2 Viikot 34-35 PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Edullisia viherkasveja alk. 10€ runsas valikoima. Syötäviä chilejä Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 044 741 4401 kuvahommat.fi/varaa TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT NYT KESÄMUISTOT KEHYKSIIN JA SEINÄLLE. – MYÖS KAPAJA CANVAS-TAULUT. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi TOPEEKA HÄMEENTIE 16 K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16 00530 HELSINKI Myymälämme uudistuu! Palvelemme remontin ajan 20.8.-19.9. rajoitetulla tuotevalikoimalla. Posti ja pakettipalvelut palvelevat normaalisti. Uudistetun myymälän AVAJAISIA VIETÄMME 20.9. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa haittaa! Palvelu pelaa ma-la 7-23 su 10-23 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h UUTUUS! 12 26 (15,32) Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Paranix protection shampoo täitartuntojen ennaltaehkäisyyn Kaikki Paranix tuotteet -20% 30.9 asti
49. vuosikerta – nro 15 Viikot 34-35 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Kulttuurikeskus Caisan ovet aukenivat yleisölle Leipätehtaan sisäpihalla Hämeentien varressa Kulttuurikeskus Caisa avaa ovensa Elannon entisen Leipätehtaan tiloissa elokuussa 2018. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Caisan sisääntuloaulassa on kuvataiteilija Jussi TwoSevenin suurikokoinen seinämaalaus Apatua ilia. Kuva: Amir Tahvonen ? Kulttuurikeskus Caisa avasi ovensa Elannon entisen Leipätehtaan tiloissa kivenheiton päässä Hakaniemen torista. – Olemme luonnollisesti hyvin innoissamme tästä, sillä etsimme kauan uusia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen kulttuuritarjonnan helsinkiläisille. Vihdoinkin meillä on tilat, jotka ovat melkeinpä täydelliset. Saimme lisäksi vielä mielenkiintoisen yhteistyökumppanin, Kino Sherylin, iloitsee Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa. Caisa on Helsingin kaupungin kulttuurikeskus, joka edistää taiteen ja kulttuurin keinoin Helsingin kehittymistä monimuotoiseksi kaupungiksi. Caisassa järjestetään esityksiä, tapahtumia ja näyttelyitä sekä annetaan taideopetusta. Tiloja on mahdollista myös vuokrata. ”Kulttuurikeskus Caisa on avoin kaikille”, Suomalainen Pedrosa kertoo. Uusiin tiloihin Kaikukadulle tulee 120-paikkainen auditorio, 180-paikkainen esityssali, kokoustiloja sekä galleriatilat. Helsingin Arabianrannassa ovensa kesäkuussa 2017 sulkenut Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry:n omistama elokuvateatteri Kino Sheryl tekee paluun Caisan tiloissa. Elokuvat pyörähtävät käyntiin syyskuusta alkaen. Tulevassa ohjelmistossa nähdään jatkossakin tuttuun tapaan sekä suursuosikkeja että vaihtoehtoisempia art house -elokuvia. ”Kino Sherylin mukaan tulemisen myötä Caisan kävijöille tarjotaan lisää taide-elämyksiä, ja tietysti Kallion kulttuurielämä rikastuu entisestään”, Suomalainen Pedrosa jatkaa. 50 vuotta täyttävä juhlaviikot täyttää kaupungin taiteella ? Suomen suurin taidefestivaali Helsingin juhlaviikot 17.8. 2.9. käynnistyy perjantaina 17. elokuuta. 50 vuotta täyttävä festivaali juhlii 60-vuotiasta Esa-Pekka Salosta, muuttaa Musiikkitalon nykytanssin näyttämöksi ja täyttää vuosien jälkeen Kaivopuiston musiikilla. Helsingin Taidehallin valtaa nykytaiteen klassikko David Hockney, ja Huvilan lavalle nousee joukko tähtiä Steve Vaista Fatoumata Diawaraan. Esa-Pekka Salonen juhlii Oopperassa ja Tero Saarinen Company tuo nykytanssin Musiikkitaloon Suomen kansainvälisesti tunnetuin kapellimestari Esa-Pekka Salonen juhlii Helsingin juhlaviikoilla merkkivuosiaan Kansallisoopperan orkesterin ja kuoron sekä huippuvieraiden seurassa: lavalle nousevat Paula Vesala, Matti Salminen sekä Alan Gilbert. Musiikkitalo muuttuu hetkeksi nykytanssin näyttämöksi, kun Tero Saarinen Companyn Zimmermann Trio -teos saa Suomen ensi-iltansa Helsingin kaupunginorkesterin ja Susanna Mälkin johdolla. Los Angelesin filharmonikoiden ja Helsingin juhlaviikkojen tilausteoksessa Saarisen koreografia täydentää Bernd Alois Zimmermannin sellokonserttoa. Musiikkitalossa on luvassa myös vanhan musiikin juhlaa, kun Freiburgin maineikas barokkiorkesteri tuo hienostuneen sointinsa Helsinkiin. Italialaissäveltäjien sävyttämässä ohjelmistossa kuullaan muun muassa Pergolesin pienoisooppera La serva padrona. Mahlerin massiivinen, Suomessa harvoin esitetty 8. sinfonia iskeytyy ilmoille yli 350 esiintyjän voimin. Hannu Linnun johtaman Radion sinfoniaorkesterin lisäksi Musiikkitaloon mahdutetaan suuri festivaalikuoro sekä joukko huippusolisteja Johanna Rusasesta Camilla Nylundiin ja Mika Karekseen. Kimmo Pohjosen Ultra Organ taas tarjoilee väkivoimaisen audiovisuaalisen elämyksen Mikael Agricolan kirkossa. Soulmies Curtis Harding Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa on jälleen luvassa 17 ainutlaatuista keikkailtaa indiestä maailmanmusiikkiin sekä soulista klassisen ja rockin kohtaamisiin. Sivu 13 Salonen Esa-Pekka. Kuva: Benjamin Suomela Isac Elliot. Kuva: JohannesLovund-8614 Sophie Mannerheimin koulu saa tilapäiset opetustilat ? Sophie Mannerheimin koulu saa tilapäiset opetustilat. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi sairaalaja erityiskoulun opetustilojen hankesuunnitelman ja päätti tilojen vuokraamisesta. Sophie Mannerheimin koulu on toiminut kuudessa eri toimipisteessä. Sen nykyiset tilat ovat riittämättömät ja osin huonossa kunnossa. Uusi sairaalaja erityiskouluna toimiva pääkoulu tulee toimimaan määräaikaisessa uudisrakennuksessa Kivelän sairaalan alueella. Sairaalakoulun oppilaaksiottoalue on koko kaupunki. Oppilaat ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastenja nuorten somaattisten, neurologisten, psykiatristen osastojen ja avohoitoyksiköiden, Helsingissä sijaitsevien yksityissairaaloiden peruskouluikäisiä tai lisäopetuksessa olevia potilaita sekä Helsingin Diakonissalaitoksen lapsija perhetyön palvelualueen peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Tällä hetkellä koko koulun oppilasmäärä on noin 165 oppilasta ja vuositasolla oppilasmäärä on noin 900 oppilasta. Sophie Mannerheimin koulun opetustilahanke on sisällytetty Helsingin kaupunkistrategiaan ja tilakysymyksen ratkaisu on sisällytetty vuoden 2018 talousarvioehdotukseen vuokrahankkeena. Tilat vuokrataan Fixcel Group Oy:ltä. Hankkeen arvonlisäveroton hinta on yhteensä enintään 8 066 300 euroa helmikuun 2018 kustannustasossa. Kaupunginhallitus päätti, että kaupungin johdon tapaamisista ei tulla julkaisemaan kalenteria internetissä. Netissä julkaistava kalenteri tapaamisista muodostaisi henkilörekisterin, jonka julkaisemiseen kaupungilla ei ole oikeutta. Kansallinen lainsäädäntö ei ota huomioon avoimuusperiaatteen toteuttamisen ja henkilötietojen suojaamisen ristipainetta kaikissa tilanteissa. Voimassa oleva laki ei tue pyrkimystä suurempaan avoimuuteen julkisessa toiminnassa tapaamistietojen avaamisen osalta. Päätös liittyy valtuutettu Yrjö Hakasen vuonna 2016 tekemään aloitteeseen, jossa esitetään, että kaupungin ylin johto ja keskeisissä tehtävissä olevat viranhaltijat ryhtyisivät pitämään tapaamisistaan julkista kalenteria. Osana valmistelua selvitettiin myös kalenterin ja tapaamisten julkistamisen lainsäädännöllisiä edellytyksiä.
4 Viikot 34-35 Luomakunnan kruunu Sarpo ? Sekalainen, eripuraisuuteen ja omahyväisyyteen taipuvainen sakki. Tragikoominen, itseensä ja savutuksiinsa haudanvakavasti suhtautuva oliolauma. Ilmiö, joka pitää oikeutenaan tuhota sumeilematta omaa lajiaan ja omaa elinympäristöään. Ei, en nyt tarkoita hallitustamme. Ajattelin tällä kertaa laajempaa kokonaisuutta. Ajattelin meitä. Ihmiskuntaa. Meitä, melkoisia pullistelijoita. Mehän väitämme olevamme luomakunnan kruunu. Omasta mielestämme hallitsemme maapallon joka kolkkaa, valtameret, vuoret ja ilmatila kuuluvat meille. Avaruudenkin olemme jo valloittaneet. Todistettavasti ihminen on käynyt jonkin matkan päässä kotipalloltaan. Joku ulkopuolinen taho, mikä se sitten liekin, voisi hymähdellä mahtailullemme. Saattaisi verrata ihmiskuntaa tuleen, joka on hyvä renki mutta huono isäntä. Sitkeästi intämme sittenkin olevamme luomakunnan kruunu, kaikkeuden kyseenalaistamaton valtias. Isäntä, eikä suinkaan mikään vähäpätöinen renki. Hallitsemme tulet, hallitsemme atomit ja muut ydinvoimat. Vai onko tämän ajan ihmiskunta menettämässä otettaan? Olemmeko vahingossa kehittäneet itsellemme huonon isännän? Tietoyhteiskunnan aamunkoitosta lähtien on suurin äänin toitoteltu ihmisaivojen ja –käsien vapautumista rutiinien ikeestä. Muistattehan. Paperittomat toimistot, lisääntynyt vapaa-aika, gsmpuhelimet, matopelit ja muut ihmisälyn helmet. Kaiken entisen mullistava pikkuapulainen keksittiin meitä palvelemaan. Hyvä renki, joka tekee ikävät asiat puolestamme, suo yhä enemmän luppoaikaa luomakunnan kruunulle. En edelleenkään tarkoita hallitusta. Mielessäni pyörii tietotekniikkaa, jonka on sanottu väsymättä palvelevan ihmiskuntaa. Ei se väsy, ei. Mutta onkos käynyt niin, että valtasuhteet ovat muljahtaneet päälaelleen? Silloin tällöin vaikuttaa siltä, että tietotekniikka, internet, sosiaalinen media ja muut sovellukset määrittävät sekä vauhdin että suunnan. Tekniikkaa ei ole asiaintilasta syyttäminen. Luomakunnan kruunu se on nöyrästi taipunut, antanut tuvanavaimet ja isännänviirin omalle rengilleen. P ääkirjoitus Nro 15 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Aktiivimalli alensi 150 000 henkilön työttömyysetuutta A lennetun työttömyysetuuden saajia on vähiten Pohjanmaalla, eniten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti-kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. Heistä 97 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja 54 000 ansiopäivärahaa. Tiedot selviävät Kelan ja Finanssivalvonnan keräämistä tilastoista. Huhti-kesäkuussa ansiopäivärahaa saaneista joka kolmas sai etuuden alennettuna. Kelan työttömyysetuuksien saajista 38 prosenttia sai etuuden alennettuna. Ansiopäivärahan pienempää osuutta selittää se, että ansiopäivärahan saajissa on enemmän lyhyen aikaa työttömänä olleita. Ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta aktiivimalli ei vielä alenna työttömyysetuutta. Aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuutta. Alennetun ansiopäivärahan saajista joka kolmas oli täyttänyt 60 vuotta. Myös Kelan etuuksien saajissa alennetun etuuden saaminen oli sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta oli kyse. Tarkoitus oli ilmeisesti kuitenkin saada työkykyisiä hakemaan ja paneutumaan työnhakuun enemmän sekä saamaan työtä. Iäkkäämpien on hankalampi työllistyä ja sen näkyy nyt tuloksissa. -j.a. ? Hakaniemen ytimeen HYY yhtymä haluaa tieteen ja talouden korttelin? Tarkoitus kehittää Helsinkiä yhdessä kaupunkilaisten kanssa? Hotelli, toimistotiloja sekä kansainvälisille tutkijoille asuintalo. Tarvitaanko taloon lisää kv-tutkijoiden asuntoja, joilla on asuntoja ainakin kahdessa tornitalossa Hesperian puistossa? On tehty jo esisopimuksia vuokratiloista, vaikka hanketta ei ole vielä edes käsitelty valtuustossa. Onko tarkoitus, että kaupunki antaa hienon tontinpaikan Hyy yhtymälle? Helsingin yliopiston Hyy yhtymä saisi laittaa rahojaan yliopistotoimintaan, että nuoret saisivat enemmän opiskelupaikkoja. Hyy yhtymälle ei tarvitse ainakaan meidän verorahoista laittaa senttiäkään. Siellä yhtymässä ne riitelevät rahoistansa, kun sitä on näköjään liikaa. Ja mitä tuon Lyyran rakentaminen antaa meille kaupunkilaisille ? Ja ennen kaikkea mitä me kallion asukkaat hyödymme siitä ?Meidäthän on jo siirretty Kalasatamaan saadaksemme jotakin palveluita. Tieteelle löytyy jo laajoja alueita ympäri Helsinkiä ja asuntoja taas on liian vähän helsinkiläisille. Hotelli tiloja on hakaniemessä varmasti tarpeeksi. Rakentakoon Hyy yhtymä , mutta tonttia , eikä meidän verorahoja saa käyttää yhtään senttiä, ennen kuin yksikään lapsi jotuu käymään sisäilma ongelmaisissa kouluissa, tai vanhus joka elää yksin kotona saamatta hoitopaikkaa ja hoitoa, tai sairaat eivät pääse lääkäriin silloin kun on tarve! Nimim. Onko Helsinki asukkaitensa kaupunki? Häiriöitä hallikaupassa Tieteen ja talouden kortteli? ? 2 kauppiasta on myynyt sielunsa HALLI24 verkkokaupalle Nämä kauppiaat ovat verkkokaupan mainonnassa vetohommissa. Asiakas kokee ostavansa ihan oikeasta hallista, kun hakaniemenhallin tunnetut, parhaat kauppiaat ovat myyjinä. Muut kauppiaat hallissa pelkäävät oman myyntinsäja koko hallikaupan imagon kärsivän. En halunnut tekstissä mainita heidän nimeään, mutta mainoksessa on nimet tuote kuvien yhteydessä. Ne löytyvät Kauppahalli24 Viikon tarjoukset ympyrän vierestä aukeavilta sivuilta 1-8 Reinin liha luomupossun ulkofilee ja Kalaliike Erickson kirjolohi filee. Jos siitä ottaa kuvakaappauksen niin mainoksesta saa kauppiaan nimen ja ALE hinnan. Hinta ei ole vetonaula hallissa. Siellä merkittävää on laatu. Olavi Lindholm Voimaloista ennätysmäärä aurinkosähköä loin Helenin Kivikon aurinkovoimalassa tuotettiin aurinkosähköä yli 158 000 kilowattituntia, joka on voimalan koko historian suurin kuukausituotanto. Helteisen heinäkuun tuotantomäärä oli 140 000 kilowattituntia, 13 prosenttia enemmän viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Heinäkuun tuotantomäärä jäi kuitenkin kesäja toukokuusta. – Aurinko on tänä kesänä hellinyt niin lomalaisia kuin aurinkosähkön tuottajiakin sateiseen viime kesään verrattuna. Heinäkuussa ilmalämpötilat nousivat kuitenkin jo niin korkeiksi, että paneeleiden hyötysuhde laski niiden lämpenemisen vuoksi. Tästä syystä toukokuu on kesäkuukausista aurinkotuotannon puolesta parhain, kertoo tuotepäällikkö Krista Jaatinen Helenistä. Helenin nimikkopaneelikonsepti mallina muille Helen lanseerasi Suvilahden aurinkovoimalan valmistuessa ensimmäisenä Suomessa nimikkopaneelikonseptin, joka on nyt levinnyt myös muualle Suomeen. Myös Kivikon voimala toimii nimikkopaneeliperiaatteella. Nimikkopaneelin vuokraamalla kuka tahansa voi ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi kuukausimaksulla. ? Tänä vuonna aurinkoa on saatu talteen Helenin omissa aurinkovoimaloissa Kivikossa ja Suvilahdessa ennätysmäärä jo maaliskuusta lähtien. Usean vuoden ajan tuottoisin kuukausi aurinkovoimaloissa on ollut toukokuu. Vaikka hellepäivien ennätysputki tehtiin tänä vuonna Suomessa kesä-heinäkuussa, tuottoisimmat päivät aurinkosähkössä osuivat toukokuulle. TuolSuorititko tarpeeksi opintopisteitä ? Korkeakouluopiskelijan on syytä tarkistaa viime lukuvuonna suoritettujen opintopisteiden määrä. Opintotukea voi palauttaa elokuun loppuun asti. Korkeakouluopiskelijan pitää suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti ja vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Jos korkeakouluopiskelija on nostanut opintotukea 9 kuukaudelta, opintopisteitä pitää olla vähintään 45. Jos opintosuorituksia on sitä vähemmän, opiskelija voi välttää pulmat palauttamalla alkuvuoden tukea elokuun loppuun mennessä. Palautuksen voi tehdä asiointipalvelussa. Opintotuen palauttaminen ei kuitenkaan auta, jos opiskelija on viime lukuvuonna suorittanut alle 20 opintopistettä, koska syyslukukauden tukea ei voi enää palauttaa. Opintotukea ei siis tulisi nostaa ollenkaan, jos lukuvuoden suoritusmäärä jää alle 20 opintopisteen. Vähintään 20 opintopisteen suoritusvaatimus ei koske opintonsa keväällä aloittaneiden ensimmäistä lukuvuotta, mutta heidänkin on pitänyt suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Jos opintosuorituksia ei ole kertynyt riittävästi, opiskelijalle lähetetään lokakuussa selvityspyyntö. Edistymisen seuranta koskee edeltävää lukuvuotta (1.8.–31.7.) ja koko opiskeluaikaa. Yksittäisten kuukausien opintoja ei valvota. Jos opintojen hidastumisen syynä on ollut sairaus tai muu erityinen syy, se voidaan ottaa huomioon edistymisen seurannassa. Seurannassa harkitaan myös opintotuen takaisinperintää silloin, kun opintosuorituksia on edeltävänä lukuvuotena kertynyt alle 1 opintopiste tukikuukautta kohden. Lukuvuonna 2016–2017 opintotukea maksettiin 165 500 korkeakouluopiskelijalle. Syksyllä 2017 tehdyssä edistymisen seurannassa heistä 12 700 sai Kelasta selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Naislogiikkaa ? Tämä ei ole mätäkuun juttu, vaan näyte espoolaisen isännöitsijäntoimiston naislogiikasta. Kun luulin saaneeni kunnon synttärilahjan, multa perittiinkin vastike kahteen kertaan. Nautintonsa naisillakin. Lyyrikko Kalliosta Sampo 2018 nukketeatteri-festivaali ? Nukketeatteri Sampon järjestämä kansainvälinen nukketeatterifestivaali kokoaa jälleen nukketeatteriväen yhteen kotimaisten ja ulkomaisten esitysten äärelle ja mielenkiintoisen oheisohjelman pariin keskiviikosta 22.8. sunnuntaihin 26.8. Koko ohjelma sampofestival.fi! Festivaali tuo Helsinkiin monipuolisen joukon nukketeatterin huippuosaajia Isosta-Britanniasta, Sloveniasta, Tšekeistä ja eri puolilta Suomea. Ohjelmistossa on esityksiä lapsille ja aikuisille, musiikkia, keskusteluja, brittiläisen Stephen Mottramin vetämä Masterclass, työpajoja, elokuvia, näyttelyitä. Esityspaikkoja ovat Nukketeatteri Sampon lisäksi Teatteri Avoimet Ovet, Annantalo ja Kulttuuriareena Gloria.
5 Viikot 34-35 ? Maamme museoiden vuotuistulot ovat kasvaneet 56 %:lla ja museokorttien määrä 25 %:lla. Vuoden voimassa olevia kortteja on käytössä arviolta 120.000 – 130.000. Niillä pääsee 280 museoon maksettuaan könttähinnan 68 euroa. Hyvä näin. Helsingin Kaupungin museoihin on iloksemme jo pitkään ollut vapaa pääsy. Tarkoitukseni oli tutustuttaa ruotsinsuomalainen nuoruudenystäväni hänen vieraillessaan vuosikymmenien jälkeen lapsuuden maisemissa Työväenasuntomuseoon Kirstinkuja 4:ssä. Ei onnistunut. ”Toistaiseksi suljettu kaupungin resurssipuutteen vuoksi”, ilmoitettiin tiedotteessa ja kerrottiin ikään kuin syyksi kahtena edellisenä vuotena ennätykselliset kävijämäärät! Lohdutuksena todettiin, että voi poiketa pihamaalle, jossa kukkapenkkiin on oikeaoppisesti istutettu ”Työväenkukkia” ja josta yksi opastettu elokuinen ympäristökävelykin aloitettaisiin. Kimpaannuin kovasti, kun järkeeni ei käynyt tämä toimenpide. Kyseessähän olisi ollut vaatimattoman, vain kesäkuukausina aukiolevan 9-huoneistoisen aidon työläiskotimiljöön näyttö siitä kiinnostuneille. Museon infossa luetellaan työväenkukkia alkaen varjoliljoista, lehtoakilleijoista, harmaavalvikeista vuohenkelloista ja kultapiiskuista pioniin, asteriin ja särkyneisiin sydämiin asti. Erityisen perusteltuna pidettiin suopayrttiä ovenpieleen, ”jotta sen saippuainen tuoksu raikastaisi huoneilmaa”. Museon info kertoo työväenkukkia pihapiiriin valittaessa kiinnitetyn historiallista huomiota eli ”Kasvienkin tuli olla kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä”. Tämä 1909 rakennettu puutalo oli kaupungin työntekijöille koti pienasuntoineen. Autenttista kalustoa ja esineistöä saatiin alkuperäisasukkailta. Kokemusperäistä tietoa kertyi heiltä yllin kyllin. Sittemmin perustettu kotiseutuyhdistyksen kaltainen Kirstarin Jengiyhdistys on omistautunut perinteen ylläpitoon. Kun Työläisäitipatsas parikymmentä vuotta sitten kohosi Sturenkadun ja Brahenkadun kulmaukseen, oli hankkeen puuhaajissa lukuisasti duunarimutsejaan muistavia kirstarin kundeja ja friiduja. Yksi aktiivisimpia oli talossa asunut ja kellaritason kopperossa läksynsä lukenut dipl.ins. Sulo Santanen. Kun hän nyt tulevan syyskuun 4. päivänä täyttää 90 vuotta, käyn häntä onnittelemassa jonkin sopivan työväenkukan kera. Ansioita hänellä on myös Stadin Slangin alkuunsaattamisesta ja urheiluseuratoiminnasta. Viimeisimmät tulokset ovat Ponnistuksen ”Höppänöistä”. Seurasin toivorikkaana Berliinin EM-kisoja, kun niistä varsin paljon telkkarissakin etukäteen ennusteltiin. Tulokseksi saatiin muutama piste ja pettymys, maansuru. Näinkö suomalaisten urheilu-ura on hiipumassa, vaikka jo yli sata vuotta sitten Hannes Kolehmainen meidät maailman kartalle juoksi. Viittaavatko taipumuksemme aivan uusiin lajeihin, kuten sankohiipimiskilpailemiseen, jossa jo vuodesta 2010 on saatu Leppävirralla I kisoissa kokemusta. Uutinen tämän vuoden SM-kisoista kertoi, miten kilpailijat kuljettavat kahta täyttä vesisankoa vaikeassa maastossa. Jokaista läikytettyä desilitraa kohden tulokseen lisätään aikaa. Kilpailusarjat ovat 500 ja 250 metriä. Nyt jos aloittaisimme, saisimmeko etumatkaa muihin maihin verrattuina? Suomen Perinneurheiluliiton ohjelmistoihin kuuluu muitakin vaihtoehtoisia, leipälajeinamme pitämiämme keihäänheittoa ja mäkihyppyä korvaavia lajeja, kuten hirrensyöksy, saappaanheitto ja koukkupolvikävely. Suomalaiskeksintö eukonkanto on jo saavuttanut kansainvälisyyttä. Pakinani kuvitukseksi sain Helsingin hyvinpalvelevalta Kaupunginmuseolta valokuvan talosta (vuonna 1955 V.S.Salokangas) ja kukkapenkistä (Juho Nurmi). Aira Heinänen Runopalsta Heinänen Ilomme kesäiltojen Aikaan valkoruusujen ja loisteessa kuutamon. Kasvot kauniit nään vielä illan hämärään. Aika ei voi vanhettaa minkä sydän kaunistaa. Ilomme kesäiltojen on ilomme vanhuuden. Ken tietäis syntyessään mitä aika tuo mukanaan! Aurinko jo iltaan saa, taivaan ranta punertaa. Kun silmäni raukeaa, kissa käy kehräämään. Pieni kaunis suloinen hyvää yötä toivottaa. Aikaan valkoruusujen ja pienten hetkien. Merellä kaukana puhaltaa laineet lyövät rantaan. Onko paljon tai vähän aikamme ei pääty tähän. Ilomme syysiltojen on ilomme vanhuuden. Aikaan kauan sitten arvannut tiennyt en. Missä tänään askellan ja kohtaan vanhuuden! Ilomme syysiltojen on ilomme vanhuuden. Toivo Levanko lyyrikko Työväenkukkia Kirstinkujalla Kirstinkatu 16:n työväenasunnot idästä päin katsottuina vuonna 1955, taustalla Linnanmäki. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/V. S. Salokangas Työväenasuntomuseon kukkapenkin kukoistusta keskikesällä, muun muassa oransseja rusopäivänliljoja, korkea pensasmainen, vaaleapunainen harmaamalvikki sekä etualalla erivärisiä harjaneilikoita. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. Palkittu arkkitehtitoimisto osaksi Solwers-konsernia aDT Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy liittyy mukaan yhtiöön ? Useita kilpailuja voittanut ja monista merkittävistä suunnittelukohteista vastannut aDT Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy liittyy osaksi Solwers-konsernia. Rakennusalan kokeneista erikoisasiantuntijoista koostuva Solwers Oyj vahvistaa samalla toimintaansa arkkitehtisuunnittelun alueella. Uusimman kaupan myötä Solwersiin kuuluu nyt yhdeksän yhtiötä, joissa työskentelee noin 200 henkilöä. aDT Oy:n merkittävimpiä suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Kampin keskuksen liikenneterminaalit, KPMG:n pääkonttorirakennus Helsingin Töölönlahdella, Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaaressa, Helsingin Messukeskuksen laajennus Halli 7 sekä Helsingin kaupunginmuseo Torikortteleissa. Lisäksi yhtiöllä on takanaan lukuisia vaativia peruskorjausja laajennushankkeita julkisille ja yksityisille tilaajille. – aDT Oy on toteuttanut pitkän toimintansa aikana monia hyvin erilaisia rakennushankkeita. Vahvimpina toiminnan tukijalkoja ovat vaativat suojeltujen arvorakennusten peruskorjaukset ja uudisrakennushankkeet sekä monenlaiset kehityshankkeet kaavasta toteutukseen, kertoo yhtiön osakas Aki Davidsson. – aDT Oy täydentää erinomaisesti Solwersin asiantuntijaverkoston palveluita. Voimme nyt tarjota hyvinkin laajoja kokonaisuuksia alan parhaiden tekijöiden toteuttamina, kertoo Solwers Oyj:n toimitusjohtaja Leif Sebbas. – Solwersin laajentuminen on tuonut mukanaan myös positiivisen henkilöstötarpeen. Tavoitteenamme on rekrytoida tänä vuonna yli kaksikymmentä uutta asiantuntijaa erityyppisiin tehtäviin, Sebbas jatkaa. Solwers aloitti laajentumisensa viime vuonna, ja konserni koostuu nyt yhdeksästä omien alojensa huippuyrityksestä. Suomessa Solwers-yhtiöitä ovat aDT Oy:n lisäksi Polyplan Oy, Finnmap Infra Oy, Oy Rockplan Ltd., Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy, Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy, Accado Oy Ab, Insinööritoimisto Pontek Oy ja konsernin emoyritys Solwers Oy sekä Ruotsissa Rockplan Sweden Ab. Solwersin keskeisenä liikeideana ovat kustannustehokkaat ja kannustavat työyhteisöt, joissa on minimoitu turha byrokratia ja raportointi. Tämä antaa yhtiöiden asiantuntijoille mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti asiakasprojektien korkealaatuisten ratkaisujen hoitamiseen. – Solwersin strategiana on laajentua edelleenkin huippuyhtiöiden verkostona. Kilpailukykymme perustuu kokeneiden ja erikoistuneiden yhtiöiden verkostoon ja jokaisen verkostossa mukana olevan yhtiön omaan toimintaan. Kaiken lisäksi hyötynä on verkoston tuoma lisätuki toiminnan kehittämiseen ja asiakaspalveluun, toimitusjohtaja Sebbas korostaa. Solwers Oyj:n toimitusjohtaja Leif Sebba. Juha Tuominen HUSin johtoon ? Dosentti, sisätautien erikoislääkäri Juha Tuominen, 54, on valittu HUSin toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen. HUS-kuntayhtymän valtuusto päätti asiasta äänestyksen jälkeen. Tuominen sai 595,1 ääntä ja HUSin hallituksen esittämä Jari Petäjä sai 484,1 ääntä. Petäjä on dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri ja HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja. Tuominen on nykyisin Terveystalo Oy:n johtava ylilääkäri. Hän siirtyi Terveystaloon vuonna 2009 HUSista, jossa hän toimi useissa eri tehtävissä, muun muassa johtajaylilääkärinä ja tulosyksikön johtajana. Tuominen sai kesäkuussa tasavallan presidentiltä professorin arvonimen. – Minulla on paitsi osaamista, myös rakkautta ja paloa tähän tehtävään, Tuominen sanoi valtuuston kokouksessa. HUSin nykyinen toimitusjohtaja Aki Lindén jää eläkkeelle 1.1.2019. Lindén on toiminut HUSin toimitusjohtajana vuodesta 2010. – Valtuutettujen keskuudessa yleisen näkemyksen mukaan kyseessä oli korostetusti henkilövaali. HUS on ollut viime vuosina näkyvästi esillä Suomen julkisen terveydenhuollon johtavana organisaationa. HUS on kritisoinut hallituksen yksimielisillä kannanotoilla Sipilän hallituksen ajamaa soteja maakuntauudistusta. Tuomisen valinnan ei katsota merkitsevän muutosta tähän linjaan, Lindén sanoi.
6 Viikot 34-35 Päivyri Nimipäivät: Viikko 34 Ma 20.8. Sami, Samuli Ti 21.8. Veini, Soini Ke 22.8. Iivari, Iivo To 23.8. Signe, Varma Pe 24.8. Perttu La 25.8. Loviisa Su 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar Viikko 35 Ma 27.8. Rauli Ti 28.8. Tauno Ke 29.8. Iina, Iines, Inari To 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi Pe 31.8. Arvi La 1.9. Pirkka Su 2.9. Sini, Justus, Sinikka ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 22.8. klo 18. Pauliina Lindfors. Kivimessu to 23.8. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 24.8. klo 18. Jaana Partti. Lähimmäisen päivän messu su 26.8. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu ma 27.8. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 28.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 29.8. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 30.8. klo 18. Laura Huovinen. Iltamessu pe 31.8. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu. Kirkon vihkimisen 106. muistopäivä su 2.9. klo 10. Riikka Reina. Iltamessu ma 3.9. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 4.9. klo 18. Maritta Hartikainen. Hiljainen rukouslaulumessu ke 5.9. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Urkukesän päivämusiikki to klo 12 Kallion kirkossa. 23.8. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Taiteiden yön urkumaraton to 23.8. klo 19-24. Puolen tunnin välein vaihtuvat soittajat esittelevät urkumusiikin kirjoa koko laajuudessaan kirkon molemmilla uruilla. Kirkkopuistossa myynnissä makkaraa ja vohveleita Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy ja ohjelma. Sibelius-akatemian tutkintokonsertti ti 11.9. klo 1314. Sari Pyykkönen. Vapaa pääsy. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 12.9.,10.10. ja 7.11 klo 18. Lauluissa ja sävelmissä kuuluu kelttiläinen keskiaikainen kristillinen hengellisyys. Hyvien uutisten ilta ti 25.9. klo 17.30. Kallion kirkolla. Pyhä salaisuus, Matti Viitanen. Virsilauluilta la 15.9., 13.10. ja 17.11. klo 14 Seurakuntakodilla. Ovi on aukitapahtuma la 15.9. klo 13-16. Tervetuloa tutustumaan Kallion vireään seurakuntaan, toimitaan ja tekijöihin. Tarjoamme tutustujille ilmaisen vierailun kirkon torniin (aikuisille) ja lapsille poppareita ja pomppulinnan (säävarauksella) – ja vohvelikahvit kaikille. Vapaaehtoisilta kuulet mitä on olla mukana. Torniin paikkoja rajoitetusti. Tule ja varaa paikkasi klo 13. Lähde elämään -illat su klo 17. Kerran kuukaudessa viivähdetään saamassa voimaa ja virkistystä elämään. Illoissa mukana pastori Eeva-Liisa Hurmerinta. Alkaen 16.9. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Musiikkileikkikoulut maanantaisin Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Musiikkileikkikoulussa eli perhemuskarissa alle kouluikäinen lapsi tutustuu yhdessä aikuisen kanssa musiikin perusasioihin. Opettajana toimii musiikkipedagogi, AMK, Elina Haavisto. Hinta 90 e/kausi. Alk. 3.9. Ryhmät syksyllä 2018: Klo 9.30–10.15 3-5 vuotiaat, ilman vanhempia; A ryhmä 10.15–11 1-2 vuotiaat; B ryhmä 11.15–12 1-2 vuotiaat; alle 1 vuotiaat 12– 12.45. Ilmoittaudu kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheiden-kirkko/ Avoin perhekahvila ma klo 9–14.30 Seurakuntakodilla 3.9. alkaen. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kalliominichef 8-10v. ma klo 17.30-19 Suonionkatu 7 B kerhotilassa, 3.9. alkaen. Kalliochef yli 10 v. ti 17.30-19.30 Suonionkatu 7 b kerhotilassa, 4.9 alkaen. Käsityökerho junnuille ti klo 14.30-16 Seurakuntakodilla 4.9. alkaen. Tanssikerho ma klo 1718.30 Partiokololla, Siltasaarenkatu 28, 3.9 alkaen. Kukkoeteisen kutojat ti klo 15 Kallion kirkolla alk.11.9. Cafe Sonck. Raamattuja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla alk.18.9. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 6.9. Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja Raisa Rauhamaa. 13.9. Piispa emerita Irja Askola ja Rovasti Olli Laine. 20.9. Kallion uusi kirkkoherra Riikka Reina ja Riitta Asikanius. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 12.9. alkaen. Kallion seurakuntakodilla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Anima mea –messukuoro Kallion kirkossa avoimet harjoitukset hiljaisen rukouslaulun messupäivinä ke klo 17 ja joka toinen maanantai klo 18.3020 Seurakuntakodilla 13.8. alkaen. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Kivimessun avoin pop up –kuoro to klo 17-18. Tied. Tommi Niskala p. 050 370 5532. Avautumisklubi ke klo 20 19.9. alkaen. Väinö Kalliossa, os. Hämeentie 11. Tied. Visa Viljamaa, visa.viljamaa@evl.fi tai p. 050 461 9111. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30 25.9. alkaen Seurakuntakodilla. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/ kausi. Sukkapiiri Punainen lanka joka toinen keskiviikko klo 17 Teatteri Kalliossa alk. 15.8. Seija-Liisa Kyrönseppä ja Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18 Seurakuntakodilla. Nyt estimme joukkoomme ykkössopraanoa ja kakkostenoria. Tied. tommi.niskala@evl.fi, p. 050 370 5532. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 alk. 5.9. Mukana Kari Kurka. Esikoisvauvakerho ti klo 12–14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Alk. 4.9. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa 8.9.alkaen. Ilmoittaudu http:// kallionseurakunta.fi/tyttojen-ja-poikien-kirkko/ Youtube-kerho to klo 1719 Paavalin kirkolla, Sammatintie 5, 13.9 alkaen. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma–to klo 10–16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Ackté-klubin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Sateenkaarimessu la 25.8. klo 17. Jaana Partti. Messu su 26.8. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 2.9. klo 11. Petri Patronen ja Piispa emerita Irja Askola. Tasausmessu su 2.9. klo 16. Petri Patronen. Unkarinkielinen messu su 2.9. klo 11. Kiinankielinen messu su 2.9. klo 13. Paulos Huang. Kaikenikäisten messu ke 5.9 klo 17.45. Pauliina Lindfors. Yhteismessu su 16.9. klo 11. Dagmar Ôunap. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan iltaruoka. Yhteisöruokailu ke 5.9. Alppilassa klo 17. Tarjolla seuraa ja vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 e hintaan. ” Appi! Ooper? ”-musiikkiesitys la 8.9. klo 11-13. Teatteri Vanemuinen. Kuulemme lauluesityksiä; hittejä oopperasta ja muista musiikkiteoksista. Opitaan teatterimaskeerausta. Kaikille avoin tilaisuus viroksi. Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8–18, la 9–15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Alk. 3.9.Tied. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Päiväkerho on lasten kohtaamispaikka, jossa on tilaa iloille ja suruille, laululle, leikille, askartelulle ja eväiden syönnille. Välillä rauhoitutaan kuuntelemaan kertomuksia turvallisesta Taivaan Isästä. Päiväkerhossa lapsi saa harjoitusta ryhmässä olemiseen, ja suo vanhemmalle hetken hengähdystauon arjen keskelle. Hinta 75 e/kausi. Ilmoittaudu: tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Päiväkansa 60+ ma klo 12 13.8. alkaen. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. Joka toinen ma klo 17-18 13.8. alkaen. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18-20 27.8. alkaen. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 050 462 0995. Sateenkaarimessukuoro Ääniset to klo 17.3019.30 syyskuusta alkaen. Tied. Kimmo Puunenä, p. 040 590 0820. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10-11, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu klo 11.3012.30. Hinta 2e. Alk. 11.9. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10-10.30, 10.30-11, perhekerho klo 10.30-13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Voimasanoja Raamatusta joka toinen tiistai klo 18. Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita alk. 4.9. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Bibliodraama: Kolme iltaa Mariasta ti 11.9., 9.10. ja 6.11. klo 18. Sururyhmä to 6.9. klo 1819.30. Nina Klemmt. Sovinto 100rauhattomuudesta rauhaan ryhmä. Niille, joita vuoden 1918 Sisällissodan tapahtumat kiinnostavat. Ke 12.9., 26.9., 10.10., 24.10. ja 7.11. klo 18-19.30. Maksu 10 €. Lasten perjantait pe klo 10–12 alk. 7.9. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30 Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Omaishoitajien retki Tuusulanjärvelle ja sen ympäristöön pe 28.9. klo 9-17. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 14.9 mennessä. Kouluikäisten syysleiri 28.-30.9. Nuorten leirit 21.-23.9. ja 7.-9-12. Kouluikäisten syyslomaleiri 15.-17.10. ks. http://kallionseurakunta.fi/tyttojen-ja-poikien-kirkko/ Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi 4 krt. ti klo 17.30-20 11.9. alkaen. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52e. Ilm. kalliosrk@ evl.fi, p. 23402611. Eero Aho on Kekkonen Kaupungin teatterissa Kuvassa Mikko Virtanen, Timo Torikka, Eero Aho, Pertti Sveholm. Kuva: Tapio Vanhatalo. ? Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama, tositapahtumiin pohjaava Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 6. syyskuuta. Jännitysnäytelmän tavoin uutuus vie keskelle vuoden 1961 salaperäistä, monin eri tavoin tulkittua noottikriisiä ja avaa kiinnostavan näkökulman Kekkosen ajan absurdiin poliittiseen kulttuuriin. Urho Kekkosen roolissa nähdään Eero Aho. – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu peilaa presidentin kurimusta Moskovan vallanpitäjien ja oman maan vastustajien ristitulessa ja tulkitsee hänen yksityistä kamppailuaan kolmen vahvan naisen voimaa valavassa syleilyssä, sanoo ohjaaja Kari Heiskanen, jonka edellinen HKT:lle ohjaama näytelmä, Mannerheim ja saksalainen suudelma (2017), käsitteli itsenäistyneen Suomen suhteita Saksaan. Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu kertoo voimansa tunnossa olevasta presidentistä, joka vuonna 1961 valmistautuu toiselle kaudelleen. Sitä ennen hänen on raivattava tieltään vastustajansa Honka-liiton ehdokas, oikeuskansleri Olavi Honka. Tilasiko Kekkonen nootin ja käytti häikäilemättömästi hyväkseen Venäjä-suhteitaan varmistaakseen voittonsa? Vai tuliko nootti hänelle yllätyksenä Havaijille, jossa hän lomaili Yhdysvaltojen vierailunsa jälkeen? Sodasta vastikään selvinnyt Suomi oli liukunut tilanteeseen, jossa sen itsemääräämisoikeus oli taas vaarassa. – Näytelmän nimi viittaa tietysti siihen, kuinka Stalinilla oli juovuspäissään tapana nöyryyttää lähimpiä miehiään pakottamalla nämä tanssimaan. Ja siihen, kuinka Kekkosen oli opittava askeleet tanssissa, jossa Hrustsev vei. Mutta Kekkonen oli niin taitava politiikan pelissä, että on syytä kysyä, kuka oikein veikään ja ketä, Heiskanen sanoo. Rooleissa nähdään lisäksi Rauno Ahonen, Risto Kaskilahti, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen, Matti-Olavi Ranin, Tiina Peltonen, Leena Rapola, Matti Rasila, Pertti Sveholm, Marjut Toivanen, Timo Torikka ja Mikko Virtanen. Voimakkaasti 60-luvun epookissa elävään näytelmään on lavastuksen suunnitellut Antti Mattila ja puvut Elina Kolehmainen. Valosuunnittelusta vastaa Mika Ijäs ja äänisuunnittelusta Eradj Nazimov. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen ja esityksen videoinnit Toni Haaranen.
7 Viikot 34-35 Pieniä tositarinoita Maarnela ? Roskia ei voi jättää kotiin, koska ne haisevat. Ne viedään ulos, koska siellä on säiliö. Ne heitetään sinne, koska mies vie ne pois. Mies on tyytyväinen, koska hänen ei tarvitse keskustella hoidettaviensa kanssa. Metroasemalla oli lippujen tarkastus. Kaikilla ei ollut lippuja. Osalle tarkastaja ojensi lipun ja antoi mennä läpi. Minulle tarkastaja sanoi, että hän ei voi kertoa minulle muiden ihmisten asioista, kun menin kysymään, että miksi. Vartija vierellä oli olemuksellaan samaa mieltä. Näytin lippuni. Ratikassa joukko kiertolaisia oli aikoinaan matkalla kohden Kalasataman rannan telttaleiriä. Tarkastajat tulivat ryhmän luokse mutta eivät tarkastaneet ketään. Eivät kyllä antaneet lippujakaan. Myöhäisillan junassa matkalla Helsingistä Lentoasemalle Ilmalan kautta ei ole tarkastajia. He tulevat Ilmalan jälkeen. Nykyään kiertolaisten leiri on Ilmalan metsissä. Pakolaisten nuoret tytöt pääsevät ilmaiseksi taksilla kotiin myöhäisyön juhlistaan. He olisivat olleet muuten vaarassa. Eräs seniorikansalainen halusi senioreille matkakortit Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Hän kysyi minulta neuvoa mitä hän voisi tehdä. Sanoin, että kirjoita lehteen – hän kirjoitti. Se on hyvää terapiaa. Sanoin, että kerää adressi – hän keräsi yli 400 nimen adressin ja toimitti HSL:än. Sitä ei käsitelty. Sanoin, että juttele poliitikkojen kanssa – hän jutteli viime kunnallisvaalien alla ja kaikki puolueet lupasivat viedä asiaa eteenpäin. Kukaan ei vienyt. Sanoin, että soita perään ja kysy – hän soitti perään ja kysyi. Ne kaikki olivat jossain muussa tehtävässä – ei voi vaikuttaa sori siitä. Sanoin, että osta kuorma-auto. Ei – niin en vielä neuvonut. Suomennettuna: Helsinkiläiset poliitikot tarjoavat kyllä kaikille pakolaisille maksuttomat matkaliput ja majoituksen. Helsinkiläiset poliitikot tarjoavat kyllä kaikille kierolaisille maksuttomat matkat ja majoituksen maillaan. Mutta helsinkiläiset poliitikot eivät tarjoa omille senioreilleen maksuttomia matkakortteja. Eikä majoitusta. Kun tarkastaja ei edes tarkasta jotain ihmisryhmää, niin kyseessä on etninen profilointi ja virkakrikos. Se on eri ryhmien syrjintää. Ja se on laitonta. Tosin kunhan Eduskunnan oikeusasiamies käsittelee asian sitten se on laillista. Jopa paljon parjatussa Virossa on ilmaiset matkakortit. Se on politikikkointia. Siksi helsinkiläisiltä poliitikoilta vaaditaan hyvää häpeänsietokykyä. Seniorikansalainen koki tulleensa nöyryytetyksi. ”Jos jollakulla on tärkeää asiaa, jonka hän on yrittänyt toistuvasti sanoa mutta se jätetään riittävän monta kertaa kuulematta, saattaa ihminen kokea koko oman elämänsä tulevan mitätöidyksi”, kirjoitti Finlandia-palkinnon vuonna 2014 voittanut filosofian tohtori ja psykologi Jussi Valtonen kirjassaan: ´He eivät tiedä mitä tekevät´ ja toteaa painavasti, että : ”Se, jolla on valta, pitää ottaa ensimmäinen askel. Isomman pitää kuulla pienempää – ei toisinpäin.” Kotihoidon työntekijät alkavat väsyä. Heidän pitää keskustella hoidettaviensa kanssa. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry poliitikkojen häpeätyöryhmän jäsen emaarnela@gmail.com Hakaniemen tori ja halli ? Torija hallikaupassa on oma tunnelmansa ja toimintatapansa. Tämä tulee esiin erityisesti elintarvike puolella. Tuoreet kalat Kalakauppa on tuoretavaran käsittelyä herkimmillään. Se vaatii suunniteltua kylmäketjua vedestä myyntipöydälle. Viljeltyjen kalojen, kuten lohen, kirjolohen ja siian tie markkinoille on kunnossa. Lohikala verestetään ja perataan heti teurestuksen jälkeen. Mikäli kala liikkuu pyöreänä, suojaavat nahka ja sisäkalvot kalanlihaa bakteereilta. Myyntitiskillä fileerattu on puhtain. On ostajan valinta, ostaako vakum-pakatun fileen muovissa vai vastaleikatun tiskiltä. Itämeren tai järvien villikala on kotimainen herkku. Silakka on yleisin. Sen kohdalla tilanne on vaikea, sillä harvat enää kalastavat silakkaa. Troolarit saaliskiintiöineen luovutettiin Viroon ja Puolaan. Selkämerellä suomalaiset vielä troolaavat silakkaa. Näistä osa erotellaan meidän nautittavaksemme ja loput eläimille rehuksi. Rysäsilakkaa saa Hakaniemestä kesällä. Se on silakoista paras syömäkala. Sen tuntee siitä, että liha on kiinteä ja irtosuomut hopeoivat kalaa. Villikaloista muikkua ja siikaa saa melko mukavaasti, samoin kuhaa, ahventa ja madetta. Lahnaa, säynävää ja särkeä on harvemmin tarjolla. Hieno uutuus on pannusiika, koneella perattu annoskala. Tämä on villikalaa parhaimmillaan valmiina paketista pannuun. Monet muistavat vuosikymmenien takaa torin äärelle rantautuneet kalastajaveneet. Nämä lähtivät auringon nousun aikaan myyntiretkelle från Sibbo och Sjundeå. Kalat oli pidetty sumpussa ja sätkivät vielä torilla puisissa myyntilaatikoissaan. Tämänpäivän torija hallikaupan kalojen tuoreuden takaavat pitävät kylmäketjut ja joustava kalan keruu, jopa harrastaja-kalastajilta saakka. Pienet tukut vaihtavat saaliita keskenään: minulla on liikaa kuhaa ja sinulla ahventa: tasataan ne ja saadaan asiakkaat tyytyväisiksi. Se on joustoa ja yhteistyötä. Kalajalosteet Sardiinipurkille luvataan myyntiaikaa useita vuosia, hiilloskalalle ja savukalalle runsas viikko. Hallin kalajalosteissa pääpaino on herkässä graavi-ja savukalassa. Miko Roslund kertoi, että suku aloitti torikaupalla 1937 ja siirtyi hallin puolelle 1939, jatkaa suvun lähes 80-vuotista perinnettä. Rosenlund graava itse lohet. Fileeratessaan hän poistetaan ohuen vatsalihan rasvaisimmat osat. Hän käyttää vuorisuolaa ja hieman sokeria; se takaa onnistuneen lopputuloksen. Lisäksi mausteilla voi antaa herkkuun eri vivahteita. Kylmäsavulohi on ensin graavattu ja saa savustua pitkään. Tarkkana pitää olla lämmön kanssa; se ei saa nousta yli 28 asteen. Palavalla lepällä tuotettu savu jäähdytetään matkallaan tulesta kalaan. Hienoja savukaloja tuottavat Sundomissa sen 4 savustamoa. Kävin aiemmin tutustumassa Vaasan tienoolla Yngve Rönnqvistin savustamoon. Vastaan tuli hiipuvan leppähiilloksen tuoksu seassaan kullankeltaisen kypsän silakan aromi. Vesi herahti kielelle. Rönnqvist kertoi, että leppäpuu palaa uuneissa ja tuottaa savun, joka savustaa ja kypsyttää silakat. Jäähdytys tapahtuu suolatussa jäävedessä, jossa kalat maustuvat ja jäähtyvät tunnin pari. Aika määräytyy kalan koon perusteella. Mehevät savusiiat ja kirjalohet saavat savunsa Sundomissa. Rönnqvist antaa silakalle 12 päivän säilyvyyden. Mieluiten hän itse syö viikko sitten savua saanutta, koska se on maustunut tasaisesti. Mehevät savusiiat ja kirjolohet saavat myös savunsa Sundomissa. Olavi Lindholm Ihmisiä Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Jussi Hellsten Kauppatorin digiopasteille haetaan kehittäjiä ? Hyvät opasteet parantavat kaupunkiympäristöä ja ohjaavat ihmisvirtoja oikeaan suuntaan. Kauppatorin alueella on tavoitteena kokeilla tänä syksynä uusia opastamisen digitaalisia palveluita. – Etsimme digitaalisten opasteiden kehittäjiä parhaillaan kilpailutuksen kautta. Digitaalisia opasteita voivat olla esimerkiksi mobiilipalvelut tai kaduille sijoitettavat kosketusnäytöt, kertoo projektinjohtaja Anu Kiiskinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Digiopasteita kehitetään tekemällä ensin nopeita kokeiluja. Kilpailutus nopeiden kokeilujen toteuttamisesta on käynnissä 29.8.2018 asti. Kilpailutuksen sisältöön voi tutustua HILMA:ssa. Nopeat kokeilut on tarkoitus toteuttaa jo tänä syksynä, ja kehitettyjä palveluita voidaan pilotoida vuonna 2019. Tänä syksynä tarkoituksena on tehdä 1–4 kokeilua, joista kunkin hinta on korkeintaan 10 000 euroa. Digipalveluiden kautta voi olla mahdollista tarjota kaupunkilaisille jatkossa räätälöityä tietoa Kauppatorin alueen tapahtumista, palveluista ja aukioloajoista. Palvelujen kehittäjät puolestaan saavat tilaisuuden käyttää Kauppatoria palvelunsa kokeilualustana. Opasteiden kehittäminen on osa Helsingin, Tampereen ja Turun yhteistä Opastamisen ekosysteemi -hanketta. Sen rahoittaja on kuuden kaupungin yhteinen 6Aika-startegia, jossa kehitetään avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Lintu Sininen luo satumaailman Kallion sydämeen ? 31.elokuuta Teatteri Kultsassa ensi-iltansa saa Zacharias Topeliuksen kirjoittama Lintu Sininen, koko perheen musiikkinäytelmä, jonka on ohjannut Paavo Pulkkinen. Tammikuussa tuli kuluneeksi 200 vuotta Topeliuksen syntymästä. Satusetä-Topelius oli muun muassa kirjailija, toimittaja, yliopiston opettaja, runoilija ja eläinten ystävä. Topelius ajoi myös naisasiaa ja naisten oikeutta koulutukseen. Topelius on kirjoittanut satunäytelmäänsä Lintu Siniseeen runsaasti huumoria, jännittäviä käänteitä ja taikuutta. Pulkkisen dramatisointi ja Mikael Rekolan sävellykset tuovat tarinan lähemmäs nykyaikaa raikkaalla tavalla. Lintu Sininen on Paavo Pulkkisen ensimmäinen kokoillan ohjaus Kultsalla, mutta teatteriharrastuksen parissa hän on viihtynyt intohimoisesti jo kauan. “Vuonna 1979 aloitin harrastajateatterissa, ja vuodesta 1987 olen ollut mukana Teatteri Kultsan toiminnassa.” Pulkkinen kertoo. Tuolloin Kultsa tunnettiin vielä nimellä Kulttuuritalon Teatteri. Vuosien varrella Pulkkinen on näyttelemisen lisäksi tehnyt Kultsalle musiikillisia proggiksia sekä näytellyt, kirjoittanut ja ohjannut Kultsan lyhytnäytelmiä, joita teatterin ohjelmistossa on nähty jo usean vuoden ajan. Pulkkisen työpaikalla; Viikin normaalikoulussa, Topeliusta esitetään joka vuosi joulujuhlassa. Koulu on ollut alkujaan suomenkielinen tyttökoulu, perustettu 1869 ja Topelius tuli koululle läheiseksi muun muassa tyttöjen koulutuksen puolestapuhujana. Hän kehotti myös äideille puhumaan lapsilleen suomea. Kultsan syksyn ensimmäiseen ensi-iltaan valikoitui Lintu Sininen. “Siinä on niin monia eri tasoja; on huumoria, jännitystä, hyvän ja pahan taistelua, juonittelijoita ja palvelijoita”, ohjaaja kertoo. Vaikka teksti onkin vanha, löytää Pulkkinen teemoja, jotka ovat varsin tuttuja myös nykypäivänä: “Kaksi leskeä rakastuvat toisiinsa, ja tämä tuo mukanaan uusioperheen haasteet. Äidin täytyy päästää aikuisuuden kynnyksellä oleva tytär omilleen. Lintu Sininen kuvaa myös vanhemmuuden vaikeutta, ja mitä voi tapahtua, jos lasta hemmotellaan liikaa.” Monikerroksiset teemat takaavat, että ajateltavaa löytyy sekä lapsille, että aikuisille. Lintu Sinisen lukuisat hahmot olisivat voineet aiheuttaa päänvaivaa, mutta lauluintoinen näyttelijäkaarti saatiin lopulta kivuttomasti kasaan. Joukossa on pitkän linjan kultsalaisia ja uudempia kasvoja vierailijoina. Mikael Rekolan musiikki ja Pulkkisen sanat täydentävät sadun teemoja. “Mukana on kaiken kaikkiaan innokas ja osaava työryhmä. Lavastaja, valoja äänisuunnittelijat ja puvustajat ovat tehneet upeaa työtä satumaailman luomiseksi. Sitoutunut porukka innostaa ohjaajaa uusiin ideoihin.” Pulkkinen toivottaa tervetulleiksi lapsiperheet Kallion seudulta ja kauempaakin: “Saa nauraa ja saa nauttia! Toivottavasti esityksen jälkeen näytelmän rytmit soivat mielessä. Monelle nuorelle katsojalle kokemus voi olla ensimmäinen, ja olisi tietysti mukavaa jos kipinä teatteriin syttyisi!” Ensi-ilta pe 31.8.2018 klo 19.00 Muut esitykset: su 2.9. klo 16.00, to 6.9. klo 18.30, la 8.9. klo 13.00 ja klo 16.00, su 9.9. klo 16.00, to 13.9. klo 18.30, la 22.9. klo 13.00 ja klo 16.00 Ikäsuositus 5-vuotiaasta ylöspäin Esityksen kesto 1,5 h, sisältää väliajan Kaikki liput: ennakkoon 12 € tai ovelta 14 €. www.teatterikultsa.fi
8 Viikot 34-35 UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-04.30, La 12-04.30, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-21 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-pe 15-23, la 14-23, su 14-21 Olemme avoinna pe-la 04.30 asti! Olutta tuoppi ja pizza 10€. (ei omavalinta) Burger ja tuoppi 12€ Happy Hour joka päivä! ma-pe 14-16 ja 23-01 la ja su 12-14 ja 23-01 Kaikki hanatuotteet 3 € (ei IPA-oluet) HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
9 Viikot 34-35 Kirja-arvostelu Hanki nyt laadukkaat hammasproteesit edullisesti. Tartu tilaisuuteen! Erikoishammasteknikot Soita 010 2715 100 Sirkka Müller (EHT 1.10.2018) Hakaniemi: Hämeentie 7, Etelä-Haaga: Kauppalantie 4 Erikoistuva hammasteknikko valmistaa opinnäytetyönään koko suun hammasproteesit 1200 € hintaan. Alennus 40 % normaalihinnasta. Valvojana toimii kokenut erikoishammasteknikko. Tarjous voimassa 15.9.2018 saakka. Tee varaus pian, sillä aikoja on rajoitetusti. 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. aikaa virkistäydy joogaten suorita kauppatieteen opintoja tekstitä videoitasi sukella sukututkimukseen opi japania laula poppia yli 1000 kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus Minkälaisen Suomen me haluamme? Värikästä lehtielämää ”ankkalammikossa” ? Satavuotias itsenäinen Suomi on selvinnyt kautta historian tässä maapallollamme varsin hyvin. Erilaiset mittarit, kyselyt osoittavat Suomen sijoittuvan maailman maiden joukossa kärkipäähän melkein kaikilla elämänalueilla. Urheilussa vähän takkuaa ! Suomalaista valtiota pidetään hyvinvointiyhteiskuntana, meitä verrataan muihin Pohjoismaihin ja olemme monessa asiassa hyvänä esimerkkinä monille valtioille. Mutta miten käy Suomen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ? Millaisen Suomen ja millaisen maailman jätämme lapsille ja lastenlapsille ? Näitä perustavaa laatua olevia kysymyksiä käsittelee erinomaisesti, monipuolisesti ja asiallisesti Kati Peltola kirjassaan ”Kohtuus kaikessa – kestävän talouden Suomi” ( Into 2018 ). Kati Peltola, 77 v, on pitkän linjan sosialipoliitikko, joka kirjassaan ammentaa erinomaisesti omaa kokemusmaailmaansa verraten sitä koko ajan tapahtuvaan jatkuvan kasvun talouspolitiikkaan. Kati Peltola kyseenalaistaa Suomen ja koko maailman ”talousviisaiden” omaksuman jatkuvan kasvun talouspolitiikan. Eikö kohtuullisuus talouspoliitikassa olisi useimmille ihmisille parempi vaihtoehto kuin jatkuva harvojen yletön vaurauden kasvattaminen ? ”Onko meillä malttia vaurastua” , kyseli kirjassaan jo 1950-luvulla silloinen ministeri Urho Kekkonen. Kysymys on edelleen mitä ajankohtaisin ja tätä kysyy nyt 2018 Kati Peltola. Minkälainen on perintömme ? ”Nykyisillä sukupolvilla on runsaasti tietoa siitä,että ihmisten elämäntavat ja lukumäärä ovat kestämättömiä. Aikuisten vastuulla on käyttää tätä tietoa sellaisten yhteiskuntien rakentamiseen, joissa yhteiset lapsemme oppivat huolehtimaan eläväisestä planeetastamme. Siihen tarvitaan kaikenikäisiä. Paras perintö, jonka voimme jättää lapsillemme, on kyky tulla toimeen muiden ihmisten kanssa ja tehdä työtä, joka vahvistaa maapallon elämän kestävyyttä ja monimuotoisuutta ”. Kati Peltolan kirja ” Kohtuus kaikessa ” panee lukijansa miettimään elämämme suuria ja vähän pieniäkin kysymyksiä, elämän valintoja. Se on hyvän kirjan merkki. Pekka Hurme ? Toimittajan ammatti on eri tutkimusten mukaan nuorison toiveammattien kärkipäässä. Lehtitoimittaja, radiotoimittaja, tv-toimittaja, urheilu, viihde, julkkis,politiikka,ympäristöasiat, koko maailma : siinä toimittajan työn unelmaa … Toisenlaisen, raadollisen, värikkään kuvan toimittajan työstä ja työympäristöstä antaa 36 vuotta Hufvustadsbladet – lehdessä eri toimittajatehtävissä työskennellyt Staffan Bruun. Kirja ”Mies joka rakasti uutisia” (Siltala 2018 )on tekijän määritelmän mukaan tietokirja, kaikki kerrottu on tapahtunut, näkökulma on hyvin vahvasti henkilökohtainen, Bruunin oma tilitys vuosien kokemuksista toimitustyöstä pääasiassa Hufvudstadsbladet – lehdessä. Bruun teki töitä myös radioon, kirjoitti Ruotsin lehteen ja oli töissäkin Ruotsissa lehtihommissa. Kirjan pääpaino on 36 vuoden taipaleesta ”Huusiksen” toimituksessa. ”Ankkalammikossa” Suomen ruotsalainen maailma on aivan omansa, jota normaali suomalaisen on aika vaikea tajuta,ymmärtää. Tämän maailman, jota ”ankkalammikoksikin” kutsutaan ehdoton tiedotusmaailman valtias on reilut 150 vuotta ollut Helsingissä kustannettava sanomalehti, Hufvustadsbladet. Merkittävä, ruotsinkielinen lehti on aina ollut levikkiään suurempi yhteiskunnallinen, kulttuurielämän, urheilun vaikuttaja. Arvostettu, arvosteltukin varsinkin omassa kielimaailmassaan. Taloudellisesti raskas riippa suomenruotsalaiselle pääomalle, lehden tukijoille, miljoonatappioita joka vuosi. Mutta tärkeä lehti … valtalehti … Tarinoita maailmalta Staffan Bruun kertoo kirjassaan erinomaisen vauhdikkaasti monista matkoistaan ulkomaille, kriisialueille. Vähän kokonaisuudesta irrallisista tarinoista jää lukijalle mieleen Bruunin erittäin terävät havainnot USA:n vaaleista, minkälaiset ihmiset valitsivat Trumpin presidentiksi ? Eurooppalaisille käsittämätön valinta. Bruunia harmittaa vieläkin Puolassa 1991 tapahtuma, jossa hän antoi väsyneen lakkojohtajan nukkua eikä herättänyt mies haastateltavaksi. Nukkuja oli lakkojohtaja Lech Walesa, jota pari päivää myöhemmin koko maailma haastatteli... Arvaa harmittiko ! Rahaa ja valtaa Kirjan mielenkiintoisin osa on kirjoitus HBL-lehden alasajosta, surkastuttamisesta. Bruun kuvaa erittäin seikkaperäisesti henkilö henkilöltä vuosien prosessia, jossa HBL-lehteä väärillä taloudellisilla ja toimitukselllisilla ratkaisuilla ajettiin alas, levikki pieneni vauhdilla kun lehdessä ei enää ollut mitään lukemista. Uutiset lopetettiin, urheilu näivetettiin. Paperilehti yritettiin lopettaa, piti siirtyä digilehteen, jota ei kukaan lukenut, varsinkaan maksullisena. Paperilehti eli yllättävän sitkeästi rahoittajajohdon odotuksista huolimatta. Kirjassa on kaameita esimerkkejä erilaisten konsulttien vierailuista ”kohentamaan” HBL:ää. Ainoa mikä projekteissa koheni oli konsultttien kukkaron paksuus. Erilaisista munauksista HBL:n ympärillä Bruun nostaa erityisen vastuullisiksi päätoimittaja Barbro Teirin, omistajatahon Konstsamfundetin Kaj-Gustaf Berghin ja koko ajan taustalla vaikuttaneen, poliitikko Christoffer Taxellin. Taxellin roolia Bruun ihmettelee :” On oikeastaan mysteeri miksi Taxellilla on näin kauan ollut niin suuri vaikutusvalta Konstsamfundetin lisäksi koko suomenruotsalaisen säätiömaailman ankkalammessa. Hänen ansionsa talouselämässä eivät puhu hänen puolestaan, päinvastoin ”. Bruunin kirja ”Mies joka rakasti uutisia” on viihdyttävää lukemista, reilut 300 sivua. Sopivan ilkeä kuvaus suomenruotsalaisesta lehtimaailmasta, herättänee keskustelua . Pekka Hurme Sähköpyöräilijöille latausasema Katajannokalle ? Helen tuo sähköpyöräilijöille ilmaisen latausaseman Katajanokan rantaan Helsingissä. Sähköpyörien latausasema on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja toimii aurinkopaneelien ja sähkövaraston voimalla. Latausasema on nyt kaupunkilaisten käytettävissä ja se löytyy Allas Sea Poolin kupeesta, Flying Cineman vierestä. Latausasema saa sähkön sen katolla olevista neljästä aurinkopaneelista. Ylijäävä osa sähköstä varastoituu akkuun, josta se on käytettävissä pyörien lataukseen sellaisina päivinä, kun aurinko ei paista. Aurinkoisena kesäpäivänä paneelit tuottavat 4,24 kWh energiaa. Hyvän sähköpyörän akun kapasiteetti on noin 0,3 0,4 kWh, mikä tarkoittaa jopa 14 latauksen päivätuottoa. Sähkövaraston akkujen kapasiteetti on 3,12 kWh, eli yhdestä akusta saa noin 7 10 latausta. Pyörien latureiden teho on tyypillisesti noin 80 wattia, joten varaston akustosta riittää yhtämittaista latausta noin 40 tuntia. Käytännössä lataustunteja on enemmän, jos oletetaan, että pyörää ei tuoda lataukseen akku aivan tyhjänä. – Mahtavaa saada lisää puhdasta sähköä liikuttamaan helsinkiläisiä! On myös hienoa, että latausasema on täysin omavarainen ja ensimmäinen laatuaan Suomessa. Latausasemaa ei kytketä verkkoon, mikä antaa hyvän kuvan uusiutuvan sähköntuotannon ominaisuuksista, tuotepäällikkö Krista Jaatinen Helenistä toteaa. Sähköpyörien latausasema on suunniteltu yhteistyössä ReSolar Oy:n kanssa, joka myös asentaa latausaseman. Latausasema toteutetaan Helenin Ympäristöpennirahalla Aurinkoenergialla toimiva latausasema on osa EU:n mySMARTLife-hanketta, jonka tavoitteena on auttaa kaupunkilaisia hyödyntämään kestäviä energiaratkaisuja, vähentää päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian määrää.
10 Viikot 34-35 Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros M a r i k a Parkkomäki (vas.), Max Bremer, Sam Huber, Åsa Nybo, Robert Enckell, Åsa Wallenius viettävät keski-ikäisten ihmisten syntymäpäiviä Universumin lavalla. Kuva: Stefan Bremer. Anni Elif laulaa näynomaisen herkästi Edith Södergranin runomaisemaa Ackté-kesäsarjan illassa Kallion kirkon Café Sonck-päädyssä. Kuva: Raimo Granberg. Metsässä mieli lepää ja aistit avautuvat uudella tavalla, Hilla-Maaria Karppinen kertoo Silva-installaationsa keskellä Ruplassa. Kuva: Pauliina Ainasoja. Aina joku vie on suosittu tanssisalikuvaelma, jonka saattoi kokea Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Etualalla Jouni Majaniemi ja Johanna Ikola. Kuva: Marko Mäkinen. Julia del Gado laulaa Taivallahdessa juhlayleisön iloiseksi. Keskellä näkyvät mm. Milana Misic, Tarja Siimes ja Kirsi Mäkelä. Kuva: Taivallahden kesäteatteri. ? Kulttuuri huipentuu Juhlaviikkojen 50-vuotisohjelman, Sampo2018-nukketeatterifestivaalin ja monen muun ruuhkaan elokuun lopulla. ”Turkka kuolee” Korjaamon monena esityksenä Tampereen ensi-illan jälkeen. Södergranin lyriikka sointuu lauluun Acktén kesäsarjassa elokuu alkoi Café Sonckissa selvästi nuoremmalla yleisöllä kuin tavallisesti. Anni Elif Egecioglu on ruotsalaisturkkilainen laulaja, sellisti ja säveltäjä, joka on jo useamman vuoden vaikuttanut Suomen puolella. Moneen taipuva ja useita musiikin sävyjä hallitseva nainen on ehtinyt vaikuttaa jo useissa suomalaisissa sekä kansainvälisissä klassisen musiikin, popmusiikin sekä jazzin rajapinnalla liikkuvissa yhtyeissä, kuten Elifantreessä. Taiteilija puhu urheasti suomenkilisiä spiikkejä, vaikka se ei ole hänelle helppoa. Illan konsertti vei meidät intiimille matkalle, jossa hienot sävellykset kohtaavat futuristisen äänimaiseman ja improvisaation. Lyriikat pohjautuvat Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ja suomenruotsalaisen modernismin tärkeimmän edustajan Edith Södergranin runoihin. Runojen näynomaisuus ja sadan vuoden takaisen aikakauden futuristiset ja symboliset virtaukset kietoutuvat saumattomasti Anni Elifin sävellyskieleen. Se on hänen tunnustettu taiteilijanimensä. Paikoin nousi mieleen Kate Bush ja Björk laulajan tavassa käyttää ääntään ikään kuin instrumenttina. Lavalla Elifillä oli kolme upeaa muusikkoa Suomesta ja Islannista. Pauli Lyytinen, tenorisaksofoni, ewi, rumpukone, Sigurdur Rögnvaldsson, fender bass VI ja Tuomas Turunen, flyygeli, syntetisaattori. Itse Elif soittaa myös syntetisaattoria. Kuulimme “Edith” -albumin lyyrisiä lauluja jazzja pop-musiikin rajamaastossa. Kauneimpina runolauluina jäivät mieleen ”Kärlek” ja ”Landet som icke är”, jossa runoilija tietää kuolevansa ja hyväksyy sen. Metsää saa koskea – Silva on latinaa ja tarkoittaa metsää. Sanana se on kaunis ja eleetön, uniikki. Metsä puolestaan on sanana hieman raju, karaktääri vahva. Kenties hieman rujokin? Missään metsä ei ole samanlainen kuin Suomessa. Se on suomalaisuuden ydin. Se on sammalta, rauhaa ja raikkautta. Metsässä mieli lepää ja aistit avautuvat uudella tavalla, Hilla-Maaria Karppinen kertoo. Hän on maisemasuunnittelija ja tuleva arboristi, joka näkee metsän osana meitä, ja haluaa tuoda kokemuksen metsästä helpommin saataville. Silva – Metsässä täyttää kahvilana, galleriana ja tapahtumapaikkana Kalliossa toimivan Ruplan metsämäisenä installaationa, joka tuntuu ympärillä, täyttää tilan kokonaisvaltaisesti ja jota saa koskettaa kahvittelun aikana. Silloin, kun tarvitsemme tilaa ajatuksillemme ja paikan rauhoittua, moni menee metsään. Silva elää ja hengittää yhdessä kanssamme. Nykytanssi pokkaa seuratanssille Osallistuin Alpo Aaltokoski Companyn ikisuosittuun ”Aina joku vie” – tanssitapahtumaan. Syksyllä 2014 se sai ensi-iltansa Kaapelitehtaan Puristamolla, kaksi vuotta myöhemmin Stoassa ja on paljon kiertänyt. Nyt ryhmä toi sen Tenalji von Fersenin juhlatilaan Suomenlinnassa (Susisaari) kauniissa ja historiallisessa ympäristössä. Konsepti on yksinkertainen ja toimiva. Aluksi on seuratanssiopetusta; keskiviikkoiltapäivänä näytti vetävän hyvin. Sitten katsomme itse nimikkoesityksen, joka alkaa ja loppuu viekoittelevasti vähitellen, kun tanssijat kerääntyvät salin lattialle. Välillä on patetiaa, välillä vauhtia ja taitoa. Kolme miestä ja neljä naista, joten yksi nainen jää ilman vuorollaan, mutta osallistuu soolona tai vaihtoparina. Tenalji von Ferseniin rakentuu tanssiravintolahenkinen miljöö, missä katsojillakin on mahdollisuus päästä mukaan suomalaisen seuratanssin pyörteisiin. Ilta huipentuu sekahakuun. Seinäruusun rooli on myös sallittu!, esitteessä luvataan. Tanssijat Johanna Ikola, Ahto Koskitalo, Katja Koukkula, Jouni Majaniemi, Tuovi Rantanen, Heidi Suur-Hamari, Jussi Väänänen täyttävät odotuksen ja liikkuvat tanssin ilosta ja vapaudesta mollikansan melankoliaan. Toimittajallakin kävi flaksi. Ihanan urheilullinen Heidi Suur-Hamari pokkasi tanssiin. Lattiaa oli selvästi käsitelty, perunajauhoilla tms. Pääsin myös kehumaan hänen juuri edeltänyttä loistavaa tangosooloa. Teatteria kantakaupungissa 25 vuotta Teatteriyhdistys Tuli Ry perustettiin jo kesällä 1993 ensimmäisen näytelmän ollessa ”Lentävät morsiamet”. Se palasi 25 vuoden takaa uuteen hienoon paikkaan Taivallahden kesäteatterina. Itse Teatteri Tuli ry perustettiin ohjaaja, näyttelijä Kari Kinnaslammen aloitteesta keväällä 2009. Tuli tekee perinteistä kesäteatteria, jolle se etsi aluksi näyttämön tarpeen mukaan. Juhlassa mainittiin Alppipuiston amfiteatteritila ja Meilahden huvilaa-lue Ammattinäyttelijöitä on ollut esitysten tähtinä ja ohjaajina; innokkaita harrastajanäyttelijöitä on tulkinnut suomalalaisia klassikoita. Eila Lamberg tekee aina hienot sivuroolit komediantaitajana. Uuden nousun aikana esitettiin kesäisin usein Maria Jotunia, jonka ”Miehen kylkiluu” (2009) aloitti. Aapelin ”Pikku Pietarin piha” (2010) koettiin sopivassa ympäristössä Työväenasuntomuseon pihalla. Tohvelisankarin rouva (2011) tehtiin jo Eläintarhan ala-asteen hiekkaisella pihalla, jossa olosuhteet olivat kovia. Virve Laasonen oli tuon vaiheen päänäyttelijöitä, Kirsi Mäkelä usein myöhemin. Suomalaiset vanhat ja uudemmat klassikot saivat rakastavan kohtelun. Jotunin lisäksi Mika Waltari on ollut tilannekomedian pohjana. Kesällä 2016 Tuli löysi ”lopullisen” paikkansa Taivallahdessa, meren äärellä. Kovasti Tuli toivoo pidempää jatkoa vuokrasopimukselle kaupungin kanssa. Juhlaesityksen päätteeksi joukko Tulin ystäviä kokoontui juhla-aterialle ulkoilmassa. Jälleen näkemisen riemu oli iso. Julia del Gado lauloi rentoja kappaleita kitaran säestyksellä. Tulin kaikki esitykset vuodesta 2012 nähneenä pidin spontaanin kiitospuheen teatterille ja sen aitoa teatterisydäntä ja hehkua
11 Viikot 34-35 Kulttuurinurkka Vahvojen naisten Flow ? – Olen puhunut, kohta laskeudun maan pinnalle, Anna Puu sanoi avaruusasussaan ”galaktien välisen rakkausodysseiansa” lopussa Hän esitteli uuden lookinsa ja tyylinsä visuaalisesti kauniilla Red Arena -teltalla. Monien radiohittien tekijänä tunnettu laulaja-lauluntekijä on hurmannut suomalaisen yleisön sydämiä jo lähes vuosikymmenen ajan. Kesän 2018 ainoan keikkansa ja Flow-debyyttinsä tehnyt Anna Puu toi lavalle uuden elektronisen popsoundin spesiaalikeikalla. Sitä koristivat erityiset valo-, visuaalija lavatuotannot. Viimeisimmät singlet saivat seuraa artistin tulevalla, viidennellä studioalbumilla, jonka kappaleita pääsimme kuulemaan ensi kertaa livenä. Elektropoppariksi yleisölle esitelty ranskalaistulkitsija Charlotte Gainsbourg on lunastanut paikkansa huipulla elegantin melankolisella otteella. Näyttelijänä hyvin arvostettu Gainsbourg julkaisi viime syksynä vuosien levytystauon jälkeen ”Rest”-albuminsa, joka välittää niin intiimejä ja herkkiä kuin valtavia ja mahtipontisiakin tunnelmia. Tämä oli monilahjakkuuden ensimmäinen Suomen-keikka ja olimme Red Arenalla keskiyöllä aika myytyjä. Yleisö oli päälavaan ja moneen muuhun paikkaan verrattuna aikuisempaa, kansainvälisempää ja selvempää. Ympärilläni oli paljon ranskaa puhuvia. Jorja Smith on upean äänen omaava rhytm & blues-laulaja. Häntä ennustetaan kansainväliseksi supertähdeksi. Laulaja sekoittaa kappaleissaan intiimiä tarinankerrontaa yhteiskunnallisten aiheiden kommentointiin. Red Arena nautti laulajan melodisesta soundista loppuun asti. Laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Lykke Lin on ruotsalainen indierockia ja elektropoppia sekä muita tyylilajeja sekoittava muusikko, joka on jo julkaissut neljä albumia nuoreen ikäänsä. Balladilaulajan iso ääni tuo ripauksen traagista kaikkeen, mitä se koskettaa. Hän tuli päälavalle uuden musiikin voimin ja teki teeskentelemättömän sympaattisen vaikutelman. Nuoret osaisivat ulkoa tämänkin laulajan biisien sanoja, mitä en voi kuin ihailla. Charlotte Gainsbourg esitti maagisia elektropop-kappaleitaan Flow`n Red Arenan teltassa yöllä. Kuva: Raimo Granberg. Anna Puu on uusiutunut avaruusmatkahenkisellä musiikilla, jota scifi-asu tukee. Kuva: Raimo Granberg. Lykke Li tuli päälavalle uuden musiikin voimin ja teki kaunistelemattoman sympaattisen vaikutelman. Kuva: Raimo Granberg. Aura Aalto (vas.) ja Jasmin Vattulainen esittivät kahden totuudenetsijän matkaa autuudesta itsetietoisuuteen Teatteri Ilmi Ön vierailuesityksessä. Kuva: Topias Aalto. In The Middle painottaa jazztanssia taidetanssina. Avoimien Ovien lavalla Kalle Lähde (vas.), Haza Hajipoori, koreografi Kiira Kilpiö ja Akim Bakhtaoui. Kuva: Raimo Granberg. Risa-demo esittelee tanssija Riia Kivimäen (kuvassa) ja akrobaatti Saku Mäkelän yhdessä kehittämää omaperäistä liikekieltä. Kuva: Raimo Granberg. Mari Hirvi on Pengerkadun Kolossa tavattoman energinen, erotunteiden äärilaitoja hyvin tavoittava näyttelijä. Kuva: Ilmo Korhonen. kantavalle Kari Kinnaslammelle sitkeästä kulttuurityöstä läntisen ja keskisen Helsingin vaihtuvilla alueilla. Teatteri työllistää monia freenäyttelijöitä ja tekijöitä. Silmiesi peilissä etsintäni kirkastuu Iso-Roban Teatteri Ilmi Ö oli areenana vierailuesitykselle ”Tähdistä pudonneet”. Se on surrealistinen tarina kahden totuudenetsijän matkasta autuudesta itsetietoisuuteen. Esitys käsittelee ihmisenä olemisen kriisiä ja kokemuksia olemassaolon merkityksettömyydestä, kohtaamisen vaikeudesta, maailmankatsomuksien törmäämisestä ja rakkaudesta. Tarinaa kantavat eri taiteenmuodot, kuten runous, dialogi, musiikki ja eurytmia. Esitys syntyi pyrkimyksestä tuoda maan päälle taidetta, joka kylväisi viisautta ja kauneutta katsojan sisäisyydessä. Kaksi eri taiteenalaa opiskellutta nuorta aikuista Aura Aalto ja Jasmin Vattulainen ovat lavalla ja vastaavat teksteistä ja musiikista. Tähtitaivas – äärettömyys sukeltaa esityksen alussa katsojan tajuntaan; visuaalinen taustakuva on tavattoman kaunis, muuten vaatimattoman lavastuksen yllä Nuoret taiteilijat esittävät kauniisti laulua ja soittoa, mutta musiikki siivittää ennen kaikkea kerrontaan. Koemme katsomossa hyvien ystävien kasvutarinan, jossa toinen on itsevarmempi yksinkulkija, toinen sosiaalisempi, toista tarvitseva. Lopuksi oma äänetön itse löytyy, sen paljas merkitys olla olemassa. He löytävät ystävyyden ja palan elämää syvemmältä. Aallon ”Melankolisessa laulussa” sanotaan: – Käsi kädessä kuljemme yhdessä kaikkeuden tiellä / selvemmin näemme toistemme merkityksen. Puhuttelevaa eroterapiaa Pengerkadulla Montako kertaa päivässä käyt katsomassa entisen kumppanisi sometilejä?, on nuoria ihmisiä askarruttava kysymys, kun me vanhemmat kuulemme eksä-uutiset sukulaisilta ja ystäviltä. OON VOIMISSAIN on nuorten tekijöiden esitys eron jälkeisen vaiheilun järjettömyydestä. Se tarkastelee lempeydellä yhden ihmisen matkaa kohti uudelleen suuntautumista – irti päästämistä. Se esitettiin kahvila Kolossa, Pengerkadulla Kalliossa. Esitys alkaa nuoren naisen heräämisestä patjalta eroahdistukseen. Hän puristaa ja haistelee eksänsä paitaa. Tekee epätoivoisia soittoyrityksiä ja lähettää viestejä. Alussa näemme videolta tositv:n suosittuja sinkkuja parihakuohjelmia ”Temptation Island” -hengessä. Mari Hirvi on yksinään lavalla tavattoman energinen, tunteiden äärilaitoja hyvin tavoittava näyttelijä. Välillä hän luennoi meille eroteorioita. Hän vastaa myös tekstistä ohjaaja Inka Maijalan kanssa. Yleisöstä ja kiitoksesta päätellen Hirven ja Maijala-Heralan teatterisuku on ollut tukena. Erityisen kauniisti Mari Hirvi laulaa äänenkäsittelykoneen tukena itse tekemänsä laulun ”Vaihe nro 5”. Uudelleen syntymisen kappaleen hän lopettaa: – Kun päästän irti se sattuu, mutta on luvattu et aika helpottaa. / Kun tästä nousen mä soitan elämälle, et voitan ja joskus uskon taas rakkauteen. Ja itseeni. Uskon itseeni. Keski-ikäisten ihmisten elämänvalintoja ”Fylla sex 2.0.” on 20 vuotta vanhan Joakim Grothin näytelmän uuden version kantaesitys paljolti samoilla näyttelijöillä Teatteri Marsissa, suomenruotsalaisten uudistajateattereiden Universum-tilassa Punavuoren eteläreunalla. Keskeinen teema on ajan kuluminen. Kaikki tapahtuu keittiössä. Mies täyttää vuosia. Vaimo on kutsunut vanhoja kavereita yllätysjuhlaan. Seurueen jäsenillä on takanaan 20 vuotta keskenään sekavia rakkaussuhteita. Tulee juhlailta, jossa odotettu ja odottamaton tapahtuu kyökkirealismin, ihmissuhdedraaman ja tilannefarssin yhdistelmänä. Esitys on komedia siitä, että ihmiset vanhenevat, vaikka he eivät sitä haluaisi, elämän muutoksista ja siitä, mitä on jäänyt jäljelle keski-iässä. Rakkauselämä on kaaoksessa, osalle tämä selviää vasta illan mittaan. Grothilla on käsissään iso joukko samoja näyttelijöitä uudessa esityksessä: Max Bremer, Robert Enckell, Sam Huber, Niklas Häggblom ja Åsa Nybo. Uusina mukana ovat Dick Idman, Marika Parkkomäki, Sara Soulié ja Åsa Wallenius. He ovat luontevia osissaan, paikoin tosin groteskeja. Groth on uusinut tekstiä enemmän nykyaikaan, henkilöiden vanhenemiseen liittyväksi ja siihen, mikä tuntuu merkitykselliseltä. Miehet ovat suuria lapsia eikä naisrooleissakaan ole juuri kehumista. Näytelmän nimen monimerkityksellisyys jo vihjaa siihen. Nykytanssi murtaa muureja WareHouse Collective esitti Teatteri Avoimissa Ovissa pirteän tanssikoosteen kolmella pienesityksellä. ”Risa” on Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän duetto, joka esittelee tanssijan ja akrobaatin yhdessä kehittelemää omaperäistäliikekieltä. Tanssi ja akrobatia yhdistyvät saumattomasti. (Tanssin aiheet ovat oikeiden ihmisten oikeasta arjesta ja edelleen olemassa ”tässä tuhansien murheellisten laulujen maassa”.) Sanoma on välähdyksiä, kuin takaumat muistinsa rikkoneen mielessa?. Kivimäellä on voimistelutausta, mikä näkyy kehon notekudessa. Mäkelä on perinteinen akrobaatti, jonka rooli on nostella ja kannatella naista. Hellyttävää oli nähdä parin oman lapsen tuli lavalle tuomaan kukkia. ”Kiitos.” on Sonja Simojoen soolotutkielma, joka syntyi yhdessä Iiris Laakson kanssa. He ovat Teatterikorkeakoulun 2. vuosikurssin tanssitaiteen opiskelijoita. Demossa käsitellään ”kumartamisen jaloa taitoa”. Ensi kerralla ele nauratti, toistona ei enää. En päässyt jyvälle. ”In The Middle” (Keskellä) on Kiira Kilpiön ensimmäinen kokoillan tanssiteos, joka oli todella vaikuttavan hieno. Tekijöistä tuntui, että nk. viihteenja taiteenkentät rakentavat muuria toistensa välille, eikä voi kuulua molempiin, vaan jää jonnekin niiden välimaastoon. Teos pyrkii luomaan uutta tälle välille ja muistuttaa jazztanssin olemassaolosta taidetanssin muotona. Tanssijoina ovat Kilpiön lisäksi upeat Haza Hajipoori, Kalle Lähde ja Akim Bakhtaoui. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 34-35 ? Helsingin Taideyhdistyksen 2018 vuosinäyttelyssä 75 jäsentaiteilijaa tuo taideteoksensa Kaapelin Puristamoon. Viereisessä Kaapelin Valssaamossa on ”Järki ja tunteet” -näyttely. Ensivaikutelman jäljillä Maria Liitola tyo?skentelee pa?a?asiallisesti piirustuksen ja maalauksen tekniikoilla, joita yhdista?ä valokuvalliseen muotokieleen. Ihmiskuvat ovat osittain fotorealistisella tarkkuudella toteutettuja kasvokuvia. Yhdessa? muiden maalauksellisten ilmaisukeinojen kanssa fotorealistinen tarkkuus luo va?litilaisuutta, jossa ensivaikutelma valmiista ja ta?ydellisesta? saattaakin murtua. Galleria G12, Annankatu 16, na?yttelyn nimi ”9 sekuntia” viittaa tapaamme reagoida ja muodostaa ensivaikutelmia toisista ihmisistä. Ensivaikutelma kohtaamastamme henkilo?sta? syntyy varsin nopeasti: jopa yhdeksa?ssa? sekunnissa. – Katsojan on mahdollista tarkastella sitä, miten syntyy oma kokemus toisesta ihmisestä, ja mitka? ovat tulkintaan vaikuttavia esioletuksia. Taide on hyva? va?line ta?ma?n tutkimiselle, silla? kuvien kautta emme kohtaa ela?va?a? henkilöä, vaan kohtaamme ensin itsemme. Pop-taiteilijan henkilökohtaista päiväkirjaa Jo toistakymmentä vuotta Jani Strand on paininut pohjoiskarjalaisen kuvataiteen alalla omassa sarjassaan ja juossut yksin pitkät matkansa. Tatuointiartistina toimivaa pop-taiteilijaa on voitu pitää ylimielisenä kukonpoikana ja paikallisen kulttuuripiirin ulkopuolisena häirikkönä. Viime vuodet ovat koulineet. Jade Gallerian, Punavuorenkatu 4, ”Baby, I ´m Still Here” –näyttelyn neljä suurikokoista työtä ovat taiteilijan päiväkirja, kuvia varjoista ja valonpilkahduksista. Henkilökohtaisimpia teoksia koskaan. Maalaukset käyvät terapiasta. Ne vilisevät symbolisia elementtejä ja tapahtumia. Kuvan iso teos syntyi rakkaussuhteesta (ylhäällä taivasonnea) ja sen pettymyksestä (alhaalla luurankomaisemaa). Ennen Strand maalasi ja kettuili systeemille, nyt on ollut pelastettava oma henkilökohtainen järjestelmä. Se päänsisäinen. Työt ovat merkityksellisillä kuvilla roiskimista, tunteiden ulostyöntämisen prosessia. Tarina on kesken, tulevaisuus odottaa. Hän on vielä täällä. Taiteilijatapaaminen on 31.8. klo 16.45. Urbaanin ihmisen suojaväri Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittää Hannaleena Heiskan näyttelyn ”Camouflage”, joka koostuu paperille tehdyistä piirustuksista ja koivuvanerista leikatuista veistoksellisista elementeistä. Välineenä on samettinen hiili, ja uutena elementtinä pastelliliidun voimakkaat pigmenttiset värit.– Uusimpien teosteni yhtenä innoittajana ovat toimineet kasvojentunnistusohjelmien toimintaa vaikeuttavat meikit ja hiustyylit. Kasvojentunnistus ilman käyttäjän suostumusta on uhka yksityisyydelle. Oikeus yksityisyyteen puolestaan on yksi perusoikeuksista, joka on säädetty ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Heiska on työskennellyt yhdessä tanssija, koreografi Minna Tervamäen kanssa monitaiteellisen performanssin parissa. Yhteisteos ”Jälki” sai ensiesityksensä marraskuussa 2016 EMMAssa. Ja esitetään Kaapelitehtaan Turbiinihallissa 24.25.8 klo 18. Karjalaisen tunteen läikähdystä Leena Ristolainen on keskipolven kuvataiteilija, joka aktivoitui näyttelytoimintaan oikeastaan vasta tällä vuosikymmenellä. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa galleristi Militza Joki sanoi hänen tekevän abstraktia taidetta, mutta ei ollenkaan pakonomaisesti. Ristolainen maalaa sekatekniikalla, jossa yhdistää temperaa, mustetta, öljyväriä ja öljypastellia. Taiteilija haluaa leikkiä värien ja viivan kanssa. Töissä tanssitaan niityillä ja pelloilla, mutta kuka siellä oikein tanssii: – Aloitettuani työskentelyn huomasin, että tällä kertaa näkökulma onkin kuusivuotiaan Leenan. Hän eli lapsuutensa maaseudulla luonnon keskellä ja oppi ennen ensimmäisen kouluvuoden alkamista niityillä tanssiessaan luonnon keskellä. Siellä valo ja varjo tanssivat. Taiteilijan viiva kuvaa liikettä ja karjalaisen tunteen läikähdystä. Taidekeräilijän puutarhassa Berit Talpsepp-Jaanisoo on virolainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Suomessa. Hän työskentelee kuvanveiston ja valokuvan keinoin. Viimeisimmissä, kahta ilmaisumuotoa yhdistelevissä, töissään hän on tutkinut esittävän veistoksen perinteisiä ja uusia merkityksiä ja sitä kuinka ne suhteutuvat valokuvan ominaispiirteisiin. – Työssäni figuratiivisten objektien kanssa olen ollut kiinnostunut pitkästä ihmisen kuvaamisen perinteestä sekä objektin suhteesta katsojiinsa eri tasoilla. Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, näyttely tuo yhteen historiallisesti merkittäviä veistoksia, joita taiteilija ihailee ja joita on käyttänyt lähtökohtina teoksilleni. – Luulen, että yksi syy asioiden keräämiselle on pystyä hallitsemaan haluamaansa esinettä omistamisen kautta, tuomalla se omaan tilaansa, jotta sen luoksepääsemättömyys rikkoutuu. Missä määrin taideteos, kun se aloittaa itsenäisen elämänsä, enää kuuluu taiteilijalle? Kukat ovat ikuisia Marianne Blomqvist maalaa intuitiivisesti mielenliikkeidensä maisemassa. Kukat ovat hänelle selkeitä inhimillisen elämän symboleita: – Koen kasvin elinkaaren kuvaamisessa yhtäläisyyden ihmisen kasvuprosessiin ja henkiseen kehitykseen. Värikylläistä ”Kukkameri” –loistoa on ollut nähtävillä Café Sonckin tilassa, Itäinen Papinkatu 2, melkein neljä kuukautta. Käynti on Kallion kirkon eteläpäädyn ovesta. Näyttely on avoinna kahvilan aukioloaikoina ja Acktén kesäsarjan konserttien yhteydessä. Blomqvist on helsinkiläinen taidemaalari, joka työskentelee Vallilan taiteilijatalossa monilla tekniikoilla esimerkiksi öljyvärillä, akryylillä ja tussilla. Hän käyttää myös graniitti ja marmorimineraaleja. Kukat ovat universaaleja ja ikuisia, niissä maalaus, musiikki ja lyriikka yhdistyvät. Maalauksen mahdollisuus kuvata aikaamme ja sen kautta muutosta ihmisen mielessä kiinnostaa. Taide luo hetkellisen vaihtotalouden Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, näyttää monissa huoneissaan Marja Kanervon ”Materiaaleista” –teoksia, jotka on tehty kipsillä, sekatekniikalla, pigmentillä ja metallilla, lehdillä ja pronssivalulla tai valokuvan pohjustuksella ja mehiläisvahalla. – Jatkuva on teos, joka koostuu vuosien aikana työhuoneelleni kertyneistä materiaaleista ja näitä dokumentoivista valokuvista. Nämä materiaalit ovat ylijäämä, jota en enää tarvitse. Jussi Koitela kirjoittaa, että Kanervo pyrkii luomaan väliaikaisen vaihdannan tilan, joka havainnollistaa suhdettamme materiaaleihin, niiden käyttämiseen ja arvoon. Syntyy hetkellinen vaihtotalous, jossa teos laajenee sekä jatkaa omaa elämäänsä muodostaen ketjun materiaaleja ja niiden dokumentaatioita. Suikaleita eletystä elämästä Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, esittelee Milla Kuisman maalauksia, joiden taustalla tutkimusretkiä metsäpoluilla ja joutomailla, hylätyissä rakennuksissa ja niiden villiintyneissä puutarhoissa. Autiotaloissa seinien revityt tapettikerrokset paljastavat suikaleita eletystä elämästä ja kuluneesta ajasta: – Maalauksissa päällekkäiset maalikerrokset peittävät ja paljastavat maalaustapahtuman vaiheita, tehden juonipaljastuksia kuljetusta polusta ja valinnoista matkan varrella. Kuvataitelija syntyi Tukholmassa, mutta asuu ja työskentelee Helsingissä. Kuisma harjoittaa kuvataidekasvatuksen maisteriopistoja Aalto-yliopistossa ja oli juuri residenssissä Budapestissä. Galleriahan sijaitsee Rikhardinkadun kirjaston 1. kerroksen aulassa, joten se on auki pidempään. Alakerran Taidelainaamossa on esillä Kirsi Marja Puhakan teoksia. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide Virolainen kuvataiteilija Berit Talpsepp-Jaanisoo yhdessä The Sphinx –veistoksensa kanssa Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marianne Blomqvist ja teos Ruusutarha Café Sonckissa. Kuva: Raimo Granberg. Ihmisten hetkiä kuvaava taiteilija Maria Liitola ja teos Lviv Galleria G12:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Jani Strand ja teoksensa A Disappointment Jade Gallerysssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska yhdessä Camouflage XIII (vas.) ja Camouflage IX– teostensa kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Leena Ristolainen ja Harmony –teoksensa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
13 Viikot 34-35 50 vuotta täyttävä juhlaviikot täyttää kaupungin taiteella ? Yhdysvaltalaisista huippunimistä Huvilaan saapuvat indie-rockia ja juurimusiikkia tarjoilevat Calexico ja JD McPherson sekä soulin tämän hetken ykkösnimiin kuuluva Curtis Harding. Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva Harding korvaa Helsingin keikkansa peruuttamaan joutuneen Robert Finleyn. Maailmanmusiikin tähdistä Tokoinrannassa nähdään Malin tunnetuimpiin artisteihin kuuluvat Fatoumata Diawara sekä voimaduo Amadou & Mariam. Saumatonta harmoniaa tarjoilee eteläafrikkalainen mieskuoro Ladysmith Black Mambazo, kun taas muun muassa Haitin musiikkiperinteestä ammentaa kanadalais-ranskalainen Mélissa Laveaux. A Tribe Called Red yhdistää Kanadan alkuperäiskansojen musiikkija tanssiperinteitä elektronisiin soundeihin, ja ukrainalainen Dakh Daughters sulauttaa teatraalisessa show’ssaan musiikkia, runoutta ja mykkäelokuvaestetiikkaa. Kotimaisista artisteista Huvilan lavalle nousevat muun muassa Astrid Swan, Laura Moisio ja Ellinoora sekä Urheilu-Suomi-spektaakkelinsa Juhlaviikoille tuova Saimaa. 25-vuotista uraansa juhliva Egotrippi tekee Juhlaviikoilla ensimmäisen yhteiskeikkansa sinfoniaorkesterin kanssa, ja rockia ja klassista Huvilassa törmäyttää myös kitaristilegenda Steve Vai. Nykyja katutanssia Sveitsiläisen, nykysirkuksen ja teatterin rajamaastossa työskentelevän Martin Zimmermannin tuoreeltaan Helsinkiin saapuva Eins Zwei Drei vie katsojat kuvitteelliseen museoon, joka tarjoaa kekseliään leikkikentän klovnerian perinteistä ammentaville hahmoille. Niin ikään ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevan yhdysvaltalaiskoreografi Kyle Abrahamin Live! The Realest MC tarkastelee katuja nykytanssin keinoin sukupuolirooleja ja maskuliinisuutta afroamerikkalaisessa yhteisössä. Juhlaviikoilla koetaan ainoat Suomen esitykset esitystaideryhmä Oblivian sukupolvia yhteen törmäyttävästä Lapset ja muut radikaalit -esityksestä. Talouden rakenteita ja rahaa oivaltavasti kehollistava näyttämöteos on toteutettu yhteistyössä helsinkiläisten nuorten kanssa. Meet Fred tuo Juhlaviikoille provokatiivista nukketeatteria Iso-Britanniasta osana SAMPO 2018 -festivaalia. Teoksen takana ovat innovatiivinen nukketeatteriryhmä Blind Summit Lontoosta sekä kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa työskentelevä Hijinx-teatteriryhmä Cardiffista. Lisäksi Juhlaviikoilla saa kantaesityksensä Leena Krohnin läpimurtoromaaniin perustuva Tainaron. Kati Outisen ja Aino Vennan tähdittämän monitaiteisen näytelmän Kansallisteatterissa ohjaa Essi Rossi. Nykytaiteen klassikko Helsingin Taidehallissa nähdään David Hockneyn teoksia laajemmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Taidehallin näyttely tuo esiin vesiaiheistaan ja perspektiivillä leikittelevistä maisemistaan tunnetun taiteilijan monipuolisuutta: esillä on akvarelleja, litografiaa, piirustuksia ja maalauksia. Valokuvataiteen museossa tehdään läpileikkaus nykyvalokuvan kiinnostavimpiin nimiin kuuluvan ruotsalaisen JH Engströmin omakohtaisiin kuvasarjoihin, ja Juhlaviikkojen tapaan 50 vuotta täyttävässä Futuro-talossa koetaan Mika Taanilan ääni-installaatio Muovisydän. Myös muualla Helsingin juhlaviikkojen ohjelmassa näkyy vuoden 1968 perintö: uudelleen avautuneen Bio Rexin valtaavissa erikoisnäytöksissä paneudutaan elokuvien kautta ajan teemoihin sananvapaudesta tulevaisuusvisioihin. Ohjelmistossa nähdään mm. 2001: Avaruusseikkailu ja Olemisen sietämätön keveys. Mark Niskasen ja Jani-Matti Salon Elisa Kulmassa koettavassa Talk to Me -teoksessa videonäyttö toimii portaalina spontaaneille keskusteluille tuntemattomien kanssa eri maailmankolkista. Elisa Kulman Taidetta kulmilla -kokonaisuus lupaa myös yllättäviä kohtaamisia tuttujen kasvojen kesken: mukana ovat mm. Litku Klemetti, Sami Sykkö, Maija Vilkkumaa, Ronja Salmi, Matti Mikkola ja Musta Barbaari. Suuri synttärikonsertti Helsingin juhlaviikot juhlii 50-vuotista taivaltaan yhdessä 40 vuotta täyttävän Elmu ry:n kanssa kutsumalla kaupunkilaiset perinteikkäiden puistokonserttien hengessä jälleen Kaivariin musiikin äärelle. Ilmaiskonsertissa 19. elokuuta nähdään Maija Vilkkumaa, Von Hertzen Brothers, Litku Klemetti, Töölön Ketterä ja Isac Elliot sekä yhteisen erikoiskeikan heittävät Paperi T ja UMO. Torstaina 23. elokuuta ympäri kaupunkia vietettävän Taiteiden yön huipentaa espanjalaiskollektiivi La Fura Dels Bausin huimapäinen ilmakoreografia Human Net, joka toteutetaan yhteistyössä 42 vapaaehtoisen kanssa. Senaatintorin ylle kohoava teos syntyy korkeasta nosturista riippuvien, erilaisiin muodostelmiin yhdistyvien ihmisten virtaavasta liikkeestä. Lisäksi Taiteiden yönä matkustetaan tulevaisuuteen, tanssitaan ja taiteillaan, kun Unelmia ja utopioita -tapahtuma valtaa Annantalon. Tapahtuman pääosassa ovat lapset ja nuoret, jotka pääsevät esittelemään kykyjään muun muassa Lasten ja nuorten open stagella. Helsingin juhlaviikkoja tukevat Helsingin kaupunki sekä Opetusja kulttuuriministeriö. Juhlaviikkojen pääyhteistyökumppanit ovat Elisa ja Helsingin Sanomat, ja sponsoreita ovat Accenture, HOK-Elanto ja Kämp Collection Hotels. Palvelukumppaneita ovat Akun Tehdas, Heku, Miltton Creative, PunaMusta ja Taiste. JH Engström Sketch of Paris Maija Vilkkumaa.
14 Viikot 34-35 ? Syksyn 2018 kävelyfestivaali kestää 10 päivää ja ilahduttaa monipuolisuudellaan. Festivaali järjestetään 7.-16.9.2018 ja ohjelmistossa on lähes 40 opastettua kävelyretkeä. Helsingin synkempi puoli -teeman alla kierretään Murhakävelyllä Töölössä. Kierros on jatkoa suositulle Murhakävelylle, jossa tutustuttiin viime syksynä Etelä-Helsingin henkirikospaikkoihin. Kalliossa jäljet johtavat sylttytehtaalle eli tutustutaan tarinaan, johon liittyy Tattarisuon ruumislöydöt. Helsingin oudompi puoli -kävelyllä viime keväänä suosiota niittänyt Aava Gröhn johdattaa tällä kertaa Kauhujen Helsinkiin. Festivaalilla on jälleen historiallisia kävelyitä melkoinen nippu. Helsingin historiaan tutustutaan eri teemojen kautta: Tutkitaan Kallion vanhoja elokuvateattereita, naisten historiaa Kallion alueella, Walter Runebergin upeita patsaita, kieltolain aikaista Helsinkiä, prostituution historiaa, arkkitehtuurin kehitystä jugendista city-Helsinkiin, Diakonissalaitoksen vaiheita ja vakoilijoiden edesottamuksia Suomessa. Täysin uutena aluevaltauksena kävellään ja kilpaillaan ulkoilmapakopelissä (kuvassa ylhäällä). Pakopeli Helsingin taivaan alla vie kävelijät vanhan Helsingin alueelle Kruununhakaan, josta pääsee pois suorittamalla erilaisia tehtäviä. Kilpailuun osallistutaan joukkueittain joko kilpailumielessä tai muuten vaan nauttien ulkoilmasta. Hyvinvointija taidekierroksilla tutustutaan Seurasaareen ja Lapinlahteen. ”Seurasaaren arkkitehti” Frithiof Mieritz alias Iiris Autio tekee jännittävän draamaopastuksen Seurasaaren kansanpuistoon. Katja Liuksialan ja Tiina Taipaleen kierroksella puolestaan tutustutaan Lapinlahden sairaalan puutarhan historiaan ja nykypäivään sekä tehdään pieniä aistiharjoituksia. Kaupunginosakävelyillä kierretään keskustan ulkopuolisia alueita. Kävelyillä pääsee tutustumaan juuri rakentuvaan Kalasatamaan, taidetta ja luontoa yhdistävään Arabianrantaan ja urbaaniin Alppilaan. Pitäjänmäen historiaan tutustutaan Helsingin Diakonissalaitoksen kautta. Suositut Hietaniemen hautausmaakierrokset saavat jatkoa. Mukana on uusia kierroksia, kuten urheilusankareiden kierros ja Enkelien seurassa -kävely. Lisäksi ohjelmassa on vanhoja suosikkeja, kuten Taiteilijakukkulan kierros ja jääkärien ja muiden kulttuurien hautausmaita käsittelevä kierros. Ensimmäistä kertaa kävelyfestivaalin ohjelmassa on myös ulkomaisia kierroksia. Tanja Eranto tutustuttaa patsaiden takapuoliin englanniksi ja Paco Torres tekee saman espanjaksi. Kävellessä tulee helposti hiki, jonka voi käydä huuhtelemassa virallisessa festarisaunassa Sauna Arlassa, Kalliossa (Kaarlenkatu 15). Festarilippua näyttämällä pääset löylyihin 7 eurolla (norm. 12-14 e). Alennus voimassa festivaalin ajan 7.-16.9.2018. Helsingin kävelyfestivaali Syksyllä 7.-16.9. tarjolla lähes 40 kävelyretkeä Kävelijöitä Kivinokassa. Opas Pauli Jokinen. Kuva: Minna Santakari. Kaivopuisto. Lude ja puremia kolmessa ajassa KOKO -teatterissa ? HIT Helsingin 10-vuotisjuhlanäytelmä LUDE ja puremia kolmessa ajassa syventyy venäläisen runoilija Vladimir Majakovskin elämään sekä tämän vuonna 1928 kirjoittamaan Lutikka-näytelmään. Musiikkia, tanssia ja laulua sisältävässä esityksessä tehdään aikahyppy kolmen eri päähenkilön kautta kolmeen eri aikakauteen. Anna Jaanisoon kirjoittama ja ohjaama näytelmä antaa kuvan 20-luvun Neuvostoliitosta ja tulisieluisen vallankumousrunoilija Vladimir Majakovskin elämästä. Näytelmässä tutustumme myös Majakovskin Lutikka-näytelmän syntyprosessiin ja itse näytelmään. LUDE paljastaa, millaiseksi Majakovski kuvitteli tulevaisuuden: Lutikka-näytelmässä 20-luvulla jäädytetty ja 1978 sulatettu Ivan yrittää sopeutua elämäänsä uudella aikakaudella. Jaanisoo kuljettaa tarinaa eteenpäin aina vuoteen 2028. Kokonaisuudessaan teos tarjoaa mahdollisuuden tutkia tulevaisuutta dystopioiden kautta. Teoksessa päästään vertailemaan ja pohtimaan eri aikakausien yhteiskuntamalleja koskevia tulevaisuudenvisioita ja niiden vaikutusta yksilöön. HIT Helsinki (ent. Helsinki International Theatre) on vuonna 2008 perustettu ammattiteatterikollektiivi. Teatterilla on oma harjoitustila Helsingin Alppilassa, ja toiminta palvelee vaihtuvien esitystilojen ansiosta monipuolisesti pääkaupunkiseudun alueen asukkaita. LUDE ja puremia kolmessa ajassa Ensi-ilta KOKOTeatterissa 1.9.2018 klo 19:00 Näyttelijät: Aki Haikonen, Emmi Hatjasalo, Toni Jyvälä, Annimaria Koivunen ja Jonna Lehto Kuoro: Ilari Ahtiainen, Heli Hakala, Topi Hurtig, Kristiina Laire, Lumi Lehtonen, Erkki Leinonen, Timo Nousiainen, Katariina Saarela, Jaana Salomäki ja Merja Suutala Esityksen kesto n. 2 h 15 min, esityksessä on väliaika. Työväenopistossa yli 2 500 mahdollisuutta harrastaa Työväenopiston kursseille ilmoittaudutaan 13.8. alkaen. Kuva: Mika Ruusunen ? Työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja moneen eri makuun. Miten olisi japanin alkeet, korsetin ompelu tai vaikkapa fanifiktion kirjoittaminen? Ilmoittautuminen kursseille alkaa maanantaina 13. elokuuta. Helsingin työväenopiston syyslukukausi käynnistyy maanantaina syyskuun 3. päivä. Lukukauden alussa verrytellään ja vetreytetään luovaa kirjoittamista Töölönlahdella, Kalliossa ja Vallilassa. Kirjailijoiden jalanjäljissä -kävelyillä puolestaan tutustutaan eri kaupunginosissa vaikuttaviin kirjailijoihin, kuten Anja Snellmaniin, Mikko Rimmiseen ja Ilpo Tiihoseen sekä keskustellaan heidän tuotannosta ja kirjoitetaan. Kieltenopiskelijat pääsevät syyskuun alussa tutustumaan Vietnamin matkailualkeet -kurssilla kielen lisäksi Vietnamin kulttuuriin ja maan tärkeimpiin matkailukohteisiin. Espanjan alkeita voi opiskella rauhalliseen tahtiin alle 3-vuotias taapero tai vaikkapa vauva matkassa. Mobiiliorkestereita ja metafyysiikkaa Tänä syksynä musiikinopetuksessa laitetaan perinteisten soitinten lisäksi myös mobiiliorkesterit soimaan ja opitaan tekemään musiikkia iPadia hyödyntäen. Suosittu Rytmejä ja riimejä -kurssi saa jatkoa ja räppäämme Mika ”Haamu” Kurvisen seurassa. Kuvataiteen kursseilla tutustutaan muun muassa graffititaiteeseen, taideterapiaan ja action painting -toimintamaalaukseen. Kotitalouskursseilla puolestaan tutuiksi tulevat niin kalankäsittely, hyönteisruoka, FODMAP-ruoka kuin tonton-herkut. Yli 2 500 kurssin lisäksi työväenopistossa järjestetään toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Luennoilla kuullaan muun muassa sähköpyöristä, oppimisvaikeuksista, suomalaisen designin huippunimistä, kestävästä ruokakulttuurista ja metafysiikan ydinkysymyksistä.
15 Viikot 34-35 2018-Flashmob ja Puistotapahtuma Kuva: Milo Savolainen. Prometheus-leirien kesä huipentui flashmobiin ja puistotapahtumaan ? Prometheus-aikuistumisleirien eli protuleirien leirikesä huipentui lauantaina 11.8. näyttävään flashmob-mahautumistempaukseen ja puistotapahtumaan Helsingissä. Flashmob keräsi noin 100 osallistujaa ”mahautumaan” yllättäen keskipäivän aikaan Kampin Narinkkatorille. Mahautuminen on protuleireille leimallinen läheisyyden muoto, jossa ihmiset muodostavat ketjun asettumalla makoilemaan pää ketjun edellisen jäsenen mahan päällä. Tyypillisesti protuleireillä saatetaan mahautua esimerkiksi iltasatua kuunnellessa. Alppipuistossa järjestettyyn puistotapahtumaan osallistui noin 1 000 kesän leiriläistä, leirien vetäjää ja Prometheus-leirin tuki -yhdistyksen aktiivia. Ohjelmaan kuului vesisotaa, keskusteluja, protunkantoa ja leikin Suomen mestaruuskilpailu. Yli 1 000 leiriläistä ja kiittävää palautetta Kesän viimeinen protuleiri järjestettiin 5.–12.8. Espoon Nuuksiossa. Kyseessä oli tyypillistä protuleiri-ikää vanhemmille, 16–20-vuotiaille, suunnattu sennuleiri. Prometheus-leirin tuki ry järjesti kesän aikana 69 protuleiriä 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Leiriläisiä oli yhteensä 1 010, mikä on protuleirien kaikkein aikojen osallistujaennätys. Aiempi 961 leiriläisen ennätys oli vuodelta 2008. Protuleirien palautekyselyyn tähän mennessä vastanneista 548 leiriläisestä 98,7 % sanoi voivansa suositella leiriä. Protuleirille annettujen kouluarvosanojen keskiarvo oli 9,5. Kyselyyn vastanneista 333 huoltajasta 98,8 % sanoi voivansa suositella protuleiriä. Vastaajat pitivät leirissä tärkeimpänä ryhmähenkeä ja mahdollisuutta tuoda esiin omia mielipiteitä. Tyypillisten protuleirien ohella Prometheus-leirin tuki ry järjesti leirin jo käyneille suunnatun jatkoleirin 22.–29.7. Espoon Nuuksiossa. Yhdistys oli myös mukana järjestämässä Erasmus+-nuorisovaihtoa Belgian Oostendessa, Antwerpenissä ja Brysselissä 23.7.–2.8. Vaihtoon osallistui nuoria Suomen lisäksi Saksasta ja Belgiasta. Protukokemus jatkuu ensi kesän leirien apuohjaajana Joka vuosi noin 250 kesän protuleiriläistä hakeutuu apuohjaajaksi seuraavan kesän leireille. Kesän 2019 protuleirien vetäjien koulutuksiin ilmoittautuminen alkaa marras–joulukuussa 2018. Leiriläisillä on myös mahdollisuus lähteä mukaan Protun paikallisryhmiin ja muuhun yhdistyksen toimintaan. Protuleirit ovat aikuistumisleirejä, joille kaikki ovat tervetulleita hankkimaan valmiuksia elämään, kehittämään maailmankatsomustaan ja ajattelemaan itsenäisesti. Protuleirin idea perustuu ihmisten kykyyn päättää omasta elämästään ja kantaa vastuuta maailmasta: nuorille ei tarjota valmiita vastauksia, vaan asioita pohditaan yhdessä. Leiriläiset ovat useimmiten 8.–9.-luokkalaisia, mutta leirejä on myös 16–20-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kaikki Protun toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Toimintaa järjestävät pääosin nuoret vapaaehtoiset Prometheus-leirin tuki ry:ssä. Ilmoittautuminen kesän 2019 protuleireille avautuu 1.11.2018 Prometheus-leirin tuki ry:n verkkosivuilla osoitteessa http://www. protu.fi Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan laajasti ? Lähes 40 000 yli 7-vuotiasta satunnaisesti valittua Helsingin seudun asukasta saa 27.8.–23.11.2018 välisenä aikana kutsukirjeen Liikkumistutkimukseen, joka selvittää asukkaiden liikkumistottumuksia. Tutkimukseen kannattaa ehdottomasti vastata, sillä sen avulla saadaan tärkeää tietoa liikennettä koskevien päätösten ja suunnitelmien pohjaksi. – Liikenteen suunnittelun ja liikennepoliittisten päätösten pohjaksi tarvitaan kattavaa ja tutkittua tietoa. Ihmisten liikkumistottumuksista ja liikkumisen syistä ei saada kokonaiskuvaa millään muulla tavalla selville kuin laajalla otantatutkimuksella, tutkimusryhmän päällikkö Marko Vihervuori HSL:stä sanoo. – Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien asukkaiden liikkumisesta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikki kutsun saaneet vastaavat kyselyyn, liikkuivatpa he omalla autolla, julkisilla, pyörällä, kävellen tai eivät ehkä minnekään. Liikkumistutkimuksen tekevät yhteistyössä Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Tutkimukseen voi vastata vain kutsun saanut Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti netissä, mutta yli 70-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu. Kutsuja saavat myös yli 7-vuotiaat lapset, jotka voivat vastata itsenäisesti tai vanhemman avustuksella. Yleisten liikkumistottumisten lisäksi kyselyssä pyydetään täyttämään matkapäiväkirja yhdestä ennalta valitusta päivästä. Koska kyseessä on tilastollinen tutkimus, johon poimitaan satunnaisesti edustava joukko kuntalaisia, tutkimukseen voivat vastata vain kutsun saaneet. Kutsuja lähtee joka viikko elokuun lopusta marraskuulle saakka, joten joka viikko kutsukirje kolahtaa uusien vastaajien postiluukusta. Tutkimuksen tuloksista ovat kiinnostuneita laajasti kuntien päättäjät, media, tutkijat sekä liikenneja kaupunkisuunnittelun ammattilaiset. – Vastaamalla voi vaikuttaa sekä omien että muiden saman tyyppisesti liikkuvien tarpeiden huomioon ottamiseen liikenteen suunnittelussa. Lisäksi osallistujien kesken arvotaan 3 kpl 500 euron lahjakortteja päivittäistavarakauppoihin, Vihervuori sanoo.
16 Viikot 34-35 Friskis&Svettiksen puistojumpat Stadin hauskin liikunta leviää eri puolille Helsinkiä 1.9. alkaen ? Helsinkiläisen liikuntaseura Friskis&Svettiksen puistojumppa Kaivopuistossa on käsite: Kaivarissa on jumpattu jo 26 kesää. Tänä kesänä Kaivarin puistojumpat ovat houkutelleet ennätysmäärän kävijöitä: jumppaajia on ollut keskimäärin 200 per ilta. Jumpat jatkuvat elokuun loppuun asti tiistaisin ja torstaisin. Kaivarin päätösjumppa torstaina 30.8. toteutetaan yhteistyössä matalan kynnyksen juoksutapahtuman RunFestin kanssa. Friskis&Svettis ohjaa RunFestin juoksijoille lämmittelyjumpan ennen juoksua. Juoksun jälkeen, noin klo 20.15, RunFest-kylässä Meripuistossa nähdään vielä F&S-tanssiesitys. Friskis&Svettiksen syyskausi alkaa 1.9. Avajaisviikonloppuna 1.-2.9. seuran tarjontaan voi tutustua maksutta, sillä kaikille tunneille on vapaa pääsy. Tuntikuvaukset löytyvät seuran verkkosivuilta. Friskis&Svettis tarjoaa Helsingissä syyskaudella noin 40 tuntia liikuntaa viikossa. Arabian oman salin lisäksi tunteja on Haagassa, Katajanokalla, Ruoholahdessa ja Yrjönkadulla. Tarjontaan kuuluu perinteisten jumppien lisäksi kehonhallintaa ja liikkuvuutta lisääviä tunteja sekä tunteja, joissa tehoa ja haastetta lisätään painoilla ja muilla välineillä. Tanssitunneilla liikutaan mm. afron ja latinorytmien tahdissa. Syksyn uutuuksia ovat dynaaminen Jooga energy sekä erilaisia tanssityylejä yhdistelevä Tanssi crescendo. Ulkoliikuntapaikkoja ovat Arabia, Eläintarhan kenttä ja Haagan pelastusasema. Tarjonta sisältää eri tasoisia ohjattuja juoksutreenejä sekä sauvakävelylenkkejä. Sauvakävelyt ovat ohjelmassa syys-marraskuun. Friskis järjestää syyskaudella myös patikkaretkiä kerran kuussa sunnuntaisin. Patikat ovat jäsenetu, muille kuin jäsenille osallistumismaksu on 12,00 euroa. Elokuussa patikoidaan kuitenkin perjantaina: ikimuistoinen kuutamopatikka Espoon rantaraitilla Niittykummusta Koivusaareen järjestetään 24.8. klo 18.00. Matkaan lähdetään Niittykummun metroaseman liukuportaiden luota, R-kioskin edestä. Stadin hauskinta liikuntaa Friskis&Svettis on vapaaehtoisvoimin toimiva ja voittoa tavoittelematon kuntoliikuntaseura, joka tarjoaa mutkatonta ja korkeatasoista liikuntaa kaikille ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Tavoitteena on liikunnan ilon välittäminen ja liikuntaan kannustaminen. Treenaaminen Friskiksessä on edullista: syyskauden (1.9.-31.12.2018) sisäja ulkoliikunnan kattava liikuntakortti maksaa 136,00 euroa. Liikuntakortti edellyttää voimassaolevaa seuran jäsenyyttä, joka maksaa 12,00 euroa vuodelta 2018. Jäsenetuihin kuuluvat mm. patikkaretket ja erilaiset popup-jumpat. Liikuntakortteja voi hankkia kätevästi verkkokaupasta. 3894 uutta opiskelijaa Helsingin yliopistoon kasvatustieteen kandiohjelman ruotsinkielisissä opintosuunnissa valinnan ensimmäinen vaihe on todistusvalinta. Hakijamäärät kasvoivat jonkin verran niissä koulutusohjelmissa, jotka ottivat todistusvalinnan käyttöön. Teologia kiinnostaa Suurimmat muutokset hakijamäärissä tapahtui tänä vuonna lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa, joissa hakijamäärät kasvoivat 64 prosentilla ja 69 prosentilla verrattuna vuoteen 2017. Kasvu johtuu pääosin siitä, että sekä lääketieteellisillä aloilla että oikeustieteellisellä alalla siirryttiin yhteisvalintaan. Esimerkiksi lääketieteen yhteisvalinnassa haettiin samalla valintakokeella moneen eri yliopistoon. Aikaisemmin ei ollut mahdollista hakea samassa haussa useamman kuin yhden yliopiston lääketieteelliseen. Hakijamäärät kasvoivat kaikissa muissakin tiedealoissa Helsingin yliopistolla. Pienin muutos tapahtui eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa (+0,7 %) ja suurin teologisessa tiedekunnassa (+14 %). Eniten opiskelijoita eli 717 otettiin matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, jonne hakijoita oli 3136. Tiukin seula oli lääketieteellisessä, oikeustieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa, joihin hakijoiden määrään nähden otettiin vähiten opiskelijoita. Valtiotieteellisen tiedekunnan kandiohjelmiin pyrki 3900 hakijaa, joista hyväksyttiin 270. Valinnan tulokset näkyvät hakijoille valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa. Opiskelupaikka on otettava vastaan 10.7. klo 15.00 mennessä. ? Korkeakoulujen yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 28779, eli sisään pääsi 13,5 prosenttia hakijoista. Erityisesti teologia kasvatti suosiotaan. Yhteishaussa haetaan sekä kandiohjelmiin että suomenja ruotsinkielisiin maisteriohjelmiin. Kandiohjelmiin hakeneita oli 27741 ja hyväksyttyjä 3540. Todistuksen perusteella valittujen määrä kasvoi tänä vuonna. Vakiintuneiden todistuksella valittavien hakukohteiden lisäksi todistusvalinta oli ensimmäistä kertaa käytössä teologisessa tiedekunnassa sekä elintarviketieteiden ja ympäristöja elintarviketalouden kandiohjelmissa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi Kaupunginteatteriin syyskauden huipentaa Komisario Palmu Helsingin Kaupunginteatterin syyskausi jatkuu jo julkistettujen elo-syyskuun ensiiltojen, Kinky Boots, Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu, Pullo cavaa ja aurinkoa, Fly Me To The Moon, Syntipukki ja Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, jälkeen kuuluisan komisario Palmun paluulla näyttämölle marraskuussa. ? Muita loppusyksyn ensi-iltoja ovat Nukkekoti-klassikon tuore jatko-osa, Helsinki Dance Companyn tanssiuutuus, Fassbinderin elokuvaklassikon ensimmäinen näyttämösovitus ja Mauri Kunnaksen joulunäytelmä perheen pienimmille. Mika Waltarin rakastettu romaanihahmo, elokuvista tuttu komisario Palmu erehtyi pari vuotta sitten Arena-näyttämöllä ja palaa 29. marraskuuta alkaen selvittämään rouva Skrofin murhaa suurelle näyttämölle. Joel Elstelän dramatisoiman komediallisen rikosjännärin Kaasua, komisario Palmu! ohjaa Heikki Kujanpää. Lukuisista elokuvasävellyksistään tunnettu Timo Hietala säveltää teoksen musiikin, jota esittää viisihenkinen live-orkesteri. Palmun roolissa nähdään Kari Väänänen ja hänen assistenteikseen, Kokiksi ja Virraksi, ryhtyvät Petrus Kähkönen ja Heikki Ranta. Muissa rooleissa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Tuukka Leppänen, Sara Paasikoski, Miiko Toiviainen, Jouko Klemettilä ja Eero Saarinen. Lucas Hnathin Nukkekoti, osa 2 (2017) kertoo, mitä tapahtuu, kun Ibsenin Nukkekoti-näytelmän päähenkilö, perheensä jättänyt Nora Helmer, 15 vuotta myöhemmin palaa vanhaan kotiinsa ja joutuu kohtaamaan vastuun lähdöstään ja vapaudestaan. Liisa Mustosen ohjaaman näytelmän pääteemoiksi nousevat vastuun ja vapauden lisäksi tasa-arvo ja rakastamisen vaikeus. Noraa näyttelee teatterinäyttämölle palaava Susanna Mikkonen ja muissa rooleissa nähdään Santeri Kinnunen, Elina Hietala ja Ursula Salo. Ensi-iltansa näytelmä saa 15. marraskuuta pienellä näyttämöllä. Klassisen baletin perinteiselle muodolle flirttaileva Helsinki Dance Companyn uutuus Huonosti vartioitu tyttö saa ensi-iltansa 10. lokakuuta pienellä näyttämöllä. Lämpimän humoristisesta tyylistään tunnettu koreografi Jyrki Karttunen saa inspiraation teokseensa ranskalaisbaletista La fille mal gardée (1789), mutta ottaa versiossaan huomattavia vapauksia suhteessa tarinaan, tyyliin ja toteutukseen. Teoksessa tanssivat Karttusen lisäksi Heidi Naakka, Jyrki Kasper, Mikko Paloniemi ja Johannes Purovaara. Lillanin syksyä jatkaa Maria Brauns äktenskap, uniikki versio Rainer Werner Fassbinderin elokuvaklassikosta Maria Braunin avioliitto (1978). Valovoimainen ohjaaja Cilla Back on ainoana maailmassa onnistunut saamaan oikeudet elokuvakäsikirjoituksen dramatisointiin. Tämä on sensaatiomaista ja odotettavissa on vahva sekä näyttämöllisesti hyvin visuaalinen tulkinta elokuvasta. Ensi-ilta on 31. lokakuuta, ja pääosassa nähdään Linda Zilliacus. Mauri Kunnaksen rakastettu klassikko Kaksitoista lahjaa joulupukille saa ensiesityksensä Merja Turusen dramatisoimana ja Kimmo Virtasen ohjaamana 1. marraskuuta pienen näyttämön lämpiössä. Korvatunturilla käy kova vilske ja Ville-tonttu, joka rakastaa lahjojen antamista, keksii antaa myös Joulupukille lahjan jokaisena päivänä ennen joulua. Tonttupojan tempaukset tuovat hyvän joulumielen kiireen keskellä. Rooleissa nähdään Sofia Hilli, Risto Kaskilahti ja Sari Haapamäki. Jouluinen esitys sopii yli 3-vuotiaille. Studio Pasilassa vierailee marraskuun ajan improvisaatioryhmä Stella Polaris improklubilla Stella P. by night ja Itä-Pasilaan sijoittuvalla koko illan näytelmällä Stella goes Hollyböle. Viime vuonna alkanut ShedHelsinki-yhteistyö saa jatkoa, kun Marco Bjurströmin ohjaama koko perheen musikaali Seikkailu jouluyönä saa ensi-iltansa 8. joulukuuta studio Pasilassa. Esityksen kantavana voimana ovat ShedHelsingin musiikkiteatterikerhoissa harrastavat lapset ja nuoret. Lilla Teaternissa avautuu vierailuesityksiä tarjoava Klubb Lillan, jossa on mm. luvassa marraskuiset musiikki-illat Musique pour les cafés med Arttu Takalo ja Tauro & Ahlfors – visor för full hals sekä Teater Josefinan vierailu Bekännelsernas natt joulukuussa. HKT:n syyskauden ohjelmistossa jatkavat sudio Pasilassa ikisuosikki Kiviä taskussa, perinteikäs stand up -klubi Club act!one ja lääkärihupailu Lisää saikkua, kiitos!. Pienellä näyttämöllä jatkaa tähtinäyttelijöiden tulkitsema Arthur Millerin Hinta ja koko perheen klassikko Mörköooppera. Lillanin ohjelmistoon palaa joulun alla Christmas på Lillan, ja kiertueohjelmistossa jatkaa koululaisesitys Jänis ja Vanki koulunpenkillä.
17 Viikot 34-35 Veli-Matti Hynninen Nykyteknologia palauttaa luontosuhteen ? Venäläisten lämmin huumori ja velvollisuudentunto saavat usein suupieleni nykimään. Venäläiset tutkijat ja yliopiston opettajat olivat vuosikaudet vakituisia vieraita myös Loviisan rauhanfoorumissa. Monet kohtaamiset ja hetket itänaapureiden kanssa nostattivat ajatuksia ekologisesta viisaudesta ja aidosta rauhantahdosta. Professori Matti Klinge ahkera venäjäkommentaattori kirjoitti päiväkirjaansa: ”Neuvostoaikana ei ollut tavaraa, vaan ystävällisyyttä, vieraanvaraisuutta, iloa. Sitten tuli tavara ja ahneus.” Eri kansojen hyvinvointia ja sivistystä voi mitata monella mittarilla. Jatkuva puhe talouskasvusta elämän ylläpitäjänä johtaa yksipuolisuudessaan kuitenkin harhaan. Myös vertailevan liiketoimintahistorian professori Jari Ojala lankeaa kolumnissaan (HS 14.8.2018) tähän osatotuuteen selittäessään hyvinvoinnin johtuvan talouden kehityksestä. Vapaus puolestaan synnytti 1700-luvun talouskasvun. Vapaus on valistuksesta lähtien ollut keskeinen tekijä ”suuren vaurastumisen syntymiselle.” Vapauteen innoittaja ja kirkonmies Antti Chydenius lausui aikanaan: ”Silloin kun virta saa juosta vapaana, on jokainen vesipisara liikkeessä.” Liikettä tarvitaan, mutta mille? Aseistautumiselle vai rauhalle? Ekologialle vai rahalle? Professori Ojala mittaa ihmisten ja kansojen hyvinvointia taloudellisen kasvun mittareilla ja muistuttaa että maailmantalous on nyt 70 kertaa suurempi kuin1800-luvun alussa. Poikkeuksellinen talouskasvu on mahdollistanut paremmat elinolot yhä useammille. Mutta tuoko raha ja tavara ystävällisyyden, vieraanvaraisuuden, ilon, läheisyyden, hellyyden ja turvallisuuden? Huomaavatko talouskasvun kuuluttajat luonnon kantokyvyn, metsien, vesien, maisemien, kaiken elollisen, hyvinvoinnin? Miten jaksaa luonto ihmisineen ja eläimineen, vähemmistöt ja pienimmät silloin kun kaiken mittana on kasvu? Ekologinen viisaus ja monien pienten kansojen kokemus muistuttaa, että kasvua tärkeämpi on tasapaino. Suojelua vaativat Suomen viimeiset erämaat uhkaavat tuhoutua. Yltiöpäisillä kaivoshankkeilla uhataan saastuttaa puhtaat vedet ja Saimaat. Ekoaktivismi voi synnyttää myös uutta yhteisöllisyyttä, myös taidetta, jossa ilmastonmuutosta, ympäristöongelmia, biotieteitä ja eläinten oikeuksia käsitellään tutkijoiden ja taiteen tekijöiden yhteistyönä. Taide voi toimia etiikan kriitikkona, muutokseen tasoittajana, neutralisoijana. Millaisia vaikutuksia esittävällä taiteella ja kulttuurilla voisi ollakaan yhteiskuntaelämän ja rauhan rakentumiseen maailmassa? Globalisaatiota ja teknologisoitumista on väliin pidetty uhkana aidolle elämälle. Huoli on turha. Näiden avulla elämään näyttää puristuvan kokonaan uudenlaista toivoa ja iloa. Lisääntyvä yhteydenpito kirkastaa elämän olemusta rakkauden ja hellyyden lähteenä. Uuden teknologian tehtävänä ei ole tunkeilla vaan vapauttaa elämää, johtaa elämän uutuuteen. Haavoittunut elämä paranee pääsemällä toisten yhteyteen, teknologian avulla yhteys saavutetaan henkilökohtaisesti ja nopeasti. Facebook, Twitter, tekstarit ja Whats Appit ovat vahvistamassa läheisyyttä ja vuorovaikutusta. Globalisaation ja nykyteknologian tehtävä on palauttaa ihmisen luontosuhde, auttaa ihmiset toistensa yhteyteen. Oma aikamme, jälkimodernin ajan jälkeinen aika, voi löytää tien globaaliin solidaarisuuteen. Se voi auttaa myös ihmistä uuteen ymmärrykseen itsestään, sielun ja ruumiin virvoitukseen. Timo Honkelan Rauhankone-kirja korostaa, että kone on ystävä, ei vihollinen, avaamalla uusia vuorovaikutuksia se voi johtaa rauhaan. Ihmisen moraalinen ja eettinen velvollisuus on panna nämä uudet välineet ja keinot rakkauden ja rauhan palvelukseen. Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen sotaretoriikka ulkoavaruuden aseistamiseksi on pelottava esimerkki uuden teknologian väärinkäytöstä. Teknologian tehtävä on auttaa ihminen elämään elimellisessä yhteydessä syvimpiin voimanlähteisiinsä. Veli-Matti Hynninen Suomen ensimmäinen kävelyfutisturnaus, Kukunori Cup, lähestyy ? Ihmisoikeusja kansalaisjärjestö Kukunori ry järjestää Suomen ensimmäisen kaikille avoimen kävelyfutisturnauksen, Kukunori Cupin, perjantaina 24. elokuuta Helsingissä Brahenkentällä. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Suomen Palloliitto sekä Punainen kortti rasismille -hanke. Turnauksen avaa kävelyfutislähettiläs, ex-kulttuurija urheiluministeri, kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Kävelyfutis on Isossa-Britanniassa kehitetty jalkapallon muoto, jossa kaikki liikkuminen tapahtuu kävelemällä. Muita sääntömuutoksia ovat muun muassa pääpelin sekä kontaktien kieltäminen. Matalan aloituskynnyksen sekä pienen loukkaantumisriskin vuoksi kävelyfutista voi harrastaa kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta, ja siksi laji onkin saavuttanut suuren suosion muun muassa eläkeläisten, työyhteisöjen sekä päihdeja mielenterveyskuntoutujien joukkueliikuntamuotona. Kukunori ry:n kävelyfutishanke on huhtikuussa 2018 käynnistynyt STEA:n rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on parantaa päihdeja mielenterveyskuntoutujien sosiaalisen liikunnan mahdollisuuksia Suomessa. Saattamme sosiaalija terveysalan järjestöjä sekä urheiluseuroja yhteen ja juurrutamme kävelyfutista osaksi suomalaista palloilukulttuuria. Tarjoamme apua joukkueiden kasaamisessa, jonka lisäksi järjestämme kävelyfutisaiheisia koulutuksia ja luentoja. Kukunori Cup Perjantaina 24. elokuuta Klo 9-15 Brahenkentällä, Helsinginkatu 25A Kansanedustaja Pilvi Torsti ystävineen tempaisi koulurauhan puolesta Pilvi Torsti. Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP ? ”Koulurauhaa” ja ”Turvallista koulumatkaa” -kylttejä kantaneet keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet hahmot saattelivat tänä aamuna Taivallahden koulun oppilaita ensimmäiseen koulupäivään Helsingissä. – Meillä on kaksi sanomaa: liikenneturvallisuus ja koulurauha opettajille ja lapsille ja nuorille, kertoo tapahtuman järjestänyt kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.) vilkasliikenteisen Mechelininkadun varressa. – Useampi kuski ajoi nytkin ohi puhuen samalla kännykkään, vaikka täällä on täysi remonttisekamelska ja paljon lapsia, jotka yrittävät päästä turvallisesti kouluun. Se on käsittämätöntä välinpitämättömyyttä, Torsti totesi. – Koulurauhaa on on viime vuosina häirinnyt uudistuspuhe, joka on kohdistunut kouluihin ja opettajiin. Samalla on tehty tarpeettoman suuria leikkauksia niin, että opettajien työ on vaikeutunut. Tämä koskee sekä valtakunnan päätöksiä että Helsinkiä. Lapsilla, opettajilla ja perheillä on oikeus luottaa siihen, että koulu on levollinen paikka varttua lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä, että tänä syksynä vetoamme koulujen ja opetuksen puolesta, Torsti sanoo. Torsti korostaa, että koulu ja koulutus kaipaavat jatkuvaa kehittämistä ja uudistamista. Koulutusta on kuitenkin uudistettava harkiten ja sillä tavalla huomaamattomasti, että lapset, opettajat ja perheet voivat ennakoida riittävästi. Torstin mukaan jatkuvien hankkeiden rinnalle kaipaamme pitkäjänteistä tutkimuslähtöistä koulun kehittämistä opettajien asiantuntemusta hyödyntäen. – Arvostamme opettajien työtä parhaiten varmistamalla korkeasti koulutetuille ammattilaisille työrauhan eli koulurauhan. Tutkitustikin tiedetään, että jatkuva uudistaminen lähinnä vain luo stressiä ja heikentää työn laatua. Liikenteessä saa hymyillä Turvallisuus-näkökulmasta pitää Torstin mukaan jatkuvasti muistuttaa etenkin, kun Helsinki kasvaa nopeasti. – Itsenäisen liikkumisen aloittavat pikkukoululaiset kaipaavat nopeasykkeisessä kaupungissa turvallisuutta. Autojen ja pyörien pitää hiljentää ajoissa ja väistää. Eikä haittaa, jos joku toisinaan hymyilee rohkaisevasti. Näin opetamme kunnioittavaa ja mukavaa kaupunkiliikennekulttuuria, Torsti toteaa. – Tämä tempaus sai innoituksensa Iso-Britanniasta, missä tikkaritädeiksi ja tikkarisediksi kutsutut keltaisiin pukeutuneet hahmot partioivat koulureiteillä. Täällä Taiviksessa meillä on lisäksi mallina parin vuoden takainen vanhempien talkootyönä järjestetty saattoprojekti. Se sai alkunsa, kun moni koki, että vähältä piti -tilanteita oli jatkuvasti. Usean kuukauden ajan partioimme kahden aikuisen tiimeinä aamuisin ja iltaisin, Torsti kertoo. Erityishuolena lukiolaiset Torsti painottaa, että myös oppilaille kuuluu työrauha. Etenkin lukiolaisten osalta muutoksia on tullut nyt jatkuvalla syötöllä. Se on stressannut selvityksien mukaan opettajia ja oppilaita. – Alkavan lukuvuoden aikana tarvitsemme arvion siitä, miten uusi lukiolaki, opetussuunnitelmat ja korkeakoulujen sisäänottomallit toimivat tulevina vuosina. Valuviat täytyy nostaa keskusteluun ja korjata. Lukiolaisilla pitää olla oikeus laajaan yleissivistävään koulutukseen ilman jatkuvaa stressiä korkeakouluopintojen pääsykriteereistä, Torsti sanoo. – Lukioaika on syvintä nuoruutta, jolloin maailmankuva, oma yhteisö ja ihmissuhteet rakentuvat. Siksikin työrauha ja ennakoitavuus kouluasioissa on tärkeää. Lukion aloittavan nuoren täytyy tietää, mikä häntä lukion päättyessä suunnilleen odottaa. Maali ei saa liikkua kesken matkan, Torsti painottaa.
18 Viikot 34-35 Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market KOIRA Meidän 2/2018 6,90 ES ITT ELYS SÄ JAPANILA ISE T RO DU T Kyläkauppias Vesa Keskinen kehitti Miljoonakoira-näyttelyn Nyt näyttelyyn • Kehäharjoitukse t • Turkki kuntoon Pablo jakaa iloa koulukodin nuorille Testaa koirasi älykkyys! Pelastuskoirat poliisin apuna Mikä avuksi, kun yksinolo ei suju? 3/18 6,90 monipuolinen hevosnainen Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson Minna Moilanen kerää vanhoja hevosajoneuvoja Liisa Tamminen-Haapala 30 kertaa Kunkkareissa – Rovaniemelle mennään taas Jorma Uotila on kengittänyt yli 40 vuotta Viksun hankosidevamma paranee hyvää vauhtia SUOMENHEVONEN sai oman geenipankin KESÄ TÄYNNÄ HEVOSTAPAHTUMIA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Autolasipalvelut Terveys Leipomot Uniikit korut meiltä MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 2489-8562 (painettu) • ISSN 2489-8570 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Olemme muuttane et! Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
19 Viikot 34-35 Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Liput ennakkoon 12 €, ovelta 14 €. Lippuvaraukset www.teatterikultsa.fi Esitykset Pe 31.8.2018 klo 19 su 2.9. klo 16 to 6.9. klo 18.30 la 8.9. klo 13 ja 16 su 9.9. klo 16 to 13.9. klo 18.30 la 22.9. klo 13 ja 16 Koko perheen satunäytelmä, ikäsuositus yli 5 v. Lintu sininen Z. Topelius – Paavo Pulkkinen www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Hankoniementie 50, LOHJA Le ik k aa ta lt ee n ? ANNIN KARAOKE Lauantai 15.9. Teemu Roivainen & Energia, Komiat Klo 19-23, liput 16€ Lauantai 22.9. Kaiho, Fernanda Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 29.9. Teuvo Oinas & Kiintotähti, Helmi Klo 19-01, liput 16€ –––––– TULOSSA SYYSKUUSSA –––––– Lauantai 25.8. J. Eskelinen & Onnenkulkurit Klo 19-23, liput 14€ Lauantai 1.9. Nina Åkerman & June Band Klo 19-23, liput 14€ Lauantai 8.9. Leif Lindeman Klo 19-23, liput 15€ Nuoret tarvitsevat unelmia – liikkuminen elämäntavaksi ? Lapsena aloitettu monimuotoinen ja jatkuva liikunta tukee lapsen fyysistä ja myönteisen minäkuvan kehitystä. Helsingin Jyryn 7-9 -vuotiaiden joukkuevoimisteluryhmä Lumenian tytöt Siiri, Sara, Ulla, Anna, Wilma, Ellen, Kaisa, Josefiina, Pihla, Elsa, Ella, Ira-Sofia ja Usva kertoivat kilvan, että voimistelussa kivointa on oppia uusia liikkeitä. Voimistelu kiinnostaa ja innostaa: – Me halutaan tulla notkeiksi ja esiintyä. Ryhmän tytöt ovat Vallilasta tai Kalasatamasta ja useimmat käyvät Vallilan koulua. Spontaanisti laulettiin Annalle syntymäpäivälaulu, kun ikää kysyttiin. Tytöt tulivat mukaan voimisteluun hieman eri syistä: vanhemmat ehdottivat, luokkakaveri houkutteli mukaan jne. Esikuvia ovat omat sisarukset. Tytöt kertoivat oppineensa verryttelyä, spagaatin, harpan eli spagaatihypyn ilmassa, lonkan koukistajavenytyksiä, kärrynpyörän, sillan jne. Kevätjuhlan esitys oli hyvin taitava ajatellen, että tytöt ovat harrastaneet voimistelua vasta vuoden. Lasten motoriset perustaidot, tasapaino, koordinaatio, fyysinen kunto, käsitteiden oppiminen, tunne-, vuorovaikutusja sosiaaliset taidot kehittyvät ryhmässä voimistellessa. Ohjaajan kuunteleminen on kultaa. Harjoituksia on ollut kahtena iltana viikossa Vallilan koululla. Julia Mäntylä ja Anna-Maria Mykkänen valmensivat ryhmää kevätkaudella 2018 ja jatkavat tulevan kauden. Ryhmän on saanut uuden nimenkin – Lumenia sekä Helsingin Jyryn punaiset treenitakit. Ryhmän valmentaja Julia Mäntylä (18) kertoi omasta taustastaan. Julia aloittaa syksyllä lukion toisen luokan, ja lääketieteen opinnot ovat mielessä. Hän aloitti voimistelun kuusivuotiaana Helsingin Jyryssä. Hän on harrastanut joukkuevoimistelua, telinevoimistelua sekä Team Gymiä. Julia on valmentanut vuodesta 2014 Jyryssä apuvalmentajana. Keväällä hän siirtyi Lumenian vastuuvalmentajaksi ja jatkaa syksyllä intoa sädehtien ryhmän kanssa. Oppinsa hän on saanut entisiltä valmentajiltaan ja Voimisteluliiton koulutuksissa. Julialla on paljon ideoita Lumenian tyttöjen valmentamiseen. Julia on halunlä 2018 Vallilan koululla: • Maanantai kello 17.0018.30 ja torstai 17-19 Lumenia joukkuevoimisteluryhmä (7-9-vuotiaat). Uudet tytöt tervetulleita. • Perjantai kello 17.1518.00 Satuvoimistelu (4-6-vuotiaat) • Perjantai kello 18-19 Lasten voimistelukoulu (6-7-vuotiaat) Kalasataman koululla: • Torstaina kello 18-18.45 Liikkis 5-7-vuotiaiden liikunta (Samaan aikaan aikuisten liikuntatunnin kanssa) Katso lisää Lumeniasta ja muista ryhmistä nettisivuiltamme: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Kuvat: Maarit Ahola nut opettaa niin, että tytöt saavat tietoa lajista ja oppivat hallitsemaan kehoaan. Tyttöjen vanhemmat ovat motivoituneita lastensa harrastuksen tukemiseen, mikä tarttuu myös lapsiin. Helsingin Jyryn lasten ja nuorten tunnit syksyl
20 Viikot 34-35 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 SAIJU TOIVOLA-TANSKANEN Asuntomyyjä 040 680 7721 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 JESPER RAUTIAINEN Asuntomyyjä 040 680 7719 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 Helppoa ja mutkatonta asunnonvaihtoa Onnistuneet asuntokaupat syntyvät asiantuntemuksesta, luottamuksesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Kun olet harkitsemassa kotisi vaihtoa, tarjoamme sinulle toimivaa ja laadukasta palvelua. Tulemme arvioimaan asuntosi maksutta ja sitoumuksetta. Tällä hetkellä kysyntä on vilkasta kaikenkokoisille asunnoille. Ole yhteydessä meihin, niin sovitaan sinulle sopivin tapa myydä asuntosi.