• Luota Suomen luotetuimpaan. Pyydä hinta-arvio kodistasi! Oletko myymässä asuntoasi? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Tarjoa myyntiin! JARI AHTIAINEN, LKV, YKV, KiAT 040 060 6025 jari.ahtiainen@op.fi SARI LEINO, LKV 050 550 9109 sari.e.leino@op.fi SEIJA KORHONEN, LKV, YKV, KiAT 040 352 5357 seija.k.korhonen@op.fi RAIJA SEILONEN, Myyntin. 040 515 1128 raija.seilonen@op.fi HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530, Helsinki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 4-5 - 2017 48. vuosikerta - Nro 2 Uusi lounaskahvila avattu 9.1.2017 Hakaniemeen! Vertaa romukullan hintoja! Av. ma-pe 7.30-18.00 & La 8.00-16.00 Kaikki kahvilamme tuotteet -20% Kultapitoisuus 750/18K 21.50 ?/g 585/14K 16.10 ?/g 31.1.2017 asti. Meiltä saa kahvia, pullaa, leivoksia, täytetyt sämpylät, aasialaisia kevät-/tuorerullia sekä lounasaikaan ruokaa. Hinnat 19.01.2017 Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Lounas 7? ? Päivänkeitto 5? Isommatkin ku lt hyvitetään hetia! erät sis. salaatti, leipä & kahvi/tee. Suomessa jo yli 19 vuotta! Meidät löytää Etola Hakaniemen ja DFH Asian Marketin välistä. Osoite: Sörnäisten rantatie 1, 00530 Helsinki KUINKA PALJON RAKKAUTTA MAHTUU KOTIIN? Niin paljon että neliöitä kannattaa olla reippaasti. TOUKOLA, PT 2-3 h, k, s, alak. monitoimitila 95 m2 Kodikas ja valoisa puuparitalohuoneisto kolmessa kerroksessa. Avara oleskelukeittiö ja olohuoneessa myös takka tunnelmaa luomassa. Yläk. mh ja kph. Kellarissa lämpimät sauna- ja monitoimitilat jonne sisäänkäynti pihalta. Kaunis ja polveileva viherpiha kirsikka- ja omenapuineen. Rauhallinen sijainti johon liikenne ei kuulu. Mh. 365.000 ?. Kustaa Vaasan tie 45. 7114209 ITÄ-PASILA, KT 4 h, k, apuk, p 98 m2 Perheasunto vailla vertaa! Huippusijainnilla avara ja tilava päätyhuoneisto. Tässä kodissa on selkeä ja toimiva pohjaratkaisu: mm. kolme suurta makuuhuonetta ja tilava olohuone sekä kylpyhuone apukeittiöineen. Tervetuloa tutustumaan, olisiko tämä sinulle sopiva koti! D. Mh. 329.000 ?. Ratavartijankatu 4. 7142288 KALLIO, KT, 3 h, k, s, p 76,5 m2 Valoisa ja toimiva läpitalon asunto; ikkunat kolmeen suuntaan; Josafatin puistoon, sisäpihalle sekä Tauno Palon puiston puolelle katua. Uutta vastaava, vuonna 2008 saneerauksesta valmistunut As. Oy Artesaani on monimuotoinen asuintalokokonaisuus. Yhtiöllä oma sisäpiha jossa leikkipaikka. Autohallipaikat ovat osakkeina - usein myynnissä ja myös vuokrattavana. D. Mh. 472.000 ?. Helsinginkatu 34. 7153475 Valitse ammattitaitoinen tiimi palvelukseesi. Soita jo tänään! RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, LKV, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 ANTTI MÄKINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 TORKKELINMÄKI, KT 1 h, alk., k, kp 42 m2 Aitoa Torkkelinmäen tunnelmaa halutussa taloyhtiössä. Hyvä pohjaratkaisu, jossa alkovi ja tilava kylpyhuone johon mahtuu myös pyykinpesukone. Remontoi mieleiseksi. Lautalattiat ja huonekorkeutta. 3./3. krs, ei hissiä. Tästä saa viihtyisän kodin. G. Mh. 237.984,46 ?. Vh. 240.000 ?. Torkkelinkatu 5. 7198331 HERMANNI, KT, 1 h, k 35 m2 Vastaremontoitu yksiö alkuperäisillä lankkulattioilla ja rauhallisilla sisäpihan näkymillä. Korkeat huoneet ja hyvä pohjaratkaisu saavat tähän asuntoon tilan tuntua. D. Mh. 176.435,15 ?. Vh. 179.000 ?. Hämeentie 67. 7193397 KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 JUKKA SOININEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 KULLA KIVI Liideri, KiAT puh. 020 780 3218 gsm 040 506 9231 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 Viikot 4-5 Mitä? Missä? Milloin? Kalliolehti HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA chef wotkin?s palvelutiskit Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Tervetuloa tänään keskiviikkona 25.1. avoimien ovien tapahtumaan MUSIIKKIA, TANSSIA JA TAIDETOIMINTAA Harjun nuorisotalo Aleksis Kiven katu 1-3, Helsinki Ohjelma: Klo 17: Djembe, dun-dum ? Klo 18: Afrotanssia ? Klo 19: Reggaeton ? Taidetila 17-20. Vapaa pääsy! Tervetuloa nuoret ja nuorenmieliset, ystävät, tutut ja koulukaverit avoimien ovien tapahtumaan, jossa järjestetään iloinen startti uuteen vuoteen! Ohjelmassa tanssia (reggaeton/afrotanssi), rummutusta (djembe, dun-dum) ja taidenurkkaus. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Taidetila, jossa voit piirtää tai maalata, on käytettävissä koko illan klo 17-20. Tapahtuman järjestävät Kulttuurikameleontit ry yhdessä Harjun nuorisotalon ja Diakonissalaitoksen Vamos-hankkeen ?Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille? kanssa. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi HOITOA RIIPPUVUUKSIIN Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. alk. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: Hoitopermanentti ainoastaan meiltä! Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi UUTTA! Toimintamme laajenee kauneudenhoitopalveluihin! mm. 3D-kulmat,ultraääni-ja pistoshoidot Maitohappobakteeri + B ratiopharm (S, M +10?, L +20?) Joka maanantai hiustenleikkuu ilman ajanvarausta 1?/min, väh. 15 min Kallion Klipoteekki (9,33) ! Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 95? PARTURI-KAMPAAMO 6,90 Tarjous voimassa 12.2.2017 asti. Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Litistääkö pipo hiuksia? Haluatko tuuheutta ja volyymia talvihiuksiin? 24 h Ympyrätalon apteekki täyttää 3 vuotta 10? Viipurin Kukka www.avominne.fi Syntymäpäivätarjous! tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi Helppohoitoisia viherkasveja HELSINKI - TILKANTORI 4 Ajanvaraus nettisivuilla 30 kaps. prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 ! ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 tai NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com
• Viikot 4-5 48. vuosikerta ? nro 2 Tänään Ilmoittaudu Loistefestareille 27. helmikuuta mennessä Raitiovaunut satamiin matkustavien suosiossa Raitiovaunuilla on tärkeä rooli Helsingin satamiin suuntautuvassa matkustajaliikenteessä, HSL:n matkustajaliikenne-tutkimus kertoo. ??Kun HSL kysyi Helsingin satamissa, kuinka laivamatkalle lähdössä olevat matkustajat olivat satamiin saapuneet, pääkau- pungissa matkansa aloittaneista yli puolet kertoi tulleensa raitiovaunulla. Raitiovaunu oli Helsingin sisällä alkaneiden matkojen yleisin kulkutapa, kysyttiinpä haastateltavilta sitten pääasiallista kulkutapaa, jolla he olivat teh- Silta Katajanokalle. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen. neet matkansa pisimmän osuuden, tai viimeisintä kulkutapaa, jolla he olivat satamaan saapuneet. Sivu 9 Fazerilta 100 000 euron lisälahjoitus Hankenille ? ??Hanken on saanut Fazer-konsernilta 100 000 euron lahjoituksen varainhankintakampanjaan HANKEN RETURNS. Lahjoitus kampanjaan oli jo toinen, ja Fazer on näin ollen lahjoittanut meneillä olevaan kampanjaan yhteensä 200 000 euroa. Fazer haluaa tukea lahjoituksilla akateemista osaamista talouden alalla ja tutkimuksen kehittämistä Suomessa. ? Olemme äärimmäisen kiitollisia tästä lisälahjoituksesta ja Fazerin osoittamasta luottamuksesta. Hanken ja Fazer ovat tehneet jatkuvaa yhteistyötä jo pitkään, ja tämä suhde on oiva esimerkki teorian ja käytännön välisestä vuorovaikutuk- sesta. Iloitsemme Fazerin antamasta mahdollisuudesta hallinnoida myös tätä lahjoitusta tulevaisuutta ajatellen, sanoo rehtori Karen Spens. Fazer on osallistunut Hankenin varainkeräykseen vuosina 2010, 2015 ja 2017 100 000 euron lahjoituksella kunakin vuonna. Fazer on myös ollut Hankenin yrityskumppani jo monta vuotta. Uusi lahjoitus syventää yhteistyötä entisestään. ? Olemme vakuuttuneita sitä, että niin Fazerin kuin koko Suomen tuleva menestys tarvitsee kansainvälisesti suuntautuneita, hyvin koulutettuja taloustieteilijöitä, ja siksi lahjoitamme va- Suvilahden uusi sähkövarasto näytti kykynsä ??Helenin Suvilahden sähkövarasto on ollut käytössä lähes puoli vuotta. Sähkövarastolla on monia erilaisia käyttötapoja, ja ensimmäistä kertaa niitä testataan yhtä aikaa aidossa ympäristössä. Pohjoismaiden suurin sähkövarasto liitettiin elokuussa osaksi yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, jolloin Helen aloitti Helen Sähköverkko Oy:n ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa kolmivuotisen sähkövarastojen hyödyntämistä edistävän tutkimushankkeen. Suvilahden sähkövarastolla on nyt ensimmäisten käyttökuukausien aikana onnistuneesti pystytty tuottamaan yhtäaikaisesti sekä nopeaa taajuusohjattua tehonsäätöä kantaverkon tarpeisiin, että loistehon kompensaatiota ja jännitteen ylläpitoa jakeluverkon tarpeisiin. Lisäksi sähkövarasto on paikal- lisesti tehostanut Suvilahden aurinkovoimalan hyödyntämistä tasoittamalla sen tuotantoa. ? Tänä vuonna tulemme lisäämään yhtäaikaisesti toteutettaviin toimintoihin myös Kalasataman metroaseman sähkönsyötön. Metro aiheuttaa kiihdyttäessään ja jarruttaessaan sähköverkkoon isoja muutamia sekunteja kestäviä tehopiikkejä, jotka kuormittavat sähköverkkoa huomattavasti. Jatkossa sähkövarasto pystyy loiventamaan näiden tehopiikkien vaikutusta kaiken muun toimintansa ohessa, kertoo kehityspäällikkö Juha Karppinen Helenin blogissa. Koskaan aikaisemmin ei ole yhdellä laitteistolla pyritty tekemään yhtä montaa samanaikaista toimintoa osana älykästä sähköjärjestelmää kuin nyt Suvilahden sähkövaraston avulla tehdään. roja Hankenille, sanoo Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum. Fazer on perheyritys, joka on ollut osa suomalaisten elämää yli 125 vuotta. Karl Fazer kuului kotimaisen makeisteollisuuden perustajiin. Fazer haluaa tarjota tuotteita ja palveluita, jotka mahdollistavat ??Haluatko kokemusta esiintymisestä ja palautetta tanssin ammattilaisilta? Kerää porukka ja ilmoittaudu mukaan Loistefestareille 27. helmikuuta mennessä. Esiinny ja loista tanssiryhmäsi kanssa Loistefestareilla 24.?26. maaliskuuta 2017. Uuden kokemuksen lisäksi tapaat kivoja tyyppejä ja saat asiantuntevia vinkkejä tulevaisuutta varten. Loistefestareille voivat osallistua kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat 10?20-vuotiaat tanssinharrastajat. Lajeina ovat nykytanssi, katutanssi, show- ja jazztanssi, kansantanssi ja muut etniset tanssilajit sekä baletti. Loistefestareilla tanssin ammattilaisista koostuva raati antaa nuorille kannustavaa ja kehittävää palautetta. Tapahtuman taiteellisena johtajana vuonna 2017 on koreografi Haza Hajipoori. Vallilaan ei tule Bauhausia vastuullisen elämäntavan nyt ja tulevaisuudessa. Fazerin menestyksen perustan luovat suomalainen työ ja ammattitaito sekä tavat löytää uusia kykyjä. Sivu 20 ??Vallilan konepajan alueelle ei tule Bauhausia. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei hyväksynyt viime viikolla VR:n suunnitelmia myydä vanha konepaja Bauhausin myymäläksi. Poliitikot pitivät suunnitelmaa asemakaavan periaatteiden vastaisena. Vallilassa Bauhausin myymälä olisi tullut keskelle tiivistä ja aktiivista asuinaluetta. Uusien kaupunkipyöräasemien sijainnit päätetty ??Kaupunkipyöräverkosto laajenee tänä keväänä kolminkertaiseksi: käytössä on silloin 1500 pyörää ja 150 pyöräasemaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto julkisti uusien pyöräasemien sijainnit tänään. Kaupunkipyörillä voi 2.5. alkaen polkea kantakaupungista Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa entisestään joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa ja saavutettavuutta, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. Kaupunkipyörät toimivatkin osana joukkoliikenteen matkaketjua ja edistävät kestävää liikkumista. Asukkailla on ollut mahdollisuus kommentoida kaupunkipyörien laajenemisen suunnitelmaluonnosta loppukesällä 2016 Helsingin kaupungin Kerrokantasi-palvelussa, jossa vastauksia saatiin yli 1300 asukkaalta. Kaupunkilaisten palautteen ja alustavien suunnitelmien pohjalta uusia kaupunkipyöräasemia nousee muun muassa Hernesaaren tuntumaan. Katso suunniteltujen asemien paikat asemakartalta. Seuraavalle kaupunkipyörä- kaudelle rekisteröityminen alkaa huhtikuussa 2017. Asemien tultua käyttöön niiden paikat ja pyörien saatavuustiedot löytyvät myös ajantasaisesti HSL:n uudesta reittioppaasta. Uuteen reittioppaaseen kannattaa jo tutustua osoitteessa https://beta.reittiopas.fi/. HKL vastaa kaupunkipyöräpalvelusta ja palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa Clear Channel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK-Elanto. Asemapaikkojen suunnittelusta on vastannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. HSL vastaa kaupunkipyörien verkkopalvelusta hsl.fi/kaupunkipyörät, reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista sekä palvelun markkinoinnista.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 2 Eläkeläisten tulot kasvoivat puolella E läkeläisten toimeentulo kehittyi myönteisesti 20 viime vuoden aikana. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin eläkeläisten toimeentulon kehitystä vuosina 1995?2015. Eläkeläisten asemaa tarkasteltiin monipuolisesti niin eläkkeiden, kotitalouden käytettävissä olevan tulon, kulutuksen, varallisuuden kuin toimeentulokokemustenkin kautta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Valtaosa noususta selittyy eläkeläisten joukossa tapahtuneilla muutoksilla. Eläkkeelle jääneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä, ja ne ovat alkaneet työeläkejärjestelmän perustamisen jälkeen. Uusilla eläkkeensaajilla on siksi ollut korkeampi eläke. Samaan aikaan joukosta on poistunut pientä kansaneläkettä saavia eläkeläisiä, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Eläkkeiden kehitykseen vaikuttavat myös muutokset eläkkeellä olon aikana. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkkeellä olleiden keskieläke nousi eläkeaikana reaalisesti 21 prosenttia. Indeksikorotusten lisäksi eläke on voinut nousta esimerkiksi lesken- tai takuueläkkeen saamisen seurauksena. Eläkeläisten toimeentulon positiivinen kehitys ilmeni myös tutkimuksen muilla mittareilla. Esimerkiksi eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Kansainvälisessä vertailussa eläkeikäisten asema on hieman eurooppalaista keskitasoa parempi ja toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeikäisistä. Olli Sarpo Antialgoritmi ??Algoritmi on määritettyyn suuntaan etenevä kuvaus siitä, miten jotain tehdään. Yksiselitteisesti. Algoritmin ei tarvitse välittää mitä sen ympärillä tapahtuu tai ymmärtää mitä se aiheuttaa. Yksiselitteisesti, kritisoimatta tai omiaan keksimättä, se etenee kohti sille kerrottua päämäärää. Sivuilleen vilkuilematta omassa digitaalisessa maailmassaan. Raadollinen elämä taas on moniselitteistä, hankalaa hallita, vaikeaa, inhimillistä. Ja täynnä mahdollisuuksia. Täynnä luovia ja kriittisiä ajattelijoita, joilla on kykyä ihmisen ja maailman avarakatseiseen ymmärtämiseen. Antialgoritmi, joka etenee lyyrisiä teitään kaikille kuuluvassa maailmassa. No huh, mitä sitten? Eri asioita, keskenään vertailukelvottomia. Tietenkin, paitsi jos niitä käyttää metaforana kuvaamaan satavuotiaan Suomen tilaa. Minä teen niin, käytän kielikuvitusta. Valtaosa hallintoalamaisista on fiksua väkeä. Sellaista jolle on tärkeätä ymmärtää menneisyyttä, rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa, elää sovussa ja ajatella huomistakin. Joka haluaa harhailla, kehittyä ja oppia, elää oikeudenmukaisessa maailmassa. Elää niin, että kaikki pysyvät kelkassa. Sellainen on antialgoritmi arvokkaaseen elämään johtavalla polulla. Ja jonkun ihmeen takia tämän väen asioista on pantu päättämään sydämen sivistykseltä säästynyt algoritmi. Määritettyyn suuntaan etenevä kuvaus siitä, miten kaikkien yhteinen omaisuus dumpataan maailmalle, miten kukin on oman onnensa seppä, miten eriarvoistetaan tehokkaimmin ja saadaan sekaannusta aikaan. Yksiselitteisesti. Hassuinta tässä kielikuvituksessani on, että algoritmi vilpittömästi luulee ete- Viikot 4-5 Muumi -museonäyttely Helsinkiin ??Helsinki ei onnistunut neuvottelemaan hyvää sopimusta Guggenheim-säätiön kanssa, joten hyvä niin, ettei se tule. Turisteja kuitenkin haluttaisiin nykyistä enemmän. Kansanedustaja Eero Lehti ehdotti ko. museoa lentokentälle. Eipä sekään tuo turisteja Helsinkiin, lentoa vaihtaessa sinne voi poiketa, mutta ei pääkaupunkiseutu siitä mitään hyödy. Helsingissä on alkanut ja alkaa suuria rakennushankkeita. Keskuskirjasto alkaa saada seiniä lisää näkyviin. Voisiko sitä korottaa yhdellä kerroksella? Ehkä liian myöhäistä? Hakaniemen rantaan on tulossa hotelli, siihen voisi tehdä yhden kerroksen lisää, ja sinne voisi perustaa Muumi-museon. Nythän Lontoo on haukkaamassa palan ?kansallisaarrettamme? ja ohjaa turistit sinne, joidenkin kuukausien ajan. Aasialaiset ovat ?rynnimässä? Suomeen ja ovat monet heistä Muumi-faneja. Hotellin kiinnostuskin lisääntyisi, HKL saisi lipputuloja (ratikka ja mah- dollinen pisararata, Hakaniemen Kauppahalli lisää vetovoimaa, vaikka se jo nytkin kiinnostaa ja kenties monta muutakin juttua voisi ympärille rakentaa. Myös muutkin palvelut kasvaisivat. Ei tämä ole poissa Naantalin Muumimaailmasta, päinvastoin lisäisi sinnekin kiinnostusta. Mielestäni Helsingin päättäjien pitäisi olla yhteydessä Tove Jansson säätiöön ja hotellin norjalaiseen rakennuttajaan. Eija Saha Kallio Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ??Jokaiselle suomalaiselle oman maan puolustaminen on suorastaan kunniaasia. Haluamme olla isäntiä omassa maassamme. Ja meillä on hyvä reservi ja hyvä armeijan koulutustaso, mutta kalusto vanhenee. Juuri nyt pitäisi hankkia lentokoneita, laivoja, ohjuksia, tykistökalustoa. Maanpuolustuksen tulee olla uskottavaa. Tämän on hallitus hyvin tiedostanut, samoin kuin sen että kaikki maksaa ja rahat ovat vähis- sä. mutta rauhan turvaamiseksi aseita pitää olla, sen ymmärsivät jo roomalaiset aikoinaan. Ja nyt on Ruotsin herännyt! ? Ruotsillahan ei ole reserviä, ei upseereita. Ja Ruotsi pystyy kouluttamaan korkeintaan 4000 miestä vuodessa! Ruotsi on todennut, että Naton tulo Baltiaan muutti Itämeren sotilaspoliittisen tilanteen, Ja katseet ovat kääntyneet Suomeen. Ilmeisesti muistetaan että Suomen selän takana on hyvä kyyristellä. Rikas Ruotsi voisi osoittaa puolustusyhteistyössä vilpittömyytensä hankkimalla Suomen tarvitsemat hävittäjäkoneet, vaikka Drakenit ja liisata ne sitten Suomelle kohtuulliseen hintaan. Tässä olisi hyvä alku yhteistyölle, puolustusministeri Niinistön tulisi tehdä asiassa aloite! Leif Söderlund Siltasaari Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Rakkaus tietä tasoittaa nevänsä viisaasti. Niin viisaasti, ettei sen tarvitse sietää arvostelua tai kuunnella muita. Hoopoja on hankala yrittää valistaa. Eipä näemmä haittaa, vaikka sankoin joukoin tutkijoita ja tiedemiehiä lähtee maasta. Lähtihän niitä 1930-luvun Saksastakin. Seuraavat sata vuotta näyttänevät kumpi vie pidemmän korren. Nurkkakuntainen tyhmyys vai sydämen sivistys. Enkä puhu yhdestäkään puolueesta. Metaforani on puhtaasti henkilökohtaista laatua. Ans kattoo, saako sika jänistä. Lumihiutaleet maan peittää, kinokseen uudet jäljet jää. Kohtalo kulkuamme ohjaa, rakkaus tietä tasoittaa. Näämme laakson vihreän, meren, vuoren kaukaisen. Uusiin päiviin uskoin, nyt päivään jokaiseen. Kun lounatuuli puhaltaa, se toiveita elvyttää. Siihen lentää varpunen, tulee jotain kertomaan. Polunpään silloin näin, ovi siel? oli raollaan. Tää tarina on erikoinen, siit on vuotta kymmenen. Ystävyys on elämänsuolaa, luottamus sitä jalostaa. Laulumme ovat toiveiden, työn, runon ja rakkauden. Paljon turhaan sanotaan ja paljon sanomatta jää. Sanoisinko sanat runoillen, pukisinko riimit säveliin? Siihen lentää varpunen, tulee jotain kertomaan. Kadonnut ei iltatuuleen eikä talven pakkaseen. Tytär täyttää yhdeksän, siit on vuotta kymmenen. Toivo Levanko lyyrikko Puheenvuoro Talvi toi juhlalle jatkon Veli-Matti Hynninen ??Loppiainen eli epifania toi keskellemme jumalallisen kirkkauden. Synkkyys ei lausu viimeistä sanaa, pyhyys on katoamatonta vaikka välillä pyhyyttä on vaikea havaita. Hätkähdin kun luin miten Italiassa - Pietarin, Paavalin ja paavien koti- nurkilla - kirkkotiloja on pitänyt ryhtyä rakentamaan ostoskeskuksia muistuttaviksi jotta ihmiset paremmin osaisivat tavoittaa pyhyyden olemuksen. Vaikka äärellinen ei ikinä käsitä ääretöntä, jokainen kaipaa pyhyyttä, kokemusta tämänpuoleisuuden ylittävästä tuonpuoleisuudesta. Suomalaisuuteen kuuluva peräänantamattomuus näkyy joulutavoissamme. Haluaisimme että ?ois joulu ainainen ja juhla jumalainen.? Suomen kirjakielessä loppiainen mainittiin esi kertaa 1642 Raamatussa. Sanana se tarkoittaa loppumista, mutta ei joulu loppiaiseen pääty vaan jatkuu Nuutin päivään ja kekseliäästi vielä siitäkin viikon eteenpäin. Shakespearen näytelmä Loppiaisaatto (Twelfth Night) ja ruotsinkielisten trettondedag laskevat päiviä joulusta. Vanha suomalainen sanota ?Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi? viittaa miten vastentahtoista on lopettaa juhla. Tästäkö syystä joissakin osissa Suomea on Nuutinpäivälle kehitetty juhlan jatkopäivät: ?Keruuti, Heruuti, Peruuti, Hurra, Nurra ja Nurran nuppu.? Jatkopäivillä haluttiin pitkittää juhla-aikaa. Vasta siitä alkoivat juhlattomat selkä- ja härkäviikot. Vasta Nurran nupusta (19.1.), joka nykyjärjestelmässämme on Pyhälle Hen- rikille omistettu ensimmäinen rukouspäivä, voimme katsoa jouluajan päättyneeksi. Inkarnaatio eli Jumalan ihmiseksi tulo ansaitsee kristinuskon perusmysteerinä parhaan huomiomme ja syvän taipumisemme pyhän edessä. Hurrat ja Nurrat eivät siis liioittele. Auttaako rukous kun maailma repeilee? Loppiaisen symboleilla on ajankohtainen viesti rakoilevalle maailmalle. Ruotsin vaakunan kolme kruunua viittaavat itämaan tietäjien kruunuihin, joilla nämä viisaat maagit hevostensa selässä osoittivat valtansa korkeutta. Kolme kruunua liitetään myös Kölnin tuomiokirkkoon ja sen lippuun. Legendan mukaan Konstantinuksen äiti Helena siirrätti tietäjien maalliset jäännökset Konstantinopoliin, josta ne lahjoitettiin MIlanon arkkipiispalle. Fredrik Barbarossan neuvonantaja keksi puolestaan siirtää ne Kölniin jalokivillä koristettuun arkkuun. Ruotsi, Konstantinopoli, Milano ja Köln voivat siis yhä kilpailla näillä kruunuilla. Rikkaat tietäjät lahjoittivat Messiaalle kultaa, mirhaa ja suitsuketta, jota myöhemmin on tulkittu Jeesuksen ihmisyyden vertauskuvaksi. Kun Jumala ilmestyy, luotu todellisuus vavahtaa ja ihminen ei voi muuta kuin polvistua pyhän edessä. Tämä on huomattu kirkkotaiteessa. Kun tietäjät ovat seimellä, ainakin joku heistä on polvistuneena. Usein muistutan, että Jumalan ja naisen edessä on miehen polvistuttava. Tähti kertoo Jumalan kekseliäästä tavasta ilmestyä luomakunnalle. Kun Euroopan unionin tunnuksen suunnittelija halusi kuvata yhteisyyden ja liittoutumisen voimaa hän piti esikuvanaan Marian tähtiseppelettä. Näin syntyi Euroopan unionin tähtitunnus 1955 aluksi Euroopan neuvoston ja sitten koko unionin tunnukseksi. ?Taivaan kirkas tähti kerran, tietäjiä itämaan, johdatteli luokse Herran, loistavalla valollaan.? Veli-Matti Hynninen veli-matti©hynninen.info
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 Yleisönosasto Kolumni Hyvää yritetään Eläkkeensaajilla menee hyvin ? Vai meneekö sittenkään? ??Eläketurvakeskus julkaisi 16.1.2017 selvityksensä, jossa tarkasteltiin eläkkeensaajien toimeentulon kehitystä ajanjaksolla 19952015. Selvityksen uutisointi antoi hämmentävän positiivisen kuvan eläkkeensaajien toimeentulon kehityksestä tarkastelujaksolla. ? Perustellusti voi kuitenkin kysyä, antaako nyt tehty selvitys ja etenkin sen uutisointi ihan oikean kuvan suomalaisesta eläkeläistodellisuudesta. Selvityksen luvut sinänsä ovat varmasti oikeita, mutta ne kertovat vain keskimääräisestä tilanteesta. Keskiar- vojen takaa löytyy monen kohdalla paljon karumpi todellisuus. Ne kätkevät taakseen suuren joukon eläkkeensaajia, jotka joutuvat jatkuvasti kamppailemaan toimeentulostaan. Ostaako tällä viikolla ruokaa vaiko lääkkeitä ei ole vitsi, vaan monelle arkitodellisuutta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen järkyttävän suuret korotukset parin viime vuoden aikana sekä erilaisten Kelan lähinnä sairastamiseen liittyvien tukien leikkaamiset ovat kiristäneet kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien taloudellista asemaa. ? Keskiarvoluvut eivät saa peittää alleen sitä, että eläkkeensaajien joukossa on ihmisiä, joiden toimeentulo on ollut taloudellisessa mielessä vaikeaa. Nyt tehtyjen ja tiedossa olevien päätösten perusteella toimeentulo edelleen vaikeutuu. Tilanne ei ole ensisijaisesti työeläkejärjestelmän vika. Eläkkeensaaja ei ole harvinainen näky leipäjonoissa, jatkaa Matti Hellsten. Eläkkeensaajien Keskus- liitto vaatii, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien ahdingolle on tehtävä jotakin. Köyhyysongelmaa ei ratkaista työeläkeindeksillä, jota sitäkin voitaisiin muuttaa niin, että se pikemminkin tasaisi kuin lisäisi työeläkkeellä olevien tuloeroja. Köyhyysongelmaa pitää lähteä ratkomaan kansaneläkkeiden tasoa korottamalla - ei niitä leikkaamalla. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Pormestareille ei pidä antaa ökypalkkoja ??Viesti: Helsinkiin kuntavaalien jälkeen valittavalle pormestarille esitetään 14 000 euron kuukausipalkkaa ja apulaispormestareille 10 000 euroa kuukaudessa. Pidän tätä ehdotusta kohtuuttomana, perusteettomana ja epäoikeudenmukaisena. Arvostelin pormestareille esitettyjä ökypalkkoja jo keväällä, kun kaikki kaupunginhallituksessa istuvat ryhmät siunasivat uuden johtamisjärjestelmän, johon sisältyi linjaus huippupalkoista. Hyvä, että nyttemmin ylisuuria palkkoja vastaan on asettunut muitakin. Pormestareille esitetyt huippupalkat jakavat valtuustoa eliitin etuoikeuk- Leif Söderlund Kuka oli Ivan Smilga? ??Vuosi 1917 oli myllerryksiä täynnä niin Suomessa kuin Venäjällä. Loppuvuoden tapahtumat johtivat marraskuun alussa vallankumoukseen ja kansankomissaarien neuvoston ja Leninin nousuun Venäjän johtoon. Suomessa tilanne toi tullessaan itsenäistymisen. Lokakuun vaaleissa SDP oli kärsinyt tappion ja eduskunnasta oli tullut porvarienemmistöinen. Helsingissä ja muualla maassa oli pahoja levottomuuksia ja koettiin myös noin viikon kestänyt suurlakko, jonka aikana Helsingin punakaarti miehitti mm. senaatintalon estäen E.N.Setälän senaatin toiminnan. Marraskuun lopulla eduskunta sitten asetti uuden hallituksen. Sen puheenjohtajaksi ? pääministeriksi ? tuli P.E. Svinhufvud, tämä oli maaliskuussa palannut karkoituspaikastaan Siperiasta. Ja joulukuun 4.päivänä Svinhufvud teki eduskunnalle esityksen Suomen suvereenisen tasavallan hallitusmuodoksi ja ilmoitti hallituksen kääntyvän muiden valtojen puoleen saadakseen Suomen itsenäisyyden tunnustetuksi. Hallitusmuoto oli lähinnä K.J. Ståhlbergin laatima. Sitten kaksi päivää myöhemmin eli 6. joulukuuta eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen äänin 100 ? 88. Sosiaalidemokraatit hyväksyivät myös periaatteessa itsenäisyyden, mutta halusivat saavuttaa sen neuvottelemalla Venäjän kanssa. Itsenäisyystunnustuksia ei saatu, Ruotsi odotti Venäjän tunnustusta. Ja Saksa painosti voimakkaasti Svinhufvudia neuvotteluihin Pietariin. Senaatin oli taipuminen ja se lähetti joulun jälkeen valtuuskunnan, jonka johdossa olivat ministerivaltiosihteeri Carl Enckell ja kansainvälisen oikeu- 5 den dosentti Gustaf Idman. ? Mutta entäpä muut jäsenet? Oliko mukana, sanotaanko oppaana ja tiennäyttäjänä Ivan Tenisovitsh Smilga? Oliko hän todella kansankomisaarien neuvoston nimittämä kenraalikuvernööri? Hänestä on vaiettu, mutta tiedetään, että hän oli entinen ylioppilas, matruusi ja bolsevikki, kotoisin Latviasta. Oliko hän Leninin tai Trotskin tuttu ja ystävä? Missä hän asui Helsingissä, kenraalikuvernöörin virkatalossa Eteläisellä Esplanadilla ravintola Kappelin takana vai missä? Ja kuinka hän piti yhteyttä senaattiin ja Svinhufvudiin tai Suomen vasemmistoon? Kuka tästä voisi kertoa, kenties joku historian saloihin vihkiytynyt, kutenTeemu Keskisarja, Laura Kolbe tai Matti Klinge, jos nyt eläkepäivinään vielä jaksaa? Oli miten oli, senaatin valtuuskunta ohjattiin Leninin luo Smolnassa, entisessä tyttökoulussa, missä kansankomisaarien neuvosto piti istuntojaan. Valtuuskunta sai ohjeet ja käväisi Helsingissä. Enckell, Idman ja mukaan tullut pääministeri Svinhufvud olivat taas aamulla 30. joulukuuta Pietarissa. Senaatin kirje oli osoitettu Venäjän hallitukselle, se ei kelvannut. Valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiskirje korjattiin eli osoitettiin kansankomissaarien neuvostolle. Tämä puolestaan päätti ehdottaa Neuvosto ? Venäjän toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Tästä Svinhufvud sai dokumentin iltamyöhällä 31. joulukuuta 1917. Keskuskomitean lopullinen päätös tuli sitten vuoden 1918 alkupäivinä. ? Mutta tuo Ivan Smilga, oliko hän taustalla mukana? sia nauttivaan sisäpiiriin ja muihin, rivivaltuutettuihin. Demokratian kannalta esityksen logiikka on nurinkurinen: pienelle sisäpiirille maksetaan valtavaa palkkaa ikään kuin muiden valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten ei tarvitsisi käyttää aikaa kokouksiin valmistautumisessa, seurata palvelujen ja hallinnon toimintaa, paneutua asioihin, olla yhteydessä kuntalaisiin ja kantaa vastuuta päätöksenteosta. Ei ole mitään perusteita maksaa Helsingin pormestareille korkeampia palkkoja kuin ministereille ja kansanedustajille, varsinkin kun pormestarien tehtävät ovat nykyisiä kaupunginjohtajien tehtäviä sup- peammat. Samalla on syytä arvioida uudelleen idea siitä, että vaaleilla valitut valtuutetut jaetaan kahteen tai kolmeen kastiin: huippupalkkaiseen pormestarieliittiin, isot palkkiot saaviin kaupunginhallituksen jäseniin ja rivivaltuutettuihin. Pormestareiden ja muiden valtuutettujen pitää olla asukkaita varten, ymmärtää heidän arkeaan ja elää samaa todellisuutta tavallisten helsinkiläisten kanssa. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu, SKP ja Helsinki-listat www.yrjohakanen.fi Lumityöt Helsingissä ??Kaupungin rakentamispalvelu Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle. Kovien lumisateiden aikaan työt kuitenkin priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta pääväylien ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uu- den lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy. ? Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuvat pääkatujen avoinna pito ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, kertoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö. ??Viime vuoden joulukuun alussa käynnistettiin Töölön, Vallilan ja Vuosaaren terveysasemilla uudenlaisen palvelumallin kokeilu. Kokeilupilotit poikkeavat toisistaan siten, että Vuosaaressa kokeillaan myös aukioloaikojen pidennystä. Kokeilu liittyy lautakunnan hyväksymiin sote- palvelujen kehittämisen linjauksiin v 2014. Paineet palvelujen uudistamiseen tulevat monesta eri suunnasta. Suurinta kritiikkiä on herättänyt lääkäreiden kiireettömälle vastaanotolle pääsyn pitkät jonot. Ne vaihtelevat suuresti eri puolilla Helsinkiä. Töölössä tai Vallilassa ei suinkaan ole ollut pisimmät jonot, mutta muualla saattaa olla useita viikkoja. Vaikka kiireelliseen hoitoon pitää päästä joko samana tai seuraavana päivänä, myös kiireettömän vastaanottoajan saantiin ei pitäisi mennä viikkoja. Tätä yritetään parantaa jokaisella asemalla. Lautakunta teki tästä asiasta jo vuosi sitten päätöksen, missä edellytettiin, että kiireettömän hoidon vastaanottoaikojen jonotus pitää puolittaa. Se on parantanut tilannetta, mutta ei vielä riittävästi. Toinen iso tavoite on parantaa palvelujen tarvitsijoiden ja sote-henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja hoidon jatkuvuutta. Se tapahtuu nimeämällä mahdollisimman monelle oma vastuuhenkilö, joka ottaa hoitaakseen avuntarvitsijan hoitotarpeiden yhteen kokoamisen nykyistä paremmin. Kun ihminen tarvitsee erilaisia palveluja, hänen ei tarvitsisi itse soittaa eri paikkoihin, vaan vastuuhenkilö yhdessä avuntarvitsijan kanssa pohtisi eri vaihtoehdot ja sitten hoitaisi palvelujen saannin. Tämä on erityisen tärkeätä monia palveluita tarvitsevien kohdalla. Hoidon jatkuvuus ja ihmisten ongelmien tunteminen ja hoidon jatkuvuus on tärkeätä kaikkien kannalta. Terveydenhuollossa tapahtuu myös paljon kehitystä. Ihmisillä tulee jatkossa olemaan uusia mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään. Silloin on tärkeätä, että terveysasemalla on vastuuhenkilö, jonka kanssa voi pohtia uusia mahdollisuuksia ja saada niiden käyttöön opastusta. Nyt jo on erilaisia sähköisiä palveluita ja kansallisia tietorekistereitä, joiden käyttö helpottaa elämää. Mutta samanaikaisesti on kaikissa keskusteluissa korostettu, että niillä ihmisillä, joilla ei ole tietolaitteita tai kykyä käyttää niitä, heille turvataan aina palveluiden saanti puhelimella tai muuten. Siinäkin oma vastuuhenkilö on hyvä. Sote-palveluiden kehittäminen on tärkeätä paitsi siksi, että niiden on vastattava entistä paremmin ihmisten palvelutarpeita myös niin, että palvelut olisivat kustannustehokkaita. Tämä näkökulma tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpi, kun todennäköisesti siirrytään maakuntavetoiseen sote-palvelumalliin. Alustavat Sipilän hallituksen laskelmat Uudenmaan maakunnan sote palveluiden rahoittamiseksi osoittavat, että Uudellamaalla pitäisi sote-palvelujen kustannuksia sopeuttaa aika paljon. Mitä se sitten loppupeleissä tulee tarkoittamaan, riippuu vielä monesta asiasta, viime kädessä myös tulevasta lainsäädännöstä. Mutta joka tapauksessa on tärkeätä, että yritämme uudistaa omia palvelujamme ja palveluverkkoamme jo etukäteen niin, että se toimisi mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Silloin ei tarvita paniikkiratkaisuja. Tätä yritetään tehdä pilottien kokemuksia hyödyntäen. Helsingin väestö ikääntyy ja rakenne monipuolistuu. Silloin tarvitaan erilaisia palveluita. Sitäkin on hyvä selvittää ja ennakoida. Joten kaiken kaikkiaan sote-palvelujamme pitää uudistaa ja kehittää kaiken aikaa. Se on näiden pilottien tarkoitus. Vallilassa tämä uudistustyö tarkoittaa myös varautumista Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen siirtoon ensi vuoden lopulla. Siellä palvelut yritetään järjestää mahdollisimman hyvällä ja modernilla tavalla. Nyt olisi myös mahdollisuus uusiin ja hyviin ehdotuksiin. Jos sellainen tulee mieleen, laittakaa postia vaikka virastoon tai myös minulle. Kiitos. Maija Anttila sote lautakunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu www.maijaanttila.net Puheenvuoro Susi lammasten vaatteissa ???Olen miettinyt toisenkin tuokion / kuinka moni kulkija arjessaan huomannut on / kun vanhusta vieressä ryöstetään / tai taskunsa taidolla käännetään ...? Kun olen ollut ulkona äitini kanssa, niin pidän yleensä kymmenen metrin raon. Tarjoan mahdollisille ryöstäjille mahdollisuuden aloittaa ryöstönsä. Kertaakaan ei ole vielä tärpännyt. Paitsi silloin kun en ollut paikalla. Ryöstö tapahtui mutta ryöstäjät jäivät saamatta. Pari kertaa olen Hakaniementorin suoralla soittanut poliisille, kun sieluni ei enää sietänyt katsella, kun joku omaa syyttään Suomessa syntymätön käveli rollaattori-ihmisen eteen tavaraansa kauppaamaan ja samalla toinen takana tarkasteli kauppakassin sisäl- töä. Poliisilla kun resurssit vähenevät, niin kerran soittaessani pyysin piruuttani lupaa hoidella asian itse tai kavereitteni kanssa - ei niin pienissä asioissa enää hupenevaa virkavaltaakaan viitsisi häiritä. Ja sanoin, että asia menisi varmaan paremmin jakeluunkin, kun sen perusrahvasmies toiselle miehen vaimolle suoraan sanoo. Lupaa en saanut - vielä - poliisi tuli paikalle, katseli aikansa autonsa ikkunasta ja poistui sitten kiireemmille keikoille. Hakaniementorin suoralla oli rauha hetken ja sitten alkoi sama meno. Nyt tärppäsi. Mutta se ei tapahtunutkaan ulkona kaiken kansan keskellä nyt se tapahtui Ympyrätalon S-Marketin kassajonossa. Kaiken kansan keskel- lä keski-ikäinen kantasuomalainen nainen lähestyi äitiäni takaapäin ja aloitti tuttavallisen juttelun. Että muistaako äitini, kun siellä Hakaniementorilla aina tavattiin ja että hän olisi tullut jo kahville mutta oli unohtanut osoitteen .... Siinä kaikkien keskellä se tapahtui - huijausyritys ja seuraan tunkeutuminen ja tarkkaan valitttuun kohteeseen - joka äitini yksin ollessa olisi voinut päätyä ryöstöön. Jos emme tulevan kevään vaaleissa vieläkään osaa äänestää ihmisiä, jotka eivät sotke vihaista puhetta vihapuheeseen tai joiden ainoa yritys rauhan rakentamiseen on syyllistää perustellusti vihaisia kanssakulkijoitaan - voi olla että poliiseja tarvitaan entistäkin vähemmän. Ainakin kaiken maailman vanhenevat aikamiespojat saattavat jättää poliisit kokonaan rauhaan. ?Joukon maine mustevi aina / kun joukossa nuorten / sä vanhuksen ryöstettävän näät?. Ari Maarnela Suomen Reformiyhdistys ry emaarnela@gmail.com
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Viikon mietelause: Talvella lauluja tehdä ei, / talvella tehdään työtä. Eino Leino (1878-1926) Viikko 4 Ma 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine Ti 24.1. Senja Ke 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali To 26.1. Joonatan Pe 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo La 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Su 29.1. Valtteri Viikko 5 Ma 30.1. Irja Ti 31.1. Alli Ke 1.2. Riitta To 2.2. Jamina, Lumi, Aamu Pe 3.2. Hugo, Valo La 4.2. Ronja, Armo Su 5.2. J.L. Runebergin päivä. Asser Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19 Ti 24.1. klo 16 Lähetys- ja Jerusalempiiri, Hurmerinta. Kahvitarjoilu. Klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Tervetuloa kutomaan mukavassa seurassa. Klo 18 Iltamessu, Viljamaa. Ke 25.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea, joht. Hili. Klo 19 Reformaatio ja yhteiskunta -ilta. Keskustelemassa Ilkka Kantola, SDP, Olli Rehn, Keskusta ja Anna Kontula, Vasemmistoliitto, juont. Visa Viljamaa. To 26.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Nousevan populismin merkitys. Ministeri Jaakko Iloniemi, diplomaatti ja talouselämän vaikuttaja luennoi. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Klo 19 Reformaatio ja tulevaisuus -ilta. Keskustelemassa pastori, päätoimittaja Jaakko Heinimäki, toimittaja, juontaja Tiina-Rakel Liekki ja stand up-koomikko, yllätysvieras, juont Mari Mattsson. Pe 27.1. klo 16?18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 20 Kompletorio. Rukoushetken toimittaa Leevi Nora. La 28.1. klo 18 Ekumeenisen karmeliittayhteisön messu. Antti Kruus. Iltatee. Su 29.1.klo 10 Reformaatioviikon messu. Laajasalo, saarna Sammeli Juntunen, Huovinen, Mattsson, Viljamaa, Pentikäinen, Pyylampi, Niskala. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 17 Lähde elämään ?ilta. Alku lähteeltä, musiikki Vivamo raamattukylän ryhmä, Eeva-Liisa Hurmerinta ja Päivi Peittola. Teejatkot. Ma 30.1. klo 18 Iltamessu, Partti. Ti 31.1. klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Tervetuloa kutomaan mukavassa seurassa. Klo 16 Lähetys- ja Jerusalempiiri Hurmerinta. Klo 18 Iltamessu, Hurmerinta. Ke 1.2. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea joht. Hili. To 2.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Kuinka voitetaan? Lasse Viren Tommi Niskalan haastateltavana. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Pe 3.2. klo 16?18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Su 5.2. klo 10 Kynttilänpäivän messu, Mattsson, Männistö, Mäki-Kokkila, Pyylampi, Oksanen, Kilven kuoro, avustaja ?. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon kappelissa. Alle 4v. vanhempien seurassa. Klo 16 Kynttilänpäivän Skidikirkko ? lapsiperheiden oma kirkkohetki, jossa on tilaa lasten äänille ja riemulle. Mattsson, Pyylampi. Kirkkokahvit ja mehut. Ma 6.2. klo 18 Iltamessu, Partti. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso www.kallionseurakunta.fi. Sunnuntaiksi Oletko tutkinut syvyyden pohjat? ? Sielläkin Minä olen ??Sammutettuani yöpöydän lampun käteni haparoi vielä lattialla lepäävälle kännykälle. Laitoinhan herätyksen aamulle varmasti oikeaan aikaan soimaan? Samalla eksyn vielä selaamaan Twitteriä. Jos nyt vain ihan nopeasti. Päädyn epätoivoisiin keskusteluryppäisiin, maailman tilaa negatiivisessa valossa heijasteleviin tilastoihin ja kuviin arktisten alueiden eläimistä, jotka ovat hukkumaisillaan. Eikä, ei voi olla totta! Tein tämän taas itselleni. Nukun levotonta koiranunta koko yön. Unessa harvinaiset linnut, ehkäpä lajiensa viimeiset, lentävät autoni tuulilaseja päin ja tuupertuvat asfaltille. Nousen ennen kellonsoittoa ja raahaudun keittämään kahvia. Olen oppinut yöllä nettikeskustelussa, että puolillaan oleva kahvipakettini on niiden yhtiöiden listalla, jotka eivät välitä kahvituottajamaissa työläistensä oloista. Laitan viisi kukkurallista mitallista keittimeen. Jospa kahvi vaikka loppuisi nopeammin. Kahvinkeittimen pulputtaessa mietin Jeesuksen sanoja Pietarille ja muille opetuslapsille myrskyn keskellä. Pysykää rauhallisina, ottakaa iisisti, ei hätää. Olohuoneeni pöydällä on avoimena aatehistoroitsija Petteri Pietikäisen kirja Hulluuden historia. Siinä Pietikäinen esittää kysymyksen melankolian anatomiasta. Entäpä jos onkin niin, että melankolia ja sitä seuraava maailmantuska ovat ihmisen luonnollinen reaktio ympäröivään kestämättömään, sortavaan tai epätasa-arvoiseen tilanteeseen? Ne aktivoituvat silloin, kun maailma näyttää rumimman puolensa ? ei turrutusta tarjotakseen, vaan sysäyksenä toimintaan. Pietari alkaa vajota, kun lakkaa uskomasta ja toivomasta. Siihenkin tilanteeseen Jeesus tarttuu. Pietari ei ole yksin epätoivon, epäuskon, rohkeuden puutteen tai luottamisen vaikeuden kanssa. Varmaankin Jeesuksesta tukea ottaen Pietari palasi veneeseen. Huomionarvoista onkin: Kun pyydämme Jumalaa siirtämään vuoria, Hän saattaa antaa meille lapion. Pe 27.1. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan lasten perjantai: Mummola ja pullapaja. La 28.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Klo 17 Sateenkaarimessu. Saarna Sami Suhonen, liturgi Kati Pirttimaa. Su 29.1. klo 16 Messu. Patronen, Niskala. Kirkkokahvit. Klo 18 Konsertti kirkossa Markus Kuikka, gamba ja Mitra Virkaperko, cembalo. C.P.E.Bachin kolme sonaattia. Vapaa pääsy, ohjelma 10? Ma 30.1. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 31.1. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Tervetuloa mukaan! Ei ennakkoilmoittautumista. Klo 18 Kangaspuukerho. Tule kutomaan räsymatto, shaali tai liina. Pe 3.2. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lastenperjantai: Elokuvateatteri. Klo 17 Glow-ilta. Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterworkilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa piipahtamaan, tutustumaan ja rentoutumaan. Tuovi Raitio La 4.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 5.2. klo 16 Messu. Lindfors, Heikki Ahonen, Oksanen ja Salonkikuoro. Kirkkokahvit. klo 17.15 ja Pentin seurat seurakunta- salissa, Lindfors, Seppälä, Sippola, Ahonen, Väinölä. Musiikki Panu Luosto. Ma 6.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 7.2. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Tervetuloa mukaan! Ei ennakkoilmoittautumista. Klo 18 Kangaspuukerho. Tule kutomaan räsymatto, shaali tai liina. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 27.1. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 29.1. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Jumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 3.2. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 5.2. klo 11 Unkarinkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Jumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28 To 26.1. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. Ma 30.1. Muskarit: klo 9.30?10.15 1-vuotiaat, klo 10.15?11 2-vuotiaat, klo 11.15?12 7?12 kk ja klo 1212.45 0?6 kk. Hinta 90?/ kausi. Tied. Tytti Friberg p. 050 380 3252. Ti 31.1. klo 10?11.30 Laulua lapset jaloissa. Tule mukaan laulamaan uuteen, lauluhaluisten aikuisten ryhmään, jossa lapset saavat pyöriä mukana. Laulamme sekä kevyttä että gos- Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta Viikot 4-5 Vihreiden Tuuli Kousa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Tuuli Kousan (vihr.). Kousa on toisen kauden valtuutettu ja toiminut vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana. Tuuli Kousa (s. 1979) on koulutukseltaan kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi. Hän työskentelee OP-ryhmässä viestinnän ja yritysvastuun johtotehtävissä. Kousa seuraa vihreiden Mari Puoskaria, joka on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013. Puoskari on ilmoittanut jättävänsä politiikan siirryttyään johtotehtäviin konsulttiyhtiö Pöyrylle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok), joka on ollut valtuuston jäsenenä vuodesta 1985 ja toiminut aiemmin muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kokoomusryhmän pupelia. Laulattajana laulunopettaja, popjazzpedagogi Niina Sallinen. Maksuton, ei ennakkoilm. To 2.2. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. Ti 7.2. klo 10?11.30 Laulua lapset jaloissa. Laulattajana laulunopettaja, popjazzpedagogi Niina Sallinen. Maksuton, ei ennakkoilm. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 25.1. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Janne Ojajärvi. Konsertissaan Janne Ojajärvi sukeltaa bluesin kautta yläsävelien ja muinaisien mielenmaisemien maailmaan huuliharpun, laulun, kurkkulaulun, pitkähuilun ja musiikkiteknologian keinoin. Vapaa pääsy. To 26.1. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. Ke 1.2. klo 18 Kulttuurikeskiviikko: Kalle Kaartisen kvartetti. Kaarlo ?Kalle? Kaartinen (1930) on suomalainen jazzmuusikko ja säveltäjä. Säveltäjänä hänet tunnetaan erityisesti jingle-mainosmusiikin tekijänä, mm. ?Ajatar on Forumissa? ja ?Raid tappaa talossa ja puutarhassa? klassikkomainosten musiikki on Kaartisen. Yhteistyössä Virtapiiri-yhdistys. To 2.2. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Muut tapahtumat Ke 25.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 25.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 1.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapanie- Tuuli Kousa. Kuva: Kaapo Kamu heenjohtajana ja valtuuston varapuheenjohtajana. Vuonna 1944 syntynyt Bogomoloff on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Sara Paavolaisen (sd). Vuonna 1959 syntynyt Paavolainen on toisen kauden valtuutettu ja ammatiltaan näyttelijä. menk. 7-9. Ke 1.2. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa Messun esilauluryhmä Anima mean kaikille avoimet harjoitukset Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 17 ja lisäksi joka toinen maanantai alkaen 9.1. klo 18.30?20. Ohj. HilkkaLiisa Vuori. Rukouslaulun jatkokurssi, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2, Paastonajan laulut, ti 14.2.?14.3. Ohj. MuT H-L Vuori. H. 52?/kurssi. Kuorolaulukoulu Raakkujat, Siltasaarenkatu 28, ti 31.1.?16.5. klo 17?19.45. Kaikki ovat tervetulleita. Ohj. Eeva-Liisa Malmgren. H. 35?. Keskiaikaisten birgittalaislaulujen -kurssi, Seurakuntakoti, pe 3.2., 17.2, 3.3., 24.3. klo 17.30?20.Ohj. H-L Vuori. H 52?. Arkiretriitti ? Hetki hiljaisuutta osaksi arkea, Seurakuntakoti, to 2.2., 9.2., 16.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. klo 14?16. Retriittiin sisältyy päivittäinen puolen tunnin rukousmietiskely kotona raamatun tekstien äärellä. Viikoittaisessa tapaamisessa jaetaan rukousmietiskelyssä nousseita ajatuksia ja tunteita. Ryhmän koko max 8 henkilöä. Ohj. Sinikka Metiäinen. Maksuton. Sururyhmä joka toinen ti 31.1.?28.3.2017 klo 18? 19.30 os. Suonionkatu 7 B. Mukana ovat pappi Riitta Männistö ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 2340 3600.
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 Jälleen uusi hotelli lentokentälle ??Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic avaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle hotellin vuoden 2018 alussa. Kasvava hotellihuonekapasiteetti parantaa lentoaseman palvelutasoa, tukee Suomen stopover-matkailua ja luo alueelle uusia työpaikkoja. Helsinki-Vantaasta on kasvanut muutamassa vuodessa yksi Suomen merkittävimmistä yrityskeskittymistä. Scandic Helsinki Airport avautuu lentoaseman kylkeen noin 100 metrin päähän terminaali 2:sta. ? Lentoasema-alueella toimii nyt kolme hotellia. Huonekapasiteetin kasvu parantaa lentoaseman palvelutasoa ja tukee Suomen stopover-matkailua entisestään. Toivotamme Scandicin lämpimästi tervetulleeksi Helsinki-Vantaalle, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavialta sanoo. Scandic Helsinki Airportin rakennustyöt käynnistyvät tammikuussa 2017 ja valmistuvat vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kiinteistön omis- taa Finavian tytäryhtiö LAK Real Estate Oyj. Osa kiinteistöstä jää Finavian käyttöön. Valmistuessaan Scandic Helsinki Airport kasvattaa lentoasema-alueen hotellihuonekapasiteettia tuntuvasti. Hotelliin avataan 148 huonetta, 5 kokoustilaa, baari ja ravintola, kuntoiluhuone sekä sauna. ? Helsinki-Vantaa on Euroopan johtava vaihtolentoasema Aasian ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä. Lentoaseman läpi kulkee joka päivä täyden Olympiastadionin verran matkustajia. Tässä on valtavasti potentiaalia myös Suomen matkailulle, Haapasaari sanoo. Esimerkiksi Aasiasta Keski-Eurooppaan matkalla oleva turisti voi konetta vaihtaessaan piipahtaa Helsingissä ja jättää tavaransa kätevästi lentoasemahotellille. Suora junayhteys Helsingin keskustaan helpottaa vierailun toteuttamista. ? Scandic Helsinki Airport on arvokas lisä portfolioomme. Se vahvistaa asemaamme Pohjoismaiden suurimpana hotelliketjuna. Kiinteistön sijainti on ainutlaatuinen ? vain kivenheiton päässä terminaalista, toteaa Scandic Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö. Tällä hetkellä HelsinkiVantaan alueella toimivat Glo Hotel Airport, Hilton Helsinki Airport sekä lokakuussa 2016 Aviapoliksen kupeeseen avautunut Clarion Hotel Helsinki Airport. Merkittävimpiä yrityskeskittymiä Helsinki-Vantaa on muutamassa vuodessa kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä yrityskeskittymistä. Lentoliikenne yksin työllistää Suomessa suoraan yli 20 000 ihmistä, joista suurin osa työskentelee Helsinki-Vantaalla. Lentoaseman vieressä sijaitseva Aviapolis on noin 35 000 ihmisen työpaikka, ja uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän alueelle vielä ainakin 15 000. ? Helsinki-Vantaa on säilyttänyt vetovoimansa houkuttelevana paikkana tehdä bisnestä, eikä suotta. Harvassa muussa paikassa koko maailma on lentomatkan päässä ja pääkaupunkiseutu nopeasti saavutettavissa suoran junayhteyden kautta, Haapasaari sanoo. Finavia kehittää Helsinki-Vantaata voimakkaasti. Parhaillaan käynnissä ovat terminaalin etelä- ja länsisiipien rakennustyöt. Kokonaisuudessaan lentoaseman laajennus on valmis vuonna 2020, jolloin matkustajamäärän ennustetaan rikkovan 20 miljoonan rajan. Lentoliikenteen kasvu tuo myös lisää työpaikkoja. ? Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että miljoona uutta matkustajaa luo lentoliikenteeseen tuhat uutta työpaikkaa. Vuoteen 2020 mennessä kehitysohjelman arvioidaan synnyttävän noin 5000 uutta, pysyvää työpaikkaa, Haapasaari sanoo. Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli viime vuonna 17,2 miljoonaa. Matkustajista noin puolet on ulkomaalaisia. Piispanvaihdoksen aikataulu vahvistui ??Helsingin hiippakunnan piispanvaihdokseen liittyvä aikataulu vahvistui. Vaalin ensimmäinen kierros käydään elokuussa, uusi piispa vihitään virkaansa 12.11.2017. Piispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle syksyllä. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan Helsingin piispan vaalin ensimmäinen kierros käydään keskiviikkona 16.8.. Jos yksikään eh- dokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä perjantaina 1.9. Ehdokasasettelu alkaa 15.3. ja päättyy 15.5.Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Piispanvaalin äänioikeutetuista puolet on pappeja ja puolet maallikoita. Helsingin hiippakunnassa on yhteensä 893 äänioikeutettua pappia ja lehtoria. Lisäksi äänioikeus on yhtä monella maallikkovalitsijalla. Tulevassa piispanvaalissa äänestäjiä on näin ollen yhteensä 1786. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Helsingin hiippakunnasta kir- kolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot valitsevat loput 870 äänioikeutettua suhteessa seurakuntien jäsenmääriin. Ilmoitukset valituista annetaan tuomiokapitulille 28.2. mennessä. Tuomiokapituli järjestää ehdokkaille vaalipaneeleita loppukeväällä. Valtiopäivien ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus ??Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietetään torstaina 2. helmikuuta klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Tilaisuus on osa valtiopäivien avajaisten ohjelmaa. Liturgeina jumalanpalveluksessa toimivat pastorit Tiina Silvo ja Johan Terho. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ sekä vapaiden suuntien edustajana pastori Jani Edström Suomenruotsalaisesta baptistiyhdyskunnasta. Tekstinlukijana avustaa eduskunnan puhemies. Musiikista vastaavat urkurina Inka Kinnunen ja kanttorina Harri Viitanen. Jumalanpalveluksessa laulaa Helsingin filharmoninen kuoro johtajanaan Jonas Rannila. Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys auttaa erityisesti nuoria ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on va- Ansiokurssilta potkua kesätyönhakuun ??Vuoden ensimmäiset Ansio-kurssit starttaavat tammikuussa. Ohjaamossa teoriaan tutustutaan torstaina 16.2.2017 klo 16.30?19.30. Kahdentoista tunnin harjoittelu järjestetään Hok-Elannon toimipaikoissa 21.1.15.2.2017. Kontulan toimintakeskus Luupissa teoriajaksot järjestetään sunnuntaina 29.1. klo 12?16 ja tiistaina 7.3. klo 17?21. Ilmoittautumiset ja lisätiedot myös Espoon kurssista löytyvät osoitteesta www.duunisauma.munstadi.fi/ansio Ansio-kurssilta saa tietoa työelämästä. Kurssin aikana annetaan vinkkejä, miten hakea kesätöitä ja kuinka kertoa itsestä työnantajalle. Teoriatapaamisissa kirjoitetaan ansioluettelo, harjoitellaan työhaastattelutilannetta, kerrotaan nuoren työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä mietitään hyvän asiakaspalvelijan ominaisuuksia. Kurssille voi hakea, jos on täyttänyt 31.5.2017 men- nessä 15 vuotta, mutta on alle 18-vuotias. Kurssiin sisältyy kaksi työelämän teoriakertaa sekä 12 tuntia harjoittelua kuukauden aikana. Harjoittelupaikat ovat HOK-Elannon ja yhteistyötahojen toimipaikoissa. Kurssin päätteeksi nuori saa Ansio-todistuksen, josta on hyötyä työnhaussa. Mitä, missä, milloin? Lue Kallio-lehdestä. rattu paikkoja kirkon eteläja pohjoislehtereiltä. Seurakuntalaiset voivat tulla jumalanpalvelukseen klo 11.10?11.30 kirkon eteläja pohjoisovista. 7 Hernesaaren saunanähtävyyttä valvotaan ympäri vuorokauden ??Helsingin Hernesaaren rantamaisemissa avautui viime kesänä ainutlaatuinen saunakompleksi Löyly. Se on yksi Suomen harvoista yleisistä saunoista, ja veistoksellisuutensa vuoksi sitä on kutsuttu arkkitehtoniseksi mestariteokseksi. Rakennuksen, vieraiden ja henkilöstön turvallisuus otettiin alusta lähtien vakavasti, ja ratkaisuksi valittiin saksalaisen MOBOTIXin HD-videovalvontajärjestelmä. Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa 1,6 jokaista suomalaista kohden. Yleiset saunat ovat siten harvassa, mutta viime kesänä Helsingin Hernesaaren rantamaisemiin avautui Löyly-niminen saunakompleksi. Vau-arkkitehtuuria edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehtien Ville Hara ja Anu Puustinen. Kompleksissa on kolme perinteistä puulämmitteistä saunaa sekä vaikuttava baari- ja ravintola-alue, joka jatkuu suurille terasseille ja tarjoaa upeita merinäkymiä. Haussa huomiota herättämätön ratkaisu Löylyssä käy joka päivä satoja vieraita ja matkailukaudella vielä enemmän, joten turvallisuuden on oltava huippuluokkaa: Etsimme huoltovapaata valvontajärjestelmää, joka valvoisi kaikkein kriittisimpiä alueita ja suojelisi samalla tätä arkkitehtonista mestariteosta, kertoo Löylyn ravintolatoimintaa pyörittävän Royal Ravintoloiden Timo Kettunen. ? Vaikka turvallisuus oli keskiössä, esteettisistä seikoistakaan ei voinut tinkiä: Arkkitehtonisesti oli tärkeää, että kamerat sulautuisivat osaksi rakennusta, kertoo arkkitehti Ville Hara. Vähemmän kameroita laadusta tinkimättä ? Asennuskumppani Last- mile Connection Servicen (LMCS) kanssa päädyttiin saksalaisen valvontakameravalmistaja MOBOTIXin IP-valvontajärjestelmään. Huomiota herättämättömän ulkonäön lisäksi Löylyyn haettiin huoltovapaata järjestelmää, ja MOBOTIXilta sellainen löytyi. Asentamisen jälkeen kameroita ei tarvitse huoltaa, kertoo LMCS:n myyntijohtaja Antero Erhiö. Löyly on Suomessa ainoa laatuaan, mutta haastavasta rakenteesta huolimatta Erhiö onnistui löytämään ratkaisun, joka takaa täyden kuvakulman ja vastaa arkkitehtien vaatimuksia. Useiden kameroiden kuvut täytyi tosin maalauttaa samanvärisiksi kuin seinät. Kaikkiaan Löylyyn ja sen ympäristöön asennettiin 14 kameraa. Ulkokäyttöön valittiin kaksilinssiset kamerat, koska siten voitiin vähentää kameratarvetta ja saada ratkaisusta kustannustehokkaampi. Virsien vaiheita harmonin säestyksellä ??Suomalaisen virsikirjan virret sisältävät historiaa ja tarinoita aina keskiajalta meidän päiviimme asti. Torstaina 2.2.2017 klo 18 kirkkomusiikin emeritusprofessori Reijo Pajamo johdattaa hauskalla ja mukaansatempaavalla tyylillään virsien juurille Kaitse ain kansamme teitä -tapahtumassa Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Monen tutun virren taustalta avautuu kiinnostavia vaiheita ja ihmiskohtaloita. Kaikki esitellyt virret lauletaan perinteisesti harmonin säestyksellä, soittajana Porvoon kanttori Jarkko YliAnnala. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Laura Rissanen Kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen VTM Laura Rissasen, 40. Rissanen on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen kokoomusryhmän vetäjä. Kaupunginhallituksen jäsen Rissanen on ollut vuodesta 2009, sitä ennen hän on toiminut mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtajana sekä joukkoliikennelautakunnan jäsenenä. Valtuustoryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin kaupunginvaltuutetut Seija Muurinen, 63 ja Wille Rydman, 31. Kuntapolitiikka on ennen kaikkea arjen politiikkaa. Haluamme, että Helsinki on maan paras paikka asua, tehdä töitä ja yrittää, opiskella ja vanheta. Asuntoja on rakennettava vastaamaan kysyntää, jotta helsinkiläisillä on varaa Laura Rissanen. asua kotikaupungissaan ? myös perheen kasvaessa, Rissanen sanoo. Kuluvalla valtuustokaudella on tehty isoja päätöksiä Helsingin elinvoiman turvaamiseksi. Isoin on uuden yleiskaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa vuosikymmeniksi eteenpäin kohtuuhintaisen asuntotuotannon, liikenteen toimi- vuuden, seudun yleiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet sekä yritysten toimintaedellytykset. Tulevalla kaudella meidän päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että helsinkiläisten peruspalvelut turvataan kasvavassa kaupungissa. Helsinkiläisten perheiden on voitava luottaa siihen, että lasten lähikoulu on maan paras ja että päiväkotipaikan saa läheltä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi saatavuus ja saavutettavuus on taas valtakunnallisen sote-uudistuksen lähtökohta. Helsingissä tämä tarkoittaa toivottavasti ainakin enemmän ilta-aikoja terveysasemille ja lisää neuvola päiväkodissa ?tyyppisiä kokeiluja, Rissanen linjaa.
• KALLIO LEHTI 8 Eckerö Linen matkustajamäärät nousussa ??Suomalaisen Eckerö Linen matkustajamäärä kasvoi viime vuonna kahdesta telakoinnista huolimatta. Sekä aasialaisten että virolaisten matkustajien määrä Helsinki?Tallinna välillä on lisääntynyt, ja Eckerö Linen koetaan vastaavan asiakkaidensa tarpeisiin yhä paremmin. Vuonna 2016 Eckerö Linen matkustajamäärä kipusi jopa 1 455 559 matkustajaan. Se tarkoittaa hienoista kasvua edellisvuoteen verrattuna, kahdesta telakoinnista huolimatta. Hyviä lukuja selittää muun muassa parantunut asiakaskokemus. Eckerö Line pärjäsi 2016 kesäkuussa toteutetussa Asiakkuusindeksi-tutkimuksessa* selvästi muita laivayhtiöitä paremmin. Eckerö Line sijoittui asiakaskokemuksessa sijalle 9, kun mitattiin palvelun hyötyä, helppoutta ja miellyttävyyttä. Yhtiö oli yksi tutkimuksen kovimmista nousijoista. Tallinnan matkailun löytäneet aasialaisturistit ovat osaltaan kasvattaneet matkustajamääriä. ? Aasialaisturisteilla on tapana käydä matkoillaan mahdollisimman monissa maissa. Päiväristeily Tallinnaan on juuri sopivan helppo ja edullinen tapa tutustua uuteen kaupunkiin. Tallinna on niin omanlaisensa, ettei se kilpaile Helsingin kanssa vaan antaa päinvastoin vetoapua Hel- singin matkailuun, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo. Myös Virosta tulee yhä enemmän matkustajia Suomeen varsinkin hiihtolomakaudella. Kasvua odotetaan myös vuodelle 2017. Eckerö Line muuttaa kesäkuussa Helsingin uuteen, viittä vaille valmiiseen Länsiterminaaliin, joka tarjoaa matkailijalle entistä sujuvamman ja nopeamman siirtymisen laivaan. Upealla merinäköalalla varustettu Länsiterminaali ottaa huomioon myös ympäristönäkökulmat. Esimerkiksi valaistus tuotetaan kokonaan aurinkoenergialla ja uusilla laitureilla on valmius maasähköön. Eckerö Linen m/s Finlandia -aluksella alkaa myös historiallinen Suomi 100 -yhteistyö Sibelius-Akatemian muusikoiden ja opiskelijoiden kanssa. Suomen suurin keikkajärjestäjä tarjoaa lavansa nuorille artisteille joka toinen viikko koko juhlavuoden ajan. Satavuotislahjalla halutaan edistää suomalaisten muusikoiden työllisyyttä ja viihdyttää laivakansaa aivan uudella, ennakkoluulottomalla tavalla. ? Katsomme luottavaisesti tulevaan vuoteen, odotuksemme ovat korkealla. Tallinnan ja Viron matkailu koetaan yhä mielekkäämpänä, ja Sibelius-Akatemia-yhteistyön kautta tavoitamme uusia kohderyhmiä, Keronen sanoo. Helsingin seudun väestö kasvoi ennätyssuureksi ??Väestönkasvu on ollut tänäkin vuonna nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asuu noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. ? Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin tarvitaan sujuvia työnantajapalveluja Vantaan kasvu on kiihtynyt tuntuvasti aiempiin vuosiin verrattuna, uusien vantaalaisten määrä nousee 4  500 hengellä. Helsingin väestö kasvaa ennakkoarvion mukaan 7 700 hengellä ja Espoon 4 200 hengellä. Kehysalueella väestömäärä lisääntyy 2  500 hengellä, nopeimmin kehyskunnista kasvavat Sipoo, Järvenpää ja Kirkkonummi. Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet. ? Syksyllä tekemämme tutkimuksen mukaan yritykset kokevat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvän byrokratian haastavaksi. Saman tutkimuksen mukaan joka toinen työnantaja pitää sopivien ulkomaalaisten työntekijöiden löytämistä vaikeana. Yksi työelämän lähivuosien avainkysymyksistä on, miten saamme ulkomaisen työvoiman integroitumaan suomalaiseen työelämään nykyistä nopeammin, sanoo COME-projektin johtaja Markku Lahtinen. COME eli Chamber of Multicultural Enterprises -projekti tukee yritysten monikulttuurisia valmiuksia ja menestymistä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Kuvaaja: Johanna Laine, Kulttuurikameleontit ry Viikot 4-5 Valotaide tuo mielihyvää Kruunuvuorenrannassa ??Helsingin Kruununvuorenrannassa on yksi kaupungin suurista aluerakentamisprojekteista ja ympäristötaidehankkeista. Alue saa valmistuttuaan 2030-luvulla satoja valotaideteoksia, jotka näkyvät kantakaupunkiin saakka. YIT:n Viklo-kohteen teos on Valon virta. Kruununvuorenrannasta on tulossa Helsingin ainoa kaupunginosa, jonka kantavana voimana on valotaide. YIT:n Viklo-niminen kerrostalokohde sijaitsee Kruunuvuorenrannalla Borgströminmäellä. Viklon valoteoksen nimi on Valon virta. Siinä pallo vaihtaa väriään hitaasti ? ja valo ikään kuin vyöryy alaspäin. Teos muuntuu vuodenaikojen mukaan ja sen erilaiset värit tuovat energiaa. Alueen elämää rikastuttavan, kekseliään teoksen on suunnitellut taiteilija Kari Alonen. ? Osumatarkkuuden on ympäristötaiteessa oltava kova, sillä alueen asukkaat joutuvat katsomaan taideteosta jatkuvasti. Valon virrassa ei ollut tarpeen tuoda esiin yhteiskuntakriittisyyttä tai huumoria. ? Monumentaalisella Valon virta -teoksella luodaan mielihyvää alueen asukkaille. Suunnittelin työn estetiikka edellä, Alonen valottaa kokemusta, jonka hän haluaa välittää teoksellaan. Taiteilija Alonen on valotaiteen edelläkävijöitä Suomessa. Hän järjesti näyttelyitä Pohjoismaiden vankiloissa 1990-luvulla teemalla ?Kiveä kiven sisässä?. Jo tällöin taiteilija ymmärsi, että taiteen avulla luodaan positiivisia kokemuksia. ? Kiven sisässä on valoa! Valon Virta Kari Alonen. Kiersin kouluissa ja vankiloissa omalla kustannuksellani. Liikutuin, kun näin, kuinka taiteen avulla puhumattoman lapsen lukot aukesivat ja hän alkoi puhua. Taiteella on suuri vaikutus meihin kaikkiin, Alonen kertoo. Mielihyvän lisäksi valoteokset ovat alueen tärkeitä maamerkkejä, jotka identifioivat ympäristöä. Näin maamerkit luovat asukkaille myös turvallisuudentunnetta. ? Kun kerron vierailleni tien perille, teen sen maamerkkien avulla. Kadunnimet eivät vieraille paljon kerro. Sen sijaan kaikki maamerkit luovat ympäristöön tunnistettavan leiman, Alonen jatkaa. Alonen on käynyt kuvaamassa teosta pariin kertaan ja samalla keskustellut työstään Kruununvuoren asukkaiden kanssa. ? Alueen asukkaiden positiivinen palaute on lämmittänyt mieltäni. Teos toimii välikappaleena, joka yhdistää asukkaita. Kun asukkaat alkavat keskustella Valon virrasta keskenään, he tutustuvat toisiin- sa huomaamatta, Alonen iloitsee. Valoa myös vastarannalle Kr u u nu vu or enr annan projekti on vaatinut hankkeen arkkitehdiltä, taiteilijoilta ja Helsingin kaupungin valotaiteen koordinaattorilta hyvää yhteistyötä. ? Valotaide ilahduttaa myös kantakaupunkilaisia vastarannalla, kertoo projektijohtaja, maisema-arkkitehti Pirjo Siren, joka vastaa Kruununvuorenrannan aluerakentamisprojektista Kaupunginkansliassa. Vuonna 2012 Kruunuvuorenrannan valaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka voitti Speirs+Major Associates & West 8 -toimistojen ehdotus nimeltä Luonnon lyhdyt. Sen periaatteita viedään eteenpäin rakentamisessa. ? Valotaiteessa tavoitellaan laadukasta kokonaisuutta. Työt ovat valotaiteilijoiden suunnittelemia ja ne herättävät keskustelua ja ajatuksia sekä tuottavat iloa sydäntalvena pi- meimpään vuodenaikaan, Siren kokoaa Kruunuvuorenrannan ympäristötaiteen merkityksen. Valotaide voi tuoda esiin myös alueen monipuolista historiaa ja hienoa ympäristöä. Kruunuvuorenrannassa tontin varausehdoissa on edellytetty, että valotaiteeseen käytetään noin kymmenen euroa jokaista kerrostaloneliömetriä kohden. ? Tällä hetkellä alueella on kymmenkunta valotaideteosta ja muutaman vuoden kuluttua yli 30. Kun 13 000 asukkaan alue valmistuu kokonaisuudessaan 2030-luvulla, valotaideteoksia on satoja!, tietää Siren. YIT:llä on Kruunuvuorenrannassa Viklon lisäksi myös Loggia- ja Lorentznimiset kerrostalokohteet. Loggia valmistui vuoden 2016 alussa, mutta Lorenzin rakentaminen ei ole vielä alkanut. Talojen valoteos tulee ilahduttamaan asukkaita runoilla. Valotaideteoksen suunnittelee ja toteuttaa kuvataiteilija Jarkko Niemelä yhdessä runoilijan tai kahden kanssa. Taideteos heijastaa kujalle ja rakennusten väliin runoja. Afrikkalaisia rytmejä, paukepiiri ja energisoivaa yhdessäoloa ??Kulttuurikameleontit ry järjestää musiikki-, tanssija taidetoimintaa kaikenikäisille Kalliossa ja Kumpulassa tammi-helmikuussa. Kyseessä on ns. matalan kynnyksen iloista meininkiä, josta löytyy jokaiselle jotakin. Vastaavia tapahtumia on järjestetty vuodesta 2015 lähtien ja afrikkalaisia rytmejä tarjoavat iltapäivät ovat nostaneet suosiotaan kerta kerralta. Nyt uutuutena on myös improvisaatiota sisältävä Paukepiiri Kumpulan kylätilassa sunnuntaina 5.2. Musiikkia, tanssia ja taidetoimintaa ?tapahtuma järjestetään taiteeseen ja monikulttuuriseen toimintaan keskittyneen nuorisotalo Harjun tiloissa keskiviikkoiltana 25.1. Nuorille sekä nuorenmielisille suunnatussa avoimien ovien ilmaisessa tapahtumassa on luvassa reggaeton- ja afrotanssia, rummutusta (djembe, dun-dum) ja taidenurkkaus. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Diakonissalaitoksen Vamos-hanke "Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille? kanssa. Hankkeen keskiössä ovat sellaiset maahanmuuttajanuoret, joilla on suuri riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Harjun tapahtuma on avoin kaikille ja sinne pääsee helposti myös esim. pyörätuolilla. Afrikkalaisia rytmejä, paukepiiri ja energisoivaa yhdessä oloa ?tapahtuma järjestetään Kumpulan Kylätilassa 5.2. Iltapäivä alkaa kaikenikäisille sopivalla perheafrolla, johon valoisa Kumpulan kylätilan sali luo oivat puitteet. Perheafrossa tutustutaan djembe-rumpuihin, rytmeihin ja lauluun. Paukepiiri (K12) on rytmikasvatuksen muoto, jossa käytetään erilaisia lyömäsoittimia, kehoa ja ääntä - improvisoimaan ja musiikkia luomaan voi tulla vaikka aiempaa soittokokemusta ei olisikaan. Iloinen iltapäivä huipentuu länsiafrikkalaiseen tanssiopetukseen, jossa on liverumpusäestys. Energisoiva tapahtuma on avoin kaikille ja tilaan pääsee helposti myös esim. pyörätuolilla. Musiikkia, tanssia ja taidetoimintaa Harjun nuorisotalolla 25.1.2017 Ohjelma (vapaa pääsy): Klo 17: Reggaeton Klo 18: Djembe, dun-dum (Lassina Ouattara, Siaka Coulibaly) Klo 19: Afrotanssi (Lassina Ouattara) Tapahtumassa on myös taidetila, jossa voi piirtää tai maalata klo 17-20. Osoite: Aleksis Kiven katu 1-3, 00500 Helsinki. Afrikkalaisia rytmejä, paukepiiri ja energisoivaa yhdessäoloa Kumpulan kylätilassa 5.2.2017 Ohjelma: Klo 12-12.55: Perheafro (Lassina Ouattara) Vapaa pääsy Klo 1314.30: Paukepiiri (Heta Odoumonhou) 15? Klo 14.35-16.05: Länsiafrikkalaista tanssiopetusta (Lassina Ouattara) 15? HUOM! Live-rumpusäestys! Yhteishinta (paukepiiri + tanssiopetus) 25 eur. Alennettu hinta 13 eur (työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, nuoret 12-18 v., Kulttuurikameleontit ry:n jäsenet). Alennettu yhteishinta (paukepiiri + tanssiopetus) 22 euroa. Osoite Intiankatu 31. Järjestäjätaho Kulttuurikameleontit ry on kansalaisjärjestö, joka edistää kulttuurien välistä kommunikaatiota taiteellisten menetelmien avulla.
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 9 Koulukäsitöitä ja Helsinki-kirjallisuutta Museon Iltapäivätreffeillä ??Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Helmikuussa muistellaan koulun käsityötunteja ja poimitaan vanhoista käsitöistä ideoita uusiin. Maaliskuussa keskustellaan Helsinkiin liittyvästä kirjallisuudesta. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Helmikuussa muistellaan koulun käsityötunteja ja poimitaan vanhoista käsitöistä ideoita uusiin. Oman työn voi halutessaan ottaa mukaan. Lankoja ja välineitä on käytettävissä. Muistojen käsitöihin johdattelevat museon vapaaehtoistyöntekijä Sirpa Jäppinen ja työpajaohjaaja Aino Vila. ke 1.2. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Silmukoiden salat Iltapäivätreffeillä harjoitellaan patalapun tekemistä virkaten ja neuloen sekä käydään läpi erilaisia kikkoja ja sovelluksia. ke 8.2. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Lapanen, kinnas, tumppu, sormikas Asettuuko peukalo paikoilleen vaiko keskelle kämmentä? Onnistuuko jo kirjoneule? Iltapäivätreffeillä käydään läpi lapasen perusmalli ja erilaisia niksejä. ke 15.2. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Kompastuitko kantapäähän? Kiristääkö sukansuu? Kompastuitko kantapäähän? Iltapäivätreffeillä muistellaan, kerrataan ja sovelletaan koulun sukankutomisoppeja. ke 22.2.2017 klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Ristipistoilla koristeita Iltapäivätreffeillä muistellaan koulun koristepistooppeja ja kehitellään nykypäivän sovelluksia. Kirjankannet ja käsityöpussit saavat käsin tehdyt koristeet ja saumat. Maaliskuussa Maaliskuun Iltapäivätreffeillä keskustellaan Helsinki-kirjallisuudesta ? sekä rakastetuista klassikoista että vähemmän tunnetuista romaaneista ja tietokirjoista. Jokainen on tervetullut kertomaan omista lempiteoksistaan ja kuulemaan muiden lukukokemuksia. Tutkija Eva Packalén ja museolehtori Anna Finnilä alustavat lyhyesti ja johdattelevat keskustelua. ke 1.3. klo 14?15.30 Il- Valtuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurikilpailun ??Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun ja kilpailualueen tontinluovutuksen periaatteet. Kilpailun tarkoitus on löytää korkeatasoinen suunnitelma Keski-Pasilan tornialueen asuin-, liike- ja toimistotilojen asemakaavoituksen pohjaksi. Alue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella. Tornialueen pohjoispuolelle rakentuvat parhaillaan Pasilan keskustakortteli ja Tripla. Arkkitehtuurikilpailu on kaksivaiheinen. Ensin tehdään luonnos koko suunnittelualueelle. Jatkoon päässeiltä pyydetään tarkempi suunnitelma länsialueelle. Tarkoituksena on myös löytää toteuttaja aloitusalueelle, jonka rakennusoikeus on 45.000 ? 60.000 kerrosneliömetriä. Kilpailun voittajalla on velvollisuus ostaa rakennusoikeus ennalta ilmoitetuilla yksikköhinnoilla ja toteuttaa suunnitelman mukainen kokonaisuus. Kilpailu ratkeaa syksyllä 2018. Asemakaava olisi valmis vuonna 2020 ja rakentaminen voisi alkaa sen jälkeen. Koko tornialueen rakennusoikeudeksi on suunniteltu 150.000 ? 200.000 kerrosneliömetriä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti olympiastadionin perusparannuksen hinnan korottamisen 26 miljoonalla eurolla eli kaupungin kustannukseksi tulee yhteensä 130,5 miljoonaa euroa. Valtion osuus on yhtä suuri. Valtuuston kokousta hidastivat sähköisen kokousjärjestelmän ongelmat. Yleensä hyvin toimiva järjestelmä kaatui kolme kertaa, ja muun muassa 28 asialistalla ollutta aloitetta siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa kahden viikon kuluttua. Alppilan lukion peruskorjaus alkaa pian ??Alppilan lukion, Tammisaarenkatu 2, laaja peruskorjaus alkaa helmikuussa. Vuoden 2019 alussa 760 lukiolaista saa uusitut sekä entistä toimivammat ja viihtyisämmät tilat. Kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 12. tammikuuta hyväksyä Lujatalo Oy:n tarjouksen Alppilan lukion perusparannuksen kokonaisurakkatöistä noin 15,4 miljoonan euron hintaan. Hankkeen kustannukset ovat kaiken kaikkiaan noin 22,3 miljoonaa euroa. Urakasta saatiin määräaikaan mennessä kolme tarjousta, jotka olivat suuruudeltaan noin 15,4?18 miljoonaa euroa. Rakennus on valmistunut vuonna 1959 Alppilan yhteislyseoksi. Syyslukukaudesta 2016 saakka tiloissa on toiminut vain Alppilan lukio, kun samoissa tiloissa sijainnut yläaste yhdis- tettiin Eläintarhan ja LänsiPasilan ala-asteiden kanssa. Alppilan lukion opiskelijat muuttivat marras?joulukuun vaihteessa väistötiloihin Mäkipellontielle Haagaan entisen Länsi-Helsingin lukion tiloihin. Nykyaikaiset ja toimivat tilat Peruskorjauksen tavoitteena on parantaa rakennuksen sisäilman laatua, energiatehokkuutta, esteettömyyttä ja paloturvallisuutta. Samalla tilat varustetaan nykyaikaiseen lukio-opetukseen soveltuviksi muun muassa sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Koulurakennukseen ei ole aikaisemmin tehty kattavaa peruskorjausta, eikä rakennus ole esteetön. Peruskorjaukseen kuuluu kiinteistön pääosin alkuperäisen LVIA-tekniikan, vie- märiverkoston sekä sähköisten järjestelmien uusiminen. Samalla rakennuksen esteettömyyttä parannetaan rakentamalla sinne kaksi hissiä. Myös koulun keittiötä laajennetaan. Korjausten ja muutostöiden vuoksi rakennuksessa joudutaan tekemään runsaasti haitta-ainepurkuja. Peruskorjauksen myötä rakennuksen energiankulutus pienenee huomattavasti, arviolta jopa 40 prosenttia. Lukio saa kokonaan uudet liikuntatilat, kun kaksi vanhaa liikuntasalia puretaan, ja niiden tilalle rakennetaan lukion liikunnan opetusta sekä tilojen iltakäyttöä paremmin palvelevat tilat. Tulevaisuudessa myös koulun piha-alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikuntatuntien pitoon sekä toimii alueen asukkaiden lähiliikuntapaikkana. Maaliskuun Iltapäivätreffeillä sukelletaan kirjojen Helsinkiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto tapäivätreffit: Rinkelitytöstä Appelsiininsiemeneen ? esimerkkejä vanhemmasta Helsinki-kaunokirjallisuudesta Kaunokirjailijat kuvasivat kaupungin nopeaa muutosta puutalokaupungista pieneksi metropoliksi ja ihmiskohtaloita modernisoituvan kaupungin pyörteissä. ke 8.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Minä paljasjalkainen ? esimerkkejä uudemmasta Helsinki-kaunokirjallisuudesta Yhteiskunnallinen valveutuminen, lähiöasuminen ja elämänmeno kasvavassa kivikaupungissa kuvastuvat sodanjälkeisessä kirjallisuudessa. ke 15.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Kiinnostaako Helsingin menneisyys? ? Poimintoja Helsingin historiaa käsittelevästä tietokirjallisuudesta Helsingin historiaa tutkitaan jatkuvasti. Ensimmäiset tutkimukset ilmestyivät jo 1700-luvulla, ja esimer- kiksi Helsingin kaupungin historiatoimikunta jatkaa arvokasta julkaisutyötä. ke 22.3. klo 14?15.30 Iltapäivätreffit: Rikollinen Helsinki ? esimerkkejä Helsinkiin sijoittuvista dekkareista Kaupungin varjot ovat aina kiinnostaneet suuria lukijakuntia. Tämän ovat huomanneet mm. Mika Waltari, Matti Yrjänä Joensuu, Harri Nykänen ja Virpi Hämeen-Anttila. Raitiovaunut satamiin matkustavien suosiossa Jatkoa sivulta 3 ??Kun mukana olivat kaikki satamiin tehdyt matkat lähtöpaikasta riippumatta, raitiovaunu oli viimeisimmistä kulkutavoista toiseksi yleisin vajaan kolmanneksen osuudella matkoista. Yleisin viimeisin kulkutapa oli auto, jolla tehtiin matkoista reilut 40 prosenttia. Kun koko vastaajajoukosta haarukoitiin yleisintä pääkulkutapaa, vastaus oli auto, jota käytti haastateltavista noin 45 prosenttia. Autoa käyttivät tavallisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat, mutta myös Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista tulevista matkustajista puolet kulki autolla. Vastaajat, jotka käyttivät bussia, junaa, raitiovaunua tai metroa pääkulkuneuvonaan, tulivat etu- päässä Helsingin kantakaupungin alueelta tai radan varrelta Espoon tai Keravan suunnilta. Auton jälkeen suosituin pääkulkutapa oli bussi, jolla teki matkansa prosenttia 17 prosenttia kaikista vastaajista. Junaa käyttivät pääkulkutapanaan 11 prosenttia vastaajista, samoin raitiovaunua. Vastaajat jakautuivat pääpiirteissään niihin, jotka kulkivat joukkoliikenteellä koko matkan, sekä niihin, jotka eivät käyttäneet joukkoliikennettä lainkaan. Vastaajat siis tekivät matkojensa aikana verraten vähän vaihtoja auton ja joukkoliikenteen välillä. Satamittain tarkasteltuna Länsisatamaan saapuneista matkustajista lähes puolet ilmoitti pääkulkutavakseen auton. Eteläsataman termi- Helsingissä avoinna yli 200 vakinaista opettajan virkaa ??Tänään alkaa haku Helsingin kaupungin peruskoulujen ja lukioiden vakinaisiin opettajan virkoihin. Avoinna on yli 200 tehtävää, joista noin 40 on ruotsinkielisissä kouluissa. Suomenkielisten koulujen paikat julkaistaan www.helsinkirekry.fi-sivuilla tänä iltana ja ruotsinkieliset paikat sunnuntaina 15. tammikuuta. Hakuaika päättyy 1. helmikuuta ja työt alkavat elokuussa. Myöhemmin keväällä on tulossa hakuun rehtorin virat Meilahden ala-asteen koulussa, Pikku-Huopalahden ala-asteen koulussa, Taivallahden peruskoulussa ja Kallion lukiossa. Stadin ammattiopiston opettajien virat tulevat hakuun helmimaaliskuussa. Kaikkiin tehtäviin haetaan kaupungin sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa www.helsinkirekry.fi. Helsingin kaupungin opetusvirasto on Suomen suurin perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. Virastossa työskentelee yli 6400 työntekijää, joista noin 4900 on opettajia. Opetusviraston henkilöstöhallinnon asiantuntijat ovat kertomassa avoimista työpaikoista viraston osastolla 27.?28.1. Educamessuilla. naaleissa auton osuus oli alle 40 prosenttia ja joukkoliikenteen sekä jalankulun osuus vastaavasti hieman suurempi. Kun automatkustajilta kysyttiin, miksi he eivät käyttäneet joukkoliikennettä, tärkein syy oli oman auton tarve joko lähtö- tai kohdemaassa, ei niinkään joukkoliikennepalveluiden heikkous tai yhteyksien puute. ? Otamme matkustajasatamiin liikkuvien tarpeet liikenteen suunnittelussa huomioon eri tavoin kuin muut matkat, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo. ? Satamien liikenteessä näkyy matkailun ja juhlapyhien aiheuttama sesonkivaihtelu, minkä vuoksi palveluiden tarjonnassa on oltava työmatkaliikennettä joustavampi. ? Kehittäessämme joukkoliikennepalveluita olemme pyrkineet erottamaan laivamatkustajille suunnattuja linjoja muusta tarjonnasta. Esimerkiksi Katajanokan terminaaliin kesällä 2016 liikennöinnin aloittaneesta uudesta raitiolinjasta 5 on saatu hyviä kokemuksia. Linjan aikatauluissa voidaan ottaa hyvin huomioon laivojen vaihtelevat aikataulut ja matkustajamäärät. HSL teetti matkustajaliikennetutkimuksen Eteläsataman Olympia-, Makasiini- ja Katajanokan matkustajaterminaalissa, Länsisataman Länsiterminaalissa sekä Vuosaaren Hansaterminaalissa syys-lokakuussa 2015. Kyselyyn vastasi noin 2 300 henkeä.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 4-5 Jääpuistossa tapahtuu ??Lauantai 28.1. klo 15:00 - HSK Helsingin Luistinklubi ry esiintyy Jääpuistossa nähdään muodostelmaluistelun suomalaista huippua, kun HSK:n nuorten ryhmä Team Sympatique päästetään valloilleen! Team Sympatique esittää kaksi kilpailuohjelmaansa. Esitystä voi seurata vapaasti jään laidalta, luistelemaan pääsee normaalin sisäänpääsylipun hinnalla. JÄÄPUISTON AUKIOLOAJAT Ma-pe klo 14-21 La-su klo 10-21 JÄÄPUISTON VIIKKO-OHJELMA Ma-pe klo 17-18 Paula-lehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi! To klo 18-18:30 Lasten puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivontaa ja leikkejä! La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä! La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja, ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi. Elinluovutuksia ja ?siirtoja ennätysmäärä vuonna 2016 Elinkohtaiset ennätykset rikottiin munuais- ja haimansiirroissa ??Valtakunnallinen elinluovutustoiminta vilkastui viime vuonna entisestään. Elimiä saatiin kaikkiaan 132 luovuttajalta (24 / miljoona asukasta), mikä on Pohjoismaissa eniten luovutuksia asukasta kohti. Yhteistyö luovuttajasairaaloiden kanssa on viime vuosina tiivistynyt. HUS:n omalta alueelta saatiin viime vuonna 48 elinluovuttajaa, näistä valtaosa Meilahden tornisairaalasta ja Töölön sairaalasta. Vuonna 2016 elinsiirtoja tehtiin yhteensä 399 elinsiirtoa, mikä on Suomen tähänastinen ennätys elinsiirtojen kokonaismäärässä. Elinkohtaisesti siirtoja tehtiin seuraavasti: 262 munuaissiirtoa (ennätys) 61 maksansiirtoa 27 haimansiirtoa (ennätys) 30 sydänsiirtoa 18 keuhkonsiirtoa 1 kehonosasiirto (kasvot). Vuonna 2016 tehtiin 47,6 munuaissiirtoa ja 4,9 haimansiirtoa miljoonaa asukasta kohden, eli väestön määrään suhteutettuna siirtoja tehtiin eniten Pohjoismaissa. Munuaissiirtoon jonotti vuoden 2017 alkaessa silti yli 400 dialyysihoidon piirissä olevaa potilasta. ? Myönteistä on, että munuaisluovutuksissa elävien luovuttajien määrä on hiljalleen kasvussa. Viime vuodesta alkaen elävän munuaisluovuttajan leikkauksia on myös tehty tähystysleikkauksina, kertoo linjajohtaja Helena Isoniemi HYKS Vatsakeskuksesta. Vilkas vuosi myös sydänsiirroissa Sydäsiirtoja tehtiin toiseksi eniten yli 20 vuoteen, yhteensä 30, joista aikuisille 26 ja lapsille 4. Viime vuoden siirtomäärä on Pohjoismaiden toiseksi korkein. ? Lisäksi teimme yhden sydänsiirron virolaiselle potilaalle. Vuodesta 2015 alkaen olemme tehneet kaikkiaan kolme sydänsiirtoa virolaisille potilaille, sikäläisiltä luovuttajilta saaduilla sydänsiirteillä. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, kertoo osastonylilääkäri Karl Lemström HYKS Sy- dän- ja keuhkokeskuksesta. Tällä hetkellä sydänsiirtoa odottaa yli 30 potilasta, ja heistä liki puolella on mekaaninen tukilaite. Keuhkonsiirtoa odottaa 26 potilasta ja yhdistettyä sydämen- ja keuhkonsiirtoa 3 potilasta. ? Jonossa potilaita tulee olla riittävä määrä, jotta kaikki potentiaaliset sydänja keuhkonsiirteet saadaan käytettyä, toteaa Lemström. Sydämen mekaanisen tukihoidon määrä lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Sydämen apupumpun siltana sydänsiirtoon tai vaihtoehtona sydänsiirrolle sai kaiken kaikkiaan 20 potilasta viime vuonna, mikä on lähes kolminkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi väliaikaista kehonulkoista verenkierron- ja hengityksen tukea, ns. ECMO-hoitoa, käytettiin kaiken kaikkiaan 34 kertaa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoitona ja 8 kertaa keuhkojen vajaatoiminnan hoitona. Se on kaikkien aikojen ennätys. Yritysten maksukyvyssä loppuvuodesta notkahdus ??Yritysten maksukyky pysyi suurimman osan vuodesta 2016 edellistä vuotta parempana. Loppuvuodesta tapahtui kuitenkin pieni notkahdus. Maksuviiveitä oli loka-joulukuussa 16 600 yrityksellä, mikä tarkoittaa 5,3 prosenttia Suomen yrityksistä. Vuotta aiemmin lukemat olivat 15 800 ja 5,2 prosenttia. Notkahdus koski hyvin erikokoisia yrityksiä ja lähes kaikkia toimialoja. Kaikkein pienimmillä, korkeintaan neljä henkeä työllistävillä yrityksillä maksu- viiveiden määrä pysyi kuitenkin ennallaan ja 20?50 henkeä työllistävillä jopa väheni hieman. ? Viime vuonna yrityksillä näytti menevän koko ajan paremmin ja paremmin, ja loppuvuoden notkahdus oli meillekin pieni yllätys. Se kertoo kasvun hauraudesta. Monilla yrityksillä on edelleen maksuvaikeuksia ja likviditeettiongelmia, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitialta. Toimialoista maksuviiveet vähenivät hienoisesti muista poiketen informaation ja viestinnän, maa-, metsä ja kalatalouden sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen sekä muun palvelutoiminnan toimialoilla. Maksuviiveet lisääntyivät myös maantieteellisesti koko Suomessa. Poikkeuksia ovat Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Niissä maksuviiveet vähenivät hieman. Eniten maksuviiveitä oli Pohjois-Savossa (6,4 prosenttia alueen yrityksistä) ja Satakunnassa (6,3 prosenttia alueen yrityksistä). Purkutyömaa. Kuva: Joni Javanainen. Jätteiden lajittelussa parannettavaa työmailla ??Helsinkiläisillä rakennustyömailla havaittiin puutteita sekä jätteiden lajittelussa että siirtoasiakirjojen tietojen täytössä. Ympäristökeskus selvitti Helsingissä vuosien 2015 ja 2016 rakennus-, purkuja saneeraustyömaiden jätehuoltoa. Huomiota kiinnitettiin eritysesti työmaiden jätteiden lajitteluun ja niiden käsittelypaikkaan. Samalla tarkasteltiin jätteiden kuljettamisen yhteydessä laadittavia siirtoasiakirjoja sekä selvitettiin, miten niistä saatavia tietoja voi käyttää jätehuollon valvonnassa. Selvityksessä oli mukana pääasiassa kerrostalotyömaita. Jätehuoltoon ja siirtoasiakirjoihin liittyvät tiedot hankittiin työmaatarkastuksilla ja haastattelemalla työmaista vastanneita työnjohtajia. Energia- ja pakkausjäte Työmailla lajiteltiin useimmiten kahdesta kol- meen massaltaan suurinta jaetta. Lajiteltavien jakeiden valintaan vaikuttivat eniten niiden keräämisen kustannukset, käytettävissä oleva tila sekä käynnissä oleva työvaihe. Jätteiden kuljetus oli poikkeuksetta ulkoistettu. Kiviaines, metallit ja puu saatiin useimmiten lajiteltua erilleen, mutta energiatai pakkausjätteen lajittelussa oli ongelmia. Sekajätteen joukossa pakkausjäte likaantuu ja kastuu helposti. Syntypaikkalajiteltu jäte on puhtaampaa ja sitä voidaan hyödyntää muuhunkin kuin energiakäyttöön. Tehokas keino puhtaan pakkausjätteen keruuseen on jo joillakin työmailla käytössä oleva jätepuristin, joka myös pidentää jäteastian tyhjennysväliä. Työmailta jätteet toimitettiin useimmiten pääkaupunkiseudulla sijaitseville käsittelylaitoksille tai siirtokuormausasemille. Betonijätteestä suuremmilla saneeraus- ja purkutyömailla reilu puolet toimitetaan suoraan maanrakennuskäyttöön. Siirtoasiakirjat ? Jätteiden kuljetukseen tarvittavat siirtoasiakirjat oli poikkeuksetta laadittu uudisrakennustyömailla sekä suurilla saneeraus- ja purku-urakoitsijoilla. Kaikille pienille purku- ja saneerausurakoitsijoille käytäntö ei ollut tuttu?, kertoo vs. johtava ympäristötarkastaja Hannu Arovaara. Siirtoasiakirjojen käytössä olisi tärkeää kiinnittää huomiota kuljetuksen osapuolten tunnistettavuuteen. Valvonnan kannalta tärkeistä siirtoasiakirjoista useimmin puuttuvat tiedot olivat jätteen kuljetuksen ajankohta, kesto sekä arvio jätteen määrästä. Etenkin tiedot suoraan työmaalta toimitetun purkubetonin määrästä maanrakennuskäytössä perustuvat pitkälti arvioihin, koska kuormia ei nykyisellään päästä punnitsemaan.
• Viikot 4-5 KALLIO LEHTI 11
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 4-5 Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Syyskausi antoi mahdollisuuden Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa nauttia hyvää teatteria. Tarjonta on todella monipuolista, ja siihen kannattaa tutustua. ??Valtimonteatterin lavalla on usein mustaan huumoria tai muuten vinoa maailmankuvaa esillä. ?Sekaisin Wilistä? jatkui tammikuulle asti yleisön pyynnöstä. Shakespearen syntymä täytti tasavuosia. Esitys oli vauhdikas suosikki Monte Python -tyylisellä pikahistoriatarkastelulla. Rakastiko Wili kirjallisuutta, Anne-vaimoa vai komeaa jaarlia? Kirjailijan nuoruusvuosissa on mustia aukkoja ja Valtimonteatteri Aleksis Kivenkadulla täyttää ne. Eero Enqvist on mainion poikamainen Wili, Pinja Hahtola, Outi Ikonen ja Mona Kortelampi kantavat kortensa hyvin esityksen kekoon. Toiseus keskellämme Käpylässä ?Invaasio? valtasi käpyläläisen nuorisoteatterin alkusyksyllä. Ilves-teatteri esitti hyvin loppuunmyytynä ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin käsikirjoittamaa ja August-palkittua ?Invaasiota?, maassa vaikuttaneen Meimi Taipaleen ohjaamana. Esitys etsii ?Abulkasemia?, jota ei nähdä, mutta josta kerrotaan tarinoita. Hän on metafora toiseudesta keskellämme. Se kertoo tarinaa, jossa turvapaikanhakijat yrittävät itsemurhaa useammin kuin koskaan aikaisemmin, omenanpoimijasta, piiloutuneesta pakolaisesta. Ilves-teatteri on paljon käsitellyt nuorten ihmissuhteita ja kasvuongelmia. Nyt se tarttui elämään monikulttuurisessa maailmassa. Ruotsista Suomeen siirtynyt teema ja esitys toimii hyvin. Janne Illi, Ilona Kuusela, Mikko Salminen ja Valo Sauri näyttelevät hengästyttävän nopeatempoisen esityksen nopeine roolivaihdoksineen mainiosti. Saurin monologi lopussa on hieno. Mikko Salminen edessä, Janne Illi, Ilona Kuudela ja Valo Sauri taustalla Invaasiossa. Kuva: Mari Kaakkuri Henna Helasvuo, Emma Vanninen, Kalle Kurikkala, Milla Kaitalahti, Ali Ahovaara, Linnea Kilpeläinen, Anna Airola, Miia Junes ja Henna Mäki-Filppula kokevat ilmastomuutosta. Kuva: Heidi Bergström rastajanäyttelijät lähtivät epäilyistä huolimatta innolla tekemään ilmastomuutosnäytelmää, jossa on paljon asiaa ja ison joukon,taitavaa tekemistä. Ihan alussa ehkä luennoidaan liikaa, mutta esitys vapautuu ja monipuolistuu siitä. Kohtaukset ovat sirpaloituneita pätkiä, koska todellisuus on hajonnut. ? Tarkemmin ajateltuna, ei taida edes olla meidän sukupolvea. Eläinten vallankumous nykyajassa Ryhmäteatterin syksyyn Sukupolvea painaa vastuu ? Kun me synnyttiin, meille sanottiin, että meistä voi tulla mitä vaan. Nyt pitäisi sitten pelastaa maailma. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Tästä ironisesta tunteesta syntyy tuore esitys ?Ensimmäisen maailman viimeiset lapset?, joka etsii tekijöidensä sukupolvikokemusta. Pariisin ilmastosopimus on 12.12.2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Esitys kertoo siitä miltä tuntuu elää nyt. Se esittelee viimeisen sukupolven, joka pystyi vielä ummistamaan silmänsä globaalilta katastrofilta. Toisaalta sillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Kellariteatterin, Klitsun ensimmäisen vuoden har- Essi Hellén on raukea, kun Markus Järvenpäällä menee lujaa. Kuva: Marko Mäkinen kuului George Orwellin 71 vuotta sitten julkaistun teoksen ?Eläinten Vallankumouksen? vähemmän tunnetut eläimet. Linda Wallgrenin, Sinna Virtasen, Juha Hurmeen ja Henriikka Tavin kirjoittama uusi kotimainen näytelmä saa innoituksensa Orwellin ajattelusta ja eläinsaduista. Tunnelma lavalla on hauras ja unenomainen, kun henkilöt haikailevat maailmaa, jota ei ollutkaan. Silti eläinhahmot haluavat kuulla isoäidin tarinaa paremmasta tulevaisuudesta. Näyttelijät ovat harkitun taitavia ja tekevät parhaansa. Mutta söpö kertomus ei puhutellut minua kaikentietävyydessään. Ryhmiksen ?Farmi? on liian aukottomasti ylinäytelty tavalla, jonka tunnelma vierottaa katsojaa. Parasta siinä on Kaisu Koposen upea, kekseliäs lavastus, joka synnyttää kauniin epätodellisen kulissi-idyllin nurmelle. Orwell turhautui totalitarismin aatteisiin; Farmin tekijät elävät uutta totuuden jälkeistä, Brexitin ja Trumpin aikaa. ?Halusin vain asuntolainan? Teatteri Jurkka avasi syksyn Vironkadulla Iida Hämeen-Anttilan käsikirjoittamalla ja Essi Räisäsen ohjaamalla uustulkinnalla, ?Bonnie & Clydella?. Huoneteatteri on pieni tila, jossa kuumuus nousee katsojien hengityksestäkin. Nyt loistavat Essi Hellén ja Markus Järvenpää heiluvat Amerikanrautapuolikkaan ympärillä niin, että hiki lentää ensimmäisestä rivistä alkaen. Harjoiteltu on intensiivistä esitystä niin paljon, että Essin polvet ovat ruvella jo ensi-illassa; konepellin päällä näytteleminen tekee tehtävänsä. Perustarina on tuttu. Bonnie on haaveileva hupakko Dinerissa. Sisään astuu Clyde, työmies, joka on istunut vankilassa pankkiryöstön takia. He lähtevät automatkalle, josta tulee pakomatka. Pankkeja, huoltoasemia, kaikkea ryöstetään. Tarina on sijoitettu nykyaikaan. Bonnie ja Clyde ovat nykymaailmanajan nuoria, jotka elävät peli- ja fantasiamaailmassa, joka tunkee heidän arkeensa. Jurkassa loppu poikkeaa. En paljasta sitä, koska esitykset jatkuvat keväälle. Markus Järvenpää on jo väläyttänyt vahvalla fyysisellä esiintymisellään. Essi Eija Kankare sohvalla Juha Tuomisen sylissä, takana Henna Karjalainen ja Kalle Suomi Kirjan salissa. Kuva: Mailis Kriikku Hellén on uusi tuttavuus näin isossa roolissa, vaikka kasvot ja nimi ovat tuttuja. Molemmat kantavat roolinsa hyvin. Hirtehistä Kirjan talolla Elannon Näyttämö, helsinkiläinen vanha harrastajateatteri, elää vahvaa aikaa. Jo vuonna 1921 (!) aloittanut teatteri meni sillan yli, Kirjatyöntekijänkatu 10 lavalle. Olen nähnyt vuoden sisällä kolme hyvää esitystä. ?Johtajan kaappi? on farssi 1960-luvun lopulta. Väinö Tannerin vanha kaappi kummitteli vielä johtajan huoneessa, ja uusi johtaja kysyi siltä neuvoa. ?Yksi lensi yli käenpesän? oli talvella mainio esitys Milos Formanin tunnetuksi tekemästä elokuvasta. Näyttelijät irrottelivat sairaalan huume- ja alkoholibileissä kovasti. ?Ovista ja ikkunoista? on ranskalainen aika absurdi tilannekomedia, jonka Arto af Hällström on kääntänyt suomeksi. Nyt Kirjan lavalta laskeuduttiin yleisön keskelle saliin. Eija Kankare ja Juha Tuominen ovat mainio EN:n kantaväkeen kuuluva näyttelijäpari, joka löytää kotoaan rahaa koko ajan lisää. Sitten sitä selvitetään ja piilotetaan naapurilta. Ensimmäinen jakso junnaa vähän paikallaan, mutta toisella päästään vauhtiin. Loppu on kyllä aika perustelematon ja outo komedian perusvireeseen nähden. Promokuva antaa siitä viitteen. Anna Liisa murtaa valheen Teatteri Avoimet Ovet jatkaa naiskirjallisuuden klassikkojen sarjaa. Minna Canthin näytelmä, ?Anna Liisa? on ihmiskuvauksessaan viiltävä ja herkkäviritteinen samalla kertaa. Se on nykykatsojalle sekä rakkaustarina, trilleri että tragedia. Tukahdetut tunteet puhkeavat raivoisiin kohtauksiin. Anna Liisa on kantanut yksin synkkää salaisuuttaan, koska on tappanut vastasyntyneen lapsensa. Hän on menossa naimisiin toisen miehen kanssa, jota ei rakasta. Paikalle saapuu entinen rakastettu, jolloin alkaa taistelu Anna Liisan rakkaudesta. Hän tunnustaa tekonsa, mutta moitteettomista kulisseista halutaan pitää kiinni vihille asti. Vain Anna Liisa on valmis murtamaan valheellisuuden. Näytelmä on nuoren naisen kasvutarina ja kertomus kotiyhteisön suvaitsemattomuudesta ja häpeästä. Tämän päivän Anna Liisa kysyy, miten vapautua raskaasti painavasta syyllisyydestä, ympäristön langettamista vaatimuksista olla vahva ja virheetön. Loppu on silti seesteinen. Ruotsiksi aikuisille ja lapsille Boris Vianin kulttiro-
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 13 Pinja Hahtola, Eero Enqvist ja Outi Ikonen sekä Mona Kortelampi (alla) palaavat Shakespearen nuoruuteen. Kuva: Studio Kari Likonen maanista ?Dagarnas Skum? (Päivien kuohu) tehtiin Svenska Teaternissa moderni tulkinta, nautinnonhaluisen 2010-luvun katsojalle. Sen esittää nuoren polven uusi joukko, jonka kiintotähtenä on Viiruksessa vuosia vakuuttanut Oskar Pöysti hedonistisessa Colinin roolissa. Jimi Tenor on keskeinen muusikko, joka soittaa näkyvästi katonrajassa parrulla ja tulee välillä myös estradille. Meri-Anna Hukkanen on erinomainen Colinin rakastajana Nicolena, joka päätyy tälle kokiksi. Sophia Heikkilä on uhkea Alice, jonka riutuminen tapahtuu liian nopeasti. Ensimmäinen jakso on ylipäänsä visuaalista ja liikunnallista ilotulitusta rullaluistimilla, jatkuvana juhlanpitona.  Hyppäys toisen jakson alakuloon ja henkiseen ja fyysiseen putoamiseen on näytelmässä liian nopea. Dennis Nylundin Chick ei kehity luontevasti tuhoonsa. Terhi Suorlahti, jonka näyttelijä- ja laulutaito on usein pistänyt silmään, on Chloén roolissa yritteliäs ja taitava. Pisteet ruotsinkielisen valtateatterin, Svenskanin uudistumisesta ja rohkeudesta. ?Skattkammarön? (Aarresaari) on perinteisempää, viihteellistä seikkailua, joka on tehty suurella sydämellä näyttäviin lavasteisiin. Kyse on pohjoismaisesta ensi-illasta Laveryn dramatisointiin, sillä erolla, että pääosan Jim Hawkins on nyt tuhti poikatyttö. Näin mainion Misa Lommin vauhdikkaan suosituksen, ja pidin siitä. Lahjakkaiden Lommin sisarusten Miisa on siirtynyt luotevasti tanssista Svenskanin uudeksi tähdeksi. Vaikka seikkailu kartasta ja aarteesta oli jännä, parven koulunuorisolla oli vaikeuksia paikoin keskittyä. Pasi puhkaisee kuplan KOM-teatterin vuoden 2016 kestomenestys oli ?Pasi was here? (Pasi oli täällä). Veikko Nuutisen kirjoittama ja Lauri Maijalan ohjaama näytelmä on nostalgista kaihoa, mutta samalla ironiaa sisältävä aikamatka yhtenäiseen Suomeen 1980-luvun lapsuuteen itäsuomalaisessa pikkukaupungissa. Alussa Pasi ampuu itsen- Helmi-Leena Nummelaa repivät Anna Liisassa syyllisyyspaineet. Kuva: Mikko Mäntyniemi sä. Luoti jatkaa matkaansa Helsingin Punavuoreen, lävistää miehen lapsuudenystävän punavihreän kuplan ja osuu ystävää, Hemmoa suoraan sydämeen. Hemmo on urbaanistunut stadiin, mutta tieto kuolemasta saa hänet nostalgiseksi ja hän palaa muistojen todellisuuteen, jossa Pasi elää. Näytelmä kertoo suurten ikäluokkien lapsista aikana, jolloin yhtenäinen Suomi alkoi hajota. Lasten todellisuus ja kieli erkaantuvat. Samoista lähtökohdista on rakentunut kaksi erilaista miehen identiteettiä, yhteisestä lapsuudesta kaksi erilaista aikuisuutta. Lapsuuden yhteinen unelmaa oli ?kasvattaa yhtä isot muskelit kuin Terminatorilla ja päästä koskettamaan Pamela Anderssonia?, esittely kertoo. Pasi was here on parasta KOM:ia pitkään aikaan Johannes Holopainen ja Juho Milonoff ovat loistavia. Robert Enckell ja Vilma Melasniemi säestävät hyvin. Haikea riemu valuu lavalta katsomoon, kun palaamme lapsuutemme Suomeen, jota ei ehkä koskaan ollutkaan. Johannes Holopaisen monologi Dalton Trumbon ?Sotilaspoikaan? oli myös vaikuttava KOM:n Aula-teatterissa. Essi Räisäsen Lappeenrantaan ohjaama monologi suo mahdollisuuden ilmaisurikkaaseen tulkintaan. ?Johnny Got his Gun? ilmestyi 1939 kirjana. Päähahmo Joe haavoittuu pahoin ensimmäisessä maailmansodassa ihmisriekaleeksi. Tämäkin sotilaspoika on taistellut koko 1900-luvun vapauden, isänmaan ja demokratian puolesta. Joe kysyy ja miettii sen merkitystä. KOM menetti Pekka Valkeejärven Sumua Noitavainossa sekä fyysisenä että henkisenä kokemuksena. Kuva: Laura Karén Kati Hynninen, Jorma Hellström, Charlie Nevander ja Jouni Puumalainen Kultsan Lyhäreissä. Kuva: Jorma Helström kuolemalle. Mutta vire on yhä hyvä. Matka kuvitelmien Suomeen Mainio pienoisnäytelmä on Jarkko Pajusen kirjoittama ja pääosanäyttelemä ?Varjot syvenevät? Kokoteatterissa Miko Jaakkolan ohjaamana. Tarina kertoo Mannerheimin ja SuomenHevosen kohtalosta syksystä 1944 nykyaikaan kuvitteellisena matkana toiseen todellisuuteen. 3D-videoprojistointia, animaatiota ja hologrammeja on harvoin käytetty näin kekseliäästi kuin näimme. Varjot syvenevät on myös kannanotto Suomeen, jossa hyvinvointivaltion alasajo, tuloerojen kasvattaminen ja leikkauslistat ovat politiikan ja median arkipäivää. Sesa Lehto, pienteattereiden kruunaamaton kuningas, esittää vakuuttavasti hevosta. Pajusen, Lehdon ja Jaakolan luoma näyttämötodellisuus on virkistä- vän erilainen. Tunnelma oli jo odotushuoneessa kuin lähiökuppilassa.  Kiljavan ay-opiston luottamuskurssilaiset tulivat katsomaan ja tykkäsivät kovasti. ? Tämä kuuluu opetusohjelmaamme, nainen vastasi iloisesti. Fingerporillinen naurua Olen kaivannut elämääni jotain, joka on puuttunut, muutaman vuoden ajan. Tajusin sen Teatteri Kultsassa Sörkassa. Teatteri Kultsan näyttämölle palasi neljän vuoden jälkeen ?Fingerporin? 150 parasta iskua. Taattua Pertti Jarlaa Jaakko Jalosen ohjaamaksi Strippiklubiksi 3D. Kahvila Aromin sanoinkuvaamaton Rivo-Riitta, Marja-Liisa Lius, suunnittelee taas ?Herkkuosaston laajentamista?. Tutkija Heimo Vesa, Jussi Vehkasalo, on ostanut sata koirankakkapussia vain eurolla. Kylä- pervo Asko Vilenius, Petri Peltoniemi, miettii taas jotain tuhmaa iloisia lapsia katsellessaan. Kultsa-näyttelijät palaavat tuttuihin rooleihinsa entistä jalostuneempina. Edellä mainittujen lisäksi Jukka Hurjanen ja Jouni Puumalainen tekevät monta mainiota osaa. Kaisla Flood laajentaa nuorten herkkistyttöjen roolejaan harvahampaiseksi mummoksi. Suvi Lahdenmäki on kylän mainio lehtitoimittaja. Fingerporin kaupunginorkesteria esittävä Helsingin Juhlaveikot soittaa verhon takana tuttuun tyyliinsä. Hauskaa ja myös ajatuksia liikuttavaa lyhäriteatteria näki Kultsan syysavauksen ?Huiputuksia ja muita totuuksia? alla. Pääasiassa koomisia ja yhteiskuntasatiirisia, mutta myös surumielistä papin ja papinrouvan kohtaloa. Kultsan irvaileva, itseään ei niin tosissaan ottava huumorihenki, elää vahvana. Huikein on ensimmäinen Vahinko kiertämään -juttu. Yleensä ohjaajana toimiva Jorma Hellström on mainio tyhjiä puhuvana työyhteisöguruna, joka on silti laitettava kiertämään muihin yhteisöihin suosituskirjeellä. Kati Hynninen tukee hyvin irtisanomisaallon koevan yrityksen edustajana. Pauliina Alanko taistelee tyttären kanssa ovensuuhun ilmestyvästä nahjusmiehestä. Työyhteisön kuvaukset ovat parhaita, kuten firman naisten keskinäinen kiusaaminen. Perheidylli murtuu Svenskanin nuoret näyttelijät elävät päivien kuohua. Kuva: Dag Vilhjalmsson ?Kevyttä mielihyvää? oli katsomiskokemuksena aika hankalaa mielihyvää. Qteatterin ?Kasper Hauser? oli pari vuotta sitten oli nk. ?Y-sukupolven kulttinäytelmä?, jossa kaikki toimi. Sen jälkeen esitykset ovat olleet katsojille ristiriitaisempia. Keskiluokkainen perheidylli särkyy ankeissa lavasteis- sa niin ?Tavallisuuden aaveessa? kuin Kevyttä mielihyvää ? esityksessä. Se kuvaa miehen todellisuuden ja todellisuuskäsityksen hajoamista vaimon, veljen ja uuden naisen ja tämän ystävän välissä. Repliikit ja kohtaukset toistuvat, usein eri ihmisen näkökulmasta. Näyttelijät ovat parhaasta päästä. Mutta vain Jani Volanen kantaa näytelmää vahvasti eteenpäin. Jussi Nikkilä ei petä koskaan. Hysteeristä monologia kuunnellessani suljin silmäni ja ajattelin, että nuoren Pentti Siimeksen fraseeraus on lavalla edessämme. Tommi Korpelan päähenkilöllä on vasta 2. puoliajan alussa vahva monologi. Hänelle on kirjoitettu liian monta ?okeita?. Naisista lupaava Pia Andersson on hermoherkkä hupakko, mutta ei saavuta Sylvin läpimurtoroolin raatavuutta. Ristiriitaisinta on katsoa Minna Haapkylää Q-teatterin lavalla. Kaunista, mutta vähän vaihtelua. Hän on loistava elokuvanäyttelijä, mutta teatterissa keinot ovat teennäisempiä, valjuja. Paljon menee valkoviiniä ja konjakkia. Pintaa lähellä piilevä jännitys purkautuu laukaukseen. Ulkopuolisuus pelottaa Teatteri Takomo ja Klockriketeatern yhdistivät voimansa esityksessä ?Noitavaino?. Samalla Takomo vietti 20-vuotisjuhlaansa ja Klockriketeatern 25-vuotistaivalta. Akse Pettersson on aiemmissa ohjauksissaan nostanut esiin tavallisia ihmisiä koskettavia ja kulttuurissamme vaikuttavia asioita nuorten aikuisten maailmasta. Nyt tarkastelussa on yhteisöllisyys. Kysymys kuuluu, minkälaiseen yhteisöön haluamme kuulua? Onko meillä siihen valinnanvapaus? Noitavaino katsoo omia kengänkärkiä pidemmälle keskellä punavuorelaista maisemaa. Noitavaino ei kuulu vain pimeään keskiaikaan, vaan elää ajassamme vihapuheena ja lynkkaushaluna. Lavasteissa on kidutusvälineiden rekvisiittaa. Aikamme on yksilökeskeinen, ja kohtaukset ovat irrallisia, mutta osuvat omatuntoomme. Jokainen haluaa kuulua yhteisöön, mutta osa jää yksinäiseksi tai noitavainotuksi, koska haluamme määritellä itsemme suhteessa toiseen. Esitystekniikkana on se, että kukin näyttelijä vuorollaan esittää oman näkökulmansa, joka usein törmää muihin. Näyttelijöistä Niina Hosiasluoma, Hanna Raiskinmäki ja Eeva Soivio vakuuttavat eniten lavalla. He ovat kovia kundeja. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 4-5 Kuvataide Risto Kolanen Tammikuun kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan, Erottajan, Pohjoisrannan, Lapinlahden ja Ruoholahdenrannan galleriat pääsevät täyteen vauhtiin tammikuulla. Uutena galleriana esitellään Konst Punavuoressa, Fogga Pohjoisrannassa ja Galleria Lapinlahti. Alkuperäiskansan naisia ?SHAWI SANAPI? (= Shawi nainen) on valokuvamatka perulaisen Shawialkuperäiskansan naisten elämään Koillis-Amazonian Balsapuertossa. Shawit elävät sulassa sovussa luonnon kanssa ja hankkivat elantonsa pienviljelystä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Vaikka Shawit ovat väistämättä kosketuksissa länsimaisen maailman kanssa, he eivät koe tarvetta sulautua siihen. Alkuperäiskansat, erityisesti naiset, joutuvat yhä syrjinnän kohteeksi kaikkialla maailmassa ? niin sukupuolensa, etnisen taustansa kuin yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Kansainvälisesti palkitun Meeri Koutaniemen valokuvanäyttelyn tavoitteena on taistella ennakkoluuloja vastaan ja näyttää Shawinaiset uudesta näkökulmasta. Tallentamalla valokuviin naisten sisäisen voiman ja häkellyttävän kauneuden vahvistetaan Shawien itsetuntoa ja osoittaa, kuinka upeita nämä todella ovat. Valokuvaaja kertoi lehdelle olleensa ensi kertaa maassa; muuten hän on kuvannut maailmalla paljon. Näyttely on osa DREAMSjärjestön ja sen perulaisen kumppanin yhteistyöprojektia. Kaikki näyttelytyöt ovat myynnissä tilauksesta, ja niiden koko tuotto lahjoitetaan suoraan projektin hyvinvointiohjelmalle. Perussa alkuperäiskansat muodostavat 45 % väestöstä, Anna BjörnbergMichelsson kertoo. Kun värit säveltävät ? Maalatessani olen etsijä ja heittäytyjä. Merkityksellisiä ovat hetket, jolloin koen aavistavani jotain meitä ihmisiä yhdistävästä rikkaasta myyttien ja symbolien maailmasta. Hetken koen ymmärtäväni ja tietäväni jotain elämästä, todellisuudesta ja itsestäni. Kirsi-Maria Perkkiö on oululainen itseoppinut taidemaalari, jonka työt ovat esillä 5.2. asti Galleria kajasteessa, Bulevardi 32 /Albertinkatu 30. Hän sanoo itse öljyväriteoksistaan, että maalaukset eivät ole hänelle pelkästään maalauksia. ? Minulle värit ja maalaaminen ovat omaa soittamatonta musiikkiani. Värejä, muotojen kieltä ja rytmiä hion niin kauan, että maalaus soi itselleni kompositiossa. Sävellän väreillä arkea lempeämmän peilin, jossa kipu, suru, rakkaus, ilo ja nöyrtyminen tanssivat sanoista mykkää tanssia toisiinsa kietoutuneena. Harvoin kuulee niin sydämestä lähtevää ylistystä kuin galleristi Anna-Maija Kajasten avaussanoissa. Hän korosti, että Perk- kiön maalauksissa sisäiset ja ulkoiset värit ja todellisuus kohtaavat. Näin todella on. Värikylläisen kauniit työtä ovat täynnä runsaita ja tarkkoja yksityiskohtia. ? Näin unta, että elämä on paratiisi. / Heräsin ja huomasin, että elämä on työtä. / Tein työtä ja huomasin, että elämä on paratiisi, taiteilija lainaa Seneca nuorempaa antiikista. Maalauksia sirkusmaskin takaa Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3A, on esillä Camilla Vuorenmaan maalauksia kankaalle ja kaiverruksia puulle. Taitelija on tarkkaillut Suomessa esiintyvien sirkustaiteilijoiden ja -työntekijöiden arkea. Heidän muotokuvat kuvaavat välähdyksiä kansainvälisen sirkuksen kiertolaiselämästä ja ihmisten ja eläinten suhteesta tarunhohtoisen sirkusteltan ympäristössä. Millaista työtä ja elämää on yhtäjaksoinen yleisön viihdyttäminen? Sirkuksen maailma on liioiteltu, räiskyvän yliampuva ja ihmeellinen. Siellä mikään ei ole liikaa, valot ja musiikki luovat erityislaatuisen tunnelman, johon yleisö temmataan mukaan, hän kertoo. Camilla Vuorenmaa täyttää koko Forum Boxin kaikki tilat isoilla teoksillaan. Hän haluaa tutkia maskin takana olevia kasvoja. ? Katsojana jännitän aina pystyvätkö esiintyjät suoriutumaan tempuista ja naurattavatko vitsit katsojia. Ehkä kyse on myös omasta esiintymispelostani ja mielikuvistani esittävän taiteen maailmasta. Keskittyminen joka näkyy niin sirkusesiintyjien kuin katsojienkin kasvoilla, odotuksen tuntu tyhjässä teltassa. Ilon esittäminen päivästä toiseen. Pitkän Tanelin jäljillä Heidi Kilpeläisen näyttelyssä ?House & Garden? Valokuvagalleria Hippolyte, Yrjönkatu 8, muuntautuu taiteilijan työhuo- Valokuvataiteilija Meeri Koutaniemi kahden työnsä välissä Konst Hair & Galleryssä uudenmaankadulla. kuin myös tavalliselle kansalle teattereissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kilpeläinen kokee löytäneensä Cajanuksesta samaistumisen kohteen, ja löytää monia yhtäläisyyksiä heidän elämänvaiheistaan, esim. uuden kodin löytäminen Lontoosta ja esiintyminen erilaisille yleisöille. Uteliasta odotusta Kuvataiteilija Heidi Kilpeläinen keskellä yhtä videoteostaan Galleria Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg neeksi ja asunnoksi vajaan kuukauden ajaksi, kun Kilpeläinen siirtää taiteellisen työskentelynsä Lontoosta Helsinkiin. Avajaisiltana Kilpeläinen esitti uuden performanssiteoksen, joka paneutuu 1700-luvulla eläneen, ja ympäri Eurooppaa laajasti matkustaneen suomalaisen ?jättiläisen? Daniel Cajanuksen (1703?1749) elämään. ?Pitkänä Tanelina? ja ?Suomalaisena Jättinä? tunnetun miehen elämä on kiinnostanut taiteilijaa pitkään, kun sukututkimus paljasti sukulaisuussuhteen heidän välillään. Cajanus oli 247,5 cm pitkä!, ja oli 1700-luvulla laajasti tunnettu ympäri Eurooppaa. Hän esiintyi niin kuninkaallisille ja tiedemiehille, Galleria Fogga, Pohjoisranta 8B, esittelee Odotus ?näyttelyssä peräti yhdeksän naisen teoksia. Kiitosta ansaitsee perusteellinen esittelykierros jokaiselle avajaisissa. Anne Nyström kuvaa teoksisissaan vapautunutta, valaistunutta naista, joka kykenee matkustamaan menneeseen ja tulevaan sekä olemaan läsnä tässä hetkessä. ? Elämä avautuu kun alkaa kulkea sitä kohti, hän sanoo. Marileea Järnefeltille luonto on inspiraation lähde, josta kaikki teokset ovat syntyneet. Hän sanoo olevansa kyltymättömän utelias näkemään kauneutta elämän pienissä yksityiskohdissa. ? Yhteistä kaikille maalauksilleni on niiden sisältämä optimistinen asenne elämää kohtaan. Beata Joutsen tekee pääosin värillistä maalauksenomaista taidegrafiikkaa, jossa kukin sarjan vedos on uniikki. Vedokset on tehty useassa kerroksessa, kuten maalauksissa. ? Värit symboloivat tunteita, mielikuvitus elää, ja maailmat ovat Kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa on täyttänyt koko Forum Boxin kaikki tilat isoilla teoksillaan. Kuvassa hän on yhdessä Klovni ?teoksensa (maalaus kankaalle, 2016) kanssa. Taiteilija Kirsi-Marja Perkkiö työnsä Ruusujen uni edessä Kajasteella. Kuva: Hannele Salminen rakentuneet henkilökohtaisten kokemusten ja kulttuurien sekä niiden värimaailmojen kokemisen pohjalta. Kuvia lapsuudesta Lapinlahdessa ?Hiekkamyrsky ja muita kuvia lapsuudesta? on isän ja tyttären yhteisnäyttely Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdentie 1, 2 krs. Villa Eweisin (s. 2005) videot ja valokuvat ovat spontaaneja, tarkkailevia ja keveitä. Osa on syntynyt leikin yhteydessä, osa seuraa sarjallista ideaa. Pääosassa on luonto, sen tarkkailu sekä oman estetiikan etsiminen. Yehia Eweisin (s.1975) valokuvat jatkavat Fotofinlandian voittaneen ?Älä pelkää? -sarjan teemaa. Niihin on tiivistynyt hetkiä, jotka luotaavat paitsi kuvien lasten elämää myös omia muistikuvia lapsuudesta. Galleria Lapinlahti on useista huoneista koostuva avoin nykytaiteen tila, joka poikkeaa hillitystä galleriasta. Siinä näkyy historian kerroksellisuus ja aikakausien jättämät jäljet. Yleisö löysi uuden gallerian hyvin; ensimmäisen 5 kuukauden aikana n. 10 000 taiteen katsojaa ja kokijaa. Sisään mennään Kahvila Lähteen kautta. Galleria on osa Lapinlahden Lähdettä, joka sai tiistaina 24.1. Helsingin Kulttuuritekopalkinnon 2016. Maalauksia kasvomalleista Satu Kiljunen on esitystaiteesta (Jack Helen Brut) mielenkiintoisten uravaiheiden jälkeen kuvataiteeseen siirtynyt visualisti, joka tutkii, mikä on maalauksen ja muodon suhde, miten koemme ja ymmärrämme peruspinnan ja teoksen tilan. Taidegraafikoiden Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, esittelee töitä malleista, jotka ovat tuttuja ihmisiä. ? Kasvot ovat synnyttäneet minussa jonkinlaisen visuaalisen haasteen. Näyttelyteosten lähtökohtina on äitini, kuollut isäni, Gun Lindblom, Ronnie-poikani, Jonas Böckerman ja Carl-Johan Särkinen. Olen aluksi työstänyt savireliefin heidän kasvoistaan. Tästä originaalista olen sitten ottanut kipsivaloksia, joita maalaan öljyväreillä luoden uusia variaatiota. ? Kustakin mallista olen myös maalannut suuren kasvomaalauksen. Olen tietoinen erilaisten maalausteknisten ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksista teoksieni ilmaisulliseen sisältöön. Kullekin teokselle on muovautunut oma ?toimintastrategia?, jonkinlainen kerroksellinen maalausjärjestys, Kiljunen sanoo ja tuntee olevansa nyt kotonaan, tietoisempi taiteellisesta ?ongelmastaan?, vaikka sama peruskysymys on vaivannut häntä läpi tuotantonnon. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 15 NYT KINKUT SULAMAAN JA KEVÄÄKSI KUNTOON! Hanki Solanan jäsenkortti 44 ?/4 viikkoa, niin saat 8 viikkoa ilmaista treeniaikaa ja kaupan päälle kuntosaliohjauksen ja ohjelman. Lisäksi jäsenmaksu ilmaiseksi. Säästät yhteensä 222 euroa! Vanhoille asiakkaille 8 viikkoa ilmaista treeniaikaa ostaessasi vuosikortin. 4 kuukauden kuntosalikortti Nyt vain 195 ? + kaupan päälle henkilökohtainen ruokavalio ja 2 kpl kehonkoostumusmittausta 5 kuukauden kuntosalikortti 220 ? (norm 275 ?) 50 kerran kuntosalikortti 250 ? 5 ? treenikerta (norm 299 ?) Tarjoukset voimassa tammikuun loppuun. Meiltä löytyy laaja laitevalikoima vativaankin käyttöön. Upeat sauna- ja suihkutilat! Katso lisätietoja: www.solanafitness.com Solana Fitness Center Solana Fitness Center Kuntosali Hakaniementorilla Viherniemenkatu 9. Puh. 09 701 5944 Päivystys MA-PE 10-20.30, LA-SU 12-18 Magneettikortilla joka päivä 4:00-23:00 www. solanafitness.com
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 4-5 Kulttuuritehdas korjaamolle uusi toimitusjohtaja Studio Pasilassa: Maailmaa muistisairaan silmin ??Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa vuosi alkaa Florian Zellerin palkitulla mustalla komedialla Isä (Le Père, 2012) 19. tammikuuta. Reita Lounatvuoren suomentama ja Milko Lehdon ohjaama uutuus käsittelee raikkaalla otteella monelle tuttua tragediaa, muistisairautta. Isä-näytelmä kertoo sairastuvan isän näkökulmasta lämpimällä huumorilla, miten absurdia arkipäivästä voi tulla, kun jokainen päivä pitää aloittaa puhtaalta pöydältä ja kaikki tuttu katoaa vähitellen. Iäkkään Arnen (Jari Pehkonen) muisti on alkanut oikutella. Tytär Anne (Vuokko Hovat- ta) käy päivittäin hänen luonaan ja palkkaa isän vastustuksesta huolimatta myös hoitajan. Olisiko isän parasta muuttaa tyttären ja tämän miehen luo? Kenen koti tämä on, Annen vai Arnen? Keitä nämä ihmiset ovat ja missä on toinen tytär, se mukavampi, vai onko hänellä muka vain tämä yksi tytär? Isän muissa rooleissa nähdään Helena Haaranen, Sesa Lehto, Heikki Sankari ja Leenamari Unho. Lavastuksen on suunnitellut Janne Siltavuori ja pukusuunnittelusta vastaa Riitta Anttonen-Palo. Valosuunnittelija on Teppo Saarinen ja äänisuunnitte- lija Ari-Pekka Saarikko. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen. Ranskan lupaavimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Florian Zellerin (s. 1979) romaaneja ja näytelmiä on käännetty monille kielille. Kansainvälisen läpimurron hän teki Isä-näytelmällään, joka on palkittu mm. parhaan näytelmän Molièrella (2014) ja nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Isän ensi-ilta 19.1.2017 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Liput 17 ? - 34 ? (sis. palvelumaksun) Aiesopimus Keski-Pasilan Tripla -hankkeen hotellin toteuttamisesta ??YIT on allekirjoittanut aiesopimuksen Helsingin Keski-Pasilan Triplan-hankkeeseen kuuluvan hotellin toteuttamisesta. Hotellioperaattoriksi tulee Sokotel Oy ja sijoittajaksi Exilion Management Oy:n hallinnoima uusi kommandiittiyhtiö, jonka omistavat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta. Tavoitteena on allekirjoittaa hankkeen lopulliset sopimukset alkuvuonna 2017. Hotellin on arvioitu valmistuvan alkuvuodesta 2020. Hotelliin tulee noin 430 huonetta, ja se on kapasiteetiltaan Suomen suurimpia. Sen erinomainen sijainti ja loistavat kulkuyhteydet palvelevat Triplassa kävijöiden ja alueen muun liike-elämän ja tapahtumien, kuten Messukeskuksen ja Hartwall Arenan tarpeita. ? Matkailu on globaalisti kasvussa, mikä näkyy vahvasti myös Suomessa. Suomen hyvä maine ja vetovoimatekijät luovat kysyntää niin työ- kuin vapaa-ajan matkustukseen, ja tähän kasvuun pohjautuen vahvistamme Helsingin majoitustarjontaa. Tripla-kokonaisuuteen tuleva hotellimme on jatkoa Sokotelin menestyksekkäille avauksille ja uudistuksille, kertoo Sokotel Oy:n talousjohtaja Jani Vahala. ? Olemme tyytyväisiä, että pääsemme mukaan kehittämään uudistuvaa Pasilaa. Uskomme vahvasti alueen potentiaaliin Helsingin toisena keskuksena ja toteutettava hotellihanke on osaltaan luomassa alueen uutta identiteettiä. Merkittävän uuden hotellikiinteistön hallinnointi sopii strategiaamme erinomaisesti, kommentoi Exilion Management Oy:n toimitusjohtaja Ari Talja. ? Tripla-hanke etenee hyvin aikataulussa. Kaupallisten tilojen vuokraus on lähtenyt käyntiin jopa suunniteltua paremmin. Pasilan alueella on kysyntää hotellille, ja Triplan kaupunkikeskuksen ainutlaatuinen sijainti ja palvelu- kokonaisuus tarjoavat sille hienot puitteet, kertoo Triplan hankejohtaja Tapio Salo. Pasilasta rakentuu tulevina vuosina Helsingin toinen keskus ja entistä tärkeämpi liikenteen kohtauspaikka, jonka asukkaiden ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Alueen kehittäminen alkaa YIT:n Triplahankkeella, johon hotellin, kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen lisäksi rakennetaan toimistotiloja ja asuntoja. Myös Pasilan asema ja sen yhteyteen toteutettava joukkoliikenneterminaali ovat osa hanketta. Helsingin kaupunki on kaavoittanut Triplan pohjoispuolelle Ratapihakorttelit, joihin rakennetaan asuntoja 3 000 asukkaalle. Tammikuussa 2017 käynnistyy kansainvälinen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu Triplan eteläpuolelle suunnitteilla olevasta tornialueesta. ??Sara Norberg aloittaa 1.3.2017 Kulttuuritehdas Korjaamon toimitusjohtajana. Norberg on pitkän linjan elokuva-alan ammattilainen, joka on viimeiset kuusi vuotta työskennellyt Helsinki International Film Festival ? Rakkautta & Anarkiaa ry:n toiminnanjohtajana. Norbergin uran aikana festivaali on kasvanut yli 60 000 kävijän tapahtumaksi ja vahvistanut asemaansa Suomen merkittävimpänä elokuvatapahtumana muun muassa valtakunnallisen R&A-kiertueen myötä. Norbergin johdolla yhdistys on laajentanut toimintaansa myös kansainvälisesti ja festivaalin yhteyteen on perustettu elokuvaalan kansainvälinen myyntija markkinointitapahtuma Finnish Film Affair. ? Olen erittäin otettu ja innoissani tilaisuudesta päästä jatkamaan perustaja Raoul Grünsteinin jalanjäljissä yhtä Suomen hienointa kaupunkikulttuurin keskittymää. Viimeaikaisten investointien ja motivoituneen henkilökunnan myötä Korjaamolla menee paremmin kuin koskaan. Oma tavoitteeni on kehittää Korjaamon toimintaa ja asemaa sekä sisällöllisesti että liiketoiminnallisesti. Näen Korjaamon vahvuutena monipuolisen kulttuuriosaamisen ja liiketoiminnan yhdistämisen, sanoo vastavalittu toimitusjohtaja Norberg. ? Sara Norbergin koke- nasta eniten. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, Suomessa sitä todetaan vuosittain noin 5 000 mieheltä, ja siihen kuolee 850 miestä. HUS oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, mikä sosioekonominen ryhmä hyötyisi eniten eturauhassyövän seulonnasta. Miesten sosioekonominen asema määriteltiin Tilastokeskuksen rekisterin perusteella koulutuksen, tulojen ja asumismuodon mukaan. Tutkimuksessa analysoitiin 72 139 suomalaisen muksessa yhdistyy laaja elokuva-alan tuntemus, kulttuuritoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen sekä vankka tuotanto-osaaminen. Saran energioilla Korjaamon toimintaa näillä alueilla voidaan varmasti kehittää. Kun oma aikani on viime vuosina jakautunut useisiin eri hankkeisiin, on hienoa saada Korjaamolle toimitusjohtajaksi huipputyyppi, joka vie toimintamme seuraavalle tasolle, toteaa nykyinen toimitusjohtaja Raoul Grünstein. ? Yhteisöllisen kaupunkikulttuurin edistäminen profiloi jatkossakin Korjaamon toimintaa. Tulevaisuudessa Korjaamolla voisi olla enemmän Rautatientorin Jääpuiston kaltaisia hankkeita, jotka tuottavat sisältöä kaikkien Helsingissä liikkuvien elämään. Näen myös paljon potentiaalia eri toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, Norberg vinkkaa. Korjaamon perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Raoul Grünstein siirtyy emoyhtiö Töölö Urbanin toimitusjohtajaksi Norbergin aloittaessa. Töölö Urban on keväällä 2016 perustettu kaupunkielämän hankkeita kehittävä konserni. Kokonaisuuteen kuuluvat Korjaamon lisäksi joulukuussa menestyksekkään joukkorahoituskampanjan päättänyt merikylpylä Allas Sea Pool sekä Rautatientorin Jääpuisto. Realia Isännöinti vahvistaa liiketoimintaansa Helsingissä ??Pohjoismaiden suurimman asunto-, kiinteistö- ja toimitilaomaisuuden hallintaan ja välitykseen erikoistuneen Realia Group -konsernin tytäryhtiö Realia Isännöinti Oy on ostanut helsinkiläisen isännöintialan toimija Isännöitsijäkonttori Oy:n. Yrityskauppa on osa Realia Groupin ja sen tytäryhtiö Realia Isännöinnin kasvustrategiaa ja tukee yhtiön tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisessä. Isännöitsijäkonttori Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys, joka toimii pääkaupunkiseudulla. Yhtiö on yksi isännöintialan kokeneimpia toimijoita ja palvelee noin 175 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä Helsingissä. Kaupan myötä Realia Isännöinnin Helsingin alueen liiketoiminta vahvistuu merkittävästi. Isännöitsijäkonttori Oy jatkaa toistaiseksi toimintaansa omana yhtiönään. ? Halusimme löytää yrityksellemme hyvän kodin sekä varmistaa asiakkaillemme laadukkaan palvelun myös jatkossa. Osana Suomen suurinta isännöintialan yritystä voimme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän asiantuntemusta ja osaamista?, Isännöitsijäkonttori Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Laitinen sanoo. ? Nyt solmittu kauppa vahvistaa liiketoimintaamme Helsingissä. Olemme iloisia saadessamme joukkoomme uusia osaajia. Tärkeintä on, että Isännöitsijäkonttori Oy:n asiakkaat saavat myös jatkossa ensiluokkaista palvelua eikä kauppa aiheuta heille muutoksia?, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sanoo. ? Realia Group on Pohjoismaiden suurin kiinteistöjohtamisen ja -välityksen palveluyritys, ja tavoitteenamme on kasvaa merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Realia Isännöinnin kasvu sekä orgaanisesti että myös yritysostoilla on tärkeä osa konsernimme kasvustrategiaa, Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo. Rakentaminen haittaa liikennettä Itäväylällä ja Herttoniemessä ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Itäväylällä Herttoniemen koh- Juuri julkaistu -sarjassa aiheena eturauhassyöpä ??HUS:n Juuri julkaistu -sarjassa esitellään Meilahden kampuksella tuotettuja tieteellisiä julkaisuja. Tällä kertaa sarjassa pureudutaan miesten eturauhassyöpiin ja siihen, mikä sosioekonominen ryhmä hyötyisi eturauhassyövän seulon- Sara Nordberg. miehen kansainvälisen seulontatutkimuksen (ERSPC) yhteydessä vuosina 1996 2011 antamia tietoja eturauhassyövästä, kuolleisuudesta sekä osallistumisesta seulontaan. Seuranta-aika kesti 12,7 vuotta. dalla sekä Herttoniemessä 15.12.2016?30.6.2018 eli lähes kahden vuoden ajan. Idästä päin tultaessa: Herttoniemeen johtava kaista suljetaan. Herttoniemeen johtavalle rampille noustaan sen juurelta. Nopeusrajoitus laskee. Uusi rajoitus on 50 km/h. Lännestä päin tultaessa: Itäväylän liikenne siirtyy kiertoreitille Itäväylän eteläpuolelle ja tiessä on noin seitsemän prosentin kaltevuus ylöspäin. Nopeusrajoitus laskee. Uusi rajoitus on 40 km/h. Herttoniemestä ja Laajasalosta tultaessa: Itäväylälle johtava ramppi on suljettu ja kiertotie on viitoitettu Suunnittelijankadun kautta. Bussipysäkki Herttoniemi (4007) Itäväylän varressa on poissa käytöstä. Bussit kiertävät kohdan Suunnittelijankadun kautta. Polkupyörille ei poikkeusjärjestelyjä eikä jalankulkijoille.
• Viikot 4-5 KALLIO LEHTI 17 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in tu n ne sana n tu vo Oy kä ar se ulu us n o o kim k t . tu jä va n ur ma ttä alous T rat aim väli k h o a Vu par uokr ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 4-5 Josa Jäntti Totuus on tuntematonta ? ETK:lle ??Kun vasen jalka on kuumassa astiassa ja oikea kylmässä vedessä, niin keskimäärin on hyvä olo = ETK eli 10 %:lla (yli 2.500 ?/kk) eläkeläisistä on jalka kylmässä ja 90 %:lla (alle 2.500 ?/kk) kuumassa. motto: ?menes valittaan nälkääsi, niin lyödään semmonen rätinki, jossa todistetaan, ettei sulla voi olla nälkä? (Linna: Tuntematon sotilas) ETK:n monijäseninen ekonomistien ryhmä on pyöritellyt numeroita niin, että eläkeläisillä menee paremmin kuin koskaan 20 vuoden aikana. Taitetun indeksin ansiosta ? halleluja! Tulee taas mieleen, onko tutkijoilla numeroiden takana ihmisiä? Tällä ETK:n tutkimuksella esim. työtön v. 1996 sai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta palkan mukaan. Tämän päivän työtön saa samanlaista korvausta myös palkkansa mukaan, mutta nyt palkka on 88 % korkeampi, joten hänellä menee niin hyvin, että ei kannata etsiä töitä ETK:n laskelmien mukaan? Käytännössä rohkenen väittää, että ETK:n väittämä ei pidä paikkaansa. On moneen kertaan todettu, että vv. 1995 ? 2015 palkat ovat nousseet n. 88 %, eläkkeet n. 40 % ja kansanedustajien palkkiot 138 %. (=ETK). Miten ETK voi todistaa silloin, että 60 % silloisesta palkasta laskettu eläke voi olla nyt samalla tasolla. Eivätkö he usko itseensä? Lukekaa alla oleva lainaus suoraan ETK:sta. Aikamoinen ?takin kääntö?! ETK:n Työeläkkeiden indeksisuoja -opus kertoo: ?mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20 vuodessa 45 prosenttiin. Ansiotason reaalinen kehitys tuo eläkkeiden ostovoimaan parannusta, mutta heikennystä eläkkeiden suhteessa ansiotasoon?. Tämä on ETK:n sanaa! Eikö tämä kerro juuri siitä, että vuodesta 1996 (taitettu indeksi) laskee eläkeläisten elintasoa ja samalla kertoo sen, että tuo 60 % palkasta laskettu eläke ei ole enää 60 %:n tasolla. Kuivalainen ei ole havainnut, että kun eläkeläisten toimeentulo on noussut 1995 ? 2015 (20 vuodessa) 36 %, niin palkat ovat ETK:n mukaan nousseet 88 % eli jopa kaksi kertaa enemmän. Rehellisyys pitäisi ottaa käyttöön Rantalan porukassa ? se olisi hyvä ominaisuus ETK :ssa, jonka kulut maksetaan työeläkemaksuilla! keskiarvoeläke nousemaan! He ovat maksaneet pidemmän työuransa ja korkeampien palkkojen ansiosta myös korkeampia työleäkemaksuja kasvattaen rahastoja. ETK on myös sotkenut tahallaan työeläkkeet, kansaneläkkeet ja takuueläkkeet sopivasti keskenään. Palkkaindeksi, jota vastaan ETK hyökkää, ei tietenkään voi parantaa kansan- ja takuueläkkeiden tasoa, koska se kuuluu kokonaan valtion päätäntävaltaan (valtio maksaa ? ei eläkerahastot). Veroissa ei ole mukana maksettu alv. Keskiarvo vai mediaani? On itsestään selvää, että keskiarvo antaa ETK:lle mieluisan haetun tuloksen, koska esim. v. 2012 jälkeen eläkkeelle jääneiden palkat ovat isommat ja eläkkeet suuremmat kuin v. 1996 ja sen kautta eläkkeet nostavat keskiarvolaskelmissa eläkkeiden arvon suuremmaksi. Miksi ETK ei voisi laskea eläkkeiden muutoksia erikseen esim. 1996 ? 2006 ja 2006 ? 2015 ja todeta paljonko kauemmin eläkkeellä olleiden eläkkeet ovat muuttuneet alkuperäisestä eläkkeestä eli 60 %:sta silloisesta palkasta? ETK:n tutkimus ei ole uskottava, enkä sotke ETK:n tapaan samaan nippuun kansan- ja takuueläkkeitä, jotka ovat valtion maksamia (joita varten se ottaa lisää lainaa) ? eivätkä ole ansiosidonnaisia etuuksia. Miksi en usko? Kaikista työeläkeläisistä 60 % saa eläkettä alle 1.500 ?/kk ja 30 % alle 2.500 ?/kk sekä 10 % enemmän kuin 2.500 ?/kk. Ks. ETK:n taulukko alla. Tuon 10 %:n = yli 2.500 ?/kk joukossa on liliuksia ja olliloita, jotka nostavat mm. keskiarvon korkealle -vaikka heitä on tuo 1 %. Kaikki ryhmät maksavat veroja (enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta) ja yhä suurempi osa ? ETK:n tutkimusten vastaisesti tuosta 60 %:n ryhmästä (eläke alle 1.500 ?/ kk) joutuu vähitellen turvautumaan sosiaalitukiin. Palkkaindeksi, jota vastaan koko ETK:n tutkijaryhmä on julkaissut hämäykseksi kansanedustajille tämän tutkimuksen, estäisi melko suuressa määrin tämän tukien varassa elävän ryhmän suurenemista. Tämä on vain yksi dynaaminen palkkaindeksin tekijä, joita tämä tutkimusryhmä ei ole koskaan suostunut tutkimaan ? saati julkaisemaan? Kuvitellaan yritys, jossa palkat ovat 1.000 ?, 1.100 ?, 1.200 ?, 1.300 ? ja 100.000 ? (=kaikki/kk). Sen palkat ovat keskiarvolla 2.920 ?/kk ja medi- aanilla 1.200 ?! Jos laskisimme esim. eläkevakuutusyhtiön (VARMA) toimitusjohtajan ja ko. yhtiössä pienimpiä palkkoja saavian keskiarvon, niin ETK sanoisi, että onpa Varmassa kova palkkataso! Jos käytetään mediaanituloa, niin puolet eläkeläisistä elää 1.532 ?/kk alapuolella, siis runsas 700 000. Minusta Sanna Kuivalaisen ja työryhmän olisi tarpeellista perehtyä, mikä ero on keskiarvolla ja mediaanillla! ETK ei vertaa erikseen eläkkeiden korotusta vuosilta 1996-2006 ja 20102015. Miksi? Miksi ETK ei puhu mitään kansalaisaloitteen palkkaindeksistä? Sehän lisäisi eläkemaksuja vain 300 miljoonalla, jos palkat nousevat 1.6 % , jos ei ? sitäkin vähemmän. Kokonaiseläkemenot v. 2015 25, 3 miljardia + 300 miljardia? , rahastot vuoden 2016 lopussa 184,3 miljardia. Lisäys 2014- 30.9 / 2016 12 miljardia. Nimellinen keskituotto 1997 ? 2015 5,8 % ja reaalinen 4.1 %. (=Tela). Minkä ihmeen takia ETK ja ? yhdistyneet vastustaja - armeijat ? eivät hyväksy kansalaisaloitetta ja palkkaindeksiä ylläolevien lukujen perusteella. Tuo mainittu 300 miljoonan lisäys eläkemenoihin koskee vain eka vuotta, sen jälkeen eläkkeitä korotetaan aina palkkojen mukaan kumulatiivisesti kuten palkat, bkt jne. Tämä on mahdollista vaarantamatta eläkejärjestelmää, koska korotukset otetaan osasta sijoitustuottoja. Kerron vielä kerran, että tätä piti parhaana koko järjestelmän ?isä? Teivo Pentikäinen (mm. Ilmarisen tj.) ? myös puoliväli-indeksin kokeilun jälkeen v. 1995. Palkkaindeksin elvyttävä ja dynaaminen idea Kuten jo sanoin, on helpompi hämätä koko kauden keskiarvolla 1995-2015 kuin kertoa, mitä kauemmin eläkkeellä olevat ovat menettäneet rahastoihin ETK:n pelkäämän ?eläkepommin? takia (suuret ikäluokat eläkkeelle). Kuten sanoin tuoreilla eläkeläisillä 2010-2015 on ollut suuremmat palkat, niin heidän eläkkeensä ovat myös suurempia ja näin saadaan Taitettu indeksi köyhdyttää eläkeläisiä rakenteellisesti, koska ansiotulot nousevat nopeammin kuin eläkkeet suhteessa ansiotason nousuun. Yhteiskunnassamme eläkkeen saajat (työeläkkeet) ovat ainoa ryhmä, joka köyhtyy lainsäädännön mukaan - oikeudenmukaistako? Uuden indeksin käyttäminen toisi lisää verotuoja ja uusia työpaikkoja. Niistä lisää ti suomalaisia keräten mainetta ja kunniaa, mutta riiteli koko sodan ajan toisen päällikön Paavo Susitaipaleen, ?hukkareissun?kanssa. Siilasvuon menestys Raatteen tiellä nousi hänelle ?lievästi? päähän, jatkosodassa hän sai tappioiden kasvaessa ja moraalin muretessa nimen ?Jalmari Verinen? mieshukan noustessa henkilökohtaisten pyrkimysten takia. vän aikana on kokonaisuudessaan kunniakas luku suomalaista sotahistoriaa, Raatteen murskavoitto oma erityishuippunsa. Koko sota teki vaikutuksen myös Puna-armeijan johtajaan generalissimus Josef Staliniin, jonka suhtautuminen pieneen naapuriin muuttui kertaheitolla myönteisen arvostavaksi. Tätä Talvisodan aiheuttamaa muutosta Stalinin mielenlaadussa kuvaa erinomaisesti Kimmo Rentolan tuore kirja ?Stalin?. Keskisarjan ?Raaka tie Raatteeseen? on uudenlais- verotuloja ja työeläkemaksuja ilman valtion varoja! Goljat vastaan Daavid eli ETK vastaan Senioriliike ETK:lla on ?pilvin pimein? ekonomisteja ja tutkijoita, jotka laskevat mitä käsketään. Tukena vielä eläkeyhtiöiden suuret tiedostusosastot (samoin TELAn) ja ulkopuoliset maksulliset viestintätoimistot ja sitten vielä valtavat ?hyväveli-keinot? saada mediaan sanomansa perille. Tämä kaikki kustannetaan yhteisesti maksetuilla työeläkemaksuilla!! Sitä vastoin Senioriliikkeellä on muutamia kirjoittajia ympäri Suomea kaikista puolueista. Onneksi televisiossa haastateltiin eläkeläisiä, jotka eivät ole oman elämäntilanteensa perusteella samaa mieltä ETK:n tutkijoiden kanssa. Siinä voi verrata tutkimusryhmän jäseniä, jotka eivät ole päivääkään olleet eläkkeellä jääkiekkoilijoihin, jotka muka tietäisivät, miten formuloissa ajetaan ja päinvastoin. Samalla voin viitata edellisiin blogeihin, joissa lainasin kolumnisti Pekka Seppästä (HS): ?Suomessa esitetään vaikutusvaltaisilla titteleillä (esim. ETK/minun lis.) numeroita siiinä toivossa, että toimittajat välittäisivät ne sellaisinaan lukijoille. Usein tämä onnistuu! (kuten nyt/minun lis.), sillä toimittajilla ei ole aikaa, halua tai kykyä ottaa itse selvää asioista?. Juuri näin tapahtui kaikissa medioissa nyt jälleen! Yksikään media ei antanut reilusti riittäävää puheenvuoroa Senioriliikkeen edustajille? Saman havainnon kuin toimittajissa voi tehdä suuressa osassa kansanedustajia laidasta laitaan! Josa Jäntti Kaikki kuviot Paavo Jauhiainen / ETK + Tilastokeskus Kirja-arvostelu Luminen helvetti - Raatteen tie ??Sotakirjoja on Suomessa ilmestynyt valtava määrä. Useinmiten suomalaisittain ?sankarillisia?, vaikka ei aina olisi niin aihetta ollutkaan. Historioitsija Teemu Keskisarjan sotakirja ?Raaka tie Raatteeseen ? (Siltala 2012 ) on poikkeuksellinen suomalainen sotakirja, rehellinen kuvaus suomalaisten suurvoitosta II maailmansodan taistelussa, Talvisodassa 1939-1940 pohjoisessa Suomussalmella Raatteen tiellä. Käytiin todellista korpisotaa, pakkasissa, lumessa suomalaisten kukistaessa mottiin joutu- neet neuvostoarmeijan joukot murskaavasti. Käydyissä taisteluissa marraskuun lopulta tammikuun loppuun lasketaan venäläisiä kaatuneen n. 35 000 miestä, suomalaisia kaatui n. 3000 miestä. Se oli ?teurastusta? , toteaa Keskisarjakin. Korpea ja kommunisteja Keskisarja ei teoksessaan kuvaa sotilaspoliittisia ratkaisuja, suuria strategioita vaan keskittyy erinomaisella tavalla maalaamaan lukijan eteen kuvan Suomussal- men korpien elämästä, ihmisistä ilman sotaa ja sodan aikana. Itärajan pinnassa eli vahvana punainen aate, suomalainen korpikommunismi, jossa itäiseen naapuriin suhtauduttiin positiivisesti. Keskisarja selvittää hyvin henkilö- ja pikkukyläkohtaisesti paikallisten asukkaiden tunteet ja asenteet toisaalta neuvostojoukkoja toisaalta valkoisia suojeluskuntalaisjoukkoja kohtaan. Mielenkiintoinen on myös kuvaus suomalaisjoukkujen johtamisesta. Päällikkö Hjalmar Siilasvuo joh- Vaikutus Staliniin Suomalaisten sitkeä vastarinta Talvisodan 105 päi- ta sotahistorian kirjoitusta, ihmisten kautta kuvaamista. Tervetullutta, helppolukuista, mutta avartavaa ja tärkeätäkin. Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 Kirja-arvostelu Uusi palvelualojen oppilaitos Helsinkiin Paavolainen Neuvostoliitossa ??Olavi Paavolainen oli nuoren Suomen Tasavallan merkittävimpiä kirjailijoita, esseistejä, kolumnisteja, keskustelijoita erityisesti 1930-luvulla. Älymystön edustaja, keikariksikin mainittu, harvinainen kansainvälinen tyyppi, kosmopoliitti, oman aikakautensa donner. Jälkipolville hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa on vuonna 1946 ilmestynyt sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu. Erinomainen kuvaus ilmestyi liian pian sodan päättymisen jälkeen, se teilattiin ja arvo myönnettiin vasta paljon myöhemmin 1960-luvulla. Paavolainen oli eläessään (1903-1964) ristiriitoja herättänyt persoona, hänestä ei oikein saanut selvää. ?Hänen sielunsa on hehkuva, hänen sulkakynänsä on kuuma. Polttakoon Moskova hänen sydämensä !!?. Näin kirjoitti Hel- la Wuolijoki, kulttuuripersoona hänkin, evästäessään Paavolaista matkalle Moskovaan kesällä 1939. Sosialisti vai kansallissosialisti ? Ennen pitkää eri puolille Neuvostoliittoa suuntautunutta kulttuurimatkaa kesällä 1939 Olavi Paavolainen oli tehnyt laajan matkan Etelä-Amerikkaan ja tutustunut myös natsiSaksaan 1936 ristiriitaisesti ihastuen. Näistä matkoista Paavolainen kirjoitti teokset ?Lähtö ja loitsu? ja ?Kolmannen valtakunnan vieraana?, jotka molemmat olivat aikansa ?kohuteoksia?. Neuvostoliiton matkasta 1939 Paavolainen aikoi myös kirjoittaa kirjan, mutta maailmanhistorian melskeet saivat aikaan vain hajanaisen kokoelman erillisiä lehtikirjoituksia, muistiinpanoja, varsinainen Neuvostoliitto-kirja jäi Paavolaiselta kirjoittamatta. 19 Kirjallisuuden tutkijat Ville Laamanen ja Hannu Riikonen ovat ansiokkaasti koonneet monista eri hyvin hajallaan olleista lähteistä Paavolaisen kuvauksia ja kokemuksia Neuvostoliiton matkasta 1939. Kirja ?Volga virtaa nyt Moskovaan ? ( Teos 2016) valottaa Paavolaisen herkän tyylitaiturin kynän kautta monipuolista kultuurihistoriaa 1930-luvun Neuvostoliitosta antaen samalla eväitä tämän päivän Venäjän sielunmaiseman ymmärtämiseen. Kiehtova teos Teokselta. Pekka Hurme ??Helmi Liiketalousopisto, Ravintolakoulu Perho ja Haaga-Perho yhdistyivät 1500 opiskelijan Perho Liiketalousopistoksi. Helmi Liiketalousopisto Oy ja Haaga Instituutti -säätiö ovat perustaneet ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen oppilaitoksen, Perho Liiketalousopiston, jolla on myös virallinen urheiluoppilaitoksen status. 1.1.2017 toimintansa aloittaneen Perho Liiketalousopisto Oy:n rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi toimi aiemmin vastaavissa tehtävissä Helmi Liiketalousopisto Oy:ssä. Ravintolakoulu Perhon entinen rehtori Gun Marit Nieminen toimii Perho Liiketalousopiston senior advisorina. ? Perho Liiketalousopisto syntyi palvelualojen asiakkaidemme esittämän tarpeen perusteella. Elinkeinoelämässä ei vedetä ?kou- lumaisen tarkkaa? rajaa ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen välille, eikä koulunkaan enää pitäisi. Yhden toimialan osaaminen ja innovaatiot ovat siirrettävissä toisen toimialan kehittämiseksi, Ojajärvi sanoo. Ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen tutkintorajat ylittävissä opinnoissa panostetaan erityisesti palveluosaamisen taitoihin. Lisäksi opiskelijat hankkivat taitoja kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen sekä työhyvinvoinnin ylläpitoon. ? Palvelulupauksen osalta rima on asetettu korkealle. Perho Liiketalousopisto varmistaa opiskelijoidensa työllistymisen sekä urakehityksen, Ojajärvi sanoo. Yritysyhteistyö, kaupalliset palvelut, lisäkoulutus ja kehityshankkeet on keskitetty Perho PRO -yksikköön, jonka johtajana toimii Tiina Lähteenoja-Niemelä. Kampukset sijaitsevat Malmilla Latokartanon- tie 12:ssa ja Töölössä Perhonkatu 11:ssä, joiden lisäksi Perho Liiketalousopisto toimii myös verkkokampuksensa kautta. Perho vakaalta pohjalta Marraskuussa 2016 julkistetut Opetushallituksen tulosrahoituspisteet olivat Helmi Liiketalousopisto Oy:n ja Haaga Instituutti -säätiön osalta kaikkien aikojen parhaat. Valtakunnallisessa vertailussa Haaga Instituutti -säätiö sijoittui sijalle kuusi ja Helmi Liiketalousopisto Oy sijalle 15 kaikkiaan 111 koulutuksen järjestäjän joukossa. Tulosrahoituspisteytyksessään Opetushallitus seuraa muun muassa opinnoissa onnistumista (läpäisy, valmistuminen) ja opintojen jälkeistä menestymistä (työllistyminen ja jatkoopinnot). Kiinalaista uutta vuotta vietetään Keskuskadulla ??Lohikäärmeet ja leijonat tanssivat värikkäin lyhdyin koristellulla Keskuskadulla perjantaina 27.1.2017. Talvisessa juhlahumussa ovat mukana Pekingistä saapuvat taidokkaat esiintyjäryhmät sekä kiinalaiset uudenvuoden markkinat herkkukojuineen. Perinteisen kiinalaisen uudenvuoden ohjelman lisäksi tapahtumassa nähdään mm. kiinaksi laulavat muumit, jäänveistotaituruutta sekä kiinalaiseen aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvaa Taipinggu-tanssia, paperileikkausta ja olkitaidetta. Juhlinta käynnistyy kulkueella Narinkkatorilta Keskuskadulle klo 15.30, jossa ohjelma alkaa klo 16. Juhlan huipennuksena ilotulitukset paukkuvat Töölönlahdella päättyneen Apinan vuoden ja alkavan Kukon vuoden kunniaksi. Oheistapahtumana nähdään valokuvia Moi Helsinki-tapahtumasta. Kiinaksi laulavat muumit nähdään osana kiinalaisen uudenvuoden juhlaa tetaan yhteistyössä Korkeasaaren kanssa. Kiinalaista aineetonta kulttuuriperintöä Taipinggu-tanssia ja kädentaitajia Jingxi TaiPingGu Folk Art Troupe -ryhmä esittää läntisestä Pekingistä lähtöisin olevaa Taipinggu-kansantanssia.Taipinggu eli rauhan rummut ovat olennainen osa tanssiesitystä. Tanssilla on vuosisatojen perinteet ja se edustaa kiinalaista aineetonta kulttuuriperintöä. Kahdessa markkinateltassa taitojaan esit- Valokuvia Moi Helsinki -tapahtumasta WTCtalossa Kiinalaisen uudenvuoden oheistapahtumana nähdään valokuvaaja Noora Geagean (s. 1981) valokuvia toukokuussa 2016 Pekingissä järjestetystä Moi Helsinki ? tapahtumasta. Geagea on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee va- Leijonatanssia Kiinalaisen uudenvuoden juhlassa vuonna 2016, kuva Kari Rosenberg lokuvan ja liikkuvan kuvan parissa. Häntä kiinnostaa erityisesti liike ja valtarakenteet. Näyttely on esillä WTC-talon katutasossa, vanhassa pankkisalissa, 24. ? 27.1.2017 klo 12?19. Näyttelyn järjestävät Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa yhdessä Suomi-Kiinaseuran ja Ilmarisen kanssa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Apinan vuosi vaihtuu Kukon vuodeksi Kukon vuotta vietetään 27.1.2017 Helsingissä Keskuskadun lavalla nähdään tuttuja hahmoja Muumilaaksosta. Ne esittävät lauluja kiinaksi Kiinan kansallisen lastenteatterin ja ACE-Productionin Kuningas Muumilaaksossa ? yhteistuotannosta. Lastenteatteriesityksen esikuvana on ollut Tove ja Lars Janssonin TV-sarja ?Mumintrollet? (Muumipeikko) vuodelta 1969 ja se perustuu ?Kungen i Mumindalen? ? näytelmään, jonka ensi-ilta oli Pekingissä 30.12.2015. Perjantaina 27. tammikuuta alkava tuli-kukon vuosi tuo tullessaan dynaamisuutta ja optimismia. Tuli-kukon vuoden innokkuus tuottaa kuitenkin myös monia epäkelpoja suunnitelmia. Kukon vuonna tulisikin kiinnittää erityistä huomiota erilaisten suunnitelmien käytännöllisyyteen ja toteuttamiskelpoisuuteen. Epämääräisiä hankkeita kannattaa välttää, sillä sellaisissa riski suuriin taloudellisiin menetyksiin on suuri. Kukon vuonna kannattaa siis tyytyä pieniin voittoihin ja olla toimissaan varovainen. Päättäjien olisi viisasta olla ava- rakatseisia ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun vastakkaisia kantoja edustavien tahojen kanssa. Tuli-kukon vuonna autoritäärisyys kasvaa helposti ja sitä vastaan taistellaan parhaiten hyvän hallinnon ja lainmukaisuuden avulla. Värikäs tuli-kukko tuo vuoteen myös valoisia ja onnellisia päiviä. Laumaansa suojeleva kukko omaa vahvan ja huolehtivaisen luonteen ja torjuu siksi pahan onnen tuulet. Kiinalainen uusivuosi tuotetaan Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ja Suomi-Kiina-seuran yhteistyönä, Kiinan kansantasavallan suurlähetystön tuella. Finnair on tapahtuman pääyhteistyökumppani. Tapahtuman isäntinä ovat Helsingin ja Pekingin kaupungit. Kiinalainen uusivuosi Perjantai 27.1.2017 klo 16?20, Keskuskatu, Helsinki 15.30 Uudenvuoden kulkue Narinkkatorilta Keskuskadulle 16?20 Kungfua, musiikkia, tanssiesityksiä ja kädentaitajia Pekingistä 20.20 Suuri ilotulitus Kukon vuoden kunniaksi Töölönlahdella Vapaa pääsy! Palkitun jäänveistomestarin esitys Kiinasta tapahtumaan saapuu maailmankuulussa Harbinin kansainvälisessä jäänveistokisassa palkittu jäänveistomestari Wang Yanqiang. Jääveisto toteu- televät kiinalainen paperinleikkaaja, vesivärikalligrafi ja olkitaiteilija. Nämä taidemuodot kuuluvat niin ikään kiinalaiseen aineettomaan kulttuuriperintöön. Kuningas muumilaaksossa
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 4-5 Heinäsen kolumni 100-vuotiaan selviytymistarinat Y hteisen 100-vuotisjuhlavuotena saamme kuulla runsaasti isänmaallisia ylevähenkisiä puheita ja nauttia korkeakulttuurisista tapahtumista. Käpyrinteen palvelukeskuksessa me vapaaehtoiset Vantterat taasen laadimme ikään kuin ruohonjuuritasolta koko vuoden ohjelman, jonka puitteissa luonamme vierailee oman alansa tietoviisaita alustajia villasukkapalkalla. Kysymme yhdessä, millainen on tavallisen kansalaisen selviytymistarina? Tammikuisen vantteraillan haastateltavat kunniavieraat ovat Käpyrinteen kaksi yli 100-vuotiasta asukasta Vieno Huttunen ja Senja Rantala. Heille ja isänmaan ylistykseksi YL:n seniorikuoro Diletantit laulaa oodejaan, kuten ?Hän kulkevi kuin yli kukkien?. Kullekin kuukaudelle on valittu teema, jonka ku- vitukseksi ohjelmaesitteeseen on saatu Suomen Gallupin säätiön taidekokoelmasta taiteilija Martti Innasen (1931-2014) maalaukset. Esimerkiksi elokuussa, kun alustajaksi saapuu Bror-Erik eli Bubi Wallenius selvittämään ?Olemmeko urheilukansa??, on tunnuskuvana Innasen Kärsämäen käsilläseisoja! Pakinani kuvitukseksi valitsin Innasen kansallisromanttisen maiseman siniristilippuineen. Professori Reijo Pajamon helmikuisessa alustuksessa kysytään maakuntalaulujen kautta ?Mistä olemmekaan kotoisin?? Näyttelijä Laura Jurkan lokakuisella luennolla valotetaan kulttuurikukintoamme ja kuvituksena on Tangolaulaja. Lokakuussa Käpyrinne osallistuu valtiovallan merkittävään ?Armasfestivaaliin?. Omalta kohdaltani historiallisimmaksi lähdeaineis- Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) TULE, KOE JA IHASTU! Avoinna joka päivä klo 9-02 t eude -oik Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A toksi havaitsin valokuvien lisäksi vuonna 1943 aloittamani päiväkirjan. Lapsen vaappuvalla käsialalla huonolla mustekynällä jaksoin kirjoittaa vain kevääseen saakka. Siteeraan merkintöjäni. Aloitin l.l.43 : ?Ulkona on 14 % pakkasta. Hain voita aamulla ja se on niin hyvää. Laskimme isän kanssa prosenttilippuja. Saa nähdä paljonko niistä saa.? Loppiaisena kirjoitin: ?Olimme illalla ulkona. Leikimme sellaista että tytöt kaatoivat poikia ja pojat tyttöjä lumihankeen. Isä oli humalassa.? Tammikuun 8. päivänä: ?Klo 1011 oli hälytys. Illalla luistelemassa Brahen kentällä, sinne maksaa 3 mk. Luistinmerkki maksaa 80 mk. Isä oli taas humalassa.? Seuraavana päivänä ?sain uuden esiliinan joka maksoi 57 mk. Leikimme pimeässä kellarissa piilosta. Illalla pääsimme Marviin (ravintola Agricolank.5) mehulle kun olimme talon halkotalkoissa.? Kallion kansakoulu alkoi 11.1. jolloin ? menimme kouluun klo 8. Ensimmäiset tunnit oli käsitöitä, kuuntelimme radiota. Kouluun oli tullut kaksi kiitoskirjettä rintamalta kun olimme lähettäneet tuntemattoman sotilaan joulupa- ketin. Toisen oli lähettänyt joukkueensa puolesta hiihtäjä luutnantti mannerheimristinritari Olavi Remes 26.12.42. Mutta hän kaatui pian sen jälkeen. Koulun ruokalassa oli kaalikeittoa.? 16.1. olen kirjannut ?Koulussa oli tänään kauravelliä. Isä oli humalassa?. Seuraavan päivän tärkeät asiat: ?Illalla olin luistelemas- sa. Koska sain hokkarit tänään. Isä osti ne Kinokselta ja maksoi niistä 250 mk. Sain lievän aivotärähdyksen. Olen tämän viikon järjestäjänä.? Tammikuun päätteeksi olen kirjoittanut: ?Uusi vuokralainen on otettu. Isä osti Tuulikilta voita 300 mk. Isä oli humalassa. Klo 19 oli hälytys. Nukuimme vaatteet päällä ?. Fazerilta 100 000 euron lisälahjoitus Hankenille ??Fazer tekee yhteistyötä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa Suomessa Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Aalto-yliopisto ja Ruotsissa Uppsala SLU ja Lund consortium. Fazer on tehnyt lahjoituksia kahdelle yliopistolle Suomessa tukeakseen suomalaista akateemista tutkimusta. Vuonna 2016 Fazer lahjoitti 100 000 euroa Hel- singin yliopiston Maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle. Vuonna 2015 Fazer lahjoitti 100 000 euroa sekä Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle että Hanken Svenska Handelshögskolanille. Fazer osallistui Hanke- nin varainkeräyshankkeeseen jo vuonna 2010, tuolloinkin 100 000 euron lahjoituksella. Fazer ylläpitää kumppanuussuhteita edellä mainittuihin ja muihin tutkimuslaitoksiin sekä terveysalan ammattilaisiin tutkiakseen aihealueita, jotka liittyvät sen tarjoomaan. Kallio-lehti Pysy ajan tasalla Helmikuun 15. päivän merkintää: ?Aamuyöllä oli 3 hälytystä. Kuuntelimme presidentinvaalia klo 3. Presidentiksi tuli Ryti.? 23.2.: ?Oli neljä hälytystä. Illalla hiljaisen hälytyksen aikana leikimme sokkoa. Menimme kouluun vasta yhdeltätoista kun hälytykset kestivät yöhön. Semmonen on sääntö.? Kalevalanpäivänä ?oli 2 hälytystä. Olin pikkukengillä hyppäämässä parpia.? Maaliskuun 21. päivänä ?yöllä oli 8 tuntia kestävä hälytys. Sain puhtaustarkastuksessa 10 -. Meillä oli raittiuskilpakirjoitukset. Meillä oli yksinlaulukokeet. Lauloin ihan pommiin.? Tässä kohdassa totean, miten sota toi lastenkin kieleen sodanomaisia sanontoja! Päiväkirja päättyy vappuun: ?Olimme illalla ulkona ja leikimme munaa. Silloin jäin pyörän alle ja uudet sukkani menivät rikki.? Tässä oli tavallisen 10 ? vuotiaan kalliolaistytön sota-aikaista selviytymistarinaa itsenäisessä Suomessa. Mielenkiintoisia ajankuvauksia ovat itse kunkin kokemusperäiset tarinat, siispä muistelemaan! Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Aira Heinänen TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 21 Perheet ja miehet mukaan ryhmäliikuntaan ??Liikuntaa on paljon tarjolla Helsingin seudulla muttei Kalasatamassa. Onko liikunta yksilön henkireikä vai ottaisiko lapset ja puolison mukaan? Helsingin Jyry yhdistää nämä molemmat. Helsingin vanhimpiin urheiluseuroihin kuuluva Helsingin Jyry järjestää torstaisin liikuntatunnit Kalasataman peruskoululla: Sporttis kello 17-18 eka- ja kakkosluokkalaisille. Kello 18-19 kuntoaan kohottaa haluaville aikuisille, äideille, isille kuin isovanhemmillekin ja 5-7-vuotiaille lapsille on omat ohjatut liikuntatunnit. Paikalle voi saapua yksin kuin perheenä: Sali on jaettu kahteen osaan, joten kukin voi täysillä keskittyä omaan liikkumiseensa. Ikärajat eivät ole totisen tiukkoja. Aikuisten Keppis-jumppaa ohjaa Markku Rahko ja lasten Sporttis- ja Liikkistunteja Mirjami Kallinen. Markku Rahko on opettaja, joka ikänsä ohjannut liikuntaryhmiä urheilu- ja kuntokeskuksissa. Hän on läpikäynyt trendilajien vaihtelut aerobicista nykyisin suosittuihin kehonhuoltolajeihin joogaan ja pilatekseen ja tiivistahtiseen Hiitiin ja Cross-fitiin. Hänellä on kokemusta mm. Etelä-Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa työskentelystä. Markku on suunnitellut tulevan tuntinsa niin, että se sopii monen kuntoisille miehille ja naisille. Hän kertoo, että miehet eivät pidä tarkoista koreografi- oista ja uskallus tulla ryhmätunneille on haastavaa. Parhaimmillaan ryhmä saa viikkotunnista riemua ja virkistävän yhteenkuuluvuuden tunteen. Intensiviteetin määrän henkilö itse oman liikkuvuuden mukaan. Markku on huomannut, että kehon liikkuvuus on heikentynyt. Esim. kyykkyyn pääseminen ei onnistu nuoremmiltakaan, sillä perusliikkuvuutta ei ole harjoitettu. Kepin avulla tehtävässä jumpassa saadaan tehokkaasti liikettä lihaksistolle, erityisesti ylävartalon lihaksille, hartialle, niskalle ja selälle, ja vetreytetään paikkoja. Niitä harjoitetaan kunkin oman liikkuvuuden mukaan. Keppijumpassa ei ole monimutkaista koreografiaa, vaikka se on musiikkiin tehtyä. Liikkeet eivät ole monimutkaisia. Yhdistetty lihaskuntoharjoittelu ja oman kehon painolla tehty harjoittelu sekä aerobinen liikunta tuo parhaan tuloksen ja lisää liikkuvuutta. Lihaskuntoharjoittelu kuntosalilla, cross fit/training ja maantiepyöräily mm. vuosittain Italiassa ovat Markun omia lajeja. Mirjami Kallinen on Kajaanissa kasvanut ja opiskelee nyt sosiaalialan ammattikorkeakoulussa DIAKissa. Lapsiryhmiä hän on ohjannut vuodesta 2010. Liikuntaa ja erityisesti tanssilajeja Mirjami on harrastanut pienestä pitäen eri lajeja lasten tanssista, baletista street- ja Keikkapäivänä 14.2. juhlitaan ystävyyttä ja kotimaista livemusiikkia ??Y s t ä v ä n p ä i v ä n ä 14.2.2017 vietetään jälleen myös Valtakunnallista Keikkapäivää. Tapahtumapäivä kannustaa ystäviä nauttimaan toisistaan musiikin parissa houkutellen mukaan livekeikoille. Samalla avautuu mahdollisuus kokea uutta, rikkoa omia kaavoja ja löytää uusia lempiartisteja. Keikkapäivän viralliset keikat ovat pääsymaksuttomia, joten mukaan on helppo lähteä jokaisen. Keikkapäivän virallisen ohjelman tarjoavat Suomen rock-klubien liiton jäsenklubit, joita löytyy ympäri Suomen noin parikymmentä Oulusta Turkuun ja Helsingistä Joensuuhun. Virallinen ohjelma ja bändit julkaistaan kokonaisuudessaan 8.1, jolloin valmis ohjelma päivittyy myös tapahtuman viralliselle Facebook ?sivulle. Mukana on edellisvuosina ollut keikkoja ja artisteja laidasta laitaan MNTTT:stä Kari Peitsamoon aina Pää Kii orkesteriin. Vuonna 2017 Valtakunnallinen Keikkapäivä järjestetään jo kuudetta kertaa ja se on saanut kunnian olla osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Keikkapäivä kantaa ylpeänä kotimaisen elävän musiikin soihtua laajassa Suomi 100 ?juhlavuoden ohjelmakokonaisuudessa. Sortti-asemilla kävijäennätys viime vuonna ??HSY:n Sortti-asemilla kävi ennätysmäärä asiakkaita viime vuonna. Kävijöitä oli lähes 37 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä asemilla kävi yli 400 000 asiakasta. Kävijäennätyksen taustalla ovat uuden Sortti-aseman avaaminen Ruskeasantaan ja se, että asiakkaat tuntevat HSY:n Sortti-asemat entistä paremmin. Uudella Ruskeasannan Sortti-asemalla kävi viime vuonna lähes 60 000 asi- Harmaata taloutta ravintola -alalla ??Ravintola-projektissa tarkastetuista 650 yrityksestä havaittiin puutteita veronmaksussa tai kirjanpidossa 70 prosentissa tarkastetuista tapauksista. Projektin tulosten perusteella yhtenä keinona harmaan talouden torjunnassa pidetään tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien käyttöönottoa Suomessa. Vuoden 2015 keväällä aloitetussa Verohallinnon projektissa on paljastunut tulojen salaamista merkittävässä osassa tarkastetuista ravintoloista. Puutteita veronmaksussa ja kirjanpidossa oli 70 prosentissa tarkastetuista ravintoloista. Verohallinto on tehnyt poliisille rikosilmoituksen 45 tapauksessa ja 64 tapa- uksessa se on harkinnassa. Tarkastetuille ravintoloille jaettuna maksettavan jälkiveron määrä on noin 18 500 euroa ravintolaa kohden. Jälkiverojen lisäksi seurauksena veronvälttelystä voi olla myös anniskelulupien menetys ja tuomio veropetoksesta. Verohallinto laatii selvityksen tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen osana hallituksen harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmaa. ? Projektin tulosten valossa tyyppihyväksytyt kassajärjestelmät olisivat tervetullut uudistus myös Suomeen. Niiden myötä tulojen salaaminen ei olisi niin helppoa, projektipäällikkö Pia Ansamäki pohtii. Tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien käyttöönotto tekisi tulonsalauksen vaikeammaksi ja helpottaisi valvontaa, kun liiketapahtumat tallentuisivat järjestelmiin aukottomasti. Yritykset voisivat hyödyntää niistä saatavia raportteja myös liiketoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Verotarkastuksilla on myös neuvottu yrityksiä kirjanpidon puutteiden korjaamisessa. Valtaosa yrityksistä haluaakin maksaa verovelvoitteensa, mutta joskus vilpin tekemisen helppous houkuttaa rikolliselle tielle. ? Verotarkastuksilla on vaikutusta myös rehellisten ravintola-alan yrittäjien mahdollisuuksiin pär- jazz-tansseihin. Hän toteaa, että liikunnassa on tärkeintä tehdä yhdessä hyvällä mielellä vailla huolta suorittamisesta tai mokaamisesta. Hänen ohjaaminaan Sporttis ja Liikkis koostuvat leikeistä, peleistä, yhdessä olemisesta musiikin soidessa ikäryhmän taidot huomioiden. Tärkeintä on, että liikkuminen on kivaa ja innostaa lasta jatkamaan ja säilyttämään liikunnan ilon aikuisikään. Ilmoittautumiset: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Tiedustelut: hejy.jv@ gmail.com jätä kilpailussa. Tarkastukset tukevat Valtioneuvoston Harmaan talouden torjunnan kärkihankkeen tavoitetta markkinoiden toimivuuden ja terveen kilpailun turvaamisesta, Ansamäki kertoo. Verotarkastukset on suunnattu toimijoihin, joilla on ollut riski verojen välttämisessä. Riskilähtöinen kohdevalinta näkyy tuloksissa, sillä tarkastetuista kohteista huomautettavaa on noin 70 prosentissa tapauksista. Verotarkastuksen ravintola-projektin päätyttyä riskilähtöinen kohdevalinta tuo ravintoloita tarkastettavaksi myös jatkossa. akasta. ? Ruskeasannan Sorttiasema keräsi uusia asiakkaita lähialueilta. Osa tavallisesti Kivikossa asioivista meni varmasti omalle lähiasemalleen Ruskeasantaan, kertoo HSY:n toimintovastaava Eetu Keinänen. Erityisen paljon asiakkaita oli kevät- ja syystalkoiden aikaan. ? Keväisin ja syksyisin Sortti-asemille tuodaan erityisesti puutarhajätettä ja risuja. Viime vuonna asiakkaat toivat esimerkiksi puuta ja metallia aiempia vuosia enemmän, kertoo Keinänen. Viime vuonna saatiin myös ohjattua aikaisempaan enemmän tavaraa kierrätykseen. Ruskeasannan Sortti-asemalla kerättiin viime kesänä noin kuusi kertaa enemmän käyttökelpoista tavaraa uudelleen käytettäväksi kuin mitä on aikaisemmin saatu. Tämä johtui HSY:n ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen neuvontakokeilusta, jonka tavoitteena oli lisätä uudelleenkäyttöön kelpaavan tavaran ohjautumista Kierrätyskeskukselle. Kiertoon saatiin etenkin pienhuonekaluja, astioita ja kirjoja sekä rakennustarvikkeita. HSY selvittää vastaavan neuvonnan jatkamista jossakin muodossa. Jätteitä myös maksutta Asemille voi tuoda maksutta monia kodin jätteitä, kuten sähkölaitteita, kotitalouksien vaarallista jätettä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasipurkkeja ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Niiden lisäksi Sortti-asemille voi tuoda maksua vastaan puutarhajätettä, risuja, puujätettä, kipsiä ja sekajätettä. Sortti-asemille ei voi tuoda jätettä kuorma-autolla. Maksuvälineenä käy pankki-, luotto- tai maksukortti, ei käteinen. Lue K myösallio-leht i netis www s ä . .lehti luukk u.fi
• KALLIO LEHTI 22 Viikot 4-5 Yli 65 vuotta täyttäneitä konkareita on Helsingissä yli 100 000 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Nina Zissler sekä vertaisopastajat Maarit, Paula ja Alpo. Kuvan on ottanut Pyry Varjonen. Enter ry opastaa Kallion kirjastossa ??Ikäihmisistä ja tietotekniikasta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Yhä useammat virastot ja yritykset edellyttävät, että asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluita. Eläkkeellä olevien ikäihmisten on kuitenkin vaikea pysyä mukana tietotekniikan kehityksessä eikä sopivaa käytännöllistä opastusta ole aina tarjolla. Enter ry on tietotekniikasta innostuneiden senioreiden yhdistys, joka on toiminut jo 20 vuotta. Sen vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat tietotekniikan ja verkkopalveluiden käytössä sekä järjestävät mo- nenlaisia tietoiskuja. Pääkaupunkiseudulla Enter ry opastaa miltei 50 eri toimipaikassa. Kallion alueella Enter ry toimii kirjaston lisäksi Opistotalossa. Kalllion kirjastossa Enter ry tarjoaa kiireetöntä vertaisopastusta. Apua saa verkkopalveluihin sekä tietokoneen tai mobiililaitteen käyttöön liittyviin pulmiin. Opastukset ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan aika etukäteen joko p. 310 85 053 tai kirjaston toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä opastusaika on torstaiaamu klo 10-12. Opastuspaikka on Kaupunkitoimisto Otso ja opastaja Maarit Fred. Henkilökohtaisten opastusten lisäksi Enter järjestää kirjastossa kaikille avoimia tietotekniikkaluentoja. Kevään luentoohjelma: 3.2. Tabletin osto-opas 3.3. Sähköiset pankkipalvelut 7.4. Helpota arkeasi netin avulla 5.5. Helsingin kaupunginarkiston digitoidut aineistot Luennot alkavat klo 13 kirjaston Kupolisalissa ja niiden yhteydessä on kahvitarjoilu. Lisätietoja opastuksista ja luennoista voi kysyä lisätietoja kirjastosta. ??Yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten elämää, perhesuhteita, koulutusta, tuloja, eläkkeitä, terveyttä, asumista, osallistumista, palveluiden käyttöä ja koettua onnellisuutta kuvaamaan on avattu uusi verkkosivusto. Helsinkiläiset ikääntyneet, kaupungin konkarit, on moninainen joukko, josta löytyy erottelevia ja yhteisiä piirteitä. Ikä ei ole heitä ainoa yhdistävä tai erotteleva tekijä, mutta se on tärkeä. Uudelta sivustolta löytyy monipuolisesti tilastotietoa 65 vuotta täyttäneiden tilanteesta sekä aikasarjoja tilanteen kehityksestä. Sivua päivittää Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkosivu kertoo kaupungin konkareista muun muassa seuraavaa: 65 vuotta täyttäneitä, asui Helsingissä 104 000 henkilöä vuonna 2015 ja ikäryhmä on kasvanut 19 200 henkilöllä vuodesta 2010. Suurin ikäryhmä on 65?74-vuotiaat. Siihen kuului 61 000 henkilöä ja se on kasvanut 15 000 henkilöllä vuodesta 2010. Vanhimpia eli 85 vuotta täyttäneitä oli 13 000 vuonna 2015. He kokevat terve- ydessään ja toimintakyvyssään rajoituksia, mutta silti noin neljäsosa pitää terveyttään keskitasoista parempana ja noin kolmasosalla ei ole pitkäaikaissairauksia. Muistisairaudet vaivaat noin viidesosaa 85 vuotta täyttäneistä. 75?84 vuotiaita asui Helsingissä 30 200 henkilöä vuonna 2015 ja se oli kasvanut 2 100 henkilöllä vuodesta 2010. Pariskuntana eläminen on lisääntynyt erityisesti 75 vuotta täyttäneillä ja naisilla, mihin miesten eliniän kasvu on osaltaan vaikuttanut. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana. Yhä suurempi osuus kuitenkin jatkaa työssä pidempään ja 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vuodesta 2010 selvästi kasvanut. Keskimääräinen helsinkiläisen 65 vuotta täyttäneen vanhuuseläke vuonna 2015 oli 2 141 euroa kuukaudessa. Naisen eläke oli 68 prosenttia miehen eläkkeestä. Pienituloisia, alle 20 000 euroa vuodessa veronalaista tuloa saaneita yli 65-vuo- tiaita oli yli kolmasosa, hyvätuloisia yli 60 000 euroa vuodessa saavia oli noin joka kymmenes vuonna 2014. 65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kasvaneet 13 prosenttia vuodesta 2010. Reilu kolmasosa helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä teki vapaaehtoistyötä. Kotona asumista tuetaan ja eniten tukea saavat 85 vuotta täyttäneet. Yleisimmin tuki on tukipalvelua (ateria-, kuljetus-, ym. palvelut), jota sai noin kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä vuonna 2014. Helsinkiläisten konkareiden elintavat ovat kaikkia suomalaisia paremmat ja lihavia, tupakoivia, vähän liikkuvia ja niukasti kasviksia syöviä oli pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Alkoholia liikaa käyttäviä on yli 65 vuotta täyttäneitä helsinkiläisissä on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kuusikymppisistä helsinkiläisistä 65 prosenttia koki elämänlaatunsa hyväksi. Puolet uusmaalaisista haluaa lisää verorahaa joukkoliikenteelle ??Lähes yhtä moni haluaa pitää joukkoliikenteen tuen nykyisellään. Lähes joka toinen, 47 prosenttia uusmaalaisista, haluaa lisätä verovarojen käyttöä joukkoliikenteen tukemiseen. Melkein yhtä moni, 46 prosenttia, haluaa pitää tuen ennallaan. Vain 7 prosenttia uusmaalaisista vastaajista haluaisi vähentää joukkoliikenteen tukia. Uusmaalaisten kannat selviävät Taloustutkimuksen kyselystä, joka tehtiin marras-joulukuussa. Joukkoliikennematkoja tuetaan verovaroilla nykyisin noin 50 prosentilla. Taloustutkimus kysyi, pitäisikö tukea joukkoliikenteelle lisätä, pitää nykyisellään vai vähentää. Kyselyssä oli 1028 vastaajaa, joista 275 asui Uudellamaalla. ? Tulos kertoo siitä, että Uudellamaalla arvostetaan erittäin paljon hyvin toimivaa joukkoliikennettä?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa matkaa, mikä on 65 prosenttia kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. HSL:n lippujen hinnoissa on keskimäärin nyt noin puolet kuntien tukea. Tuki painottuu kausi- ja arvolippuihin eli siitä hyötyvät eniten paljon joukkoliikennettä käyttävät seudun asukkaat. Jos joukkoliikennettä tuettaisiin enemmän verorahoilla, palvelutasoa voitaisiin parantaa, joukkoliikenteen lippujen hintoja voitaisiin laskea tai molempia. ? Joukkoliikenteen kannalta on tärkeää, että rahoitus on vakaata. Puolet HSL:n joukkoliikenteen kuluista katetaan nyt lipputuloilla. HSL:n jäsenkuntien kanta on ollut se, että verotuloilla voidaan kattaa korkeintaan puolet kustannuksista. Nyt tuen ja lipputulojen suhde on melko hyvä. Se on mahdollistanut joukkoliikenteen kehittämisen kasvavalla seudulla?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Uusmaalaiset haluavat muuta Suomea enemmän verovaroja joukkoliikenteeseen. Koko Suomessa kyselyyn vastaajista 43 prosenttia haluaisi lisätä jouk- koliikenteen tukea, 52 prosenttia pitää entisellään ja 4 prosenttia vähentää tukea verovaroista. Joukkoliikenteen nykyistä vahvempi tukeminen saa eniten kannatusta suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kaikista vastaajista joukkoliikenteen tuen nostoa haluavat naiset hieman miehiä enemmän ja kerrostaloasujat omakotiasujia enemmän. Eniten tuen nostoa toivovat nuoret aikuiset ja toimihenkilöt. Helsingin seutu kasvaa kovaa vauhtia. Seudulla ennustetaan olevan vuonna 2050 yli kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Seudulla tehdään tuolloin noin 5,7 miljoonaa päivittäistä matkaa. HSL:n tavoitteena on ohjata kasvu kestäviin kulkumuotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. ?Kun liikkuminen tehdään kestävästi, kasvun haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja koko seutu hyötyy?, sanoo Suvi Rihtniemi. Kulku Hakaniemen raitiovaunupysäkille muuttui ??Kulkuyhteys Hakaniemen raitiovaunupysäkkien keskimmäiselle pysäkkilaiturille muuttui 9. tammikuuta. Raitiovaunupysäkkien välissä oleva metroaseman sisäänkäyntirakennus uusittiin, ja rakennustöiden vuoksi pysäkille on kulkuyhteys vain pysäkkialueen eteläpäädyn kautta. Sisäänkäyntirakennuksen purkutyöt käynnistyi- vät maanantaina 9. tammikuuta. Sisäänkäynti on ollut suljettuna syksystä saakka, mutta purkutöiden alkaessa työmaa-alue laajenee niin, että sisäänkäyntirakennuksen sivulla oleva kulkuväylä suljetaan. Pysäkkialueelle on kulkuyhteys laiturin eteläpäädyn kautta. Purettavan sisäänkäyntirakennuksen tilalle rakennetaan uusi sisäänkäyn- ti, joka valmistuu syksyllä 2017. Sisäänkäynnin rakennustyö on osa Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjausurakkaa. Peruskorjauksessa aseman eteläpäädyn lippuhalli ja sisäänkäynnit uusitaan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2018. Eläkeläisille tulossa 50% alennus kertalipusta Alennuksen saa kertalipusta kello 9- 14 välisenä aikana ??Helsingin vanhusneuvosto järjesti yhdessä Kampin palvelukeskuksen ja HSL:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden HSL:n palveluista ja tulevasta eläkeläisalennuksesta Kampin palvelukeskuksessa 11.1. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii vanhusneuvoston puheenjohtaja, prof. Sirpa Asko-Seljavaara. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoi lippu-uudistuksesta ja eläkeläisalennuksesta, jonka myötä vuonna 2018 saavat 70-vuotta täyttäneet 50 % alennusta kertalipun hinnasta klo 9-14 kaikkina päivinä. Keskustelua ja kommentteja tuli paljon. Suurin kritiikin aihe oli aikarajoitus. Sen katsottiin olevan jopa ikärasismia. Toinen asia on, se että alennus tulee vain kertalipusta, joka on muuten kallein lippumuoto. Siitä oli erilaisia mielipiteitä, pitäisikö alennuksessa olla tarveharkinta, jolloin se tulisi vain pienituloisille. Toisaalta haluttiin selkeyttä ja tasapuolisuutta. Alennusasioissa rinnastettiin lastenvaunujen kanssa vs. rollaattorin kanssa matkustavien alennukset, tästä oli erilaisia näkökohtia. Tämän lisäksi muista keskusteluaiheita oli: ? ratikkapysäkkejä ei saa vähentää ? kritiikkiä uusista busseista, niissä on hankala koroke ja etuosassa selkä menosuuntaan ? vastakkainasettelut lapsiperheiden kanssa harmittivat ? yhteydet tulevaan Kalasatamaan esim. Valli- lasta huonot tai Herttoniemestä ? pyöräilyä suositaan vahvasti, mutta ikäihmiset eivät juuri uskalla pyöräillä Helsingissä ja lisäksi monet pelkäävät pyöräilijöitä Suurta toivoa alennuksen laajentamisesta ei annettu. HSL:n hallitus vaihtuu kunnallisvaalien myötä. Uusi hallitus ehkä käsittelee asiaa syksyllä. HSL:n edustajat pitivät ilahduttavana, että osallistujia oli paljon ja kuultiin heidän mielipiteitään. Myös yleisöstä todettiin, että on hyvä tavata päättäjiä kasvokkain, vaikka päätökset eivät aina miellytä. Tilaisuuden järjestämistä kaikki pitivät hyvänä asiana.
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5 Selkäkirurgiset potilaat hoidetaan keskitetysti Töölön sairaalassa ??Helsingin yliopistollisen keskussairaala HYKS-alueen selkäkirurgiset potilaat hoidetaan nyt keskitetysti Töölön sairaalassa. Jorvin sairaalan selkäkirurgisen yksikön toiminta integroitiin hiljattain osaksi Töölön sairaalan selkäkirurgisen yksikön toimintaa. Töölön sairaalassa selkäkirurgisten potilaiden hoidosta vastaavat ortopedian ja traumatologian sekä neurokirurgian erikoislääkärit. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Selän ongelmat lisääntyvät väestön ikääntyessä Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Agricolankatu 13.............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11........... S-market Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11............. Alepa Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta Fleminginkatu 11................ Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4............ Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11................. Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18................. Alepa Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit Hämeentie 23..................... LKV Moilanen Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................... Alepa Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........... S-market Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27..................... Alepa Sturenkatu 29..................... Vallilan Kodit Sturenkatu 40..................... Alepa Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo Toinen linja......................... Kuntatalo Toinen linja 31.................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............... Tilastokeskus Vaasankatu 8...................... Kioski Kasi Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10................. Hermanni Pub Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka Viipurinkatu 19................... R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market Leipomoita Palveluja JEWELRY - WATCH STORE Erilaisten selän ja koko tukirangan alueen kulumasairaudet, mm. välilevysairaudet ja rangan alueen nivelrikko lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Hoidon keskittämisellä tavoitellaan paitsi kiireettömän myös päivystyksellisen hoidon piiriin kuuluvien potilaiden leikkaushoitoon pääsyn nopeutumista. Töölön sairaalassa tullaan keskittämisen myötä tekemään yli 2200 selkäkirurgista leikkausta vuodessa. Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: 23 Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Autolasipalvelut Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kauneus ja hyvinvointi LVI önen k k y n e i s a l Auto vice Ser AutoGlass palvelua rasta gin pa Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Puh. 719 719 (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Vuokralle tarjotaan KALLIO LEHTI VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille www.kkvaltonen.fi Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti 1-6m alk 25 ? Ystävällistä & nopeaa palvelua KALLIO / ITÄ-PASILA Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 KARPRINT OY: 09-413 97 300 2 Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Autotallipaikka 31.5. saakka Hämeentie 16. P. 040 955 9435. ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 8.2. Ole mukana! PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• 24 KALLIO LEHTI Viikot 4-5