2 Viikot 22-23 chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi tehtaanMyyMälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Muista YO-ruusutilaukset ajoissa! Kesäkukkia torihinnoin! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Kaikki kesän ainekset läheltä Kaikki hyvä on lähellä HÄMEENTIE 16 K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16, 00530 Helsinki Puh. 09 5840 0441 OSTA NOSTA & Debi t meidät löydät myös facebookista www.facebook.com ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Voit noutaa myös postin lähetykset ruokaostosten yhteydessä. ETSITKÖ LAHJAA? valmistuneelle, ylioppilaalle, koulunsa päättäneelle, kevään merkkihenkilöille. K palvelee niin lahjan antajia kuin saajiakin. Itse valittu lahja on aina tervetullut, kiitos lahjakortin.
49. vuosikerta – nro 11 Viikot 22-23 Ajankohtaista PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Stadin Friidu ja Stadin Kundi valitaan taas bulilla fiiliksellä ? Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, joka jakaa vuosittain arvokkaimmat tunnustukset stadilaisesta asenteesta ja aktiivisuudesta. Perinne alkoi 23 vuotta sitten ilman sen kummempia Friidulta tai Kundilta vaadittavia kriteereitä. Palkinto on osunut taustoiltaan, ammateiltaan ja unelmiltaan kovin erilaisille ihmisille Eva-Riitta Siitosesta Tarja Haloseen, Alpo Ruuthista Aatos Erkkoon. Stadin Friidun titteli on myönnetty muun muassa Märta Tikkaselle, Vivica Bandlerille, Eva Polttilalle, Leena Palotielle, Outi Pakkaselle, Lenita Airistolle ja Pirkko Saisiolle. Stadin Kundeiksi on tunnistettu ainakin Heikki Paunonen, Esko Salminen, Kjell Westö, Peter Nyman, Jussi Raittinen, Heikki ”Hector” Harma, Pekka Sauri ja Reiska Laine. Stadin Slangi ry on suurpiirteinen porukka: ehdokkaita voi nimetä kuka tahansa, stadilainen tai landelainen, kuuluu yhdistykseen tai ei. Päätökset tekee Stadin Slangi ry:n hallitus, joka tänä vuonna luonnehti etsittäviä jo etukäteen: stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia. Tosi stadilainen diggaa slangii, on omien gartsojen dallaaja ja hyvällä tavalla dorka. Vuoden 2018 Stadin Friidun ehdokaslistalta löytyvät ainakin Kaarina Hazard, Erja Lyytinen, Pauliina Seppälä ja Maija Vilkkumaa. Stadin Kundiksi on ehdolla muun muassa Olli Ahvenlahti, Jörn Donner, Torsti Lehtinen ja Vesa-Matti Loiri. Tule Helsinki-päivänä 12.6. klo 11.30 Espan lavalle katsomaan ja kuulemaan, kuka on vuoden 2018 Stadin Friidu ja kuka Stadin Kundi. Kallio kukki ja aurinko houkutteli ihmiset ulos ? Kallio kukkii tapahtuma keräsi tänäkin keväänä runsaan yleisön. Harjun nuorisotalolle ja Dallapee puistoon tulvi sunnuntaina lähes ennätyspaljon väkeä. Kiitos jälleen kerran järjestäjille. Kliffan kulkueen lisäksi tarjolla oli monenlaista vänkää ohjelmaa, tavaroitten kierrätystä ja tietysti kavereitten treffaamista. Lapsiakin oli muistettu. Enää ei dokata, vaan nautitaan ohjelmasta ja sunnuntaina (20. 5) myös erinomaisesta säästä. Eurooppalaisuus on tullut Stadiin. Kallio kukkii on suosittu asukastapahtuma samassa joukossa kuin Maailma kylässä, Kumpula päivät jne. Ne luovat eloisuutta ja yhteisöllisyyttä Helsinkiin. Siitä nautitaan ja sitä tarvitaan. Jarmo Niemenkari Järjestyksenvalvojilla oli myös mahdollisuus nauttia ihmisten ystävällisyydestä ja tunnelmasta Kallio kukkii tapahtumassa. Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Kuva: Oy Stadin Ratikat Ab. ? 109-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo kymmenentenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkoi lauantaina 19.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla). Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla. Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu, jossa ei ole seiniä lainkaan. Vaunu on vuodelta 1919. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa. Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja. Helsinki valittu vuoden 2018 pyöräilykunnaksi Sujuvan liikkumisen suunnannäyttäjä ? Helsinki on valittu tänään vuoden 2018 pyöräilykunnaksi. Tunnustuksen myönsi Pyöräilykuntien verkosto, jonka valintaperusteena oli pyöräliikenteen hyväksi Helsingissä tehty kunnianhimoinen ja tuloksekas työ. Verkoston mukaan Helsinki on osoittanut olevansa pääkaupungin arvolle sopiva pyöräilyn suunnannäyttäjä Suomessa. Palkinnon vastaanotti kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Helsingin strategiaan kirjattuna tavoitteena on panostaa kestäviin liikkumistapoihin ja lisätä pyöräilyn suosiota edelleen. Pyöräilyyn sijoitetaan taloudellisesti, jotta liikkuminen olisi sujuvaa ja turvallista. – On sekä ilmastolle että ihmisten omalle terveydelle hyväksi, mitä enemmän matkoja tehdään myös pyörällä. Me kaikki myös mahdumme kasvavaan kaupunkiin paremmin, mitä enemmän tilaa säästäviä kulkumuotoja hyödynnetään. Siksi on hienoa, että esimerkiksi upea kaupunkipyöräjärjestelmämme on tehnyt pyöräilystä helpon valinnan yhä useammalle, Sinnemäki iloitsee. Sivu 7
4 Viikot 22-23 P ääkirjoitus Nro 11 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Yleisönosasto Hämärän rengit Sarpo ? Eilinen on historiaa, huominen utopiaa. Merkityksellinen elämä on nyt. Onnellisimmat ihmiset elävät hetkessä. Puolivillaista ja harhaanjohtavaa ajattelua, jota meille tuputetaan elämänhallintaoppaiden sivuilla. Keskentekoisia päätelmiä. Älkää uskoko! Varmasti juolahtaneet jonkun personal trainerin mieleen toukokuisena hellepäivänä puistonpenkillä, satakielen säestyksellä. Yhtä helppohintaista jaarittelua kuin rikkaan sanoa, ettei rahalla ole merkitystä. Ei ole elo ainaista joutilasta paistattelua. Sydäntalvella, ikuiselta tuntuvassa pimeydessä, paukkupakkasessa. Tai lokakuisessa räntäsateessa, tuulten riepoteltavana. Ei ole onnellisimmillaan ihminen siinä hetkessä. Turha, ainakaan minua, on tulla neuvomaan, että elä hyvä mies hetkessä. Tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Tarvitaan eilistä ja huomista. Helmikuun hyytävissä keleissä piilee toivo. Edessäpäin on kevät, tuotapikaa. Valkovuokot, linnunlaulut, yöttömät yöt. Ja kesä. Loma, terassikelit, auringon valo. Toivossa on silloin hyvä elää. Kepeämpi kuin jäädä värjöttelemään helmikuisen ikihämärän toivottomaan hetkeen. Lokatai marraskuun synkimpinä päivinä luontevaa elämänmenoa arvostava ei jää piehtaroimaan räntäiseen kurjuuteen. Ei. Hän osaa valita, ei jähmety paikoilleen. Hän suuntaa mietteensä taaksepäin. Menneeseen kesään. Taannoisiin leppoisiin päiviin, niihin ikimuistoisiin kesäjuhliin tai elokuun lämpimiin iltoihin. Elämänhallintaopeista piittaamaton sysää nykyhetken sivummalle, näkee hiipuvat rusketusraidat käsivarsissaan ja muistaa miltä tuntuu auringon lämpö iholla. Hetkessä eläjälle, sille joka ei huomisesta huoli eikä eilistä muista, ei silloin ole kuin pimeys, pakkanen tai räntäsade. Hämärän renki, sellainen joka ei muista eikä toivo. Ei ne päivät hallitsemalla parane, luulen. Semminkin kun parastaikaa kuuntelen satakielen konserttia toukokuisena hellepäivänä puistonpenkillä. Elän hetkissä, joita olen jo odotellut ja joita voin sitten syksymmällä muistella. Sitä paitsi, ilma on hyvä niin kauan kuin sitä on! Aurinkopaneelit ja sähkövarasto koteihin Suomessa H elen tarjoaa kotitalousasiakkaille aurinkopaneelit ja sähkövaraston pakettina ensimmäisenä Suomessa. Sähkövaraston avulla pientuottaja saa aurinkopaneeleistaan suuremman hyödyn. Asiakkailla on nykyisin entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseen. Pientuotannon aloittaminen aurinkopaneeleilla on helppoa, ja sähkövaraston avulla entistä tehokkaampaa. Sähkövarasto kasvattaa aurinkopaneelien käyttöastetta tasaamalla tuotantoa ja kulutusta. Aurinkopaneelit tuottavat aurinkoisena päivänä usein enemmän sähköä kuin pientuottaja ehtii itse käyttää. Jos kodissa on myös sähkövarasto, päivällä tuotettu ylimääräinen sähkö pystytään varastoimaan, ja sen voi hyödyntää illalla tai yöllä, kun aurinko ei enää paista. Kodin sähkövarastoon varastoidulla sähköllä voi illan aikana esimerkiksi katsoa televisiota ja kokata useita tunteja tai saunoa pari-kolme tuntia. Sähkövaraston avulla pientuottaja voi seurata, miten itse tuotettu aurinkosähkö kuluu ja varastoituu. Sähkövarasto tuo pientuottajalle muitakin mahdollisuuksia hallita tuottamaansa energiaa; sähkövarastoon voi lisätä älykkyyttä. Kotiin voi lisätä esimerkiksi etäohjattavia pistorasioita, tai varautua sähkövaraston avulla sähkökatkoihin, kertoo projektipäällikkö Kristiina Siilin Helenistä. Sähkövarasto on kooltaan jääkaapin korkuinen ja levyinen, mutta vain 25 senttimetrin syvyinen. Se sijoitetaan lämpimään sisätilaan, esimerkiksi varastoon, eteiseen tai vaikka olohuoneeseen. Sähkövarasto nostaa aurinkosähköjärjestelmän käyttöastetta yli 90 prosenttiin, sillä se tasaa jopa tunnin sisällä tapahtuvaa tuotannon ja kulutuksen vaihtelua niin, ettei yhtään aurinkoa valu verkkoon. Käyttöasteen nostaminen 100 prosenttiin on mahdollista Helenin virtuaaliakun avulla. Virtuaaliakku mahdollistaa myös verkkoon myydyn sähkön ostamisen takaisin samaan hintaan, kertoo Kristiina Siilin. Näin aurinkopaneelien ja sähkövaraston omistaja mahdollistaa osaltaan älykkään sähköverkon toiminnan Helenin hyödyntäessä varastoa kysyntäjoustoon. Päästöttömän energian tuottajana asiakas toimii konkreettisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sähkövarasto soveltuu joustamiseen erinomaisesti; se on nopea ja mukautuva laite, joka joustaa kahteen suuntaan. Leninpuiston nimen muuttaminen Miksi Royal Bus haisee Suomi on hieno maa Missä kunnioitus? Miksi koko ajan pitää tapahtua niin paljon? Alppilan ruusupuisto ? Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli Helsingin Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Helsingissä sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta. Sinisten ehdotus puiston nimen muuttamiseksi Ukko-Pekan puistoksi ei kelvannut kulttuurija vapaa-ajan lautakunnalle, joka esitti valtuustolle Lenininpuiston nimen säilyttämistä. Siniset ei hyväksy Leninin mukaan nimettyä puistoa. Helsingin päättävien elinten enemmistön mielestä isänmaamme Ukko Pekka Svinhufvudille on jo riittävästi nimetty paikkoja Helsingissä, ja että enemmistö haluaa säilyttää heille rakkaan Lenin-sedän nimen Lenininpuiston muodossa, totesi Sinisten valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jussi Niinistö valtuuston kokouksessa. Siispä Sininen valtuustoryhmä ehdotti kompromissia: säilytetään Leninin nimi kaikin mokomin Helsingin nimistössä, mutta muutetaan Lenininpuiston nimi Leninin uhrien muistopuistoksi. Se kunnioittaisi näkyvällä tavalla niitä lukemattomia ihmisiä, jotka jauhautuivat Leninin luoman kommunistisen hirmuhallinnon rattaissa, jyrähtää valtuutettu Niinistö. Valitettavasti Sinisten palautusesitys kaatui valtuuston kokouksessa äänin 62-8, joten hirmuhallitsijan nimeä kantava Lenininpuisto jää Helsinkiin. Olen pettynyt kaupunginvaltuuston päätökseen. Lenin oli hirmuhallitsija sanan synkimmässä merkityksessä. Siniset ei halua kunnioittaa veristä diktaattoria hänen mukaansa nimetyllä puistolla. Oikeudenmukaisempaa olisi muistaa hänen uhrejaan, toteaa Sinisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Jussi Niinistö Helsingin Sinisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Sampo Terho Helsingin Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja ? Olen asunut Alppilassa 46 vuotta. Ikkunasta näkyy puisto, jota kuulee sanottavan ”Lenin puistoksi”. Siellä leikkivät lapset ovat kyselleet, kuka Len tai Leni omistaa puiston. Vanhemmista ukoista jotkut haluaisivat muuttaa nimen Ukko-Pekan puistoksi. Perheeni ja monet muutkin Linnanmäen lähistön asukkaat ovat tunteneet Kulttuuritalon viereisen viheralueen ”ruusupuistona”. Miksei nimi voisi virallisestikin olla ”Alppilan ruusupuisto”? Ruusuinen nimi myös muistuttaisi puiston suunnittelijasta Maj-Lis Rosenbröijeristä. Punainen on rakkauden väri. Jos puistossa olisi vain punaisia ruusuja, nimi voisi olla ”Rakkauspuisto” tai ”Punaruusupuisto”. Mutta ruusuja on kaikenvärisiä – esimerkiksi valkoisia, sinisiä, keltaisia ja mustia. Puisto olisi moniarvoisuuttta kunnioittaen syytä kukittaa monivärisesti. Asian etenemistä saattaisi demokratiassa auttaa, jos värikirjo seuraisi kaupunginvaltuuston poliittisia voimasuhteita. Esko Linnakangas väritön emeritusprofessori Alppila ? Olin suojatien edessä Sturenkadun varrella, kun Royal Bus kulki kyseistä katua pitkin ja päästi pahan lemun, hämmästytti, kun aikoihin suomalaiset joukkoliikennevälineet eivät ole päästäneet moista lemua, joten mietityttää, että tännekö Suomeen ne vanhat romut tuodaan haisemaan, kun ilma on vielä puhdas. Lassi Tiittanen Sturenkatu ? Helsinki on mukava kaupunki, mutta yksi asia siinä risoo: miksi koko ajan pitää tapahtua niin paljon? Ennen riitti kun oli kerran kesässä Suomi-Ruotsi maaottelu ja välillä sai syödäkseen pumpernikkelin. Nykyään taas jokaiselle viikonpäivälle pitää olla kaiken maailman puistojumppaa, jugurttimaistatusta tai lämpökeskukseen tutustumista. Ennenhän ei tällaista tarvittu, vaan jos aika jostain syystä kävi pitkäksi niin saattoi huvikseen mennä ja kaataa nuoren koivun. Mutta sellaistahan ei enää tänä päivänä pidä arvossaan kukaan. Tuntuu että jos tänä päivänä ei muuta keksitä, niin pitää vähintäänkin olla jatkuva kirpputori meneillään joka paikassa. Ja se taas on turhaa, koska minä ostan mieluiten tavarani uutena. Se on hygienisempaakin niin. Bo Hager ? Suomi on hieno maa luki Kallio-Lehden viikot 8-9(2018). Kysymys, vaan kuuluu, kenelle ? Jotkut sanovat esimerkiksi Kansan Radiossa, että on pelkkää kateutta puhua kuinka suuret palkat kansanedustajilla ja ministereillä on, mutta he saavat palkkansa lisäksi myös kaikenlaisia luontaisetuja joista taksisetelit ovat tutuimpia, mutta olin Eduskuntatalossa tutustumiskäynnillä jo silloin, kun asuin autossa ja kävin sieltä töissä syksyllä 1986 ja silloin sain kuulla kuinka monet kestitsee heitä, ettei heidän välttämättä tarvitse eri paikkoihin mennessään mitään hankkia ! Tänään 22.05. Helsingin Sanomat Talous A 26 väitetään tekoälyn tuovan lisää työpaikkoja ehkä, mutta kenelle ? Nähdäkseni tekoälyn keksijöille, joten älkää ihmeessä uskoko tällaista hölynpölyä, vaan katsokaa tarkemmin mitä te itse uskotte ! Tottakai olemme ”kateellisia” hallitukselle joka vie heikoilta ruoan ja lääkkeet saadakseen itselleen pelirahaa. Saamieni tietojen mukaan heillä on palkkio josta ei tarvitse hiukkaakaan maksaa veroja. Lassi Tiittanen Sturenkatu ? Olin pakoitettu terveyteni takia myymään rakkaan asuntoni Kalliosta, jonka ostimme mieheni kanssa vähistä varoistamme 1950-luvun lopulla. Asunnossa kasvatin jälkikasvustani rehellisiä ja isänmaallisia, joista voin edelleen olla ylpeä. Ostaessamme asuntoa tuolloin ei pakista saanut lainaa kuten nykyään. Rahat asunnon ostoon saimme säästämällä ja lainaamalla rahaa vanhemmiltamme sekä ystäviltämme.. Helppoa ja isännätöntä rahaa ei tuolloin ollut. Kiinteistövälittäjä oli nuori mies, joka väitti asuntoni hinnan olevan liian suuri, eikä menisi ikinä kaupaksi, puhumattakaan kuinka rumasti hän puhui rakkaan asuntoni kunnosta sekä sisustuksesta. En kuitenkaan uskaltanut kieltäytyä, koska minun oli pakko myydä asuntoni. Rakkaan asuntoni myynnin jälkeen tyttärentyttäreni näytti Internetistä, kuina tämä sama välittäjä asunnon myytyään heilutteli setelinippua ja samalla mökertäen itseään kuvaten: ”helppoa rahaa, helppoa rahaa, mulla on vauhtia!” Nuori mies, ne rahat oli revitty minun ja mieheni selkänahasta, ei ole olemassa helppoa rahaa! Kira Kristiina Henriksson
5 Viikot 22-23 Heinäsen kolumni ? Kalliolaiset ovat tottuneet kevääseen, jossa kulttuuri kukkii nimenomaan paikalliseen kulttuuriverkoston rehevänä viljelmänä. ”Hyvä, hyvä sanoivat köyhät lapset ja taputtivat likaisia käsiään kuin nokisia uuninluukkuja”! Tällaista luritusta toistelimme jostakin oppineina sörkkalaisessa lapsuudessamme. En milloinkaan saanut selville, mistä tuo muka niin hauska säe oli peräisin. Nyt ajattelen hesalaiskesän auvoisuutta ja kutsuvia kohteita. Erityisesti kehotan nauttimaan Itämeren tyttären merellisyydestä, varsinkin kun meille on kiitettävästi avattu uusia saaria. Milloinkahan Santahaminan jylinäsaari vapautuu siviilikäyttöön? Jo olisi aika siirtää nuo puuhat vähemmän korvaamattomalle alueelle. Vartiosaaresta käytiin kiistaa taannoisena talvena, ymmärsin että kansalaisaktiivit vetivät pidemmän korren… Siispä risteilyille, aalloille nautiskelemaan! Helsingin ulkopuolisiksi päiväretkiksi sopivia kohteita voisivat hyvinkin olla: Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kotka ja Tammisaari. Niistä löytyy sekä historiaa että aivan uudenaikaisia huvittelukeskittymiä. Paikalliset ravintolat kehittävät kilvan tarjouksiaan; nyt ovat kokit vauhdissa jopa heinäsirkkaresepteineen. Jospa mentäisiin Porvooseen vaikka laivateitse? Käväisisimme 1400-luvulta peräisin olevassa tuomiokirkossa ja kertaisimme sen historiaa Aleksanteri I autonomian annosta ja romanssista mäntsäläisneito Ulla Möllersvärdin kanssa. Käppäily vanhassa kaupungissa antiikkija artisaaniputiikeissa sekä herkkukaupoissa on antoisaa. Porvoon mitalla. Entä Hämeenlinnaan nopeasti junalla? Nähtävyyksiä on yllin kyllin. Hämeenlinnan Taidemuseo Engelin piirtämässä entisessä viljamakasiinissa on aina viimeistellyin taidenäyttelyin ja peruskokoelmin katsomisen väärtti. Aulangon kansallispuisto joutsenlampineen sykähdyttää. Voi myös piipahtaa Iittalaan, joka on lasiteollisuuden huippu museoineen ja tehtaineen. Tänä vuonna on Naivistit Iittalassa –näyttely juhlii 30-vuotisuuttaan. Lähes 50 taiteilijan teoksia 19.8. saakka päivittäin 10-19. Kesäkuun 9. päivänä Iittalan rautatieasema nimitetään maamme ensimmäiseksi taideasemaksi! Tietysti naivistisin taideteoksin. Valitsin pakinani kuvitukseksi tuona kesänavaus-päivänä näyttelyn viereisessä Iittala-hallissa vietettävän 25. Suvikorttipäivän nimikkokortin. Se on espoolaisen Mia Bergqvistin ”Sheriffi on saapunut kaupunkiin” –maalaus. Mikäli retki kohdistuu Lahden tienoille, voi tuskin välttyä Sibeliustalon puuarkkitehtuuriin perehtymisestä ja Vesijärven viehättävistä tarjouksista. Patsaita on Lahden alueella lukuisasti ja lähinaapurissa Hollolassa on tarjolla korkeatasoinen taidenäyttely perinteisessä Pyhäniemen kartanossa. Hollolan vanha kivikirkko tarjoaa rauhoittavan olon. Kotkaan jos matkaamKesän kulttuurikukkia Runopalsta Aika on auringon Kevättuuli vienosti henkää tuo tuulahduksen lämpöisen. Muuttolinnut ovat palanneet sieltä kaukaa jostakin. Syksyllä rantaan jäin lintujen lähtöä seuraamaan. Matkaajan kun kohtaan, hyvää matkaa toivotan! Aikaa on auringon, ruusujen valkoisten. Helteeseen toukokuun mä jälleen havahdun. Sydän sykkii lämpimin kuin loimut liekkien. Käteesi pieneen tartun pehmoiseen lämpöiseen. Kevättuuli vienosti henkää uudet tuulet puhaltaa. Lailla joutsenen valkoisen jäimme kesää oottamaan. Lintu valkosiipinen laula laulun riemuiten. Illan kehtoon valoisaan saamme uneen uinahtaa! Helteeseen toukokuun jokainen havahtuu. Jälleen teemme sen retkemme kesäisen. Toivo Levanko lyyrikko me, aistimme merentuoksuisen satamakaupungin. Perinteinen merimieskapakka ravintola Kairo on säilyttänyt lähes 140-vuotisen tunnelmansa. Sapokan uljas kukkaispuisto vesirakennelmineen on nykypuutarhataidon loistotuote – taideteos sinänsä – ja merimuseo Vellamo suo moninaisia antejaan. Langinkoskella sijaitseva Keisarillinen metsästysmaja tarjoaa historian havinaa ja yllyttää kävijän kuvittelemaan siellä vietettyä hoviväen elämää. Tammisaari on sitten toisenhenkinen merenrantakaupunki, ruotsinkielisen väestömme tyyssijoja. Kun ensi kerran 50-luvulla siellä käväisin, oli torin varrella merkittävä ravitsemusliike, jonka kyltissä loisti teksti ”RUOKKALA” eikä kukaan siihen puuttunut. Raaseporin linnoitus kertoo sikäläisiä historioita, Taidemuseo suo aimo annoksen Helene Schjerfbeckiä ja läheisessä metsikössä juuri nyt ajankohtainen punaisten monumentti muistuttaa 1918 kurjuudesta. Tammisaaren retken varrelle sopii sijoittaa pidempi piipahdus Fiskarsin tarjoamilla ”apajilla”: maukasta kotiteollisuutta, taideteollisuutta ja taidenäyttelyitä. Tavoitteeni on myös viettää nostalginen lounashetki ravintola Väinö Kalliossa entisen Elannon pääkonttorissa Hämeentiellä. Kutsun sinne ystävättäreni, joka palveli kirjanpito-osastolla ahkerana mehiläisenä 40 vuotta! Muistelen, miten isäni leikkasi vuosikymmenet lihaa siinä makkaratehtaassa ja miten meikäläinen kulutti tossujaan Elannon salilla koripalloym. treenauksissa. Jännittävää todeta näitä rakennemuutoksen tuloksia. Kukapa tätäkään olisi uskonut? Kesä on passelia aikaa muisteluksiin ja rentoon ystävien tapaamisiin. Aira Heinänen Koko perhe sähköpyörällä Korkeasaareen ? HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa Korkeasaareen saapuville perheille sähköpyörien kokeilumahdollisuuden. Kokeilussa aikuiset voivat ajaa sähköpyörällä Mustikkamaan parkkipaikalta Korkeasaaren lipunmyyntiin tai sieltä takaisin parkkipaikalle, ja perheen lapset kulkevat sähköpyörätaksin kyydissä. Sähköpyörät ovat testattavissa päivittäin 21.5.-3.6 arkisin kello 1618:30 ja viikonloppuisin 12-18:30. – Ihmisillä on usein vääriä mielikuvia sähköpyöristä ja siksi on tärkeää tarjota mahdollisuuksia kokeilla pyörällä ajamista. Korkeasaari on mainio paikka testaukselle, koska parkkipaikalta eläintarhaan on nopeasti pyöräiltävä matka ja tarjolla on erilaisia reittivaihtoehtoja. Sähköpyörällä ajaminen on hauskaa, ja yleensä ihmiset ihastuvat siihen ensi kokemuksella. Korkeasaaressa kokeilumatka on kuitenkin myös riittävän pitkä, että siinä saa tuntuman siitä miten sujuva ja näppärä sähköpyörä on arkisena liikennevälineenä, kertoo HSY:n Ilmastoinfon BSR-e sähköpyöräilyn edistämishankkeen projektipäällikkö Petteri Nisula. Sähköpyörätaksin ohjaimissa on yleensä Suomenlinnassa sähköpyörätaksia kuljettava Mikko Klang. Mikko on merikapteeni, joka on aikanaan ohjannut muun muassa suuria öljytankkereita maailman merillä. – Tankkerin sijaan kuljetan paljon mieluummin ihmisiä sähköpyörällä. Onnekseni voin tehdä sitä merellisessä ympäristössä niin Suomenlinnassa kuin Korkeasaaressa. Ja kun Korkeasaaren kokeilukampanjassa vielä rohkaistaan vaihtamaan auto sähköpyöriin, koen tekeväni erityisen hyödyllistä työtä ympäristön puolesta, painottaa sähköpyörätaksiyrittäjä Mikko Klang. Sähköpyöräkokeilu on erittäin hyvin linjassa myös Korkeasaaren arvojen ja tavoitteiden kanssa. – Korkeasaari kannustaa asiakkaitaan ympäristön huomioimiseen. Sähköpyörien kokeilukampanja on meille lämpimästi tervetullut, sillä hauskaan kokeiluun yhdistyy viesti omien liikkumisvalintojen pohtimisesta. Toivomme, että joku kokeiluun osallistunut perhe saapuukin Korkeasaareen seuraavan kerran auton sijaan sähköpyörillä, visioi Korkeasaaren markkinointijohtaja Susanna Silvonen. Kolmivuotisessa (20182020), EU:n rahoittamassa BSR-electric -hankkeessa edistetään sähköistä liikennettä Itämeren alueen kaupungeissa. HSY:n Ilmastoinfon BSR-electric hanke keskittyy pääkaupunkiseudulle ja käsittää Virtaa fillariin -kampanjan lisäksi alueellisia pilotointeja, jossa muun muassa tarjotaan sähköpyörien kokeilemismahdollisuuksia ja parannetaan sähköpyörien pysäköintiratkaisuja muutamilla asuinalueilla ja työpaikkakeskittymissä. Kaupungintalon aulan uudistustyöt syksyllä Pormestari Jan Vapaavuori kuuli työryhmien ideoita kaupungintalon aulan uudistuksen suunnittelutyöpajassa 18. huhtikuuta 2018. (Kuva: Juuso Salakka, Kuudes Helsinki) ? Helsingin kaupungintalon aulasta kehitetään asukkaiden, vierailijoiden ja kaupungin henkilöstön yhteistä tilaa, jossa voi osallistua kaupungin kehittämiseen. Kaupungintalon uudistuvan aulan halutaan jatkossa toimivan Helsingin kehittämisen alustana ja tekevän elämyksellisellä tavalla koettavaksi ajatuksen maailman toimivimmasta kaupungista. Uusi kokonaisuus tulee kattamaan pääaulan kokoustiloineen ja palvelupolun toisen kerroksen juhlasaliin. Hankkeen palvelumuotoilukumppanina toimii Kuudes Helsinki. Tässä kuussa käynnistyy myös aulan arkkitehtija sisustussuunnittelu, josta vastaavat Verstas Arkkitehdit ja Suunnittelutoimisto Koko3.
6 Viikot 22-23 Päivyri Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 22 Ma 28.5. Alma Ti 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi Ke 30.5. Pasi To 31.5. Helka, Helga Pe 1.6. Teemu, Nikodemus La 2.6. Venla Su 3.6. Viola, Orvokki Viikko 23 Ma 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Toivo Ti 5.6. Maailman ympäristöpäivä. Sulevi Ke 6.6. Kyösti, kustaa, Kustavi To 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin Pe 8.6. Salomon, Salomo La 9.6. Ensio Su 10.6. Seppo Yhteisöllinen kortteli ja taide yhdistyvät Kalasataman rakennushankkeessa ? Helsingin Kalasatamassa aloitetaan kesäkuun alussa yhteisprojektina kolmen vuokratalon rakentaminen. Kahdeksankerroksisten kerrostalojen rakennuttajina ovat NAL-asunnot Oy, Setlementtiasunnot Oy ja taiteilijoiden perustama Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy. Ars Longan senioritaloon valmistuu 56 vuokrahuoneistoa seniori-ikäisille muotoilijoille, kuvataiteilijoille ja kirjailijoille. Setlementtiasunnoille valmistuu 81 asuntoa opiskelijoille ja NAL-asuntojen rakennuksessa on 77 asuntoa. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelijana on palkittu arkkitehtitoimisto Hannunkari-Mäkipaja. Kolmen talon yhteisrakennuttamisen tuloksena tuleville asukkaille tarjotaan kohtuuhintaisia vuokrahuoneistoja ja laajat yhteiset tilat kaikkien kolmen talon asukkaiden käyttöön. Talojen yhteistilat mahdollistavat monipuolista yhteisöllistä tekemistä ja harrastamista. Tarjolla on myös erilaisia työskentelyja näyttelytiloja asukkaille. Toteuttajien tavoitteena on eri sukupolvien yhteinen arkinen asuminen ja kohtaaminen myös taiteen keinoin. Talot rakennetaan kaupungin vuokratontille Hermannin rantatien ja Tukkutorinkujan kulmaan ja talojen rakentaminen alkaa kesäkuun alkupuolella. Talojen on määrä valmistua vuoden 2020 alussa. Urakoitsijana toimii Jatke Uusimaa Oy. Vuokra-asuntojen hausta ja hakumenettelystä tiedotetaan vuoden 2019 aikana. Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy:n osakkaita ovat Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö sr, Ornamon senioritaloyhdistys ry, Suomen Kirjailijaliitto ry sekä Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys KUVASTO ry. Setlementtiasunnot Oy on Suomen Setlementtiliiton ja Kalliolan Setlementin vuonna 2000 perustama yhteisöjen rakentaja ja ARA-asuntotuottaja. Setlementtiasunnoilla on kahdeksassa kaupungissa 24 taloa, joissa on n. 1700 kotia. Yhtiö kuuluu yhteiskunnallisten yritysten etujärjestöön, Arvoliittoon. Setlementtiasunnot Oy:n visiona on olla yhteiskunnallisesti vaikuttavien yhteisöllisten monisukupolvikorttelien kansainvälinen edelläkävijä. NAL-asunnot Oy on yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa ja vuokraa nuorisoasuntoja 18-29-vuotiaille työssäkäyville, työelämään hakeutuville ja itsenäistyville nuorille. Omistajana ja taustayhteisönä toimii valtakunnallinen nuorisoasumisen etujärjestö Nuorisoasuntoliitto ry. 2. sunnuntai helluntaista ? Matt. 16:24-27 Täytin vuosia. Joku vuosi takaperin syntymäpäivät muistuttivat uusista mahdollisuuksista, nyt ne muistuttavat lähinnä kuolevaisuudesta. Vuosipäivänä ajatukset kiertyivät elettyyn elämään. Olin aika tyytyväinen. On ollut kivaa elää. Mietin mitkä ovat olleet top 3 onnistumista elämässäni. Ykkösen tiesin heti. Lapsillani on sisaruksia. Olen onnistunut tarjoamaan lapsilleni läpi elämän kestävän ihmissuhteen, joka ei hätkähdä hetkellisestä etäisyydestä ja jossa jaetaan yhteisiä muistoja koko elämän ajalta. Pari merkittävää työjuttua tuli top 3 -listalleni ja ystävät, jotka valaisevat elämääni olemassaolollaan. Mietin lisää. Tarkalleen ottaen, minä en ole onnistunut saamaan lapsilleni sisaruksia. Olen saanut olla mukana luomassa maailmaan ihmisiä, mutta siihen on tarvittu heidän isäänsä ja sitä hämmästyttävää ihmettä, jonka ansiosta elämä saa alkunsa. Työasioissa onnistumiseni ovat olleet vain näennäisesti minun. Lopputuloksen takana on liuta ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ovat antaneet panoksensa työhöni. Ystävyyskin on yhteinen onnistuminen. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa, kysyy Jeesus. Top kolmosten miettiminen havahduttaa. Jos omistan onnistumiseni ja nostan itseni voittajan jakkaralle, olen yksin. Voittaminen, onnistuminen ja menetykset ovat koko Jumalan perheväen yhteinen ilo. Kun säilytän yhteyden kaikkeen elävään, säilyy sieluni elossa. Kaisa Kariranta Kirjoittaja on ihmeiden keskellä elävä pappi ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kivijalassa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Hiljainen rukouslaulumessu ke 30.5. klo 18. Riitta Männistö, Anima mealauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 31.5. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltamessu pe 1.6. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 3.6. klo 10. Riitta Männistö. Iltamessu ma 4.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Lähdemessu ti 5.6. klo 18. Petri Patronen Hiljainen rukouslaulumessu ke 6.6. klo 18. Marja Kotakorpi, Anima mealauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Viikkomessu to 7.6.klo 18. Pauliina Lindfors. Iltamessu pe 8.6. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 10.6. klo 10. Marja Kotakorpi. Iltamessu ma 11.6. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 12.6. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu ke 13.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. ALPPILAN KIRKKO Kiinalainen jumalanpalvelus su 27.5. klo 13. Messu su 3.6.. klo 16. Teol. kand. Pietu Korpelainen. Messu su 10.6. klo 16. Jaana Partti. TAPAHTUMAT kallionseurakunta.fi/kalenteri/ Helsingin Urkukesä. 4.6.– 26.8. Helsingin Urkukesä täyttää jälleen keskustan kirkot musiikilla yli sadan upean ilmaiskonsertin myötä. Urkukonserttien lisäksi kuoro-, lauluja kamarimusiikkia. Kallion kirkossa konsertit maanantaisin klo 19 ja torstaisin klo 12. Puolen tunnin päiväkonsertista ehtii vielä lounaalle aurinkoiselle terassille kirkon kivijalan Café Sonckiin. Helsingin Urkukesän avajaiskonsertti oopperatunnelmissa ma 4.6. klo 19. Jyrki Anttila, tenori, Hannakaisa Nyrönen, sopraano ja Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e. Koko ohjelma: www.urkukesa.fi Karhupuiston istutustalkoot ti 5.6. klo 15 alkaen. Karhupuistossa on istutettu kukkia kalliolaisten yhteisvoimin yli 20 vuotta. Tervetuloa istutustalkoisiin. Seurakuntamme tarjoaa kakkukahvit. Urkukesän päivämusiikki to 7.6. klo 12 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Urkukesän konsertti ma 11.6. klo 19 Kallion kirkossa. Elias Niemelä, urut. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e. Helsinki-päivänä Kallion kirkon torniin. Kallion seurakunta tarjoaa avaa tornin vierailijoille tiistaina 12.6. klo 12–17. Non-stop-vierailut n. 20 hlöä kerrallaan. Huom! Tornivierailu vain täysi-ikäisille. Ei sovellu korkeita paikkoja pelkäävälle. Ei ennakkoilmoittautumista. Ilmainen pääsy / vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuukeräykseen. Kesäkahvila eläkeläisille keskiviikkoisin klo 13–14.30 Seurakuntakodilla. Hartaus, kesävirsiä ja keskustelua elämän aarteista. 6.6. Marja Kotakorpi. Avoin Varikkoryhmä ja aamiainen työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla.Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Lasten perjantait Alppilan kirkon ala-aulassa 1.6., 8.6, 15.6. ja 29.6. klo 10–12. Mukavaa puuhaa kaikenikäisille lapsille lastenohjaaja Tuulikki Karun johdolla. Kallion Hääyö 1.8.2018. Haluaisitteko kirkollisen vihkimisen ja tunnelmalliset, intiimit häät ilman isoja järjestelyitä? Hääyö18 järjestetään keskiviikkona 1.8 klo 18.00–23.30 Kallion kirkossa. Vihkimiset ovat puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja vieraille tarjolla kakkukahvit Kirkkopuistossa. Rohkeimmat voivat kiivetä Kallion kirkon torniin valokuvaajan kuvattavaksi. Kysy lisää: pastori Mari Mattsson, mari. mattsson@evl.fi, p. 0503803285 Kahvila Autre Chose Café. Alppilan kirkon aulassa sijaitseva viihtyisä kahvila avoinna ti–pe klo 8–15. Lounasta tarjolla klo 11– 13, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Kahvila on kesälomalla 22.6.–13.8., mutta avoinna yksityistilaisuuksia varten.Tied.:autrechose. helsinki@gmail.com. Café Sonck. Aino Acktén kamarimusiikkifestivaali tarjoilee tänäkin kesänä Kallion kirkon tunnelmallisessa miljöössä musiikkia, runoutta, tanssia ja kuvataidetta lähietäisyydeltä. ktén kesäsarjan (8.5.-27.9.2018) konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival. fi. Konserttien yhteydessä sekä ma-to klo 10-16 olet lämpimästi tervetullut herkuttelemaan Kallion aurinkoisimmalle kahvilaterassille Café Sonckiin ja tutustumaan Marianne Blomqvistin kesänäyttelyyn ”Kukkameri” 9.5.-30.8.2018. Kahvila on kesälomalla 20.6.-30.7.mutta avoinna yksityistilaisuuksia varten. Tied: sten. maury@acktefestival.fi,p. 050-4095405.Ac KURSSIT, RETKET, RETRIITIT Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa ma 13.to 16.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille. Leirin hinta 100 e. Ilm. 20.7. mennessä, p. 2340 3600. Urkumusiikkia nelijalkaisesti, tornivierailuja Helsinki-päivänä ja Hääyö 1.8. ? Helsingin Urkukesä – Suomen laajin musiikkifestivaali – täyttää jälleen Kallion, keskustan ja Suomenlinnan kirkot upeilla ilmaiskonserteilla 4.6-26.8. ja Kallion kirkossa kahdesti viikossa. Yli sadan päiväja iltakonsertin joukosta löytyy varmasti sopiva hetki nauttia huipputaiteilijoiden esityksistä. Samalla on hyvä mahdollisuus tutustua Helsingin kauniisiin kirkkoihin. Uskomattominta on, että Agricolan kirkon konserttia lukuun ottamatta Helsingin Urkukesän konserttiin on vapaa pääsy! Kallion kirkossa konsertit ovat joka maanantai klo 19 ja torstai klo 12. Puolen tunnin päiväkonsertista ehtii vielä lounaalle kirkon kivijalan Café Sonckiin. Kahvilan aurinkoiselta terassilta avautuvat hienot näkymät pitkin Siltasaarenkatua keskustaan. Urkukesän avajaiskonsertissa Kallion kirkossa maanantaina 4.6. ollaan oopperatunnelmissa. Tenori Jyrki Anttila, sopraano Hannakaisa Nyrönen ja Kallion kanttori Tommi Niskala esiintyvät. Maanantaina 18.6. taas kuullaan komeaa soitantoa, kun urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén soittavat urkuja nelikätisesti ja jalkaisesti. Loppukesästä konsertoijina on huippu-urkureita maailmalta. Ks.koko ohjelma urkukesa.fi Kallion seurakunta avaa Kallion kirkon tornin vierailijoille tiistaina 12.6. klo 12–17. Torni on 64 metriä korkea ja sijaitsee miltei 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Noin 280 askeleen päässä avautuvat näkymät yli Helsingin. Non-stop-vierailulla torniin päästetään n. 20 vierailijaa kerrallaan, mutta odoteluun kannattaa silti varautua. Huomioithan, että tornivierailu on turvallisuussyistä ainoastaan täysi-ikäisille. Emme myöskään suosittele vierailua korkeita paikkoja pelkäävälle. Vierailulle ei ole ennakkoilmoittautumista. Torniin on ilmainen pääsy, vapaaehtoisen lahjoituksen voi tehdä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Haluaisitteko kirkollisen vihkimisen ja tunnelmalliset, intiimit häät ilman isoja järjestelyitä? Entä sormukseen ikimuistettavan päivämäärän 1.8.18? Hääyö18 järjestetään romanttisessa Kallion kirkossa keskiviikkona 1.8 klo 18.00–23.30. Vihkimiset ovat puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja vieraille tarjolla kakkukahvit Kirkkopuistossa. Rohkeimmat voivat kiivetä Kallion kirkon torniin valokuvaajan kuvattavaksi. Kysy lisää pastori Mari Mattssonilta, mari.mattsson@evl.fi tai p. 050 380 3285. VR myy konepajarakennukset Oreckille ? VR päätti myydä Vallilan konepajarakennukset kuitenkin entiselle Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläälle Bruce Oreckille. VR:n hallitus päätti asiasta. Kauppaan kuuluvat maalaamo, sähköjunahalli sekä kokoonpanohalli, jonka yhdessä osassa tapahtumapaikka Bruno on nyt vuokralla. Kauppasumma on VR:n tiedotteen mukaan 11 miljoonaa euroa. Ostaja joutuu sijoittamaan tuntuvan summan peruskorjaukseen. VR oli etsinyt vastuullista toteuttajaa, jolla olisi kykyä viedä hanke loppuun saakka. Nyt saavutettu lopputulos on ilmeisesti omistajan ja myös alueen toimijoiden kannalta paras mahdollinen. Loppuvaiheen ratkaisu tehtiin hinnan perusteella. Konepaja-alueella on vielä myynnissä kaksi vanhaa rakennusta Aleksis Kiven kadun varrella eli konttori ja koulutuskeskus. Myös niistä neuvottelut ovat käynnissä.
7 Viikot 22-23 Kyllä Siperia opettaa ? Mitäpä minä muista kirjoittamaan kirjoitanpa itsestäni. Kun en jaksa juosta enää karkuun – he ryöstävät miMaarnela nut. Enkä minä voi sille yhtään mitään. Ja kun heitä on riittävästi – he ryöstävät minut juoksin sitten tai en. Enkä minä voi sille yhtään mitään. Ja kun olen riitävän vanha tulen kärsimään hoivan puutteesta. Enkä minä voi sille yhtään mitään. Mutta sitä ennen he syyttävät minua vihapuheesta. En kerro kenestä kerron, niin en saa syytettä vihapuheesta. Kielemme muuttuu. Tapamme asetella sanoja muuttuu. On aika oman aikamme aisopoksille. Minulle on opetettu arvoina rehellisyyttä, luottamusta, oikeudenmukaisuutta, toisista välittämistä ”kaveria ei jätetä”. Minä olen hyväntahtoinen. Mutta muu maailma pitää hyväntahtoisuuttani sinisilmäisyytenä ja hölmöytenä ja käyttää sitä röyhkeästi hyväkseen. 70 vuotta sitten nuori Suomi-Neito amputoimattomine käsivarsineen oli hengenvaarassa. Silloin oli pakko nöyrtyä ja oli pakko olla kiltti muuten koko kansakunta olisi tuhottu. Se oli silloin oikein se nöyrtyminen se oli sen ajan kansakunnan defenssi. Defenssit ovat ihmisen psyykeen puolustuskeinoja, joiden avulla hän jää henkiin. Lapsuudessa ne ovat tarpeellisia mutta jos ne jäävät päälle, niin aikuisuudessa niistä on vain haittaa. Meille suomalaisille on jäänyt kiltteyden defenssi päälle. Me todella uskomme sisimmässämme, että meidän on pakko olla yhtä kilttejä kuin 70 vuotta sitten tai muuten meille tapahtuu jotain todella hyvin pahaa. Meidät murskataan, tuhotaan ja viedään Siperiaan. Silloista kilttinä pysymistämme vahvistettiin repimällä toinen käsivarsi irti olkapäätä myöten, lyhentämällä Suomi-Neidon helmankulmaa ja sen suojassa ollutta Laatokkaa 75 % Suomen makean veden varastoista. Ja tappamalla 100 000 suomalaista. Tänään kiltteyttämme pidetään yllä syyllistämällä. Suomi on hyväntahtoinen maa. Joten muu maailma pitää meitä sinisilmäisinä hölmöinä. Meitä kohdellaan väärin ja me itse sallimme sen me syyllistetyt ylikiltit ihmiset ja jos joku muuta väittää, niin hänen väitteensä olkoon vihapuhetta. Suomi on menettämässä nyt jotain tosi arvokasta. Ja koska Suomi ei ole saari vaan osa maailman yhteistä mannerta, niin myös maailma menettää jotain tosi arvokasta. Se mikä vähentää Suomea, vähentää myös muuta maailmaa. Nyt meidän suomalaisten sielusta ollaan repimässä pois juuri nuo arvot ja kuin sokerina pohjalla, viedään meiltä oikeus myös omaan uskoon, omiin uskonnollisiin symboleihin, traditioihin ja rituaaleih. Mutta me opimme me muutumme me pärjäämme. Kyllä Siperia opettaa mutta se ei opeta mitään hyvää. Ari Maarnela Siperiatyöryhmä Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Helsinki valittu vuoden 2018 pyöräilykunnaksi ? Pyöräilykuntien verkosto kiittelee myös sitä, miten Helsingistä on tullut myös entistä turvallisempi pyöräilykaupunki. Kaupungin pyöräilymäärät ovat kasvaneet ja samalla onnettomuudet ovat vähentyneet. Monet ratkaisut, kuten yksisuuntaisen pyöräliikenteen ratkaisut ja selkeämmät risteysjärjestelyt parantavat tutkitusti turvallisuutta. Kaupunkipyörät ovat Helsingin menestystarina. Tänä vuonna Helsingissä on yhteensä 1 500 pyörää 150 eri asemalla ympäri kaupunkia. Määrä on kolminkertaistunut siitä, kun kaupunkipyörät tulivat ensi kertaa käyttöön. Uusia asemia avautuu ensi keväänä 70, ja niiden paikat suunnitellaan yhdessä helsinkiläisten kanssa. – Kaupunkipyöräjärjestelmämme kasvu on ollut reipasta, samoin on pyörien suosiokin. Viime viikolla ennätykset rikkoutuivat jälleen, kun jokaista pyörää käytettiin keskimäärin 11 kertaa päivässä. Kaupunkipyörillä on jo yli 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Ensi kesänä järjestelmän laajentuessa pyörän saa käyttöönsä ainakin myös Herttoniemestä ja Pitäjänmäestä, Sinnemäki kertoo. – Sille, että pyöräily olisi helppoa, hauskaa ja mahdollista mahdollisimman monelle, tehdään tässä kaupungissa paljon. Sille myös voidaan tehdä koko ajan enemmän. Selkeät ja suorat reitit, hyvät opasteet ja toisistaan erotetut kävelijöiden, pyöräilyn ja autoilun väylät sekä teiden kunnossapito mahdollistavat sujuvan pyöräilyn helsinkiläisille. Olemme kiitollisia saamastamme tunnustuksesta, ja se motivoi jatkamaan entistä määrätietoisemmin. Työ sujuvan liikkumisen eteen Helsingissä jatkuu, Sinnemäki päättää. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt Vuoden pyöräilykunta-tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Helsingin kauppatorin vetovoimaisuutta halutaan lisätä ? Helsingin Kauppatori on suosittu kauppapaikka, vesiliikenteen vilkas satama ja yksi Helsingin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Alueen lyhyen aikavälin kehittämisestä vastaa jatkossa muun muassa Torikortteleiden konseptoinnista vastannut Helsingin Leijona Oy. – Kauppatori on urbaanin kaupunkielämän keskus ja Helsingin merellisen keskustan sydän, jonka täyttä potentiaalia ei vielä hyödynnetty. Aiemmat yritykset parantaa Kauppatorin kokonaisuutta eivät ole tuottaneet toivottua lopputulosta. Nyt tarkoituksena on edetä suuren kokonaissuunnitelman sijasta käytännönläheisemmin ryhtymällä systemaattisesti hakemaan ja toteuttamaan pienempiä torin ilmettä ja toiminnallisuutta kehittäviä parannuskohtia, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään tavoitteena keskustan elinvoimaisuutta tukevan toiminnallisen kokonaisuuden aikaansaaminen. Alue rakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. – Kauppatorin suunnittelu kytkeytyy laajempaan keskustan ja Eteläsataman kehittämistyöhön. Kauppatorista aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella on järkevää keskittää kehitystyö yhdelle toimijalle. Uskon, että esimerkiksi torin kävijöiden yhteyttä rantaan ja meren kokemukseen on mahdollista parantaa, sanoo Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kauppatorin ja sen lähialueiden kehittämisessä on vireillä useita hankkeita. Ottaen huomioon alueen laajuuden ja monimuotoisuuden, on perusteltua edetä askel askeleelta. Kehitystyö on jatkuvaa ja työtä konkretisoidaan eri kokeiluilla, tapahtumilla ja markkinointiviestinnällä. Lyhyemmällä aikavälillä tehtävien toimenpiteiden koordinaatio keskitetään kaupungin kokonaan omistamalle kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy:lle. Tehtäväkentän laajentaminen on luonteva jatkumo aiemmasta Torikortteleiden kehittämisestä kohti Kauppatoria. Ensimmäisiä konkreettisia tekoja odotetaan jo tänä vuonna. Kaupunkistrategian mukainen pitkän tähtäimen visio laajemman alueen kokonaisuudesta luodaan tämän työn rinnalla. Helsinki selvittää ilmastoohjelmansa elinkeinovaikutuksia Aleksanterinkatu. Kuva: Helsinki Marketing. ? Helsinki haluaa tehdä toimivaa ja hiilineutraalia kaupunkia yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Helsingin kaupunki selvittää kesän aikana, millaisia vaikutuksia Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmalla on alueen elinkeinoelämälle. Selvitystä varten kerätään elinkeinoelämän toimijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden mielipiteitä. Tarkoituksena on arvioida muun muassa uusien työpaikkojen ja vientimahdollisuuksien syntyä. Lisäksi selvitetään, minkälaisia huolia, toiveita ja kehittämisehdotuksia uuteen toimenpideohjelmaan liittyy. – Strategiamme mukaisesti Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, kertoo Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Mira Jarkko. – Laajalla ilmasto-ohjelmalla on merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskuntaan, ja tällä hetkellä selvitämme erityisesti sen vaikutuksia elinkeinoelämään. Tulevaisuuden Helsingissä liikutaan ja asutaan ekologisesti Esitys kaupungin 143 toimenpiteen Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaksi valmistui helmikuussa 2018. Sitä toteuttamalla on tarkoitus edetä määrätietoisesti kohti vuoden 2035 hiilineutraaliutta. Toimenpiteet painottuvat tälle valtuustokaudelle, ja ohjelmaa päivitetään valtuustokausittain. Ohjelman toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja kokonaisuuden vaikutuksia asukkaiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämään sekä arvioidaan tänä kesänä tiiviissä yhteistyössä päättäjien, elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa asiantuntijaseminaaria ja verkkokyselyä. Hiilineutraalius edellyttää päästöttömään energiantuotantoon siirtymistä. Tämän lisäksi helsinkiläisten liikkumisen, asumisen ja kulutuksen päästöjä pitää vähentää merkittävästi muun muassa energiatehokkuutta parantamalla. Ilmasto-ohjelman toimenpiteet vaikuttavat tulevina vuosikymmeninä myös Helsingin elinkeinoelämään. Esimerkiksi sähköautojen lisääntyminen ja uusien liikkumispalveluiden yleistyminen voivat parantaa ilmanlaatua, vähentää liikenteen melua sekä sujuvoittaa liikkumista. Helsingin rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen voivat säästää kiinteistönomistajien kustannuksia. – Toteutuakseen tavoitteellinen ilmasto-ohjelma tarvitsee yrityksien osallistumista, mutta samalla se loisi huikeita mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Uskomme ohjelmalla olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti seudun cleantech-alan kasvulle ja työpaikkamäärälle. Helsinki haluaa myös toimia testialustana ja kotimarkkinareferenssinä uusille ratkaisuille, ja näin edistää niiden vientiä ulkomaille, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo. Asukkaat ja yritykset suunnittelutyön keskiössä Energiatehokkuus ei parane pelkillä määräyksillä, eivätkä kulutustottumukset muutu, jos tarjolla ei ole elämänlaatua parantavia vaihtoehtoja. Helsingin kaupunki haluaa luoda hiilineutraalille elämälle hyviä edellytyksiä yhdessä asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. Ilmasto-ohjelma tulee vaikuttamaan helsinkiläisten elämänlaatuun, terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen sekä työpaikkojen määrään ja Helsingin vetovoimaan. Kesän aikana tehtävä selvitys auttaa arvioimaan, mitä muita vaikutuksia toimenpiteistä voi syntyä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma etenee lopulliseen päätöksentekoon loka-marraskuussa. Päätöksen jälkeen varsinainen työ jatkuu; toimivien ratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen yhdessä yritysten ja helsinkiläisten kanssa. – Hiilineutraali Helsinki on mahdollinen vain kaupungin, asukkaiden, elinkeinoelämän ja valtion yhteistyöllä, Mira Jarkko tiivistää. HUS myymässä Töölön sairaalan kiinteistön ? HUS-kuntayhtymän hallitus hyväksyi aiesopimuksen, jonka mukaan HUS myy Töölön sairaalan kiinteistön ja maksaa sen käytöstä vuokraa siihen asti, kunnes Siltasairaala valmistuu. Sopimuksen mukaan eläkevakuutusyhtiö Veritas ostaa kiinteistön 64 000 euron hintaan. Asiasta päättää HUS-kuntayhtymän valtuusto kesäkuussa. Töölön sairaalan vanha osa, entinen Suomen Punaisen ristin sairaala, on suojeltu rakennus. Sen käyttöä voidaan kuitenkin muuttaa niin, että rakennukseen voi tulla asuntoja ja liikehuoneistoja. HUS ja Helsingin kaupunki ovat yhdessä aloittaneet Töölön sairaala-alueen kehittämisen ja siihen liittyvän asemakaavamuutoksen suunnittelun. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan asuntoja, liikehuoneistoja ja palvelukokonaisuuksia. Sopimuksessa on ehto, jonka mukaan kauppahinta alenee, jos Helsingin kaupunki ei hyväksy asemakaavamuutosta esitetyssä muodossa. Jorvin sairaalan korjaussuunnitelma hyväksyttiin Hallitus hyväksyi Jorvin sairaalan korjauksen hankesuunnitelman, joka koskee K-leikkausosaston ja sen alapuolisten tilojen korjauksen. Leikkausosasto korjataan ja modernisoidaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. K-leikkausosaston potilaat ovat gastrokirurgian, ortopedian ja traumatologian, plastiikkakirurgian sekä endokriinisen kirurgian potilaita. Leikkaussalien alapuolella on HUSLABin kemian ja hematologian laboratoriot. Ne korjataan ja niiden yhteyteen liitetään patologian laboratorio. Mikäli valtuusto hyväksyy suunnitelman kesäkuussa, korjaukset suoritetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistuu 2021 ja toinen vaihe 2023. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 42 miljoonaa euroa.
8 Viikot 22-23 Ruiskumestarin talo täyttää 200 vuotta Ruiskumestarin talossa voi eläytyä arkeen ja asumiseen 1800-luvun Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Maija Astikainen. Ruiskumestarin talon 200-vuotisjuhlassa mennyt aika sekoittuu nykyiseen. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Mari Valio Helsingin kantakaupungin vanhin puinen asuintalo Kristianinkatu 12:ssa on nyt 200-vuotias. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen ? Kantakaupungin vanhin puinen asuintalo Kristianinkatu 12:ssa Kruununhaassa on ollut pystyssä vuodesta 1818, mitä juhlitaan 1800-luvun hengessä sunnuntaina 3.6.2018 klo 12– 15. Samalla alkaa Ruiskumestarin talon kesäisten pihasoittojen sarja. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Juhlapäivänä voi tehdä pienen aikamatkan 1800-luvun Helsinkiin. Talon rakennuttaja, merimiehen leski Christina Wörtin kehrää kamarissaan ja antaa muidenkin kokeilla karstaamista. Klo 13 rovasti saapuu ruustinnoineen pitämään lukusia vanhasta katkismuksesta. Marttojen puhvetista voi ostaa vanhanajan leivonnaisia, jotka herättävät menneen eloon myös kielen päällä. Mukulakiveyksellä liehuvat pitkät helmat, posetiivi soi kadulla, ja pihalla kaikuvat perinteiset sävelet: klo 12 Sibbo spelmanslag soittaa uusmaalaista kansanmusiikkia, klo 13 lauluryhmät Kiehinä ja Kera laulavat 200 vuoden kansanlauluja ja klo 14 Balalaikkaorkesteri Kalinka luo venäläistä tunnelmaa. Pihasoittoa puutalopihalla Juhlapäivä tarjoaa esimakua pihasoitosta, perinteestä, joka virkoaa tänä kesänä Ruiskumestarin talon tunnelmallisella pihalla. Musiikista nautitaan kauniilla säällä taivasalla istuen ja sateen sattuessa porttikäytävän suojissa. Intiimillä puutalopihalla soi lähes joka kesälauantai klo 14 kansanomainen musiikki läheltä ja kaukaa: vanhoja ja uusia kansanlauluja ja iskelmiä, soittimia viulusta ja harmonikasta kanteleeseen ja buzukiin. Tarkat ohjelmatiedot saa osoitteesta www.ruiskumestarintalo.fi tai paperilla Ruiskumestarin talosta. Pieni puutalo Kristianinkadulla Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812. Uuden asemakaavan pohjalta kaupunki alkoi laajeta eri suuntiin, myös Kruununhaan aiemmin laidunmaina olleeseen pohjoisosaan. Karun Siltavuoren rinteille, silloisen Helsingin syrjäiselle pohjoislaidalle, pienporvarit, käsityöläiset ja pikkuvirkamiehet rakensivat kodeikseen vaatimattomia puutaloja. Niistä ainoana on nykyaikaan säilynyt Kristianinkatu 12, kantakaupungin vanhin puinen asuinrakennus. Sen rakennutti merimiehen leski Christina Wörtin. Tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta vuonna 1818 se on ollut jo paikoillaan. Talon huonejärjestys vastasi nykyistä, mutta ulkoseinät oli alun perin punamullattu ja talossa oli aumakatto. Yrittäjät tyytyväisempiä kotikuntaansa ? Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaariin Tampereella osallistuu 1200 kunnanjohtajaa, kuntien johtavaa luottamushenkilöä ja yrittäjävaikuttajaa kaikkialta Suomesta. Seminaarissa tänään julkistettu elinkeinopoliittinen mittaristo 2018 kertoo, että yrittäjät ovat aiempaa tyytyväisempiä kotikuntansa toimintaan. Kaikilla osa-alueilla yrittäjien arviot ovat parantuneet edellisestä, kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Maakunnista Pohjois-Karjalassa yrittäjät olivat tyytyväisimpiä kuntien toimintaan. Parhaat yrittäjäkunnat ovat Seinäjoki, Lieto ja Muurame. Helsingin osalta yritysten arviot paranivat hieman kahden vuoden takaisesta. – Yrittäjät pitävät edelleenkin kaupungin elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeimpänä osa-alueena kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Helsinkiläiset vastaajat antoivat parhaat arviot mittariston osa-alueista kaupungin koulutukselle ja osaamiselle, viestinnälle ja tiedottamiselle sekä elinkeinopolitiikalle ja resursseille. Kriittisimpiä oltiin kunnan hankintapolitiikan suhteen. Vastaavat vahvuudet ja heikkoudet nousivat esiin koko maan yhteistuloksissa. – Helsinkiläiset yritykset pitävät kaupungin hankintapolitiikkaa tärkeänä toiminta-alueena. Vastaajien kokemuksen mukaan hankintapolitiikassa on kuitenkin kaupungissa eniten kehitettävää, painottaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Näin kysyttiin Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutetaan kahden vuoden välein ja kysely on tähän mennessä tehty kahdeksan kertaa. Kyselyllä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kyselyn tarkoitus on antaa kunnille ja yrittäjille työkaluja elinkeinopolitiikan yhteiseen kehittämiseen. Kysely toteutettiin yhteistyössä IROResearchin kanssa 16.2.–16.4.2018. Kyselyyn vastasi yli 5800 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää koko maassa. Helsingin osalta vastausmäärä jäi pieneksi verrattuna aiempiin kyselyihin. Kuvataiteen päivänä 10.7. koko Suomi maalaa maalata, piirtää tai tehdä yhteistaideteoksen! Tekniikka on vapaa! Tapahtumaan voi ottaa osaa yksin, yhdessä, ryhmässä, seurassa tai osallistumalla isompaan tapahtumaan. Päivä on Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä ja nimetty Kuvataiteen päiväksi. Suomen Kuvataiteen päivää on vietetty vuodesta 2004 lähtien heinäkuun 10. päivänä. Aloitteen tekijänä on ollut Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry ja Schjerfbeck-sällskapet i Ekenäs rf. Yhdistykset toivovat, että Kuvataiteen päivän kunniaksi nostettaisiinkin liput salkoon. Eri paikkakunnilla ympäri Suomea järjestetään yhteisiä ilmaisia tapahtumia, joihin on helppo osallistua (yksittäisissä tapauksissa voi tulla kurssitai galleriakuluja). Suurta Maalaustapahtumaa organisoi Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry ja tämän vuoden tapahtuman suojelijana toimii Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Päätapahtumaa vietetään Helsingissä Lapinlahden Lähteellä. ? Päivä on myös Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Samana päivänä vietämme Suurta Maalaustapahtumaa, johon mukaan voi tulla yksin, yhdessä, ryhmässä, seurassa tai osallistumalla isompaan tapahtumaan! Tekniikka on vapaa! Ympäri Suomea järjestettävistä maalaustapahtumista enemmän tietoa: www. maalaustapahtuma.fi Järjestätkö tapahtumaa? Tapahtumamuoto on vapaa. Se voi olla pieni sovittu kokoontuminen tai isompi tilaisuus. Ilmoita siitä meille, niin lisäämme sen tapahtuman sivuille. Haluamme koota sivustolle tiedot kaikista osallistujaryhmistä. Ilmoitathan meille myös, onko tapahtuma avoin kaikille vai yksityinen. Sähköposti: maalaustapahtuma@ gmail.com. Tapahtuman sivut tarjoavat myös ilmaismateriaalia (esim. julistepohjia). ? Suuressa Maalaustapahtumassa 10.7. voi jokainen Voimistelu valtasi Linnanmäen ? Pääkaupungin alueen seurat valtasivat voimistelun merkeissä Linnanmäen sunnuntaina 20. toukokuuta. Ulkoilmanäyttämöllä yleisölle tarjottiin päivän mittaan kaikkiaan kolme erillistä näytöstä voimistelun iloa. Kuvassa Vantaan Voimistelijoitten tytöt esiintymässä. Voimistelijat esiintyvät seuraavaksi suurella joukolla Gymnaestradassa Turussa 7-10. kesäkuuta.
9 Viikot 22-23 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
10 Viikot 22-23 Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Vuosi 1918 korostuu kevään teatterissa Mona Kortelampi (vas.) ja Salla Kozma tulkitsevat hienosti kirjailijaa-ohjaajaa ja näyttelijää Valtimonteatterissa. Kuva: Pietari Purovaara. Joonas Heikkinen (vas.), Sonja Kuittinen, Pirjo Lonka ja Eero Ritala viettävät arjen hiljaiseloa ennen kauhukokemuksia Q-teatterissa. Kuva: Sakari Tervo. Pekka Laihon Ylpeys on intensiivinen, henkilökohtainen monologi Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen/ Jurkka. Metsälintu Pahkinen (vas.) ja Anna Veijalainen esittävät upeasti ranskalaista ja amerikkalaista agitaattoria KOKO-teatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Magnus Bahne ja Maria Ahlroth ovat tunnistettavia ihmiseläimiä kasvomaskistaan huomitta Viiruksessa. Kuva: Mark Niskanen. Tuomas Rinta-Panttila on pullantuoksuinen äiti ja Janna Räsänen dominoiva isä Takomon Vuoden Perheessä. Kuva Mitro Härkönen. Kevät toi esiin hyvää teatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Vuosi 1918 vei paljon huomiota hyvin tasokkailla esityksillä. Ryhmäteatteri jatkoi syksyn menestystään ”Muodonmuutos – selkärangaton komedia”, jonka esittelin talvella. Riipivää ihmissuhdeteatteria – Kun draama muuttuu komiikaksi ja komedia draamaksi, on kohtaus valmis. Valtimonteatteri tekee, yhteistyössä European Theatre Collectiven kanssa, taas hienovaraista, kiinnostavaa ihmissuhdeteatteria. Kaksi naista, dominoiva kirjailija-ohjaaja ja suosittu, itsetietoinen näyttelijä joutuvat uutuusnäytelmän harjoituksissa paitsi hermoromahduksen partaalle myös ihmissuhteiden perusasioiden äärelle. Korkealentoinen taideohjaaja suuttuu ensin, sitten edellistä suoranuottisempi näyttelijä, joka ei aina ymmärrä hänen puheitaan. Ensimmäinen lukuharjoitus ei pitkälle pääse, kun juhlitut taiteilijat ovat kohtauksen partaalla. Täysi riita syntyy. Victor Haimin käsikirjoitus muuttuu Minna Nurmelinin ohjauksessa puhuttelevan kutkuttavaksi huoneteatteriksi. Hauska, mutta myös ihmissuhteita riipivää kokemusta tarjotaan kevään 2017 ”Tursaspyyhekumin” jatkona. Salla Kozma ja Mona Kortelampi ovat jälleen hyvin taitavia lavalla vastakohtaisissa roolihahmoissaan. Valtimonteatteri käsittelee trilogian verran naisnäyttelijöiden ikärasismia, joten kolmas osa on tulossa. Kauhu arjessa yhdistää perheen ”Arki ja kauhu” Q-teatterissa on kevään vaikuttavimpia näytelmiä. Akse Petterssonin ohjaama näytelmä neljälle näyttelijälle hakee innoituksensa kauhun hetkistä, jotka löytyvät jokapäiväisestä arjestamme. Videosuunnittelua ja –toteutusta käytetään paljon ja hyvin kekseliäästi. Katsomo näkee edessään kaksikerroksisen, keskiluokkaisen omakotitalon sisustuksen. Ikkunoista avautuu näkymä metsään ja pihaan. Ihmiset ovat ikään kuin yksin yhdessä, ei juuri puhu keskenään. Kaksi miestä, kaksi naista, mutta mitään sukupuolisuutta saati suhdetta ei tule esille. Kauhu korvaa seksin. Omituisia tapahtumia seuraa. Sisään tulee karhu, joka ajaa miestä takaa. Muut eivät huomaa sitä. Kauhu tulee arkeen aluksi yksin. Ulkona kohdataan outoja eläviä. Q-teatteri haluaa kysyä meiltä, miltä elämän sitten pitäisi tuntua, jos haluamme paeta arkeamme elämyksiin. Ensimmäinen jakso on hillitympi arjen kauhun kasvua. Toinen jakso alkaa amerikkalaisella splatter-kauhulla. Nelikko kohtaa eläinten hyökkäyksen olohuoneessa. Ihan lopussa kauhu ja outous siirtyy ihmisen, kokijan sisään. Jokainen kaivaa hampaistaan tai muualta verta ja suolenpätkiä ulos. Kauhu yhdistää perheen loppukuvaan. Q:n nykyinen perushahmo Eero Ritala on vähäeleisen tyylin mestari. Pirjo Lonka luo vakavan vanhemman naisen tyypin. Suomalaisen nuoren elokuvan uusi tähti Sonja Kuittisen näen ensi kertaa näyttämöllä ja pidin. Joonas Heikkinen on se henkilö, joka ensinnä kohtaa karhun päälle käynnin. Käsiesitteen sisältö koostuu sarjakuvamaisista piirroksista, jotka johdattavat piilevään splatter-kauhuun. Vanhan mestarin monologi Pekka Laihon kotinäyttämöksi on vanhemmilla päivillä muodostunut Teatteri Jurkka. Pasi Lampelasta on tullut Laihon luotto-ohjaaja. Laiho toi Jurkkaan ensimmäisen oman tekstinsä ”Ylpeys” -monologina. Yhtä hyvin nimi voisi olla Häpeä. Vanha näyttelijä, joka on henkisesti hyvässä ja fyysisestikin ihan kohtuullisessa kunnossa, tulkitsee vankilakundin elämää nuoruuden laivakokista ja keikkaduunarista muusikoksi ja kitaransoiton opettajaksi. Päähuomio on miehen taipumus kiivastua syistä, jotka vasta esityksen aikana selviävät. Hän istuu kakkuja ja luisuu elämässä alamäkeä. Naissuhteita on ja Laiho esittää Lainan ja Ritun tarinat miehen elämässä koskettavasti. Ylpeys ei ole mitään suurta näytelmäkertomusta, mutta hyvin elämänmakuinen tarina Sipoon kodista Helsinkiin eri puolille muuttavan miehen elämästä. Siinä on varmasti kosketuskohtia paljon Laihon omasta elämästä ja kertomista helpottavaa etäännyttämistä. Työväline on yhä iskussa. Hän on sisäistänyt tekstinsä ja kertoo sen kiinnostavasti tunneskaalaansa täysin käyttäen. Näyttelijä joko istuu tai pääasiassa kiertää huoneen keskellä olevaa pöytää, joka kerta vastapäivään. Valta ei turmellut naisia Anna Veijalainen jatkaa ei-sovinnaista, valtavirrasta erottuvaa linjaa. KOKO-teatterin ”Tanssivassa agitaattorissa” hänen kanssaan tasaveroisen hyvin näyttelee Metsälintu Pahkinen. Se on ajankohtaisia kysymyksiä pyörittelevä esitys kahden anarkistin ja pakkovaltaan sopeutumattoman sivistyneen yksilön toiminnasta. Esitys palaa varhaisen naisliikkeen, työväenliikkeen, kansalaisaktivismin ja vallankumouksen unelmiin ja katsoo niiden peiliin tänään. Seinällä pyörii videoja stillkuvia Venäjän vallankumouksesta. – Valta turmelee, siksi olen anarkisti, naiset kysyvät täysvalkoisessa kauluspaidassa ja mustassa hameessa. Sydäntä painavat korsettitehtaan työläisten olot, köyhien ja vankien orjuutus, mielenosoitusten pommi-isku ja syyttömien teloitukset. Vapaudenpatsaan luvatussa maassa sananvapaus tyssää naisen kirkkaaseen mieleen ja terävään kieleen. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Helena Kallio, joka Maailman Teatteripäivän kunniaksi luki hienon v. 2018 julistuksen teatterin merkityksestä. Hän antautui portaiden yläpäässä niin suureen hurmioon, että jo sen takia kannatti tulla katsomaan hieno esitys. Episodeja ihmiseläimestä Viirus-teatteri muutti Jätkäsaareen uusiin hulppeisiin tiloihin Teatterikulman talosta Kruununhaan mäeltä. ”Den Andra Naturen” on Helsingin teatterikevään kokeellisin ja uudistavin esitys. Käsikirjoittaja on Pipsa Lonka ja ohjaaja Anni Klein. Näyttelijöillä on koko ajan sama perusmaski, vaikka heidän roolihahmojensa ikä ja sukupuoli vaihtuukin lyhyiden, katkelmallisten osien välillä. Kaikki repliikit on nauhoitettu, ja vuorosanat esitetään huulilta playbackina. Lavastus on yksinkertainen, parilla verholla eroteltu tyhjähkö tila, jossa on etualalla kuivettunut puistopuunrunko ja penkki. Maria Ahlroth ja Oskar Pöysti vanhemmasta kaartista sekä uudet Martin Bahne ja Iida Kuningas esittävät 35 roolissa kohtauksia, joissa on usein kaksi tai korkeintaan kolme henkilöä. Neljäs on vaihtamassa rooliasua. Esim. Pöysti esittää suvereenisti pientä poikaa puistossa, vanhusta ja vanhempaa naista. Kaikki roolit syntyvät maskista, peruukista,
11 Viikot 22-23 Kulttuurinurkka Kultsan vanhat ja uudet näyttelijät tekevät kevään hienointa harrastajateatteria Tabun pohjoisessa hengenmaisemassa. Kuva: Harry Reynolds. Vuokko Hovatta esittää Kapsäkin Murhenäytelmä1918 -musiikkiteatterissa työläistyttöä. Ja laulaa kauniisti. Kuva: Tuomo Manninen. ”Harakka ei ole lintu, piika ei ole ihminen”, Erottaja 1917-1918 toistaa usein ja pääsee lähelle sodan yksilöä. Etualalla loistava Maija Andersson. Kuva: Mitro Härkönen. Valkeakosken naiskaartilaisen housuja ihastellaan koko tyttöporukalla Saga Sarkola (vas.), Inka Reyes, Helmi-Leena Nummela, Vilma Melasniemi ja Oona Airola. Kuva: Marko Mäkinen. Aino Kallas (Fikrete Miftari) ja Eino Leino (Otto Pilli) ehtivät selvitellä rakkaushuoliaan Ostrobotnialla valkoisen kulttuuriväen voitonjuhlinnassa. Kuva: Olli Kangas. kehonliikkumisen muutoksista ja nauhoitetusta puheesta. Longan tarinat ovat absurdin mielikuvituksellisia ja tragikoomisia. Vanha nainen seuraa lemmikkihevosen hautaamista. Pappi siunaa ostoskeskuksen lihatiskin. Lopun ravintolakohtauksessa asiakas syö lautaseltaan, mutta tosiasiassa hän ”syö” toisen asiakkaan sisuksia ja tämä ääntelehtii kärsivästi pöydän päässä. Lapsosen tie ison ristin alla – Maan korvessa kulkevi lapsosen tie…, kuului virsilaulu Teatteri Kultsassa. Timo K. Mukka ei ole MeToo –aikakauden kirjailija. Hän kuvaa vahvan totuudellisesti pohjoisen Suomen ihmisten, perheiden ja kyläyhteisön raadollista elämänpiiriä. Suomen paras harrastajateatteri tarttuu rohkeasti Mukan ”Tabuun”, jonka Tuija Pihkanen dramatisoi ja ohjaa oivaltavasti. Se on kertomus kohtaloista uskonnollisessa yhteisössä, jossa elämää varjostaa yksinäisyys, kyläläisten henkilökohtaiset tabut ja ahdasmielisyys. Perustarina on ”se tavallinen tarina”; teinityttö tulee raskaaksi vanhemmalle miehelle, jolla on samanaikaisesti suhde myös tytön leskiäitiin. Tyttö on viaton ja yksinäinen, äiti potee surua ja kaipaa rakkautta elämäänsä. Hän torjuu vanhan lukkarin kosinnan; tämä saa sitten lapsen synnyttävän tyttären. Koko esityksen ajan iso risti lavastaa tarinan etenemistä. Pihkanen ja erinomaiset näyttelijät kuorivat Mukan tekstiä kuin sipulia, siivun kerrallaan. Sama tarina kerrotaan neljä kertaa. Ensin äidin näkökulmasta, jolloin raskaus tuntuu vain silmissä ja käden alla. Sitten tytön tarina, joka avaa kiintymyksen synnyn. Väliajan jälkeen tulee kolmantena Kristus-Perkeleen näkökulma, jossa mies on jo viattomampi naisten viettelyn uhri. Siihen 13-vuotias tyttö on jo maalannut huulensa. Neljäs, lyhyt osa on jo aivan groteskia mustaa huumoria, jossa kyläyhteisön hurskastelu kääntyy nautintojen ja syntien puolelle. Näyttelijät vetävät roolinsa ihan överiksi. Ihan lopuksi näyttelijä kääntää ison peilin katsojien eteen. Sanoma kuuluu: katsokaa itseänne, ennen kuin heitätte ensimmäisen kiven. Kultsan perusnainen Riitta Selkälä tekee herkkävivahteisen äidin roolin, jossa hän on vahva ”mä keitän kahvit” viettelijänä ja lopun perään heiluttavana irrottelijana kylän miehille. Ia Nissinen on aivan loistavana Milkana, joka muuntuu tytön viattomuudesta liian varhaiseen naisen kokemukseen. Hän kasvaa esityksen aikana huippuunsa. Kultsan melko uusi mieshahmo Charlie Nevander tekee hyvin työmies Ojasen, Kristus-Perkeleen osan. Sota jakaa veljekset ”Murhenäytelmä1918” etsii ihmisen kokoista tapaa kuvata vuoden 1918 tapahtumia. Esityksessä kuullaan tapahtumasarjoja ja kohtaloita, jotka koskettavat kaikkia meitä, joilla on historia suomalaisena. Katsoja seuraa jakautuneen kansakunnan kohtalonhetkiä livekuunnelman keinoin Erik ja Hedvig ovat ylemmän luokan nuoria, jotka ovat kosketuksissa vallan ytimeen perheensä kautta. Mitkä ovat heidän vaihtoehtonsa? Veljekset, torpparinpojat sisä-Suomesta, päätyvät toinen punaisten toinen valkoisten joukkoihin. Aliina on tullut maalta kaupunkiin, tehtaaseen töihin. Hän ei halua tai osaa valita puoltaan. Tilanne valitsee hänen puolestaan. Lopussa tulee ehkä anteeksianto. Käsikirjoituksesta vastaa musiikkiteatteri Kapsäkkiin jo tovin kirjoittanut, sen vt. toiminnanjohtaja Markus Leikola. Tämä on hänen teksteistään paras ja keskittynein. Venäjän vallankumoushistoriaa käsitellyt ”Suuri ja mahtava” oli liian mahtipontinen aiheeltaan ja kestoltaan, Chaplinia mukaillut ”Nykyisempi aika” muuten vain tylsä. Kapellimestari Marko Puro tekee oleellisen osan musiikkiteatterin kapellimestarina. Esiintyjinä ovat Markku Haussila, Vuokko Hovatta, Juha-Pekka Mikkola, Taisto Oksanen ja Veera Railio, laulavia näyttelijöitä tai päinvastoin. Hovatta ja Railio tietysti erottuvat äänellään. Piika ei ole ihminen... – Harakka ei ole lintu eikä piika ihminen. Tätä lausetta toistetaan useampaankin kertaan Avoimet Ovet -teatterin näytelmässä Erottaja 1917–18. Kansalaissotaan keskittyvä hieno rakkaustarina on hyvin koskettava kaikessa konkreettisuudessaan. Se kertoo punaisen Helsingin noususta ja kukistumisesta vuosina 1917–18. Päähenkilö Ida Redsvenin tarina on tosi. Hän on palkattu rehtori Rosenqvistin perheeseen ja hän ystävystyy perheen äidin kanssa. Naisten tiet erkaantuvat piian kääntyessä punaisten puolelle. Kun Ida saa selville, että perheen isä toimii aktiivisesti valkoisten hyväksi, piian ja isäntäperheen välille repeää ylipääsemätön kuilu. Nuoren itsenäisen Suomen alkutaipaleen myllerrykset täyttyvät lakoista, mielenosoituksista, leipä-, maitoja halkojonoista. Mutta on myös rakkautta. Ida taistelee sen aatteen puolesta, mihin lujasti uskoo. Hän unelmoi perheestä, lapsista. Miehellä olisi työtä, lapsilla ruokaa ja kengät. Kun on vapaapäivä, voisi mennä kävelemään Esplanadille. Anneli Kannon ja Heini Tolan näytelmä kertoo historiallisten kehityskulkujen toistumisesta. Rooleissa ovat loistavan herkkä Maija Andersson, Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Miika Laakso rakastettuna, Jukka Pitkänen ja ilmeikäs Outi Vuoriranta rouvana. Tehtaantyttöjen kohtalo pakahduttaa sydämen 15-vuotias Sigrid saa ensimmäisen työpaikkansa paperitehtaalta. Työnjohtaja kourii häntä heti ensimmäisenä työpäivänä. Yksinkertaisella lavastuksella paperityttöjen työn raskautta kuvataan KOM-teatterin lavalla. He juoksevat ympäri lavaa konetta liikkeellä pitäen. Vaikuttavaa ja sukupuolitietoista. Pian tehtaantyttöjen elämä mullistuu, kun Valkeakoskelle perustetaan työväen punakaarti ja naiskaarti. Kylän, kunnan ja maan rikki repivä sisällissota alkaa. KOM on palannut kokeellisten esitysten jälkeen yksinkertaiseen, tunnetasolla valtavan koskettavaan työväenteatteriin. Esitys kysyy katsojalta: Miltä tuntuu nälkä, kylmyys ja kurjuus? Miltä tuntuu ystävyys ja rakkaus? Miltä tuntuu ampua ihminen? Ja ennen kaikkea, miltä tuntuu pukea ensimmäistä kertaa housut hameen sijaan? Niissä housuissa heidät myös ammutaan Fellmanin pellolla, jos sinne asti pääsivät. Rooleissa Helmi-Leena Nummela on erinomaisen herkkä, mutta sodan kovettama Sigrid. Oona Airola tekee ystäväperheen Maijan monivivahteisesti. Inka Reyes kivenkovana Saimana pistää silmään Taik:n opinnäyteroolissaan. Mutta kokeneet Eeva Soivio kätensä koneelle menettäneenä, rampana Lyytinä ja Ursula Salo Maijan äitinä vievät suuren huomion loisto-osillaan. Onnettoman taistelun ja menetysten jälkeen pientä toivoa tuo Maijan kirje miehelleen. Molemmat selvisivät toisistaan tietämättä. Tarinan vauva selviää. ”Veriruusut” pitää alusta loppuun kiivaassa oteessaan ja on koskettava tarina ihmiskohtaloista, mutta myös 1918 -kuvauksista kollektiivisin. Se saa katsojalta kyyneleet silmiin. Anneli Kannon romaanin sovittaa ja ohjaa Lauri Maijala. – Naisen historia on kirjoitettava näkyväksi. Voitettujen historia pala palalta, kohtalo kohtalolta tuotava julki, hän sanoo. Valtavan suositut esitykset jatkuvat syyskaudella. Ostrobotnian valosta Työväentalon varjoon Elli Tompuri tuli lavan eturiviin ja pokkasi minut tanssimaan Oskari Merikannon ”Kesäillan valssia” Dallapé –orkesterin tallenteen 1928 tahtiin. Mikä flaksi Ostrobotnialla! Olemme ”Stadi 1918 – Taistelu Helsingistä” näytelmän ensimmäisessä osan ”Valkoisten voitto” loppulaulussa. Arvokkaiden muotokuvien alla meille esiintyy valkoinen kulttuuriväki voitonjuhlissa Reetta Ristimäen ohjaamassa musiikkipainotteisessa kuvaelmassa. Sekalaisessa seurakunnassa ovat mm. kirjailija Juhani Aho ja senaattori Kyösti Kallio. Nuoret opiskelijat ovat innolla mukana juhlissa. Elina Mustonen esittää vaikuttavasti illan juontajaa, näyttelijä-lausuja Elli Tompuria. Jakson keskeiseksi juonteeksi on käsikirjoitettu Eino Leinon rakkausmurheet entisen heilan L. Onervan ja Aino Kallaksen kanssa. Asetelma on hauska, mutta pääteemaan nähden aika joutava. Nuori näyttelijä Otto Pilli esittää Leinoa näköisesti kasvojen pönötystä myöten. Johanna Ahonen on temperamenttinen Onerva; nuori Fikrete Miftari on ihastuttava Kallas. Jakson dramaattinen huippu syntyy, kun kyypparia esittävä Miro Apostolakis äityy tarjoilijannöyristelyn sijasta yhteiskunnalliseen julistukseen kapinan syistä. Musiikki ja laulut sujuvat Ostrobotnialla hienosti. Muuten näemme liikaa patsastelua ajan julkkishahmojen liepeillä. Bussi kuljettaa meidät läpi keskustan valkoisten voitonjuhlasta ”Punaisten tappio” –osuuteen Työväentalolle. Historiaselostus bussireitin varren tapahtumista on informatiivinen. Talon ulkopuolella kohtaamme nälkäisiä avunpyytäjiä. Sisärappusilla on vastassa esiintyjiä ja Koiton kuoron jäseniä. Sirpa Riuttalan ohjaama osuus on paljon draamallisempi, perinteisempi aatenäytelmä sodan loppuvaiheen tragediasta. Punaiset ovat jo antautumassa, mutta Pietarista tullut agitaattori Kiviranta, jota Anne Tastula esittää valtavan vahvasti, puhuu heidät jatkamaan toivotonta sotaa. Esityksen toiseksi keskushahmoksi nousee Linda Jaserin esittämä punainen nuori nainen Alma. Näyttelijäsuoritus kasvaa hienosti draaman mukana. Laulut ja draama Työväentalon Juho Rissanen –salin suurten suomalaista työtä kuvaavien taulujen edessä on ovat erittäin vaikuttavia. Lopuksi pommi räjähtää, ja koko huone tuntuu tärisevän liitoksissaan. ”Valosta varjoon” -idea toimii kahden esityspaikan yhdistelmänä. PS. Korjauksena edelliseen lehteen kerron, että Laulavan Unionin haitarissa oli Harri Kuusijärvi, ei Niko Kumpuvaara. Tosin vain päälakea näkyi. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 22-23 Kuvataide Risto Kolanen Helluntain kuvataide Maja Breife ja Hans-Peter Schütte teoksen Haikara, joka ei osannut pitää nokkaansa kiinni vieressä. Galleria Lapinlahden näyttely käsittelee pariskunnan lapsettomuutta. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Olga Seppänen (oik.) ja kuvanveistäjä NipA Nissinen, taustalla on Olgan maalaus Takapihan kaunottaret ja Nipalla kädessä Nainen myrskyssä –niminen pronssiveistos Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Aira Keinänen 200 vuoden kaipuu -näyttelyssä teoksen Maan uni edessä galleria Rantakasarmissa 10.6. saakka. Kuva: Hannele Salminen. Taidegraafikko Miina Laine on monotypiateoksensa vieressä sarjasta Crossing (2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jukka Siikala yhdessä Samsung – teoksensa kanssa Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteen maisteriohjelmasta valmistuvan Johanna Laakkosen Laskoksia –teos myytiin heti avajaisissa Exhibition Laboratoryssa. Kuva: Raimo Granberg. ? Galleria Pirkko-Liisa Topelius vietti 9.5. gallerian 30-vuotisjuhlaa, joka on jo aika paljon. Juhlanäyttely kesti 27.5. asti. Taiteilijoiden puolesta Kalle Hamm esitti onnittelut gallerialle ja työntekijöille. Topeliuksessa on aina mukava tunnelma. Kun kevät toi gallerioiden kuolemia, on välillä mukava juhlia jatkuvuutta. Jäljelle jää tarina Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1, esittelee Aino Keinäsen ”200 000 vuoden kaipuu” –maalauksia. Nimi viittaa ihmisen aikaa, joka on kestänyt maailmassa. – Minua motivoi oma sammumaton mutta myönteinen kaipuun tunne jonkinlaiseen täydelliseen ykseyteen, jota en osaa sanallistaa. Se muistutti minua oman lapsuuteni sanoittamattomista näkymistä. Taiteilija lähti hakemaan aineksia sen kuvailemiseen kaukaa muinaisten ihmisten maailmasta, jossa sanoja käytettiin paljon vähemmän kuin nykyään. – Vaikka emme koskaan kykenisi löytämään yhteisiä sanoja kaipuumme kohteelle, kaipuu tunneyhdistää meitä toisiimme ja myös kaikkiin joskus eläneisiin ihmisiin. Ja joka kerta kun kaikki on mennyt, tärkeintä on jäljelle jäävä tarina. Se punotaan kankaaksi ja uskotaan seuraaville, hän runoilee. Vedos rakentaa seuraavaa Miina Laineen näyttelyn nimi ”Uoma” viittaa ilmateihin, poukkoileviin polkuihin ja väyliin, joita pitkin mielemme ja elämä kulkevat. Taiteilija käsittelee aihetta henkisenä sekä fyysisenä tapahtumana. – Työskennellessäni en ole käyttänyt apuna luonnoksia tai suoraa havaintoa, enkä näin ollen pyrikään esittävyyteen, vaan välittämään kokemuksen, tunteen. Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, tuo esille taiteilijan monotypia-tekniikkaa, joka ilmentää liikettä ja liikesarjoja, se myös mahdollistaa ekspressiivisen maalauksen ja perinteisen painomenetelmän yhdistämisen. Laineella vedos rakentaa aina seuraavaa, toisinaan muodostaen sarjan ja jatkumon vedosten välille, ensimmäisen vedoksen häivähdys saattaa näkyä vielä viidennessäkin vedoksessa. – Erityisesti minua viehättää liike ja erilaiset elämän rytmit. Pahaenteistä laatua Tm•galleria, Erottajankatu 9, esittelee Jukka Siikalan ”Sinister Quality” -näyttelyn, jossa teokset toimivat ”jännitteisinä alustoina sisäsiittoiselle mutatoitumiselle”: – Imu. Pakkomielle. Ei sanomaa, ei empatiaa. Ekstaattinen pahoinvointi. Keskipolven kuvataiteilijan edelliset yksityisnäyttelyt olivat Confession V, Lontoossa 2012 ja Galleria Katariinassa 2009. Hän on toteuttanut useita videoteoksia, performansseja ja installaatioita Suomessa ja ulkomailla. Retrospektiivinen taidekirja ”Ecstatic Nausea” ilmestyy lontoolaisen Infinity Land Press –kustantamon julkaisemana 2018. Siikala on varsin ilmiömäinen taiteilija, joka teki huomiota herättävän panoksen ”anti-sosiaalinen realismi” -taidekirjaan. Hänen kuvissaan on seksuaalista brutaalisuutta “täydellisen teloittavaan” tyyliin. Syksyllä 2017 hän teki ”Muumilaakson tuolla puolen” -kokoelmaksi kymmenen hopeagelatiiniprinttiä, jotka käytetään saatavilla olevien mustavalkoisten kalvojen ja painopapereiden kanssa. Kuvataideakatemian kasvatit levittäytyvät Kuvan Kevät on Taideyliopiston Kuvataideakatemian järjestämä vuotuinen lopputyönäyttely, johon osallistuu kuvataiteen maisteriksi valmistuneet taiteilijat neljältä opetusalueelta (maalaus, kuvanveisto, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet). Paikkoina ovat näyttelytilat Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36 ja Project Room, Lönnrotinkatu 35 sekä entinen Amos Andersonin taidemuseo, Yrjönkatu 27. Kolmisenkymmentä osallistujaa levittäytyy lopputöillään siis hyvin laajalle alueelle. Tuuli Kerätär on esillä ”Slumber” -teoksellaan Amos Andersonilla. Kuvataideakatemia lunasti teoksen taidekokoelmaansa. Essi Kuokkanen sai Helsingin Saskia ry:n myöntämän 1500 €:n arvoisen stipendin. Hänen teoksensa ”There´s no word for a man who doesn´t come back” löytyy Exhibition Laboratorysta. Johanna Laakkosen Laskoksia –teos myytiin heti avajaisissa Exhibition Laboratoryssa. Lapsettomuudesta syntyy taidetta Maja Breifen ja Hans-Peter Schutten näyttely ”Sen pituinen se” Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdenpolku 1, on hyvin henkilökohtainen. Se käsittelee lapsettomuutta, joka koitui pariskunnan osaksi huolimatta lukuisista yrityksistä muodostaa perhe. – Ensimmäiset yrityksemme sijoittuvat vuodelle 2006 ja adoptiolupa umpeutui vuonna 2016. Näyttelyn teokset ovat yrityksiä muodostaa jotakin tästä kymmenestä vuodesta. Heille tietty aika on ohi, tietyt unelmat ovat mennyttä. He haluavat silti katsoa tilannetta kaihon, surun ja pettymyksen lisäksi realistisesti sattumana, huumorin keinoin tai uutena avauksena johonkin muuhun. – Meille lapsettomuus ei ollut valinta ja aiheeseen liittyy paljon tunteita ja ajatuksia, joiden puiminen ja läpikäyminen vie aikaa. Naisen valoisat hetket Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, pitää kuvanveistäjä NipA Nissisen ja kuvataiteilija Olga Seppäsen yhteisnäyttelyä. Nissinen aloitti alaikäisenä Eila Hiltusen ateljee-apulaisena ja on Itä-Helsingin työväenopiston kokeilevan kuvanveiston kasvatti. Seppänen hakee valtavasti adjektiiveja kuvaamaan tavoitteitaan: Mystinen, Kohtalokas, Romanttinen, Verraton, Runon nainen… La Femme. Olga Seppänen maalaa öljyvärillä kankaalle tai vanerille, joskus puulle, koruille tai sekatekniikalla. Hän sanoo, että pieni ja hauras voi kestää suunnattoman painavia asioita. – Haluan kuvata töissäni naisia, jotka kantamuksistaan huolimatta säilyttävät valonsa kauneutensa ja mystisen olemuksensa. Maalaukseni ovat ikkuna näiden elämässämme läsnä olevien naisten valoisiin, onnellisiin hetkiin. Maiseman rajapinnalla Galleria Duetto, Kalevankatu 15, antaa tilaa Janne Laineen näyttelylle, joka pitää sisällään useita erilaisia teossarjoja. Hän tekee maisemakuvia, joissa me näemme kokonaisuuden. – Yksityiskohdat häipyvät ja maisema levittäytyy unenomaisen pelkistettynä ympärillemme. Välillä maisema verhoutuu sumuun, välillä jää peittää sen. Maisema näyttäytyy useissa teoksissa enemmän mielentilana kuin konkreettisena paikkana, Veikko Halmetoja sanoo. Näyttelyn pääteoksessa puut nousevat pääosaan suurikokoisessa panoraamassa. Laineen metsä koostuu yksitellen kuvatuista yksityiskohtaisista puista. Katsoja näkee puut oksien tarkkuudella. Kauniit puut muodostavat satumaisen metsän, jonka lomaan haluaisi samoamaan. Ihminen häviää meteliin Tiketti Galleria, Urho Kekkosen katu 4-6, näyttää Sampsa Sarparannan teoksia. Hän teki 20 vuoden uran No Shame -punkyhtyeen laulaja-lauluntekijänä. Bändin jälkeen syntyi idea, että taulujenkin kanssa voi kiertää maakuntia. Kuvataiteilijana häntä on tituleerattu ”punk-asennetta huokuvaksi Edelfeldtin perilliseksi”. Ensimmäinen näyttely ”Kerran olimme kauniita” oli esillä syksyllä 2015. Nytkin jatkuu ihmisyksilön kuvaaminen tässä digitalisaation, ikuisten leikkausten ja hullujen kuninkaiden ajassa. – Kaikkeen meteliin ja loputtomaan piipitykseen häviää ihminen liian helposti. Tuoreimmissa ”Ympäröivä todellisuus” -töissään Sarparanta pyrkii tuomaan esiin jotakin tämän kaiken vastakohdasta: vapaudesta, vaikka vain hetkellisestä tai vapauden illuusiosta. Maalaukset ovat suoria ja usein poliittisesti kantaaottavia ja provokatiivisia. Aiheisiin ovat kuuluneet niin Sudanin nälkää näkevät kuin Turun makeistehtaan irtisanotut työntekijätkin, myös henkilökuvat ja arkiset välähdykset taiteilijan lähipiiristä. Teksti: Risto Kolanen
13 Viikot 22-23 Merelliseen kaupunkiluontoon Mustikkamaan välinevuokraamon kautta Mustikkamaan Syötävä Puisto kaupungin nuorisopalveluille ? Mustikkamaalla vuodesta 2014 toimineen yhteisöllisen ja kaikille avoimen hyötykasvipuutarha Syötävän Puiston toiminta saa jatkoa, kun puisto siirtyy osaksi Helsingin kaupungin Nuorisopalvelujen tiloja ja toimintaa. Herttoniemen nuorisotyöyksikkö ottaa puiston hoitoonsa kesäkaudesta 2018 alkaen Syötävä Puisto on perustettu vuonna 2014 osana Maaseudun sivistysliiton (MSL) toteuttamaa Paikan tuntu -hanketta. Vuoden 2017 loppuun asti MSL organisoi ja järjesti rahoituksen Syötävän Puiston toimintaan. Puiston toiminta on kasvanut vuosi vuodelta; kävijämäärät ja talkoolaisjoukot ovat kasvaneet ja kurssit ja tapahtumat ovat olleet täynnä. Isoisän sillan avaaminen vuonna 2016 puhkaisi urbaanin kevyenliikenteen reitin suoraan Helsingin ydinkeskustasta Syötävän Puiston Isoisän torpan pihalle. Vuoden 2017 lopulla MSL vetäytyi toiminnan järjestämisvastuusta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan Nuorisopalvelut siirtyy toiminnan jatkajaksi toukokuussa 2018. Käytännössä toimintaa organisoi Herttoniemen nuorisotyöyksikkö yhdessä ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön kanssa. MSL jatkaa toiminnassa mielellään mukana kumppanina, ratkaisusta helpottuneena ja onnellisena, lupaa MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen. Nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatkan ja Herttoniemen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Sari Granön mukaan Nuorisopalveluissa nähtiin Syötävän Puiston tarjoamat mahdollisuudet avoimelle kansalaistoiminnalle ja haluttiin turvata toiminta myös jatkossa. Puisto mahdollistaa myös perinteisestä poikkeavia nuorisotyön muotoja. Vaikka toimintaa organisoidaan jatkossa Nuorisopalveluista käsin, säilyy aikuisten kansalaistoiminta kesäkauden 2018 ennallaan. – Haluamme turvata puutarhan talkootoiminnan toimijavaihdoksesta aiheutuLoppukesän tapahtumista tiedotetaan myöhemmin. Pääasiallisena tiedotuskanavana toimii Syötävä Puisto -facebook-sivu. – Kulttuurikahviloissa olisi hienoa jatkaa MSL:n Syötävään Puistoon kehittämää konseptia, jossa eri kansalaistoimijat järjestävät erilaisia teemallisia kulttuuritapahtumia kahvilatoiminnan lomaan. Kaikki on kuitenkin lopulta tapahtunut niin nopeasti, että emme tiedä onko tällä aikataululla realistista toivoa, että näitä eri kulttuuritoimijoita tälle kesälle löytyy. Olen kuitenkin toiveikas, koska puistolla on niin hieno historia, Granö miettii. Puistossa viljelyvastaavana työskennellyt ja toimessa vielä alkukesän ajan jatkava Pinja Sipari on hyvillään Nuorisopalveluiden roolista Syötävän Puiston toiminnassa. ”Olen tosi innoissani siitä, että Syötävän Puiston toiminta jatkuu entistäkin vakaammalla pohjalla ja toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti, sillä puistossa ympäristöineen on vielä monenlaista hyödyntämätöntä potentiaalia,” Sipari sanoo. ”On myös mukavaa saada entistä enemmän nuoria mukaan toimintaan, toivottavasti Syötävästä Puistosta kehittyy vielä vahvemmin kaikkien ja kaikenikäisten kaupunkilaisten kesäparatiisi. Sipari toivottaa tervetulleeksi talkoisiin myös kaupungin edustajat, johtajistoa myöten. ”Toivon, että toiminta säilyy kaikille avoimena ja että toiminnan arvo nähdään jatkossakin niin, että sen kehittämiseen ja ylläpitoon löytyy resursseja. Puutarhatoiminnan edut ja hyödyt on paljon helpompi ymmärtää lapion varresta käsin, kuin kokoushuoneessa,” Sipari uskoo. Kuva: Pinja Sipari Kuva: Pinja Sipari Kuva: Pinja Sipari van muutosvaiheen ajan ja etsimme uusia yhteistyökumppaneita toteuttamaan ja kehittämään toimintaa jatkossa” sanoo Granö ja toivoo yhteydenottoja ennen kaikkea järjestökentältä mutta myös kaupungin eri toimialoilta. ”Kun lähdimme tätä mahdollisuutta johdollemme esittämään, ajattelimme Nuorisopalveluiden suunnittelija Sari Nybäckin kanssa, että tämä olisi kyllä kiinnostava konkreettinen ja uudenlainen mahdollisuus yhdessä tekemiseen, myös oman toimialamme, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sisällä. Ja onhan tämä myös tärkeä avaus Nuorisopalveluilta Kulosaaren alueelle, jossa kaupungin nuorisotyö on toteutunut tähän asti joko kouluyhteistyönä tai lähialueiden nuorisotaloilla, Granö summaa. Syötävä Puisto on jatkossakin niin kaupunkilaisten, eri järjestöjen kuin koululaisryhmienkin käytössä. Toiminnan yksi erityinen arvo on ollut sen avoimuudessa. Tilaa ei ole lähdetty jakamaan perinteiseen tapaan eri ryhmille tai yksityisille ihmisille omiin toimintoihin, vaan tila on annettu käyttöön niille toimijoille, jotka haluavat järjestää puistossa kaikille avointa toimintaa. Viikoittaiset viljelytalkoot jatkuvat kesällä 2018 keskiviikkoisin alkaen 30.5. klo 17–20 ja jatkuvat syyskuun puoliväliin asti. Puistossa nähdään tulevana kesänä myös tutuksi tulleet kanat. Tavoitteena on, että kesäkuussa puistossa toimii nuorten ylläpitämä ekologinen kulttuurikahvila ja hävikkiruokakattauksia sekä erilaisia kulttuurisia työpajoja niiden yhteydessä. ? Marine Outdoors – uusi välinevuokraamo Helsingin Mustikkamaalla, vuokraa kajakkeja, kanootteja, SUP-lautoja, läskipyöriä sekä kalastusveneitä ja -välineitä. Vuokrattavana on monipuolinen valikoima kajakkeja perusmalleista kalastuskajakkeihin. Kaikki kajakit, kanootit, pyörät ja SUP-laudat ovat uusia. Vuokraamo sijaitsee Boatman Groupin telakalla, Mustikkamaantie 2, 00570 Helsinki. Välinevuokrauksen lisäksi Marine Outdoors järjestää koko kesän retkiä 15.5. alkaen: tiistaisin opastettuja melontaretkiä ja keskiviikkoisin fatbike-retkiä, lähtö klo 18. Alkukesällä startataan perjantaisin klo 20 eräoppaan kanssa yölinnunlaulu-melontaretkelle, viimeinen pe 15.6. Loppukesällä 20.7. –10.8. perjantaisin klo 21 alkaen opastettuja Helsinki By Night -melontaretkiä. Marine Outdoors on avoinna toukokuussa ti klo 13–18, ke–pe klo 13–20, la–su klo 10 –20, kesäkuun alusta alkaen ti–su klo 10– 20.00. Telakan ravintola La Plage avautuu 17.5. Marine Outdoors – Mustikkamaan välinevuokraamo toteutuu yhteistyössä KikkaPakka Oy:n, Welhonpesä Oy:n ja Boatman Groupin telakan kanssa. Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria ? Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2019-31.12.2023. Tehtävään oli aiehaussa 193 hakijaa, joista 33 kutsuttiin toiseen vaiheeseen. Valinnassa käytettiin vertaisarviointia, joka tehtiin neljässä tieteenalalähtöisessä paneelissa. Niiden mukaan hakijat olivat erittäin korkeatasoisia ja hyvin verkottuneita tutkijoita. Lopullisen valinnan teki Akatemian yleisjaosto paneelien ehdotusten pohjalta. Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää alansa kansainvälisesti arvostettu huippututkija, jonka tieteellisellä toiminnalla arvioidaan olevan merkittävää vaikuttavuutta tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan. A k a t e m i a p r o f e s s o r i n odotetaan edistävän merkittävästi tutkimusta ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Uudet akatemiaprofessorit ovat Lauri Aaltonen Helsingin yliopistosta, Anne Haila (-31.12.2022) Helsingin yliopistosta, Pekka Lappalainen Helsingin yliopistosta, Matti Lassas Helsingin yliopistosta, Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta, Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta, Anssi Peräkylä Helsingin yliopistosta, Olli Raitakari Turun yliopistosta, Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta ja Tapio Salmi Åbo Akademista. Valittujen tutkimusalat ovat syöpägenetiikka, sosiaalitieteet, soluja molekyylibiologia, sovellettu matematiikka, tiiviin aineen fysiikka, evoluutiobiologia, epidemiologia, teoreettinen fysiikka ja kemiallinen reaktiotekniikka. Lauri Aaltonen pyrkii lisäämään tietämystä perimän toiminnasta syövässä tutkimalla suomalaisesta väestöstä ainutlaatuisia potilasryhmiä, kuten syövän suvuttaista keskittymistä ja potilaita, joita ympäristö altistaa samankaltaisesti. Anne Haila etsii uudenlaisia ratkaisuja kaupungistumisen aiheuttamille ongelmille, joita ovat kohoava maanhinta, maakeinottelu, asumisen kalleus ja yhteisöjen hajoaminen. Pekka Lappalainen tutkii rakennebiologian, biokemian ja solubiologian menetelmin, miten kaksi keskeistä aktiinia sitovaa proteiinia nopeuttavat aktiinisäikeiden purkautumista ja aktiinimolekyylien kierrätystä soluissa. Matti Lassas tutkii inversio-ongelmia, joilla yleensä tarkoitetaan tuntemattomien rakenteiden selvittämistä epäsuorilla mittauksilla. Sovelluksilla tähdätään muun muassa erilaisten aivohalvaustyyppien tunnistamiseen ja maanalaisten luonnonvarojen kartoitukseen. Peter Liljerothtutkii keinotekoisia designer-materiaaleja, jotka rakennetaan joko atomi kerrallaan käyttäen mikroskooppisia tekniikoita tai hyödyntäen molekyylien itsejärjestäytymistä. Päämääränä on luoda materiaaleja, joiden sähköisiä ominaisuuksia voidaan muokata halutusti. Johanna Mappes tutkii eläinten signalointia ja kommunikointia, kuten miten eliöt sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön, mitä evolutiivisia seurauksia on petojen katoamisesta, miten fenotyyppinen vaihtelu pysyy populaatioissa ja mikä on kommunikoinnin merkitys lajiutumisprosesseihin. Anssi Peräkylä selvittää, miten vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden narsistiset ongelmat, kuten haavoittuvuuden ja grandiositeetin välillä vaihteleva itsekokemus, muokkaavat sosiaalista vuorovaikutusta. Olli Raitakari tutkii, onko vanhempien altistuminen tietyille riskitekijöille, kuten tupakansavu, ympäristömyrkyt, psykososiaalinen stressi, yhteydessä jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien välityksellä. Kari Rummukainen tutkii gravitaatioaaltoja, jotka syntyivät kahden mustan aukon törmäyksessä. Vuonna 2034 avaruuteen lähetettävän gravitaatioaaltoteleskooppi LISA:n vaatimustenmäärittely kuuluu myös hänen tutkimukseensa. Tapio Salmen tutkimusteemana on öljyä korvaavien puusta tuotettavien raaka-aineiden kehittäminen. Tutkimuskysymykset liittyvät kemiallisten reaktioiden, erityisesti katalyysin mallintamiseen ja tehostamiseen.
14 Viikot 22-23 ? Lähes kaksituhatta innokasta lasta ja nuorta ympäri Suomen osallistui omilla elokuvillaan tuotantoyhtiö Amazementin järjestämään vuosittaiseen valtakunnalliseen Kaikki kuvaa –elokuvakilpailuun. Kuudetta kertaa järjestettyyn kilpailuun saapui yhteensä 254 elokuvaa kaikista maakunnista ympäri Suomen. Kilpasarjojen finalistit palkittiin lauantaina 19.5. järjestetyssä gaalatilaisuudessa Helsingissä. Kilpailun pääteema oli ystävyys, jota piti jollain tavalla käsitellä kaikissa kilpailuelokuvissa. Nuoret lähestyivät teemaa ihailtavan monipuolisesti. Yksittäinen toistuva aihe oli kuitenkin koulukiusaaminen, joka selvästi koskettaa nuoria läpi maan. Ryhmästä ulkopuoliseksi jääminen ja yksinäisyys ovat ystävyyden kääntöpuolia, joita elokuvissa käsiteltiin nimenomaan nuorten näkökulmasta. Kilpailuun osallistuneet 8–15-vuotiaat mittelivät viidessä eri sarjassa. Fiktiosarjan voittajaksi näyttelijä Krista Kosonen valitsi juupajokelaisen nuorisomuotia käsittelevän kekseliään mykkäelokuvan Yksinäinen Albert. Dokumenttisarjassa ohjaaja Mia Halme palkitsi kuopiolaisen tyttökaksikon nuorten ja vanhusten näkökulmia yhdistäneen teoksen Ystävyyden kaava. Musiikkija harrastevideoiden sarjassa Hydraulic Press Channel –YouTube-kanavan Anni ja Lauri Vuohensilta nostivat kärkeen korttitaituruutta Kiasman arkkitehtuuriin liittäneen helsinkiläisteoksen Neoteric: A Lone Cardist. Animaatiosarjassa ohjaaja Kari Juusonen valitsi voittajaksi kilpailun kolminkertaisen finalistin elokuvan Ystävyyden keinu. 16–19-vuotiaille suunnatun nuorisosarjan voitti loistokas ja ammattimainen tamperelaistyttöjen tanssielokuva POST-IT. Kilpailussa annettiin myös ystävyyspalkinto, jolla palkittiin parhaiten kilpailun pääteemaa käsitellyt elokuva. Palkinnon voitti finalistien ulkopuolelta kirkkonummelaisen ryhmän musiikkivideo Yhdessä eteenpäin vahvan sanomansa ansiosta. Lisäksi yleisö äänesti suosikkinsa. Kilpailun historian suurimmalla äänimäärällä yleisön suosikkielokuvaksi nousi torniolainen Meidän Olli, koskettava dokumentti aivokasvaimen kanssa kamppailevasta pojasta, jonka elämänasenteesta itse kukin voisi ottaa opikseen. Elokuva sijoittui toiseksi kilpailun dokumenttisarjassa. Kaikki kuvaa -kilpailu 2018 innosti mukaan lapsia ja nuoria kaikkialta Suomesta. Asukaslukuun suhteutettuna elokuvia saapui eniten Kymenlaaksosta, perässä seurasivat Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi. Väkilukuun nähden aktiivisimmat kunnat olivat Hailuoto ja Lapinjärvi. Määrällisesti elokuvia tehtiin eniten Uudellamaalla. Kaikki kilpailuun lähetetyt elokuvat ovat katsottavissa elokuvakasvatussivustolla www.kaikkikuvaa. fi sekä nuorten elokuvayhteisö Kelaamossa www.kelaamo.fi. Kuvat: Janne Aaltonen ja Amazement. Suomen parhaat nuoret elokuvantekijät 2018 Helsingissä on edelleen tuhansia asunnottomia ? Helsingin tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2017 arviointikertomuksessaan muun muassa asunnottomuutta, saattohoitoa, rakennushankkeiden toteutumista sekä hankintojen ohjausta ja valvontaa. Arviointikertomuksessa käsitellään yhteensä 17 aihetta ja esitetään 45 suositusta. Svenskspråkig pressmeddelande finns i bilagan. Press release in English is an attachement. Tarkastuslautakunta totesi, että pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan kymmenen vuoden vertailujaksolla. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuus on kasvanut. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvia piiloasunnottomia on noin kaksi kolmasosaa asunnottomista. Asunnottomien kokonaismäärä Helsingissä on yli 3 500. Asumisneuvontatoiminnalla on ollut merkittävä häätöjä vähentävä vaikutus. Tarkastuslautakunnan mielestä asumisneuvontatoiminnan riittävyys tulee turvata. Lautakunta havaitsi myös, ettei strategiaohjelman 2013–2016 mukaista toimialojen yhteistä suunnitelmaa asunnottomuuden vähentämiseksi ole laadittu eikä myöskään asumiskuntoutusohjelmaa psykiatriaja päihdepalveluissa ole tehty. Saattohoidon osaamista kehitettävä Saattohoitoa arvioidessaan lautakunta totesi, että saattohoito on laadukasta varsinkin vaativalla erityistasolla (HYKS) ja erityistasolla Suursuon sairaalassa ja kotisairaalassa. Perustason hoidossa osaaminen ja edellytykset kuitenkin vielä vaihtelevat. Kotihoidossa, palvelutaloissa, palveluasumisessa ja laitoksissa hoitajien ja lääkäreiden saattohoidon asiantuntemusta sekä yhteistyötä potilaiden ja omaisten kanssa tulee kehittää. Rakennushankkeissa ongelmana aikataulujen venyminen Lautakunta arvioi myös rakennushankkeiden toteutumista. Arvioinnissa havaittiin, että rakennushankkeiden kustannukset ylittävät arvioidun melko harvoin. Aikataulujen venyminen on sen sijaan yleisempää. Kustannuksia ja aikatauluja voitaisiin hallita paremmin panostamalla enemmän suunnitteluvaiheeseen. Eettiset periaatteet tutuksi hankintakoulutuksissa Hankintoihin liittyvässä arvioinnissa toteutettiin kysely, jonka perusteella havaittiin ylemmän tason esimiesten olevan alemman tason esimiehiä luottavaisempia siihen, että eettisiä periaatteita noudatetaan hankinnoissa. Esimieskoulutuksissa tulee huomioida sisäinen valvonta yhtenä koulutusaiheena ja liittää eettiset periaatteet osaksi hankintakoulutuksia. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että työntekijöillä on turvallinen ilmapiiri tuoda esiin väärinkäytösepäilyjä. Arviointikertomus valtuustoon käsittelyyn 20.6. Tarkastuslautakunta on kuntalain mukaan välittömästi kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida, miten valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2017 arviointikertomuksen 10.4.2018 ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 20.6.2018. Valokuvanäyttely: Värit ja varjot vastakkain Kallion lukio remonttiin ? Kallion lukio Porthaninkadulla aiotaan remontoida, kustannusarvio on näillä näkymin reilut 12 miljoonaa euroa. Koulu toimii tätä näkyä vuonna 1928 valmistuneessa Väinö Vähäkallion suunnittelemassa, vuonna 1957 laajennetussa rakennuksessa. Koulu käyttää lisäksi Pengerkatu 5:ssä sijaitsevia tiloja yhdessä Helsingin kuvataidelukion kanssa. Nämä tilat eivät sisälly remonttihankkeeseen. Kallion lukion pihan puolelle suunnitellaan myös laajennusosaa, aikataulun mukaan remontti alkaisi 2019 ja valmistumisajankohta olisi joulukuu 2020. ? Milloin: 5.kesäkuuta 2.heinäkuuta 2018 Aukioloajat: Ma-Pe 9-21, La 9-19, Su 11-18 Paikka: Cafe Aalto (http://cafeaalto.fi/). Akateeminen kirjakauppa, 2.krs, Pohjoisesplanadi 39, 00100, Helsinki. Ilmainen sisäänpääsy! Valokuvanäyttely esittelee luonnosta löytyviä asetelmia, tapettimaisia kuvioita ja muotoja, joiden vahvoja värisävyjä auringonvalo ja syvät varjot korostavat. Otoksia yhdistävät selkeät linjat, luonnollisten elementtien tuntu, sekä värien ja varjojen toisiaan täydentävä kontrasti. Näyttely koostuu kymmenestä valokuvateoksesta. Teokset ovat 70x46cm kokoisia, alumiinikomposiitille tulostettuja vedoksia. Näyttelyn teokset ovat myös myynnissä. Tiedustelut: sjaakkolaphotography@ gmail.com Avajaisia ei järjestetä. Valokuvaaja on paikalla vain jos siitä on sovittu ennakkoon. Friskis&Svettiksen Kaivopuiston ilmaisjumpat alkavat 5.6. ? Liikuntaseura Friskis&Svettiksen kesäkausi tarjoaa puistoja sisäjumppia sekä juoksuja ja kävelyjä koko kesän ajan. Supersuosittu Kaivarin puistojumppakausi käynnistyy tiistaina 5.6. klo 18.00, ja siitä lähtien Kaivarissa jumpataan joka tiistai ja torstai klo 18.00 elokuun loppuun asti. Friskis-jumppaa on tarjolla Kaivarissa myös Helsinki-päivänä 12.6. klo 18.00-19.00, jolloin jumpataan Helsinki-aiheisen musiikin tahtiin. Friskis-kesän sisäliikuntaa on tarjolla Arabiassa (F&S-sali Arabia, Hämeentie 153 C) sunnuntaista torstaihin sekä Haagassa (Haagan pelastusasema, Vanha Turun maantie 2) maanantaisin ja torstaisin. Sisäliikuntaohjelma vaihtelee viikoittain: ohjelmassa on jumpan lisäksi joogaa, niveliä helliviä Flex ja Flex soft -tunteja, tanssia sekä Power Hour ja Barbell -tunteja. Eläintarhan maksuttomat sauvakävelyja juoksulenkit starttaavat maanantai-iltaisin, Arabian viikoittain vaihtelevat lenkit joka keskiviikko heinäkuuta lukuun ottamatta, jolloin ohjaajat ovat kesätauolla. Uimastadionilta lähdetään aamulenkille noin joka toinen perjantai klo 7.00. Osallistuminen Arabian ja Uimastadionin lenkeille on maksullista. Koko kesän kattava liikuntakortti maksaa vain 60,00 euroa, kesän ulkoliikuntakortti 20,00 euroa. Liikuntakortin osto ja käyttö edellyttävät voimassa olevaa jäsenyyttä; jäsenmaksu on 12,00 euroa/kalenterivuosi. Lisätietoja korttija muista maksuista sekä kesän aikataulu löytyvät verkkosivuiltamme. Cooperin testi on yksi parhaista aerobisen kunnon mittareista ja varsin yksinkertainen toteuttaa: tarvitsee vain juosta 12 minuutissa niin pitkälle kuin jaksaa ja ennättää. Friskis&Svettis järjestää Cooperin testin Eläintarhan kentällä torstaina 14.6. Alkulämmittely alkaa klo 18.30, testi noin klo 19.00. F&S Cooper on jäsenetu eli mukaan pääsee jäsenkortilla. Muilta osallistujilta perimme kertamaksun 12,00 euroa.
15 Viikot 22-23 Kuva: Kiki Ylimutka Kuva: Kiki Ylimutka Kuva: Kiki Ylimutka Kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Helsingin vanhassa kaupungissa ? Kesällä 2018 toista kertaa järjestettävä Helsinki Chamber Music Festival (4.7.–7.7.2018) elävöittää Helsingin kesän tapahtumatarjontaa sekä esittelee suomalaista musiikkiosaamista turisteille ja Helsingissä kesäänsä viettäville kaupunkilaisille. Vuosittainen festivaali tarjoaa kuulijoilleen elämyksiä konserttipaikkojen lisäksi keskustaalueen kahviloissa ja ulkolavoilla. Festivaalin taiteellisina johtajina toimivat viulisti KreetaJulia Heikkilä ja sellisti Jaani Helander. Festivaalin päämääränä on uudistaa ja raikastaa konserttikulttuuria, madaltaa kynnystä tulla konserttiin sekä houkutella yleisöön myös kokemattomampia klassisen musiikin kuuntelijoita. Festivaaliohjelman suunnittelussa genrerajojen vetäminen ei ole oleellista, vaikkakin ohjelmiston rungon muodostaa klassinen kamarimusiikki. Tarjoamme yleisölle ohjelmistoa, joka taiteellisesta kunnianhimostaan huolimatta on helposti lähestyttävää. Festivaali kutsuu joka vuosi ulkomaalaisia taiteilijoita esiintymään, kokoaa yhteen suomalaisia huippumuusikoita sekä nostaa esiin nuoria taiteilijoita. Festivaali tarjoaa klassisen musiikin elämyksiä urbaaneille musiikin ystäville ajankohtana, jolloin Suomen kesäiset kamarimusiikkijuhlat keskittyvät maakuntiin. Heinäkuussa suuret musiikki-instituutiot viettävät kesälomiaan, ja samaan aikaan pääkaupunki kuhisee matkailijoita Suomesta ja ulkomailta. Festivaali toivottaakin tervetulleiksi niin kamarimusiikin rakastajat ja kulttuurin suurkuluttajat kuin satunnaiset ohikulkijatkin. Vuoden 2017 festivaali oli yleisömenestys tarjoten korkeatasoista kamarimusiikkia ja mieleenpainuvia konserttielämyksiä tunnelmallisessa ilmapiirissä. Tulevan kesän festivaali laajentuu nelipäiväiseksi ja tänä vuonna konsertteja järjestetään viime vuoden tapaan monipuolisesti eri tapahtumapaikoissa kuten Kansalliskirjaston Kupolisalissa, Espan lavalla, Balderin salissa sekä Café Engelissä. Taiteilijakaartiin kuuluvat viulistit Marie RadauerPlank, Siljamari Heikinheimo ja Linda Bärlund, alttoviulistit Ivan Zecevic ja Adam Newman, sellistit Alexandre Castro-Balbi sekä taiteellinen johtaja Jaani Helander, pianisti Danor Quinteros, kitaristi Ismo Eskelinen, harmonikkataiteilija Janne Rättyä, kontrabasisti Teemu Kauppinen sekä uuteen Young Artists-ohjelmaan kuuluvat nuoret tähdet, viulistit Abel Puustinen ja Essi Höglund. Tämän vuoden konserttiohjelmaa on rikastutettu puhallinsoitinmusiikilla toimimalla yhteistyössä Helsinki Winds Festivalin kanssa. Ohjelma koostuu mm. iki-ihanista kamarimusiikkihelmistä Suomenlinnan kirkossa, venäläisen musiikin illasta Tuomiokirkon kryptassa, Beethoven-teemakonsertista Kaupungintalolla sekä tangonystäville on tarjolla klassista tangomusiikkia Saksalaisessa kirkossa. Festivaali huipentuu argentiinalaisia ja suomalaisia sävellyksiä yhdistelevässä päätöskonsertissamme Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa kohtaavat tanssi ja musiikki. Festivaalin ohjelma kokonaisuudessaan: www.helsinkichamber.com/ohjelma-2018/ Suomalaisuus vahva viitekehys koulutuksen kentässä ? Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla. Helsingin yliopistossa tarkastettava Tuija Itkosen väitös katsoo kriittisesti pintaa syvemmälle suomalaiseen näkemykseen oikeudenmukaisuudesta, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta. Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden haaste Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu ja moniarvoistuu kiihtyvää tahtia. Sen myötä päättäjät, opettajat, koulut ja koulutus kaikilla asteilla yrittävät pysyä mukana muutoksessa. Hyvistä yrityksistä huolimatta, maahanmuuttajataustaisten, kuten myös monien sosiaalisten, etnisten, uskonnollisten ja eri kielellisten ryhmien edustajien koulutuspolut ovat haasteellisia. Syrjäytyneitä nuoria on yhä enemmän ja mm. erot tyttöjen ja poikien koulutuksessa ovat suuria. Itkonen tutkii, miten suomalaisuus viitekehyksenä vaikuttaa koulutuksen toimijoihin, näkemyksiin ja konteksteihin, ja miten suomalaisuutta voidaan käsitteenä purkaa kasvatuksen kentässä. Monitahoinen tutkimusaineisto koostui suomalaista koulutusta käsittelevästä kirjasta ja dokumentista, ammatillisten opettajien kommunikoinnista monimuotoisuudesta, opettajaksi opiskelevien suhteesta suomalaisuuteen sekä erilaisuuden käsittelystä suomalaisissa aapiskirjoissa. Suomalaisuus myyttinen ja paras Tulosten valossa suomalaisuus näyttäytyy nostalgisena ja myyttisenä. Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisuuden viitekehys tulkitsee kaunistellusti. Osassa tutkimukseen osallistuneiden opettajien kommunikoinnissa ilmeni asenteellista tai jopa rasisitista ajattelua monimuotoisuudesta. Niissä korostui suomalaisuuden ja länsimaisuuden erinomaisuus ja erityisyys. Tulosten mukaan suomalaisuus on vahva viitekehys, joka ohjaa opettajan ammatillista ajatusmaailmaa. Se välittyy meille kasvatuksen ja koulutuksen kautta. Pidämme monia asioita itsestäänselvyyksinä. Varhain opitut, sisäistetyt ajatusja toimintamallit siitä, miten kukin mieltää yhteisönsä ja siihen kuulumisen ovat osa opettajien ja oppilaiden sosiaalista mielenmaisemaa. Nämä mallit ylläpitävät jo olemassaolevia ennakkoasenteita. Alitajuisina ja refleksinomaisina ne saattavat tuottaa myös uusia asenteita erilaisuutta kohtaan. Syntyy vastakkaisia ja poissulkevia rajanvetoja, jotka koulutuksen arjessa ja rakenteissa saattavat tuottaa puolueellisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Opettajissa ne voivat tuottaa identiteettejä lukitsevaa ajattelua ja luokittelua perustuen etnisyyteen, kansallisuuteen tai muihin vastaaviin rajauksiin. Interkulttuuristen kompetenssien odotetaan tarjoavan nopeita ratkaisuja hankaliin tilanteisiin opetustyössä. Erityisesti opettajat ja opettajaksi opiskelevat tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuksia tarkastella sisäänrakennettuja ajatusmalleja suomalaisuudesta. Opettajat ovat liian kuormitettuja ja yksin haasteidensa kanssa. Itkosen mukaan oppilaitosten, opettajakoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen tulisi huomioda tämä. Samaa mystifioitua suomalaisuutta löytyi myös tutkituissa aapisissa ja suomalaiseen koulutukseen liittyvissä kaupallisissa tuotteissa. Sekä kirjassa että dokumentissa ’vieraus’ häivytetään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja erinomaisuutta korostavan viestin taakse. Monikulttuurisuus tai kansainvälisyys näyttäytyy suomalaisissa aapisissa usein eksoottisena: ’vieraan’ oletetaan sulautuvan suomalaisuuteen. Oppikirjoja kirjoittavien ja niitä kustantavien tahojen tulisi pohtia kriittisemmin suomalaisuutta ja sitä, miten se vaikuttaa päätöksiin teksteistä, kuvista ja lopulta julkaisemisesta. Erityinen vastuu on myös tahoilla, jotka tuottavat suomalaista koulutusta käsitteleviä tieteellisiä ja kaupallisia tuotteita. Kohti eettisyyttä ja dialogia Suomalaisuus viitekehyksenä tuottaa myös hyvää. Monet opettajat ovat sisäistäneet työhönsä liittyvät eettiset arvot ja haluavat tehdä työnsä paremmin. Opettajien omakohtainen reflektointi ja siinä tunnistettava eettisesti välittävä ja oikeudenmukaisuutta edistävä ajattelu sai Itkosen pohtimaan siirtymää kohti eettisyyttä, joka pyrkisi vähentämään poissulkevia rajanvetoja. Tätä siirtymää Itkonen käsitteellistää kriittisen ja refleksiivisen interkulttuurisuuden näkökulmasta. Lisäksi väitös soveltaa ja havainnollistaa intertekstuaalista metodia, joka luo dialogisen tilan tutkia kirjoitettujen, auditiivisten, visuaalisten, kinesteettisten ym. tekstien välistä vuorovaikutusta. Pedagogisena välineenä metodi mahdollistaa mm. piilomerkitysten löytämisen kansallisten narratiivien taustalla ja niiden kriittisen tarkastelun. Metodi mahdollistaa myös uusien ja moniulotteisempien merkitysten tuottamisen.
16 Viikot 22-23 Kirja-arvostelu Marskin ”kömpelö kirurgi” Brofeldt ? Mielenkiintoisen lisän erilaisten henkilömuistelmien kirjavaan kirjakokoelmaan tuo lääkäri Kati Juvan tuore kirja ”Marskin luottokirurgi ” ( Into 2018 ). Kati Juva kirjoittaa isoisästään, lääkäri . Simo Brofeldtista, joka oli Mannerheimin luottolääkäri. Brofeldt eli vuosina 1892-1942, joten Kati Juvalla ei ole omakohtaisia kokemuksia isoisästään, mutta on ansiokkaasti tutkinut, ottanut selvää sukunsa vaiheista ja jo 49-vuotiaana kuolleen isoisän toiminnasta. Kirja on kulttuurihistoriallisesti arvokas teos, vaikka ei kovin syvälle Brofeltin persoonaan pääsekään. Kulttuurisukua Brofeldtin suku oli pappisja lehtimiessukua, Helsingin Norssista ylioppilaaksi päässyt Simo oli suvun ensimmäinen lääketieteen opiskelija. Simon setä oli kirjailija Juhani Aho. Kati Juva kuvaa kirjassaan erinomaisesti isoisänsä suvun ja ystävien kautta sitä helsinkiläistä vauraan porvariston elämänpiiriä, tapoja , jossa kartanot, kesäpaikat , ulkomaanmatkat , autot , palvelijat olivat normaalia elämänmuotoa 1920-luvun helsinkiläisen lääkäri-,pappis-, opettajayläluokan keskuudessa. Aviopuolisotkin valittiin sopivasti samasta yhteiskuntaluokasta . Lääkärillä yksityisvastaanoton pitäminen kotona kuului varsinaisen lääkäritoimen ”sivuhommiin”, niin myös Simo Brofeldtilla. Brofeldt toimi pitkään Helsingissä Kirurgisen Sairaalan ,”Kirran” lääkärinä. Tutkija ja julkaisija Simo Brofeldt oli jo nuorena ahkera lääketieteen tutkija ja kirjoittaja. Lisäksi hän oli aktiivinen lääkärien erilaisessa järjestötoiminnassa ja erityisesti vuoden 1918 valkoiset sotainvalidit olivat lähellä hänen toimintapiiriään. Invalidien kuntouttamisen Brofeldt näki paitsi mahdolliseksi myös hyödylliseksi. Koko lääkäriuransa Brofeldt oli eri tehtävissä organisoimassa sairaanhoitoa, asiantuntijana erilaisissa komiteoissa ja työryhmissä. Brofeldtin suurin merkitys lääkärinä lieneekin juuri erilaisten organisaatioiden alullepanijana,luojana . ”Kömpelö kirurgi ” Kati Juva on kerännyt lääkärikollegojen arvioita isoisästään. Ne eivät ole Simo Brofeldtin kirurgisista taidoista kovin mairittelevia. Professori Tapani Havia totesi luennossaan Simo Brofeldtin taidoista ”...kirurgikäsityöläisenä Simo Brofeldt ei ollut virtuoosi, pikemminkin kömpelö ”. Simon oppilas Matti Sulamaa muistelee esimiestään ”.. hän ei ilmeisesti koskaan ehtinyt perehtyä leikkaustekniikan yksityiskohtiin, joten häntä pidettiin yleisesti huonona leikkaajana ...”. Brofeldt ja Mannerheim Simo Brofeldt oli hyvin aktiivinen Suomen Punaisen Ristin, SPR:n, sairaalan suunnittelussa ja rakentamisessa Helsinkiin. SPR:n puheenjohtajana taas toimi Mannerheim, joka arvosti suuresti Brofeldtia. Brofeldtista tuli Mannerheimin luottolääkäri. Jatkosodan aikana Brofeldt syyskuussa 1941 uhkarohkeasti lensi mottiin jääneiden suomalaisjoukkojen avuksi tuoden tuiki tarpeellista lääkehuoltoa ja leikkausapua pahasti haavoittuneille sotilaille. Tätä ainutlaatuista urotyötä kirja kuvaa ansiokkaasti. Brofeldtin ansiokas toiminta ei jäänyt huomaamatta, hänelle myönnettiin Mannerheim-ristin ritarin arvo, numero 19, ainoana lääkärinä ! Natsien kaveri Suomalaisessa 1920ja 1930-luvun yhteiskunnassa maamme viralliset kansainväliset suhteet keskittyivät eri aloilla Saksaan, urheilusta lääketieteeseen. Juvan kirjan mielenkiintoisin anti on Simo Brofeldtin läheiset ja lämpimät suhteet Saksan lääkäripiireihin, 1930-luvulla natsilääkäreihin. Oliko Juvan isoisä Brofeldt natsi vai ei ? Se ei kirjasta selvästi ilmene, mutta hänen läheisimmät saksalaiset lääkärikollegat kyllä olivat merkittäviä paitsi Hitlerin kolmannen tasavallan terveyshuollon johtopaikoilla, myös kansallissosialistisessa puolueessa. Brofeldtin perhetuttu Hellmut Haubold oli liittynyt natsipuolueeseen jo 1933. Toinen Brofeldtin ja muidenkin suomalaisten lääkärien hyvä ystävä Leonardo Conti oli kansallissosialisti, joka oli suunnittelemassa Aktion T4 -ohjelmaa, jossa 70 000 mielisairasta ja vammaista surmattiin. Conti hirttäytyi sellissään ennen sodan jälkeistä oikeudenkäyntiä. Juva mainitsee myös kaksi muuta Brofeldtin saksalaisystävää, lääkäriä, joiden ”terveydenhoitotoimet” sodan jälkeen paljastuivat mitä karmeimmalla tavalla. Myös nämä natsit päättivät päivänsä oman käden kautta. Kati Juvan kirja isoisästään on erittäin mielenkiintoinen, tarpeellinenkin teos. Pekka Hurme Kumpulan uimala voittaa kesämökin ? Kun Kumpulan maauimala avasi porttinsa odotetusti 13. toukokuuta, korkea paine oli asettumassa pitemmäksi aikaa Suomen ylle ja helleraja rikkoutui. Sunnuntaina Äitienpäivänä uimaan haluavien joukko heti aamusta iltaan oli jatkuva. Katkeamaton asiakaspaine kassoilla teki työntekijöistä työnsankareita. Heidän osansa oli hikinen. Toki kirkkaassa auringon paahteessa jonottaminen tunnista puoleentoista oli myös uuvuttavaa, mutta ne rasitukset haihtuivat heti, kun väki pääsi ihanien altaiden äärelle kaupunkilaisten kesäparatiisiin. Ilmoitetun tiedon mukaan avajaispäivänä Kumpiksessa oli polskijoita n. 2300. Moni perhe joutui kääntymään jonosta pois, mutta useimmat sinnittelivät henkilökunnan tarjoamien mehuja vesimukillisten ansiosta. Jonossa havaitsi, kuinka suomalaiset ovat rauhallisia ja rehtejä. Kukaan ei tunkenut, ei yrittänyt etuilla eikä pinnata. Ilman muuta monet pohtivat sitä, miten tilanne olisi pitänyt ennakoida. Ideoita oli ja ongelman ratkaisuja. Ideat olisi pitänyt ottaa talteen. Tehokkain lienee lipun myynti tai ostaminen etukäteen ja sivuportin käyttö… On aivan erilaista uida ulkona sinisen taivaan alla auringon lämmössä kuin sisällä uimahallissa. Kumpulan uimalan alueella oli samanlainen riemu kuin Viikissä silloin, kun siellä elukat laskettiin talven jälkeen navetasta laitumelle. Uimala sai tälle kesälle ilmojen haltialta loistavan startin. Uimastadionin kävijät pääsivät tällä kertaa aloittamaan avouimalakautensa Kumpulassa. Yleensä on ollut toisin päin. Monille kausikortin ostaneille helsinkiläiselle maauimaKumpulan avajaispäivänä väki jaksoi helteessä odottaa uimaan pääsyä veden ja mehun voimalla. Altaan äärellä oli sellainen tunnelma kuin talvea ei olisi ollutkaan. Kumpulaan on suunnitteilla uimahyppykoulutusta. Toukokuun hellejakso harvinaisen pitkä ? Sulkukorkeapaine ja vähitellen lämmennyt ilmamassa toivat Suomeen kuukauden 11. päivä alkaen helteitä, jotka jatkuivat seitsemän päivää. Vaikka hellettä mitataan toukokuussa lähes vuosittain, oli helleputki harvinaisen pitkä ja laaja. Keski-Eurooppaan huhtikuun puolella kesäisen sään tuonut korkeapaine alkoi vahvistua Pohjolaan toukokuun 5. päivän tienoilla. Sää poutaantui ja lämpötilat alkoivat vähitellen kohota, aluksi maan länsiosassa, mutta myöhemmin myös idässä ja pohjoisessa. Vahvan sulkukorkeapaineen alla ensimmäinen hellepäivä mitattiin Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Porissa 11. toukokuuta (25,1 °C). Tuolloin sää oli jo kauttaaltaan lämmintä Keski-Lappia myöden. Lämpötilat kohosivat päivittäin niin, että 13. toukokuuta Kouvolan Utissa oli 28,5 astetta ja seuraavana päivänä Turussa ja Heinolassa 29,1 astetta. – Toistaiseksi vuoden korkein lämpötila mitattiin 15. toukokuuta, kun Kemiössä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mittari näytti 29,6 astetta, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta. Kaikkiaan hellejakso kesti seitsemän päivää. Lämmöstä nautittiin myös muualla Pohjolassa saman korkeapaineen myötä: Oslon Lilleakerissa mitattiin 16. toukokuuta 30,1 astetta ja Uppsalassa 29,3 astetta. Toukokuun hellejaksot ovat tyypillisesti lyhyitä, kahden kolmen päivän mittaisia. Pisin hellejakso on osunut toukokuussa vuoteen 2010, jolloin hellettä mitattiin yhdeksänä peräkkäisenä päivänä. Toiseksi pisin jakso on vuodelta 1963, ja nyt saavutettu seitsemän päivän jakso jakaa kolmossijan vuoden 1993 toukokuun kanssa. Vastaava hellejakso toistuu siis noin kerran kymmenessä vuodessa. Eniten hellepäiviä on mitattu toukokuussa 1984, jolloin niitä oli yhteensä 13. Tällä erää seitsemän hellepäivää yltää tässä tilastossa kahdeksanneksi. – Ensi viikolla helteet todennäköisesti palaavat, eli vuoden 2018 tilastosijoitus voi vielä muuttua”, meteorologi Jari Tuovinen sanoo. Vuodesta 1960 lähtien aikaisin 30 asteen ylitys toukokuussa on tapahtunut 19.5.2014. Toukokuun lämpöennätys on 31,0 astetta, ja se on mitattu Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995 la on parempi kesänviettopaikka kuin kesämökki. Näin he ovat itse todenneet. Kohtuullisella hinnalla saa kaikki palvelut. Sauna on aina lämpimänä, suihkut toimii, pesutilat ovat valoisat, altaassa saa uiskennella aina lämpimässä ja kirkkaassa vedessä, liikuntaja ravintolapalvelut on tarjolla ja aina löytyy juttukavereita. Kesämökille pitää matkustaa, bensa kallistuu kesäksi, mökillä on paljon pakkotyötä. Mökin pelkkä omistaminen alkaa nykyään kiinteistöveron, jätemaksujen, sähkönsiirtomaksujen, tiemaksujen ynnä muiden pakollisten kulunkien takia olla niin tyyristä luksusta, ettei keskivertoperheillä ole enää varaa mökkien ylläpitoon ja kunnostukseen. Kesämökkikunnat tulevat vielä katumaan kasvavaa ahneuttaan, kuten tunnettu eläkkeellä oleva korkeapalkkainen ministeriön virkamies äskettäin tv:ssä totesi. Helsingin päättäjille on syytä muistuttaa, että kiinteistövero ja maavuokrien huimat korotukset nostavat asumisen hintaa Helsingissäkin, kasvattavat köyhtyneiden asumistukija eivätkä työllistä, kuten raha, joka kiertää. Asuminen on tällä hetkellä ylikallista. Kesävieraitten kadotessa mökkikunnissa kaupat ja palvelut kärsivät. Mökit lahoavat hoitamattomina, kun enenevässä määrin helsinkiläistenkin fyrkat riittävät vain kotikaupungin tarjoamiin halvempiin kesänviettomahdollisuuksiin. Stadi on tunnetusti aivan loistava kesäkaupunki, josta kaikki palvelut löytyy. Jos tekee mieli lisä vaihtelua, niin voi reissata mökkeilystä säästyneillä rahoilla yhdessä hujauksessa stogella Pietariin tai botskilla Tallinnaan. Kumpulan ja Uimastadionin uimareille muiden ohella toivokaamme runsaasti aurinkoisia kesäpäiviä. Jarmo Niemenkari
17 Viikot 22-23 Veli-Matti Hynninen Hengen paloa urheilusta ? Veikko Hakulisen aika 3.33.33 viidenkymmenen kilometrin kultamitalihiihdossa Oslossa (20.2.1952) on jäänyt legendaarisena historiaan. Vastaavasti numerosarja 2.22.22 on usein tietokilpailussa kysytty. Sekin on Veikko Hakulisen aika Sotkamossa Oslon kisojen katsastuskilpailussa (13.1.1952) neljälläkympillä. Pakkanen oli niin kova, että viisikymppinen typistettiin lyhyemmäksi. Nämä tiedot ovat hauskoja yksityiskohtia liikuntaneuvos Erkki Alajan elämäkertakirjassa Kutsumus. Tunnetun helsinkiläisen kirkkoherran Martti Alajan ja ruustinna Kaija Alajan poika Erkki on urheilun hullaannuttama mies. Hänet tunnetaan urheilijana, järjestötoimijana, kirjailijana, yrittäjänä, managerina ja markkinointimiehenä. Ennen muuta hän on intohimoisesti kouluttanut tallissaan eri alojen urheilijoita parempiin suorituksiin vuosikymmenet. Urheilu on Erkki Alajan kutsumus. On enemmän kuin luonnollista että hän keksi muistelmakirjansa nimeksi juuri tämän sanan: Kutsumus. Erkki Alajalle kutsumus tarkoittaa työtä ja elämää urheilun parissa. Jokainen askel hänen elämässään näyttää liittyvän urheiluun. Martti-isä oli seurakuntapappi, mutta toimi myös olympialaisten kisapappina. Erkin setä, piispa Osmo Alaja sai kunniatehtävän siunata juoksijakuningas Paavo Nurmen haudanlepoon Helsingin Vanhassa kirkossa. Läheinen kaksoisveli Pertti Alaja, Palloliiton ansiokas puheenjohtaja siirtyi taivaallisille pelikentille syöpäsairauden murtamana vuosi sitten. Erkki Alajan perhe ja koko urheilurakas suku on papillisesti värittynyttä. Nuorempi veli Risto Alaja on pappi. Poikien äiti, ruustinna Kaija Alaja edustaa pappilakulttuurin kauneinta piirrettä. Hän valmisti ja järjesti, kutsui ja kestitsi suuressa Agricolan kirkon kotipappilassa juhlavieraat ja apua tarvitsevat. Erkki Alajalle yhteyden luominen ja ihmisten kohtaaminen edustaa kodista perittyä sosiaalisuutta ja lämpöisyyttä. Agricolan kirkon ovella nuoret papinpojat Erkki ja Pertti luontevasti kättelivät kirkkoon tulijat, ojensivat virsikirjan ja toivottivat tervetulleeksi. Erkki Alaja kuvaa muistelmissaan suomalaisen urheiluelämän muutosta. Ennen puhallettiin enemmän yhteen hiileen, rahan liikkeet ja ammattilaistuminen ovat nyt muuttaneet urheilun luonnetta. Kuusisataasivuisessa kirjassaan Erkki, koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, muistelee miten hän pienestä pitäen oli katsellut olympiastadionilla yleisurheilua, jalkapalloa, jääpalloa ja pikaluistelua. Siellä hän kertoo pelanneensa käsistä ja futista. Ja sieltä hän sai ensimmäisen vakituisen työpaikkansa Suomen Pöytätennisliiton toiminnanjohtajana. Erkki Alaja kirjoittaa elävästi. Hänen järkälemäinen elämäkertansa on täynnä paljastavia nyansseja, kutkuttavia sattumuksia, tärkeä osa suomalaista urheiluhistoriaa. Polttavaksi ja kiinnostavaksi sen tekee kaikenkattava kerronta, joka paljastaa urheiluelämän muutoksen lisäksi koko suomalaisen elämäntavan kasvukamppailun sodanjälkeisestä niukkuudesta kukoistukseensa. Elämäkertakirjallisuus elää Suomessa renessanssiaan. Yhä enemmän biografioissa halutaan miettiä vaikuttavuutta, sitä minkä jäljen mikäkin tapahtuma on jättänyt. Tähän Erkki Alaja ei Kutsumuksessaan liene tietoisesti tähdännyt, mutta hän kertoo tapahtumista niin rennolla luontevuudella, että kuva Suomesta tarkentuu ja muuttuu. Sivuilla juoksevat Norssit ja Klubit, HJKoot ja mustat hurmurit, pinpong-diplomatiat,sergeibubkat ja gommandogroupit, aatoserkot ja raitasentopit, olympiakomiteat ja pitkä rivi radiovieraita ja tuttuja nimiä vuosien varsilta. Kun Hollanti voitti Suomen 1989 Helsingin Olympiastadionilla, paikalla oli 46217 maksanutta katsojaa. Kun Alajat riensivät jokakesäisille Herättäjäjuhlilleen eri puolille Suomea ei kolmenkymmentuhannen juhlajoukko hätkähdyttänyt. Helsingin Olympiastadionilla oli Suomi-Hollanti jalkapalloa seuraamassa 46217 maksanutta. Erkki Alaja viittaa luottamukseen ”korkeampien käsien voimaan”. Veli-Matti Hynninen Toukokuun hellejakso harvinaisen pitkä Kurkistus Helsingin keskustakirjasto Oodiin Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuurija mediakeskittymää Töölönlahdella. Kuva: Arkitehtitoimisto ALA Oodi on rakennettu kahden noin 100 metriä pitkän teräskaaren varaan. Kaaret erottuvat erityisen hyvin kirjaston keskikerroksessa. Kuva: Tuomas Uusheimo Oodin pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. Kuva: Tuomas Uusheimo Ylintä kerrosta lukuun ottamatta Oodin julkisivu tulee olemaan kauttaaltaan puuta. Kuva:Tuomas Uusheimo Arkkitehtitoimisto ALA voitti keskustakirjaston suunnittelusta järjestetyn avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013. Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA ? Joulukuussa 2018 avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi on kaikille avoin kohtaamispaikka Kansalaistorilla, aivan Helsingin sydämessä. Oodin katutaso oli ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle tiistaina 22.5. Oodi saa myös ansaitsemaansa kansainvälistä näkyvyyttä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa puolen vuoden ajan 26.5. alkaen. Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuurija mediakeskittymää Töölönlahdella. Uuden ajan kirjasto tarjoaa monipuolisen kaupunkikokemuksen. Se palvelee kävijöitä aamuvarhaisesta iltamyöhään seitsemänä päivänä viikossa. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Suomalaisen rakentamisen käyntikortti Oodi on huomiota herättävä rakennus lasija teräsrakenteineen sekä puujulkisivuineen, ja sen muotokielessä yhdistyvät niin perinteet kuin modernismikin. Energiatehokas kirjasto on näyttävä suomalaisen rakentamisen käyntikortti. Oodin pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. – Oodi on erityinen kohde niin sijaintinsa, arkkitehtuurinsa kuin käyttötarkoituksensakin vuoksi, ja se vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta sekä asiantuntevaa otetta. Olemme todella innoissamme, kun saamme olla mukana rakentamassa parempaa elinympäristöä sekä tuomassa enemmän elämää ja uuden kohtaamispaikan Helsingin keskustaan, kertoo Kari Alavillamo, YIT:n Toimitilojen pääkaupunkiseutudivisioonan johtaja. Arkkitehtitoimisto ALA voitti keskustakirjaston suunnittelusta järjestetyn avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013. Lähtökohtana oli, että rakennus on julkinen, kaikille avoin, turvallinen ja maksuton ydinkeskustassa sijaitseva kaupunkitila. – Oodista tulee yksi Helsingin, tai Pohjoismaiden, vapaimmista rakennuksista, missä käyttäjä voi tehdä monia asioita ja ottaa itse aloitteen siitä, mitä tekee, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA:n osakas Antti Nousjoki. – Se on helsinkiläisten ja täällä vierailevien yhteinen oppiva, kehittyvä työkalu, Nousjoki jatkaa. Oodissa on kolme kerrosta, joista kullakin on oma tunnelmansa. Katutaso on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, salitilat, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus sekä kahvila. Toisesta kerroksesta löytyy muun muassa studioita, pelihuoneita, työja kokoushuoneita, kaupunkiverstas sekä työpajaja vuorovaikutustiloja. Kolmannessa kerroksessa on eniten perinteisen kirjaston elementtejä. Se on rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka kirjoineen, lukukeitaineen ja kahviloineen. Eduskuntatalon suuntaan aukeavalla Kansalaisparvekkeella voi ihailla Töölönlahden puistoa ja kaupungin keskustaa. Oodin suunnittelussa ovat olleet tiiviisti mukana myös Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunta, yhteistyökumppanit sekä kaupunkilaiset. Ideoita, vinkkejä ja unelmia on kerätty kaupunkitapahtumissa, työpajoissa, verkkosivuilla ja erilaisilla kampanjoilla. Muun muassa kirjaston nimi on kaupunkilaisten keksimä. Vuonna 2016 järjestettyyn avoimeen nimikilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, joista 1 600 oli eri nimiä. Tuomaristo valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen ”Oodi”. Oodi esillä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Venetsian arkkitehtuuribiennaalista on muodostunut kansainvälisesti arvostetuin arkkitehtuurin esitysareena: vuoden 2016 biennaalissa kävijöitä oli yli neljännesmiljoona. Suomen näyttely vastaa biennaalin tämänvuotiseen teemaan (Freespace) muuttamalla Aalto-paviljongin väliaikaiseksi kirjastotilaksi. Näyttelyn avauspuheenvuorossaan 24. toukokuuta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori aikoo puhua Oodin merkityksestä ja Helsingin sitoutumisesta kulttuuriin ja arkkitehtuuriin. Suomen paviljongin näyttely Mind-Building esittelee suomalaisen kirjastoarkkitehtuurin kehitystä ja katse suunnataan kohti tulevaisuuden kirjastoa. Uuden ajan kirjastona Oodilla on luonnollinen paikka näyttelyn keskiössä. – On hienoa, että Oodi pääsee mukaan Venetsian biennaaliin. Sitä kautta uusi kirjasto ja koko suomalainen kirjastolaitos saadaan myös kansainväliseen tietoisuuteen”, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. ”Myös suomalainen rakentaminen kiinnostaa maailmalla, kuten puu ja energiatehokkuus, Soininvaara jatkaa. Suomen paviljongin näyttelystä vastaa Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Näyttely avautuu yleisölle 26.5. ja on avoinna puoli vuotta.
18 Viikot 22-23 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market KOIRA Meidän 2/2018 6,90 ES ITT ELYS SÄ JAPANILA ISE T RO DU T Kyläkauppias Vesa Keskinen kehitti Miljoonakoira-näyttelyn Nyt näyttelyyn • Kehäharjoitukse t • Turkki kuntoon Pablo jakaa iloa koulukodin nuorille Testaa koirasi älykkyys! Pelastuskoirat poliisin apuna Mikä avuksi, kun yksinolo ei suju? 3/18 6,90 monipuolinen hevosnainen Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson Minna Moilanen kerää vanhoja hevosajoneuvoja Liisa Tamminen-Haapala 30 kertaa Kunkkareissa – Rovaniemelle mennään taas Jorma Uotila on kengittänyt yli 40 vuotta Viksun hankosidevamma paranee hyvää vauhtia SUOMENHEVONEN sai oman geenipankin KESÄ TÄYNNÄ HEVOSTAPAHTUMIA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Autolasipalvelut Hammaslääkärit Terveys Leipomot LÄMMINTÄ VARASTOTILAA SÖRKASSA Taloyhtiö vuokraa lämmintä varastotilaa, noin 300m 2 . WC/suihku. Sisäänkäynti suoraan kadulta (ei autolla sisäänajoa). Vuokra 950€/kk. Vuokratakuu 2 kk. Yhteydenotot puh. 09 761 521 isännöinti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta!
19 Viikot 22-23 Jyryn naisten kevät päättyi karkeloon Jyryn kevätkarkelot päättyivät yhteiseen Tapahtuma-tanssiin. Tyttöjen Lumeniajoukkueeseen kuuluu mukava määrä voimistelijoita. Puheenjohtaja Outi Havia kukitti ohjaajia. ? Helsingin Jyryn naisosasto on perustettu 1909. Heti alusta asti seurassa kevätja syyskausi päätettiin yhteiseen seuran juhlaan. Tänä päivänäkin tästä hienosta perinteestä Jyryn voimistelijat pitävät kiinni. Seuran hauskat kevätkarkelot järjestettiin Vallilan koulussa kukin koristellussa jumppasalissa maanantaina 14. toukokuuta. Helsingin Jyry ja Vallila koulu ovat yhtä vanhoja eli syntymävuosi on 1902. Molemmat ovat jo pitkäikäisiä, mutta edelleen nuorekkaasti ajan hermolla ja toiminnallisesti vireitä. Jyryn naisosaston puheenjohtaja Outi Havia totesi juhlassa, että voimistelun tilanne Jyryssä on taas oikein hyvä. Seurassa on aivan upeita valmentajia ja sen mukana olemme saaneet seuraan uusia nuorten ryhmiä ja aktiivisia aikuisten ryhmiä. Tämän on mahdollistanut Vallilan koulu ja uudet salitilat Kalasatamassa. Kun koripalloilijat veivät vuoromme Arabiassa, olimme hetken pulassa, mutta Kalasatamaan tulemme taas syksyllä panostamaan. Siellä aloitamme harjoittelutunnit niin, että treenejä järjestetään yht’aikaa lapsille ja heidän vanhemmilleen. Haluamme saada perheet luontevasti mukaan seuran toimintaan. Minna Närvällä oli kevätjuhlassa monta roolia. Hän selvisi iloisuuttaan jakaen mallikkaasti niin juontamisesta kuin esiintymisistäänkin. Kaikki Jyryn ryhmät pääsivät esittämään, mitä salivuoroilla on opittu. Se on hyvä perinne. Pienten satujumppareiden esitys Teddykarhut sai aloittaa. Vähän isommat tytöt paljastivat ryhmänsä uuden nimen Lumenia. Tyttöjä oli reilusti ja joukkuevoimistelun osaaminen hyvässä mallissa. Jyry Lipstikka ryhmässä on useita yli 80-vuotiaita. Siitä huolimatta esiintyminen luonnistuu. Heitä nähdään pian Kallio kukkiitapahtumassa ja Linnanmäelläkin. Syksyllä ryhmä edustaa Suomea Golden Agefestivaalleilla Italian Pesarossa. Jyryn Moninaisetryhmä saavutti menestystä Vantaan Lumossa, eikä ihme totesi yleisö Vallilassa Tahdothantanssista. Vaikka juhla noudatti pitkää perinnettä, ohjelmassa esitettiin myös modernia tanssia. Seuran Naisosaston toimesta kukitettiin kaikki paikalla olleet ohjaajat ja juhlan menojen katteeksi myytiin arpoja. Tarjolla oli lopussa mehua ja Kalliosta Avikaisen leipomon erinomaisen maukasta pullaa. Ennen tätä yhteistä nautintoa jokainen paikalla olleesta 120 jyryläisestä lähti mukaan Tapahtumatanssiin, sillä mainostettiin tämän kesän voimistelun suurtapahtumaa Gymnaestradaa. Turkuun 7-10. kesäkuuta osallistuu myös kesään valmistautuva Jyry. Seuran sivuilta helsinginjyry.fi voi tutkia tulevaa ohjelmaa ja syksyn salivuorojen alkua. Jarmo Niemenkari Linnanmäellä on avattu linna täynnä makoisia yllätyksiä ? Linnanmäen Huvipuistossa on valmisteltu herkullista yllätystä läpi talven. Yksi kauden 2018 suurimmista uudistuksista, ravintolakokonaisuus Herkkulinna on avattu Linnanmäellä! Ravintola Jarrumiehen paikalle on rakennettu talven aikana uusi ravintolamaailma Herkkulinna. Makoisaa nimeä kantava ravintolakokonaisuus kätkee sisäänsä viisi erilaista ravintolaa, jotka kutkuttelevat niin kevyempää evästä etsiviä huvittelijoita kuin maailman makujakin kaipaavia herkkusuita. Cafe Vohvelitehdas tuo mielenkiintoisen herkkukonseptin huvipuistoon, sillä asiakas voi itse suunnitella haluamansa suolaisen tai makean vohvelin ja seurata makupalan valmistumista tirisevällä pannulla. Vohvelitehdas tarjoaa myös muun muassa virkistäviä smoothieita ja erikoiskahveja. Linnanmäen nostalgisiin ikisuosikkeihin kuuluva ”makkaragrilli” on kokenut piristävän muodonmuutoksen, mutta tarjoilee edelleen tuttuja huvipuistoherkkuja Grilli-nimen alla. Keveitä ja rouskuvan tuoreita annoksia tarjoilee Salaatti & Varras. Asiakas voi koota itse mieleisensä salaatin ja kruunata sen vielä valinnaisella vartaalla. Aiemmin toisaalla huvipuistossa sijainnut Flores Freshmex tuo rouheampaan nälkään herkullisia burritoja ja runsaita nachoannoksia. Kirsikkana kokonaisuuden yllä keimailee kujeileva Keidas, joka kutsuu luokseen paistattelemaan auringossa. Herkkulinnan katolla sijaitseva terassiravintola tarjoaa pienen suolaisen lisäksi myös kesän kuplivimman uutuuden, joka ei voisi enää enempää huvipuistomainen olla: värikäs ja pirskahteleva hattaraskumppa. – Keidas on oivallinen paikka levähtää huvipuistopäivän aikana, mutta sen houkutteleva ruokaja juomatarjonta kutsuu luokseen myös aikuisempaa väkeä vaikkapa työpäivän jälkeen. Viihtyisällä terassilla tulee esiintymään kauden alkuja loppupuolella myös erilaisia artisteja ja dj’itä, jotka tahdittavat leppoisia kesäiltoja aina tiistaisin ja perjantaisin, kertoo Linnanmäen ravintolatoimintojen johtaja Niina Häkkinen. – Herkkulinna on Linnanmäen Huvipuiston ruokatarjonnalle suuri uudistus, kun sekä sijainti että tarjonta ovat suunniteltu palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. – Pyrimme kehittämään huvipuistoa aina yhä mielenkiintoisemmaksi vapaa-ajan kohteeksi vuosi vuodelta!, Adlivankin päättää ja kutsuu kaikki kokeilemaan uusia herkuttelukohteita! Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t
20 Viikot 22-23 UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-04.30, La 12-04.30, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-21 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-pe 15-23, la 14-23, su 14-21 Olemme avoinna pe-la 04.30 asti! Happy Hour joka päivä! ma-pe 14-16 ja 23-01 la ja su 12-14 ja 23-01 Kaikki hanatuotteet 3 € (ei IPA-oluet) Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 8,90 (10,87) Triple Dry Tehokas suoja hikoilua vastaan 72 tunniksi Tarjous voimassa 30.6.2018 asti.