2 Viikot 10-11 kokilta on poissa paineet! tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Liput ennakkoon 15/12 € , ovelta 17/14 € . Lippuvaraukset www.teatterikultsa.fi Timo K. Mukka Dramatisointi ja ohjaus Tuija Pihkanen Esitykset 24.2. 28.2. 1.3. 8.3. 9.3. 14.3. 15.3. 17.3. 22.3. 23.3. 28.3. 29.3. 5.4. 6.4. 7.4.2018 klo 19.00 Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsensä satulassa Pärjääkö hevonen yksin? Emmi kuvaa työkseen hevosia Curlyt Hurmaavat Tupsujalkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleireillä opitaan ja nautitaan hevosista Valmentaja Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopistolla TaavaNainen viihtyy Lasihallissa ? Kaikki alkoi käsillä tekemisen ilosta. Yritystoiminnan Taava Ahonniska eli TaavaNainen aloitetti 2005; alussa korttiaskarteluja ja askartelukursseja erilaisista leimailun tekniikoista. Vuosi 2009 toi mukanaan heijastimien valmistuksen ja Leimailutaivas sekä Helmiplaneetta®-messujen järjestämisen, joita on järjestetty siitä saakka melkein joka vuosi kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Seuraavat messut ovat vuorossa la 17.3. klo 11-16 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Messut ovat keskittyneet enimmäkseen askartelutarvikkeisiin ja materiaaleihin, ei valmiisiin tuotteisiin. Messuista puhutaankin paperiaskartelijan paratiisina ja koruilijan taivaana. Tänä päivänä TaavaNainen jälleenmyy Hakaniemen Hallin putiikissaan Suomen Käsityöyrittäjät SKYT ry:n kuuluvien taitavien yrittäjien koruja, olkaimia, lasitaidetta ja retro kankaisia pussukoita yms. Omaa tuotantoa ovat heijastimet, käsin tehdyt kortit, suruadressit ja todella kauniit korut, – mm. kynsilakalla maalatut uniikit korvaja huivikorut. TaavaNaisen putiikista löydät myös nukkekotiin kalusteita ja –tarvikkeita. TaavaNainen taitaakin olla Helsingin ainoa nukkekotikauppa, jossa pääsee hypistelemään ja tutustumaan minituotteisiin. TaavaNainen järjestää myös askartelukursseja vaikka TYKY-päivään, polttareihin, juhliin tai vain ystävien iloksi. Kurssit räätälöidään tarpeen mukaan ja niitä on eri pituisia. Kysy rohkeasti tarjousta! TaavaNainen ehti toimia vanhassa Hakaniemen kauppahallissa ennen hallin remonttiin menoa ja kauppiaiden muuttoa Lasihalliin 10 kuukauden ajan. Hän kiittelee Helsingin kaupunkia, joka hoiti muuton sujuvasti, – kauppiaat itse pakkasivat ja purkivat tavaransa, mutta kaupunki hankki muuttofirman kantamaan tavarat uuteen Lasihalliin. Lasihalli onkin varsin kotoisa ja kutsuva, kun kauppiaat ovat saaneet sisustaa putiikkinsa itsensä näköisiksi. Joidenkin asiakkaiden suusta kuuleekin, ettei ole tunnistaa kauppaa enää uudessa tilassa. TaavaNaisen tavoittaa Hakaniemen Lasihallista arkisin 9-18 ja lauantaisin 9-16. Facebook, www.taavanainen.com. Taava Ahonniska myy TaavaNaisen putiikissaan Hakaniemen Hallissa Suomen Käsityöyrittäjät SKYT ry:n kuuluvien taitavien yrittäjien koruja, olkaimia, lasitaidetta ja retro kankaisia pussukoita yms. IDA sings Ella perjantaina 9.3. klo 19:00 Helsingin Työväenopiston Juhlasali Helsinginkatu 26, 00530 Helsinki Opistotalolla soivat Ella Fitzgeraldin huippukauden helmet sykähdyttävän koskettavan tulkitsijan Ida Bouchtin esittäminä. Häntä säestää tunnettu Mosabacka Big Band johtajanaan Markku Renko sekä aikakauden soundia korostava The Soul Strings johtajanaan Markku Hannikainen. Liput: 15 €. Lippuja tuntia ennen ovelta sekä ennakkoon: • orkesterin jäseniltä • Lasse Liemola +358 50 585 8985, lasse.liemola@liemola.com • Metrosuutarit.fi +358 400 428 325 • Hakaniemen Halli, Kampin keskus E-kerros, Sähkötalo (Kamppi), Kontulan Ostari ja Kauppakeskus AINOA, Espoo Ihania kevätkukkia alk. 10 € Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka
Kaupunkiympäristötalo Kalasatamaan Skanska ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kaupunkiympäristötalon rakentamisesta ? Urakkasopimuksen arvo on 82,8 miljoonaa euroa. Rakennuksen käyttäjä on Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, joka huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. Toimialaan yhdistyi kesäkuussa 2017 Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksessa seitsemän entistä teknisen alan virastoa. – Aikaisemmasta virastorakenteesta johtuen palvelumme ovat sijoittuneet hajalleen eri puolille Helsinkiä. Sijoittamalla toiminnot saman katon alle haluamme tiivistää toimialan palvelujen välistä yhteistyötä ja parantaa asiakaspalvelua, sanoo kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja Jaakko Stauffer Helsingin kaupungilta. Osoitteeseen Työpajankatu 8 nousevan rakennuksen bruttoala on noin 40 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros, ja sinne tulee noin 1 100 työpistettä. Niitä käyttää yhteensä noin 1 500 työntekijää. Työpisteiden määrä on mitoitettu sen mukaan, kuinka suuren osan henkilöstöstä arvioidaan kulloinkin olevan työtehtävissä työpisteen sijaan muualla rakennuksessa tai sen ulkopuolella. Rakennukseen sijoittuvat myös mm. toimialan asiakaspalvelu-, tapahtumaja näyttelytilat, erilaisia kokoustiloja sekä ravintola. Sivu 7 Visualisointi Kaupunkiympäristötalon aulasta. Kuva: Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit. Alpo Ruuthille nimikkopolku Sörnäisiin ? Katri Valan puistossa sijaitseva polku esitetään nimettäväksi kirjailija Alpo Ruuthin (1943– 2002) mukaan. Puiston läheisyydessä sijaitsevat Alpo Ruuthin syntymäkoti sekä lapsuuden ja nuoruuden kotikulmat. Myös Ruuthin läpimurtoteos Kämppä sijoittuu näille tienoille. Esityksen mukaan puistoraitin nimeksi tulisi Alpo Ruuthin polku – Alpo Ruuths stig. Polku yhdistää Vilhonvuorenkadun ja Käenkujan. Kirjailija Alpo Ruuthin muistamista Helsingin nimistössä ehdotettiin viime syksynä tehdyssä valtuustoaloitteessa. Ruuthin syntymästä tulee maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Virallinen nimeämispäätös on tarkoitus tehdä kevään kuluessa. Palautetta nimiehdotuksesta voi antaa nimistönsuunnittelija Johanna Lehtoselle, johanna.lehtonen@hel.fi, puh. 09 310 37386, maaliskuun aikana. Tänään LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI 49. vuosikerta – nro 5 Viikot 10-11 Presidentti ja ilmavoimat olympiajoukkuetta vastassa lentoterminaalissa ? Suomen Olympiajoukkue otettiin arvokkaasti vastaan Helsingin lentoaseman VIP-terminaalissa 26. helmikuuta maanantaina. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti mitalisteille ja koko kotiin palanneelle joukkueelle hyvin lämminhenkisen ja huumorilla elävöitetyn puheen. Hän kertoi omista jännittävistä tunnelmistaan tv:n ääressä, kun Iivo ja Krista kamppailivat Olympialaisten viimeisinä päivinä mitaleistaan. Presidentti kertoi käyneensä Espoossa Oittaalla itsekin heti hiihtämässä ja nähneensä siellä vanhempiensa seurassa suksilla useita Pikku-Iivoja ja Pikku-Kristoja. Jokaisella meillä on lapsena ollut omat esikuvamme. Niillä on suuri merkitys. Urheilijat lahjoittivat Sauli Niinistölle Kaisa Mäkäräisen idean mukaisesti urheilijoiden yhdessä neuloman peitteen. Kiitoksena presidentti sanoi, että toivottavasti tämän peiton alla kasvaa tuleva urheilija. Leppoisan tunnelman mukaisesti hän luovutti puheenvuoron urheiluministeri Sampo Terholle, joka oli selvinnyt matkalta paikalle. Sivu 9 Presidentti Sauli Niinistö viihtyi hyvin Pjongjangista palanneiden mitaliurheilijoiden seurassa. Kuvassa Enni Rukajärvi, Minnamari Tuominen (Blues, jääkiekko) Krista Pärmäkoski ja Iivo Niskanen.
4 Viikot 10-11 P ääkirjoitus Nro 5 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Käsitteiden sotkeminen saa riittää ? Tuskin olen ainoa, joka kantaa huolta käsitteiden ja symboleiden tahallisesta sekoittamisesta. Käytäntö tuntuu olevan jopa muotia tietyissä piireissä. Esimerkiksi Suomi Ensin -liikkeeseen kytkeytyneet henkilöt kutsuvat toisiaan nykyisin Maidanin jääkäreiksi, mikä on järjetöntä ja oikeita veteraaneja rienaavaa. Kysyin yhdeltä heistä, että millä oikeudella kutsutte itseänne sekä toisianne veteraaneiksi ja jääkäreiksi? Hän vastasi: “Kärsimme kylmää sekä nälkää.” Tämä ei pidä paikkaansa! Eräs heistä valmisti päivämäärällä 25.3.2017 wokkia ja paellaa. Minulle he antoivat kertakäyttölautaselle lusikallisen punajuurisalaattia, lusikallisen perunasalaattia, kaksi kappaletta tuc-keksejä, sinappia ja ketsuppia, joten katson puheet nälän näkemisstä olevan liioilteltuja ja tahallista käsitteiden sotkemista. Kira Kristiina Henriksson Maarnela Vapo, Vipo, Popo, Supo ? Intiaanipäällikkö kysyi valkoiselta mieheltä, että mikä on ongelma. Valkoinen mies sanoi päällikölle, että jos minä roikotan sinua jalasta seitsemännen kerroksen korkeudelta, niin sinulla on ongelma. Intiaanipäällikkö vastasi, että jos sinä et päästä irti, niin mitään ongelmaa ei ole. Ja jos sinä päästät irti niin minulla ei ole enää ongelmaa sinulla on. ”Ongelmaa ei ole, jos olet heitä heikompi”, sanoi eräs (vale)poliisi kun kysyin, että mitäpä voisi tehdä Kallion kallioilla rehottavalle huumekaupalle. Poliittisen poliisin mukaan kun ongelmia ei ole vielä. Popon mukaan ongelmat alkavat siis vasta sitten kun tavallinen kaduntallaaja on vahvempi. Ei hänen parempi ihminen tarvitse olla saa olla ihan sama vanha paha syntinen riittää kunhan on vahvempi. Silloin alkaa ongelma. Meillä Suomessa ei ole viisaita intiaanipäälliköitä. Siksi meille on ollut pakko perustaa myös neljäs poliisi eli Vihapoliisi (Vipo). Koska todellinen ongelma alkaa siitä, jos nämä heikommat alkavat vahvistua tai unohtavat olevansa heikompia ja nousevat itse vastustamaan vahvempia. Ja se tietää ongelmia. Näitä mietiskelin kun Kinaporin palvelukeskuksen porttikongissa katselin itseään piikittävää narkkaria. Ei en pysähtynyt juttelemaan miksi olisin. Asia kun ei ole ongelma. Pureva koira ei hauku eikä piikittävä narkkari ryöstä. Ongelma alkaa vasta kun tuolla ihmispololla alkavat vieroitusoireet. Silloin polo muuttuu pedoksi. Ja mikäs siinä siinähän on lammasaitaus ihan vieressä kunhan sen vain hoksaa. Minä en ole ikäihminen vielä. Minä pystyn potkaisemaan ja juoksemaan karkuun vielä. Siksi ei ole ongelmaa vielä. (Vale)poliisi kuunteli rauhallisena meillähän ei ollut ongelmaa vielä. Ongelma alkaa sitten kun minä ja ne minun ikäluokan kaverit olemme siellä Kinaporissa. Emme pysty enää juoksemaan karkuun emmekä kunnolla potkimaan mutta meitä on paljon. Meitä on tosi paljon paljon enemmän kuin niitä Popoja, Vapoja tai Vipoja. Ja me olemme vihaisia eikä meillä ole enää sitä samaa kiltteyskasvatusta kuin isillämme. Lammastarha alkaa muuttua rotanloukuksi. Teksasin tapaan silloin ei poliiseille enää soitella. ”We do not call police”kylttejä saattaa huomata teksasilaisissa kaupoissa. Se, että tulee ongelmia, ei ole ongelma vielä. Vai mitä se ongelma nyt sitten tarkoittikaan. Tuo alun viisas intiaanipäällikkö löytyy Margaret Cravenin kirjasta: Kuulin pöllön kutsuvan, joka löytyy vaikkapa jo avautuneesta Kallion uusitusta kirjastosta. Ari Maarnela ongelmaton emaarnela@gmail.com Lämpöä riittää Helsingissä pakkasista huolimatta S ääennusteiden mukaan pakkaskausi jatkuu edelleen. Helenin kaukolämmön tuotanto toimii normaalisti ja lämpöä riittää kaikille. Tämän talven toistaiseksi kylmin pakkaspäivä Helsingissä, -21,4 astetta, koettiin torstaina 22.2. Ennätys saattaa hyvinkin vielä rikkoontua, jos kylmimmät sääennusteet toteutuvat. Helenin yhteistuotantovoimalaitokset Salmisaaressa, Hanasaaressa ja Vuosaaressa tuottavat lämpöä ja sähköä lähes täydellä teholla. Lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos maan alla Sörnäisissä käy myös täysillä. Tämän jälkeen käynnistetään eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia lämpökeskuksia asiakkaiden lämmitystarpeen mukaisesti. Helsingin kaukolämpöverkko on toimintavarma, ja lämpöä on käytettävissä riittävästi, vaikka pakkaset vielä jatkuisivatkin kireinä, lupaa johtaja Marko Riipinen Helen Oy:stä. Suuret yhteistuotantovoimalaitokset käyvät jo täydellä teholla, mutta lämpökeskuksissa riittää tuotantokapasiteettia, vaikka lämmön kysyntä kasvaisi selvästi nykyisestä. Lämmön kulutus vaihtelee paitsi vuodenaikojen, myös vuorokauden aikojen mukaan. Päivisin lämpöä tarvitaan yöaikaa enemmän. Aamuisin lämmön kulutus kasvaa nopeasti, kun asukkaat heräilevät arkeen ja käyttävät lämmintä käyttövettä, ja liikekiinteistöjen sekä toimistorakennusten ilmanvaihdot otetaan taas normaaliin käyttöön. Siksi yhteistuotannolla tuotettua lämpöä varastoidaan suuriin vesisäiliöihin, lämpövarastoihin, Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Kun lämpöä aamulla tarvitaan enemmän, hyödynnetään lisätehoa energiavarastoista kaukolämpöverkkoon. Helen suunnittelee myös uusien, valtavien luolalämpövarastojen rakentamista täydentämään energiajärjestelmää. Jättimäisten satojen tuhansien kuutioiden luolalämpövarastojen avulla kulutushuippuja voidaan tasata jopa viikkotasolla. Kalasataman keskuksen ongelmat ? Kun kolme terveysasemaa ja niiden hammashoitolat laitetaan yhteen kasaan uuteen paikkaan ja vielä samana päivänä, on päättäjillä luja usko, että paperit toimivat. Suurin sakkaus oli hammashoidon puolella, mutta sama lienee myös terveysasemien kohdalla. Lääkärini piti soittaa eilen, ei soittanut, odottelen soittaako ollenkaan. Eikö tullut päättäjien mieleen, että olisi muutettu yksi kerrallaan kuukauden välein. Suma olisi jäänyt pieneksi ja viat korjatuiksi helpommin. Taidettiin lopettaa vuokrasopimukset eli tehtiin ”metrot”. Voi veljet ja sisaret. Pitäisikö joskus poiketa kehä kolmosen ulkopuolella, sieltä saisi ainakin ”maalaisten” kokemuksia käyttöön, ihan ilmaiseksi? Lohtuna on toki se, että voi vaihtaa toiseen ja toimivaan palveluun. Sääli työntekijöitä, ehkä osa heistäkin katselee muita maisemia. Se on aina se äly, joka pettää. Eija Saha Helsingillä ei syytä valittaa yleiskaavan tuomiosta ? Helsinki aikoo valittaa hallinto-oikeuden tuomiosta, joka kumosi monelta osin kaupungin uuden yleiskaavan. Kyse on ennen muuta siitä, rakennetaanko viherja virkistysalueille ja neljä kaupunkibulevardia. Hallinto-oikeuden päätös on voitto kansalaisliikkeille, jotka ovat puolustaneet Keskuspuistoa, Vartiosaarta ja muita viherja virkistysalueita. Samalla se on tuomio asukkaiden mielipiteistä, luontoarvoista ja maakuntakaavan määräyksistä piittaamattomalle kaavoitukselle. Kaupunginvaltuuston suurimpien ryhmien edustajat ovat väittäneet hallinto-oikeuden tuomion estävän Helsingin kehityksen ja kasvun. Yleiskaavassa oli kuitenkin kaksi kertaa enemmän rakennusalaa kuin nopeankaan kasvun tavoitteisiin tarvitaan. Oikeuden kumoamilla kaava-alueilla on tästä vain noin neljännes. Jäljellä on yhä puolet enemmän kuin enimmillään tarvitaan. Rakentamisesta viherja virkistysalueille voidaan siis luopua hylkäämättä asuntotuotannon tavoitteita. Riittää, kun supistetaan rakentamistavoitteisiin nähden ylimääräistä kaavavarantoa. Vahva peruste tälle on se, että asukasmäärän kasvu lisää myös virkistysalueiden tarvetta, kuten hallinto-oikeus totesi. Lisäksi raideliikennettä voidaan kehittää viherja virkistysalueille rakentamisen sijasta ratkaisuilla, jotka vapauttavat osa liikenneväyliin käytettävistä maaalueista asuntojen rakentamiseen. Samalla voidaan luopua kalliiden Kruunusiltojen ja keskustatunnelien rakentamisesta. Kun valtuusto päätti yleiskaavasta, perustelivat vihreät ja sosialidemokraatit muun muassa Keskuspuistoon rakentamisen hyväksymistä sillä, että muutokset kaataisivat koko kaavan. Perustelu oli jo silloin kyseenalainen – nyt sille ei ole mitään pohjaa. Jos vihreät ja SDP sekä niin ikään Keskuspuiston ja Vartiosaaren puolesta esiintyneet Vasemmistoliitto ja RKP ovat näiden viherja virkistysalueiden säilyttämisen kannalla, se voidaan tehdä tyytymällä hallinto-oikeuden päätökseen. Lisäksi voidaan ohjeistaa asemakaavoitusta niin, että suojellaan muitakin arvokkaita alueita, kuten Viikin pellot, Tuomarinkylä, eteläinen Mustavuori ja Munkkivuoren metsä. Kun yleiskaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, kaupungin lausunnot oikeudelle päätti kaupunginhallitus. Vastaavasti hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi nyt päättää, valittaako Helsinki tuomiosta vai tyytyykö se oikeuden ratkaisuun. Kyse on poliittisesta valinnasta. Kaupunginhallitus ei voi ulkoistaa vastuutaan siitä virkamiehille. Yrjö Hakanen SKP ja Helsinki-listat Helsinki Kaupungin talviluontoretket ? Sunnuntaina 11.3. kello 14 -16, lumijälkija koskiretki Pitkäkoskella. Retkellä liikutaan Pitkäkosken sulapaikoilla koskikara-lintuja tähystellen ja komeaa talviluontoa ihastellen. Tehdään myös lumijälkiretki alueen lähimetsiin ja pientareille. Kunnon talven myötä hangelta voi löytää pienten ja isojen nisäkkäiden jälkijonoja, joita opitaan yhdessä tunnistamaan. Myös talvilinnut jättävät omia jälkiään lumen pintaan – jännittävää luontosalapoliisipuuhaa lapsillekin. Retken lähtöpaikka on Pitkäkosken ulkoilumajan edusta, Kuninkaantammentie 19. Mukaan hyvät talvijalkineet, evästermari ja säähän sopiva vaatetus. Pitkäkosken majalla on mahdollisuus nauttia virvokkeita ennen tai jälkeen retken. Lauantaina 17.3. kello 12:00 (kesto 2-3 tuntia), Vanhankaupunginlahden talvinen luonto. Vanhankaupungin koskelta alkavalla retkellä etsitään aluksi koskikaralintuja ja saukonjälkiä aivan kosken partaalta. Retki jatkuu ruovikon reunaa meren jäälle, missä talvinen jäälakeus tarjoaa arktisia näkymiä. Mikäli jäätilanne sallii, koetaan talviverkkoja tai hauenkoukkuja jään alta ja tutustutaan Kuusiluodon luontoon. Retki päättyy Kuusiluotoon, mistä palataan pitkospuita omatoimisesti lähtöpaikalle. Mukaan lämmintä ja tuulenpitävää sekä evästermari. Vedenpitävät jalkineet säätilanteen mukaan voivat olla hyödyksi. Retken lähtöpaikka on Viikintie 1, Meri-info. Yritysten työvoiman saatavuus pahee ? Yrityksillä on lisääntyviä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa, mikä rajoittaa jonkin verran liiketoiminnan kasvua. Samaan aikaan yritysten lähitulevaisuuden rekrytointitarpeet vahvistuvat. Haasteellisinta sopivan työvoiman löytäminen on yrityksille, jotka työllistävät 50-250 työntekijää. Tulevan puolen vuoden rekrytointitarpeita arvioitaessa yritykset aikovat maltillisesti lisätä työvoimaa lukuunottamatta aivan pienimpiä työnantajia. Vain kuudesosalla vastaajista ei ole ollut rekrytointivaikeuksia. – Kokeneet myynnin ratkaisuja palveluosaajat, joilla on teknistä, kaupallista tai kansainvälistä erityisosaamista, ovat haluttua työvoimaa. Myös ICTalan tehtäviin tarvitaan yhä enemmän alalla jo näyttöjä antaneita ammattilaisia, Lahtinen sanoo.
5 Viikot 10-11 Heinäsen kolumni Runopalsta Pieni varpunen saapui Lentää parvi lintujen koivuun kylmän kalpeaan. Pieni varpunen saapui mua tiellein ohjaamaan! Retkes nää jälkeen jää, uudet tuulet puhaltaa. Kuulen äänen kuiskaavan, tää lintu tietää enemmän! Lentää parvi lintujen kevätkoivuun vihreään. Talitintti tuo oksallaan uudet laulunsa aloittaa. Päivät nää jälkeen jää, illat öihimme vajoaa. Kuulen äänen kuiskaavan, nuku unta rauhaisaa! Kun uinuu säde auringon, päättyy laulut lintujen. Latvat tuuleen taipuu, katkea ei kuitenkaan. Retket nää jälkeen jää, varpunen nostaa siipiään. Kuulen äänen kuiskaavan, linnun tie kauas vie. Tartuin varpusen siipeen, vain sulka käteen jäi. Päivät nää jälkeen jää, illat öihimme vajoaa. Kuulen äänen kuiskaavan, nuku unta rauhaisaa! Toivo Levanko lyyrikko Naisten Päiviä ? Olemme tottuneet viettämään maaliskuun 8.päivää kansainvälisenä Naistenpäivänä. Huomaan itsekin innostuvani siitä pakinoimaan. Naistemme menestys olympialaisissa innosti erityisesti: KRISTA PÄRMÄKOSKEA kumppaneineen ylistäen onniteltakoon! Kertaan vanhaa historiaa: 1857 New Yorkin tehdastyöläisnaiset lakkoilivat tuona päivänä, 1910 maailman sosialistinaiset kokoontuivat Kööpenhaminassa; Suomesta osallistuneiden naisten joukossa johtajaksi oli nimetty kansanedustaja IDA AALLE-TELJO ja vuonna 1975 YK vahvisti päivän kansainväliseksi pysyväksi Naistenpäiväksi. Tunnuskukka oli alkuvaiheessa mimosa, nyttemmin ruusut nähdään yleisimmin tervehdysten kuvituksena. Pakinani kuvaksi valitsin jyväskyläläisen taiteilijan ANNA-LIISA HAKKARAISEN maalauksen ”Laula tyttö, punaposki” vuodelta 2014, kortti on Naivistit Iittalassa säätiön julkaisema. Siinä kuvataan uljasta naiseutta, joka lisääntyy polvi polvelta kokemuksen ja aiemman naisväen antaman tuen myötä. Naistaiteilijoittemme arvostuskin onneksi osoittaa kasvua. Kuvaa katsellessani muistelin omaan elämääni rohkaisevasti vaikuttaneita neljää naista. Aloitan Kallion kansakoulun alakoulun opettajasta DAGMAR KLEMETISTÄ, joka veljensä prof. Heikki Klemetin tapaan omistautui kuorolaulun edistämiseen; jopa me 7-8vuotiaat jouduimme jatkuvan laulattamisen ja hengitysharjoitusten kohteiksi! Kiitokseksi hän toimitti meidät kahdesti vuodessa ystävänsä Markus-sedän lastentunneille esiintymään: lauloimme ja lausuimme Dagmarin ohjauksessa. Tuliluontoinen pohjalainen viritti meidät jo varhain musiikin mahdin tajuajiksi. Kun sitten pääsin Kallion Yhteiskouluun eli ”Sörkän yliopistoon”, sain kuvaamataidon opettajaksi puheliaan, filosofoivan, oppilaitaan tasavertaisina kuulijoina kohtaavan VARMA JUNTON. Hänkin oli harvinaisuus lajissaan. Joidenkin mielestä häntä pidettiin hieman höppänänä. Saimme kuitenkin hänen tunneillaan arvokasta kulttuurihistoriallista tietoutta, kunhan vain kuuntelimme piirtämisen ohella. Itse olin varsin vaatimaton kuvanteon taitaja, mutta silti häneltä riitti minullekin innostava sanoma: ”Sinä voisit kesällä mennä Helsingin turistioppaiden kursseille; sinusta voisi tulla hyvä kaupunkiopas!” Siihen mennessä en ollut saanut keneltäkään aikuiselta moista kannustusta tai huomiota osakseni. Varmaan ”Kanan” eli Junton tarkka silmä ja avara ystävällisyys kohdistui muihinkin oppilaisiin. Sittemmin työurallani sain olla tekemisissä suuresti kunnioittamani terveydenhuoltoneuvos LEENA VALVANTEEN kanssa. Hän oli kätilö, maisteri ja alansa korkein valtion viranomainen sekä Kätilöliiton pitkäaikainen puheenjohtaja. Muistan sen sinnikkyyden, jolla hän 70-luvulla vauvanmaitokorvikkeiden mainostamisen korkeakautena taisteli rintaruokinnan puolesta. Hän puhui ja kirjoitti, haki taistelukumppaneita vaikka valtamerten takaa. Hän oli itsekin lastensa äiti, perheiden puolestapuhuja, kirkasääninen laulaja ja viehättävän naisellinen. Ikimuistettava. Työelämässäni ensikotija vanhainkotitoiminnassa kohtasin vahvoja, kovia kokeneita kypsiä naisia, joista korkeimmalle korokkeelle kohotan sosiaalineuvos, parlamentaarikko MARTTA SALMELA-JÄRVISEN (1892-1987). Hän oli syntynyt Akaassa, kuten elämänmittainen ystävänsä Arvo Ylppökin, muutti tyttösenä Helsinkiin Hämeentielle, sieltä Pitkänsillanrantaan ja päätteeksi Merihakaan. Kahdesti hän avioitui saaden kuusi lasta ja lapsenlapsia. Hän oli vanhemmilla päivillään myös kirjailija. Saatoin todistaa, miten loppuun saakka lehdistö ja tutkijat halusivat häntä haastatella hyvämuistisena, viisaana, merkittäviin tapahtumiin osallistuneena ja vaikuttaneena naisena. Martta tuli hyvin toimeen myös miesten kanssa! Kun aloitimme turvakotitoiminnan, hän soitti minulle onnittelusoiton: ”Hyvä, hyvä, tytöt! Hienoa, että katsotte perheväkivaltaa lapsen puolesta ettekä unohda miehiäkään!” Martta oli rohkea ja moderni sosiaalipoliitikko, joka ansaitsisi muistopatsaan hänkin. Hyvää jatkoa Naistenpäivälle tietää Tasa-arvon päivä parin viikon kuluttua 19.3. jolloin hattua nostetaan myös päivänsankari MINNA CANTHILLE (18441897). Hän on muuten ensimmäinen ja ainoa nainen. jolle Suomessa liputetaan. Tämän lisäksi tietylle miehelle omistettuja liputuspäiviä on seitsemän. Kuvan kera tervehdys kaikille: Laula tyttö, punaposki! Aira Heinänen Veteraanijärjestöt sekä Sotiemme Veteraanit -keräys tukevat myös lottia Maanantai-iltainen MOT-ohjelma on herättänyt keskustelua maanpuolustuskentän säätiöiden toiminnasta ja toisaalta veteraanijärjestöjen roolista jäseniinsä nähden. ? Sotiemme 1939–1945 veteraanien hyväksi työskentelee kolme veteraanijärjestöä: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto sekä Rintamaveteraaniliitto. Lisäksi sotaleskien ja kaatuneitten omaisten asiaa ajaa Kaatuneitten Omaisten Liitto. Näiden järjestöjen päätehtävä on valvoa jäsentensä etuja sekä huolehtia, että he saavat heille lain mukaan kuuluvat palvelut. Kaikissa veteraanijärjestöissä on jäseninä myös lottia: joko itse rintamapalvelustunnuksen omaavina veteraaneina, sotainvalideina tai puolisojäseninä. Nämä lotat kuuluvat veteraanijärjestöjen tuen ja huollon piiriin. Veteraanijärjestöihin kuuluvina jäseninä heidän tukenaan on myös koko maan kattava, asiantunteva toimijoiden kenttä, joka auttaa heitä erilaisten palvelujen ja tukien hakemisessa. Veteraanijärjestöt pitävät jatkuvasti yhteyttä jäseniinsä. Veteraanijärjestöillä on yhteinen varainhankinta, Sotiemme Veteraanit -keräys. Keräysvarat ohjataan veteraanijärjestöjen paikallisyhdistysten kautta apua eniten tarvitseville veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen sekä sotaleskille. Lotat, joilla on rintamapalvelustunnus, voivat hakea keräystuottoa äkillisiin ja välttämättömiin arjen tarpeisiin suoraan Sotiemme Veteraanit keräykseltä. Vuonna 2016 Sotiemme Veteraanit -keräystuottoa jaettiin veteraanijärjestöjen kautta ja liittoihin kuulumattomille rintamasotilas-, rintamapalvelusja rintamatunnuksen omaaville veteraaneille sekä sotaleskille noin 1,9 miljoonaa euroa. Joka vuoden Sotiemme Veteraanit -keräystuotto käytetään tukityöhön kokonaisuudessaan viimeistään seuraavan vuoden aikana. Veteraanijärjestöt ovat itsenäisiä toimijoita, vaikka ne usein sekoitetaan eri maanpuolustushenkisten säätiöiden toimintaan. Näiden säätiöiden varallisuudet eivät siis ole veteraanijärjestöjen käytettävissä, ja toisin kuin usein ”tiedetään”, ei veteraanien omilla järjestöillä ole merkittäviä varallisuuksia. Liittojen päivitetyt, vuoden 2017 toimintakertomukset tilinpäätöksineen julkaistaan huhtikuussa 2018. Vuoden 2016 veteraaniliittojen varallisuustiedot löytyvät osoitteesta www.veteraanit.fi/ukk Veteraanijärjestöjen avustustyön fokus on nimenomaan tässä hetkessä ja ne ovat sitoutuneita käyttämään varallisuutensa jäsentensä hyväksi. Tukikonsertti kerää rahaa Hurstin avustustyöhön ? Torstaina 15. maaliskuuta Kuudennella Linjalla järjestettävä hyväntekeväisyyskonsertti kerää varoja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n avustustyön tueksi. Konsertin lipputulot tilitetään sataprosenttisesti avustustyöhön. Illan aikana lavalle nousee joukko loistavia muusikoita. Mukana Hurstin työtä ovat tukemassa mm. Matka Maailman Ympäri, Vesa Häkli Protokolla, Mira Luoti & Emppu Suhonen, Tumppi Varonen & Problems?, Plastic Tears, Benkadi Mone` Mani, Ilari Hämäläinen, Daggerplay, Tappajatomaatit ja The Shrieks. Juontajina toimivat Johanna von Hertzen ja Luca Gargano. Konsertin kaikki tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä Hurstin ruoka-aputyön jatkumisen turvaamiseksi. Tilaisuuden järjestää joukko yksityishenkilöitä. Heikki Hurstin johtama avustustyö ja kaksi kertaa viikossa jaettava ruoka-apu ovat korvaamaton tuki yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleville. Haastamme maamme poliitikot löytämään ratkaisun, ettei yhdenkään suomalaisen tarvitsisi enää tulevaisuudessa seistä leipäjonossa. Kunnes tämä tavoite on saavutettu haluamme varmistaa, että ruoka-apu vähävaraisille on jatkossakin turvattu. Yhdessä rakennamme turvaverkon heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Hurstille Hynää Vol. 2 -Tukikonsertti To 15.3.2018 Helsinki, Kuudes Linja. 19:00-02:00 Perusliput alk. 10 €, työttömät/opiskelijat/eläkeläiset 5 €, tukilippu 30 € K-18
6 Viikot 10-11 Päivyri Viikko 10: Ma 5.3. Leila, Laila Ti 6.3. Tarmo Ke 7.3. Tarja, Taru, Taika To 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu Pe 9.3. Auvo La 10.3. Aurora, Aura, Auri Su 11.3. Kalervo Viikko 11: Ma 12.3. Reijo, Reko Ti 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti Ke 14.3. Matilda, Mette, Tilda To 15.3. Risto Pe 16.3. Ilkka La 17.3. Kerttu, Kerttuli Su 18.3. Eetu, Edvard Mietelause: Älä itke sitä, että yhteinen aika on ohi, iloitse siitä, että se on ollut. J.W. von Goethe (1749-1832) Sunnuntaiksi Tosi hankala tyyppi ? Mitä tehdä, kun toinen on täysin eri mieltä kuin itse? Olisiko parasta keksiä jokin omassa viiteryhmässä vastenmieliseksi todettu ihmisluokkatyypitys, johon sijoittaa toisinajattelija: ”Sinä olet samarialainen ---. Eikö asia olekin niin?” Vai kannattaisiko psykologisoida vieraasti solkkaava, ajatteleva ja toimiva hankalikko ja pudottaa tämän johonkin ilmeiseen paarialuokkaan: ”--sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?” Tai ehkä kannattaisi tukeutua oman viiteryhmän totuttuun ajattelutapaan, jonka valossa torjua äkkiväärän tyypin puheet: ”Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? --Mikä sinä luulet olevasi?” Johanneksen evankeliumin kertomuksessa, pääsiäisen jälkeen, Maria kohtaa yllättäen ylösnousseen Jeesuksen. Maria luuli ylösnoussutta mestariaan ensin puutarhuriksi. Asian ihmeellinen laita kuitenkin alkoi vähitellen selvitä. Tyyppi vaikuttikin kosketeltavan tutulta. Jeesus kuitenkin sanoi Marialle tylyn tuntuisesti – äänensävyä emme tosin tiedä: ”Älä minuun koske!” ”Noli me tangere!” Älä tee minusta oman systeemisi osaa! Toisinajattelijat ovat tosi hankalia tyyppejä. Eivät sovi totuttuun tyyliin, omaan systeemiin. Ainoa keino kohdata toinen – jos joskus onnistuisi – on ottaa kuuntelijan asento, vaieta ja tehdä totista työtä koettaakseen ymmärtää, mitä toinen tolkuttaa. Oman ajattelun raja-aidat saattaisivat jopa kaatua. Jeesuksen seurassa näin näyttää tapahtuvan useimmin kuin harvoin. Omat keinot ja ymmärrys loppuu. Vastassa on Jumalan poika, joka puhuu omiaan, ei meidän juttujamme. (Evankeliumi Johanneksen mukaan 8:46-59) Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 MESSUT Iltamessu ma, ti klo 18. Kelttimessu ke 7.3. klo 18. Riitta Männistö, Lauluryhmä Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 8.3. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 9.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Virsilaulutilaisuus la 10.3. klo 14 Seurakuntakodissa. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Tuomasmessun ehtookellot la 10.3. klo 17.Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi. Pyhiinvaeltajien siunaaminen ja messu la 10.3. klo 19. Riitta Männistö. Jaakontien ystävistä Kalle Eloheimo ja Miika Ahola. Messu su 11.3. klo 10. Riitta Männistö, Jaana Partti, Anne Mäki-Kokkola, Tommi Niskala, messuavustaja Markku Ekstam. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 10. Lapset alle 4v. vanhempien kanssa. Liisa Siikanen. Sanan ja rukouksen ilta su 11.3. klo 17. Seppo Juntunen. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 14.3. klo 18. Marja Kotakorpi, esilauluryhmä Anima mea johtaa Hilkka-Liisa Vuori. K i vimessu to 15.3. klo 18 Laura Huovinen, Olli Pyylampi. Iltamessu pe 16.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Ekumeenisten Karmeliittojen messu la 17.3. klo 18.Iltatee. Marian ilmestyspäivän messu su 18.3. klo 10 Laura Huovinen, Vivika Oksanen, Tommi Niskala ja Kallion Kantaattikuoro. Marian päivän Skidikirkko su 18.3. klo 16. Mari Mattsson, Tytti Friberg. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 21.3. klo 18. Jaana Partti, esilauluryhmä Anima mea, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. TIEDOKSI: Kiirastorstain ehtoolliselle 29.3. klo 13 järjestetään maksuton kirkkokyyti. Jos et pääse yksin Kallion kirkkoon invataksi hakee sinut sovitusti kotoa ja vie sinut takaisin. Kirkossa saat apua tarvittaessa. Kuljetuksen voit sopia kirkkoherranvirastosta 22.3 mennessä p.09 2340 3600. TAPAHTUMAT www.kallionseurakunta.fi KALLION KIIRKKO Torstaina iltapäivällä 8.3. klo 13 Kallion kirkossa. Homoerotiikka Raamatussa ja Raamatun maailmassa. Vanhan eksegetiikan professori Martti Nissinen. To 15.3. Isän sota ja lintutyttö. Kirjailija Elina Sana. To 22.3. Seela Sella. Kristityt hindujen puristuksessa pe 9.3. klo 19. Tervetuloa kuulemaan ensikäden tietoa vainottujen kristittyjen tilanteesta Intiassa ja maailmalla. Mukana kristitty veli Intiasta ja Open Doors:in työn esittely. Ilta alkaa kahveilla. Tulkkaus englannista suomeksi. Mukana vt kirkkoherra Eeva-Liisa Hurmerinta. Kolehti Open Doorsille. Rukouspolkuja näköalapaikalle ti 13.3. klo 18. Yhdessä Jumalan kanssa. Jeesuksen ruokkimisihme. Ti 20.3. Vastustuksesta huolimatta. Apostolit vankilassa. Eeva-Liisa Hurmerinta. Aino Acktén kamarifestivaalin talvikonsertti ti 13.3. klo 19. Guadalupe LopezIniguez, sello, Markku Luolajan-Mikkola, sello & Co Helsingin Urkupäivien Bach 333 -konsertti. pe 16.3. klo 19. Tomi Satomaa, kuoriurut ja Anna Rainio, barokkiviulu. Klo 19.45 Esa Toivola, lehteriurut. Klo 20.30 Riikka Viljakainen, kuoriurut. Konsertteihin vapaa pääsy. Ohjelma 10€. Ortodoksinen passio – konsertti la 17.3. klo 15. Ortodoksinen kamarikuoro ja Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkkoslaavinkielinen Troitsan kuoro. Johtaa Irina TchervinskijMatsi. Solisteina altto Natalia Vinogradova ja baritoni Sampo Haapaniemi. Puhujana Korkeasti Pyhitetty Helsingin ja koko Suomen Arkkipiispa Leo.Vapaa pääsy. Ohj.10€. Lähde elämään –ilta su 18.3. klo 17. Jumalalle arvokas, Päivi Peittola. Teetarjoilu kappelisalissa. Kolehti. Kulttuurimatka Espanjaan 8. – 15.10.2018 Pääkohde Madrid, josta päivän matkat Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Hotelli Sterling. Kokonaishinta 1595 € / hlö, 1 hh lisämaksulla 360 € /hlö. Matkan hintaan sis. suorat lennot ja kaikki oleellinen retkineen ym. mukaan lukien hotelliaamiaiset ja 5 x lounas ja 3 x illallinen. Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Riitta Männistö. Vastuullinen matkatoimisto Kon-Tiki Tours. Ilmoittautumiset Kon-Tiki p. 09 466 300. Tiedustelut srk:ssa Männistö p. 09 2340 3633. VIIKKOTOIMINTA SEURAKUNTAKOTI, Siltasaarenkatu 28 Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Musiikkileikkikoulu -ryhmät maanantaisin. Tiedustelut Tytti Friberg p. 09 2340 3621. Käsityökerho junnuille ti klo 14-16. Eläkeläisten piiri ke klo 13. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21. Tenoreita ja bassoja kaivataan. tommi. niskala@evl.fi, p. 09 2340 3652. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho klo 12-14. Tanssikerho ryhmä A pe klo 13.-14. 7-10v. Tytti Friberg p. 09 2340 3621. TEATTERI KALLIO, Siltasaarenkatu 28. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 Isoskoulutuksesta lisätietoa laura.huovinen@evl.fi. tai jyri.hameenkorva@evl.fi Nuorten ilta ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9.-12. Peli ja -liikuntakerho to klo 15-16.30. yli 8v. KIRKOLLA Kukkoeteisen kutojat ti klo 16. Raamattu -rukousryhmä ti klo 16. MUUT TILAT Eläkeläisten piiri ke klo 13 Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B Raamatt u p i i r i k e klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka Lauantaisin sähly junnuille isommat klo 10 pienemmät klo 11 Merihaan palloiluhalli. Kallion miesten seuran sanan saunailta to 22.3 klo 18. visa.viljamaa@evl.fi. p. 050 461 9111. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma-to klo Kahvilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja Ackté-klubin konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@ acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO MESSUT Kaikenikäisten messu ke 7.3. klo 18.Elämän leipä -kirkko. Messu vauvoista vaariin. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13 Messu su 11.3. klo 16. Pauliina Lindfors, Inkeri Heikkilä ja Reima Manninen. Kirkkokahvit. Rukoushetki to 15.3. klo 13. Pauliina Lindfors. Vironkielinen messu su 18.3. klo 11. Marian ilmestyspäivän messu su 18.3. klo 16. Petri Patronen, lauluduo Liisa&Tanne, avustajina Päiväkansa 60+ ryhmä ja Juhani Tauriainen. TAPAHTUMAT Nuorten naisten lauluyhtyeet Virosta ”TopTen” ja ”Olla Daam” -konsertoivat su 18.3. klo 17.30 johtaa Toomas Voll. Vapaa pääsy. Ohj. 5€. VIIKKOTOIMINTA www.kallionseurakunta.fi. Päiväkansa 60+ ma klo 12.Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. H. 75 e/kausi. Kangaspuukerho joka toinen tiistai (20.3.) klo 18-21. Perhekerho ja avoin Muskari I ti klo 10-10.30 Muskari II klo 10.30-11. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 29.1. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisali. Ruokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Voimasanoja raamatusta Bible Journal – tuunausilta kaikenikäisille tiistaisin klo 18. Nina Klemmt. Lukupiiri kerran kuussa tiistaina klo 17.30-19. Lisätiedot Petri Uusikylä, petri. uusikyla@gmail.com tai p. 050 521 7500. Lasten perjantait klo 10. Salainen kirkkokierros. Pe 16.33. Piiri pieni pyöriiJumppamuskari klo 10.30. Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Brunssi lauantaisin alaaulassa. Kattaukset klo 11. ja klo 13. Kolmen ruokalajin Brunssi. Hinta 15 e. Lapsille oma lastenruoka 5 e. Varaukset: alppilankirkonbrunssi@gmail.com. Brunssille tarvitaan vapaaehtoisia tarjoilijoita ja lastenhoitajia. Anu Rask p. 040 509 3515. Autre Chose Cafe. Kirkon aulan kahvila on avoinna tipe klo 7-19, la 9-15. Lounas tarjolla klo 11-14. Diakonian vastaanotto kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KURSSIT Ilmoittautumiset www. kallionseurakunta.fi/Luovan toiminnan kirkko tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi ti 13.3.-10.4.. klo 17.30. Diakonissalaitoksen kko. Alppikatu 2. Vuori. Hinta 52e. Ida sings Ella opistotalossa perjantaina ? Opistotalossa soivat perjantaina Ella Fitzgeraldin huippukauden helmet sykähdyttävän koskettavan tulkitsijan esittäminä. Ida Boucht on yksi tämän hetken lahjakkaimmista nuorista laulajista Suomessa. Tässä konsertissa Ida välittää Ella Fitzgeraldin hienon musiikin tunteet ja tunnelmat omalla vastaansanomattomalla tavallaan. Idalla on välitön kyky ottaa yleisönsä mukaan tälle matkalle ja matkamuistona kotiin vietäväksi jää taatusti hyvä mieli. Illan ohjelmistossa on Ella Fitzgeraldin uralta paitsi tuttuja mutta myös vähemmän kuultuja kappaleita. Perjantaina häntä säestää tunnettu Mosabacka Big Band johtajanaan Markku Renko sekä aikakauden soundia korostava The Soul Strings johtajanaan Markku Hannikainen. Tällä yhdistelmällä syntyy sointi, joka on uskollinen aikakauden kuulun säveltäjän ja sovittajan, Nelson Riddlen alkuperäiselle musiikille. Se on valloittanut kuulijansa jo 1940-luvulta saakka ja tekee sen tänäkin päivänä. Aikaisemmat ”Ida sings Ella”-konsertit ovat olleet loppuunmyytyjä, joten tämä konsertti on monellle hyvä uutinen. Liput: 15 € Konsertin nimenä on ”IDA sings Ella”, Helsingin Työväenopiston Juhlasali, Helsinginkatu 26, Helsinki, Perjantaina 9.3. klo 19.
7 Viikot 10-11 Kirja-arvostelu Veli-Matti Hynninen Unkari tärvelee EU:n idean ? Malevin lentokoneen laskeuduttua Budapestin Ferihegyn lentokentälle (1981) alkoi pitkä seikkailu. Levitin käteni ja totesin hämilläni miten ihmeessä Unkari heti vei sydämeni? Lopulta Unkari muutti kokonaan sydämeeni asumaan. Tätä on kestänyt kohta neljä vuosikymmentä. Unkarin kamppailut, vaarat ja vaikeudet, yhteiskunnan ja kirkon muutokset ovat sulaneet osaksi minua. Suomalaisugrilainen veljeyden henki kasvoi rakkaudeksi ja katkeamattomaksi yhteydenpidon virraksi. Budapestin kupeessa sijaitsevan Csömörin ihmiset ja perheet, pappeja ja pormestareita myöten ovat tapahtumineen ja juhlineen kasvaneet osaksi minua. Csömörin pappi Péter Solymár adoptoi minut ”kaksoisveljekseen”, Csömörin kirkosta tuli vakituinen saarnakirkkoni ja Unkarista vuotuinen matkakohteeni. Nopeasti Csmörin ja Loviisan seurakunnat solmiutuivat ystävyysseurakunniksi. En osannut muuta kuin ihmetellä csömöriläisten loputonta vieraanvaraisuutta ja kekseliästä rakkautta. Kun Csömörin pormestari sitten ojensi kunniakirjan käteeni ja vapautumisen suurjuhlassa kuulutti , että tästä lähtien olet oleva Csömörin kunniakansalainen, en osannut panna vastaan enkä muuta kuin ihmetellä. Unkarilainen vieraanvaraisuus valloittaa kekseliäästi ja sytyttää hengen palavasti. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut niin läheltä seurata tämän veljeskansan kehitystä. Monta asiaa on jäänyt myös tekemättä. Kollegani Péter Solymár piti luonnollisena ja tärkeänä, että menen heti haastattelemaan hänen maansa johtajaa János Kádaria, jonka suosio noina vuosina nousi kilvan unkarilaisten elintason kanssa. ETYKin (1975) liennytys, mielipiteenja sananvapaus olivat avanneet lehdistölle ja kirjallisuudelle uudet väylät vahvistaa kansojen keskinäistä luottamusta ja yhteyttä. Kádária en ehtinyt tavata mutta kymmenet ja sadat kohtaamani unkarilaiset ovat todistaneet sukulaisuuden voiman ja yhteisyyden ilon. Euroopan murroksessa Itä-Euroopan vapautuessa kahleistaan Unkari kasvoi sillanrakentajaksi idän ja lännen välille. Puoli vuosisataa oli kuuluttu Neuvostoliiton hallitsemaan itäiseen Eurooppaan. Vuoden 1956 kansannousu ja 1960-luvun talousuudistus olivat antaneet liikkumatilaa itsenäiselle politiikalle. Kylmä sota oli lientynyt suojasääksi. Unkari näytti tietä muille liennytyksen ja kylmän sodan purkamisen etujoukkona. Ulkomaankauppa kasvoi, maa kelpasi vapauden ja liberaalien aatteiden malliksi. Kun vierailimme Unkarin parlamentissa, ei kenellekään jäänyt epäselväksi, että aidon demokratian ihanne ja voima on avaamassa tietä uudenlaiselle Unkarille. Kylmän sodan muurit murtuivat, vanhat järjestelmät kaatuivat. Vapautumisen huumassa Unkari hakeutui Naton jäseneksi, liittyi Euroopan unioniin (2004) ja muutenkin palasi länsieurooppalaisille juurilleen. Talous, politiikka ja kulttuuri löysivät kotiinsa. Mutta miten sitten kävi? Miksi unkarisydämeni nyt itkee? Pääministeri Viktor Orbán pilasi suotuisan kehityksen. Kansalaisten ilmaisun ja toiminnan vapautta rajoitetaan häikäilemättömästi. Demokratialle ja vapaudelle ei löydy enää kotia. Lain voimin rajoitetaan kansalaisjärjestöjen vapautta. Orbànin Fidesz-puolue polkee ihmisoikeuksia rajoittamalla yliopistojen vapaata tutkimusta, opettamisen riippumattomuutta ja mediaa sensuroidaan. Akateemista tiedonsaantia vahditaan ja vaiennetaan. Rasismia ja muukalaisvastaisuutta suojellaan. Avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ei ole puhettakaan. Viktor Orbánin Fideszpuolueen politiikka nojaa EU:n arvostelemiseen vaikka samaan aikaan Unkari nauttii korkeasta 25 miljardin euron EU-tuesta. Se vain näyttää valuvan Viktor Orbánin lähipiirin ja kannattajien taskuihin. Unkaria epäillään EU-varojen väärinkäytöstä. Ei ihme, että sydän suree, mutta rakkaus ja kaipaus Unkariin elää. Aion sittenkin karaista mieleni ja matkustaa taas kerran Unkariin. Veli-Matti Hynninen Kaupunkiympäristötalo Kalasatamaan Jatkoa sivulta 3 ? Maanalaisessa kerroksessa on 75 autopaikkaa ja 500 polkupyöräpaikkaa. – Monipaikkaisen työn ja työaikajoustojen lisääntyessä haluamme ohjata henkilöstöämme aikaisempaa enemmän pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttämiseen, Stauffer toteaa. Julkisivun holvikaaret ja terassitasot luovat rakennukselle yksilöllisen ilmeen Kaupunkiympäristötalon julkisivut noudattelevat Kalasataman teollisten tiilirakennusten ilmettä. Leimallisia julkisivuille ovat katutason muuratut holvikaaret. Koska pihaa ei ole, rakennuksen yläkerroksiin tulee useampia sisäänvedettyjä, katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi työ-, virkistystai kokoontumistiloina. – Terassitasot ja kerrosten väliset valoaukot jäsentävät työtilavyöhykkeitä ja tuovat tarvittavaa luonnonvaloa sisätiloihin, kuvailee talon pääsuunnittelija Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, ja rakennustyöt aloitetaan helmikuussa. Hankkeen on suunniteltu valmistuvan kokonaisuudessaan keväällä 2020. Tavoiteja kattohintainen projektinjohtourakka sisältää rakennustekniset työt ja talotekniikan. Maanrakennustyöt toteutetaan alistettuna sivu-urakkana. – Vaikka kyseessä ei olekaan allianssihanke, haluamme silti hyödyntää allianssihankkeissa hyväksi havaittua Big room -toimintatapaa, jossa suunnittelijat sekä tilaajan ja urakoitsijan edustajat istuvat samassa tilassa ja vaihtavat avoimesti tietoa keskenään, kertoo hankkeen toteutusvaiheen projektinjohtaja Arto Manninen Helsingin kaupungilta. Ympäristötehokkuutta tavoitellaan monella tavalla Hankkeen ympäristöja energiatehokkuudelle on asetettu myös korkeat tavoitteet. Energiatehokkuuden osalta hankkeessa noudatetaan lähes nollaenergiarakentamisen tasoa. Kohde tullaan sertifioimaan BREEAM-ympäristöluokituksen (BREEAM International New Construction 2016) mukaisesti, ja siinä pyritään vähintään luokkaan Very Good. Rakennuksen vesikatosta suurinta osaa peittävät viherkatto sekä aurinkopaneelit. Paneelien tuottamaa sähköä hyödynnetään muun muassa rakennuksen valaisemisessa. – Haluamme, että Kaupunkiympäristötalo ilmentää niitä ympäristötehokkuusja työympäristötavoitteita, joita kaupunki muutenkin pyrkii tulevina vuosina toteuttamaan, Jaakko Stauffer sanoo. Ellen Thesleff: Taidetta koko elämä Thesleffin naiset Muroleessa 1890-luvulla, vas. äiti Emilia,Ellen, Gerda, Thyra. Vahvoja naisia kaikki. ? Suomalaisen maalaustaiteen ”kultakautena” pidetään aikaa ennen maamme itsenäistymistä, mennään 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun. Tuolloin suomalainen maalaustaide synnytti pysyvimmät, loistokkaimmat saavutuksensa, sanotaan historioissa. Miesten tekemissä miehisiä taidesaavutuksia virallisen taidekäsityksen hyväksymiä historioita. Pitkään merkittävä joukko suomalaisia, erittäin tasokkaita taiteilijoita jätettiin näiden ”rankinglistojen” ulkopuolelle. Ainoana syynä oli heidän sukupuolensa, he olivat naisia ! Naistaiteilija oli sata vuotta sitten kummallinen ilmestys, naisen paikkahan oli kotona perheenäitinä eikä missään metsissä ikuistamassa jotain järvimaisemaa ! Tähän maailmaan ja maailmankuvaan lukijan johdattaa erinomaisen perinpohjaisesti Hanna-Reetta Schreckin kirja taidemaalari,graafikko Ellen Thesleffistä ”Minä maalaan kuin jumala ” (Teos 2017 ) . Oman tien kulkija Ellen Thesleff (1869 – 1954 ) oli syntyjään helsinkiläisestä suomenruotsalaisesta kohtalaisen varakkaasta perheestä. Kolme tyttöä, kaksi poikaa,joista kaikki tytöt jo nuorina suuntautuivat, ei suinkaan kotiäideiksi, vaan taiteilijoiksi . 1800-luvun lopun Suomessa se ei ollut mikään helppo ratkaisu, mutta isä-Thesleff tuki jo nuorena tyttäriään, erityisesti Elleniä hänen ilmoittaessaan jo hyvin nuorena aikovansa taidemaalariksi. Kirjassa kuvataan koko Ellenin elämänvaiheet tämän nuoruuden päätöksen,halun, intohimon sävyttämänä. Ellen halusi tehdä taidetta läpi koko elämämsä ja myös teki, itsepäisesti. Välillä meni paremmin, välillä huonommin, mutta taiteen tekemisestä Ellen ei koskaan luopunut, päivääkään. Sisaret Gerda ja Thyra auttoivat eri tavoin Ellenin tietä, kirja kuvaa hyvin kuinka läheiset ,lämpimät välit sisaruksilla oli. Ellenin ja Gerdan omistautumisessa taiteelle ja toisilleen jäivät avioliitot solmimatta ja lapset tekemättä. Ellen Thesleff oli sananmukaisesti ”vapaa taiteilija ”, joka etsi koko ajan uutta, ei halunnut jäädä erilaisten vallitsevien taidekäsitysten vangiksi. Kirjassa on lukuisia aikalaisarvosteluja Ellenin töistä eri näyttelyissä. Elleniä ja muita naispuolisia taiteilijoita kriitikot arvostelivat ikäänkuin ”omassa sarjassaan” : naistaiteilijat, mikä kuvastaa selvästi ”alempiarvoisempaa” suhtautumista taiteeseen sukupuolen perusteella. Italian taiteilija Ellen Thesleff suuntasi jo hyvin nuorena 1880luvulla taidematkat ulkomaille, ensin Pariisiin kunnes löysi varnaiseksi luomispaikakseen Italian Firenzen. Ellen asui Firenzessä vuositolkulla,tuli kesällä Suomeen maalle Muroleen maalaten sielläkin erittäin ahkerasti. Kun syksy tuli Ellen pakkasi tavaransa, Gerda ja äitikin tulivat mukaan ja lähti Firenzeen. Sisar Thyra jäi Suomeen hoitamaan paitsi perhettään, myös sisarusten asioita, taideasioita. Kirjassa on osia Ellenin laajasta kirjeenvaihdosta, jossa keskeinen henkilö oli mies Gordon, taiteilija, galleristi, Ellenin miesystävä, salarakas, joka ei ilmeisesti ollut kovin salainen. Kirjeenvaihto oli ainakin vilkasta kestäen läpi vuosikymmenten. Kirja ”Minä maalaan kuin jumala” on perinpohjainen lähes 400-sivuinen opus Ellen Thesleffin elämästä, johon mahtuivat I ja II maailmansota, Suomen kansalaissota 1918, fasismin nousu Italiassa ja Suomessakin 1920-ja 1930luvuilla sekä vielä II maailmansodan jälkeinen aika. Kirjassa sivutaan yhteiskunnalllisia tapahtumia, mutta Thesleff tuntuu eläneen elämänsä kuin juuri mitään ei olisi muualla tapahtunut, vain taide oli tärkeää. Vaikka Thesleffin tausta oli varakas ja taulujakin myytiin aina silloin tällöin, lukija jää ihmettelemään, millä ”eväillä” tämä suomalaistaiteilija asui vuosikaupalla pensionaatin vuokralaisena Italian Firenzessä ! Kesäisin ravintoa antoi Muroleessa koski, josta kalaa tuli hengenpitimiksi kesänaisille Ellenille ja Gerdalle. Merkittävä teos Ellen Thesslef -kirja ”Minä maalaan kuin jumala ” on erittäin ansiokas lisä suomalaisten taidekirjojen joukkoon. Omanlaisensa, uuvuttavan ansiokas lukukokemus. Pekka Hurme
8 Viikot 10-11 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Kauneus ja hyvinvointi Joogakeidas Puu-Vallilan laidalla ? Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, että Puu-Vallilan laidalle, kirjaston kupeeseen, on ilmestynyt pieni joogastudio. Yoga Base Helsinki avattiin viime vuoden elokuussa kauneushoitola Beaumen kanssa samoihin tiloihin. Yoga Basella on yksi sali, joka on valaistu tunnelmallisesti. Tiiliseinät ja yhdessä reunassa lattiasta tupsahtava luonnon kivi, luovat tilaan maanläheisen ja harmonisen tunnelman. Pukuhuoneen katseenvangitsija on suuri Frida Kahlon muotokuva. Kynttilät palavat ja villasukkia saa lainata; tunnelma on vähintäänkin kotoisa. Yoga Basea luotsaavat kokeneet joogaopettajat ja ammattitanssijat Kirsi Tikka ja Tiina Mankki. Tikka on alun perin valmistunut Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksesta ja Mankki taas on opiskelut Tukholmassa tanssipedagogian kandidaatiksi. Joogan pariin naiset päätyivät erilaisten loukkaantumisten kautta vuosina 2009 ja 2010. Sillä tiellä he ovat edelleen. Tikan ja Mankin tunnit tunnetaan rennosta tunnelmastaan ja osallistuja voi todella kokea olevansa tervetullut juuri sellaisena kuin on. Tunneilla keskitytään hengitykseen ja läsnäoloon, mutta hiki saattaa myös todella virrata. Naisten tanssitausta näkyy tunneilla siinä, että joitakin tanssillisempia elementtejä saattaa olla lisättynä asanoiden sekaan. Tiina Mankki on opiskellut tanssin ja joogan lisäksi shiatsuterapeutiksi. Nämä opinnot tuovat Mankin tunteihin lisäsyvyyttä kosketuksen ja kiinalaisen lääketieteen tuntemuksen kautta, ja asanoissa avustaminen onkin yksi Mankin vahvuuksista. Mankki haluaa tunneillaan innostaa ja auttaa oppilaita kohti elinvoimaa, tasapainoa, hyväksyntää ja elämäniloa. Kirsi Tikan joogaopettajuutta tukevat hänen ayurvedisen joogaohjaajan ja reiki-terapeutin koulutukset. Intuitiivisena ohjaajana Tikka koostaa tuntinsa oppilaiden tarpeiden mukaan jättäen kuitenkin pelivaraa myös improvisaatiolle. Tikka on lempeän vaativa ja kannustavan opettaja. Hän pyrkii luomaan tunneillaan turvallisen tunnelman, jossa jokainen osallistuja kokee voivansa olla oma itsensä. Yoga Basessa harjoitellaan pääasiassa pienryhmissä, joissa jokainen saa henkilökohtaista opastusta. Ryhmiin sitoudutaan koko kevättai syyskaudeksi. Aamuisin ja viikonloppuisin pääsee kuitenkin joogaamaan myös kertamaksulla. Pienryhmät ja tulevat avoimet tunnit ja workshopit voit katsoa Yoga Base Helsingin Facebook-sivulta. Yoga Basea luotsaavat kokeneet joogaopettajat ja ammattitanssijat Tiina Mankki ja Kirsi Tikka. kristalli kauneuskeskus Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki 044 2432 061 info@kauneuskeskuskristalli.fi www.kauneuskeskuskristalli.fi Tule meille kaunistumaan ja rentoutumaan VARAA AIKA NETISSÄ kauneuskeskuskristalli.fi Miesten hiustenleikkaus 12€ Naisten hiustenleikkaus 20€ Toinen linja 9A, 00530 Helsinki 040 027 6003 ma-pe 10-20 la 10-18 su suljettu TÄLLÄ KUPONGILLA TOINEN LINJA 9 A 2, 00530 HELSINKI PUH: 044 799 2992 • WWW.EKOHIUS.COM 100% EKOKAMPAAMO, JOSSA TEITÄ PALVELEE KAKSI ILOISTA JA KOULUTETTUA EKOKAMPAAJAA MIRA JA VEERA. VEERALTA MYÖS MEIKKAUSPALVELUT. KÄYTÄMME VAIN KASVIVÄREJÄ SEKÄ LUOMUTUOTTEITA TAI SERTIFIOITUA LUONNONKOSMETIIKKAA.
9 Viikot 10-11 Capellan puistotie 21 näkymä kanavalta. Skanska rakentaa lisää asuntoja Kalasatamaan ? Skanska ja SATO ovat solmineet sopimuksen 96 vuokra-asunnon rakentamisesta Helsingin Kalasatamaan Verkkosaaren alueelle. As. Oy Helsingin Capellan puistotie 21:n rakentaminen käynnistyi helmikuun alussa 2018, ja hanke valmistuu keväällä 2020. Asunnot rakennetaan tulevan Verkkosaaren kanavan äärelle. Skanska rakentaa myös Capellan puistotie 21:n kohdalla olevat osat kanavan rakenteista samanaikaisesti asuntoyhtiön kanssa. Kanava korostaa Kalasataman sijaintia meren äärellä. As. Oy Capellan puistotie 21 sijaitsee korttelissa, jota rajaavat Verkkosaaren kanavan lisäksi Verkkosaarenkatu, Capellanranta ja Capellan puistotie. Korttelin rakennusten korkeus vaihtelee 12-kerroksisesta tornista kahdeksanja kuusikerroksisiin taloihin sekä mataliin townhouse-tyyppisiin kaupunkipientaloihin, joihin on tulossa muun muassa viherkattoja. Kahdeksankerroksisen Capellan puistotie 21:n julkisivut ovat pääosin paikalla muurattua tiiltä, ja kaksi ylimmän kerroksen julkisivua verhoillaan vaaleilla julkisivulankuilla. Asuntoyhtiöllä on yhdessä toisen asuntoyhtiön kanssa suojaisa, suljettu sisäpiha, jonne tulee asuntoihin kuuluvia omia pihoja sekä leikkija nurmialue istutuksineen. Pihakannen alla on kahden yhtiön yhteinen autohalli. – SATO ja Skanska ovat kehittäneet hanketta yhdessä jo kaavakehitysvaiheesta alkaen. Nyt olemme päässeet korttelin toteutusvaiheeseen, iloitsee yksikönjohtaja Jorma Seppä Skanskasta. Capellan puistotie 21:n asunnot valmistuvat Verkkosaaren eteläosaan ja vain kivenheiton päähän uudesta Redi-kauppakeskuksesta. – Kyseessä on alue, jossa pääsemme rakentamaan vuokrakoteja aivan uusien palvelujen äärelle. Helsingin kaupunki järjesti koko alueesta kilpailun, josta voitimme yhdessä Skanskan kanssa alueen keskiosan kokonaisuuden. Skanska toteuttaa meille vuokrakotien rakentamisen. Lisäksi alueelle valmistuu sekä vapaarahoitteisia että Hitas-omistusasuntoja, kertoo liiketoimintajohtaja Antti Aarnio SATOsta. Kalasataman rantoja ja kanavia kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto, tarjoaa asukkaille virkistysmahdollisuuksia. Kalasataman entinen satamaja teollisuusalue on kehittynyt jo 3 000 ihmisen kaupunginosaksi, ja rakentamisen myötä alue kasvaa voimakkaasti. Kaupunginosa valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2040 mennessä, jolloin asukkaita on noin 25 000 ja työpaikkoja noin 10 000. Urheilijoiden lahjapeiton Presidentti Niinistölle luovuttivat Enni Rukajärvi, Krista Pärmäkoski ja Aino-Kaisa Saarinen. Taustalla ovat Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio ja urheiluministeri Sampo Terho. Iivo Niskasella oli juhlava hetki Olympialaisten keskimmäisellä kultamitalikorokkeella. Tosi hienoa oli seistä juhlittuna sankarina myös rakkaiden vanhempiensa keskellä. Media kuunteli tarkasti, kun urheilijat kertoivat Presidentille kilpailukokemuksiaan kahvittelun lomassa. Presidentti ja ilmavoimat olympiajoukkuetta vastassa Jatkoa sivulta 3 ? Urheilijoita oli vastaan ottamassa runsasjoukko median edustajia, läheiset omaiset ja urheilun järjestöväkeä. Luonnollisesti suurimman huomion saivat kultamitalin hiihdon kuninkuusmatkalla vakuuttavasti voittanut Iivo Niskanen, kolme henkilökohtaista mitalia kaulassaan säteillyt Krista Pärmäkoski, iloinen ja hurjapäinen pronssityttö Enni Rukajärvi sekä joukko naisten jääkiekkomaajoukkueen pronssia voittaneen joukkueen edustajia. Helsingin Työväen Luistelijoiden Mika Poutala ei ollut tilaisuudessa mukana. Hänen henkilökohtainen unelma Olympiamitalista jäi toteutumatta. Mikan luistelu näytti tv:ssä täydelliseltä, mutta minimaalinen aikaero pudotti hänet EteläKoreassa pronssilta katkeralle vaikka erinomaiselle neljännelle sijalle. Saavutus on joka tapauksessa loistava, sillä eihän Helsingissä ole kunnon harjoituspaikkaakaan pikaluisteluun. Mistä huiput meidän oikein tulevat? Näyttää siltä, että Suomen urheilumenestys johtuu ensisijaisesti urheiluperheistä ja kasvattajaseuroista. Jos kodissa vanhemmilla on mahdollisuus viedä lapsia harrastuksiin ja valmennukseen, niin sitä kautta urheiluinnostus syntyy ja seuroista saaduin opein lahjakkuuksia huippuvalmennukseen löytyy kotimaatamme edustamaan. Helsingissä luulisi olevan varaa urheilun ja urheiluseuroissa tehtävän nuorisotyön tukemiseen, mutta niin ei näytä olevan. Ensi syksynä koulujen iltavahtimestarit on määrä säästösyistä lakkauttaa ja siirtää vastuu ja kustannukset seurojen kannettaviksi. Jos näin on päätetty, huono päätös pitäisi purkaa, sillä iltavahtimestareita tarvitaan. Mitalikahvien jälkeen kultamitalivoittaja Iivo Niskanen totesi, että on mukavaa, kun Suomessa on urheilua arvostava Presidentti. Samaa helsinkiläinen seuraväki saattaisi toivoa omilta pormestareiltaan. Helsingin urheilumenestyksen ei pitäisi olla pääosin muualta muuttaneitten varassa. Suomen mitalimäärä oli hyvä, vaikka se jäi hieman tavoitteesta. Kaisa Mäkäräisen kilpailut sattuivat huonoille päiville ja ampumatarkkuus katosi tiukkaan pakkaseen ja tuulen puuskiin. Urheilu ei huipulla ole enää vain urheilua, vaan menestys ja mitalit tuovat myös taloudellista tukea. Tuen pitäisi ulottua myös perustasolle. Jarmo Niemenkari
10 Viikot 10-11 ? Feministisen teatteriryhmä Blaue Fraun ”35 Jag och några skådespelare” esitys Lilla teaternissa oli hyvin vuorovaikutuksellista ”vallankumouksellista koulutusta” siitä, miten käyttäytyä netissä ja sosiaalisessa mediassa ilman rasismia, homofobiaa, naista halveksuvaa manspailingia jne. Lillanin lava ja katsomo oli muuttunut aikuisten leikkikentäksi. Suomenruotsalaiset osaavat keskustella avoimemmin vaikeistakin henkilökohtaisista aiheista. Äänimaalausta talvimaisemaan meren äärellä Helmikuun Iholla-klubilla Café Pirittassa kuulimme monipuolisia laulajia ja sielukkaita tulkintoja, joita esittivät lauluyhtye Emma Salokoski Voices ja helsinkiläistyneet lauluntekijät Rebecca Clamp ja Hans Wessels. Iholla-musiikkiklubi järjestetään kerran kuussa Hakaniemen Tokoinrannassa meren äärellä. Johanna Sauramäki tuottaa ohjelman. Kuorosota 2010 ohjelmasta syntyneen Emma Salokoski Voices -kollektiivi tulkitsee musiikkia ennakkoluulottomasti ja genrerajoja rikkoen. Kuoro on tehnyt soundpainting –improvisaatiota, luonut modernia kabareeta Sara Mellerin ohjauksessa ja esiintynyt eri tilaisuuksissa aina Flow Festivalin päälavalta mielenterveyskuntoutujien taidenäyttelyyn. Iholla-klubin konsertin ohjelmisto koostuu urbaanista rytmimusiikista, improvisoidusta materiaalista sekä lauluyhtyesovituksista Emma Salokosken omiin biiseihin. Solistiosuuksissa erottuivat mm. sopraanot Hilkka Louhivuori ja Sanna Reilin sekä altto Iitu Häkkänen. Lavalla oli kahdeksan naista, mutta heitä on puolet enemmän. Yleisö pääsi mukaan, kun Emma ja kuoro tekivät ”kiertolaulua”, antoivat äänten vaihdella lavalta yleisön joukkoon. Talvisodan muistomerkki valmistui Talvisodan päättymisestä tulee taas vuosia. Suomi sai Talvisodan kansallisen muistomerkin Kasarmitorille. Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen voitti v. 2013 pidetyn taidekilpailun. ”Valon tuoja” – muistomerkki paljastettiin vuoden pimeimpään aikaan kansallisessa merkkitilaisuudessa, johon osallistui korkeinta valtiojohtoa, kutsuvieraita sekä suurta yleisöä. Presidentti Martti Ahtisaari oli suojelija. Talvisodalla oli ratkaiseva merkitys itsenäisyyden säilyttämiselle ja kansan yhtenäisyyden palautumiselle itsenäisyyden alun vaikeiden vaiheiden jälkeen. Muistomerkin paljastaminen on osa sotaveteraanien, muiden sotaponnisteluihin osallistuneiden ja sodan ajan seurauksista kärsineiden muistamista ja arvostamista itsenäisyyden juhlavuonna. Sodan vaientamat miehet – Kollaa kesti, mutta miten meidän kävi? Mitä meistä tuli?, näyttelijä Riku J. Korhonen kysyy itse dramatisoimansa ”Isän jälki” -esityksen lopussa, joka on talven hienoja esityksiä . Sitä ennen hän on yli kahden tunnin ajan pitänyt Kokoteatterin vierailuesityksen yleisöä henkisissä pihdeissään monologillaan Marjo Heiskasen alkuperäisteoksesta ”Kollaan kenttäpapin tarina” (2013). Todellinen kuvauskohde, Hiihtolan pappi Jorma Heiskanen julkaisi 1941 oman kirjansa ”Kenttäpappina Kollaalla”. Hän katosi jatkosodan alussa rintamalla. Ohjaaja Sakari Kirjavainen on tehnyt paljon sotakuvauksia elokuviin, televisiolle ja teatterille. Korhonen panee lavalle parastaan. Ääninäyttelijöihin on panostettu. Ilkka Heiskanen on loistava Lehtovaaran vanhana isäntänä, AKS:n valanlukija Simojokena ja Aarne Juutilaisena, ”Marokon kauhuna”. Marjaana Maijala on herkkä naisen ääniosassa. ”Isän jälki” seuraa mieheksi kasvamisen vaiheita nuoren kenttäpapin tarinan kautta. Mies joutui toimimaan omien ikätoveriensa henkisenä isänä ja sielunpaimenena olosuhteissa, jotka olivat vastavalmistuneelle teologille täysin poikkeuksellisia. Hän vapautui AKS:n ja sinimustien propagandakulisseista ja oppi arvostamaan työläisiä ja talonpoikia talvisodan rintamalla. Näytelmä kysyy rakentaako historia tulevaisuuttamme ja onko nykypäivän nuorilla miehillä ja isillä mahdollisuutta ja halua muuttaa sitä. Miten murtaa vaikenemisen ketju nykyhetkessä? Jaettu ilo lievittää yksinäisyyttä Älä jätä ihmistä yksin – ystävänpäiväkonsertti kutsui nauttimaan yhdessäolosta ja musiikista Helsingin ytimeen. Kallion kirkossa 14.2. järjestetyssä konsertissa kuultiin klassisen musiikin sävelmiä ystävyydestä ja rakkaudesta viime vuosisatojen varrelta. Kuulimme teeman mukaan lauluja oopperoista, opereteista ja musikaaleista. Konsertissa esiintyvät nuoret lupaukset, sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä sekä baritoni Sampo Haapaniemi. Pianoa soitti ja juonnot lausui Erkki Korhonen. Konsertin järjestivät yhteistyössä KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahasto sekä HelsinkiMissio. Heikkilä on herkkä ja eloisa laulaja, joka oli vahvimmillaan esim. Puccinin la Bohemen Musettan laulussa. Harvoin on kirkon alttarilla nähty näin eroottista liihotusta! Nyrönen on vahva, naisellinen esiintyjä, jolla on myös komiikan tajua pilkkeenä silmäkulmassa. Haapaniemi lauloi saksalaiset ja venäläiset oopperalaulut vahvasti. Yhdessä he esittivät komean lopetuksen Rodgersin ”Carousellista”: Et koskaan kulje yksin. – Ystävänpäivä voi tuntua ahdistavalta tai ikävältä, jos ystävää ei ole. Toivoimme, että mahdollisimman moni kutsuu konserttiin seurakseen tuttavan, joka ehkä juuri nyt kaipaisi irtautumista yksinäisestä arjesta, HelsinkiMission viestintäpäällikkö Kristiina Backberg muistutti. Tanssin vimmaa kuvataiteessa Kati Korosuon ja työryhmän tekemä ”M3” on pitkäkestoinen live-esityksen ja videon yhdistävä nykytanssi-installaatio, jota esitettiin vaihtuvissa galleriatiloissa, Pirkko-Liisa Topelius ja G12. Viehätyin sen moniaistisuuteen. Tanssi, videokuva ja kuvataide yhdistyivät. M3 ehdottaa ja riitauttaa erilaisia kehon aineellisuuden merkitysmaailmoja. – M3 on lihallinen ja herkkä, yhtä aikaa sensuelli ja groteski sukellus ihmiskehojen, kahden tanssijan, fyysisen yhdessäolon estetiikkaan. Teos vie tunnistettavan ja oudon maastoihin – transsin, vimman ja unohduksen äärelle, tekijät sanovat. Työryhmään kuuluvat koreografin lisäksi tanssijat Meeri Lempiäinen (Altmets) ja Jaana Kovanen, videotaiteilija Riikka Theresa Innanen, äänisuunnittelija Mitja Nylund, vaKulttuuri Helmikuun Iholla-klubilla yleisön hurmasi Emma Salokoski Voices. Kuva: Jorma Airola. Riku J. Korhonen tekee fyysisesti ja henkisesti vaativan monologin Isän jäljessä Kokoteatterin vierailuna. Kuva: Sakari Kirjavainen. Risto Kolanen: Kylmän talviajan kulttuurikierros Meeri Lempiäinen (Altmets, vas.) ja Jaana Kovanen tanssivat kauniisti taidegallerian lattialla musiikkiin. Kuva: Jenni Kokkomäki. Sopraano Olga Heikkilä esittää Musettan aarian ilmeikkäästi Kallion kirkon alttarilla. Edessä pianisti Erkki Korhonen. Kuva: Raimo Granberg. Baritoni Sampo Haapaniemi, sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä lopun yhteislaulussa. Kuva: Raimo Granberg. Pekka Kauhasen Talvisodan muistomerkki “Valon tuoja” valmistui Kasarmitorille. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikot 10-11 puolitoista tuntia. Kun esit y s oli kestänyt puolet ajasta, mieleeni hiipi sanoa mielessä Susimäelle: ”Koeta jo päästä itsestäsi ulos”… Siihen asti hän oli tanssinut itsensä vahvasti hikeen, ”suorittanut” ja puhunut loputtomia tarinoita itsestään, ulkonäöstä, ihonhoidosta, meikkaamisesta. Tuntui kuin Dorian Grayn muotokuva on karannut Oscar Wilden kirjasta Pannuhalliin. Sitten luin taitavan, karismaattisen esiintyjän taustasta, jota hän on juuri tilittänyt HS:n ja Yleisradion kulttuurisivuilla. Joku sanoi lasta ”läskiksi”, mikä johti ulkonäköpaineisiin ja neuroottiseen kuntoiluun. Nuori mies tilittää, miten miettii kadunkulmassa, pitääkö hänen lähetä neljän tunnin tanssiharjoituksen jälkeen vielä kuntosalille. OTE on raastavan rehellinen tunnustus siitä, mihin sisäiset ja ulkoiset paineet voivat ihmisen viedä: – Se on kertomus siitä kun elämää pyörittää kuntoilu-ja ruokaneuroosit, pakonomaiset rutiinit, itsensä peittely, häpeä ja pahoinvointi. Loppua kohden esitys sai huumoria: nuori mies tanssiin videokuvan käden kanssa. Onko käsi oma, vai naisen käsi, koska kynnet ovat maalatut. Aika elegisessä lopussa näemme edesmenneen kuvataitelija Markku Susimäen ja vaateja sisutussuunnittelija Ilona Pellin kotivideoita, ruuanlaitosta kaupungissa ja kesäjuhlista mökillä. Kaunis dokumentti räppäristä Yleisö innostui jälleen dokumenttielokuvista: DocPoint-festivaalin 2018 tapahtumissa ja näytöksissä vieraili yli 30 000 kävijää. Festivaalilla nähtiin 118 elokuvaa 253 näytöksessä ja järjestettiin lukuisia keskusteluja, seminaareja ja klubeja. Katsotuin elokuva oli Kiur Aarman ja Raimo Jõerandin ohjaama suomalais-virolainen yhteistuotanto ”Rodeo – Viron villit vuodet”. Silvana Imam on Ruotsin popkulttuurin kirkk a i m p i a t ä h t i ä . K o l m e ohjaajaa, M i k a Gustafsson, Olivia Kast e b r i n g ja Christina Tsiobanelis seurasivat karismaattista, suosittua laulajaa usean vuoden ajan. Syntyi muotokuva SILVANA. Liettualaisen äidin ja syyrialaisen isän monikulttuurinen lapsi asui Kiirunassa. Elokuvan mukana on lapsuuden kotivideoita poikatytöstä, joka harjoittelee laulamista ja tanssimista. Aikuisen Silvanan laulujen sanoma on feministinen, antirasistinen ja queer. Elokuvan tyylinä ei ole perinteisen dokumentin puhuvat päät. Tekijät kulkevat laulajan mukana keikoilla, lavalla ja takahuoneissa sekä kotona. Heikot hetketkin näytetään. Nousukiitoa seurasi romahdus, takalukko, josta seurasi vahva paluu Naturkraft-albumilla. Keskeinen osa muodostuu siitä, että dokumentti näyttää Silvanan ihastumisen muusikko, räplaulujen tekijä Beatrice Eliin viattomasta ihastumisesta vakisuhteeseen ja yhteisesiintymisiin. Heistä syntyy voimapari ”Elimam”, jota fanit huutavat lavan edessä. Muista vain hengittää – Aina on joku syy elää. / Aina on joku syy hengittää. / Kaikki on ihan hyvin, kun vaan muistaa hengittää. / Tai sitten ei, kuuluu Hanna Rydin ohjaaman ”Aina on joku syy” – näytelmän slogan Teatteri Takomossa Fredantorilla. Talviesitys menee runsaan kuukauden, kun se sai lisäkertoja kysynnän takia. Aihe on vaikea: kuvia masennuksesta. Näytelmässä kohtaavat itkijänaiset ja Metallica, runolliset mietelauseet ja zombie, riemukas karnevalisointi ja empaattinen kohtaaminen. Kaiken keskellä kulkee Niina Hosiasluoma, jonka rooliminä on yksinkertaisesti ”Ihminen”. Näyttelijällä on valtava lavakarisma, jolla hän hallitsee jokaista kohtausta, kun on esillä. Hän sai vuosi sitten vuoden näyttelijän palkinnon. Muut ovat uusia tekijöitä, joista erottuu liikunnallisesti lahjakas tanssija Kalle Pulkkinen. Hän vastaa Kaisa Niemen kanssa koreografiasta. Pulkkinen tulkitsee masentuneen ihmisen tanssia, ilman että hänellä on siitä kokemusta. Esitys koostuu katkelmallisista tuokiokuvista, jotka liittyvät vain löyhästi yhteen. Hanna Ryti on työryhmänsä kanssa kerännyt valtavasti taustamateriaa masennuksen kokemisesta. Kaksikymmentä masentunutta tai siitä parantunutta on haastateltu. Takomon seinillä on A4-kopioita heidän haastattelulainauksistaan, joilla seinät on nyt tapetoitu. Ryhmä onnistuu hyvin. Teksti: Risto Kolanen losuunnittelija Anniina Veijalainen ja pukusuunnittelija Annika Saloranta. M3 on kolmas osa Merphing-esityssarjaa, jonka aiemmin esitetyt osat olivat teoksia näyttämölle. Koppikypsää nykytanssia Pitkän linjan tanssitaiteilijan, Sanna Kekäläisen uusi teos HULLUT nähtiin Stoan Teatterisalissa. Kekäläinen ja Janne Marjaaho esittivät intensiivisen tanssiteoksen, joka kysyi mitä hulluus on ja voiko sitä esittää? Pääsanoma väittää, että hulluus ei ole ihmisessä, vaan ihmisten välillä, Stoassa kahden tanssijan välissä. iso teatterisali on jälleen pelkistetty lavaste, jossa lautaset ja lakanamöykyt ovat tanssijoiden ulottuvilla. Alussa siteerataan runoilija Gunnar Björlingiä, joka on merkittävin suomalainen modernistirunoilija ja jota pidettiin aikanaan ympäristössään ”koppikypsänä”. Esityksen alla julkaistiin Kekäläisen 35-vuotisen taiteilijanuran historiaa sekä erilaisia näkökulmia hänen työhönsä esittelevä artikkelikokoelma kirjana. Ennen ja jälkeen teoksen kuulimme Riikka Talvitien musiikkia. Esitysten ohessa järjestettiin keskustelusarja ”Mieli ja mielen ulkopuolisuus — inhimillisyyden, tunnistamisen ja tasa-arvon puolesta”. Dorian Gray tanssii ja puhuu Julius Susimäen ”Ote” on erityinen ja erikoinen teos. Pannuhallin ison vaativalla lattialla Kaapelilla tanssitaan, puhutaan ja näytetään videokuvia kankaalle. Nuori esittäjä makaa välillä isänsä maalausten päällä – fyysisesti ja henkisesti. Performanssi, kaiketi oikein sana, kestää melkein Kulttuuri Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho ovat vakuuttavia Hullutesityksessä Stoassa. Kuva: Uupi Tirronen. Julius Susimäki makaa isänsä, kuvataiteilija Markku Susimäen teoksen päällä Ote -performanssissa Kaapelin Pannuhallissa. Kuva: Lauri Kivikataja. Laulaja Silvana Iman on uskomattoman vahva, mutta myös haavoittuvainen ruotsalaisen dokumentin pääosassa. Kuva: Mantary Film. Niina Hosiasluoma (vas.) ja Kaisa Niemi nyrkkeilevät Takomon masennusta käsittelevässä esityksessä. Kuva: Matti Snellman. Suorasukaisia monologeja Suvilahdessa ? Helmimonologifestari järjestettiin ensi kerran Oranssin rakennuksessa Suvilahdessa. Se syntyi korvaamaan useita muita, jo lopettaneita lausuntatapahtumia, vuoden 2016 nuori lausuja Jussi Lankoski kertoo. Hän aloitti taitavalla ”Kostajalla”, nopeatempoisella, silti ajatuksella tehdyllä esityksellä Jouko Turkan kolmen kirjan pohjalta. Ensi-ilta oli heinäkuulla 2017 Kajaanin runoviikolla. Jouko Turkka kuoli elokuulla, Lankoski kirjoitti oikeuksien haltija Juha Turkalle pyyntökirjeen. Seuraavana iltana hän tapaa Karhupuistossa skroden miehen. Poika antaa vapaan luvan, mutta lisää: – Jos teet Jouko Turkan muotokuvaa, tee se kuten Marlon Brando. ”Häpeän” osuus on pisin. Mies hirttää itsensä, avaa suolensa Kaupunginteatterin ovenkahvaan ja ranteensa Aleksi Kiven patsaalla ja purskuttaa verisuihkuja Kansalliseen meneville ”vahoille akoille”. Turkan mies luovuttaa vihaansa. Hän kuvittelee lastenmurhaaja Jammu Siltavuoren aikeet ja teot yksityiskohtaisen tarkasti. ”Selvitys oikeuskanslerille” on näennäisen alamaisesti kirjoitettu. Juuri tämän osuuden Lankoski esittää kuin Brando, mainiosti ilmeistä ja puhetapaa parodioiden. Lopussa tulee ”Aiheita”, mutta se jää lyhemmäksi. Yleisö ulvoo taputuksia. Tekijä sanoo tämän olevan viimeinen Kostaja. Antti Tiensuu lausuu yhtä taitavasti Leonard Cohenin suomennettuja runoja maailmalta. Hän on vuoden 2014 nuori lausuja. ”Kaipausten ilta” -esitys on seuraavalta vuodelta. Itseironia on edellistä varmempaa, kun Turkan sanoma on pikemmin itsetuhoinen tai itsesäälinen. Kolmas esitys ei ole lausuntaa. Nelli Ojatalon ”Her(e)” on kontrolloitu purkaus, jossa tutkitaan musiikin ja tanssin keinoin toiston mahdollisuuksia liikesarjoissa lyhtyvaloinstallaation alla. Mari Naumalan ”Vaarallinen teko” on epätäydellisyyden ylistys, joka on dramatisoitu Aila Meriluodon ”Vaarallista kokea” päiväkirjasta 1953-75, Kootuista runoista ja teoksesta ”Talvikaupunki: Runoja”. Se on kertomus siitä, miten halkeamista löytyy totuus. Naumala esittää hyvin kaksi runoihin tehtyä laulua. Hän ei vain ”lausu”, vaan näyttelee raadollisen suoraan, alkoholia käyttävän runoilijan roolin lavalla. Toivottavasti Helmi-monologifestari saa jatkoa. Se kokoaa nuoria taitajia ympäri Suomea. PS. Lisäyksenä edellisen numeron Kallio Stageen. Pengerkadun näyttämöä hallinnoi Aalto-yliopiston Aalto Studios-osasto, jonka kanssa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu tekee yhteistuotantoja. Jussi Lankoski eläytyy Jouko Turkan kirjojen maailmaan Kostaja-esityksessään Suvilahden Oranssilla. Kuva: Kajaanin runoviikot. Helmimonologifestari Suvilahdessa näytti komean esiintyjäjoukon lausujia. Eturivissä mm. Jussi Lankoski (vas.), Nelli Ojapalo, Mari Naumala ja heidän välissään kurkottaa Antti Tiensuu. Kuva: Helmimonologifestivaali.
12 Viikot 10-11 Kuvataide Risto Kolanen Sydäntalven kuvataide ? Merikaapelihallissa järjestetään 10.-18.3. laaja valtakunnallinen Taidemaalariliiton Teosvälitystilaisuus. Suurtapahtuma kokoaa 1 648 taideteosta yli kuudeltasadalta ammattitaiteilijalta. Suomiräpin sanojat muotokuvissa Tiketti Galleriassa, Urho Kekkosen katu 4-6, on ollut alkuvuoden esillä ”No Reason No Because – Suomiräpin suuret sanojat” -näyttely, joka yhdistää monimuotoiseksi kokonaisuudeksi musiikin, valokuvataiteen, kuvataiteen ja journalismin. Paikka on aiheeseen kaikkein sopivin, sillä vieressä on helsinkiläisen rockja nuorisomusiikin pyhä keidas, Tavastia. Teoksissa ovat mukana mm. Paperi T (Jani Tolin), Asa (Jyrki Riekki), Laineen Kasperi (Hanna Hyy), Gracias (Päivi Saarikoski) ja MC Matti 8 (Antti Eskelinen). – Kirjoitan runoutta, koska pään sisällä on 10 000 ajatusta. Kirjoitan runoutta, koska sille ei ole perustetta tai syytä. Amerikkalaisen beatnikin Allen Ginsbergin runosta nimensä lainannut, Hanna Rädyn kuratoima näyttely, kokoaa kotimaisen underground-räpin helmet. Näyttelyssä nähdään kaikki kymmenenkunta kolmitasoista muotokuvaa suomiräpin kärkinimistä. Rädyn kirjoittamat henkilökuvat kuvitettiin haastateltujen räppäreiden muotokuvilla ja valokuvaaja Kaisa Sojakan ottamilla potreteilla. Tribuutti camera obscuralle ja valolle Valokuvataiteilija Marja Pirilä on erikoistunut 1990-luvulta lähtien camera obscura -tekniikkaan ja tuonut sen suomalaiseen nykytaiteeseen. Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, ovat esillä uusimmat teokset ”Strindbergin huoneissa”, sarja on kuvattu vuonna 2015 valokuvauksen synnyinsijoilla taiteilijaresidenssissä Ranskassa. Tarkoitus oli keskittyä uusiin camera obscura –kokeisiin, joiden inspiraationa taiteilijalle olivat Louis Kahnin sanat: – On hyvä palata ilmiöiden syntyyn, sillä se on niiden suurenmoisin hetki; sieltä löytyvät ilmiöiden mahdollisuudet ja henki sekä innoitus tuleviin tehtäviin. Pirilä kuuli, että huoneistossa olisi asunut 1880-luvulla myös August Strindberg, jonka hän tunsi paremmin varhaisena valokuvauksen pioneerina kuin yhtenä Ruotsin merkittävimpänä kirjailijana. Näyttelyn suuresta tammikaapista rakennettu Wunderkamera/ camera obscura on saanut nimensä Strindbergin rakentamasta kamerasta. Naura kanssani Kuvanveistäjä Joakim Sederholm tunnetaan erityisesti kookkaista peltiveistoksistaan ja herkistä piirroksistaan. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee hänen uusimpia ihmiseloa kuvaavia hahmoja, jotka muistuttavat yhä useammin klovneja. Punaiset nenät ja ylikypsä värimaailma on voimistunut entisestään. – Ikäni noustessa myös työni ovat alkaneet ilmentää yhä enemmän ihmisen ja erityisesti taiteellisen innostumisen epätoivoisen tragikoomisia piirteitä. Elämä on epätoivoisen naurettavaa, naurakaa kanssani! Sederholm työskenteli jo opiskeluaikoinaan Lallukan ”Taivaallisessa akatemiassa”. Eri taiteilijasukupolvet kokoontuivat kerran viikossa kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin ateljeehen tekemään yhdessä taidetta. Yksinäisyys tai yhteenkuuluvuus, haavoittuvaisuus, eroavaisuus ja moninaisuus kiinnostavat. – Toivon, että työni lisäisi ihmisten toleranssia ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Usein taiteeni on ottanut ihmisen tai koiran muodon. Sumu hälvenee hetkittäin Taidegrafiikkaan erikoistuva Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, avasi maaliskuun Sini-Meri Hedbergin maalauksilla. Hänelle maalaus näyttäytyy toisinaan moniselitteisesti rönsyillen ja välillä merkityksellisyyden voi tiivistää mustaan neliöön. – Värit sekä viitteellisesti maalattu maisema johdattelevat mieltäni askarruttavien kysymysten äärelle: Miten määritellä ihmisen aika, oleminen? Mistä tulen, minne menen? Maalauksissa toistuu koko ajan sumu. Se vertautuu elämän arvoituksellisuuteen ja minuuden lopulliseen saavuttamattomuuteen. Sumu hälvenee hetkittäin. Elämässä tapahtuvat muutokset, ajallisuuden oivaltaminen ja pysähtyminen hetkeen paljastavat oleellisen. Hedbergiä inspiroivat pohjoinen taivas, abstrakti ekspressionismi ja saksalainen 1800-luvun romanttinen maisemamaalaus. Purkkaan astumisen voi kuvitella Tm?galleria, Erottajankatu 9 B, pitää esillä Simo Mantereen maalauksia ”Varo tuol on purkka”. Yksityiskohtaisten maalausten jäljet luovat muistumia erilaisista jäljistä ympäristössä, iholla ja taiteen historiassa. – Tuntuu kuin taiteilija olisi yhdistänyt maalauksiinsa oman elämänsä aikana tehtyjä siveltimenvetoja lapsuudesta tähän päivään, Timo Tähkänen kuvaa kokonaisuutta. Taiteilija kuvailee näyttelyään: – purkkaan astumisen voi kuvitella / vaikka vaan näkee sen liiskautuneena maassa / nyt ku noita kattoo vierekkäin ni ne on aika kivatkin / ku mä otin ton tuolta nurkasta pois / jotenkin kiehtoo et jotakin puuttuu ja jatkuu jossakin toisaalla. Helsingissä asuva ja työskentelevä Mantere valmistui kuvataiteilijaksi 2010; töitä on esitelty mm. Galleria Huuto Jätkäsaaressa 2016. Ryijyistä reliefejä Airi Snellman-Hänninen esittelee ”Kuitujen sinfonia” –näyttelyssään pitkältä uraltaan sekä perinteisiä ryijytöitä, kirkkotekstiilejä ja uusista materiaaleista tehtyjä tekstiiliveistoksia. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, kunnioittaa 60 vuotta tekstiilitaidetta tehneen taiteilijan uraa. Hän täytti 88 vuotta näyttelyn aikana. Tekstiilitaiteilija valmistui v. 1953 Taideteollisesta Oppilaitoksesta ja on toiminut vapaana tekstiilitaiteilijana. Kaikki ryijyt ovat uniikkeja teoksia ja käsinkudottuja, 100 % villa materiaalina. Snellman-Hänninen on alansa uranuurtava tekstiilitaiteilija, kokeileva ja rohkea materiaalin käsittelijä. Alkukauden perinteisistä ryijyistä kehittyi pinnaltaan ”reliefimäisiä maalauksia”. Uudet kokeilut innostivat kolmiulotteisiin tekstiiliveistoksiin. Taiteilijaura on tärkeä osa Suomen Taideteollisuuden historiaa. Hänen töistään julkaistiin näyttelyn nimeä kantava kuvateos, joka on ensimmäinen katselmus veteraanin työhön. Aineisto on koottu sekä taiteilijan omista että yritysten julkisista kokoelmista. Taiteen akateemikko Vuokko Nurmesniemi osallistui aikalaisensa avajaisiin. Välitön, lapsekas ilmaisu Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, on esillä kolme taiteilijaa. Helsinkiläisen Tuukka Tammisaaren öljyvärimaalausten vire vaihtelee hilpeästä leikkisyydestä vakavaan monokromaattisuuteen. Taiteilija kertoo kokoavansa teoksiinsa erilaisista ajatuksista, tapahtumista, tarinoista ja tunteista kertyvää yhteenvetoa. Uuden ja tuntemattoman etsintä on Tammisaarelle haaste. Abstraktio on tarkin mahdollinen dokumentti asiasta, joka saattaa olla olemassa vain verkkokalvoilla tai aivokemiassa. Maalauksissa ihmetellään biologiaa, ihmisen maailmaan jättämää jälkeä sekä niiden välistä mittakaavaa. Taiteilijan usein käyttämän öljyväripuikon hyödyntäminen mahdollistaa välittömän, jopa lapsekkaan ilmaisun. Uusissa teoksissa maalikerrokset ovat paikoitellen entistä ohuempia. Hän mittaa suhdettaan väreihin irrottautumalla ainoastaan itseä miellyttävien värien maalaamisesta. Maisemia ja asetelmia Juhani von Boehm pitää näyttelyn Galleriassa G12, Annankatu 16, viimeaikaisesta maalaustuotannostaan. Teokset ovat vuosilta 2017 ja 2018. Maalausten aiheina ovat maisemat ja asetelmat. Maisemissa on usein tärkeässä roolissa vesi. – Maalaamani asetelmat taas kuuluvat Cezannen ja Morandin luomaan asetelmamaalausperinteeseen. Näyttelyssä on mukana myös yksi henkilökuva. Juhani von Boehm maalaa usein aluksi aiheensa puhtaasti kuvitteellisena aivotyönä. Hänen teoksensa ovat öljyvärimaalauksia ja pastellitöitä. Hän tulee taiteilijasuvusta, mutta itse hän teki elämäntyönsä fyysikkona, ja jäi professuuristaan eläkkeelle v. 2008 Teknillisestä Korkeakoulusta. Galleriassa on myös teosmyyntiä näkyvästi toisessa huoneessa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Hanna Hyy ja teoksensa Laineen Kasperista Tiketti Gallerian räppärinäyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sini-Meri Hedberg Galleria G:ssä yhdessä värikkään View I –teoksensa kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Marja Pirilä kera Wunderkamera/camera obscura, hommage & August Strindberg –kokonaisuuden kanssa Galleria Heinolla. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Joakim Sederholm Hattupää II -teoksensa kanssa Galleria Dueton avajaisissa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Anja Snellman-Hänninen (istuu) ja Vuokko Nurmesniemi Valkoinen kolmio -ryijyn edessä Galleria Dixin näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Simo Mantere teoksensa Kalliossa kesällä -teoksen edustalla “Varo tuol on purkka” -näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen.
13 Viikot 10-11 ? Naapurimaamme Viro juhli 24. helmikuuta 100-vuotisjuhliaan. Juhla huomioitiin näyttävästi Suomessakin. Tv-kanaviltamme olemme nähneet paljon Viro-ohjelmia. Isot sanomalehtemme ilmestyivät juhlanumeroin lehtien nimet viron kielisinä. Monet ”estofiilit” reissasivat Suomenlahden poikki Viroon juhlimaan. Tallinnassa Suomen lähetystön lipputangossa liehui Eesti Vabarikin sini-musta-valkoinen lippu. OlutsiltaÕllesild, Oluthuone Oslossa Haapaniemenkadun ravintolassa kokoontuva maineikas suomalais-virolainen olutseura, kävi myös Tallinnassa juhlimassa jopa 76 jäsenen voimin. Varsinaiseen juhlapäivään valmistauduttiin perjantai-iltana muistelemalla Tapio Mäkeläisen johdolla Viru-hotellissa mm. Tapion omassa nimikkohuoneessa ja muissa Viru hotelli 45-juhlahuoneissa kerroksessa 18 menneitä aikoja. Tapio on Viron kirjojen kirjoittaja ja asiantuntija vailla vertaa. Hotelliin liittyivät Tapion hauskat muistot turistioppaana. Fiksuna nuorena hän oli virolaisten opiskelijoiden suosikki. Kun isoista turistiryhmistä monet eivät kaupungilta saapuneetkaan maksettuihin ruokailuihin, tarjosi Tapio opiskelijoille ilmaisia aterioita. Hän on matkanjohtajana, oppaana ja matkojen suunnittelijana vienyt Viroon 30 vuoden aikana yli 100 000 turistia. Hän on käynyt jokaisessa Viron kunnassa. Vanhassa kaupungissa saamaan aikaan illalla Pekka Linnainen esitteli osalle ryhmästä alueen erikoisimpia olutpaikkoja. Matkan varsinainen ohjelma alkoi kuitenkin varhain lauantai-aamulla. Jo klo 7 Toompean mäen ympäristössä kireässä pakkasessa oli lämminhenkistä väenpaljoutta. Tosi paljon ihmistä oli saapunut seuraamaan Viron lipun nostoa Pitkän Hermannin torniin. Puheitten, musiikkiesitysten ja virallisen juhlaohjelman jälkeen torilla myös iloisesti tanssahdeltiin. Sitten Tapio Mäkeläinen jutusteli Toompealla mielenkiintoiseen tyyliin Tallinnan historiassa olutsiltalasille. Ohitsemme kiirehti Suomen suurlähettiläs Kirsti Narinen Viron tv:n haastatteluun. Hän huomasi ryhmässämme tuttuja henkilöitä ja huikkasi, että hienoa, kun olette tulleet tänne juhlimaan Viroa. Ehdimme lopuksi suomalaiskahvilaan jännäämään, kun Iivo Niskanen hiihti kultaa Koreassa. Päivän edetessä väen lukumäärä vähintäänkin moninkertaistui keskikaupungilla. Nimittäin keskipäivällä järjestettiin sotilasparaati. Vapauden aukiolla ja kapeilla kaduilla esiteltiin virolaista asearsenaalia, tankkeja ja kuljetuskalustoa väentungoksen seassa. Ajattelivatko juhlivat ihmiset sotaleluja katsellessaan, että ei koskaan enää sotaa vai että onhan tämä mukavaa, kun joukot ovat omia vapaassa maassa. Ylitse lentäneet muutamat hävittäjät lienevät Naton kalustoa. Olutsillan ohjelmassa päätapahtuma oli Viro 100-juhlapäivällinen Opettajien talossa Raatihuoneen torin laidalla. Puheenjohtaja Päivi Söderström lausui tervetulosanat juhlamaljojen kera. Upeasti katetussa juhlasalissa suurlähetystömme tervehdyksen juhlaväelle esitti lehdistöneuvos Hannele Valkeejärvi. Hän kertoi ajatelleensa, kun Viro huomioi juhlavuotemme mitä moninaisimmin, miten me onnistumme naapurimaana vastaamaan tähän ”ystävyyden tsunamiin”. Olemme todella onnistuneet. Niin monet tahot ovat olleet liikkeellä ja Viro on saanut ansaitun huomion. Olutsillan nimeen viitaten Valkeejärvi pohdiskeli, että Suomen ja Viron välillä onkin oikeasti silta. Olemme saman sukuisia kansoja, kielemme ovat sukua, meitä yhdistää historia, kauppa, kulttuuri, matkailu ja monet asiat. Vilkas laivaliikenne ja mahdollinen yhdystunnelikin ovat osa tätä siltaa. Olutsiltakin on yhdysside maittemme välillä. Juhlapuheen pitäjä filosofian tohtori Tiit Hennoste puhui totta kai hivenen olutkulttuuristakin. Olutsiltalaisia kiinnostavat Suomessa ja Virossa pienpanimot. Juhlabuffet oli maukas ja runsas. Juhlajuomana oli Õllevõlur-panimon Tallin City (lager), Jää vabaks (IPA) ja Vunts Vahuseks (lager). ”Jälkiruoaksi” nautittiin vielä puolipulloa Strong Maria stoutia. Panimomestari Vahur Kase oli otettu suomalaisten asiantuntijoiden kiitoksista. Olutsillalla on oma naseva iskulause ”Olut maistuu kielellä kuin kielellä”. Varmasti Õllevõlur eli Oluttaikuripienpanimon erinomaisiksi kehuttuja tuotteita tullaan jatkossa mieluisasti maistelemaan. Juhlapäivällinen huipentui oopperalaulaja Lembit Tolgan lauluun. Ohjelmistossa oli tuttua Georg Otsia, Rauno Lehtistä ja huipennuksena italiaksi O sole mio. Ilta kului kaupungilla, jossa riitti pitkään juhlahumua. Sunnuntaiksi olutsillan saunaklubi oli järjestänyt kylvyn Rauasaunaan, jos museo-vaihtoehto ei tällä kerralla houkuttanut. Olutsillan lisäksi Tallinnassa juhli paljon muitakin suomalaisia, ainakin viikonlopun laivat olivat täysiä. Oli hienoa olla Suomen ja Viron välisellä ”sillalla” heiluttamassa Viron lippua 100-vuotisjuhlassa. Jos Viron kieli tai muut asiat kiinnostavat, Eesti Maja – Virokeskus sijaitsee Suvilahdessa Sörnäisten rantatie 22 (www.eestimaja.fi). Jarmo Niemenkari Viron illassa nähtiin mittava nationalistien soihtukulkue. Aamulla varhain Toompean ympäristöön pirteään pakkaseen tuli runsaasti juhlijoita. Olutsillan jäsenten mielestä olut.maistuu kielellä kuin kielellä. Tapio Mäkeläinen luennoi kuulijoilleen Talinnan historiasta. Sotilasparaatissa panssarit vyöryivät kaapeaa kutua Vapauden aukioille. Suomen ja Viron välillä on silta
14 Viikot 10-11 Herttoniemenrannan asuntotontin kutsukilpailu ratkesi ? Skanskan ja Helsingin kaupungin järjestämä arkkitehtikutsukilpailu Herttoniemenrannassa sijaitsevasta asuntotontista on ratkennut. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus ”Tetris”, jonka on laatinut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Asuntotontti sijaitsee osoitteessa Reginankuja 3. Tontti on Skanskan omistuksessa, ja sille rakennettava hanke on Skanskan omaperusteista asuntotuotantoa. Rakennustöiden on suunniteltu alkavan vuoden 2018 aikana, jolloin hanke valmistuisi arviolta 2019– 2020. Helsingin kaupunki on aloittanut tonttia ympäröivien rantaja katualueiden toteutussuunnittelun. Tavoitteena on, että yleiset alueet valmistuvat yhtäaikaisesti asuntohankkeen toteuttamisen kanssa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, ja siihen osallistui neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy, Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy ja Avarc Arkkitehdit Oy. Kilpailussa tavoiteltiin kaupunkikuvallisesti korkeatasoista suunnitelmaa asuinkerrostalosta ja sen pihaalueesta. Kohteen naapurusto kutsuttiin ottamaan kantaa kilpailuehdotuksiin Helsingin kaupungin Kerrokantasi-palvelussa sekä asukasillassa tammikuussa 2018. Kilpailun voittajaksi ja samalla tontin jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin ehdotus ”Tetris”, jonka tekijäksi osoittautui nimikuorien avaamisen jälkeen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Ehdotus oli paitsi kilpailun arviointiryhmän suosikki, myös yksi naapuruston suosikeista. – Ehdotusten yleistaso oli hyvä, ja kilpailun tuloksena saatiin neljä erilaista tulkintaa paikan rakentamisen mahdollisuuksista. Tuomaristo piti tärkeänä, että tontin merkittävä asema kaupunkirakenteessa, merellinen sijainti ja erilaiset näkymät olisi hyvin huomioitu arkkitehtuurissa. Suunnitteluratkaisussa tuli ottaa huomioon niin hienot merinäköalat rakennuksesta käsin kuin myös näkymät ympäröivästä kaupunkirakenteesta ja naapurirakennuksista siten, että uudisrakennuksen valmistuttuakin sen takana olevista rakennuksista olisi tarjolla näkymiä merelle. Samoin maantasokerroksen ilmettä koko rakennuksen osana ja suhteessa paikkaan pidettiin tärkeänä, toteaa suunnittelukilpailun arviointiryhmään osallistunut Skanska Kotien aluejohtaja Juhani Aspara. – Voittanut kilpailuehdotus on arkkitehtuuriltaan raikas ja kokonaisotteeltaan korkeatasoinen. Ratkaisu ottaa myös merellisen sijainnin erittäin hyvin huomioon. Rakennusmassan sisäänveto ensimmäisen kerroksen päällä on erittäin kiinnostava ja innovatiivinen ratkaisu, totesi arviointiryhmä lausunnossaan. Rakennettava tontti sijaitsee Laivalahden puistotiestä ja Reginankujasta muodostuvan kokonaisuuden päätteenä meren rannassa, Tullisaarenselälle antavan niemekkeen kärjessä. Tontti kaavoitettiin alun perin hotellirakennusta varten. Kaavamuutos asuinrakentamista varten laadittiin, kun toteutukseen johtavaa hotellihanketta ei syntynyt. Asemakaavan muutos on tullut voimaan vuonna 2015. Niemekkeen kiertävä rantaraitti rakennetaan muutaman vuoden kuluessa valmiiksi, laivaja venepaikkojen määrää lisätään sekä niemen kärkeen raitin varrelle sijoitetaan kahvilarakennus. Herttoniemen metroaseman seutu kasvavine palveluineen on noin kilometrin kävelymatkan etäisyydellä. Alueella on koulu ja useita päiväkoteja. Suomi on otollisessa asemassa Kiinan Uuden silkkitien suhteen Kalevi Sorsa -säätiön raportti ? Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin. – Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tieja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan, kirjoittaa Holmgren. Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla. – Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.” Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa. Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren. Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille. Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta. Keväthumaus Kinaporissa 23.3. ? Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä humahtaa täysin palkein perjantaina 23.3., kun talon vapaaehtoistoimintaa tehdään tunnetuksi. Keväthumaukseksi nimetyn päivän ohjelman ovat koonneet talon vapaaehtoiset, jotka haluavat tuoda näkyviin sen, että Kinaporissa ”voi tehdä mitä vaan”. Tapahtuma on virkistystä talon asukkaille, asiakkaille ja vapaaehtoisille, mutta sen tarkoitus on myös madaltaa kynnystä tulla mukaan – onpa kävijä sitten kiinnostunut talon tapahtumista tai osallistumisesta vapaaehtoisena niiden toteuttamiseen. Keväthumaus koostuu työpajoista, työnäytöksistä ja ohjelmallisesta osuudesta. Kädentaitojen työnäytöksissä ja askarteluja korttityöpajoissa voi itse kukin elvyttää vanhoja taitoja tai oppia uutta. Juhlasalissa esittäytyy vapaaehtoistoiminnan värikäs kirjo. Tarjolla on mm. tuolitanssia, lattareiden ja laviksen opettelua, tanssija kuoroesityksiä, näytelmäpotpuri, reissuvideo, yhteislaulua ja karaoketanssit. Kohtaamisia voi suunnitella Treffitaulun äärellä ja tutustua niin kivikuin käsityönäyttelyihinkin. Vilkasta vapaaehtoistoimintaa Kinaporin palvelukeskus on yksi kaupungin eläkeläisille ja työttömille tarkoitetuista palvelukeskuksista. Vapaaehtoistoimintaa on ollut aina sen perustamisesta 1986 lähtien – toiminnassa on vieläkin aivan alusta alkaen mukana olleita. Organisoitua vapaaehtoistoiminta on ollut vuodesta 2004 ja kokoaikaisena vapaaehtoistoiminnan ohjaaja on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta. Kinapori onkin kaupungin palvelukeskuksista ainoa, jossa on kokopäiväinen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja. Vapaaehtoisia on tällä hetkellä yli 130. He tuovat merkittävän lisän talon toimintaan mm. vetämällä talon monia keskustelu-, teemaja liikuntaryhmiä, toimimalla erilaisissa avustustehtävissä, järjestämällä tapahtumia, retkiä ja matkoja, pyörittämällä bingoa, kirjastoa ja lukupiiriä, ohjaamalla kuoroa ja tanssiryhmää ja tekemällä lehteä yhdessä toisten vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa. Kävijöitä palvelukeskuksessa on päivittäin 500–600 ja henkilökuntaa 12. Postipalvelut siirtyvät Hakaniemen postiin Hämeentielle avataan 7.3. Postin uusi noutopiste ? Postin palvelupisteisiin Helsingissä tehdään maaliskuun aikana muutoksia sekä Kruununhaassa että Kallion ja Sörnäisten alueilla. Katajanokan ja Kruununhaan asiakkaat (postinumeroalueet 00160 ja 00170 Helsinki) saavat kaikki postipalvelut keskiviikosta 28.3. kello 8 lähtien Hakaniemen postista 00530 Helsinki osoitteessa Säästöpankinranta 2. Nykyinen Kruununhaan posti 00170 Helsinki (os. Rauhankatu 10) palvelee asiakkaita ennen muutosta normaalisti tiistaihin 27.3. kello 16 saakka. Postin oma myymälä 00530 Helsinki palvelee Hakaniemessä maanantaista perjantaihin kello 8–20 ja lauantaisin kello 10–15. Hakaniemen postista asiakkaat voivat noutaa saapuneet paketit ja muut kuitattavat lähetykset. Sieltä voi myös lähettää postia ja ostaa postimerkkejä sekä pakkaustarvikkeita. Posti uudistaa palvelupisteverkostoaan ja siirtää postipalvelut osasta Postin omia myymälöitä kumppaniyritysten palvelupisteisiin. Palvelupisteistä jo yli 90 % toimii nykyisin kumppaniyritysten yhteydessä. Postin tavoitteena on löytää postipalveluille sopiva kumppaniyritys myös Kruununhaasta, mutta toistaiseksi alueelta ei ole löytynyt kumppaniyritystä. Uusi noutopiste Postinumeroalueen 00500 Helsinki asiakkaat voivat noutaa pakettinsa torstaista 7.3. lähtien uudesta noutopisteessä, joka toimii KMarketissa osoitteessa Hämeentie 16, 00530 Helsinki. Uusi noutopiste palvelee K-Market Hämeentie 16:n laajoina aukioloaikoina maanantaista lauantaihin kello 7–23 ja sunnuntaisin kello 9–23. Pakettien ja muiden kuitattavien lähetysten noutamisen lisäksi noutopisteestä voi ostaa postimerkkejä ja pakkaustarvikkeita sekä jättää valmiiksi maksettuja lähetyksiä Postin kuljetettavaksi. Postinumeroalueiden 00170 ja 00500 asiakkaita tiedotetaan ennen palvelupistemuutoksia jokaiseen kotiin jaettavalla kirjeellä. Postin verkostoon kuuluu kaiken kaikkiaan yli 1 400 palvelupistettä. Vastaanottaja voi ohjata verkkokauppaostoksiaan itselleen sopivimpaan noutopaikkaan Postin verkkopalvelussa tai mobiilisovelluksella. Postin lähettämisen verkkopalvelussa voi puolestaan maksaa paketin postimaksun valmiiksi. Palvelu antaa Helposti-koodin, jolla paketin voi viedä jonottamatta mihin tahansa Postin palvelupisteeseen: www.posti.fi/lahettaminen Palvelupisteverkoston kehittämisellä vastataan asiakkaiden muuttuneisiin asiointitottumuksiin ja verkkokaupan kasvuun helpottamalla pakettien noutoa postien laajoilla aukioloajoilla ja erilaisilla palveluvaihtoehdoilla, kuten pakettiautomaateilla ja noutopisteillä. Postin pakettiautomaattiverkosto kasvaa lähivuosina tuhannella automaatilla. Kaikkien Postin palvelupisteiden sijainnit ja aukioloajat löytyvät osoitteesta www.posti.fi/postit.
15 Viikot 10-11 Liikkumisohjelman projektipäälliköksi Minna Paajanen ? Helsinki satsaa vahvasti kaiken ikäisten liikkumisen lisäämiseen vuosina 2018 – 2021. Tavoitetta toteutetaan kaupungin Liikkumisohjelmalla, jonka projektipäälliköksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Minna Paajanen. Hän siirtyy tehtävään valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin tehtävistä. Minna Paajanen aloittaa työskentelyn Liikkumisohjelman parissa 3.4.2018. ”Olemme saaneet kaupunkiin alan huippuasiantuntijan, jolla on kokemusta ja näkemystä liikkumisen edistämisen eri näkökulmista. Minnalla on vahva poikkihallinnollinen ote liikunnan edistämiseen ja sen vaikuttavuuden arvioimiseen” iloitsee liikuntajohtaja Tarja Loikkanen. ”Kaupungin oma laaja-alainen asiantuntijaosaaminen saa merkittävää lisävahvistusta ja uskon, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kunnianhimoiset tavoitteet on mahdollista toteuttaa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa ” toteaa Loikkanen. Liikkumisohjelma on yksi Helsingin kaupungin strategisista kärkihankkeista. Strategiatavoitteiden toteuttamiseksi liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla ja yhteistyössä eri kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen, liikuntaseurojen, yritysten sekä asukkaiden kanssa. Liikkuminen ja sen aloittaminen halutaan tehdä houkuttelevaksi ja helpoksi. Ohjelman avulla kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan tavalla, joka ottaa erilaiset käyttäjät huomioon.Lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Myös ikäihmisiä houkutellaan aktiivisesti liikkeelle, niin liikunnan kuin kulttuurinkin pariin. Palveluja kohdennetaan lisäksi erityistä tukea tarvitseville kohderyhmille. Kansalliskirjaston näyttely KAUNISTA! esittelee kirjansidoksia 1400-luvulta tähän päivään Biblia, deutsch. Nürnberg 1483. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC Brenz, Johannes Syntagma eorum. Basel 1553. (Jälkisidos) Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC Blin de Sainmore: AdrienMichel-Hyacinthe. Oeuvres. I–II. Paris 1774, Amsterdam 1775. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC ? Kirjat ovat kauniita. Uudet ja vanhat sidokset ilahduttavat sekä hienoilla materiaaleilla että sitojien ammattitaidolla. Visuaaliset yksityiskohdat ovat kuin taideteoksia, ja aikalaissidokset ja koristelut kertovat kiehtovalla tavalla tarinoita omasta ajastaan. Kansalliskirjaston vuoden 2018 Galleria-näyttelykokonaisuus sukeltaa kirjansidonnan mielenkiintoiseen maailmaan. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, joista kaksi avataan yleisölle maaliskuun alussa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta 1.3. 22.12.2018 Näyttelyssä on esillä yksilöllisiä käsintehtyjä kirjansidoksia viiden vuosisadan ajalta 1400-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Aineisto kuvaa kirjansidonnan historiaa niin materiaalien, tekniikan kuin tyylihistorian valossa. Näyttelyn vanhimpiin teoksiin kuuluvat kaksi kirjaa maineikkaan saksalaisen kirjanpainaja ja kustantaja Anton Kobergerin kirjapainosta 1400-luvulta. Esillä on myös latinankielinen kirkkokäsikirja Manuale Aboense, jonka painatti Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurck (Kurki) Saksassa vuonna 1522. Kyseessä on tiettävästi ainoa paperille painettu versio kyseisestä kirjasta. Kirjan sidontapaikka on tutkijoille edelleen arvoitus. Näyttely tarjoaa kaunista nahkaa, upeaa silkkiä, lehtikultaa, metalliheloja ja taidokasta koristelua. Kirjojen sidosasu ei kerro vain tekniikoista, materiaaleista tai esteettisistä arvoista, vaan se heijastelee myös yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia ja funktionaalisia ulottuvuuksia. Kirjan koko ja sidonta voivat viitata siihen, mihin tarkoitukseen tai yhteyteen kirja on tarkoitettu. Omistushistoriasta kertovat mm. kansiin leimatut vaakunat, nimet, vuosiluvut ja nimikirjaimet. Kirjojen lehtikullalla koristelluissa syrjissä voi lisäksi olla siselöiden eli pisteviivoin toteutettuja ornamentteja, väritettyjä kuvioita tai jopa omistushistoriasta kertovia vaakunoita. Kuninkaalliset kruunut monogrammeineen osoittavat, että kirja on kuulunut hallitsijan kirjastoon. Menneiden vuosisatojen kirjansitojat eivät yleensä signeeranneet töitään. Joidenkin sitojien jäljille on kuitenkin päästy historiallisten lähteiden ja sidoshistoriallisen tutkimuksen kautta. Kirjansidokset Pohjoismaista 2018 1.3. 14.5.2018 Pohjoismaiset kirjansidonnan ammattilaiset ja harrastajat ovat lähettäneet näyttelyyn upeita esimerkkejä tämän päivän sidoksista, jotka tarjoavat hienon vastapainon ja vertailukohdan vanhojen sidosten rinnalle. Näyttelyn teemana on vapaamuotoinen sidos. Nykymuotina ovat nähtävissä yksinkertaisemmat, usein abstraktiset kuviot nahkaapplikaatioina tai pieninä kultauksina tai sokeapainatuksina. Näyttely järjestetään nyt neljättä kertaa, ja Suomi toimii vuoden 2018 isäntämaana. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Espoon Kirjansitojat r.y.:n kanssa. Kirjansidokset Pohjoismaista -näyttely siirtyy toukokuussa Helsingistä Osloon ja kiertää kaikki Pohjoismaat. Pohjoismaisen osuuden tilalle Kansalliskirjaston Galleriaan rakentuu Kauneimmat kirjat 2017 -näyttely. KAUNISTA! -näyttelytyöryhmä Asiantuntijat: Anna Perälä, Leena Pärssinen. Espoon Kirjansitojat r.y.: Seppo Seppälä, Hannu Laine, Rudolf Sommer. Kansalliskirjasto: Katri Nissilä, Heidi Törrönen, Sisko Vuorikari. Näyttelyarkkitehti: Maara Kinnermä. Aineiston valokuvaus: Niilo Hassi ja Harri Aaltonen Kirjansidonnan työpajat ke 7.3. / 21.3. / 4.4. / 18.4. klo 16.30 19.30 Kansalliskirjaston Galleria. Vapaa pääsy. Kansalliskirjaston Galleria, Unioninkatu 36 Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta 1.3. 22.12.2018. Kirjansidokset Pohjoismaista 2018 1.3. 14.5.2018 Kauneimmat kirjat 2017 16.5. 22.12.2018 Tänä vuonna Vuoden Petraaja -palkinnon saaja valittiin hotellitoimialalta. Palkinnon sai Hilton Helsinki Strand. HSY palkitsi Hilton Helsinki Strandin ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on jakanut Vuoden Petraaja 2017 -palkinnon Hilton Helsinki Strandille. Lisäksi Käpylän peruskoulun erityisopettaja Jukka-Pekka Anttiselle myönnettiin kunniamaininta. Palkinto myönnetään toimijalle, joka on vähentänyt merkittävästi jätemääräänsä ja edistänyt materiaalitehokkuutta ja siten osallistunut vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen. HSY jakoi palkinnon torstaina 15. helmikuuta pidetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. Hilton Helsinki Strandissa on tehty aktiivisesti työtä syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi – Vuoden Petraaja -palkinto myönnetään sellaiselle organisaatiolle, joka on omalla aktiivisella toiminnallaan vähentänyt merkittävästi jätemääräänsä. Palkittava taho valitaan niiden yritysten ja yhteisöjen joukosta, jotka ovat seuranneet jätemääriään Petrajätevertailussa. Hilton Helsinki Strand toimii hyvänä esimerkkinä aktiivisuudesta jätteen määrän vähentämisessä ja materiaalitehokkuuden edistämisessä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Petra-jätevertailussa organisaation jätemäärä suhteutetaan työntekijämäärään, ja näin saman alan toimijoita voidaan verrata toisiinsa. Hotellialalla jätettä syntyy keskimäärin noin 2 300 kiloa työntekijää kohden vuodessa. – Hilton Helsinki Strandin jätemäärät ovat olleet viime vuosina 25–50 prosenttia hotellien keskiarvoa alhaisemmat henkilökunnan määrään suhteutettuna, materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme HSY:stä kertoo. Hilton Helsinki Strand vähentää ruokahävikkiä monin tavoin. Hotellin ravintolassa tarjotaan paljon lautasannoksia, jolloin hävikki on seisovaa pöytää pienempi. Aamiaisbuffettiin puolestaan on valittu pieniä annoksia, jolloin jätteen määrä pysyy pienenä, vaikka asiakkaat valitsisivat useita ruokalajeja. Hotellissa on myös luotu vahva yhteistyö paikallisten kierrätysja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Heille luovutetaan kaikki kierrätykseen kelpaava materiaali huonekaluista ja tekstiileistä pienempiin esineisiin. Esimerkiksi puolityhjät shampoopullot hyödynnetään yhteistyökumppanin asuntolatoiminnassa. Hilton Helsinki Strand seuraa jätemääriään säännöllisesti ja täsmällisesti. Hotellin henkilökunta on hyvin motivoitunut vähentämään jätteiden syntyä ja edistämään lajittelua mahdollisuuksien mukaan. Henkilökunta saa perehdytystä lajitteluun kahdesti vuodessa. Anttisen aktiivisuus ja sitoutuneisuus ympäristötyöhön sai kunniamaininnan HSY myönsi Käpylän peruskoulussa työskentelevälle erityisopettaja Jukka-Pekka Anttiselle kunniamaininnan. – Anttinen on tehnyt pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti töitä koulunsa jätemäärien vähentämiseksi ja lajittelun edistämiseksi. Hän ollut vuosia koulun ympäristötiimin vetäjä, pitänyt aamunavauksia kierrätyksestä sekä muistuttanut ja opastanut aktiivisesti sekä oppilaita että henkilökuntaa jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun liittyvissä asioissa, Teerihalme kuvailee. Anttinen on toiminut myös yhteyshenkilönä koulun ulkopuolelle. Hän on ollut järjestämässä vierailukäyntejä muun muassa jätevedenpuhdistamolle ja pitänyt yhteyttä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukseen ja luontotaloihin. Koulun jätemäärät ovat olleet toimialansa keskiarvoa alhaisempia useana vuonna. Kahtena viimeisimpänä raportointivuonna jätemäärät ovat olleet noin puolet toimialan keskiarvosta. Anttinen on luonut yhteistyössä muiden kanssa paljon hyviä käytäntöjä koululle. Toisinaan ruokalassa on käytössä punnituskello, joka kannustaa oppilaita ja henkilökuntaa vähentämään ruokajätettä. Keväisin koulussa pidetään siivoustalkoot, joiden yhteydessä koulussa on Kaunein jäte -kilpailu ja kierrätystaidenäyttely. Käpylän peruskoulu on ollut mukana HSY:n kummikouluohjelmassa vuosina 2015–2016. HSY valitsi Vuoden Petraajan noin 450 toimipaikan joukosta Petra-jätevertailu on ilmainen verkkopalvelu jätemäärien seurantaan ja vertailuun. Palvelu auttaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yrityksiä vähentämään jätettä ja parantamaan materiaalitehokkuutta. Palvelu toimii osoitteessa www.petrajatevertailu.fi. Vuoden Petraaja 2017 valittiin noin 450 toimipaikan joukosta. HSY jakaa Vuoden Petraaja -palkinnon joka toinen vuosi. Palkittava yritys saa kunniakirjan sekä oikeuden käyttää Vuoden Petraaja -tunnusta.
16 Viikot 10-11 ? Neljättätoista kertaa järjestetty nuorten talvilomatapahtuma Reaktori tarjosi pakkasen puraiseman pääkaupunkiseudun lomanviettäjille puolen hehtaarin verran tekemistä lämpimissä sisätiloissa. Tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana lähes 10 000 nuorta, joille nelisenkymmentä toimijaa tarjosi toiminnallista tekemistä muun muassa liikunnan, pelien ja käsillä tekemisen parissa. Suosituimpia toimintapisteitä olivat liikunnalliset toiminnat, kuten futissimulaattori ja tanssiopetus sekä Rodeoankka, johon riitti jonoa tapahtuman ensihetkistä loppumetreille. Nuorten ääni -toimituksen pisteellä nuorten pikahaastatteluissa vieraili päättäjiä ja vaikuttajia, joilta nuoret kyselivät asioita laidasta laitaan mm. heidän työstään ja harrastuksistaan. Apulaispormestari Nasima Razmyarilta kysyttiin kysymyksiä mm. leipäjonoista ja nuorille suunnatuista palveluista sekä neuvoja opiskeluun nuorille, jotka kärsivät motivaation puutteesta. Kansanedustaja Simon Elo puolestaan sai vastailla mm. ruotsin kielen asemaa koskeviin kysymyksiin. Nuorten ääni-toimituksen pisteellä tehdyt pikahaastattelut videoitiin ja videot tulevat nähtäville Nuorten Ääni toimituksen youtube-kanavalle: https://www.youtube.com/user/nuortenaani/ videos?disable_polymer=1 Reaktorin päätösbileitä juhlitaan lauantaina 24. helmikuuta Kulttuuriareena Gloriassa klo 18–22. Päätösbileiden ikäraja on 13–17-vuotta. Reaktori järjestettiin tänä vuonna jo neljättätoista kertaa. Tapahtuman toteutti Helsingin kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden nuorisoja kulttuuritoimien kanssa. Mukana oli nelisenkymmentä eri toimijaa kansalaisjärjestöistä urheiluseuroihin. Kuvat: Saara Autere Suomenlinnan hoitosuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen Paraatikentän luistelurata, kuva Arttu Kokkonen. ? Suomenlinnan hoitokunta on käynnistänyt Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmatyön. Suunnitelmassa linjataan Suomenlinnan tulevaisuuden näkymiä noin 40 vuodeksi. Hoitoja käyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kumppaneiden kanssa. Ensimmäisessä verkostotapaamisessa 28.2. pureudutaan Suomenlinnan arvoihin. Paikalla on tulossa noin 100 henkilöä, jotka edustavat muun muassa Suomenlinnan asukkaita, yrityksiä, Helsingin kaupungin edustajia sekä urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Projektipäällikkö Anu Ahoniemi Suomenlinnan hoitokunnasta painottaa, että kestävyys on läpileikkaava teema suunnitelmassa. – Suomenlinnan suojelun ensimmäinen vaihe alkaa olla päättynyt. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen kanssa suunnitellaan Suomenlinnan kestävää tulevaisuutta. Linnoituksen rakennukset ja ympäristö vaativat jatkuvaa hoitoa ja resursseja sekä tiloihin sopivia käyttöratkaisuja. Matkailu on yksi kasvavista trendeistä. Ammattitaitoisesti restauroitu, elinvoimainen Suomenlinna kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja tuo koko metropolialueelle talousvaikutuksia ja hyvinvointia, Ahoniemi kuvailee. Nyt tehtävä Hoitoja käyttösuunnitelma on linkki Suomenlinnan hoidon pitkässä ketjussa. Siinä huomioidaan aiemmat Suomenlinnan hoitoa ja käyttöä linjaavat suunnitelmat sekä yhteiskunnan muuttuminen. Merkittävimmät sisällöt suunnitelmassa ovat suojelu ja hoito, uskottavuus, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt. Suunnitelma on yhteinen prosessi, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2018. Vuonna 2019 prosessi jatkuu toimintasuunnitelmavaiheeseen. Nuorten Reaktori veti lähes 10 000 kävijää
17 Viikot 10-11 Sarpo Blowing in the wind ? ”Kun ihminen on rikkonut lakia, hän on tehnyt rikoksen. Kun laki on rikkonut ihmisen, katsotaan sen täyttäneen tehtävänsä”, ajatteli Samuli Paronen. Niin se näyttää toimivan, mutta siitä ei tällä kertaa enempää. Sen sijaan huudan tuuleen. Kysyn, vastauksia edes odottamatta. Miksi ihmeessä, miksi ihmeessä? Me suomalaisethan olemme sitä mieltä, että tieto on voimaa ja kulttuuri rikkautta. Me olemme viisas kansa, joka tahtoo pitää heikommasta huolta. Arvostamme oikeudenmukaisuutta, olemme lainkuuliaista ja ahkeraa porukkaa. Sisukasta ennen kaikkea! Olemmehan me? Näillä Pohjolan perukoilla, kauniin ja vielä puhtaan luonnon keskellä, asustelee eteviä tieteentekijöitä ja tutkijoita, valovoimaisia kirjailijoita, taiteilijoita, muusikoita. Urheilun sankareista puhumattakaan. Sivistystä, koulutusta ja taituruutta piisaa vaikka muille jakaa. Eikös vain olekin niin? Voimme olla paljosta ylpeitä. Suomalaiset puolustavat tasa-arvoista yhteiskuntaa, arvostavat rehellisyyttä, haluavat huolehtia ympäristöstään. Niin kerta kaikkiaan soma ja sopuisa kansa me olemme? Silti minä tuuleen huutelen. Kyselen kyselemästä päästyäni. Miksi ihmeessä, miksi ihmeessä? Miten on mahdollista, että näin jalo ja ylevä kansa on valinnut itseään johtamaan ja asioitaan edustamaan niin tyystin toisenlaisen äänen? Kovapäisen konklaavin, jolle raha on ainoa ratkaisu kaikkiin maailman ongelmiin. Raha ja suuret puheet. Asiantuntemuksella, ihmisyydellä, lyyrisyydellä tai edes rehellisyydellä ei näytä olevan sijaa niissä pöydissä. Sellaisia tuulia nyt puhaltelee. Emme sitten olekaan se ylevä kansa, jota niin mainostin? Arvostammeko sittenkin sivistymätöntä, ylimielistä ja ahnetta ääntä, joka pilkkaa meitä, halveksii meitä? Meistä on oikein se, että ”Jussi juluma juuston söi, kissiparka piiskattiin”? Sitä minä, tuuleenhuutaja, itsekseni ihmettelen. Ihmetteleekö joku muu? Sellaiselle me olemme kuitenkin äänemme antaneet. Sellaista esivaltaa luvanneet kunnioittaa. Jospa tämä sisukas kansa osoittautuukin vielä väkevämmäksi kuin tänään puhaltelevat ahavat? ”The answer my friend is blowin` in the wind”. GeeBeekehässä Suomen parhaat nyrkkeilyottelut Isot miehet ovat kehässä näyttäviä. Kevyimmissä sarjoissa on monesti enemmän nopeutta ja muita nyrkkeilyn hienouksia. Tästä alkoi viime vuoden paras nyrkkeilyottelu Suomessa. Vasemmalla raskaansarjan olympiavoittaja Evgeni Tishenko ja oikealla haastaja Cheavon Clarke. ? Viime vuonna kaikkein paras nyrkkeilyottelu Suomessa nähtiin GeeBeeturnauksessa. Vastakkain olivat raskaansarjan loppuottelussa Olympiavoittaja ja maailmanmestari, venäläinen Evgeni Tishenko ja maailman huippua 5. tilalta tavoitteleva englantilainen haastaja Cheavon Clarke. Kaikki kolme erää kovakuntoinen iskijä Clarke piti Tishenkoa todella tiukoilla. Kuitenkin taitavasti liikkunut ja ulottuva Tishenko voitti kihelmöivän jännitysottelun tuomariäänin 3-2. Vastaavan tason nyrkkeilyä voi Suomessa nähdä vain GeeBeekehässä. Cheavon Clarke perui osallistumisensa viime tipassa. mutta Englannin joukkueessa toinen kova mies kiipeää kehään voitto mielessään. Helpolla ei raskaansarjan voitto tule heltiämään nytkään. Sarjassa on kymmenkunta ottelijaa. Joukossa on kaksi venäläistä huippua Aleksei Zobnin ja Vladimir Uzunian. Sieltä ei huonoja ole nähty huonoja. Ennakkoon kova kanto kaskessa kaikille on maailman rankingin 3. Kazakstanin huippu Vasili Levin, jolla jo on voitto GeeBee:stä. Kazakstanin joukkue on MM-tasoa, yksi maailmanmestari ja kaksi hopeaamitalistia. GeeBeeturnauksessa ei ole miesmuistiin nähty huonoja otteluita. Maita on taas pitkälle toistakymmentä (17) mukana. Kaukaisimmat olympiatyylin nyrkkeilijät saapuvat Australiasta ja Intiasta. Heitä ei enää haluta tai voi kutsua amatööreiksi, koska huipulle päästäkseen on jokaisen harjoiteltava ammattimaisesti. Ammattinyrkkeilyyn verrattuna mm. paita ja säännöt poikkeavat. Ammattilaisten otteluihin kuuluu show ja ikävä väkivalta. Eriä on enemmän, ottelut saavat olla epätasaisia, koska tyrmäyksiä halutaan. Olympiatyylin nyrkkeilyssä kamppailujen henki ovat rehdimpi ja urheilullisempi. Kun pääsuojuksista luovuttiin, ajateltiin, että ammattilaishuiput pyrkisivät Olympiakehään. Arvailla voi, millähän hinnalla he uskaltaisivat esimerkiksi edellä mainittuja nimimiehiä tai Kuuban Erislandy Savonia vastaan? GeeBeeturnaus käydään 9.-11.3.2018 Kallion kulmilla, Helsingin Urheilutalossa nyt 37. kertaa. Perinteen mukaan otteluruletti käynnistyy perjantaina klo 13 ja klo 18, lauantaina jatketaan samalla tavalla ja finaalit huipentuvat sunnuntaina klo 13. Kaikissa sarjoissa tullaan näkemään erinomaista kansainvälistä nyrkkeilyä. Sen voi uskoa ottelulistojen perusteella (www.geebee.fi). Jos Olympiavoittajilla, maailmanmestareilla ja muilla urheilun meriiteillä mitataan, on GeeBeeturnaus ollut vuodesta toiseen korkealuokkaisin urheilutapahtuma Suomessa. Jos urheilun päättäjät olisivat olleet tässä suhteessa ajan tasalla, he olisivat jo palkinneet tämän loistavan turnauksen järjestäjät ainakin Urheilugaalan Uno-palkinnolla. Ensi vuonna 26. tammikuuta TUL täyttää 100 vuotta. Nyrkkeilyn ystävät varmasti haluavat nähdä kuinka huippumme Mira Potkonen esiintyy kotimaan kehässä, näillä näkymin Urheilutalossa voittoisasti parikin kertaa. Myös Suomen uudistunut miesten parhaimmisto on valmiina paikalla ja he saattavat tarjota yleisölle ilahduttavia kansainvälisiä näyttöjä. Töitä saleilla on jälleen vuosi tehty. GeeBeeturnaus on kaikille näytön paikka. Nyrkkeilyveteraanit päättivät vast’ikään Ruskeasuolla vuosikokouksessaan lahjoittaa suomalaisnyrkkeilijälle pokaalin turnaukseen ja heidän delegaationsa tarkkailee kehän äärellä tapahtumia puheenjohtajana jatkavan Risto Kopran johdolla heti perjantaista alkaen. Jarmo Niemenkari Helsingin sarjakuvafestivaalit Vuoden 2018 festivaalitaiteilija on tamperelainen Festivaalitaiteilija JP Ahonen ? 1.–2.9.2018, Suvilahti Helsingin sarjakuvafestivaalit juhlistaa vuonna 2018 italialaista sarjakuvaa, strippejä ja metallimusiikkia. Festivaalien tapahtumapaikkana toimii toista kertaa Suvilahden Kattilahalli. Päätapahtuman yhteydessä järjestetään toistamiseen myös pienlehtiin keskittyvä Zine Fest, tällä kertaa Suvilahden Tiivistämöllä. Vuoden 2018 festivaalitaiteilija JP Ahonen (s. 1981) on noussut kotimaisen yleisön kestosuosikiksi opiskelija-arjesta ja nuoresta aikuisuudesta kertovalla Villimpi Pohjola -sunnuntaisarjallaan sekä Journalisti-lehdessä ilmestyneillä satiristisilla Puskaradiostripeillään. Myös kansainvälinen yleisö on löytänyt Ahosen huumorin vuonna 2017, kun tämän nettiin tekemä Belzebubs -strippisarja nostettiin esille Boredpanda-sivustolla. Strippisarjakuvien lisäksi Ahonen tunnetaan yhdessä KP Alaren kanssa tekemästä Perkeros -sarjakuvaromaanista. Perkeros (WSOY, 2013) on taidokkaasti musiikkia, huumoria ja kauhua yhdistävä kertomus avantgarde-metallibändistä, joka joutuu normaalien muusikkoja ihmissuhdeongelmien lisäksi kamppailemaan pimeiden voimien ja okkultismin kanssa. Perkeros on niittänyt mainetta myös kansainvälisillä markkinoilla, ja albumi on julkaistu jo mm. englanniksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Ahonen ja Alare työstävät tälläkin hetkellä albumin jatko-osaa. Yhteistyökumppaneita 2018 HELSINGIN JUHLAVIIKOT 2018 Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin monitaidefestivaali, jonka tehtävänä on tarjota laajalle kotimaiselle ja ulkomaiselle yleisölle ainutlaatuisia taideelämyksiä. Vuonna 2018 Helsingin juhlaviikot järjestetään 17.8.–2.9. Helsingin sarjakuvafestivaalit on osana Helsingin juhlaviikkoja kolmatta kertaa yhteistyöfestivaalina. TUSKA 2018 Helsingin sarjakuvafestivaalit tekee tänä vuonna monimuotoisesti yhteistyötä Tuska-festivaalin kanssa metallimusiikkiteeman ympärillä. Festivaalitaiteilija JP Ahosen taide näkyy niin Helsingin sarjakuvafestivaalien kuin Tuska-festivaalin markkinoinnissa ja paikan päällä festivaaleilla. Rumpujen pärinää luvassa pitkin kevättä! Tuskan ohjelmistosta lisätietoja: tuska.fi ELMU 40 vuotta Musiikkiteema näkyy vahvasti tänä vuonna sarjakuvafestivaaleilla. Strippisarjakuvateemaan liittyen heitämme yläfemmat 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Elmu ry:n kanssa järjestämällä musiikkiteemaisen sarjakuvakilpailun sekä siihen liittyvän näyttelyn. Kilpailu avautuu maaliskuun 2018 aikana – stay tuned! ANNANTALO JA STOA Sarjakuvafestivaalit levittäytyvät Suvilahden päätapahtuma-alueen lisäksi myös ympäri Helsinkiä mm. erilaisten työpajojen ja näyttelyiden muodossa. Yhteistyössä on suuresti mukana Helsingin kaupunki ja kulttuurikeskus Stoa Itäkeskuksessa ja lastenkulttuurikeskus Annantalo Kampissa. Yleisesti tapahtumasta Suomen sarjakuvaseuran järjestämä Helsingin sarjakuvafestivaalit on PohjoisEuroopan suurin sarjakuvaalan tapahtuma, joka kokoaa yhteen sarjakuvataiteilijoita ja kustantajia ympäri maailmaa. Vuosittain festivaaleilla vierailee 11 000– 20 000 kävijää. www.sarjakuvafestivaalit.fi
18 Viikot 10-11 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 X Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet X Autolasipalvelut X Leipomot X Rakennuspalvelut X Terveys Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Tykkää meistä Facebookissa ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. KOIRA Meidän 6/2017 6,70 RO TU ESI TTEL YSSÄ KULTAI NEN NO UT AJ A 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastaji na Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakk ua NÄYTTELYVUOS I huipentuu Helsingin superviikonloppu un Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti 6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito • Rokotukset • Madotukset SERENGETI täplikäs kaunotar Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta!
19 Viikot 10-11 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
20 Viikot 10-11 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-21 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 14-23, su 14-21 MAALISKUUN RUOKATARJOU S: KAKSI PIHVIANNOSTA YHDEN HINNALLA!! Happy Hour joka päivä! Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Keskiviikkona 14.3. klo 10.30-15.00 Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Bethover B12 50 tabl. apteekillamme SENIORITAPAHTUMA Tervetuloa! CCS Hoitava Jalkavoide 175 ml 10,95 (13,69) 12,90 (15,74)