2 Viikot 14-15 Raitiovaununkuljettaja kirjoitti runoja lapsuutensa Kalliosta Nyt niiden ympärille syntyi kirja ? Lapsuutensa Kalliossa 1950-luvulla asunut raitiovaununkuljettaja Esko Hytönen (1944-2013) kirjoitti pöytälaatikkoon runoja, joissa hän muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kallion kulmilla. Kalliolainen ”kulttuurin sekatyömies” Juhani Styrman näki runoissa aiheen laajempaan Kalliota esittelevään teokseen. Maaliskuussa ilmestyneessä Hesarin kulmilla 1950-luvun Kalliossa -kirjassa (Reuna-kustantamo) Hytösen runot ovat johdanto retkelle Kallion historiaan. Hytösen runojen tapahtumapaikkoja ovat muun muassa Hakaniemen tori, Alppiravintola, Sadan markan villat, Hesarin hynda eli hyppyrimäki. Runot ovat 1950-luvun ajankuvaa Kalliosta, näkijänä ja kokijana työläisperheen poika Helsinginkadulta. Kirjassa jokaista runoa seuraa tietolaatikko, jossa on runojen tapahtumapaikkojen historiasta kertova luku. Kirjan täydentää graafikko Laura Salaman kuvitus. Uutuuskirjassa ovat siis sulassa sovussa Hytösen runot, Salaman piirrokset ja Styrmanin tietotekstit. ”Kirja on eräänlainen runollinen tietokirja Kalliosta ja samalla se on matkaopas Kallion historiaan ja sekä myös nykypäivään, sillä kirjassa on numeroitu kartta, jonka avulla voi tehdä retkiä Eskon lapsuuden leikkipaikoille.”, tekijät luonnehtivat. Hytösen runoissa seikkaillaan myös paikoissa, jotka ovat nimetty Suomessa vaikuttaneiden merkkihenkilöiden mukaan. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Alli Tryckin-puisto, Franzénia ja Aadolfinkatu. Kirja tietotekstit avaavat näiden henkilöhistoriaa tavalla, jolla sitä ei ole juurikaan kerrottu aikaisemmin Kallion historian yhteydessä. Kirjasta tieto-osuuksista löytyy myös kiinnostavia yksityiskohtia, muun muassa Kallion kirjaston historiasta, kuinka kirjasto oli jo vaarassa jo 1930-luvulla, kun rakennus oltiin aikeissa purkaa uudisrakennuksen tieltä. Alppilan-lavan puolustajille puolestaan sattui hupaisia kirjoitusvirhe tanssipaikan puolustuskirjelmässä, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut koitua lavan kohtaloksi, näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan lavan tuhoksi koitui myöhemmin Linnanmäen pysäköintialue. Hesarin kulmilla 1950-luvun Kalliossa (25 e) on myynnissä muun muassa Kamiter Arsissa, Helsinginkatu 6. Tai kustantajan verkkokaupasta reunalla.fi. Yleiset saunat olivat 1950-luvulla osa helsinkiläistä tapakulttuuria (kirjan kuvitusta Laura Salama / Reuna) . tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Kaikki hyvä on lähellä HÄMEENTIE 16 K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16, 00530 Helsinki Puh. 09 5840 0441 OSTA NOSTA & Debi t meidät löydät myös facebookista www.facebook.com ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Voit noutaa myös postin lähetykset ruokaostosten yhteydessä. PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT OPASTETARRAT pienet 3,00 • isot 4,50 Ei mainoksia, kiitos! Huoneistossa kotieläimiä Tupakointi kielletty + erilaisia hupikylttejä GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Av oinna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeu det MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion.
Tänään 49. vuosikerta – nro 7 Viikot 14-15 Markkinoiden helpoin asunnonvaihto Pyydä minut ilmaiselle kotikäynnille, niin suunnitellaan juuri sinun tarpeisiisi sopiva palvelupaketti. Jukka Hiltunen 040 680 7710 jukka.hiltunen@kahdeksas.fi Kalasatamaan älykaupunkialusta taloteknologian avulla Kalasatamaan luodaan maailman laajinta versiota Kalasatama kesällä 2017. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy ? Helsingin Kalasataman älykäs kaupunginosa voitti kansainvälisessä KNX Award -kilpailussa oman sarjansa ensimmäisen palkinnon. Kalasataman älykkäät kiinteistöja huoneistoautomaatio sekä energiaratkaisut olivat kilpailussa mukana 40 muun ehdotuksen kanssa. – Palkinto on hieno tunnustus Helsingin kaupungille älykaupunkikehityksen saralla. Se myös osoittaa kuinka tärkeä rooli kaupungeilla on uusien markkinoiden mahdollistajana. Avointen standardien vaatiminen ja innovatiiviset tontinluovutusehdot ovat toimineet Kalasatamassa. Tällä tavalla kaupunki voi tarjota riittävän isoja kokeilualustoja uusien kestävien ratkaisujen testaamiseksi ja levittämiseksi. Parhaimmillaan tunnetun standardin käyttö auttaa uusia innovaatioita leviämään maailmanlaajuisesti, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kalasatamassa on käytössä KNX-standardi talotekniikan automatisoinnissa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä ohjaa rakennusten toimintoja kuten lämmitystä, valaistusta ja turvatekniikkaa joustavasti ja energiatehokkaasti. Kalasatamasta on tulossa maailman laajin yhtenäinen kiinteistöteknologian standardia hyödyntävä alue. Tällä hetkellä standardia hyödyntää Helenin toimittama Hima-palvelu, jonka avulla asukkaat voivat itse säädellä kotiensa energianja vedenkulutusta kulutusta sekä ohjata sähköjä älypuhelimella tai tabletilla. – Kokonaisen uuden kaupunginosan laajuinen standardin käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja levittää erilaisia energia-ja kiinteistöautomaatioratkaisuja. Himan lisäksi toivoisimme yritysten hyödyntävän Kalasataman KNX-väylää kekseliäästi erilaisiin asumisenja älyenergiapalveluihin, sanoo ohjelmajohtaja Veera Mustonen Forum Viriumista. Tilinpäätös 2017: Helsingin kaupungin talous vakaalla pohjalla Helsingin kaupungin suurimmat investointihankkeet 2017. Graafi: Tuomas Kärkkäinen Helsingin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti, ja kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Vuosi 2017 oli Helsingin kaupungin taloudessa talousarviossa odotettua myönteisempi. ? Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana, ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot toteutuivat talousarviota pienempinä. Siten vuosikate toteutui 359 miljoonaa euroa talousarviota parempana ja hieman edellisvuoden tasoa paremmin. – Helsingin investointitaso verrattuna poistoihin on jopa suurten kaupunkien vertailussa merkittävästi muita korkeampi, mikä lisää painetta hyvälle vuosikatteelle myös tulevina vuosina, pormestari Jan Vapaavuori tiivistää. Vaikka Helsingin talouden tila on vahvalla pohjalla, vireillä oleva soteja maakuntauudistus tuovat toteutuessaan epävarmuutta kaupungin talouden kehitykseen sekä investointikykyyn keskipitkällä aikavälillä. HUS:n seuraava toimitusjohtaja hakuun ? HUS:n hallitus päätti julistaa hakuun HUS:n seuraavan toimitusjohtajan viran. Asiaa ryhtyy valmistelemaan jo aiemmin perustettu luottamushenkilöistä koostuva toimikunta, joka pohtii haun aikataulua ja muita yksityiskohtia ja tuo ne päätettäväksi hallitukseen. Virka vapautuu, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Lindénin toimikautta päätettiin jo kertaalleen jatkaa vuodella. Toimitusjohtaja Aki Lindén kertoi hallitukselle ajankohtaisista asioista, joita HUS:ssa on tällä hetkellä meneillään. Ensimmäiseksi hän puhui yhteistyöhankkeista HUS:n alueen kuntien kanssa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin sekä pienten että suurien kuntien kanssa. – Mehän olemme olemassa potilaiden hoitoa varten ja sillä puolella on mennyt hyvin alkuvuonna 2018. Pari haastavaa tilannetta on kuitenkin koettu. Liukkaat kelit aiheuttivat ruuhkia Töölön sairaalaan. Myös Meilahden päivystyksen leikkausosastolla oli pari viikkoa sitten ruuhkaa, mutta tämäkin akuutti ongelma on nyt ohi, Lindén sanoi. Apotti-hanke on loppusuoran alussa. Lindén kertoi, että hanke on aikataulussa ja Apotti otetaan käyttöön Peijaksen sairaalassa loppuvuodesta ja koko HUS:ssa vuoden 2020 alussa. Lindén kertoi myös Tekesin rahoituksella tehdystä yritysyhteistyöstä, johon on panostanut HUS:n lisäksi toistakymmentä yritystä. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja ensimmäinen tutkimushanke on saanut rahoittajilta vihreää valoa. Kevätpuhdistus lähestyy ? Helsingin kaupunki kokeilee uutta SiirtoSoitto-mobiilisovellusta, joka auttaa kaupunkilaisia varautumaan kadunvarsipysäköintiä rajoittaviin kunnossapitotöihin. SiirtoSoitto kertoo tulevista puhdistuksista ja muistuttaa rajoitusten voimaantulosta. SiirtoSoitto-mobiilisovellus toimii iPhoneja Android-puhelimilla, ja sen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sovelluksen ladannut käyttäjä valitsee kartalta alueet, joiden pysäköintiä rajoittavista töistä haluaa saada ilmoituksia. Ennakkoilmoitukset siirtokehotus-liikennemerkkejä käyttävistä puhdistustöistä ovat saatavilla koko kaupungin alueelta. Katujen kevätpuhdistus alkaa lumien sulettua ja kevätsään vakiinnuttua. Puhdistustöistä tiedottavat siirtokehotus-liikennemerkit tuodaan katujen varsille pari päivää ennen työn alkamista ja niistä näkee milloin pysäköinti on kielletty. Kun kadulle ei pysäköidä kiellon aikaan, ei autoja jouduta siirtämään, puhdistustyöt etenevät tehokkaasti ja katu saadaan nopeasti takaisin pysäköintiin. SiirtoSoitto-palvelun toivotaan vähentävän siirrettävien autojen määrää. Sivu 9
4 Viikot 14-15 Sarpo Sanojen kaiku edellytykset auttaa lähimmäistään. Lukemattomia polkuja jää lukemattomilta lukemattomilta huomaamatta ja ennennäkemättömiä näkökulmia. Vaikka sitten säälistä tai myötätunnon olemuksesta. Joidenkuiden mielestä lukuinto saattaa tuntua vaaralliselta puuhalta. Puuhalta, joka uhkaa viedä tehon kaikensorttiselta manipulaatiolta. Alati uteliasta ja kirjallisuudella ravittua kun on hankala pakottaa kannattamaan yhden asian liikkeitä. Vinkiksi niille joillekuille: Perehtymällä edes pintapuolisesti toisenlaiseen ajatteluun voi jopa oppia uutta omastaan. ? Sääli on myrkyllinen sana, hapan ja pahansuopa. Se on kuin sylki, joka roiskuu paremmista suista epäonnisten niskaan. Sylkijä kertoo olevansa paitsi muita parempi, olevansa vieläpä ylevä ja laajasydäminen. Sääliä ei moni osakseen kaipaa. Ketäpä ei surkuttelu löisi kipeästi kasvoille. Sitten on lempeä, pehmeä sana myötätunto. Sana kuin kesätuuli. Myötätuntoaan ilmaiseva ei ehkä puhu samoista korkeuksista kuin säälijä, mutta viestii olevansa arvostusta ansaitseva, ylevä ja laajasydäminen hänkin. Huoli on yhteinen, ajatus kaunis. Laupeuden kohteet vain taitavat toimia välikappaleina, laupiaan sanoman vahvistajina. Pääosaa esittää monessa tapauksessa itse myötätuntoilija. Mutta sana on vain sana. Työkalu oivaltamiseen ja osuvimmillaan avain, jolla käynnistää koneet. Säälittely tai myötätunnon ilmaiseminen ilman sanomisen ymmärrystä, ilman asiain tilaan puuttumista jäävät tyhjäksi suunpieksännäksi. Yksi yhtä ja toinen toista. Jonkun toisen korvissa säälin ja myötätunnon kaiku on erilainen. Puhuttu ja kirjoitettu kieli on sellaista. Moni-ilmeistä ja kaukana matemaattisesta tarkkuudesta. Kukin kokee asiat omista lähtökohdistaan. Ajattelen niin, että vastuu on savolaisista väitteistä poiketen sekä puhujalla että kuulijalla. Mitä enemmän, mitä monipuolisemmin ihminen lukee, sitä paremmat eväät hänellä on tarkastella maailmaa eri kulmilta. Suuremmat mahdollisuudet pidättäytyä uskomasta kaikkea lukemaansa tai kuulemaansa sellaisenaan. Ja oivat Hallitus on vankka! ? Hallitus on vankka kuin kätyrilauma sankka....laulettiin vanhassa työväenlaulussa. Ja sama pätee nykyiseen hyvään hallitukseemme, kiitos vaan. Elämme nousukautta ja sen kyllä huomaa. Valtion on tarvinnut ottaa lisää lainaa vain kolme miljardia euroa. Aikomus oli ollut ottaa lisää velkaa kuusi miljardia euroa, mutta nyt säästettiin! Ja voidaan taas tuhlata. Jonkinlaisena huippuna on pidettävä sitä, kun aiotaan antaa sähköpolkupyörien kauppiaille 400 euroa jokaisesta myydystä sähköfillarista! Ja asiasta tehdään oikein laki! Pyöriä myytäneen 7000 kappaletta eli tukea annetaan n, 3 miljoonaa euroa. Suomi on onnellisten maa, kohta varmaan tehdään laki, jolla kielletään ruokajonot Helsinginkadulla ja muuallakin. Samoin kielletään asunnottomuus lailla. Näin pysymme onnisten keulilla! Kiitos Sipilälle, Orpolle, Bernerille ja monelle muulle! Leif Söderlund Siltasaari Kallion ja Hakaniemen väki nyt yhteen rintamaan ? Pitäisikö puhaltaa torilla jo pasuunaan, että nukkuvatkin heräisivät. Eikö ketään kiinnosta yhteisen asumisympäristön suojelu? Hakaniemi ja Kallio ovat Helsingin tiheimmin asuttuja ja rakennettuja kaupunginosia. Silti lähivuosina jopa rannat otetaan rakennuskäyttöön, tulee maanalaista luolaa, sillan päätepistettä, ulkolaista hotellia ja kaikkea muuta, mitä vain rahan ahne mielikuvitus saattaa tuottaa. Ei ole kyse vain asumistiheydestä, vaas asuinympäristömme terveellisyydestä, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Ei enään veden liplatusta, ei puita, ei raikkaita tuulia, ei sinistä taivasta. Kaikki tämä tapahtuu kohta ja hiljaisuudessa. Ja miksi? Tämä tapahtuu siksi, että me asukkaat sallimme sen. Kaavoja voi muuttaa, suunnitelmia voi perua jne, jos vain tahtoa on. Nyt pitäisi sitä tahtoa löytyä muutakin, kuin minusta vammaisesta mummelista. Kuten sanotaan, myöhäistä on rypistellä kun on jo housuissa. Toivoisin, että Kallioja Siltasaari-seurat edes havahtuisivat unestaan. Kaikille hyvää kevättä, joka voi olla viimeinen näillä rannoilla. Tuula Nurmi FM, psykoterapeutti, erityistutkija Mihin Helsinki kasaa ylijäämiä? ? Monet kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla – mutta ei Helsinki. Pääkaupunki on vuodesta 2003 alkaen tehnyt jatkuvasti ylijäämää. Helsingin viime vuoden tilinpäätös on 481 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Viime vuoden lopussa kaupungin pankkitileillä ja kassatalletuksissa oli 1 300 miljoonaa euroa. Lainasaatavia on enemmän kuin velkoja, jotka ovat vähentyneet. Koko kaupunkikonsernin tulos viime vuodelta on vielä parempi. Konsernin ylijäämä on 648 miljoonaa euroa ja rahavarat 1 532 miljoonaa. Samaan aikaan kun rahaa enemmän kuin koskaan, on monissa kaupungin palveluissa liian vähän työntekijöitä, tiloja ja muita resursseja. Tämä ristiriita näkyy myös kaupunginvaltuuston tälle vuodelle hyväksymässä budjetissa. Siinä tavoitellaan taas ylijäämää, mutta palveluihin on varattu asukasta kohti entistä vähemmän rahaa. Taloussuunnitelman mukaan kaupunki aikoo tehdä helsinkiläisten palveluilla, maksuilla, tonttivuokrilla ja kiinteistöillä voittoa myös seuraavina vuosina. Näitä lukuja voi verrata Helsingin 4,8 miljardin euron budjetin muihin lukuihin. Esimerkiksi koko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteenlaskettu budjetti on pienempi kuin kaupunkikonsernin viime vuoden ylijäämä. Kunnan tehtävä ei ole tehdä voittoa ja kasata valtavia ylijäämiä. Helsingin ylijäämistä on syytä ohjata lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen, työntekijöiden palkkojen parantamiseen, asumiskustannusten hillitsemiseen, joukkoliikenteeseen ja ympäristöinvestointeihin. Rahaa on, kyse on poliittisesta tahdosta. Yrjö Hakanen SKP ja Helsinki-listat Kallio Kukkii 2018 ohjelmatiedot 6.4. mennessä Saukki 90 vuotta, Kallio Kukkii muistaa rakastettua sanoittajamestaria Sauvo ”Saukki” Puhtilaa (1928-2014) Saukkitanseilla Äitienpäivänä. (Scandia). masisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat, joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Festivaalia koordinoi Kallion Kulttuuriverkosto, joka kokoaa tapahtumat kokonaisuudeksi ja vastaa tapahtuman yleistiedotuksesta medialla. Kallio Kukkii -viikon ohjelmat julkaistaan maksuttomassa tapahtumalehdessä ja verkkojulkaisussa. Julkaisusta saa myös maksullista ilmoitustilaa. Lisätietoja kallion.kulttuuriverkosto@gmail.com. ? Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali järjestetään 11.5. 20.5. Tapahtuman ohjelmisto koostuu itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuudesta. Tapahtumatietoja voi lähettää 6.4. saakka. Tiedot voi lähettää osoitteella kukkiiohjelmat@ gmail.com tai Kallion Kulttuuriverkoston www-sivujen kohdasta Kallio Kukkii ja ilmoita tapahtuma. Festivaaleille tapahtumia voivat järjestää esimerkiksi järjestöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt SuurKallion alueella (Kallio, Alppiharju, Merihaka, Siltasaari, Sörnäinen ja Vallila). OhjelP ääkirjoitus Nro 7 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Julkinen talous vihdoin tasapainoon? S uomen talouskasvu jatkuu vahvana. Julkinen talous tasapainottuu arvioiden mukaan ensi vuonna ja hallitus on pääsemässä hyvin lähelle työllisyystavoitettaan. Etlan julkaistun suhdanneennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia, mikä tarkoittaa vihdoin vuoden 2008 tuotannon tason ylittymistä. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla arvioi 2,4 prosenttia. Kasvun taustalla on voimistunut kansainvälinen kysyntä ja Suomen kohentunut kilpailukyky. Kasvu voi olla lähivuosina nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu. Talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee. Julkinen talous näyttäisi ennusteen mukaan olevan suunnilleen tasapainossa vuonna 2019, ehkä jo vuonna 2018. Vahvistunut talouskasvu on parantanut työllisyyttä. Etla ennustaa kehityksen jatkuvan siten, että työllisyys lisääntyy noin 100 000 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2019. Työllisyysaste nousee näin 71,6 prosenttiin. Hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta on siis lähellä toteutumista. Etla arvioi, että ensi vuonna julkisen talouden alijäämä lähes poistuu 0,1 prosenttiin bkt:sta, valtion vajeen pienentyessä alle prosenttiin bkt:sta, säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Uusimpien tilastotietojen pohjalta arvioituna tasapaino voi toteutua jo tänä vuonna. Julkisen velan bkt-suhde alenee ensi vuonna 59,4 prosenttiin. Vuonna 2020 koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi 0,4 prosenttiin bkt:sta. Valtion vaje on tällöin 0,3 prosenttia bkt:sta ja julkisen velan bkt-suhde laskee 57,6 prosenttiin. Suotuisan kehityksen edellytyksenä on julkisen sektorin menoja tulokurin jatkuminen. Valtiontalous tasapainottuu vuonna 2021. Suomi täyttää siis selvästi julkisen sektorin vajeen kolmen prosentin tavoitteen ja nopeutunut talouskasvu on helpottanut myös 60 prosentin velkakriteerin täyttymistä. Etlan ennuste lähtee siitä, että maailmantalouden kasvu jatkuu ripeänä ainakin vuoden. Etla ennustaa kuluvalle vuodelle nyt 2,8 prosentin talouskasvua. Vielä viime syyskuussa ennuste laadittiin kahden prosentin kasvulle. Varsin hyvä vientimenestys myös jatkossa perustuu siihen, että kustannuskilpailukyky jatkaa lievää paranemista lähivuosina.
5 Viikot 14-15 Heinäsen kolumni Runopalsta Lailla lumihiutaleen Kylmät tuulet puhaltaa, tummuu pilvet taivaan. Valkoisia lumihiutaleita tuuli kauas lennättää. Sieltä alas tullessaan hiutale oman paikan saa. Saisimpa olla sellainen, lumihiutaleen kaltainen. Tuiskussa taivaan tuulien ja ajatuksin lämpimin. Pilven päällä lentäisin onnen maahan kaukaiseen. Löytäisin uudet aatteet ja vaatteet valkoiset. Kasvoni voisin kirkastaa lumeen puhtaan valkeaan. Lailla lumen valkoisen kaikki kerran alun sai. syntyi pieni ihminen jatkamaan kasvuaan. Kuinka siinä kävikään, me menetimme ihmemaan? Tänne vielä jäädä saan, valot varjot seuranain. Kylmät tuulet puhaltaa, tummuu pilvet taitaan. Lailla lumihiutaleen tuulen tietä mennä saan. En voi tuulta tavoittaa, arkeen jälleen palataan. Toivo Levanko lyyrikko Ilmasto lämpenee – muuttolinnutkin sen tietävät ? ”Vuodet eivät ole veljeksiä” totesi Käpyrinteen palvelutalon luonnonsuojeluvuoden kuraattori MML Ilppo Kangas maaliskuun vantteraillassa avatessaan ympäristöneuvos FL Seppo Vuolannon luentoillan teemasta ” Kevätlintujen muutto aikaistuu”. Ilmaston lämpeneminen on muutoksia aiheuttava ilmiö vuosien saatossa, jota itse kunkin sopii miettiä. YLEn ja TV:n luontoilloista vsta 1975 tutuksi tullut Vuolanto selitti selkein tilastoin vuosikymmenien aikana tapahtuneita muutoksia. Yleisön toteamus oli: käsittämättömiä ja ihmeteltäviä ovat muuttolintujen tiet tulivatpa ne sitten Euroopasta tai Afrikan savanneilta asti. Tutkijoilla on onneksi taidot mitata kehitys ja laatia tulevaisuuden ennusteet. Ja käytännön toimijoilla on velvollisuus varautua seurauksiin tehokkain toimenpitein. Mutta tapahtuuko näin? Linnut muuttavat hyvällä säällä, jonka tarjoavat myötätuuli, matalapaine ja lämpimät yöt. Mitä aikaisemmin jäät lähtevät, sitä varhemmin linnut saapuvat. Eri lintulajien suoranaista katoa on havaittu; mm. Ranskassa kiuru ja peltosirkku harvenevat; siellä on todettu myös niittykirvisten kadonneen 70 %:lla. Tutkijat pitävät pääsyyllisinä maanviljelyksessä käytettyjä hyönteismyrkkyjä, jotka tuhoavat linnuston pääruokana olevia hyönteisiä. Linnut nääntyvät nälkään. Vuolannon esittämät tilastokäyrät vuosien 1969-2017 kyhmyjoutsenten levinneisyydestä kertoivat valtavasta muutoksesta: l969 niiden pesimäkanta maassamme oli 125 paria, nyt 2017 luku oli 8.000 paria! Esimerkkejä lintujen saapumisen aikaistumisesta: Suomen kansallislintu laulujoutsenella 3 – 4 viikkoa, kiurulla ja kottaraisella 2 viikkoa sekä töyhtöhyypällä 2-3 viikkoa. Pesimäalueiden sijainnissakin tapahtuu – tosin hitaasti – muutoksia kasvillisuusvyöhykkeiden muuttuessa ilmastonmuutosten myötä. Jo Kivi sanoi: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”. Vuolanto valaisi muuttolintutilannetta esitellen myös etelästä tulevia uusia lajeja, kuten viiksitimali, pussitiainen ja pikkukultarinta. Vastaavasti pohjoisten lajien, kuten sinirinta ja lapinsirkku, elintila pienenee. Taantuneiksi pesimälajeiksi ovat osoittautuneet peltosirkku ja pohjansirkku. Afrikasta saapuvat lajit. kuten kirjosieppo, tulevat luoksemme toukokuussa, kertoi asiantuntija, jota yleisö tikahtamatta kuunteli. Useilla lajeilla on ravintovaikeuksia, joiden aiheuttajia ovat juuri ilmastossa tapahtuvat muutokset. Lintujen turmiona koetaan myös etelästä leviävät loiset ja taudit. Samoin Välimeren molemmin puolin kasvaa lintujenpyynti niin ihmisten ravinnoksi kuin huvin vuoksi ja perinteen säilyttämiseksi. Esimerkkinä vesilintujen ja kahlaajien ravinnon saannin vaikeutumisesta tuli esille meren pinnan nousu. Vuolanto loi katsauksen myös lintujen pääravintoon hyönteisiin, niiden saatavuuteen ja uhkiin. Eli korentoihin, kirvoihin ja kovakuoriaisiin, jotka kuuluvat tähän ratkaisevaan ravintoketjuun. Pakinani kuvitukseksi valitsin Kallion Sakarinkadulla työskentelevän kuvataiteilija Riikka Juvosen 90-luvulla Tampereen Sydäntautiyhdistykselle tekemän kortin ”Rauhankyyhkyt”, joka mielestäni sopivasti julistaa kaunista ideaa. Se käynee myös yhteisen luontomme suojelun vaalimiseksi. Voimme painaa mieliimme, että suuri osa Helsingin merialueen matalikosta on kansainvälisessä luokituksessa tärkeiden lintualueiden joukossa. Alueella elää mm. uhanalaisia punasotkia ja mustakurkku-uikkuja. Mielenkiintoista ja vaativaa työtä tekevät luonnonsuojelijat virkakoneistossaan ja vapaaehtoiset luonnonrakastajat yhdistyksissään, kansallisissa ja maailmanlaajuisissa liitoissaan. Puheeksiotto ja monipuolisten medioiden käyttö on hyväksi. Tiedottamisen ja toimeksisaamisen etulinjassa kulkevat Suomen Luonnonsuojeluliitto, BirdLife ja WWF-Suomi. Viimemainittu ilmoittaa tavoitteekseen maapallon, jossa ihmiset elävät sopusoinnussa luonnon kanssa. Maaliskuun viimeistä edellisenä lauantaina vietettiin WWF-Maailman luonnonsäätiön toimesta jälleen kerran tärkeätä vuotuista mielenosoitustuntia 21.3022.30, jolloin 188 maassa sammutettiin turhat valot ilmaston puolesta 188 maassa. Tuota valomerkkiä noudatti viime vuonna peräti 1,3 suomalaista! Luonnonsuojeluluentojen sarja Käpyrinteessä Ilmattarentie 2 jatkuu torstaisin klo 16.30-18.00 kahvituksen äärellä: 26.4. prof. Pentti K. Räsänen: Suomen metsät ja 31.5. prof. Matti Perttilä: Itämeri. Elintärkeitä aiheita molemmat. Taustamusiikkina soi Sibeliuksen Metsämiehen laulu ja Myrskyluodon Maija. Aira Heinänen Anneli Kanto Käpylän kirjaston kirjailijavieraana ? Anneli Kanto vierailee Käpylän kirjastossa tiistaina 10.4. kello 18 -19.39. Tällöin keskustellaan hänen vuoden 1918 tapahtumia käsittelevistä romaaneistaan Veriruusut ja Lahtarit. Riitta Vaismaa haastattelee kirjailijaa. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Pasilansillan joukkoliikenneterminaalin työt vaikeuttavat liikennettä ? Pasilansillan idän suuntainen ajoneuvoja joukkoliikenne sillan itäpäässä siirtyy yhdelle ajokaistalle 26. maaliskuuta 2018 klo 6.00. Muutoksesta tulee aiheutumaan haittaa joukkoliikenteelle sekä ajoneuvoliikenteelle. Myös jalankulkuja pyöräväylän linjaus muuttuu, mutta se säilyy samalla puolella siltaa. Järjestely kestää arviolta maaliskuulle 2019. Kesällä 2019 tehdään merkittäviä muutoksia raitiotiekiskojen linjauksille koko risteysalueella. Autoilijoita pyydetään välttämään liikennöintiä Pasilansillalla ja käyttämään vaihtoehtoisia kulkureittejä Nordenskiöldinkadun ja Hakamäentien kautta. Töistä johtuvia poikkeusjärjestelyjä sillalla ja aseman edustan liikenteessä on syksyyn 2019 asti, jolloin Pasilan uusi asema ja Tripla-kauppakeskus valmistuvat. Urakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy. – Hankkeessa Pasilansiltaa levennetään ja sen itäpäätä korjataan. Aseman edustalla siltaa levennetään noin 13 metrillä. Uusi joukkoliikenneterminaali tulee aseman edustalle uuden ja vanhan kannen päälle. Raitiovaunupysäkit rakennetaan terminaalin keskelle ja linja-autopysäkit reunoille, sanoo projektinjohtaja Juuso Luoto kaupunkiympäristön toimialalta. Pasilalla menee nyt lujaa Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista Pasilan uudistamista, jossa Helsingin keskusta laajenee Pasilaan. Tulevina vuosina Pasila kehittyy huomattavan lisärakentamisen ja liikennehankkeiden ansiosta entistä merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi. Uudessa Pasilassa tehdään töitä, asutaan ja vietetään vapaaaikaa. Pasilassa on nyt 23 000 työpaikkaa ja 10 000 asukasta, vuonna 2040 50 000 työpaikkaa ja 30 000 asukasta. Pasila on liikenteen risteyskohta ja Helsingin seudun vilkkaimpia joukkoliikenteen vaihtopaikkoja. Tulevaisuudessa Pasila kehittyy entistä merkittävämmäksi joukkoliikenteen keskukseksi. Syksyllä 2019 avautuvasta Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain. Pasilan asemalla kulkee vuonna 2025 joka päivä 850 bussia, 900 junaa, 400 raitiovaunua ja 130 000 matkustajaa. Pasilan toisen aseman, Ilmalan, merkitys kasvaa alueen rakentuessa. Pasilan uudistuksen yhteydessä rakennetaan myös läntinen lisäraide, joka sujuvoittaa koko maan junaliikennettä.
6 Viikot 14-15 Päivyri Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 14 Ma 2.4. 2. pääsiäispäivä. Pellervo Ti 3.4. Veeti, Sampo Ke 4.4. Ukko To 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro Pe 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami La 7.4. Allan, Ahvo Su 8.4. Romanien kansallispäivä. Suoma Viikko 15 Ma 9.4. Mikael Agricolan päivä. Elias, Eelis Ti 10.4. Tero Ke 11.4. Minea, Verna To 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli Pe 13.4. Tellervo La 14.4. Taito Su 15.4. Linda, Tuomi ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 4.4.klo 18. Jaana Partti, Anima mea, Johanna Korhonen. Avoimet harjoitukset klo 17 alkaen. Kivimessu to 5.4. klo 18 Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltamessu pe 6.4. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 8.4. klo 10. Mari Mattsson, Laura Huovinen, Suvi Silventoinen. Pyhäkoulu klo 10. Liisa Siikanen, lapset alle 4v vanhempien kanssa. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 9.4. klo 18. Mari Mattsson. Lähdemessu ti 10.4. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 11.4. klo 18. Anima mea, HilkkaLiisa Vuori. Avoimet harjoitukset klo 17 alkaen. Kivimessu to 12.4. klo 18. Tommi Niskala. Iltamessu pe 13.4. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Kahvi/teetarjoilu. Virsilaulutilaisuus la 14.4. klo 14 Seurakuntakodissa. Jari Arjoranta, Jari Koivistoinen. Kahvitarjoilu. Messu su 15.4. klo 10. Riitta Männistö, Marja Kotakorpi, Eeva-Liisa Hurmerinta, avustaja Markku Ekstam. Pyhäkoulu klo 10. Liisa Siikanen, lapset alle 4v. vanhempien kanssa. Kirkkokahvit. Skidikirkko su 15.4. klo 16. Mari Mattsson, Tytti Friberg, Dagmar Ôunap, Vivika Oksanen. I l tamessu ma 16.4. Mari Mattsson. Lähdemessu ti 17.4. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu ke 18.4. klo 18. Marja Kotakorpi, Anima mea, Johanna Korhonen. Avoimet harjoitukset klo 17 alkaen. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2 p. 09 2340 3680 Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Pääiäiskirkko kaikenikäisille ke 4.4. klo 17.45. Hetki täynnä iloa ja pääsiäisen riemua. Tuulikki piirtää ja Kaisa soittaa ja Pauliina kutsuu ehtoollispöytään. Messu su 8.4. klo 16. Petri Patronen, Vivika Oksanen, avustaja Eeva Kulmanen. Kirkkokahvit. Vironkielinen konfirmaatiomessu su 15.4. klo 11.pastori Mihkel Kukk, Dagmar Ôunap. Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä. Kirkkokahvit. Messu su 15.4. klo 16. Pauliina Lindfors, avustaja Petri Jatkola. Kirkkokahvit. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Lasten pääsiäisvaellus ke 4.4. klo 9 ja 12.30 ja to 5.4. klo 9. Pe 6.4. klo 9. Sopii myös perheen pienimmille. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen. tytti.friberg@evl.fi Torstaina iltapäivällä 5.4. klo 13. Kasvu kuolemaan. Psykoanalyytikko Pirkko Siltala kertoo kirjastaan Elämän päättyessä. Haastattelijana rovasti Kirsti Aalto. To 12.4. Teorioita onnesta, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. 19.4. Mark Levengood. 3B: Bach–Buxtehude– Berghäll la 7.4. klo 18 Kallion Kantaattikuoroa ja Storia –orkesteria johtaa Tommi Niskala. Solisteina Johanna Rosa Falkinger, Nea Meriranta, Toni Hintsala. Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohj.10 e. Puhuivatko naiset omiaan? la 8.4. klo 13-17.Oletko aina halunnut kokeilla hiljaisuuden retriittiä, mutta siihen ei ole löytynyt sopivaa aikaa? Oletko halunnut levätä kirkon penkillä, istua ikkunalaudalla tai katsella Kallion kirkon krusifiksia suoraan sen alta? Retriittipäivänä luvassa hiljentymistä, rukousta, musiikkia ja Raamatun tekstejä vahvoista naisista pääsiäisen jälkitunnelmissa ja ylösnousemuksen ilossa. Päivä päättyy yhdessä vietettävään Yksinkertaiseen messuun. Ohjaajina toimivat Anna-Mari Kaskinen ja Maritta Laiho sekä pastorit Elina Koivisto ja Mari Mattsson. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Unelmien sielunmessu II la 14.4 klo 18-24. Ilta täynnä musiikkia, äänimaisemaa, visuaalista tunnelmointia. Tule kokemaan kuinka moderni ja perinteinen musiikkikohtaavat 105 v kirkon holveissa ja kertovat omaa tarinaansa. Tunnelmaa luomassa DJ Alec Hall & special guests. Tapahtuman tuotto syöpäosastolle (HUS) Liput 10 e ja Biletti.fi. Mark Levengood to 19.4. klo 13 Kallion kirkossa Torstaina iltapäivällä -sarjassa 19.4. klo 13 toimittaja ja kirjailija Mark Levengoodia haastattelee toimittaja Raisa Rauhamaa. Levengoodia on kutsuttu Ruotsin tunnetuimmaksi suomenruotsalaiseksi. Suomaisille Levengood tuli tutuksi viimeistään viime talvena Yle Femillä esitetystä TV-sarjasta Mark ja Luther. Lähde elämään ilta -Läpi tuskan ja kauneuden su 15.4. klo 17. Kalle Virta, Eeva-Liisa Hurmerinta. Teetarjoilu. Hyvien uutisten illat Armon ja totuuden suhde ti 17.4. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta.Kahvitarjoilu. Tahdon-ilta vihkipareille ti 24.4. klo 18-19. Ennen tilaisuutta on mahdollisuus täyttää lomake Pyyntö avioliittoesteiden tutkinnasta ja keskustella virkailijan kanssa käytännön toimista. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Yhteisöruokailu ke 4.4. klo 17 alkaen. Tarjolla kasvissoppaa 1 € hintaan ja seuraa. VIIKKOTOIMINTA SEURAKUNTAKOTI, Siltasaarenkatu 28 Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Eläkeläisten piiri ke klo 13. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21. Tenoreita ja bassoja kaivataan. tommi. niskala@evl.fi, p. 09 2340 3652. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho klo 12-14. TEATTERI KALLIO, Siltasaarenkatu 28. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 Nuorten ilta ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9.-12. KALLION KIRKOLLA Kukkoeteisen kutojat ti klo 16. R a a mattu -rukousryhmä ti klo 16. MUUT TILAT Eläkeläisten piiri ke klo 13 Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B Raamattupiiri ke klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka Lauantaisin sähly junnuille isommat klo 10 pienemmät klo 11 Merihaan palloiluhalli. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Avoinna mato klo 10-16. Kahvilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. Café Sonck Kallion kirkon juuressa voit nauttia suolaisista ja makeista leivonnaisista sekä maittavasta keitosta. Avoinna ma –to klo 10-16 ALPPILAN KIRKOLLA Päiväkansa 60+ ma klo 12.Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. H. 75 e/kausi. Kangaspuukerho joka toinen tiistai klo 18-21. Perhekerho ja avoin Muskari I ti klo 10-10.30 Muskari II klo 10.30-11. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 9.4. klo 17 Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistaiolohuone klo 10. Ruokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Voimasanoja raamatusta tiistaisin klo 18. Nina Klemmt. Lasten perjantait pe 6.4. klo 10-12 Huilujuhla. Konsertti Dagmar Ôunapin johdolla. Pe 13.4. Kevättä etsimässä. Tuulikin satutuokio klo 10.30 Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. pauliina.lindfors@evl.fi. p. 050 4620 987 Autre Chose Cafe. Kahvila on avoinna ti-pe klo 8-18 Lounas tarjolla klo 11-14. Diakonian vastaanotto Kotkankatu 2. Ajanvaraus p. 09 23403618 tai kirkolla ma, ti, to klo 9–10 ke klo 12–13. KURSSIT, MATKAT Ilmoittautumiset www. kallionseurakunta.fi/Luovan toiminnan kirkko tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun –Kelttirukouslaulukurssi ti 17.4.-22.5. klo 17.30. -20. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Ohj. MuT Hilla-Liisa Vuori. Hinta 52e. Seurakunnan Kulttuurimatka Espanjaan 8. – 15.10.2018 Pääkohde Madrid, josta päivän matkat Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Hotelli Sterling. Kokonaishinta 1595 € / hlö, 1 hh lisämaksulla 360 € /hlö. Matkan hintaan sis. suorat lennot ja kaikki oleellinen retkineen ym. mukaan lukien hotelliaamiaiset ja 5 x lounas ja 3 x illallinen. Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Riitta Männistö. Vastuullinen matkatoimisto Kon-Tiki Tours. Ilmoittautumiset Kon-Tiki p. 09 466 300. Tiedustelut srk:ssa Männistö p. 09 2340 3633. Riikka Reina Kallion uudeksi kirkkoherraksi Ensimmäistä kertaa virkaan nainen ? Kallion seurakunnan uusi kirkkoherra on Riikka Reina. Seurakuntaneuvosto valitsi hänet tehtävään illan kokouksessaan. Valinnan myötä Kallion seurakunta saa historiansa ensimmäisen naispuolisen kirkkoherran. Seurakuntaneuvosto äänesti ehdokkaiden välillä. Riikka Reina sai 15 ääntä ja Kirsi Rantala 2 ääntä. Virkaa haki 17 hakijaa. Riikka Reinalla, 42, on laaja ja monipuolinen työkokemus kirkossa ja koulutussektorilla. Teologian maisteri Riikka Reina on toiminut seurakuntapastorina ja kasvatuksen työalavastaavana Paavalin seurakunnassa, kouluttajana Seurakuntaopistossa ja kehittämispäällikkönä Kirkkopalvelut ry:ssä. Kokemusta muutosjohtamisesta Reinalla on kertynyt muun muassa Agricolan kehittämisyksikön johdossa. Tällä hetkellä hän toimii asiantuntijana ja vt. toimitusjohtajana Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksessä AMKE:ssa. – Valinnassa painotimme erityisesti monipuolista johtamiskokemusta ja valmiutta auttaa seurakuntaa uudistumaan niin, että pystymme entistä paremmin kohtaamaan jokaisen alueen asukkaan.”, kertoo seurakuntaneuvoston kokousten puheenjohtaja Johanna Hautakorpi. ”Riikka Reinasta saamme rohkean kirkkoherran, jolla on vahva näky kaikkien yhteisestä kirkosta., hän sanoo. Kirkkoherran virka tuli auki, kun edeltävä kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin piispaksi syksyllä 2017. Kohtaamisia ? Pääsiäisen jälkeen kirkossa ovat esillä kohtaamiset. Ylösnoussut ilmaantuu seuraajiensa keskelle. Se tapahtuu yllättäen: lukitussa huoneessa, kalaretkellä, tiellä kulkiessa. Pelästytään ja mietitään, mitä tämä on. Tunnistetaan Jeesus, mutta ei oikein kehdata kysyä mitään. Sanansija jääkin hänelle, joka kokoaa ihmisten kalastajia. Noissa kohtaamiskertomuksissa on jonkinlainen muutos tai ainakin sen alku. Ihmiset eivät ole entisellään. Aletaan miettiä, mikä on homman nimi, mitä pitäisi tehdä – ja että minuakos tämä koskee. Nasaretilainen puhaltaa Pyhän Hengen, antaa kalaa ja toivottaa rauhaa. Aluksi kaikki sujukin hyvin. Apostolien sana sattuu ja kansaa kastetaan tuhatmäärin. Pian tulee myös toinen puoli asiaa esiin. Syntyy myös vastustusta, selän kääntöä, vähitellen vainoakin. Siihenkö ne kohtaamiset johtivat? Siihenpä juuri. Lähdetään valloittamaan maailmaa, mutta ei se niin helppoa olekaan. Kun Jumala on kaikkivaltias, niin miksi hän ei tee kaikista kristittyjä? Usko on lahja, mutta miksi se ei kelpaa kaikille? Joudumme tässä niin isojen kysymysten äärelle, että emme tiedä vastauksia. Se voi turhauttaa, väsyttää ja lannistaa. Yllättäen voi kuitenkin joutua Pyhän kohtaamaksi. Muistan tilanteen, jossa vähän polvea korkeampi oli mummonsa kanssa kirkossa. Eteisessä puettiin haalarit ja pipo. Samalla mummo kysäisi, mitä lapsi piti kirkosta. – Kiva paikka, mutta Jeesus ei ollut kotona. Oli vain kuva seinällä. Minusta alkoi tuntua, että Jeesus oli kotona. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on toiminut pitkään kirkkoherrana ja tuomiokapitulin tehtävissä
7 Viikot 14-15 Veli-Matti Hynninen Suomen suurin Naistentautien poliklinikka ? Kätilöopiston sairaala tyhjenee lopullisesti HUSin toiminnoista, kun Naistentautien poliklinikka muuttaa Helsingin Ruoholahteen huhtikuun alussa. Toiminta uusissa tiloissa, osoitteessa Itämerenkatu 5, käynnistyy 3.4.2018. Poliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen. Naistentautien poliklinikalla on käyntejä vuosittain noin 26 000. Naistentautien päivystys sijaitsee Naistenklinikalla. Naistentautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan erilaisten gynekologisten ongelmien kuten vuotohäiriöiden, alavatsakipujen sekä kudosja solumuutosten vuoksi hoitoon hakeutuvia naisia. Poliklinikalla hoidetaan myös polikliinisesti tehtäviä raskaudenkeskeytyksiä. – Naistentautien hoito on muuttunut viime vuosina. Osastohoidon tarve on vähentynyt, kun monia asioita voidaan hoitaa polikliinisesti. Raskaudenkeskeytysten ja keskenmenojen polikliiniset hoidot ovat esimerkkejä tästä, kertoo linjajohtaja Aila Tiitinen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ansaitsevat muutakin kuin kylmiä roiskeläppiä Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät kampanjan ruokaa. – Lähdimme mielellämme mukaan tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, koska ruokailu on mielestämme hyvä paikka luoda sosiaalisia kontakteja, kertoo Woltin Suomen maajohtaja Henrik Pankakoski. – Toivomme, että kampanjan kautta ihmiset pääsevät helposti vaikuttamaan yksinäisten nuorten arkeen tarjoamalla yhteisiä ruokailuhetkiä. Yhteisen aterian nuorelle voi lahjoittaa 26.3.-8.4. Woltin sovelluksen tai verkkosivujen kautta, www.wolt. com/aterianuorelle. Lahjoitukset menevät lyhentämättömänä nuorten tukemiseen. Vuosisadan oppinein suomalainen teologi ? Professori Seppo A. Teinonen (1924-1995) jätti jälkeensä mittavan perinnön. Hänen ajattelunsa ja opetuksensa jälki vaikuttaa Suomen kirkossa ja teologisessa ajattelussa kauan. Mutta mikä teki hänestä niin erityisen? Maestro Teinonen oli teologian, kirkon, ekumeniikan ja mystiikan suurmies, jonka vaikutus yltää monien sukupolvien yli. Teologian tohtori Raine Haikarainen jäljitti vuosikaudet Teinosen elämää. Hän kuvaa onnistuneesti väliin pieniäkin yksityiskohtia myöten maestron jännittäviä vaiheita. Viestin Teinosen kuolemasta toi minulle silloinen Helsingin piispa Eero Huovinen Loviisan pappilaan. Emme ehtineet vielä astua sisälle, kun hänen äänensä väri jo kertoi yhteisen ystävämme kuolemasta. Raine Haikaraisen kirja seuraa tarkasti Teinosen ja hänen puolisonsa Riitta Teinosen tuotteliaan elämän jättämää syvää jälkeä. Hänen oivalluksiaan ja opetuksiaan muistelimme muistosymposiumissa Yliopiston pienessä juhlasalissa tohtori Haikaraisen kokoaman kirjan julkistamistilaisuudessa. Tulin Teinosen oppilaaksi vuonna 1965. Viidentoista teologin opintomatka Roomaan 1969 tiivisti yhteyden. Suomen Rooman instituutista Villa Lantesta teimme pitkät jalkamatkat Rooman kirkkoihin ja Vatikaanin ihmeisiin. Opimme nopeasti kolme lausetta: ”Rooma vie aina jalat alta.” ”Roomalle ei yksi elämä riitä.” Rooma on aina Rooma.” Niinpä, Rooma ja rakkaus Roomaan jäi ikiaikaiseksi. Vatikaanin toinen kirkolliskokous liitti Teinosen Vatikaanin verkostoihin. Se teki teologiryhmällemme mahdolliseksi paavi Paavali VI:n vastaanottoon Pietarin kirkossa. Puheet pidettiin ja lahjat vaihdettiin. Paavin lahjoittama muistomitali muistuttaa kirkkohistoriallisesta käänteestä, jonka synnyttämä ekumeeninen innostus levisi Suomessa, kun pappeina palvelimme eri seurakunnissa Loviisa mukaan lukien. Professori ja pappi Teinonen kirjoitti hankkimaani kirjaan omistuskirjoituksen: ”Roomaan palanneen Doctissimus Dominus Veli-Matti Hynnisen, kirkkohistoriallisen käänteen ratkaisevan osatekijän, kriittisesti luettavaksi suositellen Roomassa 23.10.1969 Seppo A. Teinonen.” Paavi Paavali VI:n kohtaaminen oli alku myöhemmille tapaamisille Vatikaanissa. Laskin kohdanneeni paavi Johannes Paavalin seitsemän kertaa mukaan lukien paavin vierailun PaasikiviSeurassamme Helsingissä. Seppo A. Teinonen oli intohimoinen tutkija. Hän antoi meille oppilailleen neuvon nousta joka aamu kello neljältä. Aamutunnit ovat kaksinverroin tehokkaita lukemiseen, kirjoittamiseen, antautumiseen tieteen jumalattarelle. Tätä ohjetta hän itse tinkimättä noudatti myös matkoilla. Kulmikas ja railakas Seppo A. Teinonen kirjoitti Jörn Donnerin lailla elämänsä aikana kuutisenkymmentä kirjaa. Lisäksi hän tuotti tuhatmäärin artikkeleita, kirja-arvosteluja, kannanottoja. Hän oli myös tuottelias journalisti, palava luennoitsija, joka ei koskaan tehnyt numeroa itsestään vaan vain asiastaan. ”Kirjoistaan mies tunnetaan.” ”Jos haluatte oppia tuntemaan minut, lukekaa kirjojani.” ”Joka eristyy, se edistyy.” Hänen neuvonsa ongelmatilanteisiin kuului: ”Osta kirja!” Tai mieluummin kolme, yksi kotiin, yksi työpaikalle ja yksi mökille. Jo nuorena Teinonen opasti meitä kolmannen maailman, rauhan, oikeudenmukaisuuden, kattavan kansainvälisyyden salaisuuksiin, globaaliin ekumeniaan. Vanhemmiten hän kiinnittyi syvemmin mystiikan maailmoihin. Aina häntä leimasi selkeys, johdonmukaisuus ja kurinalaisuus. Rakkaus kirkkoon ja Pyhään Ehtoolliseen oli hänen kirkko-oppinsa ydintä. ”Kristinusko on yhtä kuin kirkko mystistä elämää eletään kirkon sisällä. Ehtoollinen on huipentuma, siinä Kristus on todellisesti läsnä. ”Kristus syntyy ihmisten sydämissä joka päivä laskeutuessaan Isän helmasta alttarille papin käsiin.” ? Nuorten eriarvoistuminen näkyy siinä, miten ja mitä he syövät. Kun yhdellä on mahdollisuus syödä edullisesti terveellistä opiskelijaruokaa, kokeilla uusia ravintoloita ja ruokakulttuureja, toinen seisoo leipäjonossa tai nauttii yksin kotona kylmän einespizzan. Siksi Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät lahjoituskampanjan, jonka tavoitteena on tuoda kouluja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret yhteisen pöydän ja hyvän ruoan ääreen. Opiskeleville ja työssäkäyville nuorille on usein tarjolla edullisesti terveellistä ja yhteisöllistä ruokailua esimerkiksi opiskelijaja työpaikkaruokaloissa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yhteiskunta ei juuri ateriatukia tarjoa eivätkä varat useinkaan riitä ulkona syömiseen. Jos energia menee elämästä selviytymiseen, ei nuorelle jää voimia tehdä terveellistä ja edullista ruokaa satokauden kasviksia. Moni jääkin yksin kotiin roiskeläpän kanssa. – Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksessa tuemme syrjään jääneitä nuoria kouluun ja työelämään. Ensin on kuitenkin pistettävä kuntoon perusasiat kuten ruokailu ja päivärytmi, kertoo palvelualuejohtaja Sari Nyberg. Aterian äärellä kysytään Kouluja työelämän ulkopuolelle jääneillä nuorilla on paljon osaamista, mutta vaikean elämäntilanteen takia he eivät pysty tai osaa ottaa sitä käyttöön. Ongelmia on usein kasaantunut vuosien ajan eikä toimivaa tukea ole löytynyt. Vamoksessa nuoret harjoittelevat arjenhallintaa ja sosiaalisia tilanteita syömällä yhdessä. – Vamoksessa yhteisellä ruoanlaitolla ja syömisellä on tärkeä rooli. Se on ennen kaikkea sosiaalinen ja yhteisöllinen hetki, jonka aikana vaihdetaan kuulumisia ja ollaan vain yhdessä, Nyberg kertoo. Yhdessä syöminen on myös nuorten mielestä tärkeää. – Aterian äärellä voi aidosti kysyä, miten menee. Aiemmin minulla ei ole ollut paikkaa, jossa pääsisin syömään yhdessä jonkun kanssa ja saisin vertaistukea, kertoo kampanjalle kasvonsa antanut Allu. Myös ruoan tilausja kuljetuspalvelua Suomessa tarjoava kasvuyritys Wolt haluaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus istua yhteisen pöydän ääreen ja syödä terveellistä ja hyvää Mark Levengood Kallion kirkossa 19.4. Kallion seurakunnan huhtikuussa ambient-iltaa, huippuvieraita ja hiljaisuutta ? Lauantaina 14.4. Kallion kirkossa tanssitaan. Ilta on täynnä musiikkia, äänimaisemaa, visuaalista tunnelmointia – tule kokemaan kuinka moderni ja perinteinen musiikki kohtaavat 105v. kirkon holveissa ja kertovat omaa tarinaansa tuhansien muiden tarinoiden joukossa Unelmien sielunmessu II klo 18-24. Nauti musiikista, tunnelmasta ja miljööstä tavalla, jota harvoin pääsee kokemaan. Edellisellä kerralla Alppilan kirkossa elokuussa 2017 yli 4400 kävijää kuluttivat kirkon lattiaa sekä penkkejä, omalla tavallaan. Tapahtuman tuotto lasten syöpäosastolle (HUS). Liput 10 e +pvm ennakkoon Biletti.fi. . Tunnelmaa luomassa DJ Alec Hall aka Ivari Rätsä & special guests mm. Rinneradio & Aleksi Myllykoski, Antti Rasi Live, Concha ja Niklas Wiik ja Axel Hjertman Torstaina iltapäivällä -sarjassa torstaina 19.4. klo 13 Kallion kirkossa toimittaja ja kirjailija Mark Levengoodia haastattelee toimittaja Raisa Rauhamaa. Mark Levengoodia on kutsuttu Ruotsin tunnetuimmaksi suomenruotsalaiseksi. Suomaisille Levengood tuli tutuksi viimeistään viime talvena Yle Femillä esitetystä TV-sarjasta Mark ja Luther. Oletko aina halunnut kokeilla hiljaisuuden retriittiä, mutta siihen ei ole löytynyt sopivaa aikaa? Lauantaina 8.4. klo 13-17 naisten retriittipäivässä Kallion kirkossa voi tulla kokeilemaan mitä on olla hiljaisuudessa iltapäivän ajan. Puhuivatko naiset omiaan? -.retriittipäivässä luvassa hiljentymistä, rukousta, musiikkia ja Raamatun tekstejä vahvoista naisista. Päivä päättyy yhdessä vietettävään Yksinkertaiseen messuun. Ohjaajina toimivat Anna-Mari Kaskinen ja Maritta Laiho sekä pastorit Elina Koivisto ja Mari Mattsson. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
8 Viikot 14-15 Huvipuistohistorian merkittävin ratalaite Linnanmäelle kesäksi 2019 Linnanmäen uuden ratalaitteen nimi on Taiga. ? Linnanmäen ympärillä on pyörinyt kevään mittaan odottavia kysymyksiä ja innostuneita arvauksia siitä, mitä puistossa oikein on tapahtumassa. Huvipuisto on vihjaillut sosiaalisessa mediassa, että jotain suurta ja mahtavaa on luvassa. Nyt Linnanmäki vahvistaa toiveet todeksi ja kertoo riemuissaan, että upea laiteuudistus saapuu huvipuistoon vuonna 2019! Moni on seurannut kiinnostuneena huvipuiston siluetin muokkautumista talven aikana. Keväällä 2018 Linnanmäki alkoi raottaa pikkuhiljaa taigametsän verhoa sosiaalisen median kanavissaan kertomalla, että vesivuoristorata Vonkaputous on purettu ja samalla vihjasi vahvasti, että jotain uutta ja uljasta on luvassa. Nyt on viimein aika kertoa mahtavia uutisia. – Linnanmäelle saapuu vuonna 2019 huvipuiston merkittävin uudistus, joka tulee pyörittämään huvipuistohurjapäitä moneen suuntaan. Olemme todella innoissamme siitä, että pääsemme vihdoin kertomaan tästä upeasta ratalaitteesta, jonka nimeksi tulee Taiga!, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo hymyssä suin. – Halusimme tuoda Linnanmäelle laitteen, joka on erityisesti vauhdinhuumaisten huvipuistokävijöiden mieleen ja hankintaa onkin suunniteltu hartaasti. Reilusti yli 10 miljoonan investointi on Linnanmäen ja samalla suomalaisen huvipuistohistorian suurin, Adlivankin jatkaa. Linnanmäelle rakentuva laite on toden totta huvipuistofanien unelmien täyttymys. Uusi laite tulee olemaan huikeat 1104 metriä pitkä, 52 metriä korkea ja sen huippunopeus on 106 km / h. Samanlaista on lähistöltä turha etsiä. Rata on kahdesti laukaistava, ja ajon aikana huvittelijat pääsevät pyörimään peräti neljä kertaa pää alaspäin. – Kaikki laitteemme ovat merkityksellisiä, ja jokainen niistä on jonkun lempilaite. Huvilaitteilla on kuitenkin oma elinkaarensa, joten siksi osa lempilaitteista, kuten vesivuoristorata Vonkaputous ja lastenlaitteena tunnettu Kotkot, on nyt poistettu huvipuiston valikoimasta. Kehittyäkseen entistäkin paremmaksi Linnanmäen tulee uudistua jatkuvasti, kertoo Linnanmäen tekninen johtaja Anssi Tamminen. Uuden ratalaitteen toimittaa arvostettu eurooppalainen ratalaitevalmistaja Intamin, jolla on eniten ’launch coastereita’ maailmassa. Intamin on Linnanmäen pitkäaikainen yhteistyökumppani ja he ovatkin toimittaneet myös Kirnun, Hurjakurun ja Panoraaman Linnanmäelle. – Olemme erittäin ylpeitä siitä, että olemme yhdessä Linnanmäen kanssa päässeet suunnittelemaan uniikin ratalaitteen. Uskon, että tämä uusi laite tulee olemaan yksi Pohjois-Euroopan parhaista”, kertoo viime vuonna Phantasialandiin upean Taron-ratalaitteen toimittanut Intaminin Executive Vice President Sascha Czibulka ylpeyttä äänessään. – Ratalaitetoimittajan valinta oli helppo, sillä Intamin kykeni luovimmin ratkaisemaan, miten haastavaan maastoon saadaan räätälöityä maailmanluokan rata, Tamminen valottaa valintaprosessia. Radan pystytys aloitetaan varsinaisesti ensi elokuussa, mutta perustustöitä tehdään jo kesän aikana, jotta 250 ratajalkaa saadaan paikoilleen ajallaan. Huomattavan pituutensa vuoksi laite tulee risteämään Pikajunan, Tulireen ja Maisemajunan kanssa. Yleisölle laite avautuu kaudella 2019. Huvittelijat voivat huvitella Linnanmäellä normaaliin tapaan kaudella 2018 rakennustyömaasta huolimatta. Kauneuskeskus Kristalli Vallilassa ? Kävin tutustumassa yrittäjä Maria Hyvösen Kauneuskeskus Kristalli-kauneushoitolaketjun uusimman hoitolan palveluihin SKYkosmetologi Ella Grönblomin hemmoteltavana. Kauneuskeskus Kristalli on kotimainen hoitolaketju, jolla on toimipisteitä Kampissa, Vallilassa, Ylläksellä sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ella, joka on hiljattain valmistunut SKY-kosmetologiksi, otti minut lämpimästi vastaan tuiskuisesta talvisäästä. Kellaritiloihin sijoitetussa hoitolassa on viihtyisä odotustila, hoitohuoneet ja edustussauna. Saunaa voi vuokrata esim. TYKY-iltoihin tai vaikkapa polttaritai kaveriporukoille. Ketjuyhteistyötä tehdään RELA-hierojien kanssa, eli hoitolassa onnistuu myös hieronta sekä PT-palvelut. Hemmottelu aloitettiin kasvohoidolla, joka toteutettiin suomalaisella Ekopharma-luonnonkosmetiikkasarjalla. Maria Hyvönen on ollut mukana kehittämässä ensimmäistä 100% kotimaista sokerointisarjaa, Hilla Hellä-sokereita. Ne otetaan piakkoin käyttöön myös Kristallissa. Ekopharman syntytarinakin on mielenkiintoinen, Naviter Oy:n toimitusjohtaja Anni Linnavirta kehitti sarjan etsiessään ja kokeillessaan omalle iholleen sopivia luonnonkosmetiikkatuotteita. Siilitiellä kehitetään, valmistetaan ja pakataan tuotteet jälleenmyyjille. Avainlipputunnus on merkkinä korkeasta kotimaisuusasteesta. Ella puhdisti kasvoni perusteellisesti ja valitsi iholleni sopivan kombinaation tuotesarjan eri vaihtokuorinta, kevyt hieronta, hoitava erikoisnaamio sekä suojavoiteet. Tehoaineiden vaikutusta lisättiin ihanalla hieronnalla. Iho virkistyi ja olo kohentui. Päivämeikki toteutettiin Kristallin maahantuoman Ontic Mineralsin mineraalimeikeillä. Hoitolan valikoimiin kuuluu myös Exuviance-sarja, tehokas sarja näkyviä tuloksia kaipaavalle. Mäkelänkadun Kristalli Kauneuskeskuksen runsaaseen hoitovalikoimaan kuuluvat ripsienpidennykset ja ripsien sekä kulmien kestovärit, kasvohoidot, käsihoidot, geelilakkaukset, jalkahoidot, sokeroinnit sekä silmänympäryshoidot. Hoitovalikoima ja-välineet kehittyvät koko ajan. Kauneuskeskus Kristalli, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki. P. 044-2432 061 www.kauneuskeskuskristalli.fi, Facebook ehdoista. Valtaosin tyrniä ja vadelmaa, eli uudistavaa, kiinteyttävää, kosteuttavaa ja heleyttävää. Kasvohoitoon kuului alkupuhdistus, ihoanalyysi, ihon kunnon mukainen Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Viides linja 10 (Karhupuisto) 010 271 5090 Avoinna ti, ke, to klo 11-17 Esim. erittäin kirkas valolista keittiöön/ työvaloksi 8W 4000K (neutraali valkoinen) Säädettävät kiinnitysjalat, säädettävä valokulma ON/OFF hipaisukytkin Mitat: pituus 53cm, leveys 3.5cm, korkeus 0.8cm, voidaan laittaa useita peräkkäin VALOLISTA + VIRTALÄHDE YHTEENSÄ 49 € PALJON TUOTTEITA -20% -50% LED-nauhat + tarvikkeet -20% VALOKAUPAN PUTKIREMONTTI!
9 Viikot 14-15 Elannon Leipätehdas ? Elannon Leipätehdas rakennettiin 1923 (arkkitehti Väinö Vähäkallio) ja laajennettiin 1955 (arkkitehdit Jouko Ylihannus ja Paavo Lehtinen). Ennen nykyistä suurleipomoa korttelissa oli 1907 valmistunut leipomo, joka purettiin suurleipomon tieltä. Leipomotoiminta jatkui kiinteistössä 1990 asti, jonka jälkeen kiinteistö myytiin Senaatille. Senaatti muutti leipätehtaan opetusja toimistorakennukseksi vuosina 2001 – 2003. Leipätehdas siirtyi Helsingin Yliopistokiinteistöille (”HYK”) vuonna 2009. Pitkäaikaiset vuokralaiset Balettioppilaitos, Helsingin tanssiopisto, StepUp School ja Opetusvirasto ovat toimineet Leipätehtaalla vuodesta 2003 asti. Ensimmäisiä vuokralaisia 2003 oli myös Kuvataideakatemia, joka muutti toisiin tiloihin 2013. Helsingin Kaupunginteatteri ja Kansalliskirjasto muuttivat Leipätehtaalle omien toimitilojensa remontin ajaksi. Lokakuussa 2016 kiinteistön osti Christoffer Sundbergin johtama konsortio Summa Real Estate -yrityksen kautta. Summa on kokoamassa uutta käyttäjäkuntaa väliaikaisten vuokralaisten muuttaessa takaisin omiin tiloihinsa. Leipätehtaalla on ainutlaatuisia loft-tiloja, joiden huonekorkeus on jopa 5,5 metriä. Tehdasilmapiiriä valaisee suuret ikkunat tuoden tiloihin aamuja iltapäiväauringon. Loft ilmapiiri inspiroi ja mahdollistaa monenlaista toimintaa. Katujen kevätpuhdistus alkaa lumien sulettua ja kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Ari Rask / Helsingin aineistopankki SiirtoSoitto-kokeilusta saatavia tuloksia. Katujen kevätpuhdistus saataisiin tehtyä huomattavasti nopeammin, jos kaikki helsinkiläiset siirtäisivät ajoneuvonsa itse eivätkä pysäköisi siirtokehotusalueille. Palvelun jatkamisesta päätetään tämän kevään kokemusten perusteella. – Katujen puhdistus yllättää helsinkiläiset joka kevät. Vaikka siirtokehotuskyltit laitetaan kadunvarsille hyvissä ajoin, kaupunki joutuu siirtämään hiekanpoistotyön takia vuosittain noin 15 000 ajoneuvoa tai enemmänkin, kertoo projektipäällikkö Lauri Uski. – Autojen ja muiden kulkupelien siirtäminen aiheuttaa kaupungille vuosittain lähes miljoonan euron kustannukset. Kustannuksia aiheutuu myös ajoneuvojen omistajille, sillä heiltä peritään siirtomaksu, jos pysäköinti on tapahtunut siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen. Henkilöauton perussiirtomaksu on 85 euroa ja siirrettäessä apulaitteilla 118 euroa. Muutoin ajoneuvotyypistä riippuen siirtokustannukset ovat noin 60– 195 euroa per siirto, Lauri Uski sanoo. Tarjolla on myös tekstiviestipalvelu SiirtoSoiton lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa tekstiviestipalvelun, jonka kautta saa edeltävänä päivänä ilmoituksen kaduista, joilta ajoneuvot tulee siirtää. Tiedot on mahdollista tilata katukohtaisesti tai postinumeroalueittain. Jos oma auto on jo siirretty, voi tekstiviestillä selvittää myös auton uuden sijainnin. SiirtoSoitto ja tekstiviestipalvelu ovat hyviä apuvälineitä, mutta kaupunki ei voi varmuudella taata niiden teknistä toimimista kaikissa tilanteissa. Kadulla oleva siirtokehotus-liikennemerkki on aina lainvoimainen ja siihen merkittynä aikana on pysäköinti kielletty. Kevätpuhdistus lähestyy Sovellus muistuttaa, kun auto pitää siirtää Jatkoa sivulta 3 SiirtoSoittopalvelua testataan Taka-Töölössä ja Meilahdessa SiirtoSoitto-sovelluksen soittopalvelua kokeillaan huhti–toukokuussa asukaspysäköintialueella H eli Taka-Töölössä ja Meilahdessa. Tällä alueella pysäköivät SiirtoSoiton käyttäjät saavat automaattisen puhelun, jos oma auto on siirtokehotusalueella vielä kun kunnossapitotyöt alkavat. Nopeasti toimimalla voi ehtiä itse siirtämään autonsa ja välttää kaupungin perimän siirtomaksun. Jos ajoneuvo joudutaan siirtämään, SiirtoSoitto kertoo sen uuden sijainnin. – Toivon, että mahdollisimman moni töölöläinen ja meilahtelainen innostuu ottamaan SiirtoSoiton käyttöön, jotta kokeilu onnistuu. Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, sanoo sovelluksesta vastaavan Twenty Hexagons Oy:n perustaja Marco Sandrini. Miksi kokeilu tehdään? SiirtoSoitto-sovelluksen ensimmäinen versio syntyi syksyllä 2017 Staran toteuttamassa hackathonissa, jossa etsittiin uusia tehokkaita tapoja katujen ja puistojen hoitoon avointa dataa hyödyntämällä. Twenty Hexagons kehitti SiirtoSoittosovelluksen, jota kaupunki nyt kokeilee. Helsingin kaupungilla odotetaan mielenkiinnolla OP-prime laskee 0,25 prosenttiin ? OP Ryhmä laskee OP-prime-korkoa 0,35 prosentista 0,25 prosenttiin. Muutos astuu voimaan 3. huhtikuuta. Koronlasku perustuu markkinakorkojen laskuun. OP-prime-korko on viitekorko, jolla OP Ryhmän ottoja antolainauksen korkokantaa säännellään. Edellisen kerran OP-prime muuttui joulukuussa 2016. Aino ja Leo vuoden 2017 suosikkinimet ? Aino ja Leo ovat vuonna 2017 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 319 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 414 pojalle. Aino ja Leo ovat vuonna 2017 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 319 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 414 pojalle. Ainon jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat viime vuonna Eevi, Emma, Sofia ja Aada. Pojille useimmin annetut etunimet Leon jälkeen olivat Elias, Eino, Väinö ja Onni. Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Emilia ja Olivia. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Ilmari. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen. Poikien nimistä suosituin oli William. Ellenin sai nimekseen 29 tyttöä ja Williamin 39 poikaa. Ellenin jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Saga, Emma, Linnéa ja Wilma. Pojille annettiin Williamin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Emil, Liam, Edvin tai Elliot. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Elisabeth, Sofia, Linnea ja Alice. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Erik, Johannes, Emil ja William. Tiedot viime vuoden suosituimmista nimistä perustuvat 52 020 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, jotka olivat saaneet nimen 15.3.2018 mennessä. Nimen sai 25 485 tyttöä ja 26 535 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 43 189 ja ruotsinkielisiä 3 295. Kaikkiaan lapsia syntyi 52 428. Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitävät maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Viime vuoden 50 suosituinta nimeä löytyy internetistä osoitteesta http:// vrk.fi/nimet. Kätilöopiston sairaala tyhjeni kokonaan ? Ruoholahteen, Itämerenkatu 5:een, tulee suuri naistentautien klinikka. Muutto tapahtuu huhtikuun alussa. Kätilöopiston sairaala tyhjenee kokonaan terveyspalveluista. Naistenklinikalla jatkaa edelleen gynekologinen päivystysja leikkaustoiminta. Naistentautien poliklinikalla käyntejä on vuosittain noin 26 000.
10 Viikot 14-15 Kulttuuri ? Pro Dance -gaalassa nähtiin poikkeuksellisen paljon miehistä energiaa, kun päätähdiksi Aleksanterin teatterissa nousivat miehet niin klassisen kuin nykytanssin puolelta. Vuosittaisen gaalan esiintyjät ovat mm. Kansallisbaletista ja sen oppilaitoksesta, Helsingin tanssiopistosta ja Balettiakatemiasta, Vantaan tanssiopistosta sekä StepUp Schoolista. Gaalassa palkittiin jälleen suomalaisen tanssin parissa ansioituneita. Voi sitä iloa ja riemua lavalla ja katsomossa! Mellakkailta Kulttuuritalolla Helsinkiläistä musiikkia esittänyt ja luonut Kulttuuritalo täyttää 60 vuotta. Alvar Aallon suunnittelema talo Sturenkadulla oli myös helsinkiläisen nuorison suosima tanssipaikka vuosikausia. Siellä piti majaansa myös SKP; siksi lempinimi oli ”sirppiliiteri”. Kommunismin romahduksen jälkeen ”Kultsa” toimii markkinapohjaisena esitysja viihdekeskuksena hyvin monipuolisella ohjelmalla. Jotenkin Kulttuuritalon historiaan sopii se, että maailmalla kohahduttanut venäläinen Pussy Riot saapui ensimmäistä kertaa esiintymään Suomeen Riot Days nimellä kulkevan projektinsa kanssa. Performanssiesitys on syntynyt Maria Alyokhinan johdolla. Lavalla nähtiin neljä esiintyjää, Alyokhinan lisäksi Kyril Masheka, Nastya Awott ja Maxx Awott. Voimakkaan huumaava show perustuu Alyokhinan kirjaan. Kansainvälistä laulua Sävyklubilla Kaunista laulumusiikkia kuuli taas ravintola Oivan Sävyklubilla Porthaninkadulla. Ensin Vilja esitti hunajaisella portugalin kielellä sydäntä riipiviä ja helliviä rakkauslauluja. Hän käsitteli kaipuutaan unien Brasiliaan. Musiikissa on vaikutteita niin electronicasta kuin brasilialaisesta popmusiikista. Minulle uusi kyky La Marciana valloitti katkeransuloisella, melodisella electropopilla ja ambient trip-hopilla. Laulut tulivat englanniksi ja välillä ne kuulostivat Mars-planeetan avaruusmusiikilta. Paikalle on aina vapaa pääsy ja esiintyjien jälkeen klo 21 kaikille avoin lava, jossa miehetkin pääsevät ääneen. Sävy-klubi on joka toinen keskiviikko Ravintola Oivassa Kalliossa järjestettävä nais-laulaja-lauluntekijä-klubi. Osanotto lauluihin ja yleisömäärää on kivasti kasvussa, yksi vetäjistä Merikukka Kiviharju kertoo. Seuraavalla klubilla 11.4. illan aloittaa Milena Solomun ja jatkaa Anna-Kaarina. Kauniita laulelmia Vallilassa Lauluntekijät Tuija Rantalainen ja Iiris Tarnanen esiintyivät yhdessä ainutkertaisessa ja lämminhenkisessä illassa Ravintola Kapsäkissä. Kuultavana oli lauluja elämän polun varrelta, tavallisen ihmisen arjesta ja suoraan sydämestä. Muusikko-biisintekijä Tuija Rantalainen kirjoittaa tarinallista laulelmaa nykyihmisen arjesta suruineen ja kommelluksineen. Kuulimme mm. Pariisin residenssimatkalta uusia kauniita lauluja ompelijasta, viinibaarin garconista, jonka hän antoi flirttailla siihen asti, kunnes huomasi metrin vessapaperia korkkarin kannoissaan. ”Kyllä arki on ihanaa” soi Rantalaisen laulusanoma. Iiris Tarnanen on helsinkiläinen muusikko, säveltäjä ja musiikkikasvattaja. Hyvin persoonallinen esiintyjä oli välillä selällään lattialla sellon kera. Musiikissa kuulee vaikutteita taidemusiikista, popista, jazzista sekä suomalaisesta ja latinalaisamerikkalaisesta kansanmusiikista. Lauluääni on tavattoman kirkas ja voimakas. Hesarin kulmilla 50-luvulla – Siellä piti olla hiljaa / ja puhtaat kädet, Kallion kundi kuvaa Kallion biblua, jonka Kupolisalissa oli mielenkiintoinen tilaisuus Esko Hytösen (s. 1944) juuri ilmestyneistä kaupunkirunoista työläiskaupunginosan elämästä sodan jälkeen. Kirja ”Hesarin kulmilla, 50-luvun Kalliossa” (Reuna 2018) on todella mielenkiintoisesti monitaiteellisesti ja -tiedollisesti tehty. Hytösen runo avaa aina uuden luvun, jota Laura Salaman kuvitus täydentää ja Juhani Styrmanin tietoteksti taustoittaa hyvin. Pyykkipäivä Kallion työläisperheessä kului näin: – Kiehuvasta vedestä, / lipeävedestä, / mustasta padasta punkkaan /mätkähti pyykki, /valkoiset vasempaan punkkaan. Runossa ”Sörkka” Esko Hytönen maalailee runokuvia Sörnäisten laitamilta, jossa tapahtumien keskiköön nousevat Kurvi, Marjatankallio ja Vaasanhalli. – Lättähatut seisoivat patsaina / kurvin rappusilla. / Ne odotti / kakkosen ratikkaa vessan päättärille / Shellillä Lekkeri tankkasi / amerikan checkkeriä. Rakkaus ei pelasta Compañía Kaari & Roni Martinin ensi-iltateos ”Anna Karenina” nähtiin Cirkon Maneesisalissa. Ensi-ilta päättyi samalla ryhmän 16-vuotisjuhlaksi. Tulkinta rikkoo näyttämötaiteen konventioita istuttamalla yleisö samaan pöytään esiintyjien kanssa. Annan aviomiehenä, kreivi Kareninina nähtiin pitkästä aikaa tanssiroolin tekevä Jorma Uotinen, jonka jylhä lavakarisma on valtava. Roni Martinin säveltämällä fuusiomusiikilla on merkittävä rooli ilmaisussa. Esitys pohjautuu Tolstoin klassikkoromaaniin, jonka keskiössä on Anna Kareninan, kreivi Vronskin ja kreivi Kareninin kolmiodraama. Samalla ajaton teos kommentoi nykymaailman tapahtumia. Esitysdramaturgi ja kolmas ohjaaja (Martinien kanssa) Atro Kahiluoto kertoo, että Anna ja Vronski pakenevat teoksessa rakkauteen. Kyse on rakkaudesta vanhassa maailmassa, joka on hajoamassa Tuomiopäivän kello on lähempänä keskiyötä kuin ikinä, mutta ihminen valitsee eskapismin ja uppoavan laivan orkesteri soittaa viimeiseen asti hänen mukaansa. Anna Kareninan ja kreivi Vronskin roolissa nähdään espanjalaiset luottotanssijat Mariana Collado ja Carlos Chamorro. He ovat monipuolisia tulkitsijoita ja hyvin vahvoja lavapersoonia, jotka heittäytyvät näyttämön tilanteisiin koko sydämellään. Alun luistelu jäällä, illallistanssi, johon yleisö sai osallistua ja kolmiodraaman syveneminen esitetään herkästi, vahvoilla tunteilla. Musiikki ja tanssijat kuljettavat katsojat ryhmän teoksille leimalliseen, nyrjähtäneeseen maailmaan. Rakkaus ei meitä pelasta. Tangoaskeleet puhuttelevat Oletko miettinyt kuinka ottaisit viimeiset askeleesi? Vastaukseen tarjoaa mainion, mutta vaativan vastauksen estraditangon uudistaja, helsinkiläinen Tangoteatteri Kiuta, joka esitti ”Ultimon” Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Harvoin näkee tunnelmaltaan niin vahvaa ja sanomaltaan ja askeliltaan puhuttelevaa tangoteatteriesitystä. Ultimon kerronnan keinot ovat argentiinalainen tango, fyysinen teatteri, nykytanssi ja livemusiikki. Idea, koreografia, tanssi, toteutus on tanssivan parin Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen vastuulla. He ovat tutkineet argentiinalaista tangoa sosiaalisena tanssina vuodesta 2009 lähtien. Kiutan esityksissä on usein mukana live-musiikki. Kaksikko haluaa laajentaa tangon rajoja käyttämällä nykytanssin ja fyysisen teatterin tekniikkaa. Tärkeästä livemusiikista bandoleonilla ja muusta äänisuunnittelusta vastaa Harri Kuusijärvi. Monen lajin esitystaidetta Katsoin lasten, mm. Oulunkylän ala-asteelta, kansRisto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros Pussy Riotin performanssissa Kulttuuritalolla tuotiin esiin englanniksi toisinajattelun historiaa Venäjällä. Etualalla Maria Alyokhina (oik.) ja Nastya Awott. Kuva: Raimo Granberg. Mariana Colladon Anna Karenina ja Carlos Chamorron kreivi Vronski pakenevat epätoivoiseen rakkauteen Jorma Uotisen kreivi Kareninin tuiman katseen edessä. Kuva: Minna Hatinen. Vilja esitti portugalin kielellä sydäntä helliviä rakkauslauluja. Kuva: Merikukka Kiviharju. Iiris Tarnanen (vas. sello) ja Tuija Rantalainen (piano) lauloivat ja musisoivat kauniisti soolona ja yhdessä Kapsäkin baarissa. Kuva: Lasse Parkkila. Hesarin kulmilla kirjankuvittaja Laura Salama (vas.), kirjoittaja Juhani Styrman ja runoilijan tytär Outi Okkonen Kallion kirjaston Kupolisalissa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikot 14-15 Kulttuuri sa Kanneltalolla uudenlaisen, kokeilevan lastenteatteriesityksen ”Prinssi Rei”. Se on viime vuonna perustetun Matcbox Companyn fyysistä teatteria, tanssia, ilma-arkobatiaa yhdistävä esitys, joka hyödyntää peking-oopperaa. Tarina perustuu Anna-Liisa Haakanan lastenkirjaan. Tulkinta on hyvin kekseliäästi elävää musiikkia, äänimaailmaa ja mimiikkaa ja liikehdintää tuova esitys. Prinssi Reillä on ekologinen sanoma. Mitä teemme, kun vesi loppuu? IkiVelho on sulkenut vedentulon. Kuningas lähettää poikansa etsimään vedensiemenen pohjoisesta kartan avulla. Hän seikkailee skorpionin, hämähäkkien ja muiden olioiden läpi ja löytyy vedensiemenen. Saku Mäkelä on hyvä, urhoollinen prinssi. Muut esittäjät ovat naisia, jotka esittävät kuningasta, Riia Kivimäki uljaana, tämän neuvonantajaa, Henni Kervinen koomisena ja Iki-Velhoa, Talvikki Eerola pelottavana. Elias Edström ohjaa taitavan esityksen, jossa käytetään vähän ruotsia, suomea, monia muita kieliä, mutta tärkeintä on miiminen ja liikkeellinen ilmaisukieli. Urbaania sirkusta huumorilla Palkitun Race Horse Companyn Urbotek–teoksessa ollaan nykymaailman päättymättömissä bileissä ja eloonjäämistaistelun tantereilla, joissa etsitään puhelin kädessä nautintoa ja tyydytystä. Siinä on kaikkea, akrobatiaa, äärimmäisiin korkeuksiin kurkottavaa jonglöörausta, elämää suurempia hahmoja, hyrränä pyöriviä tanssijoita. Esitys antaa jokaiselle jotain, ja eniten sitä, mitä ihminen ei todella tarvitse. Se saa meidät nauramaan itsellemme, tavallemme elää ja asioille, joita meidän on vaikea hyväksyä. Suomen ensi-ilta oli Cirkon ja Aleksanterin teatterin yhteistyönä jo talvella. Urbotekin näki nyt Stoassa. Täysin suomalaisen ryhmän fyysiset esitykset perustuvat kaaoksen estetiikkaan, huumoriin ja yllätyksiin. Ullan urbaani yksinäisyys HIT Helsingin tuottama ”Muutama sana Ullasta” on voisarvien tuoksuinen monologi kaipuusta toisen ihmisen lähelle. Se on esitys ihastumisesta, yksinäisyydestä ja pienistä arjen asioista. Koimme Höyhentämössä koskettavan tarinan Allusta, nuoresta opiskelijatytöstä, joka elää asunnossaan askeettista elämää ja vieraantuu todellisuudesta kuviteltu ystävä Ulla aina mielessä. Kuvitelmien Ullakaan ei ole täydellinen, Bravo levittää lastenteatteria alueille Andrea Buzzetti ja Carlotta Zini ovat hurmaavan hauskoja lastenteatteriesityksessä “Ylösalaisin” Annantalolla. Kuva: Matteo Chiura. Taina Mäki-Iso esittää Medeian roolin klovnin raivonhallintaoppaan tuella Kanneltalolla. Kuva: Mika Haaranen. ? Olimme ihan ylösalaisin Annantalon juhlasalissa. La Baracca – Testoni ragazzi esitti ”Ylösalaisin”–esityksensä. Mies, Andrea Buzzetti, asuu alakerrassa, nainen, Carlotta Zini, yläkerrassa, mutta ihan eri maailmoissa. Ne yhdistää kissa, jota molemmat hyväilevät. Kissa karkaa piiloon jonnekin ja kaksikko yhdistää voimansa etsintään. He kulkevat liikennevalojen ja isojen talojen vierestä, vihreille niityille ja siniseen jokeen. Kaikki on piirretty lavasteiksi, jotka kekseliäästi avataan yksi kerrallaan. Italialainen lastenteatteri opettaa katsomaan maailmaa myös kaverin näkökulmasta. ”Upside down” on varmaan yksi hellyttävän viattomimmista Bravo!festivaali 2018 -esityksistä pääkaupunkiseudun kulttuurija monitoimitaloissa, joissa oli festivaaliviikonloppuisin perhepäiviä. Piip ja Tuut Teater esitti 2,5 tuntia ”Hamletia” monitoimitaloissa kiertäen. Ei siis ihan lastenteatteria. Esitys oli suunnattu yläasteen 8-9 luokille, lukiolle ja ammattioppilaitoksille. Katsoin sen mm. suomalaisvenäläisen koulun nuorten kanssa. Haide Männamäe (Piip) ja Toomas Tross (Tuut) ovat Viron Ohukainen ja Paksukainen. Haiden ilmeikkäät silmät luovat Ohukaisen hellyttävän katseen; Toomas on tuimempi eikä hän ihan osannut päättää sitä, onko huumoria kylvävä klovni vai Viron Freddy Mercury. Osaa laulaa, mutta sitä oli aika paljon. Vaativan yleisön klovnit Piip ja Tuut tarttuvat William Shakespearen klassikkoteokseen alkuperäiselle tarinalle uskollisina, mutta rohkeasti omalla tulkinnallaan. Huumorilla höystetty tarina pureutuu ihmisyyden ytimeen. Välillä he esittävät sitä ihan tosissaan, välillä ovat esittävinään. Kielinä oli pääasiassa englanti, vähän viroa ja paljon suomea, jonka he ovat oppineet monilla esiintymismatkoillaan. Voiko klovneriaa tehdä siitä, että äiti tappaa kaksi lastaan? Siis Medeian tarinasta klassisessa kreikkalaisessa myytissä, jonka Euripides kirjoitti ylös. Miksei voi. Siitä on tehty oopperoita, näytelmiä, elokuvia. Suomen parhaisiin, jo pitkänlinjan, klovneihin kuuluva Taina Mäki-Iso tekee hienon soolon, tragikoomisen tulkinnan Medeiasta. Hän saa meidät yleisössä huutamaan ”ai aia” tai ”oi oi” vuorotellen. Myytissä nainen tappaa kostoksi omat lapsensa. Esityksessä Klovni Martta saa tämän huikean roolin esitettäväkseen, mutta häntä kauhistuttavat tarinan julmuudet. Miten ihmeessä kertoa kaikki karmeudet? Ottamalla aputarinaksi ”klovnin raivonhallintaoppaan”, myös yleisöstä. Esittäjä on pitänyt Medeia-työpajoja 3-6 -luokkalaisille. Teatterileikkien ja harjoitusten lisäksi keskityttiin toisen ihmisen kohtaamiseen sekä tunteisiin, erityisesti raivon ilmenemiseen. Ensiesitys oli osa kansainvälistä Punainen helmi -naisklovnifestivaalia, ja se uusittiin Bravon osana Kanneltalolla. ja Allulle kerääntyy kostoajatuksia. Allu on neuroottinen, mutta samalla älykäs havainnoissaan. Nuori käsikirjoittaja Eeva Turunen on etevä kirjoittaja, suomenkieli taipuu ja kerronta on lahjakasta sanataidetta. Vaikka tarina on ahdistava, sen vapautus on oivalluksessa ja huumorissa. Aluksi uskomme Ullan olevan olemassa, sitten monologi itsepetoksesta hiipii ajatuksiimme. Julia Gauffinin ohjaamassa HIT Helsingin tulkinnassa Iida Pekkarisen piano loihtii elävää, draamaa tukevaa sointia. Alluna näyttelijä Anna Andersson vetää meidät lumoavasti mukaansa. Hän on tavattoman ilmaisuherkkä, tarkasti artikuloiva ja valloittava näyttelijä, joka pisti taannoin silmään KOKO-teatterin brittidraamassa itäeurooppalaisena teiniprostituoituna. Esitys oli Höyhentämössä vierailuesityksenä ja saa jatkoa 17.–18.4. Kokoteatterissa. Kuuman veren hehkua Aino Acktén talvisarjan maaliskuun illassa oli suositun ja pitkäikäisen Taljankan ”Titirimundi” –konsertti, jossa soivat laulut Espanjasta ja espanjankielisestä latinalaisesta Amerikasta. Suomalainen maailmanmusiikin pioneeriin kuuluvat perustaja-ajoista tuttu keulapari Anja Tyrväinen, laulu ja Timo Tyrväinen, laulu ja kitara sekä toisesta albumista (1980) lähtien trioon kuulunut Ari Salin, kitara. Hän aloitti jo Horttokaalossa, mustalaismusiikin parissa. Naisella on tumma lauluääni, mies vastaa hyvin osasta runolauluja. Yhtyeen tunnetuin kappale oli ”Huopikkaat”, joka löytyy jo esikoisalbumilta. Se loi maineen venäläisen kansanmusiikin taitajista, mutta Taljanka on aina ollut monipuolinen esityksissään. Slaavilaisten sävyjen tunnelmista he siirtyivät jo 1980-luvulla Pariisiin ja espanjalaisiin rytmeihin. Federico Garzia Lorcan runoihin pohjautuvat laulut ”Tarara” –albumilla 2016 ovat puhtaimmin omaan makuun tehtyä musiikkia, he sanovat. Pyhä kulkuri, Mieletön mustalainen, Viva Sevilla sekä Agustin Laran klassinen Granada soivat hienosti. Runoilija Jukka Itkonen on suomentanut paljon heille. Cafe Sonckin tilassa kauniit laulut soivat tunteikkaasti puolentoista tunnin konsertissa. Taljanka on täysin yhteen hitsautunut, jopa niin, että parin spiikitkin menivät osin päällekkäin, mikä vaikeutti kuulemista takaosassa. Titirimundi -konsertin voi kuulla sunnuntaina 15.4. klo 15 Hietsun Paviljongissa, Hiekkarannantie 9. Teksti: Risto Kolanen Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen tanssivat argentiinalaista tangoa Harri Kuusijärven harmonikan soidessa Kaapelin Valssaamossa. Kuva: Jari Forstadius Photography. Fyysisen teatterin, tanssin ja sirkuksen yhdistävän Prinssi Rein pääosassa on liikunnallinen Saku Mäkelä. Kuva: Tinja Salmi. Iso silmä valvoo Susanna Liinamaan vauhdikasta vanteenpyöritystä Urbotekissa. Kuva: Eero Alava. Anna Andersson on ilmaisullisesti vahva Muutama sana Ullasta -monologin esittäjä. Kuva: Jiri Halttunen.
12 Viikot 14-15 ? Nuorten valokuvaajien Nälkä -valokuvanäyttely oli esillä Päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla Yhteisvastuu 2018 merkeissä. Jokaisella kuvalla on oma tarinansa, osa tuli kilpailun kautta. Gallerioita poistuu nyt jonossa: Artika Punavuoressa ja Maria Kruununhaassa. Oliivipuu kasvaa hitaasti – Maisemamaalauksessa käsitellään perustavia elementtejä – valoa, tilaa, väriä. Maan muodot, valot ja varjot, ovat loputtoman muutoksen alaisia. Valo muovaa maisemaa ja läheisyys ja etäisyys luovat tilan, jossa silmä liikkuu, hän sanoo. Inari Krohn liittyy ”Luonto ja maisema” – näyttelyllään Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, pitkään perinteeseen, jossa tarkkailija on kuin näkymättömänä mukana kuvassa. Välitön luontokokemus on vesivärimaalausten teemana. Kasvit, puut, vuodenajat ovat maisemamaalausten rakennusainetta, pienessä voi nähdä suurta, yksityiskohdissa paljastuu luonnon loputon rikkaus. – Pienissä vesivärimaalauksissa olen palannut varhaisiin kokemuksiini, jossa vesivärimaalaus avasi minulle spontaanin tien havaintoon ja tulkintaan. Hiljaisuuden ja liikkeen takana Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, joka tulee 50 vuoden ikään, esittelee taidegraafikko Visa Norroksen töitä. Hän sanoo: – Teoksen tekeminen ei ole vain idea, vaan emotionaalinen tapahtuma ja tunne, joka tiivistyy kuvaksi. Monet kuvistani ovat tummia, mutta olennaista niissä on valo, ei pimeys. Väri ei ole minulle itseisarvo, vaan kuvan synnyttänyt ja kuvasta syntyvä emootio. Norros tekee uniikkivedoksia yhdistäen usein eri tekniikoita yhteen kuvaan. Luopumalla sarjallisuudesta hän saa suuremman vapauden painettaessa ja voi päästä samaan spontaanisuuteen kuin maalarit. Uusimmat teokset perustuvat myös syväpainon ja reliefipainon yhdistämiseen. Painolevyt rakennetaan hyvin paksuiksi kerroksiksi, jolloin vedostettaessa, riippuen pintakäsittelystä, karkeana tai sileänä, valo heijastuu eri tavoin pinnasta. Runsaasti puettuja naishahmoja Lauri Laine (s.1946) kuuluu sukupolvensa eturivin suomalaisiin taidemaalareihin. Hän on työskennellyt pitkään Suomen lisäksi Italiassa, Roomassa. Työskentelyyn on aina kuulunut vahva taidehistoriallinen tietoisuus. Uusi maalaussarja ”Konsertto” käsittää 14 suurta öljymaalausta runsaasti puetuista naishahmoista. Uusilla teoksilla on vahva yhteys erityisesti barokkimaalari Francesco de Zurbarániin. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee väriskaalaltaan suurempia teoksia kuin aiemmin. Sarjan nimi viittaa jälleen musiikkiin, myös värien kirjoon. Jokaisella hahmolla on oma luonteensa; kasvot ovat aina poispäin kääntyneet, vain persoona on ”näkyvissä”. Kerrosmaalaus näkyy parhaiten taustoissa. Jotkut naisista ovat feminiinisiä, toiset maskuliinisempia kuin toiset. Laineen maalaukset kysyvät yhä uudelleen vartalon substanssin rajoja. Päinvastoin kuin aiemmin, kädet ovat näkyvissä ja antavat pontta vartalon liikkeelle, taidekriitikko Altti Kuusamo arvioi. Maalaus on arvoitus Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, esittelee maalauksia, tekstiilitaidetta ja lasiveistoksia ”Kohtaamisia”näyttelyssään. Dora Dalila Cheffi on helsinkiläinen taiteilija ja valokuvaaja, joka haluaa kokeilla erilaisia tekniikoita eikä halua lokeroitua yhteen. Häneltä on mukana kudeteoksia, moderneja ryijyjä. – Työskentelen vahvasti intuition pohjalta ja värit edellä. Ajattelen oikeastaan kaiken väreinä ja sen vuoksi esimerkiksi näitä kudeteoksia on ollut erittäin hauska tehdä, hän kertoo. Mari Mulari on kuvataiteilija, joka on tehnyt paljon myös musiikkija teatteriperformansseja. Häneltä on akryyli kankaalle töitä. – Maalaus on arvoitus. Rakennan valon ja värin kontrastisessa vuoropuhelussa kuvitteellisia tilanteita, eräänlaisia ihmisasetelmia. Väripintaan veistämäni kuva on uusi ja ainutkertainen, ei minkään jo tapahtuneen toisinto. Temperamaalauksen taitajan retrospektiivi Markku Keräsen maalauksien ihmislähtöinen maailma henkii värien riemua. Retrospektiivinen näyttely Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, esittelee temperamaalauksen taitajan teoksia 1970-luvulta tähän päivään. Keräsen kyky luoda kohtaamisia synnyttää kankaalle jännitteitä ja loputonta liikettä. Ihmishahmot ovat hiljalleen sulautuneet osaksi abstraktia kudosta. Teoksissa järjestyksen ja leikkimielisyyden peli etenee hätäilemättä maalauksesta toiseen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös Keräsen uraa ja tuotantoa laajasti esittelevä kirja. Hän on tehnyt suurikokoisia henkilömaalauksia, jotka kuvastelevat lähimenneisyyden tunnelmia. Niiden väritys on rohkeaa ja pelkistettyä. Figuratiivisuus on vuosien mittaan vähentynyt maalauksissa, vaikka ihminen onkin aina mukana. Hän debytoi Galleria Katariinassa jo 1972. Välähdyksiä ihmisten elämästä Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee keskipolven Tiina Forsmanin ja kokeneen Antti Lassilan maalauksia. – Pidän ihmisten kasvoista ja katseista. Kasvojen ja kehon eleissä voi joskus näkyä enemmän kuin pelkkä tunne. Se on jonkinlainen kohtaaminen todellisuuden ja ihmisen sisäisen maailman kanssa; se on usein vain välähdys. Kun sellaisen ”synkronin” löytää tai huomaa, se on pakko maalata. Siksi maalauksia voisi kutsua välähdyksiksi ihmisten elämästä, Forsman esittelee taidettaan. Elämä tuntuu hänestä absurdilta, maalauksessa taas tapahtumat tuntuvat tärkeiltä. Forsmanin teoksia on mm. Rovaniemen, Raahen ja Lahden kaupunkien kokoelmissa. Molemmat taiteilijat ovat paikalla 4.4. klo 17–19 Galleriakeskiviikossa ja taiteilijatapaamisessa 15.4. klo 14–16. Eläimet hoitavat ihmisten asioita Galleria Maria, Mariankatu 15, päättää ”Naivismi kukkii” – ryhmänäyttelyllä Kruununhaassa. Vaikka naivismissa värit ja perspektiivi eivät ole aivan oppikirjan mukaisia, niin se tarjoaa aina kosolti oivalluksia ja hyvää tuulta. Maalausten nimetkin ovat hersyviä sanaleikkejä. – Esittävyys ja tarinankerronta, huumori ja pienet yllätykset; niissä on sitä jotakin, mikä tekee maalaamisen kiinnostavaksi retkeilyksi värien maailmaan, kertovat näyttelyn taiteilijat. Kikka Nyrén aloitti kuvitustyön opiskeluaikana ja teki käsin kuvitustöitä monille kustantamoille. Hän aloitti taiteilijan työt viisikymppisenä ja löysi oman tyylinikin naivismissa, alankomaalaisten, ranskalaisten ja venäläisten esimerkkien kautta. Aiheinani ovat ihmisen suhde luontoon ja eläimiin. – Käytän puhtaita värejä, koska haluan töitteni hehkuvan. Keramiikkanikin on värikästä. Maalaan pohjustetulle pellavalle akryyliväreillä. Suomalainen naivismi erottuu selkeästi muun maailman naivismista. Eläimet ihmisten asioita hoitamassa on meille tyypillistä. Artika lopettaa Karnevaaleihin – Talven hämärän ja hiljaisuuden jälkeen on vihdoin uusi kevät, joka on myös uuden kasvun aikaa. Artikassa nautitaan lisääntyvät valosta juhlien ja seuraten samalla uusien alkujen kasvu…, luki viettelevän poikkeavassa avajaiskutsussa. Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19-21, taustalla on taiteilijoiden 2013 perustama osuuskunta Artika, joka on avoin myös taiteiden väliseen vuorovaikutukseen. Jäähyväisnäyttelyn avajaisissa soitti svengaava afrikkalainen soitinyhtye. Vieraat innostuivat tanssiin, jota johti gallerian vetäjä, myös tanssinopettaja Mari Heininen. Heinisen omat teokset ovat pääasiassa öljy kankaalle –maalauksia ja ne ilmentävät vahvaa värisävyä ja tyylitajua. Hän käyttää myös tekniikkaa, jossa värit syntyvät optisesti kerrosmaalauksena ja jota käyttivät Hollannin kultakauden 1600-luvun mestarit. Ryhmänäyttelyn maalarit ovat: Lea Bisio, Nina Hackman (valokuvia), Nina Krupskaya ja Katri Kähkönen. Galleristi sanoo, että osuuskunta on vaikea päivystystehtäviin sitouttamisen muoto. Artika saattaa jatkaa muualla. Karnevaalit jatkuvat 4.4. Galleriakeskiviikossa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Pääsiäisajan kuvataide Taiteilija Inari Krohn Laaksot ja vuoret -maalauksen äärellä näyttelyssään Galleria Duetossa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Lauri Laine ja todella isokokoinen teoksensa Konsertto III Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Dora Dalila Cheffi ja ryijyteos Tatuointi Kajasteella. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Markku Keräseltä on retrospektiivinen näyttely Helsingin Taidehallissa. Tässä taiteilija yhdessä viime kesänä valmistuneen Kesäkerroin –teoksensa kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Tiina Forsman ja teoksensa Eksyksissä Galleria Katariinassa. Kuva: Hannele Salminen.
13 Viikot 14-15 Väinö avataan huhtikuussa – Elannon entinen pääkonttori näkee uuden päivänvalon ? Genesta hankki Helsingin Sörnäisissä osoitteessa Hämeentie 11 sijaitsevan, 11 200m2:n kokoisen kiinteistön. Kiinteistön myyjä oli JP Morgan Asset Management -yhtiön hallinnoima rahasto. Rakennuksen on suunnitellut Väinö Vähäkallio ja se valmistui 1927 Elannon pääkonttoriksi. Kiinteistön päävuokralainen, Helsingin kaupungin Opetusvirasto, muutti tiloista pois joulukuussa 2016. Tilat on remontoitu kokonaisuudessaan ennen seuraavia vuokrauksia. Vuokralaisia muuttaa vaiheittain, nyt huhtikuussa muutama. Tarkoitus on, että koko talo on valmiina vuoden 2018 loppuun mennessä. Väinöt ovat vahvasti läsnä tämän vuonna 1928 rakennetun kiinteistön historiassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio. Design on 1920-luvulle tyypillistä pohjoismaista klassismia. Rakennus toimi Osuusliike Elannon pääkonttorina vuosina 1928– 1995, jolloin pääjohtaja Väinö Tanner oli vahvasti läsnä talon toiminnassa. Väinö Tanner johti vahvalla otteella koko organisaatiotaan ja hän myös asui talossa. Väinö oli klassikko jo syntyessään. Toimitilarakennus on pohjoismaista klassismia edustava punatiilinen monumentaalirakennus. Sisäja ulkopuolinen koristelu on saanut vaikutteita antiikin klassismista. Detaljeissa on myös viitteitä suurkaupunkien pilvenpiirtäjien Art Deco -tyylistä. Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennuksen kellotornilla on merkittävä kaupunkikuvallinen rooli. Kiinteistö sijaitsee Sörnäisissä Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa. Alue tunnetaan entisenä teollisuusalueena, joka on vuosikymmenien saatossa kehittynyt monipuoliseksi ja trendikkääksi toimistoja asuinalueeksi. Museoviraston selvityksessä alue on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Alueen kehityksen odotetaan jatkuvan, ja erityisesti uusien Kalasataman asuinkiinteistöjen uskotaan vaikuttavan alueen kehittymiseen entistä korkeatasoisemmaksi asuinalueeksi. Vuokratilat • Sörnäisten sydämessä ja Kalasataman kupeessa • Mielenkiintoinen historia ja 1920-luvun klassinen design • Räätälöitävää toimistotilaa 91 1 472 m² • 5 minuutissa bussilla keskustaan • Lähellä metroja raitiovaunupysäkit • Uniikki rakennus Leikki kutsuu iloitsemaan yhdessä ? Jokainen päivä on leikkipäivä, mutta lauantaina 12. toukokuuta 2018 leikitään isolla joukolla ympäri Suomea. Kuka tahansa voi järjestää oman Leikkipäivä-tapahtuman ja ilmoittaa sen nettisivuille. Oulussa Leikkipäivä-tapahtumaa järjestävä Ensija turvakotiyhdistys kannustaa rohkeasti mukaan organisoimaan yhteisiä leikkihetkiä. Valtakunnallisen Leikkipäivän tavoitteena on, että 12. toukokuuta leikki valloittaa Suomen erikokoisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Yksi jo varmistuneista Leikkipäivä-tapahtumista järjestetään Oulussa, kun Tuiran kisakentällä pääsee kiertämään perinneleikkiradan pisteitä kello 10–14. Pisteillä pääsee muun muassa kävelemään puujaloilla, kokeilemaan puuropata-leikkiä ja pelaamaan kyykkää. Leikkipisteistä vastaavat tapahtuman järjestelyissä mukana olevat yhdistykset ja Oulun Ensija turvakoti ry:n eri yksiköt. Oulun Ensija turvakoti oli mukana jo ensimmäisessä Leikkipäivässä. – Tapahtumasta jäi niin hyvä mieli osallistujille ja järjestäjille, että jo siivousvaiheessa päätimme, että tästä tulee meille perinne. Ideana on järjestää tapahtuma, jossa pääosassa ovat yhdessäolo, leikki ja kannustava ilmapiiri. Tärkeintä on, että aikuiset ja lapset iloitsevat yhdessäolosta, Oulun Ensija turvakodin tiimivastaava Sirpa Huotari kertoo. Rohkeasti omaa tapahtumaa järjestämään Sirpa Huotari kannustaa ideoimaan oman leikkitempauksensa: – Rohkeasti vain järjestämään tapahtumaa. Meillä on Oulussa iso tapahtuma, mutta jokainen voi järjestää senkokoisen jutun, kun tuntuu hyvältä ja minkä pystyy järjestämään. Mitä enemmän tapahtumia järjestetään eri puolilla maata, niin sitä useampi pääsee leikkimään, Huotari kehottaa. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi sen ympärille, että aikuiset tutustuttavat lapset oman lapsuutensa leikkeihin. Tai Leikkipäivälle voi sopia leikkikenttätreffit oman lähipiirin kanssa, sillä tapahtuman ei tarvitse olla ohjelmoitua – mukaan mahtuu niin isoja kuin pieniä leikkihetkiä. Oulun Leikkipäivä-tapahtuman järjestää Oulun Ensija turvakoti yhteistyössä muiden järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa, mukana ovat muun muassa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri, Pelastakaa Lapset ry, Oulun Seudun Mäntykoti ja Karva-Kaverit. Leikkipäivän tapahtumat kootusti netissä Oman leikkihetkensä tai -tapahtumansa, pienen tai suuren, voi ilmoittaa Leikkipäivän nettisivuille. Sivustolta voi poimia vinkkejä tapahtuman järjestämiseen ja sinne kootaan tietoa koko maan tapahtumista. Lisäksi Leikkipäivän Facebook-tapahtumaan voi julkaista tunnelmia omista leikkihetkistä. Viime vuonna Leikkipäivä-tapahtumia ilmoitettiin verkkosivuille yli sata. Leikkijöitä oli mukana tuhansia erikokoisissa ja erilaisissa tapahtumissa Helsingistä Enontekiölle. Valtakunnallisen Leikkipäivän taustalla on Leikkipäivä-ohjelma, joka jakaa tietoa ja tutkimusta leikkimisen hyödyllisyydestä ja merkityksestä. Tavoitteena on kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä leikkimään yhdessä sekä kerätä leikkiperinnettä. Leikkipäivää on järjestämässä laaja verkosto, johon kuuluu tällä hetkellä noin 30 toimijaa. Verkostossa mukana olevat toimijat voi katsoa osoitteesta www.leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2018/ Leikkipäivän kanssa samalla viikolla vietetään Unelmien liikuntapäivää 10. toukokuuta. Kävely on kuningaslaji HSL edistää kävelyä Kävely on keskeisin liityntäpalvelu joukkoliikenteeseen. Siksi sen sujuvuus on oleellista myös joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Kävely on luonnollisin, helpoin ja terveellisin tapa liikkua. HSL:n tavoitteena on tehdä metropolialueesta myös kävelyn pääkaupunki. Kävelyä edistetään kampanjalla huhtikuusta alkaen, jolloin myös maailmankuulu luontokuvaaja saapuu kuvaamaan metropolin kävelijöitä luonnollisessa ympäristössään. Kävely on erinomaista hyötyliikuntaa, joka ei vaadi erityisvarusteita tai -osaamista. Se on myös hyvin olennainen osa joukkoliikenteen käyttöä. Kävely on keskeisin liityntäpalvelu joukkoliikenteeseen. Siksi sen sujuvuus on oleellista myös joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Kävely on myös kaikkein luonnollisin, helpoin, ympäristöystävällisin ja terveellisin tapa kulkea. HSL alkaa nyt edistää myös kävelyä. Tänä keväänä alkavan työn tavoitteena on kirkastaa kävelyn merkitystä ja lisätä asukkaiden kävelymyönteisyyttä kampanjoiden avulla. Helsingin seudun kaupungit ja kunnat tukevat HSL:ää kävelyn edistämisessä ja vastaavat erityisesti kävelyinfran kehittämisestä. HSL:n ja Helsingin seudun kävelyviestinnässä on tarkoitus viestiä positiivisesti kävelyn eduista ja kannustaa metropolialueen asukkaita kävelemään. HSL on laatinut kävelyn markkinointistrategian vuosille 2018–2025. – Tavoitteenamme on tehdä metropolialueesta kävelyn pääkaupunki. Metropolialue on täynnä houkuttelevia kävelyreittejä sekä kävelykeskustoja, ja verrattuna moniin muihin maailman kaupunkeihin Helsingin seudun keskusta-alueilla pääsee kävelemällä vaivatta paikasta toiseen, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. HSL:n viestinnän pääpaino tulee olemaan arkikävelyssä ja hyötyliikunnassa. Kampanjoinnissa tullaan korostamaan kävelyn terveyttä ja hyvinvointia edistävää vaikutusta. – Kävely on terveysteko, joka lisää ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kävelyllä on siis myös kansanterveydellisiä vaikutuksia, sanoo erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. Markkinointistrategian tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kävelyn positiivisista vaikutuksista terveyteen ja metropolialueen elinvoimaisuuteen, muuttaa kaupunkilaisten mielikuvia kävelymyönteisimmiksi ja antaa kävelylle merkitys, korostaa kävelyn roolia olennaisena osana matkaketjua ja tehdä kävelystä aktiivinen arvovalinta. Osana kävelyn markkinointistrategiaa on laadittu seudullinen kävelyn ilme, jota tullaan käyttämään markkinoinnissa ja viestinnässä, kuten kampanjoissa ja Reittioppaassa, ja se on Helsingin seudun kuntien käytettävissä. HSL:n kampanjointi kävelyn lisäämiseksi alkaa huhtikuussa. – Silloin paikalle saapuu maailmankuulu luontokuvaaja. Hän kuvaa HSL-alueen kävelijöitä luonnollisessa elementissään: kadulla kävelemässä. Julkistamme kuvaajan nimen myöhemmin, Jääskeläinen paljastaa.
14 Viikot 14-15 Funkkisklassikko Original Sokos Hotel Vaakuna uudistuu ? Helsingin keskeisimmällä paikalla sijaitseva, vuoden 1952 olympialaisiin avautunut hotelliklassikko uudistuu. Original Sokos Hotel Vaakunan kaikki huoneet, huonekerrokset sekä hotelliaula uudistetaan talon alkuperäinen henki säilyttäen. Työt aloitetaan huhtikuussa 2018, ja ne valmistuvat alkuvuodesta 2019. Vaakuna–Sokoksen rakennus on arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funkkistyylin taidonnäyte, joka kätkee sisäänsä runsaasti oman aikansa alkuperäisiä kalusteita ja designesineitä. Hotellin 1950-luvun tunnelma säilytetään uudistuksessa lisäämällä sen uniikkiin tyyliin ripaus modernia luksusta. – Vaakunan sisustussuunnittelu on yhdistelmä nykyaikaa ja historian kunnioittamista. Emme ole tekemässä 50-luvun näköisjäljennöstä, vaan tuomme tilan tähän päivään alkuperäistä kunnioittaen, kertoo Tiina Närkki Sisustusarkkitehdit Fyra Oy:stä. – Hyvä esimerkki ovat osaan huoneista tulevat sänkyjen ylle kaareutuvat lipat, jotka ovat kunnianosoitus upean funkkisrakennuksen pääsisäänkäynnille. Yhtä lailla hotelliaulan reliefissä kiertävät rauhankyyhkyt lennähtävät nyt myös huoneiden seinille. Hotellihuoneissa vieraita odottavat Huttusen suunnittelemat alkuperäiset nojatuolit, jotka on entisöity 1950-luvun henkeen. Yhdeksännen kerroksen huoneita valaisevat jatkossakin Paavo Tynellin hotellille suunnittelemat valaisimet, joita löytyy myös hotellin aulaja ravintolatiloista. Uudistustyötä tehdään yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa, sillä osa hotellista – kuten kaksi ylintä majoituskerrosta – on rakennushistoriallisesti suojeltuja. Kaupunginmuseo on tehnyt muun muassa hissiauloissa väritutkimuksia, joiden avulla on saatu tarkka selvyys siitä, miltä hotellin alkuperäinen värimaailma on näyttänyt. – Klassikkohotellin päivittäminen tähän päivään on kulttuuriteko, jossa on huomioitava rakennuksen alkuperäinen muotokieli. Odotan innokkaana lopputulosta, joka syntyy pitkän historian sekä nykypäivän muotoilun ja osaamisen yhdistämisestä, iloitsee Original Sokos Hotel Vaakunan hotellinjohtaja Mika Mustasilta. Original Sokos Hotel VaaSokos Hotel Vaakuna 1950-luvulla. Sokos Hotel Vaakunan ulkokuva. Sokos Hotel Vaakunan uuden huoneen havainnekuva. 50-luvun muotokieli elää Helsingin Vaakunassa edelleen vahvana kunan huonekerrokset uudistetaan yksi kerrallaan 2. huhtikuuta 2018 alkaen. Ensimmäinen uudistettu kerros saadaan käyttöön jo kesän 2018 aikana. Hotelli toimii muutostöiden aikana normaalisti. Uudistuksen jälkeen huonevalikoima tulee vaihtelemaan kompakteista kaupunkikakkosista upeisiin, parvekkeellisiin näköalasviitteihin. Original Sokos Hotel Vaakunan liiketoiminnoista vastaa SOK:n matkailuja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Sokotel Oy, jolla on meneillään useita muitakin uudistusja uudishankkeita. Break Sokos Hotel Flamingo laajenee, Original Sokos Hotel Presidentin uudistus on loppusuoralla ja Helsingin Pasilaan rakentuu kokonaan uusi Tripla-hotelli. Original Sokos Hotel Vaakuna Hotelliklassikko kaupungin sydämessä. Funkkishotelli Original Sokos Hotel Vaakuna avautui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Talon suunnitelleen arkkitehti Erkki Huttusen kädenjälki ja 50-luvun kaunis muotokieli luovat Vaakunan sen uniikin hengen ja tunnelman. Original Sokos Hotel Vaakuna sijaitsee kaupungin keskeisimmällä paikalla Helsingin rautatieaseman vierellä. Suurimmasta osaa hotellihuoneista sekä ylimmän kerroksen ravintoloista ja näköalakabineteista avautuvat upeat panoraamanäkymät yli Helsingin. Vaakunassa on 270 huonetta, brasserietyylinen näköalaravintola Loiste, tilausravintola Kaarre, näköalasauna sekä iso terassi 10. kerroksessa Helsingin kattojen yllä. Hotellista on suora sisäänkäynti Sokoksen tavarataloon. Original Sokos Hotel Vaakuna uudistuu vuosien 2018–2019 aikana. Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteen edellyttämät suuret päästövähennykset ovat toteuttavissa ? Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungin virkamiestyöryhmä esittää 143 toimenpidettä, joiden avulla tavoite voidaan saavuttaa. Toimenpiteet vähentävät merkittävästi helsinkiläisten liikkumisen ja asumisen sekä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä Helsingissä. Puhtaan ja älykkään teknologian lisääntyessä syntyy myös uusia työpaikkoja Rakennusten lämmitys on Helsingin suurin päästöjen aiheuttaja. Energiatehokkuustavoitteiltaan nykyistä kunnianhimoisemmalla uudisja korjausrakentamisella, rakennusten lämmön talteenotolla ja maalämmön avulla voidaan rakennusten lämmönkulutusta pudottaa taloudellisesti kannattavasti jopa viidenneksellä vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä kaupungin omassa rakentamisessa, yksityistä rakennuskantaa koskevassa kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Kaupungin on myös aloitettava laaja korjausrakentamisen energiatehokkuusohjelma. R a k e n n u s m a t e r i a a l i en valmistuksesta aiheutuu myös paljon päästöjä, jotka eivät suoraan näy kaupungin päästötaseessa. Kiertotalouden ja hankintojen avulla kaupunki pystyy vaikuttamaan näihin päästöihin. Kulutus ei laske, sähkö puhdistuu Sähkönkulutus voi toimenpideohjelman ansiosta pysyä ennallaan, kun se muutoin kasvaisi merkittävästi. Sähkönkulutusta kasvattavat liikenteen sähköistyminen ja lämpöpumppujen lisääntyvä sähkönkulutus. Toisaalta laitteiden ja valaisinten sähkönkulutus pienenee. Toimenpideohjelmassa esitetään, että rakennusten omaa uusiutuvaa sähköntuotantoa, käytännössä aurinkosähköä, lisätään dramaattisesti niin, että se kattaa jopa kuudesosan kaupunkialueen sähkön tarpeesta 2035. Liikenteen päästövähennykset saadaan autolla ajettujen kilometrien vähentämisestä, biopolttoaineiden ja sähkön käytöstä sekä kehittyvästä autotekniikasta. Näitä voidaan työryhmän esityksen mukaan edistää esimerkiksi hinnoittelemalla ajoneuvoliikennettä. Myös raskaan liikenteen päästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Helsingissä kulkevista autoista joka kolmas olisi sähköauto vuonna 2035. – Haluamme Helsingissä vähentää liikenteen päästöjä kansallista tasoa ripeämmin: 69 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, kun valtion tavoite on 50 prosenttia. Helsinki pystyy tähän tiivistyvän kaupunkirakenteen ansiosta. Meillä on loistavat edellytykset kehittää liikkumista yhä enemmän joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn varaan, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Tuotannosta päästötöntä Helen Oy:llä on oma ilmastoneutraali kehitysohjelma vuoteen 2024, jossa esitetään muun muassa Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen lämmön korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla. Helen valmistelee kehitysohjelman jatkolinjauksia ja tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen 2030 -luvun aikana. Hiilineutraali Helsinki toimenpide-ohjelmassa Helen toimii energiatehokkuusratkaisujen tarjoajana tuotannon ja kulutuksen rajapinnassa sähköja kaukolämpöverkossa. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on laadittu avoimesti asiakirjojen ollessa saatavilla ja kommentoitavissa www.stadinilmasto.fi-nettisivustolla. Ohjelmaan kerättiin yhdeksästä työpajasta ehdotukset toimenpiteiksi, jotka työryhmä muokkasi lopulliseen muotoonsa. Työpajoihin osallistui laaja joukko yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita. Toimenpideohjelmasta tehdään myöhemmin tarkempi taloudellisten vaikutusten arviointi. Seuraavaksi toimenpideohjelma menee vuorovaikutusprosessiin, jossa toivotaan palautetta niin asukkailta kuin yrityksiltä ja muilta olennaisilta toimijoilta. Vuorovaikutuksen jälkeen ohjelma tulee päätöksentekoon. Kalasatama. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Riku Pihlanto
15 Viikot 14-15 Suomen parhaat K-Supermarketit palkittu – Koko Suomen ja pääkaupunkiseudun parhaan tittelin nappasi K-Supermarket Kasarmi Palkitut K-Supermarketit Pasi ja Anne Saarinen. ? K-Supermarket-ketju palkitsi Suomen parhaita kauppoja. Töölössä sijaitseva K-Supermarket Kasarmi palkittiin parhaana muun muassa, kaupan toiminnan jatkuvasta kehittämistä ja asiakkaiden kuuntelemisesta, mikä näkyy erinomaisena asiakastyytyväisyytenä. – Ruoka on meille K-Supermarketissa kunnia-asia: laatu, uudet ideat, laaja ja ajankohtainen valikoima sekä ylivertainen asiakaspalvelu ovat meille asioita, joista emme tingi. Asiakkaat ratkaisevat onnistumisemme, joten tänä vuonna olemme palkinneet erityisesti sellaisia kauppoja, joiden asiakastyytyväisyys on korkealla sekä kauppiaita, jotka kehittävät kauppojaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti, kertoo KSupermarket-ketjun johtaja Anne Hujala. K-Supermarket Kasarmin voittoa perusteltiin seuraavasti: Pasi ja Anne Saarinen ovat kokenut kauppiaspari, jotka pyörittävät kauppaa suurella sydämellä ja se näkyy myös asiakastyytyväisyydessä. Nämä kauppiaat tavoitat useimmiten kaupalta asiakkaiden joukosta. Vuonna 2017 KSupermarket Kasarmi sai Kauppapuutarhuriliiton järjestämässä kilpailussa sekä Suomen Paras Hevi 2018 että Suomen Paras Luomu Hevi -tittelit. Paras Luomu Hevi -titteli myönnettiin kaupalle jo toista kertaa peräkkäin. – Olen yllättynyt ja kiitollinen palkinnosta. Asiakkaan odotukset pitää ylittää joka päivä. Koko Kasarmin henkilökunta tekee töitä sen eteen, iloitsee kauppias Pasi Saarinen. K-Supermarket-ketju palkitsee vuosittain parhaita kauppojaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti jaettiin Paras K-Supermarket -palkinnon lisäksi Vuoden myynnintekijän palkinto, jonka sai K-Supermarket Itäpoiju Uudestakaupungista, ja Vuoden tulokas -palkinto, jonka sai Tobias Eriksson, K-Supermarket Kompass Kemiöstä. Alueellisesti parhaina palkittiin kahdeksan kauppaa. Helsinkiin kaksi uutta Alkoa syksyllä 2018 ? Palveluverkosto täydentyy Helsingissä syysja marraskuussa, kun uudet myymälät avataan uuteen Kalasataman kauppakeskus Rediin ja Laajasaloon. Haluamme tarjota asiakkaillemme asiantuntevinta ja henkilökohtaista asiakaskokemusta. Kehitämme palveluverkostoamme niin, että asiointi on helppoa ja palvelut ovat lähellä. Alkon jokainen myymälä toimii myös verkkokaupan noutopisteenä, näin tarjolla on noin 7500 tuotteen koko Alkon valikoima. Kalasataman asuinalueen kupeeseen, Itäväylän päälle valmistuvaan kauppakeskus Redi:in avataan syyskuussa Alkon erikoismyymälä muiden erikoisliikkeiden oheen. Puolen tunnin ajomatkan sisällä asuu yli miljoona kuluttajaa, ja monipuolisten palveluiden ääreen on helppo saapua myös julkisilla kulkuneuvoilla kuten metrolla. Laajasalo on voimakkaasti kasvava kaupunginosa kaakkoisessa Helsingissä. Nyt kehittyvät myös lähipalvelut: rakenteilla on uusi paikalliskeskus, joka korvaa nykyisen ostoskeskuksen. Liikekeskus koostuu päivittäistavarakaupoista ja muista palveluista. Näiden oheen avataan myös Alkon lähimyymälä marraskuussa. Uusista myymälöistä kerrotaan tarkemmin lähempänä niiden avaamista. Soluasuntojen aika on ohi: Yksinasujien määrä kasvaa jatkossakin ? Diginatiivit eivät hamstraa koteihinsa tavaraa. He kieltäytyvät soluasunnoista ja suhtautuvat kriittisesti älykoteihin. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas vastaa nuorten toiveisiin: tuhat soluasuntoa korvataan 3 000 yksiöllä, ja koteihin tuodaan opiskelijan arkea oikeasti helpottavaa tekniikkaa. Suomessa on nykyään lähes miljoona yksinasujaa enemmän kuin 1960-luvulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut iso muutos etenkin alle 30-vuotiaiden yksinasumisessa. – Vielä vuonna 1990 Suomessa oli noin 100 000 alle 30-vuotiasta yksinasujaa. Nyt luku on lähes 200 000, eli määrä on kaksinkertaistunut. Kehitys näyttää siltä, että yksinasujien määrä kasvaa jatkossakin, Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo. Hän kertoo, että viime elokuussa voimaan tullut asumistukimuutos kärjisti tilanteen. – Vuonna 2017 Hoasin hakemuksista 70 prosenttia oli yhden hengen talouksiin. Tälläkin hetkellä meillä on useita satoja soluhuoneita vapaana, Tarhio sanoo. Hoas aikoo muuttaa seuraavien 5–10 vuoden aikana asuntokantaansa merkittävästi. Tuhat soluhuoneistoa korvataan 3 000 yksiöllä vuoteen 2024 mennessä. Etäällä kampusalueista olevia vanhoja kohteita puretaan, ja uusia rakennetaan liikenteen solmukohtiin ja kampusten läheisyyteen. Tällä hetkellä uusia kohteita on rakenteilla 616 asunnon verran. – Koskaan aikaisemmin Hoas ei ole rakentanut näin paljon. Lähes 80 prosenttia uudisasunnoista on yksiöitä, Tarhio kertoo. Konservatiiviset vierastavat Teknologia muuttaa merkittävästi tulevaisuuden asumista. Vuoteen 2020 mennessä nettiin kytkettyjen laitteiden määrän odotetaan kasvavan yli 20 miljardiin, joista suuri osa on älykoteja. Samalla kodeissa yleistyvät älylaitteet ja virtuaaliavustajat. Yleisistä trendeistä huolimatta nuoret vierastavat teknologiaa kotona, ja he suhtautuvat siihen välinpitämättömästi. Teknologiaa tärkeämpiä asioita ovat kodin henki ja tunnelma. – Nuorten asenteet voivat olla yllättävän konservatiivisia. Nuorille teknologia on osa melkein kaikkea elämää. Asumisen kohdalla tästä voi seurata vastareaktio: nuoret eivät halua kotiinsa enää yhtään enempää teknologiaa, kertoo 15/30 Research -tutkimusyrityksen perustaja Markus Keränen. Aikaisemmin hyvinvoinnista kertoi omistetun tavaran määrä. Nyt olemme Keräsen mukaan siirtymässä kohti aineettomuuden arvostusta. Tulevaisuuden kodeissa on yhä vähemmän tavaraa, mutta se on laadukkaampaa. Osa saattaa olla yhteisomistuksessa. Ja jos asunnossa on tekniikkaa, sen täytyy olla aidosti elämää helpottavaa. – Esimerkiksi verkkoon kytketty jääkaappi ei välttämättä kiinnosta nuoria, mutta energiansäästöön liittyvät asiat kiinnostavat. Teknologian seuraava kerros tulee vääjäämättä koteihin, mutta järjestystä on vaikeaa ennakoida, Keränen sanoo. Helmichatbot Hoas hyödyntää sekä yrityksessä että Hoasin asunnoissa opiskelijoiden arkea sujuvoittavaa teknologiaa. Nykyään esimerkiksi saunan ja pesulan varaukset onnistuvat mobiilisti. Kaveriasuntoihin on voinut hakea sopivaa kämppäkaveria jo reilun vuoden ajan Kämppishaku-sovelluksen avulla. Hoas on tiettävästi ensimmäinen kiinteistöalan toimija, joka on ottanut käyttöönsä myös robotiikkaa. Viime vuonna asuntohakemuksia käsittelevä robotti teki noin 20 tuntia viikossa töitä ja selvitti 12 000 hakemusta. Seuraavaksi Hoas aloittaa chatbotin käytön asiakaspalvelussa. – Helmi-niminen asiakaspalvelubotti vastaa yleisimpiin kysymyksiin ja ohjaa joko verkkosivuilla oikeaan paikkaan tai sitten oikean ihmisen luo, jolta voi kysyä lisätietoja. Helmeä koulutetaan oppimaan koko ajan lisää, Hoasin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka kertoo. Helmi otetaan käyttöön Hoasin verkkosivuilla kesään mennessä, aluksi suomen kielellä. Loppuvuonna Helmi toimii myös englanniksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen rahaa Raitioliikenteen kehittämiselle vihreätä valoa ? Kaupunginhallitus myönsi 5 miljoonan euron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi myös kehittämisohjelman, jossa raitoliikenteestä tehdään sujuvampaa ja luotettavampaa. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan tänään kehittämisohjelman, jossa raitoliikenteestä tehdään sujuvampaa ja luotettavampaa. Kehittämisohjelmassa on runsaasti toimenpiteitä, joilla voidaan nostaa raitiovaunujen keskinopeutta, saada liikenne sujumaan häiriöttä, aikataulussa ja ilman turhia pysähdyksiä. Ensimmäinen tavoite on, että raitiovaunut kulkevat nykyvauhtia nopeammin. Nopeuksia on tarkoitus nostaa keskimäärin 16 prosenttia. Toinen tavoite on, että raitiovaunut pysyvät aikataulussa. Luotettavuuden parantuessa ajoaikojen vaihtelu pienentyy ja matkustaminen on ennustettavampaa. Kolmas tavoite on, että raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä. Nykytilanteessa raitiovaunut joutuvat pysähtymään pysäkkien välillä liikennevalojen, ruuhkien ja liian kapeiden raitiovaunukaistojen aiheuttamien satunnaisten häiriöiden vuoksi. Raitioliikenteen sujuvuus vaikuttaa suoraan sekä liikennöinnin nopeuteen, että luotettavuuteen. Neljäs tavoite on vähentää liikennöinnin häiriöitä, jotta esimerkiksi väärin pysäköidyt autot eivät enää haittaisi ratikkaliikennöintiä. Häiriöiden määrää pienentämällä raitioliikenteen luotettavuus ja turvallisuus paranevat. Kun raitioliikenne on nopeampaa, voidaan sama vuorotarjonta tuottaa pienemmällä kalustoja henkilöstömäärällä. Se mahdollistaa liikenteen laajentamisen ja palvelutason nostamisen samalla budjetilla. Nopeampi raitioliikenne lisäisi kantakaupungin alueen joukkoliikennematkoja noin kahdella prosentilla. Raitioliikenteen kehittämistavoitteiden täysimääräisen toteuttamisen arvioidaan tuottavan noin 4,5 miljoonan euron vuosittaisen säästön liikennöintikustannuksissa. Kaupunginhallitus päätti myöntää 5 miljoonan euron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Määrärahasta myönnettiin 2 miljoonaa euroa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, miljoona euroa kulttuurin ja vapaaajan toimialalle ja 2 miljoonaa euroa sosiaalija terveystoimelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahaa käytetään muun muassa kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen erityisesti vieraskielisten lasten ja nuorten perheiden kanssa. Kulttuurija vapaa-ajan toimialalla osa määrärahasta kohdennetaan ikäihmisille tuotettaviin kulttuuripalveluihin ja myös digitaalista syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Sosiaalija terveystoimi käyttää määrärahaansa muun muassa Liikkuva tiimi -toimintaan palkkaamalla tiimiin määräaikaisen psykologin ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Liikkuvan tiimin on helppo kohdata ja auttaa vaikeissa kriiseissä olevia nuoria eri alueilla kaupungissa.
16 Viikot 14-15 Helsingin Kaupunginteatteriin uutuusmusikaali Kinky Boots juhlistaa erilaisuutta ja ystävyyttä Helsingin Kaupunginteatteri – Kinky Boots – Kuvassa Jero Mäkeläinen, Tomi Lappi, Lauri Mikkola, Christoffer Strandberg – Kuva: Mirka Kleemola ? Helsingin Kaupunginteatterin syksyn uusi musikaali on pop-ikoni Cyndi Lauperin säveltämä ja musikaaliguru Harvey Fiersteinin käsikirjoittama Kinky Boots (2013). Samannimiseen elokuvaan (2005) perustuva, moneen kertaan palkittu musikaali juhlistaa erilaisuutta, ystävyyttä ja ennakkoluulojen voittamista. Musikaalin ohjaa kansainvälistä uraa tekevä, nouseva ohjaajatähti Samuel Harjanne. Nuori Charlie Price ei tunne samaa intohimoa kenkiin kuin isänsä ja suunnittelee uraa muualla kuin suvun kenkätehtaassa Northamptonissa. Isä kuitenkin kuolee yllättäen, ja konkurssikypsä kenkätehdas työntekijöineen jää Charlien kontolle. Uusi liikeidea tehtaan pelastamiseksi syntyy Charlien tutustuessa Lola-nimisenä drag queenina esiintyvään Simoniin. Mistään ei nimittäin tahdo löytyä Lolalle ja hänen kollegoilleen riittävän kestäviä, korkeita ja kinkyjä kenkiä! Kaksikko yhdistää voimansa ja yltää vaikeuksien kautta keski-englantilaisen tehdashallin hämärästä aina muotimaailman huipulle Milanoon. – Kinky Boots on hyväntuulinen, niin maailmaa kuin ihmisyyttä syleilevä. Se on myös ajankohtainen teos siinä, kuinka se käsittelee asenteita ja erilaisuutta ja sitä, mitä tarkoittaa olla mies tai nainen. Yhtä lailla se käsittelee työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta, perheen odotuksia ja oman elämänsuunnan etsimistä, sanoo ohjaaja Samuel Harjanne. Charlien roolissa nähdään monista Kaupunginteatterin musikaaleista tuttu rautainen moniosaaja Petrus Kähkönen ja Lolan/Simonin karismaattisiin saappaisiin hyppää monivaiheisissa koe-esiintymissä löytynyt uusi lupaus, Lauri Mikkola. Muissa rooleissa nähdään mm. Raili Raitala (Nicola), Anna Victoria Eriksson (Lauren), Tero Koponen (Don), Joachim Wigelius (George) ja Lolan drag-enkeleinä Tomi Lappi, Henri Sarajärvi, Christoffer Sandberg, Anton Engström, Paavo Kääriäinen ja Jero Mäkeläinen. 10-henkisen orkesterin kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja koreografiat 34-henkiselle ensemblelle suunnittelee Gunilla Olsson-Karlsson. Lavastuksen on suunnitellut Peter Ahlqvist ja puvut Tuomas Lampinen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset suunnittelee Henri Karjalainen. Geoff Deanen ja Tim Firthin tositapahtumiin pohjautuvaan elokuvakäsikirjoitukseen (Kinky Boots, USA/ Iso-Britannia 2005) perustuva musikaali kantaesitettiin Broadwaylla 2013, ja se on sittemmin kerännyt lukuisia palkintoja, mm. kuusi Tony-palkintoa, kolme Laurence Olivier -palkintoa ja Grammyn parhaana musiikkiteatterialbumina. Pekka Kauranen jatkaa Musiikkitalon toimitusjohtajana halusi jatkaa talon ruorissa vielä kaksi vuotta hallituksen puheenjohtaja Ville Vilén sanoo. Kolmannen jatkosopimuksen allekirjoittamisen motiiviksi Pekka Kauranen kertoo mielenkiintoiset projektit Musiikkitalon tulevaisuudessa, kuten konserttiurkujen rakentaminen Musiikkitalon Konserttisaliin. – Eikä unohtaa sovi myöskään motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa, joiden kanssa on ilo työskennellä, Kauranen kertoo. ? Helsingin Musiikkitalo Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Pekka Kauranen on solminut kahden vuoden jatkosopimuksen. Kaurasen kausi Musiikkitalon toimitusjohtajana jatkuu 31. heinäkuuta 2020 asti. – Pekka Kauranen tuli Musiikkitaloon vuonna 2016 vuoden pestillä selvittämään palveluosakeyhtiön toimintamallia. Kehitystyö on kantanut hedelmää ja Musiikkitalon tulos on ollut voitollinen nyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Olemme erittäinen tyytyväisiä, että Pekka Kauranen Vegean Bake Sale Suvilahdenkadulla ? Animalia PKS ja Animalian opiskelijaryhmä HYY osallistuvat kansainväliseen Vegan Bake Sale -tapahtumaan herkkumyyjäisillä 29.4. klo 12 16 Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4). Tarjolla on mm. suolaista piirakkaa, muffinsseja, porkkanaja suklaakakkua ja kuppikakkuja. Myyjäisten tuotto menee Animalian opiskelijaja pks-ryhmien eläinoikeustyöhön. Uusi kuntosali Vallilassa Rento kuntosali kaikille 24,90 € / kk www.vallilanholvi.fi • Väestönsuoja, Vallilan puisto Cafe S T U R E C L U B BISTROon Voit myös vuokrata ravintolan omaan käyttöösi! Viikonloppuisin viettämään iltaa kaverisi kanssa! Tarjoamme edullisemman ruuan talon piikkiin! Sturenkatu 21 00510 Helsinki 040 1393 893 sturenkatu@crepperie.fi www.sturecafeclub.fi Tule MUSIC LIVE THEATRE SHOW & & Juha Hurme Vallilan Kirjastoon! ? Kirjallisuuden Finlandia – palkinnon voittaja ,kirjailija, teatterimies, kulttuurin moniottelija Juha Hurme saapuu vierailulle Vallilan Kirjastoon lauantaina 21. 4. klo 14.00. Kirjailija kertoo voittaja-teoksestaan Niemi, jota on myös myynnissä Kirjastossa erikoishintaan. Tilaisuuden järjestävät Vallilan Kirjaston Ystävät r.y ja Vallilan Kirjasto. Juha Hurmetta haastattelee toimittaja Pekka Hurme. Juha Hurmeen vierailu on osa Vallila Versoo – Tapahtumaa. SuurHelsingin piirin urheiluhistoriaa ? Kallion vanhat urheilun mahtiseurat Jyry, Ponnistus, Kullervo ovat ansiokkaasti esillä Mikko Mäkisen vankassa urheiluhistoriallisessa opinnäytetyössä ”Vakuuttavaa ja vaikuttavaa liiikettä” ( TUL:n Suur-Helsingin piiri 2018). Mäkisen historiateos alkaa TUL:n Helsingin piirin vaiheista perustamisesta 1919 lähtien päättyen pohdiskeluun piirin nykytilasta ja tulevaisuudesta koko toimintakulttuurin muuttuessa 2000-luvulla. Onko TUL:llä ja sen piirijärjestöillä vain kunniakas menneisyys, hieno historia takanaan ? TUL:n hajaannus 1950-luvulla repi myös TUL:n Helsingin piirin hajalle, itsenäisen TUL:n kannattajat joutuivat 1958 perustamaan uuden TUL:n Suur-Helsingin piirijärjestön. Tämän piirin vaiheita Mäkinen kuvaa kirjassaan monipuolisesti, ammattitaidolla. Hieno kuvitus täydentää tätä historiallista merkkiteosta. osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
17 Viikot 14-15 Vastuullista ja kaupan parasta palvelua vuonna 2017 ? Alkon strategia tuotti tuloksia vuonna 2017. Yhtiö saavutti myynninvalvonnan vastuullisuustavoitteensa etuajassa, tarjosi kaupan alan parasta asiakaspalvelua ja kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2017. Alkon litramyynti oli vuonna 2017 yhteensä 93,2 miljoonaa litraa (93,5), joka oli 0,3 pro senttia vähemmän kuin edellisvuonna. Alkon alkoholijuomaverollinen liikevaihto oli 1 174,8 miljoonaa euroa (1 162,7). Liikevaihto ilman alkoholijuomaveroa oli 596,5 miljoonaa euroa (582,6). Liikevaihdon kasvuun vaikutti laadukkaampien tuotteiden myynnin kasvu ja yleisen hintatason maltillinen nousu. Liikevoitto oli 52,6 miljoonaa euroa (46,6) milj. euroa. Alkon tulos parani edellisvuodesta liikevaihdon kasvusta johtuen. Alko jatkoi panostuksiaan myymäläverkoston ja monikanavaisen asiakaspalvelun kehittämiseen. – Positiivisesti kehittynyt liikevaihto kertoo edelleen jatkuvasta juomaja ruokatrendistä, asiakkaamme haluavat satsata laatuun ja erityisiin hetkiin, kertoo Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen. Alkon hallitus esittää, että yhtiö tilittää liikevoitostaan 32,0 (30,0) miljoonaa euroa omistajalleen Suomen valtiolle. Kuudetta vuotta Alko on Kansallisen asiakaspalvelututkimuksen mukaan tarjonnut asiakkaille parasta palvelua kaupan alalla vuodesta 2012 ja sijoitus säilyi myös vuonna 2017. Alkon kokonaistulos oli 8,52 (8,55). Kauppaketjujen lisäksi Alkoa verrattiin yhteensä 30 suomalaiseen palveluyritykseen eri toimialoilla, ja tässä koko tutkimusryhmässä Alkolla oli toiseksi tyytyväisimmät asiakkaat kirjaston jälkeen. Alko jatkoi digitaalisten palveluidensa kehittämistä. Alkon verkkokaupassa oli vuoden 2017 päätteeksi vajaat 40 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Alkon verkkokauppa valittiin vuonna 2017 parhaaksi verkkokaupaksi Magenta Advisoryn Suomen Digimenestyjät -tutkimuksessa. Asiakkaat voivat tilata verkkokaupasta yhtiön koko saatavilla olevan valikoiman tuotteita Alkon myymälään tai noutopisteeseen. – Alkolle keskeistä on se, että yhtiö palvelee asiakkaita hyvin ja vastuullisesti. Vastuullisuus on kaiken toiminnan keskiössä ja myös asiakaskokemusta kehitetään vastuullisesti, Laitinen toteaa. Alko toteuttaa vastuullista tehtäväänsä huolehtimalla siitä, että alkoholia ei myydä alaikäisille tai päihtyneille eikä sitä välitetä alaikäisille. Tässä tehtävässä yhtiö onnistui viime vuonna yli tavoitetason. Ikärajojen mystery shopping -tutkimuksessa onnistuttiin 95 prosentissa testikäyntejä (tavoite 92 %). – Suomalaisten mielestä olemme onnistuneet vastuullisessa roolissamme, sillä suomalaisista 60 prosenttia (62) pitää Alkoa hyvänä tapana rajoittaa alkoholihaittojen laajuutta. Tulos selvisi tammikuussa THL:n alkoholipoliittisista mielipiteistä, Laitinen analysoi. Tiiviimmällä yhteistyöllä Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 alkoholilain uudistuksen. Muutoksella on vaikutusta Alkoon tulevaisuudessa ja Alkon alkuvuoden 2018 litramyynti on laskenut noin 7 prosenttia. Lain lopulliset vaikutukset selviävät kuitenkin vasta myöhemmin, kun laki on ollut jonkin aikaa voimassa. – Alko aikoo jatkaa palveluidensa kehittämistä asiakkaita osallistaen. Alko ottaa vuoden 2018 aikana asiakkaita entistä tiiviimmin mukaan, kun suunnitellaan yhtiön esimerkiksi myymälöiden valikoimaa tai muita palveluita. Avaamme vuoden 2018 aikana neljä uutta myymälää, joista kolme pääkaupunkiseudulle ja yhden Tampereelle. Lisäksi viemme valikoimaamme eteenpäin asiakkaidemme toiveiden mukaisesti, Laitinen avaa. Ihmisen parhaaksi -palkinto Terhokodille Ihmisen parhaaksi -palkinto luovutettiin Terhokodin Miia Saloselle (vas.) ja Sisko Liisa Anttoselle. Kuva: Risto Wuolle. Vuoden 2018 Ihmisen parhaaksi -palkinto luovutettiin viime torstaina Terhokodille Sairaanhoitajapäivillä Messukeskuksessa Helsingissä. ? Terhokoti on kehittänyt merkittävällä tavalla saattohoitoa 30-vuotisen olemassaolonsa aikana sekä osallistunut aktiivisesti saattohoidosta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. 5000 euron arvoisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton koulutusja kustannusyhtiö Fioca Oy. Saattohoidon tärkein tehtävä on varmistaa kuolevalle potilaalle mahdollisimman arvokas, oireeton ja aktiivinen loppuelämä. Terhokodissa hoitoa suunnitellaan yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Maallikon korvaan mahdollisesti pelottavaltakin kuulostavaan saattohoitoon kuuluu kivunlievitystä, mutta myös esimerkiksi keskustelua ja yhdessä olemista potilaan viimeisillä hetkillä. – Saattohoitovaiheessa parantavaa hoitoa ei enää ole. Täällä voimme vaikuttaa potilaan loppuelämään ja tehdä siitä mahdollisimman hyvän ja arvokkaan. Saattohoito, kuten muukin hoitotyö, on kokonaisuus, jossa yhdistyvät fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli, toteaa Terhokodin johtaja Mirja Sisko Anttonen. Saattohoitopotilaan tarpeet ovat yksilöllisiä. Terhokodissa moniammatillinen tiimi käy potilaan kanssa näitä tarpeita ja toiveita läpi, ja potilaan toivomuksesta keskusteluun voivat osallistua myös omaiset ja läheiset. Lisäksitärkeä osa saattohoitoa on läheisen tukeminen. – Kuoleman hetki on aina yksilöllinen. Kaikista tärkeintä on potilaan hellä ja hyvä hoito lempeällä hoito-otteella, Anttonen sanoo. Terho-säätiön ylläpitämä Terhokoti täyttää 30 vuotta tämän vuoden syyskuussa. Terhokodissa työskentelee 38 henkilöä ja hoitoa annetaan potilaan kotona, päiväsairaalassa ja osastolla. Terhokoti on ollut mukana nykyisten saattohoitosuositusten laatimisessa sekä saattohoitokoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Suomessa. Anttonen näkee saattohoidon valtakunnallisen kehittämisen tärkeänä jatkossakin. – Lääkeja hoitotieteiden tutkimuksellinen kiinnostus palliatiivista ja saattohoitoa kohtaan on lisääntynyt viime vuosina Suomessa alan kehittymisen myötä. Yksi tärkeä osaamisalue on esimerkiksi kivunhoidon kehittäminen, jonka tulisi olla kunnossa jokaisen kipua kokevan potilaan kohdalla, Anttonen pohtii. Saattohoitoa kuolevan potilaan ja läheisten parhaaksi Ihmisen parhaaksi -raadin mukaan Terhokoti kantaa valtakunnallisesti huomattavaa vastuuta saattohoidon kehittämisestä ja laadusta sekä osallistuu aktiivisesti saattohoidosta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Terhokodin koko henkilökunta on ollut mukana kehittämässä kokonaisvaltaista ja potilaslähtöistä, moniammatillista saattohoitotyötä. Saattohoito on kehittynyt Suomessa merkittävästi Terhokodin olemassaolon aikana. Terhokodissa potilas huomioidaan kokonaisuutena elämän loppuun saakka. Hoidossa otetaan vahvasti huomioon myös potilaan omaiset ja läheiset, mikä tutkitusti ehkäisee psyykkistä ja fyysistä oireilua läheisen kuoleman jälkeen. Toiminnan tavoitteena on vastata kokonaisvaltaisesti kuolevan potilaan ja hänen läheistensä hoidon ja hyvinvoinnin tarpeisiin. Työssä tuodaan sinnikkäästi esiin myös eettistä vastuuta kuolemaa lähellä olevien hoitotyön kehittämisessä. Ihmisen parhaaksi 2018 -palkintoraadissa olivat johtaja Taru Koivisto (STM), kansanedustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet, päätoimittaja Eva Agge (Sairaanhoitajalehti), puheenjohtaja Nina Hahtela ja markkinointipäällikkö Johanna Parmanen (Sairaanhoitajaliitto) sekä tiedottaja Antti Karjunen (Messukeskus Helsinki). Vuosittain Sairaanhoitajapäivillä jaettavan 5000 euron arvoisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon rahoittavat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton omistama koulutusja kustannusyhtiö Fioca Oy. Ihmisen parhaaksi -palkinto voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Vuoden 1918 pitkät varjot! Kirja-esittely ? Vuosi 1918, kevät sata vuotta sitten, jakoi Suomen kansan jyrkästi kahtia : valkoisiin ja punaisiin. Säälimättä, aseiden voimalla. Yli 35 000 suomalaista sai surmansa. Sotataisteluissa, teloituksissa, vankileireillä . Sisällisodan kaltainen yhtäkkinen kriisi vaikutti syvältä koko suomalaiseen yhteiskuntaan vuosikymmenten ajan, vieläkin. Näistä vaikutuksista kertoo erittäin syventävästi, historiamme kulkua noudattaen tohtori Seppo Hentilä uudessa erinomaisessa kirjassaan ”Pitkät varjot – muistamisen historia ja politiikka” ( Siltala 2018 ) . Hentilä ei 350-sivuisessa teoksessaan juurikaan käsittele itse vuoden 1918 sisällissotaa vaan ennen kaikkea sodan seurauksia niin voittajien valkoisten kuin hävinneiden punaisten puolella. Heti ensimmäiseksi Hentilä selvittää ansiokkaasti 1918 sodan nimeä,”vapaussota”-myytti saa historian tuomion : voittajien propagandaa. ”Suojeluskuntien Suomi” Hentilä kuvaa oivallisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mikä Suomessa vallitsi 1920ja 1930-luvuilla. Se ilmapiiri oli omiaan synnyttämään Suomeenkin oikeistofascismia, Lapuan liikettä,murhia,muilutuksia, demokratian halveksuntaa. Suomi oli erittäin lähellä luisua oikeistodiktatuuriksi natsi-Saksan ja Italian malliin. Tämä poliittinen uhkakuva on kirjassa kuvattu erittäin hyvin, sitähän on monissa myöhemmissä historiankirjoituksissa yritetty vähätellä ja kaunistella. Miltäköhän nyt tuntuisi, jos Presidentti Ahtisaari ja rouvansa pakolla kyyditettäisiin itärajan tuntumaan Venäjälle päin ? Näinhän tehtiin ”isänmaallisessa hengessä” Presidentti Ståhlbergille ja rouvalle Lapuan liikkeen toimesta ”Suojeluskuntien Suomessa ”. Hidasta kääntymistä Toisen maailmansodan päätyttyä Saksan tappioon ja Neuvostoliiton voittoon, maamme virallinen politiikka muuttui. Pinnan alla ei tapahtunut muutoksia kuin erittäin hitaati. Kirja on täynnä erilaisia otteita Suomen historian kirjoituksesta, jossa oli erittäin vaikea kääntää vanhan ”valkoisen Suomen” historiakäsitystä uuteen, totuudellisempaan suuntaan vaikkapa vuoden 1918 tapahtumista. Hentilä kuvaa erinomaisesti kirjailija Väinö Linnan romaanitrilogian ”Täällä Pohjantähden alla” suuren merkityksen koko Suomen kansalle uuden historiakuvan luomisessa, vaikka romaani ei historiateos ollutkaan. Uuden nuoren polven ”silmät avautuivat”, koulujen historiaopetus ja usein vanhempien puheet kotona osoittautuivat ikävästi vähintään kysenalaisiksi, jopa valheellisiksi. Useat viralliset professorit hyökkäsivät rajusti kirjailija Linnaa vastaan, poikkeuksena Jan-Magnus Jansson. Presidentti Urho Kekkonen asettui myös Linnan näkemysten puolelle kehottaen ihmisiä lukemaan ”Täällä Pohjantähden alla”. Väittely oli kiivasta, Linna puolustautui kunniakkaasti lyöden kansakoulupohjalta yliopiston professorit. Ylikangas ja Tampere Vuoden 1918 tapahtumien jälkiseurannassa Heikki Ylikankaan historiateos ”Tie Tampereelle” nousee myös kirkkaasti tämän traagisen vuoden historiakirjojen huipulle. Hentilä aivan oikein korottaa Ylikankaan teoksen merkityksen erittäin suureksi. Siitä varma osoitus on sekin, että Ylikangas sai kuten aikoinaan Linnakin valtaisan vastaryöpyn : ”ei se niin ollut”. Ylikangas kuitenkin osoitti aukottomasti, että niin se juuri oli. Pohjalaisille talonpojille selvisi vasta Tampereella, että sodassa vastapuolella olikin suomalaisia, eikä kirottuja ryssiä kuten ”vapaussota”hengessä oli uskoteltu. Yksi suomalainen ammuttu oli Wilho Kuusijärvi, punikki, ikää 9-vuotta. Tohtori,professori Seppo Hentilän kirjoitusote historiamme kipupisteisiin on eläköitymisen jälkeen vain tiivistynyt, parantunut. Edellinen teos ”Saksalainen Suomi 1918” oli upea katsaus historiamme vaiettuun ajanjaksoon. Uusi kirja ”Pitkät varjot” mikäli mahdollista vain parantaa Hentilän kirjallista otetta. Vuoden 1918 varjoissa riittää vieläkin kirjoitettavaa. Odotellaan. Pekka Hurme
19 Viikot 14-15 Helsingin ja Tokion pormestarit tapasivat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Tokion pormestari, kuvernööri Yuriko Koike. Kuva: Helsingin kaupunki Pormestari Vapaavuori lahjoitti Tokiolle myös kolme vanhaa Nokian matkapuhelinta, sillä Tokion on määrä käyttää vanhoja matkapuhelimia raakamateriaalina olympialaisten mitaleihin. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapasi japanilaisen kollegansa, Tokion pormestarin, kuvernööri Yuriko Koiken keskiviikkona 28. maaliskuuta 2018. Pormestarit keskustelivat Tokion ja Helsingin yhteneväisistä tavoitteista älykkäiden kaupunkien luomisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä muun muassa digitalisaation mukana tuomista mahdollisuuksista. Pormestari Vapaavuori lahjoitti Tokion pormestarille myös Helsingin olympiastadionin pienoismallin, sillä Tokio järjestää vuoden 2020 kesäolympialaiset. Pormestari Vapaavuori lahjoitti Tokiolle myös kolme vanhaa Nokian matkapuhelinta, sillä Tokion on määrä käyttää vanhoja matkapuhelimia raakamateriaalina olympialaisten mitaleihin. – Japani ja Tokio ovat Helsingille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ei vähiten siksi, että japanilaisten turistien määrä Helsingissä on kasvanut merkittävästi, ja kasvaa yhä. Helsinki järjestää joka vuosi merkittävällä panostuksella yhden suuremman tapahtumakokonaisuuden meille tärkeässä kohteessa, ja ensi vuonna se pidetään Tokiossa. Japanin tapahtumat tulevat keskittymään muun muassa terveysteknologiaan, kulttuuriin ja designiin. Myös tätä pohjustimme tällä matkalla, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Tiistaina Tokiossa pidettiin myös Helsinki Business Hubin järjestämä tapahtuma Leading Innovation and Business Opportunities in Finland, jossa japanilaisille yrityksille esiteltiin mahdollisuuksia sijoittaa alueellisia pääkonttoreitaan ja t&k-toimintoja Helsinkiin. Pormestari Vapaavuori piti tapahtumassa keynote-puheenvuoron. Pormestari Vapaavuori vieraili Japanin matkalYli 80 tanssielokuvaa ja virtual reality -teosten ohjelmisto 10. Loikka-festivaalilla! ? Loikka-tanssielokuvafestivaali viettää kymmenettä juhlavuottaan Helsingissä 5.–8.4.2018. Ohjelmistossa nähdään yli 80 tanssielokuvaa ja 13 virtual reality -teosta. Festivaalin ohessa järjestettävä kansainvälinen konferenssi kokoaa eri alojen merkittävimpiä toimijoita yhteen tarkastelemaan taiteen ja teknologian fuusiota. Loikka on ylpeä tuodessaan tänä keväänä ensimmäistä kertaa laajan yleisön saataville merkittävän määrän keholliseen ilmaisuun ja kokemukseen perustuvia virtual reality -teoksia. Nyt täysin ennennäkemättömiä töitä on mahdollista kokea Suomessa useita yhdellä kertaa. Virtual reality -ohjelmistossa on koettavissa 13 teosta, joista kolme saa maailmanensi-iltansa festivaalilla. Teokset on kuratoitu kehollisuuden ja moniaistisuuden näkökulmasta. Kokija ei ole vain taiteen todistaja vaan asettuu toimijaksi sisään teoksiin, mikä muuttaa taiteen kokemista perustavanlaatuisesti. Ohjelmistossa nähdään muun muassa palkittu sveitsiläistaitelijan Gilles Jobinin VR_I sekä A&E Companyn ylistäviä arvioita kerännyt WHIST. VR_I:ssa viisihenkinen katsojaryhmä astuu avatareina sisään yhteisesti jaettuun ja reaaliaikaisesti muuntuvaan virtuaaliseen todellisuuteen, jossa he ovat vuorovaikutuksessa sekä toistensa että kohtaamiensa virtuaalisten tanssijoiden kanssa. WHIST on lähes tunnin mittainen taideinstallaation ja virtuaaliteoksen fuusio, jossa katsojalle avautuu intuitiivisten valintojensa johdattamana yksilöllinen reitti 76:sta eri vaihtoehdosta. VR-ohjelmisto toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, joka on mukana tukemassa ohjelmiston esittämistä ja taiteilijoiden vierailua. VRteokset levittäytyvät laajalti Annantalon tiloihin, jossa ne ovat esillä koko nelipäiväisen festivaalin ajan. Kymmenvuotisen toimintahistoriansa aikana Loikka on edistänyt aktiivisesti tanssielokuvan näkyvyyttä ja tuotanto-olosuhteita, mikä on johtanut kotimaisen tanssielokuvan tunnettuuden ja tekijäkunnan voimakkaaseen kasvuun. Festivaalin keskiössä on läpi vuosien ollut uudet taiteen muodot sekä ajankohtaisten aiheiden esiin tuominen ohjelmiston kautta. Tänä vuonna Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK lahjoittaa 2000 euron Loikka Award -palkinnon kotimaisen tuomariston valitsemalle parhaalle tanssielokuvalle. Lahjoituksellaan AVEK haluaa paitsi osoittaa kiitoksensa juhlavuottaan viettävälle Loikka-festivaalille myös kannustaa ammattimaisia tanssielokuvantekijöitä uusiin suorituksiin. Loikan tanssielokuvaohjelmisto on monipuolinen kokonaisuus visuaalisesti näyttäviä ja myös ajankohtaisiin teemoihin tarttuvia ja eri tunnelmiin syventyviä lyhytelokuvia ja dokumentteja. Loikka esittää yli 80 elokuvaa, joista kotimaisia on neljännes. Kotimaisista elokuvista nähdään muun muassa Tampereen elokuvajuhlilla palkittu Maria Helanderin Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut. Avajaisnäytöksessä Looking Back 2008–2017 muistellaan ilolla Loikan kymmenvuotista elokuvallista historiaa, ja Making a Difference -näytös on puolestaan kunnianosoitus eurooppalaisten tanssielokuvafestivaalien yhteistyölle. Näytöksissä Worlds Around Us ja Colors of Lives otetaan kantaa yhteiskunnallisesti polttaviin kysymyksiin, kun elokuvissa tarkastelun kohteeksi nousee muun muassa sukupuoliroolien purkaminen ja Yhdysvaltain aselainsäädäntö. The Elements of Surprise on opiskelijaelokuvien juhlaa, ja Image Embodied puolestaan vie katsojan pohtimaan irtautumista arjen normeista. Tanssin ja tanssijuuden merkitykseen syvennytään näytöksessä Focus on Why sekä Suomen ensiiltansa saavassa, Thomas Freundlichin ohjaamassa dokumentissa Ikuinen liike, joka seuraa yhtä Suomen kansainvälisesti tunnetuinta koreografia Tero Saarista kiertueillaan vuosien 2014–2018 aikana. Taideyliopiston Sibelius Akatemian kanssa yhteistyössä toteutettavassa Kino Konsertissa puolestaan lyhytelokuvat saavat uudet tulkinnat musiikkiteknologian ja sävellyksen opiskelijoiden käsissä. Festivaalin ohessa järjestettävä Future Screen of Dance -konferenssi on alusta taiteenalan keskustelulle ja uusien ilmiöiden analyysille. Tapahtuma kokoaa yhteen eri alojen tekijöitä, toimijoita ja organisaatioita kehittämään tanssielokuvan kulttuurista ja taloudellista painoarvoa. Kaksipäiväisessä konferenssissa Mixed Reality Day keskittyy taiteen ja virtuaaliteknologian fuusioon. Film Day -konferenssipäivänä puolestaan tarkastellaan tanssielokuvaa kansainvälisen tekijyyden ja levityksen näkökulmista. Loikka-tanssielokuvafestivaali 5.–8.4.2018 Tanssielokuvaohjelmisto, Kino Andorra (Eerikinkatu 11), Orionin elokuvateatteri (Eerikinkatu 15) Virtual reality -ohjelmisto, Annantalo (Annankatu 30) Future Screens of Dance -konferenssi 5.–7.4.2018, Annantalo (Annankatu 30) ja Kino Andorra (Eerikinkatu 11) Helsingin kaupunkiympäristön palveluiden luontoretket Keväänseurantaretki Viikkiin su 8.4. klo 9–12 Kiurut livertävät ja töyhtöhyypät naukuvat Viikin peltojen yllä. Pohjoisen uivelot ja jouhisorsat levähtävät Vanhankaupunginlahdella. Leskenlehti kukkii eteläisillä rinteillä. Retken lähtöpaikka: Koetilantie 1. Vapaa pääsy. Haltialan peltojen kevätlintuja la 14.4. klo 9–11 Kevään ensimmäinen västäräkki heiluttaa pyrstöään ladon katolla, uuttukyyhky lentää ohi ja lumen alta paljastuneilla tien penkoilla kukkivat leskenlehdet. Retken lähtöpaikka: Pysäköintialue Laamannintien varressa (Korkmaninpolku 1). Vapaa pääsy. Mölylän sammakot ja haikarat la 21.4. klo 12–14 Mölylän lampareessa kutee sammakoita ja vesiliskoja. Peukaloinen laulaa juurakon päällä Mölylän metsässä. Harmaahaikarat kunnostavat risulinnojaan pikkusaaressa. Retken lähtöpaikka: Herttoniemen urheilupuiston P–paikka (Siilikuja 1). Retki päättyy Gardeniaan Koetilantie 1. Vapaa pääsy. Harakan saaristolintujen kevätpuuhat la 28.4. klo 12–14 Haahkat, kalalokit ja valkoposkihanhet ovat pesintäpuuhissaan, tiirat vasta saapuvat muutolta pesimäpaikoille. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Mustavuoren kevätretki su 6.5. klo 10–12 Mustavuori on pääkaupunkiseudun arvokkaimpia lehtoalueita. Mustapääkerttu, sirittäjä ja idänuunilintu kuuluvat Mustavuoren laulukuoroon. Harvinainen pikkusieppo laulaa ikikuusikossa. Retken lähtöpaikka: Pysäköintialue Itäväylän varrella (0,5 km Kallvikintien risteyksestä itään). Vapaa pääsy. Viikin suokukot ti 8.5. klo18–20 Röyhelökaulaiset suokukkokoiraat nahistelevat keskenään hoitoniityllä. Liroparvi lehahtaa rantalietteeltä siivilleen ja jatkaa muuttoa kohti suoseutuja. Töyhtöhyyppä puolestaan hautoo jo neljää munaansa. Retken lähtöpaikka: Koetilantie 1. Vapaa pääsy. Talin kukkaset, Huopalahden soitimet su 13.5. klo 10–12 Tuomen tuoksuvat kukkatertut peittävät lähes koko puun. Mukulaleinikki kasvaa keltaisena mattona rehevässä maaperässä. Satakielen kiihkeä laulu kantautuu rantalehdosta. Talvehtimisalueiltaan Kaakkois–Aasiasta palannut punavapunen viheltää vienosti pensaanlatvassa. Retken lähtöpaikka: Talin siirtolapuutarhan portti, Pitäjänmäentie 32, pysäkit 1521 ja 1520. Äitienpäivänretki. Vapaa pääsy. Arktikaretki, Isosaari la 19.5. klo 10–15 Avomeri aukeaa Isosaaren eteläpuolella, aallot lyövät karuihin rantakallioihin. Meren yltä tähyillään muuttaako alleja, hanhia tai muita arktisia lintuja. Bunkkerit ja tykkitornit kertovat osaltaan Isosaaren historiaa. Retken lähtöpaikka: Kauppatori, Kolera–altaan laituri. Laiturilla oltava 10 minuuttia ennen lähtöä. HUOM! Venelippu (18/9 eur) lunastettava ennakkoon pe 11.5. mennessä, http://kauppa. visitisosaari.fi/ Harakan saaren linnunpoikaset ti 29.5. klo18–20 Haahkanpoikaset sukeltelevat pieniä vesihyönteisiä ja äyriäisiä, isokoskelon poikaset kalastavat. Valkoposkihanhen poikaset kulkevat emojen kanssa ruokailemassa nurmikoilla. Kala– ja selkälokinpojat odottelevat kallioilla emojen tuomaa ruokaa. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Pornaistenniemen uusi Luonnon syli –luontopolku to 31.5. klo 16–18 ja 18–20 Pornaistenniemestä Lammassaareen voi nyt kulkea leveää lankkupolkua pitkin myös pyörätuolilla. Ruokokerttuset laulavat ympärillä, lehdon reunassa ovat äänessä pajulinnut ja satakielet. Kesän huuma valtaa mielen. Retken lähtöpaikka: Koirapuiston aukio Jokisuuntien päässä. Esteetön. Vapaa pääsy. Avajaisretki Lammassaaren uudelle esteettömälle lintulavalle to 31.5 klo 16– 18 ja 18–20 Pornaistenniemestä Lammassaareen voi nyt kulkea leveää lankkupolkua pitkin myös pyörätuolilla. Ruokokerttuset laulavat ympärillä, lehdon reunassa ovat äänessä pajulinnut ja satakielet. Kesän huuma valtaa mielen Retken lähtöpaikka: Koirapuiston aukio Jokisuuntien päässä. Esteetön. Vapaa pääsy. laan myös Slush Tokiossa. Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä kasvuyritystapahtuma Slushin kanssa, paitsi Helsingissä, myös kansainvälisissä Slush-tapahtumissa Tokiossa, Singaporessa ja Shanghaissa. Slush Tokioon osallistuu 6000 teknologia-alan ammattilaista, yli 600 startup-yritystä ja 200 sijoittajaa. Tapahtuman järjestäminen Tokioon sai alkunsa paikallisten toiveesta ja kiinnostuksesta kehittää alueen yrityskulttuuria innovatiivisempaan suuntaan.
20 Viikot 14-15 Meillä kaikilla on upea, itseään korjaava elimistö, mutta elämä järjestää joskus enemmän kuormitusta kuin keho ehtii korjata. Sami Liukkonen, Doctor of Chiropractic, on vankalla yliopistokoulutuksella Hakaniemessä toimiva kiropraktikko ja AUTTANUT JO TUHANSIA ERI-IKÄISIÄ: AIKUISIA mm. korjaamaan ongelmia aiheuttavia ryhtivirheitä helpottamaan kipuja parantamaan urheilullista suorituskykyä lisäämään kuntoilijoiden kestävyyttä LAPSIA mm. korjaamaan skolioosia vähentämään univaikeuksia nopeasta kasvusta johtuviin ryhtiongelmiin tasapainottamaan asentovirheitä rauhoittumaan liiasta levottomuudesta Viherniemenkatu 5 A, Helsinki Vaalea talo Hakaniementorin puiston laidalla www.hakaniemenkiropraktiikka.fi Koko perheelle luonnonmukaisin keinoin toteutettavaa hoitoa NYT HAKANIEMESSÄ! LISÄÄ TOIMINTAKYKYÄ! Soita ja sovi aika heti: puh: 045 258 4490 Tutkimus ja hoito 50€ (norm. 80€) UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-05, La 12-05, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-21 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-pe 15-23, la 14-23, su 14-21 Olemme avoinna pe-la 05 asti! Happy Hour joka päivä!