2 Viikko 18-19/2020 + juttu 2x120 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 Döner Harjun yrttilammas-, chilikanaja vegedöneriä vartaasta, raikasta tabbouleh-salaattia, tuoreita yrttejä, kastikkeita ja rapeaa leipää. Annokset 10,50 15€ Maanantaista lauantaihin, tervetuloa! Döner Harju Flemari Fleminginkatu 23, 045 1805868 D Ö N E R H A R J U Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 RIITTA NELIMARKKA: Värin ja ilon luoja ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 2/2020 • 9,50 € Lainaamoista taidetta pikkurahalla KALLEIN FABERGÉN MUNA 10 000 dollaria POSTMODERNISMI Ironiaa ja huumoria ILJA REPIN Venäjän kansan tulkki AKATEEMIKKO JUHA LEIVISKÄ Valon ja musiikin arkkitehti JORMA UOTINEN Vahva ja karismaattinen Ikonit ja Pietà-veistokset Kaunista hengellistä taidetta 2/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROTUROTUESITTELYSSÄ ESITTELYSSÄ SFINX SFINX Karvattomat rodut yhä suositumpia Joko kissallasi on turvasiru? Meille tulee kissa! Rodun valinta Kotiuttaminen Varusteet Ravinto Kissan syömistä marjoista kahvia Indonesiassa Punkkiriesa alkoi jo nyt Rauhoitu oma kissa kainalossa 2/2020 7,20 Lepo makuullaan välttämätöntä hevosen hyvinvoinnille Kengittäjä Teresa Forsström nauttii myös ratsastuksesta Uusi talli omalla työllä – HINTA PUOLEEN Pararatsastus luo onnistumisen elämyksiä Ruokinta suunniteltava yksilöllisesti Säännöillä pohja turvalliselle harrastamiselle Seinäjoella uskotaan loppukesän Kunkkareihin TILAA! www.senioriterveys.fi 3/2020 7,60 Laihdutusprofessori Pertti Mustajoki: Mennään Mennään metsään metsään jumppaamaan jumppaamaan LIIKA SUOLA heikentää sydäntä ja aivoverisuonia KORONA LOI PARVEKEJUMPAN Vartissa saadaan mieli hyväksi ja veri kiertämään Millaisista SYDÄMEN SYDÄMEN OIREISTA OIREISTA on mentävä lääkäriin? Tehodieetit eivät johda pysyvään painonlaskuun EUROVIISUharrastus tuo ystäviä ja iloa elämään Synnytys teki pitkän matkan aktiivisen synnyttämisen aikaan Senioriterveys – Senioriterveys – asiantuntevasti senioriasiantuntevasti senioriikäisten terveydestä! ikäisten terveydestä! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Viipurin Kukka Paljon Paljon viherkasveja viherkasveja ja ulkokukkia ja ulkokukkia 10 10 €€ alk.
29. huhtikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 9 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +6°C Lounaistuulta 1m/s Sademäärä 0mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Valtuusto hyväksyi Kruunusillat-pikaraitiotieyhteyden Kalasatamasta Hakaniemeen ja kohti keskustaa Sekä Hakaniemensillan uuden linjauksen ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Hakaniemenrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi Kampin hiljentymiskappelin ja Puotilan ostarin asemakaavojen muutokset. Kaupunginvaltuuston kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa etäkokouksena ja noin 50 valtuutettua osallistui kokoukseen etäyhteyksien kautta. Hakaniemenrannan asemakaavan muutos koskee alueita Hakaniemenrannassa ja Siltavuorenrannassa, katu-, puistoja vesialueita Sörnäisten, Kallion ja Kruununhaan kaupunginosissa sekä Opetushallituksen korttelia Hakaniemessä. Uusi kaava mahdollistaa Kruunusillat-pikaraitiotieyhteyden Kalasatamasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa sekä Hakaniemensillan uuden linjauksen. Lisäksi alueelle on tulossa muun muassa uutta julkista rantapuistoa, kaksi venesatamaa ja täydennysrakentamista. Asukasmäärä alueella kasvaa noin 1 250 asukkaalla. Suunnittelun tavoitteena on luoda Hakaniemen ympäristöön uutta laadukasta ja monipuolista julkista tilaa meren äärelle. Kampin hiljentymiskappeli Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kampin hiljentymiskappelin asemakaavan muuttamisen, joka mahdollistaa kappelin asiakastilojen laajentamisen. Kaavamuutos koskee jalustaosan laajennusta, niin että uutta kerrosalaa tulee 70 kerrosneliötä. Puinen kappelirakennus pysyy ennallaan. Vuonna 2012 valmistunut hiljentymiskappeli on nykyään tärkeä osa kirkon sosiaalityötä Helsingin keskustassa. Asiakastilojen laajennus parantaa kappelin edellytyksiä vastaanottaa asiakkaita ja järjestää tilaisuuksia. Kaavaratkaisu tukee kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista keskustan elinvoimaisuutta lisäämällä ja ehkäisemällä osaltaan segregaation kehittymistä, kun kirkon tuottamien sosiaalipalvelujen toimintaedellytykset paranevat. Puotilan ostarille uusi liikekeskus ja asuntoja Kaupunginvaltuusto hyväksyi Puotilan ostarin asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu mahdollistaa Puotilan ostarin nykyisten rakennusten korvaamisen uudella liikekeskuksella, jonka yhteyteen rakennetaan asuntoja. Nykyinen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu yksikerroksinen ostarirakennus korvataan 6-8-kerroksisella uudisrakentamisella. Kaava mahdollistaa myös viereisen kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen laajentamisen. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jossa on mm. kohennettu ja ajanmukaistettu pyöräilyn ja jalankulun järjestelyitä. Tavoitteena on säilyttää ostarin tontti lähiympäristönsä kaupallisena keskuksena ja kaupunkikuvallisena keskipisteenä nykyisten rakennusten purkamisen jälkeenkin. Päätös Hernesaaren asemakaavasta 22.4. valtuustossa Esityslistalla ollut asia Hernesaaren asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta käsitellään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.4. Päätöksen asian siirtämisestä teki kaupunginhallitus maanantain 6.4. kokouksessaan. Pumppaamotukosten määrä lisääntyi huomattavasti Pumpputukos Espoossa ennen pääsiäistä. Tukoksen poistaminen on aina käsityötä. Havainnekuva. Syynä pytyn käyttäminen roskiksena ? Pääkaupunkiseudun vesihuoltoverkoston pituus on noin 9000 km, josta jätevesiviemäröinnin osuus on noin kolmannes. Viemäriverkostossa virtaa noin 1,2 miljoonan asukkaan jätevesi puhdistettavaksi HSY:n jätevedenpuhdistamoille. Pumppaamotukosten määrä on kasvanut maaliskuusta alkaen. Pumpputukos Espoossa ennen pääsiäistä. Tukoksen poistaminen on aina käsityötä. Alueella on 550 jätevedenpumppaamoa, joiden avustamana jätevesi kulkee viemäreistä jätevedenpuhdistamoille asti. Pumppaamojen toimintaa seurataan jatkuvasti valvontaohjelmiston avulla, ja niitä, samoin kuin viemäriverkostoa huolletaan suunnitelmallisesti sekä poikkeusettä normaalioloissa. Näistä huoltotöistä poikkeaminen saattaisi johtaa laajoihin vahinkoihin ja ylivuotoihin niin koko kaupunkiympäristösmutta huomattavasti harvemmin. – Ero normaalitilanteeseen on huomattava. Pahin viikko tähän mennessä oli viikko 14 kuun vaihteessa, silloin pumpputukoksia avattiin 14 kpl. Tälläkin viikolla tukoksia oli avattu jo viisi keskiviikkoaamupäivään mennessä, kertoo yksikön päällikkö Petteri Jokinen. Sama ilmiö on havaittu myös muualla maailmassa. Muiden maiden kohtaamista ongelmista uutisoitiinkin Suomessa jo maaliskuun alkupuolella ennen tilanteen pahentumista omassa verkostossamme. Roskakori vessassa Vessapaperia lukuun ottamatta muut paperilaadut, puuvillatai muovituotteet eivät hajoa viemäriin päätyessään. Kun näihin yhdistyy rasvaa ja öljyisiä marinadeja, jotka eivät myöskään kuulu viemäriin, roskista muodostuu pahimmillaan suurikokoisia möykkyjä. Tällaiset aiheuttavat jo isompaa vahinkoa. Kovat sateet lisäävät vahinkoriskiä entisestään, sillä ne voivat laittaa muodostuneet möykyt liikkeelle. sä kuin myös yksittäisissä kiinteistöissä. Viemäreihin on viime viikkoina päätynyt ennätysmäärä hygieniatuotteita ja muuta sinne kuulumatonta jätettä. Desinfioivien puhdistusliinojen, nenäliinojen ja kosteuspyyhkeiden muuttunut kulutus on näkynyt pääkaupunkiseudun jätevedenpumppaamoilla maaliskuun alusta alkaen. Kun roskia ei lajitella, aiheuttaa se ongelmia kotitalouksien viemäreissä, viemäriverkostossa ja jätevedenpumppaamoilla myös normaaliolosuhteissa, 10 Supistetut aikataulut – bussiliikenne väheni ? Matkustajamäärät joukkoliikenteessä ovat laskeneet yli 70 prosenttia koronaepidemian takia. Bussiliikenteen lähtöjen määrää vähennettiin noin 20 prosentilla. Palveluiden tarjontaa vähennetään kustannusten säästämiseksi, mutta joukkoliikenteessä on edelleen hyvin tilaa pitää turvallinen välimatka kanssakulkijoihin. Reittimuutoksia Bussit kulkevat supistetuin kesäaikatauluin maanantaista 20.4. alkaen. Koululaislinjat lopettavat liikennöinnin ja yöbussiliikennettä ei ajeta perjantain eikä lauantain jälkeisenä yönä. 20.4. tapahtui myös joitakin reittimuutoksia ja joitakin linjavariaatioita ei ajeta ollenkaan. Supistettu liikenne jatkuu toistaiseksi. Uudet aikataulut näkyvät jo Reittioppaassa. Metro, raitiovaunut ja junat jatkavat toistaiseksi nykyisillä aikatauluillaan. Näistä ja mahdollisista muista muutoksista tiedotamme erikseen.
4 Viikko 18-19/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9/2020 Suurten yleisötapahtumien talousvaikutus yli 100 milj. H elsingin kaupunki arvioi jatkuvasti koronakriisin pitkäaikaisempia vaikutuksia eri aloilla. Tilanne on ollut tapahtumasektorille pysäyttävä, eikä poikkeustilan kestoa pystytä tarkasti määrittelemään. Tapahtumajärjestäjien kesäkautta koskevan tuotantotilanteen selkiyttämiseksi kaupunki on lähestynyt valtioneuvostoa pyynnöllä tehdä kansallinen linjaus kesän suurtapahtumien suhteen mahdollisimman pian. Suuret yleisötilaisuudet voivat olla keskeinen koronavirustartuntojen uuden leviämisen alusta. Helsingissä esimerkiksi yli 5 000 hengen tapahtumia on kesäkaudella kolmisenkymmentä. Valtioneuvoston tämänhetkiset linjaukset ulottuvat 13. toukokuuta asti. Jotta asiakkaat, esiintyjät ja tapahtumien tuottajat sekä alihankkijat ja kumppanit saavat työrauhan, on tärkeää kyetä tekemään linjaus elokuun loppuun asti. Helsingillä on tartuntatautilain 58 §:n mukaisesti mahdollisuus tehdä linjaus ja sitä seuraavia päätöksiä myös itsenäisesti. Helsinki on kuitenkin kriisin alusta alkaen seurannut valtioneuvoston linjauksia ja pidättäytynyt lain sille suomista omista linjauksista. Helsinki toivoo tapahtumalinjauksissa sujuvaa yhteistyötä valtioneuvoston kanssa. Vuonna 2017 tehtiin arvio seitsemän suurimman kesätapahtuman, Helsinki-päivän, Helsinki Priden, Tuska Festivalin, Flow Festivalin, Helsinki Cupin ja Rock the Beach -konsertin, talousvaikutuksista, jotka olivat noin 50 miljoonaa euroa. Tämän pohjalta voidaan arvioida, että Helsingin kesäkauden kaikkien suurten yleisötapahtumien talousvaikutus ylittää 100 miljoonan euron rajan. Lisäksi Olympiastadionin remontin valmistuminen ja siellä järjestettävät konsertit voivat nostaa vaikutusta kymmenillä miljoonilla. H Runopalsta HS Metro ilmestyi viimeisen kerran ? HS Metron ilmestyminen päättyi pääsiäisen jälkeen. Vuoden 2019 alusta asti HS Metroa on julkaistu maanantaisin ja perjantaisin. Metro-lehti rantautui pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen matkustajien iloksi ja ajanvietteeksi syyskuussa 1999. Sanoman omistukseen Metro siirtyi 2006. Helsingin Sanomien toimituksessa Metroa on tuotettu vuodesta 2012, ja marraskuussa 2016 lehden nimeksi vaihtui HS Metro. Koronaepidemian vuoksi käynnissä oleva poikkeustila on vienyt joukkoliikenteessä jaettavalta lehdeltä lukijoita ja ilmoittajia, joten HS Metron julkaiseminen on päätetty lopettaa. Samalla kun uutisia luetaan nykyisin työmatkoilla pienissä paloissa kännykällä, kiinnostus paikallisia sisältöjä kohtaan on kasvanut. Tätä kysyntää vasten lanseerattiin viime vuoden tammikuussa HS Espoo, HS Helsinki ja HS Vantaa, jotka ovat löytäneet yleisönsä ja vakiinnuttaneet asemaansa osana HS:n mediaperhettä. Lehdet palvelevat mainostajien paikallisia tarpeita yhdessä Helsingin Sanomien ja alueellisen HS Kauppapaikan kanssa. – Paikallisten juttujen merkitys on korostunut entisestään vaikeina aikoina. Kaupunkilaisten ja yrittäjien kokemukset kiinnostavat tavattomasti lukijoita. Kaiken ankeuden keskeltä on noussut myös kekseliäisyyttä ja yhteishenkeä ja olemme tuoneet tätä puolta esiin. Paikallisissa lehdissä on artikkelien lisäksi ollut vahva palvelupainotus. Näinä viikkoina on koostettu erilaisia koronatietopaketteja ja tietoa asioista ja menoista, joita ihmiset voivat tehdä myös ollessaan eristäytyneinä koteihinsa, HS:n paikallistoimituksen esimies Riku Jokinen kertoo. HS:n paikallislehtien lukemistutkimuksesta käy ilmi, että yhden lehden numeron parissa viihdytään keskimäärin 18,4 minuuttia. Lehtien pariin palataan pitkin viikkoa, ja niiden mainontaa pidetään kiinnostavana ja olennaisena osana sisältöä. HS Metroa on jaettu joukkoliikenneasemilla. Pääkaupunkiseudulla muun muassa päivittäistavarakauppojen jakelutelineissä on tarjolla HS:n paikallislehtiä. Näitä jakelupisteitä tullaan lisäämään poikkeustilan päätyttyä. Kevättuuli kevyesti jalkojamme kohottaa. Kaiho rinnassain saa mun tuntemaan. Yöhön keväiseen lähden kulkemaan. Löydän polun oikean, sinne jäljet jää. Kevättuuli kevyesti tunnon pintaan saa. Polte rinnassain saa mun lähtemään. Kaunis ystäväin mua siellä odottaa. Pääsen matkanpäähän, sinne jäljet jää. Kevättuuli kevyesti jalkojamme kohottaa. Kaiho rinnassain saa mun tuntemaan. Yöhön keväiseen lähden kulkemaan. Löydän polun oikean, sinne jäljet jää. Yöhön keväiseen lähden kulkemaan. Löydän polun oikean, sinne jäljet jää. Toivo Levanko lyyrikko Kevättuuli kevyesti Turvarunot antavat toivoa ? Maunulalaiset runoilijat Ainokaisa Huusko, Jari Nieminen ja Kati Neuvonen julkaisevat uusia yhteisöllisyyttä vahvistavia poikkeuslakiajan inspiroimia runoja. Näyttely avautui Kirjan ja ruusun päivänä Maunula-talossa ja Kanneltalossa Helsingissä. Turvarunoja-näyttelyn tarkoituksena on sanallistaa poikkeusaikojen suuria ja pieniä tunteita ja vahvistaa näin yhteenkuuluvaisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta aikana, jolloin sosiaalista kanssakäymistä on rajoitettu. Runonäyttely on avoinna 31.5.asti. Turvarunoja-näyttely syntyi maunulalaisen runoilijan Ainokaisa Huuskon aloitteesta. Huusko toimii Helsinki Poetry Connectionissa ja opettaa Lavarunoakatemiassa. Huuskolle turva on pelon poissaoloa. – Toivon, että runojeni kautta ihmiset löytäisivät yhteyden toisiinsa ja sitä kautta lohdun, rakkauden tai empatian tunteen. Myös Jani Nieminen toivoo runojensa tarjoavan toivoa, lohtua, iloa ja levollisuutta. Parhaimmillaan poikkeustila ruokkii yhteisöllisyyttä ja luovuutta. Kati Neuvonen toteaakin, että taide kaikkine muotoineen antaa voimaa niin itse tehtynä kuin vaikkapa verkon kautta koettuna. – Yhteinen uhka yhdistää ja se auttaa meitä kaikkia vaikeiden aikojen läpi. Toivon myös, että tämä avoimen yhteyden ilmapiiri syvenisi ja olisi luonteeltaan pysyvää laatua myös pandemia aikojen jälkeenkin, Huusko pohtii. Turvarunoja-näyttely 23.4.-31.5. Runoilijat: Ainokaisa Huusko, Kati Neuvonen ja Jani Nieminen Graafinen toteutus: Merileena Reunanen Ensimmäiset adoptiot vahvistettu samaa sukupuolta olevien perheisiin ? Ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin on nyt vahvistettu tuomioistuimissa. Avioliittolain uudistus, joka mahdollisti avioliiton ja samalla perheen ulkoisen adoption samaa sukupuolta oleville pareille, astui voimaan kolme vuotta sitten 1.3.2017. Tähän mennessä adoptioita on vahvistettu ainakin kaksi. Molemmat tiedossa olevat toteutuneet adoptiot ovat kotimaisia adoptioita. Molemmissa tapauksissa on kyse vauvaikäisen lapsen adoptiosta Helsingissä. Ensimmäinen adoptio vahvistettiin miesparin perheeseen, toinen naisparin perheeseen. Ensimmäinen lapsen adoptoinut miespari haluaa pysyä nimettömänä. He kertovat olevansa enemmän kuin onnellisia ja iloisia, että ovat nyt perhe. Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmä saa perheeltä kiitosta kaikesta heidän saamastaan tuesta. Heidän kokemuksensa mukaan viranomaisten suhtautuminen sateenkaariperheen adoptioon on ollut erittäin myönteistä ja kannustavaa. Perhe sanoo tiedostavansa perheensä erityisen aseman, mutta ”olemme kuitenkin tavallinen perhe ja iloitsemme normaalista vauva-arjestamme.” Helsingin kaupungin mukaan adoptioneuvonnassa ja neuvontaan pääsyä odottamassa on useita samaa sukupuolta olevia pariskuntia, sekä miesettä naispareja. Heissä on sekä kotimaisen että kansainvälisen adoption kautta lasta toivovia. – Kotimaisissa adoptioissa päätös siitä, mihin perheeseen lapsi sijoitetaan, tehdään adoptiotyöryhmässä, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Aulikki Haimi-Kaikkonen. – Jokaisen lapsen kohdalla mietitään huolellisesti, mikä perhe vastaa parhaiten lapsen tarpeita. Päätöksessä huomioidaan myös mahdollisuuksien mukaan biologisten vanhempien toiveet siitä, millaiseen perheeseen lapsi sijoitetaan. Tällä voi olla vaikutusta hakijoiden odotusaikaan. Suomessa ensimmäinen adoptio samaa sukupuolta olevien perheisiin tapahtui kaksi ja puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen. Adoptioprosessiin kuuluva adoptioneuvonta, jossa kartoitetaan hakijoiden valmiuksia adoptioon, vie oman aikansa. Sateenkaariperheet ry:n mukaan ensimmäiset adoptiot eivät olleet odotettavissa paljoakaan tätä aikaisemmin. – Adoptio on erityisesti miesparien mahdollisuuksien näkökulmasta tärkeä, uusi tie vanhemmuuteen, iloitsee Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä. – Adoptio ei todennäköisesti tule olemaan miesparien yleisin tapa lapsiperheellistyä. Se on kuitenkin yksi tärkeä lisämahdollisuus miehille, joiden mahdollisuudet muodostaa lapsiperhe ovat kokonaisuudessaan olleet hyvin rajatut. Adoption lisäksi sijaisvanhempana toimiminen on olemassa oleva mahdollisuus myös miespareille. Suomalaiset miesparit ja itselliset miehet lapsiperheellistyvät kuitenkin yleisimmin perheinä, joissa lapsen vanhemmuutta jaetaan yhdessä naisparin tai itsellisen naisen kanssa. Näissä perheissä elävien lasten aseman turvaamiseksi Sateenkaariperheet ry vaatii, että vanhemmuuslaki tunnustaisi useamman vanhemman oikeudellisen vanhemmuuden. – Jatkamme työtämme sen eteen, että tulevaisuudessa yhä useampi miespari ja itsellinen mies voisi saavuttaa toivotun lapsilukunsa, linjaa toiminnanjohtaja Jämsä. Vuoden 2020 Ottopoika on Roman Schatz ? Saksan lahja Suomelle, kirjailija ym. Roman Schatz on K.H.P.V.:n vuoden 2020 Ottopoika Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. ry, eli Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta, valitsee vuosittain Ottopojakseen merkittävällä tavalla kunnostautuneen henkilön, joka toiminnallaan kunnioittaa Veljeskunnan arvoja. Ottopoika-nimitys julkistetaan vuosittain perinneyhdistyksen perustaman valtakunnallisen Ottoviikon avajaispäivänä 17.4., joka on Oton nimipäivä. Viikko päättyy 23.4. Yrjön nimipäivään. Roman Schatz tunnetaan kirjoistaan sekä lukuisista esiintymisistä televisiossa ja radiossa. Hän on katsellut Suomea ja suomalaisia ulkoa päin, mutta samalla sisältä. Lähietäisyys on antanut hänelle tilaisuuden tarkkailla ympäristöään ja saksalainen lähtökohta on suonut mahdollisuuden asettaa havainnot toiseen perspektiiviin: – Saksassa alkoholi on aivan liian halpaa ja sitä on aivan liian helppo saada. Suomessa alkoholi on aivan liian kallista ja sitä on aivan liian vaikea saada. Joten mene ja tiedä. Jotenkin onnistun aina oleilemaan väärässä paikassa. – Minusta sellainen alkoholipitoisuus, joka syntyy luonnollisen käymisen kautta, on ihmiselle hyväksi. Olutta tai viiniä juomalla on vaikeaa tappaa itsensä, ei se ainakaan yhdessä yössä onnistu. Tislattu viina on vaarallista yksilölle ja yhteisölle. Suomalaiset sen kyllä tietävät... Kuumana kesäpäivänä oluen kanssa voi harrastaa nk. kirahvihetkeä. Se on se hetki, kun ottaa ensimmäisen kulauksen kuivaan kurkkuunsa ja toivoo, että omistaisi kolmimetrisen ruokatorven, jotta ihana virkistyksen tunne kestäisi pidempään. Viinillä tämä ei oikein onnistu, mutta viini on parempi siitä, ettei se saa miesten tissejä kasvamaan kuten olut.” Roman Schatz on Veljeskunnan järjestyksessä 28. Ottopoika. Häntä ennen valituiksi tulleita on mm. Paavo Lipponen, Matti Salminen, Harri Holkeri, Vexi Salmi sekä Leif Segerstam ja viime vuonna Peter Nyman. Ottopoika julkistetaan normaalisti juhlallisin menoin Ravintola Bruuverin kabinetissa vuosittain 17.4. lehdistön läsnä ollessa. Koronakriisin aikana tätä ei valitettavasti voida tehdä. Haluamme kuitenkin julkistaa Ottopoikamme Oton päivänä. Pyrimme järjestämään julkistustilaisuuden myöhemmin.
5 Viikko 18-19/2020 H Heinänen Voi, mikä Vappu! ? Vapulla on monia sisältöjä. Vuodesta on kulunut kolmannes, kevät on virallisesti alkanut. Leivoset ilmassa leikkiä lyö. Vapunpäivä on vapaapäivä, muttei punainen pyhä almanakassa. Ei siis kirkollinen. Vuonna 1978 se säädettiin lailla Suomalaisen työn päiväksi. Eri kansalaisryhmät ovat luoneet omanlaatuisia viettotapoja ja perinteitä tälle karnevaalipäivälle. Historiallisesti Vappu juontuu pyhimykseksi julistetusta Valborgista (kuoli 1.5.780). Hän oli englantilaisen kuningas Richardin tytär, armoitettu abbedissa Heidenheimin luostarissa Saksassa. Päivästä muodostui merkittävä maaseudun väen ohjeistuspäivä mm. karjan laitumelle päästön suhteen. Päivä oli myös kellottelupäivä, jolloin vapaaksi laskettavalle karjalle ripustettiin kelloja ja tiukuja kaulaan. Päivä oli joillakin seuduilla työsopimusten vahvistuspäivä. Paljon uskomuksia oli vallalla säiden mukaan; esim. luminen vappu ennusti lumetonta talvea. Muistan hyvin vuodelta 1957, kun vapunpäivänä herätessämme kuplavolkkarimme oli nietoksen peittämänä Kaikukadun mäessä! Kustaa Vilkunan ”Vanhat merkkipäivät”– teoksen mukaan ei tuolloin saanut kylvää eikä mennä kalaan. Noitia karkottavia tulia poltettiin. Jos hevoset vappuna uitettiin, eivät paarmat niitä kesällä purreet. Kaupunkimaisissa yhteisöissä vappu oli perinteisesti akateemisen maailman kuplivan juhlinnan kohokohta valkolakkeineen. Säätyläiset olivat sen omineet. Työväenliike valitsi vapun mielenosoituspäiväkseen. Vuoden 1886 vappuna vaadittiin 8 tunnin työpäivää. Toisessa sosialistisessa internationaalissa 1889 Tukholmassa oli vapun mielenosoituksessa peräti 50.000 osanottajaa. Eri kansalaisryhmät loivat omia vapputapojaan. Meillä Maitopisarayhdistys alkoi 1908 myydä Ruotsista saamansa esimerkin mukaista vappukukkaa. Me koululaiset osallistuimme niiden myyntiin metallista kolikkokannua kolistellen. Muistan niitä noudetun Harjutorin laidalta toimistosta. Vuosittain kukan väri vaihtui. Havis Amandan lakitus tapahtui ensimmäisen kerran 1932 ja virallistettiin 1951; lakin koko on 85! Meitä tyttöjä riemastutti vapussa eniten se, että saimme siirtyä polvisukkiin. Paljaat polvet sinisinä nautimme loikkimisistamme. Samoin vappukama paperihuiskista ja serpentiineistä ilmapalloihin oli haluttua. Harmi vain, kun ilmapallon kohtalo oli usein irtipääsy takin napista itkuisin seurauksin. Vappuna herkuteltiin: raittiusliike oli mukana kehittelemässä – varsinkin kieltolain aikana vappujuomaksi alkoholitonta simaa, johon liitettiin murenevaiset tippaleivät. Muistan sotien jälkeiset työväen vappumarssit, joita toljotimme Haapaniemenkentän kohdalla Hämeentiellä. Soittokunnat soittivat ja liput liehuivat – komealtahan se tuntui. Mäntymäelle marssittiin, satoi tai paistoi. Myöhemmin marssi alkoi Hakaniementorilta. Isäkin saattoi olla työtovereineen rivistössä. Hän oli vaihtanut talvisen tumman puvun siihen toiseen eli vaaleaan pukuun. Pukuja varten oli vaatekomerossa se yksi ja sama naftaliinihajuinen ruskea kulunut paperinen pukupussi. Niillä mentiin. Tätä kirjoitettaessa ei tohdi arvella, millainen tämän vuoden vappu on. Toivoa voi kaikkea hyvää eli Glada Vappen! Pakinani kuvitukseksi valitsin rakastetun postikorttitaiteilijan, graafikko, Krunikan kundi Osmo ”Omppu” Omenamäen sarjasta ”Yhdessä ystävien ” no l/16 vapputervehdykseksi. Olkoon tämä onnittelu kaikille päivänsankareille, etenkin sen legendaariselle tekijälle hänen hiljattain täytettyään 80 vuotta ja ideoituaan iloksemme lähes 2.000 korttia! Ystävyys on nimenomaan näinä aikoina ratkaiseva jaksamistamme kantava tekijä. Aira Heinänen Kallion kävelyfestivaali netissä ja omatoimikävelijöille Kallion kävelyfestivaali on julkaissut netissä omatoimikävelyjä, yksi reitti esittelee julkista taidetta. ? Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi Kallion kävelyfestivaali on perunut kaikki fyysiset kävelytapahtumat toistaiseksi. Kuukausikävelyt ovat tauolla ainakin 13.5.2020 saakka. Ulkoilua ei kuitenkaan ole kielletty toistaiseksi, kunhan noudattaa annettuja turvallisuusohjeita. Omatoimikävelyt ovat mahdollisia ja näin ollen osalle Kallion kävelyfestivaalin kävelyreiteistä pääsee omatoimisesti. Kallion kävelyfestivaali on julkaissut verkkosivuilla kfkkv.fi omatoimikävelyreittejä. Reittejä tullaan avaamaan lisää epidemian pitkittyessä, ottaen huomioon kuitenkin mahdolliset uudet viranomaisrajoitukset. Uusin reitti esittelee julkista taidetta Kallion kulmilla. Elämme keskellä taidenäyttelyä. Helsingissä on noin 500 ulkoveistosta, ympäristötaideteosta ja historiallista muistomerkkiä. Kallion kaupunginosassakin on kymmeniä teoksia, tekijöinä muun muassa Aimo Tukianen, Miina Äkkijyrkkä ja Kimmo Pyykkö. Kallion kulmilta löytyy myös tuntemattomampaa julkista taidetta, esimerkiksi kineettistä taidetta sekä pinta-alaltaan yksi Helsingin suurimmista taideteoksista. Kallion kävelyfestivaalin Sörkan julkisen taiteen -reitti keskittyy esittelemään suurelta yleisöltä hieman tuntemattomaksi jääneitä teoksia Kalliossa ja Sörnäisissä, reitillä on 19 kohdetta. Kallion kävelyfestivaali on yksi maailman vanhimmista kävely tapahtumista, joka täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Kallion kävelyfestivaalin omatoimikävelyt, Taidekävely -reitti, Alppiharju -kävely ja Runo ja tarina Kalliosta löytyvät sivustolta kfkkv.fi. Printtioppaita voi ostaa mm. Kamiter Arsista, Helsinginkatu 6. (avoinna: ke, to. pe). Uusi, maailman suurimpiin kuuluva lämpöpumppu Katri Valan puiston alla mahdollistaa kivihiilen käytön vähentämisen nopeammin Uusi lämpöpumppuinvestointi • Uusi, seitsemäs lämpöpumppu Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksessa on tavoitteena saada tuotantokäyttöön jo vuonna 2023. • Lämpöpumpun kaukolämpöteho 32 MW ja jäähdytysteho 21,5 MW. • Investointi nostaa Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpötehon yhteensä 155 MW:iin ja jäähdytystehon yhteensä 103,5 MW:iin. • Lämpöpumpun koko: pituus 22,5 metriä, korkeus 7 metriä ja leveys 11 metriä. Lämpöpumppu on yksi maailman suurimmista. • Hyödynnetään maanalaista, jo olemassa olevaa tilaa, jota laajennetaan tarvittava määrä. ? Helen laajentaa Sörnäisissä Katri Valan puiston alla sijaitsevaa lämpöja jäähdytyslaitosta uudella, jo seitsemännellä lämpöpumpulla. Investointi on ensimmäinen Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen korvaaja: uuden lämpöpumpun teho vastaa jopa yli 10 % Salmisaaren lämpötehosta. Katri Valan laitos hyödyntää lämmön tuotannossa puhdistetun jäteveden hukkalämpöä. Laitoksen lämmöntalteenottoa tehostetaan parhaillaan, ja se mahdollistaa hukkalämpöjen aiempaa suuremman hyödyntämisen sekä uudet, isot lämpöpumput. Laitokseen rakennetaan juuri uutta, kuudetta lämpöpumppua, ja nyt on tehty päätös vielä seitsemännestä, maailmaan suurimpiin kuuluvasta lämpöpumpusta. Investointi mahdollistaa lämmön tuottamisen Helsinkiin hiilineutraalisti koko kesäkauden ajan. – Uusi, seitsemäs lämpöpumppu on tavoitteena saada tuotantokäyttöön jo vuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että kivihiilen käytön vähentämistä voidaan aikaistaa myös Salmisaaren voimalaitoksella. Hanasaaren osaltahan ratkaisut on tehty jo aiemmin: sen lämmöntuotanto korvataan Vuosaareen rakennettavalla biolämpölaitoksella, lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja lämpökaupalla Vantaan Energian kanssa. Helenin hiilineutraaliustavoite on nyt entistä lähempänä, toteaa huhtikuun alussa Helenin toimitusjohtajana aloittanut Juha-Pekka Weckström. Kaukojäähdytyksen tarve Helsingissä kasvaa edelleen uusien asiakkuuksien myötä. Uuden lämpöpumpun ansiosta voidaan lisätä myös jäähdytyksen tuotantoa. Maailman suurin lämpöpumppu Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa lämpöpumpuilla on merkittävä rooli, ja Helen on panostanut vahvasti hukkaja ylijäämälämpöjen kierrättämiseen. Esplanadin alla sijaitseva lämpöja jäähdytyslaitos otettiin käyttöön 2018, ja parhaillaan rakennetaan Vuosaareen uutta merivesilämpöpumppua, joka saadaan tuotantokäyttöön 2022. Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitos on Helenin ensimmäinen lämpöpumppuinvestointi vuodelta 2006. Maanalaisiin luoliin on tehty tilavarauksia laajentamiselle, ja ne mahdollistavat lämpöpumppujen lisärakentamisen. – Helenin lämpöpumput ovat perinteisesti isoja, mutta tämä uusi lämpöpumppuinvestointi ylittää kaikki ennätykset. Lämpöpumppu on teholuokaltaan tiettävästi maailman suurin, jolla tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä puhdistetusta jätevedestä, kuvailee projektipäällikkö Mikko Kaartinen. Kivihiilestä luovutaan nopeammin Hanasaaren voimalaitos on tarkoitus siirtää varakäyttöön lämmityskaudella 2022 – 2023, kun Vuosaareen rakennettava biolämpölaitos valmistuu. Hanasaari suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Sen lämmöntuotanto korvataan biolämpölaitoksen lisäksi lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla sekä lämpökaupalla Vantaan Energian kanssa. Salmisaari säilyy energiantuotantoalueena, ja tavoitteena on korvata kivihiili viimeistään vuonna 2029 ratkaisulla, joka ei perustu polttamiseen. Uusi lämpöpumppuinvestointi on ensimmäinen askel Salmisaaren kivihiilen korvaamisessa, ja se mahdollistaa kivihiilen käytön vähentämisen suunniteltua nopeammassa aikataulussa. Useita selvityksiä Salmisaaren kivihiilen korvaamiseen on edelleen työn alla, esimerkiksi geoterminen lämpö, meriveden lämpö sekä Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjen hyödyntäminen koko pääkaupunkiseudun lämmityksessä.
6 Viikko 18-19/2020 H Veli-Matti Hynninen Kallio Kukkii -kulttuurifestivaalit järjestetään verkossa ? Helsingin Kallio on aktiivinen kaupunginosa, jossa perinteisesti aina keväisin on vietetty omia kulttuurifestivaaleja jo viimeiset 25 vuotta. Kallion Kulttuuriverkoston koordinoima Kallio Kukkii -festivaali on koostunut kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden järjestämistä tapahtumista, jotka ovat tuoneet esiin alueen moninaista kulttuuritoimintaa ja yhteisöllistä henkeä. Viranomaisten suositukset ovat muuttaneet kevään tapahtumakulttuuria ja suurin osa tapahtumista on peruutettu tai siirretty. Kallio Kukkii -festivaaleja ei haluttu kuitenkaan perua. – Epävarmat ajat ja vähentyneet kohtaamiset laskevat helposti mielialaa. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteishenkeä, Kallio Kukkii -tapahtuman tuottaja ja Kalliossa itsekin asuva Pihla Ruuskanen sanoo. – Kalliossa on mahtavia asukastempauksia, jotka piristävät itseäni valtavasti. Hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä on ikkunoihin tehdyt tsemppiviestit ja parvekkeiden kuorokonsertit. Miksi kulttuurifestivaaleja ei voisi kokeilla verkkopohjaisina, Ruuskanen jatkaa. Suomen ensimmäiset verkkopohjaiset festivaalit? Kallio Kukkii -festivaalit päätettiin siirtää verkkoon. Festivaaliin ohjelmaa voi tuottaa kuka vain kunhan tapahtuma järjestetään festivaalien aikana. Verkkopohjaisiin tapahtumiin soveltuvat monet etätyöskentelyyn sopivat sovellukset ja niitä on saatavilla internetistä ilmaseksi. Miten osallistua? Mieti mitä sinä haluaisit järjestää? Mahdollisuuksia on loppujen lopuksi paljon. Työpajoja, luentoja, keikkoja, kahvihetkiä, lukupiiriä, kokkikoulua, tietovisaa, pelaamista. Tapahtumia festivaaleille voi ilmoittaan 30.4 saakka. Kallion Kulttuuriverkosto kokoaa tapahtumat yhteiseksi festivaaliohjelmaksi ja markkinoi tapahtumia. Tarjolla on myös avustusta etätapahtumiin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa pika-avustuksia verkkopohjaiseen kulttuurija liikuntatoimintaan. ? Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 toimitetaan ilman kirkossa olevaa seurakuntaa ja striimataan meidän Facebook-sivullemme @kallionseurakunta sekä YouTubeen. Jumalanpalveluksen linkin löydät myös nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kello 12 alkaen iltaan asti. Striimi lähetetään kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Alppilan kirkosta ja muina sunnuntaina Kallion kirkosta. MUUTA KAIKILLE Vaikka monet tapahtumistamme ovat tauolla, keskusteluapua on aina saatavilla. Henkilökuntamme on tavoitettavissa henkilökohtaisista numeroistaan. Sen lisäksi seurakuntamme papin saat kiinni puhelinnumerosta 09 2340 3602. Parhaiten vastaamme arkisin 9-21, mutta voit jättää myös viestin ja soitamme Sinulle. Kirkkoherranvirasto palvelee käytännön asioissa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 p. 09 2340 3600. Erään aikakauden loppu ? Kuolema on asia, jonka jokin meissä muistaa koko ajan. Ei sitä siis tarvitse erikseen ottaa puheeksi. Ei tarvitse varata sille eri aikaa, se on jo vaiennettuna läsnä. Televisiossa näytetään päivittäinen koronaan kuolleiden tilanne. Janan pituus kertoo miten tauti etenee. Mutta ei se ainakaan vielä meitä kosketa. Olen elossa, haluan elää. Sairauden valoisa puoli on siinä, että se auttaa huomaamaan asioita jotka muuten helposti jäisivät huomaamatta. Myös kirjallisuudessa, televisiossa, teatterissa, elämän ilmiöissä kuolema tulee lähelle. Thomas Mannin novelli ”Kuolema Venetsiassa”(1912) muistuttaa katoavaisuuden ainaisesta läsnäolosta. Se on kertomus kauneudesta ja sen puutteesta, tarina nuoruuden ikävästä ja kauneuden katoamisesta. Kirjailijan teksti on herkkä analyysi mielentilojen vaihteluista, estetiikasta ja taiteesta; erään aikakauden lopusta, sukupolvien katoamisesta, surullisuuudesta. Kun maailma alkoi haista naapurin Dry Vodkalta ja näyttää unenomaisen oudolta Thomas Mann osasi jo yli sata vuotta sitten ennakoida, miten korona sekoittaa ihmisten päät. Hänen legendansa kuolemasta on kuvausta omasta ajastamme, meistä itsestämme. Kirjailijan kuvaus kolera-viruksesta toimii korona -viruksen lailla, samoilla ehdoilla. Kyynisin ja tuhoisin tavoin se tuo meille toivon eristätymiseemme, kun emme pääse eroon toisistamme, emme pakoon huolistamme. Koronan päävihollinen onkin oman pääkoppamme sisällä. Vihollinen ei tartu pisaratartuntana, ei kosketuspinnoilta vaan se haluaa masentaa meidät ikävällä, nujertaa lamaannuttamalla. Thomas Mannin ajan kolera ja tämän hetken korona ovat yhtälaista kuvausta dystopian (pelottavan utopian) vallasta. Miten käy jos ihmisen itsetunto naulitaan, ovet suljetaan ja toivo kadotetaan. Thomas Mannin teksteistä on myöhemmin tehty elokuva, joka käsittelee mustavalkoista ja itsetunto-ongelmaista maailmankuvaa, joka yrittää riistää ihmiseltä ilot ja sammuttaa inspiraatiolta valot. Thomas Mannin kertomuksen päähenkilö on elämäänsä kyllääntynyt ikämies, kirjailija Gustav von Aschenbach. Hän oli lähtenyt kotinsa putkiremonttia pakoon lomalle Välimeren rannikolle, hänelle ennestään tuttuun Venetsian Lidoon. Sen saaret, sillat, tulvivat kanavat ja kauneus tiesi takuuvarmasti hyvää. Mutta tällä kertaa Venetsia tuntuukin Aschenbachista ikävän harmaalta ja painostavalta, aiemmin koettu ilo on oudolla tavalla poissa. Venetsian nautinnot, talot, ilot, tarinat ja tapaamiset ovat vain muisto menneestä. Mutta äkkiä tapahtuu ihme. Hän kohtaa äkkiä hurmaavan kauneuden. Hänen edessään seisoo kuvankaunis, suloinen puolalainen poika. Pojan katse palauttaa Aschenbachille hänen voimansa päivät, koskemattomuuden ja ikuisuuden loppumattoman salaisuuden. Ja samalla kirjailijan hienovarainen surumielisyys täyttää sielut ja maailmat. Näin Thomas Mann liittää elämän kaikki puolet ikuisuuden sarkofagiin, joka täyttää elämän nyt ja aina. Maailma kirkastuu vasta vastakohtiensa kautta. Tämä loppuratkaisu toistuu filosofiassa, kirjallisuudessa, taiteessa, uskossa ja ikuisuudessa. Ihminen voi voittaa tulevaisuuden puolelleen vain voittamalla itsensä. Veli-Matti Hynninen Vihkivaraukset vuodelle 2021 ? Vuoden 2021 lauantaipäivien vihkiajat Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoihin varattavissa verkossa viikolla 19 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkojen vihkiaikoja vuoden 2021 lauantaipäiville voi varata verkossa viikolla 19. Lomake aukeaa maanantaina 4.5.2020 klo 9 osoitteessa helsinginseurakunnat. fi/tuomiokirkko. Varauksia voi jättää sunnuntaihin 10.5.2020 saakka. Verkkolomakkeella voi jättää vihkiaikatoiveen sekä avioliittoon vihkimistä että avioliiton siunaamista varten. Tuomiokirkkoseurakunnan alueelta löytyvät monille tutut, suositut vihkikirkot Helsingin tuomiokirkko, Vanha kirkko, Suomenlinnan kirkko, Johanneksenkirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Viime vuosien suosituin vihkikirkko on ollut 1820-luvulla rakennettu, historiaa huokuva Vanha kirkko. Vihkiaikoja on jaossa lauantaipäiville tasatunnein: Tuomiokirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Johanneksenkirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Suomenlinnan kirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Vanhaan kirkkoon klo 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja kesä-elokuussa myös klo 18. Mikael Agricolan kirkko ei ole mukana nettivarauksessa, mutta myös sinne voi toivoa vihkiaikaa. Agricolan kirkossa vihkimisiä voidaan pitää kahtena lauantaina kuukaudessa. Näitä vihkiaikoja vuodelle 2021 voi varata puhelimitse kirkkoherranvirastosta 8.6.2020 alkaen. Netin kautta voi jättää vihkiaikatoiveen ainoastaan vuoden 2021 lauantaipäivien vihkiajoista. Arkipäiville vihkiaikoja voi varata puhelimitse 09 2340 6111 4.5. alkaen. Sunnuntaisin Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ei järjestetä vihkimisiä. Vihkiaikatoiveiden esittämisessä ei ole kyse nopeuskilpailusta, sillä toiveita voi lähettää koko viikon ajan. Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko toiveensa jättänyt maanantaina vai sunnuntaina. Toivelistalla on hyvä olla kymmenkunta vaihtoehtoa, jotta jokainen vihkipari saisi itselleen sopivan ajan. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes församlingin jäsenet ovat etusijalla vihkiaikoja jaettaessa. Vihkiajat jaetaan toiveiden perusteella. Vihkiaikatoiveensa tehneille lähetetään jaetuista vihkiajoista sähköpostiviesti. Saatua aikaa ei tarvitse enää erikseen vahvistaa. Vihkiajan peruutus tulee tehdä sähköpostitse ja peruutuksesta lähetetään vahvistus. Mikäli ei jätä vihkiaikatoiveita verkossa olevalla lomakkeella viikolla 19, vihkiajan vuodelle 2021 voi varata soittamalla kirkkoherranvirastoon maanantaista 8.6.2020 alkaen. Lisätietoja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta: vs. tiedottaja Unni Puranen, p. 09 2340 6106, unni.puranen@evl.fi Hämeentiellä 4. toukokuuta seuraava merkittävä välietappi ? Hämeentien uudistus on tällä hetkellä Kurvin alueella pintojen viimeistelyä ja asfaltointia vaille valmis. Ratikkaja bussipysäkit, jalkakäytävät ja suojatiet ovat lopullisilla paikoillaan, kun raitioliikenne palaa Helsinginkadulle 4. toukokuuta. Näin liikut Kurvissa 4. toukokuuta alkaen: Ratikat, bussit ja metro Raitiovaunut 1 ja 8 alkavat liikennöidä omilla reiteillään Helsinginkadulla ja siitä pohjoiseen päin. Linjat 6 ja 7 liikennöivät edelleen Sturenkadun kautta. Linjojen 1 ja 8 pysäkki Töölön suuntaan on uudella paikallaan Helsinginkadun puolella risteystä. Pysäkki pohjoisen suuntaan on entisellä paikallaan Vilhonvuorenkujan kohdalla. Bussipysäkit pohjoisen suuntaan sijaitsevat entisillä paikoillaan Vilhonvuorenkujan ja Kulmavuorenkadun välillä. Bussipysäkki keskustan suuntaan on Kurvissa keskikaistalla. Sörnäisten metroaseman sisäänkäynnit sijaitsevat Vaasanpuistikossa sekä Hämeentie 54:n ja 29:n edustalla. Metroaseman molemmat hissit ovat käytössä 4. toukokuuta lähtien. Kävely ja pyöräily Jalkakäytävät ovat lopullisilla paikoillaan, mutta pieniä viimeistelytöitä voi olla vielä kesken toukokuun alussa. Hämeentien ylittävät suojatiet ovat Pääskylänkadun, Vilhonvuorenkadun ja R-kioskin kohdalla. Helsinginkadun ylittävät suojatiet ovat Helsinginkatu 2:n kohdalla ja Pengerkadun risteyksen molemmin puolin. Pyörätiet avautuvat kesäkuun alussa. Pyöräilijöille on edelleen käytössä Sörnäisten rantatien ja Kinaporinkadun kiertoreitit. Vaasanpuistikkoon on tulossa kaupunkipyöräasema. Moottoriajoneuvoliikenne Ajaminen pohjoisesta Kurvin kautta Helsinginkadulle tulee mahdolliseksi. Helsinginkadulta Kurviin ei voi ajaa vielä toukokuun alussa, sillä Helsinginkadun alkupäässä jouduttiin aloittamaan huhtikuussa vielä uusi vesijohtotyö. Paavalinkirkon ja Sturenkadun poikkeusjärjestelyt säilyvät ennallaan syksyyn 2020 asti. Hämeentien uudistus etenee kokonaisuutena hyvin. Maaliskuun lopussa 89 prosenttia uusista vesijohdoista oli asennettu, 90 prosenttia maankaivuutöistä oli tehty, 98 prosenttia louhinnoista oli valmiina, raitiokiskoista 62 prosenttia oli asennettu ja 25 prosenttia kivitöistä oli tehty. Destian työpäällikkö Kimmo Perttu kiittelee koko työmaan henkilöstön työpanosta hankkeen eteenpäin viemisessä ja kertoo Kurvin viimeistelytöiden valmistuvan kevään kuluessa. ”Urakan loppuosuudella tullaan tekemään vastaavia työalueiden osaluovutuksia kaupungille, kuten nyt Kurvissa tehtiin.”, Perttu kertoo. Koko uudistus valmistuu loppuvuonna 2020. ”Yllätyksiä on oletettavasti luvassa urakan loppuvaiheessa vähemmän, kuin urakan alussa. Syvimmällä olevat vesija viemäriputket on lähes kauttaaltaan uusittu, ja rakentamisessa on päästy kuopan pohjalta pintaa kohti. Riskien pienentymisen myötä on kasvanut luottamus siihen, että urakka valmistuu vuoden loppuun mennessä.”, sanoo yksikön päällikkö Jarkko Karttunen Helsingin kaupungilta. Mistä Hämeentien uudistuksessa on kyse? Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään. Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroaseman katto. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on myös viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista. Remontti valmistuu loppuvuonna 2020. Pääurakoitsijana on Destia Oy.
7 Viikko 18-19/2020 ? Helsingin kaupunki kehittää sisäisiä innovaatioita uudessa kaupungin Kokeilukiihdyttämössä. Kiihdyttämö lanseerattiin syksyllä 2019 kampanjalla, jossa kaupungin työntekijöitä rohkaistiin ideoimaan ketteriä ja tekoälyä hyödyntäviä kokeiluja. Talven aikana kaupunki teetti seitsemän kokeiluprojektia, joissa tutkittiin tekoälyn mahdollisuuksia kaupungin palvelujen parantamiseen. Monipuolisia kokeiluja tehtiin muun muassa palautejärjestelmän asiakaspalautteen tekoälyavusteisesta analysoinnista palotarkastusten parempaan kohdentamiseen. Helsingin kaupungin digitalisaatiokehityksen lähtökohtana on, että palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelunsa nykyistä paremmin. Sama koskee myös kaupungin työntekijöitä: digitalisaatio helpottaa päivittäistä työntekoa automatisoimalla rutiinitehtäviä. Tässä tekoälyavusteisilla palvelusuosittelijoilla, palauteanalysoinnin avustajilla ja palotarkastusten kohdentamisilla voi olla tulevaisuudessa iso merkitys. – Kokeilukiihdyttämön avulla pyrimme jalostamaan innovaatioita ja tukemaan digitalisaatiota hyödyntävää ketterää kokeilutoimintaa kaupunkiorganisaation sisällä. Tavoite on myös oppia kokeiluista ja skaalata niitä koko kaupungin käyttöön”, sanoo hankepäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupungin digitalisaation muutostoimistosta. Suojateiden tunnistamiseen Pari erilaista esimerkkiä koneoppimisen hyödyntämisestä ovat suojateiden tunnistaminen ja kulttuuripalvelujen suosittelija. Suojateiden koneellisen tunnistamisen avulla Helsingissä voidaan tukea jatkossa paremmin esimerkiksi älyliikenteen kehitystä. Löytö-niminen kulttuuripalvelujen älykäs suosittelija puolestaan auttaa tuomaan kulttuuritapahtumat lähemmäs asukasta. Se vinkkaa asukkaan omien kiinnostuksen kohteiden perusteella häntä mahdollisesti kiinnostavista palveluista. Paikkatietoasiantuntija Fanny Taxellin vetämän hankkeen tarkoituksena oli tunnistaa tekoälyavusteisesti kaikki kaupungin suojatiet ilmakuvista ja saada niistä koordinaatit. – Opimme, että opetusdatan laadun ja määrän merkitys on erittäin tärkeää. Datan määrän kasvaessa Helsinki kehittää tekoälyä hyödyntävää kokeilutoimintaa Helsingin kaupungin palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelunsa nykyistä paremmin. Kuva: Maija Astikainen Sari Lehikoinen (vas.) ja Fanny Taxell kehuvat Kokeilukiihdyttämön toimintaa. Lehikoinen edisti Löytö-kulttuuripalvelujen suosittelijaa ja Taxell hanketta, joka tunnistaa tekoälyavusteisesti suojateitä ilmakuvista. Kuva: Tero Lahti Helsinki-avun apteekkiyhteistyö laajenee Helsinki-apu tarjoaa kauppa-ja apteekkiasiointiapua sekä keskusteluapua. Kuva: Paula Virta ? Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekit Helsingissä ovat sopineet yhteistyöstä Helsinki-avun kanssa. Käytännössä yhteistyö mahdollistaa yli 70-vuotiaille helsinkiläisille kaikkien lähiapteekkien palvelut kotoa käsin koronatilanteen aikana. Helsinki-apu on Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämä puhelinja asiointiapupalvelu ikääntyneille ihmisille koronaepidemian aikana. Apteekkipalveluita on Helsinki-avulle tarjonnut tähän asti Yliopiston Apteekki. Yhteistyö Suomen Apteekkariliiton kanssa täydentää tarjontaa, ja apteekkiasiointi voidaan järjestää nyt kaikkien Helsingin jäsenapteekkien kautta. Apteekkariliitto haluaa turvata helsinkiläisten mahdollisuuden hyödyntää sujuvasti oman lähiapteekkinsa palveluita myös poikkeusaikana. Punavuoren apteekin apteekkarin Anna Westerlingin mukaan apteekit ovat lähteneet yhteistyöhön innokkaasti mukaan. – Apteekit haluavat pitää huolta yli 70-vuotiaista asiakkaistaan ja varmistaa, että apteekkiasiointi onnistuu sujuvasti ja turvallisesti myös poikkeusaikoina. Lähiapteekissa tunnetaan asiakkaat ja heidän lääkehoitonsa kokonaisuus, mikä luo monelle ikäihmiselle turvallisuuden tunnetta, Westerling kertoo. Asiakkaat saavat tiedotteen oman alueensa apteekkien kotiinkuljetuspalveluista Helsinki-avun toimittamien kauppakassien mukana. Tietoa kotiinkuljetuspalveluista saa myös Helsinki-avun puhelinpalvelusta numerossa 09310 10020 (arkisin klo 9–16) ja omasta lähiapteekista. Helsinki-avun toiminnan mahdollistavat käytännössä useat yritysyhteistyökumppanit. Jo aiemmin mukaan ovat tulleet HOK-Elanto ja Yliopiston Apteekki avustetussa kauppaja apteekkiasioinnissa, puhelinkeskuksen kontaktijärjestelmän tarjoava Genesys sekä Posti ja Logisnext Finland Oy sähköskootterikalustollaan, Helkama-Auto ja ŠKODA henkilöautokuljetuksissa sekä Dometic Finland Oy kylmälaukuilla elintarvikekuljetuksiin. Lisäksi Helsinki-avun liikkumista tukee HSL:n Kaupunkipyörät. Helsinki-avun toiminnassa ovat mukana myös useat järjestöt ja vapaaehtoiset. myös epäonnistuneen tunnistuksen riski pienenee. Mallin opettamiseen tarvittiin paljon merkittyä dataa eli meidän tapauksessamme kuvia suojateistä – sekä opetusmielessä myös kuvia, joissa suojateitä ei ollut, Taxell selittää. Kulttuuripalvelujen suosittelijaa suunnitellut viestintäasiantuntija Sari Lehikoinen toteaa, että kaupungin palveluilla on paljon erilaisia käyttäjäryhmiä ja siksi ohjaaminen palveluiden luokse on digikanavissa usein hankalaa. Toisaalta jos suosittelualgoritmi saadaan toimimaan kulttuuripalveluissa, voitaisiin suosittelutoimintoa soveltaa samalla tekniikalla myös muidenkin toimialojen palvelujen markkinoinnissa. – Tekoälyn avulla voimme tuoda palvelut lähemmäs asiakasta, parantaa niiden löydettävyyttä ja lyhentää asiakaspolkuja. Löydettävyys lisää myös palvelutyytyväisyyttä. Samalla voimme miettiä, miten voisimme tarjota asukkaille mukavia yllätyksiä ja löytämisen riemua, Lehikoinen pohtii. Erityisesti suosittelupalveluissa tulee muistaa myös kaupungin toiminnan läpinäkyvyys: asukkaat voivat kiinnostua myös siitä, miksi jotain tapahtumaa ja palvelua suositellaan juuri hänelle. Algoritmin täytyykin olla läpinäkyvä. Tekoälykokeilujen tekijät ovat huomanneet, että tekoäly on yhtä älykäs kuin sen opettaja. Ihmistä tarvitaan opettamaan konetta ja vinoumat opetusdatassa tai opettajan ajattelussa näkyvät myös tekoälyn toiminnassa. Lehikoisen ja Taxellin mukaan on tärkeä myös katsoa tulevaa tekoälyyn perustuvaa palvelua tai tuotetta heti hankkeen alussa eri näkökulmista. Näistä näkökulmista asiakasnäkökulma on keskeisin, jotta tuloksena olisi selkeä ja helppokäyttöinen tuote. Hankalaa ja epäloogista palvelua ei käytä lopulta kukaan. Kokeilukiihdyttämötoiminnassa kaupungin kumppaneina ovat olleet myös useat alan yritykset. Kokeilujen suunnitteluun apua tarjosivat Aiwo.ai, Ai4Value, CGI, Deloitte, Digitalist Group, Futurice, Gofore, Helsinki Intelligence, Microsoft, SAS ja Taito United. Kokeilujen toteutuksessa kumppaneina olivat Deloitte, Helsinki Intelligence, Integrify, ja SAS. Kaupungin toinen tekoälykokeilujen ja ohjelmistorobotiikan kampanja alkaa Kokeilukiihdyttämössä toukokuussa 2020. Rahoituksen kokeilut saavat Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelman budjetista. Koronavirustartuntoja estetään sairaaloissa monin tavoin ? Koronavirustartuntojen estäminen sairaaloissa on ensiarvoisen tärkeää sairaanhoitojärjestelmän, henkilöstön ja potilaiden suojaamiseksi sekä muiden sairauksien hoidon turvaamiseksi. Suojaimia on sen mukaisesti kohdistettu sinne missä tartuntariski on suurin. HUS tavoittelee epidemianaikaisen suojainten käytön asteittaista laajentamista. Tartuntojen estäminen sairaaloissa suojaa järjestelmää ja yksilöä Epidemian leviämisen estäminen sairaaloissa on ensisijaisen tärkeää sekä sairaanhoidon kestokyvyn että potilasja työturvallisuuden näkökulmasta. Koronaviruksen laajamittainen leviäminen sairaaloissa johtaisi työvoimapulaan ja koronaviruspotilaiden ja muiden sairauksien hoidon vaarantumiseen. – Epidemian sairaaloihin leviämisen estäminen on oltava kaiken lähtökohta, ja sen eteen teemme kaikin keinoin töitä. Siksi suojaimia on kohdistettu ensin koronaviruspotilaiden hoitoon eli sinne missä sairastumisriski on korkein, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Suojainten käytön lisäksi sairaaloita, henkilöstöä ja potilaita suojataan koronavirustartunnoilta myös monin muin keinoin. Vierailurajoitukset, ulos sijoitetut drive-in näytteenottopisteet, potilaiden ohjattu sijoittaminen osastoilla ja päivystyksissä ja erillisen koronavirussairaalan perustaminen ovat kaikki osa systemaattista tartuntojen torjuntaa. Suojainten käytön asteittainen laajentaminen Suojainten tarve ja kysyntä on koronavirusepidemian myötä kasvanut kaikkialla rajusti. Rajallisen saatavuuden vuoksi suojaintilannetta ennakoidaan, seurataan ja ohjataan HUSissa jatkuvasti. – HUS Logistiikka ja valmiusorganisaatiomme ovat tehneet äärimmäisen arvokasta työtä varmistaakseen meille päivittäin mahdollisimman hyvän suojaintilanteen. Kohtuullisesti onnistuneen hankinnan ja tiukan ohjeistuksen ansiosta suojaimia on riittänyt välttämättömään käyttöön, sanoo Mäkijärvi. HUSin suunnitelmana on alusta lähtien ollut suojainten käytön asteittainen laajentaminen heti materiaalitilanteen sen mahdollistaessa ja toisaalta senhetkisen epidemiatilanteen ja yleisen tartuntariskin huomioiden. Suojainten käytön laajentamisella pyritään pienentämään riskiä, joka liittyy mahdollisiin oireettomiin tartuttajiin. ”Suojainhankintaan liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia erityisesti pitkällä aikavälillä. Kokonaisharkinnan pohjalta olemme kuitenkin päättäneet laajentaa suojainten käyttöä tiettyjen riskiryhmien hoitotilanteisiin, joissa lähikontakti on pitkäkestoinen.”, sanoo Mäkijärvi. Päätös koskee osastolla olevia syöpäja elinsiirtopotilaita, jotka saavat puolustuskykyä heikentäviä hoitoja. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden suojaamiseen sekä tarkkailuun kiinnitetään sairaalassa epidemian aikana muutenkin tavanomaista enemmän huomiota. Infektioherkkien potilaiden hoitoon on vakiintuneet hoitokäytännöt, joita noudatetaan myös epidemian aikana. ”On syytä alleviivata, että koronavirusepidemiaan liittyvissä suojainja muissa käytännöissä on kyse täydentävistä toimenpiteistä. Normaalitoiminnan suojainohjeet ja muut infektioiden torjuntaan liittyvät erikoissairaanhoidon käytännöt ovat luonnollisesti edelleen voimassa”, jatkaa Mäkijärvi.
8 Viikko 18-19/2020 H Kulttuuri Risto Kolanen: Huhtikuun kulttuurikierros Susan Aho on säveltänyt ja kirjoittanut uusia lauluja. Debyyttialbumilla ”Pieniä eleitä” kuuluu monipuolisuus musiikintekijänä. Kuva: Minna Annola. Anna-Maria Lehtoahon antoi hartaan ”Carte Blanche” (Avoin valtakirja) konsertin Vanhan kirkon salissa Helsinki Organ festivaalilla. Kuva: Krstian Saarinen. Thibault Monnier, Minna Tervamäki ja taustalla Virpi Pahkinen ja Pontus Sundset tanssivat intensiivisesti “Toisen maailman kaikuja” Teatteritalo Universumissa talvella. Kuva: Minnä Hatinen. Levy-yhtiö Scandia toi jazziskelmän maahan. Sen dreamteam 1960-luvun alussa: äänittäjä Aarre Elo puikoissa, sovittaja Jaakko Salo valvoo ja pomo Harry Orvomaa katsoo taustalla. Kuva: Alvar Kolanen. Tanssija Tiia Hämäläisen karanteenitaideideana on keksiä omia teoksia vanhoista klassikoista käyttämällä rekvisiittana kotoa löytyviä tavaroita. Tässä hän on muuntuneena Alphonse Muchan teokseen “The Moon”. Kuva: Tiia Hämäläinen. ? Helsingin kaupunki ei peri takaisin jo myönnettyjä kulttuurin taideja kulttuuriavustuksia peruuntuneiden tai siirtyvien tapahtumien ja tuotantojen osalta. Kaupunki selvittää mahdollisia muita keinoja kentän kulttuurikentän tukemiseksi. Ryhmälaulaja nousee siivilleen Susan Aho nousee omille siivilleen 17.4. julkaistulla soolodebyyttialbumillaan ”Pieniä eleitä” (Magnum Music 2020). Lauluyhtye Värttinästä, Duo Kuunkuiskaajista ja Nukketeatteri Samposta tuttu muusikko–laulaja–hanuristi on tehnyt musiikkia maailmanmusiikista lastenlauluihin sekä iskelmistä laulelmiin. Kansainvälisilläkin lavoilla jo vuosia esiintynyt Aho on kokenut artisti, joka on edustanut Suomea Euroviisuissa Kuunkuiskaajien kappaleella ”Työlki ellää” Oslossa. Hän on säveltänyt Värttinän jäsenenä musiikkia suurmusikaaliin ”Lord of the Rings” ja kiertänyt ympäri maailmaa eri kokoonpanojen kanssa. Pieniä eleitä – singlen musiikkivideo löytyy Youtubesta. listä toiseen: mustalaismusiikkia, slaavilaista kaihoa, kuubalaista rytmimusiikkia, josta syntyy kokonaisuus ja tunnistettava omin tyylilaji, etnofolkia. Ensimmäinen soolosinglejulkaisu ja video “Tulevaan” julkaistiin talvella. Se soi duuritunnelmissa. Uuden albumin Livestream on 17.5. sään mukaan ulkosalla. Mukana ovat myös Markojuhani Rautavaara ja Mika Venhovaara. Lippuja saa Mesenaatti.me – sivuston kautta. Se kannattaa sillä tavattoman eloisa ja iloinen laulaja on parhaimmillaan livenä. – Laulujen tekeminen on ollut mulle omien tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä. Kirjoittaminen pakottaa kuuntelemaan itseään. Kirjoittaminen on ollut terapiaa. Näiden laulujen äärellä on menty sisälle alitajuntaan ja tiedostamattomaan minään. Asioihin, joita en ole ehkä itsellenikään tohtinut sanoa. ”Puhu minulle” – laulussa Aho kysyy: – Tahdon rikki huutaa hiljaisuuden / löytää kauan sitten kadonneen / vieläköhän voisimme tuntea sen / väliltämme hävinneen rakkauden, vai onko liian myöhäistä? Uruilla ei synny vain virsiä sunnuntaisin Helsingin keskustaan kaikelle kansalle suunnattu ”Helsinki Organ Festival” kokosi maaliskuulla hyvin väkeä moneen eri konserttiin. Järjestäjät haluavat todistaa, että urkumusiikki on ”muutakin kuin virsiä sunnuntai-aamuna”. Urkutaide on merkittävä klassisen musiikin osa-alue siinä missä vaikkapa orkesterimusiikki, oopperaja laulutaidekin. Urut ovat soittimista monipuolisin. Yhteen ja samaan soittimeen sisältyy kokonaisen orkesterin verran erilaisia sointivärejä. Vuosittain järjestettävä tapahtuma kerää sekä ammattilaisia että uruista kiinnostuneita harrastelijoita yhteen. Opiskelijat pääsevät osallisiksi sukupolvien väliseen vuoropuheluun. Mestari–kisällityyppinen opetus ja kannustaminen ovat tunnettuja ilmiöitä niin urkurikuin koko muusikkokollegion keskuudessa. Organum-seura toteuttaa festivaalilla tavoitettaan tukea, edistää ja kehittää urkutaidetta koko Suomessa. Anna-Maria Lehtoaho on juuriltaan pohjoissuomalainen, koko ajan kantahämäläistyvä kanttori ja urkuri. Urkujensoiton diplomin hän soitti Sibelius-Akatemiassa, josta valmistui myös kirkkomusiikin maisteriksi. Opinnot täydentyivät Wienin musiikkikorkeakoulussa. Muusikko on konsertoinut uransa aikana niin solistina kuin kamarimuusikkona. Todella harras oli keväinen ”Carte Blanche” (Avoin valtakirja) konsertti Vanhan kirkon salissa. Lehtoaho soitti meille Gustav Merkelin variaatioita Beethovenin teemasta, Arvo Pärtiä, Beethovenin ”Adagio Assain” ja Claude Debussya. Muissa konserteissa soitti vieraita Ruotsista, Virosta ja Hollannista. Toisen maailman kaikuja Teatteritalo Universumin kevätkausi 2020 muodostui vierailuesityksistä. Ainutlaatuisessa Betanian teatterisalissa nähtiin helmiSe on kaunis balladilaulu uuteen kotimaiseen popmusiikkiin. Susan Aho on säveltänyt ja kirjoittanut uusia lauluja. Debyyttialbumilla kuuluu monipuolisuus musiikintekijänä. Laulut lipuvat tyy
9 Viikko 18-19/2020 Toivossa on hyvä elää Sini Onne ja Joona Tuoriniemi näyttelevät viruspandemiaa kuvaavassa seikkailuesityksessä kaksi vuotta sitten Teatteri Toivossa. Kuva: Toni Ahola. Teatteri Toivon 10-vuotisjuhlavuoden kantaesitys nosti esille naisnäkökulman miehen seksuaaliseen haluttomuuteen. Kuvassa ovat Mira Salmela (vas.), Pia Vallenius ja Laura Auvinen. Kuva: Toni Ahola. ? Teatteri Toivon kotinäyttämöjä on ollut kolme v. 2007 perustamisen jälkeen. Aluksi oli pieni toimistotyyppinen paikka Fleminginkadulla, jossa näki nuorten aikuisten ihmissuhdedraamoja. Telakkarannassa oli isompi tila, jossa oli suuria seikkailuesityksiä, musikaaleja, monologeja ja ”Kauppa-Lopon” kaltainen klassikko. Paavalinkirkkoa vastapäätä Hermannin pienteollisuusalueelta löytyi uusi tila syksyllä 2017. ”HALUTON” oli 10-vuotisjuhlavuoden kantaesitys, joka nost esille naisnäkökulman miehen seksuaaliseen haluttomuuteen. Hiljainen häpeä, epävarmuus ja pistävä syyllisyys. Parisuhteen sammuneesta intohimosta ja sen tuomasta ahdistuksesta kertova näytelmä oli syväluotaava katsaus seksuaalisen minäkuvan romahtamiseen ja vallan rakenteeseen parisuhteessa. – Tää on vähän, kuin olisi parisuhteessa laatikon kanssa. Ainut mikä erottaa sen laatikosta on se, että laatikot ei pelaa mitään. ”Lauluja Tyhjästä Maasta” oli kunnianhimoinen näytelmä, joka tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen. Mitä jää jäljelle, kun aiempi, yhteinen turvallisuus korvataan yksinäisyydellä ja toivo hiljaisuudella? Prologissa viruspandemia iskee maailmaan – ja Suomeen. Helsingistä paetaan Runoilija Jael Rantanen lukemassa ensimmäistä kirjaansa 2018 Stockmanin yläravintolassa. Kuva: Kari Rantanen. Erityisesti aikuisille suunnattu nukketeatteri kukoistaa. Nukketeatteri Sampossa nähty Maria-Elina Koivulan ohjaama Vedenalainen-vierailuesitys oli korkealaatuista nukketeatteria. Kuva: Miso Macura. kuulla ihmisen ja historian muutoksesta inspiroitunutta tanssitaidetta. ECHOES OF ANOTHER WORLD (Kaikuja toisesta maailmasta) on Thibault Monnierin ja Virpi Pahkisen koreografioiden muodostama yhteisilta, jossa heidän lisäksi tanssivat Minna Tervamäki, Pontus Sundset ja Alice Pastel. Tanssiteokset ovat inspiroituneet historian laajoista kaarista sekä ihmislajin tiedollisesta ja fyysisestä vallankumouksesta. Ilta yhdistää kaksi yksilöllistä koreografista kieltä koettelemaan kehon ja mielen rajoja. Kaksi vahvaa koreografia ja kaksi aika erillistä osaa. Koreografia on kirjattu yhteisesti Monnierin ja Pahkisen nimiin. Alussa oli vahvaa Monnier-tyyliä, jälkipuolella enemmän Pahkista, aiemmin näkemieni tanssien perusteella. Monnierin ja Tervamäen tanssi on intiimiä ja silti suorasukaista. Nainen kuljettaa miestä lattialla kaulahihnan päässä. Liike on fyysisen tehokasta pitkien raajojen välittämänä hehkuna. Katsoja nauttii vartalon täsmällisestä liikekielestä, jossa klassinen baletti näkyy. Jälkimmäisessä osassa vuorottelevat Pahkisen ja Sundsetin tanssimat soolot. Duetossa kontakti tuntuu veistoksellisen tarkalta. Nuoren tanssiopiskelija Pastelin kyltti ehdottaa alussa: ”Tarina on sinun kirjoitettava.” Molemmat osat puhuttelivat katsojan mieltä. Todella vaikuttava tanssi-ilta ei saanut runsasta yleisöä, mutta ehkä tämän näkee vielä uudelleen. Valkeilla silloilla Jael Rantanen muistuttaa Palmusunnuntainn runossa luonnon rauhasta Valkeilla silloilla -runollaan: – Helsingin Seurasaaressa / huhtikuun aamun kirpeät auringonsäteet / herättivät, / nostivat ihmiset elementeistään ja / työnsivät lehtien silmut esiin. / Ihmiset nauttivat meren silloilla, litteillä kallioilla, / lintujen ja elämänilon alkulähteillä – / turvavälejä noudattaen. / Pieni tyttönen hymyili siinä ohi mennessään – / Se tarttui. Scandia toi jazziskelmän maahan Erkki Pällin ”Scandian tarina” (Musiikkiarkisto 2020) kertoo Scandia-Musiikista, jota voidaan pitää maamme ensimmäisenä independent-levy-yhtiönä. Se kilpaili menestyksellisesti vajaa 20 vuotta hittilistoilla maamme suurimman levy-yhtiön Musiiki-Fazerin kanssa. Yhtiön artisteja olivat esimerkiksi Laila Kinnunen, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola, Reijo Taipale, Eino Grön, Danny, Kirka ja Tapani Kansa sekä jo kyntensä näyttäneet Olavi Virta ja Georg Malmstén. Kansainvälisen tason sovituksista vastasivat muun muassa Jaakko Salo ja Esko Linnavalli. Sauvo Puhtila oli Scandian hovisanoittaja ja hän kehitti myös lastenlaulua uusiin kuosiin, ”Saukki ja Pikkuoravat”. Äänittäjämaestrot Aarre Elo ja Jouko Ahera kehittivät luovasti tekniikkaa. Pitkän linjan toimittaja Erkki Pälli (1935–2018) luovutti keväällä 2018 Musiikkiarkistoon aineistonsa ja vimeisiin elinviikkoihinsa saakka työsti käsikirjoitusta Scandia-Musiikin historiasta. Hänen tekstinsä sisältää myös katsauksen suomalaisen jazzin historiaan ennen Scandia-Musiikin perustamista. Se onkin tarinan parhainta uutta tietoa. Scandia oli jazzmiesten Paavo Einiön, Herbert Katzin ja Mosse Vikstedtin luomus 1953. Nimen merkkiä käytettiin jo sitä ennen jazztallenteissa. Kaksi jälkimmäistä luopui alun jälkeen. Tilalle tuli toimitusjohtajaksi Harry Orvomaa, kun Einiö vastasi kansainvälisistä suhteista ja maahantuonneista. Orvomaa oli mustasukkainen naistähtiensä miessuhteista, joista kirjoittajalla on juorutietoa. Mutta juutalainen pomo antoi tilaa etniselle ja mustalaismusiikille ja ihan lopuksi jopa työväenlauluille. Salo oli kolmas vahva nimi menestysvuosina. Hän ja Erkki Melakoski loivat jazziskelmän suomalaisen perusklangin naislaulajilleen. Musiikkiarkisto toteutti kirjoittajan toiveen ja julkaisi hänen käsikirjoituksensa postuumisti. Pälli ei ehtinyt Tarinassaan aivan loppuun saakka, sillä hänen tekstinsä päättyy vuoteen 1966. Kirjan toimittanut Juha Henriksson on kirjoittanut lyhyesti loppu vuosista. Paikoin Pällin teksti kaiken sujuvuutensa ohella sisältää hieman toistoa ja hyppelyä siellä täällä. Valokuvaajaisäni kohdalla on asiavirhe. Alvar Kolanen oli vielä Levytukussa 1950-luvun puolivälissä , mutta ehti ottaa sittemmin tunnetut valokuvat Scandia-tähdistä. Niistä on tehty kaksi kirjaa. Nainen pukeutuu muotokuvaan Tanssija Tiia Hämäläinen on toteuttanut facebook-sivullaan tyylikästä kuvasarjaa, jossa hän pukeutuu tunnettujen taidemaalareiden teosten mallin mukaan. Hän sai inspiraation maalaustaidekuvasarjaan alankomaalaisen Anneleos Officierin perustamasta @ tussenkunstenquarantaine Instagram-tilistä. Idea on keksiä omia teoksia vanhoista klassikoista käyttämällä rekvisiittana kotoa löytyviä tavaroita. – Ajatus oli mielestäni hauska ja herkullinen, ja päätin lähteä tekemään omia versioita ja tulkintoja teoksista. Minua kiehtoo erityisesti se hetki, mikä on saatu vangittua maalaukseen. Miten saan toteutettua mahdollisimman tarkasti jonkin teoksen rajatuilla puitteilla? Johannes Vermeerin Turbaanipäisen tytön turbaani syntyi t-paidasta ja vessapaperista. – Luovaa tekemistä olen kaivannut myös tanssijan ja tanssinopettajan töiden lakattua koronan takia. Taiteidentekijöiden keskuudessa on syntynyt uudenlainen luomisvimma ja yhteisöllisyyden tunne eristyksestä huolimatta. Kynnys madaltuu tuoda omia tuotoksia esille. – Hetken taide ja tietynlainen keskeneräisyys on mielestäni vapauttavaa ja hyvin kiinnostavaa. – Varmasti tästä on hyötyä myös tulevaisuudessa ja uusien tanssiteosten roolien hahmotuksissa. Kaikesta luovasta työstä jää jälki, jota voi hyödyntää seuraavissa projekteissa. Olen valinnut erilaisia teoksia sarjaani, ja jokaisessa teoksessa on ollut erilainen hahmo. Ilmeitä ja asentoja olen harjoitellut peilin edessä ennen kameran eteen menoa. Hämäläinen ottaa kuvan yksin iPadin itselaukaisimella. Oikea kuvausasento ja ilme on haettava kymmenessä sekunnissa. Lempikuva on Alphonse Muchan ”The Moon”, koska hän pitää art nouveau –tyylistä. Taiteilija esiintyy jo tanssijana videolla kotonaan. Valkeilla silloilla Jael Rantanen muistuttaa Palmusunnuntain luomuksessaan luonnon rauhasta Valkeilla silloilla -runollaan: – Helsingin Seurasaaressa / huhtikuun aamun kirpeät auringonsäteet / herättivät, / nostivat ihmiset elementeistään ja / työnsivät lehtien silmut esiin. / Ihmiset nauttivat meren silloilla, litteillä kallioilla, / lintujen ja elämänilon alkulähteillä – / turvavälejä noudattaen. / Pieni tyttönen hymyili siinä ohi mennessään – / Se tarttui. Tummasävyistä ihmiselämän kiertokulkua Nukketeatteri Sampossa talvella esillä ollut ”Vedenalainen” on hurmaava satu aikuisille. Syvällisesti rakennettu nukketeatterisatu aikuisille vie katsojat veden syvyyksiin, liikutaan vedenalaisen taikamaailman ja maanpäällisen maailman välillä. Aika ja paikka kietoutuvat toisiinsa, hienosti ohjattu valotaide rytmittää esityksen kiinnekohtia. Sairaalassa oleva vanha mies odottaa kuolemaa ja näkee unia, nainen odottaa lasta, myöhemmin sitten syntynyt pikku poika on osa taikamaailmaa. Runollinen teksti täydentää kokonaisuuden. Mitä onkaan ihmiselämän kierto maailmankaikkeudessa? Katsotaan taaksepäin, mitä tehtiin tai jätettiin tekemättä menneisyydessä. Sukupolvien ketjuissa on kipua ja ahdistusta. Kaikki on silti yhtä ja katse on tulevaisuudessa. Koko sali on pimeä ja nukettajat sulautuvat näyttämölle. Kalat uiskentelevat, sikiö kohtaa kuolevan vanhuksen, aineen kiertokulku on läsnä. Vesi on kaiken elämän edellytys ja kertoo tarinan takaa myös ekologista kieltään myös ympäristöongelmista. Kohtaa veden syvyys, kohtaa itsesi. Harvinaisen aistikas ja kokonainen esitys, jolle toivoo lisäesityksiä syksyllä. Turkulaisen Aura of Puppets -tuotannossa lavalla ovat Perrine Ferrafiat, Johanna Kultala, Linda Lemmetty ja Mila Nirhamo, joista monet ovat tuttuja parin vuoden takaisesta ”Likat” -esityksestä. Ohjaaja Maria-Elina Koivula työryhmä luo teoksessaan uudenlaista, nukketeatterin ja projisointien yhdistämisestä syntyvää ilmaisukieltä. Teksti: Risto Kolanen Aika hurja ennustus syksyllä 2018. Toivo avasi pääsiäisenä 2020 ovensa yhdeksi illaksi ja striimasi livenä uutuusnäytelmänsä ”Hän joka kiinnostui ötököistä”. Livestriimi tuli Toivon YouTube-kanavalle koko kansalle nähtäväksi ja tallenteen voi katsoa milloin vain haluaa. Näytelmä vie katsojan maailmanlopunmurjottajan dystopiseen maailmaan ja hetkeen, jolloin ötökät alkavat kiinnostaa ihmiskuntaa enemmän. Teatterinjohtaja Sara Salmenmäki toteaa, että Toivo on valtavan kiitollisia jokaiselle joka on mesenoinut työtä tai ostanut vapaaehtoisen striimilipun. – Korona pakottaakin meidät uudistumaan ja etsimään uusia keinoja tavoittaa yleisö. Tulemme siis suoraan katsojiemme kotiin ja tuomme teatteritaiteen olohuoneisiin. Toivon ”luonnollisen teatterin” linja näyttäytyy katsojille elokuvamaisena, visuaalisena ja hyvin toden tuntuisena kokemuksena. kauas pohjoisen metsiin. Näytelmä tapahtuu varsinaisesti aikana, jolloin on kulunut 15 vuotta siitä, kun viruspandemia tuhosi lähes koko ihmiskunnan.
10 Viikko 18-19/2020 Pumppaamotukosten määrä lisääntyi huomattavasti – Itse viemärietikettihän on hyvin yksinkertainen. WC-pönttöön vain ns. sitä itseään ja vessapaperia, sekä pesuvesiä. Siitä huolimatta viemäriin päätyy kaikkea sinne kuulumatonta roskaa: talouspaperia, kumihanskoja, hiuksia, alusvaatteita... Vessassa olisi hyvä olla erillinen roskapönttö, että ei tulisi tarvetta käyttää WC-pönttöä muuhun kuin se on tarkoitettu, toteaa Jokinen. Tukoksista koituvat kulut tulevat aina asukkaiden maksettavaksi, joko suoraan tai välillisesti. Kiinteistön alueelle muodostuvien tukosten aiheuttamat kulut tulevat maksettavaksi suoraan. Sen sijaan kunnallisessa verkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla aiheutuvista kuluista lasku tulee välillisesti jätevesimaksuissa, mikä monelta voi unohtua. Miten tukostilanne hoidetaan Tukoksen muodostuminen havaitaan pumpun käyttöön ottaman virran määrän suurentumisena. Tukos ei yleensä poistu itsestään. Parhaimmillaan tukos ehditään kuitenkin poistaa jo ennen pumpun täydellistä tukkeutumista. Riippuen pumppaamosta ja pumppujen määrästä pumppaamolla, tukos poistetaan välittömästi tai vasta seuraavana päivänä. Tarvittaessa pumpputukokset avataan päivystystyönä yöllä tai viikonloppuna. – Pumpputukoksen poistamiseen lähtee aina kaksi asentajaa paikalle työturvallisuuden takia. Aluksi pumppu joudutaan nostamaan asennuspaikaltaan pois. Pumpun sähkömoottori akseleineen ja juoksupyörineen irrotetaan pumpun pesästä. Vasta tämän jälkeen päästään tukosta poistamaan. Tukoksen poistaminen on aina käsityötä ja tällöin tapahtuu mikrobiologisille epäpuhtauksille altistumista, Jokinen kertoo. Työhön varustaudutaankin aina tarvittavilla suojavarusteilla. Tukoksen poistamisen jälkeen pumppu kootaan jälleen kasaan ja asennetaan takaisin paikoilleen. Työtunteja yhden pumpputukoksen aukaisuun menee siirtymisineen keskimäärin kolme tuntia ja isoimpien pumppujen kohdalla tätäkin enemmän. H Kirja-arvostelu Kiehtovaa raakuutta Tukholmassa! silla ei ollut kunnon hallitsijaa. Kustaa III oli murhattu 1792 ja valtaa pitivät erilaiset sijaiset. Täydellinen mielivalta, rikollisuus rehotti. Yläluokka voi hyvin, laaja köyhälistö huonosti. Tukholman kaupunkikuvaus oli jo kirjassa ”1793” aivan erityisen elävää, elokuvamaista kuvaamista. Tätä linjaa ja tyyliä jatkaa myös seuraavan vuoden ”1794” kuvaus. Edelleen Tukholmassa seikkailee raakki ,puukäsi, Mickel Cardell, joka raakuudellaan sopii auttamaan erilaisia pulassa olevia. Tuon ajan mielisairaalat ja lastenkodit saavat kuvauksensa kuten myös julkiset mestaukset, kansanhuvit. Pidetään häätkin,joissa morsian hääyönä raiskataan porukalla ja nuori sulho,kartanon omistaja, passitetaan mielisairaalaan.Kuvaus mielisairaalan asukeista on karmaiseva. Kahvi kiellettiin Kirjan pikku erikoisuus on maininta kahvin kieltämisestä koko Ruotsissa eli myös Suomessa vuoden 1794 syksyllä. Tukholman kahvilat sulkeutuivat, salakahviloita tietysti syntyi, myös Suomessa. Pikku tietovisailuihin tänä päivänä sopii hyvin kysymys: koska kahvi kiellettiin lailla Suomessa? Niklas Natt och Dagin kirja ”1794” oli suuri myyntimenestys Ruotsissa, mikä ei ole ihme. Tulossa on vielä trilogian kolmas osa ”1795”. Sitä odotellessa kannattaa ehdottomasti lukea kirjat ”1793” ja ”1794”. Käsittämättömän mieltä kuohuttavaa kirjallista kerrontaa, molemmat. Pekka Hurme ? Ihmisen raakuus, julmuus,sadistisuus,sukupuoliset kieroutumat ovat aina olleet osa maailmankirjallisuutta. Usein vaiettu,enemmän ja vähemmän salassa pidetty kirjallisuuden alalaji. Usein vastenmielistä,etovaa luettavaa, kirja jää lukijalta kesken. Tähän kirjalliseen maailmaan lukijan johdattaa ruotsalainen aatelissuvun vesa, kirjailija Niklas Natt och Dag , oikea sukunimi! Hänen esikoisteoksensa ”1793” oli suurmenestys koko Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Miten ihmisen pahuutta voi kuvata niin kiehtovasti, elämänmakuisesti että monisatasivuinen kirja vie lukijan mukanaan Tukholman elämään niin ettei lukijalle tule paha,vastenmielinen olo! Ruotsin orjasaari! Tämä kirjailijan mestarillinen taito tulee vahvasti esille myös uudessa kirjassa ”1794 – elävien haudasta ” (Johnny Kniga, 458 s, 2019 ). Kirjan alku valottaa Ruotsin, johon Suomikin osana kuului, mielellään vaiettua siirtomaahistoriaa. Ruotsi omisti lähes sata vuotta oman siirtomaasaaren Karibian merellä. Tämä saari toimi Afrikasta tuotujen orjien myyntipaikkana, ”markettina”,mjoka ”puolueettomana” sopi hyvin orjien välityspaikkana USA:n markkinoille. Niklas Natt och Dag kuvaa raa`an inhottavasti orjien kohtelua tällä karulla kalliosaarella ruotsalaisten hoitaessa mustien miesten,naisten,lasten vastaanottoa täpötäysistä orjalaivoista orjatorin markkinoille ja sieltä ostajille. Orjasaaren hallitseminen ei ole Ruotsin historian ansiokkaimpia lukuja. Siitä on mielellään vaiettu historian kirjoissa. Tämä kirja ei vaikene! Kamala Tukholma Tukholma oli vuonna 1794 kamala kaupunki. Likainen, rähjäinen, väkivaltainen. Se oli Ruotsin ja samalla Suomenkin pääkaupunki aikana jolloin RuotHelsingin kaupunginkirjasto tekee striimauksia Oodissa ja muissa kaupungin kirjastoissa Kaupunginkirjasto tuottaa monipuolisia tapahtumia ja usealla eri kielellä. Tällä hetkellä tarjontaa on Helsinki-kanavalla suomen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi. Tulossa on muun muassa kaksikielinen satutunti suomeksi ja viroksi. Poikkeusaikaan siirtyminen ja kirjastojen sulkemisen aiheuttama tapahtumien peruminen herätti kirjastolaisissa huolta kirjailijoiden sekä muiden esiintyvien taideja kulttuurityöläisten tilanteesta. Moni heistä on menettänyt kriisin keskellä työmahdollisuuksia ja tuloja. Helsingin kaupunginkirjaston striimausten tarkoituksena onkin paitsi tuottaa iloa ja hyötyä kaupunkilaisille myös osoittaa solidaarisuutta kirjailijoille sekä taideja kulttuurialalla työskenteleville. Tuotannon tukikohta on Oodissa, mutta tekijöitä on mukana monesta kirjastosta. Käytössä on pieni tapahtumabudjetti ja kaikille vieraille maksetaan esiintymispalkkio. – Teemme tässä hämmentävässäkin tilanteessa työtä ilolla ja innostuksella. Tuotannon sisällöllinen ja tekninen laatu on osoitus kirjastolaisten huikean monipuolisesta osaamisesta, sanoo striimauksia koordinoiva informaatikko Niina Holm Oodista. ? Helsingin kaupunginkirjasto aloitti suorien lähetysten striimaamisen Helsinki-kanavalle kirjastojen sulkeuduttua maaliskuussa. Striimauksia on monta kertaa viikossa ja jopa useita päivässä. Aamupäivisin painotus on lapsille ja lapsiperheille suunnatussa tarjonnassa ja iltapäivisin nähdään muun muassa kirjailijavierailuja ja ajankohtaisia keskusteluja. Striimauksista tuotetut tallenteet ovat jälkikäteen katsottavissa Helsinki-kanavalla osoitteessa helsinkikanava.fi. Helsinki-kanavalle onkin kertynyt jo kymmeniä Helsingin kaupunginkirjaston videotallenteita. Tulevien striimausten ajankohdat voi katsoa osoitteesta helmet.fi/kirjastohelsinkilive. Striimausten kuvauspaikkana toimii pääasiassa keskustakirjasto Oodi, mutta videoita kuvataan myös muissa Helsingin kirjastoissa. – Olen todella ylpeä kirjastohenkilöstön osaamisesta ja ketteryydestä tässä poikkeustilanteessa. Välittömästi kirjastojen sulkupäätöksen tultua kirjastoissa lisättiin panoksia etäja digipalveluihin ja saatiin parissa päivässä organisoitua myös kirjallisuusaiheiset striimaukset niin sisällöllisesti kuin teknisestikin, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Striimausten ohjelma on kiinnostava otos kirjastojen monipuolisista tapahtumista. Kevään aikana haastateltavaksi saadaan eturivin taiteen tekijöitä, kuten kirjailijat Sofi Oksanen ja Emmi-Liia Sjöholm sekä elokuvaohjaaja Dome Karukoski. Toukokuusta suunnitellaan runoilijoiden kuukautta, jolloin vieraaksi kutsutaan runoilijoita ja muita vähälevikkisen kirjallisuuden tekijöitä. Myös musiikkitarjontaa on luvassa, sillä haastatteluun saapuu muusikko Samuli Putro ja Oodin Maijansalin lavalla nähdään rap-artistit Laineen Kasperi sekä F. Lapsille striimataan satutuokioita ja loruhetkiä miltei joka arkipäivä. Sisältöjä tehdään kaikille ikäryhmille Raitiolinjat 1 ja 8 palaavat Sörnäisten metroasemalle ? Raitiolinjat 1 sekä 8 alkavat liikennöidä 4.5. alkaen Helsinginkatua pitkin Sörnäisten metroaseman kautta. Linjat 6T ja 7 jatkavat vielä poikkeusreitillä Sturenkadun kautta. Samalla Sörnäisten metroaseman bussipysäkkien sijainteihin tulee muutoksia. R a i t i o v a u n u p y s ä k k i Töölön suuntaan on uudella paikallaan Helsinginkadun puolella risteystä. Pysäkki pohjoisen suuntaan on lähes samalla paikalla kuin ennen uudistusta eli kadun keskiosassa. Ratikkapysäkit on siirretty uudistuksen yhteydessä Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksen eri puolille. Uudella pysäkkijärjestelyllä pyritään parantamaan liikenteen luotettavuutta sekä pysäkkialueen toimivuutta. Aiemmista tiedoista poiketen linjat 6T ja 7 jatkavat edelleen liikennöintiä poikkeusreitillä Sturenkadun kautta. Bussipysäkit pohjoisen suuntaan sijaitsevat entisellä paikallaan Vilhonvuorenkujan ja Kulmavuorenkadun välillä, mutta niitä jatkossa vain kaksi kappaletta. Eteläiseltä pysäkiltä kulkevat bussit Mäkelänkatua pohjoiseen ja pohjoiselta pysäkiltä bussit Hämeentietä pohjoiseen. Bussipysäkki keskustan suuntaan taas siirtyy Helsinginkadun pohjoispuolelle. Sörnäisten metroaseman sisäänkäynnit sijaitsevat Vaasanpuistikossa sekä Hämeentie 54:n ja 29:n edustalla. Metroaseman molemmat hissit ovat käytössä 4. toukokuuta lähtien. Sörnäisten ratikkakiskojen käyttöönotto aiheuttaa myös muutoksia myös Kurvin ulkopuolella: Urheilutalon Helsinginkadulla sijaitseva väliaikainen raitiovaunupysäkki poistetaan käytöstä ja normaalit pysäkit Urheilutalolla palaavat käyttöön. Porvoonkadun bussija raitiovaunupysäkit ovat kuitenkin edelleen poissa käytöstä, koska raitiolinjat 3, 6T ja 7 ja bussilinja 51 eivät voi liikenteen ruuhkautumatta käyttää kyseisiä pysäkkejä. Pysäkit otetaan käyttöön kun raitiolinjojen määrä Läntisellä Brahenkadulla vähenee nykyisestä. Muutokset linjalla 1 Linja 1 kulkee Urheilutalon ja Hattulantien välisen osuuden Sörnäisten metroaseman ja Helsinginkadun kautta kautta. Linja käyttää jatkossa pysäkkejä; Urheilutalo, Helsinginkatu, Sörnäinen (M), Lautatarhankatu, Vallilan kirjasto. Poistuvat pysäkit: Urheilutalo (Läntisellä Brahenkadulla) ja Roineentie. Muutokset linjalla 6T Linja pysähtyy suunnassa Länsiterminaaliin jatkossa Läntisen Brahenkadun pysäkillä. Poistuvat pysäkit: Urheilutalon pysäkki (H0278) Helsinginkadulla poistuu käytöstä. Muutokset linjalla 7 Linja pysähtyy suunnassa Länsiterminaaliin jatkossa Läntisen Brahenkadun pysäkillä. Poistuvat pysäkit: Urheilutalon pysäkki (H0278) Helsinginkadulla poistuu käytöstä. Muutokset linjalla 8 Linja 8 kulkee Urheilutalon ja Paavalinkirkon välisen osuuden Helsinginkadun kautta. Linja käyttää pysäkkejä: Urheilutalo, Helsinginkatu, Sörnäinen, Lautatarhankatu, Hauhon puisto, Vallilan varikko. Poistuvat pysäkit: Urheilutalo (Läntisellä Brahenkadulla) ja Roineentie. Raskaan sarjan kansanliike Suomen talouden, yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi ? Tämä on heads up -viesti, ja perästä kuuluu. On syntynyt raskaan sarjan kansanliike Suomen talouden, yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Huomiseen tai viimeistään maanantaihin mennessä kerätään 1000 suomalaista vaikuttajaa sen ajatuksen taakse, että nyt jos koskaan tarvitaan yhteinen ja koko ajan ajantasainen talouden tilannekuva. Ja kaikilta elämän alueilta parhaat ihmiset sitä kasaamaan. Eikä lopputulosta tehdä pelkästään maan hallitukselle, vaan se laitetaan nettialustalle jatkuvasti päivittyväksi ja kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi. Mallia otetaan yhteisöistä, jotka koodaavat avointa lähdekoodia. Samalta pohjalta rakennetaan nyt yhdessä mahdollisimman ajantasaista tilannekuvaa. Kokonaisuutta koordinoimaan saadaan Ylen uutisja ajankohtaisohjelmien entinen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Atte on laajojen asiasisältöjen kasaamisen ja sen homman johtamisen ammattilainen. Osoite on talouskriisi.fi
11 Viikko 18-19/2020 Osaavalle kiinteistökehitykselle on sosiaalista tilausta Jakamistalous on tätä päivää. Tilojen monikäyttöisyyttä suositaan. Se näkyy kiinteistökehityksen suunnittelussa. Myös sote-kiinteistöt kiinnostavat kiinteistönkehittäjä Jarmo T. Niemistä. ? Vailla käyttöä jääneet arvorakennukset ja purettavaksi määrätyt vanhat rakennukset ovat riesa monelle kunnalle, kaupungille ja säätiölle. Huonokuntoiset ja epäkäytännölliset suojelukohteet voivat olla ongelma omistajilleen. Monesti ratkaisu on uusiokäyttö, mutta se edellyttää ammattitaitoista kiinteistökehitysosaamista. Myös sote-kiinteistöt kiinnostavat kiinteistönkehittäjä Jarmo T. Niemistä. – Kiinteistökehitykselle on tällä hetkellä suuri sosiaalinen tarve, jotta rakennuksia ei tarvitsisi kokonaan purkaa. Niille voidaan suunnitella uusi vetovoimainen käyttötarkoitus, josta koko rakennuttu ympäristö hyötyy. Osaava kiinteistökehitys voi luoda myös vetovoimaa paikkakunnalle, piristää elinkeinoelämää ja virkistää kuntalaisia, sanoo arkkitehti Jarmo T. Nieminen Diviloopperi Oy:stä. Kiinteistökehityksen toimintamalli Kiinteistökehityksellä tarkoitetaan sitä, että vanhoille kiinteistöille kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Suunnittelun pohjana ovat paikkakunta ja sen tilatarpeet. Työ jakautuu karkeasti kolmeen eri vaiheeseen. Alkuselvityksessä kartoitetaan kiinteistön perustiedot, kuten pinta-ala, kuutiomäärä, yleinen kunto, entinen käyttötarkoitus ja infra (sähkö, vesi, data sekä muut liitäntäverkot). Tutkitaan missä kunnossa talotekniikka on. Selvitetään myös rakennuksen ympäristö 50-100 kilometrin säteellä. Tutkitaan liikenteellinen sijainti, paikkakunnan väestöja yritysrakenne sekä logistiikka. – Kun kaikki faktat ovat pöydällä, työryhmä ryhtyy innovoimaan Out off the box -periaatteella. Se on kakkosvaihe. Työryhmässä on mukana tyypillisesti kaavoitusja rakentamisosaamista ja yrityselämän edustaja, sanoo Nieminen. Hän lisää, että kiinteistökehitystä tehdään kiinteistön omistajan kanssa yhteistyössä. Usein on mukana myös kunta, vaikka rakennus olisi yksityinen. Miltei poikkeuksetta vanha rakennus kannattaa työstää uusiokäyttöön, vaikka jäljelle ei jäisi muuta kuin betonirangat. Poikkeuksena ovat 1970-luvun rakennukset, joissa ei ole tilaa nykyajan talotekniikalle. – Kevytelementeillä voidaan kuorruttaa ranka, jolloin saadaan näyttävä visuaalisesti uudisrakennusta vastaava rakennus, mutta huomattavasti edullisemmin. Alkututkimuksissa selviää hyvin nopeasti, mikä osa rakennusta kannattaa purkaa ja mikä säästää. Rakennus voidaan purkaa kokonaan tai osittain. Siihen voidaan tehdä uusia lisäosia. Vaihtoehtoja on monia. – Yleensä on kustannustehokkaampaa tehdä vanhalle rakennukselle uusi käyttötarkoitus kuin purkaa se kokonaan ja rakentaa uusi tilalle. Purkutyöhön ei kannata ryhtyä ilman perusteellista tutkimista, tietää kokenut arkkitehti. Kun nämä kaksi ensimmäistä vaihetta on työstetty, kolmas vaihe on kehitysprojektin vetäminen loppuun asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistökehitystä kunnille – Jos kunta pystyy tarjoamaan hyvät elinolosuhteet, huipputilat työnteolle ja perhe-elämälle, niin miksipä ei esimerkiksi kirjanpitäjä muuttaisi perheineen pienemmälle paikkakunnalle, heittää Nieminen. Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaista haluaisi asua kaupunkien ulkopuolella pienemmissä kaupungeissa ja kylissä, jos olosuhteet olisivat työntekoon otolliset. Noin tunnin matkan päässä isosta kaupungista. Joissakin kunnissa on tietyistä tiloista pulaa. Nieminen on kehittänyt kunnille oman kiinteistökehitystyön sabloonan, joka on hyvin systemaattinen. – Ensin selvitetään kunnan tilatarpeet. Kartoitetaan myös väestönrakenne. Sen jälkeen mietitään onko kunnalla tai yksityisillä olemassa olevia tiloja, jotka soveltuvat uuteen tarpeeseen joko muutoksilla, lisärakentamisella tai kokonaan uudella rakennuksella, sanoo Nieminen. Yrittäjien monikäyttötilat, jotka soveltuvat eri toimialoille lisäisi pienten paikkakuntien vetovoimaa. Niissä työntekijät tai yrittäjät voisivat tehdä yhteisöllisesti etätöitä. Monimuotoisiin tiloihin saadaan myös kulttuuritoimintaa. Kiinteistökehitys luo vetovoimaa Muuttotappiokunnissa onnistuneella kiinteistökehityksellä saavutetaan vetovoimaa. Tärkeää on saada aikaan elinvoimaisuutta ja taloudelliset menetysmahdollisuudet kuntalaisille. – On hyvin tärkeää saada paikalliset asukkaat ja toimijat mukaan kiinteistökehitysprosessiin. Näin toimimalla he sitoutuvat yhteiseen hankkeeseen. Se lisää viihtyvyyttä ja luo paikakunnalle vetovoimaa, kun kuntalaiset ovat aktiivisesti mukana kehitysprojektissa, tietää kokemuksesta kaavoitusarkkitehti Juha Poskela Juate Oy:stä. Kun tehdään innovointia tilojen suhteen, tutkitaan myös mitä rakentaminen saa maksaa ja miten se rahoitetaan. Mukana voi olla paljon eri toimijoita, ensisijaisesti kuitenkin paikallisia. Kuntien kiinteistökehitystyön hyöty on siinä, että se nostaa paikkakunnan vetovoimaa, väkilukua ja kunnan verotulot kasvavat. Uudet ihmiset sekä työ tuovat aktiivisuutta ja elämää tullessaan. Esimerkiksi turismin monipuolisia mahdollisuuksia ei juurikaan ole otettu huomioon kiinteistökehityksessä. Bisnesturismi, luonto, liikunta ja kulttuuri tulee valjastaa kunnan eduksi. – Jos paikkakunnalla on valtavan iso kallionkolo korkealla ja paikasta on monenlaista tarinaa, se kiehtoo ihmisiä. Jos sinne ei ole portaita, paikkaan pitää rakentaa esteetön pääsy, heittää Nieminen. – Ai, mitäkö Diviloopperi tarkoittaa? Se on väännös englanninkielen sanasta kehitys, siis kiinteistökehitys, summaa arkkitehti Nieminen lopuksi. HOK-Elannon vaaleissa ääniä yhteensä 121 002 ? HOK-Elannon edustajiston vaaleissa äänesti kaikkiaan 121 002 asiakasomistajaa, ja äänestysaktiivisuus nousi 19,3 prosenttiin. Mahdollisuutta äänestää netin kautta käytti kaikkiaan 66 251 jäsentä eli 54,8 prosenttia äänestäneistä (edellisissä vaaleissa netin kautta äänesti 46,3 %). Osuuskauppa on aidosti demokraattisesti hallittu yritys, jonka ylimmässä päättävässä elimessä vaikuttavat asiakasomistajien vaaleilla valitsemat edustajat. HOK-Elannon toimialueen kunnista edustajia valittiin Espoosta, Helsingistä, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Keravalta, Nurmijärveltä ja Vantaalta. Ahkerimmin äänestettiin Helsingissä ja Keravalla. – On tärkeää, että edustajiston kokoonpano vastaa laajan omistajakunnan näkemyksiä osuuskaupan hallinnosta. Edustajistolla on sääntömääräisten tehtävien lisäksi mahdollisuus nostaa esiin asiakasomistajien arkeen vaikuttavia ajankohtaisia teemoja, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen linjaa. Vaaleissa oli kaikkiaan lähes 630 000 äänioikeutettua, noin 40 000 enemmän kuin edellisissä vuonna 2016 toimitetuissa vaaleissa. HOK-Elannon vaaleissa oli nyt jo neljättä kertaa käytössä mahdollisuus äänestää verkossa. Vaalipalvelukokonaisuuden tuotti Edita Prima Oy. Äänestäjä tunnistautui nettiäänestykseen pankkitunnuksillaan tai mobiilivarmenteella. Postiäänikuorissa oli erityinen koodi. Näin varmistettiin äänestäjän vaalisalaisuuden säilyminen sekä se, ettei kukaan päässyt äänestämään vaaleissa kahdesti. Mitätöityjen äänien määrä oli 294. Annettua ääntä ei sen sijaan voitu missään vaiheessa yhdistää äänestäjään. Osallistuminen vaaleihin oli tehty helpoksi mahdollistamalla sekä nettiäänestys että perinteisempi postiäänestys. Jos äänestäjä olisi äänestänyt sekä netissä että postitse, olisi nettiääni jäänyt voimaan. 24 uutta edustajiston jäsentä, naisenemmistö vahvistui HOK-Elannon edustajiston vaaleissa valittiin Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. Osuuskaupan 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Uusia edustajiston jäseniä on valittujen joukossa 24 (25), joista osa on ollut mukana varaedustajina aiemmin. Edustajistoon valittiin 35 (32) naista ja 25 (28) miestä. Eniten ääniä saaneet kymmenen ehdokasta olivat: Heinäluoma Eveliina 461 Tuomioja Erkki 1885 Arajärvi Pentti 1601 Sarkomaa Sari 1369 Rydman Wille 1026 Kaleva Atte 965 Honkasalo Veronika 884 Vanhanen Matti 856 Alanko-Kahiluoto Outi 801 Kauma Pia 770 Edustajistoon valittiin seuraavat henkilöt lopullisen vertausluvun mukaisessa järjestyksessä: Heinäluoma Eveliina kansanedustaja, yhteiskuntat. maisteri Helsinki 2461 Sarkomaa Sari kansanedustaja, terveydenh. maisteri Helsinki 1369 Tuomioja Erkki kansanedustaja, valtiot. tohtori Helsinki 1885 Kauma Pia kansanedustaja, kauppat. maisteri Espoo 770 Honkasalo Veronika kansanedustaja, nuorisotutkija Helsinki 884 Alanko-Kahiluoto Outi kansanedustaja, filosofian tohtori Helsinki 801 Arajärvi Pentti professori Helsinki 1601 Rydman Wille kansanedustaja, valtiot. maisteri Helsinki 1026 Kiljunen Kimmo valtiot. tohtori, kansanedustaja Vantaa 754 Raatikainen Mika rikosylikonstaapeli Helsinki 589 Laiho Mia kansanedustaja, lääketieteen tohtori Espoo 475 Heinämaa Mari sairaanhoitaja Helsinki 244 Peltonen Eemeli eduskunta-avustaja, valtiot. kandidaatti Järvenpää 520 Laukkanen Antero kansanedustaja, sosiaalineuvos Espoo 435 Vanhanen Matti eduskunnan puhemies Nurmijärvi 856 Uotila Kari eläkeläinen Espoo 612 Laurikainen Samuli luomuviljelijä Helsinki 402 Harakka Timo ministeri, kansanedustaja Helsinki 630 Kaleva Atte yrittäjä Helsinki 965 Paavolainen Sara näyttelijä Helsinki 566 Månsson Björn journalist, pensionär Helsinki 724 Värmälä Johanna sairaanhoitaja (YAMK), erityisasiantuntija Espoo 568 Juvonen Arja geronomi (AMK), kansanedustaja Espoo 518 Kivelä Mai kansanedustaja Helsinki 588 Vahasalo Raija rehtori, kasvatust. maisteri Kirkkonummi 294 Nieminen Pinja sos.alan suunnittelija Espoo 382 Bryggare Arto kauppat. kandidaatti Helsinki 514 Tuohino Anita ryhmäpäällikkö Vantaa 213 Asko-Seljavaara Sirpa professori Helsinki 686 Kähärä Sirkka-Liisa sairaanhoitaja (AMK), suunnittelija Vantaa 612 Rainio Jaakko rehtori Hyvinkää 284 Peltokorpi Terhi kätilö (AMK), kasvatust. maisteri Helsinki 431 Alanen Outi näyttelijä, ensihoitaja (AMK) Helsinki 544 Vepsä Sinikka sairaanhoitaja Helsinki 467 Krohn Irina teatteritaiteen maisteri Helsinki 328 Backlund Lotta yrittäjä Helsinki 498 Karjalainen Anne rehtori Kerava 429 Niikko Mika kansanedustaja Vantaa 488 Reinikainen Pekka lääkäri Helsinki 407 Järvinen Jukka päihdetyöntekijä, sosionomi Helsinki 441 Särkijärvi Jouni arkkitehti Espoo 264 Lohikoski Pia kansanedustaja, valtiot. maisteri Kerava 433 Kolu Harry myyjä Espoo 202 Selin Ann eMBA, johdon neuvonantaja Helsinki 426 Kairenius Topi panimoyrittäjä, hyönteiskokki Helsinki 310 Saukkonen Lea meteorologi Helsinki 455 Eklund Tarja leipomotyöntekijä Vantaa 587 Finne-Elonen Laura erikoislääkäri , specialläkare Helsinki 411 Hassan Ahmad Noor merkonomi Helsinki 424 Rantanen Mari kansanedustaja, ensihoitaja Helsinki 467 Laaninen Timo pastori, hallintot. maisteri Helsinki 379 Kontula Anna kansanedustaja, sosiologi Tampere 483 Rihtniemi Suvi diplomi-insinööri, toimitusjohtaja Helsinki 397 Anttila Maija sairaanhoidon opettaja Helsinki 365 Alén Sini varhaiskasv. opettaja Vantaa 330 Kostama Rita yrittäjä, tradenomi Järvenpää 260 Karttunen Pasi sopimusasiantuntija Hyvinkää 296 Autio Minna professori Helsinki 300 Tallqvist Tarja dokumenttiohjaaja, lähihoitaja Espoo 267 Ebeling Mika pastori, raamattukouluttaja Helsinki 407 Edustajiston jäsenten lisäksi vaaleissa valittiin 60 varajäsentä. Heidän nimensä, vaalien tulokset kokonaisuudessaan ja kaikkien ehdokkaiden saamat äänimäärät on julkaistu osoitteissa osuuskauppavaalit. fi/hok-elanto Taidehalli lomauttaa väkensä ? Helsingin Taidehallissa alkoivat lomautukset tiistaina 14.4. Määräaikaiset lomautukset koskevat koko vakituista henkilökuntaa. Syynä lomatuksille ovat poikkeustilanteen aiheuttamat pääsylippuja muiden tulojen menetykset sekä asiakaspalvelutoiminnan lakkaaminen. Taidehalli on ollut valtionneuvoston linjauksen mukaisesti suljettuna 17.3. alkaen. Taidehallin johtajan Jan Försterin mukaan lomautukset ovat ainoa keino säilyttää Taidehallin toimintakyky jatkossa, sillä niin suuri osa toiminnan rahoituksesta tulee yleisöpalvelutuloista. Talouden hidas elpyminen sekä yleinen epävarmuus heittävät varjonsa Taidehallin koko loppuvuoden tulonmuodostukselle. Tämän vuoksi näin vaikuttaviin toimenpiteisiin on ollut pakko ryhtyä.
12 Viikko 18-19/2020 H Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide Taidemaalari, taidegraafikko Kuutti Lavonen ja todella isokokoinen Uusi äiti -teos Didrichsenin Taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Johtaja Sani Kontula-Webb Suomen Pietarin instituutIsta vieressään Albert Edelfeltin teos suuriruhtinaat Kirill ja Boris Vladimirovits lapsina Sinebrychoffin taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Kim Somervuori ja teoksensa Treestyle Galleria Halmetojalla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä NipA Nissinen sekä teoksensa Oi Kuu (edessä) ja Kotikivellä (kädessä) Galleria Dixissä. Vasemmalla on Touko Heleniuksen kaksi teosta ja takaseinällä Nina Sabina Caballeron Love, Love, Love. Kuva: Raimo Granberg. Matti Kujasalo on eräs kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Kuvassa hänen takanaan Galerie Anhavalla on nimetön maalaus. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Maj-Lis Tanner ja Kolme siskoa -teoksensa Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. ? Galleria Duetto auttaa kuvataiteen ystäviä mahdollisen vappuheilan valinnassa, sopivalla verkkoetäisyydellä. Tarjolla olisi Anniina Vainionpään sielukkaita puu/linopiirros-naishahmoja ja Joakim Sederholmin rouhean sympaattisia maalattuja puuveistoksia. Mestarin juhlanäyttely Didrichsenin taidemuseo, Kuusilahdenkuja 1, on kolme kuukautta esitellyt johtavan taidegraafikon Kuutti Lavosen 60-vuotisjuhlanäyttelyä ” Aika ja ikuisuus”, joka nostaa esille uusinta tuotantoa ja toisaalta taiteilijalle tärkeitä teoksia vuosien varrelta. Klassisesta ja kristillisestä kulttuuriperinnöstä ammentavat renessanssin ja barokin kuva-aiheet heijastuvat ja tulevat uudelleentulkituiksi hänen tuotannossa. Psykologisesti virittyneissä teoksissa taiteilija peilaa itseään suhteessa traditioon ja jatkuvuuteen. Grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia käsittävän kokonaisuuden painotus on uusissa ja 2000-luvulla syntyneissä teoksissa, mutta mukana on myös teoksia 1980ja 1990-luvuilta. Suuri osa teoksista on valmistunut 2019-2020, eivätkä ne ole aikaisemmin olleet esillä. Romanov-suvun lasten muotokuvia Suomessa Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, esittelee Albert Edelfeltin vähemmän tunnettuja, Venäjän keisariperheeseen liittyviä teoksia. Pääosassa on Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävä muotokuva ”Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina” (1881), joka nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi esillä on ”Koivujen alla” -teos, jonka malleina olivat taiteilijan nuoremmat sisaret Annie ja Berta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa. Sen kuratoi Sani Kontula-Webb. Edelfelt teki kultakauden suomalaistaiteilijoista merkittävimmän uran Venäjällä. Pietarin taideakatemia myönsi hänelle akateemikon arvonimen 1881 ja hänet esiteltiin akatemian presidentille suuriruhtinas Vladimirille, joka tilasi yhteisen muotokuvan kahdesta pojastaan sekä erillisen muotokuvan nuorimmasta pojastaan Andreista. Maalaus hallitsee Kim Somervuoren näyttelyissä on totuttu näkemään installaatioita ja esinekoosteita sekä isoja piirrossarjoja. Nyt on toisin, taiteilijapalaa juurilleen. Hän on maalannut kankaalle sarjan uusia maalauksia. Galleria Halmetoja, Kalevankatu 16, esittelee niitä toisena näyttelynään, jonne voi sopia sisäänpääsyn. Verkkosivulla on avautunut virtuaaligalleria, josta löytää 3D-kierroksen näyttelyyn, teoskuvat ja teostiedot Somervuori on sivistynyt kuvataiteilija, joka tuntee laajasti kulttuurihistoriaa ja traditioita myös oman genrensä ulkopuolelta. 1900-luvun maalaustaide on silti tärkein viiteryhmä uusille teoksille. Suhde siihen on hyvin ennakkoluuloton ja tämä näkyy omaperäisessä visuaalisessa maisemassa. Maalauksissa näkyy modernismin syvä nautinto muodosta: pinnasta ja väristä. Tämä yhdistyy 2000-luvun visuaaliseen maailmaan tavalla, joka on kuvataiteen piirissä ainutlaatuista, galleria esittelee. Tunnetta kuin musiikissa ”KevätNelikko” -näyttely on Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19, nyt neljännen kerran ja virtuaalisesti. Tällä kertaa mukana ovat NipA Nissisen ja Touko Heleniuksen lisäksi kaksi uutta naistaiteilijaa: Marja-Leena Eerola ja Nina Sabina Caballero. Nissinen käyttää taiteilijanimeä NipA ja keskittyy pronssija kivi–veistoksissaan muotoon, ihmisenä olemiseen ja sen muotokieleen. Hän tavoittelee tunnetta, fiilistä kuin musiikissa. – Musiikki ja runous ovat tärkeä osa elämääni. Luoda teos, jonka tunne koskettaa. Naiset ovat taiteilijalle inspiraatioita veistosten luomiseen. Avajaisrunossaan ”Uni” hän sanoo: –Kävelin tietä pitkin. Edestäni, tien poikki, kulki pillerinpyörittäjä lantapalloa pyörittäen. / Jatkoin matkaani ylös oikealle kaartuvaa tietä. / Saavuin lammelle, jossa oli paljon kultakaloja. Tarkkaa ilmavuutta Matti Kujasalo on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista ulkomailla. Laajalla työllä on ollut tärkeä rooli kansainvälisessä konstruktivistitaiteessa. Teokset edustavat sekä geometrista konstruktivismia että konkreettisuutta, kun optinen taide ja minimalismi tarjoavat myös yhteyksiä. Visuaalisen ilmaisumuodon piirre on teosten tarkkuus, rauhallisuus ja ilmavuus. Maalausten olemus viittaa ei-aineelliseen maailmaan ja kosmiseen ulottuvuuteen. Taiteilijan geometriset koostumukset voidaan jakaa kolmeen osaan: väri, viiva ja pinta. Nyt Kujasalo keskittyy enemmän väreihin. Aiemmin hallitseva mustavalkoinen yksivärinen antaa tietä väreille ja niiden yhdistelmille. Galleria Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttely keskittyy väriteoksiin; suuret maalaukset ovat rauhallisia ja harmonisia, pienissä on voimakkaita ja intensiivisiä väriyhdistelmiä. Uusi ulottuvuus puupökkelöiden maailmaan – Kolme jalatonta, kädetöntä, päätöntä ja vaatteetonta siskosta huojuu metsässä. Vähän kauempaa heitä löytyy lisää. Ollaan metsässä. Kukaan ei kuule, kukaan ei huomaa heitä. Heidän elämänsä on jo melkein ohi. He ovat puupökkelöitä, torsoja, kantoja, jotka näyttävät pystyyn kuivuneilta ja läpilahonneilta. Sitkeys tai itsepäisyys pitää heitä yhä pystyssä, kuvataiteilija Maj-Lis Tanner maalailee kokeneen toimittajan taidoillaan kutsun tulla metsään uuteen ulottuvuuteen. Taiteilija esittää Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, ekspressiivisesti öljyllä kankaalle maalattuja pökkelöitä. Hän saa metsän elämään synnyttää kiehtovan värikylläisen visuaalisen tarinaston. Tanner on luontoystävä, joka yrittää kuvata metsää niin kuin se on. Pökkelöiden rungot on kirjottu täyteen elämää; ryppyjä ja juonteita on yhtä tiuhaan kuin toukkakäytäviä kuoren alla. Katutasolta näkee ikkunagallerian, johon pääsee sisään myös virtuaalisesti. Shokeeravia ristiriitasointuja ”Rappiotaide”, Toivottavasti saamme tästä roskasta edes vähän rahaa, kuuluu provokatiiviselta nimeltään Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, kevätnäyttely. – Pelko synnyttää vihaa, joka puolestaan vahvistaa pelkoa. Olemme pelon ja vihan toisiaan ruokkivassa noidankehässä. Putoamme spiraalissa yhä syvemmälle, pappi, kirjailija Kai Sadinmaa, sanoo. Lähes 30 taiteilijaa on koottu otsikon alle. Anna-Elina Järvinen erottuu kolmekymppisenä nuorena taiteilijana kokeneiden joukosta. Hän opiskeli Limingan Taidekoulussa ja Imatralla Saimaan AMK:ssa, josta juuri valmistuu. Kiivaan opiskelun ja työn tuloksina on syntynyt öljyvärija sekatekniikkamaalauksia sekä veistoksia jo moneen näyttelyyn. Häntä kiinnostaa elämän pyhyys ja ihmiselon ristiriitaisuudet, lähtökohtanaan uhma ja uteliaisuus. Teokset ovat shokeeraavia, kaikkea pikkusievää sovinnaisuutta välttäen. Arjen havaintoja kuviksi Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, Studiossa on ollut esillä Helsingin Taideyhdistyksen ryhmänäyttelyn rinnalla keskipolven kuvataiteilija Riikka Pelkonen. Hän valmistui Alfa-Art Taidekoulusta 2017. Teema juontaa juurensa Vallilasta, jossa hän nykyään asuu. Hän kuvaa niitä asioita, joita arkisin näkee. – Pidän kontrasteista uuden ja vanhan yhdistelmästä, jota kotikulmillani näkyy. Haluan kuvata nykypäivää, vaikka ympäristössä olisikin historiallisia elementtejä. Taiteilija maalaa useimmiten öljyväreillä kankaalle omien valokuviensa pohjalta. Yleensä työt ovat tummasävyisiä, iltapainotteisia tunnelmakuvia. Pidän tummuuden ja valon kontrasteista. Näyttelyn töissä on rauhallinen, suorastaan pysähtynyt tunnelma, jonka hän voi löytää myös kantakaupungissa, kaiken ihmisvilinän ja liikenteen keskellä. Teksti: Risto Kolanen
13 Viikko 18-19/2020 H Sarpo H Paikallispakinaa Tosikoita ja veitikoita ? Kovin pelonsekaisin tuntein ja kirkuvin värein maalaillaan uhkakuvia tulevaisuuden menosta. Maailma tulee kuulemma muuttumaan perusteellisesti. Pandemian jälkeen mikään ei ole enää ennallaan. Unhoon vaipuu nykymuotoinen elämänmeno, yltäkylläisyyden raunioista joutuu ihmismieli huomisensa rakentamaan. Voi niin ollakin, jossakin ulkomailla. Meihin suomalaisiin, maailman onnellisimpaan kansaan, koronat tai muut lenssut eivät sentään pysyviä jälkiään jätä. Mitä nyt tuotapikaa paranevia pintanaarmuja saattaa ilmetä. Ohimenevä muotivillitys, kuten eräs liikemiestuttavani joitakin vuosia sitten internetin tulevaisuudesta niin sattuvasti totesi. Ensialkuun, se on myönnettävä, näytti pahalta. Uljas, omapäisenä tunnettu väkemme oli jo antautumaisillaan. Kansan keskuuteen alkoi levitä pelottava yksimielisyys. Hallitustyttöjen (sic) toimet hyväksyttiin miltei nurkumatta, vaarassa olevia autettiin pyyteettömästi, kuviteltiin meidät kaikki samaan veneeseen, nyt ja aina. Oltiin niin solidaarisia. Niin epäsuomalaisia. Tästä selvitään-iskulauseita ilmestyi sinne tänne ja ikkunoihin nalleja, hoitohenkilökunnalle taputettiin parvekkeilta. Enää muutama isänmaanystävä jaksoi huutaa (jo suljettuja) rajoja kiinni. Onneksi, onneksi, alkukankeuden jälkeen ilmassa on jo terveitä merkkejä. Toivo on herännyt, vaikka vielä ollaankin pinteessä. Tästä selvitään! Olemme pikkuhiljaa palailemassa normaalioloihin. Tervehenkinen hallituksen ja muiden päättäjien arvostelu on jo hyvässä vauhdissa. Syyllisiä nimetään sumeilematta ja kaikkien mahdollisten tahojen erottamista vaaditaan pontevasti. Opetusministerin lenkkareita paheksutaan julkisesti. Erityisen ilahduttavaa on havaita, että kaikkea ja kaikkia voi yhä soimata sydämensä kyllyydestä. Väärin on toimittu, eikä moittijoilla edelleenkään ole syytä esittää tilalle niitä vaihtoehtoisia, niitä oikeita toimia. Elämä alkaa olla taas uomissaan. Ja eripura voimissaan. Lopullisesti kulkutauti on nitistetty silloin, kun hoitotai pelastustoimiin millään tavoin käsiään likaamattomat tahot pukeutuvat t-paitoihin. Paidan rintamukseen on painettu teksti: Kiitos koronaveteraanit. Döner Harju Flemari palvelee kalliolaisia myös poikkeusoloissa Döner Harju Flemari avoinna maanantaista lauantaihin, noutoruokaa. Ravintola Palema avoinna tiistaista lauantaihin, noutoruokaa. – Kebab on mitä mainioin noutoruoka ja myös perinteinen sellainen, Mäenpää lisää. Döner Harju on tunnettu kunnianhimoisesti valmistetusta kebabistaan. Laadukas, hyvin maustettu ”ikuisesti pyörivässä vartaassa” kypsennetty liha saa lautasella kaverikseen raikkaita kasviksia, reilusti tuoreita yrttejä, Lähi-idän keittiöstä tuttuja kastikkeita sekä rapeaa leipää. Kasvisruokana tarjolla on omalla reseptillä valmistettu vegedöner, joka grillataan meheväksi ja tarjoillaan yrttiöljyn viimeistelemänä. – Döner Harju Flemarin noutoruoan menekin rohkaisemina olemme päättäneet avata myös Teurastamolla sijaitsevan ravintolamme Paleman noutoruokamyyntiin vapun jälkeen, kertoo Lönnberg. Palema on tunnettu laadukkaasta arkilounaastaan, jota ravintoloitsijat nyt suunnittelevat myytävän kotona lämmitettäväksi ruoaksi. – Minullakin on viime viikot pyörinyt kotona etäkoulu oman etätyöpisteen yhteydessä ja ymmärrän hyvin tarpeen arjen helpottamiseksi vaikka sitten ruoanlaiton osalta, hymähtää Lönnberg. Ravintoloitsijat eivät muutenkaan ole jääneet toimettomaksi poikkeusolojen keskellä. Suunnitelmissa on myös ’vappukassi’ myytäväksi Döner Harju Flemarilta vappuviikolla. Kassi pitää sisällään suosittuja Döner Harjun vegenakkeja ja Harjun makkaratehtaan raakamakkaroita kotikokkailuun. ? Viime vuosina Kallioon perinteisesti kuuluvat baarit ja kapakat ovat saaneet seuraa monista tosissaan ruokaan panostavista ravintoloista. Yksi näiden ruokaravintoloiden pioneereista on kuusi vuotta sitten Fleminginkadulle avattu Döner Harju. Döner Harju on sittemmin saanut pikkusiskon keskustaan ja nimeen on täten lisätty paikasta kertova ’Flemari’. – Kun avasimme ravintolan Fleminginkadulle, olivat Kallion ruokapaikat laskettavissa yhden käden sormilla. Nyt kahviloita, alkuviinibaareja ja ruokaravintoloita on kymmeniä ja Fleminginkatuhan on ihan keskittymä. On hienoa, että olemme saaneet olla mukana kehityksessä alusta saakka, toteaa ravintoloitsija Reima Mäenpää. – Kilpailu on tervetullutta ja pitää koko Kallion ruokaskenen laadun korkealla.” lisää yhtiökumppani Jari Lönnberg. Kalliolaiset ovat tottuneita ravintolassasyöjiä, minkä takia Döner Harju Flemarikin on päätetty pitää auki myös nyt, kun ravintoloissa syöminen on kielletty hallituksen päätöksellä. – Noutoruokaa menee kivasti sekä lounaalla, että illalla. Ihmisillä on tarve syödä sekä työettä vapaa-ajallaan. Eivät läheskään kaikki pysty tekemään etätöitä ja varsinkin lounasaikaan tämän huomaa, sanoo Lönnberg. Aurinko hellii täällä. Ihmiskauppaa ja vähän Eurooppaa ? Valtalehti kertoi perjantaina sivuillaan: Mehiläinen välittää lääkäreitä ja hoitajia työhön Espanjaan. Siellä niitä tarvitaan, mutta…. Samana päivänä TV kertoi ylilääkärin suulla: HUS potee henkilöstö pulaa. Bisnes on bisnestä, mutta kyllä se aika hullulta tuntui tuo yksityispuolen huolenpito meistä suomalaisista. Hunajapurkki Lapsuudessa perheellä oli pari mehiläispesää. Huonona keväänä niille pitää tarjota sokerilientä, että pysyisivät hengissä siihen asti, kun kukat alkavat tuottaa mettä. Sokerin tarjonta piti lopettaa heti, kun ensimmäiset kukat avautuivat. Silloin pörriäiset levisivät luontoon ja ennenpitkää kantoivat selkä vääränä mettä kennoihin. Tiedettiin, että ne kuhnivat sokerikipon ääressä vaikka koko kesän, jollei tarjontaa lopeteta. Hallitus tarjosi yrityksille rahaa miljardin; raha on jaossa ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Kun tarjolla on ilmaista rahaa, hakijoita varmasti riittää. Myös niitä, joilla ei ole tarvetta. Tätä kirjoittaessani hakijoita on yli 40 000. Näiden käsittely kestää kuukausia. Suunnitellaankin jaon tehtävän ”helikopterirahana” ilman harkintaa. Arvostan tyttöhallituksen ratkaisuja. Ne ovat oikeita ja ennenkaikkea he osaavat myydä ajatuksensa. Kertovat syyt, perustelevat ja luottavat kuulijoiden ymmärryskykyyn. Olen toiminut 30 vuotta yrittäjänä ja uskon tietäväni miten yrittäjä ajattelee ja toimii. Siksi toin esiin mehiläis tarinan. Hiukan jarrua rahanjakoon. Pari seuraavaa oikeistohallitusta polttaa siipensä, vajausta kattaessaan. Käy kuin Sipilälle. TV-uutiset kertoi, että lomailijat palaavat kotiin turvaan. Italian ja Espanjan tilanne pelotti. Portugalista taas palasivat sekä turistit että veronkiertäjät. Muistanemme veronkiertoneuvokset vuosien takaa. Toivottavasti hoidattavat itsensä yksityispuolella ilman kelakorvauksia. Kamala karanteeni Ikäluokkani on uhanalainen ja suljettuna lukkojen taakse. Silti kierrän lahdet pari kolme kertaa viikossa. Väistelen ihmisiä ja jos joku tulee liian lähelle, koitan kiertyä tuulen yläpuolelle. Yleensä iäkkään kroppa särkee, jos rasittaa itseään. Minulla päinvastoin kolottaa, jos jään sohvalle. Sadepäivä kuluu askareissa, hesarin kanssa menee 3-4 tuntia, ruoanlaitto taittaa päivää tunti pari. TV saattaa sadepäivänä sitoa kokopäiväksi. Yle 1, kuva kulkee, mutta ääni on poissa. Luonto-, uutis-, ja asiaohjelmat kiinnostavat. Silloin kiireesti ääni päälle. TV ohjelmien ärsyttävin osa ovat kotimaiset hupiohjelmat. Pääosissa valtakunnanpellet. Nämä EXurheilijat, pelaajat, laulajat ja muut julkkikset, ovat vallanneet ja pilanneet hupiohjelmat. Reinikainen palasi ja paljasti miten surkeaksi ala on romahtanut. Kauhistuksia ovat tyhjälle naurajat. Nämä sankarit ovat toisenlaisia julkkiksia, en tunne heitä, mutta kasvot ovat tuttuja. Esitystä on harjoiteltu kymmenkunta kertaa. Puujalkavitsille nauretaan maha kippurassa kuin kertoja olisi juuri nyt tarinnan keksinyt. Hyi hitto. Ottakaa mallia REINIKAISESTA, hyvä kässäri ja osaavat esittäjät. Kiitos pakkasille Pakkasen karaisema pohjolan asukki on oppinut varautumaan talveen. Omenoita ei voi poimia lumilla, siksi täytyy varata rahaa niiden ostamiseen. Muistamme edellisen kriisin, Kreikka, Italia Espanja ja Portugali kohtasi ongelman rahapussi tyhjänä. Muunmuassa Kreikka sai Suomelta melkoisen lainan. Nyt ollaan taas kriisissä, korona sellaisessa. Välimerenmaat johtavat kuolleisuustilastoa Euroopassa. Italia ykkösenä, Espanja kakkosena, Ranska peesaa seuraavana. Maat ovat väkiluvultaan suuria, joten uhriluvutkin ovat suuria. Joka hoitaa raha-asiat heikosti, töpeksii myös koronahoidon. Poikkeuksena Kreikka ja Portugali. Nämä molemmat ovat ottaneet oppia: raha-asiat ovat vielä heikoissa kantimissa, mutta korona ongelma on hoidettu hienosti, Skandinavian maitteen malliin. Lahtien kierto Eläintarhanja Töölönlahden ympäri kiertää kävelylenkki, se sivuaa Stadionia ja poikkeaa aseman editse Kaisaniemen puistoon ja pitkänsillan kautta takaisin kotikylääni Hakaniemeen. Sillä reitillä olen raunioittanut jo kolmet adidakset. Aikaa on mennyt vuosia ja taas tossukauppa kutsuu. Linnunlaulun sininen skillarinne alkaa juuri kukintansa. Lahden pohjukan paratiisiomenapuut puhkeavat hunajantuoksuiseen kukintaan samoihin aikoihin. Lahdella lipuu hohtavanvalkoinen joutsenpari. Kevät on upeaa aikaa. Olavi Lindholm Velkaantumisessa johtaa Kreikka: Velan % osuus bruttokansantuotteesta sairaita kuolleita Keikka 181 % 1 000 40 Italia 134 % 175 000 23 000 Portugali 122 % 6 000 119 Ranska 98 % 149 000 19 000 Espanja 97 % 191 000 20 000 Kriisityöntekijät antavat keskusteluapua etäyhteyksin ? Poikkeusaikana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskuksissa eri puolilla Suomea autetaan videoyhteyksin tai puhelimitse. Ajan voi varata soittamalla suoraan kriisikeskukseen. Keskustelu kriisityöntekijän kanssa on maksutonta. – Monia ahdistaa ja pelottaa koronavirustilanne. Keskusteluapu auttaa ahdistukseen. Nyt poikkeustilasta johtuen olemme siirtäneet kasvokkaiset tapaamiset kriisityöntekijöiden kanssa videoyhteyksillä toteutettaviksi, kommentoi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisiauttamisen johtaja Outi Ruishalme. Kynnyksenä videotapaamisille on usein tottumattomuus käyttää laitteita, mutta ensimmäisen kokeilun jälkeen käyttö tuntuu jo helpommalta. – Useimmilla on kotona kameralla varustettu tietokone, tabletti tai älypuhelin ja näiden avulla videotapaaminen onnistuu. Kannattaa uskaltaa kokeilla! Ja mikäli videoyhteydet eivät toimi, voidaan keskustella puhelimitse”, rohkaisee Kimmo Räty Pohjois-Karjalan kriisikeskuksesta. Aika varataan soittamalla kriisikeskukseen. Osaan kriisikeskuksista ajan voi varata myös sähköisen ajanvarauskalenterin kautta. Ajan voi varata mistä tahansa 22 kriisikeskuksesta ympäri Suomen omasta sijainnista riippumatta. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta mieli.fi/ kriisikeskusverkosto. Apu on asiakkaalle maksutonta. Keskusteluapua on antavat myös Kriisipuhelin, verkkokriisikeskus Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Lisätietoja mieli.fi/ tukea-ja-apua. Jokainen meistä tarvitsee jonkun, joka kuuntelee. Löydä oma tapasi auttaa – mielinauha.fi
14 Viikko 18-19/2020 Juhani Styrman sai Kallion kulttuuripalkinnon Styrman on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää ? Onko tämä pilapuhelu, oli Juhani Styrmanin ensimmäinen kommentti, kun hän kuuli, että hän saa Kallion kulttuurikerhon Kallion kulttuuripalkinnon. Kun puhelimen toisessa päästä vakuuteltiin ettei puhelu ole sitä ja samalla lueteltiin perusteluja, oli kulttuurin moniosaajan uskottava. Yllätys se oli, mutta jos rehellisiä ollaan, olen sen kyllä ansainnutkin. Toden totta näin kyllä on, kun katsoo Styrmanin ansioluetteloa, se on hämmästyttävä. Styrman tituleeraa itseään kulttuurin sekatyömieheksi. Hänen CV.ssä ammattinimeke sarake suorastaan loppuu kesken, sieltä löytyy muun muassa: tuottaja, kaupunkiopas, tietokirjailija, toimittaja, luennoitsija, kouluttaja. Kallion kulttuurikerho perustelee valintaa seuraavasti: ”Kulttuurin moniosaaja Juhani Styrman on uudistanut iloksemme Helsingin kaupunkikulttuuria sekä kotiseututyötä ja tuonut siihen aivan uusia muotoja. Sen merkitys ei näy pelkästään Helsingissä, vaan koko Suomessa. Styrman on tehnyt pitkän, ainutlaatuisen uran kaupunkikulttuurin parissa työn, joka on muuttanut jopa käsitystä siitä, millaista kaupunkikulttuuri on.” Ahkeraa Styrmania on ajanut eteenpäin freelancer alan epävarmuus. Luovan alan työntekijöiltä vaaditaan erinomaista tilannetajua ja poikkeuksellista arviointikykyä, varsinkin näinä aikoina Teen tätä työkseni, mutta yhtä lailla itsekkäästä mielihyvästä, toteuttaakseni ominta itseäni. Kallion kulttuurikerho muistuttaa palkitsemisperusteistaan, Styrmanin ansioita Kallion Kulttuuriverkoston keskeisenä hahmona. – Korjataan käsitystä se verran, että nimeä en ole keksinyt, mutta minun aloitteestani KKV:ssa syntyi yhdistys ja sellainen, kun se näihin päiviin saakka on tunnettu. Palkinnon myöntäjät korostavat Styrmanin merkitystä myös Kallion kulttuuriviikkojen (Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi) tausta vaikuttajana: ”Hänen pitkäjännitteisen työn myötä viikot ovat kehittyneet monipuolisiksi taideviikoiksi ja antanut alustan alueen erilaisilla toimijoille toteuttaa itseään.” – Luova vapaus on ollut myös osa kulttuuriverkoston ideologiaa, hän korostaa. Styrman puhui jo 1990-luvulla Helsingin korttelikino perinteen elvyttämisestä. Hän järjesteli silloin useita erikoisnäytöksiä Kallion entisissä elokuvateattereissa. ”Se oli jopa fyysisesti rankkaa puuhaa, kanneltiin satoja kiloja painavaa elokuvaprojektoria ja päälle vielä filmikeloja, niin elokuvia silloin esitettiin.” KKV:n voimahahmon Kallion elokuvateatteriperinteen tuntemisen myötä, myös Alppiharjussa nyt toimiva elokuvateatteri Riviera löysi pari vuotta sitten toimitilat. – Helsingin korttelikino perinne on tulin näin elvytetty: Juhani Styrmanin luoma Kallion kävelyfestivaali on puolestaan mullistanut kaupunkiopastuksen ja siitä on tullut samalla erittäin suosittua. ”Hän kehittämän idean myötä opastuksista on tullut monimuotoisempaa ja sisällöltään rikkaampia. Kallion kävelyfestivaalin opastukset ovat tuoneet meidän kaikkien lähelle mielenkiintoisia Kallion ja sen lähialueen historiaan, nykypäivään liittyviä kohteita ja ilmiöitä, sellaisiakin joita katsoessaan kokee aitoa hämmästystä omasta kotikaupungistaan,” toteaa kulttuurikerho perusteluissaan. Styrmanin kyvyistä reagoida aikaan kuvaa se, että kävelyfestivaalilla oli heti tarjota virtuaalitoimintaa, kun koronavirus rajoitteet tulivat. Tietokirjailijanakin kunnostautuneelta kulttuurin monitoimikoneelta ilmestyy kevään aikana myös kirjallinen työ, se kertoo Alppiharjusta. Herkko Kaipainen KKV:n Juhani Styrman sai Kallion kulttuurikerhon ensimmäisen ja samalla viimeisen kulttuuripalkinnon. ”Luovan alan työntekijöiltä vaaditaan erinomaista tilannetajua ja poikkeuksellista arviointikykyä.” (kuva Herkko Kaipainen). H Maarnela Maailman onnellisin maa ? Maailman onnellisin maa on maa, jossa sairaanhoitajat käyttävät vessapaperia suojanaamareina. Ilmankos se loppuikin kaupoista niin nopeasti. Niin nopeasti, ettei sitä enää riittänyt edes lähihoitajille, noille maan hallituksen uusille viikatemiehille, joiden tiedostamaton tehtävä on nyt teloittaa mahdollisimman moni vanhus. Tietämättään. Ja jos lähihoitajaparka ei sitä kestä, niin aina voi siirtyä politiikkaan, kuten nykyinenkin lähihoitajien ylin moraalinen esimies maan hallituksessa teki. Vessapaperista ei sen sijaan ole enää ole pulaa, koskapa HTL tilasi sitä useammalla miljoonalla Kiinasta. Jos syyttää ihmistä teloittajaksi, niin se on perusteltava. Muutoinhan se on sitä arvopohjatonta vihapuhetta. Kun aate esittää aatteensa, niin sen perustan on oltava riittävän luja kantamaan se väite, jonka se väittää kantavansa. Aivan kuten rakennuksen perustan on oltava riittävän luja kantamaan sille tarkoitettu rakennus. Muutoin se itse rakennuskin on käyttökelvoton juuri perustan takia, vaikka muutoin komealta näyttäisikin. Samoin on asia erilaisten aatteiden ja uskontojen. Ja väitteiden. Jos maan hallitus on sanonut, että kotihoitajien on käytettävä suojanaamaria vanhusten luokse mennessään – ja koska he eivät käytä – koska niitä ei ole – paitsi sitä vessapaperia siellä kaupoissa – ja koska se on päättäjien vastuulla – niin voidaan aiheellisesti herättää kysymys, voisiko tässä olla yksi keino vähentää liiallista vanhuspopulaatiota. Kuten eräs ministereistämme sanoi: ”Jos jätämme tämän tekemättä lasten hyväksi, voimme jättää tekemättä mitä tahansa”; kuten vanhusten suojelun. Kysymys on evoluutiobiologista, johon voi tutustua ”Viattomat tappajat” -kirjan sivuilta. Kirjassa ”Utopia” taas käsitellään, miten monessa kulttuurissa on helpotettu ihmisten kuolemaa – varsinkin niiden, joista ei ole enää hyötyä yhteisölle. Suomessa on jo pitkän aikaa uutisoitu, miten ikäihmisten hoito tulee olemaan meille suuri ongelma. Nyt sitä tulevaa ongelmaa voidaan siis jo vähän keventää. Hallituksella on niin jalo arvopohja, että niihin saappaisiin ei eräs Puolue maht u n u t . Nyt voidaankin k y s y ä , että kerro sinä minulle sinun arvopohjasi sinun puheittesi avulla, niin minä näytän sinulle sinun arvopohjasi sinun tekojesi budjetin avulla. ”Suomi on oikeusvaltio ja hallitus seisoo sen takana”, sanoi pääministeri. Jotain toivoa maailmassa sentään on. Venäjä on käynnistänyt tutkinnan niistä siviilien joukkoteloituksista, joita suomalaiset tekivät Jatkosodan aikana. On hyvä, että syylliset saatetaan oikeuden eteen. Tuomiolle ja häpeämään. Siinä samalla varmaan selvitetään partisaanien rajanpinnassa tekemät murhat. Nekään kun eivät vanhene. Ei millään arvopohjalla. Rikoksen anteeksianto yhdelle on yllytys monille (-Shakespeare) Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpulue e-maarnela@gmail.com Nuoret kouluttavat ja tukevat toisiaan Vertaisohjaajien tuelle on tarvetta ? Helsinkiläisten nuorisotalojen toiminta on siirtynyt korona-aikana sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin kanaviin, jossa nuoret kouluttavat ja tukevat toinen toisiaan. Esimerkiksi Itäkeskuksessa toimivan mediaryhmän nuoret ovat innostuneet kouluttamaan toinen toisiaan erilaisten ohjelmistojen, kuten videoeditoinnin käytössä. Helsingin nuorisotalojen normaalissa arjessa nuoriso-ohjaajien apuna työskentelevien vertaisohjaajien apu on korostunut entisestään. Nuoret vertaisohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä nuorten kanssa toimintaa ja lisäksi he työskentelevät nuoriso-ohjaajien kanssa avoimissa illoissa sekä vetävät toiminnallisia pienryhmiä. Nuorisotalojen sosiaalisen median kanavat tarjoavat nuorille alustan jakaa toisilleen ajatuksia ja ideoita siitä, miten ajan saa kulumaan kotioloissa. Nuoret ovat myös innostuneet jakamaan omia taitojaan ja osaamistaan. Erityisesti Instagramin livelähetys-toiminto on osoittautunut suosituksi. Nuoret saavat etukäteen ideoida sisältöjä lähetyksille ja lähetyksen aikana he voivat osallistua ja kommentoida. Livelähetyksissä on järjestetty mm. eläintenhoitoa, yhteisiä leivontatuokioita, meikkausvinkkejä, tanssija muita liikuntatunteja, sekä erilaisia pelejä ja visailuja ja levyraateja. Myös erilaiset haasteet ovat myös suosittua sisältöä sosiaalisen median kanavissa. Instagram-livelähetyksiä on suunniteltu ja toteutettu vertaisohjaajien ja nuorten kanssa yhdessä. Esimerkiksi Pukinmäen Toivon talon vertaisohjaajat ovat olleet mukana livessä jakamassa omia vinkkejä erilaisesta kotiin soveltuvasta tekemisestä poikkeusaikana ja olleet siten mukana myös vaihtamassa kuulumisia alueen nuorten kanssa. Nuorten kanssa ideoitiin myös leivontalive, jossa vertaisohjaaja leipoi kotonaan ja leipomista harrastavat nuoret jakoivat ajatuksia ja vinkkejä leipomisesta ja kokkailusta. – Vallitsevan tilanteen vuoksi on tärkeää, että nuoret kokevat nuorisotalon kannustavan ilmapiirin, vaikka talo onkin toistaiseksi kiinni. Olemmekin saaneet palautetta, että vertaisohjaajien läsnäolo on ollut tärkeää nuorille. Nuoret saattavat helposti jäädä ilman juttukaveria, jonka takia olemmekin pitäneet huolen siitä, että nuorisotalon työntekijät ovat aina tavoitettavissa, jos haluaa keskustella asioista tai vaikka pyytää apua jonkin asian kanssa. Etätoiminnasta on pidetty erittäin paljon ja nuoret ovat kokeneet saavansa myös itse osallistua toimintaan livelähetysten kautta, kertoo Carolina Hämäläinen, 20, joka on toiminut vertaisohjaajana Pukinmäen nuorisotalolla vuoden 2019 alusta lähtien. Koronaviruksen vuoksi vertaisohjaajien työ on siirtynyt kokonaan sosiaaliseen mediaan. Hämäläinen on ollut mukana Instagram-livelähetyksissä jakamassa vinkkejä erilaisesta kotiin soveltuvasta tekemisestä poikkeusaikana ja vaihtamassa kuulumisia alueen nuorten kanssa. Hän on myös vetänyt leivontaliven, jossa leipoi kotonaan porkkanakakkua. Vertaisnuorten läsnäolo somessa on tärkeää nuorille, mutta sisältöjen suunnittelu ja toteutus tuo tärkeää sisältöä elämään myös vertaisnuorille itselleen, sillä monien harrastukset ja työt ovat poikkeustilanteen takia peruuntuneet. Silja Serenade telakalle ? Tallink Siljan Helsinki-Tukholma-reitin Silja Serenade lähtee Turun korjaustelakalle Naantaliin, jossa laivalle tehdään teknisiä huoltotöitä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan aluksen telakointi oli tarkoitus tehdä syksyllä 2020, mutta vallitsevan koronavirustilanteen takia telakointi on aikaistettu ensi viikolle 20.4. alkaen. Silja Serenade on tällä hetkellä laituripaikalla Olympiaterminaalin edessä Helsingissä eikä siis liikennöi normaalilla reitillään. Silja Serenaden tekninen telakointi tehdään Turun korjaustelakalla 20.30.4.2020 ja telakoinnin aikana alukselle tehdään teknisiä huoltotöitä, kuten pohjanja putkistonhuoltoa sekä sähkötöitä. Matkustustilojen uudistusta ei ollut syksyn alkuperäiselle telakoinnille suunniteltu eikä niitä tehdä myöskään tämän telakoinnin yhteydessä. – Koska osa aluksistamme on tällä hetkellä satamissa poikkeustilanteesta johtuen, on järkevää hyödyntää tilannetta ja suorittaa syksyn telakointi suunniteltua aiemmin. Olemme kiitollisia Turun korjaustelakkaa ylläpitävälle yhteistyökumppanillemme BLRT:lle, joka on joustanut telakoinnin aikataulussa ja auttaa saamaan välttämättömät huoltotyöt tehtyä ennen kuin matkustusrajoitukset poistuvat ja alus voi palata jälleen liikenteeseen, kertoo Tallink-konsernin Head of Ship Management, kapteeni Tarvi-Carlos Tuulik. Kaikille laivoille on suoritettava säännöllinen pohjantarkastus ja tekninen huolto vähintään kaksi kertaa viiden vuoden aikana, ja näiden telakointien väli saa olla enintään 36 kuukautta. Alkuperäisen telakointisuunnitelman myötä Silja Serenade olisi ollut 10 päivää poissa liikenteestä ensi marraskuussa, mutta aikaistetun telakoinnin vuoksi aluksen liikennöintiä ei tarvitse telakoinnin vuoksi tuolloin enää keskeyttää. Lue Kallio-lehti myös netissä: www.lehtiluukku.fi
15 Viikko 18-19/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kotisiivoukset ovat turvallisia myös koronarajoitusten aikana Siivous tehdään asianmukaisesti suojautuen ja oikeilla työtavoilla ? Näin koronapandemian aikana monen kodin käyttöaste on täydet 100%, jolloin myös siivouksen tarve on normaalia suurempi. Rajoitusten aikana huolta on aiheuttanut erityisesti se, voiko omaan kotiin enää turvallisesti päästää siivoojaa. Kotisiivouksia ja kodinhuoltajan tehtäviä voidaan kuitenkin jatkaa koronapandemian aikanakin erityistä henkilöja asiakasturvallisuutta sekä epidemiasiivoukseen sopivia työtapoja noudattaen. Koronaviruspandemian aikana puhtaus on merkityksellisessä asemassa. Siivoojat tekevät tärkeää työtä turvallisuuden varmistamiseksi. Hyvällä siivouksella voidaan vähentää tartuntoja erilaisten pintojen kautta. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut tai viruksen kantaja yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta. CoVid -19 virus ei kykene lisääntymään pinnoilla, mutta säilyy tartuntavaarallisena. Tästä syystä onkin tärkeää, että siivousta suoritetaan tavanomaista useammin ja tehokkaammin. Kotisiivouspalvelun käyttö on siis turvallista, kunhan huolehditaan sekä asiakkaan että työntekijän turvallisuudesta esimerkiksi näillä käytännön toimilla: Varmistetaan, että sekä siivooja että asiakas ovat terveitä. Koska tilanteet elävät, asia kannattaa tarkistaa joka kerta etukäteen esim. tekstiviestillä. Mikäli mahdollista, asiakkaan kannattaa ulkoilla siivouksen aikana. Mikäli ulkoilu ei ole mahdollista, on säilytettävä kahden metrin etäisyys siivoojan kanssa. Siivooja käyttää suojakäsineitä ja myös suu-nenäsuojusta asiakkaan niin toivoessa tai halutessaan itse. Jos asiakas on sairastunut, siivoojalle tulee ilmoittaa ja siirtää siivous myöhemmäksi. Kun asiakas on parantunut, siivoojan voi jälleen kutsua. Jos siivooja saapuu heti kun asiakkaan oireet ovat loppuneet, TTL:n uusimman ohjeistuksen mukaan huoneilmassa mahdollisesti viruksia sisältävät aerosolit poistuvat 1-3 tunnin tuuletuksella. Jos siivooja saapuu vasta useamman päivän jälkeen asiakkaan parannuttua, ei ole todennäköistä, että ilmassa tai pinnoilla olisi enää tartuntavaarallisia viruksia ja tilat voi siivota normaalisti. Jos siivooja itse sairastuu, hän ei tule töihin. Kotisiivoojat tekevät tärkeää työtä epidemian hillitsemiseksi pitämällä kotien hygieniatasoa korkealla, ammatillista aseptista työtapahygieniaa noudattaen. Ammattitaitoiset siivouspalvelujen tuottajat toimivat viranomaisten ohjeistusten mukaisesti ja ovat perehdyttäneet siivoushenkilöstön toimimaan turvallisesti ja hygieenisesti sekä pisaraettä kosketusvarotoimia noudattaen. Myös SSTL Puhtausala ry antaa neuvoja ja vastaa kysymyksiin, miten siivoustyötä voidaan suorittaa epidemia-aikana turvallisesti erilaisissa toimintaympäristöissä.
16 Viikko 18-19/2020 ma-pe 8.30-19, la 10-16, Mäkelänkatu 29 www.vallilanapteekki.fi MediTaksi on apteekkimme uusi palvelu. Reaaliaikainen lääketoimitus kotiin. Tilaa lääkkeet ja muut apteekkituotteet helposti suoraan kotiin toimitettuna Vallilan Apteekista. Soita ja tilaa arkisin klo 8.30-19, lauantaisin klo 10-16. Soita tilauksesi numeroon 09 753 1878. Näin se toimii: • Tunnistamme henkilöllisyytesi puhelimessa • Noudamme sähköiset reseptisi Kanta-palvelusta • Otamme yhteystietosi ja rekisteröimme laskutusasiakkaaksi • Kerro puhelimessa haluamasi lääkkeet ja muut apteekkituotteet • Ilmoita tarkka toimitusosoite: nimi, tie/katu, portti/rappu, asunnon numero sekä tarvittaessa ovikoodi tai muu toimitusta koskevat lisäohjeet • Saat heti tiedon kuljetuksen aikataulusta, noin 5 minuutin tarkkuudella sekä tilauksen tarkan kokonaishinnan • Farmaseuttimme tarkastaa vielä lopuksi tilauksen yksityiskohdat kanssasi • Kuljetuksen hinta on taksin laskuttama hinta apteekilta Taksi Helsingin MediTaksi-kuljettaja toimittaa lähetyksen kotiovelle, tarkistaa henkilöllisyytesi ja luovuttaa lähetyksen. Sinä et maksa taksille mitään, vaan lasku lääkkeistä, apteekkituotteista sekä kuljetuksesta on pakattu lähetyksen mukaan. Vallilan Apteekin MediTaksi – reaaliaikainen lääketoimitus Terveyttä vuodelle 2020! Olemme nyt auki tunnin pidempään! Palvelu pelaa ark 7-23 la 7-23 su 10-23 K-market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. SNELLMAN Kunnon nakkimakkara 400 g (7,48/kg) Rajoitus 2 pkt/talous/ begr. 2 förp./hushåll Riktig knackkorv 2 99 PKT/ FÖRP. PLUSSA-KORTILLA -22% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 3,85 pkt/förp. (9,63/kg) Sweet chili hot dogin välissä on karamellisoitua sweet chili sipulia. Valitse täytteeksi maukas nakki tai makkara ja ripottele pinnalle chili pähkinöitä ja ruohosipulia. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Minidonitsit 250 g 9 kpl/st. (11,96/kg) pakaste/djupfryst Minidonuts 2 99 RS/ASK Nopea donitsikakku Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Iloista vappua jokaiseen kotiin! KATSO OMAN KAUPPASI VAPUN AUKIOLO K-MARKET.FI Kolmioleivät ja rieskat 135-150 g (11,67-12,96/kg) Sandwichar och tunnbrödsrullar 2 KPL/ST. 3 50 2 KPL/ST. PLUSSA-KORTILLA -7% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 1,89 kpl/st. (12,60-14,00/kg) WANHAN PORVOON FABRIIKKI Kotisima 0,95 l (3,99/l) sis. pantit/inkl. pant 0,20 Mjöd 3 99 PL/FL. ERÄ/ETT PARTI MALVIALA Tippaleipä 2 kpl/st. 110 g (21,73/kg) Struvor 2 39 RS/ASK Tumma rypäle 500 g (3,98/kg) Chile/ Etelä-Afrikka/Sydafrika Mörka druvor 1 99 RS/ASK TÄMÄN SIVUN HINNATVOIMASSA 3.5.2020 ASTI. Priserna på den här sidan gäller till 3.5.2020. Kotiinkuljetus ti ja pe, tilaukset numerosta 09 7515 4200 tai hameentie16@k-market.com