2 Viikot 32-33/2019 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Tämän sivun TARJOUKSET VOIMASSA MA-SU 5.–11.8.2019. Erbjudandena på den här sidan gäller mån.-sön. 5–11.8.2019. 1 00 KG, KPL, RS, PS/ KG, ST., ASK, PÅSE ERÄ HEDELMIÄ ja vihanneksia ETT PARTI FRUKT OCH GRÖNSAKER KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 (kesälauantait kiinni) KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) NYT MEILTÄ ENTISTÄ SUUREMMAT SISUSTUSJA MAINOSJULISTEET • ulkoständiin synteettinen 70x100 cm • seinälle 120g/180g 70x100 cm tai A0 • rakennuspiirustukset A0 Keittiömme suomalaiset Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiski prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki ? 010 766 8912 Lisätietoja: www.wotkins.fi kpl Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h 9 95 (13,29) Sana-Sol Vitanallet Kesänmarjat 60kpl Pureskeltava monivitamiini-nalle koko perheelle. Sana-Sol Vitanallet kesän marjat makuna yhdistyy luontainen metsämansikka, mustaja punaherukka. Vitamiineja sisältävät marjanallet maistuvat erinomaisesti niin lapsille kuin aikusillekin. Voimassa 31.8. asti Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 21.8., aineistopäivä to 15.8. klo 12.
50. vuosikerta – nro 14 Viikot 32-33 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Vedenjakeluverkosto rakennetaan välille Kaikukatu-Käenkuja ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY varmistaa häiriötöntä vedenjakelua Hämeentiellä ja rakentaa väliaikaisen vedenjakeluverkoston välille Kaikukatu–Käenkuja. Vesi suljetaan Helsingin kaupungin työmaa-alueella kulkevasta vanhasta vesijohdosta työteknisistä syistä, kun uusi vesijohto rakennetaan vanhan sijaintiin. Tällä minimoidaan samalla kaivuutöiden mahdollisesti aiheuttama putkirikko ja sen aiheuttamat vahingot. – Tavoitteenamme on saada rakennustyö valmiiksi heinäkuun ensimmäisen viikon aikana. Tämän jälkeen uusi vesijohto huuhdellaan ja siitä otetaan vesinäytteet. Jos laboratoriossa näytteet ovat puhtaat, aloitamme kiinteistöjen liittämisen yksi kerrallaan. Liitettäviä kiinteistöjä on kaikkiaan 11, HSY:n valvoja Joel Kallio kertoo. Kiinteistöjen liittäminen väliaikaiseen vedenjakeluverkkoon aiheuttaa hetkellisiä katkoksia vedenjakelussa. HSY ilmoittaa katkoksista kiinteistöille sekä laputtamalla rapunovet että tekstiviesteillä. Väliaikainen verkosto on käytössä siihen asti, kun työmaa ja sen myötä myös uusi runkovesijohto valmistuvat. Helsingin yliopisto nousi sijalle 107 yliopistovertailussa ? Helsingin yliopisto on vertailussa paras suomalainen ja neljäs pohjoismainen yliopisto. Helsingin yliopisto on arvioitu maailman 107. parhaaksi yliopistoksi kansainvälisessä QS-rankingissa. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli vertailussa sijalla 110, eli nousua on kolme sijaa. Suomen yliopistoista Helsingin yliopisto on edelleen ykkönen ja pohjoismaisista neljänneksi paras kuten viime vuonna. Euroopassa sijoitus oli 36, jossa on parannusta kaksi sijaa. Koko yliopistovertailun paras on kahdeksatta vuotta peräkkäin yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT). Rankingin kärjessä ovat yhä USA:n ja Britannian yliopistot, mutta keskimäärin näiden maiden yliopistojen sijoitukset ovat heikentyneet. Pohjoismaiden paras on Kööpenhaminan yliopisto, jonka sijoitus maailmassa on 72. QS-rankingissa on kuusi mittaria: akateeminen maine, työnantajien arvioima maine, tutkimusten viittausten määrä suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään, opiskelija/opettaja-suhdeluku, ulkomaisen henkilökunnan ja opiskelijoiden osuus. Mainetutkimukset perustuvat maailmanlaajuiseen kyselyyn tutkijoille ja työnantajille. Niiden uusimmat tiedot ovat tämän vuoden keväältä. Mainetutkimusten paino QS-rankingissa on suuri, yhteensä 50 prosenttia. Tutkimusten viittaustiedot perustuvat Elsevierin Scopus-tietokantaan. Helsingin yliopiston sijoitus parani kummassakin mainetekijässä ja tärkeässä tutkimusten vaikuttavuutta kuvaavassa viittausindikaattorissa. Laskua oli opiskelija/ opettaja-suhdeluvussa sekä ulkomaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osuudessa. Bruno Granholmin aukiolle leikkipiha Vyöhykeuudistus toi matkustajia metroon ? Konepajan alueella on tarve uudelle päiväkodille – leikkipihan sijoittamista tutkitaan aukion itäosaa. Helsingin kaupunki tutkii uuden päiväkodin sijoittamista Konepajankujalla rakenteilla olevaan uudisrakennukseen. Konepajan alueelle on toivottu myös asukaspalautteessa enemmän leikkipaikkoja. Uuden päiväkodin leikkipihan sijoittamista tutkitaan Bruno Granholmin aukiolle, joka on asemakaavassa ja katusuunnitelmassa osoitettu toriksi. Iltaisin ja viikonloppuisin leikkipiha on yleinen leikkipaikka. Konepajanpuistoon rakennetaan leikkipaikka, kun viereiset talot ovat valmistuneet. Suunnittelun lähtökohtia esitellään alueen asukkaille, työntekijöille ja muille toimijoille esittelytilaisuudessa 14.8. kello 17.30-19. Tilaisuus järjestetään osoitteessa Konepajankuja 1. Katusuunnitelman päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta, kohdasta kaupunkiympäristölautakunnan päätösasiakirjat: https://www.hel.fi/helsinki/fi/ kaupunki-jahallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-poytakirjat. ? HSL:n uusien vyöhykkeiden käyttöönotto huhtikuun lopulla on ensimmäisten matkustajatilastojen pohjalta lisännyt metromatkustamista erityisesti Espoossa. Lähijunaliikenteessä ja bussiliikenteessä muutoksella ei ole ollut vaikutusta seudun matkustajien kokonaismäärään. Sen sijaan vyöhykeuudistus on vaikuttanut matkustajien reittivalintoihin. Toukokuussa 2019 metron matkustajamäärä Espoossa sijaitsevilla asemilla kasvoi 9 prosenttia vyöhykeuudistuksen ansiosta ja koko metron matkustajamäärä 3 prosenttia. Arkipäivänä metrossa matkusti noin 303 000 ihmistä, joista 44 000 nousi kyytiin Espoon asemilta. Lähijunaliikenteessä vyöhykeuudistus ei ole aiheuttanut matkustajamäärien kasvua, mutta matkustajien käyttämiin asemiin on tullut muutoksia. Kasvua on ollut Kehäradan länsipuolen asemilla, kuten Huopalahdessa (+3 %), Mäkkylässä (+9 %), Leppävaarassa (+4 %) ja Myyrmäessä (+8 %). Laskua on ollut sellaisilla asemilla, jotka ovat juuri Helsingin rajan sisäpuolella, esim. Pitäjänmäki (-9 %) ja Malminkartano (-7 %). – Tämä viittaa siihen, että uudet vyöhykerajat ja lippujen hinnoittelu ovat vaikuttaneet reittivalintoihin. Kulkureitit ovat osittain muuttuneet niin, että aiemman edullisimman, mutta mahdollisesti hieman vaikeamman yhteyden sijasta uusi reitti kulkee nyt kätevimmän ja lähimmän aseman kautta. Esimerkiksi noin 100 päivittäistä matkustajaa on siirtynyt käyttämään Mäkkylän asemaa Pitäjänmäen sijaan, ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori HSL:stä kertoo. HSL:n koko lähijunaliikenteen matkustajamäärä oli toukokuussa 239 000 arkipäivässä. Tähän vyöhykeuudistus ei ole juuri vaikuttanut. Runkobussilinjoilla 550 ja 560 vyöhykeuudistuksen vaikutukset näkyvät muutoksina pysäkkien nousijamäärissä. Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti sellaiset pysäkit, joilta pääsee vaihtamaan lähijunaan tai metroon. Linjalla 550 itään päin mentäessä Aalto-yliopistolta kyytiin nousevien matkustajien määrä on noussut 24 prosenttia ja Mäkkylässä 20 prosenttia. Linjalla 560 itään päin mentäessä Myyrmäestä kyytiin nousevien matkustajien määrä on noussut jopa 65 prosenttia. Myyrmäen merkitys vaihtopaikkana junan ja bussin välillä onkin selvästi kasvanut. Muussa bussiliikenteessä ei ole vielä nähtävissä merkittäviä muutoksia. Metroradan varrella vuosaaressa. Takana näkyy Rastilan metroasema. Metro ajaa juuri ohi. Kuva: Mika Lappalainen Helsingin seudun ympäristöpalvelut varmistaa vedenjakelua Hämeentiellä ja rakentaa väliaikaisen vedenjakeluverkoston välille Kaikukatu–Käenkuja.
4 Viikot 32-33/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Asuntokauppa piristyi reilusti Helsingissä P itkään jatkuneen matalapaineen jälkeen asuntokauppa on näyttänyt viime kuukausina viriämisen merkkejä. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi-kesäkuussa vanhoja asuntoja on myyty Suomessa 0,7 % enemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Toukokuun huippulukemien jälkeen myös kesäkuussa vanhojen asuntojen kauppoja on tehty enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa (+2,6 %). Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat nousseet valtakunnallisesti yhteensä 0,7 % (+197 kpl) tammi–kesäkuussa verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Asuntokauppa on käynyt vilkkaana erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammi–kesäkuussa 6,0 % (+451 kpl) viime vuodesta. Muualla Suomessa kauppamäärät laskivat samalla ajanjaksolla 1,2 % (-254 kpl) Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsan mukaan. Vanhojen asuntojen kauppoja on tehty tammi–kesäkuussa viime vuotta enemmän Helsingissä 6,5 % (+278 kpl), Espoossa 4,1 % (+73 kpl), Vantaalla 7,1 % (+102 kpl), Tampereella 2,0 % (+38 kpl). Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat tammi–kesäkuussa laskeneet Turussa 1,2 % (-18 kpl), Kuopiossa 5,5 % (-43 kpl), Porissa 3,5 % (-18 kpl), Lahdessa 3,2 % (-27 kpl) ja Kouvolassa 9,5 % (-40 kpl) vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseutu porskuttaa myös vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärien vetäjänä. Tammi-kesäkuussa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin pääkaupunkiseudulla 4,9 % (+268 kpl) enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten, kun muualla Suomessa kauppamäärät laskivat samalla ajanjaksolla 3,8 % (-382 kpl). Yksittäisistä kaupungeista vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin tammi–kesäkuussa viime vuoteen verrattuna enemmän erityisesti Porvoossa (11,9 %, +16 kpl), Joensuussa (6,3 %, +11kpl), Vantaalla (6,1 %, +50 kpl) ja Helsingissä (5,5 %, +198 kpl). Pääkaupunkiseudulla vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat 2,5 % (+114 €) ja muualla Suomessa 2,6 % (+51 €). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa kesäkuussa Helsingissä 2,0 % (+105€), Espoossa 3,1 % (+119€), Vantaalla 0,6 % (+18€), Tampereella 4,7 % (+134€), Turussa 6,8 % (+166€). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat kesäkuussa tarkasteltaessa kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa Porissa 5,2 % (-77€), Lahdessa 1,3 % (-24€) ja Kouvolassa 8,8 % (-98€). Vaikka toukokuun huippulukuihin ei ihan kesäkuussa päästy, olivat vanhojen asuntojen kauppamäärät silti 2,6 % (+127 kpl) korkeammat kuin vuosi sitten kesäkuussa. Helsinki hyvä kesäkaupunki ? Kaikenlaista nähtävää/ koettavaa täältä Helsingistä löytyy se, vain että kaikilla ei ole varaa, kuin käydä tekemässä normaalit elämän rutiini-tehtävät ja sittenkin sattuu myös niitä ikäviä asioita, kuten minulla kävi noin yksi kuukausi sitten, kun vein tyhjät pullot Hakaniemen Ympyrätalon palautusautomaattiin, mutta ennen sitä laskin oikean jalan polveni Ympyrätaloa edessä olevan ulokkeen päälle johon joku Taliaivo oli laittanut suustaan purukumin ja se tarttui housun-polveen eikä pesussa lähde IRTI, Joten mikäli joku hermostuneena näin tekee, niin hänen pitäisi ensin AJATELLA: ”Mietin tarkoin mitä teen ja minun on ajateltava seurauksia!” Ainut hyvä puoli tässä asiassa oli se, että minulla sattui olemaan arkihousuni jalassa, kun arkipäivä oli, mutta jos tämä olisikin sattunut jollekin toiselle, niin olisiko tällaisten asioiden tekijällä/ tekijöillä vähän mietittävää: Mitä tekee sellaisissa paikoissa joissa asuu muitakin, kuin hän ITSE!? Lassi Tiittanen Lisää aurinkoenergialla toimivia älykkäitä roskaastioita Helsinkiin Älykkäitä roska-astioita on kokeiltu esimerkiksi Esplanadilla. Kuva: Miina Pohjolainen ? Helsingin kaupunki hankkii lisää aurinkoenergialla toimivia, älykkäitä roska-astioita kaduille ja puistoihin. Astiat ilmestyvät kaupunkikuvaan vähitellen syksystä alkaen, mikäli kilpailutus sujuu suunnitelmien mukaan. Kaupungin yleisten alueiden ylläpito on kokeillut muutaman vuoden ajan aurinkoenergialla toimivia, puristimilla varustettuja roska-astioita muun muassa Esplanadilla, Mustikkamaalla ja Aurinkolahdessa. Älykkäät astiat osaavat raportoida itsestään muun muassa täyttöasteen, jolloin puolityhjää astiaa ei tarvitse ajaa tyhjentämään. Lisäksi astia ilmoittaa, koska ja kuinka täytenä se on tyhjennetty, sekä kuinka kauan astian täyttyminen kestää. Aurinkopaneeli lataa roska-astian sisällä olevaa akkua, joka tuottaa voiman 580 kilon prässille, joka pakkaa roskat kasaan ja moninkertaistaa astian tilavuuden. Nyt Helsingin kaupunki on hankkimassa kahdenlaisia astioita eli vain täyttöasteen ilmoittavia sekä lisäksi puristimella varustettuja. Mahdollisuuksien mukaan lähitulevaisuudessa astioihin on tulossa ominaisuus, jonka avulla ne tuottaisivat avointa dataa. Kaupungilla on tällä hetkellä 80 älykästä roska-astiaa ja nyt niitä on tarkoitus hankkia 30 astiaa lisää. On mahdollista, että uusien roska-astioiden asennuksen jälkeen sen ympäristöstä viedään pois pienempiä astioita. Joka tapauksessa astioiden tyhjennysväli pitenee. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin yleisten alueiden ylläpito vastaa noin 7000 roska-astiasta. Katualueilla niistä on 2759 ja puistoissa 4943. Kunnossapitolain mukaisilla alueilla kantakaupungissa kiinteistöjen velvollisuus on pitää huoli puhtaanapidosta. Tästä syystä kantakaupungin katualueille uusia älykkäitä roska-astiota ei ole tulossa joitakin aukioita lukuun ottamatta. Äitini, rasistini ? Äitini varpaassa on syylä. Se on ollut kipeä koko kesän. Eikä kukaan voi sille mitään. Se ei ole hyvä juttu. Meillä on ministeri, joka ei pelkää natseja. Se on hyvä juttu. Samasta puolueesta löytyy myös apulaispormestari, joka ei pelkää häpeää. Se ei ole hyvä juttu. Muutoinhan ne äitini varpaat olisivat kunnossa. Brahen kentän leikkipuistossa katselin, kun nuoret lähtivät puistosta ja jättivät portit auki mennessään. Alta minuutin ensimmäiset taaperot yrittivät auki olevasta portista kadulle autojen alle. Tajusin teon evolutiivisen viisauden. Minä en ole enää oleva kilpailemassa noiden nuorten kanssa samoista työpaikoista. Mutta nuo taaperot ovat työmarkkinoilla parhaassa terässään juuri silloin, kun ne portin aukijättäneet nykynuoret ovat jo nelikymppisiä vaivakkeja. Tänä kesänä ei luonto tullut helteen muodossa avuksi ja tappanut pois epätoivottuja rasisteja. Vanhus joka elää ja kärsii ja ärsyyntyy, saattaa äänestää väärää puoluetta. Mutta ”alitajuinen evolutiivinen viisaus”, joka jättää heidät hoitoa vaille, hoitaa saman asian kuin helle. Sillä mitä useampi taapero kuolee auton alle sitä vähemmän nykynuorilla on kilpailijoita työmarkkinoilla. Mitä useampi kärttyinen vanhus kuolee pois käsistä – sitä vähemmän on ihmisiä äänestämässä väärää puoluetta. ”Alitajuinen evolutiivinen viisaus” ohjaa ihmisen toimintoja. Huoneenvuokralaki vuodelta 1925 määritteli kellon tarkasti milloin puolet huoneistosta oli oltava tyhjänä asukkaiden muuttaessa ulos ja toisten tullessa sisään. Sen verran oli vielä sisällissodan jäljiltä sieluissa vihaa, että sen purkautumista yritettiin hillitä mitä moninaisimmin oivalluksin. Sittemmin tarkat kellonajat ovat poistuneet, koska ihmisten oletettiin osaavan neuvotella keskenään. Nyt on alettu rakentaa uutta vihaa ihmisten sieluun. Siinä missä ennen oli punaiset ja valkoiset – ja epäoikeudenmukaisuuden historian muisto pelottaa vieläkin – niin nyt on suvakit ja rasistit – ja epäoikeudenmukaisuuden historian muisto alkaa taas pelottaa. Toisen maailmansodan jälkeen yhteinen vihollinen yhdisti kansaamme. Nyt me itse teemme kaikkemme, että erottaisimme sen taas toisistaan. Historian avaamisen ja ymmärtämisen tarkoitus on palvella tulevaisuuden rauhaa. Olemme palaamassa historiaamme. Äitini on nyt 94 vuotias, omissa oloissaan viihtyvä veteraani. Miehensä sodan sorruttamana menettänyt yksin asuva leski. Ja nyt myös siis rasisti. Taidanpa sittenkin vain kuolla. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com JM asuntokehittäjäksi, ostaa kiinteistön ? JM ostaa keskeisellä paikalla sijaitsevan teollisuuskiinteistön Herttoniemestä, Helsingistä. Kauppa kirjataan vuoden 2019 kolmannelle neljännekselle. Kaupan arvo on noin 34 miljoonaa euroa. Uusi lainvoimainen asemakaava mahdollistaa 1000 asunnon kehittämisen nyt hankitulle kiinteistölle. Kauppa raportoidaan vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä JM International -liiketoiminta-yksikössä. Nyt tehdyn kaupan myötä JM omistaa koko kiinteistön ja saa samalla aluekehityskohteen 1000 asunnon rakentamiseksi Herttoniemessä. – Kiinteistö sijaitsee hyvällä paikalla Herttoniemessä lähellä palveluita ja kävelymatkan päässä sekä metroasemalta että bussiyhteyksistä. Tämä on yksi ensimmäisiä isompia strategisia hankintojamme, missä olemme olleet mukana jo laatimassa asemakaavaa. Olemme iloisia siitä, että asemakaava on nyt saanut lainvoiman, ja pääsemme kehittämään tavoitteenamme ollutta uutta elävää kaupunginosaa. Ensimmäisen hankkeen myynnin aloitus on suunniteltu syksyksi, kertoo Markus Heino JM Suomen toimitusjohtaja. JM suunnittelee kaikki uudet asuntonsa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa Joutsenmerkin kriteerejä noudattaen. JM on näin ollen ensimmäinen pohjoismainen rakennusyhtiö, joka sertifioi koko omaperusteisen asuntotuotantonsa pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin mukaisesti.
5 Viikot 32-33/2019 Runopalsta Helsinki on riippuvainen muissa kunnissa asuvasta työvoimasta ? Helsingin ammattirakenne poikkeaa muusta Suomesta. Ammatillista erikoistumista on varsinkin Helsingin elinkeinorakenteelle tyypillisillä aloilla, kuten viestintäja kulttuuriammateissa sekä lakija rahoitusaloilla. 30 prosenttia Helsingin työllisistä on erityisasiantuntijoita. Helsingissä on samalla merkittäviä alueiden välisiä eroja työpaikkavaltaisuudessa ja ammattirakenteessa. Helsinki on riippuvainen muissa kunnissa asuvasta työvoimasta. Pääkaupungissa työssäkäyvistä 40 prosenttia pendelöi kaupunkiin muualta. Toisaalta yli viidennes Helsingissä asuvista työllisistä työskentelee muissa kaupungeissa. Työmatkaliikenne on vilkkainta Helsingin ja Espoon, sekä Helsingin ja Vantaan välillä. Erityisen tyypillistä pendelöinti on kuntarajojen tuntumassa ja liikenteellisesti helposti saavutettavilla alueilla. Erityisasiantuntijat pendelöivät erityisesti Espoon ja Helsingin välillä Eri kuntien välillä pendelöivät poikkeavat ammattirakenteeltaan toisistaan. Espoon ja Helsingin välillä pendelöi suhteellisesti enemmän erityisasiantuntijoita kuin Vantaan ja Helsingin välillä. Eroja on myös eri ammattiryhmien pendelöinnin yleisyydessä. Suurimmat pendelöivien osuudet ovat johtajien sekä rakennusja prosessityöntekijöiden keskuudessa. Työvoiman liikkuvuus tärkeää kohtaannon kannalta Pendelöinti sekä Helsinkiin että Helsingistä on vilkasta, ja useat työlliset Helsingin seudulla ovat valmiita työskentelemään etäämmällä asuinpaikastaan. Työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaannon kannalta työvoiman valmius alueelliseen liikkuvuuteen onkin aivan keskeistä. Ammattialojen välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka paikallisesti tai seudullisesti ne ihmisiä työllistävät. Täten myös eri ammattialoilla tapahtuvilla työmarkkinamuutoksilla, joiden taustalla ovat esimerkiksi talouden suhdanteet ja digitalisaatio, voi olla hyvinkin erilaisia alueellisia seurauksia. Helsingin kaupunginkanslian tuore raportti tarkastelee Helsingin seudun ammattirakennetta ja pendelöintiä, sekä niiden välistä yhteyttä ja kehitystä Helsingin näkökulmasta. Raportissa selvitetään, missä seudun erilaiset ammattilaiset asuvat ja työskentelevät, ja kuinka tyypillistä heille on käydä töissä etäämmällä asuinpaikastaan. Tehdyt havainnot ovat keskeistä taustatietoa pohdittaessa työntekijöiden ja työpaikkojen alueelliseen kohtaantoon liittyviä kysymyksiä Helsingin seudun työmarkkinoilla. Raportti perustuu pääosin ammattitilastoaineistoon, jonka lähteenä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Tuorein käytettävissä oleva tieto kuvaa vuoden 2016 lopun poikkileikkaustilannetta. Romantiikkaa ruusujen Iltatuuli ihanasti huokaa tarhaan punaruusujen. Ruusut oottaa poimijaa, sulle tahdon ne antaa. Kun päivä iltaan saa, varjoja vaan nähdä saan. Vuokses pieni ystäväin jätän lampun palamaan. Tulee tyyni hiljaisuus, taakse jää arki eilinen. Ystävyys ja luottamus auttaa kaiken kestämään. Jos ihanteet on kadonneet silloin uupuu ihminen. Oomme keskellä kaiken saamme hetken yhteisen. Iltatuuli ihanasta huokaa tarhaan punaruusujen. Ruusuja oli kädessäin, nyt ne maljaas koristaa. Kiittäen sinua aattelen, olet kukka kauhehin. Oomme keskellä kaiken, saamme hetken yhteisen. Hiljaisuus kulki ohitsein taakse jäi arki eilinen. Oomme keskellä kaiken, on aika punaruusujen. Toivo Levanko lyyrikko Blow! tuo Taiteiden yönä Kauppatorille puhallinmusiikin koko kirjon ? Ensimmäistä kertaa järjestettävä Blow!-puhallinmusiikkitapahtuma marssittaa Taiteiden yönä 15.8. Helsingin Kauppatorille yli tusinan verran kokoonpanoja vaskikomboista big bandeihin ja klassisiin puhallinorkestereihin. Koko perheelle suunnattu ilmaistapahtuma esittelee iltapäivän ja illan aikana laajasti puhallinmusiikin eri puolia. Kauppatorilla nautitaan Taiteiden yönä moni-ilmeisestä musiikkitarjonnasta, kun Blow!-puhallinmusiikkitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa. Suomenlinnan lauttaterminaalin viereen nousevalla lavalla esiintyy 15. elokuuta klo 14–22 välisenä aikana yhteensä 13 eri puhallinkokoonpanoa, ja päivän aikana yleisöllä on muun muassa mahdollisuus osallistua yhteislauluun saksofonikvartetin säestyksellä tai soittaa pop-up-puhallinorkesterin riveissä. Blow! tarjoilee kesäpäivää tunnelmoivalle, kaikenikäiselle yleisölle laajan ja monimuotoisen kattauksen puhallinmusiikkia Kauppatorin merellisessä miljöössä. Tapahtuman yhtenä tavoitteena on raikastaa kuvaa puhallinmusiikista suuren yleisön silmissä. – Usein sana puhallinmusiikki tuo edelleen ihmisten mieleen joko sotilassoittokunnan tai vanhanaikaisen torviseitsikon, jossa totiset vanhat miehet puhaltavat tehtaan varjoissa Kansainvälistä. Todellisuudessa erilaiset puhallinkokoonpanot esittävät aivan kaikenlaista musiikkia, kulttuurituottaja, Helsingin puhallinmusiikkiyhdistyksen sihteeri Tuula Salo kertoo. Jazzin svengaaviin sävyihin ja tyyleihin yleisön johdattavat Acoustic Dixie Six feat. Nina Lindroos, Reunion Big Band, Roast Burn Big Band ja Sointi Jazz Orchestra. Klassista puhallinmusiikkia tarjoilevat puolestaan Puhallinorkesteri Apollo sekä SOFS Suomen oboeja fagottiseura. Tapahtumassa polkaistaan käyntiin myös toritanssit, joita säestää Karelia-puhallinorkesteri solistinaan Hannu Lehtonen ja kapellimestarinaan puolustusvoimien ylikapellimestari Jyrki Koskinen. Rytmihermoon iskevät mm. pop-hittejä menevään brass band -muotoon sorvaavat vaskiyhtyeet Rocky Road Brass, TIMO Brass Band ja Vaskiklaani, sekä saksofonikvartetin ja lelurumpujen hulvattomaan yhdistelmään luottava Hello Kit & Great Saxess. Puhallinorkesteri Louhi puolestaan toimii tapahtuman pop-up-puhallinorkesterin runkona, jonka riveihin ovat tervetulleita myös yleisön jäsenet. Pop-up-puhallinorkesterin esittämät kappaleet ovat tuttuja ja sovitukset helppoja, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan yhteissoiton riemusta. – Haluamme saada kaikki innostumaan puhallinsoittimista, soitettiin niillä sitten virsiä tai rokkia, Sibeliusta, Sinatraa tai Santanaa. Henkilökohtaisesti unelmoin päivästä, jolloin puhaltimista syntyy samanlainen ilmiö kuin pipojen virkkaamisesta jokunen vuosi sitten, Salo maalailee. Tapahtuman järjestää Helsingin puhallinmusiikkiyhdistys ry. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Torikortteleita kehittävä Helsingin Leijona Oy, joka vastaa myös Kauppatorin uusista oleskelualueista ja kesäkokeiluista. Blow! To 15.8.2019 klo 14–22, Kauppatori, Helsinki, Vapaa pääsy Blow! Facebookissa: facebook.com/ events/448642229287859/ Esiintyjät: Acoustic Dixie Six feat. Nina Lindroos, Blow! pop-up-puhallinorkesteri, Hello Kit & Great Saxess, Karelia-puhallinorkesteri & Hannu Lehtonen, Puhallinorkesteri Apollo, Puhallinorkesteri Louhi, Reunion Big Band, Roast Burn Big Band, Rocky Road Brass, SOFS Suomen oboeja fagottiseura, Sointi Jazz Orchestra, TIMO Brass Band, Vaskiklaani Huopalahden tunneli suljetaan autoliikenteeltä elokuussa Bussireitit Huopalahden aseman ympäristössä. Kuva: HSL. ? Huopalahden aseman alittava tunneli suljetaan autoliikenteeltä elokuusta 2019 arviolta loppuvuoteen 2021 asti. Tunnelia levennetään, jotta sinne mahtuvat tulevaisuudessa pikaraitiotie, muu julkinen liikenne sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät. Vaihdot junalaitureiden välillä onnistuvat koko rakentamisen ajan tunnelin kautta. Samoin hissit ja esteettömät reitit ovat käytössä koko ajan. Joukkoliikenne Tunnelin läpi kulkevat runkolinja 550 sekä linjat 41 ja 552 siirtyvät poikkeusreiteille HSL:n syysaikataulujen astuessa voimaan 12.8.2019. HSL tiedottaa joukkoliikenteen poikkeusreiteistä verkkosivuillaan. Vaihdot runkolinjan 550 ja junien välillä on järkevintä tehdä Oulunkylän tai Leppävaaran asemilla. Jalankulku ja pyöräily Jalankulku ja pyöräily Eliel Saarisen tien suuntaisesti on mahdollista koko ajan, mutta reitteihin tulee muutoksia ja ne voivat ajoittain olla nykyistä kapeampia. Myös vaihdot asemalaiturien välillä mahdollistetaan koko ajan, ja hissit ovat käytössä. Jalankulun ja pyöräilyn reitit sekä poikkeusreitit aseman alueella opastetaan maastossa. Moottoriajoneuvot Kaikki moottoriajoneuvoliikenne Huopalahden aseman ali katkeaa. JM asuntokehittäjäksi, ostaa kiinteistön
6 Viikot 32-33/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 7.8. klo 18. Marja Kotakorpi. Iltakirkko to 8.8. klo 18. Riikka Reina. Iltakirkko pe 9.8. klo 18. Marja Kotakorpi. Messu su 11.8. klo 10. Laura Huovinen. Iltakirkko ma 12.8. klo 18. Marja Kotakorpi. Iltakirkko ti 13.8. klo 18. Pauliina Lindfors. Hiljainen rukouslaulumessu ke 14.8. klo 18. Visa Viljamaa. Kivimessu to 15.8. klo 18. Suvi-Maria Roine Iltakirkko pe 16.8. klo 18. Pauliina Lindfors. Messu su 18.8. klo 10. Visa Viljamaa. Iltakirkko ma 19.8. klo 18. Riikka Reina. Iltakirkko ti 20.8. klo 18. Pauliina Lindfors. Hiljainen rukouslaulumessu ke 21.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Urkukesän päivämusiikki to 8.8. klo 12. Kallion kirkko. Anne Hätönen ja Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy. Urkukesän konsertti ma 12.8. klo 19. Kallion kirkko. Martin Welzel (Saksa), urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukesän päivämusiikki to 15.8. klo 12. Kallion kirkko. Olli Saari, urut. Vapaa pääsy. Taiteiden yön urkumaraton to 15.8. klo 19–24. Kallion kirkko. Urkumaratonissa soittajat ja urut vaihtuvat puolen tunnin välein. Kirkon pihalla Kahvikaisat ja -kallet myyvät konsertin ajan vohveleita ja makkaraa Kirkon ulkomaanavun katastrofirahaston hyväksi. Tule piipahtamaan hetkeksi tai kuuntele vaikka koko konsertti! Konsertti järjestetään yhteistyössä Organum-seuran kanssa. Urkukesän konsertti ma 19.8. klo 19. Kallion kirkko. Jaana Ikonen, urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Eläkeläisten kesäkahvila ke 7.8. klo 13–14.30, Kallion kirkko kappelisali. Mukavaa yhdessäoloa ja kahvittelua, seurakunnan työntekijä mukana! I l m a s t o v a i k u t t a m i sen iltapäivä kallion kirkonmäellä la 31.8. klo 16–19.30 Kirkon sisällä ohjelmassa mm. Ilmastopolitiikan puheenvuoro kansanedustaja Mari Holopainen (Vihr.), paneelikeskustelu ilmastoystävällisyydestä perheen arjessa, rukoustaideteos Äiti Maa, köysitaiteilija Tinttu Henttonen, nuorten rukouksia ilmaston puolesta. Kirkon pihalla klo 16-18 toimintapisteitä koko perheelle. Mukana mm. Greenpeace, Kierrätyskeskus ja Kallion seudun Vihreät. Puffetti ilmastonsuojelun hyväksi Greenpeacen kautta. Myytävänä linssikeittoa, kahvia, teetä, mokkapaloja ja mehua. Lisätietoja pastori Marja Kotakorpi marja.kotakorpi@evl.fi, p.050 594 2374 ja pastori Suvi-Maria Roine suvi-maria.roine@evl.fi, p. 050 468 6555. Hääyö 1.9. Kaunis syyskuinen ilta, ilmassa rakkauden tuoksua, kirkkosalissa jännittyneitä hymyjä, urkujen sulosointuja, alttarin takana pappi ja papin edessä sinä ja rakkaasi sanomassa ”Tahdon!” Olisiko tämä se hetki, jolloin astutte avioliiton satamaan? Hääyössä kaikki on valmiina teitä varten. Varaatte vain teille sopivan ajan, teette avioliiton esteiden tutkinnan ja kutsutte halutessanne läheisenne paikalle – seurakunta järjestää kaiken muun ja tarjoaa vielä herkulliset kakkukahvit juhlan kunniaksi. Hääyössä on vihkimisiä puolen tunnin välein klo 18 alkaen Kallion kirkon kirkkosalissa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi. Varjele! perheiden ympäristöpäivä Mustikkamaalla su 8.9. klo 11-14 Mustikkamaalla, mukana mm. eläinambulanssi, Korkeasaaren villieläinsairaala, Kulosaarelaiset ry:n onkipiste, lintuyhdistys Tringa ja Herttoniemen ja Kallion seurakuntien yhteinen toimintapiste. Perhemessu klo 14 uimarannalla. Mukana mm. Jenni Kallio, Mari Mattsson ja Outi Lantto. Lisätietoja lähempänä! AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 11.8. klo 16. Laura Huovinen. Messu su 18.8. klo 16. Visa Viljamaa. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Kangaspuukerho ti 13.8. klo 18–20.30. Tervetuloa mukaan! Kappalaisen virkaanasettamismessu ja juhla su 25.8.2019 klo 16 Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2). Kallion seurakunnan kappalainen Petri Patronen asetetaan virkaan Virkaanasettamisen toimittaa lääninrovasti Juha Rintamäki. Mukana juhlassa koko seurakunta. Messun jälkeen soppaa ja seuraa. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Elämäni värit –maalauskurssit. Mustasaaressa maalataan tänäkin kesänä elämän värejä. Tule etsimään omaa luovuuttasi värien kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Ohjaajana taideterapeutti, taidemaalari Tuija Varjoranta. Kurssipäivät: to 8.8 pe 9.8., la 10.8.su 11.8. Kurssilla käytetään nestemäisiä ekologisia akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse. Sinun ei tarvitse osata maalata tai piirtää. Kaikki taidetarvikkeet sisältyvät hintaan. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet. Paikka: Mustasaaren toimintakeskus. Hinta: 63 e/ kurssi. Kurssi on kaksipäiväinen. Ilmoittautuminen kallio. srk@evl.fi. Miestenleiri ma 19.8.21.8. Lohiranta. Perinteinen miestenleiri yhdessä Paavalin kanssa. Kesän loppupuolella pakataan taas sopivan kokoinen bussi täyteen ukkoja, ja lähdetään kohti Lohirantaa miestenleirille. Rentoa yhdessäoloa, saunomista, leirikisat, ehtoollisenvietto, keskinäinen tukeminen ja keskustelut, ja tietysti hyvä ruoka sävyttävät yhdessäoloamme reissussa. Leirin hinta 40 e. Sitovat ilmoittautumiset Visalle tekstiviestillä 0504619111 tai Paavalin seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 5400 12.8. mennessä. Eläkeläisten retki Riihimäen lasimuseoon ja metsästysmuseoon ti 3.9.2019. Ilmoittautuminen ma 5.826.8 kirkkoherranvirastoon p. 09 23403600 ma, ti, to ja pe klo 9-14 ja ke klo 12-17. Retki on ilmainen ja sinne voi ilmoittautua Kallion seurakunnan alueella asuvat eläkeläiset. Retkellä mukana Anne Mäki-Kokkila p. 050 3803282 sekä Sari Pentikäinen p. 050 5516652. Heiltä saa lisätietoja. Hiljaisuutta meren äärellä-kaupunkiretriitti la 7.9. klo 12–18 ja su 8.9. klo 11–16. Villa Salmela, Jollas. Retriitin hinta 34 e sis. lounaan ja kahvin molempina päivinä. Ohj. diakonit Sinikka Metiäinen ja Nina Klemmt. Omaishoitajien retki Aira Samulinin Hyrsylän Mutkaan pe 27.9. Retkellä tutustumme Aira Samulinin karjalaistyyliseen Hyrsylän Mutkaan, missä on monenlaista nähtävää ja saamme juoda kanelipullakahvit ruusukupeista. Iltapäivällä syömme lounaan noutopöydästä Juhlatalo Kokissa. Kotimatkalla pysähdymme vielä sekatavarakauppa Kasvihuoneilmiössä, mikä on nähtävyys! Kasvihuoneilmiössä voi tehdä ostoksia ja juoda kahvit omakustanteisesti. Lähtö klo 9.00 Paavalinkirkko, klo 9.10 Kallion kirkko (Neljännen linjan puolelta), klo 9.25 Senaatintori (Valtioneuvoston edestä), klo 9.40 Kiasman edestä (Mannerheimintie), klo 9.55 Töölön monipuolisen palvelukeskuksen edestä. Paluu n. klo 17.15 Kiasman edessä. Retken hinta 20 e/hlö, johon sisältyy kaikki. Raha kerätään bussissa. Retkelle otetaan 25 henkilöä, jotka ovat omaishoitajia tällä hetkellä, se kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. Muut esim. leskeksi jääneet omaishoitajat otetaan varasijoille ja heille ilmoitetaan mahdollisuudesta päästä retkelle 16.9. alkaen. Sitovat ilmoittautumiset 19.8.-13.9. Kallion srk:n virastoon (ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 12-17) puh. 092340 3600. Peruutuksista ilmoittautumisajan jälkeen peritään osallistumismaksu, ellei ole esittää lääkärintodistusta. Lisätietoja: Kirsti Hietalahti puh. 09-2340 5451. Retken järjestävät Helsingin Tuomiorovastikunnan srk:ien diakoniatyö ja Eteläinen omaishoidon toimintakeskus, Helsingin kaupunki. Retkille ja kursseille ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3600. Aurinko nousee kello 5.13 ja laskee kello 21.37. Nimipäivät: Viikko 32 Ke 7.8. Lahja To 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia Pe 9.8. Erja, Nadja La 10.8. Lauri, Lasse Su 11.8. Sanna, Susanna Viikko 33 Ma 12.8. Kiira, Klaara Ti 13.8. Jesse, Okko Ke 14.8. Onerva, Kanerva To 15.8. Jaana, Marjo Marja Pe 16.8. Aulis La 17.8. Verneri Su 28.8. Leevi Viikko 34 Ma 19.8. Mauno, Maunu Ti 20.8. Sami, Samuli ELOKUU 7 Päivyri Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin työt kertovat kirkon sanomaa ? Tuomiokirkon kryptassa Helsingin keskustassa heinäkuun lopulla avautui tekstiilitaitelija Helena Vaarin näyttely, jossa pääsee tutustumaan kirkkotekstiileihin. Vanhimmat näyttelyssä esillä olevat kirkkotekstiilit taitelija tuo Kryptaan Hollolan Marian kirkosta vuodelta 1987 ja uusimmat Pyhtään Henrikin kirkosta tältä vuodelta. Näyttelyssä on esillä myös mm. piispa Teemu Laajasalon piispankaapu. Helena Vaari on paitsi tekstiilitaiteilija myös taidekäsityöläinen, joka valmistaa itse suunnittelemansa tekstiilit. Hänen tekniikassaan yhdistyvät vapaa taidekirjonta ja applikaatio. Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Vaarin taidekirjonta pohjautuukin vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä. Vaari on suunnitellut viisi piispankaapua ja kirkkotekstiilit yli kymmeneen kirkkoon. Liturgiset tekstiilit ovat kristinuskon sanomasta vertauskuvin kertovia tekstiilejä, joilla on sekä esteettinen että käytännöllinen tehtävänsä jumalanpalveluksessa. Tärkeitä kirkkotekstiilien suunnittelun lähtökohtia ovat kristillinen sanoma kirkkovuoden pyhien mukaan, värit ja symbolit. Tekstiilien väri, joka vaihtuu kirkkovuoden mukaan, kertoo vertauskuvallisesti elettävästä ajankohdasta. Tekstiilitaiteilija Helena Vaari (s. 1963) on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi vuonna 1987 Kuopion kotija taideteollisuusoppilaitoksesta. Hän on jäsen Ornamon Tekstiilitaiteilijat ry:ssä (1991), Ornamon Taiteilijat O ry:ssä (2006), Lahden Taiteilijaseurassa (2010) ja Lahden Seudun Yrittäjänaisissa (2012). Vaarin suorittama Käsityömestarin erikoisammattitutkinto Rasekon aikuisopistossa päättyy syksyllä 2019. Vaari on ollut muotoilijana Sellgrenillä Orimattilassa ja Marja Kurjella Helsingissä. Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Neula siveltimenä -näyttely esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 24.7. –18.8.2019. Näyttely on avoinna ma–la 11– 17, su 12–17, vapaa pääsy. Kulku Kryptaan osoitteesta Kirkkokatu 18. Mari Männistöstä Helsingin uusi kulttuurijohtaja ? Helsingin kaupunginhallitus valitsi kulttuurijohtajan virkaan Mari Männistön. Nykyinen kulttuurijohtaja Tuula Haavisto jäi eläkkeelle 1. heinäkuuta, ja Männistö aloittaa uudessa tehtävässään 1.lokakuuta. Kulttuurijohtajan tehtävänä on johtaa Helsingin kulttuuripalvelukokonaisuutta, joka pitää sisällään kaupungin kulttuuripolitiikan sekä kulttuuri-, orkesteri-, museoja taidemuseotoiminnan. Kulttuurijohtajan virka oli julkisesti haettavana 1.4.–18.4.2019. Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 69 henkilöä, joista kaksi perui hakemuksensa. Mari Männistö on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2004. Hän on työskennellyt taidegalleria Helsinki Contemporaryn johtajana vuodesta 2015 alkaen. Sitä ennen Männistö on työskennellyt kustannusalalla muun muassa Bonnierilla ja Otavalla.
7 Viikot 32-33/2019 Lounas arkisin klo 11-14 10,50-12,90€ Tervetuloa! Iltaisin ja viikonloppuisin yksityistilaisuudet: pikkujoulut, häät, väitöskaronkat, merkkipäivät. Kysy tarkemmin: info@ravintolapalema.fi Ravintola Palema, Teurastamo Työpajankatu 2 rakennus 5 Helsinki www.ravintolapalema.fi Ennätyspitkä Runokuu-festivaali alkaa ? Runokuu-kirjallisuusfestivaali levittäytyy jälleen ympäri Helsinkiä 15.-25.8. Yhdentoista päivän ajan nähdään ja kuullaan runoutta ja eri kirjallisuudenja taiteenlajeja laidasta laitaan. Tapahtumia festivaalilla on kaikkiaan 45, ja valtaosa niistä on maksuttomia. Mukana on ennätysmäärä näyttelyitä, kansainvälisiä vieraita sekä ensimmäistä kertaa kirjallisuuden ja taiteen lajeja sekoittava ilta Genreblender. Genreblender-tapahtumassa 16.8. Kansallisteatterin Lavaklubilla nähdään muun muassa tietokirjallisuuden ja runouden kohtaaminen Mia Kankimäen ja Saila Susiluodon esiintyessä, kotimaisen nykysarjakuvan ääneenlukua, essee open mic sekä esitys, jossa runoilija Sinikka Vuola ja haitaristi Niko Kumpuvaara yhdistävät voimansa. Runokuun näyttelyohjelma tarjoaa muun muassa Virpi Alasen visuaalisen runouden näyttelyn Poeettisia eläimiä sekä Ville Pirisen kuratoiman, sarjakuvaa ja sanataidetta yhdistävän näyttelyn Loppuvat sanat, alkavat kuvat kulttuurikeskus Stoassa. Runokuun näyttelyihin voi törmätä myös yllättävissä paikoissa, esimerkiksi Helsingin kaupungintalon aulassa nähdään Marko Niemen digitaalinen runoteos Maapallo. Myös perinteeksi muodostunut Runoja raiteilla -kampanja uudistuu. Tämän vuoden runot on valinnut runoilija Sinikka Vuola, jonka ennen julkaisemattoman runon yleisö pääsee lukemaan ensimmäistä kertaa. Sarjassa on kaikkiaan kymmenen nykyrunoa metrojen ja ratikoiden näytöillä sekä ilmaiseksi jaettavisYliopiston kokoelmat Museoviraston kokoelmakeskukseen Taikalyhty. Kuva Helsingin yliopistomuseo ? Suurin osa Helsingin yliopiston kulttuurihistoriallisista kokoelmista sijoitetaan Museoviraston Vantaan konservointija kokoelmakeskuksen vuonna 2020 valmistuvaan laajennusosaan. Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ja Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet allekirjoittivat 6.6.2019 sopimuksen kokoelmien siirrosta. Yliopisto vuokraa tarkoitusta varten keskuksesta yli tuhannen neliön kokoelmatilan. Konservointija kokoelmakeskus täyttää kaikki museaaliset olosuhde-, turvallisuusja logistiset vaatimukset ja edustaa alan huippua maassamme. Yliopiston kulttuurihistoriallisista kokoelmista vastaa Helsingin yliopistomuseo. Yliopiston ja tieteen historiaan keskittyvät kokoelmat ulottuvat ajallisesti yliopiston perustamisesta vuonna 1640 nykyhetkeen ja kattavat kaikki tieteen alat. Esineitä on hammasharjoista röntgenlaitteisiin ja areometreistä iltapukuihin. Kaikki nämä museoesineet saavat nyt sopivan ja turvallisen säilytyspaikan kokoelmakeskuksesta. Yliopiston taidekokoelmasta, johon kuuluu mm. maan laajin muotokuvakokoelma, valtaosa on kuitenkin sijoitettu esille yliopiston eri tiloihin. Esimerkiksi ainutlaatuinen taidehistorian kipsiveistoskokoelma palaa päärakennuksen remontin jälkeen entisille paikoilleen. Kokoelmien siirrosta, ylläpidosta ja hallinnasta vastaa yliopistomuseo. ANNANTALO Annankatu 30 la 10.8.2019 klo 10.00 16.00 Toukan lastenkirjafestari Festarin ohjelmassa on kirjoihin liittyviä musiikkija teatteriesityksiä, tekijähaastatteluita, työpajoja sekä kirjamyyntiä. Vapaa pääsy ti 13.8.2019 klo 17.30 18.15 Kaupunkitanssit Maksuton paritanssituokio pihan A-lavalla kaikenikäisille tanssijoille. Tanssina cha cha. Vapaa pääsy ke 14.8.2019 klo 10.00 – 14.00 Viljelytalkoot ke 14.8.2019 klo 09.30 ja 11.00 Metsä Loiske Ensemble | elämyksellinen tanssiteos lapsille Metsä on elämyksellinen telttaretki, ylistyslaulu suomalaiselle metsälle. Kaksi esiintyjää, tanssija ja muusikko, tuovat metsän tilaan. Liput 5 € (+mahd. toim.kulut) ke 14.8.2019 klo 17.15 – 20.00 Brasilialaisen zoukin kesätanssit Brasilialainen zouk on jännittävä uusi paritanssi, joka hurmaa monipuolisuudellaan. Maksu 5/8 € paikan päällä käteisellä tai Mobilepaylla. to 15.8.2019 klo 14.00 ja 18.00 Kallo Collective | Hiekkalaatikko Taiteiden yö | nykysirkusryhmän sanaton esitys. Kahden esiintyjän toteuttama hulvaton ja sanaton esitys, jossa käytetään ilmaisun keinoina tanssia, parkouria, fyysistä teatteria, hiekkaveistoksia ja taikuutta. Näyttämönä hiekkalaatikko. Vapaa pääsy to 15.8.2019 klo 15.00 18.00 Unelma & Helsinki -kirja työpajat ja satuhetki Taiteiden yö | Mini Kustannus järjestää Jenni Isotoffin Unelma & Helsinki -kirjaan liittyen askartelutyöpajoja Annantalon A-lavalla. Vapaa pääsy. to 15.8.2019 klo 16.00 ja 17.30 Metsä Loiske Ensemble | elämyksellinen tanssiteos lapsille Metsä on elämyksellinen telttaretki, ylistyslaulu suomalaiselle metsälle. Esitystilana on tunnelmallinen kupoliteltta, johon kaksi esiintyjää, tanssija ja muusikko, rakentavat metsän. Vapaaliput Annantalosta esityspäivänä. pe 1.3.2019 – ti 31.12.2019 Tulevaisuuslaboratorio Tulevaisuuslaboratorio kutsuu kaikenikäiset tulevaisuuden tutkijat taiteelliseen seikkailuun. Vapaa pääsy. CAISA Kaikukatu 4 ti 13.8.2019 klo 14.00 15.30 Avoin studio taaperoille -työpajat Open Studio for Toddlers Workshops. Taapero-taidetyöpajoihin voi tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi kerrallaan. Lapset tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin. Pajoissa puhutaan englantia ja suomea. Vapaa pääsy to 15.8.2019 klo 10.00 11.30 Avoin studio taaperoille -työpajat Open Studio for Toddlers Workshops. Taapero-taidetyöpajoihin voi tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi kerrallaan. Lapset tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin. Pajoissa puhutaan englantia ja suomea. Vapaa pääsy to 15.8.2019 klo 19.00 BODYCTRL ENSI-ILTA f-ART House | Nykytanssiteos, jossa keho pääsee vapautumaan sitä rajoittavista oletuksista ja kuvastoista. Liput 5/10 € (+mahd. toim.kulut) to 8.8.2019 – to 29.8.2019 Kallion pop up -taidenäyttely Caisan ja kalliolaisten taiteentekijöiden yhteinen näyttely kokoaa useita taiteilijoita ja näkökulmia. Vapaa pääsy. ESPAN LAVA Eteläesplanadi 1 pe 9.8.2019 klo 16.00 Etno-Espa Klo 16.00 Antero Mentu Landscaping Team, 17.15 Áššu. Vapaa pääsy. la 10.8.2019 klo 14.00 Etno-Espa Lasten lauantai. Klo 14.00 Höpinätötterö, 15.00 Ilo Ensemble. Vapaa pääsy. ma 12.8.2019 klo 16.00 Etno-Espa Klo 16.00 Kaminá, 17.15 La Riippa Group. Vapaa pääsy. ti 13.8.2019 klo 16.00 Etno-Espa Klo 16.00 Zäpämmät, 17.15 Tsuumi Sound System. Vapaa pääsy. ke 14.8.2019 klo 16.00 Etno-Espa klo 16.00 VIMMA, 17.15 Aija Puurtinen & Brooklynin satu. Vapaa pääsy. to 15.8.2019 klo 16.00 23.00 Taiteiden yö 2019 Lavalla Seiva (POR), Marta Solis Group (SPA), Jarkko Martikainen ja Laura Moisio. Vapaa pääsy. to 15.8.2019 klo 20.30 Etno-Espa | Taiteiden yö Torikortteleissa Klo 20.30 Tuomas Palonen, 22.00 Ylva Haru. Vapaa pääsy. ke 14.8.2019 klo 17.30 18.15 Kaupunkitanssit Hidas valssi. Tanssiteatteri Tsuumin opettajat ohjaavat tanssiaskelien saloihin. Laita jalkaan mukavat kengät ja tule tanssimaan yksin, kaksin tai porukalla. Sateen sattuessa tanssinopetus on Malmitalon aulassa. Vapaa pääsy. to 13.6.2019 – la 24.8.2019 Alberto Oviedo Stuart: Formas – Veistoksia suomalaisesta ja kuubalaisesta puusta Näyttely koostuu teoksista, jotka on veistetty suomalaisista ja kuubalaisista puulaaduista. ? ? Menovinkkejä sa runokorteissa. Vuolan lisäksi kampanjassa ovat mukana runoilijat Markku Aalto, Tua Forsström, Raisa Jäntti, Marko Niemi & Miia Toivio, Kaija Rantakari, Stina Saari, Aki Salmela, Heli Slunga ja Samppa Varis. Päävieraaksi saapuu ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva yhdysvaltalainen Renee Gladman. Renee Gladman (s. 1971) on monipuolinen taiteilija, jonka tuotannossa yhdistyvät kokeellinen proosa, visuaalinen runous ja henkilökohtaiset esseet. Hänen teoksiaan ovat mm. kuvan ja kielen yhteyksiä tutkiva Prose Architectures sekä kuvitteelliseen Ravicka-kaupunkiin sijoittuva spekulatiivisten scifi-romaanien sarja Viimeisin teos on rikosromaaniksikin luonnehdittu tänä vuonna ilmestynyt Morelia. Gladmanin lisäksi Runokuussa nähdään kymmenen muuta kansainvälistä vierasta. Runokuun päätapahtumapaikkana toimii Kansallisteatterin Lavaklubi, joka tarjoaa koko festivaaliviikon ajan muun muassa keskusteluja ja monipuolisia kirjallisuusklubeja. Runokuu on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali. Festivaalin muita yhteistyökumppaneita ovat mm. HSL, Kansallisteatterin Lavaklubi, Meidän festivaali, Helsinki Poetry Connection sekä erilaiset instituutit, yhdistykset ja yhteisöt. Festivaalin järjestää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Koko ohjelman näet osoitteesta www.runokuu.fi. Kaupungin järjestämät luontoretket Tervetuloa tapahtumiin! ? Harakan saaren perhoset ja hyönteiset su 11.8. klo 13–15 Harakan saarella on syyskesällä hyvä mahdollisuus nähdä komeita vaellusperhosia, kuten amiraaleja ja ohdakeperhosia, jos retkipäiväksi vain sattuu aurinkoinen sää. Etelästä ovat tulleet myös kukilla pörräävät gammayökköset ja suuret kaaliperhoset. Pietaryrtit ja ohdakkeet ovat perhosten suosiossa, samoin myös kukkakärpästen ja kimalaisten, joita Harakassa näkee varmasti. Yhteysvene Ullanlinnan laiturista klo 13, Café Ursulan vierestä Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Vain korttimaksu. Täydenkuun retki Harakkaan nähdäänkö yön otuksia? pe 16.8. klo 22–24 Pimeän tultua monet yöeläimet tulevat esiin piiloistaan. Yöperhoset ovat lennossa, rupikonnia voi nähdä kömpimässä öisillä retkillään. Katselemme taskulamppujen valossa mitä kaikkea yöllä saarella liikkuu. Taskulamppu mukaan! Yhteysvene Ullanlinnan laiturista klo 22, Café Ursulan vierestä, Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Vain korttimaksu. Vuosaaren huippu su 18.8. klo 13–15 Kertut ja lepinkäiset tankkaavat muuttoenergiaa rikkaruohoston hyönteisillä. Kalasääski saalistaa Porvarinlahden yllä. Löydämmekö vaeltajaperhosia? Paikoin jyrkkiä vaikeakulkuisia nousuja ja laskuja. Retken lähtöpaikka: ABC–aseman pysäköintialue, Rahtarinkatu 2. Vapaa pääsy. Seurasaaren lepakot pe 23.8. klo 21–23 Lämpimänä elokuun iltana lepakot ovat liikkeellä. Ne saalistavat ahkerasti ja keräävät ravintoa syksyn muuttoa tai talvehtimista varten. Lepakkodetektorin avulla voimme kuunnella niiden ääntelyä, ja hyvällä tuurilla näemme lepakoita taskulampun valossa. Taskulamppu mukaan! Retken lähtöpaikka: Seurasaaren pysäköintialue, Seurasaarentie 15. Vapaa pääsy. Suomen luonnon päivän metsäretki Keskuspuiston sydämeen Haltialaan la 31.8 klo 12–15 Haltialan metsä on osa Keskuspuistoa. Alueelta löytyy vanhoja kuusikoita ja reheviä lehtoja. Rauhallisesti kulkien metsän siimeksestä löytyy paljon ihmeteltävää. Metsävaellus noin 5 km. Omat eväät mukaan. Retken lähtöpaikka: Kuninkaantammentien ja Fallintien risteyksen pysäköintialue Niskalan tilan vieressä. Vapaa pääsy.
8 Viikot 32-33/2019 1 000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 aikaa ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS tanssi bollywoodia suorita kauppatieteen opintoja ohjelmoi pythonilla aktivoidu aivo-qigongilla tee valokuvazine laula rockia learn finnish opi koreaa kirjoita blogia Kestävät ja tehokkaat läppärit kesähintaan Opintielle Harjoittelemalla turvallinen koulumatka ? Pieni tietokoneputiikkimme Global Graph Oy on toiminut osoitteessa Helsinginkatu 14 jo 21 vuotta. Kaiken aikaa tärkeänä osana toimintaa on ollut yrityskäyttöön suunniteltujen koneiden myynti uusiokäyttöön. Isot yritykset vaihtavat koneensa muutaman vuoden välein, jolloin minulla on tilaisuus saada myytäväkseni hyväkuntoisia laitteita, joilla on todennäköisesti käyttöikää vielä keskimäärin selvästi enemmän kuin uusilla ns. markettimikroilla. Kesäaika on usein hiljaista putiikissani, kun ihmiset auringon paistaessa löytävät rannat ja terassit. Mutta… hätä ei lue lakia. Sain äskettäin hankittua erän hyväkuntoisia Lenovo Thinkpad läppäreitä. Näihin kannattaa tulla tutustumaan. Koneita on useaa mallia, jotka kaikki löytyvät nettisivuiltani www. globalg.net Hiljainen kesäaika saa kauppiaankin nöyräksi. Nyt on oikea aika tulla neuvottelemaan hinnoista. Kun tulet käymään, varmista, että olen paikalla. Soita tai lähetä sähköpostia. Koulumatka on lapselle tie itsenäiseen liikkumiseen. Kuva: Nina Mönkkönen/ Liikenneturva Kuva: Liikenneturva. Vinkit turvalliselle koulumatkalle: • Suunnittele sopivin reitti kouluun – turvallisin reitti ei välttämättä aina ole se lyhin. • Harjoittele koulureitti yhdessä lapsesi kanssa. Kun perusasiat ovat hallussa, kannattaa antaa lapsen toimia itsenäisesti ja seurata vierestä. • Lapselle on hyväksi liikkua edes osa koulumatkasta omin voimin – se kartuttaa liikennetaitoja ja saattaa myös virkeämpänä koulupäivään. • Koulumatkan sujumisesta kannattaa kysellä lapselta pitkin kouluvuotta, myös jo varttuneemmilta koululaisilta – se on tärkeä välittämisen merkki. ? Koulun alku on jo pian ovella, vaikka keskellä lomasesonkia ei aivan siltä tuntuisikaan. Liikenneturva kannustaa uusien ekaluokkalaisten vanhempia harjoittelemaan koulumatkaa yhdessä lapsen kanssa hyvissä ajoin. Vanhemman oma esimerkki on tärkeä asia lapsen turvallisen liikkumisen kannalta. Koulun aloittava lapsi on monen uuden asian äärellä, ja yksi näistä on koulumatka. Kun se on harjoiteltu kunnolla etukäteen, on ensimmäisissä koulupäivissä ainakin yksi jännityksen aihe vähemmän. Mikäli aiheeseen ei ole vielä paneuduttu, kannattaa reitin suunnittelu ja matkaan tutustuminen yhdessä aloittaa mahdollisimman pian. – On vanhemman vastuulla suunnitella turvallisin reitti kodin ja koulun välille. On hyvä muistaa, ettei lyhin mahdollinen reitti aina ole se turvallisin. Usein kannattaa suosia esimerkiksi alikulkuja tienylitysten sijaan, vaikka matkasta siten tulisikin hieman pidempi, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo. Lapsi oppii liikenteessä tarvittavat taidot parhaiten liikkuessaan itsenäisesti mutta yhdessä aikuisen kanssa. Koulureitti kannattaakin kulkea yhdessä läpi useamman kerran ennen koulun alkua. Näin lapselle jää reitin lisäksi mieleen myös turvallisimmat tavat toimia sen varrella olevissa tilanteissa, kun toimintaohjeet yhdistyvät tiettyihin paikkoihin. – Hyvästä ennakkoharjoittelusta huolimatta on hyvä silloin tällöin varmistaa, että lapsella on ohjeet vielä mielessä. Vanhempi voi esimerkiksi lähteä lapsen seuraksi koulumatkalle ja seurata tämän toimimista. Lisäksi koulukuulumisista jutellessa kannattaa kysäistä myös koulumatkan sujumisesta, isompienkin lasten kanssa, ehdottaa Maasalo. Muista esimerkin voima On hyvä muistaa, että lapsi oppii aikuisten esimerkistä. Vanhempien kannattaakin käyttäytyä liikenteessä mahdollisimman esimerkillisesti ja huolehtia itsekin turvalaitteiden, kuten pyöräillessä kypärän ja syksyn pimeiden saavuttua heijastimien käytöstä. – Aikuinen näyttää lapselleen esimerkkiä joka päivä. Esimerkiksi turvallisen tienylittämisen kohdalla kannattaa myös itse Koulumatkapyöräilyä arastellaan turhaan – se on turvallista ja erinomaista liikuntaa ? Kouluun pyöräileminen on erinomaista liikuntaa ja turvallisempaa kuin moni muu liikuntaharrastus. Koulujen alkaessa Pyöräliitto haluaa kannustaa vanhempia opettamaan aktiivisen liikkumisen mallin. “Autokyydin tarjoaminen kouluun on usein tulevaisuuden kannalta lapsille karhunpalvelus, sillä koulumatkapyöräily voi tuoda arkiliikuntaa viikkoon jopa useamman tunnin”, sanoo LIKESin tutkija Jouni Kallio. Pyöräliitto haluaa muistuttaa koulujen alkaessa vanhempia koulumatkapyöräilyn hyödyistä. Uusimman selvityksen mukaan pyöräily on erittäin turvallista ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen arkeen. “Pyöräilyssä vakavat loukkaantumiset ovat onneksi harvinaisia. Kouluun pyöräily onkin onnettomuustilastojen mukaan monta sataa kertaa turvallisempi liikuntalaji kuin vaikkapa jalkapallo, yleisurheilu tai laskettelu”, sanoo LIKESin tutkija Jouni Kallio. Pyöräliitto ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES toivoisivat, että pyöräilyn statusta nostettaisiin entistä enemmän liikuntaharrastukseksi muiden lajien rinnalle. Se saattaisi lisätä intoa pyöräilemiseen. “Pyöräilyä tulee helposti vähäteltyä. Jos päivittäin pyöräilee 15 minuuttia suuntaansa, vaikkapa kouluun, tulee siitä viikossa yhteensä jo 2,5 tuntia liikuntaa”, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen havainnollistaa. Koulumatkojen pyöräileminen olisi erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista, josta Suomessa on syytä olla huolissaan: Noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran päivässä, ja 13–15-vuotiaista saman verran päivässä liikkuu enää noin viidennes suomalaisnuorista. “Suomalaisilla on kansainvälisestikin verraten loistava mahdollisuus lisätä aktiivisuutta arkiliikkumisella, koska meillä on hyvät pyörätiet ja paljon kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi yhteiskuntamme on erittäin turvallinen”, Jouni Kallio sanoo. Kuskaus vähentää pyöräilyä Yleisin syy siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, on LIKESin tekemän oppilaskyselyn mukaan kyydin saaminen. Seuraavaksi suosituimmat syyt moottoriajoneuvolla kulkemiseen ovat viitsimättömyys sekä se, että koulumatka koetaan liian pitkäksi. “Kannustan vanhempia opettamaan lapsilleen ennemmin aktiivisen kulkemisen perusteet. Kyydin antaminen autolla voi tuntua hetkellisesti hyvältä palvelukselta, mutta oikeasti se on ennemmin karhunpalvelus, jos opetetaan lapset passiivisen elämäntapaan”, Jouni Kallio sanoo. Vaikka aktiivisesti kouluun kulkeminen onkin Suomessa hyvällä tasolla, ovat LIKESin tekemän selvityksen mukaan koulukohtaiset ja alueelliset erot kuitenkin melko isoja, erityisesti talvipyöräilyn suhteen. Joissakin kaupungeissa, kuten Oulussa, lasten ja nuorten pyöräily on yleistä ympäri vuoden. Pääkaupunkiseudulla kouluun pyöräileminen puolestaan vähenee talvella merkittävästi. “Teini-ikäisille pyöräilyn lisäämistä voisi kannustaa myös esimerkiksi sillä, että se on iso ilmastoteko”, Pyöräliiton Matti Koistinen sanoo. tehdä kuten opettaa, eikä esimerkiksi kiirehtiä bussiin päin punaisia valoja, Maasalo muistuttaa. Koulumatka on lapselle usein tie itsenäiseen liikkumiseen. Koululaisen liikennetiedot ja -taidot karttuvat vähitellen kokemuksen myötä seuraamalla aikuisten esimerkkiä ja harjoittelemalla itse. Auton takapenkillä istuessa taidot eivät kartu samalla tavalla. – Myös vireyden ja keskittymiskyvyn on todettu olevan parempia silloin, kun koulumatka suoritetaan omin voimin ulkoillen. Vaikka koulumatka olisi pitkä ja suurin osa siitä taittuisikin autokyydillä, voisi lapsen antaa kävellä esimerkiksi viimeinen kilometri koululle. Silloin hän pääsee nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä, Maasalo kannustaa.
9 Viikot 32-33/2019 PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki Happy Hour joka päivä Kaikki Karhu tai Koff -kaljat 0.5l 09.00-10.00 3.00€ aamukalja 10.00-12.00 3.20€ 18.00-19.00 3.20€ 22.00-23.00 3.20€ (ei pe ja la) Aukioloajat: su-to 09-02 pe-la 09-05 Vaasankatu 18, 00550 Helsinki Puh: 044 285 0884 Tarjoilussa joka päivä: kahvia, suolatikkuja tai pullaa hyvät palkinnot! 20 hengen aurinkoinen terassi avoinna! Joka keskiviikko klo 19 Tietovisa Joka sunnuntai klo 15 BINGO Helsingin tilinpäätös lähes 400 miljoonaa ylijäämäinen ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti viime vuoden tilinpäätöksen. Kaupungin tilikauden tulos oli 386,8 miljoonaa euroa ja se oli noin 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Tähän vaikutti arvioitua parempana toteutunut toimintakate sekä verotulojen kasvu talousarviossa ennakoitua paremmin. Verotuloja kertyi 3 416,6 miljoonaa euroa. Kokonaisverotulot toteutuivat 83,6 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina. Helsingin verotulojen kehitys oli parempi kuin maassa keskimäärin, vaikka Helsinki alensi veroprosenttiaan puolella prosentilla vuoden 2018 alusta. Tilinpäätöksen yhteydessä käsiteltiin vuoden 2018 arviointikertomus, jossa tarkastuslautakunta arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet, ja onko kaupungin toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointikertomuksessa esitetään suosituksia muun muassa perusopetuksen ja omaishoidon kehittämiseksi sekä ja päästövähennysten tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja tavoitteet vuosille 2019–2021. Hyvinvointisuunnitelma kokoaa uudella tavalla yhteen kaupungissa toteutettavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Suunnitelman tuottamisen lähtökohtana on tutkimustietoon perustuva tilannekuvaus helsinkiläisten hyvinvoinnista ja palveluista ja sen kohderyhmänä ovat kaikki kaupunkilaiset. Itäkeskuksen kauppakeskuksen Itiksen vanhinta osaa päätettiin suojella asemakaavan muutoksella. Vuonna 1984 valmistunutta rakennusta pidetään merkittävänä osana Itäkeskuksen kaupunkirakenteellista kokonaisuutta. Asemakaavan muutoksella turvataan Itiksen vanhimman osan julkisivujen ja keskeisten sisätilojen suojelu. Valtuutettu Daniel Sazonov ehdotti asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun niin, että suojelulla ei vaikeuteta kauppakeskuksen elinkaaren edellyttämiä tavanomaisia ylläpitoja peruskorjaustoimenpiteitä eikä estetä kauppakeskuksen tarvitsemia muutostöitä toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseksi eikä vaikeuteta Tallinnanaukion kehittämistä alueen asukkaille viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Palautusehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty äänestyksessä. Helsingin itäiselle saaristolle hyväksytty asemakaava mahdollistaa saariston monipuolista ympärivuotista käyttöä ja lisää virkistyksen ja matkailun mahdollisuuksia. Alueen maaja vesialueiden pääasialliset käyttömuodot liittyvät vapaa-ajanviettoon. Itäisen saariston aluetta rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina sekä idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja. Suunnittelualueeseen kuuluu 36 saarta ja 22 asumatonta pikkusaarta ja luotoa sekä näitä ympäröivät vesialueet. Yli 3 hehtaarin suuruisia saaria on 16, joista suurimpia ovat Villinki, Itä-Villinki ja Pikku Niinisaari. Alueella on yksityisten kesähuviloiden lisäksi kesämajayhdyskuntia sekä järjestöjen, yhdistysten ja yritysten virkistysja koulutuskeskuksia. Kesäisen Kivinokan tunnelmia Olli haastatteli piispa Irja Askolaa, josta on seikkaperäinen selostus. Kirkkoherra Riikka Reinan haastattelusta on myös pitempi kirjaus. Kirjan loppuun Olli on sijoittanut runonsa, joita hänelle on kertynyt 87. Niissä on luonnonrunoja, haikuja, Balladi vanhalle miehelle, mietteitä ja runouksia. Katri Karasma Olli Laine: Runoa ja proosaa Kivinokasta. Nord Print, Helsinki, Opus Liberum 2019. 220 s. ? Kivinokka on kalliolaisten suosima kesänviettopaikka. Aluksi se on ollut Kulosaaren kartanon maita. Helsingin kaupunki osti alueen Kulosaari-yhtiöltä. Sinne perustettiin Kivinokan kansanpuisto. Kalliossa asuvat kyhäsivät sinne risuja havumajoja, myöhemmin pahvimajoja. Kun puutavaraa sai sodan jälkeen, alkoi mökkien rakentaminen. Olli Laine osti mökkinsä 1998. Hän löysi sen sanomalehdessä olleen ilmoituksen perusteella. Mökki on aivan meren rannassa hyvällä paikalla. Kaupan päälle tulivat kalustus, astiat, tekstiilit ja soutuvenekin. Entinen omistaja halusi Saimaan rannalle ja luopui mökistä. Laineen perheelle se sopi erinomaisesti. Mökki on tyyppipiirustusten mukainen. Vaikka siinä on vain 14 neliötä, on siellä kaikki tarpeellinen: hella, jääkaappi, grilli ja yöpymistarpeet. Olli Laine seuraa mökillään ruohon kasvua ja istuttamiensa sipuleiden puhkeamista tulppaaneiksi, hyasinteiksi, narsisseiksi ja amarylliksiksi. Linnusto on runsasta. Pihalla käyvät ja usein pesivätkin tiainen, västäräkki ja harmaasieppo. Sorsapoikue saattaa joskus tulla tepastelemaan pihalle. Olli on rakentanut pihalleen keittiön. Siellä on nuotiopaikka, kaasugrilli ja muurinpohjalettupannu. Keinuja on monia: puutarhakeinu, riippukeinu ja keinumatto. Itse rakennettuna ympäristötaideteoksena on Luovuus (Creativity). Sen alimpana osana on jääkauden sulamisvaiheen pyöristämä luonnonkivi. Sen päällä on punaiseksi maalattu laituripukki, jossa on ruostuneita kettinkejä. Teräsjalan päässä on puunjuurakko, jossa voi nähdä pitkäkaulaisen eläimen pään. Patsaan viereen on kasvanut vuosien varrella pihlaja. Mökillä on telttasaunaja vieraille yöpymisteltta. Kalastustarvikkeita on mökin sivustalla. Mökkikirjaan saavat vieraat kirjoitella. Olli itse merkitsee muistiinpanoja. Niistä on suoria tunnelmia. Mökkikirjastossa on lähes sata kirjaa, mm. luonnosta, elämästä, psykologiasta, filosofiasta ja teologiasta. Olli itse on kirjoittanut 20 kirjaa kymmenen vuoden aikana. Hän on eläkkeellä olen Alppilan kirkkoherra, joka on nyt ryhtynyt kirjailijaksi. Olli Laine kertoo tapahtumista, joita on ollut vuonna 2018, mm. Kallion kirkon Torstaina iltapäivänä –tilaisuuksista, joihin kutsutaan kiinnostava henkilö haastateltavaksi. Pasilassa katutöitä Ratapihantien ja Asemapäällikönkadun risteyksessä ? Pasilansillan joukkoliikenneterminaalin rakennustyöt jatkuvat. Pasilansillan itäpuolella, Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteyksessä alkaa liikennettä haittaava katutyö, jonka yhteydessä raitiovaunukiskojen paikkaa muutetaan ja kiskot uusitaan. Työt alkavat 29.7. raitiovaunuliikenteen siirtyessä poikkeusreitille, ja ne jatkuvat lokakuuhun saakka. Liikennejärjestelyt 2.–5.8. Kuva: Kalle Järvenpää Eniten työt vaikuttavat liikkumiseen perjantai-illasta 2.8. kello 18 alkaen maanantaiaamuun 5.8. kello kuuteen saakka. Tuolloin Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien ylittävä suojatie on poissa käytöstä. Jalankulku ja pyöräily ohjataan Ratavartijankadun kohdalta Asemapäällikönkadun yli. Autoilijoiden on syytä varautua muutoksiin, sillä ajokaistojen määrää on pakko vähentää huomattavasti. Rakennustyöt jatkuvat Ratapihatien ja Asemapäällikönkadun risteyksessä lokakuuhun saakka ja haittaavat liikennettä jossain määrin. Risteysalue valmistuu Pasilansillan joukkoliikenneterminaalin avautuessa lokakuun lopussa. Pasilansillan ja Keski-Pasilan liikenne sujuvoituu huomattavasti lokakuussa. Tuolloin uudet katuyhteydet eli Teollisuuskadun tunneli Veturitielle, Veturitie Triplan kohdalla sekä Firdonkatu otetaan käyttöön.
10 Viikot 32-33/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Heinäkuun kulttuurikierros Nukketaiteilija Juha Laukkanen esittää taas valloittavia lastensatutarinoita Talvipuutarhan pihamaalla. Tässä Peukaloisen retket villihanhien selässä. Kuva: Pirjo Kivimäki. Coronan viimeisenä iltana Eerikinkadulla kulttipaikka oli näyttelijä, kanta-asiakas Matti Pellonpään kuvan edusta. Valtuutettu Sami Muttilainen tavoittelee ilmeeseen samaa kaihoa, ja lasi on tyhjä. Kuva: Raimo Granberg. Jenni Korento soitti levyjä Alppimuisto-tapahtumassa 20.7.2019 päälavalla, joka on puolitoista metriä maata korkeammalla. Kuva: Raimo Granberg. Evelina Turusta tuli ja valloitti Weekend Festivalin yleisön Audi Center Stagella Suvilahdessa. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Ritva Oksanen tulkitsee vahvasti Aino Suholan sovintoaiheista runoa Senaatintorilla. Kuva: Raimo Granberg. Runoilijat Rauni Anita Martikainen (vas.), Heikki Niska ja Päivi Lappalainen esittivät kauniita kesäisiä säkeitä Cafe Violassa Kaisaniemessä. Kuva: Katja Karjalainen. ? Flow ja Juhlaviikot tiivistävät Helsingin kulttuuritarjontaa, joka on ollut koko ajan monipuolista. Kesäteatteri on vilkasta syyskuulle asti; tanssi ja sirkus viettävät enemmän lepohetkeä. Siksi musiikki korostuu tällä kierroksella. Peukaloisen retki valkoposkihanhien aikaan Nukketeatteri Sytkyt esittää ”Peukaloisen retket villihanhien selässä” -näytelmän. Se on uusi osa juhlapyhien ja kesän aikoihin lapsille ja perheille suunnattuun ohjelmaan Talvipuutarhassa. Näin kesällä ollaan sisällä, puutarhan pihalla. Jos sataa, esitys siirtyy sisälle. Ikäsuositus on 2–9-vuotiaille. Kesto on noin 20 minuuttia. Juha Laukkasen esityksiä oli kesäkuulla paljon, nyt loppukesänä vielä muutama. Viimeiset vedot ovat 13.8. aamupäivällä. Esitys käsittelee satuasuun puettuna ystävien tärkeyttä. Selma Lagerlöfin klassikkosadussa Nils Holgersson on 14-vuotias poika köyhästä maalaisperheestä, joka näkee pienen kotihaltijan kävelemässä huoneen lattialla. Heille tulee kiistaa , jolloin haltija suuttuu ja muuttaa hänet peukalon mittaiseksi. Sellaisena hän ymmärtää eläinten puhetta. Yläpuolella lentelee parvi villihanhia, jotka huutelevat tilan eläimille Lappiin lähdöstä. Martti-hanhikukko haluaa lähteä villihanhien mukaan ja onnistuu pääsemään lopulta lentoon. Nils tarrautuu kaulasta roikkuvaan naruun ja lähtee mukaan. Matkalla Nils oppii auttamaan eläimiä ja ihmisiä sekä olemaan epäitsekäs. Nils saa kuulla, että kotihaltija saattaa muuttaa hänet normaaliksi, jos hän pystyy todistamaan muuttuneensa paremmaksi. Kun valkoposkihanhet ovat vallanneet Helsingin rannat ja kalliot, satu on lapsille ajankohtainen uudella tavalla. Jäähyväiset Coronalle ja Moskovalle Täytyihän se kokea. Elää Eerikinkadun kulttibaari Corona uudelleen, meidän aikakauden loppuun asti. Kesäkuun lopulla vietettiin siellä ja naapurin Kafe Moskovassa ”Maailmanlopun iltamia”. Se ei ole kokonaan loppu, koska baarija leffakokonaisuus muuttaa Vallilaan Konepajan tiloihin. Itselleni Corona oli nimenomaan monien hyvien elokuvafestivaalien keskeinen hengähdyspaikka. Andorra näytti ja Dubrovnik kokosi juhliin, hieman alempana kadulla Orion jatkaa vielä. Coronassa sai hinta-laatu –suhteissa kaupungin parhaimmat kinkkuja juustokolmioleivät tuoreesti paistettuina. Kaurismäen veljekset avaavat Honolulu-baarin leffakadulle. Iltamat kokosivat vakkariväen ja paikan jo välillä jättäneitä karnevaalitunnelmaan, Ulkopuolelta katsoen luuli ensin, että ta hyvin intergoituneille ”suur-kalliolaisille”. Itseni näen Konepajalla tsiigaamassa eurooppalaista halkeilevaa rainaa verde-lasi handussa, enkä hubbabubbaa popcornilaatikko sylissä jossain muualla, hän vastaa katujen kielellä. Nuorisoja kulttuurityötä paljon tehnyt vaikuttaja uskoo jengin löytävän mestoille, jos ympäristöön muodostuu sisältöä ja se tehdään sydämellä eikä uusi paikka hinnoittele itseään pihalle. – Mitään happy hour mestaa en odota, mutta, kansankuppilathan ovat hiipuneet myös Kallion puolelta siltaa. Näkisin, että Kallio, Harju, Alppila, Valkka, Sörkka, Hermanni alueella budjaa potentiaalista kohdeyleisöä. Alueella häärivät jo kulttuurialan työnantajat ja siihen kehykseen osuvat friikut ja työnantajat. Naapuriinhan muuttaa lisäksi kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan tilat. Kokonaisuutta täydentää Nilsiänkadun ja ympäristön taitelijat. Tai muuten vaan kulttuurihörhöt, hän summaa kysymykseeni, löytääkö väki paikalle Bruce Oreckin ostamaan ja kehittämään tilaan. Alppipuiston Kesä kaikille kaupunkilaisille Alppipuisto täyttyi heinäkuulla 13.-28.7. jälleen piknik-seurueista, kun Alppipuiston Kesä toi idylliseen puistomaisemaan peräti kuusi vapaan pääsyn kulttuuritapahtumaa. Pääpaino oli musiikissa, tapahtumat sopivat kaiken ikäisille ja omat eväät sai ottaa mukaan. Puistossa kuultiin afrobeatia, suomalaista kansanmusiikkia, barokkimusiikin helmiä, poppia, funkkia ja trancea. Vehreä keidas Linnanmäen takana, keskellä kaupungin vilskettä, suorastaan kutsui kaupunkilaiset rentoutumaan yhdessä. Elephantasy – Funky Family Picnic tarjosi monikulttuurisen kattauksen upeaa livemusiikkia, sirkusta, tanssia ja workshoppeja koko perheelle. Afrojazz Club goes Alppipuisto toi laadukasta afrikkalaisperäistä musiikkia puistoon. Paleface & The Funky Mambas esiintyivät. Alppimuiston vapaa ilma keräsi kokoon modernista tanssimusiikista ja globaalista ”travel to party” – kulttuurista kiinnostuneet ihmiset. Kuvauskohteemme, dj Jenni Korento erottui psykedeelisen väriloiston seassa. Vildá-yhtyeen solisti Hildá Länsman lauloi ja tämän vuoden Konsta Jylhä -kilpailun voittaja Polenta-yhtye esiintyi Perinnearkun Puistokarkeloissa. Se on Kesän kansanmusiikkipläjäys. Illan lopuksi tanssittiin hurjassa huutokatrillissa. Suomalainen barokkiorkesteri FiBO tarjosi viimeisenä lauantaina harvinaislaatuisen piknik-elämyksen. Alppipuiston kesän toimijat ovat hakeneet kiinteää esiintymislavaa Kallion seudun suosituimpien ulkoilmakonserttien pitopaikalle. Virkamiesten mukaan se sitoisi liikaa voimavaroja, ja kuntaelimet ovat yhtyneet arvioon. Joten väliaikaisilla lavoilla mennään ensi kesään. Weekend koitutuu Suvilahteen Ensimmäisen kerran Weekend Festival järjestettiin Espoon Luukissa 2012, jonka jälkeen se siirrettiin Kyläsaareen, jossa oli asukkaiden kanssa äänimelukiistaa. Esiintyjiin kuuluu lähinnä elektronisen tanssimusiikinartisteja. Osallistujia on ollut vuosittain yli 40 000 kävijää. Yleisö on selvästi nuorempaa teiniä kuin muilla jono on toivottoman pitkä. Mutta se olikin baarin terassin täysitupa. Sisään pääsi. Kuuntelin Mitja Tuuralan ja Sami Saaren soittoa hienot yökerhopuvut päällä. He ovat enemmän bluesja soul-miehiä, mutta nyt tuli amerikkalaisia evergreenejä ja klassikoita. Naiset innostuivat tanssimaan, miehet eivät niinkään. Ismo Alanko nähtiin myös lavalla. Päätin poistua Kafe Moskovan kautta ja hyvästellä sen. Jo sisään tullessa näyttelijä-laulaja Vysotskin nuoruuden kuva tervehtii ystävällisesti. Ostin Stolichnaya–vodkaryypyn ja nostin maljan peräkulman Matti Pellonpäälle. Tuntui, että hän hymyili takaisin? Kanta-asiakas katsoo molempien paikkojen seinältä surullisen näköisenä viimeisen illan kulumista. Moskova on boheemimielipaikkani, enemmän kuin Coronan hipsterimaailma. Tungos oli vielä isompi, koska tila on pieni. Näyttelijän kuvan alta yhytin vanhan kulttuurilautakuntakaverini, valtuutettu Sami Muttilaisen, jolle paikka jätti myönteisiä muistijälkiä: – Harvassa paikassa sillan tällä puolella on nykyään särmää. Diggaan hengittää ilmastoa jossa on blandis sprigeistä tuulipuseroihin.Konepaja vaikuttaa kiinnostavalta. Paikassa on muutakin potentiaalia kuin blisata erikoisolui
11 Viikot 32-33/2019 Sateenkaaren värit näkyivät ? Suomen suurin ja vaikuttavin kulttuurija ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride toi 24.6.–30.6. kaikki sateenkaaren värit kaupunkiin. Tapahtumia oli lähes 100 ympäri Stadia, kantaaottavien kulttuuriesitysten, keskustelujen ja kuplivan ravintolashown merkeissä. Vuoden 2019 teema oli Liike. Teeman kautta kunnioitettiin juuria ja lisättiin tietoa vähemmistöryhmien yhteisestä historiasta. Viikko huipentuu aina lauantain Pride Kulkueeseen ja Puistojuhlaan. Poliisin arvion mukaan osallistujamäärä oli yli 110 000. Vaikka osa osallistujista poistui puistosta ennen koko kulkueen saapumista, oli puistossa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Antti Rinne osallistui ensimmäisenä pääministerinä kulkueeseen Helsingin ex-piispa Irja Askolan rinnalla, kärjessä alusta loppuun. Hän piti yleisöön menevän puheenvuoron Kaivopuiston juhlassa Osallistujamäärä kolminkertaistui jo 2018, ja nyt tuli uusi ennätysmäärä. Avajaisillassa Apollo Live Clubissa esiintyi berliiniläinen Aérea Negrot. Itä-Helsingin oma räppäri Mercedes Bentso oli vaikuttava ilmestys Kaivopuiston lavalla. Laulaja Catharina Zuhlke veti pitkän setin. Kapsäkki Goes Pride tarjosi esityksiä epätasaisen dragshown ja Minna Kivelän ja Kristiina Puukon hauskan räävittömän ”Kingi Bingon”, joka nauroi ilkikurillisesti meille kaikille. Kivelä oli Elvis, Puukko jonkinlainen Tom of Finland -jäljitelmä saksalaisen upseerin ulkonäöllä. Katsojien joukosta ihmisiä vedettiin tiuhaan eteen palkittaviksi ja myös pilkkahuumorintaju-testiin.• Helsinki Pride -viikon päätöspäivän legendaarinen kulkue veti Senaatintorin täyteen väkeä. Kuva: Raimo Granberg. Kristiina Puukko (vas.) ja Minna Kivelä (oik.) vetivät jälleen klassikoksi muodostuneen Kingi Bingon ravintola Kapsäkin lavalla. Räävitön show palkitsi välillä onnellisia voittajia yleisön joukosta. Kuva: Raimo Granberg. Pääministeri Antti Rinne oli erittäin suosittu selfiekuvien kohde, ja hän mielellään täytti kansalaisten toiveen. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja-lauluntekijä Iris Tarnanen on myös varsin taitava sellonsoittaja. Kuvassa hän on selällään ravintola Kapsäkin lavalla kuin rocktähti. Kuva: Raimo Granberg. Rytmistä voimistelua TUL-juhlassa Jäähallissa esitti Rekolan Raikkaan Suomen huippu Jouki Tikkanen. Kuva: Raimo Granberg. musafestareilla Helsingissä. Festivaali siirtyi 2018 Hietaniemen uimarannalle, jossa syntyi paluuruuhkassa hautausmaan kivien ja reunojen vaurioita. Rap-duo Sofa alias Sonja Kuittinen ja Fanni Norola esiintyivät. Kanadalainen hip-hop-artisti Killy alias Khalil Tatem kiipesi esiintymislavan kannatintolppaa pitkin ylös villiten yleisön. Suomalaisen rap-musiikin uusimpia tulokkaita on artisti Melo, joka esiintyi Alternative Stagella. Afrojack esiintyi näyttävällä tuliefektillä ryyditettynä Weekend Stagella. Evelina Turusta tuli ja valloitti nuoren yleisön. Oikealta nimeltään Eveliina Maria Tammenlaakso on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka nousi esille v. 2012 The Voice of Finland -laulukilpailun kautta. Debyyttialbumi 24K julkaistiin 2016, ja se teki suomalaista äänitehistoriaa myymällä ennakkoon platinaa. Toinen albumi SOS tuli ulos tänä vuonna ja se ehti jo ennen julkaisua striimata tuplaplatinaa. Evelina voittanut Vuioden naissolisti -palkinnon 2018. Hän on Suomen toiseksi kuunnelluin naisartisti Spotify-suoratoistopalvelussa vuodesta 2016 lähtien, ja hänen kappaleensa ”Honey” on Suomen seitsemänneksi striimatuin kappale. Sovinnon kansanliike esille Senaatintorilla Kirkko tulee pyhätöistään ulospäin kansalaisten keskuuteen, mikä on hyvä asia. Sovinnon päivää vietettiin monella tavoin helatorstain aikaan Senaatintorilla. Piispa Teemu Laajasalo piti messun, ja kansa saattoi kuulla klassisempaa musiikkia. Sovinnon päivän konsert issa esiintyi Marzi Nyman trio, Jukka Perko ja solisteina lauloivat Jukka Leppilampi, Maria Ylipää ja Tove Wingren . Kuulimme myös Antti Pentikäisen, Wali Hashin ja Taneli Heikan puhetta sovinnosta. Torin vaikuttavin kulttuuriesitys kuultiin näyttelijä-laulaja Ritva Oksaselta, joka lausui ystävänsä, kirjailija Aino Suholan proosarunon sovinnosta. Laulaja sai 50-vuotislahjaksi hänelle kirjoitetun runon. Niitä löytyi pöytälaatikosta enemmänkin. Sittemmin Suhola on kirjoittanut Oksaselle useammankin konserttikäsikirjoituksen, myös ensi syksynä ”Älä jätä sinua yksin” – runoja musiikkikiertueella. Jostain syystä Oksasen nimeä ei ollut etukäteistiedoissa; siitä nauttivat vain me, jotka jaksoimme loppuun asti. Sovinnon kansanliike haastaa mukaan rakentamaan yhteistä kaupunkia, jossa rohkeasti puututaan konflikteihin ja halutaan elää sovinnossa eri tilanteissa. Järjestäjinä olivat Sovinnon kansanliike, Kirkko Helsingissä, Helsingin diakonissalaitos. Täytä minut jo hyvyydellä Keskellä kauneinta kesää oli kolmen runoilijan iltapäivä 19.6. Cafe Violassa Teemana oli ”Rakkaus, luonto ja laulu”. Viimeisestä vastasi Päivi Lappalainen, joka lauloi Eino Leinon runon. Hän on Helsingin kaupungin ruokapalveluvastaava, joka on lausunut runoja kirjoittajayhdistys Paltan ja Uudenmaan kirjoittajien tilaisuuksissa, julkaissut kolme runokirjaa sekä järjestänyt toukokuussa 2019 Tarinaniskennän SM-osakilpailun. Hän laulaa Pohjoismaiden suurimmassa viihdekuoro Buffossa, jota johtaa tangokuningas Teijo Lindström. – Rakastan jo sinua / Enkä tiedä miksi / Unelmani haalenee / kuin keinoväri hiuksista. Anna elämälleni sisältöä: / Puhu pyörryksiin / tartu rintoihin / Sinä kiivas ja hellä, / Täytä minut jo hyvyydellä. Heikki Niska on tehnyt runokokoelmia aikuisille ja lapsille, sekä lyhytproosaa.Esikoiskokoelma ”Sataa lapsuuteen” ilmestyi 1987, viimeisimmät ovat ”Lystisaaren kesä” ja 1haiku-tankakokoelma ”Solisevaiset”, molemmat 2018. Syksyllä ilmestyy tarinakokoelma/ pienoisromaani ”Hössöttävät Hörvelöt”. Kokoelmassaan Sinioranssi, 1996 hän lausuu: – Vähän puhuivat / minulle äiti, isä. / Enemmän joki Ravintola Willihanhessa Malminkartanossa on Niskan runoilta pe 16.8. klo 17-19, jossa tekijä ja ystävät lukevat runoja ja virittävät keskustelua niistä. Rauni Anita Martikainen tutustui Niskaan Erkki Kiviniemen kirjallisissa kesäjuhlissa 2013 ja Lappalaiseen Annikin Runofestivaalien videorunotyöpajassa, molemmat Tampereella. Hän osallistui Kapinarunoiltaan viime syksynä ”Ei yksi puu metsää tee” –runollaan, joka ilmestyy pian antologiassa. Kokoelman ”Maailmalaiset” ilmestyi 2012. Violassa hän luki omakustannetusta Puiden-kokoelmastaan, 2018: – kalliolla / muurahainen kävelee vatsan yli /meri kiiltää kauan. Monipuolinen laulutarinan tulkitsija Iiris Tarnanen on helsinkiläinen muusikko, joka laulaa sekä soittaa pianoa ja selloa. Esitys on performanssi, jota on kutsuttu omaääniseksi, syvälliseksi ja viihdyttäväksi. Ravintola Kapsäkin lavalla hän esitti säveltämiään lauluja elämän polun varrelta ja suoraan sydämestä aiheina mm. sisäiset pirut, ajan kiertokulku, uusien asioiden äärellä innostuminen ja itsensä rakastaminen. Lauluja kuultiin suomeksi ja englanniksi. Koskettavia tarinoita kirkkaan vahvalla äänellä, rouhea säksi lauteilla kävi vierailevia säestäjiä. Tarnanen opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Global Music -linjalla. TUL liikuttaa joukkoja Suomen Työväen urheiluliiton (TUL) 100-vuotisjuhlaa vietettiin kesäisenä viikonloppuna 14.-16.6. 2019. TUL100 TeatteriGaalassa yleisö näki liiton vahvojen voimistelulajien monipuolisen kirjon. Esiintyjät oli sekä kutsuttu mukaan että valittu hakemusten perusteella. Kaupunginteatterin gaalan avasi suojelija, presidentti Tarja Halonen. Joukkojen juhla oli ammattilaisten suunnittelema kokonaistaideteos, jossa tärkeinä elementteinä liikunnallisten kohtausten lisäksi olivat musiikki, valo, projisoinnit ja visuaalisuus. Kokonaisuus jäähallissa eteni historiaan liittyvien kohtausten kautta kohti tulevaisuutta. Näyttävässä kokonaisuudessa kaikki saivat osallistua joko esiintyjinä tai katsojina. Pääjuhla yhdisti yhteiseen tapahtumaan voimistelijat, urheilijat ja kuntoliikkujat. International Show Competition Töölön kisahallissa esitteli tanssia ja voimistelua kilpalajeina eri sarjoissa nuorille ja yli 50-vuotiaille. Virolaisen VK Kaidin yli 16-vuotiaiden tyttöjen esitys oli todella näyttävä ja vauhdikas. hallittu kokonaisuus. Rekolan Raikkaan 8-10-vuotiaiden tyttöjen esity “Selea ” oli varsin reipas ja täsmällinen. Saman seuran tähti Jouki Tikkanen loisti monessa esityksessä. Koreografiasta vastasivat valmentaja Titta Heikkilä ja voimistelija itse. Teksti: Risto Kolanen asenne ja vahvat tunteet kuuluivat musiikissa. Pysyviä säestäjiä olivat Javier Sanchez Perez, eri bassoilla ja Christopher Rodulfo, rummut ja perkussiot. Li
12 Viikot 32-33/2019 Kirja-arvostelu Urheilumaailman parhaat jutut ? Urheilusta, tuosta Suomen kansan toisesta uskonnosta,on jo reilut sata vuotta kirjoitettu painettu tekstiä. Palstamillimetrejä on kertynyt erilaisten julkaisujen täydeltä. Hviä juttuja, huonoja juttuja, kaikkea siltä väliltä. Usein kovassa kiireessä syntyneitä urheilijaja tilannekuvauksia. Hetken lapsia. Tähän laajaan, loppumattomaan urheilukirjoitusten maailmaan on ansiokkaasti, poikkeavalla tavalla paneutunut toimittaja Lasse Erola kirjassaan ”Parhaat urheilujutut” (Urheilumuseo 2019). Kirja on monipuolisen mieleenkiintoinen kokoelma 38:n eri kirjoittajan hyvin erilaisia tarinoita, joista osa liittyy olennaisesti johonkin urheilutapahtumaan,henkilöön, osa taas on aika löyhästi urheiluun liittyviä kirjallisia taideteoksia, novelleja nimekkäiltäkin kirjailijoiltamme. Haanpäästä Viitaan Mitenkään väheksymättä kirjaan valikoituneiden varsinaisten urheilutoimittajien tekstiantia nousee kirjan tarinoista esille komeita otoksia ”oikeiden” kirjailijoiden urheiluelämän kuvauksista. Pentti Haanpään hiihtokilpailukuvaus ”50 kilometriä” Urheilija-lehdessä vuodelta 1932 on lajissaan aivan huikean komea. Hiihtoon liittyy myös kirjan ainoa urheiluruno, Lauri Viidan symbolisen komea juhlaruno 30-vuotiaalle Työväen Urheiluliitolle. Viitahan oli Pispalan Tarmon seura-aktiivi, toimi Tarmon sihteerinä ja puheenjohtajanakin. Suurelle yleisölle kaikkein tutuin urheiluhahmo on varmasti kirjailija Juhani Peltosen Elmo, joka sai 1977 Radioteatterin kuunnelmana valtavan kansansuosion. Peltoselta on kirjassa tarina ”Mahtavaa, käsittämätöntä”. Nykykirjailijoista pirullisen hauskasti tyylilleen uskollisesti kirjoittaa hiihdosta, miten ollakaan, Tuomas Kyrö otsikolla ”Väkisinhiihtäjän muistelmat ” vuodelta 2017. Muun ohessa hän saa toistuvasti kiistää sukulaissuhteensa ”doping-Kyröön” . Hiihto lajina ilmeisesti tarjoaa kirjailijoille omakohtaista kokemuspohjaa, sillä hiiihtoa edustaa myös kirjailija Marko Tapion kirjoitus ”Olettamuksia hiihdon psykologiasta” vuodelta 1967. Tapio oli nuoruudessaan kilpahiihtäjä . Hiihtomaailmaan uppoutuu myös kirjailija Jari Tervo jutussaan ”Hornankattilassa kiehuu hernekeitto”, elävä tarkka kuvaus Lahden MM-hiihtojen taustoista vuonna 1989 . Suomen vaatimaton urheilumenestys antaa aihetta pohtia asiaa kantilta jos toiseltakin. Kirjailija Veikko Huovinen haluaa pohdiskella yleisurheilumme tilaa kirjoituksessaan ”Yleisurheilun taantumus ” vuodelta 1990. Kirjoitus on edelleen valitettavan ajankohtainen. Jalkapallon värikkääseen maailmaan lukijan johdattaa kirjailija Unto Seppänen novellissaan ”Tallautunut kalkkiviiva” vuodelta 1929. Hieno kokoelma Toimittaja Lasse Erola on tehnyt valtavan kulttuurityön kerätessään kirjan tekstit eri aikakausilta,eri julkaisuista. Lopputulos on kuitenkin lukijaa palkitseva, laatutekstejä kirja täynnä urheilun ihmeellisestä maailmasta. Kustantaja Urheilumuseo ansaitsee tunnuntukset ja kiitokset tästä kustannusteosta, ainutlaatuisesta! Pekka Hurme Kalasataman kohtuuhintaiset asunnot varattiin nopeasti ? Helsingissä ja erityisesti sen kantakaupungissa asuntojen hinnat karkaavat pilviin. Pelkästään kohtuuhintaisten asuntojen ennakkomainonta toi rakennusyhtiön uutiskirjelistalle 3000 kiinnostunutta henkilöä. Myynnin varausaste nousi kohteiden julkaisun jälkeen vuorokaudessa lähes 90 prosenttiin ja jonottajien määrä 130:een. Fiksulla rakentamisella myös kantakaupungin asunnot voidaan tuoda yhä useamman ulottuville. Rakennusyhtiö Lehto Group julkaisi tiistaina 25.6. varattavaksi kaksi uutta asuntokohdetta Helsingin Kalasataman Työpajankadulla. Julkaistut kohteet käsittävät kaikkiaan 232 eri kokoista asuntoa aina yksiöistä perheasuntoihin. Kohteiden asunnoista pääosa varattiin alle vuorokaudessa. Suurin osa eli noin 80 prosenttia asunnoista varattiin jo julkaisupäivänä, kun kohteet ilmoitettiin ennakkotietona yhtiön Sisäpiiri-uutiskirjelistalle. Seuraavana aamuna varausaste nousi jo 87 prosenttiin kun kohteen julkinen ennakkomarkkinointi aloitettiin. Yhteensä 236 asunnosta ja liiketilasta oli keskiviikkoaamuna jäljellä enää alle 30 kappaletta ja jo varattuihin asuntoihin on muodostunut noin 130 henkilön jono. Kohtuuhintaiselle asumiselle kantakaupungissa on havaittu selkeä tarve muun muassa julkisessa keskustelussa. Työpajankatu 6:n kohteissa on reilusti markkinatasoa edullisemmat hinnat. Yksiön uudesta talosta voi saada jopa 170 000 eurolla. – Työpajankatu 6:n kohteet herättivät kiinnostuksen erityisesti, koska mahdollistamme kohtuuhintaisen asumisen kantakaupungissa, hyvällä sijainnilla. Nopeat varaukset ovat merkki sitä, että tuote on kiinnostava myös haastavassa markkinassa. Pelkästään kohteiden ennakkomainonta toi uutiskirjelistallemme 3000 uutta henkilöä, mikä on poikkeuksellista, kertoo hankepäällikkö Jussi Rantanen Lehto Asunnoilta. Miten kohtuuhinta kantakaupungissa onnistuu? Kohtuuhintainen asunto kantakaupungissa vaatii sen, että rakentaja onnistuu pitämään omat kustannuksensa hallinnassa suunnitteluja rakennusvaiheiden aikana. Työpajankatu 6:n kohteissa kohtuullisen hintatason mahdollistaa konsepti (Nero-kerrostalokonsepti), jolla Lehto on rakentanut jo vuosia kohteitaan ympäri Suomen. – Haastamme perinteisen rakentamisen mallin, jossa jokaiseen kohteeseen rakennetaan uniikkeja ratkaisuja ja tyypillisesti vielä kaikki vaiheet tehdään työmaalla, säiden armoilla. Me emme keksi pyörää aina uudestaan vaan hyödynnämme hyväksi havaittuja vakioratkaisujamme, joita olemme kehittäneet jo vuosien ajan. Näin tehostamme muun muassa kallista suunnitteluvaihetta, jossa itse asiassa määräytyy jopa 80 % kaikista rakentamisen kustannuksista, kertoo hankepäällikkö Jussi Rantanen Lehto Asunnoilta. – Lisäksi nopeutamme työmaa-vaihetta tuomalla kohteeseen valmiit kylpyhuone-keittiömoduulit kotimaisilta tehtailtamme. Näin rakentaminen on tehokkaampaa ja samalla laatua voidaan valvoa tarkemmin, kun emme rakenna työmaalla ja säiden armoilla, kertoo hankepäällikkö Jussi Rantanen. Kalasataman Edison ja Newton -asuintalot valmistuvat tuleville kodinomistajille syksyllä 2021. Kesällä toiveet ja taiat täyttyvät ? ? Veli-Matti?Hynninen ? Puoli vuotta ennen Jeesusta syntyi Johannes Kastaja. Hänen nimestään muotoutui juhannus, ilon, valon ja luonnon kesäjuhla. Samalla Johannes toi juhannukseen omat ”työkalunsa”: kirveen, karitsan, ristisauvan ja voitonlipun. Luonto tarjosi juhannukselle kukoistuksensa: koivut, haavat, pihlajat, keltakukkaiset kuismat ja ruusupensaat,, Miguel de Cervantesin veijariromaani Don Quiote avaa juhannukselle vielä uuden oivalluksen. Cervantes lähetti neuvokkaan ritarinsa Don Quioten poistamaan maailman kasvoilta maagisen esiripun. Kun Don Quiote sai esiripun repäistyksi, maailmalle koitti uusi ihme kesä! Tästä hetkestä alkoivat taiat ja tapahtumat. Ne levisivät kaikkeen maailmaan. Ihmiset alkoivat hakeutua kaupungeista mökeille, saarille, rannoille, kuka mihinkin maaseudun rauhaan. Juhannustulet ja -kokot alkoivat syttyä kukkuloille, laulut ja kaiut levitä ihmisten kesärannoille kun ihmiset hylkäsivät murjottavat melankoliansa ja ratkesivat aitoon juhannusriemuun. Väsyneiden syksyjen pitkät illat, pimeät yöt ja murheiden sillat nostivat päät, kohottivat rinnat. Uusi aika koitti; onni yksillä, kesä kaikilla. Cervantes todistaa miten Pohjolasta tuli Suomen ja kesän keskus. Kun ukko ylijumala paukautti käsiään, ihmiset heräsivät. Emännät lakaisivat, tiskasivat, kuurasivat, keittivät ja keksivät. Jos juhannusaamuna kuuden aikaan lakaisee lattian ja vie roskat kolmen tien haaraan, niin ei ole kirpuista vaivaa sinä vuonna, he tiesivät. Miesväki pystytti juhannussalot, kantoi kokkopuut kallioille ja ahoille, kaatoi huoneisiin koivut lämmitti juhannussaunat ja kokosi kiukaalle vastat. Lemmenhuumassa pyörittiin pellossa, tanssittiin juhannuskoivujen katveessa. Juhannuskokoille tulivat kaikki, nuoret ja vanhat. Pyhän tulen sytytti aina kylän vanhin ja arvokkain. Juhannuksesta syttyi myös lempi, naimahaluisten nuorten ja vanhain yhteinen yötön yö. Lempi levisi, kesärakkauden riemu lauloi. Sulhasensa saattoi nähdä yöllä unessa, jos laittoi tyynynsä alle nelilehtisen apilan, yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen, virsikirjan, kuparirahan tai käänsi vasemman jalan sukkansa nurin. Lempeä rallateltiin ja vielä ennen löylyä saunan ympäri kierrettiin. Hyvän naimaonnen sai kieriskelemällä alastomana kasteisella niityllä. ”Nouse, lempi, liehumahan, kunnia kupuhumahan!” ”Tulkaa tyttäret tulelle, Vanhat ämmät valkialle. Tuokaa tulta tullessanne, Kekäleitä kengissänne.” Jos uskoo taikoihin, juhannus täyttää toiveista suurimmat, haaveista pienimmät. Juhannusvasta tehdään lepän, koivun, haavan ja katajan lehvistä. Kutakin lehvää pitää olla seitsemän. Se täyttää toiveet, takaa terveyden. Sananjalka todistaa, se kukkii juhannusyönä. Juhannuksesta alkaa iso kesä. Jos pieni kesä on kylmä niin iso kesä on lämmin. On juhannus kesän juhla ja elämän ihmeiden aika. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
13 Viikot 32-33/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Hiljainen kauneus kutsuu ihastumaan kuvataiteen, keramiikan ja kimonoiden vuoropuheluun Shõji Hamada: Kulho (1956). Japan Folk Crafts Museum, Tokio. Kuva: Japan Folk Crafts Museum. Ulla Rantanen: Kivi vedessä (1980). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen. Kyllikki Salmenhaara: Pullot (1953). Designmuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.6.–6.10.2019 näyttely Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys. Näyttely syventyy Pohjoismaita ja Itä-Aasiaa yhdistävään pelkistettyyn estetiikkaan 1 9 l u v u n taiteessa, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Näyttely juhlistaa Suomen ja Japanin yhä jatkuvaa aktiivista vuorovaikutusta: maiden diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee vuonna 2019 kuluneeksi 100 vuotta. Näyttelyn ensimmäisenä päivänä 14.6. vietetään Ateneumin kesäjuhlaa klo 10– 18, jolloin näyttelyyn on kaikille vapaa pääsy. Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon Hiljainen kauneus esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisilta, ruotsalaisilta, japanilaisilta, korealaisilta ja kiinalaisilta taiteilijoilta. Teosten estetiikka on pelkistettyä ja dynaamista: geometriset muodot, hienostuneet värit ja materiaalin tuntu yhdistävät näyttelyssä nähtäviä teoksia. Esillä on kauniita ja toimivia arjen esineitä, kuten hienostunutta aasialaista keramiikkaa ja kimonoja. Näyttelyn maalaukset, piirustukset ja grafiikantyöt kuvaavat abstraktien aiheiden lisäksi maisemia ja asetelmia. Näyttelyssä nähdään yli 200 teosta, joista noin kolmasosa on Ateneumin kokoelmista. Runsas näyttely tarjoaa meditatiivisen kokemuksen: Hiljaisessa kauneudessa voi kokea suomalaisen luonnon ja talven tunnelmaa keskellä Helsingin keskustaa. Näyttelyssä nähdään paljon japanilaista taidetta ja esineistöä: Suomea ja Japania yhdistävätkin neljä vuodenaikaa ja kiinnostus luontoon. Hiljainen kauneus jatkaa suositun Japanomanianäyttelyn teemoja Hiljainen kauneus on jatkoa Ateneumissa keväällä 2016 nähdylle näyttelylle Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Suosittu näyttely synnytti tarpeen tutkia, miten ilmiö jatkui 1900-luvun edetessä ja millaisia uusia muotoja se sai. Mistä pohjoismainen pelkistetty estetiikka juontaa juurensa ja miten se kytkeytyy kuvataiteisiin? Miksi pohjoismainen estetiikka vetoaa erityisesti itäaasialaisiin ihmisiin? Hiljainen kauneus tarkastelee erityisesti kahdensuuntaista vuorovaikutusta: näyttelyhankkeen myötä on selvinnyt, että myös Itä-Aasian taide otti vaikutteita Pohjoismaista. Pohjoismaiset taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit matkustivat Japaniin, ja vastaavasti japanilaiset taiteilijat ja muotoilijat matkustivat Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Japanin ohella pohjoismaiset taiteilijat saivat vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Heidi Blomstedt, Shoji Hamada, Erkki Heikkilä, Rune Jansson, Aimo Kanerva, Carl Kylberg, Maija ja Ahti Lavonen, Bernard Leach, Ufan Lee, Ulla Rantanen, Kyllikki Salmenhaara, Key Sato, Helene Schjerfbeck, Jaakko Sievänen, Per Stenius, Zao Wou-Ki ja Samiro Yunoki. Näyttelyssä nähdään runsaasti teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta (The Japan Folk Crafts Museum) sekä Hayama Museum of Modern Artista. Teosten lainaajia ovat myös muun muassa Designmuseo, Ruotsin Göteborgin taidemuseo ja Moderna Museet sekä Tanskan Louisiana Museum of Modern Art. Hiljainen kauneus on tuotettu Ateneumin taidemuseon ja tukholmalaisen Prins Eugens Waldemarsudde -taidemuseon välisenä yhteistyönä ja sen kuraattoreita ovat amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttely nähdään Prins Eugens Waldemarsuddessa keväällä 2020. Ateneumin tuottama julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
14 Viikot 32-33/2019 Laura Kolbe jatkaa historiatoimikunnan puheenjohtajana ? Helsingin kaupunginhallitus nimesi historiatoimikuntaan professori Laura Kolben, dosentti Erkki Tuomiojan, professori Martti Häikiön, dosentti Jessica Parland-von Essenin, professori Anu Lahtisen ja tiedonhallintapäällikkö Jussi Jääskeläisen. Puheenjohtajaksi nimettiin Laura Kolbe ja varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja. Varajäseniksi valittiin professori Marjaana Niemi, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, professori Pia Olsson, toiminnanjohtaja Tero Halonen, työväenopiston rehtori Ville Ylikahri ja erikoistutkija Panu Haavisto. Historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja tuottaa kaupungin historian uutta tutkimusta sekä yleistajuisia ja eri kielisiä versioita jo laadituista tutkimuksista eri julkaisukanaville. Toimikunnan tehtävänä on myös edistää kaupungin paikallishistorian tutkimusta ja tietoisuutta kaupunginosien ja alueiden historiasta sekä tukea asiantuntemuksellaan kaupungin toimialojen, virastojen ja liikelaitosten historiahankkeiden tuottamista. Kaupunkitutkimuksen asiantuntemus Helsingin historiatoimikunta on toiminut vuodesta 1913 lähtien ja sen jäsenet edustavat historian, kaupunkihistorian ja kaupunkitutkimuksen asiantuntemusta Helsinki-kontekstissa. Lisäksi he edustavat tutkimuksen ja historiatietoisuuden levittämisen kannalta olennaisia sidosryhmiä tutkimusja kulttuurilaitoksissa. Kaupunginhallitus asetti toimikaudekseen myös nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja maankäyttöja rakennuslain mukaisista asemakaavojen nimikysymyksistä sekä muista nimistökysymyksistä. Postipuiston rakentaminen aloittaa nauhakaupungin synnyn Pasilaan Havainnekuva Lavakadulle ja Kustinpolulle tulevien talojen sisäpihalta. Taloihin tulee asumisoikeusja hitas-omistusasuntoja, rakennuttaja Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut. Kuva: Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit Kartta alueesta. Kerrostalo As Oy Helsingin Kollikallio osoitteessa Lavakatu 8. Rakennuttaja Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut. Kuva: Arkkitehtitoimisto HMV Lavakadun ja Veturitien kortteleihin tulevia taloja. Taloihin tulee asumisoikeusja vuokra-asuntoja, rakennuttaja Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut. Kuva: ARK-house arkkitehdit Osoitteeseen Lavakatu 1 tuleva talo. Rakennuttaja Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut, tilaaja Helsingin Asumisoikeus Oy ja Heka Oy. Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja ? Pasilan pohjoisosaan Keskuspuiston ja Ilmalan ratapihan lähelle on alkanut uuden asuinalueen, Postipuiston, rakentaminen. Koteja rakennetaan 5 700 asukkaalle, ja vuonna 2019 on käynnistymässä noin 850 asunnon toteutus. Tulossa on myös päiväkoteja, alakoulu, kaupallisia palveluita sekä yhteistila asukkaille. Lavakadun ja Veturitien kortteleihin tulevia taloja. Taloihin tulee asumisoikeusja vuokra-asuntoja, rakennuttaja Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut. Kuva: ARK-house arkkitehdit Rakentaminen on käynnistynyt katuja infrarakentamisella Postiljooninkadulla, Lavakadulla ja Kuormakadulla. Kunnallisteknisten liittymien rakentaminen saattaa häiritä liikennettä ajoittain Metsäläntiellä. Talonrakennus alkaa syksyllä Talonrakennus pääsee alkamaan syksyn aikana Bonavan, Firan, TA-Rakennuttajan, Rakennusliike Evälahden ja Helsingin kaupungin asuntotuotannon työmailla. Rakentaminen jatkuu 2020-luvun loppupuolelle saakka. Postipuisto on arkkitehtuuriltaan selvästi kantakaupunkimaista rakentamista umpikortteleineen. Avoimet ja yhtenäiset sisäpihat lisäävät viihtyisyyttä, kuten myös uusi kaupunginosapuisto, joka rakennetaan entisen Postintaipaleen paikalle. Kuusi uutta asuinkorttelia nousee hyvien ulkoilumahdollisuuksien viereen Keskuspuiston kupeeseen. Alueelle rakennetaan etenkin perheasuntoja, joiden keskipinta-ala on vähintään 80 neliötä. Korttelipihoista tehdään yhtenäisiä ja vehreitä. Asuinalueelta toteutetaan hyvät jalankulkuja polkupyöräily-yhteydet Keskuspuistoon ja Käpylän aseman suuntaan. Ilmalan ja Käpylän asemien läheisyys ja toimivat bussiyhteydet takaavat hyvät joukkoliikennejärjestelyt. Alueelle on suunniteltu raitiotievaraus. Asukaspysäköinti toteutetaan keskitetysti pääosin nimeämättöminä paikkoina. Postipuiston alueesta noin 95 prosenttia on kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Muut maanomistajat ovat Posti Kiinteistöt Oy, Liikennevirasto ja Senaatti-kiinteistöt. Pasila kehittyy uusien liikennehankkeiden ja huomattavan lisärakentamisen ansiosta entistäkin merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi. Myös asuntojen määrä ja palvelujen tarjonta lisääntyvät voimakkaasti. Itäja Länsi-Pasilan ohella uudistuvat Keski-Pasila Triplan ja Trigonin myötä, pohjoispäässä Pasilaa rakennetaan Postipuistoa ja etelässä Konepajan alueella alkaa olla uusi asuntorakentaminen jo valmiina. Käpylän kirjastoyhdistyksen kirjallisuusillat ? Käpylän kirjastoyhdistyksen kirjallisuusilloista saa enemmän irti, kun on tutustunut teoksiin etukäteen. Luvassa on jälleen sekä tarinoita, runoja että tietokirjoja. Elokuun lopulla vieraaksi saapuu toimittaja Eeva Lennon, jonka elämäkerta on pitkälti keskisen Euroopan historiaa ja journalismia 60-luvulta lähtien. Riitta Latvalan koskettava romaani Sodan jälkeen sarastus kertoo Mäkelänkatu 82–84 korttelin elämästä ja ihmiskohtaloista pian sotien jälkeen. Kauden ohjelmistossa on myös erittäin ajankohtaista tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja Euroopan poliittisesta tilanteesta. Koko ohjelma 27.8. Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo 10.9. Riitta S. Latvala: Sodan jälkeen sarastus 24.9. J. Pekka Mäkelä: Hunan 8.10. Juha Kauppinen: Monimuotoisuus, kertomuksia katoamisista 22.10. Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia to 31. 10. Lasten Halloween–Kekri -kauhutarinailtamat 5.11. Anja Erämaja: Imuri 19.11. Antti Ronkainen– Juri Mykkänen: Vapiseva Eurooppa 3.12. Minna Canth -ilta, vieraina Suvi Ahola ja Kaarina Hazard 17.12. Tunnelmallinen runoilta
15 Viikot 32-33/2019 ? ? Kuvataide Risto Kolanen: Loppukesän kuvataide ? Taidemaalari Marika Mäkelä täytti kaksi isoa salia Galerie Forsblomilla aivan uudenlaisilla teoksilla, jotka ihastuttivat kävijät täysin. Helsingin Taidehallin hienossa kesänäyttelyssä Kolmas tekijä sai nauttia Susanne Gottbergin 2010-luvun tuotannosta. Helsinki mielessäin Laterna Magican, Rauhankatu 7, kesänäyttelyssä on esillä seitsemän Helsinkiä kuvanneiden tekijöiden valokuvia. Antikvaarisen kirjakaupan alakerran galleria oli täynnä ihmisten kuhinaa ja keskustelua töistä. Komean tummasävyisinä valokuvina joukosta erottuivat pitkän linjan valokuvaaja Kari Haklin viime vuosien työt, jotka painottuvat Kallion alueelle. Hän kuvasi jo teininä Munkan koulubileitä 1950-luvulla, kun hyvin nuoret Henrik Otto Donner, Nalle Eklund, Christian Schwindt ja Heikki Sarmanto soittivat. Estetiikkaa, taidehistoriaa ja arkeologiaa opiskellut kuvaaja työskenteli Uudessa Suomessa, Kansallisoopperassa sekä museoissa ja useissa teattereissa. Hän on julkaissut useita valokuvateoksia. Hakli kuvasi Kaupunginmuseolle Helsinkiä 1960ja 1970-luvulla, mm. purettavaksi määrättyjä taloja. Liian iso pieneen maailmaasi Ravintola Magu, Sturenkatu 36, Vallilassa on pitänyt esillä monilahjakkaan taiteilija Manuela Boscon Kari Hakli on armoitettu Helsingin kuvaaja. Valokuvia voi ihailla Tuokioita stadissa -ryhmänäyttelyssä. Taiteilija taustallaan Siltasaarenkatu Laterna Magicassa. Kuva: Hannele Salminen. ”Entä jos elämä onkin unta ja unennäkijä olet sinä. Entä jos tuota unta voikin ohjata”, Manuela Bosco kysyy ravintola Magun kesänäyttelyssään. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Vaula Valpola ja teoksensa Pako aidan ali Galleria Rantakasarmissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Leppä ja Entiteetit aamiaisella -teos Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Riitta Kilven aistikkaissa maalauksissa ARS Longan Kesäsalongissa turkoosi meri lainehtii ja Meduusat tanssivat. Kuva: Hannele Salminen. Krista Kortelainen osallistuu Brondan Kesäsalonkiin arvoituksellisella Punainen suihkukaivo -teoksella. Kuva: Hannele Salminen. Maalaamisesta tuli päätyö. – Koen, että elämä on valmistanut minua kaikki nämä vuodet tähän ammattiin. Elämääni on mahtunut valtavasti värejä ja muotoja. Kohti tuntematonta Taidemaalari Vaula Valpola etsii työskentelyynsä ennalta määräämätöntä, tuntematonta aluetta. –Teoksen aihe on viitekehys, jonka sisällä kuljen. Lopputulos on avoin. Hän ymmärsi, ettei yli viisikymppisenä ole ainoa, joka kokee paljon hajottavia asioita. Ne voivat tulla hyvinkin tiiviiseen tahtiin kuten vanhempien sairastuminen tai kuolema, lapsien poismuutto, parisuhteen päättyminen, työelämässä roolin muuttuminen tai päättyminen. Suhde elämään muuttuu kun kokee ympärillään sekä kuolemaa että syntymää. Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C1, esittelee vuosina 2018-2019 syntyneitä öljy ja sekatekniikka kankaalle töitä aiheenaan ”Hajoaminen, Uusi alku ja muita maalauksia”. Se on myös 60-vuotis juhlanäyttely. Galleriassa on 16.8. yllätysohjelmaa. Kuorikaa kyyniset suojamekanisminne! Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee Anna Lepän ”Romahduksen observointia”, jossa maalausprosessi sisäistää ja todella ymmärtää, missä pisteessä ekosysteemimme luhistuminen on. – Elän sen tietoisuuden kanssa, että planeettamme on kuolemassa. Nopealla tahdilla. Annan tämän tietoisuuden vaikuttaa jokaisessa solussani, joka hetki, jokaisen kulutusvalintani kanssa tunteakseni sen aiheuttaman epätoivon ja nähdäkseni sen hulluuden, jossa me elämme. Leppä näkee tulevien sukupolvien katseen kääntyneinä meihin. – Maalaan heidät katsomaan itseäni, jotta näkisin oman syyllisyyteni. Elämme uutta geologista epookkia, antroposeenin aikaa. Ihminen on muuttanut niin dramaattisesti luonnon ekosysteemiä, että olemme kiihtyvää vauhtia menossa kohti massiivista kuudetta sukupuuttoaaltoa. Samalla on kuviteltava toisenlaista ihmisyyttä. Unia ihmisyydestä, joka voisi elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Taiteiden yönä 15.8. klo 19 on keskustelu taiteen merkityksestä ekologisen kriisin aikakaudella. Sukellus puhtaaseen veteen Galleria ARS Longan, Annankatu 12, Kesäsalongissa on esillä neljä taiteilijaa Maya Rygaard, Mika Törönen, Riitta Kilpi ja Kim Kylmälä. Taidemaalari Riitta Kilpi on tuonut näyttelyyn yhdeksän öljyväriteosta. Näistä kolme yhdessä muodostavat vedenaiheisen triptyykin. Muut pienemmät teokset ovat kuvauksia esineja kasvimaailmasta. – Maalaan mielellään veden eri elementtejä. Sukellan mielelläni puhtaaseen veteen, turkoosiin ja siniseen. En yleensä tee luonnoksia vaan lähden suoraan öljyllä maalaamaan ja työ etenee omalla painollaan. Hiljattain edesmenneen lasitaiteilija Oiva Toikan muistelu sai minut tähän näyttelyyn maalaamaan lasisia mielikuvitukseni tuotoksia. Koen lasin materiaalina mielenkiintoisena ja muuttuvana elementtinä, aivan kuin vedenkin sen eri olomuodoissa. Verisuihkukaivon maalaaja Taidemaalari Krista Kortelainen tekee pääasiassa akryylija vesiväritöitä. Maalaus on hänelle seikkailuun lähtö, johon liittyy aina toiveita ja odotuksia onnistuneesta matkasta. – Seuraan maalauksen muodostumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee Kesäsalongissaan teosta, jonka nimi oikeastaan olisi Baudelaire`n mukaan ”Verisuihkukaivo”, hän kertoo lehdelle kuiskaten. Kaapelin ja Vanhan gallerioiden vaihtoehtotaiteilija on kulkenut pitkän matkan ydinkeskustan laatugalleriaan. Vapaan Taidekoulun ja Lahden taideinstituutin (AMK) kasvatti sai v. 2008 ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. – Maalatessani mietin japanilaisten geishojen esittämää tanssia nihon buyõta. Tanssi yksinkertaisuudessaan kätkee taakseen monimutkaisen, traditioon perustuvan ammattitaidon. Rosoista katutaidetta sadonkorjuujuhlan aikaan Elokuu on luonnon sadonkorjuun aikaa, joka ulottuu myös ihmisen henkiseen avaruuteen. Peräti 24 taiteilijaa on koolla ryhmänäyttelyssä AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8. Kuraattori Hannele Salminen oli tyytyväinen avajaisvieraiden runsaaseen määrään heinäkuun viimeisenä tiistai-iltana. Esa Suurio ja Merja Söder ovat itseoppineita valokuvaajia, joilla oli ”Urban Stories” – valokuvia Berliinistä viime syksynä Galleria Dixissä. Alueelle antavat luonnetta jaetun Euroopan historia, monikulttuurisuus ja katutaide. Elämää nähneet rakennukset, ovet ja ikkunat toimivat heille inspiraationa. Visuaalinen kerronta tehdään valokuvin, piirroksin ja kuvankäsittelyn keinoin, kromogeeninen värivedos Silisec-pohjustuksella. Tyyli tasapainoilee urbaanin rosoisuuden ja estetiikan välillä. Unen ja valveen rajalla Visa Knuuttilan Hypnagogia –näyttely koostuu 2018-19 valmistuneista videoja valokuvateoksista. Termi tarkoittaa unen ja valveen välistä rajatilaa, jossa konkreettisen maailman rajat liukenevat hämmentävään psykedeliaan. – Hetkeä ennen nukahtamista keho, identiteetti, kulttuuri jne. menettävät merkityksensä ja tilalle astuu hallusinaatioiden, paradoksien ja näkyjen maailma. Teokset hyödyntävät performanssia, videota, valokuvaa ja erilaisia sekatekniikoita. Myymälä 2:n, Uudenmaankatu 23, näyttelyssä termi on vertauskuva erilaisille välitiloille, joita teoksissa lähestytään eri suunnista. Uni syvenee pitemmälle galleriaan edetessä. Hypnagogia-videoteoksessa uni ja valve vaihtelevat paikkaa kolmessa limittäisessä rinnakkaistodellisuudessa. Pääosassa esiintyy taiteilija Ella Tahkolahti, kolmen alter egon voimin. Teksti: Risto Kolanen isoja maalauksia, seinät täyttäviä maalauksia. Too Big To Your Small World –näyttelyssään taiteilija kysyy: – Entä jos elämä onkin unta ja unennäkijä olet sinä. Entä jos tuota unta voikin ohjata? Suomalaisitalialainen taidemaalari, näyttelijä, kirjailija, entinen huippu-urheilija ja äiti ovat titteleitä, joita hän silloin tällöin käyttää. Hänellä on kaksi muodollista korkeakoulututkintoa taidealoilta taidekasvatuksen ja teatteritaiteen alueilta Jyväskylästä ja Roomasta. Äitiys muutti maailman.
16 Viikot 32-33/2019 Suurta Maalaustapahtumaa vietettiin riemuiten ja auringossa ? Helene Schjerfbeckin ja Kuvataiteen päivää vietettiin eri puolella Suomea aurinkoisissa tunnelmissa. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) valtakunnallisesti organisoima tapahtuma näkyi yli sadalla paikkakunnalla lähes 200 yksittäisen tapahtuman voimin. Tapahtumajärjestäjiä oli taideseuroista, kirjastoista, museoista palvelutaloista yksittäisiin pieniin ryhmiin. Eteläisin tapahtumista oli Hangossa ja pohjoisin Ivalossa. Valtaosa tapahtumista oli kaikille avoimia ja maksuttomia, kuten SAy toivoikin. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen itse järjestämää päätapahtumaa vietettiin koko päivän ajan Helsingin Keskustakirjasto Oodissa, jossa nähtävänä oli monenlaisia akvarellidemoja sekä tarjolla työvälineitä innokkaille maalareille. Oodiin koottu pop-up näyttely täyttyikin pääasiassa nuorten taiteilijoiden teoksista. Kävijöitä päivän aikana oli useita tuhansia. Sekä Radio Svenska Yle että Radio Suomi tekivät jutut Oodin tapahtumasta. Media huomioi muutenkin tapahtumia näyttävästi. Aurinkoinen päivä innosti monia maalaamaan yhdessä tai yksin. Tapahtuman Facebook-sivu täyttyi monenlaisilla kuvilla ja videoilla, joita osallistujat ja järjestäjät jakoivat. Tapahtumassa toista kertaan valtakunnallisena tiedottajana, graafikkona sekä some-vastaavana toiminut hattulalainen kuvataiteilija Piela Auvinen kertookin tapahtuman onnistuneen jälleen kerran yli odotusten: ”Heti aamukahdeksalta alkoi tulla viestejä tapahtumista, joissa jotkut olivat ottaneet jo edeltävänä päivänä varaslähdön. Heleneä muistettiin sekä suositellusti liputettiin ja kaikuipa jopa syntymäpäivälaulut päivänsankarille. Pääasiassa tapahtumat järjestettiin päiväaikaan, mutta olipa muutamia yömaalaustapahtumiakin, joka onkin tunnelmallista kesäisessä Suomessa. Toivon todella, että tapahtumista tulisi pysyvä perinne ja näin saisimme Helene Schjerfbeckin sekä Kuvataiteen päivän viralliseksi liputuspäiväksi.” Maalaustapahtuma järjestetään seuraavan kerran perjantaina 10.7.2020. Tervetuloa kaikki mukaan! Oodi. Kuva: Pertti Lassila Kuva:Pertti Lassila Kuva:Pertti Lassila Kuva:Pertti Lassila Nuorisoneuvoston lautakuntakokeilijat Elo Umukoro, Jim Koskinen, Tilda Lassila, Sigrid Autio, Vivian Ljungqvist, Alma Rantalaiho ja Dan Cederlöf. Takarivissä lautakuntakummit Hannu Tuominen (vas) ja Tapio Bergholm (oik) sekä apulaispormestari Sanna Vesikansa (kesk). Kuva: Ants Vahter. ? Helsingin nuorisoneuvoston helmikuussa alkanut lautakuntapaikkakokeilu on päättynyt. Kokemukset ovat positiivisia, ja lautakuntaedustus jatkuu vakituisena toimintatapana. Nuorisoneuvoston jäsenillä on kevätkaudella tehdyn kokeilun tapaan jatkossakin läsnäoloja puheoikeus toimialalautakuntien kokouksissa. Kokeilulle asetetut tavoitteet nuorten osallistumiselle ja ymmärryksen lisäämiselle kunnallisesta päätöksenteosta ovat toteutuneet. Sekä luottamushenkilöiden, nuorten että viranhaltijoiden näkemyksen mukaan nuorisoneuvoston edustajat ovat kokeilun aikana tuoneet lautakuntien työskentelyyn uusia näkökulmia sekä perusteltuja ja asiallisia kommentteja. Kaupunginhallitus hyväksyi linjaukset, joiden mukaan nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan kolme edustajaa kuhunkin toimialalautakuntaan. Edustajat osallistuvat kokouksiin yksi kerrallaan mahdollisimman tasapuolisesti vuorotellen. Toimialalautakuntien jäsenistä valitaan kummeja, jotka tukevat nuorten edustajien lautakuntatyöskentelyä. Kevätkauden 2019 mittainen onnistunut kokeilu Kaupungin johtoryhmä päätti viime syksynä käynnistää kevätkauden 2019 mittaisen kokeilun, jonka aikana nuorisoneuvoston edustajille myönnettiin puheja läsnäolo-oikeus Helsingin toimialojen lautakuntien kokouksiin. Käytännössä kokeilu alkoi helmikuun alussa ja kevätkauden aikana nuorisoneuvoston edustajat osallistuivat kaikkien neljän toimialalautakunnan kokouksiin. Kokeilun tarkoituksena oli pyrkiä parempaan nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen sekä vahvistaa nuorisoneuvoston osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia. Puheja läsnäolo-oikeuteen ei sisällytetty mahdollisuutta tehdä tai kannattaa ehdotuksia tai äänestää. Nuoret käyttivät lautakunnissa kevään kuluessa kaiken kaikkiaan noin 50 puheenvuoroa heitä eri tavoin koskevissa asioissa. Puheenvuorot käsittelivät muun muassa nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyä, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemista sekä julkisia tiloja. Kokeilun onnistumista käytiin läpi 11.6. arviointitilaisuudessa, johon osallistui sekä luottamushenkilöitä että nuoria. Kokeiluun osallistuneet nuorisoneuvoston edustajat saivat kiitosta muun muassa kokouksiin valmistautumisesta ja asioihin perehtymisestä sekä hyvin valikoituneista puheenvuoroista. Nuorisoneuvoston edustajat puolestaan kiittivät heitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja esittivät toiveen nuorten lautaNuorisoneuvoston lautakuntapaikkakokeilu vakituiseksi kuntapaikkojen vakinaistamisesta. Kokeilun tuloksia on arvioitu myös sähköisellä arviointikyselyllä, johon vastasi yhteensä 45 henkilöä. Nuorista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilu onnistui erittäin hyvin. Luottamushenkilöistä 82 prosenttia ja kaupungin edustajista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilu onnistui erittäin hyvin tai melko hyvin. Yksikään kyselyihin vastanneista ei kokenut, että osallistuminen olisi onnistunut melko huonosti tai erittäin huonosti. Kehittämiskohteina nähtiin muun muassa nuorten perehdytys sekä erilaiset edustusmallit. Lisäksi tuotiin esiin, että nuoret ja nuorisoneuvosto voisivat vaikuttaa asioihin tehokkaammin, mikäli heitä kuultaisiin jo päätösten valmisteluvaiheessa.
17 Viikot 32-33/2019 Kirjamessuaatelistoa ? ? Sarpo löytäisi tiensä koteihin, kouluihin ja työpaikoille. Minne vaan. Väitän, että maailma on hitusen parempi siellä, mistä katkeruus, kauna ja viha puuttuvat. Toisiamme tarvitsevia pieniä ihmisiä, aika mitättömiä hitusia maailmankaikkeudessa, me kaikki olemme. Yhdessä meistä tulee kauniita. Asiain tilaa valittamalla tai vallitsevia oloja arvostelemalla ei parempaa synny. Hedelmällisempää on hakea uusia näkökulmia, pöyhiä nuutuneita ajatuksia ja ennen kaikkea tarttua toimeen. Niin kuin Kymi Libri teki. Ja onnistui. Olen suuresti kiitollinen tilaisuudesta saada toimia lavaisäntänä nuo neljä autereista päivää. Osunen oikeaan, jos sanon jakavani tunteen kaikkien järjestelyihin osallistuneiden kanssa. Näyttääkin vahvasti siltä, että on vain kahdenlaisia kirjamessuja. On Kymi Libri ja sitten on niitä, jotka eivät vielä ole Kymi Libri. ? Läsnäolollaan loistivat heleä kesä, koskettava yhteisöllisyys, iloinen puheensorina ja kiireettömyys. Kyllä, kyllä. Puhun tosiaankin kirjamessuista. En niistä syyssateisista keleistä, pönöttämisestä, näyttäytymisen tarpeista, huumaavasta kakofoniasta tai hengästyttävistä liukuhihna-aikatauluista. Tai ylihintaisesta kahvista. Tarkoitan Kymi Libri Kirjamessuja, Kymi Libri henkeä. Paksulla lompsalla, saati ahneella mielellä pienestä ei tule kaunista, eikä se kasva itseään isommaksi. Ei. Intohimo, välittäminen ja uutteruus toimivat paremmin. Ja niillä konsteilla Kymi Libristä tuli paitsi mittojaan suurempi myös kaunis, kaikille osapuolille antoisa tapaus, suorastaan juhla. Kulttuuritalo Wanhan Rautakaupan markilla, Kouvolan Myllykoskella, kaadettiin neljän päivän ajan kulttuurin raja-aitoja. Kirjat, kirjanystävät, kirjailijat, muusikot, kuvataiteilijat pujahtelivat rajattomasti toistensa rooleihin. Viisumeita ei kyselty. Nähtiinpä kirjailijoista koostunut keilajoukkuekin. Kiva hippifestivaali, niin kuin eräs kirjanystävä totesi. Niin, mylsäläinen Woodstock, neljä päivää rauhaa ja rakkautta. ”All you need is love”. En panisi pahakseni, jos tällainen festivaalihenki Työttömyysaste pieneni kaikilla Helsingin asuinalueilla ? Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 9,2 prosenttia. Työttömyysaste pieneni vuoden takaisesta reilulla prosenttiyksiköllä. Työttömyysaste laski kaikissa Helsingin suurpiireissä. Eniten pudotusta oli korkeimman työttömyysasteen alueella Itäisessä suurpiirissä. Vähiten työttömyysaste laski Eteläisessä suurpiirissä. Työttömyysasteet vaihtelevat Helsingin isoissa suurpiireissä Eteläisen 5,8 prosentin ja Itäisen 13,4 prosentin välillä. Myönteinen työllisyyskehitys vaikutti koko kaupungissa. Myös peruspiiritasolla työttömyysaste pieneni kaikkialla. Kaupungin sisäiset erot ovat tosin edelleen suuria. Työttömyysasteet vaihtelevat Helsingin peruspiireissä Länsi-Pakilan 4,3 prosentin ja Jakomäen 16,9 prosentin välillä. Vuosina 2015–2018 työttömyysaste pieneni Helsingissä keskimäärin kolmella prosenttiyksiköllä. Alppiharjussa ja Myllypurossa työttömyysasteet putosivat yli viidellä prosenttiyksiköllä. Näillä alueilla työttömyysasteet ovat pitkään olleet kaupungin keskiarvoa korkeampia. Miehiä on työttöminä naisia enemmän, mutta ikä tasoittaa sukupuolten välisiä eroja Vuonna 2018 Helsingin työttömistä 55 prosenttia oli miehiä. Työttömien miesten määrä väheni yhdeksän prosenttia ja työttömien naisten määrä 14 prosenttia vuoden takaisesta. Miesten osuus työttömistä on naisia korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Ero sukupuolten välillä on suurimmillaan nuorimmilla ja pienimmillään vanhimmassa ikäryhmässä. Keskisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä miesten osuus työttömistä on selkeästi naisia korkeampi. Eteläisessä suurpiirissä miehiä ja naisia on työttömänä lähes saman verran. Nuorten työttömyysaste pieneni eniten Itäisessä suurpiirissä Nuorten työttömien määrä on vähentynyt kaikkien työttömien määrää nopeammin. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 6,9 prosenttia. 25–29-vuotiaiden työttömyysaste oli aavistuksen korkeampi eli 7,0 prosenttia. Suurpiireista korkein työttömyysaste alle 30-vuotiailla helsinkiläisillä oli Itäisessä suurpiirissä, 11,8 prosenttia ja matalin Eteläisessä suurpiirissä, 3,3 prosenttia. Nuorten työttömyysaste putosi vuoden takaisesta eniten Itäisessä suurpiirissä. Peruspiiritasolla nuorten työttömyysaste vaihtelee Vironniemen 2,8 prosentin ja Jakomäen 13,1 prosentin välillä. Vuonna 2018 nuorten työttömyysasteet pienenivät eniten Maunulan, Mellunkylän, Myllypuron ja Tuomarinkylän peruspiireissä. Pisimpään työttömänä olleiden määrä kasvoi edelleen Joka kolmas helsinkiläinen työtön lukeutui vuonna 2018 pitkäaikaistyöttömiin eli oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Koko kaupungin tasolla pitkäaikaistyöttömien määrä pieneni vuonna 2018 vuoden takaisesta 17 prosentilla. Koko kaupungin keskiarvoa vauhdikkaampaa pudotus oli Eteläisessä, Keskisessä ja Koillisessa suurpiirissä. Työttömien määrä väheni alle viisi vuotta työttömänä olleilla. Sen sijaan yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta viidenneksellä. Tiedot perustuvat työja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Helsinkiläiset työikäiset ovat koulutettua väkeä ? Helsinkiläiset ovat korkeammin koulutettuja verrattuna väestöön muualla Suomessa. Puolella työikäisistä 25–64-vuotiaista helsinkiläisistä oli korkea-asteen tutkinto vuoden 2017 lopussa. Kokonaisuudessaan runsaalla 81 prosentilla kyseisen ikäryhmän helsinkiläisistä oli perusasteen jälkeinen tutkinto. Tiedot selviävät tuoreesta Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017 -julkaisusta. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Nuoret työikäiset helsinkiläisnaiset korkeasti koulutettuja Nuoret työikäiset, eli 25–44-vuotiaat, helsinkiläisnaiset ovat korkeammin koulutettuja kuin helsinkiläismiehet tai muun maan saman ikäinen väestö. Noin 65 prosentilla 25–44-vuotiaista helsinkiläisnaisista oli korkeakoulututkinto, kun helsinkiläismiesten osuus samassa ikäryhmässä jäi noin 49 prosenttiin vuonna 2017. Sukupuoliero korkeakoulutuksen suhteen näkyi selkeästi varsinkin 30–39-vuotiaiden keskuudessa. Korkeakoulututkinto oli melkein 70 prosentilla 30–39-vuotiaista helsinkiläisnaisista, kun vastaava osuus koko maassa oli 53. Saman ikäryhmän helsinkiläismiehillä korkeakoulututkinto oli 45 prosentilta ja muualla maassa 35 prosentilla. Vanhemmassa ikäluokassa eli 45–64-vuotiaissa sukupuolten väliset erot koulutustasossa ovat tasaisemmat kuin nuorten työikäisten parissa. Suurimmalla osalla tämän ikäryhmän helsinkiläisistä oli korkeakoulutus, mutta tässäkin ikäryhmässä helsinkiläisnaiset olivat korkeimmin koulutettuja verrattuna helsinkiläismiehiin ja muuhun maahan. Helsinkiläisnaisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus onkin kasvanut reippaasti koko 2000-luvun ajan. Korkeasti koulutettujen naisten osuus kaikista helsinkiläisnaisista oli vajaa 34 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2017 vastaava osuus oli 46 prosenttia. Puolestaan korkeasti koulutettujen helsinkiläismiesten osuus oli 32 prosenttia vuonna 2000 ja 38 prosenttia vuonna 2017. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa hitaammin kuin muualla Suomessa Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvulla Helsingissä, kun taas muualla maassa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut. Helsingin tilanteeseen vaikuttaa suuri maahanmuuttajaväestö, joiden koulutustasosta ei välttämättä ole tietoa. Väestön koulutusrakennetta pystytään tarkastelemaan kattavasti ainoastaan niiltä henkilöiltä, joilla tutkinto on rekisteröity Suomessa. Helsingin alueiden välillä on eroja koulutustaustan mukaan. Tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaiden helsinkiläisten keskuudessa vaihteli noin 63 prosentista 92 prosenttiin Helsingin peruspiirien välillä vuonna 2017. Peruspiirien väliset erot tutkinnon suorittaneista ovat kuitenkin pienentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tie de muut tuu tai teek si Hel sin gin ka duil le ? Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat vääntävät tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. He suunnittelevat yhdessä taiteilijoiden kanssa muraalin Linnanmäen liepeille ja sähköaseman maalauksen Pasilaan sekä maalaavat yksittäisiä sähkökaappeja visualisoimaan ilmastonmuutosta. Jäljet ovat nähtävissä loppukesästä. Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ja opiskelijat maalaavat itse useita sähkökaappeja, kunhan he ovat ensin saaneet koulutusta katutaiteilijoilta spreijaussapluunan käyttöön. – Kyse ei ole taideprojektista vaan siitä, kuinka keskustella ilmastonmuutoksesta tavalla, joka on vaikutusta. Tiede saattaa vaikuttaa pelkiltä numeroilta, eikä numeroihin kukaan reagoi. Mitä numerot meille kertovat? Yritämme kääntää sen taiteen avulla ymmärrettäväksi, Stephany Mazon selittää. Hän työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR). Mazon sattui kerran ajamaan raitiovaunulla sähkökaapin ohi, johon oli maalattu soluilta vaikuttavia kuvia. Kuinka jännittävää olisikaan, jos ihmiset voisivat nähdä tiedekuvia arkisilla matkoillaan! Hän kokosi omasta tiedeyksiköstään tutkijoiden ryhmän, otti yhteyttä Helsinki Urban Art –yhdistykseen ja haki rahoitusta useammista mahdollisista lähteistä. Pian hän sai 3600 euroa Taiteen edistämiskeskuksesta. Loppukesästä eri puolilla Helsinkiä voi nähdä tulkintoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kuin ka tai de voi auttaa pu hu maan tie tees tä? Ilmastonmuutoksesta on valtavasti tietoa ja dataa. Millaisia näkökulmia tietoon Helsingin asukkaat pääsevät loppukesästä katsomaan? Kuinka tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta kiteytetään kuviksi? Maija Pulkkinen ja Maikki Rantala kaupunkitaiteeseen erikoistuneesta Helsinki Urban Art -yhdistyksestä maalaavat elokuun lopussa Aleksis kiven kadun varrelle lähelle Linnanmäkeä Alppilaan ilmastonmuutoksesta kertovan muraalin. He maalaavat tiedeteemalla myös Pasilassa sijaitsevan liikuteltavan sähköaseman. Ennen maalaamista mukaan lähteneet Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ja taiteilijat suunnittelevat yhteisissä työpajoissa, mitä kuvissa kerrotaan. Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ja opiskelijat maalaavat itse useita sähkökaappeja, kunhan he ovat ensin saaneet koulutusta katutaiteilijoilta spreijaussapluunan käyttöön. Maalattavat sähkökaapit valitaan kesän aikana. Linnanmäen lähellä sijaitsevaa muraalia tulevat katselemaan kaiken ikäiset, joten tarkoitus olisi, että se kiinnostaisi lapsia mutta tarjoaisi ajateltavaa myös aikuisille. Tavoite ei ole aiheuttaa ahdistusta, mutta korostaa tilanteen vakavuutta ja tarvetta tehdä sille jotakin. – Tietoa ja suosituksia on paljon, mutta meidän täytyy ymmärtää, miksi jotain suositellaan. Vasta sitten teemme fiksuja päätöksiä. Miksi paikallisesti tuotettu liha voi joskus jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin kaukaa tuotu vihannes – vai onko näin? Mazon kuvailee. Tut ki jat vas taa vat Twit te ris sä Mazonin mukaan kaikilla tulisi olla joku tutkija, jolta voi kysyä. Siksi Alppilan muraaliin, Pasilan sähköasemaan sekä eri puolilla Helsinkiä sijaitseviin sähkökaappeihin maalataan myös osoitteet @ kysyilmastosta ja #scienceInhelsinki. Siksi Tiedemaalaus-projektin tutkijat ovat valmiita vastaamaan Twitterissä heti jokaiselle, jolla on jokin kysymys. Jos he eivät tiedä, he etsivät jonkun, joka tietää. Ilmakehätieteiden keskus ja Ilmatieteen laitos lanseerasivat jo aiemmin Kysyilmastosta.fi-sivuston. Sivustoa vetää tutkijatohtori Risto Makkonen, joka on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa myös kesän tiedemaalauksia. Tänä kesänä Helsingin kaduilla voi siis nähdä INARin tutkijoita ja opiskelijoita spreijaamassa sähkökaappeja. Elokuussa saatamme kuulla avajaistapahtumassa heiltä ja taiteilijoilta, miltä tieteen maalaaminen taiteeksi on tuntunut. Tällä hetkellä Mazon vielä hakee tapahtuman järjestämiseen rahoitusta.
18 Viikot 32-33/2019 Sinilevää on havaittu useilla Helsingin uimarannoilla ? Viime viikolla Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut otti vesinäytteet Pakilan, Pikkukosken, Tapaninvainion, Mustasaaren, Pihlajasaaren, Suomenlinnan ja Uunisaaren uimarannoilta. Kaikki tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Sinilevää havaittiin useimmilla rannoilla. Uimaveden lämpötila oli alkuviikosta otetuissa näytteissä 19–22 asteen välillä. Näytteenoton yhteydessä havaittiin Mustasaaressa, Pihlajasaaressa, Uunisaaressa, Pakilassa ja Pikkukoskella runsaasti sinileviä, Suomenlinnassa ja Tapaninvainiossa havaittiin hieman vähemmän sinileviä. Sinilevien määrä ja esiintyvyys voi kuitenkin vaihdella suuresti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta sekä rannan suojaisuudesta. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä näkyy runsaasti sinilevää, on suositeltavaa välttää uimista ja käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Etenkin lasten tulee välttää uimista, jos vedessä on sinilevää. Sinileväpitoista vettä ei tule niellä eikä käyttää talous-, kastelutai löylyvetenä. Lisäksi on hyvä varmistaa, etteivät lemmikkieläimet pääse juomaan sinileväpitoista vettä. Sinilevien määrät yhä nousussa Helsingin merialueella Meriveden pintalämpötila on noussut viime viikosta ja on Helsingin edustalla kauttaaltaan noin 20-asteista. Sinilevät ovat runsastuneet entisestään Helsingin merialueilla. Vedessä on näkynyt monin paikoin sinilevää vihertävinä hippuina tai ohuina lauttoina veden pinnalla. Leväesiintymät vaihtelevat alueittain tuulten ja virtausten mukaan. Sinilevälajistosta runsaimpia olivat Aphanizomenon ja Dolichospermum -sukujen sinilevät, joista Dolichospermum-suvun levät saattavat muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Lisäksi vedessä oli Nodularia -suvun sinilevää, joka tuottaa maksalle myrkyllisiä yhdisteitä. Sinilevät eivät nimestään huolimatta ole leviä vaan syanobakteereja. Ne ovat kuitenkin toiminnaltaan hyvin samankaltaisia levien kanssa. Sinilevien massaesiintymät ovat luonnollinen osa Itämeren vuotuista sykliä, mutta ne ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä Itämeren rehevöitymisen vuoksi. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta, veden lämpötilasta ja merisäästä Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. Myös Uunisaaren uimarannalla on havaittu tällä viikolla runsaasti sinilevää. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen Testament, Exodus ja Death Angel Suomeen The Bay Strikes Back Tour ? Testament, Exodus ja Death Angel nähdään Helsingin The Circuksessa helmikuussa. Helmikuussa koetaan todellisia rässifanin riemunhetkiä kun kolme luunkovaa Amerikan thrash metal -legendaa runnovat Suomen kamaraa. ”The Bay Strikes Back Tour”, eli Testament, Exodus ja Death Angel nähdään Helsingin The Circuksessa helmikuun 10. päivä, jonka jälkeen kiertue vyöryy Tampereelle ja tarkemmin Pakkahuoneelle. Kaikki kolme yhtyettä ovat kotoisin San Franciscoa ympäröivältä Bay Arealta ja alueen mukaan onkin nimetty thrash metalin kuuluisin alalaji. Testament, Exodus ja Death Angel ovat paitsi Bay Area thrashin tunnetuimpia nimiä, ne ovat myös koko thrash metal -genren pioneereja ja oppi-isiä: nämä 80-luvulla perustetut bändit ovat luoneet perustan tuhansille uudempien sukupolvien thrash-partioille ympäri maailman. Yhteistyössä: TuskaLive ja Grey Beard Testament, Exodus ja Death Angel -konsertit: 10.2.2020 Helsinki, The Circus 11.2.2020 Tampere, Pakkahuone Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari KS 20 19 A 3/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Muotoilija Heikki Orvolan UNIIKIT PRODEERAUKSET Kultakauden radikaali Totinen humoristi Vanhan tuolin verhoilu on ekoteko Janakkalan tietokonemuseo Klassismi nosti älyn kunniaan Panssarivaunut Suomeen 100 vuotta sitten Yksilöllisiä kelloja – halvin 60 000 euroa ELLEN THESLEFF IIU SUSIRAJA TYYLISUUNNAT KARI VOUTILAINEN 4 – 2019 8,10 Rehevöityminen jo suuri uhka vesilinnuille Sporting-ammunta suosittua Team Krieghoff tähtää huipulle Revolverihaulikko tulee taas Afrikkalainen sikarutto, näivetystauti... Riistaruokinta lisää tautiriskiä Suden salametsästäjiä yhdistää Herraviha ja EUturhautuneisuus 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivissä tulkinnanvaraisuuksia Kes än HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 6/2019 – 7,90€ Syks yn kurs sit ja tapa htum at MELONTA vahvistaa keskivartaloa Ketogeeninen ruokavalio polttaa rasvaa ja nostaa testosteronia Käsilläseisonta treenaa myös mieltä Fibromyalgiapotilas katkaise oireiden kierre Jos haluat isäksi, ota kännykkä pois taskusta Naurisöljyhapot edistävät suolen toimintaa Mitä biologinen ikä kertoo? Brain Relief hengähdyshetki aivoille Luontoon Ystävien pariin Päihteet pois Kalaa lautaselle Sensuelli ylang ylang sytyttää ilon 4 Souvareiden Lasse Hoikan vinkkiä hyvään elämään Eturauhasen liikakasvuun: Omenasiiderietikkaa ja teetä vesimelonin siemenistä Paljon asiaa miehelle KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHNÄ TER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival Kiinteistö Nro 3/2019 | 6,90 & energia Asukkaat mukaan aurinkosähkön pientuotantoon Tuulija ydinsähkö pian jo tasoissa Puolet taloyhtiöistä remontoi vasta kun putkisto vuotaa Lisää päästövähennyskeinoja Myös kiinteistöt hiilinieluiksi 134 metriä korkea, 35 kerrosta Majakka Suomen korkein rakennus Lakimuutos tulossa HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Sielun peili Millä tavalla puhut itsellesi? 2/2019 7,90 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Ida Elina päivitti kanteleen nykyaikaan Masennuksen takana voi asua viisaus Taikahetket syntyvät, kun kuuntelet itseäsi Pelastaako parisuhde vai erotako erinomaisesti? Suola symboloi puhtautta ja elämän jatkuvuutta Tunnista paranemisen 5 tasoa HUUTO karkottaa pelon ja surut 3/2019 7,30 SÄVELTÄJÄ KASSU HALONEN: Uniapneaa voi sairastaa tietämättään KUULOKOJE voi avata uuden maailman Outi ja Ove löysivät toisensa Facebookista Ikääntynyt iho kaipaa kosteutta VÄÄRÄSTÄ nukkumisasennosta niskaja selkäjumeja Eläkeläisillä yhä enemmän KULUTUSLUOTTOJA 60+ ihmisen tärkeää huolehtia luustosta ja lihaksista Heikki Tidenberg, 69-vuotias tämän kevään ylioppilas Hormonikorvaushoidosta hyötyä, mutta myös haittaa Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 2/2019 7,30€ Kattoremontti huoltaa koko taloa YMPÄRISTÖARVOT usein mielessä lattiaa valitessa Runsas lumitalvi nostaa pohjavesiä Asumiskuluissa eroa 1 500 euroa PIENI TALO pienille perheille Valurautaviemärin käyttöikä 50 vuotta Viemärivedet menivät vuosia tuuletusputkeen Tapeteissa väriä ja kukkasia mutta myös hillittyjä värejä Nyt kaikki lehdet puoleen hintaan Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019A Tarjous voimassa 31.8.2019 (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Tilaa omaksi ... ... tai lahjaksi! kesätarjouksena Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Lue netissä www.lehtiluukku.fi ?
19 Viikot 32-33/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Palvelut ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 973 32 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHN ÄT ER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivis sä tulkinnanvaraisuuksia Kesä n HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa
20 Viikot 32-33/2019 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi Erinomaista elokuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä. Partner 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 VILLE LEHTELÄ Asuntomyyjä 045 351 6885 MISA NIRHAMO Myyntijohtaja, LKV 040 680 7712