2 Viikko 23-24/2020 Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 3.6. 19:00 Mia Simanainen & Kari Ikonen 3: Light as a Feather 4.-5.6. 19:00 Lisäesitykset: Nostalgia Neljän sammakon vaellus 6.6. 19:00 Jukkis Uotila 3 feat. Nina Mya 8.6. 19:00 8.6. 19:00 Maanantaimatinea: Emilia Nojonen, Takalo & Paakki 9.6. 19:00 KJC Solo Piano: Alexi Tuomarila 10.6. 19:00 Verneri Pohjola Quartet: The Dead Don’t Dream 11.6. 18:00 & 20:30 Aili I Aili Ikonen & Jukka Perko Avara: Dusty! 12.6. 19:00 Jussi Kannaste 3: In the Spirit of Joe Henderson 13.6. 19:00 Timo Tuominen: Brel 15.6. 19:00 Dunkel & Rautio: Tributing Live at the Lighthouse 16.6. 19:00 16.6. 19:00 KJC Solo Piano: Aki Rissanen 17.6. 19:00 Riitta Paakki Trio: The Sound of Blue Note Piano vol.5 15.6. 19:00 Arttu Takalo 3: Edward Grief www.kokoteatteri.fi www.kokojazz.fi LAURA HEINONEN Maalauksia koronan aikaan Näyttely avoinna 2.-30. kesäkuuta Galleria Kajava VALLILAN KIRJASTO Ma-To 9-20 | Pe 9-18 | La 10-16 www.lauraheinonen.com @sixeyedcat
3. kesäkuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 11 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +24°C Lounaistuulta 3m/s Sademäärä 0,0mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Juhlaviikot jäävät pois koronan vuoksi Huvila-teltta, kuva: Jussi Hellsten ? Helsingin juhlaviikkoja tai Taiteiden yötä ei vallitsevan koronavirustilanteen johdosta järjestetä suunnitellusti 20.8.– 6.9.2020. Helsingin tapahtumasäätiön hallitus linjasi maanantaina 11.5. järjestetyssä kokouksessaan ettei säätiö voi koronaviruspandemian vuoksi järjestää Juhlaviikoille suunniteltuja yleisötapahtumia. Helsinki on Suomen tiheimmin asuttu alue ja koronavirustartuntoja on täällä ollut, ja oletettavasti tulee olemaan, enemmän kuin muualla Suomessa myös elokuussa. – Festivaaliohjelmaa on valmisteltu pitkään, ja onkin harmillista, että emme pääse toteuttamaan tälle vuodelle suunniteltua hienoa tapahtumaa. Yleisön, artistien ja työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi ovat kuitenkin tässä tilanteessa ensisijaisia, sanoo Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula. – Uusien tapahtumia koskevien linjausten odottaminen kesäkuun alkuun asti olisi ollut tuotantojemme kannalta kestämätöntä, joten koemme säätiön hallituksen tehneen ainoan mahdollisen ratkaisun. – Iso kiitos taiteilijoille, kumppaneille ja kaikille, jotka ovat olleet luomassa tämän vuoden Juhlaviikkoja. Olemme todella pahoillamme ja teemme kaikkemme, että taide ja yleisöt kohtaavat jälleen tulevaisuudessa, sanoo Helsingin juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Festivaalin aiemmin julkistettuihin ja myynnissä oleviin tapahtumiin ostetut liput voi palauttaa Ticketmasterin ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2021 Helsingin juhlaviikot järjestetään 19.8.–5.9., ja Taiteiden yötä juhlitaan festivaalin avajaispäivänä 19.8.2021. Stadin Kundi ja Friidu julki Helsinki kanavalla Pasilan Veturitallinpihan suunnittelu käynnistyy ? Valitseeko juhlavuottaan viettävä Stadin Slangi ry Stadin Kundiksi kirjailijan vai tv-julkkiksen? Vai mahdollisesti ihan tavallisen stadilaisen? Vuoden 2020 Stadin Friidun ehdokkaiden viiden kärki tänä vuonna on Kristiina Halkola, Marianne Heikkilä, Laura Kolbe, Kaija Saariaho ja Aira Samulin. Stadin Kundi ehdokkaiden kärki-viisikko on Erkki Alaja, Henri Alen, Hannu Nurmio, Jaakko Saariluoma ja Juhani Styrman. Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, joka jakaa vuosittain arvokkaimmat tunnustukset stadilaisesta asenteesta ja aktiivisuudesta. Perinne alkoi 25 vuotta sitten ilman sen kummempia Friidulta tai Kundilta vaadittavia kriteereitä. Kuka tahansa voi ehdottaa mieleistään stadilaista mutta yhdistyksen hallitus valitsee ehdokkaan vuosittain päätettävien perusteiden pohjalta. Palkinto on osunut taustoiltaan ja unelmiltaan kovin erilaisille ihmisille Eva-Riitta Siitosesta Tarja Haloseen, Heikki Harmasta Jussi Raittiseen. Stadin Friidun titteli on myönnetty muun muassa Märta Tikkaselle, Eva Polttilalle, Outi Pakkaselle ja Maija Vilkkumaalle. Stadin Kundeiksi nimettyjä ovat esimerkiksi Esko Salminen, Peter Nyman, Pertti Salolainen ja Heikki Harma. Perinteistä Espan lavalla tapahtuvaa julkistusta ei voida koronan takia järjestää mutta valinnat julkistetaan 12.6 klo 12 kaupungin videoimassa Stadi-päivän lähetyksessä Helsinki kanavalla. Veturitallinpiha toukokuussa 2020. Kuva: Matti Miinalainen. yhteyksille pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti aluetta tarkastellaan osana Pasilan kokonaisuutta ja asemakaavoitustyössä huomioidaan Keski-Pasilan osayleiskaavan tavoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan alueelle suunnitteluperiaatteet. Tavoitteena on suunnitella tehokkaasti rakennetun ja rakentuvan Keski-Pasilan eteläosaan toiminnallisesti monipuolista aluetta, joka sisältää myös Pasilan asukkaita sekä muita kaupunkilaisia palvelevan kaupunginosapuiston. Alueen lisärakentamisen luonne, määrä, sisältö ja paikat asumiseen, työpaikkoihin, harrastustoimintaan ja virkistykseen sekä puiston ja vapaa-alueiden laajuus toimintoineen määrittyvät vuorovaikutteisen kaavoitusprosessin kuluessa. ? Veturitallinpihan asemakaavoitus on vasta lähtöruudussa – tavoitteita alueen käytöstä, luonteesta sekä lisärakentamisen määrästä ei vielä ole määritelty. Kaupunkilaisilta toivotaan ideoita Veturitallinpihan luonteesta nyt ja tulevaisuudessa sekä ehdotuksia rakennusten ja ulkoalueiden käytöstä. Oman näkemyksensä voi esittää kerrokantasi -palvelussa 18.5.– 15.6.2020 sekä verkossa tapahtuvassa ideointityöpajassa 9.6. Keski-Pasila on suuressa muutoksessa: ratapiha-aluetta on poistunut, Veturitie rakennettu, keskustakortteli Tripla on lähes valmis, ratapihakortteleita rakennetaan ja läntistä tornialuetta kaavoitetaan. Seuraavaksi huomion kohteeksi nousee Veturitallinpiha. Veturitallinpiha – sadan vuoden unesta keskustaalueeksi – Tuleva Veturitallinpiha nojaa karheasti Pasilan historiaan, maanläheisyyteen ja toiminnallisuuteen. Yhtenä alueen suunnittelun lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden veturitallien ja niiden piha-alueiden monipuolinen käyttö ja ominaispiirteiden suojelu, kertoo arkkitehti Sakari Pulkkinen kaupunkiympäristön toimialalta. Alueelle laaditaan asemakaava. Yksiselitteistä tavoitetta alueen käytöstä, luonteesta ja vapaa-alueiden sekä lisärakentamisen määrästä ei ole. – Suunnittelun eteneminen lopulliseksi asemakaavaksi edellyttää monipuolista ja laaja-alaista ideointia, jonka osana voi olla myös kokeellinen väliaikaiskäyttö alueella. Veturitallinpihalla on kaikki edellytykset olla Keski-Pasilan eloisa sydän, sanoo Pulkkinen. Ensi vaiheessa haetaan periaatteita suunnittelulle Tavoitteena on määrittää vuorovaikutteisesti kokonaisnäkemys Veturitallinpihan alueen kehittämiselle, toiminnoille ja Sivu 13 Apulaispormestarin erityisavustajaksi Anniina Iskanius ? Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarisen uudeksi poliittiseksi erityisavustajaksi on valittu Anniina Iskanius. Hän aloittaa tehtävässään 1.6. Iskanius siirtyy tehtävään Rud Pedersen Public Affairs Companyn vanhemman konsultin paikalta. Hän on työskennellyt aiemmin myös muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkusen poliittisena avustajana sekä Kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteerinä. Anniina Iskanius on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta, jossa hänellä oli pääaineena kansainvälinen politiikka ja pitkänä sivuaineena johtaminen. Hän on myös suorittanut strategian ja turvallisuuspolitiikan opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa. Apulaispormestari Pakarisen avustajana toiminut Pirre Seppänen siirtyy Siikalatvan kunnanjohtajaksi.
4 Viikko 23-24/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Runopalsta HSL:n lipputulot romahtivat keväällä yli 70 prosenttia L ipputulot HSL:n joukkoliikenteessä supistuvat tänä vuonna vähimmilläänkin 100 miljoonaa euroa, ja pahimmassa tapauksessa lipputuloja voi olla jopa 250 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Virusepidemia on ajanut joukkoliikenteen tilanteeseen, jossa seutua uhkaa satojen miljoonien lipputulomenetykset. Valtion on oltava mukana turvaamassa kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tulevaisuutta. HSL:n lipputulot ja matkustajamäärät ovat pudonneet koronavirusepidemian myötä yli 70 prosenttia. Normaalissa tilanteessa HSL:n liikenteessä tehdään yli miljoona matkaa päivässä. Nyt matkojen määrä on pudonnut 300 000:een. Sama ongelma koskee kaikkia muitakin kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestäjiä. Helsingin seudulla tehdään kuitenkin yli 80 prosenttia kaupunkiseutujen joukkoliikennematkoista. HSL aikoo turvata toimivan joukkoliikenteen ja sitä kautta toimivan kaupunkiseudun, myös tulevaisuudessa, mutta tästä urakasta selviämiseen tarvitaan myös valtion apua. On tehtävä ratkaisuja, jotta joukkoliikenne palvelee edelleen Helsingin seudulla, kun epidemia menee kokonaan ohi. Joukkoliikenteen palvelutason on pysyttävä riittävänä, ja samalla on varmistettava, että lippujen hinnat säilyvät kohtuullisina. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Helsingin seudulla. HSL:n rahoituksesta puolet koostuu lipputuloista ja puolet jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista. HSL:n vuosibudjetti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion tuki HSL:lle on alle prosentin. HSL käyttää kaiken rahoituksensa joukkoliikenteen järjestämiseen. Lapin tuulivoimaloista ? Nyt, kun Lappiin puuhaillaan uusia entistä korkeampia tuulivoimaloita ei oteta lainkaan huomioon, että kallioperä on vesistön lähellä hyvin hauras ja varsinkin nyt viime talvena satoi Lappiin erittäin paljon Lunta ja sen sulaessa lähtee herkästi kalliolohkareet irti jos himoitaan yhä kovempia tuulia! Sillä, vaikka toisin väitetään, niin Suomen kalliot eivät ole kiinteitä, vaan jokaisen kallion välistä tulee vettä sen olen huomannut erityisesti silloin, kun olen ollut luonnonkaivoja puhdistamassa kaivojen pohjalla ja vedellä on valtava voima! Joten sopisi muistella vanhaa viisasta suomalaista sananlaskua: ”joka kuuseen kurkottaa, se katajahan kapsahtaa!” Eli pitääkö tehdä piikkilangasta malli ennen, kuin suunnittelijat myöntää erehtyneensä? Olin vuonna 1983 Vaasassa Jokelan konepajan uudisrakennuksella laittamassa kavereitteni kanssa ilmastointiputkia, kun toinen heistä huomasi, ettei oviverho-koneen putki sovikaan koska toinen suunnittelija oli suunnitellut hallinosturin kulkureitin samalle kohdalle katon rajaan ja täten estänyt ilmastointiputken täysimittaisen koon jonka tarkoitus oli ottaa kuumempi ilma katon rajasta ja puhaltaa lattia-aukosta lämmittämään kuumalla ilmalla varsinkin talvella ulkoa tulevaa kylmää ilmaa! Ja miten tämä liittyy Lapin tuulivoimaloihin, niin siten, että nämä suunnittelijatkin huomaavat, ettei he ole täydellisiä! Lassi Tiittanen Kohti Kotiseututyön uutta normaalia Kotiseutuliitto mukaan Suomi toimii -kampanjaan ? Suomen Kotiseutuliitto osallistuu valtakunnalliseen Suomi toimii -kampanjaan. Liitto etsii omassa kampanjassaan hyviä uuteen normaaliin sopivia toimintamalleja kotiseutuja kulttuurityöhön. Hyviä uuteen normaaliin sopivia toiminnan ja auttamisen malleja etsitään kyselyllä. Kyselyn vastausaikaa ei ole toistaiseksi rajattu. Vastauksia toivotaan kuitenkin niin pian kuin se on suinkin mahdollista. Näin uudet toimintamallit saadaan levitettyä kotiseututoiminnan piiriin, nyt kun niistä on eniten iloa ja hyötyä toiminnalle. Vastauksia odotetaan siis jo ennen kesää tai alkukesästä. Uusia ideoita voi tuoda esiin sitä mukaa, kun niiden mukaisesta toiminnasta on päätetty, joten syksylläkään ei ole vielä myöhäistä. Julkaisemme hyviä malleja kanavissamme erityisesti silloin, kun malli on omaperäinen ja monistettavissa muiden käyttöön. Samassa kyselyssä kysytään mahdollisista koronaviruksen aiheuttamista negatiivisista seurauksista kotiseututyöhön. Kotiseutuliitto kerää tietoa myös kehittääkseen toimintaansa sekä kerätäkseen materiaalia poikkeusajasta ja uuteen normaaliin siirtymisestä tulevien historioitsijoiden käyttöön. Kampanjaan liittyen liitto järjestää syksyllä tapahtuman, jossa etsitään ja kokeillaan uusia digitaalisen kotiseututoiminnan ja uuteen normaaliin sopivia kotiseututyön yhdessä tekemisen malleja. Mikä Suomi toimii -kampanja on? Suomi toimii on valtioneuvoston kanslian vetämä monen toimijan yhteinen hanke, joka tukee kriisiviestintää koronatilanteessa. Keskeinen toiminnan muoto on kokoava viestintä ja tiedon jakaminen. Kampanjassa mukana olevat yhteisöt tukevat henkistä kriisinkestävyyttä poikkeusolojen aikana ja sen jälkeen, vahvistavat luottamusta, lujittavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen, tarjoavat luotettavaa tietoa ja työkaluja kriisin aiheuttamien tunteiden ja epävarmuuden käsittelyyn, osoittavat yhteisen tekemisen ja kaikenlaisen auttamisen merkitystä sekä antavat sille arvostusta. Uusi normaali on maailmalta ammennettu käsite, jolla kuvataan siirtymistä koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta sitä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävämpään elämäntapaan, joka ei ole samanlainen kuin ennen koronavirusta vaan entistä turvallisempi. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu yli 700 kotiseutu-, kaupunginosaja muuta yhdistystä, 102 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Senaatti jatkaa 100 %:n vuokranalennuksia ? Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt jatkaa poikkeusjärjestelyjä ja antaa tarvittaessa 100 prosentin vuokranalennuksen hankalassa tilanteessa oleville yksityisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhdistyksille myös kesäkuun vuokran osalta. Senaatin tavoitteena on edelleen helpottaa koronapandemian takia vaikeuksiin joutuneiden yksityisten vuokralaistensa, kuten kahviloiden ja muiden pienyritysten, tilannetta. Nyt tehty ratkaisu on jatkoa maaliskuussa tehdylle linjaukselle, jonka mukaan vastaava 100 prosentin vuokranalennus myönnettiin huhtija toukokuun vuokrista. Poikkeusjärjestelyt vuokranmaksussa koskevat Senaatin vuokralaisina olevia yksityisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden tilanne on merkittävästi vaikeutunut koronapandemian aikana. Senaatti on valtion liikelaitos, joka vastaa valtionhallinnon toimitiloista. Pieni osa Senaatin asiakkaista on yksityisiä yrityksiä. Vuokralaisina on ravintoloita, kahviloita, kauppaliikkeitä ja vastaavia pk-yrityksiä, joiden toimintaan nyt vallitseva poikkeustilanne voi vaikuttaa merkittävästi. Valtion ja muiden julkisyhteisöjen virastot ja laitokset saavat rahoituksensa tai pääosan siitä julkisista varoista, samoin kuin valtaosa kulttuurilaitoksista. Näiden asiakkaiden ja julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta ei ole tehty muutoksia vuokranmaksuun, vaan niissä noudatetaan edelleen vuokrasopimuksiin kirjattuja vuokranmaksun eräpäiviä. Seuraamme koronapandemian kehitystä ja tarvittaessa ryhdymme uusin toimenpiteisiin auttaaksemme vuokralaistemme toiminnan jatkumisen poikkeusolojen yli. Vuokralaiset, jotka ovat saaneet jo aiemmin vuokranalennuksen, saavat sen kesäkuussa automaattisesti. Muita vuokralaisiamme pyydämme olemaan tarvittaessa yhteydessä sähköpostitse omaan yhteyshenkilöönsä Senaatissa. Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut? Luokse valkoruusujen ? K o r o n a v i r u s e p i d e mian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaalija terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään. On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti. Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja. Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä. Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia. Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita. Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito. Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin. Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön. SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä. SKP:n Helsingin piirikomitea Katson taivaan sineen valoon ja kirkkauteen. Kuljin pitkän retken ja tiettömän taipaleen. Olen nyt yksin tässä portin ovea avaamassa. Viimein matka päättyy, portti mulle aukeaa. Viime yönä unen näin valo loisti pimeään. Olin tässä portillain, enkeli katsoi pitkään sanomatta sanaakaan. Sitten siiven kohottaa kohden taivaan rantaa. Enkeli minua opastaa, lähden valoon kulkemaan. Ystävät on poistuneet oman tiensä kulkeneet. Tämä on unennäkö öinen, uutta tietä taivallan. Valkoiset ruusut nuo niin kauniit olla voi. Päätän pitkän retken luokse valkoruusujen. Ystävät on poistuneet, oman tiensä kulkeneet. En heitä enää nää, vain muistot säilytän. Toivo Levanko, lyyrikko
5 Viikko 23-24/2020 H Heinänen Kulttuuri ja vapaa-aika työllistää jälleen satoja kesätyöntekijöitä Nuorten ekokahvila. Kuva: Maarit Hohteri. Olemme iloisia, että hallituksen linjaukset tekevät mahdolliseksi heidän palkkaamisensa. Pidämme myös tärkeänä, että Helsinki pystyy tässäkin tilanteessa tarjoamaan sadoille nuorille mahdollisuuden työkokemukseen, iloitsee kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. ? Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on jälleen tänä kesänä noin 300 kesätyöntekijää töissä kirjastoissa ja nuorisopalveluissa sekä liikuntapalveluissa, jonne on tarvittu tavalliseen tapaan muun muassa rantapelastajia, avustavia liikuntapaikanhoitajia ja 16-17-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Kesätyöpaikkojen haku päättyi 9.3. ja useimpiin kesätyöpaikkoihin on jo saatu hakemukset. Kesätyöpaikkoihin ei siis voi enää hakea, vaan valituille vahvistetaan kesätyöpaikat lähiviikkojen aikana. Hallituksen linjausten mukaisesti kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut avautuvat laajemmin 1.6. alkaen. Tavoitteena on, että myös kesätyöt alkaisivat kesäkuun alusta alkaen. – Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa kesä on yksi toiminnan pääkausi. Kesän toiminnan pyörittämiseen tarvitsemme laajan joukon kesätyöntekijöitä. Kuva: Tapio Vanhatalo. Kuva: Tapio Vanhatalo. Ritva Valkamaa muistaen ? Toukokuun 8. päivänä päättyi ikimuistoisen luokkatoverini Ritva Valkaman (s. 1932) elämä pitkällisen sairastelun jälkeen. Valmistuimme Kallion Yhteiskoulusta 1951 ylioppilaiksi. Luokkamme muistetaan erityisesti muutamien tulevaisuuden toivoiksi aavistetuista oppilaista: oli kirjailijat akateemikko Paavo Haavikko, oli kaunokirjailija Anu Kaipainen, kulttuuritoimien edistäjä, muusikko Seppo Nummi ja näyttelijäsuvun kasvatti Ritva Valkama. Ritvoja oli luokallamme parhaimmillaan neljä, joten sopi hyvin antaa hellittelynimiä. Hakaniemessä asunutta Valkamaa puhuteltiin Hiireksi, pienikokoinen ja vikkelä ja nokkela kun oli, kaikkien lemmikki. Kallion Yhteiskoulun joulujuhlan kohokohta oli Topeliuksen näytelmä päätähtenä aina meidän luokkamme Ritva V. Muistaakseni hän lauloi myös koulumme menestyksekkäässä, rehtori Martti Ruudun johtamassa kuorossa. Hänen rytmikkyytensä voimistelussa koettiin jumppatunnilla. kun hän pienimpänä joutui ensimmäisenä suorittamaan hyppyharjoituksen salin poikki. Malliksi meille kömpelöimmille! Koulunkäynti tuntui Ritvalta sujuvan hienosti vuosi ja luokka -periaatteella. Iloa ja valoa hänestä lankesi kaikille, oli paitsi ihastuttavan vaatimaton ja tasapuolinen toverisuhteissaan. Ihailuumme vaikutti luonnollisesti hänen isänsä filmitähti Reino Valkaman rakastettavuus. Sittemmin olemme tiiviisti seuranneet Ritvan elämäntyötä merkittävillä näyttämöillä mm. Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä sekä filmeissä ja tv:n komediasarjoissa. Kun katselin 6-vuotiaan tyttärenpoikani Rasmuksen kanssa Ritvan ja Pentti Siimeksen ilottelua ”Parempi myöhään”, kerroin hänelle, että ”tuo täti oli mummon luokkatoveri”. Poika sanoi näköisyyttämme verrattuaan :”Kyllä te olettekin samannnäköiset”. Hän kun ei silloin vielä ymmärtänyt perinnöllisyyssäädöksiä. Pakinani kuvitukseksi sain Helsingin Kaupunginteatterilta kuvan ”Kvartetista”, Neil Hardwickin ohjaamasta neljän näyttelijän vanhainkotiasukaskomediasta, jonka alkuperäiskaartiin kuuluivat Ritvan lisäksi Kyllikki Forssell, Lasse Pöysti ja Pentti Siimes. Näytelmää esitettiin vuosina 2002 2011 ennätykselliset 481 kertaa ! Jäähyväisnäytännön Kaupunginteatterissa Hotakaisen näytelmässä Ihmisen osa Ritva tarjosi vuonna 2013. Sitä ennen hän osallistui toistuvasti luokkakokouksiimme -ilonamme. Teatterikorkeakoulusta valmistuttuaan hän vuonna 1957 avioitui Tauno Palon Pertti-pojan (k. 2010) kanssa saaden 3 tytärtä, joista kaksi jatkoi teatterimaailmassa. Näistä Sanna-Kaisa Palon tytär Emmi Parviainen on niinikään Kansallisteatterin eturivin tähtiä. Teatterisukumme ovat vahvoja ja merkittäviä. Ritva palkittiin monin tavoin; vuoden 2000 teatteritaiteen valtionpalkinto lienee arvokkain. Uskon Ritva Valkaman jäävän mieliimme tähtenä, joka valaisi, aurinkona, joka lämmitti ja kuuna, joka lavensi mielikuvitustamme ja elävöitymiskykyämme. Muisto elää. Aira Heinänen KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin odotettu kesäkausi on pian täällä ? KokoTeatteri ja Koko Jazz Club käynnistävät esitystoimintansa 1.6. alkaen tarjoamalla konsertteja ja teatterin ohjelmistoa joka viikko maanantaista lauantaihin juhannukseen asti. Toiminnassa otetaan huomioon yleisömäärän suhteen annettuja ajantasaisia turvallisuusja kokoontumismääräyksiä. Nostalgia neljän sammakon vaellus tekee paluun kesäkuussa kahdella lisäesityksellä Tanssiteoksen Nostalgia – neljän sammakon vaellus esityskausi keskeytyi maaliskuussa koronaepidemian vuoksi. Nyt ihanat sammakot ovat vaeltaneet takaisin KokoTeatterille ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla 4.-5.6. näemme kaksi lisäesitystä Ari Nummisen ohjaamasta tanssiteoksesta. Esitys tuo yhteen samaan aikaan Teatterikorkeakoulussa opiskelleet tanssijat, jotka ovat kannuksiaan ansainneet laajasti esittävien taiteiden kentältä. KokoTeatterilla kuullaan chansonin mestarin, laulaja, runoilija Jacques Brelin musiikkia vavahduttavina, ajankohtaisina tulkintoina lauantaina 13.6. Näyttelijä Timo Tuomisen hienostelemattoman vahvat tulkinnat Brelin iättömistä mestariteoksista kertovat elämästä varjoineen ja valoineen ironisesti ja herkästi, yksilön tasolla ja yhteiskunnallisesti, hauskasti ja surullisesti. Tuominen on vuodesta 2011 esittänyt itse kääntämiään Brel-chansoneita muun muassa Kansallisteatterin Lavaklubilla täysille saleille. Tuominen ei hienostele tulkinnoissaan, vaan hurmaa aggressiivisella rehellisyydellä, vimmaisella huudolla sekä kyvyllä luoda pureva suhde lauluun ja lyriikoihin. Koko Jazz Clubin kesäkausi hurmaa monipuolisuudellaan Pianisti Iiro Rantala käynnistää Koko Jazz Clubin kesän konserttisarjan 1.2.6. Rantala esiintyy kahtena iltana teemalla Standards & Originals. Hänen kanssaan esiintyvät basisti Timo Hirvonen ja rumpali Joonas Riippa. Keskiviikkona 3.6. esiintyvät Kari Ikonen ja Mia Simanainen, jotka tributoivat Chick Corean jazzsamban merkkiteosta Light as a Feather. Vuonna 1979 ilmestynyt levytys on ollut muusikkojen ja jazzyleisön kestosuosikki. Lauantaina 6.6. vuorossa ovat Nina Mya ja Jukkis Uotila. Jukkis Uotila, Jussi Lehtonen ja Timo Hirvonen tarttuvat soulklassikoihin upean Nina Myan kanssa. Ohjelmistossa on luvassa mm. Burt Bacharachin, Anita Bakerin, Stevie Wonderin ja Marvin Gayen klassikoita. Kesäkuun toinen viikko käynnistyy Arttu Takalon isännöimällä Maanantaimatinealla. Solistina nähdään Emilia Nojonen ja pianoa kokoonpanossa soittaa Riitta Paakki. Nojonen esittää omaa tuotantoaan sekä sovituksia suuresta amerikkalaisesta laulukirjasta. Pianisti Alexi Tuomarila jatkaa KJC Solo Pianokonserttisarjassa tiistaina 9.6. Tuomarila on yksi kansainvälisesti seuratuimpia jazzpianon taitajia, mm. Tomas Stankon pienyhtyeen pitkäaikainen jäsen. Keskiviikkona 10.6. esiintyy Verneri Pohjola Quartet. Pohjola on juuri julkaissut albumin The Dead Don’t Dream, jolla hän yhdistää vaikutteita viimeiseltä kolmelta levyltään kauniiksi ja hienosti rakennetuksi kokonaisuudeksi. Jazzlaulaja Aili Ikonen tulkitsee yhdessä Jukka Perko Avara -yhtyeen kanssa torstaina 11.6. muun muassa Dusty Springfieldin tunnetuksi tekemiä kappaleita, joita laulaja-lauluntekijä Hector on sovittanut suomenkielisiksi tarinoiksi. Jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan konsertista, nähdään 11.6. kaksi peräkkäistä konserttia. Joe Hendersonin musiikkiin syvällisen suhteen luonut Jussi Kannaste paneutuu mestarin tuotantoon 12.6. Suvereeni timen käsittely, monimuotoiset harmoniat ja ilmaisullisuus ovat niin ikään saksofonisti Kannasteen valttikortteja. Juhannusviikon avaa saksofonistit Manu Dunkel ja Joonatan Rautio Live at the Lighthouse -tribuutilla. Live At The Lighthouse oli yhden aikakauden merkittävintä levytettyä jazzilmaisua rumpali Elvin Jonesin johdolla. Tiistaina 16.6. KJC Solo Piano -konserttisarja saa jatkoa, kun Aki Rissanen palaa klubille konsertoimaan soolona. Riitta Paakin pianismi tarjoaa keskiviikkona 17.6. huikean elämyksen Blue Note -levymerkin tunnistettavan soundin ystäville. Mukana sävellyksiä ainakin Herbie Hancockilta ja Wayne Shorterilta. Koko Jazz Clubin sydän, Steinway & Sons D 274 – flyygeli, antaa pianistiemme parhaimmistolle mahdollisuuden täydelliseen tulkintaan. Upea kesäkuu saa päätöksensä, kun vibrafonisti Arttu Takalo tuo uuden trionsa Koko Jazz Clubille torstaina 18.6. Rummuissa Takalolla on nuoren polven superlahjakkuus Joonas Kaikko ja basistina Timo Hirvonen. Kokoonpanon soundi muodostuu looppien, syntetisaattoreiden ja livesoiton synteesistä Takalon sävellysten ympärille. Edward Grief on Takalon projekti, jossa Takalon tunnistettava sävelkieli operoidaan rohkeasti uuden sähköisen trion kuuloiseksi. Liput tapahtumiin myy Tiketti. Konsertit ja esitykset alkavat klo 19:00. Poikkeuksena Aili Ikonen & Jukka Perko Avara: Dusty!, joka konsertoi torstaina 11.6. kahdesti klo 18 ja klo 20:30. Ovet avataan tuntia ennen esitystä. KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin turvallisuusohjeistus KokoTeatteri ja Koko Jazz Club ovat yhdessä henkilöstön kanssa laatineet turvallisuusohjeet esiintyjille, henkilökunnalle sekä yleisölle. Turvallisuusohjeita noudattamalla uskomme, että palaaminen esitystoimintaan sujuu turvallisesti. Paikalla olevan yleisön sekä henkilökunnan terveys on KokoTeatterille ensisijaisen tärkeää, ja siksi teatterilla tullaan noudattamaan hygieniasuosituksia äärimmäisen tarkasti. Tilojen puhtauteen sekä turvaväleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hygieniasuositusten mukaisesti käteistä rahaa ei oteta poikkeusolojen aikana vastaan. Väliajoilla asiakkaille järjestetään pöytiintarjoilu. KokoTeatterin suuri lavanäyttämö mahdollistaa katsomossa olevien tuolien ja pöytien asettamisen niin, että asiakkailla on runsaasti henkilökohtaista tilaa. Turvallisuusohjeistus on kokonaisuudessaan luettavissa KokoTeatterin verkkosivujen ajankohtaisista.
6 Viikko 23-24/2020 H Veli-Matti Hynninen Seurakuntien päiväleirejä käynnistyy kesäkuussa Tyttö Töölössä, Temppeliaukion kirkon yllä kalliolla. Kuva: Elina Manninen/Keksi ? Helsingin seurakunnat alkavat purkaa kokoontumisrajoitteita vaiheittain kesäkuun alusta. Tilaisuuksien ja leirien käynnistelyt noudattavat valtioneuvoston 4.5. tekemiä linjauksia ja piispojen 5.5. antamia ohjeistuksia. Kaikille rippikoululaisille pyritään tarjoamaan leirikokemus tämän vuoden aikana. Seurakuntien Helsingin kaupungille ostopalveluna tuotettavat ekaja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhot avataan torstaina 14.5., kun peruskoululaiset palaavat lähiopetukseen. Koululaisten ensimmäisten lomaviikkojen aikana eli kesäkuun alussa monet seurakunnat järjestävät ala-asteikäisten päiväleirejä alkuperäisten suunnitelmien mukaan: näihin ns. kesäkerhoihin voi osallistua enintään 50 henkilöä. Seurakunnat järjestävät kesän aikana erilaista lasten, nuorten ja perheiden päivätoimintaa. Seurasaaren selällä sijaitseva suosittu päiväretkikohde Mustasaari pidetään suljettuna toistaiseksi. Poikkeustilanne vaikuttaa etenkin rippikoululeirien järjestelyihin. Hygieniaja turvallisuusasiat joudutaan pohtimaan jokaisessa leirikeskuksessa erikseen. – Helsingin seurakunnat haluavat tarjota rippikoululaisille leirikokemuksen poikkeusolojenkin keskellä. Ripari on monen nuoren kesän kohokohta ja yksi ikimuistoisimpia vaiheita elämässä. Odotamme aluehallintovirastolta suosituksia ja linjauksia lähipäivinä ennen kuin pystymme tarkemmin kertomaan, miten leirit toteutetaan, kirkkoherrainkokouksen puheenjohtaja Johan Westerlund sanoo. – Alkukesän ripareja siirretään ainakin osin syksyyn, mutta niissäkin päiväja verkko-opetusta voidaan jo käynnistää. Jumalanpalveluksia voidaan järjestää 1.6. alkaen niin, että kirkkotilassa on paikalla seurakuntalaisia. Osallistujia voi kuitenkin olla enintään 50 henkeä. Mikäli kirkkotila on pieni, väkimäärää saatetaan joutua rajaamaan tätä pienemmäksi. Suositus yli 70-vuotiaiden pysymisestä kotonaan on edelleen voimassa, ja seurakunnat pyrkivät välittämään jumalanpalveluksensa verkossa myös kesällä. Seurakunnat päivittävät tietojaan jumalanpalveluksista ja hartauksista verkkosivuilleen. Myös kirkollisissa toimituksissa kuten kasteissa, vihkimisissä ja hautaan siunaamisissa sekä näihin liittyvissä seurakuntien tiloissa pidettävissä tilaisuuksissa noudatetaan 1.6. alkaen 50 hengen osallistujarajoituksia. Pienet tilat voivat vaikuttaa myös näiden juhlien osallistujamääriin. Kesän konserttitarjonnasta kerrotaan lisää mahdollisimman pian. Osallistujarajoitukset, turvaetäisyydet ja muut hygieniaohjeet koskevat myös näitä tilaisuuksia. Kahden kuukauden yksinäisyys ? Nobel-mestarin, kolumbialaisen kirjailijan Gabriel Garcia Márquezin romaani on saanut nimekseen Sadan vuoden yksinäisyys. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Macondon kylään Kolumbiassa. Kirja on tarina Buendían suvusta, sen seitsemän sukupolven kukoistuksesta ja tuhosta. Suuretkin suvut menettävät mahtinsa, dynastiat voimansa, kun sukupolvet rappeutuvat. Kirjan suomensi kirjailija Matti Rossi (1934-2017). Hän sai tehdä työnsä vuosina jolloin yhteiskunnassa tapahtui tärkeitä muutoksia ja suomalainen hyvinvointi eli nousunsa vuosia. Matti Rossin nenä haistoi myös Loviisan rauhanfoorumin tuumat ja tuoksut, hän oli puhujana ensimmäisessä Loviisan suuressa rauhantapahtumassa. Matti Rossi kertoo suomentamassaan Márquezin kirjassa mitä kaikkea tarkoittaa Macondo. Monet ihmiset nekin jotka eivät ole lukeneet Márquezia tietävät miten merkillinen paikka on Macondo. Matti Rossi kertoi kuulleensa eräänä sateisena maanantaina, että venäläinen runoilija Jevgeni Jevtušenko oli suositellut Sadan vuoden yksinäisyyttä joillekin suomalaisille kirjailijoille. Väitetään, että jossakin Venäjällä on kaupunki, jossa syödään kaviaaria aamiaiseksi, kaviaaria päivälliseksi ja kaviaaria illalliseksi, ja että ”kaviaari” merkitsee siinä kaupungissa kaikkea mikä on pahaa, ala-arvoista, jopa vaarallista. Macondo muistuttaa omalla tavallaan korona-virusta, koska Macondo voi olla kaikkialla, ja se voi vangita kenet tahansa, nuoren, työikäisen tai seitsemänkymmentä täyttäneen. Näitä kokeneita yli seitsenkymppisiä kansalaisia (noin 874 000) on pitkälti kiittäminen hyvinvointi-Suomestamme. Näiden vuosikymmenten kuumeiset ahertajat on nyt kruunattu arvonimellä ”riskiryhmä”. Nuoremmilta näyttää puuttuvan tieto, että monella tasolla elämä kuitenkin paranee vanhetessaan. Kukaan ei tiedä tämän salaperäisen Macondon syvintä mieltä. Ei sen aikeita, ei leviämisnopeutta, vielä vähemmän sitä millä keinoilla siitä päästään eroon. Macondossa voi tapahtua ihan mitä tahansa. Gabriel García Márquez on Macondon luoja ja isäntä. Kun hän meni Tukholmaan vastaanottamaan Nobelin kirjallisuuspalkintoa, hän ei ollut pukeutunut eurooppalaiseen epämukavuuteen, frakkiin. Hänellä oli yllään lumenvalkea macondolainen mukavuus, sensuellilta nimeltään liqui-liqui. Sen saa helposti päälle ja vielä helpommin päältä, kun helpommat ajat koittavat. Matti Rossi todistaa miten laaja käsite Macondo on. Kerran kun joku rämäpäinen espanjalainen kääntäjä kysyi häneltä, miten Macondo pitäisi kääntää suomeksi, Rossi ehdotti hänelle nimeä ”Putkinotko”. Kysyjä ei lainkaan tätä ymmärtänyt vaan jatkoi: kasvaako Macondossa koiranputkia. Saimaan Haukiveden rannalla savolaisella mäen törmällä seisova kirjailija Joel Lehtosen Putkinotko voi hitusen muistuttaa Kolumbian rannikon kumpuilevaa vuoristomaisemaa, mutta se ei ole tämän jutun juuri. Márquezin Macondossa asuivat ihmiset, jotka syövät, juovat, huutavat, tanssivat yötä päivää haikaillen päättymättömiä riemumenojaan. Lopulta Macondo joutuu tuhon omaksi. Sama uhka vaanii nyt meitä. Meidän korona-Macondomme taas haastaa voittamaan vastukset hiljentämällä vauhtia ja tahtia. Márquez on kansanomaisen, groteskin huumorin mestari. Hänen surullinen ja uskomaton Macondotarinansa havahduttaa ajattelemaan mihin olemme menossa, kun emme tiedä minne matka vie. Veli-Matti Hynninen Helsingissä päästään rippileireille kesäkuussa ? Helsinkiläiset nuoret pääsevät koronapandemiasta huolimatta rippileireille ensi kesänä. Helsingin seurakuntien rippileirit käynnistyvät tietyin rajoituksin ja turvallisuus huomioiden pääosin 10. kesäkuuta alkaen. – Rippikoulu on vuosikymmenet ollut kulloisellekin ikäluokalle paikka, jossa on voitu yhdessä pohtia elämää, kuolemaa sekä uskoa. Saman mahdollisuuden Helsingin seurakunnat haluavat tarjota myös tämän vuoden riparinuorille, yhtymänjohtaja Juha Rintamäki sanoo. – Kovin erilaisia niistä toki tulee kuin aiempina vuosina, sillä riparit joudutaan järjestämään poikkeavien turvallisuusohjeiden takia toisin. Noudatamme viranomaisten ohjeita ja linjauksia leirien suunnittelussa ja toteutuksessa, turvallisuudesta huolehtien. Jos tilanteet tästä muuttuvat, reagoimme nopeasti. Leirikeskukset on varattu varmuuden vuoksi koko syksyn viikonlopuiksi ripareita varten. Kesäkuun ensimmäisen viikon leireille ja Viroon suunnitelluille leireille tarjotaan syyskaudella korvaavat leirivuorot. Myös Korpirauhaan suunnitellut kolme 70 hengen leiriä saavat osittain korvaavia syysvuoroja, koska niiden koko ylittää kokoontumisrajoitukset. Seurakunnat päättävät tehdyn turvallisuusselvityksen pohjalta, toteutuuko mahdollinen leiririppikoulu yhtäaikaisesti koko ryhmän osalta vai käyttääkö seurakunta leiriviikkonsa jakamalla leirin kahteen pienempään ryhmään. Kivisaaren leirikeskus pysyy tänä vuonna kokonaan suljettuna, sillä wcja pesutilat eivät koronatilanteessa ole siellä riittävät. Lekholmenin leirisaari varataan pelkästään riparikäyttöön, joten muilta kesiltä tuttu ajanvietto ei onnistu siellä tänä kesänä. Leireihin liittyy tänä kesänä hygieniaja turvallisuusohjeiden lisäksi muutakin tavallisesta poikkeavaa. Tänä kesänä esimerkiksi perheenjäsenet tai muut ulkopuoliset eivät voi vierailla leireillä. Myös toimista mahdollisista sairastumistapauksista laaditaan tarkat suunnitelmat. Niille nuorille, jotka eivät pääse kesällä riparille, pyritään järjestämään syksyllä pitkän viikonlopun syysleirejä. Konfirmaatiomessujen ajankohtaa ja toteutusta mietitään vielä. Turvallisuusohjeet ovat niissä samat kuin muissakin jumalanpalveluksissa. Seurakunnat ovat yhteydessä rippikoululaisiinsa ja kertovat tarkemmin rippikoulun toteuttamisesta tällä ja ensi viikolla. Katso lisätietoa seurakuntasi kotisivuilta netistä. Kasteisiin, häihin ja hautaan siunaamisiin voi kesäkuun alusta osallistua enintään 50 henkeä. Osanottajien turvallisuus varmistetaan huolehtimalla turvaetäisyyksistä ja hygieniasta. Pienissä kirkkotiloissa tai siunauskappeleissa voidaan väkimäärää joutua rajaamaan. Myös kodeissa pidettävät kastejuhlat tai muut tilaisuudet ovat jälleen mahdollisia turvallisuusasiat huomioon ottaen. Muistotilaisuuksia, hääja kastejuhlia voidaan järjestää seurakuntien tiloissa edellä mainitut osallistujarajoitukset huomioiden. Saa taas osallistua Seurakuntalaiset voivat kokoontua messuihin ja jumalanpalveluksiin kesäkuun alusta alkaen. Tilaisuuksiin voi osallistua enintään 50 henkeä. Tarkemmat ohjeet jumalanpalveluksiin ja ehtoollisille osallistumiseen tulevat myöhemmin. Jumalanpalvelusten lähettäminen verkossa jatkuu niin, että joka sunnuntai on ainakin muutamasta Helsingin kirkosta luvassa striimiä eli videon suoratoistoa tai videotallenne. Lasten, nuorten ja perheiden päivätoimintaa järjestetään niin, että toiminnassa on mukana enintään 50 henkeä. Eri puolille Helsinkiä ollaan aloittamassa muun muassa erilaista kesätoimintaa puistoissa. Lapsiperheille on jaettu tietoa tästä ja monista muista tukipalveluista, joita kaupunki ja seurakunnat tarjoavat. Monet ryhmät ja kerhot ovat normaaliin tapaan kesätauolla koulujen loma-ajan. Helsingin seurakunnat seuraa jatkuvasti viranomaisten ohjeistuksia ja tekee tarvittaessa tarkentavia muutoksia niiden pohjalta. ? Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Diakonian päivystys 1.6–31.8. ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ti-to klo 12 päivärukous, torstain klo 12 päivärukous 18.6. saakka, torstain päivämusiikki klo 12 25.6.– 27.8. Pappi tavattavissa ti– to klo 15–17. Arki-illan ehtoollinen tiistaisin klo 18. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18 17.6. saakka. 3.6. messu on Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu. Arki-illan ehtoollinen keskiviikkoisin klo 18 24.6. alkaen. Viikkomessu torstaisin klo 18, kanttori mukana. Messu sunnuntaisin klo 10. Jumalanpalvelus jatkuu kesän aikana suoratoistona Kirkko Helsingissä -YouTube-kanavalla ja seurakunnan omissa kanavissa. Messu sunnuntaisin klo 12 7.6. ja 14.6. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. MUUTA Ääni sielun tanssia kehossa la 6.6. klo 10–16 Sydämen rukoukset. Diakonissalaitoksen kirkko. Äänen, kehon, mielen ja sielun resonanssin päivä. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori. Sinun ei tarvitse osata laulaa levätäksesi äänessä ja rukouksessa. Laulamme vokaalilauluja ja pieniä keskiaikaisia rukouksia. Hinta 40 e. Ilm. kirkkoherranvirastoon kallio.srk@evl.fi. Kurssille mahtuu 15 hlö. Järj. Kallion seurakunta, Agricola-opintokeskus ja Helsingin diakonissalaitos. Naisten voimavarapäivä pe 26.6. klo 13–18, Torkkelinkatu 11 a 3, Hkty ry. Tule mukaan etsimään voimavaroja elämään ja arkeen. Voimavarakirjoittamista ja maalaamista. Aiempaa maalaustai kirjoittamiskokemusta ei tarvita. Työskentely on retriitinomaista ja tapahtuu levosta käsin. Päivään mahtuu kahdeksan henkilöä. Ohj. Nina Klemmt. Ilmoittautumiset: kallionseurakunta.fi. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Diakonian päivystys Alppilan kirkolla 1.6–31.8. Päivystys ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. Seurakuntamme diakoniatyöntekijät auttavat sekä taloudellisissa vaikeuksissa että muiden elämänkysymysten keskellä. Mitä kuuluu? Koululainen tai alle kouluikäinen, haluaisitko jutella tai viestitellä turvallisen aikuisen kanssa? Haluatko, että joku katsoo sun tekemän videon tai kuuntelee sun laulua tai vitsejä? Soita tai laita mulle viestiä, niin jutellaan! Terkuin perhetyöntekijä Tytti Friberg p. 050 380 3252, myös WhatsApp. Vanhempi, tuntuuko arki poikkeusoloissa tukalalta tai pelkäätkö, että voimasi loppuvat? Onko perheessä haasteita tai vaikeuksia? Keskustelutukea vanhemmille pastori Pauliina Lindfors p.050 462 0987 tai perhetyöntekijä Tytti Friberg p. 050 380 3252, myös WhatsApp. Jos emme heti pysty vastaamaan, jätä viesti, niin otamme yhteyttä.
7 Viikko 23-24/2020 Lentoasemanpuistolle ideoita Lentoasemanpuistolle ideoita kansainvälisellä kilpailulla kansainvälisellä kilpailulla Ilmakuva lentoasemanpuiston sijoittumisesta alueelle. Kuva: Voima Graphics / Helsingin kaupunki. ? Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan kaikille avoin virkistyskohde. Lentoasemanpuiston ideakilpailuun odotetaan innovatiivisia ehdotuksia alueen ainutlaatuinen kulttuurihistoria ja luontoarvot huomioon ottaen. Kilpailu käynnistyi 11.5. Helsingin kaupunki järjestää avoimen kansainvälisen ideakilpailun Lentoasemanpuiston suunnittelusta Malmin entisen lentokentän alueelle. Kilpailun tarkoituksena on löytää puiston toteuttamiseksi innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja, jotka ovat myös teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Lentoasemanpuistosta tulee uuden alueen keskuspuisto ja sillä on suuri merkitys alueen rakentuvalle identiteetille. Korkeatasoinen virkistyskohde Malmin entisen lentokentän alueen yleissuunnitelma perustuu kattavaan viherverkostoon, johon kytkeytyvät alueen ominaispiirteet kuten kiitotiet, avoin maisematila ja pitkät näkymät. Yhteyksiä lähistön viheralueille parannetaan ja Kivikkoon rakennetaan uusi viheryhteys. Kilpailulla etsitään ideaa, jossa tulevaisuuden puistosuunnitelmaan yhdistyvät alueen kulttuurihistoria, luontoarvot ja ekologinen monimuotoisuus. ? Puistosta rakennetaan uusi houkutteleva virkistyskohde, johon tullaan kaikkialta Helsingistä. Kilpailun kautta haemme luontoarvoiltaan monipuolista ja korkeatasoista puistoa virkistyskäyttöön niin nykyisille kuin uusille malmilaisille, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimii kilpailun tuomariston puheenjohtajana. Puistosuunnitelmalla ohjataan myös entisen lentokentän alueen väliaikaiskäyttöä, koska alue valmistuu kokonaisuudessaan vasta 2040-luvulla. Niin nykyiset kuin uudet malmilaiset pääsevät nauttimaan kilpailun tuloksista, sillä niitä hyödynnetään väliaikaisen sekä lopullisen käytön suunnittelussa. Aiemmin suljettu lentokenttäalue avautuu heti lentotoiminnan loppuessa kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Rakentamisvaiheen aikanakin alueella voi olla monipuolista toimintaa ja tapahtumia. Kilpailu käynnistyi 11.5. ja se järjestetään yhteistyössä Suomen maisema-arkkitehtiliiton MARK:n kanssa. Kilpailuaineisto julkaistaan osoitteessa hel.fi/lentoasemanpuisto. Kilpailun kieli on englanti. Loppukesästä puiston suunnittelusta on tarkoitus järjestää kaupunkilaisille avoin tilaisuus, mikäli yleisötapahtumien järjestäminen on jälleen mahdollista. Kilpailuaika päättyy 6.11.2020, jonka jälkeen kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua kilpailutöihin ja kommentoida niitä Kerrokantasi -palvelussa. Kilpailun tulos julkistetaan keväällä 2021. Helsinki työllistää runsaasti nuori kesällä ? Helsinki tukee vuosittain nuorten työllistymistä kesätyökaudella palkkaamalla nuoria töihin ja tukemalla heidän työllistymistään muiden työnantajien palveluksessa. Tulevana kesänä nuoria pystytään työllistämään lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kaupungin omien palvelujen piirissä on nuorille kohdennettu 1 200 erilaista tehtävää. Näistä noin 800 tehtävää on suunnattu 16–17-vuotiaille kesätyöntekijöille, jonka lisäksi Siisti kesä! -hanke työllistää noin 250 16–20-vuotiasta. Nuoria työllistyy myös kesälomasijaisina eri toimialoilla. Kesätöiden hakuprosessit ovat valtaosin käynnissä ja valintapäätökset vahvistuvat seuraavien viikkojen aikana. Laaduntarkkailijat havainnoivat maailman toimivinta kaupunkia Helsingin kaupunki palkkaa tulevaksi kesäksi 26 laaduntarkkailijaa eri mittaisiin työsuhteisiin havainnoimaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista käytännössä. Arvioitaviin kohteisiin kuuluu esimerkiksi katutyömaita, kaupungin asiakaspalvelupisteitä, ulkoilualueita, puistoja ja leikkipuistoja, opasteita sekä kirjastoja. Kohteiden havainnointi suoritetaan pareittain ja akuuteimpiin muutostarpeisiin pyritään tarttumaan heti. Katutöiden tarkkailu voidaan aloittaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kesäkuussa. Palvelujen tarkkailu toteutetaan heinäkuussa niiltä osin kun koronatilanteen vuoksi suljetut palvelut on taas voitu avata. Kesäseteli 9.-luokkalaisten valttikortti Kaupunki korvaa Kesäsetelillä 300 euroa 1.6.– 12.8.2020 välisenä aikana työllistetyn 9.-luokkalaisen nuoren palkasta. Numeroituja ja henkilökohtaisia Kesäseteleitä jaetaan yhteensä 5 500 kappaletta 71:n Helsingin koulun 9.-luokkalaisille. Setelin kanssa nuori voi hakea työpaikkaa yrityksestä, yhdistyksestä, säätiöstä tai seurakunnalta. Nuoret ovat kokeneet Kesäsetelin hyväksi tueksi kilpailutilanteessa kesätyöpaikoista. Sen myötä kesätyömahdollisuudet ovat parantuneet ja työnantajien kynnys nuorten palkkaamiseen on madaltunut. Tukea nuorten omaan yrittäjyyteen Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä 4H:n kanssa yrittäjyyskoulutusta 15–30-vuotiaille helsinkiläisille nuorille. Koulutus järjestetään etäopetuksena kesäkuussa ja se koostuu yrityskurssista ja pienryhmäohjauksesta. Osallistujat saavat mentorin tukea oman idean kehittämiseen heinäkuun loppuun saakka sekä Nuorten yrityspolun suorittamalla 300 euron yrityssetelin tukemaan liikeidean toteuttamista. Hakulomake ja lisätiedot Nuorten yrityspolusta löytyvät tältä sivulta. Kahden kuukauden yksinäisyys Feel Helsinki -festivaali verkossa 18.5.–13.6. ? Poikkeustila-Suomen suurin monitaiteinen festivaali tarjoaa mahdollisuuden tutustua taidenäyttelyyn virtuaalitodellisuudessa ja treenata laulua Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opettajien kanssa. Taideyliopiston opettajien ja opiskelijoiden osaamisen yhteen kokoava Feel Helsinki -festivaali järjestetään tänä vuonna kokonaan digitaalisesti. Festivaalin esitykset kootaan osoitteeseen feelhelsinki.info, jossa ohjelmaa voi seurata 18.5. alkaen. Verkkosivustolla nähdään ensi maanantaista alkaen yli 20 ohjelmanumeroa, joista kuka tahansa voi nauttia maksutta omalla kotisohvallaan. Kaikenikäisille suunnattu festivaali tarjoaa laajan kattauksen konsertteja, videoja äänitaidetta, iltasatujen live-luentaa, performansseja ja kuvataidetta. Osa ohjelmista on suoria lähetyksiä, jotka jäävät sivustolle katsottavaksi live-esityksen jälkeen. Muu ohjelma on koettavissa verkon kautta milloin vain. Ohjelma on koottu Taideyliopiston opiskelijoiden ehdotuksista. Feel Helsinki -festivaali oli alun perin tarkoitus järjestää Musiikkitalossa 13.6., mutta se siirrettiin verkkoon koronaviruspandemian vuoksi. Monet opiskelijat näkivät tilanteen mahdollisuutena kokeilla jotain uutta. – Taideyliopisto on yksi Suomen suurimmista luovien ihmisten yhteisöistä, joten tuntui luontevalta kokeilla uusia tapoja tuoda taidetta lähelle ihmisiä. Tarvitsemme taidetta entistäkin kipeämmin tänä epävarmuuden ja muutoksen aikana, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki perustelee. Aika koronaeristyksessä on toiminut inspiraationlähteenä opiskelijoiden teoksissa. Esimerkiksi oopperakoulutuksen opiskelijoiden ja alumnien konsertti Milloin näen sinut jälleen? on kuvaus tarpeesta ihmiskontaktiin ja eristäytyneisyyden luomasta ahdistuksesta. Helsinki-päivänä 12.6. järjestetään osana festivaalia yhteislaulukonsertti Sisukkaiden laulu. Ennen konserttia yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä harjoittelemaan laulettavia kappaleita Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulunopettajien Aija Puurtisen, Sirkka Parviaisen ja Anna-Kaisa Liedeksen sekä Haloa-kuorosta muodostetun ensemblen ohjauksessa Zoom-yhteyden kautta. Konsertissa kappaleet esitetään livenä ja jokainen voi laulaa kotona mukana. Festivaalisivustolla 13.6. avautuva kuvataideopiskelijoiden näyttely Invisible Forces on pantu esille 3D-mallinnettuun tilaan, jota ei vielä fyysisessä todellisuudessa ole olemassa: Taideyliopiston Kuvataideakatemian vuonna 2021 valmistuvaan uudisrakennukseen. Yleisö pääsee kokemaan näyttelyn 360 asteen kuvakulmaa hyödyntävän videon kautta tai virtuaalilaseilla, jos kotoa sellaiset löytyvät. Näin näyttely tarjoaa katsojalle mahdollisuuden kurkistaa samalla Taideyliopiston tulevaisuuden kampukselle. Feel Helsinki -tapahtuma järjestettiin Helsingin Musiikkitalossa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2019. Vuoden kaupunginosaksi valittiin asukkaidensa rakastama Lauttasaari Aiemmin palkitut Vuoden kaupunginosat ? Kotiseutuliitto on valinnut Helsingin Lauttasaaren Vuoden kaupunginosaksi. Lauttasaari on 23 000 asukkaan merellinen kaupunginosa, josta on vain muutaman minuutin metromatka Helsingin ydinkeskustaan. Kaupunginosan sijainti saarella erottaa sen omaksi selkeärajaiseksi omintakeiseksi yhteisökseen. Lauttasaari on jo useana viime vuotena ollut kilpailun kärkiehdokkaiden joukossa. – Lauttasaari-Seura on jo vuosia tehnyt kiitettävän monipuolista ja monimuotoista työtä. Asukkaat kehittävät kotiseutuaan ja kaupunginosan eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä, Kotiseutuliiton kaupunkijaoston ja samalla valintaraadin puheenjohtaja Tuula Salo toteaa. Lauttasaari on vauras ja turvalliseksi koettu asuinalue, jossa asuu monia julkisuuden henkilöitä. Se on myös yhdistelmä vahvaa urbaania ja yhteisöllistä kaupunkikulttuuria ja saaristolaisuutta. – Vahvasti yhteisöllisen ja upeasti merellisen Lauttasaaren valinta vuoden kaupunginosaksi osuu oikeaan osoitteeseen. Olen itsekin aikanani ollut lauttasaarelainen seitsemän vuoden ajan, ja siitä on jäänyt erittäin lämpimät muistot. Lauttasaari on kaikin puolin erinomainen esimerkki kaupunginosasta, jolla on aito oma identiteetti ja hyvin vahva paikallisylpeys, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. – Molemmat poikani ovat syntyneet Lauttasaaressa, joten tänne tiivistyvät elämäni onnellisimmat hetket. Lapsiperheelle tämä on taivaallinen paikka asua. Täällä voi hengittää raikasta ilmaa, on vehreyttä ja rantakallioita. Täällä näkee aina iloisen hymyn vastaan tulevien ihmisten kasvoilla. Äitini sanoo aina, että tämä on kuin tulisi paratiisiin, Lauttasaaressa asuva Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kuvailee kotiseutuaan. Lauttasaaren valinnan puolesta tehtiin lukuisia ehdotuksia, ja niistä nousee monista esiin Lauttasaari-Seuran rooli vahvana vaikuttajana kaupunginosassa. Asukkaat ovat puolustaneet yhdessä erityisesti saaren rantoja rakentamiselta. Yhdistyksellä on kaavoitus-, ympäristöja liikennetyöryhmä, päiväkotija koulutyöryhmä, sote-työryhmä, historiatyöryhmä ja svenska gruppen ruotsinkielisille aktiiviasukkaille. Seuran puheenjohtaja Juha Beurling-Pomoell kertoo, että jokaiselta uudelta jäseneltä kysytään kiinnostusta osallistua aktiivitoimintaan haluamansa asian puolesta. – Jos uusi jäsen haluaisi ryhtyä vetämään esimerkiksi luontoretkiä, voisimme perustaa luontoretkiryhmän. Sitten katsoisimme, miten lähtee vetämään, Beurling-Pomoell kuvailee toimintatapaa. Asukkaiden aktiivisuus näkyy sosiaalisessa mediassa. Kaupunginosan Facebook-ryhmässä on peräti 13 000 jäsentä. Saaren korona-ajan tiedonvaihtoon keskittyvässä ryhmässä on Facebookissa jo yli 1700 jäsentä. Ehdotuksissa tulee esiin myös ilmaiseksi jaettavan Lauttasaari-lehden merkitys kaupunginosassa. Lauttasaari-Seura omistaa lehden. Kaupunginosayhdistyksen lisäksi seurakunta toimii aktiivisesti saarella, samoin esimerkiksi Partio ja lukuisat veneseurat. Viime vuonna Lauttasaari-Seura tilasi Taloustutkimukselta barometrin selvittämään kaupunginosan asukkaiden tyytyväisyyttä. Tutkimus osoitti, että 86 prosenttia asukkaista tuntee usein ylpeyttä asuinalueestaan. 99 prosenttia vastasi, että alue on rauhallinen ja turvallinen. Ison osan saaren viehätystä muodostaa Koneen Säätiön omistama Lauttasaaren kartano, jonka pihapiirissä olevan Punaisen huvilan Koneen Säätiö on pitkälti luovuttanut asukkaiden yhteisölliseen käyttöön. 2019 Tuira, Oulu 2018 Kauklahti, Espoo 2017 Vuosaari, Helsinki 2016 Reposaari, Pori 2015 Hakunila, Vantaa 2014 Pispala, Tampere 2013 Kakskerta, Turku 2012 Asevelikylä, Vaasa 2011 Häntälä, Somero 2010 Roihuvuori, Helsinki 2009 Tapanila, Helsinki 2008 Anttilanmäki, Lahti 2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani 2006 Kontula, Helsinki 2005 Hupisaaret, Oulu 2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä 2003 Kommila, Varkaus 2002 Käpylä, Helsinki 2001 Port Arthur, Turku
8 Viikko 23-24/2020 H Kuvataide Risto Kolanen Kesäkuun kuvataide Valokuvaaja Katri Lassila ja Näkymä tunturilta Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Pentti Rouhiainen (oik.) ja “Tähti on syntynyt” ja taiteilija Esko Matilainen ja “Tuokio vain” Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Itseoppinut kuvataiteilija Lotta Sirén ja teoksensa New Chance Galleria Foggassa. Kuva: Raimo Granberg. Elli Maanpää ja Täydennetty taulu: Pää pilvissä Galleria Albertissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvittaja Kati Närhi ja vieressä kuvitus uudesta kirjasta Ei mikään: Mennyttä Galleria Kuvituksessa. Kuva: Salla Keskinen. Kuvanveistäjä Tuuli Saarekas ja osa teoksestaan Joutokasvit Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. ? Helsingissä sijaitsevat valtakunnallisten kuvataidejärjestöjen galleriat, kuten museot, avautuvat kesäkuulla. Eristyksissä kertyneen kuvataiteen nälän voi tyydyttää Galleria G:ssä, Hippolytessä, MUU:ssa, Sculptorissa ja tm•galleriassa. Yksityiset ovat sinnitelleet läpi korona-ajan. Lemmenjoki muutti valokuvaajaa Valokuvaaja Katri Lassilan kuvasarja “Leammijohka” Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, syventyy Lapin maisemaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella. Lapin karu luonto yhdessä Euroopan viimeisen alkuperäiskansan – saamelaisten – kanssa on siintänyt pohjoiseurooppalaisten mielissä mystisenä ja myyttisenä vuosisatojen ajan. Lapin luonnonrikkaudet ovat olleet häikäilemättömän poliittisen ja taloudellisen voitontavoittelun välikappale. Lemmenjoen kansallispuisto on säilynyt olosuhteisiin nähden hyvin. Lassila on valokuvaja elokuvataiteilija, joka on erikoistunut pimiössä tehtävään hopeagelatiinivalokuvatekniikkaan. Hän on harjoittanut tekniikkaa keskeytyksettä vuodesta 1999, jolloin aloitti sen harjoittelun valokuvataiteilija Pentti Sammallahden ohjauksessa. Vaellus Lemmenjoella 2015 antoi ensimmäisen todellisen kokemuksen pohjoisen luonnosta. Taiteen kosketuksia Esko Matilainen opiskeli nuorena ekonomiksi, teki liikealalla töitä ja suoritti YTK-tutkinnon sekä toimi kansalaisopiston opettajana ja rehtorina. Taide veti jo nuorena. Hän opiskeli 1960-luvulla kaksi työvuotta Vapaassa Taidekoulussa, jossa Unto Pusa ja Tor Arne opettivat, ja maalasi aina kun aikaa riitti. Eläkkeellä hän ”touhuaa taiteen parissa”, osallistuu moniin näyttelyihin ja erilaisiin kursseihin. Hän maalaa akryylija akvarellivärein. – Näyttelyyn olen hakenut uutta yhä vapaampaa ilmaisua värien ja muotojen parissa. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, Vastakohtia – näyttelyn toinen taiteilija on Pentti Rouhiainen, jolle väri, viiva ja pinta ovat tärkeitä. Kun taiteilijalta kysyy, miksi hän on valinnut maalaustyylikseen konkretismin, hän vastaa: – Se on luonnollista, olenhan myös insinööri. Öljyvärimaalausten muotojen, viivan ja värien maailma lumoaa kolmiulotteisuudessaan. Elämänmuutos käänsi taidemaalariksi Lokakuussa 2018 Lotta Sirén oli viittä vaille ekonomi ja koulutustaan vastaavassa toimistotyössä, kun ero ja sitä seurannut paluu lapsuuden kotikaupunkiin toivat äkillisen ja totaalisen muutoksen elämään. Tämän seurauksena hän aloitti maalaamisen ja abstrakti taide vei täysin mukanaan. Jo muutaman kuukauden päästä toimistotyöt saivat jäädä, ja uusi intohimo vei Lotan täysipäiväiseksi taiteilijaksi. Hän valmistui juuri ekonomiksi, mutta taide on se mikä tekee minut onnelliseksi. Itseoppineella taiteilijalla oli neljä näyttelyä jo ensimmäisen taiteilijavuotensa aikana. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, esittelee töitä yhteisnäyttelyssä ja niitä näkyy myös Liune Showroomissa, Fleminginkatu 12 B. Akryylityöt ovat abstrakteja; flow vie ja hän maalaa intuitiivisesti, mikä tuntu kauniilta. Teos ja sen ”elävä” animaatio Galleria Albert IX, Albertinkatu 9, on toiminut Punavuoren ytimessä jo kaksi vuotta. Taiteilija Elli Maanpää on animaattori ja kuvataiteilija, joka on tehnyt teoksistaan myös animaatiot, jotka voi katsota omasta kännykästään tai tabletistaan paikan päällä. Eli jokaisesta teoksesta on ”elävä” animaatio. – Minua kiehtoo ajan illuusio pysähtyneissä maalauksissa. Maalattu pinta laajentuu kehyksien ulkopuolelle. Teos jatkuu välitilassa: tilassa taulujen ja katsojan välillä. Maanpää on hyvin monipuolinen lahjakkuus ja laajasti kouluttautunut taiteilija. Pinnan yli -näyttelyssä on esillä värikkäitä akryylimaalauksia, jotka nousevat kohtauksiksi, veistoksiksi ja tarinoiksi. Kruununa ovat kolme täydennettyä taulua, jotka avautuvat animaatioiksi Arilyn-sovelluksen avulla. – Vaikka taiteeni on luonteeltaan narratiivista, on tarina katsojan silmissä. Taiteessani on läsnä arjen nyrjäyttäminen ja leikkimielisyys. Kaupunkia koettelee vitsaus Kuvittaja, sarjakuvataiteilija Kati Närhin näyttely Galleria Kuvituksessa, Hämeentie 28, liittyy samalla julkaistuun taidekirjaan ”Ei Mikään” (Gigléeprintti editio 1/1, 2020), jonka Närhi on kirjoittanut ja kuvittanut itse. Se on aikuisille suunnattu kuvakirja. Kirjan tarinassa on pikkukaupunki, jota koettelee vitsaus. Se vaikuttaa kaupunkilaisiin eri tavoin. Piirrostyyli on saanut innoituksensa viktoriaanisen ajan painokuvista. ”Ei Mikään” on kuvitettu kirkkain värein, mutta sen huumori on mustaa. Koronakevään kirkkaassa valossa alun perin masennuksesta kertovaa kirjaa alkaa väkisin lukemaan ajankohtaisen tilanteen kautta. – Närhi on tiedostamattaan tavoittanut jotakin hyvin olennaista. Ihmisten keinot reagoida tilanteeseen ovat hyvin samankaltaisia kriisin syystä riippumatta. Teoksissa yhdistyvät erilaiset vastaparit Tuuli Saarekas on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka valmistui 2017 Kuvataideakatemiasta. Erilaisten vastakohtaisuuksien samanaikainen ilmeneminen inspiroi häntä. Teoksissa yhdistyvät erilaiset vastaparit: teolliset ja luonnonmuodot, ostetut ja löydetyt materiaalit ja massatuotettujen osien liittäminen uniikkeihin ja itse tehtyihin osiin. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee Kaupunkielämää -näyttelyä kolmessa osiossa: romahdus, sinnittely ja toiveikkuus. Kukin osio käsittelee ajatuskaarta omalla tavallaan. Aineettomalla tasolla hän sekoittaa käsitteitä ruma – kaunis, läheinen – kaukainen, hyödyllinen – arvoton. Työskentely on vaihtelevasti mietiskelevä tai kaoottinen. Maailma syntyy toiveesta kokea Taidekoulu MAA:n nuori kasvatti Anni Aalto on usein ollut esillä Galleria Art Fridassa, Korkeavuodenkatu 25. ”Pitääkin oppia riisumaan” –näyttelyn teoksissa vuoropuhelevat maalauksen ja veistoksen, kaksija kolmiulotteisuuden lainalaisuudet. Materiaali kulkee osana maalausta. Hän sanoo, että maailma syntyy toiveesta kokea, kenties: – Maailma ja kokemus maailmasta juoksevat toistensa perässä, yrittäen purra toinen toistaan, omaa häntäänsä. Kokemisen reitit moninkertaistuvat. Ikään kuin ei enää tietäisi, miten se alun perin tapahtuikaan. – Syntyy harhaluulo, että tarvitsee jotakin tuntuvampaa, vaikka se on vähän kuin laittaisi Erikeeperiä kermakakun päälle. Pitääkin oppia riisumaan, ehkä laskostamalla ensin kaiken päälle jotain kaunista. Maisemia Helsingin luonnosta Lissu Lundström syntyi 1952 Helsingissä keskosena. Vaikeassa ja pitkittyneessä synnytyksessä aiheutui CP-vamma, jonka vuoksi hän ei kävele eikä voi käyttää käsiään apuna arjen askareissa. Lasta kannustettiin aina omatoimiseksi, ja hän käytti pikkuaskareisiin ainoaa mahdollista tapaa eli suutaan. Ei ollut ihme, että kirjoittaminen ja myöhemmin maalaaminen sujui luonnostaan kynä tai sivellin suussa. Taideharrastus alkoi varhaisella iällä; ensimmäiset teokset syntyivät pihalla pyörätuolissa istuen. Maalauksissa nähdään usein maisemia. Paljon on teoksia Pikkukoskelta. Suuri rakkaus mereen kuvastuu kankaalta paljon. Ensin hän maalasi vesiväreillä, mutta pian öljyvärit tuntuivat omilta. Hän tutustui SJK:n eli Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhteisöön, joka tukee maalausta ja näyttelyä Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19. SJK:n videoryhmä oli paikalla ennen meitä. Teksti: Risto Kolanen
9 Viikko 23-24/2020 Seurakuntien tiloja koulujen käyttöön Vartiokylän kirkko on yksi niistä seurakuntien tiloista, joissa toimii koulujen väistötiloja. Kuva: Helsingin seurakunnat. ? Helsingissä koulutiloiksi otettiin käyttöön myös seurakuntien tiloja, kun koululaiset palasivat hallituksen päätöksellä kouluihin. Väljemmille tiloille on suuri tarve, jotta voidaan taata oppilaiden ja opettajien turvallisuus poikkeusoloissa. Helsingissä koulujen väistötiloina toimii ainakin Malmin, Oulunkylän, Roihuvuoren, Töölön, Vartiokylän ja Lauttasaaren seurakuntien tiloja. Esimerkiksi kymmenkunta koululuokkaa aloitti Malmin seurakunnan tiloissa lähiopetuksen. Nämä noin kymmenen koululuokkaa tulivat opiskelemaan kahdeksi viimeiseksi kevätlukukauden viikoksi Viikin, Puistolan ja Tapanilan kirkkoihin sekä Siltamäen ja Tapulin seurakuntakoteihin. Kirkon tiloja käytti väliaikaisesti osa Siltamäen ala-asteen, Latokartanon peruskoulun, Puistolanraitin ala-asteen ja Maatullin ala-asteen luokista. Ruokailut järjestettiin kuitenkin kouluilla. – On ilo auttaa kouluja. Kysyntää tiloille olisi ollut enemmänkin kuin pystyimme tarjoamaan, mutta onneksi tilat oli saatu järjestymään toisin, johtava aluepastori Anni Punkka Malmin seurakunnasta sanoo. Oulunkylän seurakunnan toimitiloja oli käytössä yhteensä reilulle sadalle koululaiselle opettajineen. Koulun opetuskäytössä oli Oulunkylän seurakunnan kerhoja ryhmätiloja ja juhlasaleja, ei sakraalitiloja. – Oulunkylän seurakunta on tehnyt pitkään yhteistyötä alueen koulujen kanssa. Iltapäiväkerhoissamme on tänä vuonna mukana toista sataa oppilasta 1-2-luokilta. Nyt toukokuun lopulla teimme tilayhteistyötä Oulunkylän alakoulun ja Käpylän yhtenäiskoulun kanssa, johtuen koronakriisin aiheuttamista tilaja turvallisuusohjeistuksista, kertoo kirkkoherra Ulla Kosonen. Laajasalossa kirkon kerhotiloihin sijoittuivat Laajasalon peruskoulun kaksi pientä 1.-luokkaa ja aulaan yksi 8.-luokka. – Kävimme vierailulla tiloissa ja näytti todella kivalta – uskon, että tilajärjestelyt tulevat olemaan kaikin puolin hieno juttu ja toimimaan hyvin oppilaille ja henkilöstölle. Kiitos seurakunnalle yhteistyöstä!, sanoo Laajasalon peruskoulun rehtori Marja Rautaparta. Töölön ala-asteen oppilaita kävi kouluaan Töölön seurakunnan nuorisotiloissa Kerhiksellä entisen kasarmin tiloissa. Vartiokylän ala-asteen kaksi luokkaa käytti Vartiokylän kirkon tiloja. Lauttasaaren koulu puolestaan käytti Lauttasaaressa sijaitsevan ruotsinkielisen seurakunnan Johannes församlingenin tiloja. Helsingin kansainvälinen risteilykausi myöhästyy Risteilyvieraita viime vuonna Hernesaaressa. ? Risteilykauden toteutuminen Helsingissä tänä koronavuonna on edelleen epävarmaa. Tähän mennessä on peruttu koko alkukesä, jo yli 100 aluskäyntiä, ja tilanne elää jatkuvasti. Koronaepidemian laajenemisen estämiseksi Suomen valtion rajat olivat suljettu 13.5. saakka ja erilaiset matkustusrajoitukset jatkuvat ainakin pitkälle kesään. Ennakkovarausten mukaan risteilykausi olisi käynnistynyt hyvissä ajoin huhtikuussa, mutta nyt näyttää siltä, että ensimmäiset kansainväliset risteilijät saapuvat Helsinkiin aikaisintaan heinäkuussa ja kausi toteutuu parhaimmillaankin sekä laivakäyntien että matkustajien määrän osalta merkittävästi ennakoitua suppeampana. – Helsingin ja pääkaupunkiseudun matkailuelinkeinon kannalta tilanne on erittäin valitettava, toteaa Helsingin Sataman matkustajaliikenteestä vastaava liiketoimintajohtaja Sari Nevanlinna. – Osa risteilyvieraita palvelevista yrityksistä keskittyy nimenomaan kesäsesonkiin, joten nämä risteilijäkäyntien perumiset jättävät ison loven monen yrittäjän tilipussiin. Samalla jää pois merkittävä osa pääkaupungin kansainvälisistä matkailijoista. H Paikallispakinaa Hakaniemen kevät vaihtuu kesään ? Kierroksella lahtien ympäri, Juneksen mäen tienoolla musisoi mustarastas. Musta, liki korpinmusta, taiteilijan keltainen nokka taikoo maagisia sointuja. Se kilpailee kottaraisen kanssa solistinpaikasta ja pärjää niukasti. Laulurastas lyö molemmat taidollaan. Niitä sain kuulla Espoon Jupperin lehdoissa, pitäisi käydä entisessä kotikylässä konsertteja kuulemassa. On vaan niin, että myöhässä olen. Laulut hiipuu, kun haudonta alkaa. Eläintarhanlahdella hautoo joutsen, kuusi munaa olin näkevinäni, kun emo kylkeään käänsi. Töölönlahdella on oma parinsa, muutaman metrin päässä rannasta se hautoo. Munia en ole päässyt laskemaan. Ensimmäiset sorsanpoikaset lipuivat lahdelle 15. 5 , heikko oli haudonta, vain 2 untuvikkoa kellui tuulen ajeltavina. Kierroksen varrella versoo houkuttelevia nokkospehkoja. Näitä villivihanneksia olen Espoon puolella poiminut joka kevät. Kauden vitamiinipommin niistä valmistaa hetkessä. Poiminta, huuhtelu, ryöppäys, pilkkominen ja Valion luomukermaa päälle. Valmista tuli. Näin Espoossa, mutta Helsingissä on keskustassa ahdasta. Nuoret kouluttautuvat pitkään ja perheen perustaminen viivästyy. Hoivavietti on kehittynyt ja säilynyt, siksi vauva on vaihtunut hauvaan. Tämä nelijalkainen karvaturri kulkiessaan nostelee jalkaansa ja merkkaa nokkospuskat. Se ajaa ottamaan pinaatit torimammoilta. Kalakeittoaineet koronaturvallisesti Teen ruokaostoksia päivittäin Hakaniemen torilla. Koronapöpön on aukealla torilla vaikea osua uhanalaiseen vanhukseen. Teen, kuten pääministeri on määrännyt, pidän parin metrin etäisyyden naapuriin. Torin reunalla on kala-auto ja loppilainen pottukauppias rintarinnan. Todelliset kotimaisen ruoan raaka-ainelähteet. Kalakeiton ainekset ovat haussa. Kala-auton lippa on pystyssä, se on merkki siitä, että täällä ollaan. Jos on ruotoja ja päitä pussiin ja niistä saan liemen, muuten täytyy tyytyä kalaliemikuutioon. Kalan lihaa otan mieluiten kotimaista villikalaa ja ruodottomana fileenä. Ihailin isoäitiäni, hän oli siuntiolaisen kalastajan vaimo. Hän laittoi kalakeittoon suomustettuja pikku ahvenia. Syödessä toisesta suupielestä keitto sisään ja toisesta suupielestä pilkotti ruodot kauniina rivinä, jotka hän kahdella sormella nappasi ja siirsi lautasen reunalle. Oli siinä mummolla ”kielitaitoa”. Tätä taitoa ei koulujärjestelmämme opeta, siksi siivilöity liemi ja kala ruodottomana fileenä. Sitten muut keittoaineet. Lopen maaperä on jääkauden aikaista harjuhiekkaa. Sieltä kun perunan ostat, se on hohtavan puhdas,sileä ja maukas. Samasta pisteestä saan kevätsipulit varsineen makoisat porkkanat ja kruunuksi tuoreen terveen fenkolin. Molemmilla myyjillä on, EI kotimainen, tuontitavaransa, toisella Norjan vuonolohi ja toisella italialainen uusiperuna, siikli, kunnes saadaan kotimaista. Se heille anteeksi suotakoon. Keittoaineet ovat koossa, nyt pata porisemaan ja naattimaan. Mies nainen muu Kaupunki tuhertaa ammattinimikkeiden kimpussa. Pomon uusi nimike on ESIHENKILÖ, ei esimies eikä mikään muukaan sukupuolen viittaavaa. Tämä suunta on tätäpäivää, siihen suuntaan on hyvä pyrkiä. Esihenkilö vaan ei ole suomenkieleen luontaisesti taipuva, kehittäkää parempi. Seta on muokannut ajatteluamme. Hajanainen, suoranainen, ovat kuten esimies sopimattomia. Puolinainen on setalle mieluinen. Tarkoittanee tyyppiä, joka kasvattaa hormooniparran ollakseen itsensä näköinen. Elämän aitiopaikalta Kohta 85v vaihtuu 86´teen Koen olevani elämän aitiopaikalla. Olen kohdannut ja muistan kaksi polvea taaksepäin, välissä on oma ikäluokkani ja eteenpäin, tulevaisuuden suuntaan, kolme sukupolvea. Todellinen aitiopaikka, näkymä kuuteen polveen. Tämä on onnellista aikaa. Koronakausi on täyttänyt kotimme kukkasilla. On epämiehekästä rakastaa kukkia, näin ymmärretään, mutta olen ylpeä harrastuksestani. Ruukkukukka kuuluu mummon ikkunalaudalle, leikko minun kotiini. Konjakkipullon hinnalla saa 510 kimppua, päivittäisellä tupakka-askin hinta riittää yhteen kimppuun. On arvostus kysymys kumpi on tärkeämpää. Kokemuksen mukaan kimppu on terve ja kaunis 1-2 viikkoa. Torin vakio-ostopaikkani myyjä hinnoittelee kimpun edullisemmaksi mikäli hän tietää, että kimppu on ollut myynnissä pitkään heillä tai tukussa. Siihen olen ollut tyytyväinen. Paskalla naapurin reviirillä Tiistaina 26.5. kävin yöllä katsastamassa Tokoinrannan ja Pitkänsillanrannan puulaiturin roskatilanteen. Takana oli lämmin aurinkoinen tiistaipäivä. Aurinkoiset rannat oli kansoitettu auringonpalvojilla. Oli syöty, juotu ja nautittu. Tokoinrannan roskikset olivat täynnä ja niiden ympärillä oli kaaos. Tämä on näkynyt juhlijoille ja eipä sitten jätteillä yritettykään täyttää roskista, vaan sotkut jätettiin niille sijoilleen pitkin puistoa. Puulaituri oli siisti, roskikset täysiä, mutta paikat silti siistejä. Varmasti puulaiturin juhlijat tuntevat tilan omakseen ja vaalivat siisteyttä. Tokoinrannan puisto houkuttaa tulijoita kauempaakin ja naapurin paikkojen siisteys ei kävijöitä kiinnosta. Paskotaan vieraalle tontille. Kaupunki varmasti hoitaa paikalle riittävästi roskiksia, mutta Staralla on omat päätöksenteko kuvionsa ja tuloksia joudutaan odottamaan. Hyvää kesää kaikille toivottaa korona vanki Olavi Lindholm KALLIO LEHDEN Kesäextra tulee taas ilmestyy juhannusviikolla, varaa ilmoituspaikkasi viimeistään keskiviikkona 10.6.! OTA YHTEYTTÄ: Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi
10 Viikko 23-24/2020 H Kulttuuri Risto Kolanen Talvikauden teatteria ympäri Helsinkiä Ilvesteatterin Käpylä 100v-sarjassa oli vuorossa installaatio Käpylän kirkossa. Kuvassa Eila Mäkitalo näkyy livenä ja varjona. Kuva: Annika Miettinen. Ursula Salo (vas.) tulkitsee intohimoisen valloittavasti Aulikki Oksanen Järjen varjo -kirjan sanomaa juhlaillassa KOM-teatterissa. Kuva: Laura Malmivaara. Monologiesitys ”Full Pull, Woyzeck!” virittää suomalaisen miehen sydänjänteitä: nostalgiaa, itseinhoa, kotiseutukaihoa Juho Uusitalon innoittuneessa ja piristävässä opinnäytetyössä teatteri Jurkassa. Kuva: Eetu Laine. I Det Stora Landskapet -näytelmän pääparina ovat prinsessasisarukset Sophia Heikkilä (vas.) ja Karolina Karanen DUV teaternin ja Svenskanin yhteistuotannossa. Kuva: Cata Portin. Mariana Colladon Anna Karenina ja Carlos Chamorron kreivi Vronski pakenevat epätoivoiseen rakkauteen Compañía Kaari & Roni Martinin esityksessä Telakalla Hernesaaressa. Kuva: Minna Hatinen Cirkon Maneesilla. ? Korona katkaisi kevään live-esitykset teatterissa. Ryhmis ja Q jäivät kokematta. Mutta sitä ennen talvija kevätkausi oli monipuolinen. Osa siirtyy loppukesään ja syksyyn. Koronateatteri verkossa oli vilkasta. Pako rakkauteen ei pelasta Compañía Kaari & Roni Martinin iki-ihana menestys ”Anna Karenina” sai uusintaesityksensä eksoottisessa paikassa, Tapahtumakeskus Telakalla Hernesaaressa. – Miksi kaikkea tätä tehdään? Kaikki meidät peitetään hautaan, eikä mitään jää jäljelle. Mitä varten?, sanotaan Tolstoin klassikkoromaanissa, jonka keskiössä on Anna Kareninan, kreivi Vronskin ja kreivi Kareninin kolmiodraama. Kyse on rakkaudesta vanhassa maailmassa, joka on hajoamassa. Samalla ajaton teos kommentoi nykymaailman tapahtumia. Tuomiopäivän kello on lähempänä keskiyötä kuin ikinä, mutta ihminen valitsee eskapismin ja uppoavan laivan orkesteri soittaa viimeiseen asti hänen mukaansa. Anna Kareninan ja kreivi Vronskin rooleissa ovat ryhmän espanjalaiset luottotanssijat Mariana Collado ja Carlos Chamorro. He ovat monipuolisia tulkitsijoita ja hyvin vahvoja lavapersoonia, jotka heittäytyvät näyttämön tilanteisiin koko sydämellään. Musiikki ja tanssijat kuljettavat katsojat ryhmän teoksille leimalliseen, nyrjähtäneeseen maailmaan, jossa pako rakkauteen ei meitä pelasta. Kreivi Karenin oli näkemässäni esityksessä veteraanitanssija Jyrki Karttunen. Jorma Uotisen kreivi oli salaperäisesti vaaniva taustalla; Karttusen kreivi taisteli naisestaan heti alun jää kohtauksesta lähtien. Roni sa Svenska Teaternin Suurella näyttämöllä. Esitys on yhteistyö, jonka osapuolina ovat myös 20 vuotta täyttänyt DuvTeatern, Resonaarigroup ja Wegelius Kamarijouset. Esitys on säkenöivä musiikkiteatteriesitys ja runollinen perhetarina. Näyttämölle luodaan satua muistuttava maailma, jonka juuret ovat syvällä todellisuudessa. Kun valtakunnan kuningasperhe saa lapsen, joka ei ole kuin muut, paljastuu pelkoja, vääryyksiä ja valtasuhteita. Samaan aikaan tapahtuma on huiman seikkailun alku kaksoisprinsessojen kamppailu vapauden ja muutoksen puolesta, sekä mahdollisuudesta saada olla yhdessä. Kronikan on merkinnyt muistiin Pöllö. Kertojana toimiva näyttelijä Martina Roos laulaa todella verrattomasti. Visuaalisesti erittäin kaunis näytelmä antaa tilaa näyttämötaiteen moninaisuudelle: teatteria, tanssia, livemusiikkia ja laulua; mielikuvitusta ja todellisuutta; suuria eksistentiaalisia kysymyksiä ja arvaamatonta huumoria. Rohkeasti käsitellään kehitysvamman kanssa elämisen kokemus näyttämöllä. Elämäntarinoita peilataan toisiinsa ja jaetaan yleisön kanssa. Käsikirjoituksen ja laulujen sanoitukset ovat luoneet DuvTeaternin ensemble. Markus Fagerudd on säveltänyt musiikin erityisesti esityksen liveorkesteria varten. Muusikoita yhdistävä orkesteri tuo yhteen eri musiikkiperinteiden taustoista tulevia muusikoita. Koreografian loi Carl Knif tiiviissä yhteistyössä näyttelijöiden kanssa. Esityksen ohjasi Mikaela Hasán. Woyzeck maaseudun traktorisatuna Teatteri Jurkassa, Kruununhaassa esitettiin talvella Georg Büchnerin klassikkonäytelmästä Woyzeck, inspiroitunut, mutta suomalaiselle maaseudulle ja traktorivetomaailmaan käännetty tulkinta. Pohjanmaalainen kasvumaisema tractor pulling -kisoineen henkii maskuliinisuutta, josta poikkeaminen ajaa armotta kohti väkivaltaa. Näytelmä on Juho Uusitalon innoittunut ja piristävä opinnäytetyö. Jurkan katsojamummot kiiruhtivat joukolla esityksen jälkeen sanomaan Juholle: – Kyllä sinä varmasti töitä saat... Hän vastasi toivovansa samaa. Monologiesitys ”Full Pull, Woyzeck!” virittää suomalaisen miehen sydänjänteitä: nostalgiaa, itseinhoa, kotiseutukaihoa. Ohjaaja Laura Mattila sanoo alkuvideossa, että hän ei syttynyt vanhasta klassikkotarinasta ja jäi jumiin. Vasta sen siirto maalaisympäristöön ja sen stereotypioihin synnytti kipinän. Tuloksena on mielikuvitusrikas, monipuolinen ja humoristinen esitys maskuliinisuudesta ja siihen kohdistuvista odotuksista. Jurkan täysveto-Woyzeck ottaa tarinasta vain hahmon ja osia sieltä täältä. Saamme katsella traktorivetokilpailua, jossa yliviritetyt traktorit joko voittavat tai useimmat pamahtavat rikki ja syttyvät palamaan. Hauras järki saa kumppanikseen historian varjon KOM-teatteri juhlistaa 75-vuotiasta Aulikki Oksasta juhlanäytöksellä. Runoilijana, kirjailijana ja kuvittajana tunnetun taiteilijan monipuoliseen ja mittavaan tuotantoon kuuluu runoja, novelleja, romaaneja, lastenkirjoja ja sarjakuvia. Hän on saanut useita merkittäviä tunnustuksiaan työstään, muun muassa kaksi Valtion kirjallisuuspalkintoa, Runeberg-palkinnon sekä Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon. Juhlanäytöksessä esitettiin maagista realismia ja yhteiskunnallista aihetta yhdistävän ”Järjen varjo” -kirjaan perustuva monologinäytelmä Ursula Salon tulkitsemana. Hän teki sen valloittavan antaumuksellisesti. Kuka tahansa meistä voi tippua, tippua kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle – menettää terveyden, läheisen ihmisen, työn. Esityksessä kerrotaan elämänsä käännekohdassa olevan Marketan tarina. Hän löytää kuolinpesän jäämistöstä Allin, sisällissodan naispunakaartilaisen vanhan muistikirjan, ja Allin ääni ja menneisyyden tapahtumat vyöryvät yhä vahvemmin nyky-Marketan elämään. Monologin naiset kamppailevat kukin oman elämänlankansa puolesta huojuvissa, absurdeissa ja tragikoomisissakin elämäntilanteissa. Marketan hauras järki saa kumppanikseen Allin historian varjon. Juhlailta päättyi taiteilijatapaamiseen, jossa näyttämöllä kysymyksiin vastasivat Aulikki Oksanen ja Ursula Salo. Lämmin tunnelma täytti Kapteeninkadun näyttämön Ullanlinnassa. Oodi Käpylän kauneudelle vanhassa kirkossa Käpylän kirkossa oli helmikuulla uusi virsi, s. 3031, joka loppuu: – syttyy varpaat kun / Tanssitaan / saadaan toisemme / toistelemme toisillemme / lemmen sanoja / kamoja kannetaan / annetaan siemeniä / syntyy kylä / Käpylä. Käpylä täyttää 100 vuotta. Ylpeästi paikallinen Ilves-Teatteri juhlistaa myös 35-vuotista taivaltaan, koska on toiminut vuodesta 1986 Sampsantien sinisen kerrostalon kellarista. Sen piti tarjota kulttuurielämyksiä kymmenen produktion sarjalla, joista osa nyt peruuntui. Ehdin nähdä RUUSU ON MINUN LEMPIKUKKANI. Se on paljasjalkaisen käpyläläisen Ella Snellmanin kokoaman työryhmän teos, Oulunkylän seurakunnan tukemana. Kaikkiin aisteihin vetoava audiovisuaalinen esitysinstallaatio rakentui v. 1930 Käpylän keskeiselle kukkulalle kohonneeseen ja yhteen ensimmäisistä keskustakaupungin ulkopuolelle rakennetuista lähiökirkoista. Kaunis musiikki ja valo kutsuvat jo kirkon pihalla meitä sisään tunnelmaan. Noin tunnin esityksen aikana katseemme kiersivät kirkkosalissa tai urkuparvella yksinään liikkuviin näyttelijöihin, jotka kiipesivät tuoleilla, tekivät liikkeitä puutarhaksi muutetussa salissa. Seinille ja kattoon heijastui vanhoja ja uusia filmejä. Jotkut näyttävät olleen 30-luvulta. Meidän täytyy saada tietää… Koko Love on dokumentaarisesta materiaalista ammentava esitys, joka pohjautuu 1970-80-luvuilla käynnistyneisiin tutkimuksiin ei-inhimillisten kädellisten kielellisistä kyvyistä. Ylioppilasteatterin esityksen keskiössä ovat viittomakieltä käyttäneet Koko-gorilla ja Nim-simpanssi, näppäimistön välityksellä kommunikoiva Kanzi-bonobo sekä kielikokeita johtaneet tutkijat. YT johdossa kolme vuotta olleet Anni ja Hannes Mikkelsson toivat ympäristöja luontoteemat vahvasti esitysfilosofiaan mukaan. Se on näkynyt erityisesti Mustikkamaan kesäteatterissa, mutta myös YT:n perinteisellä Studiolla Vanhalla ylioppilastalolla. Sen ohjasi käsikirjoittaja Ronja Länsivuori Hannes Mikkelssonin kanssa. YT:n uudet jäsenet esiintyvät ilmaisevasti. Vuosiluokka on kovasti naisvaltainen. Komea on Iiris Laisin riggaus vertikaaliköydellä; hän sai ohjausta alan taitaja Milla Järviseltä. Koko Loven maailma on leikkivien kädellisten, hybridien ja avaruusolentojen maailma. Esitys liikkuu lähimenneisyydestä nyt-hetken kautta aina vuoteen 4019 apinoiden planeetalle. Siinä käytetään puhuttua Martinin johtamalla Maailmanlopun orkesterilla oli nyt vielä suurempi draamallinen osa. Kun prinsessa ei ole tavallinen Suurhanke ”I det stora landskapet” sai ensi-iltan
11 Viikko 23-24/2020 Wusheng Company toi Kanneltalolle Trog-esityksen, pekingoopperan vauhdikasta liikettä live-musiikkiin. Kuvassa Antti Silvennoinen taistelulippujen edessä. Kuva: Arttu Ullgren. Anna Veijalainen (vas.) ja Pinja Flink esittävät hulvattomia Luksusmuijia esityksen uudessa tulemisessa KokoTeatterissa historian pahvinaamaisten miesvallankäyttäjien edessä. Kuva: Raimo Granberg Johanna Ruonala (vas), Mikko Karisto, Mikko Rokka ja Niina Heinonen esittävät nautittavasti perhetragikomediaa Elviksen keittiö Kultsan näyttämöllä. Kuva: Timo Seppälä. Zambezi kertoo Katajanokalta Euroopan kriisiä Afrikkaan pakenevan perheen kohtaloista uudessa maassa. Kuvassa laulavat Mira Kivelä (vas.), Juha-Pekka Mikkola, Sonja Silvander, Stella Laine ja Eija Ahvo. Kuva: Raimo Granberg. YT:n KokoLovessa maassa makaa Verena Konttila ja vieressä istuu Sonja Lairikko. Kuva: Soile Vesala ja Monica Väre. Mariana Colladon Anna Karenina ja Carlos Chamorron kreivi Vronski pakenevat epätoivoiseen rakkauteen Compañía Kaari & Roni Martinin esityksessä Telakalla Hernesaaressa. Kuva: Minna Hatinen Cirkon Maneesilla. suomen kieltä sekä tulkintaa “gorillaviittomakielestä”. – Sano / oletko yksinäinen, / mitä pelkäät? / mikä on kaikista / suurin unelmasi? / mitä ajattelet itsestäsi? / mitä ajattelet kuolemasta? / mitä ajattelet minusta? / meidän täytyy saada tietää / me haluamme ymmärtää / me haluamme vain / ymmärtää. Suomalainen perhe pakenee Afrikkaan Uutiset kertovat pakolaiskriisistä Kreikan turkin rajalla. ”Zambezi” -esitys Aleksanterin teatterissa, Caisassa ja Kanneltalolla katsoo suomalaista todellisuutta toisella tavalla, kääntäen. Nyt onkin niin, että Eurooppa ja Suomi ovat kaaoksessa. Suomalaisen perheen on lähdettävä pakolaisina Zambeziin, Afrikkaan. Äiti, isä, kaksi tytärtä ja mummo. Kokenut käsikirjoittaja-pariskunta Bengt Ahlfors ja Ritva Siikala tarttui ajankohtaiseen aiheeseen ja jälkimmäisen ohjaus on uskottava. Näinkö myös suomalaiset kohtelevat pakolaisiksi tulevia Suomessa? Vastaanotto on hyljeksivä, ei ole sopivaa koulutusta, ei osata kieltä. Parhaiten sopeutuu mummo, joka perustaa kuoron paikallisten kanssa. Laulu yhdistää aina. Eija Ahvo esittää mummoa hersyvästi. Myös Stella Laineen esittämä tytär sopeutuu pakotraumasta selvittyään. Konflikteja syntyy eri kansalaisuuksien välille: mamut, suvakit ja peruszambezilaiset ottavat yhteen. Perhe saa turvapaikan monien vaikeuksien jälkeen. Vanhempi tytär, mainio Sonja Silvander, lähtee sotimaan ja jättää lapsensa afrikkalaiselle isälle. Suomi on kotimaa, mutta sinne ei palata, vaan se säilyy sydämissä. Muista näyttelijöistä Fatima Usman harkitsevaisena paikallisen siirtolaisviraston pomona jää mieleen. Puvustus on hienoa. Perhe on pahin Lee Hallin kirjoittama komedia ”Elviksen keittiö” kertoo Teatteri Kultsan esityksessä omituisesta perheestä: sairas, anorektikko äitsy, ruokaa laittava teinityttö Jill ja Elvis-imitaattori, joka on pyörätuolissa. Hän on halvaantunut auto-onnettomuudessa, ja aivotoiminta on taantunut vihanneksen tasolle. Nainen ja 14-vuotias tytär yrittävät selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Arjen sotkee perinpohjaisesti nuori Äitsyn baarista kotiin tuoma vieras mies, Stuart, josta tulee perheen molempien naisten ihastus. Mies joutuu puun ja kuoren väliin kuvioissa. Esitys on vailla rajoja, teksti vie ja näyttelijät taitavat komiikan, osin on aivan hervotonta irrottelua. Elviksen musiikkia kuullaan, jolloin isä nousee pyörätuolista ylös legendan tavoin. Hän on kaikkien kuningas, joka muuntuu moneen, myös mustaan huumoriin. Totuutta ja fantasiaa rinnakkain. Niina Heinonen on verraton puumanainen, tyttönä Johanna Ruokonen yhtä taitava pirteydessään. Mikko Karisto on nukkavieras rakastaja, jota ei ihan uskoisi ihailun kohteeksi. Iskänä Mikko Rokka tulkitsee vahvasti pienin elein roolin, jossa ei puhuta, mutta lauletaan klassikkoja. Kaikki vetävät täydellä kybällä riemukkaasti. Jalmari Jalonen ohjaa napakasti Sami Parkkisen verevään suomennokseen. Boheemien ahdistusta ja kauhua ”Keltainen kuningas” oli hyvin poikkeava Teatteri Toivon esitys. 1930-luvun Pariisiin sijoittuvassa tarinassa kolmen miehen boheemi taiteilijaelämä saa synkkiä sävyjä heidän löytäessään asunnostaan sen edelliselle omistajalle kuuluneen muistikirjan. Se sisältää suunnitelmat keskenjääneestä näytelmätekstistä ”Keltainen kuningas”. Vaikka teoksen pahaenteisyys ja suoranainen pahuus horjuttavat kirjailijan, taidemaalarin ja säveltäjän mieliä, yksi asia on selvää: näytelmä on kirjoitettava loppuun. Ohjaaja Aarne Linden on suomalaisen kauhuteatterin merkittävämpiä tekijöitä, joka on tullut tunnetuksi etenkin H.P. Lovecraft -aiheisista produktioista, joita esim. Tikkurilan teatteri on näyttänyt. Vaikuttavissa rooleissa ovat Olavi Karvonen hermoherkkänä kirjailijana, toinen käsikirjoittaja Joona Tuoriniemi ilkeänä taidemaalarina ja irstailijana ja Ville Kääntä ahdistuneena säveltäjänä, edellisen rakastajana. Cassildan laulu soi kauniisti. Otsikko viittaa 1800-luvun kirjailija Robert W. Chambersin teokseen ja siinä esiintyvään Hastur-hahmoon, jota Lovecraft seuraajineen työsti osaksi mytologiaansa. Hirviömäistä hahmoa kutsutaan ”Keltaiseksi kuninkaaksi”, koska esiintyy likaisen keltaisiin kääreisiin ja kaapuihin kääriytyneenä. Kirjailija yrittää työstää näytelmää asunnosta löytyneiden, itsemurhaan päätyneen aikaisemman asukkaan kesken jääneiden kirjoitusten pohjalta. Kohtaukset ja vuorosanat toistuvat delirium-sekavasti yhä uudelleen, koska tulosta ei synny. Muistikirja varoittaa, että on olemassa näytelmä, jonka toisen näytöksen nähtyään ihmiset menettävät järkensä, kuten nyt tuntuu tapahtuvan myös kirjailijalle. Leveän viuhkan musiikkiteatteria ”Luksusmuijat 2” on työryhmän Pinja Flink, Sesa Lehto ja Anna Veijalainen kirjoittama ja esittämä teos, joka tutkii sukupuolirooleja, tasa-arvoa ja ”erityisesti luonnonoikkua nimeltä nainen”. Sama työryhmä toteutti KokoTeatterin ohjelmistoon vuonna 2010 Luksusmuijat esityksen, joka sai nimensä Katri Mannisen ja Sanna Stellanin kirjan innoittamana. Muijat iskivät tiskiin tiukat teesinsä ja julistivat, että heillä on oikeus kulkea alasti läpi Kaisaniemen puiston ilman, että heidät raiskataan. Teatterin perustaja-johtaja Veijalainen kuvasi silloin työprosessia ”Kaikki puuttuvat kaikkeen” hedelmälliseksi: – Kun työstää ryhmässä näytelmätekstiä, on likempänä sitä maailmaa, jota eletään. Tekstiä voi viilata, lisätä siihen ajankohtaista ensi-illan jälkeenkin. Työryhmä mietti, mitä on välillä tapahtunut? Lutkamarssit alkoivat 2011, tasa-arvoinen avioliittolaki 2015, MeToo tuli 2017 jäädäkseen ja kansanedustajista pian on puolet naisia. Feministisessä utopiaristeilyssä seilataan ympäri naiseuden merta. Tämä kuulostaa hieman teoreettiselta. Mutta itse esitys on hulvatonta, lähes burleskia tavoitteleva esitys, joka levittäytyy ympäri teatterin tilaa niin, että kaksi katsomonosaa on suorakulman pitkillä sivustoilla, pahviset valtaa (väärin) käyttävien tunnettujen historian miesten päät ovat toisessa päädyssä. Luksusmuijat 2 on leveän viuhkan musiikkiteatteria, dokumentaarista esitystaidetta, suurten tunteiden draamaa ja komediallista kompurointia, josta kolmikko selviytyy hyvin. Timo Hirvonen ja Severi Pyysalo vastaavat svengaavasta musiikista. ”Ihana maskuliininien esikuva” Suomalaista pekingoopperaa tekevän Wusheng Companyn uusin teos ”Trog” Kanneltalolla perustuu englantilaisen kirjailijan John Evansin tekstiin, joka koetaan nyt ensimmäisen kerran näyttämöllä. Se käsittelee taistelulajien ja etenkin japanilaisen miekkailun ydintä. Soturi on viettänyt vuosikausia itsekseen ja rakentanut kehostaan äärimmäisen tehokkaan suojakuoren. Menneisyyden haamut eivät jätä häntä rauhaan ja hän jää väijytyksen uhriksi. Harhaluulo täydellisyydestä murskaantuu ja soturi kohta salaperäisen Crystalmanin. Hän johdattaa Trogin matkalle, jonka aikana tämä käy raskaan prosessin kootakseen itsensä uudelleen alusta. Teos yhdistää Wusheng Companylle ominaisesti uusinta teknologiaa hyödyntävää live-musiikkia, akrobaattisia taistelukohtauksia ja vahvasti tyyliteltyä näyttelemistä. Liikkeet ovat kurinalaisia. Pekingoopperan virtuoottinen musiikin ja liikkeen symbioosi tuntuu. Taiteellinen johtaja Antti Silvennoinen palaa lavalle seuranaan rumpalivelho Pekka Saarikorpi, joka yhdistää teoksessa erikoisalaansa kehorytmiikkaa Silvennoisen raivokkaaseen ja tarkkaan liikekieleen. Rumpali käyttää myös virtuaalitekohanskoja. Jälkikeskustelussa rumpali sanoi korvanneensa usein aiemmin muita esiintyjiä, joten miksei sitten tässäkin toista pääosaa. Rumpalin esittämä Crystalman on Silvennoisen keskustelusanoin ”ihana maskuliininen” esikuva. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikko 23-24/2020 Diakonian auttava työ on toiminut koko koronapoikkeusajan ja entistäkin laajempana. Apu on kuuntelemista ja keskusteluapua samoin kuin taloudellista auttamista. Asiakkaita on autettu etupäässä sähköpostin ja puhelimen kautta. Uusina poikkeusajan auttamismuotoina Helsingin seurakunnat käynnistivät valmiiden ruokakassien jakelun samoin kuin Helsinki-avun ikäihmisten auttamiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, näissäkin diakoniatyö avainasemassa. Myös näiden kautta on tullut uusia asiakaskontakteja. Uusia avun hakijoita Kannelmäen seurakunnan diakoniatyöntekijä Ulla-Maija Tuura kertoo, että puhelimitse tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet viime viikkoina vähintään 20 prosenttia. Osa pidempiaikaisista asiakkaistamme on ikään kuin kadonnut, mutta ruokakassijakeluihin on ilmestynyt kokonaan uusia avun hakijoita. Ruokakasseja jaetaan Helsingissä tällä hetkellä joka päivä lähes 2 000. Seurakunnista kerrotaan, että uusissa asiakkaissa on esimerkiksi heitä, jotka ovat menettäneet iltaja viikonlopputyönsä, opiskelijoita, yrittäjiä, kulttuurialalla työskenteleviä sekä perheitä ja vanhuksia. Samoin muun muassa Vuosaaren diakoniatyössä on kirjattu asiakasmäärien kasvu yli kolmanneksella. – Lomautetuiksi ja työttömiksi joutuneet näkyvät jo meidän asiakkaissamme, vs. johtava diakoniatyöntekijä Pia Nordlund toteaa. – Korona-aika on korostanut digisyrjäytymistä. Ne, joilla sähköiset välineet eivät ole hallussa, jäävät entistäkin syrjempään, diakoniatyöntekijä Satu Ahonen Tuomiokirkkoseurakunnasta muistuttaa. Ahdistus kasvanut Suuren taloudellisen avun tarpeen lisäksi diakoniatyöntekijät kertovat, että tilanteen pitkittyessä ahdistuksen määrä on puheluissa lisääntynyt. – Erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien keskusteluntarve on kasvanut. Viikkojen kuluessa keskustelujen sävy on vakavoitunut ja niissä kuuluu myös itsetuhoisuutta, sanoo Munkkiniemen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Mia Salmio. Eristyksissä ollessa ahdistuneisuus, masennus ja yksinäisyys ovat tulleet puhelujen aiheiksi. Haagan johtava diakoniatyöntekijä Sofia Honkanen on erityisen huolissaan mielenterveyskuntoutujien tilanteesta. – Pitkät sielunhoidolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Yksinäisyydessä ihminen luo helposti oman todellisuutensa, kun ei ole kontaktimahdollisuutta kehenkään. Helsingin katutyöt sujumaan paremmin uuden oppaan avulla Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 www.kruununisannointi.fi Laaja tekninen asiantuntemus Aito halu helpottaa asukkaiden arkielämää Tekemisen meininki – Pidämme lupauksemme! Uskollinen kumppani Isännöintitiimillämme on yli 50 vuoden kokemus isännöinnistä neljältä eri vuosikymmeneltä Toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asukas ”Koska meihin voit luottaa” Toivotamme kaikille lukijoille terveyttä ja aurinkoista kesää! Ilkka, Petri, Janne, Janette, Sami ja Mikko Isännöintipalvelua suurella sydämellä Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tarjous voimassa 30.6.2020 asti. Ruokakassien jakelu on yksi poikkeusajan auttamistavoista. Päivittäin Myllypurossa pakataan lähes 2 000 kassia tarvitseville. Kuva: Eila Jaakola Diakonian asiakasmäärät lisääntyivät ? Helsinkiläisten koronapoikkeusaikana kasvanut hätä näkyy seurakuntien diakoniatyössä. Asiakaskontaktit ovat lisääntyneet viime kuukausina noin kolmanneksella, ja yhteydenottoja on tullut kokonaan uusilta asiakkailta. Tilastojen mukaan kun Helsingin diakoniatyöllä oli helmikuussa noin 2 100 asiakaskontaktia, oli niitä maalisja huhtikuussa lähes 2 700 per kuukausi. Taloudellinen auttaminen on samaan aikaan noussut alkuvuoden runsaasta 60 000 eurosta kuukaudessa noin 100 000 euroon kuukaudessa. Summat eivät sisällä kaikkea diakonian antamaa taloudellista apua, vaan niiden lisäksi jaetaan esimerkiksi kauppakasseja ja lahjakortteja. Lauttasaaren sillan perusparannus keväällä 2020. Kuva: Susa Junnola. ? Helsinki haluaa hoitaa katutyöt entistä sujuvammin ja parantaa kaupunkilaisten kokemusta katutyömaista. Kaupunki on julkaissut tyomaaopas.fi-sivuston, jonka avulla katutyömaat on mahdollista suunnitella ja toteuttaa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisten arkeen. Opas on suunnattu niin katutyömaiden tilaajille ja suunnittelijoille kuin urakoitsijoillekin. Oppaassa määritellään uudet kriteerit muun muassa työmaiden opasteille, poikkeusjärjestelyille ja siisteydelle. Opas neuvoo, miten kaupunkilaisten näkökulma huomioidaan työmaajärjestelyissä. Niillä on suuri merkitys, sillä joukkoliikenteen solmukohtaan osuessaan lyhytkestoinenkin työmaa voi vaikuttaa tuhansiin kaupunkilaisiin. – Helsingin työmailla on valtava määrä eri toimijoita. Nyt on tärkeää, että kaikki sitoutuvat työmaakokemuksen parantamiseen ja haittojen vähentämiseen. Opas antaa tähän hyvät eväät ja on samalla hyvä esimerkki siitä, miten maailman toimivinta kaupunkia rakennetaan arjessa, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Konkreettinen keinovalikoima työmaakokemuksen parantamiseen Työmaakokemuksen oppaassa on konkreettisia ja testattuja keinoja kaikkien työmaiden läheisyydessä liikkuvien huomioimiseen. Teknisten seikkojen lisäksi opas neuvoo lähialueen asukkaiden ja yritysten tarpeiden huomioimisessa ja viestinnässä. Opas sisältää myös karttatyökalun, jonka avulla voi arvioida oman työmaansa vaikuttavuutta suhteessa lähialueen asukkaisiin, joukkoliikenteeseen, yrityksiin ja palveluihin. Lisäksi työkalu kertoo, onko alueella muita kaivutöitä käynnissä. Keinot hyvän työmaakokemuksen saavuttamiseksi riippuvat työmaan vaikuttavuudesta. Jos työmaalla on suuria vaikutuksia ympäristöönsä ja se aiheuttaa merkittävää haittaa kaupunkilaisille, myös vaadittavien järjestelyjen määrä kasvaa. Kaupunki voi edellyttää paljon haittaa aiheuttavilta työmailta esimerkiksi urakoitsijan omaa viestintävastaavaa, kaupunkilaisista koostuvaa työmaaraatia tai oppaita neuvomaan ihmisiä työmaan käynnistyessä. Oppaassa kannustetaan myös arvioimaan työmaan onnistumista, kehittämään sitä yhdessä kaupunkilaisten kanssa sekä jakamaan hyviä käytäntöjä. Työmaakokemuksen opas toteutettiin palvelumuotoilun keinoin: asukkaita, yrityksiä ja muita sidosryhmiä kuunnellen. Opas on verkossa osoitteessa www.tyomaaopas.fi.
13 Viikko 23-24/2020 Kallion kirjastopalvelut avautuivat vaiheittain Ratapihantien yli kulkevan Opastinsillan korjaus jatkuu HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Hämeentie 63 • Helsinki • auki ma-la ja yksityistilaisuudet mahdollisia pe-la 09-7012424 • www.facebook.com/saunahermanni www.saunahermanni Olemme avoinna 1.6. lähtien. ? Aluksi mahdollista oli lainata, palauttaa ja noutaa saapuneet varaukset. Maanantaista 1.6. peruspalveluiden lisäksi ovat asiakkaiden käytettävissä paljon kysytyt palvelut: kopiointi, tulostus ja skannaus, sekä asiakastietokoneet. Kirjastotilassa saa myös opiskella ja lukea turvavälit huomioiden. Ryhmätilat Kontio ja Dekkarikirjasto ovat varattavissa varaamo.hel.fi – sivulla. Iloinen uutinen on myös esinelainauksen jatkuminen, pihapelit ovat olleet toiveissa heti avaamisesta. Nyt kirjastoista voi pelien, työkalujen ja soittimien lisäksi lainata myös grillejä! Grillit kirjastoille lahjoittaa Atria. Kallion lisäksi grillejä tulee lainattavaksi seitsemään muuhun Helsingin kirjastoon. – Olimme erittäin ilahtuneita, kun saimme tilaisuuden ottaa myös piknikgrillin lainavalikoimaamme. Mikäpä olisi mukavampi tapa viettää kesäpäivää kuin hyvästä lukemisesta ja grilliherkuista nauttiminen, kirjastonjohtaja Erna Marttila pohtii. Atrian lahjoittamat grillit saa kirjastoista lainaan samaan tapaan kuin muutkin käyttöesineet. Ensimmäiset grillit saapuvat lainattaviksi kesäkuun alkupuolella. Piknikgrillin saa lainaksi kantokassissa, jossa on myös grilliharja sekä käyttöja turvallisuusohjeet. Kuva: Kimmo Brandt ? Pasilanaseman kupeessa sijaitsevan Ratapihantien ylittävän kävelysillan, Opastinsillan, peruskorjaus jatkuu alkavalla kesäkaudella. Työt aloitetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Opastinsilta on kahdessa putkessa kulkeva kävely-yhteys Pasilan aseman ja valtion virastotalon välillä. Eteläpuolen putken sisäosat korjattiin osittain vuonna 2019. Tänä kesänä työt jatkuvat pohjoispuolen putken sisäpuolen remontilla. Lisäksi molempien putkien ulkorakenteet korjataan. Työmaa tulee haittaamaan ajoittain myös alla kulkevaa ajoneuvoliikennettä. Näin tapahtuu erityisesti sillan ulkorakenteiden korjauksen aikana, jolloin työmaalle rakennetaan telineitä. Jalankulkijat pääsevät kulkemaan Opastinsillan kautta koko korjaustyön ajan. Työ valmistuu syys-lokakuussa. Pasilan Veturitallinpihan suunnittelu käynnistyy Arvorakennukset säilytetään Alueella on historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Pasilan rautatieaseman eteläpuolella pääradan varressa sijaitsevat muodoltaan kaarevat Pasilan veturitallit, jotka ovat Suomen suurin ja arkkitehtonisesti arvokkain veturitallikokonaisuus. Veturitalleissa on tällä hetkellä monipuolista työpaikkaja harrastustoimintaa. Pasilankadun varressa sijaitsee kolmikerroksinen vuonna 1899 rautatieläisten asunnoiksi rakennettu pitkä punatiilirakennus Toralinna. Muita säilytettäviä rakennuksia ovat muun muassa konttori-vesitorni ja varikonhoitajan asunto. Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa Pasilan ratapiha-aluetta. Suuri osa suunnittelualueesta on tällä hetkellä varattu raiteiden ja raidekaluston huoltoon. Pidemmällä aikavälillä tilanteeseen voi tulla muutosta, mutta rautatietoimintojen tarpeet tulee huomioida suunnittelussa, ne rajaavat omalta osaltaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Väylävirasto laatii parhaillaan selvitystä veturitallien ja alaratapihan käytöstä, junaliikenteen ja raiteiden huollon tilatarpeista.
14 Viikko 23-24/2020 Kallion kävelyfestivaali ottaa digiloikan, myös kuukausikävelyt jatkuvat Kulttuuri aukeaa Helsingissä Mitä opimme koronakriisistä? Seutulasta maailmalle ja takaisin muistojen arkistokuvissa Kallion kävelyfestivaalia pidettiin vanhanaikaisena ja sitä uhkasi lopetus koronaepidemia teki siitä modernin, kävelyt jatkuvat virtuaalisesti ja fyysisesti Kuva:HKM. ? Koronavirus rajoitteita on muutettu kesäkuun alussa ja Kallion kävelyfestivaali aloittaa kesäkuussa yleisöopastukset uusien ohjeistusten mukaisesti. Kierroksille on rajoitettu osallistujamäärä ja niille on ennakkoilmoittautuminen. Toiminta alkaa kahdella kävelysarjalla. ”Kulttuurikävelyjä Kalliossa” -sarjan Kf toteuttaa yhteistyössä Helsingin aikuisopiston kanssa. Sarjaan kuuluu kaksi Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja esittelevää kävelyä sekä kierrokset Kallion rikoshistoriastaja Kallion julkisesta taiteesta. Kulttuurikävelyjä Kalliossa -kierroksille ilmoittautuminen (ja maksu) tapahtuu Helsingin aikuisopiston sivujen kautta: helao.fi/fi, hakusana: ”historia ja kulttuuri”. Kierrosten oppaana on Juhani Styrman. Toinen sarja keskittyy arkkitehtuuriin, sen aloittaa sunnuntaina 7.6. klo 15.00 ”Kallion jugend – kansallisromantiikkaa ja rationalismia” -kävelyä. Kierros esittelee Kallion jugendin keskeisistä suunnittelijoita ja heidän taustojaan sekä tarkastellaan jugendrakennusten julkisivujen rikasta muoto kieltä. Kierrokselle otetaan 10 henkilöä, ilmoittautumiset: kallion.kavelyt@ gmail.com (lähtöpaikka ilmoitetaan osallistujille, vapaaehtoinen osallistumismaksu). Jos ilmoittautuneita tulee vähintään 15 henkilöä, toinen kierros järjestetään ti. 9.6. klo 18 (10 ensimmäistä ilmoittautunutta pääsee 7.6. kierrokselle). Kallion kävelyfestivaalin toiminta ei lamaantunut koronavirus rajoitusten aikana. ” Kallion kävelyfestivaalista sanottiin, että se on vanhanaikaista ja se pitäisi jopa lopettaa. Kun rajoitukset tulivat, kävelyfestivaali oli kuitenkin ensimmäisten joukossa, joka pystyi vastamaan rajoitusten haasteisiin, en pidä sitä kovin vanhanaikaisena”, sanoo Kf:n Juhani Styrman. Koronaepidemia on muuttamassa opastusten käytäntöjä jopa pysyvästi. Kallion kävelyfestivaali aikoo kehittää omatoimija virtuaalikävelyjä. ”Pyrimme kehittämään niiden pedagogiikkaa sekä luomaan erilaisia hybridimalleja etäopastuksen ja kävelyjen yhdistämiseksi”, kertoo Styrman. Nettikävelyjen kehitystyön mahdollistaa Juhani Stymanin saama kulttuuripalkinto. – Mikään ei tietenkään korvaa live -kävelyjen mukanaan tuomaa sosiaalista vuorovaikutusta. Meille on kuitenkin tärkeää yleisön terveys, siksi on välttämätöntä, että pystymme tarjoamaan, näin epävakaina aikoina myös vaihtoehtoja yleisökävelyjen rinnalle, Styrman sanoo. Niitä joita nettikävelyt eivät tavoita, on kävelyfestivaalilla tarjota vaihtoehtona myös painettuja omatoimikävelyoppaita, niitä myy muun muassa Kamiter Ars, Helsinginkatu 6. Herkko Kaipainen ? Miten koronakriisi vaikuttaa ja muuttaa elämäämme ja yhteiskuntaa? Saavatko kaikki tukea ja turvataanko jokaisen perusoikeudet? Millaista tulevaisuutta haluamme? Koronatauolla ollut kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka Maanantaiklubi jatkuu taas 8. päivä kesäkuuta Kallion perinteisessä ravintola Oivassa. Keskustelua avaamassa Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen, joka on julkaissut ”Tauti(n)en historia” ja ”Taudit, parantajat ja parannettavat: lääketieteellinen historia”. Esiintyy helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Maisa Tikka. Hänen koskettavat ja monitasoiset laulunsa käsittelevät ikuisuuskysymyksiä, luontoyhteyttä ja rakkautta. Kun koronaepidemia puhkesi, Maisa Tikka oli yhtyeensä kanssa juuri tekemässä levyä. Sen julkaisu siirtyi syksyn puolelle. Tilaisuus järjestetään 8.6. klo 19 – 21 ravintola Oivassa, Porthaninkatu 5, koronaturvaohjeita ja turvavälejä noudattaen. Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy. ? Koronaviruksen vaikuttaessa yhä lentoliikenteeseen on hyvä hetki luoda katsaus kansainvälisen lentoliikenteen historiaan Helsinki-Vantaan kuvaperinnön muodossa. ”Seutulaksi” kansan suussa kääntyneen lentoaseman perustamisesta Helsingin maalaiskuntaan tulee tulevana kesänä kuluneeksi 68 vuotta. Lentoasemasta tuli vuosikymmenien mittaan Pohjois-Euroopan merkittävin kaukoliikennekenttä. Suomen Ilmailumuseon Finna-verkkopalvelusta löytyvät, ei-kaupalliseen käyttöön vapaasti soveltuvat 700 kuvaa avaavat lentoaseman alkuaikoja: kehitysvaiheita ja liikennettä olympiakesästä 1952 aina 1970-luvulle saakka. Lentoaseman tarina alkoi ”makaavasta pilvenpiirtäjästä” Lentoaseman kehitystä on määrittänyt vuosikymmenien mittaan eniten lentomatkustamisen kasvanut volyymi, joka on ylittänyt kaikki aikalaisodotukset. Kun vuonna 1952 lentoaseman läpi kulki reilut 18 tuhatta matkustajaa, vuonna 2019 Helsinki-Vantaan kautta matkusti 21,9 miljoonaa ihmistä. Kuluvana vuonna matkustajamäärät ovat tippuneet radikaalisti koronaviruksen myötä. Vaikka lentoliikenteen kehityksen suunta tulevaisuudessa on avoin, tulee lentoasemalla olemaan suuri rooli myös vastaisuudessa Suomen kansainvälisessä lentoliikenteessä ja porttina maailmalle. Lentoliikenteen matkustajamäärien ja lentokoneiden kasvettua toisen maailmansodan jälkeen Malmin lentoasema alkoi käydä ahtaaksi. Niinpä 1940-luvun lopulla alettiin jo selvittää uuden, suuremman lentoaseman rakentamista, joka valmistuisi Helsingin isännöimiin olympialaisiin mennessä kesällä 1952. Paikka uudelle lentoasemalle löytyi perusteellisten tutkimusten jälkeen silloisen Helsingin maalaiskunnan alueelta, Seutulaan johtavan tien varrelta. Suurelta osin Seutulan työsiirtolan vankityövoiman ansiosta kenttä ehti valmistua suunnitellusti olympialiikenteen käyttöön. Viimeistelytöiden jälkeen säännöllinen reittiliikenne siirtyi Malmilta uudelle lentoasemalle lokakuun lopussa 1952. Rakennustöitä kentän laajentamiseksi jatkettiin heti avajaisten jälkeen. Ensimmäinen, sittemmin jo purettu lentokonehalli valmistui lentoaseman avaamista seuraavana vuonna ja toinen kiitotie valmistui loppuvuodesta 1956. Sen sijaan puista, alun perin väliaikaiseksi tarkoitettua asemapaviljonkia, ”makaavaksi pilvenpiirtäjäksi” ristittyä parakkiterminaalia ei vielä vuosikymmenellä korvattu. Vuonna 1956 paviljonkiin rakennettiin laajennus, johon sijoitettiin ravintola ja keittiötiloja. Laajennuksesta huolimatta paviljonkia pidettiin jo tuolloin riittämättömänä lentoliikenteen kasvettua voimakkaasti. Puolelletoista miljoonalle matkustajalle mitoitettu ja kotimaisen rakennussuunnittelun huippua edustanut uusi terminaali (nykyinen Terminaali 2) avattiin helatorstaina 1969, Finnairin ensimmäisen suoran Amerikan-lennon lähdettyä lentoasemalta. Vuonna 1977 Helsinki-Vantaaksi nimensä muuttanut lentoasema on kokenut sittemmin liki täydellisen muodonmuutoksen laajentuen niin liikennealueen, matkustajaterminaalienja palveluiden kuin liikenneyhteyksienkin osalta, tekniikan alueen muodonmuutosta unohtamatta. Maailma tulee maalaiskuntaan: vierailijoita idästä ja lännestä Lentoasema-alueen muutos näkyy etenkin alueen ilmakuvissa ja rakentamistoiminnasta kertovissa otoksissa. Mutta millaista oli matkustaminen 50-60 vuotta sitten ja keitä olivat sen mahdollistaneet ammattilaiset? Kuvista avautuu nykyiseen nähden tyystin toisentyyppinen maailma, jossa tavallisten suomalaisten lentomatkustaminen oli harvinaisempaa mistä johtuen siihen osattiin suhtautua asian vaatimalla herkkyydellä ja arvokkuudella, jo pukeutumisen puolesta. Lentoasemayhteisö oli nykyistä huomattavasti pienempi ja työntekijät harvojen yksittäisten organisaatioiden palveluksessa. Yksi näkökulma Helsingin lentoaseman historiaan ovat kentällä vierailleet konetyypit, joita kuvasi jälkipolville muun muassa jo edesmennyt lennonjohtaja Paavo Saari. Uudella kentällä nähtiin 1950-luvulta lähtien uudenlaisia lentokoneita, joita ei koskaan aiemmin ollut nähty Suomessa – aina kesällä 1952 vierailleesta suihkumatkustajakone de Havilland Cometista lähtien. Suomi eli 1950ja 1960-luvuilla kiivainta kylmän sodan vastakkainasettelun aikaa ja kentällä nähtiinkin konekalustoa rautaesiripun molemmin puolin. Tutuksi tulivat niin brittiläisen BEA:n kuin neuvostoliittolaisen Aeroflotinkin liikennekoneet. Otoksiin on tallentunut lukuinen määrä tunnettuja vierailijoita aina Marlon Brandosta Lenita Airistoon ja Intian pääministeri Nehruun. Liikenteen oltua 1960 1970-luvuilla nykyistä hiljaisempaa kentällä vieraili säännöllisesti myös harrastelentokoneita. Ilman onnettomuuksiakaan ei selvitty: Joulukuussa 1957 Seutulassa nähtiin myös ensimmäinen lento-onnettomuus, kun Aeroflotin Iljushin IL-14 -kone suistui kiitoradalta takana kulkevan maantien penkkaan. Turvallisuutta ja ilmatilan hallintaa parannettiin ajalla muun muassa lennonjohtoon tulleen tutkalaitteiston myötä. Vaihtelua lentoaseman arkeen toivat erilaiset yleisötapahtumat, joita järjestettiin etenkin 1980-luvulle saakka. Moni muistaa ensimmäisen käyntinsä lentoasemalla Helsinki Airshow’sta. Kuvista välittyy myös lentoaseman sidos ympäristöön ja elinkeinoihin. Vantaan kaupunkiin vuodesta 1974 kuulunut lentoasema on työllistänyt useita ammattiryhmiä paitsi lentävän henkilökunnan, myös maapalveluiden, kunnossapidon, asiakaspalvelun ja liitännäistoimintojen osalta. Helsinki-Vantaa liikenneyhteyksineen on muodostunut kiistattomaksi osaksi vantaalaista identiteettiä ja tarinakulttuuria, lentoliikenteen ollessa kiinteä osa paikallista ilmatilaa ja ääniympäristöä. Kuvat ovat peräisin mm. Ilmailu-lehden, Finnairin ja yksityisten henkilöiden kokoelmista. Uudempaa, myös muiden kotimaisten lentoasemien historiaa sisältävää aineistoa on luvassa tulevaisuudessa. Kumpulan maauimala avautui 1.6.2020. Kuva: Kimmo Brandt, 2018 ? Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan tilat ja suurin osa palveluista ovat olleet suljettuina Suomen hallituksen linjausten mukaisesti maaliskuun puolivälistä lukien. Kesäkuun alusta alkaen kirjastot, kulttuurikeskukset, sisäja ulkoliikuntapaikat, museot ja nuorisotilat avautuivat vaiheittain ja kesäleirit ja -kurssit käynnistyivät. Osa kirjastoista on laajemmin auki kuin normaalikesinä ja ulkona toteutuvaa kesätekemistä nuorille on enemmän kuin aiemmin. Palvelutilojen avaamisessa noudatetaan terveysja muiden viranomaisten ohjeita asiakkaiden ja työntekijöiden terveysturvallisuudesta huolehtimiseksi. Toukokuun aikana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla valmistellaan tiloihin korona-ajan vaatimia asiakasopasteita ja asiakaspalvelupisteille muovipleksejä, jotta tilat ovat viranomaisohjeiden vaatimusten mukaisesti turvalliset niin asiakkaille kuin työntekijöille.
15 Viikko 23-24/2020 ? Vuonna 1995 Suvilahdenkatu 9:ään rakennettu 7-kerroksinen asuinrakennus edustaa Kallion seudun uudempaa rakennuskantaa. Rakennus oli vuokrakäytössä v. 2018 asti ja nyt kohdetta on kunnostettu paremmin tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Helsingin mittakaavassa neliöhinnat Suvilahdessa ovat vielä varsin kohtuulliset vertailussa parin sadan metrin päässä myynnissä oleviin asuntoihin missä kaupat toteutuvat jopa 7-9000 euron neliöhinnoilla, kertoo myyntijohtaja Kimmo Saari Remax Family LKV:sta. Kalliossa asuntokauppaa vuodesta 1994 tehnyt Saari on saanut seurata alueen kehitystä ja siistiytymistä varsin läheltä. Postinumero 00500-alueen käytettyjen asuntojen keskihinnat olivat vuonna 2010 4200 euroa/m², v. 2015 keskihinnat alueella olivat nousseet jo 5.300 euroon/m² ja v. 2020 jo 6600 euroon/m². Nyt myynnissä olevat parvekkeelliset, muuttovalmiit asunnot on remontoitu laadukkaasti ja varustettu tasokkailla kodinkoneilla. Yhtiön kylpyhuoneet on myös saneerattu vastaamaan tätä päivää. Pohjaratkaisuja on useita, ja soveltuvat sekä yksineläjille että pariskunnille. Suvilahti on alueena mielenkiintoinen kokonaisuus ja sijaitsee aivan Kallion ja Sörnäisten kainalossa. Toimitukseemme on tullut kyselyitä, missä moni sijoittaa Suvilahden alueen muualle Helsinkiin tai jopa Espooseen. Alueen suosio on kovassa kasvussa. Nyt, kun koko ympäröivä alue kokee muodonmuutosta ja uudistumista, saa Suvilahti aivan uuden merkityksen. Sörnäisten metroaseman ympäristö mielletään monasti vilkkaaksi alueeksi. Aivan Sörnäisten alapuolella sijaitseva Suvilahti on todellisuudessa kovin rauhallinen ja asukkaat ovat viihtyneet siellä hyvin. Sörnäisten metroasema sijaitsee vain kivenheiton päässä, Teurastamon palveluihin on vain muutama sata metriä ja kauppakeskus Redikin on lähellä. Redissä on niin monipuoliset kauppakuin viihdepalvelutkin hyvin edustettuina. Mustikkamaan upeat urheilukentät, ulkoiluja luontopolut sekä uimaranta ovat tavoitettavissa paremmin kuin koskaan uutta kävelysiltaa, Isoisänsiltaa pitkin. Moni kalliolainen toteaakin, että Kallio on heidän lempikaupunginosansa, jossa on hyvä elää arkea. Kalliosta tuli merkittävä työvoiman asutusalue 1900-luvun alussa, mikä antaa sen nykyiselle olemukselle vahvan historiallisen leiman. Kallio on edelleen Sörnäisten kanssa Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa, joka on kokenut vuosien saatossa nopeita muutoksia. Viimeisten kymmenen vuoden aikanakin Kallio ja sen lähiympäristö on muuttunut ja alue on siistiytynyt yhtä aikaa hintojen nousun mukana. Varsinkin nuorempien keskuudessa alueen kiinnostus on kasvanut huimasti. Kallio on rankattu tällä hetkellä yhdeksi Helsingin halutuimmista alueista: Etuovi.comin myytävien asuntojen hakuun syötettiin eniten seuraavia asuinalueita Helsingistä maaliskuu 2020: TOP 10 Helsingin halutuimmat asuinalueet 1. Kallio 2. Lauttasaari 3. Töölö 4. Ullanlinna 5. Munkkiniemi Etuovi.comin tilastojen valossa Kallio on nykyään suositumpi kuin pitkään aikaan. Aiemmin näiden tilastojen kärjessä ovat olleet Lauttasaari ja Töölö. Lauttasaari oli tammikuussa Kalliota haetumpi, mutta nyt helmija maaliskuussa Kallio keräsi nippa nappa hieman enemmän hakuja. Jatkossa nämä kaksi saattavat siis vaihdella keskenään useastikin sijaintiaan listalla. Pienet kerrostaloasunnot lähellä keskustaa tuntuvat olevan Helsingin halutuimpia asuntoja, eli yksiöille ja kaksioille riittää kysyntää. Juuri sellaisia Kallio, Sörnäinen ja Suvilahti tarjoavatkin asuntomarkkinoille. P o s t i n u m e r o a l u e e l l a 00500 myynnissä olleista asunnoista 48 prosenttia oli yksiöitä ja postinumeroalueella 00530 yksiöitä oli 41 prosenttia. Melkein yhdeksän kymmenestä Kallion alueella myynnissä olleista asunnoista oli yksiö tai kaksio. Kallion suosio näkyy myös asuntojen myynti-ilmoitusten tilastoissa. Postinumeroalueilla 00500 ja 00530 olleiden myynti-ilmoitusten keskimääräinen markkinointiaika oli 11 päivää vuonna 2019, eli Kallion alueella myynnissä olleet asunnot myytiin keskimäärin alle kahdessa viikossa. Tulevaisuuden näkymissä Hämeentien ja Sörnäistentien isot rakennushankkeet Sörnäistenrantaan ja Suvilahteen rakennetaan uusia asuinkortteleita samalla kun Sörnäisten rantatie linjataan uudelleen ja Hakaniemeä ja Merihakaa tiivistetään. Suunnitellut korttelit muodostavat kokonaisuuden Sörnäisten rantatien varteen. Korttelit suojaavat Suvilahden rantaa Rantatien melulta ja muodostavat Suvilahden vesialueesta rakennusten ympäröimän vesialueen. Rantaan muodostuu suojaisa kävelykatu. Uusien kortteleiden ja Merihaan nivelkohtaan muodostuu uusi merelle avautuva puisto lähivirkistykseen. Korttelien perusrakenne on sidoksissa Kalasataman raitiotielinjaukseen. Alueelle ja merelle päin muodostuu laaja ja siistiytynyt merenläheinen asuinalue loistavien liikenneyhteyksien varrella, jonka kehityksessä kannattaa olla mukana. Asukkaita voi tavata ulkona Rauhallinen ja kansalle vähemmän tunnettu kaupunginosa Suvilahti Kallion kainalossa Suvilahdessa kunnostettuja muuttovalmiita asuntoja tarjolla H Sarpo ? Kärsivällisyyteni alkaa olla koetuksella. Taas heräsin toiveikkaana ja siirryin tavanomaiselle tarkkailupaikalleni, parvekkeelle Hämeentien ja Sturenkadun risteyksen tuntumassa. Ei vieläkään, kutonen kaartaa kuin kaartaakin ylös Sturenkatua eikä niin kuin vanhoina hyvinä aikoina jatka Hämeentietä Kurvia kohti. Odotan kiihkeästi paluuta entiseen! Kasin ratikka jo sentään kolistelee tavanomaista reittiään. Toivonpilkahdus sekin. Alati tyyntä olemustani nävertää myös kulkutauti edesottamuksineen. Onhan se nyt jumalatonta, jos ihminen tottuu ostamaan ja käyttämään vain sitä mitä tarvitsee. Maailmantalous siinä kaatuu ja kolisee. Tällä menolla meistä tulee yhtä köyhiä kuin 50-luvulla. Silloin piti syödä tuoretta, lähellä tuotettua ja omassa kyökissä valmistettua sapuskaa. Kauhistuttavaa ja vaivalloista jo ajatuksenakin! Odotan elämisen solahtavan taas entisiin uomiinsa. Suurta pitää olla, teollisesti tuotettua ja turhanaikaista, jotta talous kukoistaisi, jotta rikkaat näyttäisivät oikeilta rikkailta ja köyhät oikeilta köyhiltä. Tappiomielialan kylvämistä välttääkseni kehotan suuntaamaan katseet tulevaisuuteen. Siellä se siintelee, onnen ja yltäkylläisyyden maailma. Kriisiajan tukirahoilla pelastuneet pikaruokajätit ja muut hyväntekijät jakavat taas pian tukevia osinkoja, tarjoavat hyvää hyvyyttään pikkupikkupalkkaisia osa-aikatöitä työttömille. Tuota pikaa kaukomaiden pienet, näppärät sormet saavat taas yllinkyllin puuhaa ja me kuluttajat hienoja, kertakäyttöisiä mekkoja, älypuhelimia, t-paitoja. Mikä kellekin on luontaisinta. Sinivalkoiset siivet suhahtelevat taivaankannen halki yötä päivää. Kuuluuhan jo ihmisoikeuksiin itse kunkin saada lentää ainakin kerran vuodessa Siamiin elefantilla ratsastamaan. Eikä aikaakaan, kun kodikas liikenteen melu jyrää lintujen liverrykset alleen, kun turhissa kokouksissa väsynyt mieli saa levähtää ruuhkissa. Ehtiäkseen kuljettelemaan junioreita harrastuksiinsa. Raskasta, turhaa ja ympäristöä sotkevaahan se eläminen on. Mutta meillä kaikilla on vastuu maailmantalouden hyvinvoinnista. Rauhaa! Arabianrannan parkkialueet sähköautojen lataukseen Herran jestas, herra johtaja ? Suomen suurin alueellinen sähköautojen latauksen mahdollistava hanke valmis. Helsingin Arabianrannan parkkipaikkojen sähkötolpat (noin 1400 paikkaa) on muutettu sähköautojen ja ladattavien hybridien lataukseen soveltuviksi. Alueellinen palveluyhtiö Arabian Palvelu Oy on yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti sähköistänyt yhtiön parkkialueilla olevat autojen lämmitystolpat niin, että ne soveltuvat lämmityksen lisäksi sähkökäyttöisten autojen lataukseen. Lataus ja lämmitys voidaan kytkeä päälle mobiilisti, mikä hyödyttää kaikkia tolppien käyttäjiä. Tiettävästi tämä on suurin alueellinen sähköautojen latauksen mahdollistava hanke Suomessa. Tavoitteena on sekä edistää autokannan muuttumista ympäristöystävällisemmäksi että palvella niitä alueen asukkaita, joilla jo on käytössään sähköauto tai ladattava hybridi. M u u t o s t y ö n myötä kaikki Arabian Palvelun hallinnoimat tolpat soveltuvat sähköautojen lataukseen. Urakan toteutti Tehomen Oy. Tolppia voidaan edelleen käyttää totutusti autojen lämmitykseen. Tämän lisäksi autopaikan haltijalla on nyt mahdollisuus käyttää tolppaa myös auton tarvitseman sähkön lataukseen, jolloin hän maksaa käyttämänsä sähköenergian. Taidetta sähkökaappeihin Osana lataussähköprojektia Arabian Palvelu on päättänyt Arabianrannan taideja designluonteen mukaisesti tuoda taidetta omistamiinsa parkkialueiden sähkökaappeihin (17 erilaista, ohessa havainnekuva). Taiteen suunnittelusta vastaa Pentagon Design Oy. Työ valmistuu kesän aikana. ? Keskiviikosta 20. toukokuuta alkaen omaiset voivat tavata seniorikeskuksissa ja palvelutaloissa asuvia läheisiään ulkona. Tapaamisista on sovittava erikseen omaisen hoitopaikan kanssa. Tapaamisen kesto on 15–30 minuuttia. Omaisille annetaan vierailun ajaksi kirurginen suu-nenäsuojus. Hoitajat opastavat omaisia suojuksen käytössä. Lisäksi omaisia muistutetaan pitämään hyvää huolta käsihygieniasta ja siitä, että tapaamiseen voi tulla vain terveenä. Hoitajat saattavat asukkaan pihalle ja noutavat hänet takaisin sisälle tapaamisen jälkeen. Asukas voi tavata vierailijoita kerran päivässä, yksi vierailija kerrallaan. Tapaamiset ovat toistaiseksi mahdollisia vain ulkona. Omaisia ohjeistetaan huolehtimaan myös riittävistä turvaväleistä. Esimerkiksi halaamista tulee edelleen välttää. – Koska koronavirukseen sairastuneita on eniten Helsingissä, puramme rajoituksia asteittain ja hallitusti. Keskustelemme tilanteesta jatkuvasti infektiolääkäreidemme kanssa ja seuraamme sosiaalija terveysministeriön ohjeistusta, sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi kertoo. Jos asukas ei pysty ulkoilemaan, tapaamisia on mahdollista järjestää edelleen esimerkiksi lasiseinän takaa. Myös videopuhelut ovat mahdollisia.
16 Viikko 23-24/2020 Uudenmaan lähimetsät kartalla Tapion Karttakeskus etsii ja esittelee uusia vaihtoehtoja ulkoilijoille Karttakeskuksen on julkaissut verkkopalvelun, josta löytää Uudenmaan alueen vähemmän tunnettuja retkeilykohteita. Palvelussa on koottu Uudenmaan kartalle ulkoilukäyttöön sopivia metsiä ja vähemmän tunnettuja luontopolkuja sekä niihin liittyviä tietoja. ? Innostus luonnossa liikkumiseen on lisääntynyt koronaepidemian myötä ja tunnetut virkistysalueet ovat paikoin ruuhkautuneet. Halusimme rakentaa palvelun, josta löytää vaivattomasti ja nopeasti kaikki alueen ulkoilumahdollisuudet. Tällaista palvelua ei ole ennen ollut. Uudenmaan lähimetsät kartalla -palvelu esittelee uusmaalaisille nyt myös vähemmän tunnettuja ja vähemmän ruuhkaisia lähialueiden retkikohteita, kertoo johtaja Janne Kostamo Tapion Karttakeskuksesta. Palvelussa esitellään esimerkiksi pienehköjä virkistysalueita, luonnonsuojelualueita ja jokivarsilehtoja. Retkikohteet on valittu siten, että ne on mahdollista saavuttaa kävellen, pyöräillen tai muulla omalla kulkuvälineellä liikkuen. Mukana ei ole esimerkiksi sellaisia saarikohteita, jonne pääsemiseksi tarvitsisi käyttää saaristoliikenteen lauttoja. Maanomistajien toivotaan ilmoittavan luontokohteitaan ulkoilijoiden iloksi Yleisesti tunnetut ulkoilualueet ovat monille liian kaukana ja vaikeasti saavutettavissa. Ulkoiluun sopivan lähimetsän löytämistä Uudeltamaalta pyritään nyt helpottamaan innovatiivisella ratkaisulla ja yhteistyöllä maanomistajien kanssa. – Tarjoamme palvelun avulla Uudenmaan maanomistajille, kuten kunnille, seurakunnille ja yrityksille, aivan uudenlaisen mahdollisuuden tukea ja rohkaista asukkaita lähimetsässä liikkumiseen. Lisäämme kartalle uusia kohteita sitä mukaa, kun maanomistajat niitä meille ilmoittavat, kertoo Kostamo. Lähimetsien monipuolisuus on yllättänyt asiantuntijan Tunnettujen virkistysalueiden ulkopuolelta, kuten metsätalouskäytössä olevilta tiloilta, löytyy ulkoiluun sopivia kohteita ja monimuotoista luontoa. Talousmetsissä työkseen liikkuva ja luontoa seuraava metsäbiologi, Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo kertoo koronakriisin avaavan silmiä Uudenmaan metsäluonnon hienoudelle. Kansallispuistoista tutut uusmaalaisen luonnon piirteet, kuten karut kallion laet, soistuneet notkelmat, rehevät rinnelehdot ja vesistöjen rantametsät löytyvät metsistä myös suojelualueiden ulkopuolelta”, kertoo Saaristo. “Monin paikoin metsänomistajat ovat onnistuneet vaalimaan kiitettävällä tavalla paikallisia luontoarvoja. Uusmaalainen metsäluonto on täynnä retken kohteiksi sopivia helmiä. Linnanmäen Huvipuisto avaa portit uuteen huvikauteen massa koko huvipuiston säännöllisestä siivoamisesta, puhtaanapidosta ja desinfioinnista. – Olemme sitoutuneet tarjoamaan terveydelle turvallisen ympäristön huvitteluun ja työntekemiseen. Turvallisen ja terveellisen huvipuistokokemuksen tuottaminen kaikille, niin asiakkaille kuin työntekijöillemmekin, on aina ollut huvipuistotoiminnan ytimessä, Adlivankin painottaa. Suosittelemme kaikkia iloisia huvittelijoita ostamaan rannekkeet ennakkoon S-ryhmän Prismoista, Sokos-tavarataloista ja S-marketeista, joiden tarkemmat toimipaikat julkistetaan myöhemmin Linnanmäen verkkosivuilla. Rannekkeen ennakkoon ostamalla huvittelija voi välttää paikan päällä jonottamisen ja lisäksi rannekkeen hinta on huvittelijalle edullisin, 39 € /ranneke (norm. 42 € /ranneke). Ennakkomyynti S-ryhmän toimipaikoissa alkaa viikkoa ennen huvipuiston avaamista. Linnanmäki on Helsingin hauskin kaupunginosa ja sisäänpääsy huvipuistoon on tuttuun tapaan tänäkin vuonna maksuton. Alppiharjuun avattu kotikaupunkipolku ? Alppila Seura on julkaissut opasvihkosen Alppiharjun kaupunginosasta. Esite kuuluu Suomen kotikaupunkipolut -sarjaan. Kotikaupunkipolut ovat kartalle koottuja kävelyreittejä, jotka esittelevät kaupunginosien nähtävyyksiä eri aihepiireistä: sen historiaa ja nykyaikaa, luontoa ja kulttuuria, rakennuksia ja henkilöhahmoja. Alppiharjun kotikaupunkipolku -oppaassa on 37 kohdetta ja lisäksi seitsemän muuta tarinaa. Historiallisilla valokuvilla kuvitetussa oppaassa on myös kohdekartta. Kaupunkipolku on käveltynä noin 6 kilometriä. Alppiharju on Helsingin kantakaupungin 12. kaupunginosa. Kaupunginosa jakautuu kahteen osa-alueeseen: Alppila ja Harju, jotka yhdessä muodostavat Alppiharjun kaupunginosan, joka vahvistettiin nimeksi vuonna 1959. Harjun alueen väestöntiheys on yksi suurimpia Suomessa. Kaupunginossa sijaitsee myös Suomen suosituimpiin matkailukohteisiin lukeutuva Linnanmäki. Esitteen toimitustyön on tehnyt Juhani Styrman. ”Alppiharjun kotikaupunkipolku” on myös osa Kallion kävelyfestivaalin ohjelmaa. Alppiharjun kotikaupunkipolku,nidottu 24 sivua, neliväri, kuvitettu. alppilaseura@gmail.com Kohteesta myyty jo yli 20 asuntoa ja 19 autohallipaikkaa. Myydään Suvilahdenkatu 9 Remontista valmistuneita parvekkeellisia muuttovalmiita koteja nyt tarjolla: Huoneistokoot: 2-3h+k+parveke 46,5 -58 m 2 vh alk: 269.000€ Lisätietoja: Kimmo Saari kimmo.saari@remax.fi puh: 0400-585 711 Valitse alueen ammattilainen myymään sinunkin kotisi Ota yhteyttä niin kartoitetaan yhdessä kotisi oikea hinta ja aloitetaan keskustelu myynnistä. EXCELLENCE M2 OY Helsinginkatu 6, 00500 Helsinki Puh. 0400 585 711 ? Linnanmäeltä kuuluu iloisia uutisia, sillä huvipuisto avaa porttinsa huvittelijoille perjantaina 12.6. Linnanmäellä ollaan riemuissaan siitä, että kaikki huvittelijat pääsevät pian huvittelemaan huvipuistoon sekä siitä, että iso joukko kausityöntekijöitä pääsee aloittamaan kesätyönsä. Valtioneuvosto linjasi 4.5.2020, että alueellisesti rajatut ulkotilat, kuten huvipuistot, voivat olla avoinna kesäkuusta alkaen, kun turvallinen huvittelu varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen kautta. Nyt Linnanmäki ilmoittaa ilolla, että huvipuisto avataan perjantaina 12.6.2020 klo 11 uuteen huvikauteen. – Linnanmäen Huvipuiston avaamista odottavat riemulla innokkaiden huvittelijoiden lisäksi noin 600 kausityöntekijäämme, kertoo Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin. – Huvipuistomme on puhjennut kevään aikana kukkaan ja viime kauden uusi huikea ratalaitteemme Taiga odottaa jälleen huimapäitä. Uusi Taigan kuvauspalvelumme ikuistaa mahtavan Taiga-matkan kuvaksi tai videoksi, jonka voi jakaa vaikka somessa kavereilleen. Lanseeraamme tälle kaudelle myös iki-ihanan Rolle-pellen seuraksi kaksi uutta kaveria, jotka huvipuistomaiseen tapaan opastavat turvalliseen huvitteluun ja hauskuuttavat asiakkaitamme puistossa, Adlivankin jatkaa. Huvipuiston alueella tullaan valtioneuvoston ohjeiden pohjalta rajaamaan väkimäärää ja mukauttamaan tarvittaessa toimintaa. Linnanmäki saa vielä toukokuun aikana lisätietoa viranomaisilta rajoituksiin liittyvistä ohjeista, mutta Linnanmäki on jo valmistautunut turvalliseen huvitteluun. Linnanmäen Huvipuiston alue on iso ja turvavälit tullaan huomioimaan kaikessa toiminnassa. Laitteilla samaan seurueeseen kuuluvat toki pääsevät istumaan lähekkäin. Lähes kaikki huvilaitteet ja pelit tulevat olemaan asiakkaiden käytössä. Huvipuistossa suurin osa kioskija ravintolapisteistä palvelee normaalistikin ulkona syöjiä, ja sitä Linnanmäki suositteleekin erityisesti tänä kesänä. Huvipuiston jokapäiväiseen toimintaan kuuluu normaalistikin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehtiminen. Linnanmäellä hupimestarit saavat ylimääräisiä lisähygieniakoulutuksia ja asiakkaille viestitään monipuolisesti turvavälija hygieniaohjeistuksista huvipuiston alueella. Huvipuistoista löytyy monien käsienpesupaikkojen lisäksi runsaasti käsien desinfiointimahdollisuuksia eri palvelupisteissä. Lisäksi huvipuistossa viilettää normaalia enemmän siistijöitä huolehti
17 Viikko 23-24/2020 Eläintarhan parkilla tapahtuu: Skeittikontti tulee taas ? Lyhyessä ajassa suuren suosion saavuttanut Skeittikontti avaa taas ovensa kesän ajaksi. Helsinkiläisille nuorille ja skeittauksesta kiinnostuneille keskelle kaupunkia luotu olohuone keräsi viime vuonna toiminnallaan suuren määrän osallistujia ja yleisöä. Edelliskesänä Skeittikontilla toimintaa nähtiin laidasta laitaan työpajoista musiikkiesityksiin, leikkimielisistä sessareista totisempiin kilpailuihin ja tärkeimpänä rentoa yhdessäoloa. Skeittikontin toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille turvallinen paikka, jossa voi oppia uutta ja pitää hauskaa yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Kontti tarjoaa lainalaudan ja -suojat ja kontin ohjaajat auttavat mielellään alkuun rullalaudan päällä. Skeittikontilla voi jättää tavaransa vartioituun narikkaan, puhelimen lataukseen ja antautua täysin skeittilautailun maailmaan. Kontilla järjestetään monimuotoista toimintaa kuten ilmaisia skeittikouluja, monen tasoisille osallistujille suunnattuja kilpailuja, skeittileirejä ja skeittileffojen ensi-iltoja. Kontilla tekeminen ei rajoitu skeittaamiseen vaan paikan päällä voi lisäksi maalata graffiteja ja järjestää omia tapahtumia. Skeittikontilla järjestetään myös erilaisia työpajoja liittyen muuhun harrastamiseen kuten videokuvaukseen, valokuvaukseen ja kehonhuoltoon. Miten saadaan helsinkiläiset harrastamaan? Skeittikontti sai alkunsa Ideahausta Vuonna 2018 Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan järjestämä Ideahaku-kokeilu pyrki löytämään uusia keinoja saada helsinkiläiset nuoret liikkumaan ja harrastamaan. Ideahakuun osallistui lopulta 98 helsinkiläistä toimijaa, joiden ideoita kaupunkilaiset pääsivät kannattamaan nettiäänestyksellä. Lopulta yksi kymmenestä määrärahan saaneesta ideasta on Skeittikontti-hanke. Skeittikontti on kahden yhdistyksen HELride Collectiven ja Concrete Jam ry:n toteuttama yhteisprojekti. Ideahaun tarpeeseen hanke vastaa tarjoamalla lapsille ja nuorille uusia, omaehtoisia harrastusmahdollisuuksia matalalla kynnyksellä. Skeittikontin kesä 2020 Tämän vuoden toiminta Skeittikontilla ei vallitsevan koronatilanteen takia toistaiseksi sisällä livetapahtumia vaan tekeminen keskittyy ydintoimintaan: skeittaamiseen ja harrastamiseen. Ilmaiset skeittikoulut jatkavat toimintaansa tiistaisin ja torstaisin 10-13. Kesän skeittileirit järjestetään sovitusti. Skeittikontin työpajat ja muu harrastustoiminta järjestetään suositukset huomioon ottaen. Toimintaa järjestetään pienryhmissä ja henkilömäärät rajataan ennakkoilmoittautumisilla. Skeittikontti Eläintarhan skeittipuistossa 1.6.1.8.2020. Hanketta tekevät yhteistyössä Helride Collective ry ja Concrete Jam ry yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Helenin kaukolämmön päästöt vähentyneet ? Helenin kaukolämmön päästöt vähenivät 2,5 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Helen tekee parhaillaan isoja investointeja hiilineutraaliin energiantuotantoon ja saavuttaa 40 prosentin päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY julkaisi tänään laskelmansa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä: kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt pysyivät pääkaupunkiseudulla edellisvuoden tasolla, mutta kehityksessä oli kaupunkikohtaisia eroja. HSY:n laskelmien mukaan Helsingin päästöt kasvoivat noin 2 prosenttia. HSY:n saamaan tulokseen vaikutti erilainen päästöjen laskentatapa. – HSY:n laskentatapa poikkeaa Helenin laskentatavasta. Helen laskee todelliset vuosipäästöt, kun taas HSY:n luvuissa on tasattu kaukolämmön kulutusta viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla. Tällöin viime vuoden 3 prosenttia alhaisemmasta lämmönkulutuksesta aiheutuneet päästövähenemät edellisvuoteen verrattuna eivät näy laskelmissa. Kun vertaamme Helenin vuoden 2019 todellisia kaukolämmön päästöjä vuoteen 2018, ne ovat vähentyneet 2,5 prosenttia, sanoo johtaja Maiju Westergren Helenistä. Helen käyttää polttoaineina lämmöntuotannossaan kivihiiltä, maakaasua ja puupellettejä. Lisäksi Helen käyttää lämmönlähteenä erilaisia hukkalämpöjä. Pääkaupunkiseudulla määrällisesti eniten uusiutuvia lähteitä kaukolämmön tuotannossa käytettiin juuri Helsingissä. Helenin maakaasun käyttö lämmöntuotannossa väheni vuonna 2019. – Maakaasu polttoaineena on vähäpäästöisempi kuin kivihiili, mutta se on verotuksella tehty huomattavasti kalliimmaksi. Verotuksen osalta tulisi enemmän painottaa hiilidioksidisisältöä, jolloin maakaasusta saataisiin kilpailukykyisempi polttoaine. On myös odotettavissa, että vuoden alussa tapahtuneen maakaasumarkkinan avautumisen myötä maakaasun kilpailukyky paranee, avaa Westergren. Helenin tavoitteena hiilineutraalius 2035 Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Tavoite on yhteneväinen Suomen valtion ja Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa. Kivihiilen käytöstä luovutaan jo paljon aikaisemmin, viimeistään vuonna 2029. Päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja hiilineutraaliin energiantuotantoon tehdään vaiheittain, jolloin voidaan hyödyntää kaikki uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Hanasaaren voimalaitos suunnitellaan siirrettävän varakäyttöön jo lämmityskaudella 2022 – 2023, kun Vuosaareen rakennettava biolämpölaitos valmistuu. Hanasaari suljetaan kokonaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Sen lämmöntuotanto korvataan biolämpölaitoksen lisäksi lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla sekä lämpökaupalla Vantaan Energian kanssa. Salmisaari säilyy energiantuotantoalueena, ja tavoitteena on korvata kivihiili viimeistään vuonna 2029 ratkaisuilla, jotka eivät perustu polttamiseen. Helenin uusin lämpöpumppuinvestointi on ensimmäinen askel Salmisaaren kivihiilen korvaamisessa; seitsemäs lämpöpumppu Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksessa on tavoitteena saada tuotantokäyttöön jo vuonna 2023. Työn alla on useita selvityksiä, kuten geoterminen lämpö, meriveden lämpö ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjen hyödyntäminen koko pääkaupunkiseudun lämmityksessä. Myös parhaillaan käynnissä olevasta Helsinki Energy Challengesta odotetaan uusia, innovatiivisia tapoja tuottaa lämpöä vähäpäästöisesti. Nyt kaikki HSL-alueen bussit kuuluttavat seuraavan pysäkin ? Kaikki HSL-alueen bussit pienkalustolla ajettavia lähibusseja lukuun ottamatta kuuluttavat nyt seuraavan pysäkin. Kuulutusten saaminen busseihin ja raitiovaunuihin toteuttaa näkövammaisten pitkäaikaisen toiveen, ja kuulutukset palvelevat myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä. HSL on ottanut toukokuussa käyttöön seuraavan pysäkin kertovan kuulutuksen kaikissa tilaamansa liikenteen busseissa paitsi pienkalustolla ajettavissa lähibusseissa. Ensimmäiset kuulutukset tulivat raitiovaunuihin kesällä 2018. Ensimmäiset runkolinjojen bussit alkoivat kuuluttaa samana syksynä. Näkövammaiset ovat toivoneet kuulutuksia busseihin ja raitovaunuihin jo pitkään. Näkövammaisten Liitto teetti vuonna 2009 tuhannelle hengen kyselyn, jossa lähes kaikki vastaajat toivoivat kuulutuksia. – Tulos oli yksi kannustin siihen, että kuulutukset olivat hankelistalla alusta lähtien, kun HSL ryhtyi noin kahdeksan vuotta sitten rakentamaan uutta lippuja informaatiojärjestelmää, informaatiosuunnittelija Joona Packalén kertoo. – Kun kuulutuslaitteistojen laajempi käyttöönotto pääsi alkuun, edessämme oli teknisiä haasteita siitä alkaen, että busseja on yli kahtakymmentä eri mallia ja mallienkin sisällä eroja riippuen valmistusvuodesta. Kun kuulutukset oli otettu käyttöön raitiovaunuissa ja ensimmäisissä runkolinojen busseissa, emme heti kiirehtineet eteenpäin vaan keräsimme kokemuksia kuulutuksiin liittyvistä käytännön haasteista. Näkövammaisen matkanteko on entistä rennompaa Näkövammainen ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n oikeuksienvalvontatoimikunnan jäsen Merja Hanski on kuulutuksiin tyytyväinen. – Olen kulkenut busseilla ja ratikoilla lähes päivittäin yli 40 vuotta. Minun piti ennen kuulutusten tuloa matkustaa erittäin skarppina, jotta osasin jäädä oikealla pysäkillä pois. Nyt voin matkustaa rennommin. Kuulutukset palvelevat myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä kuin näkövammaisia, esimerkiksi ikäihmisiä, lapsia ja matkailijoita. Bussien ja ratikoiden kuulutukset lukee näyttelijä Alma Pöysti. Ääni valittiin vuonna 2015 neljästä eri vaihtoehdosta, joita HSL testasi liikkuvissa kulkuvälineissä yhdessä asiakkaiden kanssa. Loppujen lopuksi ääneksi valittiin asiakkaiden toivomus. Kehitystyö jatkuu Vaikka HSL:n liikenne onkin nyt lähes kauttaaltaan kuulutusten piirissä, työ niiden parissa ei pääty. – Kuulutus saattaa tulevaisuudessa kertoa myös vaihtoyhteyksistä tai esimerkiksi sen, onko seuraavana vuorossa päätepysäkki, Joona Packalén kertoo. Merja Hanski kannustaa viemään ideoita eteenpäin. – On näkövammaiselle hankala paikka, jos hän aikoo jäädä kulkuvälineestä pois, mutta pysäkki on tilapäisesti pois käytöstä ja bussi tai ratikka vaan jatkaa menoaan. Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa kuulutus olisi erittäin tervetullut.
18 Viikko 23-24/2020 Suvilahti ympärivuotiseksi kulttuurija tapahtuma-alueeksi? Kaupunki haluaa Suvilahteen myös pienempiä kulttuuritapahtumia Suvilahden Koillisnurkan tontin kehittäminen jatkuu. Alue on kuvassa merkitty punaisella. ? Helsingin tavoite on kehittyä yhä vetovoimaisemmaksi tapahtumakaupungiksi. Lisäksi Helsinki haluaa tukea omaleimaisen ja paikallisen kulttuurin syntymistä sekä tapahtumien synnyn edellytyksiä. Tavoitteen saavuttamisessa tärkeä kehittämisen kokonaisuus on Suvilahden alue, jota halutaan laajentaa entisestään ympärivuotiseksi kulttuurija tapahtuma-alueeksi. Festivaalien lisäksi Helsingin kaupungin tavoite on, että Suvilahdessa voidaan tulevaisuudessa järjestää monipuolisesti myös muun muassa pienempiä kulttuuritapahtumia, koko perheen tapahtumia sekä liikkumisja harrastetapahtumia. Suvilahden merkitys korostuu jatkossa entisestään, sillä Helsingissä on muuten puutetta monimuotoisista, hyvien yhteyksien päässä olevista tapahtumapaikoista. Lisäksi koronakriisin seurauksena tapahtumien ja tapahtuma-alan toimijoiden toimintaedellytysten kehittäminen on entistäkin tärkeämpää. Suvilahden tapahtumallisuuden monipuolistaminen kehittää samalla myös koko Helsinkiä luovan toiminnan alustana. Suvilahti Event Hub -ehdotuksen pohjalta Helsingin kaupungin tavoitteena on kehittää Suvilahtea ympärivuotiseksi monimuotoiseksi tapahtumaja kulttuurialueeksi. Pormestari Jan Vapaavuori pyysi tähän liittyen syksyllä 2017 avoimesti ideoita alueen kehittämiseen. Useiden ideoiden arvioinnin jälkeen Helsingin kaupunki jatkoi keskustelua kahden ehdotuksen tehneen ryhmän kanssa ja järjesti vuoden 2019 lopulla kohdennetun kilpailun ehdotusten arvioinniksi. Tavoitteena olisaada määrätylle Koillisnurkan tontille (kts. kuvassa punaiseksi väritetty kohta) tapahtumatoiminnalle sopivaa sisätilaa ja toimintaa tukevia oheispalveluja. Kilpailun perusteella kaupunki jatkaa neuvotteluja Suvilahti Event Hub -ehdotuksen tehneen ryhmän kanssa. Ehdotuksen tilaohjelma ja liiketoimintamalli tukevat Helsingin kaupunkistrategian ja kilpailun tavoitteita toista ehdotusta paremmin. Event Hubin ehdotus mahdollistaa myös alueen eteläpuoleisen tapahtuma-alueen käytön ja kulun Suvilahden kulttuurikeskukselle ehdotuksista parhaiten. Tavoitteena on kehittämisvarauksen myöntäminen hankkeelle vielä vuoden 2020 aikana. Varaus koskee vain koillisnurkan tonttia, eikä se vaikuta alueen muuhun käyttöön tai käynnissä oleviin suunnitelmiin. Kehittämisvarauksen aikana järjestetään arkkitehtuurikilpailu tulevasta rakennuksesta, joten yksityiskohdat ja muun muassa paikalle tulevien rakennusten ulkoasu määräytyvät vasta arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Suvilahden aluetta kehitetään tulevaisuudessa laajasti. Kahden alueella sijaitsevan kaasukellon kunnostaminen on käynnissä. Lisäksi selvitetään Helsingin taidemuseo HAM:n mahdollista sijoittumisesta niihin. Tavoitteena on muodostaa Suvilahdesta kokonaisuus, joka on profiililtaan omintakeinen ja alueen perinteitä kunnioittava sekä sopii ulkoasultaan urbaaniin maisemaan. Ympäri vuoden toimivan ja omaleimaisen Suvilahden toivotaan houkuttelevan jatkossa Helsinkiin myös entistä enemmän matkailijoita. Aika koronavirustestiin verkosta ? Koronavirustartuntaa epäilevä voi nyt tarvittaessa varata ajan koronavirustestiin verkossa tekemällä oirekyselyn osoitteessa omaolo.fi. Testiin voi hakeutua myös soittamalla koronavirusneuvontaan tai Päivystysapuun. Koronavirus tartuntaan sopivia oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus, hajutai makuaistin menetys, ripuli tai vatsakipu. – Haluan kannustaa helsinkiläisiä, jotka kärsivät koronavirustartunnalle tyypillisistä oireista, hakeutumaan testiin, terveysja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen sanoo. – Sähköinen ajanvaraus helpottaa ja nopeuttaa koronatestiin pääsyä. Oirekyselyn voi tehdä verkossa vuorokauden ympäri. Toki olen iloinen myös siitä, että ammattilaisiamme vapautuu ajanvarauksesta muihin tehtäviin, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. Verkon kautta varattavia koronavirustestejä tehdään kulttuuritalo Stoassa Itäkeskuksessa. Stoan näytteenotto palvelee sekä arkisin että viikonloppuisin. Stoan näytteenottopiste toimii ajanvarauksella Stoa sijaitsee Itäkeskuksessa osoitteessa Turunlinnantie 1. Näytteenotto palvelee arkisin klo 8 -18 ja viikonloppuisin klo 12 -16. Testit tehdään Stoassa Työväenopiston tiloissa. Sisäänkäynti testiin ei ole kirjaston pääovesta vaan sivuovesta. Pääovella on opastus näytteenoton sisäänkäyntiin. Pyydämme asiakkaita saapumaan testiin ajoissa. Vartija päästää asiakkaat sisään näytteenottoon. Toinen tapa hakeutua koronavirustestiin on soittaa koronavirusneuvontaan, p. 09 310 10024 (arkisin klo 7-20) ja muina aikoina Päivystysapuun, p. 116 117. Kaikki helsinkiläiset hengitystieoireiset, lääkärin arviota vaativat potilaat, ohjataan koronaterveysasemille Laaksoon tai Malmille. Muilla terveysasemilla ei hoideta hengitystieoireisia. Rikoksia radanvarressa Kirja-arvostelu ? Tikkurilan ja Keravan välissä pääradan varressa sijaitsee Korson asema ja paikkakunta. Ei mikään erikoinen nähtävyys junan ikkunasta. Mutta näkymä harhauttaa. Ainakin kun lukee Ansu Kivekkään ansiokkaan mielenkiintoista kirjaa”Korson kriminaalit – rikostarinoita 1960-80 luvuilta”( CrimeTime 2018, 290 s ). Korso saa kirjassa aivan oman hohteensa, rikollisen hohteen. Tuo piskuinen kyläpahanen kehittyi 1960-luvusta 1980-luvulle merkilliseksi rikospaikkakunnaksi, josta rikosten aallot löivät pitkälle pitkin keski-Uuttamaata : Hyrylään,Keravalle,Järvenpäähän,Tuusulaan,Mäntsälään. Rikolliset kertovat Kivekäs on haastatellut kirjaa varten näitä entisiä rikollisia, linnan kundeja ja kimmojakin. Kaikkien yhteinen tekijä on ollut erilaiset rikokset ja Korso. On Manne,viinanmyynnin pomo, Rauski, linnankundi ja miljonääri, Ruti,varkauksia ja ryöstöjä, Pyökki, viinabisnestä, Harri,vekselipetoksia, Päppä, monessa mukana,Samppi, shekkipetoksia ja viinanmyyntiä,Reka,varastetun tavaran välittäjä, Linssi,ensimmäinen pankkiryöstö 10-vuotiaana,Antti,varastetun tavaran suurostaja Stuba,viinanmyyntiä,väärennöksiä,shekkipetoksia. Värikkään kirjavaa korsolaista nuorisoa. Yleisellä mittarilla yhteistä älykkyys, taitavuus. Äly yhdistettynä rikolliseen toimintaan on vaarallinen yhdistelmä. Näin myös tämän korsolaisjengin edesottamuksissa. Ansu Kivekäs on saanut herkullisella tavalla nämä entiset rikolliset kertomaan, muistelemaan nuoruuttaan. Aikoja jolloin pimeän viinan myynti oli tuottavaa bisnestä, jolloin nuorisoa kiusattiin rukouslauantailla, jolloin opettajat kouluissa surutta hakkasivat oppilaita, jolloin poliisin pampulla putkassa hakattiin korsolaispoika siniseksi,jolloin auton sai aina tarvittaessa varastettua mistä vaan,ajokortti oli tarpeeton muodollisuus pikku pojalle ja jolloin Korson Tanhurinne oli koko etelä-Suomen nuorison suosituin tanssipaikka. Tanhurinnemellakka Aivan Korson aseman vieressä oli perinteinen kesätanssipaikka Tanhurinne. Kirja kuvaa elävästi miten kesäisenä rukouslauantaina 1965 Korsoon saapui ihme-elävä maailmalta, musiikkiyhtye,bändi Renegades. Tupaten täysi paikka, musiikki soi kovaa, mutta rukouslauantain takia tanssia ei saanut. Nuoriso kuitenkin hytkyi musiiikin mukana,se oli liikaa, kesken kaiken poliisi nousi lavalle ja keskeytti koko tilaisuuden, Renegades jäi kuulematta. Siitähän riemu repesi! Kalliit liput ostettu. Jälkinäytös oikeudenkäynnit Valkoisessa Salissa kun syytettyjä oli niin paljon etteivät viralliset oikeussalit riittäneet. Kirjan lehtileikkeet tuolta ajalta ovat herkullista luettavaa. Linnaa ja lahjontaa Suomen oikeuslaitos, tuo”oikeuslotto”saa kirjassa myös sijansa. Korson rikollisten tuomiot vaihtelevat.”Pääkonna Rauski”kertoo avoimesti linnavuosistaan, ei pahalla muistellen vaikka pamppua ja eristystä tuli sielläkin riittämiin. Rauskista tuli sittemmin menestyvä liikemies rakennusalalla, miljönääri. Rauskin kertomukset rakennusalan huijauksista, suurten rakennusyhtiöiden, mm. Hakan, päälliköiden lahjomisista ja toisaalta uhkailuista eri aliurakoiden saamiseksi ovat valitettavan tuttua ajankuvaa myös tämän päivän rakennusalan rikollisuudesta kuten tuoreet uutiset Olympiastadionin jättityömaan osalta ovat kertoneet. Mitä tekivät poliisit? Korson rempseä nuorisorikollisuus oli tietysti huolenaihe poliisille Helsingin maalaiskunnassa, lähinnä Tikkurilan poliisille. Tikkurilan putka tulikin Korson pojille eri yhteyksissä hyvin tutuksi. Maalaiskunta ei 1960-luvulla ollut poliisivoimien osalta varautunut korsolaisen nuorison elämäntapaan. Kirjaan on haastateltu myös sen ajan poliiseja, jotka muistelevat voimattomuuttaan,miesvoiman lukumääräistä vähyyttä ketterästi liikkuvien nuorten tavoittamiseksi. Korson kriminaalinuorison yhteishenki oli erittäin tiukka, kaverista ei vasikoitu ja rötökset kiistettiin. Koita siinä sitten heiluttaa oikeuden miekkaa ! ”Korson kriminaalit”on erittäin vauhdikasta luettavaa erikoisesta ajanjaksosta. Pekka Hurme HOK-Elannolle 1000 kesätyöntekijää Kesätöissä Alepassa kuvaaja Lari Lappalainen ? Kesätyöntekijöiden määrä on epidemiatilanteen vuoksi aikaisempia vuosia pienempi. Tarve kesätyöntekijöille on myös hieman pienempi, sillä HOK-Elannon ravintolatoimialan kaikki noin 800 työntekijää siirtyivät työskentelemään päivittäistavarakaupan ketjuihin ravintoloiden sulkeuduttua. – Kesätöillä on iso taloudellinen merkitys koululaisille ja opiskelijoille ja he myös mahdollistavat vakituisen henkilöstömme vuosilomien pitämisen, kertoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen. Kesätyöntekijät saavat kattavan kuvan kaupan toimipisteiden työtehtävistä, vaikka he eivät itse kaikkia ammattitehtäviä vielä pääse tekemään. HOK-Elannolla pääsee myös näkemään vähittäiskaupan laajan digitalisoitumisen sekä verkkokaupan tuomat uudet työtehtävät ja prosessit. Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelupaikka löytyy HOK-Elannosta 300 nuorelle. Kahden viikon pituiset harjoittelujaksot aloitetaan 6.7., mikäli epidemiatilanne ei muutu huonompaan suuntaan alkukesän aikana. Kesätyöntekijät ja ammattiin opiskelevat suorittavat osana perehdytystään heille räätälöidyn S-ryhmän verkkokurssin. Sen voivat suorittaa myös sellaiset nuoret, jotka eivät ole tulossa kesätöihin. – Voi myös sanoa, että kesätöiden avulla kasvatamme uutta sukupolvea suomalaiseen työelämään. Tapahtui yhteiskunnassa mitä tahansa, niin aina ihmiset syövät, juovat ja kuluttavat, joten vähittäiskauppa eri muodoissaan tarjoaa turvallisia työpaikkoja myös tulevaisuudessa, Levänen toteaa
19 Viikko 23-24/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Liikenteen vaikutus pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vähentyi Liikenteen pakokaasujen vaikutus ilmanlaatuun on vähentynyt. Typpidioksidin vuosiraja-arvon arvioidaan ylittyvän enää vain 200 metrin alueella Helsingin Pohjoisesplanadilla. Kuva: Nelli Kaski / HSY ? HSY:n julkaiseman raportin mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2019 edellisvuotta parempi. Tämä johtui liikenteen päästöjen vähenemisestä ja ilmanlaadun kannalta suotuisasta säästä. Pakokaasujen puhdistuminen on parantanut ilmanlaatua – Liikenteen pakokaasut ovat puhdistuneet ja pitoisuudet ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 ?g/m3) ei ylittynyt millään Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausasemalla vuonna 2019. Myös vuosiraja-arvon ylitysalue on pienentynyt aikaisemmista vuosista, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen. HSY arvioi, että typpidioksidin raja-arvo ylittyy enää vain 0,2 kilometrin katuosuudella Helsingissä Pohjoisesplanadilla. Raja-arvo on vaarassa ylittyä Helsingissä useammalla kadulla, yhteensä 5,5 kilometrin katuosuuksilla. Raja-arvo on ylittynyt aiemmin useilla vilkasliikenteisillä kaduilla ja vielä vuonna 2015 noin 5,7 kilometrin matkalla. Vuonna 2019 ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 prosenttia vuodesta kaikilla HSY:n ilmanlaatuasemilla. Huonoa ja erittäin huonoa ilmanlaatu oli useimmin Länsiväylän varrella Espoon Friisilässä. Yleensä huono tai erittäin huono ilmanlaatu johtui katupölystä. Liikenteen pakokaasut huononsivat ilmanlaadun huonoksi vain vilkasliikenteisimmillä kaduilla kuten Mäkelänkadulla Helsingissä. Liikenne, puun pienpoltto ja energiantuotanto ovat suurimmat päästölähteet – Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet viime vuosina. Vuonna 2019 kaikki mittaamamme ilmansaasteiden pitoisuudet vähenivät hieman edellisvuoteen verrattuna, projektisuunnittelija Saija Korhonen sanoo. Liikenteen lisäksi keskeiset ilmansaasteiden päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat puunpoltto tulisijoissa ja energiantuotanto. Energiantuotannon vaikutus hengitysilman laatuun on vähäinen, koska päästöt puhdistetaan tehokkaasti ja ne leviävät kauas korkeista piipuista. Hengitysilmaan vaikuttavat eniten päästöt lähellä hengityskorkeutta ja liikenteen aiheuttama katupöly. HSY mittaa ilmanlaatua 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Ajankohtainen ilmanlaatutieto on saatavilla osoitteessa www.hsy.fi/ilmanlaatu.
20 Viikko 23-24/2020 Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna koronan tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä. Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna koronan tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.