2 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Kestäviä viherkasveja 5-10 € Tarjous • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Viipurinkatu 1, Alppila, 00510 Helsinki UUSI JALKAHOITOLA Avoimet ovet la 6.4. klo 12-17 Tervetuloa! Kahvitarjoilu! Avajaistarjous: jalkojentutkimus + jalkahoito 60€ (norm. 85€) Timo Tähkänen 044 238 8008 www.hoi-tai.com Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Avene-tuotteet Huhtikuun tarjous! -15 %
50. vuosikerta – nro 7 Viikot 14-15 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Tuulivoima voisi Wärtsilän mukaan korvata kaukolämmityksen K auppalehden 18 maaliskuuta artikkelin mukaan Wärtsilä tarjoaa pääkaupungille tuulilämpöä korvaamaan kaukolämmityksen. Aalto yliopiston professori Peter Lund totesi MTV:n ”Huomenta Suomi” 6.3, että 600 m on riittävä etäisyys voimaloiden ja asutuksen välillä. Kuvassa arkkitehti Sten Liljedahl visioi miltä näyttäisi professori Lundin kriteerit täyttävä tuulivoimapuisto Helsingissä. Virastotalojen purkuhanke suunnitelmissa Linjoilla ? Hakaniemen virastotalojen purkuhanke on etenemässä. Kaupunkiympäristölautakunta suunnittelee uutta asemakaavamuutosta, jonka mukaan Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa sijaitseville tonteille olisi mahdollista rakentaa toimitaloja. Nyt tontit on varattu virastoja hallintorakennuksille. Muutoksen myötä vanhat rakennukset on määrä jyrätä maan tasalle. Kaupunkikuva muuttuu suunnitelmien toteutuessa rakennetummaksi ja keskustamaisemmaksi, samalla toiminnallisuus monipuolistuu. Kaavaratkaisun tavoitteena on myös mahdollistaa Linjojen alueelle tyypillisen kivijalkatilan rakentaminen sekä lisäksi myös asuinrakentamista. Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmaan suunnitellaan yliopiston ylioppilaskunnan omistaman HYY -yhtymän Lyyra hanketta. Siitä suunnitellaan kansainvälisesti houkuttelevaa tieteen ja yritysten kohtaamispaikkaa. Uusia rakennuksia tulisi kolme, hotelli, toimistotiloja sekä kansainvälisille tutkijoille suunnattu asuintalo. Vanhojen rakennusten purkaminen alkaisi alkuvuodesta 2020 ja Lyyran arvioidaan valmistuvan vuonna 2022. Helsingin kävelyfestivaalilla lähes 50 kävelyä Helsingin kävelyfestivaali 17. 28.4.2019 Ohjelma: helsinginkavelyfestivaali.fi ? Helsingin kävelyfestivaali järjestetään huhtikuussa 2019. Ohjelmassa on lähes 50 kävelyretkeä. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin kulttuuritarjonnassa, sillä festivaali järjestetään jo neljännen kerran, kertoo festivaalijohtaja Pauli Jokinen. Populaarikulttuurin historiaan pääsee tutustumaan kolmella retkellä. Suomisen Olli asui täällä -kävely johdattelee Suomi-Filmien maailmaan, Baddingin tie -kävelyllä tutustutaan viihdetaiteilijoiden Kallioon ja Helsinki Heavy Walk johdattaa metallimusiikin saloihin. – Helsingin historiaan pääsee tutustumaan monista eri vinkkeleistä. Mukana on kummitusten Helsinkiä, juopottelun historiaa, patsaskierrosta, kieltolakia, arkkitehtuuria ja vakoilua. Myös Puu-Käpylä ja Kalasatama ovat saaneet omat kierroksensa, kertoo Jokinen. Vuoden 1918 Helsinkiin tutustutaan kahdella kävelykierroksella: toinen kierroksista keskittyy keskustan alueeseen, toisessa kierretään vuoden 1918 tapahtumapaikoilla Vanhassakaupungissa. – Kallio on hyvin esillä festivaaleilla. Viime syksynä festareilla suosiota niittänyt pakopeli ulkoilmassa saa jatkoa. Tällä kertaa ohjelmassa on Pakopeli Kallion taivaan alla, jossa suoritetaan tehtäviä Kalliossa, Jokinen sanoo. Sivu 7 Hermanni –Vallila Seura savusti piipunpolttajan pojan Sivu 19 Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon tornitalo sekä asuntoja noin tuhannelle Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman. Pöllölaaksoon suunniteltu tornitalo. H elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon asemakaavamuutoksen, jonka myötä alueelle voi rakentaa asuinkerrostaloja noin tuhannelle asukkaalle. Lisäksi kaava mahdollistaa 16-kerroksisen tornitalon rakentamisen. Alueelle on suunniteltu muun muassa palveluasumiseen sopivia asuintaloja sekä opiskelija-asuntoja. Radiokadulle ja Kuuluttajankadulle avautuvat katutason tilat osoitetaan liike-, toimisto-, palvelutai monitoimitiloiksi. Korttelialue on yksityisomistuksessa ja tällä hetkellä MTV-yhtiön käytössä. Nykyiset toimitilat on rakennettu 1967–1983. Pöllölaakson asuinalue rakennetaan suuren korttelipihan ympärille muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Rakennusmateriaali on osin punatiiltä kuten naapuritaloissa. Ilmalankadun ja Radiokadun kulmaan rakennettava tornitalo toimii kaupunkirakenteellisena maamerkkinä ja sopeutuu korkeutensa puolesta läheisiin vesitorneihin. Kaksi vesilinnaksi kutsuttua punatiilijulkisivuista vesitornia ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita, asemakaavalla suojeltuja rakennuksia. Yleinen jalankulkuyhteys kulkee Ilmalankadulta korttelin läpi Keskuspuistoon. Alueen lounaisosassa pieni maa-alue liitetään osaksi Keskuspuistoa. Suun terveydenhuollon palvelut uusiin tiloihin Kaupunki vuokraa toimitilat suun terveydenhuollon palvelujen käyttöön Meilahdesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Suun terveydenhuollon palvelut ovat toimineet Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitosrakennuksessa Ruskeasuolla vuokralla, mutta yliopisto on luopumassa näistä tiloista. Korvaaviksi tiloiksi vuokrattavat tilat peruskorjataan ja aikataulusuunnitelman mukaan ne valmistuvat kesällä 2020. Vuokrasopimus on solmittu kahdeksikymmeneksi vuodeksi hieman yli miljoonan euron vuosivuokralla. Sivu 6
4 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto Romanian mustalaiset Hyvinvointivaltio ? Ottaa keskushermostoon nämä joka kadunkulmassa istuvat kerjäläiset naukuu ain ohi mentäessä. Jotkut nuoret, tänä aamuna nuori äiti 9v poikansa kanssa Alepan edustalla antoi rahaa mukiin. Ymmärtäisin, jos omasta palkkapussista sen antaisivat. Eivät anna, antavat sen meidän köyhien, ikämme suorittavaa työtä tehneiden, köyhien suomalaisten pienistä eläkkeistä. Itse emme saa mitään yhteiskunnan tukia, emme koskaan saaneetkaan. Lapsiperheet, opiskelijat, saavat meidän köyhien nettoveronmaksajien kustannuksella kaikki yhteiskunn tuet, avut, koskaan tekemättä verollista työtä, ikänsä 40v, sitten tulee yksinäinen köyhä vanhuus, kuolema. Ei nuorempaa sukupolvea kiinnosta muu, kuin omat edut ja maailman pelastaminen ja siihen menee meidänkin ikämme nettoveronmaksajien pienet eläkkeet. Pankoot nuoret rahansa mihin ikinä haluavat, kun sen itse ensin ovat työtä tekemällä hankkineet + veronsa maksaneet ilman yhteiskunnan tukia, tulonsiirtoja, niinkuin meidän vanhojen oli pakko tehdä. Raivostuttaa joka aamu laskea rahoja, mitä on varaa ostaa ruokakaupasta tänään, tälle viikolle tarjouksista. En halua elättää vapaa-matkustajia, lusmuja, niitä tässä kaupungissa riittää. Olen niin vihainen, raivoissani, etten sanotuksi saa kiitos. Riistetty eläkeläis-Eeva Kahdeksas päivä Oy selvisi saneerauksesta ? Kahdeksas päivä Oy on saanut yrityssaneerauksensa päätökseen. Yhtiö tervehdytti liiketoimintansa laittamalla kulurakenteensa, markkinointinsa ja kulttuurinsa uusiksi. Alkuvuonna 2016 yhtiö irtaantui Huom! -ketjusta ja toteutti toimialan isoimman brändimuutoksen 2000-luvulla lanseeraamalla uuden Kahdeksas päivä -liikemerkin. Järjestelyn tavoitteena oli saattaa yhtiön toiminta oman liikemerkin alaisuuteen ja siten säästää franchising-kustannukset, joita maksettiin lähes 10% liikevaihdosta. Yhtiön suunnitelmana on samalla laajentaa kiinteistönvälitystoimintaa muihin asuntokaupan ja asumisen oheispalveluihin, joilla saadaan yhtiölle useampia tulovirtoja sekä parannetaan asiakaskokemusta. Vaihdos sujui huomattavasti ennakoitua raskaammin. Saman vuoden aikana muutoksen aiheuttama välittäjien vaihtuvuus oli kova, yhtiö menetti yhteensä vajaat 40 prosenttia välittäjistään. Toteutunut välittäjämäärän lasku osui yhtiöön myyntiliikevaihdon nopeana supistumisena, jolloin sen hetkinen kulurakenne oli yhtiölle liian iso ja kannattavuus romahti negatiiviseksi. Vaikka toimintaa sopeutettiin kahden vuoden ajan, osoittautui romahduksesta syntynyt velkataakka lopulta liian raskaaksi. Yhtiö päätti hakeutua yrityssaneeraukseen viime vuoden toukokuussa, järjestelläkseen kertyneet velat ja toimintansa uudelleen. Saneerauksen aikana yhtiö karsi kustannuksiaan yli 1,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimitiloihin sekä yhtiön toimintakulttuuriin. Onnistuakseen toiminnan uudistamisessa yhtiö vei läpi kulttuurin muutoksen, jossa koko henkilöstö otettiin mukaan toiminnan kehittämiseen sekä päätöksentekoon. Tämän takia myös kaikessa sisäisessä tiedottamisessa otettiin käyttöön täyden läpinäkyvyyden periaate, jossa hallituksella, johdolla ja henkilöstöllä on käytössään sama informaatio. Informaation ymmärtämisen seurauksena saatiin yhdessä tehtyä isoja rakenneuudistuksia mm. toimitilojen käytössä. Kiinteistönvälityksen digitalisaatio on kiihtynyt viime vuosina ja mm. toimipisteverkoston merkitys varsinaisen palvelun kannalta on käytännössä hävinnyt. ”Tällä hetkellä yhtiömme käyttää some-mainontaan kuukaudessa enemmän rahaa kuin toimitilavuokriin. Vuosi sitten suhde oli toisin päin.” summaa muutosta yhtiön toimitusjohtaja Jussi Karppinen. ”Tämä on tulosta enemmän henkilöstömme ajattelutavan muutoksesta kuin johdon kululeikkauksista.” jatkaa Karppinen. ”On varmasti asiakkaankin etu, että välityspalkkiossa hän maksaa suhteessa enemmän asuntonsa mainonnasta kuin välittäjien kahvitiloista.” heittää Karppinen. Yhtiö saavutti velkojiensa kanssa yhteisymmärryksen ja onnistuneen saneerauksen ansiosta Kahdeksas päivä Oy jatkaa edelleen yhtenä pääkaupunkiseudun johtavista välittäjistä ja onnistuttiin säilyttämään lähes 100 työpaikkaa. ? On se kummallista, että taas kerran suomi on valittu ykköseksi, euroopan hyvinvointivaltioksi. Onnellisimmat ihmiset asuu suomessa. Miksi en koe, näe sitä onnellisuutta, hyvinvointia? Hki kallio, on pelkkää köyhyyttää, kurjuutta, kuolemaa, pahoinvointia. Vuoden sisällä 3 yksin elävää, ikänsä suorittavaa työtä tehneet Suomen kansan nettoveronmaksajat, kuolivat kotiinsa. Leipäjonot kilometrin pituisia joka paikassa. Viimeisten tietojen mukaan suomalaisista 500 000 ihmistä syö päivittäin masennus-ahdistuslääkkeitä. loput hoitavat ahdistustaan alkoholilla. Kuka, tai mikä taho tekee näitä mielisairaita tutkimuksia, joita sitten media, TV1 julkaisee loukatakseen meitä, meidän köyhien, sairaiden eläkeläisten ihmisarvoa, siitä viimeisiä rippeitä, joita ei enää edes ole. Päättäjä poliitikot lyövät viimeiset naulat arkkuumme, vastuuttomilla päätöksillään. Tuli vaalit tai ei, aina sama lopputulos. Köyhä, ikänsä suorittavaa työtä tehnyt duunari, nyt eläkeläinen, pieni palkka, vielä pienempi työeläke koskaan ilman yhteiskunnan tukia, tulonsiirtyoja. Kaikenlainen valehtelu, polittiikkojen lupaukset paremmasta. Kurjuus syvenee, Eeva Kangasmäki 66v kallio Vyöhyketerapiaa ? ? Sarpo ? Seutukuntamme ei piakkoin ole enää entisensä. Muutaman viikon päässä on mullistava, rajat rikkova hetki. Erinomaista asiakaskokemusta kiivaasti tavoitteleva HSL on saanut monivuotisen urakkansa valmiiksi. Urakan, jonka suunnittelun ja tekemisen keskiössä HSL vakuuttaa olleen asiakkaan ja hänen tarpeensa. Jännää kuin lannanajo. Silmäilin vyöhykemylläyksen vaiheita internetistä. Pitävät näemmä mitä lupaavat. Sain erinomaisen hämmentävän asiakaskokemuksen. Uudistus henkii ajankuvan mukaista kustannusten kasvua, lisääntyvää valinnanvapautta ja uusia alueita. Kustannusten kasvua ei vanhassa pysyttelykään olisi hillinnyt. Luonnollisestikaan ei, pääkaupunkiseudulla kaiken pitääkin olla kallista. Eritoten meille kantakaupungissa asuville ratikkaa käyttäville porhoille. Pilettivaihtoehtoja on tarjolla niin että päätä huimaa. Sovellusasiantuntijoille lippuviidakossa seikkailu on kai lasten leikkiä, toisin kuin vanhanaikaisesti sanoilla leikkivälle pakinoitsijalle. Ja ehkä ulkomaiden turisteille. Tulee olemaan veikeätä katseltavaa ja kuunneltavaa kun hongkongilaisturisti utelee R-kioskin myyjältä miksei hän voi ostaa pelkkää lisävyöhykelippua, joka on halvempi kuin kertalippu. Tai haluaa välttämättä tietää mikä on eläkeläinen, jolle eläkkeen maksaa Kela. Parasta antia koko uudistuksessa ovat ilmeikkäästi kiemurtelevat, ikäkuluja kuntarajoja rikkovat vyöhykkeet A, B, C ja D. Mutta miksi vain neljä? Maakuntiakin piti oleman 18, miksei sitten vyöhykkeitä? 18 pikkuruista vyöhykettä näyttäisi kartalla mukavalta ja antaisi taatusti erinomaisia asiakaskokemuksia. Muutoinkin syheröistä viivaa piirrellessään suunnittelijan kynä olisi saattanut lipsauttaa sukulaismiehen talon vahingossa halvemmalle vyöhykkeelle. Tai vyöhykeraja sattuisi kulkemaan niin, että Rahkolan aseman (nimi muutettu) eteläpääty jäisi eri vyöhykkeelle kuin pohjoinen. Asiakas ja hänen tarpeensa olisivat sellaisissa tapauksissa ehdottomasti suunnittelun ja tekemisen keskiössä. Olisi se niin masentavan arkipäiväistä, jos olisi vain yksi hinta ja yksi vyöhyke. Pääkaupunkiseutu. Helsingin vaalipiiristä valitaan 22 kansanedustajaa Arkadianmäelle H elsingin vaalipiiri on yksi Suomen eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Sieltä valitaan 22 eli 11 prosenttia kaikista kansanedustajista. Helsingin vaalipiiri perustettiin vuonna 1952, mitä ennen kaupungin alue kuului Uudenmaan vaalipiiriin. Helsingin vaalipiiri käsittää vain Helsingin kaupungin. Se on Suomen eduskuntavaalien vaalipiireistä ainoa, joka käsittää vain yhden kunnan, mutta tämän yhden kunnan suuren asukasluvun takia Helsingin vaalipiiri on Suomen vaalipiireistä se, josta valitaan toiseksi eniten kansanedustajia, eniten kansanedustajia valitaan Uudenmaan vaalipiiristä. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia sen mukaan, mikä on vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 14.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 3.-9.4. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Oma vaalipiiri mainitaan äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa keskiviikkona 3.4. ja päättyy tiistaina 9.4. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivä on sunnuntaina 14.4. ja silloin kaikki äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Vaalipäivänä saa äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa. Ennakkoäänten laskenta aloitetaan jo vaalipäivän äänestyksen ollessa käynnissä. Vaalipäivän äänien ääntenlaskenta aloitetaan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan kello 20 alkaen, jolloin ennakkoäänten laskenta on pääosin valmis. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Helsingin vaalipiirissä viime eduskuntavaaleissa eniten paikkoja eduskuntaan sai kokoomus, edustajia 6. Vihreät sai 5 ja demarit 4. Perussuomalaiset puolestaan saivat 3, vasemmistoliitto 2 sekä Keskusta ja RKP molemmat yhden paikan.-j.a. Kallion kirjastossa musiikkipaja lapsille ? Kallion kirjastossa järjestetään 6.4. musiikkipaja lapsille kello 12-15, Kupolisali. Paikalla on erilaisia soittimia ja ohjaaja, joka neuvoo. Voi löytyä soitin jolla aloittaa musiikkiharrastus. Musiikkipaja sopii 4-10-vuotiaille. Mukaan voivat tulla sekä ne, jotka eivät ole koskaan soittaneet että soittamista harrastaneet. Pajassa voi piipahtaa nopeasti tai viipyä pitempään. Mukaan voi tulla koko perheen voimin. Ohjaajana on musiikkipajassa musiikkipedagogi Hannu Annala, joka on kehittänyt eläinkuvanuotteja ja muita soittamisen oppimista helpottavia tekniikoita. Osallistuvan budjetoinnin ehdotukset syksyllä äänestykseen ? Osallistuvan budjetoinnin suunnitelmia voi muokata 8.4. saakka OmaStadi -palvelussa. Helsinkiläiset ovat tehneet lähes 1300 ehdotusta. Tavoitteena on tehdä ehdotuksista mahdollisimman hyviä suunnitelmia yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Parhaillaan ehdotuksista tehdään toteutuskelpoisia suunnitelmia. Hiomalla suunnitelmat kuntoon varmistetaan se, että ne etenevät äänestykseen syksyllä. Helmikuussa järjestettiin alueellisia työpajoja, joissa kaikki Helsingin suurpiirit ja yksi yhteinen koko kaupungin kattava työpaja keskittyivät paikallisten ehdotusten hiomiseen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tässä vaiheessa moni alkuperäinen ehdotus yhdistyi toiseen ehdotukseen, jolloin saatiin edistyneempiä suunnitelmia joilla on parempia mahdollisuuksia edetä kohti äänestystä. Stadiluotsit ovat järjestäneet useita suunnitelmaklinikoita, joissa on saanut apua ja tietoa suunnitelman työstämisessä. OmaStadi-palvelussa sai viime joulukuun alkuun saakka tehdä ehdotuksia asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Suosittuja teemoja olivat muun muassa asukastilat, kulttuuriprojektit, liikuntapaikat ja ympäristöasiat. Osallistuvan budjetoinnin avulla asukkaat voivat todella tehdä Helsingistä vielä toimivamman ja viihtyisämmän kaupungin. Helsinki avaa vuosittain 4,4 miljoonaa euroa budjetistaan, jolloin asukkaat voivat olla mukana päättämässä siitä, mihin nämä rahat käytetään. Helsingin suurpiireille on suunnattu omat budjetit, joiden pohjalta suunnitelmia voidaan toteuttaa.
5 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 ? ? Heinänen Vyöhyketerapiaa Rohkeus auttaa ? Olin kutsuttu aprillipäivää seuraavana päivänä Pääkaupungin Turvakodin 40-vuotistapahtumaan julkistamaan Tarja Heiskasen kirjoittamaa historiikkia ” Rohkeus auttaa. Pienen yhdistyksen matka väkivaltatyön asiantuntijaksi”. Ajatella! Muistanhan tuon 2.4.1979 kuin eilisen päivän Myllypurossa Neulapadontiellä, jossa vapautuneet seurakunnan nuorisokodin tilat saatiin kaupungin lastensuojelujohtaja Kaarina Heinosen puollolla. Huoneiston saaminen tähän uudenlaiseen tarkoitukseen ei asujaimiston pelkäävistä asenteista johtuen ollut vaivatonta. Ennakkoluulot jylläsivät. Kyseessä oli Ensi kotien liiton projektin Helsinkiin sijoittuva osio RAY:n ratkaisevalla tuella ja kokeiluun myötämielisesti suhtautuvien vapaaehtoisten innolla. Kolmivuotiseen kokeiluun osallistuivat myös kolme muuta ensikotiyhdistystä eli Turun, Oulun ja Kotkan turvakodit. Nyttemmin Ensija turvakotien liiton 30 jäsenellä on turvakoteja kautta maan 17. Lisää tarvitaan. Karjalaisen historiikki kertoo kehityksen valtakunnalliseksi asiantuntijaksi. Tie on ollut kaita ja taisteluja täynnä. Perinteistä asennevastustusta on ilmennyt hyvinkin odottamattomilta tahoilta. Savolaiset laulavat hymnissään ”mun muistuu mieleheni nyt” – niin minäkään en unohda nimimerkkien minulle lähettämiä kakkapaketteja enkä muitakaan henkilööni ja perheeseeni kohdistettuja solvauksia. Aviomiehenikin sai haukut, kun salli minun kirjoittaa mitä kirjoitin perheväkivallan olemuksesta. Enemmistö tuon ajan muistoista ovat positiivisia kertoessaan tuloksista, joihin sitkeydellä edettiin. Tänään puhutaan perheväkivallan ohella lähisuhdeväkivaltatyöstä. Vanhuksen kaltoinkohtelu on tunnistettu todelliseksi. Juhliva PKT eli 40vuotinen Pääkaupungin Turvakotiyhdistys tarjoaa Mieserityinenja Naiserityinen osastoillaan apua niille, jotka haluavat selviytyä omasta väkivaltaisuudestaan lähimmäistään kohtaan! Kun Amsterdamissa turvakotinaisten konferenssissa ainoana suomalaisosallistujana 1978 esittelin meidän suomalaisten suunnittelevan sellaista turvakotia, jossa lasten hyvinvointi olisi keskeinen tavoite ja kartettaisiin uhrin ja syyllisen oikopäistä tivaamista, minua moitittiin kovasti. Italialaiset osanottajat sanoivat jopa ”natsiksi”. Halukkuutemme luoda yhteistyöverkosto muiden ammattikuntien kanssa perheiden auttamiseksi torjuttiin mm. ”naistentaloissa”, kuten ruotsalaiset tuolloin salassa pidettyjä turvakotejaan nimesivät. Onneksi meillä oli omat kokemusperäiset sävelet nuotistossamme. Englannissa Erin Pizzey ystävineen oli vuodesta 1971 perustanut turvakoteja salaisin osoittein ja miehiltä kiellettyinä. Saksalaisten turvakotinaisten painotuotteissa kuvitus oli raadollisinta, mustiksi hakattuja silmäkulmia ja lastoitettuja käsivarsia sekä itkeviä pelkääviä lapsia hytisten äitiensä helmoissa. Suomalaisena turvakotilogona toimi taiteilija Ulla Lahikaisen toteuttama piikikäs kaksosperhe ruukussaan. Isällä on jopa kuhmu päässä, mutta pariskunta tukeutuu lämmöllä toisiinsa. ”Hellyydellä” – julistettiin kestäväksi elämänohjeeksi. Tällöin perheen pienokainen tohtii heidän sylissään hymyhuulin uinahtaa. ”Karusta maasta saattaa hyvinkin kasvaa piikikkäitä hahmoja, mutta ratkaiseva on lapsen turvallisuudentunne”. Pääkaupungin Turvakodin asiakkaiden, henkilökunnan ja vapaaehtoistukijoiden yhteistyö on tuottanut mainioita ”jippoja”, kulttuurikukkia vaikeuksia kohdanneille perheille. Kuvitukseksi valitsin lahtelaisen kuvanveistäjä Timo Ruokolaisen ”Turre, turvakoiran” Steniuksentielle Haagaan muuttaneen turvakodin pihanvartijaksi ja lasten omaksi leikkikaveriksi. Hänen vaimonsa tekstiilitaiteilija Liisa Ruokolainen puolestaan valmisti Turrelle pyhäja talvikäyttöön ulkoilupuvun. Vapaaehtoinen rakennusmestari Tapio Ahonen suunnitteli vartijalle kopin, jossa lasten sopii turvallisesti ideoida mielikuvitusleikkejä. Niin ikään lapsiasiakkaita varten kymmenen Naivistit Iittalassa –näyttelyn taiteilijaa sommittelivat hellyttävine kuvineen ja sadunkertojaystävineen ikioman ”Enkelipeili” –satukirjan, mainion ja ikioman. PKT:n alkuaikojen pitkäaikainen pj. Pirkko Lahti teki paitsi mielenterveystyössä laajalti muuallakin uraa uurtavaa työtä. 1993 haastattelussa Leena Teinilä-Huittiselle Kotilääkäri-lehteen hän totesi tarinoilla olevan selvä yhteys ihmismielen syvimpään: ”Tarinat sekä kuvat herättävät meissä erilaisia mielikuvia, jotka voivat vaikeassa elämäntilanteessa olla ratkaiseva selviytymiskeino.” Alkuaikoina korostettiin, että pelkkä turvakotien olemassaolon tiedostaminen vaikuttaa ennaltaehkäisevästi perheväkivaltaan eli pahoinpitelijää estää jo tieto niiden puolisolle tarjolla olevasta avunsaantivaihtoehdosta. Joka tapauksessa turvakoteja ja muita helpottavia puuttumisia kannanottoja tarvitaan; ilmiö koskettaa meitä kaikkia eli eri ikäryhmiä, sukupuolia, uskontoja ja kasvukokemuksia myöten. Aira Heinänen ? ? Runopalsta Minne vie linnuntie? Päivät nää jälkeen jää, illat öihin vajoaa. Jos yöllä voisinkaan nousta ylös katsomaan. Minne vie linnuntie, minne siivet lennättää? Päivät nää jälkeen jää, yöt usein mun yllättää. Kun kuu ei noussutkaan saan jäädä arvaamaan. Minne vie linnuntie, minne siivet lennättää? Päivät nää jälkeen jää, paljon saamme unohtaa. Ootan kuuta nousevaa, jos pääsen näkemään. Minne vie linnuntie, minne siivet lennättää? Päivät nään jälkeen jää, aamut arjen avartaa. Emme jää arvaamaan, nousen ylös katsomaan. Minne vie linnuntie, minne siivet lennättää? Toivo Levanko lyyrikko Helsinki rakentaa biohiileen perustuvan hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan Maunulanpuro. Kuva: Kajsa Rosquist. ? Helsinki rakentaa hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan Asesepäntien ja Veturitien risteyksen kaakkoispuolelle kevään 2019 aikana. Rakenne puhdistaa muun muassa raskasmetalleja ja ravinteita Asesepäntieltä ja sen viereiseltä pienteollisalueelta tulevista hulevesistä ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Tavoitteena on muun muassa Haaganpuron taimenkannan suojeleminen. Hulevesirakenteen suodatusaltaan kohdalta Asesepäntien eteläpuolelta joudutaan poistamaan muutamia puita. Puut poistetaan jo maaliskuussa. Näin vältetään lintujen pesinnälle aiheutuvaa haittaa. Toteutettavassa rakenteessa hulevedet ohjataan hulevesiviemäreistä matalaan altaaseen, jonka pohjalla on suodatuskerroksena murske-biohiili-yhdistelmää. Biohiili soveltuu huokoisuutensa, kestävyytensä ja suuren ominaispinta-alansa vuoksi hyvin hulevesien käsittelyyn, sillä se pidättää vettä ja haitta-aineita. Altaaseen istutetaan tiheä pajukko, joka haihduttaa vettä ja sitoo itseensä ravinteita sekä epäpuhtauksia. Suodatusjärjestelmän poistoputken suulle kokoojakaivoon tehdään sulkuluukku, joka tarvittaessa estää hulevesien virtaamisen Maunulanpuroon ja helpottaa öljyntorjuntatoimia mahdollisissa vahinkotilanteissa. Hulevettä on kovilta pinnoilta kertyvä sadevesi ja lumen sulamisvesi, joka ei pääse imeytymään maaperään. Kaupunkialueiden hulevedet keräävät esimerkiksi katoilta ja teiltä runsaasti raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka ovat peräisin muun muassa eroosiosta, liikenteestä ja erilaisista pinnoitteista. Heikkolaatuiset kaupunkialueiden hulevedet kuormittavat ja rehevöittävät kaupunkivesistöjä, puroja ja merenlahtia. Hulevesien suodatusmenetelmillä hulevesiä pystytään puhdistamaan tehokkaasti ennen niiden johtamista luonnonvesistöihin. Ympäristöministeriön rahoittaman Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeen tavoitteena on lähivesien ja Itämeren suojelu. Hanke kuuluu ravinteiden kierrätyksen ja vesienja merenhoidon kärkihankkeisiin. Hankkeessa pyritään löytämään kaupunkirakenteeseen soveltuvia hulevesien hallintaja puhdistusmenetelmiä ja testaamaan biohiiltä uutena suodatusmateriaalina. Hanke toimii Helsingin ja Turun koordinoiman Itämerihaasteen puitteissa. Itämerihaaste on kansainvälinen verkosto vesiensuojelutoimia toteuttaville paikallisille tahoille Itämeren valuma-alueella. Helsingissä Itämerihaastetta toteutetaan kaupungin hallintokuntien tiiviinä yhteistyönä.
6 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 ? ? Päivyri ? ? Veli-Matti?Hynninen Nimipäivät: Viikko 14 Ke 3.4. Veeti, Sampo To 4.4. Ukko Pe 5.4. Ira, Irina, Irene La 6.4. Ville, Vili, Jami Su 7.4. Allan, Ahvo Viikko 15 Ma 8.4. Suoma, Suometar Ti 9.4. Elias, Eelis, Eeli Ke 10.4. Tero To 11.4. Minea, Verna Pe 12.4. Julia, Julius, Janna La 13.4. Tellervo Su 14.4. Taito Viikko 16 Ma 15.4. Linda, Tuomi Ti 16.4. Patrik, Jalo Maailman rakastetuin nainen ? Maailman rakastuin ja ihailluin nainen, Neitsyt Maria, juhlii suuren paaston keskellä. Marian ilmestyspäivän saarnoissa esitellään Marian eri puolia , hänen esimerkillistä olemustaan, nöyryyttään ja ennenkaikkea hänen keskeistä rooliaan koko pelastushistoriassa. Varhaisin perimätieto ei kuitenkan ollut kovin kiinnostunut Mariasta. Marian muut pojat, Jeesuksen veljet, eivät olleet suopeita äidilleen Jeesuksesta. Ignatios kiteytti Marian keskeisen roolin: ”Jeesus on lihaan tullut Jumala – sekä Mariasta että Jumalasta syntynyt.” Näistä aineksista saatiin hyvä aihe neitsytkultille. Apostolisessa uskontunnustuksessa toistamme iloisesti: ”syntyi neitsyt Mariasta. Marianpäiväsaarnani tarkoituksena Kallion kirkossa ei ole ”pusertaa” uskoa neitseestäsyntymisen ihmeeseen. Saarnan tehtävä ei ole esitellä, puhua Mariasta tai jostakin. Saarnaaja on Jumalan toiminnan, evankeliumin sisällä, osa evankeliumia. Saarnaaja ei puhu Mariasta vaan Mariassa. Samoin kuin saarnan tehtävä ei ole puhua lohdutuksesta vaan lohduttaa. Saarnan ydinsana on rakkaus. Tuttu raamatunkohta Korintolaiskirjeestä kiteyttää: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.” Saarna ei ole Jumalan esittelyä, vaan puhetta Jumalassa. Kun saarnaan, kuulijalle tulisi ilmestyä Jumala. Saarna on uutta luova tapahtuma (creative event), jossa läsnäoleva Jumala koskettaa saarnaajaa ja kuulija Pyhän Hengen välityksellä. Saarna ei ole informaatiota, opettamista, se eroaa kaikesta muusta puheesta siinä, että siinä ilmestyy itse Jumala. Hän on Hengen kautta todellisesti läsnäoleva tässä ja nyt. Saarna välittää jumalallisen ajatuksen, tunteen, näkemyksen, käsitteen, kuvan tai mielikuva. Saarna puhaltaa ja sytyttää Hengen. Pastori Jussi Rytkönen teki Kotimaa-lehdessä ravistelevan haastattelun dogmatiikan professori Miikka Ruokasesta. Vaikka vuosikymmenet on puhuttu saarnan kriisistä, kriisin kourissa taidamme ollakin me saarnaajat. Olisiko puhuttava saarnaajan kriisistä? Ruokanen hätkähdyttää. Touhu seis!° Papit rukoilemaan, lukemaan Raamattua, käymään messussa, ei vain toimittamaan vaan elämään jumalanpalvelusyhteydessä. Marianpäivänä saarnaajan pitää siis kysyä mitä Maria nyt merkitsee meille? Miten suuren rakkauden ja hellyyden Jumala lahjoittaakaan meille ja maailmalle Marian kautta. Miten huyvä on tietää ja tuntea, että Maria rukoilee muiden pyhien kanssa meidän puolestamme juuri nyt. Aina kun käyn auton rattiin rukoilen: ”Pyhä Maria Jeesuksen äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä.” Professorin mielestä myös Lutherin ajattelua tulee lähestyä Pyhää Henkeä koskevasta opetuksesta (pneumatologiasta) käsin. Vanhurskauttamisessa ihminen ei osallistu vain Jumalan ominaisuuksiin, joita ovat esimerkiksi pyhyys, vanhurskaus, rakkaus ja kuolemattomuus vaan vielä paljon enemmän: Jumalan edellytksettömässä hyväksynnässä, vanhurskauttamisessa ihminen on osa Jumalan olemusta. Me elämme Jumalassa, Jumala elää meissä Pyhässä Hengessä. Ruokanen painottaa kirkkoisien lailla samanaikaista osallisuutta Kristuksen jumalalliseen persoonaan sekä Kristuksen työhön, hänen ristiinsä ja ylösnousemukseensa. Kirkon tulee rohjeta tehdä sekulaarin yhteiskunnan eetoksen vastaisia ratkaisuja. Uskon tiedollista puolta ei pidä väheksyä, älyllisiin haasteisiin on kyettävä vastaamaan. Hän viittaa professori Seppo A. Teinosen kuuluisaan näkemykseen kirkon uudistamisesta: On luovuttava poliittisesta korrektiudesta, koska kirkon on on oltava kirkko. Rakkaan läsnäolon merkityksen paljastaa hänen poissaolonsa. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 3.4. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 4.4. klo 18. Suvi-Maria Roine. Iltakirkko pe 5.4. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Radiojumalanpalvelus Kallion kirkosta su 7.4. klo 10. Riikka Reina. Seurakuntaa pyydetään saapumaan 9.50 mennessä. Iltakirkko ma 8.4. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 9.4. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 10.4. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 11.4. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 12.4. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10. Jaana Partti, Vivika Oksanen, Kamarikuoro Värinä, joht. Noora Hirn. Tuomasmessun ehtookellot la 13.4. klo 17. Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi. Maanantain ahtisaarna 15.4. klo 18. Jeesus Getsemanessa. Hiljaisen viikon iltamessu ja ahtisaarna Jaana Partti ja kanttorina Tommi Niskala. Tiistain ahtisaarna 16.4. klo 18. Jeesus tutkittavana. Hiljaisen viikon iltamessu ja ahtisaarna Visa Viljamaa. Keskiviikon ahtisaarna 17.4.klo 18. Jeesus tuomitaan. Hiljaisen viikon iltamessu ja ahtisaarna Marja Kotakorpi. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa 4.4. Sydänten runoilija – ensimmäinen. Saima Harmaja -elämäkerta. Tekijä Ritva Ylönen haastattelijanaan. Päivi Istala. 11.4. Savolainen viäräleuka näyttelijä Heikki Kinnunen. Päivi Istala haastattelee. Radiojumalanpalvelus Kallion kirkosta su 7.4. klo 10. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Riikka Reina, avustavana pastorina Visa Viljamaa, kanttorina Tommi Niskala, urkurina Olli Pyylampi, tekstinlukija Paavo Huotari, kuoro: Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, diakoni Kati Helin. Lastenpääsiäisvaellus 9.– 12.4. ja 16.–17.4. Seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Hiljaisen viikon tapahtumista yhdessä ihmetellen ja monin aistein. Sopii myös lapsiryhmän pienimmille. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen. Tiedustelut: tytti.friberg@ evl.fi. Virsilauluhetki la 13.4. klo 13. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Markuksen evankeliumin draamaesitys ma 15.4. klo 19 Kallion kirkossa. Näyttelijä Pauli Mahlamäki Tornion kaupunginteatterista. Vapaa pääsy, kesto n. 1 h. Äänenmurros keskusteluja kirkon rajapinnassa ti klo 1819 paneelikeskusteluissa annetaan REDIn Sillalla ääni ihmisille, asioille ja ilmiöille, jotka on perinteisesti kirkossa vaiettu tai vaiennettu. Nyt on uudenlaisen äänenmurroksen aika. Aiheena 16.4. Sateenkaaren alla. Vaihtuvia vieraita keskusteluun johdattelevat Mio Kivelä ja Mari Mattsson. Kirkkokyyti kiirastorstain messuun 18.4.2019 klo 14. Jos et pääse yksin Kallion kirkkoon, invataksi hakee sinut sovitusti kotoa ja vie sinut takaisin messun jälkeen. Kirkossa saat apua tarvittaessa. Kuljetus on maksuton. Kuljetuksen voit sopia kirkkoherranvirastosta to 11.4. mennessä p.092340 3600, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke 12-17. In manus tuas– Sinun käsiisi, Herra pe 19.4. klo 18. Ristin tie keskiaikaisin sävelin. Visa Viljamaa, Anima mea, Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 9.4. klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 3.4. ja 10.4. klo. 13. Kallion kirkon kappelissa. Kukkoeteisen kutojat ma 8.4. ja 15.4. klo 16. Teatteri Kallio. Sukkapiiri punainen lanka ke 10.4. klo 18 Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule yhteiselle aamiaiselle puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 3.4., 10.4., ja 17.4. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke 3.4., 10.4. ja 17.4. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kaikenikäisten messu Elämänleipäkirkko ke 3.4. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu ja Dagmar Õunap. Messu su 7.4. klo 11. Petri Patronen, Dagmar Õunap. Unkarinkielinen messu su 7.4. klo 11. Kiinankielinen messu su 7.4. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 7.4. klo 16. Petri Patronen. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 11. Pauliina Lindfors ja Vivika Oksanen. Laulamme yhdessä Hoosiannaa! Kiinankielinen messu su 14.4. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 14.4. klo 16. Rami Niemi. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Nallekoplan konsertti – Lasten perjantai 5.4. klo 10 –10.30. Nallekoplan musiikkituokio sisältää tuttuja ja uusia lastenlauluja, leikitystä ja liikennevalistusta. Lisäksi kerrotaan poliisin työstä ja siitä, mistä saa apua hädän hetkellä. Vapaa pääsy. Poliisisoittokunnan Nallekopla-lastenorkesteri konsertoi ja kertaa liikennesääntöjä Alppilan kirkolla 5.4. klo 10. Konserttiin on vapaa pääsy, tervetuloa! Brahen leikkipuiston pääsiäismuskari pe 12.4. klo 10.30 Brahen leikkipuistossa Lastenohjaaja Tuulikki ja Pauliina pappi laulattavat ja leikittävät perheen pienimpiä. Pääsiäisyön messu ja ateria la 20.4. klo 22 Alppilan kirkolla. Messun jälkeen kierretään kulkueena kirkon ympäri, josta astutaan kärsimysvapaaseen juhlapöytään. Vegeillallisessa hyödynnetään hävikkiruokaa, jonka valmistaa ravintoasiantuntija Charlotta Hyttinen yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Juhlasta tulee juhla, kun moni on mukana omine lahjoineen. Tule mukaan valmistelemaan juhlatilaa, tekemään ruokaa, tai avustamaan messussa! Ole yhteydessä Petri Patroseen, petri.patronen@ evl.fi tai 050 5756550. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta kevätesitteestä tai helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta. Päiväkansa 60+ ma 8.4. ja 15.4. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 8.4. klo 17–18. Iltaruoka ke 3.4. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 € hintaan. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Kangaspuukerho ti 9.4. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan Tiistairuokailu 9.4. ja 16.4. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe klo 10– 12. 5.4. Nallekoplan konsertti klo 10-10.30. ja 12.4. Istutetaan rairuohoa. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12– 14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Pablo Péres 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon tornitalo sekä asuntoja noin tuhannelle ? Soteja maakuntauudistuksesta johtuviin muutostarpeisiin on varauduttu vuokrasopimuksessa olevalla irtisanomisehdolla, jonka mukaan sosiaalija terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuosien 2020–2021 aikana päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman korvausvelvoitetta. Uudet toimitilat sijaitsevat osoitteessa Haartmaninkatu 1. Asiakkaiden hoitotilat ja henkilökunnan taustatyötilat sijoitetaan pääosin rakennuksen katutasolle ensimmäiseen kerrokseen. Haartmaninkatu 1 rakennuksen omistaa erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt, joka on vuokrannut tilat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.
7 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Merihaassa kokeiltiin kestävämpiä rutiineja Lämmityksessä ja pyykinpesussa ? Tutkijat kymmenestä eri Euroopan maasta ovat pyrkineet ymmärtämään kotitalouksien arjen energiakäytäntöjä sekä mahdollisuuksia haastaa totuttuja rutiineja ENERGISE-tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. Hankkeen ytimessä ovat olleet Living Lab -kokeilut, joissa kotitaloudet ovat haastaneet itsensä vähentämään energiankulutusta lämmityksessä ja pyykinpesussa. Kokeilut on toteutettu samanaikaisesti kahdeksassa Euroopan maassa syksyllä 2018 ja niissä on ollut mukana 308 kotitaloutta. Suomesta mukana oli 18 kotitaloutta Helsingin Merihaasta ja 19 kotitaloutta Porvoosta. Tavoitteena oli yhdessä kotitalouksien kanssa miettiä keinoja energiankulutuksen vähentämiseen kodeissa. Kokeilun kohteiksi valikoitui kaksi arkista, mutta hyvin erilaista rutiinia, eli lämmitys ja pyykinpesu. – Lämmitys siksi, että se vie suurimman osan kotitalouksien arkisesta energiankäytöstä. Pyykinpesu taas on käytäntö, joka on muuttunut huimasti vuosikymmenien aikana, kun sekä teknologia että puhtausnormit ovat muuttuneet, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Senja Laakso. Tutkijoita kiinnosti selvittää, miten tällaisia kasvavaa kulutusta ruokkivia normeja saadaan kyseenalaistettua ja muutettua. – Se on keskeistä, jos halutaan saada energiankulutus laskuun, Laakso toteaa. Pyykinpesu väheni noin kolmanneksella Kotitaloudet tavoittelivat pyykinpesukertojen puolittamista sekä lämpötilan laskemista 18 asteeseen. Kotitaloudet Suomessa onnistuivat vähentämään pyykinpesukertoja noin kolmanneksella. Sisälämpötilat laskivat noin yhdellä asteella. Myös sopivaksi koettu sisälämpötila laski asteella. – Kiinnostavaa oli, miten esimerkiksi pyykinpesurutiineja kyseenalaistettiin. Kun ennen vaate saattoi mennä pesuun automaattisesti yhden käyttökerran jälkeen, nyt osallistujilla oli käytössään erilaisia valikoimia vaatteiden puhtaana pitämiseen pidempään, ja tarvetta pesemiselle arvioitiin tarkemmin, kertoo tutkijatohtori Eeva-Lotta Apajalahti Helsingin yliopistosta. Menetelmä säästi aikaa, ja osallistujien mukaan pyykinpesusta tuli rennompaa ja mukavampaa kun sitä ei tarvinnut tehdä koko ajan. Korjausmaraton starttaa Kalliosta 26.-27.4. ? Yhteisöllinen Korjausmaraton -tapahtuma haastaa kaikki mukaan korjaamaan, fiksaamaan, huoltamaan ja parantamaan 26.-27.4. Otetaan korjaamiseen yhteisspurtti ja nostetaan mummotaidot arvoon. Koska korjaaminen ei välttämättä ole se hauskin ajanvieton muoto, päätti Kalliolaisen käsityötila Verstas247:n porukka keksiä aiheen tiimoilta yhteisen Korjausmaraton -haasteen. Tehdään korjaamisesta yhdessä hauska ja palkitseva urheilusuoritus. Idea on yksinkertainen Korjausmaraton -tapahtuman ideana on kerätä nurkista kaikki korjausta, viilausta, keväthuoltoa ja entrausta vaativat vaatteet ja tavarat, ja laittaa ne kerralla kuntoon yhdessä tuumin. Aikaa on 24 tuntia. Kaivetaan esiin ne vihoviimeiset projektipinot, ja tehdään käytännön ympäristötekoja. – Joka kevät mä ajattelen, et mä huollan nää mun talvitakit ja -kengät. Joka syksy mä huomaan, että jätin sen tekemättä. Yhteistsemppi on tarpeen, tunnustaa Katja Viberg Verstas247:lta. Korjatut tavarat sekä koko itse prosessi kuvataan ja dokumentoidaan yhteiseen pottiin somessa #korjausmaraton -hästagin alle. Samalla tuodaan näkyväksi se, miten vanhaa korjaamalla pienennetään omaa hiilijalanjälkeä monella tapaa. – Mulla on korjauspinossa odottamassa monta lempivaatetta. Kun vaan saisi aikaiseksi! toteaa Kati Verstas247:lta. Korjaamisen tsemppaaminen Korjausmaraton-tapahtuman tavoitteena on kannustaa ihmisiä korjaamaan ja korjauttamaan vanhaa uuden hankkimisen sijaan. – Korjatessa kiinnittää huomiota myös tuotteiden laatuun, sillä laadukkaat tuotteet ovat usein helpommin korjattavissa. Laadun tunnistaminen auttaa myös uusien tuotteiden hankinnassa, toteaa Katja Viberg Verstas247:lta. Korjausmaratonilla päästään myös nostamaan esiin korjauspalveluita tarjoavia yrityksiä. Niitäkin voi olla yllättävän paljon, ja ne monesti ovat pieniä paikallisia yrittäjiä. Luodaan yhdessä näkyvyyttä korjaamiselle. Tavoitteena on kasvattaa Korjausmaratonista valtakunnallinen ja vuosittainen tapahtuma, kuten Siivouspäivä. Verstas247 kannustaakin järjestämään omia korjausiltamia myös ympäri Suomen ja koko maailman. Jokainen voi osallistua. Korjausmaraton on ilmainen tapahtuma. Osallistua voi monella tapaa. Yhteiskorjaussessiot ja -iltamat Verstas247:lla tule mukaan! Verstas247:lla Kalliossa on ovet avoinna ja laitteet käytössä 24h, kerää siis vain nurkista korjausta vaativat tavarat ja tule korjaamaan ne kisahengessä! Kallion Uusien Marttojen korjausteemailta Setlementtitalolla perjantai-iltana Ilmoita oma tapahtumasi listalle! info@verstas247.fi Etätreenit omalla porukalla korjaa kavereiden, tuttavien, naapureiden ja miksi ei tuntemattomienkin kanssa ja pidä #korjausmaraton missä vain! Ilmoita siitä Facebook tapahtumassa niin olette mukana innostamassa muitakin korjaamiseen. Etsi oppia kirjastolta Kallion kirjasto kokoaa viikoksi esille korjausteemaiset kirjanostot, käy tutustumassa ja etsimässä inspiraatiota! Yhteistyökumppanina tarjoa palvelua/korjauskonsultointia, pidä työpaja/avoimet ovet, tee hyvä diili jaettavaksi, sponsoroi urheilujuomaa ja hikinauhoja, markkinoi hastagilla #korjausmaraton / #mendingmaraton Verstas247:n tiloissa tai omalla toteutuksella. Ota yhteyttä: info@verstas247.fi Alppiharjun Josafatinkallioiden alle maanalainen sähköasema? ? Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy 12. Alppiharjun puistoja katualueen asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos koskee Alppiharjussa sijaitsevaa puistoja katualuetta. Kaavaratkaisu mahdollistaa maanalaisen sähköaseman rakentamisen Josafatinkallioiden alle sekä kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja puutarhataiteen kannalta arvokkaan puiston suojelemisen. Tavoitteena on sähköverkon varmuuden parantaminen laajentuvassa kantakaupungissa. Alueelle on suunniteltu maanalainen sähköasema. Sähköaseman maanpäällisiä, näkyviä osia ovat sisäänajoluiska Wallininkadun sillan länsipuolella, ilmanvaihtorakennus Kirstinkadun varressa sekä hätäpoistumistie Josafatinkadun varren kallioleikkauspinnassa. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Josafatinkalliot säilyvät arvokkaana puistona. Sähköaseman rakentamisella parannetaan sähkönjakelun varmuutta kasvavan ja tiivistyvän kantakaupungin alueella. Kaavaratkaisu on voimassa olevan uuden yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Alue on tällä hetkellä rakennettua puistoa. Alppiharjussa avokallioisella ja jyrkällä rinnealueella sijaitseva puisto rajautuu kaikilta sivuiltaan katualueisiin. Puistosommitelma on sovitettu hienovaraisesti kalliomuotoihin. Kallioiden lomassa kulkee sorapintaisia ja liuskekivettyjä käytäviä ja portaita. Puistoaukiot ja oleskelupaikat sijoittuvat kallioiden suojaan. Puiston keskellä on kaksi kallioihin rajautuvaa vesiaihetta. Vesiaiheiden välissä kulkee kivetty puro ja vesiputous. Puiston länsiosassa on rinteeseen pengerretty amfiteatteri. Puiston kasvillisuus on runsaslajinen. Nurmialueita on vähän ja ne keskittyvät kalliorinteen alle Helsinginkadun varteen. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1985. Kaavan mukaan alue on katuja puistoaluetta (VP). Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Sähköaseman toteuttamisesta vastaa Helen Sähköverkko Oy. Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia. Kallion Porthaninpuistikosta poistetaan poppeleita ? Kolmen poppelin ryhmä poistetaan ja leikkialueen muut puut sekä kadun varren poppelit pienennetään. Puistikon poppelit ovat berliininpoppeleita,Populus x berolinensis. Poppeleista on aika ajoin pudonnut isoja oksia. Hoitotoimilla voidaan ehkäistä mahdollisia vahinkoja mm. läheisellä leikkialueella. Staran arboristit tekevät työn 25.3. alkavalla viikolla. Portahaninpuistikko sijaitsee Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulmassa. Takeover -tempaus Kallion kirjastossa ? Huhtikuussa Kallion kirjastossa vietetään järjestöja businessmaailmasta tuttua Takeover-tempausta. Kallion lukion opiskelijat ottavat ensin vastuulleen Kallion kirjaston sosiaalisen median kanavat yhden viikon ajaksi. Tämän jälkeen torstaina 11.4. lukiolaiset tulevat koko päiväksi töihin kirjastoon. Kun siis #KallioTakeOver päivänä to 11.4. asiakas tulee kirjastoon, vastassa onkin kirjastotyöntekijän sijaan lukiolainen. Takeoverin päätyttyä lukiolaiset pitävät kirjaston työntekijöille some-koulutuksen ja antavat palautetta kirjaston toiminnasta. – On mielenkiintoista nähdä, millaisella otteella lukiolaiset kirjastoa johtavat. Toivottavasti saamme tempauksessa oppia puolin ja toisin, Kallion kirjaston kirjastonjohtaja Erna Marttila kommentoi. Tempaus on osa Kallion lukion kirjastokurssia, joka järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. – Olemme niin innoissamme tästä mahdollisuudesta, ettemme osaa sanoa tähän mitään järkevää, tulevat valtaajat hihkuvat.
8 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 MaalaisMARKKINAT
9 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Helsingin kävelyfestivaalilla lähes 50 kävelyä ? Kallio-kävely Paskatornin kautta Kallion rajalle kertaa alueen historiasta ja merkkihenkilöistä. Raitiovaunukuljettajien Kallio -kierroksen pohjana on sporakuski Esko Hytösen runot. Luonnon helmaan pääsee useilla kävelyillä. Metsämieli-hyvinvointikävelyllä tehdään virkistäviä Metsämieli-harjoituksia, Laulupolkuja-kierroksella kuullaan lauluja Pornaisten luontopolulla ja Lapinlahden puisto -kävelyllä tutustutaan vanhan mielisairaalan alueeseen. Hima & Stradan vaihtoehtoiset kävelykierrokset kävellään Maunulassa, Pasilassa ja Sörnäisten seudulla. Kierroksilla oppaina on henkilöitä, jotka ovat kokeneet elämässään kovia ja haluavat jakaa kokemuksensa. Suositut Hietaniemen hautausmaakierrokset saavat taas jatkoa viiden retken voimin. Kävelyillä pääsee tutustumaan muun muassa naisten Hietaniemeen, Taiteilijakukkulaan, veistostaiteeseen sekä jääkäreihin ja monikulttuuriseen Hietaniemeen. Bachin Johannes-passio soi pitkästä aikaa Kalliossa Kallion Kantaattikuoro on Helsingin vanhin luterilainen seurakuntakuoro, jonka Ilmari Krohn perusti jo vuotta ennen Kallion kirkon valmistumista, vuonna 1911. Tommi Niskala on toiminut kuoron johtajana vuodesta 2011. Kuoro konsertoi 40 laulajan voimin säännöllisesti Kallion kirkossa, viime syksynä ohjelmassa oli muun muassa Toivo Kuulan Stabat mater ja Bachin Jouluoratorio. ? J.S.Bachin Johannes-passio on yksi säveltäjän rakastetuimpia teoksia. Hiljaisen viikon tiistaina 16.4. klo 19tämä kirkkomusiikin suurteos soi Kallion kirkossa kuoron, barokkiorkesterin ja solistien esittämänä. Kallioon Johannes-passion tuovat Kallion Kantaattikuoro ja barokkiyhtye Galantina. Konsertin johtaa Tommi Niskala. – Johannes-passio on nyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Kallion Kantaattikuoron ohjelmassa. Bachin Jouluoratoriota olemme esittäneet Kallion kirkossa lähes vuosittain, mutta nyt saamme ohjelmaan myös pääsiäisaikaan sopivan ison orkesteriteoksen, kertoo kuoronjohtaja Tommi Niskala. Passio sävellysmuotona tarkoittaa Kristuksen kärsimystarinaa. Sen runkona on Johanneksen evankeliumin teksti, joka kertoo tapahtumat kiirastorstain illasta pitkänperjantain iltaan, sanasta sanaan kuten se Raamatussa on. Evankelista laulaa resitatiivein evankeliumitekstin. Välillä pysähdytään hetkeksi: soolo-osien tekstit ovat evankeliumin ulkopuolelta, ne ikään kuin kommentoivat ulkopuolisen silmin kaikkea tapahtunutta. Kuoron rooli on moninainen, välillä se laulaa kansanjoukon repliikkejä, välillä taas maalaa taustakuvan tapahtumille, kuten dramaattisessa alkukuorossa. Konsertissa on hyvä tilaisuus kuulla, miltä Bachin musiikki on kuulostanut sen syntyaikana. Barokkiyhtye Galantinan käytössä olevat soittimet ovat niin sanottuja periodisoittimia. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viulut, huilut ja oboet on tehty 1600-1700-lukujen tyyliin, joka poikkeaa melko paljon nykyisistä moderneista soittimista. Johannes-passion solisteina Kalliossa laulavat Timo Kiiskinen (evankelista), Jari Parviainen (Jeesus), Johanna Isokoski (sopraano), Teppo Lampela (kontratenori), Tommi Niskala (tenori) ja Sampo Haapaniemi (basso). Konsertti kestää noin kaksi tuntia. Teemu Keskisarja täytti Vallilan kirjaston Teemu Keskisarja sai vastailla Pekka Hurmeen kysymyksiin. Teemu Keskisarjan tarinat Aleksis Kivestä kiinnostivat yleisöä. ? Kun tv:stäkin tuttu Teemu Keskisarja tiistaina 26. 3. kuuden aikaan iltapäivällä saapui Ikean kassi pullollaan kirjoja Vallilan kirjaston ovesta, häntä odotti mukava näkymä. Aulatilaan hänen kuulijoitaan varten varatut kaikki istuimet olivat jo täyttyneet. Illan vierasta odotti toistasataa kiinnostunutta fania. Näin Eduskuntavaalien (14.4.) lähestyessä kuka tahansa poliitikko olisi ollut onnellinen moisesta menestyksestä. Illan aiheena oli historioitsija Teemu Keskisarjan teos kansalliskirjailija Aleksis Kivestä, Saapaasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus. Haastattelija Pekka Hurme johdatteli keskustelua alkuun tutustuttamalla kuulijat illan henkilöön ja hänen runsaaseen tuotantoonsa. Yleisö kuunteli jutustelua keskittyneenä ja lähes hiirenhiljaa yli tunnin ajan. Sen jälkeen oli vielä hetken keskustelua. Ikea-kassi tyhjeni kivasti, kun nimikirjoituksin varustetut teokset vaihtoivat omistajaa. Vallilan kirjastonystävät ry yhdessä henkilökunnan kanssa olivat tämänkin onnistuneen vierailun järjestäjinä. Teemu Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki) on suomalainen historioitsija. Hän valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990. Hän kävi jonkin aikaa kansanopistoa ja suoritti historiasta opintokokonaisuuden avoimessa yliopistossa. Hän oli 1990-luvulla myös innokas shakin pelaaja SM-tasolla. 2000-luvun alussa oppivainen nuorimies pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006 Suomen historiasta. Hänen väitöskirjansa käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa. Pekka Hurme kysyi, miksi tällainen aihe. ”Vaikka tänä päivänä pidämme itseämme sivistyneinä, niin tuohon aikaan tuollainen toiminta oli yllättävän yleistä. Aineiston tutkiminen ei ollut mitenkään helppoa, sillä dokumentit olivat vanhalla ruotsin kielellä”, hymähteli historian tohtori, jonka mielestä täydellistä historiallista totuutta ei ole. Teemu Keskisarjalla on erinomainen tapa ilmaista näkemyksiään kansanomaisesti, selkeästi ja mielenkiintoisesti. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti hommia Helsingin yliopistossa hoidellut mies on kirjoittanut myös tilauksesta yrityksistä. Teoksissaan, joiden lukumäärä ylittää parikymmentä, hän on käsitellyt talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa. Vuonna 2013 Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi. Tutkijan on vaikea kirjoittaa ihan tavallisista ihmisistä historiallisia teoksia, koska heistä ei löydy tarvittavia dokumenttaja. Ihmisten tarinat ja heidän ajattelunsa omana aikanaan kiinnostavat harrastuksesta kirjoittavaa Keskisarjaa enemmän kuin vaikka sodat tai valtakuntien rajat. Teemu Keskisarjan mielestä kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall (18341872) oli nero. Uusi elämänkerta kannattaa lukea, jotta voi ymmärtää paremmin sitä aikaa, jossa hän eli. Hänen lyhyessä elämässään oli sattumaa pääsy opiskelemaan ja sitten se, että hänestä tuli kirjailija, josta hän oli lapsena haaveillut. Hänellä ei ollut muuta ammattia tai oppiarvoa tukenaan. Ylioppilaat muinoin olivat yleensä säätyläislapsia. Kivelle merkitsi paljon tie sivistyneen väen piiriin, vaikka Yliopisto oli siihen aikaan todella epätasa-arvoinen. Tulevan suurmiehen elämä oli köyhää, mutta onneksi rahattomalla kirjailijalla oli ystäviä ja tukijoita, kuten Fredrik Cygnaeus. Kyllä muitakin tärkeitä ystäviä riitti ja niitä juhlan aiheitakin. Paloviina ja pontikka olivat ajan hengen mukaisesti vahvoja pontimia. Vallasväki puhui ruotsia. Kyllä 170 senttinen Aleksis Kivi osasi pakkoruotsia ja jonkin verran venäjää, mutta hän kirjoitti ilmaisuvoimaisella, suloisella suomen kielellä. Helsingin yliopiston suomen kielen professori August Ahlqvist kuitenkin teilasi Kiven aikaansaannokset, mikä vaikeutti kirjailijan elämää. Lisäksi suomenkielisiä lukijoita oli siihen aikaan vähän. Aleksis Kivi, jolla oli sisar, kolme veljeä ja isänä räätäli, oli Keskisarjan mielestä paitsi suurin suomalainen myös suuri mysteeri. Saapasnahasta rakennetusta mystisestä tornista aukeaa uskonnollinen yliluonnollinen näkymä tuhoisaan tulevaisuuteen. Arvoituksia riittää liittyen kirjailijan ihmissuhteisiin, lapsuuteen, nerouteen ja kuolemaan. Aleksis Kivellä oli ilmeinen taito tarkkailla luontoa ja ihmisiä. Onneksi hänellä oli läheisenä tukena Charlotta Lönnqvist, jonka tuella täysihoidossa Kivi asui ja kirjoitti nostaen suomen kielen arvoonsa. ”Ilmaston muutosta voimme vastustaa, mutta emme sitä, kuinka englanti tylsistää meitä kaikilla tasoilla”, on historioitsija lausunut. Itsenäisyys on ennen kaikkea kulttuurisivistystä ja kielipolitiikkaa. Jarmo Niemenkari
10 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 ? ? Taide caisa Kohta vaihdetaan kesärenkaat – nämä toimenpiteet jäävät vaihdon jälkeen usein tekemättä ? Huhtikuu ja kelit lämpenevät. Tämä saa monen autoilijan harkitsemaan kesärenkaiden vaihtoa ennen niin sanottua vaihtosumaa. LähiTapiolan asiantuntija toivoo autoilijoilta vielä jäitä hattuun, sillä etenkin pohjoisessa olosuhteet vaativat vielä talvirenkaita. Olosuhteet saattavat lisäksi muuttua vuorokaudenajasta riippuen myös etelässä. Lain mukaan talvirenkaat on vaihdettava pois maaliskuun loppuun mennessä, mutta niillä ajamista saa jatkaa pääsiäismaanantain jälkeiselle maanantaille, tai niin kauan, kun keli sitä edellyttää. Tärkeimmät kriteerit renkaiden vaihtamisajankohtaan ovat keli ja oma ajoympäristö. Kitkarenkailla saa periaatteessa ajaa kesälläkin, mutta sadekelillä ja kuumalla asvaltilla kitkarengas ei pärjää kesärenkaalle. – Ennen renkaidenvaihtoa tulee tarkastaa niiden kunto ja riittävä urasyvyys. Vaihdon jälkeen tulee tarkistaa pulttien kiristys. Jos vaihtaa renkaat itse, jälkikiristys kannattaa tehdä heti parin ajokerran jälkeen. Renkaidenvaihdon jälkeen ja muutaman ajokerran jälkeen on tärkeää tehdä muutama jälkitarkastus, jotta ajaminen on turvallista, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen. LähiTapiolan vuonna 2018 teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan moni suomalainen unohtaa pulttien jälkikiristyksen. Jopa 29 prosenttia vastanneista kertoo, että kiristys on jäänyt joskus tekemättä tai ei ole koskaan tehnyt sitä. – Erityisesti alumiinivanteiden kanssa saattaa käydä niin, että pultit löystyvät muutaman ajokerran jälkeen. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että vanteen ja pyörän navan välissä on ollut likaa tai pulttien kierteissä on ollut likaa, jolloin ne eivät ole kiristyneet normaalisti ensimmäisellä kiristyskerralla, Nieminen kuvailee. Nuoret muistavat tehdä jälkikiristyksen muita paremmin. Alle 25-vuotiaista 72 prosenttia tekee sen aina. Sen sijaan 25-34-vuotiailta asia unohtuu keskimääräistä useammin. Tarkasta rengaspaineet säännöllisesti Toinen renkaanvaihdon jälkeinen tärkeä jälkitarkastus on ilmanpaineiden mittaus. Renkaiden ilmanpaine tulisi tarkastaa rengaspainemittarin avulla säännöllisesti. Risto Kolanen Kuvataide pääsiäisen alla sä opiskelleen, hyvin nuoren taiteilijan Ann-Sofie Claessonin esittäviä öljymaalauksia sekä maalausinstallaatioita, jotka tutkivat muistin ja ajankulun yhteyttä. Ajankulu, muisti, kuolema ja perhe, nousevat keskiöön. Teoksissa on läsnä surumielinen ja synkkä pohjavire. Jotkut maalauksista näyttävät kuin olisivat katoamassa – taiteilija on kaatanut maalatun pinnan päälle liuotinta. Näin väri on haihtunut ja menettänyt selkeät ääriviivansa, kuten muistoille käy ajan saatossa. Claesson työskentelee usein isoisänsä ottamia mustavalkoisia perhevalokuvia hyödyntäen. Monissa kuvissa on ihmisiä, jotka eivät enää ole olemassa. Maalaaminen on taiteilijalle tapa päästä lähelle näitä henkilöitä, ja tutkimalla aihetta voi muistaa paremmin. Toisinaan hän yhdistää maalaukset muihin materiaaleihin, kuten lasiin, kankaisiin tai peileihin. Tule katsomaan Seppoja! Harri Tarkka valmistui arkkitehdiksi 1997, mutta on toiminut kuvittajana Helsingissä 25 vuoden ajan. Hän on osa taidokasta Linjamiehet -kuvittajakollektiivia. Hän piirtää, maalaa ja veistää. Pilapiirros ja nenäukko-hahmot ovat olleet osa Tarkan sommitteluharjoituksia. – Tulkaa katsomaan Seppoja! Sepot kätkeytyvät maskin, peruukin tai vihaisen ilmeen taakse, mikä on usein suoja ulkomaailmaa vastaan. AVA Gallerian, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, on ensimmäinen paikka, jossa ”Jäniksien ensiesiintyminen” tapahtuu. Sieluhavaintoja vie meidät tutkimaan pieniä luontokappaleita. Tarkka ei pyri realismiin, vaan välittömyyteen. Karikatyyrimaisuus ja tekstuurien yksityiskohtaisuus ovat keinoja saavuttaa lähestyttävä sympaattisuus hahmoissa. Ääriviiva ja maalatut yksityiskohdat korostavat hahmon ja elementtien muotoja lisää. Teoksia ihmisen tunteista G12 HELSINKI, Annankatu 16, esittelee helsinkiläisen taiteilija Johanna Kestilän töitä. Hän rakastaa vapaata liikettä ja sattumia, jotka ohjaavat työskentelyä. Hän on kiinnostunut vuorovaikutuksellisesta taiteesta ja kehon liikkeen yhdistämisestä visuaaliseen työskentelyyn. Teokset kuvaavat tunteita ja tunnereaktioita. – Hienovaraisesti tunteen ja elämän rosoisuuden kuvaaminen on kiinnostavaa, monisyistä ja ? Drawing Gallery, Kaapelitehtaan D-rapun V krs, esittää Vain elämää –näyttelyn, joka saa innoituksensa muusikoiden suositusta TV-sarjasta. Taiteilijatapaaminen on torstaina 11.4. klo 15-17. Tunnistettavaa ilmaisuvoimaa Eturivin taidemaalareihin kuuluvan Kristiina Uusitalon tuotannon keskeisiä teemoja on ollut hänen luonnon kokeminen ja kuvaaminen ihmisen sisäisen elämän näyttämönä, mutta myös ympäristön muutoksen kuvana. Hän on uudistunut taiteessaan vuosien mittaan niin kuvallisesti kuin sanomallisesti, mutta säilyttänyt tunnistettavan ilmaisuvoimaisen tyylinsä. Teema tulee Rakel Liehun runokokoelmasta ”Valo, läheisyys”. Elämys, ihme ja maisema ovat Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, johtavia aihereittejä. Teokset ovat suhteessa maisemamaalauksen perinteeseen ja avaavat näkymiä luontokokemuksiin. – Valoon sulanut tila pitelee allaan valtavasti värejä ja muotoja, jotka pyrkivät esiin. Torjuttava, vieras ja vastenmielinen on tullut osaksi meitä. Oman mieleni paljaus elää siinä rinnalla. Kaikki arvokas meissä vaatii tilan. Ehkä salaisen. Laitakaupungin laulu ”From Dusk till Dawn” -näyttelyn suomennosnimi on elokuvallinen, mutta ei viittaa elokuviin. Populaarikulttuurin nimenanto on sekä viehättävää, vetoavaa että tehokasta. Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, avajaisissa oli monipuolista musiikkia klassisesta rockiin. Splatteria ja melodraamaa tarjoavat elokuvat tuovat meille maailman, joka näyttäytyy urbaanina ja uhkaavana. Rankan neljä taiteilijaa tarjoaa pelkkää taidetta, joka päivän pitkinä tunteina kertoo siitä, mitä lauluja laidoilla lauletaan ja kenen joukoissa kaadutaan. He ovat Matti Helenius, Ville Huhtanen, Jouni Viljakainen ja taidemaalari Mika Vesalahti, joka tuo galleriaan Helvetinjumalakoneen, osan maanvyörynkaltaista ja väriryöpyissään kohtalonomaista teossarjaa, joka liittyy Syyrian Aleppoon. Tärkeää on teosten sarjallisuus ja kertovuus. – Kyse on henkilökohtaisen ja yleisen kohtaamisesta. Aikalaiskriittisyys on tärkeä osa maalaamistani. Maagista surumielisyyttä Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esittelee Studiossaan ruotsalaisen, mutta HelsingisKuvataiteilija Kristiina Uusitalon hienossa näyttelyssä taiteilija ja ehdoton ”kruunu” Lasillinen valoa pimeässä juotavaksi – teos Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Mika Vesilahdella suurikokoisen teossarjan nimi on Helvetinjumalankone 1-IV. Kuvassa taiteilija ja teos nro 1 Galleria Rankassa. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsalainen kuvataiteilija Anne-Sofie Claesson ja maaginen teoksensa Breaking the surface Galerie Forsblomissa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 caisa Lähes puolet liikennevahingoista sattuu parkkipaikoilla ? Yleisin vahinkotyyppi oli peruutusvahingot, joita oli kaikkiaan noin kolmannes vahingoista. Peruutusvahingot ovat tyypillisiä erityisesti pysäköintialueilla. ”Parkkipaikoilla ruutuun kannattaa ajaa läpi tai peruuttaa, sillä poisperuuttaminen on vaarallisempaa”, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty neuvoo. ”Lisäksi talvella kannattaa huomioida, että ennen liikkeelle lähtöä puhdistaa lumet myös auton mahdollisten tutkien ja kameroiden edestä”, Räty jatkaa. Pysäköintialueiden ulkopuolella yleisimmäksi vahinkotyypiksi nousivat peräänajot. Peräänajoja oli reilu neljännes tieliikenteessä sattuneista vahingoista. Vuoteen 2017 osui edellisvuotta vähemmän vaikeita ajokelejä. Tämä näkyi kolaripiikkien tasoittumisena. Tyypillisesti vahinkoja sattuu eniten, kun pakkanen lauhtuu ja tulee lumipyry. Viime vuonna oli vain kolme päivää, jolloin sattui yli 500 vahinkoa. Koko vuonna liikennevahinkoja sattui keskimäärin 260 päivässä. – Talvi oli viime vuonna hyvä ajokelejä ajatellen. Lumisen ja jäisen kelit vahingot vähenivät hiukan, samoin peräänajot, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo. Mopojen liikennevahinkojen määrä laskenut Mopojen liikennevahinkojen määrä on laskenut selvästi viiden vuoden takaisista luvuista. Yhteenajojen eli toisiin ajoneuvoihin törmäämisten määrä on vähentynyt viidessä vuodessa neljänneksen (25 %). Tapaukset, joissa mopoilija kaatuu tai kolaroi yksinään, ovat pysyneet määrältään samana. Myös moottoripyörille tapahtuneet yhteenajo-onnettomuudet ovat vähentyneet. Toisaalta moottoripyöräilijöille yksinään sattuneet vahingot ovat lisääntyneet hitaasti, mutta tasaisesti viime vuosina. Vahinkomääriin vaikuttaa myös ulkopuolelta tuleva liikenne Asukasmäärään suhteutettuna eniten liikennevahinkoja sattui vuonna 2017 Akaalla (31 vahinkoa / 1000 asukasta), Kuusamossa (30 vahinkoa / 1000 asukasta) ja Maarianhaminassa (28 vahinkoa / 1000 asukasta). – Tarkasteltaessa paikkakuntakohtaisia kolarilukuja on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mikä on ulkopaikkakuntalaisten osuus vahinkojen aiheuttajista. Läpiajoja asiointiliikenne muualta voivat nostaa vahinkoluvut korkeiksi, näin esimerkiksi Akaan ja Maarianhaminan tapauksessa, Räty huomauttaa. herkkää. Olen pyrkinyt löytämään jotain oleellista, aitoa ja syvää ja siirtämään sen visuaaliseen muotoon. Kestilän työskentelytapa on materiaalilähtöinen ja fyysinen, osa maalauksista konkreettisesti hajoaa palasiksi tullakseen uudelleen kootuksi uudessa järjestyksessä ja lisäosin varustettuna eheämmäksi tai kokonaan uudeksi. Pohjamateriaalit, puuvilla sekä pellava toimivat aihiona teoksissa. Kuolevaisuutensa tiedostava ihminen Aaro Matinlauri on taidemaalari ja piirtäjä. Realistinen ihmiskuvaus ja ei-esittävä aines ovat hänen öljy kankaalle –teoksissa yhtäaikaisesti läsnä. Kaiken alkuna on ihmisen keho, etenkin kasvot. Fyysisten ja yksilöllisten erityisehtojen varaan rakentuu vähitellen metafyysinen kuva ihmisestä, olemistaan kysyvästä, olemisensa rajoja tunnustelevasta olennosta. Galleria A2, Kasarmikatu 28, esittelee Matinlaurin teoksia, joissa ihmiset kulkevat kohti elämän ja kuoleman välistä rajaa, kohti suurta mysteeriä: – Kuolevaisuutensa tiedostava ihminen elää rajan molemmin puolin, kahden maan kansalaisena: ihminen iltavarjonsa pituisena, maan pulssin sykkeenä, osana maan elämää. Malleina hän käyttää tuttuja naapureita, joita oli myös avajaisissa kuvista tunnistettavina, ja nimeää heidät etunimillä teoksiinsa. Luoksepääsemättömän äärellä Taidemaalari Kyllikki Haavisto ripustaa Galleria G:hen, Pieni Roobertinkatu 10, installaatioita, joista erään kohde on maailman ääriltä 14 neliökilometrin suuruinen Inaccessible -niminen saari. Se tarkoittaa luoksepääsemätöntä, ja onkin asumaton. Saarella elää maailman pienin lentokyvytön lintu, sillä se painaa vain 40 grammaa. Taiteilija on käyttänyt teoksessaan mm. munankuoria sekä höyheniä. – Koska olen vahvasti dualismiin taipuvainen, voisin nimetä näyttelyni myös Proustia lainaten Paikannimet: paikkakunta. Alkuaan hyvinkin raflaavia sfäärejä tavoitellut näyttelyideani on nyt karsiutunut kaksijakoiseksi kokonaisuudeksi jossa kaipaillaan muualle, tai ainakin mietitään toisia, ehkä parempia paikkoja. Mutta lopulta ympäröivä arkitodellisuus, vaikka siinä omat vaikeutensa onkin, lienee juuri se, jossa on hyvä elää ja palella. Piirustuksen ja maalauksen kohtauspinnalla Tm•galleria, Erottajankatu 9, esitteli kolmea nuorehkoa taiteilijaa. Heistä Lauri Kolttolan ilmaisu liikkuu piirustuksellisuuden ja maalauksellisuuden kohtauspinnalla. – Hän toteuttaa ympäristöä ja elinolosuhteita sivuavia omakohtaisia teoksiaan havaintojensa ja kokemansa herättämien mielleyhtymien innoittamana. Hän punoo ne sarjoiksi ja kokonaisuuksiksi heijastelemaan kohtaamaansa ja välittämään kokonaisia tunnetiloja. Helsinkiläinen Kolttola valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014 kuvataiteen maisteriksi ja Oulun yliopistosta arkkitehdiksi 2015. Kahden taitolajin hallitsija on pitänyt yksityisnäyttelyitä Helsingissä ja Espoossa sekä osallistunut yhteisja ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin Ranskassa ja Saksassa. Teksti: Risto Kolanen Arkkitehti Harri Tarkan monipuolinen näyttely kattaa gallerian molemmat kerrokset. Kuvassa taiteilija ja teoksensa Oksa -26C. Kuva: Raimo Granberg. Johanna Kestilä kuvaa maalauksissaan ailahtelevia tunteita G12 Galleriassa. Tuuli kanssasi -teoksessa suorastaan tuntee tuulen. Kuva: Hannele Salminen. Aaro Matinlaurin maalaukset Kasvoista kasvoihin -näyttelyssä A2:ssa ovat niin eläviä, että tuntuu kuin ne juuri sanoisivat minulle jotain tärkeää. Taiteilija teoksen Salme seurassa. Kuva: Hannele Salminen. Siitepölyallergisilla ei ole syytä paniikkiin ? Siitepölykaudesta odotetaan tänä keväänä allergisille vaikeaa norkkolaskennan perusteella. Allergia-, ihoja astmaliiton mukaan siitepölyallergisilla ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin, sillä oireisiin on olemassa hyvät lääkkeet, ja kevään säät voivat vielä vaikuttaa lopulliseen siitepölyn määrään. Ilman lämpötila ja sateisuus vaikuttavat olennaisesti kukinnan alun ajoitukseen, etenemiseen ja siitepölymääriin. Siitepölyn määrät saattavat vaihdella paljonkin myös paikallisesti. – Lämpimässä poutasäässä kukinta voimistuu nopeasti ja siitepölyä vapautuu norkoista runsaasti. Jos taas viilenee ja tulee sadetta, kukinta hidastuu, sanoo tutkimusassistentti Tiina Vitikainen Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutista. Siitepölykauteen kannattaa joka tapauksessa varautua hankkimalla tarvittavat lääkkeet kotiin hyvissä ajoin. Allergiaoireita voi helpottaa joko antihistamiineilla tai paikallisesti silmätipoilla ja nenäsumutteilla. – Antihistamiinien käyttö aloitetaan vasta kun oireet ilmaantuvat, sillä niiden teho alkaa välittömästi. Sen sijaan nenäsuihkeiden ja silmätippojen käyttö on hyvä aloittaa ennakoivasti, koska paikallishoidot vaikuttavat tehokkaimmin vasta säännöllisessä käytössä, asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, ihoja astmaliitosta sanoo. Hänen mukaansa siitepölyn aiheuttamia oireita voi vähentää esimerkiksi ulkoilemalla aikaisin aamulla, myöhään illalla tai sateen jälkeen, jolloin siitepölyä on ilmassa vähiten. Aurinkoisella ja tuulisella säällä siitepölyä on ilmassa runsaasti. Siitepölytilannetta voi myös seurata osoitteessa norkko.fi. – Mikäli allergiaoireet ovat vaikeita ja haittaavat normaalia elämää, siedätyshoito on hyvä vaihtoehto. Se aloitetaan aina syksyllä, kun ilmassa ei ole enää siitepölyä, Anne Vuorenmaa jatkaa. Hänen mukaansa koivuallergisille iloinen uutinen on, että markkinoille on tulossa tablettimuotoinen siedätyshoito.
12 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Kulttuurikierros pääsiäisen alla Riina Tikkanen on esiintyjä ja nukketeatteritaiteilija, jonka Dark Matters Viiruksen Pienessä boksissa kertoo yksinäisestä huoneesta, jota kukaan ei ole vielä löytänyt. Kuva: Maija Kurki. Milja Laine (vas.), Anu Aamu Aurora Pulkkinen ja Petra Heier käsittelevät yksinäisyyttä videotaiteen, valokuvan ja installaation keinoin Lapinlahden Lähteen pop-up-galleriatilassa. Kuva: Jasse Tuukki. Muusikko-näyttelijä Elina Mustonen on mainio monien Molièren roolihahmojen esittäjänä Kapsäkissä. Kuva: Nina Mansikka. Regina Lainavuo tulkitsee upeasti Aretha Franklinin “I never Loved a Man” -kappaletta Caisan juhlasalissa. Kuva: Raimo Granberg. Minna Lasanen on upea angloamerikkalaisen jazzin ja bluesin laulaja Vuotalolla. Kuva: Raimo Granberg. ? Lapinlahden entisen mielisairaalan vuokralaiset saivat kaksi vuotta armonaikaa toiminnalle. Mutta vuokra nousee 65 %. Tilat ovat olleet vuodesta 2015 asti tilapäisesti vuokrattuna Osuuskunta Tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuran alaiselle Lapinlahden Lähteelle. Pimeiden asioiden huone Teatteri Metamorfoosi tarjosi Teatteri Viiruksessa hienon soolonäyttämöteoksen, joka tutkii sitä mitä ei voi havaita, mutta jota saattaa kuitenkin olla olemassa. ”Dark Matters” on rannattomassa meressä kelluvan muodottoman olion märkä tulevaisuuden uni, ja maailmankaikkeuden aikajanalla pienen, lyhytikäisen ja eksyneen homo sapiensin salainen toive ikuisista syntymäpäiväjuhlista. Esiintyjä-nukketeatterinäyttelijä Riina Tikkanen on tavattoman luova ja herkkä Viiruksen pienessä mustassa boxissa. Hän työskentelee vaihtelevissa kokoonpanoissa ja työryhmissä liikkuen nukketeatterin, esineiden, materiaalien ja fyysisen teatterin välimaastoissa. Käytännössä lähes sanattoman esityksen hän myös ohjaa ja käsikirjoittaa. Dark Matters (=pimeitä asioita) on huone, joka on ollut talossa koko ajan, mutta jota kukaan ei ole vielä löytänyt. Se on yksinäinen. Ja yksinäisyyden hyväksyminen on ensimmäinen askel löydetyksi tulemiseen. Tikkanen aloittaa hahmottoman möykyn sisältä, ja tulee maskiroolien kautta lopuksi näkyviin myös kasvoineen. Esitys kysyy, miksi tässä kävi niin kuin kävi? Vastausta kertomatta jokin kuiskaa takaisin, kiemurrellen loputtomalta tuntuvassa karaokelipukkeiden pinossa, odottaen malttamattomana ilmestymistään. Lapinlahden naisten kuvallista ilmaisua Lapinlahden jatkoa yhteisölliseen ja kulttuuriseen käyttöön ylläpitävät eri alojen taiteilijat, jotka jaksavat pitää siellä näyttelyjä, musiikkihetkiä ja performansseja. Maaliskuun lopulla Lapinlahden Lähteen pop-up-galleriatilan valloitti Kolme naista –näyttely. Siinä Anu Aamu Aurora Pulkkinen, Milja Laine ja Petra Heier käsittelevät yksinäisyyttä, yksityisyyttä ja niiden monia puolia videotaiteen, valokuvan ja installaation keinoin eli kuvallisen ilmaisun kautta.. Heistä Anu Aurora tunnetaan aiemmin enemmän laulaja-lauluntekijänä klubeilla, kirkoissa ja konserteissa. Nykytaidetta hän on opiskellut kolme, tai oikeastaan viisi vuotta, Taidekoulu Maa-Tilassa. Hän on johtanut Lauluyhtye Ambitusta. Lahjakas nainen yhdistää laulun opetusta, lauluntekoa, laulamista, runoja ja kuvataidetta. Hitaampi ihminen hengästyy, kun kuuntelee. Avajaisissa hän lauloi Antonio Vivaldin ooppera-aarian ”Sovvente il sole”, joka kuului myös hänen laulamana kauniin taiteellisessa videoteoksessa. Herrojen, muttei kuninkaan, pilkkaaja Elina Mustosen hieno ”Oppineita naisia – Kuten haluatte” on musiikkiteatterisarjan kohtauksia Shakespearen ja Molièren maailmoista. Suuren suosion saavuttaneet esitykset olivat Kapsäkissä samassa paketissa. ”Her Infinite Variety Shakespearen naiset sanoin ja sävelin” oli iltapäivällä ja se jäi minulta väliin. ”JOUEZ! Molièren matkassa” näin illalla. Esitys tekee hauskalla ja helposti lähestyttävällä tavalla klassikkokirjailijoiden teokset tutuiksi tunnissa. Näytelmäkohtauksia kehystävät aikalaissäveltäjien mukaansatempaavat sävelet. Elina Mustonen yhdistää suvereenisti roolinsa näyttelijänä ja muusikkona soittiminaan virginaali ja cembalo. Aiemmin hänet tunnettiin cembalistina ja pedagogina, joka on laajentanut skaalaansa orkesterinjohtoon, festivaalin vetovastuuseen ja näyttämölle. Dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaavat esittäjän rinnalla Johanna Freundlich ja Nely Keinänen. Molieren matkassa –esityksessä kuulimme ja näimme katkelmat näytelmistä Saituri, Don Juan, Luulosairas, Ihmisvihaaja, Naisten koulu, Tartuffe, Sivistelevät hupsut, Oppineita naisia ja Porvari aatelismiehenä, parista kaksikin katkelmaa. Kohtaukset ovat syntyneet Molièren ja hänen säveltäjäkumppaninsa Jean-Baptiste Lullyn luoman comédie-ballet´n hengessä vapaasti assosioiden. Nuppu Koivisto huomauttaa, Mihail Bulgakovia lainaten, ohjelmalehtisessä osuvasti, että Molière ei säästänyt purevalta satiiriltaan kuin yhden ainoan ammattikunnan ja yhden ihmisen: Ranskan kuningas Ludvig XIV. Aurinkokuninkaan suosiota nauttiva kirjailija ei pilkannut ylläpitäjäänsä. Hänen teatteriseurueensa oli riippuvainen hovin taloudellisesta tuesta. Kaunis tribuutti soulin kuningattarelle Elannon vanhan leipätehdas soi kivasti Aretha Franklinin tunnetuksi tekemään musiikkia. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa kokosi hienon, taitavan joukon Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia laulajia MBB:n eli Markku Rengon johtaman Mosabacka Big Bändin säestämiksi. Ainutlaatuisessa illassa kuultiin läpileikkaus äskettäin edesmenneen soul-kuningattaren ohjelmistosta. Samalla lavalla kohtasivat eri sukupolvia edustavat kokeneet artistit, joilla on erilaiset kulttuuritaustat ja historiat musiikin teossa. Ensimmäisen jakson huippua olivat Emilia Siscon ”Say a Little Prayer”, Anastasia Triznan ”Who Need You” ja Regina Launivuon upea ”Respect”, johon yleisö tuli hyvin mukaan. Higher Ground Vocals esitti negrospirituaalin setin lopuksi. Bina Nkwazi ja Nathaly Gómez vetivät komeasti ”You Make Me Feel Like a Natural Womanin” toisen jakson alkuun. Parhaiten soivat Launivuon ”I Never Loved a Man” ja Triznan ”Moodyé Mood for Love”. Muina laulajina olivat Anna Dantchev ja juontaja Michael Thomas, sekä orkesterin lisänä Camilo Pajuelo, kitara ja laulu ja Pekka Sarmanto, kontrabasso. Hyvin taipuivat taustalaulukuoron kolme naista Linda Ilves, Reetta Korhonen ja Elna Romberg moneen tunnelmaan. Trio sai esittää ”Chain of Fools”-kappaleen. Komeana encorena kaikui ”Sisters Are Doing It for Themselves”. Caisan juhlasali oli pieni vanhassa paikassa Kaisaniemessä. Ja nyt tuntuu, että se jäi liian pieneksi myös uudessa paikassa, joka on muuten viihtyisän monipuolinen. Konsertti julistettiin loppuunmyydyksi, mutta kyllä siellä täällä oli joku paikka. Jazz on rajatonta Vuotalolla Kansainvälinen Rajaton jazz –festivaali on Venäläisen kulttuuridemokraattisen liiton monipuolinen musiikkitapahtuma Vuotalolla, itäisimmän Helsingin kulttuurikeskuksessa, nyt peräti 13. kerran. Ensin esiintyi Sini Hämäläinen trio, johon kuuluvat laulajan lisäksi Jussi Liski pianossa ja Iiro Kautto kontrabassossa. Yhtye yhdistää ennakkoluu
13 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 ? ? Kulttuuri Lapsilla oli taas Hurraafestarin riemuaika Minerva Kautto ja Kolina van den Berg esittävät hurmaavasti lapsia Feerissä, joka kertoo unimaailmasta, todesta ja ystävyydestä Annantalolla. Kuva: Kari Sunnari. Tanja Illukka (kurkistaa) ja Heidi Masalin valloittavat lapsiyleisön Annantalolla tähtiä kiertävänä Kastor&Pollux -kaksikkona. Kuva: Eino Soralipas. Taina Mäki-Iso ja Jouni Bäckström ovat hullunhauskoja virtahepotutkijoita, jotka sekoavat esitellessään tutkimuskohdettaan yleisölle Vuotalolla. Kuva: Mika Haaranen. ? Hurraa! – Festivaali lapsille ja nuorille alkoi Oodissa sirkusja musiikkiesityksillä. Katsoin Loiske Ensemblen ”Metsän”. Esityksiä oli yli kymmenessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kulttuurija taidetalossa. Annantalon juhlasalissa näin Päiväkoti Kallion ja Malminrinteen ruotsinkielisen esiasteen lasten ja heidän ohjaajiensa kanssa Katve (blind spot) –ryhmän ”Kastor & Pollux”–esityksen. He ovat kotoisin Kaksosten Tähdistöstä ja tulivat lavalle ja poistuivat sieltä Kuulyhdyn valaiseman avaruusmatkan jälkeen. Kuulyhty viehätti kovasti lapsia. Rekvisiittana oli lähinnä vain isohko puulaatikko, joka sisälsi erityistä esinemagiikkaa, kun kaksikko laskeutui ilmasta Annantalon saliin. Esineitä ilmaantui ja katosi sieltä. Esiintyjät muuttivat vaatteitaan ja löysivät tekoviiksiä ja tekoneniä siellä. Tanja Illukka on tavattoman monipuolisiin asentoihin kääntyvä tanssija. Heidi Masalinia Hurraa!-esityksissä tuuraava Kaisa Niemi vastasi enemmän voimaja klovnimaisemmista tempuista. He ajoivat välillä rallia lavalla; leikkivät kahvihetkeä kahden nuken kanssa, jotka olivat ihonväriltään tasaveroisia. Nautittava nykytanssiteos tarjoaa kolmeksi vartiksi mielikuvituksen lentoa lasten kesyttömään, villiin maailmaan. Malmitalolla ja Vuotalolla nähty Virtahepo-esitys on kahden näyttelijän immersiivinen (=moniaistillinen) koko perheen komedia, jossa kaksi hupaisaa virtahepotutkijaa esittelevät tutkimuskohdettaan yleisölle. Luento saa kuitenkin yllättäviä käänteitä, kun paikalle porhaltaa aito ja elävä virtahepo. Todella hullunhauska komedia on suomalainen versio palkitusta ja Englannissa suurta suosiota saaneesta esityksestä ”Dr Zeiffal, Dr Zeigal and the Hippo That Can Never Be Caught”. Rooleissa ovat klovni Taina Mäki-Iso eräänlaisena päätutkijana ja hänen rinnallaan klassinen laulaja-näyttelijä Jouni Bäckström, joka muuntautuu koomisesti taitavana myös Virtahepon osaa. Ohjauksesta vastaa Georgia Murphy. Virtahepo on ollut alun perin musiikkiteatteri Kapsäkin ohjelmistossa. Lapset eläytyivät todella hyvin tarinaan. Kun virtahepo tallusteli piilossa Mäki-Ison tutkijan perässä, he osoittivat sormillaan ja huusivat isoon ääneen: – Tuolla se on selkäsi takana! Quo Vadis –teatterin ”Feeri” on kaunis seikkailusatu ystävyydestä. Lapset opettelevat yhdessä, mitä ystävyys tarkoittaa, kuinka ystävät puhuvat toisilleen, miten he koskettavat toisiaan ja miten käydään raivoisia riitoja, joihin ystävyys ei kaadu. He oppivat katsomaan toisen silmin ja tuntemaan miltä toisesta tuntuu. Kaikki on niin jännää, että lapset kiirehtivät nukkumaan, jotta pääsevät Feeriin. Minerva Kautto ja Kolina van den Berg ovat herttaisen viattomia lastenesittäjiä edellisen isän Otso Kauton ohjaamassa lastenesityksessä. Feerissä nukkuminen on seikkailua ja uni on totta. Vai onko herääminen sittenkin todempaa? Mistä tietää, että on valveilla? esitys kysyy katsojilta. Esitys istuttaa lapsiin siemeniä, jotka itävät aikuisuuteen saakka. Quo Vadis tekee yhteistyötä ruotsalaisen Teatteri Sydänkävyn kanssa. Se tavoittaa kaksikielisiä lapsia Ruotsin kiertueilla. Feerissä on kolmantena esittäjänä ollut Maija Rissanen. Kaikki näyttelijät ovat olleet käsikirjoituksen teossa ohjaajan rinnalla. Célia Cassagrande-Pouchet (vas.) ja Sarah Devaux ovat upea sirkuspari huimassa kahden naisen matkassa heiluen ja keinuen ilmassa Cirkossa. Kuva: Fabrice Mertens. Kuvajournalisti 2018 -kilpailussa aiemminkin palkittu Meeri Koutaniemi valittiin Yleisön suosikiksi, kuvassa taustallaan kilpailuun lähettämiään valokuvia. Kuva: Raimo Granberg. lottomasti jazzin estetiikkaa ja pop-kappaleita. Perinteiset jazzstandardit ja 2010-luvun musiikki soi keskenään sulassa sovussa. Kappaleet taipuvat bebopiksi, swingiksi ja bossanovaksi kätevästi. – Jazzlaulun monisävyisyys ja tyyli kolahtivat kovaa, ja ne tuntuvat edelleen eniten omalta, Hämäläinen sanoo lehdelle. Pääesiintyjänä oli huippujazzlaulaja Minna Lasanen, joka tuli lavalle pianisti-säveltäjän Valeri Nikitinin Niki’s Four Jazz Band -kvartetin kanssa ja täytti Vuosalin upeilla swing-tulkinnoillaan ikivihreistä jazzklassikoista. Yhtyeessä soittavat pianistin lisäksi Jarmo Rouvinen saksofonit ja huilu, Jukka Kampman kontrabasso ja Juha Salminen rummut. Lasanen lauloi erityisen vahvasti kappaleet ”Honeysuckle Rose”, ”Love for Sale” ja ”Save your Love for me”, joka oli hänen tribuuttinsa Nancy Wilsonille, esikuvalleen. Nikitinin sävellys ”Old Station” on omistettu Tapanilan vanhalle asemalle, joka seisoo nykyään Huopalahdessa. Lasanen kertoi esiintyvänsä Porvoossa kerran kuussa klubilla. Kyllä, hän on Pentti Lasasen tytär, joka kuuli kotona jazzia jo puolivuotiaana! Lopun tulkintoihin ”Georgia on my Mind” ja ”On the Sunny Side of the Street” laulaja ilmestyi omin sanoin Diskopallona, joka poisti telineitä edestään, jotta mekko näkyy. Laulu englanniksi sujuu hyvin. Ranskalaista sirkusta elokuvan kielellä Cirkon, uuden sirkuksen keskuksen, maaliskuu oli komea. ”À Nos Fantômes” vie meidät sisäiselle matkalle jakso toisensa perään. Se on tribuutti kaikelle meitä kalvavalle ja kuvaa liikkeen ja ihmisen ikiaikaista suhdetta. Esitys on huima kahden naisen matka keinuen ja leijuen ilmassa. Aikuinenkin voi keinua huimasti, kuten lapset. Aloitustilanteessa tanssija on taulukehysten sisällä; se kuvastaa maailmaan katsomista ja sen kokemista ahdistavanakin. Esitys loppuu samaan kuvaan. Siinä välissä liikkeissä on koskettavia vapaapudotuksia, vauhtia, joka saattaa pelästyttävästi pysähtyä, kun katsoja ei osaa liikkeen pysähtymistä odottaa. Odottamatonta on elämäkin, vaikka raamien sisältä kruunu päässä katsottuna: vauhtia, pysähtymistä, käpertymistä, ja asiat vain tapahtuvat. Taustalla on esitykseen sopiva kaunis musiikki ja leijailevat lumihiutaleet, jotka tuovat unenomaisuutta. Kehot kietoutuvat välillä ilmassa, ollaan avojaloin, korkokengissä, rullaluistimissa, yksin ja esiintyjät yhdessä. Esitys ja kaikkeen ehtivä köysi vei mukanaan. Esiintyjinä ja käsikirjoittajina ovat loistavat Célia Cassagrande-Pouchet ja Sarah Devaux, jotka voisivat olla sisaruksia, mutta ehkeivät ole. Ohjauksesta vastaa Tom Boccara. Les Menteuses (=Valehtelijat) –ryhmä syntyi halusta työskennellä yhdessä tehden sirkusta, jonka ydin on historiassa, tunteissa ja teatterissa. Sirkusta tutkitaan elokuvan kielen kautta. Elokuvamaisuus on keino työstää aikaa ja tilaa näyttämölle. Lehtikuvista kuvajournalismiin Suomen kuvajournalistit ry:n järjestämässä kilpailussa palkittiin vuoden 2018 parasta kuvajournalismia yhteensä kymmenessä sarjassa. Suomen kuvajournalistit ry on järjestänyt suomalaista kuvajournalismia palkitsevaa kilpailua vuodesta 1962 lähtien, ensin nimellä Vuoden lehtikuvat ja nykyään Kuvajournalismikilpailuna. Siinä palkitaan edellisen vuoden parhaat kuvat ja videot useassa sarjassa. Kisaan osallistui 101 valokuvaajaa 2 043 kuvalla. Yleisön suosikki oli jälleen yhteiskunnallinen kuvajournalisti Meeri Koutaniemi. Kilpailun voittajat julkistettiin Sanomatalon Mediatorilla järjestetyssä tilaisuudessa 18.3.2019. Palkintojenjaon yhteydessä avautui kilpailun satoa esittelevä ”Kuvajournalismi 2018” –näyttely, joka oli avoinna Sanomatalon Mediatorilla 31.3. saakka. Kesällä 11.7.–4.8. näyttely siirtyy Poriin , ja 31.8.–29.9. Valokuvakeskus Nykyaikaan Tampereelle. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Jotain rajaa Eduskuntavaaliehdokas VILLO liikkeellä 11 6 • ITSENÄISEN SUOMEN puolesta • SUOMEN KANSA NUMERO 1 • JO RIITTÄÄ DUUNAREIDEN KYYKYTTÄMINEN • SUOMEN EI TULE OLLA KOKO MAAILMAN SOSIAALITOIMISTO, PIDETÄÄN ENSISIJAISESTI OMISTA KANSALAISISTA HUOLTA • TAITETTU INDEKSI OIKAISTAVA • ASUNTO SUOMALAISTEN PERUSOIKEUS Ilmoitus on ehdokkaan itsensä maksama. Pertti Villo turvallisuusasiantuntija EMBARGO Ammattilaisvalokuvaajien huippukilpailussa voitto Suomeen jo toista kertaa peräkkäin – palkintosijoituksia usealle kilpailijalle ? Lauantaina 16.3.2019 Itävallan Innsbruckissa julkistettiin eurooppalaisen ammattivalokuvaajien keskusjärjestön Federation of European Professional Phohographersin vuotuisen kilpailun palkinnot. Kilpailun kokonaisvoittoon, himoitun FEP European Professional Photographer of the Year -tittelin haltijaksi, nousi oriveteläinen valokuvaaja Juhamatti Vahdersalo. Vahdersalo voitti kilpailun yksittäisistä sarjoista kuvituskuvasarjassa. Juhamatti Vahdersalo sijoittui vuosi sitten samaisessa sarjassa kolmanneksi ja nyt tosiaan ponnisti sarjan ja sitä myöden koko kisan voittoon. Vahdersalon voitto varmisti historiallisen tapahtuman, minkään muun maan edustajat eivät ole voittaneet kilpailua kahtena peräkkäisenä vuonna; viime vuonna kilpailun voitti oululainen mainoskuvaaja Onni Wiljami Kinnunen. Tänäkin vuonna Kinnunen oli palkintosijoilla, nyt hän sijoittui kolmanneksi mainoskuvasarjassa. FEPin kilpailu on jo monen vuoden ajan ollut menestyksekäs usealle suomalaisille valokuvaajille. Vahdersalon ja Kinnusen lisäksi palkintosijoille nousi jo heti ensimmäisellä kisaan osallistumiskerrallaan säynätsalolainen valokuvaaja Hannu Rainamo voittamalla urheilukuvasarjan Golden Cameran. Heidän lisäkseen kilpailussa sarjojensa 10 parhaan joukkoon sijoittuivat myös hämeenlinnalainen Mikaela Holmberg kuvituskuvaja muotokuvakuvasarjoissa, kuopiolainen Antti Karppinen ja helsinkiläinen Suvi Sievilä muotikuvasarjassa, kemiläinen Seppo Rintala villieläinkuvasarjassa, helsinkiläinen Mika Levälampi mainoskuvasarjassa sekä kuopiolainen Markus Aspegren kuvituskuvasarjassa. Kilpailuun osallistui yhteensä yli 2400 kuvaa ammattivalokuvaajilta ympäri Eurooppaa. Eduskuntaan hakee lähes tuhat kunnanvaltuutettua ? Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista noin 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2468 ehdokasta, joista 990 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on suunnilleen sama kuin neljä vuotta sitten. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla oli 880 kunnanvaltuutettua eli 41 prosenttia ehdokkaista. – Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 257 kunnasta. Ehdokkaista 165 on istuvia kansanedustajia, 2 europarlamentaarikkoa ja 990 kunnanvaltuutettua. Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 220 kuntaa. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 56 eli 66 prosenttia valtuutetuista. Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Lahdessa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt peräti 30 prosenttia kunnanvaltuutetuista. Kesäkuussa 2017 alkaneen valtuustokauden alussa valituista kunnanhallituksen puheenjohtajista 41 ja valtuuston puheenjohtajista 65 on asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa. Ehdolla on myös lähes 80 muuta valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa kunnanvaltuutettua. Ehdolla olevista 165 kansanedustajasta 142 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevat europarlamentaarikot ovat hekin myös kunnanvaltuutettuja. – Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue”, sillä kolmella viimeisellä eduskuntakaudella useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin SDP:tä (155), Kokoomusta (153), vihreitä (131), keskustaa (127), perussuomalaisia (133) ja Vasemmistoliittoa (111). Takapenkillä eniten turvavyöttömiä vapaamatkustajia ? Turvavyön käyttöaste on parantunut vuosien mittaan hitaasti, mutta varmasti. Liikenneturvan seurantojen mukaan etupenkillä vyö kiinnitetään yhä ahkerammin kuin takapenkillä. Vuonna 2018 taajamassa ajettaessa turvavyön kiinnitti henkilöauton etupenkkiläisistä 94 prosenttia ja takapenkkiläisistä 88 %. Pakettiautolla kulkevilla sen sijaan on vieläkin enemmän kirittävää, heistä vain neljä viidestä kiinnittää turvavyön. Liikenneturvan seurantojen mukaan turvavyö kiinnitetään etupenkillä ahkerasti sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Vain viitisen prosenttia jättää vyön kiinnittämättä. Takapenkillä turvavyötä käyttämättömien määrä tuplaantuu etupenkkiin verrattuna: joka kymmenes ei käytä turvavyötä takapenkillä. Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara iloitsee siitä, että valtaosalla turvavyön käyttö näyttää olevan rutiinia. Vuodesta toiseen takapenkkiläiset jäävät kuitenkin jälkeen, vaikka takapenkin turvavyön käyttövelvoite on takseissakin ollut voimassa jo 25 vuotta. – Kiinnitetyn turvavyön soisi tulevan tavaksi myös takapenkillä. Takapenkkiläisten vyöttömyys nimittäin vaarantaa, heidän itsensä lisäksi, myös auton muut matkustajat, mitä ei välttämättä tulla niin ajatelleeksi. Tarpeeksi rajussa kolarissa turvavyötön takapenkkiläinen voi sinkoutua edessä matkustavan päälle. Yksinkertaisinta on auton tyypistä ja matkustuspaikasta riippumatta laittaa turvavyö aina kiinni, Elovaara toteaa. Liikenneturva selvitteli toissavuonna suomalaisten tietämystä erilaisista liikenneasioista. Viidesosa luuli, että henkilöautolla saa tilapäisesti kuljettaa enemmän henkilöitä kuin mitä turvavöitä on. – Yhä näyttää olevan epäselvyyksiä siinä, voiko turvavyöttä matkustaa. Jokaisella matkustajalla, niin aikuisella kuin lapsellakin on oltava oma turvavyöllinen paikka.
15 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Kaupunginhallitus esittää Vallilanlaakson raitiotien asemakaavan hyväksymistä ? Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Vallilan raitioliikenne-, katuja puistoalueen asemakaavan hyväksymistä sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutosta. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Asemakaava koskee Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Yhteys on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä. Asia etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Pääsiäiskokkojen roihua Seurasaaressa lankalauantaina Kuva: Eila Rekilä ? Seurasaaressa voi nauttia pääsiäiskokkojen loimusta ja lämmöstä lankalauantaina 20.4. Juhlakentällä klo 18.30. Ensin sytytetään pienempi narrikokko ja vähän sen jälkeen varsinainen pääsiäiskokko. Trulleiksi pukeutunutta pikkuväkeä odotellaan saapuvaksi kokoille ja he voivat halutessaan esittää lauluja ja runoja. Mukaan voi ottaa omia eväitä, joita voi grillata Juhlakentän grillipaikalla. Tapahtumassa on myös makkaramyyntiä ja Juhlakentän kioskista voi ostaa juomia, pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä kylmiä makkaroita grillattavaksi. ”Lankalauantaiehtoo” oli pohjalaisen perinteen mukaan vuoden huonomaineisin ajankohta, jolloin oli syytä polttaa tulia. Elävän tulen ja kitkerän savun uskottiin pitävän noidat ja trullit loitolla. Kokkojen poltolla haluttiin turvata myös hyvä sato ja runsas karjananti. Pääsiäiskokkojen polttaminen hyväksyttiin Kansallisen elävän perinnön luetteloon yhtenä aineettoman kulttuuriperinnön kohteena, joita Opetusja kulttuuriministeriö nimesi ensimmäisen kerran vuonna 2017. Tervetuloa reippailemaan ja ihailemaan kokkoja lankalauantaina 20.4. klo 18.30! Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sinne kannattaa varustautua vallitsevan säätilan mukaan. Bussilla 24 pääsee näppärästi Seurasaareen ja normivuorojen lisäksi ajetaan muutama lisälähtö. Seurasaaren lähettyvillä on hyvin vähän pysäköintitilaa, joka kannattaa huomioida kulkuvälinettä valitessa. Tuomiokirkon edusta muuttuu kesäkaudeksi taas kävelykaduksi Karttakuva liikennejärjestelyistä Senaatintorin ympäristössä. ? Senaatintorin viihtyisyyttä ja jalankulun turvallisuutta parannetaan muuttamalla Hallituskatu Senaatintorin kohdalla kävelykaduksi ja lisäämällä turistibussien pysäköintipaikkoja torin ympäristössä. Lisäpaikoilla pyritään vähentämään turistibussien väärinpysäköintiä torialueella. Liikennejärjestelyt tulevat voimaan 1. huhtikuuta ja ovat voimassa lokakuun loppuun asti. Turistibussien uudet pysäköintipaikat tulevat Senaatintorin Aleksanterinkadun puoleiselle reunustalle. Henkilöautojen maksulliset pysäköintipaikat poistuvat matkailuliikenteen paikkojen alta. Lisäksi matkailuliikenteelle merkitään lisäpaikkoja Unioninkadulle, Kirkkokadulle ja Rauhankadulle. Samalla Rauhankatu muutetaan yksisuuntaiseksi Unioninkadun ja Snellmaninkadun välillä niin, että sallittu ajosuunta on itään eli Unioninkadulta Snellmaninkadun suuntaan. Matkailuliikenteen pysäköintipaikkojen lisääminen on jatkoa kesäkaudella 2018 aloitetulle kokeilulle. Pysäköintijärjestelyiden muuttamista jokakesäisiksi pohditaan kokeilujaksojen jälkeen, kun niistä saadut kokemukset on saatu analysoitua. Viime vuoden kokeiluista kaupunki sai positiivista palautetta erityisesti Hallituskadun muuttamisesta kävelykaduksi Senaatintorin kohdalla. Myös turistibussien pysäköintijärjestelyihin suhtauduttiin myönteisesti, vaikkakin Rauhankadun pysäköintipaikkojen koettiin olevan liian kaukana Senaatintorista lyhyitä vierailuja varten. Reilun kaupan kasvua Suomessa jo 20 vuotta Marginaalista valtavirtaan – 20 vuotta sitten Reilu kauppa oli käynnistämässä keskustelua eettisestä kuluttamisesta, ja esimerkillään se on nostanut vastuullisuuden marginaalista valtavirtaan. Yritysten kiinnostus tuotteen alkuperää kohtaan on kasvanut valtavasti, sillä kuluttajat vahtivat tänä päivänä ostamiensa tuotteiden alkuperää huomattavasti hanakammin kuin ennen, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Reilun kaupan 20 vuotta jatkuneen kasvun voi nähdä vastatrendinä sille, että elintarvikemenojen osuus kotitalouksien koko kulutuksesta on laskenut tasaisesti jo useita kymmeniä vuosia. 1980-luvulla elintarvikkeet haukkasivat kotitalouksien kukkaroista noin 20 prosenttia, ja nyt enää noin 11 prosenttia. Ruokakaupan hintakilpailun kiristyminen pienentänee osuutta myös tulevina vuosina. – Elintarvikkeen hinnan ja suomalaisen maataloustuottajan toimeentulon väliseen yhteyteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Mutta jos raaka-aineet on hankittu köyhistä maista, tuottajan toimeentulon ja tuotteen hinnanmuodostuksen välinen yhteys unohtuu. Viljelijän toimeentulo on keskeinen osa tuotannon vastuullisuutta myös silloin, kun tuotteen alkuperä on kehittyvissä maissa, sanoo Janne Sivonen. Sivosen mukaan kaupan rakenteet tulisi muuttaa sellaisiksi, ettei erillistä Reilun kaupan järjestelmää tarvittaisi pitkällä tähtäimellä enää lainkaan. – Kaikki kehittyvistä maista rikkaisiin maihin myytävät tuotteet tulisi tuottaa asiallisissa oloissa, ja niitä kasvattavien viljelijöiden ja työntekijöiden pitäisi saada työstään elämiseen riittävä korvaus. Yksi askel tätä kohti voisi olla ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, jota Reilu kauppa ry ajaa Suomeen yhdessä yli 130 suomalaisen järjestön ja yrityksen kanssa, Sivonen jatkaa. ? Reilu kauppa juhlii tällä viikolla 20-vuotista taivaltaan Suomessa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomesta on kasvanut yksi suurimmista Reilun kaupan tuotteiden markkinoista, vaikka Reilun kaupan tuotteita myydään jo yli 140 maassa. Reilu kauppa viettää pyöreitä vuosia nousukiidossa. Vuonna 2018 Suomessa myytiin Reilun kaupan tuotteita 263 miljoonalla eurolla, ja tuotteiden myynnin arvo kasvoi 12,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Päivittäistavarakaupan yleinen myynnin kehitys oli samaan aikaan 3,4 prosenttia. Suomen suosituimmat Reilun kaupan tuotteet ovat kahvi, banaani ja leikkokukat. Reiluja banaaneja myytiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kiloa, ja kasvua oli 9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Reilua kahvia myytiin 1,8 miljoonaa kiloa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Reilun kaupan kukkien myynti pysyi ennallaan ja niitä suomalaiset ostivat noin 50 miljoonaa vartta. Suomessa myydyistä ruusuista jo joka kolmas on Reilun kaupan ruusu. Ensimmäisistä norsutunnuksella merkityistä kahvija teepaketeista tuotevalikoima on laajentunut 20 vuodessa niin, että Suomessa on myynnissä jo yli 1200 Reilun kaupan tuotetta. Reilun kaupan tunnetuin kriteeri on, että tuottajille on maksettava myymistään tuotteista vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinnan lisäksi tuottajille maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka tuottajat käyttävät joko tuotannon kehittämiseen tai koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
16 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Ilmastonmuutos helsinkiläisten suurin huolenaihe ? Uuden turvallisuustutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta helsinkiläisistä on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Heidän osuutensa on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen nähden. Sen sijaan esimerkiksi terrorismi huolestuttaa vastaajia nyt vähemmän. Vieraskieliset helsinkiläiset ovat kantaväestöä enemmän huolissaan terrori-iskuista, sodista ja konflikteista sekä taloustilanteestaan. Ilmastonmuutoksen jälkeen helsinkiläiset ovat eniten huolestuneita lasten ja nuorten tulevaisuudesta sekä tuloerojen kasvusta. Turvallisuustutkimuksen vastauksissa helsinkiläisillä korostuvat globaalit tai kaupungin laajuiset huolenaiheet omaan elämään liittyviä huolia enemmän. Esimerkiksi yksinäisyys tai rahan riittävyys ovat melko alhaalla huolien listalla. Ajankohtaiset keskustelut heijastuvat huolenaiheisiin Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien helsinkiläisten osuus on noussut kolmessa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. Nyt huolestuneita on 66 prosenttia. Kyselyn aineisto on kerätty viime vuoden loka– marraskuussa, jolloin iImastonmuutoksen teemat olivat paljon esillä julkisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia esitelleen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin myötä. Ilmastonmuutoksesta koetun huolen lisääntyminen näkyy erityisesti nuorien helsinkiläisten kohdalla. Vuoden 2015 turvallisuuskyselyssä 15–29-vuotiaista puolet oli huolestunut ilmastonmuutoksesta. Syksyllä 2018 ilmastonmuutoksesta huolestuneita helsinkiläisnuoria oli jo 67 prosenttia. Muutos on ikäryhmistä selvästi suurin. Samaan aikaan terrorismista, sodista ja konflikteista huolestuneiden helsinkiläisten osuudet ovat vähentyneet. Myös huoli rahojen riittämisestä ja työttömyydestä on pienempi kuin kolme vuotta sitten. Elämänvaiheet näkyvät Oma elämänvaihe näkyy vastaajien huolien painotuksissa, sillä nuorilla ja ikääntyneillä on osin eri huolenaiheet. Ilmastonmuutos on silti kaikkien yhteinen huoli. Iäkkäämmät eli 70-79-vuotiaat ovat muita huolestuneempia maailmanlaajuisista ongelmista kuten sotilaallista konflikteista ja ääriliikkeiden vahvistumisesta. Omaa arkea koskeva huolestuneisuus on vanhempien ikäryhmien kohdalla vähäisempää. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat sen sijaan huolissaan työja taloustilanteesta sekä yksinäisyydestä. Omien vanhempien pärjääminen tulee ajankohtaiseksi 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka kaikkein nuorimpia se ei vielä huolestuta. Miesten ja naisten huolenaiheet olivat pitkälti yhtenevät. Lähes kaikki kysytyt asiat huolestuttivat silti naisia enemmän kuin miehiä. Suurimmillaan sukupuolten väliset erot olivat huolissa tuloerojen kasvusta ja ääriliikkeiden vahvistumisesta. Vieraskielisillä korostuvat taloushuolet Vieraskielisten helsinkiläisten huolenaiheet eroavat selvästi muista helsinkiläisistä. Heillä on huomattavan paljon enemmän huolta omasta taloudesta, mutta myös sodista ja mahdollisista Suomessa tapahtuvista terrori-iskuista. Helsingin kaupunki on jo vuodesta 2003 asti toteuttanut kolmen vuoden välein turvallisuuskyselyitä, joilla on selvitetty kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta omassa arjessa. Tuore Kvartti-verkkolehdessä julkaistu artikkeli on osa uusimman turvallisuuskyselyn tuloksia käsittelevää sarjaa. Kysely toteutettiin loka– marraskuussa 2018. Pyövelillä asiaa Parlamenttiin Jukka Järvinen perhekuvassa Käpylän Työväentalossa. Eero Heinäluoman mielestä Jukka Järvinen on niitä, jotka oikeasti tekevät. sia eläkeläisiä toimeentulotuelle ja vie heiltä toimintakyvyn yhteiskunnassa. Asunnottomuus masentaa liian monia ja osaltaan syventää päihdeongelmia. Opiskelijoitten olot ovat heikentyneet. Sote:n kariutuminen johtui siitä, että porvarihallitusta ohjasivat suunnittelussa ulkopuoliset markkinavoimat ja yritysten lobbarit. Asiantuntijoita ja eduskunnan muita puolueita ei haluttu kuulla. Moni pätevä virkamies tuskastui ministerien avustajien poliittiseen ohjaukseen ja vaihtoi toisiin hommiin. Suomi pysyy paremmin onnellisena maana, jos vasemmistolaiset arvot voittavat vaaleissa. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa? Valtion yhtiöitä ja liikelaitoksia ei pidä alistaa markkinavoimille. SDP on usein saanut korjata porvarien virheitä. Olemme siihen taas valmiit, jos kansalaiset niin haluavat ja mikseivät haluaisi? Valtion ja kuntien työntekijät muistavat lomarahojen leikkaukset ja monet muut turhauttavan lisätyöajan. Hallitus pakotti Kikyyn, vaikka noususuhdanne oli ovella. Työttömiä kyykytettiin. Työnantajat halusivat hallituksen tuella alistaa ammattiyhdistysliikettä. SDP on oikeudenmukaisuuden turva näissäkin kysymyksissä. Jos tulen valituksi, teen töitä enkä unohda äänestäjiäni. Jukka Järvinen (jukka@jukkajarvinen.net) on selvästi sopivan lämmin vaalikentille. Kaikkien kansalaisten tulisi äänestää. Muuten aiemmin mainittu ”vaalikakku” menee taas hyväosaisten suuhun. Eduskuntavaaleissa 14.4. valta on kansalla, kun jokainen äänioikeutettu saa käyttää korkeinta valtaa. Jarmo Niemenkari ? Jukka Järvinen tunnetaan Helsingissä kunnallispolitiikasta jo vuodesta 2008 lähtien. Mutta urheilukaverit, kaljaveikot, vankilakundit ja yleensä vain frendit nimittäisivät Parlamenttiin pyrkivää Jukka Järvistä kaikella ystävyydellä sujuvasti Käpylän Pyöveliksi. Se oli hänen iskevä taiteilijanimensä 31 ammattilaisottelua sisältäneeltä nyrkkeilijän uralta. Kuka tietää, että myös jalkapallossa Jukalla on Suomen mestaruus juniorina. Eduskuntavaaliehdokkaaksi Jukka Järvisen on asettanut Urheiluväen Sos.Dem. Yhdistys. Epätoivoisesti Hjallis Harkimo yritti kalastella Jukkaakin liikkeeseensä, mutta narsismi ei istu demarien oikeudenmukaisia yhteiskunnallisia arvoja kannattavaan Pyöveliin. Jukka Järvistä kiinnostavat liikunnan lisäksi syrjäytyneiden ja vähäosaisten asiat sekä asuntopolitiikka. Hänhän on koulutukselta sosionomi. Sekä omat että muiden kovat kokemukset ovat vahvistaneet miehen uskoa ja vakaumusta, että hän voisi parantaa asioita Eduskunnassa. ”Luottamalla Jukkaan, äänesi ei mene hukkaan”, on mainio vaalislogan. Jukka Järvisen kannattajat avasivat ehdokkaansa kampanjan lauantaina 23.3. Käpylän Työväentalossa. Paikalle saapuneet saivat kahvin ja ”Elannon pullan” lomassa kuulla ehdokasta ja huomata, että hänellä on myös herkkä taiteellinen puoli. Tilaisuuden alussa Heli Kantele soitti pianolla Sibeliuksen kappaleen Kuusi. Anette Åkerlund lauloi ihanasti mustalaislauluja. Myös Jukan puoliso, oopperalaulaja Reeta Viljamaa valloitti yleisön täydellisesti Oskar Merikannon sävelin. Jukalla (54 v) ja Reetalla (43 v) on alle vuoden ikäinen poika Toivo Armas Angelo. Jukka kertoi, että Oulunkylän vanha puukirkko on varattu kesällä häitä varten. Eero Heinäluoma, joka on ollut politiikkona Jukan esikuvana, kävi kannustamassa Pyövelin valintaa Parlamenttiin mm. näin: ” Vaalit äänestäjille ovat verrattavissa täytekakun syöntiin. Jos et äänestä eli ota palaasi, sen vie aina joku toinen. 200 ehdokasta valitaan, vaikka jättäisit oman äänioikeuden käyttämättä. Demokratia toimii niin, että kaikille on taattu osuus yhteiseen kakkuun. Yleensä parempiosaiset äänestävät sataprosenttisesti ja ottavat isomman osuuden, koska ne vähäosaiset, joista Jukkakin huolta kantaa, jättävät velvollisuutensa hoitamatta.” SDP:n avulla politiikan suuntaa voi muuttaa. On menty aivan liikaa markkinavoimien ehdoilla, Tosi on sanoisi Esko Kivikoskin. Hallituksessa on ollut liian monta heikkoa ministeriä ja kuultu lobbareita. Vaaleissa äänestetään muutoksen puolesta! Iso-Eero (197 cm) on itse ehdokkaana Eurovaaleissa. Ehdokkaan taustat tulivat tutuiksi yleisölle leikkimielisessä tietokilpailussa. Näin Jukka Järvinen vastaili Kallio-Lehden revolverihaastatteluun: Mikä on Eduskuntavaalien tärkein tavoite? -Tärkeintä on, että SDP:stä tulee suurin puolue ja saamme pääministerin paikan. Mikä pätevöittää sinut kansanedustajaksi? -Olen ollut yli kymmenen vuotta Helsingin kunnallispolitiikassa ja luottamustoimissa, elämänkokemus, yhteiskunnallinen koulutus ja kasvaminen ihmisenä. Miten suhtaudut ilmastonmuutokseen? -Asia on otettava vakavasti, mutta hysteriaan ei pidä sortua. Itse pyrin esimerkiksi muovin vähentämiseen ja kierrätykseen, myös polttoaineen kulutukseen kiinnitän huomiota. Suosin julkisia kulkuneuvoja. Luotan suomalaiseen osaamiseen. Mitä ajattelet suomalaisesta urheilusta? Vaalien kautta voi vaikuttaa, että vasemmiston arvot huomioidaan paremmin päätöksenteossa. Veikkaus on tärkeä urheilun rahoituksessa. Nettipelaamista ulkomaille tulisi säädellä. Yhtiön johtoa ja hallinnon kustannuksia pitää arvioida kriittisesti, jotta rahat riittäisivät sinne, minne ne on tarkoitettu. Suomi on urheilumaa ja liikunta on kansanterveydelle parasta lääkettä. Seuraatko ulkopolitiikkaa? -Arvostan Presidentti Sauli Niinistön linjaa. Suomella tulee olla hyvät suhteet kaikkiin maihin, etenkin naapureihin. Natoon liittymistä en kannata enkä vieraita sotajoukkoja Suomessa. Toivon, että asiat Euroopassa saadaan kuntoon ja pakotteet voitaisi purkaa. Paavo Lipponenkin sanoi tv:ssä, ettei Venäjällä tule peloitella. Normaalit hyvät suhteet, kaupankäynti ja turismi edistävät hyvinvointia ja rauhaa, ei varustautuminen. Eero Heinäluoma tulee lähettää Europarlamenttiin pistämään asioita kuntoon. Miten tukisit edustajana vähäosaisia? -Haluaisin olla viestin viejänä. Eläkeläiset ovat Suomessa voimavara. Taitettu indeksi köyhdyttää jo tavalli
17 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Suuren palvelu-, liiketilaja asuntorakentamisen vuosi Rakentaminen Helsingissä 2018 Asuntorakentamista Kuninkaantammessa. Kuva: Susa Junnola. ? Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui asuinja toimitiloja yhteensä 745 048 kerrosneliömetriä uustuotantona ja laajennuksina. Rakentamisen vuotta leimasivat suurten julkisten toimitilahankkeiden valmistuminen sekä keskipinta-alaltaan pienenevä, runsas asuntotuotanto. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uusimmasta rakentamisen tilastojulkaisusta. Toimitilarakentamista Helsingissä leimasi vuonna 2018 suurten julkisten ja yksityisten palvelurakennusten sekä liiketilojen valmistuminen. Yhtä paljon uusia toimitiloja on valmistunut viimeksi 1980-luvun lopun nousukaudella. Vuonna 2018 toimitilarakennuksia valmistui uustuotannossa ja laajennuksissa huippulukemana 415 911 kerrosneliömetriä, mikä oli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Valmistuneiden toimitilojen joukossa oli isoja julkisen rakentamisen kohteita kuten Meilahden Uusi lastensairaala ja Myllypuron Metropolian ammattikorkeakoulun ensimmäinen vaihe sekä aluerakentamisen projektialueiden liiketiloja kuten Kalasataman kauppakeskus Redi ja Laajasalon kauppakeskus Saari. Myös toimitilarakentamisen aloituksissa päästiin 2010-luvun suurimpaan kerrosneliömetrilukemaan 369 472. Vuoden lopussa oli rakenteilla toimitiloja 516 951 kerrosneliömetrin verran. Edellisvuoden tapaan se oli 2010-luvun suurimpia lukemia. Rakennuslupia myönnettiin hieman maltillisemmin 271 446 kerrosneliömetrille toimitiloissa, mikä ylittää kahdeksalla prosentilla 2010-luvun keskiarvon, mutta alittaa kolmen edellisvuoden luvut. Asuntorakentamisessa kerrosalaa vuoden 2018 aikana valmistui 329 137 kerrosneliömetriä uustuotannossa ja laajennuksissa. Määrä on lähes sama kuin edeltävänä vuonna ja yhdeksän prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Asuntojen lukumääränä tämä tarkoitti 4 538 asuntoa, lisäksi käyttötarkoituksen muutoskohteita valmistui 263. Sekä asuntorakentamisen aloituksia, että keskeneräisiä rakennustöitä oli poikkeuksellisen paljon. Asuntorakentamisessa aloitettiin vuoden aikana 543 096 kerrosneliömetrin rakentamistyöt. Keskeneräisiä asuinrakennuksia oli puolestaan rakenteilla 692 533 kerrosneliömetrin verran. Lukemat ovat 50 prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Edellisenä vuonna huippulukemiin nousseet myönnetyt rakennusluvat realisoituvat nyt rakentamisen aloituksissa ja keskeneräisinä rakennustöinä. Vuoden 2018 aikana myönnettiin asuinrakentamiseen lupia 461 529 kerrosUusi Työllisyyden palvelutori avautui Helsingissä Työllisyyspalveluiden uraohjaaja Sari Kivimaa ja TE-toimiston koordinaattori Elina Kittilä palvelevat asiakkaita Työllisyyden palvelutorilla. Kuva: Annina Laurikainen. neliömetrin verran, mikä jää edellisvuoden lukemasta, mutta on edelleen 20 prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Vuonna 2018 Helsingissä tuotettiin koko 2000-luvun ennätysmäärä yksiöitä sekä pieniä perheasuntoja. Tämä selittää uusien asuntojen keskipinta-alan pienenemistä keskimäärin 54,7 neliöön. Yksiöiden osuus kaikista yli 4 800 uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista oli kuitenkin vain 22 prosenttia ja kolmioiden osuus 23,5 prosenttia. Eniten valmistui kaksioita, joiden osuus oli 34,5 prosenttia. Perheasuntojen koko on pienentynyt niin, että viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden kolme ja neljä huonetta käsittävien asuntojen keskipinta-ala on keskimäärin noin 10 neliömetriä ja viiden huoneen asunnoissa 20 neliömetriä pienempi. Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta löytyy tietoja lisäksi muun muassa valmistuneista rakennuksista käyttötarkoitusluokkien mukaan, valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan sekä lukuja Helsingin kaupungin rakennuttamista asunnoista. ? Työnhakijat ovat asiakaskuulemisissa esittäneet Helsingin kaupungille ja TE-toimistolle toiveen paikasta, jonne voisi tulla vapaamuotoisesti kysymään neuvoja työhön ja koulutukseen. Nyt toiveeseen on vastattu ja uusi neuvontapiste Työllisyyden palvelutori on avoinna Pasilan TE-toimiston aulassa. Työllisyyspalveluiden uraohjaaja Sari Kivimaa ja TE-toimiston koordinaattori Elina Kittilä palvelevat asiakkaita Työllisyyden palvelutorilla. (Kuva: Annina Laurikainen) Työllisyyden palvelutori on yli 30-vuotiaille työnhakijoille kohdennettu palvelupiste, joka pyrkii nopeuttamaan asiakkaiden pääsyä työhön tai koulutukseen. Nuorempia hakijoita palvellaan muun muassa Ohjaamo Helsingissä. Henkilökohtaista neuvontaa työhaun ja koulutuksen kysymyksiin Palvelutorilta saa apua työnhakuun, koulutusvaihtoehtojen pohdintaan ja urasuunnitelmien selkeyttämiseen. Lisäksi tarjolla on erilaisia ryhmätilaisuuksia koulutukseen, digitaitoihin ja työnhakuun liittyen. Säännöllisissä rekrytointitapahtumissa puolestaan pääsee tapaamaan työnantajia ja kuulemaan työmahdollisuuksista. Työllisyyden palvelutorilla palvelee kaksi vakituista työntekijää: kaupungin uraohjaaja ja TE-toimiston koordinaattori. Lisäksi aulassa työskentelee säännöllisesti muun muassa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta opettajia ja opinto-ohjaajia, Digirasti-hankkeen digiohjaaja, yrityskoordinaattori sekä eri työllisyyshankkeiden henkilökuntaa. Työllisyyden palvelutori sijaitsee Pasilan TE-toimiston aulassa osoitteessa Ratapihantie 7 (sisäänkäynti Veturitorin puolelta). Palvelutori on avoinna tiistaista torstaihin kello 10–15. Ajanvarausta ei tarvita, ja henkilökohtaista neuvontaa saa päivittäin aukioloaikojen puitteissa. Työllisyyden palvelutorilla toimii seuraava viikkoaikataulu: – tiistaisin painottuu tiedonhaku, jolloin paikalla on Digirasti-hankkeen työntekijä, – keskiviikkona paikalla on opinto-ohjaaja ja opettajia, jotka tarjoavat täsmäapua koulutuksen kysymyksiin – torstaisin järjestetään rekrytapahtumia ja infoja työnhakuun liittyen. Lounas arkisin klo 11-14 10,50-12,90€ Varaa paikkasi kevään juhlalounaille: Vappubrunssi 1.5. Äitienpäivälounas 12.5. Kattaukset klo 11 ja 14 Noutopöytä 42€ Tervetuloa! Ravintola Palema, Teurastamo Työpajankatu 2 rakennus 5 Helsinki www.ravintolapalema.fi TÄYDEN PALVELUN AUTONHOITOA ULKOPESUT • SISÄPUHDISTUKSET • VAHAUKSET RENGASTYÖT • TUULILASIN KORJAUS/VAIHTO Tarjous voimassa koko huhtikuun. PremiumAutopesu Haapaniemenkatu 7-9c, 00530 Helsinki 044 240 0064 • www.premiumautopesu.fi TARJOUS Renkaiden vaihto 20 € TARJOUS Nanovaha (sis. pesu) TARJOUS Rengashotelli 70 € 120 € Turvaistuimen käytöstä lipsutaan liian usein ? Liikenneturva ja poliisi tarkastelivat viime viikolla päiväkoti-ikäisten lasten kuljettamista autossa ja turvaistuinten käyttöä. Suuri osa lapsista matkusti asianmukaisesti, mutta turvaistuinratsioissa ilmeni myös erittäin huolestuttavia puutteita. Turvaistuimesta oli luovuttu liian aikaisin ja pieni lapsi matkusti vain auton turvavöissä, muutamassa tapauksessa ei edes niissä. Pienimpien lasten kohdalla korostui se riski, että lapsi oli käännetty matkustamaan kasvot menosuuntaan aivan liian aikaisin. Turvaistuinratsioita toteutettiin yhteensä 16 paikkakunnalla ympäri Suomen. Ratsioiden yhteydessä Liikenneturva kirjasi havainnot sekä yli että alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla. Pistokokeisiin osui yli tuhat lasta, jotka olivat alle 135 cm pitkiä, eli lain mukaan tarvitsevat autossa asianmukaista turvaistuinta. – Vakavin puute oli se, että turvaistuimesta oli luovuttu aivan liian aikaisin tai se ei ollut muusta syystä matkalla käytössä. Matkan lyhyys, lapsen aamuinen tuittuilu tai vanhemman kiire eivät kuitenkaan ole perusteita luistaa turvaistuimen käytöstä. Jos keksipurkkia menee kerran raottamaan, voi lapselle olla vaikea perustella, miksei sitä voida tehdä toiste. Se, että turvaistuimen käytöstä ei lipsuta, on myös lapsesta välittämistä, vaikkei lapsi sitä ymmärtäisi. Vahinko ei ilmoita itsestään ennakkoon, ja vanhemman tehtävänä on varmistaa lapsen turvallisuus jokaisella automatkalla, suomii Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara. Kyse ei ole siitä, että turvaistuin olisi jäänyt käyttämättä nippa nappa 135 cm pitkiltä lapsilta. Ratsioissa tavattiin myös alle kolmivuotiaita ilman turvaistuinta. – Lapsen kehittyvä keho on huomattavasti hauraampi kuin aikuisen, ja se tarvitsee parhaimman suojan mahdollista törmäystä vastaan. Suomessa laki edellyttää, että alle 135 cm pitkät lapset käyttävät turvaistuinta.
18 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa -näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa 28.3.-25.8.2019 Järvimaisema, Lake view 1901. Kuva: Kansallisgalleria, Kirsi Halkola. puunsa. Kallis väri korosti pyhyyden, nöyryyden ja hyveellisyyden ohella Marian puvun arvokkuutta. Keskiajan Euroopassa sinisestä tuli varallisuuden ja yhteiskunnallisen arvostuksen mittari. Sinisistä puvuista silkistä ja sametista muotoutui kuninkaiden tunnusmerkki. Ranskan Ludvig IX (12141270) toimi suunnannäyttäjänä. Kuninkaallisesta sinisestä tuli pian myös ylhäisön tavoittelema suosikkiväri. Sinisen kankaan värjäämiseen tarvittiin kruunun tai valtion myöntämä lupa. Väriaineet olivat arvokasta kauppatavaraa, ja maahantuontioikeuksista kiisteltiin. Muotokuvamaalauksissa värien merkityksen tunnistaminen liittyy aikakauden käsitysten ymmärtämiseen. Kulta hohtoa ja mystiikkaa Kullan ainutlaatuinen kyky heijastaa valoa on vangitseva. Pyhiä paikkoja on koristeltu kullalla, ja kuninkaallisten kruunut valmistettiin kullasta. Kulta-aarteista ja niiden kätköpaikoista on kirjoitettu kautta historian. Varhaisin tunnettu kartta kultakaivoksesta on peräisin muinaisesta Egyptistä, yli 3200 vuoden takaa. Ihmiskunnan kullanhimo on määritellyt historian kulkua eri aikoina ja eri mantereilla. Kultaa on yritetty valmistaa myös keinotekoisesti. Kullan ominaisuuksia on tutkittu lääketieteessä. Kultaan sisältyy ajatus pysyvyydestä, muuttumattomuudesta ja ikuisesta. Kaikkein arvokkaimmat teokset kehystetään kullalla voittoa juhlitaan kullalla. Saavuttamaton sininen Synteettisten värien yleistyttyä sininen sai vertauskuvallisempia merkityksiä. Ainutlaatuisen luonnonvärin indigon yleistyminen 1700-luvulla laajensi sinisen käyttöä mittavasti. Romantiikan ajalla sininen oli tärkeä väri myös kirjallisuudessa ja runoudessa. Sininen vei ajatukset johonkin saavuttamattomaan, haavekuviin ja ihannemaailmaan samalla siniseen sisältyi melankoliaa. Synteettiset pigmentit kirkastivat ja laajensivat taiteilijoiden väripalettia. Sininen oli impressionistien suosikkiväri, jota käytettiin luonnon kuvaamisen lisäksi ilmaisemaan tunteita ja tunnelmia. Merkityksensä tunnelmanluojana sininen on säilyttänyt taiteessa edelleen. Näyttelyssä on teoksia seuraavilta nykytaiteilijoilta: Martti Aiha: Blue Chaos (1990). EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma Kaisaleena Halinen: Laatuaika (2005). Turun kaupungin taidekokoelma Tuula Lehtinen: SKO Laila, SKO Sigbritt ja Ainon Tango (2018) Pekka Luukkola: Rowing II (2010) ja Soutu (2006-2007). Kansallisgalleria, Nykytaiteen museo Kiasma Marika Mäkela: Golden Mother and Child (1993). EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma Jaana Paulus: Katumuspuu (2014) ja Kesäyö (2008). Yksityiskokoelma Heli Rekula: Landscape no. 19: An Tiaracht (2000). Kansallisgalleria, Nykytaiteen museo Kiasma Tommi Toija: Memento mori (2018) Näyttelyyn liittyviä tapahtumia: 3.4.2019 klo 18 FT Ira Westergård: Taivaalliset värit 6.4.2019 klo 12-14 Perhelauantain taidepaja: Kulta-aarteita ja salaisia karttoja 10.4.2019 klo 18 Vanhempi yliopistonlehtori Harald Arnkil: Sinisen lumo 24.4.2019 klo 18 Dosentti Johanna Vakkari: J.J. Tikkanen ja keskiajan värit 4.5.2019 klo 10.15 Taideristeily, yhteistyössä Didrichsenin taidemuseon kanssa 8.5.2019 klo 18 Kultaajamestari Raimo Snellman: Kullan kiehtova maailma mestarin työvälineenä 11.5.2019 klo 12-14 MUTKU Studion avoimet taidepajat 15.5.2019 klo 18 Erikoistutkija Seppo Hornytzkyj:Sininen kolmen väriaineen värikästä historiaa 18.5. Kansainvälinen museopäivä: pääsyliput -50 %, opastuksia ja elokuvaesityksiä 22.5.2019 klo 16-20 Kulttuuritreffit: Löydä kulta museosta Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17, ma suljettu Vallilanlaakson kentältä vuokrataan alue Kumpulan Nurmikenttä Oy:lle ? Kaupunginhallitus myöntää kulttuurija vapaa-aikalautakunnalle oikeuden vuokrata Vallilanlaakson kentältä 20 215 m²:n suuruisen maaalueen Kumpulan Nurmikenttä Oy:lle. Alue on osa kiinteistöjä 91-410-2-13 ja 91410-1-5. Alue vuokrataan liikuntatoimintaa varten kulttuurija vapaa-aikalautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2034 saakka seuraavin ehdoin: Täysimääräinen vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin 2018 keskiarvon pistelukua 1948, on 16 295,02 euroa (alv. %). Täysimääräinen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1950=100” pistelukua vastaavaa 836,50 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuokra peritään vain varsinaisten kenttäalueiden pinta-alan 16 730 m²:n mukaan. Vuokra-alueeseen sisältyy 3 485 m²:n alue, jota ei voida käyttää vuokrasopimuksen mukaiseen toimintaan ja jonka ylläpito on vuokralaisen vastuulla. Muutoin noudatetaan kulttuurija vapaa-aikalautakunnan määräämiä lisäehtoja. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi ? Sinebrychoffin taidemuseon Taivaalliset värit Sinistä ja kultaa -näyttely kertoo kullan ja sinisen värin kiehtovan tarinan maalausten, veistosten ja esineiden kautta aina keskiajalta nykyaikaan saakka. Kullan takia on ryövätty, sodittu, valloitettu ja rakastettu. Se on vedonnut kaikkiin kansoihin kaikkina historian aikoina. Väreinä kulta ja sininen ovat loistokkuutensa myötä saaneet lukemattomia symbolisia merkityksiä. Kulta viittaa aurinkoon, Jumalaan, valtaan ja rikkauteen keskiajan taiteessa kulta symboloi taivasten valtakuntaa. Sinistä taas pidetään kunnian ja arvokkuuden värinä, vallan vertauskuvana. Ranskalainen kuvataiteilija Yves Klein tunnetaan erityisesti omasta sinisestä väristään, International Klein Blue (IKB). Värin avulla Klein ilmaisi uskoaan henkisyyteen ja aineettomuuteen. Näyttelyssä voitonjumalatar Nike hehkuu Kleinin sinisessä tunnusvärissä. Värien monet merkitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet vertauskuvallisemmiksi, mutta niillä Akseli Gallen-Kallela: Pori/ Björneborg 1865-1931 Tukholma/Stockholm Järvimaisema, Insjölandskap, Lake view 1901, öljy kankaalle / olja på duk / oil on canvas. Kuva/ foto/photo: Kansallisgalleria/ Finlands Nationalgalleri/Finnish National Gallery, Kirsi Halkola. Näyttely jäsentyy seuraavien teemojen ympärille: Lapis lazulista Preussin siniseen Afganistanin alueelta louhittiin kallisarvoista mineraalia lapis lazulia. Keskiajalta alkaen siitä jauhettiin puhtaan sinisen sävyistä pigmenttiä, arvokasta ultramariinia. Ultramariini yhdistettynä kultaan nosti taideteosten ja esineiden arvoa. Syntyi ylellisyyttä, joihin vain harvoilla oli varaa. Eri aikoina ja eri paikoissa sinisen värin valmistustapa ja haluttu sävy on vaihdellut teknisen osaamisen ja varallisuuden mukaan. Ensimmäinen synteettinen sininen, Preussin sininen, valmistettiin 1700-luvulla. Siitä eteenpäin sinisten sävyjen maailma on loputon. Halutulle ultramariinille keksittiin synteettinen vastine Ranskassa vuonna 1824. Sininen väri on innoittanut myös monia nykytaiteilijoita. Sininen valta ja kunnia Neitsyt Marian kuvaamisessa lapis lazulista saatavan pigmentin käyttö vietiin huipPASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% NEGATIIVIT JA DIAT TALTEEN: 1 € /kuva (skannaustarkkuus 3200 dpi, filmityypit 135, 126, 110, minimiveloitus 5 e, myös kuvatulostus) TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN esim. Ø40cm 2-puol. matta tai kiiltävä synt. paperi nyt 40 € (norm. 44,90)
19 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Keskustakirjasto Oodin miljoonan kävijän raja menee rikki Oodi on saavuttanut suuren suosion. Talossa on keskimäärin 9 000 käyntikertaa päivässä. Kuva avajaisista 6.12.2018. Kuva: Daniel Leiviskä. Oodi on modernin arkkitehtuurin taidonnäyte. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy. ? Helsingin keskustakirjasto Oodi avautui 5.12.2018 eli talo on ollut avoinna yleisölle pian neljä kuukautta. Oodi on saavuttanut suuren suosion, sillä jo huomenna tiistaina 26.3.2019 Oodin ovista astuu sisään miljoonas kävijä. Tämä kävijä palkitaan Oodi-kangaskassillisella yllätyksiä – luvassa on ainakin liput Oodissa toimivaan Kino Reginaan sekä kahvit Fazerin kahvilassa. – Olen todella iloinen siitä, että Oodista on tullut kaupunkilaisten yhteinen tila. Arvioimme ennen avaamista, että Oodissa olisi noin 2,5 miljoonaa käyntiä vuosittain. Yleisöä osallistettiin suunnittelussa laajasti ja tämä näkyy nyt kävijävirrassa. Ihmiset saivat mitä tilasivat ja tulevat siksi yhä uudestaan, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Oodissa on sen avaamisen jälkeen tehty jo noin 9 000 uutta kirjastokorttia. Oodissa on keskimäärin 9 000 käyntiä päivässä. Määrä vaihtelee viikonpäivien ja Oodissa olevien tapahtumien mukaan. Avajaispäivät 5.–6.12.2018 keräsivät 55 000 käyntiä. – On hienoa, että Oodi on lisännyt kaikkien kirjastojen näkyvyyttä ja suosiota. Oodin avautumisen jälkeen Helsingin kirjastoihin on tehty yli 2,5 miljoonaa käyntiä, kaikkien kirjastojen lukupaikat ovat täynnä aamusta iltaan, sähköisten aineistojen lataukset ovat moninkertaistuneet, ja etenkin lastenkirjojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa joka puolella Helsinkiä. Kiitos asiakkaillemme luottamuksesta ja kärsivällisyydestä, kun suuri suosio aiheuttaa jonotusta niin lukupaikoille kuin aineistovarauksissakin, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Oodi on suunniteltu kokonaiselämykseksi, jossa elävä helsinkiläinen kaupunkilaisarki kohtaa modernin arkkitehtuurin. Oodi muodostuu kolmesta erityyppisestä ja tunnelmaltaan erilaisesta kerroksesta. Tilat ovat kaikkien vapaassa käytössä seitsemänä päivänä viikossa, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Espoon Ison Omenan kirjasto oli vuonna 2018 Suomen vilkkain yleinen kirjasto. Kävijöitä oli noin 1 350 000. Voidaan siis päätellä, että Oodi tulee suurella todennäköisyydellä saavuttamaan vuonna 2019 maamme vilkkaimman kirjaston tittelin. Hermanni-Vallila Seurassa kuohuu Piipunkaatajan poika savustettiin hallituksesta Kari Varvikko • s. maaliskuussa 1944 • toimittaja, päätoimittaja, tietokirjailija • palkittu viestintäyrittäjä • yhdistysaktiivi, mm. Stadin Slangi ry:n Tsilari-lehden päätoimittaja ? Voit sä uskoa, että hallituksen jäsenten keski-ikä laski muutamalla viikolla, kun heivasivat mut Hermanni-Vallila-Seuran hallituksesta. Isokokoisen miehen huvittunut nauru kumisee olohuoneen kahvipöydän yli. Ulkona tupruttaa sakeasti lunta. Silti Sörkän – Helsingin keskusvankilan – tukeva muuri näkyy olohuoneen ikkunasta. Piipunkaatajan, kotiseutuneuvos Klaus Varvikon toimittaja-kirjailijapoika paluumuutti jokunen vuosi sitten takaisin lapsuutensa ja nuoruutensa kotiin muurin kupeeseen. Ei missään oo niin turvallista kuin täällä, hän sanoo. Kaija-rouva on kattanut kahvin ja leipomansa tortun ja seuraa hymyssäsuin, kun puoliso Kari Varvikko, palkittu toimittaja ja valtakunnantason ideatykki, sanoo kolmannen kerran ”voit sä uskoa!” Sanon, että en voi, mutta ymmärrän kyllä, miksi vain kolmannes 14 vuosikokousedustajasta oli sitä mieltä, että maaliskuussa 75 vuotta täyttävä piipunkaatajan poika ei ole liian vanha seitsemänkymppisten järjestötulokkaiden joukkoon. Tarvittiin syy, ja kun muuta ei löytynyt, niin ikä kelpasi. ”Kartsa”, joksi Kari Varvikkoa kutsutaan, kuuluu henkilöihin, jotka puhuvat, tekevät ja vaativat. Volyymiä on sen verran, että hienotunteisuuden vivahteet jäävät säikähdyksessä huomiotta. Kupponen kahvia maistuu, mutta miksi sitä varten pitäisi mennä kokoukseen, missä todetaan, että ”voi-voi kun meitä on niin vähän ja mistä saataisiin nuoria mukaan”. Kartsa voi hörppästä tsufet himassakin. Ei sen takia tarvitse kokoontua surkuttelemaan. Kartsalle kaikki on tärkeää ja mitä tärkeämpää, niin sitä suurempaa. Siihen hän on kasvanut, sitä hän on tehnyt. Kovaäänisesti, isoillakirjaimilla mutta tyylikkäästi silloin kun on ollut sen aika. Piippu kaatui, GeeBee sai patsaaan… Kartsan faija sai kotiseutuneuvoksen arvon vuosikymmeniä kestäneestä työstään Hermannin, Vallilan ja koko Helsingin hyväksi. Hän oli myös messissä, kun Hermannin ja Vallilan asukkaat perustivat oman kaupunginosayhdistyksensä. Isä Varvikko tunnetaan ja muistetaan Kyläsaaren myrkkypiipun kaatamisesta, primus motorina Puu-Vallilan säilyttämistä onnistuneesti ajaneessa Puu-Vallila liikkeessä sekä keskeisenä henkilönä hankkeessa, jolla kaupunginosan oman pojan Gunnar Bärlundin kunniaksi Paavalin kirkon kupeeseen nousi GeeBeen patsas – ja tietenkin erinäköisistä juhlista, joihin alueen väki saapui sankoin joukoin: vetonauloina olivat huiput. Poliittisissa paneeleissa on nähty Tarja Halonen, Kalevi Sorsa ja Teuvo Aura ja muut; iltamissa, vuosijuhlissa sekä suurissa ulkoilmajuhlissa Eino Grönistä, Annikki Tähdestä, Seela Sellasta ja Freemannista alkaen koko viihdemaailman kerma punkkareihin ja raggareihin. Ja kaikissa jutuissa Kartsa oli jo nuoresta kundista asti adjutanttina, kaverina, joka hoiti tiedottamisen. Ei siis ihme, että vähäväkinen vuosikokous katsoi hänet yli-ikäiseksi! Kartsa ei ole vaatimaton. Mutta ei hän myöskään leveile, vaikka on kirjoittanut piipunkaadoista, iltamista, alueen historiasta mm. kiitetyissä muistelmakirjoissaan sekä Hermanni-Vallilasta tekemistään historiikeissä. Puutalojen Hermanni (2017) saa maaliskuussa seuraa Puutalojen Vallila –kirjasta, joka on parhaillaan painokoneessa. Työ kiittää, palkinnot jäävät Kun plaraa Kartsan arkistoa kotiseutulehdestä, joka on ilmestynyt säännöllisesti puoli vuosisataa, nykyäänkin nettiaikakaudella printtinä 2-3 kertaa vuodessa, niin on helppo siteerata yhtä Kartsan bravuureista: ”Ei mee mun bollaan”. Kartsan päätoimittama Hermanni-Vallila –lehti on palkittu mm. Helsingin parhaana kaupunginosalehtenä ja vuonna 2017 Suomen Kotiseutuliitto valitsi lehden kirjoituksen ”Sähkötön kaupunkisissi” vuoden kotiseutulehtijutuksi. Lopulta, kun seuran harmaahapset ovat ilmeisen haluttomia kommentoimaan, muuta näkyvää tai valon kestävää selitystä piipunkaatajan pojan savustamiselle hallituksesta ei ole kuin ikä ja meriitit, sillä Varvikon lähdön jälkeen hallituksen keski-ikä laski sen verran, että vuoden kuluttua se on jo korkeampi kuin ennen vuosikokousäänestystä. Se toinen tekijä, meriitit, on jo sitten toinen juttu. – Ehkä tullaan koko rollaattorijoukko ensi kerralla ja otetaan uusintamatsi nykyisten ”pojannulkkien” kanssa, nauraa Varvikko. Ovikello soi. Kartsa odottaa uunituoreen Puutalojen Vallilan ensikappaleita. Teksti: Pentti Peltoniemi Kuvat: Jorma Hyvönen, Studio Ediciones
20 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Uusia HIV-tartuntoja huumeiden käyttäjillä ? Pääkaupunkiseudulla reilun puolen vuoden aikana on todettu neljä kotimaassa saatua HIV-tartuntaa pistoshuumeiden käyttäjillä. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä edeltävän viiden vuoden aikana vastaavia tartuntoja on todettu vain kaksi. HUSin Infektioyksikkö selvittää yhdessä THL:n, alueen kuntien ja päihdetyötä tekevien toimijoiden kanssa tilannetta. Lisäksi on käynnistetty toimenpiteitä epidemian ehkäisemiseksi: HIV-testausta lisätään ja terveysneuvontaa sekä puhtaiden pistosvälineiden jakamista vahvistetaan. HIV-tartuntojen uudelleen leviäminen pistoshuumeiden käyttäjien joukossa on todellinen uhka, sillä vuosittain Suomessa todetaan yli 1000 uutta C-hepatiittitartuntaa, joista valtaosa on tarttunut yhteisten pistosvälineiden välityksellä. Koska C-hepatiitti ja HIV tarttuvat samalla tavalla, jokaisen hepatiitti C-tartunnan yhteydessä on mahdollisuus myös HIV:n leviämiseen. Puhtaiden ja omien pistosvälineiden käyttö suojaa molemmilta tartunnoilta. HIV-epidemia 20 vuotta sitten Vuosituhannen vaihteessa HIV-tartunta levisi nopeasti yli 250:een pistoshuumeiden käyttäjään pääkaupunkiseudulla. Tilanne saatiin tuolloin hallintaan testausta, terveysneuvontaa ja puhtaiden pistosvälineiden jakamista lisäämällä. Tartuntojen torjunnassa on ollut tärkeää myös yhteisen hoitoyksikön perustaminen päihteiden korvaushoidon ja HIV-lääkityksen toteuttamista varten. Lisäksi on tehty etsivää työtä kontaktin luomiseksi päihteiden käyttäjiin. Tehokas tapa estää tilanteen kehittyminen vaikeasti hallittavaksi ja yhteiskunnalle kalliiksi epidemiaksi on todeta HIV-tartunnat mahdollisimman varhain ja saada HIV-positiiviset hoidon piiriin. HIV-positiivisen henkilön, jonka hoito onnistuu, eliniän ennuste ei poikkea muusta väestöstä eikä henkilö ei ole enää tartuttava. Tällä hetkellä HUSin seurannassa olevista pistoshuumeiden välityksellä tartunnan saaneista potilaista 96 % on saavuttanut hyvän hoitotuloksen. Huumeita käyttäneitä henkilöitä suositellaan hakeutumaan HIV-testiin esimerkiksi huumeita käyttävien terveysneuvontapisteisiin, päihdetyötä tekeviin yksiköihin tai omaan terveyskeskukseen. Terveydenhuollon työntekijöitä kehotetaan tarjoamaan HIV-testiä kaikille huumeiden käyttäjille riippumatta siitä, miksi he terveydenhuoltoon hakeutuvat. Testausta kuuluu tehostaa myös vankiloissa. Pistoshuumeita käyttävien on ensiarvoisen tärkeää pistää vain omilla puhtailla välineillä. Lapinlahden sairaalarakennusten vuokrasta syntyi sopimus Kuva: Janne Punju ? Lapinlahden sairaalan nykyisten päävuokralaisten Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon toiminta Lapinlahdessa jatkuu toistaiseksi. Helsingin kaupunki ja Lapinlahden päävuokralaiset ovat päässeet 8.3.2019 sopimukseen vuokrauksen jatkamisesta, kunnes ideakilpailun voittaja ottaa kiinteistön haltuunsa. – Olemme Helsingin kaupungilla erittäin iloisia, että neuvottelut päättyivät sopuun. Toivomme, että monipuolinen toiminta jatkuu Lapinlahdessa vilkkaana myös tämän välivaiheen ajan, kun ideakilpailu on käynnissä ja sairaalarakennusten lopullisesta käytöstä haetaan ratkaisua, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Lapinlahden Lähde Oy:n toimitusjohtaja Tuula Sundman kommentoi vuokraneuvotteluja: – Epävarmuus vuokrasuhteen jatkumisesta on ollut Lapinlahden toiminnalle kuluttavaa. Olemme nyt helpottuneita, että vuokrasopimus saatiin tehtyä ja toimintamme jatkuu. Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon hallituksen puheenjohtaja Teemu Lehto kommentoi: – Toivottavasti nyt saatu vuokrankorotus ei ole kohtuuton edes kaikkein pienituloisimmille vuokralaisille, ja että yhteisö säilyy. Kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalaa vuodesta 2015 lähtien väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on Lapinlahden Lähteen taustaorganisaatio. Helsingin kaupunki hakee parhaillaan rakennuksille mahdollista uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailulla, johon voi osallistua sekä myyntiin että vuokraukseen perustuvilla ehdotuksilla. Ideakilpailun ensimmäinen vaihe päättyy toukokuussa 2019, ja jatkoon valitaan tällöin kolme ehdotusta. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää voittajasta alkuvuonna 2020. Tämän jälkeen voittajaehdotuksen pohjalta alueella tehdään mahdollisesti tarvittava asemakaavan muutos. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt voivat alkaa arviolta vuonna 2021. Aurinkopaneelit vuokrattavissa Messukeskuksen katolta Fakta: • Uusi aurinkovoimala sijaitsee Pasilan sydämessä, Messukeskuksen katolla • Arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh. Aurinkopaneeleita on tavoitteena asentaa myöhemmin lisää. • Nimellisteho 500 kWp • Yhden paneelin teho 315 W • Aurinkopaneelit asennetaan kesän 2019 aikana. Aurinkovoimala valmistuu elo-syyskuussa 2019. • Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen ja energiankulutuksen vähentäminen ovat osa Messukeskuksen ilmastotavoitteita. Aurinkovoimalan myötä Messukeskuksen jäähdytyksen tarve ja sitä kautta energiankulutus vähenee, sillä aurinkopaneeleilla on varjostava vaikutus. • Helenin aurinkosähkön tuotanto lähestyy investoinnin jälkeen kahden megawatin tehoa. ? Messukeskuksen katolle rakennetaan Helsingin suurimpiin kuuluva aurinkovoimala, jonka paneelit ovat nyt vuokrattavina Helenin nimikkopaneeleiksi. Messukeskus tuo kiinteistönsä katolle 1589 aurinkopaneelia, jotka tuottavat noin 445 MWh energiaa vuodessa. Aurinkoenergiaa tuotetaan yhteistyössä Helenin kanssa. Voimalan tuotanto vastaa yli kahdensadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Nimikkopaneeli on helppo tapa osallistua ilmastotalkoisiin Nimikkopaneeli on vaivaton keino alkaa aurinkoenergian tuottajaksi: vuokraamalla aurinkopaneelin jokainen voi käyttää uusiutuvaa aurinkoenergiaa ilman, että paneeleita tarvitsee hankkia omalle katolle. Messukeskuksen aurinkopaneelit myydään nimikkopaneeleina 4,40 euron kuukausihintaan. Oman nimikkopaneelin voi vuokrata nyt helposti helen.fi/messukeskus. Asiakkaan nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa. Paneelin voi liittää osaksi mitä tahansa Helenin sähkösopimusta ja sähkösopimukseen voi yhdistää yhden tai useamman nimikkopaneelin. Yhden paneelin teho on 315 wattia. Laskutus käynnistyy, kun paneelit ovat tuotannossa elo-syyskuussa 2019. Asiakkaan hankkima yksikin nimikkopaneeli tuottaa jo merkittävän määrän sähköä: 14 prosenttia kerrostalokaksion vuosikulutuksesta eli noin 280 kWh vuodessa. Aurinkovoiman osuuden kasvattaminen jatkuu Helen on tehnyt pitkäjänteistä työtä uusiutuvan aurinkovoiman kasvattamiseksi Suomessa. Helenin talvella 2015 rakentama Suvilahden aurinkovoimala oli valmistuessaan Suomen suurin ja sen katolle asennetut vuokrattavat nimikkopaneelit myytiin hetkessä loppuun. Vuonna 2016 Kivikon hiihtohallin katolle rakennettu aurinkovoimala oli vielä yli kaksi kertaa Suvilahden voimalaa suurempi. Helenin aurinkovoimalat ylittävät huiman kahden megawatin rajan ja yltävät kärkipäähän myös pohjoismaisessa mittakaavassa. Kun Messukeskuksen aurinkovoimala valmistuu, se lisää Helsingin verkkoon kytkettyä aurinkosähkökapasiteettia 11 %. Aurinkosähkön määrä kasvaa Helsingissä jatkuvasti: tuotanto on tuplaantunut jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Tammikuussa 2019 Helsinkiin oli asennettu 6075 kWp aurinkosähkötehoa ja aurinkosähköntuottajia oli jo 300. – Aurinkovoimalla on selvästi kysyntää. Nimikkopaneeli-konseptilla kuka tahansa voi helposti ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi ilman alkuinvestointia. Me jatkamme edelleen investointeja aurinkoenergiaan kysynnän mukaan, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Riku Kuikka Helenistä. Nyt kaikki Vallila-verhot 25 % VALLILA, REDI 2. krs, Skönen puoli Ma–pe 10–21, la 10–19, su 12–18 Etu koskee normaalihintaisia tuotteita. Ei yhdistettävissä muihin etuihin. Meiltä myös mittatilaustuotteet erikorkuisiin tiloihin. Etu kaikista kankaista kiskojen tai ompelupalveluiden tilaajille. Pentti Arajärvi ? Oikeustieteen tohtori ? Sosiaalioikeuden professori 2003-2015 ? KELAn johtava tutkija 2000-2002 ? Eduskunnan sos. ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvos -2000 ? Toimeentuloturvan selvitysmies 1997-98 Helsinki 223-244 223 M ak sa ja : Pe nt ti A ra jä rv i SOTE-uudistus tarvitsee osaajan www.arajarvi.fi twitter @araj_pentti facebook.com/p.arajarvi KYSYMYS ON IHMISEN ASIOISTA! La 6.4. klo 11-12.30 Pentti tavattavissa Tallinnanaukiolla ja klo 13-15 Kontulan ostarilla Su 7.4. klo 11-12.30 Hakaniemen maalaismarkkinoilla To 11.4. klo 17 keskustelutilaisuus SOTEsta HTY:llä (h.501) Kaarin Taipaleen ja Markus Sovalan kanssa.
21 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Joka kolmannessa kuolonkolarissa kuljettaja on päihtynyt ? ? Maarnela Vuoden Viimeinen Vaalilupaus ? ”Olipa kerran vaalilupaus …” Niinhän ne sadut alkavat. Ja lopussa prinssi sai prinsessansa ja he elivät yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti – tosin eri hoitokodeissa. Viimeisenä vaalipäivänä Ikinuori Ehdokkaamme tajusi, ettei yksikään hänen lupauksistaan toteudu (kts. edelliset Kallio-Lehdet). Kunhan ehdittäisiin edes vaalitulos vahvistaa ennen kuin ensimmäinen valhe valkenee äänestäjäkunnalle. Mitä hänellä olisi vaalien jälkeen tarjota heikoimmille? ”Rahaa on mutta pappa on nyt väärässä jonossa.” Porilaisten marssi tultaisiin sanoittamaan uudelleen: ”Kuolkaa jo nopeasti pois / nyt rahat loppuu / luonto hukkuu / rajan takaa pukkaa miestä uutta / siispä suunta selvä on / se lantakasaan / saunan taakse vievä on.” Eihän kukaan usko, jos puhuu totta tai liian vähän lupaa. Vaalilupaus on kuin vihapuhe kirjaston vessan seinässä. Sen näkee vain se, joka siellä käy eikä sitä muutoin missään näy. Ja mitä sitten, jos joku jonkun lupauksen pitäisikin. Ei se enää hyödytä niitä, jotka viime vaalikaudella elivät, kärsivät ja kuihtuivat pois. ”Vanhustenhuollon kokonaisuutta arvioitaessa on tunnustettava, että kuntien henkilöstörakenne ja -määrä eivät ole kehittyneet kaikilta osin toivotulla tavalla.” Siitä on jo 12 vuotta, kun nuo sanat lausuttiin Eduskunnan välikysymysvastauksessa. Ei kait kukaan usko, että tuleva vaalikausi mitään muuttaa voi. Tai toki. Joku uskoo ja äänestää – juuri sitä joka sen uskottavimmin lupaa. Uudet kaksitoista vuotta vuotta kuluu nopeasti ja uusi sulkupolvi astuu tuohon samaan hoitokotien saaristoon: elämään, kärsimään, kuihtumaan pois. Ikinuoren Ehdokkaamme idea purkaa mielenterveyden hoitojonoja Malmin rautatieasemalla (kts. edellinen Kallio-Lehti) sai niin suuren suosion, että kaupungin tiedotustoimiston piti kiireesti laatia juliste, jolla vedottiin näihin ihmisiin, jotka omalta osaltaan halusivat lyhentää hoitojonoja lähimmäistensä hyväksi. Se juliste komeili vähän aikaa metroasemien seinillä mutta oli jouduttu vetämään kirkon määräyksestä pois. Vain harva ehti nähdä ne. Se oli kaunis juliste. Se oli puhutteleva juliste. Ne pantiin talteen. Ehkäpä niillä on käyttöä tulevaisuudessa. Se kuului jotenkin näin: ”Hei sinä joka olet aikonut hypätä metron eteen. Otathan humioon, että metrossa saattaa olla matkustajina ihmisiä, jotka työn tai harrastusten tai levon takia ovat matkalla jonnekin. Ethän siis ystävällisesti heittäydy metron alle ruuhka-aikoina.” Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry jonojenpurkutyöryhmä emaarnela@gmail.com ? ? Kirja-arvostelu Hieno kirja Puutalojen Vallilasta ? Yli sata vuotta sitten, 1900-luvun alussa rakennettiin Helsingin Vallilaan yhtenäinen puutaloalue, Puu-Vallila. Alueen lisäksi Vallilaan rakennettiin runsaasti puutaloja myös muualle. Näistä Puu-Vallilan kokonaisuus säilyi asukkaiden kovan vastustuksen vuoksi kaupungin ajamalta tuhoamiselta, mutta melkoinen osa muualla Vallilassa sijainnutta puutaloasutusta tuhottiin kaupungin toimesta, mm. niin sanotut Kuntsit . Varvikon kirja esittelee myös tuhotun legendaarisen Kuntsin kentän ympäristön puutalot . Missä Stalin ei pommeineen 1940-luvulla onnistunut, kaupungin viranomaiset onnistuivat 1960ja 1970-luvuilla lähes kaikkialla Helsingissä ! Stalin voisi olla kateellinen myös nykyisestä viranomaisten ajamasta vanhan tuhoamisen aallosta Helsingissä. Nyt sitä kutsutaan ”täydennysrakentamiseksi” ! Kari Varvikko, toimittaja-kirjailija Hermannista, on huolella ja kiinnostuksella koonnut hienot historiakuvateokset jo aikoja sitten tuhotusta puutalojen Hermannista sekä nyt uusimpana upean kirjan ”Puutalojen Vallila” ( Laaksonen 2019 ). Kustantaja Laaksonen ansaitsee erityistunnustuksen kulttuurityöstään. Jari Auvisen Puutalojen Kallio kuuluu samaan sarjaan. Aikoinaan kansakoulussa oli oppiaineena Kotiseutuoppia ja askartelua. Kotiseutuopin opetus olisi edelleen lapsille mitä tärkeintä, tietävätköhän Vallilan vanhan kansakoulun nykylapset mitään ympäristöstään, Vallilasta ? Varvikon kirjoja Vallilasta ja Hermannista voi hyvin suositella koululapsille oppikirjaksi, luentoaiheeksi. Tutustuminen Puu-Vallilaan sopii hyvin myös pienen luokkaretken aiheeksi. Puu-Vallila säilyi Puu-Vallila – teos eroaa sikäli muista aiemmista, että suuri osa vanhoista taloista on tallella. Hermannissa ja Kalliossakin kirjan tekijä joutuu esittelemään arkistokuvissa vanhoja taloja, Puu-Vallilassa päästään menneisyydestä nykyhetkeen saman puutalon kuvien avulla. Puu-Vallila – kirjassa on laaja, erittäin mielenkiintoinen historiakatsaus, miten reilut sata vuotta sitten puutaloja alettiin rakentaa Mäkelänkadun ja satamaradan väliselle alueella. Varvikko kuljettaa lukijaa läpi vuosikymmenten ratkaisevana kamppailu alueen säilyttämisestä. Puu-Käpylää uhkasivat ensin kaupungin tuhoajat, päättäjät ja sitten tuli Vallilan vuoro. Onneksi molemmissa tapauksissa jo pitkälle tehdyt tuhoamissuunnitelmat saatiin torjuttua. Se oli asukkaiden todellinen ”torjuntavoitto”. ”Puutalojen Vallila ” -kirjan olennainen anti ovat hienot valokuvat. Mielenkiintoisia vanhoja historiakuvia täydentävät olennaisesti aivan tuoreet tyylikkäät näkymät nyky Vallilan puutaloihin, seassa muutama vanha ja vähän uudempikin kivitalo. Varvikon kirjan luettuaan ei ole ihme, että asuntojen hinnat nousevat koko Helsingissä kaikkein eniten juuri Vallilassa ! Pekka Hurme Helsingin kaupunginvaltuusto vetoaa vaalirauhan puolesta ? Helsingin kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät ovat allekirjoittaneet kannanoton vaalirauhan puolesta. Valtuuston puheenjohtajan Otso Kivekkään (Vihr) aloitteesta julkaistussa kannanotossa esitetään huoli väkivallan uhan lisääntymisestä vaalityössä. Valtuutetut korostavat vaalirauhan turvaamisen tärkeyttä. Helsingin valtuuston edustajina olemme erittäin huolissamme vaaleihin liittyvän häirinnän ja jopa väkivallan uhan lisääntymisestä. Vaalityö on tärkeä osa yhteiskuntamme toimintaa. Vaalirauha täytyy turvata kaikissa tilanteissa. Useista eri suunnista on kuulunut viestejä kiristyneestä ilmapiiristä ja jopa väkivallanteoista. Maanantaina Helsingin kaupunginvaltuutetun ja eduskuntavaaliehdokkaan kimppuun käytiin vaalityötä tehtäessä. Aiemmin ulkoministeriä yritettiin lyödä. Suomen demokratian suuri vahvuus on siinä, että päättäjät ja ehdokkaat voivat liikkua kaikkialla kaupungissa ja tehdä vaalityötä vailla pelkoa. Helsinkiläisillä tulee olla mahdollisuus kohdata ehdokkaita ja päättäjiä ja esittää myös hankalia kysymyksiä. Tämä mahdollisuus tasa-arvoiseen kohtaamiseen ja vastavuoroisuuteen on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Helsingissä olemme avanneet kaupungin toreja ja julkisia rakennuksia myös vaalikäyttöön. Haluamme, että demokratia ja sen toiminta voi näkyä kaupunkilaisten arjessa ja kaikilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon yhteisistä asioista. Me Helsingin kaupungin päättäjät kaikista Helsingin valtuustossa toimivista ryhmistä vetoamme, että vaalit voitaisiin käydä turvallisesti niin kaduilla kuin verkossa. Työskentelemme itse tämän päämäärän eteen. Otso Kivekäs, valtuuston puheenjohtaja Harry Bogomoloff, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi, valtuuston 2. varapuheenjohtaja Daniel Sazonov, puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä Kaisa Hernberg, puheenjohtaja, Vihreä valtuustoryhmä Eveliina Heinäluoma, puheenjohtaja, Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Anna Vuorjoki, puheenjohtaja, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Björn Månsson, puheenjohtaja, Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä Mika Raatikainen, puheenjohtaja, Perussuomalaisten valtuustoryhmä Terhi Peltokorpi, puheenjohtaja, Keskustan valtuustoryhmä Sampo Terho, puheenjohtaja, Sininen valtuustoryhmä Mirita Saxberg, puheenjohtaja, Liike Nyt Helsinki Mika Ebeling, puheenjohtaja, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä Katju Aro, puheenjohtaja, Feministisen puolueen valtuustoryhmä Petrus Pennanen, puheenjohtaja, Piraattipuolueen valtuustoryhmä Paavo Väyrynen, puheenjohtaja, Terve Helsinki ? Vuosina 2013–2017 liikenteessä tapahtui 304 kuolemaan johtanutta päihdeonnettomuutta, mikä on noin kolmannes kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Huumeiden vaikutuksen alaisena aiheutettuja kuolonkolareita tapahtui 20 enemmän kuin edeltävällä viisivuotisjaksolla (2008– 2012). Alkoholionnettomuuksien osuus on pysynyt useiden vuosien ajan noin neljänneksenä kaikista kuolonkolareista. Tuore OTI-päihderaportti sisältää liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2013–2017 tutkimat kuolemaan johtaneet päihdeonnettomuudet. Raportissa tarkastellaan päihteiden eli alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden tai näiden yhdistelmän alaisena ajaneita kuljettajia. Päihdekuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi moottoriliikenteessä 340 henkilöä. Heistä 261 oli päihdekuljettajia, 63 päihtyneen kuljettajan kyydissä matkustaneita ja 16 toisessa ajoneuvossa olleita sivullisia. Vuosina 2013–2017 päihdeonnettomuuksista 222 tapauksessa kuljettaja oli ainakin alkoholin vaikutuksen alaisena. Valtaosa (81 %) alkoholia käyttäneistä ylitti törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajoi 78 kuljettajaa. Kuljettajista 87 oli käyttänyt lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn. Osa kaikista kuljettajista oli samanaikaisesti useamman mainitun päihteen vaikutuksen alaisena. Alkoholia käyttäneistä suurin osa (170 kuljettajaa) oli kuitenkin käyttänyt vain alkoholia. Näiden moottoriliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi päihdekuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi neljä jalankulkijaa ja kaksi polkupyöräilijää vuosina 2013–2017. Liikenteen huumeonnettomuudet eroavat alkoholionnettomuuksista monin tavoin – Vain alkoholia käyttäneiden kuljettajien aiheuttamissa kuolonkolareissa toistuu suurimmassa osassa erottuva kaava: ei muita osapuolia, viikonloppu, kesäyö, OTIn liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen tiivistää. – Huumeonnettomuudet eroavat monin tavoin alkoholionnettomuuksista. Tapaukset jakaantuvat voimakkaammin pitkin viikkoa ja eri kellonaikoihin. Lisäksi sattuu enemmän yhteenajoja muiden kanssa, jopa puolet. Sekakäyttö on yleisempää, usein huumeiden lisäksi on käytetty myös alkoholia tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Niin sanottujen huumekuljettajien onnettomuuksista onkin vaikeampi todeta tyypillistä onnettomuutta kuin vain alkoholia käyttäneiden rattijuoppojen, Holopainen kuvailee onnettomuuksien eroja. Yhdistävä piirre päihdeonnettomuuksissa on, että suurimmassa osassa onnettomuuksista kuljettaja ja mahdolliset matkustajat eivät ole käyttäneet turvalaitteita, esimerkiksi turvavyötä. – Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat kaikkiaan vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana, myös rattijuopumusonnettomuudet siinä samalla. Nyt alkoholionnettomuuksien väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen, ja huumeonnettomuudet ovat jopa lievässä kasvussa. Onnettomuuksien vähentäminen vaatii toimenpiteitä, painottaa OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat suosittelevat monia keinoja päihdeonnettomuuksien ehkäisyyn, mm. alkolukkoa sekä päihdeongelmaisten hoitoonohjauksen ja liikennelääkärijärjestelmän kehittämistä. Tutkijalautakunnat korostavat myös liikennevalvonnan tehostamista. Myös lisää tutkimustietoa tarvitaan. – Lääkkeiden vaikutus ajokykyyn on monimutkainen asia selvitettäväksi. Tämä on aihe, josta olisi hyvä tehdä tarkempaa tutkimusta, Räty ehdottaa. Vuoden 2019 äitiyspakkauksessa on panostettu laatuun ? Vuoden 2019 äitiyspakkaus julkistettiin tänään torstaina. Äitiyspakkauksen tuotteiden valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti tuotteiden laatuun. Tämän vuoden pakkauksen kilpailutuksessa laatua painotettiin 70 % ja hintaa 30 %, kun edellisinä vuosina laadun painotus on ollut 50 % ja hinnan 50 %. Pakkauksessa on yhteensä 63 hyödyllistä tuotetta vauvaperheelle. Tuotevalikoima on käyttäjien toiveiden mukaisesti säilynyt pitkälti ennallaan. Uutena tuotteena on lisätty asiakkaiden toivomuksesta muun muassa lyhythihainen body, ja ensimmäistä kertaa pakkauksessa on mukana myös bodyja, joissa on venepääntie. Vaatteissa on värikkäitä kuviointeja, mutta myös neutraaleja ja helposti yhdisteltäviä värejä. Vuoden 2019 vuodelaatikossa käytetään Robert Lönnqvistin suunnittelemaa kuosia, jossa seikkailevat värikkäät eläinhahmot. Uuden äitiyspakkauksen valmistuminen vie yli vuoden ennen kuin se julkistetaan asiakkaille. Tämän vuoden pakkauksen kilpailutus alkoi loppuvuodesta 2017. Eri organisaatioiden asiantuntijoista muodostettu raati valitsee ehdotuksista pakkauksen tuotteet. Kaikkien tuotteiden tulee täyttää vaatimukset, joita Suomen ja EU:n lainsäädäntö asettaa turvallisuudelle. Tuotteet testataan huolellisesti ja mallikappaleiden laatu tarkistetaan.
22 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 3/2019 – 7,90€ Maailmanlaajuinen menestysmetodi Voikukkaa VILLIYRTTISESONKI ALKOI Kokeile koivupatonkeja ja nokkospestoa HOUKUTTELE SEKSIHALUT KUORESTAAN Syö oikein, sammuta hiljainen tulehdus K-vitamiini välttämätön luustolle ei voi muuta kuin rakastaa Turve ja eteeriset öljyt selättivät Henna-Riikan hirvittävät kuukautiskivut NAISEN TERVEYDEN TUEKSI 11 YRTTIÄ SPIRAALISTABILAATION kolmiulotteiset liikkeet harjoittavat selän lisäksi aivoja Luonnonmukainen synnytys kehon ja mielen yhteistyötä www.luontaisterveys-lehti.fi • p. 09-41397300 TILAA OMASI ? ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2019 • 7,10 Pentu-extra! • rotu • hoito • ravinto • varusteet • lelut ROTUESITTELYSSÄ TURKKILAINEN ANGORA Kissa rinkkaan ja vaellukselle! Vuoden 2018 näyttelytähdet Uusinta uutta: Kissojen oma äitiyspakkaus Villitys maailmalla Lelukissa kuin oikea Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019D KS 20 19 D KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Seniori-ikäisille asiaa terveydestä ja hyvinvoinnista Kissaihmisen toivelehti! (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Tilaa omasi ja nauti! 30 00 (norm. 59€) 12kk määräaikainen tilaus kevättarjous 24 00 (norm. 48€) 12kk määräaikainen tilaus kevättarjous
23 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Ilmoita edullisesti – soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Terveys ? ? Palveluja ? ? Kirjapainopalvelua MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300
24 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi SOILE SALMI-VILLA Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7799 Huikaisevaa huhtikuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713