2 Viikot 40-41 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 044 741 4401 kuvahommat.fi/varaa DIGIKUVAT muistitikulta/puhelimesta 0,49 €/kpl (1–49 kpl) TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT KALENTERIT 2019 Signe|Sauna|Kallio • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. K-Market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki Pimeneviin iltoihin ja vitamiinin puutteeseen raikas tuorepuristettu appelsiinimehu meiltä! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Edullisia viherkasveja alk. 10€ Runsas valikoima. Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300
49. vuosikerta – nro 18 Viikot 40-41 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Kallio Kipinöi 2018 ohjelmat 16.10. mennessä ? Tuo tapahtumasi osaksi Kallion kulttuuriviikkoa. Kallio Kipinöi 2018 järjestetään marraskuussa 16.11. 25.11. Tapahtumatietojen deadline on 16.10. Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi –viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri tapahtumista, joka järjesään nyt 22. kerran. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Voit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan Kallion Kulttuuriverkoston www-sivujen kohdasta ilmoita tapahtuma, tai sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Tapahtumatiedot julkaistaan Tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media) ja printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. https://www. kallionkulttuuriverkosto. fi/kalliokipinoi/ Kaupunkiympäristötalo saksalaiselle sijoittajalle Kalasataman rakenteilla oleva kiinteistö myydään, kaupunki jää vuokralle ? Kaupunkiympäristötalon omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi -niminen yhtiö. Kaupunki on vuokrannut tontin pitkäaikaisella sopimuksella yhtiölle. Kaupunginhallituksen noin vuosi sitten perustama yhtiö on vastannut rakennushankkeen rakennuttamisesta ja rakentamisen aikaisesta rahoituksesta. Yhtiön koko osakekanta on päätetty myydä kilpailutuksen kautta valitulle ostajalle. Kauppahinta on 165 miljoonaa euroa, joka sisältää myös tontin. Helsingin kaupunkiympäristötoimialan käyttöön päätettiin vuonna 2015 rakentaa kaupungin suunnittelema ja rahoittama uudisrakennus siten, että se tulee vuokratilaksi sijoittajaomistukseen. Kaupunki sitoutuu tilaan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Sopimus sisältää jatko-option. Käyttöaikana kaupunki vastaa kiinteistön ylläpitoja korjauskuluista. Kiinteistön vuokraamisesta lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Union Investment Real Estate GMBH on vakavarainen, kiinteistösijoituksia yli 50 vuotta tehnyt kansainvälinen sijoitusyhtiö, jonka kiinteistösijoituksen parissa toimii yli 400 työntekijää. Yhtiö hallinnoi yli 34 miljardin euron kiinteistövarallisuutta. Yhtiön kiinteistösijoitusten arvo Suomessa on noin 500 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristötoimialalle vuokrattavan tilan laajuus noin 27 500 m2. Vuokrakustannukset vuositasolla tulisivat olemaan noin 7,8 miljoonaa euroa. Toimialan tilavuokrat ovat tällä hetkellä yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunginvaltuusto käsittelee Kaupunkiympäristötalon vuokraamisen kokouksessaan 10.10.2018. Helsingin kaupunginhallitus päätti myydä Kalasatamassa rakenteilla olevan Kaupunkiympäristötalon saksalaiselle Union Investment Real Estate GMBH:lle. Tarkoituksena on, että rakennustöiden valmistuttua kaupunki vuokraa kiinteistön kaupunkiympäristötoimialan käyttöön pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Hakaniemen metroasemalle uusia palveluja Hakaniemen metroaseman lippuhalli. Kuva: HKL ? Hakaniemen metroaseman palvelut paranivat: kodintarvikeliike Clas Ohlsson avasi myymälän aseman eteläpään liiketiloissa. HKL:n tavoitteena on kehittää kantametron metroasemia entistä viihtyisämmiksi. Konkreettisia tuloksia tästä on nähtävillä Hakaniemessä, jossa uusituissa liiketiloissa aloittivat kahvila Espresso House ja pikaruokaravintola Sushirullen jo keväällä. Jo valmistuneista liiketiloista myös lippuhallissa sijaitseva isompi ravintolatila on vuokrattu. Tiloissa avautuu loppuvuonna ravintola Meat&Vegan. Aseman lippuhallin remontin edetessä loputkin tilat valmistuvat palvelemaan asiakkaita syksyn 2019 aikana. Hakaniemi on ensimmäinen Helsingin vanhemmista metroasemista, joiden palveluita on HKL:n käynnistämän erillisen hankkeen myötä kehitetty erityisesti matkustajien näkökulmasta. Asemalle on pyritty valitsemaan matkustajien arkea helpottavia ja viihtyisyyttä lisääviä palveluja. – HKL lisää matkustusviihtyvyyttä asemilla kehittämällä omistamiensa tilojen käyttöä. Paremmat palvelut tuovat läsnäoloa asemille ja lisäävät sitä kautta myös asiakkaiden turvallisuudentunnetta ja matkustamisen ja arjen helppoutta, kertoo HKL:n toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio. Uudistusten yhteydessä myös asemien ulkoasua ja valaistusta kehitetään vastaamaan entistäkin paremmin tämän päivän vaatimuksia. Hanke kattaa Helsingin yliopiston asemaa lukuun ottamatta kaikki asemat Ruoholahdesta itään. Asemille tehdään hankesuunnitelma palvelujen ja tilojen kehittämisestä. Hankesuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan vuonna 2019. Kallion kävelyfestivaalin kesäkauden päätös Festivaalin tie vie Aki Kaurismäen niemelle ? Kallion kävelyfestivaalin kesäkauden päätöskierros on 7.10. klo 15. Kävely on opastettu retki kantakaupungin viimeiselle joutomaa-alueelle. Tutustutaan Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvan kuvauspaikkoihin. Kallion Kulttuuriverkosto on tehnyt esityksen, että alue nimetään Aki Kaurismäen niemeksi. Alueella on sijainnut ennen myös Helsingin suurimpiin sahalaitoksiin kuulunut Verkkosaaren höyrysaha, Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, kalasatama, jonne kalastusalukset toivat saaliinsa. Satamassa on ollut myös kalankäsittelylaitoksia. Lisäksi reitin varrelle muun muassa itäisen kantakaupungin suurin tyrnipensaslehto. Alueelle rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa kaupunginosa Kalasatama. Kävelyllä huomioitava sääja muiden olosuhteiden mukainen pukeutuminen ja tukevat jalkineet. Kesto noin 90 min. Sunnuntai 7.10 klo 15.00 Kallion kävelyfestivaali: Joutomaakävely Aki Kaurismäen niemelle. Vapaa pääsy. Lähtöpaikka: Englantilaisaukio,Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksen takaa, Työpajankadun päästä. Verkkosaari saha oli aikoinaan suurimpia Helsingin sahalaitoksia. (HKM)
4 Viikot 40-41 P ääkirjoitus Nro 18 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Yleisönosasto Helsingin seudulle muuttavien tulotaso matalampi H elsingin seutu on vahvasti muuttovoittoaluetta Suomessa. Muuttoliike vaikuttaa vahvasti myös aluetalouteen, sillä muuttajien tuoma monipuolinen osaaminen luo muuttoalueelle uudenlaista tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. Tämä edistää muuttoalueella sekä teknistaloudellisten että yhteiskunnallisten innovaatioiden leviämistä ja soveltamista. Muuttajien myötä työpaikkakilpailu kiristyy ja ”työntää” alueella jo asuneita erikoistumaan vaativampiin ja tuottavampiin tehtäviin. Tämän myötä muuttoliike ja erityisesti maahanmuutto johtavat tutkimuksen mukaan muuttovoittoalueilla jo pitkään asuneiden ansiotason nousuun. Muuttajilla onkin suuri vaikutus seudun työmarkkinoiden dynamiikalle. Ilmiö näkyy myös Helsingin seudulla, sillä alle 30-vuotiaina Helsingin seudulle muualta muuttaneiden tulotaso on muuttaessa alempi kuin saman ikäisellä seudun verrokkiväestöllä. Tulotaso kuitenkin saavuttaa ja ylittää verrokkiväestön tulotason muutaman vuoden kuluessa muutosta. Myös yli 30-vuotiaina seudulle muuttaneiden tulotaso nousee suhteellisen nopeasti, mutta pysyy silti alempana kuin saman ikäisellä verrokkiväestöllä. Sen sijaan Helsingin seudulta pois muualle Suomeen muuttaneiden tulotaso kehittyy heikommin kuin tulomuuttajilla tai verrokkiryhmällä kaikissa ikäryhmissä. Helsingin Seudun Suunnista selviää myös, että Helsingin seudun tuotanto oli huhti–kesäkuussa reilut 3 % edellisvuotta korkeammalla tasolla ja että rautateiden tavaramäärä Helsingin asemilla lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Myös työllisyystilanne seudulla paranee: vuoden 2018 huhti-kesäkuussa 15?64-vuotiaiden työllisyysaste nousi Helsingin seudulla 74,8 prosenttiin. Helsingin seutu sai huhti?kesäkuussa 2018 muuttovoittoa ulkomailta noin 1 460 henkeä. Ennakkotietojen mukaan muuttovoitto väheni edellisvuodesta 640 hengellä, sillä maahanmuuttojen määrä väheni samalla kun maastamuuttojen määrä kasvoi. Helsingin Seudun Suunnat on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus Helsingin seudun kehitykseen. Meteoriitti syöksyi 65 milj. vuotta sitten Hämeentien pyörätiet Kunnia niille, joille se kuuluu ? Kyllähän siltoja mahtuu Helsinginniemelle, mutta kyllä kunnian pitäisi kuulua tekijöille – ei historian sumuista nostetuille karikatyyreille. Tuoreimpana esimerkkinä nostettakoon esille Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä, vuonna 2016 valmistunut, Isoisänsilta. Nimihän sillalle on haettu varmastikin niin sanotusti puhelinluettelon selausmallilla, eli virkamies on avannut Helsingin historiaa käsittelevän teoksen umpimähkään satunnaiselta sivulta, liikutellut sormea tekstiä pitkin kunnes kahvitauon uhatessa pysähtynyt ja mumissut assistentilleen matran omaisesti sormen osoittaman nimen: Viktor Wilhelm Wickman. Viktor eleli vuosien 1844 ja 1917 välisenä aikana kalastajana sekä telakanrakentajana Musikkamaalla, joten sillan nimeksi tuli luonnollisesti Isoisänsilta. Logiikkaa en tahdo tästä löytää niin millään. Kunnia sille, jolle se kuuluu! Siltaa rakennettaessa, tarkemmin sanottuna torstaisena aamupäivänä 8.1. 2015, paalutuskoneyrittäjä menetti henkensä siltaa paaluttaessa. Ovatko yhteiskunnan arvot tosiaan näin julmia, ettei arvokkaintansa antaneita muisteta ollenkaan? Kauhulla olen eri medioista seurannut jatkuvia uutisia työmaaonnettomuuksista, joita Kalasataman utopien lihaksi valaminen on vaatinut. Sanomattakin on selvää, ettei näin tämä ei voi jatkua. Kira Kristiina Henriksson ? Meksikon Jukatanin niemimaalle syöksyi noin 65 milj. vuotta sitten meteoriitti, joka aiheutti massallaan ja törmäysvoimallaan maapallolle useita vuosia kestävän ilmastokatastrofin. Tämän valtavan tapahtuman seurauksena maapallon silloiset valtiaat dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon ja suurin osa muuta elollista elämää. Tästä tuhoisasta iskusta selvisi ja kehittyi pieni ärhäkkä nisäkäslaji, josta myöhemmin evoluution kautta kehittyi nykyinen ihmislaji homo sapiens. Ihminen on ollut hyvin lisääntymiskykyinen ja on valloittanut koko maapallon elinpiirikseen. Tällä toiminnallaan on ihminen on tuhonnut ja hävittänyt kymmeniätuhansia muita eläinlajia ja aiheuttanut mittavat tuhot muulle luonnolle. Luonto ja muu eläinkunta, joka ei pysty ääneen huutamaan apua eikä keräämään nimiadresseja oman elämänsä olemassaolon puolesta, on ihmislajin raskaan saappaan alla kokemassa manalan kauhuja. Ihminen, joka voi olla enkeli ja paholainen, on omalla ihmismäärällään ja yhä kiihtyvällä kulutuksellaan tuhoamassa ei ainoastaan ainutlaatuista maapalloa, sen ilmastoa ja meriä vaan oman ihmislajin homo sapiaksen. Paavo Haapalainen ? Nimimerkki ”Järjen käyttö on sallittu” kirjoitti Hämeentien pyöräteitä vastustavan kannanoton. Hämeentiellä asuvana näen päivittäin nykytilanteen vaikeudet. Kadun mollemmanpuoleisiilla jalkakäytävillä ajaa laittomasti kumpaankin suuntaan paljon pyöräilijöitä jalankulkijoiden seassa. Lisäksi autoja on parkkeerattu jalkakäytäville. Ilmeisesti useimmat pyöräilijät eivät uskalla ajaa ajoradalla vilkkaan liikenteen vuoksi, mutta heidän vuokseen jalankulkijat ovat vaarassa. Pyöräilijät hakevat suorimmat reitit määränpäähänsä eivätkä mene Sörnäisten rantatielle. Kaupunkipyörien tultua pyöräliikenne on edelleen kasvanut jalakäytävilläkin. Autolla pääsee helpommin vaihtamaan Sörnäisten rantatielle kuin pyörällä. Hämeentie on siellä asuville asuntokatu jota rasittaa liian runsas liikenne päästöineen ja meluineen. Suojateillä jalankulkijan vihreä ei pysäytä kaikkia pyöräilijöitä eikä autolijoita, usen ajoliikeneen tuore punainen vaikuttaa merkitsevän kuljettajalle lisää vauhtia! Poliisien liikennevalvonta olisi tarpeen Hämeentiellä. Sörnäisten autotunneli ei valmistu aikoihin jos koskaan. Jäarkevintä on toteuttaa Hämeentien muutokset, se tekee asuntokatumme turvallisemmaksi ja viihtysämmäksi myös pyöräilijöille. Nimimerkki: Hämeentien jalankulkija Huumeet on viinaa pahempia! ? Alkaa paljolti tuntua, että jotkut kansanedustajat käyttävät huumeita, kun sitä on alettu puolustamaan kuinka huumeet on viinaa parempia varsinkin kannabis, mutta olen itse ollut pidättelemässä huumetta käyttänyttä miestä Hakaniemessä, kun hän oli väkisin menossa auton eteen kanssani pidätteli myös kaksi naista häntä, mutta ilmeisesti huume antaa lähes yliluonnolliset voimat koska meillä kolmella oli täysi työ tästä miehestä kiinni pitämisessä. Itse olen vielä hengissä, kun vuonna 2005 sain veritulpan oikeaan jalkaan joka oli varpaan päästä lonkkaan asti tukossa, mutta soittaessani itse sairasautoa (ambulanssia) avuksi, niin minua ei uskottu, vaan jouduin KAHDEKSAN TUNTIA Odottamaan sairasautoa (ambulanssia) Helsingin kantakaupunki-alueella ! Vähän väliä tuntui hengenahdistusta, joten jouduin ottamaan Tallinnasta ostamaani 80 %:sta vodkaa kuumaan veteen sekoitettuna puoli mukillista kerrallaan, jolloin se toimi liuottimen tavoin ! Kun sairasautoa kuljettanut mies tuli apunaan terveydenhoitaja naureskellen, mutta nauru loppui lyhyeen, kun he mittasivat minun jalkani tilanteen, niin he patistivat minua pyörätuoliin istumaan ja minä sanoin vastahan minä olen kahdeksan tuntia teitä odottanut, niin voinhan minä siihen ahtaassa hississä seistäkin, että päästään nopeammin alas ! Tästä kai jokaisen pitäisi huomata, että ”Viina on viisasten juoma” ja erittäin hyvä lääkkeenä, mutta on paljon sellaisia asioita joita voidaan käyttää väärin ! Mitä olisi sitten voinut tapahtua jos Hakaniemessä hortoillut mies olisi mennyt lujaa ajavien autojen, niin eiköhän PAHIMMASSA Tapauksessa KETJUKOLARIN Jossa sivullinen voinut KUOLLA ! Lassi Tiittanen Milloin vanhuudesta tuli yhteiskunnassamme pelkkä ongelma? ? Luettaessa ikäihmisiä koskevaa uutisointia aihealue on hyvin suppea. Puhutaan yksinäisistä ja huonosti voivista vanhuksista, vanhustenhoidon hoitajapulasta ja huonoista työoloista, hoidon tason laskusta sekä kulujen kasvusta. Tärkeiden asioiden äärellä jää usein huomiotta toinen puoli aiheesta eikä positiivisia asioita juuri mainita. Hyvinvointivaltiossamme elää runsas määrä aktiivisia ja hyvinvoivia eläkeikäisiä, niin ikään vanhuuttaan eläviä kansalaisia täysissä elinvoimissa. Suomalaiset eläkeläiset ovat maailman mittapuulla hyvin koulutettuja ja terveitä sekä omista palveluistaan ja mahdollisuuksistaan kiinnostuneita. Ikäihmiset mielletään kaikki yhteen nippuun eikä huomioida, että vanhuus on paljon muuta kuin valtion resursseja ja varoja vievä osa elämästä, jonka ainoa päämäärä on valmistautua edessä siintävään poismenoon. Valmistaudumme eläkeikään jollain tavalla koko elämämme ajan. Noudatamme hyviä elintapoja, jotta elämme pitkään. Teemme töitä, jotta kasvatamme eläkepottiamme. Etsimme kumppania, jonka kanssa vanheta yhdessä ja ehkä hankimme lapsia, jotta on joku, joka käy hoitokodissa viihdyttämässä. Pyrimme valtion asettamien normien puitteissa elämään pitkään ja terveenä vain päätyäksemme muottiin, joka tarkoittaa ainoastaan yhteiskunnan taakkana olemista, muottiin, jonka nimi on vanhukset. Oikea termi on sitä paitsi ikäihmiset. Kuka päätti vanhuuden olevan vain vaipoissa pyörimistä? Eläkeiän alusta vuodepotilaaksi päätymiseen on pitkä matka. Henni Pyöräilykokeilu Hämeentielle! ? Kurvista Pitkällesillalle on tulossa pelkkää pyöräilyä. Kiistaa käydään enää aloituksesta. Eikö kannattaisi kokeilla asiaa? Olisi helppoa pelkillä liikennemerkeillä ohjata henkilöautoliikenne Pääskylänkadulle ja Aleksis Kiven kadulle ja näin vapauttaa ajokaista pyöräilylle. Ei tarvitsisi siirtää ja vähentää raitiovaunupysäkkejä ja vaikeuttaa ihmisten pääsyä koteihinsa. Nyt puhutaan aika hurjista summista, alustavasti 16 miljoonasta eurosta, jotka uppoavat Hämeentiehen. Tuolla rahalla luulisi olevan käyttöä tärkeimmissä asioissa kuin Hämeentien pilaamisessa. Leif Söderlund Siltasaari Päiväkoti Violanpuiston rakentaminen alkaa ? Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto myönsi 14.9.rakennusluvan Violanpuiston tilapäiselle päiväkodille. Aikataulun kiireellisyyden ja päiväkotipaikkojen tarpeen vuoksi rakennustyöt aloitetaan mahdollisimman pian. Pohjarakennustyöt kestävät noin kolme viikkoa. Tämän jälkeen aletaan tehdä pihatöitä. Elementtien asennus pyritään aloittamaan lokakuun alkupuolella. Töiden aikana puistossa on ajoneuvoliikennettä, jota ohjaa kolme liikenteen ohjaajaa. Työmaa-alue aidataan asianmukaisesti. Rakennustyöt pyritään saamaan valmiiksi marras– joulukuussa. Tällä hetkellä suunnitellaan, että päiväkotitoiminta tiloissa käynnistetään vuoden 2019 alussa.
5 Viikot 40-41 Runopalsta Menovinkki Heinänen Meikäläistä perinnettä Alppila seuran kuulumisia 50 -vuotisjuhlat ovat pian ? Alppila Seura on Alppilan ja Harjun muodostaman peruspiirin kaupunginosayhdistys. Syksymme on alkanut kiireisenä, kaupunginosan asukkaiden osallisuutta lisääviä hankkeita edistäen. Pari vuotta työn alla ollut Josafatinkallioiden alle tulevan sähköaseman maanpäällisen rakennuksen sijoittaminen saatiin 2017 päätökseen asukkaiden haluamalla tavalla. Keväällä järjestimme yhteistyössä Puu-Vallilan ja Kallion kaupunginosayhdistysten kanssa Kallion tienoon täydennysrakentamista koskevan tilaisuuden Kalliolan Setlementtitalossa. Yhteistyö naapuriseurojen ja Kalliolan Setlementtitalon kanssa jatkuu. Kaupunki luo uutta osallistumismallia ja sen puitteissa se on palkannut stadiluotseja, joiden tehtävänä on auttaa kunkin alueen toimijoita löytämään toisensa ja luomaan yhteistyöverkostoja. Osallistuva budjetointi antaa rahaa asukkaiden toivomiin hankkeisiin. Keskinen suurpiiri saa käyttöönsä 500 000 euroa, jonka käytöstä asukkaat päättävät äänestämällä tekemistään hyvistä ehdotuksista yhden ison tai useampia pieniä toteuttamiskelpoisia ideoita. Osallistumismallin toimintaa ja osallistuvaa budjetointia voi tulla kokeilemaan kanssamme pelin avulla Kalliolan Setlementtitaloon ti 2.10. klo 12-14 ja 16-18.30. Alppila Seura täyttää 50 vuotta 2018. Juhlimme merkkipäiväämme la 24.11. klo 14 17 avoimella Alppiharjun historiaseminaarilla Kumppanuustalo Hannassa Sturenkadulla. Seminaarissa julkistamme Alppiharjun kotikaupunkipolun, jonka tekemiseen saimme apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Kotikaupunkipolun voi ladata puhelimeen ja tutkia Alppiharjua merkittyjä reittejä kulkien. Ensi vuonna painatamme kotikaupunkipolusta myös vihkosen. Juhlaseminaarissa on myös muuta Alppiharjun historiaan liittyvää ohjelmaa, musiikkiesitys sekä tietenkin juhlakahvit. Pormestarin asukasiltoja järjestetään silloin tällöin eri kaupunginosissa. Alppiharju saa omansa 4.10.2018. Tilaisuus pidetään Konepaja Brunon tiloissa klo 17.30 alkaen. Asukasillan järjestää kaupunki, mutta me osallistumme sen valmisteluun muutamien alueen muiden toimijoiden kanssa. Asukasilta on hieno tapa toteuttaa demokratiaa ja asukaskuulemista, sillä jokainen voi esittää kysymyksiä alueella askarruttavista asioista ja tehdä kehitysehdotuksia. Kaupunki lähettää jokaiselle asukkaalle kutsun kotiin. Tilaisuuteen osallistuvat myös Konepaja-alueen asukkaat, ovathan heidän palvelunsa suurelta osin Alppilassa. Kehittyvässä ja muuttuvassa Alppiharjussa riittänee huolia päivähoitopaikkojen vähyydestä, koulun ja leikkipuiston remontin viivästymisestä liikenteeseen ja kaavoitukseen. Kysymykset on hyvä lähettää etukäteen kaupungille kutsussa olevien ohjeiden mukaan, jotta virkamiehet ehtivät valmistautua. Pormestarin iltaan voi valmistautua myös keskustelemalla ongelmista fb-palstallemme luodussa tapahtumassa https:// www.facebook.com/Alppila-Seura100533113352142/ tai lähettämällä kysymyksiä ja kantojaan etukäteen https://www.hel.fi/uutiset/ fi/kaupunginkanslia/pormestarin-asukasilta-alppiharjussa ? Tunnetun postikorttituottaja Paletti Oy:n, entisen Paperitaiteen, kolmannen polven johtaja Markku Laakso sai haltuunsa ainutlaatuisen aineiston: vuosina 1898-1906 helsinkiläisnuorelle Gesonda Söderbergille (1879-1963) lähetetyt 800 postikorttia albumissa. Aarre oli löytynyt Orivedeltä ullakolta. Laakso suhtautui suurella kiinnostuksella harvinaiseen materiaaliin ja julkaisi Anita Seppovaaran toimittaman 230-sivuisen kuvateoksen ”Postia Gesondalle – postikortit kertovat”. Se kertoo lähes 300 kortin molemminpuolisen kuvauksen kautta Gesondan kontakteista ja hänen kalliolaisesta taustastaan. Perhe asui Eläintarhan huvila 4:ssa aina 1960-luvulle, jolloin huvila purettiin Kaupunginteatterin rakentamisen tieltä. Kortit ovat ystäviltä, ihailijoilta ja sukulaisilta kertoen 1900-luvun alun turismista ja nähtävyyksistä sekä hyvien asioiden toivotuksista. Useimmat ovat Koljalta, merikapteeni Nicolai Nybergiltä, josta vuonna 1906 tuli Gesondan aviomies ja kolmen pojan isä. Romantiikka kukkii korttien teksteissä, ikuista ystävyyttä vannotaan. Postikortti toimi monenlaisten tilanteiden tiedottajana – ei ollut pahastikaan yksityispuhelimia saati kännyköitä. Asioita oli hoidettava postitse ja niiden avulla saattoi julkituoda tunteita. Korttien merkitys oli moninainen. Ja postikin toimi: Helsingissä posti jaettiin jopa kahdesti päivässä, a.p. ja i.p., siis aamupäivällä ja iltapäivällä! Kirjassa julkaistut kuvakortit kertovat myös silloisen painatustekniikan hämmästyttävästä tasosta, värien kirkkaudesta ja kirjasinten kiehtovasta valinnasta. Pakinani kuvitukseksi sain kuvan Gesondan kotihuvilasta ja näytteen yhdestä kiehtovasta Helsinki-kortista, joka 1899 näyttää Runebergin patsaan ja merenrantanäkymät sekä kysyy mikset koskaan kirjoita? Näitä suurikokoisia ”villoja” rakennettiin Eläintarhanrantaan peräti 15 ja niistä on edelleen jäljellä mm. Villa Kivi, jonka kulttuurivaikuttajat Jouni Apajalahti ja Arvo Salo pelastivat 1970-luvulla Kirjailijataloksi. Tunnettu on myös Aulis Juneksen talo, jonka korjaamista olemme lehdistön ansiosta seuranneet monta jännittävää vuotta. Lapsuudestani muistan nuo ensilinjan humppukalliot ennen sosiaaliviraston rakentamista. Meitä oli kielletty sinne menemästä, koska siellä majaili sekalaista seurakuntaa omiin nautintoihinsa irrotellen. Tyypillisiä vierailijoita siellä olivat pareittain partioivat ratsupoliisit. Heitä uljaine ratsukkoineen ihailimme yhtä hartaasti kuin Kallion paloaseman hälytyksen saaneiden brankkariautojen viuhuvaa lähtöä. Tänä päivänä Tokoinranta ja teatterin tienoo ovat kauniit katsella ja käyskennellä. Gesondan korttikirjaa on saatavana kirjaja museokaupoista ja se on esillä myös Helsingin kirjamessuilla, jotka taas lokakuun viimeisenä viikonloppuna Messukeskuksessa pursuavat uutuuksia ja tarjouksia. Tässä yhteydessä on paikallaan kehottaa itse kutakin miettimään, olisiko oman perhekunnan piiristä löydettävissä vastaavia aarteita, kuten kortteja, kirjeitä ja valokuvia jälkipolville tallennettaviksi. Tänä digiaikana se on helpompaa ja huokeampaa kuin aiemmin. Museon ammattilaiset antavat auliisti neuvontaa. Edellisessä pakinassani intouduin kuvamaan 5000 vuotta sitten Alpeille menehtyneen jäämies Ötzin muumioluurangon tarinaa. Virheellisesti mainitsin runsaasti tietoja antaneen luurangon olevan Bolognan museossa, mutta tietäväinen ja tarkka lukija oikaisi sijaintipaikan olevan Bolzanon arkeologinen museo Pohjois-Italiassa varsin lähellä löytöpaikkaa. Suomessa Ötz –näyttely sai suurta suosiota vieraillessaan maailankiertueellaan Espoon kaupunginmuseossa vuonna 2010. Lienenkö nyt koukkuuntunut muinaislöytöjen ihmeellisiin tarinoihin, kun luin Helsingin Sanomista (16.9.18) vielä vanhemmista muumioista. Kanadan Yukonissa kullankaivajat löysivät kaksi muumioitunutta eläintä, sudenpennun ja karibuvesan edelliseltä jääkaudelta eli ne olivat yli 50.000 vuotta vanhoja! Paleontologit löytävät kehittynein tutkimusvälinein aina vain uutta tietoa silloisista elinoloista eli meistäkin.. Aira Heinänen Tulkoon tuuli kertomaan Lyhdyt iltaan ikkunaan, lämpimästi luo valoaan. Sävelen sadepisarain saan kuulla korvissain. Elämme aikaa ihmisten, oma polkunsa jokaisen. Tulkoon tuuli kertomaan, tuokoon viestin valoisan. Kynttilät iltaan ikkunaan valoa sinulle tarjoaa. Toivon jokaisen kynttilän avaavan silmät näkemään. Viherlehti maahan putoaa, kellastuu ja sinne jää. Syysmieli saa toivomaan, tukekaamme heikompaa Lamput iltaan ikkunaan meitä aina muistuttaa. Hetket vain ohi kiitää, ei niitä voi saavuttaa. Kirkastuis aika ihmisten, omat polkunsa jokaisen. Tulkoon tuuli kertomaan, tuokoon viestin valoisan. Katson akkunaan avaraan, tuuli laivaa keikuttaa. Syysmieli saa toivomaan, ystävää pitää kannustaa. Synkkäin päiväin hämärään valoisia viestejä tarvitaan. Toivo Levanko lyyrikko Esplanadin kauppakeskuksen nimi muuttuu taas ? Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskus Galleria Esplanad palaa juurilleen ja vaihtaa nimensä takaisin Kämp Galleriaksi. Pohjoisesplanadin varrella vuodesta 1999 toiminut Kämp Galleria tunnettiin 2012–2018 Galleria Esplanadina. Vanha nimi on kuitenkin elänyt sitkeästi kaupunkilaisten mielikuvissa – onhan kauppakeskuksen kyljessä sijaitseva hotelli Kämp Helsingin keskeisimpiä maamerkkejä. Kluuvikadun ja Mikonkadun välissä sijaitsevan historiallisen Antiloopin korttelin kunnostuksen myötä oli sopiva hetki ottaa kauppakeskuksen alkuperäinen, tuttu nimi takaisin käyttöön. Kämp Galleria uudistuu marraskuussa, kun toiseen kerrokseen avautuu suomalaisen muodin keskus Garden. – Nimenvaihdos ja Gardenin avautuminen auttavat Kämp Galleriaa profiloitumaan entistä vahvemmin laatutietoisten, kestäviä brändejä arvostavien kuluttajien ostospaikaksi. Toivomme uudistuvan Kämp Gallerian houkuttelevan muodista ja muotoilusta kiinnostuneita niin läheltä kuin kauempaakin, toteaa vuokrauspäällikkö Ville Laurila Kämp Gallerian omistavasta Ilmarisesta. ? Nordea järjestää senioreille digiopastusta Nordean pääkonttorin Vallilan Campuksella, tiistaina 9.10.2018 sekä torstaina 11.10.2018 klo 9.00 – 11.00. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen ja molempiin päiviin mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Aleksis Kiven Katu 7, 00500 Helsinki. I l m o i t t a u t u m i n e n 7.10.2018 mennessä puhelimitse: puh 09 4241 3124 (pvm/mpm) tai puh 09 4241 3125 (Ina/msa). Tervetuloa! ? Helsingissä, Postitalossa sijaitseva Kirjasto 10 suljetaan 30.9.2018 muuttovalmistelujen vuoksi. Kirjasto 10:n palvelut, kuten kaupunkiverstas, musiikkistudio ja kokoustilat siirtyvät Keskustakirjasto Oodiin, joka avautuu Kansalaistorille joulukuussa 2018. Myös Kirjasto 10:n aineisto m u s i i k k i ä ä nitteitä lukuun ottamatta siirtyy Oodiin. Musiikkiäänitteet, CDja LP-levyt, siirtyvät lokakuun alussa lainattavaksi Pasilan kirjastoon. Kirjasto 10:ä ei voi valita varausten noutopaikaksi enää 16.9. jälkeen. Asiakkaiden toivotaan vaihtavan voimassa olevien varaustensa noutokirjaston itse www.helmet.fi -sivulla, henkilökunta auttaa tarvittaessa. Varaukset, joiden noutopaikkaa ei ole vaihdettu, siirtyvät noudettavaksi Töölön kirjastosta 1.10. alkaen. Kirjasto 10 suljetaan
6 Viikot 40-41 Päivyri Menovinkki Nimipäivät: Viikko 40 Ma 1.10. Rauno, Raine, Rainer Ti 2.10. Valio Ke 3.10. Raimo To 4.10. Saija, Saila, Frans Pe 5.10. Inka, Inkeri La 6.10. Pinja, Minttu Su 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita Viikko 41 Ma 8.10. Hilja Ti 9.10. Ilona Ke 10.10. Aleksis Kiven päivä. Aleksi, Aleksis To 11.10. Otso, Ohto Pe 12.10. Aarre, Aarto La 13.10. Tanja, Taina, Taija Su 14.10. Elsa, Elsi, Else Kuorokonsertti Kinaporin palvelukeskuksessa ? Laulu-Miesten seniorikuoro, Urisevat Ukot, pitää päiväkonsertin Kinaporin palvelukeskuksessa torstaina 18. lokakuuta klo 13. Urisevat Ukot on maamme vanhin seniorimieskuoro, joka aloitti toimintansa vuonna 1932. Kuoro tarjoaa aktiivisen laulu-uransa jättäneille oivan mahdollisuuden jatkaa kuorolauluharrastustaan. Jäseniksi voivat liittyä Laulu-Miehissä, Ylioppilaskunnan Laulajissa tai Polyteknikkojen Kuorossa laulaneet täytettyään 50 vuotta. Myös muissa mieskuoroissa laulaneita on hakeutunut kuoron riveihin. Urisevien Ukkojen kuukausittaisissa lauluilloissa kerrataan tuttua perinteistä ohjelmistoa ja kuullaan eri musiikkialojen asiantuntijoiden esitelmiä. Uuteen ohjelmistoon perehdytään myös toistuvissa ylimääräisissä harjoituksissa. Kuoro esiintyy pääasiassa tekemällä säännöllisesti laulutervehdyksiä mm. sairaaloihin ja vanhusten hoitolaitoksiin. Yhteydenpito veljeskuoroihin huipentuu noin kahden vuoden väliajoin pidettävään Valtakunnalliseen Seniorimieskuoro-tapahtumaan, jonka ensimmäisenä järjestäjänä vuonna 2002 toimi Urisevat Ukot. Kinaporin päiväkonsertissa Urisevat Ukot esittää isänmaallisia lauluja, serenadeja ja kansanlauluja. Kuoron laulunjohtajina toimivat Reijo Pajamo, Veikko Autio ja Pekka Hapuoja. Konsertin lomassa lauletaan pari yhteislaulua. Tervetuloa! ? KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 3.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 4.10. klo 18. Eeva-Liisa hurmerinta. Iltamessu pe 5.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 6.10. klo 17. Pirjo Kantala. Messu su 7.10. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Unkarinkielinen messu su 7.10. klo 13. Iltamessu ma 8.10. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 9.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 10.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu to 11.10. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 12.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 14.10. klo 10. Laura Huovinen. Iltamessu ma 15.10. klo 18. Mari Mattsson. Lähdemessu ti 16.10. klo 18. Mari Mattsson. Hiljainen rukouslaulumessu ke 17.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Raamattuluento ti 9.10. klo 17-20. Eeva-Liisa Hurmerinta. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 4.10. Nasima Razmyar ja toimittaja Päivi Istala. 11.10. Toimittaja, kirjailija Minna Lindgren ja toimittaja Raisa Rauhamaa. Hyvien uutisten ilta – Syvemmälle raamattuun ti 9.10. klo 17.30 Kallion kirkolla. Opetuslapsiksi kutsuttuina, Mika Ebeling. Mukana Eeva-Liisa Hurmerinta. Virsilaulutilaisuus la 13.10. ja 17.11. klo 14 Seurakuntakodilla. Juontajana Jari Arjoranta, kanttorina Jari Koivistolainen. Kahvitarjoilu. Slangitsyrkka ke 10.10. klo 16. Sjungaa Janus Hanski, Olli Anikari. Puhumassa apul.pormestari Pia Pakarinen. Yhteislaulua. Yhteistyössä Stadin slangi –yhdistyksen kanssa. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Avoin perhekahvila ma 8.10. klo 9–14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ti 9.10. ja 16.10. klo 15 Kallion kirkolla, Cafe Sonck. Raamattuja lähetyspiiri ti 9.10. ja 16.10. klo 16 Kallion kirkolla. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit ke 3.10., 10.9. ja 17.10. klo. Seurakuntakodilla, Lounasravintola tornituvassa. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30 25.9. alkaen Seurakuntakodilla. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/kausi. Sukkapiiri Punainen lanka ke 10.10. klo 17 Teatteri Kalliossa. Raamattupiiri ke 3.10., 10.10. ja 17.10. klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Esikoisvauvakerho ti 9.10. klo 12–14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10–16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kaikenikäisten messu Enkelikirkko ke 3.10. klo 17.45. Pauliina Lindfors. Messu su 7.10. klo 11. Pauliina Lindfors. Kiinankielinen messu su 7.10. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 7.10. klo 16. Anssi Almgren. Monikulttuurinen messu 14.10. klo 13. Petri Patronen, Janne Keränen Lähetysseurasta. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8–18, la 9–15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Iltaruoka ke 3.10. klo 17. Kasvissoppaa ja seuraa tarjolla 1 € hintaan. Kohtuus kaikessa –tapahtuma la 27.10. klo 1417. Alppilan kirkolla. Mukana TM Aila ruoho, Nina Klemmt sekä Kristillisen työväenyhdistyksen väki. Järjestäjät Kallion srk ja HKTY ry. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Voimasanoja raamatusta – Bible journal ti 16.10., 30.10., 13.11. ja 27.11. klo 18-20. Päiväkansa 60+ ma 8.10. ja 15.10. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 8.10. klo 17-18. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30-11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 9.10. ja 16.10. klo 12.00-12.30. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10-10.30, 10.30-11, perhekerho klo 10.30-13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe 5.10. ja 12.10. klo 10–12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30 Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Nuorten leiri 7.-9-12. Kouluikäisten syyslomaleiri 15.-17.10. Asenne Kohdilleen! Miten lähestyä ihmistä? Kallion kirkolla klo 18 16.10. alkaen. Hinta 17 €. Koulutus sopii kaikenikäisille ja kokoontumisia on kuusi. Kouluttajina Eeva-Liisa Hurmerinta ja kansan Raamattuseuran kouluttaja Virpi Nyman. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 23.10. -13.11. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 €/ 4 krt kurssi. Luovuuden lähteillä: Rakasta itseäsi –kurssi Alppilan kirkolla la 20.10. klo 10-17. Hinta 20 € sis kahvin ja teen. Ohjaajina kuvataitelija, artenomi Arja Sundqvist sekä diakoni Nina Klemmt. ? Aleksis Kiven peruskoulun 8.-luokkalaisten näytelmää ”Matkalla” esitetään yleisölle tiistaina 9.10. klo 18.00 ja torstaina 11.10. klo 18.00 koululla osoitteessa Sturenkatu 2B Proggis eli teatteriproduktio on kahdeksasluokkalaisten projekti, jonka aiheena on tänä vuonna matkailu. Ohjaaja Petteri Hynösen käsikirjoittama ”Matkalla” -näytelmä perustuu oppilaiden kirjoittamiin matkakertomuksiin. Proggis luotiin vuonna 1995 ja ensimmäisen esityksen aihe oli ”Romeo ja Julia”. Proggiksessa nuoret pääsevät opettelemaan teatteritaiteen moninaisia osa-alueita, esim. musiikkia, näyttelemistä, puvustusta, lavastusta, mediaa, valaistusta ja tekniikkaa. Yhteistyö oppiainerajojen yli ja vastuunottaminen ovat tärkeimpiä elementtejä proggiksessa.
7 Viikot 40-41 Statutum est hominibus mori Maarnela ? Pakolaiskysymys on nyt ratkaistu ”Suomi on hyvä maa asua meille suomalaisille”, lausui jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. ”Suomi on hyvä maa asua maailman kaikille ihmisille”, lausui turkulainen innovaatiotoimisto. Tarina kertoo: jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth oli vierailulla Englannissa 1970-luvulla. Englantilainen kenraali tivasi paljonko Suomeen on sijoitettuna neuvostojoukkoja. ”Muutama satatuhatta”, Ehrnrooth vastasi. ”Mihin ne on sijoitettu?” jatkoi brittikenraali tivaamista. ”Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa”, Ehrnrooth totesi. Kyllä Suomeen siis ihmisiä mahtuu. Itse asiassa Suomeen mahtuisivat vaikka kaikki maailman ihmiset – ja siihen riittäisi pelkkä Turunja Porin lääni. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, että muutamaa tuhatta kiintiöpakolaista ei voitaisi ottaa ja sijoittaa. Tai muutamaa kymmentätuhatta muuta pakolaista. Ennen kuin joku nyt riemastuu, että vihapuhettahan se taas on, niin kerrottakoon, että ne kaikki maailman (ilmasto)pakolaiset sijoitettaisiin Suomeen toki hengissä. Turkulainen innovaatioja tekniikkakeskus on kehitellyt asiaa. Jokaiselle pakolaiselle varattaisiin tuoli. Tuolit asetetaan riviin ja rivien välissä kulkee liukuhihna. Hihnaa pitkin tulee kaikkea syötävää ja juotavaa. Tuolit saa pitkäkseen nukkumista varten. Tilaa tarvitaan vain puoli neliötä per pakolainen – ja huom. – maan pinnalla. Ja kaikki hengissä. Suomalaisten korkea innovaatio ja tekninen osaaminen mahdollistavat myöskin hygienian ja talvehtimisen suunnittelun. Voisimme viedä sitä tietotaitoa sitten myös ulkomaille. Tosin, jos ne kaikki maailman pakolaiset olisivat täällä, niin eihän turkulaisten taitoja muualla enää tarvittaisi. Tässä vaiheessa oli Venäjän presidentti ilmoittanut, että he haluavat myös perustaa samanlaisen turvapaikkakonseptin. Viipurissa olisi hyvä paikka. Mutta siihen olivat turkulaiset ärähtäneet, että Viipuri ei kuulu enää Suomeen. Emme anna pakolaisia rajojemme ulkopuolelle. Tämä on meidän oma ajatus, meidän tekniikka, meidän liikeidea. Sori siitä. Mutta jos haluatte, niin voimme kyllä ottaa vastaan. Tänne mahtuu. Venäjä oli jo palauttamassa Viipuria takaisin Suomelle saadakseen edes osan liikeideasta, mutta silloin ponnahti Hietaniemen hautausmaalla eräs entinen turkulaistaustainen presidenttimme seisomaan ja puolustamaan omaa Lääniään ja lausui, että Suomella on jo riittävästi maata – me emme tarvitse sitä enää lisää. Statutum est hominibus mori ihmisen osaksi on säädetty kuolla – ei siis suinkaan koske turkulaisten uusinta pakolaiskeskuskonseptia. Se palvele elämää. Tuon lauseen alla on nykyään nuorisoa, tulevaisuutemme toivoa. Ainakin mitä tulee Helsingin Kalliossa Aleksis Kiven kadun varrella olevan Harjun ruumishuoneen – nykyisen nuorisokeskuksen seinämän lohduttavaan lauseeseen. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry pakolaissijoituskoordinaattori emaarnela@gmail.com ? Helsingin Diakonissalaitos on toiminut vuosikymmenen EU:n liikkuvan väestön keskuudessa. Työ pääosin bulgarialaisten ja romanialaisten romanien parissa on edennyt ja laajentunut, mutta romanien heikko asema on edelleen yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Työn painopiste on siirtynyt hätäavusta kestävämpiin ratkaisuihin, kuten toimeentuloedellytysten luomiseen. Tavoitteena on, että ihmisen ei tarvitse hankkia elantoaan kerjäämällä. Työtä ja toivoa on hanke, joka edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien, erityisesti Itä-Euroopan romanien, työllistymistä ja toimintakykyä. Hankkeen ytimessä on keikkapooli, joka välittää työtä pääasiassa Romaniasta ja Bulgariasta toimeentuloa Suomesta hakemaan tulleille romaneille. Kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Emmaus Helsinki ry, Helsingin Diakonissalaitos sekä Osuuskunta Työtä ja toivoa. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Kuva: Borislav Borisov Kymmen vuotta sitten Suomessa havahduttiin katukuvaan ilmestyneisiin kerjääviin ja kaupusteleviin ihmisiin. Puhuttiin ”kerjäläisilmiöstä”. Sen synnyttivät Suomeen toimeentuloa hakemaan tulleet Bulgarian ja Romanian romanit. Ilmiö oli siksi merkittävä, että Diakonissalaitos käynnisti kesällä 2008 Helsingin kaupungin toimeksiannosta ”Rom po drom – Romanit tiellä” -projektin. Sen tavoitteena oli toimia romaniväestön parissa kaduilla, yhteyden saavuttaminen ja ylläpitäminen heidän kanssaan, tiedon kokoaminen ja välittäminen sekä akuutin humanitaarisen avun tarjoaminen. Yhteistyö tuottaa vaikuttavia tuloksia Tänä päivänä työ keskittyy liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundoon Helsingissä sekä kummikyliin Bulgariassa ja Romaniassa. Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen kanssa romanityötä kehittämässä ja toteuttamassa ovat Helsingin seurakuntayhtymä, Emmaus Helsinki, Tammisaari ja Åland, Iso Numero -lehti sekä vapaaehtoiset ja aktiiviset kansalaiset. Yhteinen tavoite on rakentaa romanien kanssa parempaa tulevaisuutta sekä Suomessa että heidän kotimaissaan. – Eri toimijoiden yhteistyö on tuottanut vaikuttavia tuloksia. Tämä on hieno esimerkki siitä, että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja vapaaehtoisten väillä. Keskeistä on ollut Helsingin kaupungin halu ja sitoutuminen ihmisarvotyöhön. Romanityössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyvin hyödyntää muun muassa paperittomien tilanteen ratkaisemisessa, sanoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitokselta. Köyhyyteen ja mustalaisvihaan on tartuttava Vaikka eteenpäin on menty, työtä romanien parissa ei ole saatu päätökseen. Romanien vaikea yhteiskunnallinen asema kotimaissaan ajaa heidät edelleen kerjäämään eri puolille Eurooppaa. Romanien kanssa Diakonissalaitoksella pitkään työskennellyt ja heidän olojaan muuttoliikkeessä tutkinut kehittämispäällikkö Anca Enache muistuttaa, että romanit ovat liian usein Euroopassa köyhimmistä köyhimpiä ja syrjäytetympiä. – Syvän köyhyyttä ja hätää ei saa pitää normaalina tai unohtaa, hän toteaa ja nostaa esille myös mustalaisvihan, jolla on pitkä historia ja jatkumo myös nykytodellisuudessa. – Mustalaisviha on ilmiö, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaan päinvastoin se on nyt hyvin näkyvillä Euroopassa. Sen seuraukset ovat laajat ja syvät. Joku nuori saattaa lopettaa koulunkäynnin sen vuoksi ja toinen pelätä liikkumista omassa kylässään. Vihapuhe ja syrjintä tulee tunnistaa ja tuomita nykyistä vahvemmin, Anca Enache painottaa. Vaihtoehtoja kerjäämiselle – Kerjääminen on työ, jonka moni vaihtaisi työhön oikeilla työmarkkinoilla. Todellinen muutos romanien aseman parantamiseksi vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja poliittista tahtoa. Siksi haluamme nostaa romanikysymyksen esille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Marja Pentikäinen sanoo. – Tavoitteenamme on, että ihmisten ei tarvitsisi kerjätä, koska kerjääminen ei ole ihmisarvoista. Haluamme poistaa kerjäämisen Helsingistä, mutta emme kuitenkaan ole kriminalisoimassa elinkeinoa, ihmisiä tai piilottamassa köyhyyttä katseilta. Sen sijaa kehitämme kerjäämisen tilalle vaihtoehtoisia tapoja hankkia toimeentulo. Vaihtoehtoisina toimeentulon hankintamahdollisuuksina Pentikäinen listaa Iso numero -lehden myynnin, pullojen keräyksen sekä erilaiset kodin ja kiinteistön hoitoon liittyvät keikkatyöt. Keikkojen välitys tapahtuu Työtä ja toivoa -hankkeen keikkapoolin kautta. Se auttaa romaneja työllistymään aloilla, joissa on työvoimapulaa ja tehtäviin, jotka eivät välttämättä edellytä ammattikoulutusta. Keikkapooli tekee koulutusyhteistyötä Suomen Diakoniaopiston (SDO) kanssa. Tähtäimessä on ammatillista osaamista vahvistava valmennus, josta saa todistuksen ja joka mahdollistaa pääsyn myös avoimille työmarkkinoille. Uusia väyliä työllistyä rakennetaan myös yritysten kanssa. Romanityön virstanpylväitä 2008 – 2018: Tilannekartoitus ja akuuttiin hätään vastaaminen 2008, tilapäinen hätämajoitus 2009, kulttuurilehti Iso Numero 2010, päiväkeskus Hirundo 2011, kummikylä Romaniaan 2014, vakiintunut hätämajoitus 2016, Keikkapooli-työnvälitys romaneille 2017, kummikylä Bulgariaan 2017, Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hanke 2018, Hirundon muutto kantakaupunkiin ja toiminnan suuntaaminen romaneja osallistavaksi 2018. Työtä ja toivoa on hanke, joka edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien, erityisesti Itä-Euroopan romanien, työllistymistä ja toimintakykyä. Hankkeen ytimessä on keikkapooli, joka välittää työtä pääasiassa Romaniasta ja Bulgariasta toimeentuloa Suomesta hakemaan tulleille romaneille. Kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Emmaus Helsinki ry, Helsingin Diakonissalaitos sekä Osuuskunta Työtä ja toivoa. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Kuva: Borislav Borisov Helsingin Diakonissalaitos haluaa vaihtoehtoja kerjäämiselle Aikamuotoja Sarpo ? Ei maksa vaivaa ainakaan minulta kysellä mistä aika alkaa ja mihin se päättyy. Tai mitä oli ennen aikaa, mitä tulee sen jälkeen. Tuleeko mitään? Minä en useimmiten tiedä edes paljonko kello on tai mikä viikonpäivä nyt on. Silti sellainen ajatus luiskahti mieleeni. Epäsymmetrisesti järjestyneisiin kirjailijanaivoihini putkahtelee tuon tuostakin ajatuksia. Pääosin turhanaikaisia tai muutoin sopimattomia. Aika. Se ei haise tai maistu millekään, aika on, on, on. Tai oli, on joskus ollut. On se vielä huomennakin. Estejuoksijalle tai junanlähettäjälle asia on yksiselitteinen. Kellolla mitattu aika lähdöstä maaliin, tai Rahkolan seisakkeelta Alavuden asemalle. Täsmällistä ja selkeää? Mutta jos estejuoksija kiitääkin aikaa nopeammin, jos junanlähettäjä unohti lähettää junansa Alavudelle? A i k a m o i n e n soppa. 60 sekuntia on minuutti, kaikissa kelloissa. Kuitenkin joku on alati kiireinen, joku tuskailee hitaasti kuluvaa aikaa. Pihtari säästää aikaa, suurpiirteinen tuhlailee sitä surutta. Ehkä aika onkin henkilökohtainen ominaisuus? Niin intiimi, ettei sitä ole soveliasta ottaa puheeksi? Tavalla tai toisella siihen on suhtauduttava. Ei sen olemassaoloa voi kieltää. Ei, olkoot käsilaukussa kuinka hyvin plagioitu gradu hyvänsä. Aika on. Vaikka sitä ei voi koskea tai syödä. Nokkelimmat ovat älynneet mittauttaa ajankäyttönsä rahassa. Toisille raha on toissijainen, he antavat aikansa ilmaiseksi työkokeilun puitteissa. Jollakin tavalla aikansa on käytettävä. Meillä kaikilla on velvollisuutemme. Holtittomin ajankäyttäjä taitaa olla kirjailija. Tyypin mieleen luiskahtaa varoittamatta ajatus, jää sinne kytemään. Polttelee mieltä niin pahoin, että tyyppi paneutuu asiaan syvemmin, kirjoittaa ajatuksestaan kirjan. Käyttää kirjoittamiseen kaiken tarmonsa vuoden tai kaksi vailla minkäänlaista varmuutta suostuuko kukaan kustantamaan käsikirjoitusta, lukeeko kirjaa kukaan. Milloinkaan. Sellaista se on kautta aikain ollut. ”Ei ole väljä se tie, luo runotarten mi vie” tuumi Eino Leino. Minusta sellaisille huimapäille pitäisi antaa mitali. Helsingissä Kivihaan tunneli suljettuna yöaikaan 1.10.–12.10.2018 ? Kivihaan tunneliin Hakamäentiellä tehdään tunnelin ohjausjärjestelmään liittyviä laiteasennuksia 1.10.-12.10.2018. Kivihaan tunneli on suljettuna tänä aikana öisin kello 22–05. Jos Hartwall-areenalla on iltatapahtumia, tunneli suljetaan liikenteeltä tuntia myöhemmin kello 23 alkaen. Liikenne johdetaan töiden ajan tunnelin viereisten ramppien kautta. Päivisin tunneli on auki alennetulla nopeusrajoituksella. Iltapäiväruuhkan aikaan tunneliin on liikenteenohjaus.
8 Viikot 40-41 Autokoulu Hakaniemen uudet tuulet Kalliossa on yli 25 vuotta toiminut yritys Autokoulu Hakaniemi ? Aluksi liiketilat olivat Viherniemenkadulla, mutta jo useampia vuosia osoitteena on ollut Hämeentie 14. Nykyinen omistaja Paavo Muoniovaara osti yritystoiminnan viitisen vuotta sitten. Heinäkuussa uudistunut ajokorttija kuljettajatutkinto ei herätä Muoniovaarassa suuria tunteita, -ainakaan vielä. Vaikutuksia pystyy arvioimaan vasta ajan kanssa, hän toteaa. Tarkoitushan on ollut tutkintoa uudistettaessa vähentää sen merkitystä, missä ja miten asiat on opittu ja korostaa osaamista. Suurimmat muutokset ovat vähentyneessä B-kortin teoriaja ajo-opetuksessa. Nykyisen lain mukaan tarvitaan vähintään 4 tuntia teoriaa liikenteen perusteista. Henkilöautokorttia ajettaessa lisäksi 10 ajotuntia liikenteessä sekä riskikoulutusta 8 tuntia, joka koostuu neljästä teoriatunnista ja neljästä ajo-opetustunnista, joka voidaan osin suorittaa myös simulaattorilla. Riskienhallintakoulutus korvaa entiset harjoitteluja syventävät vaiheet. Muut uudistukset liittyvät lähinnä opetuslupaopettamiseen, kuten siihen että opetuslupaopettajan teoriakoe poistuu. Opetusajoneuvossa täytyy olla edelleen opettajan jarrupoljin, mutta sitä ei tarvitse enää muutoskatsastaa. Autokoululla on käytössään pimeäsimulaattori, jolla voidaan simuloida paitsi pimeää, mikä on kesällä oiva apu, myöskin tilanteita, joihin joudutaan perinteisissä pimeällä ajon harjoituksissa hyvin harvoin. Tielle hyppäävä hirvi tai ilman heijastinta kulkeva jalankulkija opetellaan kohtaamaan turvallisesti oikein. Autokoulu Hakaniemi oli ensimmäisiä autokouluja Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Hulvaton ensi-ilta la 6.10.2018 klo 19.00. Muut riemukkaat esitykset: ke 10.10 klo 19 pe 12.10 klo 19 la 13.10. klo 19 su 14.10 klo 17 to 18.10. klo 19 la 20.10. klo 19 su 21.10. klo 17 ti 23.10. klo 19 Liput 15 € (ennakkoon) /17 € (ovelta) www.teatterikultsa.fi. Esityksen kesto n. 2,5 h sis. väliajan. Vuokravaimo Olli Tola – Timo Hannelin to 25.10. klo 19 la 27.10. klo 19 su 28.10. klo 17 ma 29.10. klo 19 ke 31.10. klo 19 to 1.11. klo 19 la 3.11. klo 17 Suomessa, jossa opetusta annettiin myös englannin kielellä. Tämä on melkoinen valtti vieläkin. Sijainnista johtuen ajo-opetus suoritetaan kantakaupungissa, mikä antaa hyvät valmiudet selviytyä keskustan haasteista hallitusti. Ajo-opetusta antavat Paavon lisäksi Seppo. K. Koivula, Osmo Laine, Kalevi Lumen sekä Erkki Viitasaari. Seinillä olevista lukuisista kiitoskorteista päätellen kaikki opettajat ovat pitkämielisiä, kärsivällisiä ja asiansa osaavia. Tulevaisuudesta puhuttaessa Paavo Muoniovaaraa askarruttaa Hämeentien tuleva suurremontti, joka voi vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta ja elinkeinonharjoittajien toimeentuloa. Muoniovaaran ajatuksissa Hämeentien remontti, uuden sillan rakentaminen ja muut käynnissä olevat katutyöt lähistöllä herättävät huolta jo muutenkin ahtaalle ajetun kivijalkayrittäjän puolesta, ja asukkaille ja liikeyrityksille koituva jopa kohtuuton haitta harmittaa. Muuten Autokoulu Hakaniemi profiloituu aitona, reiluna tämän alueen pienyrityksenä, joka tekee mielellään yhteistyötä alueen asukkaiden, muiden yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Liikkuvan väestön päiväkeskus kantakaupunkiin Hämeentielle Kurviin sekä Alppiladulle Diakonissalaitoksen kortteliin ? Helsingin Diakonissalaitoksen liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo on muuttanut Itäkeskuksesta kantakaupunkiin. Muuton myötä Hirundon toiminnat jakautuvat kahteen osoitteeseen. Hämeentielle Kurviin keskitetään neuvonta-, ohjaus-, valmennusja tukipalvelut, Alppikadulle Diakonissalaitoksen kortteliin pyykinpesu ja henkilökohtaisen hygienian hoito. Pääsääntöisesti Hirundon asiakkaita ovat Suomeen toimeentuloa hakemaan tulleet Bulgarian ja Romanian romanit. Diakonissalaitos on tehnyt työtä heidän kanssaan jo kymmen vuotta. Tänä aikana työ romanien parissa on edennyt ja laajentunut, sillä romanien heikko asema on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Työn painopiste on siirtynyt hätäavusta kestävämpiin ratkaisuihin, kuten toimeentuloedellytysten luomiseen. Tänä päivänä työ keskittyy liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundoon ohella kummikyliin Bulgariassa ja Romaniassa. Hirundo tulee edelleen olemaan matalan kynnyksen paikka. Siellä on mahdollista käydä kahvilla, suihkussa ja pestä pyykkiä sekä käyttää internettiä ja syödä omia eväitä. Uudet tilat Kurvissa kuitenkin mahdollistavat toiminnan suuntaamisen perinteisestä asiakaspalvelusta yhteisöllisempään suuntaan. – Tavoitteena on, että kävijät ovat entistä enemmän osallisina Hirundon toimintojen tuottamisessa. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on Hirundon toimintojen päivittäminen; miten ne tehdään romaneja osallistavasti ja yhteisöllisesti. Myös erilaiselle kansalaistoiminnalle halutaan antaa tilaa ja rakentaa sille mahdollisuuksia Hirundon sisällä, sanoo palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta. Tähän antaa tukea kesällä käynnistynyt Stean rahoittama ”Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa” -hanke. Se järjestää romaneille erilaisia työpajoja liittyen muun muassa toimeentuloon, työhön ja terveyteen. Lisäksi tarkoitus on järjestää yhteisövalmennusta. D i a k o n i s s a l a i t o k s e n 10-vuotista työtä liikkuvan väestön parissa juhlistetaan 26.9. pidettävässä seminaarissa, jonka aiheena on ihmisoikeudet. Teemaa lähestytään eri näkökulmista ja kulttuureista käsin. Lyhyitä puheenvuoroja aiheesta kuullaan sekä Suomesta että maailmalta. Hirundo Hämeentie 31:ssa, on avoinna ma-pe klo 10-14 ja Alppikatu 2:ssa ma-pe klo 8-12. Paavo Muoniovaara. T U L E S E L L A I S E K S I KU I N O L E T. ILOVEME.FI #ILOVEME2018 19–21/10/2018 Messukeskus Helsinki TERVEYS LUONNOLLISESTI KAUNEUS MUOTI Suomen suurin hyvinvointitapahtuma esittelee terveyden, kauneuden ja tyylin trendit ja ilmiöt Parhaat vinkit hyvään oloon ja arkeen Terveyden tuoreimmat tutkimukset ja ilmiöt Katso koko ohjelma ja yritykset: ILOVEME.FI Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta Osta liput viimeistään to 18.10. – saat ne edullisemmin 16/10/30 € Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 19/12/34 € Lataa Messukeskussovellus iOStai Android-laitteellesi!
9 Viikot 40-41 Lähetystö Helsingin kaupungin valtuustoryhmien puheilla keskiviikkona 26.9 2018 klo 17.05 Arvoisat valtuustoryhmien edustajat ? Missä mennään uuden Koskelan monipuolisen palvelutalon suunnittelun ja rakentamisen suhteen? Erityisesti kiinnostuksemme koskee Koskelassa ja Käpylässä asuvan vanhemman väestön osan terveyttä ja kuntoa ylläpitäviä palveluja. Toiveemme on saada vesijumppa-allas uuteen rakennettavaan palvelutaloon. Omin neuvoin kulkevat ja kotioloissa asuvat liikuntakykyiset ikäihmiset ovat myös suuria säästöjä tuova apu kaupungille. Koskelan kirkossa 25.4.2018 Koskela-kerhon ja Käpylä-seuran koolle kutsumassa yleisötilaisuudessa osanottajat saivat uutta tietoa apulaispormestari Sanna Vesikansalta, sekä insinööri Ilkka Korpilta. He kertoivat rakentamisen vaiheista – lähinnä koskien Koskelan alueen asuntotuotantoa. Tilaisuudessa yleisö puheenvuoroissa nousi vahvasti esille asukkaiden jo aiemmin esittämä toive vesijumppapaikan saamiseksi uuteen taloon. Vesiliikunnalle voidaan rakentaa tilat Koskelan monipuolisen palvelutalon rakennuksiin, esimerkiksi pohjakerrokseen, kuten asukkaat ovat jo aiemminkin esittäneet. Vertailukohteena pidetään yli 31 vuotta sitten valmistunutta Kinaporin monipuolista palvelutaloa. Siellä on toimiva vesijumppa-allas ja se oli aikoinaan jopa ylpeyden aihe kun palvelutaloa ja sen käytäntöjä esiteltiin kotimaan ja ulkomaan vierailijoille. Toivomme että tuleva Koskelan palvelutalo saisi yhtä myönteisen palvelutarjonnan, jota voisimme esitellä vielä vuosikymmenet myöhemmin. Koskelan alueelle on lähivuosina muuttamassa yli 3000 uutta asukasta. Lisäksi Helsingin kaupungin liikuntaviraston 1980-luvun lopulla varta vasten vammaisille ja ikäihmisille suunnittelemat Käpylinnan erityisliikuntatilat on päätetty sulkea tämän vuoden lopussa ja siirtää myöhemmin muuhun käyttöön. Vastaavanlaista kunnon ylläpitämiseen tarkoitettua esteetöntä ja rauhallista tilaa ei Helsingissä enää ole, eikä kaupunki valitettavasti ole pystynyt sellaista näille ryhmille tarjoamaan. Esitämme, että kaupungin talousarvioon ja investointiohjelmaan varataan riittävät määrärahat Koskelan monipuolisen palvelutalon suunnitteluun ja toteuttamiseen niin että uuteen taloon tulevat myös vesiliikuntatilat. Vasemmalta Raija Jänicke Käpylinnan jumpparyhmästä, Pekka Haltia Käpylä-seurasta ja Toivo Koivisto Koskela-kerhosta ja vasta päätä kaupunginvaltuutettuja kd,vasml ja vihreiden ryhmästä. Kokoomus nimesi eduskuntavaaliehdokkaita ? Helsingin Kokoomuksen ylimääräinen piirikokous nimesi maanantai-iltana yksimielisesti 13 ensimmäistä ehdokastaan kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Listalla on useampi nykyinen kansanedustaja. Nimetyistä ehdokkaista eduskuntavaalien ensikertalaisia on neljä. Monet ehdokkaista ovat kuitenkin jo muista vaaleista tuttuja nimiä. Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Sini Jokinen on tyytyväinen nyt päätettyihin ehdokasnimiin: – Lista on jo nyt vahva kokonaisuus, mukana on niin kokeneita poliitikkoja kuin tuoreempiakin kasvoja. Ikäjakauma on erittäin laaja ja ehdokkaat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Helsingin Kokoomus lähtee vaaleihin puolustamaan vaalipiirin suurimman puolueen asemaa. Tavoitteena vaaleissa on kasvattaa kansanedustajien määrää vähintään seitsemään edustajaan. – Ehdokaslista tulee kovenemaan syksyn myötä. Helsinkiin näyttäisi muodostuvan kokonaisuudessaan erittäin kovatasoinen lista. Ehdokasasettelusta vaaleissa pärjääminen ei tule jäämään kiinni, lupaa Jokinen. Helsingin vaalipiiri kasvoi edellisissä eduskuntavaaleissa yhdellä kansanedustajalla ja ehdokkaita saa ensi keväänä asettaa jälleen 22. Helsingin Kokoomus tulee asettamaan vaaleihin täyden 22 ehdokkaan listan. Eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta 2019 ja lopulliset ehdokaslistat tulee jättää viimeistään 5. maaliskuuta. Ennakkoäänestys on 3.-9. huhtikuuta. Helsingin Kokoomuksen ylimääräisessä piirikokouksessa 10. syyskuuta 2018 nimetyt 13 eduskuntavaaliehdokasta ovat: Lotta Backlund, tv-tuottaja, 38, Töölö Atte Kaleva, yrittäjä, kapteeni (evp.), 40, Kamppi Terhi Koulumies, kaupunginvaltuutettu, VTM, 48, Munkkivuori Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, 65, Jollas Mia Nygård, strategiakonsultti, ETM, 41, Lauttasaari (UUSI) Matias Pajula, ylioppilas, varakaupunginvaltuutettu, 20, Herttoniemi (UUSI) Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, 38, Kamppi (UUSI) Wille Rydman, kansanedustaja, VTM, 33, Kamppi Sari Sarkomaa, kansanedustaja, terveystieteiden maisteri, 53, Munkkiniemi Daniel Sazonov, ministerin erityisavustaja, kaupunginvaltuutettu, 26, Kamppi Christer Schoultz, hallitusammattilainen, starup-sijoittaja, 44, Kruununhaka Juhana Vartiainen, kansanedustaja, 60, Kruununhaka Ben Zyskowicz, kansanedustaja, oikeustieteiden kand., 64, Lassila Syyriaisruoan Cafe Damascus Kallioon ? Suomalais-syyrialaisesta kohtaamisesta, ystävyydestä ja yhteistyöstä syntynyt projekti, joka alkoi illallisesta ja kehittyi pop-up ravintolaksi, cateringpalveluksi ja ruoka-alan yritykseksi, Cafe Damascus, laajentaa toimintaansa 17.9.2018 alkaen Kallioon, Kalliolan Setlementtitaloon (Sturenkatu 11). Cafe Damascusilla on kahvila myös Töölössä. ? Home is where we are together” luo toimintamme perustan! Tarjoamme isoäitimme ravitsevia ja herkullisia reseptejä. Tavoitteenamme on luoda uutta yhdistämällä perinteitä vegaanija kasvisruokien tvistiin. Vaihtuva ruokalistamme tarjoaa vaihtoehtoja vegaaneille, kasvissyöjille ja allergikoille, kertoo Cafe Damascusin Wisam Abboud. ? Iloitsemme siitä, että Cafe Damascus avaa ovensa Setlementtitalolla. Haluamme tukea yhteisöllisyyttä ja monikulttuurisuutta Kalliossa sekä tietenkin nauttia erinomaisesta ruoasta! Cafe Damascus tuo hyvän lisän lähialueemme lounasja kahvilatarjontaan, ja Setlementtitalo tarjoaa viihtymiselle ja yhdessä olemiselle hyvät puitteet. Kaikki talomme toimijat, ja toivottavasti myös muutkin naapuruston herkuttelijat, ottavat kahvilan omakseen, toteaa Kalliolan setlementtitalon johtaja Anneliina Wevelsiep. Cafe Damascus on myös kulttuuria ja yhteinen olohuone. – Seuratkaa tapahtumakalenteria, jotka tuomme teille uuteen kotiimme! Olemme innoissamme tästä monikulttuurisesta ja turvallisesta uudesta tilasta. Meille Cafe Damascus on toinen olohuone ja toivomme, että se on sitä myös teille. Meille saa tuoda tyynyjä, kasveja ja muita tavaroita, jotta tuntisitte paikan yhtä kodiksi kuin mekin, iloitsee Wisam Abboud, ja toivottaa kaikki tervetulleiksi luomaan yhteistä olohuonetta. Asunnottomien yötä vietetään 17.10. ? Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Tapahtumia järjestetään ainakin kahdellakymmenelläyhdellä paikkakunnalla. Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomien yön kansalaisliike tukee jokaisen oikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Liike haluaa kiinnittää huomiota asunnottomuuteen yhteiskunnallisena ongelmana, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla ratkaisuilla. – Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka juurisyitä ovat asuntomarkkinatilanne ja eriarvoisuus. Asunnottomuutta vähennetään noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, vähentämällä eriarvoisuutta ja rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista on kasvukeskuksissa huutava pula, summaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Helsingissä Asunnottomien yön päätapahtuma on Dallapénpuistossa klo 16–22. Ohjelmassa on musiikkia, puheita sekä soihtukulkua ja tuliesitys. Järjestötoimijat tarjoavat palveluita hiustenleikkuusta magneettiakupunktioon, tarjolla on myös ruokaa ja vaatejakoa. Aukion laidalle kohoaa telttasauna. Oulussa Asunnottomien yötä vietetään Rotuaarin aukiolla. Tarjolla olla keskustelua asunnottomuudesta ja huono-osaisuudesta sekä makkaraa, pullaa ja kahvia. Lisäksi paikalla on pop up -parturi sekä verenpaineen mittauspiste ja vaatejako. Turussa tapahtuma Turun torilla jatkuu aamuun asti. Ohjelmassa on vaatejakoa, musiikkia, puheita, paneelikeskusteluita sekä hiusten leikkuuta. Lisäksi Turun Elokolossa on oma tapahtumansa. Vantaan Asunnottomien yö järjestetään Hiekkaharjun Puistokulmassa klo 17– 22. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Leavings-Orkesteri solistinaan Siiri Nordin, Huojuvakuu, Ripped pieces ja Stop huumeille bänditoiminnan bändi. Asunnottomien yön kansalaisliike kutsuu kaikki mukaan osallistumaan Asunnottomien yöhön ja paikalliset toimijat järjestämään ohjelmaa omilla paikkakunnillaan. Tule mukaan puolustamaan kaikkien oikeutta omaan kotiin! Tukensa voi osoittaa myös osallistumalla Asunnottomien yön keräyksiin, kuten Partioaitan ja Vva ry:n takkikeräykseen, EHYT ry:n lapaskeräykseen tai Varsinais-Suomen Sininauha ry:n talviasustekeräykseen. Valtakunnallisen Asunnottomien yön ohjelma täydentyy koko ajan ja on luettavissa liikkeen verkkosivuilla.
10 Viikot 40-41 tuhansien kuvakokojen www.kuvatehdas.fi 010 231 3102 redi@kuvatehdas.fi NYT MYÖS KAUPPAKESKUS REDISSÄ! Alko avasi uuden erikoismyymälän Rediin asiakkaiden toiveiden mukaan, joten palaute valikoimasta on erittäin tervetullutta myymälän henkilökunnalle. ”Haluamme muodostaa valikoimastamme mahdollisimman kattavan ja mielenkiintoisen jokaisessa tuoteryhmässä. Myymälämme valikoima uudistuu viikoittain. Lähes 8000 tuotteen koko verkkokaupan valikoima on lisäksi saatavissa myymäläämme,” kertoo palvelupäällikkö Vesa. Ilmeessä ja tunnelmassa näkyvät vuodenajat ja sesongit, ja teemaesillepanot vinkkaavat trendit ja ajankohtaiset tuotteet. Smoothiet. Hedelmät. Marjat. Salaatit. Helposti mukaan. TERVETULOA! Löydät meidät kauppakeskus REDIn K1-kerroksesta. 3 kpl smoothieita 10 € AVAJAISTARJOUS: Tarjous voimassa 31.10.2018 asti. koisuuksien ja uutuuksien myymälä, jossa on tarjolla rajallisia erikoiseriä ja harvinaisuuksia aktiiviharrastajia varten. Valikoima koostuu noin 1500 tuotteesta, joista viinejä on 1000, panimotuotteita 200 ja väkeviä 300. Viinivalikoimassa korostuu etenkin kuohuviinien kasvava suosio. Muissa tuoteryhmissä etenkin viskit ja erikoisoluet painottuvat. Erikoismyymälän valikoimaan saadaan noin 300 erikoiserää vuosittain. Uuden myymälän valikoimaa halutaan kehittää Kauppakeskus Rediin seurakuntatila Silta ? Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessa Paavalin ja Kallion seurakuntien ja Jouluradion yhteisen tilahankkeen. Osapuolet vuokraavat käyttöönsä tilan Kalasatamaan kauppakeskus Redissä. Työnimellä Silta tunnettu tila sijaitsee näkyvällä paikalla kauppakeskuksen sisustusja kodintavarakerroksessa. Redi-projekti suunnataan Kalasataman asukkaille, kauppakeskuksen yhteydessä työskenteleville ja kaikille metroreitin varrella liikkuville. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana Rediin odotetaan 12 miljoonaa kävijää. Ensimmäinen vuokrauskausi on viisi vuotta eli syyskuuhun 2023 asti. Tavoitteena on luoda kauppakeskukseen moderni monitoimitila, jossa yhdistyvät viihtyisyys, mahdollisuus kohtaamiseen, radiotoiminta sekä pop up -tapahtumat. Tarkoitus on muun muassa kokeilla pop up -perheneuvontaa ja uusia digitaalisia markkinointija viestintätapoja. Toiminnassa korostuu digitaalisuus, sillä Silta on myös infopiste kirkon toimintaan. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten on tarkoitus hyödyntää muutenkin kauppakeskusta toimintaympäristönä, eikä ainoastaan päivystää omissa tiloissaan. Suosittu Jouluradio siirtää toimintansa Helsingin Pasilasta uusin tiloihin, mutta sillä ei ole enää perinteistä radiostudiota. Läsnäolo kauppakeskuksessa on näkyvä muistutus kanavaperheen olemassaolosta ja tila voi toimia myös kuuntelijoiden kohtaamispaikkana. Vastaava kokeilu on alkamassa Keski-Pasilaan rakennettavassa Tripla-keskuksessa. Näiden kahden pioneeriprojektin perusteella selvitetään, että kannattaako jatkossa kirkon toimintaa suunnata enemmän kauppakeskuksiin. Kauppakeskus Redi avattiin vauhdilla ? Uusi erikoismyymälä kuuluu palvelupäällikkö Vesa Valkeisenmäen myymäläryhmään Kalasataman ja Arabianrannan myymälöiden kanssa. Henkilökuntaa näissä myymälöissä on keskimäärin 16. Kaikissa kolmessa myymälässä palvellaan arkisin klo 9-21 ja lauantaisin klo 9-18. Redin myymälä on eri? Toissaviikolla avattu kauppakeskus Redi Kalasatamaasa on kiinnostanut väkeä. Avajaisissa jonotettiin paikasta toiseen, kun uteliaat kaupunkilaiset halusivat nähdä millainen uusi kauppakeskus on. Redissä on 63 000 neliömetriä tilaa, joista pieni osa vielä tyhjillään. Vuokrattuja liiketiloja on reilut 200 ja niissä lähes 180 toimijaa. Ensimmäisenä toimintavuotena uusi kauppakeskus tavoittelee kaikkiaan 12 miljoonaa kävijää. Parkkipaikkoja on autoilijoille 2 000, joista sähköautoillekin merkittävä osuus. Polkupyöräparkkiin mahtuu alkuvaiheessa 1500 polkupyörää. Metrolaiturilta pääsee suoraan Redin kolmenteen kerrokseen. Metro saapuu keskelle koko kauppakeskusta, josta on helppo siirtyä saman katon alla kauppoihin. Redi on Helsingin kantakaupungin suurin kauppakeskus, pääkaupunkiseudun viidenneksi suurin ja koko Suomen seitsemänneksi suurin. Jenni Rope, Mobile W ja E. HO Berg, Nereidi.
11 Viikot 40-41 Kasvohoidot alkaen 79 € Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) KAMPAAMO Cliss Viipurinkatu 1 A | Varaa oma aikasi: 09 146 3711 Olemme toimineet 50+1 vuotta sen kunniaksi kuponkitarjouksemme: Toivotamme kaikki tervetulleiksi uusiin tiloihimme! LEIKKAUS alk. 15 € TYVIVÄRI alk. 30 € KOKOVÄRI alk. 45 € ? ? Teatteri Kultsan Vuokravaimo tuo valoa syksyn harmauteen ? Teatteri Kultsa halusi syksyn ohjelmistoonsa hauskan näytelmän ja löysi takuuvarman naurattajan, Olli Tolan vuonna 2015 kirjoittaman farssin Vuokravaimo. Ensi-ilta on 6. lokakuuta. Vuokravaimossa konkurssin partaalla oleva suomalainen pelifirma on saamassa rahoituksen amerikkalaiselta miljonääriltä, mutta rahoituksella on tiukat ehdot. Miljonääri nimittäin kannattaa perinteisiä perhearvoja ja haluaa ennen sopimuksen allekirjoittamista tavata paitsi pelifirman omistajan myös tämän vaimon. Vaimoa ei tietenkään ole, ja niinpä sellainen täytyy äkkiä etsiä, jotta rahoittajan nimi saadaan paperiin. Vuokravaimon Teatteri Kultsaan ohjaava Timo Hannelin kertoo, että työryhmä luki muitakin tekstejä mutta innostui juuri Vuokravaimosta. – Näytelmän henkilöt joutuvat esittämään muuta kuin ovat, ja tämä johtaa sekaannuksiin ja väärinkäsityksiin, Hannelin kuvailee. – Homma menee farssiksi. Siinä se on lyhykäisyydessään, ettei tule liikaa paljastettua. Hannelin on aiemmin ohjannut näytelmiä laidasta laitaan, kuten lastennäytelmiä, musiikkinäytelmiä ja osallistavaa teatteria. Nyt hän tekee ensimmäistä kertaa perinteistä ovifarssia. – Kerran ohjasin yhden Dario Fon farssin, mutta siinä ei ollut ovia. Farssiinhan kuuluu, että on paljon ovia, ja niistä mennään vauhdilla, Hannelin luonnehtii. – Vuokravaimossa on sekä ovia että farssille tyypillisiä noloja tilanteita ja äkkikäänteitä. Vuokravaimon näyttelijöitä Hannelin kehuu huippuryhmäksi. ”Kaikki näyttelevät intohimoisesti ja tykkäävät, että on vauhtia ja tehdään tosissaan.” Hannelin ohjaa muutenkin mielellään Teatteri Kultsassa. ”Kultsalla on rautainen tuotantokoneisto. Minulle jää pelkkä ohjaaminen, mikä on ihanaa. On tehokas ja huolehtiva ilmapiiri.” Hannelin huomauttaa, että Teatteri Kultsan on pakkokin toimia kuin ammattiteatteri, jotta se saa maksetuksi tilavuokran Helsingin kaupungille. Hänen mielestään kaupunki voisi tukea helsinkiläistä kulttuuria antamalla kulttuuritukea vuokran verran. ”Nyt kaupunki tienaa siitä, että täällä harrastetaan kulttuurityötä. Farssissa ei voi lepsuilla Useita vaativia rooleja Teatteri Kultsassa vuosien varrella esittänyt Mikko Ravantti näyttelee Vuokravaimossa pelifirman konsulttia Jussia. Hän kertoo, ettei ole ennen ollut mukana farssissa. – Farssi on näyttelijälle yksi vaikeimpia tyylilajeja, hän arvioi. – Rytmitys on nopeaa tykitystä, eikä siksi voi laahata eikä lepsuilla yhtään. Samaa mieltä on ohjaaja Hannelin. – Rytmi on pääasia, vähän niin kuin rock’n’rollia. Koko ajan tulee uusi tilanne, johon näyttelijän pitää reagoida. On reagoitava nopeasti, mutta ei saa ennakoida vaan pitää kuunnella ja reagoida. Näytelmän kuluessa Ravantin roolihahmo Jussi joutuu tekeytymään myös pelifirman omistajan äidiksi ja isäksi. Roolin viehätys piileekin Ravantin mielestä paljolti siinä, että saa esittää monia hahmoja. Hän vitsailee, että on rakentanut äidin hahmoa pyytämällä meikkausvinkkejä naisilta. Vaihdokset hahmosta toiseen tehdään kuitenkin pääasiassa vaatteilla. – Tässä ei ole salamavaihtoja, vaan kerkiää hyvin vaihtaa hahmosta toiseen”, Ravantti sanoo. ”Suurimpana haasteena on korkokenkien käyttäminen ja naisena oleminen. Onneksi ei tarvitse sipsuttaa vaan saa olla miehenä. Hattua nostan naisille, jotka koko päivän kävelevät tuollaisilla kengillä. Koskaan ei voi tietää, mihin pizzalähetti voi päätyä Vuokravaimon nimiroolia näyttelee Krista Alanko, joka saa esittää myös näytelmän loppurepliikin: – Koskaan ei voi tietää, mihin pizzalähetti voi päätyä. – Perushahmoni on Emma Namu -niminen pizzalähetti, joka vuokrataan vaimoksi, Alanko kuvailee. – Lisäksi Emma esiintyy pelisuunnittelijana, jolloin pääsen näyttelemään miestä. Tuottaja Kati Hynnisen mukaan Alanko oli ilmeinen valinta Emman rooliin. – Kun luin Vuokravaimon, en edes ajatellut muita vaan fiksauduin Kristaan ja syötin idean ohjaajalle. Alanko on myös itse kaikin tavoin tyytyväinen rooliinsa. – Tämän roolin takana on hyvä seistä. Emma on yritteliäs nykyaikainen nuori nainen, johon pystyn myös henkilökohtaisesti samaistumaan. Hänessä on sellaisia piirteitä, mitä toivoisin itselleni, ja nyt pääsen toteuttamaan niitäkin. Roolissa saa myös tutkia, mitä eri puolia itsestä näyttelijänä löytyy. – Enpä ole yhden näytelmän aikana tehnyt niin monenlaista mutta samana ihmisenä! On miestä, on naista, erimaalaista, aksenttia. Alanko kertoo kuitenkin rakentaneensa kaikki Emman hahmot Emman roolin kautta. – Olen lähtenyt miettimään pizzalähetti Emmaa, joka on hyvin kirjoitettu hahmo. Muut hahmot tulevat farssin tyylilajin mukaan. Ei pelkkää sketsiviihdettä Vuokravaimo-farssi sopii ohjaaja Hannelinin mielestä hyvin nykyiseen stressaavaan elämänmenoon. Se on hänen mukaansa harmitonta viihdettä, jossa ei pyritä sanomaan mitään isompia asioita. – Myös sotien aikana tehtiin rillumareita. Ihmiset haluavat hetken hupia. Vuokravaimo ei ole kuitenkaan pelkkää sketsiviihdettä, vaan tuottaja Hynnisen mukaan näytelmän suomalaiset hahmot ovat hyviä samastumiskohteita. Se luo hänen mukaansa katsojissa jännitystä, miten näytelmän henkilöt selviävät hankalista tilanteista. – Hahmot ovat hyvin inhimillisiä, Hannelin myöntää. Alanko on samaa mieltä. – Tämä näytelmä alkaa aitoudesta ja loppuu inhimillisyyteen, vaikka välillä menee absurdiksi. Valoa syksyyn Vuokravaimon ensi-ilta on lauantaina 6. lokakuuta ja viimeinen esitys 3. marraskuuta. Näytelmä sopii kaikille teatterista pitäville, myös ensikertalaisille. – Ihana päästä näyttämään tämä teksti katsojille, kun se on ollut meistä niin hauska, nimiroolia näyttelevä Alanko huudahtaa. – Meitä naurattaa harkoissa niin paljon, että odotan innolla yleisön reaktioita. Tuottaja Hynninen muistuttaa, että huumorilla on myös mielenterveysvaikutuksia. – Pimenevään syksyyn kaipaa huumorin tuomaa valoa, hän sanoo. Ohjaaja Hannelin on samaa mieltä: – Syksyn harmaus voitetaan pommisuojassa Katri Valan puiston alla. – Jos pikkujouluja suunnittelee, täältä on hyvä aloittaa. Saa hyvän mielen, ennen kuin jatkaa jossain muualla, Näyttelijä Ravantti täydentää. Vuokravaimo Teatteri Kultsassa. Käsikirjoitus Olli Tola, ohjaus Timo Hannelin. Rooleissa Krista Alanko, Pauliina Alanko, Marko Löllö, Charlie Nevander, Mikko Ravantti. Ensi-ilta lauantaina 6.10.2018 klo 19.00. Muut esitykset ke 10.10. klo 19, pe 12.10. klo 19, la 13.10. klo 19, su 14.10. klo 17, to 18.10. klo 19, la 20.10. klo 19, su 21.10. klo 17, ti 23.10. klo 19, to 25.10. klo 19, la 27.10. klo 19, su 28.10. klo 17, ma 29.10. klo 19, ke 31.10. klo 19, to 1.11. klo 19, la 3.11. klo 17. Esityksen kesto noin 2,5 tuntia, sisältää väliajan. Liput 15/12 € (ennakkoon) tai 17/14 € (ovelta). Liput ja lisätietoja: www.teatterikultsa.fi. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6–8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki (Sörnäinen).
12 Viikot 40-41 Kulttuuri Risto Kolanen Syyskuun kulttuurikierros Helena Lindgren teki hienon musiikillisen aikamatkan Napolin kujilta new Yorkiin ja suomalaiseen Täysikuuhun Ackte-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Taitava Kimmo Pohjonen luo “urkuharmonikkamusiikkia” visuaalisesti komeassa Agricolan kirkon Juhlaviikko-konsertissa. Kuva: Peter Hundert. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska ja tanssija Minna Tervamäki esittävät Jälki -performanssiaan Kaapelitehtaan Turbiinisalissa. Kuva: Raimo Granberg. Emma Salokoski (vas.) ja Wilma-Emilia Kuosa tekevät äänellisesti, liikunnallisesti ja visuaalisesti upea Geisha-tanssimusiikkiesityksen Kanneltalon galleriassa, jossa oli tanssijan inspiroimia valokuvia aihepiiristä seinällä. Kuva: Raimo Granberg. Tanssija Satu Rekola on todella veikeä ja mielikuvitusrikas hyvin omaelämäkerrallisessa Satubaletissa Zodiakissa. Kuva: Tomi Paasonen. Anna Stenberg on upea näyttelijä Saaren laulu -esityksessä Teatterimuseon Kantissa. Kuva: David Eskelinen. Aikamatka maailmalle Acktén kesäsarja päättyi syyskuulla Café Sonckissa. Yksi hieno elämys oli laulajatar, puvustaja, näyttelijä Helena Lindgrenin ”Aikamatka maailmalle”. Kuulimme sävelmiä Napolin kujilta, lauluja Etelämeren saarilta ja suomalaisia tangoja. Yhdessä pitkäaikaisen säestäjänsä, kitaristi Timo Seppäsen kanssa he loivat rennon tunnelman tangoista yökerholauluihin. ”Kuolleet lehdet” aloitti, ”Kielletyt leikit”, ”Poika varjoisalta kujalta”, ”Täysikuu”, ”Pieni ihmissydän” ja ”Niin paljon kuuluu rakkauteen” osuivat sydämeen. Parhaimpana osiona pidän Lindgrenin lauluissa lopun amerikkalaista tunnelmaa. Hän näytteli uskottavasti Marilyn Monroen ”I Wanna Be Loved By You”, uskottavasti, koska on esittänyt Marilynin ”Sugar Kanea” kaksikin kertaa teatterissa. Carole Kingin ”You Got A Friend” kosketti, samoin ”Angel Eyes”. Laulaja muisteli esittäneensä Doris Day -biisin ”How Happy We Will Be” Paavo Lipposen polvella istuen. On siinä Paavolla ollut muhevaa. ”Sorrento” tuli Turkka Malin hienoilla sanoilla. Encorena saimme ”Ranskalaiset korot”, joka sopii kauniille laulajattarelle. Urkuharmonikan juhlaa Agricolan kirkossa H a r m o n i k k a t a i t e i l i j a Kimmo Pohjosen hienon uran huippuhetkiä on koettu Helsingin Juhlaviikoilla lukuisia kertoja. Festivaalin 50-vuotisjuhlavuonna vuorossa oli uusi sävellys Ultra Organ. Teoksessa kirkkourut yhdistyvät Pohjosen harmonikkaan luoden uuden instrumentin, ”urkuharmonikan”. Kölnin Filharmonia-salissa viime vuonna ensiesityksensä saanut Ultra Organ on väkivoimaiTeatteri, tanssi, sirkus ja musiikki ovat aloittaneet syyskautensa täydellä teholla. Helsingin kulttuurija vapaa-aikatointa koskevat leikkausesitykset luovat synkkiä pilviä taivaalle. Näin ei synny ”Hauskempi Helsinki”... sinta Pohjosta. Teos päivittää kirkkourkujen vatsanpohjassa tuntuvan pauhun 2000-luvulle. Mikael Agricolan kirkko tarjoaa täydelliset puitteet teoksen ensiesitykselle Helsingissä. Urkujen ja urkusampleja soivan harmonikan välinen taistelu aisti eteläisen Helsingin vanhassa, kauniissa kirkossa. Pohjosen urkuharmonikan ja Mikko Heleniuksen urkujen vuoropuhelua täydensi Tuomas Norvion äänisuunnittelu ja live-elektroniikka sekä Otso Vartiaisen valosuunnittelu. Kuten kaikki Pohjosen konsertit, Ultra Organ on myös visuaalinen elämys, jossa valot ja värit sykkivät yhdessä alkuvoimaisen musiikin kanssa. Pohjonen on tehnyt paljon yhteistyötä tanssija-koreografi Tero Saarisen kanssa. Hän on oppinut tästä paljon valojen, äänen ja visuaalisuuden yhdistämiseksi. Yhteistyössä oli mukana Helsingin Urkukesä. Tanssi yhtyy kuvataiteeseen Tanssija Minna Tervamäki ja kuvataiteilija Hannaleena Heiska loivat uutta ja haastoivat itsensä nykytanssia, balettia, kuvataidetta ja performanssia yhdistävässä Jälki -esityksessä Kaapelin Turbiinisalissa. Samaan aikaan Heiskalla oli myös näyttely Helsinki Contemporaryssä. Tervamäki ja Heiska löysivät yhteisen tavan työskennellä avaamalla taiteen tekoa toisilleen ja teoksen myötä myös yleisölle. Esittävän kuvan sijaan kyse on enemmänkin jäljestä, tunteesta, tapahtumasta ja liikkeestä, he kertovat jälkikeskustelussa. Kuva ja liike syntyvät yhtä aikaa, toinen ei seuraa toista, vaan yhteistä intuitiota. Tanssi ja maalaus tapahtuvat valkoista seinää vasten. Molemmat taiteilijat ovat itse visuaalisesti osa teosta, ja näin ollen myös molempien asun värillä ja materiaalilla on tärkeä merkitys. Kahden erilaisen taiteilijan yhteisteos ylittää taiteen rajapintoja ja mahdollistaa erityislaatuisia kohtaamisia taiteen kanssa. Esitys tuotettiin vuonna 2016 osaksi Espoon modernin taiteen museo EMMA:n 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Se esitettiin toukokuulla 2017 Merikaapelihallissa. Uutta oli nyt se, että Kansallisoopperan Tähtiballerina emerita Tervamäki ”jatkoi” päätään töyhtöllä ja käsiään siivillä. televän vartalomaalaus-valokuvanäyttelyn Kanneltalon galleriassa. Ensimmäinen osa oli maaliskuulla 2017 Huopalahden Asematilassa. Esiintyjät valjastavat sanomansa syleilemään naiseutta ja voimaannuttamaan kokijansa feminiinisyydestä. Moniaistinen teos vie yleisön puutarhaan tarkastelemaan eläviä ja tauluihin vangittuja Geishoja. Kuosan koreografia houkuttelee esiin geishojen herkkyyden ja hiljaisen vakaan pidättyväisyyden jazztanssin liikemaailmassa. Laulaja-säveltäjä Emma Salokoski antaa teoksessa äänensä naisten aseman puolesta. Hän luo teoksen äänimaailman käyttäen instrumenttina vain omaa ääntään. Kuosan ja Salokosken vuoropuhelu on hyvin elimellistä; he vaihtavat paikkoja ja asentoja, luovat katseita toisiinsa. Kuosa liikkuu lattialla istuvan yleisön välissä ja ohitse, mutta ei kiinnitä meihin juuri huomiota, koska tietää meidän katsovan häntä. Tanssikonsertti kyseenalaistaa yhteiskunnan luomia sukupuolirooleja lempeästi puristaen. Geisha viettelee vilauttamalla rannetta vastalauseena median tavalle esineellistää naisia. Teos purkaa feminiinisyyden tuoteparadoksia riisumalla myyttejä naisvartalon ympäriltä ja muistuttamalla jokaisen naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Monitaiteellinen puutarha kutsuu katsojansa tasa-arvoisten ihmisoikeuksien kehtoon. Vartalomaalauksesta vastasi Maaren Heiskanen, videomateriaalista Ellen Virman ja valokuvauksesta Sami Jaamala. Esityksiin oli vapaa pääsy, mutta ne täyttyivät ääriään myöten, koska esitys oli näyttelytilassa, jonka seinillä oli 12 taulun kuvasarja, joka kuvaa naisen asemaa nyky-yhteiskunnassa. Kuosa toteutti valokuvanäyttelyn, jossa poseeraa itse vartalomaalattuna alisteisissa asennoissa, ihmisoikeusrikkomusten inspiroimana. Satubaletti käy sydämeen Zodiakin Näyttämöllä syksy alkoi todella hienosti. Kaksoisensi-illassa oli kaksi jo aika kokeneen tanssijan esitystä. – Olipa kerran satu, joka oli osittain tottakin, kuuluu johdanto tanssija Satu Rekolan tanssittuun monologiin, joka sai muotonsa yhdessä koreografi Tomi Paasosen kanssa käydyistä keskusteluista, henkilökemioista ja yhteisestä luovuuden pallottelusta. Teos jakaantuu täysin kahtia. Ensin on melko pitkä, jonkin verran demo-mainen alku, josta saa ensin vaikutelman, että Kiiltokuvatyttö tanssii vapauteen Viiden eri taiteenalan tekijät keskustelevat naisen asemasta nykypäivänä. Sen pohjalta he työstivät kantaaottavan teoksen Kanneltaloon. Työryhmä peilaa ihmisoikeuksia maailman vanhimman ammatin kiiltokuvatytön, Geishan kautta. Geisha-tanssikonsertti on Wilma-Emilia Kuosan toinen teos, joka herätti livesäestyksellä henkiin ihmisoikeuksia käsit
13 Viikot 40-41 ? Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valtasi Musiikkitalon alakerran Black Boxissa salin melkein kahden tunnin musisoinnilla Helsingin kundien ja friidujen kielellä. Idea isä oli Klaude ”Kopteri” Bremer, joka sanoi, että, miksi te pyöritte vain omissa tilaisuuksissa, kirkoissa, palvelutaloilla ym. Menkää Finlandia-talolle! No ihan sinne ei menty, mutta Musiikkitalo avasi ovensa. Stadin Friidu Tarja Halonen istui etupenkissä Stadin Kundi Reiska Laineen ja varapuheenjohtaja Kari Varvikon välissä, ja tykkäsi kovasti loppuun asti. Konsertti oli loppuunmyyty. Puheenjohtaja Harri Saksala juonsi ja kertoi, että monet slangilaulut syntyivät yli 100 vuotta sitten, mutta niistä ei ole tallenteita. Georg Malmstenin hän mainitsi erikseen, ja muistutti, että ei-helsinkiläiset Pelle Miljoonan ja Pave Maijasen, jotka oppivat puhumaan kuin syntymästadilaiset. Miesvaltaisen konsertin ainoa nainen Pirjo Tuohimaa veti Yrjänä Sauroksen säestyksellä ”Kalliolle kukkulalle” slangisanoillaan, jossa mennään myös Hietsunrantaan. Saksala lauloi itse komeasti tangoja ja foxtrotteja, sydäntä särkevällä melankolialla, Toivo Kärjen ”Siksi oon mä suruinen” slangiksi; kovasti ollaan taas ”botnena”. Olavi Virran ”Sydänsuruja”, ”Viiltää, viiltää nyt suru sydäntäni viiltää” slangintui riimiin ”Sliiraa, sliiraa...”. Olli Anikari esitti sekä tutun sanoituksensa ”Rokkaribroidini Jan” Tapio Rautavaaran tunnettuun lauluun. Varsinainen yllätys oli tavattoman koskettava sanoitus ja tulkinta tekemäänsä balladiin Signe Branderista, Stadin fotaajasta. Jussi Raittinen osaa ottaa yleisönsä, nyt Tapio Kojon säestyksellä. Hän sai alkuun 75v-onnittelulaatan puheenjohtajalta. Jussi paitsi laulaa niin kertoo myös verrattomalla muistilla tarinoita laulujen syntyajoilta. Tammen kirjalliselta äänilevyltä 1960-luvulta hän tulkitsi Seppo Miettisen tekemän ”Stadin Arskan laulun”. Tottakai Stadin Manjana kuultiin. Hän kutsui väkeä tuoreen levynsä julkkareihin Storyvilleen, jossa esiintyi vielä samana iltana. Rokkivaara jaksaa. Slangibändi Jaakko Perkiökangas, Matti Salo, Jani Takkunen ja dekkaristi Timo Saarto soittivat mm. John Lennon-slanginnoksen ”Kaikki messiin” ja ”Klabbit rulaa”. Nuorekas biisivalinta keski-ikäisiltä. Ihan lopuksi kuulimme Dumari & Luupäät setin, eli Tuomari Nurmiota, Mitja Tuuralaa bassossa ja Hintikkaa rummuissa. Tuomari nauroi, että kirjailija Kari Hotakaisen mutsi kutsui hänen laulujaan raaoiksi… No, jokainen voi itse päättää. ”Sniidu Friidu” oli alkupuolen hitti, ”Sörkan linna”, ”Mä dallaan vaan”, ”Tonnin stiflat” ja monet muut villitsivät yleisön rocktunnelmaan. Slangimusaa voi kuulla myös 5.10. Natsaklubilla, jossa, Claes Andersson, Reiska Laine ja Pentti Mutikainen sekä Harri Saksala, Marino ja slangibändi esiintyvät yllätysvieraiden kera. Kulttuuri Slangimusa valtasi Musiikkitalon Dumari & Luupäät villitsi Musiikkitalon BlackBox-salin rokkaavilla slangilauluillaan. Kuva: Hannu Kuitunen. Jussi Raittinen sai 75v-onnitteluplakaatin Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksalalta. Molemmat lauloivat. Kuva: Hannu Kuitunen. Pirjo Tuohimaa laulaa “Kalliolle kukkulalle” uusilla slangisanoilla myös Hietsunrantaan. Yrjänä Sauros säestää aina yhtä keskittyneesti Musiikkitalolla. Kuva: Hannu Kuitunen. Taitava Kimmo Pohjonen luo “urkuharmonikkamusiikkia” visuaalisesti komeassa Agricolan kirkon Juhlaviikko-konsertissa. Kuva: Peter Hundert. Tunteikas ja väkevä poplaulaja Ellinoora valloitti Huvilateltan yleisön tunnelman riehakkaaksi. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja-lauluntekijä Maiju Lindell oli muusikoidensa kanssa esiintymässä Fredantorilla Rööperifestissä. Kuva: Tommi Lindell. leikkisä ja ihan hupsu esitys, jossa tanssija ja lopuksi myös koreografi pukeutuvat mielikuvitusasuihin. Esitys ei pelkää olla lapsellinen. Satu Rekola toimii “Satubaletin” emäntänä, joka johdattelee omaan tanssihistoriaansa muiden koreografien ja ryhmien tulkintoihin. Samalla hän palauttaa kehomuististaan liikkeitä esiin. Katsojalle piirtyvät esiin maamme 2000-luvun nykytanssin keskeiset vaiheet. Tanssitaiteilija ja näyttelijä Anne Pajunen tarttuu sooloteoksessaan ”The Heroic Moment” sankaruuden käsitteeseen, ja kysyy mistä se koostuu. Se on kutsu seikkailuun Joseph Campbellin kirjan ”Sankarin Tuhannet Kasvot” inspiroimana. Esitys käyttää verhoja, hämärää valoa ja visuaalisuutta enemmän kuin Rekolan puheeseen luottava Satubaletti, joka villiintyi lopuksi. Pajunen nivoo yhteen sankarillisia hetkiä liikkeen, äänen ja tekstin vuoropuheluna. Teos on oodi leikkimielisyydelle ja sijoittuu tanssin ja teatterin välimaastoon. Yksinäisyyteen voi kuolla Hieno, tunnelmallinen ja hyvin laulettu näytelmä ”Saaren laulu” esitettiin viikon verran Teatterimuseon Kantti-salissa Kaapelitehtaalla. Esitys kysyi meiltä, miten saaret syntyvät eli Yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne, epäonnistuminen, unohdettuna eläminen, muistin katoaminen, hylätyksi tuleminen on nuorten tekijöiden huolena. Tarina kertoo eristyneen runoilijan Onnin epäonnistuvista 40-vuotisjuhlista. Hänen sisarensa Anna on tappanut itsensä nuorena yksinäisyyteen, Onnin pojalle uhkaa käydä samoin. Sisaren haamuilevan osan upea esittäjä Anna Stenberg toivookin, että pelko siitä, ettei tule ymmärretyksi, kuulluksi tai hyväksytyksi, ei estäisi ihmisiä yrittämästä vilpittömästi kuunnella toisiaan tai tarjoamasta tukea sitä tarvitseville ja antamasta itselleen armoa niinä hetkinä, kun se tuntuu kaikesta vaikeammalta. Käsikirjoituksen teki Miikka-Matias Hinkkanen, ohjauksen Mari Ala-Nikkola ja David Eskelinen. Tuottaja Saunamäyrä ry syntyi keväällä 2017 kun joukko ystäviä halusi tehdä teatteria. Esityksen järjestämiseen tarvitaan kuitenkin käsikirjoituksen ja näyttelijöiden lisäksi monenlaista puitetta, infrastruktuuria ja viestintäkanavaa. Näiden järjestämiseen päätettiin perustaa järjestö, joka sai nimen Saunamäyrä. Viime vuoden kesällä toteutettiin ensimmäinen esitys, nimeltään ”Virvaliekki”, joka esitettiin Mustikkamaan näyttämöllä. Uusi naisartisti sykähdytti Huvilassa Kotimaiselle pop-taivaalle vauhdilla singahtanut Ellinoora (Leikas) on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta tehdä ja saavuttaa paljon. Toista albumiaan valmisteleva artisti on kahminut tunnustuksia ja valloittanut sydämiä isoilla melodioilla, tunteikkailla sanoituksilla sekä energisellä lavakarismalla. Vuonna 2016 ilmestyneeltä ”Villi lapsi”-esikoisalbumilta julkaistut kappaleet ”Elefantin paino” ja ”Leijonakuningas” soivat tiuhaan radioaalloilla ja ylittivät myyntija kuuntelumäärillään nopeasti platinarajan. Suomen musiikkikustantajat valitsivat hänet viime vuoden kevyen musiikin tekijäksi ja Elefantin painon vuoden kappaleeksi. Ellinoora ei tee elektronista poppia, vaan perinteistä kitarabändirockia. Ääni on väkevä ja tunteellinen. Huvila usein hyvin korkeamusiikillisessa ohjelmistossa, nuoren tulokkaan ilta oli kädenojennus suurelle yleisölle. ”Jos mä kuolen nuorena” kaikui komeasti lainakappaleena Huvilan yleisölle, vain akustisen kitaran ja vierailija Pekka Kuusiston polkuharmonin säestyksellä. Rööperifest päätti Punavuoren kesän Rööperifest vietettiin jo yhdeksännen kerran kesän lopuksi Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Se on punavuorelaisten oma kyläjuhla, joka kehittyy koko ajan. Torin esiintymislavalla oli monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille, esim. räppimummo Eila. Toimela Brass soitti, Harri Saksala ja Yrjänä Sauros sekä Fisherman & The Sea esiintyivät, uusi folk-popkyky Maiju Lindell ja Raija Koso lauloivat. Maiju Lindell on laulaja-lauluntekijä, joka tekee folk-sävytteistä indiepoppia englanniksi. Maiju säestää itseään ukulelella ja hänen biisinsä ovat leikkisiä ja optimistisia tarinoita jokapäiväisestä elämästä. Punavuorenkatu muuttui markkinakaduksi, jossa liikkeet esittelivät ja myivät tuotteitaan. Snellun koulun edustalle oppilaat, opettajat ja vanhempainyhdistys suunnittelivat innolla ja suurella energialla ohjelmaa lapsille. Ruffle Army -jättisaippuakuplaryhmä taikoi heille. Kaikki tapahtui talkoovoimin Facebook-tapahtumasivun kutsuna. Teksti: Risto Kolanen onpa Sadulla nyt kova puheripuli… Kuulemme hyvin omaelämäkerrallista kerrontaa, terveyshuolia ja koreografin fiktiivistä mielikuvitusta. Lopuksi syntyy
14 Viikot 40-41 Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide Taiteilija Seppo Kärkkäinen akryylimaalauksensa vierellä Galleria 68:ssa Hämeentiellä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Krista Kortelainen yhdessä Takaisin maisemaan -teoksensa kanssa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Eva Wahlström pitää esikoisnäyttelynsä Galleria Loopissa Lapinlahdessa, jossa yhden taulun tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kuva: Pieta Oras. Taiteilija Miza Cizmic Springs were so cold -teosmetsän siimeksessä Project Roomissa. Kuva: Hannele Salminen. Mediataiteilija Markus Renvall ja teoksensa Ensimmäinen palkinto, taustalla pyörii Mediaboksi MUU Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Sisäinen maailma tulee lähelle Eva Wahlström on nyrkkeilyn ansioitunut maailmanmestari, josta on tehty myös näytelmä viime syksynä Kapsäkkiin. Se kuvasi äidin ja urheilijan roolien yhdistämistä ja kaikkia eteen tulleita paineita. Nyt taiteen kandidaatti tuo esille omia tuntojaan esikoisnäyttelyssään ”Sielunpintoja” Galleria Loopissa, Lapinlahdenpolku 1, hävikkiravintolan yhteydessä Lapinlahdessa. Hän on Manuela Boscon kaltainen monilahjakkuus urheilun ja kulttuurin yhdistämisessä. Wahlströmin teokset tuovat hänen sisäisen maailmansa lähelle katsojaa. Abstraktit, ekspressionistiset maalaukset syvine väreineen, monenlaisine pintoineen ja vaihtelevine tunnelmineen ovat kuin musiikkia. Töistä välittyy tekijänsä sielunelämä, jossa liikkeellä ja rytmillä on suuri merkitys, ja tunteet ovat vahvoja. Tästä tulee nimi Sielunpintoja. Teos “Luulo” huutokaupataan, ja tuotto menee näyttelyn lopuksi lyhentämättömänä Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja vähävaraisille lapsiperheille. Tieteisinspiroitua kaupunkimaisemaa Keskipolven Harri Koskinen on yksi Suomen arvostetuimmista suunnittelijoista Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, on valikoima ainutlaatuisia lasiseoksia, jotka on tehty käsin Pino Signorettella legendaarisessa Muranon studiossa Venetsiassa. Sytyttämällä valoa ja energiaa pelkistyvässä muodossa, veistokset ovat mielenkiintoinen tutkimus avaruudesta, massasta ja äänenvoimakkuudesta. Lasi – sulanut hiekka kivihiilellä – on itsessään maaginen ilmentymä fysiikan laeista. Koskisen veistoksilla on kiinteä ja raskas ilmava, nestemäinen ulkonäkö. Monet lasikerrokset herättävät topografioita: ne ovat kuin sedimenttejä tai ilmakehän kerroksia. Transition -sarjan kypärän kaltaisten lasisten veistosten visiirit vievät meidät tilapäiseltä matkalle maalaismaisemista sci-fi-inspiroiduille kaupunkimaisemille. Hän siirtyy joustavasti kertaluonteisten ja sarjatuotannon välille monilla eri materiaaleilla. Haluan nähdä värin sisään Taidemaalari Krista Kortelainen maalaa pääasiallisesti akryylillä ja vesivärillä. Maalatessani lähden seikkailuun. Työprosessiini liittyy aina toiveita ja odotuksia onnistuneesta matkasta. Seuraan maalauksen muodostumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee hänen uusimpia teoksia, joissa on työstetty tummaa väriskaalaa yön maisemaan. Kun taiteilija maalaa akryylillä ja akvarellilla, hän tutkii värin olemusta, miten se käyttäytyy muiden värien ja pigmenttien kanssa, vaaleutta, kuultavuutta ja peittävyyttä. – Haluan nähdä värin sisään, sekä kuinka se luo tilaa. Seuraan malttamattomana kuivuuko väri nopeasti vai hitaasti, sitä ei voi ennalta tietää. Vapaan Taidekoulun kasvatti sai v. 2008 ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. Konstruktivismin lipunkantaja Seppo Kärkkäinen (s. 1935) on suomalaisen konstruktivistisen taiteen klassikoita, joka oli Ryhmä 4:n perustajia, kun opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Unto Pusan johdolla. Hän osallistui aktiivisesti osallistunut Ryhmä 4:n, Dimensio-ryhmän, 12 Taiteilijaa -ryhmän sekä puolisonsa Outi Ikkalan kanssa lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Ilmeisiä esikuvia ovat olleet Vannin lisäksi Victor Vasarely. GALLERIA 68:n, Hämeentie 68, retrospektiivisessä näyttelyssä keskitytään yksinomaan Kärkkäisen vahvimpaan kauteen eli 1970-luvun tuotantoon. Monet esillä olevista akryylija serigrafiatöistä eivät ole olleet julkisesti esillä koskaan tai yli 40 vuoteen. Näyttely on jatkoa kaksi vuotta aiemmin pidetylle ensimmäiselle näyttelylle samassa tilassa. Hämmennyksestä ymmärrykseen Mirza Cizmic on syntyTöölön Galleria Mondo lopetti Museokadulla ”sillä paikalla muttei kokonaan. Nyt pidetään strateginen tauko ja katsotaan uudelleen”. Alan konkari Risto Laasimon ylläpitämälle tilalle oli ominaista ryhmäja yhteisnäyttelyt. Mondo toi esille uusia kotimaisia taidemaalareita, mutta myös ulkomaisia nimiä.
15 Viikot 40-41 MaalaisMARKKINAT w w w .h el tu . , w w w .m ar kk in a. n et Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Lokakuun tarjous Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Priorin Extra on ravintolisä, joka ravitsee hiuksia ja vahvistaa hiusjuuria. 34,90 (40,27) 60tbl Taiteilija ja suupuhallettu, täyttä Muranon lasia oleva Scenario 3 näyttelystä Possible Scenarios Revisited Galerie Forsblomilla. Kuva: Hannele Salminen. nyt Bosnia-Herzegovinassa ja opiskelee maalausta Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Maalaaminen on hänelle samanlaista kuin elämä. Molemmissa on kyse prosessista, jossa siirryn hämmennyksestä ymmärrykseen… “Springs were so cold” on esikoisnäyttelyn nimi Project Roomissa, Lönnrothinkatu 35. Hän tuli Suomeen keväällä, jolloin ilma oli todella kylmä. Kylmyys ei ole vielä täysin hävinnyt. Taiteilija kokee alkujen ja siirtymien aikaa, myös toivon ja ilontäyteisyyden. Hän muistaa vieläkin kyynelehtivän äitinsä Bosniassa 25 vuotta sitten sisällissodan aikana. – Hän piti minua kädestä ja sanoi: ”Kaikki päättyy vielä hyvin”. Nyt ymmärrän, miksi hän itki. Cizmic kokee uudelleen syntymän ja elämän viriämisen aikaa. Energia on täällä. Kuvataide kuuluu kaikille Mediataiteilija Markus Renvall tekee yhteistyötä. Hän haluaa houkutella ihmisiä ottamaan osaa hänen teoksiinsa, koska jokainen voi tehdä taidetta ja jokaisella on tarina kertoa. ”Satu ja taru – äärimmäisen sattumanvarainen mediainstallaatio” on esillä MUU Galleriassa, Lönnrothinkatu 33. Se on rikas kokonaisuus, jossa nähdään sattumaalauksen tilallisuuden, kaksija kolmiulotteisuuden suhteesta. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B,, kokonaisuus käy vuoropuhelua installaatioja veistotaiteen kanssa, vaikka pysyy maalauksen perinteisissä muodoissa. Näyttelyn ”Paint in a room” teokset ovat huoneita, jotka avautuvat näyttelytilaan. – Astun maalatessa kuvitteellisesti maalauksen huoneeseen, jossa maalaan ilmaa, seiniä ja lattiaa. Maalauksen huoneissa ja asunnoissa asuu katsojalle näkymätön, mutta vahvasieluinen hahmo. Hän rakentaa maaliaineista elämän tarkoitusta pohtivia ja kyseenalaistavia asetelmia, majoja ja rakennelmia. Yhtenä ajatuksena on ollut rakentaa maalauksista seinää sekä päällystää huonekaluja maalauksilla. – Luotan maalauksen kaksiulotteisuuteen ja sen ainutkertaisuuden voimaan. Väritahra on aina mielessä Galleria Duetto, Kalevankatu 15, tarjoaa kuvataiteilija, taidegraafikko Vappu Johanssonin piirustuksella, kuivaneulalla, etsauksella, kollaasilla ja erilaisilla sekatekniikalla tehtyjä töitä. –Nähtyäni väritahran vedostuspöydällä se on aina ollut mielessäni, hän sanoo ja kiinnostui myös kaaviokuvasta, jonka on kehittänyt 1600-luvulla elänyt Athanasius Kircher. Sen avulla on hänen mukaansa mahdollista muotoilla kaikki ajateltavissa olevat kysymykset. Miksi on niin vaikeaa palauttaa mieleen kuva rakkaista kasvoista? Onko tahran toistaminen hyvä keino ymmärtää elämää ja lähestyä kuolemaa?, kysyy taiteilija, jonka näyttelyjä on ollut pääkaupungin eri gallerioissa. Teksti: Risto Kolanen Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi manvaraisia tanssiesityksiä monenlaisissa kaupunkitiloissa. Siihen kuuluu vuorovaikutuksellinen osuus ikkunassa, joka vaihtelee päivän mittaan. Näemme videoita, jotka on kuvattu erilaisilla kameroilla ja välineillä. Yksityiskohdat sulautuvat toisiinsa ja synnyttävät uuden kokonaisuuden, joka on kokijalle joka puolelta aisteja kohti tulevaa. Renvallin halu yhteisötaiteeseen perustuu hänen omiin kokemuksiinsa, etenkin vaikean nuoruuden aikana, Rita Leppiniemi kirjoittaa verkkosivulla. Avoin Kulttuuriklubi keskusteli tilassa taidekirjoittamisen haasteista, kuuli Renvallia, MUU:n toiminnasta vastaavia ja kriitikoita. Huoneet avautuvat näyttelytilaan Taidemaalari Satu Rautiainen on kiinnostunut
16 Viikot 40-41 Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä perustettu Helsingissä ? Helsingin poliisilaitos perustaa eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän. Rikosten esitutkinnan ohella tutkintaryhmä estää ennalta rikoksia, kehittää eläinsuojelutapauksiin liittyviä prosesseja sekä tiedottaa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Helsingin alueella. – Tutkintaryhmä tekee tiivistä yhteistyötä sekä valvontaeläinlääkäreiden että muiden sidosryhmien, kuten eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmä on yhteyspiste, johon eri yhteistyötahot voivat ottaa yhteyttä, kun tarvitsevat poliisin asiantuntemusta eläimiin liittyvissä asioissa, sanoo Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen. Helsingin poliisilaitoksen tutkintaryhmä on ensimmäinen Suomessa. Sen tutkinnanjohtajana toimii rikoskomisario Anne Hietala. Helsingin poliisin tietoon tulleiden eriasteisten eläinsuojelurikosten ja -rikkomusten määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Vuonna 2013 kokonaismäärä oli 39 – viime vuonna 49. Tänä vuonna rikosepäilyjä oli elokuun puoliväliin mennessä jo 50, siis yksi enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Eläintapauksiin liittyy usein myös muuta rikollisuutta, esimerkiksi talousja verorikoksia. Monesti eläimen kaltoinkohtelijalla on myös muita elämän hallinnan ongelmia, kuten sosiaalisia ongelmia tai päihdeja mielenterveysongelmia. Uusi tutkintaryhmä rohkaisee ihmisiä ottamaan yhteyttä, jos herää epäilys eläimen kaltoinkohtelusta. Ilmoituksen voi tehdä henkilökohtaisesti Helsingin poliisilaitoksella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen elainsuojelurikokset.helsinki@poliisi.fi. Akuuteissa tilanteissa pitää soittaa hätänumeroon 112. Tiukkaa tekstiä Tervolta Kirja-esittely ? Jari Tervo on Suomen tunnetuimpia kirjailijoita, ellei tunnetuin. Televisio teki miehestä tunnetun Suomen kansalle eikä kirjallinen tuotanto ole tunnettavuuutta eikä suosiotakaan vähentänyt. Ahkerasti kirjoittavan Tervon uusin romaani ”Aamen” ( Otava 2018 ) on jo miehen 16.romaani.Jälleen yllättävä, laadukas, toisenlainen kirja Tervolta. ”Aamen ” on kuvaus Suomesta vuonna 2018. Tervomaisen monisäikeinen, laaja-alainen ja silti yhden päivän tapahtumia kuvaava. Paikoin herkullisen satiirinen kuvaus suomalaisten ylettömästä tyhmyydestä, josta aiheutuu kirjan kirjavalle ihmisjoukolle mitä merkillisimpiä seuraamuksia. Pilkkakirves heiluu Tervo kuvaa ihmiselämän luonnollisia sattumuksia irvokkaalla tavalla, miten ihmiset ajautuvat tieten tahtoen vaikeuksiin, pulmiin isiensä,äitiensä,lapsiensa, isovanhempiensa kanssa. Ihmisten normaali kanssakäyminen, keskustelu , on vaikeaa. Sitä sotkee viina, huumeet, raha tai rahattomuus. Vanhat kaunat tai uudet. Romantiikkakaan ei oikein tahdo ihmisiltä onnistua. Tervo kuvaa oivaltavan terävästi suomalaisia ihmistyyppejä. Reppanoita, joista tulee kovia uhoojia, kännissä varsinkin. Kenelle nämä reppanat uhoovat ? Ulkomaalaistaustaisille ! Tervo kuvaa hauskasti ” suurta mielenosoitusta” Suomi-ensin porukalta säilyttäen kuitenkin huumorinkin kautta inhonsa kaikkia rasisteja ja fasisteja kohtaan. Kirjan asiakohdassa ulkomaalaisvirastokin saa ansaitut haukut, byrokratian ja ihmiskielteisyytensä takia. Ulkomaalaisten kohteluun Suomessa liittyy erityisesti kaksi ammattikuntaa, joista Tervo on paitsi kirjoittanut myös puhunut : poliisit ja taksikuskit. He saavat ”Aamen” -kirjassakin terävän kuvauksen, todellisen ” tyhmyyden ylistyksen” . Jari Tervon uusin ”Aamen” on mielenkiintoisen luettava kirja Suomesta 2018. Sisältö on oivaltavan todellista, ei juhlapuhehöpinää. Tärkeä kirja Tervolta. Lukekaa ! Pekka Hurme Vanhojen asuntojen kauppa hiljeni 8 % viime vuoteen verrattuna ? Elokuussa vanhojen asuntojen kauppa hiljeni Suomessa verrattuna viime vuoden elokuuhun (-8 %). Tammi-elokuussa 2018 vanhojen asuntojen kauppamäärät olivat 3 % alle viime vuoden vastaavan jakson. Tarkastelemme tässä katsauksessa erityisesti Tampereen asuntokaupan kehitystä. Tampereella kaupaksi ovat kuluneena vuonna menneet erityisesti isot käytetyt kerrostaloasunnot, mikä kertoo kaupungistumisen trendin voimistumisesta Pirkanmaan alueella. Vanhojen asuntojen* kaupat vähenivät elokuussa 2018 valtakunnallisesti 8 % verrattuna vuoden 2017 elokuuhun. Tarkasteltaessa koko kuluvaa vuotta (tammi–elokuu) ovat vanhojen asuntojen kaupat vähentyneet yhteensä 3 % (työpäiväkorjattuna -3,5 %) koko maassa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. – Elokuussa 2018 vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin Suomessa viime vuoden elokuuhun verrattuna vähemmän kaikissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Tamperetta, missä kauppamäärät nousivat viime vuoden elokuuhun verrattuna 2 %, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat elokuussa Helsingissä 13 %, Espoossa 1 %, Vantaalla 21 %, Turussa 3 %, Kuopiossa 1 %, Joensuussa 9 %, Vaasassa 2 %, Lappeenrannassa 10 %, Porissa 22 %, Lahdessa 14 % ja Kouvolassa 12 %. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat elokuussa koko maassa yhteensä 7 % verrattuna viime vuoden elokuuhun. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat elokuussa Helsingissä 3 %, Espoossa 4 %, Vantaalla 3 %, Tampereella 3 %, Turussa 21 %, Kuopiossa 9 %, Joensuussa 15 %, Lappeenrannassa 5 % ja Kouvolassa 8 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat elokuussa vuoden takaiseen verrattuna Vaasassa 14 %, Porissa 20 % ja Lahdessa 11 %. Asuntolainanostoja runsaammin Heinäkuussa 2018 uusia asuntolainoja nostettiin 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Edellisen kerran asuntolainoja nostettiin heinäkuussa enemmän vuonna 2012. Tammi– heinäkuussa 2018 asuntolainoja on nostettu 4 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2017. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko nousi hieman kesäkuusta ja oli heinäkuussa 0,88 %. Laskennallinen korkomarginaali ei muuttunut edelliseen kuukauteen verrattuna ja oli heinäkuussa 0,85 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli heinäkuun 2018 lopussa 97,1 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,1 %. Heinäkuussa 2018 nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 20 vuotta, oli puoli vuotta pidempi kuin vuosi sitten heinäkuussa. Heinäkuussa nostetuista uusista asuntolainoista yli 60 % oli takaisinmaksuajaltaan 20– 26 vuotta. Sitä pidemmät asuntolainat ovat hieman yleistyneet vuoden 2018 aikana, vaikka osuus onkin vielä pieni. Heinäkuussa takaisinmaksuajaltaan yli 26 vuoden asuntolainoja oli 3 % uusista asuntolainoista. (Lähde: Suomen Pankki) Sture Cafe Club tarjoilee syksyistä stand upia Vallilassa Jussi Lankoski isännöi ja naurattaa syksyn klubeilla muiden koomikoiden kera. Joka kuun viimeinen torstai ? Nyt Vallilassakin saa nauraa! Kuukausittaiset torstaiklubit täyttävät seudun kulttuuritarjonnassa olevan stand up -komiikan mentävän aukon. Iltojen puuhamiehet Miska Kajanus ja Jussi Lankoski ovat kuulleet paikallisia, ja komiikkaa kaivattiin. Torstaina 27.9. lavalle astuu mm. vuoden stand up -tulokkaaksikin valittu Mikko Kauppinen. Mikko Kauppinen on koomikko, jonka energiatasolle yltää jokainen, jolla on pulssi. Hän on tuttu koirapuistosta ja hautausmaan pusikosta. Pitkän olemuksensa ansiosta Mikon hissi ei aina kulje ylös asti, mutta anna hänelle mahdollisuus kertoa, mitä hänellä on asiaa. Hänet valittiin Vuoden stand up -tulokkaaksi vuonna 2016. Torstaina 25.10. lavan valtaa mm. ”award losing comedian” suoraan Skotlannista, Ray Zambino! Ray muutti Suomeen rakkauden perässä ja rakastui myös Suomeen. Nyt edes Brexit ei saa häntä lähtemään Suomesta. Rayn komediaan kuuluu one linerit, vierasmaalaisen kulttuurihavainnot oudossa maassa ja satunnaiset absurdit ideat niistä. Torstaina 29.11. esiintyy mm. Suomen hauskin tavis -ohjelmasta tuttu Saku Torssonen. Saku Torssonen on stand up -koomikko, jonka elämänjana koostuu tapahtumaketjuista joita ei voi järjellä selittää. Hän on mies joka näkee maailman silmin jotka ovat todennäköisesti eri paria – jos ne nyt sattuvat olemaan tallessa. Yleisö saa yllättyä Sakun keikoilla jatkuvasti, kun tämä kielitaituri rakentaa mitä ihmeellisimmän kuvan elämästä Telluksella. Jokaisessa illassa mukana useita muita koomikoita! Liput 10€ / 5€ SYKSYN STAND UP -TORSTAIT, klo 20-22: 25.10., 29.11. Tuotanto: Miska Kajanus, Jussi Lankoski Tapahtumapaikka: Sture Cafe Club Sturenkatu 21, 00510 Helsinki
17 Viikot 40-41 Suomen iloisin yrittäjä 2018 on Lauri Salmi Helsingistä Lauri Salmi. ? Ilmarisen järjestämän Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailun voittaja on Lauri Salmi Helsingistä. Ilmarinen palkitsi Suomen iloisimman yrittäjän jo viidennen kerran. Kilpailu keräsi kaikkiaan yli 80 000 yleisöääntä. Suomen iloisin yrittäjä -kilpailussa palkitaan yrittäjä, joka omalla osaamisellaan ja asenteellaan luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen ja tuo erityistä iloa asiakkailleen. Kilpailun voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä neljän finalistin joukosta. Beauty Experience Lauri Salmen yrittäjä Lauri Salmi sai finalistivaiheessa yli 31 000 ääntä ja vei voiton. Ehdotuksia Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi tuli tänä vuonna 459, ja kaikkiaan kisassa annettiin reilut 80 000 yleisöääntä. Kilpailun muut finalistit olivat Pauliina Nordberg Raumalta, Susanna Synnerberg Lohjalta ja Riikka Liikavainio Iistä. Rohkeasti eteenpäin Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Hän aloitti yrittäjänä jo noin 15 vuotta sitten. Salmi on otettu saamastaan tunnustuksesta ja kiittää kaikkia häntä äänestäneitä. – Tuntuu hienolta! Voitto kannustaa entistäkin energisemmäksi ja iloisemmaksi ja antaa lisää tuulta purjeisiin. Haluan kannustaa kaikkia yrittäjiksi haluavia: Täytyy vain mennä rohkeasti eteenpäin. Se palkitsee sitten jossain vaiheessa. Minullakin on ollut vaikeita aikoja yrittäjänä, mutta olen aina saanut tukea, Lauri Salmi kiittelee. – Lauri näyttää hienoa esimerkkiä yrittäjyydestä omalla asenteellaan – ihailtavaa onnistumisen halua ja uuden kokemisen paloa. Lämpimät onnittelut voitosta! Kiitokset myös kaikille muille kilpailuun osallistuneille. Kisa toi jälleen esiin hienoja yrittäjätarinoita eri aloilta ja eri puolilta Suomea, Ilmarisen markkinointipäällikkö Mari Merilampi sanoo. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu laajalle Suomen iloisin yrittäjä -kilpailu jakaa kiitosta hyvästä työstä ja edistää parempaa arkea työpaikoilla. Tavoitteena on nostaa esiin työhyvinvoinnin tärkeys positiivisten yrittäjätarinoiden kautta. – Työkyvystä huolehtiminen on satsaus paitsi tähän hetkeen, erityisesti tulevaisuuteen. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu laajasti sekä työkavereihin että asiakkaisiin ja koko lähiympäristöön. Omista voimavaroista huolehtimisella on myös selkeä yhteys hyvään työsuoritukseen ja yrityksen taloudelliseen menestymiseen, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo. Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailu Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailu järjestettiin 21.8.–20.9.2018. Kilpailuun saivat osallistua kaikki suomalaiset yrittäjät, jotka työllistävät 1–10 henkilöä. Kuka tahansa pystyi ilmoittamaan yrittäjän mukaan kilpailuun ja kuka tahansa sai äänestää suosikkiaan Ilmarisen verkkosivuilla. Finalistivaiheeseen pääsi neljä eniten yleisöääniä saanutta yrittäjää. Finalisteja sai äänestää 13.–20.9.2018 Ilmarisen verkkosivuilla. Eniten yleisöääniä saanut finalisti voitti kilpailun. Clas Ohlsonin Lab Store löytyy nyt Hakaniemen metroasemalta ? Clas Ohlson avasi syyskuun puolivälissä Hakaniemen metroasemalle pienen Lab Storen, joka tarjoaa tuotteita kaupunkilaisiin koteihin. Erikoisuutena myymälästä voi ostaa leikkokukkia kotiin ja maksuvälineenä käy pelkkä kortti, käteistä ei käytetä lainkaan. Testiympäristö, joka tekee kodista paremman Lab Store on testiympäristö, joka tarjoaa ratkaisuja kaupunkilaisiin koteihin. Myymälän myyntipinta-ala on noin 100 m² ja se sijaitsee metroaseman liiketilatasossa. Myymälän valikoima vaihtuu sesongeittain. Tällä hetkellä asiakas löytää myymälästä tuotteita kodin järjestämiseen ja sisustamiseen. Toimitus samana päivänä ilmaiseksi Myymälässä on pelkästään korttimaksumahdollisuus, eikä käteistä käytetä lainkaan. Hakaniemen ja Kallion asukkaille kätevä vaihtoehto on mahdollisuus tilata aamulla haluamansa tuotteet myymälästä ja noutaa ne illalla töistä tullessa. Hakaniemen Lab Store on jo Clas Ohlsonin toinen uuden konseptin myymälä Suomessa. Ensimmäinen avattiin elokuussa Otaniemeen, jossa pääkohderyhmänä ovat kampusalueen opiskelijat. Kaupunginteatterin Kinky Boots -musikaali ensi-iltansa jälkeen ilmiömäiseen suosioon Helsingin Kaupunginteatteri – Kinky Boots – Kuva: Mirka Kleemola ? Helsingin Kaupunginteatterin syksyn uutuusmusikaali Kinky Boots nousi 30. elokuuta olleen ensi-iltansa jälkeen ilmiömäiseen lentoon. Lipunmyynti käy kuumana ja esityksissä yleisö osoittaa suosiotaan seisaallaan. Kinky Bootsin syksyn lipuista on myyty ja varattu lähes 90 prosenttia, noin 40 000 lippua. Pelkästään ensimmäisen ensi-illan jälkeisen viikon aikana lippuja myytiin ennätykselliset 12 750 kappaletta. Musikaali jatkaa ohjelmistossa vielä kevään 2019 ajan, ja ensi viikolla tulevat myyntiin tammi-helmikuun näytännöt. – Kinky Boots on saanut valtavan innostuneen vastaanoton sekä yleisöltä että kriitikoilta. Ensi-illassa yleisö osoitti suosiotaan seisten, ja sama on itse asiassa toistunut ihan jokaisessa esityksessä tähän mennessä. Ennen ensi-iltaa Suomessa melko tuntematon teos lähti huikeaan vauhtiin heti yleisöjen myötä. Luku on tietääkseni Helsingin Kaupunginteatterin historiassa kovin viikkomyynti musikaalin ensi-illan jälkeiselle viikolle, iloitsee teatterinjohtaja Kari Arffman. – Ohjelmistopäätöksiä tehdessä ei voi koskaan tietää, minkälaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa teoksen ensi-illan aikaan ollaan. Tällä kertaa osuttiin todella oikeaan ajankohtaan aiheen kanssa. Musikaali kertoo oman erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä mitä on olla mies ja nainen. Aihe tuntuu nyt osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa on eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka haluavat kokea saman asian. Olemme saaneet myös meille ihan uutta yleisöä, mikä on teatterin tulevaisuuden kannalta tärkeää. Aiheen lisäksi menestykseen on vaikuttanut myös teoksen laatu. Teatteritalon peruskorjauksen jälkeen olemme keskittyneet prosessien kehittämiseen, ja sen myötä pystyimme nyt luomaan erittäin laadukkaan, rehellisesti Broadway-tason esityksen, jonka sisällön takana koko työryhmä ja koko HKT voi ylpeänä seistä, Arffman jatkaa. Pop-ikoni Cyndi Lauperin säveltämä ja musikaaliguru Harvey Fiersteinin käsikirjoittama, moneen kertaan palkittu musikaali Kinky Boots (2013) juhlistaa erilaisuutta, ystävyyttä ja ennakkoluulojen voittamista. Musikaalin on ohjannut kansainvälistä uraa tekevä, nouseva ohjaajatähti Samuel Harjanne. 2000-luvun alun Englantiin sijoittuvan musikaalin päärooleissa nähdään monista HKT:n musikaaleista tuttu rautainen moniosaaja Petrus Kähkönen (Charlie) ja ensi kertaa Kaupunginteatterissa vieraileva ja Kinky Bootsin myötä musiikkiteatterilämpimurtonsa tehnyt Lauri Mikkola (Lola/Simon). Musikaalin muissa rooleissa nähdään mm. Raili Raitala (Nicola), Anna Victoria Eriksson (Lauren), Tero Koponen (Don), Joachim Wigelius (George) ja Lolan drag-enkeleinä Tomi Lappi, Henri Sarajärvi, Christoffer Sandberg, Anton Engström, Paavo Kääriäinen ja Jero Mäkeläinen. 10-henkisen orkesterin kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja koreografiat 34-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Gunilla Olsson-Karlsson. Lavastuksen on suunnitellut Peter Ahlqvist ja puvut Tuomas Lampinen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Henri Karjalainen.
18 Viikot 40-41 Huima dekkari Vantaasta Kirja-esittely ? Aluerakentaminen, kaavoitussotkut, virkamiesten lahjonta, poliitikkojen kähminnät , poliisien rikosten peittelyt , hyvä veli-verkostot . Tuttua , jokapäiväistä uutisointia eri kunnista eri puolilta Suomea. Milloin on kyseessä Kittilä, milloin Vantaa tai Helsingin korkein poliisijohto ! Tästä kaikesta saa erinomaisen kirjan, miksei elokuvankin. Erinomaisen kirjan Vantaasta, tuosta ikuisesta Helsingin maalaiskunnasta on tehnyt helsinkiläinen kirjailija J.P. Pulkkinen. Kirja ”Sinisiipi” ( Teos 2018) on jännitysromaani, dekkari, Vantaan kunnallispoliittista kiemuroista kaikkine kunnallispolitiikan mädännäisyyksineen, murhia unohtamatta. Vantaahan on merkillinen laaja-alainen kunta lännen Keimolasta idän Sotunkiin ja kaikkeen siltä väliltä. Jatkuvasti kasvava kunta, jonka kasvuvauhtia säätelevät rakennusyhtiöt ja kaavoitus. Mihin rakennetaan ja mihin ei rakenneta ? Miljooonapäätöksiä, ketkä niitä tekevät ja päätöksiä taustalla ohjailevat ? Tähän vyyhtiin J.P. Pulkkinen sekaantuu mestarillisen jännittävästi. Kirjan jännitys säilyy loppuun saakka, 330 sivua. Alkupuoli kertoo pikkupojista uudella, rappeutuvalla Keimolan moottoriradalla, tietynajan Vantaan symboli sekin, edelleen. Kuva Vantaasta Kirjan moninaiset henkilöt, rosvot ja poliisit, ajavat autoillaan Vantaata ristiin rastiin. Yleisiä kulkuneuvoja, junaa tai busseja ei käytetä, taksia kylläkin. Kirjan sivukannessa oleva Vantaan kartta on lukijalle erinomainen palvelus, havainnollistaja, matkoista Myyrmäestä Korsoon Kivistöstä Hakunilaan. Vanhan, suht uuden rakennuksen puolihämärä purkutyö nostaa maan alta esille nuoren naisen ruumiin. Se saa seurakseen uuden ruumiin, kansanedustajan. Kirja kuvaa hyvin poliisien sisäisten organisaatioiden valtasuhteita, kiistelyä tutkinnasta. Tuttua ihan oikeasta elämästä Helsingin poliisin ns. Aarnio-jutun tutkinnassa. Erilaista peittelyä. Kirja osuu aivan ajan hermolle myös virkamiesten lahjonta-asiassa, onhan Vantaalla oikeudessa parhaillaan menossa ns. Jukka Peltomäen -tapaus. Sankaripoliisit Kunnon dekkarissa tulee olla myös rehellisiä sankareita. J.P. Pulkkinen tekee sankareiksi kaksi Vantaan kunnollista poliisia, kokeneen miehen ja aivan, uuden ”keltanokkapoliisi” naisen. Kuvaus uuden, nuoren naispoliisin sopeuttamisyrityksistä ”miesten maailmaan” on herkullinen. ”Sinisiipi” kertoo pohjimmiltaan historiallisen tutusta romaaniaiheesta : vallan käytöstä. Nautittavan jännittävästi kuten hyvän dekkarin tuleekin. Pekka Hurme Perinnelaivat purjehtivat ? Purjelaivat ovat perinteisesti, tänä vuonna jo 31. kerran, heti Silakkamarkkinoiden jälkeen esillä Helsingin Kauppatorilla / Eteläsatamassa. Tapahtuman järjestäjinä ovat Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry sekä Viaporin telakka ry. Lauantaina 13.10.2018 perinnelaivat purjehtivat Tervasaaren Tynnyri-nimeä kantavan purjelaivojen perinteisen purjelaivakilpailun. Lähtölaukaus ammutaan merellä Helsingin edustalla ja maali sijaitsee Kaivopuisto-Katajanokka linjan eteläpuolella, saapuminen klo 15-16 välillä. Kilpailun jälkeen alukset ryhmittyvät Purjeiden paraatiin, joka tuo purjelaivat purjehtien Eteläsatamaan noin klo 16. Alukset kiinnittyvät Kolera-altaaseen ja sen ympäristöön. Perinteinen Purjelaivapäivä 31. kerran sunnuntaina 14.10.2018 Helsingin Eteläsatamassa. Alukset ovat avoinna yleisölle klo 10 16. Aluksilla ja laiturilla on tarjolla mm. kahvia ja pullaa, lohisoppaa ja saaristolaismusiikkia. Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton. Silakkaherkut Silakkamarkkinoilta ? Helsingin Kauppatori täyttyy jälleen kalastajista, silakasta ja syyssesongin herkuista, kun viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan 7.–13. lokakuuta. Tämän vuoden markkinoilla on mukana 30 kalastajaa, jotka myyvät tuotteitaan suoraan kalastajaveneistä ja myyntimökeistä sunnuntaista perjantaihin 7. –12. lokakuuta kello 7–19 ja lauantaina 13. lokakuuta kello 7–15. Markkinaviikko on täynnä ilmaista koko perheen ohjelmaa, ruokaja saaristolaiskulttuuria sekä Helsingin merellisyyden tunnelmointia perinteitä unohtamatta. Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimpia perinnetapahtumia, jonka sydän ovat kymmenet kalastajat. He rantautuvat Kauppatorille rannikkokaupungeista sekä Ahvenanmaalta – lastissa tuhansia kiloja silakkaa. Omia saaristolaisherkkujaan ja perinnepurjelaivatarinoitaan tarjoilevat torilaitureilla komeat perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga, Valborg ja Joanna Saturna. Hyppää mukaan monipuoliseen syyslomamenoon! ? Koululaisten syyslomalla Helsingissä on kahmalokaupalla tekemistä moneen makuun. Alla koostettu lista kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan menovinkeistä. Sunnuntaina 14.10. klo 13.00–17.00 Itäkeskuksen uimahallin suuri vesiliikuntapäivä Itäkeskuksen uimahallissa järjestetään koko perheen vetinen startti syyslomalle. Ohjelmassa mm. supersuosittu vesiliikuntarata Wibit Aquatrack, lelu-uintia, vesijumppaa, uintitekniikan opastusta, ja sisätiloissa lisäksi kahvakuulailua, venyttelyjumppaa ja kuntosalilla laiteopastusta! Mukaan pääsee pelkällä uimahallin sisäänpääsymaksulla (aikuiset 5,50e/lapset 2,50e/muut 3e). 15.–19.10. klo 11.00– 14.00 EasySport-viikko Töölön kisahallissa Jo perinteinen syysloman huipennus alakouluikäisille, Kisiksen EasySport-viikko, on täällä taas! Hyppyä, pomppua, peliä, leikkiä, palloiluja ja muuta kivaa, ja sisään pääsee tutusti Kisahallin sisäänpääsymaksulla päivittäin. Keskiviikkona 17.10. klo 15.00–20.00 FunAction-päivä Liikuntamyllyssä Liikuntamyllyssä järjestetään yläkouluikäisille suunnattu FunAction-liikuntapäivää, jonka aikana mm. kiipeillään, pelaillaan, kuntoillaan ja venytään. Mukaan menoon voi hypätä Liikuntamyllyn sisäänpääsymaksulla tai syyskauden 2018 FunAction-korttilla. Aikataulu: Koripallo 15.00– 17.00, Sähly 15.00–16.00, Pingis, Teqball 16.00–17.00, Sulkapallo 17.00–18.00, Kiipeily klo 17.00–20.00, Strenght 18.00–18.50, Kehonhuolto 19.00–19.50 Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät taloyhtiöissä Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen: 1. Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti. 2. Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä. 3. Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen. 4. Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla. 5. Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste. 6. Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti. 7. Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä. ? Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta. Pääkaupunkiseudun kunnissa jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän eli HSY:n alueella muovipakkauksia kerätään lähes 6000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta joko kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena. Kunnallisia jätelaitoksia edustavasta Suomen Kiertovoima ry:stä eli KIVO:sta kerrotaan, että prosessi jätehuoltomääräysten muuttamiseksi on käynnissä tai selvityksessä eri puolilla Suomea, ja siitä syystä tilanne elää parhaillaan voimakkaasti. Taloyhtiön hallitus päättää, mitä jätehuoneessa lajitellaan Kun taloyhtiössä herää halu muovipakkausten kierrätykseen, hallituksen on tehtävä asiasta päätös. – Jos yksittäinen osakas kiinnostuu muovipakkausten kierrätyksestä, hänen kannattaa ottaa asia puheeksi hallituksen jäsenten tai isännöitsijän kanssa. Hallituksen päätöksen jälkeen isännöitsijä voi tilata muovinkeräysastian yhtiön jätehuoneeseen, jos keräys on alueen jätehuollon puolesta mahdollista, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Kaikissa kunnissa muovipakkausten erilliskeräyksen järjestäminen ei välttämättä ole mahdollista. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus voi olla jätehuoltomääräyksissä. Suurin osa muovipakkausten keräysastian tilanneista taloyhtiöistä on korvannut muovinkeräysastialla yhden sekajäteastian. Kun asukkaat tottuvat kierrättämään muovipakkauksensa, vähenee sekajätteen määrä yleensä merkittävästi. Muovin kiinteistökohtainen keräys voi olla hieman edullisempaa kuin sekajätteen keräys. – HSY:n hinnastossa puhutaan yhden astian kohdalla noin 20 prosentin kustannuserosta, jolloin kokonaisuutena ollaan vajaan 10 prosentin säästössä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kun asukkaat tottuvat kierrättämään muovipakkauksensa, vähenee sekajätteen määrä yleensä merkittävästi. Helsinkiläinen startup tähtää korkealle ? Helsinkiläisillä startupeilla on kunnianhimo kohdallaan ja tavoitteet korkealla, mutta kyvyssä kasvattaa yritystä Euroopan rajojen ulkopuolelle on parantamisen varaa. Ekosysteemi loistaa yhteisöllisyydellään, mutta kaipaa lisää ulkomaisia startupeja. Startup Genome vertailee vuosittain startup-ekosysteemien vahvuuksia keskenään. Tänään julkistettiin Startup Genomen toteuttama Helsingin startup-ekosysteemiä käsittelevä syväanalyysi, joka on jatkoa huhtikuussa julkistetulle Global Startup Ecosystem 2018 -raportille. Tuoreessa analyysissä Helsinkiä verrataan 44:ään muuhun kaupunkiseutuun. Tulokset paljastavat kiinnostavia seikkoja helsinkiläisen startupin perustajan profiilista. Analyysin perusteella startupien perustajat Helsingissä ovat maailman k u n n i a n h i m o i s i m p i a . Omien sanojensa mukaan he tekevät maailmanluokan tuotteita, joilla tähtäävät kooltaan merkittäville markkinoille. Yrittäjähenkisyydessä he ovat selkeästi yli kansainvälisen keskiarvon. Helsinkiläisen startupin perustaja jää kuitenkin kansainvälisen keskiarvon alapuolelle johtamistaidoissaan. Tähän saattaa olla syynä muun muassa se, että suurin osa perustajista omaa teknisen taustan; bisnestausta on selkeästä harvemmilla kansainvälisiin kollegoihin verrattuna. Helsinkiläiset startupit kyllä tähtäävät kansainvälisille markkinoille, mutta näyttävät jäävän kansainvälisiä kollegoitaan herkemmin Euroopan rajojen sisäpuolelle, paljastaa Startup Genomen anayysi. – Helsingin vahvuuksia on toimiva ekosysteemimme. Yhteistyö startupien, rahoittajien, hallinnon, tutkimusinstituutioiden, yritysten ja korkeakoulujen välillä toimii. Tämän yhdistelmän ansiosta helsinkiläisillä startupeilla on kaikki mahdollisuudet ratkaista suuria globaaleja haasteita, kunhan uskallamme kurkottaa globaaleille markkinoille. Suomalaisten kasvuyritysten on rohkeasti otettava jalansijaa Euroopan ulkopuolellekin, toteaa Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Lisää naisia ja ulkomaalaisia Määrällisesti Helsingissä on vähemmän kasvuyrityksiä kuin muissa vastaavissa kaupungeissa. Startup Genomen analyysi paljastaa, että Helsingissä naiset ja maahanmuuttajat perustavat startupeja paljon harvemmin kuin muiden maiden kaupunkiseuduilla.
19 Viikot 40-41 Putkiremontti, joka valmistuu aikataulussa ja ilman virheitä? Hoas kehittää täysin uuden korjaustavan, pilottikohde käynnistyy 2019 ? Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoas alkaa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena rakennuttajana toteuttaa peruskorjauksia allianssilla. Samalla säätiö kehittää täysin uuden korjausrakentamisen konseptin, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2019. Asukkaille malli merkitsee nopeampaa remonttia ja virheetöntä lopputulosta. Valtaosa Suomen asuntokannasta on tulossa putkiremontti-ikään seuraavan 10–20 vuoden aikana. Iso peruskorjaus on suuri investointi taloyhtiöiden osakkaille, mutta myös vuokra-asuntoja tarjoaville toimijoille. Hoasilla on noin 9 800 asuntoa, joista noin viidesosalla on edessään iso peruskorjaus seuraavan viiden vuoden aikana. Päätös allianssin muodostamisesta syntyi, kun Hoas halusi parantaa peruskorjausten laatua ja vauhdittaa remonttien läpimenoaikoja. Säätiö peruskorjaa vuosittain noin 500 asuntoa. – Ennen kilpailutimme jokaisen korjaushankkeen erikseen. Kun tekijät vaihtuvat, on aikaisemmin opittua vaikeaa tuoda käytäntöön uusien hankkeiden kohdalla. Nyt tarkoituksena on löytää täysin uusia korjausrakentamisen tapoja, joiden kehittämiseen kaikki osapuolet sitoutuvat, kertoo Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen. Hoas on tiettävästi ensimmäinen alan toimija, joka alkaa hyödyntää allianssia perusparannuksissa. Säätiön allianssi on myös ensimmäinen, jonka rahoittamisessa ARA on mukana. Tavoitteena nolla virhettä Allianssin muodostavat Hoasin kanssa Renevo Oy ja United Founders Oy. Ryhmä suunnittelee yhdessä uuden peruskorjauskonseptin, joka on monistettavissa hankkeesta ja kohteesta toiseen. Konseptikehitys jatkuu vuoden 2018 loppuun. Allianssiryhmän jäsenet uskovat, että yhteistyömalli auttaa väistämään monet rakentamisen sudenkuopat. – Vastuu virheistä on koko allianssin: jos työmaalla ilmenee puutteita, pääsemme keskustelemaan suoraan siitä, miten ne korjataan – ei siitä, kenen vastuulla korjaaminen on, kertoo United Foundersin Head of Project Management Sami Koskela. – Myös uuden kehittäminen käy ketterämmin. Kun samat tekijät ovat mukana hankkeen kaikissa vaiheissa, on työmaalta saadut opit helppo tuoda osaksi koko konseptia. Parempien toimintatapojen kehittämiseen myös kannustetaan, jatkaa Renevon toimitusjohtaja Arttu Liukku. Allianssilla on tarkoitus toteuttaa viiden kohteen perusparannukset vuoteen 2021 mennessä. Korjattavaa on yhteensä 310 asuntoa ja 16 000 kerrosneliötä. Ensimmäisen peruskorjattavan kohteen suunnittelu käynnistyy vuoden 2019 alkupuolella. Tietoa allianssista ? Hoas on 14.9. solminut sopimuksen allianssin muodostamisesta Renevo Oy:n ja United Founders Oy:n kanssa. ? United Founders Oy:n suunnittelijaryhmän muodostavat UPJ Helsinki Oy, VisioPlan Talotekniikka Oy, VisioPlan Sähkö Oy, Laitila Arkkitehdit Oy Helsinki ja Plan B Korjaussuunnittelupalvelut Oy ? Renevon toteuttajaryhmän muodostavat Renevo Oy, Krs-Putki Oy ja Takuusähkö Oy ? Hanke toteutetaan Aran avustuksia hyödyntämällä. Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä noin 9 800 kpl ja asukkaita noin 18 500. www.hoas.fi Hoasin toimisto. Pronssitien rappukäytävä jälkeen. Tanssin talon toiminnanjohtaja siirtyy uusiin tehtäviin ? Tanssin talon hanketta vuodesta 2011 lähtien menestyksekkäästi luotsannut toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki siirtyy 1. lokakuuta alkaen uusiin tehtäviin. Toiminnanjohtajana Peltomäki sai läpi rakennuttamispäätöksen historialliselle ja vuosikymmeniä haaveillulle Tanssin talolle. Seitsemän vuoden ajan tanssin talo -hanketta läpi vienyt Hanna-Mari Peltomäki jättää tehtävänsä talon johdossa lokakuussa hyvin mielin. Hanke on hyvällä mallilla ja perustat on rakennettu. – Kun aloitin hankkeessa vuonna 2011, kukaan ei oikein uskonut, että onnistuisimme, vaikka tanssin tarpeet ja mahdollisuudet oli tunnistettu. Minun tehtäväni oli saada Tanssin talon perustamisja rakennuttamispäätös syntymään ja rakennushanke starttaamaan. Siinä onnistuimme, ja nyt on uusien ihmisten aika saada talo sisällöllisesti elämään, Peltomäki sanoo. – Haluan kiittää omalta osaltani kaikkia hankkeessa eri rooleissa mukana olleita ihmisiä: tiimiläisiä, hallitusjäseniä, eri sidosryhmien edustajia, tanssin toimijoita, rahoittajia ja tukijoita, rakennuttajaamme Koy Kaapelia ja koko Kaapelitehtaan tiimiä. Lista on pitkä. Olen kokenut, että tukea on aina saanut kun sitä on pyytänyt. Lukuisat henkilöt ovat pyyteettömästi auttaneet ja sparranneet. Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet ennen kaikkea oppimisprosessi – ei vain Peltomäelle itselleen vaan kaikille mukana olleille. – Alkuvaiheessa hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli, että käänsimme ajattelun pois tilasta ja aloimme ajatella, mihin tarpeeseen talon tulisi vastata, millaista sisältö voisi olla nyt ja tulevaisuudessa ja mitä se vaatii tiloilta, Peltomäki sanoo. Tanssin talon kehittäminen on uuden oppimista, jossa painottuu jaettu omistajuus: onnistuakseen se tarvitsee eri toimijoilta luottamuksen ja yhteisten pelisääntöjen rakentamista, molemminpuolista näkemysten ja osaamisen jakamista ja hyväksymistä. Vuosien aikana on testattu erilaisia ideoita ja opittu yrityksen ja erehdyksen kautta. – Toivon tiimille ja koko hankkeelle tukea ja kärsivällisyyttä. Tanssin talosta rakentuu parhaimmillaan resurssi ja yhdistävä tekijä toimijoille ja yleisölle. Seinät mahdollistavat asioita, mutta loppupeleissä se on itse taide ja tanssi – kaikki ne teot – joilla olemisen oikeus tässä yhteiskunnassa lunastetaan. – Näemme kuitenkin vasta vuosien päästä, mikä vaikutus tällä kaikella on ollut. Odotukset ovat kaikilla suuret, Peltomäki sanoo. Hanke on parhaillaan siirtymässä rakennusvaiheeseen ja sitä myötä myös avajaiskausien ohjelmistosuunnitteluun. Jotta Tanssin talon on mahdollista onnistua kaikissa niissä odotuksissa, joita siihen kohdistuu, resurssien pitää olla riittävällä tasolla, Peltomäki muistuttaa. – Toivon, että Tanssin talon potentiaali tunnustettaisiin myös rahoittajien – valtion ja kaupungin – taholta ja taattaisiin riittävät resurssit onnistumiselle. Seuraavat vuodet ovat kriittisiä, ja organisaatiota rakennettaessa syntyy väkisinkin enemmän kuluja kuin tuottoja. Mutta ainoastaan hyvin pohjatyötä tekemällä uusi organisaatio voi virittää toimintansa parhaalla mahdollisella tavalla taidetta ja tekijöitä palvelevaksi, Peltomäki sanoo. – Suurin voittaja on aina yleisö, joka pääsee nauttimaan, kokemaan ja osallistumaan. Aikaistuneen johtajuuden vaihdoksen vuoksi Tanssin talon johtajana 1.10. aloittava Matti Numminen on jo aloittanut työskentelynsä Tanssin talon organisaatiossa. Peltomäki on vielä vuoden loppuun saakka mukana muun muassa tanssin talo -hankkeen rakennustoimikunnassa. – Rakennushankkeeseen liittyvä työ ravintolakumppanuuksineen on omanlaisensa prosessi ja on tärkeää, että tässä nopeutetussa vaihdosaikataulussa Matti pääsee ensin käsiksi toiminnan strategisiin linjauksiin ja meneillään oleviin rekrytointiprosesseihin. Voimme rauhassa siirtää syksyn mittaan tilasuunnitteluun liittyviä asioita ja kaikkea sitä hiljaista tietoa, jota erityisesti rakennusprosessista on vuosien varrella kertynyt, Peltomäki sanoo. Matti Numminen. Kuva: Mikko Mäntyniemi. Hanna-Mari Peltomäki. Kuva: Mikko Mäntyniemi.
20 Viikot 40-41 Aleksis Kiven Katu 5:n kortteliin lisää toimitilaa? ? Aleksis Kiven katu 5:een, Nordean kortteliin suunnitellaan lisää toimitilaa. Osa korttelin Aleksis Kiven kadun puoleisista rakennuksista korvataan uudisrakennuksella. Asemakaavan muutos koskee Aleksis Kiven kadun, Fleminginkadun, Satamaradankadun ja Kustaankadun rajaamaa, yksityisomistuksessa olevaa tonttia Vallilassa. Kiinteistön pitkäaikaisena vuokralaisena on Nordea Oyj. Tavoitteena on mahdollistaa korttelin lisärakentaminen sekä nykyisten rakennusten osittainen korvaaminen toimistotyön nykyisiä vaatimuksia vastaavalla uudisrakennuksella. Vuonna 1963 valmistunut ATK-keskus puretaan ja vuonna 1974 valmistuneesta ATK-keskuksen laajennuksesta puretaan Aleksis Kiven kadun puoleinen osa pääsisäänkäynteineen. Purkamisen laajuus on yhteensä noin 9 700 k-m2. Vuoden 1974 ATK-keskuksen Satamaradankadun ja Kustaankadun puoleiset osat peruskorjataan ja purettavat osat korvataan uudisrakennuksella. Uudisrakennus on pinta-alaltaan noin 21 500 k-m2. Rakennus on Aleksis Kiven kadun reunassa kuusikerroksinen ja pihan puolelle, korttelin sisäosiin mentäessä kerrosluku nousee portaittain, ollen tontin keskellä yksitoista. Rakennuksen eri osissa julkisivun jäsentely ja väritys vaihtelevat, jotta uusi osa asettuisi luontevaksi osaksi kollaasimaista korttelia. Muutoksen yhteydessä ATK-keskuksen suljettua maantasokerrosta avataan sijoittamalla katutasoon liiketiloja ja suuria ikkunapintoja. Uusi sisäänkäyntipiha Tontilla sijaitsevaa aukiota Kustaankadun varrella parannetaan. Satamaradankadun puolelle tehdään uusi sisäänkäyntipiha, joka avautuu kadun suuntaan. Huoltoajo kulkee tontin läpi, jolloin huolto saadaan piiloon korttelin sisälle. Asemakaavan tavoitteet pohjautuvat kaupungin strategian tavoitteisiin mahdollistaa yritysten kasvu kaavoittamalla riittävästi ja ketterästi tarvittavia työpaikka-alueita, tukea yritysekosysteemeitä ja -klustereita hyvin saavutettavilla alueilla, sekä kehittää Teollisuuskadun akselia merkittävänä työpaikka-alueena ja keskustan laajenemisalueena. Helsingin uudessa yleiskaavassa kaavoitettava tontti sijoittuu osaksi liikeja palvelukeskustaksi merkittyä aluetta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seutua koskevien erityistavoitteiden mukaan on luotava edellytykset elinkeinoja yritystoiminnan kehittämiselle. Rakennetun kulttuuriympäristön arvojen osalta suunnittelua ohjaa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi. Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, kaupunkikuvaan, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat sekä tarvittaessa muut viranomaiset ja osalliset. Teollisuusrakennusten alue Voimassa olevassa asemakaavassa (2000) alue on merkitty toimistorakennusten tai ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alueella on merkintä ”Liikeja palvelukeskusta C1: Palvelu-, liikeja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistysja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liikeja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu”. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen viereen. Tontin länsija pohjoispuolella on kortteleita, jotka kuuluvat Museoviraston kohdeluetteloihin ”Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit” sekä ”Vallilan asuinalu-eet”. Tontilla sijaitsee nykyisin toimistokäytössä olevia toimitilaja teollisuusrakennuksia eri aikakausilta. Rakennusten korkeudet vaihtelevat kolmesta seitsemään kerrokseen. Korttelin kahdeksasta rakennuksesta kolme on suojeltu asemakaavalla. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
21 Viikot 40-41 Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita pääkaupunkiseudulta ja lisäksi kaikkialta Suomesta. Pitkään odotettu Uusi lastensairaala avasi ovensa. Ensimmäiset potilaat perheineen tulivat sairaalaan maanantaina 17.9. ? Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita pääkaupunkiseudulta ja lisäksi kaikkialta Suomesta. HUSiin on keskitetty monien vaativien ja harvinaisten lastensairauksien hoito. Muun muassa lasten sydänkirurgia, elinsiirrot ja kantasolusiirrot siirtyvät Lastenklinikalta Uuteen lastensairaalaan. Lastenklinikan ja Lastenlinnan lisäksi toimintoja siirtyy Uuteen lastensairaalaan myös muista sairaaloista. – Uusi lastensairaala on rakennettu lapsia ja perheitä varten. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden kehittää lääketieteellistä osaamista uusissa ja nykyaikaisissa tiloissa. Uuden lastensairaalan hieno arkkitehtuuri, uusin teknologia, taide ja inhimilliset arvot tekevät siitä huippusairaalan, sanoo toimialajohtaja Jari Petäjä. Sairaalassa kuljetaan kerros kerrokselta meren alta avaruuteen. Sisutuskonseptin lähtökohtana on ollut saaristoluonto, jota tukevat Tove Janssonin muumitarinoiden alkuperäinen grafiikka, maalaukset ja tekstit. Jokaiselle kerrokselle on oma tarinansa, jonka teemat toistuvat väreissä, opasteissa, seinien grafiikkapinnoissa sekä kirjoitettuina sitaatteina. Uudessa lastensairaalassa vanhemmat voivat olla mukana kaikissa tiloissa ja toiminnoissa ympäri vuorokauden. Suurin osa potilashuoneista on yhden hengen huoneita. Vanhemmille on sairaalassa yhteinen vanhempainhuone. Lisäksi vuodeosastoilla on tilat vanhempien käyttöön. Lapsilla on mahdollisuus leikkiin osastoilla ja vastaanotoilla. Sairaalan leikkiosastolla on mm. sairaalaleikki-huone, ateljee, aistihuone ja opetuskeittiö sekä nuorten musiikkihuone. Sisääntuloaulassa on meriakvaario, ja mediaseinään lapset voivat skannata värittämiään kaloja. Sairaalan on lahjoitettu merkittävä määrä taidetta. Teokset on suunniteltu sairaalaa varten. Ensimmäistä kertaa Suomessa sairaalaympäristöön on suunniteltu myös rauhoittava äänimaailma. Odotustiloissa on mahdollisuus kuulostella muumitarinoiden inspiroimia äänimaailmoja viidakon huhuilijoista avaruuden lauluun. – Taiteen ja leikin avulla voidaan tarjota lapsille ja perheille ympäristö, joka edesauttaa paranemista ja vähentää pelkoa, kertoo projektipäällikkö, lastenlääkäri Pekka Lahdenne. Digitaaliset ratkaisut muuttavat toimintaa Uudessa lastensairaalassa Uusi lastensairaala aukeaa vaiheittain Vuodeosasto Tähti. Kappeli. Aula. Lasten vastaanotot. Uusi lastensairaala numeroina: ? Henkilökuntamäärä 1000. ? Neljällä vuodeosastolla yöpyy keskimäärin 100 lasta joka yö. ? A j a n v a r a u s v a s taanotoilla käy potilaita päivittäin noin 300. ? Suomen suurimmassa lasten päivystyksessä käy keskimäärin 100 lasta vuorokaudessa. ? Päiväsairaalassa käy potilaita päivässä noin 17. ? Päivittäin tehdään noin 30 leikkausta, joista 15 päiväkirurgisesti. Vuonna 2017: ? 24 elinsiirtoa ? 45 uutta syöpätapausta ? 109 alle 1500 g:n painoista keskosta ? 274 sydänleikkausta on paljon uutta teknologiaa. Digitaalisten ratkaisujen avulla parannetaan tiedonkulkua ja sujuvoitetaan palvelua. Potilaat valitsevat ilmoittautumisen yhteydessä avatar-hahmon, joka johdattaa potilaat sairaalassa eteenpäin. Avatarin avulla potilaat kutsutaan vastaanotolle, ja hahmo näkyy esimerkiksi vuodeosastolla potilashuoneen ovessa. Hahmon avulla vanhemmat muun muassa tietävät, missä vaiheessa lapsen leikkaus on ja milloin lapsi on siirtynyt heräämöön. Vuodeosastohuoneissa olevan monipalvelujärjestelmän eli tabletin kautta potilaat ja perheet saavat tietoa sairaalan tapahtumista, voivat pelata ja katsoa ohjelmia, lukea tietoa sairaudesta sekä pitää yhteyttä sairaalan ja kodin välillä. Varastoautomaatit tehostavat varastointia ja hoitotarvikkeiden saatavuutta ja mahdollistavat hoitohenkilökunnan suoran potilastyön lisäämisen. Varastoautomaatin kautta tilataan muun muassa sängyt, lääkintälaitteet, apuvälineet ja liinavaatteet. Uudet tilat mahdollistavat toiminnan muutoksen – Olemme pyrkineet luomaan sairaalan, joka mahdollistaa jatkuvan kehityksen niin lääketieteessä kuin potilaiden palvelussa, kertoo Pekka Lahdenne. Päivystyksessä kaikki potilaat tulevat hoidontarpeen arvioinnin kautta joko nopealle vastaanotolle tai lisätutkimuksia vaativaan seurantaan. Seurantapaikalla potilas voi olla tarvittaessa vuorokauden ajan omassa huoneessa vanhemman kanssa. Seurantapaikalta potilaan on mahdollista kotiutua nopeasti, mikäli hän ei tarvitse jatkohoitoa osastolla. Uudessa lastensairaalassa päiväkirurgian määrä lisääntyy. Lähes kaikki potilaat tulevat leikkaukseen suoraan kotoa. Vanhempi saa olla yhä enemmän lapsen mukana toimenpiteiden eri vaiheissa. Teho-osastolla vanhempi voi olla lapsensa vierellä ympäri vuorokauden. Potilaita hoidetaan neljän hengen moduuleissa, joissa yksityisyys on turvattu toimivilla tilaratkaisuilla. – Olemme erittäin ylpeitä monialaisen suunnittelun onnistumisesta ja olemme valmiit ottamaan potilaat vastaan, päättää Jari Petäjä.
22 Viikot 40-41 Amos Rex houkutteli avajaisviikolla väkeä Helsinki kulttuurikaupunkina ja uusi Amos Rex on saanut mediahuomiota myös kansainvälisesti. Avajaisnäyttelystä vastaa japanilainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka Massless-näyttely koostuu viidestä digitaalista taideteoksesta. ? Amos Rex kiinnostaa väkeä jonoiksi asti. Museossa vieraili avajaisviikolla 10 000 kävijää, joista Museokortti-kävijöitä oli lähes puolet. Vuoden odotetuin museotapaus Amos Rex avasi ovensa yleisölle torstaina 30. elokuuta. Uusi Museokortti-kohde sijaitsee Lasipalatsinaukiolla Helsingin ydinkeskustassa. Avajaisnäyttelystä vastaa japanilainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka Massless-näyttely koostuu viidestä digitaalista taideteoksesta. Innokkaita taiteen ystäviä jonoksi asti – Museokortti-kävijöitä lähes puolet Amos Rexin edustalla on jonotettu jo toista viikkoa. Avajaispäivänä 30. elokuuta Amos Rexissä vieraili yhteensänoin 2 400kävijää, joista Museokortti-kävijöitä oli 1 116. Ensimmäisen viikon (30. elokuuta – 5. syyskuuta) aikana uudessa museossa vieraili yhteensä noin 10 000 kävijää. Museokortilla käyntinsä maksoi ensimmäisen viikon aikana 4 538. Suurin osa Museokortti-käynneistä tehtiin avajaisviikon aikana lähialueilta. 3 430 Museokortti-kävijää saapui Helsingistä, Espoosta tai Vantaalta. – Jo keväällä meiltä alettiin kysellä, pääseehän Museokortilla varmasti myös Amos Rexiin, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Amos Rexin kertalipun hinta on 18 euroa. Sisään pääsevät ilmaiseksi Museokortin omistajat sekä alle 18-vuotialle. – Olemme saaneet kiittävää palautetta Museokortin omistajilta siitä, että kynnys poiketa tässäkin upeassa museossa on niin matala, toteaa Honkanen. Amos Rexin mukaan kävijöiltä saatu palaute on ollut erittäin hyvää. Museon saamassa palautteessa 88 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa todella tyytyväisiä näyttelyyn. Helsingin museotarjonta kiinnostaa kansainvälisesti – Amos Rex ja yli kymmenen muuta Museokortti-kohdetta kävelyetäisyydellä Amos Rexin näyttelyohjelma koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisia kulttuureja esittelevistä näyttelyistä. Museo on avoinna kaikkina muina viikonpäivinä paitsi tiistaina. Helsinki kulttuurikaupunkina ja uusi Amos Rex on saanut mediahuomiota myös kansainvälisesti. Taidemuseosta kirjoittavat ainakin BBC, Guardian ja The New York Times. Helsinkiä on kuvailtu maailmanluokan kulttuurikohteeksi, eikä suotta. Helsingin keskustasta löytyy Amos Rexin lisäksi useita suuria museoita, jotka kaikki ovat myös Museokortti-kohteita. Esimerkiksi Kiasma, Ateneum, HAM, Taidehalli, Luonnontieteellinen museo, Kansallismuseo, Designmuseo ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaikki kävelyetäisyyden päässä Amos Rexistä. Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu suomalaisiin museoihin. Museokortti-kohteita löytyy 280 koko Suomesta. Helsingissä kortilla pääsee 34 museoon, pääkaupunkiseudulla yli 50:een. Valokarnevaali täynnä säkenöiviä tähtihetkiä ? Helsingin perinteisiin piirtynyt Valokarnevaali saa Linnanmäen säkenöimään lokakuussa. Tänä vuonna teematapahtumassa nähdään ainutlaatuisia tähtihetkiä, jotka ovat suunniteltu yhteistyössä Ivana Helsingin kanssa. Valokarnevaali huipentuu kauden päätösviikonloppuna, kun puistossa nähdään kahtena iltana DJ Alex Mattsonin esitys, jonka kruunaa loistava lasershow! Karnevaali järjestetään 11.-21.10.2018. Valokarnevaalissa huvipuisto loistaa erikoisvalaistuna hämärtyvissä syysilloissa. Linnanmäellä nähdään mm. Kuohuva valokoski, valaistu Vesitorni sekä korkeuksissa säkenöivä Kingi, joista vastaa Sun Effects. Säkenöivän karnevaalin aikana päästään näkemään pilkahdus kaudesta 2019, kun ensi vuonna Linnanmäelle saapuvan huikean Taiga-ratalaitteen siiville pääsee jo hyppäämään Kino-elokuvateatterissa koko teematapahtuman ajan maksutta. – Linnanmäellä on koko vuoden ajan rakennettu innostuneesti Taiga-ratalaitteen perustuksia ja pian pääsemmekin aloittamaan itse radan rakentamisen. Tarjoamme Valokarnevaalin ajan kaikille asiakkaillemme mahdollisuuden hypätä Taigan siiville ja saamaan esimakua siitä, miltä kyyti tulee tuntumaan, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja jatkaa: – Lisäksi Valokarnevaalilla tarjoamme tänä vuonna aivan uudenlaisia tähtihetkiä, joissa yhdistyy muoti, musiikki ja valo Ivana Helsingin suunnittelemana. Erityisiä hetkiä voi kokea viidessä eri huvipuiston kohteessa; Autoradalla, Taikasirkuksessa, Vesitornissa, Hurjakurun koskella sekä Keitaalla. – Kauden päätösviikonloppuna pääsemmekin nauttimaan ainutlaatuisen kerroksellisesta esityksestä, kun Estradilla nähdään suosittu DJ Alex Mattson säkenöivän lasershow’n kanssa, Adlivankin päättää. Linnanmäen kausi päättyy perinteiseen tapaan lumoavaan ilotulitukseen sunnuntai-iltana klo 21.50. säävarauksella. Kaikkien huvittelijoiden suositellaan saapuvan julkisilla kulkuneuvoilla suosittuun kaupunkitapahtumaan. Linnanmäen parkkipaikat ovat osittain Taigaa täynnä eli rakennustyömaan käytössä. Kävely-yhteydet Kalasataman metroaseman alueella muuttuivat Kalasataman lähialuekartta 20.9.2018 alkaen ? Yhteydet Kalasataman metroaseman alueella muuttuivat torstaina 20.9. kun yhteys kauppakeskuksesta metroasemalle avautui. Muutoksella ei ole vaikutusta bussien käyttämiin pysäkkeihin tai reitteihin, mutta vaihdot Itäväylää kulkeviin busseihin helpottuvat Kalasatamassa. Jatkossa kauppakeskuksen aukioloaikoina metrolaiturilta pääsee suoraan kauppakeskukseen. Muutoksella ei ole vaikutusta bussien käyttämiin pysäkkeihin tai reitteihin, mutta vaihdot Itäväylää kulkeviin busseihin helpottuvat Kalasatamassa. Samoin yhteydet metrolta ja busseilta Kalasataman terveysja hyvinvointikeskukseen paranevat; Itäväylän pysäkeiltä ja metrolta pääsee jatkossa helpommin ja esteettömästi terveysja hyvinvointikeskukseen. Kauppakeskuksen avautumisen myötä rakentamisen aikana käytössä ollut tilapäinen porrasyhteys Itäväylän bussipysäkille poistuu 24.9.2018. Kulku idän suunnan bussipysäkille tapahtuu joko Redi kauppakeskuksen sisältä hissillä tai Leonkadun länsipäästä, jossa kevyen liikenteen väylä nousee Itäväylälle. Redi kauppakeskus jakautuu itäja länsiosaan, joiden keskellä kulkee kävelykatu, Kalasatamankatu. Idän suunnan bussipysäkille pääsee kauppakeskuksen itäosasta hissillä kolmanteen kerrokseen nousemalla. Lännen suunnan bussipysäkille voi kulkea muun muassa metroaseman D-uloskäynnin kautta. www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Hankoniementie 50, LOHJA Le ik k aa ta lt ee n ? ANNIN KARAOKE ––– TULOSSA MARRASKUUSSA ––– Lauantai 6.10. Kalle Jussila & Quattro, Harri Nuutinen & Tanssin Taika Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 3.11. Lasse Hoikka & Souvarit, Ulla-Jaana Riekkoniemi & Lumumba Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 10.11. Teijo Lindström & Royal Sound, Tanssiorkesteri Fernanda Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 17.11. Nina Åkerman & Onnentähti, Antti Ahopelto & Etiketti Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 20.10. Tarja Lunnas & Rosso, Tanssiorkesteri Kaiho Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 27.10. FBI-beat, Komiat Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 13.10. Helminauha, Reeta & Lumo Klo 19-01, liput 16€
23 Viikot 40-41 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Terveys Ostetaan Työsuorituksia Leipomot MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Eläkkeellä oleva PUUSEPPÄMAALARI tekee kaikki kodin remontit järkevään hintaan. P. 046 5638 233 Auto myös katsastamaton tai pikkuvikainen. Tarjoa. p.0417962235 Veli-Matti Hynninen Kätkettyjä kylmän sodan kipupisteitä ? Urho Kaleva Kekkonen kutsui vieraansa usein Tamminiemen saunaan tai hiihtoladulle. Elämäni ensimmäisen kerran näin presidentti Kekkosen 26.1.1957 kun presidentin hikinen hiihtoseurue saapui jäätynyttä Saimaata pitkin Puumalan suunnasta Savonlinnaan. Sulkavan Vihavaisilla oli yövytty, saunottu, kuulumiset vaihdettu, sukset voideltu ja kelit ennustettu. Savonlinnan lyseon koko koulu ja rannalle ehättäneet sadat kansalaiset saivat ihmetellä tätä erikoista karnevaalia, kun rajajääkäreiden selässä paapattavat radiopuhelimet ja iloisesti tuumailevat savolaiset ottivat maan isän kotirannalla vastaan. Ihan presidentti itse siinä muina miehinä edessäni suksilla. Oli siinä kolmetoista vuotiaan lyseolaisen silmät pyöreinä ja korvat tarkkana. Ensimmäisen kerran kuulin elävän Kekkosen äänen. Isänmaan kutsuma mies, presidentti Urho Kekkonen halusi turvata Suomen ulkopolitiikalle ja ulkomaankaupalle väljän liikkumatilan. Piti luoda suhteet Neuvostoliittoon, joka epäluuloisena seurasi Suomen politiikkaa. Sisäpolitiikka ja Nikita Hruštšovin oikukas mieli oli jo silloin Kekkosen näkymättömänä haastajana. Suomalaiset kyllä aavistivat kuinka suurvaltojen väliset suhteet tulevat Suomen asemaan vaikuttamaan. Helsingin Kaupunginteatterissa Kari Heiskasen Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu raaputtaa Kekkosen ajan karheaa pintaa muutamilla kylmän sodan kipukohdilla. Kekkonen näyttää hyvin lukeneen renessanssikirjailija Baldassare Castiglionen Il Cortegianon (Hovimies, suom. J.A. Hollo 1957). Kekkonen vaikuttaa sprezzatura-mieheltä joka tarkoittaa kykyä kätkeä tietoinen taituruutensa ja toimia vaikeissa tilanteissa luontevasti itsensä ja maansa eduksi. Sprezzatura on puolustavaa ironiaa, jossa sisäinen kuohunta salataan ja koko paletti muovataan muina miehinä vaivattomaksi huolettomuudeksi. Kari Heiskanen on luonut näytelmässään Kekkosesta jumalaisen sfinksin, jota mikään ei järkytä. Tunsiko Kekkonen todella noottikriisin (1961) taustan vai oliko se peräti tilaustyö, se jää katsojan aprikoitavaksi. Näytelmän suurin ansio on toimia muistin palauttajana: Kekkosen arsenaalissa kärsimyksen ja onnistumisen tunteet sekoittuvat, siinä itä ja länsi jatkavat ydinsodan varjossa huoletonta tuolileikkiään vaikka maailma ympärillä palaa. Kekkosen ja Hruštsovin dialogi kertoo näytelmässä aidosta ystävyydestä, jossa on lupa vaikka ärhennellä, eihän aitojen tovereiden kesken tarvitse kumartelemalla todistella luottamustaan. Professori Timo Soikkanen todisti Paasikvi-Seuran UKK-luennolla tietämyksensä yltävän tähän asti tiedettyä syvemmälle Kekkosen ulkopolitiikan saloihin. Hän peilaa Paasikiven ja Kekkosen ulkopoliittista substanssia edellisten presidenttiemme toimintapoihin. Ståhlberg valvoi. Relander oli aktiivinen ja matkusteli (”Reissu-Lasse”). Svinhufvud oivalsi tehtävänsä ulkopolitiikan johtajana ja rakensi suhteet Neuvostoliittoon sopimuspohjalle. Kallion ulkopoliittinen rooli ei ollut korkea, vaikka kuljettiin kohti talvisotaa. Maailmansotien välissä ”ulkoministeriöläiset” vastasivat pitkälti ”ammattimiehinä” linjauksista. Sota-aikana Ryti-Tanner-Paasikivi-sotakabinetti oli keskiössä. Myöhemmin poliittinen johtajuus muuttui kollektiivisempaan suuntaan. Mannerheim irrotti Suomen sodasta. Paasikivi ei salannut valtaansa vaan otti ohjat ilmoittamalla että ”Hallitusmuodon 33§:n mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti.” Hänen mielestään ”ulkopolitikka on aivan liian vaikea ja monimutkainen kadunmiehen ratkaistavaksi.” Kun idänpolitiikan perustavat kysymykset oli ratkaistu ulkopolitiikan operatiivinen johto siirtyi Kekkosen suuntaan. Viidennessä hallituksessaan Kekkonen pääministerinä keskitti myös ulkoministeriön asiat omaan johtoonsa. Kremlin eri tuulia haistellessaan Kekkonen käytti myös KGB-linjaa tuulimittarinaan. Ulkoministeriöstä oli kasvanut presidentin ministeriö, vaikka epäilijöitäkään ei puuttunut. Sekä Paasikivi että Kekkonen olivat kahdenkeskisten suhteiden mestareita. Nimityspolitiikallaan Kekkonen hioi ministeriöstä itselleen sopivan aseen. Oma mies aina oikealle paikalle. Valtakaudellaan Kekkonen suvereenisti määräsi ulkopolitiikan linjat. Timo Soikkasen tutkijanote tarjoaa ainakin minulle uusia nyansseja Suomen ulkopoliittisen linjan kehityksestä ja toteutuksesta. Pitkin matkaa valtasuhteet muotoutuivat tilanteiden ja vaatimusten mukaan. Entä nyt? Soikkanen päätti esityksensä toteamuksella ettei uutta perustuslakia säädettäessä osattu aikanaan erottaa mikä oli seurausta pykälistä ja mikä Kekkosen ylipitkästä kaudesta. Se minkä hän jättää sanomatta, puhuu omaa kieltään. Veli-Matti Hynninen
24 Viikot 40-41 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 SAIJU TOIVOLA-TANSKANEN Asuntomyyjä 040 680 7721 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 Mietitkö oman kotisi myyntiä? Parhaan käsityksen asuntosi arvosta saat, kun kutsut meidät ilmaiselle arviokäynnille. Samalla voimme keskustella markkinatilanteesta sekä parhaista myyntitavoista sujuvan asuntokaupan varmistamiseksi. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482