2 Viikko 4-5/2020 • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Kiivi 500 g (2,00/kg), Kreikka/Italia/Grekland/Italien Kiwifrukt 1 00 RS/ASK DIN EGEN BYBUTIK Broilerin fileesuikaleet 250-300 g (8,97-10,76/kg) Strimlad kycklingfilé 2 69 Ihana, helppo arki TÄYTETYT PATONGIT Täytä leivät porkkanalla, kaalilla, broilerilla, punasipulilla, kurkulla ja korianterilla sekä halutessasi chiliviipaleilla. GRANDIOSA Kiviuunipizzat 300-350 g (7,14-8,33/kg) Stenugnspizzor 5 00 2 PKT 2 PKT PLUSSA-KORTILLA -15% VITAMIN WELL Vitamiinijuomat 0,5 l, sis. pantit/ inkl. pant 0,40 Vitamindrycker 5 00 2 PL/FL. PLUSSA-KORTILLA -11% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussa-kort 2,79 pl/fl., sis. pantin/ inkl. pant 0,20 (5,18/l) EVÄS Pastasalaatit 250 g (8,76/kg) Pastasallader 2 19 RS/ASK TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 26.1.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 26.1.2020 om inget annat näms. Voimassa 3.5. asti Gäller till 3.5 Voimassa 3.5. asti Gäller till 3.5 RS Yksittäin ja ilman Plussakorttia 2,95 pkt (8,43-9,83/kg) 2 PL Voimassa 3.5. asti KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki RIKOS JA RAKKAUS Jari Tervo Ohjaus: Eero Järvinen Dramatisointi: Pekka Milonoff Hanna Kirjavainen Tuottaja: Jenni Kanta-oksa KOMEDIAN JA TRAGEDIAN RONSKI YHTEENTÖRMÄYS “Ruumis hengittää vielä!” ESITTÄÄ www.vihdinteatteri.fi 2020 ESITYSPAIKKA Luksian auditorio Ojakkalantie 2, Nummela ENNAKKOMYYNTI JA VARAUKSET Vihdin teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela Avoinna arkisin 9.30–14.30 Mob. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.fi LIPUT MYÖS NetTicket.fi (+palvelumaksu) Prismat Nummela, Lohja (+palvelum.) ovelta 1h ennen esityksen alkua LIPPUJEN HINNAT Peruslippu 23 € Eläkeläinen, opiskelija, työtön 21 € Avustaja 12 € Kysy myös ryhmäalennuksia! Suositusikäraja 16 v. Esityksen kesto n. 2,5 h väliaikoineen Ensi-ilta la 25.1. klo 17 la 1.2. klo 17 su 2.2. klo 15 la 8.2. klo 17 su 9.2. klo 15 la 15.2. klo 17 su 16.2. klo 15 la 22.2. klo 17 su 23.2. klo 15 ke 26.2. klo 19 la 29.2. klo 17 su 1.3. klo 15 to 5.3. klo 19 la 7.3. klo 17 Mirita Saxberg (Liike Nyt) palaa kokoomuksen ryhmään ? Liike Nyt Helsinki -valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän entinen pääsihteeri Mirita Saxberg on palannut kokoomuksen valtuustoryhmän jäseneksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyi Saxbergin pyynnön yksimielisesti. Saxberg tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listalta kuntavaaleissa 2017, mutta perusti Liike Nyt -valtuustoryhmän syksyllä 2018 toimiessaan Liike Nyt -eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja Hjallis Harkimon eduskunta-avustajana. Saxberg näkee siirtymisensä osana laajempaa suunnanmuutosta. – Sen jälkeen, kun Liike Nytistä tuli puolue, ovat Liike Nytiin aiemmin sitoutumattomat valtuustoryhmät ympäri Suomea jättäneet sen. On luonnollista, että vaikutukset näkyvät myös Helsingissä. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov on tyytyväinen, että Saxbergin näkee kokoomuksen edelleen parhaana väylänä vaikuttaa ja muuttaa politiikan tekemisen tapaa. – Kokoomuksen valtuustoryhmänä voimme viedä asioita eteenpäin Helsingissä. – Suuren ryhmän voimin kaupunkilaisten hyvinvointia on mahdollista parantaa kaikkein tehokkaimmin. Muutoksista huolimatta arvot pysyvät. Allekirjoitan edelleen kokoomuksen arvot, joiden takia liityin puolueeseen 2000-luvun alussa, Saxberg toteaa. Musta komedia rakkaudesta perheeseen, ruoanlaittoon – ja Elvikseen. Esitykset 11.1.-15.2.2020 www.teatterikultsa.fi Lee Hall Jalmari Jalonen Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8, 00500 HELSINKI Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO
22. tammikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 2 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Selkeää ja poutaa Lämpötila +2°C Lounaistuulta 8m/s Sademäärä mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Virastotalojen purkaminen alkaa ? Kallion virastotalojen purkaminen alkaa. Virastoja hallintorakennusten purku alkaa Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa. Purku siirtyy Siltasaarenkatu 13:een huhtikuussa ja loppuu suunnitelman mukaan juhannukseksi. Purkutöiden vuoksi tulee väliaikaisia muutoksia metron sisäänkäynteihin. Rakennusten tilalle on suunniteltu kansainvälisesti houkuttelevaa tieteen ja yritysten kohtaamispaikkaa. Kustannusarvio on yli 100 miljonaa. Kaukolämpövuodon korjaustyö Helsinginkadulla ? Kiireinen korjaustyö muuttaa Helsinginkadun yksisuuntaiseksi Kallioon päin ajettaessa Mäntymäentien ja Vauhtitien välillä. Töölöön päin ajokaistat ovat normaalisti. Korjaustyö alkoi tiistaina 14.1. Pyöräliikenne siirtyy korjaustyön takia Töölönlahden rantaan sorapintaiselle jalkakäytävälle, joka muutetaan yhdistetyksi jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Siirto on voimassa Mäntymäentien ja Vauhtitien risteysten välillä. Kaupunginpuutarhan raitiovaunupysäkin pohjoispuolella oleva suojatie suljetaan töiden takia. Helsinginkadun yli pääsee raitiovaunupysäkin eteläpuolella olevaa suojatietä käyttäen. Korjaustyöt ja liikennejärjestely kestävät arviolta kuukauden verran. Kauppatorin matkustajapaviljonki korjaukseen Ku va : To m To ik ka /H KL ? Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki peruskorjataan. Työt aloitetaan valmistelevilla töillä tammikuun puolivälissä. Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Peruskorjausta edeltävät valmistelevat työt aloitetaan tammikuun puolivälissä. Valmistelevien töiden ajan matkustajapaviljonki on normaalisti käytössä. Peruskorjauksen alkaessa matkustajapaviljonki suljetaan ja matkustajien käytössä on tilapäinen odotustila. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen lipunmyyntipiste. Lähtevien ja saapuvien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Matkustajapaviljonki on suljettu kesän ajan, ja työt valmistuvat elokuussa 2020. Matkustajapaviljongin sulkemisesta, tilapäisen odotustilan käyttöönotosta ja kulkureittien muutoksista tiedotetaan lisää myöhemmin. Kurvissa liikennejärjestelyt muuttuivat ? Viime viikolla iltapäiväruuhkien jälkeen alkoi uusien liikennejärjestelyiden valmisteleminen Kurvissa. Työmaan pohjoisosassa nykyisten ajokaistojen ja työmaa-alueiden alueet vaihtoivat päikseen paikkoja. Perjantaiaamuna ajoneuvoliikenne kulki jo uutta reittiä, ja urakan infratyöt puolestaan pääsivät jatkumaan nykyisten ajokaistojen kohdalla. Järjestely ei vaikuta nykyisten suojateiden sijainteihin Kurvissa. Vallilan Nordeakorttelin rakennusoikeus lisääntyy Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22. kaupunginosan, Vallilassa, asemakaavan muutoksen Aleksis Kiven katu 5:een, Nordean kortteliin suunnitellaan lisää toimitilaa. Osa korttelin Aleksis Kiven kadun puoleisista rakennuksista korvataan uudisrakennuksella. kennuksen asema kaupunkikuvassa sekä korttelin ajallisesti kerroksellinen rakenne. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakennus Aleksis Kiven kadun ja Kustaankadun kulmassa porrastuu siten, että katuun ja aukioon rajautuvat rakennusosat ovat kuuden kerroksen korkuisia, korttelin sisäosaan jäävien osien ollessa kahdeksanja kymmenenkerroksiset. Korttelin nykyisten rakennusten kerrosluku vaihtelee kahdesta seitsemään. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen kaupunkikuva muuttuu rakennetummaksi ja keskustamaisemmaksi ja jalankulkuympäristö elävämmäksi ja toiminnallisesti monipuolisemmaksi. Korttelin rakennukset on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Nordea Oy:lle, ja kortteli toimii Nordean kampuksena. Korttelialue on yksityisomistuksessa. ? Se koskee Vallilan kaupunginosan Aleksis Kiven kadun, Kustaankadun, Satamaradankadun ja Fleminginkadun rajaamaa korttelia. Se mahdollistaa korttelin lisärakentamisen sekä nykyisten rakennusten osittaisen korvaamisen uudisrakennuksella. Kortteli toimii kokonaisuudessaan nk. Nordean kampuksena, ja siellä sijaitsee myös Nordea Oyj:n pääkonttori. Uutta kerrosalaa on 9 400 k-m², josta vähintään 500 k-m² tulee toteuttaa liiketai palvelutilana Kustaankadun puolelle. Kustaankadun kulmassa sijaitsevan entisen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) ATK-keskuksen jäljelle jäävät kadunpuoleiset osat suojellaan. Kaava mahdollistaa noin 600 uuden työpaikan sijoittumisen kortteliin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on edistää Nordea Oyj:n toimintaedellytyksiä alueella mahdollistamalla yrityksen muuttuneita tilatarpeita ja toimistotyön nykyisiä vaatimuksia vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen. Sen tavoitteena on lisäksi parantaa alueen jalankulkuympäristöä ja lisätä kivijalkaliiketilan määrää. Entisen ATK-keskuksen suojelun tavoitteena on säilyttää ra
4 Viikko 4-5/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2020 Haapaniemenkadun varteen liikeja asuinkerrostalo H aapaniemenkadun varteen suunnitellaan pääosin kahdeksankerroksista liikeja asuinkerrostaloa. Asemakaavan muutos koskee tonttia Haapaniemenkadun varressa, Väinö Tannerin kentän kaakkoispuolella. Tavoitteena on mahdollistaa liikeja asuinkerrostalo nykyisin tyhjillään olevalle tontille. Rakennus on pääosin kahdeksan kerroksinen ja korkeimmillaan 11 kerrosta. Tontin läpi mahdollistetaan julkinen kävely-yhteys. Tontti on rakentamaton. Tontilta on aiemmin purettu Kaj Saleniuksen vuonna 1974 suunnittelema verohallinnon käytössä ollut virastorakennus. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta. Kaupunki valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi. Yleiskaavassa alue on merkitty kantakaupunkialueeksi. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön viereen. Viereiset korttelit kuuluvat Museoviraston luetteloon osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen. Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen ja laaditaan tarvittavat selvitykset merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. H Yleisönosasto Haku Helsingin peruskoulujen ja lukioiden opettajan virkoihin ? Nyt on oikea aika toimia, jos mielit opettajaksi Helsinkiin ensi elokuusta alkaen! Kaupungin peruskouluissa ja lukioissa on avoinna noin 400 vakinaista opettajan virkaa. Suomen suurin työnantaja Helsingin kaupunki tarjoaa merkityksellisen työn ja hyvät henkilöstöedut. Haku suomenkielisten peruskoulujen ja lukioiden opettajan virkoihin on meneillään ja päättyy 22. tammikuuta klo 16. Haku ruotsinkielisten peruskoulujen ja lukioiden opettajan virkoihin alkaa 12. tammikuuta ja päättyy 27. tammikuuta klo 16. Työt alkavat elokuussa 2020. Avoimista opettajan viroista 40 on ruotsinkielisissä kouluissa. Valtaosa viroista on suomenkielisessä perusopetuksessa. Kaikkiaan Helsingin kaupungin suomenja ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukioissa työskentelee lähes 4 600 opettajaa. – Opettajia tarvitaan uusiin tehtäviin oppilasmäärien kasvaessa, ja henkilöstöä tarvitaan myös eläkkeelle jääneiden tilalle, kertoo HR-asiantuntija Auli Hyvämäki. Helsingin varhaiskasvatuksessa on avoinna vakinaisia ja määräaikaisia työpaikkoja. – Haemme joukkoomme lisää tulevaisuuden tekijöitä. Meillä on avoinna monipuolisesti eri tehtäviä varhaiskasvatuksen ammattilaisille, niin varhaiskasvatuksen opettajille kuin lastenhoitajille. Myös uusia päiväkoteja on valmistumassa. Suurin osa elokuussa alkavista työpaikoista on haettavissa maalis-huhtikuun aikana, mutta muulloinkin kannattaa kurkistaa rekrysivuillemme, sanoo HR-asiantuntija Riikka Heloma. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on osa Helsingin kaupunkia, Suomen suurinta työnantajaa. Toimialalla on lähes 14 000 työntekijää. Palveluita tarjotaan noin 90 000 asiakkaalle yli 700 toimipaikassa. Helsingin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen merkityksellisen työn ja monipuoliset henkilöstöedut. Henkilöstöetuja ovat esimerkiksi työsuhdeasunnot, henkilöstökassa, työterveyspalvelut, alennus joukkoliikenteen lipuista, tuki uuden fillarin hankintaan, kaupunkipyörät työja vapaa-ajalle, alennus uimahalleissa ja teattereissa, henkilöstökerhot, henkilöstöliikunnan ohjatut tunnit ja tapahtumat sekä henkilöstön oma saari Vuosaaren edustalla. Kaupungilla on myös hyvät lomaedut, ja palkan lisäksi henkilöstöä palkitaan eri tavoin. Sähköautot/sähkön tarve ? Onko lainkaan ajateltu, että kuinka suuri on sähkön tarve, kun aina vain halutaan sähköautoja ym. sähköllä toimivia ”härpäkkeitä” tällä tavalla juuri maailma TUHOTAAN ! Sitten vielä väitetään, että kuinka asiat menevät paremmin, kun kaikki tehdään sähköllä toimiviksi tämäkö muka auttaa maailmaa ? ! Raamatun mukaan Jumala antoi erinäiset eläimet ihmisten palvelijoiksi, mutta ihminen luuli olevansa luojaansa viisaampi ja alkoi tehdä kaikenlaisia koneita nyt on osoittautunut, että mitä haittaa siitä on, kun näitä koneita on joka puolella maailmaa eikä luonnonvarat ensinnäkään riitä kaikille koneille ja vaikka riittäisikin, niin saasteet lisääntyvät ja vähin erin tuhoavat maapallon ! Sähkö ei ole mikään oikea ratkaisu tähän asiaan koska esim. tuulivoimalat joudutaan pysäyttämään silloin, kun tuuli tulee liian voimakkaaksi lisäksi mihin liiallinen sähkön käyttö johtaa, niin sitä tuskin on edes tutkittu, kun pidetään ehdottomasti erinomaisena ratkaisuna ! Kuitenkin monet eläimet kesyyntyvät yllättävän helposti ihmisiin jopa niinkin erikoinen eläin, kuin hirvi jopa pitää pienistä lapsista, sillä ennen, kuin näin kuvan hirvestä lasten kanssa olohuoneen sohvalla Norjassa, niin olen syöttänyt hirveä, kun isäni ei antanut metsästäjille lupaa meidän tontillamme ajaa hirveä pois ja hirvi ”kökötti” keskellä peltoa, kun minä lähestyin sitä varovasti ruohotupsun kanssa ja annoin sen syödä, joten se alkoi pitää meistä lapsista kymmeniä vuosia sitten. Lassi Tiittanen H Sarpo H Runopalsta Pöyristyttäviä paljastuksia ? Iltapäivälehtityyliin raflaavasta klikkiotsikoinnista huolimatta luulen, että enin osa hillittömistä paljastuksistani on miltei jokaiselle itsestäänselvää ja tuttua, toivottavasti. Olen näet taipuvainen ajattelemaan, ettei meistä ihmisistä yksikään ole lähestulkoonkaan täydellinen. Eikä sellaiseksi milloinkaan tule. Kaikki me olemme toisinaan väärässä ja teemme virheitä. Luojan kiitos! Virheet ja väärässä oleminen, tarkemmin sanoen niiden tunnistaminen ja tunnustaminen ovat avaimia siivoon elämään. Väitän vakavissani, että meidän ihmisten kaikki toimet tähtäävät hyvään lopputulokseen, kaikki. Lähinnä toimijan itsensä kannalta parempaan tulevaisuuteen. Joidenkin mielissä väikkyy toki ylevämpiäkin päämääriä. Sillä, joka toisin väittää on perustavanlaatuisia ongelmia. Itselleen tai ympäristölleen sydämestään pahaa tahtovan ihmisen (sellaista en ole vielä tavannut) kannattaa pikaisesti kääntyä ammattiavun puoleen. Keinot tai menettelytavat saattavat olla kyseenalaisia, samoin kuin lopputuloskin, mutta tarkoitusperät kumpuavat elämänlaadun parantamisesta. Tuhoisista lopputuloksista löytää historiaan tutustuva viljalti esimerkkejä. Franz Kafkaa lainaillen ”Eräs pahuuden tehokkaimmista viettelykeinoista on kehotus taisteluun”. Rohkenen olettaa, muidenkin kuin itseni puolesta, että leppoisissa merkeissä sujuva, miellyttävä elonpolku paitsi johtaa todennäköisesti sopuisaan lopputulokseen on myös mukavampaa kaikille osapuolille. Vai onko joku saanut räyhäämällä itselleen hyviä ystäviä? Reuhaajan ja vastenmielisen tyypin mainetta voi, niin halutessaan, vältellä olemalla utelias, lukemalla, ottamalla asioista selvää. Utelias oppii katsomaan kotipihaa kauemmas, paljon ja kaikenlaista lukevasta sukeutuu myötätuntoinen, lähimmäisiään rakastava kansalainen. Sellainenkin, joka kykenee erottamaan vakavamielisyyden tosikkomaisuudesta. Menettämättä silti leikkisää lasta itsessään. Kannattaa kokeilla, jos ei vielä ole ryhtynyt! En kehota taisteluun vaan ihmettelyyn ja loputtomaan uteliaisuuteen! Ilmianna Suomen paras kaupunginosa! ? Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä yhteisöllisyys on vahvaa ja toiminta kaikille avointa? Missä voi tuntea urbaanin kaupunginsykkeen ja kotiseuturakkauden roihun? Nyt saa kertoa ja kehua! Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään jälleen Suomen parasta kaupunginosaa. Haussa on viihtyisä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa on monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä sekä kaikille avoimia tapahtumia. Viime vuonna Vuoden kaupunginosaksi tuli peräti 200 ehdotusta, joiden joukosta voittajaksi valikoitui Oulun Tuira. Hyviä ja rakkaita kaupunginosia maassamme siis riittää – mikä palkitaan tänä vuonna? Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. Ehdotusaika päättyy maaliskuun lopussa. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä, 13. toukokuuta. Tänä vuonna kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen ja kaikki mukaan -ajattelu. Miten yhdessä tekemisen meininki näkyy kaupunginosassa? Pääsevätkö kaikki halutessaan mukaan alueen toimintaan? Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Aktiivisia kaupunginosia löytyy eri puolilta Suomea Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea, muun muassa Oulusta, Espoosta, Helsingistä, Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Lahdesta ja Kajaanista. Viime vuonna Vuoden kaupunginosana palkittiin Oulun särmikäs Tuira, jossa näkyy alueen monipuolisuus ja monimuotoisuus erittäin rakentavassa valossa. Vuonna 2018 palkittiin yhteisöllinen Kauklahden kaupunginosa Espoosta, vuonna 2017 voiton vei aktiivinen ja kehittyvä Helsingin Vuosaari ja vuonna 2016 kotiseuturakas Porin Reposaari. Vuoden kaupunginosa -palkitut: 2019 Tuira, Oulu 2018 Kauklahti, Espoo 2017 Vuosaari, Helsinki 2016 Reposaari, Pori 2015 Hakunila, Vantaa 2014 Pispala, Tampere 2013 Kakskerta, Turku 2012 Asevelikylä, Vaasa 2011 Häntälä, Somero 2010 Roihuvuori, Helsinki 2009 Tapanila, Helsinki 2008 Anttilanmäki, Lahti 2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani 2006 Kontula, Helsinki 2005 Hupisaaret, Oulu 2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä 2003 Kommila, Varkaus 2002 Käpylä, Helsinki 2001 Port Arthur, Turku Silta kauas kantaa Talvi-ilta tullut on, sammuu valo auringon. Lamppu iltaan akkunaan luo lämpimästi valoaan. Kuulen äänen hiljaisen mua tielläin ohjaavan. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon. Yömme niin pitkä on synkkä ja valoton. Tähti kirkas taivahan loistaa yön hämärään. Emme saa uupua unelmaan, voimme sillan rakentaa. Siltamme kauas kantaa, valoa taas nähdä saan. Lamppu iltaan akkunaan luo lämpimästi valoaan. Talvi-illoin valoisin loistaa tähdet taivahan. Emme voi jäädä hämärään, sillat kauas kantaa. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon. Emme voi uupua unelmaan, kynttilä jää palamaan. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon. Toivo Levanko lyyrikko
5 Viikko 4-5/2020 H Heinänen Naiserityinen päihdehoito? ? A-klinikkasäätiö (per. 1955) kehitti maahamme vapaaehtoiseen hoitoon hakeutujille alkoholiongelmallisille A-klinikat. Säätiö on harjoittanut alansa koulutusja tutkimustoimintaa mm. julkaisemalla TIIMI-lehteä. Sen numerosta 5/19 luin kiintoisaa tietoa naiserityisestä päihdehoidosta keskeisen teeman ollessa ”Nainen ei ole kuin mies päihdehoidossakaan”. Tutkija Tuija Karttunen valaisee tilannetta todetessaan naisten päihteiden käytön arkipäiväistyneen ja yleistyneen yhteiskunnassamme. Yleinen suhtautuminen on sallivampaa, mutta hoitokulttuuri koetaan miehiseksi. Väitöskirjassaan Karttunen toteaa selkeästi :”Naisen toipumista edistää hoidossa saatu kokemus siitä, että joku uskoo heidän mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä ja että hoito tuo toivon näkökulman omaan elämään.” Näinhän se varmaan on. Lehdessä kerrotaan myös Y-Säätiön tutkija Riitta Granfeltin väitöskirjasta ”Kertomuksia naisten kodittomuudesta” vuodelta 1998. Sittemmin hän on tutkinut asunnottomiksi vapautuvia vankeja ja päihdekuntoutuksessa olevia naisvankeja. Myös Granfelt lisäisi ymmärrystä naiserityisyydelle, varsinkin asunnottomuusasiassa ja rikosseuraamusalalla. Nuo ongelmathan nähdään perinteisesti miehisinä. Hyvältä ja tasaarvoiselta tuntuu, kun viisaat naistutkijat ovat vaatimassa naisten hoidon erityisedellytyksiä! Tuota mainiota lehteä lukiessani löysin kolmannenkin siteeraamisen arvoisen naistohtorin, a-klinikoiden laitospalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkisen viisaan toteamuksen: ”Tupakka ei aina tapa, mutta vaikeuksia se vahvistaa”. Mikä lieneekään meidän tavis-naisten asenne naisten alkoholiongelmaan, jota varmaan paljastuu kiihkeästä salailusta ja peittelystä huolimatta. Ongelma koskee kaiken ikäisiä naisia: tytöt juovat poikien lailla, nuorten naisten humalahakuinen juominen on lisääntynyt ja viime aikoina olemme saaneet viestejä myös eläkeikäisten lisääntyneestä alkoholin nautinnasta. Naiset tosin humaltuvat miehiä nopeammin. Ja alkoholi haihtuu naisten verestä hitaammin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää naisten psyykeen, itsetuntoon. läheissuhteiden ristiriitoihin ja seksuaalisuuteen liittyviin asioihin. Miettiessäni näiden naisten tilanteita kysyin päihdehuollon kokeneelta asiantuntijalta, vuosikymmenien ajan Helsingin kaupungin A-klinikkaa johtaneelta Aarno Huhtalalta, miten voisimme siskojamme auttaa? Sopisiko näitä kysymyksiä pohtia vaikkapa tänä tipattomana tammikuuna? Huhtalan mukaan alkoholista ja muista päihteistä riippuvaisella naisella on viinapelin lisäksi hankaluuksinaan sivusairaudet. Nekin aiheuttavat pelkotiloja, jotka voivat lisätä päihtymyksen pakonomaisuutta. Selvinpäin häpeän tunne estää sosiaalisen kanssakäymisen omassa ympäristössä etenkin läheisten kanssa. Poikkeavuuden tunnetta ei voi välttää. Huhtalan lausunto jatkuu: ”Juoppojen ystävien, myös miesten kanssa juova nainen saattaa olla hyvinkin tasavertainen. Saatavilla oleva päihde ratkaisee. Tukihenkilön ja auttajan sukupuolella ei ole ratkaisevaa merkitystä lähes elämänmittaisen hoidon onnistumisessa.” Kuvitukseksi valitsin Edgar Degasin (1834-1917) ”Absintti”maalauksen. Lähes metrin korkuinen öljymaalaus on Louvressa. Taiteilijan tuntemat graafikko Desboutin ja näyttelijätär Ellen Andrée ovat malleina Pigallella kahvila La Nouvelle Athenesissa. Maalauksen on mainittu kuvaavan alkoholismia ja perusteltu väitettä henkilöiden ulkoisilla olemuksilla. Naisessa nähtäneen tyhjää toivottomuutta, jonka aiheuttajana sopii kuvitella liiallisen lasin kilistelyn ja henkisen taantumisen. Pariskunnan yhteenkuuluvuutta taiteilija ei kuvaa, ei liioin anna toivoa. Tämä on tunnetuin Degasin kahvilakuvista; muutenhan tunnemme hänet lukemattomista ballerinoista, itseään pesevistä alastomista naisista ja kilpailevista ravihevosista. Aira Heinänen Olympiastadionin avajaisviikot elo-syyskuussa ? Ensi syksynä ilmassa on suuren juhlan tuntua, kun Helsingin Olympiastadion avaa jälleen porttinsa. Stadionin salaisuudet paljastetaan ensimmäisenä suurelle yleisölle. Olympiastadion uutta aikaa juhlistetaan kokonaisuudessaan avajaisviikoilla eloja syyskuussa 2020. Avajaisviikkojen aikana järjestetään useita maksuttomia vierailijapäiviä, jolloin voi koeistua stadionin uudet penkit ja aistia uuden aikakauden tunnelmaa. Syyskuussa ovet avataan myös kenttäalueelle ja vierailijat kutsutaan liikkumaan. Avajaisviikoilla pääsee tutustumaan myös täysin uudistettuun Urheilumuseoon, jossa panostetaan elämyksellisyyteen ja vaihtuviin näyttelyihin. Ensimmäisessä vaihtuvassa näyttelyssä avataan stadionin vaiheita 1920-luvun haaveista olympiavuoteen 1952 ja monien hienojen hetkien kautta 2020 uudistukseen. Urheilumuseon sisäänpääsy on ilmainen alle 18-vuotiaille. Stadionin torniin pääsee tuttuun tapaan pientä pääsymaksua vastaan. Helsinki Design Week kokoaa yhteen monialaiset suunnittelujoukkueet ja tuo näytille parasta muotoilua Olympiastadionille, niin Suomesta kuin maailmaltakin. Helsinki Design Week -tapahtumia on stadionilla 10.-13. syyskuuta. Avajaisviikkojen aikana käynnistyvät myös maksulliset konsertit: Stadionation Avajaisshow 7.8. Sunrise Avenue Sunrise Avenue & Friends 14.8. Sunrise Avenue: Thank You For Everything The Final Tour 15.8. Antti Tuisku Bailantai 21.-22.8. Inkerilaiset. Kuva: Meeri Koutaniemi. Inkeriläisten historiaa ja identiteettiä esiin Kansallismuseossa Unohdetut suomalaiset Kansallismuseossa ? Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaavat Santeri Pakkanen ja Lea Pakkanen, inkerinsuomalaisina paluumuuttajina Suomeen saapuneet isä ja tytär. Santeri Pakkanen on toimittaja, joka oli keskeisesti mukana, kun inkeriläisten oli jälleen mahdollista järjestäytyä ja aktivoitua Neuvostoliitossa 1980-luvulla. Lea Pakkanen on toimittaja sekä sosiaalija kulttuuriantropologi, joka on työssään käsitellyt sotien ja konfliktien vaikutusta siviileihin. Valokuvat ja videon on ottanut valokuvaaja ja dokumentaristi Meeri Koutaniemi, joka on erikoistunut identiteettikysymysten, ihmisoikeuksien ja inhimillisen selviytymisen dokumentoimiseen. ? Inkerinsuomalaisten identiteetit ennen ja nyt piirtyvät esiin Meeri Koutaniemen valokuvissa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen kertomassa ja itse eletyssä historiassa ja haastatteluissa. Näyttelyssä inkerinsuomalaiset 33-vuotiaasta lapsena Suomeen paluumuuttaneesta Greete Puttasta 93-vuotiaaseen inkeriläiseen sotaveteraaniin Juho Savolaiseen saavat äänen muotokuvien rinnalla. Muotokuvat käyvät vuoropuheluun Siperian karkotusten vankileirimaisemissa ja Inkerinmaan autioissa kylissä otettujen dokumentaaristen valokuvien kanssa. Hylätyt kaivokset ja vankiparakit, kauniina ja karuina, todistavat jotain sellaista, mitä historiankirjoitus harvoin tavoittaa. – Näyttely avaa tärkeällä tavalla inkerinsuomalaisten historiaa ja identiteettiä. Emme tunne inkerinsuomalaisten vaiheita hyvin, vaikka ne liittyvät kiinteästi maamme historiaan. Meeri Koutaniemen sekä Lea ja Santeri Pakkasen luoma kokonaisuus saa meidät pysähtymään vaiettujen muistojen ja kohtaloiden äärelle”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja, vt. Museoviraston pääjohtaja Elina Anttila sanoo. Näyttelyn esineistö on Suomen kansallismuseon, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista sekä yksityishenkilöiltä. Arkistokuvat ovat Museoviraston kuvakokoelmista. Ensimmäistä kertaa yleisön nähtävissä ovat esimerkiksi inkeriläisen matematiikanopettaja Amalia Suden lakanoille kirjoitetut ja neuvostovuosina patjaan kätketyt muistelmat vuosista vankileireillä ja karkotuksessa. Jatkosodan ajaksi Suomeen paenneiden ja myöhemmin Neuvostoliittoon palanneen inkeriläisperheen isäntäperheelleen jättämä hiussolki kantaa mukanaan suurta tarinaa, kuten myös toisen inkeriläissuvun mukana karkotuspaikasta toiseen kulkenut raamattu. Inkeriläisten aapinen, Punalippu-lehti ja rehabilitaatiotodistukset kertovat inkeriläisten kansallistunteesta ja aktivoitumisesta 1980-luvun Neuvostoliitossa. ’Hei hei mummo, älä ikävoi meitä’ Näyttelyn materiaali on kerätty Pakkasten ja Koutaniemen tekemillä kenttätyömatkoilla Inkerinmaalla, Jakutiassa ja Keski-Siperiassa sekä ympäri Suomea asuvien inkeriläisten keskuudessa. – Matkat karkotusten ja vankileirien maisemiin konkretisoivat inkeriläisiin kohdistetun julmuuden hätkähdyttävällä tavalla. Karuus, kylmyys, pakkotyö. Noissa paikoissa ihmisarvolle ei ollut sijaa”, näyttelyn käsikirjoittaja Lea Pakkanen sanoo. Inkeriläiset kohtasivat Neuvostoliitossa vainoja erityisesti 1920–1950-luvuilla. Karkotukset, teloitukset ja vankileirit sekä suomen kielen ja luterilaisen uskonnon kieltäminen tyhjensivät lähes 140 000 inkerinsuomalaisen kylät ja tuhosivat niiden kulttuurin. Mutta keitä historian aikana Ruotsin, Venäjän ja Neuvostoliiton hallitsemalla Inkerinmaan alueella eläneet inkerinsuomalaiset olivat ja ovat? Millaisia kokemuksia ja muistoja inkerinsuomalaiset kantavat mukanaan? Miten inkerinsuomalaisuus näkyy tämän päivän nuorissa? – Harva suomalainen tietää, keitä inkerinsuomalaiset ovat ja kuinka heidän menneisyytensä on tärkeä osa suomalaisuuden historiaa. Ylläpidetty hiljaisuus on luonut haavan, joka ei parane, ennen kuin tapahtumat tuodaan niin inkerinsuomalaisten kuin suomalaisten tietoon ja tunnustettavaksi”, summaa valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Inkerinsuomalaisten historia on eri aikoina ollut poliittisesti arka aihe niin Suomessa, Venäjällä, kuin Neuvostoliitossa. Huhtikuun 10. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun presidentti Mauno Koivisto ilmaisi suorassa Ajankohtaisen kakkosen tv-lähetyksessä, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää ulkosuomalaisina paluumuuttajina. Vuosien 1990–2016 aikana Suomeen saapui yli kolmekymmentä tuhatta inkeriläistä entisen Neuvostoliiton alueilta. Seitsemänvuotiaan Lea Pakkasen mummolleen saunan oveen raapustamat sanat ’hei hei mummo, älä ikävöi meitä’ ovat pieni palanen Suomessa asuvan 50 000–70 000 inkeriläisen historiaa ja identiteettiä. Miltä omasta kulttuuriperimästä vaikeneminen tuntuu? Entä miten vaikeneminen muuttuu unohdukseksi? Kansallismuseossa 24.1.-19.4.2020 oleva näyttely avaa inkeriläisten kohtaloa sekä tarkastelee historian ja identiteetin suhdetta.
6 Viikko 4-5/2020 H In Memoriam ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 22.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Viikkomessu to 23.1. klo 18. Lisa Enckell. Iltamessu pe 24.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 26.1. klo 10. Laura Huovinen. Rippikoulusunnuntai. Messussa mukana kauden rippikoululaiset. Iltakirkko ma 27.1. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 28.1. klo 18. Pauliina Lindfors. Hiljainen rukouslaulumessu ke 29.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Viikkomessu to 30.1. klo 18. Lisa Enckell. Iltamessu pe 31.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 10. Riikka Reina, Kallion Kantaattikuoro. Yhteisvastuukeräys alkaa. Vuoden 2020 yhteisvastuukeräys tukee vanhemmuutta. Vapautuksen messu ma 3.2. klo 18. Kai Sadinmaa. Lähdemessu ti 4.2. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 5.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Easy sport –sähly 7-12 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) Merihaan palloiluhallilla klo 10-11 isommat/ kokeneemmat pelaajat, klo 11-12 pienemmät/aloittelevat pelaajat. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Easy sport -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Fun Action –sähly 13-17 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) klo 12-13 Merihaan palloiluhallilla. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Fun Action -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 23.1. Mies kuvien takana valokuvaaja Caj Bremer, Päivi Istala haastattelee, 30.1. Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho, Raisa Rauhamaa haastattelee. Keskustelemme ajankohtaisista aiheista, uskonnosta ja politiikasta, taiteesta ja kulttuurista, elämästä ja tieteestä kiinnostavien ihmisten kanssa. Esikoisvauvakerho to 23.1. ja 30.1. klo 12–14 Kallion seurakuntakodilla. Lapsi tuo perheeseen paljon iloa, työtä ja kysymyksiä. Tule kahvikupposen ääreen keskustelemaan vauvaperheen arjesta ja tutustumaan toisiin samalaisessa tilanteessa oleviin aikuisiin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16–18 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa mukaan neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Teemme yhdessä neuleita niitä tarvitseville. Lankoja ja puikkoja on, mutta niitä myös vastaanotetaan. Neulotaan, vaihdetaan vinkkejä ja opitaan uutta. Voit kierrättää vanhat neuleet sekä tarpeettomat langat ja tehdä uutta. Aloittelijoita opastetaan. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 050 380 3254. Pannariperjantai 3.-6. luokkalaisille perjantaisin 6.3. asti (ei 21.2.) klo 1215.30 Talolla, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan, syömään pannaria tai tuottamaan materiaalia Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 25.5. asti (ei 17.2. ja13.4.) klo 17-19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18 (lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi). Tarjolla on kahvia/ teetä/mehua. Tilassa mikro eväidenlämmittämistä varten. Ei ennakkoilmoittautumista. Avoimet ovet 3.-6. luokkalaisille Talolla maanantaisin 2.3. asti (ei 17.2.). klo 13– 15.30, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan tai vaikka tekemään videoita Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Helmikerho 12-14 v. tytöille tiistaisin 4.2.–31.3. klo 15–17 Fokuksessa Triplassa Kokkausta, keskustelua, askartelua ja retkiä. Yhdessä Töölön srk:n kanssa. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä tiny.cc/helmiryhmä. Sukkapiiri punainen lanka Teatteri Kallion takahuoneessa joka toinen keskiviikko klo 17-20 29.1 alkaen. Tule kutomaan villavaatteita vanhuksille, vähävaraisille perheille ja muille tarvitsijoille. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa, jossa sinua on vastassa Seija Karjalainen. Tiedustelut diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Georgialainen lauluyhtye Rivorera su 9.2. klo 19 Kallion kirkossa. Georgialaisen lauluyhtyeen Rivoreran ohjelmisto koostuu georgialaisesta ortodoksisesta kirkkomusiikista ”á capella” sekä kansanlaulusta osin perinteisillä soittimilla. Elävää georgialaista perinteistä laulua on kuultu Suomessa vain muutamia kertoja 50:n vuoden aikana. Haluamme toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi harvinaiseen konserttiin! Liput lippu.fi 22,50 euroa, tuntia ennen ovelta 25 euroa, käteisellä. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Sateenkaarimessu la 25.1. klo 17. Jaana Partti. Tasausmessu su 26.1. klo 16. Pauliina Lindfors, Hiljaa Ensemble. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Tasausmessu su 2.2. klo 16. Riikka Reina. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 24.1. Maalauspaja, 31.1. Karkkia! Karkkikirjan teeman mukaisesti askarrellaan karkista. Koululaisten perjantait 24.1. ja 31.1. klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Puuhakerho maanantaisin 18.5. asti (ei 17.2.,13.4.) klo 13.30-16 Alppilan kirkolla. Liikuntaa, askartelua, läksyjen tekoa, lautapelailua. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiistairuokailu ti 28.1. ja 4.2. klo 12-13. Hinta 2 e. Pentin seurat ti 4.2. klo 18 Alppilan kirkossa. Musiikki Pekka Simojoki. Vapaa pääsy. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30–11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin klo 10–13 19.5. asti (ei 7.4.) Alppilan kirkolla. Muskarit klo 10 ja 10.30 ja niiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Muskaria ohjaa musiikkipedagogi (ylempi AMK) Terhi Orpana. Perhekerhossa on tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa. Tule mukaan maksuttomaan musiikkileikkikouluun, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen! I muskari klo 10–10.30, II muskari klo 10.30–11. Perhekerho klo 10.30–13. Samassa tilassa on lasten leikkihuone. Muskarija perhekerhomenoissa mukana lastenohjaaja Tuulikki Karu p. 050 4620 989 tuulikki.karu@evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho ti 28.1. klo 18. Kangaspuukerholaiset kutovat itsenäisesti Alppilan kirkolla heille sopivina aikoina. Viralliset kokoontumiset joka toinen tiistai. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. Askartelukerho torstaisin 14.5. asti (ei 20.2., 9.4.) klo 14-16 Brahen leikkipuistossa. Askartelua eri materiaaleilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15– 17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. Seuran ensimmäinen joukkue koostuu vuonna 2008 syntyneistä pojista. Alppila Basket aloitti kilpailutoiminnan osallistumalla sarjaan syksyllä 2019. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12 20.1. alkaen. Iloinen porukka ikäihmisiä. Salonkikuoro maanantaisin klo 18–20 Alppilan kappelissa 27.1.2020 alkaen. Kuoro kutsuu riveihinsä kokeneita kuorolaulajia varttuneemmasta väestöstä. Ohjelmassa kevyttä ja klassista kirkkomusiikkia sekä ikivihreitä. Tied. kuoronjohtaja, kanttori vivika.oksanen@evl.fi. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 17.15–19 sekä klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30 ja pe klo 19–20.45. Futsal ke klo 19– 20.45. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. KURSSIT JA KOULUTUKSET Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi 25.2., 3.3.,10.3. ja 17.3. Mystiset moodit klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 27.1., 24.2., 23.3 ja 20.4. klo 18–19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni/ retriitinohjaa Nina Klemmt 09-23403634. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukous laulun päivä la 15.2. klo 10–16. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Erityisenä teemana ansaitsemattoman armon ja hellyyden laulut. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Ilmoittautuminen www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio. Ilmoittautuminen avautuu tammikuussa. Järjestäjänä Kallion seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Jaana Virtasen muistolle ? Seuramme pitkäaikainen puheenjohtaja ja pidetty ohjaaja on poissa. Jaana Virtanen menehtyi äkillisesti 2. lokakuuta Helsingissä 57-vuotiaana. Hän oli syntynyt 28.8.1962 Helsingin Kalliossa ja vietti koko lapsuutensa, nuoruutensa ja myös aikuisikänsä Kallion kulmilla. Jaana liittyi Kallion Naisvoimistelijat ry:n jäseneksi 1980-luvun puolivälissä. Hän toimi päätoimisena itämaisen vatsatanssin opettajana, koreografina, esiintyjänä ja voimistelunohjaajana vuodesta 1990. Hän ohjasi Kallion Naisvoimistelijoissa vatsatanssia, kiinteytysja kuntojumppaa, stretching-venyttelyä ja pilatesta. Itse asiassa hänen aloitteestaan perustettiin seuraan vatsatanssin alkeisryhmä syksyllä 1990. Jaana toimi 1990-luvun alkupuolella vakituisena tanssijana turkkilaisessa Anadolu Kebap -ravintolassa ja teki yhteistyössä Studio Arabeskin kanssa vatsatanssin opetusvideon, järjesti lukuisia kertoja erilaisia tanssisesitysiltoja, joissa aina oli vaihtuva teema. Lisäksi hän esiintyi useana vuonna myös Taiteiden yö -tapahtumassa. Jaanalla oli ilmiömäinen muisti. Hän oppi kaikkien nimet ennätysajassa ja jokainen hänen tunneillaan käynyt koki itsensä tästä syystä yksilönä tervetulleeksi ja tärkeäksi osaksi Kallion Naisvoimistelijoita. Jaana oli kannustava, huumorintajuinen ja tarvittaessa myös tiukka ohjaaja. Moni seuran jäsen kertoo oppineensa Jaanalta paljon mm. ryhtiä ja kehonhallintaa. Seuran omissa juhlissa ja Kallio kukkii -tapahtumissa itämaisen vatsatanssin esiintyjäryhmän koreografia oli hänen käsialaansa. Hymyssä suin Jaana kannusti omia oppilaitaan voittamaan esiintymispelkonsa ja pakotti lempeästi yleisön eteen esiintymislavalle esiintymisvaatteita ja muuta rekvisiittaa unohtamatta. Jaanalla oli takanaan myös oikeustieteellisiä opintoja, joista oli hyötyä hänen hoitaessaan seuran puheenjohtajan tehtäviä menestyksekkäästi vuodesta 1993 aina tähän päivään. Hän oli seuran kantava voima. Ystävilleen Jaana oli tosiystävä; aina valmis kuuntelemaan, valmis tarjoamaan apuaan ja tukeaan. Jaanaa jäivät kaipaamaan aviomies, teini-ikäinen tytär ja koko Kallion Naisvoimistelijat ry:n jäsenistö. Anne Tynkkynen, Tuula Hirvonen ja Merja Wessman HOK-Elannon edustajistovaalien ehdokasasettelu alkoi ? Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalit järjestetään 26.3.-6.4. Ehdokasasettelu on käynnissä ja jatkuu helmikuun 7. päivään asti. Yrityksiltä odotetaan tekoja niin globaalien haasteiden kuin arjen ongelmakohtien ratkomiseksi. – Me haluamme olla muutosmoottori ja haastamme jäsenemme pohtimaan, mitä toiveita heillä on alueemme kehittämiseksi, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen sanoo. – Edustajiston jäsenten ei tarvitse olla kaupanalan ammattilaisia tai poliitikkoja. Edustajisto tarjoaa näköalapaikan ison yrityksen toimintaan ja toimintaympäristöön sekä erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen, Liimatainen haastaa ”arjen asiantuntijoita” mukaan ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi ryhtymiseen tarvitaan vähintään toinenkin ehdokas, jonka kanssa muodostetaan lista. Listan kannattajiksi tarvitaan asiamies, vara-asiamies ja allekirjoittaja, joten periaatteessa jo viiden asiakasomistajan voimin voi lähteä pyrkimään osuuskaupan edustajistoon. Ehdokkaaksi haluavalla on mahdollisuus hakeutua myös jo perustetuille ehdokaslistoille, joiden tiedot HOK-Elanto julkaisee verkkosivuillaan, jos listan perustaja on antanut julkaisuluvan.
7 Viikko 4-5/2020 ? Yli 90 henkilöä oli saapunut Helsingin Shipyardin telakan Murtajaruokalaan SVS:n Ruoholahden osaston kutsusta. Sali täyttyi märästä ja pimeästä illasta huolimatta. Vastineeksi he saivat tietoa huipputason asiantuntijoilta, toimitusjohtaja Carl-Gustav Rotkirchiltä ja entiseltä pääministeriltä Esko Aholta, jolla on näköalapaikka talouteen, hallituksen jäsenenä Venäjän suurimmassa pankissa nimeltään Sperbank ja vastaavasti neuvonantajana Amerikan JP Morganissa. Uusi yritys Helsinki Shipyard Oy tulee toimineeksi telakalla pian vuoden. Hallituksen puheenjohtajana on Victor Olersky ja jäseninä edellisen yhtiön tj. Esko Mustamäki ja rautaisiksi liikemiehiksi nimetyt omistajat Vladimir Kasyanenko ja Rishat Bagautdinov sekä lakimies Aleksander Yudintsev. Toimitusjohtaja Rotkirch on DI laivanrakennuksen alalta ja hänen vankkaa kokemustaan kunnioittavat ”telakkaduunarit” kutsuvat häntä ystävällisesti ”Kalleksi”. Helsingin kaupungin kanssa vuokrasopimus on vahvistettu vuoteen 2035 ja jo neuvotellaan 15 vuoden pidennyksestä. Se johtuu hyvistä näkymistä tilauskannassa ja laivanrakennuksessa. Helsinki Shipyard palaa juurilleen ja keskittyy jäänmurtajiin, pienempiin risteilyaluksiin ja erikoislaivoihin. Suomessa telakat eivät kilpaile keskenään, vaan tekevät yhteistyötä. Alalle tarvitaan koulutusta ja lisää työvoimaa. Hernesaaren alueesta luovutetaan Helsingille osa asuntorakentamiseen. Työtilanteen mukaan osatoimituksia hankitaan Itämeren maista tai kauempaakin. Materiaalija laitelogistiikan on oltava nykyaikaisesti ilmaistuna LEAN. Esko Ahon mielestä muutoksen ennusmerkit ovat aina olemassa. Niitä vain ei osata tulkita tai havaita, koska luulemme tietävämme. Diplomaatti Jaakko Iloniemi sanoi, että vain huonosti informoidut saattoivat ennustaa, miten kävisi Neuvostoliitolle. Koska Ahoa kiinnostaa historia, hän suositteli lukemaansa Risto Volasen kirjaa Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa. Kuka olisi arvannut 11.9.2001 tapahtumat. Shokki New Yorkissa oli täydellinen , kun ihmiset näkivät lentokoneen lentävän rakennuksen läpi ja kaksoistornien romahtavan. Georg Bush lausui, että, jollet ole meidän puolella, olet meitä vastaan. Mitä Arabimaissa on tapahtunut sen jälkeen? Sitä olisi Esko Aholta pitänyt kysyä. Eastman Kodak keksi elektronisen kameran, mutta johtuen keskittymisestä filmi-bisnekseen Kodakia näkee enää museoissa. Finnairin strateginen ratkaisu panostaa Kauko-itään ei ole muuttunut tragediaksi, kuten joku oli pohdiskellut vieraskirjassa. Virhearvioita tulee kirjan Faktojen maailma mukaan, koska uskotaan asioiden menevän kuin ennen. Tulevaisuuteen katsottaessa on avattava silmät. Kriisit Lähi-idässä ovat jatkuneet kauan ilman ratkaisuja johtuen kulttuurista ja öljystä. Nykyään USA pystyisi tyydyttämään öljyn tarpeensa kotimaisella ja Etelä-Amerikan tuotannolla. Tällä on vaikutusta Trumpin politiikkaan. Öljyn kulutus maailmalla kasvoi viime vuonna vain 0,6%. Hidastuminen kohdistuu Venäjään, joka saa pääosan tuloistaan öljyn ja kaasun myynnillä. Venäjän kauppa Eurooppaan on vielä 3,5 kertainen Kiinaan verrattuna. Esko Ahon mielestä Venäjä voi modernisoitua luontevimmin Euroopan kanssa. Muutokseen ajaa yhteinen etu. Yhdysvalloille Venäjän taloudella on vähemmän merkitystä kuin ydinaseella. Kaasuputken arvostelu on puhtaasti itsekästä kauppapolitiikkaa, Eniten muutokseen on vaikuttanut teknologia ja lisää mullistuksia tulee. Esko Ahon perheessä 50 vuotta sitten kulkuvälineet olivat hevonen ja polkupyörä. Nykyään lähes jokaisella maailmassa on puhelimissaan enemmän kapasiteettia kuin Nasan tietokoneissa, joiden ohjaamina Eaglemoduuli 1996 laskeutui kuun pinnalle. On epärelevantti kysymys, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa vai jotain muuta. Uhkaan pitää vastata niillä keinoin, mihin pystytään. Teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentymiseen voisi olla ratkaisuna varastoituva vety. Ei paljonkaan merkitse, syökö salaatin kanssa lihaa vai papuja. Tuulivoimalla edullisesti tuotettua sähköä on vaikea varastoida. Fortum rakentaa parhaillaan kokonaista tuulivoimapuistoa Venäjällä. Kun globaalissa taloudessa ei mene hyvin, aletaan valittaa, että ennen oli paremmin. Mauno Koivisto ihmetteli purnaajille: ” Kyl maar on korkealta lähdetty, ku on näin alas päästy.” Geopolitiikka kuohahtelee, kun eri tahot kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Nationalistisissa ääriliikkeissä syy löytyy aina muista. Suomessa on arktista osaamista. Helsingin telakka osaa valmistaa laivoja. Valtion yhtiö Cinia Oy on suunnittelemassa valokuitukaapelia, joka aiotaan laskea meren pohjaan. Toteutus 10000 km matkalla tapahtuisi sulan kauden aikana ja sen kustannus olisi noin miljardi. Valokuidulle, joka yhdistäisi Aasian ja Euroopan, löytyy rahoittajia. Kun se rantautuu esim. Kirkkoniemestä Suomen läpi, niin se kyetään yhdistämään jo 2016 vedetyllä Itämeren kaapelilla Euroopan datakeskuksiin. Hankkeella olisi suuri välillinen merkitys Suomenkin talouteen. Suomalaiset yritykset ovat välttyneet pakotteiden haitoista kohtuudella. Telakka kuuluu poikkeuksiin. Elinkeinoelämämme lähtökohta on, että pakotteilla on omat syynsä. Niiden ulkopuolella pitää voida toimia vapaasti. Venäjän kanssa toimiminen on suositeltavaa ja mahdollista, kun ei pullikoida poliittisia päätöksiä vastaan. Ympäristöasiat nousivat Venäjällä vahvasti esille, kun siellä 2018 oli ympäristövuosi. Hyödyllisiä avauksia ovat biotalous ja kiertotalous. Suomessa jätteestä hyödynnetään 99%, Venäjällä vain 10%. Moskovan jätepaketin kuljetus pohjoiseen olisi hullua touhua. Ne ajat, kun Helsinkiin syntyi jätteestä täyttömäet Malminkartanoon ja Vuosaareen ovat takana. Jäte on nykyään hyödyllistä talouden raaka-ainetta. Tällä alalla syntyy varmasti myönteisiä avauksia. Venäjä on suuri maa, jossa on 15 miljoonakaupunkia. Siellä tapahtuu paljon kehitystä, jota emme ehkä naapurissa vielä huomaa.”Olen tullut vakuuttuneeksi kokemusten kautta, että suomalaisten tulisi rohkeasti tutustua Venäjään, matkustella ja opiskella kieltä. Voi avautua loistavia mahdollisuuksia. Itse olen tästä yksi esimerkki”, totesi Esko Aho puheensa päätteeksi. Häntä odotti vielä illalla tupaantuliaiset Sitrassa. Siitä huolimatta hän selvästi nautti saadessaan puhua maailman muutoksista ja Venäjästä kiinnostuneelle yleisölle. Jarmo Niemenkari H Valtimonteatteri Mitä tapahtuu Helsingin telakalla ja maailmalla Esko Aho puhui sujuvasti tunnin ajan ilman papereita. Parhaat paikat meni ennen tilaisuuden alkua. Tj. Carl-Gustav Rotkirch näyttää kuvaa Hernesaaresta. ? LEPO-KLUBI runoja ja keskusteluja keskeneräisyydestä Runoja ja keskusteluja keskeneräisyydestä, sunnuntaisin kello 16. Lepo-klubi tuo Valtimonteatterin vuoden 2020 kevääseen neljä sunnuntai-iltapäivää, jolloin pysähdytään pariksi tunniksi keskeneräisyyden äärelle. Klubi-iltapäivän runkona toimii ammattinäyttelijöiden tulkitsemat Elina Salmisen Kesken-runot sekä niiden teemoista nousevat haastattelut vaihtuvien vieraiden kanssa. Lepo-klubissa on lupa osallistua tai vain olla ja kerätä voimia seuraavaan viikkoon. Klubin juontajana ja vieraiden haastattelija toimii runoilija Elina Salminen. Konseptin ohjaus Heikki Häkkä ja runot esittävät näyttelijät Mona Kortelampi ja Satu Mikkelinen. Teemat ja vieraat: 9.2.2020 klo.16.00 “HÄPEÄN HELMOISSA” Ensimmäisessä Lepo-klubissa hypätään heti syvään päähän. Mikä hävettää? Miksi hävettää? Mitä häpeä on, ja voiko siitä päästä koskaan eroon? Vieraina Näyttelijä Kaisa Hela ja psykoterapeutti Birgitta Airikkala 8.3.2020 klo:16.00 “VIIPYMISTÄ VAATII VÄSYMYS” Toisessa klubissa pysähdytään uupumuksen äärelle. Saako väsyä, jos väsyttää ja keneltä siihen on kysyttävä lupa? Uupumuksella on monet kasvot Vieraina näyttelijä, juontaja, muusikko Lorenz Backman ja terapeutti ja itsekin vakavan uupumuksen läpikäynyt Päivi Niemi. 5.4.2020 klo:16.00 “SYLIIN ON SYDÄMEN MATKA” Kolmannessa Lepo-klubissa puhutaan sylistä. Kuka kelpaa ja mikä riittää?Mikä on armon mitta? Vieraina “Sekunnit ja tunnit” -sivustonsa lempeistä kirjoituksistaan tunnettu blogisti ja uskonnon opettaja Hanna Kivisalo sekä “Kun sanat riittävät” -runoilija Hanna Katajarinne. 3.5.2020 klo:16.00 “TOIVOSTA IHMINEN ELÄÄ” Kevään viimeisessä Lepo-klubissa heittäydytään toivon varaan. Mistä toivo löytyy ja minkälaiset asiat sitä ylläpitävät? Löytyykö toivoa myös maailman köyhimmistä kolkista? Vieraina Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Antturi sekä näyttelijä, teatteriohjaaja Heikki Häkkä. Raitiovaunu suistui kiskoilta ? Linjan 9 raitiovaunu suistui kiskoilta Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä myöhään keskiviikkoiltana 15.1. Onnettomuudesta ei aiheutunut tiedossa olevia henkilövahinkoja. Raitiovaunun rakenne vaurioitui tilanteessa huomattavasti, ja se jouduttiin poistamaan liikenteestä. Siirtoa odottava vaunu haittasi autoliikennettä ja raitioliikenne ohjattiin poikkeusreiteille. Vaunu saatiin työnnettyä halliin yhden jälkeen yöllä. Raitiorata ei vaurioitunut onnettomuudessa. Onnettomuuden aiheutti tämän hetkisen tiedon mukaan raitioradan vaihteessa ollut auton renkaasta irronnut pultti. Pulttia on ollut mahdoton havaita etukäteen ohjaamosta pimeässä ja märässä kelissä. Aloha! ? Kallioon on avautunut viime vuoden loppupuolella uusi ruokapaikka, Eat Poke HKI Kallio. Havaijilainen ”poké”, voidaan kääntää ”paloiksi leikattu”, ja juuri sitä on Poke Bowl: kulhollinen terveellisiä, maukkaita ja värikkäitä ainesosia, jotka on leikattu pieniksi herkullisiksi paloiksi. Pääraaka-aineina on riisiä/salaattia tai mix sekä lisäksi kalaa, mereneläviä, kanaa tai tofua jonka lisäksi kulhoon voi valita mieleisensä lisukkeet ja kastikkeen. Eat Poke HKI:n arvoja ovat kestävä kehitys sekä terveelliset, ravintorikkaat ruoka-aineet. Eat Poke HKI:n filosofia ei ole pelkästään tarjoilla maukasta, terveellistä ruokaa vaan se on lähes elämäntapa, positiivisesti ja iloisesti sitoutunutta toimintaa tuoreen, ravintorikkaan ruuan tarjoamiseksi meidän kaikkien paremmalle huomiselle. Lounasaikaan 11-15 on tarjolla Poke Buffet, 1517 late lunch, viikonloppuisin Aloha Brunch. Juomat: Kahvi, tee, virvoitusjuomat, viini ja olut. Eat Poke HKI Kallio Hämeentie 7 B, 00530 Helsinki Avoinna arkisin 11-20, su 12-19
8 Viikko 4-5/2020 Suomenlinnaa kehitetään kestävästi matkailukohteena Kävijöitä Suomenlinnassa. Kuva: super otus. Linnoituksen joulun kävijöitä. Kuva: super otus. Suomenlinnan museossa. Kuva: Susanna Kekkonen. Kävijöitä syksyllä. Kuva: Aino Heininen. ? Suomenlinnasta pidetään hyvää huolta, ja se halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Uudessa vuoden 2019 lopussa valmistuneessa Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmassa korostetaan Suomenlinnan arvojen säilyttämistä ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Hoitoja käyttösuunnitelma tehtiin yhdessä laajan verkoston kanssa. Tärkeitä kestävän matkailun tavoitteita jatkossa ovat muun muassa linnoituksen hiekkavallien suojelu, asuinrauhan parantaminen viestinnällä ja talven matkailupalvelujen kehittäminen. Yhä useampi palvelu on avoinna myös talvikaudella, ja monipuolinen tarjonta palvelee kävijöiden lisäksi asukkaita ja työntekijöitä. Suomenlinnassa asuu noin 800 helsinkiläistä ja työskentelee vuodenajasta riippuen 400500 henkilöä. Kulttuuripalvelut kiinnostavat Museoiden suosio näkyy myös Suomenlinnassa, ja linnoituksen kuudessa museossa vierailtiin ahkerasti vuonna 2019. Museoiden kävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, ja esimerkiksi Suomenlinna-museon kävijämäärä lisääntyi noin 7 000 kävijällä. Myös tapahtumissa viihdyttiin. Vuosittain marraskuussa järjestettävässä Viaporin Kekrissä vieraili noin 5 000 kävijää ja valotaidetapahtuma Flashissa samoin noin 5 000 kävijää. Linnoituksen joulun ajan tapahtumista ehdoton suosikki oli linnoitustontun reitti, jonka kiersi yli 2 000 kävijää. Elokuussa ensimmäistä kertaa Suomenlinnassa järjestetty joogatapahtuma Magnesia houkutteli linnoitukseen noin 3 000 kävijää. – Innostamme matkailuneuvonnassa kävijöitä tutustumaan Suomenlinnaan mahdollisimman monipuolisesti. Kannustamme käyttämään palveluita ja seuraamaan pääreittejä, mikä on osa vastuullista vierailua. Neuvoimme viime vuonna noin 45 000 kävijää, joista suurin osa oli ulkomaalaisia. Toivon, että jatkossa myös suomalaiset vieraat uskaltautuvat puheillemme useammin, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan vastaava matkailuneuvoja Eeva Tulenheimo. Talven kävijämäärät jatkavat kasvua Kaikkiaan merilinnoituksessa vieraili viime vuonna 1 067 000 kävijää, joista yli 290 000 kävi talvikaudella loka-huhtikuussa. Talvikuukausien kävijämäärät jatkoivat 10 vuotta kestäneellä kasvu-uralla, ja esimerkiksi huhtikuu ja joulukuu olivat vilkkaita kuukausia. Kesäkuukausien kävijämäärä sen sijaan laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kaurismäen elokuvien Kallio-kävelyopas herättää kiinnostusta maailmalla Katri Valan talo sai pienen roolin Aki Kaurismäen elokuvassa. ? Kallion kävelyfestivaalin julkaisemasta omatoimikävelyoppaasta ”Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä laitakaupungissa” on tullut pieni kansainvälinen hittituote. Oppaan toimittanut Juhani Styrman on ”joutunut” esittelemään Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja muun muassa ruotsalaisille Kaurismäki -faneille. Kiinnostusta on tullut Ruotsin lisäksi muualtakin. – Se on yllättävää, koska opasesite on suomenkielinen, nyt pohditaan englanninkielistä painosta kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Japanissa ja Saksassa on todella fanaattisia Aki Kaurismäki -faneja, Styrman sanoo. Opas kuuluu ns. Kallion kävelyfestivaalin omatoimikävely -esitesarjaan, joka kannustaa muun muassa ihmisiä liikkumaan ja harrastamaan kotiseutumatkailua. Esitteen keskeisimpänä elokuvana on Kaurismäen kuuluisin elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002). Elokuva on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä elokuvia maailmalla. Opas kertoo Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoista itäisessä kantakaupungissa, se esittelee muun muassa elokuvan kuuluisimman kuvauspaikan, jossa sijaitsi asunnottomien konttikylä. Miehen tie -reitillä on 11 kohdetta. Kuvauspaikkojen lisäksi esite kertoo kuvauskohteiden historiasta. Miehen tie -opas esittelee myös kahdeksan muun Aki Kaurismäen elokuvan kuvauspaikkoja, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Myös Sörnäisten teollisuudenperintö -reittioppaasta on otettu uusintapainos. Molemmat opasvihkot ovat myynnissä: kallionkulttuuriverkosto.fi /verkkokauppa ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu 6.
9 Viikko 4-5/2020 Uusi työväline kuntien mielenterveyttä edistävään työhön ? Uusi Hyvän mielen kunta -tarkistuslista tarjoaa näkökulmia ja ideoita kunnille asukkaidensa mielenterveyden edistämiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry on luonut sen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa tukemaan kuntien mielenterveyttä edistävää työtä. – Hyviä keinoja tarvitaan tilanteessa, jossa heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa ja jossa mielenterveyden häiriöt olivat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut sairausryhmä vuonna 2018. Tästä huolimatta mielenterveys ei painotu terveyspoliittisissa toimenpiteissä, toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara. Tutkimusten mukaan ihmisten mielenterveyttä on mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä. – Tarkistuslista auttaa kuntia suuntaamaan työtään mielekkäisiin painopisteisiin. Sen avulla kunnat voivat arvioida tilannettaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, sekä käydä läpi mielenterveyden edistämisen eri osa-alueita, MeriLarivaara kuvaa. Hyvän mielen kunta -listasta hyötyvät myös jo monipuolisesti asukkaidensa mielenterveyttä edistävät kunnat ja kaupungit. Yhtenä listan tavoitteena on vahvistaa kunnissa ymmärrystä myönteisestä mielenterveydestä, voimavarojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. – Hyvä mielenterveys tarkoittaa muun muassa kykyä työhön, ihmissuhteiden ylläpitoon, mielekkääseen vapaa-aikaan sekä elämän haasteiden kohtaamiseen, avaa Meri Larivaara. Kuntien laadukas mielenterveystyö on olennaista kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta, sekä osa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa hyvää kehitystä kuin fyysisessä terveydessä, joten tarve mielenterveyden edistämisen työkaluille on suuri. Tarkistuslistaa on työstetty paitsi Espoon kaupungin, myös muiden kuntien, Kuntaliiton, sosiaalija terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. ”Mielenterveyden edistäminen osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä jatkuu kunnissa sote-uudistuksen jälkeenkin. Listan täydennykseksi on kaavailtu konkreettisten käytäntöjen työkalupakkia Innokylään”, sanoo Meri Larivaara. Mielenterveyttä ei vahvisteta vain sosiaalija terveyspalveluissa, vaan läpi kaikkien kunnan toimialojen. – Esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä mielenterveyden näkeminen voimavarana sekä mielenterveystaitojen oppiminen ehkäisevät yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyden ongelmia sekä vahvistavat turvallista kasvua, oppimista ja osallisuutta, kertoo Meri Larivaara. – Tarkistuslista avaa kuntien eri toimijoille ja toimialoille, mistä mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa on kyse ja mitä sen vahvistamiseksi voidaan yhteistyössä tehdä, sanoo ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Espoon kaupungilta. – Käytännössä listan avulla tunnistetut kehittämiskohteet tulee viedä keskeisiin suunnitelmiin, kuten kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmiin. Listaa voi hyödyntää samojen suunnitelmien peilaamisessa: löytyykö niistä mielen hyvinvointia vahvistavia toimenpiteitä, muistuttaa Riikka Puusniekka. Kansainvälisiin maisteriohjelmiin 4 700 hakemusta laisten hakemusten määrä kasvoi edellisvuodesta huimat 65 prosenttia. Suomalaisten osuus oli 24 prosenttia (2019: 26 %). Lukuvuosimaksuvelvollisten eli EUja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosenttiosuus oli 62 (2019: 59 %). Ennen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa vuonna 2017 noin kolme neljäsosaa hakemuksista tuli EUja Eta-maiden ulkopuolelta. 81 prosenttia lukuvuosimaksuvelvollisista hakijoista haki myös apurahaa. Kandiohjelman hakijamäärä tuplaantui Samassa haussa haettiin myös Helsingin yliopiston ensimmäiseen kansainväliseen kandiohjelmaan, Bachelor’s Programme in Scienceen. Haku täydentyy myöhemmin, sillä osa hakijoista hakee ohjelmaan yhteishaun kautta. Tässä haussa ohjelmaan tuli 148 hakemusta, mikä oli yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. – Vaikka tämä on vasta ohjelman toinen toimintavuosi, mielenkiinto sitä kohtaan maailmalla kasvaa nopeasti. Hakemista harkitsevat ottavat oma-aloitteisesti yhteyttä ohjelman nykyisiin opiskelijoihin saadakseen siitä lisätietoja. Suomen koulutusjärjestelmän vetovoima on kansainvälisesti todella merkittävä. Siksi onkin tärkeää kertoa koulutusohjelmasta kiinnostuneille, että suomalainen kandiohjelma tarjoaa mahdollisuuden opiskella luonnontieteiden neljää tärkeintä oppiainetta englanniksi, toteaa kandiohjelman johtaja, professori Fluyra Djurabekova. Helsingin yliopiston hakijapalvelujen päällikkö Sini Saarenheimo iloitsee, että ohjelmat kiinnostavat yhä useampia opiskelijoita. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyviä ja motivoituneita opiskelijoita koulutusohjelmiin ja yliopisto etsiikin jatkuvasti keinoja hakemusten laadun parantamiseen entisestään. – Opiskelijavalintojen ”luonnonlaki” on toki se, että kun on suuri määrä hakijoita, joista valita, joukosta löytyy tavoittelemamme lahjakkaiden opiskelijoiden monikulttuurinen joukko kouluttautumaan globaalien haasteiden ratkaisijoiksi, Sini Saarenheimo sanoo. Päätökset valittavista opiskelijoista ja myönnettävistä apurahoista tehdään maalis–huhtikuun vaihteessa, minkä jälkeen opiskelijat ilmoittavat, ottavatko he opiskelupaikan vastaan. Opinnot alkavat syksyllä 2020. ? Hakijamäärä kasvoi yli viidenneksellä edellisvuodesta. Suosituimman ohjelman paikan jakavat Data Science ja Environmental Change and Global Sustainability. Perjantaina 10.1. päättyneeseen maisterihakuun tuli yhteensä 4704 hakemusta, mikä on 21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Hakijoiden määrä on kasvanut kolme vuotta peräkkäin ja on nyt kolminkertainen verrattuna vuoteen 2017, jolloin kansainväliset maisteriohjelmat uusittiin. Suosituimman ohjelman paikan jakavat Master’s Programme in Data Science sekä Master’s Programme in Environmental Change and Global Sustainability, jotka saivat molemmat 355 hakemusta. Kolmanneksi eniten hakemuksia, 269, sai Master’s Programme in Computer Science. Neljänneksi kiri uusi ohjelma, Master’s Programme in Changing Education, 263 hakemuksella. Hakemuksia tuli 128 maasta (2019: 127 maasta). Eniten hakemuksia tuli Suomen jälkeen Nigeriasta, Kiinasta ja Intiasta. KiinaDiakonissalaitos ja Rinnekoti yhdistyivät ? Vuoden alusta voimaan astuneen yhdistymisen myötä Diakonissalaitoksesta tulee entistä vahvempi ja vaikuttavampi arvopohjainen toimija sote-sektorille. Yhdistyminen antaa valtakunnallisesti toimivalle ja yli 2300 työntekijää työllistävälle yhteiskunnalliselle yritykselle hyvät edellytykset toteuttaa liiketoimintaa, jonka tuotto menee yhteiskunnallisesti merkittävään tarkoitukseen. Yhdessä Rinnekodin kanssa Diakonissalaitos voi entistä paremmin tuottaa laadukkaita ja monipuolisia SOTE-palveluita. Yhdistyminen vahvistaa yhdessä tekemistä, osaamista ja toiminnan tehokkuutta. Se tuo monia hyötyjä niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin. – Näkyviä ja konkreettisia etuja asiakkaalle ovat laajempi palvelutarjonta, monipuolisempi osaaminen ja resurssit palvelujen kehittämiseen. Henkilöstölle taas voimme tarjota entistä paremmat kehittymisja urapolut ison työnantajan palveluksessa. Haluamme olla sote-alan rohkein työpaikka ihmisille, jotka ottavat ammattitaidon lisäksi sydämensä mukaan töihin, Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Yhdistyminen on luonteva askel, sillä Diakonissalaitoksella ja Rinnekodilla on pitkä yhteinen historia ja arvopohja. Rinnekodin toiminta alkoi osana Diakonissalaitoksen toimintaa vuonna 1927, kun kaksi pientä kehitysvammaista poikaa, Mauri ja Martti, pääsivät Diakonissalaitoksen sisarten hoidettaviksi. Itsenäisenä tytärsäätiönä Rinnekoti on toiminut vuodesta 1957 alkaen. Nyt yhdistymisen myötä se palaa takaisin kotiin. – Yhteinen arvopohjamme näkyy siinä, että kohtaamme asiakkaamme ja hänen läheisensä yksilöinä. Huomioimme yksilölliset tarpeet arjessa ja palveluja suunniteltaessa. Palvelumme tukevat ihmisten osallistumista lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Merkityksellisen työn tekeminen yhdistää meitä ja tästä lähtökohdasta on hyvä lähteä rakentamaan yhteistä tulevaisuutta, Holmström sanoo. Yhdistymisen jälkeen Rinnekoti jatkaa toimintaansa yhtenä Diakonissalaitoksen liiketoiminta-alueena omalla aputoiminimellä. Rinnekodilla säilyvät nykyinen nimi ja brändi, jonka alla sen palveluliiketoiminta jatkuu, kehittyy ja laajenee. Rinnekoti tarjoaa palveluja kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden hyvän elämän tarpeisiin valtakunnallisesti. Nihdin pohjoisosan katusuunnitelma ? Helsingin kaupunki laatii Sörnäisten (10.) kaupunginosassa sijaitsevan Nihdin pohjoisosan katusuunnitelmia. Kadun suunnittelu perustuu hyväksyttyyn asemakaavaan ja liikennesuunnitelmaan. Katujen rakentaminen mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön. Katusuunnitelma valmistuu keväällä 2020 ja alueen rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan 2021. Ennen katusuunnitelman hyväksymistä se on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä ja verkkosivulla. Kaupunginhallitus esittää luonnonsuojelualuetta neljälle luodolle ? Kaupunginhallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 13.1. esittää luonnonsuojelualueen perustamista Kajuuttaluodoille, Morsianluodolle, Pormestarinluodolle sekä Madeluodolle. Kaupunginhallitus käsitteli myös sukupuolivaikutuksiin liittyvien tasa-arvohankkeiden arviointia ja sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotoinnin tuloksia. Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kajuuttaluotojen, Morsianluodon, Pormestarinluotojen ja Madeluodon luonnonsuojelualueet sekä vahvistaa alueiden hoitoja käyttösuunnitelmat. Kaikki neljä luotoa ovat Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueita. Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita ja täyttävät luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Kajuuttaluodot on linnustollisesti arvokas alue, jonka suojelutason säilyttämistä luonnonsuojelualueen perustaminen parantaa. Pormestarinluodot koostuvat Suomenlinnan pohjoispuolella sijaitsevista viidestä pienestä luodosta, joista neljä itäisintä kuuluu Helsingin kaupungille. Suojelua esitetään vain Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluville, kaupungin omistamille luodoille. Pesimälinnusto on kaikilla luodoilla monipuolinen. Morsianluoto sijaitsee Seurasaaren ja Lehtisaaren välissä, noin 400 metrin päässä Seurasaaresta. Suunniteltu luonnonsuojelualue sisältää Morsianluodon ja sitä ympäröivän vesialueen 25 metrin leveydeltä kaupungin omistamien kiinteistöjen puolelta. Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, Espoon ja Helsingin rajalla. Osa luodosta kuuluu Espooseen. Espooseen kuuluva osuus on perustettu luonnonsuojelualueeksi ja kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Luodolla on pesinyt usean sadan parin suuruinen, vaarantuneen naurulokin yhdyskunta.
10 Viikko 4-5/2020 ? Syksyn teatteritarjonta laajenenee, koska nuorten uusia ryhmiä on paljon. KOMin ”Valehtelijan peruukki” jatkuu vielä keväälle. Vahvan ihmisen varjo elämässä ”Villahousuhäpeässä” kirjailija ja teatteriohjaaja Eira Mollberg kertoo peittelemättä henkilökohtaisesta kriisistään ja kohtalokkaasta päihteiden väärinkäytöstä. Teatteri Avoimet Ovet tarttui aiheeseen, romaanin pohjalta näytelmän on ohjannut ja dramatisoinut Hanna Kirjavainen. Tämä on samalla hänen johtajakautensa avaus Heini Tolan pitkän, onnistuneen kauden jälkeen. Näytelmä on kuvaus kuuluisan ohjaajaisän Rauni Mollbergin tyttärestä, joka etsii selviytymistä ja omaa paikkaa luovassa työssä. Alkoholi vie pitkän aikaa elämästä. Näyttelijöitä on kaksi, tavattoman hyvin ihmisen haurautta tulkitseva Irina Pulkka ja kaikissa osissaan ”järkevämpi” Laura Malmivaara. Pulkka esittää alkoholismin kourissa olevaa minäkertojaa monissa eri kohtauksissa mm. lapsena villahousuissa väärässä paikassa, luostarissa, katkolla ja kuntoutuksessa. Kohtauksia on melko paljon, välillä katkeilevasti ja niiden tehtävä on ehkä kuvata kaaosta ja epätoivoista sairauden kulkua takautuvasti. Malmivaara vaihtaa sujuvasti asuja ja rooleja. Hän taipuu esittämään jopa jumalaa, tonttua ja aivan upeasti itsekeskeistä Brita Kekkosta, jonka elämäkertaa Pulkka työstää. Siitäkin tulee potkut. Lavastuksena ovat vain laatikot, iso läpinäkyvä laatikko esittää luostaria, jonne myös paetaan. Sisällä ortodoksikuoro laulaa kauniisti. Tarinan avoimuus puhuttaa ja siitä voi olla ylpeä. Avoimet Ovet tekee rohkeaa teatteria. Pieniä eleitä ja vivahteita ”Asennot” on näytelmä taiteen tekemisen ihmeellisyydestä ja tärkeydestä Tunturikadun Q-teatterissa. Anna-Mari Karvosen ohjaus omaan käsikirjoitukseen Asta Honkamaan esitysdramaturgiaan lähestyy aihetta lempeän huumorin keinoin. Kokeileva esitys kysyy: – Mitä jos näytteleminen sekä irtautuisi yksilöpsykologiasta että tavoittaisi äärimmäisen tarkasti pieniä vivahteita ja eleitä, juuri niitä, jotka tekevät meistä erityisellä tavalla yksilöitä? Nykyihmisen halut ja aikeet ovat paljaina näyttämöllä, jonne esiintyjät kutsuvat osan yleisöstä puolivälissä istumaan ympärilleen. Tuntuu välillä kuin näyttelijät improvisoivat, mutta kaikki on hallittua. Lavalla ovat aina niin herkkä Elena Leeve ja itsetunnoltaan häilyvien nuorten miesten osista hyvin vapautuva Eero Ritala vanhoina Q-laisina sekä Minttu Mustakallio vierailijana. Hän tekee mainion parodian jakkunaisen asialuennosta. Toisaalta näyttelijän repliikeistä ei aina saanut selvää; lavanäyttelemisen keinot ovat erilaista kuin televisiossa ja elokuvissa, joissa Mustakallio on paljon nähty ja arvostettu. Vallankumous syö lapsensa Osallistuin joulun alla vallankumouksellisen solun kokoontumiseen Teatteri Jurkassa. Vanhan kumousjohtajan odotettu paluu herätti solun taas elämään. Teatterin esitteeseen on piirretty havainnollinen kartta solun jäsenten ja läheisten ihmisten valtaja vastuusuhteista. – Ymmärräthän, että meidän on tehtävä jotakin? Maailma tuhoutuu, jos jatkamme näin. – En vain tiedä, tuhoutuuko se nopeammin vain hitaammin tuolla sinun tavallasi. ”Riivaajat” on vaikuttavan intensiivinen tulkinta Fjodor Dostojevskin klassikosta, jossa sukupolvet ja aatteet törmäävät kuvattaessa kahtia jakautunutta kansakuntaa. Aineksia Riivaajat sai kirjailijan nuoruusvuosien osallistumisesta kapinahankkeisiin. Esitys kysyy millaisia keinoja saa käyttää maailman muokkaamiseksi mieleisekseen. Onko esimerkiksi murha liian kova hinta paremmasta maailmasta? Palaava johtaja on menettänyt uskonsa keinoihin, ehkä päämääräänkin. Lähin kumouksellinen haluaa jatkaa kapinaa ja tuhoaa lopulta melkein kaikki toverinsa. Upea Markus Järvenpää, tämän kaltaisten monologien nuori mestari, esittää kaikki roolit. Tärkeimmillä roolihenkilöillä on jokin esine seinällä, jonka hän ottaa käteensä roolinvaihdoksessa. Riivaajien takana on sama ohjaaja Tuomo Rämön johtama työryhmä kuin vuonna 2010 ensi-iltansa saaneessa Rikoksessa ja rangaistuksessa. – Kyseessä onkin eräänlainen paluu rikospaikalle. Eli jokaiselle ihmiselle maailmassa Leipäteatteri on yksi uusi nuorten teatterikoulutettujen vapaa ryhmä Helsingissä. Se toi Alakulttuurikeskus Loukkoon Castreninkadulla Miro Apostolakiksen ohjaaman ja käsikirjoittaman esityksen ”Invictus – voittamaton, eli komedia siitä, etten hävinnytkään”. Se lupasi olla naurettava kuvaelma lupaa pyytämättömyydestä, jolla pelastetaan sekä yksilö että koko maailma. – Kaikki me emme ole voittajia. Oikeastaan, kukaan meistä ei ole. Tämä ei ole Hollywood-elokuva. Tämä on elämä. Elämää ei voiteta, eikä se myöskään voita meitä. Kasperi Hulkkonen, Jussi Järvilehto ja Iida-Sofia Luusua esittävät pirteän spontaanisti ja oivaltavasti sketsimäisiä kohtauksia samoilla perushahmoillaan. Tässä esityksessä David voittaa Goljatin suomalaisen maalaislegendan mukaisesti. Vastustaja on jo voitettu. Seuraavaksi pitää olla olematta vastustaja itselleen. Jos maailma painaa ihmistä alas, ihmisen tehtäväksi jää pystyssä pysyminen. Tunnus kuuluu: – Ei se pystynkö, vaan se uskallanko. / Tämä on syrjäytyneille, sorretuille ja solvatuille, / eli jokaiselle ihmiselle maailmassa. Pimeässä tuntee vahvemmin ”Maallisten ilojen puutarha” näyttämöteos perustuu flaamilaisen taidemaalarin Hieronymos Boschin saman nimiseen triptyykkiin, jonka hän maalasi 1500-luvun alussa. Hän oli taidemaalari kolmannessa polvessa, naimisissa varakkaaseen perheeseen kuuluneen naisen kanssa. Triptyykki sijaitsee Madridissa ja sisältää neljä erillistä osaa. Ne ovat ”Paratiisi”, ”Maallisten ilojen puutarha”, ”Kadotus/Helvetti” sekä ”Luomiskertomuksen kolmannen päivän tapahtumat”, tai joiden tulkintojen mukaan, ”Vedenpaisumus.” Runsas, loputtomasti yksityiskohtia sisältävä mystinen teos on kiehtonut katsojia läpi vuosisatojen ja tulkintoja siitä on varmaankin yhtä paljon kuin on sen nähneitä ihmisiä. Ilves-teatterin uudet näyttelijät tarttuivat vahvaan, klassiseen aiheeseen Käpylään uusien tulkintojen H Kulttuuri Risto Kolanen: Syksyn teatteria ympäri Helsinkiä Eira Mollbergin Villahousuhäpeä on suorasukaisen koskettava näytelmä luovan ihmisen isäriippuvaisesta päihdeongelmasta. Kuvassa pääosan Irina Pulkka (oik.) ja Laura Malmivaara Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen. Minttu Mustakallio (vas.) ja Elena Leeve ovat vahvoja tulkitsijoita Q-teatterin Asennoissa, jossa osa yleisöstä pääsi lavalle ympyröimään heitä. Kuva: Patrik Pesonius. Markus Järvenpää on jälleen loistava Dostojevskin Riivaajien kaikissa osissa Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen. Kasperi Hulkkonen (vas.), Jussi Järvilehto ja Iida-Sofia Luusua ovat mainioita nuorten huoneteatterin esittäjiä Invictus voittamaton -näytelmässä Alakulttuurikeskuksessa. Kuva: Miro Apostolakis. Ilvesteatterin uudet näyttelijät esittävät intoutuneesti Maallisten ilojen puutarhaa Käpylässä. Kuvassa Miika Piekkala nautiskelee. Kuva: Minka Virtanen. Santtu Karvonen ja Pihla Penttinen parodioivat lauttasaarelaisia asujia Ryhmäteatterin Onnellisten saaressa. Kuva: Mitro Härkönen.
11 Viikko 4-5/2020 äärelle. Ian Hannonin ohjaus antaa uusille ilveksille mainion tilaisuuden esittää monipuolisia taitojaan teatterin, liikunnan ja laulun keinoin. Toinen dramaturgi Anna Kallio korostaa miten ”keskitimme kykyjämme”. Pitkän esityksen loppulaulu kuuluu: – Maallisten ilojen puutarhassa, väsyneet juhlijat yrittävät jaksaa / valtavan laskevan auringon alla viimeinkin etsivät toisiaan / miksi onkaan niin, että pimeässä näkee paremmin? / miksi onkaan niin, että pimeässä tuntee vahvemmin? / minä haluan pitää kädestäsi kiinni / ja arvostaa sitä mitä on. Kaupunginosanationalismia onnellisten saarella – Päivisinhän tää on niin kuin mikä tahansa kaupunginosa, mutta kun aurinko laskeutuu, tää saari muuttuu yösaareksi, omaksi todellisuudeksi, josta tavallisella kansalaisella ei oo aavistustakaan, väitetään Ryhmäteatterissa Lauttasaaresta, jossa olen asunut 30 vuoden ajan. Se ei ihan pidä paikkaansa, mutta Okko Leon ”Onnellisten saari” on pureva komedia yhtenäiskulttuurin katoamisesta, kaupunginosanationalismista, pelosta, vihasta ja rajojen kaipuusta. Itsemääräämisoikeus ja identiteetti ovat saarelaisille olennaisia. Se on totta, on kyse sitten länsimetron tulosta ja kahdesta asemasta, kun yksikin olisi riittänyt, sillan ajokaistojen vähentämisestä onkijoiden ja pyöräilijöiden hyväksi tai siitä, että naapuriin tulee joku keravalainen, kuten esityksessä. Toisaalta Lauttasaari otti mukisematta vastaan ison joukon turvapaikanhakijoita ja sijoitti heidät ison kirkkonsa liikuntasaliin ennen vakiomajoitusta. Siitä Okko Leon teksti ei puhu. Lähellä Helsingin kantakaupunkia on kaupunginosa, jossa asuu nykyään hyvin toimeentulevia ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Sodan jälkeen saarella asui työväestöä, koska teollisuutta oli paljon. Ryhmiksen esityksessä saarella asuu keski-ikäinen ja keskiluokkainen esikoistansa odottava pariskunta, jonka elämä on arkisen tavallista, harmitonta ja seesteistä. Mutta uudisasukkaat lännestä ja idästä asuttavat yhä aktiivisemmin kaupunginosaa, pysäköivät audinsa jalkakäytäville, puuhaavat kieroa kaavaluonnostansa sekä rajaavat tonttinsa kyltein ja aidoin. – Jotain on tehtävä ennen kuin veret sekoittuvat ja kaupunginosan natiivit kuolevat sukupuuttoon. Perhettä on suojeltava kaikin keinoin ja alkuperäisasukkaiden oma kulttuuri säilytettävä, esittely tiivistää. Santtu Karvonen tekee jälleen vahvasti fyysisen, kovasti touhukkaan osan naapureita ja katupysäköintiä kyttäävänä kirjailijamiehenä, joka ei saa liuskoja aikaiseksi. Hänen ihan oikea vaimonsa Pihla Penttinen pelaa hyvin yhteen maltillisempana tasoittajana. Katja Küttner ja Matti Onnismaa tekevät monta pientä osaa, joista hauskimmat ovat edellisen uusmuuttaja naapuriin ja jälkimmäisen vanha kapteeni. Robin Svarström sukkuloi nopeatempoisen puheen ja naapurikolinan ihan taiten esikoisohjauksessaan, mutta hän on kyllä näyttelijänä parempi tällaisessa komediassa. Siivoojanaiset selviytyvät erilailla Valtimonteatterin tärkeässä ”Voltti asfaltilla – kun unelmilta leikattiin siivet” esityksessä kuvataan inhorealistisen tragikomedian keinoin ison yksityisen yrityksien siivoojien elämää, työtä ja sen vaikeuksia yhden päivän aikana. Hannele ja Sinikka siivoavat kilpailutusuhan ja työpaikan menettämisen pelossa. Matalapalkka-alat ja eriarvoisuus puhuttaa, voimme tunnistaa näkymättömät keski-ikäiset naiset, työelämän kilpailutilanteet ja näköalattomuuden yhteiskunnan kehityksessä. Taustalla on käsikirjoittaja Saaramaria Kuittisen kokemukset toimistoja sairaalasiivoojana. Ohjaus, valoja äänisuunnittelu on Erika Evan vastuulla. Hannelen, Mona Kortelampi ja Sinikan, Sirja Sauros syöksykierteinen dialogi tulkitsee työelämässä uupumista. Huonot työolot, työvälineongelmat ja pieni palkka kertovat naisten eriarvoisuudesta. Oma elämäkin on vaikeaa, kun rahat eivät riitä lasten tarpeisiin ja toisen mieskin saa lopputilin. Kahdella siivoojalla on erilainen tapa selviytyä. Sinikka on kiltimpi ja kuuliaisempi, melkein nössö. Hannele alkaa kapinoida pomoaan vastaan ja on taisteluhenkisempi. Kumpikaan ei silti uskalla kertoa puhelimessa rikkoutuneen työkoneen aiheuttamista ongelmista. Sinikka yrittää korvata koneen ja tekee töitä Hannelen ja koneenkin edestä. Näyttelijöiden yhteistyö on mainiota, tragediaa ja komediaa luodaan ihmisarvosta työn keskellä. Lopuksi roolit ikään kuin vaihtuvat ja syntyy yhteisymmärrys. Syksyn parhaita esityksiä. Perhe kääntyy sisäänpäin Perinteikäs Elannon näyttämö esitti Kirjan talolla, muttei juhlasalissa, vaan ylemmässä kerroksessa August Strindbergin teräväkatseisen ”Pelikaanin”. Arvostettu kirjailija on tunnettu inhorealistisista naisja perhekuvistaan viime vuosisadan vaihteessa. Esitys alkaa suruajalla. Tukholmalaisperheen isä on kuollut. Äiti elää vaatimatonta elämää lastensa, ahdistuneen Fredrikin ja harmaan Gerdan kanssa. Samaan talouteen on muuttanut tyttären tuore aviomies, ylväs Axel, joka flirttailee häpeämättä myös anoppinsa kanssa. Kodissa vallitsee ankea, köyhä arki. Lapsia vaivaa kodin hyinen kylmyys. Pelikaani on tiivistunnelmainen, perheen sisäisten salaisuuksien vyyhti, jonka psykologisen valtataistelun taustalla kummittelee rahan valta ja muutoksen pelko. Sisäänpäin kääntyneessä yhteisössä vallitsevat omat kieroutuneet säännöt. Korttitalo alkaa huojua, kun salaisuudet alkavat nousta pintaan. Olen nähnyt samasta näytelmästä esityksiä, joissa äiti on hirmuhallitsija; Sanna Maria Mäkelän ohjauksessa hän on pikemmin uhri, jota teatterin kantava voima Eija Kankare esittää hienosti. Linda-Maria Roine on herkkä tytär; Roine tunnetaan myös räppäri Mercedes Bentsona. Sävellyksistä ja musiikista vastaa pojan esittäjä, Väinö Wallenius. Pelikaani on uhrautuvan rakkauden symboli. Antiikin legendan mukaan ravinnon puutteessa lintu ruokkii poikasiaan omalla sydänverellään. Satiirista naurua sote-uudistukselle Harvoin sai syksyn teatterissa nauraa sydämen pohjasta kuin Käenkujan väestösuojassa. Sote-uudistusta on tahkottu jo vuosikaudet. Oman veitsenteränsä tahkoon toi Teatteri Kultsa musiikillisella satiirillaan SOTEUTUS. Katkelmallisen huumoripläjäyksen kuumia aiheita ovat mm. sotekeskukset, valinnanvapaus, palvelutarpeen arviointi, hoitajamitoitus, haamuhoitajat, päättäjät hermoromahduksen partaalla, uudenlaiset palvelumuodot a keskitetyt palvelut. Niitä käsitellään ainakin satiirisesti, välillä mennään absurdiksi. Tuloksena on hullunhauska ilta vakavista aiheista. Käsikirjoituksesta vastasivat Teatteri Kultsan kirjoittajat, esikoisohjauksestaan mainiosti Jouni Puumalainen. Vaihtuvissa rooleissa olivat Pauliina Alanko, Vuokko Hirvikoski, Siina Mäenpää, Mikko Ravantti, Kari Simonen, Antti Untamala ja Marko Wilskman. Muutama on pitkän linjan kultsalainen, joukossa myös uusia. Alanko loistaa monissa hoitajarooleissa; Ravantti poistaa toisen munuaisensa rakennusmiehen työkaduilla. Kipeintä tekee katsomossa! Helsingin Juhlaveikot -yhtye, Kultsan vakio-orkesteri isommalla kokoonpanolla esiintyy livenä. Mikissä upea laulaja Kaisla Flood. Tahto johonkin pyhään Sirius teatern, joka on yksi Punavuoren Universumin perustajateatterista, lopetti esityskautensa juuri mielikuvitusrikkaalla ”Infinitolla”, joka on uninäytelmänomainen esitys elämän kiertokulusta, mielentilasta ja toivomuksesta ikuiseen elämään. Tässäkin näytelmässä eletään ilmastomuutoksen jälkeistä aikaa, taistelu on vedestä, jota säännöstellään eloonjääneille toistuvina savuryöppyinä. Kolme ihmistä vetää siitä happea henkeensä. Infinito on katkelmallinen, jaksoissa etenevä teos, joka selittää liikaa itseään kuvaheijastinteksteillä. Koreografiasta ja scenografiasta vastaava Andriana Seecker on pikisilmäinen kaunotar, joka tanssii tavattoman ilmaisevasti, mutta repliikit jäivät usein pimentoon. Wilhelm Grotenfelt on esityksen liikunnallinen nuorempi mies ja Paul Holländer keski-ikäinen, ironinen mies, jonka puheet jäivät joskus musiikin ja laulujen alle, ehkä tarkoituksellakin. Pelastusvenekohtaus epäonnistui teennäisyyteensä. Tekstistä ja dramaturgiasta vastaa Ilja Lehtinen, minimaalisesta lavastuksesta Ada Halonen. Loppukuva takaosan lehdettömistä puista on tavattoman kaunis. Valot ja valot ja tekstin sijoittelu heijastinruudulle on komeaa. Betania-salin vanha pyhättötunnelma sopii esitykseen. Viihdepainajainen rulettikaupungissa Teatteri Viirus esitti Jussi Sorjasen debyyttiohjaaman ja sovittaman visuaalisesti kauniin esityksen “Roulettenburg”, joka pohjautuu ei enempää tai vähempää kuin Fjodor Dostojevskin teokseen “The Gambler” (1866). Jätkäsaaren hieno suuri näyttämö sopi mainiosti pinnallisen, koreankauniin rulettimaailman kuvaukseksi. Se kuvaa unelmien kaupunkia, jossa nautitaan totaalisesta viihtymisestä ikiajaksi. Näytelmä on kertomus rahasta, eskapismista, pelaamisesta, riippuvuudesta siihen ja keinotekoisesta maailmasta keskellä preeriaa. Martin Bahne, Petra Heinänen, Sue Lemström, Oskar Pöysti ja Jessica Raita, vakioviiruslaisia ja vierailijoita, esiintyvät uskottavina pelaajina. Pöysti pitää itseironisen prologin viihdepainajaiseen. Raidalla on yksi upea soolo kaktuksen äärellä. Bahne on pelikasinon hoitaja. Mutta shown varastaa ruotsinkielisten teatterilavojen taitava veteraani Sue Lemström. Näin hänet teinipoikana 1969 Svenskanin ”Hairissa”. Ilmankos roolihahmo yritti iskeä minut eturivistä. Teksti: Risto Kolanen Linda-Maria Roine (vas.) tyttärenä, Eija Kankare äitinä ja Väinö Wallenius poikana tekevät tiheää perhetulkintaa Elannon näyttämön Pelikaanissa Kirjalla. Kuva: Joonas Tanninen. Kultsan peruskallio Mikko Ravantti tekee toisen munuaisensa poistoa työkaluilla loppusyksyn hauskassa Soteutuksessa. Kuva: Paddy Reynolds. Alexanda Seecker tanssii upeasti, Wilhelm Grotenfelt taustalla Infinito-esityksessä Universumissa. Kuva: Tani Simberg. Mona Kortelampi) (oik.) ja Sirja Sauros esittävät hienosti kahden erilaisen siivoojan yhden työpäivän dialogin Valtimonteatterissa, kun kaikki menee pieleen. Kuva: Sanna Kaesmae.
12 Viikko 4-5/2020 Original Sokos Hotel Tripla avautui Pasilassa Makuuhuone. Ruokailutila. Oleskelutila. ? Uusi urbaani hotelli avasi ovensa. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle Pasilan Triplaan avautunut hotelli panostaa sydämelliseen palveluun, yhteisöllisyyteen ja uudenlaisiin kohtaamisiin. Original Sokos Hotel Tripla on hotelliketjun Sokos Hotels -ketjun uusin hotelli. Yli 90 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoavassa hotellissa on 14 kerrosta, 430 huonetta ja 15 eri tavoilla jaettavaa ja yhdisteltävää kokousja juhlatilaa. – Kokonaan uuden hotellin avaaminen Helsingissä on merkittävä hetki Sokos Hotels -ketjulle ja matkailunäkökulmasta myös koko kaupungin kehitykselle. Matkailu Helsinkiin kasvaa voimakkaasti, ja tähän kehitysnäkymään hotelli on osaltaan vastaamassa. Kysyntä hotellin tapahtumaja majoituspalveluille on ollut kova, ja varausaste on jo ylittänyt odotukset, kertoo Sokotel Oy:n liiketoimintajohtaja Heli Engblom. Elämykset ja kävijät Hotellivieraille Original Sokos Hotel Tripla on loistavan sijaintinsa ansiosta linkki Helsingin monipuolisiin elämyksiin. Kaupungin suosituimmat matkakohteet sijaitsevat vain kivenheiton päässä hotellista. Hotelli sijaitsee Pasilan aseman yhteydessä, joten se on helposti saavutettavissa kaikilla kulkuvälineillä. – Olemme tehneet muun muassa yhteistyösopimuksen päivittyvän taidenäyttelyn kuratoinnista kaupunkitaiteeseen erikoistuneen Helsinki Urban Art -yhdistyksen kanssa. Sen myötä paikallisille sekä ulkomaalaisille taiteilijoille tarjoutuu mahdollisuus saada teoksiaan esille hotellin kotimaisille ja kansainvälisten vieraille, sanoo hotellinjohtaja Hanna Riihimäki. Kaupungin sykkeen vastapainoksi hotellihuoneessa vieraalle halutaan tarjota mahdollisuus lepoon ja rentoutumiseen. Hotellin sisustuksessa on keskitytty rauhoittavan tunnelman luomiseen ja hotellihuoneiden lattiasta kattoon ulottuvat suuret ikkunat avaavat inspiroivan näkymän Helsinkiin. Matkailijoiden unista tullaan huolehtimaan Sokos Hotellien Onnellisia unia -konseptin muodossa, joka lanseerataan Triplan avautumisen yhteydessä. Tapahtumien solmukohtaan Tapahtumien, konserttien ja messujen odotetaan tuovan Triplan alueelle vuodessa kolme miljoonaa kotimaista ja ulkomaista kävijää, mikä tekee Triplasta houkuttelevan kokousja tapahtumahotellin. Kokoustilojen kysyntä on hotellissa otettu huomioon monipuolisten kokousja juhlatilojen muodossa. Tilakonseptin avulla tarjotaan helposti räätälöitäviä ratkaisuja eri tyylisten ja kokoisten tilaisuuksien tarpeisiin. Original Sokos Hotel Tripla vaalii yhdessä tekemisen riemua tuomalla kokoustiloissa esiin suomalaista kylähenkeä. Tämä tapahtuu yhteistyössä 11 kotimaisen kylän kanssa, joista jokainen pääsee tuomaan nimensä, tunnelmansa ja uniikin tarjoomansa – kuten paikallisen pienpanimo-oluensa tai parhaat reH Maarnela Sota senioreja vastaan jatkuu ? Vuonna 1889 Saksan keisarikunnan rautakansleri Otto von Bismarck päätti, että kansalle pitää maksettaman kansaneläkettä. Eläkkeelle pääsi 70-vuotiaana, kun keskiverto saksalainen kuoli jo 65-vuotiaana. Helsinki tarjoaa nyt sotaja rintamaveteraaneille kaiken hoidon ilmaiseksi kuin vähän Saksan keisarikunnan malliin. Helsingissä kun on enää 800 veteraania. Pari vuotta vielä ja oltaisiin myöhästytty. Ongelmaksi ovatkin muodostumassa muut eläkeläiset. Varsinkin ne köyhemmät. Ne takuueläkeläiset, joilla ei ole enää rintamaveteraanilisiäkään. He tulevat kalliiksi vaikka itse suurimman osan joutuvat maksamaankin. Taas apu tulee Saksasta. Preussilaisen kenraalin ja sotateoreetikon (Carl von Clausewitz: Sodasta) mukaan sota on jatkoa valtion politiikkaan, joka otetaan käyttöön kun ”valtion politiikka on luonut sodan syttymiselle otollisen tilanteen”. Tässä tapauksessa valtion politiikka on jakanut ikäihmisille tarkoitettuja hoitorahoja muualle. Näin on syntynyt ”kahden itsenäisen tahon välille vihamielinen suhde”. Eläkeläiset eivät tykkää hallituksesta eikä hallitus eläkeläisistä ja heidän tukijoistaan. Ikäihmisiä ei voida kuitenkaan tappaa suoraan pois kuten Clausewitz ehdottaisi. Apuun otettiin siis kiinalaisen sotakenraalin (Sunzi: Sodankäynnin taito) opit: sodankäynnin huippu on vastustajan voittaminen ilman taistelua. Nykyaikaisessa informaatiosodassa korostuu aineettoman vallankäytön ja ei-aseellisen väkivallan klassiset menetelmät. Tässä siis läntinen käsitys, jota Clausewitz edustaa tapetaan kaikki ja itäinen käsitys, jota siis Sunzi edustaa – vähennetään avustusmäärärahoja eroavat selvästi toisistaan. Valistusfilosofi Rousseaun lausumaksi sanotaan: ”Ainoa asia, mitä rikkaat pyytävät köyhiltä on, että nämä pysyisivät poissa näkyvistä.” Vainajissa on se hyvä puoli, että he todellakin pysyvät poissa näkyvistä. Heitä on turvallista kehua ja kiittää, koskapa harva sitä enää ylös nousee kuulemiaan lupauksia vaatimaan. Mutta kun sotaveteraaneista on päästy niin ongelmaksi jäävät vielä lesket. Heitä kun on enemmän kuin itse veteraaneja – ja siinä rinnallahan he ovat kärsineet. Mutta onneksi naisen euro on eläkkeissäkin vain 80 senttiä. Ehkäpä lesket tulevat siis halvemmaksi. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com septinsä – esiin osana Original Sokos Hotel Triplan kokouselämystä. – Olen aina ihaillut maamme uniikkia kyläkulttuuria ja kylistä löytyvää yhdessä tekemisen iloa. Tämän tunnelman haluamme tuoda kokousvieraiden lähelle, jotka toivotamme tervetulleiksi kylien mukaan nimettyihin kokoustiloihimme, kuten Tiutiseen, Vuotsoon tai Kaivolaan, Riihimäki iloitsee. Sokos Hotels panostaa toiminnassaan merkittävästi vastuullisuuteen. Sokos Hotels on valittu Suomen vastuullisimmaksi hotelliketjuksi (Sustainable Brand Index™). Hotellin rakennusvaiheessa vastuullisuus on huomioitu energiatehokkaiden ja kestävien rakennusratkaisujen muodossa. Triplan rakentaminen on saavuttanut korkeimman platina-tason Leed-ympäristösertifikaatin. Sertifioinnin saamiseen vaikuttivat erityisesti energiatehokkuutta edistävät ja ympäristön huomioon ottavat rakentamisen ratkaisut. Kallio Kukkii 2020 ? Kallio Kukkii 2020 järjestetään toukokuussa 8.5. 17.5. Kaupunkifestivaali järjestetään nyt 26. kerran. Tapahtuma kostuu Suur-Kallion alueen toimijoiden itsenäisesti toteuttamista ja tuottamista yksittäisistä tapahtumista. Tapahtuman järjestävä Kallion Kulttuuriverkosto kerää ohjelmasisältöä kulttuuriviikoille. Tapahtumatietojen takaraja on 9.4. Tapahtumien tekijöinä voivat olla esimerkiksi yksityiset henkilöt, yhteisöt ja yhdistykset. Ohjelmasisältöä ei ole rajattu. Rajoitteina ovat ohjelmat, joiden päämotiivi on poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja on näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja. Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteeseen: kukkiiohjelmat@gmail.com. Tekstien toivotaan olevan napakoita ja lyhyitä. Tiedoissa tulee ilmetä: päivä, aika, lyhyt tapahtumakuvaus, mahdollinen pääsymaksu, tapahtumapaikka/ osoite. Viikon tapahtumat julkaistaan muun muassa Kallio Kukkii -tapahtumalehdessä sekä Kallio-lehden tapahtumaliitteessä.
13 Viikko 4-5/2020 Ainutlaatuinen nuorten talo avasi ovensa Toisella linjalla ? Nuorten TALO on avannut ovensa Helsingin Kalliossa Toisella linjalla. TALO on viiden helsinkiläisen evankelisluterilaisen seurakunnan yhteistyössä toteuttama ja se on avoinna arkisin. TALOn aukioloajat ovat maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 16–21 ja keskiviikkoisin kello 16–18.30. TALOn toiminta on käyttäjien itsensä suunnittelemaa, Helsingin ev. lut. seurakuntien rahoittamaa ja moniammatillisen tiimin tukemaa. Yhteistyössä ovat mukana Kallion, Lauttasaaren, Paavalin, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Töölön seurakunnat. Yhdessä ne muodostavat Helsingin tuomiorovastikunnan. Helsingissä TALOn elämä ja toiminta on ainutlaatuista: Tila on auki viitenä päivänä viikossa, ja sinne ovat tervetulleita kaikki nuoret. Sitä ei siis kohdisteta erityisesti millekään tietylle ryhmälle, vaan se on avoin kaikille 15–25-vuotiaille uskonnolliseen vakaumukseen, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Kohti turvallisempaa tilaa TALOn tavoitteena on olla kaikille turvallinen tila. Lähtökohtana on, että jokainen ihminen on arvokas ja tärkeä, ja jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi hyvin. Koko TALOn toiminta-ajatus pohjautuu siihen, että käyttäjät ovat tilan omistajia ja aikuiset ammattilaiset toiminnan mahdollistajia. Nuoret ovat paitsi suunnitelleet tilan, he osallistuvat jatkuvasti myös sen kehittämiseen. – Tavoitteena on, että helsinkiläisillä nuorilla olisi turvallinen paikka kehittää itseään ja omaa elämäänsä yhteisössä. Nuoristyönohjaat, papit ja diakoniatyöntekijät ovat TALOssa heitä varten, kertoo TALOn toiminnanjohtaja, pappi Laura Huovinen. TALOn toiminnan lähtökohta on diakoninen rinnalla kulkeminen: uskonnollista tai elämänkatsomuksellista vakaumusta ei kysellä tai edellytetä. TALOssa järjestetään vapaan oleskelun lisäksi tapahtumia, konsertteja, koulutusta ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi TALO tarjoaa nuorille opiskelutiloja, ruokaa, harrastusmahdollisuuksia ja keskusteluapua. TALOn ensisijainen tehtävä on olla nuorille niin henkinen kuin fyysinenkin tila, jossa voi kasvaa hyvään elämään, tasapainoiseen aikuisuuteen ja turvalliseen vastuun kantoon omassa ympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa avointa toimintaa, isoskoulutusta, ihmissuhdekursseja, elämänhallinnan koulutusta, vaikuttamistyön varustamista, tietoja taitokoulutusta, työelämäja opiskeluverkostoja ja erilaisia yhteisöjä sekä tapahtumaja leiritoimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Torstaisin koko yhteisö kokoontuu tekemään ruokaa ja syömään yhdessä. Vuosi 2020 painottuu vaikuttamiseen Tänä vuonna TALOn koulutuksen erityisenä painopisteenä on vaikuttamistyö: tavoitteena on vahvistaa nuorten kykyä vaikuttaa kirkon, yhteiskunnan ja globaalin maailman kysymyksissä tehokkaasti. Vaikuttamistyön hanke nivoutuu Nuorten Parlamenttityöskentelyyn ja jatkuu koko kevään ajan seminaareilla, leireillä, vaikuttamistyön alustoilla ja päättäjien ja verkostojen kanssa yhteistyössä. Luomus huimaan kävijäennätykseen Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet. Kuvaaja: Essi Huotari. Mammutteja Luonnontieteellisessä museossa. Kuvaaja: Essi Huotari. ? Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili viime vuonna kaikkiaan 352 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Tämä on Luomuksen kaikkien aikojen kävijäennätys. Erityisesti Luomukseen kuuluvat kasvitieteelliset puutarhat Kaisaniemessä ja Kumpulassa kasvattivat edelleen kävijämääriään. Puutarhojen kävijöistä entistä tarkempia lukuja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla ja ulkopuutarhassa vieraili arviolta yhteensä noin 147 000 kasveista kiinnostunutta. Kasvua kasvihuoneilla vierailleissa viime vuoteen oli 22%. Toukokuussa ulkopuutarhassa käyttöön otetut kävijälaskurit ovat osoittaneet aiempien vuosien kävijäarviot varsin varovaisiksi. Laskureiden myötä luvut ovat nyt aiempaa tarkempia. Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettäneessä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kävijöitä oli noin 25 000. Vain kesäkauden avoinna olevan puutarhan juhlavuoden opastukset, geologisten kokoelmien edeltäviä kausia laajemmat aukioloajat ja Kahvila Kummun tarjoilut houkuttelivat puutarhalle ennätysmäärän vierailijoita. Vastaava kävijämäärä on saavutettu aiemmin vain puutarhan avajaiskesänä 2009. Puutarha onkin ilahduttavasti tullut tutuksi yhä useammalle helsinkiläiselle. Luomuksen suosituin vierailukohde on kuitenkin edelleen Luonnontieteellinen museo, jossa vieraili reilut 16 000 luonnon ystävää enemmän kuin edeltävänä vuonna, kaikkiaan runsaat 180 000 henkilöä. Hyviä kävijämääriä selittävät useat tekijät. Kiinnostus luontoa, luontotietoutta ja -tutkimusta kohtaan on ylipäätään kasvussa. Mediassa laajasti esillä olleet teemat – ilmastonmuutos, Valon pimeät puolet H Veli-Matti Hynninen ? Polaariyö, kaamos haastaa voittamaan pimeyden valolla. Masentava pimeys on voitettavissa. Napapiirien väistämätön pimeä kaamosaika kestää Suomen pohjoisosissa lähes kaksi kuukautta. Tänä aikana aurinko viipyy vain lyhyesti horisontin yläpuolella. Kaamosta usein kauhistellaan, harvoin kiitetään. Sen koetaan aiheuttavan ylimääräistä väsymystä ja haasteita. Se panee Goethen lailla huokaamaan: ”Mehr Licht” eli lisää valoa. Nämä hänen kuolinvuoteella lausumansa sanat on tulkittu pyynnöksi palvelijalle avata ikkunaluukut hämärän huoneen valaisemiseksi. Pimeä haastaa avaamaan kekseliäisyyden luukut. Minulle kaamos avasi jo vuosia sitten uuden elämäntavan. Äkkiä oivalsin, että kaamos ei olekaan kauhea vaan innoittava. Kaamos keksi tarjota minulle ”ekstrapalveluksen.” Se lupasi, että saat sulkea turhat huolet pimeään kun avaat kirjan takkatulen ääressä tai nurkkatuolissasi ryhtyessäsi nauttimaan lukemisen hiljaisuudesta. Otin tarjouksen vastaan. Tunsin nauttivani luvatusta lupauksesta. Istuin ahkerasti lukulamppuni alla. Myös joulutervehdyksiin valitsin kannustavana lauseen: ”Riemullista joulua ja inspiraatioita 2020!” Latinalaisperäinen inspiraatio-sana tarkoittaa Hengen vaikutusta, sisäistä syttymistä, sitä että pimeän keskellä alkaa innostua jopa valaistua. Hengen palo, ilo ja into paistavat inspiroituneen kasvoilta. Tätä kaikkea lupasi kaamos. Päätin välillä nousta lukutuolistani ja lähdin katselemaan valoja kaupungille. Valotaide on tullut maailmalla, myös Suomessa innoittavaksi asiaksi. Valo juhlii festivaaleillaan Helsingin lisäksi myös vaikkapa Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa tai Rukalla. Eri puolilla maailmaa toteutetut sadat valotapahtumat luovat uuttaa kaupunkikulttuuria, jossa kaupunkitilaan luodaan valon, videon ja äänen avulla uudenlaista oivallusta. Muistin, että näitä huimia valokokemuksia voi kokea vaikka Hanoissa tai Berliinissä, Valoinnostus on siis jo ajat levinnyt myös Helsinkiin. Helsingin LUX-tapahtuma on laajasti tunnettu kaamosilo, jossa tuhannet ihmiset kilometrikaupalla vaeltavat valotaideteokselta toiselle. LUX-Helsinki houkuttelee hylkäämään hetkeksi sohvapaikan ja lukunurkan inspiroimalla uusiin elämyksiin. Lux Helsinki haluaisi olla taiteellisesti ja teknisesti toteutettua valotaidetta. Valokatujen varsille rakennetut pikkunäyttelyt ia taiteilijoiden esitykset tuovat omat lisänsä. Valolla on myös omat haittavaikutuksensa, ekologiset vaaransa. Sotkemalla valon ja pimeän tasapainon se häiritsee luonnon kiertokulkua mikä ajaa luonnon kiertokulun ahtaalle. Myös kristillisessä symboliikassa valolla on vahva asema. Alkulehdiltä lähtien Raamatussa kuvataan valo ja pimeys vastakohtapareina, jotka vuorottelevat avatessaan elämän salaisuutta. Valolla ovat omat haittapuolensa. Maailmalla ovat omat näyttönsä miten helposti valosaaste yltyy ottamaan ekologisia harha-askeleita. Jos pimeydellä on valtansa, on valollakin hintansa. Ojentaessaan kastekynttilän pappi lausuu Jeesuksen sanan: ”Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Kirkkorakennuksen itäpäätyyn pystytetty alttari muistuttaa, että Jumalan puoleen käännytään rukoilemalla auringon nousuun päin. Jumalan sanan valosta viestii saarnatuolin katokseen, baldakiiniin kuvattu aurinko. Apostoli Paavali kehottaa hylkäämään pimeyden teot ja varustautumaan ”valon asein”. Piispan hiippa, mitra, heijastaa myös pyhyyden valoa. Lamppu ja kynttilät ovat taivaallista valoa ja kirkkautta heijastavia keskeisiä symboleja. Pääsiäiskynttilä muiden kynttilöiden äitinä muistuttaa kuoleman kukistumisesta ja elämän voitosta. Kastepäivänä sytytettävä kastekynttilä muistuttaa että kaste siirtää pimeydestä valoon. Kristilliseen symboliikkaan kuuluva majakka valaisee tietä ikuisuuteen. Kaikki taivaankappaleet aurinko, kuu, tähdet, muistuttavat Jumalasta koko luodun todellisuuden luojana, jolla on kirkkaus ja valta. Veli-Matti Hynninen hyönteiskato ja monimuotoisuuden häviäminen – ovat osaltaan vaikuttaneet Luomuksen yleisökohteiden kiinnostavuuteen. Samoin museoalan yleinen noste ja Museokortin vaikutus näkyvät ennätysluvuissa. Ympäri vuoden avoinna olevan Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ovat Museokortin ainoa puutarhakohde. Kasvit kuitenkin kiinnostavat museokorttilaisia: viime vuonna kasvihuoneissa vierailleista joka viides kuittasi vierailunsa Museokortilla. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Lisäksi vuoden aikana yleisökohteissa järjestetyt erilaiset tapahtumat, tilattavat ja kaikille avoimet opastukset, työpajat ja tietoiskut houkuttelivat kävijöitä. Vuoden 2019 uutuuksia olivat muun muassa Kaisaniemen kasvihuoneilla järjestetty valoja äänitapahtuma ”Music for Plants”, Luonnontieteellisen museon tutkijoiden pitämät hämähäkkityöpajat ja kautta aikain ensimmäinen lasten Museokorttiklubi.
14 Viikko 4-5/2020 ? Oletko huolissasi naapurisi tai läheisesi pärjäämisestä? Vaikuttaako sinusta, että naapurisi on usein eksyneen oloinen, eikä hän pukeudu säänmukaisesti? Tiesitkö, että voit tehdä sähköisen huoli-ilmoituksen helsinkiläisestä iäkkäästä osoitteessa www. hel.fi/seniorit. Ilmoituksen avulla varmistat, että ikääntynyt saa tarvitsemansa huolenpidon ja avun. Helsinki on ottanut käyttöön uuden sähköisen huoli-ilmoituksen, jonka kautta kuka tahansa voi ilmaista huolensa iäkkäästä helsinkiläisestä. Helsingin Seniori-infon ammattilaiset ottavat huoli-ilmoitukset käsittelyyn arkipäivisin mahdollisimman pian. Ikääntyneeseen ollaan aina yhteydessä ja hänen tilanteensa selvitetään, t a r v i t t a e s sa yhdessä o m a i s t e n kanssa. – Ilmoitus kannattaa tehdä, jos olet h u o l i s s a s i ikäihmisestä ja koet, ettei hän itse kykene tai pysty hankkimaan apua. Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä. Se on lähimmäisestä välittämistä, Seniori-infon neuvontapäällikkö Minna Nummi korostaa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä suomeksi ja ruotsiksi Seniori-infon verkkosivuilla osoitteessa www. hel.fi/seniorit. Seniori-info palvelee myös puhelimitse arkisin klo 9–15 numerossa 09 310 44556. Jos kyseessä on sairaus tai muu terveydentilaan liittyvä ongelma, terveysneuvonta auttaa 24/7 numerossa 09 310 10023 ja ohjaa tarvittaessa hoitoon. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112. Hyvä teko lapselle -palkinto Sixten Korkmanille ? Ensija turvakotien liitto on myöntänyt Hyvä teko lapselle 2019 -palkinnon valtiotieteen tohtori Sixten Korkmanille. Hän on merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja keskustelijana tuonut esiin lapsiin ja perheisiin panostamisen investointina eikä kulueränä. Perheiden varhaiseen tukeen kannattaa investoida, sillä se tuottaa enemmän kuin aiheuttaa kustannuksia. Sixten Korkman on arvostettuna ja kokeneena taloustieteilijänä nostanut rohkeasti Suomen menestyksen ja talouden yhdeksi kulmakiveksi hyvinvointivaltion. Hänen selkeä viestinsä on ollut, että koulutus ja tutkimus ovat keskeinen lähtökohta yhteiskunnan kehitykselle ja hyvät edellytykset koulutukseen tulee turvata kaikille. Sixten Korkman on rohkeissa kannanotoissaan tuonut esiin selkeitä ja tutkimusnäyttöön perustuvia näkemyksiä, kuinka perheiden pärjäämiseen ja varhaiseen tukeen kannattaa panostaa. – Korkmanin viesti on ollut selvä: lukuisat tutkimukset osoittavat, että suurin positiivinen kustannusvaikutus on riskiryhmiin kuuluvien lasten ja heidän perheidensä varhaisella tukemisella, kiittää Tuula Haatainen, Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja. – Hän on tuonut esiin, kuinka oikein kohdennetun investoinnin tuotto on moninkertainen panostukseen nähden. Se vähentää myöhempiä sosiaalimenoja ja parantaa lapsen kouluttautumista, työllistymistä aikuisiässä sekä terveyttä kaikissa ikävaiheissa. Lapsiperheiden tulee saada apua mahdollisimman nopeasti ja helposti ja perheiden kokonaistilanne tulee huomioida terveys-, sosiaali-, työllisyysja koulutuspalveluissa. Vaikeuksissa olevat vauvaperheet joutuvat odottamaan oikeanlaista ja riittävän vankkaa apua liian kauan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ensikoteihin pääsy on aikaisempaa tiukemmassa ja niihin tullaan aikaisempaa huonokuntoisempina. Ensija turvakotien liitossa on havaittu, kuinka liian usein uskotaan kevyihin ratkaisuihin ja nopean muutokseen kasautuneiden ja pitkäkestoisten ongelmien tilanteissa. Se on inhimillisesti ja taloudellisesti lyhytnäköistä. Sixten Korkman on myös ottanut rohkeasti kantaa subjektiivisen päivähoidon puolesta tuomalla esiin, että oikeuden kaventaminen on virhe ja sen haitat ovat suuremmat kuin säästöt. Kannanotto on tärkeä ja on myös saatu korjaus aikaan, sillä laadukas varhaiskasvatus tasaa eroja erilaisista perheistä tulevien lasten välillä ja tasoittaa tietä kouluun ja opiskeluun. Hyvä koulutus on merkittävä tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. – Hän on antanut vahvan tukensa lapsiperheköyhyyden vähentämiselle ja korostanut erityisesti vauvaperheiden talousvaikeuksien kauaskantoisia vaikutuksia, Haatainen toteaa. Ensija turvakotien liitto pitää keskustelua lapsiperheiden vähävaraisuudesta erityisen tärkeänä. On olemassa selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että vauvaperheiden köyhyys on erityisen vaurioittavaa. Vauvaikäiset, alle 2-vuotiaat lapset ovat perheiden taloudellisille ongelmille erityisen herkässä iässä ja vaikutukset näkyvät jopa aivojen kehityksessä. Vanhempien köyhyys erityisesti vauva-aikana voi aiheuttaa nuorelle vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikeaa köyhyyttä ja siihen liittyviä muita ongelmia lapsuudessaan kokeneella ihmisellä ei välttämättä ole edellytyksiä hyvään vanhemmuuteen ja tällä on ylisukupolvisia seurauksia. – Rohkeat ja taloustieteen valtavirran vastaiset kannanotot ja näkemykset ovat kiitoksen arvoiset ja niihin on lapsiperheiden asemaa puolustavan järjestön helppo yhtyä. Sixten Korkman on tehnyt taloustieteilijänä mittavan uran niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hän on työskennellyt mm. Suomen Pankissa, OECD:n sihteeristössä, valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkönä, ECOFINin pääjohtajana, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtajama sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessorina. Ensija turvakotien liitto on myöntänyt vuodesta 1985 lähtien Hyvä teko lapselle -palkinnon vuosittain lasten hyväksi vaikuttamistoiminnassa tai käytännön työssä ansioituneille henkilöille tai yhteisöille. Liittohallitus on palkintoja myöntäessään painottanut erityisesti haavoittavissa oloissa elävien lasten aseman parantamista ja heidän oikeuksiensa puolustamista. Hyvä teko lapselle -palkinto on kuvanveistäjä Erkki Kannoston pronssiveistos ”Ylittäjä”. Helsinki testaa uusia katutyöopasteita Ehdotukset uusiksi työmaatauluiksi. Kuva: Pentagon Design Oy. ? Helsinki testaa uudenlaisia työmaaopasteita Oulunkylässä Mäkitorpantien ja Siltavoudintien katutyömaalla. Kokeilulla etsitään tapoja, joilla työmaat haittaisivat kaupunkilaisten arkea mahdollisimman vähän ja työmaiden läheisyydessä liikkuminen olisi kaupunkilaisille helpompaa ja turvallisempaa. Kokeilu on osa Helsingin alkuvuodesta 2019 aloittamaa katutöiden haittojen vähentämiseen tähtäävää hanketta. Uusien opasteiden suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilua. Testattavat työmaataulut, opaskyltit ja reittimerkinnät perustuvat kaupunkilaisilta kerättyyn palautteeseen, työmaan havainnointiin ja vanhojen opasteiden analysoimiseen. Syyskuussa toteutetussa, katutöihin liittyvässä verkkokyselyssä Helsinki sai kaupunkilaisilta yli 1300 vastausta ja yli 2000 kehittämisideaa. Oulunkylän työmaalle tulee yhtenäisempi opastus, uudet työmaataulut kävelijöille, pyöräilijöille ja autoilijoille sekä selkeämmät reittiopasteet. Työmaata parannetaan muillakin tavoin, kuten kohentamalla valaistusta, alentamalla nopeusrajoituksia, kiinnittämällä työmaan siisteyteen huomiota sekä leventämällä jalankulun väyliä. Anna palautetta opasteista Kokeilun tuloksia hyödynnetään myös muilla katutyömailla. Jos uudenlaiset opasteet saavat hyvää palautetta ja ne koetaan hyviksi, opasteiden malli voidaan ottaa käytäntöön laajemmin Helsingissä. Voit antaa palautetta opasteista tammikuun loppuun saakka. Taustatietoa Oulunkylän katutyömaasta Mäkitorpantielle ja Siltavuodintielle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet, ja kävelytie erotetaan selkeästi noppakivellä pyörätiestä. Korotettuja suojateitä tehdään lisää ja bussipysäkkejä muutetaan entistä turvallisemmaksi. Oletko huolissasi ikääntyneestä? Kansainvälinen musiikkikiertue tulee tammi-helmikuussa Xan Placq. XB Close up Passion Sicily. ? Xantone Blacq Band (UK-FIN) on Amy Winehouse kanssa yhteistyötä tehneen Xantonen Suomalainen yhtye. Tulossa upeaa kansainvälistä musiikkia, vahvalla Suomi-kulmalla koko maahan. Kulttuurivaihto, ja kansainvälisyys, useasti suomalaiset soittajat eivät pääse kansainvälisten huippujen yhtyeisiin, tai kiertueille, joten on upeaa että Xantone Blacq luottaa ainakin Pohjolassa suomalaiseen muusikkotalenttiin. Xantone Blacq Nordic Tour pysähtyy kuudella paikkakunnalla Suomessa sekä Tallinnan Fografiska taidetilassa. Xantone Blacq on lontoolainen laulaja-lauluntekijä joka työskenteli Amy Winehousen kanssa koko Amyn uran ajan. Tämän jälkeen Xantone on keskittynyt omaan uraan, mutta myös kiertänyt Brit Award voittaja Emilie Sanden yhtyeessä, sekä tehnyt yhteistyötä niin Nigel Kennedyn, kuin esim Headhunters yhtyeen Paul Jacksonin kanssa. Xantone tulee Suomeen ja Viroon seitsemän konsertin kiertueelle tammi-Helmikuussa 2020. Xantone ja hänen Suomalainen yhtye kiertää Helsinginssa, Espoossa, Lappeenrannassa, Tallinnassa tammikuun lopussa, ja helmikuussa Tampere-Talossa, Vaasassa sekä Kajaanin Kouta-Salissa. Esiintymiset ovat Xantonen neljäs vierailu Suomeen, mutta ensimmäinen koko maan kattava kiertue. Tätä ennen Xantone ja Kari Paavolan kokoama Suomi-yhtye on esiintynyt Salo Jazzin pääesiintyjänä (2018) sekä Karin vetämällä Töölön Funk Klubilla Helsingissa, ja klubikeikoilla Espoossa sekä Tampereella. Xantone myi UMO yhtyeen solistina Savoy-Teatterin kahdesti loppuun osana Brittilaista ”Amy Lives” kokoonpanoa vuonna 2015. Konsertit tulevat olemaan jazz-funk ilotulistusta, joissa yhdistyy soul, jazz ja funk.
15 Viikko 4-5/2020 ? Rupla oli Kallion yhteisöllinen luova tila, jossa yhdistyi kahvila, galleria, myymälä ja tapahtumapaikka. Tila irtisanottiin. Ruplan näyttelyistä jäi mieleen Tomi Tuulirannan koskettava Unohdetut-näyttely ja Manuela Boscon iloiset avajaiset. Kevyet mulla haudallesi. Visuaalisia arvoituksia ihmeteltäväksi Emma Rönnholm on Helsingissä asuva taiteilija, joka työskentelee jokapäiväisten materiaalien ja mekaniikan kanssa odottamattomalla ja ajatuksia herättävällä tavalla. Egoscope 2020-näyttelyssä Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, on hänen uusia veistoksia ja tilateoksia, jotka tutkivat identiteettiä ja optisia harhoja. Häntä kiinnostavat varhaiset liikkuvan kuvan laitteet ja optiset leikkikalut, ”skopit”, jotka havainnollistavat ihmisen näkökyvyn toimintaa. Näyttely ajoittuu alkaneeseen uuteen vuoteen, mikä vaikutti myös taiteilijaan: – Mielestäni vaihtuva vuosi rituaaleineen liittyy henkilökohtaiseen identiteettiin; silloin katsotaan taaksepäin menneisiin kuukausiin ja kuvitellaan missä toivotaan olevan tai miten halutaan muuttua tulevaisuudessa. Ihmiskeho on veistoksellinen Karina-Sirkku Kurzin näyttely SUPERNATURE Valokuvagalleria Hippolytessa, Yrjönkatu 8-10, koostuu minimalistisista valokuvista, jotka kuvaavat esteettisen plastiikkakirurgian toimenpiteitä. Ne pohtivat kuinka ajattelemme ja muutamme fyysistä muotoamme. Kuinka koemme jotain, joka tapahtuu kehomme sisällä? Taiteilijaa kiehtoo ihmisen keho aineellisena ja fyysisenä: olentona, jolla on samalla tietoisuus. Katsoja kohtaa herkkiä mustavalkoisia valokuvia, jotka on harmonisesti yhdistetty värivedoksiin. Huolellisesti harkitut painomenetelmät korostavat kuvien materiaalisuutta. Näitä esteettisesti miellyttäviä kuvia tarkemmin tarkasteltaessa teosten hätkähdyttävät yksityiskohdat nousevat esiin. Kurz on suomensaksalainen valokuvaaja ja kuvataiteilija, joka työskentelee Berliinissä. Hänen syömishäiriöitä käsittelevä teoskokonaisuus on voittanut useita palkintoja. Maalaus kuin reliefi Marja Patrikaisen näyttelyssä ”Gathering of Fables” Galleria Oksasenkatu 11, taiteilijaravintola Elielin vieressä, on esillä teoksia, jotka venyttävät rajaa kuvanveiston ja maalauksen välillä. Reliefimäiset maalaukset ja installaatio kertovat kaikki oman tarinansa. – Näyttelyni kertomukset ovat syntyneet keskellä maaseutua, luonnon läheisyydestä, hitaudesta ja kaukana suurten kaupunkien vaikutuksesta. Maalilla on paljon ominaisuuksia herkistä ohuista kerroksista paksuun pinnoittamiseen saakka. Veistos voi taiteilijan mielestä olla maalauksellinen, maalaus voi olla kuin reliefi. – Herkuttelen, teen kokeita, sekoitan teoksissani tekniikoita ja nautin vapaudesta tehdä niin. Pidän ongelmanratkaisusta saatavilla olevien materiaalien suhteen. Susien tarinat syntyvät unissa Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee nuoren, mutta jo persoonallisen kuva-artesaanin Emma Bayrasin ensimmäistä näyttelyä ”Susi, suteni” Helsingissä. Onko niille enää tilaa? Öljyvärimaalausten teemana on susi, joita hän ei maalaa ottaakseen kantaa vallitsevaan susi(viha)puheeseen: – Olen iloinen teosteni syntymisen ajankohdasta, joka sattui juuri viime vuodelle, jolloin suden paikasta luonnossa kiisteltiin paljon. Taiteilija maalasi yksitoista öljyvärimaalausta v. 2019 aikana hyvin tiiviiseen tahtiin. – Kaikilla maalausteni susilla on omat tarinansa, jotka ovat syntyneet unissa tai syvällä mielikuvituksessani. Ensimmäistä kertaa susi ilmestyi hänelle kolme vuotta sitten, kun odotti lasta. – Tuo uni alkoi synnyttää mielessäni kuvia, joista ensimmäisessä vaalea susi tuijottaa pimeydessä hohtavaaa punertavaa valoa. Teoksen nimeksi tuli tietysti Valo, ja se on koko teossarjan äiti. Tribuutti musiikille Galleria 68, Hämeentie 68, esittelee mainosalalla elämäntyönsä graafisena suunnittelijana tehneen Mega Maunulan Tribute to Music –näyttelyn. Akryyli kankaalle -teokset ovat syntyneet rakkaasta harrastuksesta, joka on ollut läsnä koko elämän eri muodoissaan. – Osa teoksista on nimetty minulle läheisen modernin jazzin säveltäjien ja soittajien mukaan. Tämä on minun näköiseni kunnianosoitus kaikille merkittäville meidän tajuntaamme liikuttaville muusikoille. Maunula etenee monenlaisten kokeilujen kautta. Niistä syntyy erilaisia ajatuslinjoja, jotka muuntuvat useimmiten sarjallisiksi. Tarkka työskentelymetodi ei ole pääasia, vaan että inspiraatiolla, eri tunnetiloilla, oppimisella on vapaa ja vahva osuus valmistumisessa. Keidas kylmyyden keskellä Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee muotoilija-kuvataiteilija Viivi Lehdon värikkäitä keramiikkaveistoksia ja akryyli kankaalle –maalauksia. Ne ovat hyvin saman henkisiä teemoiltaan. – Talvipuutarha on keidas vuoden kylmimmän ajankohdan keskellä. Minulle se edustaa paikkaa ja mielentilaa, joka tarjoaa hengähdystauon todellisuudesta keskellä horrostavaa luontoa. Se on kuin tähtiportti suoraan eksoottisten kasvien keskelle jääkukkien kukoistaessa ulkona. Teoksissa toistuva puutarha edustaa taiteilijalle lapsuuden satujen ja vallattomien leikkien näyttämöä, joissa kaikki on mahdollista. – Lasiveistosten väreissä, muodoissa ja kerroksissa olen peilannut puutarhan elementtejä omaan sisäiseen maailmaani vuoden kierron aikana. Lasiteokset on valmistettu vuonna 2019 Nuutajärven lasikylässä yhteistyössä taitavien lasinpuhaltajien kanssa. Jumalan käsi on kiveä Nuoren polven kuvataitelija Aino Keinänen pitää Riitta Jeskasen kanssa ”Yhteys on vastaus” –näyttelyn Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Keinäsen intohimo on ihmiset. Hän tekee kauniilla tavalla tutkielmia ihmiskehosta, tutkii kehonkieltä, muotoja, asentoja. Teokset ovat pastellisävyin keveän ja herkän näköisiä sekatekniikkatöitä sisältäen hiiltä ja vesiväriä. Taiteilija kuvaa ihmisen yhteyttä luontoon, toisiin ihmisiin ja itseensä. – Rakennan kuvieni hahmo luonnonmateriaaleista, kuten kivistä, kasvillisuudesta ja tulesta. Uskontoaiheisissa teoksissani Jumalan käsi on kiveä, mikä kristinuskon lisäksi kytkeytyy laajemmin myös panteismiin. Osassa teoksia kuvaan erilaisia elämänalueita. Luonnosta kumpuava kauneus symboloi toivoa. Haluan maalata tunteeni Taru Tomperi on pitkän linjan kuvataiteilija, jolla on monipuolinen opettajan, taidehistorian ja kuvataiteen ammatillinen jatkokoulutus. Hän toimi yli 40 vuotta kuvataiteen lehtorina. Hän sanoo: – Maalausteni sisällöt pulppuavat mentaaliselta tasolta. Maalaukseni saattavat olla hiljaisen vähäeleisiä tai rajuun liikkeeseen perustuvia. Voimakkaat värija/tai valöörikontrastit kuljettavat usein tarinaa, joka liikkuu figuratiivisen ja abstraktin rajoilla tai on täysin abstrakti. Teema on käteni jälki, maalaustapani. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, on paljon esitellyt hyvinkääläisen taiteilijan maalauksia. Tomperi uskoo, että se mieliala, tunnelma, kokemus tai mahdollisesti ongelma, joka maalaamishetkellä on kiteytynyt teoksen ilmiasuun, voi välittyy katsojalle. – En halua kuvittaa tunteitani, en kertoa sormella osoittaen syvimmistä ajatuksistani ja vaikuttavimmista kokemuksistani. Haluan maalata niitä. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Tammikuun kuvataide Kuvataiteilija, kuvanveistäjä Emma Rönnholmilla on esillä sekä veistoksia että tilateoksia Galleria Sculptorissa. Kuvassa taiteilija ja Bestiarium. Kuva: Raimo Granberg. Berliinissä työskentelevä suomensaksalainen valokuvaaja ja kuvataiteilija Karina-Sirkku Kurz ja teos Untitled Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg. Marja Patrikainen käyttää taitavasti löytämiään materiaaleja maalauksiin ja installaatioihin Galleria Oksankatu 11:sssä. Taiteilija ja Maria M., jonka hampaat on tehty tekokynsistä. Kuva: Hannele Salminen. Emma Bayras muistuttaa, että maailman kaikista nisäkkäistä villieläimiä on enää neljä prosenttia. Taiteilija seurassaan Päiväunipainajainen. Kuva: Hannele Salminen. Mega Maunula ja teoksensa Apassianato Galleria 68:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Teollisen muotoilun koulutuksen saanut taiteilija Viivi Lehto kädessään lasiteos Bunny No.7 ja takanaan maalaus Talvipuutarha Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Oletko huolissasi ikääntyneestä?
16 Viikko 4-5/2020 ? Ravintola Factory avasi 14. ravintolansa Trooli -kiinteistön ensimmäiseen kerrokseen, osoitteeseen Työpajankatu 7. Ravintola Factory on tunnettu buffet-pöydästään ja myös Kalasataman Factory keskittyy lounaaseen. Mittatilaustyönä teetetyssä noutopöydässä tarjotaan useita päivittäin vaihtuvia lämpimiä ruokia ja salaattipöytään kiinnitetään erityistä huomiota. “Factorylla ruuat tehdään itse omassa keittiössä ja jokainen ravintola suunnittelee omat ruokalistansa. Oma suosikkini ovat joka torstaiset itse paistetut letut” -kertoo Kalasataman Factoryssa ravintolapäällikkönä aloittava Sini Halttunen. Myös kasvissyöjille ja vegaaneille on päivittäin tarjolla omat vaihtoehtonsa. Lisäksi aamuisin 7.309.00 on tarjolla kevyt aamupalapöytä. Edellisen ravintola toimijan tilat on on uusittu ja remontoitu täysin ja tilat soveltuvat myös hyvin iltatilaisuuksien järjestämiseen. Kevyttä aamupalatarjontaa: puuroa, smoothieita, leipää, leikkeleitä, juustoa, kahvi/tee Laaja päivittäin vaihtuva lämpimien ruokien valikoima, myös kasvissyöjille ja vegaaneille. Lounas kruunataan jälkiruualla joka päivä. Ravintotalot Oy on 1994 perustettu suomalainen ravintola-alan yritys, joka toimii Helsingissä ja Espoossa. Ravintola Factory -ketjuun kuuluu tällä hetkellä 14 Factory -ravintolaa. Ravintolapäällikkö Sini Halttunen avajaispäivänä. Ravintola Factory avasi ovensa Kalasatamassa Finladiatalon perusparannus alkaa 2022 vuoden alussa Tunnelmaluonnos kahvilasta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen. Pikku-Finlandia sijoittuu Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliselle katuaukiolle. Työryhmä: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen, Havu Järvelä, Elli R. Hirvonen. Tunnelmaluonnos ulkoa. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen. ? Finlandiatalon perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa. Perusparannus kestää noin 2,5 vuotta. Väistötila on keskeinen osa perusparannuksen toteutuksen vaiheittaista järjestelyä. Finlandia-talo jatkaa toimintaa kongressija tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan osin väistötilassa. Pikku-Finlandiaksi nimetyn väistötilan ansiosta Finlandia-talo pystyy tarjoamaan uudenlaisia palveluja myös matkailijoille ja kaupunkilaisille. Pikku-Finlandia sijoittuu Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliselle katuaukiolle. Työryhmä: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen, Havu Järvelä, Elli R. Hirvonen. – Pikku-Finlandiasta halutaan tehdä kaikille avoin, viihtyisä olohuone Töölönlahdelle. Tilaan on suunniteltu erikokoisia yhdistettäviä monikäyttötiloja, joissa voi järjestää kongresseja, juhlia ja muita tapahtumia. Keittiö palvelee sekä tapahtumia että tilassa toimivaa kahvila-ravintolaa. Lisäksi tilaan on tulossa Design & Deli Shop sekä avoin Galleria Pikku-Finlandia, jossa voi järjestää näyttelyitä. Ulos rakennetaan kutsuva terassi, jonka tavoitteena on luoda urbaani juhlaja festivaalialue kehittyvälle Töölönlahden alueelle”, kertoo Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Väistötilan ansiosta perusparannuksen kesto lyhenee noin 1,5 vuodella, mikä vähentää remontista aiheutuvaa haittaa Töölönlahden alueen muille käyttäjille. Lisäksi Finlandia-talo pystyy palvelemaan asiakkaitaan koko perusparannuksen ajan, vaikka pienimmillään tilat ovat noin neljännes normaalisti käytössä olevista asiakastiloista. Suunnitelmat päätöksentekoon K a u p u n k i y m p ä r i s t ö lautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee Pikku-Finlandian hankesuunnitelmaa 23.1.2020. Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kaupunginhallitus. Pikku-Finlandia rakennetaan Karamzininrannan katuaukiolle, joka sijaitsee Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston välissä. Paviljonki sulautuu maisemaan ja ilmentää hyvin suomalaista arkkitehtuuria. Väistötilan suunnitteluratkaisu on kehitetty yhteistyössä kaksivaiheisena studioharjoitustyönä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Väistötilan tavoitteena on toteuttaa kaupungin puurakentamisen ja kiertotalouden tavoitteita siten, että rakennuksen osia voidaan jatkossa siirtää ja muokata muuhun väistötilakäyttöön esimerkiksi koulujen tai päiväkotien tarpeeseen. Rakennuksen arvioitu käyttöikä on yli 20 vuotta. Vuonna 2019 Helsingin kaupunki rakennutti noin 20 uutta väliaikaista paviljonkirakennusta päiväkotien ja koulujen käyttöön. Kaikkiaan väliaikaisia rakennuksia on käytössä noin 50. – Finlandia-talo on Helsingille merkittävä arkkitehtonisena maamerkkinä ja elävänä kongressikeskuksena, joka mahdollistaa monipuolisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen pääkaupungissa. Meidän tavoitteenamme on elävä ja monipuolinen, kaupunkilaisille ja matkailijoille houkutteleva Töölönlahti. Finlandia-talon peruskorjaus on sekä rakennussuojelullinen haaste että haaste Helsingin matkailulle. On hienoa, että tähän tilanteeseen saamme kaupunkia ja Töölönlahden aluetta palvelevan ja Helsingin kiertotaloustavoitteisiin kiinnittyvän uuden väistötilan, jossa haasteet käännetään mahdollisuuksiksi”, toteaa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki. Rakennuksen pinta-ala on 2 750 bruttoneliömetriä. Sen enimmäishinta on 9,9 miljoonaa euroa. Pikku-Finlandian rakennustyöt alkavat kevätkesällä 2021 ja se valmistuu loppuvuodesta. Rakennus avautuu alkuvuonna 2022. Finlandia-talon perusparannus käynnistyy alkuvuonna 2022. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus 2024. Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliaikaiset liikenteen järjestelyt suunnitellaan siten, että kaupunkilaisten liikkuminen alueella on turvallista, sujuvaa ja viihtyisää.
17 Viikko 4-5/2020 Aurore 2020 musiikkijuhlat Vallilassa ? Tänä vuonna Aurore – Helsingin Renessassimusiikkijuhlien teem a n a on englantilai nen musiikki. Festivaali järjestetään 23.–26. tammikuuta Paavalinkirkossa, Vallilassa. Helsingin Renessanssimusiikkijuhlien neljä konserttia tarkastalevat Englannin musiikkielämää kukin eri näkökulmasta. Torstain 23.1. konsertti Plots and Intrigues vie Elisabet I:n ja Tudorien aikaan, joka oli poliittisista levottomuuksistaan huolimatta musiikin ja taiteiden kultakautta. Perjantaina 24.1. siirrytään 1400-luvulle, jolloin kuulemme otsikon Line of Beauty alla musiikkia Etonin kuor o k i r j a s t a , joka edustaa Engl a n n i n k a t o l i sen kauden musiikillista huipentumaa. Laua n t a i n a 25.1. konserttiin Auroren vieraaksi saapuu lauluyhtye Heinavanker Virosta. Konsertissa Cathedrals and Cottages englantilaisten Tavernerin, Fryen ja Tallisin messumusiikin kanssa vuorottelevat virolaisten uskonnollisen heräämisen yhteydessä syntyneet kansankoraalit. Auroren päätöskonsertti sunnuntaina 26.1. Shakespeare’s Playlist vie meidät 1500ja 1600-lukujen vaihteeseen Englannin madrigaalitaiteen lyhyeen, mutta hedelmälliseen kulta-aikaan. Dokumenttielokuvan kärkinimiä vieraaksi DocPoint-festivaalille ? Kiinnostavien kotimaisten tekijöiden lisäksi festivaalilla vierailee yli 20 kansainvälistä tekijävierasta. DocPointin nimekkääseen vierasjoukkoon lukeutuvat mm. Advocate-elokuvan ohjaaja Rachel Leah Jones ja päähenkilö, israelilainen ihmisoikeuksiin keskittynyt asianajaja Lea Tsemel. 1960-luvulla Warholin ja Dalín muusanakin tunnettu supermalli ja feministi Benedetta Barzini tuo Helsinkiin elokuvan The Disappearance of My Mother yhdessä poikansa, elokuvan ohjaajan Beniamino Barresen kanssa. Iranin arvostetuimpiin dokumentaristeihin kuuluva Mehrdad Oskouei saapuu festivaalin retrospektiivivieraaksi polttavan ajankohtaisen elokuvansa Sunless Shadows kanssa. MEHRDAD OSKOUEI / RETROSPEKTIIVIVIERAS Festivaalin päävieraaksi saapuu Iranin arvostetuimpiin dokumentaristeihin kuuluva Mehrdad Oskouei (s. 1969), jonka uusi elokuva SUNLESS SHADOWS palkittiin marraskuussa parhaasta ohjauksesta Amsterdamin IDFA-festivaalilla. Dokumentti kertoo tytöistä ja naisista, jotka ovat vankilassa murhattuaan isänsä tai miehensä. DocPoint esittää ohjaajalta neljän teoksen retrospektiivin (THE LAST DAYS OF WINTER; THE OTHER SIDE OF BURKHA; NOSE, IRANIAN STYLE; MY MOTHER’S HOME, LAGOON). “Kohtaan sekä lapsivangit että mullahit ilman agendaa. Elokuvani viriää esiin sitä mukaa kuin oma löytöretkeni aiheen parissa etenee.” Mehrdad Oskouei Helsingissä 28.–31.1. Masterclass to 30.1. klo 12.00–15.00 Kino Reginassa, vapaa pääsy. SIAVASH JAMALI / TUOTTAJA, SUNLESS SHADOWS Mehrdad Oskouein ohjaaman elokuvan SUNLESS SHADOWS tuottaja Siavash Jamali (s. 1984) vierailee DocPointissa yhdessä Oskouein kanssa ja osallistuu Masterclassin pitämiseen. Jamali aloitti uransa näyttelijänä ja teatteriohjaajana. Hän on ohjannut kaksi dokumenttielokuvaa: Once Upon a Time There Was a Man (2015) ja Shouting at the Wind (2018). Siavash Jamali asuu ja työskentelee Teheranissa. Siavash Jamali Helsingissä 28.–31.1. LEA TSEMEL / PÄÄHENKILÖ, ADVOCATE Israelilainen ihmisoikeuksiin keskittynyt asianajaja Lea Tsemel (s. 1945) saapuu DocPoint-festivaalille esittelemään elokuvan ADVOCATE. Rakastettu ja vihattu, jopa paholaisen asianajajaksi kutsuttu Tsemel on viiden vuosikymmenen ajan puolustanut terroriteoista syytettyjä palestiinalaisia Israelin oikeuden edessä. Väkevä dokumenttielokuva seuraa Tsemelin elämäntyötä poliittisten vankien puolustajana. ”Näen aina ihmisen jokaisen jutun takana. Se on kaikkein tärkeintä.” Lea Tsemel Helsingissä 28.–29.1. RACHEL LEAH JONES / OHJAAJA, ADVOCATE Yhdysvalloissa syntynyt ja Israelissa kasvanut Rachel Leah Jones (s. 1970) saapuu DocPointiin esittelemään elokuvan ADVOCATE elokuvan keskushenkilön Lea Tsemelin kanssa. Palkittu ohjaaja keskittyy töissään Israelin ja Palestiinan tilanteesta kumpuaviin aiheisiin (Gypsy Davy, 2011, Ashkenaz, 2007). Yhdessä Philippe Bellaichen kanssa ohjattu ADVOCATE seuraa kiistellyn ihmisoikeustaistelija Lea Tsemelin työtä. “Ymmärsimme, että maailman parantaminen voi olla myös hauskaa. Ja että täydellistä tilaa on mahdoton saavuttaa, mutta ei voi päästä lähemmäksi jollei edes yritä”, Rachel Leah Jones sanoo. Rachel Leah Jones Helsingissä 28.–1.2. BENEDETTA BARZINI JA BENIAMINO BARRESE / PÄÄHENKILÖ JA OHJAAJA, THE DISAPPEARANCE OF MY MOTHER Italialainen ohjaaja Beniamino Barrese (s. 1986) tuo DocPointiin esikoiselokuvansa THE DISAPPEARANCE OF MY MOTHER yhdessä äitinsä, elokuvan päähenkilön Benedetta Barzinin kanssa. Barzini (s. 1943) on 1960-luvulla Andy Warholin, Salvador Dalín ja Richard Avedonin muusanakin tunnettu supermalli, feministi ja aktivisti, joka haluaa kadota kuvasta kokonaan. Barrese ei kuitenkaan päästä äitiään pälkähästä. THE DISAPPEARANCE OF MY MOTHER on syvällinen ja omintakeinen kunnianosoitus ohjaajan erikoislaatuiselle äidille sekä paljastava tutkielma kameran vallasta. Benedetta Barzini ja Beniamino Barrese Helsingissä 30.1.–2.2. ALINA RUDNITSKAJA / OHJAAJA, SCHOOL OF SEDUCTION DocPointissa vieraileva ohjaaja Alina Rudnitskaja (s. 1976) tunnetaan purevista dokumenteistaan, jotka tutkivat nykynaisen asemaa Venäjällä. Tragikoominen uutuus SCHOOL OF SEDUCTION seuraa kolmea naista opiskelemassa viettelyn alkeita koulussa, joka on erikoistunut miesten miellyttämiseen. “Ihmiset kysyvät minulta, onko elokuvissani näyteltyjä kohtauksia, sillä he eivät voi uskoa näkemäänsä. Vastaus on ei, elokuvani ovat dokumentaarisia.” Alina Rudnitskaja Helsingissä 1.–2.2. EVA MULVAD / OHJAAJA, LOVE CHILD Eva Mulvad (s. 1972) on arvostettu tanskalainen elokuvantekijä, joka murtautui maailmanmaineeseen afganistanilaisen naispoliitikon uraa kuvaavalla elokuvallaan Enemies of Happiness (2006). Elämäntyöstään tanskalaisen Roos-palkinnon vuonna 2011 saanut Mulvad tuo DocPointiin dokumentin LOVE CHILD. Elokuva etenee intiimin draaman lailla: ohjaaja on seurannut vuosien ajan lähietäisyydeltä Iranista pakenevaa keskiluokkaista pariskuntaa ja heidän pientä lastaan. Tuloksena samastuttava ja äärimmäisen koskettava kertomus, josta ohjaaja sanoo: ”Elokuva tarjoaa yleisölle inhimillisen näkökulman yhteen tämän hetken suurimmista poliittisista kysymyksistä.” Eva Mulvad Helsingissä 30.1.–1.2. Masterclass pe 31.1. klo 13–15 Kino Reginassa, vapaa pääsy. THOMAS BALMÈS / OHJAAJA, SING ME A SONG Palkittu ohjaaja Thomas Balmès (s. 1969) saapuu DocPointiin uuden elokuvansa kanssa. SING ME A SONG seuraa DocPointissa vuonna 2014 valtaisan suosion saaneen elokuvan Happiness teemaa. Balmèsin uutuudessa buddhalaismunkki Peyangkin elämä muuttuu, kun internet ja sosiaalinen media vihdoin saapuvat bhutanilaiskylään. SING ME A SONG näyttää, kuinka radikaalia ja nopeaa teknologian tuoma muutos on ollut Peyangkin elämässä. Thomas Balmès Helsingissä 30.1.–2.2. ELSA KREMSER JA LEVIN PETER / OHJAAJAT, SPACE DOGS Itävaltalainen ohjaaja, tuottaja ja kirjailija Elsa Kremser (s. 1985) ja saksalainen elokuvantekijä Levin Peter (s. 1985) esittelevät festivaaliyleisölle yhteisen elokuvansa SPACE DOGS. Se on harvinaista arkistomateriaalia sisältävä, pysäyttävä hybrididokumentti koirien roolista Neuvostoliiton avaruustutkimuksessa ja katukoirien arjesta Moskovan kujilla. Elsa Kremser ja Levin Peter Helsingissä 30.1.–1.2. FREDRIK GERTTEN / OHJAAJA, PUSH Merkittävän uran tehnyt ruotsalainen elokuvantekijä Fredrik Gertten (s. 1956) esittelee DocPoint-yleisölle uuden elokuvansa PUSH. Toimittajataustainen Gertten on tuottanut ja ohjannut pitkän uransa aikana kymmeniä elokuvia, joista tunnetuin on Malmöstä ponnistaneesta jalkapallotähdestä kertova Becoming Zlatan (DocPoint 2016). Vuonna 2017 Malmön yliopiston kunniatohtoriksi nimitetty Gertten tarttuu elokuvissaan hanakasti yhteiskunnallisiin aiheisiin. PUSH tarkastelee kriittisesti finanssikapitalismia globaalin asuntokriisin kautta. Fredrik Gertten Helsingissä 29.–31.1. PHILIP HOFFMAN / OHJAAJA, VULTURE Kanadalaisohjaaja Philip Hoffman (s. 1955) palaa DocPointiin esittelemään uuden, ekologisin menetelmin valmistetun elokuvansa VULTURE. Ohjaajan töissä yhdistyy henkilökohtaisuus, fiktiivisyys ja dokumentaarinen materiaali. Hoffman toimi Taideteollisen korkeakoulun professorina vuonna 1992, minkä seurauksena hän vaikutti tyylillisesti laajasti suomalaiseen dokumenttielokuvaan. Viimeksi Hoffman oli DocPointin vieraana vuonna 2016 viiden näytöksen ja Masterclassin voimin. Philip Hoffman Helsingissä 29.1.–2.2. KRISTOF BILSEN / OHJAAJA, MOTHER Palkittu belgialainen elokuvantekijä Kristof Bilsen (s. 1979) saapuu Helsinkiin esittelemään elokuvansa MOTHER. Englantilaisesta National Film and Television Schoolista valmistunut Bilsen on vieraillut festivaalilla Elephant’s Dream -elokuvansa tiimoilta vuonna 2015. Elokuvanteon lisäksi Bilsen opettaa säännöllisesti muun muassa tuottamista ja tarinankerrontaa. MOTHER on elokuva Pommista, jonka hoivattavaksi Thaimaahan eurooppalaiset lähettävät dementoituneet sukulaisensa. Samaan aikaan Pommin omat lapset joutuvat pärjäämään ilman kaukana työskentelevän äidin turvaa. Kristof Bilsen Helsingissä 28.–30.1. TATSUYA MORI / OHJAAJA, I – DOCUMENTARY OF THE JOURNALIST DocPointissa vierailevan japanilaisohjaaja Tatsuya Morin (s. 1956) uutuus i – DOCUMENTARY OF THE JOURNALIST palkittiin vastikään Tokion kansainvälisillä elokuvajuhlilla parhaana japanilaisena elokuvana. Dokumentti pureutuu lehdistönvapauteen Japanissa seuraten nuoren naistoimittajan Isoko Mochizukin väsymätöntä taistelua totuuden puolesta. Ohjaaja on tullut tunnetuksi kantaaottavista teksteistään ja dokumenttielokuvistaan (Fake, 2016), joissa hän toistuvasti pyrkii katsomaan median antaman mustavalkoisen kuvan läpi. Tatsuya Mori Helsingissä 27.1.–1.2. ATSUSHI KASEZAWA / OHJAAJA, A STEP FORWARD Japanilaisohjaaja Atsushi Kasezawan (s. 1976) dokumentti A STEP FORWARD seuraa pappia, joka yrittää pelastaa itsemurhaa harkitsevia jyrkänteen reunalta. Ohjaaja pyrkii tarjoamaan elokuvallaan tavan puhua vaikeasta aiheesta, joka on edelleen valtava yhteiskunnallinen ongelma Japanissa. Lähtösysäyksen aiheen käsittelyyn antoi henkilökohtainen tragedia: Kasezawan mentori, palkittu dokumenttiohjaaja Makoto Sat? riisti henkensä vuonna 2007. Atsushi Kasezawa Helsingissä 27.1.–1.2. EMMA TUSELL / OHJAAJA, VIDEO BLUES Espanjalainen ohjaaja Emma Tusell (s. 1980) saapuu esittelemään DocPointissa kansainvälisen ensi-iltansa saavan elokuvan VIDEO BLUES. Tusell tarkastelee intiimissä dokumentissa perheensä vanhoja kotivideoita leikkaajan editointiohjelman avulla, avaten kuvien takana piileviä tunnelmia ja perheen kokemia tragedioita. VIDEO BLUES on Tusellin toinen pitkä elokuva, jonka lisäksi hän on ohjannut lyhytelokuvia ja toiminut vuosia leikkaajana dokumenttija fiktioelokuvien parissa. Emma Tusell Helsingissä 30.1.–1.2. MARGIT LILLAK / OHJAAJA, THE CIRCLE DocPointissa vierailevan virolaisen Margit Lillakin (s. 1974) toinen pitkä elokuva THE CIRCLE on seurantadokumentti virolaisesta ekokommuunista. Vuodesta 2014 lähtien kuvatussa materiaalissa näkyy kommuunin nousu ja tuho, hyvät aikeet ja ihmisyyden nurjat puolet, joita ohjaaja kuvaa aina empaattisesti. Lillak aloitti uransa lyhytelokuvilla, joista Pastacas (2009) voitti EstDocs Fim Festivalin pääpalkinnon Torontossa. Margit Lillak Helsingissä 30.1.–1.2. MIRJAM LEUZE / OHJAAJA, THE WHALE AND THE RAVEN Saksalaisohjaaja Mirjam Leuze (s. 1964) tuo DocPointiin Kanadassa kuvatun elokuvan THE WHALE AND THE RAVEN. Leuze on kiinnostunut yhteiskunnallisista ja ihmisoikeuksiin liittyvistä aiheista, ja tarttuu uutuudessaan eläinoikeuksiin. Miten yhdistää alkuperäiskansan elintavat, valaiden elinmahdollisuudet ja elinkeinoelämän tarpeet, elokuva kysyy. Vai onko niiden yhdistäminen edes mahdollista? Mirjam Leuze Helsingissä 28.1.–31.1. PAWEL WYSOCZANSKI / OHJAAJA, LONG DAY TOMORROW Puolalainen ohjaaja Pawe? Wysocza?ski (s. 1980) tuo Helsinkiin uusimman elokuvansa LONG DAY TOMORROW, jossa seurataan topakan puolalaislääkärin elämää ja työtä intialaisella lepraklinikalla. Kulttuurien kohtaaminen – ja törmääminen – ovat elokuvan keskiössä. Myös ohjaajan aiemmat elokuvaprojektit ovat vieneet ohjaajan Intiaan ja Himalajalle. Hän on voittanut dokumenttielokuvillaan lukuisia palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla. Pawe? Wysocza?ski Helsingissä 28.1.–2.2. ANNELI KUSTFÄLT / OHJAAJA, SE TAPAHTUI INKERINMAALLA – DET HÄNDE I INGERMANLAND Ruotsalaisohjaaja, tv-tuottaja ja kulttuuritoimittaja Anneli Kustfält (s. 1976) saapuu DocPointiin esittelemään dokumenttinsa SE TAPAHTUI INKERINMAALLA – DET HÄNDE I INGERMANLAND, jossa Stalinin vainoja todistaneet, Suomen kautta Ruotsiin paenneet inkeriläisvanhukset muistelevat koskettavasti kodin menettämistä ja pakolaisuutta. Elokuva syntyi ohjaajan tarpeesta kuvata inkeriläissyntyisen isänsä kokemuksia. Anneli Kustfält Helsingissä 28.–30.1.
18 Viikko 4-5/2020 Vanhojen asuntojen kauppa loikkasi Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhintojen kehitys suurimmassa kaupungeissa vuonna 2019 hyvin tasaista. Keskusliiton vuosi-indeksin mukaan Helsingissä hinnat nousivat vuodessa 3,1 %, Espoossa hinnat nousivat 0,8 % ja Vantaalla 0,3 %. Turussa hinnat nousivat vuodessa prosentilla, Tampereella 2,6 % ja Oulussa 1,6 %. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vanhan kerrostaloasunnon neliöhinta Helsingissä kipusi jo 5391 euroon, toisena Espoo 4674:llä ja kolmannen sijan jakavat tasaisesti Tampere 2954 euroa ja Vantaa 2865 euroa. Turussa hinnat ovat loivasti laskeneet vuoden lopussa, vanhan kerrostaloasunnon keskineliöhinta oli 2441 euroa. Lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevissa Lahdessa (keskineliöhinta 1847 euroa) ja Kouvolassa (keskineliöhinta 1017 euroa) rahoille saa hyvin vastinetta. Myyntiajoissa vaihtelua Vanhojen kerrostaloasuntojen ja omakotitalojen myyntiajat lyhenivät joulukuussa pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla vanha kerrostaloasunto myydään keskimäärin kahdessa kuukaudessa ja vanha omakotitalo myydään keskimäärin noin 3,5 kuukaudessa. Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon myyntiaika piteni joulukuussa. Kerrostaloasunnon myyntiaika on keskimäärin reilut kolme kuukautta, ja vanhalla omakotitalolla keskimäärin 4,5 kuukautta. Uudiskohteiden myynti laski odotetusti Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastoissa uusien asuntojen kauppa jäi nelisen prosenttia edellisestä vuodesta, mutta rakennustuotannon ennätysvuodet näkyvät yhä luvuissa: vuonna 2019 myytiin 20 % enemmän uudiskohteita suhteessa viiden vuoden keskiarvoon. Kaikkiaan myytiin 11 050* uudiskohdetta. Tilastoasiantuntija Ilkka Lehtisen mukaan vuonna 2019 valmistui noin 26 700 uutta osakeasuntoa. Määrä on pysytellyt samalla tasolla kuin edellisvuonna. Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat tammi-syyskuussa koko maassa 2,8 prosenttia vuoden 2018 vastaavasta ajankohdasta. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli 5,5 prosenttia ja muualla maassa 0,8 prosenttia. Piristyneen kaupan taustalla on työllisyyden ja palkkojen ostovoiman paraneminen vuonna 2019. Lisäksi asuntolainojen korot laskivat yhä. Uusien ASP-tilien määrä kasvoi, eli ensiasuntoa ostavien kotitalouksien määrä on nousussa. Uusien asuntojen aloitukset jatkuivat vilkkaana pääkaupunkiseudulla, vaikka rakennuslupien määrä kokonaisuudessaan laski hitaamman bkt-kasvun myötä. Kokonaisuudessaan kiinteistönvälittäjien ja rakennusliikkeiden kautta myytiin viime vuonna 72 889 asuntoa. * Tilastot kattavat noin 80 % käytettyjen asuntojen kaupasta, mutta arviolta alle 50 % uudiskohteista. ? Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan vuosi 2019 oli yllättävän vilkas asuntokaupassa: kaikkiaan 62 318 vanhaa asuntoa vaihtoi omistajaa, mikä merkitsi 4,5 % kasvua verrattuna 2018 myyntiin. Asuntokauppa piristyi vuoden lopussa ja erityisen vauhdikas joulukuu kiritti kauppaa; vanhoja asuntoja myytiin joulukuussa 8 % enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Kasvu on huomattava – 8,2 % – myös viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Uusien asuntojen myynti tasaantui tarjontapiikissä. Kasvua oli tasaisesti eri tyyppisissä asunnoissa: kerrostaloasuntoja myytiin 32 126 (+3,8 % edellisvuotta enemmän), rivitaloasuntoja 15 229 (+4,1 %) ja omakotitaloja 14 963 (+6,3 %). ”Merkkejä asuntokaupan piristymisestä on tullut pitkin vuotta, ja välittäjillä oli joulukuussa todella kiireistä. Oli paikoin vaikea saada pankeista kaupantekoaikoja, huomauttaa RE/ MAXin toimitusjohtaja Pasi Aalto. – Hienoa, että kauppa käy muuallakin kuin Helsingissä.” Vanhojen omakotitalojen suosio on kasvanut tasaisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana ja vuonna 2019 niiden suosio saavutti rivitaloasuntojen kysynnän. Aalto toteaakin, että vanhojen omakotitalojen tarjonta on vähentänyt uusien omakotitalojen rakentamisintoa. Kasvua pitkin Suomea – pääkaupunkiseutu edellä Vanhojen asuntojen kaupan kasvun veturina toimivat pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa, joissa asuntoja myytiin noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Seinäjoella ja Jyväskylässä kasvua oli seitsemän prosenttia, Oulussa vajaat kuusi prosenttia ja Turussa sekä Tampereella kasvu oli kolmen prosentin luokkaa. Pienistä kaupungeista ennätysmäärän haali Porvoo yli 17 % kasvulla. Hinnat kehittyivät tasaisesti vuonna 2019 Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen kehitys oli Konepaja-sali jatkaa toimintaansa Vallilan The Train Factoryssa ? Tila taipuu seminaarikäyttöön ja konserttien sekä pienempien musiikkifestivaalien pitopaikaksi. Konepaja-salin alkuvuoden ohjelma ilmentää tulevan kevään laajaa kulttuuritarjontaa. Elokuun 2019 lopussa yleisölle auenneessa Konepaja-salissa on järjestetty syksyn ja talven aikana jo useita konserttija yritystilaisuuksia. Alkuvuoden kohokohtana salissa päästään kuulemaan kotimaista bluesia ja koetaan myös kokeellisen musiikin festivaali. Konepaja-salin alkuvuoden ohjelmiston avaa lauantaina 25. tammikuuta järjestettävä Helsinki Blues Festival. Festivaalin esiintyjinä nähdään kotimaisen bluesmusiikin huippunimiin lukeutuva Wentus Blues Band sekä legendaarinen Heikki Silvennoinen Band. Helmikuun puolivälissä Konepaja-salissa on vuorossa uudenlainen marginaalimusiikin Konfuusio-festivaali, joka tarjoaa esiintymismahdollisuuden yhteensä kahdeksalle isojen levy-yhtiöiden ulkopuoliselle yhtyeelle ja artistille. Lauantaina 15. helmikuuta järjestettävä yksipäiväinen festivaali on suora vastalause Helsingin akuutille pulalle keikkapaikoista sekä keskustelunavaus vaihtoehtoisen live-musiikin tarpeelle. Tapahtuman tuotot menevät kokonaisuudessaan esiintyville artisteille. – Konepaja-sali ottaa Konfuusio-festivaalin avoimin sylin vastaan. Meille on tärkeää paitsi vastata keikkatilojen tarpeeseen Helsingissä, myös tarjota esiintymismahdollisuuksia uusille rohkeille taiteentekijöille. – Olen vakuuttunut, että illan ohjelma tulee olemaan hyvin korkealaatuinen ja suosittelenkin kaikkia Kallio-lehden lukijoita saapumaan paikalle avoimin ja uteliain mielin!, Konepaja-salin kulttuuritapahtumien vastaava tuottaja Hilkka Aarela kertoo. Konepaja-sali on oivallinen seminaarien ja yritystilaisuuksien pitopaikka Vanhassa VR:n konepajan junamaalaamohallissa sijaitseva Konepaja-sali soveltuu hyvin myös erilaisiin yritystilaisuuksiin ja seminaarien pitopaikaksi. Konepajan urbaani ympäristö yhdessä toimivan tapahtumatekniikan ja tarjoiluiden kanssa on omiaan saamaan luovuuden liikkeelle seminaareissa ja kokouksissa, minkä lisäksi tiloissa on helppo virittäytyä myös juhlatunnelmiin. Konepaja-salin tekniikasta vastaa Apaja Group ja tarjoiluista vieressä toimivan Corona Bar & Biljard PopUpin taustayhtiö. Alkuvuoden tapahtumia Konepaja-salissa: 25.1. Helsinki Blues Festival: Wentus Blues Band & Heikki Silvennoinen Band. 14.2. Konepaja-salin ystävänpäivä: Lettukestit#12 with love! 15.2. Konfuusio-festivaali: Sirja&Konfuusio (levynjulkaisukeikka), Antti Jussi ja Ville, Kyyn eleet, Jarmo Huhta, Kolibre, Kai-Jorma, Liila Jokelin, Weri 7.3. Elastinen (kevään ainoa Helsingin keikka!) Konepaja-sali, Aleksis Kiven katu 17 (Konepajanpasaasi 2), 00510 Helsinki Verkkosivut: https://nofear.fi/konepajasali/ Facebook: https://www. facebook.com/konepajasali/ USA, IRAN ja IRAK? Merikukka Kiviharju ja Phill Carr. Kuva: Kevin Pollard ? Mistä on kyse Yhdysvaltojen, Iranin ja Irakin ristiriitojen vyyhdissä? Kansalaisliikkeistä, nationalismista ja imperialismista Iranin ja Irakin tapahtumien valossa keskustellaan Kalliossa Maanantaiklubilla 3.helmikuuta. Keskustelua avaavat väitöskirjatutkija Karim Maiche Tampereen rauhan ja konfliktintutkimuslaitokselta, pitkän linjan Lähi-idän tutkija Pertti Multanen Helsingin yliopistolta ja Iranissa syntynyt, mutta jo toistakymmentä vuotta Suomessa asunut Najma Sharif, joka seuraa aktiivisesti Iranin ja Irakin tapahtumia. Keskustelun juontajana Emmi Tuomi. Esiintyvät Merikukka Kiviharju (laulu) ja Phill Carr (kitara). Maanantaiklubi on kuukauden ensimmäisenä maanantaina ravintola Oivassa (Porthaninkatu 5) järjestettävä avoin kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. http://maanantaiklubi. blogspot.com
19 Viikko 4-5/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Kirjapainopalveluja Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi 03150 Huhmari Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: • osaavaa • asiakasläheistä • nopeaa kirjapainopalvelua Esitteitä, luetteloita, julkaisuja, lehtiä, kirjoja, kalentereita Kerro meille mitä tarvitset, me kerromme miten ne edullisemmin ja luotettavammin saat. Soita ja kysy tarjoustamme! Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä
20 Viikko 4-5/2020 KONEPAJALLA TAPAHTUU ALKUVUODESTA! 25.01. Helsinki Blues Festival: Wentus Blues Band & Heikki Silvennoinen Band liput 29,50€ • Tiketti 15.2. Konfuusio-festivaali: Sirja & Konfuusio, Antti Jussi ja Ville, Kyyn eleet, Jarmo Huhta, Kolibre, Kai-Jorma, Liila Jokelin, Weri, liput 14€ • Tiketti Konepaja-sali,AleksisKivenkatu17(Konepajanpasaasi2), 00510Helsinki nofear.fi/konepajasali facebook.com/konepajasali 14.2. KONEPAJA-SALIN YSTÄVÄNPÄIVÄ: Hämeentie 7 B, 05300 Helsinki Hämeentie 7 B, 05300 Helsinki Avoinna: ark 11.00-20.00, su 12-19 Avoinna: ark 11.00-20.00, su 12-19 Mikonkatu 8, Aikatalo 2 krs, 00100 Helsinki Otaniementie 12 G, 02150 Espoo BH tarunhohtoinen elämysillallinen “Banquet of Hoshena” saapuu Suomeen ja ensimmäisenä ravintola Töölönrantaan! Ainutlaatuinen 2,5-tuntinen visuaalinen 3D-elämys virittää aistisi ennennäkemättömällä tavalla ja vie ruokailukokemuksen uusiin ulottuvuuksiin. Viiden ruokalajin illallisen aikana matkaat Lapin maagisiin maisemiin, jossa rummut lyövät ja vuoret kohoavat korkeuksiin revontulien alla. Tervetuloa satumaiselle illallismatkalle, jota et varmasti unohda! Banquet of Hoshena -menu 110 € / hlö Illalliset järjestetään 16.1.-4.4.2020 Katso tarkemmat päivät ja osta lippusi pikaisesti toolonranta.fi Helsinginkatu 56, 00260 Helsinki Tel: 09 61285700