• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 18 Viikot 40-41 2017 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 jari.nieminen@isannointiverkko. RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi 68 m² VARMISTA PARAS HINTA ASUNNOLLESI – LAITA ASUNTOSI MYYNTIIN AMMATTILAISELLE. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Kiinteistönvälityksen parhaat palveluksessasi. KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija LLB puh. 020 780 3706 gsm 040 631 8231 KALLIO, KT, 1 h, alk, k, kh 41 m² Kauniisti uusittu koti hissitalon kuudennessa kerroksessa; valoisa ja valmis! Omaksi tai kaupunkikodiksi hyvät yhteydet. Vapaa! E=F. Mh. 278.356,58 €. Vh. 279.000 €. Kolmas linja 32. 7173027 KALLIO, KT, 1 h, alk, k, kh 40,20 m² Funkkaava citykoti Helsingin Helmessä huippuyhteyksin.Rv. 1937. Velaton yhtiö, kivitalo omalla tontilla. 5 krs, hissi. Vuokrattu/ 500 €/kk.Vuokralainen irtisanottu, vapautuminen 6 kk. E=D 2007. Mh. 218.000 €. Pengerkatu 29. 7175815 TOUKOLA, OKT 1.krs; k, oh, et, kuisti (50 m 2 ),2.krs: 3 mh, kh (50 m 2 ),kellari, piharak: s, tkh, suihkuh, wc, kk, parvi (40 m 2 ). Kok.pa 140 m². Remontoidun talon ja 1994 rak. piharakennuksen kokonaisuus. Päärakennus saneerattu rakennusajan henkeä noudattaen. Kaukolämpö. Tilava piha; lämmin piharakennus jossa takkahuone, kk, sauna, kylpyhuone ja parvikerros. Tontti 770 m². Ei lain ed. e-tod. Mh. 719.000 €. Sovi näyttöaika! Sumatrantie 11. 7102803 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KED Kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 VALLILA, KT, 3 h, k, s,p 83,5 m² Uutta vastaava vapaa kolmio Puu-Vallilan kupeessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lasitettu tilava parveke on kuin yksi lisähuone ja oma sauna tuo arkeen pientä luksusta. Parvekeelta näkymät rauhalliselle sisäpihalle tunnelmallisiin puutaloihin. E=F. Mh. 184.436,16 €. Vh. 425.000 €. Teollisuuskatu 3. 7118151 Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion – tarjoa omaasi –
• 2 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Varatkaa pikkujoulut ajoissa! Tietoa, Taitoa, Elämyksiä, Estetiikkaa – löydä oma kurssisi! kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, p. 010 279 5080 Eksoottisia viherkasveja tarjouksessa! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Esim. kannukukka 10€ Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Ohjaus Jalmari Jalonen Esitykset: ke 4.10. to 5.10. la 7.10. to 12.10. pe 13.10. su 15.10. Huom. klo 15 ke 18.10. pe 20.10. la 21.10. ke 25.10. la 28.10. su 29.10. Huom. klo 15 ke 1.11. to 2.11. la 4.11. Liput: 15/12 € Leea Klemola
• Kuvassa hallituksen jäsen Otto Heinonen, isännöitsijä Mika Balk ja puheenjohtaja Suvi Kiesiläinen. 48. vuosikerta – nro 18 Viikot 40-41 Tänään Suomen paras taloyhtiö on Kallion Agricolankulma Kotitalo-lehti ja Isännöintiliitto julkistivat vuoden 2017 parhaan taloyhtiön Helsingin Messukeskuksen kiinteistömessuilla Viiden finalistin joukosta kilpailun voitti Kalliossa sijaitseva As Oy Agricolankulma. ? Voiton perusteluina kerrotaan seuraavaa: ”Taloyhtiö on ottanut innovatiivisella otteella käyttöön erilaisia ratkaisuja asumisen kehittämiseen. Yhtiön kunnosta on pidetty huolta, ja asukkaat on otettu mukaan remonttien suunnitteluun. Yhteistyö isännöinnin ja hallituksen välillä sujuu erinomaisesti.” Viestintä rakentaa hyvää tunnelmaa – Voitto ei ole yksin hallituksen ansiota, vaan olemme yhdessä asukkaiden ja isännöitsijän kanssa rakentaneet pitkäjänteisesti taloyhtiöstämme erinomaista asumispaikkaa. Hauskaa, että sillä lohkesi Suomen parhaan taloyhtiön titteli. Keskeistä on tehokas viestintä asukkaiden ja taloyhtiön välillä, sanoo hallituksen puheenjohtaja Suvi Kiesiläinen. – Olemme systemaattisesti rakentaneet hallituksen kanssa luottamuksen ilmapiiriä. Sen seurauksena meistä on tullut ryhmä ihmisiä, jotka haluavat tuottaa selkeää kiinteistöjohtamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osakkaita ja asukkaita tiedotetaan riittävästi ja kiinteistön arvon säilymisestä huolehditaan, kertoo isännöitsijä Mika Balk isännöintitoimisto Westerstråhle & Co:sta. Vahva oma identiteetti Kotitalo-lehti kuvaili finalistijutussaan Agricolankulmaa seuraavasti: ”Taloyhtiöllä on vahva oma identiteetti, jota asukkaat arvostavat. Vuonna 2015 taloyhtiölle suunniteltiin graafinen ilme, johon kuuluu oma logo. Myös ilmoitustaulun estetiikkaan on panostettu. Agricolankulmalla on jopa hashtag eli aihetunniste – #agricolankulma – jolla taloyhtiö esiintyy sosiaalisessa mediassa.” Kunniamaininnan lisäksi taloyhtiö saa palkintona 1 000 euroa. – Tarkkaa käyttökohdetta palkintorahoille ei vielä ole, mutta olemme hallituksessa suunnitelleet sen käytettäväksi siten, että jokainen asukas pääsisi palkinnosta nauttimaan. Seuraavissa taloyhtiön juhlissa voisi esiintyä kokonainen bändi tai tarjoilut olla entistäkin runsaammat, maalailee Kiesiläinen. As Oy Agricolankulma Asunto Oy Agricolankulma, Helsinki Kerrostalo, 98 asuntoa ja 4 liiketilaa Rakennusvuosi 1936 Isännöitsijä: Mika Balk, Westerstråhle & Co Hallituksen jäsenet: Suvi Kiesiläinen (pj.), Anne Adams, Aki Ylinen, Otto Heinonen, Anna-Maria Hiltunen Korkeasaaren eläintarhan toiminta säätiölle ? Kaupunginvaltuusto päätti, että Korkeasaaren eläintarhan toiminta siirretään säätiön hoidettavaksi tammikuun alusta alkaen. Säätiömalliin siirtyminen ei muuta eläintarhan toiminnan periaatteita ja tavoitteita. Säätiömalli mahdollistaa eläintarhalle kuitenkin nykyistä itsenäisemmän aseman ja tämä sopii hyvin Korkeasaaren toiminnan luonteeseen eläinsuojeluja virkistyskohteena. Säätiön tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Kallio Kipinöi ohjelmat 17.10. mennessä ? Kallio Kipinöi 2017 järjestetään marraskuussa 17.11. 26.11. Tapahtumatietojen deadline on 17.10. Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Ilmoita tapahtumasi osaksi yhteen Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri tapahtumista. Tiedot voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen kipinoiohjelmat@gmail.com tai tapahtuman pääjärjestäjän Kallion Kulttuuriverkoston www-sivuilta, kohdasta ilmoita tapahtuma. Tämän syksyn jo ilmoitettua ohjelmatarjontaa ovat muun muassa Gösta Sundqvist ja Badding -illat. Saunakulttuuriin perehdytään Kamiter Arsin valokuvanäyttelyssä ja samalla esitellään uutta Kaupunkisaunoja -kirjaa. Viikon erikoisuuksia tulee olemaan suositun Stadin kadonneet -yhteen keulahahmon Anna E. Karvosen esiintyminen Teatteri Kalliossa. Stadilaiseen kansanmusiikkiin perehtynyt Karvonen tekee uuden aluevaltauksen, hän esitelmöi helsinkiläisestä kansanmusiikista kertoen ja laulaen perjantaina 17.11. Teatteri Kalliossa. Kipinöi -avajaiset ovat lauantaina 18.11. Kalliolan uudessa kulttuuritilassa Setlementin Garagessa Sturenkadulla. Radanvarren Pohjoisbaana pyöräreittien uusin tulokas ? – Pyöräily on lyhyillä matkoilla kaupungissa selvästi nopein tapa päästä paikasta toiseen. Se on myös terveellistä arkiliikuntaa. Helsinki työskentelee johdonmukaisesti pyöräilyn edistämiseksi. Baanaverkon osana Pasilan ja Käpylän välinen Pohjoisbaana parantaa monien pyöräilijöiden arkisia matkoja. Pohjoisbaanan valmistuminen on yksi vuoden tärkeimmistä pyöräilytapahtumista, onnea Pohjoisbaana! kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Pohjoisbaanan pääasialliset käyttäjät ovat pitkän matkan pyöräilijät ja alueen asukkaat, ja juuri näille käyttäjille järjestämme pyöräilyn syyskauden avajaiset. Luvassa on Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry:n kanssa yhteistyössä järjestetty kaikille avoin pyöräkulkue, baanan avaaminen virallisella nauhanleikkuulla, puheita ja yhteistyökumppaneiden esittelypisteitä. Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii viettämään kanssamme mukavaa iltaa, tervetuloa, toivottaa Niklas Aalto-Setälä, pyöräilykoordinaattori Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. 130 kilometriä baanoja Helsinkiin rakennetaan pyöräliikenteen runkoväylien, baanojen verkkoa. Kun baanaverkko on valmis, Helsingissä on 130 kilometriä pikapyöräväyliä, jotka yhdistävät suurimmat asuinja työpaikka-alueet. Jotta pyöräily olisi sujuvaa, baanat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi ja tasaisiksi. Sujuvuutta edistetään myös pysähdysten minimoinnilla, laadukkailla alikuluilla ja silloilla sekä toimivilla risteysjärjestelyillä. Baanojen valaistukseen ja talvihoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjoisbaanan suunnittelu alkoi huhtikuussa 2015 ja rakentaminen elokuussa 2016. Rakentaminen oli vaativaa muun muassa viereisen junaradan ja läheisen asutuksen aiheuttaminen rajoitteiden takia. Noin 1,6 kilometriä pitkä väylä avattiin käyttäjille 31. elokuuta. Uusi nopea pääradanvarren pyöräilyreitti Pohjoisbaana liittyy sekä etelässä että pohjoisessa nykyisiin väyliin ja kuuluu ns. pyöräliikenteen laatukäytäviin eli baanaverkkoon. Viralliset avajaiset olivat torstaina 28. syyskuuta. Stadin kadonneiden Anna E. Karvonen esiintyy Kipinöi -viikolla laulavana esitelmöitsijänä Teatteri Kalliossa 17.11.
• 4 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Asumistuen leikkaus kasvattaa nuorten asunnottomuuden riskiä ? Vailla vakinaista asuntoa ry kummeksuu hallituksen suunnitelmia leikata asumistukea yhteisasumisen osalta. Lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan kimppaasujan asumistuki olisi jatkossa 80% yksinasujan tuesta. Leikkaus koskee myös pienten alle kahdenkymmenen neliön yksiöiden asukkaita. Leikkaus kohdistuu erityisesti opiskelijoihin, joilla yhteisasuminen on yleistä eikä mahdollisuutta saada toimeentulotukea asumismenoihin yleensä ole. Kimppa-asuminen on muita yleisempää myös nuorten keskuudessa. Heidän kohdallaan leikkaus huonontaa mahdollisuuksia selvitä asumisen kustannuksista ja lisää toimeentulotuen tarvetta. Kimppa-asuminen on pienituloisten nuorten vaihtoehto kalliille yksiöille kasvukeskuksissa. Tämän asumismuodon houkuttelevuuden vähentäminen on järjetöntä,” kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Toteutuessaan tuen leikkaus lisää painetta pienten asuntojen vuokramarkkinoilla, kun yhä useampi opiskelija muuttaa yhteisasunnosta yksiöön. Tämä voi johtaa vuokrien nousuun entisestään. Ne, joille kimppa-asuminen ei ole mahdollinen tai mieluinen vaihtoehti, joutuvat pulittamaan yksiöistä yhä korkeampia vuokria. Korkea vuokrataso on keskeinen tekijä asunnottomuuden taustalla. Kun vuokra on iso ja rahat tiukilla, pienikin kriisi johtaa vaikeuksiin vuokranmaksun suhteen. Tämän kaltaiset uudistukset vaikeuttavat tilannetta entisestään,” sanoo Tiivola. Vva ry katsoo, että asumistuki on tehokas ja oikein kohdentuva tukimuoto. Yhdessä riittävän sosiaalisen asuntotuotannon kanssa se auttaa pienituloisia ihmisiä selviämään asumisen menoista ja tekemään valintoja asumisensa suhteen. Korkeisiin vuokriin tuella ei ole suurta vaikutusta. Kun vuokratasoon halutaan vaikuttaa, se on tehtävä pienentämättä jo valmiiksi pienituloisten ihmisten tuloja. Jussi Lehtonen Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Yleisönosasto Yleisönosasto P ääkirjoitus Nro 18 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi voimakkaasti L iikenne on kasvanut Helsingin seudulla sekä henkilöautoliikenteessä että erityisesti joukkoliikenteessä. Helsingin keskustaan suuntautuva autoliikenne on vähentynyt tuntuvasti, mutta junalla, metrolla ja pyörällä keskustaan matkustavien määrä on kasvanut. Joukkoliikenteen käytön kasvu on myönteinen asia, sillä voimakkaasti kasvavan kaupunkiseudun liikenteen on tukeuduttava joukkoliikenteeseen, erityisesti raideyhteyksiin, sanoo johtaja Tatu Rauhamäki Helsingin seudun kauppakamarista. Henkilöautojen ja muiden kevyiden ajoneuvojen määrä on seudun pääteillä kasvanut tällä vuosikymmenellä keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Vaikka Helsingin rajan ylittävän liikenteen ajoneuvomäärä lisääntyi 12 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2016, niin kantakaupungin rajalla määrä vähentyi samaan aikaan 8 prosenttia ja Helsingin niemen rajalla 18 prosenttia. Sujuvan ajoneuvoliikenteen edellytyksiä on nakerrettu yksittäisillä päätöksillä ilman, että samalla olisi selvitetty perusteellisesti niiden kokonaisvaikutusta keskustan saavutettavuuteen, vetovoimaan ja vaikutuksiin, kuten esimerkiksi ostokäyttäytymiseen. Näillä päätöksillä Rauhamäki viittaa niin yleiskaavan kaupunkibulevardeihin, Hämeentien sulkemiseen läpiajoliikenteeltä, Laajasalon raitiotieyhteyden aiheuttamiin muutoksiin Kaivokadulle, mahdolliseen kävelykeskustan laajentamiseen ja viimeisimpänä vielä ehdotukseen nopeusrajoitusten alentamisesta kautta linjan. Nämä kaikki yhdessä heikentävät ydinkeskustan saavutettavuutta dramaattisesti. Seudun viime vuosien väestönkasvu 1,3 prosenttia vuodessa sekä työllisyyden kääntyminen nousuun ovat vaikuttaneet voimakkaasti liikenteen kasvuun. Liikenteen volyymin voi ennakoida kasvavan, joten joukkoliikenteen ohella henkilöauton rooli on tärkeä vielä pitkään. Satu myrskystä ja auringosta ? Kun olin kansakoulun alaluokalla vuosikymmeniä sitten, opettaja kertoi sadun myrskystä ja auringosta. Myrsky ja aurinko kiistelivät siitä, kumpi saa maantiellä kulkevalta vanhukselta hänen paksun turkkinsa riisuttua nopeammin vanhuksen päältä pois. Myrsky sai luvan aloittaa, alkoi tuulen tuiverrus ja koska vanhus yhä piti turkkiaan päällään alkoi hillitön repivä myrsky riehtomaan vanhuksen turkkia, mutta vanhus kietoutui yhä tiukemmin turkkiinsa. Lopulta myrsky myönsi, ettei saanut riisuttua vanhuksen turkkia hänen päältään pois. Sitten tuli auringon vuoro yrittää, alkoi vieno lämmön henkäys kohdistua vanhukseen ja koska vanhus yhä piti turkkiaan päällään, alkoi aurinko porottaa kunnolla ja kas, vanhus riisui turkkinsa päältään pois. Näin aurinko voitti kiistan myrskyn kanssa. Tässä sadussa voimme nähdä hyvän ja pahan välisestä taistelusta tässä maailmassa, eli paha myrsky voi saada aikaan todella pahaa jälkeä niin halutessaan, mutta hyvä aurinko vie lopulta voiton olemalla lämmin ja avulias. Mutta myös rakastettavuudella on myös kääntöpuolensa, olemalla vain hyvä hyvyyden vuoksi, emme aina halua nähdä niitä rikkaruohoja, mitä elämän kova karuselli tuo väkisinkin helmeilevään elämänpeltoon. Albert Camus kuvaa kirjassaan Putoaminen erästä tapahtumaa. Tunsin viimeisten suurten sotien aikana rakastettavan puhdassydämisen ihmisen, sotien kestäessä hän muutti maaseudulle ja kirjoitti uuden kotinsa oven pielukseen seuraavan viestin: ”Tervetuloa kaikki – tulitte mistä tahansa”. Ensimmäisenä kutsua noudattivat muutamat sotilaat, jotka tulivat tämän rakastettavan ihmisen kotiin ja kiskoivat hänen suolet ulos. Euroopassa tapahtuneiden terroritekojen jälkeen julistamme ”me emme pelkää”, mutta jos emme tee mitään muuta tämän julistuksen jälkeen, olemme se henkilö joka jättää oven auki ja toivoo, että pahantekijät eivät tulisi sisään. Toimiva hallitus on vastuussa kansalaistensa turvallisuudesta ja meidän kansalaisten velvollisuutena on noudattaa maahamme säädettyjä lakeja, jos emme näin tee, annamme tilaa anarkialle. Maailman historiassa ja myös Suomen historiassa anarkialla on hyvin synkät jäljet. Paavo Haapalainen Hämeentie On pelkästään luonnollista että naiset tienaavat vähemmän kuin miehet ? Viesti: Nykyään saa lukea monesta paikasta että ”naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä”. Tällä tarkoitetaan sitä että naiset tienaavat vähemmän kuin miehet, ja tätä pidetään ongelmana. Minusta tämä on kuitenkin ihan oikein, ja oikeastaan luonnonlakien mukaista. Mietitäänpä: naiset ovat keskimäärin pienempiä kuin miehet, joten he syövät myös siksi vähemmän. Käytännössä he tarvitsevat siis vain 80 % miesten tarvitsemasta ravinnosta. Sen lisäksi naiset ajavat myös pienempiä ja tehottomampia autoja, jotka nekin maksavat vähemmän kuin miesten vastaavat. Siinäkään säästä siis pitkän pennin. Puhumattakaan siitä miten naisten pienempiin ja tyköistuvimpiin vaatteisiin menee vähemmän kangasta kuin miesten vastaaviin, jolloin niillekin kertyy vähemmän hintaa. Naisilla on siis mahdollista säästää melkein joka käänteessä. Olen jopa miettinyt että koska naiset ovat lyhyempiä kuin miehet heille voisi teoriassa myös rakentaa asuntoja joissa huonekorkeus olisi matalampi – mutta tämä voisi tietysti käytännössä olla hankala toteuttaa. Samassa taloudessa kun tuppaa kuitenkin usein asumaan sekä kauniimman että ”rumemman” sukupuolen edustajia. Joka tapauksessa, jos kaikki nämä edellämainitut asiat otetaan huomioon on siis ihan johdonmukaista että naiset tienaavat vähemmän kuin miehet. Ovathan heidän elinkustannuksensa sen verran pienemmät. Bo Hager Helsinki Järki hoi – äly älä jätä 30 km/h? ? Liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä, kun nyt olette laskemassa nopeusrajoituksia Helsingissä, perusteena liikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien vähentäminen. Kertokaa, miten Helsingin liikennekuolemien kehitys on kulkenut viimevuosina ? Helsingin keskustassa liikenteen nopeus ei juurikaan nouse edes 30 km/h. Kaupungin kadut ovat sitten tulevaisuudessa eri liikennenopeuksilla, ketä se palvelee? Laittaisitte liikennevalot toimimaan , edes jotenkin järjellisesti. Sekä katujen remontteihin täydet työpäivät. Kun on liikenteessä niin huomaa, että työntekijöitä ei näy työmaalla kello 15.00 jälkeen. Koneet seisovat ja työt on lopetettu. Kesäaikaan voisi tehdä töitä vaikka vuorossa, että kadut ja tiet saataisiin kuntoon ennen talvea. Mitä olette miettineet pyöräilijöille, jotka päästelevät , jopa jalkakäytävillä, suuremmilla nopeuksilla, kuin 30km/h? Mitä tälle porukalle aiotte tehdä? Ritva Vilen Hämeentie 7 Hallituksen asumistukiesitys leikkaa erityisesti opiskelijoilta ? Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen tänään julkaistua esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään kimppaasumisen houkuttelevuutta ja leikkaamaan kimppaasunnoissa sekä alle 20 neliön yksiöissä asuvien suomalaisten asumistukea jopa 20 prosenttia. Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville on erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella soluja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille. Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt. Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt. Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakuntaja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta. Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella, opiskelijat eivät. Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä. Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella. Me SYL:ssa toivomme, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla. Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin. Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Puheenjohtaja Riina Lumme Sosiaalipolitiikan asiantuntija Silja Silvasti
• 5 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Tarjous voim. 15.10. asti MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Heinäsen kolumni Kulttuurin sadonkorjuuta ? Onko lokakuu kulttuurin sadonkorjuun aikaa? Siltä tuntuu, kun tarjonta on niin runsasta. Perinteellisin tapahtuma on silakkamarkkinat, joita Helsingissä Kauppatorin tuntumassa on järjestetty vuodesta 1743 alkaen. Tämän vuoden teema on ”Syödään yhdessä!” Elämme uudenlaista gastronomian korkeakautta: luomme uusia ruoka-aineita nyhtökaurasta heinäsirkkoihin ja nuoret miehetkin ovat taitavia kokkeja. Särkeäkin nostetaan herkkukalojen kastiin. Perinteistä on viettää Aleksis Kiven syntymäpäivää 10.10, joka sattuu olemaan myös Kansainvälinen mielenterveyspäivä. Sitä kyllä tarvitaan, varsinkin kun kuulemme Trumpin ja Pohjois-Korean Kim Jong-un herjauksia. Kivenpäivänä hänen nimikkoseuransa myöntää perinteisesti Eskon puumerkki-palkinnon alalla ansioituneelle. Lokakuun alkupuolelta tuttu Vanhustenviikko viihdyttää vanhustyöjärjestöjen lukuisin virityksin. Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry nimeää Isovanhempien päivänä 19.10. vuoden isovanhemman! Kukahan se hyväkäs tänä vuonna on? Onnittelut! Vanhusten turvallisuuden esitaistelija eli kaltoinkohtelun paljastaja Suvanto ry järjestää 18.10. klo 18 hyväntekeväisyyskonsertin Temppeliaukion kirkossa nimekkäin esiintyjin Klimenkosta ja Jyrki Niskasesta Sinikka Kuulaan ja Jippuun! Jo kymmenennen kerran vietetään valtakunnallista Satupäivää, joka on nokkelasti keksitty almanakassa 18.10. olevan Sadun nimipäivän mukaan. Asialla ovat lukuisat lastenkulttuuria edistävät järjestöt. Satupäivän tunnuslause on mm. ”Satu kuuluu kaikille” eli saduilla ja tarinoilla on kaiken ikäisille sanomansa. Pari vuotta sitten Käpyrinteen palvelutalo tuotti ikäihmisten ja satukirjallisuuden asiantuntijoiden kanssa Iltasatuoppaan. Aiheen käsittelyä jatketaan edelleen; tänä vuonna on Käpyrinteessä (Ilmattarentie 2) 18.10. klo 14 Satua slangilla-tapahtuma, jossa tietokirjailija Andrei Huhtala esittelee Punahilkka-sadun slanginnoksen ”Punis, snadisti kuumottava stoori” (kustantaja Schildts & Söderströms). Lisäksi Stadin Slangi ry:n trubaduuri Matti Reittamo laulaa ja laulattaa slangikielisiä lastenlauluja. Tapahtuma on aika hulvaton, mutta tuntevathan palvelutalon helsinkiläiset asukkaat varmaan slangin hurmaa jo nuoruudestaan. Valitsinkin pakinaani Puniskirjan kuvittajan Sanna Manderin kuvan Jaagarista (Metsästäjä), Puniksesta (Punahilkka) ja Bulimutsista (Isoäiti), joilla Sussarin eli Suden jo poistuttua ”oli kaiken tän jälkeen glaidu fiilinki”. Käpyrinteen tilaisuutta sopinee nimittää vanhustyön aluevaltaukseksi! Järjestäjät kutsuvat aiheesta kiinnostuneet tervetulleiksi! Lokakuuhun ajoittuvat myös Kirjallisuusmessut kuun alussa Turun ja 26.-29.10. Helsingin Messukeskuksessa. Kannattaa varata aikaa ja voimia. Se kyllä kannattaa. Samoin teatterit ovat tuottaneet uusia mielenkiintoisia, suuritöisiä produktioita Myrskyluodon Maijasta Koivuun ja Tähteen, mutta niistä tuonnempana. Päätteeksi vielä sananen liikuntakulttuurin sadosta. Koimme hurmion koripallon EM-kisoissa Susijengin myötä. Maailmassa on kuulemma 450 miljoonaa koripalloilijaa, nyt lisääntyy suomalaistenkin määrä! Muuten mainioita ja tarttuvia ovat nuo lempinimet, kuten jalkapalloilevat Huuhkajatkin. Tunnen myös Höppänät, he taasen ovat Helsingin Ponnistuksen veteraaneja. Radioja TVtoimittajien eläkeläisillä on lempinimenä Vanhat Ketut. Hauskoja ovat nämä ryhmänimet, porukoiden kannattaa niitä keksiä, yhteisyystunne lisääntyy ja vahvistuu. Tunnettu urheiluselostaja Bror-Erik ” Bubi” Wallenius puhui Käpyrinteessä aiheesta ”Olemmeko urheilukansa?” herättäen vilkkaan keskustelun 100-vuotisen Suomen selviytymistarinoiden sarjassa. Hän kertasi urheilumenestystämme todeten viimeisimmän olympialaistuloksen: yksi pronssimitali ja sekin naisten nyrkkeilyssä! Kuitenkin Suomi on edelleen maailman mitalitilastossa 15. sijalla. 70 % Suomen mitaleista on ansaittu ennen sotia! Wallenius näki maamme kuuluvan edelleen arvostettujen urheilukansojen joukkoon. Maineemme suurten kisojen, kuten MMja olympialaisten järjestäjänä on korkea. Keskustelun päätteeksi nautittiin Helsingin Jyryn varttuneiden voimistelijoiden ja urheilijoiden Lipstikka-ryhmän taidokkaasta charlestonista 30-luvun malliin. Telineelle oli asetettu Martti Innasen innoittava maalaus ”Kärsämäen käsilläseisoja”, perinteinen henskelihousuinen kansanmies kumiteräsaappaissaan kuusimetsän laidassa perisuomalaisessa maisemassa. Ja läsnäolijat olivat yhtä mieltä siitä, että olemmehan toki kelpo urheilukansa! Aira Heinänen Joka vihaa viljelee eksyy metsään pimeään. Silloin köyhä olisit, jos kaunaa kantaisit. Kauna elää viidakossa, hymy huulet kaunistaa. Mikä jäätää ihmismielen, vihan valheen valjastaa? Sellainen en tahdo olla eikä monet toisetkaan. Tuli vettä kiehuttaa ja vesi tulta sammuttaa. Mistäs kelmit puhuukaan kuin omista vioistaan. Kelmi silmään sahaa kautta oman kantapään. Bätre kompis snaijaa, hymy huulet kaunistaa. Suurin puute siitä on mistä innolla irvaillaan. Nöyryytystä ja alistusta käydään usein jakamaan. Ilonpilaaja en olekaan, saan tulta sammuttaa. Työni teen vaivaa näin, ilon suon itsellein. Bätre kompis snaijaa, hymy huulet kaunistaa. Toivo Levanko Hymy huulet kaunistaa Runopalsta Meille soitettiin lyyrikko Penkit pysäkeille! ? Kallio lehden toimitukseen soitettiin ja haluttiin esittää Helsingin kaupungille reklamaatio penkkien puuttumisesta pysäkeiltä. Linja-autopysäkeillä sekä raitiovaunupysäkeillä ei soittajan mielestä ole ainakaan riittävästi penkkejä, joihin varttuneempi väki voisi istua tai laskea kauppaostoksensa. Soittajan mukaan on vain ihmeellisiä tankoja vähän siellä sun täällä, joista ei tukea saa, eivätkä ne toimi istuimina. Omituiset tangot tulisi soittajan mukaan poistaa välittömästi ja lisätä penkkejä, joihin eläkeläiset ja varsinkin muu varttunut väki voisi istahtaa. Ongelma on erityisesti Kallion alueella, joiden pysäkeiltä penkkejä puuttuu.
• 6 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: Viikko 40 Ma 2.10. Valio Ti 3.10. Raimo Ke 4.10. Saija, Saila, Frans To 5.10. Inka, Inkeri Pe 6.10. Pinja, Minttu La 7.10. Pirjo, Pirkko Su 8.10. Hilja Viikko 45 Ma 9.10. Ilona Ti 10.10. Aleksis Kiven päivä. Aleksi Ke 11.10. Otso, Ohto To 12.10. Aarre, Aarto Pe 13.10. Tanja, Taina, Taija La 14.10. Elsa, Elsi, Else Su 15.10. Helvi, Heta Päivyri Sunnuntaiksi ? Kirkkoherranviraston palvelupiste os. Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkon Kappeli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Iltamessu pe 6.10. klo 18. ja pe 13.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 8.10. klo 10. Visa Viljamaa. Pyhäkoulu klo 10.Ohjaaja Liisa Siikanen. Alle 4v. vanhempien kanssa. Iltamessu ma 9.10. klo 18. Jaana Partti. Slangitsyrkka ti 10.10. klo 18. Stadinfriidu Pirkko Saisio ja eläkkeellä oleva kirkkoherra Esa Siljamäki bamlaavat Kallion kirkossa. Mukana Vesa Nuotio, Maria Hänninen ja Slangikuoro sjungaavat. Järj. Kallion srk ja Stadin Slangi ry. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 11.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 12.10. klo 18. Mari Mattsson. Messun pop-up-ryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Ekumeenisten karmeliittojen messu la 14.10. klo 18. Avilan Teresan päivä. Iltatee. Messu su 15.10. klo 10. Laura Huovinen. Kamarikuoro Värinä. Pyhäkoulu klo 10. Ohjaaja Liisa Siikanen. Alle 4v. vanhempien kanssa. Iltamessu ma 16.10. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 17.10. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 18.10. klo 18. Jaana Partti. Anima Mea -lauluryhmän avoimet harjoitukset klo 17. K i vimessu to 19.10. klo 18. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kirkon kahvilta lukusaleina Kallion kirjastoa remontoidaan ja kirjasto on kiinni helmikuuhun 2018. Kirjastoon tulevat sanoma -ja aikakauslehdet ovat luettavissa loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa. Haluaisitko toimia syksyn ajan kirkon lehtilinkkinä? Lehtilinkit huolehtivat lukusalien” viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Lisätietoja arto. kuronen@evl.fi tai p. 050 462 0991. Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa torstaisin klo 13. To 5.10 Vihapuheesta ja pöyristelystä. Professori Jaana Hallamaa. To 12.10. klo 13. Päivi Istalan haastateltavana Sakari Kiuru. Sakari Kiuru oli Yleisradion pääjohtaja 80-luvulla. To 19.10. klo 13. Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen. Punainen kirja -maraton pe 6.10. klo 20-24 Kallion kirkossa. Laulame läpi Nuoren seurakunnan veisukirjan bändin säestyksellä. Tarjolla iltapalaa ja mitä parhainta seuraa. Suomi 100 –Siunaa ja varjele meitä -virsilaulutilaisuus su 8.10. klo 16. Lauletaan yhdessä suomalaisten rakkaimpia virsiä. Juontaa Jari Arjoranta, urkuri Jari Koivistoinen, Kumpulan kuoro, joht. Noora Hirn. Kallion kirkon kuoriurut 30-vuotta -juhlakonsertti pe 13.10. klo 19. Kanttorit Vivika Oksanen ja Tommi Niskala, urkurit Olli Pyylampi ja Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Väliajalla kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Lähde elämään-ilta su 15.10. klo 17. Aiheena Rakkaus-viha, puhujavieraana Päivi Peittola. yhteistyössä Kallion seurakunta ja Kansan Raamattuseura. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheidenkirkko/ Musiikkileikkikoulut ma 4.9.–11.12.Musiikkileikkikoulussa eli perhemuskarissa on vapaita paikkoja. Lisätietoja Tytti Friberg p. 09 2340 3621. Opettajana musiikkipedagogi, AMK, Kaisa Kauppinen. Hinta 90 e /kausi. Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Tarjoamme maksutonta lastenhoitoa niille 3–5 vuotiaille, joiden vanhempi osallistuu sisarusryhmän muskariin. Välipalakerho koululaisille ma klo 14.30– 16.00 Seurakuntakodilla. Varresta varpaaseen ti klo 14.30-16 Seurakuntakodilla. 5 krt Käsityökerho junnuille. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla. Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla. Nuorten illat ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19 PaKolla. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion kirkolla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Isoskoulutus ke klo 17 PaKolla. Sukkapiiri Punainen lanka ke klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija-Liisa Kyrönseppä ja Nina Klemmt. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21 Seurakuntakodilla. Erityisesti tenoreita ja bassoja kaivataan. Tiedustelut tommi.niskala@evl.fi tai p. 0503705532. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Kari Kurka. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho to klo 12–14 Seurakuntakodilla. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Avoinna ma-pe klo 11– 17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Ackté-klubin konsertteja ympäri vuoden. Jo toista kertaa on tarjolla kaupunkikesän parasta kamarimusiikkia 2–3 krt viikossa. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Messu su 8.10. klo 16. Petri Patronen. Kirkkokahvit. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 8.10. klo 13. ja 15.10 klo 13. Paulos Huang. Vironkielinen messu su 15.10. klo 11. Messu su 15.10. klo 16. Pauliina Lindfors. Kirkkokahvit. Pieni hartaushetki to 19.10. klo 13. Messuun voi osallistua myös erilaisissa avustavissa tehtävissä tekstien lukijana tai eteispalvelijana. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Glow-ilta pe 6.10. klo 18.30. Afterwork -ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä, lopuksi yhteinen iltapala. Viron kansallisoopperan Estonia -poikakuoron konsertti. la 7.10 klo 18. Johtaa Hirvo Surva. Vapaa pääsy, ohj. 10e. Sururyhmä torstaisin 4 krt alkaen 19.10. klo 13.15– 15.00 Alppilan kirkon kappelissa. Pastori Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. 15 minuuttia ennen ryhmän alkua hartaushetki kirkkosalissa. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulan kahvila on avoinna ti-pe klo 8–18, la 9–15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Muskarit ja Perhekerho tiistaisin klo 10-10.30, klo 10.30-11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Perhekerho klo 10.30-13. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikylä@gmail.com, p. 0505217500 Voimasanoja Raamatusta ti klo 17.30. Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Lasten perjantai pe klo 10– 12. Vaihtuva ohjelma lapsiperheille kirkon aulassa. Anu Rask. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15., ke klo 12– 15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 0504620995 Tiistaiolohuone. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia klo 10. Tiistairuokailu klo 12.30. Hinta 2e. Avoimet muskarit ti klo 10. ja 10.30. ja perhekerho klo 13. asti. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Ilmoittaudu kursseille www.kallionseurakunta.fi/ luovan-toiminnan-kirkko tai kallio.srk.fi@evl.fi tai p. 09 2340 3611, Keskiaikaisen rukouslaulun peruskurssi ti 17.10. klo 17.30–20. Ohjaajana HilkkaLiisa Vuori. Hinta 52e. Ilm. p. 23402611. kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnankirkko tai kalliosrk@evl.fi, p. 23402611. Sisäinen puutarhahiljaisuuden kuvia ja sanoja –retriitti pe-su 27.–29.10. Parinpellossa Hollolassa Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse, ne löytyvät sinusta itsestäsi ekspressiivisen taideterapian ja luovan kirjoittamisen menetelmien myötä. Hinta 250 e sisältää opetuksen, täysihoidon 1 hhuoneessa, matkat ja kaikki taidetarvikkeet. Yhteiskuljetus Kalliosta lähtee pe klo 17, paluu su klo 16. Ohjaajana taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta ja diakoni, kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. Enkeli kahvilassa ? Alakuloisena aamuna kohtasin enkelin. Olin poissa tolaltani ja eksynyt normireitiltäni kahvilaan, jossa istuin hautoen murentunutta maailmankuvaani ja kadonnutta toivoani. Elämä oli juuri koetellut oikein kunnolla. Siinä synkissä mietteissäni yhtäkkiä kuulin nimeni. Vilkaisin ylös, ja kas, edessäni seisoi enkeli. Universumin huumoriako lie alleviivata asiaa oikein korostuskynällä – enkeli nimittäin oli ottanut kirjailija Esko Miettisen hahmon. Tämä ystäväni oli viimeksi julkaissut kirjan enkelien historiasta Suomessa. Nyt hänkin poikkesi hetkeksi reitiltään ja istahti kuuntelemaan asiaani. Hän tunnisti kokemukseni ja antoi hyvän neuvon, jota sittemmin noudatinkin ja aloin taas löytää tietä eteenpäin. Ei tämä ole ollut ainoa kerta, kun olen kohdannut enkelin. Toisinaan ne ovat näyttäneet tutuilta, mutta toisinaan niitä on tullut vastaan myös aivan tuntemattoman ihmisen hahmossa. Aina ne kuitenkin ovat osuneet tilanteeseen, jossa jokin niiden sanoma lause tai teko on tuntunut osuvan sisimpäni kipeään ongelmaan ja antanut minulle voimaa. Tietenkin olen alkanut myös miettiä, olenko joskus itse onnistunut olemaan enkeli jollekulle. Ainakin olen ihan tietoisesti yrittänyt olla. Enkelin kohtaaminen on nimittäin niin voimaannuttavaa, että sitä kokemusta tahtoo jakaa eteenpäin. Mutta enkelinä saattaa olla myös aivan tietämättään. Ja se lienee paras tapa, koska silloin ei ehdi ihastella omaa enkelimäisyyttään, joka kovin helposti korostuu tekopyhyydeksi. Erityisen tärkeää minusta on, että lapset kaikkialla törmäävät enkeleihin. Yksikin kohtaaminen enkelin kanssa voi pelastaa pienen ihmisen, jonka maailma on vasta rakentumassa. Se voi antaa hyvän suunnan, sytyttää toivon, synnyttää omanarvontunnon, hipaista rakkauden jäljen, joka kantaa. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Stadin silakkamarkkinat täyttävät Kauppatorin ? Viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita vietetään 1.–7. lokakuuta Helsingissä. Kauppatori, Kolera-Allas ja Lyypekinlaituri täyttyvät kalastajista, syyssesongin herkuista, musiikista ja kokoperheen ohjelmasta. Silakkamarkkinat ovat avoinna sunnuntaista perjantaihin 1.–6. lokakuuta klo 7–19 ja lauantaina 7. lokakuuta klo 7–15. Silakkamarkkinoiden sydän ovat kymmenet kalastajat, jotka rantautuvat Kauppatorille viikon ajaksi. Veden kielelle nostattavat perinteiset maustesilakat sekä kirjava valikoima silakkamarinadeja pihlajanmarjasta punapippuriin. Tämän vuoden markkinoilla on mukana 30 kalastajaa, joista puolet saapuu Kauppatorille veneellä ja puolet myy silakkaa mökeissä. Omia saaristolaisherkkujaan tarjoilevat torilaitureilla myös perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga, Valborg ja Joanna Saturna. Ohjelmassa on tänä vuonna muun muassa toritanssit, elokuvailta, silakkapyöräilyä, Instawalk-valokuvakävelyä ja kalastusta.
• 7 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Mukavaa historiaa: Mitä Mannerheim teki 1917? ? Marsalkka Mannerheimista on kirjoitettu kirjoja runsaasti yli sata teosta. Hänen värikäs elämänsä on antanut aihetta vakaviin,tarkkoihin,tylsiin juhlateoksiin, mutta on saanut rinnalleen viime vuosina uudenlaista, rohkeampaa jopa hauskempaa kuvausta tämän myyttisen henkilön elämästä. Juhlakirjojen ”totuus” on samalla tullut kyseenalaiseksi. Mannerheimin elämän erästä merkillistä, ratkaisevaakin elämänvaihetta, vuotta 1917, kuvaa erinomaisen asiallisesti, mutta viihdyttävän hauskasti toimittaja Matts Dumell kirjassaan ”Kun Mannerheim valitsi Suomen” ( Teos & Förlaget 2017). Sekavaa aikaa Vuosi 1917 oli sotavuosi. Tsaarivallan Venäjä, johon Suomi kuului oli sodassa Saksaa vastaan. Venäjän armeijan upseerina suomalainen Mannerheim osallistui sotaan kaukana Romaniassa. Venäjää sota rasitti,kansa nousi kapinaan tsaaria ja sotimista vastaan ja tsaari,Romanovien suku syöstiin vallasta. Tsaarin armeijalle uskollisuutta vannonut Mannerheim oli hukassa. Kotimaassa Suomessakin oli levotonta. Mitä tehdä, minne mennä ? Dumell kuvaa hienosti Mannerheimin aatelisen sukutaustan ja elämäntavan vaikutusta elämäntilanteiden valintoihin. Mannerheimillä oli polvi kipeänä, hän otti ”sairista”, pakkasi itsensä ja mikä tärkeintä palvelijansa lomalle Mustanmeren rannalle Odessaan. Odessassa Mannerheim vietti rauhallista, aristokraattista seuraelämää erilaisten naisten ympäröimänä ja rahoittamana antamatta Venäjän, Suomen tai maailman levottomuuksien pahemmin häiritä. Vanhempi sisar Sophie kävi veljeään tapaamassa Odessassa elokuussa 1917 todeten ettei pikkuveljellä ollut mitään suurempaa hätää polvea parantaessaan, vaikkapa tanssilattialla. Sodan aikanakaan aristokraattien elämää eivät sodan kauhut koskettaneet : viinejä,vodkaa,kaviaaria riitti .. Itsenäiseen Suomeen Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudes,mutta tuleva Suomen historian suurmies majaili vielä Mustanmeren ”helmessä” Odessassa. Tsaari oli kukistunut ja Venäjällä noussut valtaan Mannerheimin suuresti inhoava Leninin johtama bolsevikkihallitus. Dumell kuvaa hyvin, kuinka Mannerheim yritti suhteillaan saada entiset upseeritoverinsa vastarintaan bolsevikkeja vastaan, mutta joutui pettymään. Osa tsaarin upseereista oli kalppinut Ranskaan,osasta ei muuten vaan ollut vastarintaan. Dumell kuvaa erinomaisesti Mannerheimin palvelijoineen junamatkan Odessasta Pietariin joulukuussa 1917. Olot Venäjällä olivat mahdollisimman sekavat, juna pysäytettiin ja tarkastettiin monet kerrat,Mannerheim tsaarin armeijan uniformussa säilyi kuin ihmeen kaupalla hengissä. Joulukuun puolivälissä Mannerheim pääsi Helsinkiin, palasi hetkeksi takaisin Pietariin jättääkseen venäläisupseerin tavoin virallisen erokirjeen armeijasta inhoamilleen bolsevikeille. ”Ryssäupseeri” talonpoikien johtoon Tammikuussa 1918 olot Suomessa olivat hyvin levottomat,oli muodostettu punakaarteja ja valkokaarteja, venäläisiä joukkoja oli maassa. Saksasta monet toivoivat apua, Mannerheim ei niinkään. Dumell kuvaa taitavasti miten Mannerheim nousi Pohjanmaan talonpoikaisarmeijan johtoon. Käsittämätön temppu tsaarin upseerilta, ”ryssältä”, aateliselta, joka ei osannut suomen kieltä juuri lainkaan. Pitäessään puheita suomeksi joukoilleen, Mannerheim oli kirjoituttanut puheet valmiiksi suomeksi, opetellut ne ulkoa eikä koskaan puhunut paperista … Kun Saksassa aseoppia saaneet sotilaat,osa heistä, jääkärit , tulivat Suomeen keskelle sisällissotaa, he suhtautuivat Mannerheimiin hyvin epäillen vaatien ylipäällikön vaihtamista . He eivät ”ryssäupseerin” komentoon ala. Dumellin kirja antaa Mannerheimista henkilönä mielenkiintoisen, hyvin monivivahteisen kuvan. Säntillisen pikkutarkka,oman arvonsa tunteva,ylimielisen pilkallinenkin seurueessa,mutta toisaalta valloittava seurapiirihahmo,erityisesti naisten mieleen kaikkialla. Avioliitto ei häirinnyt,se oli käytännössä loppunut jo 1902. Vaimo ja kaksi lasta asuivat Ranskassa. Seurapiirit ja sukulaiset ylläpitivät Mannerheimia ja hänen hoviaan. Muissa elämänasioissa erittäin tarkka,kiusallisen pikkutarkkakin Mannerheim oli raha-asioissa aina täydellinen hulttio! Mutta siinä vain keikkui sen ajan ”suihkuseurapiireissä ”. Mielenkiintoinen, värikkään hauska historiateos Mats Dumellilta. Pekka Hurme Jokaisesta kunnasta lasten itsenäisyysjuhlaan Säätytaloon ? Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio järjestävät itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta Suomen lasten itsenäisyysjuhlan Säätytalossa Helsingissä. Juhlaan on kutsuttu kaksi 10-vuotiasta lasta jokaisesta Suomen kunnasta. Pyyntö nimetä kuntaa edustavat lapset lähtee kunnille tänään. Pääministeri Juha Sipilä vastaanottaa lapset ja kättelee kaikki juhlavieraat. Juhla on osa virallista Suomi100-juhlavuoden huipennusta. – Suomen tulevaisuus rakentuu tämän päivän lasten hyvinvoinnin ja luovuuden varaan. Lapset ovat tämän maan tärkein pääoma. Lasten juhla on viesti lapsuuden arvosta. On myös tärkeää, että lapsilla on aina paikka tämän maan juhlakansan eturivissä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. – Lasten itsenäisyysjuhlan huomioiminen ja pääministerin mukana olo on arvostuksen osoitus lapsille. Yhteiskunta kaipaa enemmän lapsiystävällisiä tekoja. Se on hyvä muistaa niin arjessa kuin juhlassa. Tästä juhlasta tulee lastennäköinen ja iloinen itsenäisyyspäiväjuhla, jatkaa MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa. Onnittelukortti Suomelle Mukanaan lapsia pyydetään tuomaan onnittelukortti Suomelle. Kortin valmisteluun, esimerkiksi siihen kirjattaviin onnentoivotuksiin tai terveisiin sankarille, voi osallistua isompikin määrä lapsia. Onnittelukortit kerätään juhlassa ja myöhemmin ne asetetaan näytteille. Juhlan ohjelma on vielä salaisuus, mutta 10-vuotiaat pääsevät varmasti juhlimaan itselleen ominaisella tavalla, lupaavat Milla Kalliomaa ja Tuomas Kurttila. Säätytalon arvokkaisiin puitteisiin luodaan juhla, jota lapset pääsevät itse toteuttamaan. Kaikkiin Suomeen kuntiin lähti pyyntö nimetä ja ilmoittaa juhlaan kaksi vuonna 2007 syntynyttä lasta. Kuntien nimeämät juhlavieraat voivat odottaa juhlakutsua marraskuun alussa. – Me toki toivomme, että juhlaan lähetettävät lapset edustavat mahdollisimman monenlaisia suomalaisia lapsia, toteaa Milla Kalliomaa. Kirja-arvostelu Kirja-arvostelu Julkisivuremontti 2017 -kilpailu ratkesi ? Julkisivuremontti 2017 -kilpailussa jaetun 1. palkinnon saavat helsinkiläinen As Oy Satakallio ja helsinkiläinen Asunto Oy Pääsky, 3. palkinnon tamperelainen As Oy Kaupinpirtti ja kunniamaininnan tamperelainen As Oy Aleksanterinkatu 9. Asunto-osakeyhtiöille suunnattu kilpailu järjestettiin kuudennen kerran. Voittajat julkistettiin Kiinteistö 2017 -tapahtumassa Messukeskuksessa Helsingissä 26.9.2017. Yhteensä 3 000 euron suuruisen palkinnon rahoittaa Suomen Messusäätiö. Tuomariston perustelujen mukaan As Oy Satakallion asunto-osakeyhtiön julkisivuremontti käy eri puolella Suomea sijaitseville 60-luvun lähiötaloille esimerkkinä siitä, miten suuri ja vaativa julkisivuremontti voidaan toteuttaa onnistuneesti. Julkisivuremontin haasteina olivat muun muassa, että se on yksi Suomen suurimmista asunto-osakeyhtiöistä, julkisivujen korjaustapa vaati äärimmäistä mittatarkkuutta ja kaunis 60-luvun nauha-arkkitehtuuri palautettiin nykyaikaisin materiaalein loistoonsa. Asunto Oy Pääskyn julkisivuremontti on oivallinen esimerkki siitä, miten 1900-luvun alun arvorakennusta voi korjata perinteisesti ja palauttaa siihen käsityötä vaativia yksityiskohtia. Julkisivuremontissa korostuivat hieno kokonaisuus, alkuperäisen ilmeen palauttaminen sekä käsityön arvostaminen ja esille nostaminen. Tuomaristo haluaa Pääskyn saamalla palkinnolla kiinnittää huomiota erityisesti 1900-luvun alkupuolen ja sitä vanhempien talojen palauttaviin perinnekorjauksiin, joita tehdään paljon, mutta ehkä vähemmän näkyvästi kuin 60–70-lukujen lähiötalojen korjauksia. As Oy Kaupinpirtti palkittiin hallitusta ja tavoitteellisesta julkisivukorjaamisesta, jossa korjaustapoja arvioitiin erityisesti elinkaarija energiatehokkuuden kannalta sekä ansiokkaasta hankkeen eri vaiheiden dokumentoinnista ja asukasviestinnästä. Tuomaristo palkitsi lisäksi tamperelaisen As Oy Aleksanterinkatu 9:n julkisivuremontin kunniamaininnalla. 1930-luvulla rakennetun talon julkisivu palautettiin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen lautaverhoiluksi. Lisäksi tuomaristo arvosti pienen yhtiön voimainponnistusta vaativan julkisivukorjauksen toteuttamisessa. Palkintojen voittajat julkistettiin Messukeskuksessa Helsingissä tiistaina, 26.9.2017 Kiinteistö 2017 -tapahtumassa. Kilpailun järjestävät Julkisivuyhdistys r.y. ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhteistyössä Kiinteistöposti-lehden ja Suomen Messujen kanssa. Esimerkit tärkeitä Kilpailussa haetaan asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet, lopputulos on laadukas ja taloyhtiöiden hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä myös niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista. Tästä syystä tuomaristo ei ole arvostelussaan kiinnittänyt huomiota pelkästään arkkitehtuuriin ja teknisiin ratkaisuihin, vaan myös siihen, miten hankkeen päätöksentekoja valmisteluvaihe on edennyt, miten kustannuksia on hallittu, onko pysytty aikataulussa, miten asukasviestintä on toteutettu ja onko tarkasteltu korjaamista tarkasteltu myös elinkaarilaskelmien ja energiatehokkuuden kannalta. Kilpailun tuomaristo J u l k i s i v u y h d i s t y k s e n edustajina puheenjohtaja, tohtorikoulutettava Toni Pakkala TTY:stä, päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Rakennusteollisuus ry:stä, toimitusjohtaja Tomi Hautakangas Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy:stä, AKHAn edustajina RI, Ekon. Juhani Siikala FM Siikala Ky:stä ja DI Arto Krootila Consitor Oy:stä sekä toimituspäällikkö Riina Takala-Karppanen Kiinteistöposti-lehdestä. Westön uusin: Rakkautta ja vihaa ”ankkalammikossa” ? Kjell Westön kirjat ovat jo vuosia olleet suomalaisen kirjallisuuden merkkitapauksia. Ruotsiksi kirjoittavan Suomen ruotsalaisen kirjailijan teokset ovat saaneet runsaasti lukijoita myös ihan suomenkielisen väestönosan keskuudessa, Westön kirjojen maailma käsitteleekin lähes kokonaan Suomen ruotsinkielisen vähemmistön ihmisiä, elämää, historiallisia vaiheita. Ruotsinkielistä ,varakasta, väestönosaa ja sen omaa elämää, elämäntapaa on kutsuttu myös ”ankkalammikoksi ”. Tätä lammikkoa Westö on kuvannut aiemmissa romaaneissaan ”Kangastus 38”, ”Leijat Helsingin yllä”, ”Missä kuljimme kerran”. Ansiokkaasti ja palkitusti. Uusin Westön kirja ”Rikinkeltainen taivas ” ( Otava 2017 )jatkaa Suomen ruotsalaisen elämäntavan, ajatusmaailman kuvaamista. Tällä kertaa kirja on kertomus Suomen ruotsalaisesta hyvinvoivasta, rikkaastakin Rabellin suvusta kolmessa eri ikäpolvessa. Kirjan pohjavire on rakkaus, kertoja kirjailija,ei niin rikas, rakastuu jo kouluaikana Rabellien suvun tyttäreen, saa aikansa vastarakkauttakin, mutta ei tule oikein koskaan hyväksytyksi kunnolla hienoon sukuun vaikka onkin käynyt samaa Helsingin ruotsinkielistä koulua. Mitä on rakkaus ? Westön kirja on tällä kertaa monivivahteinen teos runsaine, ehkä liiankin runsaine sivuvivahteineen ja henkilöineen. Päähenkilökirjailijan läpi koko elämän kestävä, epätoivoiseksi kääntyvä rakkauden etsintä tuo mieleen Antiikin Odysseuksen tarinaa, ikuista rakkauden kaipuuta, kaipuuta kohteen Stellan luokse. Westön loistava kirjoitustyyli ja yksityiskohtien huolellinen tarkkuus, vivahteikkuus estävät kirjaa vajoamasta perinteisten rakkausromaanien loppumattomaan sarjaan. Rakkautta, seksiä, rakastelua kirjassa on enemmän kuin Westöllä aiemmin mutta tapa kuvata rakastelua on tyylikäs vailla irstautta. Parempaa väkeä Suomen ruotsalaiset ovat ”parempaa väkeä” suomenkielisiin verrattuna. Näin ainakin nämä Westön kuvaamat Rabellit kartanoineen, bisneksineen, autoineen, asuntoineen ja mikä tärkeintä asenteineen. Westö, pietarsaarelaistaustainen mutta helsinkiläinen, syntynyt 1961, kuvaa erittäin terävästi vauraan ruotsinkielisen suvun elämää, jossa kosketus suvun ulkopuoliseen maailmaan, suomenkieliseen, tapahtuu Kartanon talonmiehen Anselmin, alempiarvoisen välityksellä. Kirja kuvaa erinomaisesti sukupolvien aikana tapahtuvaa asenteiden muutosta, nuori suomenruotsalainen polvi omaksuukin asioita ja tapoja, joita vanhempi polvi voi vain kauhistella ja paheksua, suomenruotsalainen ”vapaamielisyys” joutuu puntariin. Westön aiemmissa romaaneissa on ollut selvä yhteiskunnallisten tapahtumien pohjavire. Tässä teoksessa sivutaan pakolaisongelmaa, homoutta , talousepäselvyyksiä, itsemurhia, mielisairautta, koulukiusaamista,fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Ihmiselämän koko kirjoa, mutta teos on ennenkaikkea kertomus rakkaudesta. Sen voimasta, etsimisestä ja puutteesta . Elokuvaa ja näytelmää Westö luo henkilökuvia niin elävästi, satuttavasti, draamallisesti että ”Rikinkeltainen taivas ” sopii erittäin hyvin niin elokuvaksi kuin teatterilavallekin! Jäädään odottamaan. Sitä ennen luetaan ”Rikinkeltainen taivas”, ruotsiksi tai suomeksi. Pekka Hurme
• 8 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Eijaliisa Koivu, ravintoterapeutti ja Rosi Sotkasiira, ekokosmetologi Hämeentien PÜR-hyvinvointikaupassa ja Hyvän Olon Hoitolassa syntymäpäiväjuhlat ? PUR-myymälöiden kuopus, hyvinvointikauppa ja Hyvän Olon Hoitola Hämeentie 8:ssa oli viime viikon ensimmäisen vuoden synttärihulinoiden pyörteessä. Kauppa ja hoitola oli pullollaan erilaisia tarjouksia; kosmetiikkatarjouksia, ravintolisätarjouksia, -15% tarjous kauneushoidoista, maistiaisia sekä tuotearvontoja vain muutamia mainitakseni. Kallio-Lehti pääsi kokeilemaan Ayurvedista kasvohoitoa huipputaitavan ekokosmetologi Rosi Sotkasiiran hellässä huomassa. Hoito aloitettiin valitsemalla silmät kiinni mieluisin tuoksu, joka minulla valikoitui Pitta-tuoksuksi. Rentouttavan Pitta-tuoksun leijaillessa miellyttävästi hoitohuoneen ilmassa minut kääräistiin lämpimien peittojen suojaan ja varsinainen kasvohoito aloitettiin. Pitta-kasvohoito on herkän ihon rauhoittamiseen suunniteltu hoito, ja se aloitettiin ihon puhdistuksella. Toisiaan seurasivat virkistys, naamiot ja ihon kosteutus. Lämpimiä pyyhkeitä laskeutui aika ajoin kasvojen päälle, ja naamion vaikutusajalla Rosi hieroi kädet ja dekolteen. Rauhoittava taustamusiikki, huoneen hämäryys, miellyttävä tuoksu sekä Rosin asiantuntevat hierontaotteet tuudittivat minut lähes transsiin. Hoidon loputtua olin hetken melko pöpperöinen, mutta kun silmät avautuivat kunnolla aistin mitä miellyttävimmän energisoitumisen tunteen. Siitä oli oikein hyvä lähteä jatkamaan työpäivää. Hoito toteutettiin italiaisella Lakshmi-tuotesarjalla, joka on erikoistunut ayurvedalaiseen luonnonkosmetiikkaan. PUR näki päivänvalon vuonna 2013, kun Hakaniemen Apteekin apteekkarina vuodesta 1991 toiminut Onerva Pekkonen perusti 1996 Circlum Farmasia Oy:n. Circlum Farmasia Oy erkautui apteekin yhteydestä vuonna 2013 ja PUR-myymälät perustettiin. PUR-myymälöiden konsepti on tarjota mahdollisimman luonnonmukaista, ekologista kokonaishyvinvointia sekä keholle että mielelle. PUR-perheeseen kuuluu tällä hetkellä Hyvinvointikaupat Kampissa ja Hakaniemessä, PUR-Farmasia Hakaniemessä, PUR-Klinikka Hakaniemessä sekä verkkokaupan palvelut. Lisätiedot www.pur-kauppa.fi. PUR-Hyvinvointikauppa ja Hyvän Olon Hoitola, Hämeentie 8, 00530 Helsinki p. 029-3400265. Avoinna ma-pe 11-18 Vallilan konepaja-alueen kiinteistöjä kaupungille? ? Valtuutettu Tuomas Rantanen ja 19 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että selvitetään mahdollisuudet sille, olisiko Vallilan konepaja-alueen kohdalla mahdollista ajatella kaupungin lunastavan jalostamisen tarpeessa olevat kiinteistöt kaupungin erillisen kiinteistöyhtiön kehitettäväksi. Edelleen aloitteessa esitetään selvitettäväksi myös sellaista vaihtoehtoa, että Tukkutorin tehtäväaluetta laajennettaisiin siten, että se toimisi nykyisten tehtäviensä ohella Kiinteistö Oy Kaapelitalon tapaisena oman toimialueensa erikoiskiinteistöjen yhtiömuotoisena jalostajana. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa seuraavaa: VR Yhtymä Oy:n omistama konepaja-alue Vallilassa rakentuu parhaillaan asuinja toimitila-alueeksi. Osa vanhoista rakennuksista on tällä hetkellä vuokrattu lyhyillä sopimuksilla ns. väliaikaiskäyttöön. Vanhojen konepajahallien voimassa olevan asemakaavan tavoitteena on suojella rakennukset sekä sijoittaa niihin palveluja, liiketilaa sekä toimistotilaa. Pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty KTY/s, toimitilarakennusten korttelialue. Halleihin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimistoja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, koulutus-, studioja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvilaja ravintolatiloja sekä liikuntaja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Lisäksi halleille on annettu suojelumääräyksiä. Konepaja-alueen asemakaava on laadittu tarkoituksella sallimaan monipuolisia toimintoja. Aloitteessa esitetty visio yritysvetoisesta kaupunkikulttuurisesta tapahtumaja ruokaravintolamaailmasta on kaavan mukaista toimintaa ja tukee kaavan tavoitteita. Alueen suojeltujen rakennusten korjaaminen on välttämätöntä ja sillä on suora vaikutus tilavuokriin. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan siihen, millaista yritystai muuta toimintaa rakennuksiin sijoittuu. Tältä osin tilanne ei siis muuttuisi, vaikka kaupunki omistaisi tilat, sillä kaupunki ei voisi tukea yritystoimintaa matalampien vuokrien muodossa. Sen sijaan kaupungin tulisi mahdollisuuksiensa mukaan edesauttaa maanomistajaa löytämään taloudellisesti kestävä ratkaisu rakennusten käyttöön. Konepaja-alueen aukiot voisi liittää osaksi mahdollista tulevien rakennusten toimintaa. Aukioiden hyödyntäminen parantaisi alueen vetovoimaisuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tukkutorin kehittäminen Helsingin tukkutorin tehtävänä on kehittää Teurastamon, kauppahallien ja torien toimintaa, vuokrata varastoja kylmätilaa pakastushotellista sekä toimitiloja erityisesti elintarvikeja kukkaalan toimijoille ja yrityksille, ylläpitää ja tukea alueittensa yritysten toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien yritysten aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset tarpeet huomioiden. Tukkutorin toiminnat liittyvät kiinteästi toisiinsa ja edistävät kokonaisvaltaista kehitystä. Teurastamo, kauppahallit ja torit muodostavat ison ja luontevan osan ruokaja kaupunkikulttuurin kehittämistyöstä. Samaan kokonaisuuteen sulautuvat myös Silakkamarkkinat ja muut ruokatapahtumat. Koko tukkualue toimii suurena kokonaisuutena, jonka ytimessä on pakastamolaitos. Pakastamo luo toimintaedellytyksiä torija hallikauppiaille sekä muille kaupungissa toimiville ravintola-alan toimijoille ja pienyrittäjille. Tukkutorin ja Teurastamon alue on profiloitunut vahvana ja omaleimaisena ruokakulttuuritoiminnan keskittymänä. Kaupungin on tärkeää mahdollistaa jatkossakin tukkutorin toiminta ja keskittää voimavaroja Teurastamon alueen kehittämiseen. Teurastamohanke on vielä kesken ja korjattavia rakennuksia tulisi saattaa kuntoon mahdollisimman pian, jotta kaikki tilat saataisiin vuokrattua ja alue tulisi toimivaksi. Toimintojen hajauttaminen ja voimavarojen jakaminen tässä vaiheessa uusille, pahimmillaan toistensa kanssa kilpaileville, hankkeille tai alueille ei ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi Kalasataman alueella asuminen sijoittuu hieman kauemmaksi teurastamosta, kun taas konepaja-alueella asuinrakennuksia on jo nyt aivan po. rakennusten vieressä. Yksityisiä, menestyneitä torihankkeita on muun muassa Kööpenhaminassa, Tallinnassa ja Tukholmassa. Näissä hankkeen taustalla on yksityinen toimija, joka vuokraa myyntipaikkoja kauppiaille ja toiminta on kauppakeskusmaista. Aloitteessa esitetään toiminnan organisointia kaupungin perustaman ja omistaman yhtiön toimesta. Tällaisen yhtiön taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kaupunki joutuisi käytännössä pääomittamaan yhtiötä osakkeiden tai rakennusten hankintaan ja korjaamiseen tarvittavilla varoilla tai takaamaan yhtiön toiminnan edellyttämiä lainoja. Lisäksi kaupunki ottaisi yhtiön kautta liiketaloudellisen riskin siitä, että yhtiö saa tilat vuokrattua. Mikäli yhtiön toiminta muodostuisi tappiolliseksi, se voisi edellyttää kaupungin lisäpanostuksia yhtiöön. Tällaisen riskin ottaminen ei ole kaupungin kannalta perusteltua. Tukkutorin organisaatiomuodon osalta kaupunginhallitus toteaa, että kesäkuussa voimaan tulleen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä tukkutori päätettiin yhdistää osaksi kaupunkiympäristön toimialaa. Tukkutorin erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja/tai toiminnan yhtiöittämistä koskevien selvitysten käynnistäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Onko teillä aseita Puheenvuoro ? ”Ettehän vain tule syömään meidän sosiaaliturvaamme, ettehän?” kyseli entinen rajavartija pakolaiskandidaateilta. ”Ettehän vain ole menossa lääkärille, ettehän?”, kyselee taasen nykyinen asiakaspalvelija äidiltäni, kun hän tilaa taksia. Kyseistä taksia kun ei saa käyttää lääkärimatkoihin. Sitä saa kyllä käyttää terveysasemien vessojen seinäkirjoitusten lukemiseen tai muihin vapaaajon matkoihin. Perheemme omaakin laajan sivistyksen mitä tulee käymälöiden seinäteksteihin. Perustelen asiaa kysyttäessä, että kyseessä on oikeudellisesti epäselvä ja kiistanalainen olosuhde. Istuin äitini kanssa geriatrin vastaanoton ulkopuolella ja tutkin täytettäviä kaavakkeita. Ja siinä se lukee: ”Onko potilaalla aseita”. Taas oikeudellisesti epäselvä ja kiistanalainen olosuhde. Kirjoitin siihen rauhallisesti, että on äidilläni kyllä puukko ja kirves mutta ei se niillä enää kenestäkään henkeä saa. Mutta vaarana olikin, että jospa potilas itseään meinaa vahingoittaa kerroin, että äitini asuu seitsemännessä kerroksessa ja parvekkeen kaiteen yli pääsee helposti, niin että se kotikutoinen eutanasia onnistuisi tarvittaessa kyllä paremmin niin ... yhteiskunnan tarjoamat turvaverkot ovat tarpeellisia nyt ne otettiin taas käyttöön useammankin veteraanin asuttaman kerrostalon mattoparvekkeita alkaa koristaa turvaverkot. Todellinen huoli äitini aseistumiseen on kuitenkin radikalisoitumisessa. Turhautuneet vanhukset voivat torimatkoillaan päästää päiviltä vaikkapa lähimmän heitä lähestyvän ryöstäjän. Mutta oletettavampaa on, että kun nykyinen kiltti veteraanien sukupolvi on siirtynyt manan majoille, niin sitä seuraava ei olekaan enää niin kiltti heiltä ne aseet täytyy saada pois. Nykyiset päättäjät ovat seuraava vanhussukupolvi. Ja heistä pitää huolta taasen se sukupolvi, joka tulee heidän jälkeensä päättäjiksi. Siksi sitä sukupolvea ja sen toiveita on voideltava. Jos sen sukupolven tahtona on, että yhteiset rahat jaetaan pitkin planeettaa, niin olkoot sitten niin. Nykyiset vanhuksethan eivät ole enää päättämässä yhtään mistään silloin kun heistä nyt päättävistä ihmisistä päätetään. Tosin jos tätä tuhoisaa sukupolvien ketjua ei katkaista, niin eipä seuraavilla päättäjillä ole enää paljoa mitä jakaa. Se vähä mikä on, niin sitä ei jaeta se otetaan ja siksi jo nyt kysellään vanhusten aseiden perään. Vain hautausmailla ihmiset ovat lähellä toisiaan eivätkä tappele. Ei vaikka olisi minkälainen sapeli tai kauhavalainen mukaan haudattu. Tosin eri uskontokunnat on ollut kuitenkin pakko eristää eri alueille. Varmuuden vuoksi. Mutta sielläpä se vaan meidän kaikkien entinen yhteinen jumalamme, aurinko paistaa ja hymyilee niin risteille kuin puolikuillekin. Emmekä me mahda sille yhtikäs mitään. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Yritysesittely
• 9 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Löivätkö Luther ja Agricola kirveensä kiveen? Elinsiirron saanut Suomessa jo 500 lasta ? ”Näyttelet tosihyvin ja kaikki on kohdallaan niin kuin ammattinäyttelijälle on opetettu, mutta et hohda valoa.” Tämän valovaatimuksen lausui salintäyteiselle yleisölle eräs tunnettu näyttelijä, joka halusi kysyä missä on näyttelijän työn ”valo eli hengen palo”? Kun kuulin tuon lauseen, hätkähdin. Missä on meidän pappien ”hengenpalo”? Onko sitä? Uskonpuhdistuksen juhlavuonna olemme ruotineet uskonolemusta lukemattomilla luennoilla, seminaareissa, radiossa, lehdissä ja tapahtumissa. Sytyttikö 1500-luvun uskonpuhdistus meihin sammumattoman palon? Mitä sellaista Martti Luther, Mikael Agricola ja muut uskonuudistajat toivat mikä voisi yhä sytyttää? Mikä saisi 2000-luvun ihmiset unelmoimaan ja loistamaan? Onko totta että on aika jolloin: ”Henget heräävät, on ilo elää.” Mikael Agricola oli korkeiden titteleiden, rasittavien virkojen ja raamatunsuomennoksen lisäksi ennen kaikkea koko suomenkielisen kirjallisuuden perusta. Hän oli piispa ja rauhantekijä. Vaikka kirkko oli menettänyt maallisen vallan ja ulkopolitiikan johtoasemansa, Agricola uhrasi kaikki voimansa maan ja valtakunnan hyväksi. Meidän vuoromme on nyt jatkaa Agricolan perintöä. Tiedättekö miten mieltä lämmittää paikallisten Putkosten ja papiston palava ahkeruus Agricolaja reformaatioseminaarien järjestäjänä. Mikaelin päivänä (29.9.)Agricola seikkailee Pernajan, Viipurin, Wittenbergin, Turun ja Tukholman maisemissa. Reformaatiossa ei ole kysymys vain kirkon historiasta vaan kansakunnan, kielen, kulttuurin ja tulevaisuuden muotoutumisesta. Harvoin Mikael Agricolan karismaattista hengenpaloa on yliarvostettu, vaikka hänen merkitystään on varmasti myös liioiteltu. Minkälaisessa Suomessa ja maailmassa nyt eläisimme, jos kirkon ja papiston nostattama uskonpuhdistus,huima muutostyö olisi jäänyt tekemättä? Uskonpuhdistuksella on monta polttopistettä. Minulle luterilaisen teologian ydintä on todistus sielun kuolemattomuudesta ja Jumalan armahtavasta armosta. Nuori filosofi-teologi Luther arvosti tätä enemmän kuin Aristoteleeseen nojaavaa skolastiikkaa. Agricolan tuomat Lutherin terveiset Wittenbergistä tekivät ateismista museotavaraa, katoavaa kansanperinnettä. Materialismin tappio ja henkisyyden voitto tekee turhaksi marxismin, Freudin ja monien filosofioiden materialistiset uskomukset. Teologitoverini Tapio Ahokallion virkistävä teos ”Henkisyys vastaan materialismi” (2017) hylkää materialismin epätodet ja tuhoavat uskomukset. Eivätkö materialistit luoneetkaan luonnontiedettä vaan sen toivat platonismi ja kristinusko? Mitä merkitystä uskonpuhdistuksella on koko ihmiskunnan sitouttamisessa kristilliseen etiikkaan? Reformaation ympärillä pyörii mielikuvituksellisia myyttejä. Brittiläinen reformaatiotutkija Peter Marshall jäljittää reformaation synnyttämiä erimielisyyksiä ja tekee tiukkoja kysymyksiä uskonpuhdistajille. Missä ovat modernin kapitalismin juuret? Mitä tapahtui kun reformaatio nosti tikun nenään pönöttävän autoritaarisuuden ja korruptoivat valtakoneistot? Mikä oli reformaation vaikutus juutalaisuudelle, naisen asemalle, tieteen, taiteen, kansojen kulttuuriperinnöille? Tuliko reformaatiosta kehityksen virstanpylväs vai kiviriippa? Oliko Agricolasta enemmän haittaa vai hyötyä? Historioitsija Juha Hurme heitti Agricolaa kohti palavan kekäleen juuri ilmestyneessä kirjassaan ”Niemi”(2017). Hurmeen mielestä reformaatio pimensi maailman, tukahdutti runolaulun ja ihmisyyden parhaat puolet ajamalla kansan kirkollisen vallan satimeen. Riistikö uskonpuhdistus ihmiseltä vapaudenilon? Käynnistivätkö Luther ja Agricola samalla Eurooppaa ja Suomea vaivaavan maallistumisen? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ? Helsingin Lastenklinikalla tehtiin syyskuussa elinsiirto viidennelle sadalle lapsipotilaalle. Vuosittain elinsiirtoja tehdään lapsille 15–25. Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista. Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 % tulee Hyksin erityisvastuualueelta; muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 % potilaista. Vuonna 2016 siirtoleikkauksia oli 21, joista munuaisensiirtoja oli 14, maksansiirtoja 3 ja sydämensiirtoja 4. Lapsille tehdään myös keuhkonja suolensiirtoja, joiden tarve on kuitenkin vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin. Suomalaisista munuaisensiirtolapsista 10 vuoden kuluttua on elossa 95 % ja munuaisensiirtotulokset ovatkin eurooppalaisessa vertailussa huippuluokkaa. Maksanja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %, mikä on myös korkeaa kansainvälistä tasoa. Elinsiirtoon liittyvän anestesia-, leikkausja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tämä turvaa joustavan yhteistyön aikuisten siirtoyksiköiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen potilaiden voinnin ja lääkityksen seurannassa keskeistä on oman yliopistosairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö. Elinsiirtojen viimeaikaisina kehitysaskelina voidaan pitää sydämenja munuaisensiirroissa ABO-veriryhmärajojen ylittämistä, jolla edesautetaan siirteiden saamista ja odotusaikojen lyhenemistä. Lastenklinikalla on toistaiseksi tehty neljä ABOi-sydämensiirtoa, jotka ovat sujuneet hyvin. Hyljinnänestolääkkeiden käytössä sekä infektioiden ja hyljintäreaktion diagnosoinnissa on myös edistytty, minkä ansiosta siirteet toimivat aikaisempaa peremmin. Elinsiirteiden turvaaminen Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti. Toisen munuaisen luovuttaminen on turvallista eikä aiheuta luovuttajalle ongelmia. Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää Hyksin elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellä. Suomalaisilla on myönteinen asenne elinsiirtoihin, mitä potilasjärjestöt pyrkivät tiedottamisen kautta tuomaan esille. HYKS Lasten ja nuorten sairaudet hoitaa potilaita lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian aloilta. Potilaita on vuosittain yli 60 000. Valtakunnallisten hoitovastuiden lisäksi HYKS:ssä hoidetaan erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia kaikkialta Suomesta. Elinsiirtopotilaat hoidetaan jatkossa uudessa lastensairaalassa, jonka toiminta käynnistyy syksyllä 2018. Puheenvuoro Veli-Matti Hynninen Entisessä Teatteri Kalliossa kulttuuritarjontaa maanantaisin The Milfred Jones band Teatteri Kalliossa 24.11. Yhden Penkin Pojat; hilpeää pelimannimeininkiä ja loitutunnelmia Teatteri Kalliossa 16.10. ? Teatteri Kallion keskiviikot aloittaa uudella ohjelmapaikalla 16.10. Maanantaisin tila kantaa edelleenTeatteri Kallion nimeä ja ensimmäisessä illassa esintyy duo Yhden penkin pojat. Yhden Penkin Pojat on kahden elämäntapakansanmuusikon soiva temmellyskenttä. Kaksikko esittää itse säveltämäänsä ja perinteeseen pohjaavaa musiikkia hilpeästä pelimannimeiningistä arkaaiseen loitsutunnelmaan. Duossa soittavat Tero Pajunen – laulu, kurkkulaulu, nenähuilu, oktaaviviulu ja Janne Ojajärvi – laulu, kurkkulaulu, huuliharput, pitkähuilut. Maanantain ohjelmatarjonta tulee noudatamaan jo keskiviikoista tuttua linjaa. Pääpaino on tulee olemaan nykykansanmusiikissa ja jazzissa. Ohjelmassa on myös luentoja ja elokuvanäytöksiä. Kallio Kipinöi -viikolla 16.11. -26.11. ohjelmaa on myös viikonloppuina. Lauantaina 17.11. muistellaan Leevi and the Leavingsin keulahamoa Gösta Sundqvistia. Ja lauantaina 25.11. teatterilla muistetaan Rauli ”Badding” Somerjokea, Badding-tanssien merkeissä. Tänä vuonna on kulunut 70 vuotta Somerjoen syntymästä. Perjantaina 24.11. esintyy puolestaan viehttävän laulajattaren Milja Airolan luotsaama The Milfred Jones band. 16.10. klo 19 Yhden Penkin Pojat. Kahvio avoinna klo 18 alkaen. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28.
• 10 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Tarjoamme ensiluokkaista isännöintipalvelua Pääkaupunkiseudun alueella Laajennamme toimintaamme ja etsimme uusia taloyhtiöitä asiakkaiksemme Kysy lisää! Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 | www.kruununisannointi.fi Hieman erilaista isännöintiä Afrobeat-päivä Kumpulan Kylätilassa ? Afrikkalaisia rytmejä, afrotanssia ja energisoivaa yhdessäoloa Kumpulan Kylätilassa sunnuntaina 8.10. klo 10-14, osoite Intiankatu 31, 00560 Helsinki. Ohjelmassa afrikkalaista rumpuja tanssiopetusta sekä perheafro kaikenikäisille. Perheafroon on vapaa pääsy, rumpuja tanssiopetus pienellä ovirahalla, kts. ohjelma ja hinnat alta. Et tarvitse aiempaa kokemusta mihinkään osioon, tuo vain itsesi paikalle latautumaan energisestä iltapäivästä! klo 10-10.55 Perheafro: Afrikkalainen rumpuja tanssityöpaja lapsille ja vanhemmille (Lassina Ouattara) klo 11-12.30 A f r o b e a t -rumpukurssi (Akim Color) klo 12.3514.05 Länsiafrikkalaista tanssia (Lassina Ouattara) PERHEAFRO Päivä alkaa perheafrolla, jossa lapset ja vanhemmat pääsevät tutustumaan djembe-rumpujen saloihin, afrikkalaisiin rytmeihin, lauluun ja halutessa tanssiinkin. Päätavoitteena on mukava yhdessäolo. Opettajana toimii Lassina Ouattara. Perheafroon vapaa pääsy! RUMPUKURSSI JA TANSSIOPETUS Rumpuja tanssiopetuksen ikäraja on 12 v. Vetäjinä toimivat Beninistä kotoisin oleva muusikkopedagogi Akim Color sekä Burkina Fasosta kotoisin oleva tanssija-muusikko Lassina Ouattara. Akim Color on yksi Beninin t u n n e tuimpia muusikoita, joka on konsertoinut ja opettanut jo vuosia Suomessa. Harva osaa opettaa afrobeatin rytmejä niin selkeästi ja mukaansatempaavasti kuin Akim, joka on alansa huippuosaajia. Akim soittaa kaikkia perinteisiä afrikkalaisia lyömäsoittimia, kuten djembe-rumpuja. Lassina ”Lasso” Ouattara on länsiafrikkalainen tanssija ja muusikko, joka aloitti uransa jo kuusivuotiaana. Lasso on opettanut afrotanssia ja djemben soittoa Burkina Fasossa, Singaporessa, Balilla ja Suomessa. HINTA: *Afrobeat -rumpukurssi 15 euroa *Länsiafrikkalaista tanssiopetusta live-rumpusäestyksellä 15 euroa Yhteishinta 25 eur Alennettu hinta (työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, nuoret 12-18 v., Kulttuurikameleontit ry:n jäsenet) 13 euroa, yhteishinta 22 euroa Tapahtuma on avoin kaikille, tilaan pääsee helposti myös esim. pyörätuolilla. Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautumiset: 4.10.2017 mennessä felaways@ gmail.com A f r o b e a t päivä on osa Kulttuurikameleontit ry:n Taiteella yhdenvertaisuutta -hanketta, johon on saatu tukea Taiteen edistämiskeskukselta. Afrobeat-päivän järjestävät Kulttuurikameleontit ry yhteistyössä Alvar Gullichsen/ Afrojazz Club. Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6n roa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 KA SU X3 7 Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Mainitse tilatessasi koodi KASUX37 Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteessa www.lehtiluukku.fi ENTISÖINT I ? KERÄILY ? KÄDENTAI DOT ? ARJEN HISTORIA 4/2017 • 8,60 € NYT 6,90 Mystiset postimerk it Filatelia sukeltaa historian maailmaa n Pitsi on kiehtovaa turhuutta Didrichse nin ainutlaatu inen veistospu isto Punaarmeija ryösti Suomen taideaarteita Viinatehd as rakennut ti kirkon VEXI SALMELLA 800 taideteosta IT A LY 2,60 € 6 – 2017 7,70 6,90 Luken laskentoja ei ymmärretä Enemmän havaintoja, silti vähemmän susia Linnustus alkoi, pystykorva hiottu iskuun Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja: Aikainen kyttäysjahti tuo haastetta peuranmetsästyksee n Ammattimetsästäjä: Aloittelevat metsästäjät ABCkoulutukseen Supikoira vaarallinen tautipesäke Susiongelma räjähtää käsiin Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 6,90 Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa 4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä? – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 7/2017 7,50 6,90 NYT Retkipaikka.fi Antti Huttunen: Suosikkinäyttelijä Ria Kataja opiskeli saunaterapeutiksi Kipuihin mesiangervoa Olga Temosen lapset tottuvat luonnon bakteereihin Työuupumus kehittyy salakavalasti Mänty vahvistaa miestä Ter api at erik oisn um ero Val itse Sin ulle sop iva luo nta iste rap ia Terveysmetsä Suomelle vientivaltiksi Vauvauinnissa päämääränä hyvä itsetunto Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 6/2017 7,50 Vastauksia tulee, kun antaa elämän virran viedä Mion Wuosha eheyttää itseään sointu soinnulta Energeettinen orgasmi voi kestää tunteja Hannu ja Kerttu tarjoaa mallin vaihtoehtoiselle sankaruudelle Kun annat anteeksi, päästät irti vastustamisesta Rakasta itseäsi Kodistasi saa tulla Vapahtajan vieraskoti Meiju Suvas: Salvia intiaanien pyhä kasvi 6,90 NYT Syksyn pimeneviin iltoihin! KO UL UTA KOIRASTA SIEN EST ÄJ Ä! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 6,50 ERIKOISHINTA Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut 6/2017 6,90 6,50 Ritva Oksanen ei halua katsoa elämää syrjästä Syömällä hyvin, voit hyvin Kala ja kasvikset hyväksi aivoille Onko vanheneminen KULTAA? Seksuaalisuus osaksi terveydenhoitoa Pois neljän seinän sisältä senioriskootteerilla Lihansyöjäbakteeri iski jalkaan Päivi pääsi lähes kuusikymppisenä vakituiseen työhön Kävelysilta Siltasaaresta Kaisaniemeen? ? Suunnitteluyritys WSP ehdottaa Siltasaarenkärjestä uutta pyöräilyja kävelysiltaa Kaisaniemeen. Noin 140-metrisen sillan rakentaminen toisi uuden reitin Hakaniemen ja ydinkeskustan välille. Kaupunki on käynnistämässä arkkitehtuurikilpailua Siltasaaren vieressä sijaitsevan Hakaniemenrannan kehittämisestä. Kilpailuun osallistuvia arkkitehtitoimistoja kannustetaan etsimään mahdollisuuksia Siltavuorensalmen yli kulkevan sillan rakentamiseen. Kävelijöitä ohjaava silta olisi houkutteleva vaihtoehto kävely-yhteyden parantamiseksi Hakaniemen ja keskustan välillä. Suunnitteluyrityksen mukaan silta pitäisi rakentaa ohueksi ja jänteväksi ja sitoa osaksi ympäristöä. Vesiliikennettä silta ei haittaisi, koska suunnitelmien mukaan sen alituskorkeus olisi 3,8 metriä, joka on sama kuin Pitkänsillan alituskorkeus.
• 11 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h TULE HAKEMAAN OMASI YMPYRÄTALON APTEEKISTA! TERVETULOA. UUTUUS! BEROCCA ® PERFORMANCE FIZZY MELTS Virkistävä, suussa poreileva imeskeltävä tabletti. Nautitaan ilman vettä. 14,21 Kaksi raikasta makua! Ilmat viilenee! Nyt on aika hankkia ajokortti! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo yli 25 vuotta! Ravintola Vivi Pizzeria Tarjoukset: Ravintola P izzeria VIVI Castreninkatu 10, 00530 Helsinki, puh. 09-710 709 2 norm. pizzaa 4:llä täytteellä + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 19€ 2 leikettä (riisi, ranskalaiset tai lohkoperunat) + iso limu 23€ (kuljetettuna/noudettuna) Intialainen Currykana 2 annosta + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 23€ Lounas alkaen 7,90 Intialainen ruoka – kana, liha tai kasvis Lounasaikana ma-pe 10-15 lounaaseen kuuluu 0,33l pepsi tai jaffa. AVOINNA: joka päivä klo 10-22 Uudiste ttu ruokal ista + sisustu s vuodesta 1998 Kuljetamme ruoka-annoksia kotiin ja työpaikoille. Toimitusaika 30-60 min, kiirevaraus. Ilmainen kuljetus: Yli 16 € tilauksiin. Alle 16 € kuljetus + 4 € Tilaukset viimeistään 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa. Kuljetustilauksista ilmoita maksutapa!
• 12 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Risto Kolanen: Syyskuun kulttuurikierros ? Emma Pihkala lopetti kauniin lauluhetkensä ”Niin kauan kuin elän”–kappaleeseen pianolla säestäen Richardinkadun vanhan kirjaston 135v–juhlapäivänä. Hänen kanssaan musisoivat Mikko Helenius, bandoneon ja piano ja Antti Vuori, kitara. Uuden, heleästi tulkitsevan helsinkiläisen laulaja-lauluntekijän teema oli ”Näin sen, koin. Lauluja siitä mikä olisi voinut olla totta”. Hetki toi esiin uusia vahvoja ja herkkiä lauluja rakkaudesta ja kaipauksesta. Ne ammentavat ilmaisunsa eletystä elämästä ja eri musiikkityyleistä, esimerkiksi jazzista, popmusiikista, klassisesta musiikista ja kansanmusiikista. Konsertin jälkeen Pihkala sanoi, että sai voimaa yleisöstä: – Ehkä nämä ovatkin yhteisiä lauluja, minä vain nostan esiin jo olemassa olevaa ja kaikille yhteistä ihmisyyteen kuuluvaa nimeämätöntä tai nimettyä kaipausta. Uuden oopperan vuosi Sopraano Laura Pyrrön ja pianisti Tiina Korhosen liedkonsertti Finlandia-talon Helsinki-Salissa nosti esiin suomalaisia tunnelmia. Kuulimme musiikkia mm. Jean Sibeliukselta, Leevi Madetojalta, Oskar Merikannolta, Fredrik Paciukselta ja Erkki Melartinilta. Pyrrö on esiintynyt useimpien Suomen kaupunginorkestereiden solistina sekä ulkomailla. Helsingin Koominen Ooppera juhli kesällä yksivuotista taivaltaan, tiiviisti työn äärellä. – Kulunut vuosi on kerta kaikkiaan ylittänyt kaikki odotukseni. Hurja työmäärä takana, ja suuri kiitos kaikille, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi, johtaja Laura Åkerlund sanoo. Ensimmäisen vuotensa aikana Koominen Ooppera järjesti yhteensä 13 esitystä, joiden täyttöaste on ollut 70%. Brittiläisen Vixen–draamamusikaalin tuominen Brunon konepajaan oli vahva suoritus. Saarikoskea moniulotteisesti – Elämä on ihmiselle annettu, / jotta hän tarkoin harkitsisi, / missä asennossa tahtoo olla kuollut, / harmaita taivaita kulkee yli, / tähtitarhoja riippuu ja maa tulee suuhun kuin leipä, nuori Pentti Saarikoski kirjoitti v. 1959 ”Runot ja Hipponaksin runot” – kokoelmassaan. Ismo Luimula on eläkkeellä oleva SAK:n ekonomisti, joka taloustilastojen lisäksi tai ehkä sen vastapainona harrastaa runon lausuntaa, Toimelan ryhmässä ja muuten. Saarikosken runoista hän kiinnostui jo 60-alkupuolella. – Yksittäinen runo ”Yksitoista kerrosta” vei heti mukanaan ja siitä eteenpäin ajattoman ja mitä ajankohtaisimman teeman ”Mitä tapahtuu todella” –kokoelmaan, edelleen ”Kuljen missä kuljen” ja tietenkin ”Ääneen” – julistusrunoihin. Niitä jotkut lyriikan teoriaherrat turhaan aliarvostavat. Tiarnia-trilogiassa lopulta upealla tavalla huipentuu ja näkyy kaikessa moniulotteisuudessaan P.S:n herkkyys, lukeneisuus, lahjakkuus, hänen suuri runoilijuutensa, hän kertoo lehdelle. Jätkäsaaren ja Richardinkadun kirjastoissa oli syyskuulla runoilijan syntymän 80v–juhlavuoden lyrikkaa ja proosaa 1958–83 hetki, jossa Simo Katramo säesti bassolla Luimulan hyvin eläytyvää ja ironista Eijakaija Sipon ohjaamaa runolausuntaa. Yksi keskeinen sanoma on ”Alue”– kirjasta (1973): – Jokaisella on tästä lähtien tämänsä / johon hän täällä on sidottu. / Mitään ei vaihdeta enää. / Ei se on tullut mahdottomaksi. / Sitä ei ole kielletty lailla / koska se on tullut mahdottomaksi. / Sitä ei ole ruvettu paheksumaan / koska se on tullut mahdottomaksi. / Tästä lähtien täällä on jokaisella / tämänsä josta hän pitää kiinni. Liikekieli uudistuu vahvana Koreografi Susanna Leinonen on tunnettu vahvasta fyysisestä, raajojen joustavuutta ja liikkeiden loppuun viemistä korostavasta liikekielestä, tarkasti hiotuista yksityiskohdista ja huimaavan kauniista visuaalisuudesta. Aiemmin hän yhdisti tehokkaasti livetanssia lavalla ja hidastettua videokuvaa autotallista tai kentällä. Uudessa ”Dreams of Replay” –teoksessa rap-artisti Kasperi Laineen säveltämä musiikki ja Leinosen liikkeellinen kerronta vie katsojan ajatuksia herättävälle matkalle Aleksanterin teatterissa. Vahvempi tietoisuus toimintamme seurauksista ajaa katsomaan ajassa taaksepäin ja punnitsemaan tehtyjä valintoja, ”uusinnan unelmiin”. Leinonen rakensi uuden teoksen kuuntelemalla vanhoja materiaaleja, muistellen ja tutkien aiempien teostensa liikekieliä. Viiden naisen matka menneeseen on luonut oman ainutlaatuisen maailmansa. Minimalistinen lavastus kohtaa omintakeiset hahmot ja Kalle Ropposen valosuunnittelu viimeistelee visuaalisen vaikuttavuuden. Katsoja haastetaan katsomaan tarkemmin, ja niinhän me teemme tanssin timantin edessä. Kuningatar Michaela Kalasatamassa ”Michaela, the Queen of Fucking Everything” on koreografi ja tanssija Laura Pietiläisen sielussa kukkiva ja kasvava voimanainen. Hän ammentaa esityksiinsä universumin voimaenergioita. Tanssi, puku, musiikki, tuoksut ja korot ovat yhtä. Hahmo syntyi Zodiakin syysesitykseen Pannuhalliin noin vuosi sitten. Se valloitti meitä Merikaapelihallissa Tanssin Talon iltagaalassa. Nyt Laura Pietiläinen toi hahmon DesignArtMaja –tapahtumaan Kalasatamapuistoon, josta vastasi Gruppen Fyra. Yksi Maja oli varattu tanssille ja vaihtuvalle muusikolle, joista Teemu Mustonen oli vuorossa lyhytesityksessä. Maaginen tunnelma syntyi. Koska mereltä tuli jo syyskylmää ilmaa, kehotin kuningatarta pukemaan lämmintä päälle, ettei kylmety. Hän taitaa silti olla vain tavallinen kuolevainen. Uusi Kalasatamapuisto vielä hieman autiossa ympäristössä vähän vieras muualta tuleville. Helisevän kanteleen talo Kanneltalo avasi ovensa vuonna 1992, jolloin lama vaikutti myös talon suunnitteluun. Rakentamisen aloittamisen kynnyksellä kaupungin johto edellytti noin 12 miljoonan vanhan markan säästöjä, pitkäaikainen johtaja Antti Manninen muisteli 25v-juhlan avauspuheessaan. – Rakennussuunnitelmaa karsittiin rankasti ja varmuuden vuoksi talon tulevat käyttäjät suljettiin pois suunnittelusta. Lopputulema oli kuin huonosta ostosteeveestä: Hinta ei alentunutkaan 28 miljoonaan, vaan alkuperäisen 40 Mmk:n sijaan Kanneltalo Tiia Huuskonen, Elisa Tuovila, Erika Vilander, Liisa Pietikäinen, Sara Kovamäki tanssivat hienosti. Kasan päällä Tuovila. Kuva: Mirka Kleemola. Laura Pietikäinen on hauras ja voimakas kuningatar Kalasatamapuiston kontissa. Kuva: Thomas Nie. Upeat sirkustaiteilijat Sade Kamppila ja Viivi Roiha ovat myös tukastaan yhdessä. Kuva: Isla Peura. Yli 100 vuotta työtä kaupungilla poistuu Kanneltalolta. Iloisina eläkkeelle jäävät Hannele Koli-Siiteri (vas.) ja kirjaston Solveig Stormbom Malmi-talolle siirtyvän johtajan Antti Mannisen kainalossa. Kuva: Leevi Toija. Emma Pihkala laulaa Mikko Heleniuksen ja Antti Vuoren säestyksellä Rikun kirjastossa. Kuva: Chris Gurney. Laura Pyrrön suomalaisia lauluja Finlandia-talolla. Kuva: Viivi Myllylä/Koominen Ooppera. Ismo Luimula lausuu Pentti Saarikoskea, syntymän 80vesityksessä Jätkäsaaren kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg
• 13 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Kulttuuri tuli maksamaan peräti noin 70 Mmk. Taloon asettuivat Kannelmäen kirjasto, työväenopisto, nuorisotalo kulttuurikeskuksen toimiessa alusta alkaen talon johtavana hallintokuntana. Läntisen työväenopiston pitkäaikainen aluerehtori Hannele KoliSiiteri oli ensimmäisissä talon suunnittelupalavereissa jo 1982. Hänen mukaansa talo on nimensä mukaisesti soiva talo, helisevän kanteleen ja musiikin, taiteiden, taitojen, omaehtoisen itsensä rakentamisen talo. Hän päätti puheensa Irja Sormusen runoon, joka kertoo koulumestari Johan Sundvallista. – Miten suuri ihme se olikaan: / Hän, köyhä Sundvall / avaamassa / hengen rikkauden portteja / kansan vähäisimmille. Viimeisenä työpäivänään puhuja toivoi, että Kanneltalo avatkoon edelleenkin hengen rikkauden portteja läntisen – ja koko Helsingin – asukkaille! Kulttuuripäällikkö Stuba Nikula kysyi kiinnostavasti ”Mitä on länsihelsinkiläisyys?” Kaikki osaavat sanoa jotain itähelsinkiläisyydestä, mutta länsihelsinkiläisyys taitaa pysyä salaisuutena, jonka ymmärtävät vain alueen ihmiset. Jotain rajaa sentään... Helsingin Diakonissalaitos aloitti vuonna 1867 kulkutautisairaalana ja nuorten naisten kouluttamisena hätää kärsivien auttajiksi, diakonissoiksi. Päättyneenä kesänä se vietti Alppitalolla monin tavoin 150-vuotisjuhlaansa. Diakonissalaitos kasvatti kukista näyttävän 150 –kukkapenkin, joka näkyi 24.8. kansalaisjuhlassa hyvin pohjoisen suunnasta tuleville junamatkustajille. Kontissa esiintyneet Atomirotta ja Reino Nordin vetivät täyden pihan yleisöä. Tapaamme sanoa, paljon ajattelematta: jotain rajaa, jotain rotia sentään… – Olisiko mahdollista tervehtiä, katsoa silmiin? Olisiko mahdollista kysyä: kuinka voit? Olisiko mahdollista olla yhdessä, ilman raja-aitoja? Nämä kysymykset ohjaaja Sirpa Riuttala asetti meille kaikille ”TÄSSÄ MENEE RAJA – Laulu unelmien huomisesta” –esityksessä Alppikadun ja Helsinginkadun välimaaston korttelin pihalla, kujilla, talonovilla, nurmilla, kirkossa ja ympäristössä. Ohjaaja on vuoden ajan toiminut taiteilijana ja havainnoitsijana Diakonissalaitoksen yhteisössä. Käsikirjoitus on koottu laitoksella tehtyjen kirjoitustehtävien, haastattelujen ja kokemusten pohjalta. Aluksi pihalla soitettiin ja jaettiin pelikortteja, jotka jakoivat kahteen ryhmään. Vetäjämme oli lähihoitajaksi opiskeleva nainen, joka vielä kolme vuotta sitten oli laitoksen päihdeongelmaisena asiakkaana. Menimme ensin pimeään konttiin sisään; nurkassa nainen puhui meille. Aamutakissa ulkona toinen nainen puhui naapureistaan. Nuori tyttö lauloi asuintalon ovella. Kirkon edessä naiset olivat diakonissan juhlapuvussa ja puhuivat uskosta ja toivosta. Pienet lapset leikkivät nurmella. Koiton laulu lausui ja lauloi kauniita sanoja. Lopuksi kaksi ryhmää kerääntyi yhteen Rasmus Soinin sovittaman loppulaulun ympärille puistonpenkin ja nurmen äärelle. Kokemus on hyvin eleginen, rauhoittava, vaikka uskoisi mihin. – Ja kyllä, yhdessäolo on mahdollista, katso vain itsesi ulkopuolelle. Metsään mennä tahdon Aivan ihana ja mielikuvituksellinen on Sade Kamppilan ja Viivi Roihan ”Metsä – The Forest Project”, joka uusittiin loppukesällä itäisen Helsingin metsissä. Lahden Salpauksessa valmistuneet akrobaatit ja sirkustaiteilijat tekevät liikkeitä puissa, niihin kiinnitetyissä köysissä, kalliokuopissa ja kallionharjalla. Liike, jossa Roiha tekee ilma-akrobatiaa yläilmoissa ja Kamppila on painona, tuntui eniten vaaralliselta ilman turvaköysiä. Kamppila on ansioitunut ”Sirkus Aikamoinen” –ryhmässä; häntä vietiin kosteasta tukasta yläilmoihin.. Myös voltit ja muut tasamaa-akrobatian temput ovat hallinnassa. Lopussa he tekevät liikesarjaa, jolla naisen ”väkivoimalla” eli pimpillä pelotetaan karhua metsämaisemasta ympäriltä. Kun hameen helma nostetaan, karhu lähtee pakoon, vanha kansa uskoi. Kävelimme yhden matkavälin nk. ”Emil Zatopekin polkua” Kruununvuoren lammen vierestä. Paluumatkalla näimme paljon hylättyjä tai raunioksi palaneita huviloita tai taloja. Surullista. Roiha kertoi, että Metsää on inspiroinut kirjan ”Naiset jotka juoksevat susien kanssa” ajattelutapa luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Jotenkin ajankohta, jolloin kesä on vaihtumassa syksyyn, tuntuu sopivan tälle hienolle esitykselle. Kukkona maailmanmusiikissa Digeliuksen levykaupassa Viiskulman nurkilla tupa oli ihan täynnä. Tietokirjailija, Ylen pitkäaikainen kulttuurija tiedeohjelmien tuottaja Elina Saksala julkaisi neljännen kirjansa Liken kautta. Hän kertoi halunneensa nimenomaan tämän paikan, koska Digelius on musiikkikaupan uudistamisessa sitä samaa, mitä kohde on musiikissa. Aiheena on Sakari Kukko, joka seisoi 1975 Digeliuksen jonossa, kun Remu Aaltonen osti Iggy Popin ”Lust for Life”. Kukko tuli pohjoisesta Suomest muusikon alkuna, kohosi ”lupaavaksi jazz-muusikoksi” , Sampo2017 kansainvälinen nukketeatterifestivaali ? Fyysistä teatteria ja nukketeatteria yhdistävä Sampo2017 kansainvälinen festivaali tarjosi esityksiä Savoyssa, Annantalolla, Avoimissa Ovissa, Päivälehden museossa, ilmaisesitys Espan lavalla sekä tietysti kotipesässä, Erottajankatu 7. A v a j a i s e s i t y k s e n ä oli ranskalaisen Blick Theatren ”Hullu”– esitys. Kolme ihmistä ja nuket luovat maagisen sanattoman tunnelman musiikin tuella. Monesti lasten nukketeatterissa aikuinen näkee tai arvaa, mistä nukkeja liikuttavat kädet ovat. Tässä yli 8-vuotiaille suunnatussa esityksessä ei todellakaan tiedä, mistä nukke alkaa ja ihminen loppuu. Esitys oli osa Juhlaviikkoja. Kahden sukupolven nukketeatteri on Maija, Bojan ja heidän poikansa Iivo Baricin johdolla toiminut yhteisö. Matija Solce oli säkenöivimpiä yksilöesiintyjiä. Sen lisäksi slovenialainen nukketeatteritaitaja ja muusikko vastasi tshekkiläisen Fekete Seretlek –ryhmän KAResityksen ohjauksesta ja musiikkiesityksistä Balkanin maailmaan. Solce esitti kahden muusikon tuella intiimin ja tunnelmallisen ”Pieniä yötarinoita” teatterikappaleen. Hänelle ominaista on pienten, arkisten esineiden taitava käyttö. Yötarinoissa se oli kirjailijan yölamppu, jonka asentoa hän tosin joutui koko ajan korjaamaan. Päätösesitys oli ”Koiran elämää”, jonka aihepiiri perustuu tshekkikirjailija Karel Capekin ajatusmaailmaan katsoa ihmisten maailmaa Dasenka-koiranpennun silmin. Koira ottaa ensimmäiset askeleensa maailmassa, johon kahden totalitarismin kokemukset luovat ristiriitoja. Sampo2017 toi kansainvälisiä vieraita Suomeen, näytti kotimaisen nukketeatterin parhaimmistoa ja edisti uuden yleisön löytymistä. Ehkä Espan lavan päättäjäisten kaltaisia ilmaisesityksiä olisi hyvä olla enemmän jatkossa. mutta törmäsi Hasse Wallin tavoin afrikkalaiseen maailmanmusiikkiin v. 1979 Senegalissa. Vuotta aiemmin Piirpauke ja Punainen lanka olivat Havannan festivaalilla. Melkein 40 vuotta on mennyt maailmanmusiikin ja koko ajan uusien musiikkilöytöjen parissa. Haastattelija Markku Salo kysyi, aikooko Kukko eläkkeelle. Hän vastasi olevansa sitä virallisesti, mutta koko ajan tulee uutta materiaalia. Hän soitti lopuksi senegalilaisten ja malilaisten muusikkoystäviensä kanssa. Kukko on kirjan otsikon mukaisesti ”kaiken maailman pelimanni”, mutta tuntee vierautta musiikkibisneksessä. Hän ei halua erottaa sitä muusikkoudesta. Mohikaanit lavalla Savoy-teatteri oli melkein viimeistä penkkiä vaille täynnä ”Me viimeiset mohikaanit” -konsertissa, joka lupasi ja myös toimitti kuulijoille Kultaisen 1950-luvun parhaita lauluja. Yleisö sai kuulla Lasse Liemolan hitit ”Only You”, ”Olen rakastunut”, ”Diana”, ”Diivaillen” ja ”Anna pois”. Itse pidin eniten laulusta ”Aiemmin ymmärtänyt en”, johon hän on tehnyt myös uudet sanat. Se löytyy myös konsertin säestäneen Mosabacka Big Bandin levyltä. 80-vuotias juhlakalu jutusteli mukavasti Tarja Närhen kanssa laulajamenneisyydestään. Kai Lind aloitti ”Billie Boylla”, mutta pääsi todella vauhtiin italiaboomin lauluillaan ”Tintarella di luna” ja etenkin ”Amor, amor”. Hän on kaiketi eniten jatkanut yhtenäisesti laulamista. Matti Heinivaho yllätti täysin vahvalla potpuritulkinnallaan ”Nahkaruoska sivaltaa” -laulusta idän ja lännen teitä. Olin kuulevani ainakin Natalien, Ajomiehen, Kalinkan siinä. Hän kertoi, että se tehtiin TV 2:n viihdeohjelmaan ”Me vastavallankumoukselliset” 1970-luvulla. Konsertin kauneimmista soinneista vastasi virolainen, klassisen laulukoulutuksen saanut, ihastuttava Hanna-Liina Vösa. Hän tulkitsin kuvatun ajan naisten esittämiä lauluja ”Liian nuori”, ”Suklaasydän”, ”Lazzarella”. Tavallaan Vösa sai esittää myös Laila Kinnusta Liemolan partnerina yhteislauluissa ”Jos oot mun” ja ”On keskiyö”. Pehmeää ja äkäistä teltassa Rohkea valinta Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltan ohjelman suunnittelijoilta oli ottaa israelilainen taidelaulaja (à la Björk) Victoria Hanna keskellä ohjelmaa tavanomaisena biletysiltana lauantaina. Yleensä tällaiset ovat arki-iltoina, etenkin maanantaisin. Teltta oli alle puolillaan. Tunnelma enemmän kunnioittavan arvostava kuin svengaava. Hannan hepreanja arameankieliset laulut olivat todella vaikuttavia. Harvoin olen nauttinut näin paljon teltan eturivillä, johon kerrankin pääsi. Ilmapiiri oli melkein uskonnollisen harras. Lopussa hän tuli paljain jaloin yleisön joukkoon keskikäytävälle. Saimme pikaopetusta arameankieliseen sanastoon lauluissa. Kolmen hengen orkesteri oli hyvä. Seuraavan kerran Savoyteatteriin tai muualle. Laulaja-lauluntekijä Lucinda Williams oli toinen viimeisen viikon odotettu tähti Huvilateltassa, nyt katsomo oli loppuunmyyty. Hän nousi myöhään countrymusiikin rosoisemman tien huipuksi. Kuulimme nyt rockpainotteisen illan, countryn lempeän sulosoinnun sijaan. Buick Six –trio soitti sähköistä bluesia ja laveaa americanaa. Williams lauloi päivitetyin sanoin ”Foolishness”–biisinsä, suoraan USA:n presidentin kritiikkinä, ”muurin rakentajia” ja ”sodanlietsojia” vastaan. Lopussa Williams tarjosin meille rockin klassiset mieskipaleet. Ensin Lou Reedin ”Walking on the Wild Side” ja sitten Neil Youngin ”Rockin’ in the Free World” vihaisena tulkintana. Teksti: Risto Kolanen Matija Solce on maaginen nukketeatterin tunnelman luoja ”Pienissä yötarinoissa” Sampo2017 -festivaalilla. Kuva Sanna Breilin. Country-laulaja Lucinda Williams valloitti Huvilateltan. Kuva: Joonas Brandt. Sampon luojat ja tekijät Maija, Iivo ja Bojan Baric taustanaan nukkeja vuosien varrelta. Kuva: Raimo Granberg. Ella Virtanen, Samuli Hokkanen, Päivi Guy-Noel, Hanna Hiiesalu. Taustalla näkyy Lastenteatteriryhmä Ponit. Kuva: Mika Pakarinen/ OKM. Elina Saksalan kirja Sakari Kukosta kertoo myös maailmanmusiikista. Kuva: Like
• 14 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Kaartinkaupungin ja Töölön galleriat tarjoavat monenkirjavaa kuvataidetta alkusyksyyn. Esittelen yhden debytantin ilman mitään taidealan koulutusta, mutta hienoja teoksia! Soihdun kantaja Jussi Gomanin näyttelyn nimi ”Big bang vol. 2”, Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, viittaa maailman syntyyn. Hänen uudet teoksensa taas kuvaavat maailmaa 13,8 miljardia vuotta myöhemmin. Elämän synnyn ja tulevaisuuden näkymät rinnastuvat taitelijan lapsuuden nostalgiaan. Teosten värimaailma muistuttaa 80-luvusta, jolloin ”paluu tulevaisuuteen” ja ”Star trekin” kaltaisten kulttiohjelmien erikoistehosteet hallitsivat v. 1980 syntyneen lapsen elämää. – Teoksista löytyy myös yhteiskunnallista ja ajankohtaista sisältöä. Soihtu tuli mukaan Gomanin kuva-aiheisiin Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeisenä päivänä. Vapaudenpatsas soihtuineen on toivottanut siirtolaisia tervetulleiksi satojen vuosien ajan, mutta Donald Trumpin presidenttikauden myötä se symboloi piikkilanka-aitaa ja muuria maan rajoilla, esite kertoo. Akryylimaalin monipuolinen käyttö on Gomanille tunnusomaista. Uusissa maalauksissaan Goman on hyödyntänyt kollaasia tekniikkana, tehnyt spraylla isoja maaliliuskoja, jotka on leikattu haluttuun muotoon ja liimattu kankaalle. Näyttely on esillä 8.10. asti. Kertomus pienistä muistoista Kuvataiteilija Anne Retulainen on samaan vahvasti esillä teoksillaan sekä HAMissa (yhteisnäyttely) että Helsinki Contemporaryssä, Bulevardi 10. ”Kermanvalkoinen kajakki” on nimeltään näyttely. Anna Retulaiselle maalaaminen on erottamaton osa elämää. Hän tavoittelee maalauksissaan muistikuvia käymistään paikoista ja menneistä tapahtumista. – Kermanvalkoinen kajakki on kertomus pienistä muistoista. Lisäsin väriä, kunnes muistikuva tuli näkyviin. Muistikuva ei ole selkeä. Se hauras jäänne jostain, mitä yritän mielessäni tavoittaa. Osa muistoista on vanhoja, ne ovat lapsuuden ajoilta. Osa on aivan tuoreita. Kaikki muistot ovat mielessäni kerroksina, mutta maalauksina ne erottuvat omiksi pieniksi tarinoikseen. Näyttely jatkaa taiteilijan jo aiemmin käsittelemää muistamisen tematiikkaa. Uudet teokset kuvaavat jokapäiväisiä hetkiä. Näitä Retulainen on kirjoittanut muistiin maalaamalla. Se on taiteilijan tapa säilöä muistoja – hän ei halua unohtaa. Näyttely puolustaa ihmisoikeuksia Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee 8.10. asti näyttelyä, jolla on Asia ja jonka avajaisissa Ritva Oksanen luki otteita Falun Gong –harjoitusmenetelmän käyttäjien julmista kohtaloista nykyKiinassa, vainoja propagandakampanjan kohteina. Falun Gong on perinteinen kiinalainen mielen ja kehon harjoitusmenetelmä. Se nautti aluksi Kiinan viranomaisten vankkaa suosiota, mutta pian 1990-luvun puolivälin jälkeen hallitus alkoi pitää sitä uhkana. Syynä oli mm. Falun Gongin riippumattomuus Kiinan valtiosta sekä sen harjoittajien valtava määrä. – Olen pyrkinyt tuomaan muotokuvissa esiin heidän olennaisimpia piirteitään liittämällä kuviin asioita, jotka toimivat eräänlaisina tunnusmerkkeinä ja johdattavat katsojan huomion heidän persoonaansa, ajatusmaailmaansa ja elämäänsä. Olen pohtinut teoksissani ikonoklasmin merkitystä muotokuvan genressä, sitä, miten muotokuvasta voi tulla niin voimakas henkilön asemaan liittyvä symboli, että sen esittäminen pyritään kieltämään. Tekstit ovat kertomuksia harjoittajien vainokokemuksista, taiteilija Henna Pohjola sanoo. Vancouverilaisen Leon Leen dokumenttielokuva ”Human Harvest” on osa näyttelyä. Urheiden naisten tarinat Kuvataiteilija Nina Liemola valmistui taidemaalariksi keväällä 2017 Avoimesta taidekoulusta ja on lisäksi opiskellut taideterapiaa sekä toimii yrittäjänä. Hän on nyt laittanut Galleria Artikassa, Uudenmaankatu 19-21, esille sekä maalauksia että hänen suunnittelemillaan teoksilla painettuja kankaita. Nina Liemolan näyttely kunnioittaa Nevalaisen suvun taitavien käsityöläisten elämänvaiheita. Monipuolisessa näyttelyssään hän käsittelee suvun vahvojen ja taitavien naisten, Nevalattarien tarinaa maalaustensa kautta, joissa on käytetty öljyväriä ja sekatekniikkaa. Lisäksi näyttelyssä on esillä myös maalauksia ja piirustuksia fotoprintteinä erilaisissa tekstiileissä ja materiaaleissa. Ensi vuonna hänellä on näyttelyt Tukholman Skeppsholmissa ja Kastelholmissa Ahvenanmaalla. Rakkaus koskettaa kaikkia AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee alkusyksyn Nonna-NiRisto Kolanen Syyskuun kuvataide Kuvataiteilija Jussi Goman ja teoksensa Scale (akryyli kankaalle, 2017) Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Samu Raatikainen ja osa teostaan Emitter (sekatekniikka kankaalle, 2017) TM-Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Henna Pohjola ja teoksensa Oli Xiaoyou Ma´n muotokuva (lyijykynä, hiili, pastelli ja gesso paperille, 2017) Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anneli Soramäki kädessään teokset Enkeli ja harppu (vas.) ja Enkeli ja viulu (molemmat akryyli kankaalle) Galleria Mondossa. Takana seinällä teokset Haapa I (vas.) ja Haapa II. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Toinen koti -teatteriprojekti kertoo kotoutumisesta ? Kansallisteatterin Omapohjassa kantaesitetään marraskuussa Kiertuenäyttämön Toinen koti, joka kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Dokumentaarisessa teatteriesityksessä kohtaavat pakolaisina Suomeen tulleet ja tänne syntyneet taiteilijat. Mukana on myös joukko Helsingin kaupungin kanssa toteutettuun Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä. Esityksessä nähdään erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Mitä koti tarkoittaa juuri tänne saapuneelle, ja mitä sellaiselle, joka on ollut täällä aina kuin kotonaan? Voiko taide olla yhteinen koti eri puolilta maailmaa tulleille henkilöille? Toinen koti -esityksen ohjaa ja koko projektin suunnittelusta vastaa Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen. Toinen koti saa kantaesityksensä 16. marraskuuta 2017. Esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Sitä kertovat irakilaiset näyttelijät Bakr Hasan ja Harith Raad, irakilainen laulaja Ali Saed sekä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi, jotka ovat paenneet kotimaastaan voidakseen tehdä taidetta ilman hengenvaaraa. Mukana ovat myös Suomessa pitkään vaikuttaneet teatterintekijät Terhi Panula ja Sanna Salmenkallio sekä joukko Helsingin kaupungin kanssa toteutettuun Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä. Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille. Keväällä 2017 Toinen koti -projektissa järjestettiin kaksi työpajaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Niihin oli kutsuttu kotoutumisvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Toisessa työpajassa keskityttiin osallistujien kirjoittamiin runoihin ja tarinoihin, toisen painopisteinä olivat musiikki ja ilmaisuharjoitteet. Työpajat tuottivat materiaalia Toinen koti -esityksen käsikirjoitustyötä varten ja osa niiden osallistujista päätyi esiintyjiksi tuleviin näytöksiin. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi ? Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 liputettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin kertaluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan liputusta lokakuun ensimmäisen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa. Sisäministeriö määräsi liputuksen ensimmäisen kerran Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 1.10.2016. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa mm. kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä, sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia. Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Tervetuloa Hakaniemen halliin Kuvataide na Mäen akryyli/sekatöitä. Hän kertoo kuvamaailmansa saaneen vaikutteita matkoiltaan Intiaan ja muihin inspiroiviin kohteisiin. – Matkoillani olen kokenut niin pyörremyrskyn kuin köyhyydessä elävien ihmisten sydämellisyyden. Rakkaus on asia, joka koskettaa ihan jokaista ihmistä, elipä hän slummissa tai vauraassa ympäristössä. Jokainen meistä tarvitsee rakkautta ympärilleen, taiteilija uskoo. Kierrättäminen ja siihen liittyvät oivallukset riemastuttavat Mäkeä yhä uudelleen, ihminen on suunnattoman kekseliäs, kun tarve niin vaatii. – Vuosien aikana olen käyttänyt paljon pöytäliinoja, pitsejä, lakanoita, vaatteita sekä muita kierrätysmateriaaleja. Kehitän ajatusta koko ajan eteenpäin ja siitä inspiroituneena olen toteuttanut tämänkin näyttelyn maalaukseni kierrätetyille farkkukankaille, jonkun housujen lahkeille, jonkun hylkäämille vaatteille. Luonnonhavainnot maalauksiksi Tm•galleria, Erottajankatu 9, esittelee keskipolven kuvataiteilija Samu Raatikaisen ”Timely Matter” – näyttelyn maalauksia. Niiden lähtökohtana on ollut luonnosta tehdyt havainnot. – Tutkin maalauksissani aikaa ja materiaa eri näkökulmista katsottuna ja toteutan havaintoni erilaisin työtavoin ja materiaalein. Minulle maiseman kuvaaminen maalauksen keinoin vaatii yhtä monipuolista materiaalien käyttöä kuin itse aihekin. Näyttelykokonaisuus on kollaasimainen rakennelma, jossa erilaiset maalausmateriaalit ja ajalliset tasot ovat samanaikaisesti läsnä. Materiaalit (värit, medium, akryylikankaat) asettuvat omille paikoilleen ja ne muuttuvat merkityksellisiksi osiksi laajempaa kokonaisuutta. – Abstrakti ja esittävä eivät ole minulle maalauksessa vakioita vaan katseluetäisyydestä riippuen muuttuvia käsitteitä. Kelirikko voi tapahtua myös maalauksessa, ei vain maantiellä, jolloin syntyy poikkeamia, jotka johdattavat ennalta-arvaamattomiin kiertoteihin ja lopputuloksiin, hän kuvaa. Täytyy vain uskaltaa Anneli Soramäen ”Puuta ja heinää” – näyttely 10.10. asti Galleria Mondossa, Museokatu 25, on erityislaatuinen ja huomion ansaitseva. Tekijä on eläkkeellä oleva lastenhoitaja Helsingistä. – Minulla ei ole mitään taidealan koulutusta. Värit ja pensselit sain lahjaksi ystävältä, katsoin internetistä ja youtubesta ohjeita ja neuvoja akryylitöihin. Yksi tärkeä syy tähän näyttelyyn oli todistaa itselleni ja muillekin että jokaisella on ilmaisumahdollisuus ja –vapaus. Täytyy vain uskaltaa. – Usko ei ole tärkein teema. Haluan vain maalata ja tallentaa vanhoja ”pyhiä” kuvia, joita edelleen kunnioitetaan mm. roomalaiskatolisessa uskonnossa. Aiheita Soramäellä on yllin kyllin. Hän oli tallentanut valokuviaan ”jotain varten”. Nyt selvisi, että maalauksiaan varten. – Viime keväänä kuvasin jokaisen pilkkomani puuklapin. Olivat toinen toistaan kauniimpia. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Nonna-Nina Mäki ja Luminous-teoksensa (acryl/ mixed media) Galleria AVAssa. Kuva: Raimo Granberg. Anna Retulaisen teos taiteilijan takana on nimeltään Koti (öljy kankaalle, 2017) Helsinki Conteporaryssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 16 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Helmet-kirjastojen 40-vuotinen yhteistyö sinetöitiin ? Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen 40-vuotinen yhteistyö on nyt sinetöity myös kirjallisella sopimuksella. Yhteistyön ansiosta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaat voivat käyttää ilman rajoituksia kaikkia alueen kirjastoja, esimerkiksi varata, lainata ja palauttaa aineistoa yli kuntarajojen, sekä käyttää yhteistä verkkopalvelua. Yhteistyösopimuksessa määritellään muun muassa yhteistyön tavoitteet, päätöstavat ja osapuolten vastuut. – Nyt laadittu sopimus vahvistaa kirjastojen välistä yhteistyötä entisestään, kun yhteisistä linjauksista sovitaan vuosisuunnitelmassa ja myös pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi kaupungit sitoutuvat nyt virallisesti yhteistyöhön tavoitteenaan yhteisesti sovittujen maksuosuuksien mukaiset panostukset, jotka toivottavasti näkyvät asiakkaille lisääntyvinä aineistoina ja verkkopalveluina, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyö alkoi vuonna 1976, jolloin alettiin neuvotella yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Nykyinen verkkopalvelu, Helmet.fi, otettiin käyttöön vuonna 2003. Helmet-kirjastoista lainataan vuosittain 16 miljoonaa teosta, ja se tekee Helmetistä yhden maailman käytetyimmistä kirjastopalveluista. Kirjastojen yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, ja kustannukset jaetaan kaupunkien kesken. Helsinki maksaa kustannuksista 50 prosenttia, Espoo 27, Vantaa 22 ja Kauniainen 1 prosentin. Prosenttiosuudet on jaettu suhteessa kaupunkien asukaslukuihin. Joukko valtuutettuja esittää metron liikennöintiä öisin ? Valtuutettu Laura Nordström ja 44 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja kaupunki selvittäisivät yömetron ja bussien yöliikenteen yhteensovittamista ja yömetron liikennöinnin palauttamista viikonloppuisin sekä metron liikennöintiajan jatkamista arkisin. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että vuosina 2013 2014 toteutetun metron yöliikennekokeilun perusteella metron viikonlopun yöliikenne oli vähäistä, ja suurin osa yömetromatkoista oli kantakaupungin sisäisiä Ruoholahden ja Kalasataman välisellä osuudella tehtyjä matkoja. Yömetroliikenteen kokemuksia käsiteltiin HSL:n hallituksessa helmikuussa 2015. Merkittävimmät kustannukset metroliikenteessä syntyvät liikennöintikustannuksista ja vartioinnista. HSL arvioi vuonna 2015 metron yöliikenteen kokemusten perusteella, että metron yöliikenteestä aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla noin 610 000 euroa. Itä-Helsingin bussiliikenteen vaihtoehdoista riippuen kokonaislisäys kustannuksiin on noin 310 000 – 630 000 euroa. Lisäksi osassa bussiliikenteen vaihtoehdoista lisäkustannusta tulisi Itä-Helsingin liityntäterminaalien vartiointitarpeesta. Liikennelaitosliikelaitoksen lausunnon 11.5.2017 mukaan vartiointikustannukset olisivat arviolta 280 000 euroa vuositasolla. HSL:n mukaan kustannuksiltaan edullisin ja palvelutasoltaan kattavin liikenneratkaisu keskiyön liikenteeseen on edelleenkin N-bussiliikenne. Yömetroliikenteen mielekkyys edellyttäisi, että se korvaisi päällekkäistä bussiliikennetarjontaa. Tämä ei HSL:n mukaan ole mahdollista, koska suuri osa matkustajista asuu kävelyetäisyyden ulkopuolella metrosta. N-bussiliikenteen ohella on erilaisten suurtapahtumien yhteydessä jatkettu myös metron yöliikennettä harkinnan mukaan, ja tällaista käytäntöä on tarkoitus jatkaa. HSL tulee selvittämään metron liikennöinnin lopettamisaikaa ja N-linjoja ensi talvena länsimetron liikennöinnin ollessa toiminnassa. HSL:n mukaan Länsimetron myötä ei kuitenkaan ole tarkoitus aloittaa yömetroliikennettä, vaan kyse on aikataulujen säätämisestä noin puolella tunnilla. Sujuvasti yhteys terveysasemalle ? Sähköinen yhteydenotto on otettu käyttöön kuudella Helsingin terveysasemalla. Asiakas voi verkkolomakkeella kertoa mihin tarvitsee apua. Terveysasemalta vastataan asiakkaan yhteydenottoon viimeistään seuraavana arkipäivänä. Sähköinen yhteydenotto on nyt mahdollista Herttoniemen, Kallion, Kivikon, Malmin, Puistolan ja Viiskulman terveysasemilla. Sama palvelu on jo käytössä Töölön, Vallilan ja Vuosaaren terveysasemilla. Vuoden nuori suunnittelija 2017 on Heidi Karjalainen ? Aalto-yliopistossa muotoilun laitoksella opiskeleva Heidi Karjalainen on voittanut Vuoden nuori suunnittelija 2017 -kilpailun. Tänä vuonna 23. kertaa järjestetyn kilpailun tehtävänä oli itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suunnitella Suomi100-kansallispuku, joka on uusi ja tuore näkemys suomalaiseen pukeutumiseen. Karjalainen palkitaan Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 5000 euron stipendillä. Heidi Karjalaisen suunnittelema Suomi100-kansallispuku koostuu kahdesta osasta ja sen inspiraation taustalla ovat miesten liituraitainen housupuku ja naisten juhlamekko. Kokonaisuudessa yhdistyvät feminiiniset muodot sekä maskuliinisuus klassisten rakenteiden kautta. Asukokonaisuuden yläosa on bleiserin ja mekon rekonstruktio, jossa vartalon etupuolella on sekä kerroksellisia että laskeutuvia muotoja. Takaosa on lyhyempi ja se koostuu ristikkäisistä kappaleista, jotka sidotaan pitkillä vöillä taakse. Asukokonaisuus täydentyy korkeavyötäröisillä, leveälahkeisilla housuilla. – Tämän vuoden tehtävänanto oli minulle mieluisa. Lapsuuden muistoissani kansallispuku oli juhlapuku, ja siksi lähdin puvun suunnittelussa liikkeelle perinteisistä kansallispuvuista niiden materiaaleista, siluetista ja väreistä. Työssäni on elementtejä miesten housupuvusta ja naisten juhlamekosta. Lisäksi liituraitakankaan taustalla on yhtymäkohtia perinteisen kansallispuvun raidoitukseen, Karjalainen kertoo puvun suunnittelun taustoista. Raadin mukaan puvun muotokieli on ajankohtainen, mutta silti siinä tulee myös kansallispuvun henki esiin. Puvussa käytetty liituraitakangas on kiinnostava valinta, sillä se puhuttelee eri sukupolvia eri tavoin. Lisäksi puvussa on maskuliinisuutta, joka näkyy pienissä yksityiskohdissa. – Tämä asu on kunnianosoitus suomalaiselle naiselle. Se on moderni emännän puku, jota kantaa voimakas suomineito. Voittaja on itsekin käyttänyt kansallispukua, ja voittoisassa puvussa näkyy arvostus perinteiseen kansallispukuun juhlapukuna, arvioi raadin puheenjohtaja Jaakko Selin. Voittaja-asuihin on yhdistetty 80-vuotisjuhlavuottaan viettävän Kalevala Korun tunnetut ja rakastetut korusarjat Vanamo ja Lumikukka. Klassikoiksi muodostuneet korusarjat edustavat yrityksen modernia muotoilua, joka uudistuu ja elää ajassa. Suunnittelija ei tartu kynään Nastolasta kotoisin oleva Heidi Karjalainen on taiteiden kandidaatti Aalto-yliopiston muodin koulutusohjelmasta. Tällä hetkellä käynnissä ovat muodin maisteriopinnot. – Valmistumisen jälkeen haluaisin suunnitella naisten vaatteita kansainvälisessä muotitalossa. Minua kiinnostaa erityisesti se dialogi, jossa muotitalon perinteinen muotokieli yhdistyy suunnittelijan visioon. Lisäksi haluan nähdä, kuinka suunnittelutiimeissä ideat liikkuvat edestakaisin, ennen kuin ne muotoutuvat lopulliseksi tuotteeksi, Karjalainen visioi. Karjalaisella on omanlainen tapa suunnitella vaatteita. Piirtämisen sijaan vaatteet muotoutuvat spontaanisti suoraan sovitusnuken päälle. Ideoita ja inspiraatiota hän löytää sekä ihmisistä että kulttuurista, kuten taiteesta, elokuvista ja musiikista. – Koulussa sanottiin suoraan, että ”Älä piirrä”. En pysty piirtämisen keinoin ilmaisemaan itseäni luonnosteluvaiheessa. Sen sijaan suunnitteluprosessi käynnistyy taustatutkimuksella, joka antaa raamit malliston tunnelmalle, väreille, siluetille ja materiaaleille. Oma tapani työskennellä pohjautuu vaatteellisten referenssien hyödyntämiseen, eli muotoilen sovitusnuken päälle, vaihdan vaatteesta osia ja muutan niiden paikkaa vaistonvaraisesti ja spontaanisti. – Saan inspiraatiota ihmisistä, onhan pukeutuminen itsensä ilmaisua. Teen huomioita siitä, kuinka vaatteita yhdistellään ja käytetään. Minua kiehtoo se, kuinka vaate muuntuu käytössä eri tarkoitusten tai vaikkapa vuorokauden aikojen mukaan. Omissa töissäni muutan olemassa olevien käyttövaatteiden muotoja ja mittasuhteita, Karjalainen selittää. – Muotialalla on paljon haasteita, joihin on pystyttävä vastaamaan, kuten kulutuksen kasvu ja ostajan ja tuottajan vastuu. Suunnittelijana pystyn töideni kautta kommentoimaan sitä, miltä maailma näyttä ja miltä se voisi näyttää. Minua kiinnostaa se, miten vaatteet voivat vaikuttaa ihmisiin, ei vain ulkoisesti mutta myös sisäisesti. Pukeutumisella on suora yhteys tunteisiin, kuten turvallisuuden tunteeseen, itsevarmuuteen ja mielihyvään. Vaikka suunnittelija luo tuotteen, niin myös ostaja osallistuu designiin, kun hän pukee vaatteen haluamallaan tavalla, Karjalainen pohtii. Vuoden nuori suunnittelija on Suomen Messujen ideoima ja Suomen Messusäätiön rahoittama kilpailu suomalaisille vaatetussuunnittelun opiskelijoille. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo 23. kerran, ja se on yksi alan vanhimmista kilpailuista Suomessa. Tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja vaatesuunnitteluun sekä kannustaa nuoria suunnittelijoita ja suomalaista vaatetusteollisuutta. Helisevä vaski Olli Sarpo ? No nyt lopultakin unohtuu ne puheet kaikenmaailman dosenteista ja loppuu koulutusleikkauksien arvostelu. Yhdellä huippuiskulla kellistetään koko kärpäslauma kerralla. Korskeata retoriikkaa, paljon superlatiiveja ja kaikkien kannattaman asian omimista. Muiden rahoilla. Sellaistahan se on. Se pärstänkohotuskonsulttien resepti maukkaaseen soppaan. Ja mausteeksi vielä ripaus sotesekoilun ja perustuslakikömmähdysten siivousjätettä. En epäile pääministerin tarkoitusperiä. Silti mieleeni nousee 1. Korinttolaiskirjeen sanat: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.” Mahtaileva puhe tulevasta taloustieteen huippuyksiköstä kuulostaa korvissani yhtä ohuelta kuin omat kouluaikaiset yritykseni vakuutella kyvykkyyttäni perhepiirissä. Useampana keväänä väitin olleeni paras niistä, jotka jäivät luokalle. Ei uponnut vanhempiini sellainen isottelu. Puheilleni olisi pitänyt löytyä katettakin. Ennenkin ihmeitä nähnyt ja kokenut pääministerimme on tällä kertaa aikeissa todistaa hölmöläistarinoiden opetukset pötypuheiksi. Tulemme siis vielä näkemään, miten toisesta päästä leikkaamalla ja toiseen päähän saman verran liittämällä kokonaisuus kasvaa. Huippuyksikön ensimmäinen opinnäytetyö onkin kuulemma rakentaa taskulaskin. Sellainen ”snurra”, jota pyöräyttämällä konkurssipesän velat muuttuvat saataviksi ja musta valkoiseksi. Luokalle jääneiden parhaimmistoon kuuluvan oikeudella rohkenen esittää vielä toisenkin huippuyksikön perustamista. Ajattelen humanististen tieteiden huippuyksikköä, jonka tavoitteena on todistaa kansalle kaikkinaisen pääministerin toimien arvostelemisen olevan epäkorrektia ja yhteiskunnalle vahingollista. Mutta, antaa olla. Mitäpä näistä. Heliseviä vaskia ja kiliseviä kulkusia tulee ja menee. Paremmin sujuu oleminen, jos suhtautuu ajan ilmiöihin niin kuin se kuuluisa entinen mies. ”Puhu sä, mä pirän hevoosta.” Vuoden nuori suunnittelija Heidi Karjalainen ja raadin puheenjohtaja Jaakko Selin. Kuva: Messukeskus
• 17 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 7/2017 7,50 6,90 NYT Retkipaikka.fi Antti Huttunen: Suosikkinäyttelijä Ria Kataja opiskeli saunaterapeutiksi Kipuihin mesiangervoa Olga Temosen lapset tottuvat luonnon bakteereihin Työuupumus kehittyy salakavalasti Mänty vahvistaa miestä Te rap iat eri ko isn um ero Va lits e Sin ull e sop iva luo nta ist era pia Terveysmetsä Suomelle vientivaltiksi Vauvauinnissa päämääränä hyvä itsetunto UUSIN NUMER O LEHTIP ISTEISS Ä! Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi
• 18 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Helsinki luovuttaa asuntotontteja ammattimaisille rakennuttajille ? Helsingin yleinen asuntotonttien varauskierros alkaa. Kaupunki hakee ammattimaisia rakennuttajia toteuttamaan noin 116 000 k-m2 eli arviolta yhteensä 1420 asuntoa. Tontteja on tarjolla sekä kantakaupunkialueella että täydentyvissä kaupunginosissa. Painopiste on kohtuuhintaisessa säännellyssä tuotannossa. Varattavia tontteja on reilu 30 kappaletta. Kantakaupunkialueella ja sen kupeessa tontteja luovutetaan Jätkäsaaresta, Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosasta sekä Koskelan sairaala-alueelta. Lisäksi luovutettavia tontteja on Honkasuolla, Mellunkylässä sekä MeriRastilassa, joista jälkimmäiseen on tarkoitus toteuttaa kumppanuuskaavoituksella noin 43 000 k-m2, eli noin 540 asuntoa. Etsitään ammattirakentajia Tonttien rakennusoikeus vaihtelee 300 k-m2:nja 12300 k-m2:nvälillä, ja Helsinki kannustaa myös uusia rakennuttajia tutustumaan kaupungin monipuoliseen tonttitarjontaan. Tarjolla on esimerkiksi mielenkiintoisia puurakentamiskohteita, joiden suosio on kasvanut Suomessa huimasti viime vuosina. – Tontit on tarkoitettu pääasiassa kerrosja rivitalorakentamiseen ammattimaisille rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille, mutta haku on kuitenkin avoin ja tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan niille sopivan rakentamishankkeen, sanoo tiimipäällikkö Miia Pasuri. Tontit varataan pääsääntöisesti säänneltyyn asuntotuotantoon, kuten valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, Hitas-omistusasuntotuotantoon tai asumisoikeustuotantoon. Helsingin tavoitteena on saada vuosien 2017-2018 aikana vuosittain noin 6000 asuntoa, joista noin 4320 asuntoa kaupungin luovuttamalle maalle. Vuoteen 2019 mennessä tavoite nousee 7000 asuntoon vuodessa. Tonttien hakuaika päättyy 13.11.2017 klo 15. Pikkukosken uimarannan hyppytorni purettiin Pikkukosken uimarannan hyppypaikka. Kuva: kulttuuri ja vapaa-aika, Helsingin kaupunki ? Pikkukosken uimarannalle on tehty kuluttajaturvallisuuslain mukainen riskiarvio, jonka mukaan uimarannan hyppypaikka on todettu vaaralliseksi. Näin ollen hyppytorni purettiin. Riskiarviossa vaaratekijöiksi mainittiin muun muassa Vantaanjoessa esiintyvät virtaukset, jotka voivat kuljettaa hyppypaikalle esimerkiksi puunrunkoja, risuja ja ihmisten veteen heittämiä esineitä, kuten polkupyöriä. Vesistöalue on savikkoa, joten vesi on luonnostaan varsin sameaa, jolloin mahdollisten vedenalaisten vaaratekijöiden huomioiminen on äärimmäisen hankalaa. – Kesäisin uimarannalla työskentelevän rantapelastajan on melkein mahdotonta havaita aamutarkastuksensa yhteydessä hyppypaikan vedenpinnan alle jääviä esineitä. Sinänsä valitettavaa, että perinteinen uimahyppypaikka poistuu käytöstä, mutta uimahyppypaikkojen turvallisuus pystytään parhaiten takaamaan sellaisissa paikoissa, joissa näkyvyys vedessä on hyvä, kommentoi Helsingin ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg. – Helsingin uimarannat, mukaan lukien Pikkukoski, sukellutetaan joka kevät mahdollisten vaaratekijöiden varalta, mutta kyseisen hyppypaikan virtausten takia paikka pitäisi sukelluttaa joka päivä, jotta voisimme taata hyppypaikan turvallisuuden. Tällainen jokapäiväinen sukellusoperaatio ei kuitenkaan ole mahdollista, Fröberg jatkaa. Pikkukosken uimarannan hyppytornille pääsy tullaan estämään, ja purkutyöt alkoivat viikolla 37. Ensimmäisenä puretaan torniin johtavat alimmat portaat. Itse hyppytorni puretaan myöhemmin. Helsingin suurin Lidl avasi ovensa Neljännellä linjalla ? Helsingin tiheimmin asutun alueen ruokakauppatarjonta laajentui torstaiaamuna 21.9., kun Lidl avasi uuden myymälän Kalliossa Neljännellä linjalla. Täyden valikoiman Lidl-myymälässä asiointia helpottavat leveät käytävät ja parkkihalli. Neljännelle linjalle Porthaninkadun ja Hämeentien väliin avautui torstaina 21.9. yksi Suomen suurimmista Lidl-myymälöistä. Myyntipinta-alaa kalliolaisten uudessa lähi-Lidlissä on noin 1600 m2, kun Lidl-myymälän tavanomainen koko on noin 1200 m2. Läheiseen Sörnäisten myymälään verrattuna tilaa on ruhtinaallisesti, ja Neljännellä linjalla myynnissä onkin myös käyttötavaraa, jota ei muun muassa Citycenterin ja Sörnäisten myymälöissä tilanpuutteen takia ole. – Monet asiakkaat kertoivat tänään, että ovat odottaneet tämän Lidlin avautumista ihan hirveästi. Lähistöllä ei ole vastaavaa isompaa ruokakauppaa, ja täällä onnistuu myös koko perheen viikko-ostosten tekeminen, iloitsee myyntipäällikkö Malin Häikiö. Erikoisuutena myymälän paistopisteen valikoimaan kuuluvat tavanomaisten leipien, sämpylöiden, välipalojen ja makeiden herkkujen lisäksi myös lämpimänä myytävät Lidl to go -tuotteet, joiden myyntiä testataan parhaillaan muutamassa myymälässä. Tarjolla on muuan muassa hampurilaisia ja wrappeja. Neljännen linjan myymälä on toteutettu kivijalkaan, jossa on tehty mittavat muutostyöt tilan muuntamiseksi päivittäistavarakaupaksi. Julkisivun alkuperäiset ruutuikkunat säilytettiin ja talon historia eri aikoina tuotiin myymälän seinille valokuvien kautta. Myymälän alakerrassa Lidlin asiakkaiden käytössä on pysäköintihalli, jossa on myös perheparkkipaikkoja. Neljännen linjan myymälä on Suomen 166. Lidl-myymälä. Myymälä työllistää noin 30 kaupan alan ammattilaista, ja myymäläpäällikkönä toimii Mari Tonteri. Myymälä sijaitsee osoitteessa Neljäs linja 3, Helsinki ja se on avoinna arkisin ja lauantaisin klo 7–22 sekä sunnuntaisin klo 10–22. lowers of Life Areena avataan Helsingissä 31.12.2017 ? Helsingin kulttuuriareena Gloria kokee täydellisen muodonmuutoksen, kun kiehtovista valoinstallaatioistaan tunnettu Flowers of Life –kollektiivi saa vapaat kädet toteuttaa ainutlaatuisen pop up-venuen, joka toimii koko tammikuun Glorian paikalla, osoitteessa Pieni Roobertinkatu 12. Kulttuuriareena Gloria ja Flowers of Life ovat päättäneet toteuttaa yhteistyössä päivittäin aukiolevan tapahtuma-areenan, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tapahtumia ja esityksiä ainutlaatuisessa ympäristössä. Flowers of Life tuo areenalle omaa kansainvälistä huomiota saanutta valotaidettaan, jolla koko tilasta saadaan omanlainen hohtava taikamaailma. Flowers of Life on toteuttanut yli 100 valotaideprojektia 23 maassa. Suomalaisille ryhmä on tullut tutuksi erityisesti LUX Helsingistä, Slushista, suurista metsäbileistä ja klubi-installaatioista. Tällä hetkellä ryhmä valmistautuu viikonloppuna järjestettävään Jyväskylä Valonkaupunki –tapahtumaan. Flowers of Life:n pääsuunnittelija Veikko Lappalainen kertoo tulevasta Flowers of Life-areenasta löytyvän varmasti ainakin UV-tekniikalla toteutettua symmetriaa ja kolmiulotteisuutta. Uusi areena tuo kirjaimellisesti uutta väriä Helsingin keskustaan, tämä tila antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Erityisesti taiteilija mainitsee lapset, joille hän aikoo luoda samanlaisia elämyksiä kuin tammikuisessa LUX Helsingissä. Sisätila auttaa toteuttamaan myös erilaisia installaatioita ulkotilaan verrattuna. Flowers of Life Areena kutsuu helsinkiläisiä ideoimaan ja toteuttamaan ohjelmistoa. Flowers of Life Areena on Glorian tapaan avoin kaikille kaupunkilaisten keksimille tapahtumaideoille. Areenaa myös vuokrataan erilaisille teemaan sopiville tilaisuuksille. ”Mahdollisuus toteuttaa oma esitys tai kokonainen tapahtuma tilataideteoksen sisällä inspiroi taatusti ihan uudenlaisia juttuja”, hehkuttaa Glorian tuottaja Juha Oinonen. ”Wau-efektiin me tietysti tässä pyritään, meidän kaikki tammikuun tapahtumat tullaan tekemään tämän teoksen ehdoilla, ja on jännittävää nähdä mitä seuraa, kun me annetaan vapaat kädet ja hulppeat kaksi viikkoa rakennusaikaa Suomen parhaalle deco-tiimille”. Flowers of Life Areena 31.12.2017-31.1.2018 Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki Tuotanto, ohjelmisto, tilavaraukset: Gloria / Juha Oinonen p. 041 512 1797 juha.oinonen@hel.fi www.gloriahelsinki.fi Teos, haastattelupyynnöt: Flowers of Life / Juho Parikka p. 045 664 4549 juhoparikka@flowersoflife.net www.flowersoflife.net
• 19 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Sosiaaliasiamies tavattavissa leipäjonoissa ? Sosiaaliasiamies Sari Herlevi tapaa yhdessä jalkautuvan sosiaalityön sosiaalityöntekijä Teija Tanskan ja sosiaaliohjaaja Galina Säypön kanssa Myllypuron ja Hurstin elintarvikejakeluihin jonottavia syksyn aikana. Sosiaaliasiamieheltä voi kysyä sosiaalipalvelujen asiakkaan oikeuksista. Hän neuvoo ja tarvittaessa avustaa kun asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun sosiaalihuollossa. Sosiaaliasiamies neuvoo sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon palveluista kuten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, lastensuojelu, kotihoito, vammaispalvelut sekä asumispalvelut. Puustoa karsitaan sähkölinjojen läheisyydestä ? Helen Sähköverkko parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja turvallisuutta karsimalla puustoa sähkölinjojen läheisyydestä yhteensä noin 100 kilometrin matkalta talvikauden 2017–2018 aikana. Karsinnat alkavat ItäHelsingistä Itäväylän eteläpuolelta Kulosaaren ja Salmenkallion väliseltä alueelta lokakuussa 2017 ja kestävät aina joulukuun 2017 loppuun. Joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 väliseksi ajaksi karsinnat siirtyvät Keskija Pohjois-Helsinkiin Itäväylän ja Vantaanjoen väliselle alueelle. Helmikuun 2018 ja huhtikuun 2018 välisenä aikana puustoa karsitaan läntisessä ja eteläisessä Helsingissä. Alue rajoittuu idässä Vantaanjokeen, lännessä ja etelässä kaupungin rajoihin. Johtojen ympäriltä poistetaan oksat ja puunrungot siten, etteivät ne vahingoita johtoja. Myös oksat johtojen päältä poistetaan, jotta ne eivät lumikuorman vaikutuksesta taivu johtojen päälle. Oksia karsitaan myös liittymisjohtojen läheisyydestä ja asukkaiden tonteilta. Helen Sähköverkon karsinnat toteuttaa Suomen Energia-Urakointi yhteistyössä ammattitaitoisten metsureiden kanssa. Helsingin Poikien Talon toiminta jatkuu uusissa tiloissa Pojat tarvitsevat turvallisempia tiloja – nuorten toimintakeskus Hapessa ? Poikien Talon uudet tilat ovat osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Väkivalta, osattomuus ja yksinäisyys ovat läsnä monen suomalaisnuoren elämässä. Tästä kertovat monet viime vuosina julkaistut tutkimukset ja selvitykset, muun muassa muun muassa kouluterveyskysely, nuorisobarometri ja lapsiuhritutkimus. Poikien Talon toiminta alkoi Kalliolan Nuoret ry:n kehittämishankkeena vuonna 2011. Hyvin nopeasti nousi esille, että pojat kaipaavat turvallisia, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta vapaita tiloja, joissa voi olla omana itsenään välittämättä ulkopuolisista paineista ja rooliodotuksista – paikkaa, jossa voi tulla kohdatuksi ilman pelkoa tai turvattomuuden tunnetta. Viiden Helsingin Vallilassa vietetyn vuoden aikana kasvaneiden asiakasmäärien myötä Poikien Talo pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Sörnäisten rantatien varrelle maaliskuussa 2017. – Toimiva yhteistyö Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa johti siihen, että toiminnallemme löytyi uusi koti Nuorten toimintakeskus Hapesta. Sijainti on kulkuyhteyksiltään hyvä ja kävijämme ovat löytäneet hyvin uusiin tiloihin, kertoo Poikien Talon yksikön johtaja Kalle Laanterä. Poikien ja nuorten miesten kokemukset väkivallan eri muodoista tulevat esille Poikien Talon eri toimintamuodoissa. Valitettavan usein poikien väkivaltakokemuksia vähätellään vanhakantaisiin sukupuolikäsityksiin vetoavilla toteamuksilla, jotka sallivat väkivallan luonnollisena osana poikien ja miesten varhaista ja myöhempää vuorovaikutusta. Miehisyyteen liittyvä vahva pärjäämisen ihanne johtaa usein siihen, ettei heikkouden ja haavoittuvaisuuden näyttämiselle tai avun pyytämiselle ole poikien maailmassa tarpeeksi tilaa. Tämä luo monelle pojalle epävarmuutta siitä, kelpaako hän sellaisena kuin on. Pojat kaipaavat hyväksyntää omana itsenään sekä tukea löytääkseen oman hyvän tavan olla poika ja kasvaa mieheksi. – Poikien Talolla näemme, että tarvitaan lisää keinoja avata ja murtaa miehen roolia ja antaa kaikille tilaa tuoda itseään esille niin, ettei tarvitse pelätä sitä, että tulee turpaan. Jos pojat ja nuoret miehet kokevat olevansa hyväksyttyjä ja arvokkaita omana itsenään, se näkyy myös heidän käytöksessään muita kohtaan, Laanterä jatkaa. Turvallisuus mahdollistaa Turvallinen tila ei merkitse Poikien Talolla vain fyysistä paikkaa vaan myös henkistä ilmapiiriä, jonka luomisessa jokaisella nuorten kanssa toimivalla on keskeinen rooli. Aikuisten esimerkillä on valtavasti vaikutusta siihen, miten opetamme kunnioittamaan muita, hyväksymään moninaisuutta ja toimimaan ymmärtävästi ja myötätuntoisesti eri ympäristöissä. On tärkeää, että Poikien Talo koetaan yhteisönä, jossa pojilla on tilaa rakentaa omaa identiteettiään vapaina niistä rooliodotuksista ja paineista, joita heille on syntynyt muissa kaveripiireissä, koulussa tai kotona. Turvallisen tilan periaatetta noudattaen Poikien Talolla myös haastetaan kävijöitä sitoutumaan tiettyihin yleistä viihtyvyyttä lisääviin periaatteisiin ja ohjenuoriin. – Käytämme työssämme runsaasti aikaa kävijöidemme kanssa sanoittaaksemme niitä merkityksiä, miksi Poikien Talo on syrjinnästä vapaa tila. Pyrimme yhdessä muodostamaan ymmärrystä ystävällisen käyttäytymisen ja toisten kunnioittamisen tärkeydestä, kertoo Laanterä Poikien Talon toimintakulttuurista. Poikien antamassa palautteessa toiminnasta on tuotu esille niitä asioita, joita tilan koettu turvallisuus mahdollistaa. – Ei tarvitse vetää vatsaa sisään ja voi olla oma itsensä pelkäämättä, että joutuu sen takia väkivallan kohteeksi. Kukaan ei ole täällä haukkumassa, että laiha tai läski. Jos pystymme luomaan ilmapiiriä, jossa jokaista kunnioitetaan, on pojilla tällöin helpompi tuoda itseään esille. Tunne siitä, ettei ole yksin kokemuksiensa kanssa ja että vaikeistakin kokemuksia voi päästä eteenpäin, ovat olleet merkityksellisiä monille Poikien Talon kävijöille. Edelleen pojille ei ole tarpeeksi paikkoja, jotka mahdollistaisivat ajatuksien ja kokemuksien jakamisen turvallisessa ja luottamuksellisuuteen perustuvassa ilmapiirissä. – Pojat kaipaavat välittämistä ja rakkautta. Näemme Poikien Talolla, että niiden vaaliminen on tässä ajassa todella arvokasta, Laanterä kiteyttää. Ohita pyöräilijä vain turvallisesti ? Maantielle mahtuu monenlaista kulkijaa ja usein tien päällä kohdataan myös pyöräileviä. Liikenneturva kehottaa varovaisuuteen pyöräilijää ohittaessa. Hyvät turvavälit ovat kaksipyöräisenkin ohitustilanteessa elintärkeät. Liikenneturva kysyi kesällä*, miten suomalaiset kuljettajat toimisivat kuvan tilanteessa. Kaksi viidestä (43 %) oli sitä mieltä, että odottaisi keltaisen sulkuviivan päättymistä ennen ohitukseen lähtöä. Lähes puolet (49 %) ylittäisi keltaisen viivan, jottei ajaisi liian läheltä pyöräilijää. Viisi prosenttia ohittaisi pyöräilijän niin läheltä, ettei ajaisi keltaisen viivan yli. Riippumatta ohitettavasta, on ohitustilanteen oltava aina turvallinen kaikille osapuolille. Sopivan ohitustilanteen määrittelee riittävä näkemä ja ohitustila sekä kunnon turvavälit ohitettavaan. Jos ohitusta ei voida tehdä turvallisesti, on jäätävä ajamaan pyöräilijän taakse riittävän etäälle, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen. Maantiellä pyöräilijän paikka on pientareella tai niin lähellä tien oikeata reunaa kuin on turvallista. Autoilevan kannattaa huomioida, että tiellä ei aina ole piennarta. Pengermä voi lähteä heti kaistaviivasta uppoamaan ojaan ja reunassa voi olla routareikiä, tärinäraitaa tai nimismiehen kiharaa. Pyöräilijälle turvallisin ajolinja voi siis hyvinkin kulkea keskemmällä ajokaistaa, mikä on auton ratissa otettava huomioon. – Näin syksyn edetessä ja iltojen pimetessä pyöräilevän kannattaa muistaa kurkata pyörän heijastimet sekä etuja takavalot kuntoon, etenkin jos matka vie maantien varteen, Karvonen kertaa. Tee ohituksesta turvallinen turvaväleillä Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että autotiellä ajavan pyöräilijän ohittaminen alle 1,5 metrin etäisyydeltä on joko erittäin vakava tai vakava rikkomus. – Leveyssuunnassa turvallista ohittamismatkaa on vaikea määritellä tai liikennetilanteessa arvioida metreissä. Turvallinen etäisyys riippuu paljon ajonopeudesta ja ajoneuvon koosta. Ohittavan ajoneuvon ilmavirta voi saada pyörän heittelehtimään – etenkin isompien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kohdalla. Yksiselitteisintä on kääntää rattia reilusti ja toteuttaa ohitus viereisen kaistan puolelta”, Karvonen pohtii. – Turvaväli ohitettavaan on muistettava säilyttää myös ennen ja jälkeen ohituksen. Eli autolla ei ajeta liian liki polkevan takimmaista kurakaarta tai palata omalle kaistalle etupyörää hivellen. Pyörällä pääsee yllättävänkin kovaa, joten polkijan nopeus on huomioitava ohitettaessa, Karvonen jatkaa. Maanteillä pyöräilevät kaikki ja kaikenikäiset. Satulassa voi olla iäkkäämpi polkija tai lapsi. Karvonen kannustaakin malttiin ja muistamaan, että hetkellinen hitaampi vauhti ei hidasta matkaa juurikaan. Vinkit viiden pisteen ohitukseen, katso myös vinkkianimaatio: • Ohita pyöräilijä vain, kun voit tehdä sen turvallisesti. • Muista riittävä turvaväli ennen ja jälkeen ohituksen – etenkin, jos kuljetat auton ja perävaunun yhdistelmää. • Huomioi, että ohitat kevyttä kaksipyöräistä. Pidä reilu turvaväli myös sivusuunnassa – pelkkä ilmavirta voi saada pyörän heittelehtimään. Selkeintä on ohittaa siirtymällä kokonaan vastaantulevien kaistalle. • Jos turvallista ohituspaikkaa ei ole, älä lähde ohitukseen, vaan aja pyöräilijän perässä, kunnes voit tehdä ohituksen turvallisesti. • Muista, että pyöräilijä voi joutua ajamaan keskemmällä tietä routareikien tai pientareen puuttumisen takia. kuva: Nina Mönkkönen
• 20 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Mika Sutinen Vakuuttavat luvut Sutisen aika Mustissa ja Mirrissä on ollut vauhdikas. Yhtiön liikevaihto on kasvanut 20-30 prosentin vuosivauhtia ja syyskuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihtoa kertyi noin 170 miljoonaa euroa. Myymälöiden määrä on noussut 90:stä 255:een, joista vajaat sata on franchising-yrittäjien hallussa. Myymälöitä on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi yhtiö on laajentanut liiketoimintaansa eläinlääkäriasemiin. Vuoden liikemies –valinnan tehnyt raati vakuuttui erityisesti Sutisen työhistoriasta, vahvasta strategisesta osaamisesta ja uskalluksesta tehdä asioita toisin. Raati kiinnitti myös huomiota siihen, että Musti Mirri on yksi harvoista suomalaisista kuluttajatuotteita myyvistä yrityksistä, jotka ovat onnistuneet laajentamaan menestyksekkäästi ulkomaille. Valintaraatiin kuului edustajia Suomen Liikemiesyhdistyksen lisäksi Aalto-yliopistosta ja Kauppalehdestä. Suomen liikemiesyhdistyksen juhlaseminaarissa jaettiin myös kaksi 5 000 euron stipendiä Aalto-yliopiston opiskelijoille. Kasper Suomalainen palkittiin yrittäjyyden edistämisestä. Hän on tehnyt työtä muun muassa Startup Saunan kasvattamiseksi. Toinen stipendin saajista oli Jenni Säilä. Säilä palkittiin diplomityöstään, jossa hän tutki suuryritysten innovaatiojohtamista. Kovanen kasvaa ja rekrytoi merkittävästi ? Kovanen hakee nyt uuden kansainvälisen omistajan myötä merkittävää kasvua taksimarkkinalla. Kovasen ja Mankkaan Taksin toiminnot yhdistyvät Kovasen brändin alle, ja entistä suurempaa kasvua tavoitellaan jo ennen ensi kesän taksiliikenteen vapautumista. Kovanen tarjoaa työntekijöille matkan vahvan toimijan leivissä läpi markkinamuutoksen. Jo syksyn aikana tarjolla on 100 avointa kuljettajapaikkaa. Nyt hakemalla työntekijä ehtii mukaan jo pikkujouluansioille. Pohjoismainen johtava taksiyhtiö Cabonline tuli kesällä Suomeen ostettuaan Kovanen Yhtiöt Oy:n, Mankkaan Taksi Oy:n ja Inva-Taxi Oy:n. Yhtiöt muodostavat konsernina Suomen suurimman taksiyrityksen. Yrityksellä on resursseja ja merkittäviä kasvuaikeita Suomen markkinoilla. Tämä tarkoittaa merkittävästi uusi työpaikkoja jo syksyn aikana. Kovasen kuljettajaja kalustomäärän kasvattaminen mahdollistavat palveluiden varsinaisen myynnin. Kovasta on aiemmin kysytty enemmän kuin on pystytty tarjoamaan, mutta nyt tilanne on toinen. Lumipallo pyörii. Enemmän asiakkaita tuo enemmän tilauksia ja isompaa markkinaosuutta. Kovasella näkyy selvästi, että kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Tuleva pikkujoulukausi vaikuttaa jo ennätyksellisen kiireiseltä. Kuljettajan kannalta tämä lupaa hyviä ansioita. Kovasen kuljettajat ovat perinteisesti rekrytoitu lähes kokonaan alan ulkopuolelta vastaamaan yrityksen laatuvaatimuksia. Kovasen rekrytoinnista vastaava taksiryhmäpäällikkö Matti Heikkilä avaa työnkuvaa: ” Työ meillä ei ole perinteistä taksinkuljettajan työtä, vaan monipuolista asiakaspalvelua, Helsingin erityisasiantuntijana olemista ja autonkuljettajan työtä.” Kovasen henkilökunnasta löytyy näitä ammattilaisia aina opiskelijasta eläkeläiseen, oopperalaulajasta bändäriin, kiinteistönvälittäjästä ja juristista pankinjohtajan taustan omaavaan. Asiakaspalveluasenne ratkaisee ja osaavat henkilöt pärjäävät. Kovasen haasteena on eri alan osaajien siirtyminen takaisin oman alan tehtäviin. Tämä ammatti mahdollistaa kuitenkin hyvän lisätienestin ja työjouston oman tilanteen mukaan osa-aikaisesta kokoaikaiseen. Hakijoille järjestyy Kovasen nopea taksinkuljettajan koulutus pääkaupunkiseudun paikallistuntemukseen perehdyttäen. Lisäksi uusi työntekijä perehdytetään monipuolisesti muun muassa tutor-kuljettajien koulutusten avulla. Tämä takaa uudelle työntekijälle nopean oppimisen ja ansiokkaan työn lyhyelläkin aikavälillä. ”Vielä ehtii mukaan pikkujoulukiireeseen ja vuoden parhaille ansioille”, Heikkilä vinkkaa. Vuoden liikemies ilmoitti yllättäen luopuvansa vetovastuusta ? Lemmikkieläintarvikkeisiin erikoistuneen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen, 51, on valittu Vuoden liikemieheksi. Lemmikkieläintarvikkeisiin erikoistuneen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen, 51, on valittu Vuoden liikemieheksi. Valinta julkistettiin maanantaina Helsingissä järjestetyssä Suomen Liikemiesyhdistyksen juhlaseminaarissa. – Tämä on henkilökohtaisesti mieletön juttu, enkä aluksi uskonut sitä edes todeksi. Ensimmäinen ajatukseni oli, että Suomessa on 25-30 parempaa johtajaa, jotka ansaitsevat tunnustuksen, Sutinen sanoo. Hänen mukaansa hyvän johtajan täytyy pystyä muodostamaan yrityksestä strateginen näkemys ja asettua asiakkaan asemaan. Lisäksi tarvitaan herkkyyttä ja pelisilmää ihmisten johtamisessa. Vuoden liikemies pitää uransa hienoimpina hetkinä yksittäisten ihmisten henkilökohtaisia kasvutarinoita. – Meillä on noussut työntekijöitä tiskin takaa todella vastuullisiin tehtäviin. Olen heistä aika ylpeä. Meidän tapamme toimia on palkata asennetta. Sitä on vaikea tuoda ulkoa, Sutinen kertoo. Hän on toiminut Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana ja osakkaana vuodesta 2010 alkaen. Ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö EQT on ollut yrityksen pääomistaja viimeiset kaksi vuotta. Seitsemään vuoteen Sutisen toimitusjohtajuus myös jää, sillä hän ilmoitti seminaarissa luopuvansa Mustin ja Mirrin vetovastuusta lokakuun alusta alkaen. Sutinen keskittyy jatkossa hallitustyöhön yli kymmenessä yrityksessä, joiden hallituksissa hän istuu. Musti ja Mirri on yksi niistä. – Jään myös omistajaksi. Mielestäni 5-7 vuotta on optimaalinen aika näissä hommissa. Johtajan pitää uskaltaa uudistua. Kaunokirjallisuuden myynti jatkaa kasvuaan ? Kirjamyynnin vuosi on sujunut positiivisissa merkeissä. Myynti käynnistyi kirjakaupoissa heti alkuvuodesta vilkkaana ja on jatkanut kasvuaan. Kirjakauppojen kokonaismyynti tammi-kesäkuussa 2017 kasvoi 8,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaunokirjallisuuden myynti kasvoi samassa ajassa 13,2 prosenttia. Oppikirjojen myynti kasvoi uuden opetussuunnitelman siivittämänä 21 prosenttia vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Lukijat ovat löytäneet kirjakauppojen ulkomaisten kirjojen valikoimat. Ne ovat kiinnostaneet kuluttajia tänä vuonna huomattavasti edellistä vuotta enemmän. Talouden piristyminen näkyi myös kirjakauppojen muiden tuotteiden myynnissä. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli kesäkuun loppuun mennessä 2,4 prosenttia. Lastenja nuortenkirjojen myynti kasvoi vuonna 2016 7,7 prosenttia, sen sijaan tammikesäkuussa 2017 se on laskenut 1,5 prosenttia. Luvut perustuvat Adlibriksen, Akateemisen kirjakaupan, INFO-ketjun kirjakauppojen sekä Suomalaisen Kirjakaupan myyntiin. Kevään vahvan kirjatarjonnan odotetaan kantavan vielä syksynkin myyntiä, ja syksyn erinomaisen kirjatarjonnan ennakoidaan ylläpitävän positiivista kasvua loppuvuoden ajan. ”Kirjakaupan odotukset loppuvuodelle ovat korkealla, sillä perinteisesti myynti on painottunut vahvasti syksyyn”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson. Kotimaisen kaunokirjallisuuden kärjessä oli ilmestymiskuukaudestaan huhtikuusta alkaen Jenni Haukion Katso pohjoista taivasta. Elokuussa sen ohi Mitä Suomi lukee -listalla kipusivat Kjell Westön Rikinkeltainen taivas ja Leena Lehtolaisen Viattomuuden loppu. Käännetyistä kaunokirjoista suosittuja ovat olleet muun muassa kansainväliset menestysdekkarit Jo Nesbøn Jano ja Lars Keplerin Kaniininmetsästäjä. Elokuun Mitä Suomi lukee -listan kärjessä oli Camilla Läckbergin Noita sekä Paula Hawkinsin Tummiin vesiin. Asuntopalvelut Sörnäistenkadulle ? Kaupunkiympäristön toimialan asuntopalvelut, joka toimi osoitteessa Hämeentie 3, muutti osoitteeseen Sörnäistenkatu 1. Sörnäistenkadulle siirtyivät asumisoikeusja Hitaspalvelut sekä korkotukilainaja investointiavustushakemuksiin liittyvät palvelut. Puhelinnumerot ja postiosoite säilyvät ennallaan. Vuokra-asuntoa hakevia neuvotaan edelleen Stadin asuntojen neuvontapisteessä, joka osoitteessa Itämerenkatu 3. Kaupunkiympäristön toimiala on aloittanut asiakaspalvelun kehitystyön, joka tuo mukaan muitakin muuttoja ja uudistuksia syksyn aikana.
• 21 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Monitaiteellinen ilta Koko Teatterilla ? Marraskuussa kantaesitettävän illan toteuttavat yhteistyössä Tanssiteatteri Sivuun Ensemble, KokoTeatteri, Artlab Productions ja Jarmo Saari Republic. Illassa tullaan näkemään The Wunderers –lyhytelokuva sekä Jatkot tanssiteos. Jarmo Saari Republicin musiikille pohjautuva, Janne Laihon ohjaama ja Ninni Perkon koreografioima The Wunderers on kuvaus yhteiskunnan normien tukahduttamasta parisuhteesta ja ihmisestä ympäristön vaatimusten ikeessä. Alitajunta ja arki törmäävät elokuvan liukuessa dekadenttiin ihmismieleen. Musiikki ja tanssi kuljettavat hengästyttävää, turbulenssia tavoittelevaa kuvastoa. Esiintyjinä Ninni Perko, Jarmo Saari, Tiia Hämäläinen, Salli Berghäll, Olavi Louhivuori, Abdissa Assefa ja Sami Kuoppamäki. Jatkot on monitaiteellinen, tanssia, musiikkia, draamaa ja visualisointia yhdistelevä näyttämöteos, joka käsittelee fragmentteina ”elämän jatkoaikaa” eri näkökulmista. Jatkot -teoksessa lavalla ovat Jarmo Saari tyttärineen, gambisti Mikko Perkola, tanssija Tiia Hämäläinen sekä näyttelijä Hanna Vahtikari. Teksteistä vastaa näytelmäkirjailija Marko Järvikallas, visualisoinnista nukketaiteilija Mila Nirhamo. Maailman tilan ollessa jatkoilla, Perko pohtii koreografi-ohjaajana ihmisen toimintaa ja vaikutinta ympäristöönsä. Ihminen kuluttaa, haluaa, ansaitsee ja ahmii, ei pahaa tarkoittaen, mutta ihminen ei vain tunnu voivan itselleen mitään. Miten elää ihmisrodun pienenä jäsenenä, jonka jokaisella teolla tuntuu olevan tuhovoimaa. Syntilista on loputon, kaikki toiminta työmatkasta vessassa käyntiin aiheuttaa jollekin elämänmuodolle kolhuja. Jotta elämä ei olisi pelkkää tekojen painolastien punnitsemista, on ratkaistava oma suhtautumistapansa maailman tilaan ja omaan panokseensa siinä. Pysyäkö ikuisessa päiväkännissä spinneri käsissä ja unohtaa vallitseva todellisuus vai omistaako elämänsä askeesille ja minimoida näin edes hiilijalanjälkeä? Helsingin kaupunki palkitsi Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen taiteellisen johtajan Ninni Perkon kesällä 2017 Vuoden taiteilija -palkinnolla ajankohtaisesta ja merkittävästä taiteellisesta työskentelystä. Perko käsittelee teoksillaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, sekä yksilön ja yhteisön välistä vuorovaikutusta. Esitykset la 18.11.2017 klo 19 ensi-ilta su 19.11. klo 17 ti 21.11., ke 22.11., la 25.11 klo 19 KokoTeatteri, Hämeentie 3, Helsinki Liput 27€ / 19€ Kesto noin 90 minuuttia Miten iäkkäät pärjäävät liikenteessä – nyt ja tulevaisuudessa? Ikäautoilijat ovat usein harkitsevia kuljettajia. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva. ? Valtaosa suomalaisista uskoo, että terve iäkäs ihminen pärjää liikenteessä hyvin. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes neljä kymmenestä uskoo myös, että kun itse on iäkäs, autoilu on yksi tärkeimmistä liikkumismuodoista. Liikenneturvan syksyn seminaarisarja ”Tulevaisuuden iäkkäät” pureutuu iäkkäiden liikkumiseen liittyviin kipupisteisiin. Ihmisen liikkumistarve ei vähene iän myötä. Väestön ja suurten ikäluokkien vanhetessa liikenteessä on myös iäkkäitä yhä enemmän. Liikenneturva kysyi keväällä suomalaisten käsityksiä iäkkäistä kuljettajista. Yli neljä viidestä (84 %) koki, että terve ikäautoilija pärjää liikenteessä oikein mainiosti. Vain neljäsosa vastanneista (26 %) oli sitä mieltä, että iäkkäät kuljettajat ovat turvallisia liikenteessä – Ehkä turvattomuuden tunne syntyy mielikuvasta, että ikääntyminen ja sairastaminen tarkoittavat automaattisesti heikentynyttä ajokykyä. Ikä ei yksin määritä ajokykyä, vaikka toki ajan myötä kehon toimintakyky heikkenee vääjäämättä. Usein iäkkäät kuljettajat tiedostavat nämä muutokset ja kompensoivat iän tuomalla kokemuksella ja rauhallisella ajotavalla, toteaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski. Lähes 60 prosenttia suomalaisista olikin samaa mieltä siitä, että ikäautoilijat ovat usein harkitsevia kuljettajia. Mahdolliset sairaskohtaukset kuitenkin pelottivat yli puolta vastanneista. – Terveydelliset seikat vaikuttavat ajokykyyn nuoremmissakin ikäluokissa. Kaikki sairaudet, jotka heikentävät aivoja aistitoimintoja tai joihin liittyy mahdollisuus menettää äkillisesti tajunta, voivat vaarantaa liikenneturvallisuuden. Ajoterveyteen liittyvät asiat kannattaakin ottaa puheeksi lääkärillä käydessä tai jos lääkitystä muokataan. Oman voinnin tarkkailu korostuu tässäkin. Ajamaan ei pidä lähteä, jos olo tuntuu huonolta, Koski neuvoo. Tulevaisuudessakin iäkkäät autoilevat Kun kyselyssä tiedusteltiin ajatuksia siitä, mitkä kolme kulkutapaa ovat todennäköisemmin itsellä käytössä iäkkäänä, kiilautuivat kärkeen joukkoliikenne (53 %), kävely (50 %) ja oma auto (42 %). Taksin, kuljetuspalvelun tai läheisen kyyditsemisen kokivat olennaisena vaihtoehtona hieman yli kolmasosa. Viidesosalla (19 %) kulkutapavalintojen kolmen kärjestä löytyi polkupyörä. – Monet kokevat edelleen, että auton ratissa tullaan istumaan pitkään. Kuljettajien tulisikin kiinnittää ikään liittyviin asioihin huomiota jo hyvissä ajoin, jotta niihin osaa valmistautua ajoissa. Auton valinta ja oman terveydentilan seuraaminen ovat asioita, joilla ikääntymisen vaikutuksia voi ennakoida, Koski kertoo. Kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes kolme neljästä (73 %) kannatti sitä, että liikennesuunnittelussa tulisi ottaa iäkkäiden tarpeet nykyistä paremmin huomioon. Myös palveluita tulisi parantaa siten, ettei oman auton käyttö tuntuisi välttämättömältä. Etuuslakien onnistunut yhteisvaikutus voi purkaa kannustinloukut ? Sote-uudistus pitää saada valmiiksi ennen sosiaaliturvan uudistusta, uskovat asiantuntijat. Kannustinloukku voi tarkoittaa vaikka tätä. Kahden päiväkoti-ikäisen lapsen perheessä vanhemmista toinen opiskelee ja toinen on työtön. Vanhemmilla on silloin tällöin keikkaja pätkätöitä. Perhe saa työttömyysja opiskelijaetuuksien lisäksi asumistukea ja tuloista riippuen toimeentulotukea. Pätkätöistä saatavat tulot vaikuttavat työttömyysturvaan, asumistukeen, opintoetuuksiin sekä lasten päivähoitomaksuihin. Joissakin tapauksissa perheelle jää käyttöön vähemmän rahaa, jos he ottavat vastaan työtä. Tapaus on tuttu kaikille sosiaalipolitiikkaa tunteville, mutta kannustinloukkuihin vaikuttaminen on yllättävän vaikeaa. Kun yhtä palasta liikutetaan, heilahtaa sosiaalietuuksien pyramidissa moni muukin palanen eri asentoon. – Kannustinloukun lisäksi perhe saattaa olla byrokratialoukussa. – Kannustinloukun lisäksi perhe saattaa olla byrokratialoukussa. Etuuksia täytyy hakea kuukausittain uudelleen. Soviteltu päiväraha ja palkka maksetaan eri rytmissä, ja päivärahaa joudutaan korjaamaan oikeaksi uudella päätöksellä, kuvailee etuusjohtaja Anne Neimala Kelasta. Kuka määrittelee perheen tai ruokakunnan rajat? Perusongelmana on, että nykyinen sosiaaliturva on rakennettu yhteiskuntaan, jossa valtaosa ihmisistä työskentelee vakituisissa, kokoaikaisissa työsuhteissa. Kun työelämän rakenteet ovat muuttuneet, sosiaaliturva ei ole pysynyt perässä. Perusturvan uudistaminen on ollut useamman hallituksen työlistalla, mutta aikaiseksi on saatu vain muutoksia yksittäisiin etuuksiin. Sosiaalisiin statuksiin perustuva sosiaalipolitiikka on vaikeuksissa, koska statukset ovat monimutkaistuneet. Miten määritellään, milloin ihminen on töissä ja milloin työtön, kun monien elämässä nämä roolit vuorottelevat tiu haan? Sosiaalisiin statuksiin perustuva sosiaalipolitiikka on vaikeuksissa, koska statukset ovat monimutkaistuneet. Miten määritellään, milloin ihminen on töissä ja milloin työtön, kun monien elämässä nämä roolit vuorottelevat tiu haan? Milloin ihminen on työkyvytön ja milloin ei? Kuka määrittelee, keitä perheeseen tai ruokakuntaan kuuluu? – Perusturvamme on kirjava tilkkutäkki. Sitä on pakko yksinkertaistaa, mutta uudistamisessa on haasteita, kun törmätään näihin peruskysymyksiin, sanoo Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas. Kenenkään ei pitäisi joutua laskeskelemaan, onko työn vastaanottaminen kannattavaa. Keskustan kansanedustajan Hanna kaisa Heikkisen mielestä on tärkeintä lisätä työnteon kannattavuutta kaikin tavoin. Kenenkään ei pitäisi joutua laskeskelemaan, onko työn vastaanottaminen kannattavaa, Heikkinen sanoo. Hän toimii eduskunnan sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtajana. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on ollut tästä näkökulmasta viisas päätös ja on osaltaan tehnyt lyhyiden työpätkien vastaanottamisesta kannattavaa. Ongelmallisempaa on, että toimeentulotuella oleville tällaista kannustinta ei ole, Heikkinen toteaa. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ehdotti virkaanastumisensa jälkeen minimietuuksien yhdistämistä yhdeksi etuudeksi. Aaltosen ehdotuksessa sairauspäiväraha, työmarkkinatuki, perus päiväraha, toimeentulotuki ja asumiseen liittyvä tuki yhdistettäisiin saman lain alle. Asiakkaan tarvitsisi hakea ainoastaan yhtä etuutta viiden sijaan eikä kannustinloukkuja syntyisi, kuten nykyjärjestelmässä, Aaltonen visioi. Myös perustulossa on kyse minimi etuuksien yhdistämisestä. – Äkkiseltään ajateltuna ideat ovat hyviä, mutta kun aletaan kaivelemaan, mitä kaikkea uudistuksessa pitäisi ottaa huomioon, into saattaa laantua”, toteaa Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren. Perustulo voisi osoittautua liian kalliiksi ratkaisuksi. Osa nykyisistä etuuksista, kuten työttömyysturva, on henkilökohtaisia. Asumistukea ja toimeentulotukea maksetaan puolestaan ruokakunnan tulojen perusteella. Perustulo voisi osoittautua liian kalliiksi ratkaisuksi. Isossa-Britanniassa toteutetaan laajaa Universal Credit -hanketta, joka muistuttaa Aaltosen ehdotusta. Universal Credit -etuuteen on yhdistetty minimietuudet kotitalouskohtaisesti. Kuukausittain seurataan, kuinka paljon kotitaloudelle kertyy tuloja. Töitä on haettava aktiivisesti, ja osa-aikaisesti työskentelevän on pyrittävä kokoaikatöihin, muuten etuuden maksaminen lakkaa. Suomessa otetaan vuonna 2019 käyttöön kansallinen tulorekisteri, joka mahdollistaisi tulojen reaaliaikaisen seuraamisen Britannian tapaan. Toiveissa on, että tulorekisteri helpot taa etuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa. Verotus ei auta kannustinloukkujen purkamisessa Kannustinloukkuja on yritetty purkaa muutenkin kuin sosiaaliturvaan puuttumalla. Työn verotusta keventämällä on pyritty kannustavuuteen. Työn verotus on keveämpää kuin päivärahatulon. Verotus ei ole tehokkain keino tuen kohdentamiseen silloin, kun tarvitsijoiden tilanteen voivat olla monenlaisia ja vaihtelevia. – Se on vähän kuin ampuisi norsupyssyllä hyttystä, sanoo neuvotteleva virkamies Fransiska Pukander valtiovarainministeriön vero-osastolta. Pukanderin mielestä negatiivinen tulovero voisi olla selvittämisen arvoinen asia osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Se tarkoittaa veromallia, jossa veroa maksetaan, kun tulot ylittävät tietyn rajan. Jos tulot jäävät rajan alle, valtio maksaa henkilölle tulonsiirtoa eli negatiivista tuloveroa. Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että yhteiskunnassa elää silti aina myös ihmisiä, jotka eivät kykene työhön. Uudistuksessa on ollut niin monta liikkuvaa osaa, ettei mikään taho ole hallinnut kokonaisuutta. Olli Kankaan mielestä sote-uudistuksessa on yritetty nivoa yhteen liian monta mammuttiluokan asiaa. Maakuntauudistus ja valinnanvapaus ovat olleet keskustalle ja kokoomukselle kynnyskysymyksiä. Uudistuksessa on ollut niin monta liikkuvaa osaa, ettei mikään taho ole hallinnut kokonaisuutta. ”Olisivatko pienemmät askeleet voineet tuottaa paremman tuloksen? Päämäärä olisi voinut olla sama, johon nyt on yritetty yhdellä rysäyk sellä, mutta tavoitetta kohti olisi edetty hallitummin”, Olli Kangas pohtii. Hallitus sopi puoliväliriihessään sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Olli Kankaan mielestä sitä on hankala toteuttaa niin kauan, kun sote-uudistus on auki. Nyt ollaan Kankaan mielestä kiipeämässä kuusta latvasta tyveen. Sosiaaliturva on rakentunut vähitellen ja eturyhmäpainotteisesti. Puolueet, työmarkkinajärjestöt ja muut etujärjestöt ovat ajaneet omille kannattajilleen suotuisia järjestelmiä. Tuloksena on pienistä palasista koostuva monimutkainen järjestelmä. Sosiaalipolitiikkaa ohjailevat suuret valtaja rahakeskittymät. Hänen mielestään ongelmana on, etteivät valtaapitävät instituutiot enää vastaa esimerkiksi työelämän muutokseen. – Eilisen voimasuhteet on varastoitu tämän päivän instituutioihin, joilla meidän pitäisi rakentaa huomista. Se on hankalaa”, Kangas sanoo. Yhteen etuuteen puuttuminen saattaa vaikuttaa etuuksien viidakossa moneen muuhunkin asiaan. Vaikutuksia on joskus vaikea ymmärtää maalaisjärjellä tai edes ennustaa etukäteen. Lainsäädännön yhteisvaikutus etuuksiin voi olla arvaamatonta. Laura Kosonen
• 22 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Palvelut Myydään Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! TALOYHTIÖ VUOKRAA MPJA AUTOPAIKKOJA VAPAANA Lämmin autohalli + pesumahdollisuus Kirstinkatu 8:ssa, vuokra 40-150€/kk. Tiedustelut/näytöt puh. 09 761 521 arkisin klo 10-16.
• 23 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Viikot 40-41 K ALLIO L EHTI KT SÖRNÄINEN 40,5m 2 1h, k, kph. Viehättävä, hyväkuntoinen. Käynti rauhalliselta Vilhonvuorenkujalta. E=F. Tarjouskaupan lähtöhinta 220 000€. Hämeentie 27. Sovi esittely: Dobre 050 432 7216 7800360 KT TAKA-TÖÖLÖ 46,4m 2 2h, kk, kph, et. Läpitalon valoisa huoneisto. Huonekorkeus 2,9m. Hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Lähikauppa alakerrassa. E=E. Vmh. 315 000€. Mannerheimintie 94. Sovi esittely: Myllymäki 050 386 8705 7781200 KT ALPPIHARJU 52,5m 2 2h, k, kph, lasitettu parveke. Taloyhtiössä tehty LVIS ym. mittavat saaneeraukset. E=E2007. Vhp. 298 000€. Aleksis Kiven katu 48. Sovi esittely: Myllymäki 050 386 8705 7798018 KT KALLIO 71,6m 2 2h, k, kph, 4/7 krs. Kallion ytimessä muuntelukelpoinen läpitalon huoneisto. Yhtiön kaikki isot remontit tehty. E=E. Vhp. 354 000€. Helsinginkatu 15 A. Sovi esittely: Tarkiainen 0500 705 975 7800877 KT KALLIO 54m 2 2h, k, vh, kph, lasitettu parveke. 1/6 krs. Läpitalon pintaremontoitu, heti vapaa. Lyhyt kävelymatka torille ja merenrantaan. E=E. Vhp. 315 000€. Neljäs Linja 16 B. Sovi esittely: Ylinen 050 522 0566 7798023 KT ALPPILA 40m 2 2h, kk, phh/wc, et. Alppipuiston vehrein näkymin nopeasti vapautuva hissitalon 2. krs:n kompakti kaksio. E=E. Hp. 228 000€. Viipurinkatu 29. Sovi esittely: Myllymäki 050 386 8705 7801996 LKV, kaupanvahvistaja