5. elokuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 13 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +21°C Lounaistuulta 2m/s Sateen mahdollisuus 25% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsinki puhuu Espalla Espan lavalla järjestetään 25.-27 elokuuta ensimmäistä kertaa Helsinki puhuu -keskustelutapahtuma. Kaikille avoimia keskusteluja voi seurata paikan päällä sekä kotipäätteen äärellä, sillä Helsingin Sanomat striimaa keskustelut suorina lähetyksinä. Vartista puoleentoista tuntiin kestävien keskustelujen aiheita ovat mm. Itämeren turvallisuus, kansanperinne ja nationalismi, lehdistönvapaus, Itämeren alueen festivaalit ja matkailu, ruoka, laivahaverien torjuminen, sananvapaus, diversiteetti ja ihmisoikeudet. Sivu 6 Hakaniemessä liikennejärjestelyitä kesän aikana Hakaniemenrannan ja Siltavuorenrannan rantaja katualueilla otetaan kairaamalla maaperänäytteitä ja tutkitaan kunnallistekniikan kaivoja kesän aikana. Sivu 7 Helsingin yliopistoon 4 246 uutta opiskelijaa Ilmalan raitiotien rakentaminen alkaa Helsingin tiedepalkinto professori Satu Mustjoelle SIVU 10 SIVU 5 Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 32 541, eli sisään pääsi 13,0 prosenttia hakijoista. Suosituimmat hakukohteet olivat oikeustiede, psykologia ja lääketiede. Yhteishaussa haetaan sekä kandiohjelmiin että suomenja ruotsinkielisiin maisteriohjelmiin. Kandiohjelmiin hakeneita oli 31 192 ja hyväksyttyjä 3 866. Kandiohjelmien sisäänpääsyprosentti oli 12,4. Helsingin yliopiston suosituimmat hakukohteet olivat oikeustiede, psykologia ja lääketiede, kun mittarina käytetään hakijamäärää verrattuna aloituspaikkoihin. Kandiohjelmien hakijamäärä kasvoi eniten valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmissa sekä metsätieteessä ja luokanopettajakoulutuksessa. 7 Raitiolinja 9:n reitti jatkuu kahden vuoden päästä lähelle Ilmalan asemaa tulevalle Ilmalantorille. Ilmalan raitiotien rakentaminen alkaa valmistelevilla töillä 20. heinäkuuta alkavalla viikolla. Katutyö vaikuttaa kulkemiseen Pasilankadulla, Radiokadulla ja Ilmalassa kahden vuoden ajan. Ilmalan raitiotie on vähäpäästöinen työmaa, jolla käytetään vain uusiutuvaa dieseliä ja sähköä, millä vähennetään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Pasilan uuden kävelyja pyöräilysillan rakentaminen alkaa Pasilan uuden kävelyja pyöräilysillan rakentaminen alkoi 27.7. alkavalla viikolla. Uusi silta tulee Pasilansillan eteläpuolelle radan itäpuolelle. Silta valmistuu syys-lokakuussa. Rakentamisen alkaessa 27.7. Veturitallinkuja suljetaan lopullisesti autoliikenteeltä. Autoliikenne Veturitalleille ohjataan Veturitien kautta. Veturitallinkuja suljetaan myös jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä siltatyömaan ajaksi liikenneturvallisuuden vuoksi. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat työmaan ajan Veturitien, Ratapihantien ja Savonkadun kautta. Työmaalla tehdään melua aiheuttavaa porapaalutusta ja pontitusta 3.–12. elokuuta kello 22–05 välisenä aikana. Uutta siltaa tehdään pääradan varressa, minkä vuoksi osa töistä joudutaan tekemään yöaikaan, jolloin junaliikennettä ei ole. Silta tulee olemaan paikallaan väliaikaisesti, sillä baanayhteyden lopullinen linjaus päätetään myöhemmin Keski-Pasilan tornialueen itäosan suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Väliaikainen silta on kallis ratkaisu, joten se tehdään kierrätettävistä teräselementeistä. Sillan rakentamisesta on tehty myös hiilijalanjälkitarkastelu. Tarkastelua on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa väliaikaisten järjestelyiden ympäristövaikutuksia arvioidessa Väliaikainen silta ja baanayhteys toteutetaan Pasilan radanvarressa valtion hallitsemalle maa-alueelle ja sen sijoittamisesta ylläpidosta ja purkamisesta sovitaan erikseen valtion kanssa. Helsingin juhlaviikonloppu tuo taiteen kaupunkiin ja koteihin elokuussa
4 Viikko 32-33/2020 Helsingin kaupunginmuseon museonjohtajan virkaan on valittu filosofian maisteri Reetta Heiskanen. Hän aloittaa virassaan syksyn 2020 aikana. Kaupunginmuseota menestyksekkäästi vuodesta 2003 luotsannut Tiina Merisalo siirtyi 1.4.2020 Museoviraston pääjohtajan virkaan. Helsingin kaupunki haki museonjohtajan tehtävään näkemyksellistä kulttuurialan asiantuntijaa mahdollistamaan museon henkilöstön kanssa Suomen toiseksi suosituimman museon kehitys ja kukoistus myös tulevaisuudessa. Museonjohtajan virka oli julkisesti haettavana 23.4.-11.5.2020. Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 43 henkilöä. Reetta Heiskanen on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006. Hän on suorittamassa johtamisen ja liikkeenjohdon erikoisammattitutkintoa museonjohtajien koulutusohjelmassa sekä dialogisen johtamisen valmennusta Dialogiakatemiassa. Hän toimii väliaikaisena museonjohtajana Arkkitehtuurimuseossa. Aiemmin hän on toiminut vuorovaikutus-suunnittelijana Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla ja näyttelykoordinaattorina Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Heiskasella on kattavaa työkokemusta näyttelyja yleisötyön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hänen osaamisessaan painottuu laaja-alainen yleisjohtamiskokemus, johon liittyy museon toiminnan, talouden ja henkilöstön menestyksekäs johtaminen. – Helsingin kaupunginmuseossa toiminnan keskiössä ovat asiakkaat ja kehityksen tekijöinä koko henkilöstö. Tämän lähtökohdan huomioiden Reetta Heiskasen osaaminen tukee erinomaisella tavalla museon tulevaisuuden menestystä. Hän on näkemyksellinen johtaja, jolla on oivallinen kyky konkretisoida Helsingille keskeisiä strategisia teemoja – kuten osallisuus, saavutettavuus ja vetovoimaisuus – museotyöllä edistettäviksi rohkeiksi ideoiksi, toteaa kulttuurijohtaja Mari Männistö. – Helsingin kaupunginmuseossa yhdistyy kaksi intohimoani: museotyö ja kaupungit. Haluan edistää kulttuurialan työn avulla niin kaupungin elinvoimatekijöitä kuin hyvinvointiakin. Kollegana olen oppinut arvostamaan Helsingin kaupunginmuseon asiantuntevaa henkilökuntaa sekä museon hienoa brändiä, joten tältä pohjalta on hyvä jatkaa, iloitsee syksyn aikana virassaan aloittava Helsingin kaupunginmuseon uusi museonjohtaja Reetta Heiskanen. – Museotyön tavoitteissa korostuu demokratian, saavutettavuuden ja vuorovaikutuksen merkitys museon perinteisten tehtävien rinnalla. Näen, että myös museossa on tärkeää jatkaa työtä muun muassa digitalisaation ja ilmastokysymysten sekä sosiaalisesti kestävän kehityksen parissa, Heiskanen jatkaa. Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, se vaalii kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa, ja sinne on aina vapaa pääsy. Museoperheeseen kuuluvat myös Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13/2020 Hakaniemen metroaseman nimi muutettava YLEISÖNOSASTO YLEISÖNOSASTO Nyt kun Hakaniemen metroaseman seutua myllerretään ja taloja puretaan, olisi tuhannen taalan tilaisuus muuttaa myös aseman nimi. Kaisaniemen metroaseman nimihän muutettiin muutama vuotta sitten muotoon Helsingin Yliopisto. Mielikuvitukseton Hakaniemi-nimi sietäisi samalla tavalla jäädä historian hämärään. Aseman Porthaninkadun sisäänkäyntiä vastapäätähän seisoo tällä hetkellä toisen maailmansodan naisten kunniaksi pystytetty kulmikas ja terävä teräspalkki. Voisiko Hakaniemen aseman nimen sen hengessä muuttaa muotoon ”Talvisota”? Se olisi naisia arvostava hieno ele, ja HKL:ltä upea lahja 470-vuotiaalle Helsingille. Lisäksi tämä olisi turisteille hyvä, koska oppisivat asemaa käyttäessään kuin varkain jotain Suomen historiasta. Bo Hager Uudet liikennesäännöt Tuntuu todella oudolta, Että pyöräilijöille ei samalla, kun pyydetään takavaloa, niin ei tehdä vilkkuvaloa mihin suuntaan he kulkee, sillä aloin suunnitella kyseistä valoa jo vuosia sitten, mutta ”minulta vedettiin matto alta”, kuten termi kuuluu, sillä ensin ns. ”Kallion morsian” sanoi: Miten tuo voi toimia ja vaikka kuinka tarkkaan hänelle selitin, niin ei selitys mennyt perille. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen (Kelan) taholta minua alettiin patistaa ennenaikaiselle eläkkeelle jolloin minulla ei ollut enää varoja kehittää suunnitelmaani, kun pyöräilijöistä erittäin harvat näyttävät suuntaa jonne he ovat menossa, joten suunnittelin polkupyörien ”sarviin” vilkut, mutta mistä minä saan rahat, kun Kansaneläkelaitoksen (Kelan) lääkäri ei tutkinut minua ensinkään, Vaan uskoi niihin työnantajiin jotka olivat erottaneet minut täysin perusteettomasti Väittäen, että olin alkoholin vaikutuksen alaisena työmaalla! Kuitenkaan näillä ei ollut alkoholimittaria jolla he olisivat voineet toteen näyttää väitteensä! Yhden ainoan Kerran olen ollut alkoholin vaikutuksen alaisena työmaalla Katko Oy Koneraudassa Vantaalla. Eikä sitäkään olisi tiedetty jos en olisi myöntänyt olleeni edellisen viikon perjantaina maalaamossa Pöytäviinapullo mukana ja ajoittain siemaillen siitä, kun oli viikonloppu edessä ja olin huomannut muidenkin maalaamossa naukkailleen silloin tällöin, mutta mitäs minä muista, kun olin ajatellut, ettei minua noin, vain erotettaisi, vaan toisin kävi. Ensin se oli eräänlainen shokki, mutta sitten menin Työvoimatoimistoon ja siellä oli yllättävän nopeasti työpaikka Polarkestin suurkeittiössä vapaana, kun olin 1985 käynyt 9 kuukautta Kokkikurssia Forssassa. Minut oltaisiin heti pestattu Kokiksi, mutta sanoin: Tyvestä puuhun noustaan, kuten kummisetäni väitti isäni joskus sanoneen, (mutta epäilen sitä suuresti). No olin siellä vajaan vuoden ja sitten sinne pestattiin nuorempi mieshenkilö joka myös kävi Tiskaamon puolella tekemässä niitä töitä, kun keittiön puolella oli työt tehty. Eräs kaveri Suomen Palveluapu Oy:stä kävi välillä auttamassa, kun oma väki oli vähissä, niin hän eräässä vaiheessa kertoi millaista Suomen Palveluapu Oy:ssä systeemiä siellä noudatettiin ja kun minut Polarkestistä erotettiin väittäen, että olin ollut humalassa työpaikalla, niin minut erotettiin sieltä ja sanottiin myös jos en itse kirjoita nimeäni, niin sellainen kyllä löytyy! Tyhmyyksissäni laitoin nimeni, kun olin työstä uupunut ja ajattelin, että haen Suomen Palveluapu Oy:ön töihin jolloin pääsinkin sinne muistaakseni jo seuraavana päivänä pääasiassa tiskaajaksi, mutta olin valmis tekemään mitä tahansa töitä, joten esimerkiksi Puotilan ala-asteen keittiön emäntä pyysi minua apulaisemännäksi jonka tehtävä oli laskea kuinka paljon lapset syövät. Se kuitenkin osoittautui hyvin vaikeaksi koska siellä oli eräs tyttö joka haki aina Santsi-lautasellisen ja minun kävi sääliksi häntä jolloin en voinut pienentää annoksiakaan, sillä pelkäsin tämän kasvuiässä olevan tytön jäävän sen takia vähemmälle ! Miten tämä kaikki sitten liittyy alussa mainitsemaani polkupyörän takaja vilkkuvaloihin, niin eiköhän selvityksestäni käy ilmi miten minua on kohdeltu työmarkkinoilla ja Kansaneläkelaitoksessa (Kelassa) joka nyt vaikuttaa koko minun loppuelämääni! Vaikka olen hakenut Helsingin verovirastosta muutosverokorttiin 2020 joka on lisäverokortti siltä varalta, että saan työtä jostakin. Lassi Tiittanen Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kruunusilloille raitiovaunukalustoa 97,6 miljoonalla K aupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen raitiovaunukaluston hankesuunnitelman. Hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta on 97,6 miljoonaa euroa sisältäen vaunujen toimitukset, vaihto-osat, projektiin sisältyvät erillishankinnat, hankinnan aikaiset lisäja muutostyöt sekä rakentamisen aikaiset korot. HKL:n nykyinen raitiovaunukalusto ei riitä Kruunusiltojen linjojen liikenteeseen, vaan uutta rataa ja sen liikennettä varten on hankittava lisää raitiovaunuja. Kruunusiltojen raitioliikenteen kuormituslaskelmien perusteella linjaston liikenteeseen tarvitaan suurempia vaunuja kuin kantakaupunkiliikenteen 27 metriä pitkät vaunut. Suunnitelmien mukaan Kruunusiltojen linjaston vaunut kulkevat Laajasalosta Hakaniemeen ja edelleen Rautatieasemalle. Laajasaloon tulee kaksi raitiolinjaa, joista toisen päätepysäkki tulee Yliskylään Reposalmentielle ja toisen Haakoninlahden uudelle asuinalueelle. Raitiovaunut tulevat liikenteeseen Kruunusiltojen raitiotielinjojen rakentamisen, koeajojen ja valmistumisen edellyttämässä aikataulussa vuonna 2026 alkavan liikenteen tarpeisiin. Uuden yhteyden valmistuminen ja käyttöönotto muuttaa Hakaniemen ja Kallion seudun raitiotieliikennettä oleellisesti, vuosikymmeniin, laajentaa ja parantaa kulkuyhteyksiä ja tuo mukanaan kokonaan uuden suunnan Helsingin raitiotieliikenteelle. -j.a. Oudolta tuntuu On varsin erikoista, että Posti nostaa postimerkkien hintaa, kun eri ihmiset eivät lähetä enää kirjemuuta postia ! Ollessani kansakoulussa, niin siellä puhuttiin ”Kysynnän ja tarjonnan laista”, jonka mukaan kysynnän vähetessä hinnat pienenee! Kysynnän taas noustessa hinnat kohoaa, joten sopinee kysyä: Missä Postin johtotason henkilöt ovat koulutuksensa saaneet? Ei ihme jos Postin toiminta menee nurin, kun ei järki päätä pakota! Lassi Tiittanen Reetta Heiskanen kaupunginmuseon museonjohtajaksi Reetta Heiskanen. Kuva: Nina Kellokoski/Arkkitehtuurimuseo.
5 Viikko 32-33/2020 Helsingin tiedepalkinto professori Satu Mustjoelle Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin Helsinki-päivänä 12.6. professori Satu Mustjoelle. Kuva: Linda Tammisto. tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Palkinto myönnetään tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Helsinki jakoi tutkimusapurahoja kaupunki-tutkimukseen Helsingin kaupunki jakoi Helsinki-päivänä tutkimusapurahoja yhdelletoista tutkimushankkeelle, yhteensä 73 000 euroa. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille tutkijoille, erityisesti lisensiaattitutkielmien ja väitöskirjojen tekijöille. Apurahoilla tuetaan myös vastaväitelleitä post doc -tutkijoita. Apurahan myöntämisen perusteina on pidetty tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua, toteutettavuutta ja tutkimusaiheen merkitystä Helsingin kaupungin kannalta. Etusijalle on asetettu hankkeet, jotka liittyvät kaupungistumiskehitykseen ja sen vaikutuksiin, kaupunkitalouteen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiin, kaupungin tuottamien tai tilaamien palvelujen järjestämiseen ja arviointiin sekä tutkimukset, joissa käsitellään helsinkiläistä elinympäristöä, hyvinvointia, historiaa, arkielämää ja kaupunkikulttuuria, mukaan lukien kaupungin elinvoimaisuuteen ja kansainvälistymiseen liittyvät ilmiöt. Lisäksi on tavoiteltu sitä, että apurahan saajien joukossa olisi edustettuina useita eri tieteenaloja ja tutkimussuuntauksia. Helsingin kaupungin tutkimusapuraha myönnettiin seuraaville hakijoille ja tutkimusaiheille: • Pharmacist, MSc Allaouat Sara Itä-Suomen yliopisto. Air pollution, depression and dementia • YTM Heinonen Anna Helsingin yliopisto. Läheissuhteet suomalaisissa kommuuneissa • PM Högström Jenny Helsingin yliopisto. Elevers aktörskap i nordiska digitalt rika klassrum • YTM Lahdelma Tamás Aalto yliopisto. Paikalliset työvoimavirtojen verkostot ja yritysten tuottavuus • FM Neuvonen Jenni Helsingin yliopisto. Stadin slangin bamlaajat – Slangin käyttö, kieliyhteisöt ja -asenteet Helsingissä 1800-luvun lopulta 1950-Iuvulle • VTM Niitamo Annaliina Helsingin yliopisto. Kommunikatiivista kaupunkia etsimässä: viestintä ja vuorovaikutus kaupunkien osallistavassa kehittämisessä • FM Pankakoski Kaisa Cardiffin yliopisto / Helsingin yliopisto. Kolmikielisten lasten kotikielten kehitykseen vaikuttavat tekijät ja perheiden näkökulmat Helsingissä ja Cardiffissa • VTM Pasanen Kaisa Helsingin yliopisto. Moniammatillisten tietokäytäntöjen muodostuminen sosiaalija terveydenhuollon yhteistyössä • YTM Syrjälä Jenna Tampereen yliopisto. Tuleeko asunnoton autetuksi sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä? Etnografinen tutkimus asunnottomien tilapäisen asumisen palvelusta • ELL Valtonen Elli Helsingin yliopisto. Lemmikkieläimiin kohdistuvat eläinsuojelurikokset ja eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuus • PM Westerback Frida Helsingin yliopisto. Möjlighetshorisonter, välfärd och dissonanser – NEET-ungas subjektiva etableringsmöjligheter och Iivschanser. Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin Helsinki-päivänä 12.6. professori Satu Mustjoelle. Tiedepalkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen jakoi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Helsinki-päivän palkinnot jaettiin tänä vuonna virtuaalisessa Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -lähetyksessä, joka on katsottavissa Helsinki-kanavalla. Satu Mustjoki on Helsingin yliopiston professori, HUS:n osastonylilääkäri ja iCAN-lippulaivan tutkimuslinjan johtaja. Mustjoen työllä on keskeinen merkitys helsinkiläisten ja koko HUS:n alueen immunologisia syöpiä sairastavien syöpäpotilaiden hoidon kehittämisessä uusimman tieteellisen tiedon pohjalta. Mustjoen johtamassa tutkimusohjelmassa tehdään korkeatasoista perusja kliinistä tutkimusta syövän, immunologian sekä autoimmuunisairauksien saralla. Satu Mustjoki toimii translationaalisen hematologian professorina Helsingin yliopistossa ja osastonylilääkärinä HUS Syöpäkeskuksessa. Hän johtaa translationaalisen immunologian tutkimusohjelmaa ja vastaa immuno-onkologista iCAN digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivassa. Satu Mustjoen tutkimuskohteena on verisyöpien ja ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän yhteydet molekyylitasolta kliinisiin sovelluksiin. Hän on aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja hän on vastaanottanut muun muassa Biomedicum Helsinki Medal -palkinnon vuonna 2018. Syöpä on globaali haaste. Kolmasosan ihmisistä on arvioitu sairastuvan elämänsä aikana syöpään. Syöpätutkimuksen kehittämä kohdennettu hoito on parantanut muun muassa kroonisen myelooisen leukemian hoitoa merkittävästi. Professori Satu Mustjoen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten samaan päästäisiin myös muiden syöpien hoidossa. Palkinnolla halutaan vahvistaa Helsinkiä tiedekaupunkina Vuodesta 1996 lähtien jaetun Helsingin tiedepalkinnon tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä Kalasatamaan lokakuussa Tokmanni-myymälä REDIin Tokmannin yhdeksäs Helsingin myymälä S uomen suurin halpakauppaketju Tokmanni tulee avaamaan uuden ja monipuolisen myymälän Helsingin Kalasatamassa sijaitsevaan kauppakeskus REDIin tämän vuoden lokakuussa. Myymälä tulee vastaamaan lukuisiin asiakastoiveisiin ja kasvattamaan Tokmannin myymälämäärän Helsingissä yhdeksään. Kauppakeskuksen Skönen puolen katutasolle (1 krs.) sijoittuva Tokmanni tulee tarjoamaan laajan ja mielenkiintoisen valikoiman esimerkiksi kauneuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, sisustukseen, siivoukseen, pukeutumiseen, vapaa-aikaan, kodintekniikkaan, kodin kunnossapitoon ja eri sesonkeihin liittyviä tuotteita sekä kuivaelintarvikkeita tunnetusti halvoin hinnoin. Kasvava ja tiiviiksi rakentuva Kalasataman alue sekä sen kauppakeskus REDI nähdään Tokmannissa erittäin mielenkiintoisena kauppapaikkana ja hyvänä mahdollisuutena kokeilla erilaisia kaupan palveluita. – Kalasatamaan avattavasta myymälästämme tulee Helsingin yhdeksäs ja samalla seitsemäs metroreitin välittömässä läheisyydessä palveleva Tokmanni. Tokmanni tulee entisestään täydentämään Kauppakeskus REDIn monipuolisia palveluita. Uutena Tokmannin palveluna tulemme REDIn myymälässä testaamaan nopeita verkkokaupan toimituksia lähialueiden asukkaille, Tokmannin kauppapaikkaja konseptijohtaja Harri Koponen kertoo. – Olemme erittäin iloisia, että Tokmannin kaltainen vahva toimija avaa näin merkittävän kokoisen liikkeen juuri REDIin. Tokmanni tuo paljon liikettä, asiakkaita ja sitä kautta uutta henkeä koko kauppakeskuksen toimintaan. Tämä on rohkaiseva viesti koko kaupan alalle haastavan kevään jälkeen, iloitsee REDIn kauppakeskusjohtaja Aleksi Salminen. Kokonaispinta-alaltaan noin 2 000 neliömetrin kokoinen ja Tokmannin uusimman konseptin mukainen myymälä mahdollistaa monipuolisen tuotevalikoiman lisäksi myös miellyttävän asiointikokemuksen. Uusi Tokmanni tulee noudattamaan halpakauppaketjun uusinta, helppoa ja miellyttävää ostamista sekä monipuolista valikoimaa korostavaa myymäläkonseptia, jossa esimerkiksi kulkureitit ovat avaria ja tuotteet sijoitettu helposti asioitaviksi kokonaisuuksiksi. Myymälän valaistuksessa käytetään energiaa säästäviä led-valaisimia. Tokmanni tulee työllistämään kauppakeskus REDIn myymälässään noin 20 kaupan alan ammattilaista. Henkilökunnan rekrytointi uuteen myymälään on käynnistetty. Aira Heinänen Televisio – aarteeni karanteenissa! ? Koronakaranteeni opetti alistumaan pakolliseen yksinäisyyteen. Mukisematta, kiltisti. Onneksi löysin aivan uudella tavalla kodistani seuralaisen : television, jolle nyt viritän ylistyslaulun. Kuvitukseksi valitsin graafikkoystäväni Raimo Huittisen serigrafian vuodelta 1992. Siinä neito odottaa kahvitusvieraita seuraamaan kanssaan television linnanjuhlia. Koronan riskiryhmään leimattuna onnistuin syventymään ja perehtymään tv-ohjelmistoihin. Punakynällä ruksasin erittäin tärkeät ja mustalla muut kiinnostavat. Tein niistä vielä kanavakohtaiset katsomisjärjestykset. Lisäksi oli vihreällä kynällä merkittävä ne ohjelmat, jotka oli päällekkäisyyden vuoksi nauhoitettava. Systeemi toimii tosi hyvin. Tiedän täsmälleen, missä mennään ja järjestän muun elämäni tv-nautittavuuden mukaiseksi. Alan pian kokea itseni jonkin asteiseksi tv-asiantuntijaksi… Huomasin lisääntyneissä ystäväpuheluissakin paneuduttavan ohjelmiin huonoja juttuja ja ällöttäviä tyyppejä sadatellen sekä yhtä lailla ylistäen suosikkien suorituksia. Paljon on aihetta resoneeraamiseen eli jälkipuintiin. Ylistimme Maikkarin ikuisesti tyttömäistä, suorastaan söpöä Metteä, säänaista. Jaksoimme toistamiseen aplodeerata naisministereillemme heidän vastatessaan koronatilanteesta. Jostakin syystä moni kaltaisistani syvästi ihailee uutistenlukijaa Matti Rönkää, joskin kirkkain uutistähtemme on edelleen Eva Polttila. Kansan tv-tietous on varmasti suuresti lisääntynyt. Olen havainnut, että ruokaan liittyvät valistusohjelmat ovat vallanneet rutkasti ruututilaa, kukaties liikaakin. Itse en liioin innostu tosi-nimikkeisistä itsensä-paljastuskilpailuista; säälin jotenkin niitä, jotka antautuvat moiseen. Mutta plus-merkinnän ovat nyt minulta saaneet ne upeat luontokuvaukset, joissa on lumoavien maisemien tukena alan tutkijoiden selostukset. Samoin uskomattomia hetkiä tarjoavat lähihistorialliset dokumentit valtaapitäneiden juonipaljastuksista. Matkakertomukset voivat olla hykerryttävän antoisia. Parhaimpiin kuuluvat ehdottomasti englantilaisen Joanna Lymleyn pitkät reitit milloin Silkkitieltä, milloin Kreikasta. Eri kanavat tuottavat hurjalla vauhdilla elokuvia, joiden joukossa on valioitakin uusintoina. Uskon myös, että varhaisten suomalaisten filmien esittämisellä on ansionsa. Kaksi aihetta ylitse muiden ovat ohjelmistossa suursuosikkeja: urheilu tänään ja kultakausina sekä monenlaiset tietokilpailut. Erityistunnustuksen annan Jaajo Linnonmaalle, joka suhtautuu kaikella kunnioituksella vieraisiinsa eli on yhdellä sanalla ilmaistuna fiksu. Vähitellen olen mieltynyt myös huutokauppakeisarin ohjelmaan, joskin toivon että hän jättää anopit mollaamatta ja pikkutuhmat alapään ja ulostamiseen liittyvät muka-vitsikkyydet viljelemättä. Ilman niitäkin hän hyvin pärjäisi. Ohjelman Markku on ihan tiptop. Televisio on meille tärkeä väline. Tärkeää on myös sen kehittäminen; kansa voisi tehdä kokemusperäisiä parantamisehdotuksia. Toivon maahamme koulutettavan käsikirjoittajia. Niistä on huutava puute; olihan meillä onneksi Englannista saapunut Neil Hardwick .Aiemminkin olen kuuluttanut näyttelijöiden äänenkäytön kouluttamisen tarvetta; suomalaisiin sarjoihinkin hyväksytään pilvin pimein nuoria, kyllä nättejä, mutta puheeltaan kehnoja ”näyttelijänplanttuja”. Sitä vastoin annan erityistunnustuksen tämän päivän urheilijoille, jotka ovat kirineet valtavasti selkeissä ja asiapitoisissa haastatteluissa. Päätteeksi siirryn 1930luvun lopulle, jolloin kalliolaisessa perheessämme ei vielä ollut radiota, mutta veljeni Aarno ja minä olimme saaneet isän painitoverilta leipuri Kalle Lehtiseltä Viidenneltä linjalta kutsun käydä hänen luonaan keskiviikkoisin Markus-sedän lastentunnilla. Hän muuten veti näitä tunteja vuodet 1927-1966! Se oli suurta juhlaa, päiviemme kohokohta, josta nautittiin puhtaaksi pestyinä, kammattuina ja kiltteinä. Markus-sedälle olimme valmiit vastaamaan, että olimme syöneet kaurapuuroa. Aira Heinänen
6 Viikko 32-33/2020 Veli-Matti Hynninen Helsinki liittyy Terve Kunta -verkoston jäseneksi Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupunki liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Terve Kunta -verkoston jäseneksi. Helsingin kaupungin luottamushenkilöedustajaksi verkostossa tulee sosiaalija terveystoimen apulaispormestari. Kaupunginhallitus päätti 20.5.2019 hakea jäsenyyttä WHO:n European Healthy Cities -verkostoon kaudelle VII (2019– 2024). Hakemus on jätetty joulukuussa 2019 ja on lopullisessa arviointivaiheessa tieteellisessä neuvostossa. Poikkeustilanteen vuoksi hakemusten lopullinen hyväksyminen on siirtynyt syksylle 2020. Healthy Cities -verkoston syksyllä 2019 uusittujen hakemusohjeiden mukaan edellytys hyväksymiselle on, että kaupunki toimii aktiivisesti myös kansallisessa verkostossa, eli Terve Kunta -verkostossa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä on esittänyt liittymistä Terve kunta -verkostoon, jonka tavoitteena on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Tavoitteen toteuttamiseksi verkosto kehittää ja arvioi verkostokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista johtamista, toimintamuotoja ja toiminnan arviointia. 130 miljoonaa Kymppi -yhtiöön Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 130 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi -yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupunginhallitus päätti syysSyvien vesien suuret kalat J uuri edesmennyt kansainvälisen politiikan huippunimi Pentti Väänänen toimi Sosialistisen Internationaalin (SI) pääsihteerinä Lontoossa 1976-83 ja pääministeri Kalevi Sorsan ulkopoliittisena erityisavustajana valtioneuvoston kansliassa. Hän oli kansainvälisten asioiden hoitaja, maailmanpolitiikan kokousten ja kohtaamisten monipuolinen valmistelija ja hoitaja. Lainsäädäntöneuvos Väänäsen ansiokas elämäntyö kantaa kauas. Pentti Väänänen tuli minulle tutuksi keskustelijana ja ajattelijana. Pidimme yhteyttä, keskustelimme Suomen ja Euroopan tilanteesta myös radiossa. En varmasti liioittele, jos tässä nyt muistelen hänen työtään yhden kolumnin verran. Usein näyttää näet tapahtuvan niin, että ahkerat ja viisaat taustahahmot tulevat vähänlaisesti huomatuiksi ja kiitetyiksi. Usein he ovat Pentti Väänäsen lailla luonteeltaan vaatimattomia, konsensuksen ja yhteyden näkymättömiä rakentajia. Hän kertoo kokemuksistaan ja työstään tarkemmin kirjassaan Purppuraruusu ja samettinyrkki. Pentti Väänänen halusi rakentaa Suomea yhteistyöllä, neuvotellen ja sopien. Kylmän sodan aikana oli luotava uudenlaista poliittista kulttuuria, joka merkitsi luokkataisteluajattelusta luopumista ja markkinatalouden realiteettien tunnustamista. Ulkopolitiikka ja kansainväliset asiat vaativat erityisen huolellista paneutumista ja valmistelua. Vuoteen 1981 asti elettiin Kekkosen aikaa. Maan ulkopolitiikkaa johti Tasavallan Presidentti, joka edellytti lojaalia yhteisymmärrystä pääministerin ja poliittisten avustajien kesken. Kansainväliset suhteet itään ja länteen sekä pohjoismainen yhteistyö vaativat tarkkaa punnintaa. Pentti Väänäsen johtama Sosialistinen Internationaali oli Euroopan Unionia edeltävä Euroopan kansojen keskinäisen yhteistyön tärkeä työkalu. Erityisen merkittävä rooli sillä oli toimia sillan rakentajana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kesken. Neuvostoliiton korkein johto oli helposti lähestyttävä ja valmis korkeantason kohtaamisiin. Yhdysvaltojen suhteen sen sijaan oli ponnisteltava kekseliäästi ja sitkeästi. Pentti Väänänen kertoi kaksi esimerkkiä miten sanat oli tarkasti punnittava, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. 1980-luvun alkupuolella Espanjan ulkoministeri oli jossakin yhteydessä puhunut ”suomettumisesta” suomalaisten mielestä loukkaavalla tavalla. Pääministeri lähetti henkilökohtaisen kirjeen ystävälleen ja kollegalleen Felipe Gonzálesille, joka vastasi siihen nopeasti. Hän pahoitteli tapahtunutta ja totesi, ettei tämmöinen toistu. Toinen esimerkki koski Neuvostoliiton Juri Andropovin tapaamista Kremlissä Leonid Brezhnevin aikaan. Keskustelu Andropovin kanssa paljasti, että valta oli Moskovassa vaihtumassa. Tästä voi hyvin päätellä, että Neuvostoliiton romahtaminen ei Pentti Väänäselle ja Suomen poliittiselle johdolle tullut täytenä yllätyksenä. Tuohon aikaan Euroopan ykkösketjuun kuuluivat muiden muassa Willy Brandt, Olof Palme, Bruno Kreisky, Francois Mitterand, Felipe Gonzales, Marion Soares. Saksan liittokanslerin Willy Brandtin vierailu Suomessa 1977 oli eurooppalaisittainkin merkittävä. Tätä Pentti Väänänen mielellään muisteli pilke silmäkulmassa. Lounas nautittiin Turun linnassa, jonka jälkeen oltiin kävelyllä Naantalissa sekä kalastamassa Turun saaristossa. Samalla kun Nesteen huvilan tiloissa neuvoteltiin, Suopon turvamiehet kiinnittivät huomiota lähellä liikkuneeseen veneeseen. Se näytti olleen kalastuspuuhissa. Mutta tarkemmin katsoen onkivavat näyttivät pikemminkin antenneilta. Heräsi kysymys, kuka siellä mahtoi kalastella ja mitä? Mutta ei tämä kalastusreissu aivan turha ollut. Willy Brandt onnistui ilman antenneja nostamaan merestä pulskan hauen, joka ylösnostamisensa ja lehdistökonferenssin välisenä päivänä ehti vielä kasvaa huomattavasti kookkaammaksi. Tämä hauki päätyi sitten Pentti Väänäsen kotipakastimeen. Pentti kertoi, että syksyllä Outi-rouva valmisti vonkaleesta sunnuntailounaaksi maukkaan uunikalan. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Diakonian päivystys 1.6–31.8. ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ti-ke klo 12 päivärukous, torstain päivämusiikki klo 12 25.6.– 27.8. Pappi tavattavissa ti–to klo 15–17. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 jatkuu kesän aikana suoratoistona Kirkko Helsingissä -YouTube-kanavalla ja seurakunnan omissa kanavissa. Iltamessu tiistaisin klo 18. 11.8. ja 18.8. Lisa Enckell. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 5.8. Marja Kotakorpi, Hilkka-Liisa Vuori. Kouluun lähtevien siunaus keskiviikkona 12.8. klo 17 ja 18.30. Ei messua. Viikkomessu torstaisin klo 18. 6.8. Lisa Enckell, kanttori Tommi Niskala, 13.8. Marja Kotakorpi, kanttori Olli Pyylampi. Messu sunnuntaisin klo 10. 9.8. Marja Kotakorpi, kanttori Olli Pyylampi, 16.8. Visa Viljamaa, kanttori Tommi Niskala. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 9.8. Marja Kotakorpi, kanttori Olli Pyylampi, 16.8. Visa Viljamaa, kanttori Olli Pyylampi. MUUTA Urkukesän päiväkonsertti to 6.8. klo 12 Kallion kirkossa. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy. Kallion kirkossa on hyvin tilaa istua turvavälejä noudattaen. Urkukesän päiväkonsertti to 13.8. klo 12 Kallion kirkossa. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Kouluun lähtevien siunaus ke 12.8. klo 17 ja klo 18.30 Kallion kirkossa. Pauliina Lindfors, Tytti Friberg, kanttori Tommi Niskala. Tulevat Kallion seurakunnan alueella asuvat ekaluokkalaiset saavat kutsun kotiin heinäkuun lopussa. Lämpimästi tervetulleita myös sellaiset lapset, jotka muuttavat kesän aikana tai eivät muusta syystä ole saaneet kutsua! Talon kesässä vietetään yhteisöruokailuiltoja grillaillen torstaisin klo 16–20 13.8. asti. Tarjolla vegaanista ja sekaanista ruokaa, hyvää seuraa ja kesämeininkiä. Seuraa myös pop-up tapahtumailmoittelua ig:ssä osoitteessa talolle.fi. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Diakonian päivystys Alppilan kirkolla 1.6–31.8. Päivystys ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. Seurakuntamme diakoniatyöntekijät auttavat sekä taloudellisissa vaikeuksissa että muiden elämänkysymysten keskellä. Taivas ja maa ovat sinussa Retriitti ekologisia kysymyksiä pohtiville la 5.– 6.9. klo 9.45–16. Luomakunnan ja ympäristön pohdintaa retriitin hiljaisuudessa kahden päivän ajan, merellisissä maisemissa. Yhteiset hetket, ateriat ja hiljaiset hetket rytmittävät päivää. Hinta 60 e/hlö. Retriitinohjaajina Lisa Enckell ja Nina Klemmt. Ilmoittautuminen www.helsinginseurakunnat. fi/kallionseurakunta/tapahtumat. Hääyö pe 18.9. Onko nyt aika sanoa tahdon? Yllätä rakkaasi tai yllätä itsesi vaivattomasti mutta tyylillä naimisiin! Hääyö saattaa olla teidän juttunne. Hääyö on vihkitilaisuus, jossa saman illan aikana vihitään useita pareja. Vihkiaikoja tai avioliiton siunausaikoja voi varata klo 18 eteenpäin. Mukaan tarvitset vain puolisosi, sormukset, avioliiton esteettömyystodistuksen (voi tilata netistä esteidentutkinta.fi) ja henkilöllisyystodistukset. Todistajat löytyvät talon puolesta, mutta halutessanne voitte kutsua mukaan myös omia juhlavieraitanne. Vihkimisen jälkeen tarjoamme kakkukahvit! Kysy lisää ja varaa teille sopiva aika. Kirkkoherranvirasto palvelee ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi, Itäinen papinkatu 2, 00530 Helsinki Tapahtuman pääjärjestäjä on Helsingin kaupungin Savoy-teatteri, ja yhteistyökumppaneita ovat Helsingin Sanomat, Sanoma Oyj, John Nurmisen Säätiö, Suomen arvostelijoiden liitto, Suomen PEN ja Sublime Music Agency. Yhteistyökumppaneiden verkosto laajenee kesän mittaan. Tapahtuman järjestäjät haluavat mahdollistaa yleisölle avoimen, matalan kynnyksen keskustelufoorumin ajankohtaisille asioille, herättää ja lisätä keskustelua kansalaisten kesken sekä kannustaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Itämeripäivänä 27.8. Espan lavalla aloitetaan jo aamuvarhain tukevalla Itämeri-paketilla. Aamunavauksessa ovat mukana mm. pormestari Jan Vapaavuori, kirjailija Juha Hurme, presidentti Tarja Halonen, Moomin Charactersin taiteellinen johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson, professorit Laura Kolbe ja Markku Ollikainen sekä nuorisokuoro Vivace. Helsinki puhuu -tapahtuman ohjelmakartta, keskusteluotsikot ja puhujat julkistetaan elokuun alussa. Helsinki puhuu Espalla Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että Helsingin kaupunki liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Terve Kunta -verkoston jäseneksi. Kaupunginhallitus hyväksyi myös Jätkäsaaren liikuntapuistossa sijaitsevan alueen vuokraamisen PPJ Jalkapallohalli Oy:lle sekä päätti sijoittaa 130 miljoonaa euroa Kalasataman Kymppi -yhtiöön. kuussa 2018 myydä Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi -nimisen yhtiön koko osakekannan Union Investment Real Estate GmbH:lle ja kaupunginvaltuusto päätti tämän jälkeen vuokrata tilat Helsingin kaupungin käyttöön. Kyseessä on rakenteilla oleva uudisrakennus Helsingin kaupungin kaupunkiympäristö-toimialalle. Kaupunginhallitus hyväksyi Jätkäsaaren liikuntapuistossa sijaitsevan 12 130 neliömetrin suuruisen alueen vuokraamisen PPJ Jalkapallohalli Oy:lle. Alue vuokrataan liikuntatoimintaa varten liikuntajohtajan myöhemmin päättämästä ajankohdasta alkaen vuoden 2043 loppuun asti. Jalkapallohalli Oy:lle myönnettiin myös 1,5 miljoonan euron laina hallin rahoitusta varten. PPJ Jalkapallohalli Oy:n tarkoituksena on ensimmäisessä vaiheessa toteuttaa tekonurmipintaisella kentällä varustettu ylipainerakenteinen jalkapallohalli palvelemaan pääsääntöisesti Pallo-Pojat Juniorit ry:n toimintaa. Ylipainehalli on ympärivuotisessa käytössä ja se palvelee myös muita lähialueen liikuntaseuroja ja kouluja.
7 Viikko 32-33/2020 Kaupungin ympäristöpalkinnon 2020 sai asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 106 Näkymä Kalasatamaan. Kuva: Jussi Hellsten, Helsinki Marketing. Tämän vuoden Helsingin ympäristöpalkintokilpailun teemana oli rakennusten energiatehokkuus. Kilpailulla etsittiin taloyhtiöitä, joissa on toteutettu energiaremontteja, joilla on pienennetty tuntuvasti energiankulutusta tai lisätty merkittävästi omavaraisuutta energiantuotannossa. Palkintoraati, jonka puheenjohtajana toimi apulaispormestari Anni Sinnemäki, valitsi kilpailun voittajaksi Asunto Oy Mannerheimintie 106:n. Vuonna 1939 rakennettuun taloon on tehty 2000-luvulla useita energ i a n k u l u t u s t a pienentäviä remontteja: patteriverkosto on säädetty, ikkunat, hissi ja yleisten tilojen valaistus uusittu. Taloyhtiö siirtyi joulukuussa 2018 kaukolämmöstä maalämpöön. Maalämpöön liityttäessä lähes puolet huoneistoista ja osakkaista otti myös maaviilennyksen. Taloyhtiön tarvitsema energiamäärä on remonttien jälkeen kolmannes aikaisemmasta, ja ostoenergian säästö yli 50 prosenttia. Palkintoraadin myöntämän kunniamaininnan sai Bostads AB Lönegropen, joka on onnistunut remonteilla pienentämään ostoenergian kulutusta yli 60 prosenttia. Taloyhtiö on ottanut käyttöön maalämmön lisäksi vihreän sähkön. Myös muut kilpailun finalistit ovat pystyneet huomattavasti pienentämään ostamansa energian määrää. Asunto Oy Eteläkärki ja Asunto Oy Säästöpäivä ovat vähentäneet energiankulutusta merkittävästi lämmön talteenotolla. Kummassakin yhtiössä on myös asennettu vettä säästävät vesikalusteet ja Säästöpäivässä tuotetaan lisäksi osa energiasta aurinkopaneeleilla. Jo rakennusvaiheessa energiatehokkaaksi tehty Asunto Oy Helsingin Pronssikallio siirtyi vuonna 2016 maalämpöön, jota hyödynnetään sekä lämmityksessä että viilennyksessä. Rakennusten lämmitys aiheuttaa 56 prosenttia Helsingin hiilidioksidipäästöistä.Kilpailu oli tänä vuonna osa Energiarenessanssi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian lisääminen peruskorjausten yhteydessä. Ohjelmassa keskitytään erityisesti yksityisiin asuinkerrostalohin. Energiarenessanssi on osa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa. Taloyhtiöiden alueellisen yhteistyön pilotointia laajennetaan Helsingissä osana Energiarenessanssi-ohjelmaa. Ympäristöministeriön rahoittaman pääkaupunkiseudun Taloyhtiöklubi-hankkeen ideana on koota yhteen energiatehokkuuden parantamisesta kiinnostuneet naapuruston asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja perustaa heille foorumi, jossa tehdään ohjattua ja tavoitteellista yhteistyötä taloyhtiöiden kesken näiden omista lähtökohdista. Toimintaa koordinoi ulkopuolinen asiantuntija. Alueelliset Taloyhtiöklubit tähtäävät yksittäisten kiinteistöjen ja koko alueen energiatehokkuuden parantamiseen asiantuntijatuen avustuksella. Klubitoimintaa käynnistettiin viime vuonna Myllypurossa ja Lauttasaaren Katajaharjussa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja syksyllä toiminta laajenee kahdelle uudelle asuinalueelle Helsingissä. ENERGIARENESSANSSIOHJELMA AUTTAA JATKOSSA ENERGIAREMONTTIEN SUUNNITTELUSSA ’ Lähes puolet taloyhtiöistä kohdannut lyhytaikaiseen vuokrauksen ongelmia Lähes puolet taloyhtiöistä on kohdannut lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan, kuten Airbnb-vuokraukseen liittyviä haasteita. Tyypillisimmillään haasteet ovat liittyneet meluun, jätteiden lajitteluun ja yleiseen turvallisuuteen. Myös avaimiin ja lukitukseen sekä vesimaksuihin liittyvät haasteet ovat nousseet esiin lyhytaikaisen vuokraustoiminnan yhteydessä. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton tekemästä kyselystä, johon vastasi toukokuussa yli 4500 taloyhtiönsä edustajaa eri puolilta Suomea. Suurin osa vastaajista oli taloyhtiönsä hallituksen jäseniä, vuokranantajia tai isännöitsijöitä. Vastausten perusteella lyhytaikainen vuokraustoiminta keskittyy Suomessa voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja Rovaniemelle. Lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan liittyvistä haasteista huolimatta suurin osa vastaajista kertoi suhtautuvansa enemmän myönteisesti kuin kielteisesti jakamistalouteen eli ilmiöön, jossa yksityishenkilöt jakavat keskenään palveluita tai hyödykkeitä. Koronakriisi vaikuttanut toimintaan etenkin Rovaniemellä Koronakriisi on vaikuttanut lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan erityisesti Rovaniemellä, jossa puolet vastaajista raportoi koronan vaikuttaneen vuokraukseen. Myös asuntosijoittajista runsas kolmasosa vastasi, että koronakriisi on vaikuttanut lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Kaikista vastaajista lähes 70 prosenttia kuitenkin arvioi, että jatkaa toimintaansa koronakriisin jälkeen kuten ennenkin. Taloyhtiöt kaipaavat selkeyttä sääntelyyn Suurin osa vastaajista kertoi, että heidän taloyhtiönsä ei ole toistaiseksi puuttunut lyhytaikaisessa vuokraustoiminnassa ilmenneisiin haasteisiin. Siellä, missä asiaan on puututtu, keinona on useimmiten ollut toiminnan harjoittajalle eli Airbnb-vuokranantajalle annettu huomautus. – Epäkohtiin ja koettuihin haasteisiin puuttuminen onkin tällä hetkellä epäselvistä normeista johtuen usein hankalaa, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen. Lähes joka viides vastaajista kertoi, että taloyhtiössä on harkittu lyhytaikaisen vuokraustoiminnan kieltämistä yhtiöjärjestyksessä. Vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen katsoo, että lainsäädännön selkiinnyttäminen lyhytaikaisen vuokraustoiminnan osalta olisi ratkaisuna parempi kuin kiellon kirjaaminen yhtiöjärjestyksiin. Hienosen mielestä selkeä, ennakoitavissa oleva ja toiminnalle reilut pelisäännöt määrittelevä lainsäädäntö palvelisi kaikkia osapuolia: niin lyhytaikaista vuokrausta harjoittavia, yhtiön hallituksen jäseniä, isännöitsijöitä kuin yhtiön osakkaitakin. Pasilankadun viimeistely lokakuulle Pasilankatua viimeistellään Pasilansillan ja Maistraatinportin välillä. Pasilankatu uusitaan Triplan rakentamista varten tehdyn välivaiheen jälkeen lopulliseen muotoonsa katusuunnitelman mukaiseksi. Triplan kohdalla Pasilankadulle tulee muun muassa uudet raitiovaunuja bussipysäkit sekä omat kaistat pyöräilylle. Katutyö aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyissä. Työn aikana sekä pyöräilijät että jalankulkijat käyttävät kadun Triplan puoleista, valmista jalkakäytävää pääsääntöisenä kulkureittinä. Työn arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2020. Urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin Stara. Helsingin yliopistoon 4 246 uutta opiskelijaa COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden takia maan hallitus myönsi Helsingin yliopistolle lisärahoitusta 428 aloituspaikan lisäämiseen syksyllä 2020. Paikkoja lisättiin laajasti eri hakukohteisiin, eniten matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan sekä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan varhaiskasvatuksen alalle. – Lämpimät onnitteluni kaikille opiskelupaikan saaneille! Teemme kaikkemme, jotta opintonne lähtevät hyvin käyntiin, vaikka opetus on syksyn osalta vielä pääosin etäopetusta. Yliopisto seuraa tarkasti mahdollisesti muuttuvaa epidemiatilannetta ja lähiopetuksen osalta opetustiloissa noudatetaan turvavälejä, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta opetusja opiskelijapalveluista sanoo. Digitaalisista valintakokeista Koronapandemian takia valintakokeet järjestettiin pääosin kaksivaiheisina digitaalisina kokeina. Poikkeustilanteessa todistusvalinnalla valittavien määrää myös kasvatettiin useissa hakukohteissa. Hyväksytyistä opiskelijoista 61 prosenttia valittiin todistuksen perusteella. Digitaaliset kokeet vaativat lukuisten erilaisten ohjelmien ja järjestelmien käyttöönottamista – pikavauhtia ja ensimmäistä kertaa. Hakijoille järjestettiin myös erilaisia tukipalveluja, kuten puhelinpalvelu, mihin kokeisiin osallistujat saivat soittaa ongelmatilanteissa. Tämä osoittautuikin korvaamattomaksi palvelukanavaksi. – Kokemuksia digitaalisista valintakokeista hyödynnetään jatkossa, mutta vastaavaa toteutustapaa ei tulla käyttämään normaalitilanteessa, hakijapalvelujen päällikkö Sini Saarenheimo sanoo. Hakaniemessä liikennejärjestelyitä kesän aikana Työt voivat aiheuttaa tilapäisesti ajokaistojen vähenemistä, kaventumista, jalankulun tai pyöräliikenteen ohjaamista kadun toiselle puolelle sekä kaupungin alueella olevien pysäköintipaikkojen sulkemista. Työalueet ovat lyhytaikaisia ja pienikokoisia, eikä katuja suljeta kokonaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin pitää pääpyöräreitit avoimina. Jos pysäköintipaikkoja suljetaan, niistä ilmoitetaan kadulla siirtokehotuskylteillä vähintään 48 tuntia aikaisemmin. Tutkimuksista aiheutuu valitettavasti myös tilapäistä meluhaittaa. Kairavaunu on yleensä samassa pisteessä joitakin tunteja. Työstä syntyvä meluhaitta vaihtelee kairauksen aikanakin maaperän laadun mukaan. Tutkimukset liittyvät Kruunusillat-raitiotien ja Hakaniemen alueen rakentamiseen. Kruunusillat-raitiotie Kruunusillat yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme uutta siltaa: Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta. Kruunuvuorensilta (1200 metriä) tulee olemaan Suomen pisin silta. Kruunusillat-raitiotietä rakentaessa tehdään samalla yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennusja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen. Rakentamisen on suunniteltu alkavan mm. Hakaniemen alueella vuonna 2021. Tämän hetken tavoite yhteyden valmistumiselle on vuonna 2026. Hakaniemi uudistuu Hakaniemi kokee 2020-luvulla suuren muutoksen, kun historialliset miljööt saavat rinnalleen uutta asumista, liiketiloja, hotelleja, kulttuuria ja upeita rantatiloja oleskeluun. Hakaniemen asema joukkoliikenteen solmukohtana vahvistuu voimakkaasti Kruunusillat-pikaraitiotien valmistuessa. Tykkää meistä Facebookissa
8 Viikko 32-33/2020 KULTTUURI Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Timo Tuominen tulkitsee vahvasti Brelin chansoneita Koko Jazz Clubilla. Tässä tulee “Vanhojen rakastavaisten laulu” Tarja Halosen ja Pentti Arajärven edessä. Kuva: Riitta Salasto. Sielukas laulaja Joy Regwanin teki hienon keikan TenhoRestobarissa. Kuva: Raimo Granberg. Nolla Collective –työryhmä teki Akvaario-Yksiöitymistä -esityksen Asbestos Art Space -tilaan. Tavattoman ilmaisukykyisenä esiintyjänä on Mette Heinikainen. Kuva: Denyz Kaya. Jori Otsa & Mah’Orkka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin levylaulujen upeimpia ja kauneimpia ikivihreitä venäläisin perinnesoittimin, mutta suomalaiseen sydämeen. Kuva: Raimo Granberg. Nukkemestari Juha Laukkanen kertoo lapsille kaksi Rufolf Koivun satua, Kultavuori ja Pilvetär Talvipuutarhan kesäpihalla. Kuva: Sytkyt. Aleksanterin teatterin varhaishistoriasta on valloittavalla tavalla kertonut perustajan vaimoa, kreivitär Amalieta esittävä Anastasia Trizna. Kuva: Katja Karjalainen. Väistyvä ministeri Hanna Kosonen ilmaisi ison huolensa siitä, miten tieteen sekä kulttuuri-, nuorisoja liikunta-alojen rahoitus turvataan, kun Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Kyseessä on opetusja kulttuuriministeriön osalta lähes 600 miljoonan euron kakku. Kreivitär Amalie jatkaa kierroksiaan Näyttelijä-laulaja Anastasia Trizna on kuusi vuotta pitänyt kierroksiaan 140 vuotta täyttävässä Aleksanterin teatterissa. Hurmaava ja lahjakas esiintyjä kuljettaa yleisöä käytävillä, parvilla, näyttämöllä ja sen takana. Puhuu murtavalla suomella historiasta ja laulaa tai soittaa pianoa välillä. Tarkoituksena on toteuttaa esitys, joka olisi mahdollista esittää kolmella kielellä: suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Käsikirjoituksessa on käytetty materiaaleja Liisa Bycklingin kirjasta ”Keisarinajan kulisseissa”, joka kertoo teatterin historiasta, ja myös tarinoita kreivitär Amalie Adlerbergin omasta elämästä. – Dramaturgia syntyi helposti ja tuntui, että talon seinät, jotka hehkuvat historiaa ”suosittelivat itse” mitä ja missä pitää tapahtua. Kantaesitys oli elokuussa 2014, ja sen jälkeen draamakierros on ollut vakituisena osana teatterin repertuaaria, kuukausittain eri kielillä 2-4 kertaa. Tammikuussa 2020 juhlittiin kierroksen 100. esitystä. Ajan mittaan on tullut joitain muutoksia, mutta ei paljoa. – Esitystä on yhä kiinnostavaa tehdä, kun se tapahtuu niin läheisessä kontaktissa yleisöön ja tuntuu kerta toisensa jälkeen erilaiselta ja tavallaan tuoreelta. En ole todella kyllästynyt siihen. Joka draamakierroksen lopussa tulee niin onnellinen tunne, kun yleisön puolesta on tullut lämmintä palautetta, hän sanoo. Koronakevään kuudella ”Amalie Goes Online” -kierroksella vierailivat talossa paljon esiintyneet näyttelijät ja tanssijat, kuten Martti Suosalo, Tero Saarinen, Minna Tervamäki ja Jorma Uotinen, jotka muistelivat ensi-esityksiä, talon kummituksia ja kokemuksiaan. Kreivitär Amalie nähdään taas syksyllä 29.8. alkaen. Rudolf Koivun Nukkesatu koko perheelle Lasten oma kesäteatteri 2020 on ollut taas Helsingin Talvipuutarhan pihalla. Nukkemestari Juha Laukkanen kertoo lapsille kaksi Rufolf Koivun satua Kultavuori ja Pilvetär. Kultavuoren nuket tekivät Mirjami Skarp ja Pirjo Kivimäki, Pilvetär-sadun Sri Lankan nukketyöpaja. Esitysajat ovat aina klo 11 ja 13, viimeinen esitys on 11.8. pihalla. Ensimmäisessä sadussa metsässä asuva ilkeä noita vangitsee prinsessan Kultavuorelle, josta urhea poika hänet pelastaa. Toisessa sadussa Pilvilinnassa asuu Pilvetär ja hänen sadepisaralapsensa Lar, Let, Lir, Lor, Lur, Lyr, Lär ja Lör. 20 minuutin aikana olemme kaikki pilvilinnassa katsomassa sadetanssivaa poppamiestä ja hämmästelemme, miten vesihöyry nousee ilmaan ja muuttuu sateeksi ja kadonnut Lör-sadepisaralapsi pääsee kotiin. Laukkanen ei piiloudu verhon taakse, vaan on koko ajan oma, mukavia jutusteleva itsensä. Hänellä on taito saada lapset heti mukaan jutusteluun, josta on hiuksenhieno siirtymä sadun maailmaan. Kertoja muuttuu violetin viitan avulla noidaksi. Hän rohkaisee lapsia piirtämään ja kertomaan piirtämistään kuvista eteenpäin. Ja arvuuttelee heillä tuttuja sanoja, joilla sadut alkavat ja loppuvat. Hän on myös hyvin pedagoginen, sillä Rudolf Koivulla on aina opetus saduissaan. Georg Ots, tule takaisin Jori Otsa & Mah’Orkka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin levylaulujen upeimpia ja kauneimpia ikivihreitä venäläisin perinnesoittimin. Orkesteri perustettiin marraskuussa 2018 ajatuksena, että nämä unohtumattomat laulut on tuotava pois pölyttyneistä levyhyllyistä elävinä lauluina sinne, minne ne todellisuudessa kuuluvat ja missä kansa on, eli kansankuppiloihin, pubeihin, pieniin tiloihin – missä ikinä ihmisiä on. Otsan rinnalla soittavat Rolf Storsjö harmonikkaa, Kari Hartikka primabalalaikkaa ja Turkka Wahlbäck kontrabassobalalaikkaa. Solisti Jori Otsa on laulanut, levyttänyt ja keikkaillut 35 vuotta monissa kevyen musiikin orkestereissa rokista bluesiin, marginaali-iskelmästä avantgarde ambienttiin. Ja vasta nyt hän iskee kultasuoneen. Orkesteri julkaisi tammikuussa 2020 kokopitkän ”Georg, tule takaisin” –albumin. Tämä on eräänlainen Topi Sorsakosken tangouran toisinto. Esiintymistyylikin muistuttaa häntä, kun rokkari muuntautuu tangojen ja valssien laulajaksi. Laulaja sulkee silmänsä, kun eläytyy mollivoittoiseen slaavilaiskaihoon, puristaa yhä tiukemmin kahdella kädellä mikrofonijalkaa eikä juuri tee käsieleitä. Vain tulkinta koskettaa. Kahden setin aikana kuulimme ravintola Juttutuvassa peräti 23 laulua. Komeimpina soivat ”Kauniit muistot”, ”Unohtumaton ilta”, ”Syysunelmia” ja etenkin ”Laulu virran rannalla”. Siinä kaiho soi: Poissa armaani on ja kaipuu sammumaton / Laulun murheellisen luo / Virta vei hänet pois enkä uskoa vois / Että rakkaan taas se tuo Mauno Koiviston lempikappale ”Muuttuvat laulut” valloitti tunteellaan. ”Rakastan sinua, elämä” ja encorena kuultu ”Kun päättyy työ” olivat lopun huippua. Suomalaisista säveltäjistä Toivo Kärkeä tärkeämpi oli Rauno Lehtinen, jonka ”On hetki” –laulun kuulimme. Venäläinen Anton Semenov ja virolainen Raimo Valge tekivät paljon lauluja. Sanoittajista Reino Helismaa, Tuula Valkama ja Pauli Salonen olivat tärkeitä. Nainen yksinäistyy akvaarioyksiöönsä Nolla Collectiven teatteriesitys ”AKVAARIO – YKSIÖITYMISTÄ” oli nähtävillä heinäkuun lopulla Asbestos Art Spacessa, Mäkelänkatu 45. Suosittelen vahvasti, jos tulee, kuten oletan. Tekijät kertovat: – Monni muuttaa uuteen kotiin. Kodin seinien sisällä Monnin maailma alkaa aaltoilla. Akvaario on esitys nuoren ihmisen yksinolon ja yksinäisyyden sävyistä. Nimi on hyvä. Pieni katsomo seuraa naisen yksinoloa kuin kaloja akvaariossa. Puhetta ei ole kuin puhelimissa ja sanoja yksiön kukkaruukusta löytyvälle toukalle, joka sekin häviää. Nainen kutsuu ystäväoletettuja tupareihin ”New Home, New Me”. Kukaan ei tule. Nainen heittää kaikki nopat Monopolija Kimble-pelissä,
9 Viikko 32-33/2020 Senaatintorin kesä saa suosiota Senaatintorin terassiravintola-alueelle olivat tulleet kaunista päivää viettämään Aki Kallio (vas.), Viviane Kallio, Anastasia Kallio, Alexandre Kallio, Kipa Eskman ja Mikael Eskman. Kuva: Raimo Granberg. Kulinaristinen keidas tarjoilee makuelämyksiä ja urbaania siirtolapuutarhatunnelmaa. Senaatintorin kesä -jättiterassialue aukesi 1. heinäkuuta. Helsingin pääaukiolla, Senaatintorilla, jossa voi elokuun loppuun asti nauttia helsinkiläisten makuelämyksiä urbaanissa siirtolapuutarhatunnelmassa. Ainutlaatuisesta kokeilusta toivotaan piristysruisketta koko koronasta toipuvan kaupunkikeskustan elävöittämiseen. Terassi on avoinna joka päivä 30.8. asti klo 9-23. – Terassikokeilu toimii toivottavasti piristysruiskeena koko kaupungin keskustalle, yrittäjille, kotimaanmatkailulle ja myös pikkuhiljaa vapautuvalle kansainväliselle matkailulle, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kesäterassin muodostavat 16 helsinkiläistä laaturavintolaa, jotka tarjoavat monipuolisia makuelämyksiä paikallisille ja kaupungissa vieraileville. Kattaukseen kuuluu virkistäviä aamiaisia, kesäisiä lounaita, pizzaa, silakkaa, tapaksia, fine diningia, premiumhodareita, cocktaileja ja paikallisia pienpanimo-oluita. Turvallisuus ja alueen kulttuurihistoriallinen arvo ovat olleet terassialueen suunnittelun keskiössä. Urbaani siirtolapuutarha on suunnittelija Linda Bergrothin käsialaa. Käytännön pohja suunnittelutyöhön piirtyi esiin Senaatintorin kiveyksen ruudukosta, nk. gridistä. Ideaan johdattivat myös Tuomaan Markkinoilta tutut mökit. Palstoja rajaamassa on noin 200 viljelylaatikkoa, joihin on istutettu erilaisia kukkia ja hyötykasveja. Kohopenkit muodostavat alueelle selkeät kulkuväylät ja ne ohjaavat turvallista asiakaskiertoa. Istutusten avulla pöytäryhmät saadaan rajattua turvavälein, viihtyisyyttä unohtamatta. Joukko helsinkiläisiä tiskijukkia vie moninaisiin musiikillisiin maailmoihin. – Terassiohjelma on kepeä kuin vieno kesätuuli ja samalla mielenkiintoinen tuulahdus kaupungin moninaisuutta – aivan kuin Helsingin yö pienoiskoossa, kuvailee tuore yöluotsi Salla Vallius. Taiteilija Teemu Keisterin Rakkauskontti kiertää Suomea viidellä paikkakunnalla. Kaivopuiston rannalla kuvan poikaporukka juhli Markuksen (kesk. maassa mestarivyön kanssa) polttareita. Kuva: Raimo Granberg. Merikukka Kiviharju ihastutti Kalasataman Taiteilijatalo Ars Longan avajaisissa. Tässä hän on kuvattuna Storyvillen terassilla vuosi sitten. Kuva: Sara Aalto Ingemar Raukola (vas:), Mikko Lauronen ja Anna Ranta ovat ilmeikkään innostuneita esiintyjiä kokoperheelle Puotilan kesäteatterissa. Kuva: Ingemar Raukola toukan ja ystävienkin puolesta. Kimblestä hän putoaa ensimmäisenä. Nainen vaihtaa vaatteita treffeille, jota ei tule. Hienon ja herkkätuntoisen esityksen on valmistanut Nolla Collective –työryhmä, jonka ohjaaja, dramaturgi on Onerva Helne. Tavattoman ilmaisuvoimaisena esiintyjänä on Mette Heinikainen. Äänisuunnittelusta vastaa Ilmo Korhonen, puvustuksesta ja monitaiteisesta tuesta Vita Edvards, Neea Havu tuottaa. Laulaja kietoo kuulijan sanojen ympärille TenhoRestobar esitti keskellä hellejaksoa kutsuvan keikan: ”Joy Regwan (duo) live at Tenho”. Tukena oli kitaristi Lauri Kallio, joka ei kuulu levyttävään kokoonpanoon. Joy Regwan on tummaääninen laulaja-lauluntekijä, jonka melankoliset laulut saavat kuulijan kietoutumaan sanojen ympärille. Biiseissä soivat Helsingin kadut, meri-ilma ja maaseutumaisemat. Tenhossa hän esitti sekä ”vanhoja” biisejään että uusia ”Tästä taivas alkaa” -albumin lauluja. Sen piti ilmestyä epäonnen päivänä, perjantaina 13.3., kun korona iski laajemmin ja kiertuekeikat peruuntuivat. Esikoissinkku ”On syksy saapunut Helsinkiin” koskettaa yhä, samoin ”Sörnäinen”, ”Virtaava vesi” ja ”Illan viimeinen”. Laulaja julkaisi ensimmäisen singlensä viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen teatteriopinnot veivät naisen ajan. Viime vuonna muusikkopuoli nousi taas esiin ja ilmestyi liuta singlejä niin suomeksi kuin englanniksikin. Sovitukset on tehty yhdessä alusta saakka mukana olleen bändin kanssa, mutta laulujen sielu ja sydän ovat lähtöisin Regwanin kynästä. Uuden albumin avausraita ”Mistä taivas alkaa” luo vahvoja rytmejä ja rentoa fiilistä. Ravintola Juttutuvassa on perjantaina 21.8. isompi levynjulkaisukeikka. Näyttelijä laulaa vain Breliä Näyttelijä Timo Tuominen on esittänyt Jacques Brelin irvokkaita, älykkäitä, rujoja chansoneita vuodesta 2011 esim. Kansallisteatterin Lavaklubilla ja kiertueilla ympäri maata täysille saleille. Ne purevat yhä hyvin teollisuuspaikkakunnilla siinä, missä pääkaupungin hipsterikuppiloissa. Hän on itse suomentanut, oikeastaan uudelleen tulkinnut Brelin yli 50 vuotta vanhoja lauluja nykyiseen maailman aikaa ja Suomeen. Valkeakoskella 2016 toistuvat kouluampumiset, Syyrian tilanne, pakolaiset. ”Porvarit” -klassikko on käännetty mainiosti. Entisistä kapinallisista, porvarien pilkkaajista on tullut yhdestä notaari, toisesta rotari ja itse laulunesittäjästä kaikkien Leijonien (Lions-Club) vetäjä. Valitettavasti Porvarit-biisi ei päässyt Tuomisen suomenkieliselle ”avec Brel”-levylle, koska kansainvälinen levy-yhtiö edellyttää käännöstulkintaan isoa yhtiötä. Juhannuksen alla Tuominen toi KokoTeatterin estradille ajattomat mestariteokset vavahduttavina, ajankohtaisina tulkintoina. Hienostelemattoman vahvat tulkinnat Brelin iättömistä mestariteoksista kertovat elämästä varjoineen ja valoineen ironisesti ja herkästi, yksilön tasolla ja yhteiskunnallisesti, hauskasti ja surullisesti. Hän on julkaissut kolme levyä. Tuominen e hurmaa aggressiivisella rehellisyydellä, vimmaisella huudolla sekä kyvyllä luoda pureva suhde lauluun ja lyriikoihin. Ihmisarvon, rakkauden ja rauhan puolesta. Kun istuuduin toiselle riville, eteeni istahtivat presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi. Halonen vilkaisi laululistaa ja löysi sieltä ”Vanhojen rakastavaisten laulun”. – On täällä meillekin jotain, hän ilahtui. Säestävässä yhtyeessä soittivat Tomi Rikkola, kitara ja alttoviulu, Marko Roininen, piano ja haitari ja Jori Huhtala, kontrabasso. Päästäisen elämä tutussa lastensadussa Puotilan kesäteatterissa nähdään tänä kesänä 2020 Timo Parvelan lämmin satu ”Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen”. Näytelmässä seurataan pienen päästäisen Karhu Murhisen rohkeutta elää epätodennäköinen elämä lapsuudesta vanhuuteen. Pieni koko tai erilaisuus ei haittaa, kun vaan löytää omat vahvuutensa. Anna Ranta, viime kesän Mimmi, on jälleen hyvin pirteä iloinen ilmestys. Ingemar Raukola palaa Puotilan lavalla parin vuoden tauon jälkeen. Mikko Lauronen, viime vuoden Varis, on nyt Karhu Murhisena. Hän esittää eläimen elinkaaren vilkkaasta pikku päästäisestä vanhuuden hitauteen todella koskettavasti. Puotilassa suositaan yleisinhimillisen – tässä tapauksessa myös yleiseläimellisen – suvaitsevaisuuden sanomaa. Tässä ympäristössä ei tunneta vieraslajeja. Samu Loikas ohjaa, Karo Lauronen tuottaa. Lisäesityksiä tulee vielä 15.-16.8. Puotilan kartanon viehättävän piharinteen reunassa. Kalasatamaan tuli Taiteilijatalo Kalasatamaan valmistui helmikuussa Taiteilijatalo Ars Longa, jonne asuntoja on jo varattu pitkin kevättä. Se tarjosi ensimmäisen yhteisnäyttelyn omassa galleriassaan kesän ajaksi. Tila on Tukkutorinkujalla lähellä metroasemaa. Avajaisissa vietettiin myös gallerian nimiäisiä. Nimiksi tuli Fönari ikkunagalleriaan ja Longa sisätilaan, joka toimii myös talon pyöräkellarina. Rakennus on Kiinteistöosakeyhtiö Ars Longa Oy, jonka osakkaina ovat Ornamon Senioritaloyhdistys, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö ja Visuaalisten taiteiden tekijäinoikeusyhdistys Kuvasto ry. Näiden alojen 45 vuotta täyttäneet taiteilijat voivat hakea asuntoja 12 yksiöstä, 36 kaksiosta ja kuudesta kolmiosta. Kuvataiteilijoilla on tyyliä. Talo tarjoaa!näyttelyn avajaisissa Jari Järnström toimi kuninkaana ja Ritva Harle kuninkaan narrina ja Jaakko Rönkkö hovin laulajana. Performanssin galleriassa esitti Tatu Rönkkö. Musiikkia tarjosivat kitaralla ja lauluna Miko Kivinen ja kaksikko Merikukka Kiviharju ja Kaija Luhtala, jotka esittivät omia uusia laulujaan. Monen Staditapahtuman vakiolaulaja Kiviharju esitti oman Koronatekstinsä ”Olo Kumma”, jonka alku kuuluu: – Olo kumma pimeä levoton / kaikkien summa olo peloton. / Odotan sen helpottavan / tiedän sen kuitenkin taas tulevan. / Kuinka se toistuu / ja pääni painan / odotan että se poistuu… Polttarit Kompassitorin Rakkauskontissa Taiteilija Teemu Keisteri rakensi ”Rakkauskontin” joka kiertää heinä-elokuussa Suomea viidessä suurimmassa kaupungissa. Hänet tunnetaan vaatteisiin ja jopa astioihin levinneestä Ukkeli-piirroshahmostaan sekä dj-keikoista, joita hän tekee taiteilijanimellä Windows95man. Miehellä on myös oma galleria, Kalleria Kalliossa. – Nimensä mukaisesti Rakkauskontti synnyttää rakkaudenkaltaisia tunteita, jakaa rakkautta ja saa ihmiset uskomaan rakkauden voimaan. Koska kaikki eivät voi konttia kokea, he voivat jakaa rakkautta kaikille sähköisesti ottamalla kontista kuvan ja laittamalla sen someen, Keisteri sanoo. Hän suunnitteli Rakkauskontin sisustuksen ja ulkoasun. Tuloksena on “mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja unohtumaton visuaalinen kokemus”. – Kevät on ollut ankea ja mietimme pitkään miten voisimme ilahduttaa ihmisiä. Sähkö, rakkaus ja ilo ovat välttämättömiä meille kaikille, tilaajan Vaasan Sähkön viestintäpäällikkö Mikaela Jussila sanoo. Kiertue alkoi Narinkkatorilta 15.7. ja jatkui Kompassitorille Kaivopuiston rantaan Rakkauskontti kiertää viidellä paikkakunnalla yhteensä 12 päivää. Sisään pääsee perheen tai kaveriporukan kanssa ilman erillistä varausta. Lehtemme todisti iloista poikaporukkaa, joka juhli Markuksen polttareita ahtautumalla kontin perälle. Teksti: Risto Kolanen
10 Viikko 32-33/2020 Bussiliikenne turvattava LänsiHelsingin raitioteiden suunnittelussa Läntisen Helsingin raitiotieverkosto laajenee tällä vuosikymmenellä, ja rakentamisen myötä yhä suurempi osa Helsingistä on saavutettavissa raiteita pitkin. HSL kuitenkin muistuttaa lausunnossaan Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta, että uusien raitioteiden rakentamisessa on otettava huomioon myös bussien sujuva kulku. Helsingin kaupungin laatima Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää yhteensä kahdeksan kilometriä uutta raitiotietä muun muassa kaupunkibulevardiksi muutettavalle Vihdintielle, Huopalahdentielle, Topeliuksenkadulle, Runeberginkadulle ja Fredrikinkadulle. Suunnitelma mahdollistaa myös uuden pikaraitiotieyhteyden Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kannelmäkeen. Yleissuunnitelman rataverkosto tekee Helsingistä entistä vahvemmin raideliikenteen verkostokaupungin, ja lisäksi uudet raitiovaunuyhteydet parantavat monin paikoin joukkoliikenteen saavutettavuutta, kapasiteettia ja palvelutasoa. Yleissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut myös mahdollistavat uudelle Vihdintien pikaratikkalinjalle riittävän korkean palvelutason ja nopeuden. HSL kannattaakin Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelun jatkamista yleissuunnitelman mukaisesti mutta edellyttää, että suunnitelmassa otetaan nykyistä paremmin huomioon myös bussiliikenne. Esimerkiksi Haagan liikenneympyrän kautta ajaa Vihdintien ja runkolinjan 550 korvaavien pikaratikoiden lisäksi myös paljon käytettyjä bussilinjoja. Vaihdot eri liikennemuotojen välillä on järjestettävä sujuviksi. Niillä suunnittelualueen bussilinjoilla, joita raitioyhteydet eivät korvaa, tehdään normaalitilanteessa 70 000 nousua arkipäivässä. Määrän odotetaan kasvavan, kun myös kaupunki kasvaa. Tästä syystä myös bussiliikenteen edellytysten turvaaminen on tärkeää, jotta joukkoliikenteen palvelutaso säilyy kokonaisuudessaan. Katutyö alkaa Pasilankadulla ja Radiokadulla muuttaen liikennejärjestelyjä 20. heinäkuuta alkavalla viikolla. Samalla viikolla alkoi puiden kaato tulevan Ilmalantorin kohdalla olevasta jyrkästä rinteestä Ilmalan aseman lähellä. Katupuut joudutaan kaatamaan myöhemmin myös Pasilankadulta väliltä Kyllikinportti–Radiokatu sekä Radiokadulta. Katupuita ja muita istutuksia tulee alueelle katutyön valmistumisen jälkeen. Katutyö tulee aiheuttamaan runsaasti poikkeusjärjestelyjä liikkumiseen kaikille kulkumuodoille. Muuttuvista liikennejärjestelyistä kerrotaan jatkossa hankkeen verkkosivulla sekä Uusipasila-Facebook -sivulla. Työt tehdään pääasiassa arkisin klo 7–18. Poikkeustilanteessa työskennellään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Rakentaminen jatkuu noin kaksi vuotta kesään 2022 saakka. Vähäpäästöinen työmaa Helsingin kaupungin hiilineutraali Helsinki –ohjelman yhtenä tavoitteena on pienentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Ilmalan raitiotien työmaalla käytetään uusiutuvaa dieseliä ja sähköä, millä vähennetään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Työkoneiden tiukkojen päästöluokkavaatimusten ansiosta myös ilmanlaatua heikentävät lähipäästöt vähenevät. Ilmalan raitiotien työmaalla kaupunki ja urakoitsija kehittävät yhdessä energiankulutuksen seurantaa ja päästöjen raportointia. Asukkaiden kannalta vähäpäästöiset työmaat ovat parempia, sillä ilmansaasteita syntyy aiempaa vähemmän. Lisää resursseja katutöiden viestintään Helsingin kaupungilla on parhaillaan käynnissä katutöiden kehittämishanke, jonka yhteydessä myös katutöiden viestintää kehitetään. Ilmalan raitiotien hankkeessa kaupunki on panostanut viestintään aiempaa enemmän, ja sitä tekee kaupungin viestinnän lisäksi myös urakoitsijan viestintä. Esimerkiksi muuttuvista liikennejärjestelyistä on tarkoitus kertoa aina, ennen kuin ne ilmestyvät kadulle. Työmaan alueellinen aikataulu, työajat sekä mahdolliset yötyöt kerrotaan heti, kun ne ovat tiedossa. Yötöistä ja mahdollisista lyhyistä vesija sähkökatkoista kerrotaan edelleen perinteiseen tapaan myös rappukohtaisilla tiedotteilla. Ilmalan ratikan työmaa vaikuttaa kulkemiseen Radiokadulla ja Pasilankadulla parin vuoden ajan. Kuva: Helsingin kaupunki Helsinginkatu-Wallininkatu välilleSturenkadulla katusuunnitelma S turenkatu välillä Helsinginkatu?Wallininkatu katusuunnitelmassa jalankulun ja pyöräilyn kulkua parannetaan. Sturenkatu on nykyinen kantakaupungin pääkatu. Alueella täydennetään kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkoa tavoitetilan mukaiseksi rakentamalla yksisuuntaiset pyörätiet. Pyöräilyn ja jalankulun sujuvuus ja liikenneturvallisuus parantuvat tehokkaamman erottelun johdosta. Linja-autojen ja raitiotien pysäkkijärjestelyjä parannetaan. Sturenkadun pyörätiejärjestelyt liittyvät samanaikaisesti käynnissä olevaan Sturenkadun (välillä Wallininkatu–Mäkelänkatu) suunnitteluun. Sturenkadun ja Helsinginkadun risteysalue rakennetaan samanaikaisesti Helsinginkadun kanssa vuosien 2021?2022 aikana. Risteysalueen suunnitelmat laaditaan eriaikaisesti muun Sturenkadun kanssa. Suunniteltu ratkaisu on kaupunkisuunnittelulautakunnan 2015 hyväksymän liikennesuunnitelman mukainen lukuun ottamatta Helsinginkadulta länteen päin suuntautuvien kaistojen lukumäärää. Lisäksi pyörätie on raitiotiepysäkin pohjoispuolella pyöräkaistana pyörätien sijasta. Muutokset kaistojen lukumäärään perustuvat liittymän toimivuustarkasteluun ja nykyisen alimittaisen raitiotiepysäkin palvelutason nostoon. Katusuunnitelman kanssa samanaikaisesti on laadittu Alppipuiston ja Diakoniapuiston puistosuunnitelmat. Katusuunnitelman rakennuskustannus on yhteensä 1 391 000 euroa, 144 euroa/m² ilman arvonlisäveroa. PAIKALLISPAKINAA Hurskas kurjuus potuttaa ? Italian kerjäläiset Meille ovat tuttuja nämä maassa istuvat, paperimukin heiluttajat vilkkaissa kadunkulmissa. Sinä tipautat heille roposi, tai et. Roposella varmistat, että näet hänen huomena ja ensi kesänä. Tähän on totuttu, eipä se paljoa vaivaa. Välimeren maat ovat järkeistäneen kerjuunsa. He panevat EUn asialle. Ei tarvitse panna omia kansalaisia nuokkumaan pohjoisen kadunkulmiin. Suomen kansantulo(BKT) on 43.482 e / henkilö. Italian 32 950. Tämä osoittaa, että he elävät kurjuudessa meihin verrattuna. Apua tarvitaan. Suomessa verottaja on tarkka, verolintsaus on vaikeaa. Harmaata taloutta vainotaan. Siksi bruttokansantulo näyttä korkealta. Italiassa turistia ei paljoa vaivata kuiteilla ja kauppa käy, mutta kansantulo ei kasva. Samoin verottaja ohikatsoo verotettavia ja korruptio rehottaa. Tulos: vaikuttaa, että italiassa on köyhä valtio, mutta rikas kansa -siksikö italiaa jelpataan. Voi typeryyttä. Linnunlaulun luomuluonto Kaupunki olosuhteissa lyhyenä pidettävä nurmikko on siisti ja kulutusta kestävä. Muistan Espanpuiston kyltit 50 luvulta:” nurmikon tallaaminen kielletty”. Tänään näillä nurtseilla vietetään aikaa, syödään ja nautitaan kesästä. Jos haluaa nähdä luonnonniittyjä ja koskematonta luontoa, lähin alkaa Tokoinrannan länsipäästä. Kun kiipeää rannasta kohti Linnunlaulun siltaa, näkyy oikealla viikatteen käymätöntä heinikkoa kukkineen. Paikoin on leikkuri käynyt, mutta kyllä luonnon erottaa alkuperäisenä niin kuin luoja sen on suunnitellut. Siitä sillan yli ja vastaan tulee Juuneksen mäki; rinne on upea. Lehden ilmestymisen aikaan on sielläkin viikate tehnyt tuhojaan. Keväinen sininen skillamatto vaatii haravoinnin keväällä, se ei onnistu, jollei poista pitkää heinikkoa loppukesästä. Koskematon luonto jatkuu lähelle Helsinginkatua. Oopperan jälkeen riitelee vasemmalla heinikko maalle kiipeävää kaslikkoa vastaan ja kaislikon takana pilkottaa vesi. Oikealle jää Hesperian puisto. Kaupunki suunnittelee Töölönlahden rantojen kiveämistä. Hölmöt, pilaisivat rannat, kuten eläintarhan puolen. Missä ne joutsenet sitten murkinoisivat. Torireviirini valvonta Rakastan Tori-ja Hallielämää, se varmasti on tullut esiin teksteistä. Uudet perunat ovat parhaimmillaan, kun ne kuokalla nostaa omasta maasta, pesaisee ja muutaman minuutin päästä ne pääsevät kiehuvaan suolattuun kylpyyn. Tämän kokonaisuus ansaitsee nimen uudetperunat. Kevään sesonki alkaa skånen tavarasta. Ruotsin perunan matka markettiin on turhan aikava, konenosto, rekalla, laivan kyytiin, mutta Suomen torille on siitäkin vielä melkoinen viive. Kuorimatta en niitä syö, mutta hinta on sopiva. Oman maan toripotut joutuu alkukeväänä unohtamaan kukkarosyistä. Juhannukseksi otin ensimmäiset kotimaiset maistiaiset. Vitonen litralta on väärä hinta siitä laadusta. Pelastaja löytyi, kun Grönqvistin Kallen valkoinen pakettiauto kurvasi paikalleen lopeelaisten jatkeeksi. Sain mieluisia, juuri nostettuja uusiaperunoita, niistä vitonenkin litralta on ok. Siitä sitten puhtaat raikkaat timot pataan ja naattimaan. Niihin voisi laittaa kyltin ”yöllä nostettuja”. -Kalle rauhoitteli, kyl nee on eilisiltasii. Häneltä olen pottuni ostanut jo toistakymmentä kesää. Ehkä ensi keväänä näemme uusiaperunoita kyltillä: yöllä nostettuja. Kolme joutsenen haudontaa Eläintarhanlahden puolella haudonta tuotti 6 untuvikkoa, Töölönlahdella Finlandiatalon kaislikossa kuoriutui 7, mutta oopperan rannan hautomisesta ei näkynyt ainuttakaan untuvikkoa. Veikö peto vai ihminen, vai oliko ukkojoutsen tehnyt miehentyönsä huonosti? Siinäpä kysymys. Eläintarhan puolen kivetyt rannat pakottavat joutsenperheen syönnille naapurin reviirille Töölön puolelle. Riitoja ei ole enää näkynyt, paitsi haudonta-aikaan, jolloin kävivät melkoiset sähinät ja uhittelut. On vajaat tiedot, kun olen kulkenut raajarikkona kolme viikkoa. Taas sujuu kulku ja inventointi. Vuoden uimapuku Keskikesän helteillä selvisi vuoden uimapuku. Se on tosi vaikuttava; narua ja kolmikulma. Taustasta katsoen se on vain rihma vyötäröllä. Edessä rihmaa ja muutaman neliösentin kolmionmuotoinen lappu. Näyttävä, rohkea ja jo vilkaisu vaatii tuplanitron. Mikä on ensivuoden malli, jos trendi jatkuu. Tullaan näkemään ohuempi rihma ja pyöreä pullonkorkki. Siinä on vähemmän jännitystä ja yksi nitro riittänee, pysyyhän se edes paikallaan; ihan luonnostaan. Nimikiistat Brunberg muutti hittituotteensa nimen Neekerin pusu muotoon: Brunberg suukkoja. Eskimojäätelöön ristitään uudelleen, ehkä pingviinin tilalle tulee jäämies Räikkösen kuva ja tekstiksi: saamenjätski. Feministien puolelta koetaan reikäleipänimike loukkaukseksi kansanryhmää vastaan. Tilalle halutaan neitsyeenrukihinen. Uudentestamentin kieliasu modernisoidaan tämänpäivän nuorison kieliasun mukaiseksi. Hurskas toive, että tämänpäivän ajatusviiva: vittu, kuitenkin jätetään uudessa painoksessa käyttämättä. Miten käy kalevalan? Siellä on tosi paljon vanhaa rappeutunutta kielen käyttöä ja homehtunutta alkuperätekstiä. Kalevalaamme odottaa kiihkeä kielikylpy. Uuden valtakunnansyyttäjä toiviaisen myötä ovat mielet herkistyneet. Pöpöjä nähdään entistä herkemmin ja syyttäjä tarttuu niihin mieluusti. Siitä tämä innokas tekstien vainonta kertoo: Vanhan sovinistin mielestä syyttäjän on syytä olla karvainen karski vanha mies, ei siinä hommassa pärjää hienohelma. Hakaniemen maailmanparantaja Olavi lindholm Ilmalan raitiotien rakentaminen alkaa
11 Viikko 32-33/2020 Herttoniemessä parannetaan liikennejärjestelyjä Herttoniemen keskustassa ja yritysalueella uudistetaan lähivuosina useita katuja. Katutyöt alkavat syksyllä 2020 ja ne etenevät vaiheittain. Lisäksi pienempiä muutostöitä on tekeillä Linnanrakentajantien ja Laivalahdenkadun risteyksessä, jossa tapahtui toukokuussa kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus. Herttoniemen ja Laajasalon väkiluvut ovat kasvamassa. Katutöitä tehdään liikenneyhteyksien parantamiseksi ja uutta asuinrakentamista varten. Ensimmäisenä uudistetaan Suunnittelijankatu ja Laivalahdenkadun eteläpääty. Rakentaminen alkaa alkusyksyllä 2020, ja työ valmistuu arviolta vuodenvaihteessa 2021–2022. Aikataulut täsmentyvät loppukesästä, kun työmaan kehittämisvaihe on ohi. Urakasta viestitään tuolloin tarkemmin. Urakassa Suunnittelijankatu muutetaan kaksikaistaisesta nelikaistaiseksi kaduksi. Pyöräliikenne muuttuu yksisuuntaiseksi. Suunnittelijankadun uudistaminen parantaa yhteyksiä Itäväylän ja Laajasalon välillä ja sujuvoittaa osaltaan liikenneyhteyksiä kauppakeskus Hertsiin. Laivalahdenkadun kumpaankin reunaan rakennetaan jalkakäytävät ja yksisuuntaiset pyörätiet. Eri liikennemuodot erotellaan selkeämmin toisistaan. Busseille rakennetaan uusi pysäkkipari Työnjohtajankadun kohdalle. Laivalahdenkadun ja Linnanrakentajantien risteyksessä oleva liittymä levenee, samoin jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu keskisaareke. Ajokaistojen määrä Laivalahdenkadulla liittymässä pysyy nykyisellään. Rakentaminen jatkuu vaiheittain Vuosina 2021–2022 Laivalahdenkadun remontin on määrä edetä kohti pohjoista Työnjohtajankadulle asti. Samaan aikaan Työnjohtajankatu ja Insinöörinkatu peruskorjataan, ja Insinöörinkadulle rakennetaan jatke Konemestarinkadulle asti. Vuonna 2022 tavoitteena on aloittaa Herttoniemen metroterminaalin ja aseman peruskorjaus, johon voi liittyä myös muuta rakentamista. Kun uudistettu terminaali on valmistunut, uudistetaan sen lähistöllä Hiihtomäentietä ja Hiihtäjäntietä. Arviolta vuosina 2023–2025 uudistetaan Linnanrakentajantie. Sinne on tarkoitus rakentaa bussikaistat, yksisuuntaiset pyörätiet, entistä leveämmät keskisaarekkeet ja nopeusrajoituksiin sopivat ajokaistojen leveydet. Laivalahdenkadun liittymään asennetaan kaksi automaattisen kameravalvonnan pistettä. Linnanrakentajantien remontissa on tarkoitus uudistaa myös Itäväylän ylittävä silta ja ajoyhteys Linnanrakentajantieltä Itäväylälle Itäkeskuksen suuntaan. Itäväylälle tulee uudet pysäkit. Linnanrakentajantie on tarkoitus rakentaa niin, että siinä on tulevaisuudessa tilaa myös raitiovaunulle. Samoihin aikoihin Linnanrakentajantien rakentamisen kanssa on tavoitteena aloittaa Abraham Wetterin tien uudistus, arviolta vuonna 2024. Pyöräliikenne muutetaan yksisuuntaiseksi, ja Johan Sederholmintien liittymää muutetaan turvallisemmaksi. Vuosina 2025–2026 rakennetaan Laivalahdenkadun viimeinen osuus, peruskorjataan Konemestarinkatu ja viimeistellään Insinöörinkatu. Muutoksia liikennejärjestelyihin Linnanrakentajantien ja Laivalahdenkadun risteyksessä tapahtui toukokuussa liikenneonnettomuus, jossa menehtyi pyöräilijä kuorma-auton törmättyä häneen. Poliisi tutkii onnettomuuden syitä. Lisäksi liikenneonnettomuuksien Helsingin tutkijalautakunta tutkii tapauksen, jotta siitä saadaan yksityiskohtaista tietoa liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Alueella on paljon autoja pyöräliikennettä. Läheisen työpaikka-alueen ja meneillään olevien rakentamishankkeiden vuoksi alueella kulkee bussien lisäksi myös muuta raskasta liikennettä. Onnettomuuden jälkeen kaupungin liikennesuunnittelijat ovat arvioineet, millaisilla toimenpiteillä voitaisiin parantaa kyseiden risteyksen liikenneturvallisuutta jo ennen isompien katutöiden aloittamista. Linnanrakentajantien ja Laivalahdenkadun risteyksessä oleva pyörätien jatke maalataan punaisella maalilla, jotta se näkyisi selvemmin autoilijoille. Linnanrakentajantien ja Laivalahdenkadun risteyksessä liikennevalojen toimintaa muutettiin kesäkuun alkupuolella niin, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille on ennakkovihreä, eli he pääsevät liikkeelle ennen autoliikenteen vihreää. Muutoksella pyritään siihen, että jalankulkijat ja pyöräilijät ovat autoilijoille paremmin näkyvissä ennen kuin autoilijoiden sallitaan kääntyä suojatien yli. Kaupunki selvittää, voisiko paikalle asentaa nykyisten liikennevalojen lisäksi vihreän nuolivalon. Sen jälkeen autoilijoiden kääntyminen olisi mahdollista nykyisen valon lisäksi nuolivalolla, jolloin väistettävää liikennettä ei ole. Muutoksen tekeminen edellyttää muun liikenteen ryhmitysmuutoksia, joten sen toteutuminen varmistuu vasta tarkemman suunnittelun jälkeen kesän aikana. Suurempia muutoksia risteykseen on tiedossa lähivuosina. Laivalahdenkadulle ja Linnanrakentajantielle tulee yksisuuntaiset pyörätiet ja muita liikenneturvallisuutta parantavia muutoksia tänä syksynä ja vuonna 2023 alkavissa remonteissa. Juhani Styrman: Korona pelasti Kallion kävelyfestivaalin Juhani Styrmanin opastukset tempaavat yleisön mukaansa: – Hyvä kaupunkiopastus ei ole pelkkää ulkolukua, se on vuorovaikutusta. Oppaan ja yleisön kohdatessa kaikki oppivat – kaikki saavat uusia tietoja, niin syntyy hyvä kaupunkiopastus. Kuva: Hannu Lehto. Kallion kävelyfestivaalin päivät näyttivät olevan luetut keväällä 2020. Festivaali oli tuomittu vanhanaikaiseksi ja se pitää lopettaa. ”Hämmentävä tilanne, vanhahan se on, mutta kuitenkin toimiva ja suosittu, miksi sellainen pitäisi lakkauttaa, ihmettelee kävelyfestivaalin toiminasta pääsääntöisesti vastannut Juhani Styrman. Hän on myös festivaalin perustanut. Styrman valmistautui kävelyfestivaalin ja opastyönsä hautajaisiin, kun asiat saivat yllättäviä käänteitä. Styrman sai kulttuuripalkinnon, johon sisältyi muun muassa kotisivut. Sitten tapahtui jotain, joka pysäytti koko maailman. Iski koronaepidemia, sen seurauksena muun muassa yleisötapahtumat peruttiin. Kallion kävelyfestivaalilla oli kuitenkin heti tarjota ihmisille apua tähän kurimukseen. Juhani Styrman oli vuosikymmeniä sitten rakentanut opastettujen kävelyjen rinnalle omatoimikävelyjä. ”Palkintosivuille luotiin hetkessä omatoimija virtuaalikävelyjä, näitä reittejä pystyy kävelemään omatoimisesti ja turvallisesti, joko fyysisesti tai kotisohvalta käsin”. – Kallion kävelyfestivaali oli niitä harvoja toimijoita, jotka pystyivät välittömästi vastaamaan koronarajoitusten haasteiseen”,Styrman ylpeilee. – Kävelyfestivaalin korona turvallisten tapahtumien merkityksestä kertoo jotakin se, että kävelyfestivaalin www-sivut katuivat kävijöiden paljouden takia heti, kun omatoimi Kallion kävelyfestivaali julkaistiin. – Koronan myötä kävelyfestivaali otti merkittävän kehitysloikan, lisäksi se sai paljon uutta yleisöä. Hienoa oli huomata myös, että vanhat Kf:n ystävät eivät myöskään hylänneet vanhaa tuttua festaria, iloitsee Styrman. Idearikkaan Styrmanin uusin keksintö oli heinäkuun alussa järjestetty ”Kallion kotiseutumatkailu -viikko”. – Se ylitti jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Kallion kävelyfestivaali jatkaa kävelyjä kesäkaudella myös pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Helsingin aikuisopiston kanssa. Syyskuussa on tulossa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, jossa Kf ja Ebeneser-talo vievät kävelylle Kallion koulumaailman historiaan. Myös syksyn Helsingin kävelyfestivaalin keskeisistä toimijoista on Kallion kävelyfestivaali. Persoonallista opastuksistaan tunnettu Juhani Styrman perusti Kallion kävelyfestivaali 15 vuotta sitten. Opastukset olivat tosin alkaneet jo vuosia aiemmin. Styrmanista on sanottu, että hän uudisti suomalaisen kaupunkiopastuksen. – Olin ensimmäisiä, jotka alkoivat hyödyntää Helsinkiä opastuksiaan laaja-alaisesti. Osoitin samalla myös sen, että opastuksia voi tehdä muuallakin kuin Helsingin ydinkeskustan alueella ja turistirysissä. Konkari opas kertoo vetäneensä lähes sata eri aiheesta opastuksia ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki itäisessä kantakaupungissa. Styrmanille on kertynyt valta tietomäärä Kallion ympäristön alueista. Hän onkin suosittu tietolähde tietoa kaipaaville, aina yliopistoja myöten. Styrmanin myötä Kalliosta on tullut nyt varsin suosittu opastuskohde ja Kalliossa törmää jo muidenkin opastuksiin kuin Kallion kävelyfestivaalin. Onko jo ylitarjontaa ja jopa kilpailua? – Olen kilpailu puheita kuullut, ikävää on, että myös kademieltä on pesiytynyt, joka ei ole tietenkään kivaa, harmittelee Styrman. Suomalaisen kaupunkiopastuksen ”grand old man” jakaa kuitenkin omalta osaltaan tietotaitoaan mielellään. ”Olen auttanut osaltani monia alkuun, esimerkiksi Hima&Strada-projektin kanssa minulla on ollut hieno ja antoisa yhteistyösuhde, jossa itsekin koen oppineeni paljon”, Juhani Styrman sanoo. ”Omatoimi Kallion kävelyfestivaali” löytyy osoitteesta: www. kfkkv.fi. Herkko Kaipainen Toverissa alkaa uusi kulttuuriklubi Nikolai Blad esittää Toverin Virtapiiri -illassa tangoja, Vysotski tulkintoja ja muita laulelmia syyskuun 1. päivänä klo 19.00 alkaen. Kuva Mia Honkonen. Tiistaina, syyskuun ensimmäisenä päivänä alkaa ravintola Toverissa Virtapiiri keskusteluja musiikki-illat. Järjestäjänä on perinteisen tanssimusiikin vaalimisyhdistys Virtapiiri. Virtapiiri -illat rakentuvat vaihtuviin teemoihin, haastatteluihin ja intiimiin tunnelmaan. Iltojen konseptin johtoajatus on esitellä kiinnostavien artistien tuotantoa valittujen teemojen kautta. Luvassa on erikoiskeikkoja ja kiinnostavia keskusteluja laaja-alaisesti populaarija viihdemusiikin historiasta ja nykypäivästä. Virtapiiri -iltoja tullaan järjestämään kuukausittain, joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Virtapiiri -iltojen ensimmäinen vieras on laulaja-lauluntekijä ja kitaristi Nikolai Blad (oikealta nimeltään Eero Lehtinen). Monipuolinen musiikintekijä tunnetaan persoonallisista tangon tulkitsijana. Toverin illassa hän laulaa myös venäläisen runoilijalaulaja Vladimir Vysotskin (1938–1980) lauluja. Vysotskinin tuotanto on ajatonta ja Bladin esitykset venäläisen legendan lauluista eivät jätä ketään kylmäksi. 1.9. klo 19.00 Virtapiiri -ilta, musiikkivieraana Nikolai Blad. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. Vapaa pääsy. (Järjestäjät muistuttavat myös mahdollisista voimassa olevista korona rajoituksista ja turvallisuudesta).
12 Viikko 32-33/2020 Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä.
13 Viikko 32-33/2020 Lasten ja nuorten kivunhoidon keskus aloitti toimintansa U udessa lastensairaalassa aloitti kesäkuun alussa toimintansa Kansallinen lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen keskus, joka parantaa lasten kivunhoidon laatua ja saatavuutta Suomessa. Uuden lastensairaalan tukisäätiö lahjoitti HUSille 2,7 miljoonaa euroa keskuksen perustamiseen. Kipukeskuksen tehtävänä on edistää pitkäaikaisesta ja vaikeasta kivusta kärsivien potilaiden hoitoa ja hoitoon pääsyä sekä tarjota moniammatillista apua lapsille ja nuorille. Kipukeskus tarjoaa konsultaatiopalveluita ja koulutusta Suomen yliopistollisille lastenklinikoille ja keskussairaaloille. Kipukeskuksessa panostetaan lasten kivunhoidon tutkimukseen, joka on jäänyt Suomessa ja myös kansainvälisesti vähäiseksi. Uuden lastensairaalan tukisäätiön tekemä lahjoitus kattaa kipukeskuksessa henkilöstökulut kolmen vuoden ajalle. Tämän jälkeen kuluista vastaa HUS. – Uusi lastensairaala rakennettiin palvelemaan koko Suomea. Sairaalan avauduttua olemme tukisäätiössä aktiivisesti etsineet keinoja tukea lastensairauksien hoitoa ja tutkimusta Suomessa. Haluamme yhdessä muiden lahjoittajien kanssa antaa tukemme lasten kivunhoidolle ja sen tutkimuksen edistämiselle, sanoo Uuden lastensairaalan tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner. Nyt perustettava kipukeskus tukee jo pelkästään organisoitumisellaan sekä kansallisella ja kansainvälisellä verkostoitumisellaan kivun tutkimusta nykytilaa merkittävästi paremmin. – Kivun hoidossa myös teknologisilla innovaatioilla, esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovelluksilla on yhä merkittävämpi rooli. Lasten ja nuorten kivunhoidon kehittämisellä on suuri merkitys myös lasten perheille kotona lasta hoidettaessa. Uuden lastensairaalan tukisäätiö sitoutuu omalla panoksellaan edistämään uusien teknologisten innovaatioiden mukaan tuomista sekä kehittämistä osana lasten ja nuorten kivunhoitoa, kertoo Berner. – Otamme todella kiitollisena lahjoituksen vastaan. Lahjoitus mahdollistaa potilaiden kivunhoidon aikaisempaa monipuolisemmin. Katseemme kohdistuu tiukasti tulevaisuuteen ja kivun hoidon kehittämiseen. Mahdollisuuksia on paljon: pystymme jatkossa hyödyntämään lääketieteen, tutkimuksen ja teknologian keinoja entistä paremmin lapsipotilaiden kivunhoidossa, sanoo toimialajohtaja Jari Petäjä HUSista. Lasten kivun hoito vaatii erityisosaamista Lapsen kipu on yksilöllistä kuten aikuisillakin, osa lapsista tuntee kipua herkemmin kuin toiset. Erityistä lasten kivusta tekee sen, että kipu ilmenee eri-ikäisillä eri tavoin, mikä tekee kivun arvioinnista hankalampaa kuin aikuisen kohdalla. Lasten kivuista valtaosa on akuuttia kipua, joka loppuu itsestään kudosten paranemisen myötä. Pitkäaikaisia kipuja lapsille aiheutuu pitkäaikaisten perussairauksien kuten reuman, harvinaisten sairauksien ja esimerkiksi syövän yhteydessä. Erittäin vaativia potilaita ovat niin sanotut toiminallisten kipuoireyhtymien potilaat. Laajalainen kipua on 7 prosentilla 10–12-vuotiaista ja 15 prosentilla 14–16-vuotiaista. – Hoitamalla lapsen ja nuoren kipua tehokkaasti saavutamme inhimillisen kärsimyksen vähenemisen lisäksi konkreettisia potilaalle ja hoitojärjestelmälle syntyviä etuja. Hoitamalla kipua hyvin sairaalahoitoajat lyhenevät, leikkausten jälkikomplikaatiot vähenevät, kivun kroonistumisen riski pienenee, sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat ja terveydenhuoltopalveluiden käyttö vähenevät, sanoo ylilääkäri Eija Kalso HUSista. Ohjausryhmä kehittää ja edistää Kipukeskukselle on perustettu ohjausryhmä, johon säätiö on nimennyt edustajikseen verkostojohtaja Minna Komun, johtava pelisuunnittelija Reko Ukon ja tiedejohtaja Aleksis Karmen. HUS on nimennyt edustajikseen toimialajohtaja Jari Petäjän, ylilääkäri Eija Kalson ja kehityspsykologian dosentti Anu-Katariina Pesosen. Ohjausryhmä ohjaa kipukeskuksen toimintaa, jotta sen tutkimusja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälistymiseen liittyvät tehtävät ja tavoitteet edistyvät. Lahjoituksen mahdollistivat Stiftelse Brita Maria Renlunds minne -säätiö, Seriously, Small Giant, OLVI-säätiö ja Lastenklinikoiden Kummit. ”Lasten kivunhoidon osaamisen kehittäminen, tutkimustyö sekä valtakunnallisesti toimiva kipukeskus on todella hieno asia. Meillä Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne -säätiölle on suuri ilo olla mukana perustajajäsenenä”, kertoo toimitusjohtaja Gun Sandberg-Wallin. ”Lasten kipukeskus on lapsille, mutta myös kaikille vanhemmille tärkeä hanke. On hienoa olla mukana tukemassa”, sanoo luova johtaja Petri Järvilehto Seriouslystä. OLVI-säätiö perustelee tukeaan kipukeskukselle: ”Haluamme tukea toimintaa, jolla tasavertaistetaan lasten kasvua ja kehittymistä tasapainoisiksi aikuisiksi. Kipu jättää aina lapsen mieleen muistijäljen, pelkoa ja ahdistusta. Annamme tukemme lasten kivunhoidon ja sen tutkimuksen edistämiselle, jotta lapsi saa kivunhoitoon parhaan mahdollisen avun”. Suuri metsäinen luonnonsuojelualue Pohjois-Helsinkiin Pitkospuut Haltialanmetsässä. Kuva: Raisa Ranta. Helsinki on saanut uuden luonnonsuojelualueen. Päätöksen teki Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Helsingin kaupunginhallituksen hakemuksesta. Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitseva Haltialanmetsän luonnonsuojelualue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama kokonaisuus. Haltialanmetsällä on valtakunnallista suojeluarvoa sekä pinta-alan, luontotyyppien monimuotoisuuden että vaateliaan eliölajiston perusteella. Alueelta on löydetty 98 kääpälajia, muun muassa valtakunnallisesti uhanalaiset sitkaskääpä ja kalvaskääpä. Lintulajistoon kuuluu monia vanhan metsän lajeja, kuten puukiipijä, idänuunilintu ja pikkusieppo. Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen pinta-ala on 137 hehtaaria ja se on suurin Helsingin metsäisistä suojelualueista. Virkistyskäyttö jatkuu Virkistyskäyttö voi jatkua Haltialanmetsässä myös rauhoittamisen jälkeen. Suurten tapahtumien järjestäminen on kuitenkin kielletty 10.5.–30.6., ja pyöräily sallitaan vain merkityillä poluilla. Alueen merkittävän virkistysarvon vuoksi kaupunki kutsui mukaan suunnitteluvaiheeseen asukas-, luontoja harrastusjärjestöjä, joista toistakymmentä osallistui suunnitteluun. Yhteistyötä kehuttiin onnistuneeksi. Suunnistajat ovat jo ottaneet uuden suojelualueen huomioon tämän vuoden rastien sijoittelussa. Haasteena maaston kuluminen Kuten muidenkin Helsingin viheralueiden, myös Haltialanmetsän käyttö lisääntyy jatkuvasti ja sen seurauksena maasto kuluu voimakkaasti. Uudelle luonnonsuojelualueelle laaditussa hoitoja käyttösuunnitelmassa ratkaisuksi ehdotetaan muun muassa parempaa kulunohjausta. Kaupunki aikookin kunnostaa alueen reittejä ja parantaa opastusta. Lehtokorpea ja uomia ennallistetaan Helsingin kaupunki aloitti nyt suojellun alueen pohjoisosien luonnontilan vahvistamisen jo vuonna 2006, tavoitteenaan palauttaa siellä sijaitsevan lehtokorven luonnontilaisuus. Veden pintaa on nostettu hitaasti säännöstelypatojen avulla, ja uomia on tehty luonnonmukaisemmiksi pienillä hidastepadoilla. Hoitoja käyttösuunnitelman mukaisesti ennallistamista jatketaan. Tämä paitsi monipuolistaa elinympäristöjä, myös tasoittaa ojien virtaamavaihtelua, vähentää eroosiota ja sitä kautta Vantaanjoen kuormitusta. Helsingissä jo 62 luonnonsuojelualuetta Helsingin nykyinen luonnonsuojeluohjelma on laadittu vuosille 2015–2024. Pääkaupungissamme on tällä hetkellä 62 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä lähes 1 090 hehtaaria. Tämä on noin 1,5 prosenttia Helsingin kaupungin kokonaispinta-alasta. Suurimmat suojelualueet ovat Viikki-Vanhankaupunginlahti (306 ha), Kallahden matalikko (228 ha) ja nyt perustettu Haltialanmetsä (137 ha). Tilastotietoja -vihko ilmestyi Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta, liikenteestä, matkailusta ja hallinnosta. Päivitetty tilastopaketti julkaistiin nyt suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. RUNOPALSTA Aika on auringon ruusujen valkoisten. Suven ja sormusten, polkumme yhteisen. Sävelin sointuvin käymme tanssimaan. Onnentie meidät vie kauas kuljettaa. Aika on auringon onnen ainutkertaisen. Sun kätees tartun, ohjaan yli aaltojen. Sävelin sointuvin käymme tanssimaan. Onnentie meidät vie kauas kuljettaa. Aika on auringon kukkivan rakkauden. Kanssas kaiken saan jaan onnen elämän. Sävelin sointuvin käymme tanssimaan. Onnentie meidät vie kauas kuljettaa. Sävelin sointuvin käymme tanssimaan. Onnentie meidät vie kauas kuljettaa. Toivo Levanko lyyrikko Aika on auringon
14 Viikko 32-33/2020 KUVATAIDE Näyttelyt avautuvat laajemmin elokuulla. Muutama sitkeä sinnitteli koko kesän. Galleria A2:n avajaisissa oli jo ruuhkaa Annankadulla. Taiteilijatalo Ars Longan yhteisnäyttely jatkuu 23.8. asti Kalasatamassa. Läsnäoloa ja pyhyyttä elämään Galleria Myymälä2, Uudenmaankatu 23, esittelee siskosten Aino Aksenjan ja Selma Haron ensimmäisen yhteisnäyttelyn, Dear X. Taiteilijoita yhdistää tunteellisuus, sentimentaalisuus jopa, ja heidän mielestään parhaita teoksia ovat ne, jotka hävettävät eniten. Aksenja etsii pakoreittejä ja seikkailuja. Hän työskentelee usein kameran kanssa. Haro työskentelee pääosin maalausten ja niiden pohjalle rakennettujen installaatioiden parissa. Tekstit ovat tärkeä osa työskentelyä, joka käsittelee kuolevaisuuden ja merkityksellisyyden etsimisen teemoja. Dear X, on kahden taiteilijan ja siskoksen kertomus merkityksellisyyden etsimisestä keskellä tuhoutuvaa maailmaa, kutsu elämän ihmeiden ja vaikeuksien äärelle. Se on dialogiseen prosessiin perustuva projekti ja paikkasidonnaisen installaation muodon ottava näyttelysarja. Miten löytää läsnäolon ja pyhyyden hetkiä hengästyttävällä tahdilla liikkuvassa maailmassa Koronakevään tehohoito kuvanäyttelyssä Koronaviruspandemia saapui alkuvuodesta 2020. Koronaviruspotilaiden tehohoitokapasiteetin lisäämiseksi HUS:n Meilahden sairaalan sydänkirurginen teho-osasto M2A ja päivystyksen valvontaosasto M2B yhdistettiin huhtikuussa 2020 tilapäisesti koronavirusteho-osastoksi M2. Anestesialääkäri Mika Jokinen kuvasi työtovereitaan poikkeusjärjestelyn aikana työpaikallaan osastolla M2. Hän halusi tuoda kuvillaan esille työyhteisön myönteisen asenteen sekä tarmon ryhtyä toimeen haastavassa ja kaikille uudessa tilanteessa. Työntekijäkavereiden etunimet ovat käytössä. Ja monissa kuvisRisto Kolanen Heinäkuun kuvataide Taiteilija Lauri Hermanni ja teoksensa Decision Galleria Asbestos Art Spacessa. Kuva: Raimo Granberg. Yane Z alovskin Kohta-näyttelyn punaisena lankana on henkilöhistoria. ”Tilallinen piirustus” Embroidery sai sytykkeensä äiidin vanhasta pienestä kirjontatyöstä. Taiteilija teoksen sisällä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilijasiskokset Aino Aksenoja (vas.) ja Selma Haro keskellä Rakas päiväkirja -taiteilijakirjaansa taiteilijoiden päiväkirjoista vuosilta 2019-2020 Galleria Myymälä 2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Lääkäri Mika Jokinen valokuva Protokollan mukaan Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Sisko Pajari sekä teoksensa Päivätär ja Päivän Poika (yllä) sekä Rätei, lumpui ja kyynelii Vapaan taidekoulun päättönäyttelyssä Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Saara Lakso seisoo vaikuttavien teostensa Rainbow Princess (vas.)ja Royal Green vieressä Galleria Kookoksessa. Taiteilijan vasemmalla puolella näkyy Johanna Laakkosen teos Veiled. Kuva: Johanna Laakkonen. koulutusohjelmaan. – Kaikki alkaa ideasta. Ehkä haluat perustaa yrityksen. Ehkä haluat muuttaa harrastuksesta jotain muuta. Tai ehkä sinulla on luova projekti, jonka voit jakaa maailmalle. Mikä se on, tapa, jolla kerrot tarinasi verkossa ja voit tehdä muutoksen. Näyttely oli Asbestos Art Spacessa, joka on kollektiivin ylläpitämä kaupunkitila taiteelle ja kulttuurille Vallilassa, Mäkelänkatu 45. Henkilökohtainen esine Teurastamolla Silloin tällöin Kalasataman teurastamo-alueella sijaitsevaa Galleria Kohtaa, Työpajankatu 2, isännöi taiteilija, joka on kuukauden tai kahden ajan tehdäkseen ja näytteille uusia teoksia. Tämä on sarja räätälöityjä järjestelyjä, jotka vastaavat kutsutun taiteilijan tarpeita ja antavat mahdollisuuden näyttää taidetta kaikkialta maailmasta. Pohjois-Makedoniassa 1973 syntynyt Yane Calovski opiskeli laajasti kolmella mantereella ja on nähty usein kansainvälisessä näyttelypiirissä. ”Henkilökohtainen esine” on Calovskin sooloprojekti, joka sisältää uusia ja edelleen käynnissä olevia teoksia sekä materiaalia omasta arkistostaan. Näyttely sisältää valittuja piirroksia viimeisen 20 vuoden ajalta. Hän on tehnyt laajoja projekteja vanhempiensa itse suunnitteleman talon ympärille. Pyrkimys keramiikan yksinkertaisuuteen Dialogi-ryhmänäyttelyn teema Galleria G12, Annankatu 16, kuvaa toisaalta taiteilijoiden välistä vuorovaikutusta ja heidän välille syntynyttä keskustelua, toisaalta tekijöiden itsensä ja materiaalin välistä suhdetta ympäristöönsä. Jokainen näyttelyn teos on itsenäinen tulkinta tai tarina yksittäisestä aiheesta. Ennen näkemätön kokonaisuus esittelee nykykeramiikkataiteen eri puolia, näkökulmia, lähestymistapoja sekä tekijöitä. Kirsi Kivivirralle ovat veistosten lisäksi erilaiset julkisten ja yksityisten tilojen arkkitehtoniset laattaja tiiliteokset olennainen osa tuotantoa. Niitä on nähtävillä rakennuskohteissa mm. Musiikkitalossa sekä Arabianrannassa. – Taiteeni perustuu geometrisiin muotoihin, tiileihin ja kuutioihin pienistä järjestelyistä isoihin installaatioihin. Pyrin yksinkertaisuuteen ilmaisussa. Kuvittele meidät Noora Nio-Jussin ja Salla Vapaavuoren näyttelyt täyttivät Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, keskikesän. Molemmissa näyttelyissä on vahvasti läsnä kuvina ja tunnelmina ihmisten sisäiset maailmat. Nio-Jussin teokset muodostavat kokonaisuuden Imagine Us, kuvittele meidät. Puupiirroksille on siirtynyt kuvitteellisia tapahtumia, olotiloja ja tunteita. Kaikki teokset ovat uniikkeja öljyväripuupiirroksia, jotka on vedostettu käsin hiertämällä ja liimattu suoraan seinälle. Ne tuhoutuvat näyttelyn päätyttyä. Taiteilija valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2017. Viimeiset viisi vuotta Nio-Juss on keskittynyt puugrafiikan tekemiseen. Hän on vuoden 2020 Queen Sonja Print Award -palkintoehdokas. Teksti: Risto Kolanen sa hymy, jos maski ei peitä, on herkässä. Kuvat olivat hyvin tuoreeltaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa esillä ainutlaatuisessa näyttelyssä Laterna Magican kellarigalleriassa, Rauhankatu 7. Mustavalkoiset kuvat sopivat juuri mainiosti aiheen vakavuuden ja dokumentaarisuuden takia. Kadonnut, unohdettu ja löydetty Vapaa taidekoulu juhli kesää Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3A. Nuorten taiteilijoiden ryhmä valtasi sen Etiäinen -näyttelyllä. Se esitteli yhdeksän Vapaasta taidekoulusta keväällä 2020 valmistunutta taiteilijaa: Inkeri Halme, Benjamin Kassinen, Noora Kaunisto, Matilda Keränen, Anna Kurki, Sisko Pajari, Sasha Rotts, Eeva-Marja Saarinen ja Kati Sankala. Maalaukseen keskittyneet, nelivuotiset ammattiopinnot antavat vahvan pohjan löytää yksilöllisiä reittejä visuaaliseen ilmaisuun. Maalaus laajenee luontevasti myös installaation ja videotaiteen suuntiin. Sisko Pajari on HUK taidehistoriasta, FM arkeologiasta, taidemaalari, vapaa radiotoimittaja ja yhden lapsen äiti. Hän toimii kulttuuriperintöalalla ja itsenäisenä taitelijana. – Minua kiinnostaa kadonnut, unohdettu ja löydetty. Taitelijana keskeisiä välineitäni ovat maalaus, valokuva, ääni ja video. Suloisen ja ällöttävän rajapinnalla Saara Lakso on Kuvataideakatemiasta 2015 valmistunut, Helsingissä työskentelevä karjalaistaustainen kuvataiteilija. Hän liikkuu työskentelee maalauksen, installaatioiden, sarjakuvan ja tekstiilitaiteen parissa. Aiheistossa yhdistyvät karjalainen kansanperinne, queer-teemat ja kauhukulttuuri. Maalauksissa zombielokuvien kuvasto kohtaa nostalgisten retroanimaatioiden ylimakeuden ja mummonmökin kukkatapettien kuosit Zombihahmojen kautta pohditaan lamassa kasvaneen sukupolven pelkoja. Sukupolvikokemus sirpaleisista ja epävarmoista tulevaisuuden näkymistä purkautuu unenomaisiksi kuviksi maailmanlopusta. Lakso tasapainoilee ällöttävän ja suloisen rajapinnoilla. Teosten pastellihehkuinen maailma tulvii usein aliarvostettua feminiinisyyden kuvastoa. Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, alakertastudiossa keskikesällä olivat esillä myös Eveliina Lakso ja kurssikaveri Johanna Laakkonen. Kolmikkoa galleria kutsuu nouseviksi taiteilijoiksi. Kaikki alkaa ideasta Lauri Hermanni on riippumaton nykytaiteilija Helsingistä. Hänet vapautetaan tyylilajiluokitstsen keskiarvoista hallitsemaan laajat taidot ja tiedot. Hän on kasvanut orgaanisesti teostensa mukana ja kasvattanut itsensä taiteilijaksi Helsingin yliopiston akateemisten opiskelujen tuloksena ja on kouluttanut itseään vapaa-ajallaan. Lapsuudesta lähtien hän on osoittanut suuria toiveita, joten hän on ilmoittautunut visuaalisesti suuntautuneeseen
15 Viikko 32-33/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Helsinki avaa viisi teknisen käsityön luokkaa kaupunkilaisten käyttöön ensi lukuvuodeksi Viime syksyn OmaStadi-äänestyksessä voittajien joukkoon nousi ehdotus koulujen teknisen käsityön luokkien avaamisesta harrastekäyttöön. Nyt ehdotus toteutuu. Kaupunkilaiset pääsevät tuunaamaan maksutta omia töitään viidessä teknisen työn luokassa eli OmaStadi-verstaassa lukuvuoden 2020–2021 syys–toukokuussa. Ehdotus Koulujen käsityöluokat harrastekäyttöön sai OmaStadi-äänestyksessä kaupunkilaisilta 2891 ääntä ja eteni toteutukseen. Tämä on yksi viidestä OmaStadi-hankkeesta, joiden toteutuksesta kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii. OmaStadi-verstastoimintaan valitut peruskoulut ovat Pikku-Huopalahden ala-aste, Hietakummun ala-aste Ala-Malmilla, Itäkeskuksen peruskoulu, Lauttasaaren ala-aste (Vattuniementie 23) ja Maunulan ala-aste. Valituissa kouluissa tila on auki aina yhtenä arki-iltana viikossa kello 17–21. – Koulujen valinnassa on huomioitu tilojen sijainti eri puolilla kaupunkia sekä tilojen käytettävyys ja kulunvalvonta, kertoo tilapalvelupäällikkö Mauno Kemppi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Hankkeen toteutusta varten palkataanmääräaikainen puutyönohjaaja. Hän vastaa teknisen työn tilan avaamisesta, käytöstä sekä opastaa koneiden ja laitteiden käytössä. Näin taataan turvallinen työskentely tiloissa. – Lähtökohtaisesti verstaat on tarkoitettu omatoimiseen työskentelyyn. Puutyönohjaajalta saa tarvittaessa opastusta ja neuvoa omien töiden tekemiseen, mutta varsinaista opetusta verstaiden aikana ei pidetä, Mauno Kemppi sanoo. Hankkeen rahoitus on määräaikainen Rahaa OmaStadi-hankkeessa on varattu ohjaajan palkkaamisen lisäksi siivouskuluihin, mahdollisiin ohjaajan sijaiskuluihin sekä mahdollisiin työvälineisiin tarvittaviin korjauksiin. Paikan OmaStadi-verstaaseen voi varata työväenopiston Ilmonet.fi-palvelun kautta. Kullekin kerralle illalle on paikkoja tarjolla enintään 16 henkilölle. Kaupunkilainen voi tulla tuunaamaan tai korjaamaan omia töitään yhdeksi tai useammaksi illaksi. Paikan verstaaseen voi varata 11.8. alkaen osoitteessa Ilmonet.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät Ilmonet. fi-palvelusta hakusanalla #OmaStadi sekä Helsingin työväenopiston ja Helsingfors Arbiksen elokuun alussa julkaistavista oppaista. Mikä OmaStadi? OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. OmaStadissa helsinkiläiset ideoivat ja äänestävät toteutettavat hankkeet. Suunnitelmien etenemistä voi seurata OmaStadi-sivustolla. Syksyllä avataan uusi OmaStadi-ideointikierros. omastadi.hel.fi
16 Viikko 32-33/2020 Helsinginkatu 24, Brahenkenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com | p. 09 146 1126 Avoinna arkisin 8.30-18, la 9-15. Syyskuun alusta aukioloaikamme muuttuvat. Jatkossa olemme auki arkisin 8.30-19.00 sekä lauantaisin 9.00-16.00. Stadin sydämessä – sydämellä CeraVe-sarjan laadukkaat, kosteuttavat ja hoitavat ihonhoitoja puhdistustuotteet tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon päivittäiseen ihonhoitoon kaiken ikäisille. CeraVe Moisturising cream on kosteuttava voide kuivalle ja erittäin kuivalle iholle. Sisältää kolmea tärkeää keramidia ja hyaluronihappoa. Hajusteeton. Ei tuki ihohuokosia. Hypoallergeeninen. Nyt elosyyskuun ajan tarjoushintaan 8,00 € (norm. 9,75 €) Luontaisterveys Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi TILAUSHINNAT: Kestotilaus 73€, määräaikainen tilaus 79€ TILAA LEHTI: www.luontaisterveys-lehti.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Gluteeniton ruoka&leivonta ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 6/2020 – 8,10€ Omat eväät usein hyvä olla mukana Allergisen on helppo elää Suomessa viljojen tuhkimo Syy ska ud en ku rss it ja tap ah tum at 5 liikettä rentouttaa vatsan AAMUEREKTIO verenkierron tarkastus Maustekasvit elvyttävät ruoansulatusta HOMEOPATIALLA voidaan hoitaa myös kasveja Vatsaa hellivä erikoisnumero Aitajuoksija Annimari Korte Näyttelijä Jasmin Hamid Kaura Kaura Gluteeniton TATTARI B-vitamiinin lähde Yli 95 % serotoniinista muodostuu suolistossa Makeanhimoon vaikuttava Vihreät vihannekset ruokkivat suoliston hyviä bakteereja Hevosmaailma Hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti TILAUSHINNAT: Kestotilaus 43€, määräaikainen tilaus 49€ TILAA LEHTI: www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 3/2020 7,20 Puukieli yllätti eläinlääkäritkin GEENITESTI kertoo hevosen taipumukset Suomenhevosen varassa on ollut maanpuolustus ja hyvinvointi Hevosen kaunis silmä altis tapaturmille LEIRIKESÄ LEIRIKESÄ toteutuu toteutuu sittenkin sittenkin Sinebrychoffin hevoset kuvattu vetonaula Hevostapahtumilla kurja kesä Antiikki ja taide Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä TILAUSHINNAT: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 44€ TILAA LEHTI: www.antiikkijataide.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Kissafani Kissan ystävien ikioma lehti TILAUSHINNAT: Kestotilaus 43€, määräaikainen tilaus 49€ TILAA LEHTI: www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti! 3/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT VirtuaaliVirtuaalinäyttelyt näyttelyt tätä päivää tätä päivää Voiko kissa Voiko kissa tartuttaa tartuttaa koronavirusta? koronavirusta? Ken on kaunein? Nyt kruunataan Nyt kruunataan Misse Universum Misse Universum Lohduttavat ja ilahduttavat Supersuositut Supersuositut kissavideot kissavideot Kissaliitto juhlii 60 vuotta 60 vuotta kissojen asialla kissojen asialla Maailman isoin kissa Pituutta Pituutta 1,2 metriä! 1,2 metriä! ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 3/2020 • 9,50 € Vilho Lammen lyhyt ja raju elämä Ekspressionisti ja lakeuden maalari ÖNNINGEBY KUKOISTI 1886–1892 Suomen ainoa taiteilijasiirtokunta KORONA synnytti karanteenitaiteen SOPRAANO JOHANNA RUSANEN Laulua yli musiikillisten rajojen HARVINAISET SOTAKUVAT Estetiikkaa kauheuden keskeltä Nostalgiset Paula-purkit MILITARIA on harvojen harrastus Kerää eroottista taidetta!