2 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Maistuvaa Runebergin päivää 5.2.2019! Yksittäin/Styckevis 2,79 rs/ask (5,58/kg) Voimassa 3.3.2019 asti Gäller till 3.3.2019 VK 6 2k 3 29 RS/ASK (10,97/kg) TAMMINEN Wienerleike Wienerschnitzel 2 kpl/st. 300 g gluteeniton/ glutenfri Suomalainen broilerin jauheliha Finskt malet kycklingkött 400 g 2 89 RS/ASK (7,23/kg) KIVIKYLÄN Palvarin liha pyörykät ja pihvit Köttbullar och biffar 350-380 g 2 75 RS/ASK (7,24-7,86/) ELONEN Runebergintorttu Runebergstårtor 2 kpl/st. 160 g 3 49 PKT/FÖRP. (21,81/kg) Ranskalainen jättipatonki Fransk jättebaguette 380 g 1 39 KPL/ST. (3,66/kg) Voimassa 1.5.2019 asti Gäller till 1.5.2019 Voimassa 1.5.2019 asti Gäller till 1.5.2019 Voimassa 5.2.2019 asti Gäller till 5.2.2019 Smaklig Runebergsdag 5.2.2019! Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 10.2.2019 asti ellei toisin mainita. / Priserna på den här sidan gäller till 10.2.2019 om inget annat nämns. VAR OCH EN PÅ SITT SÄTT JOKAINEN OMALLA TAVALLAAN 3 00 2 RS/ ASKAR (3,00/kg) Mausteiset broileripyörykät Katso ohje K-Ruoka.fi tai K-ruoka-sovellus Se receptet på K-Ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. 2 RS/ASKAR Vihreä ja tumma rypäle Gröna och mörka druvor 500 g Etelä-Afrikka/Sydafrika Kaupoista, joissa on oma paistopiste I de butiker som har egen bake off KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa
50. vuosikerta – nro 3 Viikot 6-7 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Metron asetinlaite otettu käyttöön n Metron uusi asetinlaite otettiin onnistuneesti käyttöön Roihupellon metrovarikolla viime viikonloppuna 25.-27.1. Metron uusi asetinlaite on nyt otettu käyttöön koko metrojärjestelmässä metrovarikon alue mukaan lukien. Uuden asetinlaitteen käyttöönoton myötä koko metroradalla on käytössä samassa järjestelmässä toimiva asetinlaite. Uudistus on merkittävä, sillä yhtenäisen asetinlaitteen ansiosta metroliikenteen häiriönhallintaa pystytään parantamaan ja häiriöistä palautumista nopeuttamaan. Se mahdollistaa myös uusien matkustajainformaatiopalvelujen tuottamisen. Asetinlaite on metron liikenteenohjausjärjestelmän perusta, se muun muassa määrittää metrojunien kulkutiet radalla ja antaa HKL:n liikenteenohjausvalvomoon ajantasaisen tiedon siitä, missä kohdissa rataosuutta metrojunat kulloinkin ovat. Asetinlaite pitää huolta myös turvallisuudesta varmistamalla, että junalla on vapaa kulkutie ja turvallinen etäisyys junien välillä säilyy. 4 vauhdittajaa Jätkäsaaren liikenneruuhkiin – Älyliikennekokeilut tuottavat arvokkaita oppeja n Rekkajonoja vähentävä jonotussovellus, liikennettä ennakoiva digipalvelu ja laivamatkustajien kimppakyytipalvelu. Muun muassa näistä älyliikennekokeiluista Helsingin kaupunki on hakenut ratkaisuja Länsisataman alueen liikenteeseen. Länsisataman huimasti kasvaneet liikennemäärät ovat tehneet Länsisatamasta maailman vilkkaimman matkustajasataman. Yhdeksän miljoonaa matkustajaa kulkee vuosittain Helsingin ja Tallinnan välillä. Päivittäin Jätkäsaaren läpi kulkee 650 rekkaa. Helsingin Länsisataman ja Viron Vanhan sataman liikenteen sujuvoittamiseen tähtäävä FinEst Smart Mobility -älyliikenneprojekti hakee ratkaisuja satamien liikennehaasteisiin tavoitteenaan vähentää Helsingin ja Tallinnan päästöjä, meluhaittoja ja muita haittoja molemmissa satamissa ja kaupungeissa. Helsingin kaupunki on tarttunut aiheeseen yhdessä innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin kanssa kokeilemalla Jätkäsaaressa, kuinka digitaaliset palvelut voisivat auttaa ratkaisemaan haasteita. Kokeilut ovat nyt loppusuoralla ja niistä on saatu tuloksia. – Projektin tarjoama ekosysteemi on mahdollistanut mukana olevien yritysten innovaatioiden kehittämisen räätälöidysti Länsisataman tarpeisiin sekä keskinäisen tiedon hyödyntämisen muiden projektissa toimivien yritysten kanssa. Yritysten ja julkishallinnon välinen yhteistyö on myös todistanut avoimen tiedonjaon merkityksellisyyden palveluiden jatkokehitykselle ja loppukäyttäjäkokemukselle. Esimerkiksi Länsisatamasta saatavan liikenteen tilannekuvan tarkkuuden kannalta on erityisen olennaista, että lauttaliikenteen todelliset saapumisajat ovat saatavilla ja hyödynnettävissä”, kertoo projektipäällikkö Suvi Hänninen Helsingin kaupungilta. – Helsingin kaupunki vahvistaa projektissa osaamistaan ketterien, digitaalisten palveluiden kehittämisestä sekä soveltamisesta käytäntöön. Kerätty tietotaito on erityisen arvokasta Länsisataman kaltaisilla alueilla, joissa fyysinen ympäristö tarvitsee perinteisen infrarakentamisen lisäksi joustavia ratkaisuja tasokkaan asuinja elinkeinoympäristön takaamiseksi”, hän jatkaa. – Liikenteen sujuvoittaminen on erittäin konkreettinen esimerkki siitä, millä tavalla Helsinki voi hyödyntää useasta lähteestä kertyvää, avoimesti eteenpäin jaettavaa dataa ja saada se palvelemaan kaupunkilaisia ja alan yrityksiä. Näin kehitämme datan avulla maailman toimivimman älykaupungin”, kiteyttää kehitysjohtaja Pekka Koponen Forum Virium Helsingistä. Sivu 8 Koskelan sairaalan alueen katuja remontoidaan Koskelantie syysasussa. Sairaalan lähistöllä peruskorjataan katuja vuonna 2019. Kuva: Seppo Laakso K oskelan sairaala-alueen katujen rakentamisen ensimmäinen vaihe on alkanut. Työt on aloitettu vesihuoltotöillä Kunnalliskodintien ja Koskelantien risteyksestä. Siitä työt etenevät Kunnalliskodintietä pitkin Antti Korpin tielle. Koskelantie syysasussa. Sairaalan lähistöllä peruskorjataan katuja vuonna 2019. Kuva: Seppo Laakso Myöhemmin keväällä aloitetaan Kappelinkulun rakentaminen. Tämä sairaala-alueen sisällä oleva katuyhteys lähtee pohjoiseen Koskelantien ja Valtimontien risteyksestä. Lopulta Kappelinkulun ja Kunnalliskodintien työmaat yhdistyvät. Kunnalliskodintien peruskorjauksessa katu ja sen kunnallistekniikka rakennetaan valmiiksi välillä Antti Korpin tie–Koskelantie. Vesijohdot ja hulevesiviemärit uusitaan. Ajoradat, jalkakäytävät ja pyörätiet, reunakivet, risteysalueet ja katuvalaistus uusitaan. Urakkaan kuuluvat myös Antti Korpin tien eteläosan rakentaminen sekä Kappelinkulun jalankulkuja pyörätien rakentaminen. Ensimmäinen työvaihe kestää syyskuun loppuun, jonka jälkeen aloitetaan mm. Kunnalliskodintien loppuosan rakentaminen Käpyläntielle asti sekä Paviljonkikujan ja Hospitaalinkulun rakentamisen. Katurakentaminen tehdään mahdollisimman ripeästi koska sairaala-alueen Koskelantien puoleisella sivulla alkaa asuintalorakentaminen jo tulevana kesänä. Käpyläntien puolella asuntorakentaminen alkaa loppuvuonna. Katurakentamisen urakoitsijana on Helsingin kaupungin Stara. Korkeasaarenluoto. Kuva: Kirsi Pynnönen-Oudman / Korkeasaaren arkisto H elsingin kaupunki jatkaa luonnonsuojeluohjelmansa toteuttamista. Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut esityksen Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamisesta. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto käsittelee asiaa kokouksessaan 1. helmikuuta. Korkeasaarenluoto on Korkeasaaren kupeessa sijaitseva pieni kallioluoto, jonka lintulajisto ja lintujen parimäärät ovat luodon pieneen kokoon nähden huomattavia. Luonnonsuojelualueen perustamisella halutaan turvata monipuolisen pesimälinnuston säilyminen. Luoto on erittäin uhanalaisen selkälokin pesimäpaikka. Selkälokkeja on pesinyt luodolla viime vuosina 1–3 paria. Vuodesta 2013 luodon valtalaji on ollut vaarantunut naurulokki. Vuonna 2016 niitä pesi luodolla 225 paria. Luodolla pesii myös suuri, lähinnä kalatiiroista koostuva tiirayhdyskunta (enimmillään 90 paria), kalalokki, harmaaja merilokki sekä joinakin vuosina myös vaarantunut isokoskelo ja erittäin uhanalainen tukkasotka. Alue on hyvä lintujen tarkkailukohde eläintarhassa kävijöille. Rauhoitusmääräyksillä estetään liiallinen ihmisen linnustolle aiheuttama häiriö kieltämällä maihinnousu ja liikkuminen 25 metriä lähempänä luotoa lintujen pesimäaikana 1.4.–15.8. Luonnonsuojelualueen perustamisesitykseen on liitetty hoitoja käyttösuunnitelma, joka mahdollistaa elinympäristön hoidon linnustolle mahdollisimman suotuisaksi. Helsingin luonnonsuojeluohjelma sisältää 47 uutta luonnonsuojelualuetta, jotka on tarkoitus perustaa vuosina 2015–2024. Niiden yhteispinta-ala on noin 650 hehtaaria. Korkeasaarenluodosta tulossa luonnonsuojelualue
4 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto HKL:n valmistauduttava markkinoiden uusjakoon H elsingin kaupungin liikennelaitoksen, HKL:n monopoliasema natisee liitoksissaan, kun se joutuu varautumaan raitioliikenteen kilpailutukseen. Kuluvan vuoden kesään mennessä selviää onko edellytyksiä yhtiöittämiseen olemassa. Helsingin kaupunkikonserni on perustanut työryhmän tarkastelemaan liikennelaitoksen yhtiöittämistä. Tarkoitus on selvittää mahdollisuus yhtiöittämiseen kevään aikana ja valmistella esitys liikelaitoksen yhtiöittämisestä, mikäli se katsotaan perustelluksi. Kuntalain mukaan HKL ei voi kilpailutilanteessa toimia markkinoilla liikelaitoksena eli nykyisenkaltaisena. HKL:n bussiliikenne yhtiöitettiin vuonna 2005. Myöhemmin Helsingin bussilikenne Oy:n liiketoiminta myytiin yksityiselle liikkeenharjoittajalle. Toteutuessaan yhtiöittäminen tarkoittaa nykymuotoisen, liikelaitosmallisen HKL:n lakkauttamista. Käytännössä HKL menettäisi monopoliasemansa Helsingin raitioja mahdollisesti myös metroliikenteen tuottajana. Voi olla niin, että yhtiöittäminen on jollain aikavälillä kuitenkin väistämätöntä. Myös HKL aikoo olla siinä mukana, mutta nykymuotoisena liikelaitoksena se ei voi osallistua liikennöinnin kilpailutuksiin. Ainoana vaihtoehtona silloin on HKL:n muuttaminen joukkoliikenteen palveluita toteuttavaksi ja järjestäväksi osakeyhtiöksi. Kilpailutuksiin kelpuutetaan vain yhtiömuotoiset tarjoajat. Asiasta päättää lopullisesti Helsingin seudun liikenne, HSL, joka vastaa joukkoliikenteen tilaamisesta ja suunnittelusta Helsingin seudulla. Kadun raadit ruotivat ajankohtaisia asioita Turvapaikkapolitiikka on lottovoiton tarjoamista ? Kun tarjotaan kaukaisessa Pohjois-Euroopassa Suomessa lottovoiton mahdollisuutta turvapaikkapolitiikan muodossa sitä hakeville ihmisille, niin olisihan perin kummallista, että tämänkaltaista järjestelmää ei olisi käytetty ja käytetään hyväksi. Sotaa ja väkivaltaa pakenevia ihmisiä on aina ollut ja myös hyvin paljon ihmisiä, jotka etsivät parempaa elämää kuin mitä heidän kotimaansa voisi edes tulevaisuudessakaan antaa. Turvapaikanhakijoiden joukossa on määrällisesti koko joukko ihmisiä, jotka eivät edes halua kotoutua uuteen asuinmaahansa, he kokevat sen edustamat arvot ja kulttuurin uhaksi omille vakaille perinteisille arvoilleen. Me eurooppalaiset haluamme korostaa omia arvojamme ja kansainvälisiä sopimuksia jotka nähdään muuttumattomina joita ei voi kyseenalaistaa. Ikään kuin kaikki säännöt, lait ja sopimukset on taottu järkälemäiseen graniittikiveen eikä olla näkevinäänkään kiven halkeamia. Kaikki lait ja sopimukset ovat ihmisten laatimia ja pitkän historian aikana on tapahtunut hyvin paljon muutoksia joko sopien tai sotien. Mikään ei ole uutta auringon alla ei edes muutos. Paavo Haapalainen Kallio ? Hyvissä ajoin eri puolilla Suomea aamuisin eräät miehet kokoontuva paikallisen torin kulmille kaupungin eri puolilta 3-4 miehen ryhmään, milloin minkinlaisena kuppikuntana. Joku tulee jalan, toinen polkupyörällä ja joku jopa autolla, jos sattuu vielä olemaan sellainen väline ja ajokortti. Se ei ole kuitenkaan mikään kokoontumisajo, vaan paikallinen toriparlamentti. Se on seniorimiesten vapaaehtoinen oma parlamentti, jossa puidaan ajankohtaiset, välillä vähän vanhemmatkin oman kaupungin, maakunnan ja maailman tapahtumat. Kyytiä annetaan niin omille kuin muidenkin maakuntien edustajille. Kiitostakin jaetaan joukossa tarvittaessa. Huutia saavat välillä tarvittaessa niin kansanedustajat kuin paikalliset valtuutetut sekä virkamiehet, eikä siinä sen kummasempaa someilua tarvita. Erityisen silmätikkuna ovat sanansyöjät, takinkääntäjät ja henkilöt, jotka eivät ole pitäneet vaalilupauksiaan tai eivätkä puolustaneet oman kotija seutukuntansa etuja uusien muutosten ja reformien jyllätessä. Tapetilla ovat yhteiskunnan hyvinvointipalvelut ja niiden leikkaukset ja supistukset. Pienparlamenteissa puhutaan kaikesta ja parannetaan tietysti maailmaa. Viikonlopun jälkeen puheet ja keskustelut liikkuvat pitkälti urheilussa, nimenomaan maanantaiaamuisin. Urheilussa asiantuntijoita ja mielipiteitä aina riittää. Katuja torikerho on yhteisö, jossa päivittäin saatetaan vaihtaa hyvin erilaisia mielipiteitä, välittää tietoa ja tunnettakin. Pienissä 0,5 1 tunnin istunnossa jutellaan erilaisista tapahtumista, jopa paikallisen lehden tarjouksista, missäpä on tänään vaikkapa ilmainen kahvitarjoilu. Iltapäivälehtien lööpeistä varsinkin löytyy aina jutun juurta. Tori on tietysti mukava paikka varsinkin kesällä seurustella, katsella, tavata kavereita, ystäviä ja juoda siinä välissä vaikka torikahvilassa lettutai piirakkakahvit Toriparlamentaarikot ovat yleensä vähintään 63-vuotiaita, vain harvoin joukkoon harhautuu nainen. Ukot ovat eläkkeellä tai muuten jostain syystä poissa työelämästä. Ehkä joku äijä on mukana vielä jopa aktiivimallissa. Epävirallinen katu-toriraatien kokoontuminen on aivan jatkuvaa, ympärivuotista, olipa sitten kevät, kesä, syksy tai talvi. Välillä lähistön kioskilla voidaan porukkaveikkaus laittaa vetämään hyvän onnen toivossa. Talvella katuraatien yhtenä epävirallisena kokoontumispaikkana näyttää olevan kahvilat , baarit ja ravintolat, joiden pöydät on joskus oikein hyvin miehitetty 3-4 hengen pieniin ajankohtaisiin rupatteluhetkiin. Tunnelma keskusteluissa yleensä tiivistyy erilaisten vaalien lähetessä. Leo Härmä Sähköauton hiilijalanjälki ? Hallitus kuin myös media on pulloollaan sähköauton ylistystä. Mutta millainen on sähköauton hiilijalanjälki? Asiasta vaietaan visusti. Kuitenkin suurten akkujen valmistus vie luonnonvaroja aivan kohtuuttomasti ja tuo myös Suomeen kyseenalaista kaivosteollisuutta. Entäpä sähkö, ei sekään ole ilmaista. Pitääkö sähköautojen tarpeita varten rakentaa uusi ydinvoimala? Mutta kuka kertoisi sähköauton hiilijalanjäljestä kansantajuisesti? Leif Söderlund Siltasaari Asuintonttien autopaikkojen kaavamääräyksiin helpotuksia ? Helsingin kaupunki suunnittelee muutosta Helsingin asuntorakentamista sääteleviin normeihin: kaupunki ei enää määräisi uusien asuintalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, vaan asuntojen rakennuttajat toteuttaisivat pysäköintipaikkoja sen verran, kuin arvioisivat asuntojen kaupallisen houkuttelevuuden kannalta olevan ihanteellista. Uudistukseen voi ottaa kantaa kaupungin verkkosivuilla tammi-helmikuussa. Siirtyminen niin sanottuun markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan. Tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia ja mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteutuminen saavutettavuutta ja kilpailukykyä vaarantamatta. Uusi menetelmä autopaikkojen rakentamisvelvoitteen poistamisesta on tarkoitus ottaa käyttöön kaupunkistrategian mukaisesti uusista asuinalueista alkaen. – Lähtökohtainen ajatus markkinaehtoisessa pysäköinnissä on se, että rakennuttajat voivat vastata pysäköintipaikkojen tarpeeseen joustavammin kuin kaupungin asettama jäykkä pysäköintinormi. Kuluttaja eli asunnon ostaja olisi tämän kaiken keskiössä, Helsingin liikenneja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen toteaa. Nykyisin kaupunki määrittelee asemakaavoissa, kuinka monta pysäköintipaikkaa asuintalon rakennuttajan tulee vähintään rakentaa. Normit perustuvat asetettuihin tavoitteisiin ja tilastoihin alueiden autonomistuksesta. Markkinaehtoisessa mallissa rakennuttaja saisi tehdä paikkoja sen verran, kun katsoo tarpeelliseksi, jotta kohde menee kaupaksi. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin myös välimalli, jossa kaupunki edellyttäisi toteuttamaan edelleen jonkin verran pysäköintipaikkoja ja rakennuttaja voisi halutessaan rakentaa paikkoja kaupungin vaatimaa minimimäärää enemmän. Kaupungin edellyttämillä paikoilla varmistettaisiin keskitetyn pysäköintitalon toteutuminen, mahdolliset lisäpaikat voitaisiin rakentaa talon omaan pysäköintihalliin tai keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Uudistuksen tavoitteena ei ole vähentää pysäköintipaikkojen määrää, mutta on todennäköistä, että markkinaehtoisessa mallissa pysäköintipaikkoja ei toteudu yhtä paljon kuin nykyisin. Lisäksi pysäköintipaikan hinta saattaisi vaihdella nykyistä enemmän alueesta riippuen kysynnän ja tarjonnan mukaan. – Markkinaehtoisessa pysäköintimallissa korostuu, ettei pysäköintipaikka ei ole itsestään selvyys. Asunnon ostajan tai vuokraajan tulee varmistaa etukäteen, onko alueelta saatavissa pysäköintipaikkaa ja mihin hintaan, liikenneja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo. Käyttäjä maksaa -periaate yhtenä lähtökohtana Pysäköintipaikkojen rakentaminen pihakannen alle tai pysäköintiluolaan maksaa olosuhteista riippuen 15 000–65 000 euroa. Pysäköintipaikan käyttäjiltä ei nykyisin yleensä peritä paikan todellisia kustannuksia, vaan kustannuksiin osallistuvat asunnon ostohinnassa tai vuokrassa myös ne asukkaat, joilla ei ole pysäköintipaikkaa. Yksi markkinaehtoisen pysäköinnin lähtökohta onkin vuonna 2014 hyväksyttyyn Helsingin pysäköintipolitiikkaan sisältynyt ajatus käyttäjä maksaa -periaatteen edistämisestä. Markkinaehtoinen malli ei ota kantaa, miten pysäköinnin kustannukset taloyhtiössä jaetaan, mutta se mahdollistaa kustannusten kohdistamisen pysäköintipaikkojen käyttäjille. Asuntojen hinta määräytyy kuitenkin markkinatilanteen mukaan eli kustannussäästö vähemmistä pysäköintipaikoista ei välttämättä näy asuntojen matalampina hintoina tai vuokrina. Kaupunki on laatinut päätöksentekoon neljä erilaista mallia, jotka eroavat toisistaan muun muassa pysäköintipaikkojen sijainnin ja toteutusmallin sekä markkinaehtoisuuden asteen mukaan. Markkinaehtoisesta pysäköinnistä ja laadituista malleista voi keskustella 10. helmikuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa keskustelu.hel.fi. Keskustelun antia hyödynnetään laadittaessa päätösesitystä kaupunkiympäristölautakunnalle. Esitys kokeiltavista malleista ja pilottialueista tuodaan lautakunnan käsittelyyn maaliskuussa. Kattojen lumikuormien seuraaminen ajankohtaista Lumenpudotusta. Kuva: Lauri Hänninen. ? Helsingin alueen kiinteistönomistajia kehotetaan seuraamaan rakennusten lumikuormaa aktiivisesti ja ryhtymään tarvittaessa lumen poistoon. Lumikuormiin liittyvät riskit ovat suurimpia rakennuksissa, joissa kattorakenteiden jännevälit ovat pitkiä, kuten urheiluhalleissa, kauppojen suurissa halleissa, ratsastusmaneeseissa sekä kuplahalleissa. Katolle kasautuva lumi voi vahingoittaa rakennuksen rakenteita, etenkin silloin kun lumi vettyy sään lauhtuessa. Ongelmia voi syntyä myös, jos lunta kertyy erityisen runsaasti vain jollekin katon osalle. Hallien lisäksi lumikuormat voivat tulla liian suuriksi vuosina 1955–1969 rakennetuille taloille. Tuolloisten rakennusmääräysten mukaan rakennetut talot eivät välttämättä kestä kuin reilun sadan kilon lumikuorman neliötä kohden. Tavanomaiset omakoti-, parija rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin. Alueelliset ja ajankohtaiset kattojen lumikuormat sekä lumenpudotusohjeet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/kattojenlumikuorma.
5 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 ? ? Heinänen ? ? Runopalsta Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Liput 15 /12 € ennakkoon, 17/14 € ovelta. Jorma Hellström Draamakomedia PALAPELI Esitykset la 2.2.2019 klo 19 ti 5.2. klo 19 pe 8.2. klo 19 la 9.2. klo 17 huom. ti 12.2. klo 19 pe 15.2. klo 19 la 16.2. klo 17 huom. ti 19.2. klo 19 pe 22.2. klo 19 la 23.2. klo 17 huom. Ystävyydellä oma päivänsä ? Edellisessä luisteluaiheisessa pakinassani ikään kuin aanasin eli aavistin tulevia. Ja katso: Taitoluistelun EM-kisoissa Minskissä meikäläinen Viveca Lindfors, 20, saavutti vapaaohjelmallaan pronssia! Onnitteluja! Joko Suomi nousee? Nyt elämme erään ilojuhlan aikaa: olemme valmiit toivottamaan Ystävänpäivänä 14.2. kaikkea hyvää niille, jotka arvostamme reilun halailumme arvoisiksi! Halaaminen tervehtimistapana on rantautunut meillekin jo varsin normaaliksi. Se tuntui aluksi meistä, jotka olimme eläneet tuberkuloosin valtakauden ikuisessa pelossa ja varoitteluissa, tosi vaikealta. Bakteerikammo oli meihin syvälle istutettu. Nuoruuden ajoilta muistuvat mieleen sylkykupit junien ja julkisten tilojen lattioilta… Ystävänpäivä tuli meille USAsta, vaaleanpunaisin sydäntunnuksin, jotka painottivat rakastamisen ihanuutta. Meillä se laimennettiin ystävyyden vakuutteluksi, varsinkin kun yleishyödylliset järjestöt, ensisijaisesti Suomen Punainen Risti, ottivat sen käyttöönsä tiedotuksessaan, varainhankinnassaan ja vapaaehtoisuuden markkinoinnissa. Päivä pohjautuu historian pitkässä saatossa roomalaisten pakanallisiin hedelmällisyysrituaaleihin ja sittemmin kristinuskon värittämään pyhimystaruun pappi Valentinesta, joka toimitti lainvastaisia avioliittoja estääkseen nuoria miehiä joutumasta sotatoimiin. Ystävänpäivänkortti on päivän keskeisin väline. Tosin kauppa on kehitellyt kaikenlaisia muitakin myyntiesineitä teemalla ”Ystävä on lahjan arvoinen”. Pakinani kuvitukseksi valitsin alkuperäisen, vuonna 1910 Buffalosta Ontarioon Niagara Fallsiin Nilsille lähetetyn kortin. Silloistakin kansainvälisyyttä kuvaa se, että kortti on lontoolaisen kustantamon tuotantoa, painettu Saksassa ja julkaistu yhdysvaltalaiseen sarjaan kuuluvana sekä on lisäksi Rosmarin ruotsinkielisin vakuutteluin varustettu! Englanninkielinen teksti julistaa, että ”suuteleminen ei ole rikos Buffalossa” ja lisälauseessa lohdutetaan ”Erehtyminen on inhimillistä; suuteleminen jumalaista!” Yli satavuotiaalla kortilla on tosi inhimillinen ja selkeä sanomansa. Nykyiset kortit ovat monenlaisia, ruusuisia, leikkimielisiä ja usein itsetehtyjä. Ystävänpäivän kortti on toiseksi suosituin joulukortin jälkeen. Merkkipäivät ovat monessa mielessä tärkeitä. Almanakka pursuaa nimipäiviä: niiden määrä kasvaa koko ajan nykyvanhempien halutessa lapsilleen uudenlaisia, usein kansainvälisiä idoli-nimiä vanhakantaisten raamatullisten pyhimysnimien sijaan. Tosin viimeaikaiset valinnat ovat osuneet sellaisiin vanhanaikaisiin nimiin, kuten Tahvot ja Lyytit, joita emme suinsurminkaan olisi hyväksyneet. Koulutoverini Taavetti suostui itkua pidätellen paljastamaan pilkatun etunimensä sijaisopettajalle. Kaikki meistä eivät halua merkkipäiväänsä muistettavankaan, esimerkiksi ikääntyvät ystävättäreni. Tuttavani miespuolinen toimistopäällikkö oli niin periaatteen mies, että vastaanottaessaan työtoveriensa onnittelulähetystön 50-vuotispäivänään kieltäytyi kunniasta eli uushopeisesta kahvikannusta pakottaen palauttamaan lahjan liikkeeseen ja rahat keräykseen osallistuneille! Tämä on tositarina. Merkkipäiviä kyllä keksitään sopivin syin tiettyihin tarkoituksiin. Sain juuri tietää, että Venäjällä vietetään maaliskuun 1. päivänä kansallista kissapäivää. Ruotsalaiset puolestaan aloittivat korvapuustipäivän vieton lokakuun 4.päivänä; tuo tapa levinnee meillekin. Joskus olen tiedustellut, milloin sopisi viettää anopin nimikkopäivää? Hoivakoti-hälyuutisten karmeina hetkinä tuntui mukavalta kuulla, että Helsingin Roihuvuoren palvelukeskuksessa tulevana ystävänpäivänä ikäihmisten luona toteutetaan ystävällisten alpakkojen vierailu! Mietin ystävyys-aiheisia lauluja. Heti tuli mieleeni turvallisuutta takaava virsi ”Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen” sekä nuoruusajan tango, jota pihan pojat hieman muunsivat ”Kaukainen ystävä, ota reppus ja lähde…” Enempää en siitä renkutuksesta muista. Ystäväpalvelut edellyttävät luontevaa vastavuoroista vapaaehtoisuutta. Minulla on kokemusta sosiaalijärjestöissä tehtävästä vapaaehtoistoiminnasta sekä tiettyjen museoiden ystävätyhdistyksistä. Jos niissä yhteyksissä jotain itsestään antaa, niin ainakin saman verran hyvää oloa ja mieltä saa. ”Vapaaehtoisuus on välittämistä”, lausui presidentti Tarja Halonen Käpyrinteen 80.-vuotistilaisuudessa. Aira Heinänen Vaalit on tuloillaan, kaikkea hyvää luvataan. Jälleen ootamme tulevaa, kokemukset ain muistuttaa. Jos tosiasiat myönetään käymme suuntaan oikeaan. ajattele vain omaa asiaa. Ehdokas kentillä kailottaa, kiillottaa omaa kilpeään. Voitte vähän hellittää, avoimuus meitä lähentää. Milloin voit ymmärtää työt tekijäänsä kiittää?! Valhe tukkii tien avaran sen joudutte oppimaan. Suomi on niin pieni maa, tekoset aika muistetaan. Jos teet työsi paremmin, olet rakastava ihminen. KEPU ketunhäntää piilottaa, en voi luottaa neliapilaan. Börgelssonia Paavo tarjoaa, onko päätä tai häntääkään? Temput hyvin muistetaan, suljen silmät käännän pään. Ken kaikkeen uskookaan, syyttäköön vain itseään. Toivo Levanko, lyyrikko Luottamusta tarvitaan Kotimaista ja käsityönä valmistettua lounasta arkisin klo 11-14:30. Joka päivä klo 23 saakka keittiöstämme saatavilla erikoispizzaa, ciabattaa, salaattia sekä kasvisruokaa. Edullinen hintataso ja paljon kotimaisia sekä kansainvälisiä oluita ja siidereitä. Hanaoluet: Karhu III 0.5l 4€ Koff III 0.5l 3.80€ Kronenbourg IV 0.5l 5€ Brooklyn Naranjito 0.4l 6€ ? Biljardi ? Toivebiisit ? Tietovisa tiistaisin klo 19:00 ? Bingo sunnuntaisin klo 15:00 Avoinna: ma-to, su klo 09:00-02:00, pe-la klo 09:00-04:00. puh. 045 612 7007 Ravintola Hermannin Kukko Hämeentie 81-83, 00550 Helsinki www.hermanninkukko.fi UU DI ST UN UT HE RM AN NI N KU KK O!
6 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 Nimipäivät: Viikko 6 Ke 6.2. Tiia, Terhi, Teija, Tea To 7.2. Riku, Rikhard Pe 8.2. Laina La 9.2. Raija, Raisa Su 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna Viikko 7 Ma 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki Ti 12.2. Elma, Elmi Ke 13.2. Sulo, Sulho To 14.2. Ystävänpäivä. Tino, Voitto Pe 15.2. Sipo, Sippo La 16.2. Kai Su 17.2. Väinö, Rita, Karita Viikko 8 Ma 18.2. Kaino Ti 19.2. Eija Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri ? ? Sunnuntaiksi ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 6.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 7.2. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko pe 8.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 9.2. klo 17. Pirjo Kantala, musiikkivastuussa Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro. Messu su 10.2. klo 10. Laura Huovinen, Riikka Reina. Skidikirkko ja pehmojen yö su 10.2. klo 16. Mari Mattsson, Tytti Friberg, Vivika Oksanen. Iltakirkko ma 11.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 12.2. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 13.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 14.2. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 15.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 17.2. klo 10. Jaana Partti. Iltakirkko ma 18.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 19.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 20.2. klo 18. Jaana Partti. Anima mea -lauluryhmä johtaa Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 7.2. Pohjalaisen kertomuksen iso ääni. Kirjailija Antti Tuuri. Raisa Rauhamaa haastattelee. 14.2. Suomettuneen Suomen suomija. Lasse Lehtinen. Päivi Istala haastattelee. Virsilauluhetki la 9.2. klo 13. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Ystävänpäivän Yhteisvastuurieha to 14.2. klo 16-18 Kallion kirkonmäellä. Kirkon pihassa mm. koiravaljakko, paloauto ja makkaranpaistoa. Kirkossa arpajaiset ja ystävänpäivän puffetti. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Illan päätteeksi Kivimessu kirkossa klo 18. Lähde elämään-ilta su 17.2. klo 17 Armahtaen, Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiihtolomakirppis su 17.2. klo 12-18 Seurakuntakodilla. Pöydän vuokra 15 €. Pöydät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 13.2. mennessä tekstiviestillä numeroon 050 472 0215. Tuotto menee Kallion nuorisotyön hyväksi. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 12.2. ja 19.2. klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 6.2., 13.2. ja 20.2. klo. Kallion kirkon kappelissa. Avoin perhekahvila ma 11.2. ja 12.2. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 11.2. ja 18.2. klo 16. Teatteri Kallio. Esikoisvauvakerho ti 12.2. klo 12–14 Seurakuntakodilla. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka ke klo 18 13.2. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 6.2., 13.2. ja 20.2. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke klo 18 6.2., 13.2. ja 20.2. os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kaikenikäisten messu Kynttiläkirkko ke 6.2. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu ja Dagmar Õunap. Messu su 10.2. klo 11. Pauliina Lindfors. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 10.2. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 10.2. klo 16. Juha Leinonen. Messu su 17.2. klo 11. Pauliina Lindfors. Kiinankielinen messu su 17.2. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 17.2. klo 16. Janne Keränen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Sururyhmä to 14.2. klo 18. Vertaisryhmä läheisensä äskettäin menettäneille. Hyväksyvässä ilmapiirissä on hyvä käydä läpi surua, jakaa muistoja ja pohtia omaa jaksamista. Ryhmän vetäjinä toimivat surutyön ammattilaiset. Ryhmän ohjaajina ovat pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09-2340 3600. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta. fi/#toiminta. Päiväkansa 60+ ma 11.2. ja 18.2. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 11.2. klo 17–18. Iltaruoka ke 6.2. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 € hintaan. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 1015. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 12.2. ja 19.2. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Kangaspuukerho ti 12.2. klo 18. Lasten perjantait pe 8.2. ja 15.2. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12– 14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Ihmeiden aika ei ole ohi: 3 Bibliodraamailtaa ti klo 18– 20 19.2. ja 26.3 Alppilan kirkolla. Ohjaajina Kati Helin ja Nina Klemmt. Vapaa pääsy. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä ma klo 18– 19.30 18.2., 18.3., 15.4. ja 13.5. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 6334. Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi, syvemmälle psalmilauluun ti klo 17.30–20 19.2., 26.2., 5.3. ja 12.3. Diakonissalaitoksen kirkko. Hinta 52€. Ohj. pedagogi, MuT HilkkaLiisa Vuori. Kursseille ilmoittautumiset ja tiedustelut. Kallion kirkkoherranvirasto www. helsinginseurakuntayhtyma.fi/ kallio tai (09) 2340 3611 taikallio.srk@evl.fi. Voimasanoja Raamatusta – Bible journal -illat Alppilan kirkolla ti 26.2., 5.3., 12.3., 19.3. ja 26.3., klo 18–20. Kurssimaksu 25 e. Ohjaaja Nina Klemmt. Ilm. kallio.srk@evl. fi tai p. 09 2340 3611. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Petri Patronen, p. 09 2340 3674 tai petri.patronen@evl.fi. 5. sunnuntai loppiaisesta ? Matt. 13:24–30 Olen alle kouluikäinen. Nukkumaan mennessä minua alkaa itkettää. Itken, koska olen vakuuttunut siitä, että lopun ajat tulevat pian. Pelkään, että minulle rakkaat ihmiset palavat ikuisesti helvetin tulessa pahojen tekojensa tähden. Haluaisin varmuuden siitä, ettei niin tapahdu, mutta tiedän hyvin, että Jumalalla on lopullinen päätösvalta. Siksi onkin parempi jatkuvasti varoa, ettei vain tekisi mitään, mikä Jumalan silmissä olisi pahaa. Teini-ikäisenä osallistun vapputapahtumaan. Puhuja pyrkii vakuuttamaan kuulijansa siitä, että hyvän ja pahan taistelu on todellinen. Joka puolella on henkivaltoja, jotka taistelevat meidänkin sieluistamme. Jos en varo, pahan valta saattaa pyydystää minut ilman, että edes ymmärrän sitä. Saatan luulla olevani kunnollinen ihminen, mutta Jeesus ei asu sydämessäni. Tai sitten saatan luulla, että koska Jeesus asuu sydämessäni, ei haittaa, vaikka eläisinkin väärin. Niin tai näin, hyvän ja pahan välinen henkivaltojen taistelu jatkuu, ja minä olen pelinappulana. Teot, sanat ja valinnat on jaoteltavissa hyviin ja pahoihin. Minun on itse kitkettävä paha itsestäni, tai seuraukset ikuisuudessa voivat olla kohtalokkaat. Nyt 20 vuotta myöhemmin ajattelen henkivaltojen ja helvetin polttavan tulen olevan yrityksiä selittää itsessämme ja toisissamme näkemäämme pahuutta. Lisäksi ne ovat oivia apukeinoja ohjaamaan yhteisöjä yhteen hyvän tulkintaan. Ihmiselämään kuitenkin kuuluu sekä hyvä että paha alusta loppuun asti. Eikä ole vain yksiselitteistä hyvää ja pahaa, vaan minun hyväni saattaa olla toisen pahaa, toisen hyvä minun pahaani. Pystyisimmekö me näkemään ja hyväksymään tämän? Opettelisimmeko avoimin mielin kysymään syitä toistemme toiminnalle silloinkin, kun emme ole samaa mieltä? Olisiko silloin vähemmän tarvetta pahan leimalle? Kaisa-Maria Pihlava Kirjoittaja on psykologi ja teologi Kaupunki hakee 4 000 kesätyöntekijää Kuva: Jussi Hellsten ? Suomen suurin työnantaja Helsingin kaupunki on käynnistänyt kesätyöntekijöiden haun. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä. Siisti kesä! -hankkeen 16–20-vuotiaille suunnattu haku ja 16–17-vuotiaiden kesätyöhaku alkaa 4. maaliskuuta ja päättyy 18. maaliskuuta kello 16. Kesätyöntekijöitä ja kesäsijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin yhteensä noin 4 000. Lisäksi kesäväkeä etsitään kaupungin omistamiin yhtiöihin. Helsingin tarjoamia kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa Helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet. Hakuaika näkyy kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun kevään mittaan lähes viikoittain. Kaupungin yhtiöissä avoimena oleviin kesätyöpaikkoihin haetaan kunkin tahon omien sivustojen kautta. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin, rantapelastajiksi, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Sosiaalija terveystoimialan palvelukseen haetaan lisäksi vuosilomansijaisiksi alan opiskelijoita ja ammattilaisia.
7 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 Helsingissä ennätysvuosi asuntotuotannossa Yksi vilkkaan asuntorakentamisen alueista on Kuninkaantammi. Kuva: Susa Junnola. H elsingin asuntotuotanto on ennätysmäisen korkealla tasolla. Helsingin tavoitteena vuonna 2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaavaja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen. Asuntoja valmistui 4 843. Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 7 109 asunnon rakentamiseksi. Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina. Asuntorakentaminen jatkuu vahvana merenranta-alueilla, kuten Kalasatamassa (rakenteilla asuntoja 2 453), Länsisatamassa (1 338 asuntoa) ja Kruunuvuorenrannassa (723 asuntoa). Muita voimakkaan kasvun alueita ovat Herttoniemi (rakenteilla 969 asuntoa), Pasila (692 asuntoa) ja Kuninkaantammi (673 asuntoa). Valmistuneista asunnoista 22,0 % (1 066 asuntoa) oli valtion tukemia korkotukiasuntoja, 27,9 % välimuodon asuntoja ja 50,1 % sääntelemätöntä tuotantoa. Välimuodon tuotanto koostui pääosin asumisoikeusasunnoista (715) sekä hitasja hintakontrolloiduista asunnoista (589). Sääntelemättömistä asunnoista vuokra-asunnoiksi valmistui 859 ja omistusasunnoiksi 1 567. Valtaosa valmistuneista asunnoista (86,7 %) rakentui kerrostaloihin. Uudisrakennuksiin valmistuneista kerrostaloasunnoista yhden tai kahden huoneen asuntoja oli 63,1 % ja kaikkien uudisrakennuskerrostalojen huoneistoalan keskiarvo oli 54,8 neliötä. Kaupungin oman tuotannon osuus valmistuneista oli 30,6 % (1 480 asuntoa). Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa. Kaupungin arvion mukaan asuntotuotanto on Helsingissä korkealla tasolla myös kuluvana vuonna, koko maata koskevista suhdanne-ennusteista poiketen. – Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä tämän vuosikymmenen toiseksi korkein määrä, mikä niin ikään näyttää selvästi sen, että asuntotuotanto tulee säilymään Helsingissä vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunki hakee 4 000 kesätyöntekijää Ei saatu kuningasta ? ? Leif?Söderlund ? Vuonna 1919 oltiin Suomessa uusien poliittisten kuvioiden edessä. Aivan vuoden 1918 lopulla oli tapahtunut valtionhoitajan vaihdos. Svinhufvudin tilalle eduskunta valtuutti Mannerheimin. Saksalaiset olivat poistuneet maasta. Uusi valtionhoitaja määräsi eduskuntavaalit pidettäväksi 1. ja 3. maaliskuuta 1919. Ajatus monarkiasta, Suomesta kuningaskuntana haudattiin. Sisällissodan päättymisvaiheessa J.K. Paasikivi oli muodostanut hallituksen, kun P.E. Svinhufvudista oli tullut valtionhoitaja. Toukokuussa 1918 joukko arvovaltaisia kansalaisia ja kansanedustajia vaati julistuksessaan kuningaskuntaa ja pian toinen joukko antoi julistuksen tasavallan puolesta. Tässä nokkamiehinä olivat K.J. Ståhlberg ja Santeri Alkio. Noihin aikoihin Mannerheim erosi ylipäällikön tehtävistä. Kesällä 1918 Saksa tuki Suomen monarkia-ajatusta.. Eduskunta antoi elokuun alussa hallitukselle valtuudet valmistella kuninkaanvaalia. Vuoden 1772 hallitusmuotoon vedoten katsottiin, että vaali voidaan suorittaa. Oli vain löydettävä sopiva ehdokas. Senaattori Onni Talas valtuuskuntineen lähetettiin Saksaan keisari Wilhelm II:n puheille. – Suomessa ei lainkaan tajuttu, että Saksa oli kärsimässä tappion suursodassa! Keisari kieltäytyi antamasta poikaansa Oskaria Suomen kuninkaaksi. Lopulta ehdokkaaksi löydettiin Hessen-Kasselin prinssi ja maakreivi Friedrich Karl, 50-vuotias sivistynyt ruhtinas. Hän oli keisarin lanko, vaimo Margarete oli siis Wilhelm II:n sisar. Friedrich Karl oli sivistynyt mies, opiskellut Freiburgin yliopistossa ja sittemmin eronnut armeijasta 1912. Hän joutui tietenkin maailmansotaan ja haavoittui 1914 Marnen taistelussa. Friedrich Karl oli varovaisen epäileväinen mitä Suomen kuninkuuteen tulee. Hän halusi olla koko kansan kuningas ja halusi saada myös ympärysvaltojen tuen. Suostumuksen jälkeen Suomessa ryhdyttiin kuninkaanvaaliin, joka tapahtui 9.10.1918. Eduskunta valitsi siis Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi äänin 64 – 41 ja Suomesta tuli perustuslaillinen perintömonarkia. – Samoihin aikoihin Saksa luhistui ja suursota päättyi. Helsingissä etsittiin heti miten kuninkaalle asuntoa. Yksityisresidenssiä kaavailtiin Eirasta, osoitteesta Tehtaankatu 32. Edustusasunnoksi oli tarjolla nykyinen presidentinlinna ja myös Kaisaniemen puiston Kasvitieteenlaitos oli ehdolla linnaksi. Kuninkaan vuosipalkaksi eduskunta ehdotti miljoonaa markkaa, nykyrahassa se olisi 1,71 miljoonaa euroa. – Nykyiselle tasavallan presidentille maksetaan 160.000 euroa vuodessa! Ja kuninkaan arvonimeksi tarjosi pakinoitsija Olli Väinö Nuorteva : Hänen kuninkaallinen Korkeutensa Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan Isäntä Väinö I. Mutta jo joulukuussa asiat saivat uuden käänteen. Mannerheim oli siis valittu valtionhoitajaksi ja 14.12. prinssi Friedrich Karl ilmoitti kirjeellään Suomen Berliinin lähettiläälle luopuvansa Suomen kruunusta. Mannerheimin määräämät eduskuntavaalit pidettiin siis 1. ja 3. maaliskuuta 1919. Valituksi tuli 80 sosiaalidemokraattia, 42 maalaisliitolaista, 28 kokoomuslaista, 26 edistyspuoluelaista, 22 ruotsalaista ja 2 kristillisen työväenpuolueen jäsentä. Eduskunta kokoontui 1.huhtikuuta ja pääministeriksi tuli Kaarlo Castre´n. Juhannuksen seutuvilla eduskunta hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon ja kuukautta myöhemmin 25.7.1919 eduskunta valitsi tasavallan presidentiksi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin K.J. Ståhlbergin. Hän sai vaalissa 143 ääntä kenraali C.G. Mannerheimin saadessa 50 ääntä. Prinssi Friedrich Karl vetäytyi yksityiselämään ja säveltaiteen pariin. ? ? Sarpo Mylläreitä kaikki ? Toteutuuko Brexit, saako Trump muurinsa, selviääkö Kyllikki Saaren murha, Orpo vai Rinne, onko huomenna pouta? Ajankulukseen sopii aanailla sitä sun tätä. Ei siitä haittaa ole. Loppujen lopuksi asiat kuitenkin menevät juuri niin kuin niiden pitääkin. Toisille edulliseen suuntaan, toisille onnettomuudeksi. Oli uumoilija itse millä kannalla tahansa. Kaikella on tapana aikanaan järjestyä. Ja sitten kun olette kyllästymiseen asti aprikoineet tammikuisten pakkaspäivien polttavimpia kysymyksiä suosittelen teitä siirtymään kehittävämpään aihepiiriin. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Goethen ajatuksiin. Saksalainen Goethehan on niitä entisaikojen ukkeleita. Yleisneroksikin mainittu ukkeli kirjoitti kirjassaan Vaaliheimolaiset vuonna 1809 mm. näin: ”Mylläri luulee, että vehnä kasvaa vain jotta hänen myllynsä kävisi”. Eikö olekin vekkulia huomata kuinka samanlaisina, raadollisina otuksina, me ihmiset olemme säilyneet. Helman pituus tai hiustyyli saattavat olla nyt erilaisia, mutta samat viekkaudet meillä on mielissämme. Sen kummemmin spinning jenny kuin väritelevisiokaan eivät ole päässeet sisintämme raapaisemaan. Yhtä alkeellisia me olemme kuin ennen faxia tai kosketusnäyttöjä. Trump haluaa muurinsa ja Sipilä Sotensa hinnalla millä hyvänsä. Pikkulapsi on valmis kirkumaan vaikka koko päivän saadakseen tahtonsa läpi. Nämä Sipilät, pikkulapset ja Trumpit parkuvat, uhkailevat ja vaativat siksi, että niin me ihmiset tapaamme tehdä. Silloin kun se on meille edullista. Niin isoissa kuin pienemmissäkin haluamisissa. Piintyneimpiä Goethen mainitsemia mylläreitä tuppaavat olemaan ne suuriäänisimmät parkujat. Ne, jotka korostavat rähisevänsä koko ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta. Mutta ennen kuin ketään aletaan kivittämään, meidän vähäpätöisimpien mylläreiden on syytä vilkaista peiliä. Siellä se virnuilee. Se, jonka valtuutuksin isot myllärit saavat vapaasti ajaa omia pyyteitään. Ennen kuin seuraavan kerran tuohtuu isoisten röyhkeydestä, on itse kunkin meistä hyvä tietää, miksi se vehnä oikeastaan kasvaa. ? ? Maarnela ? ? Nimityksiä Vuoden kolmas vaalilupaus ? Mistä erottaa kalliolaisen juopon ja lähihoitajan toisistaan? Sunnuntaiaamuna kello viisi juoppo makaa sängyssään – ja siitä päästäänkin vuoden kolmanteen vaalilupaukseen. Vanhustenhoidon resurssien riittävyyteen. Ne mentiin tosin lupaamaan jo 13 vuotta sitten mutta kelpaavat ihan hyvin tähänkin vaaliaikaan. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos kun edellyttää myös kestäviä lupauksia – sellaisia mitä voi kierrättää vaaleista toiseen. Ikinuori Ehdokkaamme (kts. edelliset Kallio-Lehdet) lupasi ne siis jo 13 vuotta sitten, mutta on aika kerrata ne muistin virkistämiseksi. ”Tosin, minähän lupaankin toteuttaa ne vasta nyt.”, mietiskeli Ikinuori Ehdokkaamme, ”käytän vain valmista tekstipohjaa kuin Kelan lääkärit ikään”. Vuonna 2006 silloinen oppositio oli huolissaan seuraavista asioista – kuten myös hallitus joka rauhoitteli silloista oppositiota – ja tietysti äänestäjiäkin siinä samalla ja seuraavilla sanoilla (kelvatkoot sitten nyttenkin): Oppositio teki silloin välikysymyksen vanhustenhoidosta. Kuka vielä muistaa – no sitä tikulla silmään. ”Yhteiskunnan kypsyyttä mitataan sillä, miten se huolehtii heikompiosaisistaan. Toimintakyvyn heikentyessä ja sairauksien ilmaantuessa vanhukset ansaitsevat hyvän hoidon niin kotona kuin laitoksissakin. Vanhusten ja sairaiden parissa tehtävä työ on arvokasta työtä.” Mahtavan hieno periaate. Ikinuori Ehdokkaamme halusi luvata sen ehdottomasti myös nykyisille äänestäjille. Ties vaikka vielä uskoisivat. ”Palvelut on kyettävä turvaamaan myös niinä vuosina, jolloin vanhusten väestöosuus ennusteiden mukaan on suurimmillaan. Hallituksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään niin pitkään kuin mahdollista.” Aina paranee, tuumasi Ikinuori Ehdokkaamme. Tällä mennään vamasti läpi. Voihan se toki vähän haiskahtaa, tuumaili hän kuitenkin lampsiessaan taas kohden Hakaniemen torialuetta. Mutta ainahan roskakorinkin voi vaihtaa, jos se liikaa haisee, kuten äitimuori oli opettanut. Hakaniementorilla järjestetään siis joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Maalaismarkkinat. Tarjolla on pullaa ja kahvia ja momenmoista maalaisherkkua. On helppoheikkiä ja vaatetta, korituoleja ja äänilevyjä, vetimiä ja vaatteita – vaikkapa takkeja, joista voi aina valita ja joita voi käännellä. Ja ennen kaikkea uusia ehdokkaita uusine lupauksineen. Mutta kaikkea tätä ennen – muista ottaa mukaan oma Kallio-Lehtesi – saat siihen nimikirjoituksen. Ari Maarnela Hakaniemen Torin P erussuomalaiset (entinen Kallionseudun Perussuomalaiset) vaalilupaustyöryhmä emaarnela@gmail.com Nimityksiä uuteen Original Sokos Hotel Triplaan Hanna Riihimäki ? Original Sokos Hotel Triplan hotellinjohtajaksi on valittu Hanna Riihimäki. Alkuvuodesta 2020 aitiopaikalle, hyvien liikenneyhteyksien äärelle Pasilaan avautuva urbaani hotelli panostaa sydämelliseen palveluun, yhteisöllisyyteen ja uudenlaisiin kohtaamisiin. – Haluan, että Original Sokos Hotel Tripla tulee tunnetuksi aidoista kohtaamisista. Hotelliala on bisnestä ihmiseltä ihmiselle, jossa sydämellisyys ja aitous ovat ytimessä, sanoo vuonna 2020 valmistuvan Original Sokos Hotels Triplan uusi johtaja Hanna Riihimäki. Aiemmin Solo Sokos Hotel Tornin hotellipäällikkönä sekä Sokos Hotellien kehityspäällikkönä toiminut Riihimäki on innoissaan uudesta haasteestaan. Viimeisen vuoden hän on asunut perheensä kanssa Malesiassa, jossa hän on pitänyt opintovapaata ja opiskellut muun muassa positiivista psykologiaa. Uudessa työssä hän tulee ennen kaikkea satsaamaan sydämelliseen asiakaspalveluun ja avoimen organisaatiokulttuurin luomiseen. Original Sokos Hotel Triplan loistava sijainti uuden kaupunkikeskuksen ytimessä ja toimivien liikenneyhteyksien äärellä luo mahdollisuuden rakentaa hotellin ympärille uudenlaista yhteisöllisyyttä.
8 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) 4 vauhdittajaa Jätkäsaaren liikenneruuhkiin Ratkaisuja ruuhkiin älyllä ja datalla Raskaaseen liikenteeseen liittyen on testattu rekkojen yksilöllisiin saapumisaikoihin perustuvaa jonotusjärjestelmää. GoSwiftin sovelluksen avulla kuljettajilla on jatkuvasti päivittyvä tieto parhaasta lähtöajasta ja reitistä lähtötilanteesta satamaan asti, minimoiden satamassa vietettyä aikaa ja helpottaen Jätkäsaareen saapuvan rekkaliikenteen ruuhkaisuutta. Länsisataman ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen reaaliaikaista aikataulusijaintija saapumistietoa on saatavilla uudesta Fleetrangen toteuttamasta avoimesta rajapinnasta, mikä auttaa tiedon hyödyntäjiä ja sovelluskehittäjiä osaltaan optimoimaan liikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta. Näin ikään rajapinta mahdollistaa myös lauttaliikenteen integroimisen entistä paremmin osaksi muuta liikennettä Myös maaliikenteessä informaation keräämistä ja analysointia ollaan kehittämässä merkittävästi. Ensiaskeleena on kokeiltu Infotriplan kehittämää reaaliaikaista liikennetiedon ennakointijärjestelmää ja liikenteen älyohjausta, joiden avulla voidaan paremmin varautua ja vähentää saapuvien ja lähtevien laivojen aiheuttamia ruuhkapiikkejä. Yhteistyö jatkuu Virosta Länsisataman kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle suuntaavien matkan helpottamiseksi on projektin puitteissa pilotoitu myös Kyyti Oy:n tuottamaa ja kehittämää kimppakyytipalvelua suoraan terminaalista terminaaliin. Viron liikennevirasto Maanteeametin kanssa tehty yhteistyö jatkuu. Forum Viriumin kumppanikoodari edistää projektia, jossa suomalainen digitransit.fi -reittiopas otetaan käyttöön Viron kansallisessa reittioppaassa (peatus.ee). HOK-Elanto keskittää toimintojaan Triplaan Näkymä Ratapihantieltä Tripla. U usin Triplan Workery-toimistoihin sijoittuva toimija on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa HOK-Elanto. Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen myötä Triplan toimistojen vuokrausaste nousee noin 80 prosenttiin. HOK-Elanto keskittää palveluita ja toimintoja Pasilaan valmistuvaan Triplaan. Triplan kauppakeskukseen Mall of Triplaan tulee HOK-Elannon myymälöistä Prisma, Alepa ja Emotion sekä kolme uutta ravintolakonseptia. Lisäksi Triplaan sijoittuu S-ryhmän hotelli. – Tripla on valmistuttuaan Helsingin uusi pohjoinen keskusta. Meillä on siellä monipuolista kaupallista toimintaa, joten liiketoiminnan ketjuohjausten ja tukitoimintojen sijoittuminen niiden tuntumaan on loogista. Triplan erinomainen sijainti ja saavutettavuus ovat myös tärkeitä HOK-Elannolle, jonka toimialue kattaa yhdeksän kuntaa Uudellamaalla, HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen pohtii. HOK-Elanto sijoittuu Workery Westiin eli Triplan keskikorttelin toimistotorniin. – Olemme erittäin tyytyväisiä HOK-Elannon päätöksestä tulla Triplaan. Kiinnostus uutta Pasilaa ja Triplan myötä syntyviä palveluita kohtaan kasvaa samaa tahtia rakentamisen etenemisen kanssa, kertoo Workery-toimistojen hankekehityksestä ja vuokrauksesta vastaava johtaja Tuula Klemetti YIT:stä. Alkuvuonna 2020 valmistuvissa Triplan Workery-toimistoissa tulee työskentelemään yhteensä noin 5 000 henkeä. Joulukuussa 2018 YIT myi kehittämänsä ja rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena saksalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Commerz Real AG:lle. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 50 000 neliömetriä. HOK-Elannon sopimuksen myötä Triplan toimistojen vuokrausaste nousee noin 80 prosenttiin. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Jotain rajaa Villo liikkeellä Pertti Villo eduskuntavaaliehdokas 16.2. Perussuomalaisten teltta Siltasaarenkatu 10-12 minä paikalla klo 11.00-12.00 Ilmoitus on ehdokkaan itsensä maksama. Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 – Uutiset Kalliosta ja lähiympäristöstä – www.kalliolehti.fi www.lehtiluukku.fi
9 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 Hämeentien suuri putkiremontti Tältä näytti Hämeentie 16-22 vuonna 1908. Kuvaa otettaessa kadun alla oli jo 19 vuotta kulkenut vesiputki, joka nyt 130 vuotta myöhemmin uusitaan. Kuva: Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseo Tältä näytti Hämeentie 16-22 vuonna 1908. Kuvaa otettaessa kadun alla oli jo 19 vuotta kulkenut vesiputki, joka nyt 130 vuotta myöhemmin uusitaan. Kuva: Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseo Infotilaisuus Hämeentien rakennustöistä ? Helsingin kaupunki ja urakoitsijana toimiva Destia Oy järjestävät Hämeentien uudistusremontista kaikille avoimeen infotilaisuuden keskiviikkona 13. helmikuuta klo 17-19 Kinaporin palvelukeskuksessa (Kinaporinkatu 9A). Tervetuloa! Lisätietoa uudistusremontista: www.facebook.com/uusihameentie www.hel.fi/uusihameentie ? Korjataan heti alkuun väärinkäsitys: Hämeentien 4. maaliskuuta alkava uudistusremontti ei ole vain pyöräilyhanke, vaikka sinne pyöräkaistat tulevatkin. Eikä se ole vain joukkoliikennehanke, vaikka ratikat ja bussit kulkevatkin remontin jälkeen nykyistä sutjakammin. Yksi iso syy remontille on kadun alla olevien putkien ja kaapeleiden ikä. Iän mukana kun tulee virtsankarkailua viemäreistä ja muuta ikävää. Hämeentien uudistus on siis myös kadun peruskorjaushanke – suuri putkiremontti. Putkia ja kaapeleita kadun alla riittää kilometritolkulla: kun asfaltti on kuorittu pois, ensin vastaan tulee sähkön ja telen putkitukset, sitten kaukolämpö ja kaasu, ja niiden alla, noin parin kolmen metrin syvyydellä, kulkee vesijohto sekä kadun hulevesija sekavesiviemärit. Hämeentien remontissa uutta vesijohtoa laitetaan kadun alle kaksi kilometriä, viemäriä neljä ja niin sanottua kaapelisuojaputkea yli 50 kilometriä. Se on muoviputkea, jonka sisään voidaan vielä myöhemminkin sujuttaa sähkötai telekaapeleita ottamalla esiin vain suojaputken päät. Mutta puhutaan nyt ajasta ennen laajakaistakaapeleita: vanhin vesijohto, joka nyt alkavassa remontissa korvataan, on peräisin vuodelta 1889! Siis vuodelta, jolloin kolme luotia kenraalikuvernööri Bobrikoviin oli vielä ampumatta ja hän oli vasta saapunut Helsinkiin uusiin töihin. Siis vuodelta, jolloin Hufvudstadsbladet kertoi ”moottorivaunun” liikkuneen Helsingin kaduilla. Kyseessä lienee ensimmäinen tieto auton liikkumisesta Suomessa. Paljon on putkessa vettä virrannut, ensin Vantaanjoen vettä ja sitten vuodesta 1982 Päijänteen vettä, Asikkalanselän 25-metrin syvänteestä. – Suurin osa Hämeentien vesijohdoista on rakennettu vuosina 1889-1915”, kertoo työpäällikkö Ari Kivinen HSY:ltä. Kirjallisuudesta selviää puolestaan, että vuonna 1910 vesijohdolla varustettujen huoneistojen osuus kaikista huoneistoista Helsingissä oli Kalliossa 38 prosenttia ja Sörnäisissä 66 prosenttia. Kivinen lupaa, että putkivanhuksen korvaava uusi vesijohto kestää pitkälle 2100-luvulle. Vielä hetken tuo 130-vuotias valurautaputki tuo raikasta juomavettä kalliolaisiin hanoihin. Vaikka kyse ei ole aivan Indiana Jones -tason arkeologiasta, niin kun vanha putki kaivetaan esiin, aion olla paikalla. Ehkä sinäkin? Lauri Hänninen Herttoniemen Alko muuttaa ? Haluamme tarjota asiakkaillemme asiantuntevinta ja henkilökohtaista asiakaskokemusta. Kehitämme palveluverkostoamme niin, että asiointi on helppoa ja palvelut ovat lähellä. Helsingin Laajasalon ja Redin uudet myymälät täydensivät syksyllä 2018 itäisen Helsingin myymäläverkostoa. Herttoniemen myymälän uusi sijainti parantaa vanhan Herttoniemen alueen asukkaiden palvelua. Alkon jokainen myymälä toimii myös verkkokaupan noutopisteenä: näin tarjolla on lyhyellä toimitusajalla noin 8 500 tuotteen koko Alkon valikoima. Alkon Helsingin Herttoniemen nykyisen myymälän tilat Megahertsissä ovat viimeisen vuoden aikana eläneet kauppakeskuskiinteistön muutostöiden yhteydessä. Huhtikuussa myymälä muuttaa Itäväylän toiselle puolelle Hiihtäjäntielle, K-Supermarket Hertan kupeeseen. Suunniteltu avauspäivämäärä on 11.4. Muutosta tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. – Mahtavaa saada uuden konseptimme mukainen erikoismyymälä huippupaikalle ja päästä rakentamaan alueen asiakkaille entistäkin elämyksellisempää asiointikokemusta mm. dynaamisesti vaihtuvan, erikoisuuksia sisältävän valikoiman ja asiantuntevan henkilökuntamme avulla, hehkuttaa aluepäällikkö Tatu Vanninen. Tarkoitus on luoda puitteet huippuasiakaspalvelun toteuttamiselle ja inspiroivalle työympäristölle. Suomen suurin nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsinki ? Festivaalilla koetaan yli 30 konserttia ja kuullaan lukuisia kantaesityksiä kotimaisilta ja kansainvälisiltä säveltäjiltä. Esiintymään saapuvat muun muassa Battles-yhtyeestä tuttu Tyondai Braxton ja The National -yhtyeen kitaristi Bryce Dessner sekä saksalainen elektronisen musiikin yhtye Mouse on Mars. Festivaalia vietetään 1.–10.2. Musica nova -festivaalilla tutkitaan Atlantin ylittäviä dialogeja. Kansainväliset säveltäjävieraat edustavat aikamme kiinnostavinta taidemusiikkia valtameren molemmin puolin. Yhdysvaltalaisen, Euroopassa asuvan Jay Schwartzin Delta-teos kuullaan festivaalin avajaiskonsertissa 1.2. Helsingin kaupunginorkesteri esittää teoksen kapellimestari Peter Rundelin johdolla. Yhdysvalloista paikalle saapuu myös Tyondai Braxton, jonka massiivinen, elektroninen TELEKINESIS saa vihdoin Suomen ensiesityksensä. Radion sinfoniaorkesteri esittää teoksen festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin johdolla 8.2. Paikalle saapuu myös islantilainen Daníel Bjarnason, jonka viulukonserton Suomen ensiesitys kuullaan niin ikään RSO:n konsertissa. Solistina kuullaan Pekka Kuusistoa, jolle Bjarnason on teoksen varta vasten säveltänyt. Yhdysvaltalainen säveltäjä ja kitaristi Bryce Dessner saapuu oman Wires-teoksensa solistiksi Tapiola Sinfoniettan konserttiin 7.2., orkesteria johtaa Baldur Brönnimann. Lisäksi virolainen Liisa Hirsch saapuu 4 Glides -teoksensa pianosolistiksi Zagros Ensemblen konserttiin 10.2. Hirschin musiikkia kuullaan myös virolaisen Ensemble U:n virtuaalitodellisuuskonsertissa Look around you, look inside yourself 5.2. Laaja kattaus kantaesityksiä kiinnostavimmilta säveltäjiltä Suomesta ja maailmalta Musica novassa kuullaan tuttuun tapaan lukuisia kantaesityksiä suomalaisilta säveltäjiltä. Irlannin johtava nykymusiikkiyhtye Crash Ensemble esittää kanadalais-suomalaisen Matthew Whittallin uuden teoksen Resonance Orbits konsertissaan 2.2. Minna Leinosen uusi teos Sirri kuullaan Uusinta Ensemblen esittämänä 3.2. ja Paavo Korpijaakon Siivet saa kantaesityksensä Polyteknikkojen kuoron ja saksofonikvartetti Aavan konsertissa 4.2. Teosto-palkitun Antti Auvisen uusi videoiden tehostama teos Digital Madrigal kuullaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa 7.2. Teoksen video-osuudessa nähdään ja kuullaan tuhoutuvien sähkökitaroiden sikermä. Sähkökitara on pääosassa myös Sami Klemolan uudessa teoksessa Sähkökitarakvartetille. Teos kuullaan G Livelabissa 6.2. Festivaalilla saa kantaesityksensä myös säveltäjä Juhani Nuorvalan ja libretisti Juha Siltasen oopperatapaus FLASH FLASH – the two deaths of andy warhol. Kansainvälisten säveltäjien kantaesitysten joukossa on muun muassa islantilais-saksalaisen Steingrimur Rohloffin Nothing Else – Nothing More, joka kuullaan ensi kertaa Helsingin kamarikuoron konsertissa 2.2. Irlantilaisen Sam Perkinin uunituore Grey Area yhdistää yllättävästi orkesterimusiikin öiseen skeittivideoon. Crash Ensemble kantaesittää teoksen 2.2. Videota hyödynnetään myös huilisti Lina Andonovskan soolokonsertissa 7.2., jolloin kuullaan niin ikään irlantilaisen Donnacha Dennehyn uusi teos. Uusinta Ensemblen ja kitaristi Petri Kumelan José-María Sánchez-Verdúlta tilaama uusi teos Tombe de sommeil kuullaan 3.2. Lisäksi festivaalilla kuullaan ensi kertaa Suomessa lukuisia merkittäviä sävellyksiä, muun muassa Louis Andriessenin De Snelheid, Morton Feldmanin For Samuel Beckett sekä monia islantilaissäveltäjä Anna Thorvaldsdottirin teoksia. Uutta kierrettä nykymusiikin kiistattomaan klassikkoon tuo puolestaan Tyondai Braxtonin, elektroyhtye Mouse on Marsin ja Sonic Robotsin ohjelmoimien robotti-instrumenttien ainutlaatuinen tulkinta Terry Rileyn In C -teoksesta. In C (Off Sea) -konsertti koetaan Ääniwallissa 9.2. Klassikko on myös Ensemble intercontemporain -yhtye, joka saapuu Helsinkiin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Nykymusiikin ikonisin kamariorkesteri konsertoi Musiikkitalossa niin ikään 9.2. ? ? Veli-Matti?Hynninen Elämäkertaromaanit ovat kysyttyjä ? Pyhän Henrikin muistopäivänä 19.1.2018 julkaistiin Suomen kaikkien aikoina oppineimmaksi teologiksi mainitun professori Seppo A. Teinosen elämäkertateos Mystinen maestro. Kuulun siihen teologipolveen, joka ei tunnu pääsevään eroon opettajansa Teinosen lumosta. Helsingin yliopiston pieni juhlasali täyttyi Teinosen muistelijoista kirjan julkistamistilaisuudessa. Ja nyt muistelua jatkettiin rovasti Risto Krogeruksen kokoamassa Teinosseminaarissa Jyväskylässä. Teinosen muisteleminen todistaa samalla elämäkertakirjallisuuden vahvasta renessanssista. Elämäkerrat pyrkivät syväluotaukseen, tutkailemaan henkilön elämäntyön syvintä merkitystä. Miten kauaskantoinen ja syvä on elämäntyön jälki? Kuka kirjoittaisi elämäkertaromaanin Seppo ja Riitta Teinosesta, työparista, joka tuotti kymmenittäin kirjoja Matti Klingen ja Jörn Donnerin tyyliin. Teinosten elämäkeratromaaniin riittäisi ainesta. Teologikunnassa on vielä Teinosen niin hyvin tunteneita, joilla olisi riittävää kykyä ja kynää elämäkertaromaanin kirjoittamiseen. Suomalaisen kirjallisuuden perinteessä tämä ei ole uutta. Teemu Keskisarjan Aleksis Kiven elämänkertomus Saapasnahka-torni on tästä tuore esimerkki. Tätä klassikkosarjaa edustavat Tatu Vaaskiven Loistava Armfelt (1938), Paavo Rintalan Jumala on kauneus (1959). Myös Hannu Mäkelän Mestari (1995) on kuvausta runoilija Eino Leinon viimeisistä päivistä. Hannu Mäkelä latasi teokseensa ”Leinon henkeen laadittuja” sepitteellisiä säkeitä. Myös Kivi-romaanissaan (2010) hän pyrki ottamaan haltuun Aleksis Kiven kielen. Teinosen kieli ja tyyli voisi nousta romaanissa paremmin osaansa. Suomessa 1950-luku merkitsi laajan turvattomuuden päättymistä. Kirkot avasivat tietä hyvinvointiin ja kansojen yhteistyöhön pyrkivälle yhteiskuntakehitykselle. Teinosten elämäkertaromaanissa voisi kuvata millä vauhdilla globaali ekumenia valloitti kirkkojen elämää ja miten ihmeessä se sai meidät, suomalaiset papitkin innostumaan maailmanlaajuisista haasteista ennen näkemättömällä tavalla. Pidän pitkälle Teinosten pääansiona ekumeenisen ajattelun juurruttamista suomalaisiin pappeihin. Paavi Paavali VI otti Pietarin kirkossa 1969 virallisesti vastaan viisitoista suomalaista teologia. Hetki oli kirkkohistoriallinen käänne, jonka Raine Haikarainen ohittaa kirjassa miltei olankohautuksella. Olisiko ilman Seppo A. Teinosen innostavaa opetusta ja Roomaan johdettua teologian opiskelua moni ekumeeninen pelinavaus Suomessa jäänyt myöhemmin toteutumatta? Kelpuutan yhdeksi esimerkiksi minulle tutun Loviisan rauhanfoorumin, siellä toteutetut ekumeeniset messut, seminaarit ja uskontodialogit, tapahtumat, joissa kansat, kulttuurit ja kirkot ovat kohdanneet rauhan ja yhteyden rakentajina, sovintoon opastajina myös kylmänsodan viiltävinä vuosina. Kristittyjen ykseyden rukousviikkojen kirkkovaellukset, ekumenia-seminaarit, kirkkojen väliset kekseliäät kohtaamiset, pyhiinvaellukset, laajat kansainväliset yhteydet paikallistasolla eivät ole olleet vain Loviisan huolena. Vahvasti sitoutunut ystävyysseurakuntaverkosto Unkarin, Inkerin, Viron ja suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen suuntaan on ollut kylmän sodan vuosina Teinosen peräänkuuluttamaa ekumeniaa ja solidaarisuutta käytännön tasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kansainvälisessä asemassa tapahtui 1980ja 1990-luvun vaihteessa suuri murros. Suomessa siirryttiin valtiokeskeisestä yhteiskunnasta kohti vapaata markkinataloutta ja kilpailuyhteiskuntaa. Mihin suuntaan kirkot ohjasivat vapauden vyöryä tässä murroksessa? Mikä merkitys Suomen kirkoilla oli tässä prosessissa? Mitä tienviittoja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän odrtodoksisen kirkon oppikeskusteluissa pystytettiin? Samaan tahtiin ei vähiten kirkkomme ansiosta suomalainen yhteiskunta alkoi monien muiden tavoin muuttua avoimemmaksi ja monikulttuurisemmaksi. EU:n jäsenenä Suomi on 1990-luvulta lähtien kiinteästi sulanut osaksi läntistä Eurooppaa ja vahvistanut globaalia vastuutaan maahanmuuttajien vastaanottamisessa Suomeen. Kirkko on olemuksensa mukaisesti keskinäisriippuvaisen maailman subjekti. Seppo A. Teinosen ajatteluun mahtui ripaus radikaalin toiseuden ajatusta, joka auttaa maahanmuuttajia ja muukalaisia yli rajojen heidän kriiseissään. Veli-Matti Hynninen
10 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 ? Caisa tapahtumat ke 13.2.2019 klo 19.00 ja to 14.2.2019 klo 19.00 Mawlana Fares al Zahabyn näytelmä Mawlana pohtii uskonnollisia ideologioita ja oppeja nuoren Abedin silmin. Liput 10 € (+mahd. toim. kulut) Näyttelyt pe 8.2.2019 – ke 27.2.2019 Alma Terra Alexander Reichsteinin luoma mielikuvitusmaailma, joka houkuttelee koskemaan, kiipeämään ja pitämään hyvänä. ? ? Menovinkkejä Jusepe de Ribera: Ecce Homo (1644). Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Matti Janas. Anitra Lucander: Kuninkaitten kumarrus (1955). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria. Hugo Simberg: Keinutuolissa, Anni Bremer (1908). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Karvinen. Alexander Lauréus: Pastorin kestit (1815). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen. ? Ateneumin ystävät ry on Suomen vanhin ja suurin museonystäväyhdistys, joka perustettiin vuonna 1919 Ateneumin taidemuseon tukemiseksi. Yhdistyksen satavuotisjuhlan kunniaksi Ateneumissa nähdään 15.8.–6.10.2019 näyttely Sata vuotta ystävyyttä, joka esittelee ystäväyhdistyksen lahjoittamia ja rahoittamia taidehankintoja. Ateneumin ystävillä on käynnissä myös juhlakeräys ja vuoden 2019 päätteeksi Ateneumin kokoelmaan lahjoitetaan Marcus Collinin teos Mustapukuinen nainen (1918). Sata vuotta ystävyyttä esittelee lahjoitusten historiaa “Ateneumin ystävät ry on Ateneumille tärkeä voimavara. Yhdistyksen jäsenet toimivat välittäjinä museon ja erilaisten yleisöjen välillä. Satavuotisen historiansa aikana Ateneumin ystävät ovat myös konkreettisesti monin tavoin auttaneet ja tukeneet museota. Juhlavuoden keräyskohde on ainutlaatuinen ja toivottu lisä kokoelmaamme”, kertoo museonjohtaja Marja Sakari. Elokuussa 2019 avautuva Sata vuotta ystävyyttä -näyttely esittelee pitkästä aikaa Ateneumin ystävien lahjoituskokoelman taideteoksia. Näyttelyyn valituilla teoksilla on tärkeä merkitys sekä Ateneumin kokoelmissa että Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa, joihin kuuluvat ulkomaiset teokset ennen 1800-lukua. Näyttely avaa kokoelman rakentumista sekä taiteen hankkimisen tapoja ja lähteitä eri näkökulmista. Lisäksi näyttely kertoo taideteosten taustoista ja vaiheista. Yhden salin näyttelyssä nähdään teemallisia teospareja: uskonnollisia aiheita (Jusepe de Ribera ja Anitra Lucander), valon kuvaamista (Alexander Lauréus ja Sulho Sipilä) sekä naisten muotokuvia (Hugo Simberg ja Marcus Collin). Näyttelyn kuratoi Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari. Samaan aikaan Ateneumin kolmannessa kerroksessa on esillä näyttely Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys (14.6.– 6.10.2019). Juhlakeräyksellä hankitaan Marcus Collinin teos Ateneumin kokoelmaan Uusimpana teoksena Ateneumin ystävien kokoelmaan lahjoitetaan juhlavuoden päätteeksi Marcus Collinin teos Mustapukuinen nainen (1918). Ateneumin ystävien kokoelma on osa Ateneumin taidekokoelmaa. Teos on nähtävillä Ateneumin lipunmyyntisalissa ja se konservoidaan ja kehystetään lahjoituksen yhteydessä. Teoksen hankintaan voi osallistua kuka tahansa lahjoittamalla juhlakeräykseen Ateneumin ystävien verkkosivuilla tai paikan päällä Ateneumissa. Juhlavuosi huipentuu teoksen lahjoitukseen ja Ateneumin ystävien 100-vuotisjuhlaan Ateneumissa keskiviikkona 20. marraskuuta 2019.”Ateneumin ystäviin kuuluu lähes 2 000 jäsentä. Yhdistyksen toiminta ja yhteistyö Ateneumin kanssa on monipuolista ja aktiivista. Jäsenyys tarjoaa paljon etuja ja ihanan Ateneumin ympärille rakentuvan yhteisön. Juhlavuoden pääteema on Ystävyys on ilo”, toteaa Ateneumin ystävien puheenjohtaja Johanna Piisi. Juhlavuoden aikana Ateneumin ystävät ry järjestää runsaasti ohjelmaa niin jäsenistölle kuin muullekin yleisölle. Ateneum-salissa järjestettävä avoin Ystävien lahjoitukset -luentosarja (torstaisin 4.4., 25.4. ja 2.5.) syventyy Ateneumin ystävien kokoelman teoksiin ja taiteilijoihin. Ateneumin ystäväksi voi liittyä kuka tahansa Ateneumin neuvonnassa tai Kansallisgallerian verkkokaupassa. Ateneumin ystävät ry on lahjoittanut sadan vuoden aikana yli 130 teosta ja luonnosta Vuonna 1919 Ateneumin taidemuseo oli 30-vuotias ja rahanarvon alenemisen seurauksena vähävarainen. Joukko helsinkiläisiä kulttuurivaikuttajia huolestui ja päätyi perustamaan kiertokirjeen avulla ystäväyhdistyksen, jonka tehtävänä oli tukea Ateneumin taidekasvatuksellisia edellytyksiä hankkimalla ja lahjoittamalla museon kokoelmaan taidehistoriallisesti merkittäviä teoksia. Jo perustamisvuonna yhdistys lahjoitti Ateneumille ensimmäisen teoksen ja vuosisadan aikana lahjoituskokoelmaan kertyi yli 130 taideteosta: 24 maalausta ja kaksi veistosta, sekä viisi Helene Schjerfbeckin luonnoskirjaa ja sata luonnosta. Aukioloajat Ti, pe klo 10– 18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu Ateneumin ystävät ry 100 vuotta – juhlanäyttely syksyllä 2019 Suomenlinnassa mietitään tulevaisuuden toimenpiteitä ? Suomenlinna on kaikkien omaisuutta, ja siksi kaikilla on osansa myös sen suojelussa. Suomenlinnan hoitokunta järjestää tänä vuonna työpajoja, joihin kutsutaan kaikki mukaan pohtimaan konkreettisia keinoja, joilla Suomenlinnan maailmanperintökohdetta kehitetään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Työpajojen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma linnoituksen tulevaisuutta varten. Ohjelma on osa Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmaa. – Mitä sinä voit tehdä Suomenlinnan hyväksi? Mitä toivot Suomenlinnasta vastaavien viranomaistahojen tekevän? Toivomme, että mahdollisimman moni Suomenlinnasta kiinnostunut tulee työpajoihin pohtimaan, millä käytännön keinoilla maailmanperintökohdetta kehitetään ja suojellaan. Linnoitus on eri asioita eri ihmisille: siellä sijaitsee koti, koulu, työpaikka, suosikkiravintola tai -kahvila tai -teatteri. Joku tulee nauttimaan Suomenlinnan luonnosta, joku historian siipien havinasta. Haluamme kuulla, mikä Suomenlinnassa on tärkeää kellekin ja miten se toteutuu, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan rakennuttajapäällikkö Anu Ahoniemi. – Työpajojen pohjalta laaditaan toimenpiteitä, joilla Suomenlinnaa kehitetään tulevaisuudessa. Hoitoja käyttösuunnitelmatyö tähtää siihen, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia hyvinvoivasta Suomenlinnasta. Meille on hyvin tärkeää, että toimenpiteitä kehittää mahdollisimman runsaslukuinen ja monipuolinen joukko ihmisiä. Toimenpiteet perustuvat Suomenlinnan tulevaisuuden suuntaviivoihin, jotka 450 ihmistä laati viime vuonna yli 30 työpajassa ja tapaamisessa. Suuntaviivojen teemoiksi valikoituivat tältä pohjalta neljä teemaa: kaikkien Suomenlinna, historian merkitys ja paikan henki, Suomenlinna Helsingin kaupunginosana sekä palvelut Suomenlinnassa. Näitä suuntaviivoja viedään konkreettisemmalle tasolle neljässä työpajassa talven ja alkukevään aikana. Kaikki työpajat järjestetään Suomenlinnassa. Ensimmäinen pidetään 6.2.2019 kello 16.30-18.30. Tilaisuudessa on kahvitus, mistä syystä pyydetään ilmoittautumisia.
11 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 Caisa hakee kalliolaisia taiteilijoita kesäkuun näyttelyyn Leipätehtaalle ? Kulttuurikeskus Caisa tarjoaa kesäkuussa taidenäyttelytilaa Kallion seudun taiteilijoille Caisan galleriasta. Näyttelystä ei suljeta pois mitään taiteen lajia. Näyttelyyn tehdään kuratointi ja ensimmäiseen näyttelyyn valitut työt ovat esillä Caisan callerissa Leipätehtaalla 5. -19.5. Kallion Pop-up -näyttelystä on tarkoitus tehdä perinne. Näyttelyn järjestävät Kulttuurikeskus Caisa yhteistyössä Kallion Kulttuuriverkoston kanssa. Lisätiedot ja mahdolliset työnäytteet: kulttuurituottaja Faruk Lika p. 050 461 6957, faruk.lika@hel.fi. Kevään opo-up -näyttelystä on tarkoitus tehdä perinne. Dipinto A Palermo 28.1-10.2. ? Taiteilijat: Marina Basdekis, Päivi Hakkila, Paula Järvinen, Eeva-Liisa Kainulainen, Riitta Kärkkainen , Assi Liikanen, Anja Meri, Ritva Rautakoski, Kerstin Sevón Johanna Sipilainen, Jorma Wartiovaara Ryhmämme on innostunut ’matkamaalauksesta’. Tällä kertaa valitsimme Sisilian tutkimuksiemme kohteeksi. Majoituimme Palermoon ja teimme retken Cefaluun. Maalauskohteiksi valikoitui lopulta ihana meri ja satama veneineen, salaperäiset kaupunkikujat, puistojen huikeat ficukset, jopa kapusiinimunkkien katakombit tarjosivat maalattavia elämyksiä. Olemme hullaantuneet vesiväreihin. Taiteilijauramme olemme kukin tahoillamme aloittaneet öljy-akryyli ym työskentelyllä, mutta akvarellimaalauksessa värin ihanan tahattomat liukumat ja karkailut ihastuttivat ja houkuttelivat kokeilemaan. Hakeuduimme aikaa myöten Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen jäseniksi ja osallistuimme sen järjestämille kursseille oppia hakemaan. Tässä nyt olemme yhteisessä näyttelyssä, akvarellissa kyynärpäitä myöten.Olemme ottaneet vastaan akvarellihaasteen ja lähteneet etsimään tietä vesivärin ytimeen sillä tiellä tässä ollaan! Olemme keskittyneet hiomaan tekniikkaamme mahdollisimman keveäksi ja yritämme ymmärtää akvarellin omaa laatua ja vaatimuksia. Pidämme haasteista ja kompuroinnista villin, kahlitsemattoman vesivärin kanssa. Veden ja pigmentin yhteistyöstä pulppuaa tälle taidemedialle erityisen nautittavia mahdollisuuksia sisällön manifestointiin. Akvarellissa on huumoria ja se antaa mukavaa, sattumasta syntyvää rosoa kuulakkaille pinnoilleen. Palermo on antanut meidän kokea värien suuruuden ja hiljaisuuden vaihtelevin tuntein, mutta aina rehelisesti. Kun annamme värille tilaa, väri antaa helposti sisällöllisiä merkityksiä. Joskus tapahtuu niinkin, että muotojen runsaus, värien syvyys, pienten detaljien kauniit sikermät irtaantuvat viitekehyksistään ja alkavat toimia symboleina suuremmille totuuksille, antavat jopa mahdollisuuden kokea jotakin siitä, mikä taiteessa on sakraalia. DIPINTO A PALERMO on ollut meille ihana kulttuurikokemus. Ihanaa yhteisöllisyyttä eri tavoilla. Alleviivaamme akvarellin taipuisuutta matkamaalarin kaveriksi. Mille Grazie a tutti voi! Pinnan alla ? Anja Siimes ja Martti Siimes Maalauksia ja veistoksia Anja Siimes on toiminut naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä ja psykoterapeuttina. Kuvataiteen ja kuvataideterapian opinnot sekä ekspressiivinen öljyvärimaalaus ovat täydentäneet työelämässä toimimista 1980-luvulta lähtien. Viime vuosien akryylimaalauksissa tulevat esiin sikiötutkijan rakkaus merielämään ja sukeltamiseen, unien maailma ja muistikuvat eletystä elämästä. Martti Siimes on lastentautiopin emeritusprofessori Helsingin yliopistosta. Sukellusharrastus ja toimiminen Merivoimien sukelluslääkärinä loivat mahdollisuuksia pinnan alla työskentelyyn. Hän on harrastanut öljyvärimaalausta 1980-luvulta alkaen. Tässä näyttelyssä on esillä strukturaalisia maalauksia viime vuodelta sekä kipsistä, betonista, kivestä ja paperista tehtyjä veistoksia. Kallion Kulttuuriverkosto kierrättää tapahtumia ? Perustus: 17.2. Sisustus vaihtoon! Tapahtuma järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana). Kädentaitomateriaalien vaihtotapahtumat järjestetään kevätkaudella 2019 joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina seuraavasti:. / 24.2. / 31.3. / 28.4. / 26.5. kuukauden viimeinen sunnuntai klo 13–15 Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki Vaihtotapahtumat on tarkoitettu kädentaitoja vaaliville luoville persoonille, jotka kaipaavat työstettäväkseen erilaisia kierrätysmateriaaleja tai haluavat laittaa omat tarpeettomat materiaalinsa kiertoon. Vaihto tarkoittaa sitä, että itse tuo jotakin materiaalia ja saa ottaa suunnilleen saman verran jotakin toista materiaalia tilalle. Reilu peli! Viherkasvivaihtajaiset 7.4.2019 klo 13–15 Kalliolan setlementtitalon aula, Sturenkatu 11. Kallion kirjastossa näyttely kierrätystaiteesta ? Katri Parikka designkierrätystaidetta näyttely 4.-28. helmikuuta Kallion kirjastossa. Katri Parikka on kuvittaja ja tekstiilitaiteilija Joensuusta. Parikka tekee tunnelmallista kierrätystaidetta, joita käytetään erilaisissa kuvitusprojekteissa. Tekstiilitaiteilijan käsissä vanhat pitsit, korut ja napit saavat uuden elämän. Idearikkaat taulut ovat harmoonisia; jokaiselle helmelle ja napille on oma paikkansa ja taulu on tasapainossa. Kuvituksissa Parikka on onnistunut säilyttämään kolmiulotteisuuden ja kuvat kirjoissa ovat kuin taikapölyä. Parikka on luonut itselleen ennennäkemättömän, uniikin kuvitustyylin. Tässä Kallion kirjaston näyttelyssä on esillä taideteoksia, joita on käytetty mm. Voima narsistin kohdanneellekirjan kuvituksissa. Nähtävillä on myös vedoksia kirjan aukeamista sekä postikorteista, joihin teoksia on käytetty.
12 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros Saana Trygg (vas.), Salla Markkanen ja Elina Brooks muodostavat iloisen stemmalauluryhmän Mimie Moore Kulttuurimyllyssä. Kuva: Katja Karjalainen. Basso Visa Kohva ja dramaattinen sopraano Jutta Holmberg hurmasivat Uuden vuoden konsertissa Temppeliaukion kirkossa Erkki Korhosen säestyksellä. Kuva: Raimo Granberg. Katti Meu on tanssija-koreografi-muusikko, joka esitti avaruusseikkailijaa galaksien välillä Femalie-tanssiesityksessä galleria Forum Boxissa. Kuva: Tuuti Piippo. Inga Björn (vas.) ja Kristiina Tammisalo tekevät mainion sirkusparodian hotellin vastaanottovirkailijoina Receptionists-esityksessä joulukuulla Cirkossa ja helmikuulla Kaapelilla Naisklovni-festarilla. Kuva: Bambú. ? Asematila, Huopalahden vanha puinen asemarakennus, on siirtynyt määrittelemättömän mittaiselle tauolle asema-alueella tapahtuvien rakennustöiden vuoksi. Kolme vuotta se oli vireä esitystaiteen, musiikin ja näyttelyjen paikka, joka löysi hyvin nuoria tekijöitä ja uusia katsojia. Toivottavasti paluu on pikainen. Kulttuurimyllyssä soi kaunista laulua Mitä tapahtuu kun Metrotytöt kohtaavat skifflen? Syntyy rosoinen Mimie Moore. Lavan täydeltä originelleja 2010-luvun evergreeneja, sydämen täydeltä runsasta ja korvia hivelevää stemmalaulua. Bonuksena lauluryhmän mukana kulkee myös viehättävä annos itseironiaa, vuonna 2013 perustetun naistrion esittely lupaa ja lunastaa. Mimie Mooressa vaikuttavat Saana Trygg, laulu, harmonikka, kellopeli, kazoo, Elina Brooks, laulu, ämpäribasso, piano, kitara, kazoo ja Salla Markkanen, laulu, cajon, djembe, pyykkilauta, piano, kazoo. Kuulimme lauluja englanniksi ja suomeksi karjalaisella vivahteella. ”Herrojen kanssa pellon laidassa” oli niistä tunnetuin kansanlaulu Carolan tunnetuksi tekemänä: – Ja mistäs’ tyttö nyt joka metkun tietää / Joo, joo, ja joka metkun tietää / Joo, ja joka metkun tietää / Ja itse täytyy ne seuraukset sietää / Joo, joo, ja seuraukset sietää / Joo, ja seuraukset sietää. Kulttuurimyllyssä, joka avattiin syksyllä Myllypuron Liikuntamyllyn alakertaan, koimme varsin iloista tunnelmaa. Mimie Moore luo konstailematonta musiikkia, joka leikittelee häpeilemättömästi ja vetoaa kaiken ikäisiin ihmisiin. Laulut soivat huumorin ja vakavuuden kaikilla asteilla, soittimet vaihtuvat tiuhaan ämpäribassosta harmonikkaan, pyykkilaudasta ukuleleen. Trio koostuu monitaitureista, jotka vaihtavat soitinpaikkaa koko ajan. Sopraanon ja basson laulujuhlaa Päivi ja Paavo Lipposen rahaston perinteinen Uuden Vuoden konsertti ilahdutti kauniissa ja valoisassa Temppeliaukion kirkossa. Solisteina kuultiin huikeat nuoret taiturit, dramaattinen sopraano Jutta Holmberg sekä basso Visa Kohva. Heitä säesti flyygelillä Erkki Korhonen. Solistit valitsivat aarioita, joita he halusivat esittää yleisölle juuri tässä konsertissa. Ohjelmassa on uuden vuoden iltaan sopivia duettoja ja musikaalisävelmiä sekä helmiä laulukirjallisuudestamme. Oli Mozarttia, Puccinia, Wagneria, Verdiä. Merikantoa, jonka juhlavuosi huomioitiin, Kuulaa, Leinon, Koskenniemen ja Pohjanpään sanoin. Jutta Holmberg on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta. Basso Visa Kohva valmistuu Sibelius-Akatemiasta tammikuussa. – Solistit edustavat erityisäänityyppejä. Jutta Holmberg on kehittynyt ja kasvanut mezzosopraanosta dramaattiseksi sopraanoksi. Visa Kohva puolestaan omaa syvän bassoäänen, kertoo Erkki Korhonen. Alku oli aika vakavaa, synkkääkin. Lopun musikaaliduetot vapauttivat parin parhaaseen. Holmbergillä oli myös teatterillista irrottelua Kohvan kustannuksella. Tilaan mahtui 750 ensimmäistä. Osa yleisöstä näytti olevan uuden vuoden turisteja Venäjältä ja Kaukoidästä. Naiseutta galaksien välissä ”FEMALIEN” oli tanssitaiteilija-koreografi-muusikko Katja-Maria Taavitsaisen tulevan teos-trilogian ensimmäinen osa, jonka näki galleria Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. Trilogiassa paneudutaan feminiinisen energian ilmenemiseen ympäröivässä maailmassa, kulttuurissa sekä ihmisissä. Hän käyttää taiteilijanimeä Katti Meu, joka myös opettaa kursseilla ”MEUOVEMENT” -praktiikkaansa. Hän tekee debyyttialbumiaan. Aiemmin taiteilija toimi punkbändissä ja teki mm. räppibiiisejä. Katti Meun musiikki on galaktipoppia, elektronista popmusiikkia. Musiikillisesti ja visuaalisesti kaunis tanssiesitys galleriassa vahvistaa hyvin sen nykytrendin, että taidelajien raja-aidat murtuvat. Esitys tarkastelee “feminiinisyyttä” nimenomaan energian ja olemuksen kautta sitomatta sitä sukupuoleen tai seksuaalinormeihin. – Leikittelen ajatuksella tutkia feminiinisyyttä sekä feminiinistä energiaa avaruusolion näkökulmasta käsin. Kuinka puhtaalta voin asettua eri energioihin, kuinka ne ilmentyvät liikkuvassa kehossa? Täydellinen vastaanottopalvelu huumaa NouNous –festivaali tarjosi esteettisesti harkitun ja fyysisesti tarkan klovnerian, joka naurattaa kaiken ikäisiä ja kielisiä. ”The Receptionists” on kahden klovnin käsitys täydellisestä asiakaspalvelusta. Kaksi työtään rakastavaa vastaanottovirkailijaa odottaa asiakastulvaa Five Stars -hotelliin. Heille tärkeintä on työssään onnistuminen ja hyvän vaikutelman antaminen – hinnalla millä hyvänsä. Inga Björn ja Kristiina Tammisalo sekä esittävät että ohjaavat. He kamppailevat samasta kynästä, kinaavat tiskin järjestyksestä ja pelkäävät vastata asiakkaiden soittoihin. Esitys on spinoff eli jatkokehitelmä isomman joukon ”Chameleon” -teoksesta. Sen voi nähdä 6.-7.2. Hurjaruuthin näyttämöllä Kaapelilla Punainen nenä – Naisklovnifestarilla. Kallo Collectiven järjestämä ”NousNous”-festivaali toi jälleen Cirko – uuden sirkuksen keskukseen Suvilahteen fyysisen teatterin kotimaista ja kansainvälistä parhaimmistoa. Thom Moncktonin ylistetty ”Moving Stationery” palasi vuosien tauon jälkeen yhteen esitykseen. Se on Artistin ja Pianonsoittajan tapaan yhden hengen mestariteos ihmisen fyysisen suorituskyvyn rajoilla. Kantajan ristiretki arkeen Teatteria hautausmaalla tai näyttelijän yksityisasunnossa saattoi kokea Malmilla ja Kannelmäessä. Kantaja-työryhmä valmisti ensimmäisen näyttämöversion Kari Hotakaisen vuonna 2015 ilmestyneestä, hilpeästä ja lähes dekkariksi kääntyvästä ”Kantaja”-kirjasta. Hotakainen kääntyy hyvin ja monella taholla teatteriksi, monologiksi tai elokuvaksi. Mutta tämä oli uutta. –Tee ajoissa se mitä mielessäsi liikkuu, sillä kohta siellä ei liiku enää mikään, kuuluu esityksen slogan. Timo Kallio aloittaa seurakuntayhtymän määräaikaisena puistotyöntekijänä, joka hautausmaan haravoijana joutuu myös kantajaksi hautajaisiin, joissa vainajalla ei ole lähiomaisia. Sen kautta hän saa otteen omasta elämästään. Hän kiinnostuu vainajien elämästä ja ryhtyy kirjoittamaan heistä nekrologeja. Jos tosiasiapohja ei riitä, mies keksii heille elämää. Seuraavaksi Kallio alkaa etsiä nuoruuden koulutovereita. Mies tekee ”arjen ristiretkeä” elämän ”isolle kuvalle”. Näin Kannelmäen olohuonenäytöksen; se oli jo esitetty Malmin hautausmaan huoltorakennuksessa, joka ympäristönä tietysti sopi kuin nyrkki silmään. Elina Hagelinin dramatisointi ja ohjaus toimi asunnossakin mainiosti. Petteri Hynönen oli minulle uusi, mutta jo paljon kokenut näyttelijä aika tyypillisenä Hotakainen-miehenä, jonka maailma on nyrjähtänyt paikaltaan. Petteri Pennilä on suomalaisen miehen synkeähkö tyyppi, tässä hautausmaan työtoverina, joka yrittää irrottaa Kallion nekrologi-innostaan. Sanna Tiivola on huikea hyvä monissa osissaan, parhaiten uudelleen löytyvänä nuoruuden tuttuna. Eero Enqvist on parhaimmillaan karrikoiduissa osissa. Uusia esityksiä tulee 22.26.4. Valtimonteatteriin Kallioon. Tule siitä Sassiin! Persoonallisen lauluntekijän juhla Sirkka-Liisa Sass (o.s. Krapinoja) on lauluntekijä, sanoittaja ja kehotaiteilija, omien sanojensa mukaan myös ”poikkitaiteilija”. Vuonna 2001 hän teki skolioosin
13 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 ? ? Kulttuuri Valtteri Raekallion tanssin metallista sinfoniaa kirjoihin Valtteri Raekallio (oik.) ja Annamari Keskinen hymyilevät, mutta tanssikollega Eero Vesterisellä on hankalampaa Yleisö-esityksessä Vanhankaupunginkosken Tekniikan ja Voimalamuseon tilassa. Kuva: Stefan Bremer. Tähtiballerina Minna Tervamäki tekee erityisen vaikutuksen Kuolevalla joutsenella Yleisö-esityksessä vanhassa korjaamohallissa. Kuva. Stefan Bremer. ? Valtteri Raekallion fyysistä mielenteatteria Eino Santasen runoihin on ”Yleisö”– esitys, joka näytettiin entisellä teollisuusalueella paikassa, jota ei silloin saanut paljastaa. Nyt sen voi paljastaa: Tekniikan museon Pikasuodatuslaitos sekä Voimalamuseon turbiinipumppulaitos ja höyryvoimala Vanhankaupunginkoskella. Kiersimme huoneita ja rakennuksia paikoille, joissa Santanen luki musiikillisesti soljuvia runojaan ja tanssijat esiintyivät lattialla ja koneiden päällä. Bussikuljetus yhdistää katsojien kokemusta tuntemattomaan. Taitavaa tanssia saimme kokea tunnelmallisessa ympäristössä höyrypumppujen, koemittareiden ja tummien rakennusseinien sisällä. Tällainen ei-esteettinen ympäristö kuuluu tanssija-koreografin tyyliin. Luottotanssijoista Eero Vesterinen on mukana myös Yleisössä. Minulle uutena vaikuttaa koreografin opiskelukaveri Annamari Keskinen, jonka kalkitut kasvot syöpyvät silmien taakse heti sisääntulon hetkellä. Mutta Yleisön tunnelmahetken nappaa katsojien silmille Kansallisoopperan eläköitynyt Tähtiballerina Minna Tervamäki, joka tanssii ”Kuolevan joutsenen” kauniiseen musiikkiin elegisen kohtauksen koneiden välissä. Tämä jatkaa Tervamäen onnistunutta loikkaa nykytanssiin, tosin tutun turvallisella tanssilla. Marita Liulan ”Swan Song”, yhteistyö flamencotaituri Kaari Martinin kanssa sekä uusimpana “seinätanssin” kuvataiteilija Hannaleena Heiskan maalaamana on jo ennakoinut siirtymää. Valtteri Raekallion ”Oneiron” talvelta 2018 ansaitsi nyt tammikuun lisäesitykset. Yleisön kävely ennen esitystä Sörkän maisemissa oli ikimuistettava kokemus, surusaattue tuli vastaan, New Yorkin pienet keltaiset taksit ja kerjäläiset sillan alla. Sörnäinen taipui Laura Lindstedtin Finlandia-palkitussa luetussa tekstissä mainiosti Nykiksi. Sitten pääsimme tanssin pariin Cirkon Maneesiin, loputonta, kiivasta ja paljastavaa liikekieltä yhdessä ja erillään. Tanssijat tekevät upeita sooloja, esim. Mirva Mäkinen ”lapsen” syntymän jälkeen – vai oliko se kuoleman jälkeen. Kaikki sulautui elämän tarinaksi yhteen. Tanssijat kietoutuivat yhteen ja olivat läsnä, paljastivat itsestään ja toisistaan uusia kierroksia. Seksuaalisuus on mukana ja ihanaa ihmisen ihoa on läsnä. En ole nähnyt aina niin tahdikasta Jonna Aaltosta näin raadollisena. Raekallio suosii esityksissä epätavallisia, ihmisen jälkeen jättämiä paikkoja: Kallion väestönsuoja, Jätkäsaaren Bunkkeri, Kaapelitehdas. ”Neuromania” tapahtui Marian sairaalassa, kun tilan vanhasta käytöstä oli luovuttu, ja uutta start up -keskusta ei vielä perustettu. Tanssijat kulkivat valkoiset takit päällään ja seurasimme kuulokkeilla tarinaohjeistusta pitkin kerroksia ja käytäviä. Kari Hotakaisen Kantajan kuvassa Petteri Pennilä (vas.), Sanna Tiivola, Petteri Hynönen ja Eero Enqvist kiitosten kohteina Kannelmäessä. Kuva: Mikko Rokka. Svenska Teaternin pitkäaikainen näyttelijä Christina Indrenius-Zalewski puhui kauniisti ystävälleen Sirkka-Liisa Sassille tämän kulttuuripitoisessa 80-vuotisjuhlassa ravintola Messeniuksessa. Kuva: Kari Hakli. Lux Helsingin Ultraviolet Gallery -teossarja esittelee ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia. Kuvassa Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Kuva: Raimo Granberg. vaikeuttamasta elämästään taidenäyttelyn ja dokumenttiromaanin. Sass tunnetaan erityisesti lukuisista lauluistaan Anneli Saaristolle, kuten ”Elän hetkessä”, joka eteni Euroviisujen semifinaaliin ja josta tuli laulajan läpimurtoalbumin nimikappale. 2000-luvulla ohjelmisto kiersi kabarée-tyyppisenä kokoonpanona Helsingin piennäyttämöillä, ja vuodesta 2009 alkaen Musiikkiteatteri Kapsäkin artistit toivat niitä toistuvasti parrasvaloihin. Maailmanmusiikinkeskus äänitti Kapsäkki-konsertin livenä. Lauluntekijä vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä hienona, kulttuurija laulupitoisena juhlana TakaTöölön perinteisessä Messenius–ravintolassa. Tupa täyttyi hyvin eri-ikäisistä ystävistä ja sukulaisista. Ilo raikui. Ohjelman aloitti euroviisuedustaja Paradise-Ollie. Sitä jatkoi Reeta Viljamaa Lehar-liedeillään ”Meine Lippen, sie küssen so heiß”, jotka nekin Sass on suomentanut. Reetta Ristimäki esitti ”Viha-rakkaus”-tangon ja Veera Railio ”Oi Kehitys”-laulun. He jatkoivat Kapsäkin ”tallin” Sass-tulkitsijoina. Persoonallinen oli graafikko Harri Mannerin laulama ”Suviserenadi”, Kauko Käyhkön vanha laulu. Monia puheita ja muisteloita kuultiin. Juhlakalulla on hyvin persoonallinen tapa kommentoida sarkastisesti reaaliajassa kutakin puheen pitäjää. Hän taitaa jo suunnitella uusintaa illasta. Kyllikki-sisar esitteli kuva-albumia Krapinojan turkulaisesta perheestä. Klassinen Sass-laulu on ”Toive kaikilla sama”, jolla hän itse arvelee ”lunastaneensa taivasosuutensa”: – Ihmisiä on kahta / miehiä ja naisia / poikia ja tyttöjä / ja jotkut siltä väliltä. Lux toi valon pimeään Lux Helsinki kurotteli Kansalaistorilta kauniiseen EtuTöölöön ja levisi kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Valotaiteen laaja kirjo kokosi yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja tilaustöitä ja esitteli Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. 12 teoksen reitti kuljettiin numerojärjestyksessä. Esillä oli uusi ja vanha Stadi; valo juhlisti yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muisteli Vanhan ylioppilastalon historiaa. Isot mediaseinät muuntuivat hetkeksi taiteen välineiksi ja sen avulla esiteltiin isoihin tulevaisuuden kysymyksiä. Lux Helsinki ulottui satelliittiteosten myötä nyt ensimmäistä kertaa yli kaupungin rajojen Hanasaareen asti. ”Lyhtypuisto” valaisi idyllistä Hakasalmen huvilan ympäristöä satojen lyhtyjen voimin. Niitä olivat valmistamassa mm. eri oppilaitosten oppilaita ja Vironniemen päiväkodin lapsia. Ramboll Valostudion ”Lux Arkkitehtuuri” näytti ja soi komeasti Finlandia-talon Töölönlahden puiston puoleisella seinällä. ”Ultraviolet Gallery” -teossarja esitteli ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia, mm. Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Kansallismuseon takapihan julkisivulle projisoitu ”Shelter Seekera” -teos kertoi tämän päivän suurimmista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta. Teoksen inspiraationa ovat toimineet uhanalaiset monarkkiperhoset, jotka joutuvat taistelemaan olemassaolostaan. ”Reflection Studies” -vuorovaikutteinen installaatio Taidehallin ulkoseinällä antoi kävijöille mahdollisuuden päästää luovuutensa valloilleen suurella valopöydällä, josta liike ja kuviot siirtyivät seinälle heijastettavaan projisointiin. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 Kallion kirjaston Miniroskistyöpajassa syntyi upeita Miniroskiksia Outi Rantanen teki tupakoivalle pojalleen krokotiilinsilmän kuvalla varustetun miniroskiksen. Pojalla kun on joskus vaikeuksia löytää katuroskista, jonne tupakantumppinsa laittaisi. – Krokotiilinsilmä voisi symboloida vaikka äidin valvovaa silmää, Rantanen naurahti, kun häneltä kysyttiin, onko silmällä joku symboliikka. ”Jucchini” teki miniroskiksen äidilleen. – Minua ärsyttää, kun jengi ja joskus äitikin heittää stöget kadulle. Joskus se on lasten tehtävä kasvattaa vanhempiaan, Jucchini perustelee. Janne Palander teki ystävälleen, drag-artisti Madame IsaDoralle omakuvalla varustetun miniroskiksen. Roska päivässä -liikkeen perustaja, toimittaja Tuula-Maria Ahonen veti Kallion kirjaston Miniroskistyöpajaa. Hän järjestää suosittuja pajoja ympäri Helsinkiä kirjastoissa, asukastaloissa ja muissa kaikille avoimissa tiloissa. Kallion kirjasto tarjosi tammikuun lopussa kaikille avoimen Miniroskistyöpajan, jossa osallistujat saivat pistää luovuutensa peliin tuunatessaan Roska päivässä -liikkeen perustajan, Tuula-Maria Ahosen johdolla miniroskiksia pienistä kierrätyspurkeista. P aikalla oli jo joukko ihmisiä odottamassa työpajan avautumista, kun Tuula-Maria Ahonen saapui paikalle tarvikekasseineen. Materiaaleina olivat diabeetikoilta kierrätetyt ilmatiiviit koeliuskapurkit, joukko erilaisia kuvalehtiä, sakset ja sopivan levyistä teippiä. Näistä yksinkertaisista materiaaleista osallistujat saivat tuunata omaa silmää miellyttäviä käyttötaide-esineitä, joihin on hyvä laittaa esimerkiksi omat tupakantumpit, nuuskat, purukumit ja karkkipaperit. Purkin täyttyessä sen voi helposti tyhjentää isompaan roskikseen. Vahvasta muovista tehty miniroskis kestää testatusti vuosikausia käytössä. Hapettomassa purkissa tupakka sammuu nopeasti, ja tumpit voi sen jälkeen kipata turvallisesti sekajäteastiaan. Ilmatiivis purkki pitää myös hajut sisällään. Tupakantumppi on maailman yleisin, myrkyllinen roska, joka myrkkyjen levittämisen lisäksi hajoaa ajan kuluessa haitalliseksi mikromuoviksi veteen joutuessaan. Siksi on tärkeätä, että tumpit eivät päädy kaduilta hulevesien mukana vesistöihin. Tuula-Maria Ahonen jo on vuosien ajan järjestänyt Miniroskistyöpajoja ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä tiedotetaan esimerkiksi Roska päivässä -liikkeen facebook-ryhmässä Litter Movement (Roska päivässä -liike), jossa on lähes 6000 jäsentä. Äidille ja pojalle lahjaksi Työpajassa tuunattiin miniroskiksia sekä omaan käyttöön että lahjaksi kavereille ja sukulaisille. Kirjastonhoitajatkin kävivät vuorollaan tuunaamassa omat taideteoksensa, kun kirjastossa oli sopiva hiljaisempi hetki. Kirjastonhoitaja Outi Rantanen teki tupakoivalle pojalleen hienon krokotiilinsilmällä kuvitetun miniroskiksen. – Poikani valitettavasti tupakoi, mutta hän ei kyllä heitä tumppejaan maahan. Siksi hän joutuu joskus näkemään paljon vaivaa etsiessään katuroskista, johon tumpin voisi laittaa. Miniroskis helpottaa hänen elämäänsä, kun ei enää tarvitse metsästää isompia roskiksia, vaan tumpit voi laittaa suoraan miniroskikseen, Rantanen sanoo. Huppupäinen ”Jucchini” puolestaan tekee miniroskiksen äidilleen. – Minua ärsyttää, kun jengi ja joskus äitikin heittää stöget kadulle. Joskus se on lasten tehtävä kasvattaa vanhempiaan, Jucchini perustelee. Kimallukseen mieltynyt ”Malla” tekee kavereilleen glitteripintaiset, valossa säkenöivät miniroskikset. Käsistään kätevällä Mallalla ei mene kuin hetki, kun hän pyöräyttää valmiiksi kolme kimaltavaa miniroskista. – Kavereillani on huono tapa heitellä tumppejaan sinne, minne ne eivät kuulu. On hyvä, että he saavat nyt itselleen omat miniroskikest, Malla toteaa. Tupakkaa polttava Irma Sillanpää teki koiran kuvalla koristetun miniroskiksen omaan käyttöönsä. – Olen kyllä yrittänyt katsoa kadulla, mistä löytyisi roskis, jonne tumpit voisi laittaa. Aina sellaista ei ole löytynyt, ja olen joutunut heittämään tumpit maahan. Nyt se loppuu, Sillanpää kertoo. ”Seija” oli toista tuntia pajassa ja tuunasi kuusi hienoa miniroskista, jotka hän aikoo lahjoittaa tuntemattomille tupakoijille. Diabetesta sairastava Jaana Metsä saa miniroskispurkkeja omasta takaa, sitä mukaan kuin verensokerin mittauksessa käytettävät koeliuskat tyhjenevät ilmatiiviistä säilytyspurkistaan. – Minulla on myös diabeetikkoläheisiä ja aion kerätä heiltäkin käytetyt purkit talteen miniroskiksi. Näin purkit tulevat hyvää käyttöön, eivätkä päädy roskiksi. Roska päivässä -liike on rakentanut yhteistyössä pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen ja Helsingin omatarvikejakelun kanssa oman kierrätysjärjestelmän käytetyille koeliuskapurkeille. Purkkeja voi palauttaa esimerkiksi yhdistyksen myymälään Helsingin Malminkadulla tai Koskelan sairaalan omatarvikejakeluun. Ympäristön, kehon ja sielun hoitoa Toimittaja ja sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahosen Roska päivässä -liike on sydämen ja omantunnon liike, joka on vuodesta 2000 alkaen haastanut ihmisiä keräämään päivittäin ainakin yhden roskan ja kutsumaan myös yhden uuden ihmisen mukaan. Liikkeellä ei ole varsinaista jäsenrekisteriä eikä muutakaan jäsenbyrokratiaa. Riittää kun ulos mennessään kerää päivittäisen roskansa. Kutsu on otettu hyvin vastaan, jäseniä on kaikkialla Suomessa etelästä pohjoiseen ja kaikilla maailman mantereillakin. Tämä on vuosien varrella käynyt ilmi ympäri maailmaa tulleista sähköposti-ja facebook-viesteistä. Miniroskistyöpajat ja miniroskisten lahjoittaminen tupakoijille ovat roskankeräämisen lisäksi liikkeen keskeisiä toimintamuotoja. Roskakeräämisen ympärillekin on järjestetty paljon erilaisia toimintamuotoja, kuten Roskakävely, Laulava Roskakävely, Tule minuutiksi mukaan -tempaukset sekä bussipysäkkien siivoustempaukset. Roskakävelyssä osallistujat tekevät yhdessä sosiaalisen kävelylenkin, ja seurustelun ohessa kerätään yhdessä roskia pois lenkiltä. Laulavassa Roskakävelyssä sama tehdään ajoittain yhteislaululla höystettynä. Bussipysäkkija Tule minuutiksi mukaan -tempauksissa haastetaan esimerkiksi bussin tuloa odottelevat siivoamaan aikansa kuluksi tupakantumpit ja muut roskat pois pysäkillä. Minuutissa ehtii kerätä jo paljon roskia ympäriltään. Kaikki voittavat Päivittäinen roskien kerääminen on vahvaa win-winwin-toimintaa, jossa on monta voittajaa. Roskan keräämisesti tulee hyvä mieli ja ympäristö kohenee. Samalla kerääjän fyysinen terveys kohenee aivan konkreettisesti sivutuotteena. Roskia ylös kumarrellessa selkäranka saa dynaamista liikettä ja taivutuksia. Samalla välilevyjen aineenvaihdunta paranee. Lihasaktiivisuus nousee kyykätessä reippaasti, energiankulutus nousee, insuliiniherkkyys paranee ja tasapainoelimet saavat erinomaista ärsykettä ylös ja alas tasapainotellessa. Tämän on todennut liikuntafysiologi, liikuntabiologian laitoksen tohtorikoulutettava Arto Pesola Roska päivässä -liikkeen facebook-sivuilla olevassa viestissään. Konkreettinen roskankerääminen helpottaa myös silloin, kun mieli on masentunut tai ahdistunut. Tästäkin on liikkeen facebook-sivuilla kirjoitettu monta tarinaa. Kun tekee jotakin ympäristön eteen, se purkaa ahdistusta, myös ympäristöahdistusta. Ihminen voimaantuu toimimaan, roska kerrallaan. Jari Peltoranta Lisätietoja: www.roskapaivassa.net
15 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 ? ? Taide Risto Kolanen Keskitalven kuvataide 90-vuotias Rafael Wardi on tuonut Taidesalonkiin esille tuoreimpia teoksiaan viime vuodelta. Kuvassa hänen vieressään on Lautturi -teos. Kuva: Raimo Granberg. Päivyt Niemeläisen tunnelmalliset Carmen-näyttelyn maalaukset ovat saaneet inspiraationsa Bizet`n oopperasta. Taiteilija ja Kohtalo Galleria Dixissä. Kuva: Hannele Salminen. Aarnipajan kortteligallerian ikkunassa riippuu Kim Dahlbon kuva Dave Lindholmista ja Remu Aaltosesta 1973 Espan lavalla. Edessä leski Helena Dahlbo ja poika Johan Dahlbo. Kuva: Tuomo Lampinen. Kuvataiteilija Maria Wolfram ja The Totem II -teos Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Leena Nio ja Takeover III -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna-Leena Vilhunen ja teos Keltainen kaivinkone Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Galleria Lapinlahti lopettaa ja kiittää kävijöitään ja myös Loppu Slut päätösjuhlassa 26.1. juhlineita. Kaupunki irtisanoi Lapinlahden kaikki vuokralaiset. Taiteilijakollektiivi Kunst jatkaa muiden nykytaiteellisten interventioiden, näyttelyjen ja projektien parissa. Pysytään langoilla. Mestari piirtää ajan esiin Mestari jatkaa öljyväreillä pastellitöidensä rinnalla. Taidesalonki, Bulevardi 3B 4 krs, esittelee jälleen 90-vuotiaan Rafael Wardin teoksia. Peräti 34 työtä arvokkaissa korkeissa huoneissa ovat tavattoman värikylläisiä runsaudessaan. Värit luovat valoa ja valo saa värit hehkumaan. Maalaaminen on hänelle yhtä kuin elämä itse ja maalaukset puhuttelevat suoraan katsojaa. Työskentely on aina tunnistettavaa, mutta ei koskaan pysähtynyttä. Taiteilijan debyytti oli 1947 Nuorten näyttelyssä. Wardi valmistui 1949 Suomen Taideakatemian koulusta, jossa yösti ne valmiiksi. Musiikkidiggari aloitti harrastuksen hyvin nuorena, vain 15-vuotiaana Jukka Tolonen, Måns Groundström ja Pekka Pöyry ja Pressat Norsenissa. Eniten kuvia on Espalta, Kaivopuistosta, Kulttuuritalolta ja Messukeskuksesta. Pressojen lisäksi Wigwam, Dave Lindholm ja Tuomari Nurmio tallentuivat Stadin nuorisomusiikin helminä. Kadonneen yhteyden etsijä Maria Wolfram on ”prosessi-orientoitunut kuvataiteilija”, joka maalaa mm. musteella, akryylillä ja öljyllä kankaalle, puulevylle ja paperille, uusimmissa teoksissaan myös kollaasia. – Maalauksissani materiaali vie ja päättää suunnan. Tutkin mielelläni maalauksen mahdollisuutta levitä tilaan irti seinistä. Taiteilijaa kiinnostaa naisen rooli-historia, valta, tasa-arvo ja näiden taustalla olevat tekijät. Niukka ja yksipuolinen historia vaikuttaa voimakkaasti tasa-arvoon, naisten asemaan ja omakuvaan. Näiden ajatusten vallassa Wolfram tuo Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyyn työnsä. – Maalaukseni esittävät sekä todellisia olemassa olleita/olevia naisia, kuten Qiu Jin kiinalainen naisaktivisti 1900-luvun alussa, että kuvitteellisia hahmoja ja arkkityyppejä. Kaksi totempylvästäni kuvaavat eri aikakausilta olleita naisia ja hän toivoo niiden herättävän kysymyksiä. Maalausten unenomainen tunnelma Leena Nion uudet maalaukset Galerie Forsblomilla, Lönnrotinkatu 5, johdattavat katsojan lapsuuden kuvitteellisiin takaumiin. Unenomaisissa öljyvärimaalauksissa toistuvat puumajat, hylätyt talot sekä autiot maisemat, jotka yhdistyvät teoksissa omaksi eheäksi maailmakseen. Syvältä alitajunnasta puskevat kuva-aiheet luovat tiiviin tunnelman. Melankolisesta tunnevireestään huolimatta teosten taustalla vaikuttaa leikkiminen osana taiteilijan työtä. Maalaukset ovat kunnianosoitus mielikuvitukselle ja ihmisen sisäiselle maailmalle. Forsblomin vuodenavaus esittelee myös laajan valikoiman Heikki Marilan öljyvärimaalauksia, jotka hän on sarjoittanut yksityiskohtaisen tarkasti. Studiossa näkee nuorena kuolleen Olli Lyytikäisen eri tekniikoilla tehtyjä töitä. Piirrokset ovat erityisen taitavia. Työkoneita ja lentävää maitoa Kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen maalausten taustalta löytyvät taiteilijan omat havainnot arjesta. Suuret koneet ja esimerkiksi muistikuva tuntemattomasta naisesta, joka suihkuttaa kadulla ilmaan maitoaan, näkyvät Vilhusen teoksissa. Tavallinen kuningatar maalaa – näyttely kertoo myös taiteen tekemisestä, työstä ja vanhemmuudesta Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Vilhunen oli lapsena jäädä kuorma-auton alle, mutta äiti ehti pelastaa hänet viime tipassa. – Jäin eloon ja nyt aikuisena ajattelen, että maalaan juuri siksi. Värit ja maalausprosessin fyysisyys ovat tärkeitä. Koneet saavat yhä pääni kääntymään. Vilhusen ja Antti Frimanin taiteilijatapaaminen sunnuntaina 10.2. klo 14–16. Fotorealististen maalausten ystäville Matilda Enegren esittelee teoksissaan asioita, joita hän on tarkastellut, havainnut ja jäänyt katselemaan. – Teosteni aiheina ovat muotokuvat sekä yksityiskohdat kaupunkija maaseutuympäristöistä. Maalaukset ovat visuaalisia toteamuksia siitä mitä näen; paloja elämästä sellaisena kuin se näyttäytyy minulle. Tm•galleria, Erottajankatu 9B, täyttyi avajaisissa fotorealististen maalausten ystävistä. Muotokuvien henkilöt ovat taiteilijan ystäviä ja tuttuja, joita hän on pyytänyt työhuoneelleen malleiksi. – Maalatessani minua kiinnostaa läsnä olevan henkilön ja päivänvalon suhde. Olen osittain maalannut sokkona, rakentanut kasvoja pinta kerrallaan ja luottanut jonkinlaiseen spontaaniin logiikkaan. Maalaamisen kautta ilmaisen suhteeni kehoon, näkemiseen, muihin ihmisiin ja olemassaoloon. Urbaani pappi ja kuvataiteilija Loppukesällä avattu Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, esittelee DARK STORM -näyttelyssään aika tummia tai ihmisen toilailuja muuten kuvaavia töitä. Ilkka Sariola ja Jani Lempiäinen tarjoavat vimmaista viivankäyttöä ja ärhäkkää maalaamista. Sariola on urbaani kuvataiteilija ja pappi Kalliosta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi ja Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi. Sariola tunnetaan erityisesti lyijykynäpiirustuksistaan. Synkkäsävyinen, monisuuntainen piirustussarja haastaa katsojat poikkeukselliseen kokemukseen. Galleriassa ei yleensä saa koskea teoksiin, ei edes kehyksiin. Tässä näyttelyssä katsojalla on mahdollisuus omin käsin pyörittää hänen teoksia. Kannattaa kokeilla. Teksti: Risto Kolanen hän toimi 30 vuotta myöhemmin lehtorina, ja löi itsensä läpi Taideakatemian ja Nuorten näyttelyissä ja Valtion taidekilpailuissa 1950-luvun lopulla. Hän toimi kuvataiteilijana Nikkilän mielisairaalan taideterapiatoiminnassa eli hänen katsotaan aloittaneen alan Suomessa. Taiteilijan credo, uskontunnustus kuuluu: – Totuus on prosessi, johon kuva liittyy, aika joka piirretään esiin. Kuka on Carmen? Seuraavaksi 30-vuotisnäyttelyään juhliva Galleria DIX, Uudenmaankatu 19, esittelee Päivyt Niemeläisen ja Paula Jaatisen teoksia. Jaatinen tekee tutkimusretkiä maalaamalla, tuo esille maisemia, jotka jo jossain ovat olleet olemassa. Niemeläiselle klassinen romaninaisen traaginen rakkaustarina nousee näyttelyteemaksi. Georges Bizet’n upea ooppera CARMEN on näyttämöllä yleensä valitettavan pelkistetty miehennielijä-tulkintaan. Taiteilija kysyy, onko Carmen elämää etsivä nuori tyttö, joka sattuu tapaamaan sotilaan kasarmin liepeillä. Vai onko hän kaunotar, joka leikkii tai näyttää leikkivän häneen hullaantuneen nuorenmiehen tunteilla ja elämällä? Tai onko hän kaunis, väistämättömästi kohtaloaan ja kuolemaansa kohti kulkeva kohtalonorja, joka voi vain hyväksyä sen, mitä elämä hänelle on varannut ja antaa. Musiikkidiggari tallensi 1970-luvun rockia Kim Dahlbolle (1957–2016) musiikki oli suuri rakkaus. Mikään musiikin laji ei ollut vieras, vaan hän kuunteli kaikkea rockista jazziin ja klassiseen. Uupumatta hän kävi keikoilla loppuun saakka. Viimeisellä viikollaan hän pääsi nauttimaan nuoren jazz-fuusiobändin, Peelan, esiintymisestä. Häntä ilahdutti suunnattomasti nähdä poikansa Johanin intohimo musiikkiin, leski Helena Dahlbo kertoo uuden Aarnipajan kortteligallerian, Anjalantie 1-9 D, avajaisissa ”Linnut laulaa niin kuin ennenkin” Vallilassa Valokuvanäyttelyn järjestäminen oli Dahlbon unelma vuosien ajan. Esillä ovat kuvat vuosilta 1972–80. Ystävä Petri Kuokka Aarnipajasta
16 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 Pääradan korjaaminen ja kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan ? Päärata plus tahtoo lisäraiteita, tunnin junavuoroja ja häiriöiden vähentämistä pääradalla – Päärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen. Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille –tilaisuudessa perjantaina 11.1.2019. Päärata plus –hankkeen tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Kannanotossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. – Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja. Pääradan kehittäminen täytyy saada kirjattua hallitusohjelmaan, ja viimeistään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa luodataan 12 seuraavan vuoden hankkeet, eduskunnan puhemies Paula Risikko sanoi. Päärata on ruuhkautunut ja tungos vain lisääntyy Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle. Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustajaja tavaraliikenteen määrä on niin valtava. Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain 4,5 miljoonaa. Tampere-Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain. Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina. – Pääradalle tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta, esimerkiksi lisäraiteita ja häiriöherkkyyden vähentämistä. Nyt pääradalle ei tahdo mahtua lisää junia ja nopeudet ovat jopa hidastuneet, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoi. Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. – Ilmastopolitiikassa liikenteellä on iso rooli. Jos päärataa pystytään kehittämään, yhä useampi valitsisi omalle matkalleen nimenomaan junan, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi. Lisäraiteita ja tunnin junavuorot – Kaikkein olennaisinta on, että saamme rakennettua lisää raidekapasiteettia, kansanedustaja Sofia Vikman sanoi. Hän piti tärkeänä matka-aikojen nopeuttamista. – Että viimein saadaan matka-aika Helsingistä Tampereelle alle tuntiin, Vikman sanoi. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi esiin hämäläisen näkökulman: nopeiden junien täytyy pysähtyä myös Hämeenlinnassa. – Se on todella tärkeää alueemme elinvoiman, vetovoiman ja arjen sujumisen kannalta, Grahn-Laasonen korosti. Kansanedustaja Harry Wallinilla on poikkeuksellinen näkökulma raideliikenteeseen: hänellä on takanaan yli 30-vuotinen ura veturinkuljettajana. – Tärkeää ovat lisäraiteet ja turvalaitejärjestelmien uusiminen. Yli 45 prosenttia junien myöhästymisestä johtuu turvalaiteja ratalaitevioista, Wallin sanoi. Yksityinen ja EU-raha ovat mahdollisia – Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi. Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin. Sofia Vikman kehotti ottamaan huomioon monenlaiset rahoitusmahdollisuudet, myös yksityisen rahoituksen. Samoilla linjoilla oli kansanedustajat Tarja Filatov ja Harri Wallin sekä aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta. – Valtio varmasti maksaa lopulta raiteet, mutta jos välissä saadaan yksityistä rahaa, se nopeuttaa investointeja, Filatov sanoi. Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiirehti kokonaissuunnitelman tekemistä. – Iso hanke ja vaatii paljoin rahaa, mutta suunnitelma pitää tehdä kokonaisuutena. Toteutuksen voi sitten palastella ja miettiä rahoituksen vaiheita. Lisäksi päärata täytyy saada EU:n rahoitusinstrumentteihin, Risikko tähdensi. Samaa mieltä oli Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen. – Suunnittelu täytyy saada ripeästi liikkeelle, koska se vaikuttaa myös rahoitusvaihtoehtoihin, Hokkanen korosti. Asuntosäätiön Hitas-kohde valmistuu meren äärelle Sompasaarenlaturi 10:een. Asuntosäätiön Hitas -asunnot kysyttyjä ? Sompasaareen valmistuvien Hitas-asuntojen haku lähestyy. Keskeisellä paikalla sijaitseva kohtuuhintainen omistusasuminen on jo herättänyt runsaasti kiinnostusta. Asuntosäätiön Hitas-kohde valmistuu meren äärelle Sompasaarenlaturi 10:een. Joulukuussa Sompasaarenlaturi 10:ssä aloitettiin rakentamaan uusia Hitas-asuntoja, joiden hakuaika on 12. – 22.2.2019. Arvonnan tulokset julkistetaan Asuntosäätiön sivuilla 1. maaliskuuta. Asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa ensi vuoden keväällä. Huoneistojen koot ovat 2–5h + keittiötila, 44.5–104 m2. Isoimmat huoneistot avautuvat merelle päin ja kaikissa huoneistoissa on lasitetut parvekkeet. – Alue tarjoaa meren ja palveluiden läheisyyttä ja siksi kohde on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Olemme lähettäneet esitteitä jo yli kahdelle sadalle hakijalle, kertoo myyntineuvottelija Raija Kallasaari Asuntosäätiöltä. Asuntosäätiö on profiloitunut vahvana aluekehittäjänä, kuten Espoon Tapiolan puutarhakaupungin toteuttajana. Uudentyyppisiä aluekehityshankkeita Sompasaaren ohella ovat Helsingin Kruunuvuorenrannan sekä Vantaan Keimolan ja Leinelän alueiden kehittäminen. Alueille pyritään rakennuttamaan niin asumisoikeus-, vuokrakuin omistusasuntoja kysyntätilanteen mukaan. Kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle toivotaan lisää tontteja. – Haluamme tarjota monipuolista ja kohtuuhintaista asumista. Sompasaaressa samaan kortteliin on tulossa Hitas-kohteen lisäksi konsernin yhtiöiden omistukseen asumisoikeusasuntoja sekä naapurikortteliin pitkällä korkotuella rahoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Meillä olisi valmius rakennuttaa enemmänkin kohteita valtion tuella, mikäli kohtuuhintaisia tontteja olisi tarjolla, kertoo toimitusjohtaja Esa Kankainen. Sompasaarenlaituri 10:n Hitas-kohteen rakentaa Fira Oy. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Konkret Oy. Tonttien vuokraamisen ja myymisen käytöntöjä uusiksi ? Helsingin kaupunki on koonnut tonttien myymistä ja vuokraamista koskevat periaatteet ensi kertaa kattavaksi ohjeistoksi. Valmistuneet linjaukset pohjautuvat monelta osin jo nykyisiin toimiviksi todettuihin käytäntöihin, mutta ne sisältävät myös olennaisia uudistuksia. Poliittiseen käsittelyyn tulevissa tontinluovutuslinjauksissa määritellään, millaisten periaatteiden mukaan Helsingin kaupunki varaa, vuokraa ja myy tontteja, ja mihin tonttien hinnoittelu perustuu. Tontinluovutuslinjausten valmistelu on ensimmäinen osa laajempaa maapoliittisten linjausten kehittämistyötä. Ehdotettuja tontinluovutuslinjauksia käsittelee ensimmäisenä kaupunkiympäristölautakunta kokouksessaan 29. tammikuuta. Lopullisen päätöksen linjauksista tekee kaupunginhallitus. Helsinki on yksi Suomen suurimmista maanomistajista Helsingin kaupunki on Suomen suurimpia tontinluovuttajia ja maanomistajia. Vuosittain noin 60–70 % kaikesta talonrakentamisesta tapahtuu kaupungin vuokraamille ja myymille tonteille. Laaja maaomaisuus antaa kaupungille merkittävän mahdollisuuden ohjata kaupungin kehitystä ja toteuttaa kaupunkistrategian ja asuntopolitiikan tavoitteita tontinluovutusten avulla. Kaupungin tontinluovutus on tähän asti perustunut eri aikoina tehtyihin osapäätöksiin. Nyt tontinluovutusta koskevat keskeiset linjaukset ja ohjeet on tarkasteltu ensikertaa kokonaisuutena, mikä lisää toiminnan avoimuutta ja luo paremmat edellytykset pitkäjänteiselle ja ennustettavalle tontinluovutustoiminnalle. Näin edistetään muun muassa rakennusalan kilpailua ja Helsingin houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena. Tontit ovat kaupungille myös merkittävä tulonlähde, jolla rahoitetaan julkisia palveluita. Kaupunki saa maaomaisuudestaan vuosittain tuloja yli 300 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 2,5 kunnallisveroprosenttia. Avoimuutta, ennustettavuutta ja hintakilpailuja lisätään Uusien linjausten tavoitteena on parantaa tontinluovutustoiminnan avoimuutta muun muassa lisäämällä merkittävästi tonttien hintakilpailujen määrää sääntelemättömään asuntotuotantoon varattavilla tonteilla. Lisäksi tonttien varauksille luodaan selkeät poliittisesti hyväksytyt ohjeet. – Yksi keskeinen muutos nykykäytäntöön on se, että asuntotontit pyritään valtaosin luovuttamaan vuokraamalla myymisen sijaan, vaikka poikkeuksetkin ovat painavin perustein mahdollisia, kertoo tonttipäällikkö Sami Haapanen. Jo vuokrattuja ja rakennettuja tontteja myytäisiin vuokralaisille enää vain poikkeustilanteissa. Kaupungin on myös tarkoitus kehittää asuntotonttien maanvuokrauskäytäntöjä niin, että maanvuokra seuraisi nykyistä paremmin tonttien arvonkehitystä. Kaupunki edistää maaomaisuutensa tehokasta käyttöä Tontinluovutuksen ja maapolitiikan näkökulmasta kaupungin perustehtävänä ei ole maaomaisuudesta saatavien tulojen maksimointi, vaan kaupunkistrategian mukaisen kehityksen edistäminen. Samalla kaupungin maaomaisuus on kuitenkin kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta ja sitä tulee hallinnoida niin, että se hyödyttää mahdollisimman hyvin kaikkia kaupunkilaisia. Tämän vuoksi tontinluovutuslinjaukset korostavat tonttihinnoittelussa markkinaehtoisuutta, ja erilaisia maanvuokran subventioita vähennetään. Kaupunki huolehtii, että sen tonttihinnoittelu reagoi markkinatilanteiden muutoksiin. Tämä edistää asuntotuotantoa ja erilaisten hankkeiden toteutumista myös laskusuhdanteiden aikana. Maanantaiklubit jatkuvat Oivassa ? Kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka Maanantaiklubi siirtyy helmikuun alusta ravintola Oivaan. Tähän asti tilaisuuksia on järjestetty kahvila Berggassa, jonka toiminta päättyi tammikuun lopulla. Helmikuun alun Maanantaiklubilla esiintyvät Jussi Raittinen & Tapsa Kojo. Jussi on suomalaisen rockin, kantrin ja myös Stadin laulujen pitkän linjan tekijä ja eniten levyttäneitä suomalaismuusikoita. The Boys -yhtyeen, DDT Jazzbandin ja eräiden muiden yhtyeiden lisäksi Jussi on viime aikoina tehnyt duokeikkoja muun muassa Veli-Matti Järvenpään bändistä ja Huojuvasta ladosta tutun Tapsa Kojon kanssa. Keskustelua Maanantaiklubilla käydään seuraavan eduskunnan päätettäväksi valmisteilla olevista hävittäjäkaupoista. Sitä avaa toimittaja ja tietokirjailija Pentti Sainio, jonka uusi kirja ”Minne Suomi pommittaa?” (Into) käsittelee Suomen asehankintoja ja kytkeytymistä Yhdysvaltojen sotilaspolitiikkaan. Vaihtoehdoista hävittäjähankinnoille kertoo rauhanaktivisti, puheenjohtaja JP Väisänen. Maanantaiklubit jatkuvat Kallion perinteisessä ravintola Oivassa, Porthaninkadun ja Kolmannen linja kulmassa, kunkin kuukauden ensimmäisinä maanantai-iltoina kello 19-21. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämän Maanantaiklubin keskusteluissa yleisö ei ole vain yleisö. Lyhyiden avauspuheenvuorojen jälkeen jokainen voi sanoa sanansa.
17 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 Kaupunkipyörät saadaan myös Viikkiin ja Laajasaloon. Kuva: Tom Toikka Supersuositut kaupunkipyörät laajenevat itään ja pohjoiseen ? Kesällä 2019 Helsingissä on käytössä nykyisen 150 aseman ja 1500 kaupunkipyörän lisäksi 88 uutta asemaa ja 880 uutta pyörää yhä laajemmalla alueella. Laajennuksen lisäksi joitain uusia asemia sijoitetaan myös nykyiselle alueelle. Kaupunkipyörät saadaan myös Viikkiin ja Laajasaloon. Kuva: Tom Toikka Asemia on sijoitettu erityisesti työpaikkapalveluja asuinkeskittymien ja raideliikenteen pysäkkien läheisyyteen – sinne missä ihmisiä eniten on. Järjestelmää koskevien päätösten mukaisesti suunnittelussa painotettiin erityisesti Itä-Helsinkiä. HKL kysyi myös kaupunkilaisten mielipidettä uusien asemien sijoittelusta Kerrokantasi-palvelussa, ja vastauksia saatiin huimat 8336 kappaletta. – Kyselyyn saatiin mukavasti vastauksia ja niissä esille nousseille alueille, kuten Laajasaloon ja Viikkiin pystyttiin myös lisäämään asemia. Odotetun laajennuksen myötä verkosto tuleekin palvelemaan varsin tasaisesti kaikkiin suuntiin ulottuen suunnilleen Kehä 1:lle asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Kaupunkipyörät vuosi vuodelta suositumpia Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä poljettiin vuonna 2018 yli kolme miljoonaa matkaa. Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityneitä oli noin 48 500, viikkokäyttäjiä noin 6 300 ja päiväkäyttäjiä arviolta noin 15 000. Myös kaupunkipyöräkausi on pidentynyt – viime vuonna keltaisilla pyörillä poljettiin Helsingissä huhtikuusta lokakuun loppuun asti. Kaupunkipyörien suosio on ylittänyt myös taloudelliset tavoitteet, sillä viime kauden Helsingin kaupungin rahoitusosuus on saatu katettua lähes täysin kaupunkipyörien käyttäjien maksuilla. Helsingissä pyörien käyttöaste on kansainvälisesti verrattuna korkea, noin 9 matkaa jokaisella pyörällä päivittäin. Monessa muussa kaupungissa vastaavissa järjestelmissä pyörillä tehdään noin 4 matkaa päivässä. Laajennuksen yhteydessä hankittavilla uusilla pyörillä voidaan helpottaa korkean käyttöasteen tuomia haasteita pyörien saatavuudessa. Seuraava kaupunkipyöräkausi käynnistyy Helsingissä ja Espoossa 1.4.2019 ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön arviolta toukokuun alussa. Rekisteröityminen avataan aiempien kausien tapaan noin pari viikkoa aiemmin. Kuva: Niklas Sjöblom. 400 auraa ja kuormuria oli liikkeellä Helsingissä ? Viime viikolla lumisade jatkui Etelä-Suomessa jo useamman päivän ajan, ja paksuuntuvat nietokset vaikeuttavat arkista elämää ja liikennettä kaupungissa. Helsingin kaupungin koko kalusto oli käytössä lumen auraamiseksi. Kunnossapidossa priorisoidaan pääkatuja joukkoliikenteen reittejä Pihoille ja katujen reunuksille kertyivät lumikasat hidastavat kaikkia liikennemuotoja, ja etenkin joukkoliikenteellä oli vaikeuksia. Helsingin kadut aurattiin hoitoluokituksen mukaan. Ensin aurattiin pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut olivat vuorossa heti niiden jälkeen. Tavoitteena on aina, että kaikki asuntokadut on aurattu viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy. Vastaavasti pyöräilyn ja jalankulun väylillä on hoitoluokituksensa. 2100 hehtaaria, noin 400 ajoneuvoa ja satoja lumikuormia päivittäin Töitä riittää, sillä Helsingissä on katualueita noin 2 100 hehtaaria, ja tämän lisäksi puistoissa on talvikunnossapidettäviä reittejä noin 100 hehtaaria. Tämän kaiken hoitamiseen kaupunki käyttää reilut 23 miljoonaa euroa vuosittain. Yhteensä auraukseen ja lumen kuormaamiseen käytetään noin 400 ajoneuvoa, joista suurin osa on kaupungin omia. Osa käytetyistä auroista ja kuorma-autoista on aliurakoitsijoiden. Tällä hetkellä koko kalusto käytössä hoitamassa talvikunnossapitoa. Aurattua lunta kuljetaan Helsingissä kahdeksalle lumenvastaanottopaikalle. Päivittäin lunta kuljetaan 600 – 2000 kuormaa eli noin 10 000 – 35 000 kuutiota. Keskimääräisenä talvena lunta kuljetaan lumenvastaanottopaikoille 50 000 kuormaa. Tänä talvena on tähän mennessä kuljetettu 22 000 kuormaa, mutta jos sää säilyy samanlaisena kuin nyt 50 000 kuorman määrä ylittyy tänä talvena. Kantakaupungissa kiinteistöt vastaavat jalkakäytävistä Helsingin kantakaupungissa, Hakamäentien ja Koskelantien eteläpuolella, kaupunki hoitaa ajoradat, mutta jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluvat kohdalla olevalle kiinteistölle. Lisäksi kiinteistön kohdalla olevat bussipysäkit ovat kiinteistön vastuulla. Muualla kaupungissa kaupunki vastaa kaikesta talvihoidosta niin ajoradoilla kuin jalkakäytävilläkin. Kunnossapidon vastuut tulevat laista kadun ja yleisten alueiden kunnossapidosta. Pihaja kattolumet kiinteistöjen vastuulla Sekä kantakaupungissa että esikaupunkialueilla kiinteistön tehtävänä on tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen. – Kaikkialla kaupungissa kiinteistön tulee kuljettaa lumet pois kaupungin järjestämille lumen vastaanottopaikoille. Pihatai kattolumia ei saa tuoda kadulle tai puistoon, muistuttaa ylläpitoinsinööri Tarja Myller kaupunkiympäristön toimialalta. Koulun opetettava seksuaalisuuteen liittyviä turvataitoja nuorille Seksuaalikasvatusta. Kuvaaja: Mikko Rasila. Nuorten kohtaama seksuaalinen häirintä ja kaltoinkohtelu herättää voimakasta huolta kasvattajissa. Kaltoinkohtelua on mahdollista torjua laadukkaan seksuaalikasvatuksen keinoin. ? – Viimeisin kouluterveyskysely paljasti, että joka kolmas tyttö on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana, ja pojistakin lähes joka kymmenes. Tilanteeseen voidaan suoraan vaikuttaa seksuaalikasvatuksen avulla. Seksuaalikasvatus antaa nuorelle tietoa omista oikeuksista ja siitä, mitä oma ja toisten seksuaalinen itsemääräämisoikeus käytännössä tarkoittaa,” kertoo Hivpointin seksuaalikasvatuksesta vastaava suunnittelija Maria Oinonen. Oikeuksien lisäksi laadukas seksuaalikasvatus opettaa nuorille turvataitoja. Näitä ovat esimerkiksi sen pohdinta, mitä itsestä kannattaa julkaista netissä, miten reagoida aikuisten taholta tuleviin yhteydenottoihin ja miten toimia, jos netissä tavattu tuttu ehdottaa tapaamista. – Seksuaalikasvatus valmistaa myös kasvattajaa kohtaamaan yllättävät ja haastavat tilanteet, joita nuorten kanssa tulee eteen. Jos esimerkiksi epäilee nuoren joutuneen kaltoinkohtelun kohteeksi, aikuisen on hyvä muistaa seuraavat seikat: pysy rauhallisena. Kiitä, että nuori on ollut rohkea ja kertonut tapahtuneesta. Jos kyseessä on rikos, ota yhdessä nuoren kanssa yhteys poliisiin ja lastensuojeluun” Oinosen työpari, suunnittelija ja seksuaaliterapeutti Anni Susineva täydentää. Kasvatuksen ammattilaiset ovat heränneet tiedon tarpeeseen, kertoo HIV-säätiön hallituksessa vaikuttava opettaja Linda Eklöf. ”Opettajankoulutuksessa annetaan vähän työkaluja kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen. Seksuaalikasvatuksesta vastaava opettaja voi koulusta riippuen jäädä hyvin yksin asian kanssa. Nuorten kasvun kokonaisvaltainen tukeminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä nopeasti muuttuvan maailman vaatimien taitojen opettaminen ovat koulussa jokaisen opettajan vastuulla. Tämän pitäisi olla koko koulun yhteinen tahtotila.”
18 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 Suomenlapinkoira on jo Suomen toiseksi suosituin rotu. Kuva: Hannu Huttu Labradorinnoutaja jatkaa Suomen selvästi suosituimpana rotuna. Kuva: Ida Lehtonen Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen. Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maaja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistusja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä. Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintäja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa. – Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä. ? Labradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa. Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja. Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.) Toiseksi suurin roturyhmä olivat seuraja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa. Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 rekisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa. Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36. – On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena. Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana. – Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018 Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125) (5) suomenlapinkoira 1464 (1181) (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649) (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305) (6) kultainennoutaja 1174 (1149) (3) suomenajokoira 1151 (1364) (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098) (12) karjalankarhukoira 900 (693) (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771) (8) jackrussellinterrieri 826 (929) Tuoreita näkökulmia 1920-luvun Helsinkiin Sisällissodan jännitteet tuntuivat vuosia muun muassa kansakoulussa, jossa punaisten lapset joutuivat joskus opettajien kaunojen uhreiksi. Kuvassa ollaan Vallilan kansakoulussa vuonna 1921. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo klo 13–16.30. Tapahtumaan pääsee museon pääsymaksulla 12/10 e. Museokortilla ja alle 18-vuotiaille on vapaa pääsy. Klo 13.00 FT Oona Ilmolahden aiheena on Työväestön ja kansakoulunopettajien välinen jännite. 1920-luvun Helsinki oli myös vaietun surun kaupunki, ja hiljattain käydyn väkivaltaisen sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen jättämiä jälkiä kantoi jokainen kaupunkilainen. Eräs arkinen kohtaamispaikka, jossa tämän tunnemuiston synnyttämät jännitteet aika ajoin näkyivät, oli kaupungin kansakoululaitos. Eheytymisen ihanteen tiellä oli monia ennakkoluuloja. Klo 13.30 emeritusprofessori Heikki Paunonen kertoo Slangista 1920-luvun Helsingin yhteiskunnan ja kulttuurin kuvastajana. Helsinki jakaantui 1920-luvulla edelleen keskiluokkaiseen virkamieskaupunkiin ja työläiskaupunkiin. Niissä suhtauduttiin slangiin eri tavoin. Virkamieskaupungissa ei slanginkäyttöä yleisesti hyväksytty, kun taas työläiskaupungissa se eli ja kukoisti poikaporukoissa ja nuorten miesten ja naisten keskuudessa. 1920-luvun slangi kertoo aikansa ilmiöistä: jatsipiikeishaaveet sytyttivät intohimoisia keskusteluja rakennuskorkeudesta, Helsingin identiteetistä ja valtasuhteista. Klo 14.30 FT Tiina Männistö-Funk kertoo, miten Gramofoni valloittaa Helsingin Säveltulva vyöryi Helsinkiin, kun gramofonit nousivat ennennäkemättömään suosioon 1929. Levymyynnissä saavutettiin ennätys, joka säilyi rikkomattomana lähes puoli vuosisataa. Kannettavat gramofonit soivat sekä sisällä että ulkona, ja vuokra-asunnoissa niiden ääni kantautui läpi seinien. Gramofonimusiikista tuli radion, kovaäänisten, äänielokuvien ja erilaisten koneäänien ohella osa teknistyvää äänimaisemaa ja modernina sykkivää urbaania elämää. Niillä kuunneltu musiikki oli kuitenkin enimmäkseen kotimaista tanssimusiikkia tai humoristisia kappaleita, mikä herätti keskustelua hyvästä ja huonosta mausta. Klo 15.10 MuT Jaso Sasaki johdattaa syvemmälle aiheeseen Gramofoni suomalaiskodeissa 1920-luvulla. Tallennetun musiikin saralla tapahtui 1920-luvulla suuria mullistuksia. Sähköiset äänitteet tulivat markkinoille, suomalaisten artistien levyjä alkoi ilmestyä pitkän tauon jälkeen, ja tuontitullit puolittuivat vuosikymmenen lopulla. Yleisö voi tutustua tuon ajan Suomessa tyypillisiin gramofonimalleihin torvigramofonista pieniin kameragramofoneihin asti. Samalla on harvinainen tilaisuus kuulla alkuperäisiä 1920-luvun gramofonilevyjä soitettuna sen ajan äänentoistolaitteilla. Klo 16.00 Veikko Hakkarainen yhtyeineen esittää Hotelli Kämpin musiikkia 1920-luvulta. Salonkiorkesteri Valentinon ohjelma alkaa Kieltolakimarssilla ja päättyy Sibeliuksen Finlandiaan. Mukana on muun muassa 1920-luvun suosikkivalssi Asfalttikukka, Tosellin Serenata, tango Mustasukkaisuutta ja katkelma ensimmäisestä suomenkielisestä oopperasta, Oskar Merikannon Pohjan neidistä. tä ja jorokundeista, plääköjen jynssäreistä ja sähkäreiden ja sanomalehtien dilkkaajista. Kieltolakikin elää siinä vahvasti. Klo 14.00 FT Silja Laine pohtii otsikolla Pilvenpiirtäjähaaveita 1920-luvun Helsingissä, minkälainen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri sopivat parhaiten uudelle itsenäiselle valtiolle. Helsinkiä suunniteltiin ja rakennettiin innolla 1920-luvulla. PilvenpiirtäjäS himmy ja slangi, punikit ja pilvenpiirtäjät kuuluvat aiheiden kirjoon, kun tutkijoiden tietoiskut ja musiikkiesitykset johdattavat syvemmälle 1920-luvun Helsinkiin Suruton kaupunki -näyttelyn tiedepäivänä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, lauantaina 2.2.2019
19 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 Yritykset tilittivät veroja toissavuonna yli 63 miljardia euroa Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki, Ann-Mari Kemell ja Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa. ? Keskuskauppakamarin 30.1.2019 julkaistusta Suuresta veroselvityksestä ilmenee, että talouden noususuhdanne näkyy yritysten verojalanjäljen kasvuna viime vuosien aikana. Vuodesta 2015 vuoteen 2017 yritysten maksamat verot ja veronluonteiset maksut kasvoivat kaikkien verolajien osalta. Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaisema selvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut. Selvityksen mukaan vuonna 2017 yrityksen maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä yli 63 miljardia euroa. Kokonaissummassa ovat mukana merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut eli arvonlisävero, palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut, yhteisövero ja ympäristöverot. Lisäksi verojalanjälki sisältää kiinteistöveron, haittaveroja ja osingoista yrityksen pidättämät verot sekä muita pienempiä veroja. Yritystiedot koostuvat pääasiassa osakeyhtiöiden tilittämistä veroista, eikä niissä ole mukana yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille. Selvitykseen sisältyy tarkastelu jokaiseen maakuntaan rekisteröityjen yritysten verojalanjäljestä. – Suuri veroselvitys kertoo yritysten verojalanjäljestä eli yritystoiminnassa syntyvistä verovirroista. Se kuvaa hyvin yritysten merkitystä julkisten palvelujen rahoittajana; yhteiskuntaa käytännössä pyöritetään yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla, sanoo Kemell. Selvityksestä käy ilmi, että yhteisövero on vain pieni osa yritysten veronmaksua. Merkittävimmät yritystoiminnan tuottamat verot ovat arvonlisävero ja palkanmaksuun liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Selvityksessä mukana olevien yritysten tilittämän arvonlisäveron määrä vuonna 2017 oli noin 18,5 miljardia euroa. Palkkojen ennakonpidätykset olivat yli 14 miljardia ja kaikkien yritysten eläkevakuutusmaksut lähes 15 miljardia euroa. Kemell painottaakin yritysten merkitystä työnantajina ja palkanmaksajina. Hänen mukaansa yritysten verotusta tarkastellaan aivan liian vähän tästä näkökulmasta. – Viime vuosina yritysten verot ovat olleet tapetilla lähinnä aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Olisi korkea aika nostaa esille myös se tosiseikka, että suomalaisten yritysten veronmaksuhalukkuus on maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi arvonlisäverovaje on Suomessa maailman alhaisimpia, toteaa Kemell. Kemellin mukaan yritysten toimintaedellytykset turvataan parhaiten kilpailukykyisellä ja pitkäjänteisellä veropolitiikalla. – Yhteisöveron tasosta suhteessa kilpailijamaihin täytyy pitää koko ajan huolta. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta on tarpeen jatkaa myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä. Näin varmistamme työpaikkojen ja osaamisen säilymisen kotimaassa. Suomen menestys tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamisja koulutustasoon, Kemell sanoo. Jäteastioiden tyhjentäminen alkaa ennen aamuruuhkaa ? Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen. Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21. Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021. – Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo. Muovipakkausten keräys Uusilla jätehuoltomääräyksillä parannetaan ja helpotetaan kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätysmahdollisuuksia. Vuodesta 2021 alkaen biojäte, muovi-, lasija kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Täysin uutena määräyksissä on muovipakkaukset, joiden keräys kiinteistöillä on tällä hetkellä vapaaehtoista. – Uudet jätehuoltomääräykset tukevat EU:n ja Suomen kierrätystavoitteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelma asettaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Meidän tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii kierrätykseen ohjattavien jätelajien laajaa erilliskeräystä suoraan kiinteistöiltä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kierrätysasteen nostamisessa asukkaiden osallistumisella on suuri merkitys. Muutos jätehuoltomääräyksissä tuo jäteastiat eri jätteille yhä useammalle kiinteistölle, jolloin jätteiden lajittelu on entistä helpompaa. Erityisesti 5–9 huoneiston kiinteistöille keräysastiat saadaan paremmin asukkaiden ulottuville. Taloyhtiöt mahdollistavat jätteiden tehokkaan kierrättämisen esimerkiksi jakamalla lajitteluohjeita asukkaille ja varmistamalla, että jätetilassa on riittävästi tilaa jäteastioille. HSY kehittää palveluvalikoimaa Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa. Lisäksi HSY selvittää ennen kuin lajittelumuutokset astuvat voimaan, miten hinnoittelulla voi kannustaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin. – Hinnoittelulla tuemme ja kannustamme asukkaita tekemään hyvän ympäristöteon lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä. Tehokkaalla lajittelulla asukas voi vaikuttaa myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä jätemaksut ovat halvemmat, jos taloyhtiössä syntyy vähemmän sekajätettä, kertoo Kouvo. Määräyksissä ohjataan myös, että lietekaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian tyhjennyksen voi tilata tehtäväksi joko yhden tai kahden viikon välein. Uudet jätehuoltomääräykset ovat luettavissa verkkosivulla www.hsy.fi/jatehuoltomaaraykset.fi Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasija kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin. Marzi Nyman, Mirja Mäkelä ja Espoo Big Band Savoy-teatterissa M usiikin monivaikuttaja Marzi Nymanin ja Espoo Big Bandin uuden Espoo Suite -albumin julkaisua juhlistetaan Savoy-teatterissa 16.2. Konsertissa kuullaan myös jazzlaulaja Mirja Mäkelän sävellyksiä. Marzi Nymanin seitsenvuotinen työ Espoo Big Bandin (EBB) kapellimestarina saa uuden virstanpylvään, kun Nymanin Espoo Suite -albumin sävellykset heräävät henkiin Savoy-teatterin konsertissa. Lähes neljälläkymmenellä levyllä esiintynyt Nyman on saanut mainetta monipuolisena kitaristina muun muassa Lenni-Kalle Taipale Trion, Anna-Mari Kähärän Orkesterin sekä kotimaisten pop/ rock-kokoonpanojen riveissä. Nyman suhtautuu myös säveltämiseen intohimoisesti. Espoo Suite -albumin sävellyksissä voi kuulla sävyjä niin klassisen musiikin säveltäjä Igor Stravinskystä kuin Duke Ellingtonistakin, Nyman kuvailee. Keskeinen teema on Espoo, jota Nyman kutsuu ”Suomen Sveitsiksi”. – Big bandin historiaa kumartavaa materiaalia, avoimempaa eurooppalaista sointia ja vähän vanhempaa elokuvallista big band -musaa, Nyman avaa uuden levyn tyyliä. Uutta nousukauttaan elävä Espoo Big Band (EBB) tunnetaan erityisesti uuden kotimaisen musiikin esittäjänä. Kolmen vuosikymmenen taipaleensa aikana se on esiintynyt useilla maailman kuuluisilla jazzfestivaaleilla, North Sea Jazz, Detroit, Montreaux ja Pariisi mukaan lukien. Yhtye on toiminut vuodesta 1980. Savoy-teatterin konsertissa kuullaan myös jazzkonkari Mirja Mäkelän musiikkia levyiltä Runoisa (2006) ja My Hidden Joys (2016). Konsertissa kuultavat sovitukset big bandille ovat Marzi Nymanin, Mikko Hassisen ja Ville Vannemaan käsialaa. Laulaja ja säveltäjä Mirja Mäkelä on johtanut omia yhtyeitään yli 20 vuotta sekä toiminut useiden pienyhtyeiden ja big bandien solistina. Mäkelän ja EBB:n yhteinen historia ulottuu kauas: ensimmäinen yhteinen esiintyminen oli jo 1990-luvulla orkesterin perustaneen Martti ”Mape” Lappalaisen (k. 2011) johdolla. Espoo Big Band: 2 sets, 2 stories feat. Marzi Nyman & Mirja Mäkelä la 16.2.2019 klo 19.00 Marzi Nyman ja Mirja Mäkelä. Kuva: Maarit Kytöharju
20 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Tilaa lehti ja lue lisää! www.kiss afani.fi Kissaystävien ikioma lehti, ainoa Suomessa!
21 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 Jäteastioiden tyhjentäminen alkaa ennen aamuruuhkaa ? HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasija kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin. Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen. Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21. Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus tänään 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021. – Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo. Muovipakkausten keräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin vuodesta 2021 alkaen Uusilla jätehuoltomääräyksillä parannetaan ja helpotetaan kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätysmahdollisuuksia. Vuodesta 2021 alkaen biojäte, muovi-, lasija kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Täysin uutena määräyksissä on muovipakkaukset, joiden keräys kiinteistöillä on tällä hetkellä vapaaehtoista. – Uudet jätehuoltomääräykset tukevat EU:n ja Suomen kierrätystavoitteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelma asettaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Meidän tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii kierrätykseen ohjattavien jätelajien laajaa erilliskeräystä suoraan kiinteistöiltä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kierrätysasteen nostamisessa asukkaiden osallistumisella on suuri merkitys. Muutos jätehuoltomääräyksissä tuo jäteastiat eri jätteille yhä useammalle kiinteistölle, jolloin jätteiden lajittelu on entistä helpompaa. Erityisesti 5–9 huoneiston kiinteistöille keräysastiat saadaan paremmin asukkaiden ulottuville. Taloyhtiöt mahdollistavat jätteiden tehokkaan kierrättämisen esimerkiksi jakamalla lajitteluohjeita asukkaille ja varmistamalla, että jätetilassa on riittävästi tilaa jäteastioille. HSY kehittää palveluvalikoimaa ja hinnastoa kannustamaan lajittelun lisäämiseen Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa. Lisäksi HSY selvittää ennen kuin lajittelumuutokset astuvat voimaan, miten hinnoittelulla voi kannustaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin. – Hinnoittelulla tuemme ja kannustamme asukkaita tekemään hyvän ympäristöteon lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä. Tehokkaalla lajittelulla asukas voi vaikuttaa myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä jätemaksut ovat halvemmat, jos taloyhtiössä syntyy vähemmän sekajätettä, kertoo Kouvo. Määräyksissä ohjataan myös, että lietekaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian tyhjennyksen voi tilata tehtäväksi joko yhden tai kahden viikon välein. Uudet jätehuoltomääräykset ovat luettavissa verkkosivulla www.hsy.fi/jatehuoltomaaraykset.fi Länsiterminaali 2 avattiin Länsisatamassa helmikuussa 2017. Kuva: Risto Musta. Satamien liikenneyhteyksiä parannetaan ja raskaan liikenteen kasvu Vuosaareen ? Satamien toimivuus on Helsingille tärkeää niin asukkaiden, elinkeinoelämän kuin matkailun kannalta. Helsingin Satama, kaupunkiympäristön toimiala ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto ovat tehneet pitkään yhteistyötä satamaliikenteen ja erityisesti Länsisataman kehittämiseksi. Nyt haasteisiin tartutaan myös monin uusin keinoin. Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina yhdessä. Samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyvyn turvaamisesta. – Kaupunkistrategiassa edellytetään liike-elämän logististen yhteyksien ja elinkeinoelämän kilpailukykyä parantavien liikennejärjestelyjen aktiivista kehittämistä. Erityisesti Länsisataman liikenteen sujuvoittaminen vastaa näihin tavoitteisiin, toteaa elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Länsisatama kehittämiskohteiden kärjessä Sataman tuoma liikenne muodostaa Länsisataman alueen kokonaisliikenteestä vain kymmenisen prosenttia, mutta liikennepiikit useita kertoja päivässä ovat haaste. – Kaupunkisuunnittelijamme ovat yhdessä sataman asiantuntijoiden kanssa selvittäneet, miten liikennettä saataisiin sujuvammaksi. Yhtenä keinona ovat jo toteutetut lisäkaistat Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla, jotka helpottavat sekä poistuvaa että saapuvaa autoliikennettä. Suunnittelussa haetaan myös muita ratkaisuja erityisesti Länsilinkin eli Jätkäsaarenlaiturin ja Mechelininkadun risteyksen suhteen, kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Mikko Aho kertoo. – On tärkeää muistaa myös sataman myönteinen merkitys alueen kehittämisessä. Sataman vaikutuksesta Jätkäsaaren asukkaille on tarjolla poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima, ja esimerkiksi raitiotielinjat ovat palvelleet asukkaita aivan alusta alkaen. Lähivuosina linjasto täydentyy entisestään, Aho jatkaa. Haastetta aiheutuu liikennemääristä, jotka ovat kasvaneet enemmän kuin mihin alueen osayleiskaavassa varauduttiin. Myöskään aluskokojen merkittävää kasvua ja sen vaikutusta liikennepiikkeihin ei osattu aikanaan ennustaa oikein. – Rekkaliikenteessä käyttöön ottamallamme dynaamisella, vuorokauden vilkkaimpiin aikoihin perustuvalla hinnoittelulla on tavoitteena ohjata kasvua Länsisatamasta ja myös Eteläsatamasta hiljaisempiin hetkiin sekä Vuosaareen. Lisäksi Länsisatamaan jäävää rahtiliikennettä tullaan ohjaamaan Tyynenmerenkadulle eli Jätkäsaaren itälaidalle länsilaidan sijaan. Myös tämä toimenpide parantaa asukasviihtyvyyttä ja sujuvuutta, kertoo Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari. Tavoitteena on parantaa kaikkiin satamiin johtavia joukko-, autoja pyöräilyliikenneyhteyksiä. Lisäksi Länsisatamassa liikennettä kehitetään sujuvammaksi erilaisilla älykkäillä järjestelmillä, joilla voidaan esimerkiksi ohjata liikennevaloja ja tuottaa autoilijoille informaatiota, jonka avulla voi valita parhaan reitin satamaan. Joukkoliikenteen lippujärjestelmillä puolestaan tuetaan tavoitetta ohjata kasvua kestäviin kulkumuotoihin. HSL on jo mahdollistanut päivälippunsa yhdistämisen laivan matkalippuun. Merkittävä määrä EUrahoitusta vuoteen 2023 asti Helsingin Satama on Suomen suurin yleissatama ja yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista, jonka kautta kulki vuonna 2017 yli 12,3 miljoonaa matkustajaa. Matkustajaliikenteessä korostuu Länsisataman rooli Tallinnan liikenteen pääsatamana. Vuonna 2017 reitillä oli matkustajia jo yli yhdeksän miljoonaa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Helsingin kaupunki on yhdessä Helsingin Sataman kanssa hakenut ja saanut Euroopan Unionilta merkittävää CEF/ TEN–T-tukirahoitusta erityisesti Länsisataman kokonaisinvestointien kehittämiseen vuosille 2012–2023, yhteensä 43,1 miljoonaa euroa. Rahoituksen edellytyksenä on edistää Helsingin ja Tallinnan välisen merenkulun maaja meriyhteyksiä osana Euroopan laajuista liikenteen verkostoa. Toimenpiteiksi on määritelty muun muassa Länsisataman liikenneyhteyksien parantaminen ja olemassa olevien liikenteen pullonkaulojen poistaminen. Samaa tavoitetta tukee myös vuoteen 2023 asti jatkuva Twin-Port 3 -hanke, jolle on myönnetty EU-rahoitusta yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Tallinnan satamat, Helsingin kaupunki sekä laivayhtiöt Tallink, Viking Line ja Eckerö Line. Liikennejärjestelyinvestointien kokonaiskustannukset hankkeen puitteissa ovat 71,2 miljoonaa euroa. Sienissä edelleen Tshernobylin säteilyä ? Helsingin ympäristöpalvelut selvitti syksyllä 2018 Helsingissä myynnissä olevien sienten lyijyn, kadmiumin sekä radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia. Suppilovahveroita, kantarelleja ja mustia torvisieniä tutkittiin yhteensä 21 näytettä. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet kaikissa tutkituissa näytteissä olivat vähäiset. Kahdessa sieninäytteessä todettiin korkea säteilymäärä. Radioaktiivinen cesium on pääosin peräisin vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Laskeuman merkittävin aine on pitkäikäinen 137cesium, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta. Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla on esitetty Suomen laskeuma kunnittain. Laskeuman suuruus on jaettu luokkiin 1–5 siten, että 1 on pienimmän ja 5 suurimman laskeuman alue. Euroopan komission suosituksen mukaan myytävien luonnontuotteiden radioaktiivisen cesiumin pitoisuudet eivät saa ylittää 600 becquereliä kilossa (Bq/kg). Radioaktiivista cesiumia todettiin kahdessa suppilovahveronäytteessä yli suositusarvon. Korkeimman aktiivisuuden omannut (1 300 Bq/kg) torimyynnissä ollut sienierä oli asiakirjojen mukaan kerätty Hyv i n k ä ä l tä, joka on laskeuma-aluetta 2. Asiakirjojen saaminen oli työlästä ja niitä ei voinut täysin yhdistää juuri kyseiseen sienierään. Vertailunnäytteenä saatiin suppilovahveronäyte suoraan poimijalta laskeuma-alueelta 2 Sipoosta. Näytteen radioaktiivisuus oli 130 Bq/ kg. Toinen k o r k e a n aktiivisuuden (970 Bq/kg) omaava näyte oli suoraan poimijalta ja sienet oli kerätty laskeuma-alueelta 4 Pälkäneeltä. Suomessa monissa kauppasienissä esiintyy edelleen paikoitelleen cesium-137-pitoisuuksia, jotka ylittävät EU:n suosituksissa annetun enimmäismäärän. Radioaktiivista cesiumia voi vähentää liottamalla tai keittämällä sieniä vedessä, jolloin suuri osa cesiumista siirtyy veteen. Yleisenä säilöntämenetelmänä käytetty sienten kuivaaminen ei vähennä radioaktiivisen cesiumin määrää. Sienten käytön rajoituksiin ei kuitenkaan ole katsottu olevan tarvetta, sillä sienistä aiheutuva säteilyannos on arvioitu hyvin vähäiseksi sienten pienistä kulutusmääristä johtuen. Korkean laskeuman alueilla, joilla säteilyn suositustasot voivat ylittyä, tulee kuitenkin asukkaita informoida. Myynnissä olevien sienten säteilyä on tarpeellista selvittää myös jatkossa.
22 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 Nopista bitteihin – 200 vuotta suomalaista pelaamista Afrikan tähti. Kuva: Kansalliskirjasto / Marko Oja ? Kansalliskirjastossa aukeava näyttely kertoo suomalaisen pelaamisen kehittymisestä kolmella vuosisadalla. Esillä ovat pelit, pelaajat, pelivälineet ja pelimuistot. Mukana on vanhoja lautapelejä 1800-luvulta alkaen, harvinaisia kotimikroharrastuslehtiä 1980-luvulta sekä videokatsaus suomalaiseen pelistriimaamiseen. Pelien ja niihin liittyvien julkaisujen säilyttäminen tulevien sukupolvien käyttöä varten on tärkeä osa Kansalliskirjaston tehtävää kulttuuriperinnön vaalijana. Pelaaminen kertoo paljon ajastaan. Pelien kehityksessä näkyvät myös yhteiskunnalliset muutokset. Lautapelit välittivät sotien uutistapahtumia olohuoneiden pöydille. Kotitalouksien vaurastuminen taas toi tietokoneet koteihin ja aloitti aivan uudenlaisen jakson pelaamisen historiassa. Myös pelaamisen arvostus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Pelaaminen ei aina ole ollut sosiaalisesti hyväksyttyä, mutta ajan myötä marginaalisesta harrastuksesta on kasvanut ja kehittynyt globaalin viihdeteollisuuden suurin yksittäinen osa-alue. Pelit ovat matkanneet metsistä messuhalleihin. Pelikasetteja 80-luvulta. Kuva: Kansalliskirjasto / Marko Oja Näyttelyn sisältö on koottu pääasiallisesti Kansalliskirjastoon vapaakappaleina talletetusta kansalliskokoelmasta sekä professori Markus Brummer-Korvenkontion keräämästä ja kirjastolle lahjoittamasta Brummeriana-kokoelmasta. Mukana on myös lainaesineitä yksityishenkilöiltä sekä valokuvia museoiden kokoelmista. Muutamaa lautaja kotimikropeliä pääsee myös itse pelaamaan. Näyttelyn avajaiset järjestetään 8.2.2 klo 19 Kansalliskirjaston (Unioninkatu 36, Helsinki) Kupolisalissa. Näyttely on avoinna Kansalliskirjaston Galleriassa kirjaston aukioloaikoina. Avajaistilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy. Hämeentie 35a, 00500 Helsinki. 09 827 5595 Aukioloajat: Ma-to 11-22, pe-la 11-05, su 11-22 Kurvin LIDL vieressä Helmikuun tarjouskupongit! Leikkaa talteen ja tule syömään! H H H H H H KOTIINKULJETUS 09 827 5595