2 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Kauniita kukkia kesän juhliin Muista yo-kukkatilaukset MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. alko.fi Alko Helsinki Kallio Helsinginkatu 15 ma–pe 9–21, la 9–18 Tervetuloa! Kallion Alko uudistuu ja on kiinni remontin vuoksi 2.6.–18.6. Uudistettu myymälä avataan ke 19.6. klo 9. MYYMÄLÄMME UUDISTUU asiakaspalvelu@iskurit.fi 020 730 1330 tai 0400 408 850 Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 00260 Hki Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Varmista paikkasi ajoissa ja soita! Aineistot viimeistään 11.6. Kristiina Estama-Saarinen, 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Kesälehti 18.6. KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23
Viikot 22-23 – 2019 50. vuosikerta –Nro 11 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Kiskotyöt haittaavat liikennettä Unioninkadulla ? Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Unioninkadulla välillä Siltasaarenkatu-Kaisaniemenranta 19.05.–21.06.2019. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Pitkäsilta kavennetaan yhdelle kaistalle suuntaansa työmaan kohdalla. Viikolla 23 läpiajo Hakaniemenrannasta Pitkällesillalle kaupunkiin päin, John Stenbergin rannan kautta on suljettu. Viikolla 23 kääntyminen Pitkänsillanrannalta, Siltasaarenkadulle, Hakaniemeen päin, on suljettu. Ei vaikuta bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenteessä muutoksia myöhäisillan vuoroissa muutamina päivinä. Etelänsuuntainen liikennöinti loppuu 20.21.5 ja 26.-27.5 klo 00.00. Pohjoiseen päin menevä liikenne loppuu 2.-3.6 ja 9.-10.6. klo 00.00. Kaisaniemenranta –Siltavuorenranta suojatie Pitkänsillan puolelta suljetaan työmaan ajaksi. Risteyksen eteläpuoleinen suojatie säilyy auki. Kaisaniemenranta –Siltavuorenranta suojatie Pitkänsillan puolelta suljetaan työmaan ajaksi. Risteyksen eteläpuoleinen suojatie säilyy auki. WSP keskittää pääkaupunkiseudun toimintonsa Triplaan Urheiluhallit Oy 60 v W SP:n nykyisistä pääkaupunkiseudun toimipisteistä muuttaa Triplaan noin 300 työntekijää. Voimakkaasti kasvava yritys uskoo keskeisen sijainnin ja helpon saavutettavuuden tukevan strategisten tavoitteidensa toteutumista. WSP on globaalisti yksi maailman johtavista rakennetun ympäristön suunnitteluja konsultointiyrityksistä, joka toimii laaja-alaisesti yhdyskunta-, taloja teollisuussektoreilla. WSP:läisiä on maailmanlaajuisesti yli 48 000, joista Suomessa työskentelee noin 650 henkilöä. Yhdyskuntarakentamisen asiantuntijoiden tilat sijoittuvat aseman päällä sijaitsevan Triplan toimistotornin Workery Eastin yläkerroksiin. – Meillä on vahva luottamus siihen, että parhaat tekijät haluavat tulla töihin WSP:lle ja Triplaan. Tripla on sijainniltaan keskeinen ja sekä henkilöstön että asiakkaiden helposti saavutettavissa eri puolilta pääkaupunkiseutua, mutta myös muualta maasta. Ympäristö kokonaisuudessaan luo erinomaiset puitteet kehittää vuorovaikutusta eri toimijoiden kanssa. Myöskin keskuksen energiatehokkuus on erinomaisesti linjassa WSP:n tavoitteiden kanssa, kertoo toimitusjohtaja Harri Yli-Villamo. WSP:n kanssa tehdyn sopimuksen myötä aseman päällä olevien itäisten toimistotornien vuokrausaste nousee yli 90 prosenttiin. – Triplan valmistumisen lähestyminen ja näkyminen kaupunkikuvassa on vauhdittanut viimeistenkin toimitilojen kysyntää. Palvelutarjonta nostaa kiinnostusta ja parantaa Triplassa työskentelevien arjen sujuvuutta, vahvistaa johtaja Tuula Klemetti YIT:ltä. WSP:lle muutos on iso, mutta toimitusjohtaja on luottavainen: – Uskon työntekijöidemme suhtautuvan muutokseen innostuneesti. Otamme työntekijät mukaan suunnittelemaan muuttoa ja toiminnan pelisääntöjä uudessa ympäristössä. On hyvä, että pääsemme kaikki saman katon alle ja saamme nykyaikaiset tilat edesauttamaan yhteistyötä organisaatio sisällä, visioi Yli-Villamo. Alkuvuonna 2020 valmistuvissa Triplan Workery-toimistoissa tulee työskentelemään yhteensä noin 5 000 henkilöä. Joulukuussa 2018 YIT myi kehittämänsä ja rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena saksalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Commerz Realille. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on noin 50 000 neliömetriä ja vuokrausaste jo lähes 87 prosenttia. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Toimintaa kahdeksassa liikuntakeskuksessa V uonna 1959 Josafatin montussa, Kallion kaupunginosassa, pamahti louhintatöiden ensimmäinen räjäytys. Niin sai alkunsa Helsingin Urheilutalon rakentaminen ja samalla myös Urheiluhallit Oy:n toiminta. Nyt, 60 vuotta myöhemmin, Urheiluhallit Oy:n toiminta on laajentunut käsittämään kahdeksan liikuntakeskusta ja monipuolisen liikuntapalvelutarjonnan. Päälajeina ovat uinti, uimakoulut, muu vesiliikunta, kuntosali, ryhmäliikunta ja palloilu. Vuotuinen asiakaskäyntien määrä yhteensä on nykyään noin 2,6 miljoonaa ja asiakaskuntaa on vauvasta vaariin. Urheiluhallit on osa Helsingin kaupungin liikuntakonsernia, pääomistajana Helsingin kaupunki (51,33 %) ja muina osakkaina Urheiluopistosäätiö ja 13 lajiliittoa. Päätehtävämme on tuottaa liikuntapalveluja kustannustehokkaasti matalan kynnyksen periaatteella. Toiminnan peruskivi on uintija vesiliikunta, jota muu palvelutarjonta täydentää. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Kuva: Kari Kuukka. Sivu 7 Helsingin telakan kauppa varmistui Toimitusjohtajaksi suomalainen ? Algador Holdings Ltd on allekirjoittanut kauppasopimuksen Arctech Helsinki Shipyard Oy:n kanssa Helsingin Shipyard Oy:n ostamisesta. Kaupassa Algador Holdingsin omistukseen siirtyi Arctech Helsinki Shipyard Oy:lta 100% Helsingin Shipyard Oy:n osakkeista. Kauppa allekirjoitettiin ja tuli voimaan 20. toukokuuta. – Olemme ylpeitä voidessamme olla osa Helsingin telakan tarinaa. Näemme voimakkaan kysynnän telakkabisneksessä sekä odotamme innoissamme valjastavamme asiantuntemuksemme sekä jatkamaan Helsingin telakan pitkää perinnettä Helsinki Shipyard Oy:n muodossa, kommentoi Rishat Bagautdinov, toinen Algador Holdingsin omistajista. Helsinki Shipyard Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Carl Gustaf Rotkirch (DI, meritekniikka ja laivanrakennus), jolla on pitkä kokemus meriteollisuudesta ja laivanrakennuksesta. Toimitusjohtaja Rotkirch on työskennellyt muun muassa myyntijohtajana Aker Yardsilla sekä johtajana Kvaerner Masa Yardsilla. – Olemme erittäin iloisia, että Rotkirch on mukana. Hänen syvällinen tuntemuksensa Suomen laivanrakennusteollisuudesta on arvokas osa telakan tulevaisuutta aloittaessamme työmme uusien tilauksien parissa. Aikaisemmin muun muassa Arctech Helsinki Shipyardin sekä FG-Shippingin toimitusjohtajana toiminut Esko Mustamäki, on nimitetty Helsinki Shipyard Oy:n hallitukseen. – Keskustelu kaupan teosta alkoi kolme vuotta sitten ja tässä yhteydessä sanktioiden rooli on noussut usein esille. Kävin kaupan valmistelun alussa henkilökohtaisesti keskusteluja OFACin kanssa sanktioiden liittyen. Ainoa OFACin edellytys oli, että puolet (50%) tai enemmän omistuksesta on oltava sellaisen omistajan hallussa, jota sanktiot eivät koske. Nyt kun telakan omistaa yksin Algador Holdings, näen keskustelun sanktioiden roolista käsitellyksi ja voimme keskittyä tuleviin tilauksiin”, sanoo hallituksen jäsen Mustamäki. Helsingin telakan toimintojen siirtyminen Helsinki Shipyard Oy:lle on merkittävä askel telakan tulevaisuudelle ja suomalaiselle meriteollisuudelle. Tarjouskanta koostuu useista risteilyaluksista, jäänmurtajista ja LNG-säiliöaluksista. Osasta tarjouksia on jo allekirjoitettu aiesopimukset. Helsinki Shipyard Oy tiedottaa ensimmäisen tilauksen vahvistumisesta kuukauden sisällä.
4 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 Pääkirjoitus Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto Työpaikkojen määrä 434 400:aan Helsingissä H elsingin työmarkkinoilla elettiin vuonna 2018 myötätuulessa. Helsingin työpaikkamäärä kasvoi kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna eli yhteensä 434 400:aan. Helsingin seudulla työssä käyvien määrä kasvoi lähes kolmella prosentilla ja työpaikkoja oli kaikkiaan 800 100. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Vuonna 2018 työpaikkamäärä kasvoi Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän toimialalla. Myös ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä terveysja sosiaalipalveluihin syntyi lisää työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkamäärä sen sijaan aleni Helsingissä edelleen. Vuodesta 2010 Helsingin työpaikkamäärä on kasvanut lähes seitsemällä prosentilla. Samalla informaatioja viestintäala on ohittanut työpaikkamäärässä kaupan alan. Vuonna 2018 Helsingin työllisyysaste oli 74,0 prosenttia, Helsingin seudun työllisyysaste oli 74,3 prosenttia ja Suomen työllisyysaste oli 71,7 prosenttia. Vuonna 2018 työllisyysasteet kohosivat Helsingissä ja Helsingin seudulla reilusti. Työllisyysaste on laskettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista 15–64-vuotiaasta väestöstä. Helsingin työllisten ammattirakenteessa korostuu korkea asiantuntijuus. 30 prosenttia kaikista helsinkiläisistä työskentelee erityisasiantuntijoiden ammateissa. Kaikista ammattiryhmistä erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2016 eniten eli 14 prosentilla. Asiantuntijoiden sekä palveluja myyntityöntekijöiden määrät säilyivät ennallaan. Sen sijaan toimistotyöntekijöiden määrä on pienentynyt 2010-luvulla 25 prosentilla ja prosessityöntekijöiden 10 prosentilla. Vuonna 2017 työttömien määrä pieneni Helsingissä vauhdilla, mutta vuoden 2018 aikana työttömyyden vähenemisen vauhti hidastui. Vuoden 2018 joulukuussa Helsingissä oli 31 800 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 11 030. Puolet heistä oli ollut yhtä jaksoisesti työttömänä vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne on yli 50-vuotiailla varsin monipuolinen. Kaksi viidesosaa heistä kuului johtajien, erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Palveluja myyntityöntekijäitä oli 13 prosenttia ja toimistoja asiakaspalvelu-, sekä rakennusalan työntekijöiden osuudet olivat kunkin 10 prosenttia. Nuorten työttömien määrä aleni vuonna 2018 muita ikäryhmiä nopeammin. Vuoden 2018 lopussa Helsingissä oli 5 960 alle 30-vuotiasta työtöntä. Heistä joka kymmenes oli pitkäaikaistyötön. Nuorten kohdalla pitkäaikaistyöttömiksi ovat päätyneet erityisesti henkilöt, joilla ei ole edellistä ammattia tai ammatillista koulutusta. Heitä oli vuonna 2018 jopa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ovat suuntaa antavia ja perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Kulttuurimmeko kehto? ? Haluaisin lausua muutaman havainnon todellisuudesta, joka vallitsee Kallion ulkopuolella. Kivenheiton päästä Alppipuistosta sijaitsee vuonna 1958 henkiin herätetty Elukka, eli Eläintarhan Neste/Union, joka vuonna 1986 joutui röyhkeän uudisrakentamisruton tartuttamaksi, mutta siltikin edelleen tarjoten benziiniä ja dieseliä janoaville sieluille. Elukka ei ole pelkkä huoltoasema, vaan irvokkaan rehellinen prisma heijastaen ihmiselon rujoimmat sekä romanttisimmat näyt. Ympäri vuorokauden esitykset ovat käynnissä maskuliinisuuden teatterissa. Futurismin manifestin kirjoittanut F.T. Marinetti olisi varmastikin ollut vähintään lievästi kiihdyksissä, jos hänelle olisi suotu mahdollisuus vierailla Elukalla. Populäärikulttuurissa huoltoasemaan viitataan jatkuvalla kiihkolla. Teemu Kaskisen ja Heikki Heiskasen teoksessa Norsun vuosi tiivistetään Elukan maine muutamassa virkkeessä osuvasti: ”Eläintarhan Nesteelle... Minkä takia sinne?”, kysyin. ”Se on paikka, jossa ihmiset tapaavat toisiaan näissä merkeissä”, Rautavaara vastasi. Niin, missä merkeissä? Missä merkeissä tahansa! Ensimmäisenä tulee mieleen valtaväestön kyseenalaistamat tapaamiset. Kuuma kahvi valuu niin poliisin kuin rosvonkin kurkusta alas. Kolikot tipahtelevat pajatsoon niin rehelliseltä katurosvolta kuin Dressmanin muovipukuun piiloutuneelta pyramidihuijarilta. Elukalla käyvät kaikki, jopa Suomen tällä haavaa johtavin ufotutkija Tapani Koivula on maininnut teoksissaan luonnolliset kohtaamisensa kesäisellä Elukalla. Toisena ääripäänä voisi mainita vuoden 1990 huhtikuun tapaus, kun kaksi suomalaista liikemiestä tapasivat japanilaisen liikemiehen, jolla oli myytävänä sata kiloa natsikultaa viidellä miljoonalla markalla. Liian hyvä tarjous ollakseen totta, joten lopputuloksena ostajien hengenlähtö. Mutta kaikkihan me täältä joskus poistumme, sitä ennen suosittelen vierailemaan Elukalla. Kira Kristiina Henriksson ? ? Sarpo Tulkinnanvaraista ? Kannanotto, mielipide, tunteen ilmaus – tulkintoja kaikki, tulkitsijansa elämänkokemusta heijastelevia sävyjä. Niin somasti tämä maailmamme pyörii. Eikä sitä viimeistä totuutta, luojan kiitos, ole vielä lausuttu. Ei ole, vaikka sellaistakin kuulee väitettävän. Vielä mahtuu kosolti ääntä maailmaan. Tulikivenkatkuisia kannanottoja, jämäköitä mielipiteitä, rakkaudentunnustuksia, niitä tarvitaan. Ja tulkinnoistaan vastuunsa kantavia tulkitsijoita. Eipä malta pakinoitsijakaan, joka sentään on kaikkien alojen amatööri, olla haistelematta vallitsevia tuulia. Huomaan ympärillämme leijuvan ilmapiirin sangen arveluttavaksi. Samaan aikaan lukemisharrastuksen hiipumisen ja luetun ymmärtämisen heikkenemisen kanssa päätään nostavat populismi ja ääriliikkeet siellä täällä. Kaikenmaailman brexitit, trumpit ja kaltaisensa. Vihapuheista puhumattakaan. Tulkitsen huomioitani, olettaen että ne pitävät paikkansa. Että siis huono lukutaito ja populistinen ajattelu korreloivat keskenään. Tulkitsen niin, että lukutaidotonta kansanosaa on helppo villitä mihin tahansa hullutuksiin. Vauhtiin päästyäni jatkan tulkitsemalla aiempia tulkintojani. Amatööriajattelijan päätelmästä seuraa väistämättä, että lukemista harrastava kansanosa sitä vastoin ei ole vietävissä, vaan ajattelee itsenäisesti. Ja näin yksinkertaisesti koko sotku on ratkaistavissa. Fransiscus Assisilainen jo kehotti meitä varomaan ihmistä, joka on lukenut yhden kirjan. Innostamalla kansalaisia ja kansanosia mielekkäin konstein lukemaan muutakin kuin vain Raamattua, Pääomaa, Koraania tai Taisteluani vahingollinen ääriajattelu ja vastakkainasettelu katoavat taivaan tuuliin. Lopulta kuitenkin käy niin, että parhaat palat nappaa, ennen sitä aikaista lintuakin, se lukutoukka. Sitä paitsi lukeminen on joka tapauksessa hyödyllistä ja hauskaa. Tulkinnanvaraisista tulkinnoistani huolimatta. En pane ollenkaan pahakseni, jos tulkintojani tulkitaan monia erilaisia elämänkokemuksia heijastelevin sävyin. Kitkerin vastalausein tai hilpeästi hurraten. Olen käytettävissänne. Sitä paitsi 2: Kevät on juuri nyt kukkeimmillaan! Amor vincit omnia! TUL:n 100-vuotisjuhla kokoaa tuhansia ihmisiä pääkaupunkiseudulle ? Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry järjestää 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi pääkaupunkiseudulla 13.–16.6. liittojuhlaviikonlopun, johon kokoontuu tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Viikonlopun pääjuhlanäytös on Joukkojen juhla Helsingin jäähallissa lauantaina 15.6.2019 klo 18.30. Joukkojen juhla on kunnianosoitus TUL:n rakentajille, voimistelijoille ja urheilijoille. Joukkojen juhla on ammattilaisten suunnittelema kokonaistaideteos, jonka keskeisiä elementtejä liikunnallisten kohtausten lisäksi ovat musiikki, valo, projisoinnit ja visuaalisuus. Juhlan kokonaisuus etenee 1 700 esiintyjän voimin historiaan liittyvien kohtausten kautta kohti tulevaisuutta. Perjantaina 14.6.2019 TUL100 Teatterigaala tuo voimistelulajien monipuolisen kirjona Helsingin Kaupunginteatteriin. TUL100 Teatterigaalan esiintyjät on sekä kutsuttu mukaan että valittu hakemusten perusteella: mukana ovat muun muassa Tampereen Sisun Minetit, Jouki Tikkanen ja Elisen rytmiset voimistelijat. Koko viikonlopun ajan pääkaupunkiseudulla järjestetään lukuisia lajitapahtumia 20 eri urheilulajissa: avoimia mestaruuskilpailuja, turnauksia, näytöksiä, lajikokeiluja ja monia muita kaikenikäisille osallistujille ja katsojille sopivia tapahtumia. Suurin osa lajitapahtumista on kaikille avoimia ja maksuttomia. Tapahtumaviikonlopun päättää sunnuntaina 16.6. TUL:n liittokokous, jossa liitolle valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus. OP Helsinki lahjoitti nykytaidekokoelman ? OP Helsinki lahjoitti OP Ryhmän Taidesäätiölle yli 400 teoksen kokoelman, joka muodostuu keskeisten suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksista viimeisten neljänkymmenen vuoden ajalta. Lahjoituksella halutaan tukea suomalaista nykytaidetta ja mahdollistaa taiteesta nauttiminen yleisölle. Taidehistoriallisesti monipuolisesta sisällöstä voidaan mainita konstruktivististen tekijöiden merkittävä osuus: Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Jorma Hautala ja Paul Osipow edustavat puhdasta ja pelkistettyä pohjoismaista rakenteellista muotoon ja väriin perustuvaa abstraktia ilmaisua. – Taidelahjoituksella haluamme tukea suomalaista nykytaidetta ja sen säilymistä tuleville sukupolville. OP Ryhmän Taidesäätiön hallinnassa on kattava kokoelma suomalaista taidehistoriaa, jota nyt tekemämme nykytaiteen lahjoitus täydentää, kertoo OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen. Lahjoitetuista teoksista koottu ”Sarjallista muuntelua – Voiko kuvataide olla tekstiä ja rytmiä?”-näyttely on esillä marraskuun loppuun asti OP Vallilan taidegalleriassa, osoite Gebhardinaukio 1. Taidegalleriaan on vapaa pääsy ja se on avoinna arkisin klo 9-17. – Toivotamme omistaja-asiakkaamme lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan näyttelyyn! Tuulivoimaa kauppatorille? ? Lehden nr. 7 mainittiin minuun viitaten, että ’600m on riittävä etäisyys voimaloiden aja asetuksen välillä’. Arkkitehti Sten Liljedal oli havainnoinut tältä pohjalta tuulipuiston Kauppatorin kupeeseen. Valitettavasti ’600m’ oli irrotettu asiayhteydestä. En ole ehdottanut tuulivoimaa 600 m päähän Kauppatorista. Tuo 600 m suoja-alue liittyy nykymääräysten mukaiseen minimisuoja-alueeseen mm. melun osalta. Sen lähemmäksi asutusta ei saa missään tapauksessa tuulivoimaa rakentaa, ei haja-astutusalueillakaan. Käytännössä YVA-menettely edellyttää suurempia suoja-alueita, ja se itse asiassa poissulkee tuulivoiman rakentamisen tiheästi asutuille alueille. Kaupunkialueella kaavoitus yms. seikat edellyttävät aivan toisenlaista sijoittelua. Jos Helsingin kohdalla haluttaisiin rakentaa tuulivoimaa, täytyisi se olla merituulivoimaa eli kaukana kaupungista. Luultavampaa on, että Helsinki rakentaisi tuulivoimansa länsirannikolle, josta se johdetaan tänne. Hyvää kesää toivottaen Peter Lund
5 ? ? Heinänen ? ? Runopalsta ? ? Leif?Söderlund WWF Suomi: Varo, mutta älä vainoa kyitä! ? Moni muistaa, miten kolmena viime keväänä saimaannorppa Pullervo on noussut Suomen lemmikiksi kiivettyään kellimään järven kivelle. Sen jälkeen WWF on aloittanut muitakin vastaavia luontolähetyksiä: tällä hetkellä järjestön verkkosivuilla voi katsella norppien lisäksi sääksiä, metsäpeuroja ja suurpetoja suorissa lähetyksissä. Lisäksi sivuilla voi kuunnella lintujen laulua, sillä WWF on asentanut Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa mikrofonin Helsingin edustan Vallisaareen. Siitä vaan kuuntelemaan saaristoluontoa, tuulen huminointia, lintujen laulua ja sammakon kurnutusta. Tavoitteena on tuoda luonto lähemmäs ihmisiä! Kuluvana keväänä Kalliossa toimistoaan pitävä WWF Suomi toi myös erään suuria tunteita herättävän lajin meidän katsojien lähelle. Luonnonsuojelijat asensivat kameran kuvaamaan sahalaitaisen kyykäärmeen heräilyä kevääseen. Kyy on maamme ainoa myrkyllinen käärme. Sitä on pelätty ja vainottu kautta aikojen. Luontolähetyksen tarkoituksena on osoittaa, etteivät kyyt ole aggressiivisia – jos ne purevat, ne tekevät sen viimeisenä puolustuskeinonaan. Tästä huolimatta kyiden ja ihmisten kohtaamiset päätyvät yhä valitettavan usein lapionheilahdukseen ja kyyn kuolemaan. WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki pitää kyyn pahimpana vihollisena ihmistä. Kyykäärme ei ole rauhoitettu, eikä sen tappamisesta rangaista. Kyiden määrät ovatkin laskeneet. Kyykameran välittämä viesti oli, että kyitä kannattaa varoa, mutta vainoon ei ole syytä. Kyyn purtua tulee hakeutua välittömästi hoitoon, kehottaa käärmeasiantuntija Toni Beckman, jonka kanssa säätiö toteutti mielenkiintoisen kamerahankkeen. Pakinani kuvaksi sain WWF:ltä kauniin myrkkykäärmeen kuvan. Jos joskus kohtaatte kyyn ja saatte sitä turvallisen etäisyyden päästä tarkastella, voitte havaita, miten kauniita ja kiehtovia ne ovat! WWF eli Maailman Luonnon Säätiö perustettiin 1961, nyt sillä on toimintaa jo yli sadassa maassa. Suomen kansallinen rahasto perustettiin 1972. Järjestön tavoite on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Kotimaamme suurimmiksi ympäristöhaasteiksi WWF Suomi ilmoittaa muun muassa Itämeren rehevöitymisen, luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen. Luonnonsuojelujärjestot kutsuvat meitä kaikkia mukaan toimimaan luonnon puolesta. Mielenkiintoisista mahdollisuuksista sopii lukea WWF:n sivuilta netistä. Ei liioin hupsumpi idea tehdä retki luontoon, jossa pääsee nauttimaan aidoista ”livelähetyksistä”. Aira Heinänen Aika kulkee kulkuaan Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan ja päivät seuraa toisiaan. Huomaan takkani sammuneen ja punaruusun kuihtuneen. Milloin aamu aukeaa ruusut kukkaan puhkeaa? Aika ei pääty tähän, me saamme enemmän. Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan ja ystävät kaipaa toisiaan. Enemmänkin sitä pyytää vois, enkä antais mitään pois. Huomaan pienen ystävän rakkauden asuvan huoneissain. Aika ei pääty tähän, me saamme enemmän. Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan ja päivät seuraa toisiaan. Kuulen kauniin sävelen, perhojen nään tanssivan. Huomaan pienen ystävän rakkauden asuvan huoneissain. Aika ei pääty tähän, me saamme enemmän. Huomaan pienen ystävän rakkauden asuvan huoneissain. Aika ei pääty tähän, me saamme enemmän. Toivo Levanko lyyrikko Tuska luo hevimörköjen Helsinkiä Metallifestivaali elää kaupungin mukana jo kolmatta vuosikymmentä ? Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Suvilahdessa järjestetään Pohjoismaiden suurin metallifestivaali Tuska. Kolmipäiväistä tapahtumaa tähdittävät muun muassa viimeisen Suomen-keikkansa soittava Slayer, Amorphis ja The Hellacopters. Paikalle odotetaan 40 000 kävijää. Tänä vuonna Tuska kääntää festivaalialueensa kokonaan ympäri. Se on ensimmäinen Suvilahden festivaaleista, jonne metallikansa vaeltaa kauppakeskus Redin kautta. Tuska tekee historiaa, sillä vastaavaa ei ole aiemmin Suomessa tehty. Kauppakeskukseen tulee Tuskan tapahtumakeskus, josta löytyy muun muassa rannekkeenvaihto, parkkipaikat, fanituotteiden myyntipiste sekä festivaali-info. Festivaalijohtaja Eeka Mäkysen mukaan yksi aluemylläyksen tavoitteista on helpottaa festivaalille saapumista ja sieltä poistumista, tapahtui se sitten julkisilla tai omilla kulkuneuvoilla. Aiemmin pääportti on ollut Sörnäisten Rantatien puolella, josta kulku alueelle koettiin hankalaksi. – Tämä on läpimurto Suvilahden alueen käytettävyyden problematiikkaan. Haluamme muuttaa mielikuvan alueen saavutettavuudesta. Meille on tärkeää, että emme vain sopeudu rakennetun ympäristön muutokseen vaan otamme siitä kaiken irti, Mäkynen toteaa. Elävä kaupunki vaatii toimiakseen jatkuvaa aktiivista kehittämistä. Tuska-festivaali haluaa olla mukana kehittämässä Kallion, Kalasataman ja Sörnäisten alueita. Kaupunkifestivaalin tulee elää kaupungin mukana. – Ihannetilanteessa kaupunki ja festivaali pystyvät olemaan vuorovaikutuksessa keskenään. Tapahtumat ovat olennainen osa Helsingin brändiä. Uniikkeja, lokaalisti synnytettyjä tapahtumia kaupungin tulee vaalia. Jokainen Helsingistä muualle karannut tapahtuma on häpeäpilkku Suomen pääkaupungille, Mäkynen kommentoi. Tuskassa lapsille iltapäivä hevimörköjen kanssa Sunnuntaina festivaaleilla järjestetään ensimmäisen kerran junioreille tarkoitettu Pikku-Tuska, jonne jokainen kolmen päivän tai sunnuntain lipun ostanut voi tuoda 0–10-vuotiaan tulevan hevikansalaisen tutustumaan metallifestaritunnelmaan. Pikku-Tuskassa on luvassa esimerkiksi askartelua ja kasvomaalausta hevarihengessä sekä Saata Nalle Tuskaan -vaellus Redistä Suvilahteen. Iltapäivä huipentuu Hevisauruksen keikkaan, jonka jälkeen pienet fanit pääsevät tapaamaan yhtyettä Redin meet & greetissä. – Tuskaa ympäröivän hevikulttuurin avoimuus ja vastaanottavuus on jotain mielettömän poikkeuksellista, ja iltapäivä hevimörköjen kanssa antaa varmasti paljon uutta myös perheen pienimmille, Mäkynen kommentoi. Tapahtumassa on 18 vuoden ikäraja, joka mahdollistaa alueen palveluiden kehittämisen ja poistaa yksittäiset anniskelu-alueet. Tuska ei unohda tänäkään vuonna seniori-ikäisiä, sillä yli 65-vuotiaat pääsevät festivaaleille ilmaiseksi. Tuska-festivaali järjestetään 28.–30.6.2019 Suvilahdessa. Lasten oma Pikku-Tuska su 30.6. kello 14.00–17.00. Jesse Kämäräinen/Tuska. Sitran sekoiluja ? Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto on pannut kaikkivoivat ja rikkiviisaat tutkijansa lukemaan madonluvut maailman ”onnellisimmalle” kansalle. Kolmenkymmenen kohdan ohjelma saanee myös Säätytalon lobbareiden hampaat narskumaan. Suomi näet uhkaa elämänmenollaan pilata koko maailman ilmaston. Suomi on Intiaa pahempi, näin Sitra todistaa. Sitra aikoo saada aikaiseksi sellaisen päätöksen, että vuoden 2030 jälkeen punaisen lihan syönti kielletään. – Entäpä harmaa liha, saako harmaasuolattua joulukinkkua edes tiskin alta? Entäpä miten käy makkaroiden ja nakkien varsinkin, joita kaupassa on sentään ollut olympiavuodesta 1952 alkaen? Tuleeko mustasta makkarasta kansakunnan ainoa herkku? Taitavat karjankasvattajat, lihantuottajat, teurastamot ja makkaramaakarit olla jo nyt innoissaan. Sitra voisi oikeastaan vaatia myös koko maatalouden lopettamista. Maataloushan on paha pilaaja, oli sitten kyse ilmastosta tai Itämerestä. Maailman ”onnellisin” kansa voisi tyytyä puolukoihin ja mustikoihin, niitähän riittää ja henkisen ynnä kehollisen kuntonsa pitimiksi kansa voisi pistää pillereitä poskeen ja ryypätä ruotsalaista kauravelliä, jos maha kurisee ja ruuansulatuskanava vaatii. Sitra aikoo saada aikaan vapaa-ajan autoilukiellon. Pitää vaan siirtää harrastuspaikat lähelle asukkaita. Halpa keikka. Helsingissä on jo kokeilu menossa: kadut on revitty auki kaikkialta; rakenteilla on kaupungin kattava velodromi. Talviurheilun, siis hiihdon siirtäminen Salpausselän eteläpuolelle on toki vaikeaa, lumettaminen tuskin onnistuu. Mutta onhan mahdollisuus rullaluistella, jos pyöräilijät sen sallivat. Sitrassa ei ole havaittu, että elämme viimeisimmän jääkauden päättymisvaihetta: viimeiset jäätiköt sulavat, ei sille ihminen mitään voi. – Uusi jääkausi tulee sitten aikanaan. Ja mitä nyt ruokaan tulee, niin Sitra suosittelee pimeässä kasvatettavien ilmaperunoiden syömistä. -Perunoita on jo nyt syöty tarpeeksi. Näet tyhmyys kasvaa, kun perunaa syö! Ja sen huomaa, kun katsoo ympärilleen.
6 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 Nimipäivät: Viikko 22 Ke 29.5. Oliver, Olivia, Oiva To 30.5. Helatorstai. Pasi Pe 31.5. Helka, Helga La 1.6. Teemu, Nikademus Su 2.6. Venla Viikko 23 Ma 3.6. Viola, Orvokki Ti 4.6. Toivo Ke 5.6. Sulevi To 6.6. Kyösti, Kustaa, Kustavi Pe 7.6. Suvi, Roope, Robert La 8.6. Salomon, Salomo Su 9.6. Helluntaipäivä. Ensio Viikko 24 Ma 10.6. Seppo Ti 11.6. Immi, Impi Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 29.5. klo 18. Petri Tikka. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kirkkomatka yhdessä to 30.5. Hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla klo 12. Lähtö klo 10.30 Alppilan kirkolta ja klo 11.00 Kallion kirkolta. Kävelemme kohti Senaatintoria ristiä seuraten. Saarna piispa Teemu Laajasalo, liturgi tuomiorovasti Marja Heltelä, Helsingin Poliisisoittokunta, johtaa Sami Ruusuvuori. Helsingin hiippakunnan seurakuntien kuoroja. Messun jälkeen seurakuntien tarjoilut HUOM! Kallion ja Alppilan kirkoissa ei ole messua. Iltakirkko pe 31.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 2.6. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kallion srk:n nimikkolähetin Katri Linnansalon lähtöjuhla. Salonkikuoro. Vapautuksen teologinen messu ma 3.6. klo 18. Kai Sadinmaa, Jaana Partti. Iltakirkko ti 4.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 5.6. klo 18. Jaana Partti. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Iltakirkko to 6.6. klo 18. Iltakirkko pe 7.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Helluntaipäivän messu su 9.6. klo 10. Marja Kotakorpi. Iltakirkko ma 10.6. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 11.6. klo 18. Petri Patronen. Hiljainen rukouslaulumessu ke 12.6. klo 18. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, ? ? Veli-Matti?Hynninen Luonto elämän voimavara ? Enonkosken luostariyhteisön papin Pauliina Kainulaisen päätä ei ainakaan luonto huimaa. Hänen sydänverellä kirjoittamansa biografia eli omaelämäkerrallinen luontoja tietokirja, ”Suuren järven syvä hengitys”, on täynnä tunnetta, kaipausta, tuskaa ja iloa. Se luotaa ja luottaa syvällä elävään luontokaipuuseen. Kirja on todistus elämäkertakirjallisuuden uusiutumisesta, tyylistä tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin liittämällä ne oman henkilöhistorian vaiheisiin. Pauliina Kainulainen ei vain muistele vaan ennustaa uuden luonnonmukaisuuden läpimurtoa. Hän ymmärtää, että syvyyksien kiehtovuus ylittää niiden kauhistavuuden. ”Suuren järven syvä hengitys” ei tyydy vain raottamaan lupauksia vaan avaa polkuja elämäntavan muutokseen. Uudistamalla luontosuhdetta koko elämä paranee. Uudistuminen riippuu ihmisen omasta muutoskyvystä, luonnon uudelleen löytämisestä. Ihmisyyden mieli nojaa kykyyn elää luonnonmukaisesti. Koko elämä muuttuu paremmaksi, jos ihminen suostuu palaamaan alkukohtaansa, siihen mistä syvimmältään on lähtöisin. Kirja ei yllätä, ajatukset ovat tuttuja, usein toistettuja. Pauliina Kainulaisella on ekologista silmänpilkettä, jolla hän haluaa hurmata uuden elämäntavan etsijät. Ekotelogia nojaa uskoon, että elämä on parannettavissa. Yllättävää on se, että ihminen luonnostaan kyllä aavistaa elämänsalaisuuden itsessään, mutta vastoin omaa tahtoaan taistelee itseään vastaan. Kun pitäisi avata ovi ulos, ovensa sulkemalla ihmispolo varmistaakin vankilansa. Muutokseen kykenemme vasta pakon edessä. Silloinko vasta kun ilma ja vesi loppuvat, luonnon monimuotoisuus katoaa ja elämä alkaa tukehtua omaan mahdottomuuteensa? Näen Pauliina Kainulaisen kirjan hätähuutona luonnon puolesta. Se kiinnittää ajatuksen hengen voimaan. Jokaisella paikalla, jokaisella hetkellä ja asialla on oman henkensä: Luonnon henki. Paikan henki. Metsän henki. Järven henki. Kodin henki. Tuvan henki. Pyhä henki. Tunteiden ja arvostusten kautta kirjoittaja haluaa puhaltaa elämään uutta henkeä tinkimättä rehellisyydestä, aidosta yksinkertaisuudesta. Kainulainen ei peittele elämän synkkää todellisuutta vaan havahduttaa ihmisen opastamalla kainostelematta elämän syvimmille lähteille. Luonto itsessään on ehtymätön voimavara. Pauliina Kainulaisen lempisanoja näyttävät olevan ykseydellisyys ja kotoperäisyys. Niitä hän toistaa ja etsii kulttuurista ykseydellisyyttä. Henkinen omavaraisuus on perusta vieraanvaraisuudelle, toisen rakastamiselle. Ykseydellisyys ei sulje pois luonnon särmikkyyttä, yllätyksellisyyttä, monimuotoisuutta. Luonto itsessään on rosoista, repeilevää, viiltävää, syvälle suuntaavaa. Kirjan luontoajatus on sukua ristinteologialle, jossa tappio on voitto ja elämän paras puoli avautuu vasta vastakohtaisuudestaan. Luonto kaikkineen toistaa tätä elämän perustotuutta. Kirjoittaja on itäsuomalainen, mutta turvautuu läntiseen koto-sanaan ajaessaan kotoperäistä kohtuutta. Kirjan tekijälle kohtuuden kulttuuri kasvaa hänen lapsuutensa Järvimaasta. Hän tuntee miten savokarjalainen idänihminen tuntee olevansa luonnonlapsi, joka osaa nauttia kotoperäisestä vksinkertaisuudesta. Pohjoissavolainen sukujuuri ja pohjoiskarjalainen elämänpiiri läpäisee kirjan. Puilla lämmitettävät ulkosaunat, kesäkanalat, pomottavat hanhet, sonninmullikat ja toistuvat maalaisrituaalit ovat kohtuudenkulttuuria kauneimmillaan. Oma murre, vanhat tavat, koeteltu usko ovat elävää ikitodellisuutta, vaihtoehto hukkautuvan ajan villityksille. Elämän kestävin taitotieto nousee alhaalta, usemmiten kaukaa. Kirjallisuusluettelossa tekijä kommentoi siihen valitsemiaan kirjoja. En löytänyt luettelon runsaudesta Anna-Leena Siikalan Itämerensuomalaisten Mytologia-peruskirjaa enkä Juha Hurmeen Finlandia-palkittua Niemi-kirjaa. Tästä aiheesta on kirjoitettu paljon. Pauliina Kainulaisen kirjassa ”Maat metsät, hiljenneinä ja meret tyyntyneinä…” yhtyvät ylistykseen. Veli-Matti Hynninen Siltasaarenkatu 28. Kirkkoherranvirasto ke 29.5. on suljettu. Raamattupiiri ke 29.5. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Folk Goes Classical – Herra Haydnin matkassa Skotlannissa ke 29.5. klo 19 Cafè Sonck. Saija Kivioja, laulu, Tiina Aho-Erola, viulu, Lea Pekkala, sello ja Elisa Järvi, piano. Liput 20 e. Eläkeläisten kesäkahvila keskiviikkoisin 5.6.–7.8. klo 13.00–14.30 Kallion kirkon kappelissa. Háskólakórinn – Islannin yliopiston kuoro ma 3.6. klo 19 Kallion kirkko. Gesualdon, Hugo Distlerin ja Jake Runestadin sekä islantilaisten säveltäjien kuoromusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mikael Konttinen ja Tessa Virta Duo – Fly me to the moon ti 4.6. klo 19 Café Sonck. Mikael Konttinen, laulu, Tessa Virta, piano ja laulu, Olli Peuhu, kontrabasso. Liput: 20 e. Sininen Syksy ke 5.6. klo 19 Café Sonck. Mari Palo, sopraano, Aki Rissanen, piano ja sovitukset, Teemu Viinikainen, kitara, Joonas Riippa, rummut ja perkussiot. Liput 20 e. Urkukesän päivämusiikki to 6.6. klo 12 Kallion kirkko. Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy. Muistoja Euroopan murroksesta to 6.6. klo 19 Café Sonck. Pasi Eerikäinen, viulu, Antti Vahtola, piano. Liput 20 e. Uusia virsiä twistillä ––konsertti la 8.6. klo 18. Kallion kirkko. Prima Vista –kuoro, joht. Heikki Ruokonen. Kallion kirkossa kajahtaa ilmoille uudet virret uudella twistillä. Virsien sovituksissa kuullaan mm. Abbaa ja Rainbown riffejä. Luvassa on melodinen konsertti, jonka pääosassa kaikuu ilo. Prima Vista ei veisaa, Prima Vista soi. Tule kuulemaan aikaansaannoksiamme. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukesän iltakonsertti ma 10.6. klo 19. Kallion kirkko. Vibeke Astner (Tanska), urut. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Polyfoniota ti 11.6. klo 19. Café Sonck. Polyfonia yhdistää illan säveltäjiä. J.-Ph. Rameau, J. S. Bach, R. Schumann, Fr.Chopin, C. Debussy. Mitä se on? Minna Pöllänen soittaa pianoa ja kertoo. Liput 20 e. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kirkkomatka yhdessä to 30.5. Hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla klo 12. Lähtö klo 10.30 Alppilan kirkolta ja klo 11.00 Kallion kirkolta. Unkarinkielinen messu su 2.6. klo 11. Kiinankielinen messu su 2.6. klo 13. Paulos Huang Messu su 2.6. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kaikenikäisten messu ke 5.6. klo 17.45. Kappelisalissa. Pauliina Lindfors, Dagmar Õunap, Tuulikki Karu. Helluntaipäivän monikulttuurinen messu su 9.6. klo 13. Helluntaina Alppilan kirkossa puhutaan kielillä! Ja onneksi myös tulkataan. Monikulttuurinen ja musiikillisesti rikas messu, joka toteutetaan yhdessä Alppilan kirkolla kokoontuvien eri kielisten messuyhteisöjen kanssa. Mukana kiinankieliset, unkarinkieliset, vironkieliset, sekä afrikkalaiset. Kirkkokahvit. Liturgina Petri Patronen ja musiikista vastaa Dagmar Õunap. (Huom! Alppilan kirkossa ei vietetä messuja 9.6 klo 11 ja 16). TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe 31.5. klo 10–12. Kangaskassin painantaa. Kesäkahvila ti 4.6. ja 11.6. klo 15–18 Alppilan kirkko. Lapsille leikkitila kahvilan yhteydessä klo 14. Iltaruoka ke 5.6. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 e hintaan. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Elämäni värit –maalauskurssit. Mustasaaressa maalataan tänäkin kesänä elämän värejä. Tule etsimään omaa luovuuttasi värien kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Ohjaajana taideterapeutti, taidemaalari Tuija Varjoranta. Kurssipäivät: ti 30 ke 31.7., la 3.8su 4.8., ti 6.8.ke 7.8., to 8.8 pe 9.8., la 10.8.su 11.8. Kurssilla käytetään nestemäisiä ekologisia akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse. Sinun ei tarvitse osata maalata tai piirtää. Kaikki taidetarvikkeet sisältyvät hintaan. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet. Paikka: Mustasaaren toimintakeskus. Hinta: 63 e/ kurssi. Kurssi on kaksipäiväinen. Kursseille ilmoittautuminen ensisijaisesti verkossa https:// asiointi.helsinginseurakunnat. fi/enrolment. Jos sinulla on opintoseteli käytössä (pienituloinen eläkeläinen tai työtön), niin ilmoittautuminen ennen kurssin alkua sähköpostilla anu-riikka.saastamoinen@ evl.fi tai puhelimitse 09-2340 3611. Setelistä on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä, että saa alennuksen. Kurssien järjestäjänä Kallion seurakunta yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 19.– 22.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille, Kallion seurakunnan alueella asuville. Leirillä ollaan kahdenhengen huoneissa, ellei terveyssyyt sitä estä. Leirin hinta on 100 e. Huomioithan, että leirikeskus ei ole esteetön. Ilmoittautumiset 2.5.–15.7. mennessä Kallion kirkkoherranvirastoon p. 2340 3600. Hakuajan päätyttyä lähetämme leirikirjeen mukaan päässeille. Lisätietoja: pastori Marja Kotakorpi p. 050 594 2374.
7 Juhlat tulossa ja tarjoilu vielä mietinnässä? Tilaa herkullinen noutopöytä valmiina Döner Harjusta! Katso lisätiedot donerharju.fi/catering ... ja ehdit itsekin nauttia juhlista! D Ö N E R H A R J U ? ? Kolumni Urheiluhallit Oy 60 v ? Jatkoa sivulta 3 Helsingin Urheilutalo avattiin yleisölle 1962 ja se edusti ennennäkemätöntä kokonaisuutta, jossa saattoi harrastaa niin liikuntaa kuin kulttuuriakin. Rakennuksesta löytyi mm. maan suurin palloilusali, kaksi uima-allasta, keilahalli, ampumaradat, elokuvateatteri, hotelli ja kaksi ravintolaa. Isoa allasta kiersi kilpauimareille kirittäjäksi ajateltu sähköjänis edustaen tuolloin tekniikan viimeistä hienoutta. Nykyään Helsingin Urheilutalon toimintaan kuuluvat uinti ja uimakoulut, palloilu, kuntosaliharjoittelu, ryhmäliikunta ja ammunta. Vuokralaisina ovat keilahalli Fun Bowling, Ryhmäteatteri ja kahvila Welldone. Vuonna 1970 avattiin Kontulan uimahalli, joka perustettiin ostoskeskuksen yhteyteen osaksi laajaa Kontulan Palvelukeskusta. Siltamäen uimahalli oli ensin vuokrattuna vuonna 1973 ja kahden vuoden päästä se siirtyi Urheiluhallien omistukseen. Malmin uimahalli avattiin vuonna 1983. Töölön Urheilutalo ostettiin vuonna 1987 ja Pasilan Urheiluhalli vuonna 1995. Nämä kuusi hallia ovat siis nykyisin Urheiluhallit Oy:n omistuksessa. Toiminta laajeni vuonna 1999, jolloin samaan kokonaisuuteen perustettiin Mäkelänrinteen Uintikeskus, jonka operatiivisesta toiminnasta Urheiluhallit vastaa. Vuonna 2009 alkoi yhteistyö niin ikään samanlaisella sopimuksella Vuosaaren Urheilutalon kanssa, joka viettää 40-vuotisjuhlaansa ensi marraskuussa. Töölön urheilutalon totaalinen peruskorjaus on käynnissä ja arviomme mukaan hanke tulee valmistumaan Helsingin Urheilutalon pallohalli. Helsingin Urheilutalon uima-allas. Kallio Block Party tulee jo 9. kerran ? Stadin kesän siistein tapahtuma valtaa Kallion kadut jälleen lauantaina 3.8.2019 tuoden mukanaan paljon nähtävää, kuultavaa ja koettavaa kaikenikäisille. Alueelta löytyy kymmeniä herkullisia ruokakojuja, monipuolista ohjelmaa katutaiteesta tanssiin ja mahtavaa live-musiikkia moneen makuun. Mukana on myös jo perinteeksikin muodostunut oma lasten alue perheen pienimmille. Tarkempi sijainti ja ohjelmisto julkaistaan pian. Kallio Block Party on jokavuotinen, järjestyksenvalvontaa lukuun ottamatta täysin vapaaehtoisvoimin järjestettävä ilmaistapahtuma, jonka ydinarvoja ovat yhteisöllisyys, epäkaupallisuus ja kaupunkikulttuurin kehittäminen. Tapahtuman taustavoimana toimii Kallio-liike, joka perustettiin keväällä 2011 vastareaktiona Hurstin leipäjonoa kohtaan syntyneestä nimby-ilmiöstä, mutta josta kasvoi nopeasti laajempi kaupunginosaja kaupunkikulttuuriliike. Kallio-liike syntyi Facebookissa ja käyttää sitä edelleen pääasiallisena viestintäkanavanaan. Liike on vahvasti sosiaalisen median synnyttämä, mutta primus motorina oli entinen vihreä poliitikko Erkki Perälä. Liikkeen ensimmäisiä toimintoja olivat Korttelikeittiö, Puistokirppis sekä Kallio Block Party, jotka saivat kaikki alusta lähtien hyvin ihmisiä liikkeelle sekä kävijöiksi että tapahtumajärjestämiseen. Kallio Block Partyn yhteistyökumppaneina on lisäksi tänäkin vuonna lukuisia eri tahoja ja yrityksiä, joita ilman tapahtumaa ei olisi. Kallio-liikkeen tavoitteena on ollut alusta lähtien ottaa kaupunkitilaa haltuun mitä erilaisimmilla tapahtumilla ja tempauksilla. Sen toimintatapa on suorademokraattinen ja kuka tahansa voi liittyä mukaan. Kallio-liike on haluttu pitää epämuodollisena ja rekisteröitymättönä ja se on pystynyt säilyttämään tapansa toimia epäkaupallisena ja hierarkiasta vapaana. Liike on pystynyt haastamaan kaupungin byrokratiaa ja työntänyt byrokratian rajoja kauemmaksi sekä vaikuttanut osaltaan myös päätöksentekoon. Kallio-liike on kuitenkin aina tekijöidensä näköistä toimintaa ja tänä päivänä sen toiminta keskittyy lähinnä Kallio Block Partyn tuottamiseen, johon käytetään aikaa yli puolet vuodesta. Korttelikeittiö on myös edelleen toiminnassa samoin kuin Tukeudu Kallioon -tukikonsertit. Muut toiminnot ovat enemmän satunnaisia ja kertaluonteisia. Lisäksi Kallio Block Partyn hallintoa helpottamaan on perustettu yhdistys Block Party ry, joka kuitenkin pysyy taustalla ja toimii ainoastaan sopimusosapuolena ja rahaliikenteen hoitajana. Tänä vuonna Kallio Block Partyn järjestelyissä on entistä vahvemmin haluttu kiinnittää huomiota ympäristöön, siisteyteen sekä kestävään kehitykseen. Tämä näkyy monipuolisesti niin viestinnässä, ohjelmassa kuin paikan päälläkin. Haluamme todellakin olla luomassa stadin siisteintä tapahtumaa ja toivomme, että jokainen osallistuja kantaa kortensa kekoon (ja roskansa roskikseen)! Pidetään Kallio siistinä! Mietityttääkö auton parkkeeraaminen tai alueelta kantautuvat äänet? Huolestuttavatko ympäristövaikutukset tai turvallisuus, tai onko jotakin muuta kysyttävää? Järjestämme asukasillan ke 5.6. klo 18-20 Helsingin Diakonissalaitoksen D-asemalla. Tarkempi osoite on Castréninkatu 8, 00530 Helsinki. Käymme illan aikana läpi tapahtumaan liittyviä tilapäisiä muutoksia ja vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin. Kaikki alueen asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita. Varhaiskasvatusta yhteistyössä eri sukupolvien kesken ? Jo oman työni puolesta olen kiinnostunut mitä kussakin oppimisyhteisössä opitaan, ja miten. Ja millaista arvopohjaa toiminta kuvastaa. Veljentyttäreltäni olen paitsi kuullut millaisia asioita päiväkodissa tehdään, myös saanut olla eri leikeissämme hänen varhaiskasvatettavanaan kun hän ottaa lastentarhanopettajan roolin. Leikeissämme olen kokenut myös päiväkodin rutiinit kun unikaverin kanssa valmistaudutaan päiväunille. Erityisesti mieleeni on jäänyt kuinka yhteisessä päiväkodissamme kannustetaan kaikkia ja huomataan pieniäkin onnistumisia. Kun yhdessä kokoamme palapeliä saan veljentyttäreltäni tukea ”Jari sä opit vielä tämän” -palautteen muodossa. Päiväkoti Franzenia kutsui isovanhemmat, sedät, tädit tai muut lapsen läheiset äitienpäivän jälkeiseen aamupäivään ja tutustumaan päiväkodin arkeen. Sanoin siltä seisomalta kyllä. Halusin nähdä tämän varhaiskasvatuksen oppimisympäristön ja sen toiminnan arjessa, paikan päällä. Samalla se haastoi minua, 1970-luvulla varhaiskasvatettavana ollutta, peilaamaan omia kokemuksiani päiväkodista, leikistä, yhteisöllisyydestä ja kasvattamisesta. Tai, silloin kun minä kävin lastentarhaa, ei vielä puhuttu varhaiskasvatuksesta, vaikka oppimisen ja kasvatuksen kohteina oltiinkin. Nykyisessä varhaiskasvatuslaissa määritelty kasvatusyhteistyö tarkoittaa lapsen vanhempien ja varhaiskasvatuksesta vastaavien ammattilaisten välistä vuorovaikutusta lapsen kehitykseen ja hoitoon liittyen. On todella oivaltavaa osallistaa myös muut lapsen läheiset tähän yhteistyöhön. Franzeniassa näkemäni perusteella voin sanoa, että lapsilla on ympärillään paljon merkittäviä aikuisia ja nämä aikuiset ovat kiinnostuneita tehtävästään. Kun saavuin Franzeniaan, seinällä toivotettiin saapuvat vieraat tervetulleiksi monella eri kielellä. Viimeistään tässä vaiheessa oli selvää, että kulttuurinen moninaisuus on yksi tärkeä arvo. Aamupäivämme alkoi yhteisellä kokoontumisella, jossa sukupolvet kohtasivat. Lapsi oli asiantuntija ja ylpeä siitä: veljentyttäreni ei malttanut odottaa vuoroaan, vaan halusi jo viedä minut esittelykierrokselle. Kävimme sitten pikaisesti katsomassa hänen piirtämän omakuvan toisessa luokassa. Kuvasta riittikin juttua eikä odottavan aika käynyt pitkäksi. Tämän jälkeen lapset asettautuivat puolikaareen ja saimme nauttia heidän lauluesityksistä. Monen silmäkulma kostui kun saimme kuulla herkistävän kevätlaulun. Sitten oli yhteinen visailu, joka hymyilytti ja nauratti –ja lasten kekseliäät vastaukset ihastuttivat. Oli sanomattakin selvää, että kaikki voivat rohkeasti esittää ehdotuksia ja väärää vastausta ei ole. Seurasi vapaamman ohjelman aika: pelejä, leikkiä ja ihastuttava musiikillinen piirtämisen tuokio! Laulupiirtäminen on metodi, jossa yhdistyvät laulu ja kuvallinen ilmaisu samanaikaisesti ja toisiaan tukien. Sen on kehittänyt lastenmusiikin ja pedagogisten sisältöjen kehittäjä Minna Lappalainen. Laulupiirtäminen tukee lapsen luovuutta, tukee kuuntelemisen taitoja ja lapsen oman toiminnan ohjaamista ja työskentelyn rytmitystä. Jo aiemmin olen huomannut, että en osaa ensimmäistäkään 2000-luvun lastenlaulua -siten en tunne yhtään aamupäivässä esitetyistä enkä laulupiirtämisessä käytetyistä lauluista. Laulujen aiheet ovat herkullisia ja kekseliäitä: ratikalla mummolaan, meren kalat ja tietenkin kevät. Franzenian aamupäivä näytti toteen, että sen toimintaa ohjaavat arvot eletään todeksi arjessa. Yksilöllisyys, moniarvoisuus, kannustavuus ja luovuus yhdistettynä pedagogiseen ja lapsen kasvua tukevaan toimintaan. Unohtamatta yhdessä tekemisen iloa ja voimaa. Kun ruokakärryt saapuvat Franzenian käytävään, muistan, että vierailuni on päättymässä ja lapset siirtyvät kohta ruokailemaan. Poistuessani jäin ihmettelemään päiväkodin eteisen toimintaa kun ohjaaja jakoi toisen ryhmän lapsille kastelukannuja. Ulos astuessani selvisi, että lapset olivat menossa pitämään huolta päiväkodin viljelylaatikoista. Ohjaaja kertoi mitä siemeniä on mahdollista istuttaa, josta alkoi lasten neuvottelu. Päätöksen tehtyään he saivat lisäohjeita. Monipuolista, ajattelin hymyillen. Hyötyviljelyä en aivan heti olisi liittänyt kalliolaiseen päiväkotiin. Franzeniassa toimii aktiivisia ja luovia lapsia ja pedagogeja. Yhdessä ovat osaavia ja oivaltavia. Jari Karttunen Kirjoittaja toimii lehtorina Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. kuukauden etuajassa (joulukuussa 2019) ja alle ennakoidun 11 meur budjetin. Valmistuttuaan kohteesta tulee muodostumaan töölöläinen hyvinvointikeidas monipuolisine palveluineen. Malmin uimahalli on vesipinta-alaan suhteutettuna Suomen suosituin uimahalli ja siksi sen laajentamiselle olisi suuri tilaus. Laajennuksen osalta on käynnistetty kaavasuunnittelu, joka toteutuessaan mahdollistaisi, että samaan yhteyteen saataisiin huomattavasti lisää vesipinta-alaa ja Malmin alueelle pitkään haikailtu maauimala. Uintikeskukset ovat tutkimusten mukaan merkittävimpiä passiivisten ja satunnaisliikkujien liikuttajia, joten niiden kansanterveydellinen merkitys on iso. Lisäksi ne tarjoavat laadukkaat harjoitteluja liikuntamahdollisuudet aktiiviliikkujille ja myös huippu-urheilijoille.
8 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 kesälauantait kiinni KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi JOUKKOJEN 15.6.2019 HELSINGIN JÄÄHALLI JU HL A 19 19 2019 Kun liikunta ja teatteri kohtaavat satojen esiintyjien voimin, siitä syntyy Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n 100-vuotisjuhlavuoden pääjuhlanäytös menneiden vuosikymmenten liittojuhlien hengessä Liput 21,50 €, lapset 10,50 € (verkosta tai R-kioskilta) Jäähallin ovet aukeavat klo 17, näytös 18.30–20.30 Pääsuunnittelijat: Minna Saari ja Tuula Linnusmäki Musiikin sävellys ja sovitus: Kimmo Pohjonen Valosuunnittelu: Petri Tuhkanen TUL.FI/TUL100 • LIPPU.FI/TUL
9 Tanssitilaisuuksia Seurasaaressa Antin aukiolla Tanhu-Visan tanssijoita. Kuva: Seurasaarisäätiö ? Iloa ja energiaa pursuava kansantanssiryhmä Tanhu-Visa esiintyy kolmena kesäisenä sunnuntaina, 2.6., 30.6. ja 18.8. klo 16.00, Seurasaaren vehreän luonnon keskellä. Ryhmä tavoittelee esityksissään visalaisen tanssiperinteen säilyttämistä, mutta myös uuden luomista perinteitä vaalien. Seurasaarifolk –tapahtumassa nautitaan taidokkaasta kansantanssista ja rytmikkäästä pelimannisoitosta Helsinki-päivänä 12.6. klo 18.00. Mukana menossa Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, Pörriäiset Nurmijärveltä, Espoon Kansantanssijat sekä helsinkiläiset ryhmät Kierrokas ja Tanhu-Visa. Myös yleisö voi tanssahdella lavalla. Seurasaarifolk on osa Helsinki-päivän ohjelmistoa. Seurasaaressa tanssitaan myös Kaupunkitansseja heinäkuussa tiistaisin 2.-30.7. klo 19.00. Paritansseja opetellaan Tanssiteatteri Tsuumin ohjaajien opastuksella kaupunkitanssimetodilla. Paikalle voit tulla joko parin kanssa tai yksin. 2.7. opetellaan valssia, 9.7. polkkaa, 16.7. fuskua, 23.7. jenkkaa ja 30.7. foksia. Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy Helsinki eli uuden ajan kynnyksellä 1960 Uutuusteos muuttuvasta kaupungista vie kartoin, kuvin ja tekstein nostalgisiin muistoihin ? Helsingin 450 000 asukkaasta valtaosa asui edelleen kantakaupungissa, ja Helsinkiä ympäröi pääosin maaseutumaisesti asutetut Espoon ja Helsingin maalaiskunnat. Kantakaupungin raitiotiet ja muutamat bussilinjat eivät riittäneet kasvavan kaupungin väestön kuljettamiseen. Suunnitelmissa häämötti laaja metroverkko, jossa kantakaupungin maanalaiset linjat jatkuivat säteittäin esikaupunkeihin. Myös henkilöautojen määrä kasvoi vauhdilla ja ensimmäisiä moottoriteitä rakennettiin ruuhkien välttämiseksi. – Vuosikymmenen vaihtuminen on ollut Helsingin historiassa käännekohta. 1950-luvun inhimillisen kokoiset, väljästi metsämaille sijoitetut lähiöt uudenaikaisine kouluineen ja ostoskeskuksineen sekä mukavuuksin varustettuine asuintaloineen houkuttelivat asukkaita niin maalta kuin ahtaasta kantakaupungistakin. Seuraavalla vuosikymmenellä massiiviset elementtitalot ja suuret moottoriväylät alkoivat vallata kaupunkia, kuvailee tietokirjailija Jussi Iltanen kirjansa Helsinki 1960 aikakautta. Uutuuskirja esittelee kaupunkia nostalgisin valokuvin ja kartoin. Kirjan rungon muodostaa yksi ensimmäisistä koko kaupungin kattavista kartta-aineistoista, Helsingin osoitekartta vuosilta 1958–61. Yksityiskohtaista karttaa on täydennetty numeroin kartalle merkityillä yli 760 kohteella kansakouluista posteihin ja kirjastoista hyppyrimäkiin. Kartta ulottuu lännessä Tapiolaan ja Leppävaaraan, pohjoisessa Tikkurilaan ja Hakunilaan ja idässä Östersundomiin ja Vuosaareen. Vanhan kartan rinnalla on esitetty nykypäivän kartta paikantamisen helpottamiseksi. Sadat vanhat valokuvat kuljettavat nostalgisiin tunnelmiin helsinkiläisten arkeen ja juhlaan. Kirjan tekstiosassa esitellään kaupunkia vuonna 1960 teemoittain useine ajasta kertovine teemakarttoineen. – Helsinki 1960 vie suurten ikäluokkien helsinkiläiset lapsuuden ja nuoruuden maisemiin ja esittelee kuusikymppisille oman syntymäajan kotikaupunkia. – Nuoremmille sukupolville kartat ja kuvat auttavat löytämään nykykaupungista eri aikakausien kerrostumia niin kotisohvalla lukiessa kuin kaduilla kulkiessakin, Iltanen kertoo. Teoksen kuvat ovat peräisin pääosin Helsingin ja Vantaan kaupunginmuseoiden kokoelmista sekä yksityisarkistoista. Helsinki eli uuden ajan kynnyksellä vuonna 1960: ensimmäiset lähiöt olivat kohonneet Herttoniemeen, Maunulaan ja Munkkivuoreen, ja kantakaupungissa vanhoja puutaloja uhkasi purkutuomio uudenaikaisten kerrostalojen tieltä. Hämeentien uudistus: Muista liikennesäännöt myös Hämeentiellä Lisätietoa työmaasta: www.facebook.com/uusihameentie www.destia.fi/uusihameentie Vaikka asiasta ei olisi kylttiä muistuttamassa, niin aina kannattaa noudattaa liikennevaloja ja olla tarkkana, kun katua ylittää. Kuva: Lauri Hänninen ? Liikennesääntöjä on fiksua noudattaa aina. Moni meistä saattaa silti tutulla reitillä sortua pieneen rikkeeseen. Työmaa-alueella se voi olla erityisen vaarallista, sillä liikenne voi kulkea tänään eri tavalla kuin eilen. Esimerkiksi Hämeentien työmaa-alueella moni jalankulkija ylittää kadun jopa päin punaisia ja katsoo totuttuun tapaan vain yhteen suuntaan ennen kadun ylitystä. Se ei remontin aikana riitä, sillä päästäkseen entiselle kaistojen väliselle keskikorokkeelle pitää ylittää kaksi kaistaa – joilla autot tulevat remontin aikana eri suunnista! Kaupunki on saanut palautetta myös kadun ylittämisestä suljettujen suojateiden kohdalta, liian suurista ajonopeuksista, jalkakäytävälle pysäköinnistä sekä pyörillä ja sähköpotkulaudoilla ajamisesta jalkakäytävillä. Kaupunki voi valistaa, mutta useaan asiaan vain poliisi puuttua. Toivottavasti ei tarvitse. Nauttikaa kesästä, mutta olkaa fiksuja. Lauri Hänninen Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelykesän aloittaa Sari Tennin Ajan hämärän enkelit –näyttely ? Helsingin tuomiokirkon kesän näyttelykausi käynnistyy 24.6. Sari Tennin näyttelyllä Ajan hämärän enkelit. Näyttely on avoinna 24.6.–7.7. ma-la klo 11–17 ja su 12–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Avajaiset pidetään tiistaina 25.6.2019 klo 17–19 ja lehdistötilaisuus 25.6.2019 klo 15–17. Sari Tennin kookkaissa teoksissa on kysymys poseeraamisesta, rooleista ja illuusion luomisesta. Maalaukset ovat aikalaistulkintoja enkeleistä, mutta teoksissa on vaikutteita myös saduista ja taiteen historiasta. Maalaamisen aikana Tenni on kuunnellut Raamattua kiinnittäen erityistä huomiota kohtiin, joissa kuvaillaan enkeleitä ja niiden toimintaa. Näyttely on kuitenkin taiteilijan oma tulkinta enkeleistä. Öljyvärimaalauksissa enkeleinä esiintyvät eri-ikäiset ja -näköiset ihmiset. Esittävän ilmaisun tueksi Tenni on ottanut lukuisia valokuvaluonnoksia.
10 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 Kevään tarjonta oli taas vaikuttavaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Ilmastomuutos, Suomen ja teatterin historia on paljon esillä. ”Marat/ Sade” oli yhä vahvinta teatteria, Universumin sijasta keväällä Espoon kaupunginteatterissa; esittelin sen jo talvella. Suuri tulipalo, isoa teatteria Teatteri Viiruksen suurella näyttämöllä Jätkäsaaressa esitetty ”Den Stora Elden” oli talven hienointa teatteria, joka yhdisti elävän näyttelemisen ja kamerazoomauksen näyttämöllepanoa vahvasti uudistavalla tavalla. Visuaalisesti komeaa teatteria, joka ajatuksellisesti esittää, miten ilmastomuutos vaikuttaa myös tapaamme kertoa tarinoita. Lavan pienoismalleista näytetään sekä lähikuvia että panoraamoja. Kameraan suuntautuva näytteleminen ja suoraan yleisöön suuntautuva esittäminen vuorottelevat, mikä haastaa vanhan teatterintekemisen. Saksalaisen teatterin uudistaja Roland Schimmelpfenning vastaa käsikirjoituksesta Anders Carlssonin ohjauksessa. Tarinassa on kaksi kylää, varrella virran, toinen toisella puolen. Näyttämölle on rakennettu taidokkaasti yksityiskohtaiset kylät molemmin puolin jokea. Kamera näyttää ohuen valkokankaan takaa kylän rakennuksia ja elämää. Näyttämöllä ovat taidokkaat näyttelijät Maria Ahlroth, Martin Bahne, Iida Kuningas, Oskar Pöysti ja Jessica Raita, nykyensemble. Heistä nuori Kuningas nousee esille. Tekstitys on suomeksi ja kaunista runollista kerrontaa ruotsiksi kylien ja ihmisten vaiheista. Toisensa löytävät joen toiselta puolen nuoret rakastavaiset. Tarinassa toinen kylä selviää kesän kuumuudesta, ihmisten taudeista, kuivuudesta ja myrskystä. Toinen kylä selviää ja sinne rakennetaan turistimyllyä. Valtaisa tulipalo tuhoaa epäonnisen kylän ja eloonjääneet nousevat veneeseen ja kulkeutuvat merelle, mukana myös nuori mies, joka kaipaa rakastettuaan toisella puolen jokea. Esitys on nykyajan taitavaa tekniikkaa ja runollista ilmaisua ihmisistä, eläimistä, rakennuksista luonnon armoilla. Kaunis, nautittava satu ja niin todellista tuo kylien elämä. Suuri ja pieni kohtaavat. Kylien yksityiskohtainen miniatyyrimaailma ja jylhän raamatullinen pelastuskertomus. Traagisen hevosajelun totuudet Majuri Olof Lagus kuolee 20. huhtikuuta 1918 Heinjoen Ristseppälässä Karjalankannaksella. Ryhmäteatterin ”Harriet” -esityksen tapahtumat sijoittuvat tähän yhteen vuorokauteen ja ampumisen pohdintaan. Lagus saa surmansa salaperäisesti joko omasta kädestä tai jonkun toisen. Ehdolla ovat matkaseuralaiset, majuri Nils Ero Gadolin tai Laguksen rakastettu Harriet Thesleff, everstinna ja sairaanhoitaja. Joku muukin ampuja on voinut ehkä olla. Asiaa ei tutkittu ja se jäi epäselväksi historiankirjoituksessa. Nämä kaksi olivat paikalla, kun tapaus tapahtui. Harrietin käsikirjoituksen ja ohjauksen eteen on tehty paljon taustatyötä ja tutkimusta kirjallisuudesta. Käytettävissä on ollut myös Harrietin päiväkirjat suvun arkistosta. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Milja Sarkola, joka on Harrietin tyttärentyttärentytär. Saamme kuulla kymmenkunta erilaista tulkintaa hevosajelusta ja surmanluodista, kuka ja miten teki? Keskiöön piirtyy kuvaavasti kolme ihmiskohtaloa. Harriet toimii sairaanhoitajana Olof Laguksen pataljoonassa. Jouduttuaan pakenemaan punaisten ylivoimaa Lempäälässä, pataljoona siirtyi Karjalankannakselle osallistuakseen Viipurin valloitukseen. Mielenkiintoista esitytä siivittää kaunis musiikki, jota Rosa Söderholm esittää hurmaavasti suomeksi ja saksaksi. Hänet voi helposti uskoa kohtalokkaaksi seurapiirinaiseksi, jota miehet piirittävät. Pyry Nikkilä on kiihkeä Lagus, Robin Svartström tasapainoisempi Gadolin. Liity minuun kuolemassa Teatteri Takomo säväytti Fredantorilla heti kevään aluksi kauhuklassikon uudelleentulkinnalla ”Tohtori Frankenstein voittaa kuoleman”. Hyväsydäminen Olio suljetaan jälleen yhteisön ulkopuolelle, ja hän ihmiskunnalle ikuista sotaa julistavaksi hirviöksi. Mary Shelleyllä oli tästä omakohtaista kokemusta hänen kirjoittaessaan science fiction -genren luoneen merkkiteoksen ”Frankenstein – Uusi Prometheus” vain 18-vuotiaana. Lordi Byron, Percy Shelley ja Victor Frankenstein ovat jälleen vieraanamme. Haudanryöstöä, vesimelonin tuhoa, juoksemista lavalla. HIM-yhtyeen ”Join Me In Death” soi tutusti. Tällaista menoa syntyi, kun 200 vuotta alkuperäistarinan kirjoittamisen jälkeen kuusi Teatterikorkeakoulun opiskelijaa sulki itsensä kahdeksi viikoksi hylättyyn navettaan vapauttaakseen sisäiset hirviönsä. Maaseudun pimeydessä moraalia ei tunneta. Kauhistuttava, yllätyksellinen esitys saapui maalta kaupunkiin ja hurmasi meidät katsomossa. Juho Mantere valmistui ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta. Nuorista näyttelijöistä Miro Lopperi vakuutti jälleen fyysisyydellään. Akustia ei enää ole ”Akustia ei enää ole”, kovapintainen Heta sanoo Teatteri Avoimien Ovien hienon ”Niskavuori”-näytelmän lopussa. Hän tuntuu herkistyvän vihdoin kyyneliin. Myös omat silmät kostuvat esityksessä, joka yhdistää samoilla kolmella näyttelijällä Loviisan ja Hetan tarinat. Ne ovat omia Niskavuori-suosikkejani. Aina olen kyynelehtinyt edellisessä Malviinan, jälkimmäisessä Siipirikon kohtaloa. Ohjaaja Heini Tolan aika on päättymässä kesällä. Se on hieno kausi perustaja Liisi Tandefeltin jälkeen. Kotimaisista naiskirjailijoista nousee nyt vuorollaan Hella Wuolijoki, ajattomana ja vaikuttavana. Talollisdraama astuu nykyaikaan, Loviisa ja Heta on tiivistetty ja karsittu esitys menneen maailman ihmisten maalaiskohtaloista. Koskettavuus ja vahva roolihahmojen läsnäolo on saatu aikaan hienosti kolmella näyttelijällä, taulun raameilla, huivin tai hatun vaihdolla. Naistenteatteri on Tolan kaudella esittänyt Maria Jotunia, Minna Canthia, Katri Valaa ja runomatineoita. Ensimmäisen puoliajalla Loviisa asettuu Niskavuoren emännäksi, tietäen että Juhani on nainut hänet rahojen takia. Juhanin tosirakkauden meijerin Malviinan Loviisa lähettääkin Pohjanmaalle, pois silmistä, pois mielestä. Loviisa lunastaa paikkansa vaikeuksien kautta emäntänä. Molempien naisten tunne-elämä saa ikuiset haavat, luopua pitää, jotta elämä jatkuu. Toinen näytös on vielä vahvempi, keskittyen Hetaan – kovaan naiseen, joka ei saa haluamaansa Sakaria, joka on pojan Jaakon isä. Heta tyytyy talollisen tyttärenä rengin vaimoksi. Ylpeänä ja itsekkäänä hän ei arvosta Akustia, joka raataa, kalastaa, säästää ja rakentaa Niskavuorta isomman talon 17 vuodessa. Pidotkin pidetään. Mies saa kunnallisneuvoksen arvon ja on arvostettu pitäjässään monella tavoin, mutta ei koskaan ylpeän vaimonsa silmissä. Läheisyyttä Hetalla ei ole mieheensä eikä yhteisiin lapsiin. Siipirikko – vammainen ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja kevään teatterista Kirjanrakastamiehet Ylermi Rajamaa ja Tommi Korpela (oik.) ovat noloina, kun nainen keskeyttää heidän kirjaansekaantumisriittinsä. Kuva: Milja Aho. Ella Mettänen ja Eero Ojala ovat nuoria ja herkkiä Niskavuoren Hetan ja Akustin esittäjiä Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen. Mirva Kuivalainen (oik.) on uusi tuttavuus, tässä Malviinan osassa itsetuntonsa löytävän Loviisan, Ella Pyhältö kanssa Avoimien Ovien Niskavuoressa. Kuva: Mikko Mäntyniemi. Alienin jälkeen Takomo tarttui Frankensteinin myyttiseen tarinaan. Kuvassa Miro Lopperi, joka valmistuu Taideyliopiston Teakista. Kuva: Aleksi Nurminen. Ihastuttava Harriet, Rosa Söderholm hurmaa kaikki miehet Ryhmäteatterin kevään tosidraamassa. Pyry Nikkilä (vas.), Santtu Karvonen ja Robin Svartström ovat kevään 1918 upseereita kansalaissodan lopulla. Kuva: Mitro Härkönen. Iida Kuningas ja Oskar Pöysti tulkitsevat vahvasti Den Stora Eldenin kyläläisiä Viiruksessa. Kuva: Janne Vasama.
11 apulainen on lasten sijaisäiti ja miehen ymmärtäjä, pelastajakin. Edes näin. Isäntä kuolee, ja liian myöhään tulee emäntääkin ymmärrystä. Tunnettu loppulause pakahduttaa katsojan sydämen. Tunnelma teatterisalissa elää mukana. Akusti sulattaa katsomon. Salla Markkasen musiikki esityksessä on rauhoittavaa ja mielenkiintoista taustalla ja se toimii hyvin myös väliajalla. Rooleissa ovat teatterin luottonäyttelijät Ella Pyhältö mm. vahvuuteen nousevana Loviisana ja heikkona Siipirikkona sekä Jukka Pitkänen ylpeänä Juhanina ja nöyränä Akustina. Mutta toisen puoliajan melkein varastaa uusi kyky Mirva Kuivalainen, joka esittää ensin Malviinaa ja loistaa vahvasti Hetan osassa. ”Seison missä seison” Hella Wuolijoen klassikkonäytelmä ”Niskavuoren Heta” pesee lattiat herroilla ja rengeillä. Teatteri Jurkka toi hahmon näyttämölle ennen Avoimia Ovia, ja hyvin erilaisena. Parrasvaloissa on naisen tarina. Näytelmä on pitkittäisleikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta 1800-luvulta sotien väliseen aikaan saakka. Huoneteatteria parhaimmillaan, vain kaksi näyttelijää, ylimaallisen hyvä Ella Mettänen, jolla on viisi hahmoa, melkein yhtä hyvällä Eero Ojalalla peräti kymmenen! Salamannopeaa tilanteen leikkausta, pieni ele asentoon tai hatun otto; vaatteita ei ehdi vaihtaa. Pari harjoitteli tekniikkaa jo muutama vuosi sitten ”Lokissa”. Henri Tuulasjärvi ohjasi jo silloin. Esitys on näyttelijäntaiteen riemuvoitto ja puhenäytelmän ylistys. Korskea Heta alentuu ison talon tyttärenä rengin vaimoksi, kun odottaa lasta toiselle mielitietylle, joka hylkää hänet. Niskavuori vaihtuu köyhäksi Muumäeksi. Mutta Akustin kovalla työllä ja Hetan myötäjäisrahoilla talo laajenee, tilukset kasvavat ja Hetan asukokonaisuudet komistuvat. Voi sitä Mettäsen tyytyväistä hymyä, kun mies keksii verrata Niskavuoreen. ”Mä nyt vaan olen tällainen...” Medusa oli kreikkalaisen mytologian mukaan kaunis nuori neito, jonka Poseidon raiskasi. Rangaistukseksi tapahtuneesta Medusa muutettiin kammottavaksi hirviöksi, jolla oli käärmetukka. ”Medusan huone” on katkelmallinen teatteriesitys, joka on saanut innoituksensa tästä myytistä. Se on hienovarainen ja unenomainen kuvaus sukupuoleen liittyvästä vallasta ja hiljentämisen käytännöistä. Katkelmallisuus on nykyään aika tyypillistä Q-teatterin 2010-luvun tuotannoille, mikä ei ole erityinen moite. Medusan huone on kevään hienointa teatteria Helsingissä. Näytelmä jatkaa Saara Turusen aiemmasta teatteriteoksesta, ”Tavallisuuden aaveesta” tuttua näyttämökieltä ja esittämisen tapaa. Esitykset toimivat eräänlaisena teosparina, mutta samaan aikaan ne rakentavat kokonaan oman, itsenäisen ja erityisen maailmansa. Teos tarkastelee aiheitaan musiikkia ja visuaalista kerrontaa apunaan käyttäen. Roolit ovat näyttelijöille pysyviä, mutta ne esiintyvät lomittain katkeilevina kohtauksina. Aivan upea on Elina Knihtilän keski-ikäinen hahmo, joka keikistelee muille pöydällä ja lattialla ja lausuu: – Mä nyt vaan olen tällainen! Katja Küttner esittää hänelle aika tyypillistä kuin unessa kävelevää iätöntä lapsinaista. Aksinja Lommi, kuulusta tanssijasuvusta, saa esittää liikunnallisuuttaan lavalla; toisaalta kaunotar kulkee ympäriinsä myös ämpäri päässä. Aivan huikea on Tommi Korpelan ja Ylermi Rajamaan yhteinen kirjanrakastajakohtaus, jossa he saavat orgasmeja kirjapinojen päällä. Siihen tulee Knihtilän nainen ja heittäytyy mukaan. Kannanotto Metoo-keskusteluun? Korpelan vanheneva diivanainen on myös mestarisuoritus. Nata selviää sairaudestaan ”Kulissit kaatuu” KokoTeatterissa on tositarina nuoren naisen selviytymistä sairaudestaan, alkoholismista. Musiikillisen tragikomedian päähenkilö on näyttelijä Nata Etelä-Pohjanmaalta, käsikirjoituksesta ja pääosasta vastaava Natalil Lintala. Siellä ovat vaikuttaneet kansan historiaan mm. puukkojunkkarit Isontalon Antti ja Rannanjärvi, eteläpohjalainen kansanmusiikki ja vahvat uskonnolliset vaikutteet. Natan mummo Raakel on ollut saarnaaja. Vauhtia ja valhetta on aluksi, itsensä pettämistä ja sairauden peittämistä. Esityksen väliajan jälkeen Natan olemus muuttuu luonnolliseksi ja peruukista on luovuttu. Tosiasiat puhuvat ja samalla häpeä muuntuu paranemisprosessiksi hoitolaitoksessa, jossa Nata löytää Raakel-mummon tapaan tavan olla ihmisten kanssa ja puhua heille. Näyttämömusiikki koostuu musiikkikappaleista mm. isänsä Lasse Lintalan lauluista. Hänet tunnetaan mm. Ilmajoen musiikkijuhlien, Marit ja Mikot lauluyhtyeen tai Seinäjoen tangomarkkinoiden perustajana. Selviytymistarinan lopusta pari laulua on mainittava: ”Jos sinä ihmistä rakastat” (säv. L. Lintala, san. Marja-Leena Mäkelä) ja elokuvasävel ”Samanlainen onni” (M. Legrand, san. A ja M Bergman, san. J. Vainio) soivat kauniisti. Toivo elää. Kuten usein hyvin henkilökohtaisissa tarinoissa, Lintala näyttelee kuin värisevä haavan lehti ja laulaa suloisesti. Tukena lavalla ovat ohjaaja Tero Heinimäki mm. taksikuskina ja Mari Kätkä harmonikan soittajana ja ystävänä. Nuoret syrjäytyvät Topeliuksen satumaailmassa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjauksen ja valosuunnittelun koulutusohjelmat sekä Aalto ARTS:n pukusuunnittelu antaa parastaan Juho Liiran hienossa historiallisessa spektaakkelissa ”Koivu ja tähti”. Esityksessä paetaan todellisuutta Itämeren viikinkiaikaan, väkivaltaisiin videopeleihin ja Zacharias Topeliuksen uskonnollisiin satuihin. Liira on ohjaajana vihkiytynyt vanhoihin aikoihin ja balttilaisiin kansantarinoihin, kun hän vaikutti kellariteatterissa. jonka kasvatteja on mukana. Viime kesänä hän ohjasi Englannin kuningastaisteluista keskiajalla kertovan draaman englanniksi Tervasaaren amfiteatteriin yhden yön esitykseksi. Elämme 30-vuotisen sodan aikoja eli 1600-lukua. Suomessa vallitsi suuri hätä. Sota riehui. Kaksi sisarusta, tyttö ja poika, joutuivat kauas vieraalle maalle. Kymmenen vuotta myöhemmin, he päättävät lähteä takaisin kotiin, mutta eivät tunne tietä. Muistona on vain se, että pihalla on koivu ja sen läpi tuikkii tähti. Esitys heijastaa 1600-luvulle nykysyrjäytymistä ja nuorten persoonallisuuden pirstaloitumista. Anna-Sofia Tuominen on loistava tyttönä, norjalainen Iver Asp on aika puhumaton poika. Sivuosista erottuu Katariina Lantto. Näyttelijät puhuvat erinomaista englantia. Valaistus, puvut ja musiikki luovat Teatterisaliin maagisen tunnelman. Lean tekijät Suomen synnytystuskissa Tasan 150 vuotta sitten esitettiin ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys, Aleksis Kiven ”Lea”. Marginaaliteattereista Suomen ja suomalaisuuden uudeksi guruksi kohonnut kirjailija, ohjaaja Juha Hurme kuvaa ”Making of Lea” –näytelmässään tienraivaajan synnytystuskista KOM-teatterin riemukkaan hauskassa, mutta niin todessa esityksessä. Uutuuskomediassa tapaamme ihastuttavaa, hurjaa ja epätoivoista porukkaa, jota yhdistää Kiven uuden näytelmän saattaminen ensi-iltaan. Kaikki tuntuu menevän pieleen. Harjoitussalissa palmujen katveessa vallitsevat tuhon enteet, myrskyävät intohimot ja Baabelin kielten sekoitus. Kirjailijan alkoholismi ja orastava sekoaminen tekevät harjoituksista yhtä helvettiä. Pääosan esittäjä, Tukholmasta Suomeen palkattu neiti Charlotte Raa, ei osaa sanaakaan suomea. Hänen osassaan Sara Melleri tekee mielestäni parhaan, huikentelevan näyttämöroolinsa. Raa joutuu opettelemaan suomen kieltä taitamattomana lausumaan sanasta sanaan pitkän loppumonologin ulkoa. Kiven pahimmat kriitikot August Ahlqvist ja senaattori Agathon Meurman kulkevat kaduilla kepit kädessään ja ennakoivat epäonnistumista. Kaarlo ja Emilie Bergbom yrittävät pitää tekijäjoukon koossa. Heitä esittävät mainiosti Paavo Kinunen ja Vilma Melasniemi. Harvoin näkee, että muutaman kuukauden esitysjakson aikana kolme näyttelijää vaihtuu kesken. Näin toukokuun esityksen, jossa esim. Niko Saarela ei ihan tavoita Kiven perimmäistä häilyvyyttä. ”Suomalaisuuden puolella – ei ketään vastaan”, kuuluu Juha Hurmeen sivistyneen sovittelevan kansalliskirjailijatulkinnan sanoma ristiriitaiselle, muukalaispelkoiselle ajallemme. Making of Lea kertoo tärkeää sanomaa Suomen ja suomalaisuuden synnytystuskista vuonna 1869. Se näyttää, mistä me tulemme ja todistaa suomenkielisen sivistyksen historiallisesti ohuen kerroksen. Mutta tekee kunniaa tienraivaajien intohimolle. Kuulin keväällä Hurmeen ajatuksia Teatterimuseossa toimittaja-kriitikkko Kirsikka Moringin haastattelussa. – En ehdi huolestua suomen kielestä, teen vain suomenkielistä teatteria ja kirjoja. Kesäksi hän tekee näytelmää Nobel-palkitusta A.I. Virtasesta. – Kova juttu rehusta. 60-vuotias nauraa itsensä kuoliaaksi Teatteri Kultsa perustettiin 1959 Kulttuuritalolle. Vuosien etsinnän jälkeen se on vakiinnuttanut paikkansa Käenkujan väestönsuojaan Katri Valan puiston alla. Katsomo ja iso aula ovat viihtyisiä. Harrastajateatteri veti pitkään kuutta ensi-iltaa vuosi. Tällä kaudella vähän hellitettiin viiteen. Kunnianhimoisten puhedraamojen lisäksi Kultsa on toteuttanut muutaman Fingerpori-esityksen, jossa sarjakuvamaailma siirtyy elävälle näyttämölle. Se on myös tuottanut omia sketsikoosteita. ”Sketsi-Suomi” –esityksessä vyörytetään näyttämölle Suomen TV-sketsien 50-vuotinen historia kahdessa tunnissa. Mukana ovat parhaat palat parhaista sarjoista: Ilkamat, Parempi myöhään, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Hymyhuulet, TABU, Lapinlahden Linnut, Studio Julmahuvi, Pulkkinen, Ketonen & Myllyrinne. Kyllä me nauroimmekin! Klassikko on Ilkamien sketsi, jossa Marja Korhosen esittämä vanhapiika istuu puistonpenkillä ja Pentti Siimeksen eri mieshahmot yrittävät tehdä tuttavuutta. Nainen huiskii miestä laukullaan. Kati Hynninen esittää nyt naista, mutta miehet vaihtuvat. No, eihän ole Siimestäkään enää. Ilkamies tanssivitsit nopeine leikkauksineen toimivat. Parhaasta päästä oli muutama Julmahuvin, Tabun, Velipuolikuun . Kun on kyse sketsiviihteestä Fingerporin seksitutkijan esittäjä Jussi Vehkasalo on itseoikeutettu lavalle. Hänen ja Hynnisen myötähäpeästä kärsivä Marimekko-pari on mainio. Vesa Salmi on ylipirteä, amerikkalaistyylinen juontaja. Mika Ryhänen ja Johanna Ruonala ovat minulle uusia hienoja Kultsa-kasvoja; Charlie Nevander ja Petri Peltoniemi jo kyntensä näyttäneitä. Sketsi-Suomi on osa Kultsan 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoa. Tällaista esitystä ei ole tehty aikaisemmin missään teatterissa Suomessa. 34 sketsiä ja 135 hahmoa vilisevät silmiemme edessä. Ohjaaja Jalmari Jalonen painottaa, että sketsihahmot perustuvat käsikirjoitukseen, ei hahmoon. – Mahtava esitys. TV:stähän ei nykyään tule tällaista sketsi-viihdettä, Kultsan yleisöpalautteessa luki. Teksti: Risto Kolanen Suomalaiskansallinen sketsihuumori näyttää parhaimmillaan itseensä pakahtuvalta myötähäpeän tunteelta, kuten Kultsa-konkarit Jussi Vehkasalo ja Kati Hynninen osaavat. Kuva: Timo Seppälä. Venla Melasniemi (vas.) ja Sara Melleri ovat hallitsevia naisia Lean aikalaissynnytyksessä KOM-teatterissa. Kuva: Veera Geagea. Anna-Sofia Tuominen ja Iver Asp esittävät kotiin palaavaa tyttöä ja poikaa Juho Liiran Koivussa ja tähdessä Taideyliopiston Teakissa. Kuva: Eero Liimatainen. Natalil Lintala on herkkä kuin haavanlehti käsikirjoittamassaan “Kulissit kaatuu” -näytelmässä Kokoteatterissa. Taustalla Tero Heinämäki. Kuva: Heidi Bergström.
12 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 Töölössä kokeillaan uutta tapaa suodattaa mikromuoveja hulevesistä Valuma-alue ja hulevesien suodatusarkkukokeilun sijainti. Kuva: Olli Hakala. Hulevesien suodatusarkun tyyppipoikkileikkaus. Kuva: Olli Hakala. ? Helsingin Töölöön, lähelle Taivallahden rantaa on rakennettu täysin uudenlainen hulevesien suodatusjärjestelmä. Hulevesiviemäriin asennettu hulevesien suodatusarkku puhdistaa kaduilta valuvia likaisia sadeja sulamisvesiä, jotka muuten purkautuisivat hulevesiviemäristä sellaisenaan mereen. Hulevesien suodatusarkun toimintaa ja suodatustehoa muun muassa mikromuovien puhdistuksessa testataan Taivallahdessa kevään ja kesän 2019 aikana. – Kyse on kokeilusta, jolla etsitään ratkaisua autonrenkaista irtoavien hiukkasten ja muiden saasteiden poistamiseen hulevedestä. Järjestelmän käyttö ja testaus on aloitettu vuodenvaihteessa. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vesiensuojeluun, kertoo ratkaisun kehittäjä ja pilotin pääsuunnittelija Olli Hakala WSP Finland Oy:sta – Puistossa kaivutyöt ja järjestelmän asennukset aloitettiin jo viime syksynä. Huleveden suodatusarkku rakennetaan osana Eteläisen Hesperiankadun ja kunnallistekniikan saneerausta, kertoo projektipäällikkö Touko Leppänen Helsingin kaupungilta. Noin 60 kuutiometrin kokoinen (10 x 3 x 2 metriä), betonirakenteinen arkku poistaa hulevesistä kaiken kokoisia roskiakiintoaineita sekä erilaisia haitta-aineita. Arkku toimii suodattimena ennen kuin hulevedet päästetään mereen. Arkkua kehitetään usean yhteistyötahon voimin. Suodatusprosessi on kolmiosainen: viivytys/laskeutus, Helsinki hakee WHO:n European Healthy Cities -verkoston jäsenyyttä ? Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupunki hakee World Health Organisation European Healthy Cities -verkoston jäsenyyttä. HCN-verkostoon kuuluu 100 eurooppalaista kaupunkia. Kokouksessaan 20.5. kaupunginhallitus hyväksyi myös raitiotien rakentamisen välille Telakkakatu-Eiranranta. Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupungin toiminnassa vahvistetaan kansainvälisyyttä sekä tavoitellaan asemaa segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä. Kaupunkistrategian yhtenä kärkihankkeena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus, jonka päätavoitteena on vähentää eri väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointija terveyseroja sekä löytää vaikuttavimmat eriarvoisuutta ehkäisevät toimintatavat. HCN-verkoston jäsenyys edellyttää poliittista sitoutumista, ohjausrakenteita kaupunkiin, sekä henkilöresurssien osoittamista. Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisja koordinaatiorakenne vastaa resursoinnin osalta näihin edellytyksiin. Verkostoon kuuluu 100 eurooppalaista kaupunkia ja 30 kansallista verkostoa. Suomesta verkoston edelliselle kaudelle ovat osallistuneet Kuopio ja Turku sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Terve Kunta -verkosto. Telakkakadun ja Eiranrannan välille rakennetaan raitiotie Kaupunginhallitus hyväksyi raitioradan ja ratasähkötöiden hankesuunnitelmat välille Telakkakatu-Eiranranta. Suunniteltu linjaus alkaa Hietalahdesta nykyiseltä rataverkolta Bulevardin länsipäästä, josta se jatkuu Hernesaaren eteläkärkeen reittiä Telakkakatu-Eiranranta-Laivakatu. Uusi joukkoliikenneyhteys yhdistyy kantakaupungin olemassa olevaan verkostoon. Suunnitellun raitiotien pituus on 2,1 km. Hernesaaren raitiolinjan rakentamisen on suunniteltu toteutuvan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ulottuu Hietalahdenrannasta Hernesaaren pohjoisosaan, ja toinen vaihe siitä eteenpäin Hernesaaren kärkeen. Nyt käsittelyssä olevat hankesuunnitelmat koskevat ensimmäistä vaihetta. Toisesta vaiheesta tehdään erilliset hankesuunnitelmat myöhemmin Hernesaaren rakentamisen edetessä. Raitiotien vaatimat sähkötyöt toteutetaan ratahankkeen yhteydessä, jotta liikennöinnin alkaminen asetetussa tavoiteaikataulussa voidaan taata. Liikennöinnin on suunniteltu alkavan kesän 2021 aikana ensimmäisen vaiheen osalta. Hankkeen kokonaishinta on 7,42 miljoonaa euroa. Helsinki parantaa liikenneturvallisuutta nopeusrajoituksia alentamalla Liikennemerkkien muutokset alkavat Mäkelänkadun liikennettä kesällä 2017. Kuva Helsingin kaupunki. ? Helsinki tekee monipuolista työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja yhtenä osana tätä työtä nopeusrajoituksia alennetaan. Muutostyö toteutetaan kaupunginhallituksen huhtikuussa 2018 tekemän päätöksen perusteella. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Muutosta aletaan toteuttaa toukokuun aikana, jolloin Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara alkaa vaihtaa liikennemerkkejä ja muuttaa tiemerkintöjä. Työ etenee vaiheittain ensi syksyyn saakka, ja sitä tehdään useassa kaupunginosassa yhtä aikaa. Suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on lähes kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin. Keskustassa nopeusrajoitus lasketaan 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus on 40 km/h. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskee 40:een km/h Finlandia-talon ja Kuusitien välillä. Rajoitusten laskeminen vähentää henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän. – Nopeusrajoitusten alentaminen on tärkeä keino parantaa liikenneturvallisuutta. Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, toteaa liikenneja katusuunnittelu päällikkö Reetta Putkonen. – Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Toteutussuunnitelmat valmistuivat keväällä Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän. Reetta Putkosen mukaan käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin nyt voimaan tulevat uudet nopeusrajoitukset. Kaupunginhallitus on päättänyt asiasta 9.4.2018. Tämän jälkeen kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Tänä vuonna nopeusrajoitusten muutos toteutetaan niillä kaduilla, joilla se on mahdollista tehdä suhteellisen helposti liikennemerkkiä vaihtamalla. Osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin, kun katua peruskorjataan. Esimerkiksi Sörnäisten rantatien nopeusrajoitus pysyy entisellään 50 km/h. Uudet nopeusrajoitukset tiivistetysti: – asuinalueiden tonttikaduilla 30 km/h -rajoitus – keskustassa 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h – teollisuusalueiden tonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus – pääkaduilla 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa lähellä keskustaa – alueellisilla kokoojakaduilla 40–50 km/h – paikallisilla kokoojakaduilla 30–40 km/h Kaupunkilaisia pyydetään ottamaan yhteyttä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun, mikäli muutoksesta herää kysymyksiä. Yhteystiedot: hel.fi/palaute, puh. 09 310 22111
13 Hulevesien suodatusarkku rakenteilla. Kuva: Sonja-Maria Ignatius. Suodatusarkkukokeilun sijoittuminen Taivallahden rantaan. Kuva: Olli Hakala. karkeasuodatus ja hienosuodatus. Siinä voidaan käyttää erilaisia suodatusmateriaaleja. Parhaillaan arkussa on karkeasuodattimena kevytsoraa ja hienosuodattimissa biohiiltä ja suodatushiekkaa. Suuri osa suodatusarkkuun päätyvistä viiden hehtaarin valuma-alueen hulevesistä on peräisin Mechelininkadulta, joka on yksi kantakaupungin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Nyt kokeiltavalla suodatusarkulla saadaan suodatettua vain osa valuma-alueen vesistä. Liikenne on arvioitu merkittäväksi mikromuovin ja -kumin lähteeksi. Päästöjä aiheuttavat muun muassa autonrenkaista ja tiemerkinnöistä irtoavat hiukkaset. Henkilöauton renkaasta kuluu sen elinkaaren aikana pois keskimäärin 10–20 prosenttia. Mechelininkadun keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee kadun eri osilla noin 13 000:n ja 30 000:n ajoneuvon välillä. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2017 tekemien laskelmien mukaan alueen liikenne tuottaa rengaspölyä neljästä seitsemään tonnia vuodessa. Kerätty tieto avoimeen käyttöön Hankkeessa kerättävä tieto julkaistaan vuoden 2019 aikana kiinnostuneiden tahojen vapaasti hyödynnettäväksi, mikä edesauttaa hulevesituotteiden ja -ratkaisujen kaupallistamista ja jatkokehitystä. Hulevesien suodatusarkku on suunniteltu ja toteutettu iWater-hankkeessa ja Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean-ratkaisut -hankkeessa. Jälkimmäisessä ovat olleet mukana Helsingin kaupungin lisäksi Ruskon Betoni Oy, Fortum Oy, WSP Finland Oy, Aalto-yliopisto ja monia muita kadunrakennukseen ja vesihuoltoon liittyviä tahoja. Harvinainen kotkaseteli esillä Kansallismuseossa ? Kotkavaakunalla varustettuja kolmen markan seteleitä vuodelta 1866 on säilynyt kolme. Maaliskuun lopulla Oulun setelihuutokaupasta Suomen kansallismuseon rahakammion kokoelmiin hankittu seteli on esillä Kansallismuseossa maanantaihin 24.6. asti. Yhden ja kolmen markan seteleiden painaminen aloitettiin Suomen saatua vuonna 1860 oman rahayksikön. Seteleitä oli tarkoitus käyttää nopeana väliaikaisratkaisuna, kunnes metallisten vaihtorahojen valmistus saatiin käyntiin. Seteleissä oli valtiollisena tunnuksena kotkavaakuna, joka vanhan perinteen mukaisesti painettiin aluksi vaalealle pohjalle värittömänä koholeimana. Setelin kuluessa se kuitenkin vähitellen muuttui näkymättömäksi. Vuonna 1866 väritön koholeima korvattiin keisarin julistuksella mustalla painetulla kaksoiskotkalla. Vanhan mallisten seteleiden liikkeeseenlasku lopetettiin ja pankin hallussa oleviin seteleihin lisättiin musta valtakunnanvaakuna. Valkoinen kotka -seteli vuodelta 1866 on esillä Kansallismuseon 2. kerroksessa 24.6.2019 saakka. Kylmälaukku 4L tai 24L alk. 4,90 Kakkukuvut alk. 13,90 Pihavalo, perhonen 6,90 Kylmäpatruuna 25x14cm 1,90 Kesään! Vahakankaat 6,90/m Taittosetti tiikkiä, pöytä halk. 60cm ja 2 tuolia 179,00 www.etola.net Helatorstaina 30.5. klo 12-16 Taittopöytä 180x76x74cm 55,00 ESPOO • HELSINKI • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • KOUVOLA KUOPIO • LAHTI • LAPPEENRANTA • PORI • PORVOO • TURKU Tarjoukset voimassa 1.6.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Sohvasetti tiikkiä, pöytä, sohva ja 2 tuolia 950,00 Pioni silkkikukka 2,(5,90) Max. 10 kpl/ asiakas Pumpputermos 1,9L tai 3L alk. 19,50 (25,50)
14 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 ? ? Maarnela ? ? Menovinkkejä Tapahtunut tähän mennessä ? Seuraavista tapahtumista on useita kertomuksia ja ne ovat kaikki tosia: Ensimmäinen tarina kertoo sotaveteraanista, joka helsinkiläisessä palvelukeskuksessa lensi ulos talosta, koska hän kertoi samaa ja samaa asiaa yhä uudelleen. Nykyään hän on Eduskunnassa, eikä kukaan kiinnitä huomiota. Toinen tarina kertoo syvästi uskovaisesta miehestä, joka samaisessa palvelukeskuksessa meinasi saada slaagin katsoessaan televisiosta Eduskunnan täysistuntoa. ”Mikä hätänä?” kysyi kaveri. ”Ylöstempaus, nytkö se tapahtunut? Ja minä olen vielä täällä.” Kolmas tarina kertoo miehestä, joka käveli kadulla, huomasi että on yleinen liputus ja ihmetteli kavereilleen, ”että hyvänen aika, olenko Minä kuollut”. No, hän oli Tarmo Manni; sanottakoon se nimellä. Neljäs tarina kertoo kalliolaisesta veteraanista, joka todellakin kannattaa vapaata liikkuvuutta. Hakaniemen torille ja takaisin – ilman pelkoa, että joku ryöstäisi. Viides tarina kertoo miehestä, joka avasi suklaarasian seurassa ja otti itse ensin. Kaveri huomautti, että se joka avaa ei saa ottaa itse ensin. ”Paitsi patoligi”, vastasi kaveri ja sulki rasian. Kuudes tarina kertoo ennakkoon, että seuraava The Walking Dead -sarja kuvataan ensi kesänä Helsingissä. Kuolevia ja kuoleman rajalla hoippuvia ikäihmisiä hortoilee kadulla entistä enemmän. Viime kesän helteet tappoivat jo 380. Helsingin kaupunki lupasi avustaa kuvauksissa epäämällä jäähdytyslaitteet veteraaneilta. Seitsemäs tarina kertoo, että pohjalaisten punaiset kädet johtuvat siitä, että he pesevät ne kätensä verellä. Viimeinen tarina kertoo uutisesta, että maailmassa on käynnissä sukupuuttoaalto. Kuullemma varsinkin Karjalasta ovat käet kadonneet. Karjalaisten kun sanotaan lähteneen sieltä käet taskussa. Veteraanikello: 10 022 jäljellä. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Kieltolaki sata vuotta Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/A. Rönnberg Iloinen seurue ilmeisen kosteissa kotihipoissa 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Harald Rosenberg? Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä voi eläytyä myös kieltolakiajan Helsingin ravintoloiden tunnelmiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen ? Kieltolaki astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Satavuotispäivän kunniaksi Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, on lauantaina 1.6.2019 klo 14–16 tarjolla asiantuntijoiden tietoiskuja kieltolakiajasta musiikkia ja kulttuuria unohtamatta. Kieltolakiajan Helsinkiin voi tutustua elämyksellisesti myös Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä, joka jatkuu 1.9.2019 asti. Kieltolaki sata vuotta -tapahtumassa Aija Kaartisen aiheena on Kieltolakionnelan nousu ja tuho – kieltolakikeskustelun käänteet Suomessa ja Kirsi Rasinaho kertoo kieltolain arjesta otsikolla Lekkerikekkerit – alkoholin salakauppa kieltolain Helsingissä. Lopuksi Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain muistosta ja heijastuksista taiteeseen, erityisesti lauluihin, joita Mikko-Olavi Seppälä esittää pianisti Jouni Haapasalon säestyksellä. Reseptejä ja trokareita Suomessa oli esitetty jo 1700-luvulta asti vaatimuksia alkoholin kieltämisestä, mutta vasta 1800-luvun lopulla kieltolaista tuli laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Venäjän vallan aikana kieltolain säätäminen ei onnistunut, mutta itsenäisessä Suomessa kieltolaki astui voimaan 1.6.1919. Lain mukaan alkoholin valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Laki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi. Lain porsaanreikää hyödyntäen erilaisten alkoholia lääkkeeksi vaativien vaivojen määrä kasvoi, ja varakkaampi väki alkoi ostaa hienot juomansa lääkärin reseptillä hyvin varustelluista apteekeista. Myös alkoholin laajamittainen salakuljetus enimmäkseen Virosta alkoi heti, ja pirtu levisi tehokkaasti kaikkialle Suomeen. Salakuljettajat ja trokarit muuttuivat sankareiksi, ja yleinen lainkuuliaisuus rapisi lähes kaikkien rikkoessa kieltolakia. Alkoholinkulutus suuntautui kieltolain takia väkevään viinaan, mikä johti paheneviin terveysongelmiin, rikoksiin ja väkivaltaan. Rangaistusten koventamisesta huolimatta kieltolakia ei saatu toimimaan, ja lopulta yleinen mielipide kääntyi sitä vastaan. Kieltolaista järjestettiin 1931 kansanäänestys, jonka nojalla laki kumottiin ja Alko avattiin 5.4.1932 klo 10. Kieltolain muistot jäivät Suomessa elämään lauluissa, tarinoissa ja elokuvissa vielä vuosikymmeniksi. Suruton kaupunki Kohtauksia 1920-luvun Helsingistä Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 B Auki 1.9.2019 asti ti klo 11– 19, ke–su klo 11–17. 12/10 e, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy. Äärirajoilla on Suomussalmella asuvan ja työskentelevän kuvataiteilija Jaakko Heikkisen taidenäyttely ? Viimeisten 15 vuoden aikana Heikkinen on tullut tunnetuksi akvarelli-, tussija sekatekniikkamaalauksillaan, joissa hän kuvaa reunailmiöitä ja marginaalissa eläviä ihmisiä. Hän käsittelee niissä ulkopuolisuutta ja syrjäytyneisyyttä erilaisine ilmiöineen. Kuvat keskittyvät ihmiseen ja tiloihin, mutta myös luonto on läsnä tärkeänä elementtinä. Heikkisen teokset ovat syntyneet hetkessä elämiensä tilanteiden tuloksena. Hän on käyttänyt muistiinpanovälineenä kameraa kuvattavista henkilöistä ja työstänyt ne myöhemmin maalauksiksi. Heikkinen on opiskellut kuvataidetta 90-luvulta lähtien eri taidekouluissa, Limingassa, Kankaanpäässä, Turun Taideakatemissa (AMK 2003) ja viimeisimpänä Imatralla kuvanveistoa (YAMK 2017). Heikkinen myös opettaa omaa tekniikkaansa tussija akvarellimaalausta kansalaisja kansanopistoissa kautta maan lyhytkursseilla. Heikkinen on pitänyt monia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin ryhmänäyttelyihin vuodesta 1993 lähtien. Heikkisen töitä on useissa yksityiskokoelmissa sekä julkisissa kokoelmissa esim. Paulon säätiö, Luulajan kunta Ruotsi, Valtion taidemuseo, Gallen-Kallela-museo sekä Oulun ja Kuopion taidemuseoissa. Heikkinen on saanut Suomen Kulttuurirahastolta ja Pohjois-Savon taidetoimikunnalta työskentelyapurahoja, valtion Kuvataiteen näyttöapurahan 2015,2009 ja viimeisimpänä Alfred Kordelin säätiön työskentelyapurahan 2017. Heikkisen teoksia löytyy Tarvaspään ja Kajaanin taidemuseoiden laatimasta ”Isäni maisema” –julkaisusta (2006), joka pohjautuu hänen ja Niilo Hyttisen kuvamaailmaan sekä historiaan (mukana julkaisussa on myös Hugo Simbergin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia). Myös Paulon säätiön julkaisu ”Näin unta elämästä” (2004) on tehty Heikkisen teoksista. Tv-ohjelma Ajankohtainen kakkonen teki Heikkisestä jakson vuonna 2012 ”Jaakko Heikkinen tekee taidetta yhteiskunnan sivustakatsojista” ? CAISA Kaikukatu 4 NÄYTTELYT ke 5.6.2019 – ke 19.6.2019 Kallion pop-up-näyttely Kalliolaisten taiteentekijöiden näyttely. ESPAN LAVA Eteläesplanadi 1 TAPAHTUMAT pe 31.5.2019 klo 14.00 MIL-Espa -konsertti Kaartin soittokunta. Vapaa pääsy. la 1.6.2019 klo 19.00 Hartwall proudly presents ”Gebardi” bilebändi – maailman paras sellainen! Vapaa pääsy ke 5.6.2019 klo 17.00 OPEN STAGE – Kuorokeskiviikko Varaslähtö Tampereen Säveleen. Vapaa pääsy. ke 5.6.2019 klo 19.00 OPEN STAGE – Kuorokeskiviikko Viipurin Lauluveikkojen konsertti Espan lavalla vie yleisön pikamatkalle Karjalaan. Vapaa pääsy. to 6.6.2019 klo 16.30 Open Stage – ThemBest Plays Jon Hiseman´s Tempest ThemBest soittaa Jon Hisemanin Tempest yhtyeen debyyttilevyn Tempest (1973) progeklassikot livenä ja muita aikakauden progehelmiä. Vapaa pääsy to 6.6.2019 klo 19.00 Open Stage: Bolton Avenue Bolton Avenue big bandin ohjelmisto koostuu tanssija bilemusiikista. Vapaa pääsy
15 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us MaalaisMARKKINAT
16 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 ? ? Kuvataide Risto Kolanen Kuvataide helluntain aikaan Kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Pauno Pohjolaisella on 70-vuotisjuhlanäyttely Tm•galleriassa. Kuvassa taiteilija ja todella iso Oratorio-teoksensa. Kuva: Raimo Granberg. Janne Kärkkäisen teokset kysyvät: Mitä nyt, mitä tapahtuu? Taiteilija värikkään maalauksensa Nähty! äärellä Kallion viehättävässä Ruplassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Ida Sokka ja San -teoksensa Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Italialainen valokuvataiteilija Aqua Aura yhdistää Galleria Kajasteen näyttelyn komeissa teoksissaan mikroja makrokosmosta. Jos jatkamme tähän tyyliin, pian näemme jäävuoria ja lumihiutaleita vain museoissa. Taiteilija teoksen Capsule äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Monipuolinen venäläistaiteilija Tanya Akhmetgalieva ja hänen suuri Intersecting Lines -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Ville Löppönen ja Girl and the Hat -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. ? Suomen valokuvataiteen museo pitää avoimen 50-vuotisjuhlan 3.6. klo 16–20. Euroopan vanhimman valokuvamuseon syntymäpäiväjuhlia vietetään Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 G. Kaiken kansan juhlille sisäänpääsy on ilmainen. Kakkua ja kahvia riittää 300 ensimmäiselle. Visuaalinen tutkimusmatka mikroja makromaailmaan Milanossa työskentelevä valokuvataiteilija Aqua Aura rakentaa taiteessaan valokuvateoksia, joiden lähtökohtana on hänen syvällinen filosofinen pohdintansa ja kyseenalaistava tutkimuksensa. Teemat liittyvät luontoon, ihmiseen, ihmisenä olemiseen, kuolemaan ja elämään. Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo hänet kolmatta kertaa Suomen näyttelyyn. – Valokuva ei ole enää konkreettinen todiste ulkomaailmasta, sen sijaan valokuvalla voidaan luoda uusi rinnakkainen maailma, joka sekä on että ei ole olemassa. Aqua Aura ottaa taiteellaan kantaa aikamme isoihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja geeniteknologiaan. Hänen teknisesti virheettömät teoksensa ovat osoitus siitä, kuinka digitaalisen kuvan rajoja työnnetään kohti vielä tutkimatonta maastoa, taidekriitikko Alessandro Trabucco sanoi avajaisissa. Harvoin Helsingissä Merkittävän uran kuvataiteilijana tehnyt Pauno Pohjolainen valmistui Suomen Taideakatemian koulusta 1980. Hän on osallistunut näyttelyihin vuodesta 1974, palkittu Ars Fennica –palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla ja Anita Snellmanin säätiön tunnustuspalkinnolla. Tm•galleriassa, Erottajankatu 9b, on 70-vuotisjuhlanäyttely. Juhlapäivä osui keskelle näyttelyä. 70 lihavaa ja laihaa vuotta – näyttely koostuu akryyli-, öljyja tempera puulle –teoksista ja yhdestä puu/lyöntimetalliteoksesta. Nimet ovat kuin kirjojen otsikoita, Koralli, Oratorio ja Jakobin uni. Taiteelle on tyypillistä maalauksien ja veistoksen yhdistäminen sekä vaikutteet ikonitaiteesta. Lihavia vuosia on ollut paljon maakuntien näyttelyissä, Helsingissä ehkä vähemmän. Siksi nyt kannattaa katsella taiteilijan työtä. Myrkyllisiä marjoja – lasitaiteilijan testamentti “The Poisonous Berries” on monipuolisen venäläisen Tanya Akhmetgalievan ensimmäinen maalaussarja taiteilijan muuten käyttämien tekstiilitaidetekniikoiden rinnalla. Tuttu piirustuksellinen maalausjälki, voimakkaat värit sekä luonnosmaisuus jatkavat elämäänsä taiteilijan uusissa öljyvärimaalauksissa ja taidegrafiikassa. Maalaukset ovat päiväkirjan pitoa ja tajunnanvirtaa. Hän kuvaa teoksiaan aavemaisiksi tarinoiksi illuusioista, muodonmuutoksista ja yhtäkkiä sulkeutuneista ympyröistä. Galerie Forsblom, Yrjönkatu 22, esittelee myös, juuri näyttelyn alla edesmenneen, ansioituneen Oiva Toikan (1931-2019) töitä. Taiteilijan mielikuvituksellinen, rikas ja rohkea lasitaide johdattaa yllätykselliseen ja värikkääseen fantasiamaailmaan. Teokset saavat ajatukset laukkaamaan. Onko teoksen määrä esittää jotain vai onko tarkoitus vain arvostaa materiaalin omintakeisesti piirtyvää muotoa ja koristeellisia yksityiskohtia? Kauneus löytyy läheltä Ville Löppösen uusista, värikylläisistä ja valoa hehkuvista maalauksista koostuva näyttely ”Interventions” nähdään Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10. Nimi viittaa maalauksen väliintuloon arjessa, teokset kuvaavat perhettä ja läsnäolon läheisyyttä. Paitsi värimaailmaan, myös teosten muotoon on tullut paljon uutta: ilmaisu valuu voimakkaan esittävästä abstraktimpaan ja ekspressiiviseen suuntaan. Barokkimaisia tunnelmia lähestyvillä teoksilla Löppönen herättelee katsojissa nykypäivän tahdissa helposti unohtuvaa kokemusta oman arjen tärkeydestä ja kauneudesta. Maalaukset pyrkivät näyttämään, että kauneus ja pyhyys – rakkaus – löytyy aivan läheltä, juuri tästä. Näyttelyssä yksityiset kokemukset laajenevat yleisiksi ja yhteisiksi. Sydän sykkii villisti Maalaustaiteessa on pitkä perinne maalata pääkalloja. Janne Kärkkäinen haluaa maalauksillaan muistuttaa ihmisiä heidän kuolevaisuudestaan. Hän päätti maalata elinvoimaisia ja hieman hupsunnäköisiä sydämiä. Vähitellen sydämille ilmestyi hämmästyneet silmät, jotka pyrkivät esille jokaisessa maalauksessa. Karikatyyrimainen sydänhahmo on jonkinlainen alter ego, joka esiintyy usein tilanteissa, joissa on tapahtumassa jotain hämmentävää ja epäselvää. Galleria Ruplan, Helsinginkatu 16, Villi syke –näyttelyssä sydän on yhä kiinnostava kohde: –Toisaalta se on rakkauden ja välittämisen symboli, mutta toisaalta on aina olemassa mahdollisuus, että se särkyy. Toisinaan, kiihtyneenä, se sykkii villisti. Kellariateljeeheni osuus auringonsade Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee Ida Sokan ”Laiho laaksossa” –näyttelyn. Kun iso tie kylpee harmaan kuudettakymmenettä käyvissä sävyissä, hän maalailee myös sanoissaan: – Eihän siinä oikein ole mitään romanttista, mutta viime aikoina olen nähnyt niissäkin sävyissä omaa kauneuttaan. Sitä paitsi kuudelta kauppaan kävellessä on vielä valoisaa. Kohta maisemaan ilmestyy hento vihreä, sitten lila ja keltainen. Kun homma puhkeaa täyteen loistoonsa, kellariateljeeheni osuu auringonsäde. Sokka asuu ja työskentelee Tampereella. Hän opiskeli Taidekoulu Maassa ja Tampereen Ammattikorkeakoulussa kuvataidetta, valmistuen 2016. abstraktin ja esittävän välimaastoa kartoittavat teokset löytävät lumoavia sävyjä luonnosta. Tämä on toinen yksityisnäyttely Helsingissä; ensimmäinen oli Galleria Katariinassa talvella, ”Jokin siintää”. Ekoleijailua ja antiikin myyttiä Galleria Dixin, Uudenmaankatu 19, ”EKO Holiday” –taidenäyttelyssä voi lähteä ilman päästöjä matkalle ympäri maapalloa, lämpimiin maihin ja kuvitteellisiin paikkoihin, joissa kasvisperäistä lintusoppaa syömällä voi leijua painovoiman unohtuessa rannalle. Naiset ovat vahvoja ja itsenäisiä. Maalauksissa on väriä eikä koneita näy. Ekoauto kulkee kuskin juoksuaskelten tahdissa. Maalaukset pohjautuvat Bruno Maximuksen Brasilian matkaan vuoden alussa. Ihminen, eläimet ja luonto keskustelevat töissä. Suomalainen kuvataiteilija on asunut melkein 30 vuotta ulkomailla. Dixin studiossa on nuoren, juuri valmistuneen Elisa Härmälän kauniin mystisiä Daphne –grafiikkatöitä, jotka käsitelevät luonnon kiertokulkua antiikin myytin kautta. Metsän purojen nymfi muuttuu takaa-ajettuna epätoivoissaan puuksi. Paskiaisen ilmestyksiä Akryyli, kynä ja spraymaali ovat ruotsalaisen, mutta Suomessa opiskelleen taiteilija Henrik Sjöströmin (El Bastardo) aseita, kun hän kamppailee maalauksen perinteisiä sääntöjä vastaan. Hän tuottaa kiinteää, mutta tarkkaa jälkeä. Vesi ja ikkunanpesuneste ovat välineinä hyödyksi sekoittamaan värejä keskenään vahvan intuition ohjaamana. Hän inspiroituu ajankohtaisista tapahtumista, taiteesta, elokuvista, musiikista, kirjoista ja mytologiasta. Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittelee ”Bastard revelationz”-näyttelyssä Sjöströmin teoksia. Hän opiskeli taidetta ja valokuvausta Ruotsissa, Suomessa ja Britanniassa. Kulosaaren lukion ja Länsi-Uudenmaan kansankorkeakoulu kasvatti on nyt täysiaikainen taiteilija Tukholmassa. Teksti: Risto Kolanen
17 – Rakkaus on tie vapauteen Aatehistoriallisen teoksen sankareina ovat Maan hiljaiset F ilosofian tohtori, dosentti Maria Suutala kutsuu uutuuskirjassaan Vuohi saarnatuolissa lukijansa aatehistorialliselle matkalle menneeseen Suomeen, niiden luo, jotka osasivat elää luonnosta ja tyytyivät vähempään, niin rajaseudulla kuin ulkosaariston karuudessa. Kuhmon Lentiiran rajaseutupapin kerrotaan joskus tuoneen vuohen jumalanpalvelukseen siitä nimi kirjalle, mutta vuohi antaa symbolisesti myös äänen niin sorretulle luomakunnalle kuin syrjäseudun ihmisille. Rakkaus ei ole kaiken hyväksymistä ja asennetta ” sopu mihin hintaan hyvänsä ”, vaan rakkaus vaatii toisinaan kapinaa, särmää ja kykyä puuttua asioihin. Rakkaus tarttuu ikäviinkin ongelmiin, vaikka itse saisikin silloin toisten vihat päälleen. Rakkaus kääntää katseen pois omista ongelmista, ja auttaa löytämään tehtäviä. Surevanakin voi jakaa omastaan, auttaa ja kantaa yhdessä elämisen taakkoja ja kipuja. Rakastava sydän on myös valmis kohtaamisiin, joista se ei ole osannut edes uneksia. Rakkaus on tie vapauteen. Näin pohtii rakkauden olemusta filosofian tohtori, Oulun yliopiston aateja oppihistorian sekä Åbo Akademin uskontotieteen dosentti, suomeksi, saksaksi ja ruotsiksi julkaiseva vapaa kirjailija ja tutkija Maria Suutala uutuuskirjassaan VUOHI SAARNATUOLISSA. Esseitä ja tarinoita katoavasta ja tulevasta, (Karprint Oy, 2019). Pyhiinvaellusmatkalle aitouteen Suutala vie tässä aatehistoriallisessa teoksessaan – 10. kirjassaan – lukijansa pyhiinvaellusmatkalle suomalaisuuteen ja karjalaisuuteen, mutta myös kauas itään, ugrilaiseen sielunmaisemaan, pyhien puitten ja parantajien pariin. Idässä ikävä hellittää: kuin olisi tullut kotiin, löytänyt kauan kaipaamansa. Myös pohjoinen Saamenmaa kutsuu kotimatkalle sinne, mikä on hautautunut eurooppalaisen sivilisaation ja kulutusyhteiskunnan alle. Ovi saa – pitää – kuitenkin olla auki tulevaisuuteen: Suutala etsii tietä tulevaan, kylvää siemeniä ja kutoo unelmia, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi, mistä korjata satoa. Suutala kirjoittaa kohtaamisistaan ulkosaariston sitkeiden asukkaiden kanssa, Aunuksen Karjalan Kuujärven monitaitoisista, kalevalaiset luonnon parantajataidot omaavista, vahvoista naisista sekä tapaa iranilaisen toisinajattelijan Lapissa. Maria Dorffin ja Lasse Nordlundin elämäntapa osoittaa, että luontaistaloudessa, kädentaitojen varassa voi elää nykyäänkin. – Aatehistorian eräs tehtävä on esitellä erilaisia ajatuksia, maistella niitä ja leikitellä niillä; näinkin voi ajatella, korostaa Suutala. Aatehistoria on ihmiskunnan ajattelun historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että on tutkittava ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä, jotta voitaisiin ymmärtää heidän ajatteluaan. – Aatehistoria ei tee rajaa julkiseen ja yksityiseen, siinä on mielestäsi yksi sen hienous, Suutala toteaa ja jatkaa: – Aatehistoriallisin metodein tutkimuskohdetta lähestyessä arkinen materiaali kasvaa olennaiseksi osaksi suurempaa kokonaisuutta, merkityksettömiltä tuntuvat asiat saavat tärkeän merkityksen. Kuukkelin metsäluostarissa Suutala myös avaa, millaista on hänen ja miehensä elämä Kuukkelin metsäluostarissa, joksi he ovat ristineet Pohjois-Ruotsin Lapin erämaan syleilyssä ja luonnoneläinten ystävyydessä olevan piilopirttinsä, joka paitsi ylistää luontoa ilmentää myös ekumeniaa. Suutalan aviomiehen, vuonna 1944 syntyneen Ernst Heller-Suutalan tie Kuukkelin metsäluostariin on kulkenut lapsuuden sudettisaksalaisesta evakkoudesta halki vuosien työsaran sveitsiläisen pankin valuuttadiilerinä kohti eksistentialismia – niin luonnon, ekologian, rakkauden kuin miehuuden ja naiseudenkin suhteen. Mitä, jos uskaltaisimme heittää irti: riittää, että on ja rakastaa. Toteaa Maria Suutala kirjassaan. Vuodenajat viestejä Jumalan huolenpidosta Eksistentialismi heijastuu vahvana myös Suutalan tavassa pohtia vuodenaikoja. Hän korostaa, että jokainen vuodenaika kertoo myös Jumalan huolenpidosta ja toiminnasta elämässämme. Silloin kun aurinko lepää pesässään – talvipäivän seisauksen aikaan – on aika hiljentyä, löytää kaamoksen lempeämpi puoli. Olemassaolon onni, luonnon mystillinen aistillisuus puhkeavat kesäyössä, kuten Maria Suutalan runo Kesäyössä kaikki on mahdollista tätä kuvastaa: Metsän seinä katoaa usvaan salaisuutta täynnä Kuin joku olisi tulossa, tässä hetkessä, ja puhuisi kieltä, jota hirvet ovat aina puhuneet Tänään ymmärtäisin Sinua, katsoisin kaipausta täynnä silmiisi, alkuvoimaisiin Mesiangervoa ja virmajuurta Sinulle antaisin Yhdessä lepäisimme onnellisina. Sielun hiljaisuudessa Suutala nostaa kirjassaan Serafim Sarovilaisen elämäntarinan myötä hänet esille ekoteologisen ajattelun esikuvana. Erakkomunkki ja pyhittäjä Serafim Sarovilaista (1759-1833) kutsutaan idän kirkon, ortodoksisuuden, Franciskus Assisilaiseksi. Serafim Sarovilaisen ajattelun mukaan hengellisen elämän päämääränä on sielun hiljaisuus, jossa maailmassa vallitseva paha ja sen myrskyt eivät enää saa sielua pois tolaltaan. Kun sielu vapautuu maailmasta, se alkaa vaeltaa hengellisessä näkemisessä, jossa katsellaan Jumalan kirkkautta. Suutala vetää yhtymäkohtia Serafim Sarovilaisen ja antiikin perusarvojen: totuus, kauneus ja hyvyys välille ja lisää näihin rakkauden arvoista korkeimmaksi, ennen kaikkea rakkauden tulevaisuuteen, joka avautuu Suutalan kirjassa menneisyydestä. Kuujärvellä, Aunuksen Karjalassa, ollaan niin arjen kuin juhlan kohtaamisissa kuin ortodoksisessa jumalanpalveluksessa: kauneus ja irtautuminen arjesta, syvä pyhyyden kokemus ovat läsnä. Tämä kaikki äärimmäisen niukasta materiaalisuudesta huolimatta. Länsimaisen ihmisen silmin kuujärveläisillä on puutetta kaikesta, pelkkää ankaruutta ja ankeutta, rujoutta ja rumuutta. Arki on toki ankaraa, mutta kuujärveläisillä itsellään on kaikki, yhteys Jumalaan, yhteys suomalais-ugrilaiseen parantamistaitoon, yhteys luontoon sekä yhteys toisiinsa ja itseensä. Pöytä on vieraille aina koreana, sauna lämpenee. Välillä pistetään tanssiksi. Usko on todeksi elettyä ja vaikeuksissa koeteltua: Minulla on sydämessä Jumala, iloitsee kuujärveläinen, vuonna 1935 syntynyt Ida Ivanova. Anteeksianto avartaa Idan mukaan sydämen. Kuujärvi, Venäjän Itä-Karjalassa, Laatokan ja Äänisen välisellä kannaksella, noin 300 kilometriä Suomen rajalta itään on osa lyydiläisten asuinaluetta, joka ulottuu Äänisjärven rantaa myötäillen kapeana vyöhykkeenä Syvärille. Lyydiläisiä on tänä päivänä noin 10 000. Lyydinkieltä puhuvia arvoidaan olevan kolmisen tuhatta. Kuujärven väestö on kuitenkin etnisesti hyvinkin sekoittunutta. Kuujärvi, kuten muitakin osia Itä-Karjalasta kuului jatkosodan aikana Suomeen. Runoilija Yrjö Jylhä ylisti Kuujärven kauneutta ja olisi halunnut perustaa sinne taiteilijasiirtolan. Ylösnousemuksen ilo kuuluu koko luomakunnalle Maria Suutalan ajatteluun on vaikuttanut suuresti hänen enonsa, Niilo Kytömäki (19121939), joka aloitti vastavalmistuneena pappina työn Sallan erämaassa. Työn keskeytti talvisota, jossa Kytömäki kaatui jo sodan alkuvaiheessa Sallan puolustustaisteluissa. Suutalan mukaan Kytömäen kotiinsa kirjoittamat kirjeet antavat valoisan ja onnellisen kuvan erämaan elämästä, jossa ihmisten huolenpito toisista oli käsinkosketeltavaa. Maria Suutalan isä, rovasti Vilho Suutala toimi Ylivieskassa Raudaskylän kristillisen keskikoulun ja lukion johtajana peruskoulun tuloon saakka. Hän jäi eläkkeelle Sotkamon seurakunnan kirkkoherran virasta ja palasi viettämään eläkepäiviä Raudaskylälle. 93-vuotiaana poisnukkunut Vilho Suutala asui Raudaskylän opiston läheisyydessä kuolemaansa eli vuoteen 2013 saakka. Se oli myös Marian ja Ernstin koti ennen Kuukkelin metsäluostaria. Maria Suutalan isoisä äidin puolelta, Juho Kytömäki, kutsuttiin 1920 Karvian kirkkoherran virasta yhdessä opettajapuolisonsa Iidan kanssa vastaperustetun Kalajokilaakson kristillisen kansanopiston johtoon Ylivieskan Raudaskylälle. Opiston rinnalle Kytömäet yhdessä ystäviensä kanssa perustivat 1924 Raudaskylän kristillisen oppikoulun, joka myöhemmin laajeni myös lukioksi. Kytömäet toimivat oppilaitostensa parissa eläkkeelle jäämiseensä saakka 1954. Raudaskylän kristillinen oppikoulu ja lukio olivat yksityiskouluja, toiminta niissä loppui peruskoulun tulon jälkeen. Raudaskylän kristillinen opisto toimii edelleen Ylivieskassa Keski-Pohjanmaalla. Kytömäkien aikana opistoon ja kouluun tuli oppilaita kaikkialta Suomesta, aina Petsamosta saakka. Jatkosodan aikana Suomeen kuuluneesta Itä-Karjalastakin lähetettiin oppilaita Raudaskylään. Isovanhempiensa, Iida ja Juho Kytömäen kautta Maria Suutala oppi luottamaan luonnon parantaviin voimiin. Kytömäet käyttivät muun muassa koivuntuhkaa, pihlajanmarjoja sekä erilaisia kylpylä, kuten muurahaisja männynneulakylpyjä. Herännäiden Kytömäkien armorikasta ja laaja-alaista uskonkäsitystä Maria Suutala on laajentanut omassa ajattelussaan ekumeniaan sekä luonnon yhteyteen ja kaikkeuteen. Ylösnousemuksen ilo kuuluu koko luomakunnalle. Suutalan runon mukaan Jeesus on niin luonnon kuin ihmisten Vapahtaja: Metsäinen rinne kylpee Tulemuksen valoa Kyyhkyset saapuvat, yksi kerrallaan Mäntyjen oksat notkuvat Rauhan lähettiläät ovat tulleet jokaöiseen tapaamiseen Viimeistäkin odotetaan Sitten: pihamaa täyttyy Vieri vieressä vatsat kylläisiksi Juhlahetki Ilo, Ylösnousemuksen ilo läikkyy ylitse Kustantaja: Karprint Oy Tilaa kirja: tilaukset@karprint.fi tai 09-413 97 300. Maria Suutalan kirjassa VUOHI SAARNATUOLISSA. Esseitä ja tarinoita katoavasta ja tulevasta on runsaasti kuvitusta kirjan päähenkilöistä ja heidän elämäntavoistaan: lähellä luontoa elävistä saaristolaisista, saamelaisista, pohjoiskarjalaisista, kuujärveläisistä – Maan hiljaisista. Kovakantisessa kirjassa on 287 sivua. Puu-Vallilan pihakirpputori helatorstaina ? Puu-Vallilassa järjestetään perinteinen pihakirpputori puutalojen pihoilla helatorsatina 30. toukokuuta kello 12-18. Kirpputorikävijöille on tarjolla hyväkuntoisia tarpeettomiksi käyttäjilleen käyneitä vaatteita ja muita taloustavaroita. Kirpputoripäivänä Puu-Vallilan asukkaat järjestävät pientä tarjoilua kirpputorikävijöille. Idylliset puutalopihat ovat heräämässä kesän saapuessa kun asukkaat siistivät pihojaan. Pihakirpputori tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden viettää aikaa ainutlaatuisessa miljöössä, joka kerran oli katoamassa, ja joka kuitenkin säilyi silloisten asukkaidensa aktiivisuuden ansiosta. Nyt modernilta kuullostava asumisideologia nähtiin 70-luvun massarakentamisen aikoihin vanhanaikaisena. Puu-Vallilan alkuperäinen idea oli luoda hyvinvointia työläisväestölle. Viihtyisä puutaloasunto omalla keittiöpuutarhalla, jossa asukkaat osallistuvat alueensa toimintaan nähtiin hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Täysin tämä ei toteutunut, mutta paljon kyllä. Rakennusvaiheessa Vallilaan siirrettiin keskustaan rakennettavien jugend-kivitalojen alta muutamia 1700-luvun talojen hirsirunkoja, jotka Vallilassa saivat jugend-ilmeen. Silloinen Puu-Vallilan rakentaminen oli mm. kierrätystä ja yhteisöllisyyttä luovaa. Tähän päiväänkin sopivaa uutta ajattelua, josta moni rakentaja ja aluesuunnittelija voisi ottaa opiksi. Helsingissä ja muuallakin moni kaunis puutaloalue katosi. Olemme menettäneet Puu-Pasilan, monet linnunlaulun vanhat huvilat, Kruunuvuoren huvilat ym. Nykyinen Puu-Vallila tarvitsee edelleen asukkaidensa ja muiden Helsinkiläisten aktiivista otetta säilyäkseen. Yksi tapa vaalia Puu-Vallilaa, on tutustua alueeseen. Tietoisuus ympäristöstä on tärkeää sen kehittämisen ja säilymisen kannalta. Pihakirpputorit tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden. Puu-Vallilasta ja sen vaiheista on julkaistu vastikään Kari Varvikon kirja “Puutalojen Vallila” Alueen säilyttäminen sai EU:n kulttuuriperinnön säilyttämisestä myönnettävän Europa Nostara palkinnon 1991. Nykyisin Puu-Vallila on asukkailleen ja siellä vieraileville idyllinen keidas, jossa mieli rauhoittuu vanhaa aikaa unelmoidessa.
18 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 kesälauantait kiinni KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN STÄNDIIN SÄÄNKESTÄVÄT JULISTEET Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Palveluita ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 973 32 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! PUU-VALLILAN PIHAKIRPPUTORI Helatorstaina 30.5. klo 12-18. Puu-Vallilassa Tervetuloa tekemään löytöjä ja tutustumaan tunnelmallisiin puutalopihoihin.
19
20 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi Aurinkoista toukokuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 MIKA KUMPULAINEN Asuntomyyjä 045 2721 588 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 VILLE LEHTELÄ Asuntomyyjä 045 351 6885