5. helmikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 3 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Melko pilvistä, poutaa Lämpötila ylin -2°C, alin -7°C Tuulta 6m/s Sademäärä mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsingin tulokehitys kääntyi kasvuun vuonna 2017 ? Helsingissä ansaittiin vuonna 2017 veronalaisia tuloja yhteensä 19,8 miljardia euroa. Tulokehitys kääntyi edellisvuosien vaimean kasvun jälkeen nousuun lisääntyen vajaa 5 prosenttia eli noin 514 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön tuoreesta julkaisusta. Kun tuloihin lasketaan mukaan aiemmin verotuksen piiriin kuuluneet ja vuonna 2005 verovapaiksi muuttuneet osingot ja korot, Helsingissä veronalaisten tulojen kokonaismäärä nousee 20,2 miljardiin euroon. Määrä kasvoi edellisvuodesta 928 miljoonaa euroa, ja kasvuvauhti oli huomattavasti edellisvuosia suurempi. Helsingin mediaanitulo vuonna 2017 oli 27 600 euroa eli 1,5 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Sivu 7 1,9 2,6 miljoonaa perintövaroja kaupungille vuosittain ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin hallintosääntöön muutoksen, joka antaa mahdollisuuden laajentaa valtion perintönä kaupungille saatujen varojen käyttökohteita. Tarkoituksena on käyttää valtionperintövaroja jatkossa myös kulttuuriavustuksiin Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden tukemiseksi. Kaupunginvaltuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman painopisteiden mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö toteutuu Helsingissä laajasti eri toimialojen keskinäisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin ja kaupunkilaisten kanssa. Helsingin vuosittain vastaanottamien valtionperintöjen määrä vaihtelee. Vuosina 2017?2019 perintöjen kokonaissummat ovat vaihdelleet 1,9–2,6 miljoonan euron välillä. Helsingin liikenteessä ei kuollut yhtään jalankulkijaa 2019 ? Vuonna 2019 Helsingin tieliikenteessä ei menehtynyt yhtään jalankulkijaa. Onnettomuuksia on tilastoitu tarkasti vuodesta 1960 lähtien, ja tänä aikana jalankulkijoiden kuolemilta ei ole vältytty yhtenäkään aiempana vuonna. Sivu 8 HYKSin yksityissairaala ja Orton yhdistyvät Yhteistyössä syntyy laaja-alainen vaativan erikoissairaanhoidon huippuyksikkö ? HUSin erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan HYKSin Oy:n sekä ortopediaan, kivunhoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut Orton Oy:n liiketoiminnat yhdistetään. HUS omistaa 100 % HYKSin Oy:n ja Ortonin Oy:n osakekannoista. Yhtiöiden sulautumisesta päätettiin HUSin hallituksen kokouksessa 13.1.2020. – Toimintojen yhdistämisellä haetaan synergiaetuja ja luodaan muista toimijoista selkeästi erottuva toimija, joka palvelee niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin asiakkaita, kuten yksityispotilaita, vakuutusyhtiöitä ja muita sairaaloita. Samalla tavoitellaan aikaisempaa parempaa taloudellista kannattavuutta” toteaa HYKSin Oy:n ja Orton Oy:n hallitusten puheenjohtaja Anne Karikumpu. Yhdistymisellä luodaan vahva, erikoissairaanhoitoon keskittyvä, korkeatasoinen terveystoimija pääkaupunkiseudulle. Kummankin yrityksen vahvuusalueet täydentävät uudessa yhdistyneessä toiminnassa toisiaan. – Orton on ortopedian, kivunhoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä. Yhdistämällä Ortonin vahvuusalueisiin HYKSin yksityissairaalan vahvuusalueita kuten syöpätautien ja neurokirurgian hoidot, luomme laaja-alaisen vaativan erikoissairaanhoidon huippuyksikön”, kertoo HYKSin Oy:n toimitusjohtaja Markus Orava. Markus Orava on toiminut elokuusta 2019 alkaen myös Ortonin toimitusjohtajana. Pasilan Postipuiston pohjoisen korttelin rakentaminen käynnistyi Y-Säätiö, Playa Postipuisto, Metsäläntie ? Helsingin entisen maaliikennekeskuksen paikalle rakennetaan tiivis ja urbaani asuinalue. Sen pohjoisosassa on aloitettu lähes 300 vuokra-, omistusja asumisoikeusasunnon korttelin rakentaminen. Kortteli toteutetaan Y-Säätiön omistaman M2-Kotien, TA-Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Rakennusliike Evälahti Oy:n kumppanuushankkeena. Y-Säätiön, Rakennusliike Evälahti Oy:n, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen, TA-Rakennuttaja Oy:n ja Suomen Asuntokehitys Oy:n muodostama hakijaryhmä oli yksi kaupungin tontinluovutuskilpailun voittajista. Kohteiden urakoitsijoina toimivat Evälahti Konserni ja Eke-Rakennus Oy. – Korttelin rakennushanke on osa Helsingin historian tähän asti suurinta asuntorakentamisen kumppanuuskaavoitushanketta”, sanoo partneri Juha Hetemäki Suomen Asuntokehityksestä. Pohjois-Pasilan asukasluku kasvaa yli 12 000 asukkaaseen 2030-luvulla. Asuntojen lisäksi alueelle syntyy noin 2 000 uutta työpaikkaa. – Haluamme rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin, joissa niistä on pula. Postipuiston keskeinen sijainti tukee tätä tavoitettamme”, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman sanoo. Postipuistoon rakennetaan tulevina vuosina myös päivittäistavarakauppa,kaksi päiväkotia ja koulu. Raitiotielle alueella on alustava varaus. Luonteeltaan urbaanilla alueella otetaan erityisesti huomioon energiaja ekotehokkuus ja asumisen yhteisöllisyys. Oman leimansa luovat erilaiset asuntokorttelit ja yhtenäiset sisäpihat, puistovyöhyke sekä asuintalojen yhteistiloista muodostuva yhteinen monikäyttöinen asukastila. Asuinkorttelien sijainti Keskuspuiston kupeessa tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Alueelle rakennetaan perheasuntoja.
4 Viikko 6-7/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3/2020 H Maarnela Tonttikaupasta sopimus aivan kauppakeskus Triplan vieressä S kanska ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet lopullisen sopimuksen tonttikaupasta Pasilassa, aivan Pasilan aseman ja Tripla-kauppakeskuksen vieressä. Tontilla on yhteensä 37 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta toimisto-, asuntoja liiketilakäyttöön. Skanskan alustavien suunnitelmien mukaan kortteliin toteutetaan toimistoja liiketiloja, vapaarahoitteista asuntotuotantoa, tuettua asuntotuotantoa sekä kaikkia hankkeita palveleva pysäköintilaitos. Rakennettavien asuntojen ja toimistoneliöiden määrät täsmentyvät myöhemmin. Rakentaminen alkaa vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Skanskan kanssa tehty kauppa on jatkumo ratapihakorttelien alueella aiemmin tekemillemme kaupoille. On hienoa nähdä pitkällisen kehitystyön muuttuvan suunnitelmiksi ja sitä kautta oikeiksi rakennuksiksi, sanoo tontin myynnistä vastannut Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Leena Palokangas. Pasila on Helsingin joukkoliikenteen keskeinen solmukohta, josta on nopeat yhteydet Helsingin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Uudistuva rautatieasema tulee 2020-luvulla olemaan 47 miljoonalla vuosittaisella matkustajallaan Suomen vilkkain. Pasilaan rakennetaan 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä uutta toimitilaa, liiketilaa ja asuntoja. Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Pasilaan on jo rakenteilla kahden miljardin investoinnit, ja investointien arvioidaan nousevan viiteen miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä. H Yleisönosasto H Runopalsta Uusi silta helpottaa kävelyä ja pyöräilyä Pasilasta keskustaan Uusi pyöräilyn ja jalankulun reitti väliaikaisen sillan valmistuttua. ? Kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulku Pasilassa on helpottunut uusien katujen avauduttua liikenteelle viime lokakuussa. Tilanne paranee entisestään, kun baanatason reitille radan itäpuolelle, Pasilansillan eteläpuolelle rakennetaan uusi silta. Silta suoristaa pyöräilyn ja jalankulun reittiä merkittävästi. Kaupunki on aloittanut väliaikaisen sillan suunnittelun. Silta ja suora baana ovat alustavan aikataulun mukaan valmiit ja käytössä alkusyksyllä 2020. Väliaikaisen sillan suunnittelu on käynnistynyt ja suunnitelmat valmistuvat kevään aikana. Rakentamaan päästään siten alustavan aikataulun mukaan kesällä ja silta valmistuu syksyllä. Samalla suunnitellaan myös Veturitallinkujan liikennejärjestelyt sekä yhteys Veturitallinkujalta Veturitien kiertoliittymään. Moottoriajoneuvojen kulku Veturitallinkujalla katkaistaan ja ajoyhteys Veturitalleille ohjataan Veturitien suunnasta. Väliaikainen silta ja baanayhteys tehdään Pasilan radanvarressa valtion hallitsemalle maa-alueelle ja kaupunki tekee valtion kanssa sopimuksen maankäytöstä. Sillan rakentamisesta tiedotetaan tarkemmin kevään 2020 aikana. Teollisuuskadun kohdalle oli aiemmin tehty suunnitelma nyt käytössä olevan kiertoreitin oikaisemiseksi ja parantamiseksi ilman väliaikaista siltaa. Kaupunkiympäristölautakunta piti tätä riittämättömänä ja ohjeisti jatkosuunnittelun tehtäväksi siltaratkaisun pohjalta. Baanayhteyden lopullinen linjaus suunnitellaan myöhemmin Keski-Pasilan tornialueen itäosan tarkemman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Lopullisen baanan osalta tavoitteena on suora pyörätie radan varteen. Mistä näkökyky kärsii Sähköposti sekoittanut Veroviraston järjen käytön! TE-toimisto portinvartijasta palveluiden koordinaattoriksi ? Monta kertaa väitetään, ettei pitkällinen tietokonetms. ruutuun katselu vaikeuttaisi näkökykyä, mutta ollessani 8-vuotias, niin minulta meni noin 15 minuutiksi näkökyky katseltuani eräässä samassa kylässä olevassa asunnossa televisiota jopa niin pahoin, että törmäsin siellä olevaan eteisen peiliin, joten minun veljeni Ilpo auttoi minua ja minua ei uskottu, että olin todella hetkellisesti menettänyt näkökykyni, mutta myöhemmin eräälle samassa kylässä asuvalle tytölle kävi samoin, niin silloin selvisi, että hänellä oli karsastusta silmissään, joten silloin minunkin silmiäni alettiin tutkia tarkemmin ja selvisi samanlainen ongelma! Joten olen tullut siihen tulokseen, että vanhempien olisi ensin varmistettava, ettei heidän lapsellaan/ lapsillaan ole minkäänlaista näkövikaa silmissään ennen, kuin päästävät lastaan liian pitkäksi aikaa tietokonetms:n ääreen, sillä vaikka näkökykyni saatiinkin korjattua, niin kuitenkin on varmistauduttava siitä, että on mahdollisimman monipuolista ravintoa saatavilla koska se pitää myös näkökyvyn kunnossa, kuten muunkin elimistön. Huomasin sen, kun vasempaan jalkaani tuli paha tulehdus ja vähistä rahoistani huolimatta hankin mahdollisimman monipuolista ravintoa ja käytin sitä lääkkeiden lisäksi, niin jalkani parani! Joten kiitos kaikille lääkäreille, terveydenja sairaanhoitajille jotka jalkani parantumiseen vaikutti! Lassi Tiittanen ? Missä on Veroviraston järjen käyttö, kun heiltä yrittää eläkeläinen pyytää lisävero korttia?! Yritin sitä sähköpostitse, mutta siellä, vain ”höpäjittiin” jos mitä sattui sen sijaan, että todella tehtiin jotain! Entäs jos saan päävoiton Lotossa ja nyt Verovirasto antoi minulle veroprosentin, niin eikö se ole Veroviraston oma tyhmyys etteivät ajoissa toimi, niin kuin oikein pitää toimia?! Lassi Tiittanen ? Työttömien Keskusjärjestön hallitus kannustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusta jatkamaan hallitusohjelman toteuttamista. Hallitusohjelmassa on hyviä toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen toteuttaman perustulokokeilun tulokset julkaistaneen pian. Siitä saanemme eväitä hallitusohjelmassa kirjatun negatiivisen tuloveron kokeiluun. Myös pääministeri Sanna Marinin nostama ajatus työajan lyhentämisestä kuuteen tuntiin on saanut runsasta huomiota kansainvälisestikin. Näitä maailmanlaajuisesti kiinnostavia työelämää parantavia ja työllisyyttä edistäviä ideoita tulee edistää uusin kunniahimoisin kokeiluin. Siten Suomi lunastaisi maailmalla johtajuuden innovatiivisena hyvinvointiyhteiskunta. Käsillä on myös hallituksen esitys, jossa siirrettäisiin osa TE-toimiston tehtävistä Kelalle ja työttömyyskassoille. Tämä johtunee siitä, että TE-toimiston henkilöstöresursseja on vähennetty. TE-toimiston tehtävien vähentämisen sijaan Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii, että TE-toimiston henkilöstöresursseja lisätään. TE-toimistoilla tulee olla riittävät resurssit keskittyäkseen työllisyyden, työttömien työja toimintakyvyn tukemiseen sekä elinkeinotoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen liittyviin tehtäviin. Tulevien sote-keskusten valmistelussa tämä tulee ottaa huomioon. Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi esittää TE-keskustoiminnan kokonaisvaltaista uudistamista. TE-keskus tulee muuttaa valvonnan, kirjaamisen ja sanktioinnin koneistosta kansalaisten tuen ja toiminnan keskuksiksi. TE-keskukset koordinoisivat kokoon kaikki asianosaiset: rekryfirmat, kolmannen sektorin toimijat, kuntien työllisyysväen ja yrittäjät, sekä koulutusta tarjoavat tahot, ja pitäisi huolen, että työmarkkinoiden tarpeet kohtaavat. Suuntana tulee olla oikeuksien ja mahdollisuuksien tie. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi Punainen lanka Sua katselen kuuntelen löydän langan punaisen. Muistan aina päivän sen, sun katseen ensimmäisen. Kaunis olet tänäänkin kuin joutsen valkoinen. Elonretki on kaunehin, muisto kahden ihmisen. Kedonkukkia katselin, valkoruusua ihailin. Näin pienen tähtösen mulle kaukaa loistavan. Väistyi varjo ikävin yön hetkiin valoisiin. Yönsyli oli kaunehin, muisto kahden ihmisen. Sua katselen kuuntelen löydän langan punaisen. Muistan aina päivän sen, sun katseen ensimmäisen. Kaunis olet tänäänkin kuin joutsen valkoinen. Elonretki on kaunehin, muisto kahden ihmisen. Muistan aina päivän sen, sun katseen ensimmäisen. Yönsyli oli kaunehin, muisto kahden ihmisen. Toivo Levanko lyyrikko Kevätryöstelyä rinnassa ? Kun susilauma hyökkää antilooppilauman kimppuun, niin ne pyydystävät laumasta vain heikkoja. Muu lauma hyväksyy sen, että muutama viraton jää susien suuhun, koskapa kuitenkin lauman enemmistö pääsee karkuun ja voi jatkaa tavallista eloaan, laiduntamistaan ja lisääntymistään. Ihmislauma ei hyväksyisi tätä vaan puolustaisi heikompiaan. Siinä me eroamme eläimistä. Kohta koittaa kevät ja veteraanit pelmahtavat taas sankoin joukoin ulkoilemaan Hakaniementorin halliin ja torikahviloihin. Kertausta viime vuodelta: yksinäinen veteraani kävelee torin laitaa hiljakseen rollaattorin avulla. Yhtäkkiä hänen ympärilleen pelmahtaa susilauma, joka katselee rollaattorissa roikkuvan ostoskassin sisältöä. Muut kanssakulkijat eivät ole huomaavinaankaan. Veteraani on avuton. Hyvä kun itse pystyssä pysyy. Muu lauma ei välitä. Se haluaa jatkaa eloaan rauhassa vaikka muutama heikompi menetettäisiinkin. Ihmisessä on siis sittenkin enemmän eläintä kuin ihmistä. Paikalle soitettu poliisi tulee paikalle vasta, kun poliisin annetaan ymmärtää, että osa ihmislauman uroksista survoo sen susilauman itse siihen jalkakäytävälle. Ketä poliisi siis loppujen lopuksi tulee puolustamaan. Sitä susilaumaa vai oman laumansa jäseniä. Ikäihmisten joutumista katuryöstelyn kohteeksi näytetään pidettävän jonkinlaisena saavutettuna etuutena, johon kajoaville lankeaa rasistin maine etnisestä sorsimisesta. Ei voi olla niin, että minkä tahansa toiminnan on oltava sallittua vain sen takia, että sitä voidaan tehdä. Vain siksi että poliisien ja vartijoiden puute mahdollistaa sen. On aivan sama onko kissa harmaa vai musta – pääasia on, että se pyydystää hiiriä. Tarina kertoo, että naapurin emännällä oli aikoinaan kaksi kissaa, jotka käyttivät aikansa väittelyyn, että kumpi pyydystää paremmin hiiriä. Nyt emännällä on kaksi kaunista pöytärättiä. On aivan sama onko maan hallitus sininen vai punainen, kunhan hoitaa lupaamansa asiat. Silloin ei tarvitse pelätä natseja eikä uupuneita omaishoitajia. Eikä veteraanien katuryöstelijöiden pysäyttelijöitä. Eroaako ihminen sittenkään eläimestä. Ihmisessä on enemmän eläintä kuin uskommekaan yritetään kuitenkin pitää se ihmisluonto päällimmäisenä. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com
5 Viikko 6-7/2020 H Heinänen Suuret kansallisrunoilijat ? Entisen koulutoverini kanssa muistelimme, miten meitä sodanjälkeisiä koululaisia valistettiin suomenkielen tunneilla kirjallisuudesta. Tammikuussa opetusaiheena oli hellyttävä satusetä Topelius, jonka satunäytelmä oli aina koulun joulujuhlan valtti. Oma luokkani Kallion yhteiskoulussa ylpeili yhden meistä, Ritva Valkaman ylivertaisilla saavutuksilla. Itse hän myöhemmin aikuisena surullisena totesi, ettei milloinkaan saanut prinsessan tai kuningattaren roolia… Mutta mökin Miinana ja muissa luonnerooleissa hän oli ainutlaatuinen! Topeliuskuvaan sopii hyvin myöhempi tieto, että helläluontoinen Jukka Kuoppamäki oli hänen jälkeläisiään! Ja Maamme-kirjasta Topeliusta on suuresti kiittäminen! Helmikuussa liput liehuivat Runebergille ja runebergintorttuja nautittiin. Innokkaat opettajat pakottivat ikäluokkamme osaamaan ulkoa Vänrikki Stoolin sotaisia tarinarunoja. Se oli rankkaa, joskin lievää helpotusta tarjosi SF:n ylevä filmi ”Runonkuningas ja muuttolintu” (vlta 1940) paljastaessaan ukkomiehen sutinoita nuoren Emilien kanssa omaishoitaja Fredrika-rouvan selän takana. Fredrika olikin huonokuuloinen 8 poikalapsen ahkera äiti, jonka taitavuuteen kirjailijana ja ensimmäisenä sanomalehtinaisena vasta myöhemmin on kiinnitetty ansaittua arvostusta. Runebergin muistoa kunnioitetaan helmikuun 5.päivän liputuksin. Ja sitten helmikuun varsinaisena viimeisenä päivänä 28.2. koetaan kalevalanpäivän juhlinnan h-hetket. Silloin runonkerääjä-lääkäri Elias Lönnrot lapikkaissaan nostetaan estradille. Niitäkin riimejä meidän piti osata ulkoa ”kuin vettä vaan”, vaikkemme aina ymmärtäneet sanojen merkitystä. Tarinat olivat varsin aikuismaisia, riivittömiäkin ihmissuhdetapauksia. Meitä onneksi perehdytettiin myös Kalevalan innostamiin kuvataiteen klassikoihin Gallen-Kallelasta lähtien. Lapsemme pääsivät vähemmällä saadessaan nauttia Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta! Kalevala on niin suomalaista, niin suomalaista…Siitä sopii jopa ylpeillä. Sitten, jo mummuiässä, vierailin Petroskoissa Karjalan Tasavallan Taidemuseon (per. 1960) ”Kalevala-aiheisen kokoelman näyttelyssä”, jolloin sain tietoa sikäläisestä kalevala-kiinnostuksesta. Pakinani kuvitukseksi valitsin Georgy A. Stronkin (19102005) ”Kalevalan päämiehet matkalla Pohjolaan” ja Tamara Jufan (s. 1937) ”Ainon”. Kalevalan kuvaajia on runsaasti Venäjällä, erityisesti Pietarissa. Museon kokoelmissa on myös ulkomaalaisten taiteilijoiden luomuksia. Petroskoin Taidemuseon kauniissa korttipakkauksessa kerrotaan venäjäksi, englanniksi ja suomeksi ”Kalevalan kuvaavan ihmisen ja luonnon kiinteää yhteyttä toisiinsa”. Esitteessä mainitaan: ”Kalevalassa kaikki on vasta syntymässä, pääsankarit takovat Sammon, rakentavat veneen ja tekevät ensimmäisen soittimen – kanteleen”. Tiedoksi saatettakoon, että Kunnaksen Koirien Kalevala on käännetty ainakin 30 eri kielelle, myös vienankarjalaksi! Maailmankirjallisuudestahan Kalevalassa on kyse; ensimmäinen versio ilmestyi 1835, nyt eepos on käännetty yli 60 eri kielelle, englanniksi jo neljästi. Runeberg taasen oli Ruotsinkin omima kirjailija, koska hän kirjoitti ruotsiksi ja läntisesti. Kaikki nämä sankarimme Topelius, Runeberg ja Lönnrot olivat Ruotsi-Suomessa 1800-luvun alussa syntyneitä! Topelius oli edistyksellinen, jopa naisasialle lämmennyt tiedottajamielinen kirjailija. Lönnrotin keräilytyö on peräti kansalliseepos. Tämä Petroskoin elämys ja kokemus hieman yllätti ja hämmensi minua, mutta aito ja tosi se oli kuin mikä. Olihan Lönnrot kerännyt aineistoaan itäisen Karjalan ja Vienan alueilta, johon sikäläinen syvällinen kiinnostus perustunee. Aira Heinänen Between us aloittaa uuden näyttelysarjan Amos Rexissä Kuva: Sofia Okkonen / Amos Rex ? ”Between us” tuo kolmen taiteilijan teokset Amos Rexin näyttelysalien ulkopuolelle tiloihin, jotka eivät ole aiemmin olleet näyttelykäytössä. Kutsuttujen taiteilijoiden Karoliina Hellbergin, Tero Kuitusen ja Raimo Saarisen teokset on luotu varta vasten käymään vuoropuhelua toistensa ja museon tilojen kanssa. ”Between us” (Meidän kesken) on esillä 20.5.–27.9.2020. – Kaikkien kolmen taiteilijan tekemisen keskiössä on taiteen ja rakennetun ympäristön estetiikan tutkimus. Karoliina Hellbergin, Raimo Saarisen ja Tero Kuitusen teokset muodostavat polun, joka kulkee niin Amos Rexin uusien kuin 1930-luvun funkkistilojen halki. Amos Rexin vastaava kuraattori Itha O’Neill kuvailee. Sarjan ensimmäinen näyttely levittäytyy museossa Studio Rexiin, elokuvateatteri Bio Rexin lämpiöön ja terassille sekä tilat yhdistävään hissiin. Vuonna 2019 Amos Rexin näyttelyt tavoittivat 316 000 kävijää, vaikka museo oli yhteensä kolme kuukautta kiinni. Sarjan näyttelyiden tarkoituksena on esitellä uusinta taidetta intiimimmässä ja vapaammassa formaatissa sekä lyhentää aikaa, jolloin Amos Rex on kiinni näyttelyiden vaihdon takia. Kiinteistömaailman paikallisyrittäjiltä iso lahjoitus syöpätutkimukselle ? Kiinteistömaailman yrittäjät ovat tehneet 30 000 euron lahjoituksen Syöpäsäätiölle Lasten syöpärahastoon, josta varat kohdennetaan lasten syöpien tutkimukseen. Lahjoitus on osa Kiinteistömaailman 30-vuotisjuhlavuotta. Kiinteistömaailman yrittäjien keskuudestaan keräämä lahjoitussumma 30000 euroa luovutettiin Syöpäsäätiölle ketjun 30-vuotisjuhlien yhteydessä 17.1.2020. Lahjoituksen luovuttanut Kiinteistömaailman yrittäjäkunnan puheenjohtajisto eli Antti Kainulainen Kiinteistömaailma Helsinki Kruununhaasta, Tommi Luosmala Kiinteistömaailma Tampere Ratinasta ja Riitta Snellman Kiinteistömaailma Oulu Puistolasta kertovat lahjoituskohteen valikoituneen useiden tärkeää työtä tekevien säätiöiden ja yhdistysten joukosta erityisen vaikuttavuutensa vuoksi. – Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Se koskettaa tavalla tai toisella jossain vaiheessa elämäämme meitä jokaista. Siksi yrittäjäkunnastamme yhteisvoimin kerätty lahjoitussumma 30 000 euroa tuntui luontevalle lahjoittaa juuri tähän kohteeseen ja erityisesti lasten ja nuorten syöpien tutkimuksen edistämiseen,” sanoo yrittäjätoimikunnan puheenjohtaja Antti Kainulainen. – Syöpäsäätiö on hyvin kiitollinen tästä lahjoituksesta, joka mahdollistaa lisäpanostuksen lasten syöpiin kohdistuvaan tutkimukseen. Syöpäsäätiö toimii pelkästään lahjoitusvaroilla ja lahjoitusten merkitys suomalaiselle syöpätutkimukselle on yhä suurempi julkisen tutkimusrahoituksen supistumisen myötä,” kiittää Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors. Vuonna 1948 perustettu Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Syöpäsäätiö rahoittaa lisäksi sairastuneille tarjottavia neuvontaja tukipalveluita sekä syövän ehkäisytyötä. Lahjoitusvarat mahdollistavat näiden tehtävien toteutumisen. Tuomioistuinvirasto aloitti ? Tuomioistuinvirasto on valmis ottamaan oman roolinsa oikeusprosessien tehostamiseen tähtäävässä työssä ja kutsuu muut alan toimijat yhteiseen kehittämispöytään. Tuomioistuinvirasto näkee, että oikeusprosessien venyminen on Suomessa ongelma. Ongelma koskee rikosja riita-asioiden lisäksi hallintoasioita. Asianajajaliitto nosti viime perjantaina Asianajajapäivillä esille oikeusprosessien hitauden ja käsittelyaikojen venymisen. – Olemme tunnistaneet, että oikeudenkäynnin tehostaminen kuuluu meidän tehtäviimme. Kutsummekin nyt yhteiseen kehittämispöytään kaikki alan toimijat keskustelun käynnistämiseksi, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo. Tuomioistuinvirastossa nähdään, että kehittämistyö täytyy aloittaa keräämällä tietoa ja analysoimalla sitä yhteistyössä kaikkien prosessin toimijoiden kuten tuomioistuinten, poliisin, syyttäjälaitoksen ja asianajajien kanssa. Vuoden vaihteessa toimintansa aloittaneen Tuomioistuinviraston tehtävänä on muun muassa huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat tyytyväisiä palveluun ? Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat antoivat asiakastyytyväisyyskyselyssä palvelulle arvosanan 8,37 (asteikolla 4–10). Erityisen korkealle asiakkaat arvioivat turvallisuuden ja kunnioittavan kohtelun. Ostopalveluiden ja kaupungin omien tulosten välillä ei ollut merkittävää eroa. Parhaat arviot asiakkaat antoivat kokemalleen turvallisuudentunteelle, joka sai arvosanan 3,58 (asteikolla 1–4). Kunnioittava kohtelu sai arvosanan 3,56 ja hoivakodin siisteys ja viihtyisyys 3,51. Eniten kehitettävää on asiakkaan omannäköisen arjen tukemisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa hoivakodin arkeen. Nämä saivat arvosanat 2,9 ja 3,0. Kriittisimmin hoivapalveluun suhtautuivat alle 65-vuotiaat, joiden antamat arviot jäivät kautta linjan hivenen muita vastaajia alhaisemmiksi. Heidän hoivapalvelulle antamansa kokonaisarvosana jäi hieman alle kahdeksaan. – Kaiken kaikkiaan kokonaistulos on kouluarvosanana hyvä ja voimme olla tyytyväisiä. Työtä riittää kuitenkin tehtäväksi, sillä toki tavoittelemme erinomaista. Erityisesti asiakkaan omaan arkeen ja elämään vaikuttamista pitää parantaa, arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari toteaa. Kaupungin oman ja ostopalvelun tulosten välillä ei ollut merkittäviä eroja. – Ostamme palvelua useilta toimijoilta, esimerkiksi yrityksiltä ja säätiöiltä. Meidän tavoitteena on tuottaa tasalaatuista palvelua, oli palveluntuottaja kuka tahansa. Tulokset näyttävät sen, ettei kaupungin omissa ja ostopalveluiden asiakastyytyväisyydessä ole juuri eroa, Siltari kertoo. Tutkimustulokset käydään läpi kaikissa toimipisteissä ja asiakkaiden antamia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakkaiden mielipiteitä tullaan jatkossa selvittämään vuosittain. – Asiakastyytyväisyys on meille perustelu ostaa palveluita. Seuraamme ja hyödynnämme näitä tuloksia myös ostopalveluiden hankinnassa, Siltari jatkaa. Helsinki toteutti ympärivuorokautisen hoidon asiakastyytyväisyyskyselyn 1.– 30.9.2019. Kysely tehtiin kaupungin omissa ja ostopalvelua tuottavissa hoivayksiköissä. Kyselyyn vastasi 1534 asiakasta joko itsenäisesti tai läheisen avustamana. Asiakkaat vastasivat tutkimuksessa kahdeksaan kysymykseen joko heille jaetulla paperilomakkeella tai sähköisesti internetissä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutuksesta vastasi Feelback Group.
6 Viikko 6-7/2020 H Veli-Matti Hynninen Tarton rauhasta Viron mutkallinen tie itsenäisyyteen ? Virolla on monta juhlapäivää. Tarton rauhassa 2. päivänä helmikuuta 1920, tasan 100 vuotta sitten, solmittiin rauha Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä. Silloin otettiin paljon lupaava rauhan askel. Monilla rintamilla käymänsä sodan ohella nuori Viron tasavalta valmisteli Euroopan radikaaleimpiin lukeutuvaa maauudistusta. Korvausta vastaan lunastettiin 874 kartanoa jaettaviksi vapaussodan vapaaehtoisille. Vaikka monet arvostelivat tätä, maareformista tuli itsenäisyyttä vahvistava ja kansaa vahvasti yhdistävä tekijä. Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden de jure, luopui ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen ja maksoi Virolle sotakorvauksena 15 miljoonaa kultaruplaa. Lisäksi Viro sai noin 10 km leveän alueen Narvajoen itäpuolelta sekä noin 200 neliökilometrin suuruisen Petserimaan Pihkovan kuvernementista. Nyt tiedämme miten tämä sopimus ja Tarton rauhan rajat muodostuivat myöhemmin kiistakysymykseksi, kun Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. Tiedämme miten nopeasti Venäjä rikkoi lupauksensa ”luopua ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen.” Moskovasta 1941 tulleet käskyt määräsivät Viron valtion ja kansalaisyhteiskunnan perustukset tuhottaviksi. Sortotoimet kohdistuivat älymystön lisäksi ”koko neuvostovihamieliseen kansaan”, yli 10 000 virolaista kyyditettiin vankileireille ja karkotukseen. Näistä suurin osa sai sumansa. Stalinin kaikkinäkevän silmän alla oli liityttävä kolhooseihin. Neuvostovaltaa pönkitettiin tuomalla Viroon teollisuuden kehittämisen nimissä uusia asukkaita. Tehtaisiin ja kaivoksiin siirrettiin muualta Neuvostoliitosta tuhansia työläisiä, 1990 etnisiä Virolaisia oli maassa enää vain vähän yli 60 prosenttia. Stalinin kuoleman jälkeinen aika päätti brutaalin terrorin ja ”ihmiskasvoisempi sosialismi” alkoi sarastaa. Kyyditettyjä palasi takaisin, ulkomaailma alkoi vähitellen avautua. Suomalaisugrilainen kielisukulaisuus tuli entistä tärkeämmäksi. Urho Kekkosen vanhat Viro-yhteydet nousivat kunniaan. Hänen ansionaan pidetään sitä, että matkustajalaiva Vanemuine alkoi 1965 liikennöidä Viron ja Suomen välillä, katkennut yhteys avautui uudelleen. Helsingin yliopiston teologiryhmä saapui toukokuussa 1966 Vanemuisella Tallinnaan, kauemmaksi ei päästetty. Mutta Viro alkoi avautua meille, papit tutustuivat toisiinsa, myös seurakunnat ystävystyivät. On ollut suuri etuoikeus kokea virolaispappien kanssa monia Viron vapautumisen muutoshetkiä. Vuonna 1992 Tiit Salumäe oli kutsunut Haapsaluun ekumeeniseen journalistikonferenssiin papistoa eri kirkoista ja maista. Kokouksen aikana Viro vaihtoi ruplat omaan valuuttaan. Kokousvieraat vaihtoivat jo etukäteen valuuttaansa Viron kruunuiksi. Seuraavana päivänä virolaiset saivat pankkien avauduttua käydä vaihtamassa määräsumman ruplia kruunuiksi. Tämä oli meille unohtumaton kokemus ja virolaisille yksi tärkeä askel uuteen aikaan. Raha uudistui jälleen, kun Viron kruunut vaihdettiin 2011 euroiksi. Silloin Viro alkoi olla jo tekniikan alalla ja kehityksessä monin kohdin Suomea edellä. Kun Viro vuonna 2018 vietti itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia Viro oli jo monessa kehityksen kärkimaita. Vuonna 2014 Viro oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa saattoi saada e-kansalaisuuden eli digitaalisen identiteetin ja sähköiset varmenteet ilman varsinaista kansalaisuutta. Veli-Matti Hynninen Runopalsta Ruusuja ja romantikkaa Reunassa keväisen maan ruusut kukkaan puhkeaa. Kunnaalle koivuun valkeaan linnut saapuu laulamaan. Latva tuuleen taipuu, katkea ei kuitenkaan. Rakkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Huomaan äänet vaienneet, linnunlaulut päättyneet. Tänään sä et unta saa, täysikuu sua valvottaa. Sinun käteesi tartun, tämä tie on ruusujen. Sulle poimin kukkasen, ruusun kauniin valkoisen. Reunassa keväisen maan ruusut kukkaan puhkeaa. Sävel kauniisti soinnahtaa, tuulet laivaa keinuttaa. Ruusut täyttää maan, lempi käy kukkimaan. Rakkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Ruusut täyttää maan, lempi käy kukkimaan. Rakkaus on kuoleman, saat ruusun valkoisen. Toivo Levanko lyyrikko Lämpimin kiitoksin ja onnitteluin. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 5.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Johanna Korhonen. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Viikkomessu to 6.2. klo 18. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu pe 7.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 9.2. klo 10. Pauliina Lindfors, Olli Pyylampi, SonorEnsemble. Perhemessu – Kummimessu su 9.2. klo 16. Pauliina Lindfors, Olli Pyylampi. Kutsu kummisi tai kummilapsesi mukaan perhemessuun. Iltakirkko ma 10.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 11.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 12.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Viikkomessu to 13.2. klo 18. Pauliina Lindfors, Tommi Niskala. Iltamessu pe 14.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 16.2. klo 10. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu ma 17.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 18.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 19.2. klo 18. Jaana Partti. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Easy sport –sähly 7-12 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) Merihaan palloiluhallilla klo 10-11 isommat/kokeneemmat pelaajat, klo 11-12 pienemmät/ aloittelevat pelaajat. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Easy sport -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Fun Action –sähly 13-17 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) klo 12-13 Merihaan palloiluhallilla. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Fun Action -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 6.2. Löytyykö hautausmailta elämän punainen lanka? Kai Sadinmaa ja Kuolleiden kirja, 13.2. Uusi ja iloinen Marjatta Leppänen, Päivi Istala haastattelee. Esikoisvauvakerho to 6.2. ja 13.2. klo 12–14 Kallion seurakuntakodilla. Lapsi tuo perheeseen paljon iloa, työtä ja kysymyksiä. Tule kahvikupposen ääreen keskustelemaan vauvaperheen arjesta ja tutustumaan toisiin samalaisessa tilanteessa oleviin aikuisiin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16–18 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa mukaan neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Teemme yhdessä neuleita niitä tarvitseville. Lankoja ja puikkoja on, mutta niitä myös vastaanotetaan. Neulotaan, vaihdetaan vinkkejä ja opitaan uutta. Voit kierrättää vanhat neuleet sekä tarpeettomat langat ja tehdä uutta. Aloittelijoita opastetaan. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 050 380 3254. Pannariperjantai 3.-6. luokkalaisille perjantaisin 6.3. asti (ei 21.2.) klo 1215.30 Talolla, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan, syömään pannaria tai tuottamaan materiaalia Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 25.5. asti (ei 17.2. ja13.4.) klo 17-19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18 (lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi). Tarjolla on kahvia/ teetä/mehua. Tilassa mikro eväidenlämmittämistä varten. Ei ennakkoilmoittautumista. Avoimet ovet 3.-6. luokkalaisille Talolla maanantaisin 2.3. asti (ei 17.2.). klo 13–15.30, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan tai vaikka tekemään videoita Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka Teatteri Kallion takahuoneessa joka toinen keskiviikko klo 17-20 29.1 alkaen. Tule kutomaan villavaatteita vanhuksille, vähävaraisille perheille ja muille tarvitsijoille. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa, jossa sinua on vastassa Seija Karjalainen. Tiedustelut diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Georgialainen lauluyhtye Rivorera su 9.2. klo 19 Kallion kirkossa. Georgialaisen lauluyhtyeen Rivoreran ohjelmisto koostuu georgialaisesta ortodoksisesta kirkkomusiikista ”á capella” sekä kansanlaulusta osin perinteisillä soittimilla. Elävää georgialaista perinteistä laulua on kuultu Suomessa vain muutamia kertoja 50:n vuoden aikana. Haluamme toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi harvinaiseen konserttiin! Liput lippu.fi 22,50 euroa, tuntia ennen ovelta 25 euroa, käteisellä. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 11.2. klo 13.30–14.30 Kallion kirkossa. Kaisa Keskitalo, urut. Vapaa pääsy. Lähde elämään-ilta su 16.2. klo 17 Kallion kirkossa. Uskollisesti. Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Perhemessu – Kynttiläkirkko ke 5.2. klo 17.45 Alppilan kirkon kappelisalissa. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su 9.2. klo 16. Visa Viljamaa. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Tasausmessu su 16.2. klo 16. Lisa Enckell. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 7.2. Pahvilaatikkopaja, 14.2. Ystävänpäivän leivonta. Alppilan kirkon iltaruoka ke 5.2. klo 17–18.30. Keittolautasen hinta 1 e. Alppilan kirkolla syödään yhdessä kasviskeittoa, leikitään ja vietetään aikaa joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Koululaisten perjantait 7.2. ja 14.2. klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Puuhakerho maanantaisin 18.5. asti (ei 17.2.,13.4.) klo 13.30-16 Alppilan kirkolla. Liikuntaa, askartelua, läksyjen tekoa, lautapelailua. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiistairuokailu ti 11.2. ja 18.2. klo 12-13. Hinta 2 e. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30– 11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin klo 10–13 19.5. asti (ei 7.4.) Alppilan kirkolla. Muskarit klo 10 ja 10.30 ja niiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Muskaria ohjaa musiikkipedagogi (ylempi AMK) Terhi Orpana. Perhekerhossa on tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa. Tule mukaan maksuttomaan musiikkileikkikouluun, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen! I muskari klo 10–10.30, II muskari klo 10.30–11. Perhekerho klo 10.30–13. Samassa tilassa on lasten leikkihuone. Muskarija perhekerhomenoissa mukana lastenohjaaja Tuulikki Karu p. 050 4620 989 tuulikki. karu@evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Kangaspuukerholaiset kutovat itsenäisesti Alppilan kirkolla heille sopivina aikoina. Viralliset kokoontumiset joka kuukauden toinen tiistai kello 18 kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Kokoontumispäivät 11.2., 10.3., 14.4. ja 12.5. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590 tai Liisa Ahonen p. 044 566 5239. Askartelukerho torstaisin 14.5. asti (ei 20.2., 9.4.) klo 14-16 Brahen leikkipuistossa. Askartelua eri materiaaleilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–
7 Viikko 6-7/2020 Monipuolisista palvelukeskuksista tulee seniorikeskuksia – nimi vaihtuu, palvelut säilyvät Uusi nimi kertoo selkeämmin keskusten toiminnasta ? Monipuolinen palvelukeskus -nimestä luovutaan vuodenvaihteessa 2020. Rakennusten nimet muuttuvat ensi vuoden alusta seniorikeskuksiksi, ruotsiksi seniorcenter. Palvelut säilyvät ennallaan. Nimenvaihdosta on suunniteltu jo pidemmän aikaa. Uusi nimi kertoo aiempaa selkeämmin seniorikeskusten toiminnasta ja kohderyhmästä. – Kysyimme neuvoa ja kommentteja muun muassa Kotimaisten kielten keskuksesta ja vanhusneuvostosta. Uudesta nimestä järjestettiin aikanaan nimikilpailukin, johon saatiin satoja vastauksia, mutta ei yhtä sellaista nimeä, joka olisi saanut laajaa kannatusta, kehittämissuunnittelija Tarja Itkonen kertoo. – Seniorilla viitataan ikään ja elämänkokemukseen. Nimi on samaa sukua jo aikaisemmin käyttöönotetuille nimille kuten Seniori-infolle. Olemme saaneet nimenvaihdoksesta hyvää palautetta, projektipäällikkö Jaana Korpimies jatkaa. Seniorikeskuksen palvelut Seniorikeskukset tarjoavat ikääntyneille tukea kotona asumiseen. Niistä löytyy muun muassa päivätoimintaa, kuntoutusta, lyhytaikaista asumispalvelua, tukea omaishoitoon sekä pitkäaikaista asumispalvelua. Seniorikeskukset tarjoavat lisäksi helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille sosiaaliohjaajan neuvontaa ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia aina digiopastuksesta kuntosaliin. Lue lisää seniorikeskuksista täältä ja harrastusmahdollisuuksista täältä. TOISTUVA VIIKKO-OHJELMA Klo Maanantaisin Tila 10.00 LUETAAN YHDESSÄ – opitaan samalla suomen kieltä (ve) Kertsi4 12.00 KORTTIPELIT Aula 1. krs Tiistaisin 10.00 KINAPORIN FOSSIILIT (ve) Fiilis 13.00 SATEENKAARIKAHVILA kaikille avoin kohtaamispaikka Parillisina viikkoina ti 4.2. ja ti 18.2. Kahvio 13.00 KORALLAIN VIRKKAUSTA, avoin kaikille Aulan sohvanurkka 15.30 MIELI MAASTA – keskusteluryhmä masennuksesta tai uupumuksesta kärsiville (ve) Fiilis Keskiviikkoisin 9.00 NEULEKAHVILA , virkataan korallia Aula 1. krs 11.00 ESPANJAN KESKUSTELURYHMÄ (ve) Kaipaamo 12.00 MULTIKULTI kaikille avoin monikulttuurinen kohtaamispaikka kädentaitojen parissa Ateljee 2. krs 13.00 TANSSIT Juhlasali Torstaisin 11.00 ILOA YHTEISLAULUSTA (tvo) EI to 20.2. Kertsi1 11.00 RUOKATREFFIT, syödään yhdessä ravintola Kinaporissa ”Ruokatreffit” pöydässä, kanssanne ruokailee Sara (lounas omakustanteinen). Ravintola Kinapori 2.krs 12.00 KIINA-SUOMI KAIKILLE AVOIN TAIDEJA KÄSITYÖRYHMÄ, tutustutaan toistemme kulttuureihin Ateljee 2. krs Perjantaisin 9.00 BRIDGE Kertsi1 9.30 PILKE – vertaistuellinen ryhmä yli 60 – vuotiaille päihteitä käyttäville ja käyttäneille. Tiedustelut Tanja Renvall 09 310 24527 Fiilis 10.00 AVOIN MUISTIRYHMÄ muistidiagnoosin saaneille. Tiedustelut Saara Kallo, p. 09 310 64141, Sara Bäckman, p. 09 310 52919 Ryhmis 4. krs 12.00 ASIAKKAIDEN AVOIN KESKUSTELURYHMÄ Köksä 14.00 VIRKEÄNÄ KOHTI VIIKONLOPPUA – tuokio Aulan sohvanurkka Lauantaisin 11.00 KORTTIPELIT Aula 1. krs ? LEIKKAA TALTEEN KINAPORIN SENIORIKESKUS, palvelukeskus Kinaporinkatu 9 A, 00500 Helsinki | PL 7723, 00099 Helsingin kaupunki www.kinaporibloi.blogspot.fi | kinaporin.palvelukeskus@hel.fi www.hel.fi/kinaporin-palvelukeskus Palvelukeskuksen neuvonta p. 09 310 52910 Avoinna: ma-ti ja to-pe klo 8.00–18.00 ja ke klo 8.00–20.00, la-su klo 9.00–15.00 Viikko 7 Ma 10.2. 11.50 BINGO (ve) Kertsi1 Ma 10.2. 15.00 SATEENKAARISENIORIT Fiilis Ti 11.2. 13.00 HÄTÄTILANTEET JA DEFIBRILLAATTORIN KÄYTTÖ / Etelä-Suomen Sydänpiiri ry Juhlasali Ti 11.2. 13.00 LUKUPIIRI, luettava kirja: Aki Ollikainen; Pastoraali (ve) Köksä Ke 12.2. 10-12 KUULOLÄHIPALVELU, Hgin kuuloyhdistys (sairaanhoitajan huone 140) 1.krs To 13.2. 10.00 TERVEYSNURKKA Fiilis To 13.2. 9.30 MIESRYHMÄ JALOPEURAT Kertsi4 Pe 14.2. 11.00 12.00 YSTÄVÄNPÄIVÄN DISKO, mukana Mummodisko Pihalla tulistellaan ja paistetaan makkaraa, omat makkarat muk. Juhlasali Pihagrilli Viikko 8 Ti 18.2. 13.00 OMAISHOITAJIEN KANTAPÖYTÄ, katso ilmoitustalu Kertsi4 Ti 18.2. 13.00 NAISTEN HUONE, improvisoitu pienoisooppera Juhlasali Ke 19.2. 17.00 OMAISHOIDON INFOILTA, POLLI Kertsi1 To 20.2. 10.00 TERVEYSNURKKA Fiilis To 20.2. 10.00 SENIORISÄPINÄT, vapaa pääsy, katso ilmoitustaulu js/ks Pe 21.2. 8-11.30 OHJEITA SUUN HOITOON, hammaslääketieteen opiskelijat Kertsi4 Viikko 9 Ti 25.2. 13.00 KINAPORI TUTUKSI –tapahtuma, katso ilm.taululta ohjelma js/ls Ke 26.2. 14.00 VALOKUVAKERHO kaikille halukkaille, Kallio-Vallila ry Ryhmis 4 Ke 26.2. 17.00 OMAISHOIDON INFOILTA Kertsi1 To 27.2. 9.30 MIESRYHMÄ JALOPEURAT (ve) Kertsi4 To 27.2. 13.00 RAKKAUDEN MYSTEERIO –konsertti, M.Lehtovirta, V-P Oinonen Juhlasali ve = vapaaehtoiset, tvo = työväenopisto, js=juhlasali, ks=kuntosali, ls=liikuntasali =tapahtuma/ juhla/konsertti KAIKKIEN LIIKUNTARYHMIEN AIKATAULUT LÖYTYVÄT ERILLISESTÄ LIIKUNTAOHJELMASTA. Helmikuu 2020 Viikko 6 Ma 3.2. 10.50 BINGO (Ve) Kertsi1 Ma 3.2. 13.00 VALON KARAOKE Juhlasali Ma 3.2. 13.00 EDUNVALVONTAVALTAKIRJA JA TESTAMENTTI, asianajaja varatuomari Selina Holmas-Rasila, Asianajotoimisto Legato Oy Kertsi1 To 6.2. 13.00 SIBELIUKSEN&AIKALAISTEN PIANOHELMIÄ RUNEBERGIN HENKEEN: Mia Isaksson soittaa Juhlasali To 6.2. 10.00 TERVEYSNURKKA, kilpirauhasen vajaatoiminta, Kilpirauhasyhdistys Fiilis Pe 7.2. 8-11.30 OHJEITA SUUN HOITOON, hammaslääketieteen opiskelijat Kertsi4 ? Älylaitteita voi, ja tulee kierrättää ympäristöystävällisesti sekä turvallisesti. Tiedon lisäämiseksi, paremman kierrätyksen tueksi ja konkreettisena toimenpiteenä hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi, Tree Amigos ja Kallion kirjasto perustavat kirjastolle keräyspisteen neljäksi viikoksi 10.2.-8.3.2020. #kierrätyskuukausi Kallion kirjasto ja Tree Amigos järjestävät yhdessä kierrätystempauksen! Tempauksen tarkoituksena on kierrättää vanhaksi jääneet puhelimet vastuullisesti ja ennen kaikkea turvallisesti. Jokaista kierrätettyä älypuhelinta vasten Tree Amigos istuttaa yhden puun. Ei haittaa vaikka laite olisi rikki, voit silti kierrättää sen ja istuttaa puita! Ole sinäkin osa tätä vihreämmän tulevaisuuden projektia ja vaihda pölyttynyt puhelin puuksi! Kierrätyspisteeseen voit tuoda: puhelimet, tabletit, laturit, kuulokkeet. Tree Amigosin henkilökunta on pisteellä tavattavissa ja kertomassa toiminnastaan: ma 10.2.-pe 14.2. klo 10-18, la 15.2. klo 1016 ja su 16.2. klo 12-18. Älylaitteiden kierrätys 17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. Seuran ensimmäinen joukkue koostuu vuonna 2008 syntyneistä pojista. Alppila Basket aloitti kilpailutoiminnan osallistumalla sarjaan syksyllä 2019. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 17.15–19 sekä klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30 ja pe klo 19–20.45. Futsal ke klo 19– 20.45. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. KURSSIT JA KOULUTUKSET Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi 25.2., 3.3.,10.3. ja 17.3. Mystiset moodit klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 24.2., 23.3 ja 20.4. klo 18– 19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 3040 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaa Nina Klemmt 09-23403634. Hiljaisuuden ääni – Hiljaisen rukous laulun päivä la 15.2. klo 10–16. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Erityisenä teemana ansaitsemattoman armon ja hellyyden laulut. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Ilmoittautuminen www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio. Ilmoittautuminen avautuu tammikuussa. Järjestäjänä Kallion seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa.
8 Viikko 6-7/2020 Kaupungilta ohje asuntomajoitustoiminnasta ? Helsingin kaupunki on laatinut ohjeen, joka koskee asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa. Kaupunki selkeyttää ohjeella sitä, milloin majoitustoiminta asuinhuoneistossa on luvallista ja milloin se on rakennusluvan tai asemakaavan vastaista. Oman kodin lyhytaikaista, satunnaista vuokrausta ei ohjeella rajoiteta. Ohjeessa listataan majoitustoiminnan tunnusmerkit, kerrotaan majoitustoiminnan luvista ja ilmoituksista sekä vastataan keskeisiin kysymyksiin, joita kaupungille on esitetty asuinrakennuksissa tapahtuvaan majoitustoimintaan liittyen. Helsingin rakennusvalvonnan projektipäällikkö Sara Rintamo toteaa, että ohjeelle on ollut tilaus. Rakennusvalvonta on toistaiseksi saanut 12 toimenpidepyyntöä ja useita tiedusteluja, jotka koskevat pääosin kantakaupungin asuinrakennuksissa tapahtuvaa majoitustoimintaa. Rakennusvalvonta jatkaa parhaillaan näitä toimenpidepyyntöjä koskevien asioiden käsittelyä. – Niin taloyhtiön ja asunto-osakkeiden omistajien kuin majoitusyrittäjienkin tulee toimia ohjeessa kerrotun mukaisesti. Asunto-osakeyhtiöllä ja osakkeenomistajilla on velvollisuus huolehtia, että huoneistoja käytetään rakennusluvassa määritettyyn käyttötarkoitukseen, kertoo Rintamo. Samankaltaiset majoitustoimijat ovat ohjeen mukaan keskenään samassa asemassa. Luvanvaraisen ja ammattimaisen toiminnan tulee noudattaa muun muassa maankäyttöja rakennuslain rakennuslupaa koskevia säännöksiä, majoitusja ravitsemistoiminnasta annettua lakia, terveydensuojelulakia ja toimintaa koskevaa verolainsäädäntöä. Viime helmikuussa kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto velvoitti erään Helsingin keskusta-alueen asunto-osakeyhtiön, vuokratoiminnan harjoittajan sekä majoitustoimintaan käytettyjen asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat lopettamaan asuinhuoneistojen käytön majoitustilana sakon uhalla. Päätöksestä tehdyt valitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa (3.12.2019). Kotikyläni Hakaniemi H Olavi Lindholm ? Muutin 1986 Hakaniemeen. Espoon Laaksolahdesta näille kulmille lie noin 25 km, ei pitkä matka, mutta muutos on merkittävä. Näköala Jupperissa pitkäjärvelle vaihtui Eläintarhanlahteen ja Kruunuvuoren salmeen. Välissä törröttää Teollisuusliiton rakennusjärkäle. Täydet 33 vuotta Hagiksessa ovat olleet täyttä rautaa. Syntyä Oulussa ja kuolla Hakaniemessä, siinäpä elämänkaari. Parasta on ihmiset. Kallion porukka näyttää siltä, mitä se on. Välittömiä, huomaavaisia ja kilttejä. Kuluneen 33 vuoden aikana en ole nähnyt ainuttakaan kunnon tappelua. Tokoinrannan pullonkallistelijat ovat joskus äänekkäitä, mutta kiistat sovitaan, korkki narahtaa ja sovinnon ryypyt kumotaan. Hakaniemen tori/halli Kauppatori ja hallipalvelee turismia ja sen tehtävän se hoitaa mallikkaasti. Hakaniemen vastaavat palvelevat paikallisia. Nyt talvella tori elää täysillä viikonloppuisin, mutta halli on kansalaisia pullollaan kesät talvet, maanantaista lauantaihin. Mikä on marketin ja hallin ero? Market, on se K tai S tarjoaa massoille hyvää edullista leipätehtaan tuotteita. Hakaniemen hallissa on 5 leipää tarjoavaa pienkauppiasta. Tuotteet ovat lukuisien pienleipomoiden erikoisuuksia ja herkkuja, ei massatavaraa. Sama ero on muissakin tuoteryhmissä. Hallissa on ruokapuoli ja se toinen asustepuoli. Näiden välissä on kesällä Japanilaisten Muumitaivas ja nyt talvella kotimaisten keräiliöiden aarreaitta, Helenan puoti. Seurasin kesällä japanilaisten Muumi harrastajien innostusta ja ilmeitä Muumituotteiden kimpussa, saman oloista kuin ELVIKSEN rakastajat Amerikoissa. Mutta se asustepuoli, siellä vaari saa pitkän raidallisen yöpaidan ja mummi vastaavan. Vaatetta lahjoiksi vanhuksille, mutta nuoriso ei sielta kuteita itselleen löydä ja se tarkoittaa kuihtumista. Asustepuoli on vahvoilla lahjatavaroissa, jouluna sen näki, kiireitä oli. Nimikilpailu vireille, Asustepuoli ristitään uudelleen. Oma ehdotukseni on lahjataivas. Mitä sinä ehdotat? Talvehtivat joutsenen Tammikuussa Töölönja Eläintarhanlahti ovat olleet yleensä lumivalkoisia ja joutsenet etelän lomillaan. Tammikuussa vuonna 2020 ainoat valkoiset lahdilla on joutsenet ja lokit. Mihin talvi on muuttamassa, tyhmä kysymys, lapissa on metriset hanget. Menneenä kesänä joutsenpoikueet haudottiin molemmilla lahdillamme. Hagis on ollut kotini 33 vuotta ja ensimmäisen kerran Eläintarhanlahti sai oman poikueensa. Töölönpuolella kuoriutui 6 untuvikkoa ja meitin puolella tehtävänsä saattoi loppuun 3 munaa. Valkoiset kaunottaret ovat paikkauskollisia, näin ehkä nähdään joutsenet ensi kesänäkin Pitkänsillan kiviltä. Lukihäirikkö Olavi Lindholm Kiinalainen uusivuosi käynnisti rotan vuoden Kansalaistorilla Kiinalainen uusivuosi Kuva: Petri Anttila. ? Sian vuoden vaihtumista rotan vuoteen juhlittiin 24.1. näyttävästi Helsingissä. Kymmenettuhannet juhlijat seurasivat Kansalaistorilla järjestettyä tapahtumaa. Lohikäärmeet ja leijonat tanssivat jälleen kiinalaisen uudenvuoden juhlassa Helsingissä, kun sian vuosi vaihtui rotan vuodeksi kiinalaisessa kalenterissa. Rotan vuosi on kiinalaisen käsityksen mukaan hyvä aika aloittaa uusia projekteja, ja siihen liitetään vahvasti vauraus ja kehittyminen. Kansalaistorille levittäytyneessä juhlassa seurattiin Pekingistä saapuneiden taidokkaiden taiteilijaryhmien esityksiä peking-oopperasta perinteisiin tanssiesityksiin ja kuunneltiin yleisön mukaansa temmannutta, mongolialaisia perinnesoittimia tämän päivän folkiin yhdistävää Haya-yhtyettä. Torilla vietettiin myös kiinalaisen uudenvuoden markkinoita ruokakojuineen ja esiteltiin kiinalaisia kädentaitoja. Päivän aikana torille syntyi lisäksi jäänveistäjä Xueqiangjin taituroima rotan vuoden jääveistos. Kansalaistorilla vieraili tapahtumapäivän aikana arviolta 20 000 kävijää. Kiinalaista uuttavuotta on kuluneen viikon aikana vietetty myös lukuisissa oheistapahtumissa gaalasta elokuvanäytöksiin, ja osa tapahtumista on yhä koettavissa ensi viikolla. Kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa on vietetty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien. Toista kertaa Kansalaistorilla järjestetty juhla oli neljästoista Helsingissä järjestetty kiinalaisen uudenvuoden tapahtuma. Juhlaa isännöivät Helsingin ja Pekingin kaupungit, ja sen järjestävät Helsingin tapahtumasäätiö, Kulttuurikeskus Caisa ja Suomi–Kiina-seura. Helsingin liikenteessä ei kuollut yhtään jalankulkijaa 2019 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Helsingissä 1960–2019. Kuva: Helsingin kaupunki. Lähde: Helsingin liikenneonnettomuusrekisteri ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto. Niiden tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin. ? – Jos vanhempiin, eri lähteistä haalittuihin tietoihin on luottamista, edellisen kerran Helsingissä on säästytty jalankulkijoiden kuolemilta yli sata vuotta sitten – vuonna 1908, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä kertoo. Kaikkien kulkutapojen osalta onnettomuustilasto ei ole yhtä hyvä: vuonna 2019 Helsingin liikenteessä kuoli kolme henkeä – yksi henkilöauton kuljettaja ja kaksi moottoripyörän kuljettajaa. Tosin tämäkin on tiettävästi vähäisin määrä vuoden 1927 jälkeen lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin liikenteessä kuoli myös kolme henkeä. Helsingin liikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi edellisten vuosikymmenien aikana. 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella kuolemia tapahtui vuosittain noin 20–30. Tämän jälkeen kuolemien määrä alkoi vähentyä selkeästi. 2010-luvulla Helsingin liikenteessä kuoli keskimäärin seitsemän henkeä vuodessa. Suurin osa kuolleista on ollut lähes joka vuosi jalankulkijoita. Nykyisen tilastointikäytännön aikana synkin vuosi oli vuosi 1965 – silloin Helsingin liikenteessä kuoli 84 henkeä. – Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on edelleen työtä tehtävänä. Vaikka kuolemantapaukset ovat selvästi vähentyneet, liikenteessä loukkaantui viime vuonna yli 400 henkeä. Heistä jalankulkijoita oli lähes 80, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo. Lisäksi monet lievemmät loukkaantumiset eivät päädy poliisin tilastoihin. Jalankulkijoiden liukastumisia ja kaatumisia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi. – Liikenneturvallisuuden parantuminen on monen eri tekijän summa. Liikenneturvallisuutta ovat parantaneet muun muassa katuympäristön kohennukset, liikennevalvonnan lisääminen, autojen tekniikan ja turvavarusteiden kehitys sekä pelastustoiminnan kehittyminen. Yksi keskeinen tekijä on ollut nopeusrajoitusten laskeminen, Jussi Yli-Seppälä toteaa. Helsingissä päätettiin laskea nopeusrajoituksia viimeksi vuonna 2018, ja uudet nopeusrajoitukset tulivat voimaan viime vuoden aikana. Nyt Helsingissä on asuinkaduilla ja keskustassa pääosin 30 km/h nopeusrajoitus. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa 40 km/h. Tänä vuonna aloitetaan 70 uuden liikennevalvontakameran asennukset ja suojateiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävät muutostyöt vaarallisimmiksi tunnistetuissa paikoissa. Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma päivitetään, ja se tulee päätöksentekoon ensi vuonna. ? Poliisilla ja Helsingin kaupungilla on selvä ja yhteinen käsitys liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Myönnän olevani aika ylpeä siitä, miten liikenneturvallisuustyötä tällä hetkellä Helsingissä tehdään, kehtaisi tarjota malliksi muillekin, sanoo Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen.
9 Viikko 6-7/2020 Arkkitehdit kisasivat Elannon tehdaskorttelista Monumentaalisista suunnitelmista suurin osa jäi lopulta vain paperille H Kulttuurinurkka Arkkitehtien Jarl Eklundin ja Einari Sjöströmin työ nimeltä ”Sampo” voitti Elannon suunnittelukilpailun vuonna 1919. Kuva: Elanto-lehti 1919. Vähäkallion suunnitelma Elannon tuotantokortteliksi vuodelta 1921. Siinä näkyy jo lopullisen korttelin hahmoa. Tästä suunnitelmasta jäi toteutumatta Hämeentien siipi. Kuva: SAM. Väinö Vähäkallion ehdotus tuli toiseksi ja sitä palkintoraati luonnehti: ”erittäin selvä halparakenteinen sovitus, joka tyydyttää käytännöllisiäkin vaatimuksia”. Kuva: Elanto-lehti 1919. ? Joukko helsinkiläisiä leipureita perusti syksyllä 1905 oman osuuskunnan, pian se tunnettiin nimellä Elanto. Osuuskunnan tavoitteena oli leipoa ”puhdasta leipää” ja myydä tuotteitaan kohtuuhintaan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Heti perustamisensa jälkeen osuuskunta hankki itselleen kokonaisen korttelin Sörnäisistä, Itäisen Viertotien varrelta, eli nykyinen Hämeentie 11. Tuotanto aloitettiin korttelin vanhoissa puutaloissa, joissa osassa jopa vielä asuttiin. Kasvava leipomotoiminta tarvitsi kuitenkin kipeästi uuden leipomon ja niinpä tontille nousi vuonna 1907 rakennusmestari Heikki Kaartisen suunnittelema uusi leipomorakennus. Kaartinen sai suunnitella laajenevan Elannon tarpeisiin vielä meijerin, joka valmistui vuonna 1912. Elanto nousi nopeasti merkittäväksi yleishelsinkiläiseksi liikkeeksi ja kasvu vaati uusi investointeja Sörnäisten kortteliin. Elannon oli saanut luottoarkkitehdikseen Väinö Vähäkallion, joka teki ensimmäiset suunnitelmat Elannon uudesta tehdasalueesta. Vähäkallion ehdotukset jäivät tässä vaiheessa paperille, sillä Elanto teki vuonna 1917 päätöksen Elannon tehdasalueen arkkitietuurikilpailusta. Maailmanlaajuinen epävarma taloustilanne kuitenkin lykkäsi kisan aloitusta vuoteen 1919. Kilpailu herätti arkkitehtipiireissä laajaa huomiota, olihan se vasta toinen tuotantolaitoksia koskeva arkkitehtuurikilpailu Suomessa, ensimmäinen oli järjestetty Tampereella vuonna 1916. Elannon kilpailuohjelmassa lueteltiin tehdasalueen toiminnoiksi: keskusvarasto, leipomo, meijeri, makkaratehdas, kaljapanimo, ”vesitehdas”, säilyketehdas ja pesulaitos. Tavoitteena oli ”kortteli rakennetaan mahdollisimman täyteen rakentamisjärjestyksessä määrättyyn korkeuteen”. Kilpailu ja lopulta sen tulokset olivat myös merkittävä uutinen päivälehdille. Kilpailuraati julisti voittajaksi Jarl Eklundin ja Einari Sjöströmin työn nimeltä ”Sampo”. Sitä kuvattiin ”selväksi ja kehityskelpoiseksi”. Kakkossijalle tuli Väinö Vähäkallion työ ”Osuutta”. Tuomariston mielestä se oli ”erittäin selvä halparakenteinen sovitus, joka tyydyttää käytännöllisiäkin vaatimuksia”. Kolmas kisassa oli arkkitehti veljesten Jussi ja Toivo Paatelan ja rakennusmestari F.A. Virran ehdotus. Kisa ei ollut tällä selvä. Elannon hallitus kritisoi kilpailun tulosta, sen mielestä siinä ei oltu ymmärretty ”tehdaslaitoksen laatua ja tarpeita” ja osa jäsenistä kannatti Vähäkallion ehdotusta. Lopulta palkintolautakunta suositteli, että ”toisen palkinnon voittanut ehdotus voitaisiin ottaa toteutuksen pohjaksi”, näin Vähäkalliosta tuli Elannon tehdaskorttelin toteuttava arkkitehti. Uuden tehdaskorttelin työt alkoivat keskusvaraston toteutuksella, se valmistui vuonna 1920. Rakennus oli moderni, sen erikoisuuksia oli muun muassa se, että siitä voidaan purkaa seinät kajoamatta rakennusrunkoon. Leipätehdas ja mylly valmistuivat 1924 ja sitä mukaa muutkin tuotantolaitokset. Elannon tuotantokortteli sai lopulisen muotonsa, kun hallintorakennus valmistui vuonna 1928. Tehdaskorttelia täydennettiin vielä lisärakentamisella 1950-luvulla. Väinö Vähäkallion lopullisesti toteutuneessa työssä ei ole juurikaan mitään tunnistettavaa vuoden 1919 kilpailutyöstä. Suunnitelmat muuttivat vielä pitkin 1920-lukua. Merkittävintä on se, että Vähäkallion unelma umpinaisesta tehdaskorttelista, jossa tuotantolaitokset ja hallintorakennus kehystävät korttelin joka puolelta jäi toteutumatta. Kortteliin jäi vanhasta rakennskannasta Hämeetien varteen entinen tulitikkutehdas (1874) ja Kaartisen suunnittelema leipomo. Kallion kävelyfestivaali avaa ulkokauden keväämällä kävelyllä ” Uutta Hämeentietä pitkin”. Juhani Styrman (Keskeinen lähde: Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, TKK 2005) Kaupunki etsii tuhansia Kaupunki etsii tuhansia kesätyöntekijöitä kesätyöntekijöitä ? Helsingin tarjoamia kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa Helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet. Hakuaika näkyy kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun lähes viikoittain kevään mittaan. Kaupungin yhtiöissä avoimena oleviin kesätyöpaikkoihin haetaan kunkin tahon omien sivustojen kautta. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, keittiötöihin, erilaisiin toimistotehtäviin, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Alan opiskelijoita ja ammattilaisia kaupunki hakee erityisesti sosiaalija terveystoimialan palvelukseen vuosilomansijaisiksi. Kaupungin omistamien yhtiöiden puolella oli viime vuonna lukuisia suosittuja tehtäviä, kuten esimerkiksi Palmian kesäapulaisen, Helenin taloushallinnon assistentin, Helsinki Marketingin Helsinki Helpin ja Korkeasaaren asiakaspalvelijan tehtävät. Tämän kesän uutuutena kaupunki palkkaa 40 laaduntarkkailijaa havainnoimaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista käytännössä. Katutöiden arviointiin ja tiimipäälliköiden rekrytointiin liittyvä insinööriopiskelijoiden haku käynnistyy 21. tammikuuta ja palvelujen sekä kohteiden laaduntarkkailijoihin liittyvä haku 24. helmikuuta. Lisäksi Helsingin taidemuseo HAM palkkaa Vallisaaressa järjestettävään kansainväliseen Helsinki Biennaaliin liittyen 48 kesätyöntekijää näyttelyvalvojiksi. Edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Haku alkoi 17. tammikuuta. Helsingin kaupungin hoitotyön kesäsijaisuudet haetaan tänä vuonna 2020 Seure Henkilöstöpalveluiden kautta. Tammikuun aikana aukeavissa hauissa haetaan satoja lähihoitajia, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Yhtiöt tarjoavat tänäkin vuonna satoja kesätyöpaikkoja. Ravintola-, kiinteistö-, siivousja turvapalveluja tarjoava Palmia palkkaa noin 150 kesätyöntekijää ja kesäapulaista. Avoimia kesätyöpaikkoja on muun muassa turvapalveluissa ja erilaisissa kiinteistöhuollon sekä siivouksen tehtävissä. Kesäapulaisiksi palkataan 16 vuotta täyttäneitä, eikä aiempaa työkokemusta vaadita. Kesäsijaisuuksiin valittavilta henkilöiltä odotetaan työelämän tai alan kokemusta. Helen-konserni tarjoaa yli 70 kesätyöpaikkaa voimalaitoksilla, kunnossapidossa, suunnittelussa sekä asiakaspalveluja asiantuntijatehtävissä. Kesätyöpaikkoja tarjotaan eri alojen ja koulutusasteiden opiskelijoille keskimäärin kolmen kuukauden ajaksi. Muutamia kesätyöpaikkoja on myös alle 18-vuotiaille. Helsingin Satama puolestaan palkkaa yhteensä 12 kesätyöntekijää erilaisiin toimistoja satamatyötehtäviinsekä palveluvastaaviksi noin 2–4 kuukauden ajaksi. Helsinki Marketing etsii 20:tä Helsinki Helpiä opastamaan vierailijoita kesäisen kaupungin kaduilla. Matkailuneuvontapisteisiin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle palkataan noin kymmenen henkilöä kesätyöntekijöiksi eripituisiin osa-aikaisiin ja täyspäiväisiin työsuhteisiin. Lisäksi Korkeasaaren eläintarhan säätiö palkkaa noin 55 kesätyöntekijää asiakaspalvelutehtäviin, ympäristönja kiinteistönhoitotehtäviin sekä eläintenhoitajiksi. Kesätyöntekijöiden tulee olla täysi-ikäisiä ja eläintenhoitotehtäviin edellytetään soveltuvaa koulutusta tai suoritettuja opintoja. Kesätyöntekijöitä haetaan eripituisiin kokopäiväisiin työsuhteisiin. Myös ilman työkokemusta Helsingin kaupunki on jo seitsemättä vuotta kumppanina Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa. Oikotie Työpaikkojen luotsaama kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Noin tuhat kaupungin kesätyöpaikoista on kohdennettu näille ensimmäistä työpaikkaa etsiville hakijoille. 16–17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16–20-vuotiaille kohdennetut Siisti kesä -hankkeen työpaikat ovat tarjolla muita kesätöitä tiiviimmällä hakukaudella 24.2.– 9.3.2020. Siisti kesä -hankkeeseen palkataan myös nuoria, joilla ei vielä ole työkokemusta. Hankkeen noin 270 kesätyöntekijää pitävät puistot, aukiot, kadunvarret sekä liikuntaja uimapaikat puhtaina. Kesäseteli Kaupunki korvaa Kesäsetelillä 300 euroa 1.6.– 12.8.2020 välisenä aikana työllistetyn 9.-luokkalaisen nuoren palkasta. Kesäseteli jaetaan kaikille Helsingin koulujen yhdeksäsluokkalaisille. Yhteensä numeroituja ja henkilökohtaisia seteleitä on jaossa ennakkoarvion mukaan noin 5 500 kappaletta. Setelin kanssa nuori voi hakea työpaikkaa yrityksestä, yhdistyksestä, säätiöstä tai seurakunnalta. Kesäsetelin avulla työllistyi viime vuonna yli 1 500 nuorta. Helsingin kaupunki edellyttää Kesäseteli-työnantajan noudattavan Vastuullinen kesäduuni 2020 -kampanjan periaatteita. Kaupunki osallistuu kampanjaan työnantajana ja jatkaa kampanjan kumppanina kesätyökaudella 2020. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, keittiötöihin, erilaisiin toimistotehtäviin, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Kuva: Tuuli Hiidensalo Kiinalainen uusivuosi käynnisti rotan vuoden Kansalaistorilla
10 Viikko 6-7/2020 H Kulttuuri Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros ? Elävän musiikin yhdistys Elmu joutui pois Nosturilta vuodenvaihteessa. HOK-Elanto tarjoaa sille nyt Jyskin entisiä tiloja keikkapaikaksi Puhoksen ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä. Toivoa sopii, että paikka löytyy ja nuorisomusiikin tilojen ulospallottelu kaupungilla loppuu. Improtangoa huippuduetoilla Improtango-festivaali oli syksyllä toista kertaa. Se alkoi kiertueella Rikhardinkadun kirjastosta Taiteiden yönä ja vieraili helsinkiläisissä kirjastoissa syksyn aikana. Kaikki huipentui Musiikkitalon Black Boxissa ”TangoNyky huippuduetto” – iltaan, jossa Minna Tervamäki & Thibault Monnier, Reija Wäre & Minttu Sinkkonen, Sanna Kekäläinen & Janne Marja-aho, sekä Minna Tuovinen & Martin Heslop esiintyivät intensiivisen taitavasti. Mikko Helenius ja 20-henkinen Soul Strings jousiorkesteri säestivät. Oulunkylän kanttori Helenius saa bandoneonin soimaan ja luomaan ainutlaatuista tunnelmaa. Tangon eturivin tanssijoiden liikettä ja taikaa on ilo katsoa. Orkesteri soittaa nautittavasti ja yleisö elää mukana, osa lähtee upeiden tanssiesitysten jälkeen itsekin koettamaan tanssin salaista voimaa. Improtango on sosiaalinen ja vuorovaikutteinen ilta yleisölle. Nykytanssin vapaus ja rikkaus erilaisiin tulkintoihin ja merkityksiin ovat kaiken ytimessä. Tanssiparit luovat oman tulkintansa tangosta. Festivaalin taiteelliset johtajat Tuovinen ja Heslop loistavat, ja tanssinkieli saa tahdeikseen argentiinalaista dynamiikkaa. Tervamäen ja Monnierin duetto on huipputekniikkaa ja improvisaatiota. Kekäläinen ja Marja-aho ovat ”ruumiillisen tanssi” spesialisteja. Wäre ja Sinkkonen ovat tehneet paljon tanssia mm. UIT:n viihdeja musiikkiesityksiin. Kokonaisuudessaan Improtango tarjoaa upeaa tanssitaidetta ja poikkitaiteellisuutta. Yleisö pääsi lopuksi lattialle. Persikanmakuista katutanssia ”Peaches” on vaikuttava katutanssiteos, joka perustuu tekijöidensä henkilökohtaisiin kokemuksiin siitä, millaista on tulla esineellistetyksi hip hop -kulttuurissa. Siinä pohditaan millaisia asenteita ja käsityksiä naiseudesta hip hop -kulttuurissa on, kuka esineellistää kenet ja miten? Työryhmä tekee kysymyksiä hip hopin liike-estetiikan kautta ja pyrkii pohtimaan cisnaisiin kohdistuvia kehollisia stereotypioita. Teatteri Ilmi Ö, entinen Safari-klubin peräosa Roballa, toimi mainiona paikkana tanssille. Hanna Kortelainen, Huong Hoang, Lilli Huttula ja Sini Tuominen ovat Rutimo-kollektiivin yhtenäinen tanssi-koreografiryhmä, jotka esittävät sekä sooloja että yhteisnumeroita. Äänisuunnittelun teki Sebastian Kurtén. Sooloissa kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita . Kortelainen miettii sitä voiko hän tehdä aikuisena äitinä katutanssia, koska se on nuorisokulttuuria. Voit Hanna, ihan hyvin. Huttula kertoi kokemuksistaan miespuolisen tanssinopettajan käsittelyssä, kun tätä kiinnosti kovasti vartalo. Ei vain Lillin, tai muiden tanssijoiden, vaan vartalo ylipäänsä. Tuominen räppäsi mainiosti miehisen katseen kohteena olosta: – Miten joku limapussi taas kattomas mun perää? / Pukeudun baggympään ja sitten sanon ääneen / Vittuuks kukaa enää roiskii mielikuvii mun päälle. Tanssi purkaa häpeää Tanssija-koreografi Gabriela Aldanan ”Häpeäpuu” pohtii ja työstää erityisesti ylisukupolvista kroonistunutta häpeää. Häpeä sairastuttaa ja lukitsee ihmisen. Toisaalta tarvitsemme häpeää voidaksemme tunnistaa, kun teemme jotakin julmaa ja väärää, sillä se auttaa vetämään rajoja. Kannamme häpeää kehossamme, ja ainoa mahdollisuus siitä irrottautumiseksi on kehon tietoisuuden ja ilmaisun kautta, teos haluaa sanoa. Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve ilmaista itseään kehollisesti, mutta häpeä on usein esteenä sen toteutumiselle. Häpeäpuu-teoksessa työryhmä lähtee häpeästä huolimatta rohkealle tutkimusmatkalle kehoon, nostaa häpeän kangasta ja paljastaa tanssin, liikkeen ja äänien kautta mitä sen alta löytyy. Kulttuurikeskus Caisan salissa, Elannon vanhalla leipätehtaalla, koimme tanssillisesti, visuaalisesti ja äänellisesti kauniin ja rauhallisen teoksen. Häpeäpuu on sekä tanssiteos että metsästä löydetyistä materiaaleista rakennettu installaatio. Ytimessä ovat häpeäpuun äärellä tapahtuvat häpeää ja siitä vapautumisen prosessia käsittelevät sooloesitykset, joiden tukena toimii Tuomas Rounakarin ja ohjaajan luoma äänimaailma. Unista tulee totta Katja Lundén Company esitti ”Oneiro”-tanssin läpisävellettyyn musiikkiin Aleksanterin teatterin lavalla. Anna-Mari Kähärän säveltämä lauluja tanssiteos kulkee flamingon juurilla, nykytanssia, runoa ja uudenlaista musiikkiteatteria. Esitys on mielikuvituksellinen ja kokeellinen Katja Lundén Companyn seitsemänhenkinen teos, jossa musiikki ja tanssi yhdistyvät kauniisti. Jotain samaa on tanssija-koreografi Tero Saarinen tehnyt samalla lavalla harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen kanssa. Esityksen lähtökohta on uni, liikutaan unen ja valveen rajamailla. Lavalla on yhtenäisesti liikkuva viisihenkinen tanssiryhmä ja Anna-Mari Kähärä ja Sara Puljula musisoivat. ”Jalkani astuvat hiekkaan” laulu jää soimaan mieleen. Paikoin vaivasi se, että tanssijat jäivät lavan vasemmalla sivustolla piiloon muusikkokaksikon monen soittimen taakse! Yksi lauluista on nimeltään ”Universo”, Kähärän sävel. Mainittavaa on, että Jasefa Parran kaunis runo ”Casa Dentro del Mar”, Talo meren sisuksissa on Lundénin suomentamana esityksessä mukana: – Jalkani astuvat hiekkaan/ja pelkään että se on valhetta:/en avaa silmiäni ja kosketan sinua sokkona. Oneiro on lumoava esitys, monitahoinen, mutta kokonainen. Koreografiat ovat Katja Lundénin ja Janne Marja-ahon. Liikettä, voimaa ja vahvaa tunnetta. Haasteellinen kantateos saa uusia esityksiä tänä vuonna. Ohjauksen konsultaatiossa oli myös Kari Heiskanen. Loppulauluja oli kaksi esiripun edessä: ”Itken pois”, sävel ja sanat Kähärä ja ”La Luz de la Luna”, sävel Kähärä, sanat Lundén. Rakastaa rikotut sielut eheiksi... Annankadun Bar Loosessa oli viime viikolla tanssitaiteilija Wilma-Emilia Kuosan esikoisrunokirjan ”Timanttisydämen anatomia” (2020) julkaisubileet. Se on on kiihkeä rakkaustarina, joka risteilee rappioromantiikasta sadomasokistisen seksin maailmaan. Teos kuuluu Basam Booksin Puhuttavan runon uuteen kirjasarjaan. Sarjassa elämän murroskohdista syntyneet, taiteellisesti korkeatasoiset runot tuodaan lukijan eteen peiliksi. Y-sukupolven äänitorvi kirjoittaa tabuista välittämättä: – Tiesin et tää menee näin / sun sydän väärinpäin / jalat yli sängynlaidan / sääret tyynyllä / sammumisen taide ” vampyyrin unirytmi. Kuosa lauloi Bar Loosessa aluksi tuttuja amerikkalaisia folkja bluesbiisejä kitaristi Markku Laurenin Reija Wäre ja Minttu Sinkkonen tanssivat yhtenä parina kiehtovassa illassa Musiikkitalon BlackBoxissa, jossa taiteilijaparit loivat dueton tangon inspiroimana. Kuva: Martin Heslop. nen, Lilli Huttula ja Hanna Kortelainen sekä äänisuunnittelija-säveltäjä Sebastian Kurtén (ei kuvassa). Kuva: Victor Back. Gabriela Aldanan Häpeäpuu-tanssissa Taru Koski (vas.) ja Riina Huhtanen Caisassa. Kuva: Karoliina Hautajärvi. Katja Lundenin Tanssiryhmän upea Oneiron päättyi laulelmiin Aleksanterin teatterin esiripun edessä . Annamari Kähärä soittaa edessä, Janne Marja-aho, Katja Lundén (takana 2. vas.) ja tanssijoita mukana. Kuva: Riitta Salasto. Tanssitaiteilija Wilma-Emilia Kuosa julkaisi esikoisrunokirjan ”Timanttisydämen anatomia” Bar Loosessa. Hän myös lauloi tuttuja amerikkalaisia folkja bluesbiisejä kitaristi Markku Laurenin säestyksellä. Kuva: Jari Flinck.
11 Viikko 6-7/2020 säestyksellä. Sitten seurasi ”Kohti Valoa” DjBunuel Feat. Wilma-Emilia uudesta runokirjastaan. Kuosa on monipuolinen ja lahjakas nainen, johon tutustuin hänen Geisha-tanssiesitystensä yhteydessä Kanneltalolla ja Stoassa parin vuoden ajan. Ensimmäinen kerta taisi olla Huopalahden Asematilassa, jossa hän tanssi itsestään otettujen Geisha-valokuvien edessä. Kuosan tanssiesitykset, usein yhdessä Emma Salokosken laulun ja musiikin kanssa, käsittelevät naisen asemaa ja naiseen kohdistuvia julkisia odotuksia. Jazztanssi on Suomessa ja Ranskassa asuvan naisen erikoisalaa. Myös uusi runokirja pysyy teemassa. Minkä rakkaus korventaa, sen karisma korjaa. Kansilehti lupaa, että teos ”rakastaa rikotut sielut eheiksi”. Armenian kulttuuri hienosti esille Savoy-teatterin viimeinen tammiviikonloppu oli täynnä Armenian kulttuuria. Yhteislipulla pääsi edullisesti sekä lauantain ja sunnuntain konsertteihin ja sunnuntain elokuvanäytökseen. Naghash Ensemblen esityksessä keskiajan mystiikka kohtasi uuden taidemusiikin. Nimensä ryhmä on saanut 1400-luvulla eläneen kristityn Mkrtich Naghashin suosiosta, maanpaosta ja merkityksestä. Hänestä jäi jälkimaailmalle 15 syvällistä runoa ihmisen suhteesta jumalaan. John Hodianin johtama ryhmä esitti musiikkia näihin runoihin. Armenialaiset kohtasivat kansanmurhan yli sata vuotta sitten, ja kolme miljoonaa ihmistä asuu maailmalla, jossa he erottuvat. – Naghash oli ensisijaisesti pappi, ja hänen runonsa ovat hänen saarnojensa jatkeita. Hänen sanansa ovat sekä syvällisiä että yksinkertaisia, puhekielisiä ja runollisia, Hodian sanoo. “Armenia Fest” -tapahtuma jatkui Vardan Hovanissian trion tunnelmallisella soitolla, joka luotti eteläaasialaisten ja persialaisten perinnesoitinten tehoon. Soitto oli kaunista, mutta tyylilaji pysyi ilmeettömänä, mikä lienee tietoinen valinta. Kun hän omisti yhden kappaleen armenialaisten kansanmurhan muistolle, se tuli vain ohimennen todettua. Hän kertoi puhuvansa yleensä ranskaa, mutta puhui nyt englanniksi. Trion soitto perustuu rikkaaseen armenialaiseen musiikkiperinteeseen, johon Turkki ja Syyria antavat myös vaikutteita sekä Euroopan kansanmusiikki. Instrumentit ovat perinteisiä. Hovanissian, hallitsee monta brass-soitinta. Suurimmat aplodit sai Arcadi Boghossian, jonka tar on persialainen kuningassoitin. Marat Jeremian soitti dhol-rumpua, eteläaasialaista kaksikalvoista rumpua. Päätösillan kruunasi ”maailman kauneimmaksi elokuvaksi” kehuttu ”The Color of Pomegranates”, Graniittiomenoiden väri, joka palautui sekin historiaan ja rikkaaseen värikieleen. Sama päähenkilö esitti runoilijaa ja tämän vaimoa. Elokuva oli neuvostoliittolaisen suojasään viimeinen hedelmä vuodelta 1969, kunnes ohjaaja Sergei Parajanov joutui vankileirien saaristoon, josta Andrei Tarkovskin johtama kollegapainostus hänet pelasti. Runo löytää videon ja maalauksen PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Valokuvaaja ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kova ja runoilija O. Riikamaria Helle-Kotka toteuttavat yhteisiä visioita ihmisyydestä ja maailmasta ympärillämme. Kaksikon löytää verkosta googlaamalla tiimin nimi. Lahden Runomaratonin kansainvälisessä runovideokilpailussa palkittiin heidän kolmiosainen runovideo ”Välitila”. Teoksessa on läsnä ihmisyys ja ilmastonmuutos, toteutuksessa myös kehollisuus. LUX:n avajaisklubilla kaupungin Valkoisessa salissa teos oli esillä. Viimeinen osa ”Muutos” kuuluu: – Aurinko twerkkaa, pyöräyttää voltin, / meri kroolaa, lainehtii, kuplii. / Kasvatin suomut ja pyrstön, / painuin pohjaan eikä yksikään seireeni / ikävien uutisten sanansaattajana / saanut minua kynsiinsä / kuun pimeältä puolelta. Kotka on mukana Kaapelitehtaalla Hima & Sali -kahvilassa järjestettävässä näyttelyssä ”Pakastin sulaa”. Kyseessä on kuvaiteilija Päivi Patinon maalaukset ja Kotkan runot, jotka käyvät dialogia ilmastonmuutoksesta. Näyttely sai kolmannen ulottuvuuden, kun Runosvengi esitti samasta teemasta runojaan. Kyseessä on taiteellinen hybridi, jossa kuva, kirjoitus ja ääni yhdistyvät. Näyttely jatkuu helmikuun loppuun. Seikkailusatu ystävyydestä puhuttelee Kaksi lasta tapaavat: – Missä mä oon? Toinen vastaa: – Et sä oo ollu täällä aikasemmin? Mä tuun tänne aina kun mä nukahdan. Ensimmäinen kysyy: – Onks tää unta? Toinen vastaa: – Tää on Feeri, tää on paikka. Kauneimpia uusia lastenteatteriesityksiä on Quo Vadis –ryhmän ”Feeri”, jossa lapset opettelevat yhdessä, mitä ystävyys tarkoittaa, kuinka ystävät puhuvat toisilleen, miten he koskettavat toisiaan ja miten käydään raivoisia riitoja, joihin ystävyys ei kaadu. He oppivat katsomaan toisen silmin ja tuntemaan miltä toisesta tuntuu. Kaikki on niin jännää, että lapset kiirehtivät nukkumaan, jotta pääsevät Feeriin. Rajoja rikkovan villi on leikki, jota improvisaatio ruokkii. Minerva Kautto ja Maija Rissanen ovat herttaisen viattomia lastenesittäjiä edellisen isän Otso Kauton ohjaamassa lastenesityksessä. Kolina van den Berg on kolmas vuorotteleva näyttelijä. Feerissä nukkuminen on seikkailua ja uni on totta. Vai onko herääminen sittenkin todempaa? Mistä tietää, että on valveilla? esitys kysyy meiltä katsojilta. Opettava esitys istuttaa lapsiin siemeniä, jotka itävät aikuisuuteen saakka. Näin sen nyt Annantalolla ja viime keväänä Hurraa!2019 -festarilla. Matka jatkuu Ruotsiin. Quo Vadis tekee yhteistyötä ruotsalaisen Teatteri Sydänkävyn kanssa. Se tavoittaa kaksikielisiä lapsia Ruotsin kiertueilla. Kolina van den Berg tulee Sydänkävystä. Kaikki näyttelijät ovat olleet käsikirjoituksen teossa ohjaajan rinnalla. Teksti: Risto Kolanen LUX valaisi Kaisaniemeä ja Kalliota ? Pitkät pyhät ja avausviikonlopun aurinkoinen sää siivittivät valotaidefestivaali Lux Helsingin kävijäennätykseensä, yli 600 000 kävijää. Kovasti kuuli venäjää joka puolella. Uuden vuoden turistit olivat yhä liikkeellä. Ehdin nähdä vajaassa kahdessa tunnissa kaikki yhdeksän pääkohdetta, paitsi 2, ”Bridge”, Topelian sisäpihan Unioninkadulla. Sinne oli aivan liian pitkä jono, joka ei edennyt. Kaupungintalon aulassa oleva Rut Brykin reliefi ”Kaupunki auringossa” heräsi Janne Aholan vuodenaikojen vaihtumista kuvaavan teoksen myötä eloon aivan uudella tavalla. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Tshekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen ”The Colour Out Of Space” -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. Se oli yksi suosikeistani. Alankomaalainen Ivo Schoofs oli rakentanut ”Large Fire Tornadon” Kaisaniemen kentälle. Sen piti nostaa kieppuvat tulenlieskat 16 metrin korkeuteen, mutta ne nousivat tuskin 10 metriin. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostunut Jere Suontaustan veistosmainen ”Peilipöllö” oli aivan hellyttävä Kaisaniemen rannassa. Toinen suosikkini. Totta kai koululasten yhdessä koostama ”Lyhtypolku” Kaisaniemen puistoon viehättää. Meri Ekolan isoista valokirjaimista rakentunut ”Magic Mirror” kauniine peilikuvineen oli kivasti esillä Tokoinrannan venelaiturilla. Katja Tukianen & OIOI ja Aki Päivärinteen Do-Gooders Tokoinrannan hiekkakentällä oli komea, mutta lupauksista huolimatta aika staattinen kosketuksille, toisin kuin vuosi sitten Taidehallin seinä. Lux Arkkitehtuuri -sarjassa Kaupunginteatterin julkisivu muuttui maisemaksi, jossa väriskaala liukui yön kylmistä sävyistä heleään keskipäivän auringonpaisteeseen. Kaunista katsella, mutta odotin enemmän. LUX on kasvanut valtavasti elinaikanaan. Sirpaletapahtumia on paljon, mikä on hyvä asia alueellisen tasa-arvon vuoksi. Kulttuurin superkokija ei millään ehdi kaikkeen, Hanasaareen, Lapinlahteen. Ilkka Niemeläisen ja Teemu Määttäsen valomusiikkikokemus Stoassa jäi sekin väliin, mikä oli vahinko. Järjestäjä panostaa ruuhkien ja jonojen vähentämiseen ensi vuodeksi. Pop up -kioskien kahvi/ tee ja lisuke -hinnat eivät olleet kovin yleisöja perheystävällisiä. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Kuva: Raimo Granberg. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostuva Jere Suontaustan veistosmainen Peilipöllö herätti huomiota Kaisaniemen rannassa. Kuva: Raimo Granberg. Lux Arkkitehtuuri -sarjassa Kaupunginteatterin julkisivu muuttui maisemaksi, jossa väriskaala liukui yön kylmistä sävyistä heleään keskipäivän auringonpaisteeseen. Kuva: Raimo Granberg. Vardan Hovanissian Trio soitti Armeniafestin toisena päivänä konsertin Savoy-teatterissa. Kuvassa soittavat Arcadi Boghossian (vas.), tar-kuningassoitin, Vardan Hovanissian, puhallin ja Marat Jeremian, dhol-rumpu. Kuva: Katja Karjalainen. PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Sanna Helle-Kotka ja O. Riikamaria Telkki-Kova tekevät mielellään uusia, kokeilevia hyppyjä taiteessa. Kuva: Sanna Helle-Kotka. Quo Vadis -ryhmän Feeri on samalla kertaa sekä villi että ystävyyttä korostava lastenesitys Annantalolla. Kuva: Quo Vadis.
12 Viikko 6-7/2020 Kääriäinen pohtii: Mikä mättää politiikassa? H Kirja-arvostelu ? Keskustapuolueen Seppo Kääriäinen on pitkän linjan poliitikko. Eduskunnassa yli 30 vuotta, ministerinä useasti. Nyt eläkeläinen Savon maaseudulla. On aikaa pohdiskella, miettiä menneitä, pohtia tulevia. Mitä tuli tehdyksi? Olisiko jotain voinut tehdä toisin? Miten Suomea on hoidettu yli 100 vuotta? Kääriäinen tunnetaan asiallisena,aatteellisena, yhteistyökykyisenä ja -haluisena poliitikkona,joka on pyrkinyt näkemään kokonaisuuksia pitkällä aikavälillä. Ei ole kalastellut politiikan pikavoittoja. Tämä sanoma välittyy vahvasti myös Seppo Kääriäisen uutuuskirjassa ”Aidan toiselta puolelta” (Otava 2019). Kääriäisen kirja,250 s, on hyvä kokonaisesitys Suomen tasavallan hallitsemistapaan, politiikan teon arkeen. Kääriäinen ei salaile omia henkilökohtaisia näkemyksiään, esittää eri yhteiskunnallisiin asioihin omia ”teesejään” korostaen kuitenkin aina yhteisen poliittisen päätöksenteon merkitystä. Politiikka on kompromissien tekemistä, jossa yksin ei saa mitään aikaan, vaikka Kääriäinenkin myöntää politiikan kovasti henkilöityneen erityisesti tiedotusvälineiden myötävaikutuksella. Kääriäinenhän ei ole itse ollut koskaan mikään suuri ”julkkis”, vahva vaikuttaja kuitenkin, usein taustalla. Miten käy Kepun? Nuori Seppo Kääriäinen tuli politiikkaan 1970-luvulla, maalaispoika Keskustapuolueeseen, luonnollisesti. Kirjassaan Kääriäinen kuvaa läheltä Keskustapuolueen vaiheita : Kekkosta.Virolaista,Karjalaista,Ahoa. Erityishuomion saa Paavo Väyrynen, jonka poliittisissa aivoituksissa jopa Kääriäisellä on ajoittain vaikeuksia pysyä mukana. Pitkäaikainen keskustapoliitikko kantaa kirjassaan luonnollisesti huolta Keskustapuolueen tulevaisuudesta Suomessa. Puolueen puheenjohtaja-pääministeri Juha Sipilän murskatappio vaaleissa tuo huolenaihetta Kääriäiselle. Tappion syitä Kääriäinen tuo jonkin verran esille, mutta ei pureudu aivan asioiden ytimeen. Silittelee vähän pintaa, Sipilän suosikin ministeri Bernerin rooli katastrofin syntyyn jää kokonaan huomioimatta. Peiliin olisi koko puoluejohto saanut katsoa jo paljon aikaisemmin! Kääriäinen kyllä näki ennusmerkkejä tulevasta tappiosta. Keskustan tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, erityisen positiivisena sitä ei näe myöskään Kääriäinen. Suomen kaupungistuminen jatkuu, Itä-Suomi autioituu ja monet muutkin maaseutupaikkakunnat. Kääriäisen poliittisessa pohdiskelussa on mielenkiintoista myös se että hän ei kirjassaan juuri lainkaan pohdi Perussuomalaisten laajan kannatuksen syntytekijöitä ja taustoja. Eikö sellaista poliiittista liikettä ole olemassakaan? Pohtimisen paikka. Ilmastonmuutos huolena Seppo Kääriäinen, yli 70v, yhtyy ilahduttavasti nuorison kasvavaan huoleen maapallon ilmastonmuutoksesta. Tämä huoli tulee kirjassa esille lukuisissa eri kohdissa tekijän pohtiessa Suomen, Euroopan ja koko maailman tulevaisuuutta. Siinä on osviittaa kaikille, vaikkapa oman puolueensa ympäristöpolitiikalle. Näin ei voi jatkua, Suomessakaan, korostaa Seppo Kääriäinen. Kokonaisuutena ministeri Seppo Kääriäisen kirja ”Aidan toiselta puolelta” on punnittua puhetta Suomen tasavallasta. Tekijä suree historianopetuksen vähyyttä Suomen koululaitoksessa. Tätä kirjaa voi hyvin suositella kouluihin täydentämään vajavaista historianopetusta. Pekka Hurme Raideaforismit miettivät aikaa ? Aforismit nousevat kiskoille jo kahdennentoista kerran. Tällä kertaa niissä pohditaan aikaa, ja mikäpä olisi sen sopivampi teema joukkoliikenteeseen. Raideaforismit pyörivät metrojen ja raitiovaunujen sähköisillä näytöillä maanantaista 20.1. alkaen kahden viikon verran. Koska teemana on aika, mukana ovat myös aikataulut: Aikatauluissa lähtöja tuloaika, meissä tuloja lähtöaika, kirjoittaa Ilpo Vänskä. Kiskoilla kulkee tällä kertaa 19 mietelausetta, jotka Suomen aforismiyhdistys valitsi keräyksen perusteella. Keräys innosti lyhyen muodon taitajia eri puolita Suomea, vaikka kampanja näkyykin vain pääkaupunkiseudulla. Keräykseen tuli kaiken kaikkiaan 358 aforismia niin Rovaniemeltä, Kuopiosta kuin Kaarinastakin. Kriteerit, jolla yhdistys julkaistavat mietelauseet valitsi, olivat teeman osuva kiteyttäminen sekä mietelauseen selkeä ja ytimekäs aforistinen muoto. Asuntosäätiöltä noin 350 uutta asumisoikeusasuntoa Asuntosäätiön suunnitelmissa on aloittaa tänä vuonna noin 350 uuden asosasunnon rakennuttaminen. Loput Asuntosäätiön tuotannosta on vuokra-asuntoja. Espoon Suurpeltoon Puistokadulle valmistuu 34 asumisoikeusasuntoa. ? Asumisoikeusasuntojen kysyntä on kasvanut, ja niissä myös asutaan entistä pidempään. Asuntosäätiön tavoitteena on aloittaa tänä vuonna noin 350 uuden asumisoikeusasunnon rakennuttaminen. Asuntosäätiön suunnitelmissa on aloittaa tänä vuonna noin 350 uuden asosasunnon rakennuttaminen. Loput Asuntosäätiön tuotannosta on vuokra-asuntoja. K o h t u u h i n t a i s i l l a ARA-asunnoilla on kysyntää. Erityisesti asumisoikeusasunnoista on suuri kysyntä pääkaupunkiseudulla. – Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja asoasunnot ovat halutumpia kuin koskaan. Yhtenä syynä on todennäköisesti asumismuodon kohtuuhintaisuus. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintaero on kasvanut entisestään, sanoo Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan Asokotien toimitusjohtaja Jari Riskilä. Helsingissä maksettujen vapaarahoitteisten vuokrien ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden ero on Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn tilaston mukaan jo 46 prosenttia ja koko pääkaupunkiseudullakin 43 prosenttia. – Asumisen kohtuuhintaisuuden takaa omakustannusperiaatteeseen nojaava vastikemääritys. Vastikkeissa ei kerätä ylimääräisiä tuottoja. Samaan aikaan kysynnän kasvaessa on vaihtuvuus asokodeissa pienentynyt kuudetta vuotta peräkkäin. Asokodeilla asuu yli kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneita asukkaita jo 4 936 eli lähes joka kolmannessa asunnossa, kertoo Riskilä. Espoon Suurpeltoon uusia asuntoja Henttaan Puistokatu 18:ssa Espoon Suurpellossa on rakenteilla lähes sata uutta ARA-vuokraja asumisoikeusasuntoa. – Henttaan Puistokadulle ensi vuoden kesällä valmistuva 34 asumisoikeusasunnon hanke on hyvä esimerkki uudistuotannostamme. Rakennutamme hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle monipuolisia asuntoja kaikenikäisille ihmisille, toteaa Riskilä. Samaan kokonaisuuteen Henttaan Puistokadulle valmistuu syksyllä 2021 myös 61 Asuntosäätiön ARA-vuokra-asuntoa. Molemmissa hankkeissa pääurakoitsijana toimii Hausia Oy. Asuntosäätiön tavoitteena on aloittaa asumisoikeusasuntojen tuotannon lisäksi tänä vuonna noin 110 ARA-vuokra-asunnon rakennuttaminen. Asuntosäätiöllä on omistuksessaan tällä hetkellä noin 1 000 vuokra-asuntoa ja 16 500 asumisoikeusasuntoa. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat tyytyväisiä palveluun ? Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat antoivat asiakastyytyväisyyskyselyssä palvelulle arvosanan 8,37 (asteikolla 4–10). Erityisen korkealle asiakkaat arvioivat turvallisuuden ja kunnioittavan kohtelun. Ostopalveluiden ja kaupungin omien tulosten välillä ei ollut merkittävää eroa. Parhaat arviot asiakkaat antoivat kokemalleen turvallisuudentunteelle, joka sai arvosanan 3,58 (asteikolla 1–4). Kunnioittava kohtelu sai arvosanan 3,56 ja hoivakodin siisteys ja viihtyisyys 3,51. Eniten kehitettävää on asiakkaan omannäköisen arjen tukemisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa hoivakodin arkeen. Nämä saivat arvosanat 2,9 ja 3,0. Kriittisimmin hoivapalveluun suhtautuivat alle 65-vuotiaat, joiden antamat arviot jäivät kautta linjan hivenen muita vastaajia alhaisemmiksi. Heidän hoivapalvelulle antamansa kokonaisarvosana jäi hieman alle kahdeksaan. – Kaiken kaikkiaan kokonaistulos on kouluarvosanana hyvä ja voimme olla tyytyväisiä. Työtä riittää kuitenkin tehtäväksi, sillä toki tavoittelemme erinomaista. Erityisesti asiakkaan omaan arkeen ja elämään vaikuttamista pitää parantaa, arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari toteaa. Kaupungin oman ja ostopalvelun tulosten välillä ei ollut merkittäviä eroja. – Ostamme palvelua useilta toimijoilta, esimerkiksi yrityksiltä ja säätiöiltä. Meidän tavoitteena on tuottaa tasalaatuista palvelua, oli palveluntuottaja kuka tahansa. Tulokset näyttävät sen, ettei kaupungin omissa ja ostopalveluiden asiakastyytyväisyydessä ole juuri eroa, Siltari kertoo. Tutkimustulokset käydään läpi kaikissa toimipisteissä ja asiakkaiden antamia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakkaiden mielipiteitä tullaan jatkossa selvittämään vuosittain.
13 Viikko 6-7/2020 Ilona Jäntti & Aino Venna: Ballantine Scale, kuvaaja Ulla Kokk Kulttuurikeskusten kevätohjelmisto Mikko Joensuu, kuvaaja Tero Ahonen Mirva Mäkinen: 30%OFF, kuvaaja Bambú Locquet Vandenberghe Vieno Motors: Troubled Water, kuvaaja Ulla Kokki ? Helsingin kulttuurikeskukset Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo ovat julkistaneet kevään ohjelmistonsa. Keskuksissa nähdään kevään aikana lähes tuhat tapahtumaa koko perheen työpajoista tanssiesityksiin sekä teatterija sirkusesityksistä konsertti-iltoihin, näyttelyihin ja elokuvanäytöksiin. Ohjelmisto on tuttuun tapaan kaikille avoin, korkeatasoinen, monipuolinen ja osallistava. Osa tapahtumista on maksuttomia. – Kulttuurikeskukset ovat Helsingin läpäisevä välttämätön ja ainutlaatuinen kulttuurin ja taiteen hermoverkko. Sen ehdottomia vahvuuksia ovat monipuolinen, saavutettava ohjelmisto sekä kaupunkilaiset yhdenvertaisina mukaan ottavat tapahtumat. Tänäkin vuonna kulttuurikeskukset tarjoavat erinomaisia syitä lähteä liikkeelle eri puolilla ja puolille Helsinkiä – ne mahdollistavat yllätetyksi tulemisen ja spontaanitkin kulttuurikokemukset, kertoo Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö. Ensi-iltoja, musiikkiklubeja Konsertit ovat suosittu osa kulttuurikeskusten tarjontaa. Kovin kotimainen bänditulokas Maustetytöt kapuaa Malmitalon ja Vuotalon lavoille. Kevään mittaan Vuotalossa nähdään lukuisia huippuartisteja Laura Närhestä ja pelimusiikkia esittävästä Game Music Collectivesta Lontoon kuumimpaan nu-jazz -taiteilijaan Xantone Blacqiin. Helmikuussa Kanneltalossa taituroi suosittu folkpop-duo Kalevauva.fi ja Caisan lavalla nähdään kitaristi Hasse Walli Asamaan-yhtyeen ja vierailevien tähtien kanssa. Laulaja-lauluntekijä Aino Venna ja ilma-akrobaatti Ilona Jäntti esittävät Stoassa yhteisteoksensa Ballantine Scale ja Yablochkov Candle. Kevään ohjelmistoon kuuluu myös uusia klubisarjoja: Malmitalossa pyörähtää käyntiin klubisarja A la Malmi, joka esittelee maan parhaat itsenäisen musiikin tekijät, kuten Mikko Joensuun ja Räjäyttäjät. Stoan uudella musaklubilla vierailee nousevia tähtiä, kuten Dilemma, Leo Luthando ja Janne Masalin. Stoassa toteutetaan yhteistyössä Zodiakin kanssa Sivuaskel 2020 -festivaali sekä kolme nykytanssin huipputeosta: koreografi Sonya Lindforsin ensi-ilta camouflage ja amerikkalaisen tanssinuudistajan Deborah Hayn teokset Vera Nevanlinna: News ja Cullberg ja The Match. Tanssia nähdään myös Caisan lavalla, jossa lavalle nousevat räväkkä Betty Fvckin The Queerlesque Show sekä Mirva Mäkisen ensi-ilta, monitaiteellinen teos 30%OFF. Kulttuurikeskusten ohjelmistossa on myös monipuolinen valikoima laadukasta teatteritaidetta: Kanneltalossa on luvassa Wusheng Companyn Trog-esitys, joka edustaa suomalaista peking-oopperaa, Dostojevskin Pelurit ja perheen pienimpiäkin ilahduttavat Viiru ja Pesonen. Kolmekymppisiään juhliva Stella Polaris esittää kulttuurikeskuksille varta vasten räätälöidyt nordic noir -tyylilajin rikosnäytelmät Kannelmäki Noir ja Malmi Noir. Caisassa on mahdollisuus nähdä nykynukketeatteria aikuisille TeatteriQon Pilvien paino -esityksessä. Festivaaleja, työpajoja Annantalon koko kevään jatkuva Kaikki kotona -näyttely ja oheisohjelma juhlistavat tavallisen arjen moninaisuutta lapsia ja nuoria osallistavilla työpajoilla ja monitaiteisilla tapahtumilla. Kansainvälisen lasten ja nuorten Bravo!-festivaalin ohjelma, kuten osallistavat teatterija sirkusesitykset, levittäytyvät kaikkiin kulttuurikeskuksiin 14.–22.3. Annantalossa ja Malmitalossa juhlitaan 31.1.–2.2. maailmanlaajuisia Small Size Days -päiviä, jonka ohjelma nostaa esiin perheen pienimpien oikeuden taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuurikeskuksissa on runsaasti myös muita koko perheen tapahtumia ja festivaaleja, kuten Caisan perinteinen Satakielikuukausi. Vuotalon Vieno Motors: Troubled Water -prosessinäyttelyssä ja oheistapahtumissa meren rannoilta löydetyt roskat ja aarteet herättävät kaiken ikäiset osallistujat huomaamaan lähiympäristön ja meren tilan. Itähelsinkiläisten oma Idän kyläjuhla -festivaali tarjoaa huippuesiintyjien lisäksi paljon tekemistä koko perheelle 16.5. Kulttuurikeskukset ovat mukana myös kesäkuussa avautuvassa Helsinki Biennaalissa monipuolisella oheisohjelmistolla. Strategiajohtaja Helsinkiin ? Helsingin strategiajohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Markus Kühn. Kaupunginhallitus päätti valinnasta kokouksessaan maanantaina 20.1. Valintaa koskevat lisätiedot julkaistaan kaupunginkanslian erillisessä tiedotteessa. Kaupunginhallitus päätti myös yhteensä lähes miljoonan euron määrärahoista, joilla on mahdollista palkata nuoria kesätöihin. Siisti kesä -hankkeeseen hyväksyttiin 850 770 euron määräraha, jolla palkataan noin 270 nuorta kaupungin kesätöihin. Työsuhteiden kestot vaihtelevat kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Määrärahasta 50 000 euroa käytetään nuorten työntekijöiden tarvitsemiin suojavaatetuksiin ja työvälineistöön sekä välttämättömin turvakoulutuksiin. Rahoituksen ja työkuukausien jakautuminen sovitaan erikseen kulttuurin ja vapaa-ajan liikuntapalveluiden sekä rakentamispalveluliikelaitos Staran kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi myös 120 000 euron määrärahan käytettäväksi uuteen nuorten kesärekryhankkeeseen. Kesätyöntekijät palkataan laaduntarkkailijoiksi havainnoimaan maailman toimivimman kaupungin toteutumista käytännössä. Määrärahalla voidaan palkata yhteensä 40 työntekijää, joista 28, ensisijaisesti 16-17-vuotiasta nuorta, palkataan kuukauden mittaisiin työsuhteisiin. Yhdeksän ammattikorkeakoulun DI-insinööriopiskelijaa palkataan kahden kuukauden työsuhteisiin ja kaksi työnjohtajaa sekä yksi viestintäopiskelija 2,5 kuukauden työsuhteisiin. Rivien välistä -tapahtumat innostavat nuoria lukemaan Kuva vinkkausesityksestä Lukeminen kielletty. Kuvaaja Mika Keijonen. ? Helsingin kaupunginkirjasto järjestää Oodin Kino Reginassa Rivien välistä -tapahtuman, jolla innostetaan nuoria lukemaan esitystaiteen keinoin. Kaikille helsinkiläisille 7.-luokille tarkoitetut esitykset houkuttelevat tarinoiden pariin yhdistämällä kuva, äänija videomateriaalia sekä tietysti kirjoja. Rivien välistä -esitykset kestävät koko maaliskuun ja valittavana on neljä erilaista esitystä, joissa tarinan lomassa esitellään nuorille suunnattuja kirjoja. – Rivien välistä -tapahtuma haluaa kannustaa nuoria tarinoiden äärelle, koska siitähän lukemisessa on kysymys. Löytää tarinoita, jotka liikuttavat tai koskettavat itseä jollakin tapaa. Kun juuri se itselle sopiva kirja löytyy, voi lukeminen avautua ihan uudella tavalla, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston teatteri-ilmaisun ohjaaja Minna Rimpilä. Lukemaan innostamisen ohella Rivien välistä -tapahtuman tavoitteena on, että Helsingin keskustakirjasto Oodi tulisi samalla tutuksi mahdollisimman monelle 7.-luokkalaiselle. – Oodin Kino Regina tarjoaa hyvät puitteet toteuttaa nuorille suunnatut kirjavinkkaukset uudentyyppisellä ja ajankohtaisella tavalla. Oodi on kaupunkilaisten yhteinen olohuone ja tekemisen paikka, ja toivottavaa on, että sen tarjoamia mahdollisuuksia oppisi hyödyntämään mahdollisimman moni nuori helsinkiläinen asuinalueesta riippumatta, kertoo Rimpilä. Lukutaito on Suomessa maailman kärkiluokkaa, mutta kirjat joutuvat kilpailemaan ajankäytöstä somen, pelien, videoiden ja muiden uudempien viihdemuotojen kanssa. Myös lukemisen tavat ovat muuttuneet. Pitkät kirjoitetut tekstit eivät välttämättä enää houkuttele, koska tarjolla on usein nopeampi keino sisäistää sama asia. Toisaalta uudet viihdemuodot myös osaltaan tukevat nuorten lukemista. – Nykytekniikka mahdollistaa ihan uudenlaisen kanssakäymisen ja tarinoiden kokemisen yhdessä muiden kanssa. Esimerkiksi somen kautta nuorten on aiempaa helpompi jakaa lukukokemuksia ja parhaita kirjavinkkejä tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Tällöin perinteisesti vähän yksinäisenä harrastuksena pidetty lukeminen saa monenlaisia sosiaalisia ulottuvuuksia, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Piia Bågman. Tapahtuman toteuttajat kokevatkin tärkeänä, että nuorille on tarjolla heille sopivia ja kiinnostavia tarinoita ja että lukemiseen innostetaan heille tutuilla keinoilla. – Kaikkia meitä kiinnostavat tarinat ja niitähän kirjat ovat pullollaan. Kirjankansien väliin mahtuu parhaimmillaan kokonaisia maailmoja ja kohtaloita, joita lukemalla jokainen meistä voi harjoitella monenlaisia taitoja varsinaista elämää varten. Ja mitä paremmin me ymmärrämme ja ilmaisemme itseämme, sitä helpompi meidän on kuulua ja kiinnittyä yhteiskuntaan. Ja nuorille jos kenelle soisi tämän onnistuvan. Tähän myös Helsingin kaupunginkirjaston Rivien välistä -tapahtuma pyrkii, kertoo Rimpilä. Rivien välistä -tapahtumat järjestetään Oodissa 3.–27.3.2020. Helsingin koulujen 7. luokat voivat ilmoittautua tapahtumiin 7.2.2020 saakka osoitteessa: https://www.kultus. fi/fi/tapahtumat/6749/rivien-valista.
14 Viikko 6-7/2020 100-vuotiaan Käpylän historia valokuvina Talonrakennustöitä Puu-Käpylässä. Rakennusmiehiä lautakuormaa kuljettamassa. Kuvaaja Otto Wuoria, 1921. Lähde Helsingin kaupunginmuseo. Lapsia Kullervonkatu 22 kohdalla (entinen Arabiankatu 22), kuvaaja Eino Heinonen, 1950-luku. Lähde Helsingin kaupunginmuseo. ? Käpylässä eletään satavuotisjuhlinnan aikaa. Käpylän asemakaava vahvistettiin 4.6.1920 ja alueen rakentaminen lähti käyntiin vauhdilla. Syntyi hymykuoppa Helsingin poskeen. Käpylä-Seuran alla toimii kymmenkunta ryhmää, jotka organisoivat erilaisia tapahtumia juhlan kunniaksi. Yksi näistä on nelihenkinen valokuvaryhmä. Se on nyt saanut valmiiksi kaksi näyttelyä Käpylän alkuajoista ja ne ovat nähtävillä seuraavasti: Käpylän isät ja lapset, 1.–29.2. (Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5) Puu-Käpylän rakentaminen, 15.2.–31.3. (Ravintola Käpygrilli, Osmontie 5) Ryhmä tekee useasta osanäyttelystä koostuvaa, Käpylän historiasta ja elämästä alueella kertovaa valokuvanäyttelyiden sarjaa, jonka osia kaksi yllämainittua näyttelyä ovat. Näyttelykokonaisuuden avajaiset pidetään 15.2. ravintola Käpygrillissä ja avaajana toimii Käpylä-100 juhlien suojelija apulaispormestari Nasima Razmyar. Muut näyttelyt on tarkoitus laittaa esille kuluvan vuoden aikana Käpylässä. Hankkeen materiaali kuvineen ja tarinoineen kattaa Käpylän elinkaaren 1920-luvulta alkaen. Laaja aineisto on kerätty alueen asukkailta ja sitä on täydennetty arkistojen avulla. Seuraava sarjaan kuuluva näyttely käsittelee Olympiakylän ja Kisakylän alkuvaiheita sekä olympialaisia. Se on esillä Ravintola Käpygrillissä 1.5.–7.6.2020. Valokuvaryhmän järjestämänä on esillä kevään aikana esillä myös kaksi muuta näyttelyä: ryhmän jäsenen Toivo Koiviston Pohjolankatu – Käpylän bulevardi, 3.2.–23.2. (Karjalatalo, Käpylänkuja 1) sekä Leena Hyttisen Koskelantie 7 ja 9, 2.3.– 31.3. (Käpyrinne/Iidan tupa, Ilmattarentie 2). Hanna Harris on valittu Helsingin designjohtajaksi ? Helsingin kaupungin designjohtajan tehtävään on valittu valtiotieteiden lisensiaatti ja kaupunkitutkija Hanna Harris. Tehtävää haki 50 henkilöä. Harris aloittaa tehtävässä 9. maaliskuuta. Hän siirtyy Helsingin kaupungin palvelukseen Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtajan tehtävästä. Helsingin uusi designjohtaja Hanna Harris on erikoistunut arkkitehtuurin ja designin näkyväksi tekemiseen sekä niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen yhteiskunnassa. Harris on toiminut aiemmin myös Helsinki Design Weekin ohjelmajohtajana ja Suomen Lontoon instituutin ohjelmajohtajana. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat keskeisiä Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjiä. Niillä on myös merkittävä rooli Helsingin kaupunkistrategiassa. Helsinki palkkasi ensimmäisenä kaupunkina maailmassa muotoilujohtajan vuonna 2016. Kaupunki vahvistaa kansainvälistä profiiliaan muotoilun suurkaupunkina myös tulevaisuudessa. Tätä kehitystä tukee uuden designjohtajan nimittäminen. Tehtävässä tulee painottumaan kaupunkikehityksen näkökulma. – On suuri kunnia tulla mukaan vahvistamaan edelleen Helsingin profiilia designkaupunkina. Tehtävänäni on auttaa kaupunkia identifioimaan, missä design ja arkkitehtuuri tarjoavat lisäarvoa kaupunkimme kehittämisessä. Tämä pohjalta tavoitteenani on luoda laaja-alaista yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja entistä paremman Helsingin rakentamiseksi, Hanna Harris kertoo. Designjohtajan tehtävä on neljän vuoden määräaikainen tehtävä. Designjohtaja sijoittuu kaupunkiorganisaatiossa osaksi kaupunkiympäristön toimialaa. – Vahvistamme designjohtajan valinnalla positiivista, urbaania kaupunkikehitystä. Designjohtaja voi esimerkiksi edistää placemaking-osaamista sekä palvelumuotoilun hyödyntämistä kaupunkiorganisaatiossa, toteaa Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho. Hanna Harris. Kuva: Sakari Röyskö Helsinginkadun Filharmonikot tarjoavat vahvoja tunnetiloja ? Helsinginkadun Filharmonikkojen talvikonsertit järjestetään 11. helmikuuta Opistotalon juhlasalissa ja 13. päivä Temppeliaukion kirkossa. Konserteissa kuullaan muun muassa Musorgski/Rimski-Korsakovin Yö autiolla vuorella. Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot esiintyy helmikuun 11. päivä Opistotalon juhlasalissa (Helsinginkatu 26) ja 13. päivä Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3). Koko perheelle soveltuvan konsertin ohjelmassa on luvassa Modest Musorgskin/Nikolai Rimski-Korsakovin Yö autiolla vuorella, Bedich Smetanan Moldau orkesterisarjasta Má vlast (Isänmaani) sekä Sergei Rahmaninovin Paganini-rapsodia pianolle ja orkesterille. Solistina konserteissa esiintyy nuori lahjakas pianisti Samuel Eriksson ja kapellimestarina orkesterin taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta. Konsertin tunnelma on varsin dramaattinen, vauhdikas ja virtuoosinen. Alkupuolen teokset Musorgskin ja Smetanan sävelin luovat vahvoja tunnetiloja sekä kauneudessaan että myrskyjen keskellä. Rahmaninovin pianoteoksen 24 variaatiota puolestaan pitävät huolen, että sama Paganinin teema voidaan nähdä lukemattomista näkökulmista värikkäin juonenkääntein. ti 11.2. klo 19, Opistotalon juhlasali. to 13.2. klo 19, Temppeliaukion kirkko. Helsinki Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi ? Helsinki valittiin Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi tänään Urheilugaalassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Finaalissa palkinnosta kilpailivat Helsingin lisäksi Heinola ja Lieto. Helsinki on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi 2019 Urheilugaalassa Hartwall Arenalla. Helsinki kannustaa asukkaitaan toiminnalliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä löytämään arkiaktiivisuuden mielekkyyden ja hyödyn. Ahkera työ palkittiin Urheilugaalassa Uno-pokaalilla ja Suomen liikkuvimman kunnan tittelillä torstai-iltana 16. tammikuuta. – On suuri kunnia ottaa vastaan Suomen liikkuvin kunta -palkinto. Tavoitteenamme on kaupunkilaisten liikuttaminen arjessa ja arkitekojen ja -valintojen nostaminen urheilusuoritusten rinnalle, sanoo Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen. Helsingin kaupungin liikkumisohjelman keskeisin tavoite on kannustaa positiivisella tavalla kaikkia kaupunkilaisia iästä riippumatta asennemuutokseen ja tuoda esiin kaupungin tarjoamat mahdollisuudet arkiliikunnan lisäämiseen. Yksi ohjelman tavoitteista on poistaa liikkeelle lähtemisen esteitä pienikin liike riittää -ajattelun avulla. – Helsingin liikkumisohjelmassa yhdistyvät laaja-alaiset, puhuttelevat, konkreettiset ja koskettavatkin teot, jotka pohjautuvat tutkimustyöhön ja tietoon. Arkiliikkumisen voi aloittaa kuka vain ja milloin vain, inspiraatiota voi hakea helsinkiliikkuu.fi –sivustolta, sanoo Loikkanen. – Liikkuvimman kunnan palkinto on mielestäni yksi urheilugaalan tärkeimmistä. Kunnilla on tärkeä rooli kuntalaisten arjen liikuntapalveluiden järjestäjänä. Haluamme huomioida kunnissa tehdyn arvokakkaan työ liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi, sanoo Uno-palkinnon jakanut Kuntaliton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen. Tänä vuonna tiensä kilpailun finaaliin selvittivät Heinolan kaupunki, Liedon kunta ja Helsingin kaupunki. Kolmen finalistikunnan valinnassa painottui erityisesti se, miten kunta on onnistunut kokoamaan yhteen eri toimijoita ja edistää kaikkien kuntalaisten monipuolista liikkumista. Lopullisen valinnan Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi teki Urheilugaalan Suuri raati, johon kuuluu yli 300 yhteiskunnan eri alojen edustajaa ympäri Suomen. Kalevi Sorsan säätiön tilaisuus Oivassa ? Eriarvoisuus itsessään on ongelma, ei vain se, että jotkut ovat köyhiä tai kouluttamattomia. Näin sanoo Helsingin yliopiston filosofian professori Antti Kauppinen, joka on kirjoittanut raportin eriarvoisuuteen liittyvästä moraalisesta problematiikasta Kalevi Sorsa -säätiölle. ”Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta” -raportin julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 11.2.2020 klo 18 Kallion Oivassa. Kauppisen mukaan hyvien asioiden kuten rahan jakautuminen epätasaisesti ei sinänsä ole moraalisessa mielessä ongelma. Se on ongelma kuitenkin silloin, kun jakauma ei ole syntynyt reiluissa olosuhteissa tai siitä seuraa eroja vaikutusvallassa tai vaikkapa siinä, millaista koulutusta saa. Avoimessa tilaisuudessa filosofia kohtaa politiikan, kun kansanedustaja Matias Mäkynen (sd) ja Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen kommentoivat Kauppisen esitystä. Tilaisuus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun eriarvoisuudesta. Muun muassa professori Heikki Hiilamo kirjoitti hiljattain eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden suhteesta. Sdp julisti eduskuntavaalikampanjassaan viime keväänä, että eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä. Tähän vastattiin poliittisesta oikeistosta, että tuloerot eivät ole (gini-kertoimella mitattuna) 2000-luvulla kasvaneet. Kalevi Sorsa -säätiö tarjoaa 40 ensimmäiselle kahvit ja juustocroissantit.
15 Viikko 6-7/2020 ? ARTag Gallery edisti kesästä 2014 virkeästi nuoremman polven taiteilijoiden esiin pääsyä. Veikko Halmetoja siirtyy omaa nimeään kantavaan galleriaan Kalevankadulle vanhan Katariinan paikalle. Kokonaismäärä saattaa vähentyä yhdellä, jos uutta ei tule Hietaniemeen. Elämä ja kuolema yhtä Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee neljän taiteilijan yhteisnäyttelyn ”Kuolema on hyväksi” (Fantastic Death). Elämän päättyminen antaa elämälle ja kokemuksille merkityksen. Yksilötasolla läheisen kuolema on usein tragedia, mutta ”ihmisyyden näkökulmasta taas kuolevaisuus voidaan nähdä hyvänä, suorastaan fantastisena tapahtumana”, sanoma kuuluu. Elämä ja kuolema ovat yhtä. Daniel “Hello” Mensah on ruumisarkkutaiteilija, joka on tehnyt näyttelyyn kolme fantasia-arkkua. Noora Geagean videossa ”Life goals” raskaana oleva nainen toimii jalkapallokentällä maalivahtina. Selfie-arkku on Vilma Metterin kokemuksellinen installaatio, jossa kävijä voi hetken rauhoittua ruumisarkussa ja ottaa halutessaan ”viimeisen poseerauksen”. Aurora Reinhardin teos 2000-luvun aarteita on kokoelma hänen ystävänsä käsilaukussa vuosien varrella kantamista esineistä. Taideluento on 9.2. klo 14. Luonnonmaisemat sielunmaisemiksi Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee kahden pidemmän linjan kuvataiteilijan teoksia Maisema maisemassa -näyttelyssä. Marja Hirvinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän havainnoi maalauksissaan luonnon herkkyyttä ja monimuotoisuutta värillisellä otteella. Kyky tulkita ja kokea luontoa on kokonaisvaltaista ja huokuu syvää henkisyyttä. Maalausten väri-ilmaisu kiteytyy henkilökohtaiseksi sielunmaisemaksi. Taiteilija on luontokuvaaja, hiljaisuuden vaeltaja, valon ymmärtäjä ja kauneuden etsijä. Lapsuuden souturetkillä Muuramessa ja nykyisin luonnossa vaeltamalla hän aistii maisemat, jotka maalaa omiksi sielunmaisemikseen. Luonnon hiljaisuus on hänelle myös innostuksen lähde. Sinikka Hautamäki on yhteisnäyttelyn toinen maisemien maalaaja. Tuokiokuvaus vuohen elämään 79 miljoonaa on kansainvälisesti palkitun ammattivalokuvaaja Emmi Kähko?sen projekti, joka sai alkunsa vuohen syntymästä, jota hän kuvasi. Kokemuksesta heräsi mietteitä Myymälä 2:n, Uudenmaankatu 23, näyttelyyn: Mikä on eläimen elinkaari? Mikä ihmisen rooli on siinä? Yksi teurastamo avasi 2018 ovensa valokuvaajalle. – Etupihalla on tuhannen litran juottoastia täynnä aivoja. Tilanne tuntuu niin absurdilta, että se vähän naurattaa. Suomessa teurastetaan vuosittain 79 miljoonaa eläintä ja maailmanlaajuisesti 70 miljardia. Miten ihminen on päättänyt ottaa oikeudekseen muiden eläinlajien hyväksikäytön? Näyttely on tuokiokuvaus. Tarina yhdestä iltapäivästä. Ihmiskuntaa ruokkiva tuotantotapa, joka brutaaliudessaan on normalisoitu. Kuvia tukevissa teksteissään Kähkönen avaa aistimaailmaansa, jota hän koki vierailullaan teurastamossa. Ne tarjoavat katseluikkunan teurastamon suljettujen ovien taakse. Salla Tuomivaara pitää ”Miten eläimistä tehdään lihaa” kierroksen 8.2. klo 14 galleriassa. Osallistuvan ympäristötaiteilijan öljyteoksia Kaisa Salmi on helsinkiläinen installaatio-, performanssi-, yhteisö-, ja ympäristötaiteilija joka tunnetaan mittavista osallistavista ympäristötaideteoksistaan, kuten eduskuntatalon portaille ja Turun tuomiokirkon edustalle sommitelluista gerbera-asetelmista. Hän teki viimeksi ”Plastic Maman” Kansalaistorille Suomen EU-puheenjohtajuuden avajaisiin 2019 ja aiemmin Narinkkatorille muovijätteistä tehty teos ”Muovivyöry” ja Lahdessa tuhansia osallistujia kerännyt ”Fellmanin pelto”, elävän monumentin. Viime aikoina Salmi on laajentanut öljyvärimaalauksiin. Kaapelitehtaan Valssaamo, Tallberginkatu 1C, esittelee Honkaniemen ateljeessa syksyllä syntyneitä töitä. Kaapelin pikanäyttelyn muut taiteilijat ovat Markku Heikkilä öljyteoksilla, Antti Nordin veistoksillaan ja Markku Pätilä öljytöillään eri alustoille. Avajaisissa lauloi mm. ISA. Epätäydellisen elämän dokumentoija Ullamaija Hänninen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka taiteellinen toiminta alkoi yksityisnäyttelystä Ajat 1988. Hän on kuvannut paljon kiveä, puutarhaa ja vastakkaisia materiaaleja. Laterna Magican, Rauhankatu 7, Kellarigalleriaan rakentui alkuvuodeksi Baroque -teoskokonaisuus. Taiteilija sanoo sen olevan dramaattinen ja intensiivinen: – Vahvat värit, voimakkaat tunteet ja liikkeen voima veivät mukanaan. Dramaattisuutta, valon ja varjon vaihtelua tuon jokaiseen kuvaani. Hänninen dokumentoi kukkimista ja kuihtumista, elämän kerroksellisuutta. Mikään ei lopulta ole juuri sitä miltä näyttää. – Kuvakieleni muodostuu kaikesta kokemastani. Ympärillä oleva elämä ei voi olla vaikuttamatta teoksiini. Mikä on minun paikkani hetkittäisen kaaoksen ja rauhan välimaastossa? Teoskokonaisuuden kuvista koottu kirja ilmestyi Mustan Taiteen kustantamana. Hysterian museo Museum of Hysterian-teokset Galleria Huudossa, Eerikinkatu 36, tarkastelevat 1800-luvun sairausilmiötä, hysteriaa, valokuvan, kuvamontaasin, digitaalisen piirroksen ja veistosinstallaatio ”Hysterian syyt” keinoin. Hysteria oli sairausilmiö, jossa erityisesti naisia vaivanneet moninaiset oireet yhdistettiin tiedettä ja taidetta inspiroineeksi sairausmääreeksi, jonka avulla tiukkoja sukupuolinormeja pyrittiin ylläpitämään. Kuvataiteilija-valokuvaaja Johanna Naukkarinen käsittelee hysterian kuvastoja tieteellisen katseen näkökulman kautta ja rinnastaa hysteriakuvia uudempiin naiseutta esittäviin kuviin. Keskiössä ovat 1800-luvun pariisilaisen la Salpêtrièren sairaalan tutkimuksissa syntyneet piirrokset, joilla hysterian oireita ja niihin sairastuneita naisia pyrittiin luokittelemaan. Ihmisen kasvot arvoituksellisia Kuvataiteilija Petri Merta sanoo, että viime vuoden aikana ihmiset ja kasvot ilmestyivät entistä vahvemmin taiteen kuvastoon: silmät, nenä, kulmakarvat, suu… – Teema on kiehtonut minua aina, sillä kasvot ja sen lukemattomat pienet lihakset ovat ihmisen tärkein viestintäväline keskinäisessä kommunikaatiossa ja vaikuttavat ratkaisevasti viestin tulkintaan. Perimmältään ihmisen kasvot ovat arvoitukselliset. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee ”At this moment” -näyttelyn, jonka maalauksilla Merta jäljittää alati muuttuvien hetkien ja kasvojen arvoitusta. – Olen käynyt eräänlaista vuoropuhelua töideni kanssa ja työstänyt niitä spontaanisti niin kauan, että niihin ilmestyneet kasvot ovat värimassojen ja viivojen lävitse alkaneet katsoa takaisin päin – minua itseäni. Väriä pursuava maailma Taidemaalari Marika Kaarnan ihanat väriä pursuavat maalaukset vievät mielikuvitusmaailmoihin, jotka välillä kommentoivat voimakkaastikin todellista maailmaamme. Symbolismi on monitasoista, eikä jää mustavalkoisiin viittauksiin. Hän käsittelee töissään arjen mystiikkaa ja työt edustavat maagista realismia. Tekotapana ovat akryyli ja öljy. Ikuiset juhlat on nimeltään Galleria A 2:ssa, Kasarminkatu 28 A 2, tammikuun esillä ollut näyttely, joka kysyy teoksillaan: Loppuvatko juhlat?, Mitä Jaakob uneksii?, Onko rannalla tilaa?, Ottaako prinsessa ruusun?, Sulaako Jäätelö? Ultramariinia vai kobolttia? Taiteilijalle myönnettiin v. 1989 Art Anna -palkinto. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Keskitalven kuvataide Valokuvataiteilija Ullamaija Hänninen on luonut lakastumisesta lumoavan kauniita kuvia. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Vilma Metteri ja Tammilinnut sarjasta Kukkivat hautakivet Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Emmi Kähkösen 79 miljoonaa -valokuvanäyttely on Myymälä 2:ssa. Kuvassa hän on yhdessä näyttelyn vaikuttavimman teoksen kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kaisa Salmi on laajentanut öljyvärimaalauksiin, joita on esillä Kaapelin Puristamossa. Taiteilija teostensa Kalevala 1 ja 2 välissä. Kuva: Riitta Salasto. Kuvataiteilija, valokuvaaja Johanna Naukkarinen ja valokuva Untitled Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marja Hirvinen ja Salainen puutarha Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg.
16 Viikko 6-7/2020 H Kirja-arvostelu Liikasen muistelmat: Sujuvaa lähihistoriaa ? Sujuvasti kirjoitettua Suomen lähihistoriaa II maailmansodan jälkeisiltä vuosilta tähän päivään saakka tarjoaa mikkeliläistaustainen poliitikko Erkki Liikanen ,s 1950, omaelämäkerrallisessa kirjassaan ”Olin joukon nuorin ” , ( Otava 2019, 352 s ). Kirja on mielenkiintoinen kuvaus työläistaustaisen ahkeran määrätietoisen nuorukaisen noususta koululaisja nuorisopolitiikan lapsitähdestä valtakunnan politiikan johtoja hohtopaikoille. Vallan kabinetteihin, joissa savolaismies viihtyi ilmeisen hyvin , jo hyvin nuorena . Kirjan alkuosa kertoo hyvin laajasti ja laveasti Liikasen suvun vaiheista. Onko tämä Erkki oikein oikea savolainen vai onko seassa karjalaista vivahdettakin ? Suvun taustojen selvittelyä olisi voinut huoletta supistaa. Verkostoituja ”Olin joukon nuorin” kertoo miehestä, joka jo nuorena ymmärsi verkostoitua, hakeutua erilaisiin porukoihin, yhteisöihin, joiden kautta oli helpompaa päästä elämässä eteenpäin. Kirja on rasittavuuteen saakka täynnä erilaisten ihmisten nimiä, kohtaamisia. Kaikkiaan Mikkelin mies tuo kirjassa esille yli 300 ”kaveriaan” elämänsä eri vaiheista. Nimenomaan kavereitaan, silllä tämä muistelmateos on hyvin kiltti lähes kaikkia kohtaan. Liikanen ei viljele ilkeyksiä mutta ei paljon huumoriakaan. Savolaisen huumorimiehen kirjaksi teos on yllättävän totinen ,jopa aika ajoin tylsä . Juoruja, sensaatioita,salaisia kähmintöjä ei tässä kirjassa kerrota, ei edes Teiniliiton värikkäistä ajoista. Kilttejä poikia ovat olleet ! Suuret ikäluokat Kirjassa toistuu useasti Erkki Liikasen kuuluminen syntymävuodeltaan ns. suurten ikäluokkien lapsiin. Viimeisiin suuriin ikäluokkiin, joiden sijoittuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on Suomen menestystarina. Tämän tarinan eräs keskeinen vaikuttaja on ollut Erkki Liikanen, joka kirjassaan kuvaa pitkää lainsäätäjän työtään eduskunnassa sekä ponnistelujaan Suomen kannalta vaikeana aikana Suomen valtiovarainministerinä. Kirjan parasta antia ovatkin Liikasen kuvaukset eri aikoina tapahtuneista Suomen talouspoliitiikan vaiheista, muutoksista. Suomi oli useasti aivan ”kuilun partaalla” taloudellisesti, pankit ja keskuspankki olivat yhtä neuvottomia kuin poliittiset päättäjätkin. Vaikka kirjassa on henkilöitä reilut kolmesataa, kirjan keskiössä on koko ajan Erkki Liikanen itse. Se lienee tyypillistä savolaisuutta! ”Olin joukon nuorin ” on hyvä pikakurssi ,sujuva luettava, erityisesti 1970-luvulta 1990-luvun EU:hun, Brysseliin. Mitä kaikkea tapahtui, miten Suomea vietiin ja mitä naapurit siitä ajattelivat. Erkki Liikanen kertoo , oman näkemyksensä . Sujuvan mielenkiintoisesti . Pekka Hurme -festivaali tarjoaa lapsille ja nuorille esittävän taiteen helmiä ? Kansainvälinen esittävän taiteen festivaali Bravo! valloittaa pääkaupunkiseudun maaliskuussa. Festivaalin ohjelmistossa nähdään kahdeksan kansainvälistä esitystä Meksikosta, Puolasta, Ruotsista, Tanskasta, Iso-Britanniasta sekä lisäksi yksi suomalais-korealainen kantaesitys. Esitykset ja runsas oheisohjelmisto valtaavat pääkaupunkiseudun kulttuuritalot 14.-22.3.2020. Ohjelmistossa on tanssia, sirkusta sekä fyysistä ja osallistavaa teatteria. Esityksiä on tarjolla vauvoista teini-ikäisiin lähes 60 esityskerralla. Festivaalin esitysten teemoissa korostuvat ystävyys, inhimillisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Älylaitteiden aikakaudella esittävä taide tarjoaa lapsille ja nuorille empatian ja läsnäolon kokemuksia sekä mielikuvitusta ruokkivaa tekemistä. Runsaan viikon aikana festivaaliohjelmistosta pääsee nauttimaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Festivaalin oheisohjelmassa on suomalaisia lapsille ja nuorille suunnattuja esityksiä, perhepäiviä sekä työpajoja. Festivaalin avajaisia vietetään kirjasto Oodissa 14.3. Pääohjelmisto: Palkitun ruotsalaisen Claire Parsons Co:n esitys Gräs saa mielikuvituksen valloilleen tanssia, nukketeatteria ja sirkusta yhdistävässä koko perheen esityksessä. Meksikolainen Teatro Al Vacio tuo festivaalille kaksi esitystä eri ikäryhmille. Cerca on lämminhenkinen sanaton tarina elämästä ja ystävyydestä yli 3-vuotiaille. Pulsar tuo puupaloista koostuvan muuttuvan maiseman alle 3-vuotiaille. Tanskalainen fyysisen teatterin ryhmä Don Gnu tuo festivaalille Men in Sandals -trilogian päätösosan yli 11-vuotiaille. M.I.S. Natten Lang tutkii modernin miehisyyden kuvaa hurjien lavatemppujen, raa’an fyysisyyden ja slapstick-komiikan voimin. Puolalaisen Children’s Art Centre in Poznan:in vauvoille ja taaperoille suunnattu taianomainen tanssiteos Blisko käsittelee toisista välittämistä. Esityksessä etsitään toinen toisensa sisään kätkeytyviä tarinoita yhdessä yleisön kanssa. Sirkustaiteilija Kalle Lehdon ja korealaisen miimikon Yun Pubitin yhteisteos An nyong käsittelee erilaisuutta humoristisesti mimiikan, jongleerauksen ja akrobatian keinoin. Brittiläisen A Line Art -ryhmän kanssa pääsee harjoittelemaan astronautin taitoja, värittämään oman rakettinsa ja suuntaamaan tarinankerronnan ja musiikin siivittämälle rakettimatkalle avaruuteen. Kompani Giraffin Tvärslöjd-sirkusesitys tuo huikeaa taituruutta akrobatian ja taikuuden keinoin. Esitys sopii koko perheelle 3-vuotiaista ylöspäin. Bravo!-festivaali järjestetään 11. kerran yhteistyössä lasten ja nuorten teatterijärjestö Assitej:n sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien kulttuuripalveluiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. E-kirjastoa valmistellaan mittavassa hankkeessa E-kirja on kevyt kantaa. Kuva: Maarit Hohteri E-kirjojen ja -lehtien saatavuus Suomen yleisissä kirjastoissa vaihtelee asuinkunnasta riippuen ja kuntien välillä on isoja eroja tarjonnassa. Kuva: Maarit Hohteri E-lehtiä voi lukea kirjastoissa myös suurilta näytöiltä. Kuva: Maarit Hohteri ? Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt 250 000 euron avustuksen kansallisen e-kirjaston selvityshankkeen käynnistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa e-kirjojen alueellista saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta koko Suomessa. Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä hankkeessa selvitetään ja kokeillaan eri kumppaneiden kanssa uusia ratkaisuja liittyen digitaalisen kirjaston teknisiin, tekijänoikeudellisiin ja käytettävyyskysymyksiin. Lisäksi selvitetään, miten e-kirjastoasiassa voidaan tehdä yhteistyötä Kansalliskirjaston ja sen Finna-palveluympäristön kanssa. Hankkeen aikana luodaan lähtökohdat digitaalisen median palvelukonseptille, jonka avulla voidaan toteuttaa kaikille Suomen yleisten kirjastojen asiakkaille yhteinen digitaalinen kokoelma sekä saumaton pääsy siihen. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kirjastot, kustantajat, kirjailijat, digitaalisten palvelualustojen tarjoajat ja tekijänoikeusjärjestöt. E-kirjojen ja -lehtien saatavuus Suomen yleisissä kirjastoissa vaihtelee asuinkunnasta riippuen ja kuntien välillä on isoja eroja tarjonnassa. Tämä lisää alueellista epätasa-arvoa. – Digitaalisten kirjojen ja lehtien tarjonta lisääntyy huimaa vauhtia, ja kirjastojen pitää pystyä tarjoamaan niitä asiakkailleen nykyistä helpommin. Uskon tämän onnistuvan, kun ratkaisuja haetaan tiiviissä yhteistyössä kirjaja kustannusalan kanssa. Hankkeessa voittajia ovat koko suomalainen kirjaja kustannusala eli kotimainen kirjallisuus ja sen lukijat, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Tällä hetkellä kirjastojen e-aineistojen käyttäminen on asiakkaalle haastavaa, sillä ne ovat useilla eri palvelualustoilla. Kirjastojen asiakkaat ja henkilökunta joutuvat tunnistamaan, mitkä sisällöt löytyvät mistäkin palvelusta sekä käyttämään useita erilaisia sovelluksia ja laitteita. Myös tämä heikentää käytettävyyttä ja yhdenvertaista saavutettavuutta. – Uskon vahvasti, että lähitulevaisuudessa yleisten kirjastojen tarjoama laaja digitaalinen kokoelma on kaikkien yleisten kirjastojen asiakkaiden käytettävissä yhdeltä palvelualustalta. Selvitystyön raportti tullaan julkaisemaan helmi-maalikuussa 2021”, sanoo kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta.
17 Viikko 6-7/2020 H Sarpo Katutyöt jatkuvat Pasilan Konepajalla ? Pasilan konepajalla alkoi uusi katu-urakka, jossa tehdään Bruno Granholmin kuja, Konepajanraitin loppuosa, Konepajanaukio ja Konepajanportti. Urakka sisältää kunnallistekniikan ja katujen pinnoitteiden rakentamisen. Urakan toteuttaa Kreate Oy. Rakentaminen kestää vuoden 2020 loppusyksylle. Urakassa huomioidaan mm. The Folks Hotel Konepajan avautuminen kesällä. Töitä tehdään pääasiassa arkisin klo 7—18. Työt aiheuttavat haittaa ja poikkeusjärjestelyjä jalankulkijoille sekä pyöräja ajoneuvoliikenteelle Teollisuuskadun ja Bruno Granholmin kujan risteyksessä, Aleksis kiven kadulla sekä Konepajan alueella. Kulkeminen Konepajan alueella on mahdollista koko katu-urakan ajan, mutta kulkureitit muuttuvat urakan edetessä. Urakan yhteydessä tehdään myös pilaantuneen maan kunnostustöitä. Kunnostustöistä voi aiheutua hajuhaittoja paikallisesti kaivutyön yhteydessä. Suunnitelmiin ja tiedotteisiin voi tutustua Helsingin karttapalvelussa osoitteessa kartta.hel.fi. Katu-urakat löytyvä kohdasta katuja puistohankkeet. Mentorikissa ? Viime viikot olen kurkistellut elämää kirjailijaresidenssistä käsin. Kustantajani Reunan kirjakaupan yläkerrassa Myllykoskella. On kaikille aisteille terveellistä aika ajoin liueta kotinurkiltaan muualle. Toiselle puolen maapalloa ei tarvitse matkustaa. Suosittelen lämpimästi jokaiselle! Vieläkin täydellisemmäksi paikanvaihdos käy, jos kaupanpäällisiksi mukaan kuuluu opastaja ja mentori. Reunan ilmapiirijohtaja, kirjakauppakissa Nappi osaa asiansa. En voi ylpeillä syvällisillä tiedoillani kissojen tai muidenkaan eläinlajien sielunmaisemasta, päätelmäni perustuvat henkilökohtaisiin havaintoihini. Olen päätynyt sellaiseen ajatukseen, että kirjojen parissa päivänsä viettävä eläin, tässä tapauksessa kissa, on tavallista jalompi ja sivistyneempi yksilö. Niin sievästi ja hienostuneesti Nappi on opastanut vierailevaa kirjailijaa talon tavoille. Kärsivällisen harjoituksen tuloksena osaan lukea Napin ilmeistä ja eleistä mm. koska ja mitä syödään, milloin ollaan ulkona, milloin sylissä ja koska mennään nukkumaan. Television myöhäisohjelmat ovat turhuutta, kirjoja on syytä lukea, mutta kirjoittamistyö on parasta suorittaa silloin kun ilmapiirijohtaja ulkoilee. Kommunikointi toisen lajin kanssa on avartava kokemus. Opettavaista molemmille osapuolille. Tässä nimenomaisessa toveruudessa minä taidan olla enemmänkin saamapuolella. Nappi on se mentori. Arkiasioiden ja aikataulutusten lisäksi olemme läpikäyneet myös filosofisia kysymyksiä. Tiedän nyt, että laiskuus on todellakin lahja, turhia hosumatta elämä luistaa mallikkaammin tai että enimmän osan uutisista voi vähäksi aikaa unohtaa eikä sosiaalisen median törkykommentointia pidä edes vilkaista. Sen sijaan, että tuskailisin tekemättömiä töitäni tai yrittäisin väsyneenä ja väkipakolla kirjoittaa, ymmärrän nyt lösähtää lepotuoliin noin tunniksi sellaiseen asentoon, että mentorin on hyvä nukkua. Silittely ja rapsuttelu rauhoittavat sekä oppilasta että itse mentoria. Kirjallisuudella on hyvä vaikutus elämään. Sivistys ja elämäntaito karttuvat jo kirjojen tuoksussa. E-kirjastoa valmistellaan mittavassa hankkeessa Talvisota, ajopuu ja Pekka Visuri Legendaarinen galleria-ravintola Rupla lopetti toimintansa Helsingin kadulla Tämän taulun teki siis Bruno Maximus, ja kuvan otti Päivi Anttila. ? Kansanperinteen mukaan kyseisenä päivämääränä myös karhu kääntää kylkeään. Kuusamon ruskeakarhu on pitänyt Ruplassa parikin näyttelyä, joten päätettiin pitää vielä keskiviikkona 22.1. jäähyväisnäyttely, Peijaiset. Esillä oli parikymmentä Juuson taideteosta. Lisäksi Bruno Maximus maalasi omassa nurkkauksessaan muotokuvan Juusosta. Taiteilijan ravintolaperformanssi sai runsaasti huomiota osakseen. Brunon on tarkoitus lähettää kolmannes taulun tuotosta Juuson hunajarahastoon. Heikki Lehtosaari kertoi ystävästään Juusosta + tämän taiteilijanurasta. Loppuillan fiiliksestä vastasi dj Bona. Suremaan ei siis jääty, vaikka ikävä onkin. Matti Vilhunen kirjoitti muistosanat jo aiemmin: Lähes viiden vuoden taipaleen jälkeen Helsinginkadulla RUPLAn on aika muuttaa tai lopettaa. Päätös ei ollut meidän, mutta vaihtoehdot jäivät vähiin. Syy miksi näin on käynyt on pitkä, vuosia jatkunut tilanne, joka jo sinällään olisi vähintään novellinveroinen. Lyhyesti kerrottuna: Ruplan nykyinen tila on taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä myymälä, ja taloyhtiö katsoi ettei myymälätilassa tulisi harjoittaa kahvilatoimintaa ja muuta sellaista toimintaa, mitä me harjoitamme. He äänestivät niukasti tilan haltuunotosta ja täten meidän lähdöstämme. Lähdemme 31.1.2020 mennessä. Neljän ja puolen vuoden aikana olemme työllistäneet valtavasti nuoria, oppineet loputtomasti yrittämisestä, kulttuurista ja elämästä ylipäätään. Pienestä harrastelusta on tullut jo suht pitkäikäinen ja vakiintunut yritys, jossa työskentelee yli 10 ihmistä. Porukassamme on tehty paljon työtä moninaisten ihmisten kanssa. On nuoria, tettiläisiä, maahanmuuttajia, turvapaikan saaneita, työkokeilijoita, huippufiksuja opiskelijoita, maailmanluokan ammattilaisia ja ennen kaikkia kaikista näistä muodostuneita ystäviä. Vierainamme sen sijaan käy ihmisiä vauvasta mummoon ja vaariin. Perheitä, lapsia, opiskelijoita, yrittäjiä, pankkiireja, alkoholisteja, kirjailijoita, muusikoita, poliitikkoja, lukiolaisia, raksamiehiä ja -naisia. Kaikki ovat meille tervetulleita ja samanarvoisia, se on aina ollut ensisijaisen tärkeää. Meillä on nähty upeita taidenäyttelyitä jos oikein laskin 58 kappaletta vuoden loppuun mennessä, syöty hyvää ruokaa, kahviteltu, ja järjestetty kehitelty kaikenlaisia tilaisuuksia ja konsepteja lukematon määrä. Olemassa olevia rakenteita pitää usein vähän uhmata, jotta ne saadaan joskus muuttumaan. Nyt me uhmasimme pitkään ja se oli ehdottomasti sen arvoista. Lämmin kiitos kaikille käyneille ja nyt tulkaa sankoin joukoin ja iloisena vielä kun se on mahdollista! Käy kurkkaamassa pikalinkki meidän verkkokauppaan: https://bit.ly/2Yjk3zR , sieltä saa mainioita tuotteita joiden tuotoilla haluamme rakentaa uuden, entistä mahtavamman RUPLAn lähitulevaisuudessa. Hyvistä tiloista saa myös mielellään vinkata. Ehkä tämä onkin vain uusi alku. Voikaa hyvin, Matti & Ruplan väki Pekka Visuri kirjoittaa omistuskirjoitusta. ? Varmasti kaksi pätevää, kokenutta ja kirjoituskykyistä professoria osasi aavistaa, että myrskyhän siitä nousee, jos kirjoittaa mitä uusin historiantutkimus kertoo talvisotaan johtaneista syistä. Jos kirjalliset rintamajoukot olisivat olleet hieman nuorempia ja vakavaa tutkimustyötä tehneitä, niin epäilemättä professorit Eino Murtorinne ja Pekka Visuri olisi yhdessä tuoreen tietokirjansa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939– 1940 (Docendo) koko painoksen kanssa kärrätty Pasilan tavara-asemalle ja lähetetty ilman paluuosoitetta Siperian junalla kaukaiseen itään! Mitä Murtorinne ja Visuri sitten oikein kertoivat? Kirjan julkistamistilaisuudessa syyskuun alussa Ostrobotnian juhlasalissa ollut tuvallinen sotaja muita historioitsijoita esittivät perusteltuja huomioitaan, mutta kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi professoreiden kuvaamaa Suomen liikkumatilaa tai ratkaisuja valottaneita analyysejä. Mitä sanoo vyörytyksen jälkeen professori Pekka Visuri? Olivatko syksyn 1939 rajaneuvottelut vaatimus alueluovutuksista vai oliko kyseessä tasavertaisten neuvottelu aluevaihdoista? Entä mitä tapahtui marraskuussa 1940 Berliinissä, kun Hitler ja Molotov puhuivat Suomesta? Etupiireistä oli sovittu, mutta Suomen kysymys oli ratkaisematta. Millä tavalla? Professorikaksikosta Pekka Visuri vastaa keskiviikkona 12.2. klo 17–19 Vallilan kirjastossa Päijänteentie 5:ssä mm. väitteisiin, että liputtaisi ajopuuteorian (eli siihen, että Suomi oli toisessa maailmansodassa vain onneton ajopuu) puolesta. Uudenmaan Kirjoittajien isännöimässä tilaisuudessa on nyt mahdollisuus kuulla Visuria itseään ja osallistua keskusteluun, jota parhaillaan melkein tarkkaan päivälleen 75 vuotta sitten päättyneestä talvisodasta käydään. Tilaisuus on maksuton. Keskustelun vetää toimittaja Pentti Peltoniemi. Helsingin kulttuuriteko 2019 -palkinto Alakulttuurikeskus Loukko ry:lle ? Helsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Vuoden 2019 Kulttuuriteko-palkinnon saa Kalliossa toimiva Alakulttuurikeskus Loukko ry. Palkinto on 5 000 euroa. Kunniamaininta 2019 myönnetään Kontula Book City -tapahtumalle. Alakulttuurikeskus Loukko on Kalliossa osoitteessa Castreninkatu 7, sijaitseva tila, jossa järjestetään tapahtumia lavarunoudesta ja teatterista akustisiin musiikkiesityksiin, drag-tilaisuuksiin ja erilaisiin keskusteluihin. Loukko on myös lounasaikaan kansankeittiö, kahvila ja galleria, työpajoja ja taiteen ja harrastamisen soljuvaa sekoittamista. Loukko on avoinna kaikille – Loukko on tila ja kohtauspaikka ihmisille ilman rajoja ja heille asetettuja vaatimuksia”, perustelee valintaansa palkinnon myöntäjä Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaosto. Alakulttuurikeskus Loukko edustaa virkeää ja vaikuttavaa uutta itsetekemisen kulttuuria ja toimeliaisuutta ja on hieno esimerkki sitkeydestä, joka kaataa aitoja. Loukon ansioiksi luetaan myös, että se tekee työtä turvallisen tilan ja kaikille lähestyttävän kulttuurin kentällä. Loukko toimii vapaaehtoisvoimin. Se aloitti toimintansa 2017 Suvilahdessa, Oranssi Ry:n tiloissa. Kunniamaininta monikulttuuriselle Kontula Book City – tapahtumalle Vuoden 2019 Kulttuuriteko kunniamaininta myönnetään uudenlaiselle, monikieliselle, uussuomalaisia kirjailijoita esittelevälle Kontula Book City -kirjallisuustapahtumalle, joka toteutettiin Kontulassa lokakuussa 2019. Tapahtuma kokosi yhteen Suomessa asuvia kirjailijoita, jotka kirjoittavat muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Tapahtumassa esiintyi kirjailijoita, joiden ensimmäinen kieli oli viro, venäjä, saksa, englanti, arabia tai somali. Siihen osallistui myös arabikirjailijoita Ruotsista ja Ranskasta avaten keskustelua arabikirjallisuuden mahdollisuuksista Pohjoismaissa. – Kontula Book City on hieno lisä Kontulan muuhun vireään kulttuurillisen toimintaan. Se nostaa erästä maan suurinta lähiötä yleiseen tunnettavuuteen ja tuo vierailijoita sinne”, perustelee kulttuurija kirjastojaosto kunniamaininnan myöntämistä. Tapahtuma tuo esiin erikantaista suomalaisuutta ja näkökulmia siihen. Lisäksi se toimii ymmärryksen lisäämiseksi aikaansaamalla kohtaamisia kirjallisuuden äärellä.
18 Viikko 6-7/2020 Matkamessut nosti matkailuintoa ? Matkamessuille saavuttiin hakemaan inspiraatiota kesän matkoihin. Myös vastuullinen matkailu kiinnosti messukävijöitä. Matkailuajoneuvot olivat esillä samaan aikaan järjestetyillä Caravan-messuilla. Tapahtumakokonaisuus keräsi Messukeskukseen 16. 19.1. yhteensä 68 300 kävijää. Matkamessuille tultiin unelmoimaan tulevista matkoista. 42 % kävijöistä tarkasteli erityisesti matkatarjouksia. Kevään ja kesän matkoille vinkkejä ja inspiraatiota haki 82 % kävijöistä. Vastuullisuus kiinnosti kuluttajia, ja yli puolet kävijöistä koki saaneensa messuilta uutta tietoa ja inspiraatiota kestävistä ja ekologisista matkustusmuodoista, sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä matkakohteissa. Ensimmäistä kertaa Matkamessujen yhteydessä järjestettiin myös Maata pitkin –matkamessut. Matkailuajoneuvoihin kertoi tutustuneensa Caravan-messuilla joka viides kävijäkyselyyn vastanneista. Kotimaan matkailu nosteessa Kotimaan kohteiden perässä messuille tuli 60 % kävijöistä, ja 85 % kävijöistä kaipasi vinkkejä erityisesti kotimaan luontokohteista ja minilomista. Kotimaan kohteista Kainuu lanseerasi messuilla näyttävästi uuden Kainuu Arctic Lakeland -brändinsä koko alueen kattavalla yhteisosastolla. – Olemme saaneet uudesta Kainuu Arctic Lakeland -brändistä ja osastosta todella hyvää palautetta. Osastolla oli todella hyvä sijainti, ja messukävijät löysivät paikalle hyvin. Kaikki matkailualueen toimijat ovat olleet osastolla saman katon alla, ja kävijät ovatkin saaneet kattavasti tietoa alueen eri kohteista ja toimijoista. Kiinnostusta uutta brändiä kohtaan olemme saaneet sekä matkailualan ammattilaisilta, että kuluttajilta, ja teettämämme brändikyselyn myötä brändiä jatkojalostetaan edelleen, kertoo Kainuun liiton koordinoiman osaston tapahtumajärjestelyistä vastannut Salli Mikkonen. Teemamaa Viro vahvasti esillä messuilla Tapahtumakokonaisuudessa oli mukana 997 näytteilleasettajaa 89 eri maasta. Ensimmäistä kertaa tapahtumassa mukana olivat Mongolia ja Sierra Leone. Matkamessujen partnerimaa oli Viro, joka oli näyttävästi esillä 56 näytteilleasettajan voimin. – Tunnelma messuhallissa on ollut välitön, ja messuvierailta saatu palaute Viron ja virolaisten näytteilleasettajien näkyvyydestä ja panoksesta vilpittömän positiivista. Saarenmaan menestys vastuullisuuskilpailussa kruunasi viikonloppuamme, ja on hienoksi esikuvaksi toisillekin virolaismaakunnille. Odotan mielenkiintolla partnerimaan statuksen vaikutuksia kevään matkailuintoon virolainen matkailuväki toivottaa kaikki suomalaiset lämpimästi tervetulleiksi kylään ja löytämään Virosta yhä uusia inspiraation lähteitä, kommentoi Viron matkailunedistämiskeskuksen eli Visit Estonian johtaja Margus Sameli. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Matkamessujen Sustainable Travel Competitionin voitti Visit Saaremaa Virosta. Matkamessujen yhteydessä järjestetty ammattilaisten Matka Workshop Day kasvoi jälleen aikaisemmista vuosista. Matka Workshop Day on Pohjoismaiden merkittävin matkailupalveluiden ostoja myyntitapahtuma. Yksipäiväisessä tapahtumassa vieraili 15.1. yhteensä 252 myyjää ja 290 ostajaa 45:stä eri maasta ennalta sovituissa tapaamisissa. Tapahtumakokonaisuus keräsi Messukeskukseen yhteensä 68 300 kävijää. Kuva: Vesa Koivunen KokoTeatterin Nostalgia huokuu jälleentanssillista iloa Työryhmä: Ari Numminen, Laura Hänninen, Virve Karoliina Balk, Anniina Kumpuniemi, Nina Viitamäki, Anna Veijalainen. Kuvasta puuttuu Metsälintu Pahkinen. ? KokoTeatterin kevään päätuotantona esitetään tanssiteos Nostalgia – neljän sammakon vaellus. Esitys tuo yhteen samaan aikaan Teatterikorkeakoulussa pari vuosikymmentä sitten opiskelleet naiset, joilla on takanaan paljon yhdessä tanssittua ja elettyä elämää. Vaikka edellisistä yhteisistä produktioista on vierähtänyt tovi, vanhat muistot eivät ole haalistuneet tai unohtuneet. On sanomattakin selvää, että tässä teoksessa poreilee nostalgia ja kurssitovereiden jälleentanssillinen ilo. Teoksessa tanssivat Anniina Kumpuniemi, Metsälintu Pahkinen, Anna Veijalainen sekä Nina Viitanen. Esityksen ohjaajana ja koreografina toimii Ari Numminen ja musiikista vastaa näyttelijä-muusikko Laura Hänninen. ”Näytelmän nimi nostalgia tulee siitä, että olemme kauan aikaa sitten tehneet töitä yhdessä ja nyt olemme palanneet yhteen. Teatterikorkeakouluaikana he olivat alle kaksikymppisiä ja minä nelikymppinen. Nyt olen kuusikymppinen ja he ovat nelikymppisiä”, kertoo ohjaaja Ari Numminen. Nostalgia toteutuu teoksessa kuitenkin monella muullakin tasolla, sillä esitys sisältää myös elementtejä ja ikonisia hahmoja viisikymmenluvulta, jolloin ohjaaja Numminen oli vasta nuorukainen. Nostalgian keskiössä on jatkuva muutos olemisessa, ihmisessä, elämässä ja eläimissä. Muutoksen tuottaa ääni, liike, musiikki sekä tietysti tanssi. ”Teos on pienten rituaalien summa”, kiteyttää ohjaaja Numminen. Laura Hännisen säveltämä musiikki nousee Nostalgiassa suureen osaan. Esityksessä käytetään hyväksi muun muassa erilaisia rytmisiä kuljetuksia, body percussionia, kerroksellista looppausta ja laulua, jotka luovat yhdessä valtavan rikkaan äänimaiseman. Teoksen musiikkia ei soiteta nuoteista, vaan sitä on luotu harjoituskauden edetessä, kuvailee teatterinjohtaja ja näyttelijä Anna Veijalainen. Rytmin tuottamiseen käytetään erilaisia kierrätysmateriaaleja, kuten vanhoja keittiövälineitä, raastinrautaa, ämpäreitä, matkalaukkuja ja kypäriä. Esitystä on harjoiteltu joulukuun alusta lähtien erilaisten improvisoitujen harjoitteiden pohjalta. Teosta on rakennettu kuin jazz-kappaletta, kuvailee ohjaaja Numminen. Ensin yksi soittaja aloittaa ja muut liittyvät mukaan. Ari Numminen ohjasi aikanaan tanssijoiden vuosikurssin ensimmäisen suuren teoksen Urakka. ”Me hitsaannuimme silloin yhteen. Nostalgiassa me palataan siihen perustaan, joka silloin kouluaikana valettiin. Nostalgia on muistamista ja kohtaamista uudelleen ”, toteaa Anna Veijalainen. Talo täynnä kulttuuria jo vuodesta 1997 KokoTeatteri on vapaa ammattiteatteri, joka toimii Helsingin Kalliossa. KokoTeatterin ohjelmisto koostuu uusista kotimaisista näytelmistä ja kiinnostavien ulkomaisten näytelmien Suomen kantaesityksistä. KokoTeatterin esitykset peilaavat ympäröivää yhteiskuntaa, eläen sekä voimakkaasti nykyhetkessä että herätellen väliin historian lehdiltä ilmiöitä, tarinoita tai henkilöitä katsojien huomion valokeilaan. KokoTeatterin kanssa samassa tilassa toimivan Koko Jazz Clubin korkeatasoisen jazzmusiikin konsertit sekä klubi-illat ovat olennainen osa teatterin arkea. KokoTeatterilla on noin 10-12 tuotantoa vuodessa. Omien pääteosten lisäksi teatterilla tehdään yhteistuotantoja ja nähdään useita vierailevia esityksiä. Heti Nostalgian ensi-illan jälkeisenä viikonloppuna teatterilla pidetään Lain§uojattomat Warm Up -niminen teatterifestivaali 8-9.2. Myöhemmin keväällä nähdään nosteessa olevaa aikuisten nukketeatteria teoksessa Mekaaninen joutsen: Sukupuuttoparatiisi, humoristisella tavalla kantaaottava musiikkinäytelmä Homo Secundus – sekundaihminen, alkoholismista kertova musiikillinen tragikomedia Kulissit kaatuu sekä pakkopalautuksien ristiriitaa pohtiva näytelmä Jos minä puhuisin sinulle. Naistenpäivän etkot vietetään 6.3. ja äitejä juhlistetaan maukkaan lounaan sekä vauhdikkaan koko perheen äitienpäiväkonsertin merkeissä 10.5. Kevään aikana teatterin ala-aulassa nähdään muun muassa Koko Jazz Clubin Maanantai-matinea, josta vastaa vibrafonisti Arttu Takalo. Hän säestää useita nimekkäitä vierailevia solisteja, kuten Kadi Vija, Josefiina Vannesluoma, Emilia Nojonen. Kuva ja teksti: Sini Salo Lisätietoja ohjelmistosta: www.kokoteatteri.fi
19 Viikko 6-7/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys Myydään MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 360 kristiina@karprint.fi KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! 11,5 m 2 autotallipaikka Näkinpuiston paikoitushallista, no. 287. Tied. Jaakkola 050 538 6786. Myy huonokuntoinen asuntosi. Haussa asunto – ei välityskuluja. 044-353 3303 Laura Stolt Assai 7.krs ahoy oleskelu. Toimistohotelli VillageWorks laajentaa Sörnäisiin ? VillageWorks vuokrasi uudesta Valas-toimistorakennuksesta kolme kerrosta. Remontoiduista tiloista tulee löytymään muun muassa eri kokoisia toimistoja, coworking-tila sekä kokoustiloja. Valaan yhteistyösopimuksen ansiosta vuokratut toimistoneliöt tuovat myös rahaa Itämeren suojeluun. Toimistohotellipalveluita tarjoava Village Works avaa 1.5. uuden toimipisteen Sörnäisten metroaseman viereen, uuteen Valas-toimistorakennukseen. Toimistohotelli on vuokrannut uudenveroiseksi remontoidusta talosta kerrokset 7-9. – Meillä on jo kahdeksan toimipistettä pääkaupunkiseudulla, mutta ei vielä yhtään Kallion alueella. Metron läheisyys, ravintolat ja eloisa kaupunginosa tuovat meidät tänne, kertoo Village Worksin toimitusjohtaja Khuong Le. Mukana Itämeren suojelussa VillageWorksin vuokrasopimus, kuten kaikki muutkin Valaaseen solmittavat vuokrasopimukset, tulee myös tukemaan Itämeren suojelua. Rakennuksen omistava kiinteistöyhtiö Assai lahjoittaa osan Valaan vuokratuotoista Baltic Sea Action Groupin Itämeri-työhön. – Baltic Sea Action Group -yhteistyöllä oli ehdottomasti vaikutusta vuokrauspäätökseen, Le kertoo. Freelancereistä kv-yrityksiin Valaan tilat on mahdollista muokata vuokralaisen tarpeiden mukaan. Tätä mahdollisuutta hyödynsi myös VillageWorks, jonka toimistohotellin asiakaskuntaan kuuluu niin freelancereitä kuin kansainvälisiä yrityksiä. Valmiista tiloista tulee löytymään erikokoisia toimistohuoneita, coworking-tila sekä kokousja tapahtumatiloja. – Tilojen pitää olla korkealaatuiset ja tehokkaat, jotta ne palvelevat erilaisia asiakkaitamme. Eri kokoiset työtilat, puhelinkopit ja taukotilat ovat tärkeitä, mutta myös tapahtumatilat, jotka tuovat toimistolle hyvää menoa ja meininkiä. Valas vastasi parhaiten laatuvaatimuksiimme, Le luonnehtii. Assain vuokrauksesta vastaava johtaja Tapio Reponen on tyytyväinen yhteistyöhön. – Kallion alueella on luontaista kysyntää VillageWorksin kaltaiselle, modernille toimitilaosaajalle. Ankkurivuokralaisena VillageWorks tarjoaa merkittävää lisäarvoa ja joustoa myös Valaan muille käyttäjille. Valas sijaitsee Sörnäisten metroaseman vieressä osoitteessa Hämeentie 31. Vuokrattavia tiloja on vielä jäljellä. Otava julkaisee elämäkerran Matti Nykäsestä ? Vuosi sitten 55-vuotiaana poisnukkunut mäkihyppylegenda Matti Nykänen saa arvoisensa elämäkerran. Otava julkaisee syksyllä 2020 kirjan Elämä oli laiffii – Matti Nykänen 1963–2019. Se on tarina miehestä, jonka sielunmaisemaa vain harvat oppivat ymmärtämään. Millainen persoona oli kaikkien tuntema Matti Ensio Nykänen – mies valtaisan menestyksen ja lukemattomien kohuotsikoiden takana? Mitä kaikkea aiemmin tuntematonta mahtui tämän poikkeuksellisen ihmisen elämään? Ja millaisia tarinoita hän jätti taakseen? Matti Nykäsestä on vuosikymmenten varrella julkaistu muutamia kirjoja, mutta aiemmin hänen elämäänsä ei ole paketoitu yksiin kansiin yhtä monipuolisesti ja kattavasti. Kirjan tekevät yhteistyössä toimittaja-kirjailija Marko Lempinen sekä pitkän linjan muusikko Jussi Niemi, joka toimi keikkalavoja vuosikymmeniä kiertäneen Matti Nykäsen bändin sieluna – kitaristina ja lauluntekijänä. Kirja perustuu paitsi tekijöiden omiin tietoihin ja kokemuksiin myös suureen määrään haastatteluja ja arkistomateriaalia. Kirjaa varten haastatellaan niin Nykäsen läheisiä, ystäviä, kilpakumppaneita kuin yhteistyötahojakin. Monipuolisista, tutkivaan journalismiin usein perustuneista artikkeleistaan sekä tarinallisesta kerronnastaan tunnettu Lempinen tutustui kansallissankariin 2010-luvun taitteessa ja ystävystyi tämän kanssa sittemmin toimituksellisen yhteistyön lomassa. – Olen etuoikeutettu päästessäni hahmottamaan lukijoille aiempaa tarkempaa ja laajempaa kuvaa näin suuresta suomalaisesta persoonasta, jonka tragedia tuntui koskettavan vähintäänkin puolta suomalaisia, ketä milläkin tavoin, Lempinen sanoo. Matti Nykäsessä oli Lempisen mukaan ihmisenä monia erilaisia puolia, joista osa pysyi julkisuudelta piilossa. Matti puhutteli kansaa vuosikymmenten ajan lähes viikosta toiseen, hyvine ja huonoine puolineen, mutta paljon on jäänyt kertomatta. Uutta tietoa ja tarinoita on luvassa. Jussi Niemi seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta Nykäsen elämää. He ystävystyivät 1990-luvun alussa. – Kun minua pyydettiin mukaan kirjaprojektiin, mietin jonkin aikaa vastaustani. Halusin tutkiskella suhdettani Mattiin, omia motiivejani. Tulin siihen lopputulokseen, että haluan ehdottomasti olla mukana tekemässä Matista sellaista kirjaa, joka kuljettaa lukijan totuudenmukaisesti mäkitornien juurelle ja keikkalavojen taakse, Niemi kertoo. – Matin poismeno on ottanut koville. Tämä projekti auttaa minua prosessoimaan Matti-muistoja ja siirtymään eteenpäin.”
20 Viikko 6-7/2020 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us PASSIKUVAT & TULOSTUS 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | opisk. –10% ryhmäalennus alk. 3 h ALE JATKUU: LOPUT KALENTERIT –50% Terveiset Kalliosta, Stadin Bastut KALLIO-KORTIT à 1 € akvarellipaperi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO