2 Viikot 4-5/2021 DIN EGEN BYBUTIK TÄMÄN SIVUN TARJOUKSET VOIMASSA 31.1.2021 ASTI. Erbjudandena på den här sidan gäller till 31.1.2021. 1 00 PS, RS, KPL, KG/ PÅSE, ASK, ST. ETT PARTI FRUKTER & GRÖNSAKER Kirsikkatomaatti 250 g/rs/ask (4,00/kg) Espanja/Marokko/Spanien/Marocko Körsbärstomater Nadorcott Mandariini 650 g/ps/påse (1,54/kg) Espanja/Spanien Mandariner JÄRVIKYLÄ Suomalainen kartanon salaatti tai villirucola (1,00/kpl/st.) Finsk herrgårdssallat eller vild rucola Ananas (1,00/kg) Costa Rica Suomalainen peruna 1 kg/ps/påse (1,00/kg) punainen, keltainen tai vihreä pussi/röd, gul eller grön påse Finsk potatis Kiivi 500 g/rs/ask (2,00/kg) Italia/Kreikka/Italien/Grekland Kiwifrukter Idared Omena (1,00/kg) Puola/Polen Äpplen VK 4 K 2k DIN EGEN BYBUTIK TÄMÄN SIVUN TARJOUKSET VOIMASSA 31.1.2021 ASTI. Erbjudandena på den här sidan gäller till 31.1.2021. 1 00 PS, RS, KPL, KG/ PÅSE, ASK, ST. ETT PARTI FRUKTER & GRÖNSAKER Kirsikkatomaatti 250 g/rs/ask (4,00/kg) Espanja/Marokko/Spanien/Marocko Körsbärstomater Nadorcott Mandariini 650 g/ps/påse (1,54/kg) Espanja/Spanien Mandariner JÄRVIKYLÄ Suomalainen kartanon salaatti tai villirucola (1,00/kpl/st.) Finsk herrgårdssallat eller vild rucola Ananas (1,00/kg) Costa Rica Suomalainen peruna 1 kg/ps/påse (1,00/kg) punainen, keltainen tai vihreä pussi/röd, gul eller grön påse Finsk potatis Kiivi 500 g/rs/ask (2,00/kg) Italia/Kreikka/Italien/Grekland Kiwifrukter Idared Omena (1,00/kg) Puola/Polen Äpplen VK 4 K 2k KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Laatukoneet Vaasankadulta takuulla edullisesti Runsaasti eri malleja – tule valitsemaan! ThinkPad L450 Prosessori i5-5200U Win 10 Pro Hinta 290,00 eur Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat, nivelsähköbussit aloittavat Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat eteläisessä päässään ja Helsingissä aloittaa kolme uutta nivelsähköbusseilla ajettavaa runkolinjaa. HSL:n on etsittävä säästöjä koronapandemian aiheuttamien lipputulomenetyksien vuoksi, joten viime syksynä aloitettu liikenteen sopeuttaminen jatkuu. Koska koronapandemia on vähentänyt kovalla kädellä joukkoliikenteen lipputuloja, HSL:llä ei ole tänä vuonna varaa lisätä merkittävästi liikenteen tarjontaa. Sekä bussi-, metro-, raitiovaunuettä lähijunaliikenteessä jatkuvat viime syksynä aloitetut sopeuttamistoimet. HSL pyrkii kohdentamaan vuorojen harvennukset niin, että ne vastaavat liikenteen kysynnän muutoksia. Metroliikenteessä HSL hakee säästöjä lyhentämällä ruuhka-aikoja. Raitioliikenteessä linjojen 4 ja 10 liikennöinti harvenee. Junaliikenteeseen tulee pieniä muutoksia, jotka koskevat lähinnä yksittäisiä junavuoroja. Bussiliikenteessä tehtävät säästöt tarkentuvat kevään aikana. Tärkeimmät liikennöintimuutokset Raitioliikenne Raitioliikenteen merkittävimmät muutokset liittyvät uusien rataosuuksien käyttöönottoon. Telakkakadun rata tulee näillä näkymin käyttöön huhtikuussa, jolloin linjan 6 reitti jatkuu Hietalahdesta Eiranrantaan ja linjan 6T liikennöinti päättyy. Kun Atlantinkadun rata tulee käyttöön tällä tietoa toukokuussa, linjan 9 reitti jatkuu Länsiterminaaliin. Muutosten jälkeen terminaalin vievät sekä linjat 7 että 9. Bussiliikenne Bussiliikenteen suurimmat muutokset johtuvat siitä, että HSL:n hallituksen aiemmin hyväksymät linjastosuunnitelmat toteutuvat tänä vuonna. Itä-Vantaan bussilinjasto muuttuu elokuussa Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukaiseksi. Uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että linja 562 muuttuu runkolinjaksi 570, jolla tulee käyttöön avorahastus liikennöinnin nopeuttamiseksi. Rautatientorille liikennöivät linjat 722 ja 724 korvataan uusilla seutulinjoilla 711 ja 721, jotka tarjoavat nykyistä tiheämmät yhteydet Helsingin itäisestä kantakaupungista Tikkurilan ja Koivukylän suuntaan. Helsingissä tapahtuu syysliikenteen alkaessa paljon linjastomuutoksia etenkin kaupungin eteläisissä ja läntisissä osissa sekä poikittaislinjoilla. Liikenteen aloittaa kolme uutta nivelsähköbusseilla liikennöitävää runkolinjaa, 20 linja Eirasta Munkkivuoreen, linja 30 Eirasta Myyrmäkeen sekä linja 40 Elielinaukiolta Kannelmäkeen. Lisäksi Helsinkiin tulee useita koko päivän tiheillä vuoroväleillä liikennöitäviä poikittaislinjoja. Haagan, Kannelmäen ja Kuninkaantammen linjasto muuttuu elokuussa Haagan linjastosuunnitelman mukaiseksi. Linjat 52 ja 552 yhdistyvät uudeksi linjaksi 52, joka kulkee Kuninkaantammesta Munkkivuoren ja Munkkiniemen kautta Otaniemeen. Linjan 17, Kallio-Munkkisaari, liikennöinti päättyy kesäliikenteen alkaessa. Kyseessä on jo säästötoimi, jolla HSL sopeuttaa tarjontaa vastaamaan kysyntää, sillä linjalla kulkee vähän matkustajia. Korvaavia yhteyksiä tarjoavat useat raitiolinjat sekä uudet runkobussilinjat. Helsingin Laajasalossa Reposalmentien sillan purkaminen ja liittymäjärjestelyiden muutokset aiheuttavat keväällä pieniä muutoksia alueen bussilinjojen reitteihin. Sipoon suunnan bussiliikenteessä alkaa syysliikenteen käynnistyessä uusi sopimuskausi, ja linjastoon tulee samalla pieniä muutoksia. Espoossa Kuurinniityn joukkoliikennekadun avaaminen siirtyy vuoteen 2022, joten Kuurinniittyyn ja Suurpeltoon suunnitellut bussiliikenteen muutokset toteutuvat vasta ensi vuonna. Korjaustyöt Teiden ja siltojen korjaukset aiheuttavat myös tänä vuonna poikkeuksia liikenteeseen. Kipparlahden sillan korjaustyö katkaisee metroliikenteen Kulosaaren itäpuolella arviolta yhdeksän päivän ajaksi heinäkuussa. HSL järjestää työn ajaksi korvaavaa bussiliikennettä. 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUD ET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsin inen älykäs kaunotar NUPPU pelastettii n Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositump aa suositump aa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! 6/2020 7,20 Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoiminta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistään Jäsenkorjauksella apua hevosten asentovirheisiin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaan hevosalalle! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
27. tammikuuta 2021 KESKIVIIKKO | 52. vuosikerta – nro 2 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä Lämpötila -2°C Lounaistuulta 4m/s Sateen mahdollisuus 31% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Jättimäisestä 60-luvun klassikkorakennuksesta moderniksi Valaaksi KOy Hämeentie 31 on perinteikäs 9-kerroksinen talo Helsingin Sörnäisissä. Nyt uuden omistajan myötä, kiinteistö on herännyt uudestaan henkiin. Kuva: Assai K Oy Hämeentie 31 on perinteikäs 9-kerroksinen talo Helsingin Sörnäisissä. Kiinteistö kylpee valossa, koska jokaiselta julkisivulta löytyy kerrokset kiertävät ikkunarivistöt. 1960-luvun lopulla valmistuneessa kiinteistössä on ollut vuosien varrella sekä toimisto-, kauppaettä ravintolatoimintaa ja nyt uuden omistajan myötä, kiinteistö on herännyt uudestaan henkiin. Hämeentie 31 tilat Sörnäisten kurvissa päätettiin uusia 3. kerroksesta ylöspäin. Rakennuksen LVI-järjestelmät olivat tulleet käyttöikänsä päähän, jonka vuoksi kohteessa aloitettiin syksyllä 2019 mittava saneeraus. Kohteen omistaja Assai Commercial valitsi kohteen pääurakoitsijaksi Fira Oy:n, jonka myötä Assemblin Oy valittiin toteuttamaan rakennuksen LVIK-saneeraus. Saneeraukset yllättävät aina Yli 50 vuotta vanhan kiinteistön saneerauksessa merkittävämmäksi tekijäksi nousi viestintä, suunnitelmat ja joustavuus. Toteutuksen aikana LVIK-saneerauksessa tuli esille useita asioita, joita ei voitu suunnitella etukäteen, vaan niihin oli reagoitava urakan edetessä. Tässä kohteessa alkuperäisenä suunnitelmana oli säilyttää osa vanhoista toimintakelpoisista järjestelmistä ja muutoin saneerata kaikki LVIK-laitteistot. Assemblinin 12 asentajan voimin saneerauksessa uusittiin muun muassa IV-laitteistoja, käyttövesiputkistot, sähkömoottoreita, taajuusmuuntajia ja kanavistoja. Uuden IV-koneen lisääminen työllisti myös ison osan tekijöistä, koska ilmavaihtokuilu rakennettiin vanhaan hissikuiluun. Kerroskohtaisesti kiinteistössä uusittiin säätölaitteistoja sekä lisättiin jäähdytyskonvektoreita. Yhdessä syntyy parhaat lopputulokset Projektihenkilöstö sai toteuttaa ammattitaitoaan ja luovaa ideointia, kun huomattiin, että käyttöön jäävä vanha poistoilmakanavisto vuoti yli raja-arvojen painekokeiden aikana. Koska kanavisto vuoti, vaaditut painesuhteet eivät toteutuneet eikä kohteeseen olisi voinut toteuttaa asianmukaisia ilmanvaihdon säätötöitä. Vanhaa kanavistoa ei olisi ollut järkevää purkaa eikä kanavia olisi voinut tiivistään myöskään yksi kerrallaan. Eräs kohteen projektihenkilöistä muisti kuulleen, että on olemassa pinnoitusmenetelmä, joka voidaan toteuttaa kanaviston sisäpuolelle. Mutkien jälkeen, kanavisto pinnoitettiin sisäpuolelta aerosealmenetelmällä iltaja yöaikaan, jonka jälkeen kanavisto ei enää vuotanut vaan toimi täysin uudenveroisesti. Saneeraus valmistui lukuisista muutoksista huolimatta aikataulussaan kesäksi 2020. Projektin vetäjät Assemblinilta kertovat, että tässä vaativassa saneerauksessa onnistuttiin loistavan yhteishengen ansiosta. Tiimi koki koko projektin ajan, että yhteistyö toimi erittäin mutkattomasti osapuolten kesken. Ilmakuva varausalueesta. Kuva: JKMM Arkkitehdit Savonkadun alueen kehittämiseen kaupunkilaiset mukaan H elsingin kaupunginhallitus hyväksyi NCC:n kehittämisvarauksen Alppilan ja Pasilan Savonkadun alueelle. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset kattavasti mukaan kehittämään alueesta hiilineutraali korttelialue sekä luomaan Savonkadusta yhteisöllinen, aktiivinen ja viihtyisä katutila osana kantakaupunkia. – Savonkadun aluetta lähdetään suunnittelemaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa, jotta lähtökohtaisesti saamme alueesta luonnollisen osan Alppilaa ja koko Helsingin kantakaupunkia, sanoo Senior Developer Heikki Alén NCC:ltä. Suunnittelussa haetaan aktiivisen osallistamisen kautta eri vaihtoehtoja alueen elävöittämiseksi ja liittämiseksi tehokkaasti kantakaupungin toimintoihin. Sidosryhmille ja kaupunkilaisille tarjotaan erilaisia tapoja vaikuttaa alueelle tehtäviin kehittämissuunnitelmiin. Kehitysvaiheen suunnittelusta, alueesta sekä osallistumismahdollisuuksista ja niiden aikataulusta löytyy tietoa osoitteessa www.savonkatukehittyy.fi. Kaupunki ja NCC toivovat yleisöltä vahvaa osallistumista kaikissa hankkeen vaiheissa. Sivu 6 Talvista Sepänkatua 14.1.2021. Kuva: Helsingin kaupunki / Kirsikka Mattila Lumityöt jatkuvat täydellä teholla Helsingissä Lumityöt jatkuvat täydellä teholla Helsingissä. Pääkadut ja joukkoliikennekadut ovat pääosin saatu aurattua. Tärkeimmätkin kadut ovat joissakin paikoissa normaalia kapeampia lumen vuoksi. Niitä aukaistaan parhaillaan täyteen leveyteen. Pienemmillä asuntokaduilla lumitöitä jatketaan, ja osa asuntokaduista odottaa edelleen aurausta. Vilkkaimmat kävelyreitit on aurattu ja hiekoitettu. Joillekin pyörätieosuuksille on jouduttu kasaamaan lunta, jos lumelle ei ole muuta tilaa. Nämä lumikasat pyritään kuljettamaan pois ensimmäisenä.
4 Viikot 4-5/2021 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2021 Kynttilä iltaan ikkunaan lämpimästi luo valoaan. Kuulen äänen viisaamman minua jälleen ohjaavan. Emmehän uuvu unelmaan, kynttilä jäi palamaan! Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Kynttilä illoin ikkunaan katseet saa kääntymään. Näin hetket ohi kiitää, ei niitä voi saavuttaa. Jälkeen yön myrskyisen auringonsäteen nähdä voi. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Kynttilä iltaan ikkunaan lämpimästi luo valoaan. Syksyn iltaan tummuvaan Valo aina loistakoon annoit lahjan arvokkaan. Saimme sillan yhteisen ja sitä nyt muistelen. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Emmehän uuvu unelmaan, kynttilä jäi palamaan! Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Toivo Levanko lyyrikko RUNOPALSTA Kuvassa vasemmalla oleva Arto Jääskeläinen otti SKP:n keräämät kannattajakortit vastaan tiistaina. Kuva Toivo Koivisto SKP palaa puoluerekisteriin Suomen kommunistinen puolue teki loppuvuonna 2020 sen, mitä moni piti korona-aikana mahdottomana: keräsi reilusti yli 5000 kannattajakorttia turuilla ja toreilla. Saavutuksen takasivat aktiiviset puolueen jäsenet, jotka jalkautuivat ihmisten pariin. – Nyt on puolue, johon marxilaisten kelpaa liittyä, kommentoi SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. Oikeusministeriön puolesta kannattajakortit ja puolueen hakemuksen vastaanottanut vaalijohtaja Arto Jääskeläinen tiedusteli miten SKP onnistui keräämään tarvittavat kannattajakortit koronasta huolimatta. – Aloitimme alunperin korttikeräyksen jo lokakuussa 2019. Ajatuksena oli, että varsinainen urakka olisi tehty keväällä ja kesällä 2020. Kun sitten maaliskuussa kaikki peruttiin, oltiin vakavan paikan edessä, kertoo Sandberg. Pikaisesti kehitetyt somepainotteinen kontaktointi piti kuitenkin kampanjan käynnissä ja kesällä rajoitusten lieventyessä palattiin perinteiseen kovaan jalkatyöhön ja ihmisten tapaamiseen. Vaikka joitain satoja kortteja jouduttiin keräämään uudelleen, saatiin urakka valmiiksi vuoden 2020 aikana. Eräs kaikkein parhaista keräyspaikoista sijaitsi Kalliossa. Kurvin alueelle oli kerääjien mukaan aina mukava tulla, koska siellä vastaanotto oli aina erinomainen ja ihmiset kirjoittivat mielellään kortteja. Uudelleen rekisteröityvä SKP valmistautuu nyt ensi kevään kuntavaaleihin. – SKP tarjoaa radikaalin, luokkatietoisen vaihtoehdon, toteaa SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen. SKP perustettiin alun perin vuonna 1918 Neuvosto-Venäjällä. Nykyään lain mukaan mikäli puolue ei saa kaksissa eduskuntavaaleissa kansanedustajia, tai vähintään 2 % osuutta äänistä, on sen puoluerekisteriin palatakseen kerättävä kannattajakortteja vähintään 5000. Tässä tavoitteessa SKP nyt onnistui. Kokenut ja palkittu journalisti, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Susanna Kuparinen on kiinnitetty Kansallisteatterin seuraavaksi residenssitaiteilijaksi. Kuparinen tunnetaan huomattavasta urastaan tutkivana toimittajana sekä dokumentaaristen Eduskunta ja Valtuusto -esitysten kirjoittajana ja ohjaajana. – Tavoitteenamme on tarjota pitkän linjan taiteilijalle parhaat mahdolliset olosuhteet tutkia ja tehdä korkeatasoista teatteritaidetta. Residenssitaiteilijalle taataan resurssit pureutua taiteen olemukseen ja pohdintoihin siitä, miksi taidetta tehdään ja mitä teatteri on. Susanna Kuparinen on yksi tämän ajan tärkeimpiä teatteritaiteilijoita, jonka teoksilla on voimakas yhteiskunnallinen painoarvo. Olen hyvin ylpeä siitä, että hän tulee osaksi taiteilijakuntaamme, kiteyttää pääjohtaja Mika Myllyaho. Kuparisen uutuusteos nähdään Vallilan Kansallisteatterissa syyskaudella 2021. Hän työskentelee residenssitaiteilijana vuoden verran. – Aion tutkia ja kirjoittaa auki tämän maailmanajan suuntia, jotka jäävät koronaepidemian päivittäisseurannan jalkoihin. Kulkutauti tekee näkyväksi piilotettuja asenteita, kiihdyttää ja kärjistää nykyisiä tendenssejä tavalla, joka huimaa. Eurooppa ja Suomi sen mukana seisoo tienhaarassa, joka määrittelee miten ihmiset tulevaisuudessa elävät. Olemmeko oppineet keitä varten valtiot ja yhteisöt ovat olemassa vai jatkammeko kaasu pohjassa ihmisten arjesta ja turvasta leikkaamista. Kuka maksaa laskun?, Kuparinen pohtii. Kuparinen on järjestyksessä toinen Kansallisteatterin residenssitaiteilija. Ensimmäisenä residenssitaiteilijana vuosina 2015 2019 työskenteli ohjaaja Kristian Smeds. Taiteilijaresidenssiohjelmaa tukee Eino Kaliman rahasto. Suomen merkittävimpiin näyttelijöihin lukeutuva Janne Reinikainen aloittaa tammikuusta Kansallisteatterin vakituisena näyttelijänä. – Olen iloinen, että saamme Janne Reinikaisen vihdoin osaksi vakituista ensembleamme. Olen jo pitkään keskustellut hänen kanssaan kiinnityksestä. Kansallisteatterista jää eläkkeelle tämän vuoden aikana luottonäyttelijöitä, joten vahvan ja monipuolisen näyttelijän panosta tarvitaan. Toivotan Reinikaisen lämpimästi tervetulleeksi, Mika Myllyaho kommentoi. – Kansallisteatteri on ollut minulle tärkein ja rakkain työpaikkani vuodesta 1995 lähtien, jolloin allekirjoitin teatteriin ensimmäisen vierailusopimukseni. Suurella innolla ja kiitollisena aloitan työni Kansallisteatterin vakituisena näyttelijänä, Janne Reinikainen kertoo. Janne Reinikainen on tunnettu elokuvaja televisionäyttelijä ja arvostettu teatterintekijä. Hän on ohjannut lukuisia menestysteoksia, kuten Wajdi Mouawadin Poltto, Maksim Gorkin Pohjalla ja Aleksis Kiven Nummisuutarit. Hän on näytellyt lukuisissa yleisöja arvostelumenestyksissä kuten Rikos ja rangaistus, Riivaajat ja Mental Finland. Reinikaisen ajankohtainen roolityö on runsaasti keskustelua herättäneen Kaikki äidistäni -teoksen Agrado. Kaksi edellistä Kansallisteatteriin kiinnitettyä näyttelijää ovat olleet Annika Poijärvi ja Aksa Korttila (2019). Susanna Kuparinen ja Janne Reinikainen Kansallisteatterin taiteilijakuntaan Aika muuttuu – sen mukana myös Kallio lehden kustantaja M artti Kokko vaimonsa Ritvan kanssa perusti Kallio ja ympäristö -lehden vuonna 1969. Aika oli pienlehtien kulta-aikaa. Aika suosi pienlehtiä, sisältö kiinnosti lukijoita sekä varsinkin ilmoittajat olivat kiinnostuneita panostamaan ja käyttämään markkinointivälineenä kaupunginosalehtiä. Tämä oli tilanne myös Kallio lehden kohdalla. Toimiala kehittyi ajan saatossa ja lehtien esivalmistus kohtasi suuren murroksen, ns. latomotoiminot loppuivat ja tekniikka yksinkertaistui merkittävästi muutoksen seurauksena. Tässä yhteydessä Martti Kokko halusi luopua lehdestään ja se siirtyi Karprint Oy:n kustannettavaksi vuoden 1997 syksyllä. Nyt jälleen on muutoksen aika. Kallio lehti siirtyy Keskisuomalaisen, täällä etelässä sitä edustavan, Etelä-Suomen Median kustannettavaksi. Aika on jälleen muuttunut ja pienlehtien talouspaineet ovat lisääntyneet koko ajan, kuten kaiken muunkin painetun viestinnän. Helsinkiläisiä lähellä olevan tilauspohjaisen Helsingin Sanomien tilanne on ollut vaikea jo vuosia. Lukijat eivät ole kuitenkaan hävinneet minnekään, mutta lehtien taloudellinen pohja on heikentynyt. Paikallisen tiedonvälityksen merkitys on ollut aiemmin suuri, mutta kuluttajien ajan käytöstä kilpailee nykyisin niin moni kanava, että painettu lehti jää toiseksi. Ainakin juuri nyt tilanne on tällainen. Facebookit, twitterit ja internet muun muassa vievät vapaa-ajasta ja lukemiseen varatusta ajasta keskimäärin jo niin suuren osan, että painettu paikallinen lehti unohtuu. Näin tilanne on varsinkin nuorempien ihmisten kohdalla. He tarttuvat harvoin painettuun lehteen, koska ovat totuttautuneet älypuhelimeensa ja sen mukanaan tuomiin monikanavaisiin palveluihin ja viestintään. Niin maailma muuttuu, Suomi on pikku hiljaa muuttumassa ja on jo monin kohdin muuttunut perinteisiä lehtiä vähemmän lukevaksi kansaksi. Aiemmin Suomi oli tässä tilastossa ellei aivan maailman kärkeä, niin kärkimaita. Nyt asiaa pidemmälle tarkastelleet yhteiskuntatutkijat ovat vähän huolissaaan nuoren väestönosan tiedon omaksumisesta. Karttuuko se, jos ei lueta, pelkkä viiihde ei lisää tiedon määrää, se viihdyttää ja kuluttaa sitä kautta aikaresurssia. Yleissivistyksen taso laskee. Uusi kuntantaja on Suomen suurimpia alan toimijoita ja sillä on vahvat resurssit liiketoimintansa hoitamiseen, niin myös Kallion lehden kohdalla. Toivomme uudelle kustantajalle onnea ja menestystä lehtityössä, sekä kalliolaisille ja muille ympäristön asukkaille innostusta lukea Kallio lehteä. Karprint Oy kiittää menneestä reilusta 23 vuodesta ja toivottaa hyvää jatkoa niin lukijoille, lehden ilmoittajille kuin sidosryhmäläisille, jotka ovat olleet mukana lehden sisällön tuottamisesssa. Kallio lehden seuraava numero helmikuun alussa ilmestyy uuden kustantajan julkaisemana. Juha Ahola päätoimittaja Kallio lehti
5 Viikot 4-5/2021 Aira Heinänen Kale Puonti. Kuva: Uupi Tirronen. Milo jatkaa Helsingin huumepoliisin työstä kertovaa dekkarisarjaa Kuva: Perttu Lämsä. Kale Puontin uutuusromaanissa Milo Helsingin huumepoliisi jäljittää kansainväliseen huumebisnekseen jo lapsesta kasvaneita rikollisia. Kirja on toinen osa Pasilan Myrkky -dekkarisarjaa, jonka taustalla on Puontin yli 30 vuoden kokemus huumeja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa Helsingissä. Dekkarisarjan kahden ensimmäisen osan p o h j a l t a on kehitteillä myös tv-sarja. F a t j o n Milo tyri jäädessään kiinni rysän päältä, mutta tuomio on nyt istuttu, ja vankilan ovelta näytetään avointa tietä. Ihan ensiksi Milon on matkustettava tapaamaan setäänsä, joka johtaa Albaniasta käsin suvun pyörittämää kansainvälistä huumekauppaa. Setä varustaa Milon käden käänteessä uudella henkilöllisyydellä ja passittaa takaisin Suomeen hoitamaan keskeneräisiksi jääneitä bisneksiä. Kauppa käy, ja se huomataan Pasilassakin. Heroiinikuolemat helsinkiläishotellissa sotkevat kuitenkin kaiken, ja Milon on korjattava tilanne. Toisesta epäonnistumisesta hän maksaisi hengellään. Pasilan Myrkky -rikosromaanisarjan aloittanut Manni ilmestyi syksyllä 2020, ja sarjan kolmas osa, Virkki, julkaistaan syksyllä 2021. Tuotantoyhtiö Yellow Film & TV kehittelee parhaillaan tv-sarjaa, joka pohjautuu Mannin ja Milon tapahtumiin. Vapaaksi kirjoittajaksi juuri siirtynyt Kale Puonti (s. 1962) työskenteli yli 30 vuotta Helsingissä huumeja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Hän näki aitiopaikalta kansainvälisen huumerikollisuuden rantautumisen Suomeen ja ollut mukana monissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kale Puonti tulee näkymään keväällä 2021 viikoittain televisiossa, sillä hän isännöi omaa osuuttaan MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa. Muutto tammikuun lopulla Vailla vakinaista Asuntoa ry sai uudet toimitilat itä-pasilasta Vailla vakinaista asuntoa ry:llä koettiin ennen joulua järkytys, kun Helsinki Missio irtisanoi yllättäen järjestön vuokrasopimuksen Kinaporinkadun ja Hämeentien kulmassa sijaitsevista toimitiloista. Vva ry oli muuttanut sinne vasta huhtikuussa 2020. Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen aikaa uusien tilojen löytymiselle oli maaliskuun loppuun. Joulunviettoon lähdettiin miltei toivottomissa tunnelmissa. Uusi vuosi tuo kuitenkin uuden alun, ja akuutti tilanne on nyt ratkennut. Vva ry:lle tarjottiin toimitilat Helsingin Itä-Pasilasta, Ratavartijankatu 6:sta. Ne eivät ole ikuiset, mutta nyt järjestö saa pari vuotta peliaikaa etsiä pysyvämpiä tiloja. – Uudet tilat mahdollistavat paljon hyviä toiminnallisia muutoksia kävijöidemme hyväksi. Paikassa on ollut aiemmin ruokaravintolatoimintaa, joten siellä on hyvin tilaa järjestää erilaista toimintaa ja fasiliteetit perustarpeiden ja palveluiden tarjoamiseen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola kertoo. Vva ry:n matalan kynnyksen toiminta päiväkeskus Vepassa ja yökeskus Kalkkersissa asettaa tiettyjä haasteita sopiville tiloille. Kohtaamistyön kannalta keskeinen sijainti on tärkeä. Apua ja tukea pitää olla siellä, missä asunnottomuutta kokevat ihmiset muutenkin liikkuvat ja oleilevat. Katutasossa olevaan paikkaan on myös helppo tulla sisään vaikeassakin elämäntilanteessa. Lisäksi asunnottomuutta kokevissa ihmisissä on monenlaista kulkijaa, joten oli ensisijaisen tärkeää, että kaikki tuntevat olevansa tervetulleita alueelle. – Heräsimme heti, kun näimme uutisen Vva ry:n tilanteesta. Meillä oli vapaana sopiva tila, ja meillä on paljon kokemusta järjestökentän ja kolmannen sektorin toimijoista. Yleisesti ottaen niitä vierastetaan turhaan. Kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä ja välttämättömiä myös pitkällä aikavälillä kiinteistöjen omistajille, Kiinteistö Oy Helsingin Opastinsilta 8:n isännöitsijä Maunu Idänpää-Heikkilä kertoo. – Yhdyskuntarakentaminen ja kaavoitus johtaa väistämättä ajoittain siihen, että jossain korttelissa tai kaupunginosassa menee paremmin ja toisissa huonommin. Kun menee huonommin, se näkyy kaikkialla negatiivisesti esimerkiksi ilkivallan tai töhrimisen muodossa. Oli rakennuksen tai alueen tulevaisuus mikä vaan, niin valoa pitää olla ikkunoissa, ja mielellään kellon ympäri. Ja kokemuksesta tiedämme, että hyvinkin erilaiset vuokralaiset mahtuvat saman katon alle, kunhan käytännöt on suunniteltu toimiviksi, Idänpää-Heikkilä jatkaa. Uusiin toimitiloihin Vva ry muuttaa tammikuun lopulla. Otamme mielellämme vastaa tarjouksia sekä apua yhteistyön merkeissä parin äänieristävän väliseinän rakentamisessa, pintaremontissa, ikkunateippauksissa sekä muuttoon liittyvissä toiminnoissa. Kallensaunassa tetty hiekkasäkeistä pommisuoja, kostea ja omituinen, jota me kakrut kyllä käytimme erilaisiin piilosleikkeihin. Tuon ajan muistoja kannattaisi itse kunkin tallentaa arvokkaina aikalaiskokemuksina. Alueemme katujen nimistä suuri osa perustui Ruotsi-Suomen kuninkaallisiin ja kulttuuripersooniin, vaikka niiden vieraskielisyys oli työläisperheille kohtuuttoman vaikeaa. Ajatelkaamme vaikka Franzenin-, Flemingin-, Agricolanja Porthaninkatujen nimien oikeinkirjoitusta! Helpompaa oli Castreninkadun kirjoittaminen. Topeliukselta nimensä saanut Sakarinkatu oli jo ihan helppo. Valitsin pakinani kuvitukseksi Helsingin Liikennelaitoksen julkaiseman huikaisevan kuvan 1890-luvun hevosraitiovaunusta Suomen Pankin edustalla. On niistä ajoista eletty ja ajeltu. Muistan tosi hyvin sen ylpeyden ja onnen tunteen kun 1940-luvun lopulla saimme tietää, että sininen bussi n:o 17 alkaa liikennöidä halki Kallion pysäköiden Karhupuiston kioskin kohdalla! Siihen asti perinteinen yhteinen ajoneuvomme oli ratikkka 3, joka teki laajan silmukkansa peräti T:nä ja B:nä pitäen kolmen minuutin tauon Porvoonkadulla. Kaarlenkatua pitkin kolisteltiin, vaikkei sillä omaa pysäkkiä ollutkaan. Lämpimät onnentoivotukset kaikille Kalleille! Aira Heinänen Neljännesvuosisata tulee täyteen säännöllisenä Kalliolehden pakinoitsijana. Eli koko eläkeläisaikani olen näitä syntyperäisen kalliolaistytön muisteloita kirjoittanut. Kiitos palautteista. Tämä lehti ilmestyy Kallenpäivän tienoilla. Tuli mieleeni entinen Kallensauna Kaarlenkatu 12:ssa, jossa kerran viikossa äitini kera kävimme. Kyseessä oli merkittävä ja tarpeellinen sosiaalinen puhdistautumistapahtuma. Täyttä siellä aina oli, koska suurin osa työläiskaupungin väestä asui kylpyhuoneettomissa hellahuoneissa. Sain vaikean tehtävän äidiltä: ”vahdi tuota meidän saippuaa, ettei sitä kukaan varasta!” Samankaltainen oli määräys istua palkongilla vartioimassa sänkyvaatteita jonakin torstaina, joka oli varattu niiden tomuttamiseen. Mattoja ei silloin saanut pudistaa. Sotaja pula-aikana varkaiden pelko olikin aiheellista. Kaarlenkadulla, numerossa 15, oli toinenkin sauna Arla, jonka mainoslause edelleen kutsuu nautintoihin: ”Arla pesee kaikki”. Samassa talossa asui isäni lapsuustoveri Kalle V, jonka luona joskus kävimme ja silloin oli huima tilaisuus pyytää häntä näyttämään puujalkaansa, jonka oli aiheuttanut kieltolain aikainen ampumakohtaus poliisin kanssa Suomenlahdella. Saimme jopa kosketella puista proteesia! Kalle eli lapsettomana vaimonsa kanssa. Kun sitten avioero koitti, jaettiin vähäinen omaisuus tasan tarkkaan. Valokuvatkin jaettiin: hääkuva oli otettu siten, että keskellä ikään kuin yhteisessä syleilyssä oli heille niin rakas kissa. Kova kiista käytiin siitä, kumman puolelle kisuliini leikattiin…Mietin lapsenmielessäni kovasti, liimasivatko he avioituessaan pian uudelleen valokuvan kissoineen päivineen entisenlaiseksi ? Jatkosodan viime vaiheissa helmikuun 1944 pommitusten pelottamina muistan äitini vieneen meidät iltakävelylle kirkkaina kuutamoiltoina ikään kuin varuiksi Kaarlenkadun tosi syvälle louhitun suuren väestönsuojan Pommarin tuntumaan. Mukana oli aina valmiit pikkukassit, joissa oli vichypullollinen vettä, pari näkkileivän palasta, wc-paperia ja pieni pyyhe. Minään noista illoista ei hälytystä tullut ja sitten tulikin jo rauha maan päälle. Väestönsuojalle löytyi muita tehtäviä. Turvallisuuden tunteita se oli meissä kyllä herättänyt. Sijaitsihan se myös samalla kummulla kuin brankkari eli palokunta eli nykyinen Keskuspelastusasema, kirkko ja Pelastusarmeija eli Frelsis. Sodan aikana Karhupuistoon oli pysty
6 Viikot 4-5/2021 Veli-Matti Hynninen Pohjoisen valo ei teeskentele Uuden vuoden alkaessa käännämme kasvot kohti kulttuurin valoa. Kulttuuri tekee maailmasta kauniin. Myytti pohjoisesta valosta on olemukseltaan tätä valoa. Se ei ole sidottu vuodenaikoihin, ei mielialoihin, ei kaupallisiin keinovaloihin, ei edes luonnon liikkeisiin, koska se nousee vaikuttavuuksien omasta kulttuurista. Sanotaan, että italialainen kirjailija Curzio Malaparte (18981957), ahkerana Suomen kävijänä raportoi värikkäästi sodanjälkeisistä oloistamme ja ensimmäisenä teoksessaan Kaputt (1944) käsitteen ”pohjoinen valo”. Pohjoinen valo ei ole vain yhdenlaista vaan se on myyttisesti muuntuvaa, oudosti valaisevaa yllätyksellistä lähdevaloa. Se nojaa traditioon, mikä tarkoittaa katseen kääntämistä menneen runsauteen vaatimatta älyllistä tai muutakaan ymmärtämistä. Aavemaiseman koko salattu, mystinen merkitys on taivaassa, taivaan väreissä, korkeuksien erämaassa, joka paljastaa hehkunsa valkean valon iäisessä kirkkaudessa ja hohteessa. Malaparte katsoo, että tälläisessä valossa ihmiset kadottavat omat piirteensä sulautuessaan toiseuteen. Valo ei ole koskaan tietyn asenteen luomista vaan sen tulosta. Se kertoo siitä mihin yhä useammat alkavat uskoa kääntäessään katseensa näkyvän sijasta näkymättömään. Se valo kulkee meitä kohti, me emme valaistu kulkemalla itse valoa kohti vaan tuo valo laskeutuu lähteestään meitä kohti. Katseen voimalla valon runsaus valaisee ja peittää meidät. Iltapäivälehti julkaisi maskien yli avautuvat silmät julkisuuden henkilöiden kasvoista. Piti silmien perustella päätellä kenelle kasvot kuuluivat. Vain silmät katsoivat paljaasti kuvan katsojaa kohti. Jäin miettimään, miksi tunnistin varmuudella vain pääministerin kasvot. Keitä olivat muut? Simät ovat merkki intensiivisyydestä, todellisesta läsnäolosta, jäljittelemättömästä aitoudesta. Myötäeläminen, empatia toista kohtaan lisääntyy katseen kautta. Myötäeläminen lujittaa yhteisyyden, halun huolehtia toisistamme. Silmät kertovat rakkaudestamme tai sen puutteesta. Sanattomat viestit tarkimmin tietävät aikeistamme ja toiveistamme. Kun eskimo pitää toveristaan, hän hieroo omaa nenäänsä toverinsa nenään. Väitetään että vaikkapa japanilaiset kätkevät hymyllään hämmennyksensä. Eikä lämmintä kädenpuristusta korvata kyynärpäällä eikä takamuksen taputtelulla. Valo paljastaa mihin luotamme. Pohjoisen valo ei teeskentele, se ei vääristä kuvaa, vaan valottaa meidät ja tietää kenelle kuulumme ja mitä kohti kuljemme. Veli-Matti Hynninen – Helsingin kaupungille on erittäin tärkeää, että kaupunkilaiset pidetään mukana koko projektin ajan. Helsinkiä rakennetaan yhdessä asukkaiden kanssa, kuvaa Helsingin kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltonen. Kaupunkilaiset aktiivisesti mukaan suunnitteluun Näkemysten ja tietojen keräämiseksi järjestetään muun muassa tutkimuksia, kyselyitä, haastatteluita, virtuaalinen maastokävely sekä asukastilaisuus. Tammi-helmikuussa toteutettavassa ensimmäisessä karttakyselyssä voi vastata kysymyksiin alueen nykyisistä käyttötavoista sekä kertoa omia ajatuksia Savonkadun kehittämisestä. Karttakyselyyn voi kertoa omia näkemyksiään 15.2.2020 asti. – Haluamme tiiviillä vuorovaikutuksella varmistaa, että alueen asukkaat ja toimijat antavat näkemyksiään meille suunnittelutyömme pohjaksi. Kaikki ajatukset ja ideat varmistavat yhteisen vision, aluetta kunnioittavan suunnitelman, JKMM Arkkitehtien Juha Mäki-Jyllilä kuvailee. Vaihtoehtoiset suunnitelmat kommenteille kesällä Kesän aikana esitellään vaihtoehtoisia suunnitelmia, jotka perustuvat vuorovaikutuksesta saatuihin lähtötietoihin. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus antaa suunnitelmista palautetta Kerro kantasi -palvelun kautta. Kommentteja hyödyntäen laaditaan tarkempi alueellinen suunnitelma asemakaavamuutoksen pohjaksi. – NCC:lle tämä on erinomainen tilaisuus päästä yhdessä kaupunkilaisten kanssa kehittämään uutta Alppilaa ja sitomaan se vahvaksi ja virkistäväksi osaksi koko kantakaupunkia, toteaa Alén koko hankkeesta. Savonkadun alueen kehittämiseen kaupunkilaiset mukaan Diakonissalaitoksen ainutlaatuista historiaa vuodesta 1867 Potilaan yöpöydän kelloteline Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.kallionseurakunta.fi. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 092340 3618. JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Sateenkaarimessu la 30.1. klo 17. Leena Väyrynen-Si, Matti Peiponen, Kimmo Puunenä. Messu su 31.1. klo 10. Pauliina Lindfors, Jaana Partti, Tommi Niskala, Sari Pentikäinen. Messu su 7.2. klo 10. Pyry Paananen, Eeva-Liisa Hurmerinta, Olli Pyylampi, Vivika Oksanen, Kati Helin. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messu su 14.2. klo 10. Laura Huovinen, Pyry Paananen, Olli Pyylampi, Tommi Niskala, Elina Kaikkonen. Messu su 21.2. klo 10. Pauliina Lindfors, Eeva-Liisa Hurmerinta, Vivika Oksanen, Nina Klemmt. Sateenkaarimessu la 27.2. klo 17. Anne Blomqvist, Jaana Partti. Messu su 28.2. klo 10. Jaana Partti, Pyry Paananen, Olli Pyylampi, Vivika Oksanen, Sari Pentikäinen. Suorat lähetykset messuista katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Ehtoollinen ja viikkomessut Kallion kirkossa on mahdollisuus osallistua messuun ja ehtoollisen viettoon tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18 ja 18.30 sekä sunnuntaisin klo 12 ja 12.30. Ehtoollishetkiä järjestetään helmikuun alusta alkaen myös Alppilan kirkolla sunnuntaisin klo 16 mikäli rajoitukset jatkuvat nykyisen kaltaisina. Kuhunkin messuhetkeen voi osallistua enintään kymmenen henkilöä kerrallaan. Ehtoollishetki kestää noin 20 minuuttia. Ilmoittaudu messuun joko sähköpostitse tai kallio. srk@evl.fi, 09 2340 3600. Kerro viestissäsi päivämäärä ja kellonaika, johon olet tulossa. Muista kertoa myös, jos teitä on tulossa useampi henkilö. Alppilassa: Messu Tiedot Tasausmessusta ja Alppilan kirkon hartauksista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi. MUUTA Waste&Feast Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Katso viime hetken tiedot tapahtumista www.kallionseurakunta.fi. Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2. Silloin on tavalliseen tapaan striimattu messu klo 10 Kallion kirkosta YouTubessa, mutta sen jälkeen on mahdollista tulla käymään ehtoollisella kirkossa klo 12.30 asti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon. Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Tapahtumat ja kurssit Katso tiedot tapahtumista ja kursseista www.kallionseurakunta.fi. APUA JA TUKEA Sururyhmä Kallion kirkolla alkaen to 4.2. Ryhmää ohjaavat rovasti Eeva-Liisa Hurmerinta ja johtava diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ilmoittautuminen 1.2.2021 mennessä anne.maki-kokkila@ evl.fi. Sururyhmä vertaistukiryhmä sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Ryhmät ovat kaikille avoimia asuinpaikasta ja seurakuntaan kuulumisesta riippumatta. Sururyhmässä saa jakaa ajatuksia ja tunteita läheisen kuolemaan ja suruun liittyen. Suosittelemme, että menetyksestä on ryhmän alkaessa kulunut jo muutama kuukausi. Huom! Kevään 2021 ryhmissä muutokset mahdollisia koronatilanteesta riippuen. Niitä pyritään toteuttamaan tarvittaessa etäyhteyksin. Seuraa tiedotuksia ja tarvittaessa tarkista ryhmän toteutuminen seurakunnasta. Keskusteluapua ja tukea Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Diakonissalaitos on toiminut Helsingissä vuodesta 1867. Laitoksen historiallinen esinekokoelma on kuvattu ja koottu kahdeksi raportiksi. Kokoelmaraportti I muodostaa kuvallisen kertomuksen Diakonissalaitoksen vaiheista 1950-luvun lopulle, Kokoelmaraportti II on teemallinen; esineet ovat pääsääntöisesti käyttöesineitä, joiden käyttöpaikka on ollut Diakonissalaitoksessa tai käyttäjä/ omistaja on ollut Sisarkodin jäsen. 2020-luvun alkaessa Diakonissalaitos on valtakunnallinen ja vaikuttava sosiaalija terveysalan toimija. Johtuen laitoksen erityisestä perustamisja toimintahistoriasta, on sen hallussa runsaat 150 vuotta myöhemmin irtaimistoa, josta voisi käyttää ilmaisua ”kodinomainen”. Jäljelle on jäänyt, mutta osin tavoitteellisesti tallennettu aineellista kulttuuriperintöä esineitä, valokuva-albumeja, taideteoksia ja huonekaluja. Merkittävä osa tästä aineistosta liittyy Diakonissalaitoksen Sisarkodin vuosina 1867-1959 muodostaneille diakonissoille, sisarille. Heille Diakonissalaitos oli koulutuspaikka, työnantaja ja vanhuudenkoti. Useat sisaret viettivät viimeiset elinvuotensa Diakonissalaitoksella jättäen sille omaisuuttaan, jotkut testamenteilla, osa tehden esinelahjoituksia kiitollisuudenosoituksena. Vanhaa esineirtaimistoa ryhdyttiin keräämään talteen 1970-luvulla. Oman historian katoamisesta huolissaan olleet diakonissat ja muut laitokseen läheisesti sidoksissa olleet henkilöt ryhtyivät kokoamaan ”kaappeihin, kellareihin ja ullakoille” tallennettuja toimintahistoriaan liittyviä esineitä, ja monet sisaret antoivat omia esineitään. Museokokoelmaksi ne koottiin 1980-luvulla. – Ainutlaatuinen historia on Diakonissalaitokselle voimavara. Meidän ei tarvitse keksiä tarinoita siitä. Laitoksen diakonissat, sisaret, ovat raivanneet niitä polkuja, joita me nykyiset Diakonissalaitoksen työntekijät voimme kulkea – kehittää uutta tai tarttua uuteen silloin kun on sen aika”, toteaa raportit koonnut intendentti Jaana af Hällström. – Ja kuvalliset raportit osoittavat, ettei menneisyys suinkaan ole vieras maa. Raportit sisältävät esinehistoriaa. Taideteokset on inventoitu erikseen, samoin valokuva-albumit. Huonekaluja on osittain edelleen käytössä.
7 Viikot 4-5/2021 Alue, jolla ei tulisi liikkua kartalla. Merikotka Lopissa. Kuva: Otso Häärä. Vanhankaupunginlahden merikotkat tarvitsevat taas pesimärauhan Helsinkiläisiä viime vuonna suuresti ilahduttanut Vanhankaupunginlahden merikotkapari näyttäisi kotiutuneen Lopin saarelle jäädäkseen. Merikotkapari on viettänyt syksyn ja alkutalven tiiviisti Vanhankaupunginlahdella ja kohentanut pesäänsä Lopin saarella tulevaa pesimäkautta varten. Merikotkaparin pesintärauhan takaamiseksi Lopin saaren läheisyydessä ei tulisi liikkua tänäkään vuonna talvikaudella. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen vesialueella on sulan veden aikaan liikkumiskielto, jota noudatetaan ilahduttavan hyvin. Sääennuste lupaa tammikuulle kiristyvää pakkasta, jolloin koko Vanhankaupunginlahti mahdollisesti jäätyy ja vesialueen liikkumiskielto raukeaa. Vaikka merikotkan pesinnän häiriöherkin vaihe ajoittuu vasta maalis?toukokuulle, tulisi Lopin saari kiertää kauempaa myös alkutalvesta. Etelä-Suomen aikuiset merikotkat pyrkivät pysymään reviirillään koko talven. Kunnioittamalla Vanhankaupunginlahden merikotkien pesimäsaaren rauhaa talvikaudella, tuetaan tämän komean lajin pesinnän onnistumista tänäkin vuonna. Ravintola Factory Elimäenkatu avautui Ravintola Factoryn Elimäenkadun henkilökunta. Uudistettu ravintola avautui Vallilan Elimäenkadulle entisen Factory Bistron tiloihin. Ravintola Factory on tunnettu buffet-lounaastaan ja salaattibaaristaan, joihin keskitytään myös Elimäenkadulla. Ravintolatilat on uusittu ja laajennettu. “Ravintolatiloja on laajennettu entisestään, jotta saamme enemmän asiakaspaikkoja ja enemmän tilaa. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta olemme luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Nyt ei ole aika painaa jarrua, vaan painaa päälle entistä kovemmin. ” -Ravintola Factoryn Toimitusjohtaja Matti Karvonen kertoo. Mittatilaustyönä teetetyssä noutopöydässä tarjotaan useita päivittäin vaihtuvia lämpimiä ruokia ja salaattipöytään kiinnitetään erityistä huomiota. Myös kasvissyöjille ja vegaaneille on päivittäin tarjolla omat vaihtoehtonsa. Jälkiruoka ja kahvi kuuluvat lounaan hintaan. Ruuat saa noudettua mukaan, joko kertakäyttöasioissa, tai Factoryn omissa pantillisissa ja uudelleenkäytettävissä Bring Back -rasioissa. “Etätyön yleistyessä noutoruuan kysyntä on kasvanut ja nykyisessä tilanteessa on hyvä, että meillä on tarjota noutoruualle myös kestävämpi vaihtoehto.” Karvonen jatkaa. Ravintotalot Oy on 1994 perustettu suomalainen ravintola-alan yritys, joka toimii Helsingissä ja Espoossa. Ravintola Factory -ketjuun kuuluu tällä hetkellä 14 Factory -ravintolaa. Jouluradion nettikuuntelijamäärät kasvoivat viime vuodesta Kuvaaja: Vilja Harala Jouluradion kuuntelijamäärät kasvoivat jälleen netissä. Kuluneella kaudella Jouluradio soitti erityisesti kotimaista musiikkia, tavoitteena on ollut tuoda ihmisille uskoa, toivoa ja rakkautta koronajouluun. Täysi-ikäisessä (eli 18-vuotiaassa) Jouluradiossa kuului myös nuoruus ja raikkaus, mikä korostui Vaskivuoron lukion kamarikuoron toteuttamassa Hoosiannassa ja Metropolia-yhteistyössä. Jouluradion kuuntelijamäärät kasvoivat netissä yli 5 prosenttia viime kaudesta. Jouluradion kanavia kuunneltiin netissä reilusti yli viisi miljoonaa kertaa. Jouluradion pääkanava oli kuunnelluin. Muista kanavista kuunnelluimpia olivat Kauneimmat Joululaulut, Lasten jouluradio ja Klassinen joulu. Myös Jouluradion Hoosianna 2020 teki katsojaennätyksen. Vaskivuoren lukion kamarikuoron Hoosiannasta tuli varsinainen somehitti. Videota on katsottu lähes 600 000 kertaa. (Luvussa ovat mukana Facebook-, YouTube ja Instagram-katselut.) Tänä vuonna Jouluradio huomioi erityisesti suomalaiset artistit. – Radio on kumppani silloinkin, kun olet yksin, joten Jouluradion tämän vuoden tehtävä oli olla etäjoulujen läsnäolija ja tunnelman luoja, sanoo musiikkipäällikkö Aura Neuvonen. Jouluradiota kuunneltiin kuluneella kaudella 160 maassa. Suomen jälkeen eniten Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. – 18:nnen kerran kuulunut Jouluradio kuulosti ja näytti raikkaalta ja innokkaalta nuorelta aikuiselta. Palautteen perusteella tulimme tarpeeseen ja olimme erityisen tärkeä osa joulunaikaa 2020, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne kertoo. Koronajoulussa lohdun, uskon, toivon ja rakkauden asialla Joululaulut toivat lohtua, uskoa, toivoa ja rakkautta koronajouluna koteihin. Siitä kertoo myös kiitollinen kuuntelijapalaute: – Joulun valo ja rauha voitti koronasta johtuvan ikävän ja pelon sekä ahdistavat uutiset. Kynttilän valossa oli ihana tunnelma ja kauniit joululaulut soivat. Kiitos upeasta Hoosiannasta, joululauluista ja varsinkin uusista. Ensimmäisen kerran järjestettyyn Uusien biisien viikkoon lähetettiin noin 150 uutta joululaulua. Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutetun Uusin biisien viikon yleisöäänestyksen voitti Solina-kuoron Lapsenkokoinen. Jouluradio järjesti kuuntelijoilleen Facebookissa muun muassa suoran #kuuluujouluun -striimikonserttisarjan. Jouluradion kuuntelua ei tarvitse lopettaa, vaikka lähetykset eetterissä loppuivatkin. Jouluradion pääkanava soi netissä ympäri vuoden.
8 Viikot 4-5/2021 Helsingin puistojen talvihoidossa viivettä Leikkijöitä Johanneksenpuistossa 14.1.2021 Kuva: Helsingin kaupunki / Kirsikka Mattila Toini-myrskyn jäljiltä pääkaupunkiseutu on tällä hetkellä Suomen lumisimpia paikkoja. Helsingin kaupungin kunnossapito työskentelee kaikin käytettävissä olevin voimin, jotta lumenauraus ja katujen sekä yleisten alueiden puhdistus sujuisi mahdollisimman nopeasti. Kaupungin puistojen ja muiden viheralueiden talvihoito viivästyy kovan lumipyryn jälkien korjaamisen vuoksi. Esimerkiksi puistokäytäviä ei ehditä aurata normaaliin tapaan. Ummessa olevien reittien varrella olevia roska-astioita ei päästä tyhjentämään. Korkeat kinokset peittävät tällä hetkellä alleen penkkien lisäksi kiviä, kantoja ja lahopuiden runkoja, muureja ja muita rakenteita. Esimerkiksi puistokalusteet saattavat olla näkyvissä vain osittain. Runsaslumisuus vaikuttaa myös leikkipaikkojen turvallisuuteen. Paksu lumikerros helpottaa pääsyä leikkivälineisiin, joihin normaalisti ei yllä. Kaupungin talvikunnossapito toivookin vanhempien seuraavan lastensa leikkejä, jotta vaaratilanne ei yllätä leikkien ja mäenlaskun tuoksinassa. Runsasluminen talvi viivästyttää myös puistojen suurempia sääsidonnaisia kunnostushankkeita. Osa niistä siirtyy kevättalveen tai jopa ensi vuoteen. Puistojen pienet jääkentät avautuvat Puistotyöntekijät iloitsevat lumitalvesta ja kelistä, joka sallii pienten luistelukenttien jäädyttämisen. Ulkoliikunta.fi-sivustolta voi tarkastaa, missä luistelukenttiä on käytössä. Palaute puistojen ja viheralueiden talvihoidosta annetaan ensisijaisesti kaupungin palautejärjestelmän kautta (hel.fi/palaute). Runsas lumentulo on kuitenkin ruuhkauttanut tällä hetkellä asiakaspalvelun. Asukkailta pyydetään kärsivällisyyttä, sillä lumitöitä jatketaan ja kaikki alueet puhdistetaan säätilanteen mukaan mahdollisimman pian. Valtuusto hyväksyi Länsi-Helsingin uuden raitiotiesuunnitelman Valtuusto päätti Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta ja hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa. Valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin koronarokotusten järjestämistä sekä koronarajoitusten vaikutusta kaupunkilaisiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman ja hankkeen toteuttamisen. Raitiotien ja sen edellyttämän katuinfrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa. Hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvion mukainen tarkempi hankesuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan tehdä jatkosuunnittelun edellyttämiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta yleissuunnitelman sisältöä. Valtuusto päätti, että kaupunki neuvottelee valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa hyödynnetään Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 20202031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa varmistetaan, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota näille väylille jäävän bussiliikenteen toimivuuteen: sen toimintaedellytyksiä ei haluta ratkaisevasti heikentää nykyisestä. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Sen rooli joukkoliikennejärjestelmässä on laajentaa raideliikenteen verkostoa, muodostaa joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa uutta kantakaupunkimaista maankäyttöä. Pikaraitiotie yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokeri -pikaraitiotien, Rantaradan ja Kehäradan. Pikaraitiotien uusi, noin 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Raitiotie hyödyntää Munkkiniemenaukiolta Erottajalle olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi. Kyselytunnilla aiheena korona Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla oli esillä kaksi kysymystä. Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara kysyi, miten Helsinki on aikonut järjestää asukkaiden koronarokotukset nopeasti ja tehokkaasi. Kysymykseen vastasi sosiaaliterveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa. Valtuutettu Silja Borgarsdóttir Sandelin kysyi koronarajoitusten vaikutuksista kaupunkilaisten hyvinvointiin ja haitallisten vaikutusten korjaamisesta sekä siitä, miten kaupunki aikoo korjata rajoitusten aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Kysymykseen vastasi pormestari Jan Vapaavuori. Kaavamuutos Torkkelinmäelle Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Kallion Torkkelinmäelle. Agricolankatu 1:n kaavamuutos koskee entistä Metropolia ammattikorkeakoulurakennusta Pengerpuiston kupeessa. Rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja siinä toimi alun perin Helsingin teollisuuskoulu. Opetustoiminnan päätyttyä korttelin käyttötarkoitusta muutetaan asuin-, liikeja toimitilakäyttöön. Lisäksi rakennuksen yhteyteen tulee mahdollisuus lisärakentamiseen.
9 Viikot 4-5/2021 Maarnela HSL maksaa liikennöitsijöille 1,8 miljoonaa ympäristöbonuksia Ikääntyneiden helsinkiläisten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan 1,4 miljoonalla HSL myöntää vuonna 2021 bussiliikenteelle 1,8 miljoonaa euroa ympäristöbonuksiin. Bonuksilla hyvitetään kustannuksia, joita liikennöitsijöille aiheutuu päästöjen vähentämisestä. Kilpailukierroksen ympäristöbonukset perustuvat biodieselin sekä bioetanolin käyttöön. – Tavoitteenamme on vähentää bussiliikenteen ilmanlaatuun vaikuttavia lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2025 mennessä yli 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Tähän päästään paitsi sähköbusseilla myös uudella ajoneuvoteknologialla ja ympäristölle ystävällisemmillä polttoaineilla, osastonjohtaja Tero Anttila sanoo. Päästöt vähenevät merkittävästi, kun busseissa käytetty polttoaine vaihdetaan uusiutuvaan biopolttoaineeseen. Marraskuussa julkaistuun tarjouskilpailuun ympäristöbonuksista osallistui kolme liikennöitsijää, jotka käyttävät ympäristöbonuksen kustannuksiin, joita niille tulee biodieselin ja bioetanolin käytöstä. Käytettävät parafiininen biodiesel ja bioetanoli valmistetaan jätetai tähderaaka-aineesta. Nyt hyväksyttyjen tarjousten kustannukset ajanjaksolle 1.2.2021–31.1.2022 ovat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, joka maksetaan liikennöitsijöille bonuksena liikennöintikorvausten lisäksi. Tarjousten yhteenlaskettu ympäristöhyöty on vähintään sama kuin hyväksyttyjen tarjousten hinta yhteensä. Uusi 1,4 miljoonan euron avustusmääräraha kohdennetaan ikääntyneiden helsinkiläisten liikkumisen ja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Sillä halutaan tukea ikäihmisten mahdol-lisuuksia elää aktiivista ja kokemusrikasta elämää. Avustusmäärärahan haku alkaa 1.2.2021. Uudella avustuksella Helsingin kaupunki haluaa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Avustusta jakavat sosiaalija terveystoimiala ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Sosiaalija terveystoimiala myöntää järjestöille yhteensä 550 000 euroa avustuksia ikääntyneiden liikkumisen edistämiseksi. Kulttuurija vapaa-ajan toimiala puolestaan myöntää yhteensä 850 000 euroa avustuksia taideja kulttuuritoimijoille ikääntyneiden kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Avustussumma koostuu Helsingin kaupungin kuolinpesiltä saamasta valtionperinnöstä. – Olen erittäin iloinen, että avustusmäärärahaa kohdennetaan juuri ikääntyneiden liikkumisen ja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Myös ajankohta on todella tärkeä, sillä koronaviruksen takia tehdyt rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet monen ikääntyneen arkeen. Liikuntapaikkoja on suljettu, palvelukeskukset ovat kiinni ja aikaa vietetään entistä enemmän kotona, sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi sosiaalija terveystoimialalta sanoo. Hakijoita kannustetaan luomaan uudenlaisia yhteistyön muotoja Avustusmäärärahojen haku alkaa 1.2.2021. Hakuaika päättyy 26.2.2021. Avustusten saajien valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota alueellisten, läheltä löytyvien palveluiden kehittämiseen, liikkumiseen ja kulttuuritoimintaan aktivoivien digitaalisten ratkaisujen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla omana painopisteenä on myös taideja kulttuuritoimijoiden osaamisen kehittäminen sekä uusien työtapojen ja rakenteiden luominen. Molempien toimialojen avustuskriteereissä kannustetaan hakijoita luomaan uudenlaisia, sektorit ja toimialat ylittäviä yhteistyötyön muotoja. Vaikka avustus on kohdennettu järjestökentälle sekä kulttuurija taidetoimijoille, hankkeissa voi olla mukana kumppaneina myös esimerkiksi tutkimusja oppilaitoksia, yrityksiä sekä kaupungin omia toimijoilta. Avustuskriteereissä korostetaan myös iäkkäiden ihmisten osallisuutta hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. – Uusi avustusmuoto on monellakin tapaa ainutlaatuinen. Siinä korostuu kaupunkiorganisaation sisäinen tiivis yhteistyö yhteisen strategisen tavoitteen edistämiseksi. Avustussumma on huomattava. Sillä mahdollistetaan vaikuttavat hankkeet, monialaisten kumppanuuksien syntyminen ja kaikkien mukana olevien osaamisen vahvistaminen,” kiittää kulttuurijohtaja Mari Männistö. Avustuksiin liittyvä info-tilaisuus järjestetään 25.1.2021 Helsinki-kanavalla Tilaisuuteen voi lähettää etukäteen kysymyksiä. Tarkempaa tietoa avustuksista ja info-tilaisuudesta löytyy toimialojen verkkosivuilta: Kun Jumala Poliitikot haastoi Olipa kerran Jumala maan päällä kiertelemässä ja kuljeksimassa ja päätti, että haastapa Hän Poliitikot kisaamaan. Kun Jumala laski poikansa maan päälle, niin Hän antoi pojalleen aikaa pestä opetuslastensa jalat. Kun Helsingin Poliitikot laskivat ”lapsensa” maan päälle, niin He panivat omat lapsensa niin lujille, että näillä ei ollut aikaa rasvata ikäihmisten halkeilevia kantapäitä. Jumala vastaan Poliitikot: 1 0. Kun Jumala halusi, että ihmiset pysyvät ruodussa ja maksavat Hänen asettamilleen johtajille kymmenyksensä, salli Hän Pietarin tapattaa Ananiaan ja Safiran: ”Ja kansan valtasi kauhu”. Kun Poliitikot halusivat, että HUS:in sairaanhoitajat pysyvät töissä myös Korona-aikana, niin Poliitikot sallivat sen tapahtuvan Valmiuslain avulla: ”Kansa tuskin huomasi”. Molemmat käyttivät rakkaudellisten menetelmien sijaan pakottamista. Jumala vastaan Poliitikot: pisteet tasan. Kun Jumala halusi puolustaa omiaan silloisen Egyptin orjuuden aikana, otti hän käyttöönsä kaiken kekseliäisyytensä alken viheliäisistä vitsauksista aina Punaisen Meren aaltoihin. Kun taasen Poliitikot halusivat puolustaa omiaan, niin He pakottivat oman poliisikuntansa seisomaan tuntitolkulla (vaikkapa Kaisaniemenkadulla) paapomassa kadullaistujia, vaikka samaan aikaan eivät ikäihmiset uskaltaneet liikkua Hakaniementorilla ryöstöjen pelossa. Jumala vastaan poliitikot: 2 1. Siinä missä Jumala vaatii rukouksia, siinä Politiikot vaativat byroktatiaa. Poliitikot tosin olisivat täällä maan päällä vastaamassa teoistaan, vaikka heihin ei kuolevaisten voimin lain kättä saadakaan ulottumaan. Kuten ei Jumalaankaan. Pisteet tasan. Siinä missä suomalaiset rakensivat Saimaan kanavan itselleen, niin siinä Poliitikot maksavat nyt siitä vuokraa sen ryöstäjlle. Jumala osallistui tällä kertaa vain sivustakatsojana. Ei pisteitä. Sotien aikana Suomi lähetti lapsia turvaan Ruotsiin. Koska Korona-aikana Poliitikot ovat tiukentaneet lasten harrastusmahdollisuuksia, niin on esitetty, että tällä kertaa osa liikuntaa harrastavista lapsista voitaisiin lähettää Ruotsiin. Siellä kun on vapaampaa liikkua. Tällä kertaa pisteytyksestä tuli riitaa. Jumala voitti siis tässä kisassa Poliitikot vaikkakin niukasti. ”Älä pelkää! Mennähän rauhas. Ei s’oo ihmises. S’oon suuremmas käres”, sanoi alikersantti Mäkiläkin Tuntemattomassa. Ja kuoli sitten. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue Pääkaupunkiseudulla lunastamattomille löytöeläimille etsitään uudet kodit Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on vastannut pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnasta Viikin löytöeläintalolla vuoden 2020 lokakuusta alkaen. Viikin löytöeläintalo on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen löytöeläinten virallinen talteenottopaikka, jossa irrallaan tavattuja seuraeläimiä hoidetaan eläinsuojelulaissa määritellyn 15 vuorokauden ajan. Tänä aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa lemmikkinsä hoitokuluja vastaan. Mikäli löytöeläimiä ei noudeta määräajassa Viikin löytöeläintalolta, ne siirtyvät HESYn omistukseen ja niille aletaan etsiä uusia koteja yhdistyksen HESY-keskuksessa. Pääkaupunkiseudulla ei siis lopeteta noutamatta jääneitä, uudelleensijoitettavissa olevia löytöeläimiä. – Me emme koskaan lopeta terveitä eläimiä, vaikka niiden sijoittaminen pitkittyisi tai tiloissamme olisi ruuhkaa. Pyrimme aina hoitamaan myös sairaat eläinyksilöt ja totuttamaan ihmisarat sähikäiset sijoituskuntoisiksi. Eutanasiapäätöksiä teemme äärimmäisen harvoin tilanteissa, joissa eläin on armeliaampaa lopettaa esimerkiksi parantumattoman ja kovia kipuja aiheuttavan sairauden takia, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen. Yhdistys järjestää Viikin löytöeläintalolla tilapäisen hoidon myös huostaanotetuille eläimille, jotka nekin siirretään tarvittaessa jatkohoitoon ja uudelleensijoitettaviksi HESY-keskukseen. Sekä löytöettä huostaanottotaustaisten eläinten hoitoketju pysyy siis katkeamattomana. Lisäksi yhdistys huolehtii Siuntion löytöeläimistä koiria lukuun ottamatta. HESY hoitaa kaikki eläimet yhdistyksen eläinsuojelullisten periaatteiden mukaisesti. Eläimille tarjotaan perusteellinen eläinlääkärin tarkastus ja kattava hoito-ohjelma, johon sisältyy muun muassa loishäätö ja rokotteet. Lisäksi HESY leikkaa kissat, koirat ja kanit sekä tunnistusmerkitsee ja rekisteröi eläimet ennen uuteen kotiin sijoittamista. Suomen eläinsuojelulain mukaan kunnan löytöeläinten talteenottopaikalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa hoitoonsa ottama löytöeläin 15 vuorokauden säilytysajan jälkeen. HESY toivoo löytöeläintoimintaa pyörittävien yrittäjien tekevän yhteistyötä eläinsuojeluyhdistysten kanssa, jotta sijoitettavissa olevia eläimiä ei lopetettaisi määräajan umpeuduttua.
10 Viikot 4-5/2021 OmaStadin ideoita kehitetään yhdessä Ideoista tehdään äänestyskelpoisia ehdotuksia 12.1.–30.4.2021 välisenä aikana omastadi.hel.fi -sivustolla ja työpajoissa yhdessä kaupunkilaisten sekä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkilaiset ideoivat OmaStadissa viime vuoden lokakuussa 1463 ideaa. Kaupunki sai loppuvuodesta arvioiduksi kaikki ideat. OmaStadin kriteerien perusteella pääsi jatkoon 1150 ideaa. Seuraavaksi ideoista yhteiskehitetään äänestyskelpoisia ehdotuksia. Ideoista tehdään äänestyskelpoisia ehdotuksia kehittämällä niitä yhdessä alueen muiden asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäisenä starttaavat 25.1.–4.2. välisenä aikana järjestettävät alueraksa-työpajat. Alueraksojen tavoitteena on avata ehdotuksia OmaStadi-sivustolle muiden ideoita jättäneiden kaupunkilaisten kanssa keskustelemalla ja yhdistelemällä ideoita. Alueraksoille kutsutaan kaikki samalle alueelle omastadin kriteerit täyttäneitä ideoita jättäneet kaupunkilaiset. Myös muut yhteiskehittämisestä kiinnostuneet kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Alueraksat järjestetään verkkotilaisuuksina. Teemaraksat Alueraksojen jälkeen yhteiskehittäminen jatkuu OmaStadi-sivustolla, pienemmissä työryhmissä ja maaliskuussa järjestettävillä teemaraksoilla. Teemaraksoille osallistuvat ehdotusten tekijöiden lisäksi kaupungin asiantuntijat. Teemaraksojen tavoitteena on viimeistellä ehdotukset ennen kustannusarvioita ja äänestystä. Ehdotuksia voi avata sivustolla 11.1.–28.2. Avattuja ehdotuksia voi muokata 30.4. saakka. Kaupunki järjestää asukkaille tukea osallistumiseen muun muassa kirjastoissa ja asukastaloilla. Parhaiten alueen ehdotuksista ja yhteiskehittämisestä tietää alueen stadiluotsi, jolta saa apua ja tukea ehdotuksen kehittämiseen. Stadiluotsien yhteystiedot ja tärkeää tietoa yhteiskehittämisestä löytyy omastadi.hel. fi-sivustolta. OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Syksyllä 2020 käynnistyi OmaStadin toinen kierros. Kaupunkilaiset saivat lokakuussa ideoida, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ideoita tuli 1463. Ideoiden suosituimpia teemoja olivat liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto, rakennettu ympäristö sekä yhteisöllisyys. Alueraksojen aikataulu: Itäinen suurpiiri 25.1. klo 17.30–19.30 Kaakkoinen suurpiiri 26.1.klo 17.30–19.30 Eteläinen suurpiiri 27.1. klo 17.30–19.30 Koko Helsinki 28.1. klo 17.30– 19.30 Pohjoinen suurpiiri 1.2. klo 17.30–19.30 Keskinen suurpiiri 2.2. klo 17.30–19.30 Läntinen suurpiiri 3.2. klo 17.30–19.30 Koillinen suurpiiri 4.2. klo 17.30–19.30 Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Voit tehdä tilauksen lehden nettisivuilla, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09 413 97 300 Antiikki ja taide Lehti kuvaa laajaalaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taideaarteet. www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 39 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. Kertoo metsästys-koiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 65 € 8 – 2020 8,50 Supikoirakannat kuriin Supikoirakannat kuriin Saalista Saalista riitti pienriitti pienpetorallissa petorallissa VILLISIKOJA VILLISIKOJA kolmannes kolmannes vähemmän vähemmän Metsästäjien synkkä syksy Sudet Sudet tappaneet tappaneet kymmeniä kymmeniä koiria koiria Yksi suurimmista metsästysseuroista Talkoohenki Talkoohenki elää vahvana elää vahvana llmajoella llmajoella Hinta laskenut maailmalla Hirvijahdit Hirvijahdit verottaneet verottaneet jänispyynnin jänispyynnin suosiota suosiota LuonnonLuonnonturkisten turkisten kysyntä kysyntä vähäistä vähäistä Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 43 € 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 43 € 6/2020 7,20 Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoiminta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistään Jäsenkorjauksella apua hevosten asentovirheisiin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaan hevosalalle! Kiinteistö Kiinteistö Nro 8/2020 | 7,50 && energia energia Puukerrostalot Puukerrostalot kuin pilvenpiirtäjiä! kuin pilvenpiirtäjiä! Tuet pois vesiTuet pois vesivoimaloilta? voimaloilta? Nopeaa, edullista ja siistiä Nopeaa, edullista ja siistiä Viemäreiden Viemäreiden sukitus entistä sukitus entistä suositumpaa suositumpaa Tuottavat enemmän kuin kuluttavat Tulevaisuuden Tulevaisuuden plusenergiatalot plusenergiatalot Kiinko-seminaari: Korona korostanut Korona korostanut ekologista jälleenekologista jälleenrakentamista rakentamista Asuntosijoittaminen kasvussa Pienet riskit, Pienet riskit, tasainen tuotto tasainen tuotto Kiinteistö ja energia Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. www.kiinteistojaenergia.fi 8 nroa vuodessa 65 € Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. www.senioriterveys.fi 8 nroa vuodessa 56 € 8/2020 7,60 Rasvapatti on syytä tutkituttaa Huono päivä muuttuu SALILLA hyväksi Yhä useampi sairastuu kihtiin TATUOINTI on kaiken ikäisten haave Jumppa avuksi virtsankarkailuun Uutta toivoa lääkkeestä PARKINSON -potilaille Tähystystä koskevista peloista kannattaa kertoa Miten tärkeä nenä onkaan! Laulu ja teatteri edelleen iso osa Irina Milanin elämää Koronarokote nenäsumutteena: Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.sielunpeili-lehti.fi 6 nroa vuodessa 46 € peili peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 6/2020 8,20 Puhdas mieli tie iloon Sielun Sielun Kokeile puuhengitystä Runoilija Nina Rintalalle METSÄ on kirkko ja koti 55 Voimaa ja virkeyttä tiibetiläisestä riitistä TEOSOFISIA ihanteita eletään Väinölässä todeksi Kehrääminen mindfulnessia parhaimmillaan Klassinen musiikki aktivoi aivotoimintoja Vaiennut viulu soi Konsta Jylhän isän muistolle Luonnonhenget talvellakin täystyöllistettyjä Rakennetaan hoitorumpu Haapa, poronnahka ja villa rummuttavat mielenrauhaa Vitaliteettia energialeikkauksella Kampa yin, sakset yang Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. Pääosassa on energia! www.talomestari-lehti.fi 6 nroa vuodessa 38 € Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 5-6/2020 7,50€ 120 vuotta vanhan ulkokuoren alla Happosen perheen moderni koti KUNTOTARKASTUKSESSA löytyy yllättäviä kosteusvaurioita Kotivara tarpeen korona aikana Miten valitsen talojärjestelmän? Korvausilmaventtiileillä parannusta sisäilmaan Avustusta energiaremontteihin Luonnonmukainen kompakti ekotalo loppuelämäksi Lapsuuteni luontoyhteys iloa ja ihastusta Astangajooga paransi Danita Westphalin selän ?? kauneus? ?? liikunta? ?? lääketiede ?? mielenterveys? ?? ravinto? ?? terapiat? ?? terveys VASTUSTUSKYKY Asahi-liikunta voimistaa keuhkoja Vuosikello Vuosikello auttaa pysymään auttaa pysymään ruokavaliossa ruokavaliossa LT uontais erveys 1/2021 8,10€ HYMY Joogan tärkein asento KILPIRAUHANEN Stressi hallintaan, suolisto kuntoon KUUKAUTISKIERTO Yrttihöyrytystä kipuihin HAPATTAMINEN Puhtaasti, mutta boheemisti Kurssit ja tapahtumat Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. www.luontaisterveys-lehti.fi 10 nroa vuodessa 73 € Til aa ja na ut i!
11 Viikot 4-5/2021
12 Viikot 4-5/2021 KULTTUURI Syksyn teatteriesitykset katkesivat leikaten marraskuun lopulla. Suuri osa kausiesityksistä ehdittiin viedä läpi. Ryhmäteatteri piti taukoa; Q-teatteri on tukossa kysynnän takia. Paljon tehdään Karanteeniteatteria, josta esitysvideoita voi vuokrata. Silti teatterit kuopivat Livenäytöksiin. Harhama saa näyttämöllä uuden elämän Syksyn teatteritapaus on monipuolisen kirjailijan ja ohjaajan Juha Hurmeen huikea näyttämötulkinta ”Harhama” Espoon kaupunginteatterissa, jonne pääsee kätevästi metrolla. Harhama on mies, joka on päättänyt kirjoittaa kirjan. Siitä on tarkoitus tulla suurteos, jossa selitetään elämän syvin merkitys. Ennen kuin kirjoittaminen voi alkaa, Harhaman on otettava selkoa, mistä elämässä on oikeastaan kysymys. Hän heittäytyy kokemusten janoamiseen. Tunnemme tuon oudon hahmon Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon elokuvasta ”Tulipää” 40 vuotta sitten. Se oli Asko Sarkolan mestarisuoritus. Harhamaa askarruttavat kristinuskon Jumala ja Perkele, maailman kurjuus ja prostituutiokysymys, sosialistiset teoriat, kapitalismin nousu, eikä vähempää tai enempää kuin ihmiskunnan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kuohut tekevät temppunsa ja vievät hänen huomionsa teoksensa kirjoittamisesta. Kotipuolessa esteen kirjoitustyöhön tarttumiselle tuottaa ilman kirkon siunausta solmittu avioliitto paikallisen komeljanttarin kanssa. Juha Hurme tekee vahvaa teatteria näyttämösovituksessa. Pohjana on laaja Ilmari Rantamalan omaelämäkerrallinen esikoisromaaniaineisto, jonka kaksi osaa ilmestyi kukin kolmena niteenä ja kolmas osa ei koskaan. Revontulihalliin on luotu kaksiosainen esitys, jossa etsitään jumalaa ja syntyjä syviä. Ensimmäinen puoliaika soljuu kansanomaisilla laulunumeroilla ja rytmikkäällä tanssilla. Toinen puoliaika alkaa italialaisella Commedia dell`arte -tyylisellä vahvalla verbaalisella sanailulla. Harharetkeily vie päähenkilön velhon, ”Olga Ensempion” pauloihin. Hän kuuntelee sisintään. Elämäntuskaa ja omaisuuden menetystä ei voi välttää. Liikunnallisesti ja miimisesti lahjakas Tomi Alatalo tekee upean pääroolisuorituksen. Cécile Orbin on vahva monena, eniten petollisena rakastettuna. Rosa Söderholm laulaa suloisesti mystisenä naisena. Lavastus on hyvin niukka, vaikka teatteri on tunnettu liikkuvista lattioistaan ja videokuvistaan. Petra Poutanen on säveltänyt ja sovittanut kauniisti esitetyt napakat laulut. Ahdistusta ilman syytä Florian Zellerin ”Poika” on koskettava tarina perheestä ja sen hajoamisesta, rakkaudesta, uusista aluista ja lopullisista päätöksistä. Hän on yksi arvostetuimpia näytelmäkirjailijoita; Poika on osa ”Isästä” alkanutta trilogiaa. Ranskalaisen tekijä palkittuja näytelmiä on esitetty useissa eri maissa, myös Suomessa. Pojan suomenkielinen kantaesitys nähtiin helmikuulla ja uudelleen lakusyksystä KOM-teatterissa. Sen ohjasi Riikka Oksanen, joka on riittävän nuori tulkitsemaan elämään väsyneen pojan eloa avioeroperheen jäsenten keskinäisessä kohtaamattomuudessa. Väliajattoman esityksen intensiteetti pitää katsojat otteessaan Paavo Kinnusen aivan loistavan sisäistetyssä teiniahdistuksen tulkinnassa. Erkki Saarela kovana isänä ja Vilma Melasniemi äitinä muodostavat Kinnusen kanssa hyvän eroperhetodellisuuden varsin pelkistetyssä lavastuksessa. Ria Kataja on isän uusi, johon pojalla ei synny kontaktia. Kinnusen esittämän Nikon epätoivo, kykenemättömyys ymmärtää oman ahdistuksen syitä ja koulussa viihtymättömyyttä koskettaa valtavasti katsomoon asti. Asunnon vaihto äidin luota isän seuraan ei auta, vaan kriisiyttää lisää hänen elämäänsä. Teinin avuttomuus, harhaileva kapinointi johtaa lopulta murtumiseen. Nicholas Ray teki James Dean – kulttielokuvan ”Rebel Without a Cause”, Kapinaa ilman syytä, joka levisi 1950-luvun nuorisokulttuurin tunnuksena. Zellerin Poika on ”Ahdistusta ilman syytä”. Meidän perheemme bunkkerissa Jos syksyn pienistä ja keskisuurista pitää valita yksi mestariteos, se on Viirus-teatterin dystopia eristyneisyyden ajastamme, ”Familjen Bra” ruotsinsuomalaisen kirjailijan Joakim Pirisen tekstiin. Viirus aikaisti esitykset viime syksyyn, koska olemme eläneet kohta vuoden sosiaalisessa eristyksessä ”maan alla”. Uskomme, että maan päällä voi olla niin onnellinen, ettei huomaa olevansa matkalla taivaaseen. Bran perhe elää aivan fantastista elämää. Maailman ongelmat eivät ulotu heidän maanalaiseen lintukotoonsa, jossa he voivat elää rauhassa. Bunkkerissa ei ole tilaa konflikteille tai riidoille. Pojan tunnustus siitä, että tykkää enemmän pojista, sulautuu kaiken syleilevään hyväksyntään. Familjen Bra on utopistinen kertomus, jossa kaikki on pinnalta täydellistä. Tai dystopia, jossa kaikki odottaa lopullista pirstoutumista. Vaihdos tapahtuu Jussi Sorjasen ohjauksessa puoliajalla; ensimmäinen on täydellistä idylliä. Sitten tulee ongelma: ulospääsykoodi ei toimi, ilmastointi lakkaa, ja perhe elää puolialastomana rääsyissä purkkiruokaa syöden. Vain vessapaperia riittää Jaana Vasaman valkoisen steriileissä lavasteissa. Viiruksen oma ydinperhe, Maria Ahlroth, Martin Bahne, Oskar Pöysti ja Jessica Raita tekee erinomaista teatterityötä pienin elein. Pirisen teksti on tyyliltään ainutlaatuinen. Hän maalaa hulvattomalla huumorilla ja absurdeilla arkikohtauksilla parodian täydellisestä elämästä. Kohtaukset ovat silti äärimmäisen jännitteisiä ilman erityisiä konflikteja. Ne voisivat olla lähtöisin omasta arjestamme, jota olemme eläneet karanteenin aikana. Omissa bunkkereissamme. Rakkaus vai vapaus Lohivaimon valintana Syksyn eksoottisin teatteriesitys tapahtui marraskuulla Honkaluodolla, Mustikkamaantiellä sijaitsevassa Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran tukikohdassa. HIT Helsinki löysi ”Lohivaimo” – esitykselleen sopivan merellisen ympäristön, johon kuljimme metron jälkeen taksikyydillä ja saimme nauttia lohiaterian ja kahvia päälle. LOHIVAIMO ui vastavirtaan avioliiton pyörteissä. Häidensä aattona kalastusmökkiin vetäytynyt morsian tutustuu ikiaikaiseen, 1200-luvulla kirjattuun islantilaiseen Lohilaaksolaisten saagaan ja samaistuu sen vahvaan ja itsenäiseen sankarittareen Gudruniin, joka menetti tai tapatti neljä aviomiestään. Saaga on suomalaisille vieras, mutta yksi sen tunnuslause on tuttu: – Sitä pahiten kohtelin, jota eniten rakastin. Meillä mustalaismies lyö lujimmin sitä hevosta, jota eniten rakastaa. Kun morsian purjehtii viikinkiveneellä avioliiton satamaan, hän pohtii, onko avioliitto koskaan kannatettava vaihtoehto naiselle ja mitkä ovat hänen omat mahdollisuutensa itsenäisyyteen jonkun toisen vaimona? Valitako rakkaus vai vapaus vai ovatko molemmat mahdollisia? Pääosan esittäjä Anna Korolainen Crevier tutustui saagaan, loi hienon monologikonseptin ja samaistuu sen vahvaan ja itsenäiseen sankarittareen. Erinomaisen puoleensa vetävässä esityksessä varmaa oli vain, että tarjolla on kalaa. Risto Kolanen Syksyn teatteria ympäri Helsinkiä Ilmari Rantamalan Harhama-romaanijärkäle taipuu teatteriksi Tapiolan Revontulihallissa. Näyttelijäjoukko laulaa hyvin, edessä mystisen naisroolin Rosa Söderholm. Kuva: Stefan Bremer. Nuori Paavo Kinnunen on erinomainen Pojan ahdistuksen tulkkina KOM-teatterissa. Taustalla isää esittävä Niko Saarela. Kuva: Marko Mäkinen. Familjen Bran ydinperheen onnea esittävät Viirus-teatterissa Maria Ahlroth (vas.), Martin Bahne, Oskari Pöysti ja Jessica Raita ruokailevat, kun meni vielä hyvin. Kuva. Ernest Protasiewitz. Anna Korolainen Crevier tutustuu ikiaikaiseen islantilaiseen saagaan ja samaistuu sen vahvaan ja itsenäiseen sankarittareen HIT-esityksessä Mustikkamaalla. Kuva: Anna Niskanen. Jukka Hurjanen (vas.), Pauliina Alanko ja lari Yönen esittävät Kiveä, ylihoitajaa ja Weckselliä vahvasti Kultsan Yössä Gehennan esityksessä. Kuva: Jorma Hellström.
13 Viikot 4-5/2021 Kirjailijat kohtaavat mielisairaalassa ”Yössä Gehennan” on Ilpo Tuomarilan Näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinnon 1985 voittanut näytelmä. Se kertoo ajasta vain vuosi August Ahlqvistin murskaavan Seitsemän veljeksen arvostelun jälkeen, kun alkoholismin ja masennuksen riivaama Aleksis Kivi joutui Lapinlahden mielisairaalaan. Sairaalan käytävillä hän törmää ”Daniel Hjortin” kirjoittajaan runoilija, J.J. Weckselliin, joka on juuttunut sairaalaan vuosiksi. Kateus ja halveksunta kilvoittaa heidät esittämään kollegasta karikatyyrit, missä he ivaavat ja piikittelevät toisiaan. Ylilääkäri näkee tämän uudeksi hoitomenetelmäksi ja sallii sen tiukan ylihoitajan estelyistä huolimatta. Esityksillään he repivät toistensa sielut sirpaleiksi, mikä samalla kuvaa kummankin luovan voiman viimeisiä kipinöitä ja toivoa. Jukka Hurjanen Kivenä ja Lari Ylönen Wecksellinä tekevät upeat roolityöt Teatteri Kultsalla Sörkan väestönsuojassa Katri Valan puiston alla. Samoin vakuuttaa Pauliina Alanko Kiveä sorsivana, Weckselliä suosivana ylihoitajana. Vuoden parasta. vankkaa Kultsan tulkintaa saimme kokea. Aito 1800-luvun sairaalatunnelma syntyy. Lapinlahti kamppailee tulevaisuudestaan kulttuurin ja mielenterveyden keitaana. Se olisi kyllä parhaiten sopinut myös esityspaikaksi. Tositelevision etiikkaa raadollisimmillaan Hurja selviytymistaistelu kellarissa on lopuillaan. Seitsemän kilpailijaa on lähtenyt mukaan tositelevisio-ohjelmaan kisaamaan siitä, kuka selviää 30 päivää lukittuna kellariin. Epämääräinen tuotantoyhtiö pitää huolen siitä, ettei yllättäviä käänteitä ohjelmasta puutu – mutta kuinka pitkälle voidaan mennä viihteen nimissä? Emilia Hutrin ja Ella Toivosen Kellariteatterille ohjaama esitys ”Kellarin 30 päivää” käsittelee tositelevision olemusta ja rajoja. Se ammentaa sisältönsä niin kilpailu-, deittailukuin julkkisohjelmistakin. Näin vastaavanlaisen kisaesityksen Laajasalossa alkukesällä 2020. Kisan pysyvänä elementtinä on sosiaalinen koe. Ihmiset riitelevät ja rakastuvat, puukottavat toisiaan selkään, juoruilevat ja esittävät. Katsojalle ehtii syntyä tunnissa sympatioita siitä, kenen toivoo pääsevän loppuun asti. Esitys kommentoi tositelevision moraalisuutta ja etiikkaa mustan huumorin keinoin. Iida Jauho vastaa käsikirjoituksesta ja dramaturgiasta Toivosen kanssa. Avioliittokulissit horjuvat Elannon Näyttämön odotettu juhlaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” siirtyy syksyyn 2021. Teatterin pitkäaikaiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittivät ja ohjasivat syksyllä ”Avioliitto on ikuista” – tilannekomediaa. Se on Philip LaZebnikin näytelmä, johon Timo Mikkola teki suomennoksen. Herbert Gladney on vaimonsa kanssa kiertueella mainostamassa bestseller-kirjaansa ”Avioliitto on ikuista”. Parin välit ovat viileät, mutta vaimo Rebecca on mukana kiertueella saadakseen osan myyntituotoista. Tuplavarauksen takia hotellihuoneessa on kuitenkin myös toinen pariskunta: konservatiivinen, perhearvoja korostava senaattori Grant Ryan ja hänen rakastajattarensa, lööppijulkisuutta tavoitteleva Gwenda. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä skandaaleja hamuava talk show-juontaja Pam Blair, katastrofin ainekset ovat koossa. Huikean hillittömässä farssissa ovet käyvät tiuhaan, eikä väärinymmärryksiltä voi välttyä. Katsojan täytyy kovasti muistella, kuka on tällä erää kunkin oven takana. Kankare ja Tuominen ovat mainioita. Kokemus yhteistyöstä näkyy. Parhaat osat syntyvät ehkäpä hotellin palvelijoiden rooleissa. Himoa ja vapautumista D.H.L Lawrencen ”Lady Chatterleyn rakastaja” ilmestyi vuonna 1928. Italiassa, mutta kotimaassaan Englannissa vasta 1960. Tarina kuvaa kursailematta luokkarajat ylittävää rakkautta ja seksuaalista vapautumista. Lady Connien ja riistanvartija Mellorsin suhteen taustalla eletään myös teollista vallankumousta. Muutos on tulossa niin yhteiskuntaan kuin yhteiskuntaluokkien välisiin suhteisiin. Tarinan ydin on päähenkilöiden eroottisessa kohtaamisessa metsän keskellä. Teatteri Jurkan intiimissä huoneessa tapahtumat keskittyvät riistamökkiin ja intohimon kohtaamiseen siellä. Metsä jää vain sanoiksi, ja sen myötä ehkä myös parin intohimon säkenöinti viipyilee. Ladyn alastonjuoksu sateessa kuvastaa parhaiten naisen vapautumista. Connien paluu Venetsian lomalta ja uusi kohtaaminen on väkevämpää antia. Riistanvartijan työläismurre hieman huvittaa. Matleena Kuusniemi ja Jari Virman tekevät vahvat roolisuoritukset niin, että nainen enempi vie. Teksti on kuvaus onnettomasta sodan rikkomasta avioliitosta, pyörätuoliin vammautuneesta sotasankarista ja äidiksi haluavasta nuoresta vaimosta. Kiinnostavinta on hienostorouvan rakkauden ja itsenäisyyden etsintä ja sen toteutuminen, tosin loppu jää avoimeksi. Pasi Lampelan ohjaus keskittyy eroottiseen ytimeen, himon hallitsemaan suhteeseen. Kun Lady Chatterley hakeutuu Mellorsin seuraan, hän täyttää myös sisäistä tyhjyyttään. Suomalaisia Amerikan laivassa Yhdysvaltain vaalivuoteen sopi hyvin Teatteri Avoimien Ovien ”Sontiainen balladi koti-ikävästä!. Se kertoo tositarinan suomalaisesta siirtolaisesta Tom Sukasesta ja sisusta, jonka avulla hän kaiken menetettyään rakentaa laivan keskelle preeriaa ja raahaa sen vesireittien varrelle purjehtiakseen takaisin koti-Suomeen. – En minä ole hullu, minä vain haluan kotiin, hän puuskahtaa. Päähenkilö kastaa laivan Sontiaiseksi uutteran koppakuoriaisen mukaan. Tragikoominen ja rouhean elämänmakuinen balladi koti-ikävästä on ensimmäinen amerikansuomalaista musiikkiperinnettä ja kohtaloita käsittelevä näyttämöteos Suomessa. Toive onnesta, vauraudesta ja unelmien tavoittamisesta koskettaa. Katsojan mieleen rakentuu koko Atlantin ylittävä silta. Sukanen ja laiva ovat vertauskuva kaikille vaeltajille, kaipaajille, vieraudelle ja sille, mitä on kantaa ylisukupolvista ulkopuolisuuden taakkaa. Kantaesityksen kirjoitti ja ohjasi teatterin uusi johtaja Hanna Kirjavainen, jonka alku on kansainvälisempi kuin kotimaisten naiskirjailijoiden esittelyyn keskittyneet edeltäjät. Se tuulettaa ja tuoreuttaa suomalaisuuden käsitettä alkuna kolmeosaiseen Toiset-projektiin. Laulut ja musiikki ovat vahvoja, kuulimme mm. ”Lännen-Jukkana” tunnetun J. Karjalaisen sovituksia vanhoista kappaleista ja hänen esitystä varten säveltämää uutta materiaalia. Esiintyjinä vaikuttivat muusikkonäyttelijät, mm. Elonkerjuu-yhtyeestä tuttu Johanna Koivu. Aarni Kivinen ja Anna-Riikka Rajanen erottuvat joukosta. Nuoruuden radikalismi kohtaa nykyajan Syksylle siirtynyt näytelmä oli Kirsi Liimataisen näytelmätrilogian ensimmäinen osa, joka on myös kantaesitys, ”Kerttu alias Jos minä sinulle puhuisin” KokoTeatterissa. Hän myös ohjasi sen; aiemmin tekijä tunnetaan dokumenttiohjaajana. Eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja Kerttu aloittaa työt pakolaiskeskuksessa – miehensä ja tyttärensä vastaväitteistä huolimatta. Kun afganistanilaista Gargarin perhettä uhkaa pakkopalautus Kabuliin, piilottaa Kerttu perheen kesämökilleen. Mies saa vihiä operaatiosta ja uhkaa tehdä ilmoituksen poliisille. Entinen hippipari ei marssi enää yhteisenä rintamana, vaan seisoo nyt toinen toistaan vastaan Näyttämöllä nähdään vanhat tähdet Eriikka Magnusson, Leena Uotila ja Seppo Maijala. Nuorempaa sukupolvea edustavat Johanna Kokko, Kertun tyttärenä ja Teak:ista keväällä valmistunut Eetu Känkänen. Esitystä katsoessa voi muistella 1970-luvun hippiaikoja, joihin kuvin ja sanoin palataan. Kuvat ovat autenttisia ja hyviä. Kuinka moni on valmis piilottamaan pakolaisperheen kesämökilleen ja estämään perheen palautuksen keskelle sotatannerta? Pääosan esittäjä Kerttu, Magnusson tekee näin. Radikaalit teot elävät yhä mielessä, ja hän toimii arvojensa mukaan. Tarina on ajankohtainen ja pakolaisten tilanne on osa yhteiskunnallista keskustelua. Tunteet ja järki eivät välttämättä aina kohtaa vaikeassa kysymyksessä. Läheiset, aviomies, Maijala, tytär ja paras ystäväkään Uotila eivät ymmärrä. Kukkaisliikkeen ihanteet ovat muuttuneet ajan myötä. Tunnen menneenä kuvatun ajan mielialoja, mutta en pysty juuri samastumaan heihin. ”Entinen hippi” on sievistelevä nimitys entiselle kommunistille. Kukkaisliike oli vahvimmillaan 60-luvun lopussa, sitten tulivat ajatuskireät sinipaidat. Pakolaiskeskuksen työntekijästä, Känkänen tulee läheinen ystävä. Loppu on vähän ahdistavakin, koska Kerttu joutuu kokemaan avioeron mielipiteittensä takia. Onneksi hän löytää syntyneestä lapsenlapsesta lohtua ja tuntee olevansa oikea mummu. Tätä tytärkin arvostaa. Entiseen aviomieheen hän saa onneksi solmittua lentokentällä ystävyyssuhteen. Kerttu on siellä vastaanottamassa uusia pakolaisia ja jatkaa työtään. Tärkeintä on toivo! Teksti: Risto Kolanen Helena Lahtinen (vas.), Freddie Sukura, Riikka Närvänen, Jekaterina Vesanto ja Anna Kirvesniemi esiintyvät tositelevision maailmaa käsittelevässä Kellarin 30 päivää -näytelmässä. Kuva: Liisa Mustakallio. Kirjailija Herb Gladney ja toimittaja Pam Blair lankeavat suhteeseen. Eija Kankare ja Juha Tuominen esittävät ja ohjaavat ”Avioliitto on ikuista” – tilannekomediaa eri rooleissa. Kuva: Elannon Näyttämö. Jari Virman on metsänvartija ja Matleena Kuuskoski Lady Chatterley intohimoklassikossa Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen. Aarni Kivinen (vas.), Juha Pulli, Johanna Koivu ja Anna-Riikka Rajanen tekevät vahvaa musiikkiteatteria amerikansuomalaisten siirtolaisten maailmassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen.
14 Viikot 4-5/2021 Galleria Dix lopetti Uudenmaankatu 19 paikalla, jossa se on galleriaksi hyvin pitkään toiminut. Pitkiä viikkoja yksin töitä tehnyt pienyrittäjä ottaa hengähdystauon, katsoo terveystilanteen kehitystä keväällä ja siirtää Dixin ehkä pienempään toiseen tilaan. Ihmetaiteilijan nopea nousu Galleria Saiman, Neitsytpolku 9, esittelemä Lotta Sirén on kahdessa vuodessa luonut itsestään melkoisen sensaation. Vielä 2018 hän oli gradua vailla valmis ekonomi, kun taide astui elämään kuin pyörremyrsky. Muutto takaisin pääkaupunkiseudulle, oman asunnon osto, maalaaminen. Päättäväisenä ihmisenä hän teki gradun valmiiksi ja valmistui. Mieletön into luomiseen välittyy ”Not alone” -töistä. Tunne on niin vahva, että se tavoittaa katsojan. Ihmemaalari myi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yli 50 teosta. Kädenjäljessä nähdään melkeinpä tanssillista liikekieltä, ja hätkähdyttävän kauniita muotoja ja väriyhdistelmiä musiikin johdattamana. Mottona hänellä on tänä päivänä: – Tee enemmän sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi ja tuntuu hyvältä. Ihastus vesivärien runsaisiin pigmentteihin Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee Antti Salmisen akvarellitöitä parilta viime vuosilta Siviiliurallaan tutkija aloitti taiteen tekemisen 30 vuotta sitten puuveistoksia tekemällä. Hän sai innostuksen aloittaa maalaaminen akryyliväritöillä. Töölön tullin aikuisopistossa hän sai tilaisuuden hankkia paletillisen venäläisiä vesivärejä. – Muistan ihastuneeni niiden riittoisiin ja runsaisiin pigmentteihin. 2000-luvun alkupuolella Taidekoulu Maassa hän maalasi vielä akryyliväreillä, mutta vesivärit tulivat enemmän mukaan. – Tekemisen filosofiani on sellainen, että aina voi laittaa lisää pigmenttiä tai ottaa sitä pois ja siirrellä pigmenttiä maalausalustalla erilaisilla työvälineillä haluamani lopputuloksen saavuttamiseksi, ”kuuruharjalla ja hankaamalla”. Visuaalisuuteni alueella minua hallitsee eniten muoto. Kipeästä puhkesi esiin sävel Elli Terho on Kuvataideakatemiasta 2004 valmistunut kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin luonnonmateriaalien parissa ja piirtäen. Hänellä on Galleria Huudossa, Eerikinkatu 36, ”Laulu rakkaudesta” – näyttely, jonka omistaa marraskuulla kuolleelle isälleen. – Jostain kipeästä puhkesi esiin sävel. Sävelistä punoutui kudos. Laulu elämästä, laulu rakkaudesta. Elämä on, tässä kaikessa. Kuolemassa, syntymässä. Rakkaus on jotain, joka läpäisee kaiken. Minä olen. Huudossa esillä oleva Marikka Kiirikoffin Soul Camp-kokonaisuus on itsenäisten maalausten KIRJA-ARVOSTELU ”Vallan mahti – Serlachius ” ”.. Honkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius ...” laulettiin 1970-luvulla Suomen rikkaimmista suvuista,perheistä. Yksi näistä 20 perheestä oli Serlachius. Serlachiuksen suvun, perheen vaiheita aina 1800-luvun lopulta lähtien on erittäin ansiokkaasti tutkinut laadukas historioitsija Oula Silvennoinen, jonka kirja ”Paperisydän” (Siltala 2020, 550 s.) antaa laajan, perinpohjaisen kuvan koko Suomen teollistumisen historiasta johtatähtenään paperija metsäteollisuuden nousu Suomen johtavaksi teollisuusalaksi, Suomen rikkauden luojaksi. Suomen metsät antoivat rikkauksia osaavissa omistavissa kekseliäissä käsissä jo 1800-luvulla. Näin myös Serlachiuksen suvulla, joka löysi 1800-luvun lopulla Pohjois-Hämeestä piskuisen,syrjäisen Mäntän kylän ja se koskivoiman. ”Paperisydämen” päähenkilön Gösta Serlachiuksen isä G.A. Serlachius aloitti vaatimatonta teollisuutta Mäntässä . Kirja kuvaa hienosti Mäntän kylän olosuhteita 1900-luvun alussa Suomen ollessa osa Venäjää ja Venäjän ollessa erittäin tärkeä suomalaisen paperin ostaja. Veljenpoika johtoon ”Paperia tarvitaan aina ”, ennakoi vanha Serlachius eikä ollut väärässä. Kirja kuvaa erittäin mielenkiintoisesti ruotsinkielisten sukujen asemaa Suomessa ja erityisesti Suomen talouselämässä. Laulun 20 perheestä lähes kaikki suvut vilahtelevat kirjan sivuilla, taloudellinen valta Suomessa oli hyvin keskittynyttä erityisesti ruotsinkielisen pääoman liepeille. Vanhalla Serlachiuksella oli kuitenkin yhtiöja perheongelma. Oma poika ei ollut isän mielestä kyllin kyvykäs johtamaan laajenevaa liikeyritystä. Yhtiöön oli jo vähän saanut ”jalkaa oven väliin” veljenpoika Gösta, joka määrätietoisen häikäilemättömästi nousi G.A. Serlachius – yhtiön johtoon. Kirja kuvaa hyvin yritysjohtaja Gösta Serlachiuksen, nuoren,taitavan huimapään nousua yhä laajenevan paperikonsernin suvereeniksi hallitsijaksi, jonka valta Suomessa ulottui paljon pikkuista Mänttää laajemmalle . Mänttäähän tämä todellinen patruuna hallitsi mielin määrin, työväenliikettä hän ei päästänyt joukkoliikkeenä koskaan vaikuttamaan. Lakon rikkureita tuotiin aina tarvittaessa Mänttään ja muille Serlachiuksen hallitsemille tehdaspaikkakunnille. Yksittäisiä työläisiä ja heidän lapsiaan patruuna saattoi kohdella hyvinkin suopeasti. ”Paperisydän” kertoo erittäin avoimesti, todenmukaisesti siitä poliittisesta, yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta, joka suomalaisella suurteollisuudella oli ja on yhteiskunnan poliittisessa päätöksenteossa. Gösta Serlachius ei ollut tässä mikään poikkeus,päinvastoin. Suomen Pankin silloisen johtajan Risto Rydin vaimo oli omaa sukua Serlachius , joten yhteys rahan ja vallan välillä oli erityisen läheinen. Myös poliittinen yhteys oli vahva, Serlachius oli eräs keskeinen Lapuan Liikkeen ns. talonpoikaismarssin rahoittajista . Gösta Serlachius oli erittäin kova, häikäilemätön yritysjohtaja, jolla oli onneksi inhimillinen heikkous: taide. Musiikista,sinfonioista,oopperasta hän ei onneksi ymmärtänyt mitään, mutta kuvaamataiteet,taulut, veistokset saivat rikkaalta mieheltä ansaitsemaansa tukea,huomiota. Näistä taideaarteista voimme me nauttia yhä 2020-luvulla Mäntän hienossa taideympäristössä. Ja voimme me vieläkin pyyhkiä takapuolemme pehmeään, Serlan paperiin. Näin Serlachiuksen suvun perintö elää jokapäiväisessä elämässämme ! Vaikka ”Vallan mahti” oli laulun sanojen mukaisesti Serlachiuksellakin erittäin suuri, kaikkea onnea se ei elämään tuonut. Kirjan traagisin osa on kuvaus Gösta Serlachiuksen perhe-elämästä,avioerosta,pojan kuolemasta. Raha ei tuonut kaikkea onnea. Oula Silvennoisen ”Paperisydän” päättyy Gösta Serlachiuksen kuolemaan 1942. Serlachiuksen suvun rahan mahti ei kuitenkaan päättynyt, vaan Göstan poika R.E. Serlachius ryhtyi johtamaan suuryritystä veljensä Brorin tukemana. Se historian vaihe on uusi osa Suomen historiaa, siitä kertoo Oula Silvennoisen jo ilmestynyt teos R.E. Serlachiuksesta. Mutta ennen sitä kannattaa lukea ”Paperisydän”. Pekka Hurme KUVATAIDE Risto Kolanen Tammikuun kuvataide Kuvataiteilija Elli Terho ja Hankeen syntyneille / niille jotka ovat jo menneet -teoksensa Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Antti Salmisen taidokkaita akvarelleja on esillä Water Color Works -näyttelyssä Galleria 4-kuudessa. Taiteiljan Kylänraitti tuntuu tutulta. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Lotta Sirén ja teoksensa A piece of my space #2 Galleria Saimassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 4-5/2021 installaatio, leirimäinen maailmankylä, odotustila unelmille ja muutokselle. Teokset ovat akryylia tai sekatekniikkaa kankaalle. Soul Camp viittaa sekä pysyvän asutuksen ulkopuoliseen leiriin, että asenteeseen, jolla hän tuo esiin sisältöä maalauksissaan. Uhka on oven takana Juha Sääski ”Ole onnellinen ja huolestunut” – näyttely Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, koostuu akryyliväreillä ja piirustushiilellä paperille toteutetuista sekatekniikkateoksista. Jokainen jakautuu kahteen eriväriseen osioon: hyvää ja onnellista elämää kuvaavaan, akryyliväreillä maalattuun värikkääseen maailmaan ja sen mustavalkoiseen kääntöpuoleen. Hän käyttää absurdeja, naiiveja ja ristiriitaisia rinnastuksia sekä komedian ja parodian elementtejä. Maalauksissa hyvä tapahtuu värillisessä ympäristössä tai huonetilassa. Paha, ikävä ja surullinen, on poissa välittömästä vaikutuksesta huoneessa tai tilassa olijoihin. Uhka ei aina ole konkreettisesti läsnä, vaan oven takana ja alitajunnassamme, kenties torjuttuna mutta huolestuneisuutta aiheuttaen. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 31.1. klo 14–16 ja Sääski avaa teemaansa gallerian Youtube-kanavalla. Usko itseesi Andero Siimson on Tallinnassa syntynyt, Suomessa 28 vuotta asunut uraansa aloittava valokuvataiteilija. Hän on tehnyt rakennusja asfalttialan sekä baarimikon töitä ja ollut aiemmin myös kulttuuriareena Gloriassa. Kamera on ollut pysyvä seuralainen vuosien ajan. Heinävedellä 2018 hän kuvasi ilta-auringossa otoksen, jossa pyörätuoli on jäänyt yksin laiturille, edessään punaiset korkokengät. Katsoja aavistelee, onko hylkääminen pysyvää vai väliaikaista. Siimsonin kromogeeninen valovedos alumiinille ”Usko” on osa AVA Gallerian, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, näyttelyä ”Mieleni maisema”. Kuraattori Hannele Salminen ideoi valovedoksen nimen tuntemansa edesmenneen toimittaja Usko Tuukon mukaan. Hän eli viimeiset vuosikymmenensä pyörätuolissa kissa sylissään. Siimson haluaa kannustaa ihmisiä olemaan oma itsensä ja arvostaa ihmisen sinnikkyyttä. Havainnointia lyijykynällä Helsingin Taideyhdistys kutsuu Kaapelitehtaan Käytävägalleriaan kohtaamaan viivan viehätyksen ja värien tuottaman mielihyvän. TULE JA KATSO ”taidekattaus” yhdistää grafiikan, valokuvataiteen ja maalauksen. Marianne Matikan oma tyyli on abstrakti ja minimalistinen. Carita Hännikäisen maalaukset edustavat naivismiin ja mustaan komiikkaan nojaavaa tyylisuuntaa, ”lambismia”. Liisa Einovaaran lapsuuden ja nuoruuden lyijykynäja vesiväripiirrokset vaihtuivat öljyvärimaaluksiin Kolmilapsinen perhe ja oman kiinteistövälitysyrityksen perustaminen veivät kaiken ajan. Hän aloitti jälleen piirtämisen sekä maalaamisen ja tunnetaan omaleimaisesta tyylistään. Taiteilija osaa piirtämisen tarkkuuden ja käyttää nyt myös kalligrafivärejä. – Olen saanut kuulla tuhat tarinaa ihmisten elämänvaiheista. Siksipä maalausteni aiheena on ihmiskasvot. Varjoja valossa Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, näyttää kuusi taiteilijaa. Valo ja varjo rakentava maailmaamme kolmiulotteiseksi; ne pelastavat meidät litteämmältä todellisuudelta. Niiden vastakohta on olennaista kaikessa taiteessa. Fysiikan lakien lisäksi rakennetaan ulottuvuuksia väreillä, äänillä ja muillakin elementeillä. Valo ja varjo saavat usein myös vertauskuvallisia merkityksiä, joilla jatkamme matkaa kuvitteellisiin maailmoihin. Svante Gullichsen on 26-vuotias Helsingissä asuva valokuvaaja, jonka töiden teemat vaihtelevat karuista pohjoismaisista ja mystisistä tunnelmista lämpimiin ja kekseliäihin tilaustöihin. Taiteen keskiössä on voimakas suhde ihmisen ja luonnon välillä sekä valon ja varjon perustava kamppailu. Töitä on ollut esillä Generation 2017 – näyttelysarjassa 2017-2018, ja hän on voittanut muun muassa parhaan kuvan palkinnon Helsinki Photo Festivalissa 2019. Väreillä tärkeä merkitys Kuvanveistäjä, taidemaalari Airi Salosmaan ”Valoa ja pimeää” – veistoksia vaikuttaa Galleria Duetossa, Kalevankatu 15. – Teemana on elämän dualismi, kahtalaisuus: kesän ilo, keveys ja valo, toisaalta talven suru, ahdistus ja pimeys. Näyttely on henkilökohtaisin: – Se kuvastaa elämän suurta muutosta mieheni sairastumisen myötä. Omakohtaisuus on myös yleismaailmallista – terveys ja sairaus, seura ja yksinäisyys, hyvä ja paha koskettavat kaikkia. Teokset jakautuvat takahuoneen tummempiin ja etuhuoneen valoisampiin sävyihin. Kaksi lintua on veistetty kalkkikivestä, muut veistosfiguurit ovat vuolukiveä, Hahmoihin on yhdistelty eri materiaaleja graniitista kankaisiin ja naruihin, polyesteristä metalleihin ja ”jalokiviin”. – Mietin värisymboliikkaa touhukkaasta oranssista henkiseen siniseen ja violettiin, viattomuuden valkoisesta arvokkaaseen purppuraan ja synkkään mustaan. Teksti: Risto Kolanen KIRJA-ARVOSTELU Isä ja poika suhde saattaa olla yksinkertaisen helppo tai sitten hyvinkin vaikea. Vaikeaa isä-poika suhdetta kuvaa mielenkiintoisen värikkäästi Kalevi Kalemaa kirjassaan ”Historian erottamat ” kertomus Hannes ja Mauri Ryömästä (Into 2020, 475 s ). Hannes ja hänen poikansa Mauri olivat kumpikin omalla tavallaan vahvoja vaikuttajia suomalaisessa yhteiskunnassa, ennenkaikkea työväenliikkessä 1920-luvulta 1950-luvun loppuun. Kalemaa kuvaa erittäin hyvin, traagisen todellisesti sitä yhteiskunnallisen ajattelun muutosta, jonka läpi lääkäri Hannes Ryömä tannerilaisena oikeistodemarina nousi yhteiskuntamme johtoåpaikoille kun poikansa Mauri etääntyi koko ajan isänsä puoliporvarillisesta aatemaailmasta omaksuen sosiali-demokratian sijasta sosialistisen Neuvostoliittoa myötäilevän, ihannoivan maailmankatsomuksen. Poika opiskeli isänsä tavoin lääkäriksi, mutta kirja kuvaa hyvin Suomea, jossa vasemmistoon vivahtavalla lääkärillä oli suuria vaikeuksia saada töitä, vaikka lääkäreistä oli huutava pula. Isäkään ei poikaa urallaan juurikaan auttanut, vaikka sosialidemokraatti Hannes Ryömä olikin noussut ”herrahississä” mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen Lääkintöhallituksen pääjohtajaksi. Hannes Ryömä oli ensimmäinen työväenliikkeestä pääjohtajaksi noussut valtion virkamies. Kiltti tasainen, maltillinen Hannes Ryömä oli kuuliainen sos. dem. puolueelle eli Väinö Tannerille hoitaessaan lehtimiehenä, poliitikkona,lääkärinä, kansanedustajana mitä erilaisimpia yhteiskunnan tehtäviä aina rodunjalostusasioihin saakka. Poika ongelmana Pääjohtaja, kansanedustaja,ministeri, kaikki hyvin Hannes Ryömällä. Eipä ollut, sillä huolta aiheutti poika Mauri, joka jo opiskeluaikana Helsingissä alkoi 1930-luvun alussa toimia aktiivisesti Akateemisessa Sosialistiseurassa, jossa marxilaisuus oli aatteellinen pohjavire. Seuraan kuulunutta vasemmistoälykkö, kirjailija Raoul Palmgrenia valistettiin nuoresta Ryömästä: ”Itsepäinen hän on,oikeaoppinen ja häikäilemätön, mutta muuten hän kyllä on reilu ja vaatimaton ”. Kalemaa kuvaa erittäin hyvin itsepäisen,itsetietoisen nuoren miehen kehitystä, kulkeutumista yhä etäämmälle isänsä aatteellisesta ajatusmaailmasta. Pojasta kasvaa ehdoton Neuvostoliiton ystävä,bolsevismin kannattaja. Sellaisille henkilöille ei Saksaa ihannoivassa Suomessa ollut sijaa, sotaa käyvä Suomi pisti Mauri Ryömän vankilaan kuten myös hänen vaimonsa, kirjailija,runoilija Elvi Sinervon. Isä ei poikaansa auttanut . Minkä sortin sosialisti Mauri Ryömä sitten oli ? II maailmansodan päätyttyä natsi-Saksan ja sen kanssasotijoiden tappioon Ryömän pariskunta vapautui vankilasta ja alkoi uusi aikakausi Suomessa ja suhteissa Neuvostoliittoon. Kirja kuvaa erittäin mielenkiintoisesti sitä aatteellisesti hyvin kirjavaa joukkoa,joka lähti maan alta nousseen kommunistisen puolueen johdolla viemään työväenliikkeen sanomaa vapautunein mielin kansan keskuuteen. Tässä joukossa oli mukana vahva vaikuttaja ,lääkäri Mauri Ryömä. Ryömä oli kuitenkin ehkä liian älykäs, epäileväinen, oman tiensä kulkija johtamaan suuria joukkoja, puoluetta, jota ilmeisesti häntä tyhmemmät hallitsivat. Myös ihannevaltio Neuvostoliitto aiheutti ajattelevalle Ryömälle ylimääräistä aivovoimistelua. Kaikki ei tainnut ollakaan niin hyvin kuin sanottiin ja kirjoitettiin! Mauri Ryömän traaginen kuolema auto-onnettomuudessa 1958 jätti ikuisen arvoituksen. Olisiko Hannes Ryömän Mauripojasta tullut vielä vaikka ministeri? Ryömät asuivat vankilavuosien jälkeen eri puolilla Helsinkiä. Kalevankadulle on heidän asuintaloonsa aivan äskettäin saatu ulkoseinään asumisesta kertova muistolaatta. Hieno kulttuuriele. Pekka Hurme Ryömät – paraniko polvi pojasta? Kuvataiteilija Liisa Einovaara ja teokset Ikävä (vas.) ja Kalligrafipiirros Kaapelin Käytävägalleriassa. Kuva. Raimo Granberg. Andero Siimsonin valokuvateos “Usko” tarjoaa katsojalle mahdollisuuden tulkintaan. Mitä on tapahtunut? Mitä pian tapahtuu? AVA:n ryhmänäyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Juha Sääski ja teoksensa Tanssi jatkuu Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
16 Viikot 4-5/2021 Huonokuntoisia puistoja katupuita poistetaan kantakaupungissa Rautatieaseman pyöräpysäköinnin hankesuunnitelma hyväksyttiin Kaivopuistostakin joudutaan poistamaan muutama huonokuntoinen puu. Kuva: Helsingin kaupunki / Kirsikka Mattila. Huonokuntoisia katuja puistopuita poistetaan kevättalven aikana Katajanokalta, Töölöstä, Punavuoresta, Ullanlinnasta ja Kaivopuistosta. Kaupungin arboristit ovat tunnistaneet huonokuntoiset ja vaurioituneet puut kuntoarvioinnin ja seurannan avulla. Puita poistetaan yhteensä 27 kappaletta. Töölön suunnalla yksittäisiä puita poistetaan Hietakannaksentieltä, Hietaniemenkadulta, Urheilukadulta, Merikannontieltä ja Martta Ypyän aukiolta. Lisäksi eteläisistä kaupunginosista puita poistetaan Pietarinkadulta, Perämiehenkadulta, Kanavakadulta ja Kaivopuistosta. Eniten puita poistetaan Ehrenströmintien ympäristöstä, josta poistetaan 11 vaahteraa ja yksittäinen jalava. Kaivopuistosta joudutaan poistamaan 4 puuta. Poistettavat puut ovat kuivuneita, lahonneita tai muuten huonokuntoisia. Osa puista on kärsinyt jalavanpakurin eli lahottajasienen aiheuttamista vaurioista. Jalavanpakuri voi nopeasti lahottaa jalavien runkoa tai latvahaaroja, jolloin pienessäkin tuulessa oksia voi yllättäen pudota. Puistoissa tehtävät työt ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan kevättalven pakkasille. Raskaat koneet eivät riko herkkiä puistoalueita, kun maa on jäässä. Työt päättyvät hyvissä ajoin ennen lintujen pesintäaikaa. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 18.1. kokouksessaan rautatieaseman pyöräpysäköintilaitoksen hankesuunnitelman. Suunnitelman mukaan uusiin maanalaisiin pysäköintitiloihin olisi mahdollista sijoittaa jopa 1 370 pyöräpaikkaa. Pyöräpysäköintilaitosta suunnitellaan Helsingin päärautatieasemalle Kansalaistorilta Kaisaniemeen rakennettavan kevyen liikenteen alikulkuyhteyden yhteyteen. Hankkeella vastataan kasvavaan pyöräpysäköintitarpeeseen päärautatieaseman läheisyydessä ja parannetaan pyöräilyyn liittyviä palveluita Helsingin ydinkeskustassa. Vuonna 2019 teetetyn selvityksen mukaan rautatieasemalla olisi kysyntää lähes 4 000 pyöräpysäköintipaikalle. Tällä hetkellä rautatieaseman ympäristössä on noin 600 pyöräpysäköintipaikkaa, joista vain harva täyttää nykyaikaiset turvallisuusja laatukriteerit. Turvaton ja huono pyöräpysäköinti on noussut useina vuosina kaupungin teettämässä pyöräilybarometrissä suurimmaksi yksittäiseksi syyksi, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Hankkeen kokonaishinta on yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Tämän hetkisen aikataulun mukaan uusi pyöräpysäköintilaitos valmistuisi keväällä 2023. Meri-Rastilan länsiosa Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Meri-Rastilan länsiosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu koskee Rastilan metroaseman ympäristöä, Meri-Rastilan liikekeskusta ja 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen länsiosaa sekä asuinalueen sisäisiä puistoja katualueita. Kaavahanke on osa Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta, ja sen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien yhteydessä, korostaa alueen vahvuuksia ja mahdollistaa arjen palvelujen kehittyminen. Alueelle on suunniteltu uutta asuin-, liikeja palvelurakentamista puistoalueiden reunoille sekä olemassa oleville tonteille. Uutta asuntorakentamista tulisi olemassa oleva rakennuskannan purkaminen huomioiden olemaan 102 500 k-m². Kaavamuutos vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan merkittävästi. Kaavaratkaisun kustannukset ovat yhteensä noin 48–53 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tekee kaupunginvaltuusto. Daghemmet Albertille Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle 2 466 htm² laajuisten tilojen ja 926 m² kokoisen leikkipihan vuokraamista osoitteesta Iso Roobertinkatu 23 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön. Hankkeen enimmäishinta on 10 488 000 euroa laskettuna 15 vuoden vuokra-ajalle. Uudet tilat korvaavat päiväkoti Daghemmet Albertin nykyiset väliaikaiset tilat Marian sairaala-alueella, joista joudutaan luopumaan alueen kehittämisen myötä. Hanke korvaa myös Päiväkoti Meripirtin paviljongissa toimivan toimipisteen tilat. Kiinteistön omistaja, Sponda Investment Properties A Oy, toteuttaa tiloissa käyttäjän tarpeeseen pohjautuvan tilaohjelman mukaiset muutostyöt. Tavoitteena on, että muutostyöt ovat valmiit vuoden 2021 loppuun mennessä ja että päiväkotitoiminta tiloissa voisi alkaa 1.1.2022. CAISA Kaikukatu 4, Helsinki www.caisa.fi TAPAHTUMAT ke 9.12.2020–la 29.5.2021 (ETÄOSALLISTUMINEN) Helsinki Open Waves | Kuuntele monikielistä radiota! Helsinki Open Waves (HOW) on monikielinen, yhteisön voimin toimiva taidealusta, jonka tavoitteena on luoda kaikille kielille uusi kestävä tila, jossa ihmiset voivat edustaa itseään omalla kielellään ja kulttuurillaan sekä edistää monimuotoisempaa yhteiskuntaa vailla rajoja. Alustalla käsitellään joka kuukausi useita teemoja erilaisista aiheista. Voit valita itsellesi mieluisimmat aiheet ja lähettää omia ehdotuksiasi Helsinki Open Waves (HOW) -sivuston Open Call -sivun kautta. Maksuton ti 12.1.2021-su 31.1.2021 (ETÄOSALLISTUMINEN) Caisa Open Call syksy 2021 Tule suunnittelemaan Caisan 25-vuotisjuhlan vuoden 2021 syyskauden ohjelmaa! Haluamme tuoda taiteen ja kulttuurin keinoin esille Helsingin moninaisuutta, ajankohtaisia ja kantaaottavia ammattimaisia tuotantoja, unohtamatta yhteisöllisiä ja osallistavia teoksia. Olemme erityisen kiinnostuneita myös ideavaiheessa olevista timanttisista, rohkeista ja omaperäisistä ehdotuksista. Poikkitaiteellisuus ja monikielisyys ovat aina plussaa kuten myös erilaiset vaihtoehtoiset tuotantomallit esim. verkossa tai muuten poikkeavalla tavalla toteutettavat esitykset. Maksuton MENOVINKKEJÄ Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa ja sairastuneista yhä useampi asuu kotona. Kotona asumisen mahdollistavat erilaiset palvelut, jotka auttavat selviämään arjessa. Uuden Muistibarometrin mukaan kaikki kuntien palvelut eivät kuitenkaan vielä ole tarpeeksi hyvällä tasolla. – Omatoimisuuden tukeminen ja kevyemmän tuen tarjoaminen sairauden alussa ja keskivaiheessa pitää sairastuneen toimintakykyä yllä, mikä siirtää raskaampien palveluiden piiriin siirtymistä, kertoo Muistiliiton asiantuntija Satu Tommola. Muistisairaiden ihmisten palveluiden tilaa valtakunnallisesti kartoitettiin juuri julkaistussa Muistibarometrissa. Kysely lähetettiin Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden ikääntyneiden palveluista vastaaville tahoille. Vastausprosentti oli 79 ja kuntakattavuus 82,7 prosenttia. Edellinen barometri julkaistiin viisi vuotta sitten. Kotona asumisen mahdollistavat erilaiset kotiin tuotavat palvelut. Niiden tulee vastata muistisairaan ja hänen omaistensa tarpeisiin, jotta niistä on hyötyä. Kuntien on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää tukea kotona asumista palveluilla. – Monien tukimuotojen osalta viidessä vuodessa on tapahtunut hyppäyksiä parempaan, mutta esimerkiksi yöhoito ja kotilomitus eli kotiin tuotava lomitusapu ovat jääneet jälkeen kehityksestä, sanoo Tommola. – Omaishoitajan jaksamista tukee se, että hän voi välillä nukkua yönsä kunnolla ja pääsee käväisemään asioillaan tai voi joskus olla pidempäänkin pois, ilman, että muistisairas läheinen pitää viedä jonnekin muualle asumaan siksi aikaa. Muistisairaus on yleisin omaishoidon syy. Muistibarometrin mukaan muistisairaiden ihmisten omaishoitajien kuntoutuksen saatavuuden hyväksi tai jokseenkin hyväksi arvioivien määrässä on tapahtunut viidessä vuodessa 10 prosenttiyksikön lasku alaspäin, mikä on huolestuttavaa omaishoitajien jaksamisen kannalta. Omaishoitajien jaksaminen on kotona asumisen kannalta välttämätöntä. Kotona asumista tukevat myös esimerkiksi päivätoiminnan saatavuus ja laatu. Päivätoiminta, jossa huomioidaan muistisairaat ihmiset, tukee sekä yksin asuvia että muistiperheitä. Päivätoiminta ylläpitää toimintakykyä monella tapaa, esimerkiksi vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on yksi sairauden etenemistä jarruttava tekijä. Päivätoiminnan avulla voidaan myös pitää yhteyttä yksin asuviin ihmisiin, jolloin vaikkapa kunnon heikkeneminen huomataan. Noin puolet vastaajista piti muistisairaille suunnatun päivätoiminnan saatavuutta ja laatua hyvänä tai jokseenkin hyvänä. Vuoden 2020 Muistibarometri tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaalija terveysministeriön kanssa osana kansallista muistiohjelmaa (2012–2020). Muistisairaan kotona asuminen tarvitsee tuekseen riittävät palvelut
17 Viikot 4-5/2021 Huonokuntoisia puistoja katupuita poistetaan kantakaupungissa Lähes puolet suomalaisista vähensi sähkön kulutusta Työväenopiston verkkoluennoilta sisältöä talveen Energiapalveluyhtiö Väre selvitti tutkimuksessaan* suomalaisten ilmastoa kuormittavattottumukset ja asenteet. Tutkimuksen mukaan 49 % suomalaisista on vähentänytviimeisen vuoden aikana turhaa sähkönkulutusta kotona ja suurin osa kertoikiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkön kulutukseen konkreettisilla teoilla.Suomalaiset säästävät mieluiten sähköä valoja sammuttamalla, vaikka vain asteen laskuhuonelämpötilaan merkitsisi 5 % säästöjä lämmityskuluissa**. Tutkimuksessa tuli ilmi,että suomalaiset toivoivat laajasti lisää säästövinkkejä omaan kulutuskäyttäytymiseensäsekä fiksun sähkönkulutuksen opettamista lapsille. Vuonna 2020 kotona vietetty aika lisääntyi koronan myötä. Samalla kiinnostus kotitalouden kulutukseen ja sen ilmastoa kuormittavia tekijöitä kohtaan on kasvanut. Energiapalveluyhtiö Väreen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat vähentäneet monia ympäristöä kuormittavia tekijöitä omassa kulutuksessaan viime vuoden aikana. Viimeisen vuoden aikana 45 % miehistä ja 52 % naisista on vähentänyt turhaa sähkönkulutusta. Ruokahävikkiä puolestaan on vähentänyt 71 % naisista ja 61 % miehistä. Yhteensä 37 % suomalaisista taas on vähentänyt yksityisautoilua, missä näkyy varmasti osaltaan myös koronavuoden etätyöskentelyn lisääntyminen. Vastaajista jopa 83 % kertoi kiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkönkulutukseen konkreettisilla teoilla. – Etenkin naiset ovat selvästi kiinnittäneet erityistä huomioita turhan karsimiseen. Tutkimuksessamme ilmeni, että naiset ovat jokaisessa kategoriassa vähentäneet ilmaston kuormitusta lisääviä tekoja prosentuaalisesti miehiä enemmän, kertoo Väre Oy:n kehitysjohtaja Antti Martikainen. Tutkimuksen mukaan naiset myös uskovat miehiä useammin, että oman kotitalouden sähkönkulutuksella voi vaikuttaa ilmaston kuormitukseen. – Fiksulla sähkönkulutuksella todella voi merkittävästi vaikuttaa niin omaan hiilijalanjälkeen kuin kukkaroonkin. Turhan hävikkisähkön karsiminen kannattaa aina, etenkin jos haluaa karsia myös sähkölaskun loppusummasta. Mutta esimerkiksi vihreään sähköön siirtyminen on todella merkittävä tekijä yksilön hiilijalanjäljen muodostumisessa, Martikainen kertoo. Tehokkainta säästökeino Suomalaisilta kysyttiin myös, miten he mieluiten säästäisivät sähköä kotona. Kaikkein mieluisimpana koettiin turhien valojen sammuttaminen. Seuraavaksi eniten ollaan valmiita tinkimään sähkösaunan lämmittämisestä. Kaikkein vaikeinta suomalaisille on sisälämpötilan laskeminen, jota mieluisimpana piti ainoastaan 7 % vastaajista. – Valojen sammuttaminen sähkön säästökeinona on meille kaikille ehkä jo lapsuudesta tuttu ja toki edelleen toimiva. Ikävä kyllä sen vaikutukset eivät ole välttämättä kaikkein tehokkaimmat. Sisälämpötilan lasku asteella sen sijaan tuo 5 % säästön lämmityskuluihin. Mikäli jokainen suomalainen kotitalous laskisi huonelämpötilaa asteen verran, pääsisimme lukuun, mikä vastaisi noin 150 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kokonaissähkönkulutusta vuodessa, Martikainen selventää. – Harva varmaan edes huomaa asteen laskua lämpötilassa. Eli käytännössä mistään ei edes tarvitsisi luopua ja säästö olisi merkittävä sekä ajatellen luontoa että omaa kukkaroa, hän jatkaa. Vinkkejä ja kasvatusta Tutkimuksessa ilmeni myös, että lähes puolet (47 %) suomalaisista kaipaa enemmän vinkkejä ja tietoa sähkönkulutuksen vähentämiseen. 81 % puolestaan toivoo fiksumman sähkönkulutuksen monipuolista opetusta lapsille myös koulussa. – On ilo huomata, että sähkönkulutuksen järkeistäminen edelleen kiinnostaa suomalaisia. Pyrimme osaltamme vastaamaan tähän tarpeeseen ehdottomasti, Martikainen summaa.Väreeltä kerrotaankin, että monet energiankulutukseen liittyvät arkiset vinkit ovat useille tuntemattomia. Harva esimerkiksi tietää, että pyykit kannattaa mieluummin kuivattaa lämmityskaudella energiatehokkaassa, nykyaikaisessa kuivausrummussa kuin sisällä pyykkitelineessä.Yleisesti sähkönkulutuksen aktiivisen seuraamisen on todettu pienentävän kulutusta. – Tuotamme asiakkaillemme jatkuvasti uutta tietoa ja uusia palveluja, jotta jokainen voi ottaa oman sähkönkulutuksensa haltuun ja valita itselleen sopivimmat ratkaisut vähentää hävikkisähkön määrää omassa kulutuskäyttäytymisessä. Olemme siitä erikoinen sähkönmyyntiyhtiö, että missionamme on myydä mahdollisimman vähän sähköä ja opettaa asiakkaitamme ennemminkin sähkön säästöön, Väreen Antti Matikainen kiteyttää. *Väreen teettämä tutkimus suomalaisten ilmastoa kuormittavista tottumuksista ja asenteista toteutettiin Norstatin kuluttajapaneelissa marraskuussa 2020 ja siihen vastasi 1015 suomalaista ikähaarukassa 18–69-vuotta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Helsingin työväenopiston luentoja voi alkuvuodesta seurata maksutta verkossa. Luennoilla selviää muun muassa, mitä on arkeoastronomia ja miten erityislasten vanhemmat voivat vahvistaa voimavarojaan. Kirjailijavierailuilla tutustutaan maan eturivin kirjailijoihin ja heidän uuteen tuotantoonsa. Keskusteluja elämän syrjästä -sarja käynnistyy tammikuun 28. päivä. Helsingin työväenopisto jatkaa luentojen välittämistä verkon kautta ainakin tammikuun loppuun saakka. Linkit verkkoluentoihin löytyvät luentokohtaisesti ilmonet.fi-palvelusta ennen luennon alkua. Tammikuun 25. päivä FM Tiina Ottela johdattaa kuulijat Suomen taiteen kulta-aikaan ja valottaa taidemaalari Hugo Simbergin elämää ja tuotantoa. VTT, dosentti Markku Koivusalon vetämä Michel Foucault ja toisin ajattelu -sarja jatkuu tammikuun 26. päivä aiheenaan hulluuden totuus. Samana päivänä käynnistyy kahden luennon kokonaisuus Historian ääni: kuka saa puhua, kenet vaiennetaan? VTK Päivi Koivukoski esittelee erilaisia tapoja käyttää historiaa politiikan, moraalin ja identiteetin rakentamisen välineenä. Keskusteluja elämän syrjästä -sarja käynnistyy 28. tammikuuta. Ensimmäisellä kerralla pohditaan, millaisessa asemassa Helsingin ei-ammattimainen taide on. Mistä sitä löytää ja kuka sitä käy katsomassa? Aiheesta keskustelevat Maunula-talon tuottaja Maria Junno, Q-teatterin Nuorten Teatterin toiminnanjohtaja Jaana Taskinen sekä ITE-taiteilija Jarmo Valtanen. Kirjailijavieraina haastateltaviksi saapuvat kirjailijat Laura Gustafsson, Eppu Nuotio sekä Markku Pääskynen. Haastatteluissa tutustutaan kunkin kirjailijan viimeisimpään romaaniin, joita ovat Gustafssonin Rehab, Nuotion Elämänlanka sekä Pääskysen Aurinko ei liiku. Ihmistä on aina askarruttanut, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen. Helmikuun ensimmäisenä päivänä alkavassa sarjassa tutkitaan, minkälaisia käsityksiä asiasta on vallinnut ajan saatossa erityisesti Välimeren kulttuurien alueella. Sarja alkaa FT Sylvia Akarin luennolla Tuonpuoleisuus islamissa. Verkkoluennot löytyvät ilmonet.fi-palvelusta. Linkit julkaistaan ennen luennon alkua. Kaikki luennot ovat maksuttomia. Kuva: Pixabay Vaikeat ajo-olosuhteet vaativat ennakointia ja tarkkuutta Huonot ajo-olosuhteet voivat olla mitä tahansa pimeästä ja märästä pöllyävään lumeen ja matalalta paistavaan aurinkoon. Kaikissa näissä auttaa kunnollinen turvaväli ja olosuhteisiin suhteutettu ajonopeus. Kuva: Kaisa Tanskanen / Liikenneturva. ”Talvi yllätti autoilijat” on vanha vitsi, joka kuitenkin aina välillä muuttuu todeksi. Keliolosuhteet saattavat muuttua samankin päivän aikana, mutta varsinkin perjantaina mökille ajaessa olisi hyvä jo tarkistaa millaista keliä sunnuntain paluuliikenteeseen on luvattu. Liikenneturva muistuttaa, että ennakointi alkaa jo kotona ennen ajoon lähtöä. Hidasta ajonopeutta hankalissa olosuhteissa Lumen tupruttaessa ja kasatessa kinoksia kannattaa tienkäyttäjän ottaa huomioon monenlaisia viivästyksen mahdollisuuksia. Vastassa voi olla isoja työkoneita auraamassa lumia, hankeen jumiin jäänyt henkilöauto, kinoksia väisteleviä kävelijöitä tai polanteita, joissa ajaminen vaatii hidasta ajonopeutta. Huonot ajo-olosuhteet voivat olla mitä tahansa pimeästä ja märästä pöllyävään lumeen ja matalalta paistavaan aurinkoon. Kaikissa näissä auttaa kunnollinen turvaväli ja olosuhteisiin suhteutettu ajonopeus. Nopeusrajoitus kertoo tien suurimman sallitun nopeuden. Pyryttävässä lumisateessa on ajettava turvallista nopeutta keskittyen auton hallintaan sekä muistettava sumuvalojen käyttö. Ennakoi jo kotona Ota huomioon huonot ajo-olosuhteet pakkaamalla autoon heijastinliivi, lämmintä vaatetta, lumilapio, sekä taskulamppu. Kopistele lumet pois kengistä autoon mennessäsi, ettei kosteutta pääse kertymään sisätiloihin. Jos lunta sulaa kengistä kaukalomattoihin, muista ravistella matot kuiviksi ajon jälkeen. Tämä estää auton lasien huurtumista seuraavalla ajomatkalla.
18 Viikot 4-5/2021 Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys Se yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.1. esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelua varten. Kaupunginhallitus päätti myös oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään kaupunkipyöräpalvelun laajennusta koskevan lisäsopimuksen. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös, että kaupunki neuvottelisi valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa päätettiin hyödyntää Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020-2031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa halutaan lisäksi varmistaa, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää Vihdintien pikaraitiotien sekä läntisen kantakaupungin kaupunkiraitiotien. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan. Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkonlaajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Raitiotien ja sen katuinfrastruktuurin alustava kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen enimmäishintapäätöksen. Kaupunkipyöräjärjestelmä Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään kaupunkipyöräpalvelun laajennusta koskevan lisäsopimuksen KaupunkiPyörä Suomi Oy:n kanssa ja tilaamaan kaupunkipyöräpalvelun laajennuksen nykyisen hankintasopimuksen voimassaolon ajaksi vuoden 2025 loppuun asti. Laajennus kattaa Kehä III:n ulkopuolelle jääviä alueita lukuun ottamatta koko Helsingin ja se käsittää 105 uutta pyöräasemaa sekä 1050 uutta pyörää. Laajennus toteutetaan aikaisintaan kauden 2021 alusta lukien. Kaupunkipyöräpalvelun hankinta perustuu HKL:n tarjouskilpailuun, jossa konsortion Moventia & Smoove SAS (Clear Channel Suomi Oy sekä Helkama Velox Oy) tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Alppilan pohjoisosa Kaupunginhallitus päätti varata Alppilan pohjoisosan Savonkadun alueen NCC Property Development Oy:lle toimitilaja asuntoalueen suunnittelua varten. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka. Savonkadun alue sijaitsee Alppilan pohjoisosassa muutaman sadan metrin päässä Pasilan asemalta. Varsinaista varattavaa aluetta rajaa lännessä ratapiha, etelässä Viipurinkatu ja Karjalankatu, idässä Porvoonkatu ja Saimaankatu sekä pohjoisessa Aleksis Kiven katu. Alueen laajuus on noin seitsemän hehtaaria. Aluetta hallitsevat avokallioiset rakentamattomat alueet isoine korkeuseroineen. Tavoitteena on rakentaa Savonkadusta keskustamainen katutila, johon toimistotalojen aulatilat, liikkeet ja palvelutilat avautuvat. Savonkadun molemmille puolille ehdotetaan toimitilarakentamista. Alueelle tutkitaan myös asuinrakentamista. Warkauden lehti 28.12.1939 Seura 1.1.1934, digi.kansalliskirjasto.fi Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön Autoilija 1.1.1930, digi. kansalliskirjasto.fi Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista. – Meillä on ilo olla jälleen mukana avaamassa lisää lehtiaineistoa, etenkin näin suomalaisen sanomalehden 250-vuotispäivänä”, iloitsee Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niranen. ”Sanomaja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat digitoitujen lehtien käytöstä heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset, joten uudenkin aineiston käyttö on vastuullista ja luovan alan ammattilaisten työtä kunnioittavaa. Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, julkaistiin päivälleen 250 vuotta sitten 15.1.1771. Tämäkin lehti on löydettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta. Digitoidut lehtiaineistot ovat historian aarreaitta tutkijoille sekä kaikille historiasta kiinnostuneille. – Asiakkaamme käyttävät digitaalisia lehtiaineistoja todella paljon. Digitaalisten lehtien hakuja käyttömahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna paperisiin tai mikrofilmeihin. Kun koko suomalainen sanomalehdistö on verkkokäytössä, voi kuka tahansa tutkia esimerkiksi oman paikkakuntansa historiaa ja tapahtumia. Ammattitutkijoille kattava digitaalinen lehtiaineisto merkitsee mahdollisuutta paitsi nopeampaan ja tehokkaampaan tutkimukseen myös aivan uudenlaisiin kysymyksenasetteluihin ja uusien menetelmien soveltamiseen. Tässä uusimmassa aallossa avasimme 1,4 miljoonaa sivua sanomalehtiä ja 1,8 miljoonaa sivua aikakauslehtiä, kertoo palvelujohtaja Johanna Lilja Kansalliskirjastosta. Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa. Ratikkalinjasto laajenee tällä vuosikymmenellä Raitiovaunulinjasto on Helsingin seudulla laajenemassa nopeammin kuin koskaan aiemmin 2020-luvun aikana. Kartassa on noin vuoteen 2030 mennessä valmistuvien raitiolinjojen reitistö. Kartta sisältää nykyisen raitiolinjaston lisäksi niitä rataosuuksia, joille raitiovaunut ja pikaraitiovaunut tulevaisuudessa kuljettavat. Kartassa ovat mukana niin Raide-Jokeri-hankkeessa rakennettava pikaratikka 550, Laajasalon uusi raitiotieyhteys kuin myös koko joukko Helsingin kantakaupungin raitioteiden uusia osuuksia. Kartassa esitellään etenkin niitä reittejä, jotka kytkeytyvät nykyiseen raitioverkkoon. Näiden yhteyksien lisäksi Vantaalle suunnitellaan raitioyhteyttä Mellunmäen, Tikkurilan ja lentoaseman väliselle osuudelle, mikä on mahdollista lisätä kartan seuraaviin versioihin. Suunnittelemme HSL:ssä parhaillaan, millaisilla linjoilla tulevaisuuden raitioverkolla liikennöidään. Siksi kaikkia uudessa ratikkakartassa näkyviä linjoja ei ole vielä lyöty lukkoon, vaan ratkaisut tarkentuvat suunnittelun edetessä. Uusien ratojen rakentaminen aiheuttaa muutoksia myös nykyisiin ratikkalinjoihin. Samalla tarjoutuu kuitenkin myös mahdollisuus parantaa nykyisen linjaston ongelmakohtia ja puutteita.
19 Viikot 4-5/2021 Helsingin-, Caloniuksenja Runeberginkadulla alkoivat kasin katutyöt Caloniuksenkatu keväällä 2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Daniel Helander Kaarlenkadulla jalkakäytävä kapenee noin 1,5 metriä leveäksi käytäväksi rakennusten ja työmaan välissä. Ajoneuvoliikenne säilyy alkuvaiheessa entisellään. Kulku rappuihin ja liikkeisiin pidetään avoimena. Ajo pihoihin, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne pihoihin onnistuu ajosiltojen avulla. Caloniuksenkadulla Työmaa alkaa Caloniuksenkatu 2 kohdalta, mutta laajenee pian Caloniuksenkatu 6–8 kohdalle. Jalkakäytävä kapenee noin 1,5 metriä leveäksi käytäväksi rakennusten ja työmaan välissä. Kulku kaikkiin rappuihin ja liikkeisiin pidetään avoimena. Ajoneuvoliikenne siirtyy työmaan kohdalla aluksi samalle kaistalle kuin raitiovaunut. Ajo pihoihin, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne pihoihin onnistuu ajosiltojen avulla. Raitiovaunut ja bussit Raitiovaunut ja bussit kulkevat työn alkaessa normaalisti. Keväällä työmaa-alueet laajenevat huomattavasti. Tällöin raitioliikenteeseen on tulossa mittavia poikkeusjärjestelyjä, joista tiedotetaan hyvissä ajoin ennen muutoksia. Maanalainen kunnallistekniikka Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun perusparannuksen jälkeen raitiolinja 8 kulku nopeutuu ja se pysyy entistä paremmin aikataulussa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden on miellyttävämpää ja turvallisempaa kulkea uusituilla kaduilla. Kaduille rakennetaan esimerkiksi noin kilometrin verran yksisuuntaista pyörätietä ja suojatiet uusitaan. Uutta ratikkakiskoa rakennetaan 2500 metriä. Katuremontin yhteydessä uusitaan kadun alla olevat putket ja kaapelit, ja kadun pintarakenteet uusitaan. Kaarlenkadulla vesiputket on rakennettu vuonna 1909 ja Caloniuksenkadulla vuonna 1926. Vesihuollon linjoja rakennetaan 1600 metriä ja viemäriputkia 2000 metriä. Tule mukaan Kasin katutöiden raatiin Ilmoittaudu mukaan Kasin katutöiden raatiin. Töölöön ja KalLiikennejärjestelyt Helsinginkadulla ja Kaarlenkadulla 11.1. alkavalla viikolla lioon perustetaan omat raadit, jotka kokoontuvat vuoden 2021 aikana 3–4 kertaa. Raadissa voit seurata katutyötä ja keskustella työmaan järjestelyistä ja muista työhön liittyvistä asioista urakoitsijan ja kaupungin edustajien kanssa. Kutsumme mukaan asukkaita, yrittäjiä, kaduilla työkseen liikkuvia kuten kuljettajia. Raadin toiminnasta kerrotaan hankkeen viestintäkanavissa ja tapaamisissa otetaan valokuvia. Ensimmäinen kokoontuminen on helmikuussa koronatilanteen huomioiden mahdollisesti verkossa. Ilmoittaudu mukaan täyttämällä verkkolomake Kasin katutyöt eli Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun suuri katutyö alkoi maanantaina 11. tammikuuta. A rkkitehti Väinö Vähäkallio sai tehtäväkseen suunnitella Yhteiskunnalliselle korkeakoululle uuden toimitalon Torkkelinmäelle. Talo kohosi näyttävälle paikalle Torkkelinmäen rinteeseen ja Franzéniaksi nimetty talo valmistui vuonna 1933. Rakennuksen tyylikäs pääsisäänkäynti tuli Franzéninkadun puolelle, mutta myös talon pihan puolelle syntyi tontin korkeuserosta johtuen näyttävä terassija portaikkosommitelma, joka johtaa Aadolfinkadulle ja jatkuu edelleen Helsinginkadulle saakka. Helsinginkadulle johtavaa portaikkoa ryhdyttiin kutsumaan Aadolfinrinteeksi, nimi virallistettiin vuonna 1990. Komean portaikko haarautuu kahteen portaikkoon laskeutuessaan Helsinginkadulle. Näiden välin Vähäkallio täydensi suihkukaivolla. Suihkukaivon muistavat vielä 1950-luvun kalliolaiset. ”Kesäisin se oli pikkulasten keskuudessa suosittu leikkipaikka, johon saatettiin jopa tuoda kultakaloja”, näin muisteli edesmennyt kotiseuturunoilija Esko Hytönen. Esko asui lapsuutensa Helsinginkadulla portaiden viereisessä talossa. Suihkualtaan kesään kuului puistovahti, joka avasi aamuisin vesialtaan suihkun. Elämä suihkukaivolla oli värikästä: pikkupojat uittivat veneitä altaassa, katujen miehet pesivät sukkansa ja joskus lapset jopa intoutuivat uimaan altaassa. Kuvauksellista portaikkoa on hyödynnetty myös elokuvissa. Yksi tunnetuimpia on kohtaus klassikkoelokuvassa Juurakon Hulda (1937), jossa opintielle lähtenyt Hulda (Irma Seikkula) nousee kohti opinajoaan Yhteiskunnallista korkeakoulua ja kun oikein tarkkaan katsoo elokuvan porraskohtausta, voi huomata suihkukaivonkin. Suihkukaivon loppu tuli 1960-luvun alussa, kun Torkkelinmäen alla olevaan, Helsingin suurimpaan väestönsuojaan louhittiin sisäänkäynti Helsinginkadun puolelta. Kallion uumenissa oleva valtava tila oli tyhjillään ja sinne ryhdyttiin miettimään muutakin käyttötarkoitusta kuin väestönsuoja. Eräs erikoisimmista ideoista oli luoladisko! Disko-idean yksi tunnetuimpia hahmoja oli iskelmälaulajanakin kunnostautunut Eljon ”Johnny” Liebkind. Hanke sai kannatusta ja ideaa lähdettiin viemään eteenpäin, nimikin keksittiin, se oli tietenkin ”Skrubu”. Helsingin katukuvaan ilmaantui jopa luoladiskoa mainostavia tarroja. Skrubu-tarroja pitemmälle hanke ei koskaan kuitenkaan edennyt ja idea maanalaisesta diskosta sammui vähin äänin. Aadolfinrinteen portaikkoon liittyy myös kappale suomalaista rock-historiaa. Laulaja Rauli ”Badding” Somerjoki oli kotiutunut 1970-luvun puolessavälissä Alppiharjuun ja vuonna 1975 tehtiin Baddingin uutta levyä. Levytyssession aikana kävi eräänä päivänä kuitenkin niin, että Rauli oli ”kykenemätön tulemaan studiolle”. Niinpä sen päivän äänitys tehtiin katuäänityksenä portaikon ja laulajan kodin edustalla. Badding lauloi kadulla kappaleen ”Lollipop Mama” ja se löytyy levyltä ”Sydän lämpöä täys”. Aadolfinrinteen portaikkoa on kutsuttu myös ”Tiedon portaiksi”. Nimi ei juonna portaikon päässä olevasta entisestä opistorakennuksesta, vaan ihan toisenlaiseen tietoon. Vuosikymmeniä sitten Alkolla oli pahoja kilpailijoita – pimeät viinanmyyjät. Heidän eräs päivystyspaikka oli portaikko. Kauppiasta etsittäessä, asiakas tiedusteli kauppiaita koodilla ”Onko tietoa?”. Aadolfinkatu ja Aadolfinrinne niminä viittaavat Ruotsin kuninkaisiin. Yksi heistä oli Kustaa II Aadolf (1611–1632) Ruotsin ja Suomen kuningas, myyttinen ”Pohjolan Leijona”, jonka johtamat sotajoukot hakkapeliittoineen levittivät kauhua 30-vuotisessa sodassa. Juhani Styrman Aadolfinrinteen portaikolla on värikäs historia Esko Hytösen piirros Aadolfinrinteen suihkualtaasta. Esko Hytösen piirros Aadolfinrinteen suihkualtaasta. Kuva: Esko Hytösen perikunta. Kuva: Esko Hytösen perikunta. Syksyinen näkymä Helsinginkadulta Franzénian portaikkoon 1930-luvulla. Suihkukaivo on peitetty levyllä ja näkyy portaikon keskellä. Helsinginkatu 13 on vielä rakentamatta. Kuva: Pietinen, Museovirasto. Warkauden lehti 28.12.1939
20 Viikot 4-5/2021 Parturointia ja bisseä Yrittäjät Marianna ja Aku Ojala Kuva: OttoFromHelsinki Täyden palvelun parranmuotoilu tottakai perinteisesti veitsellä. Kuva: Eeva Roots Liikkeen yleisilme on jotain mancaven ja tikibaarin väliltä. Kuva: OttoFromHelsinki ”Laadukas herrasmiesparturi yhdistettynä maukkaisiin pienpanimo-oluisiin, mitä muuta sitä mies voi tarvita?” Barbers & Beer Company avasi uuden liikkeensä Kallioon, vanhan Kellonosat Oy:n tiloihin osoitteeseen Suonionkatu 3. Sisään astuessa tulee parturikoira Frank (13v. Jackrusselinterrieri) tervehtimään, joka rusetti kaulassa hoitaa portsarin hommia. Ensi silmäyksellä sisustustyyli sopii juuri Kallioon mainiosti, skeittilaudat koristavat seiniä, vanhat kasari videopelit kutsuvat luokseen. Liikkeessä riittää muutenkin erikoisia sisustustusratkaisuja, kuten esimerkiksi pesupaikkojen penkkien virkaa toimittavat vanhat auton penkit tottakai hierovilla helmillä (suoraan 80-luvulta). Barbers & Beer Company on avioparin Marianna & Aku Ojalan yritys, jonka ensimmäinen liike näki päivänvalon Helmikuussa 2020 Jätkäsaaressa. Mariannalla on pitkä parturialan tausta ja intohimo on ollut aina laittaa oma parturipulju pystyyn, pienellä twistillä. Akulla taas on takanaan mittava ravintola-, ja tapahtuma-alan kokemus ja näin saatiin kaksi intohimoa yhdistettyä uudenlaiseksi toimivaksi konseptiksi. Jätkäsaaren liikkeessä komeilee seinillä Mariannan kotimetsästä Etelä-Pohjanmaalta tuotuja puita, joten oli vain luontevaa avata toinen liike Akun syntymähoodeille Kallioon. – Kallion palvelutarjonta oli vähän erilainen 70-luvun puolivälissä kun tänne maailmaan putkahdin, ensimmäinen osoitteeni oli tuossa parin korttelin päässä Kolmannen Linjan ja Porthaninkadunkulma. Aku sanoo ja jatkaa; Meidän ensimmäinen liike on otettu Jätkäsaaressa hienosti vastaan ja mietimme että Kallio on juuri oikea paikka meidänlaiselle yritykselle. Pitkä historia kivijalkayrityksistä, oluen ystävistä, taiteilija kortteleista ja aidoista ihmisistä; me haluamme liikkeen tänne. Mistä sitten on oikein kyse? Barbers & Beer Company on erikoistunut klassisiin herrasmies parturipalveluihin ja maukpanostamme myös jatkossa, Marianna kertoo. Liikeidean saimme ainakin viisi vuotta sitten kun matkustelimme euroopassa ja amerikoissa jossa saman tyyppisiä paikkoja jo onkin, mutta silloin vielä suomen alkoholilainsäädäntö ei antanut myöden tälle liikeidealle, vasta sen muutoksen jälkeen 2018 meillekkin avautui mahdollisuus. Olimme Avin mukaan kuulemma kolmas hiusalan yritys joka anoi anniskelulupia mutta erikoistumista pienpanimo-oluisiin ei vastaavaa ole vielä tullut vastaan. Lähdimme samalla tietämättämme muuttamaan kahta vähän isompaa trendiä; Suomessa jos otat oluen ennen klo.12 päivällä on vain kaksi vaihtoehtoa, olet alkoholisti tai tulossa ruotsin laivalta. Tätä käsitystä halusimme muuttaa eurooppalaisempaan tyyliin että päivälläkin voi nauttia hyvän oluen tai kaksi ilman humaltumis hakuisuutta. Toinen trendi sitten koskettaa parturissa käyntiä muunakin kuin pakon omaisena velvoitteena. Maailmalla monet parturit ovat sen alueen seurustelu ja kohtaamispaikkoja, sinne voi tulla näkemään ystäviä ja tuttuja, keskustelemaan ja tutustumaan muiden kanssa kävijöiden mielipiteisiin ja näkemyksiin. Meillä suomessa hyvä kun puhutaan oman parturin kanssa, saati sitten viereisen penkin asiakkaan kanssa. Tähän halusimme tuoda muutosta ja uskomme että olut on siinä juuri hyvä jään rikkoja ja silta yhteisiin mieltymyksiin. Ei meillä tietenkään pakko ole puhua jos ei halua Aku naurahtaa, pyrimme aina kuuntelemaan asiakkaan tahtoa. Parturiala on jo satoja vuosia vanha, aina välskäreistä asti se on kehittynyt meidän tuntemaan palvelumuotoon ja ammattiin, raikasta nähdä että ala vielä kehittyy näillä innovaatioilla ja saamme kokea tämän parturikonsepti 4.0:n Rentoa laatuaikaa arjen kiireen keskellä, perjantain afterwork frendien kanssa, kuontalo kuosiin ja pari bisseä kylkeen, siitä on Barbers & Beer Company tehty. www.barbersandbeer.fi kaisiin pienpanimo-oluihin. He panostavat laatuun ja kiireettömyyteen, pyrkivät luomaan sen pienen hemmotteluhetken miehille arjen kiireen keskelle. – Olemme erikoistuneet miesten hiusja partapalveluihin, mutta tottakai meille saa leiditkin tulla oluille. Meillä on yhteistyössä Stadin Panimon kanssa tehty omat oluet ja muita hyviä kotimaisia pienpanimo oluita. Meiltä löytyy parturialan parhaimpien tuotemerkkien lisäksi omat hiusja partatuotteet joihin Helsingin kaupungin Kulttuuriteko 2020 -palkinto Suvilahti TBA:lle Helsingin kaupungin Kulttuuriteko 2020 -palkinto on tänään myönnetty Suvilahti TBA -ravintolaja tapahtuma-alan yritykselle. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Kulttuuriteko-kunniamaininnat menivät Helsingin kävelyfestivaalille ja Radio Majavalle. Ehdotuksia palkittavista haettiin Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan verkkosivuilla 9.11.-15.12.2020 kyselyllä, joka oli avoinna suurelle yleisölle. Vastauksia kyselyyn tuli yhtensä 194 kpl. Palkinnon saajasta ja kunniamaininnalla palkittavista päättää Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaosto. ”Suvilahti TBA on ravintola ja tapahtuma-alan yritys, joka on kulttuurialalle vaikeana vuonna 2020 merkittävästi kehittänyt Suvilahteen tapahtumallisuutta. Suvilahti Summerja elo-syyskuun tapahtumat tuotettiin rajoitusten mukaisesti ja turvallisesti ja ne saivat paljon huomiota ja kiitosta muuten varsin hiljaisen kulttuuritarjonnan aikana. Järjestäjillä oli varsin suuri riski, jonka he kuitenkin kokeneella tuotannon järjestelyllä välttivät toteutumasta” perustelee palkitsemista kulttuurija kirjastojaoston puheenjohtaja Tuomas Finne. Kunniamaininnan saivat Vuonna 2017 aloitettu Helsingin Kävelyfestivaali ja Radio Majava. Kävelyfestivaalissaesitellään Helsingin kaupunginosia, niiden kulttuuria ja historiaa. Oppaina toimivat asiantuntevat oppaat. Vuonna 2020 erikoisoloissa toteutettiin myös virtuaalimatkoja ja osallistujamääriä rajoitettiin. Radio Majava on puolestaan kalliolaisen, muusikkojen ja roudareiden kansoittaman suljettuun baariin perustama radioasema, joka tuottaa päivittäin ohjelmaa nettiin. Radio perustettiin tilanteessa, jossa niin muusikot, näyttelijät kuin roudaritkin menettivät työnsä ja vapaa-aikaa tuli sen tilalle. Palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin palkittaville kulttuurija vapaa-ajan toimialan virtuaalisessa palkitsemistilaisuudessa 20.1.2021.
21 Viikot 4-5/2021 Uusia toimia Itämeren muoviroskan torjuntaan Clewatin alus/ Clewat Oy Bloft Design Labin 3D-tulostin/ Bloft Design Lab Uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille Helsingissä Aina mukana –sovellus selkeyttää päivitystilanteiden hoitovastuita. Kuvalähde: Helsingin kaupunki, sosiaalija terveystoimiala. Kuva: Näkymä Kaunissaaresta/ Helsingin kaupunki Neljä yritystä testasivat muoviroskaantumista ennaltaehkäiseviä toimia ja muoviroskan torjuntaa meressä. Clewat Oy kokeili uudenlaista roskienkeruualusta, jolla merestä voidaan tehokkaasti kerätä makroja mikromuovia. Innogreen testasi viherseinän kykyä suodattaa huleveden mukana kulkeutuvaa muovia. Biosatama Oy selvitti, kuinka paljon muoviroskaa kulkeutuu mereen risteilyalusten ruokajätteen mukana. Bloft Design Lab rakensi 3D-suurtulostimen, jolla merestä kerätystä muoviroskasta voidaan tulostaa SUP-lautoja. Kokeilut toteutettiin vuoden 2020 aikana Helsingin rannikkoja merialueella. Helsinki haluaa kuulua maailman johtaviin kaupunkeihin siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta. Helsingin tavoitteena on esimerkiksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Helsinki on yhdessä Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin Turun kanssa koordinoinut yli kymmenen vuotta Itämeren suojelutoimintaa kaupunkien yhteisen Itämerihaaste-kumppanuusverkoston kautta. Helsinki haluaa toimia alustana, kun etsitään uusia, kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja. Siksi kaupunki käynnisti tänä kesänä Itämerihaasteen nopeat kokeilut, joilla haettiin innovatiivisia ratkaisuja merten muoviroskaongelmaan. Merten muoviroska on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia vesistöjä. Esimerkiksi Tyynellämerellä on valtava roskakeskittymä, joka on kolme kertaa suurempi kuin Ranskan pinta-ala. Myös Itämerellä muoviroska on iso ongelma. Itämeren valuma-alueella asuu lähes 90 miljoona ihmistä ja Itämeri on maailman liikennöidyimpiä merialueita. Helsingin Satama on Euroopan vilkkaimmin liikennöity matkustajasatama, jossa vierailee reittiliikenteen lisäksi vuosittain noin 300 kansainvälistä risteilyalusta. Itämerellä muovia päätyy maalta mereen muun muassa jokien, hulevesien ja tuulen mukana, mutta myös suoraan esimerkiksi laivaliikenteestä. Meressä muovi on vaarallista ihmisille sekä ympäristölle. Muovi hajoaa hitaasti ja jauhautuu pienemmäksi mikromuoviksi, jolloin sitä kertyy kalojen ja lintujen ruoansulatuselimistöön ja kulkeutuu ravintoverkossa lopulta myös ihmiseen asti. Mikromuovi jo itsessään on vaarallista ympäristölle, mutta sen lisäksi sen mukana kulkeutuu haitallisia aineita. Helsingissä Itämeren roskaamista torjutaan muun muassa ylläpidon, erilaisten koordinoitujen toimenpiteiden ja rantatalkoiden avulla. Esimerkiksi Helsingin merialueiden ja saariston puhtaanapidosta vastaava kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara keräsi viime vuonna Helsingin edustan merialueelta 80 kuutiometriä roskaa. ”Vaikka Helsingissä tehdään jo nyt paljon Itämeren suojelemiseksi, se ei riitä. Vanhojen toimivien ratkaisujen rinnalle tarvitaan täysin uusia ratkaisuja. Rahoittamalla nopeita kokeiluja voimme pienellä panostuksella saada nopeasti selville, miten innovaatiot toimivat ja kannattaako niiden käyttöä laajentaa. Hyödymme siis kaikki siitä, että Helsinki toimii alustana, jossa esimerkiksi start-upit ja muut yritykset sekä toimijat voivat kokeilla ympäristöä suojelevia innovaatioitaan käytännön tositilanteessa,” sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa ennen kaikkea arjen ja työn sujuvuutta niin kaupungin asukkaille kuin työntekijöillekin. Käytännön esimerkki työn sujuvoittamisesta ja laadun parantamisesta on uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille. Aina Mukana -palvelun myötä päivystystilanteiden opas kulkee aina hoitajien mukana, ja akuuttitilanteissa ohjeet ovat nopeasti käytettävissä. Palvelun avulla hoitajat voivat tunnistaa hoidontarvetta nopeasti ja nykyistä paremmin. Näin toimii digitaalinen Helsinki. Aina mukana –sovellus selkeyttää päivitystilanteiden hoitovastuita. Kuvalähde: Helsingin kaupunki, sosiaalija terveystoimiala. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten määrän on arvioitu kasvavan noin 70 000:lla. Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa kaupunkia kehittämään ja järjestämään palveluita entistä suuremmalle joukolle. Samalla ikääntyneiden hoito painottunee entistä enemmän kotihoitoon, minkä vuoksi kaupungin pitää kehittää uudenlaisia hoitotyön ratkaisuja. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen hoitajista monen koulutukseen on sisältynyt vain vähän päivystystilanteiden hallintaa. Hoitajat tarvitsevatkin työnsä tueksi uusia työkaluja. Digiavusteiset työkalut ja yhteinen toimintamalli lisäävät myös potilas-ja työturvallisuutta. Aina mukana –sovellus Uuden kotihoidon hoitajien käyttöön tulevan Aina Mukana –puhelinsovelluksen tavoitteena on, että kotihoidon ja hoivakotien hoitajat voisivat tunnistaa sen avulla akuuttitilanteissa nykyistä paremmin apua tarvitsevat potilaat ja tehdä nopean hoitoarvion. Aina Mukana -sovellus selkeyttää myös päivystystilanteiden hoitovastuuta ja vähentää tarpeettomia ensihoitohälytyksiä ja potilassiirtoja päivystykseen ja sairaalaan. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tapa hoitaa päivystystilanteita kotihoidossa ja hoivakodeissa. Asiakkaan akuuttitilanteen hoidossa on tärkeää, että hoito-ohjeet olisivat hoitajalle nopeasti löydettävissä ja käytettävissä eli ne olisivat sovelluksen nimen mukaisesti aina mukana. – Aina Mukana -sovellus vahvistaa jokaisen hoitajan omaa osaamista toimia haastavissa asiakastilanteissa ja vanhuksien tarvitsema apu käynnistyy nopeasti. Hienoa, että Helsinki mahdollistaa myös pienempien digitaalisten ideoiden toteuttamisen ja vastaa kentän tarpeisiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tuula Lahti. Aina mukana -sovellusta käytetään Helsingin kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoivassa omassa ja ostopalveluiden yksiköissä. Sen toimintaohjeistus pohjautuu Helsingin konsultointikäytäntöihin, joten sitä ei voi sellaisenaan käyttää muissa organisaatioissa. Perusaineistona sovelluksessa on päivystystilanteiden aiemmin paperisena löytynyt opas, jonka sisällöt löytyvät kokonaisuudessaan sovelluksesta. Sovellus osaa suositella siihen hoitotilanteesta raportoitujen tietojen, kuten potilaan hengityksen, pulssin, verenpaineen, tajunnan ja kivun tasojen sekä käytöksen avulla toimintaehdotuksia hoitajalle. Helsinki etsii aktiivisesti Helsingin kaupunki etsii sosiaalija terveystoimialalla aktiivisesti uusia hoitoteknologisia, digitaalisia ja tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja ja osallistuu niiden kehittämiseen. Helsingin tavoitteena on myös nopeiden asiakaslähtöisen kokeilujen tekeminen. Samalla Helsinki haluaa lisätä mahdollisuuksia oppia kokeiluista ja saada niiden oppeja jalkautettua kaupunkiorganisaatioon tehokkaasti. Aina Mukana -puhelinsovellus on hyvä esimerkki kaupungin kokeilutavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Mukana sovellusta kehittämässä ovat olleet kaupungin oma Digitalents Helsinki -yhteisö sekä palvelumuotoilun osalta suomalainen Futurice Oy -webja mobiiliohjelmistoyritys.
22 Viikot 4-5/2021 Lapsuuteni luontoyhteys iloa ja ihastusta Astangajooga paransi Danita Westphalin selän ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys VASTUSTUSKYKY Asahi-liikunta voimistaa keuhkoja Vuosikello Vuosikello auttaa pysymään auttaa pysymään ruokavaliossa ruokavaliossa LT uontais erveys 6,90 NYT 1/2021 8,10€ HYMY Joogan tärkein asento KILPIRAUHANEN Stressi hallintaan, suolisto kuntoon KUUKAUTISKIERTO Yrttihöyrytystä kipuihin HAPATTAMINEN Puhtaasti, mutta boheemisti Kurssit ja tapahtumat Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset @karprint.fi TILAA!
23 Viikot 4-5/2021 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Kolmas linja 28 ............ ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Kaupunki perusti väliaikaiset pysäköinti-alueet Lumitöitä Kalliossa vuonna 2019. Kuva Helsingin kaupunki / Veikko Somerpuro Helsingin kaupunki on ottanut erikoistoimia käyttöön viime viikon runsaiden lumisateiden puhdistustöitä nopeuttamaan. Hietalahdentorille ja Kampintorille on perustettu väliaikaiset pysäköintialueet. Väliaikaiset pysäköintialueet on tarkoitettu alueen asukaspysäköintitunnuksella varustetuille autoille. Hietalahdentorilla on noin 80 paikkaa ja Kampintorilla noin 15 paikkaa. Kaupunki selvittää, onko muita alueita mahdollista avata väliaikaisiksi pysäköintialueiksi. Aiempina lumitalvina käytössä olleita paikkoja on varattu muuhun käyttöön muun muassa koronan vuoksi. Kadunhoitotietoa Katujen putsaaminen on sitä nopeampaa, mitä vähemmän niiden varsille on pysäköity autoja. Helsinki pyytää kaupunkilaisia seuraamaan siirtokehotuksia. Asukkaiden on nyt hyvä seurata aktiivisesti ajoneuvojen siirtokehotuksia ja siirtää autonsa, jotta auraaminen onnistuu. Siirtokehotuksia voi seurata myös verkossa tai ne voi tilata tekstiviesteinä osoitteesta http://www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/ Pysäköintihalliin alennusta Monet kantakaupungin pysäköintihallit myöntävät alennusta asukaspysäköintitunnuksella. Alennusta myöntävissä halleissa voi pysäköidä 90 eurolla kuukaudessa arkisin kello 16–09 ja viikonloppuisin ilman aikarajoitusta. Arkisin kello 9–16 voimassa on normaali tuntiveloitushinta, mutta kokonaishinta tältä seitsemältä tunnilta nousee enintään 18 euroon. Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa alennukseen yhdelle autolle yhdessä pysäköintihallissa. Miten saat alennuksen Jos haluat alennuksen pysäköintihalliin, ota yhteyttä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu tarkistaa, että olet oikeutettu alennukseen ja välittää tietosi 1–2 vuorokauden sisällä pysäköintihalliyritykselle. Tämän jälkeen voit tehdä sopimuksen pysäköintihalliyrityksen kanssa alennuksen saamiseksi. Sopimus tehdään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään vuodeksi. Tällä hetkellä seuraavat Aimo Parkin hallit myöntävät alennusta: Finlandia, Iso Erottaja, Pikku Erottaja, Kasarmitori, Tilkka ja kaksi hallia Vallilassa. Alennusta myöntää myös EuroParkin P-CityForum. Talvivaellukselle vain oikeilla varusteilla ja riittävällä kokemuksella Viimeaikainen retkeilybuumi on herättänyt huolen liian heppoisin varustein ja taidoin vaeltamaan lähtevistä, kokemattomista luonnossa liikkujista. Talviretkeilyyn tarvitaan aivan erilaista varautumista ja kokemusta kuin lumettomana aikana. Talvi on erittäin vaativaa aikaa vaellukselle. Varsinkin pohjoisessa sääolot voivat olla ankarat ja muuttua hetkessä. Pulaan joutuvalle apu on kaukana. Ensimmäiselle talviretkelle ei pidä lähteä kauas, vaan kasvattaa taitojaan helpoilla lähireiteillä. Kannattaa ensin tunnustella miltä tuntuu olla tuntikausia kylmässä, millaista on liikkua lumella ja miten osaa suunnistaa lumen muuttamassa maisemassa ja suoriutua päivittäisistä toimista majoittumisesta ruuanlaittoon ja hygieniasta huolehtimiseen. Varsinaiselle vaellukselle kannattaa lähteä kokeneen talvivaeltajan tai oppaan kanssa. Opettelun voi aloittaa myös talvivaelluskurssilla. Talvella maastossa liikuttaessa tärkeintä on pysyä lämpimänä ja huomioida kaikki turvallisuusseikat. Puhelin ei kuulu kaikkialla. Varsinkin pohjoisessa on paljon ja laajoja katvealueita. Puhelimen akun kesto ei ole pakkasella kehuttava, joten siihen ei kannata luottaa. Aina on oltava mukana paperinen kartta sekä kompassi, ja niitä on myös osattava käyttää. Lumija jäätilanne pitää tarkistaa ennen maastoon lähtöä. Varsinkin alkutalvesta jäät ovat petollisia, mutta myöhemminkin vesistöissä on monin paikoin sulia kohtia. Lumi muuttaa maastonmuotoja. Kesältä tuttu maisema näyttää lumen peittämänä ihan toiselta. Reittimerkit saattavat hautautua hankeen, ja lunta saattaa olla niin paljon, että ahkion kanssa eteneminen on erittäin raskasta. Ei kannata koskaan luottaa siihen, että jaksaisi vaeltaa tuvalta tuvalle. Mukana on aina oltava myös oma talvenkestävä majoite. Tätä ei voi korostaa liikaa. Tuvilta saattavat joskus huonolla tuurilla olla polttopuut vähissä. Retkeilijöitä on ollut ennätyksellisen paljon, ja siksi polttopuun kulutuskin on ennätyssuurta. Varastoja täydennetään sitä mukaan kuin suinkin ehditään ja kelit sen sallivat.
24 Viikot 4-5/2021 Ilmoittaudu ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 2 553 muuta inspiroivaa kurssia Verkkokursseja mm. Helsinki Insta-kuvaajan silmin .............................. H212236 Kuvajournalismin peruskurssi ............................. H212673 Kanelikierteitä kotioloissa B ................................. H212750 Espanjan intensiivialkeet ...................................... H211880 Intermediate Spring Conversation ....................... H211878 Matkailuvenäjää .................................................... H212411 Pattern and Surface design ................................. H211931 Digitaalinen piirrosanimaatio ............................... H212607 Lyijykynäpiirtämisen perusteet B ......................... H212434 Akvarellimaalausta aloittelijoille ........................... H212667 Maksuttomat verkkoluennot Sähkökitaran pedaaliefektien kiehtova maailma . H211411 Videopelien historia: Pelihalleista VR-peleihin .... H211899 Salatieteitä, henkioppaita ja dekadenssia ........... H212881 Valokuvien kertomaa ja niiden tulkintaa .............. H212724 Helsinginkatu 24, Brahenkenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com | p. 09 146 1126 Avoinna arkisin 8.30-19, la 9-16. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitoon tarkoitetut maitohappobakteerivalmisteet. Stadin sydämessä – sydämellä Fiilus Arkeen maitohappobakteerivalmiste 30 tabl. 9,90 € (norm. 13,05 €) Laadukas suomalainen avainlipputuote nyt tarjouksessa Brahen Apteekissa. Fiilus-valmisteet sisältävät miljardi Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria ja miljardi Bifidobacterium lactis -bifidobakteeria. Saatavilla purtavat tai nieltävät vaihtoehdot. Laktoositon, gluteeniton, maidoton, hiivaton, soijaton.