2 Viikot 32-33 2 Viikot 32-33 Keittiömme suomalaiset Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiski prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki ? 010 766 8912 Lisätietoja: www.wotkins.fi kpl GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 044 741 4401 kuvahommat.fi/varaa TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT NYT KESÄMUISTOT KEHYKSIIN JA SEINÄLLE. – MYÖS KAPAJA CANVAS-TAULUT. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus virkistäydy joogaten suorita kauppatieteen opintoja tekstitä videoitasi sukella sukututkimukseen opi japania laula poppia Yli 1000 kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi KOIRA Meidän 3/2018 6,90 RO TU ES ITT ELYSSÄ SKOTLA NN INH IR VI KO IR A Kirjaston lukukoira kuuntelee ja auttaa Parsonrussel Kerttu on somejulkkis Labradori Sepe huumekoirien suomenmestari Pieni apinapinseri Weikko rakastaa purjehtimista Ihanat pennut paraatissa! Monia ongelmia Lyhytkuonoiset tiukassa syynissä 3/18 6,90 monipuolinen hevosnainen Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson Minna Moilanen kerää vanhoja hevosajoneuvoja Liisa Tamminen-Haapala 30 kertaa Kunkkareissa – Rovaniemelle mennään taas Jorma Uotila on kengittänyt yli 40 vuotta Viksun hankosidevamma paranee hyvää vauhtia SUOMENHEVONEN sai oman geenipankin KESÄ TÄYNNÄ HEVOSTAPAHTUMIA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa 09-413 97 300 Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 7 eri vaihtoehtoa – myös intialaisia ruokia! AVOINNA su-to 04.30 asti ja pe-la 05 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Happy Hours joka päivä klo 20.00-00.00 mm. KAIKKI HANAJUOMAT 3,50€ JA PALJON MUITA TARJOUKSIA! KARAOKE PE & LA
2 Viikot 32-33 Keittiömme suomalaiset Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiski prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki ? 010 766 8912 Lisätietoja: www.wotkins.fi kpl GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 044 741 4401 kuvahommat.fi/varaa TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT NYT KESÄMUISTOT KEHYKSIIN JA SEINÄLLE. – MYÖS KAPAJA CANVAS-TAULUT. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus virkistäydy joogaten suorita kauppatieteen opintoja tekstitä videoitasi sukella sukututkimukseen opi japania laula poppia Yli 1000 kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi KOIRA Meidän 3/2018 6,90 RO TU ES ITT ELYSSÄ SKOTLA NN INH IR VI KO IR A Kirjaston lukukoira kuuntelee ja auttaa Parsonrussel Kerttu on somejulkkis Labradori Sepe huumekoirien suomenmestari Pieni apinapinseri Weikko rakastaa purjehtimista Ihanat pennut paraatissa! Monia ongelmia Lyhytkuonoiset tiukassa syynissä 3/18 6,90 monipuolinen hevosnainen Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson Minna Moilanen kerää vanhoja hevosajoneuvoja Liisa Tamminen-Haapala 30 kertaa Kunkkareissa – Rovaniemelle mennään taas Jorma Uotila on kengittänyt yli 40 vuotta Viksun hankosidevamma paranee hyvää vauhtia SUOMENHEVONEN sai oman geenipankin KESÄ TÄYNNÄ HEVOSTAPAHTUMIA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa 09-413 97 300 Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 7 eri vaihtoehtoa – myös intialaisia ruokia! AVOINNA su-to 04.30 asti ja pe-la 05 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Happy Hours joka päivä klo 20.00-00.00 mm. KAIKKI HANAJUOMAT 3,50€ JA PALJON MUITA TARJOUKSIA! KARAOKE PE & LA 49. vuosikerta – nro 14 Viikot 32-33 Helsinki kärkikahinoissa yöpymisten kasvussa Euroopan kaupunkien vertailussa Helsinki oli yhdestoista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsinkiin rakennetaan taas uusi lämpöpumppu ? Helen jatkaa investoimista hukkalämpöjen kierrättämiseen ja rakentaa uuden lämpöpumpun täydentämään Sörnäisissä sijaitsevaa maanalaista lämpöja jäähdytyslaitosta. Uuden lämpöpumpun ansiosta Itämeren lämpökuormitus pienenee merkittävästi, kun puhdistetun jäteveden lämpö saadaan entistä paremmin talteen. Helen Oy:n Katri Valan puiston alla sijaitsevaan, maailman suurimpaan lämpöja jäähdytyslaitokseen rakennetaan uusi lämpöpumppu, joka saadaan käyttöön vuonna 2021. Ennestään laitoksessa on viisi isoa lämpöpumppua, joiden tuotantomäärää on pystytty nostamaan vuosittain tuotantoprosessia kehittämällä. Sivu 8 Kaupungit ovat kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Tämän vuoksi kerrostalojen rakentamismahdollisuudet ovat kasvaneet, kun taas pientalovaranto on hiljalleen vähentynyt. Helsingissä eniten rakentamismahdollisuuksia ? Vaikka pääkaupunkiseudulla rakennetaan kiivaasti asuntoja, on vielä runsaasti mahdollisuuksia rakentaa pientaloja ja kerrostaloasuntoja sekä osittain rakennetuille että tyhjille tonteille. Asemakaavoituksen puolesta tyhjille ja lähes tyhjille tonteille olisi mahdollista rakentaa jopa lähes 50 000 uutta asuntoa. Varantoluvut ilmenevät HSY:n vuosittain julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta. – Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat onnistuneet kiihdyttämään asemakaavoitustaan asuntotuotannon kasvuvauhtia nopeammin. Tämän vuoksi asemakaavalliset valmiudet eivät tule muodostumaan asuntotuotannon pullonkaulaksi ainakaan ihan lähivuosina, arvioi erityisasiantuntija Heikki Levola Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Sivu 8 Kuhat Habawaba Spain 2018 turnauksessa ? Habawaba on suurin juniori vesipalloturnaus maailmassa. Jo 10 vuoden ajan se on järjestetty Livornossa, Italiassa. Waterpolo Development – organisaatio haluaa laajentaa Habawabaa ja ensi kerranse järjestettiin tänä kesänä myös Barcelonassa, Espanjassa. Hienona lisänä tapahtumalle oli kaupungissa samaan aikaan pelattavat vesipallon Euroopan mestaruuskilpailut. Sivu 16 Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli viime vuonna hyvä ? HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudulla hengitettiin varsin hyvää ilmaa vuoden 2017 aikana. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 prosenttia ajasta. Kokonaisuudessaan ilmanlaatu oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna. – Suurin osa ilmansaasteiden pitoisuuksista oli matalampia vuonna 2017 kuin edellisenä vuonna. Myöskään Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneet ilmansaasteet eivät aiheuttaneet viime vuonna voimakkaita saaste-episodeja, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Kaduilta nousevat hiukkaset, pakokaasut, puunpoltto ja energiantuotanto merkittävimmät päästölähteet – Vuonna 2017 ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla olivat kuivilta kaduilta nousevat katupölyhiukkaset, liikenteen pakokaasut, puunpoltto ja energiantuotanto, Myllynen sanoo. Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin. Pölyisten päivien raja-arvo ei ole kuitenkaan ylittynyt vuoden 2006 jälkeen kaupunkien tehostuneiden puhdistustoimenpiteiden ansiosta. Katupöly heikentää ilmanlaatua myös lumettomana aikana, kun nastarenkaat rouhivat katuja. Sivu 5 Tyttöjä kävelyllä Suomenlinnassa. Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland. ? Helsingin yöpymisten kasvu oli vuonna 2017 ennätysnopeaa. Juuri julkaistussa European Cities Marketing (ECM) -verkoston kaupunkivertailussa Helsinki oli 11. yöpymisten kasvussa. Vertailu perustuu rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitykseen ECM:n jäsenkaupungeissa. Vuotuinen ECM Benchmarking Report julkaistiin nyt 14. kerran. Vertailussa oli mukana 126 kaupunkia. Sivu 14
4 Viikot 32-33 4 Viikot 32-33 P ääkirjoitus Nro 14 Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Kulttuurikeskus Caisa aukeaa Leipätehtaan sisäpihalla K ulttuurikeskus Caisa avaa ovensa Elannon entisen Leipätehtaan tiloissa kivenheiton päässä Hakaniemen torista. Olemme luonnollisesti hyvin innoissamme tästä, sillä etsimme kauan uusia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen kulttuuritarjonnan helsinkiläisille. Vihdoinkin meillä on tilat, jotka ovat melkeinpä täydelliset. Saimme lisäksi vielä mielenkiintoisen yhteistyökumppanin, Kino Sherylin, iloitsee Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa. Caisa on Helsingin kaupungin kulttuurikeskus, joka edistää taiteen ja kulttuurin keinoin Helsingin kehittymistä monimuotoiseksi kaupungiksi. Caisassa järjestetään esityksiä, tapahtumia ja näyttelyitä sekä annetaan taideopetusta. Tiloja on mahdollista myös vuokrata. ”Kulttuurikeskus Caisa on avoin kaikille ”, Cátia kertoo. Uusiin tiloihin Kaikukadulle tulee 120 paikkainen auditorio, 180 paikkainen esityssali, kokoustiloja sekä galleriatilat. Helsingin Arabianrannassa ovensa kesäkuussa 2017 sulkenut Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden omistama elokuvateatteri Kino Sheryl tekee paluun Caisan tiloissa. Elokuvat pyörähtävät käyntiin syyskuusta alkaen. Tulevassa ohjelmistossa nähdään jatkossakin tuttuun tapaan sekä suursuosikkeja että vaihtoehtoisempia art house -elokuvia. ”Kino Sherylin mukaan tulemisen myötä Caisan kävijöille tarjotaan lisää taide-elämyksiä, ja tietty Kallion kulttuurielämä rikastuu entisestään”, Suomalainen Pedrosa jatkaa. Kultturikeskus Caisa on kulttuurikeskus, joka perustettiin vuonna 1996 Kaisaniemeen. Se kuuluu Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Uudet tilat otetaan käyttöön elokuussa 2018, avajaisiin lauantaina 18.8. ovat kaikki tervetulleita. Pankin toiminnasta Suomen asehankinnosta Törkeää ivaa Bo Hager ei ole trolli ? Mikäli asiakkailta pankit vaativat aina enempi ja enempi, niin eikö pankin työntekijöiltäkin pitäisi onnistua sellainen perusasia, kuin tilin LOPPUSALDON Laittaminen pankkikirjaan vai olemmeko me asiakkaat LAINSUOJATTOMIA Pankkiin nähden ? ! Olen USEAN KERRAN Joutunut puuttumaan tähän asiaan ja kun muistankin kuinka pankkeja ryhdyttiin pelastamaan, niin miljardeilla niiden huonon taloudenhoidon takia alkaa, vain mietityttää: Moititaanko niitä yksilöitä jotka haluavat toimia hieman toisin, kuin muut ja nähdä pienestä pankin Tilimuistiosta missä mennään ? ! Minä itse ainakin haluan, että pankit olisivat niitä rahojen tallessa pitäjiä johon tarkoitukseen ne on alun perin luotu ! Olemmeko me kritisoivat pankin asiakkaat huonompia asiakkaita, kuin ne jotka menevät, kuin lehmät lieassa ? Lassi Tiittanen Rauhaa saa en milloinkaan ? Tuntuu oudolta, kun yrittää kaikin tavoin saada RAUHAA Ja tehdä kaikkensa, että saisi tämän toivotun tilan, niin mitä enempi tekee sitä enempi VAADITAAN Onko ihmiskunta tai jotkut tässä ihmiskunnassa jakomielitautisia (skitsofreniaa sairastavia) Varsinkin silloin, kun parhaani yritän pysyä selvin päin ilman minkäänlaista alkoholia, niin silloin minun kimppuuni käydään, kuin ”kiljuvat jalopeurat” eikö jotkut ihmiset tunnista itsessään? Onko heillä jakomielitautisen (skitsofrenian taipumuksia) ? Koska pahimmillaan he tulevat, kuin Esson baariin kengät jalassa, vaikka olen USEASTI MAININNUT, ETTÄ MINULLA ON SISÄTOHVELIT KÄYTETTÄVISSÄ ! Millaisia itsekeskeisiä ”ihmisiä” nämä oikein ovat ja sitten he raportoivat, että asuntoni on EPÄSIISTI Voisi ”vähän katsoa itseäänkin peiliin ! Minä YKSIN EN PYSTY Siihen mitä useampi ihminen pystyy YHDESSÄ ! Lassi Tiittanen ? Tyttäreni ja tyttärentyttäreni veivät minut kauan odotetulle kesäretkelle Santahaminan suljetulle sotilassaarelle armeijan lippupäivänä. Ja mitkä puitteet armeija olikaan meille siviileille rakentanut: maamiinoja, konekivääreitä, naamioituneita sotilaita, taistelunäytöksiä sekä kaiken hyvän päälle vielä sotilassisarten munkkia ja kahvia. Mutta viimeistään helikopterinäytös paljasti karvaalla tavalla Potemkinin kulissit, kun laskuvarjohyppääjät – vai sanoisinko hyppäävät fiaskot – hyppäsivät helikopterista kera siniristilipun. Taivaalla aukesi varjo, jota seurasi toisen varjon aukeneminen, mutta Suomen lipun vauhti vain kiihtyi kiihtymistään. Tässä ei hyvin käy, muistan miettineeni, kun siniristilippu katosi jo puiden taakse. Tällöin vieressämme ollut nuori mies pilkallisesti kommentoi ystävälleen lipun putoamista seuraavasti: ”Ei huonommin kaikki sotansa hävinneeltä armeijalta.” Nuoret ivalliset bolsevikit, te olette täysin väärässä! Jahka tekin olisitte suorittaneet kunniakkaasti varusmiespalveluksen, kuten hyviin tapoihin kuuluu, ette te olisi itsekkäästi ivaamassa minun ja meidän kaikkien uhrauksia. Kira Kristiina Henriksson YLE:n pelleilystä ? Kysyisin kuvitteleeko YLE, että kaikilla suomalaisilla on varaa tietokoneisiin, kun heille annetaan verovaroja ja siltikään eivät rahat tahdo riittää, niin täytyy oikein IHMETELLÄ MINKÄLAINEN TUHLARI YLE ON ? Tänään (06.07.2018) kerrottiin Radio-Suomessa, että suomalaiset voisivat äänestää kellojen siirtelystä, mutta miksi YLE Ei ilmoita näin tärkeää asiaa ensimmäisenä sivuillaan koska tämä koskee TODELLA KAIKKIA SUOMALAISIA ? ! Kuitenkin kireistä aikatauluista huolimatta ehdin katsoa YLE:n verkkosivut läpi enkä kyseistä kyselyä löytänyt, joten tuntuu PELKÄLTÄ PELLEILYLTÄ, Sillä kyseistä kaavaketta EI SUOMEKSI LÖYTYNYT ! Itse olen EHDOTTOMASTI Sitä mieltä, ettei ole mitään hyötyä kyseisestä temppuilusta eikä kellojen siirtely paranna työllisyyttä, vaan se, että annettaisiin työntekomahdollisuus kaikille sitä haluaville, sillä usein nuoret tarvitsevat aikaisempien työntekijöiden ohjausta ainakin aluksi ja olen nähnyt tilanteita jolloin nuori henkilö vain seisoo paikallaan, kun haluaa heiltä palvelua, joten mikäli Suomen valtionja kunnallis-johdossa käytetään sitä ISOA ELINTÄ PÄÄKOPAN SISÄPUOLELLA EIKÄ KATSOTA IHMISEN ULKOMUOTOON, Niin kaikille sitä haluaville on TÖITÄ SEKÄ ASIALLISEN KOKOINEN PALKKA, ETTEI TARVITSE KELALTA HAKEA TOIMEENTULOTUKEA ! Lassi Tiittanen ? Koskien Kallio-lehden yleisönosaston kirjoitusta Kesäextrassa 2018. Nimimerkki Paremman keskustelun puolesta kirjoitti tavanneensa Hagerin muutaman kerran. Ihmettelen tätä, koska tiedän, että Bo Hageria ei oikeasti ole olemassa! Kasper Strömmän niminen graafikko on julkisesti mm. Helsingin Sanomissa kertonut kirjoittavansa Bo Hagerin nimellä Kallio-lehteen. Strömmän on (omasta mielestään) humoristisesti asettautunut ikäihmisen ”housuihin”, miehen joka ärtyy milloin mistäkin. Kyseenalaistan tällaisen kirjoittamisen ilman ilmoitusta, että kyseessä on nimimerkki. Samaten kyseenalaistan Bo Hagerin nimissä kirjoitettujen kommenttien luoman leiman ikäihmisistä ja eläkeläisistä ikäänkuin ikä lisäisi ymmärtämättömyyttä. Trollin tarkoitus on ärsyttää, häiriköidä, aiheuttaa ristiriitoja. Koska Bo Hageria ei ole olemassa, herääkin kysymys, kuka on tässä tapauksessa trolli? Maija Mehiläinen (eläkeläinen) Toinen linja ? Näinkö jälleen kerran Israel´ia tuetaan, kun sieltä hankitaan Suomeen ohjuspuolustus-järjestelmä ? Saanen kysyä ! Kyseinen hankinta tulee Suomelle maksamaan satakuusikymmentäkaksimiljoonaa (162.000.000 €) euroa, ja taas kerran KÖYHIN VÄESTÖNLUOKKA MAKSAA TÄMÄN KAIKEN ! Ns. rikkaat jotka todellisuudessa ovat velassa eläviä mameroita eivät pysty muuhun, kuin kurjistamaan niitä joilta ns. rikkaiden pitäisi ottaa OPPIA Miten oikeasti pitäisi elää ! Lassi Tiittanen Osa-aika muistomerkit ? Kulttuuria uhkaa tuhoutua Töölön puolella, Makasiinin ”rauniot” puretaan. Otetaan lisäaikaa ja pohditaan vielä kerran, ollaanko tekemässä paha virhe. Oodiaukiolle on suunniteltu muistomerkiksi MASSA nimistä tilateosta. Mielestäni Massa ei kerro mitään alueen ja Valtion Rautatien yhteisestä historiasta. Lisäksi se toimii vain kesäaikaan, lumi peittää Massan jopa 5 kk. vuodessa. Kuva Massasta löytyy Googlesta haulla (Akseli Leinonen massa) Katso samalla video jossa Leinonen esittelee Massa teostaan. Video on kuvattu Raunion taustapuolelta ja esittelee koko ajan kilpailijansa huonoja puolia. Törkeä temppu. Onko video vaikuttanut päättäjiin? Toinen OSA-AIKA muistomerkki on Urho Kekkosen vesiallas. Turistin oppaassa siitä kerrotaan, mutta talvella hän näkee vain lumikentän, jota toisinaan halkoo jopa hiihtäjän latu. Turisti on ihmeissään teosta hakiessaan. Kekkosesta se kertoo kuitenkin kesäisin, joten jätetään se rauhaansa. Palataan Oodin kentälle. Siellä on valmis taideteos, hieno, koristeellinen, käsintyöstetty yli satavuotias käsin muurattu Makasiinin ”raunio”. Kuva kertoo miten viime kesänä horsmat kukkivat raunion tiiliseinän katveessa. Horsman rautatiet kuuluvat yhteen. Ehdotus: Muokataan tiilistä seinämää siten, että lyhennetään ja tuetaan koristeellinen seinä. Taustalle sopii näyttötaulu, joka kertoo Rautatien ja alueen historiaa. Kuva kertoo, miten hienosti Oopperan tienoolla on kahdessa kohtaa käytetty Sokeritehtaan vanhaa muuria. Muuri toimii taideteoksena, muistuttamassa alueen historiasta. On uhka, että makasiinin ”rauniot” puretaan alku kesästä. Estetään purku ja pohditaan vielä kerran kumpi kertoo paremmin alueen historiasta Massa vai Raunio. On outoa miten keskellä Suomen suurinta kulttuurikeskittymää, saa purkua lähteä toteuttamaan. H E R Ä T Y S Kiasma, Hesarin kulttuuri osa, Musiikkitalo, Finlandiatalo, Oodi, Ooppera, VR johto, jopa kansanedustajien työtilan ikkunoista on näkymä ”raunio” muistomerkille. Älkää halveksiko menneiden polvien saavutuksia. Olavi Lindholm Oopperalle jätettiin muistomerkki Sokeritehtaan ajasta. Makasiinien ajasta on näin hieno aihio, josta lähteä työstämään. Horsma kuuluu rautatien kasvullisuuteen. Se oli jo valmiina. Arkkitehti Akseli Leinosen suunnittelema ”Massa”-teos korvaa makasiinirauniot. Havainnekuva Töölönlahden eteläosan puistosuunnitelmasta.
5 Viikot 32-33 5 Viikot 32-33 Heinäsen kolumni Aikamoista ”trumputinta” ? Onpa vietetty tapahtumarikas ja vauhdikas sydänsuvi! Jalkapallon MM-kisat vetivät telkkareiden äärelle fanien lisäksi runsaasti ihan uusiakin katsojia. Tästä iso ansio lankeaa huimasti kehittyneille selostajille, jotka tulenpalavina valistajina valottivat lajin saloja. Ansaitsevat erityiskiitoksen! Todellista huikaisevaa jännitystä tarjosi Thaimaan ”luolapoikien” jalkapallojoukkue pariviikkoisella selviytymistaistelullaan ravintonaan luolanseinämistä imetyt vesitipat! Me puolestamme vuodatimme kyyneltippoja heidän pelastuttuaan. Ja jälleen yksi suomalainenkin sukeltaja osallistui taidokkaaseen operaatioon. Erityistä maailmanlaajuista kuuluisuutta saimme suurvaltojen presidenttien vierailun isännyydestä. . Tikahtamatta, suorastaan liikkumatta, kuten ennen keuhkokuvauksessa, liimaannuimme televisioiden ääreen tuolloin 15.-16.7. Hyväkäytöksinen presidenttimme kukkamekkoisen edustavan puolisonsa kanssa saa varauksettoman kiitoksen ”joukkueensa” johtamisesta. Helsingin maine kokouskaupunkina kasvoi entisestään. Bravo ja harasoo! Ikään kuin aitiopaikoilta mällistelimme vierailijoita ja koetimme saada selkoa heidän puheistaan. Tiedotustilaisuuden sanoma oli mielenkiintoista, joskin seuraavina päivinä Trumpilla oli jo toisenlaisia versioita siitä, mitä hän tarkoitti. Emme tiedä, mitä Donald ja Wladimir keskenään sopivat ja sopivatko ylipäätään mistään. Vielä emme tiedä, kenellä konkreettiseksi yhteistyövälineeksi nokkelasti valittu jalkapallo kulloinkin tässä pelissä on. Ei ole liioin tietoa siitä, milloin ja missä seuraava matsi käydään. Arvovieraittemme nimistä oli helppo kehittää tuolle pelille oma nimi eli Trumputin. Pari vuotta sitten Yhdysvaltojen presidenttiä valittaessa luulin hetken kyseessä olevan vitsikkään mainostempun. Ja kun valinta sitten tapahtui, en voinut olla ihmettelemättä noin laajan jenkkikansan yksinkertaisuutta, vastuuttomuutta ja jymäytyssalttiutta! Niin vain kävi, eihän meidän mielipidettämme edes kysytty. Saamme jatkuvasti hämmästyttäviä tietoja Trumpin valheiden määrästä, hänen erottamistaan virkamiehistä ja järkyttävistä keksinnöistä, kuten pakolaisperheiden lasten erottamisesta vanhemmistaan ”hökkimajoitukseen”. Siitä päätöksestä hänen piti omiensakin vaatimuksesta luopua, mutta selitykseksi hän tarjosi halunsa näyttää pelotukseksi, mihin laiton pakopaikanhaku voi johtaa. Kirjailija Jari Tervo nimitti kolumnissaan HeSassa Trumpia narsistiksi, rasistiksi ja sarjakuvapaskanpuhujaksi. Kyllä Trump puhuttaa, yksi ja toinen aprikoi mihin hänen kanssaan päädytään ja minkä ajan kuluessa. Kuvataiteilijatkin ovat tunnetusti herkkävaistoisia ja tarkkanäköisiä paljastaessaan tuntojaan. Pakinani kuvitukseksi sain Iittalan naivisminäyttelystä vantaalaisen Kia-Maria Ahon näköismaalauksen Trumpista. Taiteilija on tavoittanut oleellisen. Samassa 30vuotisnäyttelyssä, joka jatkuu aina 19.8. saakka, on tarjolla myös tamperelaisen Petra Heikkilän kasvokuva Trumpista hupaisan jyrsijäeläimen hahmossa soikiokehyksessä. Se siitä trumputtimesta. Toisenlaista ahdistavaa sydämentykytystä ovat aiheuttaneet hellekesän hirmuiset metsäpalouutiset ja sinilevälautat. Uhkaako meitä myös kuivuuden aiheuttama satokato? Voi meitä kaikkine tekniikoinemme! Elokuulla meitä onneksi hellitään taiteiden yöllä ja –viikoilla. Ja Helsinki on edelleen kaunis vehmaudessaan. Aira Heinänen Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli viime vuonna hyvä Jatkoa sivulta 3 ? Liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin raja-arvon arvioidaan ylittyvän Helsingissä yhä noin 2,3 kilometrin pituisella katualueella, mutta ylitysalueen koko pieneni vuonna 2017 alle puoleen edellisvuodesta. Typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 mikrogrammaa kuutiometrissä (?g/m3) ei ylittynyt yhdelläkään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla, mutta suuntaa-antavien mittausten mukaan raja-arvo edelleen ylittyy vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa. Kuivan puun poltto parantaa omakotialueiden ilmanlaatua Huonosta puunpoltosta syntyy muun muassa syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreenia. Vuosipitoisuudet pysyivät kuitenkin tavoitearvon alapuolella. Korkeimmat vuosikeskiarvot mitattiin Vantaalla Rekolan pientaloalueella. Muissa mittauspisteissä pitoisuudet olivat puolta matalampia. – Puusaunojen lämmitys ja muiden tulisijojen käyttö vaikuttavat voimakkaasti pientaloalueiden bentso(a) pyreenipitoisuuksiin. On tärkeää polttaa vain kuivaa puuta. Tuoreen puun poltto on järkevää ainoastaan energialaitoksissa. Jos polttaa roskia tai märkää puuta, savupiipusta tupruaa ilmaan erityisen runsaasti päästöjä, Myllynen muistuttaa. Helsingin Mannerheimintielle rakennetaan uusi hotellitukikohta – SSA Base hotellikonsepti yhdistää hotellin, työnteon ja helpon omistamisen ? Asuntorakennuttajana tunnettu SSA Group on kehittänyt uuden hotellikonseptin, joka mahdollistaa oman hotellihuoneen omistamisen. Vuonna 2020 Mannerheimintielle valmistuva 440 huoneen hotelli on Suomen suurimpia hotellihankkeita. Yli puolet hotellihuoneista on jo varattu ja rakennustöiden on määrä alkaa syksyllä 2018. Base on yhteisöllisesti omistettu hotelli, jossa omistajien hotellihuoneosakkeet toimivat kuten asunto-osakeyhtiössä. Hotellin yleiset ja tuloja tuottavat tilat, kuten 155-paikkainen parkkihalli, lukuisia edustus ja neuvottelutiloja, kioski, kuntosali ja kattokerroksen spa-osasto sekä mittavat aulatilat ja esiintymislava, kuuluvat omistajille ja ovat heidän käytettävissään. Konsepti yhdistää samoihin neliöihin majoitusja toimistotilat, jonka ansiosta huoneisto muuntuu helposti yön hotellikäytöstä päivän toimistotarpeisiin. Base tarjoaa modernin toimintaympäristön myös liikematkustajille, joilla on toistuva tarve hotellimajoitukselle pääkaupunkiseudulla. Hotellin suunnittelussa sisustusarkkitehti Minna Hurme ja SSA ovat kiinnittäneet erityisesti huomiota huoneen nopeaan ja helppoon käyttöön. Huoneet on varustettu muuntokalusteilla, joka mahdollistaa huoneen monipuolisen käytön ja nopean muuntumisen. – Huoneen tilaratkaisut ovat syntyneet viiden vuoden kehitystyön tuloksena. Lämminhenkiset sävyt ja pinnat muodostavat paikan, jossa rauhoittua kaupunkikiireen keskellä, Hurme korostaa. Omistajille on tarjolla kahta erikokoista Base-huonetta; kahden hengen Smart-huoneita ja jopa neljän hengen Large-huoneita. Omistajat ovat voineet ostaa huoneita SSA:n kehittämän digitaalisen varausjärjestelmän kautta. Lähes kaikki varaukset on tehty SSA Basen nettikaupan kautta. Varausjärjestelmässä hoidetaan huoneen varaus, valinta ja kaupan solmiminen. Tällä hetkellä varaajia ovat olleet suomalaiset pk-yritykset ja yksityishenkilöt. Useat pk-yritykset siirtävät toimitilansa Baseen tai tarvitsevat kapasiteettia asiakkaiden tai työntekijöiden majoittamiseen. Hotelli on houkutellut myös yksityissijoittajia sen helppouden ja monikäyttöisyyden tähden. Huoneen omistaminen on sekä kannattava sijoitus että huomattavia säästöjä tuova hankinta niille yrityksille tai yksityishenkilöille, joilla on omaa hotellitai toimistotarvetta pääkaupunkiseudulla. Huoneen käyttö sekä toimistona että hotellihuoneena nostavat merkittävästi käyttöastetta. SSA Groupin perustajat Tommi Saari ja Hannu Holma korostavat käyttöasteen noston merkitystä. – Tyhjien kiinteistöjen ylläpito ja niiden lämmittäminen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai ympäristön kannalta järkeviä tekoja. Meidän tavoitteemme on rakennusten käyttöasteen tuplaaminen, Saari ja Holma linjaavat. Paviljonkipäiväkoti Violanpuiston liikuntakentän reunaan – Kenttä säilyy asukkaiden ja koululaisten käytössä ? Kaupunki rakennuttaa Violanpuiston liikuntakentän reunaan väliaikaisen paviljonkipäiväkodin, joka vastaa Hermannin, Vallilan ja Kalasataman alueen kasvavaan päiväkotipaikkojen tarpeeseen. Päiväkodin sijainniksi on tarkasteltu neljää eri vaihtoehtoa: Violanpuiston liikuntakenttää, liikuntakentän päätyä, Violanpuiston vieressä olevaa tonttia, joka toimii päiväkoti Violan ulkoilualueena, sekä Nylanderin puistoa. Heinäkuun alussa järjestettiin katselmus, johon osallistui varhaiskasvatuksen ja rakentamisen johtoa ja asiantuntijoita. Tarkastelun tuloksena paviljonkipäiväkoti päädyttiin sijoittamaan Violanpuiston liikuntakentän reunaan. Ratkaisun myötä liikuntakentästä jää noin 85 prosenttia asukkaiden ja Vallilan ala-asteen liikunnanopetuksen käyttöön ja päiväkoti Violan ulkoilualue pysyy käytössä ilman väliaikaisratkaisuja. Tällä ratkaisulla voidaan turvata sekä liikuntakentän että päiväkoti Violan ulkoilualueen käytön jatkuvuus. Rakennuksen sijoittamista liikuntakentän reunaan pidettiin rakentamisen ja työmaan hallinnan näkökulmasta toteuttamiskelpoisimpana ja taloudellisimpana ratkaisuna. Lisäksi tällä ratkaisulla päiväkodin toiminta voidaan järjestää turvallisimmin rakentamisen aikana. Rakentaminen voidaan myös toteuttaa suunnitellussa aikataulussa, ja näin varmistaa tarvittavien hoitopaikkojen saatavuus. Ratkaisussa on myös mahdollista säilyttää puistoalueen nykyiset reitit ennallaan. Rakentamisen takia joudutaan kaatamaan yksi puu ja karsimaan muutamien puiden oksia sekä pensaita. Puita ja pensaita olisi jouduttu kaatamaan myös, jos paviljonkipäiväkoti olisi sijoitettu tontille, joka toimii päiväkoti Violan ulkoilualueena. Paviljongin sijoittamista Nylanderin puistoon ei pidetty soveltuvana muun muassa liikenteen aiheuttaman melun ja muiden ympäristöhaittojen sekä hankkeen aikataulussa pysymisen vuoksi. Päiväkodin saattopysäköinti osoitetaan Vellamonkadulle ja huoltoliikenne päiväkodille ohjataan opastein Saarenkadulta. Saattopysäköinti ei ole sallittua Saarenkadulla. Varhaiskasvatukseen hakijoiden määrä alueella on kasvanut ja kasvaa edelleen. Alueen nykyiset päiväkodit ovat täynnä, ja lisää paikkoja tarvitaan vuodenvaihteeseen 2018–19 mennessä. Helsinki ryhtyy syksyllä järjestämään 5-vuotiaiden lasten maksutonta varhaiskasvatusta, mikä on lisännyt osaltaan päiväkotipaikkojen tarvetta kaupungissa. Väliaikaisen paviljonkipäiväkodin rakentaminen käynnistyy viimeistään elokuussa 2018, ja sen on määrä valmistua joulukuun alkuun mennessä. Paviljonkipäiväkoti Violanpuisto tarjoaa tilat noin 120 lapselle. Lähistölle suunnitellaan lähivuosina uusia pysyviä päiväkotitiloja.
6 Viikot 32-33 6 Viikot 32-33 Päivyri Nimipäivät: Viikko 32 Ma 6.8. Keimo, Toimi Ti 7.8. Lahja Ke 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia To 9.8. Erja, Nadja, Eira Pe 10.8. Lauri, Lasse, Lassi La 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Su 12.8. Kiira, Klaara Viikko 33 Ma 13.8. Jesse, Okko Ti 14.8. Onerva, Kanerva Ke 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta To 16.8. Aulis Pe 17.8. Verneri La 18.8. Leevi Su 19.8. Mauno, Maunu Päivän mietelause: Suurin onni on saada tietää onnettomuuden alkuperä. Fjodor Dostojevski (1821 – 81) Runopalsta ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Hiljainen rukouslaulumessu ke 8.8. klo 18. Pauliina Lindfors Viikkomessu to 9.8. klo 18. Marja Kotakorpi Iltamessu pe 10.8. klo 18. Messu su 12.8. klo 10. Mari Mattsson. Iltamessu ma 13.8. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu ti 14.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 15.8. klo 18. Visa Viljamaa. Viikkomessu to 16.8. klo 18. Iltamessu pe 17.8. klo 18. Pauliina Lindfors. Kirkkoherra Riikka Reinan virkaanasettamismessu su 19.8. klo 10. Juhlamessun toimittaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Iltamessu ma 20.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu ti 21.8. klo 18. Hiljainen rukouslaulumessu ke 22.8. klo 18. Pauliina Lindfors. Alppilan kirkko Kiinalainen jumalanpalvelus su 12.8. klo 13. Messu su 12.8. klo 16. Pauliina Lindfors. Kirkkokahvit. Sateenkaarimessu la 25.8. klo 17. Jaana Partti. Kirkkokahvit. Kiinalainen jumalanpalvelus su 19.8. klo 13. Tapahtumat www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/Tapahtumat Kouluun lähtevien siunaus ke 8.8. klo 17.0017.45. Mari Mattsson. Urkukesän päivämusiikki to 9.8. klo 12-12.30. Miikkael Halonen, urut. Urkukesän konsertti ma 13.8. klo 19-20. Adam Brakel (USA), urut. Urkukesän päivämusiikki to 16.8. klo 12-12.30. Anna Maria Böckerman ja Dag-Ulrik Almqvist, urut. Kutsu kirkkoherra Riikka Reinan virkaanasettamismessuun ja tulojuhlaan Kallion kirkkoon su 19.8. klo 10. Juhlamessun toimittaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo avustajinaan Kallion papit, kanttorit, diakonit, suntiot, luottamushenkilöt, eri-ikäiset seurakuntalaiset ja Kallion Kantaattikuoro. Urkukesän konsertti ma 20.8. klo 19-20. Keith John (Englanti), urut. Urkukesän päivämusiikki to 23.8. klo 12-12.30. Tommi Niskala, urut. Taiteiden yön urkumaraton to 23.8. klo 19-24. Perinteisessä taiteiden yön ohjelmallisessa urkukonsertissa urut ja soittajat vaihtuvat puolen tunnin välein. Kallion kirkkopuistossa myynnissä makkaraa ja vohveleita Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy ja ohjelma. Viikkotoiminta www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/Tapahtumat Avoin Varikkoryhmä ja aamiainen työtä hakeville joka torstai klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus p. 09 2340 3618 ja paikan päällä ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13. Salonkikuoro maanantaisin klo 18–20 Alppilan kappelissa. Salonkikuoro kutsuu riveihinsä kokeneita kuorolaulajia varttuneemmasta väestöstä. Ohjelmassa kevyttä ja klassista kirkkomusiikkia sekä ikivihreitä Vivika Osasen johdolla alk. 27.8. Tied. 0504620995. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18–21 Seurakuntakodilla. Kallion Kantaattikuoro on yksi vanhimmista edelleen toimivista seurakunnan kuoroista. Uudet laulajat ovat tervetulleita koelauluun, erityisesti tenoreita ja bassoja kaivataan. Tied. kanttori Tommi Niskala p. 050 370 5532 tai tommi.niskala@evl.fi Musiikkileikkikoulu ma 3.9. alkaen Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Opettajana toimii musiikkipedagogi, AMK, Elina Haavisto. Hinta 90 €/kausi. Avoin perhekahvila Seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28, alkaen ma klo 9–14.30 3.9. Erikoisvauvakerho Seurakuntakodilla, alkaen ti klo 12–14 4.9. Kurssit, retket, retriitit Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 14.8.-4.9. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 €/ 4 krt kurssi. Ääni sielun tanssia kehossa -kurssi su 2.9. klo 10-17 Mustasaari. Hinta 65 €. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Eläkeläisten retki Tammisaareen to 6.9. klo 8-17. Tutustumme Tammisaaren nähtävyyksiin opastetulla bussikierroksella ja vierailemme Luontokeskuksessa. Bussikuljetus lähtee Kallion kirkolta Neljännen linjan puolelta, Merihaasta ja Alppilan kirkolta. Virkistysretki on tarkoitettu Kallion seurakunnan alueella asuville. Maksuton. Ilm. virastoon 19.7.-27.8. välisenä aikana p. 09 2340 3600. Lisätietoja: diakoni Anne Mäki-Kokkila p.09 2340 3631. Acktèn kesäsarja kahvila Cafe Sonck Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma-to klo 10-16. Kahvilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja ympäri vuoden. Acktén kesäsarja (8.5.-27.9.2018) riemastuttaa yleisöä kesäaikana, jolloin muu kulttuuritarjonta Helsingissä hiljenee. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. Näyttely Café Sonckissa 9.5.-31.8.2018 Marianne Blomqvist – Kukkameri. Avoinna ma-to klo 10-16 ja konserttien aikana. Joonas Haavisto Trio feat. Teemu Viinikainen ke 8.8. klo 19. Joonas Haavisto Trion musiikissa yhdistyvät skandinaavinen raikkaus, tyylikäs suoraviivainen pianismi sekä yhtyeen jäsenten vahva persoonallinen ote. Trion kolme albumia ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Acktén kesäsarjan konserttiin trion vieraaksi saapuu myös kitaravirtuoosi Teemu Viinikainen. Romanttista musiikkia trumpetille ja pianolle to 9.8. klo 19. Itävaltalainen trumpetisti Oliver Lakota ja saksalainen pianisti Frank Wasser, esittävät romantiikan ajan hienoimpia teoksia. Ohjelmassa kuullaan mm. Sergei Rachmaninovin Vocalise sekä Vincenzo Bellinin trumpettikonsertto. AR Quartet ti 14.8. klo 19. Helsinkiläinen AR Quartet esittää pääasiassa säveltäjä-pianisti Artturi Röngän sävellyksiä. Kvartetin musiikille on ominaista taidemusiikkivaikutteiden sulauttaminen moderniin jazzilmaisuun sekä sävelletyn ja improvisoidun musiikin rajan häivyttäminen. Kesällä 2018 yhtye esiintyy uudella ohjelmistolla, joka myös julkaistaan levyllä myöhemmin syksyllä. Uusi ohjelmisto kommentoi 1600-luvun musiikillista maailmaa oman aikamme näkökulmasta. Laulutunnilla Pariisissa – Aino Ackté & Edmond Duvernoy ke 15.8. klo 19. Sopraano Päivi Pylvänäinen ja baritoni Juha Kotilainen tulkitsevat rakastetuimpia ranskalaisia, säkenöivimpiä saksalaisia ja suloisimpia suomalaisia liedejä. Pylvänäinen ja Kotilainen tapasivat Ilkka Kuusiston Aino Ackté -oopperassa Aino Acktén ja hänen opettajansa Edmond Duvernoy’n rooleissa. Tässä juonellisessa konsertissa he kohtaavat jälleen. Kuutamoyö to 16.8. klo 19. Konsertti on kahden nuoren taiteilijan tuore yhteistyö. Illan aikana kuullaan Anna Inginmaan & Miriam Junolaisen omia, persoonallisia sovituksia jazzklassikoista. Harpun maaginen sointi ja Inginmaan sielukas tulkinta muodostavat taianomaisen kokonaisuuden. Suomalaista viulu-kamarimusiikkia 1920-luvulta ti 4.9. klo 19. Millaista viulumusiikkia sävellettiin Suomessa 1920-luvulla Sibeliuksen varjossa? Tämän konsertin teokset valottavat silloisen ajan vallitsevia musiikkityylejä. Helvi Leiviskän Pianotrion sävelkieli edustaa myöhäisromanttista tyyliä, Erkki Melartinin Jousitrio kansallisromanttista tyyliä ja Väinö Raition viulu-piano-teokset modernismia. CORAZÓN DE PAMPA ke 5.9. klo 19. Pampan sydän -konsertissa kuullaan argentiinalaista kansanmusiikkia ja tangoa. Kansanmusiikin keskeinen hahmo on argentiinalainen karjapaimen gaucho ja tangojen ytimessä on viime vuosisadan alun boheemi kovanaama malevo. Vuodet virrassa vierii... Vuodet virrassa vierii, aurinko jo kauas laskee. Kukat kauniit loistaa, kukkii ruusu valkoinen. Laitaan pienen kukkamaan sarasti iltaan elokuun. Syntyi äidille esikoinen, juuret on sukua Larssonin. Vaihtuu kesät ja talvet, isäni lähti, äiti jäi.. Minäkin matkaan lähdin pitkän tien taivalsin.. Nään varjot ja valon, uuden tähden nousevan. Muistot onnen rakkauden minun tieni valaiskoon! Oppirahoja maksaa sain kunnes silmäni aukaisin. Kateuden kaikki siemen ei vie edes puolitiehen.. Vuodet virrassa vierii, uuden kynnyksen ylitän.. Pienen suloisen sanoman otan vastaan kiittäen. Aurinko jo iltaan laskee, kaikki muu jäädä saa . Pöllövanhus vielä valvoo ja kohentaa kaulustaan.. Pienen suloisen sanoman otan vastaan kiittäen... Toivo Levanko, lyyrikko Kalliolan Taiteiden yö: Kalle Kaartinen Quartet, Djangomania ? Kalliolan Taiteiden yössä 23.8. kohtaavat perinteikäs swing ja mustalaisjazz. Saksofonisti-klarinetisti Kalle Kaartinen (88 vuotta) on todellinen suomalainen jazzlegenda. Hänen soittoura alkoi jo jazzin ensimmäisellä kultakaudella 1940-luvulla. Kaartisen soittouralle mahtuvat kaikki aikansa kovien soittajien yhtyeet, Erik Lindströmistä Olavi Virtaan. Suuriyleisö tuntee takuuvarmasti Kaartisen tekemää musiikkia. Sillä hänen kynästään ovat lähteneet legendaariset mainosrallit kuten ”Ajatar on Foorumissa” ja Risella, Risella, Risella, Suomen suosituin riisi on Risella”. Kaartinen on tehnyt sävellykset noin 600 mainokseen. Illan toinen yhtye on Django Reinhardtin musiikkia esittävä Djangomania. Orkesteri leikittelee myös musiikissaan ajatuksella, mitä jos esimerkiksi Djangon aikalaisen Olavi Virran bändi olisi omaksunut ranskalaisen mustalaisjazz soittotyylin. Ilta alkaa klo 19. Väliajalla esiintyy Taikuri Lumous, joka ”sahaa naisen kahtia ja menee sen jälkeen pulloon”. Järjestävät: Kallion Kulttuuriverkosto, Virtapiiri, Kalliolan Setlementtitalo. Kalliolan Setlementtitalo, Sturenkatu 11. Djangomania Kalle Kaartinen Juhlaviikkojen Huvilateltassa ? Curtis Harding esiintyy Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa 24. elokuuta. Robert Finleyn konsertti peruuntuu kiertueaikataulun muutosten vuoksi. Soulartisti Curtis Harding saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen ja konsertoi Helsingin juhlaviikoilla Huvila-teltassa perjantaina 24. elokuuta. Yhdysvaltalaisen Hardingin sielukasta soundia on jo ehditty verrata esimerkiksi kaimansa Curtis Mayfieldin musiikkiin. Viime vuonna julkaistulla, supertuottaja Danger Mousen kanssa toteutetulla kakkosalbumillaan Face Your Fear Harding on lisännyt perinnetietoiseen souliinsa elektronisia vivahteita. Illan aloittaa tuoretta kipinää kotimaiselle soulkentälle tuonut Emilia Sisco yhdessä suomalaisen bluesin voimahahmoihin kuuluvan Helge Tallqvistin yhtyeen kanssa. Robert Finleyn samalle illalle aiemmin ilmoitettu konsertti peruuntuu kiertueaikataulun muutosten vuoksi. Finleyn konserttiin ostetut liput kelpaavat sellaisenaan Hardingin keikalle. Liput voi halutessaan myös palauttaa Ticketmaster Suomen myyntiehtojen mukaisesti. Curtis Harding ja Emilia Sisco with Helge Tallqvist and His Band Huvila-teltassa pe 24.8. klo 19. Liput käsittelykuluineen alk. 42 € Ticketmaster Suomen kanavista. 50. vuotta täyttäviä Helsingin juhlaviikkoja juhlitaan 17.8.–2.9.2018. Ohjelma on tutustuttavissa kokonaisuudessaan verkossa: helsinginjuhlaviikot.fi.
7 Viikot 32-33 7 Viikot 32-33 Sarpo Maarnela Tikulla silmään? ? Sitten kun olette tehneet itsellenne tiettäväksi lomatunnelmaanne häiritsevät seikat. Olette kironneet liialliset helteet, sadatelleet sinilevää, metsäpaloja, kiduttavaa kuivuutta. Olette ehkä taivastelleet onnetonta hallitusta, silminnähden typeriä ja siksi vaarallisia suurvaltajohtajia. Sitten kun olette ärsyyntyneet tuskastumiseen asti. Havahtukaa sitten. Lähtekää kävelylle, mieluimmin vasta auringonlaskun aikoihin. Silloin se on miellyttävää. Kävelkää hitaasti, sallikaa kuohuvan mielenne tasaantua. Seisahtakaa kuuntelemaan tuulen havinaa puidenlatvoissa, jääkää katselemaan peilityyntä vedenpintaa. Ja kääntäkää mielenne menneeseen. Ihmiskunnan saavutuksiin, merkittävimpiin aikaansaannoksiin. Olkaa kiitollisia, jos silloin huomaatte ilmassa leijuvat ennusmerkit, kirpeän tuulahduksen tulevasta. Näette, miten poikkeukselliset sääolot varoittavat luonnon tasapainon järkkymisestä. Ymmärrätte, miten nykyhetken hallitukset ja suurvaltajohtajat toistavat menneitten aikojen, tuhoisiin seurauksiin johtaneita elkeitä. Ei menneitä muistavaa aina kannata tikulla silmään pistää. Olkaa kiitollisia siitä, että teillä on vielä tilaisuus tehdä havaintojanne. Ja toivokaa sydämestänne, että tarpeeksi suuri joukko muitakin päätyy ajattelemaan laillanne. Siis siinä tapauksessa, jos ihmiskunnan elossa pysyminen on mielestänne tarpeellista. Maailmankaikkeutta tai edes omaa ympäristöään ihmiskunta kykenee korkeint a a n vähän n i r h a i s e maan, mutta itsensä se saa kampitettua etevyydellään nurin. Oivallisilla vipuvarsillaan, ahneudella ja vallanhimolla. Ei, ei. Ei ole syytä synkistelyyn, ei syytä ripotella tuhkaa päälleen. Päinvastoin. Syytä on kiittää uuvuttavaa hellettä, uimakelvottomia vesiä ja entisiä virheitä toistelevia johtajiamme. Ilman näitä ilmiselviä ennusmerkkejä emme älyäisi ajoissa kääntyä toiselle tielle, tai edes vaihtaa kaistaa. Kiitos tulvat, kuivuus ja Talvivaara, kiitos merten muovijäte, kiitos aktiivimalli, kiitos valinnanvapaus, Trump ja Putin. Rauhaa! Ja hyviä kelejä! Lucifer-efekti ? Helsingissä junat olivat myöhässä. Syynä oli Keravan kohdalla tapahtunut ”tekninen vika”. Kohta junat taas kulkivat. Kaikki oli hyvin. Keravan radalla on paljon ”teknisiä vikoja”. Miten ihmeessä heiveröiset avun tarpeessa olevat ihmiset aiheuttavat juniin niin paljon ”teknisiä vikoja”? Koska ihmispäättäjät eivät välitä. Miksi ihmispäättäjät eivät välitä. Koska he tietävät, että heidän ei tarvitse välittää. Miksi heidän ei tarvitse välittää. Koska he ovat oppineet sen minulta – muita en syytä. Valitus muuttuu välittämiseksi vasta kun se tulee omille varpaille – varpautuu, kuten uusin suomen kielen verbi sen osuvasti ilmaisee. Sillä niinhän me täällä elämäämme elämme kuin oikeaksi ajattelemme joko välittäen tai valittaen. Voiko hyvä ihminen muuttua pahaksi? Asiaa on tutkittu. Rikosseuraamusalan kouluttaja, tutkija, yliopettaja Matti Laine käsitteli asiaa esitelmässään ”Onko moraalimme häviämässä? Menin ja kuuntelin sen. Ihminen pääsee ihmispoliitikoksi, kun osaa vakuuttavasti luvata äänestäjille sen, mitä he haluavat tehtävän. Vakuuttavuutta lisää se, jos itse uskoo lupauksiinsa. Kun ihminen on sitten päässyt ihmispoliitikoksi, niin jokin muuttuu. Hän ei enää välitä. Hyvä ihminen on muuttunut pahaksi ihmispoliitikoksi. Tällöin pääsee tapahtumaan jopa moralistisia henkirikoksia. Voidaan käyttää myös termiä ”tappaminen on moraalista”. Kuka on vastuussa kun ihmispoliitikko valehtelee? Miten näin pääsee käymään? Kyseessä on Lucifer-efekti. Luciferhän oli se enkeli, joka muuttui hyvästä pahaksi. Ihminen voi helposti jättää tekemättä sen mikä on oikein, jos tilanne tarjoaa siihen mahdollisuuden. Edustaja saa valtaa ja alkaa käyttää sitä väärin. Puolueen ylimpien päättäjien paineen alla tavallinen riviedustaja ei äänestäkään enää sen mukaan mitä tuli luvanneeksi. Aihe liittyy laajasti evol u u tiops y k o l o g i a a n . Siinäpä oivallista kesälukemista myös syksyn pimeneviin iltoihin aiheesta syvemmin kiinnostuneille, mm. Matti Laine: Tappamisen moraali; Philip Zimbardo: Lucifer Effect – How Good People Turn Evil; Jussi Valkonen: Kuka on vastuussa, kun sotilas kiduttaa vankia; Christopher R Browning: Aivan tavallisia rivimiehiä. Ja googlaamalla lisää. (Pakinassa olevat tulkinnat eivät välttämättä edusta lähteitään.) Olin kesäkukkia kastelemassa junaradan varrella. Onneksi kyseessä on lentokentälle johtava kehärata. Siellä ei ole ”teknisiä vikoja”. Vauhdit ovat niin alhaiset. En valita. Ari Maarnela moralististen henkirikosten työryhmä Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Marko Leinon raaka Suomi-kuvaus Kirja-arvostelu ? Suomen Tasavallan 100-vuotisen historian vaiheilta on ilmestynyt viime ja tänä vuonna runsaasti kirjallisuutta, näytelmiä, elokuviakin. Itsenäisyyden myöntänyttä Leniniä on muisteltu vähemmän, vuoden 1918 tapahtumia taas sitäkin enemmän. Kaikki tärkeää historiaa. Oman erityislisänsä maamme satavuotiseen historiataipaleeseen tuo kirjailija Marko Leino teoksellaan ”Suo” (Teos 2017). Suo on Suomi-kuvaus, mutta ei mikään juhlakirja, kaikkea muuta. Kirjan alaotsikko on pirstaleromaani. Leino kuvaa Suomea sadan vuoden ajalta alkaen vuodesta 1918, bolsevikien ja ryssien, punaisten, tappamisesta päätyen tämän 2010-luvun nuorisoon, huumeiden myyjiin ja ostajiin. Kuvattavat vuodet tuntuvat valitun satunnaisesti, samoin eri vuosien tapahtumaympäristöt. On maalaismaisemaa, nuoren tytön huutokauppaa maalaisisäntien iloksi 1920, on sota-ajan tapahtumaa 1940-luvulta, on lähiöelämää Helsingistä. Homoutta ja huoruutta, viinaa ja muita huumeita. Rajua kerrontaa Leinon ”Suo” ei ole mikään helppo,miellyttävä luettava. Raaka, vastenmielinen, rivo, härski kieli on välillä sen verran etovaa, että tekee mieli jättää kirja kesken. Toisaalta kerronta vetää mukanaan, ihmishahmot, ihmisten väliset suhteet, huonotkin on kuvattu raa`an kiehtovalla tavalla. Marko Leino (s. 1967) sai jo esikoisteoksellaan ”Miehen tehtävä” vuonna 1999 ansaitusti paljon huomiota ja tuottelias mies on sen jälkeen kirjoittanut lastenkirjoja, näytelmiä, romaaneja,runojakin. Leinon kerronta, myös pirstaleromaani ”Suossa” on hyvin kuvailevaa, maalailevaa, joka taipuu helposti elokuvaja televisiotuotannoksi ! Leinon kynästä ovatkin peräisin käsikirjoitukset tvja elokuvaesityksiin : Minä ja Morrison, Matti, Tummien perhosten koti, Rööperi, Puhdistus, Joulutarina. ”Suostakin” saisi väkevän kavalkadielokuvan suomalaisesta Suomesta. Ei siitä Suomesta, jonka Putin ja Trump näkivät, vaan todellisesta Suomesta ! Pekka Hurme Kalasatamassa klovneriaa, tuliteatteria, tanssielokuvaa ja asukasjuhlia Maria Baric Companyn Ave Fenix on ryhmän kansainvälisesti menestynein tuliteatteriteos, joka on kerännyt palkintoja mm. Kuubassa, Kanadassa ja Suomessa. Kuva: Maria Baric Company / Imagna Visual ? Helsingin kaupunki on valinnut Kalasataman asukasyhdistyksen asukasjuhlan, Maria Baric Companyn Kalasataman valon juhlan, Red Nose Companyn Kalasataman Kulttuuripilkin ja Susanna Leinonen Companyn Kalasatama in motion -hankkeen tulevan kesän rahoitettaviksi ympäristötaidehankkeiksi. Tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Kalasataman asukasyhdistyksen järjestämä asukasjuhla on jatkoa syyskuussa 2017 järjestetylle Kalasatamanpuiston avajaisjuhlalle. Kyseessä on kaikille avoin tapahtuma, jonka ohjelmassa on musiikkiesityksiä, ruokaa, puheenvuoroja, esittelypisteitä ja ohjelmaa lapsille. “Asukasjuhlaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki helsinkiläiset”, sanoo Kalasataman asukasyhdistyksen puheenjohtaja Juhana Harju. Asukkaiden vapaaehtoisvoimin järjestämään tapahtumaan osallistuu myös muita alueen toimijoita, kuten yrityksiä. Asukasjuhla on kokonaisuudessaan alueen asukkaiden suunnittelema ja toteuttama. Tapahtuma-aika: 1.9.2018 Maria Baric Companyn Kalasataman valon juhla -tapahtumakokonaisuuteen kuuluu yhteisöllinen tulitaideteos, tuliteatteriesitys sekä ennen esitystä yleisölle auki oleva työpajapiste. Tapahtumassa nähtävä Ave Fenix on ryhmän kansainvälisesti menestynein tuliteatteriteos, joka on tulisirkuksen ja tulinukketeatterin keinoin toteutettu tarina tarujen ihmeellisestä tulilinnusta. “Tavoitteenamme on tuoda valon juhlan myötä Kalasataman rakennustyömaiden sekaan iloa ja yhteisöllisyyttä sekä ympäristöä valaisevaa lämpöä ja kauneutta tuliteatterin keinoin. Feenikslinnun nousu tuhkasta uusiin liekkeihin ja uuteen elämään symboloi tässä yhteydessä myös Kalasataman alueen uutta alkua ja uusia mahdollisuuksia, kun alueen ulkomuoto nousee rakennustyömaavaiheen jälkeen uuteen loistoonsa”, sanoo taiteellinen johtaja Maria Baric. Maria Baric Company on palkittu helsinkiläinen visuaalisen teatterin ammattilaisryhmä. Tapahtuma-aika: syksyllä, ilmoitetaan myöhemmin. Red Nose Companyn Kalasataman Kulttuuripilkki on yhteinen tapahtumapäivä alueen asukkaille. Tapahtuma koostuu sekä esityksistä että vapaammasta ohjelmasta, jonka toteuttamiseen osallistuu joukko kokeneita taiteilijoita ja esiintyjiä. Monipuolisessa ohjelmassa yhdistetään eri taiteenlajeja musiikista klovneriaan. Erityishuomio on lapsissa. Tapahtuma on alusta lähtien suunniteltu Kalasataman asukkaita silmällä pitäen, alueen resursseja hyödyntäen ja useiden alueella toimivien taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden yhteistyönä. ”Kalasataman kulttuuripilkki juhlistaa monien mahdollisuuksien nuorta kaupunginosaa. Se tarjoaa puitteet inhimilliseen kohtaamiseen ja aisteja avaaviin kulttuurielämyksiin. Tapahtuma sopii kaikenikäisille, joten paikalle kannattaa tulla niin läheltä kuin kauempaakin”, kertoo Kalasataman kulttuuripilkin taiteellinen johtaja Kiureli Sammallahti. Tapahtuma-aika: 9.9.2018 Susanna Leinonen Companyn Kalasatama in motion -hanke lähestyy Kalasatamaa liikkeen ja elokuvan keinoin. Teos tarjoaa yhteisöllisen ja osallistavan kaupunkiympäristöä dokumentoivan lähestymistavan Kalasataman asuinalueeseen. Hankkeessa järjestetään erilaisia työpajoja ja ohjattuja harjoituksia asukkaille. Lopputuloksena syntyy lyhyttanssielokuva, joka kuvataan Kalasatamassa asukkaiden kanssa. Hankkeen aikana syntyvän elokuvan ensi-iltanäytös pidetään Kalasatamassa. ”Olemme pitäneet jo useita työpajoja, joissa on kerätty asukkaiden kokemuksia ja tunteita. Kerätty materiaali on johdattanut taiteellisen työryhmän kaupunkisuunnittelun ja -kulttuurin äärelle. Prosessi on saanut Kalasatamassa positiivisen vastaanoton”, kertoo toiminnanjohtaja Salla Mistola. Susanna Leinonen Company on suomalaisen nykytanssin huipulla sekä kansainvälisesti toimiva tanssiryhmä. Red Nose Company. Kuva: Red Nose Company
8 Viikot 32-33 8 Viikot 32-33 Helsinkiin rakennetaan taas uusi lämpöpumppu Helsingissä eniten rakentamismahdollisuuksia Asumisen asemakaavavaranto pääkaupunkiseudulla kortteleittain vuoden 2018 alussa Lämpöpumppuinvestointi • Uusi, kuudes lämpöpumppu Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksessa otetaan tuotantokäyttöön kesällä 2021. • Uuden lämpöpumpun kaukolämpöteho 18 MW ja jäähdytysteho 12 MW. • Investointi nostaa Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpötehon yhteensä 123 MW:iin ja jäähdytystehon yhteensä 82 MW:iin. • Hukkalämpöä otetaan kiertoon 130 000 MWh/vuosi enemmän. Tämä vähentää Itämereen johdettavaa lämpökuormaa saman verran. Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitos • Maailman suurin kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. • Sijaitsee Katri Valan puiston alle louhitussa luolastossa Helsingin Sörnäisissä. • Katri Valan laitoksen lämmöntuotanto riittää kesäisin kattamaan valtaosan Helsingin kantakaupungin lämmöntarpeesta. Jatkoa sivulta 3 ? Pääkaupunkiseudun asumiseen tarkoitettu tonttivaranto jatkoi kasvuaan vuoden 2017 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudun kaupunkien tuottama kerrosalamäärä uusissa voimaan tulleissa asemakaavoissa ylitti asuntotuotannon hyödyntämän kerrosalamäärän. Varantoluvut käyvät ilmi HSY:n vuosittaisesta tonttivarantokatsauksesta, joka esittelee pääkaupunkiseudun varantotilannetta vuodenvaihteessa 2017–2018. Helsingissä selvästi eniten rakentamismahdollisuuksia – Espoossa on tällä hetkellä lähes kaksi kertaa niin paljon kerrostalovarantoa kuin Vantaalla, ja Helsingissä puolestaan lähes tuplasti enemmän kuin Espoossa. Asumisen varantoluvut ovat olleet kasvussa viime vuosina sekä Helsingissä että Espoossa, Levola kuvailee. Kaupungit ovat kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Tämän vuoksi kerrostalojen rakentamismahdollisuudet ovat kasvaneet, kun taas pientalovaranto on hiljalleen vähentynyt. Pientalovaranto on pääkaupunkiseudulla kuitenkin edelleen suurempi kuin kerrostalovaranto, jos otetaan huomioon myös jo osittain rakennetuilla tonteilla jäljellä olevat rakennusoikeudet. Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa 2016–2019 vuosittainen kaavoitustavoite pääkaupunkiseudulla on hieman yli 1,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Voimaan tulleen uuden asuinkerrosalan osalta tämä tavoite ylitettiin selvästi vuonna 2017, jolloin uutta kerrosalaa tuli voimaan noin 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tämä oli lähes täysin kerrostalorakentamiselle osoitettua. Erityisesti Helsingin entiset satama-alueet, Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta, ovat tällä hetkellä isoja kerrostalovarantokeskittymiä. Vuonna 2017 voimaan tulleiden asemakaavojen ansiosta merkittäviä kerrostalorakentamisen mahdollisuuksia on Helsingissä lisäksi Keski-Pasilassa ja Koskelan sairaala-alueella. Huomattavia rakentamismahdollisuuksia on myös Espoossa Länsimetron varrella ja Vermonniityn alueella sekä Vantaalla Kivistössä. Suurin osa varannosta kaupunkien mailla Merkittävä osa varannosta sijaitsee osittain jo rakennetuilla tonteilla, mutta tyhjillä ja lähes tyhjilläkin tonteilla sijaitseva varanto mahdollistaa jopa lähes 50 000 asunnon rakentamisen. Tästä noin kolme neljäsosaa on osoitettu kerrostaloasuntojen rakentamiseen. – On kuitenkin muistettava, että voimassa olevasta asemakaavavarannosta ei voi vetää suoraan yhtäläisyysmerkkiä markkinoiden käytettävissä olevaan tai heti rakennettavissa olevaan kerrosalaan. Osa asemakaavoista vaatii toteutuakseen merkittäviä investointeja infrastruktuuriin ja toisaalta kaikki maanomistajat eivät välttämättä ole lähiaikoina hyödyntämässä omistamillaan mailla olevia rakentamismahdollisuuksia, Levola muistuttaa. Yksityishenkilöiden ja perikuntien omistuksessa on selvästi yli puolet pääkaupunkiseudun pientalovarannosta, kun taas kerrostalovaranto on selvästi pääosin kaupunkien omistamilla mailla. Meriveden lämpötila noussee entisestään, sinilevää vaihtelevasti Jatkoa sivulta 3 ? Viime vuonna laitoksessa tuotettiin lämpöä enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä 570 000 MWh. Uuden lämpöpumpun ansiosta laitoksen tuotantomäärää voidaan nostaa peräti 200 000 MWh eli lähes 30 %. Uuden pumpun avulla lämpöä otetaan talteen jo kertaalleen hyödynnetystä jäteveden lämmöstä ja tehostetaan näin merkittävästi lämpöenergian kierrättämistä. Tämä vähentää myös puhdistetun jäteveden mukana Itämereen päätyvää lämpökuormaa huomattavasti. Uusi pumppu parantaa lisäksi laitoksen ympärivuotista käytettävyyttä – sen ansiosta laitosta voidaan käyttää enemmän myös talvipakkasilla. Vuonna 2006 käyttöön otettuun Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitokseen louhittiin jo rakennusvaiheessa ylimääräistä tilaa mahdollista laajennusta ajatellen. Uusi lämpöpumppu on nyt helppo sijoittaa jo valmiiseen tilaan. – Yli kymmenen vuotta käytössä olleiden lämpöpumppujen tuotantomäärä on kasvanut vuosittain pelkästään tuotantoprosessia kehittämällä. Nyt on hyvä aika investoida myös uuteen lämpöpumppuun, jonka ansiosta laitoksen tehoa voidaan nostaa ympärivuotisesti, kertoo johtaja Heikki Hapuli Helenistä. Lämpöpumppuinvestoinnin määrä on kaiken kaikkiaan noin 20 miljoonaa euroa. Investoinnin myötä Helenin hiilidioksidipäästöt vähenevät 65 000 tonnia vuodessa. Kiinteistöjen hukkalämpö talteen Sörnäisissä kallioluolaan louhitussa Katri Valan laitoksessa hyödynnetään puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa sekä auringon lämpöenergiaa, jota tuodaan laitokselle jäähdytysverkon kautta kiinteistöistä. Tehokkaimmillaan maanalaiset lämpöpumput tuottavat samanaikaisesti sekä jäähdytystä että lämmitystä. Helenin lämpöpumpputuotannon määrää kasvattavat nyt myös Esplanadin alla sijaitsevat uudet lämpöpumput, jotka ovat parhaillaan koekäytössä. Esplanadin lämpöpumppulaitos vihitään käyttöön elokuussa. Uuden investoinnin myötä Helenin lämpöpumppujen tuottama vuosienergia nousee lähes yhteen terawattituntiin, joka vastaa Kuopion kokoisen kaupungin lämmitystarvetta tai puolta Espoon, Tampereen tai Turun lämmitystarpeesta. ? Toissa viikolla vesinäytteet otettiin Pakilan, Pikkukosken, Tapaninvainion, Mustasaaren, Pihlajasaaren, Suomenlinnan ja Uunisaaren uimarannoilta. Kaikki tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Uimaveden lämpötila on pysytellyt viime viikon kaltaisena vaihdellen 23– 25 asteen välillä. Näytteenoton yhteydessä Mustasaaressa havaittiin runsaasti sinileviä, Uunisaaressa, Pihlajasaaressa ja Suomenlinnassa havaittiin hieman vähemmän sinileviä. Pakilassa, Pikkukoskella ja Tapaninvainion uimarannoilla sinileviä ei havaittu vesinäytteenoton yhteydessä. Sinilevien määrä ja esiintyvyys voi kuitenkin vaihdella suuresti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta sekä rannan suojaisuudesta. Viime viikolla vesinäytteet haettiin Mustasaaresta, Suomenlinnasta, Uunisaaresta ja Pihlajasaaresta. Sinilevälajistosta saarten havaintopaikoilla runsaimpia olivat Aphanizomenon ja Dolichospermum -sukujen sinilevät. Maksamyrkkyjä ja karsinogeenisia yhdisteitä tuottava Nodularia -suvun sinilevä oli runsastunut ja sitä löytyi jokaisista saarilta otetuista vesinäytteistä. Sinilevien mahdolliset myrkyt saattavat säilyä vedessä vielä muutaman päivän kukinnan hajoamisen jälkeen, vaikka vesinäyttäisi silmämääräisesti havainnoituna kirkkaalta. Ympäristöpalvelut kehottaa välttämään uimista erityisesti näillä saarten uimarannoilla, jossa Nodularia –suvun leviä on havaittu. Sinilevien runsastumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden korkea ravinnepitoisuus, lisääntynyt valon määrä sekä veden kohonnut lämpötila. Tyyni sää nostaa vedessä olevat sinileväsolut pintakerrokseen, jolloin muodostuu leväkukinta. Jos vedessä näkyy runsaasti sinilevää, on suositeltavaa välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Sinileväpitoista vettä ei tule niellä, käyttää talous-, kastelueikä löylyvetenä. Lisäksi on hyvä varmistaa, etteivät lemmikkieläimet pääse juomaan sinileväpitoista vettä. Meriveden lämpötila yli 25 asteista Meriveden pintalämpötila on kohonnut viime viikosta, ja on Helsingin edustalla yli 25 asteista. Sinilevien määrä Helsingin edustalla oli tälläkin viikolla vaihtelevaa. Saarten edustalla levien määrä oli hieman avomerta runsaampaa. Helppo keino määrittää onko vedessä olevat hiput sinilevää, on ottaa vettä läpinäkyvään lasiin. Jos veden pinnalle nousee vihreitä hippuja noin tunnin kuluessa, on vedessä todennäköisesti sinilevää. Veden pintaa voi kokeilla myös kepillä. Mikäli keppiin tarttuu jotain, on kyseessä todennäköisimmin joko siitepölyä tai jotain muuta levää. Sinilevää Laajasalon uimarannalla. Kuva: Janne Koivisto 9 Viikot 32-33 Suomenlinnan turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin Anytime! Jumppaa milloin haluat! Lue lisää nettisivulta! Helsingin Jyryn syksyn tunnit alk. 3.9.2018 Vallilan alakoululla! Satuvoimistelu (4-6 v.) perjantaisin klo 17.15 – 18.00 Voimistelukoulu (6-7 v.) perjantaisin klo 18.00 – 19.00 Hikijumppa (aikuiset) maanantaisin klo 18.30 – 19.30 Dance (aikuiset) maanantaisin klo 19.30-20.30 Ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Edulliset hinnat! Myös liikuntaseteleillä! Koko perhe liikkuu Kalasataman peruskoululla! Uutuutena Asahi-kurssi 8 krt aikuisille torstaisin klo 17 – 17.45 Liikkis (5-7 v.) sekä aikuisten Kondis -lihaskuntotreeni torstaisin klo 18 – 18.45/19.00 alkaen 6.9.2018 Ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com ? Suomenlinnaa hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta on ryhtynyt toimenpiteisiin maanantain putoamisonnettomuuden vuoksi. Maanantaina 23.7. linnoituksessa sattui onnettomuus, kun lapsi putosi noin viiden metrin korkuisen muurin päältä bastioni Kunniassa. Hänet vietiin ambulanssilla hoitoon, eikä hänellä ole hengenvaaraa. Kyseistä muuria ei ole aidattu kuten ei pääosaa Suomenlinnan muureista tai jyrkänteistä. Tapauksen johdosta on ryhdytty toimenpiteisiin. – Tapahtumapaikalle on viety lisää kylttejä varoittamaan putoamisvaarasta. Tapahtuman aikaan kyltit oli oletettavasti ilkivaltaisesti poistettu paikaltaan. Kylttien tilannetta on seurattu ennenkin, mutta nyt seurantaa tehostetaan tarkastamalla kesäkauden ajan kaikki linnoituksen varoituskyltit kahdesti päivässä, jotta tilanne voidaan tarvittaessa korjata nopeasti, kertoo hoitokunnan johtaja Ulla Räihä. – Mietimme myös entisten lisäksi muita mahdollisia viestinnällisiä keinoja kertoa turvallisuudesta ja kehottaa varovaisuuteen. Aihe on tähän saakka ollut esillä paikan päällä linnoituksessa ja lautoissa sekä esittelymateriaaleissa esimerkiksi verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja esitteissä, Räihä kuvailee. Osana jatkuvaa turvallisuuden kehittämistä ovat kahdesti vuodessa tehtävät kävijäturvallisuusauditoinnit sekä päivittäisen työn lomassa tehtävät turvallisuuteen liittyvät huomiot. Näiden perusteella tehdään korjaavia toimenpiteitä, jos sellaisille havaitaan tarvetta. Lisäksi toimenpiteitä tehdään yksittäisten tapausten perusteella. Hoitokunta tekee myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Seuraavassa kävijäturvallisuusauditoinnissa alkusyksystä paneudutaan muun ohella entistä tarkemmin koko Suomenlinnan alueeseen heinäkuun tapauksen näkökulmasta. Turvallisuuden lisäämiseksi vilkkaalla kesäkaudella linnoituksessa partioi kesävalvoja, jonka tehtäviin kuuluu mm. neuvoa ja opastaa kävijöitä. Niin ikään kesäkauden ajan Suomenlinnan pelastusasema on miehitetty. Pelastusasemasta vastaa Helsingin pelastuslaitos. Hoitokunnalla on työn alla Suomenlinnan opastusjärjestelmän kehittäminen, jonka yksi tavoite on vastata kävijäturvallisuuden haasteisiin ohjaamalla kävijöitä turvallisille reiteille entistä paremmin. – Toivomme kovasti, että kävijät muistavat nauttia linnoituksesta liikkumalla varoen. Suomenlinnassa on useita vaarallisia, pääosin aitaamattomia jyrkänteitä ja muureja kuten on yleistä saarilla ja eri linnoituksissa. Ei ole mitenkään mahdollista aidata näitä kaikkia. Rannoille voi tulla korkeita aaltoja, ja esimerkiksi työmaille on kokonaan pääsy kielletty. Linnoituksen läpi kulkee viitoitettu niin sanottu sininen reitti, jolta voi tutustua pääsaariin ja päänähtävyyksiin, Räihä kertoo. Suomenlinnaan kuuluu kahdeksan saarta, joiden yhteispinta-ala on 80 hehtaaria. Muureja linnoituksessa on kuuden kilometrin verran. Suomenlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1748. Oman erityispiirteensä linnoitukselle on antanut sen historiallinen merkitys kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Korkeasaareen älyroska-astiat ? Korkeasaaren uusiin älyroska-astioihin mahtuu niiden puristustoiminnon ansiosta vähintään 20 kertaa enemmän roskia kuin perinteisiin katuroska-astioihin. Se tarkoittaa yli 90% vähennystä jätekuljetuksiin, kuljetuspäästöihin ja -kustannuksiin. Lehtovuori Oy:n Suomessa suunnitellut ja valmistamat CitySolar -älyroska-astiat ilmoittavat tyhjennystarpeestaan itse jätehuoltoon, joten roskiksessa on aina tilaa. Jätteiden puristustoiminto toimii aurinkovoimalla. Korkeasaaren hankkimat kaksi älyroska-astiaa ovat pilottikappaleet ennen teknologian laajempaa käyttöönottoa. – Älyroskikset auttavat meitä osaltaan kohti hiilineutraaliutta. Kotimainen vaihtoehto valittiin käytettävyytensä ansiosta. Meille on myös tärkeää, että roskat voi tyhjentää suoraan tavallisen jäteauton tyhjennystoiminnolla, ilman roskasäkkien kantamista, kertoo Korkeasaaren kiinteistöjohtaja Hanna Kurki. Roskat ovat Korkeasaarelle merkittävä työmaa ja kustannustekijä alueella vuosittain vierailevien puolen miljoonan asiakkaan takia. Lisäksi osa villieläinten seurana saarella viihtyvistä 150 muusta lajista, esimerkiksi lokit ja oravat, osaavat roskien levittämisen erinomaisesti. Tiiviisti suljettava älyroskis estää niidenkin tuhotyöt. Suomen johtavan ympäristökalustaja Lehtovuori Oy:n Ylöjärven tehdasta työllistää tällä hetkellä kotimaan toimitusten lisäksi yhtiön historian suurin kertatilaus, jonka ansiosta Lehtovuori toimittaa tänä ja ensi vuonna Tukholman alueelle 80:n CitySolarin lisäksi yli 1000 muuta kaupunkikalustetta, mm. lajitteluastioita. – Kansainvälisiä kyselyitä satelee tällä hetkellä erittäin paljon. Älyroska-astiateknologian hyötyihin on todella herätty, kertoo Lehtovuori Oy:n toimitusjohtaja Eero Ojanen tyytyväisenä. CitySolar -älyroska-astian koko on 240 litraa, eli nelinkertainen yleisimpään 60 litran katuroska-astiaan verrattuna, ja sen kapasiteetti kasvaa puristustoiminnon ansiosta vähintään 1200 litraan roskien materiaalista riippuen. Älyroska-astia on kertainvestointina perinteistä jäteastiaa arvokkaampi, mutta maksaa itsensä jätekuljetusmäärien vähenemisenä takaisin keskimäärin alle kolmessa vuodessa. Festivaalin rakennustyöt vaikuttavat liikenteeseen Suvilahdessa, Parrukadulla sekä Hanasaarenkadulla ? Flow Festival -tapahtuman rakennustyöt vaikuttavat Hanasaarenkadulla, Parrukadulla ja Parrulaiturilta Kalasataman suuntaan sekä Suvilahden energiakentällä 30.7.–17.8. Tilapäiset liikennejärjestelyt hoidetaan liikenteenohjausmerkein ja opastein. Paikalla on myös liikenteenohjaajia rakennusja purkutöiden aikana klo 9–21. Moottoriajoneuvot: Parrukatu ja Hanasaarenkatu ovat suljettuina 30.7.–17.8. Sörnäisten rantatien ABC-huoltoasema on suljettu 10.8. klo 13.30–13.8. klo 04.00. Pysäköinti Suvilahden energiakentällä on kielletty 30.7.–17.8. sekä Koksikadun ja Suvilahden välisellä alueella 30.7.–21.8.2018. Polkupyörät: Hanasaarenkatu ja kulkuyhteys Parrukadulta Parrulaiturin suuntaan sekä kulku Suvilahden energiakentän läpi ovat poissa käytöstä 30.7.–17.8. Kiertoreitti kulkee Sörnäisten rantatietä pitkin Suvilahden pohjoispuolelta. Tapahtumapäivinä 10.–12.8. pyöräliikenne ohjataan poikkeuksellisesti kulkemaan Itäväylän alikulun kautta Koksikadulle ja Sörnäisten rantatielle. Jalankulkijat: Hanasaarenkatu ja kulkuyhteys Parrukadulta Parrulaiturin suuntaan sekä kulku Suvilahden energiakentän läpi ovat poissa käytöstä 30.7–17.8. Kiertoreitti kulkee Sörnäisten rantatietä pitkin Suvilahden pohjoispuolelta. Tapahtumapäivinä 10.–12.8. jalankulku ohjataan poikkeuksellisesti kulkemaan Itäväylän alikulun kautta Koksikadulle ja Sörnäisten rantatielle. Joukkoliikenne: Festivaalin rakentaminen ei vaikuta joukkoliikenteen kulkuun. Perheyritys Lehtovuori Oy teki sukupolvenvaihdoksen vuosi sitten. Yrjö Ojanen (vas.) siirtyi vetovastuusta hallitustyön ja tuotekehityksen pariin. Uusi toimitusjohtaja Eero Ojanen, 28 v, luotsaa perinteistä yritystä kasvuun teknologian voimin. Korkeasaaren roska-ahmatti sisältää teknologian lisäksi jätehuollon yleisimmin käytetyn 240 litran roska-astian, jonka tyhjennys onnistuu tavallisen jäteauton tyhjennystoiminnolla.
9 Viikot 32-33 9 Viikot 32-33 Suomenlinnan turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin Anytime! Jumppaa milloin haluat! Lue lisää nettisivulta! Helsingin Jyryn syksyn tunnit alk. 3.9.2018 Vallilan alakoululla! Satuvoimistelu (4-6 v.) perjantaisin klo 17.15 – 18.00 Voimistelukoulu (6-7 v.) perjantaisin klo 18.00 – 19.00 Hikijumppa (aikuiset) maanantaisin klo 18.30 – 19.30 Dance (aikuiset) maanantaisin klo 19.30-20.30 Ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Edulliset hinnat! Myös liikuntaseteleillä! Koko perhe liikkuu Kalasataman peruskoululla! Uutuutena Asahi-kurssi 8 krt aikuisille torstaisin klo 17 – 17.45 Liikkis (5-7 v.) sekä aikuisten Kondis -lihaskuntotreeni torstaisin klo 18 – 18.45/19.00 alkaen 6.9.2018 Ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com ? Suomenlinnaa hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta on ryhtynyt toimenpiteisiin maanantain putoamisonnettomuuden vuoksi. Maanantaina 23.7. linnoituksessa sattui onnettomuus, kun lapsi putosi noin viiden metrin korkuisen muurin päältä bastioni Kunniassa. Hänet vietiin ambulanssilla hoitoon, eikä hänellä ole hengenvaaraa. Kyseistä muuria ei ole aidattu kuten ei pääosaa Suomenlinnan muureista tai jyrkänteistä. Tapauksen johdosta on ryhdytty toimenpiteisiin. – Tapahtumapaikalle on viety lisää kylttejä varoittamaan putoamisvaarasta. Tapahtuman aikaan kyltit oli oletettavasti ilkivaltaisesti poistettu paikaltaan. Kylttien tilannetta on seurattu ennenkin, mutta nyt seurantaa tehostetaan tarkastamalla kesäkauden ajan kaikki linnoituksen varoituskyltit kahdesti päivässä, jotta tilanne voidaan tarvittaessa korjata nopeasti, kertoo hoitokunnan johtaja Ulla Räihä. – Mietimme myös entisten lisäksi muita mahdollisia viestinnällisiä keinoja kertoa turvallisuudesta ja kehottaa varovaisuuteen. Aihe on tähän saakka ollut esillä paikan päällä linnoituksessa ja lautoissa sekä esittelymateriaaleissa esimerkiksi verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja esitteissä, Räihä kuvailee. Osana jatkuvaa turvallisuuden kehittämistä ovat kahdesti vuodessa tehtävät kävijäturvallisuusauditoinnit sekä päivittäisen työn lomassa tehtävät turvallisuuteen liittyvät huomiot. Näiden perusteella tehdään korjaavia toimenpiteitä, jos sellaisille havaitaan tarvetta. Lisäksi toimenpiteitä tehdään yksittäisten tapausten perusteella. Hoitokunta tekee myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Seuraavassa kävijäturvallisuusauditoinnissa alkusyksystä paneudutaan muun ohella entistä tarkemmin koko Suomenlinnan alueeseen heinäkuun tapauksen näkökulmasta. Turvallisuuden lisäämiseksi vilkkaalla kesäkaudella linnoituksessa partioi kesävalvoja, jonka tehtäviin kuuluu mm. neuvoa ja opastaa kävijöitä. Niin ikään kesäkauden ajan Suomenlinnan pelastusasema on miehitetty. Pelastusasemasta vastaa Helsingin pelastuslaitos. Hoitokunnalla on työn alla Suomenlinnan opastusjärjestelmän kehittäminen, jonka yksi tavoite on vastata kävijäturvallisuuden haasteisiin ohjaamalla kävijöitä turvallisille reiteille entistä paremmin. – Toivomme kovasti, että kävijät muistavat nauttia linnoituksesta liikkumalla varoen. Suomenlinnassa on useita vaarallisia, pääosin aitaamattomia jyrkänteitä ja muureja kuten on yleistä saarilla ja eri linnoituksissa. Ei ole mitenkään mahdollista aidata näitä kaikkia. Rannoille voi tulla korkeita aaltoja, ja esimerkiksi työmaille on kokonaan pääsy kielletty. Linnoituksen läpi kulkee viitoitettu niin sanottu sininen reitti, jolta voi tutustua pääsaariin ja päänähtävyyksiin, Räihä kertoo. Suomenlinnaan kuuluu kahdeksan saarta, joiden yhteispinta-ala on 80 hehtaaria. Muureja linnoituksessa on kuuden kilometrin verran. Suomenlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1748. Oman erityispiirteensä linnoitukselle on antanut sen historiallinen merkitys kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Korkeasaareen älyroska-astiat ? Korkeasaaren uusiin älyroska-astioihin mahtuu niiden puristustoiminnon ansiosta vähintään 20 kertaa enemmän roskia kuin perinteisiin katuroska-astioihin. Se tarkoittaa yli 90% vähennystä jätekuljetuksiin, kuljetuspäästöihin ja -kustannuksiin. Lehtovuori Oy:n Suomessa suunnitellut ja valmistamat CitySolar -älyroska-astiat ilmoittavat tyhjennystarpeestaan itse jätehuoltoon, joten roskiksessa on aina tilaa. Jätteiden puristustoiminto toimii aurinkovoimalla. Korkeasaaren hankkimat kaksi älyroska-astiaa ovat pilottikappaleet ennen teknologian laajempaa käyttöönottoa. – Älyroskikset auttavat meitä osaltaan kohti hiilineutraaliutta. Kotimainen vaihtoehto valittiin käytettävyytensä ansiosta. Meille on myös tärkeää, että roskat voi tyhjentää suoraan tavallisen jäteauton tyhjennystoiminnolla, ilman roskasäkkien kantamista, kertoo Korkeasaaren kiinteistöjohtaja Hanna Kurki. Roskat ovat Korkeasaarelle merkittävä työmaa ja kustannustekijä alueella vuosittain vierailevien puolen miljoonan asiakkaan takia. Lisäksi osa villieläinten seurana saarella viihtyvistä 150 muusta lajista, esimerkiksi lokit ja oravat, osaavat roskien levittämisen erinomaisesti. Tiiviisti suljettava älyroskis estää niidenkin tuhotyöt. Suomen johtavan ympäristökalustaja Lehtovuori Oy:n Ylöjärven tehdasta työllistää tällä hetkellä kotimaan toimitusten lisäksi yhtiön historian suurin kertatilaus, jonka ansiosta Lehtovuori toimittaa tänä ja ensi vuonna Tukholman alueelle 80:n CitySolarin lisäksi yli 1000 muuta kaupunkikalustetta, mm. lajitteluastioita. – Kansainvälisiä kyselyitä satelee tällä hetkellä erittäin paljon. Älyroska-astiateknologian hyötyihin on todella herätty, kertoo Lehtovuori Oy:n toimitusjohtaja Eero Ojanen tyytyväisenä. CitySolar -älyroska-astian koko on 240 litraa, eli nelinkertainen yleisimpään 60 litran katuroska-astiaan verrattuna, ja sen kapasiteetti kasvaa puristustoiminnon ansiosta vähintään 1200 litraan roskien materiaalista riippuen. Älyroska-astia on kertainvestointina perinteistä jäteastiaa arvokkaampi, mutta maksaa itsensä jätekuljetusmäärien vähenemisenä takaisin keskimäärin alle kolmessa vuodessa. Festivaalin rakennustyöt vaikuttavat liikenteeseen Suvilahdessa, Parrukadulla sekä Hanasaarenkadulla ? Flow Festival -tapahtuman rakennustyöt vaikuttavat Hanasaarenkadulla, Parrukadulla ja Parrulaiturilta Kalasataman suuntaan sekä Suvilahden energiakentällä 30.7.–17.8. Tilapäiset liikennejärjestelyt hoidetaan liikenteenohjausmerkein ja opastein. Paikalla on myös liikenteenohjaajia rakennusja purkutöiden aikana klo 9–21. Moottoriajoneuvot: Parrukatu ja Hanasaarenkatu ovat suljettuina 30.7.–17.8. Sörnäisten rantatien ABC-huoltoasema on suljettu 10.8. klo 13.30–13.8. klo 04.00. Pysäköinti Suvilahden energiakentällä on kielletty 30.7.–17.8. sekä Koksikadun ja Suvilahden välisellä alueella 30.7.–21.8.2018. Polkupyörät: Hanasaarenkatu ja kulkuyhteys Parrukadulta Parrulaiturin suuntaan sekä kulku Suvilahden energiakentän läpi ovat poissa käytöstä 30.7.–17.8. Kiertoreitti kulkee Sörnäisten rantatietä pitkin Suvilahden pohjoispuolelta. Tapahtumapäivinä 10.–12.8. pyöräliikenne ohjataan poikkeuksellisesti kulkemaan Itäväylän alikulun kautta Koksikadulle ja Sörnäisten rantatielle. Jalankulkijat: Hanasaarenkatu ja kulkuyhteys Parrukadulta Parrulaiturin suuntaan sekä kulku Suvilahden energiakentän läpi ovat poissa käytöstä 30.7–17.8. Kiertoreitti kulkee Sörnäisten rantatietä pitkin Suvilahden pohjoispuolelta. Tapahtumapäivinä 10.–12.8. jalankulku ohjataan poikkeuksellisesti kulkemaan Itäväylän alikulun kautta Koksikadulle ja Sörnäisten rantatielle. Joukkoliikenne: Festivaalin rakentaminen ei vaikuta joukkoliikenteen kulkuun. Perheyritys Lehtovuori Oy teki sukupolvenvaihdoksen vuosi sitten. Yrjö Ojanen (vas.) siirtyi vetovastuusta hallitustyön ja tuotekehityksen pariin. Uusi toimitusjohtaja Eero Ojanen, 28 v, luotsaa perinteistä yritystä kasvuun teknologian voimin. Korkeasaaren roska-ahmatti sisältää teknologian lisäksi jätehuollon yleisimmin käytetyn 240 litran roska-astian, jonka tyhjennys onnistuu tavallisen jäteauton tyhjennystoiminnolla.
10 Viikot 32-33 10 Viikot 32-33 Kulttuuri Risto Kolanen: Kesän kulttuurikierros ? Kulttuuri ei tunne kesälomaa. Usein on päinvastoin. Kulttuuri kukoistaa monissa kesätapahtumissa, jo ennen loppukesän festivaaliruuhkaa. Runoja sukupolvien kohtaamispaikalle Laterna Magican alakerrassa oli viehättävä kolmen naisen runolausuntatapahtuma, joka päätti viimeisen näyttelyn ”Runoja antikvariaateista ja vanhoista kirjoista”. Siihen osallistuivat mm. Zoila Forss, Riina Katajavuori, Satu Koskimies, Marja-Leena Mikkola, Rax Rinnekangas ja Leena Sainio. Taustaryhmä perustelee näyttelyä sillä, että antikvariaatti on ylisukupolvinen kohtaamispaikka, josta löytyy niin menneen ajan syvät viisaudet kuin tämän päivän uusimmat tuulahdukset. O. Riikamaria Helle-Kotkan runo ”Antikvariaatti” väittää: – Yhtä totuutta ei ole kirjoitettu. / Kerran löysin vanhasta kirjasta / totuuden minulle. / Oli aukaistava kaikki ikkunat, / jotta saisin ristivedon. Runoilija tulee julkaisemaan toisen runokokoelmansa ”Kun korot kopisivat tyhjässä pesässä”, kun hänellä on yhdessä Päivi Patinon kanssa ”Tehdäänks temput ?” – näyttely 10.8.-8.9. Galleria Kamiter-Arsissa, Helsinginkatu 6. Esillä on Patinon maalauksia ja piirustuksia sekä Helle-Kotkan runoja ja piirustuksia. Sarjakuvamaiset tussipiirustukset ovat osa Helle-Kotkan runokirjaa. Kutsussa lukee: – Kaikuluotaan luoksesi / syvistä vesistä nousen pinnalle / jotta taas voimme sukeltaa yhdessä / tanssia hetken valssia / Tehdäänks temput ? Flamencoa perinteellä ja jazzilla Aino Acktén Kesäsarja jatkui keskikesän tauon jälkeen helteisenä tiistai-iltana Kallion kirkon Café Sonckissa ”Flamenco Twiligt” -esityksellä. Klubia oli selvästi kaivattu, koska yleisöä oli taas paikalla ääriä myöten. Kaikki eivät mahtuneet istumaan. Kirkon sivuovi avattiin, jotta ilma vaihtuisi helleiltana. Syviin juuriin perehtyneet taiteilijat ottivat perinteisen flamencon rinnalle elementtejä muista musiikin ja tanssin tyylilajeista, mm. Paco de Lucian jazzflamencosta. Espanjassa vaikuttavat kitaristimaestro Raul Mannola ja upea flamencotanssija Eleonora Bayaz ovat tuoneet Suomeen musiikillisia ja tanssillisia rajamuureja kaatavan esityksen, joka on tovin kiertänyt. Bayazin lopetustanssi kaikkien muusikoiden tuella oli todella upea Alegria, eli ilon tyylilajissa. Kitarassa oli Mannolan lisäksi Igor Nedelkjovic, joka opettaa taitoa Madridissa. Manuel Lorente vastasi matalaäänisestä laulusta, mutta Mannola esitteli hänet myös kirjan tehneeksi antropologiksi Granadasta. Iholla-klubilla uusi paikka Jo vuoden 2016 alusta saakka Iholla-klubi toi itäiseen kantakaupunkiin merenrantaravintola Pirittassa kerran kuussa aitoa ja ilmaisuvoimaista livemusiikkia: etnoa, folkia, jazzia ja vokaalimusiikkia, nousevia tähtiä ja vaihtoehtomusiikin lahjakkuuksia. Uusi koti on kesäkuulta alkaen uusvanha tapahtumapaikka, ravintola Väinö Kallio Elannon vanhassa päärakennuksessa. ”Iholla Fiesta Española” toi esille kaksi maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren kokoonpanoa: Anna Murtola y Grupo ja Trio Flamenco Visions. Edellisessä ovat mukana laulajan lisäksi huipputaitava Joonas Widenius, kitara, Hannu Rantanen, basso ja Espanjassa maailman flamencon huippujen kanssa työskentelevä Karo Sampela, perkussiot. Flamencolaulaja Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. Konsertti tarjosi uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Laulajan sävykäs ääni ja yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitivät intensiivistä vuoropuhelua. Trio Flamenco Visionsiin kuuluvat laulaja Anna Murtola, kitaristi Juho Koskimies ja flamenco-tanssija Elina Robbinson. He tempasivat heti yleisön mukaansa show’n räiskyvällä visuaalisuudella ja flamencon intensiivisellä rytmiikalla ja intohimolla. Robinson työskentelee Imperfecto-kollektiivinsa kanssa, joka edustaa uudenlaista flamencotaidetta. Taustavideot olivat hienoja. Saunapuhdasta tanssiteatteria Kansainvälisen tanssin päivän etkoilla Kulttuuritalo Martinuksessa oli maagisen komea tanssiesitys. Suomalaisen flamenco-tanssin taitajan Katja Lundénin mainiossa ”Flamencosaunassa” viisi muuta tanssijaa esittää koreografin rinnalla Kimmo Pohjosen ja Samuli Kosmisen musiikkiin. Esitys on mainion kekseliäs suomalaiskansallisen saunan ja tulisen latinalaisen flamencon yhdistelmä. Saunassa on synnytetty, pesty ihmisiä ja vaatteita. Sangot heiluvat, saunapuhdasta tulee. Suomalainen flamencotanssi saa näin juurevan kosketuspohjan arjesta, joka liittää sen terapeuttisen puhdistusriitin ja saunan tasaveroisen demokraattiseen ilmapiiriin. Flamencosauna ei hienostele röyhelöissä, vaan käytännöllisen väljissä työasuissa, jotka suunnitteli Erika Turunen. Esityksessä näemme sekä erillisiä sooloja että ennen kaikkea kuuden tanssijan rintamassa tehtyjä unisoloja, jossa askeleet, toisto ja vaihtelu ovat tarkkoja. Flamencosauna on pitkä tanssiesitys, josta nauttii kaikilla aisteillaan. Siihen tulee hyvä mahdollisuus, kun esitys tulee Kansallisteatterin pienelle näyttämölle syyskuulla. Tanssin hurmaa kaikenikäisille Tamara Rasmussen Opiston kevätnäytös Aleksanterin teatterissa oli jälleen hurmaava ja tunnelmallinen kokemus. Saimme katsoa pitkälti yli 20 eri esitystä, jotka loivat monipuolisen kuvan eri-ikäisistä opiskelijoista, joiden taidot ovat kevään aikana kehittyneet näytettäviksi. Ikähaitari oli 3-83 vuotta! Vanhimpien naisten esitykset olivat Katja Lundén (vas.), Sanna Iranta, Laura Lahe, Johanna Komppa, Laura Viding sekä takana Elina Nissinen (vain kädet). Kuva: Saara Autere. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen 10-vuotisjuhlaa vietettiin Kaupungintalon juhlasalissa. Kuvassa juontaja Ina Mikkola Vamoksen juhlatunnuksen edessä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Helene Schjerfbeckin hautaa muistettiin valtakunnallisena Kuvataiteen päivänä Helsingin vanhalla hautausmaalla. Kuva: Raimo Granberg. Tamara Rasmussen Opisto järjesti taas ratkiriemukkaan iloisen kevätnäytöksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Upeaääninen Anna Murtola (kesk.) laulaa Juho Koskimiehen kitarasäestyksellä, kun Elina Robinson tanssii uutta flamencoa ravintola Väinö Kallion Iholla-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Eleonora Bayazin upeaa flamencotanssia Rauli Mannolan ja Igor Nedelkjovic kitaroiden sekä Manuel Lorenten laulun tuella Acké-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Riika Helle-Kotka lukee herkkää runoaan Laterna Magican alakerrassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. 11 Viikot 32-33 Kulttuuri Uneton Cirko-festivaalilla ? Insomniac’s Fable on sanaton rakkaustarina, joka yhdistää sirkusta, tanssia ja kuvataidetta. Cirkon lavalla tämä intiimi teatteriteos tutki todellisuuden luonnetta, unia sekä rakkauden ja pakkomielteen välistä suhdetta. Rakkaustarina on nykyaikaan sijoittuva mukaelma, renessanssiajan puukaiverruksilla kuvitetusta kirjasta Hypnerotomachia Poliphili (1499). Keskiössä on unettoman Polyboyn yksipuolinen rakkaus Polygirliä kohtaan. Ahdistunut Polyboy vaipuu unenkaltaiseen tilaan, jossa hänen fantasiastaan tulee totta: Polygirl rakastaa häntä. Suloinen uni alkaa kuitenkin vääntyä painajaiseksi. Polyboy vaipuu uneen unessa ja huomaa eksyneensä metsään. Herääkö uneksija koskaan? Sakari Männistö on jonglo?o?ri/sirkustaiteilija ja sirkusryhma? Agit-Cirkin, esityksen päätuottajan, perustajaja?sen. Hän keskittyy työssään oman tyylin etsimiseen ja sirkuksen vaihtoehtoiseen esitta?miseen Suomessa ja ulkomailla. Cirko-festarin iltana Männistöllä ei ollut paras päivä; harvoin näkee jonglöörin pudottavan esineitä niin paljon. Unettoman faabelin pelastaa upea balettitanssija Emma Lister, joka toimii Englannin Kansallisbaletissa. Lister ja Männistö kommunikoivat viehättävässä duetossa omien ilmaisujensa keinoin. Sirkusvälineet – pallot, renkaat, keilat ja nauhat – vertautuvat teemaan. Kekseliästä on laittaa nauhat milloin vallan käytön valjaina, milloin rakastavaiset toisiinsa yhdistävänä siteenä. Kuvataiteilija Angela Annesleyn puupiirrokset oli projisoitu läpikuultavalle liikkuvalle verholle, joka erottaa hienosti valveen ja unen todellisuudet. Unen, verhon takaiset, tapahtumat toteutuvat hienosti grafiikan ornamentiikan ja maisemien kuvastossa. Eero Auvinen tekee valaistuksen avulla tarinaan varjohahmoja ja symboliikkaa, joka on parasta esityksessä. Race Horse Company vietti 3.–8.7. Suvilahden kulttuurikeskuksessa 10-vuotisjuhlaa. Näimme esityksiä ryhmän uran varrelta, suomalaisen sirkuksen tähtiä avajaisissa ja gaalassa Cirkon Maneesissa sekä maksutonta ohjelmaa Suvilahden kentällä. ”Baccata” tapahtui pienessä sirkusteltassa tunnelmallisena nykysirkusteoksena, jossa esiintyivät sirkustaiteilijat Susanna Liinamaa ja Saana Peura sekä muusikko Ben Rogers. Telttaan rakentui maailma, jossa kasvun, kukoistuksen ja kuihtumisen syklit seurasivat toisiaan, hulavanteet kietoutuivat esiintyjän ympärille ja nuorallatanssija kiersi päättymätöntä kehää. ”Super Sunday” oli ryhmän bravuurina juuri niin ”megalomaaninen kuin pennitön voi olla” Circus Helsingin isossa tilassa. Se on värikäs ja kuolemaa halveksiva perinteinen sirkusesitys lautahyppyjen, trampoliinin ja jongleerauksen keinoin. Miesjoukon jäsenet sinkoutuivat ihmiskatapultteina kuka minnekin. Super Sunday on RHC-ryhmän bravuuri, jossa miehet sinkoutuvat ihmiskatapultteina. Kuva: Petter Hellman. Sirkustaiteilija Sakari Männistö ja tanssija Emma Lister ovat mainio pari unenomaisessa ja visuaalisesti kauniissa Insomnia`s Fable -esityksessä Cirkossa. Kuva: Ville Saarikoski. aivan valloittavia. Aivan pienet lapset olivat innostuneita ja yritteliäitä, kun oman perheen jäsenet istuivat katsomossa. Oman vuoron jälkeen lapset ja nuoret kiirehtivät omaisten luokse yleisön eturiveille, joten liikehdintä ja melu oli melkoista normaaliin esitykseen verrattuna. Vivianne Budsko-Lommi, Jutta Jalonen, Ilona Kenova, Misa ja Natalia Lommi, Nathalie Genzer ja moni muu opettaja valmensi opetusryhmänsä kauniisiin esityksiin. Musiikki vaihtui klassisemmasta katutanssiin. Mieleen painuivat nuorten esitys rennot farkut jalassa, kun asut muuten olivat tanssille omistettuja. Opisto aloittaa syksyllä tanssitaiteen perusopetuksen Arabiassa, Indictus Oy:n studiossa, Intiankatu 3. Koko Helsinki maalaa Kuvataiteen päivänä sekä Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10.7. järjestettiin taas Suuri Maalaustapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 2011 lähtien ja sitä organisoi sekä tiedottaa valtakunnallisesti Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry. Aiempina vuosina pääpaikka helsinkiläisten töiden näyttelylle oli Ekbergin yläkerran tila Bulevardilla. Suojelijana toimi nyt kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Sisäministeriö suositti liputusta Kuvataiteen päivän kunniaksi. SAy järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa päivän päätapahtumaa toisen kerran Lapinlahden Lähteellä. Juhlapäivänä Suomi täyttyi 132 tapahtumasta 86 eri paikkakunnalla. Ne olivat pääasiassa ilmaisia osallistujilleen. Maalaustekniikka oli vapaa. Päivän kunniaksi sai maalata vaikka kotona itsekseen, kavereiden kanssa, ryhmässä tai sitten valikoida mieleinen tapahtuma paikoista. Jokainen sai jakaa kuvia päivän tapahtumista ja teoksista sosiaalisessa mediassa, tekijän tai teoksen nimellä tai ainakin tekopaikalla. Mukaan tuli monia hoitokoteja, palvelutaloja sekä lasten leikkipuistoja, tiedottaja Piela Auvinen kertoo. Järjestäjät ja osallistujat laskivat kukkia suuren taiteilijan haudalle Hietaniemeen, vain muutaman sadan metrin päähän tapahtumasta. Lapinlahden pihalla oli rento ja mukava maalausmeininki. Päivän työt olivat esillä Venetsia-rakennuksessa. Puolustusvoimat kuuluu kaikille Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati oli Helsingin keskustassa. Silloin näimme ilmalentoja ja alusesittelyjä. Tänä kesänä paraati oli Seinäjoella. Helsingissäkin tapahtui Senaatintorilla ja muualla. ”Puolustusvoimat 100 vuotta” -teemaviikolla Senaatintori oli täynnä sotilaskalustoa yleisön tutustuttavaksi. Ulkomaalaiset turistit kuvauttivat ahkerasti itseään suomalaisen sotilaan kanssa. Laivaston soittokunnan varusmiesyhtye viihdytti yleisöä jo aiemmin teemaviikolla. Silloin tunnus kuului: – Puolustusvoimat kuuluu kaikille. Vamos puolustaa nuoren ihmisarvoa Alppilassa toimiva Diakonissalaitos täytti viime kesänä 150 vuotta. Sen kyljessä on kymmenen vuotta toiminut Helsingin Vamos, joka vietti Helsingin kaupungin juhlasalissa. Kuultiin Vamos videotervehdyksiä eri puolelta Suomea, ministeri Annika Saarikko oli nuorten videohaastattelussa. Paneelikeskustelussa mietittiin, miten nuoret saadaan töihin ja kouluun. Juhlan juonsi, televisiosta tuttu toimittaja Ina Mikkola. Juhlassa oli esillä nuorten näyttely ”Minun tarinani”. Jokainen Vamoksessa aloittava nuori, joka on 16–29-vuotias, saa oman työntekijän, jolla on aikaa tutustua ja vastata hänen tarpeisiinsa. Tukea saa niin arkeen kuin tulevaisuuden suunnitteluun. Vähitellen etsitään nuorelle yhdessä polku kouluun tai töihin. Yksilövalmennuksen lisäksi Vamoksessa voi osallistua moniin toiminnallisiin ryhmiin. Tavoitteena on, että nuoren hyvinvointi paranee ja usko tulevaisuuteen vahvistuu. Turvapaikanhakijan onni – tässä ja nyt Happiness, poikkitaiteellinen esitys oli Kaapelin Puristamossa ja Valssaamossa kolmena iltana. Mustalla huumorilla höystetty kokonaistaideteos piti sisällään teatteria, elokuvaa ja kolmannen osan, joka luotiin Kaapelitehtaan Art-Tu-kesäkurssilla kaksi viikkoa kestävän työskentelyn aikana. Turvallisuus on osa onnellista elämää, mutta mistä muusta onnellisuus koostuu? Mitä syntyy, kun eri alojen tekijät tulevat yhteen luomaan teeman pohjalta jotain uutta aivan tyhjästä? Kurssin ja kokonaistaideteoksen kuratoi ja ohjasi yhteisötaiteilija Heidi Hänninen. Happiness – kurssille ja kokonaistaideteokseen osallistui useita kymmeniä turvapaikanhakijaja maahanmuuttajataustaista taiteilijoita ja harrastajia eri puolilta Suomea. Nuorten maahanmuuttajien teatteriryhmä valmisti pienoisnäytelmän ”Memories of A Marriage” (Avioliiton muistoja). Sen kirjoitti ja ohjasi syyrialainen Youssef Asad Alkhatib. Muut näyttelijät olivat Islam Albadre, Kareem Haritani ja Rozelina Ahmad. Esitys nauroi farssin keinoin koville asioille, rajalla liikkumiselle, piikkilangoille ja kiväärinpiipuille. Lopuksi kaikki saivat kakkua naamaansa! Teksti: Risto Kolanen Katja Lundén (vas.), Sanna Iranta, Laura Lahe, Johanna Komppa, Laura Viding sekä takana Elina Nissinen (vain kädet). Kuva: Saara Autere. Rozelina Ahmad, Youssef Asad Alkhatib, Kareem Haritani ja Islam Albadre ovat ilmeikkäitä näyttelijöitä Memories of A Marriage -esityksessä Kaapelilla. Kuva: Hussain Kazemian. Ulkomaalaiset turistit kuvauttivat ahkerasti itseään suomalaisen sotilaan kanssa Senaatintorilla Puolustusvoimien lippupäivänä. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Järvi Puuhapajasta maalasi Helene Schjerfbeckistä hyvin näköisen muotokuvan, jonka inspiraation lähteenä oli sama omakuva kuin haudalla. Kuva: Raimo Granberg. Tamara Rasmussen Opisto järjesti taas ratkiriemukkaan iloisen kevätnäytöksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Riika Helle-Kotka lukee herkkää runoaan Laterna Magican alakerrassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova.
11 Viikot 32-33 10 Viikot 32-33 Kulttuuri Risto Kolanen: Kesän kulttuurikierros ? Kulttuuri ei tunne kesälomaa. Usein on päinvastoin. Kulttuuri kukoistaa monissa kesätapahtumissa, jo ennen loppukesän festivaaliruuhkaa. Runoja sukupolvien kohtaamispaikalle Laterna Magican alakerrassa oli viehättävä kolmen naisen runolausuntatapahtuma, joka päätti viimeisen näyttelyn ”Runoja antikvariaateista ja vanhoista kirjoista”. Siihen osallistuivat mm. Zoila Forss, Riina Katajavuori, Satu Koskimies, Marja-Leena Mikkola, Rax Rinnekangas ja Leena Sainio. Taustaryhmä perustelee näyttelyä sillä, että antikvariaatti on ylisukupolvinen kohtaamispaikka, josta löytyy niin menneen ajan syvät viisaudet kuin tämän päivän uusimmat tuulahdukset. O. Riikamaria Helle-Kotkan runo ”Antikvariaatti” väittää: – Yhtä totuutta ei ole kirjoitettu. / Kerran löysin vanhasta kirjasta / totuuden minulle. / Oli aukaistava kaikki ikkunat, / jotta saisin ristivedon. Runoilija tulee julkaisemaan toisen runokokoelmansa ”Kun korot kopisivat tyhjässä pesässä”, kun hänellä on yhdessä Päivi Patinon kanssa ”Tehdäänks temput ?” – näyttely 10.8.-8.9. Galleria Kamiter-Arsissa, Helsinginkatu 6. Esillä on Patinon maalauksia ja piirustuksia sekä Helle-Kotkan runoja ja piirustuksia. Sarjakuvamaiset tussipiirustukset ovat osa Helle-Kotkan runokirjaa. Kutsussa lukee: – Kaikuluotaan luoksesi / syvistä vesistä nousen pinnalle / jotta taas voimme sukeltaa yhdessä / tanssia hetken valssia / Tehdäänks temput ? Flamencoa perinteellä ja jazzilla Aino Acktén Kesäsarja jatkui keskikesän tauon jälkeen helteisenä tiistai-iltana Kallion kirkon Café Sonckissa ”Flamenco Twiligt” -esityksellä. Klubia oli selvästi kaivattu, koska yleisöä oli taas paikalla ääriä myöten. Kaikki eivät mahtuneet istumaan. Kirkon sivuovi avattiin, jotta ilma vaihtuisi helleiltana. Syviin juuriin perehtyneet taiteilijat ottivat perinteisen flamencon rinnalle elementtejä muista musiikin ja tanssin tyylilajeista, mm. Paco de Lucian jazzflamencosta. Espanjassa vaikuttavat kitaristimaestro Raul Mannola ja upea flamencotanssija Eleonora Bayaz ovat tuoneet Suomeen musiikillisia ja tanssillisia rajamuureja kaatavan esityksen, joka on tovin kiertänyt. Bayazin lopetustanssi kaikkien muusikoiden tuella oli todella upea Alegria, eli ilon tyylilajissa. Kitarassa oli Mannolan lisäksi Igor Nedelkjovic, joka opettaa taitoa Madridissa. Manuel Lorente vastasi matalaäänisestä laulusta, mutta Mannola esitteli hänet myös kirjan tehneeksi antropologiksi Granadasta. Iholla-klubilla uusi paikka Jo vuoden 2016 alusta saakka Iholla-klubi toi itäiseen kantakaupunkiin merenrantaravintola Pirittassa kerran kuussa aitoa ja ilmaisuvoimaista livemusiikkia: etnoa, folkia, jazzia ja vokaalimusiikkia, nousevia tähtiä ja vaihtoehtomusiikin lahjakkuuksia. Uusi koti on kesäkuulta alkaen uusvanha tapahtumapaikka, ravintola Väinö Kallio Elannon vanhassa päärakennuksessa. ”Iholla Fiesta Española” toi esille kaksi maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren kokoonpanoa: Anna Murtola y Grupo ja Trio Flamenco Visions. Edellisessä ovat mukana laulajan lisäksi huipputaitava Joonas Widenius, kitara, Hannu Rantanen, basso ja Espanjassa maailman flamencon huippujen kanssa työskentelevä Karo Sampela, perkussiot. Flamencolaulaja Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. Konsertti tarjosi uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Laulajan sävykäs ääni ja yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitivät intensiivistä vuoropuhelua. Trio Flamenco Visionsiin kuuluvat laulaja Anna Murtola, kitaristi Juho Koskimies ja flamenco-tanssija Elina Robbinson. He tempasivat heti yleisön mukaansa show’n räiskyvällä visuaalisuudella ja flamencon intensiivisellä rytmiikalla ja intohimolla. Robinson työskentelee Imperfecto-kollektiivinsa kanssa, joka edustaa uudenlaista flamencotaidetta. Taustavideot olivat hienoja. Saunapuhdasta tanssiteatteria Kansainvälisen tanssin päivän etkoilla Kulttuuritalo Martinuksessa oli maagisen komea tanssiesitys. Suomalaisen flamenco-tanssin taitajan Katja Lundénin mainiossa ”Flamencosaunassa” viisi muuta tanssijaa esittää koreografin rinnalla Kimmo Pohjosen ja Samuli Kosmisen musiikkiin. Esitys on mainion kekseliäs suomalaiskansallisen saunan ja tulisen latinalaisen flamencon yhdistelmä. Saunassa on synnytetty, pesty ihmisiä ja vaatteita. Sangot heiluvat, saunapuhdasta tulee. Suomalainen flamencotanssi saa näin juurevan kosketuspohjan arjesta, joka liittää sen terapeuttisen puhdistusriitin ja saunan tasaveroisen demokraattiseen ilmapiiriin. Flamencosauna ei hienostele röyhelöissä, vaan käytännöllisen väljissä työasuissa, jotka suunnitteli Erika Turunen. Esityksessä näemme sekä erillisiä sooloja että ennen kaikkea kuuden tanssijan rintamassa tehtyjä unisoloja, jossa askeleet, toisto ja vaihtelu ovat tarkkoja. Flamencosauna on pitkä tanssiesitys, josta nauttii kaikilla aisteillaan. Siihen tulee hyvä mahdollisuus, kun esitys tulee Kansallisteatterin pienelle näyttämölle syyskuulla. Tanssin hurmaa kaikenikäisille Tamara Rasmussen Opiston kevätnäytös Aleksanterin teatterissa oli jälleen hurmaava ja tunnelmallinen kokemus. Saimme katsoa pitkälti yli 20 eri esitystä, jotka loivat monipuolisen kuvan eri-ikäisistä opiskelijoista, joiden taidot ovat kevään aikana kehittyneet näytettäviksi. Ikähaitari oli 3-83 vuotta! Vanhimpien naisten esitykset olivat Katja Lundén (vas.), Sanna Iranta, Laura Lahe, Johanna Komppa, Laura Viding sekä takana Elina Nissinen (vain kädet). Kuva: Saara Autere. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen 10-vuotisjuhlaa vietettiin Kaupungintalon juhlasalissa. Kuvassa juontaja Ina Mikkola Vamoksen juhlatunnuksen edessä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Helene Schjerfbeckin hautaa muistettiin valtakunnallisena Kuvataiteen päivänä Helsingin vanhalla hautausmaalla. Kuva: Raimo Granberg. Tamara Rasmussen Opisto järjesti taas ratkiriemukkaan iloisen kevätnäytöksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Upeaääninen Anna Murtola (kesk.) laulaa Juho Koskimiehen kitarasäestyksellä, kun Elina Robinson tanssii uutta flamencoa ravintola Väinö Kallion Iholla-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Eleonora Bayazin upeaa flamencotanssia Rauli Mannolan ja Igor Nedelkjovic kitaroiden sekä Manuel Lorenten laulun tuella Acké-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Riika Helle-Kotka lukee herkkää runoaan Laterna Magican alakerrassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. 11 Viikot 32-33 Kulttuuri Uneton Cirko-festivaalilla ? Insomniac’s Fable on sanaton rakkaustarina, joka yhdistää sirkusta, tanssia ja kuvataidetta. Cirkon lavalla tämä intiimi teatteriteos tutki todellisuuden luonnetta, unia sekä rakkauden ja pakkomielteen välistä suhdetta. Rakkaustarina on nykyaikaan sijoittuva mukaelma, renessanssiajan puukaiverruksilla kuvitetusta kirjasta Hypnerotomachia Poliphili (1499). Keskiössä on unettoman Polyboyn yksipuolinen rakkaus Polygirliä kohtaan. Ahdistunut Polyboy vaipuu unenkaltaiseen tilaan, jossa hänen fantasiastaan tulee totta: Polygirl rakastaa häntä. Suloinen uni alkaa kuitenkin vääntyä painajaiseksi. Polyboy vaipuu uneen unessa ja huomaa eksyneensä metsään. Herääkö uneksija koskaan? Sakari Männistö on jonglo?o?ri/sirkustaiteilija ja sirkusryhma? Agit-Cirkin, esityksen päätuottajan, perustajaja?sen. Hän keskittyy työssään oman tyylin etsimiseen ja sirkuksen vaihtoehtoiseen esitta?miseen Suomessa ja ulkomailla. Cirko-festarin iltana Männistöllä ei ollut paras päivä; harvoin näkee jonglöörin pudottavan esineitä niin paljon. Unettoman faabelin pelastaa upea balettitanssija Emma Lister, joka toimii Englannin Kansallisbaletissa. Lister ja Männistö kommunikoivat viehättävässä duetossa omien ilmaisujensa keinoin. Sirkusvälineet – pallot, renkaat, keilat ja nauhat – vertautuvat teemaan. Kekseliästä on laittaa nauhat milloin vallan käytön valjaina, milloin rakastavaiset toisiinsa yhdistävänä siteenä. Kuvataiteilija Angela Annesleyn puupiirrokset oli projisoitu läpikuultavalle liikkuvalle verholle, joka erottaa hienosti valveen ja unen todellisuudet. Unen, verhon takaiset, tapahtumat toteutuvat hienosti grafiikan ornamentiikan ja maisemien kuvastossa. Eero Auvinen tekee valaistuksen avulla tarinaan varjohahmoja ja symboliikkaa, joka on parasta esityksessä. Race Horse Company vietti 3.–8.7. Suvilahden kulttuurikeskuksessa 10-vuotisjuhlaa. Näimme esityksiä ryhmän uran varrelta, suomalaisen sirkuksen tähtiä avajaisissa ja gaalassa Cirkon Maneesissa sekä maksutonta ohjelmaa Suvilahden kentällä. ”Baccata” tapahtui pienessä sirkusteltassa tunnelmallisena nykysirkusteoksena, jossa esiintyivät sirkustaiteilijat Susanna Liinamaa ja Saana Peura sekä muusikko Ben Rogers. Telttaan rakentui maailma, jossa kasvun, kukoistuksen ja kuihtumisen syklit seurasivat toisiaan, hulavanteet kietoutuivat esiintyjän ympärille ja nuorallatanssija kiersi päättymätöntä kehää. ”Super Sunday” oli ryhmän bravuurina juuri niin ”megalomaaninen kuin pennitön voi olla” Circus Helsingin isossa tilassa. Se on värikäs ja kuolemaa halveksiva perinteinen sirkusesitys lautahyppyjen, trampoliinin ja jongleerauksen keinoin. Miesjoukon jäsenet sinkoutuivat ihmiskatapultteina kuka minnekin. Super Sunday on RHC-ryhmän bravuuri, jossa miehet sinkoutuvat ihmiskatapultteina. Kuva: Petter Hellman. Sirkustaiteilija Sakari Männistö ja tanssija Emma Lister ovat mainio pari unenomaisessa ja visuaalisesti kauniissa Insomnia`s Fable -esityksessä Cirkossa. Kuva: Ville Saarikoski. aivan valloittavia. Aivan pienet lapset olivat innostuneita ja yritteliäitä, kun oman perheen jäsenet istuivat katsomossa. Oman vuoron jälkeen lapset ja nuoret kiirehtivät omaisten luokse yleisön eturiveille, joten liikehdintä ja melu oli melkoista normaaliin esitykseen verrattuna. Vivianne Budsko-Lommi, Jutta Jalonen, Ilona Kenova, Misa ja Natalia Lommi, Nathalie Genzer ja moni muu opettaja valmensi opetusryhmänsä kauniisiin esityksiin. Musiikki vaihtui klassisemmasta katutanssiin. Mieleen painuivat nuorten esitys rennot farkut jalassa, kun asut muuten olivat tanssille omistettuja. Opisto aloittaa syksyllä tanssitaiteen perusopetuksen Arabiassa, Indictus Oy:n studiossa, Intiankatu 3. Koko Helsinki maalaa Kuvataiteen päivänä sekä Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10.7. järjestettiin taas Suuri Maalaustapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 2011 lähtien ja sitä organisoi sekä tiedottaa valtakunnallisesti Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry. Aiempina vuosina pääpaikka helsinkiläisten töiden näyttelylle oli Ekbergin yläkerran tila Bulevardilla. Suojelijana toimi nyt kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Sisäministeriö suositti liputusta Kuvataiteen päivän kunniaksi. SAy järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa päivän päätapahtumaa toisen kerran Lapinlahden Lähteellä. Juhlapäivänä Suomi täyttyi 132 tapahtumasta 86 eri paikkakunnalla. Ne olivat pääasiassa ilmaisia osallistujilleen. Maalaustekniikka oli vapaa. Päivän kunniaksi sai maalata vaikka kotona itsekseen, kavereiden kanssa, ryhmässä tai sitten valikoida mieleinen tapahtuma paikoista. Jokainen sai jakaa kuvia päivän tapahtumista ja teoksista sosiaalisessa mediassa, tekijän tai teoksen nimellä tai ainakin tekopaikalla. Mukaan tuli monia hoitokoteja, palvelutaloja sekä lasten leikkipuistoja, tiedottaja Piela Auvinen kertoo. Järjestäjät ja osallistujat laskivat kukkia suuren taiteilijan haudalle Hietaniemeen, vain muutaman sadan metrin päähän tapahtumasta. Lapinlahden pihalla oli rento ja mukava maalausmeininki. Päivän työt olivat esillä Venetsia-rakennuksessa. Puolustusvoimat kuuluu kaikille Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati oli Helsingin keskustassa. Silloin näimme ilmalentoja ja alusesittelyjä. Tänä kesänä paraati oli Seinäjoella. Helsingissäkin tapahtui Senaatintorilla ja muualla. ”Puolustusvoimat 100 vuotta” -teemaviikolla Senaatintori oli täynnä sotilaskalustoa yleisön tutustuttavaksi. Ulkomaalaiset turistit kuvauttivat ahkerasti itseään suomalaisen sotilaan kanssa. Laivaston soittokunnan varusmiesyhtye viihdytti yleisöä jo aiemmin teemaviikolla. Silloin tunnus kuului: – Puolustusvoimat kuuluu kaikille. Vamos puolustaa nuoren ihmisarvoa Alppilassa toimiva Diakonissalaitos täytti viime kesänä 150 vuotta. Sen kyljessä on kymmenen vuotta toiminut Helsingin Vamos, joka vietti Helsingin kaupungin juhlasalissa. Kuultiin Vamos videotervehdyksiä eri puolelta Suomea, ministeri Annika Saarikko oli nuorten videohaastattelussa. Paneelikeskustelussa mietittiin, miten nuoret saadaan töihin ja kouluun. Juhlan juonsi, televisiosta tuttu toimittaja Ina Mikkola. Juhlassa oli esillä nuorten näyttely ”Minun tarinani”. Jokainen Vamoksessa aloittava nuori, joka on 16–29-vuotias, saa oman työntekijän, jolla on aikaa tutustua ja vastata hänen tarpeisiinsa. Tukea saa niin arkeen kuin tulevaisuuden suunnitteluun. Vähitellen etsitään nuorelle yhdessä polku kouluun tai töihin. Yksilövalmennuksen lisäksi Vamoksessa voi osallistua moniin toiminnallisiin ryhmiin. Tavoitteena on, että nuoren hyvinvointi paranee ja usko tulevaisuuteen vahvistuu. Turvapaikanhakijan onni – tässä ja nyt Happiness, poikkitaiteellinen esitys oli Kaapelin Puristamossa ja Valssaamossa kolmena iltana. Mustalla huumorilla höystetty kokonaistaideteos piti sisällään teatteria, elokuvaa ja kolmannen osan, joka luotiin Kaapelitehtaan Art-Tu-kesäkurssilla kaksi viikkoa kestävän työskentelyn aikana. Turvallisuus on osa onnellista elämää, mutta mistä muusta onnellisuus koostuu? Mitä syntyy, kun eri alojen tekijät tulevat yhteen luomaan teeman pohjalta jotain uutta aivan tyhjästä? Kurssin ja kokonaistaideteoksen kuratoi ja ohjasi yhteisötaiteilija Heidi Hänninen. Happiness – kurssille ja kokonaistaideteokseen osallistui useita kymmeniä turvapaikanhakijaja maahanmuuttajataustaista taiteilijoita ja harrastajia eri puolilta Suomea. Nuorten maahanmuuttajien teatteriryhmä valmisti pienoisnäytelmän ”Memories of A Marriage” (Avioliiton muistoja). Sen kirjoitti ja ohjasi syyrialainen Youssef Asad Alkhatib. Muut näyttelijät olivat Islam Albadre, Kareem Haritani ja Rozelina Ahmad. Esitys nauroi farssin keinoin koville asioille, rajalla liikkumiselle, piikkilangoille ja kiväärinpiipuille. Lopuksi kaikki saivat kakkua naamaansa! Teksti: Risto Kolanen Katja Lundén (vas.), Sanna Iranta, Laura Lahe, Johanna Komppa, Laura Viding sekä takana Elina Nissinen (vain kädet). Kuva: Saara Autere. Rozelina Ahmad, Youssef Asad Alkhatib, Kareem Haritani ja Islam Albadre ovat ilmeikkäitä näyttelijöitä Memories of A Marriage -esityksessä Kaapelilla. Kuva: Hussain Kazemian. Ulkomaalaiset turistit kuvauttivat ahkerasti itseään suomalaisen sotilaan kanssa Senaatintorilla Puolustusvoimien lippupäivänä. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Järvi Puuhapajasta maalasi Helene Schjerfbeckistä hyvin näköisen muotokuvan, jonka inspiraation lähteenä oli sama omakuva kuin haudalla. Kuva: Raimo Granberg. Tamara Rasmussen Opisto järjesti taas ratkiriemukkaan iloisen kevätnäytöksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Riika Helle-Kotka lukee herkkää runoaan Laterna Magican alakerrassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova.
12 Viikot 32-33 12 Viikot 32-33 Kuvataide Risto Kolanen Sydänkesän kuvataide ? Naiset hallitsivat keskikesän kuvataidenäyttelyissä. Jätkäsaaren L3-makasiinista tilansa menettäneet Galleria Huuto ja Galleria Rankka muuttavat elokuussa Kamppiin, Metropolialta vapautuviin tiloihin, Eerikinkatu 36. Rankka starttaa ”Achtungilla!” jo 10.8. Janne Lappalaisen uuden tilan nimi on Galleria A2, Kasarmikatu 28. Alussa on Jyrki Riekin ”Totschweigen” 18.8. eteenpäin. Sata vuotta kuvataidetta Kuvataiteilija Kati Bomansson täytti sata vuotta Ranskana vallankumouksen juhlapäivänä 14.7.2018. Lauloimme hänelle ”Sä kasvoit neito kaunehin” täpötäydessä Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19, jossa on retrospektiivinen 100-vuotisjuhlanäyttely. Kutsumus ankkuroitui jo 1920, kun valokuvaamossa otettiin perhekuvaa. Itsepäinen tyttölapsi saatiin mukaan vasta sitten, kun hänelle annettiin eteen kynä ja paperia. Taide on ollut kuin elämänlanka hänen sielussaan. Nuoruuden haaveet vaihtuivat kartanpiirtäjän tehtäviin Kaukaan tehtaille; elanto oli ansaittava. Bomansson aloitti kuvataideharrastuksen Väinö Raution piirustuskurssilla 1946, jatkoi Kuvataideakatemiassa syksyn 1948 ja Sam Vannin maisemamaalauskurssilla. Munkkiniemen perjantaimaalareiksi ristitty ryhmä piti säännöllisesti yhteisnäyttelyitä ja jatkoi toimintaansa maalausharrastuksen parissa lopulta seuraavalle vuosituhannelle saakka. Ensimmäinen oma näyttely oli lähes 60-vuotiaana 1976 Galleria Kluuvissa. Hän maalaa auringonkukkia, joissa pursuaa energiaa ja elämäniloa, mutta myös vakavuutta. Häivähdys hetkestä Sari Haukkovaara rakastaa värejä ja on kiinnostunut ihmisistä. – Näemme toisistamme vain ulkoisen kuoren, mutta kuitenkin eleet, ilmeet ja koko olemus kertovat meille paljon. Eleet ja ilmeet muuttuvat tunnelmiksi ja tunteiksi, väreiksi ja muodoiksi. Lopullisessa työssä ei enää välttämättä ole esittävää kuvaa ihmisestä. On tunne tai tunnelma, jokin häivähdys henkilöstä ja hetkestä, tapahtumasta, tunteesta tietyllä hetkellä. Jotakin, joka oli hetken totta. Galleria Mondon, Museokatu 25, kesän yhteisnäyttelystä löysin alanvaihtajan. Haukkovaara on alun perin diplomi-insinööri ja pankkialalla, mutta suuntautui Vapaassa Taidekoulussa, Ranskassa ja Pekka Halosen Akatemiassa maalaukseen. – Öljyvärimaalaus kankaalle sopii minulle parhaiten. Maalaaminen etenee prosessina, jonka kuluessa värit ja muodot vievät työtä eteenpäin. Minulla on usein monta maalausta samanaikaisesti työn alla. Aiheet ovat ihmistä lähellä, henkilökohtaisia. Haluan kasvattaa ilon ja hyvän olon määrää. Pahuksen hyvää naistaidetta… Marika Mäkelä on merkittävä suomalainen kuvataiteilija, joka on raivannut tietä suomalaisille naisille taiteen tekijöinä yhdessä Leena Luostarisen ja Marjatta Tapiolan kanssa. Mäkelän taiteellinen läpimurto tapahtui 1980-luvun uusekspressionismin aikaan. Hän on tunnettu erityisesti värielämyksellisistä teoksistaan, joissa hän suosii paksuja, runsaita värikerroksia sekä lähes kolmiulotteisia siveltimenvetoja. Mäkelän kuratoima Verynice, Bloodygood -näyttely Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, esittelee kokonaisuuden, jossa keskustelua käyvät eri vuosikymmenillä syntyneet taiteilijat. Näyttelytilassa on esillä pala taiteen historiaa, jonka langat ovat kudottu yhteen muun maailman kanssa. Taide ei ikinä ole irrallaan maailmasta, vaan kulkee ympäröivän todellisuuden kanssa rinnakkain. Ohikiitävään hetkeen kukin taiteilija on tarttunut omalla tavallaan – ja omalla tekniikallaan. Näyttely koostuu niin maalauksista, tekstiileistä kuin veistoksistakin.– Minä maalaan kuin jumala, tiedetään ikonisen taidemaalari Ellen Thesleffin (1869-1954) aikoinaan sanoneen. Näin suora häpeämättömyys ei aina ole istunut naisen suuhun. On hankalaa kantaa etuliitettä naistaiteilija. Taiteilijuus ei kanna sukupuolta, mutta historia tekee niin, Mäkelä haluaa sanoa. Taiteilija on tarinankertoja Taiteilija Minka Kailu heittää itsensä peliin pari vuotta kestäneessä projektissa, jonka tuloksena on 207 kuvaa kertyneestä kokoelmasta muodostettu näyttely Galleria Pirkko-Liisa Topeliukseen, Hietalahdenranta 17. Itse teoksen syntyprosessi on taiteilijalle merkityksellinen ja usein oleellinen osa teosta; teoksen tuhoutuminen, katoaminen tai sen kiinnittyminen tiettyyn aikaan ja paikkaan. Osa hänen teoksistaan on ollut katoavia julkisen tilan teoksia ja paikalla on teoksissa erityinen merkitys. Taiteilijana Kailu on tarinankertoja. Taide on hänelle kysymyksien esittämistä ja tunteiden välittämistä, ja hän haluaa herättää katsojassa ajatuksia ja tunnereaktioita. Hänen taiteessaan yhdistyvät eri taiteenlajit ja uusi teknologia. Erilaisten sensorien käyttö, ääni, video, orgaaniset materiaalit, sanat ja lauseet toistuvat teoksissa. Hän dokumentoi teoksiaan eri tavoin ja yhdistää niihin usein tarinan, jonka jakaa sosiaalisen median kautta. Opinnot Aalto-yliopiston Medialaboratoriossa muovasivat ilmaisua uuteen, monimuotoisempaan suuntaan. Kallion taivaan alla… Pop up –pikanäyttely ”Viikon verran” syntyi Papu Gallerian, Mariankatu 24, näyttelyjen väliin, kun asiakkaat Cafe Papussa ihmettelivät, miksi seinät ovat tyhjiä. He ovat tottuneet maalauksiin ja valokuvateoksiin. Pop up –näyttely on uusi tapa tuoda taidetta ihmisille. Gita Anttonen on opiskellut kirjoittamista Laajasalon opistossa ja julkaisutuotantoa Stadin ammattiopistossa. Hän otti ”Taivas Kallion yllä” -valokuvateoksen kotinsa läheltä Porvoonkadun alkupäästä auringonlaskun aikaan Pasilan linkkitornien suuntaan. Virpi Vihervuori pitää Papussa akryylimaalausten ”Kasvukausi – havaintoja luonnosta – näyttelyään. Hän sanoo kuviensa olevan ehdotelmia siitä, mitä jokin on tai voisi olla: – maisemasta irrotettuja värejä, rytmikkäästi toistuvia muotoja. Vehreys ja oksien liike, pilvien tummentamat läikät piirtävät kuvia mieleeni. Kasvien raivokas kukinta, hulluuden partaalle kurkottelevat terälehdet tulevat iholle. Hän tekee sekä graafista suunnittelu että kuvataidetta; ne tukevat toisiaan. – Olen onnekas, että saan heittäytyä molempien maailmojen vietäväksi. Maailma jossa elämme Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1, esittelee kahden taiteilijan persoonallisia maalauksia. Maria Mughal käsittelee aikamme rooleja, kohtaamisen ja aitouden haastetta kätkemällä ihmisen erilaisten naamioiden taakse. Ihminen on erkaantunut luonnosta, mutta kaipaa yhteyttä siihen. Miten suhtaudumme luontoon, sen tilaan ja tarpeeseen, luontoon itsessämme? Mitä hyväksymme vaikkemme pidä siitä?, hän kysyy. Helsingissä työskentelevä Mughai valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta ja on tehnyt julkista taidetta monella eri tekniikalla. Syksyllä tulee näyttely Brondaan. Iisa Maaranen on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka viimeistelee opintojaan Kuvataideakatemiassa maalaustaiteen osastolla. Tyyli on kokemuksellinen, maalauksellista ja piirustuksellista jälkeä yhdistävä. Usein aiheiden lähtökohtana toimii jokin arkinen näky, joka maalauksen kautta avautuu monia merkityksiä omaavaksi kuvaksi. Uudet aiheet käsittelevät suoritusyhteiskunnan vaatimuksia ja tehokkuuden seuraamuksia. Hän on huolissaan lahoavia puunrungoista ja lintukuolemista. Läsnä on ongelmien ratkaisun vaikeus ja ratkaisun odottaminen: – Rungon alla loistaa kirkkaan keltainen maa kuin varoittava liikennemerkki. Hän on esillä Anhavalla elokuun ajan. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Iisa Maaranen eläytyy teokseensa Searching for sympathy Galleria Rantakasarmissa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Gita Anttonen ja ”Himmel uber Berghäll” -valokuvateos Papu Galleriassa, taustalla emeritus Simo Rista-Renvallin kuvia tuhotusta Palmirasta. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Minka Kailu ja osa teoskokonaisuutta “It was not always beautiful” Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kotimaan arvostetuimpiin naistaiteilijoihin kuuluvan Marika Mäkelän takana Galerie Forsblomilla on hänen teoksensa Pre-Language (Emerald). Kuva: Raimo Granberg. Uransa kuvataitelijaksi vaihtanut Sari Haukkovaara teostensa Summertime (vas. ylh.), Not Enough, Muurain ja Hellästi edessä Galleria Mondossa. Kuva: Risto Laasimo. Satavuotisjuhlanäyttelyn päätähti Galleria Dixissä on kuvataiteilija Kati Bomansson, takanaan teoksensa Pioneja. Kuva: Raimo Granberg. 13 Viikot 32-33 Etu ei koske tarjouksia, Plussa-tarjouksia, pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvauseikä Postin ja Veikkauksen tuotteita, eikä muita tuotteenomaisia palveluita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16 00530 Helsinki Uudistetun myymälämme avajaisia vietämme 20.9.! TOPEEKA HÄMEENTIE 16 Palvelu pelaa ma-la 7-23 su 10-23 Myymälämme uudistuu! Palvelemme remontin ajan 20.8.-19.9. välisenä aikana rajoitetulla tuotevalikoimalla. Posti ja pakettipalvelut palvelevat normaalisti. Pahoi elemme remontista aiheutuvaa hai aa! Etu ei koske tarjouksia, Plussa-tarjouksia, pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvauseikä Postin ja Veikkauksen tuotteita, eikä muita tuotteenomaisia palveluita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. -30% LA 18.8. KAIKKI -30% -30% -20% PE 17.8. KAIKKI -30%-50% SU 19.8. KAIKKI REMONTTILOPPUUNMYYNTI
13 Viikot 32-33 13 Viikot 32-33 Etu ei koske tarjouksia, Plussa-tarjouksia, pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvauseikä Postin ja Veikkauksen tuotteita, eikä muita tuotteenomaisia palveluita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16 00530 Helsinki Uudistetun myymälämme avajaisia vietämme 20.9.! TOPEEKA HÄMEENTIE 16 Palvelu pelaa ma-la 7-23 su 10-23 Myymälämme uudistuu! Palvelemme remontin ajan 20.8.-19.9. välisenä aikana rajoitetulla tuotevalikoimalla. Posti ja pakettipalvelut palvelevat normaalisti. Pahoi elemme remontista aiheutuvaa hai aa! Etu ei koske tarjouksia, Plussa-tarjouksia, pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvauseikä Postin ja Veikkauksen tuotteita, eikä muita tuotteenomaisia palveluita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. -30% LA 18.8. KAIKKI -30% -30% -20% PE 17.8. KAIKKI -30%-50% SU 19.8. KAIKKI REMONTTILOPPUUNMYYNTI
14 Viikot 32-33 14 Viikot 32-33 Helsinki kärkikahinoissa yöpymisten kasvussa Jatkoa sivulta 3 ? Kesällä 2017 European Cities Marketing ennusti vertailussa mukana olevien kaupunkien yöpymismääriin keskimäärin 6,4 prosentin kasvua koko vuoden osalta. Toteutunut kasvu oli 7,4 prosenttia. Helsingissä yöpymisten kasvu oli viime vuonna lähes 17 prosenttia eli selkeästi nopeampaa kuin vertailussa mukana olevissa kaupungeissa keskimäärin. – Sekä kaupunki että elinkeinoelämä ovat tehneet hyvää työtä matkailun kehittämiseksi, mikä näkyy tässäkin vertailussa Helsingin yöpymismäärien selvästi kovempana kasvuna. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kokonaismatkailijamäärissä olemme edelleen jäljessä verrokkikaupunkeja kuten Tukholmaa ja Kööpenhaminaa. Siksi matkailun kehittämiseen täytyy edelleen panostaa, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Lontoo oli yöpymisten määrällä mitattuna ylivoimaisesti ECM:n vertailun kärjessä. Pariisi, Berliini ja Rooma tulivat seuraavina. Yöpymisten kasvu oli Helsingissä 11. nopeinta. Naapurimaiden pääkaupungit Tukholma, Kööpenhamina, Oslo ja Tallinna löytyvät kaikki listalta selvästi alempaa. Kasvu kaikissa näissä kaupungeissa jäi alle viiden prosentin. Kiinalaisten yöpymisten suhteellisessa kasvussa Helsinki oli kahdenkymmenen kärkimaan joukossa. Kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 32 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Tässä vertailussa Oslo kiri Helsingin edelle. Kiinalaisten yöpymisten absoluuttisessa kasvussa Helsinki sen sijaan ohitti kaikki naapurimaiden pääkaupungit. Raportin mukaan yöpymisten vuosittainen keskimääräinen kasvu ECM:n vertailussa mukana olevissa kaupungeissa on ollut viimeisen viiden vuoden aikana selvästi nopeampaa (7,5 prosenttia) kuin vastaava kasvu EU-maissa (4,7 prosenttia). Tämä kertoo kaupunkimatkailun kasvavasta merkityksestä. Vertailu on toteutettu European Cities Marketingiin kuuluvien jäsenkaupunkien matkailu-, kongressija markkinointiväen yhteistyön ja tietojenvaihdon tuloksena. Kussakin kaupungissa toteutettavan tilastoinnin ohella yhteistyön tavoitteena on luoda ja jakaa kaupunkien parhaita käytäntöjä verkoston sisällä ja edistää matkailukaupunkien kestävää kasvua. Aalto-yliopisto tuo opiskelijoiden taideprojekteja Flow-festivaalille Mukana on seinämaalauksia, elokuvia, videoita, animaatioita, designia, työpajoja ja arkkitehtuuria Aalto-yliopisto oli mukana Flow Festival -tapahtumassa ensimmäisen kerran vuonna 2017. Kuva: Jussi Hellsten / Flow Festival 2017 Kallion kävelyfestivaalin syksy HKL hankkii 10 uutta Artic-raitiovaunua Artic-raitiovaunuja on liikenteessä jo lähes 50. ? HKL hankkii Helsingin laajentuvan raideliikenteen tarpeisiin 10 uutta matalalattiaista raitiovaunua. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 10 uuden Artic-raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan. Hankinta sisältää 10 kappaletta noin 27,4 metriä pitkiä, kokonaan matalalattiaisia kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuvia raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on 27,3 miljoonaa euroa. Artic-raitiovaunuja on tähän mennessä tilattu kaikkiaan 60 kappaletta, joista vielä toimittamatta olevat 12 vaunua toimitetaan HKL:lle tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt tilattavat 10 lisävaunua toimitetaan vuoden 2019 aikana. – HKL ja kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä Artic-raitiovaunuun. Vaunumalli soveltuu hyvin Helsingin olosuhteisiin, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Lisää raitiovaunuja tarvitaan raitioliikenteen laajentuessa. Kantakaupungin osalta laajennuksia on suunnitteilla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa. Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kalustoa hankittaessa HKL painottaa erityisesti elinkaaren kustannuksia, joissa keskeisiä ovat energiakustannukset ja kaluston kunnossapidon kustannukset. Hankinnan myötä koko HKL:n kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien museoja varavaunuja lukuun ottamatta. ? Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä Flow Festival -tapahtuman kanssa jo toisena vuonna peräkkäin. – Flow on upea esimerkki siitä, miten taide ja kulttuuri elävöittävät kaupunkia ja tekevät siitä kiinnostavan puheenaiheen maailmalla. Kyse ei ole vain lavalla esiintyvistä bändeistä, vaan Flow on kokonaisvaltaisesti suunniteltu kokemus, jossa musiikki, ympäristö, ruoka, taide ja yhteisö yhdessä muodostavat ainutlaatuisen elämyksen, kertoo Aalto-yliopiston markkinointipäällikkö David Lewis. Flow-festivaalista on tullut synonyymi parhaalle ja kiinnostavimmalle musiikille ja taiteelle. Tämän vuoden esiintyjiin lukeutuvat mm. Lauren Hill, Fleet Foxes ja Paperi T. Musiikin lisäksi Flow’ssa on kiinnostavia design-projekteja sekä laaja kattaus herkullista katuruokaa ja ravintoloita. Taidetta ja luovia osallistumismahdollisuuksia Aalto-yliopiston 35 opiskelijan luomukset ovat näkyvästi esillä festivaalialueella jokaisena päivänä. Visual Communication Design -ohjelman opiskelijat tekevät festivaaliaiheisen 100-metrisen seinämaalauksen sekä lyhytanimaatioita, jotka pyörivät esiintymislavojen näytöillä. Arkkitehtuurin koulutusohjelman Aika-lava on valtava puinen rakennelma, jonka rungon muodostavat viisikymmentä viilupuukehää ja jonka sata jalkaa symboloivat Suomen itsenäisyyden aikaa. Tuotemuotoilun ja tilasuunnittelun koulutusohjelma on luonut Aika-lavan kävijöille hypersensorisen kokemuksen. Aika-lavalla on kirjaimellisesti ja symbolisesti hyvä flow ja siellä voi rentoutua, pelata tai latautua. Festivaalivieraat voivat tulla katsomaan Game Design ja New Media -kursseilla tehtyjä robottilemmikkejä tai pelaamaan videopeliä värivalojen loisteessa. Kun mieli ja ruumis yhdistyvät kollektiivisesti ja ympäristöystävällisesti, koko Aika-lava valaistuu. Alueen elokuvateatterissa esitetään elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opiskelijoiden elokuvia. Lisäksi taidekasvatuksen opiskelijat yhdessä lapsille ja nuorille toimintaa järjestävän Aalto Juniorin kanssa tarjoavat innostavia työpajoja sunnuntain perhepäivässä. – Uskomme, että taide ja luovuus tuovat mukanaan mielettömän energian, jota myös Aallon kampus säteilee. Flow on Suomen sykähdyttävän kesän täydellinen huipentuma, Lewis kiteyttää. Flow-festivaali järjestetään 10.–12.elokuuta Helsingin Suvilahdessa. Kallion kävelyfestivaalin syyskausi alkaa 15.8. klo 18 kävelyllä Rakennusmestareiden Kallio. Kuva: Juhani Styrman ? Kallion kävelyfestivaalin syyskausi alkaa 15.8. klo 18 kävelyllä Rakennusmestareiden Kallio. Rakennusmestarit suunnittelivat huomattavan määrän asuintaloja 1900-luvun alussa. Miksi he söivät arkkitehtien leipää, onko rakennusmestareiden talot huonommin suunniteltuja kuin arkkitehtien? Muun muassa näihin kysymyksiin perehdytään Kallion kävelyfestivaalin elokuun -kierroksella. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 2 euroa. Kesto 90 min. Lähtöpaikka Fleminginkatu 11 (aukio) kohdalta. Euroopan kulttuuriympäristö -vuoden ohjelmistoa. Euroopan kulttuuriympäristö -päivät Siltasaaressa 9.9. klo 15. KKV ja Siltasaariseura järjestävät yhteisen tapahtuman Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna Siltasaaressa. Ohjelmassa opastettu kävelykierros ja itäisen kantakaupungin suurimman jugend-korttelin esittelyä. Kahvitarjoilua Siltasaariseuran toimistolla. Kierros alkaa Paasipuistosta klo 15. Kallion Kulttuuriverkoston ja Helsingin Aikuisopiston yhteistyö jatkuu syyskuussa. Osa Kallion kävelyfestivaalin opastettuja kierroksia on osa Aikuopiston kotiseutu -luentosarjaa. Luennot kulkevat otsikolla ”Kulttuurikävelyjä Kalliossa” ja ne ovat maksullisia ja ilmoittautuminen tapahtuu Helsingin aikuisopiston sivujen kautta: helao.fi/fi. Helsingin kävelyfestivaali on 10.9.-16.9. Kallion kävelyfestivaali on mukana runsaalla ohjelmistolla. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.
15 Viikot 32-33 15 Viikot 32-33 Biojätteen lajittelu on tärkeää myös helteellä ”Kun tehtiin kumousta!” Satu Hassi muistelee! Kirja-arvostelu Helsingin uusille asuinalueille muovinkeräysjärjestelmät ? Sähköalan diplomi-insinööri Satu Hassi tunnetaan nykyisin parhaiten vihreiden poliitikkona, Europarlamentin ex-jäsenenä, ex-ministerinä, tamperelaisena feministinäkin. Nuorelle polvelle tuntemattomampi vaihe Satu Hassin poliittisessa kehityksessä on 1970-luvulle ajoittuva vahva ns. taistolaiskommunismin vaihe. Nuori Satu Hassi oli punaisen vallankumouksen ajaja, sosialismin ja Neuvostoliiton vankkumaton ystävä ja ihailija. Miten porvarillisen, vauraan maaseutulaisen yliopistoperheen partiolaistyttö vaihtoi Mannerheim-soljen punalippuun ? Tästä kaikesta kertoo Satu Hassi itse omaeläkerrassaan ”Satu Hassi – Mannerheim-solki ja punalippu ” (Siltala 2018 ). 400-sivuinen kirja on erittäin mielenkiintoinen kuvaus maaseudulla kasvaneen, sittemmin tyttöiässä tamperelaistuneen koululaisen muuttumisesta 1960-luvun puolenvälin jälkeen uusien aatteiden, vasemmistolaistumisen myötä ahkeraksi järjestöaktiiviksi ensin Teiniliitossa, sitten eri opiskelijariennoissa erityisesti Sosialistisen Opiskelijaliiton SOL:n piirissä. Sitä kautta nuori Satu siirtyi yhä enemmän vasemmmalle päätyen Suomen Kommunistisen Puolueen, SKP, vasempaan laitaan, ns. taistolaisiin. Aatteen paloa Hassi kuvaa kirjassaan rehellisesti omasta näkökulmastaan ns. taistolaisliikettä, joka sai suurta kannatusta opiskelijaja kulttuuripiireissä, suuret työväenjoukot eivät ko. liikkeen ehdottomasta oikeassa olemisesta koskaan laajalti innostuneet, mikä näkyi eduskuntavaaleissa. Vähemmistö jäi aina vähemmistöön, toiveista ja uutterasta vaalityöstä huolimatta. Satu Hassi ei ollut porukassa yksin. Tämän päivän tunnetuimpia entisiä ”vallankumouksellisia” ovat mm. rahamaailman voimahahmo Björn ”Nalle” Wahlroos ja Europarlamentaarikko, RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds. Kirjan lopussa on liitteenä luettelo ”Mitä heistä tuli ?”, joka on erinomaisen mielenkiintoinen katsaus mm. Teiniliiton muinaisiin aktiivihahmoihin Erkki Liikasesta Ben Zyskowicziin. Merkillinen vaihe Taistolaisuus oli Suomen poliittisessa historiassa merkillinen, äärivasemmistolainen sukupolvivaihe. Satu Hassi tuo kirjassaan esille eräitä syitä ko. ilmiön syntyyn, mutta lisätutkimus asiasta ei olisi pahitteeksi. Porvarisperheiden lapset olivat vahvasti mukana ”käännynnäisinä” vasemmistoliikkeessä. Väinö Linnan kirjatrilogia ”Täällä Pohjantähden alla” teki vahvan säväyksen Satu Hassiin kouluaikana kuten niin moneen muuhunkin oppikoulunuoreen 1960-luvulla. ” Meillehän oltiin kotona, koulussa,suvussa, kirkossa, partiossa opetettu Suomen historiaa aivan väärin ”. Nuori sukupolvi kapinoi, niin kotona kuin kaikkialla maailmassa. 1951-syntynyt Satu Hassi on tämän murroksen kasvatti. Hyvässä ja pahassakin. Raiskattu tyttöiässä Kirjan traagisin kohta on Satu Hassin kuvaus raiskatuksi tulemisesta nuorena tyttönä Tampereella. Hän vaikeni asiasta tyystin vuosikymmeniksi, häpeän tunne oli niin valtava. Tässä asiassa kirja antaa vahvan viestin, älkää vaietko! Tuleeko jatkoa? Satu Hassin erinomaisen mielenkiintoinen muistelmateos päättyy Satu Hassiin ”pitkiin jäähyväisiin” taistolaisliikkeestä, siirtymiseen pikku hiljaa vihreisiin ympäristöaatteisiin ja Vihreän Liikkeen poliittiseen johtoon. Samalla Hassi onneksi opiskelee itsensä politikoinnin ohella sähköalan diplomi-insinööriksi ja tekee sähköhommia. Kirjan kuvaus siitä vaiheesta on herkullinen, nainen sähköhommissa! Usealla 1970-luvun nuorisopoliitikolla ”unohtui” opintojen suorittaminen ja arki oli aika tylyä työelämässä. Järjestötyö ja taistolaisuus ei ollut mikään työelämän saamisen valtti. Satu Hassi kirjoittaa hyvin selkeästi, elävästikin. Siksi on syytä toivoa tälle 1980-luvun puoliväliin päättyvälle kirjalle jatkoa. Antoiko vihreä aate täyttymyksen partiotytön, kommunistin poliittisen kodin etsinnälle? Pekka Hurme Kerätty materiaali jalostetaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uusiomuovituotteiden valmistamiseen. ? Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa alkaa alueellinen kiinteistökohtainen muovinkeräys ensi syksynä. Muovipakkausten keräysmahdollisuus on ollut erityisesti toivottua alueen asukaspalautteessa. Alueiden jätteenkeräysjärjestelmiin tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat muovinkeräyksen etupainotteisesti velvoittavaan lainsäädäntöön nähden. Muovipakkausten erilliskeräys ei ole vielä velvoitteena HSY:n jätehuoltomääräyksissä eikä EU:n jätedirektiivissä, mutta esimerkiksi EU tullee edellyttämään muovipakkausten kierrätysasteen nostoa lähivuosina. Helsingin strategisena tavoitteena on 60 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Ilmastovastuun edelläkävijyys tarkoittaa muun muassa tämänkaltaisia laidansäädäntöä etupainotteisempia käytännön ilmastotekoja. Päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Kerätty muovi jalostetaan ja käytetään uusiomuovituotteissa Muovin kierrättämisen suurin hyöty on, ettei neitseellisiä raaka-aineita kulu uuden muovin tuotantoon ja kerättyjen muovipakkausten materiaali saadaan takaisin hyötykäyttöön. Kerätty materiaali jalostetaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uusiomuovituotteiden valmistamiseen. Jätteenä kerättyä muovia hyödyntää Suomen Uusiomuovi Oy. HSY tulee toimittamaan kerätyt muovipakkaukset Suomen Uusiomuovi Oy:n ja Fortumin välisellä sopimuksella Riihimäelle Fortumin mekaaniseen lajittelulaitokseen, missä muovilajit erotellaan toisistaan edelleen jalostettaviksi materiaalihyötykäyttöön. Kierrätettävyyden kannalta tärkeää on myös muovin puhtaus. – On todella hienoa, että Helsingin uusilla ja nopeasti kasvavavilla alueilla ihmiset pääsevät lajittelemaan muovijätteen erikseen. Kertoo hyvää helsinkiläisistä, että kiinnostus muovijätteen lajitteluun on ollut suurta. Ihmiset haluavat kantaa vastuuta ympäristöstään ja nyt se tehdään arjessa helpoksi. Näin askel askeleelta vähennämme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee. Kierrätys tehdään asukkaille mahdollisimman helpoksi Kierrätys tehdään taloyhtiöille ja asukkaille helpoksi, sillä jätteen Jätkäsaaren Rööri-, Kalasataman Imuja Kruunuvuorenrannan Rode -putkikeräysjärjestelmät tuovat uuden teknologian jätteiden keräämiseen. Alueen jätteet sujahtavat maanalaista putkistoa pitkin keräysasemille, josta ne jatkavat matkaansa uudelleen kierrätettävänä raaka-aineena. Nyt muutostöissä yksi jätteen syöttöpisteistä muutetaan muovinkeräykseen ja näin kierrätys on kaikkien ulottuvilla. – Kaikki kolme Helsingin uutta isoa asuinaluetta eli Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta pääsevät ottamaan muovinkeräyksen käyttöön samoihin aikoihin. Muovinkeräysmahdollisuutta on uusille alueille haluttu ja on hienoa päästä näin vastaamaan asukkaiden toiveisiin, Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mattila toteaa. Muovipakkausten keräyksen valmistelut aloitetaan alueilla alkusyksyllä 2018 ja viimeistään joulukuun alussa järjestelmä on muovinkeräyksen osalta täysin valmis. Muovipakkausten keräys ei aiheuta taloyhtiöille lisäkustannuksia. Biojätteet tulee viedä kompostoituvassa pussissa kiinteistön biojäteastiaan. ? Kesällä syödään paljon tuoreita marjoja ja kasviksia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muistuttaa, että niistä syntyvät naatit sekä muut biojätteet ja ruoantähteet on hyvä lajitella myös kesähelteellä. Biojätteet tulee viedä kompostoituvassa pussissa kiinteistön biojäteastiaan. Näin vähennetään hajun muodostumista ja estetään biojäteastian likaantumista. Biojätettä ei saa laittaa irrallisena jäteastiaan. – Biojätteen voi laittaa esimerkiksi kotoa löytyviin paperisiin jauhotai sokeripusseihin, kartonkisiin muropaketteihin tai ikkunattomaan kirjekuoreen. Biojätepussin voi myös taitella itse sanomalehdestä. Kosteutta imevä, hengittävä pakkaus vähentää hajuhaittoja biojäteastiassa. Kaupan paperiset tai biohajoavat pussit soveltuvat myös biojätteen keräämiseen pääkaupunkiseudulla, ohjeistaa HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen. Ruoantähteistä tulee valuttaa nesteet ja liemet viemäriin ennen biojätteen pakkaamista. Biojätepussin pohjalle on lisäksi hyvä laittaa silputtua munakennoa imemään kosteutta. – Kesälläkin on hyvä muistaa, että ostetaan ruokaa vain sen verran kuin syödään, jatkaa Tukiainen. HSY:n keräämä biojäte käsitellään biojätteen käsittelylaitoksessa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa Espoossa. Biojätteestä tuotetaan sähköä ja lämpöä sekä kompostia, jota käytetään mullan raaka-aineena. Näin saadaan biojätteen sisältämä energia ja arvokkaat ravinteet takaisin kiertoon. HSY on mukana valtakunnallisessa Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjassa, jonka verkkosivuilta www.kiertaakohyvakauttasi.fi löytyy lisää tietoa ravinteiden kierrättämisestä.
16 Viikot 32-33 16 Viikot 32-33 Kuhat Habawaba Spain 2018 turnauksessa Kuivuus piinaa Helsingin kasveja – nuoria katupuita kastellaan tavallista enemmän Kuhien juniorijoukkue palkittiin Fairplaypalkinnolla. Vaahteroita Viikinkaarella. ? Kuivuus rasittaa Helsingin puistoja katupuita, nurmikoita, pensaita sekä metsiä, sillä pitkään jatkunut helle lämpimine öineen on kuivattanut maaperän taas kuivaksi. Paikoin katupuut ja kallioiden päällä etenkin lehtipuukasvustot ovat jo ruskeina. Lue myös puuasiantuntijan vinkit kotipihoille! Lisäkastelua tehdään erityisesti nuorille vastaistutetuille katupuiden taimille ja pensaille, jotka ovat kaikkein herkimpiä helteelle. Nuorten puuntaimien kastelussa on käytössä kastelupussit, joihin voidaan laskea kerralla jopa 70 litraa vettä. Pusseista vesi valuu taimille hitaasti muutamien tuntien kuluessa ja imeytyy siten suoraa letkukastelua paremmin kasvualustaan. Nurmikot ja monet ruohovartiset kasvit elpyvät nopeasti sateiden jälkeen, mutta kuivuudesta pahimmin kärsineiden puuvartisten selviämisestä ei ole varmuutta ennen seuraavaa kevättä. – Keväästä jatkunut helle ja kuivuus aiheuttavat kasvillisuudelle jonkinlaisia vaurioita ja tuhoja. Niiden suuruudesta ei vielä ole käsitystä, ja vaikka sää muuttuisi vielä sateiseksi ja viileämmäksi, niin niiltä ei kokonaan vältytä, sanoo kaupunkiympäristön puuasiantuntija Juha Raisio. Luvassa on siis puiden lehtien ruskettumisen kannalta aikainen syksy. Puuasiantuntijan vinkit kotipihoille • Ennakointi on paras lääke: nuorten arvokasvien kastelu kannattaa vielä, sillä aivan pieni sademäärä ei auta vähällä vedellä olleita kasveja toipumaan. • Pienet vastaistutetut puuntaimet ja pensaat hyötyvät lisävedestä eniten. • Ruohovartisia kasveja voi auttaa pelkkä suihkuttelu nestejännityksen palauttamiseksi. • Kookkaiden puiden ja vanhojen pensaiden juuristo on levinnyt laajalle alueelle, joten kastelu kannattaa suunnata koko latvuksen alle. Mutta suuria puita ei yleensä kastella kuin poikkeustapauksissa, kun haluaa ehdottomasti varmistaa pihan arvopuun hyvinvoinnin. Iso puu tarvitsee satoja litroja vettä päivässä, mutta sekin voi hyötyä jo 100-150 litran hiljakseen valutetusta vesimäärästä, joka pitää sen hienojuuriston virkeänä myös pinnan tuntumassa. • Kastelu kannattaa tehdä vasta myöhään illalla tai yöaikaan, jolloin haihtuminen on vähäisintä. Jatkoa sivulta 3 ? Kun tapahtuma vahvistui ja kutsu tuli, ei Kuhat epäröinyt käyttää tätä hienoa tilaisuutta. Turnauksessa pelattaisiin U10 (2008 ja nuoremmat) sekä U12 (2006-2007) sarjat, joista jälkimmäiseen Kuhat ilmoittautui. Jo tammikuussa alkoi treeni, kun saatiin 11 innokasta Kuha-junioria sekä muutama vanhempi syttymään idealle. ”Koskaan aiemmin ei seurastamme ole lähtenyt näin nuorta joukkuetta kansainväliseen turnaukseen”, kertoo joukkueen valmennuksesta vastaava Teppo Lehtinen. Tiukan harjoittelun ja pelaamisen lisäksi vanhemmat ja juniorit aktivoituivat erilaisten varainkeruukampanjoiden suhteen erinomaisesti näyttäen suurta sitoutumista olla mukana Habawaba-tapahtumassa. Pitkä odotus päättyi heinäkuussa, kun joukkue kokoontui lentokentälle valmiina seikkailuun. Kuhat U12 koostui enimmäkseen vasta vuoden verran harrastaneista pelaajista muutamalla ”konkarilla” varustettuna (2-3 vuotta harrastaneita). Barcelonassa järjestelyt kaikkine kuljetuksineen ja ruokailuineen olivat erittäin hyvin järjestetyt, vaikka turnaukseen osallistui yli 600 junioria ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen turnauspäivän aamuna joukkue saapui paahtavan kuumalle Barcelonan 1992 olympialaisten uintistadionille, jossa pelit käytiin. Vesitankkaus ja aurinkorasvaus olivat ensi arvoisen tärkeitä, jotta juniorit pysyivät pelikuntoisina. Kuhat oli arvottu F-lohkoon, josta löytyi kansainvälisesti aikuisten tasolla todella tunnettuja joukkueita. Kaksi espanjalaista, kaksi italialaista ja unkarilainen joukkue olivat alkusarjassa liian nopeita ja vikkeliä Kuhien kokemattomalle joukkueelle. Habawabaturnauksessa joukkueet jakautuivat jatkossa kolmeen tasolohkoon, mikä takasi tasaisia otteluita kaikille joukkueille. 9 ottelun turnauksen jälkeen Kuhien sijoitus ”Pronssijatkosarjassa” oli yhdestoista. Koko turnauksen ”Kultaisessa” loppuottelussa pelasi paikallinen CN Barcelona ja italialainen Posillippo, jotka kummatkin olivat Kuhien alkulohkosta. Jos haluaa parhaaksi, pitää pelata parhaiden kanssa. Kuhista parhaana maalintekijänä kunnostautui joukkueen kapteeni Eevert Paunonen (6) sekä Tuomas Myllylä (4 ). Koko turnauksen maalissa torjunut Jermu Lehtinen sai joukkueen tsempparipalkintona vesipallon, josta löytyi koko Espanjan miesten maajoukkueen nimmarit. Yksi Habawaba-tapahtuman teema on myös Fairplay eli reilu ja rehti pelaaminen sekä käyttäytyminen. Kuhien esimerkillinen edustaminen huomattiin järjestäjien toimesta ja joukkue sai arvokkaan Fairplaypalkinnon itse Espanjan vesipalloikonilta Ivan Pereziltä. Tämä oli suuri asia junioreille. He pääsivät myös katsomaan EM-kisoja, jossa koko joukkue koki ensi kertaa huippuvesipalloa Euroopan parhaiden pelaajien näyttämänä ja tuhansien katsojien luodessa meteliä. ”Junioritasolla Suomi on 2-3 vuotta jäljessä huippumaista eli meidän täytyisi saada 7-8 vuotiaiden vesipalloryhmiä ympäri maan. Toinen suuri ero on selvästi laadukkaiden vesipallopelien seuraaminen televisioista tai paikanpäällä. Huippumaissa juniorit katsovat pelejä ja oppivat ymmärtämään sitä jo nuorena sekä kopioimaan erilaisia manöövereita huippupelaajilta. Tähän voisi verrata Suomessa jääkiekkoon ja ilmaveiviin” näin arvio Teppo Lehtinen, joka on tehnyt paöljon ei vain Kuhien, vaan koko Suomen vesipallon hyväksi. Jarmo Niemenkari Barcelonan Olympia-allas mykisti Kuhan poikaset. Nuori joukkue valmiina otteluun maaliviivalla. Kuhien vesipallokoulu Kumpulassa ? Elokuun 15. tiistaina klo 1919.45 alkaa Kumpulan maauimalassa Kuhien järjestämä vesipallokoulu 9-11 v. tytöille ja pojille. Hinta on 60 euroa. Harjoituksia on yhteensä 6 krt. Jos vedessä polskiminen ja vesipallo lajina kiinnostaa, pääsee kurssilaiset syksyllä mukaan Kuhien treeneihin. Tarkemmin uimataitovaatimuksista voi katsoa Kuhien sivuilta www. kuhat.com. Ilmoittautumiset kurssille ja tiedustelut teppo.lehtinen@tkpprint.fi
17 Viikot 32-33 17 Viikot 32-33 Vallisaaressa paljon uutta ? Luonnoltaan kaunis ja historialtaan arvokas Vallisaari on entistäkin houkuttelevampi retkikohde uusien aktiviteettien ja ravintolapalvelujen myötä. Hätkähdyttävä luontokokemus aivan Helsingin edustalla. Torpedolahden tuntumassa olevat tunnelmalliset Satamavajat toimivat ryhmäja tapahtumatiloina. Kesäkäyttöön soveltuvia uniikkeja tiloja on lisätty sekä kunnostettu, ja ne tarjoavat nyt ainutlaatuiset puitteet erilaisiin tilaisuuksiin. Saaristolaishenkisissä Satamavajoissa voi järjestää catering -yhteistyökumppaneiden avulla pieniä retkilounaita tai vaikka jopa yli 100 henkilön juhlia ja illallisia. Torpedolahdella nälkäisiä ja janoisia retkeilijöitä palvelee viime vuoden tapaan Satamakahvila, joka toimii myös retkisataman satamakonttorina ja Epic Foods herkullisine keittoineen ja ruokaisine salaatteineen. Jäätelökahvila Pajalla on kahvilan lisäksi uusi tila ryhmien käyttöön, jossa voi nauttia vaikka uuniperunabuffeen ja hauska Lentävä lettukioski -nimellä kulkeva lettuja paistava auto liikkuu saaressa etukäteistilauksesta. Aktiviteettia saarella Tänä kesänä ohjelmaa löytyy kajakkiretkistä hathajoogaan ja pihapeleistä geokätköilyyn, kun Meriseikkailukeskus aloittaa saarella. Pakopelien ja tehtäväratojen hengessä saarella voi myös kokeilla varta vasten Vallisaareen rakennettua Running Rabbitin pakoja pulmapeliä tai Honkalinnun mobiiliseikkailua. Opastetulle retkelle pääsee kävellen joko Ehrensvärd-seuran tai Aarresaarten retkelle. Vauhdikkaampaa menoa on Bliss Adventurn Fat Bike safarilla. Päivän päätteeksi on mahdollista jäädä saarelle yöksi Honkalinnun puihin ripustettaviin Tentsile-telttoihin. Ekologinen puumajoitus mahdollistaa ympäröivän luonnon aistimisen aivan uudella tavalla. Luonnonmukaisessa tilassa vuosikausia versonneella saarella noudatetaan ohjeita ja kuljetaan vain merkittyjä reittejä pitkin. – Lähtökohtana on, että saaren kaikki toiminta tukee ja kunnioittaa Vallisaaren historiaa ja luontoa. Palvelutarjontaan tulemme panostamaan jatkossa vieläkin enemmän ja myös sellaisia aktiviteetteja lisätään, johon ei tarvitse etukäteistilausta tai ryhmää, kertoo Vallisaaren palvelumyynnistä vastaava Sea Sales Finland Oy:n toimitusjohtaja Johanna Karusuo. Meri kutsuu vierailemaan Vallisaaressa. Suosittuja sulosäveliä kesäilloissa – Linnanmäen maksuttomat yhteislauluillat vetävät väkeä Kesän museokierrokset nouseva ilmiö – Heinäkuussa 230% kasvu museokäynneissä Museokierrokset kotimaan museokohteisiin ovat nouseva ilmiö, joka näkyy erityisen voimakkaasti kesäkuukausina. Kuva J.L. Runebergin kotimuseosta Porvoosta. ? Kesä on muodostumassa merkittäväksi museosesongiksi. Lomareittien varrella olevien museoiden kävijämäärät kasvavat merkittävästi kesäkuukausina. Listasimme 15 suositumman mökkikunnan Museokortti-vetonaulat. Kulttuurielämysten etsiminen kotimaasta kasvattaa suosiotaan. Museokierrokset kotimaan museokohteisiin ovat nouseva ilmiö, joka näkyy erityisen voimakkaasti kesäkuukausina. Lomareittien varrella olevien ja mökkikunnissa sijaitsevien kohteiden lisäksi suositut turistinähtyydet, kuten Suomenlinnan ja Tuusulanjärven museokeskittymät kiinnostavat kulttuurimatkailijoita. Molemmista löytyy yli 5 Museokortti-kohdetta. Viime vuoden heinäkuussa (2017) tehtiin 131 400 Museokortti-käyntiä. Ennusteen mukaan kuluvan vuoden heinäkuussa (2018) museovierailuja määrä ylittyy selvästi. Kuluvan vuoden toukokuussa tehtiin 56 000 Museokortti-käyntiä. Kevätja kesäkuukausia verrattaessa kasvua museovierailujen määrässä on noin 230 prosenttia. – Kävijätilastomme näyttävät, että kesäisin, jolloin suomalaiset matkustavat kotimaassa, myös vaikeammin saavutettavien museoiden kävijämäärät lisääntyvät, iloitsee yhteistyökoordinaattori Aino-Marja Miettinen. Kotimaan matkailun suosio kasvussa Museokortin asiakastutkimukseen vastasi 9 088 kortin omistajaa. Tulosten mukaan valtakunnallinen Museokortti muuttaa kortin omistajien matkustustapoja kotimaassa. Kulttuurielämykset kuuluvat monilla perinteisesti matkaohjelmaan ulkomailla. Jopa 77 prosenttia vastanneista kertoo vierailevansa museoissa ulkomaanmatkan yhteydessä. Kyselyn tulosten perusteella Museokortti näyttää tuoneen saman trendin myös kotimaan matkailuun. Museokortti-museoiden sijainnin perusteella tehdään asiakaskyselyn mukaan matkasuunnitelmia. 59 prosenttia vastanneista sanoo ottavansa huomioon Museokortti-kohteiden sijainnin matkaillessaan Suomessa. Lähes 30 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että Museokortti on muuttanut heidän matkustustapaansa Suomessa. Yhtä monet vastasivat oman matkailunsa kotimaassa lisääntyneen kortin hankkimisen jälkeen. 15 suositumman mökkikunnan museot vetävät kävijöitä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 kaikkiaan 507 200 kesämökkiä. Eniten kesämökkejä oli Kuopiossa, jossa oli 10 800 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Suosituimpien mökkikuntien Musokortti-kohteet vetävät kesäkuukausina kävijöitä. Listasimme 15 suosituimman mökkikunnan Museokortti-vetonaulat kesältä 2017. 15 suosituimman mökkikunnan Museokorttivetonaulat • Kuopio: Kuopion taidemuseo • Mikkeli: Mikkelin kaupungin museot, Päämajamuseo • Parainen: Paraisten kotiseutumuseo • Lohja: Lohjan museo • Savonlinna: Lusto Suomen Metsämuseo • Hämeenlinna: Hämeenlinnan taidemuseo • Kouvola: Verlan tehdasmuseo • Salo: Salon taidemuseo Veturitalli • Kuusamo: Ei Museokortti-kohteita • Raasepori: Tammisaaren museokeskus EKTA • Pori: Porin taidemuseo • Mäntyharju: Mäntyharjun Museo • Kemiönsaari: Söderlångviks museum (Söderlångvikin museo) • Kangasala: Mobilia • Naantali: Naantalin museo Museokierros on helppo suunnitella karttapalvelun avulla Suomi on täynnä kiinnostavia kulttuurikohteita. Tutulla kesämökkireitillä voi olla kiinnostavia museoita, joiden löytäminen on nyt entistä helpompaa. Kesäkuussa käytöönotetun Museot.fi -sivuston karttapalvelun avulla kesälomamatkan suunnitteluun saa lisäpotkua, kun matkan varrelta voi etsiä aiemmin tuntemattomia museoita, joissa voi vaikka sateen sattuessa poiketa. Museoiden karttahaku on kätevä lisäpalvelu etenkin kesäaikaan, kun ihmiset matkustavat lomillaan ympäri Suomea. Palvelu auttaa löytämään lähellä olevat pienemmätkin museot oman sijainnin perusteella. Museokohteita voi hakea myös paikkakunnan tai museon nimen perusteella ja hakutuloksen voi jakaa ystävälle. Museot.fi -sivuston karttahakuun on listattu 280 museota ja niissä meneillään olevat näyttelyt ja tapahtumat. Palvelu toimii tietokoneella, tabletilla ja mobiililaitteilla. Kesäkauden 2018 uudet Museokorttikohteet • Reitzin säätiön kokoelmat (Helsinki) • Rajamäen tehdasmuseo (Nurmijärvi) • Riuttalan Talonpoikaismuseo (Karttula) • Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (Kotka) • Galleri Elverket (Raasepori) • Forngårdenin talomuseo (Raasepori) • Laukon kartano (Vesilahti lähellä Tamperetta) • Casa Haartman (Naantali) • Haminan kaupungin museo (Hamina) • Haminan kauppiaantalomuseo (Hamina) • Taipaleen kanavamuseo (Varkaus) • Saaristomuseo Pentala (Espoo) • Paraisten teollisuusmuseo (Parainen) • Hangon rintamamuseo (Hanko) • Keski-Suomen museon Käsityöläismuseot (Jyväskylä) Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu 277 suomalaiseen museoon. Museokortti-kohteita löytyy Ahvenanmaalta Inariin, pääkaupunkiseudultakin yli 40. Museoissa vierailtiin vuonna 2017 ennätykselliset 7,1 miljoonaa kertaa. Valtakunnallisella Museokortilla tehtiin yhteensä lähes miljoona museokäyntiä. Linnanmäen yhteislauluilta ? Linnanmäen suositut yhteislauluillat ovat kesäkeskiviikkojen sydän. Kerran viikossa tunnetut artistit laulattavat parhaiden klassikoiden tahdissa, ja päätähtenä loistaakin itse yleisö. Linnanmäki on parhaiten tunnettu laadukkaista laitteistaan ja koukuttavista peleistään. Perinteisen huvipuistotarjonnan lisäksi Linnanmäellä on panostettu monipuolisten tapahtumien kirjoon. Kesän aikana ohjelmalava Estradilla ja puiston alueella esiintyy mitä erilaisimpia artisteja; lavalla nähdään innostavaa lastenohjelmaa, tanssi-iltoja, tanssinopetusta ja tietysti myös yhteislauluiltoja. Yhteislauluilloissa Estradin edustalle levitetään pitkät penkit, joihin laulajat pääsevät istumaan. Jokaiselle jaetaan lauluvihko, josta voikin kurkkia niin Paratiisin kuin Jäätelökesänkin säkeet. Ilta on valmis alkamaan, kun vuorossa oleva tähtiesiintyjä astelee ohjelmalava Estradille. – Yhteislauluillat ovat suomalaisinta kesäperinnettä aidoimmillaan. Ne ovat vuodesta toiseen hyvin suosittuja tapahtumia, johon saatetaan saapua jo hieman kauempaakin, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Jotkut laulajat kertovat pitävänsä yhteislauluiltoja jo ihan jokaviikkoisena kesäharrastuksena. – Ja mikäs sen mukavampaa! Maksuttomat lauluillat ovat oiva tapa tavata uusia tuttavia keskellä kesäistä Helsinkiä laadukkaan viihteen parissa. Haastankin kaikki käymään loppukesän aikana yhteislauluillassa, sillä jokaisen suomalaisen tulisi kokea tämä hauska tapahtuma, Linnanmäen ohjelmatuottaja Sari Hakolampi jatkaa leikkisästi. Yhteislauluillat Linnanmäellä keskiviikkoisin klo 18-19. Tapahtuma on maksuton ja huvipuiston sisäänpääsy on ilmainen. Muutokset mahdollisia. Suvitunnelmaa on luvassa vielä kuuden viikon ajan. Loppukesän esiintyjät: • Ke 8.8. Meiju Suvas • Ke 15.8. Marita Taavitsainen • Ke 22.8. Mikael Konttinen • Ke 29.8. Kari Vepsä
18 Viikot 32-33 18 Viikot 32-33 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kuvataiteen päivä yhdisti ihmisiä maalauksen merkeissä ? Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä ja Suomen Kuvataiteen päivänä 10.7. liput liehuivat. Samana päivänä järjestettiin myös vuosittainen Suuri Maalaustapahtuma ja Suomi täyttyi mitä upeimmista maalaustapahtumista. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) valtakunnallisesti organisoimaan ja tiedottamaan tapahtumaan osallistui yhteensä 132 tapahtumaa 86 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Pohjoisin tapahtuma pidettiin Muoniossa ja eteläisin Tammisaaressa. Tosin Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen puheenjohtaja Satu Kiuru järjesti myös päivän kunniaksi Italian Nazzanossa ison tapahtuman, jonka teoksia on nähtävillä paikallisessa museossa. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä päätapahtuma Helsingissä Lapinlahden Lähteellä alkoi aamulla 9.30 kulkueella lähellä sijaitsevalle Helene Schjerfbeckin haudalle. Tämän jälkeen Lapinlahden Lähteen alueella nostettiin lippu salkoon ja päivän maalausdemot alkoivat. Alueella oli myös esittelemässä akvarellituotteita usea myyjä. Väkeä oli tapahtumassa runsaasti ja jopa SAy:n ystävyysyhdistyksen Eesti Akvarellistide Ühendusin edustajat Rein Mägar ja Külli Tael olivat tulleet tapahtumaan juhlistamaan päivää. Tapahtumatoimikunnan puheenjohtaja Jaana Kangas ja tapahtumatoimikunnan jäsen Irina Rebnitskaya aloittivat aamunsa maalaamalla ja kertomalla tapahtumasta Ylen Aamu-tv:ssä. Päivän mittaan päätapahtumassa Lapinlahden Lähteellä kävivät tekemässä juttua mm. Mtv sekä Yle Radio Suomi. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa tapahtuman valtakunnallisena tiedottajana, graafikkona sekä some-vastaavana toiminut hattulalainen kuvataiteilija Piela Auvinen (myös SAy:n tiedottaja) luonnehtii tapahtumapäivän onnistuneen yli odotusten: – Olen vastaanottanut osallistujilta ja järjestäjiltä ympäri maata koko tapahtumapäivän ajan positiivisia viestejä ja ylistystä hienoista tapahtumista sekä toiveita jo seuraavalle vuodelle. Moni järjestäjä onkin ilmoittautunut jo tänä vuonna ensi vuoteen mukaan ja suunnittelevansa jo isompaa tapahtumaa. Mukana oli monia hoitokoteja, palvelutaloja sekä lasten leikkipuistoja. Hienoa oli myös huomata miten taideseurat, galleriat, kunnat, kaupungit ja kirjastot tekivät monella paikkakunnalla yhteistyötä tehden päivästä osallistujilleen ikimuistoisen. Suuri Maalaustapahtuma järjestetään seuraavan kerran 10.7.2019. Tervetuloa kaikki mukaan! Päätapahtuma Lapinlahden Lähde. Kuva: Benita Suomi. Päätapahtuma Lapinlahden Lähde. Kuva: Kristiina Kostia. 19 Viikot 32-33 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 2489-8562 (painettu) • ISSN 2489-8570 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 Ilmoita edullisesti – soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Autolasipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Terveys Leipomot KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Halutaan vuokrata Luotettava ja siisti korkeakouluopiskelija etsii YKSIÖTÄ alueelta Kallio-VallilaSörnäinen-Kumpula. Luottotiedot kunnossa, kotivakuutus, vanhempien vuokratakaus. Yhteydenotot: puh. 045 852 9020 Traaginen gorillatarina joka päättyy Helsingin Luonnontieteelliseen museoon ? Luonnontieteellisen museon toisessa kerroksessa näyttelyvitriinistä katsoo surumielisesti gorillanaaras. Vasta äskettäin tämän gorillan traaginen tausta tuli esiin – se on yksi Dian Fosseyn Sumuisten vuorten gorilloista. Näin tarina kuuluu: Ruandan valtio päätti vuonna 1969 myydä kaksi gorillaa Kölnin eläintarhalle. Ruandassa työskennellyt kuuluisa gorillatutkija Dian Fossey vastusti hanketta ankarasti. Fosseyn vastustuksesta huolimatta hanke toteutettiin – tuohon aikaan vielä saatettiin pyydystää eläimiä luonnosta ja viedä eläintarhoihin. Kaksi naaraspoikasta maksoi molempien poikasten perheryhmien kaikkien muiden jäsenten hengen. Jotta poikasilla olisi edes joku mahdollisuus selvitä, Fossey suostui niiden keinoemoksi ja sai hoidettua ne terveiksi gorillalapsiksi. Ero oli katkera, kun Cocoksi ja Puckeriksi nimetyt gorillat kuljetettiin saksalaiseen eläintarhaan, jota varten ne oli alun perin luonnosta otettu. Eläintarhassa Coco ja Pucker saivat tiettävästi parasta hoitoa mitä oli tarjolla. Tästä huolimatta gorillaneidot elivät vain yhdeksän vuotta ennen kuin menehtyivät peräjälkeen bakteeritulehdukseen vuonna 1978. Tulehdus oli ilmeisesti seurausta synnynnäisesti heikon immuunipuolustuksen mahdollistamista infektioista, joiden edessä eläinlääkärit olivat voimattomia. Heikon immuunipuolustuksen on puolestaan arveltu johtuvan vuorigorillojen korkeasta sisäsiittoisuusasteesta. Luonnossa gorilla voi elää 35–40 vuotiaaksi, naarasgorilla tulee sukukypsäksikin vasta seitsemän–kahdeksan vuoden ikäisenä ja saa ensimmäisen poikasensa usein kymmenvuotiaana. Jäänteet siirtyivät Helsinkiin Ensiksi kuolleen Cocon pää ja nahka irrotettiin ruumiinavauksen jälkeen, loppuosa ruumiista on kadonnut. Pucker puolestaan säästettiin kokonaisena. Molemmat päätyivät Alexander Koenig -museoon Bonniin. Koenig-museolla oli tuohon aikaan tiiviit suhteet Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon ja eläinnäytteiden vaihdon myötä Virungan sumuisilta vuorilta riistettyjen gorillojen jäänteet päätyivät Helsinkiin. Vuodesta 1985 lähtien Pucker on kertonut lajistaan ja sen uhanalaisuudesta Luonnontieteellisen museon näyttelyssä. Täytetty gorillanaaras on sijoitettu Virungavuoria esittävään kokonaisuuteen ja täytetty samaan asentoon kuin Robert Campbellin National Geographic -lehden jutun valokuvassa. Luomuksella on kokoelmissaan myös Puckerin täydellinen luuranko ja Cocon nahka ja luut. Samana vuonna gorillojen tutkija ja suojelija Dian Fossey murhattiin leiriinsä Virungavuorilla – syyllisiä olivat ilmeisesti salametsästäjät, vaikkei ketään saatu kiinni. Fossey haudattiin vuorille salametsästäjien murhaaman lempigorillansa Digitin viereen, paikkaan jossa lepää useita murhattuja gorilloja. Hyviä uutisia gorillarintamalta Viime vuosien aikana on alkanut näyttää siltä, etteivät Fossey tai lukuisat gorillat kuolleet turhaan. Kuluvan vuoden toukokuussa julkistettiin Ruandan, Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan yhteistyössä johtaman tuoreen vuorigorillalaskennan tulokset: luonnossa elävien gorillojen määrä on saatu nostettua yli tuhanteen yksilöön. Yli 600 yksilöä elää Virunga-vuorilla ja loput Bwindin kansallispuistossa Ugandan puolella. Kannan kasvusta huolimatta vuorigorilla on edelleen äärimmäisen uhanalainen eikä tilannetta helpota sen elinalue yhdellä Afrikan tiheimmin asutulla alueella. Dian Fosseyn nimeä kantava gorillojen tutkimusja suojelusäätiö rahoittaa puistonvartijoita, jotka toimivat gorillojen henkivartioina. Varsinaisen salametsästyksen sijalle ovat nousemassa ilmastonmuutos ja elinympäristön väheneminen. Toivoa kuitenkin on ja suojelu jatkuu. Sumuisten vuorten Pucker Luonnontieteellisessä museossa, gorillan on konservoinut Eirik Granqvist. Kuva: Janne Granroth
19 Viikot 32-33 19 Viikot 32-33 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 2489-8562 (painettu) • ISSN 2489-8570 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 Ilmoita edullisesti – soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Autolasipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Terveys Leipomot KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Halutaan vuokrata Luotettava ja siisti korkeakouluopiskelija etsii YKSIÖTÄ alueelta Kallio-VallilaSörnäinen-Kumpula. Luottotiedot kunnossa, kotivakuutus, vanhempien vuokratakaus. Yhteydenotot: puh. 045 852 9020 Traaginen gorillatarina joka päättyy Helsingin Luonnontieteelliseen museoon ? Luonnontieteellisen museon toisessa kerroksessa näyttelyvitriinistä katsoo surumielisesti gorillanaaras. Vasta äskettäin tämän gorillan traaginen tausta tuli esiin – se on yksi Dian Fosseyn Sumuisten vuorten gorilloista. Näin tarina kuuluu: Ruandan valtio päätti vuonna 1969 myydä kaksi gorillaa Kölnin eläintarhalle. Ruandassa työskennellyt kuuluisa gorillatutkija Dian Fossey vastusti hanketta ankarasti. Fosseyn vastustuksesta huolimatta hanke toteutettiin – tuohon aikaan vielä saatettiin pyydystää eläimiä luonnosta ja viedä eläintarhoihin. Kaksi naaraspoikasta maksoi molempien poikasten perheryhmien kaikkien muiden jäsenten hengen. Jotta poikasilla olisi edes joku mahdollisuus selvitä, Fossey suostui niiden keinoemoksi ja sai hoidettua ne terveiksi gorillalapsiksi. Ero oli katkera, kun Cocoksi ja Puckeriksi nimetyt gorillat kuljetettiin saksalaiseen eläintarhaan, jota varten ne oli alun perin luonnosta otettu. Eläintarhassa Coco ja Pucker saivat tiettävästi parasta hoitoa mitä oli tarjolla. Tästä huolimatta gorillaneidot elivät vain yhdeksän vuotta ennen kuin menehtyivät peräjälkeen bakteeritulehdukseen vuonna 1978. Tulehdus oli ilmeisesti seurausta synnynnäisesti heikon immuunipuolustuksen mahdollistamista infektioista, joiden edessä eläinlääkärit olivat voimattomia. Heikon immuunipuolustuksen on puolestaan arveltu johtuvan vuorigorillojen korkeasta sisäsiittoisuusasteesta. Luonnossa gorilla voi elää 35–40 vuotiaaksi, naarasgorilla tulee sukukypsäksikin vasta seitsemän–kahdeksan vuoden ikäisenä ja saa ensimmäisen poikasensa usein kymmenvuotiaana. Jäänteet siirtyivät Helsinkiin Ensiksi kuolleen Cocon pää ja nahka irrotettiin ruumiinavauksen jälkeen, loppuosa ruumiista on kadonnut. Pucker puolestaan säästettiin kokonaisena. Molemmat päätyivät Alexander Koenig -museoon Bonniin. Koenig-museolla oli tuohon aikaan tiiviit suhteet Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon ja eläinnäytteiden vaihdon myötä Virungan sumuisilta vuorilta riistettyjen gorillojen jäänteet päätyivät Helsinkiin. Vuodesta 1985 lähtien Pucker on kertonut lajistaan ja sen uhanalaisuudesta Luonnontieteellisen museon näyttelyssä. Täytetty gorillanaaras on sijoitettu Virungavuoria esittävään kokonaisuuteen ja täytetty samaan asentoon kuin Robert Campbellin National Geographic -lehden jutun valokuvassa. Luomuksella on kokoelmissaan myös Puckerin täydellinen luuranko ja Cocon nahka ja luut. Samana vuonna gorillojen tutkija ja suojelija Dian Fossey murhattiin leiriinsä Virungavuorilla – syyllisiä olivat ilmeisesti salametsästäjät, vaikkei ketään saatu kiinni. Fossey haudattiin vuorille salametsästäjien murhaaman lempigorillansa Digitin viereen, paikkaan jossa lepää useita murhattuja gorilloja. Hyviä uutisia gorillarintamalta Viime vuosien aikana on alkanut näyttää siltä, etteivät Fossey tai lukuisat gorillat kuolleet turhaan. Kuluvan vuoden toukokuussa julkistettiin Ruandan, Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan yhteistyössä johtaman tuoreen vuorigorillalaskennan tulokset: luonnossa elävien gorillojen määrä on saatu nostettua yli tuhanteen yksilöön. Yli 600 yksilöä elää Virunga-vuorilla ja loput Bwindin kansallispuistossa Ugandan puolella. Kannan kasvusta huolimatta vuorigorilla on edelleen äärimmäisen uhanalainen eikä tilannetta helpota sen elinalue yhdellä Afrikan tiheimmin asutulla alueella. Dian Fosseyn nimeä kantava gorillojen tutkimusja suojelusäätiö rahoittaa puistonvartijoita, jotka toimivat gorillojen henkivartioina. Varsinaisen salametsästyksen sijalle ovat nousemassa ilmastonmuutos ja elinympäristön väheneminen. Toivoa kuitenkin on ja suojelu jatkuu. Sumuisten vuorten Pucker Luonnontieteellisessä museossa, gorillan on konservoinut Eirik Granqvist. Kuva: Janne Granroth
20 Viikot 32-33 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 SAIJU TOIVOLA-TANSKANEN Asuntomyyjä 040 680 7721 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 JESPER RAUTIAINEN Asuntomyyjä 040 680 7719 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 Helppoa ja mutkatonta asunnonvaihtoa Onnistuneet asuntokaupat syntyvät asiantuntemuksesta, luottamuksesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Kun olet harkitsemassa kotisi vaihtoa, tarjoamme sinulle toimivaa ja laadukasta palvelua. Tulemme arvioimaan asuntosi maksutta ja sitoumuksetta. Teet tulevan muuttosi vaivattomaksi ja helpoksi oheispalveluillamme, joita ovat mm. stailaus, varastointi ja siivous. Asiakkaanamme hyödyt myös vahvasta some-näkyvyydestämme. Tällä hetkellä kysyntä on vilkasta kaikenkokoisille asunnoille. Ole yhteydessä meihin, niin sovitaan sinulle sopivin tapa myydä asuntosi.