2 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Kestäviä viherkasveja 5-10 € Muista naistenpäivä 8.3. Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 VK 10 2k Mansikkasalsa ja grillattu broileri Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Kaupoista, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Voimassa 1.5. asti Gäller till 1.5 Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 10.3.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 10.3.2019 om inget annat nämns. 1 49 KG Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. ATRIA PERHETILAN Kanan Ohut fileeleikkeet Tunna filéschnitzlar av kyckling 300-380 g 3 99 RS/ASK (10,50-13,30/kg) HÄTÄLÄ Onkimiehen kalapihvi Fiskarens goda fiskkakor 240 g 3 19 PKT (13,29/kg) SNELLMAN Kunnon kuoreton nakkimakkara Riktig skinnfri knackkorv 280 g 4 00 2 PKT/FÖRP. 2 PKT/FÖRP. (7,14/kg) PLUSSA-KORTILLA -21% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,55 pkt/förp. (9,11/kg) Voicroissant Smörcroissant 50 g 39 KPL/ST. (7,80/kg) Suomalainen kurkku Finsk gurka Suomalainen tulppaani Finska tulpaner 10 kpl/kimppu 10 st./bukett 7 95 2 KIMPPUA/ 2 BUKETTER Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Tulppaanit on pakattu ympäristöystävälliseen kierrätettävään paperiin Tulpanerna har förpackats i miljövänligt återvinningsbart papper Hyvää naistenpäivää 8.3. Glad kvinnodag 8.3 Voimassa 31.3. asti Gäller till 31.3 Voimassa 1.5. asti Gäller till 1.5 Vihreä aamusmoothie Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Yksittäin/Styckevis 4,20 kimppu/bukett 2 KIMPPUA/ BUKETTER KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN esim. Ø40cm matta tai kiiltävä synt. paperi 40 € PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% NEGATIIVIT JA DIAT TALTEEN: 1 € /kuva (skannaustarkkuus 3200 dpi, filmityypit 135, 126, 110, minimiveloitus 5 e, myös kuvatulostus)
50. vuosikerta – nro 5 Viikot 10-11 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Hämeentien työmaa tulee haittaamaan liikennettä H ämeentien peruskorjaukseen ja raitiovaunujen poikkeusreittiin liittyvien liikennejärjestelyjen tekeminen alkoi Sturenkadun risteysten muutoksilla ja jatkuu maaliskuun puolelle. Työmatkalaisten kannattaa varata tavallista enemmän matka-aikaa myös Hämeentien ulkopuolella. Vaikutukset Hämeentien työmaan alueella Yksityisautojen läpiajokielto Hämeentiellä alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 4. maaliskuuta klo 00.00. Raitiovaunut siirtyvät käyttämään poikkeusreittiä Sturenkadun kautta aamuyöstä 4. maaliskuuta alkaen. Helsinginkatu Kurvissa, välillä Hämeentie-Pengerkatu, suljetaan kaikelta ajoneuvoliikenteeltä aamuyöllä 4. maaliskuuta. Bussit, taksit, tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne pääsevät Hämeentielle myös työmaan aikana. Seuraavat muut muutokset liikenteelle tulevat voimaan vähitellen 4. maaliskuuta jälkeen. Ne näkyvät kadulla liikennemerkein. Lisäksi niistä tiedotetaan osoitteissa www.facebook.com/uusihameentie ja www.destia.fi/uusihameentie Autoilijat: • Hämeentiellä on käytössä yksi ajokaista suuntaansa. • Viidennellä linjalla on käytössä yksi ajokaista suuntaansa. • Haapaniemenkadulla on käytössä yksi ajokaista suuntaansa. • Hämeentien, Viidennen linjan ja Vilhonvuorenkadun poikkikatujen liittymäalueet kaventuvat. • Vasemmalle kääntyminen kielletään Hämeentiellä kaikista risteyksistä sekä seuraavilta poikkikaduilta vasemmalle Hämeentielle: Neljäs linja, Viides linja, Kaikukatu, Lintulahdenkatu ja Sakarinkatu. Sivu 7 Elämä on parasta rohkeasti itse tehtynä! K allion Uudet Martat ry syntyi aidosta tarpeesta, asukkaiden toiveista saada alueelle oma Marttayhdistys. Kallion Uudet Martat tuovat iloista kotitalousosaamista alueelle. Vuodenvaihteessa perustettu marttayhdistys on täynnä nuorta energiaa. Kallion Uudet Martat keskittyvät aitoihin kohtaamisiin ihmisten välillä, kierrättämiseen, tuunailuun ja ekologiseen kodinhoitoon. Yhdistyksen toimintaa ohjaavia arvoja ovat ekologisuus, yhteisöllisyys, rohkeus, marttailu sekä paikallisuus. Tähän mennessä Martat ovat kokoontuneet vaihtamaan pistokkaita sekä tekemään yhdessä käsitöitä. Kevään aikana tutustutaan ainakin tuolien kunnostuksen ihmeelliseen maailmaan, hävikkiruokaan, kodin liinavaatteiden huoltoon ja kombucha-sienen valmistukseen. Lisäksi martat kokkailevat yhdessä illanviettojen yhteydessä. Uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita mukaan! Voit tutustua toimintaan nettisivuilla martat. fi/marttayhdistykset/kallion-uudet-martat/ , bongata tulevia tapahtumiamme Facebookista @kallionuudetmartat tai voit vaikka kysyä meiltä toiminnasta sähköpostitse kallionuudetmartat@gmail.com. Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja sekä alennuksen Marttaliiton järjestämistä kursseista. Tervetuloa mukaan olemaan rohkeasti omanlaisesi martta! Vallilan Konepajalle tulee hotelli n Hotelli rakentuu Aleksis Kiven kadun varrella tiloihin, joissa aiemmin on sijainnut VR:n vanha konttorirakennus ja sen yhteydessä toiminut ruokala ja myös koulutuskeskus. 1900 -luvun alkupuolella valmistunut VR:n konttori ja ruokala ovat suojeltuja rakennuksia. Hotellin muutostyöt alkavat jo helmikuussa ja valmista on suunnitelmien mukaan kesällä 2020. Uuteen hotelliin tulee noin 150 huonetta ja ravintola. Rakennukset omistaa OP, eli Helsingin osuuspankki. Vallilan Konepajan tulevaisuutta on pohdittu viime aikoina. Viime kesänä entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck osti suuren osan alueen rakennuksista. Oreck aikoo muuttaa alueen Train Factory -nimiseksi keskukseksi, joka tulee toimimaan luovien ihmisten paikkana. Tiloihin saattaa sijoittua vaikkapa ruokapaikkoja, näyttelyja tapahtumatiloja sekä ilmeisesti toimistoja. Vallilanlaakson talonvaltaus päättyi n Vallilanlaaksossa tammikuun lopussa alkanut talonvaltaus on päättynyt 21. helmikuuta, ja osoitteessa Kumpulantaival 11 sijaitseva talo on jälleen kaupungin hallinnassa. Rakennus oli tyhjillään, kun poliisi meni sinne sisälle. Kaupungin edustajat keskustelivat valtaajien kanssa, sillä talo ei soveltunut kokoontumistoimintaan. Kaupunki on rakennuksen omistajana vastuussa tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä siitä, että tilat ovat rakennusmääräysten mukaisessa luvallisessa käytössä. Kaupunki ei voi siirtää näitä vastuitaan tilojen käyttäjälle. Kaupungin omasta selvityksestä ilmeni, että taloa ei voi käyttää ilman käyttötarkoituksen muutosta ja suuria muutostöitä esimerkiksi asuntona, kokoontumistilana tai kahvilana. Nykyisellään taloa on mahdollista vuokrata pitkäaikaisesti vain varastotilaksi. Helsingin tuomiokirkon urkuremontti on valmis n Helsingin tuomiokirkon pääurut ovat olleet alkuvuoden remontissa ja kirkkosali suljettuna arkipäivisin. Urkuremontti on saatu valmiiksi suunniteltua nopeammin ja Tuomiokirkko on avoinna normaalisti maanantaista 25.2. alkaen joka päivä klo 9-18. Tuomiokirkon säännölliset viikkotilaisuudet siirrettiin remontin ajaksi Kryptaan. Remontin valmistuttua Krypta sulkee ovensa ja säännöllinen toiminta siirtyy takaisin kirkkosaliin maanantaista 25.2. alkaen. Päivärukous maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12. Keskiviikkona 27.2. klo 12 on päivärukous ja 6.3. alkaen keskiviikkoisin klo 12 kuullaan urkumusiikkia, kun urkuvartti palaa vanhalle paikalleen. Torstaina klo 12 on viikkomessu, lauantaina klo 18 iltakirkko ja sunnuntaina klo 10 messu, jossa 24.2. kuullaan Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Niemisen saarna osana Ajan merkit –saarnasarjaa. Urkuremontin aikana on korjattu Tuomiokirkon pääurkujen äänitys, urut on viritetty ja kuluneet jalkiokoskettimet kunnostettu. Myös turvallisuutta on parannettu. Työn on suorittanut urkurakentamo Veikko Virtanen Oy.
4 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5/2019 ? ? Yleisönosasto ? ? Yleisönosasto ? ? Meille?soitettiin Onko asumisen hinta pian kohtuuton Helsingissä Alone Lonely Vapise Hämeentien käyttäjä H innat olivat vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä keskimäärin 3,9 prosenttia korkeammat kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Helsingin asuntomarkkinoille on hyvin tunnusomaista asuntojen hintojen ja vuokrien suuri vaihtelu. Hintojen nousu oli ripeää varsinkin lähellä keskustaa, kalleusalueilla 1 ja 2. Kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliöhintojen ero on jo lähes 4 300 euroa. Hintakehityksestä poiketen asuntojen vuokrat nousivat samana ajanjaksona suhteellisesti eniten kauempana Helsingin keskustasta, kalleusalueilla 3 ja 4. Tästä huolimatta kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliövuokrien ero on lähes 5 euroa kuukaudessa. Asuminen Helsingissä on huomattavasti muuta Suomea kalliimpaa, mistä huolimatta Helsingin väkiluku kasvaa kovaa vauhtia. Helsinki on siis hyvin vetovoimainen kaupunki, jossa sijaitsee paljon kiinnostavia työpaikkoja sekä palveluita, joiden läheisyydestä asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan. Helsingin keskustan sijainti niemen kärjessä aiheuttaa sen, että varsinkin keskustan lähialueilla asuntorakentamiseen soveltuvaa maata on tarjolla hyvin niukasti, mikä nostaa asumisen hintaa. Asumisen hintakehityksen tiedot ovat peräisin tilastokeskuksesta. ? Matti-Eemeli teki perinteiseen tapaansa lumitöitä aamulla pihalla, kun naapuritalon parvekkeelta vanhahko nainen vilkutti hänelle. Matti-Eemeli vastasi vilkutukseen kuten aina vilkuttajille. Kesällä mies oli nähnyt seniorinaisen usein parvekkeella hoitamassa kesäkukkiaan kuten komeata pinkinväristä valtavaa maljaköynnöstä, joka oli kahden riippacallunan amppelin välissä. Talvella näkyi nainen harvemmin parvekkeella – Tule ystäväkahville, pannu on vielä kuumana, hopeanvärisen tukan omaava nainen sanoi. – Miksipä ei, vastasi Matti-Eemeli. –Alaoven summerissa lukee Lonely, nainen jatkoi. Mies oli huomattavasti nuorempi kuin nainen, seniori-ikäinen kuitenkin. Matti-Eemeli vei lumikolan varastoon ja käveli punaista tiilitaloa kohti. Ulko-ovella hän soitti ovisummeria ja alaovi oli avattavissa ja mies astui rappukäytävään ja nousi kolmanteen kerrokseen, jossa ovessa postiluukussa luki Lonely. Pitkään leskenä ollut mies soitti ovikelloa uteliaana. – Tervetuloa kahville, olen Alone Lonely . Olen Matti-Eemeli Lahtinen. -Hauska tutustua, sanoivat molemmat liki yhteen ääneen. – Olen usein nähnyt sinut kesällä kiikussa ja mielessä on ollut monta kertaa kutsua sinut aamukahville. No, nyt se sitten onnistui ja toteutui. Nainen kertoi, että hän 89-vuotias, ja on ollut leskenä liki 40 vuotta. Nainen vaikutti olevan paljon ikäänsä nuorempi, hänellä ei ollut ylipainoa. Hän kertoi siirtyneen kasvisperäiseen ruokavalioon, jotta voisi omalta osaltaan hidastaa ilmastonmuutosta.Tuntui siltä, että Alone piti hyvin huolta itsestään. Hän kertoi, ettei ole käynyt lääkärissä liki 20 vuoteen. Sen sijaan hän ottaa konjakkia joka ilta teelusikallisen. Se on kuulemma hyvä rohto ulkoisesti vaikkapa hyttysten puremiin. Alone kertoi olevansa hyvin yksinäinen, eikä kukaan ole käynyt hänellä kylässä vielä tänä vuonna. Matti-Eemeli oli ensimmäinen. Sydäntalvi oli jo ohi. Alonen ainut lapsi oli kuollut 35 vuotta sitten suolistosyöpään. Seurakunnan järjestämää 90-vuotis syntymäpäiväkahveja hän kertoi odottavansa nyt kovasti. Alone ihmetteli sitä, miksi kerrostalossa tuskin naapurillekaan sanotaan enää hyvää päivää, puhumattakaan siitä, että ikäihmiseltä kysyttäisiin, mitä kuuluu, miten menee, kuinka voit. Äänestävänsä tulevissakin vaaleissa hän sanoi aina henkilöä, joka oli hänelle luotettava tuttu. – Nykyään pelkään jopa liikkua ulkona, kun niin paljon kovaäänisiä nuoria parveilee päivälläkin kauppojen eteisissä ja käytävillä. Humalaisia kierrän kaukaa ja menen kadun toiselle puolelle. Nuoret mopopojat pitävät kauheaa pärinää pyörillään keväällä lumien sulettua ja syksyllä ennen lumien tuloa. Pärinää on ajoittain keskiyöhön saakka. Iäkästä naista kauhistuttaa talvella myös jalkakäytävien liukkaus, vaikka kaupunki oli tuonut hänelle kotiin liukkauden estokengät ennen lumien tuloa. Siinä vierähti pari tuntia jutellessa, maailman menoa ihmetellessä, kummastellessa ja kahvia juodessa. Alone Lonely arveli, ettei hän koskaan halua palvelutaloon, koska niin pahoja uutisia on ollut yksityisistä hoitolaitoksista viime aikoina. Lopuksi Matti-Eemeli ilmoitti, että hän voi käydä merkin saatuaan tarvittaessa kaupassa ja hän antoi lopuksi puhelinnumeronsa 0402549873. Leo Härmä ? Ensi kuussa alkaa Hämeentien valtava uudistusremontti. Lopputuloksena pitäisi olla kadun viihtyisyyden täysin uudelle tasolle nostava kokonaisuus. Miten liikenne sujuu remontin aikana? Raitiovaunut siirretään Kallioon Porthaninkadulle ja Kaarlenkadulle. Tämä tuo aikamoisen ratikkavilinän kapeille asuntokaduille ja niiden tasa-arvoisiin risteyksiin. Kesäisin Karhupuiston käyttäjät saavat varoa askeliaan miettiessään mistä vaunu milloinkin tulee. Miten on koululaisten ja päiväkotien lasten turvallisuuden laita? Kuinka käy taivaltaminen ratikkapysäkeille pitkin jäisiä Kallion mäkiä? Onko kukaan huomannut että lähes kaikki Rautatientorilta ja Hakaniemestä kulkevat bussit ajavat Hämeentietä pitkin? Vuosia kadun liikennettä seuranneen sanon, että tämä bussimäärä ei mahdu Hämeentielle vain yhdelle kaistalle. Jos remontti muistuttaa yhtään mennyttä Mechelininkadun työmaata, on bussiliikenteeseen luvassa täysi kaaos. Onko HSL rakentamassa tilapäistä bussiterminaalia johonkin? Onko kukaan kysynyt pohjoishelsinkiläisiltä tai vantaalaisilta? Toimin yrittäjänä Hämeentien varrella. Olen keskustellut muiden yrittäjien kanssa ja huomannut, että monet meistä suhtautuvat Hämeentien remonttiin kriittisesti. Olen varma että usealle vieraskieliselle yrittäjälle koko asia tulee yllätyksenä. Ainakaan minulta ei kukaan kaupungin edustaja ole kysynyt mielipidettä . Eikö meillä yrittäjillä ole merkitystä? Uudistuksiin tulisi suhtautua positiivisesti. Yritän kovasti, mutta pystynkö. Asia herättää paljon kysymyksiä joihin ei löydy vastauksia. Vai löytyykö? Paavo Muoniovaara yrittäjä Sote-sotku kaatukoon! ? Toivottavasti ns. sote-uudistus ei toteudu. Maakuntahallinto ja yksityistäminen tuntuvat jonninjoutavilta suunnitelmilta. Puhutaan kauniisti tasa-arvon toteutumisesta, kysymys on kuitenkin rahastamisesta ja uusien virka-ja luottamuspaikkojen luomisesta. Terveydenhoidon parantaminen toteutuu parhaiten lisäämällä terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilökuntaa varsinkin päivystyspoliklinikoilla. Todella sairaat ja tuskaiset saisivat hoitoa ja helpotusta vaivoihinsa nopeasti. Sairaat ja kivuliaat eivät kaipaa maakuntia tai valinnanvapautta, vaan pikaista lievitystä ja tietoa ja ohjausta mahdolliseen erikoissairaanhoitoon. Leif Söderlund Siltasaari Miten remontin läpi pääsee Kalliosta Sörnäisiin? ? Kallio lehden lukijoita on askarruttanut kysynys miten Kalliosta pääsee Sörnäisiin sen jälkeen, kun Hämeentien suurremonti alkaa ja tien liikennöinti katkaistaan. Pääväylänä Kalliosta Sörnäisiin pidetty Viides linja on vielä Hämeentien lisäksi pitkiltä osuuksilta remontin alla suljettuna, niin Sörnäisiin kuin Kallioon päin. Mutta ainakin remontin alkukuukausina Viidettä linjaa pääsee Haapaniemenkadulle ja myös toisin päin kulkemaan, kertovat hankkeen suunnittelijat. Mutta ilmeisesti asia on, niin että pääsääntöisesti Sörnäisiin on kuljettava Kallion suunnasta, joko Hakaniemen torin tai Pääskylänrinteen kautta. Ainakin siinä vaiheessa, kun remontti on vilkkaimmilaan. Destia urakoi Hämeentien uudistusremontin. Hämeentie muuttuu Hakaniemen torin ja Junatien välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi, jolla kiinteistöjen tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä yritystoiminnan edellyttämä jakeluliikenne ovat sallittuja. Lisäksi urakkaan sisältyy muun muassa Sörnäisten metroaseman kannen vesieristyksen ja aseman LVIS-tekniikoiden uusimista sekä n. 1,5 kilometriä raitiotien rakentamista. Urakka valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. OTA KANTAA – kirjoita Kallio Lehden yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Maarnela Vuoden viides vaalilupaus ? ”Läksin minä talvipäivänä käymään, sinne torille kussa äänestäjät vartoi, kussa kuulla kansa ääntäni tahtoi, lepoon lupausteni laajain … ” Kaunis kansanlaulu muuntui Ikinuoren Ehdokkaamme huulilla uuteen muotoon hänen sonnustautuessaan taas Hakaniementorille. Häneltä alkoivat lupaukset loppua. Tuli sittenkin luvattua liikaa ja liian aikaisin. Askelmerkit ovat tärkeät, kuin pituushyppääjällä ikään. Lupauksia on pakko keksiä. Huokaus huulillaan päätti Ikinuori Ehdokkaamme kokeilla kupletteja ja kansanlauluja saadakeseen asiaansa vielä eteenpäin. ”Kun naapurista mies varmuuden vuoksi vanhuksille satasen – varmuuden vuoksi – hän ääneen meni lupaamaan, mä päätin sen nyt tuplata – varmuuden vuoksi.” Reino Helismaan sanat päässä kaikuen saapui hän äänestäjiensä eteen. Naapurimaassa tämä kaikki on niin paljon helpompaa, huokaisi hän mielessään. Siellä voisi luvata vaikka mitä. Ja jos joku nyt vähän liikaa lupailisikin ja joku nyt siitä sitten erimieltä olisi – niin kyllä ne siitä vähenee – ne erimieliset. Kukapa se olisi maan äänekkäin vähemmistö – no sehän on se maan hiljaisin ennemmistö. Ja kukapa puhuisi heidän puolestaan? No sehän on juuri se oppositio. Ikinuori Ehdokkaamme ei kuitenkaan tähdännyt oppositioon. Hallitukseen sitä päästä pitäisi. Siellähän ne mansikkapaikat jaettaisiin. Lupauksia, lupauksia, lupauksia. Vaalilupauksia vaikka vähittäismaksulla tai velaksi. Mutta lupauksia, niitä täytyy keksiä. Torilla joku valitteli taas siitä taitetusta indeksistä. Oli kuulemma ollut jo parikymmentä vuotta eläkkeellä ja kertoi siinä vuolaasti, että kuinka paljon hänelle oli tullut tappioita tuosta taitetusta indeksistä. Onneksi joku avulias aatu siinä vieressä tuumasi, että oletkos itse laskenut kuinka paljon valtiolle on tullut sinusta tappioita – kun olet ollut jo parikymmentä vuotta – eläkkeellä. Viimeisimmän uutisen mukaan paras lupaus takuueläkkeisiin on nyt 100 euroa. Ikinuori Ehdokkaamme päättikin reippaasti, että hänpä menee ja tuplaa sen. Varmuuden vuoksi. Niin, siellä naapurissa se kaikki olisi niin paljon helpompaa. Ari Maarnela Hakaniemen Torin P erussuomalaiset (entinen Kallionseudun Perussuomalaiset) vaalilupaustyöryhmä emaarnela@gmail.com Poste restanten ja Noutopostin maksun käyttöönottoa lykätään ? Poste restante -lähetysten noutaminen ei muuttunut maksulliseksi vielä 1.3.2019 alkaen. Palvelun muutosta maksulliseksi lykätään, sillä Posti haluaa odottaa ensin viranomaisten lausuntoja ennen muutoksen toteutusta. Myös Noutoposti pysyy vielä maksuttomana. – Poste restanten ylläpidosta syntyy nykyisin ylimääräinen miljoonaluokan euron kustannus ja yhtenä vaihtoehtona on ollut palvelun lopettaminen. Maksullisuus mahdollistaa palvelun ylläpitämisen. Myös monissa muissa maissa palvelusta otetaan maksu, sanoo Laaksonen.
5 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 ? ? Heinänen Minna C ja Lydia K – uljaat naiset ? Vietämme Minna Canthin (1844-1897) syntymän 175. juhlavuotta. Ansioita riittää yllin kyllin. Sain Tuglasseuralta Viron kansallisrunoilija Lydia Koidulan (1843-1886) suomeksi toimitetun runovalikoiman ”Sillalla soi satakieli” elämänkertatietoineen. Samankaltaisuutta riittääi näissä uljaissa hahmoissa! Sopivasti vertailun ajankohtakin täsmää: vietämme 8.3. Kansainvälistä Naistenpäivää ja Minnan syntymäpäivänä 19.3. Tasa-arvon Päivää. Kuvitukseksi valitsin heidän monumenttinsa: Lydian alati kukitetun patsaan Pärnussa ja Minnan seminaarilaisneitokaisen Jyväskylässä. Minnalle on pystytetty ennätyksellisen monta monumenttia: vanhin niistä on Kuopion istuva hallitsijamainen matroona-Minna (Emil Halonen) 1936 sekä sotien jälkeen syntymäkaupunki Tampereen nuori Minna (Lauri Leppänen) ja tämä Jyväskylän kirkkopuiston nuori Minna (Pauli Koskinen). Sekä Minna että Lydia mainitaan kansalliskirjailijoina, ylivertaisina aikansa harvinaisuuksina, vaikuttajina. Minna eli 53-vuotiaaksi, Lydia 43-vuotiaaksi. Minna avioitui seminaariopettajansa kanssa saaden 7 lasta, joitsa viimeisin syntyi vasta isän kuoltua. Lydia meni naimisiin sotilaslääkäri Michelsonin kanssa asuen viime vuotensa Kronstadtissa. Kirjailijoina rohkeat naiset puuttuivat havaitsemiinsa yhteiskunnallisiin epäkohtiin; köyhyys ja epätasa-arvo saivat heistä esitaistelijat. Lydian isä J.V. Jannsen oli Eestin sanomalehdistön uranuurtaja, ”Postipappa”. Minnan isä oli G.W.Johnson, joka tunnettiin kuopiolaisena lankakauppiaana Tampereelta muuton jälkeen. Minna-tytär jatkoi kauppaliiketoimintaa ansiokkaasti kulttuurivaikuttamisensa ohessa. Aino Kallas kirjoitti vuonna 1915 teoksen ”Tähdenlento. Lydia Koidulan elämä.” Parhaiten me suomalaiset tunnemme Lydian Äidin sydän –runon (Emasüda), jonka Hilja Haahti teki kaikille kansakoululaisillekin tutuksi suomennoksellaan. Lydia Koidula oli keskeisesti aikaansaamassa Eestiin laulujuhlia 1871; niille hän kirjoitti myös ensimmäisen vironkielisen näytelmän. Koidula vieraili Suomessakin heimokansanjuhlilla ja kirjoitti ylistäviä sisarellisia säkeitä, mm. Suomen sillasta tervehtien ”pohjoista kallioiden kansaa”. Minna Canthin runsas kirjallinen tuotanto on meille tuttua, yhteistä kansallista pääomaa. Hänen näytelmiensä viestit ovat hämmästyttävän ajankohtaisia. Teatteri Avoimet Ovet Helsingissä on kiitettävästi johtajansa Heini Tolan perehtyneisyydellä tuonut Minnan näytelmiä uusiin katsastuksiin. Minna-tietoutta lisäävää tutkimusta ja uusia näkökulmia on tarjolla; mm. nuorelle lukijakunnalle kirjailija Raili Mikkanen tekee Tammen tuotannossa syksyllä ilmestyvän teoksen. Teatterimuseossa avautuu juuri ”Kokonainen Canth – Kuohuva keho ja mieli”näyttely. Juhlavuoden tarjoukset ovat monet, luentosarjoista tanssiteoksiin ja Naissäveltäjien juhlakonserttiin. Hyvä näin. Päätän pakinani kertomalla tämän päivän tapahtumasta. Tamperelainen ystäväni sosiaalineuvos, kehitysvammatyön uranuurtaja Sirkka Merikoski kirjoitti juuri ilmestyneen Messukylän sos.dem.naisyhdistyksen 100-vuotishistoriikin ”Poimintoja sadan vuoden taipaleelta”. Aikamoinen saavutus tämäkin Minnan ja Lydian viitoittamalla tiellä kohden tasa-arvoa. Aira Heinänen ? ? Runopalsta Taivas on niin harmaa, aurinko pilviin katoaa. Sehän vilkaisee vaan ja säästelee säteitään. Linnut lentää ohitsein, varpunen palaa takaisin. Tulee mulle kertomaan, ystävä sinua odottaa. Yksin et ole ihminen, ystävä päiväs parantaa. Oli kissa tai varpunen side syntyy kestävin. Jäiset kukkaset kuihtuu, herää ilmees lämpöinen. Hetken pienen jokaisen pääset aina jakamaan. Tummat yöt poistuu, varjot jälleen kirkastuu. Yksin et ole ihminen kulkumme on kohtalon. Jossain on määränpää, kaipaan pientä ystävää. Kun ilta tummentuu, ystävyys kukkii vaan. Linnut lensi ohitsein, varpunen minua opastaa. Yksin et ole ihminen, ystävä sinua odottaa. Taas ilta tummentuu Toivo Levanko, lyyrikko Kalasatama Urban Labissa tehdään uutta Helsinkiä, josta CNN nyt uutisoi myös ratkomaan ilmastohaasteita ja hyödyntämään digitaalisuutta: käytössä on esimerkiksi Kalasataman 3D-malli, jota voi tutkia ja työstää. 3. Fiksun arjen showroom Tilassa näyttäytyvät niin Kalasatamassa toteutetut nopeat kokeilut kuin alueen älyratkaisuja tukeva infrastruktuuri ja sen päälle rakentuvat uudet ratkaisut. Kalasatama Urban Labissa uusimpiin ilmastopositiivisen ja fiksun arjen innovaatioihin voi tutustua kokemuksellisesti. 4. Kehitysalusta Tilat palveluna -mallille Kalasatama Urban Labissa on kehitetty tilan omatoimikäytön mallia, ja kokeiltu esimerkiksi kalusteiden hankkimista ja mukauttamista tapahtumiin palvelumallilla yhteistyössä Martelan kanssa. Tilat palveluna -malli on kuvattu tarkemmin Tilat avoimiksi -julkaisussa. Kalasatama Urban Labin ja sen tapahtumiin ovat tervetulleita niin kaupunkilaiset, yrityksen edustajat, kaupungin työntekijät kuin tutkijatkin. Tilaa voi tiedustella käyttöön tapahtumille ja tilaisuuksille, jotka edistävät fiksua ja ilmastopositiivista arkea ja kaupungin kehittämistä. Tilan varaustilanne on nähtävissä Flextila-palvelussa. ? Yli 1800 kansainvälistä kaupunkikehittäjää on jo tutustunut Kalasataman älykkäisiin kaupunkiratkaisuihin, ja niistä uutisoivat tällä viikolla CNN ja sitä ennen muun muassa Le Monde. Kalasataman kaupunginosa herättää runsaasti kiinnostusta maailmalla. Nyt alueella toimii Kalasatama Urban Lab, joka kutsuu sidosryhmät kehittämään älykästä tulevaisuuden kaupunkia yhdessä. Fiksu Kalasatama -hanke on tehnyt Helsingin Kalasatamasta älykkään kaupunkikehityksen mallialueen ja Helsingin ilmastotavoitteiden pioneerin, jossa kaupungin älykkäitä ratkaisuja kokeillaan ensimmäisenä. Vuodenvaihteessa avautunut Kalasatama Urban Lab toimii kaupungin, yritysten ja kaupunkilaisten yhteisenä kaupunkikehittämisen tilana ja tarjoaa paikan alueen kehittäjien tapaamisille, tapahtumille, kohtaamisille ja verkostoitumiselle. – Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä, ja nyt avatun Kalasatama Urban Labin tapahtumissa edistetään tätä tavoitetta. Kalasatamassa ilmastotavoitteita viedään eteenpäin rohkeasti kokeilemalla, ja kaupunginosa on tärkeä tiennäyttäjä sille, että koko Helsinki kokeilee ja yhteiskehittää uutta kaupunkia, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kaupungin lisäksi mukaan niin kaupunkilaiset, yritykset kuin tutkijatkin, ja uusi Kalasatama Urban Lab -tila tukee näiden yhteiskehittämistä. – Kalasataman fiksut ratkaisut, kuten energiatehokkuus ja kaupunkilaisia osallistava yhteiskehittäminen ovat tuoneet sille runsaasti kansainvälistä huomiota. Kalasatamaan on tutustunut jo lähes 1800 innovaatioturistia, jotka ovat halunneet oppia lisää kokemuksistamme. Kalasataman älykkään kaupungin vankan perustan muodostavat sen infraratkaisut: jätteiden innovatiivinen putkikeräysjärjestelmä sekä älykäs energiaverkko. Alueella on myös kokeiltu uudenlaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja ja jaettuja tiloja, joita konseptina skaalaamme nyt laajemmalle, kertoo Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen Forum Virium Helsingistä. Näin älykästä ja ilmastopositiivista Helsinkiä edistetään Kalasatama Urban Labissa 1.Yhteiskehittämisen tila Kalasatama Urban Lab on viihtyisä tila, jossa ajatukset saavat lentää ja ideat kiteytyä konkretiaksi. Tilassa kävijät saavat tietoa Kalasataman alueen kehityksestä ja fiksun arjen palveluista. 2. Ilmastoviisaiden tapahtumien areena Kalasatama Urban Labissa järjestetään niin kaikille avoimia kuin yksityistilaisuuksiakin. Tila taipuu 60 henkilön tilaisuuksiin. Tila kannustaa Bertel Jungin suunnittelema Kallion koulu remonttiin ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kallion ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman. Perusparannuksen kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Kallion ala-asteen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bertel Jung ja valmistuessaan vuonna 1910 se oli Suomen suurin kansakoulu. Kallion ala-asteen rakennus vaatii laajan perusparannuksen. Tilat remontoidaan opetuksen vaatimusten mukaisiksi. Koulun keittiö sekä oppilaiden WC-tilat korjataan nykyvaatimusten mukaisiksi. Tilojen akustiikkaa, esteettömyyttä ja paloturvallisuutta parannetaan. Myös talotekniikkaa ja ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan. Rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan. Korjausta vaativat lisäksi kattopellit, ikkunat ja kellaritilat. Edellinen laaja perusparannus toteutettiin viisikymmentä vuotta sitten vuonna 1969. Rakennukseen on tehty vuosikymmenten kuluessa useita toiminnan vaatimia muutoksia ja teknisiä parannuksia. Rakennus on suojeltu ja sillä on rakennushistoriallisia arvoja. Koulun perusparannuksen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2021 ja valmistua marraskuussa 2022. Koulun koko toiminta siirtyy täksi ajaksi väistötiloihin. Koulussa on tällä hetkellä noin 450 oppilasta. Väistötilaratkaisu täsmentyy suunnittelun kuluessa. Sokos saa laajentaa Asema-aukion alle Valtuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen, joka koskee osoitteessa Asema-aukio 2 sijaitsevan katualueen tason -11.0 yläpuolista tilaa ja mahdollistaa kiinteistön laajentamisen Asema-aukion ja Kaivokadun alle kahteen kerrokseen. Myös nykyistä maanalaista yleistä jalankulkukäytävää on mahdollista muuttaa kaavamuutoksen myötä. Alueen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö halutaan suojella ja samalla kohentaa julkisten tilojen laatua, turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Tavoitteena on kytkeä Pisararadan kadunalainen uloskäyntivaraus suunniteltaviin maanalaisiin käytäväja myymälätiloihin sekä varmistaa tilojen yhteysjärjestelyt. Maanalaisten myymälätilojen kerrosala kasvaa 2 600 k-m² ja maanalaisen yleisen jalankulun käytävän kerrosala on 710 k-m². Alueen huoltoliikenne järjestetään maanalaisesti. Kalasatama rakentuu ennätysvauhtia ? Kalasatamassa rakennetaan vilkkaasti, sillä parhaillaan työn alla on 2 400 asuntoa. Viime vuonna alueella käynnistyi ennätysmäärän, 1 749 asunnon, rakentaminen. Asukkaita Kalasatamassa on tällä hetkellä noin 3 400. Etenkin Sompasaari ja Verkkosaari nousevat vauhdilla, sillä Sompasaaressa käynnissä on 16 kohteen rakentaminen ja Verkkosaaressa 17. Kummankin alueen kaikki tontit on varattu. Redin toisen asuntotornin, Loisteen, rakentaminen on myös käynnistynyt. Sörnäistenniemen viimeinen asuntohanke puolestaan valmistui helmikuun puolessa välissä. Hämeentien uudistustyömaa tuo poikkeuksia raitiovaunuille ? Hämeentien uudistustyömaan myötä raitiovaunuliikenne Sörnäisten kautta katkeaa, ja linjat 1, 6, 6T, 7 ja 8 siirtyvät kulkemaan poikkeusreiteille Kallion ja Sturenkadun kautta. Raitiovaunujen on määrä palata kulkemaan Sörnäisten kautta alkuvuodesta 2020, ja kokonaisuudessaan Hämeentien työmaan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppupuolella. Bussit kulkevat Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla myös työmaan ajan, mutta pysäkkien sijainteihin tulee työmaan edetessä muutoksia. Myös metro kulkee normaalisti, mutta Sörnäisten metroaseman sisäänkäynteihin tulee muutoksia. Samassa yhteydessä uusitaan myös Sörnäisten metroaseman lippuhallin kattoa.
6 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Nimipäivät: Viikko 10 Ke 6.3. Tarmo To 7.3. Tarja, Taru, Taika Pe 8.3. Vilppu La 9.3. Auvo Su 10.3. Aurora, Aura, Auri Viikko 11 Ma 11.3. Kalervo Ti 12.3. Reijo, Reko Ke 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti To 14.3. Matilda, Mette, Tilda Pe 15.3. Risto La 16.3. Ilkka Su 17.3. Kerttu, Kerttuli Viikko 12 Ma 18.3. Eetu, Edvard Ti 19.3. Juuso, Josefiina, Joose Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri ? ? Veli-Matti?Hynninen Karjalaisen karaiseva tahto vät karjalaisuudesta voimaa. Karjalaisten muisti ei lepää Karjalanpaistin tai karjalanpiirakoiden varassa. Se keksii uutta intohimoa tuleville sukupolville. Loviisan karjalaiset ovat muokanneet ilmapiiriä pakolaismyönteiseksi. Pakolaisaallossa on huomattu Loviisan päättäväisyys vieraiden vastaanottamisessa, yhteisvastuun henki elää. Kotiseutua on rakennettava, vieraanvaraisuutta on osoitettava kekseliäästi ystävällisyyden ja välittömyyden rennossa ilmapiirissä. Media puhuu taas Loviisa-ilmiöstä. Jos mennyttä ei olisi, ei olisi edes sitä mitä vastaan kapinoida. Kun karjalainen avaa suunsa, turkulaistakin naurattaa. ? Karjalaisuus on koko Suomen rikkautta. Voimalakaupungiksi nouseva Loviisa hieraisi uneliaita silmiään, kun väkeä alkoi virrata kuningattaren kaupunkiin Pohjanmaata ja Lappia myöten. Kun 1980-luvun alussa muutin Helsingistä Loviisaan, huomasin oitis karjalaisen ilon usein kävelevän kaduilla ja kaupoissa vastaan. Karjalasta ja Suomenlahden ulkosaarista Loviisaan siirretyt ihmiset olivat nopeasti nostaneet lippunsa korkealle. Tämä todisti miten pienikin yhteisö on yhteiskunta pienoiskoossa. Monta kieltä, monta murretta monta makua. Loviisassa keskusteltiin, toimittiin, järjestettiin ja järjestäydyttiin. Ensimmäisiä tehtäviäni Loviisassa oli vihkiä Karjalaan jääneiden muistomerkki ja seudun karjalaisten lippu. Karjalaiset kantavat kunnioittavasti lippunsa ja kukkansa muistomerkilleen. Karjalaisuus elää Loviisassa. Eri puolelta Suomea tulleet uudisasukkaat toivat uutta verta, työtä, ahkeruutta ja iloa. Uudet tuulet, uudet ideat. Murteet ja heimot kohtasivat Loviisassa. Syntyi uutta. Loviisan kesäteatteri. Loviisan rauhanliike. Kulttuurija ympäristöliike. Taideyhdistys. Yleisradion väki Porvoossa ja Loviisassa, paikallislehdistö vahvistivat yhteenkuuluvuutta. Yhteiskunnallinen keskustelu voimistui. Uutta kuohuntaa alettiin Helsingin Sanomia myöten kutsua Loviisa-ilmiöksi. Se tarkoittaa Loviisan kykyä ennakoida yhteiskunnallista kehitystä. Mitä tapahtui Loviisassa, tapahtui muualla vasta myöhemmin. Seurakunta kantoi kortensa kekoon. Se kokosi, keskusteli, järjesti talkoita, loi yhteyksiä Inkeriin, Karjalaan, Unkariin, Viroon, Saksanmaata ja Pietaria myöten. Pappilan vieraskirja tietää kertoa miten yhteydet laajenivat. Loviisailmiöstä kasvoi Loviisan rauhanfoorumi, kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikka, hymykuoppa Kesä-Suomen poskelle. Eri tahoja edustavat ihmiset, politiikan, musiikin, tieteen ja taiteen edustajat kohtasivat Loviisassa. Erilaiset ajatustavat, filosofiat ja teologiat ottivat Loviisan kotipaikakseen. Tuovi ja Marko Putkosen innoittama kulttuuriväki, kaupunginjohtaja, kirkkoherra ja lääninkirjailija kulkivat kärjessä. Loviisan Seudun Karjala-Seura järjestää nyt Kalevalanpäivänä juhlan. Se muistuttaa karjalaisten osuudesta Loviisan hengenelämän nousussa. Karjalaiset ovat tottuneet vaalimaan ominaislaatuaan ja kulttuuriaan, hyvän elämän välttämättömyyttä. Heimotyöllä on suuri tehtävä luoda uuden elämäntavan kajetta, hyvinvointia. Heimorakkaus vahvistaa yhteyttä tiedon, taidon ja arvojen välillä. Karjalan kieltä on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomeakin. Vanhoja kotipaikkoja muisteleva ”kivijalkakulttuuri” on kasvanut monipuoliseksi karjalarakkaudeksi. Kirjallisuus, folkloristiikka, musiikki, teatteri, elokuva, lasten ja nuorten maailmat ime? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 18. Riikka Reina, Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu to 7.3. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 8.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 9.3. klo 17. Pastori Pirjo Kantala, musiikkivastuussa Juha ja Inna Vintturi, kuoro. Messu su 10.3. klo 10. Marja Kotakorpi, Jaana Partti, Vokaaliyhtye Incanto. Iltakirkko ma 11.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 12.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke 13.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 14.3. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko pe 15.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 17.3. klo 10. Mari Mattsson, Visa Viljamaa. Iltakirkko ma 18.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 19.3. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun messu ke 20.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 7.3. Runoilijasta tuli hyvä piispa. Tuleeko myös toimittajasta? Toimittaja -teologi Lisa Enckell.14.3. Yksinäisyystutkija Niina Junttila. Raisa Rauhamaa haastattelee. Kamarikuoro Kuultava pe 8.3. klo 19 Kallion kirkossa. Johtaa Erik Johannes Riekko. Rautavaara, Madetoja ja Poulenc. Liput 20 e. Virsilauluhetki la 9.3. klo 13. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Lähde elämään-ilta su 17.3. klo 17 Arvokkaana, Marja Mäkelä Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 12.3. ja 19.3. klo 16.15– 17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 6.3., 13.3. ja 20.3. klo. Kallion kirkon kappelissa. Avoin perhekahvila ma 11.3. ja 18.3. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 11.3. ja 18.3. klo 16. Teatteri Kallio. Esikoisvauvakerho ti 12.3. ja 19.3. klo 12–14 Seurakuntakodilla. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka ke 13.3. klo 18 Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule yhteiselle aamiaiselle puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 6.3., 13.3., ja 20.3. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke 6.3., 13.3. ja 20.3. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 10.3. klo 11. Petri Patronen. Kiinankielinen messu su 10.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 10.3. klo 16. Suvimarja Rannankari-Norjanen. Viron ja -suomenkielinen yhteismessu su 17.3. klo 11. Pastori Peeter Paenurm, Dagmar Õunap. Kiinankielinen messu su 17.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 17.3. klo 16. Mari Mattsson. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta kevätesitteestä tai helsinginseurakunnat.fi/ kallionseurakunta. Päiväkansa 60+ ma 11.3. ja 18.3. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 11.3. klo 17–18. Iltaruoka ke 6.3. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 € hintaan. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 12.3. ja 19.3. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Lukupiiri ti 19.3. klo 17.30– 19.00. Oletko kiinnostunut lukemisesta ja monenlaisista kirjoista? Tunnetko halua jakaa lukukokemuksiasi toisten lukijoiden kanssa? Olisiko Alppilan kirkon lukupiiri sinua varten? Kokoonnumme Alppilan kirkolla kerran kuukaudessa. Jokaiselle kerralle valitsemme yhden kirjan (romaanin tai novellikokoelman) jonka pohjalta keskustelemme kirjasta vapaamuotoisesti ja vaihdamme usein ajatuksia myös ajankohtaisista kulttuuriteemoista rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Jos kiinnostuit ja haluat kuulla lisää kirjoista, tule rohkeasti mukaan! Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Kangaspuukerho ti 12.3. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan. Lasten perjantait pe 8.3. ja 15.3. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Pablo Péres 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä ma klo 18– 19.30 18.3., 15.4. ja 13.5. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 6334. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti klo 17.30–20 19.3., 26.3., 2.4. ja 9.4. Diakonissalaitoksen kirkko. Hinta 52€. Ohj. pedagogi, MuT HilkkaLiisa Vuori. Luovuuden lähteillä: matkalla salaisuuteen Kallion kirkon isossa seurakuntasalissa, lauantaina 30.3. klo 11–16. Vietä päivä retriitinomaisessa rauhassa ja hiljaisuudessa. Päivän aikana etsitään omakohtaista vastausta siihen mitä kaipaan ja tarvitsen. Ihmisen peruskysymyksenä on, riitänkö minä, nähdäänkö minut? Psalmin 139 äärellä pohdimme näitä kysymyksiä. Kirjoitamme ohjatusti Divina Lectio menetelmällä, maalaamme ajatuksistamme nousevan kuvan ja liikumme. Et tarvitse ennakkotaitoja eikä kurssilla tarvitse suorittaa. Voit olla rauhassa oman itsesi kanssa matkalla salaisuuteen. Mikä on salaisuus? Sen voit oivaltaa päivän aikana. Hinta 25€ sis. kahvin ja teen, opetuksen ja materiaalit. Kts. Kursseille ilmoittautuminen.kallio.srk@ evl.fi tai 09-2340 3611. Päivän matkalla kanssasi on retriitin ja kirjoittamisenohjaaja diakoni Nina Klemmt.
7 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 ? ? Puheenvuoro Vaikutus kadunvarsipysäköintiin: • Kadunvarsipysäköinti poistuu Hämeentieltä (väli Hakaniementori-Sörnäinen). • Kadunvarsipysäköinti poistuu Haapaniemenkadun molemmilta puolilta. • Kadunvarsipysäköinti poistuu Vilhonvuorenkadulta välillä Pääskylänrinne-Hämeentie. • Kadunvarsipysäköinti väistyy bussipysäkkien tieltä Hakaniemen torikadulla. Jalankulkijat: • Jalankulkuväylät tulevat säilymään pitkälti ennallaan 4. maaliskuuta alkavassa tilanteessa, mutta suojatiet vähenevät vähitellen työn edetessä. Opastus käytössä oleville suojateille tulee sekä kadulle että osoitteisiin www.facebook.com/uusihameentie ja www.destia.fi/ uusihameentie. • Sörnäisten metroaseman kaksi sisäänkäyntiä (D ja F) suljetaan 4. maaliskuuta. Kyseessä ovat Hämeentien keskellä oleva portaikko ja Hämeentie 27 kohdalla oleva portaikko. Paikalla on opastus toimivalle sisäänkäynnille. Remontti ei vaikuta metron liikennöintiin eikä aseman hissien toimintaan. Kaikkiin työmaan vaikutusalueen rakennuksiin ja sisäpihoille on pääsy 4. maaliskuuta alkavassa tilanteessa. Vaikutukset työmaaalueen ulkopuolella Töiden alku vaikuttaa merkittävästi liikenteeseen myös työmaa-alueen ulkopuolella. Raitiovaunujen poikkeusreitti ruuhkauttaa Sturenkatua, mikä omalla autolla liikkuvien työmatkalaisten kannattaa ottaa huomioon. Sturenkadun risteyksiin tehdään muutoksia, jotta raitiovaunujen kulku voidaan turvata. Liikennejärjestelyjen tekeminen aloitetaan jo keskiviikkona 27. helmikuuta alla mainitussa järjestyksessä: • Hämeentieltä Sturenkadulle käännyttäessä poistetaan kääntyviltä toinen kaista. • Roineentien kohdalla autoilijoiden huomio kiinnitetään suojateihin heräteraitojen avulla. • Satamaradankadulle saa kääntyä Sturenkadulta vain pohjoiseen ajettaessa ja Satamaradankadulta saa kääntyä Sturenkadulle vain pohjoisen suuntaan. • Sturenkadulle tulee kaistajärjestelyjä Aleksis Kiven kadun liittymään pohjoiseen ajettaessa ja Aleksis Kiven kadulle kääntyville tulee erillinen kääntymiskaista. • Helsinginkatu 26 kohdalle tulee pysähtymiskielto. Joukkoliikenteen poikkeukset: HSL: raitiotielinjojen poikkeusreitit. HSL: Hakaniemestä lähtevät bussit eivät enää aja Siltasaarenkadun kautta. HSL: Haapaniemen pysäkki Rautatientorille kulkeville busseille siirtyy Alli Tryggin puiston kohdalle Väinö Tannerin kenttää vastapäätä. HSL-Reittiopas kertoo voimassa olevat reitit ja pysäkit: www.reittiopas.fi Mistä Hämeentien uudistusremontissa on kyse? Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään. Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroaseman katto. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on myös viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista. Remontti valmistuu loppuvuonna 2020. Pääurakoitsijana on Destia Oy. Hämeentien työmaa tulee haittaamaan liikennettä Agricolamessu juhlii 10-vuotissynttäreitä ? Agricolamessu on erilainen, tavallisesta poikkeava, virtaviivaistettu matalan kynnyksen messu Helsingin Punavuoressa. Messun perusti helmikuussa 2009 piispa Teemu Laajasalo, joka toimi silloin Agricolaliikkeen toiminnanjohtajana. Nyt messu juhlii 10-vuotista taivaltaan juhlamessulla keskiviikkona 27. helmikuuta klo 19. Virallisesti Agricolamessu ja tuttavallisemmin Colamessu kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Colamessu on alusta asti poikennut tavallisesta messusta. Bändi, savukone, valoefektejä eli ei ihan niin kuin tavallinen sunnuntain klo 10 alkava messu. Colamessun tarkoitus on tuoda toivoa ja tulevaisuutta. Piispa Teemu Laajasalon perustama messu on kymmenen toimintavuoden aikana ja uuden toiminnanjohtajan Henrik Wikströmin myötä kasvanut hyvin tuotetusta messusta monille tärkeäksi yhteisöksi. Se toivottaa tervetulleeksi jokaisen ja messussa uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Aikana, jona merkityksellisyyden kokeminen on ajankohtaisempaa ja kirkkoon kuuluvien prosentit pienemmät kuin koskaan ennen, Colamessu erottuu muusta messutarjonnasta kasvavana ja elävänä yhteisönä. Kulunutta kymmentä vuotta juhlitaan ke 27.2. klo 19 juhlamessun merkeissä ja samalla käännetään katse seuraavaan kymmeneen vuoteen. Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja liturgina toimii Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström. Amos Rexin maaliskuu ? Maaliskuussa 2019 Amos Rex esittelee ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa amsterdamilaisen taiteilijakollektiivin Studio Driftin. Magritten rinnalle 6.maaliskuuta avautuva näyttely sisältää elokuvaa, kuvanveistoa ja installaatiota. Drifter, Rendered image, Tuomas Uusheimo / Amos Rex, 2019 Elemental tarkastelee kaiken elollisen toiminnan perustaa: yksittäisiä kokonaisuuksia, jotka kiinnittyvät laajempaan kontekstiin. Hiukkanen yksinään on merkityksetön; se saa merkityksen vasta osana jotain suurempaa, monimutkaisempaa järjestelmää. Ihminen luo luonnon hallintaan tarkoitettuja järjestelmiä ja tekniikoita kehittyäkseen, toteuttaakseen unelmiaan, luodakseen paremman tulevaisuuden ja, perustavanlaatuisemmalla tasolla: luodakseen yhteyksiä. Lonneke Gordijnin ja Ralph Nautan vuonna 2007 perustama Studio Drift käyttää teoksissaan useita tekniikoita liikkuen vaivattomasti taiteen ja teknologian rajapinnoilla. Viime vuosina he ovat siirtyneet monialaisessa taiteellisessa tuotannossaan yhä enemmän suurimittaisten installaatioiden suuntaan, joissa luonnon monimutkaiset prosessit on käännetty visuaaliseksi runoudeksi. Näyttelyn keskeinen teos on Drifter, utooppinen visio, jossa betoninen monoliitti leijailee ääneti kohti tuntematonta määränpäätä. Teoksen tärkeä innoittaja on Thomas Moren klassikkoteos ”Utopia” (1516). Kirja kertoo yhteiskunnasta, jossa vallitsee sukupuolten tasa-arvo, jossa ei ole yksityisomistusta ja jossa kaikki kuviteltavissa oleva voidaan rakentaa muovailtavasta ihmeaineesta. Mielikuvituksensa avulla More näyttää ennakoineen betonin jo 200 vuotta ennen sen keksimistä. Kyseenalaistamalla nykytilanteemme ja kuvittelemalla tulevaisuuden voimme saada aikaan innovaatioita ja muuttaa maailmaa. Näyttely sisältää neljä teosta. Studio Driftin uusin teos Materialism on laajennettu erityisesti Amos Rexin näyttelyä varten; se sisältää suomalaisia arjen esineitä, kuten Fiskarsin sakset, Nokian puhelimen ja Iittalan Savoy-maljakon. Amos Rexin kuratoima näyttely on kollektiivin toinen museonäyttely. Näyttely aukeaa yleisölle keskiviikkona 6. maaliskuuta ja päättyy 19. toukokuuta. Tiedotustilaisuus järjestetään Bio Rexissä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Oheisohjelma Bio Rexissä Elokuvat Studio Driftin videoteokset The Drifter ja Franchise Freedom, kuten myös dokumenttielokuva taiteilijakollektiivista esitetään maanantaisin 18.3 13.5.2019 klo 16-18 Bio Rexissä. Ensimmäinen näytös on 18.3. ja viimeinen 13.5. Näytökset sisältyvät museon sisäänpääsylipun hintaan. Studio Drift: Afterwork 6.3 klo 17 Rento musiikkia, elokuvaa ja esityksiä sisältävä yleisölle avoin avajaistilaisuus. Iltatilaisuudessa nähdään taiteilijakollektiivia käsittelevän dokumenttielokuvan ensiesitys sekä Studio Driftin videoteos ”The Drifter”. Dokumentin jälkeen dokumentttiohjaaja Inka Achté keskustelee dokumentin tekijöiden Hanna Verboomin ja Jefta Varwijkin kanssa. Illan aikana nähdään myös musiikkiesityksiä. Illan päätteeksi näyttelyn kuraattori Itha O’Neill keskustelee Studio Driftin Ralph Nautan ja Lonneke Gordijnin kanssa heidän työskentelystään. Tilaisuus on ilmainen ja yleisölle avoin. Maksullinen juomatarjoilu. Järjetöntä pilvilinnaa murtamaan – yhdessä ? Kaupungilla on aina suuria suunnitelmia. Niistä suurimpia kutsutaan asemakaavoiksi. Toteutuessaan jos ne toteutetaan vuodet vierivät ja rakennusmaat leviävät haitaksi asti. Tälläkin hetkellä Helsingissä rakennetaan ja rakennetaan rakentamistaan. Varsinainen buumi. Me asujat tyydymme liian usein vain mumisemaan keskenämme ja kestämään haitat. Jotkut sunnitelmat ovat typeriä jo syntyessään, ja se pitää voida myöntää. Yksi sellainen on hotellin rakentaminen mereen täyttömaalle Hakaniemen torin edustalle. Terve järki kunniaan! Mihin kaupunki oikeasti tähtää?! Rakentaminen lähtee, kuten aina, perustuksista eli itse suunnitelmasta mihin tässä pyritään, miksi juuri tämä tai tuo kohde ansaitsee rahoituksensa, vaivannäön, vuosien kaivauspölyn ja melun jotta lopputulos vastaisi tarkoitustaan? Hotelliprojektissa idea on ruopata täyttömaata merenpohjalta Hakaniemenrannan kapeasta ”vyötäröstä” torin edustalla ja siten tehdä Töölönlahdesta vielä umpiperämaiseksi kuin se jo on ainoa lahtea huuhteleva virtaushan tulee Siltavuorensalmesta. Nykyään Hakaniemen tori on avoin merelle ja vastarannalle. Kallis ja riskialtis tulppa eli hotelli voi viranomaisten omienkin laskelmien mukaan rakentaa noin viidessä vuodessa... Yhteistyössä on voimaa! Kahden taloyhtiön* yhteistyön voimalla on kuitenkin saatu vastalause eli virallinen kunnallisvalitus tehty. Kaikkine kunnallislakiin ja vesisuojelulakeihin yms viittauksineen kapulakieleen kapulakielellä vastattuna se on jätetty jopa muistutuksen kera kaupungin päättäjille. Arkikielellä: todella kapula rattaisiin! Valituksen käsittelynumero diaarinumero ESAVI/212255/2018 on siis otettava huomioon päätöksenteossa. Isännöitsijän kautta tullut lisävaatimus muistutuksen tekemisestä (?!) viimeistään 18.2.2019 on johtanut juuri muistutuksen tekemiseen samoille viranomaisille joiden olisi pitänyt huomioida alkuperäisen ja yksityiskohtaisen valituksen. 0lemmehan lainkuuliaisia ja tarkkkoja seuraamaan ohjeita -vaikka kaupungin viranomaiset eivät aina sitä ole. Kuvitellusta ja riskialttiista ”täyttömaasta” on kaupungin kaavapiirustuksissa nimittäin epäilyttävin perustein luotu uusi ”tontti” eli ”kortteli” jolla on numerokin: 11208. Paljon suurempi -eli noin 15 kertaa suurempi -Hakaniemenrannan ja Sörnäistenrannan vasta alullaan olevan kaavoituksen numero on 12478. (Siihen suunnitellaan mm. asuntoja 3400 ihmiselle). Miten tähän on tultu? Marraskuun alussa vuonna 2014 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Hakaniemenrannan ja Merihaan asemakaavan muuttamisen periaattet -kokonaan ilman tätä miltei postimerkinkokoista ”korttelialuetta”. Viitisen vuotta ihmeellistä toimintaa... Sitten rupesi tapahtumaan. Norjalainen hotelliketju halusi rakentaa tähän mereen ja/tai täyttömaalle, miten sen nyt katsoo -ja kaupunginhallitus myönsi 30.5. 2016 (ilman tarjouskilpailua) juuri tälle investoijalle aikaa vuoden 2018 loppuun järjestää arkkitehtikilpailu. Hieno pilvilinna Snøhetta voitti, ja on esitetty mediassa kuin olisi jo. Itse postimerkkitonttihan oli jo esitelty ”lähtölaukaukseksi” suurempaan rantasuunnitelmaan uusine raitiovaunulinjoineen, siltoineen ym, vaikka ”hotellitontti” edelleen oli vain pieni ruutu tietokoneiden ”ruutupaperilla” (luultavast jäänne asemakaavasta vuodelta 1893 sekä asemakaavasta numero 313 vuodelta 1922.) Näyttävää wow-arkkitehtuuria, jonka kaupunginvaltuusto ilmeisesti nielaisi kummemmitta miettimättä. Mitä maksaa? Entäs mikä hinta projektille? Kas, kaupinginvaltuuston laskelmissa (elokuussa 2018) tontin perustamisesta syntyy Helsingille kustannuksia 2025 miljoonaa euroa. Kuitenkin kaupunki suunnittelee myyvänsä tontin varauksen tehneelle hotellitoimijalle noin 10 miljoonalla euroa. Valtuusto ei halunnut jukistaa perusteita myyntihinnalle. Ei ihme. * Kun suunnitelmat valkenivat asukkaille (Asunto-osakeyhtiö Hakaniemenkatu 3a ja Asunto-osakeyhtiö Viherniemenkatu 1), osittain Helsingin Sanomien jutusta 14.4.2016, jonka mukaan hotellisuunnitelmista oli neuvoteltu jo vuoden verran, ryhtyivät osakeyhtiöt yhteistyöhön keskenään. . * Kunnallisvalitus hallinto-oikeudelle asemakaavan muuttamisesta jätettiin lokakuussa 2018. (Pöytäkirja kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2018 oli julkistettu 13.9.2018). * Sen jälkeen ei ole kuultu mitään, jollei ”muistutusvaroitus” lasketa. * Mitä nyt? Ei ainakaan pidä ryhtyä ns ”ruoppausta edellyttäviin kevennyskaivutöihin” eikä muuhun ennen kuin hallinto-oikeuden ja tarvittaessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu valitukseen on olemassa. Mikke Torvalds toimittaja Viherniemenkatu
8 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Melko yllättävää: caisa.fi Rock and Roll Hall of Fame perustettiin 1986, Risto Kolanen Lopputalven kuvataide ? ? Taide Galleristi Tuule Mäkinen juhlii DIX:n 30-vuotispäivää Charles Fazzinon 3-D serigrafin Now Playing On Broadway -teoksen äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Katja Hannulalla on 20-vuotistaiteilijuuden juhlanäyttely Galleria Kajasteessa. Kuvassa taiteilija Kehä -teoksensa ”kehän” sisällä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Tiina-Liisa Kaalamo seisoo teoksensa Unelmien Runoratsut keskellä Galleria Rankan näyttelyavajaisissa. Kuva: Jarmo Nauska. ? Leonard Bäcksbacka perusti Taidesalongin vuonna 1915. Alusta lähtien tärkein toimintamuoto oli aikalaistaiteilijoiden näyttelyjen järjestäminen. Siellä ei ole näyttelytoimintaa keväällä alkuvuoden Rafael Wardi –näyttelyn jälkeen, koska koko talo remontoidaan. Ruumis ja aisti yhtyvät Marjatta Tapiolan väkevissä maalauksissa on läsnä voimakas pohjavire, joissa ruumiillisuus yhdistyy aistikkuuteen. Kangas täyttyy syvistä väreistä ja nopeasta, hengittävästä viivasta. Teoksissa huokuu suunnitelmallinen varmuus ja luonnosmainen intuitio. Työt ovat hyvin suurikokoisia; iso kangas antaa tilaa vapaalle kädenliikkeelle. Taiteilija pohjustaa kaikki kankaansa itse, mikä luo fyysistä suhdetta kankaaseen ja sen mittakaavaan. Galerie Forsblomin, Lönnrotinkatu 5, kolmen taiteilijan näyttelyssä Tapiolan kuva-aiheissa on niin eläinten kalloja kuin antiikin myyttisiä hahmoja, jotka ovat kulkeneet matkassa pitkään. Kiinnostavaa on yhdistää ihmisen ja eläimen hahmoja. Hänelle Minotaurus ilmaisee asioita syvemmin. Jenni Ropella on hyvin kauniita akryylija spraymaalitöitä kankaalle Forsblomilla. Kolme vuosikymmentä Punavuoren ytimessä 30 vuotta sitten Markku Saarela perusti Galleria Dixin, joka on seuraavasta vuodesta lähtien toiminut samalla paikalla, Uudenmaankatu 19. Se on jo paljon. ”Galleriakadulta” ovat lähteneet Artika, Huuto ja Jangva. Saarela möi liiketoiminnan 2004 Tuule Mäkiselle, jonka iloisuus ja energisyys pitää yllä hyvää tunnelmaa. Vuokranantajalle, Heikki ja Hilma Honkasen säätiölle, on tienattu yli puoli miljoonaa euroa. Tuotto menee tieteeseen ja taiteeseen. – Ja huomaa, olemme vain vuokralaisia. Veroja on maksettu, kansantaloutta pyöritetty, Mäkinen tuumii. 30-vuotisjuhlanäyttelyssä on mukana 30 taiteilijaa, yksi jokaista vuotta varten. Esillä on maalauksia eri tekniikoilla, veistoksia, valokuvia, mosaiikkia ja teoksia. Dix on pitkään edustanut taiteilija Charles Fazzinon kolmiulotteisia, postikorttimaisemien kaltaisia Pop Art -teoksia. Maalauksen muodosta vapautumisen inkarnaatio Taidemaalari Katja Hannula juhlii 20 vuottaan taiteilijana muodon ja värien vapaudella. Herkät maalaukset kertovat koetusta elämästä; uskosta elämän kauneuteen, kaikkien olentojen yhteyteen ja luonnon voimaan. Näyttelyn teemana ”Inkarnaatio” on vertauskuvallisesti hänelle muodosta vapautumista taiteilijana. Työt on tehty öljyllä, öljypastellilla tai lyöntimetallilla kankaalle. Määrätietoinen, omaa polkuaan suunnitelmallisesti etenevä taidemaalari tunnetaan laajasti maalaustaidostaan ja teosten koskettavasta tunnelmasta. Edellisessä Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, näyttelyssä aiheena olivat hevoset. Janne Rahusen ikkunanäyttelyssä on esillä reticello-tekniikalla puhallettuja lasiteoksia ja vapaasti puhallettuja lasiveistoksia. Kun katse karkaa Uuden Galleria Rankan neljäs näyttely on Villi Silmä – kertomus katseen karkaamisesta. Kun kurinalainen silKalasataman tornit asumisen palveluineen nousevat ? SRV rakentaa modernia uutta kaupunkikeskusta Helsingin Kalasatamassa. Kesällä valmistuvan Majakan naapuriin rakennetaan asuintorni Loisto, jonka myynti alkaa nyt. Arkea helpottavat palvelut ja sujuvat yhteydet säästävät aikaa ja luovat kokonaan uutta asumisen kulttuuria. Loistossa yhdistyy kodin rauha ylhäällä tornissa, monipuoliset yhteiskäyttötilat ja kaupunkielämän syke. Oma aulapalvelu, kodin siivous ja muut talon lisäpalvelut helpottavat arkea ja tuovat siihen ripauksen luksusta. Loisto tarjoaa asukkailleen mykistävät maisemat, sillä Loisto sijoittuu aivan REDIn itäkärkeen tarjoten upeita maisemia eri ilmansuuntiin. Maisema avautuu etelään Katajanokan ylitse Suomenlinnaan ja avomerelle, lännessä tavoitat kantakaupungin, pohjoisessa Vanhankaupunginlahden ja idässä katse kantaa kauas yli vehreän Kulosaaren. – Helsinki on aimo askeleen lähempänä maailman johtavia metropoleja, kun SRV:n rakentamat Kalasataman kahdeksan tornia valmistuvat, SRV:n Suomen asuntoliiketoiminnasta vastaava Antero Nuutinen linjaa. Kalasataman tornit ovat uudenlainen tapa asua ja työskennellä Suomessa. Tornit tarkoittavat uusia asumisen palveluita, ainutlaatuisia maisemia meren äärellä, uudenlaista kaupunkielämää ja elävää kaupunkikulttuuria. Kalasataman tornien sijainti liikenteen solmukohdassa tekee liikkumisen sujuvaksi. Kotiin Kalasatamaan pääsee helposti metrolla. REDIn pysäköintihallissa on pysäköintitilat 2000 autolle ja yli 200 sähköauton latauspistettä. Kauppaja elämyskeskus REDIn monipuoliset palvelut ovat vain hissimatkan päässä. Muutamassa minuutissa pääsee kävellen Mustikkamaalle ja Korkeasaareen. Asuintorniin tulee 32 kerrosta ja 249 huoneistoa ja se nousee 124 metrin korkeuteen merenpinnasta. Loiston asukkaiden käytössä ovat monipuoliset yhteistilat, kuten kuntoilutila ja vierashuone, sekä kaupungin kattojen yllä 30. kerroksessa sijaitsevat klubitila, saunaosasto ja kattoterassi. Helsingin REDIn Loisto rakennetaan valinnaiselle vuokratontille. – Ensimmäinen asuintorni Majakka palveluineen on herättänyt valtavasti kiinnostusta ja sen asunnoista on enää vapaana vain muutamia. Majakka toivottaa asukkaat tervetulleiksi uusiin koteihinsa kesällä 2019, Nuutinen kertoo. – Urbaani asuminen merkitsee sitä, että kaikki toimii, kaikki on lähellä ja kaikkialle pääsee helposti. Kalasataman tornit ovat toistaiseksi ainoa mahdollisuus päästä asumaan oikeaan pilvenpiirtäjään Suomessa, Nuutinen summaa. Musica nova Helsinki kokosi kiinnostavimmat virtaukset ? 1.–10.2. järjestetyn festivaalin kokonaiskäyntimäärä oli liki 12 000. Yleisradion suorien ja nauhoitettujen radioja nettilähetysten välityksellä konsertteja seurasi lähes 700 000 kuulijaa ja katselijaa. Festivaalilla koettiin 33 konserttia. Flash Flash -oopperan kaksi esitystä loppuunmyyty Festivaalin suosituimpiin tapahtumiin lukeutuivat muun muassa loppuunmyydyt Helsingin kaupunginorkesterin avajaiskonsertti, Radion sinfoniaorkesterin TELEKINESIS, UMO plays Frank Zappa G Livelabissa sekä Jää-oopperan kolme esitystä. Niin ikään kauan odotetun ensi-iltansa saanut FLASH FLASH – andy warholin kaksi kuolemaa -ooppera myi kaksi esitystään loppuun. Sairastapauksen johdosta teoksen toinen esitys jouduttiin perumaan, mutta esitykset jatkuvat Espoon Kaupunginteatterissa 7.–11.5. Myös säveltäjä Olli Virtaperkon Arctic viol book sekä NYKY Ensemblen Boulez & Cage -ilmaiskonsertit ja Pan Sonicia kunnioittanut festivaalin avajaisklubi vetivät salit täyteen kuten myös 6.–9.-luokkalaisten nuorten sävellyksiä esitellyt Kuule, minä sävellän! -konsertti Musiikkitalon lämpiössä. Lukuisia kansainvälisiä säveltäjävieraita Festivaalilla sai kantaesityksensä kymmenen teosta, joiden lisäksi kuultiin monia Suomen ensiesityksiä niin uusista sävellyksistä kuin nykymusiikin klassikoista. Festivaalille saapui lukuisia kansainvälisiä säveltäjävieraita kuten Jay Schwartz, Bryce Dessner, Tyondai Braxton, Streingrimur Roholoff, Sam Perkin, José-María Sánchez-Verdú, Sarah Nemtsov, Daníel Bjarnason ja Liisa Hirsch. Festivaalin taiteellinen johtaja André de Ridder kokosi toista kertaa kiitetyn, monipuolisen ohjelman, joka jatkoi nykymusiikin, elektronisen musiikin ja kokeellisen popmusiikin rajojen rikkomista. Ohjelmassa tutkittiin myös virtuaalitodellisuuden, videotaiteen ja musiikin yllättäviä yhteyksiä muun muassa festivaalin päättäneessä Nicole Lizeén multimediaalisessa Black Midi -teoksessa sekä virolaisen Ensemble U:n VR-konsertissa. De Ridder suunnittelee myös seuraavan festivaalin ohjelman. Seuraava Musica nova Helsinki järjestetään helmikuussa 2021. Tarkat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.
9 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi mutta One World, One Stage Tribute to the Queen of Soul Aretha Franklin 22.3. klo 19 liput alk. 10 € + toimitusmaksu Aretha Franklin pääsi jäseneksi vasta 1987 ? ? Taide Taiteilija Marjatta Tapiola Damaskoksen tiellä Galerie Forsblomin näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Monitaiteilija Teemu Mäki on kuvassa yhdessä Noora Datu ja Armas Mäki (wife and son) -teoksensa kanssa Galleria Kookoksen avajaisnäyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jari Järnströmin näyttelyn teemana Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella on Melankolia. Taiteilija takanaan teokset Kipu (vas.) ja Kohti pyhyyttä. Kuva: Raimo Granberg. mä valvoo ja tekee työtä, villi nukkuu. Villissä silmässä kauneus on kaikkialla ja uniensa kautta se katsoo sinne, minne ei pitäisi. Eli kaikkialle. Villi ei sopeudu muotoon eikä luontoon, sillä ne rajoittavat. Eikä rajattomuuteen, sillä sekin rajoittaa. Tiina-Liisa Kaalamo käyttää paljon eläinperäisiä materiaaleja, jotka hän kokee aidoiksi. Hän voitti Art of Basware-kilpailun vuonna 2016 ”Terrarotta-armeija” -teoksellaan, jonka hän oli koonnut pakasterottien kalloista ja ilmakuivatuista hännistä sekä metallilangasta ja tekstiilistä. Taiteilija ilmaisee tunteitaan eläinhahmojen kautta. Hieno Unelmien runoratsut on tehty sekatekniikalla, mm. hevosten pääkallot, kaviot, hännät, pyörien lokarit, muovi, kaapeli/ putkienpidikkeet. – Tiina-Liisa rakentelee teoksiaan maailmansa sodan äärellä, esittely kuuluu. Taidetta monella eri tavalla Galleria Kookos aloitti uudessa tilassa, Runeberginkatu 17 katutasossa Kampissa. Taiteilija Teemu Mäki on uskomattoman monipuolinen ja kokeellinen taiteilija, joka on luonut vaikuttavan uran suomalaisen nykytaiteen tekijänä. Kuvataiteen lisäksi hän on kirjailija, teatterija elokuvaohjaaja ja tutkija. Hänellä on ollut 51 yksityistä näyttelyä. Nyt hän on maalannut omia perheenjäseniään. Hän käsitteli pitkään ”Transihmisyys” –teemaa monilla taiteen keinoilla. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana toimiva Mäki kuvaa toimintaansa: – Työskentelen kaikilla taiteen, filosofian ja politiikan aloilla kaikin tarvittavin keinoin. Tulokset ovat yleensä jonkinlainen visuaalinen taide, kirjallisuus, teatteri, elokuva tai teoria. Minulle taide on filosofian ja politiikan joustavin, monipuolisin ja kokonaisvaltainen muoto. Katkeran suloista ikävää Jari Järnströmillä on Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, Melankolia –näyttelyssä maalauksia, joissa toistuvat kasvot tai osa vartalosta. Teoksissaan hän yhdistää abstraktia ja figuratiivista kuvailmaisua. Taustan hän maalaa akryylimusteilla, akryyliväreillä, spraymaaleilla ja viimeistelee työt öljyväreillä. Väriskaala teoksissa on hillitty ja maanläheinen. Näyttelyn nimi Melankolia tarkoittaa alakuloisuutta, raskasmielisyyttä tai epämääräistä masennusta. Nykyisin melankolia mielletään depressioksi, suruksi tai nostalgiseksi ikäväksi. Pitkän linja kuvataiteilijan teosten keskeisenä tunteena on katkeran suloinen ikävä. Useissa maalauksissa toistuu kuihtunut auringon kukka, joka symboloi syksyä ja sitä kautta kuihtumista ja kuolemaa. Taide kuin lapsen puhetta ja piirroksia Galleria G12, Annankatu 16, esittelee nuoren kuvataiteilijan Juha Kärjen maalauksia. – Aiheeksi minulle riittää jokin hyvin pieni ja mitättömältäkin tuntuva asia, kuten pieni pala kuullusta tai käydystä keskustelusta, muistosta, yksittäinen sana tai lapsen piirros. Idea tai luonnos harvoin määrittää suuresti lopputulosta, se ennemminkin on vain alkusysäys maalausprosessille. Lopputulos saattaa toisinaan olla alkuperäisestä ideasta poikkeava. Maalaukset ovat suuren kokonsa ja tekstinsä vuoksi miltei julistavia, mutta siksi myös koomisia. Teokset ovat sekoitus abstraktia ja esittävää, siansaksaa kuin kehittymätöntä lapsen puhetta. Sitä on myös ”Gibberish” näyttelynimenä. – Merkityksettömältä tuntuvia asioita, joilla ei välttämättä ole yhteyttä toisiinsa. Väärin kirjoitettua, kuultua ja muistettua. Kliseellä on totuuspohjaa monelle – En halua kertoa pelkästään sitä, mikä jo tiedetään. Kuvataiteilija Juha Sääski tekee maalauksia, jotka on helppo nähdä yhteiskunnallisena kommentointina Öljy kankaalle -töissä on valtavasti ajankohtaisia ja runsaita yksityiskohtia. – Olen parantumaton esteetti. Kaikissa ihmisissä on esteettisyyden kaipuu. Katselen omia töitäni – niiden sommittelua, rytmiä, värien vuorovaikutusta – aina myös abstraktioina. Käytän kliseitä, koska kliseeksi muodostuvalla asialla on usein totuuspohja monelle ihmiselle. Tm•galleriassa, Erottajankatu 9B, esittelee Häpeällistä –näyttelyn ironisia ja tietoisen kliseenomaisia. teoksia, joiden naiivi parodia suuntautuu suoremmin arkiseen elämään. – Vaikka hän käyttääkin huumoria välineenään, hän ei kuitenkaan esitä helposti avautuvia ja nopeasti tyhjeneviä väitelauseita tai vitsejä, edesmennyt kriitikko Otso Kantokorpi kuvaa. Teksti: Risto Kolanen Rahan vallasta kansan valtaan SKP asetti ehdokkaita Helsingissä ? On aika tuoda katujen, työpaikkojen, lähiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy! Tästä lähtökohdasta Suomen kommunistinen puolue on koonnut kevään vaaleihin ehdokaslistat. SKP:n listalla ovat ehdolla eduskuntaan kommunistisen puolueen puheenjohtaja, käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen, pääsihteeri Tiina Sandberg, suntio Iro B. Isberg (sitoutumaton), opiskelija Mikko Korhonen, ravintolakokki Jukka Laitinen, kirjailija Matti Laitinen (STP), postinjakaja-talonmies Jussi-Petteri Lappi, laborantti ja toimittaja Heikki Männikkö (STP), sosiaalialan opiskelija Janina Paasonen (sitoutumaton), ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja Kari Plyhm (sitoutumaton), lähihoitaja Arja Putkonen, leipomotyöntekijä ja luottamusmies Ville Rahikainen (STP) ja meteorologi Laura Rontu. Listalla on SKP:n jäsenten lisäksi ehdokkaita Suomen Työväenpuolueesta ja puolueisiin sitoutumattomia vasemmistolaisia. Ehdokaslistaa täydennetään vielä. Ensimmäiset EUvaaliehdokkaat Euroopan unionin parlamentin vaaliin on SKP:ssä asetettu ehdolle Helsingistä entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, byråsekreterare (toimistosihteeri, sitoutumaton) Anneli Korhonen ja pääsihteeri Tiina Sandberg. Valtakunnallisella listalla on luonnollisesti ehdokkaita myös muualta Suomesta ja tämäkin ehdokaslista täydentyy vielä. Suomessa on vallinnut uusliberaali konsensus, jossa muut ovat hiljaisesti hyväksyneet kokoomuksen politiikan, vaikka se on hyödyttänyt vain harvoja, arvioi Tiina Sandberg tarvetta tuoda vaaleihin SKP:n edustama vasemmistolainen vaihtoehto. – Lähes kaikki puolueet ovat hyväksyneet EU:n talouspolitiikan, valtiovarainministeriön arviot kestävyysvajeesta, kuntien palveluiden keskittämisen ja kilpailuttamisen, hävittäjähankintojen tarpeellisuuden ja niin edelleen. Tämän takia ne eivät ole kyenneet haastamaan kokoomuksen linjauksia eivätkä rajoittamaan suuren rahan valtaa. Maamme varallisuus on kasautunut rikkaimman 10 prosentin käsiin, ja suurimman osan tulojen kasvusta on saanut osakseen rikkain yksi prosentti. – SKP vaatii vallan siirtämistä rahalta kansalle. Se tapahtuu lisäämällä demokratiaa, muuttamalla tulonjakoa työntekijöiden hyväksi sekä asettamalla ihmisten ja luonnon hyvinvointi voitontavoittelun edelle, kertoo Tiina Sandberg puolueen vaaliohjelmasta. Mielensäpahoittaja ? ? Leif?Söderlund ? Voihan jumaliste, kaikki on mullin mallin, ei tuu lasta ei paskoo sano Siltasaaren mielensäpahoittaja. Mölinää kuuluu Arkadianmäeltä kun sotesoppa kiehuu ja kuohuu kuin entisen emännän papupata, mutta valmista ei tule, vaikka yritetty on jo vuosikymmenen verran, ylikin. Pieni piristys on näkyvissä kun katselee nykyisen pääministerin leukaluita: partaa ei ajella vielä, ei ainakaan neljään seuraavaan vuoteen! Eikä sotesoppa ole ainoa murheenkryyni! Ilmasto-ongelma on toinen: onhan suomalaisten osuus kaikesta saasteesta noin 0,1 prosenttia. Mutta nyt on oivallettu kuinka maapallon lämpenemisongelma ratkeaa. Stadin koululaiset pannaan asialle ja muu maa tulee perässä. Koulukkaat saavat porkkanaa poskeen ja kaalia sitten joka toinen päivä. Korkea raati on todennut, että liha on pahasta ja makkara varsinkin. Aluksi puolitetaan lihansyönti. Liha… se se on kaiken pahinta, sen tuottaminen on vaaraksi ja syöminen epäterveellistä….näinhän se oli yli 70 vuotta sitten sota-aikanakin, silloin kun oli todellista niukkuutta. Mutta elettiin kuitenkin ja ojast oltta juotiin. Mutta porkkana pelastaa nykynuoret ja ja tulee halvaksi. Siis Stadin koulukkaat ja koko pieni Suomen kansa, joka maailman kansojen joukossa on kuin kusiainen lipunnurkalla, tulee esimerkillään saamaan Kiinan, Intian, Afrikan ja Ameriikan kansat polvilleen ja pelastamaan nykyisen maailmanjärjestyken. Muuten kusiaisista puheen ollen mielensäpahoittajan mielestä hallitusherrojen kuin myös Stadin johdon tulisikin epäonnistumaan tuomitun soten sijasta kiinnittää erityistä huomiota juuri kusiaisiin ynnä luteisiin, perhosiin ja heinäsirkkoihin. Ne kun todistetusti ovat käymässä vähiin ja jopa kadota. Ja niiden mukana katoavat sitten monet linnut kuten käet, rastaat ja talitintit. Kottaraiset ovat jo menneet. Tässä on tuho edessä, kun kusiaiset loppuvat, mutta hallitus ei tee mitään! Voihan jumaliste, silloin ei ilahduta edes sähköautojen voittokulku. Parempi väki – siis vanhustenhoidossa rikastuneet – voivat yrittää vaihtaa maisemaa eli nousta venäläisen kantoraketin viemään ameriikkalaiseen avaruuslaivaan ja pyyhkäistä taivaalle ja suunnata taivaallisine sotajoukkoineen uudelle planeetalle. Tuliaisiksi voitaisiin ottaa vaikka Mooseksen laintaulut. – Mutta ennekuin näin pitkälle päästään on luvassa pieni hengähdystauko: huhtikuiset eduskuntavaalit, ehkäpä mielensäpahoittaja voi silloin repäistä vaatteensa ja riemuita.
10 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros Leena Harjunpää tekee nykytanssiesityksen hääseremoniasta itsensä kanssa. Kuva: Miso Macura. Linda Zilliacus (vas.) ja Pia Runnakko ovat mainioita Lillanin ”Fly me to the Moon” –kahden kodinhoitajan ja ruumiin absurdissa tilannekomediassa. Kuva: Cata Portin. Anna-Sofia Tuominen (vas.) selväjärkisenä perhejuristina ja Myy Lohi kahden persoonallisuuden tohtorina esittävät intensiivisesti Jekyllin ja Hyden onnetonta tapausta opiskelijatyönä Valtimonteatterissa. Kuva: Marko Nurmi. Mikko Ravantti (vas.), Katy Suutari ja Vesa Salmi esittävät hyvin draamakomediaa Kultsan Palapelissä. Kuva: Mikael Rekola. Cracy for You -nuorisomusikaalissa upeat Joona Saturi Bobby Childina ja Stella Lappalainen Polly Bakersina tanssivat pääparina. Kuva: Tomi Hämäläinen. ? Helsinki on asettanut työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision vuosille 2019–2030. Idea pohjautuu kirjailija Jörn Donnerin ponteen valtuustossa. Tavoitteena on käynnistää laaja ja avoin keskustelu taiteen ja kulttuurin merkityksestä koko kaupungille. Morsian ottaa oman tilansa Voisinko vain mennä naimisiin itseni kanssa? on ajatus, joka voi tulla mieleen suvun ja läheisten odotuspaineissa. Eurosportilla on hauska kasinopelimainos, jossa mies kertoo tutustuneensa eilen todella mielenkiintoiseen persoonaan, itseensä… Nykytanssiteos ”HÄÄT All By Myself” -näyttämöteos Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa pohti häärituaalien merkitystä ja toteuttamista yksilön kannalta. Se nostaa esiin hääinstituution tarvetta ja paikkaa koko nyky-yhteiskunnassamme. Teoksessa esiintyjä päättää ympäristön painostuksesta huolimatta mennä naimisiin vain itsensä kanssa. – Yli 30-vuotiaana henkilönä kohtaan ympäristön ja sukulaisten olettamuksia sekä toiveita siitä, että olisin vähintäänkin naimisissa, mielellään raskaana. Ajatukset elämän virstanpylväistä ovat edelleen vahvasti elossa kulttuurissamme ja niitä halutaankin pitää yllä. Entä jos ei halua nojautua perinteisiin?, koreografi ja esittäjä Leena Harjunpää kysyy meiltä. Hän leikittelee teoksessa ajatuksella, että jos kerran ympäristö haluaa hänen järjestävän jonkun ritualistisen tapahtuman, niin eikö silloin naimisiinmeno itsensä kanssa olisi kaikille osapuolille järkevin ratkaisu? Saamme kokea kaiken seremoniasta. Kauniin hääasun, musiikkia, riisinheittoa, erilaisia lapsilykkyrituaaleja ym. Vain morsiuskimpun heittoa taaksepäin yleisöön jäin kaipaamaan. Nykytanssin lisäksi häätanssina nähtiin morsiamen voguing-tanssinumero. Hyvin visuaalinen, yksityiskohdissaan tarkka ja hauska teos pureutuu mainiosti ihmisten käyttäytymisen malleihin. Teoksessa puhuttiin suomea ja englantia, kuten häissä kansainvälistyvässä Suomessa on tapana. Lennä minut kuuhun! Linda Ziliacus ja Pia Runnakko esittivät Lilla teaternissa ”Fly me to the Moon” –pienoisnäytelmän, jossa absurdi tilannekomedia syntyy kahden erilaisen naisen ja ruumiin yhteiselosta. Naiset ovat vanhan miehen Martinin kotiapulaisina hänen talossaan. Lilja ja Fia tekevät töitään ja uneksivat paremmasta elämästä. Martin kuolee yllättäen kylpyhuoneeseen. Martin on ravimiehiä ja rakastaa Frank Sinatraa. Näytelmä on kertomus siitä, miten köyhät kotiapulaiset kuvittelevat perivänsä vanhan miehen ja ottavat käyttöönsä tämän rahoja ja ässäarvan voiton. Aina voidaan kysyä, missä kulkee raja oman edun ja totuuden välillä? Miksi köyhän pitää kiinni moraalista, kun rikkaat eivät niin tee? Tässä lienee ohjaaja Joakim Grothin syvin sanoma. Näytelmässä talo palaa ja kuollut vanha mies sen mukana. Mutta moraali voittaa. Kotiapulaiset polttavat myös rahat, jotka he oikeasti olisivat perineetkin. Kuten naiset sanovat, tieto testamentin perinnöstä tuli liian myöhään, vasta kun he olivat rahat jo omin luvin ottaneet. Sinatran Fly me to the moon soi lopuksi taustalla kunniaksi kuolleelle sotaveteraanille ja tämän viimeiselle tahdolle. Lillan Yrjönkadulla on jo pitkään ollut osa Kaupunginteatteria. Jekyllin ja Hyden onneton tapaus … niin korkealla on se kunnianhimon päämaali, jota olen tavoitellut, että melkein sairaalloisella häveliäisyydellä olen salannut kaiken, mikä jollakin tavoin saattaisi halventaa minua muiden silmissä. Pikemminkin itserakkaus ja väärä ylpeys ne siis alusta asti ovat tehneet minusta sellaisen, miksi olen tullut… Varsin tasokasta ja valmista teatteriopiskelijanäyttelemistä saimme kokea Valtimonteatterin mustaboximaisessa teatteritilassa. Yleensä TEAK:n esitykset ovat koulun studioissa Haapaniemenkentän vieressä. Ilmaisuvoimainen Myy Lohi valitsi taiteelliseksi opinnäytetyökseen näyttämösovituksen Robert Louis Stevensonin pienoisromaanista ”Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde” (1886). Hän sanoo pyrkineensä olla uskollinen omalle intuitiolle, olla pelkäämättä niin paljon sitä mitä muut odottavat. Perhejuristi Uttersonin selväpäisen roolin näyttelee hermoherkästi Anna-Sofia Tuominen. Nuoret naiset pelaavat hyvin yhteen. He perustelevat aihevalintaa myös sillä, että eivät päässeet kandiopinnoissa koskaan tekemään klassikkoproduktiota eikä monologeja: – Joten me tehtiin se. Lavastuksena on vain työpöytä, testamentti, piippu, tohtori Jekyllin itsensämuutoslääkkeet ja juomalaseja. Pieni siirrettävä tarjoilupöytä. Juristilla on oma nurkka salissa. Välissä oventynkä. Myy Lohi muuntuu arvostetusta, kunniallisesta Jekyllistä pahamaineiseksi Hydeksi vain vetämällä lasin tyhjäksi ja vaihtamalla kaulusta. Tärkeästä äänisuunnittelusta vastaa Anna Haaraoja. Ihmissuhteiden palapeliä ”Palapeli” on Teatteri Kultsan veteraani Jorma Hellströmin kirjoittama ja ohjaama draamakomedia syntymäpäivästä, jonka vieton aikana ihmissuhteiden tosiasiat kuoriutuvat vähitellen, pala palalta, esiin: – Joskus pitää kaataa palapelin osat väärinpäin ja aloittaa kokoaminen puhtaalta pöydältä. Vahtimestari Markku Hiltunen on jäänyt isänsä kuoltua jatkamaan perheineen hänen työtä Seurasaaren. Postista tulee kirje, jossa kerrotaan pitkän työsuhteen päättymisestä. Luontoystävä kutsuu syntymäpäivilleen vanhan koulukaverinsa lentokapteeni Arto Grönbergin. Miehet ovat jakaneet iloja ja murheita nuorina, tukeneet toisiaan vaikeissa tilanteissa. Mikko Ravantti näyttelee pääroolin vahvasti. Isolla miehellä on kuin lapsen maailmaa ihmettelevä, kysyvä katse. Toinen konkari Vesa Salmi tekee lentokapteenin lipevän maailmanmiehen tyylillä. Hän on myös muusikko-lauluntekijä, joka on parhaimmillaan tunnelmaa keventävissä laulelmissa. Vaimo Alice Hiltunen, tavattoman viehkeä Katy Suutari, astuu näyttämölle vasta puoliajan jälkeen tai oikeastaan tanssii ranskalaisittain. Perheonnea on ollut. Elämä on silti palapeliä: lapsuutta, ystävyyttä, pettämistä, vaimo ja miehen ystävä hetken huumassa. Lentokapteeni saa opetuksen, kepeään tyylilajiin vähän sopimattomassa, pyssynheiluttelussa. Onneksi Suutari tuo tanssinopettajan lempeyttä ja eleganssia lavalle. 50v-juhlat onnistuvat lopulta, palaset löytävät paikkansa. Musiikillinen komedia kertoo unelmista, petoksesta ja anteeksiannosta. Esitys aloitti Kultsan 60-vuotisjuhlavuoden; teatteri perustettiin 1959 Kulttuuritalolla. Pitkän matkan on Helsingin paras aikuisten harrastajateatteri kulkenut Katri Valan väestönsuojan viihtyisään tilaan. Hulluna Vaskivuoren lukion musikaaliin Tavattoman hauska, taitava ja viihdyttävä on Vaskivuoren lukion musikaali ”Cracy for You”, joka esitettiin useana päivänä Martinuksessa. Musikaalihistoriaa vuodesta 1993 omaava koulun ryhmä esiintyi kuin ammattilaiset Leena Gardinerin ohjaamana. Musiikinjohto oli Mika Karhusen käsissä. Vauhdikkaasta koreografiasta vastaa Hannaleena Markkanen. Rytmikäs aikamatka tehdään 1930-luvun New Yorkista Ne
11 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 ? ? Kulttuuri Sävy-klubi toi naislauluntekijät esiin Sävy-klubin loppulauluna Phil Carr ja Heini Lehväslaiho esittivät hauskasti “Mikki-hiiri merihädässä”. Carr on kitarassa, toisen laulajan kantaa lavalta huppupäinen Donny McCracken. Kuva: Raimo Granberg. Monitaiteelliset Katja Luhtala (vas.), Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho ovat olleet Sävy-klubin vetäjä-esiintyjiä. Kuva: Raimo Granberg. Suomessa elävä, alun perin brittiläinen Rebecca Clamp tulkitsi viimeisellä Sävy-klubilla omia kauniita lauluja Hans Wesselsin (Vallilan Tango) säestämänä. Kuva: Raimo Granberg. ? Sävy-Klubi aloitti elokuussa 2014 Porvoonkadun baarissa, mutta tekijät etsivät heti sopivampaa paikkaa, joka löytyikin Kallion perinteisestä ravintola Oivasta, Porthaninkadun ja Kolmannen linjan kulmassa. Tarjonta on ollut huikeaa ja taso on ollut kova. Esiintyjiä on ollut riittämiin; klubi elävöitti Kallion ja muun Helsingin musiikkielämää. Itse tutustuin klubiin sattumalta joulun alla 2015, kun Anna Hei lauloi Oivan nk. karaokenurkassa. Sävy-klubi toimi Pandin, taiteilijat rauhan puolesta, tukemana. Paikalle on aina vapaa pääsy ja esiintyjien jälkeen on klo 21 kaikille avoin lava, jossa miehetkin pääsevät ääneen. Laulujen rinnalla myös runo on päässyt julki, esim. Anja Erämaja. Joulunaluksena 2016 Katja Luhtala esitti kauniilla amerikanenglannillaan puhelaulua maailmantilasta. Mieleen jäi erityisesti tähän maailmanaikaan sopiva ”I was an Emigrant too”. Kuulasääninen Tuija Rantalainen veti kauniin ihmisläheisten laulujensa sarjan. Illan huippu oli Merikukka Kiviharjun pitkä setti. Kun Heini Lehväslaiho tuli toiseksi ääneksi kolmeen lauluun: ”Soi laulu enkelten”, tavattoman kaunis 1300-luvun virsi ”Tuo armon valkokyyhky” ja ”Jouluyö, juhlayö” laahaavan hitaana tulkintana. Kevääksi 2018 siirryttiin kuukaudesta kahden viikon rytmiin, joka vaatii paljon vetäjiltä. Vilja tulkitsi hunajaisella portugalin kielellä sydäntä riipiviä ja helliviä rakkauslauluja. Minulle uusi kyky La Marciana valloitti katkeransuloisella eloktropopilla. Laulaja-lauluntekijä Anna-Kaarina esitti omia laulujaan vahvasti. Klubilla ovat esiintyneet jo muutenkin jalansijaa saaneet laulajat Meri&Tuuli, Johanna Mäkeläinen, Aamu Aurora ja Nightbird. Viimeinen ilta oli komea. Pääesintyjä Rebecca Clamp lauloi omia kappaleitaan, Vallilan tangon Hans Wesselsin säestyksellä. Loppulauluna Phil Carr ja Heini Lehväslaiho esittivät hauskasti “Mikki-hiiri merihädässä”, jonka päätteeksi nainen kannettiin ulos lavalta, johon mies jäi. Lehväslaiho vastasi klubin komeista julisteista. Lämminhenkinen tunnelma sai hyvää palautetta. Tuliko laulut laulettua? Ei, Sävy on vain tauolla, jonka aikana osa opiskelee, osa valmistuu ja moni tekee paljon muutakin, mutta pääasiassa tauko on juuri opintojen takia. Sävy ei siis ole merihädässä, kuten Mikki-hiiri. Naislaulaja-lauluntekijä-klubi lupaa palata entistä ehompana. Satu Liimatta on nuori, lahjakas laulaja, joka tulkitsee hienosti Laila Kinnusen erityylisiä kappaleita Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Teho Majamäki (vas.), Ulla Pirttijärvi, Hildá Länsman ja Janne Puurtinen muodostavat Solju-yhtyeen, joka säväytti Saamelaisten kansallispäivänä Savoyssa. Kuva: Jarmo Nauska. vadaan, pieneen kylään, joka ei vielä tunne uhkapeliympäristöä. Bobby Childin tulevaisuus on mietitty valmiiksi. Äiti haluaa hänet töihin perheen pankkiin, morsian on odottanut prinsessahäitään jo viisi vuotta. Poika haluaa vain laulaa ja tanssia. Deadrockissa hän näkee elämänsä kaksi suurta rakkautta, postikonttoristi Pollyn ja konkurssikypsän, mutta menneen ajan glamouria huokuvan teatterin. Ensimmäisenä Suomessa Crazy for you toteutuu lukion oppilaiden kehoa ja steppikenkiä soittaen. George Gershwinin mestarilliset jazzsävelmät ovat kuin luodut rytmiteltäviksi. Steppikenkien napakat rytmit kutsuvat musiikin ja tanssin pyörteisiin, kun ”I got rhythm” soi. Lukion yli seitsemänkymmentä opiskelijaa tanssii, laulaa ja näyttelee iloisella otteella. Joukosta erottuvat Bobbyn Kokoonpanossa soittivat kitaristi Juuso Turkkila, kontrabasisti Jussi Hovilainen, rumpali Joonas Anttila, trumpetisti Erno Kettunen ja vakiopianistin tuuraaja, jonka nimi ei tarttunut. Laulaja käyttää myös taiteilijanimeä Satu Lii, kun esiintyy duettona tai triona.Välispiikit Kapsäkissä olivat ihanan ujoja ja viattomia. Teki mieli sanoa, että mitäpä nuori nainen vielä tietää neidon oikuista tai pojista. Mutta nuorenahan Lailakin löi läpi! Tästä nuoresta laulajasta saamme kuulla vielä. Soljuvaa laulua saamelaisten kansallispäivänä Solju on yhtye, jossa valovoimaset äiti Ulla Pirttijärvi ja tytär Hildá Länsman sekä luovat dialogia perinteisen ja modernin saamelaisen kulttuurin välille että nivovat yhteyksiä eurooppalaiseen kokeilevan popmusiikkiin. Musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Solju esittää ylpeänä saamelaiset juurensa, pohjoisen kulttuurin ja joikumusiikin rikkaat sävyt ja maailmat. Eläväinen, maanläheinen, omaperäinen, mutta toisaalta myös eteerinen ja maalaileva, ovat sanoja, joilla tekijät itse luonnehtivat musiikkiaan. Live-kokoonpanossa soittavat Teho Majamäki, perkussiot ja Janne Puurtinen, koskettimet. Saamelaisten kansallispäivänä saimme Savoy-teatterissa kuulla Soljua, jonka laulut kertovat pohjoisen Lapin traditionaalisesta elämäntavasta ja mytologiasta. Musiikki loihtii kuvaelmia sekä suuresta äärettömyydestä rajattomilla erämailla että käsin kosketeltavasta intiimiydestä laavujen nuotiotulien vangitsevassa piirissä. Saamelaisräppäri Ailu Valle lauloi ensin luonnon lappilaisen puolesta. Soljun naislaulajat kutsuivat räpppärin mukaan ”sulhasmiesaineksesta” kertovaan kappaleeseen. Taustalla oli komeita videokuvia ja maisemia. Ei vain tuntureita ja poroja. Kauniita kansallispukuja näki väliajalla. Savoy on usein keskittynyt maailmanmusiikin esittelyyn. Hienoa, että kulttuurikeskus esittelee saamelaisen musiikin parhaita. Teksti: Risto Kolanen osassa Joona Saturi, joka laulaa ja tanssii hyvin. Repliikkejä ei paikoin kuullut. Komediataitoja löytyy peitepartaisena teatterijohtajana. Stella Lappalainen on hurmaava Deadrockin tytön osassa. Laulu sujui todella hyvin. Muissa osissa pisti silmään Matilda Elon kaunis tanssi Tessinä ja teatterinjohtajan kömpelö charmi Veeti Lassilan esittämänä. Hänen ja Bobbyn yhteiset partasuukohtaukset ovat huvittavia. Nuorten muusikoiden tribuutti Laila Kinnuselle Harvoin kuulee näin nuorten tekijöiden tribuuttikonserttia, kunniaosoitusta rakastetun laulajan tunnetuille kappaleille. Musiikkiteatteri Kapsäkin lavalla saimme kuulla Laila Kinnusen jo klassisia lauluja, joukossa muutama harvinaisuuskin. Laulaja Satu Liimatta sanoi, että Laila Kinnunen on mielenkiintoinen laulukohde, koska hänellä oli niin monen eri tyylija tunnelmalajin kappaleita. Orkesteri tulkitsi kappaleita pitämällä yllä nostalgista tunnelmaa ja alkuperäaikaan sopivaa tyyliä, ihan pukeutumista myöten. Näin he loivat salin täydelle kuulijakunnalle monipuolisen musiikkielämyksen. Saimme kokea Lazzarellan italoiskelmää, foxtrotteja, tangoja, bossanovia, valsseja. Jäin kaipaamaan vain ”Mantsurian kumpujen” kaltaista slaavikaihoa. Liimatta onnistui erityisen hyvin euroviisu ”Valoa ikkunassa” herkässä tunnelmoinnissa, ”Pienen sydämen” kohtalokkaassa tangossa, tai musikaalisävelmässä ”Olisin voinut tanssia koko yön” ja bossanovassa “Epävireiset sydämet”.
12 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Sketsi-Suomi tuo näyttämölle tv-viihteen klassikot Kuvassa vas.: Mika Ryhänen, Johanna Ruonala, Petri Peltoniemi, Kati Hynninen, Jussi Vehkasalo, Niina Heinonen, Charlie Nevander. Kuva: Timo Seppälä ? Teatteri Kultsan 60. juhlavuosi jatkuu esityskonseptilla, jota ei Suomessa ole aikaisemmin nähty. Sketsi-Suomi tarjoilee katsojalle parhaat palat television legendaarisista suomalaisista sketsiohjelmista. Mukana on sketsejä ohjelmista Ilkamat, Parempi myöhään, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Hymyhuulet, TABU, Lapinlahden linnut, Studio Julmahuvi, Pulkkinen ja Ketonen & Myllyrinne. Esityksen ohjaaja Jalmari Jalonen mietti aluksi, voisivatko ketkään muut kuin alkuperäiset tekijät esittää tv-viihteen klassikkoja. Sketsiviihteen ystävänä hän halusi kuitenkin tarttua haasteeseen. – Tehdäänhän biiseistäkin cover-versioita. Sketsit ovat saman mittaisiakin kuin rockbiisit, yhdestä viiteen minuuttia. Työryhmä kävi läpi satoja sketsejä Jalonen aloitti tekemällä listan suomalaisista sketsisarjoista 1960-luvulta tähän päivään asti. Sarjoja löytyi noin sata. Sen jälkeen työryhmä päätti yhdessä, mihin sarjoihin tutustutaan syvällisemmin. Osa sarjoista katsottiin läpi kokonaan. Ensimmäisen karsinnan jälkeen työryhmä vei sketsit näyttämölle ja kokeili, mitkä niistä sopivat parhaiten teatterin lavalle. Mukaan valikoitui lopulta 34 toimivinta ja hauskinta sketsiä. Sketsi-Suomea varten Teatteri Kultsan näyttämölle on rakennettu kuvitteellinen tv-studio. Todellisuudessa näyttämöllä pätevät eri lait kuin televisiossa. – Näyttämöllä pitää olla toimintaa. Ei voi vain istua ja puhua, Jalonen sanoo. Jalonen kertoo, että sketsien valinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota käsikirjoitukseen. Sketsin käsikirjoituksen piti olla sellainen, että se kestää uuden esittämisen alkuperäisistä tekijöistä riippumatta. Pelkästään hassuun hahmoon perustuvat sketsit hin ensimmäistä kertaa. Ruonalan mukaan näytteleminen on tuoretta, kun ei tarvitse tietoisesti jäljitellä alkuperäistä sketsiä. Myös katsoja voi tulla esitykseen luottavaisin mielin, vaikka ohjelmat olisivat vieraita. – On hyvä, jos ei tunne sketsejä etukäteen. Silloin voi löytää jotain uutta. Näyttämöversio voi myös innostaa katsojaa tutustumaan alkuperäiseen tv-sarjaan, Jalonen toteaa. Alkuperäiset tekijät ovat hengessä mukana Sketsien alkuperäiset käsikirjoittajat ja tuottajat vilisevät tuttuja nimiä tv-viihteestä ja teatterista: Jukka Virtanen, Seppo Ahti, Neil Hardwick, Kari Kyrönseppä, Pirkka-Pekka Petelius, Kari Heiskanen, Petteri Summanen… Ja monia muita, sillä sketseillä on yhteensä lähes 50 oikeudenomistajaa. Alkuperäiset tekijät ovat olleet innoissaan Sketsi-Suomesta ja kannustaneet kultsalaisia, kun heiltä on kysytty esitysoikeuksia. – Heidän mielestään tämä on mahtava idea!, Jalonen sanoo. Sketsi-Suomi Ohjaus ja dramatisointi: Jalmari Jalonen Sketseissä: Niina Heinonen, Kati Hynninen. Charlie Nevander, Petri Peltoniemi, Johanna Ruonala, Mika Ryhänen, Jussi Vehkasalo Ilan juontaa IsoU (Vesa Salmi) Esitykset: La 16.3. / Ke 20.3. / Pe 22.3. / To 28.3. / La 30.3. / Ke 3.4. / La 6.4. / Ke 10.4. / La 13.4. / Ke 17.4. / To 25.4. / La 27.4. / Ti 30.4. / La 4.5. / Ke 8.5. / Pe 10.5. / Su 12.5. * / Ke 15.5. / To 16.5. / La 18.5. *merkitty esitys klo 15, muulloin klo 19 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15/12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 €. Teksti: Marjo Linnasalmi ? ? Kirja-arvostelu Kontulan kelkkapuiston rakentaminen alkoi Havainnekuva Kelkkapuiston tulevasta ilmeestä. Kuva: WSP ? Koko perheen monimuotoinen tapahtuma-alue Kelkkapuisto uudistetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Puiston käyttäjien toivomuksia noudattaen alueelle rakennetaan kansainväliset mitat täyttävä skeittipuisto. Katukorisalue ja kivituhkakenttä kunnostetaan ja ympäröivälle metsäalueelle on tulossa frisbeegolf-koreja lajiin tutustumista ja harjoittelua varten. Kelkkapuisto sijaitsee Kontulassa ja rajautuu pohjoisessa Porttitiehen ja lännessä Kontulantiehen. Muualla naapureina on pientaloja kerrostaloalueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Suunnittelualueen nykyisiä toimintoja ovat mm. kivituhkapintainen pallokenttä, koira-aitaus ja talvella hiihtolatu. Asfalttipintainen skeittipuisto ei ole enää käytössä, koska vanhat ja huonokuntoiset varusteet on purettu pois. Puistosuunnitelman tavoitteena on Kontulan skeittipuiston uudistaminen. Toiminnoissa, tilajäsentelyssä ja mitoituksissa varaudutaan massatapahtumiin ja niiden aikaiseen tapahtumapysäköintiin. Nykyisen asfalttikentän paikalle rakennetaan kansainväliset mitat täyttävä skeittipuisto, laajuudeltaan 2 500 neliömetriä. Skeittialueen suunnittelusta on vastannut maisema-arkkitehti, skeittauksen erikoisasiantuntija Janne Saario. Skeittialueen ympärillä olevat nykyiset katukorisalue ja kivituhkakenttä kunnostetaan. Kalusteet uusitaan ja alueelle on suunniteltu mm. vesipiste ja tapahtumasähkö. Skeittipaikan ja uusien puistoreittien valaistus uusitaan. Kivituhkakenttä rajataan palloaidalla, johon kiinnitetään graffitiseinämä. Kenttää reunustavilla maakatsomoilla parannetaan alueen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä. Nurmipintoja vahvistetaan tapahtumapysäköinnin ja mahdollisen festivaalitoiminnan edellytyksiä vastaavaksi. Kelkkapuiston toimintojen suunnittelu on tehty vuorovaikutuksessa asukkaiden ja käyttäjien kanssa. Nuoriso on antanut palautetta erityisesti skeittipaikan sisällöstä ja ilmeestä. Nuoret ovat olleet hankkeesta hyvin kiinnostuneita alusta saakka. – Työmaa on jo käynnistynyt vesihuoltotöillä ja itse skeittialueen rakentaminen aloitetaan toukokuussa ja kestää noin 1,5 vuotta. Puiston alueelta raivataan pois kuollutta ja vaaraa aiheuttavaa puustoa ja pensaikkoa. Metsäalueiden hoidossa noudatetaan voimassa olevaa luonnonhoidon suunnitelmaa, sanoo projektinjohtaja Jouni Sivonen Helsingin kaupungilta Pääurakoitsijana on Helsingin kaupungin Stara. karsiutuivat pois. Lyhyet kohtaukset vaativat tarkan rytmityksen Sketsi-Suomessa seitsemän näyttelijää tekee yhteensä 135 roolia. – Meillä on tosi hyvä porukka, näyttelijä Johanna Ruonala kehuu. Häntä inspiroi se, että huumori on haastava laji. Sketsien henkilöt ovat hetken lavalla eikä heillä ole tavallisen näytelmän roolihenkilön kaarta. Ruonalan mukaan on tärkeä kiinnittää huomiota rytmiin. Miten henkilö puhuu ja liikkuu? Onko hän hidas vai nopea? – Se, miten näyttelijä on hahmossa, luo hahmon sielun, Ruonala sanoo. Kaikki tv-ohjelmat eivät olleet Ruonalalle ennestään tuttuja. Myös muut näyttelijät tutustuivat moniin sarjoiVahva teos Kekkoselta: Laki, oikeus ja sisällissodat leet virallista historiakirjoitusta edellä, rohkeampia. Pablo Picasson ”Guernica ”, Väinö Linnan ”Täällä Pohjantähden alla II ” tästä esimerkkeinä . Arvo tutkimukselle Jukka Kekkonen kirjoittaa:” Pahimmat rikokset ihmisyyttä ja ihmisoikeuksia vastaan on tehty, kun vallassa ovat olleet sellaiset järjestelmät, jotka ovat suhtautuneet avoimen halveksuvasti tutkimukseen, joka ei suoraan palvele vallassaolijoiden tavoitteita ja etuja. Tiedevihamielisyyteen liittyy myös rationaalisen ajattelun vastaisuutta. Rationaalinen ajattelu ja keskustelu taas ovat demokratian näkökulmasta välttämättömiä ”. Painava, ajankohtainen kirja Suomessa, juuri nyt 2019 ! ”Kun aseet puhuvat ”. Pekka Hurme ? Suomen sisällissodasta 1918 ilmestyi viime vuonna runsaasti kirjallisuutta, historioita, näytelmiä,elokuvia. Kuvaa Suomen tapahtumista 1918 on koko ajan laajennettu, historiasta löytyy koko ajan lisää tietoa, kokemuksia. Samalla syntyy erilaisia puheita , tulkintoja, käsityksiä. Kiistojakin. Tähän historiatutkimukseen toi Helsingin Yliopiston professori Jukka Kekkonen erittäin ansiokkaan ja painavan puheenvuoron kirjallaan ” Kun aseet puhuvat ” ( Art House 2016 ), jossa Kekkonen perinpohjaisen tarkasti ( 506 siv. ) tuo esille Suomen vuoden 1918 sisällissodan poliittisen väkivallan, oikeudenkäytön sodan aikana ja sen jälkeisessä Suomessa. Professori Kekkonen on ,erityistä kyllä, verrannut Suomen sisällissotaa Espanjan sisällissotaan (1936-39 ). Tältä osin kirja on historiallisesti ainutlaatuisen merkittävä. Laillisuus hävitettiin Suomen ja Espanjan sisällissodista Kekkonen löytää hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat sisällissodat olivat poikkeuksellisen raakoja, uhreja kertyi Suomessa vankileireille n. 80 000 , Espanjassa puolimiljoonaa. Suomessa sota kesti kolme kuukautta, Espanjassa kolme vuotta. Kekkonen osoittaa vakuuttavasti, miten ”voittajat” , Suomessa valkoiset, Espanjassa tasavaltaa vastaan nousseet kenraali Francon joukot toimeenpanivat nykytermein etnisen puhdistuksen. Laillisuus ja oikeudenmukaisuus saivat väistyä kun aseet puhuivat omia kansalaisia vastaan. Kekkonen osoittaa kirjassaan erinomaisen hyvin, miten kummassakin maassa valtaa pitävät tahot verhosivat erilaiset laittomuudet, murhat,vankileirit, laillisuuden kaapuun. Joku oikeusaste äkkiä perustettiin , joku laki säädettiin, jotta puettiin ”laillisuuden” ohut harso langetettujen tuomioiden päälle. Espanjassahan käännettiin koko historia päälaelleen. Espanja oli tasavalta,jonka kumoamiseen armeija ja kirkkokin ryhtyivät, sodan jälkeen tasavaltalaisista tehtiin ”kapinallisia” ja Francon kapinallisista Espanjan pelastajia. Historiankirjoitushan on niin Suomessa kuin Espanjassakin ollut voittajien historiaa. Kekkonen kuvaa hyvin molempien maiden rehellisen historiakirjoituksen vaikeutta. Taide, kirjallisuus, elokuvat ovat molemmissa maissa ol
14 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Ponnistus on valittu Helsingin piirin vuoden 2017 nuorisotoimintaseuraksi. Pystit kävivät pokkaamassa seuran puolesta (vasemmalta oikealle) nuorisopäällikkö Antti Tarvainen, valmennusvastaava Sami Koskinen ja varapuheenjohtaja Nik Davies. Ponnistus-kummit koolla Kalliossa Kallion jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksella on taas oma kerhotila alueella. Marraskuun lopussa siellä kokoontui joukko Ponnistuksen kummeja tapaamaan toisiaan sekä kertomaan muistojaan nykyajan Ponnari-toimijoille ? Ympyrä sulkeutui, kun osa Ponnistuksen kummeista kokoontui marraskuun viimeisenä päivänä Ponnistuksen uuteen kerhotilaan Hämeentie 42:ssa. Aiemmissa kummi-tapaamisissa jotkut vanhan polven Ponnari-ihmiset olivat ihmetelleet, eikö seuralla ole nykyään omaa tilaa tai toimistoa. Heidän aikanaan oli. Koko 2010-luvun jatkuneen Ponnistuksen uuden nousun myötä nyt tähänkin kysymykseen voi vastata iloisen myöntävästi: kyllä, seuralla on taas oma kerhotila, jossa on niin Nuorisopäällikkö Antti Tarvaisen toimisto kuin tiloja erilaisille tapahtumille. Kummi-tapaamiseen Hämeentielle, symbolisesti juuri Brakun ja Haapaniemen kenttien puoliväliin, saapui komea joukko vanhoja Ponnistuksen pelaajia ja nykyisiä kummi-aktiiveja. Paikalla olivat Tarmo Ripatti (s. 1931), Jorma Karppinen (s. 1941), Risto Lampinen (s. 1944), Arvo Valtonen (s. 1944), Reino Ruusunen (s. 1944), Reijo Dalhgren (s. 1944), Kari Myllyniemi (s. 1947), Seppo Siltanen (s. 1950), Pylkkösen siskokset Päivi Härkönen ja Merja Nieppola sekä Mika Roos. Tapaamisen tarkoitus oli paitsi viettää aikaa yhdessä myös kerätä muistitietoa ja aineistoa Ponnarien historiasta. Niinpä allekirjoittaneella nauhuri pyöri koko ajan ja keskustelua tallentui usempi tunti. Itselleni nykyisen Ponnari-junnun isänä oli myös tavattoman antoisaa ja kiinnostavaa kuunnella kummien tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä. Seuran pitkä historia ja arvokkaat perinteet heräsivät henkiin kummien kertomuksissa ja heitä edelleen vahvasti yhdistävässä Ponnari-hengessä. Monia paikallaolijoita yhdisti seurassa tärkeää työtä 1950ja 1960-luvuilla tehnyt legendaarinen valmentaja Eero Puntti (1923-2009). Puntti oli maamme taitavimpia palloilijoita ennen sota-aikaa. Haavoituttuaan vaikeasti jatko-sodassa 6.4.1944 Puntti menetti jalkansa. Hän kuitenkin jatkoi omaa urheiluaan vammasurheilussa sekä valmentajana Ponnistuksessa. Etenkin vuonna 1944 syntyneiden sukupolvelle Puntti oli vahva isähahmo, joka kannusti, ohjasi urheilulliseen elämäntapaan ja antoi esimerkkiä. Puntin juniorijoukkue oli perustana miesten joukkueelle, joka nousi mestaruussarjaan 1968. Paikalla olleista kummeista mestaruussarjan joukkueessa pelasivatkin Risto Lampinen, Kari Myllyniemi, Arvo Valtonen, Jorma Karppinen ja Seppo Siltanen. Yksi mielenkiintoinen teema Ponnari-sukupolvien välisessä keskustelussa oli junnujen talviharjoittelu ennen ja nyt. Monia asia on nykyään toisin kuin 50ja 60-lukujen junnuilla. Tietenkin tuohon aikaan jalkapallo oli kesälaji eikä sitä harjoiteltu ja pelattu ympäri vuoden. Sen sijaan monet Kummeista pelasivat jääkiekkoa ja jääpalloa — niitäkin Ponnistuksen väreissä. Muutama talvinen harjoittelupaikka kuulosti nyky-junnun vanhemman korviin hieman eksoottiselta, jopa hurjalta. Nykyään erittäin vilkas Teollisuuskatu oli silloin hiljainen, lähinnä varastoalueen kuljetusten käytössä ollut syrjäinen tie. Niinpä Ponnari-junnut pelasivat talvisin pallopelejä Teollisuuskadulle tekaistulla kentällä — eikä alueen vahtimestareiden kanssakaan aina vältytty pieniltä yhteenotoilta. Oheisharjoittelua eli lihaskuntoa tehtiin jo tuolloin. Ponnareiden paikkana oli Vallilan ruotsalaisen koulun liikuntasali, jonka monet kummit muistellessaan mainitsivat. Kummi-tapaamisessa korostui Ponnistuksen luonne nimenomaan Kallion alueen seurana. Suuri osa vuoden 1944 sukupolvesta on kotoisin ihan samoista pihapiireistä ja heitä yhdistää Aleksis Kiven koulu, missä he koululaisina tutustuivat. Kummit korostivatkin alueelliseen juniorityön ja liikuntakasvatuksen merkitystä myös nykyisille Ponnistus-toimijoille. Tarmo Ripatti kiteytti asian, joka tuntui yhdistävän kaikkia paikalla olleita. Ripatin sanoin ”Ponnarit on jotain enemmän kuin urheiluseura: minulle se on ollut elämässä eräänlainen selkäranka”. Ponnareissa aina vallinneet ystävyys, kaverien auttaminen ja talkoohenki ovat kantaneet pitkälle jalkapallon jälkeiseenkin elämään. Kummit toivoivatkin, että myös nykyajan Ponnistuksessa vaalitaan samaa yhteishenkeä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Kun katsoo seuran toiminnasta tällä hetkellä huokuvaa iloa ja intoa, voi huoletta sanoa, että kummien toivomus täyttyy. Olli Sinivaara Kirjoittaja on kirjailija ja Ponnistus-junnun isä P.S. Mikäli haluat tukea Ponnistuksen toimintaa, voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.helsinginponnistus.fi. ? ? Kirja-arvostelu Lupaava esikoinen ? Nuoren pojan kasvutarina ei ole kirjallisuudessa mikään outo kertomus, mutta aiheeseen on rohkeasti ja mielenkiintoisesti tarttunut esikoiskirjassaan helsinkiläinen Jorma Hyvönen. Hyvönen on pitkän linjan lehtimies, toimittaja, kulttuuritoimija, joka on pitkään työstänyt ensimmäistä kirjaansa, romaania. Novelleja ja runoja on ilmestynyt aiemmin , palkitustikin. Uusi romaaniavaus, Pillipiipari ( Reuna 2019 ) on aivan kelpo uuden ulottuvuuden esiintulo Hyvösen kirjoittajauraan. Mikä on okariina ? Tämän kukkopilliä muistuttavan soittimen ympärille Hyvönen kutoo kirjassaan ihmisten, paikkakuntien, koko maailman verkoston. Juoni rönsyilee sinne tänne, maanpäältä avaruuteen, nyrkkeilysalilta palmurannoille, työttömyyden kurimuksesta menestyksen huumaan. Keskitysleirit ja tsunamitkin on saatu lähes 300-sivuisen kirjan sivuille. Vaikka kuvaus on elävää ja sujuvaa, tietynlainen ahdistus saattaa lukijalle tulla sisällön runsaudensarvessa. Tiivistämällä, vähentämällä rönsyjä kirjan ote olisi vielä parantunut. Musiikki auttaa Okariinoa , kukkopilliä, soittava lahtelainen pikkupoika kasvaa nuorukaiseksi, opettelee nyrkkeilytaitoja, joutuu kaikenlaisiin pikku selkkauksiin, mutta selviää kiperistäkin tilanteista lumoavan soittonsa avulla. Satuako ? Lukijalle syntyy Pillipiiparista mukavan lämmin olo, vaikka kirja ei aina olekaan mikään satukertomus, kaukana siitä . Musiikin, soittamisen ilo ja merkitys tulevat kirjassa hyvin esille. Soiton, laulun ja tanssin avullahan ihmiset edelleenkin solmivat ystävyyssuhteita, kansojenkin välillä. Hyvösen romaanissa on siellä täällä useita pikku viitteitä ihmisten ja kansojen välisiin ongelmiin, ajankohtaisiin. Hyvösen esikoinen ” Pillipiipari” vaatii lukijalta tarkkuutta, oivaltamista . Se on hyvän kirjan merkki. Pekka Hurme Hämeentien uudistustyömaa siirtää ratikat pois Sörnäisistä, Tapiolan bussiterminaali avautuu ? Tapiolan metroaseman yhteyteen rakennettu bussiterminaali avautui liikenteelle 4. maaliskuuta. Samana päivänä Hämeentien uudistustyömaa siirsi raitiovaunut pois Sörnäisistä, ja Maunulan seudulla bussilinjoja alkaa kulkea katutöiden vuoksi pitkäaikaisilla poikkeusreiteillä. Myös Kirkkonummen ja Matinkylän välisiä yhteyksiä parannetaan. Kyse on HSL:n ensimmäisistä suurista liikennöintimuutoksista vuoden 2019 aikana. Tapiolan terminaali parantaa Etelä-Espoon joukkoliikenneyhteyksiä Tapiolan bussiterminaalin avaaminen parantaa merkittävästi joukkoliikenneyhteyksiä eteläisessä Espoossa. Vaihtaminen metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuu merkittävästi, ja samalla myös vaihtaminen kahden bussin välillä helpottuu. Esimerkiksi Tapiolan-liityntäbussista voi vaihtaa sisätiloissa tiheästi kulkeville linjoille 550 ja 551, minkä myötä yhteydet Etelä-Espoosta esimerkiksi Meilahteen tai Leppävaaraan helpottuvat. Hämeentien uudistustyömaa aiheuttaa poikkeuksia Hämeentien uudistustyömaan myötä raitiovaunuliikenne Sörnäisten kautta katkeaa, ja linjat 1, 6, 6T, 7 ja 8 siirtyvät kulkemaan poikkeusreiteille Kallion ja Sturenkadun kautta. Raitiovaunujen on määrä palata kulkemaan Sörnäisten kautta alkuvuodesta 2020, ja kokonaisuudessaan Hämeentien työmaan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppupuolella. Bussit kulkevat Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla myös työmaan ajan, mutta pysäkkien sijainteihin tulee työmaan edetessä muutoksia. Myös metro kulkee normaalisti, mutta Sörnäisten metroaseman sisäänkäynteihin tulee muutoksia. Samassa yhteydessä uusitaan myös Sörnäisten metroaseman lippuhallin kattoa. Maunulan Pirjontiellä tehdään johtosiirtoja, mikä vaikuttaa etenkin Maunulassa kulkeviin poikittaislinjoihin. Runkolinja 550 sekä bussilinjat 51, 52, 63 ja 552 siirtyvät poikkeusreiteille. Johtosiirtotyöt kestävät kesään 2020 asti, minkä jälkeen Pirjontiellä jatkuvat uuden pikaraitiotien rakennustyöt – jos Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot hyväksyvät Raide-Jokeri-hankkeen uuden kustannusarvion. Lisätietoa liikennöintimuutoksista Maunulan alueella liikennetiedotteessa Kirkkonummen ja Matinkylän välillä kulkevaan bussiliikenteeseen tehdään parannuksia, joita on suunniteltu yhdessä Kirkkonummen kunnan ja asukkaiden kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut nopeuttaa Kirkkonummen ja Matinkylän välisiä matka-aikoja. Lisätietoa liikennöintimuutoksista Kirkkonummella liikennetiedotteessa Myöhemmin luvassa vuonna 2019: uusia bussilinjoja, uusia runkolinjoja ja uusi Pasilan asema Syksyllä 2019 uudistuvat Pohjois-Espoon ja Leppävaaran sekä Tuusulan ja Keravan bussilinjastot, uudet runkolinjat 500 ja 510 aloittavat ja uusi Pasilan asema ja joukkoliikenneterminaali avautuvat.
15 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 ? Luontokokemuksen mahdollistaminen kaupunkimiljöössä nousi merkittäväksi teemaksi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viime syksynä toteuttamassa verkkokyselyssä, jonka tavoitteena oli kuulla kaupunkilaisten ajatuksia Töölönlahden sisällöllisen kehittämisen tarpeista. Myös vesialueen hyödyntäminen sekä oleskeluluonnetta ja toisaalta liikuntamahdollisuuksia tukevan kevytinfran lisääminen näyttävät aineiston perusteella kiinnostavan kaupunkilaisia. Verkkokyselyyn vastasi 1109 kaupunkilaista. Kaikille avoimen verkkokyselyn tavoite oli helpolla ja uudella tavalla herättää ja osallistaa kaupunkilaiset ideoimaan Töölönlahden kehityskohteita. Kysely rakentui usean teeman ympärille ja kukin teema sisälsi ideapareja vastauksena kysymykseen ”Mitä Töölönlahti kaipaa?” Vastaajan tuli valita jompikumpi ideapareista tai kehittää kokonaan oma uusi idea vastaukseksi. Kolme vastaajia eniten kiinnostanutta teemaa olivat kulttuuri ja elämykset, liikkuminen ja urheilu sekä puisto ja luonto. Avovastauksia kertyi kaikkiin teemoihin yli 4500 ja eniten avovastauksia keräsi puisto ja luonto -teema. Puistomaisuuden, vehreän keitaan ylläpitäminen ja kehittäminen sekä luonnonrauhan ja luontokokemuksen turvaaminen ja tarjoaminen painottuivat avovastauksissa selkeästi. Lisäksi aineistosta nousee esiin toiveita vesielementin hyödyntämisestä: uintimahdollisuuksien lisäämisestä, saunasta, laitureista ja kalastusmahdollisuuksien lisäämisestä. Valmiista vastausvaihtoehdoista juuri polkuveneet, lainattavat kaupunkiveneet ja sup-laudat saivat paljon kannatusta. Myös kahvilapalvelujen lisääminen ja kehittäminen oli toivomuslistalla, samoin liikkumismahdollisuuksien, esimerkiksi ulkokuntoilupisteiden, lisääminen ja parantaminen. Kulttuuri-instituutioiden ympäröimälle alueelle toivottiin myös lisää valotaidetta, taidetta ja luontoa yhdistäviä installaatioita, alueen suuri suosio nykyiselläänkin kertoo miten tärkeää luontoympäristön kokeminen myös keskustassa on helsinkiläisille ja muille Töölönlahdella liikkuville. Kun vielä laajemman keskustavisiotyön Töölönlahti-osuuden selvittämä kansalaismielipide on samoilla linjoilla, voimme nojata todella hyvin selvitettyyn kansalaismielipiteeseen,” arvioi Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto, joka toimii myös Töölönlahden toimijaverkoston ja kehityshankkeen vetäjänä. Vanhojen kerrostaloyksiöiden kauppamäärät laskeneet ja myyntiajat pidentyneet Helsingissä ? Helmikuun asuntomarkkinakatsauksessa tarkastelemme asuntokaupan kehitystä pääkaupunkiseudulla viiden vuoden takaiseen verrattuna. Helsingissä yksiöiden kauppamäärät vähenivät voimakkaasti viime vuonna – onko syynä tarjontaongelma? Tarkasteltaessa Helsingissä viime vuonna tehtyjä vanhojen asuntojen* kauppoja ja verrattaessa niitä viiden vuoden takaiseen (2018 vs. 2013), nousivat kauppamäärät yhteensä 3 %. Kauppamäärät nousivat suhteessa eniten omakotitaloissa (+28 %, +75 kpl) ja rivija paritaloissa (+18 %, +142 kpl). Kauppamäärät laskivat voimakkaimmin kerrostaloyksiöissä (-9 %, -153 kpl). – Vanhojen asuntojen kauppamäärien lasku Helsingissä erityisesti kerrostaloyksiöissä voi kertoa tarjontaongelmasta. Tähän voi vaikuttaa se, että iso osa markkinoilla myynnissä olevista yksiöistä menee sijoittajille. Vuokra-asumisen suosio on kasvanut ja sijoittajien ostamat yksiöt menevät vuokralle, mikä vähentää yksiöiden tarjontaa omistusasunnon ostajille. Yksiöistä käydään paikoin kovaakin kilpailua. Toki myös korkeat neliöhinnat rajaavat Helsingissä ostajakandidaatteja, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa kertoo. Espoossa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat viime vuonna viiden vuoden takaiseen (2018 vs. 2013) verrattuna yhteensä 22 %. Kauppamäärät nousivat voimakkaimmin rivija paritaloissa (+28 %, +240 kpl) sekä kerrostalokolmioissa (+28 %, +133 kpl). Kauppamäärät nousivat Espoossa tarkastelujaksolla kaikissa asuntotyypeissä, mutta suhteessa vähiten kaupat lisääntyivät kerrostaloyksiössä (+ 4 %, +9 kpl) ja neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (+9 %, +20 kpl). Myös Vantaalla vanhojen asuntojen kauppamäärät lisääntyivät viime vuonna kaikissa asuntotyypeissä verrattuna viiden vuoden takaiseen (yhteensä +14 %). – Vantaalla kauppamäärät kasvoivat voimakkaimmin viiden vuoden takaiseen verrattuna rivija paritaloissa (+34 %, +199 kpl) ja neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (+29 %, +37 kpl), Hintsa sanoo. Suhteessa vähiten nousua tapahtui tarkastelujaksolla Vantaalla kerrostalokolmioissa (+3 %, +12 kpl) ja omakotitaloissa (+4 %, +15 kpl). Pääkaupunkiseudulla kaikkien asuntotyyppien neliöhinnat nousivat 5 vuodessa – paitsi omakotitalot Espoossa Helsingissä vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat viime vuonna viiden vuoden takaiseen verrattuna (2018 vs. 2013) yhteensä keskimäärin 16 %. Asuntotyypeittäin voimakkaimmin neliöhinnat kasvoivat Helsingissä kerrostaloyksiöissä (+20 %) ja -kaksioissa (+20 %). Suhteessa vähiten hinnat nousivat rivija paritaloissa (+4 %) ja omakotitaloissa (+6 %). Espoossa vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat tarkastelujaksolla (2018 vs. 2013) yhteensä 8 %. Selkeästi voimakkaimmin hinnat nousivat asuntotyypeistä Espoossa kerrostaloyksiöissä (+18 %). – Neliöhinnat nousivat Espoossa viime vuonna viiden vuoden takaiseen verrattuna kaikissa asuntotyypeissä, paitsi omakotitaloissa, joissa hinnat pysyttelivät vuoden 2013 tuntumassa, Hintsa kertoo. Vantaalla vanhojen asuntojen neliöhinnat kasvoivat viime vuonna vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 9 %. Suhteessa eniten neliöhinnat kasvoivat Vantaalla kerrostaloyksiöissä (+15 %) ja -kaksioissa (+11 %) viiden vuoden takaiseen verrattuna. Vähiten hinnannousua tapahtui tarkastelujaksolla neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (+4 %) ja kerrostalokolmioissa (+5 %). Vanhojen asuntojen myyntiajat pidentyneet Vanhojen asuntojen myyntiajat lyhenivät Helsingissä viime vuonna voimakkaimmin rivija paritaloissa (-35 %) ja neliöissä ja sitä isommissa kerrostaloasunnoissa (-12 %) viiden vuoden takaiseen verrattuna (2018 vs. 2013). Helsingissä myyntiajat pitenivät voimakkaimmin kerrostaloyksiöissä (+25 %). Espoossa myyntiajat lyhenivät viiden vuoden takaiseen verrattuna ainoastaan rivija paritaloissa (-1 %) ja puolestaan pitenivät eniten Helsingin tapaan yksiöissä (+51 %). Vantaalla myyntiajat pitenivät tarkastelujaksolla kaikissa asuntotyypeissä: erityisesti kerrostaloyksiöt menivät kaupaksi hitaammin kuin viisi vuotta sitten (+50 %), samoin neliöt ja sitä isommat kerrostaloasunnot (+41 %) sekä kerrostalokaksiot (+37 %). Asuntokaupan kehitys tammikuussa 2019 Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa tammikuussa 3,5 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa tammikuussa 3,5 % verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun. Työpäiväkorjattuna muutos oli -7,7 %. – Viime vuoden tammikuu oli kuitenkin poikkeuksellisen vilkas asuntokaupoilla, ja sitä lukuun ottamatta vuoden 2019 tammikuu oli asuntokauppamääriltään korkein sitten vuoden 2015. Tammikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat edeltävästä kuukaudesta 18 %, Hintsa sanoo. Pääkaupunkiseudulla** asuntokauppavuosi lähti käyntiin vireästi: vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat yhteensä 3,3 %, kun muualla Suomessa laskua oli tammikuussa 5,7 %. Vilkkaimmin vanhojen asuntojen kauppa kävi Espoossa, missä kauppamäärät nousivat 6,1 % (+14 kpl) vuoden takaisesta. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammikuussa Helsingissä 5,4 % (27 kpl), Turussa 1,4 % (3 kpl), Joensuussa 11,5 % (6 kpl), Porvoossa 39,5 % (15 kpl), Porissa 15,5 % (11 kpl) ja Kouvolassa 18,4 % (9 kpl). Laskua vanhojen asuntojen kauppamäärissä oli tammikuussa Vantaalla 7,0 % (15 kpl), Tampereella 7,0 % (20 kpl), Kuopiossa 12,1 % (15 kpl) ja Lahdessa 15,1 % (21 kpl). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat tammikuussa Helsingissä 5 %, Tampereella 8 %, ja Kuopiossa 5 % verrattuna viime vuoden tammikuuhun. Espoossa neliöhinnat pysyivät tammikuussa samana vuoden takaiseen verrattuna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat tammikuussa Vantaalla 2 %, Turussa 1 %, Lahdessa 19 %, Porissa 25 %, ja Kouvolassa 5 % vuoden takaiseen verrattuna. – Kun verrataan yksittäisen kuukauden vanhojen kaksioiden neliöhintoja vuoden takaiseen vastaavaan kuukauteen, voivat hinnat sisältää voimakkaita muutoksia suuntaan tai toiseen riippuen siitä, millaisia kohteita kyseisenä kuukautena on myyty. Ilmiö korostuu erityisesti paikkakunnilla, joilla asuntoja myydään vain joitakin kymmeniä kuukaudessa. Siksi olemme jatkossa päättäneet tarkastella 6 kuukauden liukuvaa keskiarvoa verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, jolloin tämä vaikutus on vähäisempi ja luvut kuvaavat paremmin markkinakehitystä, Hintsa sanoo. Tarkasteltaessa vanhojen kaksioiden neliöhintoja kuuden kuukauden liukuvalla keskiarvolla, ovat neliöhinnat nousseet Helsingissä 2,7 %, Vantaalla 2,8 %, Tampereella 3,3 %, Kuopiossa 5,9 %, Turussa 5,0 % ja Kouvolassa 7,5 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Vastaavasti vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa laskeneet Lahdessa 4,0 % ja Porissa 9,2 %. Espoossa neliöhinnat ovat pysytelleet samana verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Kotitaloudet nostivat joulukuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 10 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,87 % ja laskennallinen marginaali 0,85 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli joulukuun 2018 lopussa 97,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,7 %. Kotitalouslainoista oli joulukuun lopussa kulutusluottoja 15,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,1 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki) *Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitaloja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa **Pääkaupunkiseudulla viitataan tässä katsauksessa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueisiin. musiikkiesityksiä ja erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia. Kysely oli avoinna osoitteessa hel.fi/toolonlahti 20.8.– 21.12.2018. Töölönlahden toimijaverkosto hyödyntää sekä kyselyn että viime syksynä järjestetyn Töölönlahti-aiheisen keskustelutilaisuuden antia Töölönlahden tulevien toimintojen sekä alueen kehityslinjojen suuntaamisessa. Moninainen aineisto tarjoaa myös ideoita alueen tapahtumatuottajien käyttöön. Keväällä 2019 kaupunkilaiset pääsevät vielä kertaalleen äänestämään mitä innostavimmista ideoista tulisi lähteä kehittämään ensimmäisenä. – Kansalaisten kuuleminen eri kanavia pitkin on tuottanut hämmästyttävän yksimielisen tuloksen. Se ei tosin yllätä, Väärennetyllä lipulla matkustaminen on petos ? Uudet teknologiat houkuttelevat kokeilemaan lippujen väärentämistä digitaalisilla menetelmillä. Kokeilut koskevat monenlaisia palveluita, joihin myydään sähköisiä pääsylippuja. HSL ja VR muistuttavat, että väärennetyllä lipulla matkustaminen on petos. Matkalippujen tarkastuksen yhteydessä asian käsittely on erilainen riippuen siitä, onko asiakas liikkeellä ilman lippua, leimaamattomalla lipulla tai väärennetyn lipun turvin. Ilman lippua matkustavat saavat 80 euron tarkastusmaksun. Sen sijaan väärennetyllä lipulla matkustaminen on rikoslaissa petos, josta joukkoliikenneviranomaiset tekevät aina rikosilmoituksen. Valtaosalla matkustajista on lippuasiat kunnossa. Viime vuonna lippu puuttui 2,94 %:lta tarkastetuista matkustajista. – Onneksi suurin osa matkustajista liikkuu asianmukaisella lipulla. Myös liputtomien määrä on HSL:ssä kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvällä tasolla. Lippujen väärentäminen on ollut harvinaista, mutta digitaalisten lippujen suosion myötä väärennösyrityksiä on tullut vastaan aiempaa useammin. Haluammekin muistuttaa siitä, että vaikka lipun väärentäminen voi tuntua vähäpätöiseltä asialta, kyseessä on rikos, josta on rikoslain mukaiset seuraamukset, sanoo tarkastusyksikön päällikkö Janne Solala HSL:stä. Harvinaissairas on oman sairautensa asiantuntija ? Harvinaisten sairauksien päivää vietettiin maailmanlaajuisesti 28.2. Tänä vuonna teemana on sosiaalija terveyspalvelujen yhteensovittaminen. Allergia-, ihoja astmaliitto peräänkuuluttaa, että myös harvinaista ihotautia sairastavat saisivat muiden sairauksien tavoin yhdenvertaista oikeutta hoitoihin ja palveluihin. Allergia-, ihoja astmaliiton jäsenistölleen tekemien selvitysten mukaan hoidon ja palveluiden järjestämisessä on alueellisesti suuria eroja. Erityisesti sosiaalihuollon palveluiden saamiseksi harvinaista ihotautia sairastava joutuu osoittamaan perusteellisia todisteita palvelun tai etuuden saamiseksi. – Tiedon puute harvinaissairauksista terveydenhuollon ammattilaisilla ja sosiaalipalvelun tuottajilla johtaa siihen, että harvinaissairaan on itse oltava oman sairautensa asiantuntija. Tähän ei kuitenkaan ole kaikilla kykyä ja jaksamista. Väliinputoamisen riski on suurempi kuin yleisissä sairauksissa, sanoo erityissuunnittelija Risto Heikkinen Allergia-, ihoja astmaliitosta. Harvinaiset ihosairaudet ovat laaja ryhmä erilaisia sairauksia, joiden aiheuttamat hoidon ja palveluiden tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Harvinaissairaiden aseman parantamiseksi sosiaalija terveysministeriössä päivitetään harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma kevään aikana. Sen odotetaan helpottavan harvinaissairaiden pääsyä oikea-aikaiseen hoitoon ja arkea parhaiten tukeviin palveluihin. Harvinaissairaiden kohdalla korostuu oma kokemus sairauden kanssa elämisestä. Tämän vuoksi tulevassa ohjelmassa korostetaan harvinaissairaan osallisuuden merkitystä oman hoidon ja palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Harvinaissairaan osallisuuden vahvistaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintamuotoja sosiaalija terveydenhuollossa. Parhaimmillaan osallisuus tukee myös eri palveluiden yhteensovittamista yhteistyössä ammattilaisen ja harvinaissairaan kanssa. Töölönlahden tulisi jatkossakin tarjota luontokokemuksia ja vehreyttä Töölönlahti-verkkokysely
16 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 Jotain rajaa Eduskuntavaaliehdokas Villo liikkeellä ITSENÄISEN SUOMEN puolesta: SUOMEN KANSA NUMERO 1: JO RIITTÄÄ DUUNAREIDEN KYYKYTTÄMINEN: SUOMEN EI TULE OLLA KOKO MAAILMAN SOSIAALITOIMISTO, PIDETÄÄN ENSISIJAISESTI OMISTA KANSALAISISTA HUOLTA: TAITETTU INDEKSI OIKAISTAVA: ASUNTO SUOMALAISTEN PERUSOIKEUS: Pertti Villo Isännöitsijä kaipaatko mukavampaa työpaikkaa Taloyhtiön hallitus tarvitsetteko parempaa isännöintiä Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi Tehokasta apua nuorille omassa ympäristössään Kuva: Teemu Ullgrén ? Marginaalissa elävät nuoret eivät hyödy pelkästään nykymallilla tarjotuista sosiaalija terveyspalveluista, vaan tarvitsevat lisäksi intensiivistä henkilökohtaista tukea. Sen tarpeessa on arviolta kolmannes työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Nuorten hyvinvointiin satsaaminen ei välttämättä edellytä lisää rahaa – tarvitaan lähinnä asennemuutosta ja uudenlaista, nuorilähtöistä tapaa tuottaa palveluja yhteisesti hallintokuntien ja sektorien rajat ylittäen. Tähän johtopäätelmään on tultu Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa toteutetussa hallituksen Nuorisotakuu-kärkihankeessa. STM:n rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa keskityttiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien, yhteiskunnan marginaalissa elävien nuorten toimintaja työkyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Palvelut vietiin nuorten kotiin tai lähiympäristöön Hankkeessa pilotoitiin Vamoksen valmentajien sekä sosiaalityön ja psykiatristen palveluiden työntekijöiden työparityöskentelyä kotiin tai nuorten lähiympäristöön vietävässä valmennuksessa. Kärkihankkeen myötä työparityöskentely lisäsi kaikkien mukana olleiden palveluiden osaamista nuorilähtöisessä työskentelyssä. Yhteistoiminnasta saatujen kokemusten pohjalta hankkeessa mallinnettiin yhteistyöskentelyn toimintatapoja yksilöja ryhmämuotoisiin toteutuksiin. Hankkeen aikana tarjottiin intensiivistä valmennusta yli tuhannelle nuorelle, joista runsaat 700 osallistui hankkeessa kehitettyyn Vamos Mindset -valmennukseen. Reilulle 300 osallistujalle järjestettiin intensiivinen yksilövalmennus kotona. Nuorista yli 70 % oli valmennuksen aloittaessaan 18–24-vuotiaita ja hieman alle 60 % oli pelkän peruskoulun varassa. Joka kolmas oli suorittanut toisen asteen tutkinnon, muttei ollut työllistynyt sen seurauksena. Kolme prosenttia oppivelvollisuusiän ylittäneistä ei ollut saanut peruskoulun päättötodistusta. Nuorista 21 % tuli palveluun ilman toimeentuloa, 27 % oli toimeentulotuella, 15 % työmarkkinatuella ja 34 % muilla KELA:n etuuksilla. – Työelämän murroksen ja vähäisen työkokemuksensa vuoksi, nuoret ovat usein heikossa asemassa työmarkkinoilla. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista nuorista on saatavilla niukasti tietoa. Tämän vuoksi on hankala hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, miten yhteiskunnalliset muutokset koskettavat heitä, saati heidän hyvinvoinnis taan tai ylipäänsä keitä nämä nuoret ovat, ilmenee väitöskirjatutkija Atte Rimppin tuoreesta, vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, joka toteutettiin hankkeen yhteydessä. Suurimmalla osalla nuorista hyvinvointi parani Valmennuksen päättyessä nuorilta kysyttiin koetun hyvinvoinnin muutoksia. Heistä suurin osa koki elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan, psyykkisen terveytensä kohentuneen ja kykynsä käyttää tarvitsemiaan yhteiskunnan palveluita parantuneen. Palvelussa päättäneistä nuorista 7 % työllistyi avoimille työmarkkinoille, 22 % kiinnittyi koulutukseen ja 14 % ohjautui työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Nuorista 19 % kiinnittyi tarvitsemiinsa sosiaalija terveyspalveluihin. Heistä suurin osa ohjautui psykiatrisiin palveluihin. – Yksilötasolla tapahtuva hyvinvoinnin muutos heijastuu lähiyhteisöihin, palvelujärjestelmään ja lopulta koko yh teiskuntaan. Hoitotahon ja valmennuksen yhdistäminen tuki niitä, jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai jotka ovat kiinnittyneet palveluihin huonosti, Atte Rimppi toteaa. – Tämä on oleellista, sillä kohderyhmän nuorilla oli hankaluuksia itsenäisesti sitoutua hoitotaholla tehtyihin suunnitelmiin. Heillä on todella paljon tahtoa ja motivaatiota saada muutosta aikaan elämässään, joka pystyttiin viemään käytäntöön nuorilähtöisen valmennuksen avulla. Järjestämällä nuoria koskeva palvelu nuorilähtöiseksi, pystytään ylläpitämään nuoren korkeaa motivaatiota elämässä eteenpäin pääsemiseksi. Nuorilähtöinen palvelu on tehokasta – Hankkeessa toteutetun palvelumuotoilun, haastattelujen ja alueellisten analyysien perusteella tehokas ja vaikuttava palvelu lähtee nuoren omista tarpeista ja tavoitteista, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Sarmia Diakonissalaitoksen Vamos-palveluista ja listaa joukon muita vaikuttavan palvelun tunnusmerkkejä: – Nuoren kanssa toimiva palvelu on houkutteleva eikä se leimaa nuorta. Se keskittyy nuoren vahvuuksiin ja mahdollistaa työskentelyn ilman diagnosointia. Palvelun saamiselle ei myöskään ole takarajaa ja se on nuorelle maksutonta. Sarmian mukaan nuorilähtöisen toiminnan tavoitteena on tehostaa nuoren saamien muiden palveluiden vaikuttavuutta. Tehokkaan palvelun tunnusmerkkeihin kuuluu myös se, että se arvioi ja seuraa toimintansa vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. – Yleisesti ajatellaan, että intensiiviset nuorten palvelut ovat kalliita. Hankkeessa toteutettu vaikuttavuusanalytiikka kuitenkin osoittaa, että käytetyllä työotteella voidaan saada tuloksia ja yhteiskunnallista kustannusvaikuttavuutta. Tärkeää on kohdentaa palvelut oikein niitä tarvitseville nuorille. Joustavuutta toimenkuviin Nuorten palveluissa luottamus ja sen rakentaminen ovat keskeisessä asemassa. Luottamus kulminoituu nuoren omaan työntekijään, koska juuri hän koordinoi nuoren tarvitsemia palveluja yhteen ja auttaa häntä läpi palveluviidakon. Mahdollisimman hyvän lopputuloksen saaminen edellyttää joustavuutta työntekijän toimenkuvalta. – Sen tulee elää nuoren tarpeiden mukaan ja mahdollistaa muun muassa tapaamisten järjestämisen viraston sijaan nuorelle sopivassa paikassa, esimerkiksi hänen kotonaan, Vesa Sarmia painottaa. Asuntosäätiön Sompasaaren Hitas-asuntoihin 528 hakijaa ? Sompasaarenlaituri 10:een rakennettavan Asuntosäätiön Hitas-hankkeen, Asunto Oy Helsingin Länsiviitan 40 asuntoa arvottiin tänään. Arvonta toteutettiin sähköisesti arvontaohjelmalla. Toimenpidettä valvoi kaupungin edustaja. – Keskeisellä paikalla Helsinkiä oleva kohtuuhintainen omistusasuntohanke on suosittu. Uskon, että kaikki asunnot saadaan tällä arvontakierroksella myydyksi, toteaa myyntineuvottelija Raija Kallasaari. Arvontaan suunniteltua ohjelmaa käyttävät muutkin Hitas-tuottajat. Ohjelma arpoo hakijat huoneistoittain. Sähköinen järjestelmä on helpottanut arvontaan liittyvää valvontaa. Jos jonkin huoneiston kohdalla hakijat eivät lopulta ota asuntoa, se menee myyntiin ilman arvontaa. – Taloon on tulossa paljon myös perheasuntoja. Arvonnassa noudatamme tämän vuoden alussa voimaan astunutta Hitas-sääntöä, jonka mukaan kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa lapsiperheet menevät lapsettomien hakijoiden edelle, kertoo Kallasaari. Kaupungin edustajana arvonnassa oli mukana kaupunkiympäristön toimialaa edustavan asuntopalvelun tiimipäällikkö Marjo Tapana. – Hakijoilta on tullut paljon kyselyitä siitä, miksi lapsiperheitä suositaan isompien asuntojen kohdalla. Noudatamme tässä kaupungin virallista linjausta, toteaa Tapana. Asunto Oy Helsingin Länsiviitan huoneistojen koot ovat 2–5h + keittiötila, 44.5– 104 m2. Isoimmat huoneistot avautuvat merelle päin ja kaikissa huoneistoissa on lasitetut parvekkeet. Hitas-kohteen omat internetsivut löytyvät osoitteesta: https://www. asuntosaatio.fi/etsi-asuntoja/ asuntohaku/hitas. Joulukuussa rakenteille lähtenyt hanke valmistuu ensi vuoden keväällä. Kohteen rakentaa Fira Oy. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Konkret Oy. Sompasaaressa samaan kortteliin on tulossa Hitas-kohteen lisäksi Asuntosäätiö-konsernin omistukseen asumisoikeusasuntoja sekä naapurikortteliin pitkällä korkotuella rahoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Kuvassa arvontaa seuraamassa Asuntosäätiöstä hallintopäällikkö Eva Lipsunen ja myyntineuvottelija Raija Kallasaari, istumassa tiimipäällikkö Marjo Tapana Helsingin kaupungilta sekä ohjelman suunnittelija ja toteuttaja Kari Teittinen T-KnowHow Oy:stä. Kuva: Päivi Karvinen
17 Nro 5 • Viikot 10-11/2019 Yliopistosta maailmalle – kirjailijan ja ensimmäisen akateemisen perheen äidin Aino Malmbergin elämä Kuva: Helsingin yliopistomuseo ? Helsingin yliopiston ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon kuului Aino Malmberg (os. Perenius, 1865–1933), ensimmäinen akateemisen perheen äiti. Hän opiskeli monia eri aineita ja kuului tiiviisti naisopiskelijoiden omaan opiskelijayhdistykseen. Malmberg suoritti yliopistossa opettajan kandidaatin tutkinnon 1890-luvulla ja työskenteli englannin opettajana. Aino Malmberg oli poliittisesti aktiivinen. Hän vastusti voimakkaasti venäläistämispolitiikkaa ja muutti ulkomaille paetakseen Venäjän salaista poliisia. Hän tutustui useisiin aikansa merkittäviin henkilöihin ja liikkeisiin kuten Brittein saarten suffragetteihin ja The Labour -puolueeseen. Malmberg myös kirjoitti novelleja ja matkakertomuksia sekä käänsi kirjallisuutta englannista suomeen. Suuren osan elämästään hän asui Lontoossa epävirallisena diplomaattina. Aino Malmbergin elämästä kertovat dosentti, teologian tohtori Marjo-Riitta Antikainen ja kansanedustaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja Helsingin yliopistomuseossa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2019 klo 17.00. Antikainen tarkastelee Aino Malmbergin yliopistosuhdetta ja miten naisopiskelijaverkosto, De kvinnliga, oli hänelle myöhemminkin tärkeä. Tuomioja puolestaan pohdiskelee Aino Malmbergin kuvaa jälkimaailman silmissä, niin tutkimuksessa, muistelmissa kuin kirjallisuudessakin. – Aino Malmberg oli aikansa kansainvälisesti verkostunein suomalainen, kertoo Erkki Tuomioja. Malmbergin kontaktit ennen kaikkea Englannissa ja Yhdysvalloissa niin poliittisiin kuin median vaikuttajiin sekä hänen maailmankatsomustaan lähellä olleisiin johtaviin feministeihin, ja pasifisteihin, sosialisteihin ja liberaaleihin ja vapautensa puolesta kamppailevien kansallisuuksien edustajiin olivat ainutlaatuisia. – Hän oli siten ennen itsenäisyyttämme tehokas ja näkyvä Suomen asian puolestapuhuja ja vaikuttaja, eräänlainen epävirallinen suurlähettiläs näissä maissa, Tuomioja toteaa. – On aika palauttaa mieliin hänen pitkään unohduksissa olleen työnsä merkitys. Ennen esitelmää museossa pidetään klo 16.15 yleisöopastus teemanaan ”Akateeminen vapaus, sisaruus ja tasa-arvo”. Tervetuloa kuulemaan Aino Malmbergin kiehtovasta ja kiinnostavasta elämästä perjantaina 8.3. klo 17 yliopistomuseoon! (Fabianinkatu 33, 3. krs.) Helsingissä ja Vantaalla oli vuodenvaihteessa reilut 120 sotainvalidia ? Sotainvalidien Veljesliiton 31.12.2018 vahvistetut jäsentilastot kertovat, että sotainvalideja eli sodissamme tai niiden johdosta pysyvästi vammautuneita oli Helsingin sotainvalidipiirissä, mihin myös Vantaa kuuluu, yhteensä 126. Sotainvalidien puolisoita ja leskiä oli alueella 329 niin, että puolisoita oli 33 ja leskiä 296. Uudenmaan sotainvalidipiirissä sotainvalideja oli 93 sekä leskiä ja puolisoita yhteensä 378. Kaikkiaan sotainvalidien määrä koko liitossa oli 1515. Vuosi sitten heitä oli vielä 1958, joten poistuma oli 22,5 prosenttia. Sotainvalidien puolisoja ja leskiä oli yhteensä 6 278 niin, että puolisoja oli 476 ja leskiä 5802. Sotainvalidien Veljesliitto kattaa koko maan, kun toimintaa koordinoivat sotainvalidipiirit, joita on Suomessa 18 sekä yksi piiri Ruotsissa. Piireissä ja sotainvalidiosastoissa tehdään se jäsenten arjessa näkyvä työ, joka on muuttunut vuosien aikana jäsenten tarpeiden mukaan. Sotainvalidien korkea, yli 95 vuoden keski-ikä huomioiden piirien ja osastojen järjestämät virkistystilaisuudet pidetään entistä useammin lähellä jäseniä, jotta mahdollisimman moni jaksaisi niihin yhä osallistua. Sotainvalidien Veljesliitto jatkaa toimintaansa kattojärjestönä arviolta 2020-luvun puoliväliin asti. Sotainvalidipiirien purkauduttua alueella jatkavat vapaaehtoisuuteen perustuvat Sotainvalidien perinneyhdistykset, jotka huolehtivat viimeisistä jäsenistä sekä pitävät alueillaan sotainvalidien muistoa yllä mm. isänmaallisten juhlapäivien yhteydessä. Sotainvalidipiireittäin jaoteltu jäsenmäärä löytyy netistä osoitteesta sotainvalidit.fi Uima-allasja märkätilojen puhtaanapidossa parannettavaa ? Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikkö selvitti uima-allastilojen pintahygieniaa vuonna 2018. Tutkimus on jatkoa vuonna 2017 tehtyyn selvitykseen uimahallien pintahygieniasta. Tulosten perusteella allasja märkätilojen pintahygienia ei ollut hyvällä tasolla ja siksi sitä tulee parantaa. Selvityksessä oli mukana neljä hotellia ja kuusi kuntoutuslaitosta, joista jokaisesta otettiin pintasivelynäytteitä kahdeksasta näytteenottopisteestä. Näytteenottopisteitä olivat pukuhuoneen istuintaso, kulkuväylät pesuja allastiloissa, lattiakaivon välitön läheisyys pesutiloissa ja saunan alin laude. Tutkittuja näytteitä oli 80, joista 32 otettiin hotelleista ja 48 kuntoutuslaitoksista. Tulosten perusteella allasja märkätilojen hygienia oli puutteellista ja siksi tilojen pintahygieniaa tulee parantaa. Otetuista näytteistä 70 prosentissa (56 kpl) pintahygienia oli huono tai välttävä. Tilojen pintahygieniaa heikensivät erityisesti suuret kokonaisbakteerimäärät eli aerobisten mikrobien pitoisuudet. Aerobisten mikrobien osalta huonoiksi luokiteltiin 33 prosenttia (26 kpl) näytteistä, välttäviksi 36 (29 kpl) ja hyviksi 31 prosenttia (25 kpl). Kohonneita hiivapitoisuuksia oli 18 prosentissa näytteistä (14 kpl) ja hometta esiintyi 10 prosentissa näytteistä (8 kpl). Muun muassa korva-, silmäja ihotulehduksia aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei näytteissä todettu. Puhtaanapidon kannalta kriittisimmiksi kohteiksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristöt ja saunojen alimmat lauteet, kuten myös vuoden 2017 selvityksessä. Näistä paikoista otetuista näytteistä 80 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä. Pesuja allastilojen kulkuväylien näytteistä noin 70 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä, joten myös näiden alueiden hygieniassa on parantamisen varaa. Puhtaimpia tutkittuja pintoja olivat pukuhuoneiden istuintasot, joiden näytteistä 30 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä. Hotellien allasja märkätiloista saatiin hieman heikompia tuloksia kuin kuntoutuslaitoksista. Hotellien näytteistä 75 prosenttia (24 kpl) oli hygienialtaan heikentyneitä, kuntoutuslaitoksissa 67 prosenttia (32 kpl). Yksittäisten kuntoutuslaitosten ja hotellien välillä oli merkittäviä eroja mikrobien määrissä ja siten puhtaanapidon tasossa. Yhdessä kuntoutuslaitoksessa vain yhden näytteen hygienia oli heikentynyt, kun taas kahdessa kohteessa kaikki näytteet olivat hygienialtaan heikentyneitä. Näistä kohteista toinen on hotelli ja toinen kuntoutuslaitos. Muissa hotelleissa ja kuntoutuslaitoksissa hygienialtaan heikentyneitä oli 38–89 prosenttia otetuista näytteistä. Näytteenoton yhteydessä selvitettiin puhtaanapitoa ja siivouskäytäntöjä. Erityisesti siivoustilojen kunnossa ja siisteydessä todettiin paljon puutteita. Kyselyn ja näytteistä saatujen tulosten perusteella voidaan myös todeta, että perusteellinen siivous tulisi tehdä päivittäin vaikeasti poistettavan biofilmin muodostumisen estämiseksi. Vain muutamassa selvityksessä mukana olleista hotelleista ja kuntoutuslaitoksista otettiin pintahygienianäytteitä suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Hyvä pintahygienia näytti kuitenkin olevan yhteydessä kohteen siivouksen laadunvalvontaan. Siivouksen laadunvalvontaan ja kehittämiseen tarvitaankin säännöllistä pintahygienianäytteiden ottoa. Tämän vuoksi allastilojen ylläpitäjiä tullaan ohjeistamaan säännöllisiin näytteenottoihin pintahygienian seuraamiseksi. Selvityksessä mukana olleita kuntoutuslaitoksia ja hotelleja on ohjeistettu tilojen pintahygienian parantamiseen. Huonoimpia tuloksia saanneilta kuntoutuslaitoksilta ja hotelleilta on pyydetty lisäksi selvitystä toimenpiteistä pintahygienian parantamiseksi. Projekti jatkuu vuonna 2019, jolloin otetaan uusintänäytteitä jo mukana olleista kohteista ja mukaan otetaan myös uusia kohteita. Kaupunginteatteri tiivistää yhteistyötään teatterialan oppilaitosten kanssa ? Helsingin Kaupunginteatteri tiivistää yhteistyötään teatterialan oppilaitosten kanssa. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn yhteistuotanto Siegfried saa ensi-iltansa 12. maaliskuuta studio Pasilassa. – Siegfried jatkaa viime syksyn Syntipukki-esityksessä alkanutta yhteistyötä teatterialan oppilaitosten kanssa. Toiveenamme on, että tulevat teatterintekijät pääsisivät jo opiskeluaikanaan tutustumaan isoon laitosteatteriin ja samalla me pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ihan rekrytointimielessä. Uskon myös, että yhdessä tekemällä opimme uutta”, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. Siegfried on vuonna 2019 valmistuvien Katariina Havukaisen (Näty), Julia Jäntin (Teak) ja Mikko Kauppilan (Näty) yhteistyö. Katariina Havukainen ohjaa esityksen ja vastaa käsikirjoituksesta ja dramaturgiasta yhdessä Mikko Kauppilan kanssa. Näyttämöllä esiintyy Mikko Kauppila ja valosuunnittelusta vastaa Julia Jäntti. Dramaturgisena kehyksenä toimii Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi. – Siegfried sijoittuu joutsenlammen pohjaan, jossa valo taittuu tavallista jyrkemmin. Esitys on Tšaikovskin baletin queer-luenta, joka yhdistää autofiktiivistä materiaalia historiallisiin kokemuksiin vinosta. Liejussa pulikoivat fiktion prinssi Siegfried, Baijerin kuningas Ludvig II ja säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Työtämme lävistää valon taittumisen ilmiö, sen lainalaisuudet kahden erillisen faasin, veden ja ilman rajapinnassa. Tuotamme näyttämölle kuvia, joissa yhdistyvät näyttelijän ruumis, vesi, valon heijastumat ja eri aallonpituudet, luonnehtii työryhmä. Esitys nähdään studio Pasilassa yhteensä kuusi kertaa, ja sen jälkeen esityksellä on tarkoitus kiertää eri festivaaleilla ja teattereissa. Katariina Havukainen on helsinkiläinen näyttelijä ja käsikirjoittaja. Katariina on näytellyt useissa tv-sarjoissa, ja teatteriesityksissä, mm. pääroolin Tampereen työväen teatterin Adalmiinan helmi -esityksessä. Katariina toimii lisäksi käsikirjoittajana ITV Studiosilla ja kirjoittaa livesketsejä mm. UIT:n revyisiin ja Putous-tv-ohjelmaan. Hän on työskennellyt ohjaajan assistenttina Kom-teatterissa ja Teatteri Vanha Jukossa. Lisäksi Katariina on kirjoittanut ja ohjannut esityksiä omalle RVS-taidekollektiivilleen. Teatteritaiteen maisteriksi Katariina valmistuu keväällä 2019. Mikko Kauppila on helsinkiläinen näyttelijä ja sukupuolentutkimuksen opiskelija. Hänen viimeisimpiin teatteritöihinsä lukeutuvat Kansallisteatterin Musta Saara, oma runomonologi Hevoseni Kvääri ja Turun kesäteatterin Vaahteramäen Eemeli. Kamerapuolella hän on näytellyt useammassa indie-elokuvassa ja nyt keväällä ilmestyvässä AIKUISET-komediasarjassa. Syksyllä hänet nähdään Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaalissa. Keväällä 2019 Mikko valmistuu teatteritaiteen maisteriksi. Julia Jäntti on yltäkylläisyyden, huonon maun ja sattuman sanansaattaja jo vuodesta 1993. Hän sijaitsee tällä hetkellä Helsingissä ja viimeistelee maisteriopintojaan teatterikorkeakoulun valosuunnittelun koulutusohjelmassa. Jänttiä innostavat poikkitaiteelliset, kollektiivisesti jaetut näyttämöt sekä tekijyyden monimuotoisuus ilman positioiden luomia rajoitteita. Lisäksi häntä syvästi ilahduttaa kaikki se, mikä jättäytyy tavoitellun oikeaoppisuuden, ideaalin, optimaalin, harkittujen valintojen sekä tarkasti hiottujen materiaalien suvantoihin. Teatteriesitysten lisäksi Jäntti on tehnyt valosuunnittelua muun muassa muotinäytöksiin ja valofestivaaleille.
18 Viikot 10-11/2019 • Nro 5 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h HUIPPUTARJOUS! Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 13 50 (17,16) Hiusten, kynsien hyvinvointiin Apteq Biotiini Extra 60kpl EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen, 09-413 97 332 EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI