• HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. jari.nieminen@isannointiverkko. Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 15 Viikot 34-35 2017 RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy Ilmoittautuminen syksyn kursseille jatkuu, kurssit alkavat 11.9. alkavalla viikolla! Tutustu tarjontaan kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, p. 010 279 5080 RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi
• 2 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa PRINK ALENNUSKUPONGEILLA SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ, TOINEN MUSTEKASETTI MAKSAA ITSENSÄ! EI YHDISTETTÄVISSÄ MUIHIN TARJOUKSIIN, VOIMASSA 23. SYYSKUUTA 2017 OSTAESSASI KAKSI SAMANTUOTEKOODIN PRINK MUSTE-TAI LASERKASETTIA. LISÄTIETOJA WWW.PRINK.FI PRINK HAKANIEMI ? Hämeentie 22, 00530 Helsinki ? 09 231 63977 ? hakaniemi@prink.fi MUSTEKASETIT, LASERKASETIT, TÄYTTÖPAKKAUKSET, TULOSTIMET, PAPERIT • www.prink.fi OSTA KAKSI SAMAN KOODIN PRINK MUSTETAI LASERKASETTIA ? ? SAAT HETI MUKAASI NIPUN ALENNUSKUPONKEJA TOISEN TUOTTEEN ARVOLLA VOIT KÄYTTÄÄ ALENNUSKUPONGIT MYÖHEMMIN OSTAESSASI PRINK MUSTE-TAI LASERKASETTEJA Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. Viherkasvit edullisesti! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la-su 10-14 Viipurin Kukka
• Kallion kirjasto suljetaan remontin ajaksi Kallion kirjasto. Kuva: Helsingin kaupunki. ? Kallion kirjasto suljetaan remontin vuoksi noin neljäksi kuukaudeksi 18.9. alkaen. Tavoitteena on, että ovet avataan jälleen ensi vuoden helmikuussa. Remontin aikana kirjaston aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat, ja aineiston voi palauttaa mihin tahansa Helmetkirjastoon. Varaukset ovat noudettavissa Vallilan kirjastosta. Remontissa uudistetaan kirjaston ensimmäinen kerros, wc-tilat ja hissi. Uudistusta on suunniteltu yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. – Tavoitteena on saada erilaiset palvelut paremmin esille. Kirjastoihin on tullut monia uusia palveluita, kuten lainattavia tabletteja ja kannettavia, sekä digitalkkari-toimintaa. Lisäksi varausten nouto on uudistunut. Vanhassa rakennuksessa näitä on ollut haastavaa tuoda esille, kertoo kirjastonjohtaja Laura Norris. – Paljon reistaillut hissimme uudistetaan ja vesivahingosta kärsineet wc-tilat korjataan. Näitä parannuksia myös asiakkaat ovat toivoneet kovasti, Norris lisää. Varaukset noudettavissa Vallilan kirjastosta 18.9. alkaen. Remontin aikana Kallion kirjaston aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat. Lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoon. Varatut teokset ovat noudettavissa Vallilan kirjastosta (Päijänteentie 5) heti remontin alettua. Noutopaikkaa voi vaihtaa ennakkoon http:// helmet.fi:n omissa tiedoissa tai pyytää kirjastosta apua varattujen teosten noutopaikan vaihtamiseen. Kallion kirjaston lainattavat soittimet siirtyvät Vallilan kirjaston valikoimaan remontin ajaksi. Vallilan kirjasto palvelee myös sunnuntaisin Kallion kirjaston remontin aikana Vallilan kirjasto on poikkeuksellisesti auki myös sunnuntaisin klo 10-16. Sivu 7 48. vuosikerta – nro 15 Viikot 34-35 Tänään Kallion yliajoyrityksen syynä velan selvittely ? Kalliossa huomiota herättänyt yliajoyritys liittyi velkasuhteeseen ja siitä aiheutuneeseen välienselvittelyyn. Pengerkadulla tapahtunut erikoinen joukkotappelu ja yliajoyritys liittyvät velkasuhteen setvimiseen. Television uutisvälähdyksessä näkyi kuinka henkilöauto ajoi kohden jalankulkijaa jalkakäytävällä. Missä muodossa velka on tai oli, ei ole tarkkaa tietoa. Tutkinnanjohtaja Teemu Kruskof kommentoi tapausta Ilta-Sanomille. Sen mukaan poliisi tutkii tapausta tällä erää törkeän pahoinpitelyn yrityksenä, kahtena pahoinpitelynä ja tärkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Piknik -tapahtuma Harakan saarella ? Juhli luontoa. Piknik –tapahtuma meren rannalla Harakan saarella 26.elokuuta kello 14 – 18. Suomen luonnon päivän tapahtuma. Ohjelmassa perhosretki, geologiaretki, lauluesityksiä, meritarinapaja, yhteislaulua ja nuotio kuumana. Mukaan omat eväät. Rannalla myynnissä kahvia ja tuoretta pullaa. Aurinkoisella säällä eväät voi myös lämmittää aurinkogrillillä tai aurinkouunissa. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä, Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aikuiset 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Teemu Laajasalo valittiin Helsingin piispaksi Kumpulan ja Uimastadionin kuutamouinnit Kallion kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo tuli valituksi Helsingin piispaksi vaalien ensimmäisellä kierroksella. Hän sai yli puolet äänistä. Kuva: Jani Laukkanen ? Keskiviikkona 16.8. pidetyssä Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa alustavan ääntenlaskennan jälkeen kirkkoherra Teemu Laajasalo sai yli puolet annetuista äänistä. Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä. Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11. Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori, TM Teemu Laajasalo on syntynyt vuonna 1974. Laajasalo vihittiin papiksi vuonna 1997. Kallion seurakunnan kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2013. Virkansa ohella hän on toiminut myös Helsingin seurakuntayhtymän johtajana. ? Kumpulan ja Uimastadionin maauimaloissa järjestetään taas tänäkin vuonna syksyiset kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta ja pimenevästä illasta nautitaan perjantaina 25.8. Uimastadikan tunnelmavalaistuksesta iloitaan perjantaina 15.9. Kuutamouinneissa uidaan lämpimän veden höyrytessä satumaisesti altaan veden pinnalla ulkoroihujen ja kuun hohtaessa. Tunnelman kruunaa teemaan sopiva, rentouttava musiikki. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivinä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (4e/2,50e/2e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyy sunnuntaina 27.8. ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 17.9. Helsingin kaupungin uimahallit palvelevat kaupunkilaisia maauimaloiden kauden päätyttyä. Uimastadion. Kuva: Liikuntapalvelut.
• 4 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15 Olli Sarpo Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Mustat perhoset saapui meille viestiä tuomaan. Elämä rientää ohitsein, tulee aika jäähyväisten. Kun käy kutsu suurimman, olemme valmiit lähtemään. Kauneus kasvoi sydämees, jälkes jäivät Ristiinaan. Rakkaamme Elli-äiti lähtee tielle valoon kirkkauteen. Ennenkuin matkaan lähti, meille vielä neuvon antoi. – Katsees aina ylös nosta, sillä sieltähän on josta. Saat valon ja rakkauden, luottamuksen suurimman. Sinä olit elämänhaluinen, uskoit aina Korkeimpaan. Lämmin liekki povellais jaksoit aina huomiseen. Varjosi kauaksi lankeaa, kyynel silmää kaunistaa. Valkoiset perhoset saapui, tuli rauha ja hiljaisuus. Elämä riensi ohitsein, tuli aika jäähyväisten. Kun käy kutsu suurimman, valkoiset enkelit saapuu. Rakkaamme Elli-äiti lähtee tielle valoon kirkkauteen. Toivo Levanko, lyyrikko Perhoset saapuu Keskimääräiset tulot edellisvuoden tasolla V uosi 2015 ei juurikaan lisännyt helsinkiläisten tulotasoa edellisvuoteen verrattuna: mediaanitulo kasvoi vajaan prosentin ja keskimääräinen ansiotulo nousi 1,6 prosenttia. Keskimääräiset tulot olivat Helsingissä 35 100 euroa ja ansiotulot niistä 32 400 euroa. Pääomatulojen osuus tuloista oli siis keskimäärin noin 8 prosenttia. Miesten vuositulot olivat Helsingissä keskimäärin 41 000 euroa ja naisten 30 000 euroa. Naisten tulot olivat siis keskimäärin noin neljäsosan pienemmät kuin miesten tulot. Miehillä keskitulot olivat kasvaneet edellisvuodesta 3,6 prosenttia ja naisilla yhden prosentin. Paras tulokehitys oli nuorimmilla tulonsaajilla sekä 65-74-vuotiailla: alle 19-vuotiailla keskimääräiset veronalaiset tulot olivat nousseet vuodessa kolmasosan ja 65-74-vuotiaillakin 14 prosenttia. Helsinkiläisistä tulonsaajista joka toinen oli joko alle 30-vuotias tai yli 60-vuotias. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uudesta tilastojulkaisusta. Espoossa veronalaiset tulot olivat keskimäärin 40 400 euroa, Vantaalla keskimäärin lähes 31 600 euroa ja Kauniaisissa 60 300 euroa. Espoossa pääomatulojen osuus kaikista tuloista oli 9 prosenttia ja Vantaalla noin 4 prosenttia. Kauniaisissa pääomatulojen osuus kaikista ansaituista tuloista oli puolestaan lähes viidesosa. Koko maassa veronalaiset tulot olivat 28 750 euroa vuonna 2015. Helsingissä kerätyistä veroista ja maksuista 55 prosenttia oli kunnallisveroa. Valtionveron osuus oli puolestaan 36 prosenttia. Keskimääräinen kunnallisvero oli 5 600 euroa maksajaa kohti. Yhteensä kunnallisveroa maksoi 456 500 helsinkiläistä. Helsinkiläiset kunnallisveron maksajat kuuluvat aiempaa enemmän ylempiin tuloluokkiin. Joka toinen helsinkiläinen tulonsaaja maksoi kirkollisveroa ja heidän lukumääränsä on ollut laskussa viime vuosina. Kirkollisveron suuruus oli noin 300 euroa vuonna 2015. Herätys Kallion asukkaat ja muut myös Isoja päätöksiä Vanhat talot Ahdistusta jalkakäytävillä ? Kiitos Leif Söderlundille kirjoituksesta, joka koski etenkin Kallion alueen maankäyttöä. Olen yrittänyt lukuisia kertoja saada julkisuuteen Helsingissä vallitsevat rakentamisen ja maankäytön ongelmat. On omituista, että rakentamisesta vastaava apulaispormestari on Vihreäliiton jäsen ja muillakin rakentamisen ammattilaisilla luulisi olevan edes keskinkertainen kyky ajatteluun. Ei ole mitään järkeä, että terveitä, elinkaarensa alussa olevia rakennuksia puretaan, rantaviivaa täytetään ulkomaisia sijoittajia varten. Kaikki tämä alueella, joka on Helsingin tiheimmin asuttu. Räikeä asukkaiden hyvinvointia uhkaava tekijä on Siltasaaren alueen meren täyttäminen. Samalla kaivetaan ojaa Töölönlahden toisessa päässä, jotta edes jonkinlainen veden vaihtuvuus voitaisiin Töölönlahden ja Siltasaaren alueella taata. Kysyn, kuka antaa luvan tuhota alueen asukkaiden mahdollisuuden rantojen virkistyskäyttöön? Nyt Helsingin Sanomat on laajasti kirjoittanut pyöräteiden rakentamisesta Meilahden rantaan, joten muut asukkaat pysykööt poissa. Olin viikolla ystäväni kanssa Haagan Alppiruusupuistossa ja yllätys; sen viereen aiotaan rakentaa korkeita kerrostaloja, viedä auringonvalo puistolta ja näin tuhota osa uskomattomasta kaupunkikeitaasta. Olemme jonkin verran matkustaneet Helsingin sisällä ja kummasti löytyy ei säilyttämisen arvoisia metsikköjä ja joutomaita lähes joka puolelta Helsinkiä. Keksisikö joku keinon, mitä me asukkaat voisimme käyttää ennen kuin asuinalueemme on täysin slummiutunut ja vailla yhtäkään virkistysaluetta. Osaisitko Anni Sinnemäki vastata kysymykseeni. Tuula Nurmi FM, psykoterapeutti, erikoistutkija Helsinki ? Ajatellaankohan lainkaan ne jotka antavat erilaisiin musiikkiym. juhliin lupia, että kuinka paljon vanhat talot kestää, sillä itse asun 1946-valmistuneessa kivitalossa, josta olen kuitenkin huomannut, että seinien välissä saattaa olla joko pelkkä ilma tai puuta, kivihiiltä, tiiltä tms. joka ei välttämättä kestä kovaa meteliä olkoon se sitten musiikista tai mitä tahansa meteliä, niin vanhat seinät voivat rapautua huomattavasti nopeammin, kuin uudemmat ja sitkeämmät seinät ! Toivoisin, että luvan antajat tämän huomioisivat ! Lassi Tiittanen ? Eduskunta on lähitulevaisuudessa tärkeän päätöksen edessä, vapauttaako alkoholin myyntiä elintarvikeliikkeisiin, kioskeille ja huoltoasemille, kuten hallitus esittää, vai sittenkin ei. Kansaa kiinnostaa myös, miten alkoholin myyntiä ja käyttöä ohjataan verotuksella. On kiistatta selvää, että lisääntyvän päihteiden käytön seurauksena kasvavat myös haitat. Maamme talous ei yksinkertaisesti kestä enää suurempia päihdehaittoja. Yhtä selvää on päihdehaittojen kielteinen vaikutus yksilöiden ja perheiden elämään. Elämän viimeisillä metreillä kukaan ei kadu, ettei esimerkiksi ryypännyt tai polttanut enempää. Liiallista päihteiden käyttöä, usein sen vuoksi vielä etuajassa tulevan kuoleman edessä, monikin katuu. Silloin mieleen nousevat myös ne virheet ja laiminlyönnit, joita on humalapäissään aiheuttanut erityisesti perheelleen ja läheisilleen. Jotkut sanovat, että tulee elää kuin viimeistä päivää. Silloin onkin tärkeää tehdä jo nyt päätöksiä ja valintoja, joiden kanssa voi elää, niin tänään kuin sitten viimeisenäkin päivänä. Terveyttä ja turvallisuutta kunnioittavien päätösten myötä yleensä elinpäiviäkin on edessä enemmän ja parempia aikoja elämämme tärkeimpien ihmisten kanssa. Marko Kailasmaa Raittiuden Ystävät ry Toiminnanjohtaja ? Viesti: Olin matkalla Keski-Euroopassa. Kyllä oli miellyttävää pitkästä aikaa kävellä kaupungilla, kun ei tarvinnut joka hetki pelätä pyöräilijöitä. Siellä ei kenellekään tullut edes mieleen pyöräillä jalkakäytävällä. Kyse ei monessakaan paikassa ollut siitä, että siellä olisivat olleet paremmat pyörätiet. Sivistyneet kansalaiset vain osasivat noudattaa sääntöjä ja ottaa muidenkin turvallisuuden huomioon. Täällä Helsingissä pyöräilijät pitävät itseään ilmeisesti jotenkin parempina ihmisinä nykyisen kaiken peittävän pyöräilyhuuman keskellä. Se heijastuu välinpitämättömyytenä ja ylimielisyytenä. Täällä on täysin unohtunut sellainenkin itsestäänselvyys, että esimerkiksi hankalissa paikoissa pyörää voi myös taluttaa. Pyörällä ei myöskään aina voi ajaa lyhintä reittiä. Välillä joutuu ajamaan kadulla, jos haluaa mennä suorinta tietä, eikä viitsi hieman kiertää pyörätietä pitkin. Jos kadulla ajaminen kovasti pelottaa, eikä halua hieman kiertää, niin silloin on parempi jättää pyörä kotiin ja kulkea muilla keinoin. Mielestäni meidän jalankulkijoiden on aika ottaa jalkakäytävät takaisin itsellemme. Jos useimmat meistä alkaisivat huomautella asiallisesti pyöräilijöille jalkakäytävällä ajamisesta, niin ajan myötä paksukalloisimmastakin polkijasta alkaisi varmaankin tuntua niin epämiellyttävältä, että ymmärtäisi siirtyä ajamaan sinne, minne toisten turvallisuuden, asetusten ja sääntöjen mukaan kuuluukin. Nimim. Jalkakäytävät takaisin jalankulkijoille Jari Arjoranta Varaosavarasto ? Moninaiset komiteat, ompeluseurat ja virastot ovat huolissaan. Väestö ikääntyy. Tietty ikääntyy, itse kukin ja herkeämättä. Murehtivat, mihin joudutaan meidän tuottamattomien hömelöiden kanssa. Perikatoon? Ei hätää mitään. Otetaan avuksi tietotekniikkaa ja tekoälyä tai sellaista. Minäpä kerron. Luovutetaan meidät ikäkulut varaosiksi nuoremmille. Ei, en puhu nyt elinsiirroista. Mitä nuoret ihmiset koukistuneilla sormilla tai kurttuisilla kasvoilla tekisivät? Eivät sitten mitään. Puhun tiedonsiirrosta. Kertyneen elämänkokemuksen ja osaamisen siirrosta. Vikkelille start up-yrityksille ei olisi temppu eikä mikään suunnitella jonninjoutavien pelien sijaan hyvää letkua. Sellainen metrinen riittäisi. Letkun toinen pää työnnettäisiin ikäihmisen korvaan ja toinen pää verevän, kehityskelpoisen nuoren korvaan. Tietotekniikka hoitaisi varsinaisen siirron. Varmasti joku hakkeri osaa sellaisen letkun väsätä. Valtava määrä kokemusta ja elämisen taitoa siirtyisi noin vain nuorempien käyttöön. Työyhteisöt kihisisivät intoa ja näkemystä. Ja taakastaan vapautetut veteraanit eläisivät uudestaan kultaista lapsuuttaan. Kokemuksensa ja taitonsa luovuttaneet voidaan sitten kaupitella vaikkapa Yhdysvaltoihin presidentiksi. Tai Pohjois-Koreaan kansanjohtajiksi. Osalle löytyisi käyttöä kotoisessa hallituksessamme ja eduskunnassa. Onkohan joku peijakas jo keksinyt sellaisen letkun? Ongelmiakin saattaa ilmetä. Saattaa ilmaantua isojakin joukkoja nuoria uraohjuksia, jotka alituiseen narisevat miten ennen kaikki oli paremmin. Ja harmaapäisiä, kikattelevia porukoita pussikaljoineen. Tai puhelimiaan näpelöiviä eläkeläisiä facebookiin syventyneinä. Meillä voisi olla myös teini-iän kriiseissään kiukutteleva pääministeri. Alkaa vahvasti näyttää siltä, että letkun on jo joku keksinyt ja vaivihkaa kokeillutkin vaikutuksia rajattuihin ihmisryhmiin. Niin tai näin. Jos on keksitty niin kätevä letku, kannattaa sellainen ottaa yleiseen käyttöön. Mahdollisista sivuvaikutuksistaan huolimatta. On sitä hölmömpiäkin päätöksiä viime aikoina nähty. Perustuslain tai ihmisoikeuksien perään kyselemättä.
• 5 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Puheenvuoro Heinäsen kolumni Kukapa olisi uskonut? ? Katselin kotiseutuani Kalliota elokuisena kirkkaana päivänä. Seisoin Kaikukadun alapäässä meren rannalla siinä, mistä muinoin meitä elantolaisten lapsia arkiaamuisin noudettiin Sompasaaren kesäsiirtolaan ja palautettiin illansuussa ravittuina ja hyville tavoille, mm. urheilemaan ja uimaan opetettuina. Sompasaari ja se pikkusaari viereltä on hävitetty jo kauan sitten sataman tieltä. Ja nyt taas niille sijoille rakennetaan asuntoja. Kuka olisi uskonut kokonaisen Kalasataman kaupunginosan sinne tuloa? Ja sieltä hulppean Isoisän sillan yhdistämään Mustikkamaata, työläisten kesäsaarta, mantereeseen? Harvinaista on ollut sekin, etteivät grynderit ole päässeet valtaamaan saarta. Tulevat mieleen myös ne ajat yli neljäkymmentävuotta sitten, kun Merihaka rakentui ikään kuin joutomaalle rantaan hiilikasojen viereen. Hankkeen puoltajat vakuuttivat, että hiilikasat häipvät modernin asujaimiston tieltä. Vielähän ne siellä ovat. Itse rantatie muuttuu suunnitelmien mukaan loistokkaaksi bulevardiksi! Uskotaan. Aivan uskomattomilta tuntuvat ne jyminätapahtumat, Flowt sun muut, jotka avaavat porttins´ ja ovens` musiikkifaneille. Aivan siinä museoväen suojelemien kaasukellojen juurella. Mieleen nousee ahdistava lapsuusmuisto: meille lapsille oli kerrottu, että jos se toinen kello, joka on kaasulla täytettävä raaka runko, olisi täydessä korkeudessa ja jos vihollinen pommittaisi sitä, niin jo räjähtäisi koko Kallio säpäleiksi. Kirkkaina kuutamoöinä pelkäsimme näin tapahtuvan ja toivoimme pimeitä pilvisiä öitä ja alhaista kaasurajaa. Tuollaisia ovat kaupunkilaislapsen sotamuistot… Kukapa olisi liioin uskonut, että puolustusvoimien käytöstä vapautuu kaikelle kansalle saaria virkistyskäyttöön ja että jopa Kruunuvuoresta suunnitellaan ihan tosissaan siltaa raitiovaunuineen stadiin? Muistan kyllä 50-luvulla HeSan pakinoitsija Origon Pena-pilapiirtäjineen loihtineen tosi mielikuvituksellisen Helsingin liikenteen parannussuunnitelman: rakennettakoon sillat Laajasalosta saarten kautta Kauppatorille! Tuo tuntui silloin niin hupaisalta! Ikään kuin pilaillen on väläytetty haavetta saada Töölönlahdelle ja Pitkäsillan rannoille hiekkaranta. Turhaksi toiveeksi se on tyrmätty vetoamalla merenpohjan saastuneisuuteen. Mutta kuka tietää, ken arvaisi huomisen… Niinhän muinoin nurmikot olivat kiellettyjä alueita, joita ei saanut tallata eikä puita vahingoittaa. Puistovahdit ja ratsupoliisi pitivät vartiota. Lämpimästi läikähti sydänalassa, kun ohittaessani Aleksis kiven kadulla entisen ruumishuoneen, näin kaiken kansan loikoilevan piknikeillään hyvin hoidetuilla nurmikkokumpareilla! Ovat olot ja tavat muuttuneet. Hyvä, hyvä. Unohtukoon lapsuuden kokemus tuolta Harjun ruumishuoneelta, jonne Malmin hautausmaalle johtavan junaradan tuntumaan oli 1943 lähetetty rintamilta pinokaupalla ruumisarkkukyhäelmiä odottamaan kaatuneiden edelleenkuljetusta. ”Näky tuo ei häivy mielestäin” (lainaan Runebergia); taisin siinä silloisessa kesäillassa aistia kalmankin tuoksua… Harjun paarihuone on vuodesta 1986 toiminut kaupungin Nuorisotalona. Katukuvaa värittivät aikoinaan Elannon tummanruskeat kuorma-autot, joita jatkuvana virtana sukelsi Kaikukadun tehtaan portista täyttämään kivijaloissa toimivien Elanto-putiikkien varastoja. Keltaiset mehiläistunnukset koristivat kulkuneuvoja, joiden kuskit kantoivat päänsä päällä erikoistopatun päähineen helpottamina leipälaatikoita tai pyörittivät kotoisasti kolistellen maitotonkkia. Ei ole enää entistä Elantoa, ei ahavoituneiden, sitkeiden ikänaisten lehtikärryjä katujen kulmissa eikä taidokkain viittomin liikennettä ohjaavia passipoliiseja. Mutta onhan kaduilla uutta elämää: ulkoilmabaareja on ahdettu ravitsemusliikkeiden edustoille. Niissä kansa nautiskelee toistensa seurasta. On eksootttista ja etnoa, Kalliollakin on oma uusi ilmeensä, jolle varmaan ominaisinta on nuoremman väen hyväksyntä. Pakinani kuvitukseksi valitsin krunikalaisen taiteilija Omppu Omenamäen Helsinki-kuvauksen ”Stadin satamissa”, jossa ”nuori skloddi haaveilee skönelle”. Kahdeksan kortin sarjaan on talletettu menneiden päivien nostalgiaa. Ne ajat ovat menneet ja toiset ovat tulleet. Onhan meillä silti edelleen perinteiset instituuttimme, kuten Kallion kirjasto, kirkko ja jo 66 vuotta kirskutellut Linnanmäki! Ja mitä kaikkea tarjoaakaan jo 29. kertaa vietettävä Taiteiden Yö torstaina 24.8.? Nauttikaamme Helsingin Juhlaviikkojen humusta aina syyskuun 3.päivään saakka! Tuolloinhan aina ennen päättyi loma-aika ja koulut alkoivat. Suutarit sytyttivät lamppunsa verstaissaan ja mestarit tarjosivat kuulemma silmänkirkastustippoja. Aira Heinänen Largo lacrimoso hitaasti itkien ? ”Kuka pelkää mustaa miestä” oli leikki lapsuudessani. Kuka pelkää mustaa miestä ei ole enää leikki alkavan hitauteni kynnyksellä. Tule istumaan kanssani Kaisaniemen puistoon. Sinne penkille, sille joka on siinä Fredrik Paciuksen patsaan ja sen suuren vesialtaan välissä. Tule istumaan penkille ja kerro, että pelkäätkö sinäkin – vaiko vain minä – kurja matkamies maan omine muukalaiskammoisine ajatuksineni. Nyt istun penkillä yksin ja pelkään. Pelkään aina jos joku kiertää ympyrää viiden metrin päässä minusta ja mutisee itsekseen. Hänellä ei ole bluetoothia korvassaan; vain oluttölkki kädessään ja samanhenkisiä kavereita – mutta liian kaukana tulemaan väliin. Viidenkymmenen metrin päässä on käynnistynyt maaottelutaisto tyhjistä olutpulloista – vaiko vain taisto tyhjästä – pahasta olosta, viimeisten kunnianrippeiden säilyttämisestä, joiden symboliksi on noussut muun mission puuteessa olut. Pullonpuolikas mitä puolustaa, kun kaikki muu on jo mennyt. Humalaisen isku voi olla huvittava. Jos se osuu, niin huvittavuus kyllä loppuu mutta kauneimmillaan se on kuin kaunista balettia. Miehen mitta täyttyi ja hän tempaisi kädessään olevalla muovikassilla kohden muukalaisen päätä. No ohihan se isku meni. Painava muovikassi heitti sitten lyöjänsä puolikierrosta kestävään piruettiin ja komeaan mahalaskuun. ”Näin kaatuu suomalaista nyt”. Mutta kiertävä mies ei noteerannut. Hän vain kiersi ja mutisi. Hän ei ollut heimoaan puolustamassa, tappelemassa viinan voimalla klaaninsa kunnian puolesta. Hän vain kiersi ja mutisi itsekseen. Hän oli läsnä vain itselleen ja niille kauhuille, joita hän oli siihen paennut mutta jotka korvien välissä yhä seurasivat. Ja siksi minä pekäsin. Miksi en sitten lähde pois – kysyin itseltäni koska Suomessa ihmisellä on vielä vapaus istua puistossa ja pelätä. Miksi en sitten soita poliisia – koska poliisin tehtävä ei ole hoidella minun pelkojani. Lähetin toiveen yläkertaan, että jospa rinnalleni istuisi vaikka suojelusenkeli. Tai jos ei nyt ihan enkeli, niin ainakin joku ihmisvastaisuudesta vapaa poliitikko istuisi viereeni. Ja käsittelisi pelkojani. Kun läheisellä Rautatientorilla oli keväänkorvalla ihmisiä, jotka aiheuttivat häiriötä ja pelkoja ohikulkevissa, niin parhaimmillaan neljäkin poliisiautoa oli käsitelemässä ihmisten pelkoja. Ja ihmispoliitikothan ne poliisitkin liikkeelle saavat. Tämä on siis kutsu sinulle, joka et ole ihmisvastainen poliitikko. Tai kansalainen. Rasistit älkööt vaivautuko. Kauniina kesäiltoina. Tule mukaan. Ota kamerasikin. Riehakasta liikuntaa, kansainvälisiä käsimerkkejä, monikielistä mölinää. Et tarvise englantia, et suomea, kunhan otat itsesi mukaan. Tule avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja. Globaalia kanssakäymistä. Helsingin kaupunki. Kaisaniemen puisto. Suihkulähteen penkit. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Ahdistusta jalkakäytävillä Puheenvuoro Veli-Matti Hynninen Teemupiispan aikaan ? Piispan virka ”on pysyvä, niin kauan kuin maailma seisoo.” Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo puhui Helsingin Seuratuvalla valintaa edeltävänä iltana puhdistautumisesta. Paimenen ääni lohdutti ja rohkaisi: ”Ei hätää, nyt käännetään uusi puhdas sivu.” Siellä kuultiin kolme ehdokkaiden tarkkaan mietittyä seurapuhetta. Isä-Teemu liikutti kuulijoita tyylillään, josta henki nöyrä ja kouliintunut seurakuntapapin kokemus. Hengen palossa karisma ja kaipaus yhtyvät. Armolahjat viettävät juhlaa siellä missä aidosti kohdataan ja rohjetaan heittäytyä elämän suureen salaisuuteen. Teemulle elävä sana tarkoittaa tapahtumaa Pyhässä Hengessä. Seurapuhe, saarna tai sakramentti, hädän kohtaaminen tai median ristituli, mikä tahansa viisaus tai vimma, Teemu-piispan katse tai käsi ei karta yhteyden rakentamista. Hänen lähellään saa tuntea hyväksyntää ja arvostusta. Teemun lähellä vaivattu sielu saa tuntea olevansa pappi, profeetta ja kuningas. Piispan virka on yhtä aikaa avara ja ahdas. Kaikkeen suureen liittyvät vaivat ja koettelemukset ovat meille jokaiselle tuttu juttu. Piispalle luontaista on teeskentelemättömyyden armolahja. Kirkon työssä kaivataan karismaa, luonnetta ja kauneutta, Armolahjat ovat moninaiset, mutta Kristuksessa koko luotu todellisuus on yksi ja yhteinen. Minua harmitti sosiaalisessa mediassa käydyn valtakeskustelun yksisilmäisyys. Joku kertoi minulle, että naisilla ei ole miesten maailmassa muka tarpeeksi valtaa. Että sellainen kirkko on mätä, joka ei osaa valita piispaksi naista. Niinkö? Vallastako olisi kysymys? Mikä potilaalle on tärkeää mennessään leikkaukseen? Sekö, että onko kirurgi mies vai nainen vai sekö, miten hän osaa tehtävänsä? Mikä on tärkeää astuessamme lentokoneeseen. Onko tärkeämpää tietää onko kapteenina mies vai nainen vai se, että hän on hyvä lentäjä? Suomen luterilainen kirkko vetää yhä enemmän naisia papeikseen. Naisten arvostus on vahva. Edellisessä piispanvaalissa äänestin naista. Irja-piispan aikana tunnelma vapautui, lempeys ja myötäeläminen pääsivät yhä enemmän innoittamaan seurakuntatyötä. Ilmapiiri muuttui runollisen lämpöiseksi. Teemu-piispa on toiminnallaan jo osoittanut, että rakkaus ei ole vain tunne vaan ymmärtämisen väline. Kun Teemu Laajasalo puhuu Jeesuksesta ei kuulijalle tule nolo olo. Saarna on liikettä mikä saa jalat alleen. Astuessani kirkkoon saarnatessani ja palvellessani koen usein jotakin uutta. Uusi kohtaa minut. Sytyttäessäni rukouskynttilän Loviisan tai Kallion maapallokynttelikköön tunnen olevani kotona. Piispanvirkaan kuuluvat omat huolensa ja puolensa, institutionaaliset, hallinnolliset haasteensa. Mutta tärkein puoli on kätketty aina viran karismaattisuuteen, hengen palavuuteen, joka saa meidät innostumaan ja jaksamaan. Alkuajoista lähtien piispat ovat seuranneet toisiaan yhtäjaksoisena ketjuna. Kirkko on olemukseltaan apostolinen, se rakentuu aina piispuudelle. Siksi nyt tehty valinta on ratkaiseva ja tärkeä. Nyt on alkanut Teemu-piispan aika. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.infp Diakonissalaitos kokeilee ja etsii rajoja teatterin avulla ? Milloin sinun rajojasi on ylitetty? Mitä sitten tapahtui? Diakonissalaitoksen valtaa ja rajoja pohtiva yhteisöllinen teatteriprosessi ja -esitys valittiin osaksi Opetusja kulttuuriministeriön strategista kokeilua kulttuurin ja taiteen vaikutuksista hyvinvointiin. Koko kortteli erilaisine ihmiseen on mukana tuotannossa ja kortteli on myös esityspaikka. ”Tässä menee raja – laulu unelmien huomisesta” juhlistaa Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotista taivalta heikoimman puolustajana. Elokuussa vain kaksi kertaa esitettävä esitys kysyy, kuka määrittelee paikkamme? Kenellä on oikeus puhua ja ketä kuunnellaan? Miksi on niin pelottavaa ottaa ohjat käsiinsä ja sanoa: Tässä menee raja! ”Tässä menee raja – laulu unelmien huomisesta” on esitys, jonka tekee koko yhteisö yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Diakonissalaitoksella pidettyjen työpajojen, keskustelujen ja kirjoitustehtävien kautta ohjaaja Sirpa Riuttala on etsinyt niin työntekijöiden kuin asiakkaiden tuntoja ja näkökulmia. ”Laitoksen asiakkaat – yhteiskunnan notkelmiin pudonneet – kokevat rajoja maailmaan ja siellä toimimiseen ihan perustilanteissa, miten heitä katsotaan ja kohdellaan kaupassa ja baarissa. Toisaalta Alppikadun korttelikin sisältää suljettuja ovia: joku arvioi joka päivä korvaushoidon asiakkaalle, voitko sä saada lääkkeen. Samaan aikaan työntekijöiden tekemä rajaaminen on sitä samaa rajaamista, mitä olisi ollut asiakkaiden kannalta hyvä olla jo lapsena”, Riuttala kuvaa. Esitykset ke 30.8 klo 13 ja 18. Alppikatu 2, 00530 Helsinki Kesto 1h. Esitys ulkotiloissa.
• 6 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI ? HUOM! Kirkkoherranvirasto on muuton takia suljettuna to 31.8.–pe 1.9. Ma 4.9. alkaen viraston palvelupiste löytyy Kallion kirkon Kappelisalista. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10– 15 ja ke klo 10–17. Diakonian vastaanotto siirtyy 4.9. Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19 Taiteiden yön Kivimessu to 24.8. klo 18.Mari Mattsson. Messun pop-up-ryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Raamatunluku klo16 ja Iltamessu klo18 pe 25.8. klo 18.Veli-Matti Hynninen. Messu su 27.8. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu ma 28.8. Visa Viljamaa. Iltamessu ti 29.8.klo 18. Pauliina Lindfors. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to klo 18. Mari Mattsson. Raamatunluku klo16 ja Iltamessu klo18 pe 25.8. klo 18.Veli-Matti Hynninen. Kirkon 105-vuotisjuhlamessu su 3.9. klo 10. Teemu Laajasalo. Skidikirkko su 3.9 klo 16. Mari Mattsson. Iltamessu ma 4.9. Iltamessu ti 5.9.klo 18. Mari Mattsson. Kelttimessu ke 6.9. klo 18. Terhi Varjoranta. Uusi rukouslaulumessu. Anima Mealauluryhmän avoimet harjoitukset klo17. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio , Siltasaarenkatu 28. Urkukesän lounaskonsertti to klo 12 Kallion kirkossa. To 24.8. Anna Maria Böckerman, 28.8. Olli Porthan. Vapaa pääsy. Taiteiden yönä to 24.8. Urkumaraton klo 19–24 Kallion kirkossa. Soittajat ja urut vaihtuvat puolen tunnin välein. Puffetti. Klo 19 Teatteri Kalliossa Rauni Pekkala, jazz-duo Saren ja Hanski esiintyvät. Konsertteihin vapaa pääsy. Hyvien uutisten ilta ti 5.9. klo 17.30. Kallion kirkolla. Diakoni Seppo Palosen raamattuluento Usko ja uskonnollisuus. Virsilauluilta pe 9.9. klo 18 Seurakuntakodilla. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Musiikkileikkikoulut maanantaisin Seurakuntakodilla. Musiikkileikkikoulussa eli perhemuskarissa alle kouluikäinen lapsi tutustuu yhdessä aikuisen kanssa musiikin perusasioihin. Opettajana toimii musiikkipedagogi, AMK, Kaisa Kauppinen. Hinta 90 e/kausi. Alk. 4.9. Ryhmät syksyllä 2017: Klo 9.45–10.30 3-5 vuotiaat, ilman vanhempia; 10.30–11.15 sisarusryhmä; 11.30–12.15 10-14 kk; 12.15–13.00 alle 10 kk; 17.00–17.45 1-2 vuotiaat: 17.45–18.30 3-5 vuotiaat, ilman vanhempia. Ilmoittaudu kallionseurakunta.fi/ lasten-ja-perheiden-kirkko/ Muskarikahvila ma klo 9–14.30.Muskarikahvilassa kahviseuraa ja leikkikavereita. Tarjomme maksutonta lastenhoitoa niille 3–5 vuotiaille, joiden vanhempi osallistuu sisarusryhmän muskariin. Välipalakerho koululaisille ma klo 14.30-16.00 Seurakuntakodilla. Mahdollisuus pelailla, tavata kavereita ja tehdä läksyjä. Kokkikerho I. 5 krt kokkikurssi 11-14-vuotialle ma klo 17.30. IP-kerhon keittiö alk. 4.9. Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous kerran kuussa ti klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 a 3. Alk. ma 4.9. Laulua lapset jaloissa ti klo 12–13 Seurakuntakodilla. Avoin lauluryhmä. Lauletaan gospelia ja kevyttä. Lapset mukana kuunteluoppilaina. Varresta varpaaseen ti klo 14.30-16 Seurakuntakodilla. 5 krt Käsityökerho junnuille alk. 5.9. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla alk.12.9. Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla alk.19.9. Rennosti Raamatusta 10-14-vuotiaille ti klo 1819.30 Seurakuntakodilla. Nuorten illat ti klo18.30 , ke klo 18 ja to klo 19 Pakolla. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion kirkolla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa alk. 6.9. Isoskoulutus ke klo 17 Pakolla. 6.9. alk. Sukkapiiri Punainen lanka ke klo 17 Teatteri Kalliossa alk. 30.8. Seija-Liisa Kyrönseppä ja Nina Klemmt. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21 Seurakuntakodilla. Erityisesti tenoreita ja bassoja kaivataan. Tied. tommi.niskala@evl.fi, p. 0503705532. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 alk. 6.9. Mukana Kari Kurka. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Kaikille lasten kanssa päivän viettäville aikuisille. Alk. 7.9. Esikoisvauvakerho to klo 12–14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Alk. 7.9. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa 9.9.alk. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja.. Avoinna ma–pe klo 11– 17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Ackté-klubin konsertteja ympäri vuoden. Jo toista kertaa on tarjolla kaupunkikesän parasta kamarimusiikkia 2–3 krt viikossa. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kiinankielinen messu su klo 13. Paulos Huang. Sateenkaarimessu la 26.8. klo 17. Saarna Johanna Korhonen. Messu su 27.8. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta. Unkarinkielinen messu su 3.9. klo 11. Messu su 3.9. klo 16. Teemu Laajasalo. Kaikenikäisten messu ke 6.9 klo 18. Pauliina Lindfors. Mukana muusikko Kaisa Valve. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Kirkkokahvikonsertti Alppilan kirkossa su 3.9. klo 18. Varpu Heikinheimo, viulu ja Daniel Beskow, piano. Vapaa pääsy, ohj. 5e. Minä(kin) riitän. Vertaisryhmä yksinhuoltajille ke 17–18.30 alk.6.9 Alppilassa. Maksuton lastenhoito ja iltaruoka. Tied. Mari Mattsson mari.mattsson@evl.fi, p.0503803285. Alppilan iltaruoka. Yhteisöruokailu ke 6.9. Alppilassa klo 17. Tarjolla seuraa ja vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 e hintaan. Glow –ilta. Nuorille aikuisille. joka toinen pe alk. 8.9. klo 18.30. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä, ja lopuksi yhteinen iltapala. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8–18, la 9–15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Alppilan kirkko elää. Valokuvaaja Lorenzön näyttely Alppilan kirkon vapaaehtoisista, kirkolla kokoontuvista ryhmistä, messuyhteisöistä ja seurakuntalaisista on esillä kirkon aulassa koko 60-vuotisjuhlavuoden ajan. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Alk. 4.9.Tied. tuulikki.karu@evl.fi, p. 0504620989. Päiväkerho on lasten kohtaamispaikka, jossa on tilaa iloille ja suruille, laululle, leikille, askartelulle ja eväiden syönnille. Välillä rauhoitutaan kuuntelemaan kertomuksia turvallisesta Taivaan Isästä. Päiväkerhossa lapsi saa harjoitusta ryhmässä olemiseen, ja suo vanhemmalle hetken hengähdystauon arjen keskelle. Hinta 75 e/kausi. Kerhot 4.9. alk. Ilmoittaudu: tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Niinivaara. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. Joka toinen ma 22.5. klo 16.30. Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18-20. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 0504620995 Tiistaiolohuone. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia klo 10 Tiistairuokailu klo 12.30. Hinta 2e. Alk. 30.8. Avoimet muskarit ti klo 10 ja 10.30, ja perhekerho klo 13 asti. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/kausi. Ilmoittaudu kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnankirkko Voimasanoja Raamatusta ti klo 17.30 Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita alk. 5.9. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikylä@gmail.com, p. 0505217500 Lasten perjantait pe klo 10–12 alk.1.9. Anu Rask. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15, ke klo 12– 15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo19 sählyt: seniorisähly ma klo9, globaalisalibandy ke klo16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo17 sisäfutis FCPipo to 16.30, koripallo ti klo 18, jumppa ti klo 10. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Perheretki Nuuksioon la 9.9. Yhteiskuljetus Kallion kirkolta. Omat eväät mukaan. Ilm. viim. 31.8. osoitteesen kalllionseurakunta.fi/ lasten-ja-perheiden-kirkko Nuorten leiri 8.-10.9. Ks. kalllionseurakunta.fi/nuorten-kirkko Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti Mustasaaressa la 9.9 klo 12–18 ja su 10.9. klo 10–15. Hinta 34e. Ilm.viim.30.8. kallio.srk@evl. fi tai p. 2340 3611. Hiljaisuuden retriitti Heponiemessä 15.–17.9.2017. Hinta 140 e. Ilm.viim. 31.8. paavali.srk@evl.fi tai p. 2340 5400. Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi 4 krt. ti klo 17.30-20. Ohjaajana HilkkaLiisa Vuori. Hinta 52e. Ilm. kallionseurakunta.fi/luovantoiminnan-kirkko tai kalliosrk@evl.fi, p. 23402611. Itäväylää pitkin pääsee nyt Pasilaan ? Pasilaan pääsee nyt Itäväylää pitkin kauppakeskus Redin työmaan alitse. Kalasataman alittava tunneli avattiin käyttöön viime viikolla. Liikennettä on tähän saakka ohjattu työmaan ohitse. Ajoväylät avataan suoristetuille reiteilleen vaiheittain. Jo aiemmin idästä on päässyt keskustaan Redin alittavan tunnelin kautta ja nyt siis myös Pasilan suuntaan. Syyskuun alusta avataan väylä Pasilan suunnasta itään. Samoin Hermannin rantatie avataan liikenteelle 1. syyskuuta. Kalasatamaan nousee kahdeksan tornitaloa, joihin kauppakeskus Redin lisäksi sijoittuu toimistoja ja asuntoja. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: Viikko 34 Ma 21.8. Veini, Soini Ti 22.8. Iivari, Iivo Ke 23.8. Signe, Varma To 24.8. Perttu Pe 25.8. Loviisa La 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar Su 27.8. Rauli Viikko 35 Ma 28.8. Tauno Ti 29.8. Iina, Iines, Inari Ke 30.8.Eemeli, Eemil, Eemi To 31.8. Arvi Pe 1.9. Pirkka La 2.9. Sini, Justus, Sinikka Su 3.9. Soile, Soili, Soila Päivyri Sunnuntaiksi Hanki elämä ? Ihminen valitsee elämänsä aikana monenlaista aina sen mukaan, mitä sillä hetkellä tahtoo ja tarvitsee. Kun katson elämääni taaksepäin, huomaan, että kaikki valintani ovat rakentaneet minusta sellaisen kuin nyt olen. Jos olisin valinnut toisin, olisin toisenlainen. Olenko siis tyytyväinen siihen, mitä nyt olen, vai tyytymätön? Jos olen tyytymätön, minulla on kaksi tietä, joista valita. Voin jäädä katumaan menneitä valintojani ja jämähtää kysymään, miksi minulle aina käy näin. Sitten vaivun itsesääliin – ja itsesääli pilaa lopun elämän. Se kietoo mielen tahmaiseen verkkoon, vie kyvyn nähdä tietä eteenpäin ja kangistaa lopulta tahdon valita enää mitään, kun kohtalo on näin kaiken sanellut. Toisaalta voin valita aivan toisen tien. Tarkastelen mennyttä elämääni ja hyväksyn sen. Parhaani tein niissä olosuhteissa, sen minkä osasin. Miten tästä jatkan? Millainen tahdon olla? Miten tahdon elää? Tuijotanko vain omaa napaani vai avarrunko, uskaltaudunko katsomaan toisia ihmisiä silmiin ja hankkimaan itselleni elämän? Sillä loppujen lopuksi elämä on hankittava asia. Ihmistä ei ole tarkoitettu tahdottomaksi ajelehtijaksi. Eivätkä onnellisuus ja mielen rauha tule annettuina. ”Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan”, itse Jumala aktivoi ihmistä Jesajan kirjassa toimimaan hyvän elämän puolesta. Elämä on matka täynnä tienristeyksiä. Se on eksymistä, oppimista ja palaamista oikealle tielle Jumalan armollisen katseen alla. Suunnistamiseen on tarkoitus pyytää apua Jumalalta ja toisilta ihmisiltä, sillä matkalla ei olla yksin. Ja matkan varren maisemista kuuluu nauttia. Aina silloin tällöin voi sitten katsahtaa taaksepäin ja todeta, että tähän ja tällaiseksi olen tullut. Mites tästä taas eteenpäin? Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi
• 7 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Kallion kirjaston yhteisölliset palvelut ? Asiakkaille tärkeiksi muodostuneet kirjaston yhteisölliset palvelut (mm. BabyKino, #KahvitaukoKalliossa, Novellikoukku) pyritään järjestämään myös remontin aikana. Palveluiden remontin aikaisista sijainneista tiedotetaan myöhemmin virallisella remonttisivulla. Remontin edistymistä voit seurata verkossa Virallinen remonttisivu on osoitteessa http://helmet.fi/ kallionremontti ja remonttipäivityksiä voit seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kallionremontti. Kallion kirjasto sisältä. Fiskars-konserni lahjoitti 250 000 Aalto-yliopistoon ? Fiskars-konserni lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle korkealuokkaisen designin ja taideopetuksen edistämiseksi Suomessa. Tärkeä osa Fiskarsin muotoilu-, tutkimusja kehitystyöstä tapahtuu Suomessa. Lahjoituksella Fiskars haluaa edistää innovaatioita, ruokkia luovuutta ja auttaa uusien materiaalien ja prosessien kehittämisessä ja siten kannustaa tulevaisuuden lahjakkuuksia, mikä on keskeistä yhtiön menestyksen rakentamisessa myös tulevaisuudessa. – Monilla Fiskarsin brändeistä ja ikonisista tuotteista on juuret suomalaisessa muotoilussa, niin esteettisyyden kuin toiminnallisuudenkin osalta. Lisäksi monet muotoilijoistamme, kuten Alvar Aalto, Aino Aalto, Kaj Franck, Timo Sarpaneva ja Harri Koskinen, ovat Aallon alumneja. Uskomme, että Aalto-yliopiston korkeatasoinen muotoiluja taidekoulutus hyödyttää Fiskarsia ja vahvistaa myös suomalaisen muotoilun asemaa globaaleilla markkinoilla, sanoo Teemu Kangas-Kärki, Fiskarsin vt. toimitusjohtaja. Fiskars-konserni ja Aaltoyliopisto aikovat tiivistää yhteistyötään ja etsiä tilaisuuksia edistää molempien tahojen kannalta keskeistä tutkimusta. Näitä tutkimusalueita ovat muun muassa taide ja muotoilu, ICT ja digitalisaatio, materiaalit ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö, ihmisten elinympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä edistyneet energiaratkaisut. – Innovaatiovoimamme rakentuu laadukkaan tieteen, taiteen, teknologian ja liiketoiminnan yhteistyölle, joka saa lisävauhtia pitkäaikaisista kumppanuuksista parhaiden yliopistojen, teollisuuden ja liike-elämän kanssa. Juuri tästä on kyse molempia osapuolia hyödyttävässä yhteistyössämme Fiskarsin kanssa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. – Fiskarsin ja koulumme tarinat liittyvät toisiinsa monin tavoin. Monet lahjakkaista alumneistamme ovat työskennelleet Fiskarsilla. Meillä on sama kunnianhimoinen visio työn laadusta ja muotoilusta, mikä näkyy erittäin hyvin heidän tuotteissaan. Odotan innolla yhteistyömme syventämistä, kun tutkimme yhdessä keinoja kehittää edelleen liiketoiminnan vastuullisuutta ja erinomaista asiakaskokemusta sekä vaalia kauneuden perintöä nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Anna Valtonen, Aalto-yliopiston vararehtori ja Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani. – Fiskarsin visiona on vaikuttaa positiivisella ja kestävällä tavalla ihmisten elämään – tekemällä arjesta ainutkertaista. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttumassa, ja olemme sitoutuneita siihen, että tarjoamme kestävästi muotoiltuja tuotteita, jotta maailma olisi paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Olemme asettaneet vastuullisuustavoitteet esimerkiksi materiaalien käytölle sekä energiankulutuksen ja jätteiden määrän vähentämiseksi. Yhteistyön tiivistäminen Aalto-yliopiston kanssa antaa meille paremmat mahdollisuudet kehittää tuotteita, innovoida uusia palveluja ja parantaa prosesseja, mikä vuorostaan auttaa meitä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteemme, jatkaa Teemu KangasKärki. Mauno Koiviston muistelmat uusintapainoksina ? Presidentti Mauno Koiviston muistelmateokset Kaksi kautta I – Muistikuvia ja merkintöjä 1982– 1994 ja Historian tekijät – Kaksi kautta II julkaistaan uusintapainoksina elokuussa. Alun perin 1990-luvun puolivälissä ilmestyneiden teosten painokset ovat olleet pitkään loppuunmyytyjä. Uudet painokset muistelmista ilmestyvät 1.8.2017 Tammen kustantamina. Mauno Koivisto (1923– 2017) toimi Suomen tasavallan presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982– 1994. Heti virkakautensa päätyttyä hän julkaisi kaksiosaiset muistelmansa, joissa hän tuoreeltaan kertoi presidenttikauden ratkaisuistaan ja niiden taustoista. Vuonna 1994 ilmestynyt Kaksi kautta I – Muistikuvia ja merkintöjä 1982–1994 keskittyy sisäpolitiikkaan. Siinä käydään läpi muun muassa presidentti Koiviston näkemyksiä hänen kausiensa aikaisista hallitusratkaisuista, 1980-luvun talouspolitiikasta ja Suomen ajautumisesta 1990-luvun lamaan. Vuonna 1995 ilmestynyt Historian tekijät – Kaksi kautta II puolestaan tarkastelee presidentti Koiviston toimintaa ulkopolitiikan johtajana. Suomen puolueettomuusaseman turvaamisen ohella Koivisto osallistui presidenttikausiensa aikana kansainvälisten kysymysten selvittämiseen tavoilla, jotka tulivat julki ensimmäistä kertaa muistelmissa. Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisee alun perin Kirjayhtymän julkaisemat muistelmat uusina painoksina ja uusilla kansilla 1.8.2017. Toiminnanjohtaja Timo Lemmetyiselle sosiaalineuvoksen arvonimi ? Tasavallan presidentti on 16.6.2017 myöntänyt toiminnanjohtaja, teologian maisteri, pastori Timo Lemmetyiselle sosiaalineuvoksen arvonimen. Timo Lemmetyinen toimi Kalliolan setlementin toiminnanjohtajana yli 20 vuoden ajan vuosina 1992– 2016. Näiden vuosien aikana Kalliola kasvoi merkittäväksi kolmannen sektorin toimijaksi pääkaupunkiseudulla. Kalliolan toiminnassa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansalaisopistotoiminta, kansalaisja vapaaehtoistoiminta sekä sosiaalialan palvelut, jotka koostuvat lastensuojelusta, päihdeja mielenterveystyöstä ja maahanmuuttajapalveluista. Lemmetyinen siirtyi eläkkeelle viime joulukuussa. Työja luottamustehtävissään Timo Lemmetyinen on 1970-luvulta lähtien osallistunut merkittävällä tavalla sosiaalialan palveluiden kehittämiseen ja kansalaistoiminnan edistämiseen Suomessa. Esimerkkinä Lemmetyisen intohimoisesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työotteessa on edelleen jatkuva Saapastoiminta etsivässä nuorisotyössä, jota Lemmetyinen oli kehittämässä 1970-luvulla. Lemmetyisen johdolla Kalliolan setlementissä panostettiin voimakkaasti lastensuojelutyöhön, josta kasvoi 2000-luvulla yhdistyksen suurin työala. Aivan viime vuosina Kalliola tarttui turvapaikanhakijamäärän kasvun aikaansaamaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen perustamalla nopealla aikataululla alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia. Ominaista Lemmetyisen kaikelle toiminnalle on ollut sitoutuminen setlementtiarvoihin. Näistä tärkeimpiä ovat luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, erilaisuuden hyväksyminen ja tasa-arvoisuus sekä yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Timo Lemmetyinen. Allas-merikylpylä pitää ovensa auki ensimmäistä kertaa myös talven yli ja syksyn ohjelmaa on nyt julkaistu! ? Viiniä ja venyttelyä sekä Suloiset sunnuntait liikkujille ja hyvinvoijille, Rakkautta ja anarkiaa -ulkoelokuvanäytökset sekä Desing Weekin muotinäytökset kaupunkikulttuurinälkään -luvassa Altaan syksyssä 2017. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi Allas tarjoaa monipuolisesti kaupunkikulttuuria, liikuntaa ja rauhoittumista meren äärellä. Kesäkauden aikana Allas Sea Pool -merikylpylä on vakiinnuttanut asemaansa kaupunkilaisten kohtaamispaikkana sekä ihastuttanut tuhansia vierailevia turisteja. Altaan musiikkitarjonta on tavoittanut jo yli 15 000 kävijää ja kesän aikana Altaan konserteissa ovat esiintyneet niin Robin, Scandinavian Music Group kuin ainoan Suomen keikkansa tänä kesänä Altaalla soittanut ruotsalainen The Sounds. Altaan musiikkitarjonta jatkuu myös syyskaudella, minkä lisäksi suuren suosion saavuttanut Perhesunnuntai saa jatkoa muuttaen merikylpylän monipuoliseksi perhepuistoksi. Syksyn mittaan Altaan ohjelmakattauksessa nähdään monenlaista kulttuuria: tarjolla on esimerkiksi Helsinki International Film Festival Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin juhlanäytöksiä sekä Helsinki Design Weekin muotinäytöksiä. Syksyn avaus: Kynttiläuinti 26.8. – Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys korostuu erityisesti syksyllä ja talvella, kun päivänvalon määrä vähenee, muistuttaa Altaan ohjelmavastaava Esa Kandelberg. Allas yhdistelee ohjelmatarjonnassaan mahdollisuuksia liikuntaan, kulttuuriin, yhdessä oloon ja rauhoittumiseen. Altaan syksyn avaa Katajanokan Kynttiläuinti lauantaina 26.8.2017. – Haluamme tarjota kaupunkilaisille lempeän laskun pimenevään syksyyn. Mikä olisikaan parempi tapa toivottaa syksy tervetulleeksi, kuin raikas pulahdus Itämereen kynttilän valossa, kaupungin sydämessä, Kandelberg päättää. Kulttuuritarjonnan lisäksi Altaan säännölliset viikkotunnit jatkuvat ympäri vuoden. Mukana on niin treeniä kuin rentoutumista: sisällöt vaihtelevat Saunayogasta kehonpainoharjoitteluun ja Go Flo -treenistä vapaauinnin tekniikkaan. Lisäksi Altaalla järjestetään suosittuja uintitekniikkakursseja ainakin lokakuun loppuun saakka. Ohjattuja tunteja pidetään alkusyksystä aina sään salliessa ulkona, mutta sadesäitä ja talvea kohti siirrytään uudistettuun sisäliikuntatilaan, josta on näkymä merelle. – Meillä voi treenata talvellakin kirjaimellisesti meren äärellä, mutta lämpimässä sisätilassa, iloitsee Altaan Head of Welness Tiina Vainio. Allas Sea Pool liikuttaa kävijöitään sekä ohjatuilla tunneilla että tarjoamalla mahdollisuuksia omatoimiseen liikuntaan. Uinnin ja vesijuoksun lisäksi Altaalla voi kehittää lihaskuntoaan omatoimisesti myös maalla, sillä merikylpylän rannalta löytyy Lappset Group Oy:n suunnittelema ulkoilmakuntosali. Kaksi kertaa kuukaudessa Suloinen sunnuntai Hyvinvointipäällikkö Tiina Vainio uskoo, että hyvinvointi edellyttää muutakin, kuin säännöllistä liikuntaa. Viikkotuntien lisäksi Altaalla järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa Suloinen sunnuntai -tapahtuma. “Siihen kuuluu ihanaa aamiaista, joogaa, musaa, saunaa ja merta eli kaikkea, mikä karkottaa kiireen, kankkusen ja myöhemmin kaamoksen”, kertoo Vainio. “Arki-iltoina saman asian ajaa kerran kuussa pidettävä Viiniä & venyttelyä -sessio”, Vainio jatkaa. Allas-merikylpylä Sea Pool on auki vuoden ympäri
• 8 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Hupi muuttuu horroriksi, kun Castle Hillin ja Vesitornin kuolleet heräävät haudoistaan! Avaa portit kauhujen kylään linnanmäki.fi MA-TI SULJETTU KE-PE 16-22 LA-SU 13-22 UUSI OLUTRAVINTOLA AVATTU, TERVETULOA! NYT MYÖS RUOKAA TARJOLLA, ILTAPAINOTTEINEN KEITTIÖ. TSEKKAA KEITTIÖN AUKIOLO JA VAIHTUVA MENU: @SORKANRUUSU Pääskylänrinne 3, 00500 Helsinki | 040 6525012 Helsingin viisi sporalinjaa muutti uusille reiteille Kuva: HSL ? Raitiolinjasto uudistui maanantaina 14. elokuuta samalla kun Helsingin seudun liikenteessä siirryttiin talvikauden aikatauluihin. Viisi sporalinjaa siirtyi uusille reiteille. Syksyn raitioliikenteen muutoksista kerrotaan uusittujen karttojen kera HSL:n sivuilla hsl.fi/ raitiolinjat2017. Sporien 4, 5 ja 10 linjoilla ei tapahdu muutoksia. Mutta muiden sporien reitit muuttuvat seuraavasti: Linja 1 Reitti muuttuu, ja linja alkaa liikennöidä kaikkina viikonpäivinä. Linjan uusi reitti on Eira – Fredrikinkatu – Bulevardi – Lasipalatsi – Runeberginkatu – Helsinginkatu – Sörnäinen – Mäkelänkatu – Käpylä. Linja liikennöi arkisin ja lauantaisin 10 min välein ja sunnuntaisin 12 min välein. Linja 2 Reitti muuttuu Etu-Töölössä ja ydinkeskustassa. Linjan uusi reitti kulkee Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Arkadiankadun kautta. Reittiosuus rautatieasemalta Kamppiin jää pois ja korvataan linjan 7 reittimuutoksella. Linjan pohjoinen päätepysäkki siirtyy Länsi-Pasilaan. Linjan vuorovälit ja liikennöintiajat eivät muutu. Linja 3 Pohjoinen päätepysäkki siirtyy Mannerheimintien ja Kuusitien risteykseen syksyllä 2017, kun Reijolankadun uusi rataosuus valmistuu. Linja kulkee ennen sitä tilapäisesti 14.8.2017 alkaen Nordenskiöldinkadulta Töölön hallille. Linjan vuorovälit ja liikennöintiajat eivät muutu. Linjat 6 ja 6T Linjan 6 vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina 10 minuuttiin. Linjalla on näin tulevaisuudessa samat vuorovälit kuin linjalla 7, jolloin raitiovaunut kulkevat Hämeentiellä Sörnäisten ja Hakaniemen välillä säännöllisin ja tasaisin 5–6 minuutin vuorovälein. Arabiassa vuorotiheys on yhdessä linjan 8 kanssa 5–6 minuuttia. Linjalla 6T ei tapahdu muutoksia. Linja 7 Linjat 7A ja 7B lakkautetaan ja korvataan muiden linjojen reittimuutoksin. Uusi linja 7 alkaa kulkea reittiä Länsi-Pasila – Pasilan asema – Mäkelänkatu – Sörnäinen – Hakaniemi – Kruununhaka – Rautatieasema – Kamppi – Länsiterminaali. Töölön suunnasta Länsi-Pasilaan alkaa kulkea linja 2. Linja 8: Vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina 10 minuuttiin. Linjalla on näin samat vuorovälit kuin linjoilla 1 ja 6, jolloin raitiovaunut kulkevat linjojen 1 ja 8 yhteisellä osuudella Töölön ja Sörnäisten välillä nykyistä tiheämmin 5–6 minuutin välein. Sama vuoroväli muodostuu linjoilla 6 ja 8 Hämeentielle Sörnäisten ja Arabian välille. Linja 9: Linjan eteläinen päätepysäkki siirtyy Länsiterminaalilta Saukonpaateen. Linja alkaa kulkea uutta Välimerenkadun raitiotietä pitkin. Länsiterminaalin ja Rautatieaseman välistä osuutta ajaa 14. elokuuta alkaen linja 7. Selittävät monet tekijät Raitiolinjaston muutostarvetta selitetään kaupungin ja yhteiskunnan muutoksilla. Esimerkiksi entisille satama-alueille nousevien asuinja työpaikkaalueiden myötä liikkuminen kantakaupungin alueella kasvaa. Myös liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat. Myös kehärata ja länsimetro vaikuttavat siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. Ratikkalinjoja halutaan kehittää, jotta kasvusuunta säilyisi ja jopa voimistuisi, kerrotaan HSL:stä. Kaksi karttaa: maantieteellinen ja skemaattinen Raitiovaunukartoista julkaistaan seuraavat versiot syksyllä, kun linjan 3 uusi reitti siirtyy kulkemaan Meilahden Kuusitielle Reijolankadun raitiotien valmistuttua. Maantieteellinen kartta esittelee, missä ja mitä katuja pitkin raitiolinjat kulkevat. Muutoksena aiempaan maantieteellisessä kartassa ovat nyt mukana myös kaikkien raitiovaunupysäkkien nimet. Käytetty karttapohja on peräisin OpenStreetMap-yhteisöltä. Samaa karttapohjaa käytetään muun muassa HSL:n nykyisessä Reittioppaassa. Skemaattisessa kartassa uutta raitiolinjastoa esitellään ilman karttapohjaa. Skemaattisen ratikkakartan kehitystyö jatkuu syksyllä.
• 9 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. Kaikille avoimet kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä ilman pääsyvaatimuksia. Valitse mieleisesi ja ilmoittaudu kurssille. www.helao.fi Helsingin aikuisopisto Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi ? Teatteri Kultsan syyskausi avataan monologien kimaralla. Yksitellen esityksen ensi-ilta on 9.9.2017. Luvassa on herkullinen kooste suomalaista naisnäkökulmaa. Kattaus koostuu pääosin nykykirjailijoiden teksteistä, jotka ovat Riikka Ala-Harjalta, AnnaLeena Härköseltä, Miina Supiselta, Rosa Liksomilta ja Märta Tikkaselta. Vanhemman polven kirjallisuutta edustaa Maria Jotunin teksti Uni. Henkiin herätetään myös Raija Siekkisen lyyrinen meriaiheinen novelli kokoelmasta Marraskuuta. Mielenkiintoinen löytö lavalle on äskettäin edesmenneen kääntäjänä tunnetun Liisa Ryömän kirjoittama Saksetniminen teksti, joka on peräisin näytelmästä Naisten juomaa. Monologien kimara on täynnä tuhtia lyhyttavaraa. Joka esityksellä on oma ohjaajansa. Pauliina Alanko vastaa kokonaisuuden ohjauksesta. Lavalle nousee sekä tulokkaita ja konkareita Näyttelijöinä esiintyy Kultsasta ennestään tuttua väkeä, mutta uudemmatkin kyvyt pääsevät esille kimaraan. Heini Reynolds ja Tuija Pihkanen ovat teatterin nuoria tulokkaita. Tämä työpari esittää Supisen Pue vähemmän, Liksomin Kun olin lapsi, pääsin isän kanssa markkinoille ja Härkösen Tehoterapian. Parivaljakko on dramatisoinut mainitut kolme novellia esityksiksi, joissa vuoroin toinen esittää ja toinen ohjaa. Kyseessä on tarinankerronta ja alkuperäistekstiä noudatetaan, Heini ja Tuija vakuuttavat. Tuija on näytellyt aiemmin teatteri Beowulfissa, Ilves-teatterissa, Opistoteatterissa ja Studionäyttämöllä. Tuijan ensikontakti Kultsaan tapahtui jo lukiolaisena. Faust-niminen esitys oli jäänyt mieleen, ja kokemus teki hänestä teatterin vakioasiakkaan. Nyt Tuija esiintyy ensi kertaa Kultsan näyttelijänä ja ohjaajana. Heini ohjaa Tuijaa jutussa, joka kuulemma ei ole sitä tyypillisintä Liksomia. Tarina kertoo herkän nuoren itsensä etsimisen ja itsensä hyväksymisen kipuiluista. Härkösen Tehoterapiassa taas korostuu ronsKultsan naiset puhuvat ja puhuttelevat yksitellen kimpi ote. Heinin mukaan kyseessä on vahva tilannekuvaus siitä miten kaikki sortuu, ja sen hän aikoo ohjata huumoria unohtamatta. Kolmatta monologia eli Supisen tekstiä Heini esittää erityisen mielellään. Pue enemmännovellin tarinaan on huvittavaa samaistua. Pukeutumisella voi kertoa ihmeen paljon ihmisestä. Monologin tapahtumat etenevät lapsuudesta aikuisuuteen. Valinnat voivat johtaa arvaamattoman kauaskantoisiin seurauksiin. Kultsan konkareista Virve Laasonen, Marjo Linnasalmi ja Aila Herronen ohjaavat kukin yhden monologin. Heidi Ripatti tulkitsee Siekkisen Marraskuuta -novellia. Uusina näyttelijöinä esittäytyvät Päivi Rautiainen (Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina) ja Katja Honkanen (Jotunin Uni). Lukutoukan unelmasetti keskity lempikirjailijaan tai bongaa uusi tuttavuus! Monologit tarjoavat jokaiselle jotakin samaan tapaan kuin Kultsan Lyhärit, joissa tarina vaihtuu noin vartin välein. Tarjolla on erilaisten kirjailijoiden tapa katsoa maailmaa, varsinkin naisen maailmaa. Katsoja voi kokea pienen ihmeen siitä, kuinka lukukokemuksen tunnelma taiotaan lihaksi ja liveksi lavalle yksitellen. Esitysten skaalasta löytyy varmasti tuttuja tuntoja naisen maailmasta – niin naiselle kuin miehellekin. Oikea lukutoukan unelmasetti! Pilke Lehto-Kaven Yksitellen ? Monologit perustuvat suomalaisten naiskirjailijoiden teksteihin Ensi-ilta: la 9.9.2017, klo 19.00 Muut esitykset: ke 13.9., pe 15.9., la 16.9., su 17.9. Huom! klo 15, ti 19.9., to 21.9., pe 22.9., la 23.9. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 12/10 euroa: www.teatterikultsa.fi
• 10 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Kulttuuri ? Rikun kesäpiha on uusi löytö. Richardin kirjaston Taidelainaamossa oli erilaisia teemoja lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille. Tiina Tikkanen luki runojaan tyhjän kodin tunnoista, kun lapset ovat lähteneet. Ihmiset saivat itse maalata öljyväritöitä kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen johdolla. Tulin paikalle, kun oivaltavia, ihmisläheisiä kupletteja tekevä Tuija Rantalainen lauloi. Rikun kesäpiha on auki monena päivänä kesän aikana. Saimme kahvia ja vohveleita pihalla, joka pienestä koostaan huolimatta oli matoilla ja pöydillä tiiviiksi koottu. Lisää tällaista stadin kesään. Valistusaikaa tyylillä Les Lumières -festivaali oli taas, jo 15. kerran, Suomenlinnassa ja Ritarihuoneella. Ohjelman peruspilarina on aina lauantai-illan idyllinen musiikkija kertomushetki Tenalji von Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Sunnuntai-iltana vuorossa on konsertti Ritarihuoneella sukuvaakunoiden alla. Festivaali tuo tietoisuuteemme valistusajan ajattelua, kulttuuria ja musiikkiperinnettä, jotka taiteellinen johtaja Maija Rumpunen on ideoinut. Nyt oltiin lähellä Ranskan vallankumouksen tasavaltalaisaatteita; monet ajan klassiset säveltäjät ja orkesterijohtajat horjuivat Ludvigin hovin ja jakobiiniaatteiden välissä. Vuoden teema on ”Vallankumouksen naiset”, Maria Antoniettesta naisten koulutushaasteisiin, joita filosofit tukivat. Linda Zilliacus ja Joachim Wigelius vastasivat tekstipätkistä, suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Belgialainen Guy Van Waas johti Les Agrémens -orkesteria, jonka baritonina baritoni Pierre-Yves Pruvot ja sopraanona Amélie Renglet loistivat. Orkesterilla on vahvat vilunsoittajat perustana. Torikorttelit heräävät musiikkiin Aleksanterinkadun ympäristön Torikortteleita on laitettu uusiksi. Usein niissä näkee vain harhailevia turisteja. Helsinki Chamber Music Festival tarjosi kolmena päivänä keskikesällä hienoja, enimmäkseen ilmaisia kokemuksia. Tangokonsertti oli Falkmanin pihalla kaupunginmuseon vieressä. Balderin sali ja Kaupungintalo olivat myös areenoina. Olin itse olutravintola Bryggerin sisäpihalla Sofiankadun ja Unioninkadun välissä, kun ”Klasarit viihteellä” -soittajat esittivät viuluja sellopainotuksella kansainvälisillä kokoonpanoilla. Koloratuurisopraano Pia Komsi esitti Aija Puurtisen sävellyksen Nils-Aslak Valkeapään saamerunoihin ja encorena ”Summertime”. Kuulimme myös Jaani Helanderin viiden sellon ryhmän Piazzola-tangon, jossa kolme naista tanssi paljain jaloin pihalla. Caisa tanssi kesän Äänimaisemaa, liikettä ja videotaidetta eri tavoin yhdistelevä poikkitaiteellinen nykytanssiteos oli hienovarainen Land(e)scapes kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Poikkitaiteellisen esityksen inspiraatio kumpuaa luontomaisemien kohtaamisesta ja niiden kohtalosta. Tanssiteoksen ajankohtainen teema pohtii suhdettamme luontoon ja sen katoavaisuuteen nykymaailmassa, jossa talouden lait ja tarpeet ovat vallalla. Helsingissä asuvien kreikkalaissyntyisen Laonikos Psimikakis-Chalkokondyliksen äänisuunnittelu ja belgialaisen videotaitelija Jeroen Sebrechtsin teokset koettiin. Teoksen koreografi ja tanssija oli Nadja Pärssinen, jonka esitys oli kaunis. Juhannuksen alla tunnelmaan viritti mainiosti ”Sielunpalautus”, jossa vanhat kulttuurit tuotiin nykyaikaan chileläistaustaisen tanssitaiteilija Gabriela Aldanan ja Tuomas Rounakarin shamaaniviulun yhteisvoimalla. Kuulimme laulua, noitarumpua ja koimme lavalle heijastettuja luontokuvia ja tanssia, ihmisen kannattelua. Kapsäkin huumoria Pride-viikolla – Mut mussa ei oo mitään / Mussa ei oo mitään muuta / Olen vielä samanlainen / sama mieli, sama sydän / Sama nainen, sanat Chisun laulusta olivat tunnuksena Pride-viikolla Hämeentien Kapsäkissä, jolla oli ohjelmaa eri näkökulmasta. Täysi teatterisali sai nauttia suomalaisen drag-viihteen varhaisen veteraanilegendan Pola Ivankan ja uudemman tulokkaan NikoLan lauluista englanniksi ja suomeksi. DragQueenit suosivat usein pateettisia voimalauluja, joten pelkkä piano riitti säestykseen. Mikko Mattila hakkasi koskettimia sormet ruvella täydellä tuntipalkalla. NikoLa on ollut alalla toistakymmentä vuotta dragesiintyjänä, mutta uskalsi vasta nyt laulaa. Äänivaroja ja lavakarismaa on. Nuori Luka Tienhaara tuli mukaan aika lopussa ”Eläköön elämä” -kappaleeseen. Loppukiitosten aikana ensikertalainen ei oikein tiennyt, miten kääntyä. Aivan hervotonta oli Drag Impro toisena iltana. Minna Kivelä on alan kruunamaton kuningatar, mutta Kristiina Puukko ja Atso Akkanen nousivat uusina taitureina esille. Yleisö oli valmiiksi draghuumoritilassa ja meno vain yltyi illan aikana. Puukon panomies Mara tai Akkasen Marjut Kannelmäestä parinhakupuuhissa hersyttivät nauruhermojamme. Roihuvuoren nuorten vahva ryhmä Lapinlahden Lähde petraa tarjontaansa koko ajan vanhassa sairaalarakennuksessa. Stara, kaupungin rakennuspalvelut, on purkanut sairaalan pääoven edustan aika ruman asfaltin, ja paljastanut esille alkuperäänsä muistuttavan nupuja mukulakiven, kierrosopas kehui. Takapihan puutarha on entisöity. Nuorta energiaa toi Roihuvuoren Nutalla 2013 syntynyt Gran Bianca -ryhmä, joka esitti siellä hellyttävän koskettavan ”Sydän on kehon pääkaupunki” -näytelmän auditoriossa. Essi Saarikoski ohjasi Viola Melkaksen pitkän, pohdiskelevan tekstin. Esitys käsittelee mielenterveyttä. Kuinka hallitunkin kuoren takana voi riehua pahan olon myrsky. Tai kuinka oma pää kääntyy itseään vastaan. Viisi näyttelijää olivat aivan hurmaavia. Pääosassa kiusattuna ja syrjittynä teininä on Laura Ylinen. Lavan valloittaa äitiä ja Toivoa esittävä Nisa Khan. Teatteriryhmä Gran Bianca koostuu 15-17-vuotiaista nuorista, jotka tekevät teatteria omaehtoisesti, itseä kiinnostavista asioista. HIM hyvästelee ihailijansa HIM breikkasi maailmalla lähes 20 vuotta sitten. Goottirockbändin alku ajoitetaan vuosiin 1991-93. Nyt se on jäähyväiskierPikku Kakkosen juhlanäyttelyn avajaiset riemastuttaa lapsia. Kuva: Elli Murtonen/Pikku Kakkonen Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola Kaartin Lasaretin pihalla. Kuva: Lauri Laukkanen. Olavi Uusivirta laulaa Hippolyten portailla Kiven metsämiestä. Kuva: Raimo Granberg. Suistamon Sähkö on tavattoman energinen uusi yhtye EtnoEspan avajaisissa. Kuva: Jorma Airola. Ville Valo HIM-yhtyeen solistina Tuskan lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Drag-artistit NiKola alias Niko-Pekka Mäkinen (vas.) ja Pola Ivanka alias Mika Tepsa (oik.) sekä nuoren polven Luka Tienhaara Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Les Lumieres päätöskonsertti Ritarihuoneella. Solisti ja orkesteri, oikealla juontaja-näyttelijät. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Kulttuuri tueellaan. En ollut koskaan nähnyt livenä. Pitihän aukko sivistyksessä korjata. Todistin melkein 15 000 ihmisen joukossa HIMin keikan Suvilahdessa Tuska-festivaalin toisena iltana. Luonnonvoimatkin kunnioittivat bändiä. Amorphiksen aikana satoi jonkun verran. Sade lakkasi lähes kahden tunnin keikan edellä. Kuulimme kaiken ja täydellä paiolla. In Joy and Sorrow, Wicked Game, Righty Here in My Arms jne. Ville Valo oli kohtelias yleisölle, mutta hyvin vaitonainen. Lopussa ennen ”viimeistä hidasta” hän tunnusti, että on jännittänyt. Paikalla olivat isä, äiti, tyttöystävä, vanhoja ja uusia ystäviä. Suvilahden päälavan päälle nousi komea ilotulitus. Ilossa ja surussa, jää hyvästi. Apocalyptica, kotimainen selloihme palasi Tuskan lavalle sen 20-vuotisjuhlaan sunnuntaina. Kansanelektromusiikkia EtnoEspalla Onneksi aurinko pilkisti 7.8. sadepilvien takaa esiin Esplanadin yllä, kun mainio karjalaista kansanja elektromusiikkia yhdistävä Suistamon Sähkö esiintyi lavalla. Sen lauluytimen muodostavat mm. Tanssiteatteri Tsuumista tuttu pari Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen. Kansanelektrobändi lietsoo hysteriaa ja tanssittaa transsiin. Anne-Mari Kivimäki ja Eero Grundström tekevät Suistamon uutta tanssimusiikkia koneilla ja Notka-haitarilla. – Yhdistelmä on hullujen tiedemiesten lumoavaa työtä, he lupaavat. Lauluvoimaa, säkenöivää liikettä ja maanista menoa lavalle tuo Tsuumi-kaksikko. Laulujen tarinoihin on haettu inspiraatiota muun muassa Suistamon vanhoista kyläkartoista, vesivoimalaitoksista ja myllyistä, rahisevista arkistonauhoista, kansanrunoudesta, Karjalan matkoista ja kuoppaisista teistä. Suistamon Sähkössä on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua. Vuonna 2016 yhtyeen debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle. Etno-Espa avattiin samalla kahden viikon Jazz-Espa -vaiheen jälkeen. Jokaisena iltapäivänä Espan lava tarjoaa maukasta musiikkia ilmaiseksi helsinkiläisille ja turisteille, joita paikalla on aina paljon. Sen avasi Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen. Metsämiehen laulua kaupungin ytimessä Suosittu laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä Olavi Uusivirta sävelsi jo v. 2012 uusiksi Aleksis Kiven runon ”Metsämiehen laulu” (Kanervala 1866). Metsänpoika-nimellä kulkevasta kappaleesta tehtiin METSO -ohjelman viestintää varten musiikkivideo, jossa Uusivirta itse myös esiintyy syksyisessä Nuuksion kansallispuistossa. Keskellä Helsingin ydinkeskustaa saimme ihailla tätä ja paria muuta laulua Valokuvagalleria Hippolyten keskikesän Martti Jämsä -näyttelyn avajaisissa. Uusivirta lauloi Kiveä gallerian portailla niin kiihkeästi, että se näkyi jo hänen kasvojensa punertumisena: – Metsän poika tahdon olla, / sankar jylhän kuusiston, / Tapiolan vainiolla / karhun kanssa painii lyön / ja maailma Unholaan jääköön. Kympin tytön sielunelämää – Mitä erottaa Kympin tytön ja Matti Nykäsen? – Nykäselle elämä on laiffia. Kympin tytöllä ei ole elämää…! Vapaan taiteen tilassa, Sörkassa, esitettiin nykytanssiteos ”10tytöt”, jossa kuusi viime syksynä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa opintonsa aloittanutta nuorta naista tekivät intensiivisen, kiinnostavan esityksen. Kun esitys alkaa, näemme ensin videolla kuuden kympin tytön kouluja perheelämästä videopätkiä. Kuuden tytön huulet on maalattu epätodellisen tuntuisella huulipunalla. Kuulemme ääninäytteinä tai livenä erilaisia arvoituksia, jotka osoittavat itseironiaa. Liikettä, tekstiä ja audiovisuaalista ainesta käytetään hyvin lomittuen. – Miksi kympin tyttö ei voi mennä psykoterapiaan? – Pitäisi ensin olla persoonallisuus, jotta voisi olla persoonallisuushäiriö. Suvi Kelloniemi, Siiri Kortelainen, Iiris Laakso, Jaana Loukas, Verna Nordlund ja Ellen Virman tekevät sekä humoristisen että ajattelemaan panevan esityksen. Viidellä on pohjana tanssin tai tanssinopettajan perustutkinto. Nyt he tähtäävät pidemmälle. – Elämä lyhyt, vitun matikka pitkä…, sukulaiset ja ystävät kuulevat yleisön joukossa. He tunnustavat, että kympin tytöt käyttävät yhteiskunnan luoman roolin täysin hyväkseen. Ja haluavat tietää, miten kympin tytöt kokevat roolinsa ja mikä on sen hinta Sukupolvi syntyy internetissä – Minä synnyin tähän maailmaan 1990-luvun puolivälissä ja sitten uudestaan internetissä.., lauletaan Ysukupolven sloganina nuorten ylioppilasteatterilaisten ja teatterikorkeassa aloittaneiden ”Bonnie & Clyde” -esityksessä Kaartin Lasaretin pihalla. Katkelmallinen, soolo-, duoja trioesityksiä tarjoava energinen, näytelmä onnistui 1800-luvun vanhan sairaalamiljöön pihalla. Itse B&C -tarusto käydään muutamassa minuutissa läpi. Suomalaiset nuoret 2017 heijastavat elämäänsä Bonnien ja Clyden kehyksiin, näköalattomuuteen. Yhdessä laulussa sanotaan, että hetki siten oli Nuoruustango, pian kuuluu: pelastukoon ken voi. Kun äsken ovet olivat auki, edessä ovat suljetut ovet. Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola ovat lupaavia ja taitavia tulevia näyttelijöitä Pauli Patisen ohjauksessa, joka sekin lähtee kiertämään muuta Suomea. Henna Helasvuon laulut olivat hienoja. Eniten satutti lopun yhteislaulu ”Kato mua”. Se kulki: Kato mua, Lue mua, muista mua. Facebook-polven nuorille nähdyksi tuleminen, jäljen jättäminen on tärkeää. Kulttuuripormestari Mellarissa Helsingin uusi kulttuurija vapaa-aikasektorin apulaispormestari Nasima Razmyar tervehti ”uuden Mellarin” avajaisissa Mellunmäessä asukkaita ja aktiiveja. Hän haluaa puolustaa kasvavan alueen kulttuuri-kirjasto -ja muita palveluja. – Kaupungilla ollaan tietoisia siitä, että sijainti kerrostalon alakerrassa rajoittaa toimintoja, eikä esimerkiksi musiikkia pystytä käytännössä harjoittelemaan. Toivotut Työväenopiston maalausja muut kurssit eivät myöskään mahdu tilaan, hän pahoitteli. Tilapäistila Mellari on asuintalon liiketilassa väliaikainen kahden vuoden ajan. Uusi pysyvämpi tila valmistuu vuoteen 2019. Mutta asukkaat korostavat, että he eivät halua olla vain Kontulan palvelujen pussinperä. He odottavat Mellu-taloa, joka yhdistäisi asukastoiminnan, kirjaston, nuorisotoimen, työviksen ja muut palvelut sekä Mellarissa viihtyneen vapaaehtoisharrastuksen, eläketoiminnan, Marjut Klinga juontajana korosti. Ei siitä ole kuin viisi vuotta, kun kuntavaalin 2012 alla avattiin näköalaa Mellunmäen ja Länsimäen yhteiselle kirjastolle metroaseman yhteyteen. Suunnittelurahaakin taisi löytyä. Vantaa luopui sitten hankkeesta. Nyt myös Länsimäen kirjasto on kiinni, tiedettiin paikalla sanoa. Mellunmäkeläiset ovat Kontulan kirjaston palvelujen varassa. Kirjastoautojen aikataulut ovat huonontuneet. Apulaispormestari lupasi selvittää kirjastoautokysymyksen seuran ihmisille. Aino Ackté festivaali yhä tasokkaana Aino Acktén kamarifestivaalin keskikesän ohjelmaan kuului paljon sykähdyttäviä esityksiä ”Volter ja Hilja – Ovat sanasi niin kuin valoa minulle” oli hyvin erilainen kirjallinen konsertti. Se vei kuulijat kirjailija Volter Kilven ja hänen puolisonsa Hilja Vanhakartanon avioliittoa edeltävän kirjeenvaihdon vahvaan ja rakkaudentäyteiseen maailmaan. Konsertissa kuultiin katkelmia Laura Kokon kirjaksi toimittamista pariskunnan kirjeistä sekä esiintyjien yhdessä esittämiä rakkaita klassikkosävelmiä, jotka on valittu värittämään kirjeenvaihdon lepattavia tunnelmia. Essi Luttinen, mezzosopraano, lauloi ja luki Hiljan äänellä. Laura Kokko soitti viulua ja kertoi tarinaa. Petri Haapasalo oli pianossa ja Volterin äänenä. Esillä oli Luttisen isän tekemä maalaus pariskunnasta. Kokonaan toisenlainen oli Mika Kallio–Satu Rinnetmäki parivaljakon ”IMPULSION”, improvisoitu teos soolorumpalille ja tanssijalle. Rummut ja erityisesti metallisoittimet tuottavat soidessaan voimakasta värähtelyä. Kallion työskentely erikoisissa lyömäsoittimissa oli vahvaa. Satu Rinnetmäki on herkkävireinen, mutta fyysinen tanssija, joka tuli soitinten ja yleisön väliin, toisinaan myös soitinten takana. Festivaali jatkuu syyskuun lopulle Kallion kirkon eteläpäädyn tilassa, Cafe Sonckissa. Esitykset ovat aina arki-iltoina. Teksti: Risto Kolanen Yhteyttä ja kutsuja: risto. kolanen@pp.inet.fi Annantalo sai kesälava-tiiliteoksen ? Annantalo on Helsingin kaupungin lastenkulttuurikeskus, joka täyttää 30 vuotta. Annantalon uuden A.lavan ja tiiliteoksen avajaiset vetivät väkeä. M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen ”Gommi & Pommi” viihdyttivät kaikenikäisiä. Pomppulinnan kreivi esitti uudempaa lastenmusiikkia vieden mukanaan mielikuvitusmatkalle laulujen maailmaan. Lava ja tiiliteos on talon takana, sisäpihalla, jossa oli työpajoja ja mehuja kahvipiste vieraille. Yhteisöllinen tiiliteos on tehty uniikeista keramiikkatiilistä, jotka on tehty talven ja kevättalven mittaan Annantalon pop up -tiilitehtaassa. Savityöpajassa sai jättää jälkensä ja leikkiä kuin hiekkalaatikolla. Pukeutumisja kasvomaalaustyöpajassa saattoi kasvomaalauksien lisäksi leikitellä erilaisilla vaatteilla ja ottaa kuvia itsestään niissä. Kesällä lava testattiin jo mainioksi Vire-ryhmän ”Pessi ja Illusia” esityksellä. Yrjö Kokon satuklassikon sovitti Sari Tupamäki. Sehän on tarina keijusta, joka oppi kävelemään ja oeikosta, joka oppi luottamaan hyvyyteen. Anni Kivelä oli suloinen Illusia, Oliver Uski ylväs Pessi. Pikku Kakkosen juhlanäyttely on Annantalolla 1.–30.8. Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlan kunniaksi kulkee elämyksellinen valokuvanäyttely ympäri Suomen Suuren lukuseikkailun mukana. Nostalgiseen näyttelyyn ei ole sisäänpääsymaksua. Suuri lukuseikkailu on Suomi 100 -juhlavuoden hanke, jota koordinoivat Lastenkirjainstituutti ja Lukukeskus. Elokuulla ohjelmassa on jo paljon musiikkia. Lastenteatteri ja Naperokinot palaavat syyskuulla Kulttuuripormestari Nasima Razmyar Mellarin tilassa. Vieressä juontaja Marjut Klinga. Kuva: Katja Karjalainen. Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola Kaartin Lasaretin pihalla. Kuva: Lauri Laukkanen. Gran Biancan nuoret revittävät suhteitaan Lapinlahdessa. Kuva: Gran Bianca. Nadja Pärssinen on tavattoman herkkä ääneltään, kuviltaan ja liikkeeltään kokonaisessa tanssissa Caisassa. Kuva: Jeroen Sebrechts. Les Lumieres päätöskonsertti Ritarihuoneella. Solisti ja orkesteri, oikealla juontaja-näyttelijät. Kuva: Raimo Granberg.
• 12 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Työväenasuntomuseolla on elotanssit Taiteiden yönä. Kuva: Marja Väänänen Ruiskumestarin talo herää eloon Taiteiden yönä. Kuva: Mari Valio Ruiskumestarin talo vie 1860-luvun pikkuporvariston elämään. Kuva: Maija Astikainen Työväenasuntomuseon pienet hellahuoneet kertovat arjen historiaa. Siluetinleikkuuta, tanssia ja soittoa puutalopihoilla Taiteiden yönä ? Taiteiden yönä kaksi puutalopihaa kivikaupungin kätköissä herää eloon. Ruiskumestarin talolla legendaarinen Sirkka Lekman leikkaa viimeistä kertaa siluetteja, ja Työväenasuntomuseolla on lavatanssit. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Kruununhaan kivitalojen kätköissä sijaitseva kantakaupungin vanhin puutalo, Ruiskumestarin talo, kutsuu Taiteiden yönä torstaina 24.8.2017 nauttimaan elokuun iltatunnelmasta. Helsingin romanttisimpaan kotimuseoon on vapaa pääsy klo 21 asti. Legendaarinen siluettitaiteilija Sirkka Lekman leikkaa viimeistä kertaa muotokuvia museon tunnelmallisessa kamarissa klo 17–21. Siluetit maksavat 20 e/kpl. Viehättävällä pikkupihalla soi kansanmusiikki Suomesta ja Amerikasta: klo 19 Sibbo spelmanslag, klo 19.40 Uncle Ruby ja klo 20.20 Hallavalia. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12 ? Kantakaupungin viehättävin puutalopiha Alppilassa, Linnanmäen kainalossa, kutsuu Taiteiden yönä torstaina 24.8.2017 viettämään elokuun iltaa. Klo 18 kerSalsaStudio | Käenkuja 3 aC | 00500 Helsinki Latinalaisia sooloja paritanssitunteja aikuisille mm. salsa, bachata, reggaeton, kizomba, dancehall jne. Tutustumisviikko 4. – 10.9.2017 kaikki tunnit vain 5 €/h Tervetuloa! rataan Kimmo Luukkosen johdolla lavatanssien askelia ja klo 19–21 pyörähdellään Kalliolan viihdeorkesterin säestyksellä entisaikain Alppilavan tunnelmia muistaen. Työväenasuntomuseon hellahuonekoteihin on vapaa pääsy klo 21 asti. Alppila-Seuran puhvetista saa herkkuja ja virvokkeita. Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4 Tutustu ilmaiseksi, mutta varaa paikka ryhmään ilmoittautumalla! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Voimistelukoulu 5-6 v. ma klo 17.45-19 ja to klo 17-18 Vallilan ala-aste, Hämeent. 80 Rytminen/ Joukkuevoimistelu alkeet 7-8 v. ti klo 17-18.30 ja to klo 18-19 Vallilan ala-aste, Hämeent. 80 Muista myös vanhat tutut ryhmät: Suosittu Satutanssi 4-6 v. ma klo 17-17.45 Vallilan ala-aste Sporttis 7-8 v. to klo 17-17.45 Liikkis 5-7 v. to klo 18-18.45 Kalasataman peruskoulu, Polariksenk. 1 Helsingin Jyryn uutuustunnit lapsille! Tule mukaan maailman kauneimpiin lajeihin! Hanki hyvä pohja mihin tahansa urheilulajiin! Ryhmät harjoittelevat 2 krt/vko. Ku va : Vo im is te lu lii tt o KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N TOIMINTA ALKAA 4.9.2017 TANSSIT: Itämainen vatsatanssi, Afrikkalainen tanssi, UUTUUS BAILIS, LAVIS lavatanssijumppa 100€/140€/syksy AIKUISTEN JUMPAT 85€/100€/syksy: PILATES – perusteet, yleistaso ja jatko, Kuntojumppa/ Ryhmäliikunta, Stretching-venyttely, CALLANETICS-kiinteytys, ASAHI –terveysliikunta! LASTEN JUMPAT 48€/73€/syksy: Satujumppa (4-5v.), Jumppakerho (6-8v.) ja Kid-Mix (9-14v.) ANYTIME-KORTTI 260€/syksy. Jäsenmaksu aikuisille 10€/kausi Tied. ja ilm: 16.8-14.9 Jaana Virtanen ma to klo 11.30-12.30. p. 09-632 584, Seuran puhelin p. 045-347 5580 ma ja ke klo 18-20 Netti-ilmoittautuminen, aikataulut ja lisätiedot www.kallionnaisvoimistelijat.com
• 13 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Erottajan, Kruununhaan ja Ruoholahden gallerioista viimesetkin ovat avautuneet kesätauoilta. Uutena esittelyyn tulee Galleria Vaaga Kaapelilla. Valokuvista sommitelmiin Kuvataiteilija Petra Kaminen Mosher syntyi New Yorkissa, opiskeli Bostonin yliopistossa ja valmistui vuonna 2002 kuvataiteen kandidaatiksi. Suomeen hän muutti syksyllä 2004. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Limingassa. Hän myös kysytty muotokuvamaalari. Galleria kajaste, Albertinkatu 30, avasi syksynsä 8.8. hänen äskeisten maalaustensa näyttelyllä. Yläkerran akryylivärillä kankaalle tehdyt maalaukset ovat väriloistossaan ja iloisuudessaan sykähdyttäviä. Kaminen Mosherin taide keskittyy väreihin ja muotoihin lähtökohtanaan usein luonto tai ihmishahmot. Näyttely koostuu abstrakteista teoksista, joiden inspiraationa lähteenä on ollut oma puutarha. – Työstän abstrahoidut sommitelmat paikan päällä ottamistani valokuvista. Tiivistän ja tulkitsen luonnolliset värit ja hahmot litteiden, pyöreiden muotojen kerroksiksi. Rakastavaisten salaisuudet säilyvät Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee Aarne Jämsän ”Lentäviä kattotiilejä”. Hän piirtää ajatuskuplia, joissa hikiset lakanat tekevät kuvioita, jotka naurattavat ja hirvittävät. – Voit ottaa hameenhelmat syliisi ja painaa niihin kasvosi. Tunnet vain tuoksun ja suljettujen silmien takaa sen paineen, joka repii ja raastaa nukkuvan eteen kiertäviä avaruussumuja, noita naurettavia barokkiriekaleita. Piirustuksen tyttö puhaltaa aina vaan, kuin Ilmatieteen laitoksella: uusia tuulia ja sateita sateiden perään. Yöllä tuulee ja päivällä. Niinpä on paras pitää kiinni lentävästä kattotiilestä, hän runoilee. Näyttelyn alumiiniveistoksissa ja reliefeissä metalli on hullunraivoa. Kuvasarjan piirustuksissa ”Rakastavaisten salaisuudet” eivät paljastu. Rakastavaiset pakahtuvat onnesta, koska ovat yhdessä päättäneet painia, ilman sääntöjä, loppuun saakka. Avajaisten tunnelma oli jotenkin huumaantunut Jämsän teoksista. Kuvat yltyvät villiin tanssiin Marjatta Tapiolan näyttely ”Paintings” oli esillä koko keskikesän Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5. Se on huipennus vaikuttavan galleria 40-vuotisjuhlavuodesta. Kuvat levittäytyivät korkeaan näyttelytilaan ja kulmagalleriaan. Uusissa teoksissa taiteilija palaa antiikin myyteistä lihallisuuden teemoihin. Hän käyttää temperaväriä, joka antaa nykytaideteoksiin ikiaikaisen tunnun. Ilmavien maalausten taitavasta viivasta piirtyvät sekä elämän raadollisuus että nautinto. – Tunteiden kirjossa vuorottelevat kärsimys sekä aistillisuus, joka yltyy hetkessä villiksi tanssiksi. Syvissä punaisen, oranssin ja purppuran värisävyissä sykkii vimmainen veri, galleristi esittelee. Opiskelija luovuuden polulla Noora Noukun maalauksia on ollut esillä koko kesän Galleria Vaagassa Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 E-rappu. ”Onko se ny löytynyt?” hän kysyy itseltään ja yleisöltä matkallaan Luovuuden polkua etsimässä 2013–2017. Galleria on auki joka päivänä klo 9–21. Nouku esitteli maalauksiaan ensimmäistä kertaa Kaapelitehtaalla kesällä 2014 Käytävägalleriassa nimellä ”Luovuuden polkua etsimässä”. Nyt teemaan etsitään vastausta uuden näyttelyn myötä, jossa esitellään neljän vuoden työn tuloksia. Nouku luo hahmoja ja hetkiä, toisaalta pysähtyneitä maisemankaltaisia kuvia sekä rytmikästä liikettä vailla rajoja. Hänen maalauksensa ovat värikkäitä, tunnelmaltaan usein tietoisen groteskeja. Seuraavaksi alkaa uurastus lopputyönäyttelyä kohti. Nouku valmistuu taidemaalariksi keväällä 2018. Viimeiseen vuoteen kuuluu myös näyttely Hotelli Tornin Ateljee Baarissa syyskuulla 2017. Käsien varassa Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, keskikesän näyttely esittelee monta taiteilijaa, joista uusi mielenkiintoinen nimi on keväällä Alfa-Art Taidekoulusta valmistunut Marie Sonninen. Hän työskentelee öljyväreillä, mutta myös erilaiset sekatekniikat tuovat uusia mahdollisuuksia. Havaintoon perustuvat kuvat toimivat inspiraation lähteenä, jonka kautta maalaus syntyy. Valokuvan elementit antavat kimmokkeita tilanteen kuvaamiseen. – Maalauksissani haluan tulkita henkilöiden tunnetta ja tilannetta, missä he toimivat. Värit luovat sisällön työhöni. Annan värien ja aiheen leikkiä maalauksieni pinnalla. Aiheina ovat ihmisen lisäksi eläimet ja ympäristö. Maalauksieni lisäksi kirjoitan runoja, jotka tukevat kuvallista ilmaisuani. Tarinani jatkavat matkaa muodosta tekstiin ja muodostavat symbioosin ympärilleen. Jaettu yhteinen hetki ”Kujilla ja kuppiloissa” oli nimeltään varsin persoonallinen keskikesän näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16. Tuija Matelan ainoa koti on viisi vuotta ollut sähkötön mökki Pohjois-Savossa. – Talvet asun siellä mistä milloinkin edullisen asunnon löydän. Tämä vei minut mm. Italiaan, Portugaliin, Espanjaan ja Kainuun korpeen. Kun on pitkään pois kotimaasta, vieraassa kulttuurissa, eikä yhteistä kieltäkään aina ole, Matela usein kaipaa kuulumista johonkin. – Torit, kuppilat ja rautatieasemat ovat paikkoja, jossa koen jonkinlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jaettu yhteinen hetki syntyy vaikkapa katumuusikoita kuunnellessa tai junaa odottaessa. Tarkkailen valoja ja varjoja, ihmisiä ja tunnelmia. Tarinat ja tunnelmat alkavat elämään mielessäni ja niistä olen saanut maalausteni aiheet. Keskustelu vilkkaan taiteilijan kanssa johti siihen, että hän näytti tekemiään muotokuvia Oiva Lohtanderista ja Seela Sellasta. Matela teki valitsemistaan julkisuuden henkilöistä muotokuvia. Kukaan ei kieltäytynyt, paitsi Jörn Donner. Liisankadun laitumella Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee kuukauden ajan ”Laitumella” – teemalla useiden eri tekijöiden töitä. Kirsti Puhakka valmistui vuonna 1995 nelivuotisesta Taidekoulu MAA:sta ja jo 1996 alkoi maalata pikkuruisia kuvia Helsingistä. Ystävä pyysi liikelahjaksi Helsinki– aiheisia maalauksia, mistä kipinä syttyi. – Helsinki on kaunis kaupunki. Lisäksi huomasin, että talojen maalaaminen eheyttää minua. Talohan on minuuden symboli. Näissä Papu-gallerian teoksissa halusin yhdistää nykypäivän ja historian. Kun olimme osa Ruotsin valtakuntaa Kruununhaka toimi konkreettisesti kruunun hakana. Puhakka valitsi tyypilliset laiduneläimet – lehmät, lampaat ja hevosen. Maalausten taustana on nykypäivän Liisankatua, keskeltä laidoille päin kuvattuna. – Laidunhan on maalla eikä merellä, siksi keskeltä laidoille päin. Näin Suomen 100-vuotisjuhla vuonna halusin maalauksiini historiallisen kaiun, hän perustelee. T a i t e i l i j a n töitä on mukana myös yhteisnäyttelyssä ”Kuoresta kukoistukseen” 24.8. alkaen Galleria Mariassa, Mariankatu 15, eli heti perään saman kadun varrella. Ihminen maisemassa Tuukka Peltosen grafiikkatöissä ”Menneisyys sulautuu käsillä olevaan hetkeen”. Perusajatuksena teoksissa on olemassaolon havainnointi. – Suhde omaan olem a s s a o l o o n muuttuu, kun tilanteet vaihtuvat. Muistot kasaantuvat osaksi sisäistä tarinaa ajan kuluessa. Kuva, joka välittyy tähän hetkeen, on paikoin epätarkka. Muistojen rajat sulautuvat horisonttiin, kunnes pimeys laskeutuu. Galleria G:n, Pieni Roobertinkatu 10, näyttely koostuu puupiirroksista. Peltosen puupiirroksissa ihminen on maisemassa, joka on osa hänen sisäistä maailmaansa. – Ihmishahmo on jättänyt jäljen. Jäljessä on merkitys, joka on ennalta määritelty, hän sanoo. Teksti: Risto Kolanen Kirsti Puhakan hiehot ja lampaat ovat valloillaan Kruunun haan Laitumella koko elokuun. Kuva: Hannele Salminen. Taidegraafikko Tuukka Peltonen Muistojen rajat –työnsä (puupiirros ja sekatekniika, 2017) äärellä Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijaopiskelija Noora Nouku teoksensa Pyhä kolminaisuus edessä Vapaan Taidekoulun omistamassa Galleria Vaagassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marjatta Tapiola ja teoksensa Jupiter ja Kallisto Caesar van Everdingenin mukaan (öljy ja tempera kankaalle, 2017) Galerie Forsblomin elokuun tapaamisessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Aarne Jämsä teostensa Lakanat (vas.) ja Sininen huivi (molemmat pohjustettu lasikuitumuoto ja tussi, vuodelta 2017) Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Petra Kaminen ja akryylivärillä kankaalle tekemänsä työ Juhannuskokko I (2017) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg.
• 14 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI ? Taiteiden yönä kaupunginmuseo muuttuu dragluolaksi, jossa raikaa ehta 70-lukulainen disko. Illalla esiintyy rap-artisti Tero Hetero. Tapahtumaan on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Helsingin kaupunginmuseon Taiteiden yö torstaina 24.8.2017 käynnistyy normeja ravisuttelevalla, kaikenikäisille sopivalla Drag Me To HEL -dragshowlla klo 19. Toinen, aikuiseen makuun sopiva drag-esitys on vuorossa klo 21. Drag Me To HEL -kollektiivi on kasvanut yhdeksi paikallisen drag-skenen näkyvimmistä kulmakivistä. Sukupuoliroolit ovat toissijaisia, kun groteskista koskettavaan kauneuteen venyvä kollektiivi lisää queer-taiteeseensa 70-lukulaista twistiä. Lavalla nähdään niin kollektiivin tuoreempia nimiä kuin Drag Me To HELin kestosuosikkeja, mm. Illuminatrix, Lamey Crackhouse, Lola Vanilla ja Theodora Rex. Helsexinki-näyttelyn ”terästissin” taas valtaavat klo 19–22 DJ Stuffin’ Muffins & special guest DJ Kempo. Laura Mitten eli DJ Stuffin’ Muffins on pyörittänyt osana Peijakas!-kollektiivia jo 8 vuotta Helsingin vanhinta queerfeminististä klubia ja soittanut monissa tapahtumissa rakkaudella valittuja, pyllyjä heiluttavia rytmejä. Klo 20 museon aulan valtaa hillitön diskohuuma, kun legendaarinen DJ Mr. A päästetään irti. 70-luvun kuumimmat diskohitit takaavat, että sulavat muuvit löytyvät kuin taikaiskusta. Disko kestää klo 22 asti. Illan huipennuksena klo 22 museossa esiintyy muunsukupuolinen räppäri Tero Hetero, jonka musiikissa sekoittuvat positiivinen sanoma, pop-melodiat ja elektronisen tanssimusiikin poljento. Keikalla kuullaan myös Sari Goltzin laulua sekä Pihka ja myrsky -yhtyeestä tuttujen Henna Helasvuon ja Lasse Turusen musisointia. Tero Heteron syksyllä 2017 julkaistavaa debyyttialbumia on pohjustettu jo useilla singlejulkaisuilla. Esimerkiksi ”Tahdon” juhlistaa keväällä voimaan tullutta tasa-arvoista avioliittolakia, ja ”En oo tyttö” purkaa turhia sukupuoliin liittyviä kliseitä ja normeja. Koko museo on Taiteiden yönä auki klo 23 asti, joten kannattaa tutustua esimerkiksi Helsingin valitut -palat näyttelyn Helsinkimuistoihin. Ajankohtainen Helsexinki-näyttely kutsuu tutustumaan sukupuolija seksuaalivähemmistöjen kokemuksiin. Aikakoneessa voi sujahtaa virtuaalilasit päässä sadan vuoden taakse ja vähän muihinkin aikoihin. Lasten kaupungissa riittää tutkittavaa pienille ja suurille. Muistoksi museokäynnistä voi vielä näppäistä kuva-automaatissa ilmaisen kaverikuvan. Illan juontaa burleskitaiteilija Bettie Blackheart aka Leila Halkeama. klo 19 Drag Me To HEL (kaikenikäisille), Helsingin valitut palat -näyttely klo 19–22 DJ Stuffin’ Muffins & special guest DJ Kempo, Helsexinki-näyttely klo 20–22 Disko, DJ Mr. A, aula klo 21 Drag Me To HEL (aikuisille), Helsingin valitut palat -näyttely klo 22 Tero Hetero, aula klo 23 Museo sulkeutuu Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 www.helsinginkaupunginmuseo.fi Maria Jotunin klassikosta uusi, raikas toteutus ? Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjatun pienen näyttämön syyskauden avaa Maria Jotunin Kultainen vasikka 31. elokuuta. Ohjaaja Heidi Räsänen tuo Jotunin henkilöt tähän päivään klassikon raikkaassa uudessa toteutuksessa. Näytelmä kertoo epävakaiden olojen ja puutteen keskellä keinottelemaan ryhtyvistä ihmisistä, jotka unelma nopeasta rikastumisesta ja sen tuomasta turvasta sokaisee. Kaikki on kauppatavaraa, myös rakkaus. Niukkuudessa elävän valokuvaaja Ahlroosin perheen kahdesta tyttärestä Lahja on vielä naimaton ja Eedit elää avioliitossa rehellisen liikemiehen Jaakon kanssa, mutta alkaa äitinsä tavoin haaveilla rikkauksista ja leveämmästä elämästä. Kumpi vie voiton, raha vai rakkaus? – Jotunin kiehtovassa ihmiskuvassa henkilöhahmoja eivät rajoita patriarkaaliset sukupuoliroolit. Satavuotias teksti mahdollistaa rohkean tämän päivän näyttämömaailman. Visuaalisuudeltaan esitys on maaginen ja tunnistettava nykyaika ja mennyt kietoutuvat yhteen. Häikäilemätön ahneus ja ylitsevuotavat intohimot ajavat ihmiset tekemään sopimuksia ylitse moraalinsa. Viattomaksi tekeytyminen on teeskentelyä. Omatunto kolhiintuu ja moraali näyttäytyy tekopyhyytenä, luonnehtii ohjaaja Heidi Räsänen. Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Aino Seppo. Näytelmän visuaalisen ilmeen ovat suunnitelleet lavastaja Antti Mattila, pukusuunnittelija Sanna Levo ja valosuunnittelija Mika Ijäs. Äänisuunnittelusta vastaa Eradj Nazimov, ja äänimaailmaa luo vahvasti myös Petrus Kähkösen esittämä sellomusiikki. Kultainen vasikka -ensi-ilta 31.8.2017 Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Kaupunginmuseossa Taiteiden yönä dragia, diskoa ja Tero Hetero Kuva: Suzy Qcumber Ku va : Jo ha nn a Sa nd bo rg Helsexinki-näyttelyn ”terästissi” toimii areenana DJ Stuffin’ Muffinsille & special guest DJ Kempolle. Kuva: Maija Astikainen Tero Heteron musiikissa sekoittuvat positiivinen sanoma, pop-melodiat ja elektronisen tanssimusiikin poljento. Kuva: Tero Hetero Legendaarinen dj Mr. A tuo museoon 70-luvun kuumimmat diskohitit.
• 15 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat painottuvat kantakaupunkiin poikkeukselliset, sillä niissä valittiin ensimmäistä kertaa pormestari. Kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen pormestariehdokkaat valittiinkin valtuustoon. Suomen kuntavaalien historian suurimman henkilökohtaisen äänimäärän sai kokoomuksen Jan Vapaavuori, joka sai 29 745 ääntä eli 5,63 % äänioikeutettujen äänistä. Määrä on toki ennätyksellisen suuri, mutta miltei samaan osuuteen ylsi kokoomuksen Raimo Ilaskivi vuoden 1968 vaaleissa. Tällöin hän sai 20 910 ääntä eli 5,55 % äänioikeutettujen äänistä. Äänestysaktiivisuuden ja äänestyskäyttäytymisen lisäksi julkaisussa käsitellään kaupunginvaltuuston koostumusta ja valtuutettujen asuinpaikkajakaumaa. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitetään myös historiallinen katsaus vuosien 1918 ja 1968 vaaleihin. ? Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuusto painottuu kantakaupunkiin. Peruspiireistä eniten valtuutettuja saivat Kampinmalmin, Vironniemen ja Kallion peruspiirit. Yhteensä 85:stä valtuutetusta Kampinmalmissa asuu peräti 15 ja Vironniemelläkin yhdeksän. Lisäksi valtuustossa ovat hyvin edustettuina Lauttasaaren ja Ullanlinnan peruspiirit. Kannelmäki (14 00 asukasta) ja Pihlajamäki (12 500 asukasta) ovat suurimmat asuinalueet, joilla asuvista ei valittu yhtään valtuutettua kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 vaaleissa. Yleisesti ottaen valtuutetut asuvat keskimäärin varsin hyväosaisilla alueilla. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimuskatsauksesta. Alueellinen äänestysaktiivisuus vaihteli vaaleissa 81,2 prosentista ja 41,1 prosenttiin Helsingin äänestysprosentti kevään 2017 kuntavaaleissa oli 61,8 %, kun koko maassa se oli 58,9 %. Äänestysprosentti nousi Helsingissä hieman edellisistä vuoden 2012 kuntavaaleista, joissa se oli 57,4 %. Edellisen kerran yli 60 % äänestysaktiivisuuteen päästiin vuonna 1992. Eri kaupunginosien välillä oli suuria eroja äänestysaktiivisuudessa. Aktiivisimmalla äänestysalueella Paloheinässä äänestysprosentti oli 81,2 %, kun se hiljaisimmalla äänestysalueella Kontula C:ssä jäi 41,1 prosenttiin. Äänestysaktiivisuuteen vaikutti alueen sosioekonominen status. Puolueiden kannatus vaihteli alueittain sosioekonomisen rakenteen mukaisesti. Alimman tulotason alueilla äänet jakautuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin eri puolueiden välillä kuin korkeimman tulotason alueilla, joilla kokoomuksen suosio on ylivoimainen. Poikkeuksen puolueiden kannatusprofiileihin muodostaa vihreät, joiden kannatus vaihtelee alueittain enemmän alueen koulutustason kuin tulotason mukaan. Kallion ja muun Itäisen kantakaupungin punavihreä kupla on pysyvää laatua Helsingin Itäisen ja Pohjoisen kantakaupungin äänestyskäyttäytyminen on poikkeuksellista muuhun kaupunkiin ja Suomeen verrattuna. Vuoden 2017 vaaleissa esimerkiksi Kallion peruspiirissä useampi kuin joka toinen äänestäjä äänesti joko vasemmistoliittoa tai vihreitä. Yli 40 % kannatukseen nämä puolueet ovat yltäneet Kalliossa jokaisessa kuntavaalissa 2000-luvulla, joten punavihreä kupla vaikuttavaakin olevan jo varsin kiinteä pallo. Osittain äänestyskäyttäytyminen selittyy alueen poikkeuksellisella väestörakenteella: Kalliossa asuvista yli puolet on iältään 20–39-vuotiaita, kun koko kaupungissa ikäryhmään kuuluu yksi kolmasosa. Lisäksi Kalliossa asuvista lähes puolet kuuluu ammattitilastoaineiston mukaan erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Kallion yli 25-vuotiaista asukkaista lähes puolella oli vuonna 2016 myös korkea-asteen tutkinto. Kaikki nämä määreet korostuvat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajaprofiileissa. Jan Vapaavuori löi Raimo Ilaskiven Helsingin henkilökohtaisen ääniosuuden ennätyksen Vaalit olivat Helsingissä Teurastamon piha on elokuussa parhaimmillaan Ku va : Jo ha nn a Sa nd bo rg ? Elokuun pimenevinä, lämpiminä iltoina Teurastamon piha on parhaimmillaan. Pihalla maistellaan kauden parhaita herkkuja monipuolisen bändija artistikirjon tahtiin. Taiteiden yö jatkuu Teurastamolla viikonlopun mittaisena Teurastamon Yöt -tapahtumana. Teurastamon Yöt 24.–26. elokuuta Taiteiden yö 24.8. muuttaa Teurastamon pihan ja sen monet sokkelot taiteen, musiikin, ruoan ja markkinahumun sulatusuuniksi. Tunnelmallisen pihan ohjelma laajenee perjantaina ja lauantaina Teurastamon Yöt -kokonaisuudeksi. Pihalavalle nousee monipuolinen bändija artistikattaus. Tarjolla on muun muassa Stadin Juhlaorkesteri ja Saimaa Band sekä artisteja kuten Mira Luoti, Mariska, Tiiu Helinä, Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nuubialaiset. Alueen ravintoloissa ja tiloissa nähdään Art Goes Kapakan -ohjelmaa. Teurastamolla voit tehdä myös ostoksia, paikalle saapuu käsityöläisiä, levykauppiaita ja second hand -vaatteiden myyjiä. Voit myös itse tulla myymään tavaraa kirpputorin hengessä. Tulossa on monipuolista ohjelmaa koko perheelle, esimerkiksi lauantaina on pihadisko. Teurastamon öiden ohjelma tarkentuu ja aikataulu julkaistaan lähempänä tapahtumaa muun muassa Teurastamo Helsinki Facebook-sivulla Pihalla tapahtuu Pienempiä keikkoja ja esiintymisiä Teurastamon pihalla ja ravintoloissa järjestetään aina tilaisuuden tullen. Seuraa tapahtumakalenteria www.teurastamo. comissa ja Teurastamo Helsinkiä Facebookissa. Työläisten ja lomalaisten iloksi Teurastamo tarjoaa elokuussa keskiviikkoisin afterwork terassiklubeja klo 16–21 säävarauksella. Myös perjantain pihakeikat jatkuvat elokuussa. Keikkojen aikaan Teurastamon aurinkoiset terassit ja monipuoliset ravintolat palvelevat. Voit myös ottaa omat picnic-eväät mukaasi ja vaikka grillata ja nauttia elämästä riippukeinuissamme. Uimavesien sinileväesiintymät lisääntyneet Veijarivuoren uimaranta. Kuva: Lotta Kivikoski. ? Tällä viikolla vesinäytteet haettiin Seurasaaren, Veijarivuoren, Pakilan, Pikkukosken, Tapaninvainion, Mustasaaren, Pihlajasaaren, Suomenlinnan sekä Uunisaaren uimarannoilta. Veijarivuoren uimarannan enterokokkien ja E. coli-bakteerin pitoisuudet olivat kohonneet, lisäksi Pakilan uimarannan E. coli -pitoisuus oli kohonnut. Muilta osin tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Torstaina otetuissa uusintanäytteessä Veijarivuoren ja Pakilan E.coli -pitoisuudet olivat laskeneet normaaleiksi. Veijarivuoren uimarannan enterokokkien tutkimustulokset ovat kesken. Kohonneet bakteeripitoisuudet ovat voineet johtua lintujen ulosteista ja sateiden aiheuttamista pintavalumista rantaveteen. Uimarannoilta mitatut veden lämpötilat vaihtelivat 13–19 asteen välillä. Mustasaaren uimarannalla havaittiin näytteenoton yhteydessä runsas sinileväesiintymä. Seurasaaren, Pihlajasaaren, Suomenlinnan ja Uunisaaren uimarannalla esiintyi pieniä määriä sinilevää. Vähäinen sinilevämäärä ei estä uimista. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Sinilevän tunnistaa vedessä leijailevista pienistä vihreän kellertävistä tikuista ja hipuista. Merivesi viilentynyt Meriveden lämpötila on tällä viikolla vaihdellut 13– 17 asteen välillä. Meriveden viileneminen saattaa kertoa tuulten aiheuttamasta kumpuamisesta rannikolla. Kumpuamisessa tuulet painavat pintavettä rannikolta poispäin, jolloin syvemmältä nousee sen tilalle ravinteikasta ja kylmää vettä. Merialueen vesinäytteitä on haettu tällä viikolla Laajalahdelta, läntisen Helsingin edustalta, Vanhankaupunginlahdelta, Sipoon saaristosta sekä Porvoon edustalta. Veden pinnalla on näkynyt monin paikoin sinilevien pintakukintoja vihertävinä raitoina. Kaikissa vesinäytteissä havaittiin Dolichospermumsekä Aphanizomenon-sukujen sinileviä, joista Dolichospermum-suvun levät saattavat muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Aphanizomenon-suvun ei tiedetä muodostavan myrkyllisiä kantoja Itämeressä. Porvoon edustalta löytyi lisäksi Itämeren olosuhteissa maksamyrkyllistä Nodularia-suvun sinilevärihmaa. Sinilevien lisäksi vesinäytteissä on tällä viikolla ollut runsaasti nieluleviä (Cryptophyta), jotka ovat yksisoluisia ja yhteyttäviä merija sisävesien lajeja. Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla.
• 16 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Suomenlinnan lauttaterminaali uudistui Kuva: HKL ? Suomenlinnassa sijaitsevan lauttaterminaalin uudistustyöt ovat valmistuneet. Lauttaterminaalissa on muun muassa parannettu kulkuyhteyksiä ja siistitty ympäristöä. Alueella tehdään vielä viimeistelytöitä. Uudistustyöt käynnistyivät syksyllä 2016. Terminaalin kulkuyhteyksiä on parannettu erottamalla saapuvien ja lähtevien matkustajien kulkureitit selkeämmin toisistaan. Uusilla järjestelyillä pyritään vähentämään ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä ja lastaamista. Terminaalialueen odotuskatos on kunnostettu ja aidat ja portit uusittu. Alueen ilmettä on kohennettu istutuksilla ja aidoilla. Terminaalin uudistamisen yhteydessä lauttaterminaaliin rakennettiin Suomenlinnan asukkaille tarkoitettu kulkuportti. Kulkuportti nopeuttaa asukkaiden siirtymistä lautalle ja maihin. Kulkuportti toimii kulkutunnisteella, joita myönnetään Suomenlinnassa vakituisesti asuville. Kulkutunnisteita myöntää Suomenlinnan Liikenne Oy. Lisätietoa Suomenlinnan Liikenne Oy:n verkkosivuilla www. suomenlinnanliikenne.fi/fi/ Ajankohtaista. Suomenlinnan lauttaterminaalia käyttää vuosittain noin 2 miljoonaa matkustajaa. Suomenlinnan tunneli peruskorjaukseen 2017 Kuva: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto / Ikuvaari Oy ? Maailmanperintökohteen Suomenlinnan tunneli peruskorjataan vuodesta 2017 alkaen. Tunnelia käytetään muun muassa hälytysajoihin ja sitä kautta kulkee myös kunnallistekniikkaa manner-Helsingistä. Assemblin toteuttaa tunneliin rakennusautomaatiourakan. Rakennusautomaatiojärjestelmien uusimisella säästetään energiaa, helpotetaan tunnelin ylläpitoa sekä pystytään alentamaan ylläpitokustannuksia. Peruskorjaushankkeen tarkoituksena on lisätä tunnelin turvallisuutta, taata kunnallistekniikka saarelle ja pidentää tunnelin elinkaarta. Mosabacka Big Bandin säestämänä! ? Konsertin tekee erikoiseksi se, että 'kenties näitä Mohikaaneja' ei enää tulla kuulemaan livenä esiintymislavoilla! Siis taiteilijoita, jotka laulattivat ja tanssittivat juuri teitä nuoruudessaanne, kuulitte heitä lavoilla, kiertueilla, soititte heidän esiintymisiään jopa 'savikiekoilta' ja kiersitte heidän keikoillaan pitkin Suomea valokuvia ja nimmareita keräten!. Nämä 50-60 luvun 'Mohikaanit' kuuluvat yhä harvenevaan kaartiin, ainakin live esiintymisten suhteen! Seuraavien vuosikymmenten taiteilijoita on toki sen sijaan lukuisia edelleen viihdekonsertteja järjestäen, mutta 'he ovatkin sitten aivan eri maata'! Ikäpolvet ja musiikkigenret toki vaihtuvat koko ajan, mutta on myös sellaista musiikkia, joka 'nykymusiikista hieman poiketen' saa kaikkien ikäpolvien tanssijalat liikkeeseen. Tämän ajan haluavat 'Mohikaanit' tuoda konsertissaan teille muistojanne ja nuoruuttanne virkistämään. Konsertti ei suinkaan sisällä 'vain menneitä iskelmiä' vaan kaikki esiintyjät ovat toki uusineet ja nykyaikaistaneet itselleen myös laajasti uudempaa ohjelmistoa. Ja takuuvarmaa on, että tunnistatte jokaisen konsertin kappaleen. Tämän konsertin tarve on aivan ilmeinen, se on nyt jo lähes loppuunmyyty, useat henkilöt ja ryhmät ovat jo varanneet, paitsi liput, myös esim. lento-/ matkaliput/hotellit po. konserttiin perheilleen ja ystävilleen! Säestyksestä huolehtii Markku Renkon luotsaama Mosabacka Big Band. Sovitukset ovat suurelta osin Markun tekemiä. Lasse Liemola viettää 80 v juhlavuottaan ja orkesteri on kuluvana vuonna konsertoinut hänen kanssaan jo useita kertoja. Konsertin juontaa Ylestä tuttu musiikkitoimittaja Tarja Närhi. Konsertin kesto n. 2,5 h sisältäen väliajan. Savoy Teatteri 2.9.2017 klo 19 ME VIIMEISET MOHIKAANIT LAVALLA Lasse Liemola Markku Renko Hanna-Liina Võsa Kai Lind
• 17 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI ? Lähiöfest2017 on julkistanut ensimmäiset tapahtumanostot ja kutsuu kaupunkilaiset mukaan tekemään festivaaliohjelmaa. Kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa järjestetään 25.9.–1.10. uusi festivaali kaupungista kaupunkilaisille. Lähiöfest2017 on tiettävästi laajin Suomessa koskaan järjestetty lähiöihin keskittyvä tapahtuma ja yhteiskunnan eri toimijoita yhdistävä puheenvuoro. Mukaan on kutsuttu kaikki, joiden käsissä lähiöiden muutos on: kaupungin toimijoita yli sektorirajojen, yrityksiä suurista pieniin, yhdistyksiä, yliopistoja ja aktivisteja sekä tietenkin asukkaita. Sen tavoitteena on nostaa Helsinki esiin lähiökehityksen kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Lähiöfest2017 kutsuu kaupunkilaiset kokemaan, miten lähiöissä rakentuu tulevaisuuden Helsinki. Tapahtumalähiöitä ja -kaupunginosia ovat Kannelmäki, Vuosaari, Herttoniemenranta, Kontula, Lauttasaari, Siltamäki, Pohjois-Haaga, Jakomäki, Malmi ja Kalasatama. Ensimmäiset tapahtumanostot on julkaistu karttapalveluna (http://www.lähiöfestivaali.fi/ohjelma/), johon kuka tahansa voi liittää oman tapahtumansa ja olla näin mukana järjestämässä yhteistä festivaalia (http:// www.lähiöfestivaali.fi/osallistu/). Lähiöfest2017 kannustaa lähtemään turistiksi omaan kotikaupunkiin. Kiertelyä innostetaan viikonloppuna 30.9.–1.10. kisalla, johon voi osallistua käymällä eri tapahtumissa ”rasteilla”. Ottamalla kuvia sosiaaliseen mediaan rasteista saa pisteitä, joita keräämällä voi voittaa yllätyspalkintoja. Palkintoja tarjoavat lähiöiden pienet yritykset ja yhteisöt. Kisa kulkee nimellä ‘#hoodshelsinki’, ja se on yksi Suomi100-ohjelmassa mukana olevista osioista. Rasteina toimivat tapahtumat tuovat omaleimaisia kaupunginosia esiin uusista näkökulmista. Tapahtumia on toteuttamassa useita eri toimijoita asukasyhdistyksistä pieniin yrityksiin ja yksittäisiin aktiiveihin ja taiteilijoihin. Seuraavassa nostoja viikonlopun tapahtumista: Tapahtumatoreilla tavataan – Festivaalin päätukija Helsingin kaupunki avaa festivaaliviikonloppuna neljä tapahtumatoria kohtaamispaikoiksi: lauantaina 30.9. Vuosaareen ja Malmille sekä sunnuntaina 1.10. Pohjois-Haagaan ja Herttoniemenrantaan. Kaikilla tapahtumatoreilla syödään yhteisessä pöydässä kaupunkilaisten kuvittaman pöytäliinan ääressä. Toreilta löytyy myös katettu oleilutila, jossa voi kuunnella kulmalavan puheenvuoroja ja ohjelmaa. Katutaidekesä jatkuu toreilla syksyyn, ja kaupunkilaiset pääsevät myös itse taiteilemaan terveisensä lähiöihin. Kullakin torilla on lisäksi omaa alueeseen liittyvää ohjelmaansa ruokaa, taidetta, tanssia, laulua, kaupantekoa, käsillä tekemistä, vertaisoppimista, kaupungin uudistumista, yhdessäoloa ja uusia kohtaamisia. Lapsille on luvassa tekemistä liikuntahulinoista musisointiin. Kaupunkilaiset voivat kesäkuun ajan ehdottaa ohjelmaa toreille: http://www.lähiöfestivaali. fi/toreilla-tavataan/. Koe tulevaisuuden lähiö – Pääyhteistyökumppani Vahanen demoaa lauantaina 30.9. Kontulan Keinutien naapurustossa, mitä tulevaisuuden lähiössä voidaan tehdä: miten asukkaat voivat vaikuttaa omaan elinympäristöönsä esimerkiksi korjaushankkeiden yhteydessä ja yhdessä tekemällä. Kontulan Keinutien naapurustoon kuuluu neljä taloyhtiötä. Asukkaiden kanssa Vahanen näyttää käytännössä, miten taloyhtiöt voivat toimia lähiöuudistuksen veturina. Lisäksi Vahanen kiertää Torien tapahtumia Remonttirekallaan, jossa yrityksen asiantuntijat antavat yhdessä festivaalin muiden kumppaneiden kanssa neuvoja taloyhtiön ajankohtaisiin. korjausja lisärakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Remonttirekassa, samoin kuin Keinutien naapurustojuhlassa on luvassa hauskaa tekemistä kaiken ikäisille. Pop up -ravintola Vuosaareen – Pääyhteistyökumppani K-Market perustaa perjantai-illaksi ja lauantaiksi pop-up-ravintolan Vuosaaren lukioon. Menun suunnittelee kokki Harri Syrjänen 10 eri lähiön ja kaupunginosan inspiroimana. Pohjana on kaikissa festivaalilähiöissä keväällä tehty selvitys keväältä, joka paljasti, mitä eri lähiöissä syödään. Inspiraatiota haetaan myös paikallisilta ruokakulttuurin toimijoilta. Mukana ravintolan toteuttamisessa on Stadin ammattiopiston ja Vuosaaren lukion opiskelijoita. Ravintolan perustamisen koulutiloihin mahdollistaa yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa. Tuotto lahjoitetaan Ruuti-toiminnan eli osallistavan budjetoinnin kautta helsinkiläisille nuorille. Ravintolan lisäksi KMarket-kauppiaat ovat aktiivisesti mukana festivaalilla niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Muissa viikonlopun tapahtumissa mm. pyöräillään ympäri Lauttasaaren luontoa, tuodaan teoksia näytille kulttuurikeskus Sähinän avoimeen galleriaan ja skeitataan Kontulassa viimeiseen metroon asti. 50-vuotisjuhlaansa viettävässä Jakomäessä HAMin kutsumat Vieno Motors -projektin taiteilijat sitovat kukkakoristeita asukkaille. Siltamäessä pidetään pool party, jossa uidessa voi katsoa ‘Tappajahai’-elokuvaa, ja Kannelmäessä on salonki, jossa kauneusunien sijaan valvotaan koko yö. Lähiöiden kysymykset ovat kaupunkien kysymyksiä Festivaalin arkipäivät kutsuvat asiantuntijoita, opiskelijoita ja kaupunkilaisia visioimaan yhdessä lähiöiden ja kaupunkien tulevaisuutta. Viikon työpajoissa tartutaan korjausrakentamisen ja lähiöuudistuksen, palvelujen ja yrittäjyyden sekä alueiden elinvoimaan ja arvoon vaikuttaviin kysymyksiin. Viikon lopulla teemoja katsotaan eurooppalaisessa kontekstissa. Viikko alkaa maanantaina 25.9. Kalasataman Teurastamolla ”numeropäivällä”, joka tarkastelee kaupunkia datan ja tilastojen valossa. Mukana ovat Forum Virium, Helsinkin kaupunkitieto ja kaikki festivaalin kumppanit. Samalla avataan festivaalin keskus-hub, Pohjoismaita kiertänyt Dome of Visions -konseptin paviljonki, jonka tuo Helsinkiin festivaalin yhteistyökumppani NCC. Paviljonkiin tulee mm. Aalto-yliopiston arkkitehtuuriopiskelijoiden näyttely. Tiistaista torstaihin festivaali jalkautuu lähiöihin. Päivien isäntinä ovat festivaalin pääyhteistyökumppanit Vahanen (26.9.) ja KMarket (27.9.) sekä sisältökumppani AaltoPRO (28.9.), jonka perinteikäs YTK:n pitkä kurssi aloittaa 50-vuotisjuhlansa Lähiöfest2017-tapahtumassa. Pääyhteistyökumppani Vahanen-yhtiöt kokoaa lähiöuudistuksen asiantuntijat Lähiöjamit-seminaariin tiistaina 26.9. Kontulan Keinutien naapurustoon. Seminaarissa tehdään näkyviksi taloyhtiöiden erilaiset mahdollisuudet ja rajoitteet asuinalueen uudistumisessa sekä ideoidaan ratkaisuja. Mukana on mm. Aalto-yliopiston muotoiluopiskelijoita. Pääyhteistyökumppani KMarket visioi kaupan roolia uuden ajan kylän kohtaamispaikkana. Yhteistyössä Kaupunkiakatemian opiskelijoiden kanssa tutkitaan, millaisia palveluja lähiöissä tullaan tarvitsemaan, miten ne voidaan tehdä kestävästi ja ihmislähtöisesti. Perjantaina 29.9. on festivaalin pääseminaari ‘People-Driven City’, joka järjestetään kaikille kaupungin muutoksesta kiinnostuneille. Seminaari tuo poikkeuksellisen laajan joukon kansainvälisiä kaupunkikehityksen ja -aktivismin suunnannäyttäjiä. Pääseminaarin pääkumppaneita ovat Kiinteistömaailma ja Danske Bank sekä sisältökumppaneita Aalto-yliopisto, AaltoPRO, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, NCC, Alankomaiden suurlähetystö, Suomen Benelux-instituutti ja Viron suurlähetystö. Seminaari on maksullinen. Ensimmäiset kansainväliset puhujat on julkistettu osoitteessa: http://www.lähiöfestivaali.fi/seminaarin-lipunmyynti-auki/. Viikolla sekä lähiöissä että keskus-hubilla Teurastamolla on pieniä yleisötapahtumia liittyen esimerkiksi kaupunkiaktivismiin ja arjen kestäviin valintoihin. Viimeksi mainittu on aiheena keskiviikkoiltana Sitran isännöimässä tapahtumassa. Viikon yleisötapahtumat ovat maksuttomia, osaan on ennakkoilmoittautuminen. Festivaalin tavoitteena on muodostua jatkossa perinteeksi ja levitä ympäri maata: syyskuun viimeinen viikonloppu halutaan omistaa lähiöille – koko Suomessa. Media-aamiainen järjestetään ma 25.9. klo 9 Teurastamolla. Tilaisuudessa avataan Dome of Visions-paviljonki, kerrotaan viikon ohjelmasta ja vierailijoista sekä esitellään uutta tutkimusta liittyen lähiöihin ja kaupunkien välisiin eroihin. Lähiöfest2017 tuo yhteen kaupungin muutoksen tekijät ja kansainväliset suunnannäyttäjät Suomenlinnan tunneli peruskorjaukseen 2017 Kaasuautoilu on kasvuvauhdissa Suomessa ? Suomen teille halutaan yhä enemmän uusiutuvaa energiaa, ja biokaasu on yksi houkuttelevimmista vaihtoehdoista perinteisille polttoaineille. Kaasuautojen määrä Suomessa on ennätyksellisessä kasvuvauhdissa. – Viime vuonna rekisteröitiin 440 uutta kaasuajoneuvoa. Näyttäisi siltä, että tänä vuonna tuo luku on ohitettu jo ennen kuin toinen vuosineljännes on ohi. Kiinteä kuukausihinta on viisinkertaistanut GasCardmaksukortin hakemusmäärät alkuvuoden aikana, sanoo Gasumin biokaasuliiketoiminnan myynnin yksikön päällikkö Jani Arala. Autokannan uusiutuminen ja biokaasun yleistyminen edellyttää ainakin kolmea asiaa, Arala toteaa: riittävän tankkausasemaverkoston, laadukkaan polttoainetuotteen ja laajentuvan ajoneuvomalliston. Kymmeniä uusia tankkausasemia tulossa lähivuosina Gasum on sitoutunut laajentamaan tankkausasemaverkostoa rakentamalla lähivuosina 35 uutta asemaa. Jo tänä kesänä ja syksynä otetaan käyttöön uudet asemat Porissa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Vantaalla. Suunnitteilla on myös useita muita kohteita muun muassa pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Lahteen. – On ilahduttavaa huomata, että monet muutkin toimijat ovat Gasumin lisäksi lähteneet lisäämään kaasun tankkausasemia eri puolelle Suomea, Arala huomauttaa. Paikalliset toimijat ovat avaamassa lähiaikoina tankkausasemia Mikkelissä, Oulussa ja Jyväskylässä. Vaasassa avautui asema viime talvena. – Kaasuautoilijalla on käytössään kaasutankkausasemien lisäksi kaikki SuoMiksi kaasuauto? ? Biokaasu ja maakaasu ovat bensiiniä huokeampia ja vähäpäästöisempiä polttoaineita. Kaasuautossa on myös bensiinitankki, joten tielle jäämisestä ei ole pelkoa. Kaasuauton toimintasäde on kaasulla ja bensiinillä yhteensä jopa 1 300 kilometriä automallista riippuen. Suomessa on tällä hetkellä 28 kaasutankkausasemaa, ja lähivuosina Gasum avaa 35 uutta asemaa. Tämän lisäksi kaasuautoilijalla on käytössään kaikki 1 857 tankkausasemaa ympäri Suomen. Kaasuautoilu ei koskaan rajoitu vain kaasutankkausasemien vaikutusalueelle. Biokaasua tuotetaan kotitalouksien, kauppojen ja teollisuuden biohajoavista jätteistä. Kuinka paljon biokaasua voidaan tuottaa Suomessa? Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun määräksi on arvioitu vähintään noin 10 TWh vuodessa. Tällä määrällä noin miljoona henkilöautoa voisi kulkea biokaasulla. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty Suomessa vain noin neljä prosenttia. men 1 857 huoltoasemaa. Oikeastaan kaasuautoilijalla on siis käytössään enemmän tankkausasemia kuin tavallisella autoilijalla, Arala muistuttaa. Biokaasun etuna kotimaisuus ja kiinteä kuukausihinnoittelu Polttoaineena biokaasu kuormittaa bensiiniä ja dieseliä vähemmän sekä ympäristöä että autoilijan lompakkoa. Gasum on saanut kehuja kampanjasta, jossa yhdellä kuukausimaksulla saa tankata rajoittamattomasti biotai maakaasua. Kampanja jatkuu heinäkuusta eteenpäin biokaasun osalta vuoden loppuun asti, mutta huokeampi maakaasuvaihtoehto jää pois. – Haluamme korostaa polttoaineen puhtautta ja kotimaisuutta. Biokaasu on parhaimmillaan juuri liikenteen polttoaineena, koska sillä voidaan korvata maahantuotua öljyä, Arala sanoo. Täysin kotimainen biokaasu valmistetaan biojätteistä ja sen sivutuotteena syntyy orgaanisia lannoitevalmisteita. Gasumin biokaasu onkin toistaiseksi ainoa liikenteen polttoaine, joka on saanut sekä ympäristöystävällisten tuotteiden Joutsenmerkin että kotimaisuudesta viestivän Avainlipputunnuksen. Uusia automalleja markkinoille – kaasuautojen valikoima on kaksinkertaistunut Suomessa Myös kaasua käyttävien ajoneuvomallien määrä kasvaa. Viime vuosina kaasuautojen valikoima on kaksinkertaistunut ja kaasuautomalleja on saatavilla kaikilta tunnetuilta autonvalmistajilta, muun muassa Audilta, Mercedes-Benziltä, Opelilta, Seatilta, Skodalta ja Volkswagenilta. Toistaiseksi Suomi on vielä kaasuautojen suhteen jäljessä esimerkiksi Ruotsin kehityksestä, mutta hallituksen tavoitteissa on lisätä kaasuautojen määrä vuoteen 2030 mennessä 50 000:een. Tavoitteeseen ollaan matkalla, Arala sanoo. Suomessa eletään nyt eräänlaista biokaasubuumia, kun biojätteen hyötykäyttö yleistyy. Hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä runsaasti. – Uskon, että nyt on edellytykset olemassa biokaasun liikennekäytön isolle kasvulle, Arala sanoo. Gasum panostaa kaasuautoiluun avaamalla kymmeniä uusia tankkausasemia sekä tarjoamalla kotimaista biokaasua kiinteällä kuukausihinnalla. Suomen hallituksen tavoitteissa on myös nostaa merkittävästi kaasuautojen määrää vuoteen 2030 mennessä.
• 18 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 19 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Pesulat Autolasipalvelut Kultaja kellosepät LVI Vu o k r a l l e t a r j o t a a n Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! VARASTOTILAA VAPAANA Taloyhtiö vuokraa lämmintä varastotilaa Sörkassa, noin 300 m 2 . WC/suihku. Sisäänkäynti suoraan kadulta (ei autolla sisäänajoa). Vuokra 1100 €/kk. Vuokratakuu 2 kk. Yhteydenotot puh. 09-761 521 Isännöinti Lasse Liemola Minä Juhlin :) Savoy teatterissa 2.9.2017 Klo:19 www.lippu.fi 5.9.2017
• 20 Viikot 34-35 K ALLIO L EHTI Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Valitse ammattitaitoinen tiimi palvelukseesi. Soita jo tänään! KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 TOUKOLA, OKT 1. krs: k, oh, et, 2. krs: 2 mh, var, kellari: s, pesutilat (kesken), var tekn. tila, varastoh. ikk., 120/180 m 2 . Uniikissa Toukolan puutalomiljöössä yksittäinen talo. Kellariin saa tehtyä uudet s-tilat, josta mallisuunnitelma on olemassa. Kaukolämpö. Pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu, joten pinta-alatiedot ovat suuntaa antava. Tontti 655 m 2 . Ei lain ed. e-tod. Mh. 362.500 e . Kustaa Vaasan tie 31. 7195865 ARABIANRANTA, KT, loft 4 h, avok, kodinhoitotila, p 170 m 2 Tämä upea loft-asunto Arabianrannassa on arkkitehtuuriltaan selkeä ja muunneltavissa asukkaiden tarpeen mukaan. 4 huonetta, avokeittiö, parveke, kylpyhuone, sauna ja kodinhoitotila. Kokonaispinta 170 m 2 . E=C 2007. Mh. 689.000 e . Posliinikatu 3. 7165764 HAKANIEMI, KT, 5 h, k, erill. wc 151 m 2 Lars Sonck piirsi Arena-talon 1920-luvullla -siitä on muodostunut yksi Helsingin rakennustaiteellisesti merkittävimmistä maamerkeistä. Hurmaava koti moninaisin muuntelumahdollisuuksin. Pohjaratkaisu mahdollistaa usean huoneen yhdistelmän tai avaraa yhtenäistä tilaa. Yhtiössä isot remontit tehty. Ei lain ed. e-tod. Mh. 783.024,44 e . Vh. 795.000 e . Siltasaarenkatu 11. 7107829 KALASATAMA, KT, 4 h, k, s, erillinen wc, lasitettu p 106 m 2 Kalasataman uuden kauniin kävelysillan tuntumassa rantakadulla osittaisin merinäkymin valoisa kulma-asunto. Ikkunat kolmeen suuntaan. Oma sauna, erillinen wc sekä lasitettu parveke lisäävät asumismukavuutta. Vapaa. Mahdollisuus ah-paikkaan, 25.000 €. E=C. Mh. 392.371,15 e . Vh. 695.000 e . Capellan puistotie 8 /Antareksenkatu 22. 7183609 VANHANKAUPUNGINKOSKI, KT 2 h, avok, s, lasit. p 60,5 m 2 Valoisa kulmahuoneisto, josta avarat pihanäkymät lasitetulta eteläparvekkeelta. Rv.2007. 3./4. krs, hissi. Huoneisto on velaton ja talo omalla tontilla, joten yhtiövastike vain 229€ / kk. Tilaisuus. E=F. Mh. 338.000 e . Jokisuuntie 7. 7116068 VALLILA, KT 3 h, k, s, las. p 83,5 m 2 Uutta vastaava vapaa kolmio Puu-Vallilan kupeessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lasitettu tilava parveke on kuin yksi lisähuone ja oma sauna tuo arkeen pientä luksusta. Parvekeelta näkymät rauhalliselle sisäpihalle tunnelmallisiin puutaloihin. E=F. Mh. 184.436,16 e . Vh. 425.000 e . Teollisuuskatu 30. 7118151 / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi KALLIO, KT, 1 h, avok, alk. 45 m 2 Hyväkuntoinen, muuttovalmis koti Franzenin puistikon laidalla avarin puistonäkymin.4. krs, hissi. Asunto remontoitu pääosin v. 2012 ja kylpyhuone putkiremontissa v.1998. Taloyhtiö on hoidettu ja isoja remontteja ei ole suunnitteilla lähivuosina. Tässä kodissa on persoonallista tunnelmaa ja avaruutta! E=E. Mh. 267.437,87 e . Vh. 269.000 e . Fleminginkatu 15. 7119921 VALLILA, KT, 1 h, k, wc, suihku 40 m 2 Tunnelmallinen ja tilava läpitalon huoneisto idyllisen Vallilan sydämessä! Kaunis kakluuni toimii hienona sisustuselementtinä ja maalatut lautalattia sekä puuovet luovat ainutlaatuisen tunnelman. Taloyhtiössä käynnissä kattava LVIS-saneeraus. E=E 2007. Mh. 180.000 €. Mäkelänkatu 23. 7167472 KALLIO, KT, 1 h, kk 27,5 m 2 Kauniissa jugend-talossa rauhallisen sisäpihan yksiö. Huonekorkeutta on ja parvi tuo lisätilaa. Tehokas keittiönurkkaus jota voi päivittää oman maun mukaan. Tunnelmaa luo myös maalattu lautalattia. Citykoti hyvin yhteyksin. 2. krs, ei hissiä. Vapaa. E=F. Mh. 159.000 e . Kirstinkatu 4. 7158877 Tässä vain osa myytävistä kohteistamme Katso kaikki kohteet ja esittelyt osoitteesta www.huoneistokeskus.fi SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija LLB puh. 020 780 3706 gsm 040 631 8231 T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 12-23, su 12-21 aurinkoinen terassi! uusi ruokalista – tule maistamaan! Tulossa lisää livemusiikkia!