotiloissa influenssaan sairastuneet pyritään lisätartuntojen ehkäisemiseksi pitämään erillään muista asiakkaista. Pisaratartuntana leviävä influenssa aiheuttaa ruuhkatilanteissa kuitenkin haasteita, eikä tartuntojen leviämistä voida täysin estää. Kun sairastetaan tavallista nuhakuumetta, perusterveen henkilön ei ole yleensä välttämätöntä hakeutua lääkäriin. Parasta hoitoa on tällöin lepo. Oireita voidaan helpottaa esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä tai kuumetta alentavilla lääkkeillä. Jos oireisiin liittyy esimerkiksi korkea kuume, voimakas uupumus tai hengittäminen on selvästi tavallista raskaampaa on syytä hakeutua terveysasemalle tai päivystykseen. Tällä hetkellä potilaat joutuvat ajoittaisesta ruuhkaisesta tilanteesta johtuen odottamaan Malmin ja Haartmanin päivystyssairaaloissa tavallista pidempään. Pahoittelemme tilannetta. Helsingin itsehoitosivut tarjoavat ohjeita terveyden edistämiseen ja sairauksien omatoimiseen hoitamiseen osoitteessa www.hel. fi/itsehoito. ? Kaupunginhallitus päätti 5.3. pidetyssä kokouksessaan esittää kaupunginvaltuustolle Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen hankesuunnitelman indeksikorjatun enimmäishinnan korottamisen siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana enintään 19 040 000 euroa joulukuun 2017 kustannustasossa. Hakaniemen kauppahalli on valmistunut vuonna 1914. Kauppahalliin on tehty korjauksia vuosina 1952, 1971 ja 1996. Rakennus on säilynyt ulkoasultaan ja osin sisätiloiltaan alkuperäisenä. R akennus on suojeltu asemakaavalla, joten rakennusta ei saa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana purkaa. Siinä ei myöskään saa suorittaa sellaisia muutostai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja. Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen lähtökohtana on ollut elinkaarensa päässä olevan talotekniikan uusiminen nykymääräysten mukaiseksi. Kauppahallin myymäläja varastotilat eivät vastaa tämän päivän toiminnallisia edellytyksiä eivätkä terveysviranomaisten asettamia vaatimuksia. Kauppahallin toiseen kerrokseen 1970-luvulla toteutettu sosiaalitilaratkaisu vie myymälätilaa ja estää asiakaskierron. Lisäksi liikuntaesteisten kulkuyhteydet ovat puutteelliset. Hankkeen rakennustyöt on määrä aloittaa keväällä 2018. Aiemmin hyväksytyn hankkeen kustannukseksi hyväksyttiin 12,5 miljoonaa euroa huhtikuun 2014 kustannustasossa, mikä joulukuun 2017 kustannustasossa vastaa noin 15,07 miljoonan kustannusta. Kauppahallin perustukset on perusteltua vahvistaa nyt peruskorjauksen yhteydessä. Toteutussuunnitteluvaiheessa tehdyissä lisätutkimuksissa todettiin, että on riski, etteivät alkuperäiset puupaalut kestä seuraavaan peruskorjaukseen saakka. Tällöin halli jouduttaisiin tyhjentämään uudelleen paalujen uusimisen ajaksi noin vuodeksi. Kellarin kaivutöiden yhteydessä sisäpuolen puupaaluperustukset vahvistetaan teräspaaluilla. Lisäpaalutuksesta aiheutuu 1,74 miljoonan euron lisäkustannus. Lisäpaalutuksen yhteydessä kellarin lattia joudutaan uusimaan ja tässä yhteydessä kellari syvennetään. Lisääntyvistä rakennustöistä aiheutuu noin 2,23 miljoonan euron lisäkustannus. Yhteensä lisäkustannusten määrä on aiempaan hankesuunnitelmaan verrattuna noin 3,97 miljoonaa euroa. Minna Kivelä ohjaa Gayteatterille uutuusnäytelmän Hutsula Rentoa kuntoilua rouheassa väestönsuojasalissa Kuntosaliyrittäjä Eero Castrén kusta hän esittelee yhden erikoisuuksista: ylämäkijuoksuradan. Rata on n. 30 metriä pitkä, -painoilla juostessa todella tehokas intervalliharjoitus. Toinen erikoisuus on ruohomatto, jota pitkin voi työntää ja vetää kelkkaa. Helsingin Pelastuslaitoksen vuokraama väestönsuoja on ihanteellinen paikka kuntosalille, -lämpötila ei heittele, ja ilmanvaihto ylittää moninkertaisesti kuntosaleille määritellyn minimimäärän. Minulle demonstroitiin minkälainen puhuri salissa käy, kun ilmanvaihto asetettiin puoleen maksimista. Aikamoinen! Ikkunoista ei katsella maisemia kun rautaa nostetaan maasta, mutta jos se ei ahdista, niin Vallilan Holvi tarjoaa mainiot puitteet kaikenlaiseen ja-tasoiseen kuntosaliharjoitteluun. Holvissa on lähes 40 neliön kokoinen vapaiden painojen alue, useita pakkalaitteita sekä mahdollisuus monipuoliseen crossfit-treeniin. Maastavedot, penkkipunnerrus sekä kyykkääminen tapahtuu omalla alueellaan, missä saa vapaasti ähistä. Jotkin uusista laitteista eivät ehtineet avajaisiin, mutta niitä odotetaan toukokuussa. PT-palveluja, ravintovalmennusta sekä hierontaa tarjoaa S Fit & Wellnessin Satu Järvinen. Hieronnoista voi valita klassisen tai urheiluhieronnan. Lisäksi Satu opiskelee parhaillaan jalkaterapeutiksi. Vallilan Holvissa on oma huone hierontaa varten. Satuun saa parhaiten yhteyden tekstiviestillä tai sähköpostilla: sfitwell@ gmail.com, p. 044-9895191 Vallilan Holvi on auki avainkortilla 05-24.00, treenata voi kello 01.00 saakka. Toimisto on auki 16.0020.00. Lisätietoja saa kotisivuilta sekä FB-sivulta. ? Vallilan Holvi avaa ovensa 19.3., katuosoite Kangasalantie 13. Kuntokeskuksen sisäänkäynti sijaitsee Vallilan Puistossa, jossa opasteet johdattavat väestönsuojan uumeniin. Kuntosalin perustaja ja omistaja Eero Castrén ottaa lämpimästi vastaan massiivisen oven luona. Eero on kokenut kuntosaliyrittäjä, jonka edellinen kuntosali Kannel Gym joutui muuttamaan alueen perusparannuksen tieltä. Kulkiessamme alaspäin viettävää käytävää kohti varsinaista kuntoilukes? Kun Minnalta kysyy, miksi Helsingin Gayteatteri? – Tykkään todella työskennellä HGT:n kanssa, koska heillä on aina ollut motivaatio tekemiseen kohdillaan ja tehdään ammattimaisesti kaikilla osaalueilla. Ihmiset ovat innostuneita ja haluavat tehdä parasta mahdollista. On helppoa olla ohjaajana, kun asiat toimivat ja sitoutuneisuus esitysten tekemiseen todella iso. – Tämähän ei ole ensimmäinen kerta kun olen päässyt mukaan HGT:n tuotantoon. Ohjasin vuonna 2011 jännitysnäytelmän Viimeinen Viilto ja seuraavana vuonna 2012 näyttelin Harvey Fiersteinin kirjoittamassa Kun Jonkun Löytää (Torch Song Trilogy) näytelmässä. Kevään 2018 uutuusnäytelmä, sekä myös Suomen kantaesitys Hutsula saa ensi-iltansa 19. huhtikuuta. Hutsula on puolalaisen kirjailijan Michal Witowskyn kirjoittama roisi, mitään peittelemätön näytelmä ajasta neuvostojullien kasarmien loputtoman kulliparaatien Puolasta. Kuolleet vanhat homot muistelevat menneitä kultaisia ja dramaattisia aikoja. Esityksiä on kaikkiaan 14. – Kaikki miehistä odottavat kesää ja aikaa kun pääsee Hutsulaan-rakkauden saarelle. Siellä oteteaan lomaa omasta elämästä. Tärkeintä näille miehille on jullien iskeminen ja kontaktiin heidän kanssa pääseminen – karkea, töykeä, kouluttamaton hetero, homokin käy joskus. – Näytelmän henkilöt ovat sydämellisiä, julmia, herkkiä, intohimoisia, huumorintajusia, karkeita ja rakastettavia. Komediaa ja tragediaa. Iloa ja kauhua. Nautintoa ja häpeää. Kaipuuta ja rohkeutta. Näyttämöllä koko elämä. Patrician, yhden päähenkilön sanoin: ”Oma kulli on kiinnostava vain siloin kun se on yhteydessä toiseen kulliin.” Mihin genreen näytelmä asettuu? – Komediaa ja tragediaa kauniissa sotkussa kuten pisuaarin vessapaperit. : ) HUTSULA Rakkauden saari (Michal Witkowski, LUBIEWO) Ohjaus: Minna Kivelä Ruotsinkielisen (Lucas Svensson, Göteborgin kaupunginteatteri) dramatisoinnin käännös: Ari Murto Musiikki ja äänimaailma: Salla Markkanen Valosuunnittelu: Ville Virtanen Lavastus: Artturi Nokelainen Koreografi: Veli Toppinen Tuottaja ja apulaisohjaaja: Mikko Autio Näytelmä perustuu Michal Witkowskin romaaniin LUBIEWO. Kirja on käännetty yli viidelletoista kielelle, myös suomeksi Tapani Kärkkäisen kääntämänä. Esitykset (K-18) Hercules, Pohjoinen Rautatiekatu 21, Helsinki (http://hercules.fi)
15 Viikot 12-13 Vaasanpuistikkoon sähköä puhelimitse ? Sörnäisten metroaseman sisäänkäynnin tuntumassa oleva Vaasanpuistikko eli Vaasanaukio on saanut yleisötapahtumia varten näppärän sähkönsyöttöpalvelun. Tapahtumanjärjestäjä voi tilata sähkövirtaa tätä tarkoitusta varten pystytetystä pollarista. Sähkön saa ”aktivoitua” puhelimitse soittamalla pollarin käyttöopasteen mukaiseen numeroon, jolloin virtaa on tarjolla kahdeksaksi tunniksi kerrallaan. Vaasanpuistikon keskivaiheilla sijaitsevissa kahdessa sähköpollarissa on kummassakin kolme yksivaihepistorasiaa ja yksi kolmivaihepistorasia. Kahdeksan tunnin pituinen sähköannos maksaa yksivaiheisena runsaat kymmenen euroa ja kolmivaiheisena runsaat kaksi kymppiä. Ostot veloitetaan tilaajan puhelinlaskussa. Pollarien ovien sisäpintaan on teipattu käyttöohjeet. Elämää ja viihtyisyyttä Helsingin kaupunki käynnisti syksyllä 2016 Vaasanpuistikon kehittämissuunnitelman laadinnan. Puistikosta aiotaan tehdä viihtyisä, toimiva ja turvallinen. Se on asukkaiden ja paikallisten toimijoiden mielestä ollut vuosien ajan epäviihtyisä ja kolkko läpikulkupaikka. Asukkaat ovat toivoneet puistikkoon monipuolista toimintaa, lisävalaistusta, vehreyttä ja taidetta. Toivelistalla ovat mm. torikahvila, kioski, kukkaistutukset, penkit, pöydät, esiintymisareena, metroaukon stailaus jne. Suomen Sotaveteraaniliitolta huomionosoituksia Pekka Paatero. ? Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus on myöntänyt Sotaveteraanien kultaisen ansioristin 47 henkilölle ja Sotaveteraaniliiton ansiomitalin 69 henkilölle. Heidän joukossaan on soteveteraanityön päämäärien hyväksi toimineita ihmisiä yksityishenkilöistä politiikan ja kulttuurin merkkihenkilöihin. Tänä vuonna ansiomerkkien saajiin lukeutuvat mm. perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko, työministeri Jari Lindström, kansanedustaja Simon Elo sekä elokuvaohjaaja Aku Louhimies. Kultainen ansioristi on liiton merkittävin tunnustus Sotaveteraanien kultainen ansioristi voidaan myöntää tunnustuksena liiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä erittäin merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä. Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan puolestaan myöntää sotaveteraanityön päämäärien hyväksi ansiokkaasti liiton tai sen jäenyhdistysten toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Kevään ansiomerkit jaetaan valtakunnallisen sotaveteraaniviikon yhteydessä. Liitto luovuttaa ansiomitalejaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään huomionosoitukset annetaan valtakunnallisen sotaveteraaniviikon tietämillä, syksyn ansiomerkit taas liiton vuosipäivän yhteydessä. Sotaveteraanien kultainen ansioristi myönnettiin seuraaville: Iiro Aalto, Kitee Marketta Asikainen, Lahti Toivo Grönlund, Espoo Asta Heickell, Helsinki Antti Heikkilä, Taivassalo Kalervo Hellsten, Kouvola Eira Häkkä, Padasjoki Rauha Hämäläinen, Järvenpää Erkki Härkälä, Huittinen Sirkka Iljin, Raisio Mauri Jaakkola, Helsinki Raili Jantunen, Heinola Kalervo Jokinen, Salo Marja-Liisa Kaltio, Oulu Anna-Liisa Kankaanpää, Sievi Pertti Keihäs, Turku Raili Kivilahti, Jämsä Pentti Koistinen, Lantana, USA Sinikka Konkola, Salo Aarre Koskenmäki, Helsinki Viljo Lehtonen, Helsinki Neidre Lembit, Tallinna Anneli Lius, Mänttä-Vilppula Teuvo Mahrberg, Hämeenlinna Ritva Muhola, Sievi Heikki Mäkelä, Orivesi Veikko Mäkelä, Hämeenlinna Matti Naskali, Ulvila Terttu Nuppola, Kouvola Hans Nyholm, Lake Worth, USA Matti Passi, Vantaa Sinikka Peronius, Pälkäne Reino Perta, Kirkkonummi Raimo Pohjanheimo, Tampere Esko Rantanen, Huittinen Hilkka Rantio, Espoo Raimo Riikonen, Espoo Raili Saastamoinen, Keitele Matias Santamäki, Karijoki Hilkka Siltanen, Jämsä Mirja Silvan, Lake Worth, USA Christer Sundman, Borgå Aulis Suominen, Taivassalo Eino Takala, Alajärvi Raimo Tonttila, Orivesi Pauli Uusimäki, Vimpeli Finn-Göran Wennström, Helsinki Sotaveteraaniliiton ansiomitali myönnettiin seuraaville henkilöille: Mikko Aaltonen, apulaispormestari, Tampere Jarmo Ahonen, liikennöitsijä, Hamina Jens Christian Andersen, ministerråd, Denmark Aulikki Blomqvist, veteraaniyhdyshenkilö. Porvoo Simon Elo, kansanedustaja, Espoo Heli Erkkilä, diakoni, Helsinki Pekka Eskelinen, johtava terveyskeskuslääkäri, Paimio Rainer Fabricius, rauhanturvaaja, Juva Nadia Gustafsson, lentoemäntä, Espoo Miia Haavisto, tuottaja, Helsinki Pekka Juhani Halinen, työsuhdepäällikkö, Kouvola Erkki Jaakko, koulutustarkastaja, Kauhajoki Merja Heinonen, palveluohjaaja, Ylivieska Simo Holopainen, toimittaja, Helsinki Erika Honkanen, kulttuurikoordinaattori, Nokia Raimo Honkanen, liikenneneuvos, Mikkeli Sirpa Hämäläinen, palveluohjaaja, Viitasaari Merja Junttila, vastaava fysioterapeutti, Mynämäki Tuomo Juntunen, toimitusjohtaja, Kangasala Marja Kangasniemi, lentoemäntä, Nurmijärvi Matti Karhos, kulttuuriasiainpäällikkö, Lahti Mauri Keinänen, asiakaspäällikkö, Hyvinkää Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto edellyttävät maksuttoman pneumokokkirokotuksen toteuttamista sotiemme veteraaneille Sotaveteraaniliiton sosiaalija terveyspalvelutoimikunta, joka on liiton asiantuntijatoimikunta, kummastelee käytyä keskustelua pneumokokkirokotuksen hyödyllisyydestä yli 65vuotiaille ja niin muodoin myös sotiemme veteraaneille. ? Pneumokokki on bakteeri, joka aiheuttaa vakavia tulehduksia, kuten verenmyrkytystä, keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta. Nämä kaikki taudit ovat eniten vaarallisia juuri iäkkäille ihmisille, joista vanhimmat ovat juuri sotiemme veteraanit. Sosiaalija terveyspalvelutoimikunta ihmettelee, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastustaa rokotuksia ensisijaisesti perustellen, että rokotuksen kustannusvastaavuus on huono, eli THL on sitä mieltä, että rokotuksen kustannukset ovat liian korkeat verrattuna rokotteesta saatavaan hyötyyn. Kaikki liiton sotetoimikunnan haastattelemat infektiotaudeista vastaavat lääkärit ovat toista mieltä. Myös mm. professori Timo Vesikari Tampereen Yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta on sitä mieltä, että juuri ikäihmisten pneumokokkirokottamisella on huomattavat kansanterveydelliset ja – taloudelliset vaikutukset. Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton mielestä perustelut huonosta kustannusvastaavuudesta eivät sovellu sotiemme veteraaneihin senkään takia, että heille on tarjottu rokotetta valmistavan lääketehtaan puolesta rokote maksutta. Sotiemme veteraanit ovat lakisääteinen erityisryhmä, joiden terveyspalvelut on turvattava myös heidän terveyttään uhkaavien vaarallisten tautien ehkäisyn osalta. Tämä siitäkin syystä, että heidän tautien vastustuskykynsä on alentunut korkean, keskimäärin 93 vuoden iän takia. Toimikunta on sitä mieltä, että kaikille halukkaille sotiemme veteraaneille on tarjottava mahdollisuus maksuttomaan pneumokokkirokotukseen, jonka toteuttaa julkinen terveydenhuolto. Pekka Paatero Läänin sosiaalija terveysneuvos, emeritus Sosiaalija terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pentti Suppola veteraaniasioista vastaava lääkäri, Lohja toimikunnan jäsen Ib Ketler, kriminalinspektör, Denmark Timo Kivinen, kenraaliluutnantti, Helsinki Kalevi Kiviniitty, professori, Siikajoki Vesa Koivisto, kirkkoherra, Järvenpää Kirsti Kosonen, lentoemäntä, Nurmijärvi Pia Kuhakoski, deputy country manager, Helsinki Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, Järvenpää Mika Kulju, historioitsija, Tornio Taisto Kuronen, asiamies, Vantaa Matti Juha Käkelä, päätoimittaja, Kurikka Marianne Känä, kirkkoherra, Eurajoki Ilari Laine, toimitusjohtaja, Helsinki Marjo Laitakari, lentoemäntä, Helsinki Anu Lehtinen, yksikön päällikkö, Nokia Sari Leino-Laine, lentoemäntä, Hyvinkää Jari Lindström, työministeri, Kouvola Aku Louhimies, ohjaaja, Helsinki Juhana Manner, toimitusjohtaja, Helsinki Elina Melgin, toimitusjohtaja, Helsinki Helena Moilanen, diakonissa, Helsinki Kimmo Mäkinen, yliluutnantti, Kaarina Tuomo Niiranen, rauhanturvaaja, Hirvensalmi Peeter Paenurm, sotilaspappi, Harumaa Pertti Peltonen, yrittäjä, Rauma Marja-Leena Pihlajamaa, osastonhoitaja, Helsinki Hannu Piispanen, rauhanturvaaja, Jyväskylä Peep Pillak, historioitsija Antti Prepula, turvallisuuspäällikkö, Lahti Veli-Matti Puolakka, liikennöitsijä, Kouvola Gunvor Pått, stud.merk., Vasa Timo Raikko, toimitusjohtaja, Pöytyä Erkki Rautiainen, johtaja, Oulu Esa Ruuttunen, oopperalaulaja, Vantaa Rami Saarela, luova johtaja, Helsinki Annika Saarikko, perheja peruspalveluministeri, Turku Veli-Matti Salo, hallituksen puheenjohtaja, Porvoo Juha Saura, maatalousyrittäjä, Pöytyä Markus Seppälä, vaskisoitinopettaja, Alavieska Sirkku Soini, general counsel, Helsinki Kaarina Suhonen, pääsihteeri, Lahti Eija-Liisa Suisto, toiminnanjohtaja, Oripää Pekka Timonen, filosofian maisteri, Helsinki Petri Toivonen, tasavallan presidentin adjutantti, Helsinki Antti Tukeva, maanviljelysneuvos, Kurikka Irja Tulonen, kunnallisneuvos, Tampere Katja Uitus-Mäntylä, vanhustyönjohtaja, Nokia Heini Vilbiks, historioitsija, Viro
16 Viikot 12-13 Olavi Virran elämästä kirja ja elokuva syksyllä Ilse Hammar: Isäni Olavi Virta, kansi Kuvassa Lauri Tilkanen, pääroolissa Timo Koivusalon elokuvassa OLAVI VIRTA ? Ilse Hammarin Isäni Olavi Virta. Perhe-elämää Kuninkaan varjossa on tarina Olavi ja Irene Virran rakkauden kyllästämässä avioliitosta lapsen silmin. Olavi Virran elämästä kertova Timo Koivusalon ohjaama Olavi Virta -elokuva saa ensi-iltansa lokakuussa. Isäni Olavi Virta -teos perustuu perheen lapsista vanhimman, Ilsen, päiväkirjamerkintöihin sekä muun muassa Irene-äidin kanssa käytyihin keskusteluihin. Kirjassa piirtyy varsin rakkaudellinen – vaikka ei aina ruusuinen – kuva perheen elämästä, sen eri vaiheista 1940-luvulta vuoteen 1961 ja lopulliseen eroon. Lapselle isä on ensisijaisesti isä, ei iskelmätähti. Toki julkistakin puolta sivutaan: Miltä tuntuu mennä kouluun, kun kansakunta kohisee skandaalista, johon isä on taas kerran ajautunut. Millainen on lapsen tuska? Kirjassa kerrotaan perhettä kohdanneista ikävyyksistä, mutta ensisijaisesti Isäni Olavi Virta on kuvaus uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Ilse Hammar (s. 1942) asuu Öregrundissa, Ruotsissa. Hän on Irene Virran tytär, jonka Olavi Virta kasvatti omanaan ja myös adoptoi. Hammar on eläkkeellä opettajan virastaan. Ilse Hammar Isäni Olavi Virta. Perheelämä Kuninkaan varjossa Johnny Kniga 2018, 250 sivua Suomentanut Tarja Lipponen. Kirja ilmestyy 28.8.2018. Olavi Virta on elokuva Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta laulajasta, miehestä joka nousi köyhyydestä huipulle ja Suomen kansan rakastamaksi esiintyjäksi, ja joka menetti lopulta kaiken muun, paitsi ainutlaatuisen äänensä. Olavi Virta -elokuvan ensi-ilta on 5.10.2018. Lasten ja nuorten puhelin vastaa pääsiäisenä ? Lasten ja nuorten puhelin päivystää pääsiäisenä joka päivä kello 14–17. Lisäksi palveluun kuuluva nettikirjepalvelu on uudistunut. Nettikirjeen kirjoittajan on nyt mahdollista jatkaa yhteydenpitoa päivystäjän kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on auki vuoden jokaisena päivänä, myös pääsiäisen pyhinä. Pitkäperjantaista 2. pääsiäispäivään, 30.3.–2.4.2018, numerossa 116 111 vastataan lasten ja nuorten yhteydenottoihin joka päivä kello 14–17. Nettikirjepalvelu uudistui Lasten ja nuorten puhelimen nettikirjepalvelu uudistui hiljattain. Nyt nettikirjeen kirjoittaneen on mahdollista jatkaa yhteydenpitoa päivystäjän kanssa. Palveluun kirjoittanut voi vastauksen saatuaan kirjoittaa takaisin ja saada uuden vastauksen viikon sisällä. Aiemmin palvelun kautta yhteyttä ottanut lapsi tai nuori ei ole voinut vastata saamaansa vastauskirjeeseen. Tarve uudistukselle syntyi käyttäjien toiveesta. – Noin kaksi kolmasosaa Lasten ja nuorten puhelimen tunnettavuuskyselyyn vastanneista nuorista toivoi, että voisi halutessaan jatkaa yhteydenpitoa nettikirjepalvelussa, suunnittelija Heidi Holappa sanoo. Nettikirjepalvelun uudistus on otettu hyvin vastaan. – Helmikuussa joka viidennen kirjeen kohdalla, johon vastasimme, yhteydenpito jatkui aikaisemmin kirjoittaneen lapsen tai nuoren kanssa, Holappa kertoo. Lasten ja nuorten puhelimeen, nettikirjepalveluun ja chattiin voi ottaa yhteyttä maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti. Yhteydenottoihin vastaa MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät. Yhteyttä voi ottaa ihan mistä tahansa aiheesta. Vanhempainpuhelin kiinni pääsiäisenä MLL:n Vanhempainpuhelin ja chat ovat kiinni pääsiäisenä. Kiirastorstaina 29. maaliskuuta Vanhempainpuhelimen numerossa 0800 92277 vastataan kello 14–20, mutta maanantaina 2. huhtikuuta sekä puhelin että chat ovat kiinni. Vanhempainpuhelimen nettikirjepalveluun voi kirjoittaa milloin vain, päivystäjä vastaa kirjeeseen noin viikon kuluessa. Vanhempainpuhelimen voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti, nimettömänä ja maksutta, kun haluaa keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Yhteydenottoihin vastaavat päivystäjät ovat MLL:n kouluttamia vapaaehtoisia. Tulossa historiallisen vilkas asuntokevät ? Suomen Kiinteistönvälittäjien noin 1300 jäsenvälittäjän ennuste huhti-kesäkuun 2018 Suomen asuntomarkkinoista on yhtä valoisa kuin kevätaurinko. Suomen Kiinteistönvälittäjien noin 1300 jäsenvälittäjän ennuste huhti-kesäkuun 2018 Suomen asuntomarkkinoista on yhtä valoisa kuin kevätaurinko. Huolimatta selvästä kysynnän kasvun ennusteesta hintojen ei odoteta enää kipuavan kuin kaikkein kysytyimmissä asunnoissa. Hintojen ei myöskään odoteta laskevan paitsi huonokuntoisissa ja remontointia vaativissa taloissa tai taloyhtiöissä. Keskimääräinen kerrosja rivitalojen hintojen nousuennuste seuraavalle vuosineljännekselle on noin 1%. Omakotitalojen keskimääräisten hintojen ennustetaan pysyvän ennallaan tai laskevan hiukan. Kuluttajien luottamusindikaattorit ovat korkealla ja esimerkiksi hyväkuntoisten ja kohtuuhintaisten omakotitalojen kysynnän odotetaan olevan erityisen vilkasta pääkaupunkiseudun kehyskunnissa sekä Turun, Tampereen ja Oulun seudulla. Minkä ikäisistä taloista asuntoja etsitään? – Kysyimme jäsenvälittäjiltämme myös sitä, mikä nyt erityisesti kiinnostaa asunnonostajia. Kaikki hyväkuntoiset asunnot, jotka ovat valmistuneet aikaisintaan 90-luvulla, mieluiten 2000-luvulla, ovat kiinnostavimpia, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. – Asunnon ostajat ovat yhä haluttomampia aloittamaan suuret remontit hankkimassaan asunnossa tai pientalossa. Erityisesti lähestyvä putkiremontti vaikeuttaa asunnon oikean hinnan löytämistä myyjän ja ostajan välillä, hän jatkaa. Remontoitavien asuntojen ostamista hidastaa merkittävästi myös se, että remonttiin on hankala saada rahoitusta, kun ostajan käteisvarat menevät pankin edellyttämään omarahoitusosuuteen ja remonttilainaan tarvittavaa lisärahoitusta ei saa ilman omaa rahaa. Ainoastaan Helsingissä, Turussa ja Tampereella kysyntä on kovaa vanhoista kerrostaloasunnoista ja esimerkiksi noin 100-vuotiaat talot ovat erittäin haluttuja. Turun alueella erityispiirteenä ovat myös harvinaiset vanhat omakotitalot. 70-luvun talot ongelmallisia Pienja rivitaloissa on erityisryhmä, joka on hankalin myydä myyjien toivomaan hintaan: 70-luvulla valmistuneet pientalot, joissa on esimerkiksi alapohjan rakenteessa aikakaudelle tyypillisiä erityispiirteitä, jotka voivat vaatia merkittäviä peruskorjauksia. 70-luvun nopeasti rakennettu kerrostalokanta lähestyy myös kovaa vauhtia putkiremonttivaihetta, jolloin asuntojen hinnat laskevat nopeastikin. Varainsiirtoveron poistaminen helpottaisi työn perässä muuttamista Varainsiirtoveron merkitys korostuu erityisesti niille, jotka haluavat muuttaa työn vuoksi kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeammat ja varainsiirtovero syö ison osan asunnonvaihtoon tarvittavasta käteisen määrästä. Vuokra-asuntojen kysyntä Vuokra-asuntojen kysyntä nousee koko maassa tasaisesti. Erityisesti pääkaupunkiseutu kehyskuntineen ja yllättäen myös Pohjois-Suomi ovat vuokralaisten kiinnostuksen kohteena. Pääkaupunkiseutu: Keskimäärin jopa yli 5% nousua kysynnässä sekä noin 2-3% nousua keskihinnoissa kerrostaloasunnoissa. Omakoti-, parija rivitaloissa ennustetaan ennallaan pysyvää hintatasoa kysynnän kasvusta huolimatta. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat: Kysyntä jatkaa keskittymistä palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Pienillä omakotitaloilla ja uudemmilla rivitaloilla kova kysyntä ja niiden hintojen odotetaan myös nousevan hiukan. Vanhojen rivitalojen sekä isojen omakotitalojen, joissa on vähän huoneita, hintojen odotetaan edelleen pysyvän ennallaan tai laskevan. Kirja-arvostelu
17 Viikot 12-13 Maarnela 13.3.1940 ? Vanhus kuoli kotiinsa, kun lähihoitajia oli liian vähän. Luki lehdessä. Mutta tapahtuneesta huolimatta minä olen iloinen, että nuorten miesten ei tarvitse enää kuolla sodissa. He voivat tulla Suomeen turvaan. He eivät traumatisoidu ja jaksavat siksi paremmin kasvattaa lapsiaan inhimillisyyteen ja lähimmäisenrakkauteen. He eivät vammaudu myöskään fyysisesti ja näin säästetään yhteiskunnan hoitokuluja. Suomellehan on aiheutunut paljon vaivaa näistä meidän omista sotaveteraaneistamme. Voi jospa me suomalaiset olisimme jo silloin Talvisodan aikoihin älynneet vetää omat nuoret miehemme rintamalta ja vaikka maksaa heidän matkansa Ruotsiin turvaan. Miten monelta vaikealta asialta olisimme säästyneetkään. Mutta oma vika. Oma tyhmyys. Ei siitä voi muita syyttää. Ensinnäkään he eivät olisi traumatisoituneet. Eivätkä heidän lapsensa olisi traumatisoituneet. Monilta viinan kirouksilta olisi säästytty ja se veteraanien jatkuva kuntouttaminen. Voi miten monta kymmentä miljardia se onkaan vienyt vuosien saatossa yhteisiä rahojamme. Nuo rahat olisivat nyt tänä päivänä meidän käytettävissä ja niiden avulla voisimme antaa vielä useammalle nuorelle miehelle turvapaikan ja olla maailmalle esikuvana. Ja yksi suurimmista suruistani on se, että minua niin lähellä oleva puoKallio Kukkii 2018 ohjelmatiedot 6.4. mennessä Kallio Kukkii -piknik järjestetään Dallapenpuistossa 19.11.20.11. Kuva: Juhani Styrman. ? Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali järjestetään 11.5. 20.5. Tapahtuman ohjelmisto koostuu itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuudesta. Tapahtumatietoja voi lähettää 6.4. saakka. Tiedot voi lähettää osoitteella kukkiiohjelmat@ gmail.com tai Kallion Kulttuuriverkoston www-sivujen kohdasta Kallio Kukkii ja ilmoita tapahtuma. Festivaaleille tapahtumia voivat järjestää esimerkiksi järjestöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt SuurKallion alueella (Kallio, Alppiharju, Merihaka, Siltasaari, Sörnäinen ja Vallila). Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat, joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä. Festivaalia koordinoi Kallion Kulttuuriverkosto, joka kokoaa tapahtumat kokonaisuudeksi ja vastaa tapahtuman yleistiedotuksesta medialla. Kallio Kukkii -viikon ohjelmat julkaistaan maksuttomassa tapahtumalehdessä ja verkkojulkaisussa. Julkaisusta saa myös maksullista ilmoitustilaa. Lisätietoja kallion.kulttuuriverkosto@ gmail.com. Helsingissä edelleen runsas linnusto Kalatiira. Kuva: Margus Ellermaa. ? Helsingin tärkeistä lintualueista ja merkittävästä linnustosta on julkaistu raportti, jossa esitellään suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta. Linnuille on H e l s i n g i s s ä eniten tilaa saaristossa, ja kaupungin saaristolinnusto onkin hyvin edustava. Myös merenlahtien kosteikot ovat valtakunnallisestikin merkittäviä lintupaikkoja. Kaupungin kasvaessa metsälinnusto on menettänyt pesimäalueitaan, mutta laajoja yhtenäisiä metsiä ja niiden lajeja on jäljellä Vuosaaren-Östersundomin alueella sekä Haltialassa. Myös isot metsäiset saaret, jotka ovat aiemmin olleet suljettuja sotilasalueita, ovat linnustolle arvokkaita. Suhteellisesti heikoimmassa asemassa on avomaiden linnusto, koska peltoja niittyalueet ovat supistuneet. Kaikilla viheralueilla on merkitystä linnuille, mutta moni tutkituista luontokohteista ei ollut linnustoltaan erityisen edustava. Yleisimpien 50 lintulajin esiintymistä ei raportissa tarkasteltu, vaikka ne ovatkin ihmisten luontoelämysten kannalta tärkeitä. Yleisten lajien kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaava vaikutus on vähäisempi kuin harvinaisten lajien. Toisaalta maailmanlaajuisesti on todettu, että monien yleistenkin lintulajien yksilömäärät vähenevät, vaikka niiden kannat ovat edelleen runsaita. Tässä raportissa on tämänkin vuoksi lajistoa tarkasteltu laajemmin kuin uhanalaisuusluetteloissa. – Merialueilla erityispiirteenä on maailmanlaajuisesti uhanalaisen allin merkittävä talvehtimiskeskittymä: suuri osa Helsingin merialueen matalikoista on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi. Helsingissä elää lisäksi maailmanlaajuisesti uhanalaisia pilkkasiipiä, punasotkia ja mustakurkku-uikkuja, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristöpalveluista. Raportti perustuu suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin sekä harrastusluonteisesti ympäri vuoden kerättyihin havaintoihin. lue ei ole ymmärtänyt, että miten tärkeää on saada nuoria miehiä mahdollisimman paljon pois sodista. Ja mitä säästöjä siitä tulisi. Oi. Jos vain voisimmekin ottaa kaikki maailman nuoret miehet luoksemme niin sotiahan ei silloin enää olisi. Juuri miehethän niissä sodissa sotivat. Se mikä on oikein, se pitää tehdä. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Adel Abidinin näyttelyssä historian kipupisteitä Adel Abidin: Tulimme tappamaan isäsi (2018). Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. Adel Abidin: Arkisto (2018). Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. Adel Abidin. Kuva: Martin Jäger. ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.3.–22.4.2018 nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973, Bagdad, Irak) näyttely History Wipes. Näyttely esittelee kansainvälisesti tunnustetun Abidinin uusia ja viime vuosien aikana syntyneitä videoinstallaatioita ja veistoksia. Teokset käsittelevät historiamme kipupisteitä ja ihmisenä olemista yhä epävakaammaksi muuttuvassa maailmassa. – Ihmisen olemassaololla on vain kaksi näyttämöä: mennyt ja tuleva. Olemme tottuneet luottamaan kirjoitettuun historiaan – mutta miten voimme olla varmoja siitä, että tiedämme historiasta koko totuuden? Entä mitä tapahtuisi, jos kadottaisimme mielestämme kaikki aiheuttamamme sodat ja kaikki tappamamme ihmiset? Tätä hypoteesia tarkastelen näyttelyssäni, kertoo Adel Abidin. – Ateneum on yksi maamme keskeisimmistä muistiorganisaatioista, ja se on muovannut kuvaamme suomalaisuudesta ja yhteisestä historiastamme jo vuodesta 1888 lähtien. Identiteettiin ja muistamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä myös Adel Abidinin taiteessa, kertoo museonjohtaja Susanna Pettersson näyttelyn esittämisen perusteista. History Wipes haastaa meidät katsomaan, mitä ympärillämme tapahtuu juuri nyt – ja mitä on tapahtunut viime vuosikymmenten ja -satojen aikana. Näyttely käsittelee epämukavia asioita, jotka mielellämme suljemme pois mielestämme. Aiheina ovat muun muassa etninen puhdistus, sota, pakolaisuus ja valtakoneistojen harjoittama manipulointi. Taiteilijaa kiinnostaa, mikä pyyhitään pois näkyvistä: mitä pyritään häivyttämään ja mistä vaietaan. Yhteensä 11 teosta nähdään eri puolilla museota pääportaikossa sekä toisen ja kolmannen kerroksen näyttelysaleissa. Monet näyttelyn uusista teoksista ovat syntyneet vuorovaikutuksessa museon arkkitehtuurin kanssa. Ateneumin tuottaman näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin taidemuseon johtaja, FT Susanna Pettersson ja intendentti Sointu Fritze. Samanaikaisesti Abidinin näyttelyn kanssa Suomen taiteen tarina -näyttelyssä esitetään erikoistutkija Erkki Anttosen kuratoima valikoima Henry Ericssonin (1898– 1933) teoksia, jotka kuvaavat Suomen sisällissotaa. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy kirja Adel Abidin – History Wipes, jonka on kirjoittanut Susanna Pettersson. Kustannusosakeyhtiö Parvsin julkaisema kirjaesittelee Abidinin uusia ja vanhempia teoksia. Adel Abidin asuu ja työskentelee sekä Helsingissä että Ammanissa, Jordaniassa. Abidinin työskentelyä leimaa voimakas yhteiskunnallinen eetos. Hän käsittelee taiteessaan vaikeita aiheita usein kepeän huumorin ja sarkasmin keinoin. Silti teokset ovat syvällisiä, vakavia ja jopa synkkiä. Näyttelyyn liittyviä tapahtumia Ke 21.3. klo 18–19.30 ATENEUM LIVE – TALK SHOW Ateneum Bistro. Eläviä kohtaamisia Baba Lybeckin johdolla kerran kuussa: sanoja, sävyjä ja ajatuksia, itkua ja naurua sekä rohkeita väittelyitä. Aihe liittyy Adel Abidinin näyttelyyn. Vapaa pääsy. Ke 28.3. klo 10–20 TAIDETTA MEILLE! NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN ILMAISPÄIVÄ Vapaa pääsy opiskelijakortilla sekä alle 25-vuotiaille. Adel Abidin esittelee näyttelynsä englanniksi klo 16. Lisäksi Ajatus näkyväksi -pinssipaja Ateneumin sisäpihalla klo 15–18. Ke 28.3. klo 18.00–19.30 HISTORY WIPES? -PANEELIKESKUSTELU Ateneum-sali. Paneelikeskustelu identiteetistä, vallasta ja kulttuurista. Näyttelystä keskustelemassa taiteilija Adel Abidin, Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson, Sitran ennakointiasiantuntija Mikko Dufva sekä Helsingin kuvataidelukion nuoria. Suomeksi ja englanniksi. AVOIMET OPASTUKSET NÄYTTELYYN Suomeksi torstaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 13 | Ruotsiksi su 1.4. klo 14 | Englanniksi su 8.4. sekä su 22.4. klo 12 | Venäjäksi su 8.4. klo 14 Aukioloajat Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10– 17 | Ma suljettu Sisäänpääsymaksut Normaali pääsymaksu 15 € | Alennettu pääsymaksu 13 € | Alle 18-vuotiaat maksutta | S-Etukortilla 14 €
19 Viikot 12-13 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
20 Viikot 12-13 Cafe S T U R E C L U B BISTROon Voit myös vuokrata ravintolan omaan käyttöösi! Viikonloppuisin viettämään iltaa kaverisi kanssa! Tarjoamme edullisemman ruuan talon piikkiin! Sturenkatu 21 00510 Helsinki 040 1393 893 sturenkatu@crepperie.fi www.sturecafeclub.fi Tule MUSIC LIVE THEATRE SHOW & & Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 7 eri vaihtoehtoa – myös intialaisia ruokia! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Happy Hour joka päivä klo 20.0000.00. Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! KARAOKE PE & LA