2 Viikot 44-45 – 2018 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA SÄÄNKESTÄVÄ JULISTE 50x70 • synt. paperi 23,– • synt. + laminointi 38,– MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI KALENTERIT 2019 • Kallio Signen silmin • Yleisten saunojen Kallio • Terveiset Kalliosta A4 15,– A3 20,– PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelijat-alennus 10% VIIMEISET SUOMI KEHYKSET musta, valkea, pronssi 1,– | 2,– | 3,– MUISTA MYÖS ISÄNPÄIVÄKORTIT! Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Edullisia viherkasveja alk. 10€ Runsas valikoima.
49. vuosikerta – nro 20 Viikot 44-45 – 2018 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Pormestarin asukasillan antia: Miten palvelut ja liikenne kehittyvät Pormestari Jan Vapaavuori, vasemmalla, avasi asukasillan. Kuva: Saana Tarhanen. ? Pormestarin asukasillassa Alppiharjussa 4.10. kävi noin 400 ihmistä. Pormestari Jan Vapaavuori ja toimialajohtajat sekä virkamiehet vastasivat yleisökysymyksiin ja koko 90 minuuttia kestäneen kyselyosuuden voi katsoa internetistä Helsinki-kanavalta. Alueen päivähoitotilannetta, kouluja sekä julkista liikennettä ja kaupungin heikkoa tiedottamista käsiteltiin monissa puheenvuoroissa. Sivu 7 Mahanpohjaa kutkuttavia käänteitä ja huimaa nopeutta Taiga alkaa piirtyä Helsingin siluettiin Tukkutorin vilkkaalla yritysalueella sijaitseva Teurastamo on monipuolinen tapahtumien ja ruokakulttuurin keskittymä. Kuva: Jussi Hellsten. Helsingin Tukkutorin ja Teurastamon alueen innovaatiokilpailu käynnistyy ? Linnanmäki julkisti alkukeväästä huvipuiston suurimman laitehankinnan saapuvan puistoon vuonna 2019. Taiga-nimisen huikean ratalaitteen perustuksia on valmisteltu koko vuoden ajan ja pian varsinaiset pystytystyöt alkavat. Taigan mahanpohjaa kutkuttavia käänteitä pääsee kokemaan Valokarnevaalin ajan elokuvateatteri Kinossa maksutta. Eurooppalaisen Intamin-ratalaiteyrityksen toimittama kirkkaansinisen värinen Taiga-laite alkaa hiljalleen rakentua Linnanmäelle. Yli kilometrin pituinen rata tulee valmistuessaan kohoamaan yli 50 metriin. Sivu 7 ? Tänään starttaavassa Tukkutorin ja Teurastamon kaikille avoimessa innovaatiokilpailussa haetaan palveluiden ja monipuolisen yritystoiminnan kehittämiseen uusia ideoita ja jo pidemmälle kehitettyjä ratkaisuja. Parhaille ehdotuksille myönnetään 1 000 50 000 euroa uusien palveluja tuoteinnovaatioiden pilotointiin talven ja kevään 2019 aikana. Lisäksi innovatiivisimpien ideoiden jatkokehitystä edistetään hankkimalla tutkimusta ja lisäselvityksiä sekä järjestämällä mentorointia muun muassa kansainvälistymiseen. Helsingin kaupungin ja Business Finlandin rahoittamassa innovaatiokilpailussa etsitään uusia elintarvikkeisiin ja niiden tuotantoon, pakkauksiin sekä kiertotalouteen ja cleantechiin liittyviä teknologisia ja muita innovatiivisia ratkaisuja. Kilpailu on avoinna 19. marraskuuta 2018 saakka. Tukkutorin ja Teurastamon alue on vilkas kauppapaikka, joka tarjoaa monipuolisen yritysekosysteemin tukkukaupalle ja erinomaisen toiminta-alustan ravintoloille Helsingin keskustan ja kasvavan Kalasataman kupeessa. – Yrityksiä on alueella nykyisellään noin 150, joten myös yhteisten palvelukonseptien kehittämiseen ja pilotointiin on erinomaiset edellytykset. Kuluttajille suunnattujen palvelujen osalta alue vetää erityisesti ruoasta ja yhteisöllisyydestä kiinnostuneita kokeilunhaluisia nuoria aikuisia sekä lähialueiden työntekijöitä ja asukkaita”, kilpailun projektipäällikkö Jouni Spets elinkeino-osastolta sanoo. Sivu 7 Presidentti Halonen Tapiolan kuoron suojelijaksi ? Presidentti Tarja Halonen toimii Tapiolan kuoron suojelijana vuonna 2019. Tehtävä on uusi ja siihen liittyy rooli kuoron puolestapuhujana sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tapiolan kuoro viettää kuluvana syksynä 55-vuotisjuhliaan. Vuonna 1963 perustettu kuoro on toimintansa aikana kasvanut tavallisesta espoolaisesta koulukuorosta yhdeksi kansainvälisen kuoromaailman tunnetuimmista instrumenteista. Kuoron vuonna 2015 aloittama kuorokerhotoiminta tavoittaa nyt jo 17 koulussa n. 200 espoolaiskoululaista perheineen. Tapiolan kuorossa laulaa noin 70 8–19-vuotiasta nuorta muusikkoa, joista jokainen soittaa vähintään yhtä instrumenttia laulamisen lisäksi. Kuorolle on ominaista luonnollinen äänenkäyttö sekä laulun, soiton ja liikkeen monipuolinen yhdistäminen. Tapiolan kuoro konsertoi noin 25–30 kertaa vuodessa, Espoossa ja pääkaupunkiseudulla sekä muualla Suomessa ja ulkomailla. Kuoron seuraavat julkiset esiintymiset ovat kuorokerhojen ja Tapiolan kuoron yhteinen joulukonsertti 5.12. sekä VALO-joulukonsertit 8., 10., 14. ja 17.12.
4 Viikot 44-45 – 2018 ”Eilen kun mä tiennyt en” Sarpo ? Jokainen uusi päivä tuo jotakin uutta tullessaan. Jokaisella meillä on mahdollisuus, jopa velvollisuus, oppia uutta, joka päivä. Kiitos siitä kuuluu meitä kaitsevalle hallitukselle ja erityisesti pääministerillemme. Kiitos! Suuri kiitos! Ilman rehtiä ja suoraselkäistä ongelmien kaivelua elämämme olisi pelkkää harmaata puurtamista. Mutta onneksemme ministeriaitiosta meitä piristetään. Kas tässä teille ongelma, jonka olemassaolosta ette tienneetkään! Kiitos kaunis! Aivan vähän aikaa sitten yrittäjät eivät näyttäneet tietävän, mikä on suurin uhka heidän menestyksensä poluilla. Eivät nähneet mikä estää Suomen nousua talouden tikapuilla. Nyt tietävät takuulla kaikki, niin yrittäjät kuin palkolliset. Liian korkea irtisanomiskynnyshän se kehitystä jarruttaa. Syyllinen on paljastettu ja nyt on kaikille osapuolille avautunut rajaton mahdollisuus täysin rinnoin ja julkisesti kiitellä tai kirota irtisanomissuojan heikentämiseen tähtäävää lakiesitystä. Jo oli aikakin saada uutta pureskeltavaa iänikuisten maakunnista ja valinnanvapauksista kinastelun rinnalle. Maksoi mitä maksoi! Ilman tätä nokkelaa temppua olisi osapuolten välille saattanut syntyä tavanomainen, tylsä sopu. Tuskin uutiskynnystä ylittävä laimea toteamus työrauhan jatkumisesta. Näin muhkeaa eripuraa ei kuka tahansa kaiken maailman dosentti saisikaan rakennettua. Ei, siihen tarvitaan tinkimätön ja tukehtumiseen asti kunnianhimoinen aatteen mies. Sellainen, jonka taskulaskimella kahtia jakautunut kansakunta on enemmän kuin yhtenäinen Suomi. Kalabaliikin lopputulemana syntynee ihka uusia yrityksiä vailla ensimmäistäkään palkollista, vailla sitä yrittäjääkin? ”Kunnianhimoisilla ei ole varaa miettiä tekojensa kunniallisuutta, sillä kilpailu on yhä ankarampi” sanoi tosin Samuli Paronen. Mutta hänhän onkin niitä entisaikojen ukkeleita. Ankarassa kilpailussa on riskinsä. Saattaa jo ylihuomenna suoraselkäisinkin ongelmankeksijä istua yksikseen saunanrappusilla hyräilemässä ”Näin aika tullut on, nyt maksaa eilinen…” P ääkirjoitus Nro 20 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Kalasataman kukoistus alkaa pian näkyä K alasataman rakentaminen alkoi vuonna 2009 eli 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä alueella asuu yli 3000 ihmistä, ja jo parin vuoden päästä asukasmäärä tulee tuplaantumaan. Kalasataman valmistuessa 2030-luvun lopulla alue tarjoaa kodin noin 25 000 asukkaalle ja alueelle sijoittuu yli 10 000 työpaikkaa. Kaupunki investoi Kalasatamaan 30 vuoden aikana noin 700 miljoonaa euroa. Yksityiset investoinnit alueelle ovat lähes kymmenkertaiset kaupungin investointeihin verrattuna. Kauppakeskus Redin rakentamisen käynnistyminen uudelleen keväällä 2015 vaikutti Kalasatamaan positiivisesti, ja käynnisti muita merkittäviä toimitilarakentamishankkeita alueella. Alueelle sijoittuu vuoden 2020 loppuun mennessä yli 6 000 uutta työpaikkaa. Kalasatamassa on vapaana useita tontteja, jotka mahdollistavat uutta toimitilarakentamista yhteensä noin 70 000 k-m 2 . Kauppakeskus Redin lisäksi Kalasataman asuinrakennusten kivijalkoihin on tulossa liiketilaa. Suvilahden alueesta on tavoitteena luoda monimuotoinen kokonaisuus, jossa tapahtumat ja toiminta kohtaavat. Asuinrakentamisen edetessä alueella on tärkeää varmistaa, että edellytykset eri kokoisten tapahtumien järjestämiselle Suvilahdessa säilyvät myös jatkossa. Kalasataman hotellitonttien kysynnän odotetaan kasvavan. Korkeasaaren läheisyys sekä Kruunusiltojen ja Kalasataman raitiotieyhteyksien valmistuminen 2020-luvun puolivälissä lisäävät Sompasaaren hotellitontin houkuttelevuutta. Hotellitontteja on myös Redin vieressä Kalasataman metroaseman läheisyydessä. Sompasaaren on kaavoitettu tontteja toimistoja ravintolalaivoja varten, joiden varaamiseksi on tarkoitus käynnistää hakumenettely vuonna 2019. Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak muutti Kalasataman pohjoisosaan Kyläsaareen tammikuussa 2016. Koulussa on 1600 opiskelijaa. Vuoden 2019 alussa Kyläsaareen valmistuu Arcada-ammattikorkeakoulun liikuntahalli ja opiskelija-asuntoja. Kalasatamassa ja Arabianrannassa opiskelee yhteensä noin 4 000 opiskelijaa. Jäi paha mieli ? Kulkiessani Helsinginkatua pitkin kapteeninlakki päässä leikkipuiston ohi 22.10(2018), niin eräs pikkulapsi itki enkä heti huomannut, että hänkin olisi varmaan halunnut nähdä sen lakin. Toivoisin, että seuraavalla kerralla olisin viisaampi ja menisin näyttämään kyseistä lakkia jos hän sen haluaa nähdä, sillä ollessani itsekin pieni lapsi en ehtinyt läheskään kaikkiin paikkoihin mihin muut lapset ehtivät koska minulla oli vaikea sydänvika ja se palautui mieleeni, ettei tämä pieni lapsi joutuisi kärsimään henkisesti enempää jos hänellä on joku vastaavanlainen sairaus. Lassi Tiittanen Amos Rexissä jo 100 000 kävijää ? Elokuun lopussa avatun taidemuseo Amos Rexin 100 000:s kävijä rekisteröitiin perjantaina 19. lokakuuta. Suosio on yllättänyt museon henkilökunnan. – Olemme aivan ällikällä lyötyjä. Ja iloisia!, sanoo talousja hallintojohtaja Henrik Johansson. Museo lahjoitti 100 000:n kävijän rajan rikkoneelle Liina Vanniselle, 14, perheineen ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi kaksi museokorttia tapahtuman kunniaksi. Amos Rex on ollut avaamisestaan lähtien auki kuusi päivää viikossa, kävijöitä on ollut keskimäärin 2300 päivässä. Helen lahjoitti yli 70 mittaria ? Helen lahjoitti lokakuun toisella viikolla vietetyllä energiansäästöviikolla yhteensä 72 kodin olosuhdemittaria Helsingin kirjastoihin kaupunkilaisten lainattaviksi. Sähkönkulutusmittareita on ollut lainattavissa kirjastoissa jo useamman vuoden ajan. Nyt mittarikokoelma täydentyi kosteus-, desibeli-, pintalämpötilaja radonmittareilla sekä rakenneilmaisimilla. Helsingin kaupungin ekotukiyhdyshenkilö Leila Sonkkanen kiittää kirjastojen puolesta Heleniä lahjoituksesta ja kertoo, että mittareille on selkeästi kysyntää. – Esimerkiksi Oulunkylän kirjaston desibelimittari lainattiin heti, ja muita mittareita jaetaan lainattavaksi eri toimipisteisiin syksyn mittaan, Sonkkanen kertoo. Helenin ilmasto-ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen pitää hienona asiana, että kirjastot lähtivät mukaan laajentamaan mittareiden lainauspalvelua. – Palvelu on näin lähempänä asiakasta. Mittareiden avulla asiakkaat voivat tehostaa omaa energiankäyttöään, Tolonen sanoo. Tolosen mukaan Helen panostaa jatkossa entistä enemmän sähköisten palvelujen kehittämiseen energianeuvonnassa. Yhtenä esimerkkinä tästä on kumppanuus Visian kehittämän ilmastonmuutokseen pureutuvan My2050-elämyspelin kanssa. YIT käynnisti asuinkerrostalohankkeita ? YIT on käynnistänyt useita asuinkerrostalokohteita pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Käynnistyneistä hankkeista suurimmat ovat muun muassa Helsingin Bööle, Helsingin Kahvitauko, Tampereen Niemenrannan Elegia sekä Turun Fabriikin Festivo. Näiden hankkeiden arvo on yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Asuntojen aloitukset on kirjattu kuluvan vuoden kolmannelle neljännekselle. As Oy Helsingin Bööle on neljäs ja viimeinen vaihe Pasilan Triplan 12-kerroksisista asuintaloista. Kohteen arvo on yli 40 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu yli 100 asuntoa kesällä 2020. As Oy Helsingin Kahvitauko sijaitsee Aurinkolahden Kahvikorttelissa, joka rakentuu entiselle Pauligin paahtimon tontille Helsingissä. Kohteen arvo on yli 20 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu noin 60 asuntoa kesällä 2019. As Oy Tampereen Niemenrannan Elegia sijaitsee Tampereella keskustan länsipuolella Lielahden tuntumassa. Hanke jatkaa Niemenrannan alueen rakentamista, joka on alkanut jo vuonna 2011. Hankkeen arvo on yli 10 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu yli 70 asuntoa syksyllä 2019. As Oy Turun Fabriikin Festivo on neljäs kohde YIT:n kehittämässä korttelissa, joka sijaitsee kulttuurikeskus Logomon vieressä Turussa. Hankkeen arvo on noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu noin 75 asuntoa vuoden 2019 loppuun mennessä. Rokotukset helsinkiläisille alkavat marraskuussa ? Riskiryhmien maksuttomat rokotukset alkavat 5.11. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Influenssarokotuksen saa ilman ajanvarausta rokotuspisteissä. Rokotuspisteet syksyllä 2018 Viime syksyn suuren kävijämäärän vuoksi Kampin rokotuspiste siirtyy väljempiin tiloihin Töölön kisahalliin. Muut rokotuspisteet ovat edelleen Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa ja Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa. – Kun rokotukset annetaan rokotuspisteissä, voimme keskittyä niissä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä”, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Rokotuspisteet ovat auki 5?9.11. ma?to klo 8.30?18 ja pe 8.30?15. Jos asiakkaan on vaikea päästä rokotuspisteeseen, hän voi rokotusviikon jälkeen varata ajan sähköisesti tai soittamalla omalle terveysasemalle. Riskiryhmille influenssarokotus on maksuton Riskiryhmiä ovat • sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • 65 vuotta täyttäneet • varusmiestai vapaaehtoisen palveluksen aloittavat • vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri • potilasja hoivatyötä tekevät ja opiskelevat • raskaana olevat ja lapset 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin Raskaana olevat äidit ja lapset 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin saavat influenssarokotuksen neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta, arkisin 5.–16. marraskuuta. Neuvolakohtaiset rokotusajat löytyvät verkosta influenssarokotus.hel.fi Rokotukset muille ryhmille Koululaiset saavat influenssarokotuksen kouluterveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat voivat ottaa rokotuksen oppilaitoksensa terveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Oppilaitokset tiedottavat oppilailleen itse rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Sosiaali-, terveydenja lääkehuollon henkilöstölle annetaan influenssarokotus työterveyshuollossa. Helsingin kaupunginsairaaloiden päivystys ja vuodeosastot, monipuoliset palvelukeskukset, kuntoutusja kehitysvammaisten hoitolaitokset sekä kotihoito rokottavat omat asiakkaansa.
5 2018 – Viikot 44-45 Runopalsta Laulun lunnaat Sinulle laulun teen sinulle ystäväin. Herkkiä hetkiä mietin, tarkoitusta elämän. Tunteemme sisäinen on liekin kaltainen. Kun liekit loimuaa, ei niitä voi sammuttaa. Uuden laulun teen ainoalle armaallein. Monet hetket muistan, sallimuksen elämän. Tunne on erikoinen, jää päivät tyhjyyden. Ihanaa on rakastaa, laulu tää soimaan jää. Uuden laulun teen ainoalle armaallein. Herkkiä hetkiä mietin, täyttyy toive elämän. Tunteemme sisäinen. on liekin kaltainen. Kun liekit loimuaa, ei niitä voi sammuttaa. Tunteemme sisäinen on liekin kaltainen. Kun liekit loimuaa, ei niitä voi sammuttaa. Toivo Levanko lyyrikko clasohlson.fi Osta verkossa Valoketju Deco LED Kestävä ketju, jossa 10 muovilamppua. Sisäkäyttöön. Pituus 3,15 m. Eri malleja. 36-6632 Normaali/musta Peili jossa LED-valot Peilin voi ripustaa seinälle tai asettaa pystyyn pöydälle. Toimii paristoilla tai muuntajalla. 8 tunnin ajastin paristokäytössä. Korkeus 46 cm. 36-7168 19 95 (29,95) LED-kynttilä 3 kpl Syttyy ja sammuu kaukosäätimellä. 44-2002 Joulutähti 70 cm Samettivarjostin, jossa kullanvärinen sisäpuoli. Lampunjohto myydään erikseen. Eri värejä. 36-7195-1 14 99 Valoketju Koristele koti ja puutarha valoilla. Eri pituuksia ja värejä, energiatehokkaat LED-lamput. Mukana kestävä muovinen säilytyslaatikko. Virtaa säästävä elektroninen muuntaja. IP44. 36-6672 Ota 3 maksa 2 Osta nyt myymälästä clasohlson.fi 020 111 2222 Hinnat ovat voimassa 25.12.2018 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Emme vastaa painovirheistä tai tuotteiden loppumisesta. Eri pituuksia ja värejä Clas Ohlson Hakaniemessä: Hakaniemen metroasema, Siltasaarenkatu 7 . Heinänen Nyt on kirjan aika ? Lokakuu oli todella toimelias syyskuukausi. Aloitettiin raikkaasti silakkamarkkinoilla, vietettiin korvapuustinpäivää ja muistettiin taas säälin ja ihailun tuntein Nurmijärven Aleksia, joskin juuri on saatu uutta normalisoivaa tietoa hänestä tri Teemu Keskisarjan kertomana. Perinteisesti vietettiin vanhusten viikkoa ruskanpolttamien putoavien lehtien tunnelmissa. Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry valitsi vuoden 2019 isovanhemmaksi iskelmätähti Katri Helenan, 73, jonka oma äiti täyttää marraskuussa 101 vuotta! Viimeisenä viikonvaihteena ylistettiin kirjaa Helsingin kirjamessuilla. Turun kirjamessut ehtivät koota kirjanrakastajat jo kuun alussa. Marraskuun 9.-11. päivinä vietetään Työväenliikkeen kirjastolla Sörnäisten rantatiellä viidensiä ”Aatetta jaloa– Stadin työväenkirjallisuuspäiviä”. Ohjelmassa mm. kapinarunoilta. Syksyn kirjasato on runsas. Kustantajat panevat parastaan. Tapahtumia riittää. Henkilökohtaisin huippunautintoni oli Kansallisteatterin ”Gabriel, tule takaisin”-näytelmä. Niin monta kertaa kuin sen olen nähnyt teatterissa ja elokuvana, jaksan aina vaan ihaillen nauttia Mika Waltarin suosituimman näytelmän vivahderikkaudesta ja kielestä. Akateemikko kirjoitti tämän ”sydämettömän komedian rakkauden nälästä ja vallankäytöstä” 1945, jolloin aihe oli mitä ajankohtaisin miespulaa kokevassa maassa. Monet naiset olivat auervaarojen ”jujutettavissa”. Vesa Vierikon ohjaama näytelmä tarjoaa Karin Paciukselle ja Tarja Siimekselle loistavat tilaisuudet lahjakkuutensa esittelyyn! Pakinani kuvaksi valitsin uuskaupunkilaisen, Pilvilinna-taidetalostaan ja sadunhohtoisista värikkäistä maalauksistaan tunnetun Raija Nokkalan kuvan ” Lukemista syysiltoihin” hänen maalauksiaan esittelevästä kirjastaan ”Hirvi lukee dekkaria”. Värikylläisiin, vallattomiin kuviin liittyvät Ulla Kamppisen herttaiset riimit; tämän kuvan kohdalla ”Orava täyttää ruokavarastonsa/ siili menee nukkumaan/syksy on saapunut/ minä täytän kirjahyllyni”. Sama kuva toistui myös Käpyrinteen Palvelukeskuksen luonnonsuojeluteemaisen luentosarjan esitteessä lokakuun luennon nimikkokuvana. Itse prof. Anto Leikola valisti kuulijakuntaa teemasta ”Mistä saa luonnonsuojelutietoutta”. Aihehan on mitä ajankohtaisin ja kaikkia – myös ikäihmisiä – kiinnostava. Yhteistyö Nokkalan kanssa huipentui Valtakunnallisena Satupäivänä hänen kertoessaan elämästään ja taiteestaan Palvelutalon asukkaille ja ystäville. Kuvien lisäksi nautittiin hänen elävän Pablo-kaninsa liikuttavasta läsnäolosta! Yleisö haltioitui somasti. Hänen taiteestaan pääsee muuten nauttimaan juuri avatussa näyttelyssä ”Koirani ratkoo ristikoita” galleria Piirrossa Uudenmaankatu 7 aina 25.11. saakka. Raijan sanoin näyttelylläkin on tarkoitus ”piristää katsojan mieltä ja luoda iloa syksyyn”. Ystäväpiirissäni tunnutaan saatavan piristystä syksyn sunnuntai-iltoihin nimenomaan Tanssii tähtien kanssa –kisasta. Erityisen nautittavana pidetään ehdottoman ammattilaisraadin valistavia lausuntoja. Yleisö saa tarpeellisen tilaisuuden tunteiden purkamiseen, kun langetaan loveen huippusuoritusten kohdalla, mollataan heikompia askelluksia, väheksytään, riemastutaan, veikataan putoajaa ja parasta paria. Hyvä, hyvä, kaiken kaikkiaan, paitsi minun korviani vihlova, muuten niin viehättävän naisjuontaja Pimiän ylikirkas ääni. Tulkoon tämä kaikinpuolisesti ihmisenmittainen ohjelma jokavuotiseksi syysiltojemme iloksi! Aira Heinänen
6 Viikot 44-45 – 2018 Päivyri Nimipäivät: Viikko 44 Ma 29.10. Alfred, Urmas Ti 30.10. Eila Ke 31.10. Arttu, Arto, Artturi To 1.11. Pyry, Lyly Pe 2.11. Topi, Topias La 3.11. Pyhäinpäivä. Terho Su 4.11. Hertta Viikko 45 Ma 5.11. Reima Ti 6.11. Ruotsalaisuuden päivä. Mimosa Ke 7.11. Taisto To 8.11. Aatos Pe 9.11. Teuvo La 10.11. Martti Su 11.11. Isänpäivä. Panu ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 31.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 1.11. klo 18. Laura Huovinen. Iltamessu pe 2.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Mari Mattsson. Vokaaliyhtye Incanto. Pyhäinpäivän iltahartaus la 3.11. klo 18. Mari Mattsson. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Messu su 4.11. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Unkarinkielinen messu su 4.11. klo 13. Muskarilaiset goes skidikirkko su 4.11. klo 16. Musiikin riemu valtaa kirkon! Iltamessu ma 5.11. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 6.11. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 7.11. klo 18. Jaana Partti. Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 8.11. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 9.11. klo 18. Pyry Paananen ja Sini Mikkola. Mukana Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat. Messu su 11.11. klo 10. Perheen sunnuntai. Visa Viljamaa. Iltamessu ma 12.11. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 13.11. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 14.11. klo 18. Jaana Partti. Anima mea, joht. Johanna Korhonen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Lauluyhtye A-menin Virsi-ilta ke 31.10 klo 20. Mikko Peltokorpi, kuoron joht. Miikka Lehtoaho, urut. Ohjelma 10 e. W.A. Mozart: Suuri c-mollimessu la 3.11. klo 20 Kallion kirkossa. Tapiola Sinfonietta, Suomen Laulu, joht. Kristiina Poska. Liput 25/19/11e. Chant & Orgue su 11.11. klo 18–19. Pariisilaiskirkkojen musiikkia kahdelta vuosisadalta. Pekka Suikkanen, urut ja SIBArytons-kuoro. Vapaa pääsy. Virsin, lauluin, muisteloin – yhteislaulua ja tarinoita virsistä la 10.11. klo 16–17.30. Vivika Oksanen ja Liisa Enwald. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 1.11. Sami Jauhojärvi ja kisapappi Leena Huovinen. 8.11. Jörn Donner ja toimittaja Päivi Istala. 15.11.Ilmari Martikainen ja Päivi Istala. Martin päivän paneelikeskustelu, Sillanrakennusilta pe 9.11. klo 15.30–17.30. Puhujavieraat: Porin, Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala, Roihuvuoren seurakunnan nuori luottamushenkilö Ilmo Liimatta sekä Kotimaan toimittaja Meri Toivanen. Juontajat Katri Malmi sekä Noora Seppä. Järjestäjät: YKY, TYT, NAVI ja Sovittelujournalistit ry. Sururyhmä II alk. to 15.11. klo 18. Ohjaajina Eeva-Liisa Hurmerinta ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko, yht. viisi kertaa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Avoin perhekahvila ma 5.11. ja 12.11. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 5.11. ja 12.11. klo 16. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit ke 31.10., 5.11. ja 14.11. klo 13. Seurakuntakodilla. Sukkapiiri Punainen lanka ke 24.10. klo 17 Teatteri Kalliossa. Raamattupiiri ke 31.10., 7.11. ja 14.11. klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Esikoisvauvakerho ti 23.10. ja 30.10. klo 12– 14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 1213, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 4.11. klo 11. Pauliina Lindfors, Eveliina Jamnes. Kiinankielinen messu su 4.11. klo 13. Paulos Huang. Kaikenikäisten messu, Isäkirkko ke 7.11. klo 17.45. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su 4.11. klo 16. Marjaana Toiviainen. Messu su 11.11. klo 11. Petri Patronen. Kiinankielinen messu su 11.11. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 11.11. klo 16. Petri Patronen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11– 14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Vauvojen värikylpy ke 31.10. klo 10. Tehdään isänpäiväkortteja. Sopii yli 4kk ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Maksuton, yhteistyössä Brahen leikkipuiston kanssa. Ilmoittautuminen pauliina.lindfors@evl.fi tai tuulikki. karu@evl.fi. Iltaruoka ke 7.11. klo 17. Alppilan kirkolla. Vanhemmuuden palikat –päivä la 17.11.2018 klo 1015.30. Vanhemmuus on ihana asia, mutta se sisältää myös paljon haasteita. Mitä tarkoittaa sitoutuminen, tunteet, riidat, seksuaalisuus, sanat ja teot, luottamus ja anteeksianto sekä rakkaus vanhemman ja lapsen/ nuoren välillä? Näihin aiheisiin liittyviä asioita pähkäillään yhdessä vanhemmuuden palikoiden äärellä. Mukana diakoni Maarit van Santen ja pastori Pauliina Lindfors. Päivä on maksuton ja se sisältää ohjelman sekä lounaan ja kahvin. Lastenhoito järjestetty. Tervetuloa! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: diakoni Maarit van Santen p. 050564 6607 maarit.vansanten@evl.fi tai pastori Pauliina Lindfors p. 0504620 987 pauliina.lindfors@evl.fi VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Voimasanoja raamatusta – Bible journal ti 13.11. ja 27.11. klo 18 – 20. Päiväkansa 60+ ma 5.11. ja 12.11. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 5.11. klo 17–18. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 6.11. ja 13.11. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe 2.11. ja 9.11. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi, Hildegard ja Birgitta ti 20.11.-11.12. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e/ 4 krt kurssi. Arto Paasilinna satiirin ja huumorin haltija Veli-Matti Hynninen ? Kirjailija Arto Paasilinnan menestystarina Kittilän Alakylästä Espoon Westendiin sisälsi monumentaalisia lukuja, huimia kirjamääriä, vimmaista luovuutta ja virkeää intohimoa. Tavatessamme ihmettelin usein hänen tavanomaisuttaan, joka hetkessä kuitenkin saattoi räjähtää villiin uhoon. Kunnian kruunuaan hän kantoi välillä vähäeleisesti, mutta selvästi tietoisena omasta asemastaan. Paasilinna asetti satiirinsa usein kulttuurisiin ja poliittisiin taitekohtiin, mutta keskuksena oli aina pieni ihminen. Hän oli aina heikkojen puolella, niiden kannalla joilla oli vaikeaa. Paasilinnan huumori oli hengeltään tavallista arkea arvostavaa, pulaan joutunutta kannustavaa. Hänen romaanihenkilönsä punnitsivat elämää metsän syrjästä tai periferian perältä, mutta onnellisimmillaan he olivat pärjätessään omillaan. Syrjäseutujen miehet saivat huoleti naureskella kaupunkilaisten tärkeilylle. Pohjoinen oli Paasilinnalle tärkeä ilmansuunta. Paasilinnan teksti tuo mieleen tunnetun italialaiskirjailija Antonio Tabucchin, joka oli eniten kiinnostunut häviäjistä, epäyhtenäisyydestä ja avoimista kysymyksistä vailla vastauksia. Punaisen tuvan pihamaalla on juhannusruusu nupullaan ja orvokit kukkivat. Lempeä tuuli puhaltaa koivikon halki, mikäpä everstinna Linnea Ravaskan on eläessä. (Suloinen myrkynkeittäjä). Rauno Rämekorvalla on takanaan kuusikymmentä korskeaa vuotta. Huomattava asema ja mittava omaisuus. Jykeväniskainen teollisuusneuvos juhlii syntymäpäiviään komeasti valkotiilisessä talossaan Espoon Westendissä. (Kymmenen riivinrautaa). Sallan pienessä syrjäkylässä syntyy köyhän ja säikyn piian poika, jonka äiti hylkää. Mutta poika ei anna periksi vaan kasvaa selviytyjäksi (Kultainen nousukas). Arto Paaslinnan 25. romaani oli nimeltään Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (1998). Siinä paha saa palkkansa. Ja ison talon edut. Arto Paasilinna kutsui itseään onnelliseksi mieheksi. Se on myös kirjan nimi, kun siltainsinööri Akseli Jaatinen rakennuttaa pikkupitäjään suuren betonisillan. Mutta Jaatisen sukset menevät ristiin pitäjän vallanpitäjien kanssa. Syntyy taistelu, mutta Paasilinnan huumori ratkaisee, se ei kertomalla köyhdy. (Onnellinen mies). Paasilinnan ehkä suosituin kirja Jäniksen vuosi on tunnettu myös elokuvana ja Kristian Smedsin ohjaamana teatteriversiona. Se liittyy Veikko Huovisen Lampaan syöjät-ajatukseen. Siinä stressaantunut mainosmies Vatanen painuu metsään jäniksen kaveriksi kyllästyttyään yhteiskunnan jäsenyyteen. Vatanen pääsee eroon yhteiskunnasta tuhoamalla kaiken itseään koskevan tiedon väestörekisterijärjestelmästä ja vapautuu yhteiskunnan kahleista. Suomalaisen huumorin selviytymisstrategia on usein pako. Satiiria voi seurata hellä havainto. Naurun asein esitetty kritiikki on Paasilinnan leipälaji. Pikkukaupungin ummehtunut ilmasto tai itsetyytyväisyyteensä linnoittautunut pikkuporvaristo saa Paasilinnalta ilmaisen kyydin päästä eroon nurkkakuntaisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Naiset ja kirkonmiehet nauttivat Paasilinnan romaaneissa salattua arvonantoa ja naurun asein esitettyä kritiikkiä. Satiiri ottaa käyttövoimakseen ironian, jossa tarkoitetaan päinvastaista kuin sanotaan. Paasilinna hallitsee tämän. Jumala ei lauo hävytöntä satiiria ihmistensä harmiksi vaan hoivaa hellästi luomakuntaansa, luontoa ja eläimiä, jotka ovat Paasilinnalle tärkeitä. Ukkosenjumalan Poika-romaanissa suomalaisten taivasta pitää paikoillaan maailmantappi, taivaan napana on Pohjantähti. Suomalaisten taivas on tietenkin vanhempi kuin koko muu maailma. Ukkosenjumala koristelee sen kesäisin sateenkaarella ja talvisin leiskuvilla revontulilla. Luonnossa kaikki on pyhää ja kohdallaan: ”Ei orava koivussa elä, kurre kuusessa kieputtele…”). Ajantasainen Sampsa Pellervoinen halusi pitää jumaltenkokouksen syntymäpäivänään 27. kesäkuuta. Paasilinnan aatoksissa tunturikurun korpikuuset pöllyävät, sielut ja villisiat vilisevät, rahan perässä juoksevat rehentelvät, mutta paha saa aina palkkansa. Paasilinna näyttää miten maailman käy, kun kuljetaan loppua kohti. Arto Paasilinna julkaisi 35 romaania. Hänen kirjojaan on käännetty 40 kielelle ja myyty maailmanlaajuisesti yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Ranskalaiset pitävät häntä filosofinaan. Italiassa Paasilinnaa rakastetaan. Milanossa on tapa kokoontua lukemaan Paasilinnaa koko illaksi ääneen. Tehtäväni oli kerran lukea kirjallisuusillassa yleisölle Paasilinnaa suomeksi. Katseet kertoivat, että perille meni. Veli-Matti Hynninen Teematupa: Apple Mac, iPad, iPhone ? Teematuvassa 31.10. saat apua Applen Macin, iPadin tai iPhonen käytössä. Ota oma laite mukaan ja tule kysymään neuvoja. Opastajana tietotekniikkaopettaja Mika Mikkola. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 12–16. Ajanvaraus. 09 310 88588 ti–ke 13–20, to 13–18, pe 12–18.
7 2018 – Viikot 44-45 Persut ja taikajänis Maarnela ? Näin vaalitaiston kuumetessa pitää muistaa alkaa taas mustamaalata vastapuolia. Päättäjiksi päässeiltä kun pitäisi vaatia kykyä käydä keskenään syvällisiä keskusteluja oman maan asioiden parhaimmaksi hoitamiseksi ennen ulostuloa, mutta sen sijaan moni meistä kunnostautuu kuitenkin lähinnä toistensa haukkumisessa ja mitätöinnissä – kuittailussa, niin kuin hauskasti sanotaan. Stand Up –komiikka ei kuulu kuitenkaan maan asioiden hoitamiseen. Niin lähihoitajiksi lähteviä kuin meitä poliitiikkaan pyrkiviä yhdistää se, että alalle ei ole mitään soveltuvuuskoetta. Seniorit ja nuoremmatkin kansalaiset kun on kuitenkin pakko hoitaa, niin kaikki kelpaa. Siispä poliittinen vitsi: kolme Perussuomalaista miestä oli autolomalla matkalla Lappiin saamelaisia kiusaamaan. Yht´äkkiä siellä pohjoisessa oli pusikoista jänis loikannut siihen auton eteen mutta Persu painoi jarrua kuin olisi Soten nähnyt. Menivät siinä sitten miehissä katsomaan, että miten riekaleina se jänis olisi. No siinä se jänis tärisi juuri puskurin edessä mutta hengissä ja vahingoittumattomana. Loihe siinä jänis sitten alahuuli väpättäen kiittelemään, että kiitos pojat, kun ette tappaneet. Minä olen näet taikajänis ja tahdonpa siis nyt täyttää jokaiselle teistä yhden toiveen. Ensimmäinen Persu toivoi, että hänestä tulisi entistä suurempi rasisti. Pim, sanoi taikajänis ja niin siitä Persusta tuli vielä suurempi rasisti. Toinen Persu sanoi, että hän haluaa olla vielä enemmän äärioikeistolainen. Pim, sanoi taikajänis ja teki hänet laakista vielä enemmän äärioikeistolaiseksi. Kolmas Persu sanoi, että hän haluaa olla vielä tyhmempi. Pim, sanoi taikajänis ja teki hänestä Vihreän. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry mustamaalaustyöryhmä emaarnela@gmail.com emaarnela@gmail.com Pormestarin asukasillan antia: Miten palvelut ja liikenne kehittyvät ? Tilaisuudessa saatiin vahvistus sille, että Brahen leikkipuiston kunnostus on venähtämässä yhdestä vuodesta yli kolmeen vuoteen. Alppiharjun lapsiperheiden kannalta Helsinki ei siis ole tällä hetkellä maailman toimivin kaupunki. Kaupungin kasvaminen jopa 8 000 uudella asukkaalla vuodessa luo paineita eri puolille Helsinkiä myös tulevaisuudessa, joten toivottavasti leikkipuiston kilpailutusym. ongelmista otetaan opiksi. Alppilan lukion remontti valmistuu kevään 2019 aikana ja taloon tulee noin 760 lukiolaista. Peruskoulu toimii tällä hetkellä Pasilan peruskouluna Länsi-Pasilassa ja Eläintarhassa. Aleksis Kiven koulun remontin pitäisi alkaa pitkän suunnittelun jälkeen 2018 19 vaihteessa ja sen odotetaan kestävän kaksi vuotta. Peruskunnostuksen ansiosta koulun oppilasmäärää pystytään kasvattamaan nykyisestä ja lisäksi tulevaisuudessa ahtautta helpottavat Kalasatamaan suunniteltu uusi koulu ja Pasilan peruskoululle KeskiPasilaan rakennettava uusi koulutalo. Aleksis Kiven koulun oppilaat kysyivät muun sukupuolisten oikeuksista kouluissa ja ihmettelivät, pitääkö koulun toiminnassa aina tehdä jako tyttöihin ja poikiin. Kaskon johtaja Liisa Pohjalainen vastasi, että perusparannetuissa kouluissa vessoja ei enää eritellä sukupuolen mukaan, liikuntatunnit voidaan pitää sekaryhmissä ja oppilas voi ilmoittaa sukupuolekseen ”muu” tytön tai pojan sijasta. Päivähoitopaikka on pystytty turvaamaan kaikille Keskisen suurpiirin alueelta, mutta ei aina lähimmästä päiväkodista. Uusia päiväkoteja on suunnitteilla Vallilan terveysaseman tiloihin ja Konepaja-alueelle sekä myöhemmin rakenteilla olevaan Pasilaan. Rakennusten lisäksi tarvitaan myös pätevää työvoimaa, minkä rekrytointi on ollut ongelma koko kaupungissa. Alppiharjun liikenteeseen on tulossa isoja muutoksia. Kulkeminen Kalasataman terveysasemalle helpottuu, kun matalalattiaiset runkolinjat 500 ja 510 korvaavat bussit 58 ja 58b. Triplan valmistuttua syksyllä 2019 reitti siirtyy kulkemaan Aleksis Kiven katua, mutta Kotkankadun pysäkki poistuu käytöstä. Kurvin kulman laajan peruskunnostuksen vuoksi raitiovaunut yksi ja kahdeksan kulkevat 2019 Sturenkatua ja kääntyvät Urheilutalon kulmalta kohti Töölöä. Kolmonen kulkee edelleen Kuusitielle, mutta sen käytettävyyttä voidaan parantaa tahdistamalla vaihtoa kakkoseen Auroran pysäkillä. Kaupungin osallistuvan budjetoinnin kautta Keskiseen suurpiiriin tulee puoli miljoonaa euroa käytettäväksi kaupunkilaisten esittämiin hankkeisiin, joista kaikki 12 vuotta täyttäneet pääsevät äänestämään. Puoli miljoonaa voidaan jakaa pienempiin osiin, mutta toteutettavan hankkeen minimisumma on 30 000 euroa. Ehdotuksia voi tehdä 15.11. – 9.12.2018 välisenä aikana osoitteeseen omastadi.hel.fi ja apua tekemiseen saa tarvittaessa stadiluotsi Antti Sarpolta Vallilan kirjastossa 1.11. klo 17-19 tai Pasilan kirjastossa 26.11. klo 16-18. Alppilan lukion eteen Viipurinkadulle oli suunniteltu kaikkien käyttöön ulkokuntoilutelineet ja koripallokenttä, mutta ne olikin pyyhitty pois. Piirustukset ovat valmiina, vain rahoitus puuttuu. Olisikohan tämä kohde, jota kannattaisi äänestää marraskuussa? Toivottavasti alueelta tulee monia yhtä hyviä, kaikkia asukkaita hyödyttäviä ehdotuksia. Irja Nykänen Alppila Seura ry Helsingin Tukkutorin ja Teurastamon alueen innovaatiokilpailu käynnistyy ? Innovaatiokilpailuun voivat osallistua esimerkiksi opiskelijat, oppilaitokset, startupit ja jo kypsemmät yritykset. Kilpailuehdotus voi olla alustava idea tai pidemmälle mietitty tuotetai palvelukonsepti. – Haemme innovaatioita, joilla on paikallista vaikuttavuutta ja toisaalta myös laajempaa potentiaalia. Parhaiden ratkaisujen kanssa pyritään toteuttamaan myös kansainvälisiä pilotteja. Kisassa on kaksi pääteemaa: elintarvikkeet, kasvit ja niihin liittyvät pakkausratkaisut sekä kiertotalous ja logistiikka. Myös viheralojen tukkutoimijat ovat aktiivisesti mukana, Spets kertoo. Osallistujille workshopeja Osallistujille järjestetään workshopeja, joista ensimmäiset ovat 23. lokakuuta kello 13–17 teemalla elintarvikkeet ja 25. lokakuuta kello 9–13 teemalla kiertotalous. Jatkoon pääsevien innovatiivisimpien ideoiden jatkokehittelyssä mentoreina toimivat muun muassa Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Futurice ja Helsingin kaupungin yrityspalvelun keskus NewCo Helsinki. Kilpailuideat tulee jättää 19. marraskuuta 2018 mennessä. Samalla voi ilmoittautua myös workshopeihin kilpailusivustolla: Mahanpohjaa kutkuttavia käänteitä ja huimaa nopeutta ? – Perustusten teko on edennyt sujuvasti. Mahtavan ratalaitteen jalkojen anturoita on valettu koko kauden ajan, jotta nyt voimme aloittaa radan varsinaisen kokoamisen. Pystytyksen vuoksi Linnanmäelle on rakennettu syyskuun lopulla korkeuksiin kohoava nosturi, joka näkyykin pitkälle kaupunkiin. Tällä viikolla aloitamme noin 250 ratajalan pystytyksen, kertoo Linnanmäen tekninen johtaja Anssi Tamminen ja jatkaa: – Edessä on monien kuukausien mielenkiintoinen rakennushanke, ennen kuin innostuneet asiakkaamme pääsevät uuden ratalaitteen kyytiin. Helsinkiläiset pääsevät seuraamaan kauempaankin radan rakentumista, sillä Taiga alkaa hiljalleen piirtyä kaupungin siluettiin. Maailmanluokan ratalaite on 1104 metriä pitkä, 52 metriä korkea ja sen huippunopeus on 106 km/h. Radan toimittaa Intamin, joka on yksi maailman mielenkiintoisimmista ratalaitevalmistajista. Rataan tulee monia erikoisia efektejä, kuten ”Top Hat”, joka nimensä mukaisesti seuraa silinterinmuotoa ja kutkuttaa makeasti huvittelijoita mahanpohjasta. Taiga tulee leikittelemään myös painottomuudella, sillä monessa eri kohdassa se antaa tunteen, että huvittelija nousee penkistä. Lisäksi radalla mennään neljä kertaa pää ylösalaisin, kerran myös Tulireki-ratalaitteen yllä. – Uskomme, että Taiga on yksi ensi vuoden kiinnostavimmista ratalaitehankkeista myös kansainvälisesti. Olemme suunnittelussamme ottaneet mallia monista maailman huvipuistoista, panostaen itse rataominaisuuksien lisäksi mm. jonotusalueen teemoitukseen sekä tarjoamalla todellisille ratalaitefaneille ensimmäistä kertaa Linnanmäellä oikopolkua jonotukseen, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Myöskin uutuutena Linnanmäellä, huikean rata-ajelun päätteeksi huvittelijat johdatetaan myymälään, jossa pääsee tutustumaan erilaisiin Taiga-teemoitettuihin fanituotteisiin. Seuraavan kymmenen päivän ajan innostuneille ratalaitefaneille tarjotaan mahdollisuutta kokea, miltä kaksi kertaa laukaistava ja neljä kertaa huvittelijat ylösalaisin vievä Taiga tulee tuntumaan. Linnanmäen Kino-elokuvateatterissa pyörii 11.-21.10. ajan Taigan ajovideo, joka antaa esimakua mahtavasta laiteuutuudesta. Huvipuistokauden päättää Valokarnevaali täynnä loistavia tähtihetkiä, jotka Ivana Helsingin Paola ja Pirjo Suhonen ovat suunnitelleet tapahtumaan yhdessä Linnanmäen kanssa. Infektiosairaudet muuttavat Aurorasta Meilahteen ? HUSin Auroran sairaalassa sijainneet infektiosairauksien kaksi osastoa ja poliklinikka muuttavat Meilahden kolmiosairaalaan lokakuussa. Yli sata vuotta kestänyt infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa. Läksiäissymposium järjestetään 23.11.2018. Auroran sairaala on aloittanut vuonna 1914 kaupungin kulkutautisairaalana. Sillä on ollut merkittävä rooli infektiosairauksien hoidon kehityksessä maassamme. Siellä hoidettiin muun muassa ensimmäiset AIDS-potilaat. Vuodesta 1997 lähtien infektiosairauksien toiminnot Auroran sairaalassa ovat olleet osa HUSin infektiosairauksien klinikan toimintaa. Aurorassa on viime aikoina hoidettu mm. vaikeita, äkillisiä infektiosairauksia ja yleisinfektioita, sairauden, kuten tuberkuloosin vuoksi eristystä vaativia potilaita, HIVja muita immuunipuutossairauksia, harvinaisia trooppisia sairauksia sekä potilaita, joilla on epäselvä kuume, tai joiden diagnostiikka tai hoito on muuten erityisen haasteellista. Auroran osastot 4 ja 5-2 yhdistyvät Kolmiosairaalassa osastoksi K4B, jonne tulee 21 infektiosairauksien ja kolme reumatautien potilaspaikkaa. Osastolla on neljä ilmaeristyshuonetta. Auroran infektiosairauksien poliklinikka tulee osaksi Kolmiosairaalan poliklinikkaa. Yksiköiden muuttoaikataulu on seuraava: • Auroran osasto 4 sulkeutui 19.10. • Auroran infektiosairauksien poliklinikka sulkeutuu 26.10. ja on kiinni 29.30.10. • Auroran osasto 5-2 muuttaa Kolmiosairaalaan 29.10. • Kolmiosairaalan osasto K4B on täydessä toiminnassaan 30.10. • Kolmiosairaalan infektiosairauksien poliklinikka avautuu 31.10. Kolmiosairaalan osaston K4B ja infektiosairauksien poliklinikan uusi osoite on: Meilahden kolmiosairaala Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki PL 340, 00029 HUS HUSin infektiosairaudet järjestävät Auroran sairaalan yksiköiden läksiäissymposiumin 23.11.2018 klo 16.30. Osoite: Auroran sairaala, rakennus 15 luentosali (sisäänkäynti: pääovi, B-rappu), Nordenskiöldinkatu 20. Helsingin tapahtumista vastaavan säätiön johtoon Stuba Nikula ? Helsingin juhlaviikkojen taustaorganisaationa nykyisin toimivasta Helsinki-viikon säätiöstä muodostetaan 1.1.2019 alkaen Helsingin tapahtumasäätiö, joka ryhtyy Juhlaviikkojen lisäksi toteuttamaan Helsingin kaupungin merkittäviä yleisötapahtumia kuten Lux Helsinkiä, Helsinki-päivää, Helsingin uudenvuoden juhlaa, Silakkamarkkinoita ja Tuomaan markkinoita. Säätiön toimitusjohtajaksi on 1.12.2018 alkaen nimitetty Stuba Nikula. Stuba Nikula siirtyy säätiöön Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikön tehtävästä. Tehtävässään hän on vastannut Helsingin taiteen ja kulttuurin avustustoiminnasta sekä kaupungin kulttuurikeskusten kehittämisestä. Nikula on aiemmin työskennellyt Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskusten toimitusjohtajana sekä johtanut muun muassa Tuska-festivaalista vastaavaa Finnish Metal Events Oy:tä. – Olen innostunut ja imarreltu mahdollisuudesta päästä kehittämään Helsingin tapahtumatarjontaa yhdessä säätiön osaavan henkilökunnan kanssa, toteaa Nikula. – Helsinki on tehnyt erinomaisen valinnan, kun se on päättänyt sisällyttää tapahtumat yhdeksi strategiansa ydinteemoista. Voimme olla tässä jatkuvasti parempia ja nyt saan antaa oman panokseni tärkeälle työlle. Omien tapahtumiensa tuottamisen lisäksi säätiölle syntyy luontevasti tehtävä toimia myös koko tapahtuma-alan edunvalvojana ja kokoajana Helsingissä. – Olemme iloisia saadessamme Nikulan Helsingin tulevan tapahtumasäätiön johtoon. Hän tuo mukanaan kulttuurija tapahtumakentän vahvaa osaamista ja näkemyksellisyyttä sekä kaupunkiorganisaatiosta että vapaammin hengittävältä järjestöja yrityskentältä, kertoo Helsinki-viikon säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhana Vartiainen.
8 Viikot 44-45 – 2018 SALI & JUMPAT 1.KK 19€ Jatko kuukausi kerrallaan ei liittymismaksua ei pitkiä sitoutumisia Nyt liikkeelle: Sörnäisten rantatie 2, 00530 Helsinki SOITA 044 502 1077 | WWW.IDEALFIT.FI Hakaniemi Idealfit-Kallio lehti 128x190.indd 1 24.10.2018 13.56 Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Hulvaton ensi-ilta la 6.10.2018 klo 19.00. Muut riemukkaat esitykset: ke 10.10 klo 19 pe 12.10 klo 19 la 13.10. klo 19 su 14.10 klo 17 to 18.10. klo 19 la 20.10. klo 19 su 21.10. klo 17 ti 23.10. klo 19 Liput 15 € (ennakkoon) /17 € (ovelta) www.teatterikultsa.fi. Esityksen kesto n. 2,5 h sis. väliajan. Vuokravaimo Olli Tola – Timo Hannelin to 25.10. klo 19 la 27.10. klo 19 su 28.10. klo 17 ma 29.10. klo 19 ke 31.10. klo 19 to 1.11. klo 19 la 3.11. klo 17 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 60tbl 10,90 (12,30) Tehokkaasti kosteuttava, öljymäinen nenäsuihke kuiville limakalvoille. Hoitaa nenän limakalvoja sekä rohtuneita ja ärtyneitä nenänpieliä. Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. SKY Cidescodiplomikosmetologi Piia Varismäki www.zeeprafashion.fi Hämeentie 10 (Kolmas Linja), Helsinki Uusi kauneushoitola Kalliossa! Tervetuloa rentoutumaan ZEEPRAAN, ent. Lähde Spring -hoitolan tilaan Kolmannelle Linjalle! Tulokselliset ja monipuoliset hoidot yli 20 -vuoden kokemuksella! Sarjana MEDEX-bioscience! MARRASKUUN AVAJAISTARJOUKSET! KEVYT KASVOHOITO (heleyttä, rentoutusta ja kosteutta, norm. 65€) 55€ PERINTEINEN IHONPUHDISTUS (norm. 79€) 69€ PITKÄ KASVOHOITO (sis. ihonpuhdistus ja kulmien siist., hieronta, naamio, norm. 95€) 79€ KULMIEN KESTOVÄRJÄYS JA MUOTOILU (norm. 25€) 20€ Varaa aika p. 0400 947 645 (ma-pe klo 9-16, la ja ilta sopimuksen mukaan!) WANHA SATAMA 3. – 4.11.2018 11 – 17 W W W.HELSINK IA NTIQUES. FI PIKKU SATAM AK ATU 5 LILLA HAMNGATAN 5 SISÄÄNPÄÄSY | INTRÄDE 12,00 € ANTIIKKIMESSUT | ANTIKMÄSSA ANTIQUES HELSINKI
9 2018 – Viikot 44-45 Kaupunginteatterin alkuvuoden ensi-iltoja Helsingin Kaupunginteatteri Kirsikkatarha Kuva Ilkka Saastamoinen. ? Helsingin Kaupunginteatterin tammi-helmikuun 2019 ensi-iltoja ovat Lauri Maijalan ohjaama Kirsikkatarha, hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertova Tahto, kotimaiseen räp-maailmaan sijoittuva Comeback – räpätessä roiskuu, ranskalainen farssiuutuus Ens lite lungn i huset, suosittuun sarjakuvaan perustuva Fingerpori ja Ima Iduozeen koreografia Helsinki Dance Companylle. Kaupunginteatterin suuren näyttämön kevätkauden avaa HKT:n ohjaajaksi kiinnitetyn Lauri Maijalan raikas tulkinta Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta 28. helmikuuta. Vanhan aateliskartanon tilanomistajatar, Ranevskaja, palaa vuosia kestäneeltä ulkomaanmatkaltaan kotiin. Vastassa ovat palvelusväen, sukulaisten ja tuttavien lisäksi perheen vaiettu tragedia sekä mittavat taloudelliset vaikeudet, joiden ratkaisemiseksi kauppias Lopahin esittää taloa ympäröivän kirsikkatarhan hakkaamista ja alueen myymistä huvilatonteiksi. Menneen tilalle on jokaisen löydettävä uusi suunta elämälleen. Rooleissa nähdään mm. Heidi Herala (Ranevskaja), Tommi Eronen, Sonja Kuittinen, Emilia Sinisalo, Kari Mattila, Chike Ohanwe, Jouko Klemettilä, Aino Seppo, Petrus Kähkönen, Sanna Majuri, Seppo Maijala, Heikki Ranta ja Unto Nuora. Lavalla nähdään myös nelihenkinen jousikvartetti, jolle musiikin on säveltänyt mm. Stratovarius-yhtyeestä tuttu Lauri Porra. Arena-näyttämöllä on luvassa uutta farssia, kun räp-maailman sijoittuva Comeback – räpätessä roiskuu saa ensi-iltansa 30. tammikuuta. Sakari Hokkasen kirjoittama ja ohjaama kotimainen uutuus kertoo räppäri Biiffistä, joka valmistautuu loppuunmyytyyn paluukonserttiin Helsingin Olympiastadionilla. Tapahtumat sijoittuvat Camp-hotellin sviittiin, jossa Biiffillä on tukijoukkoinaan Suomi-räpin veteraani Mela sekä manageri Taina Kovanen, jolla on täysi työ pitää räppärit keikkakunnossa. Biiffin roolissa nähdään Peter Kanerva ja muissa rooleissa Minna Koskela, Janna Räsänen, Sauli Suonpää ja Eija Vilpas. Myös pienellä näyttämöllä on luvassa uutta kotimaista. Tosielämästä innoitteensa saanut, Aina Bergrothin kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Tahto kertoo olympiamitalisti Aino-Kaisa Saarisen tarinan kaikessa kovuudessaan ja herkkyydessään. Jo vauvaikäisenä Aino-Kaisa ja hänen kaksoissisarensa makaavat vierekkäin pienet puusukset käsissään. Valitsiko Aino-Kaisa hiihdon vai hiihto hänet? Lapsesta lähtien kilpailu vetää Aino-Kaisaa puoleensa, ja fyysisistä ja henkisistä rajoista välittämättä vahva tahto vie häntä eteenpäin. Aino-Kaisan monoihin astuu Sanna June Hyde ja muissa rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Risto Kaskilahti, Santeri Kinnunen, Vappu Nalbantoglu, Leena Rapola, Mikko Virtanen ja Linda Zilliacus. Ensi-iltansa näytelmä saa 24. tammikuuta. Sarjakuva herää eloon ja musta huumori kukkii studio Pasilan Fingerporissa 7. helmikuuta alkaen. Pertti Jarlan suosittuun sarjakuvaan perustuvan komedian on kirjoittanut Petja Lähde, ja sen ohjaa Pertti Sveholm. Tapahtumat sijoittuvat absurdiin Fingerporin kaupunkiin, jonka idylli rikkoutuu yllättäen, sillä Suomen hallitus aikoo pakkoliittää Fingerporin Helsinkiin. Heimo Vesa saa tehtäväkseen osoittaa päättäjille, että Fingerpori, sen omintakeinen väestö ja kulttuuri on säilytettävä itsenäisenä. Mukana itsenäisyyskampanjassa ovat niin kaupunginjohtaja Homelius, suurrikollinen Pahani Julmu, Rivo-Riitta, Krapula-Päivi, Mustanaamio kuin Jeesuskin. Heimo Vesan roolissa nähdään Jari Pehkonen ja muita, kaikkiaan noin 60 hahmoa näyttelevät Helena Haaranen, Pekka Huotari, Juha Jokela, Sanna Saarijärvi, Antti Timonen ja Leenamari Unho. Helsinki Dance Companyn kevään ensi-illan koreografina ja ohjaajana vierailee Ima Iduozee. Tanssiuutuus Bonfire: The Wandering Bands of Storytelling Sapiens saa ensi-iltansa studio Pasilassa 27. helmikuuta. Esitys on Kaupunginteatterin monialaisen tanssiryhmän esiintyjäntyön juhlaa, joka operoi tanssin, fyysisen teatterin ja visuaalisen näyttämötaiteen välimaastoissa. Teoksessa esiintyvät Sofia Hilli, Jyrki Kasper, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne ja Inka Tiitinen. Lilla Teaternin kevään uutuus on palkitun ranskalaiskirjailijan Florian Zellerin Ens lite lungn i huset (Une Heure de tranquillité, 2013). Gunilla Hemmingin kääntämä ja Jaakko Saariluoman ohjaama farssiuutuus saa ensi-iltansa 2. helmikuuta. Näytelmä kertoo Marcuksesta, joka on suunnitellut viettävänsä rauhallisen aamupäivän kotona nautiskellen ja kuunnellen uutta, kirpputorilta löytämäänsä unelmien jazz-levyä. Koko maailma vaan tuntuu asettuvan suunnitelmaa vastaan. Hän toivoisi vain tunnin oma aikaa rauhassa, mutta juuri silloin huomiota vaativat sekä vaimo, poika että rakastajar ja sitkeä naapuri. Rauhallinen aamupäivä uhkaa muuttua painajaiseksi tai vähintäänkin putkiremontiksi. Vauhdikkaassa farssissa näyttelevät Robert Enckell, Wilhelm Enckell, Max Forsman, Sixten Lundberg, Pia Runnakko ja Åsa Wallenius. Tove Janssonin romaaniin perustuva Sommarboken palaa yleisön pyynnöstä Lillanin ohjelmistoon 22. helmikuuta alkaen. Jakob Höglundin ohjaama ja koreografioima näytelmä kuvaa Sophia-tytön ja vanhan isoäidin ystävyyttä ja yhteistä kesänviettoa Suomenlahden saarella. Kun toisen elämä alkaa jo hiipua, toisella se on kokonaan vielä edessä. Rakastetun klassikon rooleissa nähdään Jessica Grabowsky ja Sue Lemström. Lavalla nähdään myös äänisuunnittelija Hanna Mikander. Omien ensi-iltojen lisäksi pienellä näyttämöllä nähdään vierailuesityksenä Martti Suosalon mestarillinen monologi Parasta elämässä 1. helmikuuta alkaen. Toiveikas ja surullisen hauska näytelmä kertoo kroonisesti masentuneen äidin pojasta, joka koettaa piristää äitiään listaamalla asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista. Brittikirjailija Duncan Macmillanin tekstiin perustuvan esityksen on ohjannut ja suomentanut Pentti Kotkaniemi. HKT:n kevätkauden ohjelmistossa jatkavat ilmiömäisen suosion saavuttanut musikaali Kinky Boots ja komediallinen rikosjännäri Kaasua, komisario Palmu! suurella näyttämöllä. Pienen näyttämön ohjelmistossa jatkavat koko perheen klassikko Mörköooppera, tositapahtumiin pohjaava draamauutuus Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu ja Ibsen-klassikon tuore jatko-osa Nukkekoti, osa 2. Studio Pasilan ohjelmistossa jatkavat kestosuosikit Kiviä taskussa ja Club act!one. Lilla Teaternissa kevätkaudelle jatkaa Maria Brauns äktenskap. Tuokiokuvia italialaisesta elämänmenosta Meidän jälkeemme vedenpaisumus? Kirjallisen kulttuurin ja kielen keskiaikaa Juurekset, kuitua ja kivennäisaineita ? Havaintoesitys 31.10. Ravinto hyvinvoinnin lähteenä. Helsingin yliopiston kotitalousopettajaharjoittelija kertoo aiheesta valmistaen samalla ruokaa, sen jälkeen maistelu. Opistotalo, opetuskeittiö (Helsinginkatu 26) klo 12–13.30. Ennakkoilmoittautuminen, materiaalimaksu 10 € (kattaa kolme havaintoesitystä). Caisa ? Kaikukatu 4 TAPAHTUMAT pe 2.11. klo 19 International School of Music: Soundscapes – matka halki vieraiden maiden Liput 11,50 / 6,50 € (+ mahd. toim.kulut) Lippu.fi ke 7.11. klo 18.30 –20.30 World In Motion Now!: Yhdessä musisoiden Global band Vapaa pääsy to 8.11. klo 17 Talk Kallio! Do You Have A Say? Keskustellaan ajankohtaisista teemoista ja ilmiöistä Vapaa pääsy NÄYTTELYT pe 19.10.2018 –ti 6.11.2018 Tocororo Suomessa Suomessa asuvien kuubalaisten taiteilijoiden Tocororo-ryhmän yhteisnäyttely Arosa Ensemble Annalan Huvilassa ? La Bella Vista – Suomalaisten akvarellistien tutkimusmatka Nazzanoon, näyttely avautui Galleria Akvartissa 22.10.2018 Nazzanon pikkukylä tarjosi rustiikit puitteet taiteen tekoon kolmelle suomalaiselle akvarellisti ryhmälle tämän kesän ja syksyn aikana. Kuvataiteilija ja Päivölän kuvataidelinjan johtaja Satu Kiurun organisoimat akvarellityöpajat järjestettiin yhteistyössä Roomalaisen Stefanellin perheen, Päivölän opiston, Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen ja Nazzanon Museo del Fiumen kanssa. Idyllinen Nazzanon kylä on säilyttänyt aidon ja välittömän italialaisen tunnelman, kansainvälistyneen Rooman läheisyydestä huolimatta. Nazzanon historiallinen keskusta sijoittuu kahdelle kukkulalle, joista vanhempi puoli Rooman valtakunnan ajalta, jossa muun muassa Temppeliherrojen perustaman rakennuksen alla etruskien hautoja. Vieressä oleva uudempi keskiajalta peräisin oleva keskusta sijaitsee viereisellä kukkulalla linnan ja rapistuvan linnoituksen ympärillä, jossa kissat ja koirat vaeltavat vapaasti mukulakivisillä kaduilla. Kylän ja alapuolella virtaavan Tevere-joen välissä kasvavat oliivilehdot taustalla siintävät vuoret. Persoonallisen tunnelman ja katukuvan kruunaavat kyläläiset, jotka ovat sinnitelleet työpaikkojen vähenemisen ja maailman muuttumisen myötä kotiseudullaan. Kuuma cornetto cappucinon kanssa aloittaa uuden päivän ja illalla vaihdetaan kuulumiset piazzalla suihkulähteen äärellä olevassa baarissa. Kiurun juryttämässä näyttelyssä esillä teoksia: Outi Ala-Härkönen, Marjaleena Etula (Hämeenlinna), Tytti Hirvonen, Leena Ingelin, Ulla-Riitta Kauppi, Leena Palonen, Seija De Rybel, Ritva Tanska, Laura Uimonen, Heljä Vuori Teokset esillä Galleria Akvartissa 22.10. 04.11.2018. Galleria on avoinna: ti, to, pe 11 17, ke 11 20, la ja su 12 16, ma suljettu, Humalistonkatu 1, Helsinki www.akvart.fi ? Arosa Ensemble konsertoi Annalan huvilassa ruotsalaisuuden päivänä 6.11. kello 18 tuoden Edith Södergranin ruotsinkielisen lyriikan Huvilan upeaan saliin. Arosa Ensemblen musiikissa Södergranin satavuotiaat tekstit yhdistyvät moderniin pop-soundiin alkuperäiskielellään esitettynä. Musiikin on säveltänyt Arosa Ensemblen vuonna 2009 perustanut Marja Ahlsved. Arosa Ensemble on helsinkiläinen yhtye, joka esittää Edith Södergranin runoihin sävellettyä uutta musiikkia. Kappaleiden esityskieli on ruotsi, runojen alkuperäiskieli. Arosa Ensemblen musiikki yhdistää tämän päivän elektroakustisen soundin 1920-luvun modernistiseen lyriikkaan. Arosa Ensemble Heidi Kiviharju: laulu, Marja Ahlsved: kosketinsoittimet ja laulu, Juhani Grönroos: kitara, Kalle Ylitalo: basso, Jasmin Afaneh: puhaltimet. Annala on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1832 valmistunut Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Annalan huvilassa versoo puutarhakulttuuria ja alueen kulttuurihistoriaa pulppuava keidas ja hyvinvoinnin tila, joka palvelee kävijöitä keskellä kauneinta Helsinkiä. Arabianrannan kirjastolla on Annalan huvilassa lainauspiste klo 17 -18, Annalan huvilan kahvila Cafe Anneberg toivottaa yleisön tervetulleeksi jo klo 17 alkaen. Tapahtuman järjestävät yhdessä Arabianrannan kirjasto, Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistys Artova ry, Pop & Jazz Konservatorio, Metropolian ja Pop & Jazz Konservatorion kirjasto sekä Annalan huvila. Tapahtuma on osa Arabia135 Musiikkia -projektia, johon järjestäjät ovat saaneet avustusta Aluehallintovirastolta. Projektin tarkoitus on kehittää musiikkikirjastotoimintaa uuden palvelukonseptin voimin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, Annalan huvila, Waseniuksen puistotie 1. ? Canterburyn tarinat: ylevää, traagista, paheksuttavaa – eläviä kertojaääniä 600 vuoden takaa. Kirjallisen kulttuurin ja kielen keskiaikaa -luentosarjassa 31.10. tutustutaan keskiaikaiseen maailmaan kielen, kirjallisen kulttuurin, kirjallisuuden ja käsityön kautta. Luennoitsija MA Sari Pauloma. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. ? YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuussa julkaisema raportti korostaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi tarvittavien toimien kiireellisyyttä ja laajuutta. Muutoksia tarvitaan talouden kaikilla aloilla, tuotantoja kulutustavoissa. Ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimista radikaaleista toimista ja niiden suhteesta talousjärjestelmään keskustellaan Maanantaiklubilla kahvila Berggassa 5.marraskuuta kello 19. Keskustelua avaavat yliopistonlehtori Jouko Jokisalo ja pääsihteeri Tiina Sandberg. Lauluja esittää Hannu Raatikainen Motelli Skronkle -yhtyeestä. Maanantaiklubi on kaikille kiinnostuneille avoin kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Sen vetäjinä toimivat Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Karhupuiston laidalla kahvila Berggassa kuukauden ensimmäisenä maanantaina pidettäviin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
10 Viikot 44-45 – 2018 Kulttuuri Risto Kolanen: Lokakuun kulttuurikierros Kitkerät Neitsyet valloitti Stoan täyden teatterisalin 20v-juhlaesityksellään, joka siirtyi keväältä. Kuva: Kitkerät Neitsyet. Maria Lund todisti olevansa sielukas, muuntautumiskykyinen laulaja, joka vaihtaa myös näyttelijärooleja lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Sanni Giordani, Jussi Väänänen, Kaisa Leppänen, Tuomo Railo ja Jukka Tarvainen tanssivat ja puhuvat upeasti vankileirikoreografian yhteen Louhisalissa. Kuva: Ari Kauppila. Pianisti Maija Ruuskanen, laulajatar maria Lund ja viulisti Veera Railio tarjosivat todella monipuolisen Kapsäkki-illan Vallilassa. Kuva: Raimo Granberg. Julia Lappalainen ja Ruusu Haarla hautaavat Jouko Turkan perusteellisin rituaalein, mutta silti kunnioituksella. Kuva: Pertti Nisonen & Tuukka Pasanen. Liikkeellä marraskuussa, Etnosoi, Baltic Circle, What the Cirk tuovat väriä kaamoskuun kulttuuriin. Kabareemusiikin kitkerää parhaimmistoa Suurissa yliopistokaupungeissa tavattoman suosittu Kitkerät Neitsyet –lauluyhtye joutui keväällä perumaan Stoassa naistenpäivän konserttinsa. Ihailijat ja muu yleisö sai täysipainoisen korvauksen monitoimitalon teatterisalissa. Naiset ovat tehneet musiikkia jo 21 vuotta, mutta osanneet ennakoida asioita. Kuten sihteerinaisen kohtalon firmassa pomon seminaarissa, joka on vain heille järjestetty baariin ja sitten jatkoille ehdotuksien kohteeksi. Niin ajankohtainen on jo 2005 levytetty kappale 12 vuotta ennen Metoo– syksyä 2017. Kitkerät Neitsyet heittivät hyvää keikan. Erityisen kaunis on ”Tänään”, sitä seurannut ”Kiltti tyttö”. Hervoton on ”Sedät ovat vihaisia”, ”Mennään naimisiin” ja ”Täydellinen mies”. Tai ”Pienen sydämen pienet murheet”. Toisella jaksolla mieleen jää ironinen ”Lapsiperhe myrkyttää aina” tai ”Poliittinen broileri”. Feministirock tehtiin jo Tarja Halonen –vaaliin. Orkesteri innostuu hyvään menoon. Neljä naista seisoo mustissa korkosaappaissa, verkkosukissa ja muutenkin mustissa. He ovat suomalaisen kabareemusiikin parhaimmistoa. Ominaispiirteisiin kuuluvat satiiriset, yhteiskunnallisesti kantaaottavat sanoitukset sekä suvereenisti lajityypistä toiseen hyppelehtivä musiikki. Taustalla pyörii videokuvaa, piirroksia naisista ja punaisia sydämiä. – Mitä brändityöryhmä tahtoo, minä teen sen! Hell” kappaleesta Puccinin ”Nessun dormaan”. Laulaja petrasi koko ajan tulkintaansa. Abban ”Winner Takes It All” kuultiin ranskaksi encorena. Turkka kuolee vielä kerran Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa ja loppukesällä myös uusintoina Korjaamolla, Töölön kulttuuritalolla nähtiin uuden kotimaisen teoksen kantaesitys. ”Turkka kuolee” on ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen yhteisteos teatterilegenda Jouko Turkasta ja tämän voimakkaasta vaikutuksesta suomalaisiin ihmisiin ja teatteriyhteisöön. Vaikka hänen persoonansa ja menetelmänsä jakoivat kansan mielipiteet jyrkästi, on teatteriyhteisö vakiinnuttanut Turkan aseman suomalaisen teatterin guruna ja voimahahmona. Harvasta teatterinjohtajasta ja rehtorista on tehty eduskuntakyselyjä tai kulttuuriministerin kannanottoja. Nuorten näyttelijöiden yhdessä Fabian Nybergin kanssa rakentama esitys purkaa 1980-luvun turkkalaisuuden ja aina näihin päiviin ulottuvan jälkiturkkalaisuuden tarinaa ja siitä kertomisen tapoja. Se tutkii miehisen neromyytin rakentumista taiteessa ja sen vaatimia uhrauksia, feminiinisyyden pelkoa ja isän kaipuuta. Tekijät eivät olleet syntyneetkään suurimpien kiistojen aikaan. Mikä on Turkan tekojen inhimillinen hinta? Kenen ruumiissa se maksetaan? Menin Korjaamon Kulmahuoneelle vähän ennakkoluuloisin tunnelmin. Epäröin katsomista, koska en periaatteessa pidä siitä, että ensin joku nostetaan aivan ylös jalustalle, ja sitten alennetaan pohjamutiin, pilkataan loppu-uran keskeytyneitä ohjausyrityksiä ja kivien asennoista sekavia puhuvaa päätä. Turkan ”Aiheita” ja ”Selvitys oikeuskanslerille” olivat 1980-luvun hienoja kirjallisia teoksia, hänen yöradiopuheensa Peter von Baghin ohjelmissa loistavaa yhteiskuntaja ihmisanalyysia. Mutta nuoret teatterinaiset eivät halunneet riisua Turkkaa häpeään; he yrittävät ymmärtää edellisen polven teatterigurua. Tutkimustyötä on tehty paljon. Turkastahan kirjoitettiin tuoreeltaan, paitsi iltapäivälehtien hälyotsikoita, myös kirjoja. Esityksessä on kuvaus siitä, miten ”Seitsemän veljeksen” tv-elokuvanäyttelijät, oppipojat ja ystävä Antti Virmavirta ovat ainoina Turkan hautajaisissa Tampereella pari vuotta sitten. Martti Suosalo alkaa nauraa, pian muutkin. Yksikään heistä ei puhu videohaastatteluissa tekijöille. Sen sijaan Satu Silvo, Katja Kiuru ja tuntematon ystävä, tunnistettava Merja Larivaara puhuvat ja todistavat. Kiuru melkein varastaa show:n, kun hän kulkee Teatterikorkeakoulun käytävillä ja kertoo, miten mestari kävi naiseen kiinni ”Jumalan teatterin” jälkikohun aikaan 1987. Hän on myös loistava Turkka-imitoija, kuten useimmat muutkin. Esityksessä varsinkin Ruusu Haarla saa silmiinsä saman hullun kiihkon kuin kohteella tapana oli. Esitykseen haastateltu Teatterikorkeakoulun apulaisrehtori Marianne Möller lausuu yhden totuuden: vaikka opetusmenetelmiä ja näyttelijöiden kohtelua on syytä arvostella, Turkan ohMaria Lundin loistoa Ruuskanen Railio klubilla Tunnemme Maria Lundin hyvänä laulajana, musikaalien pääosassa ja Tanssii tähtien kanssa kisan voittajana. Mutta hän yllätti meidät ällikällä rohkealla ohjelmistolla yli musiikin lajirajojen. Musiikkiteatteri Kapsäkin vakio-ohjelmistoa on ollut pianisti-säveltäjä Maija Ruuskasen ja viulisti-laulaja Veera Railion emännöimä klubi monen vuoden ajan. Siellä on kuultu mielenkiintoisia artisteja Pauli Hanhiniemestä Laura Voutilaiseen pienimuotoisella akustisella kokoonpanolla. Lokakuun vieraana oli ”Maria Lund – Kuudella kielellä”. Laulutaitonsa ja valtavan musikaalisuutensa hän on saanut verenperintönä laulajavanhemmiltaan Tamara Lundilta ja Alexandru Ionitzalta. – Ihan kuin Tamara, nainen takana kommentoi konsertin lopun venäläistä Mustat silmät -osuutta. Klubiemännät houkuttelivat laulajasta esille väläyksiä myös hänen vinosta huumorintajustaan. Pianisti suorastaan maanitteli kaunottaren muuntautumaan vanhaksi elämää nähneeksi naiseksi, kun vuorossa oli syntinen tulkinta Sirkka-Liisa Sassin hauskasta biisistä, miten ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”. Ohjelmisto puikkelehti Oskar Merikannon kansanlaulunomaisesta laulusta Anna-Mari Kähärän ja Anna-Leena Härkösen parodiaan vääränlaisesta miehestä, joka vain rakastuu kaukosäätimeen. Hienoimpia osuuksia oli Maija Ruuskasen uudet sävellykset Bertolt Brechtin runoihin ”Minä näen usein öisin unta” tai ”Mahogannylaulu”. Lopussa oli huikea siirtymä AC/DC:n ”Higway to
11 2018 – Viikot 44-45 Gruppen Fyra on poikkeava tanssiryhmä Turpoo, paisuu ja pau oli ryhmän ensimmäinen keikkaesitys, esiintyjinä Sanna Suonsyrjä (vas.), Vera Nevanlinna ja Pia Liski. Kuva: Gruppen Fyra. Sonya Lindforsin ohjaama Great Expectations-esityksessä etualalla upea Kaisu Hölttä Pipin osassa Dickensin kertomuksessa. Kuva: Riikka Sundqvist. Tommi Haapaniemi ja Pia Liski “Reino ja Aino” -esityksessä, joka valmistui 2012 ja on esitetty sen jälkeen paljon mm. vanhuksille palvelukeskuksissa Helsingissä ja ympäri Suomea. Kuva: Riikka Sundqvist. ? Gruppen Fyra juhli 20-vuotista taivaltaan kahdella gaalaesityksellä Kaapelitehtaan Turbiinisalissa, joissa esiintyvät ryhmän entisiä ja nykyisiä tanssijoita sekä vierailijoita vuosien varrelta. Saimme kokea hittiteoksia vuosien varrelta, hulvatonta menoa, lyhytelokuvia, yllätysvierailijoita, hassuja hahmoja ja juhlahumua. Mukana olivat mm. tanssijat Jenni Nikolajeff, Tommi Haapaniemi, Pia Liski, Virpi Juntti ja Lotta Wichmann. Harvaa ryhmää on tallennettu näin paljon. Lyhytfilmit olivat mainioita. Niistä vastasi useimmiten Kimmo Leed. Tanssia ja elokuvaa yhdistetään kekseliäästi. Tanssiryhmä perustettiin v. 1998 neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteenaan työllistää itse itsensä, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille sekä luoda helposti lähestyttäviä, viihdyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. ”Turpoo, paisuu ja pau” tehtiin alun perin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen jouludemoihin 1996, vuonna 1997 teos voitti Kajaani Dance koreografiakilpailun pääpalkinnon ja se oli ensimmäinen Gruppen Fyran keikkaesitys, kun ryhmä oli perustettu heti koulusta valmistumisen jälkeen kesäkuulla 1998. Absurdilla huumorilla höystetyt tanssiesitykset ja erikoinen liikekieli ovat olleet menestyksen avaimia. G4 on yksi harvoista tanssijalähtöisistä ryhmistä tanssin vapaalla kentällä Suomessa. Sen tanssihittejä ovat olleet mm. ”Äiti”, joka on Pia Liskin hyväntuulen bravuuri, ja ”Pitkät piuhat” rockkukon karskien roudarien kollektiivista. Sukupuoliroolit eivät kahlitse esityksiä. Dickensin klassikkoteoksen ”Great Expectations” (Suuret odotukset) tanssisovellus oli todella kunnianhimoinen, myös ryhmän omaa olemassaoloa peilaava esitys. Kaisu Hölttä esitti gaalassa Pip-soolon, joka yhä vaikuttaa. ”Shiranai-Hito” on toinen kokeileva, japanilaisvaikutteinen ja minimalistinen kahden naisen tanssi pitkien hiuksien alla. Itseironisen humoristinen ”Reino ja Aino” valmistui 2012 ja on esitetty mm. vanhuksille palvelukeskuksissa ja -taloissa Helsingissä ja ympäri Suomea. Juhlagaalassa ryhmän uudelle ystävälle oli mieluisinta nähdä alkuvaiheen kekseliäitä tanssiesityksiä, joissa oli mukana myös Vera Nevanlinna. Monet esitykset jatkavat kiertue-esityksinä ympäri Suomea. Pitkät Piuhat vieraili kesällä Latvian Riikassa. Näyttelijä Risto Aaltonen tulkitsi vuosi sitten vahvasti Arvo Turtiaisen runoja Jukka Linkolan säestyksellä Stadin työväenkirjallisuuspäivillä. Kuva: Raimo Granberg. Sirja Rihu valloitti käsillä tanssillaan katsojat Taikasirkuksen erikoisalueella. Kuva: Raimo Granberg. jaustyö useissa kaupunginteattereissa ennen Teatterikorkeakoulun johtajauraa oli hyvin ansiokasta. Tanssidialogia Suomenlinnan vankileirillä Syksyn yksi hieno tanssiteatteriesitys on ”Valkoisten vankina. Tammisaaren punavankileiri 1918”, jota esitettiin Louhisalissa. Se on erittäin persoonallinen vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä taideteos, joka kertoo kesän 1918 tapahtumista punavanki Pekka Railon kokemusten kautta. Hänestä tuli sivistysmies, kirjojen tekijä ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Lehtimiehen ammatti riitti syytteeseen kapinaan kiihottamisesta. Railo vapautettiin syksyllä 1918 valtiorikostuomioistuimen päätöksellä. Farmaseuttina ja filosofian kandidaattina hän organisoi Suomenlinnan vankileirillä sekä toimivan apteekin että kuolleiden tilastoinnin omaisia varten. Tanssija-koreografi Tuomo Railon näytelmä johtamalleen Glims&Gloms –ryhmälle perustuu hänen isoisänsä veljen muistelmateokseen, jonka Tammi jätti 1956 julkaisematta ja joka säilytettiin Työväen arkistossa. Tekijä kertoo kokemuksistaan punavankina ensin Kokkolan ja sitten Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918. Näytelmän idea syntyi, kun tietokirjailija Pekka Tuomikoski toimitti siitä 2011 kirjan. Dialogi ja fyysinen tanssiteatteri tuovat esiin järkyttävät vankileirikokemukset suoraan, asiallisesti ja kauhistelematta. – Isosetäni käytännöllinen ja silti periksi antamaton asenne on ollut minulle merkittävä opetus maltillisuudesta, totuudellisuudesta ja lujuudesta. Vaikeissa ja epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa hän säilytti toimintakykynsä. Perustamalla kumpaankin leiriin apteekin hän pystyi jossakin määrin lievittämään vankitovereittensa hätää. Hänen keräämänsä ja välittämänsä tilastot leireillä menehtyneistä olivat osaltaan luomassa poliittista painetta vankileirien lopettamiseksi, Tuomo Railo sanoo. Esiintyjät vaihtelevat pääroolissa ja muissa osissa. Sanni Giordani ja Kaisa Leppänen ovat loistavia miestenja naistenosissaan; Leppäsen intensiivistä lavaläsnäoloa olen aina ihaillut. Vahvatunnelmainen Tuomo Railo itse, vahvan liikunnallinen Jukka Tarvainen ja kilpatanssista onnistuneesti nykytanssiin siirtynyt Jussi Väänänen ovat kaikki selvästi innostuneita taitojensa laajentamisesta. Koska kyse on teatterista, puhetta on paljon ja se luonnistuu hyvin tanssijoilta. Väänänen on jopa kasvattanut leirivankiparran lavauskottavuuden lisäämiseksi. Tanssi toimii ”äänenvahvistimena”. Taustalla on hienoja maalauksia ja piirroksia leiriltä, kirkosta hautajaisista ja muualta. Näyttämökuvan taustaprojisoinnit monipuolinen koreografi on itse piirtänyt. Aiheesta keskustellaan sunnuntaina 11.11. klo 15.30 Sörkan työväenkirjastossa. Marraskuun valo pilkistää työväenkirjastoon Stadin työväenkirjallisuuspäivät tuovat taas ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” 9-11.11. Työväenliikkeen kirjastoon, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:n toimistolle vastapäätä. Uusien kapinarunojen ilta on Jussi Särkelän jämerällä juonto-otteella perjantaina 9.11. klo 18 teemanaan rauha-demokratia. Sitä ennen Työväentutkimuksen uusi vuosikirja julkistetaan klo 15. Hannu Niklander luennoi Kössi Kaatrasta. Sunnuntaina klo 14 ohjelmassa on Metalliliiton osaston laulunäytelmä vuoden 1918 kerätystä muistitiedosta. Koko lauantai-iltapäivän on keskustelua vuoden 1918 perinnöstä ja sitä käsittelevistä tietoja kaunokirjoista Sörkan työväenkirjastossa sekä JHL:n auditoriossa ja pyöreässä salissa. Poimintoina esim. Heidi Köngäs, Janne Kuusi, Oona Ilmolahti, Sari Näre ja Samu Nyström Helsingin sekasorrosta 1917-18. Seppo Hentilä ja Oula Silvennoinen puhuvat kollektiivisesta traumasta. On sentään puhetta myös uudemmista ajoista. Erkki Tuomiojaa haastatellaan poliittisista päiväkirjoistaan 1998-2000. ”Rahat vai henki” -otsikolla kysytään, miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan hauskempaa Helsinkiä. Paneelissa ovat klo 15 Nasima Razmyar, Tuula Haavikko, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Sami Muttilainen ja Elina Saksala. Puhetta johtaa Risto Kolanen. Lintsin pitkä kesä päättyi Valokarnevaaliin Linnanmäen perinteikäs Valokarnevaali valloitti jälleen lokakuulla lapsiperheet. Pääosassa oli valo. Pääkumppani Sun Effects loihti huvipuistoon säkenöivän kokemusmaailman. Erilaiset valoefektit korostivat puistossa laitteita ja muita mielenkiintoisia elementtejä. Sunnuntai-ilta 21.10. päättyi kymmenen minuutin, onneksi, komeaan ilotulituksen. Muoti, valo ja musiikki yhdistyivät ennennäkemättömällä tavalla, kun erikoisohjelmaa Linnanmäelle on suunnitellut Ivana Helsingin Paola ja Pirjo Suhonen. Paikalle luotiin viisi monikerroksellista tähtikohdetta: Taikasirkus, Autorata, Vesitorni, Keidas ja Hurjakuru, jotka saivat ylleen ainutkertaisen valomaailman. Laitteen kyydissä sai nauttia valaistuksen ja liikkumisen lisäksi musiikista, sillä kohteissa esiintyi artisteja. Taikasirkuksen käsillä tanssija Sirja Rihu valloitti katsojat. Esityksiä oli arkena kolme päivässä ja viisi viikonloppuisin. Kaunista turhuutta? Kyllä, mutta en veisi sitä lapsilta pois. Tapahtuman kymmenen päivän aikana kävin useasti pelaamassa lentopalloa vastapäätä, Alppilan kirkolla. Joka kerta ratikka oli tupaten täynnä lapsia ja nuoria vanhempineen. Heikot liikenneja pysäköintiratkaisut herättivät ihmisissä paljon tyytymättömyyttä. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 44-45 – 2018
13 2018 – Viikot 44-45
14 Viikot 44-45 – 2018 Yleiset aukioloajat: Ma-pe klo 09-21 La klo 09-18 Su klo 12-18 K1-kerros on auki: Ma-la klo 08-21 Su klo 10-21 Hand made by lovely people. Tervetuloa Figuluksen uuteen REDI–kauppaan! Koruja luonnonmateriaaleista, koruja käsityötarvikkeita, lankoja, lahjatavaroita, kortteja ja muuta Ihanaa! Lankatarjouksia 1.-4.11. REDI ja Hakaniemen Kauppahalli, www.figulus.fi Tarjoukset voimassa 11.11. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. NoXor Shop | Kauppakeskus REDI:n toinen kerros Skönen puoli | Hermannin rantatie 5, 00580 HKI NOXOR TEKEE SEN TAAS! Nämä kuponkitarjoukset voimassa Isänpäivään asti BERGHOFF RON -KATTILASARJA Belgialaisen BergHOFF:n hienoin kattilasarja. Sopii kaikille liesityypeille. Viisinkertainen pohja! -20% (69,90€–129,90€) GSW BOLERO -KATTILASARJA Saksalaisen GSW:n Keraamisella pinnoittella olevat kattilat ja kasarit sopivat kaikille liesityypeille. Nämä uutta muotoilua omaavat kattilat sopivat kaikille liesityypeille. 5 vuoden takuu! 29 90 (39,90) PHILIPPI DESIGN JUUSTOVEITSI-SETTI Saksalaista huippumuotoilua! Loistavasti käteen sopivat ruostumatonta terästä olevat juustoveitset ovat loistava lahjaidea. TB-HAUTE MAGNEETTIVEITSITELINE + 5 VEISTÄ Ranskalaisen TB-hauten loistava pakettitarjous! 5 huippulaadukasta veistä ja magneettiveitsiteline. 79 90 (99,90) LORD NELSON SAMPPANJACOOLERIT Ruotsalaiset Lord Nelson Samppanjacoolerit ovat juhliesi vetonaula. Alumiinia olevat coolerit eivät koostaan huolimatta paina liikaa. 3 erilaista -20% (59,90€, 99,90€, 199,90€) VILLEROY&BOCH Uutta ja modernia muotoilua olevat astiasarjamme saa nyt tämän rajoitetun ajan huippuedullisesti! New wave, montauk, Vieux Luxemburg, New Cottage ja Manufacture rock sarja -15% -20% (39,90€–69,90€) Hyödynnä ilmoituksen tarjoukset tällä kupongilla! ? ? TB-HAUTE EVERCUT VEITSET Ranskalaisen TB-hauten taidonnäyte. Yhdistelmä ruostumatonta terästä ja titaania. Säilyttää leikkaavuuden n. 300 kertaa kauemmin kuin teräsveitsi” *Catra test BS EN ISO 8442 5 2005 Ei tarvitse teroittaa. Japanin myydyin veitsi. Ikuinen takuu! 99 90 (129,90)
15 2018 – Viikot 44-45 tuhansien kuvakokojen www.kuvatehdas.fi 010 231 3102 redi@kuvatehdas.fi NYT MYÖS KAUPPAKESKUS REDISSÄ! REDIn Majakan valmistusaikataulua tarkennettu ? Aikataulun tarkennuksen myötä Majakan asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa kesä-heinäkuun 2019 aikana. 134 metriin kohoava ja 282 asuntoa käsittävä Majakka on REDIn kauppakeskuksen ja kahdeksan tornitalon REDI-kokonaisuuden ensimmäinen tornitalo. Tarvetta aikataulun tarkentamiseen ovat tuoneet mm. julkisivuasennukset, jotka pysäytettiin kesällä SRV:n oman laadunvalvonnan julkisivuelementeissä havaitsemien puutteiden vuoksi. VTT:n asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tehtyjen huolellisten selvitysten sekä onnistuneiden korjaustoimenpiteiden ansiosta asennukset ovat jälleen käynnissä. Syksyn tuuliolosuhteet ovat myös haitanneet nostotöitä jonkin verran. Päivitetyssä aikataulussa on lisäksi huomioitu tämän erityislaatuisen kohteen vaatima tavanomaista pidempi muuttoaika. Työnjohtoa ja valvontaa lisätty – Olemme tarkentaneet REDIn Majakan valmistumisaikataulua. Haluamme taata asukkaille laadukkaan lopputuloksen ja siksi olemme ottaneet rakentamiseen lisäaikaa. Työt Majakassa ovat sujuneet hyvin ja rakentaminen on edennyt koko ajan. Viime viikolla julkisivua on saatu jälleen asennettua vauhdilla ja se mahdollistaa sisävalmistustöiden tekemisen vahvennetuilla resursseilla useammassa kerroksessa samanaikaisesti. Varmistaaksemme laadukkaan rakentamisen on myös työnjohtoa ja valvontaa lisätty, sanoo asuntoliiketoiminnasta vastaava johtaja Antero Nuutinen SRV:ltä. Rakentamisen kokonaisaikataulu ulottuu aina vuoteen 2023 saakka. ”REDI-hankkeessa on poikkeuksellisen pitkä kokonaisaikataulu hankkeen laajuudesta johtuen. Pitkissä rakennushankkeissa aikataulujen tarkentaminen voidaan joskus nähdä tarpeelliseksi”, Nuutinen kertoo. REDI on Suomessa ennennäkemätön rakennushanke Kokonaisuudessa rakentamisen kannalta erityistä on kahdeksan huomattavan korkeaa tornitaloa yhdistettynä liiketiloiltaan 64 000 neliön kauppakeskukseen. Lisäksi hanke sijaitsee haasteellisessa kohdassa metron sekä kaupunkiin johtavien valtaväylien risteyskohdassa. Samalla kun tornirakentaminen etenee kauppakeskuksen katon tasolta ylöspäin, on alapuolella jo toimiva kauppakeskus. REDIssä ainutlaatuista tulee olemaan myös arkea helpottavat asumisen palvelut. Kokonaisuuden ensimmäiset osat eli REDI-kauppakeskus sekä 2 000 auton pysäköintitilat avautuivat aikataulussa syyskuussa 2018. Tarkemmista muuttopäivistä tiedotetaan henkilökohtaisesti Majakan tuleville asukkaille keväällä 2019. SRV:n rakennuttaman Helsingin Kalasatamaan nousevan tornitalon REDIn Majakan valmistumisaikataulua on tarkennettu. Hankkeen alkaessa Majakan arvoitu valmistumisaika oli toukokuussa 2019. Antiikkimessut Helsingissä Wanhassa Satamassa ? Perinteeksi muodostuneena pyhäinpäivän antiikkiviikonloppuna 3. – 4.11.2018 (11 – 17) järjestetään raikas ja tasokas antiikkialan myyntitapahtuma Helsinki Antiques. Tapahtuman järjestää Fiskarsin Antiikkipäivät ry yhteistyössä Suomen Antiikkikauppiaat ry:n kanssa Wanhan Sataman ainutlaatuisessa miljöössä Helsingin Katajanokalla osoitteessa Pikku Satamakatu 5. Kauppiaskunta palaa parin vuoden tauon jälkeen Wanhaan Satamaan, jossa alan tapahtumia on järjestetty jo vuodesta 1991. Kauppiasyhdistysten järjestämä tapahtuma kokoaa yhteen yli 70 alan ammattikauppiasta. Tapahtumapaikkana toimii Wanhan Sataman näyttävät tilat. Paikan päällä on lisäksi kahvilaja ravintolapalvelut. Ravintola Soima tarjoaa la-su HELSINKI ANTIQUES-Brunssia. Varaukset: wanhasatama. fi/soima/#brunssit Yksilöllisiä löytöjä itselle ja lahjaksi Tapahtumatilamme mahdollistaa ideoiden keräämisen ja löytöjen tekemisen näytteilleasettajiemme sisustetuilta osastopaikoilta ja pienemmiltä pöytäpaikoilta. Tarjolla on monipuolinen kattaus esineistöä niin antiikin, designin, taiteen kuin vintagenkin osa-alueilta. Paikan päällä voi tehdä pieniä ja suuria hankintoja talviseen sisustukseen tai esimerkiksi joululahjaksi, keräilyesineitä unohtamatta. Kysy neuvoa Tapahtumamme kokoaa yhteen antiikkialan erityisosaajat ympäri Suomea. Näytteilleasettajamme antavat mielellään vinkkejä entisöintiin ja arviointiin liittyen. Kävijä voi ottaa mukaansa esineen tai kuvan esineestä, josta kaipaa lisätietoja. Kerromme mielellämme, kenen puoleen kääntyä. Sisäänpääsy: 12 € (lapset alle 18 v. ilmaiseksi) Sisältää eteispalvelun Löydät meidät: www.helsinkiantiques.fi. Facebook: Fiskarsin Antiikkipäivät – Fiskars Antikdagar Facebook Event: Helsinki Antiques www.facebook.com/ events/1142736132520660 Instagram: @fiskarsinantiikkipaivat #helsinkiantiques Ilahduta veteraania kortilla ? Posti ja veteraaniliitot järjestävät korttikampanjan Veteraanit korttikampanja. Veteraani Ola Johannes Miettinen. Kuva: Vesa Kippola. ? Posti ja veteraaniliitot järjestävät neljättä kertaa kaikille suomalaisille suunnatun korttikampanjan, jossa jokainen voi ilahduttaa veteraaneja helposti ja mieleenpainuvasti postikortilla. Kortilla osoitat arvostusta veteraanien Suomen itsenäisyyden eteen tekemää työtä kohtaan, ja samalla ilahdutat suuresti monesti kovin yksinäisiä veteraaneja. Kortteja otetaan vastaan 15.11. asti, ja Posti toimittaa kortit veteraaneille itsenäisyyspäiväksi. Viime vuonna Suomi 100 itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suomalaiset lähettivät veteraaneille liki 50 000 arvostavaa ja ilahduttavaa tervehdystä. Yksi kortin saaneista on 94-vuotias sotaveteraani ja kunniakansalainen Ola Johannes Miettinen. ? Kyllä minä muistan saaneeni kortin viime vuonna. Kiitos tuntui hyvältä, vaikka en tuntenutkaan lähettäjää. Muistissa on myös aika, jolloin emme olleet niin arvossa. Onneksi tänä päivänä asiat ovat toisin. Voisin itsekin lähettää kortteja, mutta moni ikätovereistani on viime aikoina poistunut keskuudestamme, Miettinen kertoo haikeana. Rintamalla palvellut Miettinen osallistuu veteraaniliittojen toimintaan, ja on ollut aikoinaan kehittämässä muun muassa veteraanikeilaajien järjestöä. Laji vei aktiivisen harrastelijan mukanaan niin, että 50 vuoden ajalta Miettisellä on kerääntynyt yli 80 mitalia keilauksessa, arvokisoistakin. Suomessa on tällä hetkellä 12 000 tunnuksen omaavaa veteraania. Korttikampanjalla halutaan tuoda iloa ja valoa veteraanien arkeen. Posti vie kortit perille veteraaneille Suomen Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Rintamaveteraaniliiton ja sotaleskille Kaatuneitten Omaisten liiton antamien osoitetietojen mukaan. Kortteja voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin koululuokat, yhteisöt ja yrityksetkin. Lähetä kortti veteraanille osoitteeseen: Posti Oy / Kortti veteraanille PL 7230, 00002 HELSINKI
16 Viikot 44-45 – 2018 Helsingin Diakonissalaitoksen uusi näyttely ? Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa vihittiin 15 koesisarta diakonissoiksi 8. syyskuuta 1918. Suomi oli itsenäistynyt 6.12.1917 ja vuoden 1918 alussa käyty sisällissota oli siirtänyt juhlallisen vihkimystilaisuuden rauhallisempaan ajankohtaan. Helsingin Diakonissalaitoksen museossa avautui 18. lokakuuta näyttely Itsenäisen Suomen ensimmäiset diakonissat – Käyköön myötä taikka vastaan. Se kertoo näistä viidestätoista diakonissasta, heidän työkentistään ja työuristaan mutta toisaalta myös ryysyranta-Suomen kehityksestä hyvinvointi-Suomeksi. Vuonna 1918 vihittyjen diakonissojen yhteenlaskettu elinkaari on nimittäin niin pitkä, että se kattaa Suomen muuttumisen 1860-luvun nälkävuosista hyvinvointivaltioksi; sisaret Ellen Grahn ja Hildur Stenius olivat syntyneet 1869, sisaret Rachel Lindell sekä Milda Jokela kuolivat 1971 ja Aino Miettinen 1980. Sisällissodan aikana, ollessaan vielä koesisaria, moni joutui työssään todistamaan sodan kauhuja ja raakuutta. Diakonissalaitoksen ohjeiden mukaisesti sisarten tuli auttaa kaikkia, puoleen katsomatta. He saivat konkreettisen tuntuman hädänalaisten, sairaiden ja kärsivien ihmisten elämään ja he joutuivat etsimään keinoja heidän auttamisekseen. Sodan jälkeen näiden sisarten työkenttä oli äärettömän raskas, koska vallankin kaupungeissa ja kaupunginosissa asui hyvin köyhää ja monin tavoin vaikeuksissa olevaa ja puutteen alaista väkeä. Tämä 15 diakonissan ryhmä on poikkeuksellisen yhtenäinen – kukaan heistä ei jättänyt kutsumustehtäväänsä. He kaikki pysyivät diakonissalaitoksen sisarkunnassa kuolemaansa saakka. – Olemme hämmästelleet ja olleet vaikuttuneita siitä monipuolisesta ja merkittävästä panoksesta, jonka tämä 15 diakonissan ryhmä on antanut seurakunnille, yhteiskunnalle ja Helsingin Diakonissalaitokselle”, toteavat näyttelyn taustatyötä tehneet ja käsikirjoitusta laatineet diakonissat Aila Latvala ja Lea Oksa. – Itsenäisen Suomen ensimmäiset diakonissat” on kolmas ja viimeinen osa näyttelysarjaa, joka on käsitellyt vuosia 1917-1918. Sarjan ensimmäinen osa ”Maailma ja me” kuvaili vuotta 1917 tuolloin 50 vuotta täyttäneen Helsingin Diakonissalaitoksen näkökulmasta. Toisessa osassa ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota” edettiin Edithin mukana taistelurintamilla ja kuvattiin punaisen Suomen puolelle sijoittuneiden sisarten kokemuksista ja tuntemuksista. Itsenäisen Suomen ensimmäiset sisaret – Käyköön myötä taikka vastaan” on esillä 10.4.19 saakka Helsingin Diakonissalaitoksen päärakennuksessa, Alppikatu 2. Avoinna ma-pe 9-16 sekä sopimuksen mukaan. Kirja-arvostelu Kuka oikein oli Aleksis Kivi ? ? Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden kulmakivi ! Näin opetettiin koulussa. Nummisuutarit ja Seitsemän veljestä iskostettiin koulun penkillä päähän kuin 1800-luvun lukkarin koulussa ikään. Tekijästä, kirjailijasta itsestäänkin kerrottiin. Surkea kohtalo, juoppo ja hullu, kuoli nuorena . Tätä kirjailijakuvaa muuttaa erinomaisella tavalla historioitsija Teemu Keskisarja kirjassaan ”Saapasnahkatorni – Aleksis Kiven elämänkertomus ” ( Siltala 2018 ). Keskisarja on tehnyt uskomattoman paljon tutkimustyötä selvittääkseen meille kuka oikein oli nurmijärveläisen räätälin poika Aleksis Stenvall, josta vasta hänen kuoltuaan alettiin käyttää kirjojen,näytelmien ja muun laajan tuotannon yhteydessä koko nimeä Aleksis Kivi. Keskisarjan kirja avaa meidän eteemme aivan uuden kuvan nerokkaasta, lahjakkaasta nuoresta miehestä, ylioppilaasta, yliopiston opiskelijasta, jolla oli elämässään vain yksi suuri intohimo : kirjoittaminen. Suomen kielellä, mikä ei 1860-luvun Suomessa ollut helppoa, päinvastoin, erittäin vaikeaa ruotsinkielen hallitessa Suomen kaiksitiivisesti jakaen pikku palkintojakin kuin almuja mutta koskaan Aleksis Kiven eläessä hänen arvoaan ei tunnustettu. Seitsemän veljestäkin painettiin kirjaksi vasta Kiven kuoltua. Kivi eli välillä nälässä, sairasteli, vippasi rahaa, oli veloissa. Välillä epätoivossaan ratkesi ryyppäämään, lopulta paineista sekosi yläpäästään. Keskisarja kuvaa hyvin ymmärrettävästi Kiven elämän käännettä huonoon suuntaan : moni mies olisi siinä sortunut kuin Kivikin. Vihapuhetta Kiven aikalaisista kuuluisaksi on päässyt yliopistomies August Ahlqvist, joka teilasi Kiven kirjoitukset härskillä tavalla. Kiven kuoleman jälkeenkin hän jaksoi tehdä ”muistokirjoituksen”: ”Runoilijaks ma ristittiin Sanottiin Shakespeariksi, Verraksi Väinön väitettiin: Muut en mä ollut kuitenkaan Kuin taitamaton tahruri Ja hullu viinan juoja vaan” Kuulu suomalaisuusliikkeen mies Agathon Meurman pani vielä ”paremmaksi ” : … niin patalaiskaa sekä ruumiin että sielun puolesta tai sellaista tahdonvoiman sankaria ei maailmasta varmasti löydy , joka jaksaisi lukea läpi kirjan Seitsemän veljestä .” Häpeäksi Meurmanille ja Ahlqvistille näitä lukijoita on Suomesta ja muualtakin löytynyt. Eikä suotta. Kirjojen luojaan, Aleksis Kiveen kannattaa tutustua Teemu Keskisarjan Saapasnahka-torni kirjan avustuksella. Kirja kertoo erinomaisen mielenkiintoisesti paitsi Aleksis Kivestä myös Kiven aikakauden koko elämästä Suomessa. Pekka Hurme kea kulttuurielämää. Kiven takana on nainen! ”Kaiken takana on nainen ” laulavat veljekset Matti ja Teppo tunnetussa laulussa. Kirjailija Kiveen tämä viisaus sopii täydellisesti. Aleksis Kiven ( 1834 – 1872 ) elämä oli aikuisiässä 1800-luvun puolivälin jälkeen hyvin poikkeuksellista. Hän ei tehnyt tuntiakaan missään palkkatyötä. Häntä elätti monet vuodet nainen, mamselli Charlotta Lönnqvist. Hän oli leski,joka omisti Siuntiossa Fanjunkarsin tilan, piti pitopalvelua. Charlotta majoitti itseään 19-vuotta nuoremman Aleksis -miehen asuntoonsa, antoi nuorukaiselle täyshoidon ja mikä tärkeintä, oman huoneen kirjoittamiseen ! Vuokraa Charlotta ei perinyt eikä Kivellä olisi ollut paljon varaa maksaakaan. Maatilan töihin ei emäntä Kiveä koskaan patistanut. Keskisarja kuvaa näiden kahden ihmisen suhdetta lämmöllä, mutta ei lähde tarkemmin analysoimaan suhteen laatua. Mikä oli Charlotta Lönnqvistin todellinen syy elättää nuorta miestä monta vuotta ? Syy jää pimentoon, mutta suomalaisen kirjallisuuden onneksi tämä Charlotta oli olemassa. Siuntion aika oli kolmikymppisen kirjoittavan nuorukaisen parasta aikaa. Sieltä ympäristöstä hän ammensi suomalaisten miesten ja naisten mielet, tunnot, luonteet . ”Kansan syvät rivit ” tulivat Kivelle tutuiksi. Hän kuunteli,havaitsi,tallensi. Ainainen rahapula Toisenlainen maailma aukesi Kivelle Helsingissä. Siellä oli yliopistomiehiä, oppineita, viisaita,jotka eivät maalaispojan suomenkielisistä teksteistä juurikaan innostuneet. Kiven kamppailu Helsingissä ainaisessa rahapulassa omien tekstiensä saamisesta julkaistuksi on järkyttävää luettavaa. Osa suomenruotsalaisesta yliopistoja tiede-eliitistä suhtautui maalaisylioppilaan teksteihin vähän säälivän poVesihuoltomaksuihin tulee kahden prosentin korotus Vesilaitosyhdistyksen vertailuaineiston perusteella vesija viemäröintimaksut kerrostalossa HSY-alueella 1.2.2018 olivat 3,66 €/m3. Lähde: VVY:n tunnuslukujärjestelmä Venla HSY Oulun Vesi 4,20 4,10 4,00 3,90 3,80 3,70 3,60 3,50 3,40 eu r/m 3 Vesija viemärilaitosmaksut 1.2.2018 vertailuhintana kerrostalo eur/m 3 , ilman hulevettä Tampereen Vesi Turun Vesihuolto Oy ? Vesihuollon palvelumaksuhintoihin ei tule yleiskorotusta, mutta hinnastoa uudistetaan asiakasystävällisemmäksi. Kiinteistöjen hyötyjätteiden maksut eivät nouse, ainoastaan sekajätemaksut nousevat 1,5 prosenttia. Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2019. Vesihuollon käyttöja perusmaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. Arvonlisäverollinen käyttömaksu nousee nykyisestä 3,15 eurosta 3,20 euroon kuutiometriltä. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotikiinteistölle noin 75 sentin korotusta kuukaudessa. Maksujen korotuksilla mahdollistetaan käynnissä olevat suuret investoinnit kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja verkoston toimintavarmuuden parantaminen. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. Veden käyttömaksun nousu on 2,8 prosenttia ja jäteveden käyttömaksun nousu 0,6 prosenttia. Ero johtuu HSY:n ja jäsenkuntien välisen hulevesisopimuksen astumisesta voimaan 1.1.2019. Tämän sopimuksen mukaisesti jäsenkunnat maksavat HSY:lle hulevesimaksua yleisten alueiden viemäröinnistä. Tämä maksu pienentää jätevesimaksun korotustarvetta. – HSY:n hinnat suhteessa muihin vesilaitoksiin kestävät vertailun. Korotukset on voitu pitää maltillisina johtuen toiminnan jatkuvasta tehostamisesta, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Jätteiden lajittelulla Kiinteistöjen hyötyjätteiden tyhjennyshinnat sekä Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Sekajäteastioiden, eli lajittelemattoman jätteen tyhjennysmaksuihin tulee ensi vuonna 1,2 prosentin korotus. Sillä varaudutaan lakimuutosten ja tulevien investointien talousvaikutuksiin. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, HSY:n kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminnasta. Monien kotien jätteiden, kuten esimerkiksi vaarallisen jätteen, sähkölaitteiden ja metallin, tuonti Sortti-asemille on maksutonta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. Liittymismaksuja korotetaan 4 prosenttia. Nostolla rahoitetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa.
17 2018 – Viikot 44-45 Ystävykset Emmi, Sofia ja Julia ovat juhlatuulella. Toimittajaa, opettajaa ja terapeuttia Kaaoksessa esittävät vasemmalta lukien Heini Reynolds, Heidi Ripatti ja Tuija Pihkanen. Kuva: Mikael Rekola Kaaos on yhä osuva ajankuva Esitykset: Käsikirjoitus: Mika Myllyaho, Ohjaus: Elina Hagelin, Lavastus: Marika Kahra, Äänisuunnittelu: Esa Lindroos, Valosuunnittelu: Börje Flood, Juha Ranta, Tuottaja: Mikael Rekola Ensi-ilta: pe 16.11.2018, klo 19.00. Esitykset ovat klo 19.00 paitsi erikseen mainitut klo 17.00 Muut esitykset: su 18.11. klo 17.00, ke 21.11., to 22.11., ti 27.11., pe 30.11., la 1.12.klo 17.00, ti 4.12., pe 7.12., la 8.12.klo 17.00, ti 11.12., to 13.12., pe 14.12. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 euroa: www.teatterikultsa. fi tai ovelta 17 / 14 euroa Teksti: Pilke Lehto-Kaven ? Teatteri Kultsan ensi-iltaan 16.11.2018 saadaan Mika Myllyahon trilogiasta näytelmä nimeltä Kaaos. Kolmen miehen Paniikki nähtiin Kultsan viime kevään esityskaudella. Nyt Kultsassa vieraileva Elina Hagelin ohjaa Kaaoksen kolmen vahvan naisen voimin. Hagelin on kokenut teatterintekijä, joka on ohjannut muualla monia mielenkiintoisia produktioita, kuten esimerkiksi Punk-Hamletin tai Pikku Prinssin Vantaalla. Hänen työhistoriastaan löytyy mm. Beckettiä ja Kylätaskua, ja tekeillä on seuraavaksi Hotakaista. Kaaos kirjoitettiin alun perin Ryhmäteatterille. Yle Areenassa on parasta aikaa hyvä dokumenttielokuva Ryhmäteatterin historiasta. Filmissä vilahtaa myös Myllyahon ja Leskisen keskusteluja ajoilta, jolloin trilogia Paniikki, Kaaos (2008) ja Harmonia saivat alkunsa. Näytelmiä on esitetty sittemmin ahkerasti eri teattereissa Suomessa ja ulkomailla. Elina Hagelinin mukaan Kaaos on yhä voimakas ajankuva, jonka sanoma on vain kirkastunut 10 vuodessa. Anarkiaa ja energiaa Siteitä tämän päivän elämänmenoon ei tarvitse kaukaa hakea: opettaja saa potkut mutta otetaan takaisin, tai, pieni koulu on lakkautusuhan alla, kun ajan henki vaatii sulauttamista suuriin yksiköihin. On terapiakokemuksia ja uusia lääkkeiden sivuoireiden paljastumisia. Hagelinin mukaan näytelmä on punkhenkinen anarkistinen huuto, ja se on yhtä hyvin avunhuuto miesten kuin naisten puolesta. Esitys ottaa kantaa yhteiskuntaan, mutta tekee sen herkästi kokevien henkilöiden läpi. Samastumispinta tulee käsin kosketeltavan lähelle. – Näyttelijöiden työ esityksessä loistaa, itsekin näyttelijänä teatterityöt aloittanut Hagelin painottaa. – Arvostan todella sitä, miten kovalla panoksella Kultsan naiset rooleihin ovat tarttuneet, hiton hienosti vedetty! Työpäivän jälkeen! Harrastajateatterissa on uskomatonta voimaa! Opettaja Sofia (Heidi Ripatti), toimittaja Emmi (Heini Reynolds) ja terapeutti Julia (Tuija Pihkanen) ovat päähenkilöt. Sofia on naimisissa ja kahden lapsen äiti. Emmillä on yksi lapsi, ja hänen sisarensa Julia on helposti rakastuva sinkku. Kaaos uhkaa suistaa elämän raiteiltaan. Yksi rakastuu, toinen eroaa, kolmas saa potkut. Huoltajuuskiista pelottaa ja sisaret milloin riitelevät milloin tukevat toisiaan. He uupuvat. On onnetonta rakkautta, väkivaltaa ja romahduksia. Mutta on myös lujaa ystävyyttä, naiseuden riemua, huumaa ja iloa. Nauru ja komiikka eivät estä porautumasta syvälle vakaviin aiheisiin. Naisten elämää hallitsee rajattomuus Perinteisessä näytelmässä usein on yksi päähenkilö, jonka elämän joku muutos tai käänne vangitsee katsojan huomion ja sympatian puolelleen. Juoni koukuttaa elämään päähenkilön rinnalla käänteitä jännityksellä odotellen. Kaaoksessa katsoja saa seurata tapahtumia kolmen naisen näkökulmasta. Rakkautta on, ja sitä saa sieltä missä sitä milloinkin on tarjolla. – Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassakaan olevat naiset eivät löydä omaa tilaa, rajojaan. Elämä muuttuu aina vain haasteellisemmaksi. Kaikki pääsee läpi ilman siivilää, Hagelin kuvailee. – Elämää hallitsee rajattomuus. Näytelmän henkilöt kokevat kaaoksen, joka pakottaa löytämään sen rajan. Mutta samalla naisten epätoivoisuus kertoo, kuinka tosissaan he ovat. Repliikit ovat uskottavia ja tunnistettavia, niin naiselle kuin miehelle. Kyseessä on rytmiesitys Ohjaaja Hagelin on harrastanut pienestä pitäen musiikkia ja tanssia baletista jazziin ja harrastaa tanssimista yhä aktiivisesti. Pianonsoitosta tuttu nuottien tutkiminen aksentit, kiihtyvä ja hidastuva tempo soveltuu tavallaan tekstin tutkimiseen ja tulkintaan. ”Juoksutukset ovat nopeita. Kyseessä on rytmiesitys”, Hagelin arvioi ohjaamaansa kokonaisuutta. Näytelmän äänimaailmasta vastaa Esa Lindroos, valoista Börje Flood ja Juha Ranta sekä lavastuksesta Marika Kahra. Juoksutus toteutuu kerrassaan valloittavasti. Heidi Ripatti, Heini Reynolds ja Tuija Pihkanen esittävät myös kaikki näytelmän sivuroolit. Nämä sivuhenkilöt kuten kiihkeä mies ja pelokas mies, rehtori, tuomari tai Finlandiaa soittava pikkutyttö koulun juhlissa pulpahtavat päähenkilöiden nahoista uskomattoman kutkuttaviksi hahmoiksi. Juuri kun traaginen tilanne alkaa vetää tippaa linssiin, koominen käänne kiepsauttaa tunnelman lattiasta kattoon. Esitys juoksuttaa tunteiden kiitorataa tyylikkäästi ja tarjoaa katsojalle kauhua, naurua ja vatsan kipristyksiä samaan tapaan kuin maailmanpyörä tai vuoristorata lapselle tai kenelle tahansa vauhdista nauttivalle. Kaaos pikkujoulujen lämppäriksi ”Tässä esityksessä on pikkujouluainesta kannattaa katsoa mitä täällä on tekeillä”, ohjaaja virnistää. Näytelmää voikin lämpimästi suositella loppusyksyn kaamosta selättämään. Kaaosta seuraava porukka kuin porukka saattaisi ainakin hetken kokea sekä itsensä että lähimmäisensä kaikkine heikkouksineen tavallista suopeammassa valossa. Liikkumistutkimus puolivälissä ? Elokuussa käynnistynyt Helsingin seudun liikkumistutkimus on puolessa välissä. Kutsukirjeen saa marraskuun loppuun mennessä vielä lähes 20 000 Helsingin seudun asukasta. Kyselyyn kannattaa ehdottomasti vastata, sillä sen avulla saadaan tärkeää tietoa liikennettä koskevien päätösten ja suunnitelmien pohjaksi. Liikkumistutkimuksella kerätään tietoa asukkaiden liikkumistavoista: mistä mihin ihmiset liikkuvat ja millä liikennevälineillä. Jo lähes 5400 asukasta on vastannut tutkimukseen. Asukkaiden toivotaan vastaavan aktiivisesti jatkossakin, ja erityisesti pari-kolmekymppisten vastauksia kaivataan lisää. – Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien ihmisten liikkumisesta. Jokaisen tutkimukseen kutsutun henkilön vastaus on tärkeä riippumatta siitä, liikkuuko hän omalla autolla, julkisilla, pyörällä, kävellen tai ei mihinkään, erikoistutkija Pekka Räty HSL:stä sanoo. – Vaikka ihmisten liikkumista pystytään nykyään tutkimaan erilaisilla älypuhelimen paikannukseen perustuvilla menetelmillä, perinteiset kyselytutkimukset ovat edelleen tärkeitä tietolähteitä. Esimerkiksi liikkumisen syitä ei saada selville muuten kuin kysymällä sitä ihmiseltä itseltään, Räty jatkaa. Liikkumistutkimuksen tekevät yhteistyössä Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kutsuja tutkimukseen lähtee marraskuun lopulle asti ja viimeiset tutkimushaastattelut tehdään 7.12. Vain kutsun saanut Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti netissä, mutta yli 70-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu. Kutsuja saavat myös yli 7-vuotiaat lapset, jotka voivat vastata itsenäisesti tai vanhemman avustuksella. Yleisten liikkumistottumusten lisäksi kyselyssä pyydetään täyttämään matkapäiväkirja yhdestä ennalta valitusta päivästä. Koska kyseessä on tilastollinen tutkimus, johon poimitaan satunnaisesti edustava joukko kuntalaisia, tutkimukseen voivat vastata vain kutsun saaneet. Tuloksia on odotettavissa keväällä 2019. MaalaisT
18 Viikot 44-45 – 2018 Helsinki korottaa lähivuosien investointitasoa turvatakseen terveelliset koulut ja päiväkodit ? Sisäilmaongelmien vähentämiseksi Helsinki on lisännyt sekä korjausinvestointeja että investointeja, joissa vanhojen huonokuntoisten koulujen ja päiväkotien tilalle rakennetaan uusia. Samalla kehitetään prosesseja sekä uudisrakentamisessa että korjaamisessa. Rakennusten ylläpitoa ja rakennusten kunnon seurantaa parannetaan myös. Lisääntyneillä investoinneilla halutaan turvata viihtyisät, terveelliset ja oppimista parhaalla tavalla tukevat kouluja päiväkotitilat. Investoinneilla pyritään huolehtimaan myös siitä, että sisäilmaongelmaiset koulut korjataan. Tärkeää on myös parantaa vuorovaikutusta tilojen käyttäjien kanssa. – Helsinki investoi nyt reippaasti enemmän koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin kuin aiemmin. Tämä on todella hyvä asia, koska terveelliset ja viihtyisät tilat ovat osa laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta”, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – On hienoa, että pystymme investoimaan koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin selkeästi aikaisempaa enemmän. Samalla on tärkeää linjata kiinteistöstrategiassa kiinteistöjen ylläpitoon, peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen liittyvät asiat, jotta kykenemme saattamaan kouluja päiväkotikiinteistökannan kestävästi kuntoon”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Toimialojen välinen yhteistyö tiivistyy Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat tiivistäneet yhteistyötään erityisesti kouluja päiväkotipaikkojen riittävyyden sekä sisäilmakysymysten ratkaisemiseksi. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto sekä kasvatusja koulutuslautakunta kokoontuivat tiistaina yhteiseen seminaariin pohtimaan tulevan kiinteistöstrategian linjausten toteuttamista sekä sitä, miten jatkossa toimialalautakunnat ja toimialat pystyvät tiiviimmällä yhteistyöllä vastaamaan aikaisempaa paremmin tilankäyttöön liittyviin haasteisiin. – Vuoropuhelu kaupunkiympäristön toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tärkeää ja suoranainen edellytys kiinteistöstrategian onnistuneelle toteuttamiselle. Olemme päässeet tässä vuoropuhelussa hyvään vauhtiin”, Pakarinen sanoo. – On ollut välttämätöntä, että toimialat tekevät tiiviimpää yhteistyötä kouluja päiväkotiverkon suunnittelussa, korjauksissa ja rakennushankkeiden eteenpäin viemisessä. Uskon, että yhteistyö hyödyttää tulevina vuosina lopulta eniten helsinkiläisiä lapsia, kun päiväkodit ja koulut ovat kunnossa ja löytyvät riittävän läheltä kotia, Sinnemäki kertoo. Helsingin kaupunkistrategiassa linjataan, että Helsingissä lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Tämä on yksi keskeisistä asioista myös valmisteilla olevassa Helsingin kiinteistöstrategiassa. Siinä otetaan kantaa siihen, miten huonokuntoiset ja sisäilmaongelmista kärsivät koulut, päiväkodit ja leikkipuistojen rakennukset joko korjataan tai korvataan uusilla rakennuksilla. Kaupungin toimitilojen tulee olla toimivia, terveellisiä ja turvallisia koko elinkaarensa ajan. Ennakoivia toimenpiteitä ovat esimerkiksi korjausvelan vähentäminen, rakennusten kunnon seuranta ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen. Investointeja edellyttää myös kaupunkistrategian tavoite varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta. Tänä syksynä alkanut viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus on jo nostanut osallistumisastetta ja myös työpaikkojen määrän lisääntyminen on tuonut lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Tämä edellyttää investointeja varhaiskasvatuksen tiloihin. Helsinki korotti kymmenvuotisen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman raamia 30-70 miljoonaa/vuosi jo kuluvan vuoden talousarviossa ja ensi vuoden talousarviossa tätä raamia on edelleen korotettu 5-15 miljoonaa euroa/vuosi. Vuonna 2019 talonrakennushankkeille on osoitettu 260 miljoonaa euroa, josta korjausrakentamisen osuus on 128 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisesta 96 miljoonaa euroa on korvaavaa uudisrakentamista, eli talousarviovuonna 2019 käytetään yhteensä 224 miljoonaa euroa rakennusten korjausvelan hillitsemiseen. Myös vuosina 2020 ja 2021 korjaushankkeisiin ja korvaaviin investointeihin käytetään yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevia kouluja päiväkotiinvestointeja Lähivuosien merkittäviä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa palvelevia uudisrakentamishankkeita ovat mm: • Helsingin kielilukion korvaava uudisrakennus • Jakomäen sydän – alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuorisoja päiväkotitilat • Kruunuvuorenrannan keskuskoulu ja liikuntahalli • Keski-Pasilan peruskoulu ja päiväkoti • Pakilan allianssi (alueen koulut ja päiväkodit) Lähivuosien merkittäviä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa palvelevia korjausrakentamishankkeita ovat mm: • Aleksis Kiven peruskoulu • Botby grundskola • Maunulan ala-aste • Lauttasaaren peruskoulu • Pitäjänmäen peruskoulu • Tahvonlahden peruskoulu ja päiväkoti Teatteri Kallion ohjelmisto siirtyy Kalliolaan Kallio Kipinöi -viikolla Maimu Brushwoodin satuja kuullaan Kalliolassa 17.11. Marjo Leinonen on Kipinöi -viikon artisteja. Kuva: Juhani Styrman. Milja Airio laulaa Esa Kaartamon lauluja 23.11. ? Teatteri Kallion suositut konsertit ja luentosarjat jatkuvat Kalliolassa. Syksyn aikana alkanut toiminta uudessa tilassa lähtee täyteen käyntiin toden teolla Kallio Kipinöi -viikolla. Kallio Kipinöi -viikon avajaisia vietetään lauantaina 17.11. Kalliolan Setlementtitalossa, alkaen klo 13 talon esittelyllä. Kokoperheen tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla valomaalausta. Lokakuussa Köyhyys on suhteellista Paikallispakinaa ? Helsingissä on kaksi hienoa sisälahtea. Ne pureutuvat kapeikkojen kautta kaupungin ydinkeskustaan. Kaukaisempi Töölönlahti hyväilee nimikko kaupunginosansa rantoja ja Eläintarhanlahti kohtaa rahvaan tiiviisti rakennetun Kallion. Tuleva, täytemaalle rakennettava, hotelli kaventaa uomaa sisälahtiin. Sitä saamme kiittää tai kirota A Sinnemäkeä. Lahtien veden ilmanvaihtoa on heikennetty, sekä Töölönettä Eläintarhanlahden suihkulähteet on sammutettu. Sähköä tulee kai säästää. Humallahdesta on pumpattu vuosia tuoretta vettä Töölön veteen. Pumppaus lopetettiin ja luvattiin, että pumput saadaan elokuussa saadaan käyntiin. Ei saatu pumppuja käyntiin. Purkuputkenpäässä joutsenet, sorsat ja muut vedeneläjät odottivat. Mutta kyllä se sorsia ”potutti”, kun koski kuivana kohisi. Joutsenet kyllästyivät ja muuttivat Tanskan salmiin puhtaan veden äärelle. Kalat jäivät haukkomaan henkeään ja vähin äänin kääntyivät selälleen. Tämä suihkulähteiden kuiva kausi jatkuu myös Kansallisteatterin taustalla Kaisaniemen altaassa. Minusta tässä säästetään väärässä paikassa. Verrataanpa Suomi on lainannut ja antanut takuut Kreikalle 7-8 miljardin edestä. Kuitenkin TV utiskuvien mukaan Kreikassa suihkulähteet roiskivat koko kesän kovaa ja korkealle. Eikö meillä ole siihen varaa??? Turisti tuhahtaa; onpa kuiva ja tylsä kaupunki. Insseille klubiaskin kansia Katsoin Pitkältäsillalla seisten Hakaniemen siltaa. Vanhus, jolla seison on otettu käyttöön 1912. Se suunniteltiin ja rakennettiin jalankulkijoille, hevosliikenteelle ja raitiowaunuille. Tykistö tähtäili sitä kansalaissodassa ja itänaapuri koetteli lujuutta 40-luvulla. Silta ja perusta kesti, mutta aisojen alta jouduttiin paalut muuttamaan rautaisiksi. Ponteva vanhus seisoo edelleen tukevasti omilla anturoillaan ja liikenne sujuu. Hakaniemen silta otettiin käyttöön 1961. Suunnittelijat ja rakentajat tekivät sillan nykyliikenteelle. Sitä silta ei kestä, se romutetaan ja rakennetaan uusi. Pitkäsilta suunniteltiin ”timpurin kynällä Klubiaskin” kanteen. Nuori naapuri jotenkin toisin, siitä tuli kertakäyttö tavaraa. ON SITÄ MUUTAKIN Sillalta 300 m pohjoiseen seisoo toinen tukeva vanhus, Arenatalo. Sen luoteiskulmassa on kolmen kadun risteys. Porthaninkatu, toinen linja ja siltasaarenkatu risteävät ja muodostavat Kallion kuuskulman. Tosin ympyrätalon kulma on pyöreä ja arenatalon tornin kulma ei sekään kovin terävä ole. Ristin sen kuitenkin kuuskulmaksi. Arenatalo on syntyisin 20-luvulta ja vastapäinen virastotalo pari nousi 60-luvulla. Tässäkin nuori sortuu, 60-luvun talot puretaan ja tilalle nousee Siltasaaren portti niminen talopari. Siinäkin taas Klubiaskisuunnittelu tuotti kestävän talon. Vanha kunnon jämerä rakas Arenatalo. Missä vika? Olavi Lindholm Kallio Minofestissä yleisön hurmannut drag-artisti Maimu Brushwood palaa Kalliolaan ja pitää ”Maimun satutunnin”. Päivän artisteihin kuuluu myös uuden suomalaisen folk-laulajasukupolven persoonallisimpiin artisteihin lukeutuva Tero Pajunen. Esiintyjänä Pajunen on jäljittelemätön yhdistelmä trubaduuria, pelimannia ja äänivirtuoosia, joka värittää perinteistä folk-ilmaitivaalin talvinen luentosarja jatkaa Kalliossa. Tiistaina 20.11. klo 18 on Kiviset kankut -luento. Illassa kaupunkiopas Taina Eranto kertoo miksi Helsingissä on paljon alastomia patsaita. Torstaina 22.11. yhdistyy kiehtovalla tavalla musiikki ja luento, kun basisti Ilkka Hanski soittaa ja kertoo basson soiton saloista Soiva jazzbasso -luentokonsertissa. Perjantaina 23.11. klo 19 muistellaan puolestaan edesmennyttä muusikko ja lauluntekijä Esa Kaartamon tuotantoa Milja Airion sovituksin ja tulkinnoin. Lauantaina 24.11. tanssitaan Lempin päivän tanssit Kalliolassa. Tansseja tahdittaa Seniorilaulajamestaritar Raija Koso, yhdessä Amoros-yhteen kanssa. Viikonloppuna 24.11 ja 25.11. Kalliolassa on myös alueen taiteilijoiden Taidebasaari: Maalauksia, piirustuksia, veistoksia, taidekäsitöitä. Kalliolan Kipinöi -viikon järjestävät Kallion Kulttuuriverkosto ja Kalliolan settlementtitalo. Kalliolan Settelementtitalon osoite on Sturenkatu 11. sua muun muassa yläsävelja kurkkulaululla. Kipinöi -avajaiset kruunaa sitten Marjo Leinosen uusi yhtye Bully PubliCans. Myös Kallion kävelyfes
19 2018 – Viikot 44-45 Tripla on Vuoden työmaa 2018 ? Suomen suurin talonrakennushanke, Keski-Pasilan keskus Tripla on voittanut Vuoden työmaa 2018 -kilpailun. Voitto on arvokas, sillä valitsijaraati kuvailee tämän vuoden kilpailua kaikkien aikojen kovatasoisimmaksi. Kolmen korttelin ja maanalaisten tilojen muodostama Tripla on miljardiluokan hanke, johon toteutetaan kauppakeskus, toimistotiloja, pysäköintilaitos, asuntoja ja hotelli. Myös uuden Pasilan aseman rakentaminen on osa hanketta. Samaan aikaan Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi Pasilan katuihin ja liikennejärjestelyihin, ja rakennuttaa uuden aseman edustalle joukkoliikenneterminaalin. Liikennevirasto rakentaa läntisen lisäraiteen sujuvoittamaan junaliikennettä. Nämä ympäröivät työmaat ja vaativa rataympäristö luovat Triplan rakentamiselle omat haasteensa. Triplassa on alusta asti haluttu ottaa käyttöön edistyneet projektinhallinnan työkalut ja nykyaikaiset työskentelyja johtamistavat. Työmaan hyvä henki ja tekemisen meininki kertovat kulttuurista, jossa pystytään sitoutumaan aikatauluihin, tuottamaan innovaatioita ja jakamaan osaamista työtovereille. – Tällä hetkellä projektissa työskentelee 1 300 henkeä, joista noin 200 Kalasatamaan haetaan tapahtumia tarjouskilpailulla ? Helsingin Kalasatamaan haetaan tarjouskilpailulla tapahtumia, esityksiä ja kulttuurija taidehankkeita, jotka elävöittävät uutta asuinaluetta, lisäävät alueen viihtyisyyttä ja edistävät yhteisöllisyyttä alueella. Kalasataman rakentaminen kestää 20–30 vuotta. Kalasataman tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Tapahtumat alkukeväästä vuoden 2019 loppuun Tarjouksen jättäjän tulee olla rekisteröitynyt yhteisö, esimerkiksi taiteen ammattilaisyhteisö, taidelaitos tai asukasyhdistys. Tapahtumat voivat ajoittua alkukeväästä marraskuun 2019 loppuun. Haettavana on 40 000 euroa, jolla on tarkoitus saada Kalasatamaan useampi esitys tai tapahtuma. Ympäristötaidehanketta koordinoi kaupungin eri virastojen edustajista muodostettu ryhmä. Toiminta rahoitetaan rakennuttajilta perittävällä tontin kerrosneliömetrikohtaisella maksulla. Tarjouskilpailu järjestetään nyt viidettä kertaa. Tietoa aiemmin toteutetuista hankkeista löytyy Uutta Helsinkiä -sivuilta. Kerrostaloasuja, valmistaudu talveen ? Ennätyslämmin syksy on tähän asti päästänyt suomalaiset vähällä. Pian kuitenkin kylmenee! Talven lähestyminen kannattaa huomioida myös kotona. Erityisesti uusien kerrostalojen asukkaiden on syytä olla tarkkana: moderniin talotekniikkaan tottumaton saattaa säätää kotinsa asetukset helposti pieleen. Isännöitsijä antaa vinkit talveen varautumiseen. Isännöitsijä Pasi Oksasen mukaan uusien kerrostalojen asukkaat osaavat pääosin toimia asunnoissaan oikein. Valtaosa asukkailta tulevista kysymyksistä liittyy asunnon lämmönsäätöön ja ilmanvaihtoon. – Vastavalmistuneissa kerrostaloissa on enemmän tekniikkaa kuin vanhemmissa. Siinä voi olla ensi alkuun vähän opettelemista. Esimerkiksi viime kesän helteiden aikana moni yllättyi kuullessaan, ettei huoneistokohtaista lämmönsäätöä voi käyttää asunnon viilentämiseen, Lakean asuntokohteissa työskentelevä Oksanen kertoo. Nyrkkisääntö kerrostaloasujalle on, että kodinkoneita, rakenteita, lämmitysjärjestelmää tai ilmanvaihtoa koskevista vioista tulisi aina ilmoittaa isännöitsijälle. Esimerkiksi vetoisuuden tunteeseen ja asunnon lämpötilaan voi kuitenkin vaikuttaa helposti itse. Asutko uudessa kerrostalossa? Tarkista nämä ennen pakkasten tuloa! 1. Säädä patteria huomisen sään perusteella. Uusissa kerrostaloissa on tyypillisesti huoneistokohtaiset termostaatit, joista oman kodin lämpötilaa voi säätää suunnilleen 20–25 asteen välillä. Lämmön lisäämisen tai vähentämisen vaikutukset tuntuvat yleensä puolen päivän viiveellä. Jos aamuksi on luvassa pakkasta, käännä termostaattiin tehoja jo illalla. 2. Valmistuiko kotisi kesällä? Tarkkaile lämpötiloja! Jos kotitalosi on ihan uusi, on todennäköistä, että sen lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan kuntoon vasta ensimmäisen kunnon pakkasjakson aikana. Urakoitsija tiedottaa tasapainotuksista asukkaille. Jos asuntosi sisälämpötila laskee alle 20 asteen termostaattien säädöistä huolimatta, ota yhteyttä isännöitsijään. 3. Kerää ilmainen lämpö talteen. Uudet kerrostalot ovat tiiviitä, minkä ansiosta auringon lämpöä on helppo hyödyntää asunnon lämmittämiseen. Kerää ilmainen energia talteen: pidä aurinkoisina päivinä verhot auki valoisana aikana, ja sulje ne yöksi lämpöhukan välttämiseksi. 4. Uusia ikkunoita ei tarvitse tiivistää. Jos ikkunoista vetää, kannattaa siitä ilmoittaa isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön. Ikkunoiden viat kuuluvat urakoitsijan takuun piiriin. 5. Laske ilmanvaihdon tehoja pakkassäällä. Koneellinen ilmanvaihto säätöineen saattaa hämmentää siihen tottumatonta. Perussääntö on, että ilmanvaihdon tehoa tulisi lisätä, jos asunnossa on paljon ihmisiä tai esimerkiksi saunomisesta johtuvaa kosteutta. Tehoa kannattaa vastaavasti kääntää pienemmälle kovalla pakkasella tai asunnon ollessa tyhjillään. Jos olet säätänyt ilmanvaihdon mielestäsi oikein, mutta asuntosi tuntuu silti vetoisalta tai tunkkaiselta, ota yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Älä vaihda suodattimia itse tai tuki korvausilmareittejä esimerkiksi teipillä tai villalla. 6. Sulje parvekkeen ikkunat. Lasitetun parvekkeen valmistelu talvea varten ei vaadi paljoa! Riittää, että tarkistat, että parvekelasit ovat kiinni. Näin lumi ei pääse satamaan parvekkeelle. Jos parvekettasi ei ole lasitettu, muista tyhjätä se säännöllisesti lumesta. Raskas lumikuorma voi vaurioittaa parvekkeen rakenteita. Vinkit antoi Lakean isännöitsijä Pasi Oksanen. on toimihenkilöitä. Kaikki triplalaiset meitä johtajia myöten työskentelevät paikan päällä, Triplan omassa työmaatukikohdassa. Kuka tahansa triplalainen voi kävellä kenen tahansa luokse muutamassa minuutissa. Uskon, että tämä yhteisöllisyys yhdessä YIT:n muun osaamisen kanssa on luonut hienon perustan kehittää ja luoda uutta, mikä myös on johtanut saavuttamaamme hyvään henkeen ja onnistumisiin hankkeessa”, summaa hankejohtaja Tapio Salo YIT:ltä. Raadin valintaperusteina olivat paitsi hankkeen koko, monipuolisuus ja vaativuus, myös aikatauluohjauksen erinomaisuus, tietomallien ja muiden digitaalisten työkalujen laaja-alainen hyödyntäminen, henkilöstön urakehitykseen ja tyytyväisyyteen panostaminen, aliurakoitsijoiden tyytyväisyyden mittaaminen nettosuositusindeksillä ja työmaalta yleisesti huokuva osaamisen ilo. Triplan kestävän kehityksen tavoitteet ovat myös raadin mielestä huomattavia: kauppakeskus on lähes nollaenergiatalo ja sille on tavoitteena platinatason LEED-sertifikaatti. Kauppakeskuksen puhtaan veden käyttö on 40 % pienempi kuin tavallisissa kiinteistöissä. Raati piti myös siitä, että yli 40 % Triplan kaikista katoista on viherkattoja. Projektinhallinnan helpottamiseksi jättihanke on jaettu useaan osahankkeeseen, ja sitä hallitaan digitaalisten dokumentointija suunnittelutyökalujen avulla. Triplassa hyödynnetään tietomallinnusta lähes kaikessa tekemisessä: hankinnoissa, aikataulusuunnittelussa, aluesuunnittelussa ja logistiikassa. Tietomalliosaamisen kovasta tasosta kertoo vuonna 2017 voitettu Teklan BIM-kilpailu. Raati arvosti hankkeen toteutuksen innovaatioita, suunnittelunohjauksen Big Room -työskentelyä sekä sitä, että keskelle kaupunkia nousevan jättimäisen työmaan viestintätarpeet oli huomioitu alusta alkaen. Triplalle on nimetty oma viestintäpäällikkö ja tiedottaja. Rakennuslehti on valinnut Vuoden työmaan vuodesta 1986 lähtien. Tänä vuonna raatiin kuuluivat RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen, A-Insinöörien toimialajohtaja Juhani Karhu, Indepron toimitusjohtaja Matti Kruus, AVI:n työturvallisuustarkastaja Jukka Hietavirta ja Aalto-yliopiston rakentamistalouden tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen. Suomelle viisi mitalia savaten MM-kisoista Bulgariasta ? Suomen joukkueella oli tänäkin vuonna vahva menestys ranskalaisen nyrkkelyn eli savaten kevytkontaktiottelun (assaut) MM-kisoissa Bulgarian Plovdivissa. Mitalisaalis oli kaksi hopeaa ja kolme pronssia, joten joukkueen yhdeksästä jäsenestä peräti viisi palasi kisoista kotiin mitali kaulassaan. Erityisesti Suomen naisottelijat ovat viime vuosina menestyneet arvokisoissa hyvin, ykkösnimenään moninkertainen arvokisafinalisti Riikka Holopainen. Tänäkin vuonna Riikka raivasi tiensä finaaliin voittamalla kaikki vastustajansa, mutta finaalissa eväät eivät aivan riittäneet sarjan ykkössuosikin, Ranskan Julie Lazardin voittamiseen. Toinen hopeamitalisti oli parin viime vuoden aikana huiman kehityskaaren kokenut Jenna Ikonen, joka taisteli taidolla ja sisulla tiensä finaaliin. Tänä vuonna taidot eivät vielä riittäneet mestaruuteen asti, mutta ei vastustajakaan finaalissa ilmaiseksi mitään saanut. Pronssimitaleista ehkä lähimpänä finaalipaikkaa oli Liisa Rohleder, joka omassa puolivälierässään laittoi Ranskan Dieudonnén todella lujille. Ranskalainen kuitenkin onnistui kokemuksellaan kääntämään ottelun itselleen ja voitti lopulta sarjan maailmanmestaruuden. Kisoissa oli mukana myös kaksi jo junioriaikoina menestykseen tottunutta urheilijaa. Alle 18-vuotiaiden vuoden 2014 Euroopan mestari Chia Palkonen ja vuoden 2013 MM-kakkonen Aram Arutjunjan ovat ikäisikseen kokeneita ottelijoita, mikä näkyi myös tuloksissa: kummallakin oli näistä kisoista tuomisinaan pronssimitali. Suomen joukkue ja mitalistit Naiset F52 Tia Vesala, F56 Liisa Rohleder pronssia, F65 Riikka Holopainen hopeaa, F70 Chia Palkonen pronssia, F75 Jenna Ikonen hopeaa, F75+ Sabine Nieminen Miehet H75 Aram Arutjunjan pronssia, H80 Johannes Edgren, H85 Kalle Heinola Savate ranskalainen nyrkkeily Savate on ranskassa 1800-luvulla kehitetty kamppailu-urheilulaji, jossa yhdistyvät nyrkkeilyn käsitekniikat ja tehokkaat ja tarkat potkut. Se on ainoa alkuperäinen eurooppalainen kamppailulaji, jossa käytetään potkuja. Lajissa käytettävät kärjestä vahvistetut kengät mahdollistavat tehokkaiden potkujen kohdistamisen hyvin tarkasti haluttuun kohtaan, mikä vaikeuttaa potkujen torjumista ja korostaa liikkumisen ja sijoittumisen merkitystä ottelussa. Savatessa on kaksi ottelumuotoa, joissa kummassakin kilpaillaan kansainvälisellä tasolla: kevytkontaktiottelu assaut ja täyskontaktimuoto combat. Kevytkontaktiottelu assaut on toisaalta turvallinen ja helposti lähestyttävä tapa astua kamppailu-urheilun maailmaan, toisaalta huipputasolla se on vaativa, näyttävä ja tehokas kamppailu-urheilulaji. Tyrmääminen ja liiallinen voimankäyttö on kielletty, sen sijaan painotetaan taktista osaamista sekä lyöntien ja potkujen teknistä puhtautta. Combat-säännöissä voimankäyttöä ei ole rajattu ja käytössä ovat vain välttämättömiksi katsotut suojat: hammassuojat, nyrkkeilyhanskat ja alasuojat sekä naisilla rintasuojat. Tyrmäykset ovat sallittuja, luvunlaskut ovat käytössä kuten nyrkkeilyssä. Savate on Ranskassa kansallislajin asemassa ja suosittua muuallakin ranskankielissä maailmassa. Lisäksi lajia harrastetaan lähes kaikissa Euroopan maissa sekä monissa maissa niin Aasiassa kuin Amerikassakin. Savate on myös ehdolla näytöslajiksi vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin. Suomalaiset ovat menestyneet savatessa viime vuosina hyvin: mitaleja ja mestaruuksia on tullut viime vuosina kaikista arvokisoista niin aikuisissa kuin junioreissakin. Vuoden 2014 assaut’n MM-kisoissa Roomassa Suomi oli jopa lajin emämaan Ranskan jälkeen kisojen toiseksi menestynein joukkue yhdellä kullalla, kahdella hopealla ja kolmella pronssilla.
20 Viikot 44-45 – 2018 Kuvataide Risto Kolanen: Kaamosajan kuvataide Amerikkalainen valokuvaaja Curt Richter kuvaa sekä suomalaisia että amerikkalaisia ”julkkiksia”, tässä yhdessä kuvaamansa Frank Meacham III:n kanssa Galleria Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Kätsy, alias Jarmo Koivunen teki pohdiskelevia pilapiirroksia 1965-2017 Iltasanomiin. Kuvassa taiteilija taustanaan 2000-luvun piirroksia Galleria A2:ssa. Kuva: Janne Lappalainen. Taidemaalari ja opettaja Eila Ekman-Björkman 80-vuotisnäyttelyssään “Ilo” taustallaan teoksensa Ajatuksia. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Elisa Marin ja teoksensa Nightwatch Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Eeva Honkanen pimeän huoneen piirrosanimaatiossa Impakti (=Törmäys) Galleria Lapinlahdessa. Sitä pitää tutkia valon kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Kaija Laitinen piirroksensa Katu ja kivitalot äärellä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. ? Anne Tompuria kiinnostaa valo – ei värit. Guassilla ja pigmentillä maalatuissa teoksissa pimeys ja valo kulkevat rinta rinnan ja antavat tilaa toinen toisilleen Galleria Heinossa. Maalaustaiteella sosiaalinen tehtävä Taidemaalari Eila Ekman-Björkman on tehnyt pitkän uran Suomen taideakatemian koulun näyttelystä 1966 Leningradissa tähän päivään. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee hänen 80-vuotisnäyttelynsä, jonka teosnimet Elämänilo, Onnelliset, Uusi aika ja Elämä on kuvaavat hyvin pitkän linjan taiteilijan perusoptimistisuutta ja valtavaa energiamäärää. Maalari on pystynyt itsenäiseen taidekoulujen käynnistysja johtamistyöhön ilman tavanomaisten ammatillisten taustaorganisaatioiden tukea. Ekman-Björkmanin aloitteesta perustettiin v. 1991 Alfa Art oy, jonka toiminnanjohtajana hän on ollut alusta saakka. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu käynnistettiin hetimiten. Vuonna 1997 Alfa Art oy laajensi toimintaansa Taideoppilaitoksella kaiken ikäisille. Kirjailijat vapautuvat kuvaan Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee erikoisen taidenäyttelyn. Maalausten sijasta esillä on valokuvaaja Curt Richterin näyttelyssä PASSAGE nimekkäiden, palkittujen kirjailijoiden muotokuvia, joita hän on ottanut viimeisten 25 vuoden aikana. Mukana on sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia kirjailijoita, Margaret Atwoodista Gore Vidaliin. Työt ovat herkkiä tutkielmia, jotka paljastavat kuvatun henkilön sisimpiä tuntoja. Kuvaajalla on maaginen kyky saada mallinsa rentoutumaan kameran edessä. Suomalaisten kirjailijoiden kanssa yhteistyö lähti liikkeelle Richterin tavattua Juha Itkosen – näin syntyi ”Kaikki paikalla”, jossa ovat mukana mm. Elina Hirvonen, Tuomas Kyrö, Aulikki Oksanen, Riikka Pulkkinen ja Roman Schatz, joka myös puhui avajaisissa. Osa suomalaiskuvista on ensimmäistä kertaa esillä. Taiteilijana Richter sanoo olevansa tarinankertoja, kuten kirjailijatkin – tekstin sijaan hänen välineensä on valokuva. Mielipidepiirroksia 1965–2017 Galleria A2, Kasarmikatu 28, sijaitsee Kaartinkaupungissa muutaman askeleen päässä Kasarmitorilta. Se avattiin kesällä Janne Lappalaisen toimesta. Taiteellisen linjan vaihteeksi se esittelee hyvin populaarin taiteilijan ja aihepiirin. Pilapiirrosmestari Kätsy eli Jarmo Koivunen siirtyi kesällä 2017 eläkkeelle. Hän on tehnyt Ilta-Sanomiin liki 8 000 piirrosta. Hän piirsi, usein kolmesti viikossa, yhtäjaksoisesti 52 vuotta, mikä on Euroopan ennätys. – Piirros on kuin kaurapuuroa, johon on laitettu hunajaa. Tärkeintä on pistää ihmiset ajattelemaan eikä tarjota pelkkää viihdettä, hän sanoi lähtöhaastattelussaan Juhani Tolvaselle. Pohdiskelevissa piirroksissaan Kätsy jättää usein näkyviin neljä erilaista ajatusta aiheestaan. – Mikään ei ole niin tylsä kuin valmis ajatus. Näyttelyn otsikko ”Minä tästä vain vähän viuhahdan” on vuodelta 1967, kun huumeongelma livahtaa sisään poliitikkojen riidellessä keskioluen vapauttamisesta. Kätsymäistä. Arkielämän eskapismia Elisa Marinin maalauksien maailma rakentuu figuurien ympärille, itseään samaan aikaan kooten ja kadoten näkyvistä. Hän kuvaa puutteellisuuden ja tyytymättömyyden kohtaamista sekä arkielämän eskapismia, jota ihminen helposti tuntee joutuessaan maailman odotusten kohteeksi. Paksulla värillä reliefimäisesti maalaaminen, lasuurit ja hiilipiirros vuorottelevat kankaalla. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, Studiossa on Hanna Järvenpään ”Dancing” – installaatio, jonka idea sai alkunsa Ilmestyskirjan neljästä ratsastajasta. Teos edustaa paitsi alkuperäisiä apokalyptisia teemoja, myös kääntöpuolia: uskoa, toivoa, rakkautta ja elämää. Yleisötapaaminen on sunnuntaina 11.11. klo 14–16. Törmäyksen uhkaa piirrosinstallaatiossa Galleria Lapinlahti, Lapinlahdenpolku 8, esittelee kolmen naisen kuvataidetta. Eeva Honkasen taiteellinen työskentely pohjaa huoleen luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Viisi vuotta sitten Venäjän ylle ilmatilaan törmäsi asteroidi. – Kappaleen lähestyessä ja lopulta hajotessa siitä sinkoutui pieniä meteoriitteja myös maanpinnalle. Yksi näistä palasista tippui lähelle lapsuuden kotiani. Tapahtuneen jälkeen olen miettinyt kysymystä ”mitä jos…”? Piirrosinstallaatio tiivistyy sanaan “impakti”, joka on em. törmäys. Jospa katastrofi on jo käynnissä joka puolella maailmaa, ihmisen aikaansaamana? – Minulle impakti merkitsee laajemmin tietynlaista uhkaa ja epävarmuutta, mutta on muistutus myös läsnä olemisen tärkeydestä ja hetkessä elämisestä. 20 metriä leveän ja gallerian kattoon asti kurottuvaa tussipiirrosta on pimennetyssä tilassa tutkittava valon avulla. Piirroksia kotiseuturakkaudesta Papu-galleria, Mariankatu 24, esittelee Kaija Laitisen piirroksia kotiseutunsa, 60-luvun lähiön näkymistä. Piirrokset ovat mustavalkoisia, musteella ja metallisella piirustusterällä tehtyjä. Aiheena on kotipaikkarakkaus tai asuinpaikkaan tottuminen. Perinteisenä maisemapiirrosaiheena kotilähiö on antoisa. Hän on piirrosten lomaan sijoittanut lappusia, otteita työpäiväkirjasta, joissa on ajatuksia piirtämisestä tai teosaiheista. Laitinen opiskeli Kuvataideakatemiassa 1995-2000. Tavallisesta arjesta saa paljon irti, kun sitä tarkastelee piirtämällä. Hän tarkastelee kadulla liikkuvaa väkeä, jotka edustavat ihmisen eri elämänvaiheita lapsuudesta vanhuuteen. – Toivon, että katsojalle välittyisi se, että tunnen mielenkiintoa ja lämpöä kaupunginosani ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Taidetta Säkkijärven polkan sotatarinasta Bita Razavi on kolmen kulttuurin kuvataitelija. Hän on syntynyt Teheranissa ja työskentelee Helsingin ja Metsakivin välillä Virossa. Myymälä2, Uudenmaankatu 23F, esittelee taiteilijan ”Sama laulu, uudet kappaleet” –näyttelyä. Taustalla on yhteinen tarina jatkosodan alusta, jolloin Neuvostoliitto sijoitti maamiinoja, jotka reagoivat kolmisointusignaaliin tietyllä radiotaajuudella. Suomi torjui äänisodankäyntiä Säkkijärven polkalla. ”Same Song, New Songlines” käsittelee tämän laulun legendaa sekä verkkokeskusteluja siitä, mitä ne paljastavat isänmaallisuuden ja muukalaisvihan suhteesta ja miten ne muuttuvat virtuaalisiksi sotavyöhykkeiksi. Hanke perustuu Société Anonyme Ahlqvistin radio-propagandan ja ääniefekti-sodankäynnin tutkimukseen Pohjoismaissa ja Baltiassa 2011-12. Veistoksia raakakiven ehdoilla Kuvanveistäjä Antero Koskinen valmistui alun perin rakennusmestariksi 1970-luvulla, mutta kävi Helsingin Taiteilijaseuran kuvanveistokursseilla 1992-95 ja jatkoi plastisen sommittelun opiskelua Avoimessa Taideteollisessa Korkeakoulussa. Hän antautui kokonaan taiteeseen ja on järjestänyt Galleria Brondalla, Annankatu 16, lukuisia yksityisnäyttelyjä. Tunnetuin julkisista teoksista on näyttelijä-ohjaaja Åke Lindmanin hautamuistomerkki Hietaniemen taiteilijakummulla. Koskinen työstää teoksensa raakakiven ehdoilla. Kun muoto on löytynyt, kiven pinta voi olla kiiltävä tai matta, sileä tai karhea ja värillisissä kivissä, kuten marmorissa, hienosti esille otetut värikerrostumat antavat jännittävän lisän teoksiin. Hän saa kivet elämään ja paljastamaan salaisuutensa. Taiteilijan käsissä raskas ja kova kivi taipuu ja saa uutta ilmaisuvoimaa ja liikettä. Teksti: Risto Kolanen
21 2018 – Viikot 44-45 Longinojan luontopolku avautui Opastettu kävely Longinojalla keskiviikkona 31. lokakuuta klo 18. Kävelyille on vapaa pääsy. Lähtöpaikka on Haaga-Helian pysäköintipaikka, Latokartanontie 12. ? Longinojasta on tullut merkittävä taimenpuro Helsingin kaupungin tuella ja puroaktiivien uhrautuvalla talkootyöllä. Purolla ei saa kalastaa mutta vaelluskalojen bongauspaikkana se on verraton retkikohde. Talkootyönä on tehty myös puron varteen perjantaina 26. lokakuuta avattu Helsingin ensimmäinen taimenista kertova luontopolku. Longinoja on osa Helsingin monipuolista puroverkostoa, Vantaanjoen ensimmäinen sivuhaara. Se kiemurtelee Koillis-Helsingissä Tapanilasta Malmille ja laskee Savelan kautta Vantaanjokeen. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura Skes ry on kunnostanut Longinojaa puroaktiivi Juha Salosen johdolla jo 17 vuotta. Talkookunnostuksilla on saatu turvattua Suomenlahden uhanalaisen taimenen luontainen lisääntyminen Helsingissä, huipputuloksin. Puron varteen avataan Helsingin ensimmäinen taimenista kertova luontopolku, joka on tehty puroaktiivien ja kaupungin yhteistyönä. Malmilta Savelaan ulottuvalla kahden kilometrin mittaisella luontopolulla on pääopastaulut molemmissa päissä sekä 14 kohdetaulua. Keväällä 2019 Vantaanjoen päähän rakennetaan vielä eväidensyöntipaikka. Luontopolku kertoo mielenkiintoisella tavalla uhanalaisesta taimenesta sekä kaupunkipuron luonnosta ja sen suojelusta. Polun tekstisisältö on saatu puroaktiiveilta ja sen on jalostanut luontopolun muotoon Graafinen maanpiiri Oy, kuvittajana Seppo Leinonen ja tekstin jalostajana Auli Kilpeläinen. Longinoja-aktiivien ahkeran tiedotustoiminnan ansiosta puro onkin jo aikamoinen hittiretkikohde juuri nyt kun vaelluskaloilla on kutuaika. Kutu ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen ja kestää yleensä muutaman viikon. Hämärinä iltoina joenvarsi pilkuttuu taskulappujen valokeiloista, kun taimenia bongaillaan. Kalat voivat olla pituudeltaan jopa 90 senttisiä ja niitä voi nähdä runsaasti. Taimenia voi nähdä myös päiväsaikaan, mutta iltahämärissä ne ovat aktiivisimmillaan. Uhanalaisten taimenten kalastaminen on kielletty. Koska jotkut uhmaavat kieltoa helpon saaliin toivossa, turvaavat puroaktiivit taimenten kutupuuhat valvomalla puron varrella kudun aikana. Helsinki jäseneksi johtavien kulttuurikaupunkien verkostoon ? Helsingin kaupunki liittyy World Cities Culture Forum -verkostoon, joka on Lontoon aloitteesta perustettu maailman johtavien kulttuurikaupunkien verkosto. Jäsenyys kaupunkien kulttuurifoorumissa tukee Helsingin brändiä kansainvälisenä kulttuurikaupunkina ja vahvistaa verkostoja kulttuurimyönteisiin suurkaupunkeihin. Jäsenenä Helsinki saa ensi kertaa luotettavaa vertailutietoa taiteen ja kulttuurin tilasta suhteessa muihin maailman kaupunkeihin. World Cities Culture Forum tuottaa vuosittain tutkimusraportin, joka vertailee jäsenkaupunkeja 70 erilaisella kulttuurin indikaattorilla.Verkoston kautta Helsinki voi markkinoida omaa taiteen ja kulttuurin osaamistaan sekä löytää uusia ratkaisuja taiteen ja kulttuurin tukemiseen. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 30 kaupunkia eri puolilta maailmaa. Pohjoismaista jäseninä ovat Tukholma ja Oslo. Aloite Helsingin liittymisestä verkostoon on tullut Lontoon pormestarilta Sadiq Khanilta. Kaupunginhallitus myönsi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan käytettäväksi 17 500 euroa verkoston ensimmäisen vuoden jäsenmaksua varten. Jatkossa jäsenmaksu on 8 500 euroa vuodessa ja se kattaa muun muassa pääsyn verkoston tietokantoihin. Kolmas Itämeritoimenpideohjelma K o k o u k s e s s a a n 22.10.2018 kaupunginhallitus hyväksyi myös Helsingin ja Turun kaupunkien kolmannen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman Helsingin kaupungin osalta vuosiksi 2019–2023. Helsinki ja Turku julkaisivat ensimmäisen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelmansa vuonna 2007. Samalla kaupungit käynnistivät Itämerihaaste-verkostoaloitteen. Verkostoon on liittynyt 270 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. Carita Orlando, Nina Rasola, Jyrki Mäkynen, Antti Rantalainen ja Petri Salminen valittiin Suomen Yrittäjien puheenjohtajistoon. Kuva: Vesa-Matti Väärä Suomen Yrittäjien johdossa jatkaa Jyrki Mäkynen ? Jyrki Mäkynen jatkaa Suomen Yrittäjien puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Petri Salminen, Nina Rasola, Antti Rantalainen ja Carita Orlando. Suomen Yrittäjien liittokokous valitsi järjestön johdon kokouksessaan Turussa perjantaina 19.loakuuta. Seinäjokelainen Jyrki Mäkynen aloittaa kolmannen kaksivuotiskautensa Suomen Yrittäjien johdossa. Hänet valittiin puheenjohtajaksi Tampereen liittokokouksessa lokakuussa 2014. Mäkysellä ei ollut vastaehdokasta. Mäkysen vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab kehittää, suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää työympäristöjä. Toimipisteet ovat Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä. Varapuheenjohtajavaalissa Petri Salminen Keski-Suomesta sai 1628 ääntä, Nina Rasola Etelä-Savosta 1488 ääntä, Antti Rantalainen Taloushallintoliitosta 1364 ääntä ja Carita Orlando Pääkaupunkiseudulta 1331 ääntä. Petri Salmisen yritys Salminen & Tikka Oy keskittyy myynnin ja johtamisen kehittämiseen. Sen kotipaikka on Jyväskylä. Nina Rasola edustaa kolmatta polvea ammattimaisessa liikennöinnissä Mikkelissä ja johtaa perheyritystä RL-Huolinta Oy:tä, josta on kasvanut konserni. Hyvinkääläinen Antti Rantalainen aloitti yrittäjätoiminnan kaksin yhdessä puolisonsa Anne Rantalaisen kanssa vuonna 1981 ammatinharjoittajina. Tilipalvelu Rantalainen Oy on kasvanut yhdeksi toimialan suurimmaksi Suomessa. Carita Orlandon yritys Orlando Consulting Oy toimii Vantaalla. Hän toimi yli kymmenen vuotta tilitoimistoyrittäjänä. Vaalissa olivat mukana myös Jaakko Männistö Varsinais-Suomesta ja Minna Nissilä Hämeestä. Suomen Yrittäjien puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana voi toimia korkeintaan kolme kaksivuotiskautta. Liittokokous valitsi järjestölle myös uuden hallituksen. Suomen Yrittäjien liittokokous on järjestön ylin päättävä elin. Se on koolla kerran vuodessa lokakuussa, Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä. Tänä vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät kokoaa Turkuun 1600 osallistujaa. Helsingin kaupungin arboristi leikkaa katupuiden oksia. Kuva Lauri Asanti. Nyt on hyvä aika tonttikasvillisuuden leikkaamiseen ? Puut ja pensaat kuuluvat kaupunkikuvaan, ne tuottavat silmäniloa, vaimentavat melua ja sitovat pölyä. Mutta väärään paikkaan istutetut, liian korkeiksi tai liian leveiksi kasvamaan päässeet istutukset voivat aiheuttaa vaaraa liikenteelle ja haitata kadun kunnossapitoa. Helsingin kaupunki saa säännöllisesti yhteydenottoja liikkumista ja liikennettä haittaavasta kasvillisuudesta. Pensasaidat peittävät näkyvyyttä risteyksissä ja portin pielissä, eivätkä kadun ylläpidossa käytettävät koneet pysty hoitamaan koko väylää. Kulkuväylille ulottuvat oksat voivat myös olla vaarallisia jalankulkijoille, pyöräilijöille tai näkövammaisille, ja ne voivat vahingoittaa ajoneuvoja. Kaupunki haluaa näin talven kynnyksellä muistuttaa, että tonteilla kasvavien puiden ja pensaiden hoitoja kunnossapitovastuu on aina kiinteistön haltijalla tai tontinomistajalla. Pihalla ja tontilla kasvavia puita ja pensaita ei saa päästää rönsyilemään tontin ulkopuolelle, vaan ne pitää leikata ajoissa. Puut ja pensaat eivät saa peittää liikennemerkkejä tai kadunnimikilpiä. Lehdetön aika on hyvä hetki puiden ja pensaiden harvennukseen ja leikkaamiseen, koska tällöin ravinteet säilyvät juurissa ja keväällä uudet oksat kasvavat nopeasti. Mikäli kiinteistönhaltija tai tontinomistaja ei ole huolehtinut kasvillisuuden karsimisesta, voi kaupunki huomauttaa kiinteistöä kadulle ulottuvasta kasvillisuudesta. Ellei kiinteistö huomautuksen jälkeenkään karsi kasvillisuutta riittävästi, huolehtii kaupunki työn tekemisestä ja lähettää laskun työstä kiinteistölle.
22 Viikot 44-45 – 2018 OmaStadi-työpajat aloittavat Helsingin osallistuvan budjetoinnin Maatalouskonemessuilla hurjasti koneuutuuksia ja koeajoalue Koeajotraktori John Deere 6155R. ? Ensimmäistä kertaa Helsingissä järjestettävät MaatalousKonemessut esittelee maatalouskoneuutuudet ja maatalouden tuotantopanokset. Tapahtumaan osallistuu yli 250 yritystä. Konekeskon ilmoittauduttua messuille, kaikki suuret konekauppiaat ovat mukana tapahtumassa. Suurimmassa alan sisänäyttelyssä voi tutustua uusiin maatalouskoneisiin ja ulkona koeajoalueella voi ottaa tuntumaa uusiin traktoreihin. MaatalousKonemessut järjestetään 15. – 17.11.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. – Täällä ne koneet on, toteaa konseptikehittäjä Leo Potkonen Messukeskuksesta. MaatalousKonemessujen järjestäjäkumppaneita ovat AGCO Suomi, Agritek, Hankkija, Konekesko, Lantmännen Agro, NHK-keskus ja Turun Konekeskus. Konekesko ilmoittautui tapahtuman kumppaniksi tällä viikolla ja toi mukanaan Claasin tuoteperheen ja muut yrityksen edustamat koneet. – Uutuustuotteet on jo nyt julkaistu tapahtuman verkkosivuilla. Lista päivittyy vielä juuri ilmoittautuneen Konekeskon tuotteilla. Julkaisimme tuotteet jo nyt, jotta kävijät ehtivät jo ennen tapahtumaa tutustumaan niihin ja tietävät jo tullessaan tapahtuman laajuuden, kertoo Potkonen. Tuotteet on jaoteltu tuoteryhmittäin. Messuilla esiteltävistä uutuustuotteista valitaan Messujen uutuudet, jotka saavat kultatai hopeamitalin. Median edustajista koostuva raati jakaa myös kunniamainintoja. Palkitut tuotteet julkaistaan 7.11. ja ne on merkitty myös tapahtumassa. Kaikki uutuustuotekilpailuun osallistuneet tunnistaa uutuustuote-tarrasta. Suomen Messusäätiön rahoittama 5000 euron Agri-INNO-palkinto jaetaan messujen avajaisissa. Koeajot viidellä radalla Messuilla voi koeajaa uusia traktoreita yhteensä viidellä radalla. Koeajajat rekisteröityvät koeajajiksi tapahtuman verkkosivuilla tai tapahtuman aikana osastoilla. Koeajoon tulevat ainakin seuraavat traktorit: Valtra T144A, Valtra N174D SmartTouch, New Holland T6.175 Dynamic Command, New Holland T7.260 Auto Command, Case IH Maxxum 135 MC ActiveDrive, Case IH Puma 165 CVX, Massey Ferguson 5713 S Dyna-6, John Deere 6130R, John Deere 6155R ja John Deere 6250R. Automaattiohjauslaitteille on varattu oma koeajoalueensa. Näiden koeajoon ei tarvitse rekisteröityä. Tällä alueella ovat koeajossa: Valtra T214V, Massey Ferguson 7726 S Dyna-VT, John Deere 6195R Ultimate ja Case IH Puma 220 CVX. Helsingin MaatalousKonemessut järjestetään ensimmäistä kertaa torstaista lauantaihin 15.–17.11.2018. Tapahtuma on avoinna 15.11. klo 9-19 ja 16. – 17.11. klo 9-17 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on suurin alan sisänäyttely. Tapahtuman järjestää Messukeskus. MaatalousKonemessujen järjestäjäkumppaneita ovat AGCO Suomi, Agritek, Hankkija, Konekesko, Lantmännen Agro, NHK-keskus ja Turun Konekeskus. ? Helsingin osallistuva budjetointi alkoi OmaStadi-työpajoilla ja OmaStadi juhlalla 25.10. kulttuuriareena Gloriassa. Kaikki halukkaat pääsevät ideoimaan, miten osallistuvan budjetoinnin 4,4 miljoonaa euroa käytetään. Avoimia työpajoja järjestetään monissa kaupunginosissa loka-marraskuun ajan. Yhteensä parinkymmenen työpajan tiedot on julkaistu OmaStadi.hel. fi-verkkopalvelussa, jossa ehdotuksia voi jättää myös suoraan marraskuun 15. päivästä alkaen. Ideoista laaditaan kaupunkilaisten kanssa yhdessä suunnitelmia, joista äänestetään ensi keväänä. Helsingin kaupunki lisää mahdollisuuksia suoraan demokratiaan avaamalla kaupungin budjetista 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten päätettäväksi – joka vuosi. Helsinki on ensimmäinen suomalainen kunta, joka ottaa osallistuvan budjetoinnin käyttöön näin isossa mittakaavassa. Ideoita voivat jättää kaikki iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Äänestämään pääsevät äänestysvuonna 12 täyttävät. Rahasumma on jaettu asukasmäärän mukaan seitsemän suurpiirin kesken. Kullakin suuripiirillä on oma stadiluotsi, joka vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. Heitä tapaat sekä alueesi työpajassa että alueesi kirjastossa, missä stadiluotsit päivystävät. Ajat löytyvät osoitteesta hel.fi/ stadiluotsit. Asukasaktiivi ja Helsingin kaupunginosayhdistysten kattojärjestö Helkan toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka pitää osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa Helsingiltä historiallisen hienona askeleena osallisuuden ja lähidemokratian kehittämisessä. – Uskon, että kun kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus päästä päättämään yhteensä n. 4,4 miljoonasta, saadaan mukaan suuri joukko sellaisiakin, joita oman alueen tai kaupungin kehittäminen ei ole aiemmin juurikaan kiinnostanut, Tulikukka sanoo. Mikä tekisi kaupungista toimivamman? Entä miten kaupunginosastani tulisi viihtyisämpi tai turvallisempi. Tarvittaisiinko alueelle uudenlainen kuntoilupaikka tai parempia ajanviettopaikkoja nuorille? Vai pitäisikö palkata vuodeksi työntekijä viemään taidetta vanhusten palvelutaloihin? Näihin kysymyksiin etsitään kiivaasti vastauksia marraskuussa. – Kaupunkilaiset ovat erittäin luovia, kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Tärkeä ja kriittinen kohta prosessissa on ideoiden yhteiskehittely. Olen itsekin jo päässyt kokeilemaan tämän avuksi tuotettua Osallistuvan budjetoinnin peliä. Se vaikutti toimivalta välineeltä yhteisen näkemyksen löytämiseen ja ideoiden yhteiskehittämiseen, sanoo Pirjo Tulikukka. Kansainvälisten risteilijöiden määrässä uusi ennätys ? Helsingissä vieraili tänä kesänä lähes 520 000 risteilymatkailijaa. Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset laskivat kesäkuukausina noin prosentin edelliskesään verrattuna. Kansainvälisten risteilyalusten osalta rikottiin kuluneena kesänä jälleen ennätyksiä. Helsingissä kävi kauden aikana yhteensä 285 kansainvälistä risteilyalusta, jotka toivat kaupunkiin lähes 520 000 matkailijaa. Noin puolet kaikista risteilymatkailijoista saapuivat Saksasta (25 %) ja Yhdysvalloista (24 %). Vuonna 2017 Helsingissä kävi yhteensä 266 alusta ja 478 000 matkailijaa. Helsingin matkailukesä oli myös muilta osin vilkas, vaikka ihan edelliskesän huippulukemiin ei päästy. Kesä-elokuussa sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset laskivat 1,3 prosenttia edelliskesään verrattuna. – Ottaen huomioon vuoden 2017 poikkeuksellisen korkeat kasvuprosentit, pienestä notkahduksesta huolimatta voidaan puhua ennätysluvuista. Esimerkiksi vuoteen 2016 verrattuna kasvua on yli kymmenen prosenttia, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Helsingin matkailun vahvuus on monipuolinen maajakauma. Vaikka tyypillisten kasvavien lähtömaiden, kuten Kiinan ja Japanin yöpymismäärät ovat laskeneet, tilalle on tullut uusia nousijoita kuten Australia ja USA. – Matkailun kasvu on Helsingissä terveellä pohjalla muun muassa monipuolisen maajakauman vuoksi. Kaupunki haluaa matkailijamäärien kasvaessa pitää huolen siitä, että se tapahtuu kestävästi ja kaupunkilaisten ehdoilla. On tärkeää, että Helsinki onnistuu houkuttelemaan sellaisia matkailijoita, jotka ovat todella kiinnostuneita kaupungista ja haluavat mahdollisesti vierailla täällä uudestaankin,” Aalto jatkaa. Kesä on pitänyt matkailuneuvonnan henkilökunnan kiireisenä Helsingin matkailuneuvonta palveli kuluneen sesongin aikana yhteensä yli 400 000 matkailijaa. Toimipisteiden lisäksi matkailuneuvonnan kesätyöntekijät, Helsinki Helpit, opastivat matkailijoita kantakaupungin alueella, suurtapahtumissa sekä risteilysatamissa. Helpit aloittivat kautensa tänä vuonna jo toukokuusta ja jatkoivat aina syyskuun puoliväliin saakka. He palvelivat 11 kielellä yli 213 000 matkailijaa, joista kotimaisia oli noin 7 prosenttia. – Matkailijat ovat kiinnostuneet kesäisessä Helsingissä luonnonläheisyydestä, merellisyydestä ja ravintoloista. Helpit jalkautuivat kaupungille jo toukokuussa, mikä osoittautui hyväksi, sillä risteilykausi käynnistyy silloin ja kaupungilla liikkuu paljon matkailijoita, kertoo matkailuneuvonnan esimies Mari Somero. Parin viime vuoden ajan Helsingin matkailuneuvonnassa on toteutettu palvelukonseptin kehitystyötä, jonka seurauksena viime keväänä lanseerattiin uudet toimipisteet. Rautatieaseman uuden toimipisteen lisäksi matkailuneuvontaa oli kesäkaudella saatavilla lentoasemalla, Stockmannilla sekä Infokontissa Havis Amandan patsaan vieressä. – Kesäsesongin aikana rautatieaseman pisteellä palveltiin lähes 70 000 matkailijaa. Toimipisteen ovat kokeneet hyväksi erityisesti lentoteitse ja raiteita pitkin Helsinkiin saapuvat matkailijat sekä rautatieaseman toimijat. Neuvonnan palvelukonseptin kehittäminen jatkuu edelleen, ja seuraavaksi paneudumme asiakaskokemuksen mittaamiseen sekä asiakasymmärryksen kasvattamiseen, Somero jatkaa. Kaupunki kehittää matkailua tulevina vuosina kesäkuussa valmistuneen Matkailun tiekartan pohjalta. Kesän aikana on lisäksi kerätty konkreettisia kehitysideoita alan toimijoilta ja kaupunkilaisilta. Saatujen ehdotusten pohjalta kaupungin peruspalveluita matkailijoille kehitetään entistä toimivammaksi. Helsinki palkittiin syyskuun lopulla Euroopan komission uudessa European Capital of Smart Tourism 2019 -kilpailussa. Kilpailussa arvioitiin muun muassa saavutettavuutta, matkailun kestävää kehitystä, kulttuuriperintöä, digitalisaation hyödyntämistä ja matkailutarjonnan innovatiivisuutta. – Kesällä valmistunut matkailun tiekartta antaa suuntaviivat matkailun kehittämiselle seuraaviksi vuosiksi. Käymme lisäksi jatkuvaa keskustelua elinkeinon ja kaupunkilaisten kanssa, jotta toimenpiteet suuntautuvat oikeisiin asioihin. Smart Tourism Capital -kilpailun voitto oli kaupungille mahtava juttu ja kertoo siitä, että olemme oikealla tiellä. Töitä on vielä kuitenkin paljon tehtävänä. Mm. matkailun kestävyys on asia, johon kaupungin tulee panostaa voimakkaasti tulevina vuosina yhteistyössä matkailuyritysten kanssa,” kertoo Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Jukka Punamäki.
23 2018 – Viikot 44-45 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Terveys Työsuorituksia Leipomot Pesulapalvelut MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Sisustusmaalaukset, lattiat ja kylpyhuoneet KT-vähennys. Lohjan Värisuora p. 046-5638233 KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! LA 3.11 ALKAEN HÄRÄSSÄ LUVASSA JÄLLEEN STAND UP:IA! Suomen parhaimmat ja nimekkäimmät koomikot takaavat teille kuuman ja unohtumattoman illan! TERVETULOA YSTÄVIEN JA LÄHEISTEN KANSSA VIETTÄMÄÄN HULVATONTA ILTAA! Ravintola Musta Härkä AVOINNA MA-SU 09-04.30. Mäkelänkatu 52 LA 3.11 KLO 18-20. Puh. 0451770950 info@mustaharka.fi @ravintolamustaharka MA LA TARJOLLA LOUNASBUFFET. MA-PE 10.30-22, LA 11-22, SU 13-22. Mäkelänkatu 52 Puh. 0405324049 info@rasoi.fi @ravintolarasoi
24 Viikot 44-45 – 2018 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 ASUNTOUNELMIA? Ota yhteys, niin teemme niistä totta. Arvioimme asuntosi maksutta ja sitoumuksetta. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 KATJA VILHOMAA Asuntomyyjä 040 680 7719