2 Viikot 48-49/2018 HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus tanssi aikuisbalettia suorita oikeustieteen opintoja animoi giffejä suunnittele oma kuosi opi katalaania soita bassoa 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA SÄÄNKESTÄVÄ JULISTE 50x70 MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI KALENTERIT 2019 • Kallio Signen silmin • Yleisten saunojen Kallio • Terveiset Kalliosta A4 15,– A3 20,– 23,– DIGIKUVAT 10x15 cm à 0,49 PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% MONIKKOKEHYS EXKLUSIV + 3 KUVAA 10x15 LAHJAIDEA! 19,90 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.wotkins.fi Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Kauniita pikkujouluistutuksia ja valkoisia orkideoita alk. 10 €/kpl Viipurin Kukka KALLIO K-Market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki KALLIO ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Tervetuloa! Joulu lähestyy ja pikkujoulusesonki on kuumimmillaan Herkut joulun odotukseen meiltä!
49. vuosikerta – nro 22 Viikot 48-49 – 2018 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Mäkelänkadun uudistamiseksi mittava katusuunnitelma Mäkelänkatua aiotaan uudistaa mittavassa peruskorjauksessa, joka alkaa arviolta vuonna 2024 Mäkelänkatua arkiliikenteessä. Kuva_ Laura Lehtiö ? Parhaillaan on meneillään katusuunnitelmien laadinta. Suunnitelmat sivuavat myös Mäkelänkatua risteäviä katuja, Vääksyntietä, Elimäenkatua ja Hämeentietä sekä Lautatarhankatua. Suunnitelmaluonnokset esitellään torstaina 29. marraskuuta 2018 klo 18.00–20.00 Mäkelänrinteen lukion auditoriossa, Mäkelänkatu 47. Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Hämeentie–Kumpulantie sekä osin myös risteäviä katuja. Remontissa uusitaan katujen rakenteita, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä. Mäkelänkadun katutila jaetaan niin, että katu palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja. Katuosuudelle on suunniteltu pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyörätiet. Kadunvarren asukasja asiointipysäköinti säilytetään. Huoltoliikenteen lastauspaikkoja kadunvarteen lisätään. Katuosuudella säilytetään bussikaistat ja poistetaan yksi ajokaista suuntaansa. Raitioliikennettä nopeutetaan kasvattamalla pysäkkivälejä ja vähentämällä liikennevaloviivytyksiä raitioliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Nykyisten bussipysäkkien yhdistämisellä selkeytetään pysäkkijärjestelyjä. Suojateiden turvallisuus Kadun liikenneturvallisuutta parannetaan mm. varustamalla kaikki Mäkelänkadun ylittävät suojatiet valo-ohjauksella. Katusuunnitelmaluonnokset on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan 12.6.2018 hyväksymän Mäkelänkadun liikennesuunnitelman pohjalta. Kaupunkikuvallisesti arvokkaan lehmuskujanteen huonokuntoisia puita uusitaan jaksoittain. Raitiovaunupysäkkien kohdilla kujanteeseen istutetaan uusia puita. Katusuunnitelmaehdotukset hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa keväällä 2019 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa vuonna 2024. Opistoteatteri esittää Uninäytelmän ? Helsingin työväenopiston opistoteatteri esittää August Strindbergin Uninäytelmän marras-joulukuun vaihteessa, 21.11.-2.12. Uninäytelmän ohjaa Harri Liuksiala. Opistoteatterin Uninäytelmä vie maailmaan ennen sodan kauhuja, maailmaan, jossa henkilöiden pyrkimyksillä on arvoa. Strindbergin anarkismi jalostaa kärsimyksestä merkitystä ja arjesta pyhää. Kesto on noin 2 tuntia. Ensi-ilta oli 21.11. klo 19. Muut esitykset ovat to 22.11. klo 19, la 24.11 klo 14., su 25.11. klo 14, ke 28.11. klo 19, to 29.11. klo 19, la 1.12. klo 13 ja su 2.12. klo 14. Opistotalon juhlasalissa, Helsinginkatu 26. Helsingin tekojääkentät avautuivat 21.11. ? Helsingin tekojääkentät avautuivat luistelijoille marraskuun loppupuolella. Ensimmäisenä luistelemaan pääsi Oulunkylässä, jossa kenttä avattiin käyttöön torstaina 22. marraskuuta kello 16.00 yleisöluistelulle. Oulunkylässä jäädytys on edennyt mainiosti ja viime torstaina avattiinkin kerralla koko kenttäalue luistelulle. Myös Kalliossa jäälle pääsi viilettämään viime viikonloppuna, kun Brahenkenttä avattiin lauantaiaamuna yleisöluistelulle kello 9.30. Helsingin muut tekojäät, eli Kontulan, Käpylän, Lassilan ja Pukinmäen tekojäät avautuvat mahdollisesti tämän viikon aikana. Rautatientorin Jääpuisto avautuu näillä näkymin maanantaina 3. joulukuuta. Friidu Stadin Slangin bamikseksi ? Stadin Slangin sääntömääräinen syyskokous teki historiaa. Kaisaniemen ravintolaan kokoontuneet 86 päätösvaltaista yhdistyksen jäsentä valitsi Slangin puheenjohtajaksi ekaa kertaa friidun. Pirjo ”Pirde” Tuohimaan valinta oli yksimielinen. Väistyvä bamis, hyvin hommansa hoitanut Harri Saksala oli ilmoittanut halustaan vetäytyä duunista. Hän oli silminnähden tyytyväinen nyyan seuraajansa valintaan. Pirde on vuosia ollut mukana Slangin toiminnassa ja slangijengille tuttu moniosaaja. Gamlaa ja nyyaa bamista yhdistää musiikki. On kliffaa, että slangin johtoon saatiin valkatuks friidu, joka osaa bamlata ja sjungata ja on innostunut. Bamiksen ei kuitenkaan tartte pärjätä yksin, vaan hänellä on rinnallaan kokenut hallitus ja aktiivinen toiminnanjohtaja Marjut Klinga. Hallitukseen tuli snadeja muutoksia. Soile Tammisto valittiin erovuoroisista jatkamaan äänivyöryllä. Olli Anikari nousi varajäsenestä varsinaiseksi. Kari Varvikolle kävi päinvastoin. Ekana varajäsenenä jatkaa Raimo Kuitunen. Täysin uusi friidu hallituksessa on Leena Rautavaara. Gamloina ja kokeneina jatkavat Pirkko Haapala, Seppo Palminen, Jaakko Perkiökangas ja Esko Vepsä. Slangin jäseniä on kaikkiaan 3200. Jotkut ovat esittäneet, että kokouksessa he voisivat olla edustettuina valtakirjalla. Tollaseen pelleilyyn ei onneksi ole funtsittu lähteä. Paikalla olevat pystyy nykysäännöin hyviin päätöksiin ilmankin, kuten Kaisaniemen tyylikkäässä atmosfäärissä tehtiin. Nuoria jäseniä eli jangstereita Slangi glaiduun jengiinsä kaipailee. Jäsenmaksu on 33 euroa ja alle 18 vuotiailta vain 5. Sillä saa himaan mainion aviisin Tsilarin muutaman kerran vuodessa. Jarmo Niemenkari Uusi puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa sai Harri Saksalalta halauksen. Hieno äänestyspäivä takana Sivut 10-11 Infoja näyttelytila Laituri suljetaan Sivu 9
4 Viikot 48-49/2018 Kävellen olisit jo perillä Sarpo ? Kävely on ryömimisen ja juoksemisen ohella ihmisen ynnä muiden jalallisten pääasiallinen liikkumismuoto maalla. En silti suosittele kävelyharrastuksen aloittamista kenellekään. Ei maksa vaivaa. Kävely on järjestäytymätöntä puuhastelua, hidasta ja tehotonta, vaivalloista. Päämäärätöntä haahuilua. Kävelijän mieli viipyilee joutilaisuudessa, kiireettömyydessä, ties missä vaarallisissa hapatuksissa. Eikä kävelyllä edes pyritä mihinkään. Se ei ole aitoa urheilua, jos ollenkaan. Verenpainetta tai kolesterolin määrää voi hoitaa lääkitykselläkin. Arvovaltaisten tutkimusten mukaan apostolinkyyti parantaa muistia, torjuu masennusta, kehittää oppimiskykyä ja luovuutta. Arveluttavia ja epämääräisiä tuloksia, joista olisi syytä vaieta. Jos kaikki kävelisivät? Miten kävisi lääketeollisuuden, terapeuttien tai koululaitoksen? Seuraukset olisivat kohtalokkaita, jos, epuustani huolimatta, kävelystä tulisi laajojen kansalaispiirien suosima harrastus. Ennen pitkää jokaisessa kirkonkylässä, kaikissa kaupunginosissa on oma seura tai yhdistys edistämään kävelyharrastusta. Eikä aikaakaan, kun siitä tulee säännösteltyä, luvanvaraista urheilua. Noudatamme YK:n Ihmisoikeusjulistukseen lisättyä 31. artiklaa, jonka puitteissa vain asianmukaisen lupakortin omaava, kävelykypärää ja elektronista seurantalaitetta kantava henkilö saa kävellä erikseen merkityillä reiteillä. Muutoin kävely on rangaistavaa. Sosiaalinen media repeää vihapuheista. Kävelijöitä syytetään muiden liikkumismuotojen terrorisoinnista, talouden alasajosta ja työttömyyden kasvusta. Puolesta ja vastaan väitellään uupumatta, päivästä toiseen. Osuuskaupan etukortilla saa tuplabonuksen kävelysukkahousuista tai muista alan välineistä. Ennätyksiä tehtaillaan, nopeuksia ja kilometrejä mittaillaan. Lehdistö seuraa herkeämättä tunnetuimpien kävelijöiden yksityiselämää. Juuri siksi en suosittele. Kunhan itsekseni kuljeksin. Hitaasti, silkasta olemassaolon ilosta, mieli joutilaana. Perille pyrkimättä. Sanonta ”kävellen olisit jo perillä” sopii parhaiten hautausurakoitsijan auton kylkeen. P ääkirjoitus Nro 22 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Seurakuntavaaleissa äänesti vain joka kymmenes S eurakuntavaalien korkeimmat äänestysprosentit Helsingissä löytyvät Munkkiniemen 17,5 % (14,9 %) ja Lauttasaaren 16,6 % (16,5 %) seurakunnista. Lauttasaaren seurakunta sai myös 16–17-vuotiaat äänestämään. Kyseisestä ikäluokasta 14 % käytti äänioikeuttaan. Helsingin seurakuntien äänestysprosentti pysyi neljän vuoden takaisessa 11,3 prosentissa (11,3 %). Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiksi yhteiseen kirkkovaltuustoon vuosiksi 2019–2022 valittujen keski-ikä on n. 50 vuotta. Yhteisen kirkkovaltuuston 91 valtuutetusta yli puolet, 62 % on naisia ja 38 % miehiä. Kirkkovaltuustoon valittiin 51 uutta valtuutettua eli yli puolet. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin vain viisi alle 30-vuotiasta. Seurakuntavaalien ääniharavat tulevat Lauttasaaren seurakunnasta. Seurakuntaneuvostoon valittiin Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä 374 äänellä (uusi). Kirkkovaltuustopaikkansa uusivat KTM Juha-Pekka Sihvonen, joka keräsi 376 ja seurakuntapastori Kristiina Kartano 344 ääntä. Isot äänimäärät keräsivät myös keskustakirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä Ville Jalovaara Vuosaaren seurakunnasta. Töölön seurakunnan kuusi valittua kirkkovaltuutettua ovat kaikki naisia, muun muassa partiojohtaja ja Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen uusivat paikkansa ja FT Eija-Riitta Korhola nousi uutena valtuustoon Valtuustoon valittiin myös muita laajemminkin tunnettuja nimiä kuten muusikko, Jukka Leppilampi (uusi) ja Setan pj. Juha-Pekka Hippi Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä näyttelijä-suntio Sara Paavolainen (uusi) Oulunkylän seurakunnasta. Yhdenvertaisuusasiantuntija Anni Valovirta (uusi) Munkkiniemestä, toimittaja Tiiu Pohjalainen (uusi) Pakilan seurakunnasta sekä toiminnanjohtaja Otto Lehtipuu (uusi) Paavalin seurakunnasta. Kannelmäen seurakunnasta jatkaa dosentti, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi, hallituksen puheenjohtaja Peter Fryckman Herttoniemen seurakunnasta sekä kaupunginvaltuutettu, TM Hanna Mithiku Munkkiniemen seurakunnasta. Seurakuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä on 11,3 % (2014/ 11,3 %), joista yli puolet äänesti ennakkoon. Äänestämässä kävi kaikkiaan lähes 32 800 helsinkiläistä seurakunnan jäsentä. Helsingin Kokoomus täydensi ehdokaslistaansa Opiskelija Veera Hellman, 21, toimii Pohjola Nordenin nuorisoliiton puheenjohtajana ja opiskelee Hankenilla kauppatieteitä. Fysioterapiayrittäjä Arja Karhuvaara, 64, on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2004. Yrittäjä Antti Merilehto, 40, on kirjoittanut vuoden 2018 myydyimmän bisneskirjan Tekoäly matkaopas johtajalle. Toimitusjohtaja Daniel Rahman, 32, on perustanut start up -yritys Integrifyn, joka kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ja integroi heitä samalla suomalaiseen työelämään. Helsingin Kokoomus lähtee vaaleihin puolustamaan vaalipiirin suurimman puolueen asemaa. Tavoitteena vaaleissa on kasvattaa kansanedustajien määrää vähintään seitsemään edustajaan. Helsingin vaalipiiri kasvoi edellisissä eduskuntavaaleissa yhdellä kansanedustajalla ja ehdokkaita saa ensi keväänä asettaa jälleen 22. Helsingin Kokoomus tulee asettamaan vaaleihin täyden 22 ehdokkaan listan. Eduskuntavaalit järjestetään 14.4.2019 ja lopulliset ehdokaslistat tulee jättää viimeistään 5. maaliskuuta. Ennakkoäänestys on 3.-9. huhtikuuta. Helsingin Kokoomuksen nimetyt 17 eduskuntavaaliehdokasta ovat: Lotta Backlund, tv-tuottaja, 38, Töölö Veera Hellman, opiskelija, 21, Meilahti (UUSI) Atte Kaleva, yrittäjä, kapteeni (evp.), 40, Kamppi Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä, 64, Suomenlinna Terhi Koulumies, kaupunginvaltuutettu, VTM, 48, Munkkivuori Antti Merilehto, yrittäjä, KTM, 40 Lauttasaari (UUSI) Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, 65, Jollas Mia Nygård, strategiakonsultti, ETM, 41, Lauttasaari (UUSI) Matias Pajula, ylioppilas, varakaupunginvaltuutettu, 20, Herttoniemi (UUSI) Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, 38, Kamppi (UUSI) Daniel Rahman, toimitusjohtaja, KTM, 32, Katajanokka (UUSI) Wille Rydman, kansanedustaja, VTM, 33, Kamppi Sari Sarkomaa, kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, 53, Munkkiniemi Daniel Sazonov, ministerin erityisavustaja, kaupunginvaltuutettu, 26, Kamppi Christer Schoultz, hallitusammattilainen, startup-sijoittaja, 44, Kruununhaka (UUSI) Juhana Vartiainen, kansanedustaja, 60, Kruununhaka Ben Zyskowicz, kansanedustaja, oikeustieteiden kand., 64, Lassila ? Helsingin Kokoomus nimesi piirikokouksessaan maanantai-iltana yksimielisesti lisää ehdokkaita kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Piirikokous täydensi aiemmin nimettyjen 13 ehdokkaan listaa neljällä nimellä. Ehdokkaiksi asetettiin opiskelija Veera Hellman, fysioterapiayrittäjä Arja Karhuvaara, yrittäjä Antti Merilehto ja toimitusjohtaja Daniel Rahman. Vihreät kuulat olivat ennen vihreämpiä Vastine kirja-arvosteluun Hakaristin soturit ? Joulu tuntuisi tulevan aikaisemmin ja aikaisemmin joka vuosi, ja sen myötä karamellit kauppoihin. Se on sinänsä hyvä, koska rakastan joulumakeisia. Mutta puhutaanko hetki vihreistä kuulista? Kun minä olin lapsi vihreä kuula täytti helposti koko kämmenen. Nykyään sellaiseen pystyy taas helposti tarttumaan niin että se jää peukalon ja etusormen väliin. Palleroiset ovat siis pienentyneet, se on selvä. Mutta mitä tärkeintä, ennen ne olivat myös vihreämpiä. Nykyään kun ei vissiin saa enää käyttää kunnon väriaineita. Ja se on sääli. Sitten tietenkin joulutortuissakin oli minun nuoruudessani viisi sakaraa nykyisen neljän sijaan. Mutta siitä en viitsi edes aloittaa. Bo Hager ? Pekka Hurme arvosteli syksyllä ilmestyneen ja jonkin verran julkisuutta saaneen dosentti Andre Swanströmin kirjan Hakaristin soturit, Hitlerille uskolliset. Selasin pikavauhdilla teoksen kirjakaupassa ja jätin ostamatta. Mielestäni se sopii vaikka Kallion kirja-antikvaarien ale-koriin. Vuoden sotahistoriateokseksikin tituleerattu kirja ei ole objektiivinen siinä mielessä mitä akateemiselta tai ammattikirjoittajalta odotetaan. Hakaristin soturit on kirjoittajansa subjektiivinen teos kaikessa jankkaavuudessaan. Mitään uutta suomalaisten SS-miesten historiaan se ei tuo, ja Swanströmin milestä suomalaisten SS-miesten tekemien sotarikoksien ehdoton todistekin on varsin ympäripyöreä viittaus sodanaikaiseen kirjeeseen liittyen. Yhden lauseen voi kyllä tulkita kukin tavallaan, mutta todisteeksi siitä ei ole. Varmaa on, että raskaissa taisteluissa kunnostautuneet suomalaiset töpeksivät vapaa-ajallaan; se kuuluisa viinapää kun ei katso aikaa ja paikkaa. Pääsiväthän suomalaiset rauhanturvaajatkin uutisotsikoihin kapakkatappeluillaan Kyproksella 1960-luvulla. Ja olivatko suomalaset SS-miehet tietoisia saksalaisten julmuuksista? Todennäköisesti yhtä tietoisia kuten myös neuvostoarmeijan tekemistä julmuuksista. Mitä merkitystä sillä enää on? Eihän Suomessa juurikaan murehdita 1944 lopussa Neuvostoliittoon palautettujen inkeriläisten kokemuksista työläisten paratiisissa. Ja mitä Pekka Hurmeen mainitsemaan dosentti Oula Silvennoiseen itseensä tulee, hän on tuossa takavuosina kompuroinut historiankirjoituksen reaalielämän ryteikössä tavalla joka paljon muistuttaa Swanströmin lähestymistapaa suomalaiseen sotahistoriaan. Tapio Läufer Graafikko Helsinki Kallion käsityöläismarkkinat Kalliolassa ? Kallion Kulttuuriverkosto järjestää Kallion käsityöläismarkkinat Kalliolan setlementtitalon aulassa (Sturenkatu 11) sunnuntaina 2.12. klo 12-17. Rennon letkeässä ja lämminhenkisessä myyntitapahtumassa pääsevät kerrankin esille paikalliset käsityöharrastajat omine taidonnäytteineen: joulukoristeita, kortteja, koruja, ovikransseja, pannunalusia, leikkuulautoja, tarjottimia, villasukkia, asusteita, kestohedelmäpusseja, maalauksia, Unicefin Annaja Toivo-nukkeja... Mikä mahtava tilaisuus tehdä uniikkeja joululahjahankintoja! Tapahtumassa on myös pop-up-kahvila, jonka tuotto menee kokonaisuudessaan Unicefin hätäapukeräykseen.
5 2018/Viikot 48-49 Runopalsta Heinänen Onko meistä luonnonsuojelijoiksi? Mars, mars! siksi vaihtamaan kultasormuksensa rautaisiksi ja ukit mottimetsään. Maaottelumarssissa rökitettiin Ruotsi. Kaikki tällainen koettiin ikään kuin kansalaisvelvoitteena. Sodan päätyttyä jälleenrakentaminen kuului yhteiseen päiväjärjestykseen. Olen aiemminkin kertonut, miten me Kallion yhteiskoululapset voitimme Lastenlinnan rakentamiskeräyksen silloin 40-luvulla. Uusia kansalaisjärjestöjä syntyi rauhan tultua ja ne käynnistivät vähäväkisiä tukevia kampanjoita. Yhteisiin pulmiin etsittiin ratkaisuja. TULn liittojuhliin ja SVULn suurkisoihin osallistuttiin tuhansin joukoin. Vapaaehtoisuutta toteutettiin uudenlaisin menetelmin. Tarva kampanjoi satoja valkoisia autoja poliisille, kansandemokraatit rakensivat työajan jälkeen ahertaen itsensä Alvar Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon, joka palveli alkuperäistä aatteellista tarkoitustaan niin kauan kuin palveli. Alkoholistit ryhdistäytyivät omaehtoiseen AA-liikkeeseensä. Eri vammaisjärjestöt kehittivät laajoja vertaisja tukitoimintoja. 70ja 80-luvulla sanomien tehokkaiksi saattajiksi saatiin julkinen media, lähinnä TV-kanavat tarvitsivat ohjelmiinsa yhteisiä kampanjoita. Elettiin idearikasta osallistuttamiskautta – järjestöt keksivät mainioita keräysjippoja. Yksinäisiä autettiin saamaan ystäviä eli verkostoitumaan. Terveydenhoidollisin opetuksin koetettiin parantaa kansaa paheista. Näitä tuntuivat olevan päihteet, huumeet, liika ruoka ja ihmissuhdeväkivalta. Hämmästyttävimpiä saavutuksia on saatu tupakoinnin vastustamisessa. 90-luvun lama lamaannutti jonkin verran järjestöjen innoituksia. Uudenlaisia uhkia on ilmaantunut ns. hyvinvointiyhteiskuntaamme. Luonto saastuu. Ilmastonmuutos on meitä kaikkia koskeva tosiasia. Maassamme toimii kyllä monia luonnonsuojelujärjestöjä. Olemme seuranneet Saimaan norpan selviytymistaistelua ja vesien saastumista. Meille on annettu roskien lajittelua koskevat ukaasit. Media on kertonut joistakin kelpo kansalaisista, jotka omaehtoisesti keräävät roskia teiden varsilta tai porukoineen pitävät yleisestä siisteydestä huolta. Miten koko kansa saataisiin ympäristönsuojelun barrikadeille? Käpyrinteen palvelutalon vapaaehtoisryhmä Vanttera pyysi MML Ilppo Kangasta kuratoimaan aikuiskuulijoita varten luentosarjan, jossa tietoviisaat asiantuntijat valottivat ajankohtaisia luonnonsuojelullisia kipupisteitä eli itse asiassa kertoivat ”miten maa maKesäkissa Pieni pörröinen ruskean valkoinen kesäkissa naukui ovellain. Kuulen sen, äänen pienen hentoisen. Syksyn myöhäisen, viima pohjoisen kohmettaa voi kissan lämpöisen Arvaan sen, hädän pienen pörröisen. Liekki lämpöinen, kirkkaan valkoinen syysyönä hehkuu takassain. Tunnen sen, toiveen pienen pörröisen. Sulaa sydämein kissan toiveeseen, päästä syliin lämpöiseen. Huomaan sen, halun pienen pörröisen. Pieni pörröinen ruskean valkoinen kesäkissa kehrää povellain. Kuulen sen, äänen pienen pörröisen. Toivo Levanko, lyyrikko Sävel cha-cha-cha Pekka Lumme ? Sodan aikana meidät lapsetkin saatiin innostettua erilaisiin isänmaallisiin talkoisiin, keräämään vaikkapa vadelmanlehtiä teeksi kuivatettaviksi. Romua ja lumppuja piti viedä koululle keräykseen. Äidit yllytettiin jalomielikaa…” ja mitä olisi tehtävissä. Ilolla todettiin, että jo oli aika ikäihmistenkin saada näitä tietoja ja päästä omine kokemusperäisine mielipiteineen mukaan keskusteluihin. Luentosarjasta koottu opaskirjanen ilmestyy piakkoin. Luonnonsuojeluvuoden päätösluennossaan ”Yhteinen velvoite” kurattori Kangas totesi mm.: ”Pohjimmiltaan on kysymys ihmisen ja ihmiskunnan sopusuhtaisesta ja huomioon ottavasta suhteesta. Täytyy ymmärtää, että ilmaston muutos, merten moninaiset ongelmat ja elollisen luonnon kaventuminen ovat oire ihmisen sekä biologisesta että taloudellisteknologisesta toiminnasta. Elollisen luonnon hyvinvointi ja toimeentulo on ihmisen ja ihmiskunnan elinehto,” Pakinani kuva on Ilppo Kankaan itsensä ottama ”Yökkönen”, hänen luontoaiheisessa vuoden 2018 kalenterissaan. Vuonna 2019 vantterailloissa – kunkin kuukauden viimeisenä torstaina – pohditaan kysymystä ”Minun maakuntani. Mistä olenkaan kotoisin?” Perustana käytetään Topeliuksen maamme-kirjan heimojaottelua eli ollaanko hiljaisia hämäläisiä vaiko vilkkaita karjalaisia. Olen muuten sitä mieltä, että kyllä helsinkiläinenkin on jostakin kotoisin… Aira Heinänen Hinnat ovat voimassa kaikissa myymälöissä ja verkkokaupassa 25.12.2018 asti. Emme vastaa painovirheistä tai tuotteiden loppuunmyynnistä. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@ clasohlson.fi clasohlson.fi Clas Ohlson Hakaniemessä: Hakaniemen metroasema, Siltasaarenkatu 7 Lab Store -myymälöissä on rajoitettu valikoima. 49 95 (69,95) Sähköhammasharja Braun Oral-B PRO 760 Cross Action Black Täydellisessä kulmassa olevat harjakset poistavat jopa 100 % enemmän plakkia kuin manuaaliset hammasharjat. 44-1567 Valotaulu Toimii verkkovirralla tai paristoilla. 8 tunnin ajastin paristokäytössä. 36-7120 2 riviä 14,99 (17,99) 36-6643 3 riviä 19,99 29 95 (19,99/pakk) Pussilakanasetti Pussilakana ja tyynyliina 100 % puuvillaa. Eri värejä. 44-3209-2 Säilytyslaatikko Modul Pinottava. Eri kokoja. 44-3000-5 WiFi Smart Plug Clas Ohlson Hallitse pistorasiaan kytkettyjä laitteita älypuhelimella tai tabletilla. Kiinteä yövalo ja edistyneet ajastustoiminnot. Laitteiden välinen kommunikaatio kodin WiFi-verkon kautta. Helppo asennus. iOSja Android-järjestelmiin. Enimmäiskuormitus 16 A/3680 W. 38-8192 (1,99-8,99/kpl) 14 99 (17,99) alk. 1 99 alk. 2 pakk
6 Viikot 48-49/2018 Päivyri Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 48 Ke 28.11. Heiki, Kaisla To 29.11. Aimo Pe 30.11. Antti, Atte, Antero La 1.12. Oskari Su 2.12. 1. adventtisunnuntai. Unelma, Anelma Viikko 49 Ma 3.12. Meri, Vellamo Ti 4.12. Airi, Aira Ke 5.12. Selma To 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas Pe 7.12. Sampsa La 8.12. Jean Sibeliuksen päivä. Kyllikki Su 9.12. 2. adventtisunnuntai. Anna, Anne Ma 10.12.Jutta Ti 11.12. Tatu, Daniel, Taneli Itsenäisyyspäivä Juhlimme Suomen itsenäisyyttä Hakaniementorilla 6.12.2018. Klo 12.00 ilmainen ruokatarjoilu (Mikäli ruokaa jää, omat astiat mukaan kotiin vietäväksi). Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Perinteinen joulujuhla Myös tänä vuonna Helsingin messukeskuksessa jouluaattona 24.12.2018 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00. Ilmainen jouluruoka kahveineen, lämmintä yhdessäoloa sekä jouluohjelmaa. Avustajat / vapaaehtoiset: Kokoonnumme aattona klo 8.00 messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain nettisivujen kautta! www.hurstinapu.fi AUTA MEITÄ AUTTAMAAN SWIFT koodi DABAFIHH Tilinumero FI80 8000 11700 79090 Rahankeräyslupanumero RA/2017/246 Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä klo 10.00-17.00. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry Heikki Hursti 050 582 8272, Sini Hursti 045 630 8548 Siunattua joulua ja onnellista vuotta 2019 kaikille! Helsinginkadun Filharmonikot esittää Prokofievia ja Brahmsia Kuka ratsastaa ja kenellä? ? ”Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.” (Sak. 9:9) Jeesus oli symboliikan mestari. Ratsastaessaan aasilla Jerusalemiin hän täytti Sakarjan profetian. Mutta sen lisäksi hän kertoi ratsuvalinnallaan sen, millä tavalla hän tuli täyttämään Jumalan lupaukset. Kun kuningas ratsastaa hevosella, hän on tulossa voittamaan sodan. Kun kuningas ratsastaa aasilla, hän tulee tuomaan rauhan sanoman. Ainoa tapa tuoda muutos maailmaan, on tuoda se näyttämällä itse esimerkkiä. Jokainen ihminen osaa kyllä tuoda maailmaan väkivaltaa, mutta vain Jumala pystyi tuomaan rauhan ja sovituksen. Jeesuksessa ja aasissa on meille vähän kauempaakin haettua symboliikka. Aasi, jota Jeesus käytti ratsunaan, oli itsessään arkinen ja vähäpätöinen. Se täytti kuitenkin nöyrästi oman tehtävänsä. Siitä tuli kallisarvoinen. Jumala kutsuu meitä jokaista Jeesuksen opetuslapseksi. Monissa arkisissakin tilanteissa, meitä kutsutaan kantamaan Herraa Jeesusta sinne, missä hänen siunaustaan, esimerkkiään ja tukeaan tarvitaan. Jumalan aasin tehtävä ei kuitenkaan aina tunnu meille riittävän. Ensin Jeesus ratsasti aasilla. Sen jälkeen moni aasi on ratsastanut Jeesuksella. Jokaisen meistä, joka on kutsuttu Jeesuksen ystäväksi, on syytä miettiä elämäämme. Saako Jeesus ratsastaa arkeni tilanteisiin ja kohtaamisiin Matti-nimisellä aasilla, vai teenkö Jeesuksesta aasin, jolla itse haluan ratsastaa? Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa ? Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi 28. marraskuuta Kauniaisissa ja 1. joulukuuta Helsingissä. Konserttien pääteoksena kuullaan Sergei Prokofievien musiikkia baletista Romeo ja Julia. Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesterin Helsinginkadun Filharmonikkojen syyskonsertit pidetään keskiviikkona 28.11.2018 Kauniaisten Uudessa Paviljongissa (Läntinen koulupolku 3) ja lauantaina 1.12.2018 Opistotalon juhlasalissa (Helsinginkatu 26). Konsertit johtaa orkesterin taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta. Konserttien kantavana teemana on Helsingin työväenopistossa tutuiksi tulleet kohtaamiset, joita kuullaan kaikissa eri teoksissa useilla tasoilla. Konsertin alkuun esitetään Engelbert Humperdinckin Hannu ja Kerttu -oopperan satumaisen kaunis alkusoitto, jonka libretto juontaa juurensa Grimmin veljesten sadusta. Pääteoksena on Sergei Prokofievin kuuluisaa ja koskettavaa balettimusiikkia William Shakespearen klassikkonäytelmästä Romeo ja Julia, jossa mm. nimikkoparin rakkaus ja intohimo kohtaavat Montaguen ja Capuletin sukujen vihan ja katkeruuden. Solistiteoksena on Johannes Brahmsin kaksoiskonsertto viululle ja sellolle a-molli op. 102, jonka tulkitsevat Helsingin kaupunginorkesterissa työskentelevä muusikkopariskunta Helmi Kuusi, viulu ja Tuomas Ylinen, sello. Konserteissa kuultava Brahmsin kaksoiskonsertto aloittaa orkesterin seuraavan seitsemän vuoden opintokokonaisuuden syventyen Brahmsin sinfoniseen orkesterikirjallisuuteen. Konsertit: Ke 28.11. klo 19, Kauniaisten Uusi Paviljongi (Läntinen koulupolku 3) La 1.12. klo 18, Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26) Liput 15/10 euroa (sisältää ohjelman). Ennakot Ticketmaster. Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 28.11. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu Lasse Heikkilän Suomalaisen messun sävelin to 29.11. klo 18. Laura Huovinen, Tommi Niskala. Iltamessu pe 30.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 10. Riikka Reina, Visa Viljamaa, Sinikka Metiäinen, Olli Pyylampi, Paavo Huotari. SonorEnsemble. Jouluglögit. Adventtisunnuntain Skidikirkko su 2.12. klo 16. Mari Mattsson. Tytti Friberg, Olli Pyylampi. Iltapäiväkerholaisten saarnanäytelmä ja Hoosianna-virsi aloittavat yhteisen joulun odotuksen! Jouluglögit. Iltamessu ma 3.12. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 4.12. klo 18. Visa Viljamaa. 1. adventin keskiaikainen messu ke 5.12. klo 18. Ad te levávi – Sinun puoleesi, Herra. Marja Kotakorpi, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat ja Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Marja Kotakorpi, Laura Huovinen, Olli Pyylampi. Iltamessu pe 7.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 2. adventtisunnuntain messu su 9.12. klo 10. Mari Mattsson, Eeva-Liisa Hurmerinta, Sari Pentikäinen, Tommi Niskala, Hiljaa Ensemble -kuoro. Iltamessu ma 10.12. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 11.12. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 12.12. klo 18. Anima mea, joht. Johanna Korhonen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 29.11. Jorma Hynninen ja Päivi Istala haastattelee, kanttori Tommi Niskala laulujen säestäjänä. Hoosianna! la 1.12. klo 13 Adventtivirsien yhteislaulutilaisuus. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Armas Maasalon adventtivesper su 2.12. klo 18. Visa Viljamaa, Salonkikuoro, joht. Vivika Oksanen. urut, Tommi Niskala. Samuli Edelmann – Oi muistatko vielä sen virren ti 4.12. Klo 19. Liput 36e. Eläkeläispiirien ja eläkeläisten Kauneimmat Joululaulut ke 5.12. Klo 13. Seurakuntakodilla. Tommi Niskala, Kati Helin ja Sari Pentikäinen. Itsenäisyyspäivän urkukonsertti to 6.12. klo 14. Olli Pyylampi. Vapaa pääsy. J.S. Bach: Jouluoratorio I-III Kallion Kantaattikuoro, Storia-orkesteri, johtaa Tommi Niskala la 8.12. Klo 18. Liput 20/15e ovelta ja www.kallionkantaattikuoro.fi. Ylioppilaskunnan Laulajien perinteiset joulukonsertit su 9.12. Klo 16 & 18.30. Kallion kirkko. Johtaa Pasi Hyökki, Solistina Tapiolan kuoron pienyhtye. Liput 22,5/17,5e. Suvi Teräsniska – Joulun Henki 2018 ma 10.12. Klo 18. Liput 30/35e. Kauneimmat Joululaulut Pub Sirdiessä ma 10.12. klo 20. Kolmas linja 21. Jaana Partti ja Tommi Niskala. Tervetuloa laulamaan yhdessä! Taas kaikki kauniit muistot – Laulu-Miesten joulukonsertti ti 11.12. klo 18. Joht. Matti Hyökki. urut Tapio Tiitu. Liput 25/22e. Eläkeläisten yhteinen joulujuhla ke 12.12. klo 12.30– 16, Seurakuntakodilla. Sari Pentikäinen, Kati Helin, Marja Kotakorpi ja Tommi Niskala. Kaikenikäisten Kauneimmat Joululaulut la 15.12. Klo 11. Kallion ala-asteen Lucia-tytöt ja kuorolaulukoulu, Raakkujat joht. Eeva-Liisa Malmgren, Tommi Niskala, Tytti Friberg, Mari Mattsson. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Avoin perhekahvila ma 3.12. ja 10.12. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 3.12. ja 10.12. klo 16. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 28.11. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke 28.11, 5.12. ja 12.12 klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 11. Lauletaan Hoosiannaa! Petri Patronen, Maarit van Santen, Ritva Nykäsenoja, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro. Jouluglögit ja piparit. Unkarinkielinen messu su 2.12. klo 11. Kiinankielinen messu su 2.12. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 2.12. klo 16. Petri Patronen. Kaikenikäisten messu, Adventtikirkko ke 5.12. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu, Dagmar Õunap. 2. adventtisunnuntain messu su 9.12. klo 11. Virsiä ja rukouksia 1600-luvulta. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen, Tero Moilanen. Unkarinkielinen messu su 9.12. klo 11. Tasausmessu su 9.12. klo 16. Jussi Ikkala. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Suur jõululaulude Ühislaumine pe 7.12. klo 18. Laulamme yhdessä tuttuja joululauluja suomeksi ja viroksi. Vivika Oksanen ja Dagmar Õunap. Vapaa pääsy. Rukousilta ja konsertti Seppo Juntusen johdolla la 8.12 klo 18. Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai 30.11. Piparipaja Alppilan mummojen kanssa klo 10–12, 7.12. klo 10–12 Joulukorttipaja. Jouluinen muskarihetki Brahen leikkipuistossa pe 7.12. klo 10. Kaikille avoin joulumuskari ti 11.12. klo 10.30 Alppilan kirkolla musiikkipedagogi Terhi Orpanan johdolla. Menossa mukana myös lastenohjaaja Tuulikki, Pauliina-pappi ja joulupukki. Tervetuloa mukaan! VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta. fi/#toiminta. Päiväkansa 60+ ma 3.12. ja 10.12. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 10.12. klo 17–18. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 4.12. ja 11.12. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe 30.11. ja 7.12. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18.
7 2018/Viikot 48-49 Menovinkkejä Stalin – Isämme Maarnela Kirja-arvostelu ? Luulin kauan olevani yksin mutta meitä onkin jo miljoonia – meitä, joilla toinen Isämme on Stalin. Ja meitä, joilla on kaksi syntymäpäivää. Toinen on se päivä, jolloin me itse putkahdimme tähän maailmaan ja se toinen päivä on se, jolloin meidän syntymämme päivän sanat lausuttiin. Vietämme juuri tuon toisen syntymäpäivämme aattoaikoja. ”Aamuyöllä karjalaisen marraskuun / keinui maa ja taivas salamoi” (Mikko Porvalin koskettavasta laulusta Youtubessa: Antinpäivä 30 11 39). Sillä marraskuun 30. päivänä, kello 06.00 aamuyöstä, Antin päivänä se alkoi. Hitaimmat tapettiin kotirappusille, osa juoksee vieläkin. Silloin myös minun vanhempani lähetettiin kohti länttä, kuin ”aavistaen kohtalonsa”, synnyttääkseen juuri minut. Biologinen isäni tosin yritti panna hanttiin mutta laihoin tuloksin. Jos Stalin ei olisi hyökännyt Suomeen, en minä, eikä miljoonat muut suomalaiset olisi koskaan syntyneet. Siksi on oikein kutsua Stalinia myös meidän suomalaisten Isäksi. Valtaosa miehistä kykenee biologiseen isyyteen – mutta harvassapa on ne miehet, jotka sanallaan muuttavat kansojen kohtaloita. Ja koska moni meistä poliitikoista on myös Stalinin lapsia, niin juuri siksi Karjalan ryöstöstä on meidän poliitikkojen taholta vaiettu. Lapset pyrkivät suojelemaan vanhempiaan ja syyttävät herkästi itseään tapahtuneista, kuten jos olisimme suostuneet Isämme Stalinin alueluovutuspyyntöihin koskien Leningradin suoja-alueita – ihan kohtuullinen pyyntö niin sota olisi vältetty. Sillä kukapa sitä nyt tahtoisi omaa Isäänsä vastaan nousta vaikka tämä despoottinen olisi ollutkin – perheväkivalta on vieläkin vaikea asia vaikka me poliitikot muuten paasaammekin kovaan ääneen globaalista oikeudenmukaisuudesta – niin kuin oman maan kansalaisten oikeus asua omissa kodeissan ei siihen sitten mukamas kuuluisi. Siksi on ehdotettu, että marraskuun 30. päivä, Talvisodan alkamispäivä, olisi myös virallinen liputuspäivä. Ei sen takia, että muistuttaisimme itseämme ikävistä asioista, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja ryösti puolen miljoonan ihmisen kodit ja että me emme tänä päivänä siitä juurikaan piittaa vaan sen iloisen asian kunniaksi, että Stalin on Isämme. Silloin olemme saaneet voiton kaikkein pahimmasta vihollisestamme, itsestämme. Ymmärrämme, että ”näin on hyvin, kaikki oli hyvin, turha taistelu oli päättynyt; rakastamme Isoa Veljeä, Isäämme” (mukaelma Orson Welles: Vuosi 1984; loppusanat). Ari Maarnela Siperiatyöryhmä Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Helsinki helpottaa tapahtumien järjestämistä ensi kesänä ? Ensi kesänä tapahtumien järjestäminen Helsingissä on entistä helpompaa. Uudessa kokeilussa valitaan 20 tapahtumapaikkaa, joissa pienen ulkoilmatapahtuman voi järjestää pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Tarkoituksena on helpottaa tapahtumien järjestämistä ja vähentää byrokratiaa. Näille uusille 20 tapahtumapaikalle ei tarvitse hakea perinteisiä lupia, vaan pelkkä paikan varaus riittää. Kokeilu käynnistyy keväällä 2019. Osallistu karttakyselyyn ja kerro, missä haluaisit järjestää tapahtuman Nyt käynnissä olevalla karttakyselyllä Helsinki kartoittaa, missä kaupunkilaiset haluaisivat järjestää pieniä alle 200 hengen tapahtumia. Karttakyselyn pohjalta valitaan 20 uutta tapahtumapaikkaa, jotka voi helposti varata omaan käyttöön. Kyselyssä on tausta-aineistona Rantakesä-kokeilussa olleet tapahtumapaikat sekä tärkeimmät pientapahtumapaikat, joita usein varattu vuonna 2017 tapahtumiin, kuten Vaasanaukio Kalliossa tai Mosaiikkitori Vuosaaressa. Karttakysely on auki 30.11. saakka. Taustalla Rantakesä-konsepti Ilmoitusmenettelyyn perustuvaa tapahtumapaikkojen varaamista on jo testattu muutamana kesänä Rantakesä-konseptin avulla. Rantakesässä kuka tahansa sai järjestää yleisötapahtuman 19 paikassa Helsingin ja Espoon rannoilla, kun sitoutuu noudattamaan tapahtumaetikettiä. Rantakesä-kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi, joten Helsinki aikoo laajentaa konseptia myös sisämaalla oleviin ja ympärivuotisiin tapahtumapaikkoihin. Vetävä dekkari: Murhamysteeri Lahdessa ta ongelmaa kahden nuoren miehen kokemusten kautta. Toinen lähteen rintamalle, toinen painuu maan alle piileskellen. Nämä erilaiset kohtalot ovat kirjan parasta antia. Kirjan toinen valtavirta on murhatutkimus, jota Otto Kekki johtaa. Tutkimus ei tahdo millään aueta, poliisikollegat yrittävät parhaansa mukaan sotkea tutkintaa. Otto Kekin venäläistaustainen avovaimokin pidätetään. Helsingistä saapuvat Ohranan miehet kukkoilevat. Murhia tulee lisää, ratkaisua ei tunnu löytyvän. Lopulta murhien taustat löytyvät vuodesta 1918, ”Tilinteko”. Pekka Hurme ? Vuosi 1918 on ollut tänä vuonna esillä ansiokkaan paljon kirjallisuudessa, näytelmissä, lauluissa sekä monilla eri keskusteluareenoilla. On puitu vuoden traagisia tositapahtumia, on esitetty niin faktaa kuin fiktioita. Ei yhtään liian aikaisin, aineistoa on eri puolilta Suomea kertynyt runsaasti ja kertyy varmaan vieläkin. Pitkään on vaiettu. Tähän vuoteen liittyy osittain myös lahtelaisen Timo Sandbergin erinomaisen koukuttava uusin jännitysromaani ”Tilinteko” (Karisto 2018). Sandberg tuntee Lahden ja lahtelaisen kaupungin historian erinomaisesti, aiemmat laadukkaat dekkarit ”Mustamäki”, ”Häränsilmä”,”Murhakuja” ovat lukijoille tehneet tutuksi erityisesti lahtelaisen poliisin Otto Kekin, joka pyrkii poliisitoimissaan oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen, mutta ei saa poliisilaitoksen piirissä lähimmiltä työtovereiltaan paljonkaan tukea, päinvastoin. Sotaan vai ei ? ”Tilinteko” koskettaa Suomen historian erästä kipupistettä, 1930-luvun oikeistofasismia. Sandberg on tutkinut tarkasti lahtelaisen yhteiskunnan ilmapiiriä,toimia poliittiselta kannalta. Työväenliike oli ahtaalla, oikeistosuuntaus oli vahva Lahden poliisinkin sisällä. Valtiollinen Poliisi ,Ohrana, valvoi kaikkia, erityisesti työväenliikkeen ihmisiä. Pidätti ja kuulusteli heitä, tämän ilmapiirin Sandberg kuvaa erinomaisesti, poliisityypit ovat uskottavia. Suuri käänne tapahtui talvisodan alkaessa. Sandberg on perehtynyt Talvisodan alkuun liittyvään työväenliikkeen problematiikkaan. Miksi työväenvaltio Neuvostoliitto ryhtyi pommittamaan Suomea, Lahteakin. Liittyäkö Suomen ”suojeluskunta”-armeijaan, vai painuako maan alle ? Sandberg kuvaa tätä henkilökohtaisLaajasaloon uusia liityntäpysäköintipaikkoja ? Laajasalon tänään torstaina avautuvassa kauppakeskus Saaressa otettiin käyttöön 20 uutta liityntäpysäköintipaikkaa joukkoliikenteellä matkaa jatkaville. Pysäköintipaikat sijaitsevat kauppakeskuksen parkkihallissa ja ne on merkitty erikseen. Liityntäpysäköinti on maksutonta liityntäpysäköintiin varatun ajan klo 05 – 17.30. Kauppakeskuksen pysäköintimaksua aletaan periä helmikuun alusta lähtien. Liityntäpysäköijä käy pysäköityään näyttämässä voimassa olevaa matkakorttia ja syöttämässä rekisterinumeronsa automaatin yhteydessä olevalle lukulaitteelle. Kello 17.30 jälkeen pysäköinti maksaa kauppakeskuksen normaalin pysäköinnin verran eli 2€ tunti, minkä asiakas voi maksaa pois lähtiessään hallin maksulaitteella. Mikäli hallista lähtee ennen 17.30, ei asiakkaan tarvitse käydä automaatilla, sillä järjestelmä tunnistaa sinne syötetyn rekisterinumeron liityntäpysäköijäksi. Vapaat liityntäpysäköintipaikat löytyvät jatkossa myös Reittioppaasta www. reittiopas.fi. Laajasalon liityntäpysäköinnin kehittäminen liittyy joukkoliikenneyhteyksien paranemiseen alueella tulevaisuudessa Kruunusiltojen ja uuden raitiotieyhteyden myötä. Liityntäpysäköintipaikkojen määrä Laajasalossa kasvaa vielä 30:llä raitiotieyhteyden valmistuttua 2020-luvun puolivälissä. Leif Salmén Eurooppalaisuuden ytimessä ? Leif Salmén on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 4.12. kello 18 -19.30. Tällöin keskustellaan hänen esseekokoelmastaan Itämainen huone. Eeva Luotonen haastattelee Leif Salménia. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy, Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Opistoteatteri tuo näyttämölle Strindbergin Uninäytelmän Kuva: Mikko Lappalainen ? Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 21.11.– 2.12. August Strindbergin Uninäytelmän, jossa arjen tapahtumat ja ristiriidat osoittautuvat osaksi jumalallista näytelmää. Helsingin työväenopiston Opistoteatteri vie katsojan maailmaan ennen sodan kauhuja – maailmaan, jossa henkilöiden pyrkimyksillä on arvoa. Esityksen on ohjannut Harri Liuksiala. Näytelmässä Strindberg asemoi upseerin, runoilijan, asianajajan ja muut elämän seikkailijat – eli meidät kaikki – kosmiselle kartalle. Strindbergin mytologinen scifi paljastaa pienuuden suuruuden, kun jumalan tytär selvittää, mistä elämässä oikein on kysymys. Tuskallisen elämänvaiheen jälkeen Strindberg loihtii vaivattomin vedoin kollaasin kärsimyksen, rakkaudenkaipuun ja taiteen taivaallisuudesta. Esitykset: ke 28.11. klo 19, to 29.11. klo 19, la 1.12. klo 13, su 2.12. klo 14 Esityspaikka: Opistotalo, juhlasali Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Ei ennakkovarauksia. Esityksen kesto noin 2,5 tuntia (sis. väliajan).
8 Viikot 48-49/2018 Mantan markkinat 17.11.2018 – 9.1.2019 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Kahvikone ja tarvikkeet, 8 osaa, 3+ 16,90 Lasten puinen peilipöytä ja tuoli, myös valkoinen 69,90 Joulukuusi kapea, 180cm tai 210cm alk. 89,90 Kranssi tuohi 34cm 12,90 (16,90) Puinen parkkitalo, 54x47x34cm. 3+ 59,00 (69,90) Pöllökoriste 40cm 10,90 Kynttilalyhty talo 14,90 Enkelikoriste 48cm 11,90 Keinuhevonen äänellä, vaaleanpunainen. 3+ 64,90 www.etola.net Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-18, LA 9-17 Hinnat voimassa 8.12.2018 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Kaikki jouluun!
9 2018/Viikot 48-49 Infoja näyttelytila Laituri suljetaan – Asiakaspalvelu jatkuu Sörnäisissä Laituri on toiminut lähellä Kampin keskusta osoitteessa Narinkka 2. ? Helsingin kaupungin infoja näyttelytila Laiturin toiminta Kampissa päättyy 30. marraskuuta 2018. Jatkossa kaupunkiympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää asiakaspalvelua saa osoitteessa Sörnäistenkatu 1. Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelupiste Sörnäisissä auttaa jo nykyisin monissa rakennettuun ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Vastaisuudessa sinne keskitetään myös Laiturilta tuttu asiakaspalvelu. Laiturin näyttelytoiminta jää toistaiseksi tauolle. Sörnäistenkatu 1:ssä voi käydä 19.11.2018 alkaen katsomassa esimerkiksi sellaisten kaava-, puisto-, katuja liikennehankkeiden suunnitelmia, joissa on meneillään nähtävilläoloaika eli joista voi antaa palautetta kaupungille. Samat tiedot löytyvät myös verkko-osoitteesta www.hel.fi/ suunnitelmat. Suunnitelmiin ja kaupunkiympäristöön liittyvää henkilökohtaista neuvontaa saa Sörnäistenkadulla maanantaista torstaihin kello 9–16 ja perjantaisin kello 10–15 . Kaupunkiympäristön asiakaspalvelun tavoittaa puhelimitse numerosta 09 310 22111 ja sähköisesti osoitteesta www.hel.fi/palaute. Oodissa avataan Helsingin kaupunkiympäristöön liittyviin aiheisiin voi tutustua 5. joulukuuta alkaen keskustakirjasto Oodissa osallisuustila Bryggassa. Se ei ole Laiturin korvaaja, vaan uusi pistäytymispaikka, josta kaupunkilaiset saavat tietoa kaupunkiympäristöön liittyvistä osallistumismahdollisuuksista. – Bryggassa voi päästä tiedon jäljille, jakaa ideoita ja välittää terveisiä kaupungille. Vastaavasti kaupungin työntekijät voivat tulla sinne juttelemaan esimerkiksi työn alla olevista hankkeistaan, kertoo osallisuus ja asiakasviestintä -yksikön päällikkö Roosa Kallio kaupunkiympäristön toimialalta. Brygga sijaitsee Oodin aulakerroksen parvella, ja sinne pääsee joka päivä Oodin aukioloaikoina. Kaupunkiympäristön toimialan henkilökuntaa on paikalla arkisin kello 14–18. Varsinaista kaupunkiin liittyvää neuvontaa annetaan Helsinki-infossa, joka palvelee Oodin aulakerroksessa. Vielä ehdit näyttelyihin Laituri palvelee sulkemiseensa asti tuttuun tapaan osoitteessa Narinkka 2 (ma–ke kello 10–16, to kello 10–19 ja pe–la kello 12–16). Viimeisissä näyttelyissä voi tutustua Kööpenhaminan uusiin arkkitehtuurikohteisiin sekä Pasilan tornialueen arkkitehtuurija toteutuskilpailussa palkittuihin töihin. K a u p u n k i y m p ä r i s t ö n toimialan käyttöön rakennetaan parhaillaan uutta toimitilaa, joka valmistuu lähelle Kalasataman metroasemaa kesällä 2020. Uusi talo tarjoaa aikanaan hyvät mahdollisuudet erilaisten näyttelyiden ja yleisötilaisuuksien järjestämiseen. ”Meitä kuuntelevat ne, joita kiinnostaa oman taloutensa ja arkensa tehokas ja tuloksellinenkin pyörittäminen”, kertoo BusinessFM:n perustaja Reijo Karhulahti. BusinessFM sai radion uuden osavaltakunnallisen toimiluvan BusinessFM:n ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri juontaa arkisin myös kanavan iltapäivälähetystä. ? Viestintävirasto myönsi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa kuuluvalle BusinessFM-radiokanavalle osavaltakunnallisen toimiluvan kaudelle 202030. BusinessFM:lle myönnetty täysin uusi taajuuskokonaisuus 13 laajentaa kanavan kuuluvuusalueen 1.1.2020 alkaen myös Jyväskylään, Kuopioon, Lahteen, Turkuun ja Vaasaan. Hyvästä musiikista ja työuransa kehittämisestä kiinnostuneille kuulijoille suunnattu kotimainen BusinessFM välittää työja talouselämän arvokasta tietopääomaa ja sen myötä pyrkii omalta osaltaan edistämään suomalaista kansantaloutta. Vuonna 2016 aloittanut BusinessFM on suunnattu aikaansa seuraaville yrityspäättäjille sekä itseään ja työuraansa kehittäville kansalaisille. Vuoden 2019 loppuun saakka BusinessFM:ää voi kuunnella pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Oulun alueella sekä internet-radiona kaikkialla maailmassa. Kahdeksan radiotoimijan hakema ja vain BusinessFM:lle myönnetty uusi taajuuskokonaisuus 13 -toimilupa laajentaa kuuluvuusalueen Jyväskylään, Kuopioon, Lahteen, Turkuun ja Vaasaan. Uuden toimilupa-alueen väestöpeitto on 50 % suomalaisista. – Olemme parissa vuodessa saavuttaneet vaikuttavan ja aktiivisen fanikunnan, jota kiinnostaa oma taloutensa ja arkensa, sekä työja yrityselämän asiat yleisesti – toimistokelpoista musiikkia unohtamatta. On mahtavaa huomata, että myös Viestintävirasto tunnisti missiomme laajemmassa kontekstissa. Hittiradioille tyypillisten geneeristen soittolistojen pyörittämisen sijaan välitämme työelämän ja kansantalouden tietopääomaa, jonka avulla kuulijamme voivat kehittää itseään ja kasvattaa siten koko maan hyvinvointia. Koen, että meidän missiomme on koko Suomen missio ja pian pääsemme toteuttamaan sitä resurssiemme tämänhetkisten puitteiden mukaisessa laajuudessa, iloitsee osavaltakunnallisen radioluvan saaneen BusinessFM:n perustaja ja toimitusjohtaja Reijo Karhulahti. Hyvää musiikkia ja järkipuhetta BusinessFM:n ohjelmistoon kuuluu musiikin ohella laadukkaita puheohjelmia ja haastatteluita, jotka painottuvat myös työmatkalaisia palvellen aamuun ja iltapäivään. Lounasajan molemmin puolin kanavalla tarjoillaan säännöllisiä uutisia ja tarkoin valittua toimistomusiikkia. BusinessFM:n suosikkiohjelmia ovat aamujuontaja Roni Malisen Aamu arkisin kello 6.00-10.00 ja ohjelmajohtaja Juha Kakkurin juontama BusinessFM-iltapäivä arkisin kello 14.0018.00. Kanavan ohjelmasarjoihin kuuluvat esimerkiksi Harvardissakin luennoivan professori Henrik Töttermanin Amerikan-kokemukset, myyntivalmentaja Mika Rubanowitchin myyntivinkit, Mainostajien liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemmingin ja Mark ry:n toiminnanjohtaja Sanna Laakion markkinoinnin menestysreseptit ja Iltalehden perustajan Veli-Antti Savolaisen sarja Kolmas itsenäisyystaistelu. Bill Gatesin suosikkiohjelma, Aidan McCullenin juontama The Innovation Show lähetetään BusinessFM:llä tuoreeltaan. BusinessFM:n Yrittäjäradio-ohjelma tarkastelee yrittäjien elämää kannustavien tarinoiden kautta ja esittelee myös konkreettisia yrittäjyyttä haittaavia tekijöitä. ”Välitämme hyvän musiikin kylkiäisenä rohkeaa ja riippumatonta, työntekoon kannustavaa sisältöä. Pidämme tärkeänä, että sitä tulisi pystyä kuuntelemaan kaikissa merkittävissä bisnesja yliopistokaupungeissa ja uusi taajuuskokonaisuus 13 -paketti on konkreettinen vastaus toiveisiimme”, kertoo osavaltakunnallisen radioluvan saaneen BusinessFM:n perustaja Reijo Karhulahti (vasemmalla). Ohjelmajohtaja Juha Kakkuri keskellä ja aamujuontaja Roni Malinen oikealla. Raitiovaununkuljettajan Kallio Kallion kävelyfestivaalin luentoja keskustelusarjaa ? L a p s u u t e n s a Kalliossa 1950-luvulla asunut raitiovaununkuljettaja Esko Hytönen (1944-2013) kirjoitti pöytälaatikkoon runoja, joissa hän muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kallion kulmilla. Joulukuun Kf:n luentojaksossa Hytösen runot ovat johdanto luentoretkelle Kallion historiaan. Illassa luetaan Eskon kirjoittamia dokumenttaarisia runoja, jotka kertovat 1950-luvun Kalliosta. Hytösen runojen tapahtumapaikkoja ovat muun muassa Hakaniemen tori, Alppiravintola, Sadan markan villat, Hesarin hynda eli hyppyrimäki. Runoja täydentää historiakertomukset ja kuvat runojen tapahtupaikoista. Esko Hytösen runojen ympärille on tehty myös kirja ”Hesarin kulmilla” ja teosta voi ostaa tilaisuudessa. Tarinoita, runoja ja kuvia Hesarin kulmilta: Raitiovaununkuljettajan Kallio. Tiistaina 4.12. klo 18 Kalliola, Kansalaistoiminnantila, Sturenkatu 11.
10 Viikot 48-49/2018 Äänestysaktiivisuus kirkkovaltuuston vaaleissa Äänestysprosentti Äänestäneitä 2005 Äänioikeutettuja 18703 10,7% Ennakkoäänestysprosentti 5,5% Äänestäneitä 5 Äänioikeutettuja 116 16-17 -vuotiaiden äänestysprosentti 4,3% Sukupuolijakauma ? naisia ? miehiä 60% 40% Ikäjakauma 40% 20% 20% 20% ? 18-19 -vuotiaat ? 20-29 -vuotiaat ? 30-39 -vuotiaat ? 40-49 -vuotiaat ? 50-59 -vuotiaat ? 60-vuotiaat ja yli Ehdokaslistajakauma 20% 80% ? Sanasta tekoihin -ehdokaslista ? Tulkaa kaikki -ehdokaslista Valitut luottamushenkilöt kirkkovaltuustoon Nimi Ammatti tai arvo Ehdokasnumero Ehdokaslista Vertausluku* Äänet Riitta Asikanius psykoterapeutti, työnohjaaja 13 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 1386,00 * 203 Anna-Riitta Kässi H doula, seksologi 18 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 693,00 * 166 Kari Kurka merkonomi 4 Sanasta tekoihin -ehdokaslista 535,00 * 102 Taija Ståhlberg H yrittäjä 24 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 462,00 * 142 Lauri Grünthal H opiskelija 14 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 346,50 * 131 H Uusi luottamushenkilö *) Ehdokkaat laitetaan henkilökohtaisen äänimääränsä mukaan järjestykseen. Sitten ensimmäiselle annetaan vertausluvuksi listan koko äänimäärä, toiselle puolet jne. Kallion seurakunnan kirkkovaltuusto Yhteenveto kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä Yleistä Valittuja 5 kpl Valituista uusia 3 kpl keski-ikä 47 vuotta 40 prosenttia nuorista ehdokkaista valituksi ? Nuorten päätöksentekijöiden määrä lähti nousuun evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa. Nuorten osuus kaikista valituista nousi 0,3 prosenttiyksikköä: kaikki luottamushenkilöt yhteen laskien alle 30-vuotiaiden osuus oli 2014 6,1% ja näissä vaaleissa prosenttiosuus valituista nousi 6,4 prosenttiin. Tällä kertaa kirkkovaltuustoihin valittiin 5,7% nuoria (2014 vaaleissa nuori oli 5,6%) ja seurakuntaneuvostoihin 8,5% (2014 vaaleissa 7,9%). Valtakunnallisesti alle 30-vuotiaita oli ehdolla kirkkovaltuustoihin yhteensä 814 henkeä ja valituksi tuli 319 eli 39,19 %. Seurakuntaneuvostoihin oli ehdolla 365 nuorta ja heistä 148 valittiin eli 40,55 %. – Kun vaalien yleinen äänestysaktiivisuus laski, on nuorten tulos rohkaiseva. Erityisesti voimme iloita, että ehdolle lähteneet nuoret saivat vahvan mandaatin seurakuntalaisilta toimia tehtävissään”, kommentoi Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhdevaliokunnan puheenjohtaja Jari Nieminen. Usealla paikkakunnalla nuoret nousivat myös paikkakuntansa ääniharaviksi. Juuan seurakunnan äänikuninkaaksi nousi 24-vuotias Jussi Huttunen. – On kyllä käsittämätön olo. Jännitti vähän, että pääseekö edes lävitse, niin ei usko todeksi, että päädyin vieläpä äänikuninkaaksi. Tämä ei ole pelkkä luottamustehtävä meikäläiselle. Seurakunta on mulle rakas ja mä tahdon kehittää sitä, summaa Huttunen tuntemuksiaan valintaa seuraavana päivänä. Samoilla linjoilla on 23-vuotias Reetta Suonpää Jyväskylästä: – Olen tosi onnellinen! Edellisissä vaaleissa Jyväskylästä pääsi yksi alle 30 vuotias ja nyt viisi. Haluan, että lasten ja nuorten ääni kuuluu seurakunnan päätöksenteossa, että partiolaisten ja vapaaehtoisten merkitys tunnustetaan. Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa jo 16-vuotiailla on äänioikeus. Alle 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus vaihteli suuresti. Suomen ahkerimmin äänestäneen Kinnulan seurakunnan nuoret löivät myös osaltaan ennätyksiä: 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti oli huikeat 51,5%. Kinnulan äänestysprosentti oli koko väestön osalta 48,1%. Mikkelissä nuoret olivat aktiivisempia äänestäjiä kuin mikkeliläiset keskimäärin: kokonaisäänestysprosentti oli 12,2%, mutta 16-17 vuotiaista tytöistä äänesti 16% ja pojista 11%. Seurakuntavaaleissa yhteistyötä tehneet nuorisojärjestöt jatkavat yhteistyötä nuorten luottamushenkilöiden tukemiseksi. Joulukuussa järjestetään nuorille, uusille luottamushenkilöille suunnattu webinaari seurakuntavaikuttamisesta. Lisäksi 15.-17.3.2019 on luvassa nuorten luottarien koulutusviikonloppu Pieksämäellä, Partaharjun toimintakeskuksessa.
11 2018/Viikot 48-49 Sukupuolijakauma 57,1% 42,9% Ikäjakauma 21,4% 28,6% 35,7% 14,3% ? 18-19 -vuotiaat ? 20-29 -vuotiaat ? 30-39 -vuotiaat ? 40-49 -vuotiaat ? 50-59 -vuotiaat ? 60-vuotiaat ja yli ? naisia ? miehiä Ehdokaslistajakauma 21,4% 78,6% ? Sanasta tekoihin -ehdokaslista ? Tulkaa kaikki -ehdokaslista Valitut luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoon Nimi Ammatti tai arvo Ehdokasnumero Ehdokaslista Vertausluku* Äänet Sini Terävä H vaikuttajaviestinnän asiantuntija, VTM 48 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 1501.0 155 Kaisu Ahtola H lakimies 28 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 750.5 124 Leena Niinivaara psykiatrian erikoissairaanhoitaja 41 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 500.333 102 Kari Kurka merkonomi 56 Sanasta tekoihin -ehdokaslista 428.0 81 Johanna Hautakorpi OTK, neuvotteleva virkamies 30 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 375.25 96 Anna-Riitta Kässi H doula, seksologi 36 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 300.2 92 Lauri Grünthal H opiskelija 29 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 250.167 91 Taija Ståhlberg H yrittäjä 46 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 214.429 85 Vilma Saarinen H teologian ylioppilas 61 Sanasta tekoihin -ehdokaslista 214.0 58 Mio Kivelä H seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja 32 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 187.625 81 Olli Salmenranta H VDC asiantuntija 43 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 166.778 71 Pia Pihlaja viestinnän asiantuntija, TaM 42 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 150.1 64 Risto Rantakari H everstiluutnantti 60 Sanasta tekoihin -ehdokaslista 142.667 57 Mio Korhonen H nuorisotyönohjaaja 34 Tulkaa kaikki -ehdokaslista 136.455 58 H Uusi luottamushenkilö *) Ehdokkaat laitetaan henkilökohtaisen äänimääränsä mukaan järjestykseen. Sitten ensimmäiselle annetaan vertausluvuksi listan koko äänimäärä, toiselle puolet jne. Kallion seurakuntaneuvosto Yhteenveto seurakuntaneuvostoon valituista luottamushenkilöistä Yleistä Valittuja 14 kpl Valituista uusia 10 kpl keski-ikä 41 vuotta Hieno äänestyspäivä takana ? Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä houkutteli Kallion kirkkoon lähes tuhat eri-ikäistä äänestäjää. Yhteensä vaaleissa äänesti 2005 Kallion seurakuntalaista ja vuoden 2018 seurakuntavaalien äänestysprosentti Kalliossa on 10,7 %. Koko Helsingissä äänestämässä kävi lähes 32 800 seurakuntalaista. Helsingin seurakuntien äänestysprosentti on alustavien tietojen mukaan 11,3. Äänestysvilkkaus säilyi samalla tasolla kuin edellisissä vuoden 2014 vaaleissa, jolloin äänestysprosentti oli niin ikään 11,3. Kallion uusi seurakuntaneuvosto keski-iältään Helsingin nuorin ? Eilen vaaleilla valittu Kallion uusi seurakuntaneuvosto on alustavien tietojen mukaan Helsingin nuorin. Neuvoston keski-ikä on 41 vuotta ja uusista luottamushenkilöistä 64,3 % on 20–39-vuotiaita. Neuvostossa tapahtuu suuria muutoksia, sillä uuden neuvoston jäsenistä peräti kymmenen on uusia. Vaihtuvuus on Helsingin suurimpia. Seurakuntaneuvostoon kuuluu yhteensä 14 seurakuntalaista. Seurakuntaneuvostossa jatkaa jo mukana olleista Johanna Hautakorpi, Pia Pihlaja, Leena Niinivaara ja Kari Kurka. Uusia neuvoston jäseniä ovat Sini Terävä, Kaisu Ahtola, Anna-Riitta Kässi, Lauri Grünthal, Taija Ståhlberg, Mio Kivelä, Olli Salmenranta, Mio Korhonen, Vilma Saarinen ja Risto Rantakari. Tulkaa kaikki vahvin Kalliossa Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokkaat saivat Helsingissä eniten ääniä Kalliossa. Tulkaa kaikki -ehdokaslista sai neuvoston paikoista 79 %, mikä tarkoittaa 11 luottamushenkilöä. Sanasta tekoihin -ehdokaslista sai neuvostosta kolme paikkaa. Yhteiseen kirkkovaltuustoon Tulkaa kaikki -ehdokaslista sai neljä paikkaa, Sanasta tekoihin -lista yhden. PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Upeat Rolser ostoskärryt nyt Hakaniemen Lasihallista Arjen apuvälineet 2.12 Halli avoinna klo 10-16 Ma -Pe 10.30-18.00 La 10.30-16.00
12 Viikot 48-49/2018 Kulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros Marika Krookin Amy&Bowie -tribuutti on lahjakkaan laulajan kunnianosoitus muutama vuosi sitten kuolleista kansainvälisistä tähdistä Aleksanterin teatterissa. Kuva: Polarartistit Oy. Salla Markkanen on lahjakas lauluntekijä ja veikeä ilmestys Ruumiinosalauluissaan Oranssin lavalla. Kuva: Jerry Lehtinen/ Oranssi. Filippiiniläiskoreografi Eisa Jocson kaappaa yhdessä esitystaiteilija Russ Ligtasin kanssa Lumikin fyysisen hahmon ja puhetavan Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla Stoassa. Kuva: Jörg Bauman. Anna Olkinuora & Katia Shklyar ovat vetovoimaisia esiintyjiä Höyhentämön vierailuesityksessä “Body interrupted”. Kuva: Harsha Chawhan. Tanssija Minttu Pietilä (vas.) ja mezzosopraano Essi Luttinen tekevät hienon tulkinnan Edith Södergranin rakkauksista Ooppera Skaalan vierailuesityksessä Viiruksessa. Kuva: Ooppera Skaala. ? Kulttuurija mediavaikuttaja Christian Moustgaard (1950-2018) kuoli yllättäen. Helsingin kaupunkikulttuuri ei olisi sama ilman edelläkävijän vaikutusta Elmun, Lepakon, Radio Cityn, kaapelikanava ATV:n tai Nöjesguiden-kaupunkilehden perustamisessa. Hän toteutti Jätkäsaareen musiikkialan ja esittävän taiteen ammattilaisille säätiöpohjaisen vuokratalon Jallukan 2017. Muistoa kunnioittaen. Taitava laulaja muuntuu moneksi Tribuuttikonsertit ovat joskus vaivaannuttavia. Näin ei ollut Aleksanterin teatterissa, kun tähtipölyä leijui teatterisaliin. Marika Krook tulkitsi kahden ”jumalaisen artistin” tuotantoa Amy & Bowie -konsertissa, joka oli omistettu Amy Winehousen sekä David Bowien musiikille. Kumpikin laulaja hurmasi kuulijat upeilla kappaleilla ja omaperäisyydellä. Back to Blackista Rebel Rebeliin, huikea kattaus. Rinnalla soitti ”Suomen Jimi Hendrix” eli Juho Pitkänen kitaroineen bändin kanssa. Marika Krook aloitti Amylla, jonka käheän soulahtavan äänensävyn hän tavoittaa erittäin hyvin. Punainen tukkakoriste oli kuin laulajattarella. Juonnot sujuivat lavealla englannilla. Ristiriitaisen Amyn kohtalona oli kokea sekä ihmisten ihailu musiikista että julkinen huomio rajusta elämäntyylistä. Rehab ja monet muut biisit kulkivat mainiosti. Winehouse sai valmiiksi vain kaksi albumia, joilla hän lunasti asemansa. Bowie äänitti yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana peräti 27 studioalbumia, joille vaihtelevat tyylit ja vaikutteet toivat aina jotain uutta. Ziggy Stardustista Major Tomiin ja Thin White Dukeen. Luovuus kukki hyvin loppuun asti. Krook oli tummemmassa Bowie-lookissa tyylikkäine laseineen. Starman, China Girl, Let`s Dance soljuivat pätevän orkesterin kanssa. Nainen astuu maailmaan eikä pelkää ”Ruumiinosalauluja” on yhden naisen näkemys itsemääräämisoikeudesta, ulkopuolisuudesta, ympäröivän yhteiskunnan oletuksista ja vaatimuksista. Salla Markkanen on lahjakas laulaja, muusikko, lauluntekijä, joka on aiemmin ollut säestäjä taustalla Helsingin Gayteatterin, HGT:n esityksissä. Nyt hän nousi yksin Oranssin lavalle Suvilahdessa. Vahva on ”Voimalaulu”, jossa nainen ei enää pelkää: – Halusin olla suurempi, mutta pelkäsin. / Haaveeni, unelmani hautasin. / Kyyneleeni aamukahviin keitin / ja muille hymyilin. / Nyt on aika lopettaa, / aloittaa alusta, / astua maailmaan! Ruumiinosalauluja on räävitön tutkielma häpeästä, rakkaudesta, seksuaalisuudesta sekä vanhenemisesta vähemmistössä elävän naisen kehon silmin. Saimme kokea kurittoman, mutta silti lämminhenkisen kabareen elämästä, joka on samalla lyyrinen joutsenlaulu menneelle ”keittiöpsykologin ammattiotteella”. Markkanen säesti itseään monin tekniikoin. Lumikki onnellisuuden leikkikentällä Liikkeellä marraskuussa -nykytanssifestivaali Helsingissä päättyi Stoassa Eisa Jocsonin ”Princess” –esitykseen. Hän on nykytanssikoreografi ja tanssija Filippiineiltä. Balettitausta näkyy tanssissa, mutta myös vahva kokemus tankotanssista sekä kuvataiteista. Yhdessä tanssija Russ Ligtasin kanssa Jocson tanssii ja puhuu Disney-teemapuistojen Lumikin näennäisen universaalia onnellisuuden kieltä. Aluksi koreografia on hyvin hiljainen, sitten kiihtyvä. Kaunista satuhahmoa ja lumoutunutta, teennäistä puhetta esittävät molemmat tanssijat naishahmoina ja naisen piipittävällä äänellä. Kaikki on niin kaunista ja sievää, silmiä räpytellään ja yleisöäkin puhutellaan. Disneyland satuineen on lavalla, kunnes esitys räjähtää nykytanssiin, piilosta ja satumaailmasta siirrytään todellisuuteen. Miestanssija kuoriutuu Lumikin roolivaatteista. Princess tavoittelee sukupuoli-identiteetin merkitystä, jossa aito tunne maailman tosiasioihin tulee mukaan tanssiin. Performanssi on myös kuvaus kahden tanssijan kohtaamisesta. Onnellisuus tanssista ja elämästä jää lopulliseksi intensiiviseksi vaikutelmaksi. Hieno esitys kruunaa festivaalin. Tuottaja Isabel Gonzalez nousi Stoan aulan pöydälle ja kiitti taiteilijoita, vierailijoita ja työntekijöitä päätösesityksen jälkeen. Festivaalin pitkäaikainen toinen taiteellinen johtaja Ari Tenhulaa siirtyy Zodiakin johtajakasi tanssilegenda Raija Ojalan jälkeen. Hän sanoi, että kaupungin tuki taidefestivaaleille on vain 2 % kulttuurin budjetista, mikä on vähän. UtoUto jatkaa Butoh-perinnettä Uusi UtoUto –teatteriperformanssiryhmä esitti Kaartinkaupungin Höyhentämössä ”Body Interrupted” –esityksen, jossa fyysinen teatteri yhdistyy videoon, musiikkiin, teksteihin ja liikkeeseen. Ryhmä haluaa ylittää raja-aitoja fyysisen ja symbolisen, aineellisen ja ei-aineellisen välillä. UtoUto haluaa olla fyysinen ja läsnä, vilpittömästi ja tosissaan. He haluavat rakentaa esitykset henkilökohtaisten kokemusten ja siihen perustuvan totuuden varaan. Suomalainen Anna Olkinuora ja venäläistaustainen Katia Shklyar olivat Höyhentämön intiimin pienellä lattialla Laura Weberin (musiikki, video) and Maria Bayatin (ääni, valo) tuella. Esiintyjäkaksikko näytti lattialla pehmeämmältä kuin kuvassa, joka seuraa japanilaisen, avantgardistisen Butoh-esityksen
13 2018/Viikot 48-49 Kulttuuri Aktiivimalli viritti Kapinarunoilijat Sörkan työväenkirjastossa Erkki Haapalainen on suosittu runoilija elävän esitystyylinsä takia. Tässä sodanjälkeisiä Boogie-tunnelmia. Kuva: Jorma Hyvönen. Pilvi Valtonen lukee ironista runoaan Aktiivimalli”, joka kertoo ajankohtaisesti ajastamme. Kuva: Raimo Granberg. ? Stadin työväenkirjallisuuspäivien vahvatunnelmainen hetki oli jälleen hyvin suosittu Kapinarunoilta Sörkan työväenkirjastossa. Se oli jo neljäs, ja johtaa taas kirjaan vapuksi. Runoja oli esillä pitkälle yli 20 Jussi Särkelän kokeneella juonnolla ja Pentti Saarikosken runoudesta väitelleen filosofian tohtori Riikka Ylitalon ruodinnalla. Ensikertalaisia oli puolet, joten runous vetää. – Moi! / Mä oon Pilvi. / Oon 43-vuotias ja 164 cm pitkä. /Mul on suoritettuna ylioppilastutkinto ja kaks ammattitutkintoo, sekä pätevyydet vielä kahteen muuhun hommaan ja työkokemusta monilta eri aloilta.(…) Se oli tosi hurja ajatus, mut tän vuoden alussa tapahtu jotain vielä hurjempaa... / Nimittäin, musta tuli AKTIIVIMALLI! / Vaikka mulla ei ollu aikasempaa aktiivimallikokemusta, mä pääsin heti Työvoiman palvelukeskuksen listoille ja sain oman taustatiimin, moniammatillisen työryhmän. / Ja huh, minkälaisen tehotiimin mä sainkaan! Mainion runon ”Aktiivimalli” tekijä on Pilvi Valtonen, ja hänen lisäkseen aihe herätti etenkin naisissa ironista harrastusta. Kirsi Komulaisella oli samasta aiheesta kaksikin runoa. Erkki Haapalainen on runoillan konkari, aina mukana ja aina jää mieleen, koska opettelee ulkoa pitkät tarinansa, jotka hän esittää vahvasti eläytyen, teatterina. ”Punainen paita” on miehen runo lapsuudesta 1946, kun isä kulki sellainen päällä kylän raitilla. Äiti vierasti väriä, ja lapset telmivät: – Minä unohdin isän punaisen paidan ja pienen mökkimme päreseinät ja elämän köyhän laidan. Sitten mentiin työväentalolle, josta äidin reppuselässä polku kulki kotia kohti: – Miesten pullossa kiljun hiki. Peräkylään tullut oli tanssi uus, se buugi buugi, suuren maailman hyppytanssi uusi. Tarja Okkonen on ”Nälkätaiteilija TE-toimistossa”, joka ei ole valmis vastaanottamaan oikeaa työtä, mutta painostettuna voin esittää olevani: – kunpa saisin oikean työn / jos saan palkaksi palkkaa / sosiaaliturvaa / kunpa saisin oikean työn. Moni, etenkin miespuolinen runoilija luki aatteellisia, osin paatoksellisia, runoja vuodesta 1918, ei tietenkään omakohtaisesti, vaan suvun perinnön kautta. Yksi koskettavimmista runoista oli Pirjo Lahdenrannan ”Tarina kihlarukista” jatkosodan alla. Nuorin polvi tuskin ymmärtää, mikä se on. Kihlarukin mies teki kosinnan yhteydessä morsiamelle. Runossa mies vietiin keskeltä synkän metsän. Vaimo taikoi kihlarukilla leipää lapsilleen: – Ja päiväpäivältä lapset varttui / ne riuskalla otteella töihin tarttui. / Enää ei pyssyt ja sota mielessä ollut / maahamme oli kaikille rauha tullut. Tunnelmaa kevensi välillä Julia Delgado kitarallaan. Hän on rento ja välitön, tuore lauluntekijä , jonka biisit kertovat omakohtaisista kokemuksistaan rehellisesti ja pilke silmäkulmassa. Laulussaan ”Helsingin kiireisin työtön” on rikkain rahaton, joka säikähtää metrossa: – Hyvää päivää, tarkastetaan matkaliput. Toinen laulu ”Nuoren parin tarina” on jo myönteisempi. Julia Delgado on tuore lauluntekijä, jonka biisit kertovat omakohtaisista kokemuksista suoraan, mutta pilke silmäkulmassa, esim. “Hyvää päivää tarkastetaan matkaliput…” Kuva: Raimo Granberg. Filippiiniläiskoreografi Eisa Jocson kaappaa yhdessä esitystaiteilija Russ Ligtasin kanssa Lumikin fyysisen hahmon ja puhetavan Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla Stoassa. Kuva: Jörg Bauman. Reetta Honkakosken ohjaama ”Täällä” on hienoa fyysistä joukkoteatteria Kanneltalon lavalla. Kuva: Ahmed Alalousi. Mikaela Mansikkala ja Tim Saarinen ovat vahvoja tulkitsijoita jälkimmäisen laitoskokemuksista dramatisoidussa Riisutussa elämässä KokoTeatterissa. Kuva: Sandra Beech. ja fyysisen teatterin ideaaleja. Dialogi on naturalistista ja vuorovaikutteista. Kanssakäyminen tapahtui pääasiassa englanniksi kuvan hankinnassa. Malja kaikkien naisten kunniaksi – En minä ole nainen. Olen neutri. / Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös, / olen naurava häive / helakanpunaista aurinkoa. / Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko, / olen malja kaikkien naisten kunniaksi, / olen askel kohti sattumaa ja perikatoa, / olen hyppy vapauteen ja omaan itseen… / Olen veren kuiske miehen korvassa, / olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto, / olen uusien paratiisien portinkilpi. / Olen liekki, etsivä ja röyhkeä. / Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka, / olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, / ilman ehtoja.” (suom. Pentti Saaritsa) ”Vierge Moderne”, lauluun, tanssiin ja musiikkiin perustuva esitys runoilija Edith Södergranista valloitti sieluni Viirus-teatterin uudessa, tyyriissä tilassa Jätkäsaaressa. Södergran kirjoitti runoja 1910-ja 20-luvulla ja oli rakastunut naiseen, mutta kärsi runoilijan taudista ja kuoli nuorena, 31-vuotiaana, mutta ehti tuoda suomalaiseen ja skandinaaviseen runouteen naisnäkökulman ja uskalluksen kertoa uudella tavalla. Perinteinen runomitta sai jäädä. Mezzosopraano Essi Luttinen on valloittava laulussaan Ooppera Skaalan tuotannossa, jonka Janne Lehhmusvuo ohjaa sekä Antti Rasi ja Janne Storms säveltävät. Musiikki tulee täysin elektronisesti. Minttu Pietilä on vaikuttavan sielukas tanssija 1900-luvun alun tiukasti napitetussa puvussaan. Valkoinen on viattomuuden väri. Hänen kehonkielensä etsii runoilijan kahta puolta, todellista ja illuusiota. Kuvallinen heijastuslavastus on erityisen hieno. Katsojasta tuntuu kuin lainehtiva meri myrskyää suoraan näyttämölle. Pääsimme myös metsään, Pariisiin ja muihin tärkeisiin paikkoihin runoilijan elämässä. Puhe on ruotsiksi, mutta taustalle teksti juoksee juohevasti suomeksi. Miten herkkävireistä lyriikka onkaan. Katsoja pääsee lähelle Edithin ja hänen ystävänsä elämää, sillä runot ovat unenomaisia, symbolisia ja voimakkaasti katsojaan vaikuttavia. ”Täällä me pyörimme … karusellissa” Alussa ja lopussa parikymmentä esiintyjää kierii Kanneltalon lavan lävitse poikkiviistoon. Sitten he nousevat kävelemään eri tahdissa, enimmäkseen aika nopeassa. He välttävät toisen kohtaamista. Jos sellainen tapahtuu tai uhkaa, kädet nousevat anteeksi pyytelevästi tai ihmettelevästi ylös kanssakulkijalle. – Kurotan kohti ihmisiä. / Etten olisi yksin. / Haaveilen siitä että levähtäisimme toistemme luona. / Haaveilen lämpimästä, ehjästä ja kauniista. Pian kävelijät kulkevat myös yhdessä toisesta kiinni pitäen. He oppivat yhteisöön: – Suuntaan katseeni ympäröivään ainutkertaisuuteen. / Jokaiseen hetkeen, jokaiseen vastaantulijaan. Välillä kuulemme jokaiselta kulkijalta henkilökohtaisen credon, tarinan tai tunnustuksen nauhalta. Puhuva esiintyjä on lavan edessä seisomassa. Live-lausuminen olisi kai liian hankalaa. Yksi mies sanoo oppineensa, mitä on rakkaus, vasta yli 60-vuotiaana. ”Täällä” on fyysisen teatterin suuri teos: – Se on maailman laidalle piirtyvä kuva ihmisyydestä, tekijät haluavat sanoa. Ohjaaja, Corporeal Mime –miimikko, Reetta Honkakoski on koonnut työryhmän eri-ikäisistä ammattilaisista ja harrastajista. Hän jäi mieleeni erityisen hyvin ”Pulpetti” –koreografiastaan tyttökoulun uniformupukuisille oppilaille. Työryhmä on työstänyt fyysisen teatterin keinoin kysymyksiä läheisyydestä, toisen ihmisen kohtaamisesta ja yhdessä elämisestä ympäristössä, jonka jaamme toistemme kanssa. Ammattilaisia, kuten Freia Stenbäck ja Valter Sui, on esiintyjien kärjessä, mutta oikeastaan on turha poimia ketään etukäteen. Mukana on myös maahanmuuttajia kantasuomalaisten rinnalla. Pojat eivät itke – Siksi ajattelenkin, että ei mitään huolta vaatteista, / mua ei kiinnosta mitä muut ovat mieltä alastomuudesta, /mä koitan vaan elää. Taiteen Sulattamon ”Riisuttu elämä” loppuu näihin Tim Saarisen elämästä kertoviin sanoihin. Hänen huudahdus pari vuotta sitten: –Hei, me tehdään vielä teos mun elämästä, toteutui osana Sulattamon Kaunis mieli –hanketta, jossa kulttuurin ja taiteen keinoin kerrotaan mielenterveystoipujan kokemusasiantuntijatarina yleisölle. Tarinassa häntä viedään laitoksesta toiseen, moneen uudestaan tauon jälkeen. Esitys sisältää nousuja ja laskuja hyvin todentuntuisella tavalla. Istuin penkkirivillä, jossa oli paljon nuoren miehen ystäviä ja kavereita paikalla. Nessuliinat olivat esityksen aikana ja lopussa todella tarpeen silmien pyyhkimiseen. Riisuttu elämä tuo draaman kautta esiin mielen maailman. Mitä ihminen käy läpi, silloin kun voimia ei ole? Entä kun tulee ajautuneeksi ulos yhteiskunnasta? Voiko elää sairaanakin onnellista elämää. Teos on myös tarina toivosta ja siitä, että meillä jokaisella on mahdollisuus nousta selviytyjäksi. Käsikirjoituksen tekivät Tim Saarisen tekstin pohjalta ohjaaja Eveliina Lafghani ja Raisa Omaheimo. Tuotannosta vastaa Taiteen Sulattamo ja KokoTeatteri. Tuottaja on Sandra Kimonen, joka vastaa myös valokuvista. Mikaela Mansikkala on toinen esiintyjä; hän vastaa myös Riisuttu elämä –laulusta Pekka Saukkosen kanssa. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 48-49/2018 Kuvataide pe 14.12. klo 19 liput ennakkoon 11,50/6,50 €, ovelta 13,50/8,50 € Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi Liput lippu.fi, hintaan lisätään toimitusmaksu Svengipukki Caisaan jo käy! Christmas Jazz Carrols around the Globe Risto Kolanen: Kuvataidetta itsenäisyyspäivän alla ? Katrine Dolven on norjalainen kuvataiteilija, jonka viides yksityisnäyttely avautuu Galerie Anhavaan jouluun asti. Rakkauden ihmiskasvot koskettavat Galleria Duetto, Kalevankatu 15, tuo esille kuvataiteilijana ja opettajana ansioituneen keskipolven mestarin Kuutti Lavosen hienoja monella eri tekniikalla tehtyjä töitä. Hänelle taiteen ydin on rakkaudessa ja hänen keskeinen aiheensa, ihmiskasvot, katsovat ja koskettavat meitä myös tässä näyttelyssä. Mestarillinen, herkkä viiva piirtää historian tähän hetkeen. Lavonen opiskeli Italiassa graafista suunnittelua vuosina 1978–79 ja Taideakatemian koulusta hän valmistui taidegraafikoksi 1984 ja suorittaa nyt kuvataiteen tohtorin tutkintoa Lapin yliopistossa. Taiteilijadebyytti tapahtui hyvin nuorena, vuonna 1978, jonka jälkeen näyttelyitä on ollut sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on toiminut Kuvataideakatemian grafiikan professorina 1999–2003. Mielikuvitus täydentää todellisuuden – Maalausprosessi toimii kuin muisti; kun kokemus muuttuu menneisyydeksi, säilyttääkseen sen sille pitää antaa muoto, kieli ja tilallinen ulottuvuus. Mielikuvitus täydentää todellisuuden, eikä ole muuta, autenttisempaa dokumenttia kuin muisto tai maalaus, Siiri Haarla kuvaa La Primavera –näyttelyään Tm•galleriassa, Erottajankatu 9. – Menneisyys kirjoittaa meitä / muistot ovat minän kertomusta minulle / maalaaminen on tulemista siksi joka on. Halun, nautinnon ja lumeen kuvajaisia Haarla maalaa rohkeasti. Kuvastimet peilaavat toistaan. Teoksiin syntyy ristikkäisiä kuvia, sisäkkäisiä maailmoja, joissa hahmot heijastuvat yhä uusina kuvina. Peileillä on kyky sekä heijastaa totuuksia että vääristää kuvajaisiaan. Ihmiset lähestyvät toisiaan naamioituneena Picnic-maalauksessa, Martta Heikkilä arvioi. Kun näen värejä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17, on todella mielenkiintoinen näyttely ahdistuneisuuden monista kasvoista. Valokuvaaja Kreetta Järvenpään näyttely ”I See Color” kuvaa ahdistuneisuushäiriön ihmisessä herättämiä moninaisia tunnetiloja. Kuvattavan ja kuvaajan välisenä vuoropuheluna syntyneet teokset ovat tulkintoja näistä tunteista. Yhdessä luoduissa kuvissa kohtaavat kuvattavan tekemä meikki ja kuvaajan teoksiin rakentamat kukkasommitelmat. Kuvissa esiintyvä Alexandra on kärsinyt vuosia ahdistuneisuushäiriöstä. Meikkaamisesta tuli hänelle selviytymiskeino, sillä pahimpinakin kausina huolitellut kasvot kätkivät näkyvistä ahdistuksen ja pelot. – Projekti sai alkunsa, kun etsin keinoa edistää Alexandran toipumista. Ajattelin, että terapian ja muiden hoitomuotojen rinnalla yhteinen, mielekäs tekeminen voisi auttaa häntä. Ehdotin kuvauksia, joissa yhdistäisimme hänen tekemänsä meikin kukkasommitelmiin. Luonnon hiljaiseloa kasvukauden jälkeen Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee Riitta Keurulaisen ”Hiljaiseloa” -teoksia. Hän työskenteli vuosikausia graafikkona, mutta halu taiteen tekemiseen kasvoi niin suureksi, että hän vaihtoi säännöllisen palkkatyön epäsäännölliseen, mutta itsenäiseen kuvataiteilijan työhön. – Innoitukseni lähde on luonto, mutta ei sen parhaimmillaan oleva kasvukausi, vaan sen lähes vastakohta: kasvun jälkeen erilaiset siemenet kuivuneen ja melkein huomaamattoman kasvin varressa, jäljelle jäänyt suonisto tai erikoisen suojan saanut hedelmä. Taiteilija pystyy nyt toteuttamaan teoksia tekniikalla, jonka haluaa öljyväreillä ja apuaineena lähinnä antiikkivaha mdf-levylle, joka on tarpeeksi vahva pohja. – Työvälineinä käytän siveltimen lisäksi mm. teloja ja lastoja, värikerroksia lisäämällä ja esiin raaputtamalla. Näin saan pinnan, johon voin piirtää ja raaputtaa tarkalla viivalla. Lähempi tarkastelu paljastaa tarkempia yksityiskohtia. Meksikon väripyrähdys marraskuulle Käytävägalleria, Kaapelitehtaan C-portaan 2 kerTaidegraafikko, professori Kuutti Lavonen ja suurikokoinen hieno Madonna Asturiana -teos Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Nuori kuvataiteilija Siri Haarla on íson työnsä Picnic äärellä, johon taiteilija sulautuu hyvin kivuttomasti Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Graafikko ja kuvataiteilija Riitta Keurulainen ja Lyhdyn hedelmät -teoksensa Galleria Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Hissikoriin liimattava varoitustarra Kuolemaan johtanut hissitapaturma Porvoonkadulla ? Kyseessä oli vuonna 1994 käyttöönotettu korinoveton hissi, jossa kuljetettiin roska-astiaa. Nuorehko mies kiilautui korin takaseinää vasten ja puristui kuoliaaksi. Hissi oli säännöllisesti huollettu ja äskettäin tarkastettu, eikä hississä ollut teknistä vikaa. Hissin korissa oli juuri tällaisesta tapaturman vaarasta varoittava tarra. Tällaisia hissejä on Suomessa tuhansia. Vasta vuoden 1999 kesällä tuli korinovi pakolliseksi uusissa hisseissä. Mikään määräys ei Suomessa edellytä lisäämään korin ovea vanhaan käytössä olevaan hissiin toisin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, joissa on huomioitu EU:n komission jo vuonna 1995 antama suositus vanhojen hissien turvallisuuden parantamiseksi. Suomen Hissiyhdistyksen asiamies Veli-Pekka Vitikka pelkää, että vastaavanlaiset tapaturmat yleistyvät, koska ympäristö on nykyisin rakennettu niin turvalliseksi, etteivät ihmiset enää osaa varoa. Hissi, jossa tapaturma tapahtui, oli teknisesti kunnossa ja oikein käytettynä turvallinen. Pahin vanhojen hissien turvallisuuspuute käyttäjien kannalta on hissin korin ovien puuttuminen, eli ovet ovat ainoastaan kerrostasanteilla ja hissin etuseinä liikkuu korin kulkiessa. Se mahdollistaa kiilautumisvaaran lisäksi esimerkiksi repun hihnojen tarttumisesta johtuvan tapaturman. Suomen Hissiyhdistys yhdessä alan toimijoiden kanssa pyrkii lisäämään hissin käyttäjien tietoisuutta hissien turvallisesta käytöstä. Suomen Hissiyhdistys esittää syvän osanottonsa hissiturman uhrin omaisille. Elementtien asennukset siirtyvät Violanpuistossa ? Violanpuistoon rakennetaan väliaikaista paviljonkipäiväkotia. Paviljonki tuodaan tontille kahdessakymmenessä elementissä ja kymmenessä katto-osassa. Valitettavasti ensimmäisten osien saapuessa huomattiin, että osa elementeistä oli kastunut. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että kuuden alimmaisen elementin suojaus oli rikkoontunut ja tästä syystä huomattava määrä vettä oli päässyt rakenteisiin. Helsingin kaupunki edellytti, että kastuneiden elementtien tilalle on toimitettava uudet. Elementtien valmistaja on käynnistänyt uusien elementtien valmistuksen. Ne valmistuvat viikoilla 51-52 ja niitä päästään asentamaan viikolla 1 tai 2. Tästä johtuu, että paviljonkipäiväkodin rakentaminen ja valmistuminen viivästyvät. Paviljonkipäiväkodin työmaan aluetta puistossa tiivistetään nyt mahdollisimman paljon, jotta hiekkakenttä saadaan liikuntakäyttöön. Kun elementit saapuvat työmaalle, kenttää joudutaan kuitenkin uudelleen rajaamaan työmaa-alueeksi. Tämän hetkisen aikataulun mukaisesti paviljonkipäiväkoti valmistuu helmikuun 2019 loppuun mennessä. Päiväkodin toiminta käynnistyy noin kahden viikon kuluttua paviljonkirakennuksen valmistuttua. Helsingin kaupunki tiedottaa asiasta lisää, kun valmistumisaikataulu tarkentuu vuoden 2019 alussa.
15 2018/Viikot 48-49 Kallion ja Sörkan oma kulttuuritalo on nyt uudessa osoitteessa. Kaikukatu 4 Caisa Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi Liput lippu.fi, hintaan lisätään toimitusmaksu roksessa, tarjoaa värikylläisten maalausten vastaiskun kaamosajan synkkyyteen. Tuulevi Sivunen on pitkää linjaa kulkenut kuvataiteilija, jonka akryylityöt kankaalle ovat täynnä punaista ja keltaista väriryöppyä, joka tuo iloa silmälle ja rauhaa sielulle. Hän sai parasta mahdollista palautetta ”Dash of Mexico” -näyttelystään, kun monen ihailema Rafael Wardi kävi katsomassa maalauksia ja kiitti tapaa käyttää värejä. Maalaaminen on Sivuselle seikkailu värien maahan. – Olen maalannut aina ja käsityöläisyritykseni tuotteet, neuleet ja kudonnaiset olivat hyvin värikkäitä. Lähtötilanteessa on tunnekokemus, inspiraationa ihminen, väri, valo, maisema, jotain, joka toimii matkalippuna seikkailun alkuun. Valmis maalaus on tulos matkasta, jonka varrella tapahtuu yllätyksiä. Luontohavaintoja syksyn väreissä Aarne Kyröläisen maalaukset ovat ekspressionistisia luontohavaintoja ympäristön visuaalisesta runsaudesta. Ne auttavat koloristiseen näkemykseen, joka inspiroi ajatukset ja mielen maisemat. Taiteilija viihtyy rannoilla, sillä siellä hän virittää mielensä luovaan oivallukseen. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8, esittelee ”Syksyn väreissä” –akryyli/ öljy kankaalle maalauksia. Kyröläinen teki elämäntyönsä Yleisradion TV 1:ssä graafikkona 1966-2004. Hänellä on ollut paljon näyttelyjä paitsi Ylen Pasilan Kupolikahvilassa, myös Mondossa, Allotriassa, Laterna Magicassa ja asuinpaikkansa Loviisan ympäristössä. ”Hävitysten keskellä” toi Porvoon Taidetehtaalle vuosi sitten Syyrian sodan kokemuksia maalauksina ihmisten suuresta hädästä ja menetyksistä taistelujen keskellä. Lähes 80-vuotias mies elää tuotteliasta luovaa aikaa. Maalauksia ja mööbeli-installaatio Taidemaalari Marja-Leena Valkolan näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16, koostuu maalauksista sekä mööpeli-installaatiosta, josta on löytynyt aiheet monille viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyille maalauksilleni. – Näyttelyssäni tavallaan katsotaan sekä eteenpäin, että taaksepäin ja muistellaan aiempia töitäni. Ainakin itse teen niin. Esille tulee rakkaita löytämiäni mööpeleitä sekä ihka uusia maalauksia, jotka ovat syntyneet näiden löytöjeni inspiroimina. Yhdellä seinällä on kokoelma muotokuvia, joissa esiintyvät kasvot löytyvät myös installaatio-osiosta. Teoksia on mm. Suomen valtion ja Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelmissa, julkisia töitä on Matinkadun lasikuitureliefit ja kauppakeskus Entressessä “Espoossa puhuttua” maalaus-sarja. Elämän toisella kierroksella Galleria ALBERT IX on Punavuoreen avattu taidegalleria, joka sijaitsee vanhassa arvokiinteistössä. Taiteilijaryhmä 2. kierros –kuvanveistäjät esittelevät pronssiveistoksiaan ”Muodon vuoksi” –näyttelyssä. Se perustettiin kuvanveistäjä Tilla Kekin ohjauksessa. Ryhmän jäseniä yhdistää se, että elämän 1. kierros meni liike-elämässä, joka on jäänyt nyt taakse. 2. kierroksella opiskellaan taiteen tekemistä ja omaa ilmaisua. Hillevi Latvalahden 1. kierros meni elintarviketeollisuuden korkeissa johtotehtävissä. Hän on harjoittanut uutta ammattia Espoon, Inkoon ja Helsingin gallerioissa, esim. Galleria 4-kuudessa terästä ja pronssia ”Tillan Talli”-ryhmässä. Albertin veistosnäyttelyssä hän esittelee pienikokoisia pronssi ja keramiikka -töitä, joiden pienet hahmot ovat hiiriä, ihmisiä, koiria ja kissoja puuhailemassa omia touhujaan. Teksti: Risto Kolanen Kreetta Järvenpään kauniiden valokuvien taustalla on huoli ahdistuneisuushäiriöstä. Kuvassa taiteilija (vas.) ja malli Alexandra teoksen Normal äärellä Galleria Topeliuksella. Kuva: Hannele Salminen. Tuulevi Sivunen tarjoaa intensiivistä väriterapiaa synkkään kaamosaikaan näyttelyssään Dash of Mexico. Taiteilija teoksensa Tornado äärellä Kaapelin Käytävägalleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Aarne Kyröläinen ikään kuin näyttäisi, että Kainuu III -teoksensa koskessa vesi on juomakelpoista Galleria AVA:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Brahenpuistossa tehdään viimeisteleviä töitä. Kuva (6.11.2018): Matti Priha / Helsingin kaupunki Leikkipuistorakennuksen rakentaminen alkaa keväällä ? Alppiharjussa sijaitsevan Brahenpuiston ja siellä toimivan leikkipuisto Brahen peruskorjaus on edennyt pitkälle, ja osa puistosta on otettu käyttöön. Leikkipuiston ohjaaja on paikalla puistossa ja leikkivälineet ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 14.00–16.00 ja tiistaisin myös kello 10.00–11.30. Tiistaisin kello 10.30 ohjemassa on leikkiä ja liikuntaa pikkulapsiperheille. Remontin aikana puiston sisäänkäyntejä on uudistettu ja niitä on kunnostettu avarammiksi. Viihtyisyyden parahtamiseksi puistoon on rakennettu muun muassa avoimia, kumpuilevia nurmipintoja ja polkuautoreitti, pienimuotoinen skeittipiste sekä leikkialueita. Rakentaminen jatkuu kevääseen 2020 asti Brahenpuistossa tehdään parhaillaan viimeisteleviä töitä, joiden on tarkoitus valmistua marraskuun 2018 loppuun mennessä. Valmiista puistosta rajataan työmaa-alueet vanhan kahluualtaan kunnostamista ja uuden leikkipuistorakennuksen rakentamista varten. Vanha graniittireunainen kahluuallas, joka sijaitsee puiston eteläosassa lähellä Kallion urheilukenttää, kunnostetaan kevät–kesällä 2019. Leikkipuistorakennuksen rakentaminen aloitetaan arviolta maalis–huhtikuussa 2019. Talonrakentaminen kestää noin vuoden, ja rakennus pihoineen valmistuu käyttöön loppukeväällä 2020. Leikkipuisto Brahe toimii nykyisessä väistötilassaan osoitteessa Sturenkatu 8 siihen asti, kunnes uusi leikkipuistorakennus on valmistunut. Brahenpuiston ensimmäinen osa on valmistumassa Kirkollisveroprosentti säilyy ykkösenä ? Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan: helsinkiläisten veroprosentti on 1,0 myös vuonna 2019. Tämänhetkisen arvion perustella vuoden 2019 kirkollisverokertymä Helsingissä on 80,7 miljoonaa euroa. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. Tällä päätöksellä ja näillä verovaroilla Kirkko Helsingissä auttaa kotikaupunkinsa hädänalaisia ja tukee mm. lasten ja nuorten kasvatusta. Kirkollisverokertymästä lähes 3 miljoonaa euroa ohjataan lähetystyöhön ja kansanväliseen apuun. Kirkollisveroprosentti sekä toiminnan ja auttamisen painopisteet ovat esimerkkejä asioista, joista vaaleilla valittavat luottamushenkilöt päättävät.
16 Viikot 48-49/2018 Museoon on löytänyt monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten kokemusten etsijöitä. Kuva: Maija Astikainen. Helsingin kaupunginmuseo saavuttaa miljoonannen kävijän ? Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016. Nyt kahden ja puolen aukiolovuoden tultua täyteen museo saavuttaa miljoonannen kävijän. Miljoonas kävijä palkitaan lauantaina 24.11. ämpärillisellä Kettukarkkeja, ja samalla tarjotaan kakkukahvit päivän tuhannelle ensimmäiselle kävijälle. Saa juhlia! – Olen äärettömän iloinen siitä, että museosta on tullut koko kaupungin yhteinen tila”, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo. – Olemme onnistuneet rakentamaan elämyksellisen vapaan pääsyn museon, joka sallii monenlaiset käyttötavat. Museoon on löytänyt myös monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten kokemusten etsijöitä. Helsingin kaupunginmuseo on suunniteltu kokonaiselämykseksi, jossa helsinkiläinen kaupunkilaisarki näkyy paitsi näyttelyissä, myös aulassa, kokoustiloissa, kaupassa ja vessoissa. Museo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, modernista uudisosasta ja kolmesta viehättävästä sisäpihasta. Tällä hetkellä museossa voi vierailla kolmessa pysyvässä näyttelyssä: Helsingin valituissa paloissa, Lasten kaupungissa sekä virtuaalielämys Aikakoneessa. Museon neljäs kerros on puolestaan omistettu vaihtuville näyttelyille. Tilan konseptiin kuuluu perinteisen museokäsityksen laajentaminen tunteita herättävillä sisällöillä, jotka voivat olla esimerkiksi näyttelyitä, tapahtumia, elämyksiä tai kokemuksia. Marraskuun alussa neljännen kerroksen valtasi Pelko, escape room -tyyppinen konsepti, joka perustuu kaupunkilaisilta kerättyihin ja ajan hengessä eläviin pelkotunnelmiin. Kaupunginmuseo on saanut viime vuosien aikana myös useita palkintoja. Toukokuussa 2018 museo sai kunniamaininnan kansainvälisessä European Museum of the Year -kilpailussa. Tuomariston perusteluissa mainittiin, että kaupunginmuseo on lämmin, helposti lähestyttävä museo, jossa yhteistoiminta kaupunkilaisten kanssa on otettu tärkeäksi periaatteeksi. Lapset ovat nykyajan ihmisille kustannuserä kuten eläkeläiset, kun kaikkea arvostetaan vain rahassa Josa Jäntti sitten voidaan saada naiset enenevässä määrin työelämään, kun lapset ovat jo iältään riittävän ikäisiä, että äidin töihin meno ei hankaloita perheen elämää. Silloin lapset pärjäävät pääasiassa jo omin voimin kotona, vaikka molemmat vanhemmat ovat töissä. Pyritäänkö meillä toteuttamaan aikoinaan Kiinassa käytettyä pakkolapsipolitiikkaa (vain yksi lapsi sallittu elävänä) käänteisenä, eli joka perheessä on oltava kolme (3) lasta. Ei suinkaan? Kehitetään sekä perhevapaita että äidin mahdollisuutta jäädä kotiin (+päiväkoti) hoitamaan lapsiaan. Perheen pitää saada itse päättää asiasta! Maamme on täynnä perheitä, jotka ajautuvat avio(avo-) eroihin, kun väkisin yritetään liian aikaisin yhdistää perhevapaus ja äidin töihin meno! Poikkeuksia on – sanotaan. Katsokaa nykyisiä avioerolukuja ja perehtykää syihin erojen toteutuessa! On käsittömätöntä luulla, että kun äiti pääsee mahdollisimman nopeasti lapsen synnnyttämisen jälkeen työelämään, niin perheessä syntyy halu hankkia lisää lapsia! Olen usein monen perheen kohdalla todennut, että onnellisia perheitä ovat useinmiten ne, joissa äiti on hoitanut kotona (+ päiväkodissa) lapsia pidempään ja mennyt töihin vasta kun he ovat riittävän ikäisiä! Kaikki isät ja äidit voivat ajatella vanhempiaan ja isovanhempiaan? Myös itseään tulevina työeläkeläisinä. Miten? Allekirjoittamalla työeläkeindeksin muuttamista määräajaksi eli www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/3375 tai tilata itselleen ja sukulaisilleen ko. kaavakkeen osoitteesta toimisto@senioriliike.fi. Palautusosoite on: Suomen Senioriliike – Pakarituvantie 4 00410 Hki Josa Jäntti Motto: ”ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden” sanoi jo Ahti Karjalainen aikoinaan. ? ”Maksa Sie minulle hyvin – niin ennustan Siulle tarpeeseen” sanoi mustalaismummo aikoinaan. Tämä toteutui jo taitettua indeksiä hyväksyttäessä. Sama tuntuu nyt toistuvan tuttujen ennustajien toimesta. Eläkejärjestelmää halutaan muuttaa hötkyilemällä. Muutokset olisi parasta tehdä aina kymmenen vuoden välein ja vain tarvittaessa. Silloin on jopa mahdollista osua oikeaan! Nyt on yhtäkkiä huomattu, vaikka asia on ollut tiedossa jo kauan, että syntyväisyys on laskenut. Kaikki mediat ja päättäjät ovat tohkeissaan asiasta. ETK, TELA ja ammattiyhdistysjohtajat lienevät valmiita taas muuttamaan työeläkejärjestelmää (uusittiin v. 2017) yhden vuoden kokemuksen perusteella. Samalla kaikilla tahoilla on ryhdytty ankarasti miettimään eri keinoja, kuinka syntyvyyttä saadaan parannettua. Jo jokin aika sitten demarien puheenjohtaja kehoitti lastentekotalkoisiin, mutta se sai aikaan kovan vastalauseryöpyn, koska hän ilmaisi tämän muiden mielestä ”epähienosti”! Jo 1990-luvun alussa tehtiin samanlainen havainto ja ennustus: kun suuret ikäluokat (1945 – 1950 syntyneet) siirtyvät eläkkeelle, niin eläkerahastot loppuvat. Tästä syystä v. 1996 eläkkeelle jääneiden ja vastaavasti sen jälkeen eläköityneiden alkuperäisestä eläkkeestä ryhdyttiin pihistämään eläkkeen ostovoimaa taitetulla indeksillä. Miten ennustus toteutui? Vuosien 1995 (taitettu indeksi) 2018 välillä oli kaksi lamaa. Ensin 1990-luvun puolivälissä ja vuodesta 2008 toinen. Miten kävi eläkerahastojen? Ne viisinkertaistuivat = v. 1995 38 miljardista 200 miljardiin! Ennustus vain 20 vuodeksi ja pieleen meni. Ko. ikäluokat ovat jo olleet eläkkeellä ja rahastot ovat kasvaneet kuten jo kerroin ennätyssuuriksi 38 miljardista yli 200 miljardiksi! Ko. vuonna (1996) eläkkeelle jääneet ovat menettäneet alkueläkkeen ostovoimasta siten, että siitä on jäljellä nyt 30 %. Kaikki ko. vuonna ja sen jälkeenkin eläköityneet ovat saaneet kärsiä tästä ennustuksesta! Tämä 20 vuoden päähän tehty silloinen ennustus suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä ja rahastojen loppumisesta osoittaa, miten järjetöntä on ennustaa 57 vuoden päähän ja tehdä muutoksia järjestelmään sen perusteella, kun 20 vuoden ennustukset eivät toteutudu. Nyt ennustetaan vuoteen 2065 ja ryhdytään tekemään muutoksia sen mukaan? Nyt on kiinnitetty huomiota vain siihen, että syntyneitä oli todella vain v. 2017 50 321, mutta unohdettu kuolleita 53 722. Jos ennusteet edes osittain pitävät paikansa, niin tämän kehityksen jatkuessa yhä pienempi joukko huolehtii yhä pienenevästä ”huollettavien” joukosta! Tässä taas tuo inhottava sana – huollettavat. Ikäänkuin kaikki yli 65-vuotiaat olisivat muka huollettavia ja muka yhtenäinen joukko. Unohdetaan, että jokainen heistä maksaa edelleen eläkkeistään veroja – jopa enemmän kuin muut vastaavasta tulosta! ”Niin oli ennen entäs nyt – sitä olen monasti mä miettynyt” – sanottiin laulussa aikoinaan. Tarkastelen elinoloja ja tapoja tältä pohjalta. En pyri väittämään, että ennen oli kaikki paremmin – pikemminkin päinvastoin. Monet seikat ovat kehittyneet positiivisesti. Ennen nuoret rakastuivat – joskus jo kouluaikoina. Syntyi pareja ja moni avioitui heti täytettyään viralllisen aikuisiän eli 21 vuotta. Monet menivät töihin mahdollisimman pian. Toiset lähtivät opiskelemaan ja ottivat opintolainaa. Kummassakin tapauksessa – sekä jo töissä oleville että opiskelijoille syntyi lapsia ennemmin tai myöhemmin – kuitenkin jo viimeistään 25-vuotiaina. Tästä syystä oli kiire opintolainojen takia opiskelijoiden valmistua mahdollisimman nopeasti, jotta pääsi maksamaan opintolainojaan pois. Töihin menneet ryhtyivät hankkimaan kotia kasvaneelle perheelleen eli omistusasuntoa lainan turvin. Uskallettiin ennakkoluulottomasti hankkia lapsia – jopa monta silloisesta tilanteesta riippumatta ja tuntematta tulevaisuutta! Lapsia syntyi myös siksi, että ei ollut tarpeeksi tietoa ehkäisyvälineistä. Niitä sai apteekista farmaseutille kuiskaamalla. Tästä syystä moni meni lapsen tulon varmistuttua pakkoavioon, koska silloin paheksuttiin ns. susipareja, eli niitä, joilla oli lapsia, mutta eivät olleet avioliitossa. Silloin käsite avopari oli lähes täysin tuntematon. Tästä huolimatta avioeroja oli nykyisyyteen verrattuna paljon vähemmän. Ehkäisypillerien yleistyessä naisilla lasten hankkiminen muuttui yhä enemmän perhesuunnittelun perustaksi. Tänä päivinä suhtautuminen elämään ja monet siihen liittyvät asiat ovat muuttuneet Esimerkiksi opiskeluun saa opintotukea. Ei ole kiire valmistua, siksi voi pitää välivuosia ja matkustella maailmalla – mikä on hyvä asia. Elintavat ovat muuttuneet. Tapana on käydä yhä useammin ”ulkona” syömässä. Perheet tekevät ulkomaan matkoja ainakin kerran vuodessa. Molemmissa tapauksissa, jos perheessä on 2 -3 lasta, kuluu perheeltä enemmän rahaa. Tästäkin syystä lapsia ei hankita – ehkä yksi, korkeintaan kaksi. Monia pelottaa myös ajan riittävyys, kun lapset alkavat harrastaa jotain, joka vaatii aikaa ja rahaa vanhemmilta. Lasten hoitaminen alkuvaiheeessa saattaa pelottaa. Myös ennnustettu ilmastonmuutos ja mahdolliset sodat saavat jotkut harkitsemaan lasten hankkimista. Yhä useammat haluavat luoda ensin työuran – myös naiset ja vasta sitten yli 30-vuotiaina edes miettiä lasten hankkimista. Miten kumpikin pystyy yhdistämään perheen vaatiman ajan, työn vaatimukset ja vapaa-ajan harrastukset, joihin on aikoinaan totuttu? Niiden joukko, joka ei halua lainkaan naisen /miehen lisäksi lapsia kasvaa koko ajan – usein mukavuussyistä. Monet haluavat elää läpi elämänsä yksin tai pariskuntana, tai jotkut eivät voi jostain syystä saada lapsia. Yhä useammat naiset haluavat luoda näyttävän työuran, jota kannattaa kunnioittaa, mutta johon ei usein siksi edes mahdu mies – saati lapsi? Asian voi kiteyttää sanontaan, että ”elämässä ei ole tilaa lapsille. Kaikilla on paljon virikkeitä ja tekemistä elämässä muutenkin, että lasten koetaan olevan tiellä”. On monia, monia muita nykyajan elämäntapaan ja haluttuun elämisen tyyliin liittyviä seikkoja, jotka rajoittavat syystä tai toisesta lasten hankkimista. Yksi syy, josta usein vaietaan, on työnantajien kysymys: aiottekoa hankkia lähiaikoina lapsia vai onko niitä nyt tulossa? Kikkakonsteilla ei syntyvyyttä lisätä Nyt ovat monet poliitikot ryhtyneet miettimään, millaisilla esim. taloudellisilla keinoilla ja palkinnoilla voidaan syntyvyyttä lisätä. Edellä jo mainitsemistani elämisen laadun ja elintapojen muutosten takia rahalla ei saada lisää lapsia. Olisi kuitenkin syytä silti helpottaa nykyisten ja tulevien lapsiperheiden taloudellista asemaa – nykyisen hallituksen kiristysten sijasta – esimerkiksi verotuksen yms. keinoin. Maahanmuuttajatko pelastavat? Maahamme on tullut vuosien varrella melkoinen joukko maahanmuuttajia. Osa on todellisia hätäpakolaisia ja osa usean eri maan kautta tulleita parempaa elintasoa tavoittelevia. Nyt ovat monet tahot, mm. puolueet, vedonneet, että tarvitaan heitä lisää, koska syntyvyys on laskenut (unohtamalla elinajanodote on huonontunut). Olemmeko osanneet sopeuttaa eli kotouttaa heidät tänne työelämään? Emme ole! Kaikille – myös laittomasti täällä viipyville taataan samat edut kuin kymmeniä vuosia veroja maksaneille kansalaisillemme. Olen samaa mieltä kuin AKAVAn puheenjohtaja uskalsi olla, että maahanmuuttajille voitaisiin maksaa pienempää palkkaa esimerkiksi alussa ekana oppimisvuonna. Tuon lyhyen koulutuksen jälkeen, kun ko. henkilö on oppinut maamme kielen ja sen ammatin, jonka hän on ollut oppimassa, hänen palkkansa nostetaan ko. työtä vastaavalle tasolle! Jos hänellä on ammatti jo muuttaessaan, esim. lääkärin tutkinto tai vastaava, hänen on kuitenkin opeteltava uuden kotimaan kieli ja todistettava pätevästi ammattitaitonsa. Poliitikoilla on väärä käsitys eli perhevapaat lisäävät syntyvyyttä Tätä mm. kokoomuksen puheenjohtaja ja monet muut poliitikot muista puolueista hokevat, että perhevapaiden lisääminen saa aikaan tasa-arvon ja syntyvyyden kasvamisen? Sen tarkoituksena on teoriassa saada isät enemmän mukaan lasten hoitoon ja muihinkin perheasioihin. Miksi tämä ei onnistu? Tarkoitus on jalo ja hyvä, mutta monesti isän tulotaso on sellainen, että perheen talous ei kestä isän mukana oloa poissa töistä (usein työnantajankin mielestä) ja perheen parissa edes lyhyitäkään aikoja. Sen ”laatuajan” pitää toteutua muuna kuin töistä poissaolona. Tämä toteutuu isän ”fiksuuden” ja halukkuuden perusteella. On olemassa monia sellaisia ammatteja, joihin perhevapaus ei sovi lainkaan. Ko. ”vapauden tavoite”, että naiset saavat töitä ja pääsevät aikaisemmin palaamaan takaisin töihin isän kotona olon ansiosta ei usein onnistu perheen ja hänen työnsä yhdistämisen vaikeuden takia. Vasta
17 2018/Viikot 48-49 Yleiset aukioloajat: Ma-pe klo 09-21 La klo 09-18 Su klo 12-18 K1-kerros on auki: Ma-la klo 08-21 Su klo 10-21 Vallila REDI, 2. krs, Skönen puoli MA–PE klo 9–21, LA 10–19 , SU 12–18 Tarjous voimassa 16.12. asti. Koskee normaalihintaisia Vallila-tuotteita. Lahjat pakettiin! Pussilakanat ja päiväpeitot 30 % Kauppakeskus REDI, 2.krs. 044 378 5555 www.thesisters.fi AVOINNA MA-PE: 09-21, LA: 09-18, SU: 12-18 Rakennekynnet, uudet 60€ Rakennekynnet, huolto 40€ Kestolakkaus CND SHELLAC 40€ Geelilakkaus 35€ Ranskalainen massalla 20€ glitter-väri 15€ värillinen lakkaus 5€ geeli-lakkaus 15€ Chrome-geelilakkaus 20€ Ambre UV-geeli valkoinen 20€ Yhden kynnen korjaus 5€ Lisäpituutta 5-10€ Rakennekynsien poisto 20€ Geelilakkauksen poisto 20€ Koristelu timanteilla 10€/2 kynttä 3D-kuviointikynttä 10€/10 kynttä Pikkujouluksi kynnet kuntoon tuhansien kuvakokojen www.kuvatehdas.fi 010 231 3102 redi@kuvatehdas.fi NYT MYÖS KAUPPAKESKUS REDISSÄ! Kauppakeskus Redi odottelee lisääntyviä asiakasvirtoja ? Kauppakeskus Redin kokonaishinnaksi tuli noin miljardi euroa. Redin rakennuttanut SRV omistaa kauppakeskuksesta 40 prosenttia. Yhtiö rakentaa myös Kalasataman asuintornitalot. Ensimmäinen tornitalo valmistuu ensi kesänä. Eläkevakuuttaja Ilmarinen on Redin toiseksi suurin omistaja 30 prosentin osuudellaan. Mukana ovat lisäksi osuuspankki ja LähiTapiola 15 prosentin omistusosuuksilla. Redin alkuviikot ovat olleet kankeahkot, koska kauppa ei ole käynyt toivottuun tahtiin. Uusi kauppakeskus avautui Kalasatamaan syyskuussa. Joita yrityksiä on lopettanut ja joitain lopettamassa, mutta kunhan Rediin totutaan käymään ja kulkutiet löytyvät sinne paremmin, niin kauppakin alkaa käydä nykyistä paremmin. Kuluttajien ostotottumuksen muodostuminen vie jonkin aikaa, paikka kun on kokonaan uusi. Kauppakeskukset nojaavat vahvasti Helsingin voimakkaaseen kasvuun. Väestöennusteessa väkiluku kasvaa vuosittain 7000 8000 henkilöllä 2030 luvulle saakka. Toukokuussa 2017 museo valittiin kuuden kovan finalistin joukosta brittiläisen Museums + Heritage Awards -museokisan kansainvälisen sarjan voittajaksi. Perusteluissa mainittiin kaupunginmuseon olevan yhteisöllinen museo, johon kaupunkilaiset ovat löytäneet tiensä sankoin joukoin. Vuosittain jaettavilla palkinnoilla halutaan huomioida innovatiivisia ja uraauurtavia museoja kulttuuriperintöalan projekteja paitsi Isossa-Britanniassa, myös muualla Euroopassa. Samana vuonna kaupunginmuseo valittiin neljän finalistin joukosta Vuoden museoksi 2017. Suomen museoliiton ja ICOMin Suomen komitean Vuoden museo -palkinto myönnetään vuosittain museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Vuonna 2019 museossa juhlitaan Signe Branderin 150-vuotisjuhlia. 15. huhtikuuta 1869 syntynyt Brander kuvasi Helsingin muinaismuistolautakunnalle ja kaupunginmuseolle noin tuhat valokuvaa vuosina 1907?1913. Ne ovat kaupunginmuseon valokuvakokoelmien perusta. Huhtikuussa museossa avataan myös virtuaalielämys Aikakoneen uusi versio 2.0. Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla.
18 Viikot 48-49/2018 Haanpäätä kielen pelastajaksi? Erfurtin päiväkirjat 1942-43: Alkaako tappio häämöittää? Kirja-arvostelu ? Suomen kielestä kielenä ollaan huolissaan. Pitääkö olla huolissaan? Englantia pukkaa joka paikkaan, virkamiesten ja poliitikkojen kapulakieli, some-kieli, tunkeutuu tajuntaamme hiipien, turmellen rehellisen suomen kielen elämämme ulkopuolelle. Mikä avuksi? Kirjallisuus ja Pentti Haanpää. Kielenkin mestari. Kirjailija Pentti Haanpää (1905-55) kirjoitti kansasta kansalle yli 350 novellia, joita hän kutsui ”jutuiksi”. Nämä ”jutut” ovat suomen kielen ainutlaatuista loistoa. Näitä pitäisi luettaa kouluissa,muissa oppilaitoksissa, eduskunnassa, valtion ja kuntien virastoissa. Opiksi ja ojennukseksi. Suomi ja suomen kieli ovat näissä jutuissa parhaimmillaan, kuin Aleksis Kivellä . Pääministeri Sipilä lienee lukenut, sillä hän käytti ministeriuransa alkuaikoina verbiä ”vatuloida”. Se on ehtaa Haanpäätä 1950-luvulta! Hieno kokoelma ”Kyllä kansa tietää” markkinoi aikoinaan poliitikko Veikko Vennamo. Tätä metodia käytti Haanpään tuotantoon mediatalo Kaleva ja Into kustannus järjestäessään avoimen äänestyksen Haanpään novellien paremmuudesta, suosiosta. Hanketta suojeli Juha Hurme. Yli 300 novellin joukosta valikoituivat suosituimmat, joista 52 eniten ääniä saanutta koottiin kirjaksi, jossa on novelleja neljältä eri vuosikymmeneltä. Kirja ”Pentti Haanpään parhaat” (Into 2018) on upea kulttuuriteko, loistavaa, rikasta suomen kieltä ja suomalaisen elämänmuodon, ajattelutavan kuvausta. Kieltä ja kuvausta johon vain Pentti Haanpää on pystynyt! Helmien helmiä Kirjassa on ensin Kymmenen kärjessä, äänestyksen kymmenen suosituinta. Lukijan perusteluista myös pieni pätkä. ”Tunnustus suomalaisen naisen topakkkuudesta ja toimeliaisuudesta. Tämä naishenkilö ei kuulu sarjaan hienot rouvat ja timanttien perässä juoksijat.” Näin lukija perustelee novellia ”Pussisen akka” vuodelta 1946. Tämä novellihan on vertaansa vailla oleva ylistys suomalaiselle naiselle, puheenvuoro myös syntyvyydestä, lastenteosta. Haanpää on aina ajankohtainen. Haanpää on omaa luokkaansa luonnonkuvaajana ja tästä helmenä novelli ”Lumirimppa – Kurjen kohtalo” vuodelta 1926. Ihminen, eläin,luonto ottavat mittaa toisistaan. Yhä edelleen ajankohtaista, kaikkialla maailmassa. Kirja ”Pentti Haanpään parhaat” on syytä jokaisen suomen kieltä rakastavan lukea. Se on vahva vastaisku kaikille muille tänne tunkeutuville maailman kielille. Suomi on kulttuurin kieli. Pekka Hurme peammaksi perääntymiseksi. Puna-armeija osoittautui paljon vahvemmaksi kuin saksalaisten ja suomalaistenkin propagandistiset etukäteiskaavailut antoivat ymmärtää. Venäläinen on sitkeä, sanoi Mannerheim. Yhtä juhlaa Sodankin keskellä voidaan juhlia, ainakin Päämajassa. Suurin juhla osui kesäkuun 4. päiväksi 1942, jolloin Mannerheim täytti 75 vuotta. Yllätysvieraaksi tuli itse Adolf Hitler, joka toi lahjaksi taulun, joka esitti häntä itseään! Mannerheim teki jo samana kesänä vastavierailun Hitlerin luokse. Näiden juhlien järjestelyistä vastasi pitkälle kenraali Waldemer Erfurth. Juhlia Erfirthilla riitti koko Päämajassa oloajan, hänen tehtävänsä oli jakaa saksalaisten suomalaisille myöntämiä lukuisia ansiomerkkejä ja toisaalta ennättää olla mukana myös suomalaisten saksalaisille myöntämien ansiomerkkien jakotilaisuuksissa. Näitä ”kissanristiäisiä” riitti, kirjassakin ihan uupumukseen asti, pöytäseurueet aina huolellisesti luetellen. Erittäin mielenkiintoinen kirja. Syventää sotakäsityksiämme tervetulleesti, saksalaisittain. Pekka Hurme ? Saksalainen kenraali Waldemar Erfurth tuli Suomen sotapäämajaan Mikkeliin kesällä 1941 ja oli siellä vuoden 1944 syksyyn, jolloin tuli äkkilähtö Saksaan Suomen tehdessä välirauhan Neuvostoliiton kanssa. Aseveljeys oli loppu, aseveljestä tuli vihollinen. Kenraali Erfurth piti Mikkelissä ollesssaan erittäin seikkaperäistä, huolellista päiväkirjaa. Lähes jokaiselta päivältä on joku merkintä. Saksalainen näkökulma Suomen Päämajan toimintaan ja erilaisiin sotilaallisiin, diplomaattisiin, henkilösuhteisiin, mielialoihin. Päiväkirja kuvastaa juuri sen hetken tunnelmia, se on aitoa tekstiä sotapäiviltä, ei mitään jälkiviisautta sodan kulusta. Sitä kirjallisuuttahan on tullut riittämiin, niin Suomessa kuin Saksassakin. Erfurthin sotapäiväkirjojen ensimmäinen osa tuli 2017 Pekka Visurin erinomaisesti taustoittamana. Nyt toisen osan, vuodet 1942-43 on toimittanut myös laadulla Pekka Visuri (Waldemar Erfurth – Sotapäiväkirja 1942-43 , Docendo 2018 ). Mannerheim keskiössä Suomen armeijalle ns. asemasotavaihe 1942-43 oli varsin rauhallista aikaa. Neuvostoliitto panosti sotaan Saksaa ja sen liittolaisia vastaan itärintamalla ja myös Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon huomattavasti Suomen eteläpuolella liittolaisinaan Romania, Unkari, Italia. Afrikan pohjoisrannikolla Saksan joukot Rommelin johdolla valtasivat alueita. Sotiminen pohjoisessa ei ollut pääareenana. Tärkeä pyrkimys oli kuitenkin Leningradin valtaaminen ja tuhoaminen sekä Muurmannin radan, neuvostojoukkojen huoltoreitin katkaiseminen. Erfurth kuvaa tarkasti Suomen ja Saksan sodanjohdon suunnitelmia ja neuvotteluja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen osalta keskeiseksi nousee Päämajassa marsalkka Mannerheimin rooli, hänen näkemyksensä sodan kulusta. Erfurth kertoo tarkasti, miten Mannerheim ensimmäisenä suomalaisesta sodanjohdosta jo vuoden 1941-42 taitteessa ounastelee, ettei tämä sota pääty Saksan ja Suomen kannalta hyvin : Saksa tulee häviämään ! Samaan aikaan suomalais-saksalaisilla Päämajan illallisilla, joita oli usein , nostellaan riemukkaita voitonmaljoja kohta päättyvän sodan kunniaksi. Erfurth kuvaa hyvin seikkaperäisesti lukuisia kahdenkeskisiä keskustelujaan Mannerheimin kanssa arvostaen suuresti Suomen Ylipäällikköä. Mannerheimin esilletuoman pessimismin Erfurth pitää omana tietonaan kirjaten sen kyllä päiväkirjaansa. Sotkuinen Saksa Kirjan yllättävimmät maininnat ovat Erfurthin kuvaukset omista joukoistaan, Saksan armeijasta! Saksan armeija tuntuu olevan koko sodan ajan hyvin sekavassa tilassa, komentosuhteet ovat epäselvät ja eri aselajien yhteistoiminta hyvin onnetonta. Ilmavoimat eivät tiedä mitä maavoimat tekevät,merivoimat ovat ihan ulkona kokonaiskuvasta. Kun vielä liittolaiset Unkari, Romania, Italia aiheuttavat jatkuvasti vain lisää ongelmia, ei ihme että itärintaman taistelut kääntyvät nopeasta etenemisestä vielä noMetrolla länteen tasan vuosi ? Metroliikennettä Matinkylään on sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana. Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018. – Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut. Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet. HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina. Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa. Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen. – Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia. HKL testasi vuoroväliä HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia. – Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä. Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin. – Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään”, kertoo Ville Lehmuskoski. Kakkosvaihetta länteen Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana. – Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
19 2018/Viikot 48-49 Lapinlahden sairaalasta esitetään ideakilpailua Valokuva: Janne Punju ? Lapinlahden sairaalan rakennuksille haetaan uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailun avulla. Asiasta päättää kaupunkiympäristölautakunta 20. päivä marraskuuta. Kilpailulla haetaan alueelle toimijaa, jolla on hyvä ja toteutuskelpoinen idea alueen tulevasta käytöstä sekä taloudelliset edellytykset sen toteuttamiseen. Lapinlahden puisto säilytetään kaikille avoimena alueena. Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Sekä C. L. Engelin suunnittelema päärakennus että ympäröivä puisto ovat suojeltuja. Museovirasto valvoo rakennusten ja alueen suojeluarvojen säilymistä. Kilpailun lähtökohtana ovat Lapinlahden alueen suunnitteluperiaatteet, joissa on kuvattu kaupungin tavoitteet alueen tulevasta käyttötarkoituksesta. Kilpailun voittajaehdotuksen pohjalta laaditaan tarvittava asemakaavan muutos. Suunnitteluperiaatteiden mukaan Lapinlahden alueen tulee säilyä kaikille avoimena, julkisena puistona. Asuminen on vähäisessä määrin mahdollista, mikäli se on kokonaisuuden kannalta perusteltua ja mahdollistaa muiden tavoitteiden toteutumisen. Toiminnan tulee ensisijaisesti sijoittua nykyisiin rakennuksiin. Rakennussuojelulailla suojeltujen rakennusten ja niiden ympäristön suojelupäätöksen mukainen vaaliminen on alueen kehittämisen lähtökohtana. Mahdollinen lisärakentaminen tehdään rajatulle alueelle, eikä se saa olla asumista. Lapinlahden puisto säilytetään kaikille avoimena alueena ja sen kulttuurihistorialliset arvot säilytetään. Kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalan vuonna 2015 väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on Lapinlahteen Lähteen taustaorganisaatio. Kaupunkiympäristön toimiala on selvittänyt, olisivatko sairaalan nykyiset vuokralaiset valmiita jatkamaan toimintaa tiloissa, jos rakenteita korjataan vain välttämättömin osin, ja jos vuokraa nostettaisiin sen mukaisesti. Neuvotteluissa ei päästy tulokseen. Vuokralaisilta nykyisin perittävä vuokra ei kata rakennusten korjausja ylläpitokuluja. Mikäli kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ideakilpailun järjestämisen, kilpailu alkaa vuoden 2019 alussa. Voittajasta päätetään suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2020. Tämän jälkeen alkaa asemakaavan muutos voittajaehdotuksen pohjalta. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021. Ideakilpailun avulla kaupunki pyrkii varmistamaan, että Lapinlahden sairaalan alue säilyy kaupunkilaisia palvelevassa käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Mistä nyt puhutaan? Leif Söderlund ? Niinpä niin , mistä nyt puhutaan. – Aluksi ilmastosta tietenkin: ”K aunis ilma tänään” tai ” kyllä on harmaata ja pimeää” . Mutta ilmasto puhuttaa oikein tosimielessä. Maan hyvä hallitus haluaa, että Suomi on mallimaa, viis siitä mitä tekevät Intia, Kiina, Afrikka tai Trumpin Amerikka! Ainakin Helsinki on saatava kurimukseen eli kielletään kivihiili vaikkei ole tarjolla vaihtoehtoa. – Mutta onhan meillä tuo turve, keskustapuolueen rakastama uusiutuva luonnonvara. Sen käyttö ei taida jättää minkäänmoista hiilijalanjälkeä? Ja metsäthän kasvaa rehottavat hurjaa vauhtia. Turha siis puhua hiilijalanjäljestä! Kepun puheenjohtaja ja maan pääministeri Juha Sipilä antaa hyvän esimerkin turhasta höpinästä hiilijalanjäljestä. Hän osti uuden lentokoneen, jolla nyt lentää liihottelee. Kansanedustajat puolestaan hyppäävät aina taksiin, vaikka raitiovaunukin olisi tarjolla. Taksi on ilmaista heille – ei meille! Mutta mitä suuren maailman hiilijalanjälkeen tulee, niin pieniä ovat Sipilän lennot ja Räikkösen formula-ajot. Sitten kun ilmastoasiat, poutasäät ja talven tulo ynnä hiihtokeli on käsitelty, voidaan puhua Ameriikan asioista. Sieltähän kuulee pitkin päivää sikäläisen presidentin syvällisiä ajatuksia meksikolaisvaarasta, median uhkailusta, rakkaudesta Kim Jong-uniin ja Eurooppaan. Ja pian tapaavat uudestaan nämä kaksi maailmaa johtavaa presidenttidiktaattoria. Nähtäväksi jää kuinka paljon he onnistuvat muokkaamaan maailmaa mieleiseksensä! Ja sitten puhutaan urheilusta! Mätkitään lätkää ja ihmetellään kuinka huono bisnes Jokerit on, kun Hjalliksen piti mennä myymään, mutta rahapulassahan on jotain tehtävä. Muuten koskahan Suomessa ruvetaan potkupalloilun sijasta pelaamaan jalkapalloa? Pukkeja on maailma pullollaan, mutta maalintekijöitä vain yksi. Ja missä luuhaavat mäkien nykäset ja niemiset? Helsingilläkin on tässä osansa: täällä ei ole yhtään hyppyrimäkeä!..... Ja jos ei muuta keksi, niin voi puhua kuinka Helsingin piispaa jaksaa yksi naistoimittaja ahdistella, tulee ihan #metoo mieleen. We Jazz -festivaali 2.–9.12. Helsingissä ja Tallinnassa ? Helsingin laajamittaisin vuosittainen jazztapahtuma We Jazz järjestetään kuudetta kertaa 2.–9. joulukuuta. Tapahtuma tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan katsauksen aikalaisjazziin meiltä ja muualta. We Jazz 2018 -esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. Logan Richardson, trumpetisti Jaimie Branchin Anteloper-yhtye, Phronesis, Y-OTIS, Timo Lassy Band, Verneri Pohjola & Mika Kallio, Ilmiliekki Quartet sekä ainutlaatuisen kunnianosoituksen säveltäjäsuuruus Krzysztof Komedalle esittävä Dalindèo. Uusina ulottuvuuksina We Jazzissa nähdään tänä vuonna mm. salakeikka, varastokeikat ja Mopo-yhtyeen festivaali festivaalin sisällä. Samalla We Jazz levittäytyy ensimmäistä kertaa myös Tallinnaan, jossa tapahtuma vierailee 6.12. Kotimaisen jazzkentän edelläkävijänä tunnettu We Jazz huipentaa musiikkivuoden ja tarjoaa kahdeksan päivää svengiä vuoden pimeimpään aikaan 2.–9. joulukuuta. Jazztähdet meiltä ja muualta muuttavat Helsingin kansainvälisen huipputason jazzkaupungiksi tapahtumassa, jota on usein syystäkin kutsuttu festivaalin ohella ”installaatioksi” ja ”utopiaksi”. Monia jazzin eri tyylisuuntia heijastelevat konsertit järjestetään toinen toistaan elämyksellisimmissä ja usein varsin yllättävissä paikoissa. We Jazz 2018 -artisteihin lukeutuu suuri joukko ajankohtaisia kansainvälisiä ja kotimaisia huipputekijöitä. Tapahtuman liput tulevat myyntiin maanantaina 10.9. klo 9 Lippupisteen myyntipisteissä. – Lähdemme tekemään tähän asti parasta We Jazzia ja ainekset siihen ovat kasassa, sanoo tapahtuman taiteellinen johtaja Matti Nives. – Tapahtuman esiintyjäkaarti on tähän asti musiikillisesti monipuolisin, tarjoamme runsaasti uusia avauksia esityspaikkapuolelle, ja myös pääsemme haastamaan sekä artisteja ja yleisöä että itseämme jälleen konseptuaalisesti. Myös Tallinnan-reissu tuo uuden säväyksensä kokonaisuuteen ja on hienoa aloittaa samalla säännöllinen keikkatoiminta meren tuolla puolen. Ulkomailta We Jazziin saapuvat uuden levynsä julkaisua juhlistava pianotrio Phronesis, jazzin rajoja uudella blues PEOPLE -kokoonpanollaan rikkova amerikkalaissaksofonisti Logan Richardson, Chicagosta lähtöisin olevan trumpetisti Jaimie Branchin tuore duokokoonpano Anteloper, eurooppalaisen jazzkentän eturiviin itsensä asemoinut Enemy, Brooklynistä saapuva saksofonisti Jonah Parzen-Johnson, Saksan jazztähtiin lukeutuva saksofonisti Philipp Gropper Philm-yhtyeensä kera, tuore Nordic Music Prize -ehdokas Kim Myhr Norjasta, niin ikään norjalainen Moskus, tanskalais-islantilainen Richard Andersson NOR sekä 10 vuotta Tanskassa vaikuttanut vokalisti Johanna Sulkunen, joka esittää We Jazzissa audiovisuaalisen Sonority-projektinsa. We Jazz -levymerkin omista kansainvälisistä nimistä festivaalilla nähdään Berliinissä asuvan ruotsalaissksofonisti Otis Sandsjön jo levymuodossa ihastuttanut Y-OTIS sekä upouusi yhtye Koma Saxo, joka on rakentunut Amok Amorin rytmisektion ympärille. Yhtyeen muodostavat basisti-tuottaja Frans Petter Eldh, rumpali Christian Lillinger sekä kolme pohjoismaalaista huippusaksofonistia Otis Sandsjö, Mikko Innanen ja ruotsalainen Jonas Kullhammar. Festariesiintymisensä ohella Koma Saxo nauhoittaa uuden levyn We Jazz -levymerkille tapahtuman yhteydessä. We Jazzin suurteos tänä vuonna on Dalindèo Celebrates Komeda, osana kansainvälistä puolalaista hanketta toteutettava näyttävä kunnianosoitus legendaariselle puolalaissäveltäjä Krzysztof Komedalle (1931–1969). Suvilahden Kattilahallissa toteutettava konsertti rakentuu Dalindèon musiikista ja komeista visuaaleista. Lisäksi tilaan on suunnitteilla Komeda-aiheinen näyttely. We Jazz -levymerkillä ylistetyn Mopocalypse-albumin julkaissut Mopo puolestaan kokoaa oman festivaalinsa festivaalin sisään Suvilahden Tiivistämössä. Mopocalypse Festival on eräs ohjelmiston todellisista villeistä korteista. Kotimaisista jazzhuipuista We Jazzissa nähdään myös mm. Moves-albumillaan napakymppiin osunut Timo Lassy Band, tulevan levynsä materiaalia esittävä Ilmiliekki Quartet, Perttu Saksan Eläimen kuva (Animal Image) -elokuvaan perustuvan esityksen tarjoileva duo Verneri Pohjola & Mika Kallio, konkarikaksikko Juhani Aaltonen & Raoul Björkenheim, ykkösluokan huilujazzpoppoo Ernie Hawks & The Soul Investigators sekä uudet tulokkaat Ainon ja Mikael Saastamoisen aina arvaamaton Perussastamala, joka on myös vuoden 2018 We Jazz Rising Star, jolle We Jazz -kollektiivi antaa huomionosoituksesta palkinnoksi apua tuotantoon ja viestintään. We Jazz lanseeraa festivaalilla uuden katalogiremix-sarjan, jossa se kutsuu arvostamiaan tuottajia tarkastelemaan levymerkkinsä tuotoksia kymmenen albumin välein. Ensimmäisenä pestin ottaa vastaanK-X-P-nokkamiehenä ja sooloartistina tunnettu Timo Kaukolampi. Kaukolammen We Jazz Catalogue Remix (01-10) kuullaan ensiesityksenä We Jazz -festivaalin Suvilahden ohjelmakokonaisuudessa lauantaina 8.12. ja luvassa on myöhemmin myös julkaisu. Kokonaan uutena ulottuvuutena We Jazz 2018 pitää sisällään ekskursion Tallinnaan. We Jazz aloittaa kuukausittaisen keikkatoiminnan Tallinnassa festivaalin yhteydessä viemällä kaksi levymerkkinsä yhtyettä, Y-OTISin ja Alder Egon Tallinnan Sveta Baariin esiintymään. Koko illan klubin täydentävät We Jazz -deejiit, jotka ovat tärkeässä roolissa vinyylivalintoineen myös festariviikolla Helsingissä. Esityskonseptien saralla kokeellisia elementtejä tarjoavat erityisesti salakeikka, jonka sijainti ja sisältö ovat arvoitus. Lipun ostajat saavat tarkemmat ohjeet tapaamispaikasta ja keikka on samalla puhelimeton tila, jossa fokus on yhdessäolossa ja mieleenpainuvan elämyksen jakamisessa. Myös varastokonserttien sisältö tulee yleisölle yllätyksenä, kuten säilytystilojen perukoilta tehtävät löydöt toki usein arkielämässäkin. We Jazz -festivaali esittelee jälleen uusia esityspaikkoja jazzmusiikille ympäri Helsingin. Keikkakartan uutuuksia ovat tällä kertaa Akusmata, Kaiku, Pelican Self Storage Töölö, Sveta Baar Tallinnassa sekä lähinnä kesäfestareistaan tunnettu Suvilahti, jossa We Jazz levittäytyy neljään sisätilaan. Aiemmilta vuosilta tuttuja ja hyväksi havaittuja keikkapaikkoja kahdeksan päivän jazzviikolla ovat Kahvila Sävy,Elokuvateatteri Andorra, Kulttuuritehdas Korjaamo, GLO Hotel Art, Ääniwalli, G Livelab ja Helsinki Contemporary. Taskutilaston sisältö ja muoto uusittiin ? Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihkonen eli ”Helsingin taskutilasto” ilmestyi uudistetulla sisällöllä ja ulkoasulla päivitettynä. Taskutilastoon kootaan keskeisiä tilastotietoja kaupungista viideltätoista aihealueelta, joita ovat muun muassa väestö, asuminen, koulutus, työllisyys, kulttuuri, matkailu ja terveys. Taskutilasto julkaistaan vuosittain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi taskutilastoa julkaistaan myös venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja kiinaksi. Poimintoja taskutilaston tiedoista: Helsingissä tehdyistä matkoista 35 % kuljettiin jalan, 34 % joukkoliikenteellä, 21 % henkilöautolla ja 9 % polkupyörällä. Joukkoliikenteen matkoista vajaa puolet kuljettiin bussilla. Helsingin sataman kautta vuonna 2017 kulkeneet noin 13 miljoonaa matkustajaa tekivät Helsingistä maailman vilkkaimman matkustajasataman. Ulkomaisista matkailijoista yleisimmin Helsingissä yöpyivät viime vuonna venäläiset, joiden yöpymisiä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä oli yli 195 000. Seuraavilla sijoilla lähes tasavahvoina olivat Saksa (172 000), Britannia (167 000), Yhdysvallat (163 000) ja Ruotsi (162 000). Helsingissä on 25 uimarantaa, 14 talviuintipaikkaa, 13 jäähallia, 16 uimahallia ja maauimalaa, 818 sisäliikuntatilaa ja 91 koirapuistoa. Suosituimmat museot viime vuonna olivat Ateneumin taidemuseo (noin 440 000 käyntiä) ja Helsingin kaupunginmuseo (434 000). Kaupunginkirjastoissa käytiin 6,5 miljoonaa kertaa, eli noin 10 kirjastokäyntiä asukasta kohti. Helsinkiläismiesten odotettu elinikä on vuonna 2017 syntyneillä 78,4 vuotta, mikä on yli kymmenen vuotta enemmän kuin vuonna 1977. Naisten elinajanodote Helsingissä on viime vuonna syntyneillä 84,3 vuotta. Helsingin asuntokunnista lähes 49 % on yhden hengen asuntokuntia. Kahden hengen asuntokuntia on 31 prosenttia, ja noin 11 prosenttiin asuntokunnista kuuluu useampi kuin neljä henkeä. Helsinkiläisten keski-ikä on 40,6 vuotta. Koko Suomen asukkaat ovat keskimäärin vanhempia, 42,7 vuotta. Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 090 työntekijää. Yleisimmät ammattinimikkeet ovat lastenhoitaja, sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Noin 40 prosenttia kaikista kaupungin työntekijöistä työskentelee sosiaalija terveystoimialalla. Ilmanlaatu Helsingin keskustassa oli viime vuonna hyvää tai tyydyttävää noin 95 prosenttia vuoden tunneista. Huonoa ilmanlaatua mitattiin noin joka sadas tunti.
21 2018/Viikot 48-49 Veli-Matti Hynninen Kaamoksen kutsu sivistymiseen ? Immanuel Kant osoitti sivistyneisyyttään hauskasti elämänsä loppumetreillä. Kuolemansairas fiosofi nousi viimeisillä voimillaan vuoteestaan ottamaan lääkärinsä seisoen vastaan. Samalla hän todisti itselleen ”ettei ihmisyys ollut vielä hylännyt häntä.” Sivistys on keskeinen osa ihmisyyttä. Sivistys on toisen huomaavaista arvostamista. Huomaavaisuus voi olla vähäeleistä, sen kohde ei ole huomionosoittaja itse vaan se toinen ihminen. Tätä asennetta kutsutaan sprezzatuuraksi, mikä tarkoittaa juuri käytöstapojen hallintaa itsestään numeroa tekemättä, muina miehinä, sivumennen. Päähuomio on aina toisessa. Huomaavainen ihminen jaksaa kiinnostua toisista, tunnistaa heidät, osoittaa sosiaalista myötätuntoa erotuksetta. Kiinnostus toiseen on hänen oikeutensa. Sanotaan, että huomaavaisen ihmisen silmät ovat kaikkialla, hän välittää aktiivisesti toisesta, haluaa maistella elämää toisen kanssa, tarkastella elämää toisen kannalta.. Pikkuseikat ratkaisevat usein, pieni on kaunista, sen lumovoima usein yllättää. Kreikkalaisessa mytologiassa kuningas Midas kykeni muuttamaan kullaksi kaiken mihin hän koski. Huomaavaisuus on midaksenkosketusta, suloista suhtautumista toiseen ihmiseen: Toinen on minulle kullanarvoinen. Sivistys on siis asenne. Se ei ole sitä että erottaa rouskun ja rauskun toisistaan, tietää kuningassuvut tai tuntee Kimi Räikkösen formulat ja Veini Vehviläisen torjunnat. Sivistys liittyy kyllä käyttäytymistapoihin, joiden hallinnalla voi osoittaa tahdikkuuttaan. Perusolemukseltaan sivistyneisyys on suhde toisiin, luontoon, elinympäristöön ja maailmaan. Etiketti ja tapakulttuuri ovat sen välineitä. Suomalaisen nuoren sivistyneistön parhaimmistoon kuuluva Matti Kalliokoski osuu nasevasti maaliin kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (HS 26.10.2018). Hän on lehtensä pääkirjoitustoimituksen esimies. Hän kehottaa vaihtamaan päivänpoliittiset nujakoinnit ja uuvuttavat kiistat arvokkuuteen. Hän viittaa ministeri Jaakko Nummisen 90-vuotsipäivähaastatteluun, jossa tämä vankka sivistyksen suurmies kertoo yleissivistyksen arvostuksen periytyvän meille 1800-luvulta. Jaakko Numminen muistuttaa, miten meillä Suomessa ”annetaan edelleen suhteellisen korkea arvo kunnon sivistykselle ja monipuoliselle kulttuurille. Hyvä näin.” Valta ja vauraus keskittyvät helposti. Tälle rahan ja materialismin ylivallalle ovat hyvinä vastavoimina ihmisten halu vahvistaa henkistä minäänsä havainnoimalla maailmaa avarasti. Tämä lahjakkuus on suomalaisuutta parhaimmillaan. Materialismi ja ateismi edustaa sivistymätöntä lyhytnäköisyyttä, jossa elämän syvin olemus suljetaan todellisuuden ulkopuolelle. Jaakko Numminen muistuttaa, että lukutaito yksi sivistystason mittari. Miten suhtaudumme kirjaan, kertoo henkisen minämme tilanteesta. Lukeminen auttaa pysymään ajantasalla, kehittymään ja tutustumaan toisten maailmoihin. Matti Kalliokoski oli löytänyt yhdysvaltalaiselta neuroja kielitieteilijältä Maryanne Wolfilta innoitusta ajatuksilleen. Wolffin mielestä aikamme yksi pahimmista taudeista on pinnallisuus. Hän sanoo, että silmäilevä lukutapa tekee meistä pinnallisia, kritiikittömiä, päätelmiin kykenemättömiä ja epäempaattisia. Kaamos tarjoaa huiman mahdollisuuden syventää lukeneisuutta. Kerran radiovierainani oli latvialainen kirjailija Anna Zigure kirjailijamiehensä Jukka Rislakin kanssa. Suorassa lähetyksessä Anna Zigure puhkesi ylistämään kaamoksen voimaa, jonka voi parhaiten kokea takkatulen ääressä, lukulampun valossa ympäröivän pimeän keskellä. Anna Ziguren kaamoshehkutus herätti ja sytytti. Taisin tuossa ohjelmassa tulla kaamosherätykseen. Kaamos on sopiva aika lumoutua kirjasta, antautua syventävään lukutapaan ja nauttia midiaksen kosketuksesta. Tarttumalla kirjaan maailma voi huomaamatta muuttua kultaisemmaksi. Veli-Matti Hynninen Kallion Kulttuuriverkoston joulukalenteri kertoo Alppiharjusta Luistelukilpailut Brahen kentällä vuonna 1948. Taustalla Pelastusarmeijan talo, Alppikatu 25, sekä Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto (kuva Väinö Kannisto HKM). ? Kallion Kulttuuriverkosto avaa joulukalenterin, jossa jokaisena joulukuun päivänä, aina jouluaattoon saakka, kerrotaan yksi tarina Alppiharjusta. Tarinat ovat, joko alueen historiaa tai nykyisyyttä esitteleviä luukkuja. Tarinoihin liittyy myös kuva paikasta, joka kalenterinluukussa päivittäen esitellään. Joulukalenterin luukut, joka on myös osa Kallion kävelyfestivaalin ohjelmaa, avautuvat päivittäen Kallion Kulttuuriverkoston nettisivuilla ja tarinat tulevat esille myös KKV:n facebook -sivuille. Joulupolun tarinat liittyvät myös lähiaikoina valmistuvaan Alppiharjun kotikaupunkipolkuun. Esite polusta julkaistaan vuoden 2019 aikana ja sen ovat toteuttaneet Kallion Kulttuuriverkosto, Alppila Seura, yhteistyössä Kotikaupunkipolku-hankkeen kanssa. Joulukalenteripolun tekstit on laatinut kaupunkiopas Juhani Styrman. Alppiharjun joulukalenteri, osoitteessa kallionkulttuuriverkosto.fi. 1.12. alkaen. Helen haluaa ostaa asiakkailtaan ylijäämälämpöä ? Helen haluaa ostaa yritysten ja kiinteistöjen ylimääräisiä lämpöjä. Avoimella kaukolämmöllä lisätään lämmön hankinnan monimuotoisuutta ja edistetään kiertotaloutta sekä ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Avoimessa kaukolämmössä hyödynnetään kaukolämpöverkkoa entistä monipuolisemmin. Kaukolämpöä voidaan tuottaa yhä tehokkaammin sekä talouden että ympäristön kannalta. Kaksisuuntainen lämpökauppa on tarkoitettu sellaisille Helenin kaukolämpöä käyttäville kiinteistöille, yrityksille ja asuintaloille, joiden toiminnassa syntyvä lämpö sopii sellaisenaan kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Kaupankäyntimahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Esimerkiksi teollisten toimijoiden prosesseissa voi syntyä suoraan hyödynnettävissä olevaa, riittävän korkean lämpötilan lämpöä. Sen sijaan kiinteistöosakeja asunto-osakeyhtiöissä saattaa olla matalan lämpötilan lämpöä, joka vaatii lämpötilatason nostoa ennen kuin sitä voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa. – Kun asiakas myy ylimääräisen lämpönsä Helenille, hän samalla parantaa energiatehokkuustoimiensa kannattavuutta, osallistuu Helsingin päästöttömään lämmittämiseen ja on mukana edistämässä ilmastoneutraalisuutta, sanoo johtaja Marko Riipinen Helenistä. – Helen haluaa hyödyntää olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa mahdollisimman tehokkaasti. Ylijäämälämpöjä hyödyntämällä voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja parantaa energiajärjestelmämme energiatehokkuutta, Riipinen jatkaa. Helenin ostaman lämmön hinnoittelu on läpinäkyvää ja kaikille tuottajille tasapuolista. Ostettavan lämmön hinnat vaihtuvat vuodenajan mukaan, ja ne ovat nähtävillä helen.fi-sivuilla. Faktat: Avoimella kaukolämmöllä tarkoitetaan kaksisuuntaista lämpömarkkinaa, jossa asiakkaat voivat sekä ostaa kaukolämpöä että myydä tuottamaansa lämpöä energiayhtiölle. Helen ostaa lämpöä kohteista, joiden tuottama lämpö soveltuu kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi sellaisenaan. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan +80 ja +115 ºC välillä. Tavallisessa asuinrakennuksessa syntyvä lämpö on Helenin hyödynnettävissä, kun kiinteistöllä on käytössään omaa lämmöntuotantokalustoa kuten lämpöpumppuja, joilla lämpö voidaan jalostaa kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Helen maksaa ostamastaan lämmöstä julkisen hinnoittelumallin mukaisesti. Lämmön ostohinta vaihtelee vuoden eri hinnoittelukausien mukaisesti. Siihen vaikuttavat ajankohdan kaukolämmön tuotantokustannukset ja kaukolämmön kysyntä. Viljan puintia Haltialan tilalla. Kuva: Helsingin kaupunki. Kaupunki mukaan peltojen kipsikäsittelyyn ? Helsingin kaupunki lähti mukaan kirkastamaan Vantaanjokea. Kaupunki levitti syyskuussa kipsiä omille pelloilleen Siltamäessä, Tattarisuolla ja Haltialassa kaikkiaan 22 hehtaarin alalla. Helsingillä on jo pitkään ollut vahva rooli ympäristöasioiden edelläkävijänä. Kaupunki edistää Itämeren suojelua muun muassa Itämerihaasteen, omien jätevesien ravinnejalanjäljen neutraloinnin sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kautta. HSY:n ajankohtaisia ympäristönsuojeluteemoja ovat olleet investoinnit jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen sekä innovatiivisten uusien ratkaisujen kehittäminen – esimerkiksi RAVITA-hankkeessa pilotoidaan fosforin talteenottoa ja kierrätystä. Viime viikolla julkistettiin Helsingin ja Turun kaupunkien kolmas yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma (2019–2023), jossa myös maatalouden vesiensuojelutoimet, muun muassa peltojen kipsitys, ovat painokkaasti mukana. – On tärkeää, että tavoite lähivesien ja Itämeren tilan parantamisesta näkyy kaupungin omassa toiminnassa. Näyttö kipsikäsittelyn tehokkuudesta ravinnepäästöjen vähentämisessä on niin vankka, että ilman muuta halusimme lähteä mukaan toteuttamaan sitä omilla pelloillamme, sanoo Vantaanjoen kipsihankkeen ohjausryhmässä mukana oleva Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen kertoo, että Helsingissä peltoja kipsikäsiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Tällöin Haltialan ja Tuomarinkylän pelloille levitettin kipsiä 18 hehtaarin alueelle. – Vantaanjoen kipsihanke innosti meidät uudestaan mukaan talkoisiin. Kipsikäsittely oli helppo toteuttaa: logistiikkaketju toimi ja kuljetukset saapuivat sovitussa aikataulussa. Saimme kipsin levitettyä yhdessä päivässä, Kuusinen kuvailee. Kaikkiaan Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin tänä vuonna kipsillä yli 1 000 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinneja kiintoainekuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten näiden vesialueiden ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Kipsikäsittelyä jatketaan myös ensi vuonna.
22 Viikot 48-49/2018 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 10,50 (12,80) 9,90 (10,50) 12,50 (13,86) 16,(17,11) Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme! MaalaisT SEURAAVAKSI 2.12. klo 10-16
23 2018/Viikot 48-49 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Työsuorituksia Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Sisustusmaalaukset, lattiat ja kylpyhuoneet KT-vähennys. Lohjan Värisuora p. 046-5638233 KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! QMedical edustaa hammashoidon huippuosaamista. Asiantuntijamme ovat aktiivisia sekä alan kotimaisessa että kansainvälisessä tutkimusja kehitystyössä. Tule mukaan pilottiryhmään ja ole ensimmäisten joukossa, joille asennetaan uudentyyppiset, sirot saksalaisvalmisteiset Medentika -implantit. Tarjoamme potilaille hoidon erikoishammaslääkärin ja erikoishammasteknikon saumattomassa yhteistyössä. Vielä muutama mahtuu mukaan. Ryhmän jäsenet saavat hoidon erikoishintaan: Hinta sisältää kokoproteesit yläja alaleukaan sekä alaleuan proteesin pysyvyyden varmistavat implantit ja erikoiskiinnikkeet. Siihen sisältyy tarvittava alkutarkastus, röntgenkuvat sekä systemaattinen jälkiseuranta. Erikoishammasteknikot Toivoisitko hammasproteesin pysyvän paremmin paikoillaan? Ota yhteyttä numeroon 010 2715 100 sovi aika alkutarkastukseen. Mikäli implanttihoidolla voidaan parantaa proteesiesi kiinnitystä sinulle varataan aika suuja leukakirurgin vastaanotolle. Seuraavassa vaiheessa tehdään tarkempi tutkimus ja hoitosuunnitelma. Hoito voidaan suorittaa miellyttävästi kevytnukutuksessa ja toipuminen on yleensä nopeaa. • • • • Puutarhurinkuja 2, 3 krs. 00300 Helsinki • Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Pikku Huopalahti 3.900 € Toimi näin: ONNI hammas Erikoishammasteknikot on lähellä asiakasta ja tarjoaa proteesien käyttäjille yksilöllisiä ratkaisuja ja sujuvaa palvelua. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si!
24 Viikot 48-49/2018 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 Mahtavaa marraskuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 KATJA VILHOMAA Asuntomyyjä 040 680 7719