• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 22 Viikot 48-49 2017 jari.nieminen@isannointiverkko. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki LUOTTOKUMPPANISI ASUNTOASIOISSA Pyydä maksuton hinta-arvio kodistasi! SARI LEINO, LKV, LVV 050 550 9101 sari.e.leino@op.fi RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija 040 515 1128 raija.seilonen@op.fi OP-Kiinteistökeskus Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. – tarjoa omaasi – Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio@pomell.fi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Helsinginkatu 14 Avoinna: ma-ke 08-04, to-la 08-05, su 10-04 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Kauniita pikkujouluistutuksia alk. 8€ Meiltä myös jouluruusut!
• 2 Viikot 48-49 Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Varaa pikkujoulut meiltä! Minisun Monivitamiini Vahva 120 tabl. 15 90 Norm. 19,90 € Minisun D-vitamiini 20 µg 100 tabl. 8 90 Norm. 11,80 € Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi 37 näytelmää 3 näyttelijää KOOTUT TEOKSET z V AIN PARH A AT P A LAT! WILLIAM SHAKESPEAREN Liput 15/12 € Esitykset klo 19.00: ke 29.11. pe 1.12. su 3.12. Huom! klo 15.00. ti 5.12. pe 8.12. la 9.12. ti 12.12. ke 13.12. to 14.12. pe 15.12.
• 48. vuosikerta – nro 22 Viikot 48-49 Tänään Talvipuutarhassa juhlavuotta kunnioittaen ? Suomen juhlavuotta kunnioittaen Talvipuutarhaa koristaa keskihallin laajassa kukkaistutuksessa valkoiset joulutähdet valkeine kynttilöineen, joulukuusi parvellaan, ja luonnon materiaaleista kootut kranssit ja muut jouluaiheiset sidontatyöt luovat juhlallisen tunnun puutarhan tiloihin, Talvipuutarhan perinteiksi muodostuneita lystikkäitä tonttuhahmoja ja –kantoa unohtamatta. Toki joulutähtien lisäksi puutarhaa koristaa amaryllikset, hyasintit, atsaleat, ja helmenämme kamelia vanhuksemme! Talvipuutarhan koristelu on valmis ensimmäiseen adventtisunnuntaihin 3.12 mennessä ja päättyy loppiaisviikonloppuun 6-7.1. Joulun juhlaa kauppahalleissa ja toreilla ? Helsingin kauppahallit ja torit ilahduttavat asiakkaitaan jouluna erilaisilla tapahtumilla, joulumarkkinoilla, musiikkiesityksillä ja tietysti tarjoamalla sesonkiherkkuja loppuvuoden juhliin. Teurastamo virittäytyy myös jouluun. Hakaniemen hallissa voi vielä nauttia joulutunnelmasta. Hallin remontti alkaa tammikuussa ja kauppiaat siirtyvät Hakaniemen torille upouuteen väistötilaan. Nuorten itsenäisyyspäivän bileet ? Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä helsinkiläisten nuorten kanssa itsenäisyyspäivän konsertin Kulttuuriareena Gloriassa 6.12. klo 17-22. Tapahtuman esiintyjiksi on saatu tämän hetken kuuminta hottia olevia nuoria artisteja, jotka on valittu helsinkiläisitä nuorista koostuvan Puskatorpedo-ryhmän toimesta. Illan pääesiintyjä Evelina on lunastanut paikkansa uutena kirkkaana suomalaisena rnbtähtenä. Laulaja-lauluntekijän esikoisalbumi teki viime vuonna suomalaisen äänilevyn historiaa, kun se myi ensijulkaisuna ensimmäistä kertaa platinaa jo ennen ilmestymistään. Itsenäisyyspäiväbileet on syntynyt helsinkiläisten nuorten aloitteesta. Vapaa Pääsy (K-13) Kalasatamaan oma sähköasema Aurinkovoimala ja uutta tekniikkaa ? Kalasataman uudella sähköasemalla on oma aurinkovoimala sekä aivan uutta vianhallintatekniikkaa. Helsingin Kalasatama kasvaa ja kehittyy vauhdikkaasti. Uuteen kaupunginosaan rakennettiin myös oma sähköasema, joka huolehtii alueella huippuluokan sähkönjakelusta ja varmistaa omalta osaltaan Kalasataman kehittymisen Helsingin näyteikkunaksi. Uuden sähköaseman verkossa pilotoidaan kriittistä, isoa kohdetta, jossa sähköverkon mahdolliset viat ohitetaan automaattisesti uuden vianhallintatekniikan ansiosta. Sähköasema tarvitsee sähköä myös omaan käyttöön ja tekniikan pyörittämiseen. Kalasataman sähköasemalla käytetään uusiutuvaa energiaa: sähköä saadaan rakennuksen katolle asennetuista 28 aurinkopaneelista ja lämmitykseen hyödynnetään muuntajien hukkalämpöä. Sähköaseman keskeinen sijainti kulttuurillisesti tärkeän alueen keskellä on asettanut myös sähköasemakokonaisuudelle korkeat arkkitehtuuriset vaatimukset. Korkeatasoiset betonija metallirakenteet sulautuvat historialliseen alueeseen. Aluetta tulee ensi vuonna ympäröimään graffitiaita, jolla sähköasema kytketään vielä paremmin ympäröivään kaupunkikuvaan. Kalasatama tarjoaa kodin 25000 ihmiselle ja 10000 työpaikalle vuoteen 2040 mennessä kaupungin suunnitelmien mukaan. Alue on esimerkki uudenlaisesta suunnittelusta, missä kokeillaan monia uudenlaisia älykkään kaupungin ratkaisuja. Kalasataman energiajärjestelmä yhdistää paikallista pientuotantoa, sähköautoilua tukevaa infrastruktuuria, sähkön varastointia ja älykästä siirtoverkkoa. Helsingin joulukausi käynnistyi Aleksin joulukadun avajaisissa Helsingin Aleksanterinkatu sai juhlavalaistuksensa tänä vuonna 69:ttä kertaa, kun perinteiset joulukadun avajaiset ilahduttivat kaupunkilaisia ja vierailijoita sunnuntaina 26. marraskuuta. ? Avajaisjuhlallisuudet ja -ohjelma alkoivat Tuomiokirkon portailla kello 15. Pormestari Jan Vapaavuori sytytti jouluvalot kello 16. Avajaisjuhlinta päättyi paraatiin, joka kulki Senaatintorilta ydinkeskustan halki kello 16–16.45. Jo kolmatta kertaa paraatin kruunasi Suomen kansallisbaletin yli 50 tanssijan sadunomainen kokonaisuus. Joulukadun energiatehokkaat led-valot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. Sivu 9 Jouluvalojen loistetta Aleksin joulunkadun avajaisissa. Kuva: Jussi Hellsten Valontuoja-tunnustuspalkinto Ylisosiaalineuvos Kananojalle ristö (v. 2012), Helsingin kaupunginteatterin Kvartetti-näytelmän työryhmä (v. 2008) ja professori Sirkka-Liisa Kivelä (v. 2000). Palkintoesine on taidetakoja Heikki Suikin suunnittelema rautainen kynttilänjalka, jonka on vuodesta 2010 takonut taidetakoja Timo Miettinen. Suvanto ry on valinnut vuoden 2017 Valontuojaksi ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan. Aulikki Kananoja on rohkea sosiaalialan uranuurtaja ja kehittäjä. Hän on ollut myös Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry:n kehittämistyössä aktiivinen toimija ja edistänyt merkittävästi työtä kaltoinkohdeltujen ikäihmisten hyväksi. Aulikki Kananoja toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuodet 2009–2016. Valontuoja-tunnustuspalkinto luovutettiin Suvanto ry:n syyskokouksen yhteydessä 22.11.2017. Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry on vuonna 1990 perustettu erityisasiantuntijayhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on ikääntyneiden henkilöiden luottamuksellisissa suhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan ehkäiseminen. Yhdistys mm. ylläpitää auttavaa puhelinpalvelua ja tarjoaa neuvontaa, asiakaspalvelua sekä vertaistukitoimintaa. Toiminnallaan Suvanto ry vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntyneiden turvallisuuden edistämiseksi ja väkivallan vähentämiseksi. Suvanto ry on Ensija turvakotien liiton, Vanhustyön keskusliiton, Vanhusja lähimmäispalvelun liiton sekä Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsen. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Katja Taimela. ? Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry jakaa vuosittain Valontuoja-tunnustuspalkinnon yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle merkittävästä toiminnasta vanhusten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran helmikuussa kynttilänpäivänä 1995. Vuoden Valontuojaksi on aiemmin valittu mm. Helsingin kaupunki (v. 2015), Rikoksentorjuntaneuvosto ja sen sihteeValontuoja-tunnustuspalkinto jaettiin helmikuussa. Katja Taimela (vas), Aulikki Kananoja ja Satu Taiveaho. LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI
• 4 Viikot 48-49 Yleisönosasto Yleisönosasto P ääkirjoitus Nro 22 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingissä sähkönjakelun varmuus huippuluokkaa S ähkönjakelun luotettavuus on Helsingissä maailman huippuluokkaa. Kaupunkilaiset kokevat sähkökatkoja muuta Suomea selvästi harvemmin. Helsingin sähköverkon varmuuden takaa maan korkein kaapelointiprosentti. Jakeluverkosta 98 prosenttia on kaapeloitu. Kaapeloitu verkko on suojassa myrskyiltä. Sähköverkon pituus Helsingissä on 6200 kilometriä. Siitä maan alla on 6000 kilometriä. Keskimääräinen keskeytysaika Helsingissä oli vain 4 minuuttia vuonna 2015, kun taas Suomessa keskeytysaika keskimäärin kaupungeissa oli 17 minuuttia. Kun helsinkiläinen kokee puolen tunnin sähkökatkon joka kymmenes vuosi, valtakunnan taso Suomen kaupungeissa on 6 sähkökatkoa kymmenessä vuodessa, ja katkojen kesto on 1,7 tuntia. Yksi suurimmista vianaiheuttajista sähköverkolle ovat kaupungissa tehtävät kaivuutyöt. Automaatiota lisäämällä sähköverkon toimitusvarmuutta on saatu parannettua merkittävästi ja sähkökatkojen kestoa oleellisesti lyhennettyä. Uuden teknologian avulla vikapaikka voidaan erottaa ja sähköt palauttaa suurimmalle osalle asiakkaista hyvinkin nopeasti. Sähköverkon investointeihin käytetään 40 miljoonaa euroa vuosittain. Yli kolmasosa asiakkailta perittävistä siirtomaksuista käytetään sähköverkon investointeihin. Investointeja tarvitaan kasvavan kaupungin sähkön jakelun varmistamiseen ja sähköverkon uudistamiseen. -j.a. Miksi Helsinki ei käytä ylijäämiä palveluihin? Niilolle onnea 6.12. ? Helsingin kaupunginvaltuusto päättää marraskuun lopulla ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman lähivuosille. Useimmista muista kunnista poiketen Helsingin valtuustolla on rahaa, jolla se voi halutessaan parantaa palveluja ja helsinkiläisten hyvinvointia. Helsingin viime vuoden tilinpäätös oli 465 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupunkikonsernin tulos yhteensä 600 miljoonaa ylijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämiä makaa kaupungin pankkitileillä yli 1,2 miljardia euroa. Tämän vuoden ylijäämäksi ennustetaan 370 miljoonaa. Vaikka kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan, ehdottaa kaupunginhallitus, että myös jatkossa tavoitellaan vuosittain noin 200 miljoonan euron ylijäämiä. Helsingin poikkeuksellisen vahvaa taloutta kuvaa sekin, että kaupungilla on lainasaatavia 700 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja. Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti, että toimintamenojen kasvu rajataan ensi vuonna vain 1,7 prosenttiin. Samaan aikaan asukasluvun arvioidaan kasvavan 8 000. Palvelujen tarvetta lisää vielä se, että kunnallisia palveluja eniten käyttävien väestöryhmien eli lasten ja vanhusten osuus kasvaa. Asukasta kohti on palveluihin budjettiesityksessä kuitenkin entistä vähemmän rahaa. Kovimmin tiukka budjettilinja iskee sosiaalija terveyspalveluihin. Niihin esitetään 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna arvioidaan käytettävän näihin palveluihin. Lähiterveysasemien vähentämistä aiotaan jatkaa perustamalla Kalasataman jättikeskuksen jälkeen Keskustaan toinen jättikeskus, jonka valmistuessa lopetetaan useita lähiterveysasemia, neuvoloita ja muita sote-lähipalveluja. Jo ensi vuonna lopetetaan Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemat, kun Kalasataman keskus valmistuu. Helsingissä on noin 45 000 työtöntä. Samaan aikaan kaupungin työntekijät uupuvat kasvavan työtaakan alle. Aktiivisen työllistämisen sijasta kaupunginhallitus esittää kuitenkin yli 400 työpaikan vähentämistä kaupungin tehtävistä. Budjettiesityksessä on varattu 65 miljoonaa euroa sakkomaksujen (työmarkkinatuen korotettu kuntaosuus) maksamiseen Kelalle siitä, että pitkäaikaistyöttömiä pidetään työttömänä, vaikka heitä voisi työllistää esimerkiksi palkkatuella. Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen avoin toimintaryhmä on valmistellut vaihtoehtobudjetin (www.helsinkilistat.fi), jolla ohjattaisiin 72 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluihin. Samalla siinä ehdotetaan työpaikkojen lisäämistä palkkaamalla lisää työntekijöitä kaupungin tehtäviin ja palkkatuettuihin töihin esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitetään kaupungin tonttivuokrien rajujen korotusten pienentämistä ja lisärahoitusta HSL:lle joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi. Näiden esitysten rahoittamiseksi riittää, että kaupungin ensi vuoden budjetin tavoite noin 200 miljoonan euron ylijäämästä pudotetaan puoleen. Noin 4,3 miljardin euron budjetissa ei ole mitään tarvetta tavoitella tuollaista ylijäämää, kun aiemmiltakin vuosilta on jäänyt käyttämättä 1,2 miljardia euroa. Kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus valita: Jatkaako se palvelujen alibudjetoimista vai ohjaako se satojen miljoonien ylijäämistä osan helsinkiläisten palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja hyvinvointiin. Yrjö Hakanen www.yrjohakanen.fi ? Onnellista Niilonpäivää ja pitkää ikää Sinulle, meidän rakas kotimaamme, Tsudimanian kansantasavalta! Sattuipas mukavasti kun on nimija syntymäpäivä yhtaikaa. Ja suuret juhlat: tuli 100 vuotta täyteen! Se on pienelle pohjoiselle kansalle iso asia, varsinkin kun tiedämme että maailmassa on lukuisia monimiljoonaisia porukoita, jotka hamuavat omia jalkoja oman pöydän alle ja kyynärpäitä pöydälle, mutta turhaan. On auguureja, kurdeja, katalooneja jopa skotteja miljoonittain, mutta ei itsenäisyyttä. Mutta me tsuudit olemme olleet onnellisessa asemassa. Isäntiemme suojeluksessa – niin Tukholmasta kuin Pietarista käsin – saimme kehitellä omaa identiteettiämme, kunhan vain maksoimme veromme, ja senhän me tsuudit teemme edelleen niin iloisin mielin. Onnea siis Sinulle, Niilo, tämä joulukuun kuudes on todellinen ilonpäivä! Meno on nyt melko rauhallista, mitä nyt sotesta kiistellään. Eli hoidetaanko ihmisiä yleensä ja missä saa synnyttää, taksissa, ambulanssissa vai yleisessä saunassa. Ja maakunnat ovat myös tapetilla. Näyttää näet siltä, että tarvitaan uutta hallintokoneistoa turvaamaan sekä luottamusmiespaikkojen että virkamiesten määrän kasvu. Päänvaivaa aiheuttaa vain se, kuinka saadaan Tsudimanian kansa uskomaan, että tulevat uudistukset säästävät jopa miljardeja euroja! Ulkopolitiikassa kaikki on kohdallaan. Kuule Niilo, olet onnistunut kumartamaan sekä itään että länteen ja jopa Kiinaan asti ilman, että suunnasta tai toisesta on potkaistu persuksiin. Tsudimanian kansa kiittää, sen saat kokea varsin pian eli vaaleissa tulevan tammikuun neljäntenä sunnuntaina. – Ensimmäiset vuosikymmenet olivat myrskyisempää aikaa. Silloin sattui kaikenmoista aikakirjoihin merkittävää ja tapahtumien kulmiMistä puhutaan Sarpo ? Asiallisesta ja asiattomasta puhutaan, asiallisesti ja asiattomasti. Sosiaalisessa mediassa tavallisimmin. Siellä se on vapaata ja suodattamatonta. Vastustetaan, kannatetaan, solvataan, miten milloinkin. Pääasia, että reuhataan. Puhutaan mitä puhutaan, mutta kovin usein puheiden alkujuurilla on se joku joka määrää tahdin. Entäs sitten? Harmitonta räyhäämistä ja paineiden purkua nyt kun siihen on helppo väylä. Kaikkien ääni pääsee kuuluviin. Tervettä mielipiteenvaihtoa Hyvähän se on jos ongelmista puhutaan. Sotateoreetikko Carl von Clausewitzin mielestä sotakin on ihmisten välistä kanssakäymistä. Mutta jos naruja veteleekin kyseenalaisin tarkoitusperin toimiva äänten kalastelija. Se joku, joka on analysoinut tilanteen. Joka on valinnut kohteekseen sopivimman kansanryhmän, tarpeeksi väkirikkaan, miettinyt juuri sille ryhmälle ominaisimman ongelman. Ja suurenmoisuuttaan kertonut ongelmasta laumalleen. Ja sitten kun lauma on saatu tietoiseksi, villitty huutamaan katkerasti kostoa ja oikeutta, se kalastelija astuu näyttämölle. Se kiittää nöyrästi saamastaan luottamuksesta. Se rauhoittaa kansaa, sanoo olevansa kansan puolella, lupaa ratkaista esiin nostamansa ongelman. Sen, josta kansanryhmä ei ollut tiennytkään. No, kansanryhmälle on nyt annettu ongelma. Ollakseen hyväntekijälleen mieliksi, kansanryhmä alkaa toteuttaa ongelmaa, elää niin kuin sen on sanottu elävän. Ja päästäkseen pahasta nostaa pelastajaksi ilmoittautuneen keisarikseen. Pidäkkeettä sinkoilevan vapaan sanan liikkeessä ongelma muuttaa muotoaan, kasvaa ja synnyttää toisia ongelmia. Menoon on puututtava kovalla kädellä. Keisari heristelee sormeaan, tuomitsee lujin sanoin kurittomuudet, soimaa kiittämätöntä kansaansa ja ongelmanratkaisun nimissä rankaisee uusilla säästötoimilla, leikkauksilla, rajoituksilla. Kansansa parhaaksi. Unohtamatta vähätellä muita keisariksi pyrkijöitä ja heidän edustamiaan ongelmia. ”Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta. Älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma.” Lauloi Petri Tiili vuonna 1978. Rauhaa. Pisa-tutkimuksesta Kuka on syyllinen ? Tuntuu varsin erikoiselta, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump käy Aasian kapitalistisissa valtioissa ”saarnaamassa” kuinka Pohjois-Korea on tuhoamassa maailmaa sen jälkeen, kun Donald Trump itse kertoi heti presidentiksi päästyään, että ydinaseita pitäisi käyttää, kun ne on valmistettukin, joten voinemme kysyä: Kuka on syyllinen Pohjois-Korean uhitteluun ? ! Lassi Tiittanen naatiopisteenä voimme pitää sitä, jolloin Väinö Tanner lokakuussa 1939 esitteli itsensä generalissimus Josif Stalinille menshevikiksi ja mausoleumissa ihmetteli, että Leninin pää oli ollut paljon suurempi silloin kun toverukset aikoinaan olivat tavanneet toisensa. – Ei ihme, että hiki helmeili Paasikiven otsalla! Mutta nyt on toisin, voidaan pitää kansainväliset sotaharjoitukset, jospa vaikka Tsudimania saisi silloin uuden marsalkan. Mutta mitäpä menneistä. Onnea uudelle satavuotiskaudelle, Niilo! Hauskaakin tulee olemaan, sen takaa puolueiden kirjo, mitä niitä nyt onkaan, sinisiä, vihreitä, hattuja, myssyjä, pikkumustia, maanhiljaisia, äkkivääriä, maahisia ja pakanaväki. – Ja ulkomaanmatkoja, kuule Niilo, älä luovu reissaamisesta, se avartaa ja samalla saa herkutella: sushia, miekkakalaa, fasaania ja villisikaa. Ja, ah tuota medaljonkisadetta! Kansantasavallan kerma sai rintapielensä koreaksi. Ja olihan joukossa joku tähtönenkin. Ei sattunut kohdallemme, mutta mene tiedä jos joskus läheltä riipaisisi. Ja niitähän saa myös antiikkikaupasta Aleksilta! – Mutta vielä kerran: onnea Niilo, pidä lippu korkealla. Leif Söderlund Siltasaari ? Pisa-tutkimus kertoo miten osaamattomia Suomen pojat on, mutta ei huomioi näiden poikien erikoistaitoja ! Ollessani itse koulussa muistan miten ne joilla maanviljelystila tai vanhemmat yrittäjiä, niin he joutuivat koululäksyjensä lisäksi tekemään myös kotonaan sen alan töitä siihen aikaan 1962-1971 yleisimmin oletettiin poikien jatkavan vanhempiensa ”jalanjäljillä”! Nyt näyttää hyvin vahvasti siltä, että mennään RAJUSTI TAAKSEPÄIN Lieneekö syy EU:n vai jonkun muun, mutta näin näyttää tapahtuneen ja kun naiset vielä moittii, ettei heitä hyväksytä eri yritysten hallituksiin, niin mietin ovatko he edes yrittäneet ? Olen itse ollut useissakin hallituksissa ( tosin palkatta/ palkkiotta). Ikäväkseni olen tehnyt sen huomion, ettei moni ole ollut edes halukas ! Voiko silloin syyttää, ettei pääse, kun ei haluakaan? Palatakseni alkuun, niin eiköhän tällaiset Pisaym.-tutkimukset pitäisi ensin katsoa kuinka laaja-alaisesti he asioita itse ymmärtävät elämisessä pärjäämisen suhteen ? Isäni sanoi ammatikseen sekatyömies, vaikka oli riveejä joka tilkitsee ja tervaa tilkkeet, että ne pysyy aloillaan hirrestä rakennettuihin taloihin tai laivoihin ! Minullekin hän tuon työn opetti. Äitini oli vaatturi ja osti kaavat Turusta sekä kävi prässäyttämässä vaatteet Raumalla, kun hän oli ensin kotonamme Pyhärannan Nuuskissa ne ensin omalla koneellaan ommellut. Vanhempani olivat minusta hyvin huolissaan, kun heidän mielestään olin vain haaveilija ja äitini sanoi minulle Lassi ota se ammatti mikä sinulle annetaan ja niin olen tehnyt, vaikka siinä sivussa olen runoja kirjoitellut sekä tauluja maalannut vaikka mistä! Joten minä ainakin henkilökohtaisesti uskon KYLLÄ SUOMEN POJAT PÄRJÄÄ OLKOOT JOTKUT PEIJAKKAAN PISAYM. TUTKIMUKSET MITÄ MIELTÄ TAHANSA ! Lassi Tiittanen
• 5 Viikot 48-49 Heinäsen kolumni Runopalsta Sarvipäitä Edellinen runo Kohtalon tiellä kuljen oli lukijan aiheesta. Synkkä on taivas ja maa, vallankammarissa hämärtää. Ihanteet ovat kadonneet, valot varjon alle jää. Leevi katsoo ihmeissään sarvipää pesee kasvojaan. Kaikki keinot sallitaan, konttikyydillä matkataan! Luulo ei tietoa olekaan kuten yleisesti uskotaan. Todellisuus on toinen, fakta on alkua viisauden. Avoin rakastava ihminen on tasalla tilanteen. Hänkin elämää ymmärtää, sarvipää pakkaa sekoittaa. Synkkä on taivas ja maa, Porvoon puolella hämärtää. Kulttuurin kummajainen miehen kunniaa puolustaa. Kasvatuksessa lepsuillaan, kurittomuus rauhoittaa. Suloinen lapsi muistetaan, kynttilät jäävät palamaan. Sanat ei riitä kertomaan, suloinen tyttö lähteä saa. Sarvipää pesee kasvojaan, leikkii moraalinvartijaa. Tuoko huominen parempaa sitä jäädään kysymään. Toivo Levanko lyyrikko Pakina ? Suomalainen seisoo kadulla ja on vihainen. Ei. Ei siitä, että Karjalan ja Petsamon mukana meni 13 prosenttia sata vuotiaan Suomen maapinta-alasta tai että Laatokan mukana meni 75 prosenttia Suomen makean veden varastoista vaan siitä, että thaimaalaiset veivät taas kaikki marjat metsistä. ? ? Suomen hallitus istuu Eduskunnassa ja on vihainen. Ei. Ei siitä, että marjat viedään metsistä vaan siitä, että maa on täynnä vihapuhetta ja yllytystä väkivaltaan. Vihapuheiden määrän vähentämiseen ja koko sen uhan poistamiseenkin on kuitenkin olemassa jo koeteltu ja yllätys yllätys Suomen ylimmän johdon siunaama ratkaisu: tapetaan kaikki ne suomalaiset, jotka muodostavat suurimman uhan ja tapetaan ne vielä ennakkoon. Kuulostaako yllytykseltä? Hyvä jos kuulostaa, sillä yllytystähän se onkin. ? ? Ennen kuin kukaan nyt yllytettynä kuitenkaan radikalisoituu, niin muistutettakoon, että tässä ei siis tälläkään kertaa tarkoiteta paisuvaa vanhusvästöä ja sen uhkaa Suomen valtionvelalle. Eikä suinkaan Suomessa asuvia siirtolaisia tai pakolaisia sehän olisi juuri sitä vihapuhetta, josta hallitus on vihainen. Viekää vaikka vedetkin Laatokasta ? ? Palautetaanpa mieliin mitä mieltä itse presidentti Vladimir Putin oli ennakkoon tappamisesta maaliskuussa 2013: ”Suomessa asuvia suomalaisia voidaan tappaa tarpeelliseksi katsottava määrä, jos he aiheuttavat uhan Venäjälle” (kirjoittajan suomennos). ? ? Alkuperäinen presidentti Putinin lausunto kuuluu, että ”...vuoden 1939 sodan syynä oli Suomen raja, joka oli ”vain 17-20 kilometrin päässä Pietarista” eli silloisesta Leningradista ... se (raja) oli kaikkineen varsin suuri uhka viisimiljoonaiselle kaupungille. Uskon, että silloin bolshevikit yrittivät korjata ne historialliset virheet, jotka he tekivät vuonna 1917 ...” Eli – Presidentti Putinin mukaan pelkkä uhka oikeutti Neuvostoliiton ennakkoon tappamaan 100 000 ihmistä ja ajamaan puoli miljoonaa muuta ihmistä pois kodeistaan. Kyseessä on siis ennaltaehkäisevä toimi. Uhka ei liene poistunut, koskapa koteja ei ole palautettu. Tätä Putinin lausuntoa Suomen ylimmät päättäjät eivät ole vastustaneet eli he hyväksyvät tämän vääryyden. ? ? ”Ihminen joka hyväksyy vääryyden vastustamatta sitä, on itse pahan ja vääryyden puolella.” (Martin Luther King). Entäpä jos joku nyt innostuu korjaamaan niitä historiallsia virheitä, joita ”bolshevikit” tekivät Suomessa vaikkapa vuonna 2015. Minkä moraalin mukaan niitä voisi nyt tuomita. Kansankunnan moraalia nimittäin normittavat juuri sen ylimmät päättäjät. Apuun pitäisi hälyyttää sitten varmaan niin piispat, rabbit kuin imaamitkin. Toimintaan on toki jo ryhdytty vaikenemalla. Kenen moraalia kuuntelet sen joukoissa seisot. ? ? Ja jos joku nyt vielä muistaa ne thaimaalaiset marjanryöstäjät, niin tilastojen mukaan he vievät maamme metsien marjoista alle prosentin ja nekin itse keräämällä. Syytä ollakin vihainen. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Marraskuun valopilkkuja: Marskia, Metsoja, Martin markkinoita ? Näistä haluan kertoa nyt. Kaupunginteatterimme suuri näyttämö tarjoaa Juha Vakkurin kirjoittaman ”Mannerheim ja saksalainen suudelma” –näytelmän Kari Heiskasen jämäkässä ohjauksessa. Kiitokset ja onnittelut tekijöille, koko komppanialle! Ystäväni sanoi, että jokainen suomalainen miesnäyttelijä, joka on pitkä ja laiha, jo vähän vanha ja aatelisen oloinen, pääsee – jos hyvin sattuu – kerran Marskin ryhdikkääseen rooliin! Näin myös Asko Sarkola, teatterin johtaja evp. saapastelee Marskina maamme kohtalon vuosina 1940-44. Sotaa käydään seikkaperäisesti. Rekvisiittana heijastetaan perustietoja taustakankaalle, Saksan ja Suomen yhteistyö jatkosodan vaiheissa selvitetään, Marskin osuus arvioidaan. Jännitys on huipussaan. Vanhemmalle väelle nousevat omakohtaiset muistot mieleen. Ja nuorempi polvi saa vastauksia kysymyksiinsä. Mannerheimin elämänkertakin tulee nokkelasti paljastetuksi naisjuttuja myöten. Omakohtainen Marski – kokemukseni on välirauhan syksyltä, kun 13.10.40 paljastettiin Pengerkadun puistikossa entisen Pelastusarmeijan tontin ylälaidalla Aarre Aaltosen veistämä Ässä-rykmentin patsas. Roikuin tuhatlukuisen yleisön joukossa Kallion Yhteiskoulun viereisellä kaiteella nähdäkseni Marskin valkeine korkeine karvalakkeineen hänen ensimmäisellä vierailullaan Pitkänsillan tällä puolella. Taisi olla ainut kerta ennen seuraavaa eli 1951 tapahtunutta arkun kuljetusta Hietaniemeen Hämeentietä pitkin. Tuo tunnusomainen karvalakki oli tässä Vakkurinkin näytelmässä! Vierustoverini kertoi vaatturinkokemuksellaan Marskin ja silloisten upseerien ryhdikkyyden salaisuutena olleen korsetit, jotka liittyivät räätälöityyn asetakkiin. Ratsun selässäkin ryhti säilyi. Toinen ylistykseni kohde on Ateneumin ainutlaatuinen Veljekset von Wrightnäyttely ja sitä valottava tyylikäs Erkki Anttosen ja Anne-Maria Pennosen toimittama ” Veljekset von Wright – taide, tiede ja elämä” – 16 artikkelin teos upeine teoskuvineen. Näyttely jatkuu aina 25.2.18 saakka. Museon johtaja Susanna Pettersson kirjoittaa Taistelevista metsoista, Suomen taiteen ikonista. Sehän on tunnetuin ja jäljitellyin teos vuodelta 1886. Tuolloin Ateneum avattiin yleisölle. Tämä Ferdinandin suurikokoinen maalaus hankittiin testamenttivaroin museon kokoelmiin nykyrahaksi arvioiden 14.000 eurolla. Aikojen kuluessa veljesten suosio hiipui, jossakin vaiheessa lähes unholaan, kunnes nyt on toisin, tutkimuksen ja asenteiden myötä. Marraskuisiin valopilkkuihin lisään myös juhlavan tv-tapahtuman, kun Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo vihittiin koko Helsingin piispaksi. Eri ilmansuunnista olivat kotoisin hiippapäiset piispat arkkipiispamme johdolla. Laajasalo saarnasi ansiokkaasti anteeksiannon merkityksestä. Tuli mieleeni hänen Käpyrinteen vanhuksille nelisen vuotta pitämä juhlapuhe, joka päättyi sielukkaaseen totuuteen: Jokaisen tulisi saada tuntea itsensä kelvatuksi. Nuo sanat kätkin jo silloin sydämeeni. Pakinani kuvaksi sain herttaisen, käsityötaitoa ihannoivan joulukortin taiteilija Ulle Meisterilta Kaapelitehtaalla Martin Markkinoilla, jotka Tuglasseura – Viron ja Suomen kulttuuriside – järjesti aina vain suosituimpana, nyt 34. kerran. Meisterilta ilmestyy Sulev Ollin Virunmaan kansatieteellisten valiojuttujen kirjan kuvitus, siitä hän myyntikojullaan riemuitsi. Iloisen oloisia tuntuivat kaikki olevan, vaikka ahtaus oli suuri ja jonottaakin piti suosituimpiin myyntipöytiin. Markkinat pursuivat kädentaitajien värikkäitä käsitöitä, keramiikkaa, juustoja, makkaraa metrittäin, hunajaa, kilu-kaloja, yrttejä, juomia, pienpainatteita ja matkailua edistävää infoa. Lauluja tanssiryhmät ilakoivat, kirjailijat panivat parastaan, Seppo Zetterbergin tarpeellinen ”Uusi Viron historia” oli ilmestynyt. Lauluja tanhuryhmät ilakoivat, filmiesityksiä nähtiin. Martin markkinat oli presidentti Halosta lainatakseni ”ihmisentasoinen tapahtuma”. Kaikki viihtyivät tungoksesta huolimatta. Veljeskansat olivat somasti lähekkäin. Aira Heinänen kannistonleipomo.? VOIMASSA 15.12.2017 ASTI. 1 kuponki/ostos. Kaarlenkatu 13 myymälästä. Tuoretta leipää ja pullaa sekä ihania kakkuja! 2=1 Tällä ilmoituksella kaksi pullaa yhden hinnalla Pitkänsillan pohjoispuolella MIKA MIKKOLA Kirja verkkokaupoissa! www. suomalainen.com • www.booky.fi www.prisma.fi • www.adlibris.com Elämänmakuinen ja jännittävä kertomus työläisten elämästä sata vuotta sitten.
• 6 Viikot 48-49 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Sunnuntaiksi Päivyri Viikko 48: Ma 27.11. Hilkka Ti 28.11. Heini, Kaisla Ke 29.11. Aimo To 30.11. Antti, Atte, Antero Pe 1.12. Oskari La 2.12. Unelma, Anelma Su 3.12. 1. adventtisunnuntai. Meri, Vellamo Viikko 49 Ma 4.12. Airi, Aira Ti 5.12. Selma Ke 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas To 7.12. Sampsa Pe 8.12. Jean Sibeliuksen päivä. Kyllikki La 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annikki Su 10.12. 2. adventtisunnuntai. Jutta Viikon mietelause: Pelkuri sanoo itseään varovaiseksi. Publilius Syru (100-50 eKr.) Välähtikö – tuomio tulossa? ? Edessä ajavan auton jarruvalot välähtävät keskellä suoraa, jarrutus on raju, mutta lyhyt. Hetken kuluttua auto kiihdyttää vauhdin ennalleen. Sitten ymmärrän: kuljettaja hiljensi vauhtia liikennekameran kohdalla. On mahdollista elää elämänsä niin, että yrittää välttää virheitä. Tai elää elämänsä niin, että ei välitä virheistä, mutta yrittää vältellä kiinni jäämistä. Ja jos pyrimme tekemään oikein, niin teemmekö sen rangaistuksen pelosta, vai siksi, että oikein tekeminen on meille tärkeä arvo? Tuomiosunnuntai kertoo siitä, että ihminen ei ole vapaa vastuusta. Kun ihmisen olemassaolo, sekä elämässä että kuolemassa, on loppupeleissä yksin armosta kiinni, niin elämän ei tarvitse olla jatkuvaa bonuspisteiden keruuta tai valvontakameroille kilttinä esiintymistä. Anekaupan aikakin on lopullisesti ohi. Kristinuskon ytimessä on yksin armosta pelastava Jumala, mutta armo ei tarkoita mitään ryhtymisrajoitteisuutta. Mitään tekemätön välttää riskit, mutta rohkea laittaa lihansa leipomaan rakkauden tekoja. Sillä ihmiset ovat ne kädet, jotka Jumalalla on käytössään. Loppui oma tai maailman aika vaikka huomenna, niin vielä voi tehdä tästä maailmasta hieman enemmän Jumalan valtakunnan kaltaisen. Koko maailmaa ei tarvitse parantaa eikä tuomarille todistella omaa uskonratkaisuaan. Oikeudenmukaisuus ja laupeus syntyvät itsestään, jopa salaa, kun rakkaudelle antaa mahdollisuuden. Ei pakolla ja ponnistellen, vaan rauhassa ja hengitellen. Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö ? Kirkkoherranviraston palvelupiste os. Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkon Kappelissa. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Kelttimessu ke 29.11. klo 18. Anima mea. Avoimet harjoitukset alkaen klo 17. Kivimessu to 30.11. klo 18. Iltamessu pe 1.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 1.adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 10. Laulamme Hoosiannaa! Eeva-Liisa Hurmerinta, Sonor Ensemble. Adventin Skidikirkko su 3.12. klo 16. Lähdemme pienen aasin askeleissa kohti joulun aikaa, katsomaan iltapäiväkerholaisten saarnanäytelmää ”Maailman pienin joulukuusi” ja laulamaan Hoosiannaa koko perheen voimin! Mukana Mari Mattsson, lastenohjaaja Tytti Friberg ja kanttori Tommi Niskala. Armas Maasalon Adventtivesper su 3.12. klo 18. Visa Viljamaa, Salonkikuoro, joht. Vivika Oksanen, urut Tommi Niskala. Iltamessu ma 4.12. klo 18. Lähdemessu ti 5.12. klo 18. Itsenäisyyspäivän perinnejumalanpalvelus ke 6.12. k l o 10. Messu toimitetaan vuoden 1917 käytössä olleen käsikirjan mukaan. Esa Siljamäki, Salonkikuoro joht. Vivika Oksanen. Kirkkoväki voi halutessaan pukeutua sadan vuoden takaiseen tyyliin mustaan. Kivimessu to 7.12. klo 18. Iltamessu pe 8.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 2. adventtisunnuntain messu su 10.12. klo 10. Jaana Partti, Vokaaliryhmä Incanto joht. Jukka Jokitalo. Iltamessu ma 11.12. klo 18. Lähdemessu ti 12.12. klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 13.12. klo 18. Anima mea. Avoimet harjoitukset alkaen klo 17. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Anna lahja tarvitsevalle. Osallistu Rakenna joulupuu -keräykseen 8.12. mennessä. Kallion kirkossa on 28.11.alkaen joulupuu, johon on ripustettu alueen vähävaraisten lasten ja perheiden toiveita. Hae puusta toive, jossa kerrotaan lahjan saajan ikä, sukupuoli ja toive. Hanki lahja ja toimita Alppilan kirkolle pe 8.12 mennessä. Kannattaa olla nopea, sillä toiveita on rajoitetusti. Voit myös ilahduttaa yksinäistä, elämän kolhimaa pienellä paketilla Lahja lähimmäiselle -keräyksen kautta lahjoittamalla käsineitä, sukkia, suklaata tai kahvia.Tuo lahjat Alppilan kirkon diakoniatoimistoon ma–ti 4.–5. tai to–pe 7.–8.12 klo 10–18. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjat niitä tarvitseville ennen joulua. Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa torstaisin klo 13. To 30.11. Elämän ja politiikan virrassa. Vieraana poliitikko, tietokirjailija Ele Alenius. To 7.12.. Ensemble Palon Tammi-näytelmä. Esitys pohjautuu eläinaiheisiin kansansatuihin. Lauluyhtye Aikamiehet joulukonsertti pe 1.12. klo 18. joht. Märt Ratassepp. Vapaa pääsy, ohj. 20e. Virsilaulutilaisuus Hoosianna la 2.12. klo 15 Laulamme adventtivirsiä Seurakuntakodilla. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Finnish Songbook: Lämpö la 2.12. klo 16. Sibelius-Akatemian kuoro. joht. Jani Sivén. Oi muistatko vielä sen virren ma 4.12. klo 19. Samuli Edelmann& Jukka Perko. Liput 29/34,50e. Akateeminen joulukonsertti pe 8.12. klo 19. Osakuntakuorot esiintyvät. Luvassa kuorojen yhteisnumeroita ja rakkaimpia joululauluja myös yhteislauluna. Liput 15/7 e, ennakkoon kuorolaisilta tai käteisellä ovelta. Kaikenikäisten kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 11. Kallion kirkossa, Kallion ala-asteen Lucia-tytöt ja kuorolaulukoulu Raakkujat joht. Eeva-Liisa Malmgren, kanttori Tommi Niskala, lastenohjaaja Tytti Friberg pappi Mari Mattsson. Ilo ilmestyy-Kallion Kantaattikuoron joulukonsertti la 9.12. klo 19. Kallion Kantaattikuoro joht. Tommi Niskala, Tuuli Lindeberg, sopraano. Liput 20e /10e. Raamattu -rukous ja Lähetysryhmä ti 12.12. Aloitamme klo 16.15 raamatunluvun jälkeen. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hyvien uutisten illat – Raamatun juhlat ti 12.12 klo 18. Valtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen. Mukana Eeva-Liisa Hurmerinta. Tilaisuudessa musiikkiryhmä, kirjapöytä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa Kansanlähetys. Taas kaikki kauniit muistot ti 12.12. klo 18. Laulu-Miehet, joht. Matti Hyökki, Tapio Tiitu, urut. Liput 25e. Kauneimmat joululaulut goes Kallio: Pub Sirdie (os. Kolmas Linja 21) ti 12.12. klo 20.30 ja Oiva (Os. Porthanink.5) to 14.12. klo 19 Ylioppilaskunnan perinteinen joulukonsertti ke 13.12. klo 18. ja klo 20.30. joht. Pasi Hyökki. Liput 27,50e/17,50e. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheiden-kirkko/ Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla. Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla. Ei 5.12. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla Nuorten illat ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19 PaKolla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion seurakuntakodilla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Perhekerho to klo 9.3011.30. Esikoisvauvakerho to klo 12-14 Seurakuntakodilla. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Avoinna arkisin k l o 10–16 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Unkarinkielinen messu su 3.12. klo 11. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. 1.Adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 16. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen, Salonkikuoro. 2. Adventtisunnuntai: Päiväkansan messu su 10.12. klo 16. Petri Patronen, Vivika Oksanen. Vironkielinen konfirmaatio ja Joulujumalanpalvelus su 17.12. klo 11. Dagmar Ôunap ja Lauluryhmä Säde. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Lasten perjantai pe klo 10-12. Pe 1.12. Piparipaja mummojen kanssa Pe 8.12. Joulukorttipaja. Pe 15.12. Joulujuhlassa vieraana joulupukki. Glow-ilta pe 1.12. ja 15.12. klo 18.30. Afterwork -ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä. Yhteinen iltapala. Diakoniaruokailu ti 5.12. klo 12 ja perinteinen jouluateria diakoniaruokailussa 12.12. klo 12. Tervetuloa. Suur ühislaulmine / Joululauluja suomeksi ja viroksi to 7.12. klo 18. Vivika Oksanen, Dagmar Óunap. Lauluryhmä Säde ja sekakuoro Vox Urbana. Juontaa Timo Lipponen. Vapaa pääsy. Brahen leikkipuiston jouluhartaus pe 8.12. klo 10. Tuulikin ja Pauliinan johdolla, Sturenkatu 8. Käynti kadulta A-rapun vierestä. Laulujen konsertti pe 8.12. klo 19. Helena Tenhusen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Pikkujoulubrunssi la 9.12. kattaukset klo 11 ja 13. Joulupukki paikalla. Syö hyvin teet hyvää. Brunssin tuotto ohjataan Kirkon Ulkomaanavulle. Hinta 15/5e. Varaa paikkasi pe 8.12. mennessä alppilankirkonbrunssi@ gmail.com. Sanan ja rukouksen ilta la 9.12. klo 18. Seppo Juntunen. Villimarjat –joulukonsertti su 10.12. klo 18.30. Vapaa pääsy ja ohjelma. Sekakuoro Procantuksen Joulukonsertti ma 11.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Kaikille avoin joulumuskari ti 12.12. klo 10.30.Terhi Orpanan johdolla. Mukana Pauliina, Tuulikki ja joulupukki. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulan kahvila on avoinna ti-pe klo 7-19, la 9-15. Lounasta tarjolla klo 11-14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta esitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia. Tiistairuokailu klo 12.30. Hinta 2e. Avoin muskari ja perhekerho tiistaisin klo 10-10.30 ja klo 10.30-11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Perhekerho klo 10.30-13. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikyla@gmail.com, p. 0505217500 Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-15, ke klo 12–15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KURSSIT, RETKET JA MUU Kallion seurakunnan matka Kiinaan 2. – 9.4.2018. Tutustumiskohteet Peking ja Kiinan muuri. Mukana pappi Paulos Huang ja rovasti Riitta Männistö. Hinta korkeintaan 1949 €/ hlö puolihoidolla, viisumi 120 €. Ilm. ja lisätietoa matkasta Kon-Tiki Tours´in toimistosta p. 09 466 300. Kirkon kahvilat lukusaleina Kallion kirjastoon tulevat sanoma -ja aikakauslehdet ovat luettavissa loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa. Lisätietoa seurakunnan toiminnasta os. www.kallionseurakunta.fi
• 7 Viikot 48-49 Itsenäisyyden laulut saattavat Hakasalmen huvilan joulunaikaan Hakasalmen huvila. Kuva: Maija Astikainen Itsenäisyyden lauluja lauletaan marsseista rockbiiseihin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista ? Riemukaassa yhteislaulutilaisuudessa 3.12. lauletaan niin marsseja kuin rockbiisejä itsenäisyyden ajalta. Joulun tienoilla huvila tarjoaa myös konsertteja, opastuksia ja joulutunnelmaa. Tapahtumiin on vapaa pääsy, kuten Hakasalmen huvilaan aina. Itsenäisyyden lauluja lauletaan sunnuntaina 3.12.2017 klo 14 viimeistä kertaa Hakasalmen huvilassa, jossa Suomi 100 -juhlavuoden kiertue alkoi viime uudenvuodenaattona. Yleisöltä kerättyjen laulumuistojen pohjalta on koottu riemukas yhteislaulutilaisuus, jossa Suomen vaiheet kerrotaan rakastettujen laulujen kautta. Kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen johdattaa vuodesta 1917 nykyaikaan ja laulattaa niin marsseja kuin rockbiisejäkin Metropolian etevien nuorten muusikoiden säestyksellä. Huvilassa pääsee joulun tunnelmaan matineakonserteissa salin punaisin paperiruusuin koristetun kuusen loisteessa. Sunnuntaina 10.12. klo 14 nautitaan Gambayhtye Jouhen keskiaikaisista joululauluista ja ranskalaisesta barokkimusiikista. Seuraavana sunnuntaina 17.12. klo 14 Laurus Kamarikuoro esittää perinteisiä ja uudempia joululauluja. Välipäivinä 100 ja rapiat -näyttelyyn voi tutustua yleisöopastuksissa torstaina 28.12., tiistaina 2.1. ja torstaina 4.1. aina klo 14. Joulukausi päättyy sunnuntaina 7.1.2018 klo 14 Ombra sonora -yhtyeen Fantasticus!-konserttiin, jossa soivat barokin ajan mielikuvitukselliset teokset. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Kirja-arvostelu Suomi – kielten sekamelska ? ”Vuonna 1990 Suomessa oli 25 000 vieraiden kielten puhujaa. Vuoden 2017 alkuun mennessä maahan oli tullut 354 000 ihmistä ulkomailta. He puhuvat kaikkiaan noin 500 eri kieltä. Näiden kielien puhujia on jo enemmän kuin Suomen perinteisiä pieniä kieliryhmiä...”. Suomen kielen asemaa satavuotisen itsenäisyytemme aikana tarkastelee erinomaisen havainnollisesti ja luettavasti emeritusprofessori Fred Karlssonin teos Suomen kielet 1917-2017 (Lingsoft oy 2017). Erinomaisen käytännöllinen ja helppolukuinen teos selvittää kätevästi alle sadalla sivulla kaiken olennaisen suomen kielen asemasta sadan vuoden aikana ja jo ajasta ennen itsenäisyyttämme. Mielenkiintoista on esimerkiksi ruotsin kielen säilynyt vahva asema Venäjän vallan aikana, venäjän, hallitsijan kieli ei pystynyt syrjäyttämään edellisen hallitsijan, ruotsin asemaa Suomessa. Itsenäistyneessä Suomessa käytiin 1920ja 1930-luvuilla kovaa kieliriitapolitiikkaa suomen ja ruotsin välillä. Jo 1920-luvulla annetttiin ruotsin kielelle lainsäädännöllä erittäin vahva asema Suomessa. Nythän tätä asemaa pyritään hivenen muuttamaan, mutta vaikeata ja hidasta tuntuu olevan. Venäjä nousee Venäjän kieli on nyt selvästi Suomen puhutuista kielistä kolmanneksi suurin. Kun suomenja ruotsinkielisten osuus on koko ajan hienoisessa laskussa, venäjän kielen osuus kasvaa vuosi vuodelta. Venäjän äidinkieleksi ilmoittavia on jo yli 75 000 ihmistä. Suomessa on huomattavasti enemmän kuntia, joissa venäjää puhutaan enemmän kuin ruotsia. Neljäntenä venäjän jälkeen tulee viro, sitten arabia,somali,e nglanti,kurdi,kiina,persia,a lbania,vietnam,thai. Meille tutummat kielet espanja, saksa,ranska tulevat puhuttuina äidinkielinä näiden jälkeen. Ranska on Suomessa puhutuista kielistä kahdeskymmenes kun kiina on kymmenen ! Tiesitkö että kiinaakin puhuu äidinkielenään Suomessa yli 11 000 ihmistä? Udmurtit ja hantit Fred Karlssonin kirja tarjoaa hauskoja tietoja myös aivan pienistä Suomessa puhuttavista kielistä. Udmurtit kieltä puhuvia on Suomessa 16 , hantin kieltä taitaa puhua kaksi Suomessa pysyvästi asuvaa. Kielilistalla kiina oli kymmenes, ranska kahdeskymmenes, mutta Nigerian ibo on viideskymmenes, puhujia 735,sadas on lao, puhujia 47. Sudanin moro-kieli ei ole tamperelaisten murretta vaan sitä puhuu Suomessa 145 suomen kansalaista! Suomi kansainvälistyy koko ajan nopeasti ja maassa puhuttavien kielten muutokset ovat erinomainen mittari muutokselle. Fred Karlsonin ”Suomen kielet 1917-2017” on oiva teos ymmärtämään maamme nopeaa muutosta. Helppolukuinen kirja , joka vahvistaa sanontaa : lue enemmän – luulet vähemmän. Pekka Hurme Runopalsta Nyt ei turhaan liputeta, Isän päivää juhlitaan. Sukupolvien ketjussa, lenkkinä, elämän välittäjänä, isä ollut on. Syvän kiitoksen ja onnittelun, jokainen isä ansainnut on. Nyt ei turhaan liputeta, uusi piispa saatu on, Teemu Laajasalo, hän se uusi piispa on. Piispan viitta, piispan hiippa, sauva käteen asetettu. Miten tähän tultu on? Kaikkihan se alkoi siitä, opetteli aata, iitä. Ahkerasti läksyt teki, tieto taito karttui siitä. Ylioppilaaksi luki, todisteena valkolakki. Tiedon jano kasvoi yhä, väitöskirjan teki siinä. Tohtorinkin hattu päähän sopi. Rohkeutta intoa puuttunut ei. Yritystä, kokemusta monesta oli. Televisiossa kasvonsa tutuksi teki, onnenkantamoistakin matkassa oli. Niin lapsen kasvoisena, niin lapsen uskoisena Kallioon kirkkoherraksi tuli mummojen tentattavaksi antautui, vahvoja virsiäkin veisata osas. Vain viisi vuotta Kalliossa oli, ikkunat selkoselälleen avas. Raikkaat tuulet puhaltaa alkoi. Ristivetoakin oli. Kirkon ovet avoinna päivät oli. Kynnys matala, jokaisen tulla oli. Kirkossa sekava aika on. Hengellistä johtajuutta tarvitaan. Hengellistä Isää kaivataan, joka Jumalan edessä nöyrä oisi, niin kansan edessä rohkea olla voisi. Jumalan sanan arvovallan korottaisi ja Hyvän paimenen, Jeesuksen kautta. Isän kotiin perille, laumansa johdattaisi. Onnea ja Menestystä Aino Elina Sirviö Kaksinkertainen Isänpäivä Ilmaisämpärit houkuttelivat tuhansia uusia käyttäjiä ? Vihreiden ämpärien jakamisella alkanut matkakorttikampanja toi Helsingin seudun joukkoliikenteeseen runsaat 6000 uutta matkakorttia säännöllisesti käyttävää asiakasta ja lähes miljoonan euron lipputulot. Runsas vuosi sitten Kampissa kiemurteli satojen ihmisten jono. Jaossa oli yhteensä 6000 vihreää HSLämpäriä ja rajattomasti ilmaisia matkakortteja kortittomille. Helsingin seudun joukkoliikenne sai tuosta jonosta tuhansia uusia kanta-asiakkaita. Ilmaiset ämpärit olivat osa HSL:n uusasiakaskampanjaa. Sen aikana toimitettiin 10 862 uutta HSL:n matkakorttia ihmisille, joilla ei sellaista vielä ollut. Noista korteista 6 215:lle on tehty latauksia marraskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. – Yhteensä korteille on tehty latauksia lähes miljoonalla eurolla. Maksuttoman kahden viikon kauden jälkeen 57 prosenttia kokeilijoista on jäänyt asiakkaiksemme, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. Kokeilukampanjan tavoitteena oli saada matkakorttia kokeilevat jäämään kanta-asiakkaiksi. – Haluamme uusia asiakkaita, sillä siitä hyötyvät kaikki – myös autoilijat. Mitä enemmän ihmiset käyttävät julkista liikennettä, sitä parempaa palvelua voimme tarjota kaikille liikkujille, sitä vähemmän on paineita korottaa joukkoliikenteen lippujen hintoja ja sitä vähemmän Helsingin seudulla on ruuhkia, Flink sanoo. Parasta joulunodotusta: perinteinen Akateeminen joulukonsertti! ? Helsingin yliopiston osakuntakuorot ovat kokoontuneet vuodesta 1994 lähtien laulamaan yhdessä joulun alla. Tänäkin vuonna nautitaan yhdessä lämpimästä joulutunnelmasta. Akateeminen joulukonsertti järjestetään perjantaina 8.12.2017, perinteiseen tapaan Kallion kirkossa (Itäinen Papinkatu 2). Luvassa on toinen toistaan hienompia esityksiä osakuntakuoroilta, kuorojen suuria yhteisnumeroita sekä rakkaimpia joululauluja myös yhteislauluna. Konsertissa esiintyvät EOL Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat HOL Hämäläisen Osakunnan Laulajat HYMSKK Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro Metsoforte Keskisuomalaisen Osakunnan kuoro POL Pohjalaisten Osakuntien Laulajat Satakuntalaisen Osakunnan kuoro SOL Savolaisen Osakunnan Laulajat WiOL Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat Liput 15/7 €, ennakkoon kuorolaisilta tai käteisellä ovelta. Sydämellisesti tervetuloa!
• 8 Viikot 48-49 Tervetuloa Hakaniemen kauppahallin joulukauden avajaisiin LAUANTAINA 2.12.2017 klo 8-16. ? Hakaniemen kauppahalli on yli 100-vuotias ja tämä on nyt viimeinen joulu ennen peruskorjauksen alkamista. Joulutapahtuma on koko perheelle suunnattu ja ohjelmaa löytyy kahdesta kerroksesta! Tarjolla on mehua ja pipareita ainakin koko aamupäivän kaikille halukkaille Leipätorin tyttöjen tarjoilemana (Hakaniemen torikadun/torin puoleisilla ovilla). Joulupukki on kiertämässä tontun ja suklaiden kanssa klo 11-13, vuoroin molemmissa kerroksissa. Toisen kerroksen treffinurkassa löytyy joulukorttipaja koko perheelle klo 9-12. Molemmista kerroksista löytyy laulajat, jotka ilahduttavat meitä jouluaiheisilla lauluilla klo 11-13. Ensimmäisessä kerroksessa myös valokuvanäyttely, jossa valokuvia yli satavuotiaan Hakaniemen kauppahallin matkan varrelta. Varauksella, että valokuvat löytyvät, lehden painamisen aikaan valokuvat olivat vielä hukassa. Perinteinen juustopuoti järjestää tasting tilaisuuden jossa yhdistellään runsaasti jouluisia makuja juustoihin. Tilaisuus on klo 11-13 tyhjässä myyntipaikassa ensimmäisessä kerroksessa hallikahvilan puoleisilta ovilta tultaessa oikealla. Päivän päätteeksi järjestetään arvonta ja halukkaat saavat lipukkeita puodeista ostosten yhteydessä tai pyytämällä! Tässä runsaasti palkintoja lähes hallin jokaisesta liikkeestä. Lisäksi löytyy myös paljon myymäläkohtaista ohjelmaa: Ensimmäisessä kerroksessa elintarvikeliikkeet näyttävät parhaat puolensa maistiaisten ja tarjousten merkeissä: Herkkuja löytyy paljon jouluisissa mauissa hallin leipäkaaressa sekä Keliapuodissa. Omenaisia makuja Lohjalta omenamehun merkeissä tarjoaa vihannesliike Merja Valo. Kakkugalleriassa maistilla mallasleipää ja Roiniset maistattavat suussasulavaa tryffelirisottoa! Tuffen herkuista paljon tarjouksia leivissä. Reinin Liha loistaa tarjousten ja ranskalaisten lintuherkkujen osalta. Näiden lisäksi seuraavista myymälöistä löytyy erikoisohjelmaa: Parhialassa maistiaisten lisäksi tuote-esittely. Lentävässä lehmässä supertarjousten ja kotimaisten pienjuustolamaistiaisten lisäksi yllätyslahja asiakkaille niin pitkään kun tavaraa riittää! Hakaliha jakaa päivän ajan eskimoita lapsille. Omenapihalla maistiaisten lisäksi oma arvonta. Perinteinen juustopuodista löytyy tarjousten ja maistiaisten lisäksi oma arvonta jossa palkintona juustokori neljällä kauteen sopivalla juustolla, lisukkeineen. Toisessa kerroksessa taas löytyy joulumieltä nostattavaa ohjelmaa: Tuuni & Loru-puoti on yhdistänyt voimansa Taavanaisen kanssa ja järjestää paketointipajan. Ritvan polttopuussa jaetaan pieni yllätys jokaiselle asiakkaalle ja vähän muillekin. Punainen lanka lanseeraa maailmanlaajuisen Cashback kanta-asiakaskortin. Onnenauringossa kuultavana ”kivitarinoita aamuun asti” Bags4you tarjoilee karkkia myymälässään. Lämpimästi tervetuloa! Tule hakemaan ideoita joulun kauneimpiin paketteihin. Muistathan, että kuten kattaus on puoli ruokaa, myös lahjapaketti on puoli lahjaa. Teemme lahjapaperista ja voimapaperista eri kokoisia tasapohjaisia lahjapusseja, joihin voit pakata monenmuotoiset lahjat kauniisti. Olemme myös ideoineet erilaisia tapoja koristaa lahjapussisi persoonallisella tavalla. Teemme myös erilaisia pakettikortteja. Osa materiaaleista on sellaisia, joita voit halutessasi ostaa myös mukaan kotiin Veloitamme meteriaalimaksun 2€/osallistuja. Paja toimii non stop-periaatteella, eli mukaan voit hypätä silloin kun sinulle sopii klo 11-14. Paja toteutetaan Hakaniemen hallin pop up-kauppiaiden TaavaNainen ja Tuuni & Loru Puoti yhteistyönä. Vetäjinä toimivat käsityöyrittäjät Taava Ahonniska ja Susanna Toivanen. Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa Hakaniemen halliin JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit. Myynnissä myös kauniita hopeaesineitä.
• 9 Viikot 48-49 ? Keskustassa voi ihailla jouluvalaistuksia muun muassa Esplanadilla, Torikortteleissa Senaatintorin tuntumassa ja Mannerheimintiellä Svenska Teaternilta Lasipalatsille. – Jouluun liittyy monilla vahvoja helsinkiläisiä perinteitä. Yksi näistä on joulukadun avaus, joka on vanha perinne, jota uutena pormestarina ilolla jatkan. Joulu on juhla, jota vietetään usein perhepiirissä. Kaupunkikin on yhteisö, joten on osuvaa tulla yhdessä juhlimaan joulun odotusta joulukadulle, pormestari Jan Vapaavuori sanoi. Iloista tunnelmaa koko tapahtuman ajan Tuomiokirkon portailla esitettävä ohjelma käynnistyi kello 15. Tilaisuuden avasi monista hyväntekeväisyystempauksistaan tunnettu Brother Christmas. Esiintyjinä nähtiin muiden muassa laulaja Mikael Konttinen ja Joulukööri Wanha Potpuri, Siina & Taikaradio, Rap-Mummo Eila, EMO Brass ja Open Voice-kuoro johtajanaan Mertsi Rajala. Musiikkiohjelman oli suunnitellut ja tuottanut Reijo Karvonen. Joulupukki ja pormestari Vapaavuori saapuivat Senaatintorille HKL:n museoraitiovaunulla. Ohjelmaan kuuluivat perinteiden mukaisesti Pelastusarmeijan joulupatakeräyksen siunaus ja Tuomiokirkkoseurakunnan tervehdys. Tilaisuus huipentui Joulupukin tuodessa terveisensä Korvatunturilta ja pormestarin sytyttäessä jouluvalot kello 16. Jouluparaatissa lumosi tänäkin vuonna Kansallisbaletti Valojen sytyttyä jouluparaati aloitti matkansa ydinkeskustan halki. Paraati kääntyi Aleksanterinkadun jälkeen vasemmalle Mannerheimintielle, palaten Pohjoisesplanadia ja Unioninkatua pitkin takaisin Senaatintorille. Katujen varsille kerääntynyt yleisö pääsi nauttimaan paraatin jouluriemusta kello 16–16.45. Kulkueessa oli mukana Suomen kansallisbaletti näyttävällä vetolavalla. Paraatin kunniajäseninä nähtiin Joulupukki tonttuineen. Mukana oli myös ratsupoliiseja, eläinhahmoja, koiria, 120-vuotisjuhlaansa viettävä HIFK:n jääkiekon edustusjoukkue, 2008-juniorit ja cheerleaderit. Lisäksi joukkoon liittyi Brother Christmas, ohjelman esiintyjiä ja Hyvän tahdon torin vapaaehtoistyöntekijöitä. Aleksin joulukadun avajaistapahtuman järjesti Helsinki City Markkinointi ry yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Helsingin joulukausi käynnistyi Aleksin joulukadun avajaisissa Pitkänsillan pohjoispuolella ? Mika Mikkolan esikoisromaani on mielenkiintoinen avaus Suomi sata teemaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1910 – 1925 väliselle ajalle, sisällissota varsinkin vahvasti edustettuna. Erikoisesti miellytti kaupunkikuvaus, niitä ei ole tullut liikaa vastaan viimevuosina. Siltasaari, Hakaniemi, Kallio ja Vallila kuvataan elävästi ja mielenkiintoisesti. Pitkäsilta on myös tapahtumien keskiössä luontevalla tavalla. Yhdessä vaiheessa ”eksytään” myös maakuntiin, jolloin kerronta saavuttaa hetkittäin ”Väinö Linna” maisen kerronnan, mutta se sopii siihen tilanteeseen oikein hyvin. Romaani vierittää historialliset tapahtumat työläisten näkökulmasta varsin todentuntoisesti. Tästä johtuen kirja voisi antaa mahdollisuuden politikointiin, mutta onneksi Mikkola ei siihen sorru, ainakaan häiritsevästi. Kirja ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, mutta myös kritisoi varsinkin punaisten johtoa ja tuo esille käsitteen ”turha sota”. Tästähän on perinteisesti luokkakirjallisuudesta vaiettu. Lähinnä on keskitytty pysymään omissa poteroissa ja historiantulkinnassa. Kirja kantaa kokonaisuutena, mutta parasta antia ovat ehdottomasti sisällisota kuvaukset, varsinkin vankileirien surkeat olot ja Helsingin kahtiajakautuminen. Yhden päähenkilön teloitus on suorastaan liikuttava ja muistuttaa lukijaa hyvin dramaattisella tavalla kuinka pienet sattumat ja valinnat voivat johtaa tuhoisiin seurauksiin. Klassisessa hyvän ja pahan teemassa on löydetty muutama jännittävä yksityiskohta. Kirjan jälkimmäinen osa kertoo myös uskottavasti kaksikymmentäluvun maanalaisen kommunistijärjestön heräämisestä, unohtamatta draamaa ja rakkautta. Myös tässä teemassa seurataan kohtalaisen mukavasti historiaa. Kirjan loppu on myös onnistunut, se jättää mukavasti asioita ilmaan ja antaa mahdollisuuden jatko-osalle. Kirjaan voisi ehdottaa joitain pieniä viilauksia ja parannuksia, mutta ottaen huomioon, että se on ensiromaani, sitä voi suositella lämpimästi historiallisen kaunokirjallisuuden ystäville. Se kantaa loppuun asti ja siitä voi löytää kaikki hyvän kirjan elementit. Odotan Mikkolan seuraavaa teosta, varsinkin jos sama teema jatkuu. Jäädään siis innolla odottamaan. Helsinkiläinen Jaana Sarvala on vuoden retkikummi Jaana Sarvala. Kuva: Jan Södersved ? BirdLife Suomen vuoden retkikummiksi on valittu helsinkiläinen Jaana Sarvala. Sarvalan lintuharrastus alkoi vasta noin kymmenen vuotta sitten, mutta hän on ehtinyt olla Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan retkikummina vuodesta 2013 ja retkitoimikunnan puheenjohtajana viisi vuotta. Tänä aikana hän on kehittänyt tarmokkaasti yhdistyksen retkitoimintaa. Nykyään Tringa järjestää vuosittain kymmeniä kotimaan retkiä sekä yhteistyötahojen kanssa lintukursseja ja retkiä ulkomaille. Sarvalan patistamana Tringa on siirtynyt sähköiseen retkivarausja maksujärjestelmään. Jaana Sarvala on myös itse aktiivinen retkiopas. Hän toimii oppaana yli kymmenellä retkellä vuosittain. Oppaana hän on helposti lähestyttävä, avulias ja ystävällinen. Häneltä uskaltaa arempikin harrastaja kysyä neuvoja. Jos johonkin kysymykseen ei heti löydy vastausta, Sarvala ottaa selvää. Hänellä on aito halua auttaa muita kehittymään lintuharrastuksessa. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 200 retkikummia. He ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin. BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Tämän vuoden palkinto julkistettiin tänään BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Valkeakoskella. F-Musiikki täyttää 120 vuotta ? Suomalainen F-Musiikki Oy täyttää 120 vuotta maanantaina 27. marraskuuta 2017. Merkkipäivää juhlitaan F-Musiikin myymälöissä tarjouksilla ja kakkukahveilla. F-Musiikin tarina alkoi vuonna 1897 nimellä Helsingfors nya musikhandel – Helsingin uusi musiikkikauppa. Myöhemmin yritys tunnettiin nimellä MusiikkiFazer. Vuonna 1998 yritys siirtyi takaisin täysin suomalaiseen omistukseen ja nimeksi tuli F-Musiikki Oy. Tänä päivänä F-Musiikki Oy on suurin suomalainen musiikkituotteiden ja esitystekniikan myyjä ja maahantuoja. Seitsemän F-Musiikin myymälää Suomessa, ja verkkokauppa f-musiikki.fi palvelevat kaikkia musiikista kiinnostuneita. Soittimien lisäksi F-Musiikin tuotevalikoimaan kuuluvat nuotit, soitintarvikkeet, äänentoistolaitteet, musiikkiohjelmistot ja DJ-laitteet. FMusiikin esitystekniikkayksikkö F-PRO tarjoaa kattavat äänentoistoja valaistusratkaisut kaikkiin kohteisiin ja tapahtumiin. FMusiikilla on myös huoltopalvelut kaikille soittimille ja laitteille. ”Vuosikymmenet eivät ole muuttaneet yrityksemme perusideaa. Haluamme tarjota musiikin ystäville Suomen kattavimman soitinja laitevalikoiman, sekä asiantuntevimman palvelun. Seuraamme aikaamme, jotta musiikin harrastajat ja ammattilaiset löytävät meiltä aina sen mitä etsivät. Haluamme myös yllättää asiakkaamme uutuuksilla”, kertoo F-Musiikin toimitusjohtaja Janne Kainulainen. Lux Helsinki haastaa valaisemaan ympäristöä ? Lux Helsinki haastaa kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset tuomaan valoa pimeän vuodenajan keskelle ja rakentamaan omia valoteoksia. 6.–10.1.2018 järjestettävä Lux Helsinki -valofestivaali kannustaa tänä vuonna oman valotaiteen luomiseen yhä laajemmin. Valohaasteen julkisti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori helsinkiläisen joulun mediatilaisuudessa kaupungintalolla. – Lux Helsinki on ainutlaatuinen tapahtuma. Paitsi että se dominoi vuosi vuodelta tammikuun Instagramia ja somea, se saa helsinkiläiset lähtemään ulos vuoden kenties ikävimmästä säästä huolimatta. Nyt haluan ulottaa Luxin meille jokaiselle ja haastaa kaikki mukaan #valohaasteeseen, Vapaavuori lausuu. Valohaaste kannustaa yhteisöllisyyteen: valoteoksen voi suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi kaveriporukan, perheen, toimiston väen tai koulun voimin. Toteutustapa on vapaavalintainen, ja teoksen voi hyvin rakentaa kotoa löytyvistä materiaaleista. Haasteeseen osallistutaan jakamalla kuva, video tai gif-animaatio omasta valoteoksesta sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #valohaaste. Lux Helsingin partneri SATO käynnisti valohaasteen valaisemalla kerrostalon ikkunat viime viikolla naapurilämmöllä Kalliossa. Teoksessa korostuu yhdessä tekemisen ilo, sillä valaisu on toteutettu kerrostalon asukkaiden yhteisenä tempauksena. – Castréninkadulla naapurirakkautta levitettiin valaistuin viestein. Pienillä positiivisilla viesteillä voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Tästä innostuneena olemme kannustaneet useiden talojen asukkaita mukaan valohaasteeseen. Valotaideteoksia onkin tulossa alkutalven mittaan vielä useaan kohteeseen ympäri pääkaupunkiseutua, SATOn markkinointija viestintäpäällikkö Miia Eloranta iloitsee. Valohaaste jatkuu tammikuun puoliväliin, jolloin kolme parasta kuvaa palkitaan. Palkitsemiskriteerinä ei välttämättä ole massiivisin teos vaan kiinnostavin ja mieleenpainuvin kuva. SATOn lisäksi valohaasteeseen ovat tarttuneet jo muun muassa kaupunkia Messukeskuksesta keskustaan ensi viikolla valaisevaSlush, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus, kahvila Paulig Kulma, terveydenhuoltopalvelujen tuottaja Mehiläinenja Bassoradio. Suomen syntymäpäivän kunniaksi 5.–7.12. sinivalkoisessa valossa kylpevät valohaasteen hengessä muun muassa kaupungintalo, presidentinlinna, Senaatintorin rakennukset, Finlandia-talo, Olympiastadionin torni ja tuleva keskustakirjasto Oodi. Kaupunkipyöräpalvelusta yhteiskuntataloudellista hyötyä ? Suosittua kaupunkipyöräpalvelua kehitetään tulevalle kaudelle palvelemaan kaupunkilaisia entistäkin paremmin. Tavoitteena on palvella monenlaisia käyttäjiä muun muassa lisäämällä pyörien saatavuutta ja toimintavarmuutta. Myös pyörien käyttökynnystä pyritään madaltamaan ja käyttöönottoon liittyvää epävarmuutta vähentää. HKL selvitti palvelun kehittämistarpeita asiakaslähtöisen käyttäjätutkimuksen kautta ja tarkastelemalla HSL:n toteuttaman asiakaskyselyn tuloksia sekä kaupunkipyörien käytöstä kerättyä dataa. Käyttäjätutkimuksen yhteydessä tehtiin myös arvio palvelun yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Arviota hyödynnetään mm. harkittaessa palvelun mahdollista laajentamista. Laskelman perusteella kaupunkipyöräpalvelun hyöty/kustannussuhde on 3,7. Laskelmassa on otettu huomioon palvelun vuosittainen kustannus 1,3 M€ kaupunkipyörän käyttömaksut + 1,2 M€ aikahyödyt + 2,4 M€ terveyshyödyt + 2,0 M€ (vaihteluväli 0,8-3,2) joukkoliikenteen lipputulojen vähennys 0,8 Me Kaupunkipyöräpalvelulla oli vuonna 2017 noin 60 000 käyttäjää, joista yli puolet oli ostanut koko kauden. Käyttömaksuja kertyi noin 1,2 miljoonaa euroa. Asiakaskyselyn perusteella kaupunkipyöräily korvaa eniten joukkoliikennematkoja, mutta myös automatkoja jää tekemättä merkittävästi. Yli kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti korvaavansa aiemmin autolla tekemiään matkoja nyt pyörämatkoilla. Lisäksi valtaosa kyselyyn vastanneista on kokenut kaupunkipyöräpalvelun tuoneen heille merkittäviä ajallisia säästöjä. Palvelun aikaansaamia terveyshyötyjä arvioitiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston 2014 tekemän selvityksen ”Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä” perusteella. Vuodessa pyöräillään noin 3,5 miljoonaa kilometriä. Kaupunkipyöräpalvelussa valmistaudutaan nyt tulevaan 2018 kauteen ja selvitetään mahdollisuuksia palvelun laajentamiselle. Harkinnassa on mm. ensi vaiheessa kauden pidentäminen keväällä. Päätökset palvelun laajentamisesta tehdään tulevan talven aikana.
• 10 Viikot 48-49 Taiteen henki Taidehallissa Aiha, Martti Sininen minä (1990) Blomstedt, Juhana Punainen abstraktio (1969) Cawen, Alvar Hedelmäasetelma (noin 1912) r Kleineh, Oscar MerimaisemaHarmajan majakka (1881) r ? Kurkistus Sammon kokoelmaan esittelee suomalaisen taiteen harvoin nähtyjä helmiä kultakaudelta modernismiin. Finanssikonserni Sammon kokoelmasta koottu Taiteen henki -näyttely on tuore silmäys tuttujen taiteilijoiden tuotantoon: näyttelyssä nähdään harvoin esillä olleita teoksia nimekkäiltä taiteilijoilta Akseli Gallen-Kallelasta Helene Schjerfbeckiin, Juhana Blomstedtista Leena Luostariseen. Kattava kokoelma pitää sisällään noin 1000 teosta, joista näyttelyn kuraattorina toimiva taidehistorioitsija Tuula Karjalainen on koonnut yli sadan teoksen katsauksen kotimaisen taiteen tarinaan 1820-luvulta 1990-luvulle. ”Näyttely on jännittävä näkymä suomalaisen taiteen aikakausiin. Sammon kokoelmaan kuuluu valtavan hienoja teoksia, joista monet ovat olleet esillä vain harvoin, jos koskaan. Nimekkäiltä taiteilijoita nähdään myös vähemmän tuttuja varhaisvaiheen teoksia”, Karjalainen kertoo. Kokoelmassa on useita teoksia Suomen taiteen kultakaudelta, kuten Taidehallissa nähtävät Gallen-Kallelan maalaama Professori E.R. Neoviuksen perhemuotokuva ja Pekka Halosen maalaismaisemat. Näyttely tarjoaa myös runsaan katsauksen 1960– 80 -lukujen töihin. Etenkin konkretisteja nähdään laajasti, Sam Vannista LarsGunnar Nordströmiin. Leena Luostarisen, Cris af Enehielmin, Marjatta Tapiolan ja Inari Krohnin teokset muistuttavat voimallaan ajasta jolloin nuoret naiset astuivat näyttävästi esille suomalaisen taidemaailman kärkeen. Maalausten lisäksi esillä on veistoksia ja grafiikkaa, kuten Simo Hannulan ja Pentti Lumikankaan töitä. Sammon taidekokoelman tuo suuren yleisön nähtäville tytäryhtiö Mandatum Life sekä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. ”Taiteen henki -näyttely on meille ainutlaatuinen tilaisuus juhlistaa maamme itsenäisyyttä. Tämä arvokas kokoelma on katsaus yli 150 vuoteen suomalaista taidetta ja se kuvaa upealla tavalla Suomen historian eri vaiheita”, sanoo Mandatum Lifen toimitusjohtaja ja Kalevan hallituksen puheenjohtaja Petri Niemisvirta. Sammon kokoelman tavoitteena oli luoda katsaus suomalaisen kuvataiteen kehitykseen ja tuoda taide osaksi asiakkaiden ja henkilöstön arkea. Johtajiston muotokuvista alkanut taiteen kerääminen ulottui ensin vanhempaan taiteeseen ja myöhemmin aikalaistaiteeseen. Teosvalintojen takana oli henkilöstöstä koottu taidetoimikunta, jonka ulkopuolisena asiantuntijana toimi vuosien ajan Turun taidemuseon johtaja Erik Bergh. Teoksia ostettiin sekä nimekkäiltä että hankinta-aikaan vähemmän tunnetuilta taiteilijoilta. Joitakin suomalaisen taiteen klassikoita ostettiin myös ulkomailta takaisin kotimaahan, kuten Helene Schjerfbeckin Virkkaava tyttö sekä Akseli Gallen-Kallelan talvimaisema. Taiteen henki 25.11.–31.12.2017 Helsingin Taidehallissa Kirja-arvostelu Lipastin uusin: Viikinkejä kallioluolissa ? Roope Lipasti on tuottelias lietolainen kirjailija, joka kirjoittaa hauskasti, jännittävästi niin aikuisten kirjoja kuin erinomaisia kirjoja lapsille ja nuorille. Viikinkien tarunhohteiseen maailmaan Roope Lipasti on johdattanut lapsia ja aikuisiakin kirjoillaan Viikinkisolmu (2015) ja Thorin pöly (2016). Kaksikon täydentää trilogiaksi Lipastin uusin viikinkitarina Karhuriimu (WSOY 2017), joka ansiokkaasti jatkaa tasokkaan lasten kirjallisuuden perinnettä. Orjia kaivoksessa Karhuriimussa aiemmista kirjoista tuttu lapsikolmikko Egil, Vilja ja Pekko seikkailee viikinkien kaivosmaailmassa. Viikingit ovat ryöstäneet kylistä asukkaita orjikseen työvoimaksi kaivoksiinsa, Pekon vanhemmat siinä mukana. Lapset yrittävät löytää vanhempansa ja pelastaa heidät orjuudesta. Tämä seikkailu on kuvattu erittäin jännittävästi ja uskottavastikin. Kolmikon tyttö. Vilja, on taidokkain, ovelin ja järkevinkin kuten usein lasten leikeissä todellisuudessakin. Pojat kyllä touhuavat, sähläävätkin, mutta kirjailija haluaa nostaa laihan tyttösen kirjan sankariksi. Parantava lääke Matkalla etsimään orjia, vanhempiaan, kolmikko törmää suureen joukkoon pahasti sairaita viikinkejä , aivan kuoleman kielissä. Neuvokas Vilja keksii ihmelääkkeen, joka lopulta parantaa kaikki sairaat, niin viikingit kuin kaivosorjatkin. Viljan ihmelääke on meille tänä päivänä suurena vitsauksena koulurakennuksissa koko Suomessa ! Mikä tällainen lääke on? Lue se Roope Lipastin hauskan jännittävästä lasten kirjasta Karhuriimu! Pekka Hurme MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi www.joulupolku.net Sunnuntaina 10.12.2017 klo 12.00–17.00 Lapset ja lapsiperheet tervetuloa! Vapaa pääsy. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si!
• 11 Viikot 48-49 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Läheisille on myös omat hoidot. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi Helsingin Diakonissalaitos itsenäistyvässä Suomessa 1917 ? Diamuksessa Helsingin Diakonissalaitoksen museossa on esillä 31.3.2018 saakka näyttely ”Maailma ja me. Kertomus Helsingin Diakonissalaitoksesta 1917”. Näyttely kertoo itsenäistyvästä Suomesta ja 50-vuotiaasta Diakonissalaitoksesta. ”Maailma ja me” on kolmiosaisen näyttelysarja avaaja. Kaksi muuta osaa tulevat olemaan esillä 2018. Maailma ja menäyttelyssä käydään vuosi 1917 kuukausittain läpi; lyhyt ”maailma”-yhteenveto kuvaa mitä Suomessa ja Helsingissä tapahtui ja ”me” laitoksen kiertokirjeissä lähetettyjä kuulumisia diakonissoille muualle maahan. Näyttely päättyy joulukuuhun, jolloin Helsingin Diakonissalaitos juhli 50 vuottaan. Suomen 4.12 annettu ja 6.12. eduskunnan hyväksymä itsenäisyysjulistus luettiin Suomen kirkoissa jumalanpalveluksen yhteydessä sunnuntaina 16.12., samana sunnuntaina, jolloin diakonissalaitoksen juhlaa muistettiin diakonia-aiheisin saarnoin. Diakonissalaitos 1917 Vuonna 1867 perustettu Helsingin Diakonissalaitos koulutti diakonissoja ja oli maan vanhin yksityissairaala. Sairaalan lisäksi laitoksella oli työmuotoina lastensairaala, kolme lastenkotia, keuhkotautisten toipumiskoti ja kotitalouskoulu. Lisäksi laitos vastasi valtion sairaalasta, joka oli perustettu spitaalisia varten. Niissä henkilökunta oli pääosin laitoksen sisaria. Sisarkunnan koko oli 209. Koesisarista ja diakonissoista runsas puolet työskenteli diakonissalaitoksen ulkopuolella palvelusopimuksin. Työaloja oli seurakunnissa, kaupunkilähetyksissä, kaupunkien ja kuntien sairaaloissa ja sosiaalityössä. Yksi johti matkailijakotia Viipurissa, yksi oli lähtenyt lähetystyöhön Kiinaan. Helsingin kaupungin ja kaupunkilähetyksen palveluksessa olleet sisaret kohtasivat kenttätyössä työläiskortteleissa vuoden aikana pahentuneen elintarvikepulan, kasvavan levottomuudet ja luokkien väliset jännitteet. Näyttelyn keskeinen aineisto ovat kiertokirjeet. Niiden välityksellä diakonissalaitoksesta pidettiin yhteyttä muualla Suomessa työskenteleviin sisariin. Kirjeiden allekirjoittajina olivat useimmiten johtajatar Lina Snellman ja johtaja Artur Palmroth. Näyttelyyn valituista kirjeotteista välittyy ympäristön tapahtumien vaikutus laitoksen elämään. Helsingin ja Pekingin pormestarit tapasivat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Pekingin pormestarin Chen Jining tapasivat Pekingissä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapasi Pekingin pormestarin Chen Jiningin sekä Pekingin kaupungin muuta ylintä johtoa torstaina 23.11.2017. ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapasi Pekingin pormestarin Chen Jiningin sekä Pekingin kaupungin muuta ylintä johtoa torstaina 23. marraskuuta 2017. Helsingin ja Pekingin välillä on vahva yhteistyö, ja Peking on Helsingin ainoa virallinen ystävyyskaupunki. Pormestarit keskustelivat Helsingin kiinalaisen uudenvuoden juhlallisuuksista, sekä suomalaisista erityisvahvuuksista; talviurheilusta, koulutusosaamisesta sekä Helsingin startuphengestä. Keskusteluissa pormestari Vapaavuori toi esille erityisesti kiinalaisen uudenvuodenjuhlan merkitystä sillanrakentajana kaupunkien välillä. Pekingin pormestari oli kiinnostunut suomalaisesta talviurheiluosaamista erityisesti Pekingin tulevien vuoden 2022 talviolympialaisten alla. Pormestari Vapaavuori lahjoitti Pekingin pormestarille Helsingin olympiastadionin pienoismallin. Pekingin järjestettyä talviolympialaiset siitä tulee ensimmäinen kaupunki, joka on toiminut isäntäkaupunkina sekä talviettä kesäolympilaisille. Helsingin tavoite on olla entistä kansainvälisempi ja kaupungin tuoreen strategian mukaan kiinankielen opetusta laajennetaan kouluissa. Helsinki haluaa vahvistaa asemaansa Aasian ja Euroopan välisen liikenteen solmukohtana ja tässä työssä tiivis yhteistyö Aasian pääkaupunkien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
• 12 Viikot 48-49 Kulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros ? Koska ihana lauluyhtye MeriTuuli esiintyi Tenho Restobarissa. Erityisen kauniisti soi yhteislaulu, jonka sanoihin he ovat yhdistäneet kaksi Saima Harmajan 30-luvun runoa. Bändissä soitti lisäksi kolme poikaa. Talvella kuulin heitä Sampo Soikoon -klubilla, josta esiintyminen on parantunut ja spiikit tulleet varmemmiksi. Indiefolk-sisarukset Meri ja Tuuli Wallenius ovat Imatran suunnalta ja he vastaavat biiseistään itse kitaraa soittaen. Tänä vuonna ilmestyi uusi albumi, ”Nyt kun olet siinä”. Laulunarvoista rengastrapetsiaa WHS Teatteriunion on toiminut uudenlaisena, epäsovinnaisen vapaana kulttuurilaitoksena Pitkänsillan kupeessa, Unioninkatu 45. Helsingin kulttuurija kirjastolautakunta antoi sille tuoreeltaan vuoden kulttuuritekopalkinnon tammikuulla 2014. Ville Walon luotsaama WHS syntyi sirkusesitysten tuottajaksi, mutta Teatteriunion näyttää hyvin paljon myös elokuvia, harvinaisia sellaisia. Kolmivuotisjuhlaesityksenä näimme mainion varhaisen Suomi-elokuvan teekkareiden rahankeräyksestä Pariisin olympialaisiin 1924 matkaavalle joukkueelle. Siinä jopa kreikkalaiset jumalat matkaavat Olympo-vuorelta lumiseen Helsinkiin. Taitavan uuden polven rengastrapetsitaiteilija Milla Järvisen toimesta WHS palasi marraskuulla juurilleen. ”Laulunarvoinen” saa sisältönsä ilma-akrobatiasta. Se peräänkuuluttaa tasa-arvoa ja samoja ihmisoikeuksia kaikille: – Entä he, jotka eivät voita, eivät ole mestareita. Tällä kertaa Järvinen saattaa myös epäonnistua rengastrapetsille nousussa tai liikkeissään siellä. Se korostaa luonnollisuutta kaikilla aisteilla. Tunnelma on kevyt, pinnistelemätön. Helsinkiläinen sirkustaiteilija lahjoittaa ”Laulunarvoisen” esiintymistulot Kehitysvammaliitolle. Hänen edellinen teoksensa samassa paikassa oli ”Tyttö joka söi lintuja”, jossa oli varsin absurdi tunnelma. Unioninkatu 45:n Pikku Naantali – talossa Siltavuorenpenger 18 oli elokuvateatteri eri nimillä 76 vuotta, vuosina 1924-2000. Vanhemmat stadilaiset muistavat leffapaikasta joko lasten nonstopit tai tanskalaiset pehmopornofilmit, ”Pukki paratiisissa” jne. Kun tanssin voi tuntea Tanssiteatteri Auraco, Annantalo ja Tanssin talo toteuttavat tällä viikolla erilaisen tanssiesityksen ”Tuntu” Annantalon juhlasalissa. Päivi Auran ohjaamassa esityksessä tanssivat Maria Autio ja Oskari Turpeinen, jonka muistaa monesta Hurjaruuthin esityksestä. Heli Hartikainen soittaa saksofonia esitystilanteessa, ja on tasaveroisesti mukana lattialla. Esitys kysyy, miten tanssi kuuluu, miltä tanssi tuntuu? Se vetoaa kaikkiin aisteihin ja on tehty yhteistyössä mm. Kuurosokeat ry:n kanssa. Askeleet ja niiden rytmit, ilmavirrat, hengitys, kosketus, vaatteiden kahina ja lattian suhina erottuu vahvemmin, kun katsojan suositellaan pitävän joko liinaa tai ainakin kevyttä naamiomaskia silmillään, joko estämässä tai rajaamassa näköaistia. Jalat tunnistivat herkemmin, kun kengät oli eteisessä. Katsojina ensi-illassa oli lapsia vanhempansa kanssa tai näkövammaisia. Yksi kysyi esityksen jälkeen uuden suhinaäänen synnyttäjää. Kun näköaisti ei hallitse mieltä, tilan kehollinen kokeminen on ihan erilainen. Tanssijat ja muusikko esiintyivät yleisön keskellä tai sivuilla paikkojaan koko ajan vaihdellen. Lopuksi meidät ohjattiin matoille tunnustelemaan ja tanssimaan. Annantalon 4-12 –vuotiaat kuvataideoppilaat ovat toteuttaneet Tuntu-esityksen rinnalle aistittavat tilataideteokset ”Metsä” ja ”Käärme”. Teokset ovat koettavissa 2. kerroksessa. Käärmettä voi lähteä kokemaan joko päästä tai hännästä tunnistamalla sitä käsillä tai keholla. Metsää voi aistia humisevan puun ”liaanien” kautta. Eri materiaalit erottuvat. Voi kuulla äänitarinoita. Tilateokset, etenkin Metsä, ovat todella kauniita. Monien aistien tanssia Liikkeellä marraskuussa –festivaali päättyi Stoan esityksiin. Yli viikon tanssifestivaalin kansainvälisten vieraiden rinnalla ihan hyvin pärjää Sonja Jokiniemen ”Blab” Zodiakin studiossa. Se määritellään esittelyssä ”hybriditeokseksi, jossa maalaus, kuvanveisto ja koreografia sulautuvat yhteen”. Näin on. Salin seiniä peittävät Janina Silvennoisen kanssa toteutetut kolme isoa tekstiiliteosta, joiden kuvamaisema on esityksen nimen tapaan kuin pop-taiteellista sarjakuvastrippiä. Niitä oli mukava katsella tanssin taukovaiheissa. Lavalla kolmen tanssijan, Sara Gurevitsch, Mira Kautto ja Ivo Serra esitys toteuttaa ihmisen ja esineen yhdistelmiä lattialla ja katosta riippuvien vaateja muovimöykkyjen avulla. Niiden hahmot ja muodot laajentuvat tai muuttuvat ihmisen halujen tekona. – Blab tutkii möykkyisiä, takkuisia ajatusprosesseja, joilla ei ole alkua tai loppua. Blab on Zodiakin kokeilevan tanssiprofiilin syksyn linjassa silti yleisöystävällinen ja valoisa esitys, joka tarjoaa paljon silmälle ja ajatuksille. Kun kohtaa toisen ”The Other” kulttuurikeskus Caisassa oli Mirva Mäkisen marraskuuksi koreografioima tanssiteos, jossa on mukana viisi tekijää. Kaikki esiintyjät käyttävät improvisaatiota osana harjoitusja esitysprosessia. Liikkeellisiä lähtökohtia ovat kontaktija liikeimprovisaatio, jossa tutkitaan erillisyyden, satunnaisuuden ja hetkittäisen ulkopuolisuuden tilaa ihmisten välillä. Antonio Alemannon musiikki sekä Sebastian Lopez-Lehdon, Karoliina Kauhasen ja Eevi Tolvasen tanssi toimii samalla tavalla. Tanssijat ovat välillä tilan keskellä, välillä reunoilla, ulkopuolella. Lattia on täynnä irrotettuja sanomalehtipapereita, joita hajotetaan ja kootaan yhteen, kunnes taas hajotetaan. Tanssijan liike koskettaa toista tanssijaa, josta syntyy kokemus ja valmius kohdata katsoja kysyvänä ja kokeilevana esiintyjänä. Mirva Mäkinen on toiminut Kallion ilmaisutaidon lukion tanssin lehtorina vuodesta 1999, ja hän valmistelee väitöskirjaa Taideyliopistoon kontakti-improvisaatiosta. Ihminen muuttuu robotiksi ”Robotit eivät uneksi” – tanssiteos pohtii ihmisen ja tekniikan suhdetta mielenkiintoisella tavalla. Hieno tanssija Tanja Illukka nostaa vesialtaasta päänsä ylös kuin Samantha Morton Spielbergin kulttielokuvassa ”Minority Report”. Siinä kolme erityistä ihmistä näki enneunia murhista. Illukka pysyy esityksen ajan Suvi Härkösen luomassa 3 x 6 metrin installaatiolavasteessa, vesialtaassa, joka aiheuttaa tanssijan liikkumiselle omat haasteensa. Tanssijalla on märkäpuku päällään koko ajan. Jaloilla ei pääse liukumaan, mutta koreografia on silti vahvan dynaaminen. Hänet voi kuvitella ihmiseksi, joka on muuttunut tekniseksi instrumentiksi ihmisen kehossa. Ismo-Pekka Heikinheimon ohjaama taitava esitys kutsuu katsomaan mustassa nesteessä elävää ja siitä ravintonsa saavaa kuvitteellista ihmisrobottia: – Se saa käskynsä liikkua ja tanssia tulevaisuuden informaationsiirtomuodolla, joka toimii Eeppi Ursin laulaa herkästi Jukka Linkolan säveltämiä Stadin Arskan runoja.Kuva: Raimo Granberg. Risto Aaltosen tulkinta Arvo Turtiaisen runoista lähes 40 vuoden ajalta on vahva. Kuva: Raimo Granberg. Eva Polttila ja haastattelija Risto Kolanen kädessään edellisen hauska lapsuuskuva Arvo Turtiaisen selässä. Kuva: Raimo Granberg. Ruka Toivonen teki runon mummostaan ja luki sen ajan mukaan kännykästä. Kuva: Toivo Koivisto. Janne Marja-aho etualalla, barokkiyhtye Cornucopia Hannu Vasara (vas.), Marianna Henriksson, Louna Hosia ja Pekka Silén luovat monen aistin tunnelman Cirkon maneesille. Kuva: Kimmo Karjunen. Tanja Illukka esittää Tekniikan museon vesialtaassa upeasti robottia. Kuva: Ismo-Pekka Heikinheimo. Zodiakin Blab vetoaa moneen aistiin. Kuvan kangasja palstiikkimöykky on neljäs tanssija. Kuva: Simo Karisalo.
• 13 Viikot 48-49 Kulttuuri Runot vetivät Stadin työväenkirjallisuuspäivillä ? ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” eli Stadin työväenkirjallisuuspäivien 3.5.11. vahvatunnelmainen hetki oli jälleen suosittu Kapinarunoilta perjantaina. Se oli jo kolmas, ja johtaa taas kirjaan. Runoja oli esillä pitkälle yli 20 Jussi Särkelän kokeneella juonnolla ja Riikka Ylitalon ja Miia Toivion runoraadin ruodinnalla. Tapahtuma veti myös nuoria paikalle. Välillä Heikki Salon vetämän yhteiskunnallisen laulun projektin osallistujat esiintyivät musiikin voimin. Liisa Mansikkaviita hätkähdytti yleisöä ”Ikänaisen kapinalla”. Hän on 85-vuotias ja sanoo: – Vaikka hyvin tiedän, / että ihmisen elämään kuuluu rapistuminen / elinvuosien määrän aina vain lisääntyessä, / en voi olla kapinoimatta.(…) Ainoa, joka vielä jotenkin toimii on pää. / Sen varassa käppäilen ja ajattelen / että voisi olla huonomminkin. Ruka Toivonen on toisesta ikäpäästä. Hän luki runonsa ”Mennään mummon kanssa saunassa ajassa taaksepäin” nykytyyliin kännykän ruudulta, ei enää paperista: – Ei ole marjapensaita ei mökkisaunaa / herttoniemeläisen kerrostalon kellarissa vuonna 2009 / mummolle luksusta kuitenkin, / rollaattorin kanssa pääsee vaikka suihkuun jos haluaa. / Pesen mummon selkää, mietin olenko todella kasvanut / näin paljon suuremmaksi? Tuskin sentään, / luultavasti mummo on vain pienentynyt. Avichai Gontjarov on maahantulija, jonka ”Turvapaikka” herätti yleisön puhuttelevuudellaan. Hän pohtii vierauden kokemisen vaikeutta ja lopettaa runonsa: – Turvapaikka on sanana kulunut, / monen mielessä loppuun haalistunut. / Sitä käytetään taistossa vaalien, / kuin lisäjoukkoja kokoon haalien. Kirsi Komulaisen ”Omaishoitaja” on ajan ongelman, elämänkokemuksellaan tunnistava runo: – Mummo soittaa / tulkaa nostamaan, on taas lattialla / siellä se istuu / entinen naisvoimistelija pyllyllään / hilannut itsensä puhelimen luo / eihän sitä päivällä / turvaranneketta paineta. Ensi kertaa tapahtuma jatkui sunnuntaille, johon oli pyhitetty lähes kolmetuntiseksi venytetty, kiitosta saanut Arvo Turtiainen matinea. Se kokosi salin täyteen väkeä, joka seurasi hiirenhiljaisen innostuksen vallassa Stadin Arskan runojen tulkintaa, lauluja ja tytärpuolen, tv-suosikki Eva Polttilan lämminhenkistä muistelua kalastuksesta nauttivasta isäpuolestaan äitinsä Britta Polttilan uutena miehenä vuodesta 1953. Hän kertoi sattuvia tarinoita lapsuusja nuoruuskodeista Meilahden Pihlajatieltä Herttoniemeen ja vanhuuden Käpylään. Hammasteknikoksi alun perin kouliintunut toimittajarunoilija sanoi presidentti Paasikiven radiopuhetta kuunnellessaan, että hän kyllä laittaisi Juho Kustille uudet tekohampaat! Hän kertoi, että Siilitie 1 oli niin iso talo, että rappujen nimissä aakkoset loppuivat kesken. Viimeinen rappu oli Siilitie 1 ÖÖ, mikä oli helppo lausua taksissa vähän ottaneena. Näyttelijä Risto Aaltonen tulkitsi Turtiaisen runoja karhean väkevästi, niiden sanoman hyvin välittäen. Aaltonen aloitti runoprojektinsa jo yli 40 vuotta sitten Kaupunginteatterissa, koska eihän siitä mitään tule että manselainen Veikko Sinisalo niitä yksin lausuu. Pianisti ja säveltäjä Jukka Linkola aloitti jo nuorena Turtiaisen runojen sävellyksen ja teki varsin kokeellisia pianovirityksiä, jotka tukivat hyvin puhetta. Todella kuulasääninen Eeppi Ursin lauloi herkästi neljä runoa, joista vaikutti etenkin ”Tyttö puhdistuspuolelta”. mystisen nesteen välityksellä. Neste johtaa algoritmit suoraan robotin mieleen. Se osaa liikkua huomattavasti monipuolisemmin ja sulavammin kuin nykyaikaiset moniniveliset robotit, mutta pystyy silti toteuttamaan tehtävänsä millintarkasti, hän kuvailee. Esitys sopii kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita scifielokuvista, animesta, kyberpunkista, sarjakuvien sankareista ja roboteista. Hallitseeko ihminen teknologiaa vai teknologia ihmistä?, on ollut pinnalla teollistumisesta saakka ja liittyy kiinteästi moderniin aikakauteen. 2010-luvulla robotiikan kehittyminen ja uudet sovellukset tekevät aiheesta jälleen ajankohtaisen. Robotit eivät uneksi täydentää Tekniikan museossa Vanhankaupunginlahdella olevaa Tekniikan maa –näyttelyä, jossa esim. Strömbergin tehtaiden vanhat laitteet ovat mielenkiintoisissa kuvissa esillä. Tanssiteos on nähtävillä 10.12. asti. Hyvä päivä elää Perinteinen kuoro, Koiton laulu veti lähes loppuunmyydyn salin Roballa sijaitsevaan Gloriaan. Konsertin alkuosa oli yhteiskunnallinen, mukana nykyisen ja entisten johtajien sekä kahden kuorolaisen sävellyksiä ja mm. Toni Edelmannin sovitus ”Kurjet”-kappaleeseen. Kun tuli tieto hänen kuolemasta, mukaan otettiin ”Aamu”, jonka hän sävelsi kuorolle vuonna 1975, jolloin hän myös sovitti Kurjet. Uusi johtaja Tomas Takolander lausui kauniin sanan edeltäjänsä muistoksi. Konsertti alkoi kolmen virren yhtaikaisella hyräilyllä, jonka aikana kuoro tuli lavalle vähitellen eri puolilta, jolloin vältyttiin alkutaputuksilta. Ensimmäisestä puolesta tuli eräänlainen Edelmannin tiivistunnelmainen ja harras muistotilaisuus. Väliajan jälkeen seurasi vanhojen kuorokappaleiden riemuisaa yhteislaulua yleisön kanssa. Sitä varten oli kaikki sanat katsottavista monitoreista, joissa näytettiin myös kuvia ensi osan aikana. Koko konsertin päätti ylimääräisenä vielä kerran ”Tänään on hyvä päivä elää”, joka oli todella hieno lopetus. Se tuli tutuksi Diakonissalaitoksen 150vjuhlasta elokuulta. Pohjoiset tuulet myllertävät ”Superborea” on poikkitaiteellinen, moniaistinen esitys, jossa kolme perinnettä kohtaa: uusi sävellys barokkisoittimille, barokkioopperan sävelet sekä nykytanssin kieli. Kimmo Karjunen täyttää Cirkon Maneesin huikeilla valoilla ja hienoilla projisoinneilla. Jaakko Kulomaan elektronisen äänimaailman materiaalina on soitettua, puhuttua ja tanssittua ääntä teoksesta. Ne nivovat esityksen kokonaisuudeksi. Superborea on koostettu Juha T. Koskisen uudesta sävellyksestä, Jean-Philippe Rameaun oopperan ”Les Boréades” musiikista sekä Janne Marja-ahon tanssista hänen ja Kaisa Torkkelin koreografiaan. Koskinen on työstänyt kaikki sävellyksensä osat dialogina Rameaun musiikin kanssa. Osa on vielä osittain barokiksi tunnistettavaa, osa on kokenut muodonmuutoksen 2000-luvun sävelkieleksi. Säveltäjä ja nokkahuilisti Pekka Silén ovat koostaneet musiikkikokonaisuuden ja sovittaneet soitinyhtyeelle osat Rameaun oopperasta. Myös vaikutteet japanilaisesta N?teatterista ovat kuultavissa. Superboreassa raivoavat pohjoiset tuulet ja myrskyt. Ne myös laantuvat ja antavat tietä tanssijan ja neljän soittajan eleganteille, riehakkaille, elegisille ja kiihkeille tansseille sekä pakahduttaville oopperafragmenteille. Marja-aho on tavattoman intensiivinen tanssissaan yleisön ja soittajien edessä tai Maneesin ulkoseinän vierustan isoilla pöydillä. Tanssin vimma ja intohimo väistyvät, lopuksi kaikuu vain yksinäinen bassonokkahuilu. Loppuratkaisu on jokaisen oma – Tällä näytelmällä ei ole loppuratkaisua. Loppuratkaisu on jokaisen omissa käsissä, Suomen yhden ”esityskäytetyimmän” käsikirjoittajan Juha Hurmeen sanat lohduttavat ”Pahuudesta”–esityksen katsojia Vapaan taiteen tilassa. Roolihahmot olivat Minä ja Sinä, tai tuttavallisemmin Mä ja Sä. Heitä esittivät mainiosti intensiivinen, hyvin tanssiva Marjo Isotalus ja miehekäs, ilmeikäs Karo Lauronen. Näyttelijät keräävät toiston avulla erilaisia Pahuuden kehitelmiä, joiden taustoja on kerätty myös haastatteluilla: vangeilta, rikollisuuden tutkijoilta ja lapsilta, jotka ”tunnetusti hallitsevat kaikki pahuuden lajit”. Esitys on silti kielletty alle 12-vuotiailta. Näytelmän ohjasi Annukka Valo. Näytelmän tekijät eivät moralisoi ollenkaan. Esitys on leikkisä tutkielma monenlaisista asetelmista, joissa rinnakkaiselo ja lähimmäisen kunnioitus luiskahtavat vastakohdikseen, piittaamattomuudeksi ja vahingoittamishaluksi. Juha Hurmeessa on se hyvää, että hän ei tee eroa Kansallisteatterin suuren näyttämön tai itsenäisyyspäivän Nälkäteatterin tai Sörkan väestönsuojan välillä. Kaikki käy. Teatteri Särmän esitys kiertää teattereissa, lastenkodeissa ja vankiloissa. – Ihminen on ainoa eläin, joka kykenee erottamaan hyvän pahasta. Siten ihminen on ainoa eläin, joka kykenee tekemään pahaa. Teksti: Risto Kolanen Liisa Mansikkaviita esittää Ikänaisen kapinarunon, jtakanaan uontaja Jussi Särkelä. Kuva: Toivo Koivisto. Marjo Isotalus ja Karo Lauronen ovat ilmeikkään vakuuttavia Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Antti-Veikko Salo. Karoliina Kauhanen (edessä), Eevi Tolvanen ja Sebastian López-Lehto tanssivat improvioiden lehtien keskellä Caisassa. Kuva: Mirva Mäkinen. Oskari Turpeinen tanssii ja Heli Hartikainen soittaa saksofonia. Kuva: Mauri Tahvonen. Milla Järvinen on ilmaisurikas trapetsitaitelija WHS Teatterinunionissa. Kuva: Raimo Granberg.
• 14 Viikot 48-49 Ilmeikäs kettukuva voitti luontovalokuvakilpailun Raatia ihastutti erityisesti luonnossa lymyävän ketun tarkkaileva katse. Pikkujoulutanssit 30.11. – Sielukasta Soulia, Afrofunkia ja Spacejazzia Afrojazz Club palaa pienen tauon jälkeen Storyvilleen tiukalla afrofunk-ohjelmistolla. Klubin housebandin Afrojazz Quintetin vieraina spacejazz-afrobeat-avantgardisti Jimi Tenor ja soul-blueslaulaja Charlotta Kerbs. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista ja yhteistyöstään legendaarisen nigerialaisen rumpalin Tony Allenin kanssa. Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro-, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Luvassa kolme tanssittavaa ja hurmioitunutta settiä tervetuloa! AFROJAZZ CLUB STORYVILLE Museokatu 8, Helsinki 20-02. Showtime 20.30 Liput 10€ (+narikka 3 €) ovelta tai Tiketti (+1,5€). Esteetön kulku sivuovesta. ? Espoolaisen Matias Auramon ottama kuva ketusta voitti pääpalkinnon Seurasaaren luontovalokuvakilpailussa. Kettu on viime aikoina ilahduttanut läsnäolollaan Seurasaaren tarkkasilmäisiä kävijöitä ja kilpailun raatia ihastutti erityisesti luonnossa lymyävän ketun ympäristöään tarkkaileva katse. Kilpailun voittaja palkitaan Telefoto Oy:n lahjoittamalla Nikon Monarch-kiikarilla. Valokuvakilpailun tavoitteena on ollut tuoda Seurasaarta esiin monipuolisena luontokohteena, jonka etuna on mm. erinomainen sijainti lähellä pääkaupungin keskustaa. Valokuvakilpailuun osallistuttiin lataamalla kuva Instagramiin ja niitä ladattiin sinne lähes 150 kpl. Kuvat keräsivät kaikkiaan n. 24 000 tykkäystä. Kilpailu jakaantui kolmeen jaksoon, joiden tykätyimmät kuvat palkittiin kevään, kesän ja syksyn aikana museokortilla. Sen saivat Kirsi Pöllänen, Ossi Saarinen ja Heidi Limmonen. Ravintola Vivi Pizzeria Tarjoukset: Ravintola P izzeria VIVI Castreninkatu 10, 00530 Helsinki, puh. 09-710 709 2 norm. pizzaa 4:llä täytteellä + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 19€ 2 leikettä (riisi, ranskalaiset tai lohkoperunat) + iso limu 23€ (kuljetettuna/noudettuna) Intialainen Currykana 2 annosta + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 23€ Lounas alkaen 7,90 Intialainen ruoka – kana, liha tai kasvis Lounasaikana ma-pe 10-15 lounaaseen kuuluu 0,33l pepsi tai jaffa. AVOINNA: joka päivä klo 10-22 Uudiste ttu ruokal ista + sisustu s vuodesta 1998 Kuljetamme ruoka-annoksia kotiin ja työpaikoille. Toimitusaika 30-60 min, kiirevaraus. Ilmainen kuljetus: Yli 16 € tilauksiin. Alle 16 € kuljetus + 4 € Tilaukset viimeistään 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa. Kuljetustilauksista ilmoita maksutapa! Pikkujoulutanssit – sielukasta soulia, afrofunkia ja spacejazzia ? Afrojazz Club palaa pienen tauon jälkeen Storyvilleen tiukalla afrofunk-ohjelmistolla. Klubin housebandin Afrojazz Quintetin vieraina spacejazz-afrobeatavantgardisti Jimi Tenor ja soul-blueslaulaja Charlotta Kerbs. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista ja yhteistyöstään legendaarisen nigerialaisen rumpalin Tony Allenin kanssa. Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Luvassa kolme tanssittavaa ja hurmioitunutta settiä torstai-illan ratoksi! Jimi Tenor, laulu, tenorisaksofoni, huilu, koskettimet, Charlotta Kerbs, laulu, Antero Priha, trumpetti, taustalaulu, A k i m C o l o r , l y ö m ä s o i t t i m e t , l a u l u , J u l i u s Heikkilä, kitara, Daniel Iisk o l a , b a s s o , A n s s i Tirkkonen, rummut, Alvar Gullichsen, lyömäsoittimet, taustalaulu Settien välissä lauluntekijä-runoilija Matthew John lausuu runojaan. Sen lisäksi, että Afrojazz Clubilla tutustuu laadukkaaseen ja tuoreeseen livemusiikkiin kansainvälisten kokoonpanojen esittämänä, klubi kokoaa moninaisen ja turvallisen kohtaamispaikan kaikentaustaisille tulijoille. Tapahtuman järjestää Afrojazz Club / Afrowerk AG yhteistyössä Kulttuurikameleontit ry:n ja Storyvillen kanssa. Afrojazz Club Storyville to 30.11. Museokatu 8 Liput: 10€ (+narikka 3 €) ovelta tai Tiketti (+1,5 €) 20-02. Showtime 20.30. Esteetön kulku sivuovesta. Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro-, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista. paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Porthaninkatu 2
• 15 Viikot 48-49 Kumpulanpuron valuma-alueen virkistysarvoa aiotaan parantaa Kumpulanpuron sorsalammikko ? Helsingin kaupunki aikoo parantaa Kumpulanpuron virkistysarvoa, ekologista tilaa ja tulvasuojelua lähitulevaisuudessa. Asukasyhteistyö on olennainen osa suunnitteluprosessia. Pasilasta, Käpylästä, Toukolasta, Vallilasta ja Hermannista vesiä keräävän Kumpulanpuron valumaalueen selvitysja suunnitelmatyö on ollut käynnissä vuoden 2017 alusta. Työ on jatkumoa Vanhankaupungin aluesuunnitelmalle (tutustu suunnitelmaan >>). Tavoitteena on nostaa suunnittelualueelta toimenpiteitä puron virkistysarvon, ekologisen tilan ja tulvasuojelun parantamiseksi lähitulevaisuudessa. Toimenpiteet on esitetty kokonaisvaltaiseen valuma-alueselvitykseen perustuen, missä asukkaiden kanssa tehty yhteistyö ja vuorovaikutus ovat olleet olennainen osa suunnitteluprosessia. Aineisto löytyy myös Kerro kantasi –palvelusta osoitteesta kerrokantasi.hel.fi/ kumpulanpuro. Voit jättää palautetta 10. joulukuuta asti. Metsäfestivaali yhdistää taiteen ja metsän ? Työväenopiston Metsäfestivaali on monitaiteinen tapahtuma, jossa voi osallistua kymmeniin työpajoihin, nauttia lukuisista esityksistä, konserteista ja näyttelyistä, kutsua ystäviä piknikille ja telttailemaan tai vain vetäytyä Impivaaraan kuuntelemaan kuusten kuiskintaa. Metsäisiin maisemiin johdattavat reitit kuten Seikkailupolku, Hemmottelupolku ja Kansallismaisema. Metsäfestivaali on osa syksyllä 2016 opistossa alkanutta Suomi 100 -juhlavuoden Metsä meissä -hanketta, jonka tavoitteena on tutkia suomalaisuutta, metsää ja Suomessa asuvien suhdetta metsään. Metsämusiikin jukeboxista saunasavuun ”Viime kevätlukukaudella opistossa järjestettiin yli 70 metsäteemaista luentoa tai kurssia. Metsä oli esillä niin kotitalouden villivihanneskurssilla kuin yhteiskunnallisten aineiden luontofilosofian luennoilla”, kertoo hankkeen ja Metsäfestivaalin koordinaattori Katariina Kaarlela. Puolentoista vuoden aikana kursseilla syntyneet ajatukset ja metsäkokemukset kiteytyvät festivaalin ohjelmassa erilaisiksi leikeiksi, opetustilanteiksi, esityksiksi sekä kuvataideinstallaatioiksi. Tapahtumia on perjantaina 1.12. klo 14–21 ja lauantaina 2.12. klo 11–21. Ohjelmaa on kaiken ikäisille. Tarkka ohjelma hel. fi/tyovaenopisto > Metsäfestivaali. Metsän koskettamat -esitys punoo metsäteeman yhteen Festivaalin kohokohtana nähdään lauantai-iltana kaksituntinen Metsän koskettamat -esitys – mosaiikkimainen ja moniäänisesti soiva kuvaelma ihmisistä, jotka etsivät yhteyttä metsään, omia juuriaan, muistojen ja tarinoiden metsäHelsingin työväenopisto järjestää Kalliossa joulukuun alussa kaksipäiväisen Metsäfestivaalin, jolloin Opistotalo muuntuu monimuotoiseksi mielikuvien, tarinoiden ja muistojen metsäksi. Festivaali huipentuu kaksituntiseen Metsän koskettamat -esitykseen, jota on ollut toteuttamassa yli sata opiston opiskelijaa. maisemaa. Produktion suunnittelu ja materiaalin tuottaminen on aloitettu toissa syksynä Tehdään METSÄ! -kirjoitusja valokuvauskurssien sekä Näyttelijä nykyteatterissa -kurssin ja Videoverstaan yhteistyönä. Keväällä 2017 mukaan tulivat kurssit Teatteri Mellari, Silkin laulu, Entisten nuorten kuoro, Promuskuoro, Liikkeellä-kuoro, Pianon mestarikurssi, I´m pro -tanssi-improvisaation kurssi, Huilu meni metsään ja Metsän puutkuvataidekurssi. Mukana on lisäksi Teatteritaiteen perusopetuksen opiskelijoita. Toteutukseen on osallistunut kaikkiaan yli sata opiskelijaa. Metsän koskettamat -esityksen on ohjannut ja koordinoinut Ulla Tarvainen, käsikirjoituksesta vastaa Tehdään METSÄ! -kirjoituskurssilaisten ja Teatteri Mellarin tekstien pohjalta Katariina Kaarlela. Näyttelijöiden ohjaus Riikka Herva ja Ulla Tarvainen, musiikin ohjaus ja sävellys Charlotta Hagfors, Katja Vepsäläinen, Eeva Lauttamus-Lindberg, Julia Ilomäki ja Satu Vuorio, tanssijoiden ohjaus Jenna Rignell, videot Mikael Leinonen ja Sami Rönkä, kuva Tallink ja HSL aloittavat lippuyhteistyön Tallink alkaa myydä HSL:n matkalippuja Helsinki-Tallinna-reitillä ? Tallink alkaa myydä HSL:n matkalippuja Helsinki–Tallinna-reitillä Megastar ja Star –laivoilla 1.12.2017. Yhteistyöllä sujuvoitetaan kotimaisten ja ulkomaisten matkustajien kulkemista Helsingissä ja HSL:n kulkuneuvoissa. Kun joukkoliikenteen lippu on valmiiksi ostettuna, matkustajat pääsevät helposti julkisilla kulkuneuvoilla Länsisatamasta Helsingin keskustaan ja takaisin. Kahdella Tallink Shuttle -aluksella matkustaa päivittäin tuhansia asiakkaita. ”Siirtymät satamasta eteenpäin ovat osa matkakokemusta. Me Tallinkilla haluamme myötävaikuttaa myös siihen, että laivamatkaa seuraava matka esimerkiksi linja-autoasemalle, rautatieasemalle tai vaikka lentokentälle jatkuu mahdollisimman sujuvasti”, kommentoi Tallink Siljan Head of Product Management Jani Mäkelä. “Arvostamme yhteistyösopimusta Tallinkin kanssa. Lippuyhteistyö tuo asiakkaille helppoutta. Samalla raitioliikenteen on helpompi pysyä aikataulussa, kun useammalla matkustajalla on lippu valmiina”, kertoo myyntipäällikkö Matias Sarkkinen HSL:stä. Laivojen infopisteissä myydään HSL:n ennakkoon ostettavia matkalippuja. Matkustaja aktivoi lippunsa liikennevälineeseen noustessaan näyttämällä sitä kortinlukijalle. Myynnissä on aikuisten ja lasten kaupungin sisäisiä lippuja ja vuorokausilippuja sekä vastaavia seudullisia matkalippuja. Kertatai vuorokausilippujen lisäksi matkustajat voivat käyttää kaikissa HSL:n liikennevälineissä, raitiovaunussa, junassa, metrossa, busseissa tai Suomenlinnan lautalla matkakorttia tai HSL-mobiililippua. Raitiovaunut 7 ja 6T kulkevat Länsisataman ja Helsingin päärautatieaseman välillä. Nopeimmat reitit ja aikataulut löytyvät Reittioppaasta. Helsingin työväenopisto järjestää Kalliossa joulukuun alussa kaksipäiväisen Metsäfestivaalin, jolloin Opistotalo muuntuu monimuotoiseksi mielikuvien, tarinoiden ja muistojen metsäksi. Festivaali huipentuu kaksituntiseen Metsän koskettamat -esitykseen, jota on ollut toteuttamassa yli sata opiston opiskelijaa. Työväenopiston Metsäfestivaali on monitaiteinen tapahtuma, jossa voi osallistua kymmeniin työpajoihin, nauttia lukuisista esityksistä, konserteista ja näyttelyistä, kutsua ystäviä piknikille ja telttailemaan tai vain vetäytyä Impivaaraan kuuntelemaan kuusten kuiskintaa. Metsäisiin maisemiin johdattavat reitit kuten Seikkailupolku, Hemmottelupolku ja Kansallismaisema. Metsäfestivaali on osa syksyllä 2016 opistossa alkanutta Suomi 100 -juhlavuoden Metsä meissä -hanketta, jonka tavoitteena on tutkia suomalaisuutta, metsää ja Suomessa asuvien suhdetta metsään. Metsämusiikin jukeboxista saunasavuun ”Viime kevätlukukaudella opistossa järjestettiin yli 70 metsäteemaista luentoa tai kurssia. Metsä oli esillä niin kotitalouden villivihanneskurssilla kuin yhteiskunnallisten aineiden luontofilosofian luennoilla”, kertoo hankkeen ja Metsäfestivaalin koordinaattori Katariina Kaarlela. Tapahtumia on perjantaina 1.12. klo 14–21 ja lauantaina 2.12. klo 11–21. Ohjelmaa on kaiken ikäisille. Tarkka ohjelma hel. fi/tyovaenopisto > Metsäfestivaali. Metsän koskettamat -esitys punoo metsäteeman yhteen Festivaalin kohokohtana nähdään lauantai-iltana kaksituntinen Metsän koskettamat -esitys – mosaiikkimainen ja moniäänisesti soiva kuvaelma ihmisistä, jotka etsivät yhteyttä metsään, omia juuriaan, muistojen ja tarinoiden metsämaisemaa. Produktion suunnittelu ja materiaalin tuottaminen on aloitettu toissa syksynä Tehdään METSÄ! -kirjoitusja valokuvauskurssien sekä Näyttelijä nykyteatterissa -kurssin ja Videoverstaan yhteistyönä. Keväällä 2017 mukaan tulivat kurssit Teatteri Mellari, Silkin laulu, Entisten nuorten kuoro, Promuskuoro, Liikkeellä-kuoro, Pianon mestarikurssi, I´m pro -tanssi-improvisaation kurssi, Huilu meni metsään ja Metsän puutkuvataidekurssi. Mukana on lisäksi Teatteritaiteen perusopetuksen opiskelijoita. Toteutukseen on osallistunut kaikkiaan yli sata opiskelijaa. Metsän koskettamat -esityksen on ohjannut ja koordinoinut Ulla Tarvainen, käsikirjoituksesta vastaa Tehdään METSÄ! -kirjoituskurssilaisten ja Teatteri Mellarin tekstien pohjalta Katariina Kaarlela. Näyttelijöiden ohjaus Riikka Herva ja Ulla Tarvainen, musiikin ohjaus ja sävellys Charlotta Hagfors, Katja Vepsäläinen, Eeva Lauttamus-Lindberg, Julia Ilomäki ja Satu Vuorio, tanssijoiden ohjaus Jenna Rignell, videot Mikael Leinonen ja Sami Rönkä, kuvamateriaali Tehdään METSÄ! -valokuvauskurssi, opettaja Lea Kömi, valosuunnittelu Jere Kouhia, puvustus Monica Helin, esitysdramaturgia Katariina Kaarlela ja Ulla Tarvainen. Metsässä minä olen elossa. Metsässä minä tiedän, missä olen. Metsäfestivaali pe 1.12. klo 14–21 la 2.12. klo 11–21 Metsä koskettamat -esitys la 2.12. klo 18 juhlasali Opistotalo, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Ohjelmaa kaiken ikäisille.
• 16 Viikot 48-49 Kaupungintalolla Suomen lippu liehuu koko vuoden Kaupunkien yhteistyösopimus ? Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi kaupungintalon katolla liputetaan vastaisuudessa ympäri vuorokauden. Lippu nostetaan salkoon itsenäisyyspäivän aattona klo 18. Liputus on pormestarin päätös, sekä Helsingin kaupungin Suomi 100 -juhlavuositeko. Samalla se juhlistaa vuonna 2018 sata vuotta täyttävää Suomen lippua. ”Liputtaminen on Suomija Helsinki-markkinointia. Kun mereltä käsin lipuu pääkaupunkiimme, näkee tulija vain yhden lipun: Ruotsin suurlähetystön katolla liehuvan Ruotsin lipun. Itsenäisyyspäivän aatosta lähtien hänet toivottaa tervetulleeksi myös kaupungintalon katon valaistu Suomen lippu”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kaupungintalo on osa yhtä Helsingin merkittävämpiä alueita. Eteläsatamalla ja Kauppatorilla on kansallinen symboliarvo. Täällä sijaitsevat Suomen keskeisimmät yhteiskunnalliset instituutiot ja Suomen lippu kuuluu tähän maisemaan. Kyseessä on Sisäministeriön puoltama liputuskokeilu, jossa kaupungintalon katolla liputetaan ympäri vuorokauden valaistulla Suomen lipulla 31.12.2018 saakka. Kaupungintalon lippu valaistaan. Sisäministeriön ohjeen mukaan pimeän aikana Suomen lipun tulee olla valaistuna. ? Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten uuden yhteistyösopimuksen päämääränä on edistää kaupunkien välistä strategista vuoropuhelua ja operatiivista yhteistyötä. Sopimuksen tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehittää seudun yhteistyötä ja metropolipolitiikkaa sekä yhteistä kansallisen tason edunvalvontaa. Sopimuksella edistetään myös kaupunkien välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä sekä parannetaan ja tehostetaan kaupunkien palveluita ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota. Pääkaupunkiseudun keskeisiä yhteistyökysymyksiä käsitellään pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä, joka korvaa edellisen sopimuksen perusteella toimineet yhteistyöryhmät eli pääkaupunginseudun neuvottelukunnan ja koordinaatioryhmän. Yhteistyöryhmän tehtävä on luonteeltaan entistä strategisempi. Kaupunginhallitus nimesi yhteistyöryhmän jäseniksi apulaispormestarit Anni Sinnemäen, Pia Pakarisen, Sanna Vesikansan ja Nasima Razmyarin. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sopimuspohjainen yhteistyö käynnistyi vuonna 2004. Yhteistyösopimukset on hyväksytty kaudesta 2009 2013 alkaen valtuustokausittain. Kävelykierroksia 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Kalliossa Vaasankadun puutalokortteliin osuneiden pommien aiheuttama tulipalo tuohosi ihmisten koteja, osa omaisuudesta ehdittiin pelastamaan kadulle (SA). Harald Andersén (1919-2001) oli suomalaisen kuoromusiikin kehittäjä ja asui Kallion kulmilla. ? Kallionja Helsingin kävelyfestivaalit järjestävät 100-vuotiaan Suomen kunniaksi itsenäisyyspäivän ympärillä kävelyretkiä, joissa tutkaillaan itsenäisyyttä eri näkökulmista. Kallion kävelyfestivaalin ohjelmassa on viikonloppuna kaksi kierrosta. Lauantain 2.12. kierroksella esitellään Kallion kulmilla vaikuttaneita merkkihenkilöitä, kierroksella ”Tauno, Badding, Ola, Paavo ja Sibelius ja muita merkkihenkilöitä Kalliossa”. Kävely alkaa klo 14 Helsinginkatu 25 kohdalta. Sunnuntain 3.12. klo 14 alkava kierros vie keskelle Kallion pommituksia sotavuosina 1941-44. Helsingin pommituksista tunnetuimmat ovat vuoden 1944 helmikuun pommitukset. Sen sijaan hieman tuntemattomammaksi on jäänyt neuvostoliittolaisten kesän 1941 pommitukset, jotka kylvivät suhteessa suurempaa tuhoa Kalliossa ja Alppiharjussa kuin talven 1944 terroriteot, vaikka niiden tarkoitus oli pommittaa Helsinki soraläjäksi. ”Helsingin pommitukset 1941ja 44 -kävelyn” lähtöpaikka on Vaasanpuistikko, Kinaporinkatu 1. Molemmille kierroksille liput ovat 10 euroa. Kallion kulmien pikkupuodit tempaisevat joulukuussa Joulupolku -tapahtumalla 11. -17.12. Mukana 20 yrittäjää Kallion ja Alppiharjun alueelta. Polku on myös osa Kallion kävelyfestivaalin joulukuun ohjelmistoa. Joulupolkukarttaa saa muun muassa liikkeistä Kamiter Ars, Helsinginkatu 6 ja Kallion kuvahommat, Kaarlenkatu 13. Konepajasta luovuuden keskus? ? Konepajasta voi olla tulossa innovaatiokeskus. Konepajaan sijoittava entinen suurlähettiläs Bruce Oreck aikoo saada the Train Factoryn eli junatehtaan auki joiltain osin jo ensi kesäksi. Tiloissa olisi ravintoloita, kahviloita ja tiloja erilaisille pienyrittäjille. Teollisuuskadiun ja Aleksis Kiven kadun välissä sijaitsevaan kiinteistöön Oreck haluaa kohtaamisja markkinapaikan, jossa olisi tilaa luovuudelle ja kokeiluille. Paikka toimisi ainakin osittain enkelisijoittajaperiaattella. Aloittaville yrittäjille tiloja voisi olla saatavilla ainakin aluksi maksutta. Viime vuonna tiloihin suunniteltiin Bauhaus -tavarataloa, mutta yli 12 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, jolla Konepaja säilytettäisiin tapahtumaja kirpputoripaikkana. Syntyi Konepaja -liike, joka lähti etsimään yhteistyökumppaneita. Oreck tarttui haasteeeseen. Neuvottelut Konepajan kiinteistön kaupasta ovat tosin yhä kesken. Adventin avaus tuo joulun Ruiskumestarin taloon Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa on muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto. Kuva: Maija Astikainen Ruiskumestarin talo sijaitsee Kruununhaan kivikaupungin kätköissä. Kuva: Maija Astikainen ? Tiernapojat, posetiivisävelmät ja askartelut tuovat joulunajan Ruiskumestarin taloon adventtisunnuntaina 3.12. klo 12–15. Joulun tuoksuja voi nuuhkia ja vanhan ajan joulukoristeluita ihailla aina loppiaiseen asti. Ruiskumestarin talossa eletään joulunaikaa 1800-luvun tapaan ensimmäisestä adventtisunnuntaista loppiaiseen asti. Kantakaupungin vanhimman puisen asuintalon kotoisassa keittiössä tuoksuvat mausteet, kamarin klaffipiirongilla on salaperäisiä, lakalla sinetöityjä paketteja, ikkunalla kukoistaa hyasintti ja pikkuisen salin pöydällä on pikkuleivin koristettu joulukuusi. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.2017 klo 12–15 Ruiskumestarin talossa alkaa vanhanajan joulunodotus. Joulunalusajan avaa klo 12 toimittaja Mirja Pyykkö Kruununhaan asukasyhdistyksen puolesta. Heti sen jälkeen laulavat Hämäläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat, jotka esiintyvät myös klo 13. Posetiivi soi kadulla joulun säveliä. Sivurakennuksen kamarissa askarrellaan helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan. Ruiskumestarin talon joulutunnelmaan voi eläytyä 3.–21.12.2017 ke–pe klo 13–18 ja la–su klo 11–17 sekä 27.12.2017–7.1.2018 ke–su klo 11–17. Joulun alla askarrellaan vanhanajan kuusenkoristeita Joulukuusi vakiintui 1800-luvun jälkipuolella Helsingin säätyläiskotien joulutavaksi. Kuusi koristeltiin joka vuosi itse askarrelluin koristein. Kolmena lauantaina 25.11., 9.12. ja 16.12. aina klo 14 ruiskumestarin kamarissa askarrellaan helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan.
• 17 Viikot 48-49 Valoteokset lumoavat jälleen kaupunginmuseon sisäpihoilla ? Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, luo jälleen sisäpihoilleen rauhaisan talvikeitaan valoteosten muodossa. Viime talvena suuren suosion saaneiden historiallisten valoveistosten tekijältä Alexander Reichsteiniltä nähdään nyt teos Menneisyyden varjot. Teoksessa haamumaiset siluetit kulkevat loputtomassa kulkueessaan historiallisella Goviniuksen sisäpihalla. Peruukkiherrat astelevat juhlallisesti ohitse, palvelijat kantavat virvokkeita, lapset ajavat sadan vuoden takaista polkupyörää ja vallankumoukselliset matruusit marssivat taisteluun. Kulkue tottelee Šostakovitšin musiikin voimakasta rytmiä, joka välittää ajan kulumisen draamaa. Falkmanin sisäpihan taas täyttää Willem Heefferin ja Jussi Karjalaisen suunnittelema, varjoteatterin keinoja hyödyntävä valoteos Around Helsinki. Teoksessa seikkailee tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin helsinkiläisiä maamerkkejä, kuten hotelli Torni, lippakioski ja vanha katulyhty, sekä ikonisia kaupunkilaisia kulkuneuvoja ratikasta zeppeliiniin. Molempia valoteoksia voi ihailla museon aukioloaikoina 2.12.2017–10.1.2018 eli Tuomaan markkinoiden alusta aina Lux Helsinki -festivaalin päättymiseen asti. Valoteoksia katsomaan on vapaa pääsy, ja museoreissulla kannattaa muistaa myös Torikortteleiden lukuisat ravintolat, kahvilat ja jouluostosmahdollisuudet. Lauantaina 2.12.2017 klo 18–21 on hurjien pikkujoulujuhlien aika! Kaupunginmuseon aula muuttuu säkenöiväksi drag-luolaksi, kun Drag Me To HEL -kollektiivista tutut artistit pistävät bileet pystyyn. Luvassa on genderqueeria menoa ja meininkiä jouluisilla ja talvisilla teemoilla. Neljännessä kerroksessa esiintyy Homepalli, jonka repertuaariin on kertynyt niin humoristisia, vakavia kuin ällöttäviäkin kappaleita ihmiselämän eri ilmiöistä. Museon 70-luvun baarin Kinkybingossa on mahdollisuus voittaa itselleen aito vegaanikinkku. Illan aikana bilevieraita viihdyttää myös DJ Fiona Timantti. Kinkyt kinkkubileet liittyvät kaupunginmuseon Helsexinkinäyttelyyn, joka on avoinna 28.1.2018 asti. Tarkempi ohjelma on osoitteessa www.helsinginkaupunginmuseo.fi/tapahtumat. Loviisan joulu -nukketeatteriesitys nähdään kaupunginmuseossa lauantaina 2.12. klo 12 ja 14 sekä sunnuntaina 3.12. klo 12 ja 14. Yöllä on satanut ensilumi. Loviisan kotikatu peittyy valkoiseen harsoon ja kaiken päällä kimmeltää ohut jää. O n n i s t u u ko Loviisa pelastamaan joulun, kun äiti on sairaana? Löytyykö apua suutarilta tai l e i p u r i l ta? Loviisan joulu on tarina sitkeydestä, rohkeudesta ja joulun t a i a s t a . Jouluisen m a t k a n 1 9 l u vun alun Helsinkiin toteuttaa Nukketeatteri Luuviulu. Suositusikä esitykseen on 4 vuotta. Vapaa pääsy. Lasten kaupungin omatoimityöpajassa askarrellaan jouluisia paperikoristeita. Pajaan pääsee museon aukioloaikoina. Omatoimisella tonttusuunnistuksella museon Lasten kaupungista löytyy monta hauskaa tehtävää, joiden avulla lapset löytävät kadonneet tontut, ennen kuin Pukki myöhästyy lahjojen jaosta. Omatoimityöpajaan ja tonttusuunnistukseen voi osallistua 2.12.2017–6.1.2018. Museossa Senaatintorin kulmalla on joulu! Kuva: Julius Konttinen Jouluisia koululauluja Kaupunginmuseon koululauluillassa raikaavat torstaina 14.12. klo 18 nostalgiset kouluaikojen joululaulut. Vanhan ajan koulutunnelmaan on helppo päästä, sillä laulut lauletaan pulpeteissa istuen ja urkuharmonin säestyksellä. Museon kansakoululuokka on koristeltu nostalgiseen jouluasuun. Laulattajina toimivat musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Pulpetteja on rajallinen määrä, joten saavuthan ajoissa. Museon suosituilla Iltapäivätreffeillä keskiviikkoisin klo 14 siirrytään joulun alla jouluaskarteluiden pariin. Keskiviikkona 29.11. askarrellaan nostalgisia joulukortteja museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Ke 13.12. painetaan ja kuvioidaan lahjapapereita ja -pusseja erilaisilla leimasimilla ja tekniikoilla. Ke 20.12. on uniikkien pakettikorttien vuoro. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. Museokaupasta kaupunkilaisjoulu Museon perinteisten tarinajoulukalentereiden lisäksi Museokaupasta voi ostaa kaupungin hienoimmat joulukortit ja nerokkaat lahjat, kuten nostalgisilla etiketeillä varustellut tulitikkuaskit tai tyylikkäät tarjottimet. Myynnissä on Willem Heefferin suunnittelemia vanerisia joulutähtiä, joita koristavat museokokoelmien vanhat talviset valokuvat. Kannattaa varautua ajoissa myös ensi vuoteen – vuoden 2018 seinäkalenterit ovat saatavissa Museokaupasta ja museon verkkokaupasta osoitteessa museokauppa.pikakirjakauppa.fi. Ti la a pu h. 09 41 3 97 30 ta i po st it ta m al la oh ei ne n ku po nk i ta i sä hk öp os ti lla ti la uk se t@ ka rp ri nt .fi ta i le hd en in te rn et -o so it te es sa . Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 7 – 2017 7,70 Lieksan metsissä liikkuu koirantappajien lauma Ministeri Jari Leppä: Tulen tekemään parhaani susiongelman kanssa Norppametsästäjä: Isä ja neljä lasta hirvimetsälle Ladyhaukuissa ennätysmäärä kilpailijoita Suomi 100 -juhlapuukko maksaa liki 8000 euroa! Miksi saalista ei saa myydä? Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa 5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä? – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 5/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Villikissoja etsimässä, haaviin jäikin loukkaantunut ilves Homeopatia paransi Tiikerikissan jalan Kokeile kurssia: Unelmakissaksi 21 päivässä Veikeä burma sopii lapsiperheeseen Maailman ainoa avustajakissa Roope osaa soittaa hätäkeskukseen! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 8/2017 7,50 Extra LEHTI 116 SIVUA Kauneus on karismaa MARJA PUTKISTON KAUNEUSTEESIT: * Estetiikka * Ilmaisullisuus * Itsenäisyys * Luonnollisuus * Vapaus Keppijumppa tehokas ensiapu ryhdin korjaamisessa Lääkärin puolen päivän paasto: Viherjauhevettä aamulla LUULIENTÄ lounaalla Suolahuuhtelu puhdistaa paksusuolen Laulu avaa tunteita VALMISTA ITSE kosmetiikkaa Välineet ja yrtit löydät keittiöstä * KENNOHUNAJA * SIITEPÖLY * OMENA hemmottelevat aivolisäkettä Kuukautiskipuihin Magnesium laukaisee vatsan kramppeja Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 7/2017 7,50 Maijan vahvuus on sisäsyntyistä Myrskyluodon Maija -musikaalin Laura Alajääski: Taruolennot kertovat entisajan elämästä Miksi ristiinnaulitset itsesi? Suomirock-laulaja Tania nousi masennuksesta henkioppaan avulla Sexfullness on kuin seksuaalisuuden joogaa Sielun muotokuvat opettivat minut leikkimään Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala: Kuoleman väistämättömyys kiinnittää elämään Kommelluksista saa suhteellisuudentajua Yllätä itsesi tai läheisesi, mielenkiintoisella lehdellä! KOIRA Meidän 6/2017 6,70 4,90 ERIKOISHINTA RO TU ES ITT ELYSS Ä KULTAINE NN OU TA JA 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastajina Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakkua NÄYTTELYVUOSI huipentuu Helsingin superviikonloppuun Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti 7/2017 6,90 Sydänsairas tarkkana syysflunssan kanssa FREDI on tyttärentyttärensä autonkuljettaja Peritkö sukusi sairaudet? 9/10 :stä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä Maksasairaita leimataan Leena Mallat toipui elämään kahdesta syövästä KASVAAKO SYÖPÄRISKI liioista vitamiinilisistä? ENTISÖINT I ? KERÄILY ? KÄDENTAI DOT ? ARJEN HISTORIA 5/2017 • 8,60 € NYT 5,90 Siro rokokoo oli suomalai sten hopeasep pien loistoaika a HANNA PULLA Tuhansien eurojen keräilyharvinais uuksia Musteen mestari ELINA MERENMI ES Bonk-taite ilijasta kasvoi modernis ti ALVAR GULLICHS EN 60-luvun lasi kiehtoo Armas J. Pullan pojantytä r Entisöinn in taituri KARHULA N LASI
• 18 Viikot 48-49 Veli-Matti Hynninen Tästä puhutaan ? Kuuntelin korvat hörössä ministerilounaalla oikeusministeri Antti Häkkäsen (32) puhetta turvallisuudesta ja Suomen tulevaisuudesta. Vähän aikaisemmin olin kiinnostuneena kuunnellut Helsingin Tuomiokirkossa Teemu Laajasalon (43) piispanvihkimyssaarnaa sovinnollisuudesta ja anteeksiantamuksesta. Kaksi nuorta älykköä. Kaksi ajattelijaa. Kaksi korkeaa, oikeusministeri ja Helsingin piispa. Heitä kuunnellessa minussa heräsi korkea toivo. Mietin omaa elämäntilannettani näiden kahden nuoren syntymähetkellä. Antti Häkkäsen syntyessä (1985) olin ollut viisi vuotta kirkkoherrana Loviisassa. Teemu Laajasalon syntymäpäivänä (1974) toimin läheisessä Kulosaaressa nuorisopappina seurakunnassa ja uskonnonopettajana yhteiskoulussa. Nämä kaksi nuorta miestä edustavat epäilemättä maamme nuorison parhaimmistoa. Oppi kohdallaan, sana hallussa, tahtoa ja tarmoa muille jaettavaksi. Tiedättekö, on huojentavaa huomata, että kotimaa ja kotikirkko ovat nuorekkaissa hyvissä käsissä. Antti Häkkänen näkee Suomen oikeusvaltion mallimaana. Puolan ja Unkarin lipsuminen oikeusvaltioperiaatteesta soittaa hätäkelloja Euroopan unionissa, jonka tehtävänä on turvata valtioiden monenkeskistä sääntöperusteista yhteistyötä. Oikeusministerin mielestä on todella huolestuttavaa, että myös unionin sisällä on alettua lipsua oikeusvaltioperiaatteesta. Yhdysvaltojen ja Venäjän piittaamattomuus sääntöperusteisista sopimuksista on oma lukunsa. Trump ja Putin ovat tunnetusti haluttomia noudattamaan tai edes kuuntelemaan muita kuin omia sääntöjään. Heille perussäännöksi riittää vahvemman oikeus. Miten kaukana nämä ovat jo sääntöperusteisesta oikeusvaltiosta? Antti Häkkänen muistutti puheessaan, että paras turva on oikeusvaltioperiaatteen tinkimättömässä noudattamisessa. Oli loukkaajana suuri tai pieni, Venäjän, Yhdysvaltojen, Turkin, UnHelsingin piispan ja oikeusministerin puheet karin, Puolan tai kenen tahansa loukkaukset on kestämättömyydessään tuomittava. Suomen on kansainvälisessä yhteistyössä tinkimättä painotettava oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Suomen paras turva on valtioiden monenkeskisessä sääntöperusteissa yhteistyössä eikä vahvemman oikeuteen perustuvassa voimannäytössä. Suomi on toiminut aloitteellisesti Euroopan unionin sisällä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistajana ja turvaajana. Häkkänen pitää tärkeänä, että Suomi valvoo tinkimättä perusoikeuksien loukkaamattomuutta. Piispa Laajasalo huipensi retorisesti taitavan saarnansa lähestyvään sisällissodan muistovuoteen 2018. Hänen mielestään kansakuntaa jakanut synkkä ja verinen kahtiajako on sovitettava anteeksiantamuksella. Jumalallinen armo ja anteeksiantamus voi poistaa jäytävän vihan ja tasoittaa trauman niin että jakautumisen sijaan voimme valita yhteyden ja ykseyden kansana ja kirkkona. Piispan saarna herättää myös kysymyksen, voisiko ensi vuoden juhlintaan sovittaa siunauksen punaisten puolen haudatuille? Siunaamattomat haudat huutavat hyvitystä. Siunaus ei kuulu vain määrätyn värisille vaan kaikille, jumalallinen siunaus ei erottele vaan yhdistää. Näitä kahta puhetta kuunnellessa muistin vanhan sanonnan: Ilo viihtyy pienessä talossa hyvä kupillinen kahvia on parempi kuin kuusi laihaa ja kitkerää. Veli-Matti Hynninen Vihan kevät -näytelmä Hakasalmen huvilassa Vihan kevät -näytelmä liikkuu Hakasalmen huvilan salista toiseen. Kuvassa näyttelijät Reetta Ristimäki, Pyry Nikkilä, Tatu Siivonen ja Minja Koski. Kuva: Maija Astikainen. Jan Kailan ja Japo Knuutilan installaatiokokonaisuudessa käytetään mm. sodanaikaisia ateljeekuvia. Kuva: Kansan arkisto ? Vihan kevät – Helsinki 1918 on Sirpa Kähkösen käsikirjoittama episodinäytelmä, joka tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Lipunmyynti alkaa Tiketissä tänään. Hakasalmen huvila muuttuu ainutlaatuiseksi poikkitaiteelliseksi näyttämöksi, kun kirjailija Sirpa Kähkösen käsikirjoittama Vihan kevät – Helsinki 1918 saa siellä kantaesityksensä 1.2.2018. Näytelmän ohjaa Taru Mäkelä. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Tunnelmaa luovana, kokeellisena lavasteena toimii Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana. Harva sota on ollut yhtä verinen kuin Suomen sisällissota, mutta arki sotaa käyvässä Helsingissä keväällä 1918 oli pitkään jotakin aivan muuta. Kauheuksia tapahtui ja poikkeustilan tuntua oli ilmassa, mutta enimmäkseen sota-ajan elämä oli suurta epätietoisuutta, arkista selviytymistä ja absurdejakin käänteitä. Vihan kevät katsoo sotaa sen keskellä olevien eriikäisten ihmisten ja vähän eläintenkin näkökulmasta. Se kertoo, mitä sota on, kun jälkiviisaus ei ole vielä päässyt muovaamaan mielikuvia . Samalla korostuu, kuinka tässäkään sodassa eivät taistelleet epäinhimilliset pedot vaan miehet, naiset, nuoret ja lapset, jotka joutuivat tekemään päätöksiä äkillisissä tilanteissa, vailla kokemusta ja epämääräisten tietojen varassa. Sirpa Kähkösen käsikirjoitus perustuu aikalaisten muistoihin, ja myös kaikki henkilöhahmot ovat syntyneet kirjallisten ja arkistolähteiden pohjalta. Esityspaikkakin kiinnittyy vahvasti sota -aikaan, sillä Töölönlahden ympäristö oli konfliktin keskeisiä tapahtumapaikkoja. Saksalaiset tulivat kaupunkiin pohjoisesta nykyistä Mannerheimintietä pitkin, ja Kansallismuseon kulmalla taisteltiin rajusti. Töölönlahden jäällä tapahtui yksi näytelmään päätyneistä sattumanvaraisista tragedioista, nuoren Gösta Schybergsonin murha. Näytelmän taiteellisena tuottajana toimii Reetta Ristimäki. Näyttelijät Minja Koski, Pyry Nikkilä, Tatu Siivonen ja Reetta Ristimäki nähdään kaikki useammassa roolissa. Musiikkidramaturgiasta vastaa Jukka Nylund, joka on myös säveltänyt uusia lauluja Kähkösen teksteihin. Installaatiot saavat katsomaan sotaa silmiin Vihan kevät -näytelmä kulkee huoneesta toiseen Jan Kailan ja Japo Knuutilan installaatioillaan luomien tunnelmien keskellä. Kussakin huoneessa on oma interiöörinsä, joka on rakennettu sotaan liittyvistä dokumenteista, vanhasta ja uudesta valokuvasta sekä liikkuvasta kuvasta. Installaatiokokonaisuus on olennainen osa poikkitaiteellista näyttämöteosta, mutta sitä pääsee katsomaan 2.2.–25.3.2018 myös muulloin kuin esitysten yhteydessä. Silloin se nousee päärooliin ja haastaa katsomaan sota-ajan ihmistä silmiin. Miten minä toimisin, jos tässä kaupungissa olisi sota? Installaatiokokonaisuutta pääsee katsomaan maksutta museon aukioloaikoina (ei esitysten aikana). Vapaa pääsy on myös huvilan alakerrassa esillä olevaan 100 ja rapiat -näyttelyyn, jonka päähenkilöinä on seitsemän noin satavuotiasta helsinkiläistä. Satavuotiaiden suurikokoiset muotokuvakollaasit, kotialbumikuvat ja elämäntarinat kertovat kiehtovasti sadan vuoden aikana tapahtuneista valtavista yhteiskunnallisista muutoksista. Vihan kevät – Helsinki 1918 -näytelmä Ensi-ilta 1.2., Esitykset 4.2.–21.3.2018. Kuhunkin näytökseen mahtuu 25 katsojaa. Liput ovat ostettavissa Tiketin kautta 23.11. alkaen, hinta 28,50 € sis. palvelumaksut. Lisäksi mahdolliset toimituskulut ja muut lisämaksut. Vihan kevät – Helsinki 1918 -installaatio Hakasalmen huvilassa 2.2.–25.3.2018 ti–su 11–17 to 11–19 Vapaa pääsy Työryhmä Tuottaja: Helsingin kaupunginmuseo. Käsikirjoitus: Sirpa Kähkönen. Ohjaus: Taru Mäkelä. Taiteellinen tuotanto: Reetta Ristimäki. Installaatiokokonaisuus: Jan Kaila ja Japo Knuutila. Näyttelijät: Minja Koski, Pyry Nikkilä, Tatu Siivonen, Reetta Ristimäki. Pukusuunnittelu: Sanja Kangas. Äänija valosuunnittelu: Kimmo Karjunen. Musiikkidramaturgia ja sävellys: Jukka Nylund. Ohjausassistentti: Vera Kiiskinen. Yhteistyökumppanit: Kansan Arkisto, Työväen Arkisto ja Niilo Helanderin säätiö. Vihan kevät -näyttelijät Tatu Siivonen, Minja Koski, Pyry Nikkilä ja Reetta Ristimäki. Kuva: Maija Astikainen
• 19 Viikot 48-49 Kirja-arvostelu Mistä saisi asunnon ? ? ”Makaksin kaverin saunan lattialla kuhmu kallossa. Putki loppui ja asioita oli pakko lähteä jotenkin hoitamaan,taas ruinaamaan tuettua asumista, mutta ei se niin vain onnistu. ….Kaverit väittävät, että minulle ei viina sovi. Tiedä sitten, kenelle se sopii ? ”. Ihmiselämän peruskysymysten äärellä liikkuu asunnoton nuorimies Otso. Otso on yksi erinomaisen kirjan ”Naamat” ( Into 2017) henkilöistä. Kirja antaa sananmukaisesti naamat, kasvot asunnottomille ihmisille, joita on Helsingissäkin tuhansia. Mitä me tiedämme heistä? Mitä luulemme tietävämme? Vanhoja puliukkoja roskiksissa ! Niitäkin, mutta yhä enemmän nuoria, 20-25 vuotiaita isänmaan toivoja, entisiäkö? Jatkuvaa kamppailua ”Naamat” tuo loistavien valokuvien ja tekstin kautta meille tutuiksi Jonin, Janin,Mikon,Tomin, Vesan, Jyrkin, Matin, Petrin, Roopen, Villen ja monen muun elämäntarinat : yhteisenä nimittäjänä asunnottomuus. Taustalla on rikkinäisiä lapsuudenkoteja, päihteitä viinasta muihin huumeisiin, ikuista kamppailua oman elämänsä hallitsemiseksi. Kirjassa toistuu myös jatkuva kamppailu eri viranomaisten kanssa, erilaisten paperien täyttäminen oikein Kelalle on jo suuri kynnys, yksi suurimmista. Kelassa aina välillä virkailija lyö lyötyä, heikkoahan on helppo mätkiä lisää... Asunto ensin Kirjassa ”Naamat” kuvataan ja kerrotaan erinomaisen havainnollisesti miten asunnottomille,juopoille, narkkareille voidaan tarjota uusi mahdollisuus elämään,muutokseen. Tehokkain keino muutokseen on oma asunto. Sen kautta vastuu oman elämän hallinnasta pikku hiljaa kasvaa . Kirjan ”naamat” kertovat, että se tie ei ole helppo,se vie paljon aikaa, mutta yhteiskunnan,joka mittaa kaiken rahassa, pitäisi tietää,että jokainen asunnon saanut entinen narkkari tulee meille veronmaksajille kymmenen kertaa halvemmaksi kuin viinan ja huumeiden käyttöä roskiksissa, vessoissa, rapuissa, majoissa, kellareissa jatkava 25-vuotias Masa,Pena tai Unski. Vaikka ei inhimillisyydestä , ihmisistä, välittäisi mitään, pelkästään kapitalistisista syistä yhteiskunnan kannattaisi tukea kaikkien asunnottomien asunnonsaantia. Kirja ”Naamat” ei ole pelkkä toivottomuuden kuvaus, vaan kirjan hahmot antavat myös elämäntarinoillaan valoisamman kuvan tulevaisuudesta. Yksin on kuitenkin vaikea selvitä, siksi erilaiset auttajaverkostot, läheiset ihmiset ovat ratkaisevan tärkeitä jaloilleen pääsyssä, vaikkapa asunnon hankinnassa. Tätä työtä ei yhteiskunta , Helsinki,Vantaa,Espoo voi koskaan liikaa arvostaa ja tukea. Loistava lahjakirja ”Naamat” on aivan erinomainen lahjakirja jouluksi! Se tuo mukavaa joulumieltä kotiin jos toiseenkin. Joulunahan tulee ajatella lähimmäisiä. Vaikka niitä , jotka nukkuvat joulunsa kuusen alla Helsingin ,Espoon,Vantaan metsissä ! Erityisesti tämä lahjakirja sopii kaupungin johtajille,virkamiehille ja valtuutetuillekin, jos heitä asunnottomien asia sattuisi edes jouluna kiinnostamaan ... Pekka Hurme Vuokrien kallistuminen jatkui Helsingissä Moskeijavaraus viivästyy ? Moskeijaja monitoimikeskushanketta koskeva tontinvarausasia viivästyy aiemmin ilmoitetusta tavoiteaikataulusta ja tulee päätettäväksi aikaisintaan joulukuussa 2017. Asiaa käsittelee ensin kaupunkiympäristölautakunta, jonka esityksestä kaupunginhallitus päättää, varaako Helsingin kaupunki moskeijaja monitoimikeskushankkeen suunnittelua varten tontin. Helsingin kaupunki sai hanketta varten vuonna 2015 tontinvaraushakemuksen Suomen Muslimiliitto ry:ltä, Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry:ltä ja Suomen Musliminaiset ry:ltä. Hakemuksen mukaan hankkeen toteuttaja olisi uusi perustettava Oasis-säätiö. Moskeijan ja monitoimikeskuksen tonttia koskevan päätösehdotuksen valmistelusta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Toimiala ei ota kantaa ehdotuksen sisältöön ennen sen valmistumista. Lautakuntakäsittelyn tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan heti kun se varmistuu. ? Vuoden 2017 heinä–syyskuussa asuntojen vuokrien vuosinousu Helsingissä oli 2,7 prosenttia eli saman verran kuin vuoden toisella vuosineljänneksellä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuosinousu oli 2,2 prosenttia. Itäisen ja pohjoisen Helsingin alueilla eli ns. kalleusalueella 4 vuokrat kallistuivat vuodessa koko kaupungin keskiarvoa enemmän, sillä nousu oli siellä 3,9 prosenttia. Myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin alueilla, joilla vuokrataso on ollut matalampi. Luvut perustuvat tilastokeskuksen tietoihin. Tavaraa ja huonekaluja heiteltiin ikkunasta Pengerkadulla ? Poliisi joutui katkaisemaan toissa viikolla liikenteen Pengerkadulla, kun päihtynyt henkilö heitteli kerrostaloasunnosta irtaimistoa suoraan kadulle. Välikohtaus sattui Pengerkadun ja Helsinginkadun risteyksessä. Teosta epälty otettiin kiinni. Kadulle oli heitetty muun muassa nojatuoli sekä astioita ja kattiloita sekä muuta irtaimistoa. Asunnosta kuului ennen irtaimiston heittelemistä huutoa ja ohikulkijat päivittelivät, että oli ihme ettei tavaraa osunut kehenkään ihmiseen. Ainakin yksi auto vaurioitui kahakassa. MP-messut kutsuu nuoret uuteen MP-miittiin Stunt Freaks Team. ? MP-messut järjestää yhdessä NRJ:n kanssa nyt ensimmäistä kertaa nuorille suunnatun MP-miitin perjantaina 2.2. MP-messujen sulkeutumisajan jälkeen. MP-miitin pääesiintyjä on Evelina. Illan aikana nähdään myös henkeäsalpaava kansainvälinen Globe of Death Show ja Stunt Freaks Team Show. Tapahtuma tarjoa nuorille mukavaa yhdessäoloa ja moottoripyöräilyhenkistä ohjelmaa. Paikalla ovat NRJ:n juontajat ja Biisonimafia. MP-miittiin osallistuvat pääsevät MP-messuille sunnuntaina 4.2. veloituksetta. MP-miitti powered by NRJ jatkaa MP-messujen iltaa perjantaina 2.2. klo 2124. Tapahtuma on suunnattu 13-18-vuotiaille nuorille. MP-miittiin tullaan tapaamaan toisia nuoria ja viihtymään hyvän ohjelman parissa sekä tutustumaan moottoripyöräilyyn, mopoihin ja kevytmoottoripyöriin. Miitissä jaetaan rakennettujen moottoripyörien Petrol Circus Custom Bike Show’n Nuori rakentaja -palkinto ja siellä on esillä nuorten rakentamia moottoripyöriä. Biisonimafia esittelee seuraavan MC Helper -elokuvan kalustoa. NRJ:n aamujuontajat Janne Lehmonen, Veronica Verho ja Jere Jääskeläinen ovat mukana miitissä. Illan pääesiintyjä on Evelina. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tapahtumasta puutu. Henkeäsalpaavassa Globe of Death Show’ssa viisi stunt-moottoripyöräilijää ajaa samanaikaisesti surmanajopallossa.Stunt Freaks Team vetää hurjan Show’nsa ja järjestää illan aikana keulimis-, renkaanvaihtoja moponteippauskisoja. Keulimissimulaattori on käytössä koko tapahtuman ajan. Kaikkien kisojen palkintoina on totta kai lahjakortteja mopotai kevytmoottoripyöräkortin suorittamiseen. Lisäksi yksi lahjakortti arvotaan kaikkien lipun ostaneiden kesken. MP-miitin pääsylippu maksaa 10 euroa. Tapahtumasta saatu ranneke oikeuttaa sisäänpääsyyn MP-messuille sunnuntaina 4.2., jolloin koeajoradalla on muita päiviä enemmän kevytmoottoripyöriä ja koeajoaikoja kortittomille. MPmiitti ei ole vain moottoripyöräilijöiden tapahtuma, vaan kaikki nuoret ovat sinne tervetulleita. Ne jotka tulevat MP-miittiin mopoilla, moottoripyörillä tai mopoautoilla, voivat jättää ajoneuvonsa komeasti Messukeskuksen eteläiselle sisäänkäynnille. MP-messuilla on Euroopan suurin sisäkoeajorata MP 18 -messut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 2. – 4.2.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuman järjestää Messukeskus yhteistyössä Teknisen Kaupan liiton Moottoripyöräjaoston kanssa nyt 13. kertaa. MPmessuilla esitellään uudet moottoripyörät ja parhaat vaihdokit sekä ajovarusteita ja -tarvikkeita. Petrol Circus Custom Bike Show’ssa on esillä rakennetut moottoripyörät. MP-messuilla pääsee koeajamaan moottoripyöriä Euroopan suurimmalla sisäkoeajoradalla. Vuonna 2017 messuilla vieraili 59 000 moottoripyöräilystä kiinnostunutta, koeajoja tehtiin yli 1 200. Messuille osallistui 199 näytteilleasettajaa. MP-messut avoinna myös lauantaina klo 20 asti Messut ovat avoinna: perjantaina 2.2. klo 10-20, lauantaina 3.2. klo 9-20 ja sunnuntaina 4.2. klo 1017. MP-miitti powered by NRJ järjestetään perjantaina 2.2. klo 21-24. Lippuja messuille voi ostaa etukäteen edullisemmin verkkokaupasta http://shop.messukeskus.com Ennakkoon ostetut liput maksavat 16 e/13 e. Tapahtuman aikana liput maksavat 20 e/16 e. Lippu MP-miittiin maksaa 10 e sekä ovelta että ennakkoon ostettuna. Temppeliaukion kirkossa käynyt ennätysmäärä vierailijoita ? Temppeliaukion kirkossa on saavutettu kävijäennätys. Vuoden loppuun mennessä kirkkoon odotetaan lähes 900 000 vierailijaa. Lokakuun loppuun mennessä kirkossa on käynyt jo noin 830 000 vierailijaa, vuoden lopussa kävijämäärän odotetaan nousevan lähelle 900 000 vierailijaa. Tässä luvussa eivät ole mukana konserteissa, messuissa ja kirkollisissa toimituksissa käyvät henkilöt. Aiemmin kirkon kävijämäärä on ollut noin puoli miljoonaa vierailijaa vuodessa. Viime vuonna kävijöitä oli lähes 700 000 ja tänä vuonna tuo määrä ylitettiin jo loppukesästä. Temppeliaukion kirkko rakennettiin vuonna 1969. Lähes siitä saakka se on ollut yksi Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä ja merkittävä konserttipaikka. Viime vuosina kävijämäärät ovat vain kasvaneet. – Olemme olleet iloisia siitä, että kirkko on edelleen kiinnostava vierailukohde monille turisteille. Olemme kuitenkin huomanneet, että vierailijoistamme suurin osa on turisteja ja pääkaupunkiseutulaiset vierailevat kirkossa harvemmin, Temppeliaukion kirkon turistityöstä vastaava palvelupäällikkö Eekku Aromaa kertoo. Kaksi yhden hinnalla sisään 8.12. asti Marraskuussa ja joulukuun alussa perjantaihin 8.12. saakka Temppeliaukion kirkkoon pääsee koodilla ”marraskuu” kaksi yhden hinnalla kirkon aukioloaikoina. Kirkon pääsymaksu on ollut tämän vuoden alusta kolme euroa hengeltä. Töölön seurakunnan jäsenet, alle 18-vuotiaat ja voimassa olevalla Museokortin haltijat pääsevät sisään ilmaiseksi. Kirkko on auki maanantaista lauantaihin kello 10– 17 ja sunnuntaisin kello 12–17, paitsi toimitusten, esimerkiksi kasteen, aikana. Messuihin tiistaina kello 9 ja sunnuntaina kello 10 on aina vapaa pääsy. – Meillä on paljon nähtävää myös helsinkiläisille, joita haluamme erityisesti kutsua käymään! Esimerkiksi Slush-tapahtuman aikaan kirkko on valaistu vaaleanpunaiseksi Slush-tapahtuman teeman mukaisesti ja keskiviikosta lauantaihin on yleensä aamupäiväkonsertteja, Aromaa jatkaa. Temppeliaukion kirkko on vaikuttava nähtävyys sisältä. Perjantaihin 8.12. asti sinne pääsee sisään kaksi yhden hinnalla.
• 20 Viikot 48-49 Kuvataide Risto Kolanen Kaamosajan kuvataide ? Punavuoren, Kampin ja Vallilan galleriat vapauttavat kävijöitä kaamoksen pimeydestä. Mukana on kokeneita mestareita ja uusia tekijöitä. Valokuvalla todistajan matkassa Stefan Bremer on keskeinen suomalaisen valokuvakentän toimija, joka taiteen ohella on ansioitunut myös dokumentti-, lehtija teatterikuvaajana. Hän löi läpi kuvaamalla ”Helsinki by Night” –sarjallaan nuorisoa, rock-maailmaa ja muita alakulttuureja. Hän suhtautuu kuvauskohteisiinsa pieteetillä ja lämpimästi. Valokuvalla on erityinen, omintakeinen suhde ympäröivään todellisuuteen; se pikemminkin rakentaa kuin kuvaa todellisuutta. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyssä ”Matkaltani” näemme poimintoja mittavan uran varrelta sekä ensimmäistä kertaa esitettäviä teoksia. – Suurin osa kuvattavista oli alussa tuntemattomia, mutta kuukausien ja näiden muutamien vuosien sisällä opin tuntemaan monia, joita vieläkin pidän tuttuina ja jopa ystävinä. Metsästin jonkinlaista tunnetiivistymää: tylsyyttä, kiihkoa ja surumielisyyttä. Joskus törmäsi jopa iloisiin ihmisiin tämän niin coolin jengin keskellä ja se tuntui melkein inhimilliseltä. Eivät esitä, vaan ilmaisevat Sam Vannin (1908-1992) iso retrospektiivinen näyttely oli v. 2008 Helsingin taidemuseon Meilahden tilassa. Taiteilijan vanhin poika, tapahtumajärjestäjä Mikko Vanni avasi Galleria 68:n, Hämeentie 68, Vannin grafiikkaa esittelevässä näyttelyssä. Lähinnä on esillä serigrafioita, painopisteenä 70ja 80-lukujen työt. Vanni on kenties tärkein taiteilija modernismin läpimurrossa sotien jälkeisessä Suomessa. Hän löi läpi konstruktivistisella kaudellaan tavalla, joka jätti pysyvän jälkensä. 1950-luvun alussa taiteilija siirtyi täysin abstraktiin muotoon, josta hän löysi omimman ja vahvimman ilmaisunsa. Poika kertoi isältään usein kysyttävän, ”mitä työt esittävät?”. – Eivät ne esitä mitään, ne ilmaisevat, akateemikko tapasi vastata. Esimerkiksi ”Contrapunctus” –työstä löytyy aihe, ihminen kaaoksesta järjestykseen. Se on kolmiosainen seinämaalaus 1959–1960, ja sijaitsee Työväenopiston toisessa kerroksessa, Viipuri-salin sisäänkäynnin vieressä. Elämänalusta suuria lähikuvia Riikka Ahlforsin “RE – Birth” -maalaukset leikittelevät väreillä ja pyöreillä muodoilla. Hän kuvaa mikroskooppisia näkymiä monumentaalisina maalauksina, joissa värit ja muodot pääsevät oikeuksiinsa. Uusi sarja Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa jatkaa aiempien töiden ajatusta abstrahoituneiden näkymien rakentamisesta realististen tapahtumien ja kuvatallenteiden pohjalta. Tällä kertaa tarkastelussa on elämän alkupiste, solutasolla tapahtuva liike ja paljaalle silmälle näkymättömissä oleva ihmiskehon maisema, josta syntyy suuria lähikuvia. Lähteenä maalauksille Ahlfors käyttää edesmenneen Lennart Nilssonin pyyhkäisyelektronimikroskoopin avulla otettuja kuvia, joissa organismit ovat suurennettu satatuhatkertaisiksi. Temperalla ja öljyväreillä toteutettavat maalaukset tekevät mikroskooppisen pienestä ja paljaalle silmälle näkymättömästä tapahtumasta suuren, näkyvän ja läsnä olevan. Riikka Ahlforsin ja Frida Moukulaisen taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 3.12. klo 14–16. Maalaus löytyy elämänmuutoksessa ”Ihmeellinen ilta talvipuutarhassa” on nimeltään Nina Tervalan yksityisnäyttely, Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4. Päätös opetella maalaamaan liittyy suurempaan elämänmuutokseen. Sen keskeisiä asioita on ollut maalaaminen, maallemuutto ja elämän hidastaminen. – Menneisiin kolmeen vuoteen mahtuu todella paljon iloa uskalluksesta lähteä tekemään itselle mieluisia asioita. Olen saanut pitää jo useita näyttelyitä ja palaute on ollut hyvää. Tervala maalaa pääasiassa akryylija akvarelliväreillä, mutta tekee myös grafiikkaa ja pastellitöitä. Hän kirjoittaa myös tekstejä ja runoja. – Vaikka olen erityisen viehättynyt Suomen luonnosta ja suomalaisuudesta, tällä kertaa näyttelyn aihe on talvipuutarha. Siellä voi aistia palan kesää keskellä harmaata syksyä tai kylmintä talvea. Ihminen läsnä Galleria G12, Annankatu 16, päättää marraskuun Leena Sepän maalauksilla, joissa rakennetun ympäristön kerrostumat ovat olleet maalausten lähtökohtina jo jonkin aikaa. Rakennusten muodot, pintojen rosoisuus ja elämän jäljet inspiroivat. Vanhat asuinympäristöt tarinoivat menneistä ajoista ja kuiskailevat uusista mahdollisuuksista. Taiteilija maalaa enimmäkseen öljyvärillä, mutta käyttää yhä enenevässä määrin myös kiinalaista tussimaalaustekniikkaa. – Uusimmat työni ovat herkempiä ja pelkistetympiä kuin aiemmin. Värimaailma on vaalentunut ja kädenjälki kevyempää. Harmoninen ja välillä aika niukka värimaailma sekä sävyliukumien pehmeys ovat töilleni ominaista. Työni ovat hiljaisia, niissä on ihminen läsnä, vaikka ei ole näkyvissä. Rakennuksilla ja paikoilla on tarinansa kerrottavana. Toivon myös katsojan löytävän ne. Kuvia valloittamattomasta maanosasta Galleria Contempon, Lönnrothinkatu 23, syksy on ollut vahva nuoren polven taiteilijoiden näyttelyillä. ”Dreamscapes – Löytöretkiä” nimellä jatkaa samaa linjaa. Satu Laurel sukeltaa maalauksissaan tarinoiden syntysijoille intuitio ja leikki edellä. Sieltä on tullut pintaan kuvia valloittamattomasta maanosasta. Näyttely koostuu maisemallisia elementtejä ja asetelmia yhdistävistä maalauksista, joiden oma sisäinen todellisuutensa on mielikuvituksen temmellyskenttää. Maalauksen lähtökohta ovat usein värit ja esteettinen elämys. Jokaiseen kuvaan on uinut sisään oma tarinansa. Mukana on kohtaamisia, katoavaisuutta, hämmästelyä, saavuttamattomia epärealistisia unelmia ja kiitollisuutta elämästä, joka itsessään on ihme, hän sanoo. Hurmaava marraskuu – Maalaan rakkautta elämään. Aiheeni kumpuavat ympäröivästä maailmastani, tunteista ja rakkaudesta väreihin. Keino esittää ja kuvata omaa maailmankaikkeuttani on kubistis-expressiivinen värien sinfonia. Aiheet tulvivat kaikkeudesta, joka ympäröi minua, myrskystä, joka pauhaa aivoissani ja sydämessäni, Tuulevi Siivonen kertoo AVA Galleria, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B, yhteisnäyttelyssä. ”Charming November”nimisessä yhteisnäyttelyssä toinen taiteilija on Signhild Kempe-Järvensivu, jolta on esillä sekä akryyliettä öljyväritöitä. Molemmat ovat pitkää linjaa kulkeneita tekijöitä, Alfa-Art taidekoulun kasvatteja. Studiolasin uranuurtaja Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21, esittelee lasitaiteilija Mikko Merikallion retrospektiivisen näyttelyn yhdessä sisarensa Elina Jounelan herkkiin munatempera-maalauksiin. Merikallio on suomalaisen studiolasin uranuurtaja, joka intoutui ennen kulkemattomassa maastossa lasista ja etsi menetelmiä, jolla kansainvälinen ura urkeni. Studiolasi löysi suuntansa ja uusia tekijöitä. Hänen lasinsa on läpikuultava, täynnä sävyjä ja herkkyyttä. Elina Jounela on pitkän linjan taiteilija, joka teki uraa myös muulla akateemisella alalla. Taiteen harrastaminen, opinnot ja käytännön harjaantuminen luovat töitä, joka antaa katsojalle hengittävää tulkinnanvapautta. Teksti: Risto Kolanen Lasitaiteilija Mikko Merikallio edessään lasiveistokset Vihreä kulho (edessä) ja Sinivalkoinen pallovaasi Artikassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijat Tuulevi Sivunen (vas.) ja Signhild Kempe-Järvensivu AVA-yhteisnäyttelyssä. Edelisen teos Midsummer Bonfire (akryyli kankaalle, 2017) on oikealla ja jälkimmäisen Vernissage (akryyli, 2017) vasemmalla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Niina Tervala yhdessä töidensä Auringonlaskun aikaan (vas.) ja Talvipuutarhan yö (molemmat akvarelleja paperille v. 2017) Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Riikka Ahlfors ja teoksensa Brainworks (öljy ja tempera kankaalle, 2017) Katariinan Studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Mikko Vanni Sam Vannin serigrafian edessä vuodelta 1969, taiteilijan kineettiseltä kaudelta. Kuva: Hannele Salminen. Valokuvaaja Stefan Bremerin Matkalla –valokuvanäyttely on esillä Anhavalla. Kuvassa taiteilija ja onnittelemaan tullut isänsä, valokuvaaja Caj Bremer. Kuva: Raimo Granberg.
• 21 Viikot 48-49 Uusi musiikkimuseo avautuu Pasilassa syksyllä 2019 ? Suomalainen musiikki ja sen tekijät laidasta laitaan ovat pääosassa elämyksellisessä ja toiminnallisessa, nykyajan teknologiaa monipuolisesti hyödyntävässä museossa, joka avautuu syksyllä 2019 osana Pasilan uutta Tripla kauppaja elämyskeskusta. Uudenlaisen musiikkimuseon sydämessä on kunniagalleria, johon valitaan vuosittain joukko suomalaisten rakastamia ja kunnioittamia muusikoita. Lisäksi museo tarjoaa muun muassa nostalgisia aikamatkoja soiviin muistoihin, musiikkitietoa hauskassa muodossa sekä monenlaisia mahdollisuuksia heittäytyä itse soiton, laulun ja tanssin vietäväksi. Uusi musiikkimuseo liittyy osaksi pohjoismaisten musiikkimuseoiden ketjua, johon kuuluvat muun muassa Ragnarock Roskildessa Tanskassa, Rockheim Trondheimissa Norjassa ja ABBA-museo Tukholmassa. Se vertautuu myös maailmalla yleisiin kunniagallerioihin eli Hall of Fame -museoihin, mistä juontuu tulevan museon englanninkielinen nimi Finnish Music Hall of Fame. Se kutsuu myös matkailijat tutustumaan suomalaisen musiikin tähtiin, niin maailmanmaineeseen nousseisiin kuin erityisesti kotiyleisölle rakkaisiin. Finnish Music Hall of Fame on yritysmuotoinen museo, mikä on uutta Suomessa mutta esimerkiksi Tukholmassa jo hyvin menestyksekäs konsepti, paraatiesimerkkeinä ABBA-museo ja Fotografiska. Kaikki musiikin lajit samassa kunniagalleriassa Suomalainen versio kunniagalleriasta ja sen ympärille muotoutuvasta museosta on ainutlaatuinen. ”Meillä kunniagalleriaan kootaan kaikkien musiikinlajien huippuja kapellimestareista räppäreihin, hevibändeistä kansanmusiikkiyhtyeisiin ja sinfonikoista iskelmäartisteihin”, kertoo hankkeen ideasta ja toteutuksesta vastaavan Finnish Music Hall of Fame Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Vanni ja jatkaa: ”Ennakkoluulottomasti klassista ja populaaria musiikkia yhdistelevä museo tarjoaa tilaisuuden uudenlaisiin löytöihin, kohtaamisiin ja rajanylityksiin”. Kunniagallerian valinnat tekee komitea, johon on koottu suomalaisen musiikin tekijöitä ja asiantuntijoita. Ministeri Lauri Tarastin johtamassa valintakomiteassa ovat edustettuina muun muassa Muusikkojen liitto, Musiikkituottajat, Teosto, Gramex, Suomen Säveltäjät, Sibelius-Akatemia, Musiikkiarkisto, Musiikkitalo, Tampere-talo, Pomus, Sulasol, Kansallisooppera, Sibelius-museo, Suomen kansanmusiikkiliitto ja Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Musiikkimuseon ensimmäiset yhteistyösopimukset allekirjoitettu Musiikkimuseon museoalan pääyhteistyökumppanina toimii Suomen kansallismuseo. Ylijohtaja Elina Anttila näkee uudessa yhteistyömallissa mahdollisuuden edistää suomalaisen musiikinhistorian tallentamista ja tunnetuksi tekemistä. ”Suomalainen musiikki on keskeisellä tavalla rakentanut kansallista identiteettiämme ja Suomi-kuvaa maailmalla. Musiikkialan taiteilijat sekä klassisen että populäärimusiikin eri alueilla ovat antaneet ikonisia muotoja suomalaisten maailmankuvalle ja tunteille ja herättäneet kiinnostusta maamme luontoon, kulttuuriin ja historiaan ympäri maailmaa. Musiikkimuseon toiminta tukee kansalliskokoelmien aktiivista kartuttamista erityisesti kevyen musiikin esineistön osalta.” Museo saa käyttöönsä myös Ylen ainutlaatuista arkistomateriaalia vuosikymmenten varrelta. Hankkeen sisältöjohtajana toimii oman toimen ohella Helsingin kaupunginmuseon tutkija-tuottaja Jere Jäppinen, jonka käsialaa oli Hakasalmen huvilan suosittu Musiikkia!-näyttely vuosina 2015–2017. L Fashion Group on ensimmäinen Finnish Music Hall of Fame -pääyhteistyöyritys. ’’Odotan mielenkiinnolla musiikkimuseon avautumista ja yhteistyön käynnistymistä monella eri tavalla. Kaikki Triplassa olevat ketjumyymälämme Luhta Brand Store, Top Sport, Aleksi 13 ja YourFace tulevat olemaan tässä hankkeessa aktiivisesti mukana’’, sanoo L Fashion Group:n toimitusjohtaja Vesa Luhtanen. Museon kaupalliset sopimusneuvottelut käynnistyvät varsinaisesti vuoden 2018 tammikuussa. Teknologia luo elämyksiä uudentyyppisessä museossa Uudessa musiikkimuseossa nykyajan teknologialla on keskeinen osa esineja kuvakerronnan rinnalla. Tämä mahdollistaa tilojen muuntumisen uudenlaisiksi, monitasoisiksi musiikkija museoelämyksiksi. Musiikkimuseon yksi tavoite on esitellä ja viedä maailmalle nuorten kotimaisten teknologiayritysten virtuaalitodellisuuteen ja lisättyyn todellisuuteen liittyviä keksintöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden nauttia soitosta, laulusta ja tanssista uusilla tavoilla. Musiikkimuseon virtuaalielämysten tuottamisessa pääkumppanina toimii helsinkiläinen Teatime Research Oy, joka tuottaa museoon lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden kokemuksia ja sovelluksia sekä suunnittelee tiloihin näihin liittyviä ratkaisuja. Yritys on tunnettu muun muassa mediassa paljon huomiota saaneen Aleppo-Helsinki VRkokemuksen toteutuksesta. Muita musiikkimuseon kanssa teknologiayhteistyötä tekeviä yrityksiä ovat Arilyn ja MFabrik sekä Taction Enterprises, jonka kehittämän musiikkikäsineen avulla kuka tahansa voi soittaa musiikkia vaivattomasti. Museon teknisenä pääsuunnittelijana toimii muun muassa Muumimuseossa Tampereella vastaavaa tehtävää hoitanut Timo Muurinen. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa puolestaan sisustusarkkitehti Linda Vanni yhteistyössä Kansallismuseon Risto Hakomäen ja muun organisaation kanssa. Triplasta Helsingin uusi keskusta Musiikkimuseo on osa uutta Mall of Triplaa, valtavaa kaupunkikeskusta, joka avautuu samanaikaisesti musiikkimuseon kanssa syksyllä 2019 Keski-Pasilassa. ”Triplasta tulee Helsingin uusi keskusta, ”the heart of Helsinki”. Saavutettavuudeltaan Tripla on aivan omaa luokkaansa erinomaisten liikenneyhteyksien ansiosta. Joka neljäs suomalainen saavuttaa Triplan puolessa tunnissa, ja vuosittaiset kävijämäärät tulevat ylittämään 40 miljoonan rajan. Musiikkimuseo musiikkiteemaisine ravintoloineen ja museokauppoineen on merkittävä osa Mall of Triplan elämystarjontaa, niin kotimaisille kuin kansainvälisille vieraille”, kertoo YIT:n Triplahankkeen kaupallinen kehitysjohtaja Pirjo Aalto. Helsingin monikulttuurinen itsenäisyyspäivänjuhla Monikulttuurisessa itsenäisyyspäivän juhlassa esiintyvä saamelaisartisti Hildá Länsman. Toimittaja Yagmur Özberkan ? Sata vuotta itsenäisyyttä. Sinä aikana Suomi on ottanut paikkansa maailmassa, rakentunut uudelleen, kansainvälistynyt ja kehittänyt oman ainutlaatuisen identiteettinsä. Helsinki on yhä monimuotoisempi kaupunki, ja se heijastuu myös Suomen itsenäisyyspäivän viettoon. Suomen 100-vuotiaan Itsenäisyyden juhlistamiseksi Finlandia-talolla järjestetään monikulttuurinen ja monimuotoinen itsenäisyyspäivän juhla. Kaikki suomalaiset, uudet suomalaiset mukaan lukien, arvostavat yhteiskunnassa samoja asioita: rauhaa, itsenäisyyttä ja hyvinvointia – asioita, jotka ovat kaikille arvokkaita ja tärkeitä. Paras tapa tämän osoittamiseen on viettää yhdessä Suomen itsenäisyyttä. Ohjelmisto koostuu eri kulttuureita ja etnisiä taustoja edustavien taiteilijoiden esityksistä yhteisen isänmaamme itsenäisyyden merkkipaaluja kunnioittaen. Suomen juhlavuotena haluamme myös nostaa esiin alkuperäiskansaamme, Pohjois-Fennoskandian vanhinta tunnettua esihistoriallisilta ajoilta periytyvää väestöä, eli saamelaisia. Juhlapuhujat ovat Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson sekä toimittaja Yagmur Özberkan. Juhla päättyy kahvitilaisuuteen yhdessäolon merkeissä Stadin Juhlaorkesterin säestyksellä. Juhlan isäntänä toimii Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja tapahtuman suojelija on Suomen Tasavallan Presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Viihdetaiteilija Cristal Snow ja suomensaamelainen ohjaaja ja televisiopersoona Suvi West juontavat tapahtuman. Vuosi vuodelta suositumpi juhla on jo täynnä. Tilaisuuden järjestävät Moniheli ry, Kulttuurikeskus Caisa ja Cultura-säätiö. Juhla on osa Suomi 100-juhlavuotta. Monikulttuurinen itsenäisyyspäivän juhla Keskiviikko 6.12.2017 klo 13 –16 Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson. Kuva: Linda Tammisto
• 22 Viikot 48-49 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Palvelut Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 13.12. Aineistot viimeistään torstaina 7.12. KOIR A Mei dän 6/20 17 6,70 RO TUE SITTELYSSÄ KULT AIN EN NO UT AJ A 18 uutta sank ariko iraa Weik ko ja Säde heng enpe lasta jina Gaala illass a syöti in raaka lihap ullia ja kuiva muon akak kua NÄYT TELY VUOS I huipe ntuu Helsi ngin supe rviiko nlopp uun Eija Vilpp aan koira kave rit Lime ja Luna Kettu terri eri voitt i näyt telykoira kilpa ilun Kark uri villiin tyy nope asti 5/20 17 6,75 HOI TO – RAV INTO – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT Villik issoj a etsim ässä , haav iin jäikin loukk aantu nut ilves Home opati a paran si Tiike rikissa n jalan Koke ile kurss ia: Unelm akiss aksi 21 päivä ssä Veike ä burm a sopii lapsi perhe eseen Maai lman ainoa avus tajak issa Roop e osaa soitta a hätäk esku ksee n! 5/17 6,50 Palkintoje n nousu piristänyt hevoskas vatusta Aktiivitall issa hevosella on oma elämä Kokemäel lä kesäravej a 70 vuotta Ylihärmäl äinen Antti Ala-Ranta la: Hevosmie staitoja maalaisjä rjellä Hevosma ailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinais ella knabstrup perilla kiinnosta vat värit Reijo Kuhakosk i oli stadin viimeinen vossikka Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
• 23 Viikot 48-49 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Viikot 48-49 Talvi tulee! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI A u to k o u lu H a k a n ie m i – a it o st a d il a in e n p ie n yr it ys jo yl i 2 5 vu o tt a ! ? ? ? ? ? ? ? ? Asunto myyntiin? Tilaa ilmainen arvio vuoden loppuun mennessä niin hyödynnät tarjouksemme! 1h 2h 3h 2490€ 3290€ 3990€ Markkinointi voidaan aloittaa myös vasta tammikuussa! Kysy lisää meiltä: info@omakotisuomesta.fi | www.omakotisuomesta.fi Hitsaajankatu 6a, 00810 Helsinki Minna Laine Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 040 560 2315 Johannes Nieminen Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 045 869 6810 Anitta Martínez Asuntomyyjä puh. 040 548 9850