2 Viikko 44-45/2020 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 MaalaisMARKKINAT Perin teise t koko perheen SEURAAVAKSI 1.11. klo 10-16 HAKANIEMEN Hakaniemen torilla TERVETULOA MUKAAN KOKEMAAN SE AITO MARKKINATUNNELMA! JOKA KUUKAUDEN 1. SUNNUNTAINA Ruokaherkkuja ja käsitöitä, joita löydät vain täältä. Monenlaista mukavaa nähtävää ja hankittavaa koko perheelle. w w w .h el tu . , w w w .m ar kk in a. ne t HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Voimassa 3.1.2021 asti Gäller till 3.1.2021 Vikkelät kanan ohuet leikkeet 340-420 g (9,50-11,74/kg) Tunna kycklingschnitzlar 3 99 RS/ASK VIENNETTA Jäätelökakut 650 ml (1,54/l) Rajoitus 3 pkt/talous Begr. 3 pkt/hushåll Glasstårtor 1 00 PKT PLUSSA-KORTILLA -58% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 2,39/pkt (3,68/l) PEPSI MAX Virvoitusjuomat, HARTWALL Novelle ja Vichy kivennäisvedet 1,5 l (0,73/l), sis. pantit/inkl. pant 0,80 Rajoitus 2 erää/talous/begr. 2 satser/hushåll Läskedrycker, Hartwall Novelle och Vichy mineralvatten 3 00 2 PL/FL. 2 PL/FL. PLUSSA-KORTILLA -48-57% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,55-2,99 pl/fl., sis. pantin/inkl. pant 0,40 (1,43-1,73/l) Klementiini 1,5 kg (1,33/kg) Espanja/Spanien Klementiner TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 1.11.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 1.11.2020 om inget annat nämns. DIN EGEN BYBUTIK 1 99 PS/PÅSE Broilerivuoka Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄÄ JOKAISEEN KOTIIN! KATSO OMAN KAUPPASI PYHÄINPÄIVÄN AUKIOLO K-MARKET.FI Trevlig allhelgonadag i varje hem. Se din butiks öppettider på allhelgonadagen k-market.fi Klementiini salaatti Sopii mainiosti pyhäinpäivän ruokapöytään. Klementiini raikastaa salaatin, pistaasit ja granaattiomena pitävät huolen, että rousketta löytyy. Ohjeen löydät k-ruoka.fi ja K-Ruoka-sovellus. VK 44 K/ 2k Voimassa 3.1.2021 asti Gäller till 3.1.2021 Vikkelät kanan ohuet leikkeet 340-420 g (9,50-11,74/kg) Tunna kycklingschnitzlar 3 99 RS/ASK VIENNETTA Jäätelökakut 650 ml (1,54/l) Rajoitus 3 pkt/talous Begr. 3 pkt/hushåll Glasstårtor 1 00 PKT PLUSSA-KORTILLA -58% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 2,39/pkt (3,68/l) PEPSI MAX Virvoitusjuomat, HARTWALL Novelle ja Vichy kivennäisvedet 1,5 l (0,73/l), sis. pantit/inkl. pant 0,80 Rajoitus 2 erää/talous/begr. 2 satser/hushåll Läskedrycker, Hartwall Novelle och Vichy mineralvatten 3 00 2 PL/FL. 2 PL/FL. PLUSSA-KORTILLA -48-57% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,55-2,99 pl/fl., sis. pantin/inkl. pant 0,40 (1,43-1,73/l) Klementiini 1,5 kg (1,33/kg) Espanja/Spanien Klementiner TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 1.11.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 1.11.2020 om inget annat nämns. DIN EGEN BYBUTIK 1 99 PS/PÅSE Broilerivuoka Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄÄ JOKAISEEN KOTIIN! KATSO OMAN KAUPPASI PYHÄINPÄIVÄN AUKIOLO K-MARKET.FI Trevlig allhelgonadag i varje hem. Se din butiks öppettider på allhelgonadagen k-market.fi Klementiini salaatti Sopii mainiosti pyhäinpäivän ruokapöytään. Klementiini raikastaa salaatin, pistaasit ja granaattiomena pitävät huolen, että rousketta löytyy. Ohjeen löydät k-ruoka.fi ja K-Ruoka-sovellus. VK 44 K/ 2k Voimassa 3.1.2021 asti Gäller till 3.1.2021 Vikkelät kanan ohuet leikkeet 340-420 g (9,50-11,74/kg) Tunna kycklingschnitzlar 3 99 RS/ASK VIENNETTA Jäätelökakut 650 ml (1,54/l) Rajoitus 3 pkt/talous Begr. 3 pkt/hushåll Glasstårtor 1 00 PKT PLUSSA-KORTILLA -58% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 2,39/pkt (3,68/l) PEPSI MAX Virvoitusjuomat, HARTWALL Novelle ja Vichy kivennäisvedet 1,5 l (0,73/l), sis. pantit/inkl. pant 0,80 Rajoitus 2 erää/talous/begr. 2 satser/hushåll Läskedrycker, Hartwall Novelle och Vichy mineralvatten 3 00 2 PL/FL. 2 PL/FL. PLUSSA-KORTILLA -48-57% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,55-2,99 pl/fl., sis. pantin/inkl. pant 0,40 (1,43-1,73/l) Klementiini 1,5 kg (1,33/kg) Espanja/Spanien Klementiner TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 1.11.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 1.11.2020 om inget annat nämns. DIN EGEN BYBUTIK 1 99 PS/PÅSE Broilerivuoka Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄÄ JOKAISEEN KOTIIN! KATSO OMAN KAUPPASI PYHÄINPÄIVÄN AUKIOLO K-MARKET.FI Trevlig allhelgonadag i varje hem. Se din butiks öppettider på allhelgonadagen k-market.fi Klementiini salaatti Sopii mainiosti pyhäinpäivän ruokapöytään. Klementiini raikastaa salaatin, pistaasit ja granaattiomena pitävät huolen, että rousketta löytyy. Ohjeen löydät k-ruoka.fi ja K-Ruoka-sovellus. V K 44 K/ 2k KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Viipurin Kukka Loistava valikoima Loistava valikoima helppoja helppoja viherkasveja viherkasveja 5-10€ 5-10€
28. lokakuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 19 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä Lämpötila +11°C Lounaistuulta 3m/s Sateen mahdollisuus 25% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 9 SIVU 9 Kaupunki etsii sopivaa joulukuusta Helsingin kaupunki etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Torille sopivalla kuusella olisi hyvä olla pituutta 12–17 metriä. Kuva: Jussi Hellsten Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti, jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Kaupunki myönsi innovaatiorahoitusta neljälle hankkeelle Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti kokouksessaan myöntää rahoitusta neljälle hankkeelle Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille: Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hankkeelle ”Pasila HUB: kuluttajaliike-toiminnan yhteistyöja innovaatio-toiminnan alustan luominen”; Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston hanke ”Helsinki Education Hub Helsingistä oppimisen maailman pääkaupunki”; Forum Virium Helsinki Oy:n ja Tieke ry:n hankkeelle ”Logistiikan saavutettavuusdata” sekä Startup Maria Oy:n hankkeelle ” Maria 01 Euroopan johtavan kasvuyrityskeskittymän laajentuminen ja kansainvälistyminen”. Elinkeinojaosto myönsi innovaatiorahastostarahoitusta 69 900 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja 1 251 117 euroa käytettäväksi vuonna 2021. Lisäksi hankkeille sidotaan 2 154 008 euroa käytettäväksi vuosina 2022–2023. Kruunuvuorenrannan korttelin asemakaava ja kiinteistökauppa etenevät Havainnekuva Kruunuvuorenrannan keskustakorttelista. YIT:n ja Helsingin kaupungin Kruunuvuorenrannan keskustakorttelin suunnittelua ja toteutusta koskeva kiinteistökaupan esisopimus ja asemakaavaehdotus ovat etenemässä kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn 20.10.2020. YIT valittiin keskuskorttelin osalta Helsingin kaupungin neuvottelukumppaniksi vuonna 2017 järjestetyn ilmoittautumisja neuvottelumenettelyn kautta. Kaupunki ja YIT ovat yhteistyössä kehittäneet projektisuunnitelmaa ja asemakaavaa. Merellinen Haakoninlahdenkatuun, Varisluodonkatuun ja Pitkäluodonkatuun rajautuva keskustakortteli Kruunis on asumista ja palveluita yhdistävä kokonaisuus kouluja päiväkotikorttelin naapurissa, hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärellä. Vuonna 2026 valmistuva Kruunusillat-raitiotie tulee kulkemaan korttelin vierestä yhdistäen Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin toisiinsa. Keskustakortteli muodostuu kolmesta rakennusryhmästä ja niiden väliin jäävästä jalankululle varatusta kaupunkitilasta. Asumisen ja päivittäisten tarpeiden palvelut Kruuniksen noin 7 000 kerrosneliömetrin kaupallisen tarjonnan pohjan muodostavat kaksi supermarkettia, joita täydentävät muut päivittäispalvelut, valikoidut erikoisliikkeet sekä kahvilaja ravintolatarjonta. Kaupalliset palvelut avautuvat samaan aikaan, kun raitiotieyhteys valmistuu ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan kohteeseen. Kruuniksen kortteliin valmistuu noin 300 asuntoa ja osassa asunnoista on merinäköala. Erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat asumisen ratkaisut palvelevat asukkaita yhdessä kaupallisten palveluiden kanssa. Kruunikseen toteutetaan myös asukkaiden käyttöön yhteinen kylätalo ja asukkaiden käytössä ovat myös alueella sijaitsevat muutkin Helsingin kaupungin toteuttamat yhteistilat. Kruunikseen tuodaan myös yhteiskäyttöautoja, jotka vähentävät asukkaiden oman auton tarvetta. Energiajärjestelmä hyödyntää luonnollisia lähteitä Kruuniksen energiajärjestelmä on poikkeuksellinen: päivittäistavarakauppojen ympärivuotista lauhdelämpöä hyödynnetään korttelissa kierrättämällä energiavirrat rakennuksissa ja hyödyntämällä energiavirtoja asunnoissa ja muissa liiketiloissa. Lämmitysjärjestelmään saadaan energiaa myös katoille sijoitettavilla aurinkokennoilla. Kruunuvuorenranta kehittyy lähivuosina nopein harppauksin. Vuoteen 2030 mennessä alueelle rakennetaan koteja noin 13 000 asukkaalle ja alueelle syntyy noin uutta 800 työpaikkaa. Kolmen sillan yhteys Hakaniemen, Korkeasaaren ja Kalasataman eteläisimmän kärjen Nihdin kautta keskustaan tulee olemaan pikaratikan, pyöräilijöiden ja kävelijöiden käytössä. Matka keskustaan taittuu ratikan kyydissä 15 minuutissa ja pyöräillen 20 minuutissa. Yhteyden arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 lopulla. – Kruunuvuorenrannan Kruunis on kestävän kaupunkiympäristön kehittämistä aidoimmillaan ja hanke toteutuu pitkälti samanaikaisesti Kruunusillat-raitiotien kanssa. Kruuniksesta tulee Kruunuvuorenrannan keskusta, johon alueelliset lähipalvelut keskittyvät ja jossa korttelin asukkaat voivat viettää sujuvaa arkea hyvien palveluiden sekä joukkoliikenneyhteyksien avulla, toteaa yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä.
4 Viikko 44-45/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Syksyiseen kuljen sateeseen, Vaahteran luokse suojaiseen. Taivaalla nään tähtösen mun Polkuain ohjaavan. Nään pienen puutarhan Siellä tytön kukkaismekossaan. Nään siellä toisenkin. Ragdoo-tytön tietävän. Kissa osaa ennustaa, Neuvot meille antaa. Miten onkaan ihanaa, Kun meitä ohjataan... Syksyiseen kuljen sateeseen, Pieneen puutarhaan. Sinne portti aukeaa, Kun ilta hämärtää. Elämä on ihanaa, Kun sen oivaltaa. Kumpareilla kuljen ? MEILLE SOITETTIIN RUNOPALSTA Vallilassa ryöstäjiä Kallio lehden toimitukseen soittanut henkilö halusi erityisesti varoittaa Kallion ja Vallilan alueilla liikkuvista ryöstäjistä ja huijareista. Nämä epäilyttävät henkilöt ovat liikkuneet muun muassa Sammatietiellä, talon pihoissa, viime aikoina ja soittaja halusi varoittaa erityisesti ikäihmisiä siellä. Toimintatapana on soittaa ovikelloja ja pyrkiä sitä kautta sisälle asuntoihin. Jos oven avaam on vaarana, että nämä henkilöt työntyvät väkisin sisälle asuntoon. Erityisesti he ovat liikkeellä aamuisin ja erityisen mieleenkiinnon kohteina ovat laukut, avaimet sekä puhelimet. Kivijalan kävijämäärät laskussa, vaatekauppa vauhdilla verkkoon M uotikaupan kokonaismyynnin arvo tippui syyskuussa -11,4 prosentia. Tammi-syyskuussa laskua kertyi -18,1 prosenttia. Urheilukaupan kokonaismyynti kääntyi syyskuussa jo kasvuun, mutta alkuvuoden kumulatiivinen kehitys on edelleen -1,9 prosenttia pakkasella. Itse asiassa pakkasta muotija urheilukauppa nyt kaipaakin, sillä talvisesongin kynnyksellä kivijalan kävijämäärät ovat kaukana entisestä. Kuluttajakäyttäytyminen käy parhaillaan läpi koronaepidemian vauhdittamaa muutosta. Kävijämäärät ovat edelleen matalammat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo Muotija urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää. Suurin syy on etätyön jatkuminen. Varsinkin kaupunkien keskustoissa asiakasmäärät ovat alhaalla. Niin naiset kuin miehetkin ostavat nyt vähän, koska koronaepidemian taas kiihtyessä ”kotoillaan”, eikä ole tilaisuuksia mihin tarvitsisi pukeutua. Urheilukauppojen ja -osastojen myynti puolestaan kasvoi syyskuussa 7 prosenttia. Urheiluvaatemyynti kasvoi 5,4 prosenttia ja urheilujalkineiden myynti 5,8 prosenttia. Silti koko alkuvuoden kehitys on edelleen -1,9 prosenttia miinuksella. Samaan aikaan vaatteiden verkkomyynti on kasvanut vuoden alusta tasaisesti joka kuukausi noin 100 prosenttia. Vuosikymmeniin ei ala ole katsonut pitkän aikavälin sääennusteita näin odottaen kunnon talvea koko maahan. Etelä-Suomeenkin saisi tällä kaudella tulla lunta ja talviurheilulle suotuisat säät, Kankaanpää toivoo. Korona epidemian kehittymisestä huolimatta 45,5 prosenttia muotija urheilukaupoista odottaa seuraavan kolmen kuukauden aikana myynnin paranevan. Toisaalta 36,4 prosenttia odottaa myynnin heikkenevän. Vielä elokuussa kasvua odotti 60 prosenttia koko alasta. Tiedot perustuvat yhdistyksen jäsentilastoon, jossa on 1400 myymälän ja verkkokaupan tiedot. Otos edustaa 65% koko markkinan arvosta. Kivijalkakauppojen tilanne on tukala, toivottavasti henkilökohtaista palvelua kuitenkin vielä arvostetaan, niin että asiakasvirtaa jossain määrin riittäis myös perinteisiin kauppaliikkeisiin. Kaikille kun ei nettiostostapa eli verkkokauppaostamine käy. -j.a. Helsinki mukaan Unicefin työhön? Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että Helsinki hakee mukaan Suomen Unicef ry:n Lapsiystävällinen kunta -tunnustukseen tähtäävään kehittämistyöhön. Unicef tekee päätöksen mukaan valittavista kunnista tammikuussa 2021. Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingin kaupungin rakenteissa monin tavoin eri toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö liitetään osaksi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, joka perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Unicef edellyttää kehittämistyöhön hakeutuvilta kunnilta lapsen oikeuksien edistämisen lisäksi riittävällä työajalla resursoitua koordinaattoria ja koordinaatioryhmää, lasten ja nuorten osallisuutta kehittämistyöhön sekä sitoutumista hyvään tiedottamiseen kehittämistyön tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille. Lapsiystävällinen kunta -malli on Suomen Unicefin kunnille tarjoama kokonaisuus, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Unicef tukee kehittämistyötä erilaisilla koulutuksilla, prosessinohjauksen digipalvelulla sekä kansallisella vertaiskehittämisellä. Kahden vuoden kehittämistyön jälkeen kunnan on mahdollista saada Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus, joka on voimassa kaksi vuotta. Päiväkoti Pasila Kaupunginhallitus hyväksyi päiväkoti Pasila pohjoisen uudisrakennuksen päivätyn hankesuunnitelman. Hankkeen laajuus on noin 1 352 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on 6,2 miljoonaa euroa. Uudisrakennuksella saadaan noin 120 uutta varhaiskasvatuksen tilapaikkaa. Hankesuunnitelma koskee Pasilan pohjoisosaan, nykyisen Maunulanpuiston alueelle rakennettavaa päiväkoti Pasila pohjoisen uudisrakennusta. Pohjois-Pasilaan rakentuu uusi asuinalue, jonka asukasmäärä on nopeassa kasvussa. Alueella ei ole tällä hetkellä palveluita. Väestöennusteen mukaan Pasilan peruspiirissä ja Maunulanpuiston osa-alueella, joka on tulevaisuudessa osa uutta Pasilan aluetta, tulee 1–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvamaan noin 700 lapsella vuosina 2019–2033. Vuoteen 2024 mennessä varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa alueella noin 400 lapsella. Laajasaloon Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan myös Laajasaloon suunnitellun raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävän korttelin asemakaavan. Kaavaratkaisu mahdollistaa raitiovaunuvarikon ja siihen liittyvien aputilojen sekä osittain varikon päälle tulevien asuinkortteleiden rakentamisen Reposalmentien eteläpuolelle. Kyseessä on Suomen ensimmäinen raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävä hybridikortteli Asemakaavan muutos luo edellytykset Kruunusillat-hankkeen raitiotielle ja sitä palvelevalle huoltoja säilytysvarikolle. Samalla se mahdollistaa uutta asumista merelliseen Helsinkiin, palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen. Lopullisen päätöksen kaavamuutoksesta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn etenivät kaupunginhallituksesta myös Jätkäsaaren Saukonkadun asuinkorttelin asemakaavan muuttaminen ja Käpylän peruskoulun Untamo-rakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma. Kiinteistöalalle 146 uutta laillistettua välittäjää Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Liisa Takala. Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen läpäisi elokuussa 2020 hyväksytysti 113 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 33 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että välitysliikkeen jokaisessa toimipaikassa vähintään puolella välitystehtäviä suorittavista henkilöistä on oltava kokeen osoittama ammatillinen pätevyys. LKVja LVV-kokeet pidettiin 29.8.2020 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. LKV-kokeeseen osallistui yhteensä 246 henkilöä ja LVV-kokeeseen yhteensä 42 henkilöä. LKV-kokeen läpipääsyprosentti oli noin 46 prosenttia ja LVV-kokeen noin 79 prosenttia. Keskuskauppakamarin lakimiehen Erkko Meren mukaan koejärjestelyt sujuivat hyvin koronavirusepidemian tuomasta poikkeustilanteesta huolimatta. – Pystyimme järjestämään koetilaisuudet vastuullisesti turvavälejä noudattaen ja hyvästä hygieniasta huolehtien. Vaikka vallitseva tilanne vaikutti luonnollisesti jonkin verran osallistujamääriin, on hienoa huomata, että näin moni kokelas suoritti kokeen hyväksytysti poikkeusajoista huolimatta, Meri sanoo. Meren mukaan kokeiden läpipääsyprosentit noudattelevat pitkän aikavälin keskiarvoja. Erityisesti LKV-kokeen läpipääsyprosentti osoittaa, että koe on haastava ja edellyttää huolellista valmistautumista. LVV-kokeen osalta pienempi osallistujamäärä vaikuttaa vuosittain enemmän tulosten heilahteluun. Välittäjäkokeet mittaavat laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Kokeessa testataan välitystoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän välitystavan tuntemusta. – LKV-kokeeseen osallistuneista alle puolet suoritti kokeen hyväksytysti, mikä osoittaa, että hyvä valmistautuminen on avainasemassa. Kokelaan tulee hallita useita eri oikeuslähteitä ja tuntea muun muassa verotukseen, asunto-osakeyhtiöihin sekä maankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Välitysliikkeen ja sen välittäjien on tunnettava toimintaympäristönsä ja keskeiset säännöt, jotta laissa niille asetettu tiedonantoja selonottovelvollisuus voidaan täyttää, Meri sanoo. Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Seuraavat kokeet järjestetään lauantaina 21.11.2020. Toivo Levanko, lyyrikko
5 Viikko 44-45/2020 Aira Heinänen Sisarusten kesken Almanakassa on useita perheenjäsenille omistettuja merkkipäiviä: äitien, isien ja isovanhempien ylistykseksi. Mutta sisaruksille ei ole vielä moista kunniaa suotu. Tämä tuli mieleeni, kun havaitsin veljeni Aarno Armas Huhtalan täyttävän tulevan marraskuun 9. päivänä kunnioitettavat 90 vuotta. Se on saavutus, joka ansaitsee onnitteluni pakinassani. Halaamiset kun kieltää corona. Kuvitukseksi valitsin aurinkoisen valokuvan kesältä 1936, jolloin poseeraamme Pukkilan Kanteleella sukulaispihalle kyhäämämme majan isäntinä. Aarno on vajaa 6-vuotias ja minä 4-vuotias, Ystävyys ja avunanto ja verisiteisiin perustuva yhteenkuuluvaisuus jatkuu yhä, entistäkin syventyneempänä. Ollaan edelleen bulibroidi ja snadisysteri Kalliosta, vaikka asumme perheinemme puisissa omakotitaloissamme Jollaksessa. Nythän meillä on tuota ikää ja kokemuksia, yhteisiä muistoja, joita täydennämme muisteluhetkissämme. ”Muistatko sinä, mikä oli Karhupuiston sähköliikkeen omistajan pojan nimi?” tai ”Muistatko mikä aarreaitta oli se Tempo Pitkänsillan juurella, josta kykenimme ostamaan halpistavaroita joululahjoiksi?” Hiljattain mietimme, miten 4-henkisenä perheenä elimmekään Hämeentiellä hissittomän talon viidennen kerroksen pihanpuoleisessa yksiössä. Aarno nukkui pukkisängyssä ja minä 6-vuotiaaksi vauvan pinnasängyssä, kunnes 1938 muutimme isompaan asuntoon Agricolankadulle ja saatiin Heteka ja Telefunken-radio. Kylvimme edelleen Kallensaunassa Kaarlenkadulla. Isä oli Elannon makkaramaakari, joten saimme nauttia Sompasaaren kesäsiirtolan ihannekesistä ja urheiluseura Iskun riennoista. Aarno pelasi pesistä ja korista sekä huolsi että valmensi naisten koripallojoukkueemme vuoden 1948 TULn mestariksi. Yhdessä nautimme Kallion kirjaston annit, suoritimme Kallion kansakoulun ja Kallion Yhteiskoulun sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ja Tampereen Yliopiston opinnot maisteriksi saakka. Kumpikin meistä päätyi sosiaalialalle: Aarno A-klinikkasäätiön sosiaalityöntekijän koulutuksen saaneena Helsingin kaupungin A-klinikan ja selviämisaseman johtajaksi ja minä Ensija turvakotien liiton toimitusjohtajaksi. Niin sitä mentiin humpsis kumpsis, kuten lastenlaulussa sanotaan..Eläkevuodet ovat olleet antoisat normaalikremppoineen. Varsinkin 1930-luvulla yleistyivät yksilapsiset perheet. Ainokaiset lapset kaipasivat kasvinkumppaneita ja paria itselleen vastavoimaksi vanhempien kanssa käytäviin perheotteluihin ja yksinäisyyteensä. Sisaruskaipuu oli suuri. Aikuistuttuaan heillä ei ollut sisarustensa lapsia lähipiirissään. Aina eivät sisaruksetkaan tulleet toimeen keskenään; nimenomaan perinnönjakotilanteissa se on nähty. ”Riita syntyy vaikka räsymatosta”, totesi kokenut tuomari. Avioeroperheet ovat aikamoinen riski ja ihmissuhdekoettelemus. Kokemuksestamme voin todeta niistäkin vaikeuksista jotenkin selvinneemme, samoin alkoholismin syövereistä, Kun nekin piti lapsena ja nuoruudessa kokea. Sydämelliset onnitteluni muillekin pitkään ikään jaksaneille! Aira Heinänen Helsinki keräsi asukkaiden mielipiteitä palveluistaan Helsingin kaupunki on mukana valtakunnallisessa kaupunkija kuntapalveluiden KAPA-tutkimuksessa. Valtuustokausittain toteutetussa tutkimuksessa selvitetään asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin. Tällä kertaa mukana on myös koronatilanteen hoitoon ja ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin liittyviä kysymyksiä. Lokakuun aikana 4 000 satunnaisesti valittua helsinkiläistä saivat postitse vastattavakseen kyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan mm. koulupalveluja, sosiaalija terveyspalveluja, turvallisuutta sekä asumisja liikenneolosuhteita. Lisäksi mukana oli kysymyskokonaisuus kunnan toimista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kyseessä on ensimmäinen laajempi tutkimus kuntakentän palveluista korona-aikana. Mukana oli kysymyksiä kunnan koronatilanteen hoidosta ja koronan vaikutuksista muuttosuunnitelmiin. Tulokset toimivat osaltaan ensi keväänä päättyvän valtuustokauden onnistumisen arviointina. – Tulosten perusteella Helsingin kaupunki ja uusi, ensi keväänä valittava valtuusto voivat suunnata toimintaansa vastaamaan asukkaiden tarpeita. Toivommekin, että kyselyn saaneet helsinkiläiset vastasivat siihen aktiivisesti, toteaa tutkija Vesa Keskinen Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä. KAPA-tutkimus on toteutettu vuodesta 1983 kerran valtuustokaudessa, viimeksi vuonna 2016. Tällä kertaa helsinkiläisillä oli vähemmän kysymyksiä vastattavana, jotta mahdollisimman moni kyselyn saaneista myös vastaisi siihen. KAPA-tutkimuksen toteuttaa Suomen Kuntaliiton omistama FCG. Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana seitsemän kaupunkia, Helsingin lisäksi mm. Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu. Kaupunkija kuntapalveluiden tutkimuksessa kysyttiin mm. asukkaiden kokemuksista kunnan opetusja sivistyspalveluihin. Kuva: Jussi Hellsten, Helsingin kaupunki Kelan nimissä kalastellaan verkkopankki-tunnuksia ja luottokorttitietoja Kelan nimissä lähetetyissä huijausviesteissä väitetään, että asiakkaiden terveystiedot ja luottokorttitiedot olisivat vaarantuneet. Huijaussähköposteissa väitetään virheellisesti, että viestin vastaanottajan terveystiedot ja luottokorttitiedot ovat vaarantuneet. Viesti on kirjoitettu suomeksi ja sen sisältämä linkki ohjaa kirjautumaan tietojenkalastelusivustolle, joka muistuttaa Suomi.fi -kirjautumissivua. Huijaussivulla yritetään saada haltuun verkkopankkitunnuksia ja luottokorttitietoja. Jos olet saanut huijausviestin: • Älä vastaa viestiin tai syötä tietojasi vaadittuihin kenttiin. • Älä klikkaa viestissä olevia linkkejä. • Jos epäilet, että luottokorttitietosi tai pankkitunnuksesi ovat joutuneet vääriin käsiin, ota yhteyttä pankkisi asiakaspalveluun. Tietoturvasyistä arkaluonteisia tietoja ei pidä lähettää sähköpostitse. Kela ei koskaan kysy arkaluontoisia tietoja sähköpostitse tai tekstiviestillä. Kelaan voi lähettää viestin asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan osoitteesta kela.fi. Konsertti Musiikkitalossa marraskuussa Esa-Pekka Salonen johtaa konsertit 11. ja 12.11. Kuva: Minna Hätinen Esa-Pekka Salonen johtaa Helsingin kaupunginorkesteria marraskuussa Leonard Slatkinin tilalla Yhdysvaltalaiskapellimestari Leonard Slatkinin oli määrä johtaa Helsingin kaupunginorkesterin konsertit 11.-12.11.2020. Slatkin on kuitenkin joutunut perumaan Euroopan-kiertueensa pandemiatilanteen takia ja HKO:n konsertit hänen tilallaan johtaa kapellimestari Esa-Pekka Salonen. Konserteista jälkimmäinen nähdään suorana HKO Screen -verkkolähetyksenä orkesterin sivustolla ja mobiilisovelluksessa. Kapellimestarivaihdoksen myötä konserttien ohjelma muuttuu osittain. Brahmsin Serenadin tilalla kuullaan Maurice Ravelin Hanhiemo-balettimusiikki. Konserttien avausteoksena on Tan Dunin Water Concerto, jonka solistina on lyömäsoittaja Colin Currie Salonen on edellisen kerran johtanut Helsingin kaupunginorkesteria vuoden 2010 Itämeri-festivaalilla Tukholmassa. ke-to 11.-12.11.2020 klo 19. Musiikkitalo, konserttisali
6 Viikko 44-45/2020 Veli-Matti Hynninen Suomen rauhantahtoinen kansa Lyseon rehtori asteli sinä aamuna koulumme juhlasalin korkealle puhujakateederille määrätietoisin askelin. Liikuttuneella äänellä hän lausui: ”Suomi on 14.10.1955 liitetty YK:n jäsenenä maailman rauhantahtoisten kansojen joukkoon.” Samaan aikaan presidentti J.K. Paasikivi kirjasi päiväkirjaansa kolme suurta menestystä: ”Porkkala. Pohjoismaiden neuvosto. Yhdistyneet Kansakunnat.” YK syntyi (14.10.1945) turvaamaan kansojen yhteiset ponnistelut rauhan, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Aluksi 51 maata, nyt Vatikaania lukuunottamatta maailman kaikki 193 maata kuuluvat Yhdistyneisiin Kansakuntiin. YK:n 75-vuotipäivänä koulun rehtorin lisäksi nousee mieleeni aamuhetki vuodelta 1973, kun kävellesäni yksin New Yorkin kadulla vastaani asteli YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä matkalla YK:n päämajaansa. Hetkessä heräsi tunne, että meidät suomalaiset on kutsuttu vakavaan vastuuseen rauhan ja turvallisuuden kehittäjiksi. Luterilainen kirkkomme on nimennyt lokakuun 24:n päivän rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäiväksi. YK:n päivästä on tullut maailmanlaajuisen rauhantyön liputuspäivä. Maailmamme viime aikojen käänteet, Arabikevät, Krimin miehitys ja Syyrian luisuminen sotaan ovat heikentäneet myös YK:n uskottavuutta. YK:n on pitänyt herätä luomaan kaaoksen ja epävarmuuden keskelle uudenlaista tulevaisuuden ennakointia. Ennakointityö on nyt muodissa ja Suomesta on tullut ennalta varautumisen mallimaa. Suomessa osataan kerätä ennakointitietoa. Ennakointi ei ole ennustamista vaan toimintaohjelma eli skenaario, jossa megatrendejä ja tutkimustietoa yhdistelemällä löydetään oikea kehityssuunta. Skenaario on laaja toimintasuunnitelma, hahmotelma joka perustuu tutkittuihin ennusteisiin. Skenaarioajattelun avulla siis ennakoidaan tulevaisuutta. Ilmastonmuutos on yksi epävarmuuden aiheuttaja. Toinen on Euroopan puolustuksen pirstaloituminen. Mitä merkitsee, jos Yhdysvallat vetäytyy Natosta? Kolmas suuri huoli liittyy Kiinaan. Miten maailma reagoi, jos Kiina nielaisee Taiwanin? Neljäs uhka liittyy Venäjään. Putin ostaa ihmisiä itselleen lojaaleiksi ja yrittää sementoida valtansa muokkaamalla järjestelmän säännöt tueksi loppumattomalle vallalleen. Nämä laskelmoinnit osoittavat Putinin valtakauden yltävän enintään vuoteen 2025. Maailma on täynnä tulevaisuustietoa, mutta se auttaa vain jos sitä osaa lukea. Kun kapitalismi kääntää kaiken liiketoiminnaksi, tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa, kriittistä ajattelua entistä enemmän. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 2.11. ja 9.11. Jaana Partti. Iltamessu tiistaina 3.11. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Työ-messu tiistaina 10.11. klo 18. Pauliina Lindfors, Raija Korhonen, Tommi Niskala. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 28.10. Kelttimessu, Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 4.11. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Johanna Korhonen, 11.11. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 29.10. ja 5.11. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 30.10. ja 6.11. Veli-Matti Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 1.11. Jaana Partti, Lisa Enckell, Vivika Oksanen, Elina Kaikkonen, 8.11. Pauliina Lindfors, Eeva-Liisa Hurmerinta, Olli Pyylampi, Henri Isokuortti, Marjatta Pitkänen. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Visa Viljamaa, Mari Mattsson, Anne Mäki-Kokkila, Tommi Niskala, Kallion Kantaattikuoro. Pyhäinpäivän iltahartaus la 31.10. klo 17 ja klo 19. Marja Kotakorpi, Olli Pyylampi, Sanna Vuolteenaho, laulu, klo 17 tilaisuudessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet lokakuulta 2019 huhtikuun loppuun 2020 ja klo 19 toukokuun alusta 2020 lokakuun loppuun 2020. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Pokemon Go tiistaisin klo 17.30-19, 15.9.-1.12. Kerho lasten toiveesta! Tule kanssamme metsästämään Pokemoneja. Säänmukainen varustus, bussilippu (liikumme pääosin kävellen, mutta myös julkisilla A-B alueella) ja juomapullo. Oma puhelin ei välttämätön. Lähtö ja paluu Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luota. Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luentoja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10–12.11. Kallion kirkossa. 29.10. Ville Mäkipelto: Raamattu sodan ja rauhan asialla, 5.11. Moona Kinnunen: Ei mies eikä nainen: Jeesuksen ruumiillisuus queer-teorian näkökulmasta. Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa. Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa. Sukkapiiri Punainen lanka ke 4.11. klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita niitä pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tiedustelut Nina Klemmt 09 2340 3634. Lähetyksen Raamattuja rukousryhmä tiistaisin klo 16.30– 17.30. Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 29.10Sävel on vapaa pianisti Meri Louhokselle, Päivi Istala haastattelee, 5.11. kirjailija Panu Rajala, Päivi Istala haastattelee. Kallion Eläkeläisten piiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 16.9– 2.12. Kallion kirkon Kappelisalissa. Juttuseuraa, kahvittelua, hartaus tai muuta pientä ohjelmaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Lisätietoja antaa Sari Pentikäinen, p. 09 2340 3660, sari.pentikainen@evl.fi. Merihaan Eläkeläisten piiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 16.9–2.12. Lounasravintola Tornituvassa, Haapaniemenkatu 7–9. Juttuseuraa, kahvittelua, hartaus tai muuta pientä ohjelmaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 09 2340 3622, kati. helin@evl.fi. Raamattulauantai – neljä tuntia Raamatusta la 7.11. klo 12– 16 Kallion seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Suositut raamattuluennot jatkuvat. Pieniä Profeettoja – Suuri Sanoma, Joel – Kun Jumalan hiljaisuus päättyy, Hoosea –Kestääkö liitto? ja Habakuk – Profeetta haastaa Jumalan – Miksi Jumala vaikenee, miten jumala sallii? Raamattukouluttaja, kielten opettaja FM, Riitta Keskimäki ja Päivi Peittola, KRS, pastori Eeva-Liisa Hurmerinta. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian ajanvaraus ma ja ti klo 9–10, to 12–13 p.09 2340 3618. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 1.11. Visa Viljamaa, 8.11. Pauliina Lindfors. Pyhäinpäivän tilaisuus perheille ja lapsille la 31.10. klo 14–16. Kirkon ovet auki kynttilän sytyttämistä varten. Pyhäinpäivän hartaus klo 15. Riikka Reina, Lisa Enckell. Kaikenikäisten messu, Pyhäkirkko ke 4.11. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu, Olli Pyylampi. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Waste&Feast Hävikkiä hyödyntävää ruokaa tarjolla Alppilan kirkolla tiistaisin klo 12–13 ja keskiviikkoisin klo 17–18. Hinta 2/4/6e. Jokaisella summalla saa saman ruoan, mutta maksamalla 4/6e tuet hävikkiruokatoiminnan ylläpitämistä! Alle kolmivuotiaat lapset syövät ilmaiseksi, sitä vanhemmat lapset eurolla. Pihamuskarit klo 10.30 Alppilan kirkon sisäpihalla tiistaisin 3.11. ja 10.11. Tule mukaan laulamaan tuttuja lastenlauluja ja leikkimään laululeikkejä. Lapsi osallistuu muskariin oma aikuisen kanssa. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset vauvasta alkaen. Pukeuduthan sään mukaisesti. Lasten perjantait pe 30.10. ja 6.11. klo 9–12. Toimintaa eri teemoilla alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Mahdollisuus grillata omia eväitä klo 11 lähtien. Koululaisten perjantai 30.10. ja 6.11. klo 13–16. Monipuolista toimintaa kouluikäisille Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17– 19 Kuoroa joht. Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Sateenkaarikansan raamattupiiri Alppilan kirkon pienessä salissa joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 17-21. Päiväkansa Alppilan kirkon seurakuntasalissa maanantaisin klo 12–13.30.Tule mukaan ikäihmisten kivaan porukkaan jossa pohditaan maailman menoa ja kahvitellaan sekä tehdään asioita yhdessä. Kävijöiden toiveiden mukaisesti. Kahvi ja kerhotiimi sekä Nina odottavat sinua. Lisätiedot Nina Klemmt 09 2340 3634. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yht. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. KOULUTUKSET, RETRIITIT, APUA JA TUKEA Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi 17.11., 24.11., 1.12. ja 8.12.2020. Hildegard ja Birgitta klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3600. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30. Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni / retriitinohjaa Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Solmuja parisuhteessa–neuvonta. Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi. Toimiva perhe-kurssi Alppilan kirkolla la 7.11 klo 10-16 ja to 12.11, 19.11, 26.11, 10.12 ja 17.12 klo 17.30-20. Tule yhteiselle löytöretkelle vuorovaikutuksen antoisaan maailmaan. Toimiva perhe-kurssi on tarkoitettu kaikenlaisissa perheissä eläville aikuisille. Osallistua voit yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Voit olla niin pienen lapsen, kuin murrosikäisen vanhempi, isovanhempi, kummi tai muu läheinen. Kurssi kuuluu kliinisen psykologin Thomas Gordonin tunneja vuorovaikutuskurssiperheeseen. Osallistumismaksu 35 euroa/henkilö tai 56 euroa/ pariskunta sisältäen kurssimateriaalin. Kurssille mahtuu 10 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ajantasaiset tiedot löydät sivuilta www.parisuhdejaperhe. fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pastori ja Toimiva perheohjaaja Pauliina Lindfors 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi.
7 Viikko 44-45/2020 Olavi Lindholm Halveksittu työllistäjä Outokummun malmiesiintymä löydettiin vuonna 1910. Se sisälsi poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia kuparia, rikkiä, kultaa ja rautaa. Louhinta aloitettiin 1913. Kaivos oli lopulta Euroopan suurin kuparikaivos. Outokumpu jatkaa edelleen eri muodoissa toimintaa metallin parissa. Yhtiö myi kaivoksensa 1980 luvulla. Insinööri Perä osti Talvivaaran esiintymän 1986. Hän otti riskin, hinta oli 1 euro. Esiintymä oli laaja, mutta metallipitoisuudet hyvin vaatimattomia. Vuonna 2008 Talvivaara työllisti noin 1000 tekijää. Vaikeuksiakin oli. Vedet tulvivat hallitsemattomasti lähijärviin ja monien muiden todella vaikeiden tlanteiden kanssa taisteltiin. Suuri vaikeus oli valheita levittävät tiedotusvälineet. Niistäkin selvittiin. Tänään puhutaan Terrafamesta, joka jatkoi Talvivaaran tarua. Heillä on valtio-omisteisena helpompaa, koska yksityiseen menestyjään kohdistuva kateus on poissa. Kesällä alueella huhki 1900 työntekijää Uusi akkukemikali tehdas on rakenteilla. Sähköauton akut ovat kova sana. Perän peräänantamattomuus on se mitä Suomi kaipaa. Miehellä oli niin kiire, ettei kerennyt edes masentua. Taksikuskin ongelma Arvioin ja varmistin, että taksimiehen työ on 90% odottamista ja 10% ajoa. Tämä pätee, jos käy hyvä tuuri. Huonomminkin voi käydä. Saat lämpimän ajatuksen, jos otat auton jonon kärjestä. Olet paska jätkä (henkilö) jos vedät auton välistä. Maire kävi hallin takariveiltä tutkimassa saisiko apua pieniin ongelmiin, kuten irronneen napin kiinittämiseen, 13 pyyheliinaa kaipaa ripustukseen ehjän kanttinauhan pätkän ja asusteet pientä vaatehuoltoa. Jos omalla näkökyvyllä ei saa lankaa neulansilmään, tulee tällaisia ongelmia. Hallin takariviltä löytyi kyllä pätevää suunnittelua ja ompelua uusiin verhoihin, mutta ei irronneen napin kiinnitykseen. Koronan ja halliremontin takia takarivit seurustelevat joutilaina keskenään, koska asiakkaat ovat koronaa karussa. Eipä apua löytynyt ainakaan vielä. Yleislääkäri terkkarin työmyyrä Julkisella puolella ajanvarauksen sairaanhoitaja selvittää kuka parhaiten voisi sinua auttaa. Yleisimmin pääset omalääkärisi käsiin. Hän tuntee ja lukee hoitohistoriasi. Yleislääkärin pitää osata tulkita, mitä liki yhdeksänkymppinen muistihäiriöinen haluaa kertoa. Hän on sielunhoitaja, tuntemattoman tulkki ja ennustaja. Tehdään peruskokeet ja korjataan lääkitystä. Lähete spesialistille syntyy, jos sydän, silmä, maksa tai jokin muu asia kaipaa erityistä osaamista. Yleislääkäri näkee ja tulkitsee ihmisen kokonaisuutena, spesialisti pieninä paloina. HSL-liikenne / maalais-serkku Koti-ikkunoista katselen liikennettä, kun se ylittää pitkänsillan ja vyöryy Siltasaarenkatua torin laitaa hipoen eteenpäin. Autoliikenteestä osa ohjautuu Hämeentielle ja osa jatkaa Siltasaarenkatua läntiseen Kallioon. Varsinkin iltaruuhka on tuskallinen. Torin laitamilla on kaksi erillistä HSL pysäkkiä ja linjureita on joskus jopa 7-8 pysäkeillä ja jatkamassa matkaansa. Liikennevalot ovat katutöiden johdosta pimeinä. Suojatien käyttäjät huomioivat bussit, he seisovat rauhassa kunnes ne bussit ovat letkana ajaneet ohi. Näin älyllä liikenne sujuu joustavasti, ihailen tuota joustavuutta. Joskus joku maalaisserkku saattaa käyttää suojatie oikeuttaan ja katkaisee sinisen letkan menon, se on oikeus, mutta ei viisasta. Varmasti koti-kirkonkylän ainoa suojatie on hänelle tuttu, mutta Hagis on eri juttu. Olkaa kuskit tarkkoja. HSL Insinööri Tetri Saari kertoi: HSL täysi linjuri painaa matkustajineen noin 15 tonnia+3000 kg Tällä kuormalla liikkeellelähtö imaisee löpöä yli puoli litraa. Kun katkaiset letkan, seisautat 40-80 matkustajaa. Jos letkassa on 4 linjuria viivytät yksin jopa 200-300 ihmisen kulun. Se on sinulle merkittävä saavatus ja pääset nauttimaan sen suomasta vallantunteesta. On matkustajille mukavampaa, kun välttetään äkkijarrutus ja kuskin hermoromahdus. Liikenne avautuu kuvatussa solmussa pian, mutta ongelma jatkuu Hämeentien varrella, kunnes koko remontti on valmis. Ongelmia seurakunnassa Seurakunta kustantaa omaa lehteä ja jakaa sen seurakunnatalaisille Helsingissä. Olen lukenut sitä kymmeniä vuosia, kiitos siitä. Kirkko ja Kaupunki lehdessä 8.10. mielipide-kirjoittaja lupasi meille ei-liberaaleille, että saamme harjoittaa uskoamme omalla tavallamme, huolimatta Helsingin piispan linjauksista homoparien vihkimisestä. Viesti eteni asiallisesti, mutta alla näkyvä sarjakuva tyyppinen piirros on tyrmistyttävä. Kuvassa on kolme ikäluokkani henkilöä, yksi heiluttaa ylväänä setelinippua, toinen torjuu kädellään lapsia luotaan ja kolmas on muuten inhottavan oloinen. Koirallekin on annettu oma tehtävänsä tunnelman täydentäjänä. Homolipun takana värjöttelee kolme viatonta syrjittyä lasta; miksi lapsia? Koska kolme ”syrjittyä lasta” on vaikuttavampaa, näin SETAN viesti menee varmemmin perille. Mihin unohtui Raamatun viesti? Kysymys! Näinkö seurakunta ja sen lehti kokee seurakunnan enemmistön. Kansalaiset luottavat poliisiin Elo-liike aloitti hiekkalaatikkoleikin Kaisaniemenkadulla. Elon päiväkoti esti liikenteen. Poliisisetä kielsi ja kantoi taaperoita sivuun, mutta ne kömpivät takaisin vaaralliselle liikenneväylälle. Tuntien kuluttua tuhmat sinivuokot väsyivät leikkiin ja suihkivat karkoitetta lasten silmille. Tästä taas Toiviaisen tädin putiikki suuttui ja tarttui asiaan. Kansa luottaa poliisiin, mutta Toiviaisen täti ei. Sehän todettiin jo kansanedustaja Räsäsen kohdalla. Saas nähdä, saadaanko tämä juttu käsiteltyä vielä tämän vuosikymmenen kuluessa. Pihin pitsaosto Siltasaarenkadulla Areenatalossa ympyrätaloa vastapäätä on kaksi pitsantekijää. Talon asukkaana saan heiltä yhden pitsa kahdella eri täytteellä. Toinen puoli kasvisversio ja toinen se minkä valitsen. Useimmin kana aurajuusto yhdistelmä muine lisukkeineen. Nam nam. Tämä palvelu on tarpeen, koska kahdenhengen taloudessa toinen on kasvissyöjä ja toinen epäterveellisen ruoan ystävä. Molemmilla on lievä ylipaino-ongelma. Ennen koronaa tilaus vastaanotettiin ”pitkin hampain”, mutta koronan hiljaiselo on lämmittänyt myyjän katseen. Tästä kannattaisi tehdä tuote. Pitsa ½+½ yhden hinnalla. Rajoitus vain yli 65 vuotiaille köyhille ylipainoisille. Meitä vanhoja kääkkiä kun riittää. Kääkkien äänitorvi Olavi Lindholm Hakaniemi Kun haluat lukea kirjaa , joka on viihdyttävä, hauskakin,pikkusen piruileva mutta tuo lukijalleen hyvän mielen tartu Miika Nousiaisen uuteen kirjaan ”Pintaremontti” (Otava 2020). Miika Nousiainen on tuttu TV:stä terävän hauskana, katsojia eksyttävä nä ”keskustelijana” Pitääkö olla huolissaan – ohjelmassa, mutta hänen aiempi kirjallinen tuotanto on onneksi saanut jatkoa ”Pintaremontilla”. ”Virkavapaa” televisiohommista on tehnyt kirjailijalle hyvää, kirjoitusote on edelleen rento, huumori sympaattisen lämmintä vaikka asiat olisivat kirjan henkilöillä kuinka solmussa tahansa. Solmuja ja sotkuja Solmuja ja sotkuja Nousiainen löytää esittämiensä henkilöiden elämästä ihan riittämiin. Nousiainen pystyy esittämään henkilöidensä vakavatkin asiat kepeästi. Nuorimies, ei enää poikanen,Sami kaipaa kipeästi vaimoa itselleen, yrityksiä on, tavoitteena tehdä lapsi, perustaa perhe. Vaikeaa on. Samin sisko Henna taas on naimisissa, haluaisi lapsen mutta lasta ei yrityksistä huolimatta tule, ei sitten millään. Vakavia asioita, ongelmia, mutta Nousiainen pystyy kuvaamaan pahatkin asiat taitavan kepeästi, lukija ei tuskaannu. Samin äiti Seija edustaa vanhempaa ikäluokkaa , joka leskeksi jäätyään heittäytyy vallan hurjaksi. Samin kaverit Markus ja Pesonen ovat riemastuttavan omanlaisensa tyyppejä. Kolmen pikkulapsen yksinhuoltaja Markus tuo mukavan miehisen näkökulman yksinhuoltajuuteen vai onko koko asiaan erityistä ”miehistä” näkökulmaa? Nousiaisen miehet, 30-40 vuotiaat Sami,Markus ja Pesonen tuovat ilahduttavan nykyajan miehen kuvan kirjallisuuteen, puuttuu kaikki miehinen lihaksilla pullistelu ja sotajutut. Se on päästä pois mikä on pohkeessa, on Nousiaisen viesti. Moottoripyöräkerhonkin nahkatakkihurjista selvitään kuin myös poliisin kynsiin joutumisesta. Kilteille miehille tapahtuu yllättävän paljon pahojakin sotkuja, mennään välillä farssin puolelle. Kirjan nimi ”Pintaremontti” viittaa lifestyleblogiin, jota kaikki viisi kirjan henkilöä ajautuvat lukemaan. Onneksi Nousiainen kääntää blogihommankin lopulta oikeaan arvoonsa. Miika Nousiainen haluaa tuottaa lukijoilleen hyvää oloa elämän vivahteita tarkastellen. Sattumusten kautta ihmiset kuitenkin jotenkin tästä elämästä suoriutuvat, jotkut jopa onnenkin saavuttaen kuten ”Pintaremontin” lopussa. Nousiaisen kirjojen hahmot ovat hyvin eläviä, todellisia ja valmiita elokuvahahmoiksi ja näyttämölle. Niin ”Pintaremontinkin” viisikko sivuhenkilöineen. Nousiaisen TV-ohjelmakaveri kirjailija Kari Hotakainen kirjoittaa myös syksyn kirjassaan ”Tarina” kaupungin kerrostalon asukkaista. Tarkastelukulma ei ole niin hauska kuin Nousiaisella,maaseudulta tulleilla ei ole aina helppoa asettua ”kivikylään”. Porista tullut Hotakainen itse on löytänyt Pakilan Teboilin, Säynätsalosta tullut Nousiainen Hakaniemen torin. ”Pintaremontti” ja ”Tarina”: erittäin luettavia molemmat. Lukijan mieliala ja synnyintausta ratkaisevat kummasta pitää enemmän! Pekka Hurme KIRJA-ARVOSTELU Mukavaa luettavaa Nousiaiselta Valtuusto keskusteli nuorten ja asukkaiden aloitteista Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 21. lokakuuta nuorten ja kuntalaisten tekemiä aloitteita. Lisäksi valtuusto hyväksyi Grundskolan Norsen, Cygnaeus enhetenin perusparannuksen hankesuunnitelman ja kaupungin hallintosäännön muutoksen. 13–17 -vuotiaat helsinkiläiset nuoret jättivät tämän vuoden tammi-kesäkuussa yhteensä 29 aloitetta. Aloitteissa ehdotettiin muun muassa nuorten kesätyötakuuta, vertaistukiryhmiä kouluihin, lisää roskakoreja metroihin sekä valvottuja huumeiden käyttöhuoneita. Nuorten aloitteista antamassaan lausunnossa nuorisoneuvosto kiinnitti huomiota aloitteiden määrän vähentymiseen viime vuoteen verrattuna. Syinä tähän nähtiin aloitevastausten hitaus ja se, etteivät toteutuskelpoisetkaan aloitteet välttämättä johda konkreettisiin toimenpiteisiin. Suurin osa nuorista ei myöskään tunne aloitejärjestelmää. Nuorten aloitejärjestelmää ja sen viestintää kehitetään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tämän syksyn aikana. Aloitejärjestelmä liitetään osaksi uutta Nuorten Helsinki -sivustoa, ja aloitejärjestelmää markkinointiin panostetaan esittelyvideon ja sosiaalisen median kampanjan avulla. Kunnan asukkaiden aloitteita tehtiin alkuvuonna kaksi, jotka molemmat liittyivät kaupunkiympäristön toimialaan. Toisessa toivottiin eläkeläisten huomiointia kaavamuutoksissa ja tilojen suunnittelussa. Toisessa ehdotettiin Lauttasaaren eteläpuolella olevan Ulko-Hattu -saaren suojelua ja Lauttasaaren merenrantaniittyjen rauhoittamista liikkumiselta. Grundskolan Norsenin Ratakadun toimipisteeseen laaja perusparannus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Grundskolan Norsen, Cygnaeus enhetenin perusparannuksen hankesuunnitelman. Rakennukseen tehdään laaja tekninen ja toiminnallinen perusparannus, jonka kustannukset ovat hankesuunnitelman mukaan 14 955 000 euroa. Grundskolan Norsen on ruotsinkielinen yhtenäiskoulu luokille 1–9. Cygnaeus enhetenin toimipisteessä järjestetään perusopetusta 230 lapselle (luokat 1–4) ja varhaiskasvatusta 50 esikoululaiselle. Oppilasmäärä ei kasva nykyisestä peruskorjauksen myötä. Ratakadulla sijaitseva koulurakennus on valmistunut vuonna 1910. Asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltu rakennus on kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema. Perusparannuksen on tarkoitus alkaa elokuussa 2022 ja valmistua toukokuussa 2024. Rakennustöiden aikana koulun toiminta siirtyy väistötiloihin Eiranrannan paviljonkiin, joka toimii tällä hetkellä Tehtaankadun ala-asteen väistötilana.
8 Viikko 44-45/2020 Maarnela S-ryhmän myynnin vuosi jatkui kaksijakoisesti Liiketoiminta-alue Myynti (milj. €, sis. koko S-ryhmä) Muutos 1–9/2019 (%) Marketkauppa* 6 562,7 + 7,9 Liikennemyymäläja polttonestekauppa 1 110,8 14,6 Matkailuja ravitsemiskauppa** 337,5 45,7 Tavarataloja erikoisliikekauppa 166,7 20,1 Muut 453,2 5,5 S-ryhmä yhteensä 8 630,8 0,7 S-ryhmän tammi–syyskuun veroton vähittäismyynti oli 8 631 miljoonaa euroa, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. Myynnin kehitys jakautuu edelleen voimakkaasti kasvavaan marketkauppaan sekä myyntiä menettäneisiin muihin toimialoihin. Koronakriisin suurin kärsijä on matkailuja ravitsemiskauppa. Marketkaupan myynti oli tammi?syyskuussa yhteensä 6 563 miljoonaa euroa, jossa kasvua viime vuoteen oli 7,9 prosenttia. Sen osana verkkokauppa on jatkanut noin kolminkertaisin kasvuluvuin suhteessa edelliseen vuoteen. Marketkaupassa myyntiään on kasvattanut ruokakaupan ohella erityisesti Prismojen käyttötavarakauppa. Myös S-ryhmän rautakaupan vertailukelpoinen myynti on kasvanut koronakriisin aikana. – Edelleen hyvänä jatkuva marketkaupan kasvu pitää koko S-ryhmän myynnin lähes viime vuoden tasolla. Vaikka matkailukesä sujui osassa Suomea ilahduttavan hyvin, on hotelleilla ja ravintoloilla kokonaisuutena erittäin vaikea vuosi. Myynnistä on menetetty tähän mennessä noin puolet ja kiristyvien koronarajoitusten vuoksi loppuvuosi ei näytä tuovan helpotusta tilanteeseen, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä toteaa. Erityisesti hotellien kysynnässä jatkui kesän ajan voimakas kahtiajakautuneisuus: muualla Suomessa heinäkuu oli suoranainen menestys, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla myynti laahaa muun muassa ulkomaalaisten turistien ja työmatkustajien puuttumisen vuoksi. ABC-ketjussa sekä tavarataloja erikoisliikekaupassa myynti on palautunut kevään vaikeimmista ajoista lähemmäksi normaalia. ABC-asemien myynti on jäänyt viime vuodesta tähän mennessä noin 15 prosenttia sekä Sokosja Emotion-ketjujen myynti noin 20 prosenttia. Syyskuussa molempien myynnit jäivät enää noin 10 prosenttia viime vuoden tasosta. * Luvussa on marketyksiköiden päivittäisja käyttötavaroiden myynti Suomessa, Venäjällä ja Virossa. ** Luvussa on hotellien ja ravintoloiden myynti Suomessa, Venäjällä ja Virossa. S-ryhmän veroton vähittäismyynti 1–9/2020 YÖSSÄ GEHENNAN Ilpo Tuomarila Ohjaus Jorma Hellström Aleksis Kiven ja Josef Julius Wecksellin kuvitteellinen kohtaaminen Lapinlahden mielisairaalassa 1871 Esitykset 31.10.–12.12.2020 Liput: 15/12 €, ovelta 17/15 € www.teatterikultsa.fi Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Häpeällä hallitseminen Ihmistä voi hallita häpeällä. Mutta ensin hänet täytyy saada oppimaan häpeän tunnetta. Häpeää on olemassa kahtaa eri laatua: tervettä ja sairasta. Ja nimenomaan silllä sairaalla häpeän tunteella ihmistä voidaan siis viedä kuin kuoriämpäriä. Karjalaiset, jotka on saatu häpeämään sitä, että vaativat ryöstettyjä kotejaan takaisin, on saatu ennen kaikkea häpeämään itseään. Vai onko siis tosiaankin niin, että vääryyttä kärsineiden tulee hävetä. Tämän opettamiseen meillä ovat syyllistyneet niin valtiovalta kuin moni kanssakulkijakin; kuten myös karjalaisten – aikoinaan oma – suurliittokin. Näin ihmiset saadaan vaiennettua. Mutta lopulta se osuu omaan nilkkaan. Tänä päivänä Suomi ottaa lisää velkaa ja pyrkii sillä elättämään muun maailman. Ja kansalaisten suut tukitaan juuri sillä samalla, mihin me olemme sallineet itse itsemme kasvattaa. Häpeällä: etkö häpeä olla auttamatta muita kärsiviä, kun meitäkin on autettu? Etkö häpeä, että vastustat Unionin elvytysrahastoa, koska juuri sinnehän me myymme tuotteitamme? Etkö häpeä, kun vaadit ihmisiä käyttämään metrossa kasvomaskia? Kyllä. Kyllä me häpeämme. Ja siksi valtaosa on hiljaa. Häpeä on niin valtava voima, että sen kampittamiseen tarvitaan vielä valtavampi voima. Eikä se ole rakkaus – se on viha. Kun ihmisen viha kasvaa riitävän suureksi, niin häneen iskostettu väärä häpeä murtuu. Mutta sen seurauksia kukaan historioitsijakaan ei haluaisi ylös kirjattaman. Terveen eli positiivisen häpeän muoto estää meitä toteuttamasta itseämme toisten ihmisten kustannuksella. Epäterveen häpeän eli sairaan häpeän muoto estää meitä toteuttamasta itseämme kokonaan. Suomessa on liian vähän tervettä häpeää ja liian paljon häpeämättömyyttä. Mutta kaikkein eniten sitä sairasta eli väärää häpeää. Kun häpeän tunne puuttuu kokonaan, niin silloin ihminen ylittää jonkin rajan, omat valtuutensa. Hän kuvittelee omaavansa suuremmat oikeudet kuin hänellä itse asiassa on. Hän kuvittelee, että hänellä on valtuuksia ohi toisten ihmisten. Hän kuvittelee, että hän ei ole samalla viivalla muiden ihmisten kanssa, vaan hän saa tyydyttää omat tarpeensa muiden ihmisten kustannuksella eikä suostu tarpeidensa siirtämiseen silloinkaan, kun on astumassa toisten ihmisten varpaille. Suurin häpeämättömyys löytyy sieltä mistä suurimmat syyllistäjätkin: valtiovallasta. Terve häpeä estäisi tämän. Terve häpeä pakottaa ihmisen toimimaan oikein. Terveen ja positiviisen häpeän tehtävä on palauttaa ihminen `ihmiseksi´. Koska kirjoitukseen tuli lainattua häpeilemättä Tommy Hellstenin kirjoista saatuja sanoja ellei peräti lauseepätkiä ja niiden synnyttämiä näkökulmia, sallitakoon siis osa häpeämättömyydestä hänellekin. Greta Thunberg sanoi eräässä YK:n kokouksessa niistä ilmastoasioista puhuessaan, että ”ettekö te häpeä”. Minun vastaukseni on koko Suomen kansan puolesta, että ei, me emme häpeä, sillä me häpeämme asioita yhtä paljon kuin rakastamme itseämme. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
9 Viikko 44-45/2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020
10 Viikko 44-45/2020 KIRJA-ARVOSTELU ”Aika velikultia” ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.” jän kimppuun, mutta Linnapa pani hanttiin. Suomen historia on kirjoitettu väärin, sitä opetetaan kouluissa väärin! Hämäläisen kertoo romaanissaan Linnan sitkeästä taistelusta totuudenmukaisen Suomen historian kuvaamisen puolesta, romaanin keinoin.Tukijoita oli hyvin vähän. Tämän kamppailun Linna lopulta voitti. Hänet korotettiin kansakunnan kaapin päälle, Kekkosen kaveriksikin pääsi. Kirjojen myyntiluvut olivat ainutlaatuisen suuret. WSOY, joka epäröi julkaista Tuntematonta ollenkaan, rikastui kuten myös itse kirjailijakin . Linnan kirjoilla oli valtava merkitys 1960-luvun nuorisoon. Kyseenalaistettiin koulujen opetukset, vanhempien puheet. Isä, sähän oot puhunut ihan toista, miten ne asiat oikein olivat? Ei Suomi tainnut voittaakaan viime sotaa. Mikä se semmonen vapaussota oikein oli? Ei enää kirjoitettavaa Hämäläinen kuvaa lämmöllä suuren menestyskirjailijan tuskaa, ei ole enää mitään kirjoitettavaa, sanottavaa . Linna kiertää Suomea, esitelmöi siellä täällä, kirjoja käännetään eri kielille,tilaisuuksia riittää, mutta Tampereen Hämeenpuiston asunnon työhuoneen kirjoituskone pysyy vaiti. Kahvia ja tupakkaa kuluu, mutta tekstiä ei synny… Sairaudetkin alkavat vaivata. Suurmiesten loppuelämä ei useinkaan ole hohdokasta. Hämäläisen edellinen suurmieskirja kertoi urheilusankari Paavo Nurmesta. Hänenkin loppuvuosia sävyttivät sairaudet, katkeruuskin. Karo Hämäläisen tyyli ja tapa kirjoittaa ovat aivan omanlaisensa. Nautittavaa luettavaa joka sivu. Pekka Hurme Väinö Linnan tekstiä. Kuolematonta, unohtumatonta. Mutta kuka oli Väinö Linna? Urjalassa syntynyt , Tampereella lähes koko elämänsä asunut 1900-luvun menestynein suomalainen kirjailija. Pääteokset Tuntematon Sotilas ja Täällä Pohjantähden alla, kolme osaa. Kaikki mahtavia lukukokemuksia , suomalaista ihmistä ja yhteiskuntaa kuvaavia romaaneja, kirjoja vailla vertaa. Mutta minkälainen oli kirjojen tekijä? Mitä hän ajatteli kirjoistaan ja elämästä yleensä? Tätä arvoitusta on lähtenyt ratkomaan kirjailija Karo Hämäläinen. Hänen uusi teoksensa ”Kansalliskirjailija – romaani Väinö Linnasta” (WSOY 2020 ) on häkellyttävän vahva, erikoinen kurkistus kansalliskirjailijamme elämään . Kirja on romaanin vapauteen kirjoitettu elämäkerta, jonka sisällä kulkee toinen kirja, tämän päivän käsikirjoitus tekeillä olevaan kuviteltuun Linna-dokumenttiin. Linnalla on juhlavuosi, joulukuussa tulee 100 vuotta kirjailijan syntymästä. Hämäläisen ratkaisu tuntuu aluksi oudolta, mutta nopeasti lukija siihen tottuu. Ajatus siitä, mitä Väinö Linnasta tänä päivänä pitää ja halutaan kertoa nykypolville, nuorisolle on mielenkiintoinen. Onko Tuntematon Sotilas enää tässä sotaromaanien,sotafilmien valtavassa tungoksessa merkittävää tavaraa tämän päivän lukijalle ja katsojalle. Totta vai vääristelyä? Suomen ensimmäinen kansalliskirjailija Aleksis Kivi ei koskaan eläessään 1800-luvulla saanut kokea ja elää minkäänlaista arvostusta, päinvastoin ivaa ja pilkkaa. Hämäläisen romaani kuvaa erittäin havainnollisesti Väinö Linnan kirjallisen kohtalon, joka oli eri vaiheiden jälkeen parempi kuin Kivellä, mutta ei mitenkään helppo. Taantumuksellinen oikeisto ei hyväksynyt Linnan kuvausta suomalaisesta sotilaasta, ei hyväksynyt Linnan kuvausta vuoden 1918 vankileireistä ja punaisten teloituksista . Linnan kuvaukset upseereista ja papeista olivat aivan ”väärin”. Linna ymmärsi jo 1950-luvulla että jos suomalaisia miehiä ”pomottaa” on parempi olla Koskela kuin Lammio . Johtamisopistot ovat nyt tämän oivaltaneet,ehkä ovat lukeneet Linnansa Lammioita meillä on Suomessa vieläkin aivan liikaa. Erilaiset yliopiston professorit ja muut tieteilijät hyökkäsivät voimalla suurin joukoin Finlaysonin tehtaan entisen työntekiYössä Gehennan sukeltaa Lapinlahden historian hulluille päiville Teatteri Kultsan lavalle nostetaan 31.10.2020 alkaen kaksi Suomen kirjallisuuden merkkihenkilöä. Kyseessä on Ilpo Tuomarilan kirjoittama näytelmä Yössä Gehennan, joka kertoo Aleksis Kiven Ja Josef Wecksellin kuvitteellisesta kohtaamisesta mielisairaalassa. Esityksen ohjaa Jorma Hellström. Aleksis Kiveä vähemmän tunnetaan Josef Wecksellin elämää ja tuotantoa, vaikka hänen pääteoksensa Daniel Hjort on yhä yksi tärkeimmistä Suomen ruotsinkielisistä näytelmistä. Vesikuureja ja kuumia rautoja Esitys vie katsojan nostalgiselle matkalle Lapinlahteen. Eletään vuotta 1871. Sairaalaan on tuotu masentunut ja harhainen Aleksis (Jukka Hurjanen). Josef (Lari Ylönen) on ollut osastolla jo vuosia niin kuin muutkin potilaat. Levottomuuksia rauhoitetaan vesikuurein ja kuumin raudoin ynnä muilla aikansa mukaisilla lääkityksillä. Henkilökunta ja muut hoidokit säestävät kahden neropatin välillä hurjiksi heittäytyviä väittelyjä. Draaman tarina on karu muistutus siitä, miten paine voi musertaa suurenkin mestarin. Olipa kyse sitten sairaudesta tai erilaisuudesta joka sattuu rikkomaan ympäröivän yhteisön rajoja. Mutta esitys ei vie katsojaa vain ahdinkoa märehtimään. Musiikki tunnetusti parantaa, ja soitto (Terho Marlo ja Olli-Petteri Luomala) sekä laulut potilaiden kuoNettikirppiksen uusi myyntitapa työllistämään tuhansia – Tavoitteena edistää kiertotaloutta tekemällä käytettyjen vaatteiden kierrättämisestä yhtä helppoa kuin pantillisten pullojen palauttaminen on Nettikirpputori Vähänkäytetty.fi uudistaa kirpputorimaailmaa lanseeramalla täysin uudenlaisen Helposti-palvelun, jonka avulla käytettyjen vaatteiden myynti on vaivattomampaa kuin koskaan. Tehtävään koulutetut Kirppismestarit hoitavat sekä tuotteiden kuvaamisen että hinnoittelun myyjän puolesta. Kotimainen Vähänkäytetty.fi-nettikirpputori on toimintansa alusta lähtien halunnut edistää kiertotaloutta tekemällä käytetyn tavaran ostamisesta ja myymisestä mahdollisimman helppoa. Palvelussa on poistettu perinteisten kivijalkakirppisten tai netin ostaja myyntipalstojen haasteet, ja asiakkaat myyvät ja ostavat tuotteita vaivattomasti kotoa käsin. Palvelun täysin uudenlainen idea on tarjota myyjälle mahdollisuus myydä vaatteita Helposti-palveluna siten, että koulutettu Kirppismestari hoitaa sekä tuotteiden kuvaamisen että hinnoittelun hänen puolestaan. Myyjän ainoaksi tehtäväksi jää Ossi Salo. Lapinlahden idylli kätkee rakennuksiinsa historian havinaa. Kuuluisimpia potilaita oli Aleksis Kivi, jota hoidettiin täällä 1871-1872. A. Kiven (Jukka Hurjanen) ja J.J. Wecksellin (Lari Ylönen) kuvitteellinen kohtaaminen peilaa myös aikansa psykiatrisen hoidon todellisuutta. Elokolo avautui uusissa tiloissa Päihteetön kohtaamispaikka Elokolo on toiminut Toisella linjalla Kalliossa neljännesvuosisadan ajan, uusi paikka löytyi Kolmannelta linjalta. Se avautui tiistaina. – Elokolosta on tullut pysyvä osa Kallion asukkaiden ja kaupunginosan elämää, joten on hienoa, että uusi tila löytyi samoilta kulmilta, sanoo Elokoloja pyörittävän Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Timo Glad. Elokolo on suunnattu ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet syrjään yhteiskunnassa. Kohtaamispaikassa työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat kävijöitä käytännön asioissa ja tukevat vaikeassa elämäntilanteessa. – Moni on löytänyt oman yhteisön Toiselta linjalta ja saanut rohkeutta etsiä omaa paikkaa yhteiskunnassa, Glad sanoo.
11 Viikko 44-45/2020 ron voimin säestävät kohtauksia. Komiikaltakaan ei voi välttyä, sillä sananiekat osaavat ivailun taidon, varsinkin kun hyppysissä on kilpaileva kollega. Ylihoitajan kipakka konventionaalisuus tuo mieleen Yksi lensi yli käenpesän vastaavan hahmon. Tosin Lapinlahden Gimbergistä (Pauliina Alanko) löytyy myös ripaus empatiaa. Lääkäri Saelan (Jouni Puumalainen) taas on valmis kokeilemaan uutta ja edustaa siten sairaalan liberaalia linjaa. Traaginen kohtalo puhuttelee aina Potilasrooleissa nähdään uhoa ja vimmaa: saarnaaja (Pekka Hurjanen) esittää hullun osaa karmivan uskottavasti. Olgan (Siina Mäenpää) osuus tuo esitykseen seksuaalista jännitettä ja romanssin odotusta, kun päähenkilöt alkavat kilvoitella naisen huomiosta. Taiteilijain kohtalo ja taiteilijuuden pohdinta yleensä sai Hellströmin kiinnostumaan Tuomarilan käsikirjoituksesta. Panee miettimään miten taiteilija voi tyhjentyä, palaa loppuun ja toisaalta sitä miten vaikea on itse tajuta omia heikkouksia ja voimavaroja. Kiven ja Wecksellin fiktiivisessä kohtaamisessa syntyy vastakkain asettelua, kun kirjailijat piirtävät toinen toisestaan karikatyyriä, millä sitten iskeä toisen kipeimpään kohtaan. Lopulta kuoleman portailla käyneet ikään kuin syntyvät uudestaan, ohjaaja tiivistää. Kiven faniksi tunnustautuva Jukka Hurjanen pitää valintaansa Aleksin rooliin imartelevana: Traaginen kohtalo kiinnostaa aina. Tekstistä löytyi useita viittauksia Kalle Achteen ”Syksystä jouluun”-teokseen, jossa on pohdittu mm. sairauden ja kirjoittamisen suhdetta. Kivelle kirjoittaminen oli yhtä kuin elämä. Kun häntä arvosteltiin, miekka iskettiin suoraan sieluun. Vaikka teksti on vaikeaa, sekaan mahtuu joitakin upeita monologeja. Kysymys ”Olenko elänyt turhaan, olenko ehtinyt iloita?” tiivistää olemisemme ydintä. Irti realismista mielen ja kielen akrobatiaan Weckselliä esittää Lari Ylönen. Roolia valmistellessa hän tuli penkoneeksi Josefin taustoja eri lähteistä. Arvid Mörnen tekemä elämänkerta oli ruotsiksi ja vuodelta 1909. Muista sairaalan historiasta kertovista lähteistä löytyi tiedon murusia mm. samaan aikaan potilaana olleen pappi K.J. Lindin havaintoja: virsien laulanta yhdessä tuntui rauhoittaneen Josefia, joka muutoin ei puhunut, vaan ilmaisi itseään päästämällä suustaan käsittämättömiä ääniä. Roolin tekoon taustoista ei siis juuri apuja löytynyt. Tuomarilan teksti irtoaakin realismista, sillä repliikit ovat täynnä verbaalista ilotulitusta. Tulkinta on katsojan onneksi. Esitykseen on saatu vauhtia ja energiaa. Näyttelijää haastaa tekstin älykäs konstikkuus ja mutkikkuus. Lavaenergian taso on kova, sillä suvantokohtia ei juuri ole. Päähenkilöiden tunnetilat vaihtuvat äkkinäisesti mielialasta toiseen, joten nopeat leikkaukset vaativat näyttelijältä kielen ja mielen akrobatiaa. Ylönen luonnehtii esitystä paikoin jopa karnevalistiseksi. Räväkkyys syntyy, ihme kyllä, juuri kahden toisiaan nälvivän ihmisen kitkeryydestä, paitsi itseään ja toisiaan myös koko sairasta elämää kohtaan. Yössä Gehennan Käsikirjoitus: Ilpo Tuomarila Ohjaus: Jorma Hellström Ensi-ilta: la 31.10.2020, klo 19.00 Muut esitykset: to 5.11.2020 klo 19, su 8.11.2020 klo 15 (HUOM! aika), ke 11.11.2020 klo 19, pe 13.11.2020 klo 19, ti 17.11.2020 klo 19, su 22.11.2020 klo 15 HUOM! aika, ti 24.11.2020 klo 19, su 29.11.2020 klo 15 HUOM! aika, ti 1.12.2020 klo 19, ke 2.12.2020 klo 19,la 5.12.2020 klo 17 HUOM! aika, ti 8.12.2020 klo 19, to 10.12.2020 klo 19, la 12.12.2020 klo 17 HUOM! aika Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 15/12€: www.teatterikultsa.fi, ovelta 17/15 Kuvat: Jorma Hellström Teksti: Pilke Lehto-Kaven Nettikirppiksen uusi myyntitapa työllistämään tuhansia – Tavoitteena edistää kiertotaloutta tekemällä käytettyjen vaatteiden kierrättämisestä yhtä helppoa kuin pantillisten pullojen palauttaminen on Miten voit ryhtyä Kirppismestariksi: • Ilmoittaudu Kirppismestariksi osoitteessa kirppismestari.fi. • Vähänkäytetty.fi kouluttaa sinut ilmaiseksi, jonka jälkeen teet toimeksiantosopimuksen heidän kanssaan. • Ihmiset lähettävät vaatteita, asusteita ja kenkiä Vähänkäytetty.fi:lle, ne tarkistetaan ja toimitetan kirppismestareille kotiin. • Kirppismestari kuvaa, hinnoittelee ja lisää tuotteet myyntiin. • Vähänkäytetty.fi noutaa tuotteet kotoasi ja hoitaa kaiken siitä eteenpäin. • Myyntituotot jaetaan reilusti puoliksi Kirppismestarin ja vaatteiden myyjän kesken. • Kirppismestarina laskutat työstäsi joko kevytyrittäjäpalvelun kautta tai omalla y-tunnuksellasi. vaatteiden lähettäminen Vähänkäytetty.fi:lle, josta ne toimitetaan Kirppismestarille. – Me Vähänkäytetty.fi:ssä haluamme olla edistämässä kiertotaloutta; saada myyjät kierrättämään kaappeihin kertyneet ylimääräiset vaatteensa ja ostajat löytämään käytettyä uuden sijaan. Tuotteita voi myydä kahdella tapaa – perinteisesti hinnoittelemalla ja ottamalla kuvat itse, tai Helposti-palveluna antamalla tehtävän Kirppismestarille. Tavoitteemme on, että vaatteiden myynti on yhtä helppoa kuin pantillisten pullojen palauttaminen, kertoo Vähänkäytetty. fi:n perustaja ja toimitusjohtaja Ossi Salo. Helposti-palvelussa myyjä saa käytetyt vaatteet vaivattomasti kiertoon ja voi samalla tarjota työtä esimerkiksi opiskelijalle. Tuotot jaetaan puoliksi myyjän ja tehtävään koulutetun Kirppismestarin välillä. Kirppismestari voi tehdä työtään kotona silloin, kun se aikatauluihin sopii. Työ tuo mukavaa tekemistä ja lisätienestejä tekijöilleen. Uutta Helposti-konseptia testattiin onnistuneesti kesällä. Pilottiin osallistui kymmeniä Kirppismestareita. Yksi osallistuneista, Johanna Nieminen, kertoo lisää: “Olen päätyökseni töissä ravintolassa, jossa tuntimäärät vaihtelevat ja ovat epäsäännöllisiä. Kirppismestarin työ on ollut helppo joustavuuden takia yhdistää päätyöhöni. Olenkin saanut mukavasti tienattua lisätienestejä sekä saanut hyvän fiiliksen siitä, että käytetyt vaatteet löytävät uudet omistajat”. Vähänkäytetty.fi eroaa tavallisista netin ostoja myyntipalstoista siinä, että voit ostaa monien eri myyjien tuotteita yhdellä toimituksella Vähänkäytetty.fi:n keskusvarastolta, ja siten maksaa vain yhdet postikulut. Vähänkäytetty.fi aloitti toimintansa vuonna 2014, ja tähän mennessä sen kautta on myyty jo yli miljoona second hand -tuotetta. Tavoitteena on ensi vuoden aikana myydä kaksi miljoonaa tuotetta. OmaStadissa voi ideoida 25. lokakuuta asti OmaStadin ideointi on ollut vilkasta lokakuun ajan. Kuva: KMG. Ideoita oman kaupunginosan, alueen tai koko kaupungin kehittämiseksi voi jättää 5.–25.10.2020 verkko-osoitteessa omastadi.hel. fi. OmaStadiin on jätetty yli 600 ideaa. Suosittuja teemoja ovat olleet liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto sekä yhteisöllisyys. Ideointi päättyy sunnuntaina 25. lokakuuta. Tietoa OmaStadista ja tukea ideoimiseen saa stadiluotseilta sekä monista kaupungin palvelupisteistä, kuten kirjastoista ja asukastaloista. Tarkemmat tiedot tapahtumista ja ideoimisen tuesta löytyvät omastadi.hel.fi -sivustolta. ”Olemme saaneet ilahduttavan määrän laadukkaita ideoita. Vaikuttaa siltä, että kaupunkilaiset ovat paneutuneet ideointiin huolella. Lähes puolet ideoista koskee liikuntaa ja ulkoilua,” sanoo osallisuusja neuvontayksikön kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Toisella kierroksellaan se tarkoittaa sitä, että 8,8 miljoonaa euroa on varattu asukkaiden toiveiden toteuttamiseen. Seuraavien kahden vuoden aikana ideoidaan, tehdään yhdessä ideoista ehdotuksia sekä lopuksi äänestetään syksyllä 2021. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Helsinki on jaettu seitsemään alueeseen, joille määräraha on jaettu asukasmäärän mukaan. Lisäksi voi esittää ideoita koko kaupungin kehittämiseksi, jolloin käytössä on yhteensä 1 760 000 euroa. OmaStadin ideointi on avoinna 5.–25.10.2020. Yhteiskehittämisvaihe alkaa joulukuussa järjestettävillä alueraksoilla. Lapinlahden idylli kätkee rakennuksiinsa historian havinaa. Kuuluisimpia potilaita oli Aleksis Kivi, jota hoidettiin täällä 1871-1872.
12 Viikko 44-45/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Lokakuun kulttuurikierros Jorma Uotinen Kekkosena ja Kaari Martin naisseurana ovat Moskovan vallantäyteisinä karvalakeissa Tamminiemessä. Kuva: Minna Hatinen. Laulajat Monna Kamu (vas.) ja Sinikka Sokka, kirjantekijä Jouko Aaltonen ja säestäjä Eero Ojanen ovat hyvillään Agit-Propista kertovan kirjan ilmestymisestä Akateemisen Kohtauspaikalla. Kuva: Marianne Hiirsalmi/SKS. Annamari Keskinen ja Mirva Mäkinen (edessä) tanssivat Valtteri Raekallion upean Kehys Frame -esityksen Taidekoti Kirpilässä Töölössä. Sitä ennen teimme kierroksen Taidekodissa ja kuulimme korviimme selostuksen valituista teoksista. Kuva: Valtteri Raekallio. Matti Ristinen (vas.) ja Seppo Halttunen ovat mainioita Aleksi Kiven Olviretken sotilaita Saksanmaalla Teetteri Jurkassa. Huoneteattrissa voi juosta! Kuva: Marko Mäkinen. Helsingin uusi musiikkimuseo Fame Triplassa on hakeutunut yrityssaneeraukseen alle vuosi perustamisen jälkeen. Valtiollistaminen olisi musiikkineuvos Dannyn mielestä viimeinen, hyvä keino pelastaa museo. – Pääasia on, että Famen toiminta jatkuu, hän arvioi Ylen Uutisille. Kekkosen näköinen mies Vaikuttavimman hetken yleisö kokee Tamminiemen museon edessä lokakuun tihkusateessa, kun pitkä, laiha hahmo kävelee hieman kumarassa saunan suunnalta päärakenukseen. Jorma Uotinen esittää Urho Kekkosen haamua omien muistojensa ja tuttujen ihmisten haamujen seassa. Paljon on puhetta, maagista Roni Martinin luomaa musiikkia ja tanssia. Aika alussa Martin laulaa Kekkosen rakkauskirjeen nuoruuden rakastetulleen Aili Puraselle. Kaari Martin liittyy seuraamme alakerrassa ja pökertyy työhuoneen oven viereen. Rooli on meedio, joka tuo eri hahmojen viestejä rajan takaa. Niin naisia kuin miehiäkin mm. Sylvi Kekkosen, Anita Hallaman ja suurlähettiläs Stepanovin. Esitysdramaturgi Atro Kahiluoto elvyttää meedion ja pitää meille aika pitkiä selityksiä Antaisi vain kokea. Yläkerran virka-asunnossa Jorma Uotinen ottaa tilan suvereenisti haltuunsa. Hän tutkii huonetta, vanhoja valokuvia ja esineitä. Pianon ja kitaran säestyksellä kuulemme musiikkia ja Kekkonen tanssi yksin ja meedio-naisensa kanssa. Välillä meedio on hauras, pieni Sylvi, johon Kaari Martin hyvin sopii. Välillä ollaan Havaiji-tunnelmissa rantapaita päällä ja kukat kaulassa. Välillä mennään itään karvalakit päässä. Silloin Kekkonen on vallantäyteinen. Kerran Uotinen pitää synkän yksinpuhelun vallan ja naissuhteidensa itsekritiikkinä. Voimakkaat yhteistanssit ja vatsojen sävyisät tömäytykset ovat hauskoja. Liika valo häikäisi katsojia. Kattokruunu ja sivuvalot olisivat riittäneet haamujen tanssille. ”Uotinen goes Kekkonen” sai ensi-iltansa jo maaliskuulla ja uudelleen nyt Tamminiemessä. Compania Kaari ja Roni Martinista tuttu joukko tekee jälleen mieleen jäävän esityksen ”rakkauden presidentistä”. Hän rakensi rauhan ja liitti yhteen idän ja lännen, hän suuteli Brezhneviä ja uneksi Ydinaseettoman Pohjolan, takasi YYA:n ja silitti radikaalit pehmeiksi, äärimieliset raukeiksi. Hän kutsui kaikki suureen ETYK-juhlaan, esite kertoo. – Hän riisui aseet ja naiset, saunassa miehet. Teos on tuotettu yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa. Kaari Martin arvelee uusintoja tulevan ensi syksynä. Idealismin ikuinen nuoruus Elokuvaja dokumenttiohjaaja Jouko Aaltosen kirjoittama teos ”Agit-Prop. Lauluja utopiasta” (SKS 2020) julkistettiin Akateemisen Kirjakaupan tiloissa. Väkeä oli tullut paljon. Kuvia otettiin, nimikirjoituksia kirjaan kerättiin. Teos on tavallaan jatkoa saman tekijän ja Peter von Baghin dokumenttielokuvalle 2017. Nyt kirja käy ”Sosialistisen Abban” huiman, ennen kertomattoman tarinan läpi vuosikymmenten. Kolmella peruslaulajalla oli tausta syvällä Mustasaaren rippileirillä ja/tai folk-laululiikkeessä, joka alkoi vuosina 1963-64 amerikkalaisten esikuvien mukaan. Alku syntyi siis lännestä, papin tai muusikkosukujen kasvateissa. Poliittisen laululiikkeen ikoni Agit-Prop koottiin ”taistolaisuuden nyrkiksi” 1970-luvun taitteessa, mutta se nousi koko kansan klassikoksi ja kansainväliseksi tähdeksi. Pekka Aarnio, Monna Kamu, Martti Launis ja Sinikka Sokka lauloivat toivosta ja utopiasta, paremmasta maailmasta. Naisia vaihtui ryhmässä Kiti Neuvosesta Liisa Taviin, mutta tämä oli ydinryhmä, jonka miehet kuolivat muutama vuosi sitten. Yhtye teki 2000-luvulla yhden musiikkihistorian epätodennäköisimmistä comebackeista. Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveltämät laulut puhuttelevat myös Ultra Bra -sukupolvea. Kamu, Ojanen ja Sokka olivat paikalla ja rupattelivat paljon nuoruusmuistojaan. Kamu erosi muista klassisen musiikin koulutuksen takia. Puoluelaulut Ojanen kuittasi vain ajan tilaustöiksi. Yhtä kaikki kirja kertoo pätevästi maailmanmuuttamisen idealismin ikuisesta nuoruudesta. Aaltonen on kaivanut uusinta tietoa erityisesti kirkon nuorisoleirien ja folklaulun synnystä Helsingissä. Taiteen ja tanssin pyhä kohtaaminen Raekallio Corp:n ja Taidekoti Kirpilän yhteistuotanto kaksiosainen ”Kehys-Frame” on sidottu Taidekodin 350-neliön huoneisiin ja taiteeseen. Käsikirjoituksesta vastaavat kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja taiteellinen johtaja Valtteri Raekallio. Kuunnelman toteutus on Aki Päivärinteen, lukijana Jarmo Koski. Valosuunnittelijana on Jukka Huitila. Teos hiljentyy taiteen maailmaan töölöläisen kotimuseon kehyksissä. Aluksi yleisö kuulee omista kuulokkeistaan kuvauksia sinne valituista teoksista, kun kuljemme eri huoneissa. Erikoislääkäri Juhani Kirpilän kokoelman teokset kuvaavat usein sairauksia ja ihmisiä, mutta myös kasveja ja luontoa. Muistiin jää monia teoksia, kun aloitamme Maria Wiikin Ohdakkeista ja siirrymme Helene Schjerfbeckin miesvartaloa esittävään teokseen, joka sitten ohjaa myös koettavaan tanssijoiden esitykseen. Kesällä miehet Ryan Mason ja Eero Vesterinen, syksyllä naiset Annamari Keskinen ja Mirva Mäkinen, useimmat koreografin luottotanssijoita vuosien ajalta. Molemmissa tanssiesityksissä kävijä kokee taiteen alkavan elää. Tanssijat istuvat raukeina sohvalla kylpytakeissa; toiselta on jäänyt ruoka kesken. Yleisö on läsnä seesteisenä, tanssijat kohtaavat toisensa ja elämän hetkellisesti tässä ympäristössä. Alastomuus itsessään on paljon, liikkeet ovat voimakkaita ja täydellisiä! TV:stä tulee taustamusiikkina Cecilia Bartolin laulamana aarioita. Koronan aikana esitetään teos (I-II), jossa yksinäisyys on lisääntynyt ja ihmisten sosiaalinen elämä kaventunut. Saamme kokea kohtaamista, joka on jotenkin pyhää. Taidekodin seinillä on suomalaista modernia taidetta, kultakauden taidetta, veistoksia ja arvoposliinia. – Kirpilässä ihmisten koti, elämä ja vimmainen intohimo taiteeseen ovat ajan saatossa muuttuneet museoksi. Tässä esityksessä olen pyrkinyt rakentamaan jännitteen, jossa teksti ikään kuin asettaa kuvataiteen väärään viitekehykseen ja tanssi puolestaan haastaa tekstin maalauksista luoman metateoksen, Raekallio sanoo. Kiven hulvaton Olviretki Aleksis Kiven päivän alla Teatteri Jurkka esitti Kruununhaassa kansalliskirjailijamme ”Olviretkeä”. Se on jo toinen Helsingin tulkinta muutaman kuukauden sisällä. Keskellä kesää nuoret teatterinopiskelijat esittivät oman melunja hiensekaisen tulkinnan tarinasta sotilaista Saksanmaalla. Jurkan vierailuesityksessä käännetään Kivi ympäri Väinö Linnan ja Runebergin päälle. Tekijät haluavat painottaa: Nykyisellä sodankäynnillä on hyvin ”vähän yhteistä Vänrikki Kariluodon tarinoiden kanssa”. Uutisissa sota näyttäytyy kaoottisena toimintana, jossa rintamalinjat on hajautettu kaiken kansan keskelle ja taistelut tapahtuvat siviilien seassa. Terrorismin sota
13 Viikko 44-45/2020 Svenska Teatern soi vahvasti syksyn Anna Asunta (vas.), Jonte Ramsten, Kasper Ramström ja Mia Hafrén esittävät suositun Fork-lauluyhtyeen pitkiä jäähyväisiä Svenskanin lavalla. Kuva: Juha Mustonen. Laulaja-säveltäjä Georg Malmsten esiintyi kuudella vuosikymmenellä, tässä 1970-luvulla Finnlevyn juhlassa. Kuva: Alvar Kolanen. HumppAvanti säesti Georg Malmstenin rakastetuimpien laulujen konserttia Svenskanin salissa. Solisteina Anna Hultin (vas.), Sam Huber, Arja Saijonmaa ja Paavo Kerosuo. Kuva: Heikki Tuuli. aikaa erittäin suomalainen ja paraatiesimerkki suomalaisuuden ”monikulttuurisuudesta”. xxx Tämä on FORK:n viimeinen show, luki esitteessä vuosi sitten ensi-illassa Svenska Teaternissa. Lauluyhtye aikoi jättää perusteelliset jäähyväiset. Svenskanin jälkeen kevättalven ”FORK Chapter 1: The End” -kiertue ympäri maata ja toukokuulla paluu lähtöpaikalle. Se ei toteutunut, kuten suunnitelma oli, mutta marraskuulla saamme kokea komeaa voimalaulua. Neljä ystävää lähti unelmamatkalleen kalliolaisesta keittiöstä vuonna 1996. 24 vuoden ajan on matkattu maailman ympäri ja laulettu yli puolelle miljoonalle iloiselle fanille. Myös unelmien täytyy päättyä ja Fork haluaa lopun tulevan unelman ollessa kauneimmillaan. Fork on suomalainen a cappella -yhtye. Se vastaa suomenruotsalaisella puolella moniäänistä Club for Fivea ja herkänkaunista Rajatonta. Yhtyeen tavaramerkkinä on sovittaa tunnettuja pop-hittejä a cappellaksi. Kahden ti John Storgårds soolo-osuuksissa Timo Hietalan johdolla. Karismaattinen Arja Saijonmaa vakuutti ”Auringon lapsissa”, ”Tummana Doloresina” tai ”Unohtumattomana Elmerinä”. Anna Hultin oli lapsenomaisen hilpeä, mutta myös ”Meripojan breivin” herkkä esittäjä. Sam Huber on koominen lahjakkuus, joka lauloi hienot ”Ilta skanssissa” ja ”Pennitön uneksija”-laulut. Häntä olisin kaivannut ”Kohtalokkaan samban” tulkkina, jonka kuulimme instrumentaalien avulla. Sillä Huber muistuttaa vahvasti Eugen Malmsténia! Iloisen riehakas Paavo Kerosuo lauloi herkän ”Muistelon” yksin ja ”Stadin kundin” Huberin kanssa. Hän myös avasi konsertin odotetun kohokohdan ”Äänisen aallot” upeasti, mutta luovutti estradin Saijonmaan bravuurille. Ohjelman käsikirjoittaja-ohjaaja Juha Siltanen kirjoittaa esitteessä, että Malmstén oli yksi Suomen kokoavista hahmoista, yhtä Kuulun sukupolveen, jonka lapsuuteen kuuluivat jännät vierailut Lasten Liikennekaupunkiin Laakson alueella ja uniformupukuisen komean Georg Malmsténin opettavaiset liikennelaulut. Suuren ja erittäin monipuolisen laulajan ura kulki läpi neljän sodan ja Hangosta Petsamoon. Siinä löivät kättä ooppera ja televisio, itä ja länsi, stadi ja lande, itku ja nauru, poliisi ja Mikki-hiiri. Elinvoiman salaisuus oli jatkuva uusiutuminen. Oopperadebyytti lupasi jatkoa, mutta ei taannut pitkää leipää. Laulaja ryhtyi viihdemuusikoksi aikuisille ja hyvin varhaisessa vaiheessa myös lapsille. Levytuotanto on kansallisen musiikkimuistimme kulmakiviä, täynnä tuttuja ja tuntemattomia, aina omalla laillaan nerokkaita teoksia. Häntä kutsuttiin ”Molli-Joriksi”, joka pohjautui venäläisen äidin perimään. Mutta mollitkin vaihtuivat duuriksi, kun Malmstén lauloi hilpeitä ruotsalaisia iskelmiä tai saksalaisia iskusäveliä. Hän johti laivastoja poliisien soittokuntia. HumppAvanti! piirsi lokakuulla Svenska Teaternin suurella näyttämöllä yllättävien huippusolistien, laulajien ja näyttelijöiden kanssa muotokuvan musiikkimme suurmiehestä ja päivitti huimassa tyyli-ilotulituksessa tämän tuotantoa 2020-luvulle. Avanti! on 1983 perustettu kamariorkesteri, joka liikkuu vapaasti eri aikakausissa ja tyylilajeissa sekä erilaisina kokoonpanoina jousikvartetista sinfoniaorkesteriin. Oli hauskaa nähdä klassisen musiikin kauhukakara, klarinetisti Kari Kriikku steppaamassa tai Malmsténin tv-ohjelmassa jo 1960-luvulla esiintynyt viulismiehen ja kahden naisen muodostama kokoonpano on julkaissut yhteensä neljä albumia: Taking a Cappella to the Next Level EP 2004), Cover to Cover (2005), Games We Play (2007) ja Helsinki (2008). Jäähyväisshow sai ensi iltansa 15. marraskuuta 2019, ja on tämän viimeisen yhdessä vietetyn vuoden ensimmäinen ja suurin luku. Samalla näyttämöllä he esittivät 2009 ensimmäisen suuren Pink Noise – show´n. Nyt he juhlivat kaikkea: yleisöä, musiikkia, rakkautta ja tämän kaiken sisältämää mahtipontista hulluutta. Nykynelikko on vaalea Anna Asunta, tumma Mia Hafrén, pitkätukkainen Kasper Ramström ja viiksekäs Jonte Ramsten. Chapter 2:n piti jatkaa. Chapter 3 päättää vuoden lopussa Jäähallissa, mutta moni esitys peruuntui. He tarjoavat nyt otteita koko tuotantonsa parhaimmistosta, mutta myös omia henkilökohtaisia suosikkikappaleita upouusissa sovituksissa. Lisäesitykset ovat 3.5.11. ja kaksi vielä 7.11 päivällä ja illalla. Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma oli virtuaalisena Kansallismuseossa. Mutta Harjutorilla nähtiin tämä kaunis taideteos. Kuva: Katja Karjalainen. Teatteritohtori Mikko-Olavi Seppälää haastateltiin suomalaisen työväenteatterin 100v-taipaleesta Työväenliikkeen kirjastossa. Juontaja Risto Kolanen oikealla. Kuva: Toivo Koivisto. teoreetikkojen mukaan etulinja on kaikkialla, eikä etätyökään ole sille vierasta: tuhoisaa lennokki-iskua ohjaillaan kaukana kohteesta. Television viihdesarjoista tuttujen Matti Ristisen ja Seppo Halttusen, sekä ohjaaja Hanno Eskolan käsissä Aleksis Kiven iki-klassikko Olviretki päivittyy hillittömän apokalyptiseksi versioksi ”Olviretki.Nyt”. Näytelmä alkaa rautasänkysijoilla, mutta tiivistyy kun päästään lattialle. Se on fyysisesti ja henkisesti vaativa, parasta Jurkkaa tänä vuonna. Molemmat näyttelijät painavat täysillä. Sankariosissa viihtynyt Ristinen vetää ja Halttunen tulee hyvin mukana. Hän on säveltänyt esityksen laulut Kiven sanoihin. – Me jossain keskisijassa istumme, vartoen tuomioomme. Valoa Harjutorin Asunnottomien yössä Asunnottomien yön päätapahtuma oli Kansallismuseossa ja esitettiin virtuaalisena. Paneelikeskustelu, ministerin puheenvuoro ja lauluesityksiä kultiin. Mutta tiedotuksessa hieman pimentoon jäi se, että tapahtumia oli hajautettu alueille ympäri Helsinkiä, itäiseen Kantakaupunkiin, Siltamäkeen, Myllypuroon ja Diakonissalaitokselle Alppilaan. Ulospäin näkyvin tapahtuma oli ”Valokarnevaali Harjutorin puistikossa”. Kyseessä oli kodittomuusteemainen ulkotaideteos, jossa perinteisen soihtukulkueen sijaan katsojat saivat kokea valoa, kylttejä ja soihtuja. Sen järjesti Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ry. Esiintyjä Valosirkus Spektri on Vannetanssiyhdistyksen esiintymisryhmä, joka tekee LED-välineillä värikkäitä ja näyttäviä valoesityksiä. Sen jäsenille tärkeintä on yhdessä tekeminen ja rakkaus harrastettavaan lajiin. Hyvää meininkiä välitetään mieleenpainuvina elämyksinä yleisölle. Ryhmän kokoonpano ja musiikin tyylilaji esityksissä vaihtelee aina tilanteen mukaan. Matalan kynnyksen teatteri ihmisten keskellä Suomenkielinen ja elinvoimainen teatterikulttuuri on ravistellut yhteiskuntaa 1900-luvun alusta asti. Erityisesti työväen teatterilla on ollut valtava vaikutus keskusteluun ja kulttuuriin. Eri vuosikymmenet nostavat eri asioita, mutta aina päämääränä on ollut pyrkimys kohti ”parempaa ihmistä ja parempaa maailmaa”. Juuri nyt aktiivinen harrastajateatteri elää voimakasta nousukautta vastapainona kaikelle ammattimaistumiselle. Kirjailija, tohtori Mikko-Olavi Seppälän uusi teos ”Parempi ihminen, parempi maailma” Vastapaino 2020) selvittää, mihin työväenteattereiden ja niiden perinteenjatkajien hämmästyttävä menestystarina perustuu, miten ammattilaiset ja harrastajat ovat tottuneet työskentelemään läheisessä yhteistyössä ja miten kansa on yhä uudestaan noussut näyttämölle. Se on samalla Työväennäyttämöiden liiton 100v-juhlakirja, joka jäi keväällä viruksen varjoon. Työväenkirjaston ystävät ry halusi nostaa esiin juhlavuoden tärkeän kirjan, joka kokosi kivasti yleisöä kuuntelemaan sanomaa ja tekemään kysymyksiä Työväenliikkeen kirjastoon Sörkkaan. Monella oli sukutaustaa työväenteattereissa. Työväenteatterit olivat kaupungeissa monesti aluksi ainoita teattereita, joiden kulta-aika on edellisen vuosisadan puoliväliin asti. Sodan jälkeen syntyi kaupunginteatteribuumi suurissa kaupungeissa, Helsinki seurasi. Vain Tampere jäi itsenäiseksi. Toki Helsingissä on yhä Malmin, Tapanilan ja Elannon näyttämöt. Väljästi ymmärrettynä työväenteatteri merkitsee matalan kynnyksen teatteria, joka työskentelee ihmisten keskellä – teatteria, jonka näyttämöllä kansa elää, Seppälä sanoo. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikko 44-45/2020
15 Viikko 44-45/2020 Open Studio for Toddlers Ruosteisia luonnoksia Caisan tapahtumissa on turvavälit! Caisa Taiteesta ja kulttuurista ei aina haeta vain hauskanpitoa, vaan myös pohdittavaa, uusia ajatuksia & tunteita ja syvällistä kokemusta. Caisassa on tarjolla mm. tanssiesitys, joka tarkastelee syöpää ja sen kohtaamista puolison kannalta, animaatiosarja, joka esittelee harvinaisuuksia aikuisille, sekä nukketeatteria kahden kirjailijan elämästä toisen maailmansodan aikana. Caisassa riittää vaikuttavaa ohjelmaa tänäkin syksynä. Helsingin kulttuurikeskukset ovat tehneet monta toimenpidettä, jotta meidän olisi turvallista koronavirusta pelkäämättä osallistua tapahtumiin. Katso tästä linkistä, miten olemme toimineet ja miten sinä yleisössä voit toimia, jotta kaikki sujuisi hyvin. Toivo painaa tonnin ma 26.10. Muut näytökset: ke 28.10. klo 19.00 Ensi-ilta | Taideyliopiston Talvimusikaali Taideyliopiston perinteinen Talvimusikaali kajahtaa ilmoille lokakuussa jo viidettä kertaa! 15/10 € to 29.10. klo 18 klo 10.00 12.00 NEXO Eungyung Kim Lapset tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin, jotka on sijoitettu studiotilan eri pisteisiin. Vapaa pääsy. to 29.10. klo 17.00 19.00 Luovan kirjoittamisen työpaja Viikoittaisissa tapaamisissa tutustumme luovan kirjoittamisen perusteisiin ja luovaan kirjoittamiseen itsetutkistelun välineenä. Vapaa pääsy. Siinä sinä olet Muhaned Durubin lastenkirjakuvituksia to 29.10. Kaksikielinen kirja Siinä sinä olet kertoo kaipauksesta, joka saa hiljaisuuden kuulostamaan kovemmalta kuin kovin pauhu. Rusty sketches | Artwork of the visual poetry book – Muhaned Durubi galleria to 29.10. Ruosteisia luonnoksia on kolmikielinen taideja runokirja. Taideyliopiston Talvimusikaali kertoo ajankohtaisesti toivosta Taideyliopiston Talvimusikaali 2020, Toivo Painaa Tonnin, kertoo ihmisistä, jotka ajelehtivat oman elämänsä pelilaudalla. Kuva: Antti Aleksi Niemi. Taideyliopiston Talvimusikaali 2020, Toivo Painaa Tonnin, saa kantaesityksensä lokakuussa 26.10. kulttuurikeskus Caisassa, tunnelmallisen Leipätehtaan miljöössä, keskellä Kalliota. Musikaalin esiintuoma toivon teema puhuttelee erityisesti koronakevään jälkeisenä aikana. Talvimusikaalin tekeminen on Taideyliopiston opiskelijoiden luoma perinne, jonka tuloksena valmistuu vuosittain uusi kotimainen musikaali. Talvimusikaali 2020, Toivo Painaa Tonnin, on järjestyksessään jo viides Talvimusikaali, jonka taiteellinen johto koostuu ammattilaisista. Musikaalin ohjaa Sanna Paula Mäkelä, ja kapellimestarina toimii Paavo Rantanen. Musikaalin huikean musiikin sävellyksestä vastaa Touko Niemi, joka on Sibelius-Akatemian sävellystaiteen nouseva tähti. Upean musiikin esityksissä toteuttaa Sibelius-Akatemian kymmenhenkinen, virtuoosimainen orkesteri. Rooleissa nähdään Taideyliopiston opiskelijoita. Toivo Painaa Tonnin on visuaalisesti vahva aikuisten satumusikaali. Se kertoo ihmisistä, jotka ajelehtivat oman elämänsä pelilaudalla: pelaten yksin, välillä kaksin tai sitä pelikumppaninsa löytymistä toivoen. Pyyteetön pyrkimys onnellisuuteen, omia unelmiaan kohti kiipeäminen, ei pitkän yksinelon jälkeen olekaan aivan helppoa. ”Koronakevät myllersi musikaalin alkuperäisen aikataulun täydellisesti, aiheuttaen suuria haasteita, ja vaarantaen miltei koko musikaalin toteutumisen. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, olemme nyt lippu korkealla matkalla kohti syksyn ensi-iltaa! Henkilökohtaisesti uskon aina, että kaikella on jollain kumman tavalla merkityksensä. Tämän esityksen tarinarunko on kirjoitettu kauan ennen koronakevättä. Silti juuri vasta nyt syksyllä 2020, koronakevään jälkeisenä aikana, on musikaalimme teemoiltaan erittäin ajankohtainen. Juuri nyt, kun kaikki ? asiat ja ihmiset ? koettavat palata uomiinsa, ja löytää taas sen oman paikkansa, on musikaalin aika tulla ensiesitykseen. Toivolla on valtava voima, se näyttää tietä tulevaan.” ? Sanna Paula Mäkelä, Talvimusikaalin ohjaaja Ohjaus & sovitus: Sanna Paula Mäkelä Viimeisimmät ohjaukset mm. Pelikaani (August Strindberg/ Elannon Näyttämö), Sent I November (Tove Jansson/Itä-Uudenmaan teatteri), Tumma ja hehkuva veri (Savoy-teatteri) Musiikin sävellys: Touko Niemi Musiikin johto: Paavo Rantanen saksofonisti (mm. Kuningasidea, Pyhimys, Gasthaus Orkesteri) Työryhmä: Ohjaus ja sovitus: Sanna Paula Mäkelä Musiikin sävellys: Touko Niemi Musiikin johto: Paavo Rantanen Koreografiat: Ilana Palmgren Käsikirjoitus: Liila Jokelin, Sara Pollari, Maisa Saari, Annukka Valo Ohjaajan assistentti: Ruut Karhula Lavastus/visuaalinen ilme: Maria Zaborsky & Sanna Paula Mäkelä Videokuva: Sami Kustila Maskeeraus: Janina Säilä, Anna-Reetta Impola, Salla Mankinen / Stadin Ammattiopisto Orkesteri: Sakari Soukka – flyygeli, Touko Niemi – piano, Senja Suvanto – viulu, Jesse Viinikangas – viulu, Senja Ali-Mattila – alttoviulu, Liisa Kivinen – sello, Roope Kopperi – basso, Aleksi Karppinen – sähkökitara, Kalervo Kontio – rummut Esiintyjinä opiskelijoita mm. Taideyliopistosta Kesto: 2 h sis. 15 min väliaika Ikäsuositus: 12+ vuotta Esitykset: ke 28.10. klo 19 pe 30.10. klo 19 la 31.10. klo 14 ja klo 19 Liput: 15/10 € Kasvomaskien käyttö joukkoliikenteessä on kasvussa Kasvomaskien käyttösuositus joukkoliikenteessä on ollut voimassa nyt runsaan kahden kuukauden ajan. Maskien käyttö on vähitellen lisääntynyt. Tällä hetkellä maskia käyttää noin puolet matkustajista, mutta ruuhka-aikaan maskia käyttävien osuus on korkeampi. Kaikkein korkein maskienkäyttöaste lokakuun alussa on havaittu aamulla kello 8–9, jolloin kasvomaskia käyttää 66 prosenttia matkustajista. Vastaavasti hiljaisempina aikoina maskien käyttöaste on pienempi. Luvut selviävät HSL:n matkalipuntarkastajien tekemistä havainnoista. Korona-aikaan liikennevälineitä puhdistetaan tehostetusti, käsidesiä on saatavilla monilla metroja juna-asemilla ja turvallisen matkustamisen ohjeet ovat esillä joukkoliikennevälineissä, asemilla ja pysäkeillä niin julistein, tarroin kuin kuulutuksinkin.
16 Viikko 44-45/2020 Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström loi funkkis-Helsingin kasvot Lundströmin suunnittelema pyöreä sisäpiha on harvinaisuus Helsingissä. Kuva: Jaakko Mattila. Lundströmin työt olivat varmaa ja ympäristöön istuvaa arkkitehtuuria. Vuonna 1938 valmistun talo erottuu katukuvasta sileän ja karkea rappauksen vaihtelulla, joita on korostettu eri väreillä. Kuva: Juhani Styrman. Helsingin arkkitehtuuri tunnetaan Aallon, Saarisen ja Sonckin kaltaisista nimistä. Näiden mestariarkkitehtien rinnalla, tai ehkä paremminkin taustalla, 1900-luvun todelliset Helsingin kasvot loivat kuitenkin joukko tuntemattomia arkkitehtejä, joiden nimet ovat jääneet suurelle yleisölle varsin vieraiksi. Yksi heistä oli Helge Lundström, hän suunnitteli funkkiskauden Helsinkiin noin 300 kerrostaloa. Suorituksen arvoa nostaa se, että hänellä oli alan koulutusta vain nimeksi. Helge Lundström syntyi 20.2. 1900 Perniössä, myöhemmin Lundströmin perhe muutti Särkisaloon. Kiinnostuksen rakentamiseen Helge sai jo kotoaan, sillä hänen isänsä Johan Lundström oli rakennusmestari. Isä Lundström oli itseoppinut rakennusmestari, joka rakensi Perniöön ja Särkisaloon useita kivinavettoja. Nuori Helge oli isänsä apuna näillä työmailla. Ylioppilaaksi Lundström kirjoitti Hangon Yhteiskoulusta 1921 ja seuraavana vuonna hän saapui Helsinkiin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. Helge ei juurikaan opintojen pariin ehtinyt, sillä nopeasti hän siirtyi suoraan työelämään ja talojen suunnittelijaksi. Aluksi Lundström työskenteli muiden alaisuudessa, mutta pian hän siirtyi itsenäiseksi toimijaksi. Varhaista ammatillista pätevöitymistä auttoi Lundströmin käytännön rakentamisen tuntemus, joka oli tullut rakennusmestari-isän kanssa tehdyistä töistä. Lundströmin kultakausi osui 1930-luvulle, jolloin Helsingissä oli meneillään merkittävä asuinrakentamisen aikakausi. Keskeisinä kohteina tuolloin oli taka-Töölö, myös Kallioon kohosi uutta uljasta funkkisarkkitehtuuria. Nuori Lundström omaksui nopeasti uuden tyylin. Kun hän osasi vielä yhdistää suunnitteluunsa edullisuuden, eli rakennuttajien kannalta hyvän taloudellisen hyötysuhteen, alkoi arkkitehtiylioppilaalle kertyä töitä enempi kuin muille aikalaissuunnittelijoille, samalla saivat arkkitehtiopinnot jäädä. Helge Lundströmin tyyli oli tyypillistä 1930-funkkista. ”Hän oli aikakauden keskeinen suunnittelija Helsingissä, niinpä LundOpas Dan Sävel puhuu retkeläisille. Vieressä opas Tuomas Aivelo. Retkelle oli ilmoittautunut parikymmentä innostunutta osallistujaa. Oppaina toimivat kokeneet biologit Tuomas Aivelo ja Dan Sävel. Haluttiin näyttää toisenlaista kaupunkiluontoa öisessä ympäristössä. Retken tarkoituksena oli havannoida rottia, niiden jättämiä jälkiä ja samalla kertoa rottien yhteiselosta ihmisten naapureina. Rottien ekologiasta, historiasta, taudeista ja loisista kerrottiin sekä yleisesti että Helsingin alueella. Tuomas Aivelon mukaan esimerkiksi trikiini näyttää hävinneen Helsingin rotista. Huolta herättää kampylobakteerin mahdollinen tarttuminen kotipihan rotista. Aivelo totesi myös, että paikallisista ongelmista huolimatta rottia on leudon talven jäljiltä yllättävän vähän. Parhaillaan tehdään Kallion lähellä tutkimusta, jossa rottia on merkitty ihonalaisilla mikrosiruilla. Tutkimustulokset villirotista antavat uutta tietoa urbaanirottien elämästä. Jokerilinjan rakennustärinät ovat saaneet rotat liikkeelle monella alueella. Retki alkoi Harjun vanhalta paarihuoneelta Dallape-puistosta ja jatkui Torkkelinmäen ja lukuisten hämärien roskakatoksien kautta Kallion kirkolle. Parissa kohteessa huomattiin rottia ja jälkilevyille jääneitä tassujen jälkiä. Retkeläisten intoa oli mahdoton kuvailla. Kirkkopuiston lupaavia rotankoloja katsellessa nousi mieleen vanha sanonta kenties juuri tämän kolon asukkaasta köyhä kuin kirkonrotta. Rotta valmiina sujahtamaan vesiviemärin putkeen vaaran uhatessa. Kuva: Henri Grundström. Perjantaina 16.10.illalla järjestettiin Kallioon kaupunkiympäristön ja Ympäristötutkimus Yrjölän järjestämä rottaretki. Nuoren Voiman päätoimittajaksi Taija Roiha Taija Roiha. Nuori Voima -lehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Taija Roiha. Roiha on kirjoittaja ja kirjallisuuden väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt aikaisemmin Taiteen edistämiskeskuksessa ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Myös podcastaajana tunnetun Roihan kiinnostuksen kohteet liittyvät feministiseen kirjallisuuteen ja tekijyyteen kirjallisuudessa. Roiha aloittaa tehtävässä tammikuussa 2021. Lehden toisena päätoimittajana jatkaa Vesa Rantama. – Päätoimittajakaudellani haluan kehittää Nuorta Voimaa ajassaan kiinni olevana ja kunnianhimoisena kirjallisuuslehtenä, joka kontekstoi käsittelemänsä aiheet huolellisesti ja tarjoilee ne kirjallisesti korkeatasoisella tyylillä. Ajattelen ajankohtaisen sisällön tarkoittavan Nuoren Voiman tapauksessa muutakin kuin medianäkyvyydestä kilpailevien uutuusteosten käsittelyä: haluan nähdä lehden sivuilla teosesittelyitä unohdetuistakin kirjoista, jotka ansaitsisivat osakseen enemmän huomiota, Roiha toteaa. Erityistä huomiota vastavalittu päätoimittaja haluaa kiinnittää lehteen kirjoittavien moninaisuuteen: “Toivon Nuoren Voiman toimivan julkaisualustana moninaiselle kirjoittajajoukolle. Tällä hetkellä näen erityisen tärkeänä sen, että lehti pyrkii aktiivisesti lisäämään rodullistettujen kirjoittajien osuutta omassa avustajakunnassaan. Suomen kirjallisuuskenttä on häiritsevän valkoinen, eikä asia korjaannu itsestään”, Roiha linjaa. Nuori Voima on viidesti vuodessa ilmestyvä kirjallisen kulttuurin lehti. Lehteä julkaisee kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto ry.
17 Viikko 44-45/2020 Lundströmin tavaramerkki olivat pitkät ja näyttävän näköiset ovenkahvat. Viherniemenkatu 7 (1940). Kuva: Juhani Styrman. Hämeentie 34 (Helge Lundström 1939): ”Töölö-funkkista” Kalliossa, sille on ominaista suorakaiteen muotoiset erkkerit, voimakkaat kattolistat ja tyylikkäät porrashuoneet. Kuva: Juhani Styrman. strömiä voi pitää niin sanotun ”töölöis-funkkiksen” tärkeimmistä luojista-jopa se kaikkein tärkein”, sanoo arkkitehti Tommi Lindh, joka on tehnyt tutkimustyön ”töölöläis-funktionalismista” vuonna 2002. ”Töölötyylillä tarkoitetaan kerrostalorakentamisen ilmenemismuotoa 1930-luvulla, joka levisi Helsingin lisäksi koko Suomeen,” Lindh luonnehtii. Töölön lisäksi Lundström suunnitteli huomattavan määrän taloja Kallioon ja Alppiharjuun. Hän oli yksi keskeisistä suunnittelijoista Hakaniemessä, Viherniemenkadun suurkorttelissa, muita huomattavia töitä Kalliossa ovat Hämeentie 34 ja Porthaninkatu 4. Erikoisin Lundströmin töistä on kuitenkin Kolmas linja 5, vuonna 1939 valmistunut talo tunnetaan sen keskellä olevasta pyöreästä pihasta. Helsingissä Lundströmin näkyvin työ on, vuonna 1938 valmistunut Autopalatsi (nykyinen Tennispalatsi). Helge Lundström on suunnitellut rakennuksia enempi kuin kukaan toinen Helsinkiin, mutta miksi hän on kuitenkin jäänyt varsin tuntemattomaksi nimeksi? ”Yksi syy on asuntorakentamisen vaatimattomampi luonne julkiseen rakentamisen verrattuna. Arkkitehtuurin merkkiteokset tunnetaan suunnittelijoiden nimillä, näin ei ole yleensä asuntorakentamisen puolella, jota Lundströmin valtava tuotanto muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on”, Lindh toteaa tutkimuksessaan. Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström kuoli vuonna 1953 kesken aktiivisen suunnittelijauransa. Vain 53-vuotiaana menehtynyt ahkera suunnittelija ehti kuitenkin jättää pysyvän kädenjälkensä Helsingin kaupunkikuvaan. Juhani Styrman (Lähde: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta, Tommi Lindh, 2002) Nyt etsitään pyöräliikenteen talviagentteja Talvikaudella 2020-2021 Helsingin tehostetun talvihoidon piirissä on kaikkiaan 52 kilometriä pyöräreittejä. Kuvassa talvipyöräilyä Baanalla helmikuussa 2017. Kuva: Helsingin kaupunki / Aki Antinkaapo. Pyöräiletkö läpi talven ja poljet säännöllisesti tehostetun talvihoidon reiteillä ja pääväylillä Helsingissä? Ryhdy pyöräliikenteen talviagentiksi ja auta Helsingin kaupunkia kehittämään pyöräväylien talvikunnossapitoa entistä paremmaksi. Talviagentit toimivat Helsingin pyöräliikenteen ympärivuotisen ylläpidon ja sujuvan talviliikenteen puolesta muun muassa raportoimalla ja kuvaamalla kehityskohteita. Talviagenttitoiminta on Helsingin kaupungin ja Helsingin Polkupyöräilijät ry:n (HePo) yhteistyössä järjestämä pyöräliikenteen kehittämisprojekti, johon etsitään mukaan vapaaehtoisia. Se tarjoaa arkimatkansa pyöräileville helsinkiläisille mahdollisuuden päästä kertomaan kokemuksistaan pyöräliikenteen reittien talvikunnossapidosta. Mukaan toivotaan noin 50 agentin joukkoa. – Sinun ei tarvitse täyttää mitään taso-, taitotai varustekriteereitä, vaan toivomme osallistujiksi nimenomaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisia, eritasoisia ja eri-ikäisiä pyöräillen arkimatkansa talvella liikkuvia. Oletpa sitten ensimmäistä kertaa talvella pyöräilevä tai kokenut konkari, on juuri sinun mielipiteesi tärkeä! Tietysti toivomme, että aiot pyöräillä tehostetun talvihoidon reiteillä lokakuusta ensi huhtikuuhun, toteaa toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi Helsingin polkupyöräilijät ry HePo:sta. Säännöllinen palaute on tärkeä apuväline ylläpidolle Agentit antavat palautetta pyöräteiden kunnosta viikoittain, ja se toimitetaan kootusti tämän jälkeen kaupungin ylläpidolle ja urakoitsijoille. – Agenttien keräämä tieto auttaa meitä seuraamaan talvihoidon nykytasoa kuluvan talven aikana. Pyrimme reagoimaan havaittuihin puutteisiin ja kehittämään toimintaa talven aikana muuttuvissa keliolosuhteissa. Samalla saamme tietoa kehitystarpeista tulevaisuutta varten. Osa ongelmista voi olla sellaisia, jotka vaativat esimerkiksi muutoksia työn resursointiin ja laatuvaatimuksiin”, toteaa projektipäällikkö Antti Takkunen Helsingin kaupungilta. Tehostetun talvihoidon reitit päätetty tulevalle talvikaudelle Kaupunkiympäristön toimiala päättää vuosittain, mitkä reitit ja millä tekniikalla otetaan tehostetun talvihoidon piiriin. Päätös riippuu pitkälti käytettävissä olevista määrärahoista. Talvikaudelle 2020-21 harjasuolausta laajennetaan Teollisuuskadulle sekä Itäkeskuksen ja Vuosaaren väliselle osuudelle. Harjasuolatuilla reiteillä lumi poistetaan harjaamalla ja liukkaudentorjuntaan käytetään liuossuolaa, perinteisen aurauksen ja hiekoituksen sijaan. Lisäksi aurausta tehostetaan uudella Töölön ja Pikku Huopalahden välisellä reitillä. Kartta reiteistä löytyy tekstin lopusta. Osa tehostetun talvihoidon pyöräreiteistä on tärkeitä myös jalankulkijoille. Näillä osuuksilla myös viereisen jalkakäytävän talvihoitoa tehostetaan. Toverin Virtapiiri-illassa mustalaisjazzia Marraskuun Virtapiiri-illan aiheena on mustalaisjazz, joka myös tunnetaan nimellä gypsy jazz. Ravintola Toverissa mustalaisijatsin tunnelmiin johdattelee Djangomania-yhtye, joka tunnetaan Django Reinhardt tyylisestä soitannosta. Yhtyeessä soittavat Vesa Tompuri-kitara, Otto Porkkala-kitara, Antti Korhola-viulu sekä Kari Korpinen-basso. Gypsy jazz (gypsy swing) syntyi 1930-luvulla Ranskassa romanitaustaustaisen kitaristi Jean ”Django” Reinhardtin (1910-1953) vaikutuksesta. Django yhdisti musiikissaan aikakaudelle tyypillisen amerikkalaisen swing-musiikin harmoniaa ja rytmiikkaa sekä mustalaismusiikinin tunteikkasta tulkintaan. Samalla hän toi soittoonsa myös vaikutteita klassisesta musiikista, ranskalaisista chansoneista ja musette-valsseista. Belgiassa syntynyt Reinhardt on yksi jazzin historian merkittävimpiä kitaristeja, jonka vaikutus näkyy ja kuuluu edelleen jazzkitaristien soitossa. Reinhardt kehitti omintakeisen soittotyylinsä, kun hän 18 vuoden iässä loukkaantui tulipalossa, jossa vasemman käden nimetön ja pikkurilli paloivat pahoin. Virtapiiri-yhdistys järjestää joka kuukauden ensimmäinen tiistai klubi-iltoja ravintola Toverissa. Iltojen ohjelmassa on erikoiskeikkoja ja kiinnostavia keskusteluja laaja-alaisesti populaarija viihdemusiikin historiasta ja nykypäivästä. Tiistaina 3.11. klo 19.00 Virtapiirin gypsy jazz -ilta. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. (Tietoa ajankohtaisista koronarajoituksista: valtioneuvosto. fi/tietoa-koronaviruksesta).
18 Viikko 44-45/2020 TAIDE Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Valokuvaaja Meeri Koutaniemellä ja muusikko Sami Yaffalla on yhteisnäyttely Tiketti Gallerissa. Pariskunta taustanaan miehen Zen Technogarden -teos. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, tietokirjailija, taideterapeutti. Krista Launonen ja Apollon -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Jelina Rahikainen osaa maalata ja luoda vahvan tunnelman teoksiinsa Lapinlahden Galleria Kujalla entisessä pasaasissa. Taiteilija Omakuvansa äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvan Kevät -maisterinäyttelyssä mukana oleva Ida Sofia Fleming ja ”Koti ei ole siellä missä minkäin” -teoksensa Exhibition Laboratoryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Aino Keinänen ja Hestia ja Suojelu -teoksensa Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Anni Sovala ja Valoa surussa -teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Helsingin 2016 kulttuuripalkinnon saaja, Viva Granlund kutsuu osallistumaan KIERTOKULKUJA maalauksen elämänkaariprosessiin vuorovaikutuksessa taiteilijan kanssa aina 8.11. asti Galleria Huudon aukioloaikoina. Galleria Kenetti sulki ovensa Uudenmaankadulla. Punkin veteraani kuvataiteilijana Tiketti Gallerian, Urho Kekkosen katu 4–6, Ground Up -näyttely on Meeri Koutaniemen ja Sami Yaffan luovien voimien yhteisnäyttö, joka keskittyy heidän jakamaansa taiteenalaan, keramiikkaan. Lisäksi näyttelyssä nähdään kummankin taiteilijan omia sekä yhteisiä kuvataiteellisia teoksia. ”Koutaffa Ceramics” sai alkunsa 2019. inspiraationa toimii luonto ja sen orgaanisten elementtien yhdistäminen muotoilun puhtauteen ja yksinkertaisuuteen. Sami Yaffa on tehnyt pitkän ja arvostetun kansainvälisen uran musiikin parissa, mm. Hanoi Rocksin ja New York Dollsin riveissä. Nuoresta saakka hän ilmaisi itseään piirtämällä. Esillä on hänen multimediaalisia graafisia teoksia, jotka ovat syntyneet pariskunnan yhteisillä matkoilla otettujen valokuvien pohjalta. Myynnissä on debyyttisarjakuva ”Punkin seikkailut – Taistelu Plastimiestä vastaan”. Taide auttaa elämänilossa Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee helsinkiläisen kuvataiteilija, taideterapeutti ja tietokirjailija Krista Launosen HYMYN SALAISUUS – maalausnäyttelyn. Hän selvitti hymyn ja elämänilon salaisuutta tutustumalla viiteen tunnettuun taideteokseen, kirjoitti kirjaa ja maalasi omia versioitaan etruskien, Buddhan, Leonardo da Vincin, Elisabeth Vigée Le Brunin ja John Singer Sargentin hymyteoksista. Esillä on parikymmentä uutta akryylimaalausta, joissa on viitteitä vanhojen mestareiden hymyteoksiin. Kesken tutkimusmatkansa Launonen sai epätoivotuksi matkakumppanikseen vakavan sairauden. Avajaisissa julkaistussa Hymyn salaisuus -kirjassa aikamatka taiteen historiaan ja hymyilevien mallien kohtaloihin nivoutuu Launosen kuvaukseen omasta halusta pysyä elämänilossa kiinni, vaikka krooninen syöpä asettuu kehoon. Maalaaminen on sairaudesta huolimatta ollut hänelle kantava voima, ilo ja lohtu. Elämän ja kuoleman läheisyys Jelina Rahikainen on vuonna 2018 Vapaasta Taidekoulusta valmistunut taidemaalari, joka osaa luoda vahvan tunnelman teoksiinsa. Töitä on ollut Tampereella, Pyhtäällä, Joensuun taidemuseossa, eri näyttelyissä Galleria Rankassa, ja Kunsthal Charlottenborgissa Kööpenhaminassa. Hän työskentelee nyt Vallilassa. Miehet ryntäävät kohtaloonsa kuten yöperhoset lentävät kuolemaansa kynttilänvalossa, kuuluu näyttelyn dramaattinen otsikko vapaasti suomennettuna Galleria Kujalla, Lapinlahden sairaalan pääsisäänkäynnistä oikeanpuoleisella käytävällä. Tunnelmaltaan mystisten kuvien tekijä on tehnyt päiväkirjanomaisia paperiteoksia ja öljyvärimaalauksia. Naishahmot näyttävät usein taiteilijalta, joskin sisäinen ja ulkoinen maailma lomittuvat. Taiteilijapuoliso on kuvissa. Pidin eniten pasaasin perän valtavasta ”Mother” –öljytyöstä. Veistos syntyy kokemuksista ja tunnelatauksista Kuvan Kevät 2020: Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely on esillä vihdoinkin. Mukana on maisteriopiskelijoita kaikilta opetusalueilta: maalaus, kuvanveisto, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Kuvan Kevät on kolmessa näyttelytilassa: Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36, Bja C-raput sekä Project Room, Lönnrotinkatu 35. Niissä on paljon tapahtumia. Ida Sofia Fleming on esitystaiteen nuori moniottelija, joka on saanut peruskoulutusta musiikin, kuvanveiston ja teatterin alueilla. Hänen teoksensa ovat esillä Exhibition Laboratoryssa (C), jossa hän esittää 28-30.10. yhdessä Henri Tuulasjärven kanssa ”Koti ei ole siellä missä minäkin 2019–2020” performanssin, jossa on ruostutettu teräslevy, kierrätyspuu, muoviverho, farkku, ääni. – Paikannan tilaa / sen sielut seinillä. Pimeyden keskellä valo tehoaa Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, on kuuden taiteilija Lokakuun sydän -näyttely. Kuvataiteilija Aino Keinänen sanoo, että syksyisin Suomessa lisääntyvä pimeys tekee ihmiseen pysäyttävän vaikutuksen. – Koen että pimeyden keskellä valo on tehokkaimmillaan. Näitä teoksiani yhdistävä elementti on tuli, jota olen käyttänyt symboloimaan erilaisia ihmisen elämään liittyviä ilmiöitä. Sekatekniikka paperille on työväline. Tulenteko on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Sen tärkeimpiin merkityksiin kuuluu ihmisten yhteenkuuluvuuden lisääminen nuotion äärellä. Varhaisin teoksista, ”Hestia ja Suojelu”, kuvaa Antiikin Kreikan mytologian jumalatarta ja kolmea kuolematonta Sulotarta. Hestia on valtion, kodin ja kotilieden jumalatar, jonka temppeleissä palava ikuinen tuli ei saa koskaan sammua. Käsityönopettajasta kuvataiteilijaksi Töölössä asuva Lauri Karikoski ja Vuosaaressa asuva Anni Sovala pitävät ”Paperille ja Kankaalle” –näyttelyn Taidesalonki Piirtossa, Uudenmaankatu 7. Kauneuden kaipuu ja käsillä tekeminen ovat naiselle synnynnäistä. – Opettaja joutui neuvomaan vanhempiani, että taiteilijan ammatilla on vaikea tienata leipäänsä. Kompromissina opiskelin käsityönopettajaksi, jolloin oppiaineena oli myös kuvataide. Sovala valitsi näyttelyyn hänelle ominaisia pelkistettyjä ja abstrakteja töitä. Ympyrä muotona kiinnostaa häntä ja sitä hän käyttääkin toistuvasti maalatessaan akryylivärein kankaalle. Hän aloitti aktiivisemman maalauksen 30 vuotta sitten itäisen Työväenopiston ja Itä-Helsingin taideseuran vuosija syysnäyttelyissä. – Taidan olla niin levoton sielu, että vaihdan tyyliä melkein mielialan mukaan. Viime aikoina enemmistössä töistäni on ollut jotain konstruktivismiin viittaavaa. Mobiilipelien, startuppien ja viihdeyhtiöiden grafiikkaa Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittää Pääkallopaikalla-näyttelyn 11 taiteilijalta. Emma Kantanen on espoolainen kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja peligraafikko. Hän on valmistunut Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta taiteen maisteriksi ja työskennellyt Suomen lisäksi myös Kiinassa mobiilipelien graafikkona. Kesällä 2019 hän oli Annikin runofestivaalin nimikkotaitelija. Taiteilija on aktiivi Kuvittajat ry:n piirissä luennoitsijana tapahtumissa ja kouluissa. Pelityötä hän tekee pienistä start-upeista isoihin viihdeyrityksiin. Hän tekee alansa taidetta ja kirjoittaa fiktiota Gummerukselle. Ympäristö ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet ovat hänelle tärkeitä. Maailmanlopun juhlat jatkuvat Emmi Kallio on kuvataiteilija, jonka maalaukset näyttävät ensisilmäyksellä edustavan abstraktia ekspressionismia. Teoksista alkaa löytyä esittäviä elementtejä, tarinan päitä ja tunnistettavia yksityiskohtia. Hänen näyttelynsä Lemmenlaiva Galleria Halmetojassa, Kalevankatu 16, vyöryttää eteemme risteilyjen estetiikkaa, jäävuoria ja juhlien viimeisiä tunteja. Puoliabstrakteissa töissä silmä tavoittaa mielikuvituksellisia muotoja, ja mieli alkaa tapailla tarinoita. Rajut siveltimenvedot, pursuava maali ja hehkuvan muhevat väripinnat tekevät kokonaisuudesta rikkaan ja herkullisen. Värija aihevalinnat sitovat maalaukset tiukasti nykypäivään, vaikka niissä on nostalginen pohjavire. Katsoja kokee samoja hämmentyneitä ja ahdistuneita ajatuksia kuin päivittäisiä uutisia seuratessaan. Tämä ei estä maailmanlopun juhlia jatkumasta. Teksti: Risto Kolanen PS. Lehdessä kuukausi sitten esitelty AVA Gallerian näyttelyteema oli Ilma, ei Tuli.
19 Viikko 44-45/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Kolmas linja 28 ............ ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Helsinki kannustaa kitkarenkaiden käyttöön Ku va : Is to ck ph ot o. co m . Ku va : Is to ck ph ot o. co m . Helsingin tavoitteena on kasvattaa kitkarenkaiden osuutta kaupungin talviliikenteessä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Katupöly on yksi Helsingin keskeisemmistä ilmanlaatuongelmista, ja tehokas tapa vähentää sen määrää kaupungissa on lisätä kitkarenkaiden käyttöä nastarenkaiden sijaan. Kitkarenkaat vähentävät myös tieliikenteen aiheuttamaa melua ja kuluttavat vähemmän tien päällystettä. Helsingin kaupunki aloittaa tällä viikolla koko syksyn kestävän kampanjan kitkarenkaiden eduista. Katupöly heikentää Liikenteellä on paljon haitallisia ympäristöja terveysvaikutuksia. Pakokaasujen lisäksi Helsingin ilmanlaatua heikentää liikenteen ilmaan nostama katupöly. Katupölyn pääasiallisia aiheuttajia ovat nastarenkaat ja niiden aiheuttama katujen kuluma sekä hiekoitusmateriaalista peräisin oleva aines. Talven aikana irronnut aines nousee keväisin ilmaan katupölynä. Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Eniten katupölyn haittavaikutuksille altistuvat katukuiluissa liikkuvat ja niiden lähellä asuvat kaupunkilaiset. Erityisesti lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille ja monet hengityselinsairauksista kärsivät reagoivat katupölyyn välittömästi. Monia etuja Kitkarenkaiden käyttö vähentää oleellisesti katupölyn määrää verrattuna nastarenkaiden käyttöön. Kitkarenkaat aiheuttavat myös vähemmän melua ja tienpinnan kulumista kuin nastarenkaat. Kasvattamalla kitkojen osuus tavoiteltuun 70 prosenttiin tieliikenteen melua saataisiin vähennettyä 1–3 dB. Suunnilleen vastaava kolmen desibelin vähennys saavutettaisiin puolittamalla kaupungin liikennemäärä. Kitkarenkaan pito jäisellä tienpinnalla ei ole yhtä hyvä kuin nastarenkaalla, mutta ennakoiva ja turvallinen ajotapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen enemmän kuin talvirenkaan tyyppi.Myös talvirenkaan kunnolla ja laadulla on merkitystä liikenneturvallisuuteen: pohjoismaiseen käyttöön tarkoitetut kitkarenkaat toimivat olosuhteissamme huomattavasti paremmin kuin keskieurooppalaiset. Kitkarenkaita voi turvallisuusnäkökulmasta suositella ajoneuvoihin, joissa on lukkiutumattomat jarrut ja ajonvakausjärjestelmä. Helsingin keväällä 2020 teettämän kyselyn mukaan autoilijat kaipaavat lisää tietoa rengasvalinnan ympäristövaikutuksista ja sitä tietoa kaupunki haluaa nyt tarjota. Tällä viikolla alkavassa kampanjassa viestitään kitkarenkaista etenkin paremman ilmanlaadun ja ääniympäristön näkökulmista. Kampanja tukee Helsingin kaupungin tavoitetta lisätä oleellisesti kitkarenkaiden käyttöä kaupungissa talveen 2030–2031 mennessä. Tavoite on kirjattu sekä Helsingin ilmansuojelusuunnitelmaan että meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan. Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
20 Viikko 44-45/2020 www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Asiantuntijamme ovat apunasi kodinvaihdossa. TOIVEISSA UUSI KOTI? Kutsu meidät arviokäynnille jo tänään! MERIHAKA, KT 2 h, avok, kph, p 41,5 m² Siisti, avoin kaksio, jossa muutama vuosi sitten uusittu keittiö. Olohuoneesta kulku melkeinpä koko huoneiston levyiselle parvekkeelle luo avaran tunteen. Erillisessä makuuhuoneessa on reilusti kaappitilaa. E=E 2018 . Mh. 242.626,11 €, vh. 245.000 €. Haapaniemenkatu 12 A. 20346023 KALLIO, KT 2 h, avok, kph, p 40 m² Supervaloisa sisäpihan puolen hyväpohjainen ja neiliöitään isommalta vaikuttava kaksio hissitalon 5. kerroksessa. Kompaktissa keittiötilassa on kaikki tarpeellinen. Asunnon parveke on aurinkoisen pihan suuntaan. E=F 2013 . Mh. 286.271,37 €, vh. 288.000 €. Aleksis Kiven katu 10b A. 20715220 KALLIO, KT, 2 h, k, kph, lasitettu parveke 57 m² Keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien ja palvelujen äärellä parvekkeellinen, vapaa kaksio, 2. krs, hissitalo. Olohuoneesta ja keittiöstä näkymät Helsinginkadulle, makuuhuoneesta ja parvekkeelta sisäpihalle etelään. E=G 2013 . Mh. 290.945,67 €, vh. 299.000 €. Fleminginkatu 16 D. 20053342 TOUKOLA, KT 3 h, k, kh, lasitettu parveke 54 m² Pienelle perheelle 3h+k Toukolan idyllissä! Läpitalon päätyhuoneisto, jossa iso lasitettu terassi avaralle viherpihalle. Turvallinen piha-alue lasten leikkeihin, alueella useita päiväkoteja. Rv. 1962. Perinteinen putkiremontti tehty v. 2014. E=F 2018 . Mh. 323.000 €. Koreankatu 4 D. 20299910 VALLILA, KT, 2 h, kk 34 m² Hyvällä sijainnilla oleva kaksio kolmannesta kerroksesta (ei hissiä). Pohjaratkaisu todella hyvä, näkymät Mäkelänkadulle. Heti vapaa! E=G 2013 . Mh. 227.000 €. Mäkelänkatu 15 A. 9719720 SÄÄSTÖPANKINRANTA 2 | 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380, kallio@huoneistokeskus.fi, etunimi.sukunimi@huoneistokeskus.fi PEKKA SIMOLA kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 683 7679 JUSSI JÄRVINEN kiinteistönvälittäjä LKV, DI 0400 250 772 SARI KESKINIVA kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 050 347 9817 RIITTA JUVONEN kiinteistönvälittäjä LKV, YKV kaupanvahvistaja 044 973 5807 GUL SHOAIB myyntineuvottelija KTM 040 191 6439 SARI LEINO kiinteistönvälittäjä LKV 040 610 4494 JARMO ORELL myyntijohtaja LKV, LVV 040 668 3748 ALPPILA, KT 2 h, avok, wc/suihku 36 m² Valoisa ja tunnelmallinen kulmahuoneisto 30-luvun kivitalossa. Oma tontti. 3. krs, ei hissiä. Kiva sijainti avarin näkymin. Avokeittiössä astianpesukone ja pyykinpesukone, jotka kuuluvat kauppaan. Julkisivuremontti suunnitteilla. E=E 2013 . Mh. 228.669,80 €, vh. 233.000 €. Tivolitie 4 A. 20440306 Helsinginkatu 24, Brahenkenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com | p. 09 146 1126 Avoinna arkisin 8.30-19, la 9-16. Brahen Apteekki palvelee ma-pe 8.30-19.00 sekä lauantaisin 9.00-16.00. Stadin sydämessä – sydämellä ACO Caring Shower Oil hellävarainen pesutuote koko vartalolle, joko hajustamattomana tai miedosti hajustettuna. Mieto, dermatologisesti testattu suihkuöljy, jossa on ihoa tasapainottava pH-arvo 4. Puhdistaa ihon ja kosteuttaa sitä 8 tunnin ajan. Sopii kaikille ihotyypeille. TARJOUS 9,90 € (norm. 12,90 €)