2 Viikko 40-41/2020 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Uusia suunnitelmia Pohjois-Alppilan kehittämiseksi Otto Meri Pohjois-Alppilan alueella puhaltaa kevyt muutoksen tuulenvire. Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä on esitys Alppilan pohjoisosassa sijaitsevan Savonkadun ja sen lähialueen varaamisesta rakennusyhtiö NCC:lle. Kyse on vasta kehittämisvarauksesta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa rakennusyhtiölle oikeus tutkia alueen kehittämispotentiaalia. Mitään sitovia ratkaisuja ei vielä tässä vaiheessa tehdä. Kaupungin tavoitteena on ennen kaikkea saada selvyys siitä, onko alueelle mahdollista saada toimivalla tavalla sovitettua uutta toimitilaa ja asuntoja. Savonkadun merkitys on muuttunut merkittävästi Keski-Pasilan alueen rakentumisen jälkeen. Suunnittelualueen koko on seitsemän hehtaaria ja se rajautuu pohjoisessa Aleksis Kiven katuun, lännessä Pasilan ratapihaan, idässä Porvoonkatuun ja Saimaankatuun sekä etelässä Viipurinkatuun. Yksi suurimpia syitä Savonkadun alueen kehittämiselle on ennen kaikkea Keski-Pasilan rakentumisen yhteydessä toteutetut uudet katujärjestelyt ja niiden aiheuttamat muutokset liikennevirtoihin. Savonkadun sijaan uusi nopeampi yhteys alueen läpi kulkee Keski-Pasilan tunneleiden kautta. Savonkadun merkitys liikenteen näkökulmasta on siis merkittävällä tavalla pienentynyt, mikä mahdollistaa nelikaistaisen läpiajoväylän kaventamisen. Tämä lisää alueen viihtyvyyttä ja mahdollistaa rakentamisen lähemmäs katutasoa. Kehittämisvarausalue on merkittäviltä osin rakentamatonta avokallioista aluetta. Nykyisin rakennuksia alueella on kaksi, jotka molemmat ovat oppilaitoksia. Vanhempi, nykyisin Pasilan peruskouluna toimiva rakennus on suojeltu. Yksi suunnitelman huonoimpia puolia on, että Savonpuisto ja Saimaanpuisto jäävät suunnittelualueen alle. Tarkoituksena on kuitenkin jättää vihervyöhyke toimitilaja asuinkortteleiden väliin siten, että keskeisimmät avokalliot säilyvät. Tämä on tärkeää, sillä viheralue kallioineen muodostaa useiden alueen asukkaiden piha-alueen. Alppipuistoa ja Lenininpuistoa lukuun ottamatta Alppilassa on hyvin vähän viheralueita. Uudistuksen yhteydessä onkin tärkeää huolehtia siitä, etteivät arvokkaat luontoalueet vähene merkittävällä tavalla. Suunnitelmien edetessä on tärkeää käydä keskustelua kaupungin ja Alppilan sekä sen lähialueen asukkaiden välillä. Ainoastaan aidolla vuoropuhelulla voidaan huolehtia siitä, että alueen erityispiirteet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi suunnitelmissa ja hiljainen tieto välittyy rakennusyhtiölle ja kuntapäättäjille. Lopuksi haluan korostaa, että tämänkin suunnitelman keskiössä on tavoite saada työpaikkojen määrää Helsingissä lisättyä, palveluita parannettua ja uusia helsinkiläisiä veronmaksajia asutettua. Se on lopulta meidän kaikkien etu. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Alppiharju Kallion kävelyfestivaalin joutomaakävely: Verta ja hiilihappoa Aiheena on myös Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja. Reitin kohteita on myös Helsingin kaupungin uusi Ympäristöpalvelujen toimitalo. Kierros on osa Kallion kävelyfestivaalin kävelysarjaa, joka tarkastelee Kalasatamanja Hermannin alueen muutosta 10. seuraavan vuoden aikana, vuoden 2020 -kierros on sarjan kolmas osa. Lähtöpaikka: Työpajankatu 13. Vapaaehtoinen käsiohjelma 5 euroa. Huom: hyvät jalkineet ja säänmukainen pukeutuminen. Kallion kävelyfestivaalin omatoimikävely -esitteiden sarjassa on ilmestynyt uusi painettu opas ”Paskatorni ja hanhiparvi Sörkan julkisen taiteen reitti”. Opasta myy Kamiter Ars, Helsinginkatu 6. sekä kallion. kavelyt@gmail.com. Kallion kävelyfestivaali arvioitiin yhdeksi parhaimmista tapahtumajärjestäjistä korona-aikana. Kriteereinä oli muun muassa tapahtumien määrän lisäksi turvallisuus. ”Kävelyfestivaalin tapahtumat on toteutettu ammattitaidolla ja noudattaen samalla Valtionhallinnon asettamia koronaohjeita”. Kallion kävelyfestivaalin perinteinen joutomaakävely on sunnuntaina 4.10. klo 14.00. Reittiä on nyt uudistettu. Kierroksella esitellään muun muassa alueen entisiä teollisuuslaitoksi, kohteita ovat mm: hiilihappotehdas, Suomen suoliliike, Valtion margariinitehdas.
30. syyskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 17 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +14°C Lounaistuulta 6m/s Sateen mahdollisuus 8% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 19 SIVU 5 Savonkadun ympäristöön uutta toimitilaa ja asuntoja? Ilmakuva varausalueesta. Kuva: JKMM Arkkitehdit N CC Property Development Oy on hakenut Helsingin kaupungilta kehittämisvarausta Savonkadun alueelle toimitilaja asuntoalueen suunnittelua varten. Alppilan pohjoisosaan halutaan rakentaa hiilineutraali kaupunginosa, jossa Savonkatu on keskustamainen katutila. Savonkadun alue sijaitsee Alppilan pohjoisosassa muutaman sadan metrin päässä Pasilan asemalta. ”Savonkadun suunnittelualue on keskustan laajenemisaluetta ja maankäyttöratkaisut tulee suunnitella kantakaupungin rakenteeseen sovittaen ja Pasilan keskusta-aluetta tukien. Kaupungin omistamat toimitilatontit kantakaupungissa ja Pasilassa ovat vähissä, joten Savonkadun kehittäminen on merkittävä laajentumissuunta Pasilan toimitilarakentamisessa”, taustoittaa kiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltonen. Sivu 15 Helsinki vaatii katutyömailta parempaa laatua Helsinki palkkasi kesäksi 25 laaduntarkkailijaa, joiden tehtävänä oli tehdä havaintoja siitä, miten maailman toimivin kaupunki toimii. Katutöitä havainnoi kymmenen tarkkailijaa, jotka löysivät työmailta monia epäkohtia. Merkittävimpiä näistä olivat luvattomat työmaat ja työmaakylttien puuttuminen yli puolelta työmaista. Lisäksi työmailta löytyi vaarallisia kulkureittejä sekä puutteita opastuksessa, työmaiden rajaamisessa ja esteettömyydessä. – Työmaajärjestelyihin liittyvä välipitämättömyys on lähes käsittämätöntä. Laaduntarkkailijoiden työ paljasti asenneongelman, johon tarvitaan muutosta. Aiomme käynnistää alalla ryhtiliikkeen ja edellyttää enemmän paitsi muiden työmailta, myös parantaa omien työmaidemme laatua. Sivu 9 Katutöiden laaduntarkkailijat ja pormestari Jan Vapaavuori työmaakäynnillä elokuussa 2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Paavo Jantunen Kaupungin järjestämät luontoretket lokakuussa Ruskaretki Niskalan arboretumiin ja Haltialaan la 3.10. klo 12–14 Niskalan ja Haltialan vaahterat hehkuvat ruskan väreissä, syystuuli lennättää maahan pudonneita lehtiä. Närhet etsivät ravintoa arboretumin alueelta talvivarastojaan varten. Retken lähtöpaikka: Fallinintien ja Kuninkaantammentien risteyksen P-alue. Rottaretki Sörkkaan ja Kallioon pe 16.10. klo 22–24 Ruumishuoneelta on kalman tuoksu kadonnut jo vuosikymmeniä sitten. Mutta salaperäistä jännitystä on ilmassa. Vilahtiko taskulampun valossa kiiluvat silmät? Olemme rottajengin jäljillä, pimeyden ytimessä. Retken lähtöpaikka: Harjun entinen Ruumishuone, Aleksis Kiven katu 3. Retket järjestää Helsimngin kaupunki ja ne ovat maksuttomia. www.hel.fi/helsinginluontoon Kallio Kipinöi täyttää 25 vuotta Huipentuu marraskuussa Hämeentie-juhlaan Vuosi 2020 on Kallio Kipinöi -festivaalin 25-vuotisjuhlavuosi. 13.-22.11.2020 järjestettävän festivaalin huipentuma on lauantaina 21.11. Kallion Kulttuuriverkoston koordinoimana vietettävä Hämeentie-juhla, jota on ilmoittautunut toteuttamaan satakunta alueen yritystä, yhteisöä ja esiintyvää kokoonpanoa. Isompina tapahtumakeskittyminä Hämeentie-juhlan aikana toimivat Kallion kirjasto, Hakaniemen kauppahalli sekä Caisa, jonka edustalle nousee päivän ajaksi esiintymislava. Kaikissa tapahtumatiloissa huomioidaan koronatilanteen edellyttämät turvavälit ja niiden mukaiset osallistujamäärät. Pääkaupunkiseudun löytäeläinten palveluntuottaja vaihtuu
4 Viikko 40-41/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kaikki sienet ovat tarpeellisia! Ihmetyttää miksi jotkut potkivat sieniä, sillä kaikki sienet ovat tarpeellisia! Perustelen tämän sillä, että sienten rihmasto auttaa puiden kasvua ja vain äärimmäinen taliaivo potkii sieniä! Taliaivoiksi kutsun niitä jotka ovat joko syöneet, niin paljon, että heidän aivonsa on täynnä rasvaa tai muuta vastaavaa joka estää normaalin järjenkäytön. Lassi Tiittanen Kuljemme polkuamme vieläkin, Valon polkua auringon. Sulle poimin kukkasen, Ruususi on valkoinen. Nimes rantakiveen kirjoitan Viereen suuren sydämen. Ilta yöhön vaihtuu, Jään sinua kaipaamaan. Taival vain jatkuu, alkuun palaan uudestaan... Ruusuja muistojen... Säteitä iltaan riittää, sua siitä kiittää saan... Tänäänkin kuulin sen Sun äänes kultaisen. Kun yö aamuun vaihtuu, Polku meille aukeaa. Toivo Levanko lyyrikko Syysmyräkän jälkeen Yöllä skönellä riehui myrsky. Aamulla ilma oli kirpeän raikas. Pihalla lemusi tuore asvaltti. Nurtsilla lojui katkenneita oksia. Naapuritalon raato kesti myräkän. Läheisen Valkan puiston ympäristön luonnonläheisyys osoittautuu pian monumentaaliseksi urbaaniharhaksi, kun sen läheisyyteen dusataan viisi tornitaloa betoniruusutarhaksi. Seiska skujaa Mäkelänkadulla. Lehmukset alkavat jo kellastua. Blosis kasaa kadulle kahisevia lehtiä. Seassa seilaa käytettyjä, kuolattuja vaaleansinisiä koronakuonokoppia. Suulis lämmittää vain snadisti. Aamun koleus tunkee handuihin. Jengi hytisee asuntolan edessä. Naantalissa ei paista aurinko. Hanamies sulkee öljyhanat. Keltaiseen haalariin verhottu, raksaduunarien monikansallinen työvoimatavara miehittää lähimarketin. Kämppä kontissa, koti vitun kaukana. Nälkä ei utele kansallisuutta. Kun lehmuksen limaiset lehdet liiskautuvat märkinä sporakiskoille, kun skurun jarruhiekka dunkkaa kolvissa, kun pitkät kalsarit kaivetaan taas esille, syksy on saapunut Stadin Valkkaan. Matti Laitinen YLEISÖNOSASTO YLEISÖNOSASTO RUNOPALSTA Kirottu kesä Jo aiemmin kirjoitin osan tästä aiheesta lähinnä omalta osaltani, mutta pitää huomioida, että me ihmiset, vaikka osittain eläisimmekin suurissa kaupungeissa erakkona, niin meidän pitää huomata, että tarvitsemme toinen toisiamme huomioidaksemme mitä erilaisia asioita ja välillä varsinkin minulla yksineläjänä ja monenlaista oppia saaneena en kuitenkaan ehdi kaikkea tekemään päivän/kuukauden/vuoden aikana, joten, vaikka kuinka kuvittelisin olevani tärkeä, niin minun on myönnettävä, että tarvitsen toisia ihmisiä ja tästä lähdetään: Tuntuu huonolta täällä helsingissä, kun juhannus koittaa, niin suurin osa helsinkiläisistä lähtee kotiinsa eli maalle ja kuitenkin ihmiset sairastelevat, kuten muinakin vuodenaikoina. Kesällä myös tulehdustaudit lisääntyvät ja kaikki eivät pysty maaseudulle lähtemään, vaikka kuinka haluaisivatkin, kun tulehdustauti ”iskee päälle” maaseudulle lähtemisen ajankohtana! Vanhempi ystävällinen naishenkilö kysyi 3:n raitiotievaunussa, että milloin helsinginkadun urheilutalon uimahalli avataan, niin muistin, että nythän on heinäkuu joka on keskeisimmin se aika jolloin helsinkiläiset lähtevät ”kotiinsa” eli kukin milloin mihinkin päin suomea nimittäin nämä rikkaammat helsinkiläiset, kun köyhemmät helsinkiläiset lähtevät ulkomaille koska siellä on halvempaa ja sitten helsinkiin tullessaan kehuvat kuinka halvalla saivat milloin mitäkin ajattelematta lainkaan, että se on suomen verovaroista pois! On myöskin sellainen erikoinen asia, että julkisen liikenteen linja-autot (bussit) vähentävät vuorojaan kesä-aikana vedoten matkustaja-pulaan, mutta linja-autot (bussit) silloin, kun ne otetaan käyttöön, niin niiden moottorit hapettuvat nopeasti mikäli niitä ei jatkuvasti käytetä ! Tämän tiedän siitä, että käyttäessäni hyvin harvoin perikuntamme avolava-pakettiautoa, niin se ei tahtonut lähteä käyntiin harvoin käytettynä, vaikka oli diesel-auto! Täyttä puppua, sillä eu-kriittiset ja -kielteiset koko ajan kertoivat eu:n kielteisistä puolista! Kirjat lienevät kaikkein parhaita koska anis ja iisoppi-kirjasta viimein löysin kuminan lääkevaikutuksista selostavan jutun eli kumina rauhoittaa vatsaa, joten on selvääkin selvempää, ettei googlesta tms. Tiedostoista löydy mitään jos ei tietoja osata tallentaa niihin! Eipä silti löytyi kesästä jotain hyvääkin, sillä varsinkin silloin, kun kiihkeimmin puhuttiin korona-viruksesta, niin jopa sturenkadulla liikenne oli hyvin hiljaista, mutta ei siitä kauheasti pidä ilakoida varsinkaan, kun koko pääkaupunkiseutu oli jumissa ja kaikki hyvät ajatukset jumiutuivat saman-tien ! Itselläni meni uusiksi ajatukset tehdä matkapuhelimeni (kännykän) laturin laatikon puusta jolloin se olisi kestänyt repussa paremmin ja kun ei maalle päässyt, niin jälleen kerran jäivät raparperit penkkiin, joten tuntuu, että on sitten mitä tahansa hyviä suunnitelmia, niin pieleen menee! Kuumeisesti olen yrittänyt etsiä menneestä kesästä jotakin hyvääkin, mutta vaikeaa se on, vaan olisiko sellainen kuitenkin, että ei kenelläkään ole aihetta ryhtyä naureskelemaan, kun kulkee maski kasvoilla, kun suomen hallituksen korkeimmalta ”pallilta” tuli siihen suositus ja huomasin näin kirjoitellessani näitä mielipiteitä koneella, että voi syödä porkkanaa, siten ettei porkkanan tähteitä lennä kirjaimien välisiin koloihin, vaikka välillä suutaan aukookin! Ihmettelen kylläkin, että maskia vain korostetaan, mutta ei käsineitä joiden kautta kosketus tulee ja sitä kautta tauti! Tosin kirjastoissa on tämäkin asia huomioitu, kun velvoitetaan jokaista käyttäjää puhdistamaan koneen näppäimistö ja ”hiiri” ennen käyttöä. Itse olen huomioinut myöskin tarpeelliseksi puhdistaa myös pöytäala johon mahdollisesti kosketan. Että niin se vain on, ettei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin! Lassi Tiittanen Elokuussa työttömyysturvaa maksettiin 260 miljoonaa L omautettujen ja työttömien määrät ovat olleet laskussa kesän ajan. Kuitenkin henkilömäärät ja työttömyysturvamenot ovat edelleen korkealla tasolla verrattuna viime vuoteen. Finanssivalvonnan keräämän ja työllisyysrahaston analysoiman tiedon pohjalta voidaan nähdä, että elokuussa työttömyyskassojen hakemusmäärät ovat nousseet 78 % verrattuna viime vuoden elokuuhun. Elokuussa työttömyyskassoille lähettiin noin 233 000 hakemusta, mikä on hieman alle 102 000 kappaletta enemmän kuin vuonna 2019. Kuitenkin hakemusmäärissä on tultu alas 17 % kesäkuun huipusta, jolloin hakemuksia lähetettiin hieman yli 281 000 kappaletta. Erityisesti työttömyyskassoille osoitetuissa ensihakemuksien määrissä huippu ja sitä seurannut lasku näkyvät selkeästi. Huhtikuussa 2020 ensihakemuksien määrä oli reilut 83 000 kappaletta. Elokuussa ensihakemuksia tuli enää hieman alle 22 00 kappaletta eli huhtikuun huipusta on tultu alas 74 %. Kuitenkin ensihakemuksien määrä oli elokuussa 66 % enemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Elokuussa työttömyyskassat maksoivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa hieman alle 260 miljoonaa euroa, mikä on 72 % enemmän kuin elokuussa 2019. Kesä-heinäkuussa 2020 ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot olivat yli 290 miljoonaa euroa kuukaudessa. Elokuuhun mennessä kesän huipusta on tultu alas 14 %. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien määrä oli huipussaan heinäkuussa 2020. Elokuussa 2020 ansiosidonnaista sai noin 191 000 henkilöä, mikä on noussut 76 % vuoden takaiseen verrattuna. Heinäkuussa ansiosidonnaisella oli vielä noin 218 000 henkilöä. Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat kaikki työnantajat sekä 17 64vuotiaat palkansaajat. Työllisyysrahasto maksaa työttömyyskassoille ansiopäivärahojen rahoitukseen ansiosidonnaisen osuuden lukuun ottamatta työttömyyskassan jäsenmaksuilla kerättävää osuutta. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen kassoille. Valtionosuus rahoitetaan verovaroista. Työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta tilitetään vuosittain Kelalle se osuus, joka vastaa kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta. Tervetuloa kokemaan silakkaja siikaverkkoja syksyiselle Harakan saarelle 10.10. kello 10-13. Tilaisuudessa tutustutaan kalalajistoon, pyydyksiin ja pyydyskalastukseen Helsingin vesillä. Nähtävillä erilaisia verkkoja, rupatellaan määräyksistä, kurkataan kalojen sisuksiin ja paistetaan silakoita. Yhteysvene Harakkaan lähtee Ullanlinnan laiturista klo 10 (Ehrenströmintie 3b, Kahvila Ursulan vieressä). Edestakainen venemaksu aikuisilta 6 e ja lapsilta (4-16v.) sekä eläkeläisiltä 3 e, maksu kortilla tai Mobile Pay:lla, ei käteistä. Julkisilla kulkuvälineillä lähimmäksi laituria pääsee raitiovaunulla 2 ja 3. MENOVINKIT
5 Viikko 40-41/2020 Aira Heinänen Kallion kartsoilla Slangiduo ja Crista Lassfolk-Feodoroff sekä Peter Nyman. Torsti Lehtinen ja muut kävelijöitä kirjaston portailla. Kuvat Marjut Klinga Stadin Slangi on Suomen bulein himajengi eli suurin kotiseutuyhdistys. Järjestämme erilaisia tapahtumia niin slangin kielen vaalimiseksi kuin Stadin kotiseutuperinteitä kunnioittaen. Korona aika jäädytti valtaosan meidän perinteisistä kohtaamisista mutta esimerkiksi nostalgiset kävelykierrokset vain nostivat suosiotaan. Toteutimme niitä eri puolilla kaupunkia kuten Vallilassa ja Sörkassa ja Käpylässä ja kaikki onnistuivat hienosti. Kallion kaduilta kirjastoon Kaikkein onnistunein kokonaisuus toteutui kuitenkin yhteistyössä Kallion kirjaston kanssa 10.9 kun alkuillan dallauskierros ” kävely” vei meidät kartsoilta kirjastoon kuuntelemaan juuri julkaistun Pilarisalin jannut ja nappivarkaat esittelyä Kävelykierrosta veti kirjailija Torsti Lehtinen joka osallistui myös paneeliin uutuuskirjan osalta. Kierros lähti kirjaston portailta ja mukaan tuli 52 stadilaista joka tietty oli hieman liikaa. Liikenteen melu aiheutti ettei opastusta pahemmin kuullut mutta lähes kaikki kuitenkin kulkivat koko reitin. Syynä varmaankin Torsti Lehtisen mainiot tarinat kartsojen kulmiin liittyen. Kävelyn jälkeen suurin osa porukasta siirtyi kirjaston sisälle jossa Risto Vuorimies oli kokoamassa digitaalista valokuvanäyttelyä illan teemaan liittyen. Ja teemahan oli Hagiksen spurgut 70-luvun alussa. Kirjan oli koonnut Crista Lassfolk-Feodoroff setänsä kirjoitusten pohjalta ja Vuorimiehen fotot myös kuvittivat teosta joka muuten myytiin loppuun jo ennen paneelin alkamista.(Uusintapainos tulossa) Paneeliin osallistui Vuorimiehen ja Lassfolk-Feodoroffin lisäksi aluetta parhaiten tuntevat kirjailijat Ata Hautamäki ja Torsti Lehtinen. Tilaisuuden juonsi Stadin Kundi Peter Nyman ja illan aloitti slangiduo Masa ja Jaska esittämällä Hagiksen spurguillekin tutun biisin Niin gimis on Stadi ja pari muuta letkeää slangibiisiä. Kirjaston upeassa kupolisalissa oli toistasataa kiinnostunutta kuulijaa joihin ainakin slangimusa tuntui purevan. Teksti ja kuvat: Marjut Klinga ps. Seuraavat dallaukset 24.10 klo 16 Töölön kirjasto, 21.11 klo 12.45 Hakaniemi, lähtö Kallion kirjastolta ja 21.11 klo 14.45 Kurvi, lähtö kulttuurikeskus Caisa, slangimusaa 21.11 klo 16 Hagiksen halli. Julkkiskohtaamisia II:n kanssa taasen osuin Budapestissa Matteuksen linnakkeelle maisemia katselemaan. Samalla sinne porhalsi taksista juokseva kreivi Henri joka moiskasi vaimolleen suukon meidänkin nähtemme. Margareten skottivekkihame heilahti. Suomen ja Viron välit kehittyivät eri aloilla jo ennen Viron itsenäistymistä. Suomalaiset lastensuojelujärjestöt järjestivät 1980-luvulla mm. musikaalisen Lastensiltayhteispuuhan. Hanketta suojeli Neuvosto-Viron ja sittemmin Viron presidentti 2001-2006 Arnold Ryytel, jonka kanssa seurustelimme Kadriorgun palatsin olutbaarissa ikimuistettavasti. Mainio herrasmies.. Tässä näitä muistumia vihjeeksi muillekin. Elämänkertojen lukeminen on myös intohimoni. Kun sitten elämän varrella on siunaantunut jokin omakohtainen fyysinen tuntuma kyseisiin henkilöihin ja heidän habituksiinsa, sitä avartavampaa kokemusten kertaaminen on. Aira Heinänen terissa meitä vietiin kuulemaan Englannin pääministeri Anthony Edenin vaalipuhetta. Hurmaava ulkonäöltään, filmitähdenoloinen hieman jo harmaantuva herrasmies ihastutti meidät lääpälleen; mieliin jäi myös se hänen kuuluisa musta Eden-hattunsa. 1956 seurasiin Pariisissa kansallispäiväparaatia, jonka kärjessä avoautossa seisoi parimetrinen De Gaulle isoja käsiään tervehdykseksi heilutellen. Komea oli myös hänen nenänsä. 1957 osallistuin nuorisokisoihin Moskovassa, jossa Kremlin pihalla kohtasimme itsensä pääsihteeri, sittemmin presidenttii Nikita Hrutschevin, joka pysähtyi suomalaisurheilijoiden ryhmää tervehtimään. Hupaisa hän oli ja mieleeni jäi persoonallinen rako ylähampaissa. Nikita kehui meille Kekkosen Urhoa! 1970-luvulla kohtasin läheltä kaksi kuningatarta! Ruotsin Silvian kanssa sain Tukholman Nationalmuseumissa samanaikaisesti tutustua lasija porsliinitaiteeseen, Hänen seuruettaan ei tuntunut läsnäolomme häiritsevän. Turkoosin väriseen pukuun pukeutunut Silvia oli kaunis näöltään ja sointuvalta puhetavaltaan. Hymy oli herkässä. Tanskan kuningatar Margarete On ollut aikaa muistella mm. keitä kuuluisuuksia olen vuosien varrella läheltä kohdannut. Tulos oli hämmästyttävän antoisa itsellenikin. Kehotan lukijaakin samaan puuhaan. Pakinani kuvaksi valitsin 40 vuoden takaisen valokuvan Ensi Kotien Liiton 35-vuotisvastaanotolta Smolnassa, joilla lapsuustoverit arkkiatri Arvo Ylppö (96 v.) ja sosiaalineuvos, parlamentaarikko Martta Salmela-Järvinen (88 v) tapasivat riemullisesti huudahtaen ”Akaan tyttö!” ja ”Akaan poika!”. Toijalasta kun olivat lähtöisin ja tehneet arvokasta yhteistyötä lastensuojelun ja perheiden parhaaksi upeilla urillaaan.Juhlaväki riemuitsi, tarkkailijana kuvassa legendaarinen Linnanmäen huvipuiston johtaja tri Bo Ekelund. Varhaisimmat julkkismuistoni juontuvat jo 1940-luvulle. Ylen määrin yleisöä oli saapunut Pengerkadulle ÄssäRykmentin muistomerkin paljastukseen 13.10.1940 nähdäkseen Marskin elävänä, ensi kerran Pitkänsillan tällä puolella. Näky tuo ei häivy mielestäin. Jatkosodan päättyessä sain seurata Lönnrotinkadun lääkärin vastaanotolla kuulua Lapatossua, Aku Korhosta läheltä. Ei hän vitsejä kertonut, vaan päivitteli aikuisten kera maailman menoa. Ihailin hänen kaunista puhetapaansa. Opiskellessani 1955 ManchesPääkaupunkiseudun yhteisen löytöeläintalon yhteystiedot Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry huolehtii 1.10.2020 alkaen Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläinten tilapäisestä hoidosta. Löytöeläintoiminta jatkuu nykyisissä tiloissa Helsingin Viikissä, mutta palveluntuottaja ja yhteystiedot vaihtuvat. Löytöeläintalon uudet yhteystiedot ovat 1.10.2020 alkaen: puhelinnumero 040 198 0778, sähköpostiosoite viikki@hesy.fi ja kotisivut https://www.loytoelaintalo.fi/ . Osoite on Koetilantie 13, 00790 Helsinki. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto hyväksyi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tarjouksen löytöeläintoiminnan tuottamisesta 4.6.2020. Sopimus on kolmivuotinen ja siihen sisältyy mahdollisuus kahden vuoden jatkosopimukseen. Aiemmin löytöeläintoiminnan järjestämisestä vastasi Kiantime’s Oy. Löytöeläintalossa järjestetään myös eläinsuojelulain nojalla haltuun otettujen eläinten tilapäinen hoito. Eläinsuojelulaki edellyttää, että kunnat järjestävät irrallaan tavattujen ja talteen otettujen lemmikkieläinten hoidon 15 vuorokauden ajan. Jos eläimen omistajaa ei löydy 15 vuorokauden aikana, voidaan eläin lain mukaan sijoittaa uudelleen tai lopettaa. Jatkohoito ja uudelleen sijoittaminen on ensisijainen vaihtoehto. HESY ry huolehtii eläinten jatkohoidosta ja sijoittamisesta lakisääteisen 15 vuorokauden hoitoajan päätyttyä.
6 Viikko 40-41/2020 Veli-Matti Hynninen Metsätuhot uhkaavat maapalloa Miten paljon olemmekaan velkaa metsille, luonnolle, tulevaisuudelle? Olen viime aikoina viipyillyt metsän kohdussa, puiden syleilyssä, sinisen veden sydämessä. Olen syventynyt metsän suureen mysteeriin, sen viisauteen ohjata elämää sopusuhtaiseen kasvuun ja tasapainoon. Olin hyvillä mielin tuudittautunut omilla metsäseuduillani näihin hieman romanttisiinkin mietteisiin metsästä kun eteeni tuli hurja hätähuuto metsän puolesta. Olimme kymmenen vuotta sitten avanneet Santiago de Compostelan tyyliin itäiseen Suomeen Enonkoskelle johtavat pyhät polut-vaellusreitistöt. Kilometrikaupalla merkittyjä polkuja keskellä suomalaista metsämaisemaa. Suomalaiset metsäpolut ovat monien mielestä innostavinta ja jumalaisinta kauneutta maailmassa. Mutta mikä nyt sai meidät vapisemaan? Savonlinnan seurakunnan mittavat metsät alkoivat uhkaavasti humista korvissamme. Seurakunta oli näet päättänyt hakata herkällä harjualueella sijaitsevan metsänsä matalaksi. Saimme kuulla, että ikiaikainen virkistysmetsä, retkeläisten ja leiriläisten turvallinen tukikohta hävitettäisiin. Myös Punkaharjun, Kulennoisten ja Huosion harjualueen läheisyydessä kulkevat pyhät polut pelästyivät tästä uutisesta. Kysymykset heräsivät. Kenelle kuuluu vastuu metsistämme? Eikö vastuu luonnosta koske kirkkoa? Kenelle luonnon suojeleminen ja varjeleminen on uskottu? Kenellä on poikkeuslupa tärvellä ja tuhota kansallista kulttuurimaisemaa? Kenellä oikeus vähätellä luonnon perusarvoja? Kenellä valta tuhota metsät ja harjut? Metsä ei ole vain paikka. Se on lepo, syli ja koti. Metsä on osa suomalaisen mielenmaisemaa, Metsä on osa rakkauttamme. Metsä on kaipuutamme. Metsä on yhteenkuuluvuutta, ajattomuutta. Metsä on kiertokulku ja kiinnekohta. Metsänsuojelija, Nellimin samaani Ahti Hänninen kertoo tuoreessa Metsä meidän jälkeemmekirjassa, että meidän kaikkien tulisi havahtua vastuuseen luonnostamme. Hänen kuvansa maapallon tulevaisuudesta on kuin talvipäivä Inarissa. Sinne ei paljon Luojan aurinko paista. Hänninen ei kuitenkaan polemisoi, ei protestoi vaan hän kutsuu metsän hiljaisuuden kautta parannukseen. Eleettömästi hän tilittää, että maapallo ei kestä. Metsä meidän jälkeemme-kirja on jatkoa lukuisille luontokirjoille. Enonkosken luostaripappi Pauliina Kainulainen ja pyhien polkujen vaeltajapappi Panu Pihkala ovat väitöskirjoissaan, saarnoissaan ja vetoomuksissaan herättäneet huomaamaan miten suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Viisaasti ja lempeästi he kutsuvat yhteiseen vastuuseen. Hakkuut ovat nyt laajemmat kuin koskaan. Tuhotessaan metsänsä ihminen tuhoaa itsensä. Sademetsät poltetaan tahallisesti. Suuret metsäpalot Amazonilla, Siperian Taigassa, Kaliforniassa, Australiassa. Eläinkunta kapenee, eliölajit hupenevat. Jo Rion ympäristökokouksessa 1992 Suomi ja suuri joukko maita allekirjoitti biodiversiteettisopimuksen, joka antaa ohjeet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Suomalaisugrilaisilla luonnonkansoilla on paljon annettavaa väsähtäneelle lännelle, meille suomalaisille. Metsä on aina ollut suomalaisille pyhä paikka. Metsän pitkä perspektiivi edustaa myös tuonpuoleisuutta. Miten kohtelemme metsiämme on elämän ja kuoleman kysymys. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 5.10. ja 12.10. Jaana Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 6.10. ja 13.10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 30.9. Jaana Partti, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 7.10. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Johanna Korhonen, 14.10. Jaana Partti, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 1.10. ja 8.10. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala. Syksyn pääsiäisen ranskalainen iltamessu perjantaina 2.10. klo 18. Anna Pulli-Huomo, urut, Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, Kati Pirttimaa, liturgia Marcel Duprén ja Charles-Marie Widorin musiikkia. Iltamessu perjantaisin klo 18. 9.10. Veli-Matti Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 4.10. Visa Viljamaa, Lisa Enckell, urkuri Olli Pyylampi, kanttori Vivika Oksanen, diakoni Kati Helin, avustaja Markku Ekstam, 11.10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Marja Kotakorpi, kanttori Tommi Niskala, diakoni Henri Isokuortti. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Pokemon Go tiistaisin klo 17.30-19, 15.9.-1.12. (ei syyslomalla, 13.10.) Kerho lasten toiveesta! Tule kanssamme metsästämään Pokemoneja. Säänmukainen varustus, bussilippu (liikumme pääosin kävellen, mutta myös julkisilla A-B alueella) ja juomapullo. Oma puhelin ei välttämätön. Lähtö ja paluu Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luota. Lähetyksen Raamattuja rukousryhmä tiistaisin klo 16.30– 17.30. Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka. Sukkapiiri Punainen lanka ke 7.10. klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita niitä pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tiedustelut Nina Klemmt 09 2340 3634. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 1.10. Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa, Päivi Istala haastattelee, 8.10. Äiti ja tytär – tuomiorovasti Marja Heltelä ja näyttelijä Iida-Maria Heinonen. Sururyhmä klo 18 Kallion kirkon vihreässä salissa torstaisin 1.10., 15.10., 29.10., 12.11. ja 26.11. Ilm. anne-maki.kokkila@ evl.fi tai p. 050 380 3282. Päivä Pokemonia lauantaina 3.10. klo 10-16. Koko päivä Pokemonien metsästystä Suomenlinnassa. Koko perhe voi tulla mukaan. Omat eväät, bussikortti (A-B) ja sään mukaiset varusteet. Kokoontuminen Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luona. Wagner-sisarukset Wauhdissa -konsertti la 03.10. klo 18. Kallion kirkossa. Luvassa on musiikkia Wagnerin oopperoista Lohengrin, Lehtävä hollantilainen, Tristan ja Isolde sekä Ring-syklin oopperoista. Matti Turunen basso, Maria Turunen sopraano, Armaan Madar piano, Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10e, sisältää maskin. Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luentoja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10– 12.11. Kallion kirkossa. 8.10. Katja Kujanpää: Valtaa ja arvovaltaa: Mikä tekee tekstistä pyhän? Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian ajanvaraus ma ja ti klo 9–10, to 12–13 p.09 2340 3618. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 4.10. Visa Viljamaa, 11.10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kaikenikäistenmessu, Enkelikirkko ke 7.10. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu, Vivika Oksanen. Hiljainen ehtoolliskirkko la 10.10. klo 17. Alppilan kirkossa. Lempeästi ohjatun tunnin hiljaisuuden aikana kuullaan raamatuntekstejä, meditoidaan, tehdään kirkkosalissa rukouskävely, vietetään ehtoollista ja rukoillaan. Pappina Lisa Enckell, diakoni ja retriitinohjaaja Nina Klemmt. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Pihamuskarit klo 10.30 Alppilan kirkon sisäpihalla tiistaisin 6.10. Tule mukaan laulamaan tuttuja lastenlauluja ja leikkimään laululeikkejä. Lapsi osallistuu muskariin oma aikuisen kanssa. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset vauvasta alkaen. Pukeuduthan sään mukaisesti. Muskaria ei ole 13.10. Lasten perjantait pe 2.10. ja 9.10. klo 9–12. Toimintaa eri teemoilla alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Mahdollisuus grillata omia eväitä klo 11 lähtien. Koululaisten perjantai 2.10. ja 9.10. klo 13–16. Monipuolista toimintaa kouluikäisille Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Kastepäivä Alppilan kirkolla lauantaina 3.10. klo 12–15. Jos kaste on jäänyt jostain syystä hoitamatta, tämä on matalan kynnyksen mahdollisuus tulla kastattamaan lapsi. Ilmoittaudu etukäteen pauliina.lindfors@evl.fi. Matkalla 10 vuotta –konsertti Trio Jusslin–Sivonen–Teerijoki la 3.10. klo 17 Alppilan kirkossa. Heikki Sivonen, huilu; Ilkka Teerijoki, klarinetti; Anne Jusslin, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e. Tiistairuokailu ja toiminta 6.10. ja 13.10. Tervetuloa Alppilan ala-aulaan syömään hyvässä seurassa yhdessä tai yksin. Ruokailu klo 12–13. Ruoan hinta 2,50e. Ennen ruokaa jumppahetki liikuntasalissa. Ruokailussa on rentofiilis, hyvä ruoka ja mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa. Lämpimästi tervetuloa! Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17–19 Kuoroa joht. Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Sateenkaarikansan raamattupiiri Alppilan kirkon pienessä salissa joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 17-21. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yht. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. KOULUTUKSET, RETRIITIT, APUA JA TUKEA Keskiaikaisen rukouslaulun peruskurssi 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11.2020. Moodit ja meditaatio klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3600. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 19.10, 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30. Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni / retriitinohjaa Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukouslaulun päivä la 24.10. klo 10–16. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Kursseille ilmoittautumiset ja tiedustelut Kallion kirkkoherranvirasto p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Solmuja parisuhteessa–neuvonta. Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Toimiva perhe-kurssi Alppilan kirkolla la 7.11 klo 10-16 ja to 12.11, 19.11, 26.11, 10.12 ja 17.12 klo 17.30-20. Tule yhteiselle löytöretkelle vuorovaikutuksen antoisaan maailmaan. Toimiva perhe-kurssi on tarkoitettu kaikenlaisissa perheissä eläville aikuisille. Osallistua voit yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Voit olla niin pienen lapsen, kuin murrosikäisen vanhempi, isovanhempi, kummi tai muu läheinen. Kurssi kuuluu kliinisen psykologin Thomas Gordonin tunneja vuorovaikutuskurssiperheeseen. Osallistumismaksu 35 euroa/henkilö tai 56 euroa/ pariskunta sisältäen kurssimateriaalin. Kurssille mahtuu 10 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ajantasaiset tiedot löydät sivuilta www.parisuhdejaperhe.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pastori ja Toimiva perheohjaaja Pauliina Lindfors 050 4620 987, pauliina. lindfors@evl.fi.
7 Viikko 40-41/2020 Asuminen Helsingissä kallistuu hurjaa vauhtia Helsinki on ylivoimainen ykkönen 5 vuoden kustannusnousujen tarkastelussa. Kiinteistöverot ja muut kuntakohtaisesti määrittyvät asuinkiinteistön maksut nousivat 2015-2020 yhteensä 18,1 %. Kustannusten kasvu on ylivoimaisesti suurin jo muutenkin kalliissa Helsingissä. Suurista kaupungeista seuraavaksi eniten asuminen kallistui Espoossa 12,0 %:n nousulla. Vantaalla kustannusten nousu jäi 6 %:iin eli alle maan keskiarvon, joka oli 7,2 %. – Helsingissä kiinteistöverot ja kaukolämpö ovat suurimmat tekijät kustannusnousussa. Viiden vuoden jaksolla kaukolämpö on kallistunut Helsingissä 24 %. Viime vuonna tilanne vaikutti vielä pahemmalta, joten toivottavasti tämän vuoden laskevalle hintatrendille tulee jatkoa, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä. Indeksitalo-selvityksessä oli viime vuoden tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 49 kunnassa. Viimeisen vuoden osalta suurimpien kuntien kustannusnousut maltillisia – Helsinki edelleen kärjessä Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu oli 0,6 prosenttia viime vuodesta. Helsinki jatkaa suurimpien kaupunkien listan kärjessä kaukolämmön ja sähkön vertailukustannusten laskusta huolimatta. Helsingin kustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat tänä vuonna 3,03 euroa, kun keskiarvo on 2,77 euroa. Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,45 euroa sekä Vantaalla 2,56 euroa. Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2020 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuun 2020 mukaisia. Kaukolämpö on selvästi suurin asuinkiinteistön kuluerä lähes 50 %:n osuudella. PAIKALLISPAKINAA Helsinki vaatii katutyömailta parempaa laatua – Vaatimuksemme kaupunkilaislähtöisistä työmaajärjestelyistä tulee näkyä kaikkien työmaiden toteutuksessa”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Puutteita korjataan jo tänä vuonna Helsinki aikoo parantaa tilannetta työmaakylttien puuttumisen osalta jo tänä vuonna. Alueiden käyttömaksut otetaan käyttöön myös kaikilla kaupungin omilla työmailla. Tällä hetkellä muun muassa kaupungin omat, pienet katuja liikennevalotyöt eivät kuulu maksuvelvollisuuden piiriin ja jäävät siten monin paikoin ilmoittamatta. Lisäksi työmaahenkilöstöltä edellytettävää koulutusta kehitetään ja selkiytetään työmaita koskevaa ohjeistusta. Valmistelussa on myös työmaakylttipohja, joka olisi saatavissa samanaikaisesti kaivuluvan kanssa. Muita pohdinnassa olevia keinoja ovat työmaiden omavalvonta-malli sekä työmaiden valvonnan tehostaminen ja katutarkastajien lisääminen. Kaupunki parantaa myös työmaitaan Omien työmaidensa laadun kohentamisen Helsinki on aloittanut urakka-asiakirjojen muutoksilla, joissa työmaajärjestelyihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kaupunki on myös edellyttänyt tavallista enemmän työvoimaa isojen hankkeiden, kuten Hämeentien ja pian alkavan Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistuksen työmaaja liikennejärjestelyihin. Lisäksi Helsinki on määritellyt katutöiden laatuun liittyvät, kaupunkiympäristön toimialan henkilökuntaa sitovat tavoitteet ensi vuodelle. Lähitulevaisuudessa työmaavalvonnan painopistettä siirretään enemmän työmaalle. Työmaiden omavalvontaa ja kaupungin katutarkastajien valvontaa tehostetaan. Työmaajärjestelyjen periaatteet, prioriteetit ja vaadittu laatutaso esitetään jatkossa nykyistä perusteellisemmin jo katusuunnitelmia laadittaessa. Havaintoja yli 1000 työmaalta Laaduntarkkailijoiden työkenttä oli varsin laaja, sillä Helsingissä myönnetään vuosittain noin 3000 kaivulupaa esimerkiksi kaukolämpöä tai –kylmää, tietoliikennekaapelien asennusta, viemärien uusimista tai katujen peruskorjauksia varten. Yksin kaupungilla on vuosittain eri rakentamisvaiheissa noin 200-300 katuhanketta. Laaduntarkkailijat kiersivät Helsingin kaikki työmaat kahdesti kesän aikana ja laativat yli tuhat raporttia havainnoistaan. Yhteenvetoraportti on liitteenä. Osa laaduntarkkailijoista teki havaintoja Helsingin erilaisista palveluista. Heidän tekemistään havainnoista voi lukea alle linkatusta uutisesta: Palveluiden laaduntarkkailijat löysivät kehitettävää – ja myös paljon toimivaa. Mantelit talteen Hallista koppaan kyytiin pitkon puolikkaan. Isoisäni oli maalaiskauppias ja leipuri i närpes. Pitko on tärkeä kuin öylättileipä ehtoollisella. Hallista löydän juuri tuotetun mantelirouheella kuorrutetun pakkopullan. Puolikas pussiin, varoen, ettei mantelit irtoa ja ropsahda pussin perukoille. Kotona kahvin huurussa, kun palasta haukkaa. Kahvin aromi täydentyy paahdetun mantelin, kardemumman ja hiivan nostattaman vehnäleivän makusinfonialla. Tarkistin mikä on taika. Artesaanileipomo gateau panee parastaan, käsin leivottu, oikeat tuoreet raaka-aineet, munalla sively kiinnittä mantelit ja oikea paisto paahtaa pullan nautittavaksi herkuksi. Kiiiitos Lapsen lapset viekää vaari pallas-ylläs esteettömille Yrittäjänä totuin suunnittelemaan yhtiön toimintaa vuosia eteenpäin. Sama pitkäjänteisyys ajoi pari viikkoa sitten pallakselle. Miten pärjään 4 vuoden päästä ikätovereiden kanssa 90 v juhlissa tuntureilla, se piti tutkia. Pallas-ylläs alueella on 7 esteetöntä reittiä. Rollaattori tai pyörätuoli saattavat korvata 4 vuoden aikana patikkajalkineet. Siksi alueen esteettömät reitit piti tutkia. Ensin tsekattiin hotellin kupeelta lähtevä orava-avenue. Se nousi 18 m läpi tuulisen ruskan, edestakainen pituus reitillä on 600 m. Maapohja sopii sekä pyörätuolille että kovakuntoisella myös rollaattorille. Maasto ympärillä oli puhdasta matalaa ruskan värjäämää unelma luontoa. Hieno kokemus. Seuraavana selattiin punainenhiekka esteetön. Reitin pituus on 700 m ja korkeusero 7 m. Tämä reitti antaa suontuoksua ja päättyy 20 m punahiekkaiseen kapeaan rantahietikkoon, jonka näkyvä pituus on ainakin kilometri. Reitin maapohja kestää pyörätuolin, mutta rollaattorin kanssa saattaa tarvita apua. Erikoinen paikka, sopiva hiekkapohja lekotteluun. Itikkalaumat pakottavat kärpäslätkän kanssa kaulaa myöten järveen. Viimeisenä kokeiltiin vuontisjärven esteetöntä maratonia. 2500 M kauniisti vaihteleva maastoa. Hyvä reitinpohja, paitsi lopussa n. 200 M karkeaa moreenia, johon ei rollaattorilla ole asiaa. Pyörätuolillakin tarvitsee apua lopussa. Reitti kulkee alussa läpi solakan männikön, jatkaa kosteikolle, rohkeasti yli romanttisen puusillan. Järvestä heijastuva auringon kilo seuraa kulkuasi ja koristaa polkusi. Olisin halunnut kokeilla ylläksen esteettömän. Gondoolihissillä huipulle ja siellä 2000 m esteetön reitti. Olen aiemmin siellä käynyt, mutta esteettömyys jäi silloin tutkimatta. Alueella on vielä 3 muuta esteetöntä. Kolmen kokemani perusteella uskon, että nekin ovat paikkansa ansainneet. Viikossa sain liikuntoa vajaat 55 km, saman kuin pallas-hetta vaellusreitti. Kiitokset kolmelle polvelle. Yle ja puoli 7 Tv 1 on perustanut mainos tv´n kilpailijan ½ 7. Tässä pari kalkattajaa haastattelee nousevia nuoria muusikoita tai hiipuvia ikääntyneitä taiteilijoita. Rennosti soffalla, hattu päässä, se on usein tavaramerkki, josta taitaja tunnetaan. Nuoruudessani, jos osui naisen kanssa satummoisin samaan hissiin, paukahti hattu käteen kun ajettiin kerroksiin. Muutama vuosi sitten notredamessa oli käytävällä vahti koputtamassa päähän hattupäistä kulkijaa. Risat reikäfarkut käy edelleen muodin seuraamisen merkkinä. Mitä seuraavaksi, ehkä tuleva muoti on roikkua puoliseiskan soffalla sepalus auki repsottaen. Saas nähdä. Ykkös mediat sais vähän ryhdistäytyä ja paneutua tehtäväänsä, kansalaisten valistamiseen. Jälkilöylyt Setan mielestä sukupuolenvaihto on julkisen terveyspuolen hoidettava operatio. Mutu-tuntumalta testien kautta muutokseen, veronmaksajan piikkiin. Näin tehdään, jos niin päätetään. Toinen huomioonotettava mutu-ryhmä on maahanmuuttajat. Suomen kansalainen, jonka kulttuuri vaatii tyttöjen ympärileikkauksen. Mutu on niin vahva, että matkustaa vaaralliselle silpomismatkalle afrikkaan. Eikö hänellä ole oikeus tulla silvotuksi kotimaassaan veronmaksajan piikkiin? Onko tämä rasimia, mustavalkoinen valinta? Ainakin selkeä tasa-arvo rikkomus. Nimimerkkini vaihtelee. Aina joskus sekopäinen setalainen pysäyttää ja purkaa sydäntään, ei aina kovin rakentavasti, jopa nimittäen. Näistä nimityksistä valitsen parhaan ja se näkyy alla. Tähän mennessä vanha pieru on hellyttävin. Tämänkertaisen ”homeinen reliikki” on kopattu torijutustelusta. Olavi lindholm Hakaniemen vanha Homeinen reliikki Tykkää meistä Facebookissa
8 Viikko 40-41/2020 Suomen bulein himajengi 25v Maarit Niiniluoto, Carita Raittinen, Tarja Halonen. Palkitut Mikko-Olavi Seppälä ja Vesa Nuotio keskellä varapj. Olli Anikari. Laura Kolbe. Tarja Halonen. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Pelkästään kotiseutuyhdistyksiä on Suomessa sadoittain. Stadin Slangi ry on niistä suurin lähes 3000 jäsenellään. Yhdistys on perustettu 1995 Työläisäitipatsaan keräyksen jälkimainingeissa. Juhlinta Koronan vuoksi varsinainen juhlinta 25 toimintavuoden merkeissä ei onnistunut mutta yhdistys halusi kuitenkin pitää pienen vastaanoton. Vastaanotto järjestettiin ravintola Nyyrikissä Käpylässä ja vieraita oli rajoitusten vuoksi vain 50. Vieraiden joukossa oli vuosikymmenten varrella valittuja Stadin Friiduja kuten Tarja Halonen, Laura Kolbe, Pia Landen, Maarit Niiniluoto ja Outi Pakkanen ja Kundeista Pentti Arajärvi, Jussi Raittinen ja Pertti Salolainen. Yhdistys on saanut ilon ja kunnian koko toimintansa ajan julkistaa Helsinki-päivänä Espan lavalla Kundin ja Friidun. Poikkeusaikoja kuvastaa hyvin se kuinka vuoden 2020 valitut Laura Kolbe ja Jaakko Saariluoma julkistettiin virtuaalisessa lähetyksessä. Kunnianosoitukset Perinteisiin kuuluu myös kultaisen pinssin myöntäminen ja niitä on tähän mennessä jaettu 8kpl ja juhlan yhteydessä 15.9 kultainen pinssi ojennettiin varapj. Olli Anikarin toimesta muusikko Vesa Nuotiolle ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälälle. Muu ohjelma Juhlassa kuultiin myös Vesa Nuotion esittämä tuore slanginnos lauluun Kulkuri ja joutsen. Muusta musiikista vastasi duo Marino ja Martti. Juhlapuheen piti tuore Stadin Friidu Laura Kolbe ja muut puheenvuorot saatiin Stadin Friidulta Tarja Haloselta ja Stadin Kundi Pertti Salolaiselta. Puheiden aiheet liittyivät stadilaisuuteen ja Stadin luonnon moniarvoisuuteen Teksti ja kuvat: Marjut Klinga Kymmenen kaunotarta kaipaa kosijaa -operetti Opistotalossa 2.-4.10.2020. Kuva: Mervi Sipola-Maliniemi Työväenopiston operetti syntyy yhteistyössä Helsingin työväenopiston juhlasalissa (Helsinginkatu 26) nähdään 2.–4. lokakuuta Suomessa ennen näkemätön Franz von Suppén operetti Kymmenen kaunotarta kaipaa kosijaa. Produktion ohjaa oopperaohjaaja Ville Saukkonen. Operetissa laulavat ja tanssivat työväenopiston laulun ja esiintymistaidon opiskelijat. Musiikin ohjauksesta vastaa musiikinopettaja Mervi Sipola-Maliniemi ja koreografiasta opettaja Laura Humppila. Alkuperäisteoksen Zehn Mädchen und kein Mann libreton on suomentanut ryhmässä laulava Eeva Laine. 1800-luvulla kirjoitettu teksti on Friedrich Wilhelm Riesen (1807–1879) käsialaa. – Pyrin luomaan laulajille kiitollista laulettavaa riimitellen ja suomen kielen sanapainoja noudattaen. Muokkasin ohjaajan toiveen mukaisesti tekstiin pirskahtelevaa sanailua, kertoo Laine vaativasta käännöstyöstä. Ammattilaisilta oppia Laulajakaartia täydentävät oopperalaulajat Samuli Takkula (baritoni) ja Akseli Ferrand (tenori). – Meiltä ei löytynyt miesrooleihin esiintyjiä ja siksi keksimme pyytää mukaan ammattilaulajia. Näin opiskelijoillamme on mahdollisuus oppia ammattilaulajien työskentelystä sekä saada kunnon haasteita, valottaa Mervi Sipola-Maliniemi. Kymmenen kaunotarta kaipaa kosijaa pe 2.10. klo 19 (ensi-ilta) la 3.10. klo 19 su 4.10. klo 15 Opistotalo, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Ei ennakkovarauksia. Helsingin työväenopiston laulun ja esiintymistaidon opiskelijat esittävät lokakuussa Franz von Suppén operetin Kymmenen kaunotarta kaipaa kosijaa. Miesrooleissa esiintyvät oopperalaulajat Samuli Takkula ja Akseli Ferrand.
9 Viikko 40-41/2020 Millaisessa yhteiskunnassa sinä haluat elää? Maya Arad Yasurin näytelmä AMSTERDAM on kolmen kertojan hulppeata tykitystä kaasulaskusta, juutalaisuudesta ja holokaustista. Onko juutalaisuus loppuunkulunut aihe, passé, niinkuin yksi kertojista väittää. Kuinka paljon historiaa on hyvä muistaa? Miten juutalaisuudesta saa puhua ja kenen erääntynyt kaasulasku on? Amsterdam näytelmä sijoittuu vuoteen 2019, Amsterdamiin. Mitä tapahtuu kun israelilaissyntyinen viulisti saa erääntyneen kaasulaskun vuodelta 1944. Suomenkielisen kantaesityksen ensi-ilta Valtimonteatterissa 15.10.2020 klo:19.00 Teksti: Maya Arad Yasur Suomenlinnassa kunnostetaan reittejä ja Piperin puisto Suomenlinnan Ison Mustasaaren reittien peruskorjaus käynnistyy 14. syyskuuta alkavalla viikolla. Työt jatkuvat jaksoittain noin kolmen vuoden ajan eli syksyyn 2023. Historiallisesti arvokkaan Piperin puiston kunnostus alkaa viikkoa myöhemmin. Peruskorjauksen myötä saaren kulkureittien pinnat ja monin paikoin rikkoutuneet reittien reunarakenteet korjataan. Samalla käytettävyys, saavutettavuus ja hulevesien hallinta paranevat. Myös reittien alla kulkeva maanalainen kunnallistekniikka uusitaan. Reittien varsilla kasvava hyväkuntoinen kasvillisuus säilytetään ja tarvittaessa ennallistetaan. Työmaalla olevat puut säilytetään ja niitä leikkaa vanhojen puiden hoitoon erikoistunut arboristi. Urakan valmistuessa syksyllä 2023 asukkaiden ja vierailijoiden käytössä ovat ilmeeltään tutut reitit, joita on kuitenkin sujuvampi kulkea ja pitää kunnossa. Ensimmäisen viikon ajan urakoitsija tekee työmaan valmistelevia töitä, kuten pystyttää työmaatauluja ja aitaa varastoaluetta. Varsinainen reittien peruskorjaus käynnistyy 21. syyskuuta alkavalla viikolla 39 Suomenlinnan reiteille ominaisen makadam-pinnoitteen koekorjauksilla. Sen jälkeen alkaa jätevesilinjan kaivu vaaleanpunaisen Rantakasarmin (rakennus nro C1) edustalla. Piperin puiston kunnostus Piperin historiallisesti arvokkaan puiston odotettu kunnostus käynnistyy 21. syyskuuta alkavalla viikolla 39 valmistelevilla töillä. Urakan aikana puiston lampea laajennetaan ja osin ruopataan. Lammen vedenpintaa lasketaan tai se tyhjennetään joksikin aikaa työn kuluessa. Urakkaan kuuluu laiturin, sillan ja pergolan perustusten rakentaminen. Puistoon istutetaan uusia puita, hiekkakäytäviä kunnostetaan ja viheralueista rakennetaan entistä ehompia. Sekä puiston että reittien osalta kiinnitetään erityistä huomiota Suomenlinnalle tyypillisten materiaalien käyttöön ja alueen alkuperäisen ilmeen säilyttämiseen myös viheralueilla. Työt tehdään merkittävin osin arkeologisen valvonnan alla. Tavoitteena on Suomenlinnan säilyttäminen ja vaaliminen tuleville sukupolville ainutlaatuisen hienona ympäristönä. Hankeen urakoitsija on Stara. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Marian kasvuyrityskampuksen kaavaratkaisun Kaupunginvaltuusto päätti kaavamuutoksesta kokouksessaan 9.9. Kaava mahdollistaa alueen kehittämisen yhtenäiseksi yritysalueeksi. Tavoitteena on, että Maria 01 startup -alue kehittyy ja laajenee kaupunkistrategian mukaisesti Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi. Asemakaavan muutos koskee entistä Marian sairaala-aluetta, sen katualueita sekä Baanan eteläosaa. Kaava mahdollistaa merkittävän toimitilatäydennysrakentamisen ja alueen kehittämisen yhtenäiseksi yritysalueeksi. Tavoitteena on, että alueen pohjoisosassa toimiva Maria 01 startup -alue kehittyy ja laajenee kaupunkistrategian mukaisesti Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi. Alueen eteläosan korttelialueelta on vuonna 2020 varattu toimitilatontit YIT:lle ja Kevalle kasvuyrityskampuksen suunnittelua varten. Alueen historia ja kulttuuriympäristöarvot säilyvät parhaiten pohjoisosassa, jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan ja rakennuksille määritellään uusi käyttö osana koko alueen laajuista kasvuyrityskampusta. Eteläosalla sijaitsevat vanhat sairaalarakennukset on suunniteltu siirrettäväksi. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Mechelininkadun pyöräilyn yhteydet muuttuvat sujuvammiksi ja entisen sairaala-alueen poikki avataan uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia muun muassa rakennusten purkamisesta ja siirroista, Baanaan kohdistuvista muutostöistä, puistoalueesta sekä Lastenkodinkadun jatkeeksi tulevan uuden siltayhteyden toteuttamisesta. Siltayhteyden kustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljoonaa, puistojen ja aukioiden kustannuksiksi noin miljoona sekä purettavien ja siirrettävien rakennusten kustannuksiksi noin 3,5–4 miljoonaa euroa. Muita kustannuksia ovat kalliopysäköintirakennuksen rakentamiseen liittyvät kustannukset (alustava arvio 1,2–2 miljoonaa euroa) sekä jalankulkuja pyöräilyliikenteen tunneliyhteyden rakentaminen (alustava arvio 9,5–13,5 miljoonaa euroa). Asemakaavamuutos nostaa alueen tonttien arvoa. Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo alueen eteläosalla on noin 35 miljoonaa euroa. Kaupungille kohdistuvat tonttitulot täsmentyvät jatkoneuvottelujen ja kustannusjaosta sopimisen myötä. Vilkasta keskustelua Illan kokouksessa käsiteltiin myös useita valtuutettujen jättämiä aloitteitta. Paljon keskustelua käytiin muun muassa vuokraoikeuden siirron kieltämisestä kaupungin vuokra-asunnoissa, matkakorttien saattamisesta sukupuolineutraaleiksi sekä erityistuen järjestämisestä lukioissa. Keskustelut sekä koko kokouksen voi katsoa kokoustallenteesta 10.9. alkaen osoitteessa helsinkikanava.fi. Eero Heinäluoma Tradekan hallituksen johtoon Osuuskunta Tradekan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. Osuuskunta Tradekan edustajisto kokoontui Helsingissä 22.9. tekemään henkilövalintoja ja uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Eero Heinäluoma. Heinäluoma on toiminut Tradekan hallituksen jäsenenä viimeiset kaksi vuotta ja sitä ennen edustajistossa vuodesta 2004. Varapuheenjohtajiksi valittiin rehtori Mikko Raudaskoski Oulusta ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri Riihimäeltä. – Tartun innolla uuteen rooliini osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana. Tradeka on viime vuosina uudistunut merkityksellisen omistamisen osuuskunnaksi, joka omistamalla vaikuttaa suomalaiseen talouselämään ja yhteiskuntaan. Jatkamme tätä työtä vastuullisena ankkuriomistajana, kertoo hallituksen uusi puheenjohtaja Heinäluoma. Osuuskunta Tradekan edustajiston kokouksessa hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin lastentarhanopettaja Hilkka Ahde Helsingistä, kansanedustaja Paavo Arhinmäki Helsingistä, yhteiskuntatieteiden maisteri Riitta Lehtola Seinäjoelta ja opiskelija Miika Tiainen Turusta. Osuuskunta Tradekan uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa vahvistettiin Tradekan strategiaan päivitys, joka laajentaa osuuskunnan vastuullisuus Vallilaan uusia asuntoja 250 Vallilaan nousee 14-kerroksinen asuintalo. Uudet asunnot sijoittuvat Vallilan puiston ympäristöön Mäkelänkadun uimahallin itäpuolelle. Rakentaminen alkaa jo tänä syksynä. Asuntoja tulee kaikkiaan 250 ja uusia asukkaita sen mukaan jopa 400. Korkein taloista on peräti 14-kerroksinen. Taloihin tulee omistusasuntojen lisäksi kovan rahan vuokra-asuntoja ja hitas-asuntoja. Vallilan puiston alle rakennetaan pysäköintihalli ja samalla puistoa kunnostetaan. Ensimmäinen taloista valmistunee vuonna 2022 Karstulantien varteen. 14-kerroksisen kerrostalon rinnalle nousee 11-kerroksinen hitas-talo. Muut talot tulevat 8-kerroksisiksi ja sijoittuvat Vallilanlaakson kupeeseen lähelle Vallillan siirtolapuutarhaa. Kaikki uudet talot rakennetaan vuokramaalle, rakentajana on Pohjola Rakennus.
10 Viikko 40-41/2020 TILAA! www.senioriterveys.fi 6/2020 7,60 Professori Juhani Knuuti: VAHVOJA VÄREJÄ silmän ruokalautaselle VÄLIMEREN RUOKAVALIO hyvä myös lihaksistolle Mieskin voi joutua väkivallan uhriksi kotonaan Pienikin elintapamuutos tekee hyvää Korona muistuttaa, että vastustuskyky heikkenee väistämättä iän myötä Vain tutkittu tieto takaa hoidon tehon Jorma Uotinen ROHKEASTI seitsemänkymppinen Senioriterveys – Senioriterveys – asiantuntevasti asiantuntevasti seniori-ikäisten seniori-ikäisten terveydestä! terveydestä!
11 Viikko 40-41/2020 Kallion-Vallilan eläkeläiset mielenilmauksessa Säätytalon edessä Puheenvuoro budjettimielenilmauksessa 14. syyskuuta Säätytalon edessä Snellmaninkadulla Snellmaninkadulla Säätytalon edessä. Kallio-Vallilan eläkeläiset ry, Olli Salin. Työttömien keskusjärjestö. Kallion-Vallilan eläkeläiset ovat hyvin huolissaan ikäihmisten syrjäytymisestä. Toimeentulo-ongelmat ilmenevät eläkeläisköyhyyden syventymisenä monestakin syystä. Ne korostuivat entisestään koronaepidemian aikana keväästä lähtien. Ensinnäkin pienet eläkkeet eivät riitä alati kallistuviin terveydenhuollon menoihin. Kotihoidon ja hoivan sekä asumisen ja palvelujen nouseviin kustannuksiin. Tästä syystä tarvitaan tuntuva korotus pienimpiin eläkkeisiin. Sekä matalampi omavastuukatto sosiaalija terveysmaksuihin lääkkeet ja matkat mukaan lukien. Sote-uudistuksessa on turvattava jo laissakin oleva riittävä hoitajamitoitus, kaikille tarkoitetut julkiset terveysja sosiaalipalvelut maksuttomina lähipalveluina ja ilman jonotusta. Eläkeläisyhdistyksemme vastustaa jyrkästi näiden palvelujen yksityistämistä ja pörssiyhtiöiden saalistusta. Epämääräisen valinnanvapauden sijasta pitää nopeasti uudistaa potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki, joissa itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja turvataan hoitoja palvelusuunnitelmien viiveetön toimeenpano. Me ikäihmiset olemme toteuttaneet koronarajoituksia ja ohjeita hyvin tarkasti. Pitkäaikaishoidossa ja kotihoidossa ollessamme olemme olleet jopa liiankin tiukasti eristettyinä omaisista, läheisistä ja sosiaalisista suhteistamme, jolloin yksinäisyys ja ahdistuskin ovat lisääntyneet yli voimien. Kun nyt saadaan toimiva ja turvallinen rokote, pitää sote-henkilöstön jälkeen turvata yli 70-vuotiaiden rokottaminen korkean riskimme vuoksi ja omatoimisuuden turvaamiseksi. Sotueli sosiaaliturvan uudistuksessa pitää saada aikaan selkeä ja riittävä perustoimeentuloturva vähintään 1000 euron verottomana eläkkeenä tai perustulona ilman byrokratian paperisotaa ja pitkiä odotusaikoja. Kaikki tämä on mahdollista, kun kymmeniän uusien hävittäjien hankinta perutaan, siirrytään progressiiviseen kunnallisveroon sekä omaisuusja varallisuusveroon. Työpaikkojen lisääminen voidaan aloittaa yllä mainittujen julkisten sosiaalija terveyspalvelujen henkilöstöä lisäämällä ja ennaltaehkäisyyn panostamalla. Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry / Olli Salin, puheenjohtaja Kuvat Toivo Koivisto Helen avaa sähköautojen suurteholaturin Suvilahteen Helen tuo sähköautoilun tulevaisuuden Helsinkiin avaamalla syyskuussa pääkaupungin ensimmäisen suurteholaturin Suvilahteen. Suurteholaturi on nykyisiä latureita moninkertaisesti tehokkaampi ja sillä voi ladata sähköauton jopa 20 minuutissa. Sähköautojen, sekä hybridiettä täyssähköautojen, käytön yleistyessä Helen haluaa panostaa sähköisen liikenteen kehittämiseen. Uusin askel on elokuussa Helsingin Suvilahteen avattava täyssähköautojen suurteholaturi, joka on nykyisin käytössä olevia laturityyppejä moninkertaisesti tehokkaampi. Helsinki on sähköautoilun edelläkävijäkaupunki, jossa on Suomen laajin latausverkosto. Entuudestaan pääkaupungista löytyy jo kahdenlaisia sähköautojen latauspisteitä: keskinopeita latauslaitteita ja täyssähköautoille soveltuvia pikalatureita. Suurteholaturi on vielä pikalaturiakin tehokkaampi: tunnissa sillä lataa virtaa jopa 750 kilometrin ajamiseen. Akun saa ladattua täyteen jopa parissa kymmenessä minuutissa. Suurteholaturi myös mahdollistaa kahden auton samanaikaisen lataamisen. Helenin tuoteryhmäpäällikkö Jere Jokinen korostaa, että uuden teknologian ansiosta suurteholaturit vievät sähköautoilun helppoutta ison askeleen eteenpäin. – Useat uudet täyssähköautomallit tukevat 100 kilowatin lataustehoa tai jopa enemmänkin. Näiden automallien yleistyessä vaatimukset latauspisteitä kohtaan kasvavat. Helenin suurteholaturi tuo sähköautoilijoille uusia vaihtoehtoja ja helpottaa heidän arkeaan, Jokinen kertoo. Sähköautoilun yleistyessä autoilijat vaativat lataukselta enemmän – sekä latauspisteiden tehokkuudelta että sijainneilta. Helen on jo yli kymmenen vuoden ajan panostanut pääkaupunkiseudun sähköisen liikenteen parantamiseen ja helpottamiseen. – Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiajärjestelmä ja monien muiden toimien lisäksi panostamme aktiivisesti myös sähköiseen liikenteeseen. Haluamme laajentaa sähköautojen latausverkostoa entisestään sekä tehdä sähköautoilusta asiakkaille mahdollisimman helppoa, sanoo Helenin ratkaisuliiketoimintojen johtaja Sari Mannonen. Latauspisteiden määrän lisäksi latausta on sujuvoitettu Helen Lataus -palvelulla. Helen Latauksen asiakkaat voivat hyödyntää Helenin laajaa latausverkostoa niin Suomessa kuin ulkomailla. Palvelu toimii kätevästi yhdellä RFID-tunnisteella tai mobiilisovelluksella ja veloitus tapahtuu toteutuneiden lataustapahtumien perusteella ilman kuukausimaksua. Helen avasi Suomen ensimmäisen julkisen sähköautojen katulatauspisteen Runeberginkadulle jo vuonna 2009 ja on siitä lähtien kehittänyt aktiivisesti pääkaupungin sähköistä liikennettä. Helsingin julkinen latausverkosto onkin Suomen laajin ja kattaa yli 160 latauspistettä. ’ SÄHKÖAUTOILIJOIDEN VAATIMUKSET KASVAVAT – HELEN PANOSTAA HELPPOUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN ”Vallankumous alkaa naisten sieluista” KokoTeatterin syksyn pääteos Aktivistinäytelmä 3 sai ensi-iltansa 25.9. Helena Kallion uusi näytelmä kertoo toisen maailmansodan rikosten, kylmän sodan imperialismin ja ydinvarustelun herättämistä 60-luvun vallankumouksellisista ja aktivisteista – sivistyneistä naisista, äideistä, kirjailijoista, journalisteista, poliitikoista ja opettajista, joiden vaikutus kansalaisoikeusja ympäristöliikkeisiin yltää meidän päiviimme. Kuinka heistä tuli aktivisteja? Minkä he halusivat muuttuvan? Mitä heidän työnsä ja kohtalonsa meille osoittavat? Ja olemmeko me ottaneet opiksemme? “And if you tolerate this then your children will be next” Manic Street Preachersin kappaleesta tuttu säe ja aktivistitrilogian toisen osan, Tanssivan Agitaattorin, viimeinen repliikki “Mother Earth” ovat Kallion mielessä pyörineitä silmuja syksyllä nähtävälle teokselle Aktivistinäytelmä 3. – Nämä viisaat naisaktivistit ovat kantaneet huolta ja vastuuta siitä, minkälaisen maailman jätämme tuleville sukupolville – tänäänhän joudumme jo kylmät väreet selkäpiissämme kysymään, jätämmekö ylipäätään, Kallio sanoo. Aktivistinäytelmä 3:ssa nähdäänkin muiden muassa ympäristöliikkeen kantaemo Rachel Carson. – Hänestä tulikin minulle työprosessissa läheisempi hahmo kuin näytelmän ideointivaiheessa aavistinkaan, Kallio hymyilee. – Jollakin verkkosivustolla törmäsin muuten sellaiseenkin tulkintaan, että Greta Thunberg on suorastaan Rachel Carsonin reinkarnaatio! Joka tapauksessa hän on tarttunut Rachelin tulevaisuuteen heittämään viestikapulaan ja Rachel Carsonin sanat elämän puolesta ovat yhä ajankohtaisempia kuin koskaan: “The human race is challenged more than ever before to demonstrate our mastery, not over nature but of ourselves. Aktivistitrilogian viimeisen teoksen kirjoitusprosessi on ollut polveileva, inspiroiva ja myös erityisen haastava – “mehän painimme yhä näiden samojen ihmisarvoisen elämän ja elinkelpoisen maailman tulevaisuuden kysymysten kanssa, joiden puolesta päähenkilömme ovat antaneet kaikkensa”, Helena sanoo. Kallion kynästä lähtevä teksti on fyysistä ja rytmistä – näytelmän päähenkilöiden puheenvuorot peilautuvat edelläkävijöiden kohtaloista lähihistorian tapahtumiin ja riipaisevan ajankohtaisesti myös Black Lives Matter -liikkeeseen.
12 Viikko 40-41/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Syyskuun kulttuurikierros Opetusja kulttuuriministeriöltä oli haettavissa kesällä enintään 9,6 miljoonaa euroa korona-avustuksina kulttuuritapahtumille. Reetta Ristimäki (vas.), Joel Mäkinen ja Linda Hämäläinen ovat vaikuttavia laulajia ja näyttelijöitä sota-ajan tunnelmaillassa Hakasalmen huvilassa. Kuva: Tanja Ahola. Stella Lappalainen ja Joona Saturi ovat valloittava pari Ronjan ja Birkin kilpailijasukujen nuorina rakastavaisina. Kuva: Jarmo Kuvaja. Näyttelijä-teatterinjohtaja Heikki Lund on saanut mieluisaksi tehtäväkseen esittää runoilija Eino Leinoa monessa paikassa, myös Asuntomessujen 2020 avajaisissa. Kuva: Riitta Salasto. Sielukas balladilaulaja Emma Klingenberg on tehnyt hienon lauluesityksen Tove Janssonin viisuihin. Kuva: Karl Vilhjálmsson/Svenska Teaternn. Navethalian Jakomökki -kesäesityksessä mökkiperheiden lapsia esittävät ihastuttavan raikkaat Milla Hutri (vas.) ja Jenni Rantala. Kuva: Sandra Saulo. Avustusta saivat hakea rekisteröityneet yhteisöt ja säätiöt, jotka järjestävät taideja kulttuurifestivaaleja sekä muita taideja kulttuuritapahtumia vakiintuneesti. Opetusja kulttuuriministeriö pyrkii tekemään päätökset syyskuun loppuun mennessä. Hakasalmen lamput hehkuvat kauniisti Musiikkiteatteriesitys ”Hakasalmen lamput palavat yhä” vie kevättalven 1944 herkkiin tunnelmiin kaupunginmuseona toimivassa Hakasalmen huvilassa. Sotatalven kohtalot tapahtumat juuri esityspaikassa, joten sitä ei voi pahemmin viedä muualle. Mikä harmi, koska lamput palavat hyvin uskottavasti. Tämäkin jäi koronan jalkoihin. Vain yksi esitys oli maaliskuulla, nyt toinen elokuulla. Siinäkö kaikki, jään ihmettelemään. Muutosta kuunnelmaksi tosin mietitään. Aution museon yläkerrassa istuu Taideteollisuuskeskuskoulun opiskelija, nuori sotilas, joka on tullut lomalle piirtääkseen harjoitustyönsä loppuun tietämättä, pääseekö hän rintamalle palattuaan enää koskaan kotiin. Nuori naisopiskelija on ollut koko päivän huvilan kellarissa tarkastamassa sinne evakuoituja esineitä. Nyt hänen on häädettävä sotilas työnsä äärestä. Aikakauden sävelmät ja Annamari Kähärän sota-ajan runoihin säveltämät laulut lohduttavat ja rohkaisevat museon väkeä. Anna Kortelaisen käsikirjoittaman näytelmän esittävät historiaa paljon käsitellyt Reetta Ristimäki sekä nuoret TEAK:n kasvatit Linda Hämäläinen ja Joel Mäkinen. He ovat hyvin vaikuttavia erilaisina tulkitsijoina. Rytminvaihdokset puheesta lauluihin toimivat mainiosti. Mäkinen on paljon myös pianossa. Kuulemme säveliä mm. Yrjö Jylhän, Unto Kupiaisen, Aila Meriluodon runoihin. Sirkka Seljan ”Olen kanssasi rintamalla” vaikuttaa: – Jos sinun on väsy, olkoon minun ajatukseni pehmeä vuode / jolle voit painaa uupuneen pääsi. / Jos sinä haavoitut, haavoitun minäkin… / jos sinä kaadut, – kulkekoon sama luoti minunkin lävitseni… Rakkaus ylittää Helvetinkuilun Astrid Lindgrenin rakastettu ”Ronja Ryövärintytär” nähtiin Pakkasmäen kesäteatterissa Teatteri Hyökyvuoren esityksenä. Vauhdikkaan ja opettavaisen esityksen ohjasi Leena Gardiner. Pääosissa ovat suloinen, aluksi turhan vihainen, Stella Lappalainen Ronjana ja komea musikantti Joona Saturi poikana, jotka ovat olleet ohjaajan löytöjä jo Vaskivuoren lukion Cracy for You –musikaalissa. Pakkasmäen amfiteatterimaista luonnonnäyttämöä käytettiin taitavasti ison joukon voimin. Tarinahan kertoo tytöstä, joka syntyy samana päivänä kun salama iskeytyy hänen kotilinnoitukseensa. Linnoitus repeää kahtia ja väliin syntyy uhkaava Helvetinkuilu. Ronjan isän johtama ryövärijoukko asuttaa linnoituksen toista puolta, toiselle puolelle linnoittautuu pitkäaikaisen vihollisen rosvojoukkio. Kun Ronja seikkailee Helvetinkuilun reunalla, hän kohtaa Birk-nimisen pojan ja heistä tulee siitä hetkestä lähtien erottamattomat. Rakkautta kylmän sodan maailmassa! Tarina on koko perheen satumainen seikkailu, joka kertoo kaiken voittavasta ystävyydestä, ennakkoluulojen murtamisesta, itsenäistymisestä ja vapaudenkaipuusta. Runosielu Eino Leino juhlisti Asuntomessut Asuntomessut avattiin kolmannen kerran Tuusulassa 50 vuoden aikana. Kulttuurilla oli vahva sija juhlamenoissa. Runoilija ja lehtimies Eino Leino oli usein nähty vieras Tuusulanjärven taiteilijakodeissa ja Rantatien täyshoitoloissa sekä Hyrylän upseerikerholla 1900-luvun alussa. Tarkkasilmäisimmät ovat tavanneet tämän kuuluisan poeetan myös tällä vuosituhannella, esimerkiksi Tuusulan edellisillä vuoden 2000 Nummenharjun Asuntomessuilla. Tänäkin vuonna hän kommentoi elämää ja Asuntomessuja myös Rykmentinpuistossa. Leinon hahmossa esiintyi Keski-Uudenmaan Teatterin johtaja Heikki Lund, joka on pitkään esittänyt paikkakunnan suurta poikaa. Lund on sisäistänyt poeetan hahmon täysin ja melkein muuttunut Leinoksi. TuusVox on Tuusulanjärven alueella toimiva tuore lauluyhtye. Yhtyeessä laulaa alueella asuvia tai toimivia musiikin ammattilaisia, jotka ovat kesäksi lyöttäytyneet yhteen ”Mun Tuusula”-nimisen laulun merkeissä. Se on kunnan tilaama kuoroteos, jonka sävelsi Salla Markkanen. Kotiseutuaiheiset sanat on koottu tuusulalaisten koululaisten kirjoittamista runoista. Avajaisissa kuultiin Mun Tuusula –teoksen ensiesityksen lisäksi Kaj Chydeniuksen säveltämä ”Laulu oravasta”. Tove Jansson viisuja koko kansalle Laulaja-näyttelijä Emma Klingenberg on parisen vuotta tutkinut Tove Janssonin laulujen lyriikoita ja hän haluaa esittää löydöksiä yleisölle, aluksi konsertin muodossa. Musiikki oli tärkeä osa Tove Janssonin elämää ja taiteellista luomista. Hän omistautui laulutekstien tekemiseen jo lapsena ja jatkoi niiden kirjoittamista läpi elämän. Repertuaari kasvoi ajan mittaan laajaksi, käsittäen rakkauslauluja, irstaita lauluja, lauluja merelle, luonnolle, ystäville ja Muuminlaaksolle, teatteriesityksiin kirjoitettuja lauluja sekä lauluja, joita hän itse soitti Klovharun saarella, kun tuuli suhisi ja haitari houkutteli enemmän kuin maalauskangas. Laulajaa kiinnostaa se, mistä lähteestä Toven laulujen sanat pulppusivat? Kuka häntä oli opettanut? Millaista musiikkia hän itse kuunteli? Ja voiko tosiaan pitää paikkansa, että Tove Jansson ja ruotsalainen kansanpuistoviihdyttäjä Povel Ramel tekivät yhteistyötä? ”Tove Jansson visdiktaren” on värikäs ja rutkasti huumoria sisältävä konserttiesitys, jossa Toven lyriikoita esitetään täysin uusin sävellyksin ja sovituksin. Kolme muusikkoa säesti; en huomannut Toveen keskittyneen laulajan esitelleen heitä? Toki tuttujakin kuulimme Vuotalon Vuosalissa, kuten ”Höstvisan”. Laulun kertosäe kuuluu ruotsiksi: ”Skynda dig älskade, skynda att älska, dagarna mörknar minut för minut...” Kuulimme lyhyemmän päiväversion konsertista. Esityksen tuotti Klingenberg yhteistyössä Svenska Teaternin kanssa. Suomenruotsalainen näyttelijä ja laulaja on aiemmin tulkinnut esim. Edit Piafia ja Viirus-teatterin aulassa ”Chelsea Hotellin” lauluja. Intohimona on aina ollut tarinoiden kertominen, ja nimenomaan musiikin kautta. Hupaisaa mökkielämää Vantaan Näyttämön Navethaliassa esitettiin ”Jakomökki”. Se on hupaisa, hyvin todentuntuinen kesänäytelmä mökkielämästä – rajoitetulle yleisölle tämäkin. Esitys meni jo syksyllä 2019 ja palasi kesällä ohjelmistoon hetkeksi. Muuta laajempaa tuotantoa, ”Badding” ei pystytty toteuttamaan. Hyvä, että Hiekkaharjun vanhassa isossa navetassa oli kesäteatteria. Tämä esitys oli uudestaan tervetullut. Moni ei ehtinyt sitä syksyllä vielä katsomaan. Jakomökki on kertomus kahdesta pariskunnasta, jotka vuokraavat yhdessä kesämökin. On leppoisaa oleilua, ihmissuhdedraamaa ja yllätysvieraita. Mökkielämä alkaa olla lopuillaan. Moni tunnistaa omalla tai toisten mökillä henkilöhahmoja, joihin voi samaistua. Mukana on kädetön nörttimies, voimakastahtoisia naisia, hienostorouvaa ja kaljatölkki -kädessä miestä. Mökillä parisuhteet joutuvat koetukseen, mustasukkaisuutta on ilmassa. Ronskia huumoria löytyy. Ylei
13 Viikko 40-41/2020 SAMPO XX kokosi kotimaiset voimat Eero Ahre on huikentelevaisen mainio kreivi, joka nousee arkusta juhlimaan syntymäpäiväänsä Teatteri Hevosenkengän Kummituskekkereissä Sampofestivaalilla. Kuva: Miska Reimaluoto. Grus Grus-teatteriin kuuluva visuaalisen teatterin duo Livsmedlet haastaa itsensä ainutlaatuisissa nukketeatterin ja koreografian kohtaamisissa Invisible Lands -esityksessä. Kuva: Pernilla Lindgren. ”Nimbu-norpan päiväuni” kertoo tarinan pienestä, uteliaasta ja rohkeasta ”Saimaan-rengasmerkistä” Sampofestivaalilla. Kuva: Anne Lihavainen. SAMPO-nukketeatterifestivaali oli 26.-30.8.2020 poikkeuksellinen poikkeuksellisina aikoina ja suomalaisten nukketeatterien kanssa. Kaikki esitykset ja tapahtumat olivat yleisölle ilmaisia. Niitä oli kaikenikäisille, lapsille ja aikuisille, sisällä ja ulkona. Lastenkulttuurikeskus Annantalolla katsoin Teatteri Hevosenkengän miesten mainion, hauskan ja opettavaisen Kummituskekkerit -esityksen perheen pienimmille. Autiotalon vanhat kummitukset valmistautuvat vanhuudenhöperön kreivi Konrad von Knackenhausin synttärijuhliin. Hän herää juhliinsa arkusta. Paljon syntyy hupia pienemmästä ällötyskakkulahjasta ja vieraaksi tulevan Sulo Sacherin Espoon kaupungin 550v-juhlista varastamasta kakusta. Nukketeatteriveteraani Eero Ahre on erinomaisen notkealiikkeinen kreivinä, ja Paul Heiman humoristinen kakkuvarkaana. Kilon poliisitkin tulevat varkaan perässä. Lapset eläytyivät hyvin esitykseen ja antoivat kreiville ohjeita siitä, mihin kakku on piilotettuna. Huikein näkemäni esitys oli visuaalisen teatterin duon Livsmedlet ”Invisible Lands” -esitys, joka haastoi itsensä ainutlaatuisissa nukketeatterin ja koreografian kohtaamisissa. Livsmedlet on kaksikko, johon kuuluvat Ishmael Falke ja Sandrina Lindgren, jotka työskentelevät yhteistyössä Grus Grus -teatterin kanssa. Vaikuttava kokemus syntyi Euroopan pakolaiskriisin 2015 syksynä. Näemme miniatyyrikoossa kuvattuna tinasotilaan kokoisia sotajoukkoja, pakolaisia ja piikkilankoja ihmiskehon osien, niskan, olkapäiden ja jalkojen, päällä kuvattuna. Maantiede ja politiikka laajennetaan fyysisesti ja muunnetaan orgaanisiksi suorituskykyalustoiksi ruumiimme ja opimme, mistä kosketus, läsnäolo ja kestävyys oikeastaan tarkoittavat. Nukketeatteri Ofelia on kiertoteatteri, jonka esityksiä voi tilata päiväkoteihin, kouluihin, palvelurakennuksiin, kulttuurikeskuksiin, kirjastoihin ja erilaisiin koko perheen tapahtumiin ympäri vuoden. Festivaalilla näimme kaksi esitystä, joiden päätekijä on Anne Lihavainen. Uudempi ”Nimbu-norpan päiväuni” kertoo tarinan pienestä, utelias ja rohkeasta Saimaan-rengasmerkistä. Vedenalainen maailma ja oudot olennot, jotka lentävät kotikallion ohitse, saivat Nimbun evät liikkeelle, ja se lähtee seikkailemaan kotivesien ulkopuolella. Mutta mistä Nimbu haaveilee? lähes sanaton esitys kysyy. Nukketeatteri Ofelia on näöin auttamassa ja tukemassa saimaannorpan hyväksi tehtävää suojelutyötä. Karolina Ginmanin ohjaama tanssiesitys A Human Ensemble esittää yhdeksän yhtäaikaista sooloa Cirkon Maneesissa. Edessä heistä Gesa Piper, takana Saija Lehtola (vas.) ja Inari Virmakoski. Kuva: Laura Rämö. Asta Rentola tekee hukean koomisen, mutta samalla puhuttelevan Alasti-monologin Valtimonteatterissa. Kuva: Saara Kumpulainen. Rautatieaseman Kulttuurihallissa oli syyskuun esillä Helene20-taidenäyttely. Kuvassa Elli Maanpää ja Helenen peilikuva -teoksensa. Kuva: Raimo Granberg. sö elää mukana ja nauraa. Komedia päättyy hyvin, toinen pariskunta ostaa mökin. Näyttelijät vetävät hienosti; varsinkin esityksen lapset Venla ja Tapio ihastuttavat Milla Hutri ja Jenni Rantala. Käsikirjoituksesta vastaavat Kaisa Jänis ja Lauri Janis tuovat mökkielämää rohkeasti esille Sini Keinäsen ohjauksessa. Seikkailut ja kommellukset maistuivat tässä kesäkeitossa. Ihmiskokoonpanon tanssia järjen tuolla puolen ”A Human Ensemble” on yhdeksän yhtäaikaista sooloa ja esiintyjäryhmän kollektiivisesta esi-tajunnasta kumpuava tapahtumakudelma Uuden sirkuksen keskus Cirkon Maneesilla. Demoesityksen näin keväällä Kaapelilla. Esitystä on harjoiteltu Zodiakissa ja Kulttuurikeskus Sähinässä Lauttasaaressa. Yhdeksän ihmistä erilaisista ammattitaustoista, (tanssi, performanssi, kuvataide, lääketiede ym.) ja ikäluokista (25–79 -vuotiaita), antautuvat tarkasti ilmaistulle ruumiintajunnanvirralle yhtaikaisen sitoutumisen ja irti päästämisen tilassa. Jylhässä tilassa, lämpimän okran sävyn syleilyssä, esiintyjät muotoilevat ”näyttämöllisen ehdotuksensa syvyyksiä, keveyksiä, hurjuuksia, herkkyyksiä, vakavuuksia ja hulvattomuuksia järjen tuolla puolen”. Teoksen kuriton musiikillinen kenttä on nostalginen sukellus niin klassisiin kuoroteoksiin kuin garageen ja 60-luvun pop-rockiin. Teos avautuu katsojalle alati muuntuvana vuorovaikutuksien villinä verkostona. Se pohjautuu koreografi Karolina Ginmanin tutkimaan psykofyysiseen praktiikkaan, ”ehdotus vapaan assosiaation uudelleenmuotoilusta runolliselle ruumiille”. Esiintyjinä ovat Ingrid André, Leila Kourkia, Saija Lehtola, Marlon Moilanen, Jan Nyberg, Gesa Piper, Pihla Sudenyö, Inari Virmakoski ja Minja Yletyinen. Ginman tapasi tanssijaryhmänsä ensi kertaa jo 2018 Mad Housen työpajassa, joten esitystä on tehty ajan kanssa. Teosprosessin aikana työryhmän ja demoyleisön kumppaneina ovat kulkeneet psykoanalyytikko, psykologi Anne Kotkavirta sekä psykoanalyytikko, filosofi Jussi Kotkavirta. Alastomuus ilmaisee paljon Asta Rentolan monologinäytelmä ”Alasti” käsittelee alastomuuteen liittyviä tunteita, vapautta ja pelkoa. Alastomuuden haavoittuvuus asuu vanhuksen Aino Virran hahmossa. Vanhus käy loppuelämän taivaltaan näyttelijänä ja osittain ehkä yksinäisenäkin. Vanhalle naiselle alastomuus on varmasti vielä herkempi asia kuin nuorille vähäpukeisille naisille. Alastomuus näyttämöllä on ollut aina tabu, vaikka sitä näkeekin nykyään useammin. Alastomana ollaan täysin suojaa vailla, ja siksi olla alasti on ilmaisuvoimainen olotila. Olemme sitä, mitä olemme, tässä ja nyt. Asta Rentola onnistuu hienosti vangitsemaan tilan ja yleisön tarinaansa Kari Rentolan ohjauksessa Valtimonteatterissa. Teos on syvällinen ja puhutteleva. Liioiteltu liikekieli ja rekvisiitta (puhelut, jeesus alastomana ristillä, akvaariokala) on tarkoin mietitty alastomuuden kokonaisuuteen, jossa välillä otetaan avuksi muovi, johon esittäjä kääriytyy, mutta vain hetkeksi. Oppinsa Asta Rentola on saanut englantilaisessa opinahjossa Guildford School ov Actingissa lähellä Lontoota. Hänen esittämistä näyttämöllä on verrattu myös mykkäelokuvan suuriin tähtiin. Tarinan kautta etsittiin vastausta kysymykseen, miksi tuntuu niin erilaiselta riisuutua alastomaksi omasta päätöksestä, kuin että joku toinen pyytää riisuutumaan? Tarinan Virta on näytellyt nuorena alastonkohtauksissa, ja työ on jättänyt elinikäistä pohdittavaa. Valoa ja varjoa Rautatieaseman Kulttuurihallissa HELENE20-taidenäyttely toi syyskuulla yhteen itse mestarin, nuoret taitelijat ja poikkeuksellisen ajan. Viime keväänä käynnistyneen kokonaisuuden taustalla on nuorten taiteilijoiden ja taiteen tukeminen haasteellisena aikana. Taidetukiprojektin kuusi nuorta taiteilijaa Elli Maanpää, Emilio Mäkipää, Janne Jääskeläinen, Aura Latva-Somppi, Marika Schulze ja Alma Peltola saivat alkusyksyksi teoksensa valmiiksi. Niistä oli taidenäyttely päärautatieaseman uudessa Kulttuurihallissa 15.9.–25.9.2020. Maanpään esikoislastenkirja ”Varis, joka halusi olla satakieli” julkaistiin digitaalisesti näyttelyn aikana. Teemana oli tämän ajan valojen ja varjojen tallentaminen. Heidän inspiraationaan on ollut lapsena loukkaantunut ja koko elämänsä kivuista kärsinyt Helene Schjerfbeck (1862-1946) ja yksi hänen viimeisimmistä töistään ”Omakuva, valoa ja varjoja”. Kulttuurihallista näyttely siirtyi 29.9. Helsinki Hospitaliin (Bulevardi 22) ennen kuin teokset siirtyvät Hagelstamille huutokaupattavaksi. HELENE20-teosten huutokauppa huipentuu Syöpäsäätiön juhlatoimikunnan järjestämään tiedegaalaan marraskuussa. Varat lahjoitetaan lyhentämättömänä Syöpäsäätiölle ja suomalaiseen syöpätutkimukseen. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikko 40-41/2020 Uudet asumisoikeuskodit rakentuvat Helsingin Sompasaareen. Sompasaareen uusia asumisoikeusja vuokrakoteja Asuntosäätiö aloittaa asumisoikeusasuntokohteen rakennustyöt Helsingin Sompasaaressa syksyllä. Viime keväänä alueelle valmistui Asuntosäätiön rakennuttama Hitas-kohde, ja elokuussa korkotuettu vuokra-asuntokohde. Asuntosäätiön asumisoikeusasuntokohteen rakennustyöt alkavat syksyllä Helsingin Sompasaaressa. Kaljaasi Fortunan katu 4:ään rakennetaan kerrostalo, johon valmistuu 51 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeuskodit ovat kooltaan yksiöistä neliöihin, 24,5–90 m². Asukkaiden yhteinen sauna sekä kerhotila sijaitsevat rakennuksen ylimmässä kerroksessa ja parkkihalli rakennetaan sisäpihan alle. Asuntosäätiön rakennuttama kohde valmistuu keväällä 2022. Hankkeessa urakoitsijana toimii Fira Oy ja suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Konkret Oy. Sompasaari on osa Helsingin uutta työpaikkaja asuinaluetta Kalasatamaa. Alueella huomioidaan kaikessa rakentamisessa älykäs kaupunkikehitys, jossa panostetaan kestävään kehitykseen innovaatioiden ja digitalisaation avulla. – Olemme vahvasti mukana kehittämässä asuinalueita, joissa asumisviihtyvyyden lisäksi huomioidaan ekologisuus. Sompasaaren asuinalueen rakennuksissa käytetään SunZEB-ratkaisua, joka perustuu aurinkoenergian hyödyntämiseen ja ylilämmön kierrättämiseen kaukolämpöja jäähdytysverkostossa. Energiansäästöratkaisujen lisäksi myös asumisen palveluita kehitetään alueella aktiivisesti, kertoo Asuntosäätiön rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori. Vuokra-asuntokohde valmistui elokuussa Asuntosäätiön vuokra-asuntokohde valmistui elokuussa meren tuntumaan, Kaljaasi Auroran kuja 4:ään. Kohteen urakoitsijana toimi Hartela Etelä-Suomi Oy ja suunnittelusta vastasi C&J Arkkitehdit Oy. Korkotuettuun vuokra-asuntokohteeseen tuli 455 hakemusta, ja valitut asukkaat pääsivät muuttamaan uusin koteihin elokuun lopussa. Kerrostalon 39 vuokra-asuntoa ovat kooltaan yksiöstä viisikkoon, 31–90,5 m2. Talon 7-kerroksessa sijaitsevat asukkaiden yhteinen kerhotila ja saunaosasto. Korttelissa yhteisöllisyys on merkittävässä roolissa, mitä pyritään vahvistamaan korttelin yhteisellä sisäpihalla. Sisäpihan alla sijaitsee parkkihalli ja korttelin asukkaiden yhteiskäytössä on sähköauto. Sompasaaressa palvelut ja ulkoilualueet ovat lähellä. Kävelymatkan päässä sijaitsevat Redin kauppakeskus, Kalasataman metroasema sekä Mustikkamaan ulkoilualue. Miehestä moneksi: Claes Andersson! KIRJA-ARVOSTELU KIRJA-ARVOSTELU kin. Poliitikkona Andersson joutui koville. Lipposen hallituksen ministerinä. Andersson suuttui erityisesti silloiselle valtiovarainministeri Sauli Niinistölle: ”Sanoin hänelle että hän on sikamainen sadisti . Onneksi välillämme oli pöytä, koska muuten olisin lentänyt hänen päälleen ja ruvennut tappelemaan oikeasti”. Näin kuvaa Andersson hallitustyöskentelyä. Lukija voi miettiä kuinka tappelussa Andersson-Niinistö olisi käynyt? Pääministeri Lipposeen ,joka kyllä myötäili Niinistöä kaikessa, Andersson suhtautuu kuitenkin myönteisemmin,arvostavammin : ” Vaikka hän on roteva ja hidas vesipalloilija ,on hänellä myös herkkä puoli. Hän kulki lempikirjailijansa Edith Södergranin runot taskussaan .” Vesipalloa tunteva lukija saattaa ihmetellä urheiluministeri Anderssonin sinänsä oikeaan osuvaa määritelmää Lipposesta vesipalloijana … Riitta Kylänpään kirja Claes Anderssonista on erittäin luettava kuvaus monitaitoisesta, kiltistä miehestä, joka halusi kaikille hyvän elämän. Siinä yhdelle miehelle työsarkaa riittämiin, jopa työhullulle Claes Anderssonille. Suomessa on sananlasku: vaatimattomuus kaunistaa. Johtuiko tästä että Claes Andersson oli jo nuorena kaunis mies. Tässäkin kirjassa esiintyvä Jörn Donner ei tätä sananlaskua muistanut eikä myöskään toinen syksyn kirjahahmo : Jorma Uotinen. Donner. Andersson ja Uotinen – kirjat kannattaa kaikki lukea. Ja vertailla kirjoja ja persoonia! Pekka Hurme Kun ihmisen elämä on valtava runsauden sarvi, uskomaton elämänkaari , siitä on vaikea kirjoittaa elämäkertakirjaa. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois ? Tätä ongelmaa on joutunut elämäkertakirjaa kirjoittaessaan pohtimaan Riitta Kylänpää tehdessään ansiokkaan laajaa teosta ”Utelias mieli – Claes A nderssonin elämä”, 351 s (Siltala 2020). Elämäkertakirjat ovat Kylänpäälle sinänsä tuttuja, hänen Pentti Linkola-kirjansa palkittiin Tieto-Finlandialla. Claes Andersson -kirja ei yllä erinomaisuudestaan huolimatta samalle tasolle. Tavaraa on ollut liikaa . Claes Andersson oli mahdottoman monialainen, lahjakkuus ja osaaja vähän kaikessa mihin ryhtyi. Ja Andersson ryhtyi, jo nuorena 1960-luvun radikaalina. Kirjan tekijän ongelma on päähenkilön toiminnan runsaus. Kirjoittaako Anderssonista lääkärinä, jalkapalloilijana, muusikkona,poliitikkona,kirjailijana vai hänen henkilökohtaisesta elämästään,josta siitäkin saisi ihan oman, värikkkään elämäkerran paniikkihäiriöineen, kuolemanpelkoineen ja toisaalta ihanine rakastumisineen. Monista vaihtoehtoisista Anderssonin elämänalueista Kylänpää on poiminut mukaan lähes kaikki,väkisinkin sillisalaatin omaisesti lyhyinä katsauksina . Läpi kirjan kulkee ansiokkaasti Anderssonin runoilijapersoona, runoteoksia on kaikkiaan 26 ,proosateoksia on kahdeksan, kymmeniä näytelmiä ja kuunnelmia. Ruotsin kielellä valtaosa, joka on Suomessa ollut rajoittava tekijä, Ruotsissa taas arvostusta lisäävä. Anderssonin hämmästyttävän pitkä jazzmuusikkoura jää kirjassa turhan vähälle kuten myös toinen suuri rakkaus: jalkapallo. Anderssonin ammattia, lääkärityötä, kuvataan myös, mutta Anderssonin edelläkävijätyö psykiatriassa olisi aivan oman kirjan arvoinen . Kirjan lopun pitkä kuvaus : Anderssonin elämän sairastumiset on tarpeettoman laaja. Reilu karsiminen olisi kirjan loppua parantanut . ”Sikamainen sadisti” Claes Andersson omaksui jo nuorena ajatuksen, aatteen, vähäosaisten auttamisesta,humanistisen maailmankatsomuksen. Parempaa maailmaa Andersson lähti puoluepoliittisesti tekemään vasta 50-vuotiaana, kansanedustajana ja sittemmin ministerinäViehättävä dekkari 1920-luvun Helsingistä alkuun vain vanhan miehen onnettomuudelta. Näin poliisikin ensi alkuun uskoo. Omituisia tyyppejä Hämeen-Anttila tavoittaa kirjoissaan oivalllisesti mitä merkillisimpiä ihmistyyppejä, joilla kaikilla voisi olla tekemistä itse Helsinki oli levoton kaupunki 1920-luvun alkuvuosina. Verinen sisällissota oli takanapäin, suojeluskunnat hallitsivat ,demokratia otti ontuvia ensi askeleita, kieltolaki vallitsi ,samoin salakuljetus ja siihen liittyvä rikollisuus. Tähän ajankuvaan pureutuvat erinomaisen viehattävästi Virpi Hämeen-Anttilan jännitysromaanit, uusin ”Kalman kevät ” (Otava 2020) jatkaa vakuuttavaa sarjaa. ”Kalman kevät” tarjoaa harvinaisen monimutkaisen rikosvyyhdin vaikka lähtökohta: vanhan talon rapussa tapahtunut ”liukastuminen ” vaikuttaa ensi pääasian, murhaksi osoittautuvan rappuonnettomuuden kanssa. Jännitysromaanien sankari, entinen poliisi,nykyinen liikemies Karl Axel Björk ryhtyy haravoimaan rapun asukkaiden taustoja, merkillisyyksiä. Kuvaan tulevat aaveet, haamut, joihin Björk ei usko mutta joita todella yhdessä asunnossa liikkuu. Björkin näkee aaveita ! Vainajan hautajaisiin ilmestyy mies Pietarista, Viipurista, Venäjältä vai mistä lie. Perintöä hakemaan. Onko mies rehellinen vai huijari vai ehä murhaaja ? Sen selvittely on kirjan oma sivujuonne. Rakkautta ilmassa Kirjoissaan Hämeen-Anttila on rikosten ohella aina myös lempeän rakkauden asialla. ”Kalman kevät” tarjoaa murhatutkimusten lisäksi kauniin rakkaustarinan, jossa kuvataan Björkin henkilökohtaista ”painiskelua” oikean rakkauden ja rakkauden kohteen suhteen. Olisiko oikea Lisbet, Ida vai kaukainen Katja? Niin viehättävää kuin rakkauden pohdinta onkin vähempikin olisi riittänyt. Björkin epäilyt syyllisestä ovat pitkään täysin hakoteillä. Uuttera koulupoika-apuri Valkama yrittää selvittää ympäri Helsinkiä liikkuvien rosvojen touhuja ja aiemmista kirjoista tuttu opiskelijaneitonen Ida on myös ahkerasti Björkin tutkimusten apuna. Björkin entiset työkaverit, poliisit ovat pääasiassa tutkimusten ”jälkijunassa” kuten aiemmissakin Hämeen-Anttilan dekkareissa. ”Kalman kevät ” tarjoaa lukijalleen nautittavaa jännitystä loppuratkaisuun saakka. Erilaista sisällöllistä rönsyilevää tavaraa on tarjolla liiankin kanssa,mutta Hämeen-Anttilan vahva valtti, ihmisten ja 1920-luvun Helsingin yhteiskunnallinen kuvaus on edelleen tallella. Näin syksyyn sopii suositella dekkaria ”Kalman kevät ” . Pekka Hurme
15 Viikko 40-41/2020 Sortti-asemille tuotu poistotekstiiliä lähes 120 000 kiloa HSY:n Sortti-asemille on tuotu lähes 120 000 kiloa poistotekstiiliä 10 kuukauden aikana. Keräykseen kelpaavat rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Keräykseen tuodusta tekstiilistä suurin osa kelpaa kierrätykseen. Noin 30 prosenttia tekstiilistä on sellaista, jota ei voi jatkojalostaa uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemilla on kerätty poistotekstiiliä lähes vuoden ajan. Tekstiiliä on tuotu keräykseen lähes 120 000 kiloa eli noin 50 kuorma-autollista. Suurin osa asemalle tuodusta tekstiilistä voidaan viedä jatkojalostettavaksi uusien tuotteiden raaka-aineeksi, mutta peräti 30 prosenttia ei voida hyödyntää materiaalina. – Sortti-asemille on tuotu vuoden aikana paljon hyvää tekstiiliä, joka voidaan kierrättää uusioraaka-aineeksi. Valitettavan paljon on myös märkää, homeista tai haisevaa tekstiiliä, jota ei voida käyttää. Olisikin erittäin tärkeää, että keräyslaatikkoon tuotaisiin vain puhtaat ja kuivat käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit, toivoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Keräykseen kelpaavat rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, hameet ja paidat sekä lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Tärkeätä on, että tekstiilit ovat kuivia, hajuttomia ja homeettomia, mutta niiden ei tarvitse olla pestyjä tai tahrattomia. Märkä ja homeinen tekstiili saattaa pilata suuren erän, joten niitä keräysastiaan ei saa tuoda. Keräykseen ei saa tuoda myöskään peittoja, tyynyjä, mattoja eikä alusvaatteita tai sukkia. – Tekstiilien kierrätys on vaativa ja monivaiheinen prosessi ja on tärkeää, että materiaali säilyy riittävän hyvänä koko käsittelyprosessin, Mäntynen painottaa. HSY esilajittelee kerätyn tekstiilin, jonka jälkeen se viedään Turkuun odottamaan jatkokäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy käsittelee materiaalina hyödynnettäväksi kelpaavat poistotekstiilit pilottilaitoksessa Paimiossa kierrätyskuiduksi teollisuuden tarpeisiin. Poistotekstiili maksaa Sortti-asemalle tuotuna 10 euroa kuutiolta tai kaksi euroa parinsadan litran säkiltä. Hinta on vain puolet sekajätteen hinnasta. Jätesäkki kannattaa jättää hieman vajaaksi, jotta se mahtuu paremmin poistotekstiilien keräyssäiliöön. Maksulla katetaan tekstiilin käsittelykuluja. Poistotekstiilin kierrättäminen on yksi lukuisista toimenpiteistä, joiden avulla HSY tavoittelee pääkaupunkiseudulla kotien jätteille 60 prosentin kierrätysastetta vuoteen 2025 mennessä. Hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit kannattaa toimittaa suoraan Kierrätyskeskukselle tai muille vaatekerääjille, joiden kautta ne päätyvät vielä uudelleen käyttöön alkuperäisessä tarkoituksessaan. Kuvitusnäyttely ihan villinä Pauli Salmi ja Mira Mallius. Pauli Salmi, Kiss kiss, sekatekniikka. Mira Mallius, Head held high, tussi. Pauli Salmi on helsinkiläinen kuvittaja ja graafikko. Piirroksiaan on ollut mahdollista nähdä eri lehtien artikkelikuvituksina ja oppikirjojen aukeamien piristeenä. Mira Malliuksen ja Pauli Salmen veikeä yhteisnäyttely eläinaiheisista piirroksista Café Talo, Hämeentie 2 B, lokakuussa, auki joka päivä klo 11–24 (viikonloppuna aukeaa klo 12) Mira Mallius Isommat näyttelytyöt ovat originaalipiirroksia, mutta mukana on myös muutama painettu postikortti. Näyttelyssä tulevat esille Malliuksen suosikit, karhut ja linnut. Eläimet Mallius on tapansa mukaan käärinyt inhimilliseen muotoon. Mira Mallius on Helsingin Käpylässä asuva kuvittaja ja suunnittelija. Mira tunnetaan parhaiten karhuistaan ja muista söpöistä eläinhahmoista, jotka koristavat mm. lukuisia postikortteja, kalentereita, kuvakirjoja, kankaita jne. Hänen kuvituksiaan myydään myös mm. Iso-Britanniassa, Australiassa ja UudessaSeelannissa. Näyttelytöiden aiheena ovat kissa ihmiset ja viirusilmäiset lemmikit. Piirroksissa ovat läsnä Paulille tyypillinen arkinen huumori ja pienet oivallukset. Savonkadun ympäristöön uutta toimitilaa ja asuntoja? Savonkatu yhdistää uutta ja vanhaa Aluetta hallitsevat nykyisin avokallioiset rakentamattomat alueet isoine korkeuseroineen. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi oppilaitosrakennusta radan varressa. Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää luonnetta historiallisen Alppilan alueen ja uuden Keski-Pasilan välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää jatkossakin vihervyöhyke avokallioineen. Oppilaitosrakennusten tulevat toiminnot sekä näistä vanhemman suojelutarve huomioidaan osana suunnittelua. Alueen halkaisevalle viheralueelle tarkastellaan viheryhteyttä ja virkistysreittiä. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta radan ylittävälle kävelyja pyöräilysillalle, joka tulevaisuudessa toimisi suorana jatkeena Savonkadun ylittävälle uusimistarpeessa olevalle sillalle. Sillalta olisi yhteys myös Veturitalleille. Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa keskitettynä Savonkadun itäpuolen toimistorakennusten alle. Pysäköinti mitoitetaan palvelemaan kaikkia alueen tulevia käyttäjiä ja myös yhteiskäyttöja sähköautoilun tarpeet tutkitaan osana suunnittelua. Energiatehokkaat ratkaisut ja jakamistalous tukevat Hiilineutraali Helsinki 2035 –ohjelman tavoitteita Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa alueen toimintoja keskitetysti, jolloin saavutetaan tehokkaampia ratkaisuja kuin yksittäiseen kiinteistöön toteutettuna. Alueen keskiössä on yhteisö, joka jakaa resurssejaan työyhteisöjen ja asukkaiden välillä. Asukkaat, alueen toimijat ja käyttäjät otetaan mukaan konseptin kehittämiseen. Rakennettavien rakennuksien käyttöasteen nostamista tilaresurssien jakamisen kautta suunnitellaan yhdessä kiinteistöalan startup Tractr Oy:n kanssa. Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen. Kehittämissuunnittelun ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää keskeisellä sijainnilla oleva alue kantakaupunkimaiseksi, aktiiviseksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi uusine työpaikkoineen, asuntoineen ja palveluineen huomioiden korkeatasoinen arkkitehtuuri ja Helsingin ilmastotavoitteet. Uusi rakentaminen sijoittuu pääosin katujen varsille muodostaen kantakaupungille ominaista urbaania ympäristöä. – Savonkadun ympäristössä tutkitaan alueen erilaisia mahdollisuuksia merkittävälle uudisrakentamiselle – toimitilarakentamisen osalta alustavana tavoitteena on noin 160 000 kerrosneliömetriä, lisäksi alueelle tutkitaan asuinrakentamista, kertoo kantakaupungin asemakaavoituksen tiimipäällikkö Hanna Pikkarainen. – Alueen rakentamisella tuetaan monimuotoisesti Pasilan aseman vaikutusalueen modernien toimistotyöpaikkojen kysynnän täyttämistä. NCC on alustavasti kiinnostunut sijoittamaan myös oman pääkonttorinsa alueelle, lisää Pikkarainen. Päätös kehittämisvarauksesta käynnistää vuorovaikutuksen Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan alueen kehittämiseen useammassa hankkeen vaiheessa. Kehittämisvaraukseen pohjautuvan asemakaavatyön aikana kaupunkilaiset voivat tutustua ja kommentoida eri suunnitelmavaihtoehtoja ja myöhemmin asemakaavamuutosta. Asukkaiden ja alueen eri käyttäjien lisäksi yhteistyö lähialueiden muiden maanomistajien kanssa on tärkeää. ”Savonkadun ympäristöä halutaan elävöittää ja liittää tehokkaasti nykyisiin kantakaupungin toimintoihin. Yhdessä NCC:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa haemme eri vaihtoehtoja aktiivisen osallistamisen kautta”, kuvaa Pikkarainen. Kehittämisvarauksessa kaupunki antaa kumppanille luvan suunnitella kaupungin omistamalle maalle. Varauksen käsittely alkaa Kaupunkiympäristölautakunnassa 15.9.2020. Varauksesta päättää kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kaupunkiympäristölautakunnan esityksestä vielä tämän syksyn aikana. Kehittämisvaraus on voimassa kaksi vuotta. Varaus ei vielä mahdollista tontin luovuttamista, vaan kaupunki päättää toteutukseen tähtäävästä tontinvarauksesta erikseen. Asemakaavoitus käynnistyy kehittämisvarauksen yhteydessä vuonna 2021. Rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna 2023.
16 Viikko 40-41/2020 Päiväkodin rakentaminen Kumpulassa alkaa Kuva: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. 29.4.2019 Näkymä Limingantieltä. Kuvasta puuttuu päiväkodin tontin ympärille tuleva aita. Kuva: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. 29.4.2019 Kaupunki rakennuttaa uuden päiväkodin Kumpulaan osoitteeseen Limingantie 39. Rakentamista valmistelevat työt alkavat. Kaupunki rakennuttaa uuden päiväkodin Kumpulaan osoitteeseen Limingantie 39. Rakentamista edeltävät työt aloitetaan 21. syyskuuta alkavalla viikolla. Aluksi työmaa-alue rajataan ja tehdään puustokatselmus sekä puunkaatotöitä. Louhintatyöt alkavat lokakuun alkupuolella. Niiden arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta. Asuinalueen keskellä tehtävät louhintatyöt tehdään erityisen huolellisesti. Hankkeen urakoitsija Tricon Oy tiedottaa louhinnasta lähinaapureille. Varsinainen rakentaminen alkaa vielä tämän vuoden puolella. Rakennuksen on määrä olla valmis kevättalvella 2022. Uusi päiväkoti ja tilaa iltakäyttöön Uuteen kaksikerroksiseen rakennukseen tulee joustavia ja monipuolisia tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön. Limingantien puoleiseen päätyyn tulee myös asukkaiden iltakäyttöön soveltuva sali. Kaupungin ilmastotavoitteiden mukaisesti talosta rakennetaan energiatehokas. Katolle asennetaan aurinkopaneelit. Hiilineutraali Helsinki -ohjelman mukaisesti kaupungin kaikkiin uusiin toimitilaja palvelurakennuksiin toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä. Päiväkodin pääsisäänkäynti ja leikkipiha tulevat rakennuksen eteläpuolelle, ja huoltopiha tulee toiselle puolelle lähelle Limingantietä. Kumpulanlaaksosta tontille on hyvät kävelyja pyöräily-yhteydet. Saattoliikennettä varten varataan pysäköintipaikkoja Limingantieltä sekä Vuoksentieltä. Alueelle tarvitaan uusi päiväkoti nopealla aikataululla Päiväkotipaikkojen tarve on Kumpulan alueella ollut suuri jo vuosia. 150-paikkainen päiväkoti helpottaa päiväkotitilannetta. Rakennukseen tulee noin 1 400 m² sisätiloja, ja ulkona lasten käytössä on 2 000 m² kokoinen leikkipiha. Valmistuttuaan rakennus korvaa alueella nykyisin toimivat päiväkodit Isoniityn ja Sohvilan sekä mahdollisesti muita alueen päiväkoteja, joissa tarvittaisiin tulevaisuudessa laajoja korjauksia. Uuteen päiväkotirakennukseen tulee korvattavien paikkojen lisäksi uusia paikkoja. Päiväkoti Isoniityllä Jyrängöntiellä on lupa toimia nykyisessä rakennuksessaan vuoteen 2022 asti. Päiväkoti Sohvilan tekninen kunto on elinkaarensa päässä. Kaupunki on saanut päiväkodin rakentamisesta palautetta Alueen asukkailta on tullut kaupungille palautetta siitä, että päiväkodille tulisi etsiä parempi paikka, koska rakennettavalta tontilta joudutaan louhimaan kalliota ja kaatamaan puita. Lähistöllä ei kuitenkaan ole muita sopivia asemakaavan mukaisia rakentamispaikkoja. Asukkaat ovat ehdottaneet vaihtoehtoisiksi rakennuspaikoiksi puistoalueilta ja rakennuspaikan viereistä hiekkakenttää, jossa on aikaisemmin ollut Käpylän peruskoulun väliaikainen koulurakennus. Sijainti on kuitenkin ainoa asemakaavan tähän käyttöön varaama rakennuspaikka alueella. Muualle rakentaminen edellyttäisi muutosta asemakaavaan tai poikkeuslupaa, eikä nyt rakennettava, väliaikaista koulurakennusta suurempi talo leikkipihoineen ja liikennejärjestelyineen olisi sellaisenaan muualle toteutettavissa. Koulun rakentaminen kentälle tai puistoalueelle tarkoittaisi vähintään sitä, että rakennus pitäisi suunnitella uudelleen, ja rakentamista varten pitäisi hakea asemakaavan muutos tai poikkeuslupa. Koska prosessi olisi pitkä ja lopputulokseltaan hyvin epävarma, on rakennus päätetty sijoittaa olemassa olevalle tontille. Alueella on jo kiireellinen tarve uusille päiväkotitiloille. Leikkipuisto Ruoholahteen istutetaan hyötypuutarhaa. Kuva: Sami Kiema Kymmeneen helsinkiläiseen leikkipuistoon istutetaan syötäviä kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita ”Syötäviä puistoja hyötykasveista” -OmaStadi-hankkeen myötä. Puutarhoista on lapsille iloa ja niitä hyödynnetään puistojen ympäristökasvatustyössä. Syötävät puutarhat istutetaan syyskuun aikana. Aloite syötävistä puistoista oli asukasaktiivi Milla Karkulahden idea, jossa hän toivoi, että Helsingin maisemasuunnittelussa korvattaisiin koristeomenapuut, kirsikat ja syötäväksi kelpaamattomia marjoja tuottavat pensaat sellaisilla hedelmäpuilla ja marjapensailla, joiden satoa voi syödä. Aihetta työstettiin kaupunkiympäristön projektisuunnittelija Elina Nummen kanssa. OmaStadi-hankkeen 50 000 budjetti riitti kokeiluun, jossa kymmeneen leikkipuistoon istutetaan viisi hedelmäpuuta, 10 marjapensasta, raparperia, mansikkaa ja yrttejä. Perheen palveluiden yksikkö valikoi leikkipuistot sellaisista puistoista, joilla oli intoa kokeiluun. – Leikkipuistot ovat siksi turvallinen istutusympäristö, että niissä syötävät kasvit ovat ainakin osan aikaa valvovan silmän alla. Niistä on myös iloa ja hyötyä puistojen ympäristökasvatustyössä. Moni lapsi ei välttämättä ole koskaan nähnyt, miten ruoka kasvaa”, kertoo hanketta koordinoiva Elina Nummi. Istutuksille tehtiin ensin sommitelmaja lajivalikoimasuunnitelma. Kesäkuussa käytiin kaikissa kymmenessä puistossa ja henkilökunnan kanssa etsittiin sopivat istutuspaikat. STARA koordinoi istutustapahtumat, jotka ovat parhaillaan käynnissä. – Kestää jonkin aikaa, että hedelmäpuut tulevat satoikään. Marjapensaat tekevät satoa aikaisemmin ja yksivuotisia yrttejä leikkipuistoruuan ja välipalan maustamiseen voi kerätä pitkin kesää,” kertoo Nummi puutarhojen kasveista. Leikkipuistot saavat tukea viljelyksien hoidossa aluetta hoitavilta urakoitsijoilta. Alkuvaiheen kastelu hoidetaan kaupungin toimesta etenkin sellaisissa puistoissa, missä se on hankala muuten toteuttaa. Puutarhojen viereen tulee opastaulu, jossa kerrotaan syötävän puutarhan tarina. Puistot saavat myös ohjevihkosen, jossa kerrotaan istutettavista kasveista ja annetaan vinkkejä, miten niitä voi hyödyntää ympäristökasvatuksessa. Puutarhan sato on tarkoitus korjata yhdessä lasten kanssa osana puistojen ympäristökasvatustoimintaa. Lapset saavat myös seurata sadon kypsymistä valokuvaten ja piirtäen. Pölyttäjähyönteisten viihtymisen voi turvata rakentamalla puutarhan lähelle hyönteishotellin osana Pelasta pörriäinen -kampanjaa. OmaStadi-hanke valmistumassa – kymmenen leikkipuistoa saa oman hyötypuutarhan Mukana olevat leikkipuistot: Leikkipuisto Ruoholahti (istutettu) Leikkipuisto Seppä Punavuoressa (istutettu) Leikkipuisto Ulvila Munkkivuoressa: istutus 22.9. klo 10 Leikkipuisto Vähätupa Konalassa: istutus 22.9. klo 11.30 Leikkipuisto Lehdokki Pasilassa Leikkipuisto Mustakivi Vuosaaressa Leikkipuisto Nurkka Puistolassa Leikkipuisto Kiiltotähti Laajasalossa Leikkipuisto Arabia Laikkipuisto Myllynsiipi Myllypurossa Kaikki puutarhat istutetaan syyskuun loppuun mennessä. Työttömiä syyllistämälläkö työllisyys nousuun? Työttömien patistelua vai lisää työpaikkoja? Lisääkö eläkeputken poisto työpaikkoja? Miksi työllisyyspolitiikassa puhutaan lähinnä työvoiman tarjonnan lisäämisestä, vaikka pitäisi lisätä ennen kaikkea työpaikkojen tarjontaa? Esimerkiksi kunnissa tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä ja valtio voisi investoida uutta arvoa, työtä ja tuloja luovaan tuotantoon. Keskustelua työllisyyspolitiikasta avaamassa lokakuun alun Maanantaiklubilla Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Helsingin Työkanavan toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola ja SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. Luvassa myös yllätysesiintyjän musiikillinen puheenvuoro. Koronaturvallinen kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka Maanantaiklubi ravintola Oivassa (Porthaninkatu 5) maanantaina 5.10. klo 19 – 21. Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy.
17 Viikko 40-41/2020 KUVATAIDE Ajan kerrostumia poltetulle savelle Galleria Laterna Magican, Rauhankatu 7, tiilija kellarigalleriassa on esillä Leena Juvosen puu-uunipoltetun keramiikkaveistosten näyttely ”Muinaiset kivet”. Veistokset ovat kallion järkäleitä, pyöreitä kappaleita, joiden uurteiset pinnat tuhka on patinoinut. –Kuvaan luonnon kiertokulussa tapahtuvia muutoksia hitaasti etenevissä ilmiöissä, kiven rapautumista veden ja tuulen voimasta tai sammaleen kasvamista kallion seinämään. Ihminen on osa luontoa ja jättää pysyviä jälkiä. Viimeiset kymmenen vuotta Juvonen on polttanut työnsä puu-uunilla. Sen kanssa työskentely on aikaa vievä menetelmä, jossa polttoprosessin hallinta vaikuttaa olennaisesti taiteelliseen lopputulokseen. Uunissa sulavasta lentotuhkasta muodostuu ajan kerrostumia poltetulle savelle. Hirviönsuloista kuvaja mediataidetta Neljän viime vuoden aikana Monika Czyzyk ja Torsten Zenas Burns ovat osallistuneet kahteen residenssiohjelmaan, joiden innoittamana on syntynyt Monstersweet-niminen jatkuva vaihtuvan taiteen projekti. Se sisältää “spekulatiivisia humanimaalisia fiktioita” eri muodoissa. Tätä studio-näyttelyä katsellessa ei pitkästy. Teoksia syntyi myös Escape-residenssissä Vartiosaaressa. MUU Gallerian studioon, Lönnrotinkatu 33, he ovat valmistaneet useita uusia veistoksellisia ja videoteoksia. Mukana on muun muassa ainutlaatuinen 30 minuutin luuppina esitettävä spekulatiivinen videofiktio, johon sisältyy Kiinassa, Suomessa ja Puolassa kuvattuja 360 asteen kohtauksia. Toinen teos on muovista valmistettu veistoksellinen humanoidi, johon on kerättynä lateksieläinnaamioita. Ne ovat samalla groteskeja ja humoristisia. Kuivuneen heinän tuoksu Eva Luostarinen syntyi Unkarissa. Nuorena hän haaveili keramiikkataiteilijan urasta, mutta päätyi opiskelemaan ekonomiksi. Maalaamisen hän aloitti Suomessa ikään kuin vahingossa ja sattumalta. Hän oli ostanut Budapestin kirpputorilta taulun, josta puhdistuksen yhteydessä lähtivät värit miltei kokonaan pois. Kesällä 2000 hän alkoi maalata Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide Olemme saaneet ihailla kolmen ”Hehkunheilan” yhteisnäyttelyä Kaapelitehtaan Käytävägalleriassa, C-porras, 2 krs. Aino Keinänen, Paula Pitkänen ja Sari-Aino Tolonen esittävät tulen taikaa, veden voimaa, piirroksia ja maalauksia ihasteltavaksi. Keramiikkataiteilija Leena Juvonen teostensa Empty Landscape (vas.), Grooved Rock, Ripple on the Water ja Centring sekä Resonance (oik.) ympäröimänä Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Monika Czyzyk ja Torsten Zenas Burns ovat luoneet riemastuttavan kokonaisuuden MUU Galleriaan. Menagerientity-veistokseen on kerätty kaikki videotuotannossa käytetyt lateksiset eläinnaamiot. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Eva Luostarisella on 20 vuotta maalarina – yksityisnäyttely Galleria Foggassa. Taiteilija ja teoksensa Tyttö ja korvakoru. Kuva: Raimo Granberg. Nina Roosin herkän hienot maalaukset Taidehalli Kohtan näyttelyssä tuntuvat lähes aineettomilta. Maalausjälki hengittää ja huokuu rauhaa ja hiljaisuutta. Taiteilija ja näyttelyn nimikkoteos Lucid 4. Kuva: Hannele Salminen. Moldovasta Suomeen muuttanut kuvataiteilija Iana Vulpe ja akvarelli paperille teos Tuntematon tiheys, 2020. Kuva: Riitta Salasto. Kirsi-Marja Moberg käsittelee raapeteoksissaan symboliikkaa ja intuitiota Papu Gallerian rajaton mieli – ryhmänäyttelyssä. Tässä vaikuttava Polku. Kuva: Hannele Salminen. taulua uudelleen. Siitä tuli hänelle tärkeä, uusi sisältö elämään. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, järjesti Luostarisen ”20 vuotta maalarina” –juhlanäyttelyn. Teokset kertovat usein tarinoita ajasta, hetkistä sekä rakkaudesta elämään, jolloin se hymyilee. Maisemat, kukat ja ihminen kiehtovat taiteilijaa. Koti on kahdessa maassa: – Istun järven rannalla Suomessa, / mutta haistan kuivuneen heinän tuoksun / Pustan aroilla… Maalaustaide testaa tilallista ajattelua Nina Roos on kansainvälisesti tunnettu, ja sukupolvensa johtavia kuvataiteilijoita Pohjoismaissa, joka edusti Suomea Venetsian biennaalissa 1995. Laajat retrospektiivinäyttelyt on nähty Kiasmassa 2001 ja Malmön taidehallissa 2003. Roos korostaa näkemystään maalaustaiteesta ajattelun järjestelmänä, erityisesti tilallisen ajattelun, sekä uusien ideoiden testialustana. – Maalauksen ymmärtäminen käy mahdottomaksi, jos sitä luetaan kuin medioitunutta kuvaa. Miltei kahdenkymmenen vuoden ajan Roos maalasi akryylilasille. Viime vuosina hän palasi maalaamaan kankaalle, joita Taidehalli Kohta, Työpajankatu 2 Teurastamo näyttää. Syitä on monia, öljyvärimaalauksen keinoihin liittyviä ja ajan hengen muutoksesta johtuvia. Maalauksen fyysinen olemus ja läsnäolo ovat pysyneet hänen työnsä keskeisimpinä kysymyksinä. Roos tunnetaan kokeellisuudelle omistautuneena taiteilijana, joka kertoi työstään 23.9. pidetyssä keskustelussa professori Anita Sepän kanssa. Raapetyöskentely ei salli virheitä Kirsi-Marja Moberg käsittelee taiteessaan symboliikkaa, mystiikkaa sekä intuitiota ja käyttää usein mustavalkoista yksityiskohtaista ilmaisua. Tekniikoita ovat raapetyöskentely, valokuvaus ja akryylimaalaus. Hän opiskelee Aalto yliopistossa taiteen maisteriksi ”Visual cultures, curating and contemporary art” – linjalla ja toimi myös järjestäjänä Rajaton mieli –näyttelyssä, jota Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee. – Teokseni näyttelyssä ovat mustavalkoisia raapeteoksia. Olen työskennellyt raapetekniikalla muutamia vuosia ja pidän siinä erityisesti sen mahdollistamasta yksityiskohtaisesta ilmaisusta. Raapetyöskentely ei anna varaa virheisiin, pintaan kerran tehtyä jälkeä ei voi pyyhkiä pois. Työskentelyni heijastuu symbolistisiin ja tarinallisiin, elämän ja kuoleman kysymyksiä käsitteleviin aiheisiin. Moldovasta Suomeen Pitkä kuuma kesä – näyttely nostaa esiin kuuden taiteilijan teokset. Ne luotaavat poikkeuksellisten aikojen tuntemuksia. Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, kuvasto kertoo siitä, mitä kaipaamme, mitä tunnemme ja mitä haluamme kohdata. Kuvataiteilija, taidegraafikko Iana Vulpe valmistui 2004 Chisinaun. Moldovan Taideakatemiasta. Hänellä on ollut näyttelyjä Suomessa ja ulkomailla. Taide edustaa Vulpelle ajatustyötä. Hän valitsi tyylilajikseen konstruktivismin ja fantasioi mielellään kuvataideteoksiaan. Hän suosii näkökulmien vaihtamista yhdestä toiseen, mikä auttaa suuntaamaan tulevaisuuteen. Inspiraationsa taiteilija saa eri ulottuvuuksista, maisemista ja ihmisistä, tapahtumista. Jalat pysyvät maanpinnalla osa-aikaisena lasten taidekasvattajana. Surrealismia öljyväreillä Jakke Haapanen on itseoppinut taidemaalari. Tyylisuuntana on surrealismi, tekniikkana öljyvärimaalaus kankaalle. Töille ominaista ovat kirkkaat ja puhtaat värit sekä vahva symboliikka. – Ammennan inspiraationi ympäristöstä, luonnosta ja eletystä elämästä. Töitä on jatkuvasti nähtävillä Taidelainaamossa Rikhardinkadun kirjastossa. Maalaamisen ohella Haapanen on tehnyt runsaasti esim. kalastukseen liittyvää kuvitusmateriaalia, jota on esillä julkisissa paikoissa mm. opastetauluina vesistöjen varrella ja luontopoluilla. Hän on tehnyt kuvitustöitä Otavalle, eräkirjailijoille, useille järjestöille ja yrityksille. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee myös Juhani Vierimaan ”Ihmisen värit” maalauksia ja veistoksia. Neljä kuukautta yksin metsässä keskellä tuotti näyttelyn. Taide herättämään tunteita katsojissa Päivi Patino (Virokannas) aloitti taideharrastuksensa 14-vuotiaana käymällä yksityisillä taidetunneilla. Hän opiskeli maalaamisen perusteet öljyväreillä mutta maalaa nyt pääosin värikylläisillä akryyliväreillä. – Maalaan ateljeessani Tapaus ry:n tiloissa ja teen mm. muotokuvia tilaustöinä. Luonto, eläimet ja ihmiset ovat lähellä sydäntäni. Valot ja varjot ja veden elementti ovat suuria haasteita. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 7 B 8, esittelee Espoo Art ry:n ”Tuli” – ryhmänäyttelyä, joka on kolmas osa maailman peruselementtien näyttelysarjaa. Se perustettiin v. 1976. Patino, joka käyttää taiteilijanimenä kolumbialaista ex-sukunimeään, iloitsee siitä, että saa maalaamansa työn elämään ja antaa sille sielun. – Ihailen erityisesti Rembrandt van Rijnia, joka teki minuun suuren vaikutuksen jo nuorena. Silloin koen onnistuneeni, kun taiteeni herättää tunteita katsojassa. Teksti: Risto Kolanen
18 Viikko 40-41/2020 Senaatti-kiinteistöt myy kaksi toimistorakennusta Katajanokalla Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 16.9.2020 tarjouskilpailun Helsingin Katajanokalla osoitteessa Kanavakatu 3 sijaitsevasta kiinteistöstä. Kokonaisuuteen kuuluu 2918 m² suuruinen tontti ja sillä sijaitsevat kaksi ulkoministeriön käytöstä poistuvaa toimistorakennusta. Rakennukset ovat alun perin valmistuneet varastokäyttöön vuosina 1898 ja 1929 ja molempien rakennusten käyttötarkoitus on muutettu toimistoksi 1980-luvun lopulla. Punatiilinen makasiinirakennus on saneerattu 2015. Rakennusten vuokrattavat pinta-alat ovat nykykäytössä n. 8.350 m² ja n. 3.180 m². Rakennukset ovat olleet vuodesta 1989 alkaen ulkoministeriön käytössä. Ulkoministeriö keskittää toimintonsa Merikasarmiin alkuvuodesta 2021. Voimassa oleva asemakaava KTYV (Liike-, toimistoja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusja varastorakennusten korttelialue) mahdollistaa erilaisia käyttötarkoituksia. – Tämä nykyisellä kaavalla myytävä Katajanokalla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on monien mahdollisuuksien kiinteistö upealla paikalla: merellisissä maisemissa ja aivan Helsingin keskustassa. Ylimmistä kerroksista avautuvat huikeat maisemat”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen. Senaatin ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnitelmista ideoita rakennusten tulevaa käyttöä varten Senaatti-kiinteistöt ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy ovat tehneet vuonna 2019 kohteen jatkokäyttöä koskevia alustavia suunnitelmia, joiden tarkoituksena on tuoda suuntaviivoja ja ideoita tulevasta käytöstä. Lopullisen ratkaisun suunnittelun ja toteutuksen tekee kiinteistön uusi omistaja. Alustaviksi ehdotuksiksi on mietitty seuraavia vaihtoehtoja: toimisto, hotelli ja hybridi (hotelli toimisto). Toimistovaihtoehdossa molemmat rakennukset jatkaisivat toimistorakennuksina, hotellivaihtoehdossa molemmat rakennukset toimisivat hotellina, ja hybridivaihtoehdossa toinen rakennuksista muutettaisiin hotelliksi ja toinen jatkaisi toimistokäytössä. Rakennukset ovat muovautuneet ajan saatossa omistajiensa tarpeiden mukaan Katajanokan satama alue vilkastui 1890-luvulla, kun satamarata valmistui 1891 ja uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1895. Sataman läheisille tonteille rakennettiin useita varastorakennuksia, jotka olivat tyypillisesti pitkänomaisia ja julkisivultaan punatiilisiä. Myös Kanavakatu 3:n tontille rakennettiin 1890-luvun lopulla kaksi matalaa, punatiilistä makasiinirakennusta, toinen tontin luoteispäähän ja toinen kaakkoispäähän. Vuonna 1929 tontin luoteispään makasiinirakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin Osuustukkukaupan kuusikerroksinen vaalea keskusvarastorakennus. Uudempaa varastorakennusta laajennettiin sekä korotettiin kahdella kerroksella vuonna 1939. Samalla kaakkoispään makasiinista purettiin osa laajennuksen tieltä. Vuosina 1986-1989 laajennettua keskusvarastorakennusta puolestaan madallettiin kahdella kerroksella ja lyhennettiin noin 15 metrillä ja sen käyttötarkoitus muutettiin varastosta toimistorakennukseksi. Taustalla muutokseen oli Katajanokan laajamittainen asemakaavoitustyö asuinja toimitilakäytön lisäämiseksi alueella Eteläsataman menetettyä merkityksensä tavarasatamana. Kaakkoispään kaksikerroksinen, Helsingin Makasiini osakeyhtiön varastorakennukseksi vuonna 1898 valmistunut makasiinirakennus muutettiin 1980-luvun lopulla varastokäytöstä toimistokäyttöön. Sittemmin rakennus on ollut ulkoministeriön toimistoja kokoontumiskäytössä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokas. Punatiilinen makasiinirakennus on saneerattu 2015. Rakennukset ovat olleet vuodesta 1989 alkaen ulkoministeriön käytössä. Nina Immonen. Nina Immosesta HESYn uusi puheenjohtaja Nina Immonen on valittu Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n uudeksi puheenjohtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa 12. syyskuuta. Immonen on pitkän linjan eläinsuojelija, joka on toiminut aktiivisesti muun muassa Kreetan kodittomien eläinten hyväksi. Hän tuntee laajalti eläinsuojelun kenttää niin kotimaassa kuin ulkomailla. HESYn hallituksessa Immonen on toiminut vuodesta 2017 lähtien, viimeisimmän reilun vuoden yhdistyksen varapuheenjohtajana. Siviiliammatiltaan hän on perheyrittäjä. Tulevina vuosina Immosen päätavoitteena on lisätä eläinten arvostusta valistuksen keinoin ja edistää löytöeläinten asemaa. – Meillä on mahdollisuus tehdä maailmastamme sekä eläimille että itsellemme parempi paikka. Tässä avainasemassa on kasvatus: se, miten opetamme lapset kohtelemaan eläimiä. Haluan ihmisten ymmärtävän vastuunsa lemmikeistään ja kaikista ihmisen vaikutuspiirissä olevista eläimistä. Erityisen lähellä sydäntäni ovat löytöeläimet, ja aion ajaa Suomeen kaikkia sirutettavissa olevia lemmikkieläimiä – ei vain koiria – koskevaa rekisteröintija tunnistusmerkintävelvoitetta, mikä edistäisi karkulaisten palautumista omistajilleen, hän sanoo. Pitkäaikainen kippari Luukkainen siirtyy tutoriksi Immonen tunnetaan lämminsydämisenä ihmisenä, joka haluaa HESYn arvoihin kuuluvan ystävyyden periaatteen värittävän yhdistyksen kaikkea toimintaa. – Myönteinen asenne heijastuu ympäristöön ja edistää kaikkien hyvinvointia. Me HESYllä olemme ystäviä ja eläinten ystäviä, ja tämä empaattisuus on ohjenuoranamme jokapäiväisessä työssämme. Immosen siirtyessä HESYn kapteeniksi yhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta toiminut Hannele Luukkainen jatkaa pyynnöstä hallituksen varajäsenenä. Hän on lupautunut toimimaan vastavalitun seuraajansa tutorina. – Luovutan puheenjohtajuuden Immoselle turvallisin mielin, sillä luotan häneen kuin peruskallioon. Tätä sukupolvenvaihdosta on valmisteltu jo yli vuoden ajan. En ole kuitenkaan aikeissa pudottaa rukkasia käsistäni. Eläinsuojelusta ei voi ”jäädä eläkkeelle, 70-vuotias Luukkainen sanoo. Hänen puheenjohtaja-aikanaan HESY on kokenut valtaisan muodonmuutoksen rutiköyhästä järjestöstä arvostetuksi ja maanlaajuisesti tunnetuksi eläinsuojelutoimijaksi, jolla on käytössään uusi, hulppea toimitila: HESY-keskus. Muutoksen tuulia on luvassa lisääkin, sillä HESY on ottamassa haltuunsa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kunnan löytöeläinten lakisääteisen hoitamisen lokakuusta 2020 alkaen. Näiltä alueilta otetaan talteen vuosittain keskimäärin 1500 löytöeläintä. – Yhdistyksen kannalta puheenjohtajavaihdos ei voisi osua parempaan aikaan. HESY on ollut minulle elämäni pitkäaikaisin, tärkein ja rakkain kumppani, jonka olen nyt saattanut uuden ajan kynnykselle. Toivotan suurta menestystä yhdistykselle Immosen käsissä, Luukkainen lisää. Vuosikokouksessa HESYlle valittiin uusi hallitus, jossa uusina varsinaisina jäseninä aloittavat Hilkka Ekholm, Eeva-Kaisa Johnson ja Nina Virtanen. Lisäksi Tiina Kohtamäki valittiin uudelleen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hallituksessa jatkavat Minna Lahti ja Kirsi Sharma. Hallituksen varajäseniksi valittiin Tiina Larsson ja Hannele Luukkainen.
19 Viikko 40-41/2020 Helsingin väestönkasvu on nyt hitaampaa kuin vuosikymmeneen Vuodenvaihteessa 2019/2020 Helsingissä asui 653 835 asukasta. Vuoden 2019 aikana Helsingin väkiluku kasvoi 5 793 henkilöllä. Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kuitenkin kasvoi ja myös muuttovoitto ulkomailta pieneni. Tiedot selviävät Helsingin kaupunkitutkimuksen uudesta julkaisusta Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019. Helsingin väkilukua kasvatti viime vuonna luonnollisen väestönkasvun eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen lisäksi muuttoliike. Helsinkiin muutti 4 643 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois. Muuttovoittoa tuli edelleen Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta yhtä paljon kuin vuonna 2018. Ulkomailta saatu muuttovoitto – 2 900 henkeä – oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen. Vaikka Euroopasta muuttaneiden osuus kaikista muuttaneista on pienentynyt, edelleen lähes puolet ulkomailta muuttaneista tuli Euroopasta. Helsingin saamasta nettomuutosta 66 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten muutot Helsingistä seudun muihin kuntiin ovat kuitenkin lisääntyneet niin, että vieraskielisten muuttovoitto kääntyi 150 hengen muuttotappioksi. Koko Helsingin seudun nettomuutosta kolme neljäsosaa oli muita kuin suomen ja ruotsinkielisiä. Syntyvyys oli historiallisen alhaalla Helsingissä syntyi 6 332 lasta, mikä oli edelleen vähemmän kuin vuonna 2018. Kokonaishedelmällisyysluku pieneni 1,11 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut näin alhaista vuonna 1973. Hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla maassa keskimäärin. Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun ja ikärakenteen seurauksena pienempää kuin muualla Suomessa. Varhaiskasvatusikäisten määrä kääntyi laskuun V a r h a i s k a s v a t u s i k ä i s t e n , 1–6-vuotiaiden määrä väheni 500:lla alentuneen syntyvyyden ja lisääntyneen poismuuton vuoksi, ensimmäisen kerran vuoden 2006 jälkeen. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvoi 1 400:lla. Yksinasuvien osuus kasvoi Helsinkiläisistä joka neljäs asui yksin ja yksinasuvien osuus asuntokunnista, noin 49 prosenttia, on kasvanut hieman vuodesta 2017 alkaen. Osuus oli suurimmillaan vuonna 2007. Erityisesti nuorten ikäryhmien kohdalla yhden hengen asuntokuntien määrä ja osuus on kasvanut viime vuodesta. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvoi edelleen Helsingissä oli vuoden vaihteessa 107 671 syntyperältään ulkomaalaista, yli 4 200 enemmän kuin edellisvuonna. Useampi kuin neljä viidestä kuului ensimmäiseen sukupolven. Toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli noin 20 100 eli 1 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta esimerkiksi Itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jo yli 40 prosenttia. Muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 4 234 hengellä eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (18 869 henkeä), somalinkieliset (11 466 henkeä) ja vironkieliset (10 620). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului lähes 40 prosenttia vieraskielisistä. Kuva: Kaupunkitieto, Tilastokeskus. Helsinki hyväksyi MAL-sopimuksen vuosille 2020-31 Sopimuksessa määritellään kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä asumista ja elinympäristön laatua koskevat tavoitetilat, kuvataan kehittämispolut tavoitetilan saavuttamiseksi sekä todetaan sovitut toimenpiteet. Lisäksi sopimuksessa mainitaan muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet, jotka koskevat mm. maankäyttöja rakennuslain uudistusta, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua sekä muita valtion kehittämisohjelmia. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan lisäksi valtuustoryhmien ja valtuutettujen jättämiä aloitteita sekä antoi lausunnon Kårkulla samkommun -kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 21.9. Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen eli MAL-sopimuksen 2020-2031. MAL-sopimus 2020-2031 on jatkoa seudun MAL-sopimukselle 2016-2019. Sopimuksen lähtökohtana on Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne 2019 -suunnitelma, joka on valmisteltu yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n sekä valtion ympäristöja liikennehallinnon toimijoiden kesken. Sopimus perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sillä vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Mitä kaikkea voimme oppia hevosilta Maarnela Mitä kaikkea elämästä me voimmekaan ymmärtää, jos ymmärrämme hevosia. Hevosista tiedämme, että viriilit oriit eivät ole kiinnostuneita seniileistä oriista. Kaikkein vähiten vanhoista ruunista. Ne ovat kiinnostuneita nuorista tammoista, lisääntymisestä ja vallasta. Ne ovat kiinnostuneita bilettämään vapaina pitkin ruokaisia laidunmaita vartioiden laumaansa muilta yhtä viriileiltä oriilta. Oriit eivät ole kiinnostuneita ruunista, koska asia on niille vielä niin kaukainen. Ruunat eivät kuulu oriiden mukavuusvyöhykkeeseen. Tammat sen sijaan ovat tässä ja nyt – paljon lähempänä. Ja vaikka tammat olisivat kaukanakin, niin niiden luokse kannattaa aina vaeltaa. Vaikkapa Suomenhevosen kuuluisaan kotimaahan. Suomi yhteiskuntana ottaa ilomielin vastaan kaikki viriilit työkuntoiset oriit, jotka ovat valmiita raatamaan paremman Suomen puolesta. Oriit paiskovat siis ne työt joihin Suomenhevonen ei kykene – tai halua? Väärin. Oriit ovat kiinnostuneita vain lauman johtamisesta ja lisääntymisestä. Ne ovat nimenomaan ruunia, jotka niitä töitä paiskovat. Niitä Suomenhevosia. Luonteeltaan yhteistyöhaluisia, yritteliäitä, toimivia ja nöyriä. Ja nöyrinä sopivia makkaratehtaalle, sitten kun voimat uupuvat. Jos olet äänessä vasta vähän ennen kuolemaa, niin siitä ei ole mitään hyötyä. Niinhän ne ovat äänessä nykyisetkin ruunat ja heidän omaisensa. Jos töiltään ehtivät ja jaksavat. Nykyiset ruunat ovat jo tuhoonsa tuomitut. Heitä ei auta enää kukaan. He ovat pelinsä hävinneet. Kyllähän me sen tiedämme. Emme vain kehtaa sitä ääneen myöntää – se erottaa ihmisen eläimestä. Siinä missä poliitikko pahoittelee – sitä krokotiili ei tee koskaan. Tuskissaanhan sitä ihminen toki on pakosti äänessä mutta silloin se on jo liian myöhäistä. Me – ruunuutemme loppupäätä lähestyvät tiedämme jo kohtalomme. Me tiedämme mitä meille tapahtuu. Sama mitä tapahtuu juuri nytkin. Meidän osamme on makaaminen sänkyihin sidottuina oman makkaratehtaamme odotushuoneessa omaa jumalaista eutanasiaamme odotellen. Maaseudulla on vielä riittävästi haulikoita, jolloin isäntä voi voimiensa uuvuttua ratkaista itse vanhustenhoitoa riivaavan asennevamman omasta ja emäntänsä puolesta. Pääkaupunkiseudulla ei. VR onkin jo suunnitellut tuplaavansa rautateitä ympäröivät aidat. Jätetään vihdoinkin ne rinnastukset. Luetaan vain viimeisin Sote-raportti. Vaarana tosin on, että joku jättää rinnastamisen ja alkaa asettaa asioita jo vastakkain. Tai poistaa niitä junaratojen suoja-aitoja. Anna siis äänesi kuulua. Ole äänessä. Ihan vaikka vain itsesi takia. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Musiikin, luentojen, työpajojen ja opastettujen kävelykierrosten lisäksi päivän tarjonta koostuu mm. lukuisien ravintoloiden ruokaja juomatarjouksista sekä kivijalkatoimijoiden alennushintaisista tuotteista ja palveluista. Kallion Kulttuuriverkosto koostaa juhlapäivän ohjelmasta ja tarjouksista printtiesitteen, joka tulee loka-marraskuun vaihteessa jakoon osallistuvien yritysten ja yhteisöjen tiloihin Kallion alueella. Kallio-lehden välissä ilmestyy 11.11. ohjelmaliite, joka kannattaa napata talteen. Sekä Kallio Kipinöi -festivaalilla että Hämeentie-juhlalla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ohjelmatarjonnan ja juhlapäivän erikoistarjousten tiimoilta. Kallio Kipinöi -viikolla on lisäksi Instagramissa oma profiilinsa, jossa loka-marraskuussa esitellään myös Hämeentie-juhlassa mukana olevat tahot. Marraskuisesta juhlapäivästä pyritään jatkossa tekemään jokavuotinen, Kallio Kipinöi -festivaalin huipentava joulukaudenavaustapahtuma Kallion Joulukipinät, jossa halutaan Kallion monipuolisen kaupunkikulttuurin ohella nostaa esiin myös alueen kivijalkayrityksiä. Poimi ohjelmatarjonnasta omat suosikkisi, hyödynnä päivän paikallistarjoukset ja tule mukaan kipinöimään! Kallio Kipinöi täyttää 25 vuotta
20 Viikko 40-41/2020 Pasilan Postipuiston alue täydentyy elinkaarinäkökulmia on tarkasteltu monipuolisesti mahdollisimman pitkäikäisen ja kestävän rakennuksen luomiseksi. ”Tavoitetaso on neljä tähteä eli korkea, ja tähän päästään muun muassa A-luokan energiatehokkuudella, pätevöityneen kosteudenhallintakoordinaattorin valvomalla jo suunnittelusta alkavalla Kuivaketju10-järjestelmän mukaisella kosteudenhallinnalla ja vähäpäästöisillä sisämateriaaleilla. Energiatehokkuuden korkea taso saavutetaan esimerkiksi paikallisella aurinkosähkön tuotannolla ja jäteveden lämmöntalteenotolla. Kohteen vähähiilisyys on varmennettu hiilijalanjälkilaskelmalla ja tulevan energiankulutuksen seurantaa varten on panostettu mittarointiin sekä asetettu mittarikohtaiset tavoitekulutukset”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kenny Fahlström Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta. Rakentamisen aikaisista toimenpiteistä RTS-luokitukseen vaikuttaa se, että rakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti. ”Esimerkiksi aluevalaistus varustetaan ajastuksella, jotta valojen käyttö voidaan optimoida, ja rakennuksen oma lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön rakentamisen aikana. Rakennusjätteet lajitellaan vähintään seitsemään eri jakeeseen. Kosteudenhallinnassa noudatetaan Kuivaketju10-järjestelmää, ja työmaa raportoi kuukausittain energiankulutuksen eli lämmön, sähkön ja lämmityksen polttoaineet sekä vedenkulutuksen ja jätemäärät jakeittain”, luettelee hankkeen työpäällikkö Taneli Kiljunen Skanskalta. Rakennuksen paikalla muurattuja julkisivuja elävöittävät muurauksen syvennyksin, laminaattiverhoiluin ja alumiinipeltiverhoiluin toteutettavat tehosteet. Asukkaiden pysäköintipaikat ovat erikseen toteutettavassa pysäköintilaitoksessa. Pohjois-Pasilasta syntyy merkittävä alue 2030-luvulla 2030-luvulla Pohjois-Pasilan asukasluku nousee yli 12 000 asukkaaseen. Postipuiston alueen rakentamisen ollessa meneillään aletaan rakentaa myös Eteläisen Postipuiston aluetta Ilmalan aseman läheisyydestä. Postin lajittelukeskuksen toimintojen siirryttyä 2030-luvulla muualle päästään rakentamaan uutta lajittelukeskuksen paikalle. Koko Pohjois-Pasilan läpi Ilmalan asemalta Käpylän asemalle kulkee tulevaisuudessa kaksi kilometriä pitkä kävelykatu Kustinpolku. Helsingin Pasilan Postipuiston alueelle on rakentumassa kokonaan uusi asuinalue Keskuspuiston kupeeseen entiselle maaliikennekeskuksen sijaintipaikalle. Skanska käynnistää syyskuussa lähes 150 asunnon rakentamisen Helsingin kaupungille As. Oy Helsingin Kollikallio -nimiseen yhtiöön. Helsingin Kollikallio muodostuu 16-kerroksisesta asuntotornista ja 8-kerroksisesta lamellitalosta. Tornin ja lamellitalon yhdistää kahteen kerrokseen toteutettava pyörävarasto. Pyörä onkin alueella kätevä liikkumisväline, jolla pääsee nopeasti Käpylän ja Ilmalan asemille ja jolla on helppo ajaa myös asioimaan Pasilaan. 149 hitas-asunnon Kollikallio muodostaa tulevaisuudessa osan lähes 6 000 asukkaan Postipuiston alueesta. Asuinalueen rakentaminen käynnistyi vuonna 2019, ja pääosan siitä arvioidaan olevan valmiina vuoden 2025 jälkeen. Kaupunkimaisesta Postipuistosta pääsee nopeasti luontoon Postipuistoa rajaavat pohjoisessa Metsäläntie, idässä Veturitie ja lännessä Keskuspuisto. Alueen ilmeestä tulee kaupunkimainen, sillä asemakaava on suunniteltu varsin tehokkaaksi ja urbaaniksi ilmeeltään. Alueen rakennusten kerrosluku vaihtelee viiden ja kahdeksan välillä, mutta alueelle tulee myös kaksi korkeampaa tornia, joista Kollikallion asuntotorni on toinen. 26 hehtaarin alueella umpikorttelien sisään jää suojaisia pihoja. Torialue Rullakkotorin laidalle suunnitellaan asukastilaa taloyhtiöiden käyttöön. Alueelle on tulossa myös muita palveluja, sillä Postipuiston kaksi päiväkotia rakennetaan 2020-luvun alkupuolella ja koulu arviolta 2024–2026. Päivittäistavarakauppa rakentuu sekin Rullakkotorin laidalle. Postipuistosta pääsee yhtenäistä viheraluetta pitkin Keskuspuistoon. Puistovyöhyke syntyy nykyisen Postintaipaleen tienoille. Kollikalliolle haetaan RTS-ympäristöluokitusta Helsingin Kollikallion hanke valmistuu keväällä 2023. Sille haetaan RTS-ympäristöluokitusta. RTS-luokituksen avulla kohteen Jatkossa vanhuksille suunnatuissa rakennuksissa saattaa olla vähemmän sprinklereitä Toimintakyvyltään rajoittuneita sijoitetaan jo nyt tavallisiin asuntoihin, joissa asukkaiden paloturvallisuutta ei ole varmistettu riittävällä tasolla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on huolissaan ilmiön leviämisestä varsinkin, kun sosiaalija terveysministeriön työryhmä esittää tavallisen palveluasumisen käsitteen poistamista lainsäädännöstä. Palveluasumiseen tarkoitetuilta rakennuksilta vaaditaan muun muassa poistumisturvallisuusselvitys, jota ei edellytetä tavallisilta rakennuksilta. Vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa ja asumisyksikön muotoon järjestetyissä palveluja tukiasunnoissa sekä näihin verrattavissa tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi, on laadittava poistumisturvallisuusselvitys. Poistumisturvallisuusselvityksessä arvioidaan, pystyvätkö asukkaat poistumaan tulipalosta yksin vai ovatko he ulkopuolisen avun varassa. Selvityksen tuloksena määritellään muun muassa, tarvitaanko rakennukseen automaattinen sammutuslaitteisto. Jos tukea tarvitseville ikääntyneille suunnitellaan tavallisia asuinrakennuksia, joissa ei tarvitse ottaa huomioon palvelutaloja koskevia turvallisuusmääräyksiä, on tilanne erittäin huolestuttava. – Toimintakyvyltään rajoittuneille osoitetaan jo nyt heille soveltumattomia asuntoja eli tavallisia vuokra-asuntoja, joissa asukkaiden turvallisuutta ei ole varmistettu kunnolla. Puhumme aika laajasta ilmiöstä, ja STM:n ehdotus todennäköisesti lisää löyhempiä tulkintoja vaaditusta turvallisuustasosta, SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta toteaa. Työryhmän ehdotus on osa iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamista. – Suomessa on viime vuosina saatu palokuolemien määrää vähennettyä merkittävästi. Realismia on säästäminen sieltä, missä se suinkin on mahdollista, mutta nyt ehdotettu muutos voi synnyttää säästöjä ihmishenkien kustannuksella, Telaranta sanoo. Ikääntyneillä on muuta väestöä suurempi riski kuolla tulipalossa Palveluasumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa on pääsääntöisesti oltava turvallisuutta varmistavia ratkaisuja, kuten automaattinen sammutuslaitteisto. Ikääntyneillä on usein alentunut toimintakyky, minkä takia heidän kykynsä pelastautua tulipalotilanteessa on muuta väestöä heikompi. Alentunut toimintakyky ja myös muistisairaudet kohottavat paloriskiä sekä heikentävät poistumisturvallisuutta. Työryhmän ehdotuksen läpimeno voi johtaa automaattisten sammutuslaitteistojen määrän vähenemiseen ikääntyneiden asuinrakennuksissa. – Kun kunta sijoittaa ikääntyneitä asumisyksiköihin tai osoittaa heille asuntoja, tulisi varmistaa, että paloturvallisuus on kunnossa, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa. Porsaanreikä vaarantaa ikääntyneiden asumisturvallisuuden Marikirja kertoo rakastetun Marimekon tarinaa suomalaisille ja uusi sukupolvi on ottanut sen jälleen vahvasti omakseen. Halusimme selvittää, miten Marimekon tunnistettava tyyli on syntynyt ja millaista kuosien luomisprosessi on ollut. Kirjan guassein tehty kuvitus on iloinen ja rohkea niin kuin Marimekko, siitä voi nautiskella pienen palan silloin tällöin tai hurahtaa ja imeä kaiken kerrallaan, tekijät kuvailevat. Silja-Maria Wihersaari on valmistunut Aalto-yliopistosta taiteen kandidaatiksi tekstiilitaiteen ohjelmasta ja kuvittanut 14 lastenkirjaa. Henna Koste on muotiin erikoistunut toimittaja ja lastenkirjailija. Suomen kansallisaarre ja menestystarina Marimekko on kaikkien tuntema instituutio. Mutta millainen oli yrityksen alkutaival? Entä kuinka Marimekon tunnistettavimmat kuosit ovat syntyneet? Tämän kaiken kertoo upeilla kuvituksilla varustettu Marikirja Marimekon luova historia Piccolosta Palstaan (Nemo 2020). Tällä viikolla ilmestyvä Marikirja Marimekon luova historia Piccolosta Palstaan kertoo rakastetun Marimekon tarinan erityisesti suunnittelijoiden näkökulmasta. Luovan kaksikon Silja-Maria Wihersaaren ja Henna Kosteen kirja kertoo muun muassa Vuokko Nurmesniemen, Maija Isolan ja Annika Rimalan työstä. Kirja sukeltaa yhden suomalaisuuden perikuvan, Marimekon, huikeaan tarinaan. Kuinka rakastetuimmat kuosit ovat syntyneet? Millaiset vaatteet suunniteltiin Marimekon ensimmäiseen näytökseen? Miksi Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Jacqueline Kennedy pukeutui Marimekkoon? Mikä on Unikon suosion salaisuus? Näihin kaikkiin löytyy vastaus upeasti kuvitetun kirjan sivuilta. – Marimekko on tuttu kaikille Päiväkotien rakennuslupaasiat kunnossa Helsingissä Pormestari Jan Vapaavuoren tammikuussa 2019 käynnistämä työ, jonka tavoitteena oli selvittää ja pistää kuntoon kaupungissa toimivien yksityisten ja kaupungin päiväkotien tilojen rakennuslupa-asiat, on valmistunut. – Kaupunki on tehnyt ison työn, mutta se on ollut välttämätöntä. Nyt tarvittavat luvat ja tilojen muutostyöt ovat kunnossa. Olemme myös lupaprosessejamme muuttamalla varmistaneet, että päiväkoti ei voi aloittaa toimintaansa, ennen kuin rakennuslupa-asiat ovat täysin kunnossa, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Selvityksen aikana tutkittiin kaikkien 703:n Helsingissä sijainneen päiväkotitilan rakennuslupatilanne. Suurimmassa osassa päiväkodeista rakennuslupa-asiat olivat täysin kunnossa, eikä välittömiä terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä ole havaittu. Puutteita, jotka liittyivät rakennuslupaan, muutostöiden toteuttamiseen tai tilojen luvattomaan käyttöönottoon, löytyi 84 toimipisteestä. Näiden tilojen omistajat ja yksityiset päiväkodit velvoitettiin hoitamaan lupa-asiat kuntoon. Kartoituksen aikana päiväkodit poistivat eri syistä käytöstä 12 päiväkotitilaa. Rakennusvalvonta arvioi, että vanhoissa rakennuksissa olevien päiväkotien suurimmat haasteet olivat ilmanvaihdon, ääneneristyksen ja poistumisteiden parantamisessa nykyvaatimukset täyttäviksi. Yksi kaupungin ryhmäperhepäiväkoti toimii tiloissa, joihin ei ole tehty tarvittavia muutostöitä. Se muuttaa toiseen paikkaan syksyn aikana.
21 Viikko 40-41/2020 Kaisaniemen juoksu /Demari maraton Helsingin Kisatovereiden legendaarinen puheenjohtaja Kalervo Löfberg seppelöimässä 1960-luvulla Kaisaniemen juoksun voittajaa. Kaisaniemen juoksun lähtö vuonna 2019. Kaisaniemen juoksun reitti kulki 1960-luvulla Hakaniemessä, Elannon tavaratalon kulmilla. Kaisaniemen juoksijoita vuonna 2019. Kaisaniemen juoksun lähtö vuonna 2018. Kaisaniemen juoksu on yksi vanhimmista ellei vanhin kestävyysjuoksutapahtuma Suomessa. Ensimmäisen kerran Kaisaniemen juoksu järjestettiin vuonna 1929 ja on sen jälkeen juostu joka vuosi lukuun ottamatta sotavuosia 1941 ja -44. Juoksun alkuidea sai alkunsa Helsingin Kisatovereiden perustavassa kokouksessa Kirkkokadun varrella KK:n hallintoneuvoston huoneistossa kesäkuun 21 pnä 1929. Tässä kokouksessa lausuttiin seuran syntysanat ja läsnä oli 16 perustajajäsentä, Hugo Kankaan johdolla, joiden tarkoituksena oli saada uudesta tulokkaasta yleisurheilun erikoiseura Helsinkiin. Seura kehitti Helsinkiin pitkänmatkan juoksijoille saman tien oman vuosittaisen suurkilpailun, Kaisaniemen juoksun, jossa Kustannus Oy Kansanvallan tukemana kilpailtiin pitkään Suomen Sosiaalidemokraatin kertopalkinnosta, joka on ollut alusta lähtien juoksun merkittäviä tukijoita. Kaisaniemen lahden rauhaisessa syleilyssä sijaitseva vehmas Kaisaniemen puistikon historia ulottuu aina 1800luvulle saakka, jolloin se oli pääkaupunkilaisten suosima virkistysalue ja myöhemmin myös valtakunnallisten voimistelujuhlien ja yleisurheilukilpailujen suosittu kisakenttä. HKT:n ottaessa Kaisaniemen juoksun ohjelmistoonsa, se vahvisti entisestään puiston perinteitä liikuntatapahtuminen järjestämispaikkana. Kaisaniemen saniemen puistoon. Yksi merkittävimmistä henkilöistä juoksun järjestelyissä on ollut HKT:n pitkäaikainen puheenjohtaja Kalervo ”Kallu” Löfberg, joka toimi juoksun kilpailupäällikkönä vuosikymmenien ajan! Ehkä menestynein juoksija Kaisaniemessä on ollut Eino Oksanen, joka sijoittui Melbournen vuoden 1956 helle-maratonilla 10:ksi ja voitti Kaisaniemen juoksun 4 kertaa, saaden myös Demarin kiertopalkinnon haltuunsa. Muista maineikkaista kiertopalkinnon voittaneista mainittakoon mm. Mikko Ala-Leppilampi, 1968, Pekka Päivärinta, 1976 Tommy Ekblom, 1988 ja Harri Hänninen 1992. Kaisaniemen juoksu on kaikkina näinä vuosina ollut esimerkkinä Helsingin Kisatovereiden hyvästä seurahengestä ja järjestelypuuhissa ovat olleet kaikki seuran jäsenet yhteistyökumppaneineen. Vuodesta 2012 lähtien juoksu on järjestetty yhteistyössä Runners High:n kanssa. Kaisaniemen juoksu on edelleen säilyttänyt urheilijoiden suuren suosion Suomen vanhimpana, katkeamattomana juoksukilpailuna ja tämän vuoden syyskuun 12 päivänä juostaan siis jo 90:n kerran Juhani Törnroos Helsingin Kisatoverit juoksu, eli Demari-maraton, on ollut siitä lähtien arvokas kappale pitkänmatkan juoksujen historiaa Suomessa. Vuoteen 1954 saakka juoksu oli samalla myös TUL:n mestaruuskilpailu, jonka jälkeen se avautui kaikille. Juoksun alkuaikoina sen lähtölaukaus ammuttiin Sturenkadulla, Vallilan työväentalon edustalla, missä kilpailijat taivalsivat Kaisaniemen läpi Vallilan, Kallion ja Hakaniemen työläiskortteleiden. Myöhemmin katuosuutta lyhennettiin ja lähtö siirrettiin Paasivuorenkadulle. Vuodesta 1993 lähtien Kaisaniemen juoksun lähtö ja maali siirrettiin Kai
22 Viikko 40-41/2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020
23 Viikko 40-41/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market TONTTI TONNILLA! Keskellä kasvu-suomea www.loppi.fi Kaikki Lopen kunnan omakotitontit vain 1000 €
24 Viikko 40-41/2020 JOKA KUUKAUDEN 1. SUNNUNTAINA SEURAAVAKSI 4 .10. klo l 0-16 Haitan,, men torllla +-' QJ C: ro C: ? ?o?e?.?.a!sta mu.kavaa Ruokaherkkuja ja käsitöitä, l nahtavaa Ja hankittavaa joita löydät vain täältä. ? koko perheelle. !TE RVETfJlOII MfJNIIIIN NONEMIIIIN j SE 11110 MIIRNNINIITfJNNElMII! 1