2 Viikot 48-49/2019 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki Kaupoissa, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Klementiini Klementiner Espanja/Spanien 2 PKT/FÖRP. PLUSSA-KORTILLA 22% Yksittäin ja ilman Plussakorttia/Styckevis och utan Plussa-kort 2,59 pkt/förp. (4,47-5,18/kg) 79 KPL/ST. (8,78/kg) GRANDIOSA Kiviuunija extrapizzat Stenugnsoch extrapizzor 300-400 g 2 79 PKT (6,98-9,30/kg) PLUSSA-KORTILLA -12-22% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 3,19-3,59 pkt (8,98-10,63/kg) Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 1.12.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 1.12.2019 om inget annat nämns. Vi gör julen tillsammans Tehdään JOULU yhdessä Jauhelihapiirakka maistuu pikkujoulun pöydässä. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. En köttfärspaj är gott på lillajulsbordet. Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. 1 29 KG Makkarapelti/Korvplåt 4 annosta/portioner | alle/under 30 min Joulun arjen pelastaja on hetkessä valmistuva Julvardagen räddas av en snabblagad 1 pkt/förp. HK Sininen lenkkimakkaraa/HK blå länkkorv 2 omenaa/äpplen 1 sipuli/lök Pinnalle 1/2 dl kuivattua sipulia/ torkad lök 1 dl persiljaa hienonnettuna/finklippt persilja Kuori lenkkimakkara ja viipaloi se ohuiksi (noin 1/2 cm) viipaleiksi. Levitä viipaleet pellille leivinpaperin päälle. Kuori omenat, poista siemenkodat ja hienonna omenat pieniksi kuutioiksi. Hienonna kuorittu sipuli. Levitä omenat ja sipulit makkaroiden päälle. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes ne saavat vähän väriä ja alkavat hieman käpertymään. Ripottele pinnalle kuivattua sipulia ja hienonnettua persiljaa. Dra bort skinnet från länkkorven och skär den i tunna (cirka 1/2 cm) skivor. Rada ut skivorna på bakplåtspapper på en plåt. Skala äpplena och avlägsna fröhusen. Skär i små tärningar. Finhacka den skalade löken. Fördela äppeltärningarna och löken på korven. Stek korven i 225 grader på mellersta falsen cirka 20 minuter, tills skivorna får lite färg och börjar rulla ihop sig en aning. Strö torkad lök och finklippt persilja över. HK Sininen lenkit Blå länkkorv 500-580 g 4 00 2 PKT/FÖRP. (3,45-4,00/kg) VAASAN Kanelikierrepulla Kanelsnäcka 90 g Suomalainen lanttu ja punajuuri Finska kålrötter och rödbetor 1 kg cent 3 99 PS/PÅSE (0,99/kg) ark 7-23 la 7-23 su 10-23 • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut suomalaiset kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.wotkins.fi Joulumyyjäiset Nilsiänkadulla ? Vanha lääketehdas Vallilassa elää uutta ja vilkasta elämää luovien alojen tekijöiden työpajoina. Myynnissä mm. batiikkitaidetta, grafiikkaa, silkkiasusteita, koruja, hunajaa, kortteja, piensisustusja paperituotteita. Samassa rakennuksessa sijaitsevan Vallilan panimon myymälä on myös avoinna. Päivän aikana on myös mahdollisuus vierailla Aija Johanssonin työhuoneella ja tutustua batiikin valmistukseen ja työtapoihin. Tiistaina 4.12.klo 10-17, Nilsiänkatu 10, Vallila, pääovi, 3. krs aula. Vallilassa kaupunkiolohuone Kohtaus ? Kaupunkiolohuone Kohtaus Vallilassa avautui helsinkiläisen nuoren taiteilijan Ahmed Abedsajeesin näyttely ”Homeland” . Näyttely käsittelee Irakin tämän hetkistä tilannetta ja taiteilija haluaakin näyttää yleisölle millaista elämä on Irakissa tällä hetkellä. Kaupunkiolohuone Kohtaus Vallila on Kohtaus ry:n ylläpitämä urbaani yhteisöllinen tapahtumaja kohtaamispaikka nuorille aikuisille. Paikasta löytyy lisää tietoa täältä: www. kohtaus.info. Ulkovalosarja 360LED, 12M Puuvillamatot, 80x150 ja 80x200 alk. 20,90 (29,90) Joulusukka kääntöpaljetti 27—30.11.2019 www.etola.net Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 30.11.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. Black Friday 19,(36,90) 5,(7,90) 10,(14,90) 2 50 (3,50) ERÄ koristevaloja alk. 3,85 (5,50) ERÄ puuleluja Ovistoppari LED-valo, paristokäyttöinen 6 50 (9,90) -30% -30% -25% Cornelia laatikko 4L kannella Cornelia laatikko 52L kannella
50. vuosikerta – nro 22 Viikot 48-49 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Harjun nuorisotalo kiinni korjausten ajaksi Toiminta jatkuu muissa tiloissa ? Harjun nuorisotalo Aleksis Kiven kadulla sulkee ovensa vuoden 2020 alusta lähtien noin vuodeksi. Remonttitauon aikana Helsingin kaupunki kutsuu nuoret ja asukkaat suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Kaupunki suunnittelee Harjun nuorisotaloon korjauksia, jotka on tavoitteena aloittaa keväällä 2020. Alustavan arvion mukaan korjaukset valmistuvat noin puolessa vuodessa. Harjun nuorisotalon tilojen kuntoa ja ilmanvaihdon toimintaa tutkittiin keväällä 2019. Tutkimusten mukaan kellarikerroksessa on paikallisia kosteusja mikrobivaurioita ja ilmanvaihdossa on puutteita. Tiloihin suunnitellaan tarvittavat korjaukset tutkimustulosten pohjalta. Harjun nuorisotalo toimii Aleksis Kiven kadun tiloissa normaalisti vuoden 2019 loppuun asti. Tammikuusta 2020 alkaen Harjun toimintaa ja nuorisopalveluja siirretään hyvien kulkuyhteyksien päähän. Harjusta siirtyy kädentaitoihin liittyvää toimintaa Pikku-Huopalahteen, Kannelmäkeen ja Lauttasaareen. Tapahtumat pyörivät jatkossa Suvilahden Tiivistämöstä käsin. Studiotoiminta jatkaa näillä näkymin Harjussa, koska kyseisissä tiloissa on erillinen ilmanvaihto. Asia varmistuu meneillään olevien lisätutkimusten myötä arviolta vuoden 2019 loppuun mennessä. Remonttitauon aikana Harjun toimintaa kehitetään yhdessä nuorten, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että toiminta Aleksis Kiven kadulla alkaa remontin jälkeen arviolta syksyllä tai loppuvuonna 2020. – Remontin avulla saamme Harjun nuorisotalolle lisäaikaa. Talon isompi peruskorjaus on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua, sanoo nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka. Harjun nuorisotalo, kuva: nuorisopalvelujen kuva-arkisto Junatien kilpailun voittajaehdotus yhdistäisi Suvilahden ja Teurastamon ? Junatien suunnittelukilpailun voittajaksi on valittu ehdotus ”Crossroads”, jonka tekijöiksi paljastuivat L-arkkitehdit Oy, WSP Finland Oy ja Nomaji Maisema-arkkitehdit Oy. Lisäksi tuomaristo päätti jakaa kunniamaininnan nimimerkille ”Junatien Ryijy”, jonka tekijät ovat Mandaworks AB ja WSP Finland Oy. Helsingin kaupunki haki Junatien suunnittelukilpailulla ideoita kantakaupungin keskellä sijaitsevan väylämäisen ympäristön kehittämiseksi. Junatie on osa Teollisuuskadun akselia, eli Pasilan ja Kalasataman välistä kehittyvää aluetta. – Teollisuuskadun akselista kehitetään merkittävää työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymää, sanoo arkkitehti Tiia Ettala. Sörnäisten, Hermannin ja Vallilan välissä sijaitseva Junatien ympäristö on nykyisellään väylämäinen ja liikenteellisesti monimutkainen paikka. Samaan ympäristöön johtavat niin Teollisuuskatu, Sörnäisten rantatie kuin Itäväyläkin. Erilaisia ramppeja ja tasoja on paljon, eikä kaupunkitila ole nykyisellään kovin viihtyisää. – Tavoitteena on selkeyttää alueen liikennettä ja tehdä ympäristöstä viihtyisämpi. Liikenteen välityskykyä ei ole kuitenkaan tarkoitus karsia. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksien parantamiseen haetaan myös ratkaisuja, kertoo Tiia Ettala. Sivu 7 Anni Vepsäläinen jatkaa kauppakamarin johdossa ? Suomen Messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen jatkaa ensi vuonna Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtajana. Kauppakamarin syyskokouksessa varapuheenjohtajiksi valittiin uudelleen Fredman Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman, Tamro Oyj:n toimitusjohtaja Kai Kaasalainen sekä SRV Oyj:n toimitusjohtaja Saku Sipola. Helsingin seudun kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 100 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä. Jäsenmäärältään kauppakamari on Pohjoismaiden suurin. Helsinkiläiset siivosivat talkoovoimin puolet koko kaupungin rantaviivasta ? SATAKOLKYT-hanke on innostanut tuhannet helsinkiläiset mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Vuoden 2019 aikana talkoilla on saatu siivottua 65 km eli tasan puolet koko kaupungin rantaviivasta. Samalla rannoilta on kerätty pois yhteensä noin kahden jätelavallisen verran roskaa. SATAKOLKYT-hankkeelle myönnettiin perjantaina 15.11. Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinto. Palkitsemisperusteiden mukaan kansalaisten yhteen tuominen ympäristön hyväksi on juuri sellaista arkisivistystä, jota tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. SATAKOLKYT on innostanut tuhansia helsinkiläisiä mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Siivousretkillä merenrannassa on käynyt niin koululuokkia, työporukoita kuin yksittäisiä kaupunkilaisiakin. Hanke käynnistyi keväällä 2019 ja jatkuu vuoteen 2021 asti. – Tähän mennessä talkoilla on saatu siivottua tasan puolet Helsingin rantaviivasta, eli yhteensä 65 kilometriä merenrantaa, kun kaupungin koko rantaviivan pituus on hankkeen nimen mukaisesti 130 kilometriä. – Talkoiden myötä rannoilta on kerätty pois yhteensä noin kahden jätelavallisen verran roskaa, kertoo hankkeen koordinaattori Eeva Puustjärvi. Hankkeen nettisivuilta satakolkyt.fi löytyy interaktiivinen kartta, joka näyttää milloin mikäkin ranta on viimeksi siivottu. Kuka vaan voi varata kartalta pätkä rantaa ja lähteä siivousretkelle. Kun rannan ilmoittaa siivotuksi kartalle, sen väri muuttuu punaisesta vihreäksi ja siivoaja saa halutessaan oman nimensä näkyviin rannan kohdalle. Keväällä käyntiin polkaistun kampanjan puitteissa on järjestetty jo yli 150 rannansiivoustempausta ja mukana on ollut noin 2500 eri-ikäistä helsinkiläistä. – Ahkerimmin rantoja ovat siivonneet koululuokat, mutta myös monet yksittäiset ihmiset ja pienet kaveriporukat ovat lähteneet mukaan. On ollut hauska huomata, että myös useat yritykset ovat innostuneet järjestämään rantatalkoita osana tyhypäivien ohjelmaa, kuvailee Puustjärvi. Sivu 21 SATAKOLKYT-rantojensiivoushanke palkittiin Sivistyspalkinnolla Nuoret ovat olleet ahkeria rantojen siivoajia. Kuva: Eeva Puustjärvi
4 Viikot 48-49/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Yrityksiltä yhteisöveroa yli 2,5 miljardia Helsingissä U udellemaalle rekisteröidyt yritykset maksoivat viime vuonna lähes 60 % koko Suomen yhteisöveron määrästä, yhteensä 3 537 milj. euroa. Suurimmat yhteisöverot kertyivät Helsinkiin, 2 561 milj. euroa, Espooseen 547 milj. euroa ja Vantaalle rekisteröidyistä yhteisöistä 187 milj. euroa. Keskikokoiset Uudenmaan kunnat maksoivat yhteisöveroa 15-30 milj. euroa. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin laskelmista, jotka perustuvat Verohallinnon tietoihin. Vuonna 2018 veroja maksavien yritysten lukumäärä on kasvanut koko maassa. Kokonaisuudessaan veroja maksavien yritysten lukumäärä koko Suomessa kasvoi 2,4 prosenttia. Uudellamaalla veroja maksavien yritysten lukumäärä nousi 1,4 prosenttia. Uudellemaalle rekisteröidyt yritykset maksoivat lähes 60 % koko Suomen yhteisöveron määrästä vuonna 2018. Jos yhteisövero lasketaan yritystoimipaikkojen mukaan, maksaa Uusimaa vieläkin noin puolet Suomen yhteisöverosta. Uudenmaan noin 100 000 yrityksen merkitys koko Suomen talouden veturina on kiistaton”, toteaa johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista. Myös yhteisöveron määrä on kasvanut. Koko maassa yhteisöveroa maksettiin vuonna 2018 4,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, yhteensä lähes 6 miljardia euroa. Uudellamaalla kertyneen verotulon määrä nousi 5,4 %. Yhteisöverokanta laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Yritysten maksaman yhteisöveron määrä on kuitenkin kasvanut vuosittain ja on merkittävästi korkeampi kuin ennen yhteisöverokannan alentamista. Suomen yhteisöverokanta on pidettävä jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Joker – ei elokuva ? Väkijoukossakin itsensä yksinäiseksi tunteva Jokeri etsii edes jonkinlaista yhteyttä muihin ihmisiin. Kulkiessaan pitkin Gotham Cityn nokisia katuja hän pitää yllä kahta naamiota. Toinen on työnaamio – sen saa illaksi pois. Mutta toista hän ei pysty poistamaan; eikä se ole ihon väri. Isättömällä Jokerilla on hauras äiti, hänen paras ystävänsä, joka nimittää häntä Happyksi. Tämä lempinimi on luonut Jokerille hymyn, joka kätkee hänen tuskansa. Mutta koulutovereiden pilkatessa häntä koulussa, teinien pahoinpidellessä häntä kadulla, pukuihmisten katsoessa häntä kieroon metrossa Jokeri ajautuu yhä kauemmaksi yhteiskunnasta. Äsken hän rojahti pöytääni. Elokuvan Gotham City oli muuttunut Helsingin Kaisaniemen metroaseman ylätasanteen kahvilaksi. Sain äkkiä tilaa ympärilleni. Hänen nimensä olkoon vaikka Vitsi. Ikää oli miehellä 25 vuotta, puhekielenä kantasuomi, toiveena musiikin teko. Niin ja naamio. Sitä hän ei saanut pois edes vapaa-ajalla. Se näkyi hänen kasvoiltaan. Sen huomasivat kaikki ja sen takia kaikki yrittivät kiertää hänet. Yksi ero oli. Hän ei hymyillyt kuten kaimansa Gothman Citystä. Hän oli kanta-afrosuomalainen. Ja hän teki hidasta kuolemaa. Ymmärsin katselevani Joker-elokuvan päähahmoa. Siksi kutsun häntä Vitsiksi. Henkilöllisyyden suojelemiseksi. Kanta-afrosuomalainen on henkilö, joka on syntynyt Suomessa, elänyt, käynyt koulunsa, omaksunut suomalaisen kulttuurin ja kulutuksen ja tavat ja kielen, jonka vivahteet ja kielikuvat hän ymmärtää kuin muutkin. Eikä ensimmäistäkään vierasperäistä aksenttia. Mutta jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat Afrikasta. Ja siinä hän istui. Sielultaan suomalainen mutta väriltään väär – erilainen. Tänään hänen toisena naamionaan toimi amfetamiini, joka auttoi häntä kätkemään oman tuskansa. Siihen hän istahti piripäissään sammaltaen, että miksi suomalaiset eivät puhu. Joker-elokuva on kertomus miehestä, joka yrittää löytää paikkansa Gothamin rikkinäisessä yhteiskunnassa. Jouduttuaan apatian ja julmuuden noidankehään ja lopulta petoksen uhriksi elokuvan Joker tekee huonoja päätöksiä yksi toisensa jälkeen saaden aikaan synkkien tapahtumien ketjureaktion. Nyt hän istui Vitsinä siinä edessäni. Otin pippiripurkin käteeni, varmistin asentoni ja sujin hitaasti tietokoneeni. Tein toimintasuunnitelman valmiiksi. Jos hän sieppaa läppärin edestäni, niin minä heitä pippurijauhot suoraan hänen silmiinsä. Mutta ei hän siepannut. Hän halusi puhua – joten puhuimme. Puhuimme 40 minuuttia. Isä oli häipynyt pojan ollessa nelivuotias. Yksinhuoltajaäiti ei ollut enää jaksanut vaan potki oireilevan pojan pois kotoaan 15-vuotiaana. Pojan ihonväri oli kutsunut luokseen kaikki elokuvan demonit. Hän ei kerjännyt rahaa, koska ei halunnut samaistua Euroopan kerjäläisiin. Hän sanoi mieluummin varastavansa. Se on kunniakkaampaa. Ei tosin sellaisista kaupoista, jotka olivat yrittäjävetoisia vaan sellaisista, joissa omistusoikeus oli hajautettu osakeyhtiöille tai osuuskunnille. Joskus hän jäi kiinni mutta se ei haitannut, koska sakkoja ei tarvinnut maksaa eikä istua. Nyt oli laki muuttunut ja hän oli ollut juuri 16 päivää vankilassa istumassa sakkojaan. Sitä hän sanoi häpeävänsä. Mutta ei se häntä muuten auttanut. Hän oli juuri ottanut triplat: amfetamiinia, bentsoja ja alkoholia – sitä varastettua. Niinpä silmät jo lepsuivat ja keltaliivit kiersivät lähemmäs. Mutta koska istuimme siinä rauhaisina, niin ulossaattohoitoa ei tullut. Sitten hän pyysi vettä – kuin Jeesus ristillään hain hänelle lasillisen mutta hän ei ehtinyt juomaan. Hän nukahti siihen eteeni istuessaan. Rikkoutuvan lasin räsähdys herätti hänet, hän otti reppunsa ja käveli pois. Mitä tästä opimme. Emme mitään. Mitä tästä taas huomasimme. Meillä Suomessa on varaa ottaa ihmisiä elämään tänne meidän sosiaaliturvalla mutta ei ole rahaa kotouttaa heitä toimiviksi kansalaisiksi. Ei vaikka he olisivat syntyneet täällä. Vitsi oli jo oman elämänsä kiitoradalla. Valmiina nousuun – ready to take off. Paluuta ei enää olisi. Hyvästelin hänet kuolemaansa ja annoin mennä. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Tuki Postin lakkotaistelulle Eläkeläisten alennuksen ikärajaa pitää alentaa koskemaan 65 vuotta täyttäneitä ? HSL:n arvolipun eläkeläisalennuksen aikaraja klo 9-14 sekä alennuksen ikäraja 70 vuotta Vaatimuksemme on, että eläkeläisten alennuksen ikärajaa pitää alentaa koskemaan 65 vuotta täyttäneitä ja sen pitää olla voimassa koko vuorokauden ajan. Me Helsingin eläkeläiset olemme huolissamme matkalipun kohtuuttoman hinnankorotuksen – 1,10 euroa 64,71 % vaikutuksesta eläkeläisten liikkumiseen. Pidämme sekä korotusta että alennuksen ikärajaa ja voimassaoloaikaa suurena vääryytenä ja liikkumisvapautta rajoittavana. Kaikkien eläkeläisten terveyden ylläpitämisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää runas ja monipuolinen liikunta. Useat meistä eivät kykene esim. polvien kulumisen takia kävelemään pitkiä matkoja, jolloin välttämättömien asioiden hoito, kuten esim. terveyskeskuksissa ja sairaaloissa käynnit sekä harrastuksiin pääseminen edellyttää raitiovaunutai bussimatkaa. Terveytemme ja henkisen vireytemme ylläpitämiseksi on tärkeää päästä uimahalleihin, teattereihin, opintojen pariin ja eri harrastuksiin kellonajasta riippumatta. Vaarana on kotiin jymähtäminen ja dementoituminen, jolloin tulemme tarvitsemaan sosiaalija terveyspalveluita, jotka myös maksavat. Toimintojamme estävät julkisen liikenteen kertamaksun kalleus. Me eläkeläiset maksamme veroja enemmän kuin työssäkäyvät ja olemme myös merkittävä kuluttajaryhmä. Lisäksi helsinkiläisinä veronmaksajina kustannamme raitiovaunujen hankinnat, korjaukset ja raidetyöt, joten hinnankorotus tuntuu erityisen pahalta raitiovaunujen osalta. Sen pitäisi olla kaikille helsinkiläisille ilmaista, tai puolikertamaksua, ja vaihtoaika 2 tuntia. Monien maiden kaupungeissa eläkeläiset matkustavat joko ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla. Esim Lontossa 60 vuotta täyttäneet matkustavat ilmaiseksi ja Tallinnassa joukkoliikenne on ollut vuodesta 2013 tallinnalaisille ilmaista, joka vähensi ensimmäisen puolen vuoden aikana autoilua 15 % ja pienensi samalla ilmansaasteita. Olemme keränneet adressin Helsingissä, jossa vaadimme matkakulujen kohtuullistamista. Adressin on allekirjoittanut yli 1000 ihmistä. Helsinkiläisten eläkeläisten ja helsinkiläisten puolesta Ystävällisesti Tarja Kupila ja Eija Ainasoja ? Postin työntekijöiden lakko on oikeutettu vastaus työnantajan törkeään pyrkimykseen leikata palkkoja ja pidentää työaikaa. Postin johto ajaa palkkojen alentamista keskimäärin 30 prosentilla ja vuosityöajan pidentämistä esimerkiksi kokoaikatyössä jopa kuukaudella. Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että valtion omistama yhtiö on romuttamassa yleissitovia työehtosopimuksia työehtoshoppailulla ja laajentamassa työssäkäyvien köyhien joukkoa. Posti on yhtiönä tehnyt jatkuvasti voittoa, mutta yhtiön hallitus on asettanut tavoitteeksi paisuttaa voittoja halpuuttamalla työehtoja. SKP:n piiri vaatii valtion omistajaohjauksen linjan korjaamista niin, että Postille ei aseteta pörssiyhtiöihin rinnastettavia voittotavoitteita. Valtionyhtiöiden ohjeistuksessa pitää yksiselitteisesti torjua työehtoshoppailu. Postia tulee kehittää julkisena palveluna eikä bisneksenä, jossa tehdään omistajille voittoja ja johtajille hävyttömän suuria tuloja. Postin palveluja on parannettava. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Heille pitää maksaa kunnon palkka, jolla tulee toimeen. Työajan pidentämisen sijasta suunta pitää olla sen lyhentämiseen. Ammattiyhdistysliikkeen on yhteisvoimin näytettävä, että työnantajien harjoittama työehtoshoppailu ei käy ja tuettava PAU:n kamppailua palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä vastaan. SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea Helsinki linjasi suuntaviivat tapahtumakaupungin kehittämiselle Kansainvälinen, elävä ja kiehtova ? Millaista tapahtumakaupunkia Helsingistä kehitetään ja mitä tapahtumilla tavoitellaan? Miten tapahtumajärjestäjiä tuetaan? Helsinki haluaa olla toimiva alusta ja mahdollistaja monipuoliselle ja uutta luovalle kaupunkikulttuurille. Tänään julkistettu Helsingin tapahtumien tiekartta ja siihen liittyvä konkreettinen toimenpidesuunnitelma kiteyttää tapahtumallisuuden roolin, tavoitteet ja kehittämisen tasolle, joka tukee kaupunkistrategian onnistumista. Tapahtumallisuus on Helsingin kaupunkistrategiassa keskeinen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia edistävä osa-alue, jota on kehitetty näkyvin tuloksin jo pitkään. Kaupunki on luotettava suurtapahtumien näyttämö ja yksi Pohjois-Euroopan suosituimmista kongressikohteista. Lukuisista Helsingissä kehittyneistä kaupunkitapahtumista osa on levinnyt myös maailmalle. Tapahtumien tiekartan linjauksilla halutaan varmistaa, että Helsingissä on jatkossa entistäkin helpompaa järjestää tapahtumia. Toimivia tapahtumapaikkoja tulee olla riittävästi eri puolilla kaupunkia ja lupa-asioiden hoitaminen kaupungin suuntaan pitää sujua kitkatta. – Tapahtumilla on merkittävä rooli Helsingin viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden rakentamisessa. Paikallisuus näkyy vahvasti kaupungin tapahtumallisuudessa ja tätä halutaan jatkossakin vahvistaa. Urbaani ympäristö on parhaimmillaan koti monenlaisten toimijoiden tekemiselle isossa ja pienessä mittakaavassa. Helsinki on tapahtumallisuudessa sekä tuottaja, kumppani että alusta. Haluamme olla kaikissa näissä rooleissa tulevaisuudessa entistä parempia”, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Helsinki haluaa tarjota parhaat mahdolliset olosuhteet urbaanille, hyvälle elämälle. Kaupunkikulttuuri on yksi keskeinen hyvän elämän mahdollistaja. Se rakentaa Helsingin omaleimaisuutta ja vetovoimaa, kasvattaa kulttuurista ymmärrystä ja vähentää eriytymistä. Toimiva ja kaikille turvallinen tapahtumaympäristö on Helsingin vahvuus ja samalla tapahtumaekosysteemin kehittymisen edellytys. Kaupunki haluaa olla entistäkin parempi kumppani tapahtumatoimijoille.
5 Viikot 48-49/2019 ? ? Heinänen Runopalsta Runopalsta Yön hetkiä Yön hetkiä Taas ilta tummentuu kunnes saapuu yö. Sydämein onnessaan vain sinulle lyö. Yöhön myöhäiseen taas kuulen sen, äänes kultaisen mua kutsuvan. Tummenee tähtivyö yön sadepilvihin. Sävelet kuitenkin aina yhteen lyö. Yöhön myöhäiseen taas kuulen sen, äänes kuiskaavan sua rakastan. Sammuu tähdet nuo, pian päättyy yö. Haaveet on siellä muistojen tiellä. Aamuun aikaiseen taas kuulen sen, äänes kultaisen mua kutsuvan. Toiveiden tumma yö aamulle kättä lyö. Sydämein onnessaan vain sinulle lyö. Aamuun aikaiseen taas kuulen sen. äänes kuiskaavn, sua rakastan. Toivo Levanko lyyrikko MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO Tarjoamme edullisia Iphone puhelimien korjauksia sekä kaikkien puhelinten näytönsuojauksia. Kaikkien iphone 6, 7 ja 8 mallien näytönvaihto 79€-189€, Iphone X näytönvaihto 249€ Meiltä saa myös KAIKKIEN älypuhelinten näytönsuojat elinikäisellä!! takuulla. Meiltä löytyy myös haastavimmat mallit. Qi laturit 14,90€ Teemme myös puhelimiin ja eri laitteisiin ulkoasua muokkaavia styleskin kalvoja. 3 krs. Avoinna: Ma-Su: 09-21 p. 0400 777 388 info@moutfitters.fi tripla.moutfitters.fi (ovh 29,90€) Mäkelänkatu 29, 00550 Helsinki Palvelemme ma-pe klo 8.30-18 ja la klo 9-15 www.vallilanapteekki.fi Vallilan Apteekin uusi apteekkari Tatu Johansson tarjoaa glögiä pe 29.11. klo 10-15 Tervetuloa! Potkutellen kohti joulua ? Joulun markkinat aikaistuvat vuosi vuodelta. 70-luvulla ihmettelin kun Lontoossa jo lokakuussa Haywardin tavaratalossa oli säkenöivä joulusesonki meneillään; selittivät että siirtomaista käsin tullaan jo varhain jouluostoksille. Meillä hyväätekevien yhteisöjen myyjäiset kutsuvat nyt yhä varhemmin. Niihin on syytä suhtautua ihaillen ja tukien. Vapaaehtoiset puuhaajat leipovat ja neulovat, antavat aikaansa tukeakseen hyviä hankkeita. Kotitaloustaitoiset naiset ovat elementissään, ja heidän kiltit miehensä auttavat roudaamisessa. Joulukorttirintamalla on monia hyväntekeväisyrittäjiä. Toivottavasti Posti vain kulkee. Pakinani kuvaksi valitsin riemukkaan kurikkalaisen taiteilija Raija Männistö. Kosken ”Potkutellen kohti joulua”. Sen hän lahjoitti postikortinkerääjäryhmä Concordelle hyvää hyvyyttään ja ylisti herkullisella Mietaamurteellaan sitä ihanuutta, jonka kelkkaretkeilijä tuntee tuulen pyyhkiessä kasvoja lakeuksilla viillettäessä. Raija oli aikoinaan kahdesti Iittalan naivistien suvikorttitaiteilija: toisella kertaa leppoisa pariskunta lekotteli saunan lauteilla, toisella kertaa jorasi tanssilavalla. Männisto-Koskella on töitä 30 nykynaivistin ohella Iittalassa pari viikkoa sitten avatussa Naivismin Talvinäyttelyssä, joka on maaliskuun loppuun saakka avoinna la-su 12-17. Esillä on myös Pirkko Valon muistonäyttely, Tarja Polarin lahjoituskokoelma ja kansain välinen ripaus japanilaisen Shin Tanakan töitä. Tuijotan liikaa televisiota, sen myönnän, Olen keksinyt tavan, millä etukäteen merkitsen ohjelmista suositeltavimmat punaisella rinksulla ja seuraavaksi tärkeät sinikynällä. Kyllä löytyy eri kanavilta mainioita ohjelmia. Suosikkejani ovat mm. SYKE, Arto Nyberg ja Fredrik Skavlan, norjalainen haastattelijamestari Teemalta. Aivan hillitöntä terapiaa tarjoaa ylivertainen Tanssii tähtien kanssa. Mitä olisikaan elämä ilman TV:tä? Mutta kimpaantunut olen varsinkin nuoren polven ”huutajajuontajille”, jotka ovat useimmiten naisia sekä pikavauhdilla mumisijoille, pääasiassa nuorukaisille. Soimaan myös heidän ohjaajiaan. Saavatko nykyiset esiintyjät lainkaan puheopetusta? Haikeudella muistan Kaarina Virolaista, ministeri Johannes V:n I logonomivaimoa, jonka tinkimättömyys oli aitoa ja tuloksellista. On nautinnollista kuulla vanhoissa filmeissä esim. Aku Korhosen ja Eino Kaipaisen ääntämistä. Viimeisin yhteinen kansallinen huumamme nousi Huuhkajista, kiitos heille! Yhdessä paneudumme 80 vuoden takaiseen talvisodan alkuun: olinhan siellä minäkin, tekee mieli huudahtaa. Nimittäin marraskuun 30. päivän aamuna 1939 sireenien soidessa tungimme Aarno-veljen kanssa Agricolankatu 5:n ikkunaamme katsomaan, miten kansa kadulla ja Karhupuistossa käyttäytyi neuvostoliittolaisen koneen lentäessä yllämme lentolehtisiä pudottaen. Muistaakseni hälytyksiä tuli samana päivänä myöhemminkin, mutta meitä lapsia vietiin jo Porvoon taakse ”evakkoon”. Naapuri kertoi Karhupuiston laidalla morsiantaan kainalossaan pitävän sotilaan ampuneen lentokonetta urheasti revolverillaan! Sota oli alkanut. On myös muisteltu 30 vuotta sitten tapahtunutta uskomatonta Berliinin muurin murtumista. Silloin, välittömästi sen tapahduttua, vierailin muurilla ja ostin muurin maalauksista pikku palasia kilkuttavalta nuorukaiselta muutaman kappaleen. Täytyisi kaivaa ne tuolta pannuhuoneesta esiin historiallisina muistomerkkeinä kirjahyllyn päälle. Päätteeksi kerron vielä sotien päätyttyä rautatientorilla helatorstaina 10.5 l945 järjestetystä kansanjuhlasta, jossa puheita pidettiin ja orkesterit soittivat kuorma-autojen lavalla ja kansa tanssi torilla. Minua ei varmaan kukaan hakenut tanssimaan, mutta muistikuva kertoo kaikkien riemuinneen. Kestettiin vielä jonkin aikaan säännöstelyä, asuntopulaa ja sodan seuraamuksia, mutta hämmästyttävällä nopeudella jälleenrakennettiin. Ensimmäiset nylonsukat sain joululahjaksi 1948, isä oli ostanut ne merimieheltä. Aira Heinänen Suomessa käydään joka vuosi yli 1 500 perintöriitaa ? Suomen käräjäoikeuksissa riideltiin viime vuonna yli 1 500 kertaa perintöön liittyvistä asioista, käy ilmi varainhoitaja ja yksityispankki FIMin selvityksestä. Riitojen määrä on pysytellyt tasaisena viime vuodet. Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa riideltiin perimiseen liittyvistä asioista 1 501 kertaa vuonna 2018, kun vuotta aiemmin käräjäoikeuksissa käsiteltiin 1 664 perintöriitaa. Tieto käy ilmi varainhoitaja ja yksityispankki FIMin tekemästä selvityksestä. FIM kävi läpi vuosina 2013–2018 vireille tulleet perimiseen liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 600 perintöriitaa. Ylivoimaisesti suurin osa riidoista käsittelee vuodesta toiseen sitä, kuka toimii kuolinpesän selvittäjänä tai jakajana. Näissä tapauksissa riita perinnöstä on alkanut jo ennen varsinaista perinnönjakoa ja pesän selvittäjäksi ja jakajaksi tarvitaan usein ulkopuolinen henkilö. Lakiasianpäällikkö Veera Kosonen FIMistä on työskennellyt vuosia perimiseen liittyvien kysymysten parissa. Hän on nähnyt työssään sen, miten kipeitä perintöriidat voivat olla ja miten ne voivat repiä erilleen kokonaisia sukuja. – Jokainen perintöriita on inhimilliseltä kantilta tarkasteltuna liikaa. Mielestäni paras perintö on riidaton perintö, Kosonen sanoo. Kosonen kertoo, että jokainen meistä voi pyrkiä huolehtimaan asiansa siten, ettei tarpeettomia perintöriitoja syntyisi. – Perintöriidan käsittely oikeusteitse saattaa helposti kestää vuosia. Tämä on raskasta paitsi henkisesti, myös taloudellisesti. Miten sitten perintöä jättävän kannattaisi huolehtia omat asiansa kuntoon ajoissa? Kosonen neuvoo, että ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on tunnistaa oma tilanne ja ottaa varallisuusja perintösuunnittelu rohkeasti puheeksi. FIMin vuonna 2018 teettämässä kyselytutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista kertoi pohtineensa perintöön liittyviä kysymyksiä paljon. Samaan aikaan joka kolmas kertoi kuitenkin, ettei ole puhunut kenenkään kanssa aihepiiristä. – Perimiseen liittyvistä kysymyksistä ja suunnittelumahdollisuuksista kannattaisi puhua nykyistä reippaammin sekä oman perheen että alan asiantuntijoiden kanssa. Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua perheja verojuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. – Moni meistä esimerkiksi kuvittelee, että varallisuusja perintösuunnittelun työkalut ovat kunnossa, kunhan muistaa päivittää testamentin, edunvalvontavaltuutuksen ja mahdollisen avioehdon aina, kun elämäntilanteessa tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia.
6 Viikot 48-49/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Aurinko nousee kello 8.47 ja laskee kello 15.28. Nimipäivät: Viikko 48 Ke 27.11. Hilkka To 28.11. Heini, Kaisla Pe 29.11. Aimo La 30.11. Antti, Atte, Antero Su 1.12. 1. adventtisunnuntai. Oskari Viikko 49 Ma 2.12. Unelma, Anelma Ti 3.12. Meri, Vellamo Ke 4.12. Airi, Aira To 5.12. Selma Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo La 7.12. Sampsa Su 8.12. 2. adventtisunnuntai. Kyllikki, Kylli ? ? Päivyri Väisänen. 12.12. Joulun sävelet ja sanat – Kauneimmat joululaulut. Tuikkikaa, oi joulun tähtöset la 30.11. klo 19. Tomi Metsäketo, Amadeus Lundberg ja Karoliina Kallio. Liput 34e + toimituskulut, lippu.fi. Joulu yhdessä – Samuli Edelman ja Orkestra Suora Lähetys ma 2.12. klo 19. Liput 29,50e, ticketmaster.fi. Kestääkö liitto? –Raamattuluento ti 3.12. klo 17.30 Kallion kirkko, vihreä sali. Liitto Daavidin kanssa. Jumala solmi liitot Abrahamin, Mooseksen ja Daavidin kanssa. Mistä näissä kolmessa liitossa on kysymys, ja mikä niiden merkitys on tänä päivänä? Näiden kysymysten äärellä ollaan syksyn raamattusarjassa Jumalan liitot. Raamattukouluttaja, kielten opettaja FM, Riitta Keskimäki. Tarja Turunen – Yhdessä jouluna ti 3.12. klo 19. Liput 39,90e, ticketmaster.fi. Sukkapiiri Punainen lanka ke 4.12. klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Waltteri Torikka – Sydämeni joulu ke 4.12. klo 19 ja klo 21. Liput 29,50e, ticketmaster.fi. Itsenäisyyspäivän urkukonsertti pe 6.12. klo 14 Kallion kirkossa. Olli Pyylampi soittaa suomalaista musiikkia. Vapaa pääsy. Ylioppilaskunnan Laulajien perinteinen joulukonsertti su 8.12. klo 19. Johtaa Pasi Hyökki. Vierailijana Helsingin juniorijouset. Peruslippu 25e, opiskelija 15e, lapsi 6–17-v. 15e. Lippu.fi -sivustolta tilattuna +2,50e käsittelymaksu ja toimituskuluja. Jarkko Aholan joulukonserttikiertue 2019 ma 9.12. klo 19. Liput 32e, ticketmaster.fi. Bamlataan ja sjungataan joulusta ti 10.12 klo 12–14 REDIn sillalla. Bamlausta Stadin gamloist jouluist. Olli Anikari esittää joululauluja slangilla ja suomeksi klo 13, sjungataan myös kimpassa. Stadin Slangi ry. Taas kaikki kauniit muistot – Laulu-miesten perinteinen joulukonsertti ti 10.12. klo 18. Johtaa Matti Hyökki, Tapio Tiitu, urut. Liput 28e/25e laulajilta, ticketmaster.fi ja ovelta. Suomen Laulun joulu ke 11.12. klo 19. Johtaa Esko Kallio, Jussi Vänttinen, baritoni, Tiina Karakorpi, piano. Liput 20e/15e kuorolaisilta, kuoron lippupuodista, ja tuntia ennen ovelta. Eläkeläisten yhteinen joulujuhla 11.12. klo 13– 15. Kallion seurakuntakodilla. Rauhaa – Kamarikuoro Värinän joulukonsertti to 12.12. klo 20. Johtaa Noora Hirn. Liput 20e/10e ovelta, Holvi-verkkokaupasta sekä Tiketti.fi. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Tule verkostoitumaan ja edistä työllistymistä omaehtoisen toiminnan kautta. Tarjolla aamupalaa ja vertaistukea. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16 Teatteri Kalliossa. Tule neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Virsilauluhetki la 14.12. klo 13. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. Jos kuulisit jonkun huokaavan ke 27.11. klo 19 Café Sonck. Vanha musiikki, klassinen maailma ja nykyflamenco kohtaavat. Ulla Paakkunainen, sopraano; Mika Seppänen, sello ja Erika Alajärvi, tanssi ja koreografia. Liput 20e. J.S.Bach: Goldberg-muunnelmat BWV 988 to 28.11. klo: 19 Café Sonck. Aino Acktén kamarifestivaalin syyssarjan päätöskonsertissa kuullaan J.S. Bachin Goldberg-muunnelmat pianotaiteilija Risto Laurialan tulkitsemana. Liput 20e. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Adventtiaaton sateenkaarimessu la 30.11. klo 17 Alppilan kirkossa. Saarna Riikka Reina, Jaana Partti, Ääniset-messukuoro joht. Kimmo Puunenä. Ensimmäisen adventin Tasausmessu su 1.12. klo 16. Liturgia Visa Viljamaa, saarna Seppo Paulasaari (Suomen Lähetysseura), messuvastaava Paula Kääriä, kanttori Vivika Oksanen. Kaikenikäisten adventtikirkko ke 4.12. klo 17.45. Alppilan kirkon kappelissa. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu ja Dagmar Õunap. Toisen adventin Tasausmessu su 8.12. klo 16 Liturgi Visa Viljamaa, saarna Jani Heino (Kansan Raamattuseura), messuvastaava Vilma Saarinen, musiikkivastaava Anni Lassila. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lahja lähimmäiselle Ilahduta lapsia ja perheitä lahjakortilla tai aikuisia esim. uusilla sukilla, kaulaliinoilla, pipoilla tai jouluherkuilla. Tuo lahja REDIn Sillalle kauppakeskuksen aukioloaikoina arkisin klo 10–21, lauantaisin klo 10– 19 ja sunnuntaisin klo 12– 18 aikavälillä 25.11.-8.12. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjat niitä tarvitseville ennen joulua. Tervetuloa jakamaan joulumieltä! Lasten perjantait pe klo 10–12. 29.11. Jalat ja kädet paperille! Lotrataan väreillä, 6.12. Itsenäisyyspäivänä ei ole lasten perjantaita. Joulunodotuksen muskari Brahen leikkipuistossa pe 29.11. klo 10. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu. Avoin kaikille lapsille ja perheille. Lahja lähimmäiselle. Jos haluat lahjoittaa joululahjan aikuiselle, voit tuoda esim. uusia miesten ja naisten sukkia, pipoja, käsineitä ja kaulaliinoja tai kahvia ja suklaata 02.12.–05.12. Alppilan kirkolle diakoniatoimistoon klo 12-18. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjat ennen joulua niitä tarvitseville. Tiistairuokailu ti 3.12. ja 10.12. klo 12-13. Hinta 2 e. Koululaisten perjantait klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Lisätietoja Riikka Sipilä p. 050 492 9623, Tuulikki Karu p. 050 462 0989. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30– 11.30. Alan Kimbrianin joululauluilta la 7.12. klo 19. Tunnelmallinen joulukonsertti täynnä yllätyksiä. Pianosäestys Jyri Mishukov. Konsertin juontaa Inari Tilli. Konserttiin vapaa pääsy, käsiohjelma 10e, maksu käteisellä. Joulumuskari ti 10.12. klo 10.30. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin I muskari klo 10–10.30 ja II muskari 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30–13. Tarjolla mukavaa seuraa, ja vertaistukea. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 19–20.30, ke klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, globaalisähly ke klo 16.30–17.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Kangaspuukerho tiistaisin 10.12. klo 18–20.30. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Joukkueemme hakee vuonna 2008 syntyneitä poikia mukaan. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. KURSSIT JA KOULUTUKSET Joulun sydän Hiljaisuuden retriitti 13.–15.12. Vihdin Riuttarannan leirikeskuksessa. Retriitti on tarkoitettu erityisesti seurakuntien vapaaehtoistyössä mukana oleville ja se sopii myös ensikertalaisille. Retriitin hinta on 160 e työssäkäyvät ja 100 e opiskelijat/työttömät/eläkeläiset. Ilmoittautuminen sähköpostilla kallio.srk@evl.fi, tai 09 2340 3611. Retriitti järjestetään yhdessä Kallion srk:n kanssa. Retriitin ohjaajat Tuuli Aitolehti ja Nina Klemmt. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulu 20 vuotta Kelttimessu ke 27.11. klo 18. Marja Kotakorpi, esilaulajien ryhmä Anima mea, jota johtavat Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Juhlimme Hiljaisen rukouslaulumessun 20-vuotista taivalta kelttimessussa ja sen jälkeen teejatkoilla Vihreässä salissa. Kiitämme messusta, josta on muotoutunut meditatiivinen rukouksen paikka mietiskelyä, psalmilaulua ja lepoa kaipaaville. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 28.11. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 29.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Ensimmäisen adventin messu su 1.12. klo 10. Liturgi Jaana Partti, avustava pappi Riikka Reina, diakoni Sari Pentikäinen, avustajana Anna Edelmann, kanttoreina Olli Pyylampi ja Tommi Niskala ja Kallion Kantaattikuoro. Messun jälkeen glögitarjoilut. Adventin Skidikirkko su 1.12. klo 16. Iltapäiväkerholaisten saarnanäytelmä. Mukana ip-ohjaajat Arja Helminen, Suski Savela, Iina, Anni Kormilainen, kanttori Olli Pyylampi, perhetyöntekijä Tytti Friberg ja pappi Petri Patronen. Armas Maasalon adventtivesper su 1.12. klo 18. Musiikillinen iltahartaus siivittää joulunodotukseen. Liturgi Visa Viljamaa, Tommi Niskala, Salonkikuoro, johtaa Vivika Oksanen. Vapautuksen teologian messu ma 2.12. klo 18 kallion kirkon kappelissa. Kai Sadinmaa, Jaana Partti. Iltakirkko ti 3.12. klo 18 Kallion kirkon kappelissa. Petri Patronen. Hiljainen rukouslaulumessu ke 4.12. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 5.12. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Liturgi Pauliina Lindfors, avustava pappi Eeva-Liisa Hurmerinta, urkuri Olli Pyylampi. ”Nyt syttyy toinen kynttilä, ja valo laajenee!” Toisen adventin messu su 8.12. klo 10. Liturgi Visa Viljamaa, avustava pappi Marja Kotakorpi, diakoni Maarit van Santen, messuavustaja Tero Moilanen, kanttorit Vivika Oksanen ja Tommi Niskala. Kirkkokahvit. Iltakirkko ma 9.12. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko ti 10.12. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 11.12. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Rakenna joulupuu -keräys Kallion kirkossa 24.11. alkaen. Joulupuussa on lasten ja nuorten joululahjatoiveita sekä kortteja, joissa on lahjakorttitoive perheelle. Lahjoja otetaan vastaan Alppilan kirkolla 02.05.12 klo 12-18. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 28.11. Ikäihmisten oppiminen tekn.tri, Leenamaija Otala, Sirkku Nyström haastattelee, 5.12. Suomen symbolit taidefilosofi Liisa
7 Viikot 48-49/2019 ? Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas kulkee Mies vailla menneisyyttä -elokuvan jalanjäljissä ja lopussa ollaan toivon tuolla puolen. Aki Kaurismäen tie Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi elokuvaohjaajaksi alkoi vuonna 1983 elokuvalla Rikos ja rangaistus. Elokuva alkaa pitkällä kohtauksella Helsingin kaupungin teurastuslaitokselta, jossa kamera seuraa elokuvan päähenkilön Antti Rahikaisen (Markku Toikka) työpäivää. Näin Kaurismäki löysi jo heti ensimmäiseen elokuvaansa Helsingin laitakaupungin estetiikan. Nyt suomalaisen kaupunkikävelykulttuurin aivan uudelle tasolle vienyt Kallion Kulttuuriverkoston kävelyfestivaali on julkaissut yhdistyksen ja kävelyjen keskeisen voimahahmon Juhani Styrmanin johdolla kävelyoppaan, joka esittelee Helsinkiä Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkojen kautta – pysytellen kuitenkin ”itäisessä laitakaupungissa”. Esitteen keskeisimpänä elokuvan on tietenkin Mies vailla menneisyyttä (2002). Sen lisäksi opas esittelee kahdeksan muuta Kaurismäen elokuvaa, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Mestariohjaajan kuuluisinta elokuvaa kuvattiin suorastaan laitakaupungin viimeisellä rajalla Vanhakaupunginlahden joutomailla ja ränsistyvien varastohallien keskellä. – Mies vailla menneisyyttä -elokuvan rantaja teollisuusmaisemat ovat elokuvasta muuttuneet lähes täysin tunnistamattomaksi. Elokuvan kuvauspaikat ovat kadonneet parhaillaan rakenteilla olevan Kalasataman kaupunginosan perustusten alle. Näin Kaurismäki tuli mestariteoksena sivutuotteena dokumentoineeksi filmille kappaleen katoavaa helsinkiläistä teollisuusmiljöötä, Styrman sanoo. Elokuvan keskeisen tapahtumapaikan, köyhälistön asuttaman konttikylän maiseman vielä tunnistaa. Tuulen pieksämä nimenkärki, joka työntyy Vanhankaupunginlahdelle, on nyt kuitenkin täydellistä periferiaa. Konttikylä, jossa myös Mies, eli M, löysi elämälleen uuden suunnan oli lavastus. Elokuvan aikoihin alue oli lähinnä korjaamoja varastoaluetta, jonka paikkeilla on vuosina 18881928 toiminut yli 500 henkeä parhaimmillaan työllistänyt Verkkosaaren höyrysaha. Miehen tie -kävelyreitti kulkee myös Kallion ja Sörnäisten puolella, siellä elokuvan maisemat tuunistaa helpommin. -Muun muassa Pääskylänrinteessä kuvatut paikat ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Jopa niin hyvin, että niitä voisi esittää suojelukohteeksi suomalaisena kansallismaisemana, onhan ne näkymät tulleet tutuiksi ympäri maailmaa parin miljoonan silmäparin näkemänä, Styrman visioi. Kulttuurinmoniosaa ja Juhani Styrman tunnetaan persoonallisena kaupunkioppaana. Opastausta näkyy esitteen teksteissä, opastyyliin hän liittää kuvauspaikat laajempaan paikallishistoriaan. Oppaan kautta nousee esiin muun muassa niiden rakennusten arkkitehtejä, jotka päätyivät osaksi Kaurismäen elokuvien maailmaa. Mies vailla menneisyyttä -elokuvasta kertovalla kävelyreitillä on 11 kohdetta. Reitti alkaa Vallilasta, kulkee Helsinginkadun kautta Sörnäisiin ja päätyen Verkkosaaren maisemiin. Muita Kaursimäki elokuvien kuvauspaikkoja oppassa on 20. Esitteen sivuilla käydään tietenkin myös kulttimaineessa olevan Calamri Union -elokuvan tarunhohtoisilla kuvauspaikoilla. Miehen tie-kävelyopas päättyy Kaurismäen viimeisimpään ohjaukseen Toivon tuolla puolen, joka sai ensi-iltansa 2017. Elokuvaan liittyy tarina: Styrman oli aikeissa tehdä esitteen jo vuonna 2016. Suunnitelmat muuttuivat, kun Kaurismäen tuotantotiimiin Haije Tulokas kertoi Styrmanille, että Toivon tuolla puolen elokuvan kuvaukset ovat alkaneet ja ”sitä jopa kuvataan Kallion kulmilla”. Opas jäi odottamaan elokuvan valmistumista ja niinpä oppaan avulla voi kulkea nyt myös Kallion kulmilla Toivon tuolla puolen reitillä. (Oppaan myynti: kallionkulttuuriverkosto.fi/ verkkokauppa ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu.6). Herkko Kaipainen Aki Kaurismäen elokuvien maisemissa Kalliossa voi nyt kävellä (Markku Peltola) kohtaa Irman (Kati Outinen): Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yksi ikonisimmista kohtauksista on kuvattu Päääskylänrinteessä. Kuva: Sputnik oy / Malla Hukkanen. ”M kohtaa Irman” kohtauksen maisema tänään. Kuva: Juhani Styrman. Yrittäjien johdossa jatkaa Mari Laaksonen Valoa ja iloa -tapahtumassa valmistaudutaan jouluun Maksuton influenssarokote riskiryhmille ja läheisille ? Rokotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukesivat 25.11.2019. Influenssarokotukset ovat tärkeä osa HUSin potilasturvallisuustyötä. Viime vuosina yli 95 prosenttia henkilökunnasta on ottanut rokotteen. Koska HUSin yksiköissä hoidetaan influenssapotilaita epidemian aikana joulukuusta huhtikuuhun, on mahdollista, että influenssa voi tarttua potilaasta toiseen. Siksi HUS suosittelee riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen influenssarokotetta. HUS järjestää marras-joulukuussa useissa HUSin sairaaloissa matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä. Näin HUSin alueella asuvat potilaat ja heidän lähipiirinsä voivat ottaa maksuttoman rokotteen helposti vaikkapa ohi kulkiessaan. Tiedottaminen vaikeutuu postin lakon vuoksi Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan. – HUSin rokotuspisteiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rokotimme näissä pisteissä 5 500 henkilöä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Rokotuspisteet aukesivat 25.11.2019. Lapsia rokotetaan ainoastaan Uuden lastensairaalan (kuuden kuukauden ikäisestä alkaen) ja Kirurgisen sairaalan (yli kolmevuotiaasta alkaen) matalan kynnyksen rokotuspisteissä. ? Helsingin Yrittäjät ry:n syyskokous valitsi 19.11.2019 nykyisen puheenjohtajan Mari Laaksosen (CleanMarin Oy) jatkokaudelle vuodelle 2020. Syyskokous oli yksimielinen valinnassaan. Kaksi vuotta aluejärjestön puheenjohtajana toiminut Mari Laaksonen on halunnut panostaa erityisesti kolmiportaisen järjestön sisäisen yhteistyön kehittämiseen, joka näkyy jäsenille parempina palveluina, tapahtumina ja edunvalvontana. Vuonna 2019 Helsingin Yrittäjien hallitus on Laaksosen johdolla muun muassa uudistanut alueen paikallisyhdistystoimintaa vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. – On ylpeys toimia yrittäjäjärjestön puheenjohtajana pääkaupungissa, jossa yrittäjyys on monimuotoista ja koko ajan kehittyvää. Yrittäjien oman järjestön pitää elää ajassa ja tuntea yrittäjien arkea. Näihin panostamme jatkossakin, Laaksonen kertoo. Mari Laaksonen on toiminut yrittäjäjärjestön luottamushenkilönä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Luottamushenkilötyö alkoi vuonna 2010 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallituksessa. Työ on jatkunut paikallisyhdistyksen hallitustyön ja puheenjohtajuuden (2014-2019) kautta Helsingin Yrittäjien hallitukseen (2013-2019) ja valtakunnallisen vaikuttamistyön pariin keskusjärjestön Suomen Yrittäjien hallitukseen (2014-2019). Mari Laaksosen siivousalan yritys CleanMarin Oy perustettiin vuonna 2003 ja yritys on kasvanut työllistämään noin 20 henkeä. Kuva: Unsplash ? Helsingin työväenopiston Opistotalossa askarrellaan 4. joulukuuta pieniä joululahjoja, maistellaan jouluisia herkkuja sekä lauletaan ja nautitaan musiikkiteatterista. Työväenopiston Valoa ja iloa -tapahtumassa (Helsinginkatu 26) joulukuun 4. päivä klo 11–21 virittäydytään joulun tunnelmaan. Työpajoissa voi askarrella muun muassa joulukortteja ja minihimmeleitä, paistaa lettuja ja pannukakkuja sekä maistella jouluisia juomia. Talon käytävillä nähdään pieniä yllätysesityksiä sekä näyttelyitä. Toiveiden joulukuuseen pääsee jokainen ripustamaan oman toiveensa. Opistotalon kahvilassa lauletaan yhdessä joulun klassikkolauluja ja hittejä klo 16.45. Illan kruunaa koko perheelle suunnattu Kuusijuhla Oy:n musiikkinäytelmä juhlasalissa klo 18. Näytelmän jälkeen on tarjolla jouluisen herkkupöydän antimia. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelma Jouluisia makuja ja tuoksuja Tehdään lettuja ja pannukakkuja sekä maistellaan jouluisia juomia ja koristellaan piparkakkuja. klo 11–17, kotitalousluokka Pakettikorttipaja Pistele neulalla kuvioita pakettikortteihin tai piirrä omat kuviosi. Opiston joulujuhlan työpaja. klo 11–14, 2. kerroksen aula Tehdään yhdessä himmeli! -työpaja Tule valmistamaan pieni himmeli paperipilleistä. Pajassa on kaikki tarvitsemasi. klo 12.30–15.30, 1. kerroksen aula Joulukorttipaja Maalaa poro saippualla tai laveeraa talvinen metsä ruokokynällä! Tervetuloa tekemään jouluaiheisia kortteja kiinantussilla, mäntysuovalla ja vesivärillä. klo 14–18, 2. kerroksen aula Paperisydänpaja Pujottele perinteisiä paperisydämiä vanhoin ja uusin ideoin karamellikoreiksi ja joulukoristeiksi. klo 15–18, 2. kerroksen aula Joulu juhlista jaloin! Kirjastonhoitaja Sari Antikainen kertoo rennon ja rauhallisen joulunvieton perinteistä. klo 16-16.30, kirjasto Yhteislaulua joulun sävelin Iloista joulun tunnelmaa rennon yhteislaulun merkeissä! Klassikkolauluja ja joulun hittejä. klo 16.45– 17.45, Opistotalon kahvila Kuusijuhla Oy -musiikkinäytelmä Firma nimeltä Kuusijuhla Oy on keksinyt oivan liikeidean: joulua jokaiselle! Joulua kaikkeen makuun. On perinnejoulua, kansainvälistä joulua, enkelijoulua, ruokaisaa joulua, eläinten joulua jne. Firman innokkaat työntekijät ovat valmistelleet useita erilaisia ohjelmia saadakseen asiakkaat valitsemaan jonkun firman tarjoamista jouluista. Yleisö saa pohtia, mikä joulu miellyttäisi tänä vuonna... klo 18, juhlasali Yhteinen joulun herkkupöytä 2. kerroksen aulassa juhlasalin ohjelman jälkeen noin klo 19.15. Mukana juhlinnassa yhteistyökumppanimme Nicehearts ry. Valoa ja iloa -tapahtuma ke 4.12. klo 11–21 Opistotalo, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy.
8 Viikot 48-49/2019 Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kokoontui 11. marraskuuta ? Elinkeinojaosto päätti, että Helsingin kaupunki jättää hakemuksen työllisyyden kuntakokeiluun. Koska kokeilun reunaehdot eivät ole selvillä, sitovan päätöksen osallistumisesta tekee kaupunginhallitus antaessaan aikanaan kaupungin lausunnon erillislakiesityksestä, jota työja elinkeinoministeriö valmistelee. Erillislainsäädännöllä osa TE-hallinnon asiakaspalvelusta osoitetaan kokeiluun valittavien kuntien järjestettäväksi. Kokeilujen esitetään käynnistyvän keväällä 2020 ja ne kestävät vuoden 2022 loppuun. Kokeilun aikana Helsinki vastaisi lähtötilanteessa noin 37 000:n helsinkiläisen työnhakijan asiakaspalveluprosesseista sekä palveluista, joita tällä hetkellä hoidetaan Uudenmaan TE-toimistosta käsin. Kokeilun asiakkaiksi siirtyisivät Kelan työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat työttömät tai työllistymistä edistävässä palvelussa olevat työnhakijat, kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä äidinkieleltään vieraskieliset työnhakijat. Työllisyydenhoidon kokonaisvastuun saaminen on ollut Helsingin pitkäaikainen edunvalvontatavoite, joka on mainittu kuutoskaupunkien sekä C21-kaupunkien hallitusohjelmatavoitteissa. Kokeilu vastaa osin näitä tavoitteita ja on askel suuntaan, jossa yhden kokonaisvastuullisen toimijan tarjottaviksi kootaan poikkihallinnollisesti työllisyyttä edistävät palvelut. Toimijoiden resurssien yhdistämisellä vähennetään päällekkäisen työn määrää sekä varmistetaan asiakkaiden palveluketjujen katkeamattomuus. Kokeilussa Helsingin tavoitteena on valmistautua työllisyydenhoidon kokonaisvastuun pysyvään siirtoon kaupungeille. Tämä on suunniteltu toteutettavaksi kokeiluvaiheen jälkeen osana työja elinkeinoministeriön myöhemmin valmistelemaa alueellisen työvoimapolitiikan pysyvää palvelurakennetta. Panostusta hautomopalveluihin Elinkeinojaosto kuuli tilannekatsauksen hautomopalvelujen kehittämisestä Helsingissä. Kaupunginkanslian elinkeino-osasto käynnistää toimenpiteet hautomopalvelujen ekosysteemin vahvistamiseksi sekä hautomoiden synnyttämiseksi terveyssekä puhtaat ja kestävät kaupunkiratkaisut -aloille. Terveysalaan keskittyvän Health Incubator Helsinki -hautomon on suunniteltu avautuvan vuodenvaihteessa 2019–2020 Meilahden kampukselle. Lisäksi konseptointivaiheessa on puhtaisiin ja kestäviin kaupunkiratkaisuihin keskittyvä Urban Tech -hautomo. Elinkeinojaosto myönsi innovaatiorahastosta rahoitusta yhteensä 10 000 euroa käytettäväksi vuonna 2019, 265 000 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja sitoi yhteensä 65 000 euroa käytettäväksi vuonna 2021. Rahoitusta saavia hankkeita on kaksi: innovatiivisten hankintojen edistäminen kaupungin toimialoilla sekä yrittäjyyden ja työelämäosaamisen Stadi. Matkailun kehittäminen etenee suunnitellusti Elinkeinojaosto kuuli Helsingin matkailun tiekartan tilannekatsauksen. Tiekartan toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti ja työ jatkuu. Matkailu on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa Helsingissä. Vuonna 2018 rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiin yhteensä noin 4,1 miljoonaa. Yöpymiset ovat nousseet uudelle ennätystasolle jokaisena kuukautena lokakuusta 2018 lähtien. Tänä vuonna tammi–syyskuussa on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden 7,4 prosenttia. Kestävän matkailun ohjelma tulee elinkeinojaoston käsittelyyn alkuvuodesta 2020. Elinkeinojaosto päätti lisäksi jatkaa Technopolis Holding Oyj:lle Salmisaaren toimitilahankkeen suunnittelua koskevaa tonttivarausta. Mantan markkinat Mantan markkinat 23.11.2019 – 8.1.2020 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry SOTEUTUS Liput 15 /12 € ennakkoon, 17/14 € ovelta . Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Käsikirjoitus Kultsan kirjoittajat – Ohjaus Jouni Puumalainen Esitykset ajalla 2.11. – 21.12.2019. musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta HKL kehittää metrojunien ohjaamoja ? HKL parantaa M300-sarjan metrojunien ohjaamoergonomiaa. Ohjaamoihin suunnitellaan ominaisuuksia, jotka vähentävät kuljettajan fyysistä rasitusta ja parantavat työasentoa ja ergonomiaa. Kuljettajan istuin vaihdetaan, ja uudessa istuimessa on muun muassa huomattavasti nykyistä laajemmat säätömahdollisuudet. Myös ajopöytä uusitaan, ja jatkossa kuljettajalla on mahdollisuus ajaa seisoma-asennossa. Kuljettajan työasentoa parantaa myös uusi ajokahva, joka on nykyiseen verrattuna lähempänä kuljettajaa. Lisäksi muun muassa poljintaso vaihdetaan säädettäväksi ja ilmanvaihtoa parannetaan. Ohjaamon muutokset tehdään kaikkiin 20:een M300-sarjan metrojunaan. Junat on toimitettu HKL:lle vuosina 2016-2017. Muutokset toteuttaa junien valmistaja Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF). Muutostyöt on määrä tehdä HKL:n Roihupellon metrovarikolla vuosien 2021-22 aikana. M300-junat tilattiin alun perin automaattiajoon soveltuvina junina. Metron automatisointiprojektin keskeytyessä HKL tilasi juniin tilapäisen kuljettajakäyttöön soveltuvan ohjaamon. Tilapäisen ohjaamon kuljettajaergonomiassa havaittiin kuitenkin puutteita, minkä vuoksi HKL käynnisti hankkeen kuljettajaergonomian parantamiseksi. PALVELEMME ma-pe 8–21, la 10–18, su 12–18. APTEEKKI 360 / YMPYRÄTALON APTEEKKI Siltasaarenkatu 18, Helsinki | p. 029 340 0680 www.ympyratalonapteekki.fi blogi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h HYVINVOINNIN KOKONAISVALTAISTA PALVELUA: • laboratoriopalvelut • jalkaterapia • ravintoterapia • ihoterapia • liiketerapia • etävastaanotto lääkärille SB12-suuvesi ei ainoastaan peitä, vaan ehkäisee pahanhajuista hengitystä tutkitusti 12 tunnin ajan. Ainutlaatuinen, patentoitu koostumus. Sisältää fluoria, joka ehkäisee reikiintymistä. Päivittäiseen käyttöön. Vain apteekista. SB12 Suuvedet 500ml (21,37) Tarjous voimassa 31.12. asti 17,90
9 Viikot 48-49/2019 Asuntotuotanto vahvassa vauhdissa Helsingissä Verkkosaaren eteläosan rakentamista Kalasatamassa toukokuussa 2019. Kuva: Tero Pajukallio ? Rakentamisen kokonaisvolyymi Helsingissä on kasvanut yhä vuoden kolmannen neljänneksen aikana uusiin huippulukemiin. Syyskuun lopussa oli rakenteilla jopa 10 137 asuntoa uustuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina. Helsingissä on koko vuonna tähän mennessä valmistunut 4 413 asuntoa, aloitettu 4 750 asuntoa ja myönnetty rakennuslupia 4 940 asunnolle, joten asuntorakentamisessa jatkuu edelleen voimakas vaihe. Asuntotuotannossa vuoden kolmannella neljänneksellä valmistui 1068 asuntoa, aloitettiin 1 507 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 716 asunnolle. Asuntotuotantoluvuissa on mukana uustuotannon ja laajennusten lisäksi käyttötarkoituksen muutokset. Vaikka muualla Suomessa rakentaminen on jo hiljentymässä, Helsingissä on edelleen aloitettu ja rakenteilla ennätysmäärä asuntoja. Myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähtävissä tasoittumista. Asuntorakentamisessa (uustuotannossa ja laajennuksissa) rakenteilla olevien asuntojen kerrosalan määrä on kasvanut edelleen uusiin huippulukemiin. Asuinrakennusten kerrosalaa on valmistunut (94 868 k-m²) ja aloitettu (109 225 k-m²) kumpaakin yli 10 prosenttia enemmän kuin vastaavilla kolmansilla neljänneksillä keskimäärin viimeisen viiden vuoden aikana. Myönnettyjen rakennuslupien osalta kerrosala (55 804 k-m²) on puolestaan 40 prosenttia pienempi kuin viimeisen viiden vuoden aikana vastaavilla neljänneksillä keskimäärin. Toimitilarakentamisen osalta rakenteilla olevan kerrosalan määrä on kasvanut koko vuoden. Kolmannella neljänneksellä myös myönnettyjä rakennuslupia on 20 prosenttia enemmän kuin viimeisen viiden vuoden vastaavilla kolmansilla neljänneksillä keskimäärin. Valmistuneiden toimitilojen ja aloituksien tuottama kerrosala on sen sijaan vähentynyt. Toimitilarakentamisessa aloitettiin 58 873 k-m², myönnettiin lupia 55 980 k-m² ja valmistui 50 820 k-m². Kokonaisuudessaan rakenteilla on asuin-ja toimitilarakentamisen (uustuotanto ja laajennukset) kerrosalana yhteensä 1.33 miljoonaa kerrosneliömetriä. ? Arvostelussaan tuomaristo kiinnitti erityistä huomiota liikenteellisten kehittämisideoiden ohella jalankulun yhteyksiin ja täydennysrakentamisen luontevaan sovittamiseen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi arvioitiin esitettyä kaupunkiympäristöä sekä kaupunkikuvallisen kokonaisratkaisun ja uutta identiteettiä luovien kaupunkitilojen muodostumista. Tuomaristo valitsi yksimielisesti voittajaksi ehdotuksen ”Crossroads”. Ehdotuksessa on kilpailun hengen mukaisesti mietitty Junatien liittymäalueen lähtökohtia ”puhtaalta pöydältä”. Nykyinen Junatien silta ehdotetaan korvattavaksi Itäväylän ja Sörnäisten rantatien välisellä ajoneuvoliikenteen sillalla. Innovatiivinen lähtökohta on tuottanut vahvan ja luontevan kokonaisratkaisun, joka muodostaa elävää ja maantasoon tukeutuvaa kaupunkiympäristöä. Suvilahden reuna uusine kortteleineen on korkeatasoisesti ratkaistu ja esitetty. Ehdotus on laadittu huolellisesti, analyyttisesti ja eläytyen, ja esitystapa on selkeä ja tutkittu. ”Crossroads” on ehdotuksena samaan aikaan sekä innovatiivinen että realistinen. Esitetty toimitilaja liikerakentaminen on tasapainoista, ja kortteleille voisi arvella löytyvän helposti toteuttajia. Kilpailuehdotuksen selostusosassa todetaan, että ehdotetut ratkaisut ”nosHavainnekuva kilpailutyöstä Crossroads: L-arkkitehdit Oy, WSP Finland Oy ja Nomaji Maisema-arkkitehdit Oy. Junatien kilpailun voittajaehdotus yhdistäisi Suvilahden ja Teurastamon tuva monipuolinen, katettu kaupunkitila. Junatien pohjoispuolen kaupunkitilaja virkistysakseli on kilpailun parhaimmistoa, yhdistäen hienosti Mäkelänkadun ja Teollisuuskadun Kalasataman suuntaan. Ehdotuksen liikenneratkaisun toimivuuteen ja laajoihin kannenalaisiin tiloihin liittyy kuitenkin monia kysymysmerkkejä. ”Junatien Ryijystä” välittyy riemukas ote kaupunkitilasuunnitteluun. Maisema-arkkitehtuurin keinoin on onnistuttu luomaan mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa kaupunkitilaa, uusia uskottavia tapahtumapaikkoja ja tyyliltään yhtenäistä maisemakuvaa. Vahva kaupunkitilallinen kokonaisote nostaa ehdotuksen omaan luokkaansa, ja tyylikäs ja havainnollinen esitystapa tekevät ehdotuksesta helposti ymmärrettävän ja inspiroivan. Kilpailujärjestelyt ja jatkotoimenpiteet Kutsukilpailun avulla haettiin uusia avauksia Junatien alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen pohjaksi. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL), Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton (MARK) kanssa, ja siihen kutsuttiin viisi monialaista työryhmää. Kilpailun tuloksia tullaan käyttämään Teollisuuskadun akselin kaavarunkotyön tukena ja Junatien alueen pitkän aikavälin kehittämisen pohjana. Kilpailun tuomaristo suosittelee jatkosuunnittelutoimeksiannon antamista voittaneen ehdotuksen tekijöille. tavat Kalasataman keskusta-alueen elinvoimaisuutta”. Tästä voi helposti olla yhtä mieltä. Lisäksi tuomaristo päätti antaa kunniamaininnan nimimerkille “Junatien Ryijy” työn kaupunkitilallisesta ja maisema-arkkitehtonisesta kokonaisuudesta. ”Junatien Ryijy” on monipuolisesti tutkittu ehdotus, joka perustuu vahvaan kokonaisratkaisuun. Autoliikenne on tuotu kokonaan maantasoon, ja ehdotuksen keskiössä on Festarikujan kohdalle muodos? ? Kallion?kävelyfestivaali: Pommitusten tuhoja heinäkuussa 1941 Vaasankadulla (SA). Alppiharjun pommitukset ? Talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Sota alkoi kello 7.00 hirvittävällä voimalla. Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen koko itärajan pituudelta ja samalla alkoivat myös Helsingin pommitukset. Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton sotilaskoneet tekivät Helsingin alueella useita pommituslentoja. Talvisodassa Helsinkiä pommitettiin yhdeksän kertaa. Talvisodassa Kallioon ei osunut juurikaan pommeja. Yllättävä ja brutaali pommi-isku tapahtui keskellä kesää, heti jatkosodan alkupäivinä kesä-heinäkuussa 1941, tällöin Neuvostoliitto pudotti Helsinkiin satoja pommeja. Alppiharjun alueen osalta tuhoisin oli keskiviikon pommitus 9.7.1941. La 30.11. klo 13.30 Kallion kävelyfestivaali: Alppiharjun pommitukset. Kierros esittelee toisen maailmansodan pommitusten tuhoja Kallion ja Alppiharjun alueella lähinnä vuosina 1941-1944. Lähtöpaikka on Vaasanpuistikko, Kinaporinkatu 1. Vapaaehtoinen pääsymaksu.
10 Viikot 48-49/2019 ? Mitä olet aina halunnut kysyä pysäköinnintarkastajilta? Tule tapaamaan pysäköinnintarkastajia 27.11. kello 12–18. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan kolmessa paikassa eli Töölöntorilla, Vuotalossa ja Kalasatamassa Kauppakeskus Redissä. Tule ja kysy mieltäsi askarruttaneista pysäköintimerkeistä tai -säännöistä ja näytä taitosi tietovisassa. Pysäköinnintarkastajille voi lähettää kysymyksiä jo ennen tapahtumaa sähköpostilla osoitteeseen: kymp.kysy.pyvalta@hel.fi Redissä tapahtumapiste sijaitsee 1. kerroksessa Hermannin rantatien sisäänkäynnin luona liukuportaiden vieressä. Pysäköinninvalvonta on paljon muutakin kuin partiointia kaduilla Lain mukaan Helsingin pysäköinninvalvonta huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden seuraamusten määräämisestä. Pysäköinninvalvonnan toiminnan tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Näkyvin osa pysäköinninvalvontaa on kaduilla partioivat tarkastajat. Pysäköintipalveluihin kuuluvat lisäksi ajoneuvojen siirrot, autohotelli ja asukasja yrityspysäköinti. Asukasja yrityspysäköintitunnukset lunastetaan kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, joka myös välittää kaupunkilaisten valvontapyynnöt pysäköinnintarkastajille kentälle. Pysäköintipalvelujen yksikössä työskentelevät tarkastajien lisäksi myös oikaisuvaatimusten käsittelijät ja maksutiimi, joka huolehtii virhemaksujen sekä ajoneuvojen siirroista perittävien korvausten perimisestä. Pysäköinninvalvonnan kehittämistiimi kehittää tapoja hyödyntää uutta tekniikkaa tarkastajien työssä. Rohkea kuvaus arjesta – Tarina meistä Tiina Louneva. Kuva: Daniel Eppolito Tiina Louneva. Kuva: Daniel Eppolito Minimalistisia äänimaisemia ja videotaidetta ? Tiina Lounevan säveltämä, kuvaama ja editoima teos käsittelee elämän syklisyyttä suomalaisen luonnon ja esittäjän oman perheen kautta. Aiheina on muutos, luonto ja arki, se mikä on suoraan edessämme, mutta helposti hukkuu elämän hektisyyteen. Muutoksen teema välittyy tarinoissa vuodenaikojen ja sukupolvien kautta. Esitys kutoo taitavasti yhteen kuvat ja musiikilliset aiheet luoden rikkaan ja kokonaisvaltaisen kokemuksen. Minimalistinen ja näennäisen arkipäiväinen lähestymistapa paljastaa käsityksiä vapaudesta ja elämän perusolemuksesta. Se toimii myös vastavoimana kaoottiselle ja levottomalle urbaanille elämälle. Arki. Perhe, pieni suuri elämä. Syklisyys, vuodenajat. Syntymä, kuolema. Elämä, jatkuvuus. Aitous. Nämä olivat koko esityksen avainsanoja. Eikä tässä liikuta ihan pienien teemojen ympärillä. Teos on länsimaalaisen, valkoisen hyvinvointiyhteiskunnassa elävän naisen näkökulmia ja kokemuksia elämästä. Sellaisina, kuin ne kaunistelematta näyttäytyvät. Vaikka vaikeiden aikojen kuvia ei esityksessä nähty, on ne symbolisesti luotu musiikin kautta. Sillä vaikka päiväkirjaa kirjoitetaan useimmiten, kun elämä on kaikkein vaikeinta ja raskainta, kuvia ja videoita tyypillisesti otetaan vain kauniista hyvistä hetkistä. Mitä haluamme muistaa. Ja miten haluamme elämämme muistettavan. Kuvat voivat kertoa paljon ja jättää paljon kertomatta. Aina pitää olla tilaa mielikuvitukselle ja symboliikalle. Eikä katsojaa pidä aliarvioida selittämällä kaiken juurta jaksaen. Videot muodostavat eheän kokonaisuuden, joka seuraa suurempaa teemaa. Mutta videot myös yksinäänkin muodostavat omat, toisinaan kompleksisetkin tarinat. Vaikka kyseessä oli yhden naisen tarina, on nainen oman aikansa tuotos. Yhteiskuntansa jälkeläinen. Kuten taide kautta aikojen, kuvastaa tämäkin tiettyä osaa ja palasta historian kulussa. Tämä on rohkea kuvaus arjesta ja siitä mitä arki kenellekin voi merkitä. Töölönlahdella liikkujat ovat kiertäneet maapallon ympäri Helsinki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren suojeluun muoviroskalta ? Helsingin kaupungin heinäkuussa lanseeraama liikkumishaaste Töölönlahden ympäri on innostanut mukaan tuhansittain liikkujia. Tavoitteena oli saada vuoden loppuun mennessä kasaan maapallon ympärysmitan verran kierroksia, mutta 40 000 kilometrin potti täyttyi jo toissa viikolla. Tervetuloa juhlistamaan kuljettua matkaa Kotiinpaluujuhliin Töölönlahden pohjukkaan 4. joulukuuta illalla. – On ollut mahtavaa seurata, kuinka sekä yksittäiset liikkujat että kaverija työporukat ovat innostuneet kiertämään Töölönlahtea yhteisen tavoitteen hyväksi. Myös koululaisryhmät ovat olleet ahkerasti mukana kilometrien kerryttämisessä. Kiitokset kaikille liikkujille – te teitte sen!” iloitsevat Töölönlahden Helsinki-kontilla liikkujia opastaneet tuottajat Harri Pulliainen ja Marta Tiainen. Tavoitteen täyttyminen tarkoittaa sitä, että Helsingin kaupunki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren suojeluun muovijätteeltä. Lahjoitus kohdistetaan Helsingin ja Turun kaupunkien luotsaamalle Itämerihaasteelle, joka toteuttaa sillä nopeiden kokeilujen rahoituksen. Rahoituksella tuetaan innovaatioita, jotka vähentävät muoviroskan määrää Itämeren meriympäristössä, saaristossa ja rannikolla. Kotiinpaluujuhlat Töölönlahdella 4.12. Maailmanympärimatkaajien kotiinpaluuta juhlitaan Töölönlahden etelärannalla sijaitsevalla Helsinki-kontilla 4.12.2019 klo 17-18. Klo 17 lähdetään yhdessä vielä viimeiselle kierrokselle Töölönlahden ympäri, jonka jälkeen matkan päättymistä ja kotiinpaluuta juhlitaan kera glögin ja laulun. Juhliin ovat kaikki tervetulleita, tarkempi ohjelma julkaistaan sivulla maailmanympärysmatka.fi. Kotiinpaluujuhlien jälkeen sammutetaan matkakilometrejä mitanneet laskurit Töölönlahden rannalla. Maailmanympärysmatka Töölönlahdella on osa Helsingin kaupungin virallista ohjelmaa Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Helsingin kaupunki ei ole antanut EU-puheenjohtajakauden kokousvieraille lahjoja, vaan on päättänyt kohdentaa aineettoman lahjansa merensuojeluun. Tule kysymään pysäköinninvalvonnalta Pysäköinnintarkastajat työssään. Kuva: Helsingin kaupunki Maailmanympärysmatkan aikana Töölönlahti kierrettiin yhteensä yli 18 800 kertaa. Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki Teollisuuskadun länsipäähän istutetaan 47 puistolehmusta ? Vuosia kestäneen rakentamisen jälkeen Pasilassa on vihdoin puiden istuttamisen aika. Vallilan ja Pasilan rajalle Teollisuuskadun länsipäähän istutetaan 47 puistolehmusta. Uudet puut tulevat Jämsänkadun ja Ratapihantien väliselle osuudelle, ne vuorottelevat pysäköintipaikkojen kanssa. Lehmukset istutetaan suurikokoisina taimina, joiden rungon ympärys on noin 25 senttimetriä. Puistolehmukset taimistolla viikolla 45. Työ alkoi 11. marraskuuta alkavalla viikolla ja etenee vaiheittain. Istutus tulee haittamaan jonkin verran alueen liikennettä ja kadulle tulee siirtokehotuksia. Istutusta tehdään päiväsaikaan arkisin. Autokaistoja ei suljeta. Kävelyä ja pyöräilyä sekä pysäköintiä saatetaan rajoittaa ja ohjata työn niin vaatiessa. Urakoitsijana toimii VRJ Etelä-Suomi.
11 Viikot 48-49/2019 Helsinginkadun Filharmonikot syyskonserteissa ? Helsinginkadun Filharmonikot jatkaa syksyn konserttikauttaan esiintymällä 28. marraskuuta Helsingin kaupungintalolla ja 30. päivä Opistotalolla. Theme & Variations -konserteissa kuullaan Brahmsin Haydnsekä Elgarin Enigma-orkesterimuunnelmia. Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi torstaina 28.11. klo 19 Helsingin kaupungintalon juhlasalissa (Pohjoisesplanadi 11–13) sekä lauantaina 30.11. klo 18 Opistotalon juhlasalissa (Helsinginkatu 26). Theme & Variations -konserteissa esitetään Johannes Brahmsin Haydn-muunnelmat B-duuri op. 56a sekä Edward Elgarin Enigma-muunnelmat op. 36. Kapellimestarina toimii Helsinginkadun Filharmonikoiden taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta. Konserteissa kuultavat teokset ovat ehkäpä kiinnostavimmat ja suosituimmat muunnelmat orkesterille sen lajityypissään. Molemmat esitettävät muunnelmat kokoavat finaaleissaan ikään kuin yhteen useiden variaatioiden kirjon. Vertauskuvallisesti tätä voisi hahmottaa lopulta yhteisen sävelen löytymisellä, kun eletään identiteetiltään monenlaisissa ympäristöissä. Konsertit: To 28.11. klo 19, Helsingin kaupungintalon juhlasali (Pohjoisesplanadi 11–13) La 30.11. klo 18, Opistotalon juhlasali(Helsinginkatu 26) Kesto noin 1 tunti (ei väliaikaa) Vapaa pääsy. Helsinginkadun Filharmonikot on Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri, jossa soittaa viikoittain noin 65 orkesterimusiikin harrastajaa. Orkesteri esiintyy kolmesta neljään konserttiohjelmalla vuosittain ja on mukana erilaisissa tapahtumissa. Helsingin veroprosentti ensi vuonna edelleen 18 ? Valtuusto käsitteli 13.11. kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020-2022. Talousarvioehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen. Kestävä kasvu edellyttää jatkuvia investointeja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Helsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2020, vaan budjettiehdotuksen mukaan kunnallisveroprosentti pysyy 18,0 prosentissa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kaupunginvaltuusto keskusteli talousarviosta noin viisi tuntia. Valtuusto jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan 27.11. Kokouksen aikana tehdyistä ehdotuksista ja ponsista äänestetään myös seuraavassa kokouksessa. Pirkkolan liikuntapuisto Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirkkolan jäähallien uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Hankkeen enimmäislaajuus on 8 236 brm² ja enimmäishinta on 19 400 000 euroa. Pirkkolan liikuntapuistossa sijaitsevat vanhat jäähallit on purettu ja niiden tilalle on tarkoitus rakentaa uusi korvaava jäähalli, jossa on kaksi täysimittaista pelikaukaloa. Jäähallin on tarkoitus valmistua 2021. Vanhat jäähallit asetettiin käyttökieltoon heikkojen sisäilmaolosuhteiden takia keväällä 2018. Käytöstä poistuneet jäähallit olivat aktiivisessa seuraja muussa jäälajikäytössä, ja ne ovat olennainen osa Pirkkolan Urheilupuiston liikuntapalveluita. Kansallismuseon museot ja linnat valon voimalla joulua kohti Suomen kansallismuseon kymmenestä museokohteesta viidessä järjestetään tänä vuonna joulumyyjäisiä. ? Myyjäisissä on tarjolla vastuullisesti lähellä tuotettuja tuotteita herkuista käsintehtyihin lahjatavaroihin ja koristeisiin. Kauden aloittivat Kansallismuseon Joulumyyjäiset lauantaina 23.11. Museon keskihalliin kokoontuu 20 museokauppaa, ja myynnissä on jouluinen valikoima museokauppatuotteita. Museon näyttelyt ovat avoinna, samoin museoravintola. Seuraavana viikonloppuna, 30.11.–1.12., joulu julistetaan alkavaksi ateljeekoti Hvitträskissä. Suosituilla Perinteisillä Hvitträskin joulumarkkinoilla on myynnissä muun muassa joulukoristeita, lahjatavaroita ja taidokkaita käsitöitä. Lisäksi luvassa on opastuksia ja muita tapahtumia koko perheelle. Hämeen linnassa, viereisessä Vankilassa ja Olavinlinnassa vietetään Tuomaan markkinoita 14.– 15.12. Hämeen linna ja Vankila täyttyvät monenlaisesta ohjelmasta ja myyjistä Tuomaan markkinoiden ajaksi. Hämeen linnan pihalla, Tykkitornissa ja Leivintuvassa on myynnissä noin 50 kauppiaan tuotteita käsitöistä herkkuihin ja joulukoristeisiin. Ohjelmassa on talutusratsastusta, työpajoja, musiikkia sekä Keskiajan joulu -erikoiskierroksia. Olavinlinnan Tuomaan markkinat on perinteinen koko perheelle tarkoitettu ohjelmallinen joulutapahtuma. Myynnissä on laadukkaita käsitöitä, koristeita ja koruja, leivonnaisia ja elintarvikkeita, taidetta ja käyttöesineitä sekä sisustustuotteita. Helsingin vanhimpiin jouluperinteisiin kuuluva Seurasaaren Joulupolku tuo höyryävät riisipuurokattilat, tontut ja jouluperinteet Seurasaaren ulkomuseon alueelle sunnuntaina 15.12. Joulupolku toteutettiin tässä ainutlaatuisessa miljöössä ensimmäisen kerran vuonna 1996, joten tänä vuonna tapahtuma järjestetään jo 24. kerran. Joulu on valon juhla Kansallismuseossa, Hämeen linnassa, Vankilassa ja Olavinlinnassa kaamos kevenee joulunaikaan myös yllätyksellisellä juhlavalaisulla. Kansallismuseon etupihalle ja julkisivuun toteuttaa joulukuun ajaksi juhlavalaisun Sun Effects. Tällä valaisulla museo osallistuu myös valofestivaali Lux Helsingin valohaasteeseen. Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa valaisut toteutetaan alueellisina yhteistöinä. Tulen ja jään joulu Hämeenlinnassa on Suomen kansallismuseon, Linnan Kehityksen, Hämeenlinnan kaupungin ja lukuisten yritysten yhteistyö. Savonlinna Illumination Savossa niin ikään. Juuri parahiksi jouluaaton alla Kansallismuseo täyttyy valolla Lucian vieraillessa museossa perjantaina 20.12. klo 12. Lucia esittää kuoroineen joululauluja museon keskihallissa. Suomen kansallismuseon talvella avoinna olevat museot ja linnat ovat kiehtovia vierailukohteita myös talvella, ja niiden näyttelyja tapahtumatarjonnassa on mistä valita myös sydäntalven vapaapäivinä. Tule kysymään pysäköinninvalvonnalta Helsinki juhlii nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Vaikuttamistoiminta kiinnostaa nuoria enemmän Huulet on parhaillaan debyytti-EP:tä työstävä kolmen nuoren naisen räp-bändi. Kovassa nousussa oleva räppäri SKII16 esiintyy RuutiGaalassa. Gaalassa päästään nauttimaan nuorten artistien esityksistä. Lavalla nähdään nuori räppäri Malmin Nova, parhaillaan debyytti-EP:tä työstävä kolmen nuoren naisen räp-bändi Huulet, sekä kovassa nousussa oleva räppäri SKII16, jolta ilmestyy juuri uusi singlen Lujaa. Illan juontavat Laura Ylinen ja Muttaqi Khan. Tilaisuudessa puhuvat mm. apulaispormestarit Nasima Razmyar (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) ja Pia Pakarinen (kasvatuksen ja koulutuksen toimiala) sekä nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka. Tapahtumaan on vapaa pääsy. RuutiGaala ti 3.12.2019 klo 18–21, Tiivistämö, Sörnäisten rantatie 22 tuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana yli kolmekymmentä erilaista projektia, joihin jaetaan 150 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen ensi vuoden budjetista. Nuoret ovat ehdottaneet mm. harrastusmahdollisuuksien lisäämistä, nuorten työllistymiseen liittyviä toimenpiteitä sekä erilaisia nuorten itsemääräämisoikeuteen liittyviä kampanjoita. Myös ympäristöaiheisia ehdotuksia on paljon. Osa RuutiBudjetissa syntyneistä nuorten ideoista voidaan toteuttaa suoraan Helsingin nuorisotyöyksiköiden omista budjeteista, osa toteutetaan yhteisellä 150 000 euron rahasummalla. Lopullinen päätös summan jakautumisesta eri ideoiden kesken tehdään alueellisissa nuorten neuvottelukunnissa. Rahanjaon tulos julkaistaan RuutiGaalassa 3.12. ? Helsinki juhlii nuorten vaikuttamista Suvilahden Tiivistämössä tiistaina 3.12. RuutiGaalassa myönnetään tunnustuksia nuorten vaikuttamista edistäneille henkilöille, jaetaan 150 000 € nuorten ideoiden toteuttamiseen sekä nautitaan nuorten artistien esityksistä. Gaala huipentuu Helsingin nuorisoneuvoston vaalien tuloksen julkistamiseen. Kulunut vuosi on ollut helsinkiläisnuorten vaikuttamistoiminnan kannalta menestyksekäs. Nuorten tekemiä aloitteita käsiteltiin kaupunginvaltuustossa tänä vuonna yli puolet enemmän kuin vuonna 2018. Alkuvuodesta 2019 startattiin kokeilu, jossa nuorisoneuvoston edustajat saivat läsnäoloja puheoikeuden Helsingin toimialalautakunnissa. Kokeilu onnistui erinomaisesti ja kesäkuussa 2019 kaupunginhallitus päätti vakinaistaa nuorten lautakuntaedustuksen. Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta myöntää nuorille läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa. Nuoret olivat aktiivisia myös kuluvana syksynä ensimmäistä kertaa järjestetyssä OmaStadi-äänestyksessä. 49 000:sta annetusta äänestä n. 9000 annettiin perusopetuksen ja toisen asteen wilma-tunnusten kautta. Vaikuttamistoiminta kiinnostaa nuoria aikaisempaa enemmän. Helsingin nuorisoneuvostoon on parhaillaan ehdolla 72 nuorta, mikä on ennätysmäärä. Nuorten vaaliteemoissa korostuvat mm. ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristöasiat, turvallinen ja suvaitseva elinja kouluympäristö sekä nuorten äänen tuominen mukaan päätöksentekoon. Vaalit jatkuvat 29.11. asti ja tulokset julkaistaan RuutiGaalassa 3.12. Nuorisoneuvostoon valitaan 30 nuorta ja 1.1.2020 aloittava Nuorisoneuvosto on laatuaan ensimmäinen, jonka kausi on kaksivuotinen. 150 000 € nuorten kohteisiin RuutiBudjetti on osallis
12 Viikot 48-49/2019 ? Nukketeatteri Sampon perustaja Maija Baric on saanut Lastenmusiikki ry:n palkinnon elämäntyöstään. Palkinto jaettiin lastenmusiikin Jellona-gaalassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ... olis hetken hellempi ja hyväilisi – Miten toivoin että valo minuun osuisi / ja että joskus rauha ylle laskeutuisi, / kuinka tuuli, joka silmiin puhaltaisi, / olis hetken hellempi ja hyväilisi Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä ”Yli rajan” pohditaan, minkälaisissa hetkissä me ihmiset joudumme ylittämään itsemme. Laulut ja spiikit kertovat elämän käännekohdista: menettämisestä ja pelkojen kohtaamisesta sekä uuden oppimisesta ja rajoittavista rooleista irtautumisesta. Vaikeat mutta palkitsevat rajanylitykset paljastavat meistä yllättäviä voimia ja mahdollistavat uudet alut. Näyttelijä on kirjoittanut laulujen sanat viimeisen 15 vuoden aikana. Taustalla ovat Järnefeltin elämään osuneet pysähdyksen paikat: läheisen muistisairaus, oman terveyden pettäminen ja muut kasvukivut. Yhtenä keskeisenä teemana on vanhemmuuden muuttuminen, kun lapset aikuistuvat. Järnefeltin vaikuttavan monipuolista laulua säestivät Kanneltalon ja KokoTeatterin lavalla musiikin säveltänyt Nylund (piano, laulu) sekä jousisoittajat Iida-Vilhelmiina Sinivalo/Riikka Lampinen (sello) ja Tommi Asplund (viulu). Hauskaa nukketeatterivalistusta Kekristä Nukketeatteri Sampon syksyn 2019 uutuusesitys on KEKRI!, joka laajentaa sen jouluun ja pääsiäiseen keskittyneitä suosittuja sesonkiesityksiä. Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, jonka aikaan oli tapana juhlistaa sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Vanhoissa kekriperinteissä korostuivat arjesta irtiotto ja yhteisöllinen juhliminen, yhteys luontoon, herkuttelu sekä tarinat ja taiat, joilla tulevaisuus yritettiin ottaa haltuun. Näin esityksen lasten, vanhempien ja isovanhempien kera. Mainion valistuksellisen, mutta samalla musiikillisen leikkisän esityksen käsikirjoittaja, ohjaaja Iivo Bari´c on luonut nukketeatterisuvun parhaaseen perintöön. Näyttämöllä ovat Susan Aho, Lassi Logrén ja Antero Reinistö, kaikki myös ja ennen kaikkea musiikinsoittajia ja laulajia. Mutta puhe sujuu hyvin jouhevasti. Uusi esitys opettaa leikin ja huumorin varjolla, miten kekriä alun perin vietettiin, mitä kekripöytään katettiin ja mitä tapoja kekriin liittyy. Erityisen hauska hahmo oli Kekri-kirjan välissä sata vuotta asunut velhotietäjähahmo, joka opasti sampolaisia esiintyjiä taikoihin. Tinanvalanta, ristitanssi ja hevosleikit olivat hauskoja, musiikillista ilottelua kaikenikäisille. Sampon kekrissä Aho pukeutui välillä mieheksi, Reinistö naiseksi. Sirpale eilistä koskettaa sielua Lauluilta Musiikkiteatteri Kapsäkissä toi Anna-Mari Kähärän sävelmin kuultavaksi ja ihailtavaksi hienon koosteen, ”Sirpale eilistä”. Säveltäjän kanssa vuosien varrella paljon yhteistyötä tehneet neljä erilaista laulajaa esiintyivät ja avasivat yhteisen lauluaarreaitan. Kähärä lähestyy säveltämistä tekstien kautta, onhan hän tehnyt paljon teatterimusiikkia. Mukana oli runoilijoiden sanoja: Eeva-Liisa Manner, L. Onerva, Marja-Leena Mikkola, Anna-Leena Härkönen ja muita. Hän on säveltänyt paljon myös kuoromusiikkia, ja kansanmusiikki heijastuu hänen sävellyksistään. Pirjo Aittomäki, Susanna Haavisto, Reetta Ristimäki ja Essi Wuorela ovat hyvin erilaisia laulajia, jotka pääsivät näyttämään parastaan. Aittomäen yhteistyö Kähärän kanssa alkoi jo ”How Many Sisters” -aaikoina. Pitkäaikaista tuotantoa on ollut myös Haaviston kanssa. Hän lauloi oman tekstinsä ”Kadonnut tie” ja ”Rantaviiva” vahvasti. Ristimäki loisti Sirkka-Liisa Sassin Helsinki-tangossa ja Laura Airolan ”Onerva, Kanerva ja Minervassa”. Wuorela vakuutti Aale Tynnnin ”Ajelehtivassa” ja Pertti Niemisen ”Nooran lemmenlaulussa”. Sirpale eilistä oli täynnä tarinoita, kaikki laulajat myös puhuivat itseironisen hauskasti. Kähärä ei malttanut pysyä vaiti, vaan kommentoi takarivistä välihuudoillaan. On naiseutta, parisuhdetta ja elämän arkisia asioita, naurua ja itkua. Kähärä-laulut virkistävät ja ymmärtävät elämää. Kaikki lauloivat mainiosti, mutta erityisesti jäi mieleen Aittomäen vahvat tulkinnat, esim. Elvi Sinervon ”Niin muistan” ja Mikkolan ”Ikkunan alla”. Lopuksi Superdamesien laulu miehestä nosti tunnelman kattoon. Pianisti Timo Alakotila venyi yhden hengen orkesteriksi. Aikamatka kodittoman vanhaan Rööperiin Kalliolan setlementin Katuopaskollektiivi Hima & Stradan ”Runoilijan Rööperi” on kiertävä esitys. Itse näin sen Avoimien Ovien eteisaulassa. Esitys on monologin muodossa oleva nojatuolikierros. Katuopas Kari Vähä-Aho vie kuulijat nykyisen Jopojen ja Bopojen kaupunginosan pahamaineiseen menneisyyteen. Punavuori eli Rööperi oli 60-luvulla jengireviireihin jaettu alue, jossa kapinoitiin hallintaa ja normeja vastaan. Entinen katupoika oli Johis-jengiläinen, siis Johanneksen kirkon liepeiden nuorisoa. Hän kertoo muun muassa vailla kotia olevien ihmisten kekseliäistä majoitusratkaisuista ja pimeän viinan myynnistä. Rauhallisesti ja selkeästi paikkoja ja ihmisiä selostanut Vähä-Aho kävi läpi alueen vanhoja baareja ”Sikalasta” alken, Koffin puiston tornin eli Pilvihotellin asukkaita, Kapteeninkatu 10:n kellarin hämyisiä hommia, tietao siitä, mitä kaikkea kossuvaluutalla saa sekä legendaarisen “Raittiushotelli” Nubin elämän. Väliin katuopas lausui omia runojaan, ”Kello käy ja kengät kuluu”-vihkoa. Kuulijan ajankulu unohtuu ja hän eläytyy Rööperin maailmaan 50-60 vuotta sitten. Oli köyhää, välillä rikollista, mutta myös yhteisöllistä elämää. Hima & Stradan kierrokset eivät ole köyhyysturismia saati tirkistysretki kenenkään elämään. Kaupunkikierrokset jatkuvat Pasilassa, Sörkassa, Kalasatamassa ja Maunulassa. Tanssia biologisessa maatumiskupolissa Kiasma-teatterissa vieraili syksyn erikoisin esitysinstallaatio. Recoil Performance Group näytti pitkäkestoisen ”Mass Bloom Explorations”, jossa tanssija ja lavastus kohtasivat biologisen maatumisprosessin teatterisalin lavalla vajaan viikon ajan. Läpinäkyvässä muovikupolissa tanssija ja tuhannet jauhopukkitoukat elivät rinnakkain mikrouniversumissa, joka koostui ainoastaan valkoisesta vaahtomuovista. Samanaikaisesti vaahtomuovin kuvastaessa kertakäyttökult? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros Antero Reinistö (vas.), Susan Aho ja Lassi Logrén esittävät valloittavan havainnollisesti lapsille vanhaa Kekri-perinnettä Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Nikke Puskala. Essi Wuorela, Pirjo Aittomäki, Reetta Ristimäki ja Susanna Haavisto ovat ihanan taitavia tulkitsijoita Anna-Mari Kähärän lauluihin Kapsäkissä. Kuva: Sanna Breilin. Rööperin kundi, runoilija Kari Vähä-Aho pitää Hima&Stradan runokierroksia Punavuoressa ja muistelee vanhoja kulmia. Kuva: Camilla Hanhirova. Recoil Performance Group MASS-bloom explorations -esitysinstallaatiossa tanssija ja lavastus kohtaavat biologisen maatumisprosessin.läpinäkyvässä muovikupolissa Kiasma-teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Jonna Järnefelt on vahva laulun tulkitsija Yli rajan konserttosarjassa omista lauluistaan. Kuva: Jouni Harala.
13 Viikot 48-49/2019 tuuria, toimii se myös mielekkäänä ravintona loputtoman nälkäisille toukille. Tämä mahdollisti uudenlaisen symbioosin syntymisen näiden kahden lajin välille. Katsojat olivat tervetulleita tutkimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa installaation kanssa. Tilaan sai tulla ja mennä oman mielensä mukaan. Recoil Performance Group on koreografi Tina Tarpgaardin vetämä, Kööpenhaminassa toimiva esitysryhmä. Suvilahti on ympärivuotinen kulttuurikeskus ”Planet Suvilahti” oli alueen vuokralaisten oma tapahtuma, jossa kulttuurikeskukseksi muuttuneen teollisuusmiljöön toimijat esittäytyivät ja kutsuivat helsinkiläiset lapset, nuoret ja aikuiset viihtymään ja juhlimaan. Entinen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alue on useimmille tuttu suurista yleisötapahtumista, musiikkifestivaaleista ja mainoskuvista, mutta Suvilahti on ympärivuotisesti täynnä elämää. Uusin tulokas, kaupungin hallinnoima Tiivistämö vietti avajaisia, ja tilan täytti Flowers of Lifen ja Matlock Visualsin toteuttama huikea tilavisuaaliteos. Vannetanssiyhdistyksen ja Valosirkus Spektrin Valokarkelot yhdistivät näyttävästi tanssin, musiikin sekä LED-välineillä tehdyt temput. Lasten iloksi löytyi esim. hohtodisko, Tanssikoulu Baila Bailan latinotanssiopetusta, keppihevosrata ja alpakoita, jotka olivat varmasti jännä kokemus monelle lapselle. Nyt saari asumaton lipuu laituriin Leevi Lehto julkaisi 16-vuotiaana esikoisrunokokoelmansa ”Muuttunut tuuli” (Otava 1967). Toisen kokoelman jälkeen hän sekaantui ”revarina” SKP-politiikkaan. Terävä kynä tuotti julkilausumia. Tutustuin charmanttiin ajattelijaan poliittisen historian opintojen yhteydessä. Hän teki sittemmin täydellisen pesärikon menneisyyteen ja palasi runojen, käännösten, esseiden ja julkaisutoiminnan pariin. ”Ihan toinen iankaikkisuus” (Otava 1991), ”Kielletyt leikit” (Otava 1994) ja ”Ääninen” (Like 1997) vakiinnuttivat kokeellisen nykyrunon taitajan aseman. Hän päätoimitti ”Tuli&Savu”-lehteä 2002–2003. Lehto perusti 2007 tarvepainatusperiaatteeseen nojaavan ntamon, joka on tuottanut paljon laajasti kaunoja tietokirjallisuutta. Runoilija luki persoonalliseen räptyyliin edeltävän polven mestarin runon tämän 85-vuotismatineassa: Pentti Holappa katsoi hyväksyvästi. Lehto itse selviytyi Joycen ”Ulysses”-romaanin jättisuomennoksesta ennen vakavia sairauksia, jotka heikensivät fyysistä tilaa. Terävä ajattelija ja keskustelija hän oli loppuun asti. Viimeisenä valmistui Keats-suomennos. Lehto kuoli juhannuksena ja hänelle pidettiin kaunis runomuistotilaisuus TenhoRestobarissa. ”Ääninen”-kokoelmassa (1997) on runo ”Asumaton saari”, jota lainaan ystävän muistoa kunnioittaen: – Kun pyydän, maljaan helmet kerännet./ On turha auringossa taittaa peistä./ Sen liitoksista, aika repeilleistä,/ näet saadut iskut, poikkeukselliset.// Nuoruutta vertaan peltoon, tiluksiin./ Alkoiko ilta aamun syvänteistä?/ Lyhtyinä tinasotilaat saa seistä,/ kun kerään tuulta mustiin kirjaimiin.// En tartu enää uusiin tarjouksiin./ Ei mittakaava ole näköala./ Kaipuun tai tauon tavoin lehden avaan,// kirjoitan, peitän, käännän, pyyhin, salaan./ Oi aika loittoneva, tule, ala, pala!/ Nyt saari asumaton lipuu laituriin. Raivo äiti tulee iholle Kapsäkki sai toivottuja lisäesityksiä keväällä ensi-illan saaneeseen teokseen ”Kuin raivo äiti”. Seuraava on 1.12. klo 16. Monologinäytelmässä Hanna Vahtikari äitinä ja Marzi Nyman isänä ottavat elämänmakuisen tarinan raivoisasti ja myös huumorilla haltuunsa. Vahtikari purkaa äitimyyttiä ja lähestyy äitiyden kipeitä kokemuksia, lapsen syntymää ja lapsen kasvatusta. Uskaliaasti ja rehellisesti, ronskistikin. Mies velmuilee ja myhäilee, kulkee mukana. Kaikilla on äiti ja mielipide, millainen hänen pitäisi olla: Pullantuoksuinen, aina auttava ja ymmärtävä. Äitiys on hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Sitten ovat myös nurjat puolet, yhteiskunnan odotukset ja tabut. Äiti tuntee usein syyllisyyttä ja yrittää liikaa, väsyy. Katsojapalaute on ollut terapeuttista, naiset kokevat esityksen koskettavasti, juuri tästä on ollut kysymys – meidän arkea. Naisvaltaisessa katsomossa oli paljon kosteita silmäkulmia. Raivoa voi tuntea lapsiaan kohtaan, kasvaisi jo isoksi! Toppavaatteiden pukeminen talvella on usein raivoisa kokemus. Lapsi on aina läsnä ja lasta ei voi laittaa kaappiin. Raivo äidin sanoma on tärkeä: Vaikeista asioista pitää puhua perheessä ja yhteiskunnassa. Hanna Vahtikari loistaa esityksessä, jossa on mukana omakohtaisuuttakin. Nyman on mainio muusikko ja myös ilmeikäs näyttelijä. Esitys tuli lähelle, itketti tai nauratti. Teksti: Risto Kolanen ? Sanotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Olen joskus epäillyt. Luulen, että seitsemäntenä päivänä hän loi Elina Pirisen. Ja koska nainen on taivaassa luotu, hänellä on enkelin ääni. ”Al2Be3” on tanssitaiteilija-musiikintekijä Elina Pirisen koolle kutsuma kamariorkesteri ja kemiallinen kaava beryllimineraalille ja arseenille. Hitaasti kypsyneen saman nimisen esikoisalbumin julkistamista enteilevä konsertti pidettiin Baltic Circlen avauspäivänä akustiikaltaan upeassa Kallion kirkossa vesperimäisenä hetkenä klo 22-23. Al2Be3 soitti ja lauloi kaamospimeyden läpi marraskuun iltana tunteikkaan vaikuttavaa, romanttista ja progressiivista doom-barokki-synteesi-psyko-mortaalis-lyyristä musiikkia, tekijöiden oma määritelmä kuuluu. Orkesterikuljetuksia inspiroivat 1500–1700-lukujen kamarimusiikin sekä myöhemmän impressionismin tilallisuus ja koreografisuus. Ne sekoittuivat tanssimusaan ja nyyhkyballadeihin muodostaen oman ainutlaatuisen musiikillisen kielensä. Pirinen soitti välillä parviuruilla, välillä alttarilla saattojoukkueen seuratessa perässä. Vokaalipainotteiset laulut kantavan yhden sana otsikkoa. Laulu ”vuono” kertoo: – eräänä aamuna tuuli kuivasi kyyneleet / pilvet sumuuntui aivojen sisään, aivojen sisään, aivojen sisään, / tästä käsin voi mennä tanssimaan, hitaita tanssimaan / vuonon myrkynvihreää pintaa vasten kimallumme jalokiviksi maan, kiviksi maan, kiviksi maan / aivot sumuuntuu lisää vaan / ja tuuli puhaltaa ja puhaltaa ja puhaltaa / vuonon myrkynvihreää pintaa vasten kiteennymme tomuksi maan, tomuksi maan, tomuksi maan / tästä käsin voi mennä tanssimaan / aivojen sisään, aivojen sisään, aivojen sisään 12 jäsenen orkesteri loi kirkkoon syksyn kauneimman soundin. Masi Tiitan tanssiteos ”La Mer” Diakonissalaitoksen kirkossa lähtee liikkeelle Claude Debussyn orkesteriteoksesta. Rauhoittavan hidas ja mietiskelevä esitys lähestyy merta kokemuksellisena tilana, liikkeinä tai niiden puuttumisena. Sitä ei voi käsittää kokonaisuutensa. Hanna Ahti, Anna Maria Häkkinen, Anna Mustonen ja Anna Torkkel tanssivat vuorotellen tai yhdessä, silti enimmäkseen itsekseen kirkkosalin eri osissa ja välillä leväten. Tanssia voi katsoa kuten merta; se luo tilan pysähtymiselle ja sen kautta avautuville kuuntelemisen, uppoamisen ja yhteyden kokemuksille. Tanssija, tutkijauralle suuntautuva Satu Herrala toimi BC:n taiteellisena johtajana 2015-2019 eli viisi vuotta. Hän halusi kutsua taiteilijoita tekemään tilaustöitä ja myös kehittämään erilaisia taiteellis-diskursiivisia tapahtumia sellaisten aiheiden ympärille, joista halusi lisää keskustelua, kuten alkuperäiskansaoikeudet tai solidaarisuus. – Näitä olemme festivaalilla tehneetkin, tosin ihan joka vuosi se ei ole ollut mahdollista. 2000-luvun alussa festivaalille kutsuttiin ennen kaikkea uuden draaman tekijöitä Pohjoismaista ja Baltian maista. Nimi tulee siitä, että festivaalia oli tarkoitus järjestää eri kaupungeissa Itämeren ympärillä. Ensimmäinen Baltic Circle järjestettiin Helsingissä, missä se sai hyvän vastaanoton, ja festivaali jäi tänne. Koko ajan haetaan luovasti uusia paikkoja. Yksi esitys oli Puotilan pian purettavalla ostarilla Nukketeatteri Sampon entisessä tilassa. Kiasma, Q ja Espoon teatteri ovat olleet pysyviä kumppaneita. Kumppaneita. Uudeksi taiteelliseksi ohtajaksi tulee Hanna Parry Cirkosta. Baltic Circle vakiintui kokeelliseksi menestykseksi Taiteellinen johtaja Satu Herrala on kokeilevaa Baltic Circle teatterifestivaalia viisi vuotta. Tässä kasvot kameraan, oikealla toiminnanjohtaja Hanna Nyman. Kuva: Tani Simberg. La Mer Diakonissalaitoksen kirkossa on rauhallisen kaunis neljän tanssijan teos Claude Debussyn musiikkiin. Kuva: Tani Simberg. Elina Pirisen koolle kutsuma kamariorkesterin Al2Be3 on syksyn upeatunnelmallisin ja lyyrisin musiikkiesitys. Kuvassa Pirinen (oik.) ja rinnakkaislaulajat Maria Saivosalmi ja Päivi Koponen. Kuva Tani Simberg. Tiivistämössä pidetyssä lastendiskossa Tanssikoulu Baila Bailan tanssinopettaja Soila La Canela opetti lapsille latino-tanssin alkeita. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Vahtikari tekee hermoherkän Kuin raivo äiti -tulkinnan Kapsäkissä, tukenaan muusikko Marzi Nyman. Kuva: Tanja Ahola. Runoilija, kustantaja Leevi Lehto aloitti esikoisteoksellaan 1967 ja julkaisi vaikean sairautensa loppuun asti. Kuva: Sami Kero & ntamo.
14 Viikot 48-49/2019 Pelastakaa Lapset avaa joulukeräyksen lasten auttamiseksi ? Suomessa vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Köyhyys vaikuttaa lasten koko elämään ja tulevaisuuteen. Pelastakaa Lapset kutsuu kaikki mukaan joulukeräykseen auttamaan kotimaan köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Joulukeräyksen tuotoilla tuetaan heitä muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lasten Lahjaksi tulevaisuus -joulukeräys avautui tänään Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Joulukeräyksen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia kotimaan vähävaraisten perheiden lapsille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille pitkäkestoisesti – antaa lahjaksi tulevaisuus. Suomessa elää 120 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Köyhillä lapsilla on muita suuremmat riskit syrjäytymiseen. – Köyhyys asettaa lapset eriarvoiseen asemaan ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Perheen heikko taloudellinen tilanne voi heijastua esimerkiksi lapsen kaverisuhteisiin, itsetuntoon, tulevaisuususkoon sekä mahdollisuuksiin harrastaa ja opiskella. Seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen, sanoo koordinaattori Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:stä. Joulukeräyksen lahjoitusten avulla Pelastakaa Lapset auttaa lapsia tukemalla heitä muun muassa harrastuksissa ja opinnoissa. Moni nuori joutuu päättämään opintonsa peruskouluun, koska kaikilla perheillä ei ole varaa hankkia nuorelle oppikirjoja tai ammattiopinnoissa tarvittavia välineitä. Esimerkiksi yksinhuoltajuus ja huoltajan sairastuminen tai työttömyys ovat yleisiä syitä hakea apua. Pelastakaa Lapset tukee lapsia ympäri Suomen. Tunnetut suomalaiset Mukana Pelastakaa Lasten joulukeräystä tukemassa on myös joukko tunnettuja suomalaisia: Krista Kosonen, Samuli Edelmann, Marko ”Mörkö” Anttila, Reino Nordin ja Maria Veitola. – En tiedä mitään tärkeämpää maailmassa kuin lapset. Se on minusta itsestään selvää, että lapsia pitää tukea kaikin tavoin. En tiedä, mikä olisi tärkeämpää, ja mihin muuhun meidän pitäisi se raha laittaa, kuin lapsiin. Harrastaminen tai opiskelu ei saisi jäädä siitä kiinni, että ei ole varaa. Sydän särkyy, kun ajattelen oman maan köyhissä oloissa eläviä lapsia, Krista Kosonen sanoo. – Haluan olla mukana, jotta lapset saisivat harrastusja opiskelumahdollisuuksia. On epäreilua ja surullista, ettei kaikilla lapsilla ole samanlaisia mahdollisuuksia, sanoo Samuli Edelmann. Marko Anttila kannustaa kaikkia suomalaisia osallistumaan Pelastakaa Lasten joulukeräykseen. Hän on kiitollinen, että sai itse pelata kiekkoa pienestä pitäen ja toivoo kaikille lapsille yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa. “Totta kai sitä haluaa olla mukana hyvän asian puolesta ja varsinkin, kun kyse on lapsista. Suomessa on paljon apua tarvitsevia ja lapset ovat lähellä sydäntäni. Kun tietää, kuinka tärkeä se lapsuus on koko elämän kannalta, niin on helppo olla mukana. Myös Reino Nordin haluaa olla mukana Pelastakaa Lasten joulukeräyksessä. – Tuli idea, että olisi kiva tehdä hyvää ja antaa jotain konkreettista takaisin, Nordin sanoo. – Apu menee hyviä kanavia pitkin sinne, missä sitä tarvitaan. Lasten kokema köyhyys koskettaa häntä. – Muistan, miten skideinä naurettiin, kun yksi tyyppi koulun ruokalassa otti perunoita taskuihinsa. Myöhemmin vasta tajusi, että se tekee niin, jotta sillä olisi himassa ruokaa, Nordin muistelee. – Kyllähän se särkee sydämen, että lapsi joutuu varsinkin tällaisessa sivistysvaltiossa tekemään vastaavaa. Ja köyhyydestä sitten vielä kiusataan, onko mitään julmempaa ja tyhmempää?, Nordin miettii. – Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on mulle tärkeitä arvoja, sanoo Maria Veitola. Suomessa asiat on aika hyvin jos ajatellaan globaalilta kantilta. Yksilö voi Suomessa vaikuttaa paljon omaan elämäänsä, mutta kaikki ei ole koskaan omissa käsissä. Lapsi ei voi valita millaiseen perheeseen hän syntyy ja millaiseksi hänen elämänsä perheessä määrittyy. Valitettavasti Suomessa on paljon varallisuuteen ja elintasoon liittyvää eriarvoisuutta ja vaikka kaikki lapset saavat samanarvoisen peruskoulutuksen, on paljon asioita, joista köyhien perheiden lapset jäävät paitsi. – Luulen, että syrjäytymisriski kasvaa jo lapsesta asti, jos lapsi ei pääse samalla tavalla porukoihin kuin muut, esim. siksi, ettei hän pääse harrastamaan jos rahaa ei ole, Veitola sanoo. – Joulu on loistava hetki tehdä pieni hyvä teko joka voi auttaa lasta tai nuorta elämässään merkittävästi eteenpäin. Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen voivat osallistua yritykset ja yksityiset lahjoittajat: Verkkolahjoituksella osoitteessa www.pelastakaalapset.fi Lähettämällä tekstiviestin LAPSELLE numeroon 16499 (10€) Lahjoittamalla keräystilille IBAN FI64 1017 3000 2107 27, viestiksi ”joulu” Joulukeräyksen tuotolla Pelastakaa Lapset tarjoaa pitkävaikutteista tukea köyhien perheiden lapsille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille kotimaassa maksamalla muun muassa lasten harrastusmaksuja ja hankkimalla nuorille oppikirjoja lukiotai ammattiopintojen ajalle. Lahjoitusten turvin nuorten tulevaisuus ei jää pelkän peruskoulun varaan, vaan he voivat valmistua ylioppilaaksi tai ammattiin. Pelastakaa Lapset julkaisi tänä syksynä Lapsen ääni -kyselyn, johon vastanneista vähävaraisten perheiden lapsista 61 % kertoi, etteivät osallistu maksullisiin harrastuksiin. Kyselyn mukaan 32 % vähävaraisista lapsista on kiusattu taloudellisen tilanteen takia ja 39 % on tuntenut syyllisyyttä perheensä rahatilanteen takia. – Asumme asunnossa, jossa kaikille ei riitä tilaa ja perheessäni rahan riittäminen on toistuva puheenaihe, eräs Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista nuorista kuvaili perheensä taloudellista ahdinkoa. – Kaupassa täytyy miettiä halvinta tuotetta, eikä ole varaa harrastaa eikä matkustella, kertoo toinen Lapsen ääni -kyselyyn vastannut nuori. – Vanhemmat riitelee joskus rahasta, mulla on huono omatunto, jos tarvitsen esim. uudet kengät, kun vanhat on menneet rikki ja on pitänyt ostaa uudet, kuvailee tilannettaan yksi nuorista. Mukana Pelastakaa Lasten joulukeräystä tukemassa ovat (oikealta) Samuli Edelmann, Krista Kosonen, Marko Anttila, Reino Nordin ja Maria Veitola. Kuva: Liisa Valonen Kuka vastaa kadun talvikunnossapidosta ? Kun sää käy talviseksi, kiinteistönomistajan on hyvä olla selvillä siitä, kuka vastaa esimerkiksi taloyhtiön edestä kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Paikkakunnasta riippuen talvikunnossapito voi kuulua joko kunnalle tai kiinteistönomistajalle. Toisinaan tilanne vaihtelee myös saman kaupungin alueella. – Yleensä kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kohdalla kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta eli esimerkiksi lumitöistä ja hiekoituksesta. Joissakin paikoissa kaupunki on kuitenkin ottanut talvikunnossapidon omalle vastuulleen, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Jos vastuu on taloyhtiöllä, sen on huolehdittava, että kiinteistöhuollon kanssa tehty sopimus kattaa tarvittavan talvikunnossapidon. Talkootyönä eli osakkaiden voimin tehtäviä lumija hiekoitustöitä Pynnönen suosittelee vain hyvin pieniin taloyhtiöihin, jos niihinkään. – Jos talvikunnossapito hoidetaan talkootyönä, on taloyhtiön johdon varmistava, että työt tulevat hoidetuksi. Talkootyön pelisäännöt ja vastuukysymykset on hyvä kerrata vuosittain, Pynnönen toteaa. Taloyhtiöllä vastuu turvallisuudesta Taloyhtiö vastaa kiinteistön alueen turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on vahingon sattuessa pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti. Kun taloyhtiö tilaa talvikunnossapitoon liittyvät työt ulkopuoliselta ammattilaiselta, sen kannattaa kirjata sopimukseen, että palveluntarjoaja vastaa myös lumija jäätilanteen tarkkailusta ja tarvittavista varotoimenpiteistä. – Kun taloyhtiö on sopinut siitä, että palvelutarjoaja hoitaa tarkkailun ja ryhtyy varotoimenpiteisiin, voidaan lähtökohtaisesti katsoa, että yhtiö on täyttänyt velvollisuutensa ja huolehtinut turvallisuudesta, Pynnönen sanoo.
15 Viikot 48-49/2019 Viisi Vuoden virkakoiraa valittiin Vuoden sotakoira Lex, ohjaaja ylikersantti Jan Ekholm. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen Vuoden rajakoira Cena, ohjaaja vanhempi merivartija Rasmus Vikström. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen Vuoden poliisikoira Viksu, ohjaaja vanhempi konstaapeli Toni Tarkiainen. Kuva: Kennelliitto/ Pekka Rousi Vuoden tullikoira Aino, ohjaaja tullitarkastaja Seija Kontunen. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen Vuoden vankilakoira Tuisku, ohjaaja vanginvartija Vesa Laakso. Kuva: Kennelliitto/ Jukka Pätynen ? Tänä vuonna Vuoden virkakoiran arvonimen vastaanottavat poliisikoira Viksu, tullikoira Aino, rajakoira Cena, vankilakoira Tuisku ja sotakoira Lex. Palkittavat koirat ovat tahoillaan valinneet Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos, ja Puolustusvoimat. Suomen Kennelliitto palkitsee Vuoden virkakoirat Koiramessuilla 7. joulukuuta 2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Kaikki Vuoden virkakoirat ovat osoittaneet erinomaisuutensa tehtävässään ihmisen apuna. Valittuja koiria yhdistää niiden valtava työtarmo ja kyky oppia nopeasti uusia asioita, joiden avulla ne ovat edenneet urallaan. – Tämänvuotisissa palkittavissa koirissa kiinnittää huomiota niiden rodut: kaksi kultaistanoutajaa, yksi labradorinnoutaja ja vain kaksi perinteistä palveluskoirarotua, yksi belgianpaimenkoira malinois ja saksanpaimenkoira. Tämä korostaa koirarotujen monipuolisuutta ihmisen palveluksessa, kommentoi Kennelliiton hallituksen ja hyötykoiratoiminnan puheenjohtaja Harri Lehkonen valittuja. Lehkonen kiittää koiranohjaajia tärkeästä työstä. – Kaikki palkittavat virkakoirat ovat tietysti suoriutuneet erinomaisesti tehtävistään. Lukiessani niiden ansioita kiinnitin huomiota siihen, kuinka tärkeä rooli kunkin koiran ohjaajalla on ollut niiden koulutuksessa ja työtehtävissä. Nämä palkinnot kuuluvat myös heille. Virkakoiran koulutus on jatkuvaa ja se vaatii sekä koiralta että sen ohjaajalta hyvää motivaatiota, innostusta ja saumatonta yhteistyötä. Lämpimät onnittelut kaikille koirakoille Kennelliiton puolesta. Vuoden poliisikoira Vuoden poliisikoira 2019 on belgianpaimenkoira malinois Suhteellisen Viktor ”Viksu”. Viksu työskentelee ohjaajansa, vanhemman konstaapeli Toni Tarkiaisen kanssa Mikkelin poliisilaitoksella. Viksu on koulutettu henkilöetsintään, esine-etsintään, jäljestykseen, tottelevaisuuteen, ja suojeluun. Erikoisosaamisalueena Viksulla on vainajan etsintä sekä rikospaikkaetsintä. Tarkiainen on kouluttanut kaksi hyvin menestynyttä poliisin partiokoiraa. Viksun kanssa Tarkiainen on valitsijoiden mukaan onnistunut kaikilla poliisin partiokoiran tehtäväkenttään kuuluvilla alueilla. Esimerkiksi tänä kesänä Tarkiainen ja Viksu löysivät edellisenä yönä kadonneen ja maastossa liikuntakyvyttömäksi menneen vanhuksen varsin pian etsinnän aloituksesta. Tarkiainen kertoo, että heille työn kohokohtia ovat ne hetket, jolloin voi pelastaa ihmishenkiä. Vasta kolmevuotias Viksu voitti poliisin partiokoirien suomenmestaruuden tänä syksynä jo toiseen kertaan. Vuoden tullikoira Vuoden tullikoira 2019 on kultainennoutaja Fenni ”Aino”. Suomen Tullin ensimmäinen ruokakoira Aino aloitti työnsä kesäkuussa 2018 Suomen itärajalla Nuijamaan tulliasemalla. Käytännössä koirakon työkenttänä on koko Suomi. Ainon ohjaaja on tullitarkastaja Seija Kontunen. Valitsijoiden mukaan ruokakoira on osoittautunut tehokkaaksi, taloudelliseksi ja näkyväksi tavaksi ennaltaehkäistä ja paljastaa lihaja maitotuotteiden maahantuontia sekä estää eläintautien leviämistä kolmansista maista EU:n alueelle. Aino on koulutettu tunnistamaan eri tavoin pakattuja tuoreita sekä prosessoituja maitoja lihatuotteita. Kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä Ainon avulla on paljastettu jo yli 1200 kiloa näitä elintarvikkeita. Aino on ollut merkittävässä osassa, kun Suomen viranomaiset ovat tehostaneet eri tavoin pakattujen tuoreiden ja prosessoitujen elintarvikkeiden valvontaa EU:n ja Venäjän rajalla mm. afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Valitsijoiden mukaan ruokakoira Aino on menestynyt ohjaajansa Seija Kontusen kanssa erinomaisesti pioneerityössään. Vuoden rajakoira Vuoden rajakoira 2019 on saksanpaimenkoira Stoneman’s Garnet ”Cena”. Se työskentelee ohjaajansa vanhemman merivartija Rasmus Vikströmin kanssa Länsi-Suomen merivartiostossa Vallgrundin merivartioasemalla. Merivartiokoira Cena on koulutettu henkilöetsintään, jäljestämiseen, huumausaineja esine-etsintään sekä ruumisetsintään merialueella. Cena on urallaan tehnyt useita huumausainelöytöjä kotimaassa sekä ulkomaan komennuksilla, joilla tehdyt löydöt ovat olleet merkittäviä. Ulkomaan komennuksilla Cena on löytänyt myös ajoneuvoihin kätkeytyneitä ihmisiä. Cena osallistuu tarvittaessa pelastusetsintöihin ja on löytänyt kadonneita ihmisiä myös kotimaassa. Valitsijat katsovat, että Cena on osoittanut hyvää oppimisja sopeutumisoppimiskykyä merivartiokoiralle vaadittaviin työtehtäviin. Ohjaajana toimiva vanhempi merivartija Vikström on kouluttanut koiransa esimerkillisesti merivartiokoiralle vaadittaviin työtehtäviin sekä kehittänyt viranomaisyhteistyötä koiratoiminnassa. Vuoden vankilakoira Vuoden vankilakoira 2019 on labradorinnoutaja Vesipedon Iso-Malla ”Tuisku”, joka on osoittautunut tasapainoiseksi ja sinnikkääksi työkoiraksi. Tuisku työskentelee ohjaajansa, vanginvartija Vesa Laakson kanssa Turun vankilassa. Vankilakoirana Tuisku tunnistaa ja ilmaisee yleisimmät huumeet. Tuisku haistelee tavarat, autot, ja ihmiset ja sen kanssa tehdään tilatarkastuksia. Valitsijoiden mukaan Laakso on osannut tuoda hienosti Tuiskun vahvuudet esille ja viedä määrätietoisesti koiraa eteenpäin. Tasapainoinen koirakko. Tuisku voitti tänä vuonna vankilakoirien mestaruuskilpailut jo toista vuotta peräkkäin. Vuoden sotakoira Vuoden sotakoira 2019 on kultainennoutaja Njord ”Lex”, jonka ohjaaja on ylikersantti Jan Ekholm Upinniemen rannikkoprikaatista. Lex on Puolustusvoimien ensimmäinen kultainennoutaja ja se on jalostettu metsästyskäyttöön. Se on valitsijoiden mukaan ominaisuuksiltaan erinomainen juuri niihin tehtäviin, joihin se on koulutettu, eli räjähteiden, aseiden ja niiden osien etsintään. Lähes koko elämänsä eri rotuisten koirien parissa toiminut Jan Ekholm kertoo, että jo nyt 1,5 vuoden iässä Lex on osoittautunut todella päteväksi niihin etsintätehtäviin, joihin sitä koulutetaan. Puolustusvoimien ensimmäinen virkatehtäviin koulutettava kultainennoutaja antaa jatkuvasti uutta tietoa rodun soveltuvuudesta sotakoiran tehtäviin sekä sen kasvatuksen vaatimista koulutusmetodeista. – Voin jopa sanoa, että tässä tapauksessa koira opettaa enemmän kouluttajaansa kuin kouluttaja koiraansa, summaa Ekholm koirapartion dynamiikkaa. Vuoden virkakoirat saavat palkintonsa lauantaina 7. joulukuuta kello 15.15 Areenalla Messukeskuksessa. Koirat tulee palkitsemaan Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sekä hallituksen jäsen, koeja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Tapio Toivola. Virkakoiriin ja muihin ihmisiä auttaviin koiriin pääsee tutustumaan myös Koiramessuilla 7.-8.12. hyötykoiraosastolla. Wotkin’sin myymälä Espoon Hannukseen ? Lihatukku Veijo Votkin Oy avasi torstaina 14. marraskuuta 2019 uuden myymälän Espoon Hannukseen (Kurjenkellontie 1) Lidlin kanssa samaan kiinteistöön. Uusi myymälä noudattaa laatutuotteiden ja hyvän palvelun konseptia – samaan on pohjautunut Wotkin’sin koko toiminta perustamisvuodesta 1978 lähtien. Wotkin’s Hannus on lihan ja kalan erikoismyymälä. Lihat ja lihajalosteet tulevat Sörkästä omasta tuotantolaitoksesta, samoin Wotkin’s Keittiön kotiruoat ja muut valmisteet. Kalojen ja äyriäisten toimittajina ovat niihin keskittyneet tukkuliikkeet. Myymälän valikoimiin kuuluvat myös riista ja broilerituotteet. – Uuden myymälän erikoisuutena on leppälastuilla toimiva savustusuuni, jota käytämme kalan savustukseen. Emme tiedä vastaavaa olevan muissa vähittäiskaupoissa Suomessa. Lisäksi myymälässä on kiertoilmauuni ja grilli, kertoo Veijo Votkin. Wotkin’s Hannus on tervetullut lisä pääkaupunkiseudun länsipuolelle. Se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä ja metroaseman läheisyydessä. Myymälän pinta-ala on 190 neliötä. Tuotantoja varastotilat ovat 170 neliötä. Yhteisiä pysäköintipaikkoja Lidlin kanssa on runsaasti. Wotkin’s Hannus palvelee asiakkaita seitsemänä päivänä viikossa. Uuteen myymälään on palkattu kymmenen työntekijää. Votkinin mukaan joukkoon tarvitaan vielä muutama ammattilainen lisää. Myymäläpäälliköksi siirtyy Matias Paulamäki Sörkästä. Kuka vastaa kadun talvikunnossapidosta
16 Viikot 48-49/2019 Kirja-arvostelu Mitä on olla oikein rikas? ? Ihmiset, niin sinä kuin minäkin, kuvittelevat, miettivät joskus mitä on olla oikein rikas? Mitä oikein rikas tekee, ajattelee? Hienot asunnot, autot, matkustukset, harrastukset, koulut, opiskelut, kartanot,rikas suku . Me tavalliset voimme ajatella, kuvitella. Tuskin tunnemme ketään oikein rikasta. Nyt voimme tutustua! Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan erinomainen kirja, tutkimus ”Huipputuloiset – Suomen rikkain promille” (Vastapaino 2019 ) avaa meille oven oikein rikkaiden suomalaisten ihmisten maailmaan. Mitä rikkaat oikein ajattelevat Suomesta ja suomalaisista? Köyhistä, työttömistä, poliitikoista, veronmaksajista, kaikesta. Kirjan esittämä ovenavaus oikein rikkaiden ajatusmaailmaan Suomessa on erittäin mielenkiintoinen, järisyttäväkin. Suurtyö Professori Kantola ja akatemiatutkija Kuusela ovat tutkimusmenetelmäkseen valinneet parhaan mahdollisen : kysytään rikkailta mitä he ajattelevat. Eikä millään kaavakkeella,kyselylomakkeella, vaan henkilökohtaisesti haastattelemalla, nauhoittamalla keskustelut. Haastateltavina oli tulotietojen perusteella otanta Suomen väestön rikkaimmasta tuhannesosasta, promillesta Suomen rikkaimpia. Tilapäiset lottovoittajat eivät kelvanneet. Tutkittavana oli 5000 Suomen rikkainta vuosina 2007-2016. Näistä oikein rikkaista kirjan tekijät haastattelivat 90:tä. Rikkaat jakaantuivat kolmeen ryhmään: suurperijät,huippujohtajat, menestyksekkäimmät yrittäjät. Miljonäärejä kaikki, osa miljardöörejä. Kirja esittelee heidän ajatusmaailmaansa. Suorina puhelainauksina paljastamatta miljonäärin henkilöllisyyttä. ”Huipputuloiset” ei ole juorukirja, mutta antaa lukijalleen ajattelemisen aihetta paljon enemmän kuin parhaatkaan juoruteokset. ”Rahaa jemmassa ” Sukuvaurautensa perinyt mies kertoo: ”Aikanaan oli semmonen ”Laulu 20 perheestä”. Meitä (sukua) ei edes mainittu siinä. Jos nyt otat jonkun veroluettelon ja sen 20 perhettä, niin löytyyköhän siitä tänä päivänä enää yhtään samaa perhettä. Osittain se johtuu siitä, että se raha on jemmattu jonnekin...” Suomi ja poliitikot Rikkaiden mielestä Suomessa on hyvää tasa-arvoinen koulujärjestelmä, kaikille mahdollisuudet, hyvä terveydenhoito, liikenne, tiet, turvallisuus. Ne on kaikki tehty yhteisillä verorahoilla, kuten rikkaatkin tietävät, mutta veroja rikkaat eivät silti haluaisi maksaa oikein ollenkaan ! Suomen verotus karkottaa heidät ja heidän firmansa ulkomaille,isänmaallisuus haihtuu hetkessä! Verojen kiertelystä he eivät koe mitään moraalista tuskaa, päinvastoin se on normaalia rikkaiden toimintaa. Suomen yhteisiä asioita hoitavista poliitikoista rikkailla on vankkumattomia mielipiteitä. IT-alan yrittäjä pettyi Juha Sipilän hallitukseen ja purkaa tuntojaan: ”Miehet on Suomesta kadonnut. Meillä ei ole enää ihmisiä jotka pystyy tekee ikäviä päätöksiä. Kaikki poliitikot on jotain pellejä... Sehän (Juha Sipilä) sotkeutui ihan monoihinsa ja rupesi pelleihan käsittämätöntä puuhastelua tekemään. Sitten sä katsot jotain Orpoa, joka on yksinkertaisuuden ...sehän näyttää isokokoiselta pikkulapselta,joka katselee silmän pyöreinä..... Sitten on joku Soini, joka petti kaikki kannattajansa päästäkseen Audin takapenkille. Antti Rinteestä nyt puhumattakaan. Ville Niinistöhän on kaikkein karmein ihminen ….”. Niskalaukaus auttaisi? Mitä pitäisi tehdä? Rikkaalla yrittäjällä on vastaus: ”Jos multa kysyttäisiin, niin kaikki viherpipertäjät pitäisi viedä ladon taakse, antaa niskalaukaus suunnilleen, maanpetoksesta. …. Tarkotan vaan sitä,että tänne on päässyt tällainen loisijaporukka,joka tekee päätökset. Kaikki ministeriöt ja kaikki on miehitetty tällaisilla, jotka ei ymmärrä mistään mitään.” Valtio ja verot Yhteinen paha lähes kaikille haastatelluille olivat valtio,verot, ay -liike, yhteiset sopimiset ,byrokratia, säädökset, lait,asetukset. Valtion roolia pitää vähentää, veroja pitää alentaa. Miten alennat? ”Suomen rikkaimman miehen Antti Herlinin veroprosentti on vaihdellut 2000 -luvulla 35 ja 47 prosentin välillä. Kuva Herlinistä veronmaksajana kuitenkin muuttuu, kun mukaan otetaan Herlinin holding-yhtiöt, joissa suurin osa hänen varallisuuttaan sijaitsee ja niiden maksamat verot: esimerkiksi vuonna 2015 Herlinin 160 miljoonaan osinkotuloista maksettu veroprosentti jäi 4,7 prosenttiin.” Oi jospa köyhä joskus saisi saman veroprosentin! Rikkaus piilossa Suomessa rikkaat ovat mielellään piilossa. He korostavat kirjassakin olevansa hyvin tavallisia ihmisiä, eivät juurikaan erotu joukosta. Eivät pröystäile julkisuudessa. He kokevat sen kiusallisena. Anu Kantola ja Hanna Kuusela ovat kirjallaan ”Huipputuloiset ” tehneet suuren, uraauurtavan palveluksen koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kaikkien tietojen avoimuus on aina demokraattisen yhteiskunnan etu ja edellytys. Tästä tekijöille suuri kiitos. Mielenkiintoisia lukuhetkiä uskomattomien, rikkaiden, ajatusmaailmassa! Pekka Hurme Vaasalaisaloite leviää somessa: Vaasankadut on vaasalaistettava ? Vaasassa on laitettu huolestuneina merkille, että eri puolilla Suomea ja jopa maailmaa – sijaitsevat Vaasankadut eivät juurikaan muistuta aitoa Vaasaa. Jo yli tuhat vaasalaista on allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan Vaasankatujen vaasalaistamista. Suomessa on viisi Vaasankatua, ja Ruotsista Vasagatan-nimisiä katuja löytyy peräti yhdeksän. Toisin kuin Vaasasta, näiltä kaduilta puuttuvat niin merinäköala, Strömsö kuin maailmanperintökohdekin. Edes aurinkoisten päivien määrä ei vastaa Vaasan tasoa. – Tästä havainnosta lähti ajatus siitä, että meidän vaasalaisten on tehtävä asialle jotain. Esimerkiksi Helsingin Vaasankadun vuokrat ovat karanneet jo kauas hyvästä vaasalaisesta perustasosta, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin markkinointipäällikkö Mari Kattelus sanoo. Vaasa onkin nyt julkaissut aloitteen, jossa vaaditaan, että Vaasankatujen olosuhteita kehitetään vastaamaan vaasalaisuuden kriteeristöä tai vaihtoehtoisesti kadun nimi muutetaan. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on kaupunginjohtaja Tomas Häyry . Nimilistalta löytyvät myös muun muassa Huuhkajien kapteeni Tim Sparv, Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Juha Häkkinen , Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto sekä muusikot Kuningas Pähkinä ja Setä Tamu . – Nyt on aika toimia, sillä vaakalaudalla on koko Vaasan seudun maine helpon elämän tyyssijana. Kaikki vaasalaiset ja vaasanmieliset, allekirjoittakaa tämä aloite, jonka avulla vaadimme kaupunkeja vaasalaistamaan omat Vaasankatunsa päästä päähän! Häyry vaatii aloitteessa. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa www.vaasalaisaloite.fi . Adressi aloittaa vetovoimakampanjan Vaasalaisaloite on osa Vaasan seudun vetovoimakampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä Vaasan houkuttelevuutta ja tunnettuutta muualla Suomessa. Vastikään julkaistun imagotutkimuksen mukaan vain joka kymmenes suomalainen kokee tuntevansa Vaasan hyvin. – Vaasassa on moni asia todella hyvin. Uskomme, että esimerkiksi kiinnostavat työpaikat ja asuntojen saatavuus, lyhyet etäisyydet, sekä ainutlaatuinen luonto ja meren läheisyys tekevät elämästä vähän helpompaa kuin suurissa kasvukeskuksissa. Olemme myös aidosti ylpeitä Vaasasta ja vaasalaisesta elämäntyylistä – täällä kaikki menee kuin kaupungissa sijaitsevassa Strömsössä. Siksi kampanjan sloganiksi valikoitui “Koska elämän kuuluukin olla helppoa., Forsén kertoo. – Kampanja on meidän kaikkien yhteinen, joten toivoimme, että kaikki vaasalaiset ja vaasamieliset lähtevät mukaan tekemään Vaasaa tunnetuksi. Aloitteen avulla saamme nostettua Vaasan ja seudun positiivisia puolia esiin, ja tähän tarvitaan kaikkien panosta, Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén kertoo. – Mikäli saamme adressiin 2000 allekirjoitusta, järjestämme Vaasan torilla tillimakaronijuhlat kaikille vaasalaisille, Kattelus lupaa. Kampanja jatkuu maksetun mainonnan keinoin lokakuun lopulta marraskuun loppuun muun muassa valtakunnallisessa radiossa sekä Vaasan seudun ulkopuolisissa kaupungeissa asuville nuorille aikuisille kohdennetussa digimainonnassa. – Ensi vuonna jatkamme kampanjaa vahvalla rekrytointikärjellä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, ja se toivottavasti näkyy avointen työpaikkojen hakijamäärien kasvuna ja parantaa työvoiman saantia seudulla , Kattelus kertoo tulevasta. Kauppiaspariskunta Aleksi Helenius ja Jenni Hämäläinen. K-Market Hakaniemen Herkku ? 1.11. avasi ovensa täysin uudenlainen K-Market osoitteessa Siltasaarenkatu 16. K a u p p i a s p a r i s k u n t a Aleksi Helenius ja Jenni Hämäläinen esittelevät ylpeinä uutta K-Market Hakaniemen Herkkua. Herkussa panostetaan voimakkaasti luomuun, vegeen, pien-ja lähituottajiin, ympäristöystävällisyyteen, asiakastoiveisiin, palveluun sekä kiireisen metromatkustajan take-away tuotteisiin. Take-away tuotteille on heti sisäänkäynnin luona oma saareke, josta löytyy Pukka-teepisteen ja Kaffa Roasteryn kahvien lisäksi kolmioleivät, salaatit sekä muita tuoretuotteita mukaan otettavaksi. Kaupan valikoimassa on paljon uniikkeja tuotteita, joita ei muualta löydy, mainittakoon vaikka porvoolaisen Pienen Suklaatehtaan käsintehdyt suklaat sekä tulevaisuudessa myös kaupan oma olut. Erikoiskahvit ja teet, etniset ruoka-aineet, nyhdöt ja kauravalmisteet ovat kaikki löytäneet paikkansa Herkun hyllyiltä, unohtamatta jokapäiväisiä ruokatarpeita. Kesko oli suunnitellut muutaman vuoden kauppapaikkaa kohteeseen. Aleksille ja Jennille sitä tarjottiin huhtikuussa 2019. Kuutisen kuukautta on suunniteltu kauppaa ja sen valikoimaa. 400m2 tila on käytetty tarkoin hyväksi. Kauppa on rakennettu entisen parkkihallin tilalle ja lähitulevaisuudessa Herkkuun pääsee myös suoraan metrolta. Somisteena on käytetty paljon puuta ja vanhoja valokuvia Kalliosta. Myös työntekijöiden paidoissa ja kaupan logossa toistuvat kalliolaiset maamerkit, Kallion kirkko, Ympyrätalo ja Arenan talo. Aleksi Helenius, 29, on vankasta kokemuksestaan huolimatta nuorimpia K-kauppiaita koko Suomessa. Pienestä pitäen on yrittäjyys ollut lähellä sydäntä. Roope Ankka rahasäiliöineen oli kiehtova, mutta Aku Ankan juonikuvioista eniten kiinnostivat Tupun, Hupun ja Lupun sitruunamehubisnekset ja tienaamisen malli. Aleksi on toiminut muunmuassa Keravan Anttilassa, ja Anttilan lyötyä aikanaan pillit pussiin ura jatkui Sellon K-Citymarketissa, jossa hän lopulta toimi kahden osaston osastopäällikkönä. Jennillä on myös vahvaa kaupan alan osaamista. Jenni on valmistunut oikeustradenomiksi ja on työskennellyt mm. Helsingin Käräjäoikeudessa reilun vuoden. K-kauppiasparin ura avautui toden teolla kun Aleksi ja Jenni aloittivat kauppiasuransa K-Market Hakaniemessä Porthaninkadulla kesäkuussa 2019. Hakaniemen Herkun kauppiasparin tavoitteena on palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin ja ammattitaidolla, -nyt suuremmissa tiloissa ja laajalla, tarkkaan mietityllä valikoimalla. Vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköintietuuden kriteerit ? Kaupunginhallitus tarkisti kokouksessaan vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteereitä pysäköintietuutta varten ja päätti esittää valtuustolle Kulosaaren Ståhlberginkuja 1 asemakaavan muutosta. Kaupunginhallitus päätti tarkistaa vuoden 2016 kaupunginhallituksen pätöksessä määriteltyjä kriteerejä vähäpäästöisille ajoneuvoille. Kaupunginvaltuuston vuonna 2011 hyväksymä 50 % alennus voimassa olevista pysäköintimaksuista sekä asukasja yrityspysäköintitunnuksen lunastamismaksusta voidaan antaa 18.11.2019 alkaen tarkennettujen kriteerien mukaan vähäpäästöisille ajoneuvoille. Merkittävin muutos nykyisiin kriteereihin on ajoneuvon aiheuttamia terveydelle haitallisia päästöjä koskevan päästöluokan vähimmäisvaatimustason nostaminen Euro 5:stä Euro 6:een. Vähäpäästöisten henkilöautojen pysäköintietuus otettiin käyttöön huhtikuussa 2011. Kaupunginvaltuusto päätti esittää valtuustolle Kulosaaren Ståhlberginkuja 1:n sekä katu-, puistoja urheilualueiden asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Kulosaaren yhteiskoulun tonttia, osaa koulutontin eteläpuolella olevasta puistoalueesta, osaa koulutontin länsipuolella olevasta urheilukentästä ja osia katualueista. Kaavaratkaisu mahdollistaa yhteiskoulun laajentamisen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin sekä monikäyttöisten lähipalvelutilojen rakentamisen kulosaarelaisten käyttöön. Yhteiskoulun vanha osa suojellaan.
17 Viikot 48-49/2019 Joulukorttien katumyynti tuo tuloja Itä-Euroopan romaneille ? Helsingin, Espoon ja Vantaan kaduilla voi taas nähdä Itä-Euroopan romaneja, jotka myyvät joulukortteja. Tänä vuonna myynnissä on ensimmäistä kertaa myös joulukalenteri. Kortit ja kalenteri ovat syntyneet taiteilijoiden ja järjestöjen yhteistyönä. Ne ovat romaneille tärkeä keino ansaita joulurahaa. Yhteisötaiteilija Elviira Davidow on ideoinut ja yhdessä vapaaehtoisten taiteilijoiden kanssa valmistanut jo viidettä kertaa joulukortteja, joita Itä-Euroopasta tulleet romanisiirtolaiset nyt myyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan kaduilla. Tänä vuonna uutena tuotteena on tullut myyntiin myös joulukalenteri. Joulukorttien ja kalenterien myynti on liikkuvan väestön romaneille tärkeä tapa ansaita rahaa joulun alla. – Nämä kortit ovat meille todella tärkeitä. Summa, jonka pystymme myynnillä ansaitsemaan, on meille romaneille merkittävä. Lähetämme rahat lapsillemme kotimaahan, ja pystymme ostamaan ruokaa sekä polttopuita lämmittääksemme talot talvella. Sillä on suuri merkitys elämäämme, jo useana vuonna kortteja kaduilla myynyt Gabriela Bancuta kertoo. Joulukortit ja -kalenteri toteutetaan aiempien vuosien tapaan hyväntekeväisyysperiaatteella. – Tärkein motiivi on tuoda myyjien jouluun lisätuloja ja hyvää mieltä kaduille sekä luoda positiivisia kohtaamisia myyjien ja ostajien välillä, projektista vastaava yhteisötaiteilija Elviira Davidow sanoo. Kalenterin luukuista Tänä vuonna näiden erilaisten joulukorttien ja joulukalenterin teemana on vaikuttaminen – kuinka voimme vaikuttaa läheistemme, yhteisömme, yhteiskuntamme ja maapallomme hyvinvointiin. Joulukalenterin luukuista kurkistelee 24 hyväntekijää, vaikuttajaa ja aktivistia – ihmisiä, jotka ovat teoillaan tehneet tästä maapallosta paremman paikan olla ja elää. Kalenteriin ovat päässeet mukaan muun muassa ympäristöaktivisti Greta Thunberg, ihmisoikeustaistelija Maria Pariisilainen, taiteenedistäjä Outi Heiskanen ja kansanterveytemme edistäjä, arkkiatri Arvo Ylppö. Vaikuttajat kalenteriin ja kortteihin on valittu yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Mukana hankkeessa ovat: Siemenpuusäätiö, Yhteiset Lapsemme ry, Vailla vakinnaista asuntoa ry, PAND -taiteilijat rauhan puolesta sekä Rauhanpuolustajat. Taiteilijat tekivät kortit Joulukorttien tekijöinä on seitsemän taiteilijaa: Metti Nordin, Maarit Mannila-Rosenqvist, Tuuli Jansson, Hanna Walldén, Matti Pekonen, Elviira Davidow sekä liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundon pitkäaikainen asiakas, romanialainen taiteilija Elena Dima. Tämänvuotiset joulukortit ja joulukalenteri on valmistettu munatempera-tekniikalla, ja kuvakieleen mallia on haettu ortodoksisesta ikonimaailmasta. Joulukorttiprojektin taustalla on Käsiin kirjottu -hanke, mutta tänä vuonna tuotantovastuu on Diakonissalaitoksen Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hankkeella. Molemmat hankkeet edistävät Euroopan unionista saapuvien romanien työllistymistä ja etsivät vaihtoehtoja kadulla kerjäämiselle. Joulukortit myydään 6 kappaleen paketeissa. Yhden nipun hinta on 5 euroa. Myös joulukalentereiden hinta on 5 euroa. Romanit saavat sekä korttipaketista että joulukalenterista itselleen 4 euroa, viimeinen euro käytetään painokulujen kattamiseen. Lapsen oikeudet toteutuvat Uudessa lastensairaalassa ? Uudessa lastensairaalassa lapsen oikeus vanhemman läsnäoloon, lapsen kokonaisvaltainen ja perhekeskeinen hoito toteutuvat hyvin. YK:n lapsen oikeudet täytti 30 vuotta 20.11. HUS on teettänyt huoltajille suunnatun kyselyn, jossa yhdeksällä kysymyksellä selvitettiin lapsen oikeuksien toteutumisesta Uudessa lastensairaalassa. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2014, kun lastenyksiköt toimivat vielä Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa. Kyselyn tuloksia käytettiin hyväksi Uuden lastensairaalan suunnittelussa. Toinen kysely tehtiin syyskuussa 2019, kun Uusi lastensairaala oli ollut vuoden käytössä. Uudessa lastensairaalassa lapsen oikeudet toteutuvat merkittäväsi aikaisempaa paremmin. Lapsen oikeus vanhemman läsnäoloon toteutui hyvin tai melko hyvin 95 %:n mukaan huoltajista. Viisi vuotta sitten tulos oli 38 %. Uudessa lastensairaalassa vanhemmat voivat yöpyä lapsen kanssa. 79 % vanhemmista koki asian toteutuvan hyvin tai melko hyvin, kun aikaisemmin vain 13 % vanhemmista oli tätä mieltä. – Kantavana ajatuksena sairaalaa suunniteltaessa on ollut, että lapsella on oikeus vanhemman läsnäoloon koko sairaalassaoloajan. On hienoa, että voimme sanoa onnistuneemme tässä yhteisessä tavoitteessa”, sanoo linjajohtaja Pekka Lahdenne. Kyselyssä selvitettiin myös muun muassa hoidon toteutumista ja lapsen kohtelua sairaalassa. Vanhemmista 86 %:n mukaan lapsen kokonaisvaltainen hoito onnistuu hyvin tai melko hyvin, kun aikaisemmin tätä mieltä oli 68 % vanhemmista. 77 % mukaan vanhemmista hoito oli perhekeskeistä, aikaisempi tulos oli 31%. Lapsen kohtelu (mm. loukkaamattomuus ja yksityisyys) toteutui hyvin tai melko hyvin 88 % mukaan vanhemmista. Viisi vuotta sitten tulos oli 56 %. HUS kerää palautetta Lastenyksiköt saavat palautetta kuukausittain yli 6 500 kävijältä. Syyskuussa vastaajista 8,9 / 10 suosittelisi lasten yksiköiden palveluita ja näistä laskettu palvelukokemusta kuvaava NPS luku (Net Promoter Score) oli todella korkea 70,1. – Saamme kuukausittain lähes 1000 avointa palautetta; kiitoksia, kehittämiskohteita ja myös henkilökohtaista palautetta. Yksiköiden esimiehet käyvät palautteet läpi ja tekevät tarvittaessa muutoksia toimintaan. Haluamme olla uudistuva ja kehittyvä sairaala, jatkaa Lahdenne. Lasten oikeuksien päivänä lastensairaalat ympäri maailmaa ovat kirjoittaneet yhteisen kannanoton, jossa sairaalat haastavat päättäjiä ja eri terveydenhuollon tahoja puuttumaan lasten terveysongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. – Lastensairaalat jakavat yhteisen huolen lasten terveydestä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja sosiaalinen eriarvoistuminen ovat kasvussa, lapsilla on edelleen riittämätön määrä lapsille soveltuvia, turvallisia ja tutkittuja lääkkeitä kaikissa sairauksissa ja ikäryhmissä ja 80 % harvinaissairauksista todetaan lapsuudessa, luettelee toimialajohtaja Jari Petäjä. – Vaikka monet asiat ovat Suomessa hyvin, Lapsen oikeuksien päivä on erinomainen muistutus siitä, että lasten hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota jatkuvasti, Petäjä jatkaa. Jenni Haukiolle Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki Suomen Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin luovutus Jenni Haukiolle. Haukion vieressä oikealla liiton puheenjohtaja Janne Vilkuna ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Haukion vasemmalla puolella toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, hallituksen puheenjohtaja Sampo Suihko ja viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. ? Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Jenni Haukiolle liiton kultaisen ansiomerkin. Merkki luovutettiin Mäntyniemessä torstaina 7. marraskuuta. Päätöksen ansiomerkin myöntämisestä teki liiton hallitus. Jenni Haukio johtaa Suomen vanhinta kirjamessutapahtumaa ja mahdollistaa työssään korkeatasoisen kirjallisuuden monipuolisen ja moniäänisen esille tuomisen. Hän on näkyvä kulttuurivaikuttaja ja itsekin kirjailija. Ohjelmajohtajana hän on ollut vuosittain yksi Kotiseutuliiton merkittävistä yhteistyökumppaneista, kun Kotiseutuliitto on edustettuna messujen toimikunnassa ja tuottaa messuille ohjelmaa. Haukion ideasta Turun kirjamessuilla toteutetut kunta-, maakuntaja maateemat ovat tuoneet paikallisidentiteettiä ja kotiseutujen kulttuuriperintöä esille muutenkin kuin kirjallisuuden alalla. Hän on osoittanut arvostusta kotiseututyötä, paikallista kulttuuria ja kulttuuriperintötyötä, esimerkiksi kansallispukuperinnettä, kohtaan. Lisäksi hän on tuonut omaa kotiseutuaan myönteisellä tavalla esille samalla kun muitakin. Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutuja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurimme monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto täytti tänä vuonna 70 vuotta. Pohjolankadulla hoidetaan lehmuskujannetta ? Pohjolankadulla Käpylässä leikataan vanhoja lehmuksia marraskuun aikana. Lehmuskujanteen puista poistetaan oksia, jotka ovat kuivia tai kurottavat liian lähelle raitiotien virtajohtimia. Muutaman huonokuntoisen puun latvusta joudutaan pienentämään enemmän, mutta yhtään puuta ei näillä näkymin tarvitse uusia kokonaan. Työ tehdään nostolavaa apuna käyttäen, ja työstä saattaa aiheutua lyhytaikaista häiriötä liikenteelle. Työt käynnistyvät 11. marraskuuta alkavalla viikolla. Pohjolankadun lehmuskujanne on yksi Helsingin hienoimmista, sillä siinä kasvaa useita eri lehmuslajeja, kuten metsälehmuksia, kriminlehmuksia, isolehtilehmuksia ja muualla Helsingissä harvinaisia Berliininlehmuksia. Pohjolankadun lehmuskujanne on istutettu pian Puu-Käpylän rakentamisen jälkeen 1920-luvulla, eli kujanne on lähes satavuotias. Kujannetta on jouduttu paikkaamaan vuosikymmenten kuluessa, mutta pääosa lehmuksista on 20-luvulta.
19 Viikot 48-49/2019 Kirja-arvostelu Hienoa paikallishistoriaa: Pakinkylän punakaarti 1918 ? Vuodesta 1918 Suomessa, sisällissodasta, on kirjoitettu, tutkittu, näyteltykin erityisesti viime vuonna 2018. Suomi on uusien lähdetietojen, uusien historiantutkijoiden sukupolven avulla pyrkinyt löytämään ja löytänytkin entistä rehellisempää näkökulmaa, todellisuutta tähän kansalliseen murhenäytelmään. Paljon uutta löytyi, paljon on vielä löytymättä , paljon kertomatta. Oivallisen paikallislisän vuoden 1918 historiaan tuo Maija Hakasen kirja ”Pakinkylän punainen kaarti ” (TATieto Oy 2019). Kirja on erittäin seikkaperäinen kertomus, hyvin asiallinen, Pakinkylän eli nykyisen Pakilan työläisten perustamasta punaisesta sotilaallisesta joukko-osastosta, joka osallistui eri puolilla Suomea sisällisodan taisteluihin. Pakinkylän punakaarti oli erittäin merkittävä joukko-osasto, lähes 300 miestä, joukossa muutama nainenkin. Hakanen kuvaa erittäin hyvin tasapuolisesti niin punaisten kuin valkoistenkin hirmutöitä Pakinkylässä ja sen ympäristössä jo ennen sisällissotaa. Naapurikunta Oulunkyläkin pääsee esille, se oli porvarllinen valkoisten kunta verrattuna punaiseen Pakinkylään. Harva tietänee, että sisällissodan loppuvaiheessa valkoiset ”säilöivät” punaisia vankejaan Oulunkylän vieläkin komealla Seurahuoneella. Työttömyys Maija Hakanen pohjustaa erinomaisesti Pakinkylän sosiaalisen asuinrakenteen, jolta pohjalta lukijalle tulee kuva, miksi juuri Pakinkylässä punainen osapuoli sai runsaasti kannattajia aina aseisiin tarttumiseen saakka. Ammattinimike työläinen oli vallitseva. Venäjän tsaarin kukistuminen 1917 vaikutti merkittävästi koko Suomeen, mutta erityisesti Helsinkiin ja Pakinkyläänkin. Työläisiä,suomalaisia Pakilastakin, venäläisiä,kiinalaisia oli Helsingin ympäristön metsissä laajoissa linnoitustöissä, joiden jälkiä näkyy vieläkin. Nämä työt loppuivat kokonaan eikä silloin ollut mitään sosiaaliturvaa. Toinen Venäjän silloinen työ Helsingissä oli metalliteollisuudessa aseiden valmistus, joka sekin loppui kokonaan. Työttömiä oli yht`äkkiä 10 000! Kun punakaarteja alettiin perustaa, tarjottiin kaartilaisille palkkaa joka päivältä! Houkutus oli työttömälle suuri. Useilla oli perhekin elätettävänä eri puolilla Pakinkylää. Taistelut ja teloitukset Hakanen on tutkinut valtavan määrän arkistoja löytääkseen nimeltä mainitut Pakinkylän punakaartin osallistujien kohtalot sisällisodan ajalta ja sen jälkeen. Erittäin ansiokas ja vaativa työ, koska asiapaperit tuolta ajalta ovat useinkin puutteelllisia, osa hävinneet kokonaan. Tahallaankin joko punaisten tai valkoisten toimesta. Onneksi tuon ajan tunnollinen porvarillinen Huopalahden nimismies Blomqvist piti tarkkaa pöytäkirjaa eri tapahtumista, pidätyksistä, tuomioista ja säilytti paperit tämän päivän tutkijoille. Kirja kertoo myös asiallisen viileästi sodan jälkiselvittelyistä , miten Pakinkylän punakaartin sotilaille kävi ? .Taisteluissa kaatui 15, teloitettuja samoin 15, vankileireillä menehtyi 28, heti vankileiriltä päästyään menehtyi kolme, kadonneita samoin kolme. Kato oli kova, joka viides menehtyi. Karmeimpia kuolemia olivat teloitetut Juho Palin ,14 v, Walter Grönberg, 15 v, Aarne Eriksson, 16 v, Onni Sinisalo 16 v. Kirjan henkilötiedot 284 :sta Pakinkylän punakaartilaisesta tuo esille tuttuja nimiä, sukuja. Oliko vaarikin siellä? Maija Hakasen ”Pakinkylän Punainen Kaarti”, 270 s, on erittäin mielenkiiintoinen ja tarpeellinen paikallislisä vuoden 1918 traagiseen historiaamme. Pekka Hurme OmaStadi innosti osallistumaan mutta syrjään jääneisiin tulisi panostaa ? Helsingin osallistuvan budjetoinnin hanke OmaStadi innosti kaupunkilaisia vaikuttamaan. Hankkeen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella lähes 90 % vastaajista aikoo osallistua osallistuvaan budjetointiin jatkossakin. Samalla kuitenkin osa kaupunkilaisista jäi sivuun. Tulokset selviävät OmaStadin tuoreesta väliarvioinnista, jonka toteutti Helsingin yliopistossa toimiva Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hanke. Kaupunkilaiset saivat ehdottaa Helsingin kaupungille hankkeita, jotka toteutetaan vuonna 2020 ja ehdotuksia kertyi kaikkiaan 1 273 kappaletta. OmaStadi nosti esille asukkaille paikallisesti tärkeitä asioita sekä alueisiin kohdistuvia puutteita. Liikunta ja ulkoilu koettiin tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi. Seuraavina tulivat palvelujen ja viestinnän parantaminen sekä terveyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät ideat. Myös yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ilmastonmuutos saivat huomiota. – Kaupunkilaiset osaavat ehdottaa ideoita, joita viranhaltijat eivät tulisi välttämättä ajatelleeksi. Esimerkiksi Itä-Helsingissä rahoitettavaksi päätyi Aurinkolahden uimarannan kivien poisto, sanoo tutkijatohtori Titiana Ertiö Helsingin yliopistolta. Kaikki kaupunkilaiset eivät olleet yhtä innokkaasti liikkeellä. Naiset osallistuvat miehiä useammin ja osallistuminen painottui korkeasti koulutettuihin. Kaupungin asettama tavoite siitä, että sivuun jääviä ryhmiä saataisiin mukaan, ei kaikin osin toteutunut. Väliarviointi suosittaakin, että syrjään jääneiden ryhmien osallistumista tulisi tukea entistä enemmän OmaStadin seuraavissa vaiheissa. Ehdotuksissa oli selkeitä alueellisia eroavaisuuksia. Länsi-Helsingistä tuli paljon liikenteeseen liittyviä ehdotuksia, mikä voi johtua alueen liikenteen muutostöistä. Etelä-Helsingissä korostuivat turvallisuus ja esteettömyys, tästä esimerkkinä Vattuniemen uusi uimalaituri. Pohjois-Helsingissä puolestaan teemojen jakautumisessa ei ollut juuri eroa, mikä saattaa kieliä tyytyväisyydestä alueen nykytilaan. Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy Kuva: Kristiina Hemminki ? Perheen huono taloudellinen tilanne heikentää huomattavasti nuoren mahdollisuuksia vaikuttaa omaan koulutukseensa ja tulevaisuuteensa. Palvelut ja koulu eivät yksin pysty poistamaan taustoista johtuvia eroja, vaan lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja nuorten tukemiseen tarvitaan tulonsiirtoja. Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten kotimaan lapsiperheiden hyväksi käynnistyy torstaina 21.11. Lapsen kasvaessa nuoreksi perheen menot kasvavat muun muassa opintojen, liikkumisen ja harrastusten vuoksi. Tulonsiirrot eivät kuitenkaan kasva, vaan vähätuloiset äidit ja isät joutuvat kasvattamaan lapsensa aikuisiksi pienemmillä voimavaroilla kuin varakkaiden perheiden vanhemmat. Erityinen käännekohta koittaa nuoren täyttäessä 17 vuotta. Silloin lapsilisät loppuvat juuri, kun ilmaisesta peruskoulutuksesta on siirrytty toisen asteen opetukseen, jossa valtaosa oppimateriaaleista on ostettava itse. Köyhyys vaikuttaa voimakkaasti myös nuoren minäkuvaan, ammattihaaveisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Toimeentulo-ongelmien vuoksi vanhempien tuki nuorelle voi jäädä heikoksi. – Tutkimusten mukaan lähes viidennes nuorista on joutunut kaventamaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan puutteen vuoksi. Julkisessa keskustelussa jää huomiotta, että toisen asteen opintojen keskeytyminen voi johtua myös taloudellisista syistä, Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää huomauttaa. Tutkimusten mukaan vanhempien vähävaraisuus hidastaa nuorten muuttamista omaan kotiin ja toiselle paikkakunnalle opintojen perässä. Toisaalta esimerkiksi asumisen ahtaus voi kiristää perheenjäsenten välejä niin, että kotoa on muutettava jo ennen kuin nuori olisi siihen itse valmis. Lapsiperheköyhyyteen on puututtava tulonsiirroilla Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio muistuttaa, että ilman toisen asteen koulutusta toimeentulo kaventuu pysyvästi. Silloin köyhyys periytyy. – Pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautua haluamaansa ammattiin on tuettava paljon nykyistä tehokkaammin. Se tarkoittaa oppilashuoltoon, opinto-ohjaukseen ja opetukseen satsaamista. Partio ja Suurpää korostavat, että yhteiskunnalla on oltava valmius tarjota perheille oikea-aikaista tukea lapsen ja nuoren eri ikävaiheissa. – Palvelujen lisääminen ei kuitenkaan riitä, ellei toimeentulo-ongelmiin puututa. On tuettava toimeentuloa korjaamalla perusturvan ja perhe-etuuksien, kuten lapsilisän, tasoa. Perusturvan pitää olla sillä tasolla, että se riittää kohtuullisiin menoihin. Nyt näin ei ole. Ruokalahjakortit 28 000 perheelle Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy torstaina 21.11. Keräys järjestetään 23:tta kertaa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat Ylen aamu, Yle Radio Suomi ja Yle Radio Vega. Keräyksen tuotolla hankitaan yhteensä 28 000 ruokalahjakorttia Suomessa asuville vähävaraisille lapsiperheille, jotta myös vähävaraisissa perheissä voitaisiin viettää hyvä joulujuhla. Päätöksen lahjakortin saavista perheistä tekee kullakin paikkakunnalla kunnan sosiaalitoimi, lastenneuvola, koulun terveydenhuolto tai seurakunnan diakoniatoimi, joiden kanssa paikallinen Punaisen Ristin osasto tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistys tekevät yhteistyötä. Arvoltaan 70 euron suuruisen lahjakortin voi käyttää kampanjaan osallistuvien K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän kaupoissa. Keräys jatkuu 24.12.2019 asti. Avajaispäivänä 21.11. Ylen aamu lähettää ohjelman Helsingin päärautatieasemalta, jossa pidettävissä avajaisissa esiintyy Saara Aalto. Yle kertoo Hyvä Joulumieli -keräyksestä lähetyksissään jouluaattoon asti. Näin voit osallistua keräykseen Lahjoittamalla verkkosivujen kautta: www.hyvajoulumieli.fi Lahjoittamalla suoraan Hyvä Joulumieli -keräyksen tilille; IBAN FI33 5780 4120 0801 60. Viite: 5429 Soittamalla keräyspuhelimeen 0600 16555 (10,01 e + pvm/ppm) Lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499. Viestillä HJM10 lahjoitus on 10 euroa, viestillä HJM20 lahjoitus on 20 euroa ja viestillä HJM30 vastaavasti 30 euroa. www.jumissa.? Urheiluhieronta • klassinen hieronta raskausajanhieronta • vauvahieronta hot-stone • kuivakuppaus • lämpöhoito para?inihoidot • purentalihashieronta lahjakortit • sarjakortit • itsehoitotuotteet • Teemme myös yrityskäyntejä • KOODILLA: KALLIO-LEHTI saat lokakuussa niska-hartiahieronnan hintaan 27€! Hoitoajat: ma-pe klo 8-20, la klo 9-17 Toimipiste: Kallio, viides Linja 1 Nettivaraus kellon ympäri: www.jumissa.? Puhelin: 041-703 6589 / asiakaspalvelu@jumissa.? ( Meillä eläkeläiset saavat aina päiväajoista arkisin -10% edun.)
20 Viikot 48-49/2019 ? Helsinkiläisten gallerioiden kuolema kohtaa taas pian uuden uhrin. Helsingin Taiteilijaseura on päättänyt lakkauttaa 1.1.2020 laajaa suosiota nauttivan ”näyteikkunansa”, Galleria Katariinan. Rantakasarmi, Arthur ja Malmitalo tuskin korvaavat keskeisellä paikalla olevan tilan. Valokuvia Alvar Aallon jalanjäljissä Maison Louis Carré 60 vuotta –valokuvanäyttely on esillä Finlandia-talon Verandassa, Mannerheimintie 13E.. Vuonna 1959 Pariisin lähistölle valmistunut Maison Louis Carré on Alvar Aallon ainoa teos Ranskassa ja yksi merkittävimmistä Aallon suunnittelemista yksityiskodeista. Talon rakennutti ranskalainen kulttuurivaikuttaja, taidekauppias ja galleristi Louis Carré. Aalto suunnitteli myös talon sisustuksen, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Yleisölle se avattiin 2007. Les Amis de la Maison Carré -ystäväyhdistyksen järjestämä näyttely koostuu Elina Brotheruksen ja Jari Jetsosen valokuvista ja kertoo talon kiehtovan historian nykytaiteen kautta. Sen avasi arkkitehtuurin ystävä Paavo Lipponen, rakennuksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Brotherus on kuvannut sarjan Femmes de la Maison Carré. Teosten myyntituotto käytetään kunnostustöihin. Maalaan nautintoa ja syyllisyyttä Helsinkiläinen kuvataiteilija Kirsti Tuokko valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta 1966; lisäksi hänellä on Design-opintoja myös Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä yli 30 vuoden ajan ja osallistunut sekä jyrytettynä että kutsuttuna lukuisiin ryhmänäyttelyihin. Julkisia tilausteoksia on sydänsairaalan seinässä ja Klaava kauppakeskuksen ulkoseinässä Tampereella. Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, pitää esillä uusimpia teoksia, joista Tuokko sanoo: – Maalaan muotia muoville. Sekä aihe että materiaali aiheuttavat minussa ristiriitaisia tunteita. Maalaan nautintoa ja syyllisyyttä. Kaunis muotikuva maalataan öljyvärillä dammaria säästelemättä läpinäkyvälle pleksille. Annetaan maalin tehdä omia ratkaisuja. Käännetään työ ympäri. Karikatyyrit porvaristosta omalla kohdallani viittaavat enimmin itseeni. Anna naamio, joka kertoo totuuden Lahden ammattikorkeakoulusta ja tänä vuonna kuvataiteen maisteriksi valmistunut taiteilija on kovasti filosofisesti, ajatuksiin ja lainauksiin suuntautunut. Klaus Kopu sanoo yrittävänsä luoda maailman, joka ilmaisisi ajattelun ja elämän sukulaisuutta: – Maailman, joka muuttumattomana pysyen pakenisi määrittelyjä, saisi kaiken tiedon unohtumaan, eikä ennalta tehdylle päätökselle olisi enää sijaa. Maailman voisi kokea syntyvänä, rakentuvana organismina, samanaikaisten ideoiden räjähdyksenä. Galleria Huudon, Eerikinkatu 36, näyttelyn Kopu-teokset ovat akryylija öljymaalauksia kankaalle. Ne on otsikoitu Motive-aiheella ja kuvan päätyötä ”The Earth Choir” hän perustelee Oskar Wildella. Vapaasti käännettynä: – Mies on vähiten itseään, kun hän puhuu omassa persoonassaan. Anna hänelle naamio ja hän kertoo sinulle totuuden. Muista erottuvat Juliana Hyrrin mainiot installaatiot, diptyykit, akryyli kankaalle ja lyijykynä paperille työt. Yhteyksiä syntyy linnassa Syyskuulla 2019 kuvataitelija Nina Liemola aloitti ikimuistoisen seikkailun kutsuresidenssiin Chateau Orquevauxiin, Shampanjan maakuntaan Haute Marneen. Linna on täynnä historiaa, mm. filosofi Diderot ja Pikku Prinssin kirjoittaja Antoine de Saint-Exupéry ovat viettäneet kesiään. Omistaja Attias haluaa jatkaa Diderotin ajatusta siitä, että taiteilijan ainoa tehtävä on luoda ja kaikki maallinen hoidetaan linnassa henkilökunnan puolesta; taiteilijalla pitää olla paikka, jossa täysi luovuus pääsee valloilleen. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee intohimoisesti syntyneitä maalauksia. Uusi ympäristö antoi selvästi vaikutteita ja teoksissa hehkuvat upeat värit, jotka tuovat mieleen kirkkojen lasimaalaukset. Pääteos on kuusitoistaosainen abstrakti maalaus, joka kuvaa kulttuurien ja taitelijayhteisön kirjavuutta sekä luovaa yhteyttä. Kasvinomaisesti syntyneeseen maalaukseen osallistuivat myös muut taiteilijat esim. kukkaruiskulla, johon oli sekoitettu akryyliväriä. Intuitio on tässä ja nyt Käytävägalleria, Kaapelitehtaan C-portaan 2 kerroksessa tarjoaa jälleen värikylläisten maalausten vastaiskun kaamosajan synkkyyteen. Pitkää linjaa kulkenut kuvataiteilija Tuulevi Sivunen tarjoaa jälleen punaisen ja keltaisen värikylläisen ryöpyn akryylikankaalle, joka tuo iloa silmälle ja rauhaa sielulle. Kaikki työt on maalattu tänä vuonna. – Taiteeni syntymän keskiössä ovat intuitio ja tunnekokemus, ekspressio. Intuitio on välähdyksenomainen tietoisuus olemassaolosta, mielenrauha, tunteeton tunne. Taiteilijalle kuuluu varmuus siitä, että asia on näin oikein, tässä ja nyt ja vain nyt. – Tilanne ei koskaan toistu, en voi tuottaa koskaan toista samanlaista teosta. Abstrakti kuva on intuition ja expression yhdistelmä. Siinä on intohimo, rakkaus ja olemassaolon ilo. Tiedän jotain, mitä ei voi tietää ja teen siitä kuvan. Seikkailu jatkuu maalaus maalaukselta kohti tuntematonta. Katariinan parasta ennen kuin loppuu Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee toiseksi viimeisessä näyttelyssä kaksi hienoa naistaiteilijaa. Arja Kurikan ”Parasta ennen” palaa juurille. Muoviset pakasterasiat kätkevät sisäänsä monia vuosikymmeniä suvun ja oman lapsuuden historiaa – vahvaa pohjoispohjalaista agraarikulttuuria. Ympäröivän luonnon esteettistä voimaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myös ylpeyttä siitä, mitä on. Perhealbumi-valokuvat ovat dokumentaarista historiaa mutta ne ovat myös maagisiksi muuttuneita ja leikitteleviä lapsuusmuistoja. – Muoviset pakasterasiat ja kannet ovat toimineet ensin vesikuppeina tai paletteina työhuoneellani – kunnes saivat uuden muodon taideteoksina Iina Heiskasen puupiirrokset avaavat näkymän siihen maailmaan, jota vallitsevat taiteen peruselementit: viiva, väri, valo sekä geometriset tai vapaat muodot. Viittauksia ympäröivään todellisuuteen ei ainakaan yhdellä katsomalla löydä. Värit ovat niukkoja, mutta selkeä maalauksellisuus on silti mukana, kuvataidekriitikko Seppo Heiskanen luonnehtii. Tekniikat ovat puupiirros ja monotypia. Taiteilija vedostaa teokset paitsi japaninpaperille myös kankaalle. Kantakaupungin galleriakierros on 1.12. klo 14 Katariina, tm, G ja Sculptor. Roima annos huumoria hopeakoruissa Hopeaseppä Ru Runeberg on muuntautumiskykyinen taiteilija ja ihminen. Monipuolinen humanisti on elämässään ehtinyt seikkailla niin troolareilla Norjan jäämerellä, huuhtonut kultaa Lapissa ja kaivanut opaaleja Australiassa. Hän valmistui hopeasepäksi, jatkoi Tukholman Konstfackskolanin metallimuotoilulinjalle, josta hän valmistui maisteriksi 1997. Sitten hän pestautui Nuutajärvelle lasitaiteilija Oiva Toikan assistentiksi. Nuutajärvellä puhalletaan vieläkin Runebergin hopean lasiset osat. Galleria Mafka & Alakoskelle, Iso Roobertinkatu 19, Runeberg on luonut uuden uniikin sarjan hopeakoruja. Esillä on myös lintuja hyönteisaiheisia veistoksia. Hän työstää sterling hopeata (925) vanhoin menetelmin ja työvälinein. Tekijäleima on RURU. Taiteilija tekee sekä yksilöllisiä koruja että tilaustöitä. Varsinainen intohimo on koruja suuremmat esineet – kannut, maljat ja lautaset – korpus, kuten kolmiulotteisia hopeaesineitä kutsutaan. Hyönteiset tulivat kymmenisen vuotta sitten. Teksti: Risto Kolanen ? ? Kuvataide Risto Kolanen Adventtiajan kuvataidetta Valokuvaaja Elina Brotheruksella on Galleria Verandassa valokuvanäyttely, jonka kuvat liittyvät Alvar Aallon Ranskaan suunnittelemaan yksityiskotiin. Kuvassa Brotherus ja Chambre de Louis Carré -valokuva. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Kirsti Tuokko pleksille maalattu Chanel Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Klaus Kopu ja osa teossarjaa The Earth Choir Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Nina Liemola ja 16 osasta koottu Connections -teoksensa Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Tuulevi Sivunen tarjoaa värikästä valoja energiaterapiaa pimeään. Intuitio ja tunnetila synnyttävät ekspressiivisen, abstraktin maalauksen, kuten Joy Kaapelin käytävägalleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Anja Kurikka ja Harmony Sisters -kollaasiteos Galleria Katariinan Studiossa. Kuva: Raimo Granberg.
21 Viikot 48-49/2019 ? ? Sarpo Ennakkoluule tuleva tilanne ? On aika ryhdistäytyä. Hankkia itselleeen kelpo elämä, se on meille kaikille käden ulottuvilla. Tartu siihen ja kulje elämänpolkua, jonka varrella et joudu pettymään, et milloinkaan. Eikä sinun enää ole tarpeen opetella uutta. Kaikki on jo valmista. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Muodosta itsellesi mielipide tai asenne, mahdollisimman jyrkkä, yksinkertainen ja pidä siitä kiinni. Kaikissa olosuhteissa. Valitse ystäväpiirisi tarkoin. Samanhenkisten veljien ja sisarten keskuudessa on niin suurenmoista olla oikeassa. Suurenmoista ja sopuisaa. Sulje silmäsi ja korvasi asenteesi vastaisilta puheilta tai kirjoituksilta. Kavahda kaikkea tieteeseen tai sivistykseen nojaavaa selittelyä. Pysy suoraselkäisenä, halveksi ja väheksy avoimesti sellaista tutkittua tietoa, joka se ei vastaa käsityksiäsi. Anna äänesi kuulua sosiaalisessa mediassa. Reippaasti. Äläkä kavahda käyttää tekaistua faktaa tai suoranaisia valheita. Sinä tiedät parhaiten, mikä on totuus. Jos sinua tai yhteisöäsi solvataan, heittäydy uhriksi, puolustaudu entistäkin sinnikkäämmällä hyökkäyksellä. Vapaudu vastuusta. Ei ole sinun vikasi, jos asiat menevät nurinkurisesti ja onnettomasti. Toisin olisi, jos olisi tehty niin kuin aina ennenkin, jos olisi tehty niin kuin sinä ajattelet. Senhän sinä tiesit jo ennakolta. Elä kelpo elämääsi tässä ja nyt, älä huoli huomisesta tai makaa menneissä. Ei sinun tarvitse välittää, mitä mieltä joku Albert Einstein oli sanoessaan ”hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia”. Ei ole sinun murheitasi, entisaikojen ukkeleiden höpinät. Voit olankohautuksella ohittaa Jonathan Swiftin, joka totesi: ”On turha yrittää järkisyillä saada joku luopumaan sellaisesta, mihin järki ei ole häntä johdattanut”. Pysy lujana. Kehitä alati ennakkoluulojasi, pitäydy niissä tuli mitä tuli. Älä anna ohimenevien vouhotusten vietellä itseäsi. Sillä omasta tyhmyydestään ei voi olla tietoinen. Jos näet tietäisi itsensä tyhmäksi, ei enää olisi sellainen. Sivistyspalkinto luovutettiin 15.11. Kuvassa vasemmalta lukien puheenjohtaja Maija Linkola ja toiminnanjohtaja Jesse Kareinen (Helsingin Vihreät Nuoret), koordinaattori Katri van Wensen (Helsingin NNKY), ympäristökasvatuksen koordinaattori Ulla Kajaluoto Helsingin kaupungin nuorisopalveluista, SATAKOLKYT-koordinaattori Eeva Puustjärvi sekä Kansanvalistusseuran valtuuskunnan puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen ja toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Kuva: Maarit Hohteri Showkuoro Aventurin joulukonsertti yllättää ja koskettaa ? Helsinkiläinen Showkuoro Aventur tekee paluun joulukonserttien maailmaan pienen tauon jälkeen. Omaleimainen joulukonsertti Mistletoe Mania tuo koettavaksi Aventurin muottiin sopiviksi muotoiltujen perinteisten joululaulujen ohella tuoreempaa tuotantoa – ja kaikki kuullaan a cappellana eli täysin ihmisäänellä tuotettuna. Joulukiertueen esityspaikkoina on Pitäjänmäen kirkko, Pyhän Laurin kirkko, Tuusulan kirkko ja Suomenlinnan kirkko. Showkuoro Aventur on tunnettu kokonaisvaltaisista esityksistä, joissa a cappella -laulu taipuu herkistä balladeista popja rock-musiikin helmiin sekä tiukempaan heavy metal -rypistykseen. Tälläkään kertaa Aventur ei suostu kulkemaan täysin joulukonserttikaavan perinteistä keskilinjaa, vaan harha-askelia otetaan myös tutun ja turvallisen ulkopuolelle. – Meillä Aventurissa asiat tehdään niin kuin halutaan, ei niinkään kuten on tapana. Mistletoe Manian on tarkoitus yllättää, herättää yleisössä tunteita ja hauskuuttaa, mutta myös herkistää, Aventurin taiteellinen johtaja Miika Granholm kertoo. Aventurin joulukonsertti Mistletoe Mania on sopiva valinta erityisesti heille, jotka käyvät vuosittain vain yhdessä joulukonsertissa – tai jotka eivät yleensä käy ollenkaan. Joulukonsertti muistuttaa jokavuotisen juhlan eri sävyistä. Ehkä elokuvien yltäkylläinen värien, loiston ja takkatulen täyttämä juhla ei olekaan se ainoa oikea. Mitä: Showkuoro Aventurin joulukonsertti Mistletoe Mania Missä: Pitäjänmäen kirkko (Helsinki) 1.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkko (Vantaa) 5.12. klo 19 Tuusulan kirkko 13.12. klo 19 Suomenlinnan kirkko 20.12. klo 19 Liput: Ennakkolippu 12€ (ovelta ostettuna 15€) Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi Lapset 7-17v 6€ Liput myynnissä osoitteessa www.kauppa.aventur.fi Sotiemme veteraaneille tulossa tuntuva rintamalisän korotus Helsinkiläiset siivosivat talkoovoimin puolet koko kaupungin rantaviivasta Ympäristöstä huolehtiminen on arkisivistystä parhaimmillaan Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinto myönnettiin SATAKOLKYT-hankkeelle 15.11. Palkitsemisperusteiden mukaan kansalaisten yhteen tuominen ympäristön hyväksi on juuri sellaista arkisivistystä, jota tarvitsemme tulevaisuudessa. Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Lauri Tuomi kiittelee hanketta edistyksellisestä aktiivisuudesta: – SATAKOLKYT kutsuu kansalaisia yhdistämään voimansa kaikille avoimissa siivoustempauksissa ja tekee karttapalvelun sekä sosiaalisen median kautta ympäristönsuojelutyöstä yhteisöllistä. Hanke viestii ympäristönsuojelusta innostavasti ja kannustaa mukaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia. KVS:n mukaan arkisivistys on juuri tällaista yhdessä oppimista, jotta voimme pitää huolta ympäristöstämme ja toisistamme. – Idea tähän hankkeeseen on lähtenyt alun perin helsinkiläisiltä nuorilta, jotka ovat huolissaan ympäristön roskaantumisesta. Kaikenikäisten kaupunkilaisten innostus rantojen siivoamiseen ja myös tämä palkitseminen ovat osoituksia, että ympäristöhuoli ei ole vain nuorten asia, kertoo Puustjärvi. – SATAKOLKYT on toiminut piristysruiskeena ympäristöahdistukseen. Kekseliään karttapalvelun avulla kansalaiset voivat seurata työn tuloksia eli rantojen puhdistumista reaaliajassa ja suunnata kohteisiin, joissa siivottavaa vielä riittää, KVS:n Tuomi perustelee. – Talkoolaisilta saadun palautteen mukaan roskien keruu on myös hyvin palkitsevaa, sillä toisin kun useammissa muissa ympäristöteoissa, siivotessa tulokset näkyvät välittömästi. Samalla yhteisöllisyys tekee ympäristön puolesta toimimisesta selvästi motivoivampaa ja merkityksellisempää. Karttapalvelun avulla pienikin siivous liittyy osaksi koko kaupungin yhteistä päämäärää: 130 km puhdasta rantaviivaa, Puustjärvi jatkaa. SATAKOLKYT on yhteishanke, jossa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset, Helsingin Vihreät Nuoret, Helsingin 4H-yhdistys ja Helsingin NNKY. Kansanvalistusseura on maan vanhin, sitoutumaton sivistysjärjestö. KVS:n Sivistyspalkinto jaetaan vuosittain ajankohtaiselle henkilölle, ryhmälle tai teolle, joka edistää sivistystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sivistyksellä tarkoitetaan empatiaa ja suvaitsevaisuutta sekä vastuuta ympäristöstä ja maailmasta. ? Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n. 8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla. Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. Kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty. Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumisja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin. Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä. Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla. Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme. Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.
22 Viikot 48-49/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.? Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% KALENTERIT 2020 VALOKUVAKEHYKSET & PASPATUURIT – paspikset myös mittojen mukaan STADIN BASTUT KALENTERI 2020 Kalenteritiedot ja suomenkieliset nimipäivät vuodelle 2020 sekä valokuvia Helsingin yleisistä saunoista 1900-luvun alusta 1970-luvulle Helsingin kaupunginmuseo n kokoelmasta. – Hyvää uutta vuotta 2020 toivottaa Kallion Kuvahommat – TERVEISET KALLIOSTA KALENTERI 2020 Kalenteritiedot ja suomenkieliset nimipäivät vuodelle 2020 sekä valokuvia Helsingin Kalliosta 1950-luvulta 1970-luvulle Helsingin kaupunginmuseon kokoelmasta. – Hyvää uutta vuotta 2020 toivottaa Kallion Kuvahommat – UUSI VASTAANOTTO HAKANIEMEEN Kaikki proteesityöt ja hammassuojat 01 271 5 1 00 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Hakaniemi: Näkinkuja 4 Malmi: Malmin raitti 12 Etelä-Haaga: Kauppalantie 4 Konditoria-leipomo Patisserie Teemu ja Markus avaa joulukuussa uuden konditoriamyymälän Yrityksen omistus siirtyy samalla kokonaan Teemu Auralle ? Patisserie Teemu ja Markus on vuonna 2011 perustettu helsinkiläinen konditoria-leipomo. Teemu Auran ja Markus Hurskaisen yhteisyrityksen toiminta muuttuu 15.11.2019 alkaen, kun Hurskainen luopuu omistuksestaan ja keskittyy jatkossa omistamiinsa ravintoloihin. Aura puolestaan laajentaa yrityksen toimintaa ja avaa joulukuussa uuden konditoria-myymälän Helsingin Hakaniemeen. Samalla yrityksen nimi muuttuu. – On mahtavaa vuosien jälkeen päästä keskittymään täysin Patisserien kehittämiseen, sillä olemme tähän asti molemmat Markuksen kanssa aina tehneet samanaikaisesti töitä monen eri liiketoiminnan parissa, iloitsee Teemu Aura. – On ollut upeaa päästä kasvattamaan Markuksen kanssa yritys pienestä kivijalkakonditoriasta laajaksi palvelukonseptiksi. Nyt on aika kuitenkin ottaa taas seuraava askel eteenpäin yrityksen tarinassa, Aura jatkaa. – Teemu on ansiokkaasti hoitanut Patisserien liiketoimintaa jo tammikuusta alkaen. Itse olen päättänyt keskittyä tällä erää ravintoloideni toiminnan kehittämiseen. Patisserielle tekee hyvää, että joku pystyy keskittymään nyt sen kehittämiseen sataprosenttisesti. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Teemun kanssa, ja yhteistyö jatkuu toki edelleen, kertoo Markus Hurskainen tulevaisuuden suunnitelmistaan. Uudessa Hakaniemen konditoria-myymälässä laajempi tuotevalikoima Yrityksen nimi muuttuu omistajamuutoksen myötä Patisserie Teemu Auraksi. Joulukuussa avaava uusi myymälä tarjoaa aiempaa enemmän mm. aamiaisja lounastuotteita. Hakaniemen torin kupeessa sijaitsevassa 15-paikkaisessa myymälässä tulee olemaan myös anniskeluoikeudet ja kesän koittaessa myös terassi, jonne voi pistäytyä nauttimaan esimerkiksi kuohuviiniä ja macaron-leivoksia. – Uusi kahvila, joka aukeaa joulukuun alussa mahtavalle paikalle, tulee olemaan hieman erilainen kuin ensimmäiset kahvilamme. Tulemme tarjoamaan aamupalasettejä sekä laajempia lounasvaihtoehtoja, jotka on helppo ottaa myös mukaan. Tämän lisäksi tulemme hakemaan anniskeluoikeudet, ja odotankin jo ensimmäisiä kevätkelejä, kun pääsemme avaamaan komean terassin Hakaniemen torin laidalle, kertoo Aura. – Catering-toiminnan räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt nyt loppuvuoden aikana. Tarjoamme catering-ratkaisuja isoihin ja pienempiin tilaisuuksiin, laajasti aamupaloista buffet-illallisiin ja sormisyötäviin. On mielenkiintoista nähdä mitä tämä liiketoiminnan puoli tuo ensi vuonna tullessaan. Kysyntää selvästi on, Aura pohtii. Patisserie Teemu Aura jatkaa toimintaansa yhdistelemällä tinkimättömästi käsityötä, luovuutta, hulluutta ja laadukkaita raaka-aineita. Tuotteissa yhdistellään kekseliäästi sekä modernia että klassista leipomista ja rohkeasti eri makumaailmoja. Myös kakut, leivokset, juureen tehdyt leivät, croissantit ja herkulliset pullat kuuluvat vakiovalikoimaan. Tutustu valikoimaan tästä: patisserietm.fi/tuotteet Hakaniemen ja Yrjönkadun konditoria-myymälöiden lisäksi Patisserie Teemu Auran tuotteita myydään tuttuun tapaan myös kauppakeskus Redin K Supermarketissa, jossa sijaitsee Patisserien shop-inshop -leipomo. Tämän lisäksi tuotteita löytyy useista eri kahviloista, ravintoloista sekä ruokakaupoista.
23 Viikot 48-49/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Palvelut ? ? Leipomot ? ? Asianajotoimistoja ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Sirpa Piira, sirpa.piira@karprint.fi puh. 09-413 97 360, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä ? ? Sekalaista Suoritan lemmikkieläinkuljetuksia. HKI, Espoo, Vantaa alueella. Ogelin kylätaksi p. 040 484 7711. Jouluextrassa julkaistaan Jouluextrassa julkaistaan joulutervehdyssivut! joulutervehdyssivut! Toivota asiakkaallesi tai ystävällesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. OTA YHTEYTTÄ Munkinseutu -lehti Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kallio Lehti Sirpa Piira 09 413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Rööperin Lehti Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta!
24 Viikot 48-49/2019 Kahdeksas päivä Oy Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Y-tunnus 2044327-1 www.kahdeksas.fi Myy asunto nyt, niin ehdit jouluksi uuteen kotiin. Meidän avullamme asunnonvaihto on helppoa. TIINA MÄNTYKOSKI Asuntomyyjä tiina.mantykoski@ kahdeksas.fi 0400 965 456 JORMA FALCK Kiinteistönvälittäjä,LKV jorma.falck@kahdeksas.fi 0500 170 947 SIRPA RAJALAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV sirpa.rajalainen@kahdeksas.fi 040 413 3118 JUHO RANTALA Asuntomyyjä juho.rantala@kahdeksas.fi 0400 977 764 HANNA-LEENA RAININKO Asuntomyyjä hanna-leena. raininko@kahdeksas.fi 045 877 5457 ANNIKA TANSKA Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM annika.tanska@kahdeksas.fi 050 344 9917 PERTTU RÄISÄNEN Asuntomyyjä perttu.raisanen@kahdeksas.fi 050 494 8520 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV lea.virtanen@kahdeksas.fi 040 680 7713 MIKKO UGOLNIKOV Asuntomyyjä mikko.ugolnikov@kahdeksas.fi 044 744 7077 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä venla.anttila@kahdeksas.fi 050 567 6638 VIRPI VETTENRANTA Asuntomyyjä virpi.vettenranta@ kahdeksas.fi 045 159 0939 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä joanna.autti@kahdeksas.fi 040 680 7722 ANNE AHOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV anne.ahola@kahdeksas.fi 040 160 1655 SEIJA MÄMMELÄ Asuntomyyjä, OTK, VT seija.mammela@kahdeksas.fi 040 680 7750