2 Viikot 36-37/2019 tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 (kesälauantait kiinni) KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) NYT MEILTÄ ENTISTÄ SUUREMMAT SISUSTUSJA MAINOSJULISTEET • ulkoständiin synteettinen 70x100 cm • seinälle 120g/180g 70x100 cm tai A0 • rakennuspiirustukset A0 Voimassa 8.9. asti Gäller till 8.9 Voimassa 8.9. asti Gäller till 8.9 Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 1.1.2020 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 1.1.2020 om inget annat nämns. 59 PS/PÅSE (5,90/kg) ATRIA Parempi nauta jauheliha 10% Bättre malet nötkött 10% 300 g 3 49 PKT (11,63/kg) Broilerin fileepihvit Kycklingfilébiffar 500-520 g 5 49 RS/ASK (10,56-10,98/kg) HÄTÄLÄ Silakkapihvi Strömmingsflundror 200 g 2 99 PKT (14,95/kg) VAASAN Roosanauhapulla Rosa bandet-bulle 90 g 79 KPL/ST. (8,78/kg) Suomalainen jääsalaatti Finsk issallat 100 g Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. M uistan edelleen elävästi kuinka taivaallista ruokaa mummi teki. Vaari oli osittain halvaantunut ja menettänyt puhe kykynsä. Mummo hoiti taloutta karja lai sen emän nän tar mok kuudella, nuorempana hän nousi joka aamu kello neljä aamulla paistamaan karjalanpiirakoita, jotka hän sitten myi torilla. Mummo laittoi meille lapsille ihania lihapullia, puolukkahilloa ja perunamuusia. Lihapullat olivat suuria, kokolihaisia, omalaatuisesti epäsymmetrisen muotoisia ja meheviä. JA VIELÄKIN HAAVEILEN NIISTÄ LIHAPULLISTA. Ja jälkiruoaksi mansikoita ja vaniljajäätelöä. Mummolan positiiviset kokemukset olivat todella tärkeitä, arvostan mummoani todella paljon... Ja vieläkin haaveilen niistä lihapullista. RUOKAMUISTO 256/6052: Epäsymmetriset lihapullat Jag minns tydligt hur himmelskt god mat min mormor lagade. Morfar var delvis förlamad och hade tappat sin talförmåga. Mormor skötte hushållsarbeten med energin av en karelsk husmor, i sina unga år steg hon upp varje morgon klockan fyra för att grädda karelska piroger som hon sedan sålde på torget. För oss barn lagade mormor underbara köttbullar, lingonsylt och potatismos. Köttbullarna av helkött var stora, unikt osymmetriskt formade och saftiga. Och jordgubbar och vaniljglass som efterrätt. De positiva erfarenheterna hos mormor var mycket viktiga, jag uppskattar henne väldigt mycket... Och jag drömmer fortfarande om köttbullarna. OCH JAG DRÖMMER FORTFARANDE OM KÖTTBULLARNA MATMINNE 256/6052: Osymmetriska köttbullar Hemtrevliga matminnen erbjuds av din egen K-Market Juhla Mokka Jauhetut kahvit Malet kaffe 400-500 g 7 70 2 PKT 2 PKT (7,70-9,63/kg) PLUSSA-KORTILLA -3-10% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plusa-kort 3,99-4,29 pkt (7,98-10,73/kg) KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 8 95 (10,17) Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Voimassa 30.9. asti Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! UUTUU S! Tehokuuri flunssan ensioireisiin MINISUN SUPER DEFENCE sinkkiasetaatti Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Seuraava Kallio-lehti ilmestyy ke 18.9.2019 Aineistopäivä to 12.9.
50. vuosikerta – nro 16 Viikot 36-37 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Helsingin Verkkosaareen tulossa uusi kortteli Ensimmäisen kohteen ennakkomarkkinointi käynnistyy ? Osoitteeseen Capellanranta 6 tuleva Skanskan kehittämä kortteli sijoittuu meren rantaan aivan itäväylän ja kauppakeskus REDIn palvelujen äärelle. Toisaalta myös vaikkapa Mustikkamaan ulkoilumaastot ovat lähellä. Karppiin kuuluu kuusikerroksinen kerrostalo ja kolmikerroksinen townhouse-tyyppinen osa. Yhtiön 36 asunnosta 20 on kerrostalossa ja 16 townhouse-osassa. Samaan kortteliin rakennetaan myöhemmin myös Helsingin Pasuri ja Seipi -nimiset yhtiöt. Rakennusten keskelle jää yhteinen viihtyisä sisäpiha leikkipaikkoineen. Townhousen asuntopihoille viljelylaatikot Helsingin Karpin asuntojen koot vaihtelevat yksiöstä viiden huoneen saunalliseen asuntoon. Kaikissa kerrostaloasunnoissa on oma lasitettu parveke, ja kaikkiin townhouse-asuntoihin kuuluu oma asuntopiha. – Asuntopihoilla on kullakin oma viljelylaatikko, ja korttelin sisäpihalle tulee yhteiskäyttöisiä viljelylaatikoita. – Kolmikerroksisessa rakennusosassa on lisäksi viherkatto. Istutusten ja viherkaton avulla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta alueella, kertoo projektipäällikkö Anu Åkerman Skanska Kodeista. Karpin rakentaminen alkaa arviolta lokakuussa 2019, ja asunnot valmistuvat kesällä 2021. – Karpin korttelin kolmikerroksisesta 12-kerroksiseen vaihtelevissa rakennuksissa on rouhea ja elävä, vaihtelevan sävyinen tiilipinta, joka istuu alueen vanhaan rakennuskantaan ja samalla yhdistyy uuden Kalasataman moderniin ilmeeseen, luonnehtii Åkerman. Karpin townhouse-osaa rytmittävät tiilipinnan sävyn lisäksi julkisivusta ulkonevat parvekkeet. – Kerrostalo-osan parvekkeet katsovat Vanhankaupunginlahdelle päin. Taloyhtiöissä on yhtiöiden yhteiskäytössä olevia tiloja: Karpin ja Pasurin yhteinen saunaosasto kerhotiloineen sijaitsee Pasurin ylimmässä kerroksessa sekä pesula ja korttelitupa Pasurin pihatasossa. Seipissä on oma saunaosastonsa. Karppiin puolestaan sijoitetaan kaikkien kolmen yhtiön korttelin yhteinen kierrätyshuone ja pakettiautomaatti. Karpin ensimmäisessä kerroksessa on lisäksi ravintolakäyttöön soveltuva liiketila, johon liittyy terassialue. Kolmasosa autopaikoista varattu sähköautoille Autopaikat sijoittuvat pihakannen alla sijaitsevaan, korttelin yhteiseen autohalliin, jossa kolmasosa paikoista on varustettu sähköauton latauspisteellä ja lopuillekin on mahdollisuus lisätä latauspiste myöhemmin. Hallissa on myös yhteiskäyttöautolle varattuja paikkoja. Yhtiötä palvelee alueen aiemmassa vaiheessa rakennettu jätteen putkikeräysjärjestelmä. Katolle tulevat aurinkopaneelit kattavat osan kiinteistösähköstä. Karppi on osa Skanskan asuntokohteiden kokonaisuutta eteläisen Verkkosaaren alueella. Naapurikortteliin valmistui vastikään Helsingin Ruutana, joka saa loppuvuodesta rinnalleen Vaspuukin. Alueella on lisäksi useita Skanskan Satolle ja TA-Yhtiöille rakentamia kohteita. Alue päätyi Skanskan ja Saton kehitettäväksi Helsingin kaupungin vuonna 2013 järjestämän suunnitteluja toteutuskilpailun kautta. Helsingin Verkkosaaressa Kalasataman alueella rakennetaan kiivaasti. Uuden kolmen asuntokohteen korttelin ennakkomarkkinointi käynnistyy As. Oy Helsingin Karppi -nimisen kohteen myötä. Verkkosaari kortteli. Kuva: Skanska Helsingin kävelyfestivaali ? Helsingin kävelyfestivaali järjestetään syyskuussa 2.-15.9. Luvassa on lähes 50 opastettua kävelyretkeä. Media ja bloggaajat ovat erittäin tervetulleita tekemään juttuja kävelyistä. Kävelyfestareilla tutustutaan Helsingin historiaan monista eri näkökulmista. Mukana on Tom of Finland -kierros ja Murhakävely Stadin ytimessä. Talvisodan syttymistä muistellaan Talvisota-kävelyllä. Kirjakierros johdattaa kirjallisuuden maailmaan ja patsaskierroksella tutustutaan Empire-Helsingin veistoksiin. Vanhat hitit Kieltolaki-kävely ja Vakoojien Helsinki ovat jälleen ohjelmistossa. Festareilla tutustutaan keskustan lisäksi kaupunginosiin: Jätkäsaareen, Herttoniemen kartanon puistoon, Huopalahden tarinaan, Kruununhakaan, Kivinokkaan, Töölöön, Lapinlahteen ja Puu-Käpylään. Kävely metrolta metrolle johdattaa Koivusaaresta Keilaniemeen. Kallion kulmilta on jälleen useampi kävely tarjolla. Metsämieli-kävelyllä haetaan onnistumisen elämyksiä. Suosituilla hautausmaakävelyillä tutustutaan muun muassa Hietaniemen ”Eiraan” ja Taiteilijakukkulaan. Oheisohjelmistoksi voidaan lukea nojatuolimatka Runoilijan Rööperin, jossa Kari Vähä-Ahon runojen välityksellä tutustutaan Punavuoren menneisyyteen. Maija Saksman ja Inka Ritvanen puolestaan esittävät lauluja menneistä helsinkiläisistä. Englanninkielinen kierros Sustainable Helsinki Underground City Tour johdattaa maan alle ja kestävän kehityksen pariin. Tukihenkilöksi lapselle tai nuorelle? ? Helsingin lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta järjestää kiinnostuneille infotilaisuuden tiistaina 10.9. klo 17–18.30 Kallion perhekeskuksen ala-aulassa, osoitteessa Toinen Linja 4 C Olisiko sinusta tukihenkilöksi? Tarjoamme mahdollisuuden, joka ilahduttaa itsesi lisäksi myös tukihenkilöä toivovaa lasta tai nuorta. Lupautumalla turvalliseksi aikuiseksi voit olla mukana luomassa ikimuistoisia hetkiä. Helsingin kaupunki on järjestänyt tukihenkilötoimintaa vuosikymmenien ajan. Tukihenkilötoiminta on tärkeä ja arvostettu vapaaehtoistoiminta. Ryhtymällä tukihenkilöksi saat kulkea lapsen tai nuoren rinnalla ja mahdollistaa iloa hänen arkeensa tarjoten hänelle samalla turvallisen aikuisen läsnäoloa. Tukihenkilöt tapaavat tuettaviaan noin kahdesti kuukaudessa. Sinun ei tarvitse osata mitään erityistä – riittää että olet oma itsesi. Toimintaan voivat lähteä mukaan avarakatseiset aikuiset, joilla on tasapainoinen elämäntilanne ja oma elämänhallinta kunnossa. Toimintaan mukaan haluaville järjestetään soveltuvuushaastattelu, jonka perusteella tehdään valintoja tukihenkilökurssille. Sosiaalialan ammattilaiset valmentavat toimintaan ja ovat vapaaehtoisen tukena. Tuettavat lapset ja nuoret ovat 7–18+ -ikäisiä ja asuvat Helsingissä. Lasten ja nuorten tukihenkilöitä Helsingin kaupungilla on yhteensä noin 250. Lähtisitkö sinäkin mukaan tähän vaikuttavaan toimintaan? Omaa tukihenkilöä odottavat kymmenet lapset ja nuoret, jotka toivovat tukihenkilön voivan sitoutua toimintaan pitkäaikaisesti. – Olen oppinut tukihenkilöltäni monia elämän välttämättömiä taitoja ja olen kasvanut paljon hänen ansiostaan, enkä tiedä, missä olisin ilman häneltä saamaani ystävyyttä ja tukea, 19-vuotias nuori mies, tuettavana 5vuotta
4 Viikot 36-37/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16/2019 ? ? Paikallishistoriaa ? ? Yleisönosasto ? ? Sarpo Hämeentien remontti valmis reilun vuoden kuluttua D estia urakoi Hämeentien uudistusremontin, tie muuttuu Hakaniemen torin ja Junatien välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi, jolla kiinteistöjen tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä yritystoiminnan edellyttämä jakeluliikenne ovat sallittuja. Lisäksi urakkaan sisältyy muun muassa Sörnäisten metroaseman kannen vesieristyksen ja aseman lvis-tekniikoiden uusimista sekä noin 1,5 kilometriä raitiotien rakentamista. Hämeentien remontti on iso kadun peruskorjaus, koska siinä uusitaan myös raitiotien kiskot sekä kilometreittäin kadun alla olevia putkia ja kaapeleita. Samalla kunnostetaan Sörnäisten metroasemaa. Työt valmistuvat viimeistään loppuvuonna 2020. Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun ja katupölyn vähenemistä. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta, nopeuttaa joukkoliikennettä ja parantaa ilmanlaatua. Hämeentien katutyömaalla on mittavia vaikutuksia alueen liikenteeseen. Yksityisautojen läpiajoliikenne siirtyi jo rakentamisen aluksi muille kaduille, etenkin Sörnäisten rantatielle. Pihoille ajaminen, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne on mahdollista koko rakentamisen ajan. Myös kävellen pääsee kaikkiin rakennuksiin koko ajan. Bussija taksiliikenne kulkee Hämeentiellä rakentamisen aikana, mutta raitiovaunut kiertävät työmaan. Juuri nyt Hämeentien varrella kaivuuja putkityöt jatkuvat useassa työkohteessa, Viidennellä linjalla tehdään liikennejärjestelymuutokset, joissa kaikki ajoneuvoliikenne siirtyy kaduilla Hakaniemen puoleiselle puolelle sekä Käenkujan vierellä ja Kurvissa louhitaan. Kurvissa sekä Vilhonvuorenkadulla kaivuuja putkitöitä ja Kurvin kahdessa teltassa jatkuu Sörnäisten metron lippuhallin katon eristystyöhön liittyvät työvaiheet. Raitioliikeneteen kiskoja asennetaan Helsinginkadulla ja Hämeentiellä Pääskylänkadun kohdalla. Kurvin paukku! ? Helsingin Kalliossa sijaitsevan Helsinginkadun ja Hämeentien kulmassa olleen ravintola Perämiehen talossa asuvilla lapsilla ja nuorilla ei ollut 1940 luvulla liiemmin ajanvietteitä eikä huvituksia käytettävissään. Talon piha oli ahdas, eikä tarjonnut mahdollisuuksia leikkeihin , eikä muihin toiminnallisiin paijauksiin. Yhteisiä leikkejä saatiin kuitenkin tehtyä, joista voin mainita suositun liikenneleikin jossa asvalttipihan pintaan piirrettiin liidulla katuja ja liikenneympyröitä joissa sitten ajelimme potkulaudoillamme. ”Poliisi” ohjasi liikennettä ja antoi sakkoja ajovirheistä. Lähes joka pojalla oli oma potkulauta, joko Otso tai Tekno merkkiset . Niiden avulla teimme oivallisia retkiä jopaVantaan Pirunkalliolle asti. Tytöillä oli omat leikkinsä, naruhyppely ja barbi ruudukon hyppely. Onneksi joukossamme oli muutama johtajapoika, jotka esimerillään saivat muut touhuihinsa mukaan. Näistä voin mainita Nennen ja Valkaman Jorman, ja muutaman muun, jotka olivat johtotähtinä uusissa riemuisissa touhuissa. He perustivat taloon oman urheiluseuran, jonka nimeksi tuli ”Helsingin Urheiluveikot”. Vaatimattomasti! Se ei ollut mikään rekisteröity seura vaan siihen pääsivät jäseniksi vain oman talon kundit tai lähitalojen halukkaat kaverit. Halukkaita oli! jäseniä oli lähes 70 junnua. Tytöille ei löytynyt vielä käyttöä. – Kolmoismaaottelu antoi sysäyksen Alkusysäyksen antoi talvisodan jälkeen Helsingissä 1940 järjestetty peruuntuneiden olympialaisten korvike ”Kolmoismaaottelu” johon osallistuivat Suomi, Ruotsi ja Saksa. Me nassikat järjestimme omat kisamme. Juoksimme, hyppäsimme pituutta ja heitimme keihästä. Sopivia suorituspaikkoja saimme ns. alapihalta, joka oli yhdistetty omaan pihaamme puutalojen purun yhteydessä. Pihaa riitti nyt Torkkelinkadulle asti. Olihan Kalliossa ja Sörnäisissä oikeita TUL.in urheiluseuroja, mutta Perämiehen talon oma seura oli lähellä sydäntämme. Seuralle laadittiin säännöt ja tehtiin pahviset jäsenkortit. Kokouksia pidimme talon pommisuojan tiloissa kerran kuussa. Oivallisen urheilukentän saimme Bravenkentän, eli Brahiksen radoilta. se oli ympärivuotisessa käytössä. Uusi seuramme osti ja kerjäsi välineitä, kuten heittovälineitä, poikien keihäs, kiekko ja kuula. Mittanauha 30 metriä pitkä kela ja sekuntikello, jonka lahjoitti talomme kelloseppä, Ilmari Arvola. Kaikki tulokset kirjattiin muistiin tuloskirjaan. Vehreämpi urheilukenttä löytyi Kulosaaresta. Se oli nurmipintainen kenttä jota ympäröi 300 metrin pituinen tiilimurskainen juoksurata. Siltamaksu saareen oli 50 penniä hengeltä, sillä saari ei kuulunut stadiin. Siellä vietimme useita sunnuntaipäiviä eväinemme kanssa. Innostus oli valtava muutaman vuoden aikana. Oma lehti Paukku Hienoin saavutuksemme oli mielestäni oma lehti, PAUKKU. Se oli kuusi sivuinen A3 kokoinen käsin tekstattu ja piirroksin kuvitettu jäsenlehti. Toimittajajoukkoon kuuluivat taitavat tekstaajat ja kirjoittajat. Siinä kerrottiin tehdyistä tapahtumista tarinat ja julkaistiin tulokset ja saavutuksemme. Sarjakuvakin liittyi piirroksiin. Lehtiä julkaistiin vuodessa neljä numeroa. Ne olivat jäsenten luettavissa kokouksissamme. Siinä kerrottiin muun muassa Jorma Valkaman huimat sen aikaiset pituushyppytulokset, yli 4 metriä. Kukaan ei aavistanut, että vanhempana Jorma toi 1956 Melbournen olympialaisista pronssimitalin myöhemmin. Kaikki PAUKUN lehdet on valitettavasti ajan hammas syönyt nälkäänsä. Kirottu ahmatti! Ne sodanaikaiset vuodet yhdistivät sen aikaiset kaverit ryhmäksi, joka kesti puutteet ja vaikeudet sekä kasvatti meistä yhteishengeltä loistavia kavereita. Tiedän, että muutama vältti vankilan toimintamme ansiosta. Oli parempaa ajanvietettä kentällä, kun pahateossa jossakin loukossa. Seuramme toiminta loppui noin 1948. Vetäjät väsyivät ja tytöt alkoivat kiinnostaa Työväentalon tansseissa enemmän. Luonto voitti. Meitä on tänään, 2019 jäljellä kolme alkuperäistä soturia. Nenne, mainosmies Jumalan armosta. Einar, josta tuli aikanaan suomen mestari uimahypyissä ja myöhemmin Brasilian kahvikauppias, sekä Osmo, joka piirteli Sisu autoja 30 vuoden ajan Flemiginkadulla Hesassa. Saavutti soudussa muutaman SM-mitalin piirongin laatikkoon. Hei kundit! Oli suuri kunnia tuntea teidät kaikki ! Osmo Lehtoalho Digi on sekä hyvä että huono Mannerlaatat liikkuvat ! ? Mitään vakaata ja entistä on vaikea saada, keinoja on yhä vähemmän. Asiakaspalvelu kasvokkain on vain osalle mahdollista, onneksi pääsee kasvokkain vielä lääkärille, kunhan ensin tavoittaa. Digi on hyvä ja huono. Lapset omaavat sen nyt jo äidinmaidossa, nuoret ovat oppineet itsenäisesti, heidän vanhempansa työn kautta ja me isovanhemmat ja eläkeikäiset osin työssä, osin omasta kiinnostyksesta ja mahdollisuudesta. Vain kun digin hallitsee, se on hyvä. Pääministeri Rinne puhui tästä tänään 15.8. eläkeikäisen vaikeudesta, välineiden ja rahan puutteesta ja avusta ym. Eipä tarjonnut neuvoa tai ratkaisua, selvittävät. Miten saadaan vanhus muistamaan nettireitti, kun ohjelma ei siihen vastaa? Mistä keksitään se neuvova omainen, joka asuu eri paikkakunnalla tai jota ei ole? Onko kirjastovirkailijan tehtävä hoitaa vanhuksen asioita? Kirjastojakaan ei ole lähitienoilla. Pankit ovat kadonneet, posti vielä viikottain tuo laskuja. Arjen ongelmia. Niitä tärkeämpi näyttää olevan ilmastopäästöt. Hallitus korottaa bensan hintaa, valtion tulot kasvavat 250 miljoonaa. Kaupunkilaiset kannattavat, koska kulkevat julkisilla. 4 miljoonaa asukasta ei pysty kulkemaan, kun julkista ei ole. Bensan korotus hyvitetään pienituloisten tukea nostamalla. Jos se sama bensa kulutetaan tuella, niin eihän päästö pienene! Ei se muuten pienene lentohyvitykselläkään. Kukaan päättäjän virassa oleva ei ole loksauttanut korvaansakaan risteilyalusten päästöille, jotka ovat lentämistä ja lihan syöntiä suurempia. Mutta ne ovatkin huvia, Tallinnaan tai Tukholmaan, josta ei saa nipistää. Sanoohan vanha sanalasku, että tarvitsemme leipää ja sirkushuvia. Ei huolta, hallitus lupaa luottamusta myös, että jo nyt hyvä vointimme paranee. Terve eläkeläinen saa muutaman kympin kuussa. Enemmän eläkeläinen on lie huolissaan, joutuuko kenties nykyiseen surkeaan laitoshoitoon. Sille ei voi mitään, kun ohjeita ei noudateta. Ongelmapallo pyörii ja talvella tarttuu lunta ja on entistä suurempi ja hallitus sekä viranomaiset ovat tumput suorina kysymysmerk? Kaikki luulevat, että täällä Pohjoismaissa on turvallista, mutta mikäli maaperä nousee, niin meidän suomalaisten ongelma on se, että me ensin pääsemme ylöspäin ja sitten syöksymme MAAN SYÖVEREIHIN Koska myös nämä mannerlaatat sulavat altapäin ilmaston LÄMMETESSÄ! Se, vain on, että ovatko ihmiset TARKEMMIN Ajatelleet kuinka jäätiköt oikeasti sulavat? Olen itse ollut osittain Pyhärannan alueella olevan Otajärven jäätiköllä hiihtämässä Haltrin saareen ja ehdin sinne vasta noin puolenpäivän aikaan, mutta en tohtinut heti lähteä kotikylääni Nuuskiin, kun ilma oli mukavan lämmin ja vasta kahden tunnin kuluttua lähdin Nuuskiin! Ehdin juuri ja juuri syvimmän paikan yli, kun jää HUMAHTI Suksieni alla ja silloin minulle tuli TODELLA KOVA KIIRE! Onneksi, vaikka jäähän tulikin noin kymmenen senttimetrin railo, niin syvyyttä jään alla oli enää noin kaksikymmentä senttimetriä, joten hukkumisvaaraa ei enää ollut! Sen sijaan mikäli maaperä alkaa kuumuuden takia maan sisältä sulamaan se tekee ONTELON, Jolloin maaperä jää tyhjän päälle, joten voidaan hyvin arvioida miten siinä käy ja lisäksi vesi kuljettaa isojakin kiviä ! Olen itse ollut perikuntamme mökillä puhdistamassa luonnonkaivoa joka on myöhemmin kivetty kahdelta puolelta, mutta ne puolet joissa on ollut kallio, niin ne ovat RAPAUTUNEET, Joten toivoisin, ettei annettaisi harhaoppia ihmisille! Lassi Tiittanen ki katseessaan. Muitakin kymppejä kansalaiselle luvataan nyt ja heti. Jos talous ja työllisyys ei edistykään suunnitellusti, niin ne kympit otetaan pois, tavalla tai toisella, näin hallitus julistaa. Siihen perintään voimme luottaa. Voimme myös luottaa, että pystymme elämään jokainen jo syntynyt ilman, ettemme saisi henkeä, ruokaa ja lämpöä. Esi-isätkin ovat pärjänneet silloisin keinoin, jälkeläisemmekin pärjäävät tuolloin olevissa keinoin, luottakaamme siihen. Kunhan nyt vain selviäisimme näistä tämän hetken kiemuroista. Eija Saha Ei, juu, vaarinhousut tietäjien herkuksi. Kouluissa kaunokirjoitus, kirjallisuuteen tai historiaan syventyminen korvautuisivat taloustiedon ja koodauksen kursseilla. Yrttitarhoissaan puuhastelevat jäisivät huvittavaksi, entisaikojen pikku eliitiksi. Jos kirjoitustaitoa ja luetun ymmärtämisen kykyä ei arvostettaisi, vallankahvoja pitelemään kansa äänestäisi ne vitsikkäimmät tyypit. Ja kuriositeettina pari yrttitarhalaista. Siinä tapauksessa kansanvalta ja demokratia puhkeaisivat kauneimpaan kukkaansa. Jonkin aatesuunnan edustaja ehdottaisi uudistuksia tai tiedottaisi tehdyistä päätöksistä. Perustellusti ja tarkoin harkitusti tai pilanpäiten, kansansuosiota ruokkimaan. Seuraavan askeleen ottaisivat kieliopin ja asioihin perehtymisen ikeistä vapautuneet toimittajat. Heidän velvollisuutensa kansaa kohtaan olisi mahdollisimman pikaisesti, taustatietoihin sotkeutumatta, poimia julkituoduista lausunnoista muutama irrallinen virke, yksi sanakin saattaisi riittää. Sommitella löydöksistään skandaalinkäryinen lööppi ja ehkä muutama sananen omasta puolestaankin. Toisen aatesuunnan edustaja hörisi aamukahvinsa väärään kurkkuun päivän uutisia tavaillessaan. Pyyhkisi suunsa servettiin ja nousisi siltä istumalta barrikadeille osoittamaan mieltään omaa ja oletettujen äänestäjiensä kaltoin kohtelua vastaan. Taas kerran petetyn kansan huviksi jäisi täyttää twitterit ja facebookit salaliittoteorioilla ja maailmanlopun ennustuksilla. Luonnikkaasti hoituisivat valtakunnan asiat vailla luku-ja kirjoitustaidon rasitteita. Kiperimmätkin kohtalonkysymykset hukkuisivat uhriutumisen ja kiroilun hyökyaaltoihin. Olisivat tulleet ratkaistuiksi. Onneksi mitään tuon kaltaista ei ole näköpiirissä! Eihän? ? ”Runous ei ole leikkiteko, jossa poikain on lupa heittää kuperkeikkaa ja kävellä puujaloilla, vaan pyhä yrttitarha, jota vaalivat ulosvalitut tietäjät” jyrähteli August Ahlqvist aikoinaan Aleksis Kivelle. Huonostihan kävisi, jos niin kävisi. Jos kansakunnan väkevin voima, äidinkieli, kirjoitettu ja puhuttu yrttitarha, vasiten jätettäisiin vain ulosvalittujen
5 Viikot 36-37/2019 ? ? Heinänen Runopalsta Pienet ystävämme Pienet ystävät aina muistan, Roosan ja Vimman juonivan. Vimma punoo aina juoniaan päälle kynnet teroittaa. Kissatyttö on erikoinen, käskyt ilmeet oivaltaa. Vimma puhelimen piilottaa, puree jos sitä häiritään. Roosa pieni Mäyrä-koira on ystävämme kaikkien. Roosa-tyttö on suloinen ja silmäterä kissojen. Roosa osaa valloittaa suurilla silmillään. Mieli on lämmin hellä kuin hyvällä ihmisellä. Jos tulee päivä musta, kissa ei äitiä huomaakaan. Sydän täynnä luottamusta yhdessä aina selvitään. Vimma Roosaa odottaa vierailulle saapumaan. Aito ystävyys lemmikkien on oppimisen arvoinen. Aika jatkuu hiipuen, tulee aika muistojen. Me saimme ajan yhteisen kanssa pienten ystävien. Toivo Levanko lyyrikko Vuoden yrityskummi Päivi Heikinheimo Keskittyy asioihin ja ihmiseen Lapsuusja nuoruusajan julkkiksia ? Ollaan jo syyskuussa. Kohtaloni oli viettää kevät ja kesä sairaaloissa, laitoksissa ja tutkimuksissa. Sain hyvää hoitoa ja kohtelua. Ihailin erityisesti reippaita ambulanssinkuljettajia ja -kantajia, nimenomaan tasaveroisia naisia. Olen muistellut aikani kuluksi, millaisia olivatkaan nuoruuden ja lapsuuden Kallion ”kylähullut” ja muut kuuluisuudet, jotka olemuksellaan meitä kiehtoivat ja virkistivät. Tässä syyskauden ensimmäisessä pakinassani kerron joistakin unohtumattomista. Mieleeni on jäänyt ”Pikku-Honkanen” lyhytkokoinen maratoonari, joka aina juosten ja hymisten kuljetti topatun lippalakkinsa päällä isoa puulaatikkoa täynnä milloin mitäkin, ilmeisesti useimmiten leipomotuotteita myymälöihin. Hän sipsutti vetävästi laulahdellen harmaaseen päällystakkiin pukeutuneena. Muistan pysähtyneeni Haapiksen laidalle hänen riemukeinahteluaan seuraamaan monien muiden lailla. Ystäväni Arvo Metsistö muistaa hänet myös urheilukilpailuissa riviriviltä jäätelömyyjänä sekä Kristikan nuorison tukikohdassa Pääskylänkadulla valistamassa poikia raittiuteen: ”Ja myrkkymaljoja en ole koskaan juonut!” Metsistön mukaan ”vaikka Honkanen oli vähän hassahtava tyyppi, kuuntelivat kundit hiirenhiljaa ja luulen että ottivat puheet tosissaan. Metsistö, Vovona lähemmin tunnettu urheilukaverimme, kertoi myös aiheeseeni sopivan muistelon: ”Vähän Honkasta muistuttava oli kaveri, joka Hesarin ja Hämiksen kulmassa möi Totuuden Torvea ja silloin vielä sensaation tapahtuessa myytäviä sähkösanomia huutaen kovalla äänellä ”sähkösanomia kuit 50 pennii ” tai ”ostakaa Totuuden Torvi, kuit 50 pennii”. Pysähdyttävä näky oli myös tumma hahmo kauhtuneessa munkkiviitassaan paljain jaloin vuoden ympäri kristus-sandaaleissaan. Ilme oli tuima. harmaat pitkät hiukset hulmusivat, vauhti oli vinha. Hän oli maailmankuulun emigrantin Ilja Repinin poika. Ilja oli kuollut Terijoella jo 1930. Juri (1877-1954) oli myös taidemaalari, jonka maalauksia on mm. Kalastajatorpalla ja Caloniuksenkadun venäläisessä ravintola Troikassa. Se, että Juri tuli meille kalliolaisille niin tutuksi, johtui siitä, että hän asui viimeiset vuotensa Pelastusarmeijan päämajan asuntolassa ja liikuskeli Karhupuiston tienoilla. Hän tuntui myös jotain pomiloivan itsekseen. Jurin tarina päättyi 1954 hänen heittäydyttyään asuntolan 4. kerroksen parvekkeelta, tai hänen tultuaan heitetyksi kuolinsyy jäi selvittämättä. Kolmas nähtävyytemme sodanjälkeisinä vuosina oli Väinö Myllyrinne, joka asui sukulaistensa luona Torkkelinmäellä kierrettyään jo sitä ennen maailman sirkuksissa 259senttisenä ihmeenä. Hän liikkui keskuudessamme suunnattoman suurella polkupyörällään, Me lapset keräännyimme pyörän äärelle hänen vieraillessaan Agricolankatu 5:ssä Salon lihakaupassa viipaloittamassa itselleen aikamoista annosta berliininmakkaraa. Oli hänessä ihmettelemistä! Olihan hän yksi meistä ja peräti Euroopan ja Suomen suurin! Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelman oheinen valokuva kertoo Myllyrinteen suuren koon tavallisen miehen rinnalla. Hän oli syntynyt 1909 ja kuoli 1963. Tietosanakirjasta luin, että maailmam pisin ihminen on ollut 272senttinen USAlainen Robert Nahlov (1918-1950). Tunnettuja omalla tavallaan olivat myös tummakulmainen pihalaulaja Topi, joka hellytti naiset heittämään ikkunoistaan rahatulloja kiitokseksi romansseista. Toisinaan hänellä oli hellyttävänä myyntivalttina mukanaan pikkunen poika. Muistaakseni Topi oli käsi-invalidi, kuten toinenkin yhteinen hahmomme Puistovahti. Hän oli ankara vahtiessaan nurmikkoja ja sitä, ettemme nousseet keinulaudoille seisomaan. Autoimme yksikätistä vahtia kantamaan keinulaudat painavine kettinkeineen hiekansäilytyslaatikoihin yöksi. Tunsimme olevamme jalomielisiä. Aira Heinänen ? Suomen Yrityskummit ry on valinnut Vuoden Yrityskummiksi 2019 Päivi Heikinheimon Kirkkonummelta. Valinnassa painotettiin Heikinheimon panosta aktiivisena yrityskummina. Päivi Heikinheimo on toiminut yrityskummina vuodesta 2012 alkaen. Hänet valittiin pääkaupunkiseudun Vuoden Yrityskummiksi 2018. – Ryhdyin yrityskummiksi koska ajattelin, että työkokemuksestani voisi olla hyötyä muille yrityksille. Olen työskennellyt pitkään teollisuuden palveluksessa kehittämässä toimintoja ja strategioita, sekä toiminut konsulttina eri maissa ja erilaisten yritysten parissa. Tämän lisäksi minulla on myös pienyrittäjäkokemusta, Päivi Heikinheimo kertoo. – Parasta yrityskummina toimimisessa on se, että voin keskittyä sekä asioihin että ihmiseen. Peruskysymykset menestymiseen ovat kaikilla yrityksillä hyvin samanlaiset. Yrityksen suunnitelmien pitää pohjautua tietoon ja dataan, mutta sen lisäksi moni yrittäjä kaipaa keskustelukumppania jonka kanssa voi testata suunnitelmia. Yrityskummin työssä vuorovaikutuksen syntyminen ja luottamuksen rakentuminen ovat avainasemassa. Voi jopa sanoa,että tämä inhimillinen puoli määrittää sen miten hyvin tämä yhteistyö onnistuu ja yritys saadaan menestymään, Heikinheimo kertoo. Vuoden Yrityskummi valittiin nyt 18. kerran. Yrityskummi yrityksesi kasvun tukena Suomen Yrityskummit ry on kokeneista yrittäjistä, yritysjohtajista ja liike-elämän asiantuntijoista koostuva valtakunnallinen verkosto, johon kuuluu 1200 jäsentä. Yrityskummit tarjoavat osaamistaan ja kokemustaan maksuttomasti Suomessa toimivien yrittäjävetoisten yritysten liiketoiminnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhdistyksen toimintaa tukevat Työja elinkeinoministeriö, Yksityisyrittäjäin säätiö, kunnat ja seudulliset kehitysyhtiöt, yritykset ja järjestöt. Lisätietoja yrityskummitoiminnasta löydät osoitteesta www.yrityskummit.fi ? ? Menovinkkejä Elokuvaesitys entisessä elokuvateatterissa ? Kalliossa nähdään elokuvaesitys entisessä elokuvateatteri Punalyhdyssä syyskuun 8. päivänä. Näytöksessä esitetään Jouko Aaltosen ohjaama dokumenttielokuva Tunteiden temppelit (2015), joka on dokumenttielokuva suomalaisen elokuvateatteritoiminnan historiasta. Kallion Kulttuuriverkoston ja Helsingin Työväenyhdistyksen järjestämä näytös on myös osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2019 ohjelmaa. Vuoden teema on ”Viihteen ja taiteen tiloissa”. Punalyhty elokuvateatteri toimi vajaan vuoden (1925-26) Helsingin Työväentalossa Siltasaaressa. Helsingin uusiin urbaaneihin huvituksiin 1920 luvulla kuuluivat elokuvateatterit. Kansan elokuvanälkä oli niin suurta, että Helsingin työväenyhdistys perusti myös oman elokuvateatterin työväentaloonsa Siltasaareen. Elokuvateatteri sai nimen Punalyhty ja sen tarkoituksena oli ”esittää työväenaatteen mukaisia elokuvia”. Teatteri avasi ovensa suurin toivein 24.1. 1925. Punalyhdyn tavoitteet olivat kunnianhimoisia, se tähtäsi omaan maahantuontiin. Punalyhdyn ensimmäinen oma hankinta oli näyttelijä Yrjö Saarnion Ranskasta lähettämä elokuva ”Maaseutu kapitalismin jaloissa”. Elokuvan ensi-ilta oli Punalyhdyssä lokakuun alussa 1925. Se jäi myös teatterin ainoaksi hankinnaksi, sillä neuvostoelokuvien maahantuonti osoittautui liian kalliiksi. Punalyhty sulki ovensa toukokuussa 1926 katsojien puutteessa. Punalyhdyn sali on edelleen olemassa ja on nyt nimeltään Siltasaari-sali. Elokuvanäytös ”Tunteiden temppelit” entisessä elokuvateatteri Punalyhdyssä su 8.9. klo 15. Paasitorni, Siltasaari-sali, Paasivuorenkatu 5 A. Huom: suuren ennakkokysynnän vuoksi näytös saattaa olla loppuun varattu. Saliin mahtuu 200 henkilöä, sunnuntain vapaat paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Paula Salminen – Tarja Koskela 13 uponnutta vuotta ? Lea-palkittu (v. 2012) näytelmä on hauska ja koskettava kertomus Koskisen suvun naisten elämästä kolmessa polvessa. Nauruhermoja mukavasti kutittelevan ja kyynelkanaviakin herkistävän näytelmän aikana seurataan perheen elämää 13 vuoden ajan. Eräänä tavallisena päivänä äiti katoaa, mummo dementoituu ja tytär kirjoittaa äidinkielestä laudaturin. Tapahtumat keriytyvät hiljalleen auki ja lopulta selviää mihin äiti katosi ja miksi Koskisen suvussa ei ole miehiä. Mutta onko Ahti, joen jumala, tyttären isä? Ja aika virtaa kuin joki – aina eteenpäin. Käsikirjoitus: Paula Salminen Ohjaus: Tarja Koskela Rooleissa: Kaisla Flood, Aila Herronen, Pirjo Saariokari, Vesa Salmi, Mikael Rekola ja Freddie Sukura Ensi-ilta: la 14.9.2019 klo 19. Muut esitykset: ke 18.9. klo 19.00, pe 20.9. klo 19.00, ke 25.9. klo 19.00, to 26.9. klo 19.00, la 28.9. klo 19.00, ke 2.10. klo 19.00, pe 4.10. klo 19.00, su 6.10. klo 16.00, ke 9.10. klo 19.00, la 12.10. klo 19.00, su 13.10. klo 16.00, ke 16.10. klo 19.00, pe 18.10. klo 19.00, la 19.10. klo 19.00. Esityksen kesto n. 2 h, väliaika. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, Sörnäinen.
6 Viikot 36-37/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Aurinko nousee kello 6.21 ja laskee kello 20.17. Nimipäivät: Viikko 36 Ke 4.9. Ansa To 5.9. Yrittäjän päivä. Roni, Mainio Pe 6.9. Asko La 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa Su 8.9. Taimi Viikko 37 Ma 9.9. Vertti, Isto, Eevert Ti 10.9. Kalevi, Kaleva Ke 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksandra, Ale To 12.9. Vilja, Valma Pe 13.9. Orvo La 14.9. Iida, Isla Su 15.9. Sirpa Viikko 38 Ma 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi Ti 17.9. Aila, Aili SYYSKUU 4 Päivyri Hotakainen. Raisa Rauhamaa haastattelee. Las 4 Estaciones ma 16.9. klo 18.30 Kallion kirkon kappelisalissa. Jousikvartetti Chilestä. Violeta Parran ja Victor Jaran musiikkia. Yhteistyössä Chilen suurlähetystön kanssa. Vapaa pääsy. Sydämen pohjasta vokaaliyhtye Incanton 15-vuotisjuhlakonsertti la 21.9. klo 18. Kallion kirkossa Vokaaliyhtye Incanto, kamariorkesteri Refugium musicum, johtaa Jukka Jokitalo. Fougstedt Järnefelt Madetoja – Purcell. Liput 20/10 e ennakkoon kuorolaisilta, Ticketmasterista ja tuntia ennen ovelta. Sacred music festival – kuorokonsertti su 22.9. klo 15 Kallion kirkossa Nuorisokuoro Eva Pietarista, Ibn Arabi Marokosta ja Lumen Valo. Liput 10/15 e. Lähde elämään –ilta su 22.9. klo 17. Uskoen, Tuula Tynjä. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kaikenikäisten messu ke 4.9. Ystävyyden kirkko klo 17.45. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su 8.9. klo 16. Visa Viljamaa. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Monikulttuurinen perhemessu su 15.9. klo 13. Dagmar Õunap, Eeva-Liisa Hurmerinta, Vivika Oksanen ja Petri Patronen yhdessä Alppilassa kokoontuvien eri kieliryhmien kanssa. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9-12 2.9 alkaen. Päiväkerho on lasten kohtaamispaikka. Päiväkerho suo vanhemmalle hetken hengähdystauon arjen keskelle. Kerhomaksu 75 e/kausi. Vapaita paikkoja voi tiedustella Tuulikki Karu. p. 050 4620 989. Lasten perjantait pe 6.9. klo 10–12.Saippuakupla perjantai, Alppilan kirkon sisäpihalla tai sateen sattuessa sisällä, pe 13.9. Leikkimään pahvi! Askarrellaan pahvista. Osallistujien kesken arvotaan Vuokko Hurmeen ja Suvi-Tuuli Junttilan kirja ”Leikkimään, pahvi!” Koululaisten perjantait klo 13–16 6.9. alkaen. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Lisätietoja Riikka Sipilä p. 050 492 9623, Tuulikki Karu p. 050 462 0989. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10–11.30 10.9. alkaen. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin I muskari klo 10–10.30 ja II muskari 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30–13. Tarjolla mukavaa seuraa, ja vertaistukea. Tiistairuokailu klo 12-13. Hinta 2 e. Alk. 10.9. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 19–20.30, ke klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, globaalisähly ke klo 16.30–17.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Kangaspuukerho tiistaisin 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 18–20.30. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Ovi on auki –tapahtuma la 14.9. klo 11–15 Alppilan kirkossa. Tervetuloa tutustumaan Kallion vireään seurakuntaan, toimintaan ja tekijöihin. Toimintaa lapsille ja aikuisille. Kengurumeininki, temppurata lapsille, Alppila Basket valmentajan Pablo Perezin koriskoulu kaikenikäisille, meditatiivista maalausta ja hiljaisuutta, vapaaehtoistoiminnan esittelyä, Kuorosota Kallion seurakunnan kanttorien johdolla, Supernanny Pia Penttala kirkkoherra Riikka Reinan haastateltavana ja paljon muuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Joukkueemme hakee vuonna 2008 syntyneitä poikia mukaan. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18 ja perjantaisin 15–17. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. Sururyhmä I torstaisin klo 18 joka toinen viikko 19.9., 3.10., 17.10. ja 31.10. Ryhmän ohjaajina ovat diakoni Nina Klemmt ja pastori Pauliina Lindfors. Lisätiedot pauliina. lindfors@evl.fi tai 050 4620 987. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon Kallion kirkolla, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3600 ma, ti, to klo 9–14 sekä keskiviikkoisin klo 12–17. KURSSIT JA KOULUTUKSET Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30 17.9. alkaen Seurakuntakodilla. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/kausi. Ilmoittautuminen http://bit.ly/Raakkujat-kuoro. Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi Enkelten gregoriaaniset 24.9., 1.10., 8.10. ja 25.10. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Koulutus vapaaehtoistoimijalle 3.10.–31.10 klo 17–19 torstaisin Alppilan kirkolla. Oletko ajatellut, että vapaaehtoiseksi ryhtyminen olisi sinun juttusi? Kallion seurakunta järjestää koulutuksen. Tule mukaan! Koulutuksen aiheina: 3.10. Yhdessä vapaaehtoisuuteenmielekästä tekemistä Sinulle!, 10.10 Voimavarat käyttöön, 17.10 Kallion seurakunta kutsuu Sinua mukaan – seurakunnan toiminnan esittelyä, 24.10 Turvallisesti vapaaehtoisena, 31.10 Lähde liikkeellelöydä paikkasi. Kouluttajina pastori Eeva-Liisa Hurmerinta ja diakoni Maarit van Santen, Helsingin seurakuntayhtymän vapaaehtoistyön koordinaattori Katri Kulmala sekä joukko vapaaehtoisia. Lisäksi mukana kirkkoherra Riikka Reina ja muita seurakuntamme vastuunkantajia. Koulutus on maksuton. Ilmoittautuminen 27.9. mennessä. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maarit van Santen, maarit. vansanten@evl.fi tai 050564 6607. Elämänvoimaa etsimässä to 3.10., 17.10., 24.10. ja 7.11. klo 13–16 Kallion seurakuntakodin isossa salissa. Mitä etsit tai kaipaat? Mikä tuo sinulle iloa tai antaa toivoa arkeen?’ Näitä ja muita tärkeitä kysymyksiä voit pohtia Elämän voimaa etsimässä ryhmässä. Se on tarkoitettu aikuisille. Ryhmä sopii hyvin esim. omaishoitajille, tai juuri eläköityneille. Etsimme omia elämän voiman, rohkeuden ja elämänlähteitämme maalaten, kirjoittaen, ja jutellen. Mitään taiteellisia taitoja et tarvitse. Ohjaajina toimivat pastori/ taideterapeutti Terhi Varjoranta ja diakoni/kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Hinta 30 e sis. kahvin ja tarvikkeet. Lisätietoja Nina Klemmt 09-23403634 ja sitovat ilmoittautumiset kurssisihteerille kallio.srk@ evl.fi tai p. 09 2340 3611. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukouslaulun päivä la 12.10. klo 10–16. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Vakavasti sairaan tuen ja saattohoidon vapaaehtoiskoulutus Tule mukaan kouluttautumaan vaativaan ja antoisaan tehtävään! Keskiviikkoisin Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22 B 16.10., 23.10., 30.10., 13.11., 20.11., 27.11. ja 11.12. klo 17–20. Vapaaehtoiset toimivat kotona sairastavan ihmisen rinnalla. Koulutuksen järjestää Helsingin seurakuntayhtymä, toimimme yhteistyössä Helsingin kaupungin kotisairaalan ja kotihoidon kanssa. Ilmoittaudu projektipastori Kristiina Hannulalle p. 050 402 2723. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Lisätietoja antaa diakoni Sinikka Metiäinen p. 050 434 8862. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 4.9. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 5.9. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltakirkko pe 6.9. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Tuomasmessun ehtookellot la 7.9. klo 17. Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro. Messu su 8.9. klo 10. Visa Viljamaa. Iltakirkko ma 9.9. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 10.9. klo 18. Jaana Partti. Hiljainen rukouslaulumessu ke 11.9. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen. Iltakirkko to 12.9. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko pe 13.9. klo 18. Pauliina Lindfors. Lähimmäisen päivän messu su 15.9. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltakirkko ma 16.9. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 17.9. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulun kelttimessu ke 18.9. klo 18. Marja Kotakorpi. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Tule verkostoitumaan ja edistä työllistymistä omaehtoisen toiminnan kautta. Tarjolla aamupalaa ja vertaistukea. Kosketus -kiertue: Tommy Hellsten ja Tommi Kalenius pe 6.9. klo 19 Kallion kirkossa. Liput Ticketmaster 25 e, liput ovelta 30 e, mikäli lippuja jäljellä. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa 7.9.alkaen. Varjele! perheiden ympäristöpäivä Mustikkamaalla su 8.9. klo 11-14 Mustikkamaalla, mukana mm. eläinambulanssi, Korkeasaaren villieläinsairaala, Kulosaarelaiset ry:n onkipiste, lintuyhdistys Tringa ja Herttoniemen ja Kallion seurakuntien yhteinen toimintapiste. Perhemessu klo 14 uimarannalla. Mukana mm. Jenni Kallio, Mari Mattsson ja Outi Lantto. Lisätietoja lähempänä! Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Teatteri Kalliossa 9.9. alk. Sukkapiiri Punainen lanka joka toinen keskiviikko klo 17 Teatteri Kalliossa alk. 11.9. Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Eläkeläisten piirit ke klo 13 11.9. alkaen. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 17.9. alkaen Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 11.9. alkaen HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 12.9. Ihmisen osat, kirjailija Kari
7 Viikot 36-37/2019 Kallion kävelyfestivaalin syksy Jatkoa sivulta 3 ? Kallion kävelyfestivaalin syyskuun kävelyt ovat osa Helsingin kävelyfestivaalin ohjelmistoa. Kävelyfestivaali alkaa ma. 2.9 klo 15.00 Alppila Urbaani idylli -kävelyllä. Kierros esittelee muun muassa Alppilan historiaa, arkkitehtuuria, puistoja, merkkihenkilöitä ja kierroksella löydetään myös Helsingin omaa graniittia: Helsinkiittiä. Kesto noin 90 min. Opas: Seija Sihvonen. Helsinginkatu 25:n edestä (Urheilutalo). Liput 10e. Maantaina 9.9. klo 15.00 Lemua ja linnunlaulua. ”Kulttuuria, urheilua ja herrasväen huviloita” Töölön puolelta stadikan kautta duunareiden asuinsijoille. Kierros lähtee Oopperatalon edustalta ja päättyy Tokoinrantaan Miina Sillanpään patsaalle. Kesto noin 2 tuntia. Opas: Seija Sihvonen / KKV Kävely on Kallion Kävelyfestivaalin 202. ensi-ilta kävely. Liput 10e. Ke 11.9. klo 18:00 Alvar Aalto ja Lars Sonck Alppiharjussa Alppiharjun arkkitehtuurikävely. Kallion kainalossa olevan kaupunginosan arkkitehtuuri kätkee suurten kansallisarkkitehtien töitä. Kierros esittelee mestari arkkitehtien töitä sekä Alppiharjun arkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä. Lähtöpaikka: Vaasanpuistikko, Kinaporinkatu 1. Kesto noin 90 min. Opas: Juhani Styrman/KKV. Liput 10e. Su 15.9. klo 15:00 Kallion arkkitehtuurin tuntemattomat helmet. Kallion arkkitehtuuri on muutakin kuin Kallion kirkko ja kirjasto. Uusrenessanssin kautta betonibrutalismiin kiertävä kierros esittelee Kallion arkkitehtejä ja arkkitehtuurityylejä viimeisen 150 vuoden ajalta. Lähtöpaikka: Paasipuisto, Paasivuorenkatu. Kallion kävelyfestivaalin (Kallion Kulttuuriverkosto) ja Helsingin aikuisopiston järjestämät Kallion Kulttuurikävelyt jatkuvat myös syksyllä. Ilmoittautuminen niille Helsingin aikuisopiston sivujen (helao.fi) kautta. Kallion kävelyfestivaalin kesäkausi päättyy lokakuussa perinteiseen Joutomaakävelyyn Aki Kaurismäen niemelle (päivämäärä tarkentuu myöhemmin). Lounas arkisin klo 11-14 10,50-12,90€ Tervetuloa! Iltaisin ja viikonloppuisin yksityistilaisuudet: pikkujoulut, häät, väitöskaronkat, merkkipäivät. Kysy tarkemmin: info@ravintolapalema.fi Ravintola Palema, Teurastamo Työpajankatu 2 rakennus 5 Helsinki www.ravintolapalema.fi Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla juhlitaan viihdettä ja taidetta Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä ? Viihteen ja taiteen tiloissa on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa vuonna 2019. Juhlintaan voi osallistua yleisötapahtumissa ympäri maan. Kiinnostus omaa lähiympäristöä ja kulttuuriperintöä kohtaan on innostanut mukaan mahtavan määrän tapahtumia. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 2.–8. syyskuuta. Osallistu tapahtumaan – Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla järjestetään runsaasti ohjelmaa Vuonna 2019 viihteen ja taiteen teeman myötä kulttuuriympäristöpäivillä nostetaan esille taiteen tekeminen ja kokeminen, viihteen eri muodot sekä kokijoiden näkökulmat. Viihdettä ja taidetta esitellään myös kokemusten ja elämysten syntypaikoilla. Mukana ohjelmassa on runsaasti myös yleisesti kulttuuriympäristöä esitteleviä tapahtumia. Helsinki • 5.9.2019: Eurooppalainen linnoituspäivä 2019 Suomenlinnassa. • 7.9.2019: Vuosaari-Seuran retkellä tutustutaan viime vuosisadan alun kesäasutukseen. • 8.9.2019: Tunteiden temppelit Elokuvanäytös entisessä elokuvateatteri Punalyhdyssä. • 8.9.2019: Seurasaaressa Pieni paimensoitto. • 9.9.2019: Toimittaja Lasse Lehtinen kertoo Hietsun Paviljongilla Väinö Tannerista. Espoo • 31.8.2019: Erämessut Suomen luontokeskus Haltiassa. • 3.9.2019: Koko perheen Olari-tempaus. • 7.9.2019: Graffititaidekävely graffititaiteilija Actonin kanssa. • 8.9.2019: Kylämaiseman historia retki Villa Elfvikin alueen menneisyyteen. Vantaa • 4.9.2019: Yritykset ja ympäristöt -seminaari. • 8.9.2019: Kävelykierroksia Jokiniemessä, Ikikallion vuosituhannet ja Kivisillalla suurnimien kanssa. • 8.9.2019: Muinaispuistopäivä Vantaan Jokiniemessä. Muualla Uudellamaalla • Hyvinkää, 29.8.-1.9.2019: Red Carpet -elokuvafestivaali. • Kirkkonummi, 5.9.2019: Kirkkonummen kulttuuristrategian teemariihi. • Loviisa, 7.9.2019: Kahvikonsertti ”Kultainen kukko” Loviisan kappelissa. • Mäntsälä, 7.-8.9.2019: Viihteen ja taiteen tiloissa -tapahtuma Pitäjäntuvalla. • Riihimäki, 8.9.2019: Rakas Riksu, koko perheen tapahtuma Rautatiepuiston ympäristössä. Katso kaikki tapahtumat: www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin, englanniksi European Heritage Days, osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan koko vuosi teemalla Arts and Entertainment. K u l t t u u r i y m p ä r i s t ö päivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Suomen tapahtumakalenterin lisäksi tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com. Metsäläntiellä liikennettä haittaava katutyö ? Pasilan pohjoisosassa sijaitsevan uuden asuinalueen Postipuiston rakennustyöt ovat alkaneet kesäkuussa. Työllä on vaikutusta myös Metsäläntien liikenteeseen, sillä kunnallisteknisten liittymien rakentaminen ulottuu Metsäläntien ja Postiljooninkadun risteykseen. Työ haittaa liikennettä Metsäläntiellä arvioilta noin kahden kuukauden ajan elokuun puolivälistä alkaen. Vaikutukset liikenteeseen 12.8 alkavalta viikolta lähtien: Moottoriajoneuvot: Metsäläntien muuttuu Postiljooninkadun kohdalla yksikaistaiseksi sekä länteen että itään päin mentäessä. Jalankulku ja pyöräily: Ei vaikutuksia alkuvaiheessa, myöhemmin syksyllä suojatie Postiljooninkadun yli siirtyy noin kymmenen metriä. Joukkoliikenne: Metsäläntiellä olevan bussipysäkin sijainti muuttuu itään päin, pysäkki pysyy käytössä koko työn ajan. Talonrakennus alkaa syksyllä Postipuisto on Pasilan pohjoisosaan Keskuspuiston ja Ilmalan ratapihan lähelle tuleva uusi asuinalue. Koteja rakennetaan 5 700 asukkaalle, ja vuonna 2019 on käynnistymässä noin 850 asunnon toteutus. Tulossa on myös päiväkoteja, alakoulu, kaupallisia palveluita sekä yhteistila asukkaille. Talonrakennus pääsee alkamaan syksyn aikana Bonavan, Firan, TA-Rakennuttajan, Rakennusliike Evälahden ja Helsingin kaupungin asuntotuotannon työmailla. Rakentaminen jatkuu 2020-luvun loppupuolelle saakka. Kaupungin luontoretket syys-lokakuussa Viikin lintujen syysmuutto la 7.9. klo 11– 13 Syyskuinen iltapäivä Viikissä on täynnä lintuja. Valkoposkihanhet ruokailevat pelloilla, kiuruja ja kirvisiä lähtee lentoon peltotien laidalta. Jos muuttoa on käynnissä, voi nähdä varpusja hiirihaukkoja tai kurkia matkalla etelään. Retken lähtöpaikka: Gardenian pihapiiri, Koetilantie 1. Vapaa pääsy. Kivinokan vanhaa metsää ja Saunalahden lintuja ti 17.9. klo 17–19 Kivinokan vanha kuusikko voi vaikuttaa hiljaiselta, mutta hyvällä onnella siellä voi havaita kanahaukan tai palokärjen. Rannan lintulavalta avautuu näkymä laajan ruovikon yli, jonka lampareille vesilinnut ovat kerääntyneet levähtämään syysmuutolla. Retki on esteetön. Retken lähtöpaikka: Kulosaaren kartanon piha, Kipparlahden silmukka 5. Vapaa pääsy. Tyrskyretki Harakan saarelle su 29.9. klo 13–15 Syyskuun lopulla usein tuulee. Jos tuuli on etelästä, se nostaa aaltoja ja pärskeitä Harakan saaren etelärannalle. Haistelemme meren tuoksua ja maistelemme suolaisia tyrskypisaroita. Muuttolintuja voi myös olla matkalla etelään. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä klo 12 ja 13, Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Vain korttimaksu. Eväät mukaan. Vapaa pääsy. Ruskaretki Meilahden metsissä la 5.10. klo 12–14 Meilahdessa on monia upeita puistopuita ja pensaita. Ruska-aikaan kannattaa bongata jalot lehtipuut upeissa väreissään: punaista, keltaista ja oranssia. Retken lähtöpaikka: Meilahdentien ja Johannesbergintien risteyksen pysäköintialue. Vapaa pääsy. Stadion säätiön hallitus ? Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimesi Stadion-säätiön hallitukseen puheenjohtajaksi Nasima Razmyarin (SDP) sekä jäseniksi Timo Erikäisen (Kok.), Sallamaari Muhosen (Vihr.), Mikko Pohjolan (Vas.) ja Anne Vuorin (PS). Hallituksen toimikausi on 1.9.2019 – 31.8.2021. Syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan konsernijaosto kuuli myös Helsinki Marketingin ja Helsingin Leijonan ajankohtaiskatsaukset. Molemmat ovat kaupungin omistamia yhtiöitä. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on seurata kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja säätiöiden toimintaa. Jaoston puheenjohtaja on pormestari Jan Vapaavuori. Jaoston seuraavat kokoukset pidetään 9.9., 30.9., 4.11., 25.11. ja 16.12.
8 Viikot 36-37/2019 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Ibn Arabi Ti 17.9. klo 19 Caisa Dzveli Pepela Ke 18.9. klo 18 Diakonissalaitoksen kirkko Vapaa pääsy Eero Hämeenniemi: Impromeditaatiokonsertti Ke 18.9. klo 20 Paavalinkirkko Vapaa pääsy Yhteiskonsertissa Ibn Arabi, Nuorisokuoro Eva ja Lumen valo Pe 21.9. klo 19 Vanhakirkko Nuorisokuoro Eva Su 22.9. klo 15 Kallion kirkko Liput 10,50–16,50 € ennakkoon lippu.fi tai ovelta Keskustelutilaisuus Dialogue of Peoples and Cultures: Towards the Creation of an Observatory of Religions for Peace Caisassa Ma 16.9. klo 18 Vapaa pääsy Kirkkomusiikin päivä helsinkiläisissä kirkoissa Pe 19.9. Musiikillinen pop up -tapahtuma Caisassa La 21.9. klo 12 K U VA S S A H A N N A LM A N N IL A , K U VA : M AT TI LI P P O N EN Sacred Music Festival Helsinki 16.?22.9.2019 Uskontojen musiikki soi Helsingissä facebook.com/ sacredmusichelsinki Helsingin Jyry liikuttaa Vallilassa Satujumppa 4-6 v. pe klo 17.15 – 18.00 Voimistelukoulu 6-7 v. pe klo 18-19 Kausimaksu 90 € + lasten jäsenmaksu 12€ uusille jäsenille, sisaralennus 20 € Hikijumppa ma 18.30 – 19.30 Kausimaksu 90 € (+ jm 25 € uusille jäsenille) Dance ti 18 – 19 Katso edulliset hintamme ja ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Vallilan ala-aste, Hämeentie 80 Anytime-kortti: jumppaa rajattomasti kaikilla aikuisten tunneilla! Vajaat kolme prosenttia kulki ilman lippua 2018 ? HSL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua. Alle kolmen prosentin liputtomuus on kansainvälisesti vertaillen hyvä luku. Liputtomien osuus laski hieman vuodesta 2017, jolloin heitä oli 3,1 prosenttia tarkastetuista matkustajista. Tarkastettujen matkustajien määrä oli 3,3 miljoonaa sekä vuonna 2018 että 2017. HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, joten liputtomuus vähensi edelleen merkittävästi joukkoliikennetuloja. Eniten liputtomia tavattiin metroasemien laiturialueilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa. Tarkastusmaksutoiminnan tavoitteet säilyvät vuonna 2019 ennallaan. HSL jatkaa näkyvää ja tehokasta tarkastustoiminta, sillä se ehkäisee liputtomuuden kasvua ja edistää matkalipputulojen kertymistä. HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen. HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSLalueen joukkoliikenteessä sekä koko maan junaliikenteessä. Momo dance performance. Kuva: Kilian Kottmeier Tulevaisuus puhuttaa Annantalolla tänä syksynä Tulevaisuuslaboratorio. Kuva: Toni Kitti ? Tulevaisuus puhuttaa Annantalossa. Sinne on tehty Tulevaisuuslaboratorio, joka on koko vuoden kestävä taiteellinen ja kokemuksellinen tulevaisuuksien tutkimisen tila. Tänä syksynä on tulossa lisäksi aiheeseen liittyviä maksuttomia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Tulevaisuuslaboratorio on kaikenikäisille tulevaisuudentutkijoille tarkoitettu taiteellinen ja kokemuksellinen tulevaisuuksien tutkimisen tila. Kävijät pääsevät avartamaan omia käsityksiään tulevaisuudesta sekä venyttämään mahdollisten tulevaisuuksien ääriviivoja. Tulevaisuuslaboratorio on avoin näyttely, joka kannustaa kävijöitä kyseenalaistamaan ennalta omaksuttuja kuvia ja käsityksiä tulevaisuudesta sekä olettamuksia siitä, mikä on mahdollista ja todennäköistä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuslaboratoriosta vastaavat yhteistyössä Tulevaisuuskoulu ry ja Annantalo sekä taiteilijat Nestori Syrjälä ja Elina Rantasuo. Human Robot. Moving Robot -tanssityöpaja Tanssitaiteilija Iina Taijonlahti, sosiaalinen robotti Momo ja työryhmä tuovat Human Robot. Moving Robot -tanssityöpajan ja esityskonseptin Tulevaisuuslaboratorioon 27.–30.8.2019. Työpajoissa Momo ja Taijonlahti toimivat tanssinopettajina. Työpajan tavoitteena on lisätä ymmärrystä tulevaisuuden teknologiasta liikelähtöisten tehtävien kautta. Työpajan lopuksi nähdään pieni maistiainen siitä, mitä tulevaisuuden tanssi voisi olla.Työpaja on suunnattu perheille ja kouluikäisille lapsille ja nuorille. Työpajat vaativat ennakkoilmoittautumisen. How do we imagine future species? -työpaja Toinen aiheeseen liittyvä työpaja on nuorille suunnattu englanninkielinen How do we imagine future species? -työpaja, jossa käsitellään nykyistä kertakäyttökulttuuria. Työpaja liittyy tanskalaisen recoil Performance Groupin Kiasma-teatterissa toteutettavaan MASS-installaatioon. Tulevaisuustorstait ja sunnuntaitreffit Minkälaisia robotteja on tulevaisuudessa? Voiko ruokaa tehdä ilmasta? Entä mitä tekee ammatikseen onnellisuusoperaattori? Mielenkiintoisiin kysymyksiin sukelletaan syksyn ajan kerran kuussa Tulevaisuustorstaina ja sunnuntaitreffeillä, jolloin eri ikäiset osallistujat pääsevät kuulemaan, ja keskustelemaan vaihtuvista tulevaisuusaiheista suomalaisten huippuasiantuntijoiden kanssa. Keskustelijana 5.9. on kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Mari Holopainen. Tulevaisuuslaboratorio -näyttely 1.3.–31.12.2019 Human Robot. Moving Robot -tanssityöpajat 27. –30.8. klo 18.00–19.15 How do we imagine future species? -työpaja 5.–6.9. klo 16.00–17.30 Keskustelutilaisuudet Tulevaisuustorstait 5.9., 3.10. ja 7.11. klo 18–19.30 Tulevaisuustreffit 13. ja 20.10.klo 13–14.30
9 Viikot 36-37/2019 ? Suomalaisia kirjastoja arvostetaan maailmalla, sillä myös Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot palkitaan kirjastoalan maailmankongressissa Ateenassa. Helsingin keskustakirjasto Oodi on tänään tiistaina 27.8. valittu vuoden 2019 Public Library of the Year -palkinnon saajaksi Ateenassa parhaillaan käynnissä olevassa IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) kirjastoalan maailmankongressissa. Myös Espoon kaupunginkirjasto ja Vantaan kaupunginkirjasto palkitaan Ateenassa. Public Library of the Year -palkinto jaetaan vuosittain yleiselle kirjastolle, joka on vasta rakennettu tai jonka toiminta on käynnistetty tiloissa, joita ei ole ennen käytetty kirjastona. Palkintoa haki tänä vuonna yhteensä 16 kirjastoa eri puolilta maailmaa. Muut finaaliin päässeet kirjastot olivat australialainen Green Square Library and Plaza, Alankomaiden Bibliotheek LocHal ja Uuden-Seelannin Türanga – Christchurch Central Library. Palkinnon sponsorina toimiva IT-yritys Systematic lahjoitti Oodille 5 000 Yhdysvaltain dollaria. – Oodia suunniteltiin pitkään yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkailta saatiin yli 2000 ideaa arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli upean ja ainutlaatuisen rakennuksen, jossa on huomioitu kaikki asiakkaiden eniten toivomat elementit. Ihmiset ottivat välittömästi Oodin omakseen, mikä on suurin onnistumisemme. Public Library of the Year -palkinto kertoo, että tämä on huomattu myös maailmalla, iloitsee Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Espoon kaupunginkirjaston tuottama video ”100 Reasons why these Finnish Libraries are the Best in the World” on voittanut vuoden 2019 IFLA Metropolitan Libraries Short Film Award -palkinnon. Palkinto jaettiin Ateenassa tänään tiistaina. Helsingissä toukokuussa 2019 pidetyn kansainvälisen MetLib-konferenssin osallistujat äänestivät Espoon videon parhaaksi 10 ehdotetusta videosta. Video tehtiin vuonna 2017 Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Ulkomaille suunnatussa videossa käydään humoristisesti läpi sata syytä, miksi Espoon ja laajemminkin Suomen kirjastot kuuluvat maailman parhaimpiin. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämän Taskukirjasto-sovelluksen markkinointikampanja sai toisen palkinnon IFLA PressReader International Marketing Award for 2019 -kilpailussa. Tieto palkinnosta julkistettiin huhtikuussa ja palkinto jaetaan Ateenassa torstaina. Kilpailussa palkitaan kirjastojen markkinointikampanjoita, joissa on käytetty innovatiivisia ja omaperäisiä markkinointistrategioita. Taskukirjasto on maksuton mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Sillä voi uusia lainat ja tehdä varauksia. Tulevaisuus puhuttaa Annantalolla tänä syksynä Espoon kaupunginkirjaston video palkittiin parhaana. Oodi maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi Oodi on maailman paras uusi kirjasto. Kuva: Maarit Hohteri. Vantaan kaupunginkirjaston toteuttama Taskukirjaston markkinointikampanja palkittiin toisella palkinnolla. Yli 300 osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-suunnitelmaa Helsinkiläisten äänestettäviksi lokakuussa Kuvitus: Minna Alanko. ? Helsinkiläisten kanssa loppuvuodesta 2018 käynnistetty valmistelu on lokakuussa tapahtuvaa äänestystä vaille valmis. Osallistuvan budjetoinnin ehdotusten valmisteluvaihe on saatu päätökseen. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on vahvistanut äänestykseen etenevät OmaStadi-budjettiehdotukset asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden yhteiskehittämisen pohjalta. – Helsinki on ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka on ulottanut osallistuvan budjetoinnin näin laajasti kaupungin eri toimialoille. Olemme edelläkävijöiden joukossa myös siinä, että meillä jo 12-vuotiaat saavat äänestää ehdotuksista. Mahdollisuus osallistua ja tehdä itse on olennainen osa Helsinkiä”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsinkiläiset pääsevät lokakuussa äänestämään siitä, mitkä suunnitelmat etenevät toteutukseen. Äänestys tapahtuu omastadi.hel.fi -alustalla. Äänestyksessä käytetään vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen, voivat äänestää kirjastoissa, asukastaloissa ja monipuolisissa palvelukeskuksissa. Tällöin voidaan tunnistautuminen hoitaa henkilötodistusta tai passia näyttämällä. Syksyllä 2018 kaupunkilaiset kutsuttiin ensimmäistä kertaa ideoimaan sitä, mihin Helsingin tulisi käyttää 4,4 miljoonaa euroa. Kaupunki sai liki 1300 ehdotusta, joista reilu 800 arvioitiin toteuttamiskelpoisiksi. Keväällä asukkaat ja kaupungin asiantuntijat työskentelivät yhdessä OmaStadi Raksan työpajoissa ja omastadi.hel. fi -alustalla jalostaen ideoita eteenpäin suunnitelmiksi. Kesän aikana suunnitelmille laskettiin kustannusarviot. Yhteisvalmistelun lopputuloksena syntyi yli 300 suunnitelmaa sekä arviota niiden toteutukseen tarvittavista määrärahoista. OmaStadi-suunnitelmia puistojen, liikuntaja harrastuspaikkojen sekä yhteisöllisten tilojen ja tapahtumien lisäämiseksi Äänestykseen menevät suunnitelmat edustavat kaupunkilaisten ideoita laidasta laitaan. Eniten suunnitelmia tehtiin kaupunkiympäristön kehittämiseksi, kuten ulkoliikuntapaikkojen lisäämiseksi ja puistojen sekä ranta-alueiden kunnostamiseksi. Suunnitelmia tehtiin myös yhteisöllisistä asukastiloista ja tilojen yhteiskäytöstä eri puolilla kaupunkia. – Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kausi on sisältänyt uuden oppimista ja kokeilua, kuten aina tehdessä jotakin ensimmäistä kertaa. On ollut innostavaa huomata, miten sitoutuneesti ihmiset ovat lähteneet prosessiin mukaan, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Äänestyksen jälkeen kaupunki alkaa toteuttaa äänestyksessä menestyneitä OmaStadi-suunnitelmia. Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan myös suunnitelmien toimeenpanon valmisteluun ja toteutukseen. Osallistuvan budjetoinnin tausta Osallisuusja vuorovaikutusmalli otettiin Helsingissä käyttöön 1.6.2017. Osana sitä päätettiin, että osallistuva budjetointi vakinaistetaan ja laajennetaan käyttöön. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2018 perustaa itsenäiseksi taseyksiköksi muodostettavan Osallisuusrahaston. Rahaston tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kaupunkia luomalla taloudelliset edellytykset helsinkiläisten asukkaiden ja yhteisöjen esittämien hankkeiden ja projektien toteuttamiselle hallintosäännön mukaisesti. Helsingin kaupunginhallitus päätti 1.10.2018 osallistuvan budjetoinnin toimeenpanon periaatteista sekä siitä että pormestari päättää vuosittain yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset toimialojen laatiman toteutusarvionnin pohjalta sekä vahvistaa äänestystuloksen ja toimeenpanon.
10 Viikot 36-37/2019 Melko yllättävää: caisa.fi Stand ? ? Kuvataide Risto Kolanen: Ruska-ajan kuvataide Kuvataiteilija Kai Stenvall ja teos My Dearest Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Jenni ja Sanna Vakkilaisen Side by Side -näyttely Ars Longassa hehkuu värejä. Sisarukset Jennin Arizon Baby -teoksen edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Pitkän linjan taiteilijan Pirkko Aarion hienossa muistonäyttelyssä värit hehkuvat, sävyt soivat herkullisesti. Kollega Marjukka Paunila Aarion Merihevosten tanssin äärellä Galleria Pirkko Liisa Topeliuksella. Kuva: Hannele Salminen. Galleria Art Kaarisillan 10-vuotisjuhlanäyttelyssä Paul Gustafsson (vas.), Mikael Alanko, Stefan Ahlström, Raija Raitio, Viljo Pertola ja avaaja Erkki Liikanen Ahlströmin Kakku –sekatekniikkatyön takana. Kuva: Raimo Granberg. ? Helsingissä järjestettävä Entrotopia 1.0 esittelee 15.9. asti seitsemän slovakialaista nykytaiteilijaa Galleria Rantakasarmissa Suomenlinnassa. Ei enää pulinoita Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee jälleen Kaj Stenvallin erikoisia ja mainioita öljy levylle – teoksia maailman ja Suomen poliitikoista osana ankkojen maailmaa. Todellisuus alkaa muistuttaa taidetta. ”No more pulinas”, vaaditaan uudessa maalauksessa, joka hakee innoituksensa suomalaisesta päiväpolitiikasta yleensä ja kevään eduskuntavaalien tuloksesta erityisesti. Nokkelan nimen takana on vielä yksi merkityskerros lisää. – Huippupoliitikkojen pitäisi miellyttää kaikkia, mikä on paradoksaalinen tehtävä. Olen halunnut uusissa maalauksissani asettua heidän asemaansa ja visualisoida heidän tehtävänsä mahdottomuutta, Stenvall sanoo. Hän käyttää pääministeri Antti Rinteen ”ilmeikästä” hahmoa samaan tapaan symbolina kuin ankkahahmoa takavuosien huippusuosituissa teoksissaan. Pulinansa pääsevät sanomaan myös maailman mahtavimmat miehet Donald Trump ja Vladimir Putin. Maalaaminen seikkailuna Kahden öljymaalari Jenni ja Sanna Vakkilaisen näyttely ARS Longassa, Annankatu 12, oli kaunis kokemus katsojalle. Maalaaminen on sisaruksille seikkailua, jossa he syventyvät tunteiden, kehollisuuden ja värien maailmaan. Heitä inspiroi luonto, musiikki, värit, valot ja elämä itsessään tunteineen ja tunnelmineen. Teoksissa voi nähdä erialisia viitteellisiä tai esittäviä asioita kuten maisemia, hahmoja ja tapahtumia. Jenni Vakkilainen luo ekspressiivisiä värimaalauksia, kerroksellisesti, käyttää maaliainetta monimuotoisesti. Maalaukset kuvastavat tunteita menneistä hetkistä ja ovat välähdyksiä mielikuvitusmaailmoista. Sanna Vakkilainen luo värimaalauksia käyttäen lasuureja sekä hyödyntäen mahdollisimman monenlaista maalausjälkeä luoden eheän kokonaisuuden. Energiaa pursuva mashup-maailma Muu Galleria, Lönnrotinkatu 33, esittelee ”Päättymättömät elämät” näyttelyä, joka sisältää grafiikan vedoksia , maalausinstallaation sekä taiteilijakirjan. Sekatekniikalla piirroksen ja maalauksen keinoin toteutetut työt pakenevat tyylejä muodostaen oudolla tavalla järjestäytyneen, omalakisen energiaa purskuvan mashup-maailman. Tekijä kuvataiteilija Tommi Musturi on käännetyin nykysarjakuvantekijämme. Hänen töilleen on ominaista hengästyttävä tyylien kirjo sekä värikkäät ja voimalliset sisäiset maailmat. Näyttely on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja 2019. – Olen tutkinut pitkään esittävän kuvan ja kerronnan rajoja. Näyttelyni jatkaa tätä tutkimusta kulkeutuen tutun ja tuntemattoman sekä toden ja illuusion rajoilla. Toivotan kokijalle rikasta, voimaannuttavaa, hämmentävää ja loputonta matkaa, hän sanoo. Edesmennyt tarinan kertoja Helsinkiläinen, viime vuonna kuollut, taiteilija Pirkko Aariolla (s. 1934) on hieno muistonäyttely Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17. Sen on kuratoinut ja ripustanut pitkäaikainen ystävä ja kollega taiteilija Marjukka Paunila, joka jakoi työhuoneen Maunulassa. – Olen kai lähinnä tarinan kertoja. Käytän sanoja ja kuvia. Teen ikään kuin ikkunoita tarinaan. Etsin yhteistä suurta muistia, yhteisiä muistoja. Ne tuntuvat katoavan yhä kauemmas. Taiteilija teki kuvia paperille ja kankaalle. Alkuaikoina grafiikkaa ja suurehkoja värikkäitä öljymaalauksia sekä paperija esinekollaaseja. Tekniikka siirtyi öljymaalauksiin, joissa hän siirtyi ekspressionistisiin vaikutteisiin. Myöhemmin tulivat akvarelli ja uudestaan kollaasi sekä pigmenttikokeilut. Musta joutsen säväytti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen havahtui eräänä aamuna vuonna 2012 Art Kaarisillan, Elielinaukio 2, Sanomatalo 1 krs, ikkunaa katsoesElokuvateatteri Punalyhty esittää: Tunteiden temppelit ? 8.9.2019 klo 15:00 Paasitalo, Siltasaarikabinetti, Paasivuorenkatu 5 A Elokuvateatteri Punalyhty esittää: Tunteiden temppelit Tunteiden temppelit (2015) on Jouko Aaltosen nostalginen dokumenttielokuva suomalaisen elokuvateatteritoiminnan historiasta. Dokumentti kertoo saleista, jotka ovat elokuville ja tunteille pyhitettyjä. Elokuva kertoo myös muutoksesta. Monet elokuvateatteripyhäköt ovat saaneet uuden käyttötarkoituksen, niin kuin Työväentalon Punalyhty, joka on nyt Siltasaarikabinetti. Elokuvanäytös on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2019 teemaohjelmaa ”Viihteen ja taiteen tiloissa”. Kallion Kulttuuriverkosto ja Helsingin työväenyhdistys järjestävät. Su 8.9. klo 15. Paasitalo, Siltasaarikabinetti, Paasivuorenkatu 5 A. Vapaa pääsy (Paikkavaruksia otetaan kuitenkin vastaan sähköpostiviestillä: kkvelokuvaesitys@gmail.com) Elokuvateatteri Punalyhdyn tarina Helsingin työväenyhdistyksellä oli Hakaniemessä 24.1.1925 – 9.5.1926 Punalyhty-niminen elokuvateatteri osoitteessa Sirkuskatu 5 (nykyinen Paasivuorenkatu 5). Helsingin uusiin urbaaneihin huvituksiin 1920 luvulla kuuluivat elokuvateatterit. Kuka tahansa pääsi muutamalla kolikolla valkokankaan maagiseen maailmaan ja Hollywoodin seikkailuihin. Elokuvien kautta uusimmat muotivirtaukset ja kauneusihanteet levisivät nopeasti Helsingin katukuvaan. Kansan elokuvanälkä oli niin suurta, että Helsingin työväenyhdistyskin perusti oman elokuvateatterin työväentaloonsa Siltasaareen. Teatteri sai nimen Punalyhty ja sen tarkoituksena oli esittää ”työväenaatteen mukaisia elokuvia.” Punalyhdyn tavoitteet olivat kunnianhimoisia, se tähtäsi omaan maahantuontiin. Punalyhdyn ensimmäinen oma hankinta oli näyttelijä Yrjö Saarnion Ranskasta lähettämä elokuva Maaseutu kapitalismin jaloissa. Elokuvan ensi-ilta Punalyhdyssä oli lokakuun alussa 1925. Se jäi myös teatterin ainoaksi hankinaksi, sillä neuvostoelokuvien maahantuonti osoittautui liian kalliiksi. Punalyhty sulki ovensa vuonna 1926 katsojien puutteessa. Lähteet: KAVI. Mikko-Olavi Seppälä, Suruton kaupunki, 1920-luvun iloinen Helsinki, WSOY 2016.
11 Viikot 36-37/2019 Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi Hauskoja lähiöilmiöitä Stand up -iltamat Kallion Caisassa 12.9., 24.10., 21.11., 12.12. Liput 10/5 € Up Jenni ja Sanna Vakkilaisen Side by Side -näyttely Ars Longassa hehkuu värejä. Sisarukset Jennin Arizon Baby -teoksen edustalla. Kuva: Hannele Salminen. KuvataiteilijaTommi Musturi ja Yllättävien minuuksien lippu Muu Gallerian Päättymättömät elämät -näyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marina Borgström ja teokset Jacobin aarrekartta (vas.) ja Sinilintu Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Galleria Art Kaarisillan 10-vuotisjuhlanäyttelyssä Paul Gustafsson (vas.), Mikael Alanko, Stefan Ahlström, Raija Raitio, Viljo Pertola ja avaaja Erkki Liikanen Ahlströmin Kakku –sekatekniikkatyön takana. Kuva: Raimo Granberg. saan, jossa oli suuri Musta joutsen. – Se pysäytti, enkä saanut teosta pois mielestäni. Olimme juuri kokeneet suuren finanssikriisin, jota oli kuvattu mustaksi joutseneksi, hän sanoo Gallerian 10-vuotisjuhlan avaajana ja myös sen hallituksen puheenjohtajana. Teoksen oli tehnyt Paul Gustafsson. Teos ostettiin Suomen pankkiin,. Kaarisilta ry on v. 1986 perustettu valtakunnallinen yhdistys, joka järjestää erityistä tukea saaville henkilöille taidetoimintaa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Galleria painottaa tukea tarvitsevien taiteilijoiden työtä. Teokset ovat ilahduttavasti siirtyneet marginaalista osaksi yleistä taidekenttää jatkuvan näyttelytoiminnan ansiosta keskeisellä paikalla, Annika Ruuska kertoo. Kutsu sadunomaiseen maailmaan Marina Borgström tuo yksityisnäyttelyssään esille hurmaavan maailman, jossa elävät kiehtovien tarinoiden hahmot upeasti kuvattuna. Maalausten rikas ja värikylläinen kuvakieli antaa myös viitteitä erilaisiin kulttuurisiin ja symbolistisiin tulkintoihin. Kyyhkysten, hevosten ja muiden hahmojen sadunomaisessa maailmassa kellotkin käyvät eri tahdissa. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee pitkän linjan taidemaalarin, joka näki sattumalta Birger Kaipiaisen keramiikkaa ja oli aivan lumoutunut. Taiteilija maalaa, koska on etsimässä sitä tunnetta, jonka sain upotessani ensi kertaa siniseen, mystiseen orvokkimereen. – Näen usein mielessäni vilahduksia kuvista, joissa värit hehkuvat ja lumoavat. Tuntuu, etten koskaan pysty pyydystämään niitä, vaan ne häviävät yhtä nopeasti kun tulivat. Meillä on lupa nauttia Elina Laurinen ja Elvi Rangell ovat eri ikäpolven taiteilijoita, joita yhdistää Alfa-Art taidekoulussa opiskelu 15 vuotta sitten ja saman työhuoneen jakaminen Lehtisaaressa. ”Lupa nauttia”-näyttely esittelee kaksikon maalauksia, jotka on helppo erottaa toisistaan tyyliltään Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9. Päällimmäisenä on ilon ja tasapainon tunne teoksia maalatessa. He rakastavat yli kaiken öljyvärejä, niiden sekoittamista ja jopa niiden tuoksua. Laurisen maalausten keskeisiä piirteitä ovat täyttyvät pinnat, rytmi, toisto ja kerroksellisuus. Teemojen laveudesta johtuen hän tekee usein teossarjoja, joihin syntyy uusia osia usean vuoden ajan. Rangell maalaa usein vuorotellen kerroksellisia töitä ja voimakkaita, muutamalla värillä tehtyjä töitä. Usein niissä on myös piilotettua todellisuutta. Akvarellin läpikuultavuus kiehtoo Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, avasi syksyn kolmen taiteilijan, naisen näyttelyllä. – Taiteilijoina meitä yhdistää elämänmittainen tutkimusmatka kuvataiteen maailmassa. Kuvanveistäjä Marja Uusiluoto-Raaskan pienoisveistosten materiaalina ovat erilaiset savilaadut ja hän tutkii mielenkiintoisella tavalla erilaisten patinointien mahdollisuuksia. Hänen teoksissaan on usein ihmisläheinen koskettava viesti katsojalle. Taidegraafikko Outi Kurkijärvi tutkii keraamisissa teoksissaan pelkistetysti muodon ja pinnan vuorovaikutusta ja harmoniaa pääasiallisena materiaalinaan posliinisavi ja erilaiset lasitteet. Taidemaalari Aino Kivisaarta kiehtoo akvarellin läpikuultavuus ja arvaamattomuus, ja siitä on tullut hänelle läheisin maalaustekniikka. Hän yhdistää akvarellia myös kollaasija mixtmedia-tekniikkaan, sekä abstraktein että esittävin teemoin. Teksti: Risto Kolanen Kohtuullisen Mainio Olutkauppa 2019 on Fleminginkadun kaupparavintola ÖL UT ? Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta on myöntänyt ”Kohtuullisen Mainio Olutkauppa” 2019 -tunnustuksen Kaupparavintola ÖL UT:lle. Se sijaitsee mainiolla paikalla Fleminginkatu 12, Helsingin Kalliossa. Kunniakirja myönnetään vuosittain Mainion nimipäivänä 5.9. sellaisella kaupalle, jolla on tarjota hyllyissään kuluttajille K.H.P. V.:n kriittiset vaatimukset täyttävä monipuolinen ja mielenkiintoinen valikoima erilaisia makuja hyväileviä oluita. ÖL UT ottaa jatkuvasti valikoimiinsa parhaita ja mielenkiintoisimpia pienpanimotuotteita. Liikkeistä ei löydy lainkaan tavallisia suurten panimoiden oluita. – Keskitymme ainoastaan pienvalmistajien tuotteisiin, kertoo konseptin isä Timi Karvinen. – Kannustamme suomalaisia juomaan kohtuullisemmin, mutta parempaa. Kaupparavintolasta voi ha kea juo ta vaa mu kaan, mut ta myös is tah taa maiste le maan olui ta pöytien ääreen. Voi syödä vaikka omia eväitä ja nauttia hyvästä tunnelmasta hienoja oluita siemaillen. Kyl mä kaa peis sa on todella runsas valikoima pienpa ni mo tuot etta, erikoisoluita ja siidereitä niin lä hel tä kuin kau kaakin. Palveluhenki on erittäin hyvä ja kauppias Topi Tiitta osaa vastata kaikkiin kaupan oluihin liittyväiin kysymyksiin. KHPV arvostaa erityisesti kaupan asiantuntevaa palvelua ja esillepanoa.
12 Viikot 36-37/2019 ? ? Kulttuuri ? Teattereiden, tanssin ja sirkuksen syyskausi alkaa. Kansallisteatteri odottaa hallitusohjelmassa luvattuja remonttirahoja takaisin vuoden 2020 budjettiehdotukseen, jotta väistömuutto Vallilan Konepajalle toteutuu. Pieni Näyttämö ja Willensauna menisivät muuten kiinni keväällä. Walhallan salaseura ja suomalaisen agentti Valistusajan kulttuurifestivaalista, Les Lumières nautittiin taas Viaporissa, Suomenlinnassa ja Helsingin keskustassa. Tenalji von Fersenin Sali ja Ritarihuone tarjosivat mainiot puitteet Irlannin barokkiorkesterille, jota johti Peter Whelan. Taiteellinen johtaja Marja Rumpunen osaa löytää Suomen historian hovija seuraelämästä värikkäitä henkilöitä. Teemana oli ”salainen agentti” Johan Anders Jägerhorn (1727-1825), kosmopoliitti ja Kustaa III:n aateloima valistusmies, josta sittemmin tuli Anjalan liiton ja Ruotsin hallitsijaa vastaan suunnatun liikkeen keskeinen hahmo. Walhallan salaseura – ensimmäisen konsertin nimi, viittaa tuolloin toimineeseen salaseuraan ja venäjämielisyyteen Ruotsin vallan aikana. Yhteys Irlantiin ja vierailevaan orkesteriinkin löytyy. Jägerhorn toimi niin ikään Irlannin vapautusliikkeessä ja kärsi tuomiota Lontoon Towerissa, jossa puuhaili ikiliikkujan parissa. Ritarihuoneen katsojat näkivätkin laitteen konepiirustuksen, näyttelijöiden Joachim Wigeliuksen ja vapaustaistelijan suoraan alenevan polven jälkeläisen Robert Jägerhornin esitteleminä. Ritarihuone kruunasi kauniin kohotetun tunnelman. Mezzosopraano Sinead O´Kelly Belfastista lauloi vieläkin sykähdyttävämmin kuin edellisenä iltana. Yleisö riemuitsi, saimme kokea musiikkia, joka näkyy ja tuntuu. Claire Duff, Leonie Curtin ja etenkin Carina Drury sellossa tekivät vahvimman vaikutuksen kuulijaan. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa Klockriketeaternin ja moninkertaisesti Grammy-palkitun yhdysvaltalaiskuoron The Crossingin musiikkiteos ”Aniara: fragments of time and space” saa syyskuussa Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa. Läpisävelletty, visuaalisesti häkellyttävä teos vie yleisön avaruusmatkalle ihmisyyden äärelle, matkalle ikuisuuteen tuhoamaltaan planeetalta. Yhdysvaltalaissäveltäjä Robert Maggion sävellysteos tuo Alminsalin näyttämölle sekä kaunista uutta musiikkia että joukon eri taidelajien virtuoosimaisia taitajia; muun muassa 16-henkisen kamarikuoron, ja voimakkaan fyysistä Peking-oopperaa, josta vastaa alaan erikoistunut suomalaisryhmä Wusheng Company. Sen perustaja ja taiteellinen johtaja Antti Silvennoinen on luonut Aniaran koreografian ja esiintyy itse teoksessa. Esityksen ohjaa Klockriken johtaja Dan Henriksson. Sävellysteos perustuu ruotsalaisen Nobel-palkitun Harry Martinsonin klassikkoteokseen ”Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa”. Esitys sai maailman ensi-iltansa ensimmäisenä suomalaisena teatteriensi-iltana Philadelphiassa, hyvällä vastaanotolla. Esitykset ovat 17.-21.9. oopperassa. Aurora K herää eloon Diakonissalaitoksen korttelijuhla valtasi Alppikadun elokuun 22. päivä. Kulttuuria, tietopaketteja, mukavaa tekemisestä, hyvää ruokaa ja musiikkia oli tarjolla iloiseen yhteisöllisyyden keskellä. Historian havina yhdistyi tämän päivän yhteisöihin ja hauskanpitoon.Tapahtuma päättyi Palefacen upeaan konserttiin. Jos jossakin niin täällä hän on katu-uskottava. Päihdeja muita ongelmia kokeneet ihmiset samastuivat tSuomi-räppärin karunkomeaan laulusanomaan. Aurora Karamzin perusti Helsingin Diakonissalaitoksen, ja sen toiminta jatkuu Auroran arvoja kunnioittaen: ”Aurora K rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” on komea, hyvin rytmitetty monologi, jonka ovat käsikirjoittaneet Sinikka Paavilainen & Marika Sampio-Utriainen. Lentoemäntä-näyttelijä Sampio-Utriainen on kouluttautunut Teatterikorkean avoimilla kursseilla ja ulkomailla eri lyhytkursseilla. Hän on kirjoittanut ja näytellyt n. 20 monologia. Tekijät olivat tahoillaan työstämässä Aurorasta näytelmää samaan aikaan, ja tuttava saattoi heidät yhteen. Paaavilainen myös ohjaa. Näyttelijä liikkuu raskaan tuntuisessa puvussaan laajasti kirkossa ja tulkitsee Auroran elämää, kahteen mieheen ja kuolleeseen poikaan liittyvän tragedian koskettavasti. Esitykselle toivoo laajaa jatkoa! Tsiigaa mutsias ennen kun se delaa… RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla koko perheelle Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Torin kahdella esiintymislavalla oli 22.8. monenlaista, toisiaan täydentävää, ohjelmaa kaiken ikäisille. Punavuorenkatu suljettiin liikenteeltä ja lähialueen yrittäjät esittelevät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Snellmanin koulun edustalla oli ohjelmaa, jonka opettajat ja vanhemmat tekivät yhteistyössä lasten kanssa. Ohjelman aloitti Toimela Brass Band ja ilta päättyy katutansseihin Raija Koson johdolla. Esiintymässä olivat myös Emesis, Janus Hanski, Fisherman & The Sea sekä Matti Ristinen, joka lausui upeasti runoja mm. Aleksis Kiven ja Eino Leinon tuotannoista. Huippuhetki oli Rap-mummo Eilan esiintyminen toriteltalla. Kahdeksan vuotta sitten punavuorelainen Eila Nevanranta kyllästyi naapurissa sijaitsevan Sinebrychoffin puiston siivottomuuteen. Hän kirjoitti ”Roska Rapin”, joka pääsi uutisiin. Rap-mummo Eila oli syntynyt. Sanoma on hänelle tärkeä. 83-vuotiaalla räppärillä on kunnon aiheet. Räpit syntyvät yhteistyössä nuorten muusikoiden kanssa. Sanoituksista ja aihepiiristä hän vastaa yksinään. Ulos tekin sieltä Pirjo Kotamäki on vuosaarelainen runoilija. Ensimmäisen kokoelma ”Ilmi” tuli julki 2009. Sen jälkeen hän on kirjoittanut kolme kokoelmaa, joista viimeisin ”Lehtiä kuolleitten kirjaan” (2018) käsitteli Suomen sisällissotaa. Hän kirjoittaa runoja myös oman kaupunginosansa lehteen, ja runot käsittelivät usein luontoa. Vuosaari on yhtä upeaa kuin Etelä-Helsinki. ”Ihmeellinen luontoni” kokoelmani (2017) käsittelee kaupunkiluonnon ja ihmisen välistä yhteyttä, myös pyhyyden kokemusta luonnossa. Seuraavaksi tulee ”Villit linnut olkapäillä: runoja Franciscus Assisilaisesta”, joka ilmestyy ensi vuonna. Hän on mukana viiden naisen runoilijaryhmässä ”Runosvengi”, jota voi pyytää esittämään runoja erilaisiin tilaisuuksiin. Helsinki-runo alkaa hälytyskellojen laukkaamisella, joka kutsuu ulos silkin pehmeydestä ja loppuu: – katso vain suoraan silmiin: ei tarvitse koputtaa, tämä / huone on auki, tämä palatsi, nämä köyhäinavun saappaat, / tämä huoneen narina edestakaisin; palava katto: / nämä maassa laahaavat pilvet, / mutta nyt sitten kaikki selkenee, / en tarvitse enää tuota herraa X, sanoi Kerttu kiivaasti, / ja jatkoi, että nälkä se sitä paitsi oli Madonnallakin, mutta / Madonna se tarvitsi sitä Jumalaa vielä lapsensaantiin. – Täällä kun on sen puolesta edes helpompaa. Malmin poliisin kuulusteluhuoneessa ”Kolmen kopla” oli esillä Vuotalossa usealla näytöksellä. Tragikoominen tilannekomedia kertoo kolmesta, eri tavalla vähän hassahtaneesta, ikääntyvästä naisesta, joiden elämä ei ole kulkenut ihan tavanomaista tietä. Aika hassunkurisia henkilöitä on saatu esille. Kirjastonhoitaja Susanna Toikka katsoo muita vähän viistoon, Lespo Lissu uskoo elävänsä jossain avaruudellisessa todellisuudessa ja Hilda Pipping pitää itseään kuninkaallisena prinsessana ja käyttäytyy myös sen mukaan. Kaikki alkaa Malmin poliisilaitokselta, kuulusteluhuoneesta. Tämä on kurkistus erilaisiin elämäntarinoihin. Tekijät haluavat sanoa, että ihminen on sitä mihin hän uskoo ja selviytyy elämän vastoinkäymisistä hyvinkin erikoisia keinoja käyttämällä. Käsikirjoittaja on Päivi Turunen. Siihen on käytetty työkaluina improvisaatiota ja lakanatekniikkaa näyttelijöiden avulla. Päivi Meros on huikean hyvä prinsessana, johon muut tukeutuivat myös siviilissä, kun pyysin kuvia. – Prinsessalta saa. Jenni Miettinen on Lissu ja Sanna-Maria Lahti vähän surumielinen Susanna. Ainoaa selväpäistä, poliisia, esittää Mika Syvänen. Teatteri Ihme on toiminut useamman ”matalan kynnyksen” teatterina. Viime syksynä näin sen mainion ”Ruokahissin” Iso-Roban Teatteri Ilmiössä parhaaseen Harald Pinter -tyyliin. Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros Sinead O´Kelly kohosi ilmaan aplodiemme ylistämänä Les Lumières -festivaalilla. Peter Whelan johtaa orkesteria Ritarihuoneella. Kuva: Riitta Salasto. Peking-oopperan suomalainen mestari Antti Silvennoinen vastaa Aniaran liikekoreografiasta ja esiintyy itsekin. Kuva: John C. Hawthorne. Marika Sampio-Utriainen esitti upeasti monologin ”Aurora K – rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” Diakonissalaitoksen kirkossakorttelijuhlan yhtenä päätapahtumana. Komea tyllihame on hankittu Kiinasta alkuperäisen mallin mukaan. Kuva: Raimo Granberg. Rap-mummo Eila Nevanranta valloitti Rööperifestin yleisön täysin Fredantorin teltalla. Taustalla aukeaa Punavuorenkadun juhlaelämä. Kuva: Raimo Granberg. Pirjo Kotamäki, “Uutelan erakko”, on vuosaarelainen runoilija ja julkaissut kolme kokoelmaa. Vuosaari on yhtä upeaa kuin Etelä-Helsinki, hän sanoo. Kuva: Mirjami Illukka.
13 Viikot 36-37/2019 Huvilateltan riemua ja hyvästijättöä ? Anna Calvi on dramaattinen ilmestys Huvilateltan lavalla, sekä taiderocklaulullaan että tummalla ulkonäöllään. Viime vuonna julkaistu, kiitetty kolmosalbumillaan ”Hunter” haki entistä vapaampaa ilmaisua Intensiivisenä esiintyjänä tunnettu laulaja-kitaristi teki odotetun paluun Helsinkiin sitten vuoden 2014 Tavastian-keikan. Calvi oli ehdotonta huippua myös toisessa, Björkin ja Bowien tuotantoon keskittyneessä kolmen laulajan illassa. Siinä edesmenneen rocktähden jäähyväisalbumi ”Blackstar” sai ansaitun tribuutin nimenomaan häneltä. Keskeiset laulut, nimikappale ja ”Lazarus” olivat vaikuttavia tulkintoja. Lizz Wright teki UMO:n kanssa hienon keikan. Samettisen pehmeä jazzja souluääni Amerikasta valloitti Huvilan. Ja millä sofistikoidulla tyylillä. Setti oli turhan lyhyt ja encore niukahko. Irlantilainen Lisa Hannigan debytoi Suomessa. Kuulas folk-ääni on tavattoman kaunis ja väreilee vuoroin jousien, vuoroin huilujen kanssa. Laulaja on myös irlantilaisen välitön ja tavattoman miellyttävä esiintyjä, joka kehui Huvilateltan niin moneen kertaan ”maailman kauneimmaksi”, että sitä ei voi pitää vain vieraskoreutena. Stargazeo esiintyi urakalla kolmena iltana samassa paikassa. Mielestäni Hanniganin kanssa se toimi paremmin kuin ”Bjök & Bowie –illassa. ”Buena Vista Social Clubin supertähti palaa Suomeen” Juhlaviikkojen ohjelma lupaa. Omara Portuondo on tunteikkaan kuubalaisen filin-musiikin ja boleron loistava tulkki. Hän yhdistää jazzia ja bluesia perinteikkääseen boleroon kuubalaisilla rytmeillä. 1950-luvun Havannassa näyttelijänä ja tanssijana uransa aloittanut laulaja on levittänyt kuubalaisen musiikin ilosanomaa maailmalle yli puoli vuosisataa. Kuulin häntä ensi kertaa 1976 Vanhalla ylioppilastalolla sokean säestäjänsä Martin Rojasin kanssa. Ja rakastuin. El Último Beso -kiertue toi Huvilaan karismaattisen lavapersoonan, jonka ilmaisuvoimainen ääni ja olemus on ymmärrettävästi muuttunut hauraaksi. Moni tuttu cubania-kappale katkeili, joten yleisön oli kannettava laulaja omalla lämmöllään ja laulutahdollaan maaliin. Rasittavinta se oli ”Guantanameran” loputtoman pitkässä sanojen hapuilussa, paremmin meni encorena kuultu ”Besame Mucho”. Lokakuulla 89 vuotta täyttävä laulaja ansaitsee eläkepäivänsä. Tanssija Maija Hartikainen ajattelee ”Treplevin hajottajassa”, että ehkä rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen johtaisi muuallekin kuin epätoivoon. Kuva: Virpi Nieminen. Upea laulajatar Merikukka Kiviharju lauloi kauniita rauhanlauluja Töölönlahden Hiroshima-illassa. Mukana myös Timo Seppänen (vas.), Ville Luukkonen ja Tero Siitonen. Kuva: Topi Koivisto. Anna Murtola esitti usepaa flamenco-laulua Bistro K:n lavalla; Ravintola Kapsäkillä on uusi nimi. Kuva: Johanna Sandborg. Kolmen kopla on Teatteri Ihmeen mainio tilannekomedia eri tavalla hassahtaneista naisista. Kuvassa Sanna-Maria Lahti (vas.), Jenni Miettinen, Petri Syvänen ja Päivi Meros. Kuva: Petri Rovio. Erilainen Lokki-tarina ”Treplevin hajottaja” on ruumiillinen monologi ruumiin uumenista. Saimme kokea sen Vapaan taiteen tilan valoilla loihditussa hämärässä tilassa Katri Valan puiston alapuolen väestötilassa, jota taideopiskelijat ja vieraat ryhmät käyttävät. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tarleena Laakko. Ainoana esiintyjänä on Maija Hartikainen, joka tanssii tai kuoriutuu aluksi hiljaa, mutta lukee sitten vuorosanoja epätahdissa nauhalta kuulemamme puheen kanssa. Kun sanoin taiteilijalle, etten kuullut kaikkea, hän vastasi sen olevan viitteellinen tarkoituskin. Anton Tsehovin ”Lokki” päättyy Konstantin Treplevin itsemurhaan. – Viekää Irina Arkadina pois täältä, hänen poikansa Konstantin Gavrilovitš on ampunut itsensä. Tekijät kuvittelevat, että ”luonnon haudankaivaja”, tavallinen turkkilo saapuu raadon hajun johdattamana ruumiin äärelle, sen laskoksiin, sen uumeniin. Esitys kuvaa symbolisesti sitä, miten Treplev hajoaa nopeasti ja tavallisissa Lokeissa niin tehostetun itsekeskeinen äiti hylkää näyttelijänuransa ja ryhtyy tutkimaan raatokuoriaisia. Historiallisena faktana tiedämme, että Lokin ensimmäinen esillepano epäonnistui. Kirjailija masentui. Ehkä rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen voi johtaa muuallekin kuin epätoivoon, tekijät haluavat uskoa. Älä usko pelkoon ja vihaan Hiroshima-ilta veti väkeä Helsingistä ja naapurikunnista Oopperan Amfiteatteriin ja Töölönlahden rannalle kynttilämielenosoitukseen. Tapahtuma kunnioittaa Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen uhrien muistoa ja muistutamme ydinasevarustelun järjettömyydestä sekä rauhantyön tärkeydestä. Tilaisuudessa puhuvat kansanedustaja Eva Biaudet ja kirkkoherra Hannu Ronimus. Kynttilälyhdyt lasketaan Töölönlahteen, mutta tuli oli nyt kielletty. Tapahtuman järjestivät Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund, Svenska Fredsvänner i Helsingfors, Helsingin seurakuntayhtymä Töölön seurakunta yhteistyössä usean rauhanjärjestön kanssa. Merikukka Kiviharju Quartet esiintyi vahvasti. Kiviharju lauloi solistin oman kauniin iskevän rauhanlaulun ”End the Silence”, joka kehottaa nykyajan nk. tolkun ihmisiä lopettamaan hiljaisuutensa väkivallan ja vihapuheen maailmassa. – Älä usko pelkoon, älä usko vihaan, sanoma kuuluu. Mutta tietysti settiin kuului Liisa Tavin ”Jäähyväiset aseille”, jonka alku on niin komea ja kohottava: – Tänään jaksan nousta seisomaan / Tänään jaksan itseäni katsoa / En tarvitse enää peilejä / En haarniskaa joka kulkua vaikeuttaa / Tänään aion lähteä maailmaan / Tänään tietäni kulkemaan / Eivät riitä enää maalaukset / Tahdon nähdä mitä on niiden takana...” Siunatuksi lopuksi armoitettu soul-, bluesja jazzlaulaja veti Louis Armstrongin iki-ihanan klassikon ”What a Wonderful World”. Tulta sisällä flamencolauluna Flamencolaulaja Anna Murtolan rytmejä ja tunnetta sinkoava Fuego Por Dentro -konsertti keskittyi flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. Keikalla Bistro K:ssa häntä säestivät Suomen menestyneimpiin flamencokitaristeihin lukeutuva Joonas Widenius ja Madridissa flamencon huippuartistien kanssa työskentelevä perkussionisti Karo Sampela. Kuulimme musiikkia debyyttisoololevyn ohjelmistosta, jossa laulajan sävyiltään monipuolinen ja tummasointinen ääni vei meidät sen syvän surullisten sävelten, mutta myös kepeän leikittelevien rytmien keinoin. Murtola ammentaa musiikkiinsa myös muista musiikkikulttuureista sekä omasta oululaisesta taustastaan, juurruttaen espanjalaisen taiteenlajin kylmään Pohjolaan. Teksti: Risto Kolanen Irlantilainen Lisa Hannigan teki miellyttävän debyytin Suomessa kuulaan kauniilla folk-balladeihin luodulla äänellään. Kuva: Raimo Granberg. Kuubalainen kansansuosikki Omara Portuondo oli hauras ja sielukas Huvilateltassa, jonka yleisö kantoi hänet sydämellään keikan loppuun. Kuva: Raimo Granberg. Italialainen Anna Calvi on vahva taiderocklaulaja, joka urakoi Huvilan kahdessakin illassa. Kuva: Raimo Granberg.
14 Viikot 36-37/2019 Kirja-arvostelu Orasen kirja: Pehmo Manu ? Mauno Koivisto, Manu, oli kaksi kautta Suomen presidentti. Erittäin suosittu Suomen kansan keskuudessa. Manusta tuli tuttu mies, hänen vaimostaan Tellervosta myös kansan suosikki kuten myös tyttärestä Assista. Mutta minkälainen mies tämä Manu oikein oli? Äskettäin ilmestynyt kirja ”Merkillinen Mauno” oli monen kirjoittajan yritys kuvata heille tuttua miestä, asiallisesti, vakavasti. Tähän Mauno Koivisto – kuvauskirjastoon tuo erinomaisen mielenkiintoisen, inhimillisen säväyksen kirjailija Raija Orasen teos ”Manu ” (Otava 2019, 333 s) romaani . Raija Oranenhan on erittäin monipuolinen kirjailija: romaaneja, novellejasatuja,lastenkirjoja,kuunnelmia,näytelmiä,tv-käsikirjoituksia. Manu-kirja on erikoinen kirjallinen ratkaisu, siinä kirjan päähenkilö Manu itse kertoo elämästään. Rakkautta Orasen ”Manu” on erikoinen romaani, jonka pohjasävy on koko ajan rakastettava, pehmoileva. On sitten kysymys leppoisasta illanistumisesta kesäpaikalla Tähtelässä Tellervon huomassa tai kovista poliittisen pelin paikoista. Kirja on erikoinen sekoitus Manun rakastettavaa puuhailua kesämökillä. Hyvin yksityiskohtaiset kuvaukset miehen mökkielämästä, jota vaimo Tellervon pisteliään terävät huomautukset säestävät on kirjan parasta, viihdyttävintä antia. Vanhan avioparin arkisen yhteiselämän kuvaus on parasta Orasta. Joka mökkiläinen voi ajatella itsensä Manun paikalle saunaa lämmittämään puolison säestäessä ”ohjeillaan”. Tavallisuushan oli Manun poliittisen menestyksen salaisuus. Sen piirteen Oranen on tavoittanut Manun elämänkuvauksessa erinomaisesti. Politiikkaa Manusta kasvoi Suomessa poliitikko. Hän halusi päästä hoitamaan yhteiskunnan asioita ja pääsi myös. Oranen uppoaa Manun poliittiseen uraan tarkasti, huolella Manun omasta näkökulmasta asioita ja henkilöitä tarkastellen. Manu luonnehtii terävästi ihmisiä ja tapahtumia ympärillään. Kirja on erinomainen muistutus Suomen historian vaiheista Manun uran kautta. Helppoa ei ole ollut. Manulle politiikan ”konnia” olivat erityisesti Väyrynen ja Sorsa. Taistolaisia ,kirjan tekijän taannoisia hengenheimolaisia, Manu myös jaksaa eri käänteissä kurmottaa. Pitkä kuvaus Manun sota-ajan toimista rintamalla on kirjan heikoin osa . Neuvostoliiton johtaja Gorbatsov saa Manulta paljon sympatiaa ja Manu kyllä pärjää aika hyvin eri puolilla maailmaa vieraana johtajien pöydissä. Kielitaito, erityisesti venäjä, on vahva apu naapurisuhteissa. Kirjassa Manu pääsee selittämään erityisiä kipupisteitään, esimerkiksi Viron itsenäistymisajan ” toimettomuuttaan” . Alue, jolla Manu ei ole parhaimmillaan, on suhde suomalaisiin tiedotusvälineisiin. Lehdistö ja erityisesti YLE:n tv-toimitus ovat Manulle lähes koko ajan ongelmallisia, sopulilaumaa .. Tyhmyys voittaa ”Historia on todistaja. Sen tukevin näyttö on tyhmyyden ylivoima. Eivät tätä maailmaa ole koskaan hallinneet oikeamieliset ja osaavat ...” Manu kulkee Helsingissä mielellään raitiovaunulla, Manu ylistää tätä erinomaista liikennevälinettä, jossa hän ”fundeeraa” maan ja maailman asioita, rauhassa ...Vanhassa Manussa on viisautta,jota nykyisiltä Helsingin nuorilta raitiovaunuliikenteen surkastuttajilta tuntuu puuttuvan. Tyhmyys voittaa , kuten Manu sanoo … Viihtyisää asiaa Raija Orasen ”Manu” on hyvin luettava teos. Oranen on päässyt Mauno Koivistoa hyvin lähelle, sisälle. Lopputulos on lukijaa palkitseva, nautinnollinen. Pekka Hurme Joen henki loihtii esiin uponneita vuosia ? Teatteri Kultsan juhlavuosi virtaa kesätauon jälkeen taas komeasti syyskauden 14.9.2019 ensi-iltaan. Paula Salmisen Lea-palkittu näytelmä 13 uponnutta vuotta on perhedraama, jonka ohjaa Tarja Koskela. Kansallisteatterissa kantaesityksensä saanut Salmisen näytelmä sai kiittäviä arvosteluja, ja sitä luonnehdittiin laatusanoilla runollinen ja ajaton. Sen näkeminen osui otolliseen aikaan. Elin itse tuolloin kriisiä, liikuin synkissä vesissä. Olin kuin pudonnut monttuun, josta ei tuntunut löytyvän ulospääsyä. Kyseenalaistin tekemisiäni, mutta juuri tuon näytelmän avulla jotakin valkeni. Rakastuin esitykseen. Päätin, että teatteria en jätä, Koskela avautuu. Koskela tiedostaa hyvin, ettei katsojana saatua elämystä voi uudelleen ohjaajana lämmittää. Näytelmän sanomasta hänelle nousi ja merkitsi oman paikan etsimisen teema ja toisaalta taito hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on, nähdä unelmien kauneus, mutta hyväksyä sekin ettei niitä saavuta. Olen kaunosielu, ohjaaja tunnustaa ja kertoo tahdostaan loihtia näyttämölle myös visuaalisesti viihdyttävä tunnelma. Viihdyttävää tunnelmaa pienin keinoin Joella on esityksessä myyttinen sisältö, se on elämän ja kuoleman, muistojen ja unohduksen virta. Henkilöt on hahmoteltu muutamin harvoin ja tarkoin piirroin, syntyy syviä ja mielikuvitusta kiihottavan aukkoisia henkilöhahmoja. Näytelmä jättää tilaa loihtia pienin keinoin miemummon roolissa on kyetä muuntautumaan edestakaisin aikajaksosta toiseen, esittää sekä eläväistä tervettä hahmoa että muistisairasta vanhusta”, Saariokari arvioi. Muissa rooleissa nähdään myös kirjoittajana ja lauluntekijänä ansioitunut Vesa Salmi kanavavahtina. Pihan poikia esittävät Mikael Rekola (Eeli) ja Freddie Sukura (Timppa), jotka edustavat näytelmän nuorinta ikäluokkaa. Kunnianosoitus edesmenneelle kumppanille Tarja Koskelan piti alun perin ohjata tämä esitys yhdessä aviomiehensä Esko Vuorion kanssa. Vuorio oli ammattiohjaaja, joka oli mukana myös Kultsan toiminnassa. Kultsan ohella hän ohjasi mm. Vantaan Näyttämöllä (viimeksi Sirkku Peltolan Suomen Hevonen 2013) ja Keski-Uudenmaan teatterissa (Viiru ja Pesonen, viimeksi 2017). Viime syksynä Vuorio menehtyi nopeasti edenneen sairauden murtamana. Silloin Koskela menetti paitsi monikymmenvuotisen elämänkumppaninsa myös esikuvallisen ohjaajan, jolta hän kertoo oppineensa teatterista eniten: – Esko tartutti minuun tyylin ja tavan nähdä asiat aina pienen ihmisen kannalta. Minua ei kiinnosta spektaakkelit, vaan inhimillisen pienuuden kauneus. 13 uponnutta vuotta on oiva todistus ohjaajan näkemyksestä. Tarinan henkilöt puhuttelevat ja saavat katsojan myötäelämään koskettavaa kertomusta Koskisen suvun naisten kohtalosta. Esitys on samalla kunnianosoitus Koskelan edesmenneelle kumppanille, jonka perintö elää näin väkevänä niin kultsalaisten kuin muidenkin teatterin ystävien muistoissa. Esitykset: Käsikirjoitus: Paula Salminen, Ohjaus Tarja Koskela, Ohjaajan assistentti: Jari Mattila, Puvustus: Susanna Nyström, Lavastus: Marika Kahra, Valosuunnittelu: Jorma Tapola, Äänisuunnittelu: Esa Lindroos Ensi-ilta: la 14.9.2019, klo 19.00. Muut esitykset klo 19 ellei päivämäärän jälkeen toisin mainita. Muut esitykset: ke 18.9., pe 20.9., ke 25.9., to 26.9., la 28.9., ke 2.10., pe 4.10, su 6.10 huom! klo 16, ke 9.10, la 12.10., su 13.10. huom! klo 16, ke 16.10., pe 18.10., la 19.10. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 € Teksti: Pilke Lehto-Kaven, Valokuvat: Timo Seppälä len maisemia, näyttää että kaunis elämä on mahdollista, että kauneuden ja oman paikan voi löytää ihan pienistä asioista. Kultsan esitys on toki jotain aivan muuta mitä itse näin ja koin katselijana. Toteutus ei matki, vaan luo, kuten teatteri tekijöineen aina pyrkii luomaan, jotakin uutta, Tarja summaa. Aina on edessä puhdas taulu. Näyttelijöiden persoona ja oma ääni työstävät esityksestä oman näköisensä. Koskela on ohjannut aiemmin mm. Reko Lundanin näytelmiä (Aina joku eksyy 2008, Teillä ei ollut nimiä 2011), ja hän vertaakin 13 uponneen vuoden kerrontaa Lundanin tapaan luoda tarinaa. Tässäkin hypähdellään aikatasosta ja paikasta toiseen. Teksti on hyvää ja repliikit virtaavat konstailemattomina puheina, tavallisen arkisena kielenä. Koskisen perheessä on kolme keskenään erilaista naista: äiti, tytär ja mummo. Keskiössä on kasvava tytär Eeva (Kaisla Flood), avoin ja herkkä luonne, joka ei ole aktiivinen toimija, vaan se jolle asiat tapahtuvat. Mummo (Pirjo Saariokari) on sarkastinen ja kipakkasanainen elämän virroissa vahvaksi hiottu nainen. Mutta seuraavassa hetkessä hän onkin jo hellyttävän koominen niin kuin dementian haurastama hahmo vain saattaa olla. Äiti (Aila Herronen) puolestaan on hersyvä ja rehevä nainen. Katoavaan äitiin kätkeytyy outoa voimaa, mikä tuo realistisen oloiseen esitykseen mystisen ja arvoituksellisen ilmapiirin. Naiset pärjäävät ilman miehiä, vai pärjäävätkö 13 uponneen vuoden työryhmään kuuluu useita pitkän linjan kultsalaisia. Yksi heistä on mummoa, Koskisen Ursulaa esittävä Pirjo Saariokari, joka kertoo tulleensa teatteriin jo vuonna 1995, aluksi esityksen tekniikkaa hoitamaan. Mutta seuraavassa hetkessä hän huomasi olevansa mukana lyhäreissä näyttelijänä. Lyhärit ovat Kultsan omien kirjoittajien lyhytnäytelmiä. Hänelle oli kyllä vitsailtu, miten teatteri vie koko käden jos sille pikkusormensa menee antamaan. Mutta minulta teatteri vei koko kropan! Saariokari toteaa ja veistelee lisää: kaiken vapaa-ajan se on vienyt, mutta antanut elinikäiset ystävät ja aviomiehen. Saariokari toteaa, että iän mukana roolivalikoima kapenee, mutta 13 uponneen vuoden mummon roolissa hän tunsi heti olevansa kuin kotonaan. Mummo, äiti ja tytär ovat naisia, joiden rakkaus ja vahvuus välittyvät sukupolvelta toiselle. Naisia, jotka pärjäävät ilman miehiä, kuuluu julistus ja virnistys heti perään: vai pärjäävätkö?” Oliko tuo viimeinen jo Ursulan repliikki, mene, tiedä. Roolihenkilön valinta on todella osunut maaliin. Löytyisikö aiemmista töistä hahmo, joka muistuttaisi tällaista osaa tai joka olisi ollut yhtä mieluisa roolityö? Ehkä se oli kokemus Smedsin Jääkuvianäytelmän äidin roolista. Sekin esitys oli Tarjan ohjaama. Mutta vaativinta Koskisen
15 Viikot 36-37/2019 ? ? Maarnela Ikäihmisten holokausti ”Rakastan Helsinkiä ja sen upeaa luontoa – hiihtoretkiä Maunulan majalle ja Paloheinän Haltiapolulla sekä pyöräilyä töihin Keskuspuiston läpi. Rentoudun lasteni salibandyja futismatseja katsellen, kirjallisuuspiirissä, teatterissa ja kokkaillessa ystävien kanssa.” ”No mite siul on mänt tääl maailmal? kysyi isäntä evalkolta. ”No mitäs täs muuta ko loikoiloo ja syljeksii vieraasee kattoo”. (lähde: Luovutetun Karjalan Internet-sivusto). Sellaisia veitikoita ne meidän nykyiset ongelmamme isovanhempamme olivat. Tai ovat. Vielä. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com ? Komentaja Höss seisoskeli olohuoneessaan ja katseli ohi kulkevia ihmisiä. Hössillä oli komea omakotitalo ihan työpaikkansa vieressä. Siellä hän asui ja vietti mukavaa elämää rakastavan vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa. Luonto ja perhe – ne olivat hänen voimanlähteensä. Siksi hän jaksoi katsella ennenaikaiseen kuolemaansa kulkevia ihmisiä. Kärsimys oli heidän – mutta valinta – se oli Rudolf Hössin itsensä tekemä. Hän piti itseään kilttinä miehenä: ”Uskokaa minua, tunsin säälistä maan pettävän jalkojeni alla, mutta minun ei annettu osoittaa minkäänlaisia tunteita”, kirjoitti Rudolf Höss muistelmissaan. Hän oli ahkera ja velvollisuudentuntoinen perheenisä, joka ei vain voinut asioille mitään. Maaliskuussa 1933 vaaleissa valittu Saksan silloinen johtaja antoi kokeneelle Rudolf Hössille tehtävän, tehdä suunnitelma, tehdä selvitys: ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta”. Siis kansanmurhasta. Huhtikuussa 2019 vaaleissa Suomen nykyinen johto hallitus – antoi tehtävän ministerityöryhmälle: vanhuspalveluiden tilannetta pohtimaan kokoontuva hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä on päättänyt aloittaa ”vanhuspalvelulain kokonaisvaltaisen uudistamistyön” jo tällä hallituskaudella. Onko se sitten kovin lähellä Hössin saamaa tehtävää ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta” jää historian tulkittavaksi. Hitlerin ratkaisu aikansa ”ongelmaan” oli tappaa kaikki juutalaiset. Uutisista tiedämme, että Suomen ”ongelma” on kasvava vanhusväestö. Rahat eivät vain riitä. Ehkäpä siihenkin ongelmaan löytyy nyt ratkaisu. Työryhmä jo on. Rudolf Hössin lapsenlapsi on kirjoittanut kirjan, jossa hän on pohtinut, mikä johti hänen oman isoisänsä sellaisiin valintoihin. Ovatkohan meidän nykyisten poliitikkojen lapsenlapset oleva samassa tilanteessa aikuistuttuaan. Kirjoittamassa kirjaa ymmärtääkseen isovanhempiensa valinnat. Isovanhempien, jotka nyt näyttävät saavansa voimaa samantapaisista asioista kuin oman aikansa sarjamurhaaja: Uusi grafiikanpaja avattiin Vallilaan ? Vallilaan, Helsinkiin avataan uusi taidepaja ja -galleria. Vargas Print Studio avasi ovensa yleisölle perjantaina 23. elokuuta. Taidepaja tarjoaa uusia mahdollisuuksia Helsingin grafiikkatarjontaan sekä tekijöille että harrastajille. Taidepajan takana on portugalilainen kuvataiteilija ja taidehistorian tohtori Rita Vargas. Vargas on asunut ja työskennellyt Suomessa yli yhdeksän vuotta. Hän väitteli taidehistorian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2016 ja on opettanut grafiikkaa Suomessa vuosia. Vargas Print Studio on taiteilijoiden ylläpitämä studio/ työpajatila, joka tarjoaa yksilöllisen pääsyn opiskelemaan erilaisia grafiikan tekniikoihin, kuten silkkipainanta, relief ja syväpainatus. Grafiikanpaja mahdollistaa elinikäisen oppimisen järjestämällä työpajoja erilaisille yleisöille, kuten vieraileville taiteilijoille, lapsille ja paikalliselle yhteisölle. Vargas itse on innoissaan ja utelias tulevaisuuden kehitysten suhteen: – Odotan innolla että pääsen luomaan mahdollisuuksia taitelijoille työskennellä Helsingissä ja löytää uusia mahdollisuuksia perinteisten taidegrafiikan menetelmien parissa. Vargas Print Studio tarjoaa työskentelymahdollisuuksia kutsutuille kotimaisille taiteilijoille sekä residenssejä kansainvälisille toimijoille. Kesän aikana tilassa ensimmäisenä kutsuttuna taitelijana työskennellyt kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemi, kertoo että tilan antamien mahdollisuuksien ansiosta hänen tuotannossaan nähdään tulevaisuudessa enemmän grafiikkaa. Avajaistilaisuudessa oli myytävänä Theresa Storbackan, Rita Vargaksen ja valikoitujen taitelijoiden teoksia, kuten Tiitus Petäjäniemen, teoksia, kuvataidetta ja koruja. Asuinrakentamisen taso pysyi ennätyskorkeana Helsingissä ALOITETUT VALMISTUNEET MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT Asuntoja valmistui ennätyksellisen paljon Helsingissä vuoden toisella neljänneksellä. Kuva Jätkäsaaresta: Antti Pulkkinen. ? Rakentamisen kokonaisvolyymi pysyi Helsingissä korkealla tasolla myös vuoden toisella neljänneksellä. Asuntoja valmistui ennätyksellisen paljon. Asuntorakentaminen on ollut yhtä mittavaa viimeisen vuoden ajan ja on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin vuosikymmeniin. Asuntoja valmistui ennätyksellisen paljon Helsingissä vuoden toisella neljänneksellä. Kuva Jätkäsaaresta: Antti Pulkkinen. Kesäkuun lopussa oli rakenteilla 9 995 asuntoa. Vuoden toisella neljänneksellä aloitettiin 2 090 asunnon rakentaminen, valmistui 1827 asuntoa ja rakennuslupia myönnettiin 2 672 asuntoa varten. Luvuissa ovat mukana uustuotanto, laajennukset ja käyttötarkoituksen muutokset. – Valtakunnallisesta rakentamisen tilanteesta poiketen asuntorakentaminen Helsingissä jatkuu erittäin voimakkaana. Erityisen ilahtunut voi olla myönnettyjen rakennuslupien korkeasta tasosta. Sen perusteella voidaan odottaa asuntorakentamisen tason pysyvän korkeana jatkossakin, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Rakennuslupien määrä viime vuosien tahdissa Asuntotuotannon rakennuslupia myönnettiin uustuotantoon ja laajennuksiin poikkeuksellisen paljon vastaaviin vuosineljänneksiin nähden, noin 199 330 kerrosneliötä. Myös valmistuneiden asuntojen kerrosala on erittäin suuri, 112 325 neliötä, ja asuntoja alettiin rakentaa merkittävästi ensimmäistä neljännestä enemmän, yhteensä 145 892 neliötä. K o k o n a i s u u d e s s a a n asuinja toimitilaa on rakenteilla yhteensä 1.29 miljoonaa kerrosneliötä uustuotantona ja laajennuksina. Vaikka toimitiloja on edelleen paljon rakenteilla, vuoden 2019 aikana on nähtävissä selkeää hiljentymistä edelliseen vuoteen verrattuna. Toimitiloja alettiin rakentaa 62 005 kerrosneliötä, rakennuslupia myönnettiin 89 704 kerrosneliötä varten ja valmistui 42 848 kerrosneliötä. Vuoden 2019 aikana Helsingissä on alkanut yhteensä 3 379 asunnon rakentaminen, valmistunut 3 278 asuntoa sekä myönnetty lupia yhteensä 4 226 asunnon rakentamiseksi.
16 Viikot 36-37/2019 Suomalaisen kulttuurin, antiikin ja taiteen ystäville! 4/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Taiteilija ja tiedemies ALEKSANTERI AHOLA-VALO Oiva Toikka suunnitteli 261 erilaista lintua LEIKKISÄ LASITAITEILIJA Ikiklassikko MARISKOOLI TYYLISUUNNAT • Uusgotiikka, • Uusrenessanssi • Uusbarokki • Uusrokokoo 1790-luvun kalastajatorppa Aseista mahtavimpia Paulilla on kaikki suomalaiset postimerkit TEATTERIKULISSIEN DRAMATIIKKAA Tähdet ja diivat Tampereella VIIKINKIMIEKAT PENTALAN SAARISTOMUSEO Tilaa heti! www.antiikkijataide.fi EN TI SÖ IN TI ? KE RÄ ILY ? KÄ DE N TA ID OT ? AR JE N H IS TO RI A
17 Viikot 36-37/2019 ? ? Veli-Matti?Hynninen Empatia on elämän ehto ? Tunnen olevani etuoikeutettu ihminen kun joka viikko saan tavata läheltä uusia ihmisryppäitä. Eikä vain tavata vaan saan heistä ja heidän läheisistään kuulla jännittäviä tarinoita. Kastekodit, vihkiparit, vainajan omaiset, messuvieraat, sanankuulijat, hetket heidän kanssaan ovat pyhiä ja arvokkaita. Yksi muinoin tapaamistani merkillisistä kirkonmiehistä, piispa Olavi Kares, pomppasi kirjojensa kautta yllättäen pintaan. Kares oli mustiin pukeutuva, mutkaton körtti. Hän ei rakastanut liturgisia hienouksia vaan edusti aina tinkimätöntä alatien kristillisyyttä. Heränneen kansan vaellus-kirjasarjassaan hän kertoo miten ”Herännäisyys ei ole vain jotakin menneisyyteen, historiaan, kuuluvaa, vaan Jumalan teko, joka vaikuttaa vielä tänä päivänä elävänä voimana sotien repimän ja monin tavoin ahdistetun kansamme keskellä.” (1946) Herätysliikkeet ovat laaja eurooppalainen ilmiö. Suomessa ne ovat kääntäneet ajatuksen valistuksen rationalismista romantiikan ja mystiikan innoittamaan uudistuvaan elämään. Yhtenäiskulttuuri alkoi silloin järkkyä, autoritatiivinen yhteisökäsitys vapautua osana alkavaa sosiaalista muutosta. Suomalainen hengen elämä virkosi ja virisi uusiin korkeuksiin. Herätysliikkeet muistuttavat ettei kirkon, taiteen, eikä muunkaan kulttuurisen elämän pidä olla alisteista ideologiselle vallalle. Yhteys todellisuuteen ei aina synny todellisuuden esittämisen kautta vaan siitä, että erilaiset uskonnon, tieteen ja taiteen esittämistavat ovat dialogissa keskenään. Käsitys itsestämme ja maailmastamme rakentuu nimenomaan vuorovaikutuksessa. Tästä on puhe monipuolisen kulttuurin luojan Juha Hurmeen kulttuuricoctail-kolumnissa: ”Ihmiskunta tarvitsee teatteria selviytyäkseen.” Näen, että teatterilla ja kirkolla on yhteinen tehtävä. Niiden tehtävänä ei ole ratkaista ongelmia ja antaa vastauksia poliittisiin, sosiaalisiin tai taloudellisiin kysymyksiin. Niiden tehtävänä on luoda yhteys, muistuttaa Juha Hurme. Myös kirkon keskeisin kyky on empatia, asettuuminen toisen asemaan. Se on välttämätön taito niin papille kuin teatterin tekijälle. Juha Hurme viittaa Turun yliopiston professoriin Markku Wileniukseen, joka työskentelee Unescossa ja on Rooman Klubin jäsen. ”Meidän pitää oppia ymmärtämään muita ihmisiä. Ymmärtämään, sietämään, hyväksymään.” Juha Hurme luettelee avaintaidot, joilla ihmiskunta selvittää ongelmansa selvitäkseen. Näitä ovat: 1. Planetaarisen elämän ymmärtäminen; miten elollinen järjestelmä toimii maapallolla. Mikä on ihmisen asema suhteessa eläimiin, kasveihin, sekä veden, ilman, hiilen kiertoon? Mistä ruoka tulee, miten puhdas vesi riittää, kun planeetan lämpötila vakautetaan? 2. Kompleksisuuden kestokyky. Miten löytää selkeä ajatus monimutkaisessa informaatiotulvassa? Mihin satsata? 3. Luovuustaidot. Miten kehittää uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin. Miten valita luovin ratkaisu? 4. Empatiataidot. Kun ihmiset ja tieto liikkuvat entistä nopeammin, on opittava ymmärtämään erilaisuutta, muita ihmisiä. Eikä vain ymmärtämään vaan sietämään ja hyväksymään erilaisuutta. Toisen asemaan asettumisen taito on välttämätön papille ja jokaiselle kulttuurin luojalle. Kultaisen säännön etiikka on yhteistä eri uskonnoille: asettumalla toisen ihmisen asemaan tietää varmasti miten eri tilanteissa on toimittava. Keskustelin taannoin Juha Hurmeen ja Markku Wileniuksen kanssa radiostudiossa, panin merkille miten yhteinen on maailma ja miten yksinkertainen on oivallus silloin kun se osuu elämän ytimeen. Se mitä sanomme toisille, ja miten sen sanomme toisillemme, paljastaa minkälainen on halumme selviytyä. Kiitos Juha ja Markku, dialogi lävistää kehät ja yhdistää elämän todellisuuteen. Messukeskuksen aurinkovoimala avautuu Laajennusosan rakentaminen Messukeskuksen katoille alkoi heti Aurinkopaneelit sijoittuvat Messukeskuksen hallien 4 ja 5 katoille. Voimalan arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh, mikä vastaa yli kahdensadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Italialaiset kaverukset avaavat ravintolan Katajanokalle ? Lontoon Bocca di Lupo -ravintolassa tavanneet Francesco Cereda ja Cesare Lovati muuttivat Helsinkiin viime syksynä avaamaan Kim Heiniön Soupster Family -konsernin uutta italialaista ravintolaa Konepajalle. Nyt miesten tie käy kohti Katajanokkaa ja elokuussa avattavaa Locanda Scappia, ensimmäistä omaa ravintolaa. – On jokaisen kokin unelma avata oma ravintola, tosin en vielä pari vuotta sitten olisi koskaan uskonut sen tapahtuvan Suomessa!” naurahtaa keittiömestari ja osakas Cesare Lovati. Pohjois-Italian pienestä Runo-kylästä ponnistanut Lovati on tehnyt pitkän uran keittiöissä Italiassa, Lontoossa ja nyt Helsingissä. ”Ruokafilosofiani perustuu tuoreiden, italialaisten raaka-aineiden käyttämiseen. Locanda Scappin ruoka tulee olemaan yksinkertaista ja kaikki leivästä lähtien on tehty itse ravintolassa, ainoat valmiina tulevat tuotteet ovat joissain annoksissa käytetyt kuivapastat, joskin teemme pastaa myös itse. Noli Studios –hotellin yhteyteen Keskon entisen pääkonttorin paikalle avautuva Locanda Scappi on nimetty Bartholomeo Scappin mukaan. Vaikka nimi ei kerro suurelle yleisölle mitään, on kyseessä ehkä maailman ensimmäinen julkkiskokki ja keittokirjailija keskiajan Italiasta. Scappi kokkasi aikansa eliitille, kardinaaleille ja paaveille, levittäen keittiötaidon ilosanomaa; mitä välineitä keittiöstä tuli löytyä ja kuinka valmistaa 46 ruokalajin juhla-ateria. Locanda Scappin ruokalistalta tulee löytymään ainakin yksi resepti alkuperäisen Scappin keskiajan reseptikirjasta. Bartholomeo Scappi ja keittiömestari Lovati ovat kotoisin samasta kylästä Pohjois-Italiasta, eivätkä yhtäläisyydet pääty tähän – molemmat ovat julistaneet parmesaanin maailman parhaaksi juustoksi. Mikä saa kaksi nuorta italialaista miestä perustamaan yrityksen ja asettumaan Helsinkiin? – Luonto ja elämän rytmi. vastaa ravintolapäällikkö ja osakas Francesco Cereda. – Uskon, että ulkona syöminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan, ihmiset ovat kiinnostuneita italialaisesta keittiöstä ja ruoasta yleisesti. Italialaisena haluan aina edustaa kaunista maatani parhaalla mahdollisella tavalla, itselleni luontevin tapa on ruoka. Haluan, että vieraat tuntevat olevansa Locanda Scappissa kuin kotonani. Kun Kim kysyi lähdemmekö Cesaren kanssa osakkaiksi ja pyörittämään Soupster Familyn uutta italialaista ravintolaa, tiesimme molemmat vajaan vuoden kokemuksen perusteella käsillä olevan ainutlaatuinen mahdollisuus. Rakastuin Helsingin uniikkiin luontoon ensimmäisellä vierailullani helmikuussa 2018, jolloin seisoin merijäällä katselemassa auringossa kimaltelevaa Eiranrantaa. Locanda Scappi avautuu elokuussa 2019. Toiminta pyöräytetään käyntiin kolmella maksa mitä jaksat – illallisella, jolloin helsinkiläisillä on mahdollisuus päästä tutustumaan ravintolaan vaikka ilmaiseksi. Ensimmäinen ilta on varattu ystäville ja perheelle, toinen lähiseudun asukkaille ja kolmas medialle. Lisätietoja illallisten ajankohdasta on tulossa elokuun alussa nettisivuillemme www. locandascappi.fi. ? Messukeskus Helsinki ja Helen Oy avaavat Helsingin suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan Messukeskuksen hallikatoilla. Aurinkovoimala käynnistetään elo-syyskuun vaihteessa 2019. Samaan aikaan käynnistyy laajennusosan rakentaminen. Messukeskuksen aurinkovoimala on viittä vaille valmis. Syksyn aikana rakennetaan laajennusosa. Aurinkovoimala lisää Messukeskuksen energiatehokkuutta ja vahvistaa aurinkovoiman osuutta Helenin tuotannossa. Voimalan 1589 aurinkopaneelia on asennettu kesän 2019 aikana Messukeskuksen hallien 4 ja 5 katoille. Arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh, mikä vastaa yli kahdensadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Vuoden loppuun mennessä paneeleja asennetaan vielä noin 300 kappaletta lisää. Laajennuksen valmistuttua aurinkovoimalan vuosituotto kasvaa yli 530 megawattituntiin. Helen vuokraa Messukeskuksen aurinkovoimalan paneeleita asiakkailleen suositulla nimikkopaneeli-periaatteella. – Messukeskuksen aurinkopaneeleista on vuokrattu jo lähes kaksi kolmasosaa. Helenin kehittämä nimikkopaneeli-konsepti on vaivaton keino alkaa aurinkoenergian tuottajaksi: vuokraamalla aurinkopaneelin jokainen voi käyttää uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Helen vuokraa Messukeskuksen paneeleita asiakkailleen 4,40 euron kuukausihintaan, ja nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Riku Kuikka Helenistä. Messukeskuksesta 110 % hiilineutraali kymmenen vuoden kuluessa – Ympäristötyömme tavoitteena on olla 110 % hiilineutraali tapahtumatalo vuonna 2029. Pyrimme tavoitetta kohti vähentämällä energiankäyttöä, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntämällä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Aurinkovoimalan myötä uusiutuvan energian osuus kasvaa ja tilojemme jäähdytystarve pienenee, sillä aurinkopaneeleilla on myös varjostava vaikutus, sanoo toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. – Olemme iloisia, että saimme toteuttaa nimikkopaneeleista koostuvan aurinkovoimalan Messukeskuksen katolle. Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto, ja se saavutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa, sanoo johtaja Marko Riipinen Helenistä. Messukeskus liittyi viime syksynä Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostoon, jonka tavoitteena on hiilineutraali Helsinki. Messukeskuksen ympäristötyöhön kuuluu 99-prosenttinen jätteiden hyötykäyttö ja uusimman talotekniikan hyödyntäminen, esimerkiksi maalämmön, kaukojäähdytyksen, lämmön talteenoton ja led-teknologian käyttö. Lisäksi Messukeskus on mm. vähentänyt kertakäyttötuotteiden käyttöä, lisännyt merkittävästi sähköautoilijoiden palveluja sekä puolittanut vedenkulutuksensa kuluvan vuosikymmenen aikana. Faktat: • Uusi aurinkovoimala sijaitsee Messukeskuksessa Pasilassa, hallien 4 ja 5 katoilla • Aurinkopaneelit asennettiin kesän 2019 aikana • Arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh • Nimellisteho 500 kWp • Yhden paneelin teho 315 W • Oman nimikkopaneelin voi vuokrata osoitteessa helen.fi/messukeskus • Helenin nimikkopaneelivoimaloiden aurinkosähkön tuotanto lähestyy kahden megawatin tehoa. Helenin aiemmat nimikkopaneelivoimalat sijaitsevat Kivikossa ja Suvilahdessa. • Messukeskus sai ensimmäisenä suomalaisena messuja kongressikeskuksena ISO 14001 -ympäristösertifikaatin vuonna 2009
18 Viikot 36-37/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Joka kuudes helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen Ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset Helsingissä vuoden alussa 1991 2019. Lähde: Tilastokeskus ? Helsingissä asui vuoden 2019 alussa 103 412 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Tämä oli 16 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Kaikista Helsingin ulkomaalaistaustaisista 18 prosenttia oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian ylläpitämältä ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi-sivustolta. Ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset Helsingissä vuoden alussa 1991 2019 Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi viime vuonna 3 504 hengellä eli 3,5 prosenttia. Kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa viimeisen viiden vuoden ajan ja oli nyt poikkeuksellisen matala. Silti noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asui koko maan ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat Helsingissä olivat vuoden 2019 alussa entinen Neuvostoliitto (18 008 henkilöä), Viro (12 500), Somalia (10 803), Irak (5 938) ja Kiina (3 621). Vuoden 2018 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten määrä. Muuttovoitto vieraskielisistä väheni Viime vuonna Helsinki sai muuttovoittoa vieraskielisistä yhteensä 2 545 henkeä, mikä oli kaksi kolmasosaa kaupungin kokonaismuuttovoitosta. Vieraskielisten muuttovoitto väheni selvästi edeltävistä vuosista. Vuonna 2018 vieraskielisiä muutti Helsingistä muualle Suomeen edellisvuotta enemmän, erityisesti Vantaalle. Myös maasta pois muuttaneita oli edellisvuotta enemmän. Eniten muuttovoittoa Helsinki sai viime vuonna arabiankielisistä (583 henkeä), somalinkielisistä (347 henkeä) sekä venäjänkielisistä (267 henkeä). Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään rekisteröity jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Kalliossa tavataan!
19 Viikot 36-37/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Palvelut ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 973 32 kristiina@karprint.fi KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Laadukkaat yrityskannettavat opiskelijaystävälliseen hintaan. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Helsinginkatu 14 ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi K A L L I N Naisvoimistelijat ry osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
20 Viikot 36-37/2019 Kahdeksas päivä Oy Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Y-tunnus 2044327-1 www.kahdeksas.fi Syyskuu on asunnonvaihdon aikaa! Hoidamme asuntokaupat puolestasi alusta loppuun. Soita heti ja sovi ilmainen arviokäynti. KIIRA HARJANNE Asuntomyyjä 040 530 5663 LEA VIRTANEN Kiint.välittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 KIIA-MARIA MIELITYINEN Kiint.välittäjä, LKV, LVV 045 6310 482 JIMI PUKKILA Kiint.välittäjä, LKV, LVV 040 680 7709 SEIJA MÄMMELÄ Asuntomyyjä 040 680 7750