• 1 2011 K a n s a l l i sk i r j a s t o Tiedonhaun huominen Norjan digitaalinen kirjahylly Mikä ihmeen LibQUAL? V. A. Koskenniemi
• sisällys 1/2011 1 2 3 4 PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto Sähköposti: kk-tiedotus@cc.helsinki.fi Telefax 191 22581 53. vuosikerta toimitus: Päätoimittaja Suvi Kingsley (09) 191 22722 suvi.kingsley@helsinki.fi toimitusneuvosto: Harri Ahonen Dorrit Gustafsson, pj. Suvi Kingsley Anne Nikula Sinimarja Ojonen Heidi Partanen Marja-Liisa Seppälä taitto: Pentti Järvinen Digitointi ja kuvankäsittely: Kari Timonen osoitteenmuutokset: Kristiina.a.nieminen@helsinki.fi (09) 191 22720 kansalliskirjasto-lehti verkossa: www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/ kklehti/html www.lehtiluukku.fi kansalliskirjasto Kai Ekholm Digitaalinen kirjasto on pian arkipäivää Det digitala biblioteket är snart vardag ajankohtaista Ari Rouvari kDk:n asiakasliittymä avaa monia mahdollisuuksia tiedonhaun huominen ­ yhdellä asiakasliittymällä kaikki palvelut kansallisarkiston kokemuksia: Primolla lisää näkyvyyttä Uuden hakupalvelun haasteet museomaailmalle ereading services-hanke: sisältöjä sähköisille lukulaitteille Maailmalta: Digitaalinen kirjahylly FaiFE ­ tuore ote sananvapauskysymyksiin 8 Leena Jansson 13 14 17 21 26 28 Markku Mäenpää Riitta Autere Helene Juhola Vidgis Moe Skarstein Kai Ekholm Päivi Jokitalo asiakas on aina oikeassa ­ eikä kysyvä tieltä eksy: asiakastyytyväisyyskyselyt kehittämistyökaluna Mikä ihmeen libQUal? 32 38 42 46 47 48 Ulla Nygrén ja Kaisu Kesonen Kari Paakkinen ja Ari Kotonen Päivi Jokitalo Palvelukysely osana ohjaamassa Varastokirjaston toimintaa "Vihdoinkin järkevä kysely!" Minun kansalliskirjastoni: keskiajan tutkija jaakko tahkokallio Päätoimittajan esittely Vuonna 2010 Kansalliskirjasto-lehteä ilmestyi kolme numeroa. Artikkelit luettavissa myös Arto-tietokannasta (Elektra-sopimus) https://arto.linneanet.fi DMP Eriksen Helsinki 2011 Kai Ekholm kirjailijakatsaus: V. a. koskenniemen poliittiset matkasauvat 50 55 kirjastossa tapahtuu näyttelyjä ja tapahtumia Kansi: Yksi Kansalliskirjaston kokoelmien merkittävimmistä kehittämishankkeista on kansalliskokoelman digitointi. Kuvamanipulaatiossa luterilaisen teologin Christoph Fischerin kokoama hartauskirja Christliche, einfeltige Ausslegung des güldenen Kleinods, des Psalters Dauids, ... (Dressden: Durch Andreas Morgenrodt 1585).
• Digitaalinen kirjasto on pian arkipäivää Emme voi ratkaista ongelmia käyttämällä samoja ajattelutapoja, joilla ne loimme. Albert Einstein T iedän, johtajat yksioikoistavat asioita.Visioimme asioita, joiden parissa kymmenet asiantuntijat viettävät unettomia öitä. Digitaalinen kirjasto on yksi näistä. Se edellyttää vielä paljon töitä, mutta on lähempänä kuin koskaan. Puhun tietenkin Kansallisesta digitaalisesta kirjastosta (KDK), johon Opetus- ja kulttuuriministeriö on määrätietoisesti suunnannut resursseja. Se on kaikkien muistiorganisaatioiden yhteisponnistus, jollaista ei liene aiemmin nähty. Hanke on Euroopan mittavin ja tuo meille kiitosta ja glooriaa vielä pitkään. Kansalliskirjastolle uskottu asiakasliittymän hankinta ja käyttöönotto on jo itsessään haastava prosessi.Vuonna 2012 tulemme näkemään verkkopalvelun, jossa mukana olevien aineisto tarjotaan yhden portin kautta. "Piilossa" olleet aineistot avautuvat suurelle yleisölle ja uskallan luvata niille uutta näkyvyyttä. Haluaisin, että KDK määriteltäisiin foorumiksi, johon kaupallisetkin toimijat ovat tervetulleita. Tämä on mielestäni menestystekijä. Toinen on tekijänoikeuksien ja kohtuullisten korvausten määrätietoinen käyttöönotto, jotta saamme 1900-luvun aineistoa verkkoon. Muuten hankkeesta uhkaa tulla historiallinen digitaalinen kirjasto jo alkuunsa. Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. On surullista, ellemme voi asettaa mitään 1900-luvun aineistoa verkkoon. Tarvitsemme sanoma- ja aikakauslehtiä, suurmies- ja -naiskokoelmia, kansallisia merkkiteoksia, elämänkertoja, karttoja jne. Urakka ei ole pienelle maalle kohtuuton. Norjassa on painettu noin 350 000 monografiaa sen historian aikana. Nyt maa on digitoinut siitä puolet. Missä on tahto, siellä on tie. Alussa kuvattu innostus leimaa koko KDK:ta, hyvä niin. Kehitys on aina voimakkaasti sidoksissa inspiraatioon, mutta vain harvat tajuavat, kuinka tärkeä tämä liitos on. Innostaa ­ latinan sanasta inspirare ­ tarkoittaa "puhaltaa henki johonkin". Tämänkin hankkeen johtaminen on inspiraatiota; uuden elämän ja energian luontia organisaatioiden välille. 1 Kuva: Markku Ojala, Presspix Oy Kai Ekholm
• Kai Ekholm Det digitala biblioteket är snart vardag Vi kan inte lösa de problem vi skapat med samma tänkande som skapade dem. Albert Einstein J ag vet, chefer förenklar saker.Vi skapar visioner som flera tiotal experter får grunna på under sömnlösa nätter. Det digitala biblioteket är ett av dem. Det kräver fortsättningsvis mycket arbete, men är idag närmare än någonsin. Jag avser naturligtvis Nationella digitala biblioteket, som Undervisningsoch kulturministeriet målmedvetet har anvisat resurser. Det är alla minnesorganisationers gemensamma satsning, och liknar inte något tidigare projekt. Det är det största projektet i Europa och kommer att medföra är och berömmelse under lång tid framåt. Uppdraget som har anförtrotts Nationalbiblioteket, anskaffningen och införandet av kundgränssnittet, är redan i sig en utmaning. År 2012 kommer vi att se en nättjänst där alla deltagares digitala material finns tillängligt genom en och samma portal. Material som har varit "gömda" öppnas för allmänheten och jag vågar lova att de kommer att få ny synlighet. Jag önskar att Nationella digitala biblioteket blir ett forum där också kommersiella aktörer är välkomna. Det ser jag som en framgångsfaktor. En annan är att man målmedvetet inför upphovsrätt och skäliga ersättningar, så att vi får med material från 1900-talet. Annars riskerar projektet att bli ett historiskt digitalt bibliotek redan från början. Finland fyller 100 år 2017. Det är sorgligt om vi inte ska kunna lägga ut material från 1900-talet på nätet.Vi behöver dagstidningar och tidskrifter, stormäns och -kvinnors samlingar, nationellt viktiga verk, biografier, kartor m.m. Det är inte en omöjlig uppgift för ett litet land. I Norge har det getts ut cirka 350 000 monografier under landets historia. Nu har man digitaliserat hälften av dem. Där det finns en vilja, finns en väg. Den entusiasm som jag beskrev i början präglar hela det digitala biblioteket, och det är bra. Utveckling har alltid en stark koppling till inspiration, men få förstår hur viktig kopplingen är. Inspirera, från latinets inspirare, betyder "blåsa liv i någonting". Att leda detta projekt är också inspiration; att skapa nytt liv och energi mellan organisationer. Svensk översättning: Teresia Ijäs 2 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Turun akatemian väitöskirjojen digitointi A j a n k o h t a i s t a Kaikki mukaan digitalkoisiin Kansalliskirjaston digitalkoissa kannustetaan kaikkia Myy räjahti- ja Myyräsilta-verkkopelien avulla jo digitoidun aineiston oikoluku- ja korjaustyöhön. Työminuutteja oli kertynyt jo 100 000 ja sivustolla käynyt 25 000 kiinnostunutta kuukausi projektin käynnistämisen jälkeen. Eniten pelaajia oli Helsingistä, mutta paljon myös muualta Suomesta ja jopa Yhdysvalloista asti. Kansalliskirjasto on jo digitoinut neljä miljoonaa sivua 1700­1900-luvun lehtiä ja kirjallisuutta, joten talkoomateriaalia riittää jatkossakin. Projekti on käynnistetty yhteistyössä suomalaisen Microtaskin kanssa, joka vastaa sen teknologiasta. www.digitalkoot.fi OKM:n virastoselvitys ehdottaa uudistuksia Opetus- ja kulttuuriministeriön virastojen rakennetta, ohjausta ja rahoitusta on ehdotettu uudistettavaksi. Selvityksen mukaan OKM:n hallinnonalalla olisi ministeriön lisäksi seitsemän valtion virastoa, nykyisten 16 sijasta. Kansalliskirjasto myös erotettaisiin Helsingin yliopistosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi ja Varastokirjasto yhdistettäisiin osaksi Kansalliskirjastoa. Kaikkien muistiorganisaatioiden (Kansalliskirjasto, Arkistolaitos, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Kansallisgalleria ja Museovirasto) ohjaus ehdotetaan koottavaksi yhteen. Filosofia.fi-portaalissa on julkaistu neljä ensimmäistä käännöstä Turun akatemian (16421828) latinankielisistä, filosofisesti mielenkiintoisista väitöskirjoista. Portaaliin on tarkoitus koota käännökset kaikkiaan 20 väitöskirjasta. Ensimmäiset neljä käännöstä esiteltiin Kansalliskirjastossa järjestetyssä seminaarissa helmikuun 3. päivänä 2011. Seminaarissa esiteltiin myös Kansalliskirjaston Turun akatemian väitöskirjojen digitointiprojektia. Kansalliskirjasto on julkaissut Doria-palvelussaan laajan kokoelman vanhoja Turun akatemian aikaisia väitöskirjoja. Tarkoituksena on digitoida kaikki, noin 4500 väitöskirjaa. Tässä vaiheessa niitä on digitoitu 1778 kappaletta. Doria-palvelusta löytyy jo noin 45000 digitoitua Turun Akatemian väitöskirjojen sivua. Kansalliskirjasto-lehti luettavissa myös verkossa osoitteessa www.lehtiluukku.fi 3
• Ari Rouvari KDK:n asiakasliittymä avaa monia mahdollisuuksia Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn organisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Sillä voidaan korvata nykyiset käyttöliittymät. Kansalliskirjasto on palvelun ylläpitäjä ja vastaa sen kehittämisestä ja yhteistyöverkoston rakentamisesta, kun asiakas organisaatiot taas päättävät palvelun sisällöistä ja ulkoasusta. Palvelu pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Kuva: Kari Timonen 4 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kansallinen digitaalinen kirjasto Neljä kokonaisarkkitehtuurin osa-aluetta KDK:n ja sen asiakasliittymän rakentamisessa sovelletaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, joka on jaettu neljään osaalueeseen: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuriin. Toiminta-arkkitehtuurissa on kuvattu KDK:n sidosryhmät, palvelut, ydintoiminta ja niitä tukevat pääprosessit. Se antaa kokonaiskuvan hankkeesta ja sillä ohjataan palvelun rakentamista sekä varmistetaan prosessien kehittäminen ja asiakaslähtöisyys. Tietoarkkitehtuurikuvauksissa esitetään KDK:n keskeiset sanastot, asiakasliittymän kautta käyttöön saatettavat aineistot sekä yleisemmin tietopääoma ja -varannot. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa sekä esittää tietokokonaisuuksien ja järjestelmien suhteet. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri taas kuvaa hankkeen kannalta keskeiset hankittavat ja olemassa olevat tietojärjestelmät ja niiden roolit. Siinä on listattu muun muassa asiakasliittymän taustajärjestelmät, ne joista metadata haravoidaan ja joiden palvelut integroidaan asiakasliittymään. Tietojärjestelmäsalkku sisältää informaation kyseisistä järjestelmistä. Se on jaettu organisaatiotyypeittäin: kirjastot, arkistot, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, kulttuurihistorialliset museot sekä taide- ja erikoismuseot, luonnontieteelliset museot ja vielä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Teknologia-arkkitehtuurissa linjataan käytettävät tekniset ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee muistiorganisaatioiden strategisia tavoitteita. Standardisalkussa on muun muassa määritelty asiakasliittymän käyttämät haravointi ja verkkopalvelurajapinnat sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden suositeltavat kuvailuformaatit. Kokonaisarkkitehtuuria pitää päivittää riittävän usein, jotta se ei menetä ohjaavuuttaan. Ex Libriksen järjestelmän pilotointi Kansalliskirjasto solmi sopimuksen asiakasliittymän toteuttamisesta Ex Libris Groupin kanssa elokuussa 2010. Ex Libris Group toimittaa liittymän tarvitseman järjestelmän ja tukee pilottiorganisaatioita järjestelmän käyttöönotossa. Kansalliskirjasto kehittää ja räätälöi sitä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yhteisöjen ja Ex Libriksen kanssa. Ex Libris on monikansallinen toimija, jolla on 4700 asiakasta ympäri maapallon. Sen roolia kuvaa hyvin se, että maailman kymmenen huippuyliopistoa ovat kaikki Ex Libriksen asiakkaita ja esimerkiksi Euroopan 50:stä parhaiten rankatusta yliopistosta 36 käyttää Ex Libriksen tuotteita. Suomen kirjastoilla on jo useita Ex Libriksen tuotteita käytössä, joten toimittaja on meille tuttu ja yhteistyö on aiemmin toiminut moit- "Teknologia-arkkitehtuurissa kuvataan tietojärjestelmien ja IT-infrastruktuurin teknologiaratkaisut, joilla tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien rakenteet toteutetaan. Teknologia-arkkitehtuuri kattaa KDK:n tietojärjestelmäpalvelujen teknisen toteutuksen ja tietojärjestelmissä käytettävän laitteiston sekä standardit, joita hyödynnetään tietosisältöjen, tietorakenteiden ja teknisten rakenteiden määrittelyssä." (VM-julkaisuja 4/2008, 21) 5
• teettomasti. Järjestelmä oli sopivin myös arkisto- ja museosektoreille. Nämä sektorit ovat Ex Librikselle melko uusia tuttavuuksia, mutta ne on huomioitu yrityksen strategioissa. Elokuussa 2010 käynnistyneeseen kuuden kuukauden pilotointivaiheeseen valittiin kahdeksan organisaatiota: Kansallisarkisto, Museovirasto, Kansalliskirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Metsämuseo Lusto ja Tuusulan taidemuseo. Pilotoinnissa arvioidaan järjestelmän soveltuvuus kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteiseksi asiakasliittymäksi sekä testataan tarjouksessa luvattujen toiminnallisten ja teknisten vaatimusten toteutuminen. Puutteita tio-ominaisuuksissa ja ylläpitoliittymän käytettävyydessä. Pilotointia on vaikeuttanut puutteellinen dokumentointi ja Ex Libriksen heikentynyt tukipalvelu. Puutteisiin haetaan ratkaisuja Ex Libriksen kanssa johto- ja asiantuntijatasolla. Todennäköisesti pilottikautta joudutaan pidentämään. Taloudellista, tehokasta ja aitoa yhteistyötä Metadatan haravointi ja normalisointityö on onnistunut suunnitelmien mukaisesti, mutta ongelmia on palvelujen integroinnissa, konsor- Hankkeen tärkein tavoite on parantaa palveluiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Sen kautta tulisi saada käyttöön kaikki asiakkaalle relevantit tietopalvelut. Asiakasliittymä on asiakasta varten ja sen tulee olla niin helppo käyttää, että jokainen osaa käyttää sitä ilman koulutusta tai ohjausta. Asiakasliittymän tai sen osia voi integroida muihin palveluihin, joten käyttäjä voi valita miten asiakasliittymää käyttää. Infrastruktuurihankkeena se myös mahdollistaa metadatan käytön muissa palveluissa. 6 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kansallinen digitaalinen kirjasto Jos osaa käyttää kirjaston palveluita, osaa käyttää myös museoiden ja arkistojen palveluita ­ asiakasliittymä yhtenäistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden palveluja. Kansallisesti yhtenäistäminen ja yhden järjestelmän käyttö on taloudellista ja tehokasta: yksi palvelu kaikkien käytössä. Lisäarvoa tuo kolmen sektorin aito yhteistyö. Hankkeen koko on haaste, sillä keskitetyt palvelut ja päätöksenteko vaativat paljon organisointia ja hallinnollista joustavuutta. Toisaalta juuri hankkeen laajuus ja kansallinen näkyvyys on mahdollistanut hyvät resurssit ja ministeriöiden tuen. Palveluiden keskittämisessä pitää ottaa huomioon heterogeenisen asiakaskunnan ja erilaisten palveluiden myötä kohdattavat haasteet. Asiakasliittymä on haasteellinen hanke, mutta haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi ja lopulta voitoiksi. Korkealle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvien innovaatioiden avulla, jotka mahdollistavat uudet aluevaltaukset niin palveluissa kuin asiakkuuksissa. Ari Rouvari on Kansalliskirjaston tietojärjestelmäpäällikkö ja toimii KDK:n asiakasliittymän projektipäällikkönä. Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri. 2010 http://wwwkdk2011.fi/images/stories/KDK_kokonaisarkkitehtuuri.pdf Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri: Liite B Standardisalkku. 2010 http://www.kdk2011.fi/images/stories/KDK_standardisalkku.pdf Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmän sovittaminen ja soveltaminen. FEAR-projekti. VM-julkaisuja 4/2008. ISSN 1459-3394. ISBN 978-951-804-784-4 (nid.) http://www.vm.fi/vmfi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut_04_hallinnon_kehittaminen/20080129Valtio/Fear_4_2008.pdf 7
• Leena Jansson Tiedonhaun huominen ­ yhdellä asiakasliittymällä kaikki palvelut Kansalliskirjaston kokoelmat löytyvät tällä hetkellä kahdesta tietokannasta, Fennicasta ja Helkasta. Kirjaston digitointeja on vielä useammassa käyttöjärjestelmässä. Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän päämääränä on yhden luukun palvelu, jonka kautta käyttäjä saavuttaa kaiken tarvitsemansa tiedon riippumatta siitä, mikä organisaatio ­ kirjasto, museo tai arkisto ­ on tiedon tuottanut. M onista nykyisistä rinnakkaisista palveluiden käyttöliittymistä on mahdollista siirtyä yhteen asiakasliittymään, joka tarjoaa yhtenäisen näkymän taustajärjestelmien palveluihin. Asiakasliittymän voi integroida organisaatioiden kotisivuihin, portaaleihin ja muihin järjestelmiin. Kesällä 2010 asiakasliittymäohjelmistoksi valittiin Ex Libriksen Primo, josta hankittiin ns. kansallinen lisenssi, joka kattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset kirjastot, arkistot ja museot. Kuusi kuukautta kestävän pilotoinnin tavoitteena on selvittää valitun ohjelmiston toiminnallisuus ja soveltuvuus asetettuihin tavoitteisiin. Mitä testataan? Kansalliskirjasto on ilmoittanut KDK:n asiakasliittymän testiaineistoiksi Fennica- ja Viola-tietokannat, digitoiduista aineistoista Historiallisen sanomalehtikirjaston ja Doria-järjestelmän digitoituja kokoelmia sekä digitoitujen monografioiden käyttöympäristön DigiToolin. Testiaineis- 8 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kansallinen digitaalinen kirjasto tossa on sekä viitetietokantoja että digitoituja aineistoja. Pilottiaineistoiksi on valittu metadataltaan erilaisia aineistoja; metadataformaatit ovat joko MARC 21-formaattia tai Dublin Corea. Kansallisissa tietokannoissa Fennicassa ja Violassa kuvaileva metadata on MARC-muotoista.Viola sisältää myös osakohteita. Historiallisessa sanomalehtikirjastossa ei ole metadataa vaan sanomalehtien sisällöstä on automaattisen tekstintunnistus-käsittelyn (OCR) kautta luotu kokotekstiindeksi. Halusimme selvittää miten Primo selviää sanomalehtikirjaston ns. sumeasta hausta. Tätä ei ole artikkelia kirjoitettaessa vielä testattu. Pilotoinnin ensimmäisessä vaiheessa määritellään mitä organisaation aineistojen viitetiedoista halutaan viedä asiakasliittymän indeksiin, mitä tietoja käytetään hauissa ja mitä näytetään hakutuloksissa. Tämän jälkeen metadata muunnetaan Primon indeksin formaattiin. Tätä ns. metadatan normalisointia on tehty loppuvuodesta 2010 ja alkuvuonna 2011. Työ on ollut yllättävän aikaa vievää kirjastoillekin, vaikka Ex Libriksellä oli valmiina MARC 21- ja Dublin Core-normalisointisäännöt. Etenkin Viola-asiantuntijamme ovat työllistyneet. Pilotointi jatkuu hakujen toimivuuden, kirjaston itsepalvelutoimintojen (varaukset, uusinnat) ja asiakasliittymän räätälöinnin testauksella. Paineet yhdenmukaisuuteen? pilottiaineistossa ei kuitenkaan ole mukana tietokantaa, joissa asiakkaiden itsepalvelutoiminnot olisivat käytössä. Pilottiorganisaatioiden kesken on kuitenkin sovittu, että ne voivat myös testata toistensa aineistoja ­ näin Kansalliskirjastossakin päästään arvioimaan varausten ja lainojen uusintojen toimivuutta asiakasliittymässä. Olemassa olevien palveluiden integroiminen asiakasliittymään tullee olemaan suuritöistä. Mielenkiintoista on nähdä tuleeko eri organisaatioiden palveluiden käyttö asiakasliittymän kautta aiheuttamaan paineita yhdenmukaistaa käytäntöjä. Asiakaspalvelutoimintojen liittämisen suunnittelu Kansalliskirjaston näkymään tuleekin Asiakaskäyttöliittymässä on mahdollista tehdä kirjastoaineiston varauksia ja lainojen uusintoja. Kansalliskirjaston KDK:n asiakasliittymää testataan mm. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistolla. 9
• Kuva: Jussi Pohjakallio Tiedonhakua eilen (Kansalliskirjaston Kupolisali 60-luvun alussa). olemaan tuotantovaiheen työvuorossa ensimmäisenä. Ajattelemme vievämme omaan näkymäämme myös museoiden ja arkistojen aineistoa. Primo sallii yhden organisaation rakentaa useammanlaisia näkymiä ja tällaisiin on Kansalliskirjastolla perusteltu tarve. Verkko vai kirjasto tiedonhankintaan Kansalliskirjastossa on suunniteltu digitaalista kirjastoa, jossa asiakas kohtaa kirjaston aineistoja palvelutarjonnan yhdessä paikassa kirjaston kotisivuilla. Hankkeessa tavoitteena on vastata asiakkaiden muuttuviin asiointitarpeisiin sekä edistää aineistojen digitaalista löytyvyyttä ja saavutettavuutta. Verkossa asiakkaille on tarjolla lukuisia helppoja ja nopeita palveluita tiedonhankin- taan. Kirjaston valttina on tietosisältöjen laatu, luotettavuus ja lähdekriittisyys. Luotettavuus syntyy kattavista tietovarannoista joiden keruu-, karsinta- ja säilytysperiaatteet on dokumentoitu. Tällaiset dokumentit ovat jo nyt asiakkaiden luettavissa. Asiakasliittymän testauksella halutaan selvittää tuoko se kirjaston omat, lähinnä digitoidut aineistot, riittävän hyvin esille asiakasliittymässä ja edistääkö se täten niiden löytämistä. Kansalliskirjaston kokoelmat määriteltiin opetusministeriön teettämässä tutkimusinfrastruktuuriselvityksessä merkittäväksi kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Kokoelmien ja tämän kansallisen tutkimusinfrastruktuurin suurin ja merkittävin kehittämishanke on ollut kansalliskokoelman digitointi osana erillisrahoitettua digitointihanketta. 10 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Tiedonhakua tänään ­ entä huomenna? (Tutkijoita Kansalliskirjaston erikoislukusalissa) Kansalliskirjaston digitointiprosessissa digitaaliset aineistot myös rakenteistetaan varsin pitkälle, esim. aikakauslehdet artikkelitasolle. Jotta asiakkaat pystyvät hyödyntämään rakenteistamistyötä, tulisi asiakasliittymässä haku voida kohdentaa tähän rakenteistettuun metadataan, ei vain bibliografisiin viitetietoihin. Sosiaalisesta mediasta mallia tiedonhaun työvälineisiin kohdistuvat odotuksensa muuttuvat nopeasti. Elämme sosiaalisen median haltuunoton aikaa. Käyttäjien osaaminen muuttuu ja sen mukana on työvälineidenkin muututtava. Samalla kun rakennamme hakuliittymää asiakkaillemme ­ tutkijakäyttäjillemme ­ teemme myös itsellemme uutta työvälinettä. Tiedonhakujärjestelmien helppokäyttöisyys ja nopea tiedon saatavuus ovat ominaisuuksia, jotka liitetään sosiaaliseen mediaan ja Web 2.0 -teknologiaan. Tietotulvan valikointi Asiakasliittymä on olennainen osa Kansalliskirjaston digitaalista kirjastoa ja tulee palvelemaan monipuolista asiakaskuntaa, akateemisista tutkijoista ja yliopistojen jatko-opiskelijoista sukututkijoihin, toimittajiin ja eri alojen harrastajiin. Digitaalisten palvelujen yleistyessä käyttäjien tarpeet ja heidän digitaalisiin palveluihin Tuotantovaiheessa haasteena tulee olemaan tarjottavien tiedonlähteiden valinta ja arviointi. Yhteistyö asiakkaan kanssa onkin keskeisessä asemassa. Tuotantovaiheessa Kansalliskirjaston asiakasliittymän kautta tarjotaan viitetietokan- 11 Kuva: Kari Timonen Kansallinen digitaalinen kirjasto
• toja sekä digitoitua ja käyttörajoitettua aineistoa. Primoon mukaan tulevien organisaatioiden aineistoja on runsaasti. Sen lisäksi olemme ajatelleet tarjota ns. vapaata verkkoaineistoa, jossa haasteena tulee olemaan sen saanti hakukelpoiseksi. Asiakasliittymässä kuten Nellissäkin voi tehdä hakuja useisiin tietokantoihin kerralla. Nellistä asiakasliittymä eroaa siten, että tietokannat indeksoidaan liittymän indeksiin ja haut kohdistuvat tähän indeksiin. Edelleen tulee olemaan aineistoja, joita ei voi tai saa indeksoida, ja näihin haku tehdään kuten Nellissä. Lisäksi on aineistoa, joihin hakua ei pystytä kohdistamaan, jolloin asiakkaalle joudutaan tarjoamaan linkki. Primolla uusia käyttäjiä tä olemme miettimässä mitä osuuksia kirjaston kotisivuista voitaisiin viedä Primon näkymään. Asiakasliittymän kautta on mahdollisuus saavuttaa uusia käyttäjiä. Etenkin nuorempien käyttäjien saavuttamiseen sähköiset jakelutiet ovat merkittäviä. Beta-versio tulossa Pilotoinnissa testataan myös miten asiakasliittymän voi integroida kirjaston kotisivuihin, tutkijan sähköiseen työpöytään, sosiaalisiin verkkopalveluihin ja muihin ympäristöihin. Tiedonhakupalvelut halutaan tarjota siellä, missä käyttäjät jo ovat. Asiakkaille tarjotaan myös vuorovaikutusmahdollisuuksia. Järkevältä tuntuu myös ajatus, että kokoelmien informaatio on tarjolla lähellä hakupalvelua. Tästä syys- Pilotointi päättyy evaluointiin, jossa arvioidaan millaista osaamista ja työpanosta asiakasliittymän ylläpito tulisi vaatimaan kirjastolta. Nyt osaamme jo sanoa, että Primo näyttää toimivan hyvin MetaLibin (Nellin) ja kirjastoluettelon yhteishauissa. Viime marraskuun puolivälissä testiaineistojen otoksia vietiin asiakasliittymään ja Primo-koulutukset alkoivat. Helmikuussa 2011 testiaineistomme loudattiin Primon indeksiin. Myös omia näkymiä suunnitellaan, esim. hakujen kohdistamismahdollisuuksia ja hakutulosfasetteja. Tavoitteena on saada Kansalliskirjaston asiakasliittymän ns. Beta-versio testikäyttöön vielä vuoden 2011 aikana. Leena Jansson toimii suunnittelijana Kansalliskirjaston tutkimuskirjastossa. Vielä ei olla testattu, miten Primo selviää sanomalehtikirjaston ns. sumeasta hausta. 12 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kansallinen digitaalinen kirjasto Markku Mäenpää Primolla lisää näkyvyyttä Kansallisarkistossa odotettiin jännittyneinä millainen uusi asiakasliittymä, Ex Libriksen Primo, on ja miten arkistoaines siihen suhtautuu. Arkistojen kuvailukäytännöt eri hierarkiatasoineen on luotu ennen nykyistä tietoverkko jen aikakautta eikä mielessä ole ollut Googlesukupolvi ja sen tottumukset. Kansallisarkiston kokemuksia: A jatus lähentää muistiorganisaatioiden aineistoja toisiinsa ei ole uutta. KAMUT-yhteistyötä (kirjas- Pilotoinnin yhteydessä on entisestään voimistunut tarve uudistaa arkistojen kuvailu- ja luettelointikäytäntöjä. Niiden vieminen ja lähentäminen muiden muistiorganisaatioiden vastaaviin käytäntöihin näyttää olevan tiemme tulevaisuudessa. Primo korostaa siis myös eri sektorien kuvailujen ja metatietojen yhtenäisyyden tarvetta. Se asettaa arkistojen taustajärjestelmille, joista tieto haravoidaan Primoon, vaatimuksen käsitteiden yhteneväisyydestä. Kirjastot ovat tässä suhteessa MARC-formaatteineen arkistoja edellä. Primo tarjoaa mahdollisuuden luoda kansallisen näkymän rinnalle omia sektorikohtaisia näkymiä. Olemme alustavasti päätyneet siihen, että Primon näkymä olisi arkistolaitoksen tietopalvelujen aloitussivu. Sitä kautta asiakkaat pääsisivät yhden käyttöliittymän kautta aineistojamme ja palvelujamme hyödyntämään. Arkistolaitoksen suunnittelijoista Antti Laukkosesta ja Kare Salonvaarasta tulee Kansallisarkiston asiantuntijoista koostuva pilottiryhmä. Markku Mäenpää on Kansallisarkiston tietopalveluyksikön johtaja. tot, arkistot ja museot) on ollut jo pitkään, mutta Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä edustaa jotain konkreettista. Asiakasliittymän pilotointi on nyt suunnilleen puolessa välissä ja ensimmäiset kokemukset saatu. Paljon on vielä työtä jäljellä sekä pilotoinnissa että myös itse järjestelmän käyttöönotossa, mutta ensimmäinen vaikutelma on positiivinen. Pilotointi alkoi kuten muillakin osallistujilla eli aineiston siirrolla asiakasliittymäohjelmistoon, Ex Libriksen Primoon, joka alun perin suunniteltiin kirjastojen tarpeisiin. Iloksemme arkistojen EAD-formaatti (Encoded Archival Description) siirtyi melko vaivattomasti asiakasliittymään. Suunnittelijamme Antti Laukkonen totesi myös tyytyväisenä, että uusi järjestelmä sisältää sellaista toiminnallisuutta, joka helpottaa arkistoainesten palveluprosessien alkupäätä, tiedon hakemista ja sen strukturointia. Primon hakujen kytkeminen arkistolaitoksen taustajärjestelmiin ja palveluketjuun tulee lisäämään myös palvelujemme näkyvyyttä. 13
• Riitta Autere Uuden hakupalvelun haasteet museomaailmalle Museoiden kokoelmat ­ esineet, taideteokset, kuvat sekä viitetiedot arkistokokonaisuuksista ­ nousevat kirjastojen aineistotarjonnan rinnalle Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän, Primon, hakupalvelussa. Museoille ominaisia haasteita on, mutta hyvällä yhteis työllä pyritään saamaan hakujen piiriin arkisen elämän ja juhlan koko kirjo, metsätyökoneista taiteilijamuotokuviin, haarukoista vihkiryijyihin. Kuva: Museovirasto Vihkiryijy Ilmajoen Peuralasta vuodelta 1882. Suomen kansallismuseon kokoelmat. 14 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kansallinen digitaalinen kirjasto H tarkastelu kussakin museossa, viitetiedoissa käyakupalveluun on elokuussa 2010 tettyjen kenttien yhdistäminen LIDO:n rakenkäynnistyneen pilottivaiheen aikana viety museoiden kokoelmatietoja nel- teeseen ja keskustelut kollegoiden kanssa ovat johtaneet uudenlaiseen yhteistyöhön. Tähän jästä erilaisesta tietokannasta tai järjestelmästä. Mukana ovat seitsemän metsäkulttuuria tallenta- mennessä olemme saaneet aikaan mukana olevat van museon Kantapuu-museotietokanta (http:// museojärjestelmät ja niistä hakupalveluun siirrettävät tietoelementit sisältävän yhteisen LIDO www.kantapuu.fi), Suomen museoiden yhteinen XML -rakenteen. hakuportaali Suomen Museot Online (http:// Pilottiprojekti on saanut museot tarkastesuomenmuseotonline.fi), Museoviraston kehittämä lemaan kokoelmiinsa kuuluvien esineiden ja Musketti-museotietojärjestelmä sekä Tuusulan taideteosten luettelointia. Tiedot, jotka museotaidemuseon kokoelmatiedot Valtion taidemusektorilla on perinteisesti kirjoitettu "ammattiseon Muusa-kokoelmanhallintapalvelusta. lainen ammattilaiselle" -näkökulmasta museoiMuseoiden kokoelmatietokantojen erilaiden sisäiseen käyttöön, siirretään nyt jaettavaksi suus asettaa haasteita tietojen siirrolle niin piuudenlaisessa ympäristössä. Ne ovat asiakkaiden lotin kuin tulevan tuotantovaiheenkin aikana. käytettävissä kokonaan uuSuomen ammatillisesti hoidenlaisessa ympäristössä: esidetuissa museoissa on käytössä viitisenkymmentä eri- Suomen ammatillisesti hoidetuissa neet ja taideteokset nousevat museoissa on käytössä viitisenesiin kirjojen, ääni- ja kuvalaista järjestelmää kokoelmakymmentä erilaista järjestelmää tallenteiden ja arkistoaineistietojen hallintaan. Jokaiseen kokoelmatietojen hallintaan. ton rinnalle, jäsentyen käyttänäistä on mahdollista toteutjän tekemän haun tuloksena, taa oma rajapinta ja tiedonkäyttäjän valitsemin kriteerein. Kuvailun käysiirrossa käytettävä XML-rakenne, jos museot tännöissä ja tiedonsiirron rakenteissa on vielä niin haluavat. tarkistettavaa, jotta esineiden, taideteosten ja kuPilotissa mukana olevat museot päätyivät vien nimet, yleisnimet, erikoisnimet sekä erilaihyvin nopeasti yhtenäistämään tiedonsiirrosset luokitukset asettuvat hakupalvelussa kohtiin, sa käytettävän XML-tiedoston rakenteen. Enjoista tiedon etsijä saa oikeat tiedot sisältävän simmäiset kokeilut osoittivat, että tiivistahtisessa hakutuloksen. työssä tietosisällön oikean esittämisen kannalta Hakupalvelussa käytettävän sovelluksen paras tulos saavutetaan museoiden yhteistyöllä ja kirjastolähtöisyys ja pilotissa käytetty kirjastokokoelmatietojen rakenteellisella yhdenmukaimaailman ammattilaiskieli on synnyttänyt aivan suudella. Myös kansallisen hakupalvelun tavoiuudenlaisia ongelmia: sekä kuullun että luetun te ­ kaikki aineisto yhden haun piirissä ­ vaatii ymmärtäminen, suomeksi ja englanniksi, on aineistojen rakenteen yhdenmukaistamista. tässä kirjastokielikylvyssä vaatinut museoväeltä Museoaineiston tietojen siirrossa käytetotuttelua ja malttia. Kirjastoaineiston hakuun tään eurooppalaisessa Athena-hankkeessa ketarkoitetun sovelluksen ominaisuuksien ja sen hitettyä Lightweight Information Descripting toiminnallisuuksien hahmottaminen on tuntuObjects (LIDO) XML-rakennetta (http://www. nut välillä hankalalta, mutta sitä suurempi lienee lidoschema.org). Kokoelmatietojen sovittelu yhteiseen XML-muotoon on ollut tähän mennes- kaikkien osallisten tyytyväisyys, kun tiedot ovat siirtyneet Primon uumeniin ja normalisoinnin sä yksi pilotin antoisimmista tehtävistä. Luettejälkeen hakujen ulottuville. Ja kuten kielikylloinnin käytäntöjen ja kuvailun todellisuuden 15
• Kuva: Tuusulan taidemuseo Pekka Halonen, Talvimaisema Pielisjärveltä, 1915. Tuusulan taidemuseo vyssä, pilotissakin yhä useampi osallistuja on oppinut uutta kieltä. Uskon, että löydämme oman "skandinaaviskamme" eri organisaatioiden samaa tarkoittavien käsitteiden sekamelskasta kevään aikana.Yhteisymmärrys ja käsitteiden yhteinen määrittely etenevät viikko viikolta. Oman vivahteensa tuovat tekijänoikeuskorvauksien asettamat rajoitukset kuva-aineiston näyttämiseen. Tekijänoikeuslain mukaisen suoja-ajan piirissä on esimerkiksi yli 93 % teoksista Tuusulan taidemuseon aineistosta. Näiden taideteosten kuvien liittäminen hakupalveluun tarkoittaa tekijänoikeuskorvausten suorittamista oikeuksien haltijoille. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen linjausten mukaan kukin museo vastaa itse näistä korvauksista ja Tuusulan taidemuseossa korvaukset suoritetaan osana toimintamenoja. Tässä vaiheessa korvausten suuruus ja niiden vaikutus museon talouteen on vielä selvittämättä ja suoja-ajan piirissä olevien teosten kuvat pysyvät toistaiseksi hakijan ulottumattomissa. Pilottivaiheessa on siis lähes 4 000 taideteoksen kokoelmasta esillä vain noin 180 teoskuvaa. Kaikkia pilottiorganisaatioita yhdistävät kysymykset tekijöiden nimien ­ kirjailijoiden, taiteilijoiden, valajien, kaivertajien, kuvaajien ja muiden toimijoiden ­ erilaisten kirjoitusasujen hallinnasta ja normalisoinnista. Nimien muodostaman tietomassan hallintaan tarkoitetulle auktoriteettitietokannalle on pikaista tarvetta kaikilla kolmella sektorilla, jotta tiedon etsijä löytää Gallen-Kallelansa ja Sam Vanninsa. Positiivinen yllätys on ollut sovellustoimittaja Ex Libriksen tiimin kyky käsitellä taideteosten viitetietoja ja rakentaa normalisointisäännöt testierien käsittelyyn heille ennestään tuntemattomaan tietomuotoon. Tähän mennessä pilotissa on työstetty siirrettävän aineiston tietosisältöä ja rakennetta. Seuraavaksi tarkennetaan tiedon asettumista oikeisiin kohtiin hakupalvelun käyttöliittymässä ja Primon toiminnallisuuksissa. Riitta Autere on projektipäällikkö Valtion taidemuseossa. 16 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Helene Juhola eReading Services-hanke: Sisältöjä sähköisille lukulaitteille Sähköiset lukulaitteet ja tablettitietokoneet ovat yksi mediasisältöjen käyttöalustoista. Ne mahdollistavat täysin uuden tyyppiset palvelut, joista voi rakentua merkittävää liiketoimintaa. eReadinghankkeen perustavoitteena on luoda sisältö ja kuluttajalähtöinen tapa/tapoja maksullisen sanomalehti, aikakauslehti ja kirjasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Tärkeitä lähtökohtia ovat käyttäjälähtöisyys, helppokäyttöisyys ja runsas sisältövalikoima. Tablettien nousu ja haasteet Vuoden 2010 aikana tapahtui paljon. Sähkökirjojen osuus USA:ssa nousi yli 8 % koko kirjamarkkinasta. Amazonin Kindle-lukulaitetta myytiin arviolta 8 miljoonaa kappaletta.Viime toukokuussa julkistettu Applen iPad on näyttänyt suuntaa tablettien kehitykselle. Samalla se sai myös aikakauslehti- ja sanomalehtikustantajat todella kiinnostumaan. iPad-laitetta myytiin viime vuoden touko­ syyskuussa 7,6 miljoonaa. Toisenlaisia tablettilaitteita edustava Samsungin Galaxy tuli Suomen markkinoille syksyllä. Laitteet kehit- 17
• Kuva: Suomen Kuvalehti Suomen Kuvalehden iPad-versio alkoi ilmestyä säännöllisesti ensimmäisenä Suomessa. Näytenumero ilmestyi syyskuussa 2010. tyvät ja hinnat laskevat. On ennustettu, että tänä vuonna markkinoille tulisi 150 erilaista tablettitietokonetta. Näistä tietysti vain osa menestyy. Kustantajien ydinosaamista on sisältöjen tuottaminen, jalostaminen ja paketointi kiinnostaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Amazon ja Apple eivät itse tuota sisältöjä vaan tarjoavat valmiin, mutta suljetun alustan erilaisten sisältöjen myymiseen. Suljettu tarkoittaa sitä, että ollaan sidoksissa Applen työkaluihin ja hyväksymisprosesseihin, kustantajat eivät saa asiakastietoa, tilauspohjaisuus liiketoimintamallina ei ole suosiossa ja lisäksi kymmenykset, joita joudutaan pulittamaan myynnistä saaduista tuloista, ovat merkittäviä, noin 30­ 40 %. On selvää, että kustantajat haluaisivat päättää omien sisältöjensä jakelusta, hinnoittelusta ja laadusta sekä pitää suoran kontaktin asiakkaaseen. Miksi eReading-hanke? eReading-hankkeen tarkoituksena on toimia alustariippumattomasti, toisin sanoen sisältötuotteita pitäisi pystyä käyttämään kaikilla erilaisilla laitteilla. Hankkeessa keskitytään uusien tuote- ja mainontakonseptien kehittelyyn, liiketoiminta- ja ansaintamallien tutkimiseen, käyttäjäymmärryksen lisäämiseen ja mediakokemuksen tutkimiseen sekä teknologisten ratkaisujen ja käyttäjärajapintojen määrittelyyn ja kehittämiseen. Uusi alusta asettaa haasteita koko arvoketjulle. 18 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• tehdään myös verrokkiryhmällä pääkaupunkiseudulla. iPadin markkinoille tulo mahdollisti erilaisten futurististenkin demonstraatioiden tekemisen. Näitä on tehty muun muassa Sanoma Newsissä ja aikakauslehtikustantajien toimesta. Nyttemmin ensimmäisen sukupolven iPadversiot ovat saatavilla AppStoressa. Sanomalehtien näköisversioita on saatavissa iPadille muun muassa Lehtiluukku.com:in kautta ja Galaxylle sen oman lehtikaupan kautta. Tutkimuspuolella on paneuduttu liiketoimintamalleihin ja ansaintalogiikoihin sekä meillä että muualla ja yritetään löytää oikeat tavat edetä. Lisäksi ollaan luomassa aivan uutta Kehitystyötä läpi koko sektorin metodiikkaa mediakokemuksen mittaamiseen ja analyysiin. On tehty myös systemaattista, eriKun hanke alkoi helmikuussa 2010, aikaa laisten lukulaitteiden käyttäjätestausta sekä luokäytettiin nykytilanteen analysointiin ja alutu suunnitteluperusteita sähkökirjojen ja leheen tulevan kehityksen ennakointiin. Kirtien esitystavoille ja graafiselle jakustantajat aloittivat omien suunnittelulle. kirjakonseptiensa ja työnkulkuNyt kokeillaan, ovatko lukijat Teknologiapuolella on erijensa kehittämisen tutkijoiden valmiita vaihtamaan lehtensä tyisesti panostettu tärkeiden avustamana. Ohessa neuvoteltiin formaattien ja metadatastandartekijänoikeussopimuksia uuteen tablettiversioon, jolloin lehti tulee heti aamulla. dien selvittelyyn sekä HTML5 uskoon. Kirjakauppasektori kekehitystyöhön.Verkon tarjoama hitti puolestaan omia valmiuksosiaalisen lukemisen tutkimus ja erilaisen palsiaan ja koko kirjasektori pohti liiketoiminveluiden käyttäjään ja käyttöön liittyvän tiedon talogiikkaansa. Loppuvuodesta 2010 avattiin kerääminen, yhdistely ja sen pohjalta tehtävän Akateemisen ja Suomalaisen eBook Shopit ja statistiikan hyödyntäminen ovat kiinnostavia kustantajat saivat ensimmäiset yleisen kirjallikehittämiskohteita. suuden e-kirjat markkinoille. Sanomalehtipuolella suurin panostus on tehty Hufvudstadsbladetin tablettilehden Kirjastot ­ sopivan mallin (ei iPad-lehti) kehittämiseen. Tässä ajurina löytäminen tärkeää on toiminut painetun lehden jakelun korkea kustannustaso. Esimerkiksi AhvenanKirjastot ovat olleet hyvin kiinnostuneita maalle jakelu on kallista ja lehti saavuttaa omasta roolistaan ja menettelytavoista, joilla tilaajansa vasta iltapäivällä. Nyt kokeillaan, sähköisiä kirjoja ja muita aineistoja voidaan jatovatko lukijat valmiita vaihtamaan lehtenkossa kirjastojen kautta välittää lukijoiden saasä tablettiver sioon, jolloin lehti tulee hetaville. Tähän ei ensimmäisenä projektivuonti aamulla.Vuoden 2011 kevään kokeilussa na riittänyt resursseja paneutua kunnolla. Nyt lukijoille hankitaan päätelaitteet ja kokeilu kun ensimmäiset kynnyskysymykset on ylitetty, Hanke tukee uuden markkinan muodostumista ja luo pohjaa kaupallisia palveluja tarjoaville ekosysteemeille ja kansainvälisesti skaalattaville liiketoimintamalleille. Suomen pienellä markkinalla täytyy toimia viisaasti, jottei se pirstaloituisi liikaa.Varsinkin alussa puhutaan vielä aika pienistä käyttäjämääristä. Tavoitteena on vaikuttaa myös tämän alueen standardointiin ja huolehtia liittymisestä kansainvälisiin standardeihin. Mukana ovat kaikki tärkeimmät kustantajat, isot kirjakaupat, muita alan toimijoita sekä Kansalliskirjasto. 19
• Kuva: Kari Timonen Kindle-lukulaitetta myytiin arviolta 8 miljoonaa kappaletta vuonna 2010. otetaan tämä asia agendalle. Tarkoitus on selvittää, millaisia erilaisia malleja maailmalla on, käyttää Suomessa oleva tietämys, jota löytyy muun muassa Kansalliskirjastosta, ja sopia malleista, joiden mukaan tällä alueella edetään. Myös ONIX-standardin (ONline Information eXchange) mahdollisimman laaja käyttö on tärkeää koko kirjaketjulle ja siihen täytyy edelleen panostaa. Tarvitaanko yhteinen palvelualusta? toimijoiden yhteinen palvelualusta. Minimissään se hoitaisi sisältöjen sovittamisen erilaisille laitteille ja alustoille ja pisimmälle vietynä voisi toimia medioiden yhteisenä kauppapaikkana. Erilaisia konsortioita, jotka kehittävät tämäntyyppisiä ratkaisuja, löytyy myös muun muassa Norjasta, Sveitsistä, Saksasta, Ranskasta ja USA:sta. Kaikilla on tavoitteena parantaa median asemia kansainvälisessä kilpailussa. Millainen olisi suomalainen malli? Jo hankkeen tavoitteesta voi päätellä, että yksi tärkeä pohdinnan aihe on mahdollinen eri Helene Juhola on Viestinnän Keskusliiton kehitysjohtaja. 20 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Vigdis Moe Skarstein M a a i l m a l t a Digitaalinen kirjahylly Norjan kansalliskirjasto avasi vuoden alussa verkkopalvelun, joka sisältää noin 50 000 kokotekstimuodossa olevaa tekijänoikeuden alaista kirjaa. Kyse on kaikista kirjoista, jotka on julkaistu Norjassa vuosina 1990­1999. Taustalla on Norjan kansalliskirjaston ja Kopinorin välinen sopimus. Kopinor on norjalainen tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa noin 25 jäsenjärjestönsä kautta eri alojen oikeudenhaltijoita, kuten tekijöitä, kustantajia ja visuaalisia suunnittelijoita. Sopimus perustuu sopimuslisenssijärjestelmän periaatteisiin. Kuva: Cedric Archer Bokhylla.no-palvelu Palvelu avattiin toukokuussa 2009, jolloin siihen sisältyi 15 000 kirjaa. Sittemmin Norjan kansalliskirjasto on digitoinut palvelua varten järjestelmällisesti ja priorisoidusti yhteensä 50 000 kirjaa osana kokoelmiensa täydellistä digitointia. Myös kaikki kirjat vuosilta 1690­ 1699, 1790­1799 ja 1890­1899 sisältyvät Bokhylla.no-palveluun, mutta useimmat niistä eivät enää ole tekijänoikeuden alaisia. Kuusivuotias Kajsa Marie Brandt Thiis kuuntelee tarkasti hänen äitinsä lukiessa lohikäärmeistä ja merenneidoista. Kirja on valittu digitaalisesta Bokhylla.no-palvelusta. 21
• Sopimuksen laajuus Tavoitteena tietojen hankinta Norjan kansalliskirjastolle on myönnetty oikeus tarjota tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa. Oikeus kattaa tarvittavien katselukappaleiden jäljentämisen kirjaston digitaalisesta varastosta. Jäljentämisessä noudatetaan norjalaista tekijänoikeuslakia. Sopimus koskee norjalaisia ja ulkomaisia julkaisuja, joiden oikeudenhaltijoita Kopinor edustaa ja joihin sovelletaan kilpailulainsäädäntöä. Koska sopimuslisenssijärjestelmä sisältyy norjalaiseen tekijänoikeuslakiin, sopimus kattaa myös Kopinoriin kuulumattomien oikeudenhaltijoiden julkaisut. Norjan kansalliskirjasto maksaa vuosittain noin viisi miljoonaa Norjan kruunua (635 000 euroa) näiden 50 000 kirjan tarjoamisesta käyttäjille. Käyttäjät, joilla on norjalainen IP-osoite, voivat tarkastella aineistoa yksittäisinä digitaalisina sivuina Norjan kansalliskirjaston verkkosivuston kautta. He voivat tehdä teksti-, kansi-, nimiösivu- ja sisällysluettelohakuja ja selailla yksittäisiä sivuja järjestyksessä. Aineistoa ei tarjota ladattavaksi tai tulostettavaksi, ennen kuin tekijänoikeuden suoja-aika päättyy. Hanke kestää kolme vuotta, ja sitä arvioidaan koko vuoden 2011 ajan. Tarkoituksena on hankkia lisätietoja muun muassa seuraavista asioista: · Lukevatko ihmiset verkossa? · Kuinkauseinpalveluakäytetään? · Millainenkirjallisuusonsuosituinta:kauno-vai tietokirjallisuus? · Lukevatkoihmisetkokokirjanvaivainosiasiitä? · Vaikuttaakoverkkokäyttöpainettujentaisähköisten kirjojen myyntiin? · Vaikuttaakosekirjastojenkäyttöön? Kirjat ovat parhaimmillan verkossa: Kirjastoluetteloissa tehtävät haut kohdistuvat nimikkeisiin ja aiheisiin, kun taas kokotekstihaku digitaalisessa Bokhylla.no-palvelussa kohdistuu tekstiin kokonaisuudessaan, sen joka ikiseen sanaan. Arne Solli, apulaisprofessori, Bergenin yliopisto Saadut kokemukset Norjan kansalliskirjasto valvoo Bokhylla.no-palvelun käyttöä tarkasti. Tilastojen mukaan käyttö on lisääntynyt jatkuvasti vuosina 2009­2010, ja suosio lisääntyy edelleen. Marraskuussa 2010 Bokhylla.no kattoi 44 716 nimekettä. Niistä 10 373:a eli lähes neljännestä käytettiin kyseisen kuukauden aikana. Näytettyjen sivujen kokonaismäärä marraskuussa 2010 oli 8 423 186. Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että kokonaiskäyntimäärä yksittäisistä IP-osoitteista lisääntyy. Palaavien käyttäjien osuus on lisääntynyt hankkeen aikana. Käyttäjät myös usein lukevat suuren osan valitsemastaan kirjasta verkossa: vuonna 2010 keskivertokäyttäjä avasi 62,2 sivua jokaisella käyttökerralla. Toukokuusta 2009 joulukuuhun 2010 Bokhylla.no-palvelun kirjoista 62 %:a käytettiin. 22 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kirjat ovat parhaimmillan verkossa: Bokhylla.no:n kaltaiset digitaaliset palvelut ovat vallankumouksellisia, koska niiden avulla kone pystyy lukemaan tuhansia vanhoja kirjoja ja miljoonia sivuja silmänräpäyksessä. Arne Solli, apulaisprofessori, Bergenin yliopisto NBdigital littämiseen. Kirjasto pyrkii saavuttamaan tavoitteensa toimimalla digitaalisena kansalliskirjastona Norjan digitaalisen kirjaston ytimessä. Norjan suurkäräjät hyväksyi vuonna 2009 kirjastoja koskevan toimintaohjelman, jossa todetaan seuraavaa: "Norjan kansalliskirjasto on tärkein toimija kirjasto kentällä tehtävässä digitointityössä... ..., ja digitaalis ten ratkaisujen tuottamisessa hakuja varten, jotka kat tavat kaikki kirjastot." Digitaalinen kirjasto on vain toinen tapa toimia kansalliskirjastona. Siksi onkin tärkeää, että digitaalista aineistoa on mahdollisimman paljon: ei vain historiallista aineistoa, vaan myös modernia kulttuuriperintöä. Tätä varten Norjan kansalliskirjastolla on kaksi päästrategiaa: · Saadamahdollisimmansuuriosaluovutettavasta aineistosta digitaalisessa muodossa · Digitoidakokoelmatmahdollisimmanpian Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää löytää strategisia kumppaneita, kuten kustantajia, sanomalehtiä ja televisio- ja radioyhtiöitä, joiden kanssa voidaan tehdä sekä taloudellista että osaamiseen liittyvää yhteistyötä. Norjan kansalliskirjasto neuvottelee parhaillaan kustantajien kanssa saadakseen mahdollisimman suuren osan luovutettavasta aineistosta digitaalisessa muodossa. Systemaattinen digitointi M a a i l m a l t a Bokhylla.no kuuluu Norjan kansalliskirjaston digitaaliseen NBdigital-palveluun, jonka käyttäjät voivat hakea digitaaliseen varastoon sisältyvää digitaalista, tekijänoikeussuojasta vapautunutta aineistoa. Kyse on kirjaston multimediakokoelmaan kohdistuvasta integroidusta hakutoiminnosta. Oletushaku kohdistuu kaikkiin tietokantoihin, mediatyyppeihin, digitaaliseen sisältöön ja luettelotietoihin. Käyttäjä voi tarkastella hakutuloksia lähemmin navigoimalla vanhojen ja uusien metatietojen perusteella (ns. moninäkymähaku). Digitaalinen kansalliskirjasto Norjan kansalliskirjaston visiona on olla elävä muistipankki, tiedon multimediakeskus, joka keskittyy sekä tiedon säilyttämiseen että sen vä- Norjalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan Norjan kansalliskirjasto voi systemaattisesti digitoida kokoelmansa säilytystä varten. 23
• Luotettu tiedon säilyttäjä Norjan kansalliskirjasto on määritellyt 20 työprosessia digitointia varten. Musiikki- ja muut äänitallenteet vaativat erityislaitteita ja -asiantuntemusta. Kirjasto on myös muita instituutioita palveleva digitaalinen arkisto sekä koko norjalaisen yhteiskunnan luotettu digitaalisen materiaalin säilyttäjä. Näin digitointiprojekti täyttää Norjan suurkäräjien kirjastolle vuonna 2009 asettaman velvoitteen: · "Ministeriöolettaa,ettäNorjankansalliskirjasto ja kansallisarkisto tekevät yhteistyötä löytääkseen toimivan ratkaisun digitaalisen kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytykselle." · "Tämädigitaalisenkulttuuriperinnönpitkäai kaissäilytyksen ratkaisu koskee myös museosekto ria. Ratkaisun suunnittelutyö on jo käynnissä." Saatavuus ja käyttäjät Kokoelmien systemaattinen digitointi aloitettiinkin vuonna 2007. Arvion mukaan suurin osa kokoelmista on digitoitu 20­30 vuoden kuluttua, rahoituksesta, yhteistyötahoista ja tietenkin teknisestä kehityksestä riippuen. Digitointiprojektin valtionrahoitus on ollut hyvässä nousussa vuodesta 2009 alkaen. Tähän mennessä digitoitu: · 170 000 kirjaa (30 000 000 sivua) · 250 000 sanomalehteä (4 500 000 sivua) · 500 000 valokuvaa · 100 000 käsikirjoitettua sivua · 610 000 tuntia radiolähetyksiä · 200 000 tuntia televisiolähetyksiä · 6 000 magneettinauhaa musiikkitallenteita · 4 200 78 k/min savikiekkoa · 500 fonografisylinteriä · 4 400 videonauhoitusta · 260 elokuvaa Norjan kansalliskirjaston digitaaliseen kokoelmaan kuuluu kaikkiaan 1 900 000 nimikettä. Näistä noin 480 000 on talletettu kirjaston kokoelmiin suoraan digitaalisina tiedostoina (lähinnä radio- ja televisiolähetyksiä sekä sanomalehtiä). Muut on digitoitu digitointiohjelman puitteissa. Säilytettävän digitaalisen materiaalin suuri määrä muodostaa merkittävän haasteen Norjan kansalliskirjastolle: kuinka voimme tarjota tämän materiaalin sekä tutkijoiden, opiskelijoiden että suuren yleisön käyttöön? Kirjaston tärkeimpiä tehtäviä onkin taata kulttuuriperinnölle mahdollisimman laaja saatavuus esim. hakukoneiden kautta. Tämän vuoksi materiaalin levitystä ja hakumetodologian kehittämistä metatiedon ja hakukoneiden metodologian risteämiskohdissa oli ajateltava uudella tavalla. Koska olemme käsittäneet, että ihmiset käyttävät useita eri hakukoneita, blogeja ja sosiaalisia verkostoja, pyrimme olemaan läsnä ja näkyviä käyttäjillemme heille tutuissa digitaalisissa ympäristöissä, kuten Facebook- tai Flickrpalveluissa. Tekijänoikeudet Tärkein haaste on kuitenkin löytää toimivia tekijänoikeusratkaisuja. Neuvottelu oikeudenhaltijoiden kanssa on ratkaiseva kysymys. Mikä on paras tapa huolehtia käyttömaksuista? 24 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kuva: Kjetil Iversen/Norjan kansalliskirjasto neuvottelujen hallinnointia. On tärkeämpää, että resurssit riittävät käyttömaksuihin, kuin että niitä käytettäisiin oikeudenhaltijoiden kartoitukseen. Digitaalisten sanomalehtien saatavuus M a a i l m a l t a Kulttuuriministeri Anniken Huitfeldt tutustuu sanomalehtien digitointiin kansalliskirjastossa. Tällä hetkellä laajimmin Pohjoismaissa käytetty tekijänoikeusratkaisu on sopimuslisenssijärjestelmä. Kun digitaalinen käyttö mahdollistaa jokaisen oikeudenhaltijan töiden määrittelyn ja tarkkailun, nostaako tämä painetta siirtyä yksittäisiin käyttömaksuihin? Kuinka oikeudenhaltijat määritellään? Kuinka pitkälle käytetään lisensointia pysyvien käyttösopimusten sijaan? Onko mahdollista käyttää painettua materiaalia varten laadittuja sopimuksia myös digitaalisessa ympäristössä, vai tarvitaanko digitaalisia ratkaisuja varten uudet lähtökohdat? Voidaanko kirjojen saatavuutta esimerkiksi digitaalisten kansalliskirjastojen kautta pitää markkinointietuna ja siten tekijänä neuvotteluissa? Tulisiko kirjastojen käyttömaksut kustantaa julkisin varoin, vai luoko uusi tilanne lisää mahdollisuuksia kansalliskirjastojen maksullisille palveluille? Tilanne on toki erilainen muissa Euroopan maissa ja kansalliskirjastoissa ympäri maailmaa. Kokemuksiemme mukaan pohjoismainen sopimuslisenssijärjestelmä on toimiva. Se helpottaa oikeudenhaltijoiden kanssa käytävien Norjan kansalliskirjasto neuvottelee jatkuvasti eri oikeudenhaltijoiden ja oikeudenhaltijaorganisaatioiden kanssa tarjotakseen käyttäjilleen uutta materiaalia. Bokhylla.no-palvelun lisäksi tätä kuvastavat kirjaston sopimukset sanomalehtien kanssa. Norjan kansalliskirjasto on tähän mennessä solminut neljän sanomalehden kanssa sopimuksen, jonka turvin materiaalia voidaan digitoida takautuvasti, digitoinnista aiheutuvat kustannukset voidaan jakaa, luovutettavat tiedostot saadaan digitaalisina ja kaikki norjalaiskirjastot voivat tarjota käyttäjilleen pääsyn sanomalehtien kokotekstimuotoisiin aineistoihin. Pian käynnistettävä palvelu esittelee samalla myös kirjaston uuden digitaalisen käyttöliittymän. Sanomalehdet esitetään erittäin korkeatasoisina tallenteina, joita voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti käyttämällä "lähennä"-toimintoa. Vigdis Moe Skarstein on Norjan kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja. Suomennos englannista: Kati Salo ja Emma Voutilainen 25
• Kai Ekholm FAIFE ­ Manipulaatio: Kari Timonen tuore ote sananvapauskysymyksiin "Felicitas publica" tai "Hyvän hallinnon tuoma onni" (suom. Vesa Oittinen). Kuva teoksesta Cesare Ripa, /Iconologia/. Roma: Cristoforo Tomasini 1645 26 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• O len toiminut nyt pari vuotta IFLAn yhden ydintoiminnon eli Free Access to Information and Freedom of Expression -komitean (FAIFE) puheenjohtajana. FAIFE on ytimeltään kansainvälinen ryhmä, joka kantaa huolta kirjastoista, Internetistä ja sananvapaudesta ja seuraa periaatteessa tätä kenttää globaalisti. Kansainvälisen ryhmän vetäminen on haasteellista ja tavattoman antoisaa. Samassa kokouksessa voimme keskustella työelämän eettisistä periaatteista, Palestiinan kirjastoista,Venezuelan uudesta määritelmästä (kirjastot ja Internet ovat luksusta) tai miksi Library of Congress päätti sulkea WikiLeakslinkin. On mahdotonta vastata jokaiseen hätähuutoon, niitä on maailmassa joka päivälle. Systematiikan rakentaminen, asioiden priorisointi ja rakentava keskustelu ovat parhaita työkaluja, kun asioista on tehtävä ymmärrettäviä ja hallittavia. Kaudellani FAIFE on rakentanut viestintänsä uudelleen. Kutsumme tätä "FAIFE media planiksi". Se koostuu seuraavista elementeistä: · FAIFEEditorialonsyvällinenyleiskatsaus siitä mitä FAIFEssa on tekeillä · FAIFEsosiaalisessamediassa:Facebook, Twitter,YouTube, Fickr, SlideShare palvelevat pikaviestinnässä ja henkilökohtaisten mielipiteiden jakamisessa · FAIFEnkotisivutesittelevätpysyvääaineistoa (asiakirjoja, tapahtumakalenterin, raportteja, esityksiä) Tämä ei vielä riitä. Koska lähes aina FAIFElta kysytään kannanottoa tai lausuntoa, olemme työstämässä uutta, vapaamuotoista välinettä ni- meltä FAIFE Spotlight. Sen ei ole tarkoitus antaa lausuntoja tai tuomioita, vaan analysoida niitä keskusteluita, joita juuri nyt käydään. Olemme viime aikoina keskustelleet monista eri asioista mukaan lukien WikiLeaksista, manga-keräilijän tuomiosta Ruotsissa (manga-asiantuntija tuomittiin pedofiilisen aineiston hallussapidosta) sekä IFLAsta ja new age -aineistosta sen näyttelyissä. FAIFE Spotlight on siis keskustelunavaus ja lähtökohta syvemmälle käsittelylle ja toimenpiteille. Kuten sanoin FAIFE ei ole tuomioistuin, vaan tiedonjakaja ja toiminnan aktivoija. FAIFE Spotlightit eivät myöskään ole IFLAn virallisia lausuntoja vaan aiheanalyyseja. Otamme mielihyvin vastaan hyviä aiheita. FAIFE on periaatteita, yhteydenpitoa, monitorointia ja arkista työtä.Valmistaudumme juuri kevään välikokoukseen Haagissa, jossa suunnittelemme jatkoa erinomaisesti vastaanotetulle Göteborgin IFLAn sessioille. Ne vetivät puoleensa satoja henkilöitä. Olemme jo suunnitelleet otsikoita kuten "Uljas uusi maailma ­ vielä kerran", "Kuka kontrolloi kontrolloijia?", "Ei-sallittu aineisto kirjastoissa". Tarkoitus on käsitellä aktuelleja aiheita, antaa yleiskuva ja inspiroida kuulijoita. Olin kovin iloinen kuullessani, että Entressen kirjaston videojoulukalenteri sai innoituksensa Göteborgin istunnostamme. Tästä kuulemme vielä ja ajattelen, että Entressen innovaatio saa jatkoa ensi vuonna kansainvälisenä kalenterina. http://www.ifla.org/en/faife/spotlights Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on myös FAIFEn puheenjohtaja kai.ekholm@helsinki.fi 27
• Päivi Jokitalo Asiakas on aina oikeassa ­ eikä kysyvä tieltä eksy: Asiakastyytyväisyyskyselyt kehittämistyökaluna Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat tärkeitä palveluiden kehittämisen apuvälineitä. Mutta mitä tehdä, jos kaikki kirjaston palvelut ovat asiakkaista tasaisen tärkeitä, eikä käyttäjien tyytyväisyydessä niihin ole myöskään suuria palveluiden välisiä eroja? K ansalliskirjasto pyrkii säännöllisesti toistettavilla kyselyillä tuottamaan vertailuaineistoa, jonka avulla se voi seurata omien palveluidensa käytön kehitystrendejä sekä palveluiden kehittämistoimenpiteiden onnistumista. Maaliskuussa 2010 Kansalliskirjastossa lähdettiin vuoden 2008 tapaan kartoittamaan asiakaskirjastojen näkemyksiä Kansallisista kirjastoverkkopalveluista. Heiltä kysyttiin: · kuinkahyvinasiakaskirjastojentyöntekijät tuntevat Kansalliset kirjastoverkkopalvelut · mitentärkeiksipalvelutkoetaan · kuinkatyytyväisiäkäyttäjätovatpalveluihin · millätavoinasiakkaatmieluitenhaluaisivat saada palveluista tietoa · kuinkaKansalliskirjastoononnistunuttoiminnassaan sekä · kuinkapalveluja,viestintääjakirjastoilletarjottavaa koulutusta tulisi vastaajien mielestä kehittää. Kyselyn tarkoitus on antaa tietoa palveluiden kehittämistoimien suuntaamiseen: missä ovat suurimmat epäkohdat, tunnetaanko jotkut palvelut toisia huonommin ja mitä mieltä käyttäjät ovat kirjastoverkkopalveluiden toimintatavoista kuten palvelun avoimuudesta, laadusta ja luotettavuudesta. "Toimivat jo nykyisellään varsin hyvin" Vuoden 2010 palvelukyselyyn vastasi 595 kirjastoammattilaista, eli hieman vähemmän kuin vuonna 2008. Puolet vastaajista työskentelee yleisissä kirjastoissa, runsas neljännes yliopistokirjastoissa, 13 prosenttia ammattikorkeakouluissa ja alle kymmenen prosenttia erikoiskirjastoissa. Vuonna 2010 kaikkien kirjastosektorien vastauksista ilmeni, kuten vuonna 2008, että Kansalliset kirjastoverkkopalvelut ovat vastaajille hyvin tärkeitä.Yhtä lukuun ottamatta, 28 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys kaikkien palvelujen tärkeyden keskiarvot sijoittuivat tärkeän ja erittäin tärkeän väliin ja muutokset edelliseen kyselyyn olivat erittäin pieniä. Eri sektoreiden väliset erot olivat nekin varsin huomaamattomia. Tärkeimpinä kirjastoissa pidettiin luettelointisääntöjä, asiasanastoja sekä kirjastojärjes- telmien kehittämistä, tosin hyvin pienellä marginaalilla. Lähes kaikki palvelut arvioitiin onnistuneemmiksi kuin vuonna 2008. Selkeää parannusta oli tapahtunut Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston (KITT), kirjastoverkkopalveluiden asiakas- ja aineistotietokanta Haltin sekä Linda: hakukäyttö Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot Suomalaiset luettelointisäännöt Fennica: hakukäyttö Kirjastojärjestelmien kehittäminen Elektronisen aineiston hankinta (FinELib) Nelli-portaali Tunnistepalvelut (ISBN, ISSN, ISMN, URN) Arto: hakukäyttö Standardien ja formaattien kehittäminen ja... Linda: poimintaluettelointi Fennica: poimintaluettelointi Käyttäjäkyselyt Viola: hakukäyttö Kansalliskirjston digitoidut aineistot..: Verkkoarkisto Kirjastoverkkopalveluiden asiakas- ja... Doria- ja Theseus-alustapalvelut Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) Elektra: hakukäyttö Mandis: hakukäyttö Viola: poimintaluettelointi Arto: poimintaluettelointi Mandis: pomintaluettelointi Elektronisten aineistojen bX-suosituspalvelu Eri vastausvaihtoehtojen jakaumat kaikkien kirjastosektorien osalta vuonna 2010. Palvelujen tärkeyttä arvioitiin asteikolla 1­4, jossa arvosana neljä vastasi erittäin tärkeää. 29
• maakuntakirjastojen Mandis-palvelun hakukäytön kohdalla. Ilahduttavaa kyllä, nämä olivat juuri niitä palveluita, jotka edellisen kyselyn perusteella valikoituivat kehittämiskohteiksi. "Kenttä mukaan kehittämään" Yksimielisimpiä vastaajat olivat henkilökunnan ammattitaitoisuudesta, kuten edellisessä kyselyssä. 72 % kaikista kyselyyn vastanneista piti väittämää täysin tai enimmäkseen paikkansapitävänä, eikä kukaan ollut asiasta täysin eri mieltä. Useimmat vastaajat olivat yhtä mieltä myös toiminnan luotettavuudesta (65 %), palveluiden laadukkuudesta (71 %) sekä niiden innovatiivisesta kehittämisestä (61 %). Avoimessa palautteessa toivottiin kuitenkin enemmän yhteistyötä ­ palvelujen kehittämistä yhdessä kirjastokentän kanssa. Pitää täysin paikkansa Ei pidä enimmäkseen paikkaansa EOS Henkilökunta on ammattitaitoista Toiminta on luotettavaa Palvelut ovat laadukkaita Palveluja kehitetään innovatiivisesti Saan ajantasaista tietoa kansallisista kirjastoverkkopalveluista Toiminta on avointa Yhteistyö Kansalliskirjaston ja asiakaskirjastojen välillä toimii hyvin Kansalliset kirjastoverkkopalvelut on selkeä palvelukokonaisuus Tiedän, keneen tai mihin tahoon ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa Talous on läpinäkyvää Kirjastot voivat vaikuttaa kansallisiin kirjastoverkkopalveluihin Pitää enimmäkseen paikkansa Ei pidä lainkaan paikkaansa Ei-vastanneet Kaikkien kirjastosektoreiden vastausten jakauma (vastausten lukumäärät) 30 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys 39 % vastaajista piti epäselvänä sitä, kehen tai mihin ongelmatilanteissa tulisi ottaa yhteyttä. Myöskään kirjastoverkkopalveluiden edustuksellinen ohjausjärjestelmä ei ollut tuttu kaikille, koska harva uskoi täysin kirjastojen vaikutusmahdollisuuksiin palveluiden kehittämisessä. "Uutta pitää totta kai kehittää, mutta voisiko keskittyä myös nykyisten palvelujen kehittämiseen?" Kehittämiskohteiksi valittiin viisi kokonaisuutta edellisen kyselyn tulosten perusteella: asiakasliittymä, kansallinen yhteisluettelo, Halti-tietokannan ja KITT:in kehittäminen sekä viestintä ja koulutus. Näistä erityisesti Haltin ja KITT:in kohdalla asiakkaiden arviot paranivat ja kuiluarvot tärkeyden ja onnistumisen välillä kapenivat merkittävästi.Yhteisluettelohanke laajeni vielä vuoden 2010 puolella ja KDK-asiakasliittymän pilotointi aloitettiin. Myös viestintää ja koulutustoimintaa kehitettiin kuluneiden kahden vuoden aikana: etäosallistumis-mahdollisuuksia tilaisuuksiin on lisätty ja kirjastoverkkopalveluiden viestintäsuunnitelman mukaisesti on kehitetty vuorovaikutuksellista verkkoviestintää ottamalla käyttöön uusia wiki-alueita. Tätä työtä jatketaan edelleen. Vuoden 2010 kyselyn tuloksiin perustuvat kehittämistoimenpiteet on kirjattu kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelmaan vuodelle 2011 ja niiden toteutumista seurataan Kansalliskirjastossa ja kirjastoverkon kanssa yhdessä säännöllisesti. Kyselyn perusteella on selvää, että edelleen on kiinnitettävä huomiota KITT:iin ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen. Myös Lindan poimintaluettelointi ja vakioaiheet koulutus ja viestintä vaativat kehittämistä. Kirjastoverkkopalveluiden palvelukokonaisuutta ja ohjausjärjestelmää kehitetään tulevien vuosien aikana, mikä osaltaan helpottaa palautteen antamisen, vaikutuskanavien tuntemuksen ja viestinnän pullonkauloja. Päivi Jokitalo toimii suunnittelijana Kansalliskirjastossa. Raportti palvelukyselyn tuloksista on luettavissa osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/ koordinointi/palvelukysely2010tulokset.html Artikkelin väliotsikot ovat lainauksia palvelukyselyn avoimesta palautteesta. Kansalliskirjasto-lehti luettavissa ilmaiseksi Lehtiluukussa. 31
• Ulla Nygrén ja Kaisu Kesonen Mikä ihmeen LibQUAL? Turun yliopiston kirjasto toteutti kansainvälisen LibQUAL­ asiakastyytyväisyyskyselyn keväällä 2010. Kuva: Hanna Oksanen Asiakaspalvelua Turun yliopiston tieteenalakirjasto Anthropoksen oikeustieteen yksikössä. 32 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys ylläpitämä standardoitu asiakastyytyväisyyskysely, joka on kehitetty nimenomaan kirjastoLibQUAL-kyselystä oli aiempaa kokemusta Tujen tarpeisiin. Se perustuu liikeyritysten markrun kauppakorkeakoulussa, joka teki sen ensimkinointitutkimuksissa yleiseen SERVQUALmäisen kerran vuonna 2008, tuolloin yhteistyös- malliin. Tämän Zeithamlin, Berryn ja Parasurasä EBSLG:n, eurooppalaisten kauppakorkeakou- manin 1980-luvulla kehittämän mittariston lujen kirjastojen jäsenkonsortion kanssa. Asiakas- avulla tutkitaan palvelun laatua asiakkaan odokyselyn tarpeellisuuteen vaikuttivat muutokset tusten ja havaintojen kautta. sekä kirjastojen tilanteessa että niiden toiminMolemmat kyselyt perustuvat nk. kuilutaympäristössä: Turun yliopiston ja Turun kaupmalliin, jossa palvelun laatu määritellään kuipakorkeakoulun yhdistyessä vuoden 2010 alusta luna asiakkaan havaintojen ja odotusten välillä. myös niiden kirjastot yhdistyivät. Malli tarjoaa kirjastolle havainnollisen keinon Kirjastotoiminnan nähdä mihin palveluihin kehittämisen tarve Tukäyttäjät ovat tyytyväiKeskeinen edellytys onnistuneelle run yliopiston piirissä oli siä ja missä puolestaan kehittämistyölle on mahdollisimman noussut esiin jo aiemodotukset ovat kaukana min, erityisesti pääjohtaja laaja-alainen tieto siitä, millaisia ajatuksia havainnoista. Merkittävä ja näkemyksiä asiakkailla on kirjaston Jussi Nuortevan Turun on myös suhde käyttäjän tarjoamista palveluista. korkeakoulukirjastojen palvelulle määrittelemän kehittämistä koskevassa alimman hyväksyttävissä Opetusministeriön selvityksessä.1 Uuden kirolevan tason ja odotetun tason välillä. Se kerjastolaitoksen valmistelu tuli rehtorin vuonna too palvelun tärkeydestä käyttäjälle. 2009 tätä tarkoitusta varten asettaman työryhmän tehtäväksi. Työryhmässä, samoin kuin yliKolme ydinaluetta opiston ja kirjaston johdossa, oltiin yksimielisiä, että keskeinen edellytys onnistuneelle kehittäLibQUAL-asiakastyytyväisyyskysely rakentuu mistyölle on mahdollisimman laaja-alainen tieto kolmen ydinalueen ympärille.Ydinalueita ovat siitä, millaisia ajatuksia ja näkemyksiä asiakkailla palvelun vaikuttavuus, aineistojen hallinta seon kirjaston tarjoamista palveluista. kä kirjasto paikkana. Jokainen ydinalue sisältää Kauppakorkeakoulun hyvät kokemukset useita aihealueeseen liittyviä tarkempia kysyLibQUAL-kyselystä ja sen soveltamisesta2 kanmyksiä.Vastaajan on jokaisen kysymyksen kohnustivat valitsemaan juuri tämän kyselyn toteudalla määriteltävä skaalalla 1-9 mikä on hänen tettavaksi uuden Turun yliopiston laajuudessa. toivomansa taso, havaitsemansa taso ja alin hyTurun yliopistossa asiakastyytyväisyyskyselyn tuväksymänsä taso sen palvelun suhteen, jota kyloksia on siten lähtökohtaisesti haluttu hyödyntää symys mittaa. paitsi toimintojen parantamisessa myös strategiKyselyn perusversiossa on kaikkiaan 22 sella tasolla, kirjasto-organisaation kehittämisessä. kysymystä ja sitä on pidetty melko pitkänä ja vastaajalle raskaana. Kyselystä onkin muokattu myös kevennetty versio, joka tarjoaa kirjastolMikä on LibQUAL? le vastaavan tiedon asiakkaiden mielipiteistä. LibQUAL on yhdysvaltalaisen kirjastokonsortiTurun yliopiston kirjasto otti keväällä 2010 on ARL:n (Association of Research Libraries) käyttöön "lite-version" LibQUAL-kyselystä, Miksi asiakastyytyväisyyskysely? 33
• Kuva: Hanna Oksanen Turun yliopiston pääkirjasto. jossa jokaiselle osallistujalle arvotaan kaikilta ydinalueilta vastattavaksi kolme kysymystä. Pisteytettävien kysymysten lisäksi myös avoimen, kirjallisen palautteen antaminen on mahdollista. Mahdollisuus kansainväliseen vertailuun LibQUAL-kyselyn toteuttaneiden kirjastojen kesken. Turun kauppakorkeakoulun kirjasto on verrannut tuloksiaan muihin pohjoismaisiin kauppakorkeakouluihin. Turun yliopistolla on nyt kiinnostava tehtävä valita maailmalta uudelle organisaatiolle parhaiten sopivat vertailuja benchmarking-kirjastot. Miten kysely toteutettiin? Säännöllisesti toteutettuna kysely antaa tietoa mm. siitä, ovatko tehdyt parannukset vaikuttaneet asiakastyytyväisyyteen. Parhaimmillaan seuranta johtaa kirjastossa toimintamalliin, jossa hyvät toimintatavat vahvistuvat. Tietoa saadaan yhtälailla jo tunnistetuista kuin uusista kehittämiskohteista ja niiden merkityksen mahdollisesta vaihtelevuudesta pitemmällä aikajanalla. Kysely tuottaa kaikilta ydinalueilta arvokasta tilastotietoa, joka mahdollistaa oman organisaation asiakastyytyväisyyskehityksen seurannan lisäksi kansainvälisen vertailtavuuden kaikkien LibQUAL-kyselyyn oli mahdollista vastata Turun yliopistossa maaliskuussa 2010 (1-21.3). Kirjasto lähetti sähköpostitse osallistumiskutsun opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä muille kirjaston aktiivisille käyttäjille. Kyselyyn vastattiin www-lomakkeella, joka sijaitsi ARL:n palvelimella Yhdysvalloissa. Kyselylomake oli saatavilla sekä suomeksi että englanniksi. Myös markkinointi- ja mainosmateriaalit tuotettiin kaksikielisinä. Kyselyn valmistelua 34 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys ja toteuttamista koordinoi kirjastoon perustettu oma LibQUAL-työryhmä, jossa oli edustajia lähes jokaisesta kirjastoyksiköstä. Kyselyä markkinoitiin näyttävästi kaikissa kirjastoyksiköissä, kirjaston ja yliopiston verkkosivuilla, yliopiston sisäisessä intrassa ja viikkopostissa sekä LibQUAL-kyselyä varten perustetulla Facebook-tilillä.Vastauksia saatiin yhteensä 4747.Verrattaessa kaikkien vastanneiden määrää lähteneiden kutsujen määrään, vastausprosentti oli 15 %. Tarkempi, vain yliopistoyhteisön huomioiva, vastausprosentti oli 21 %. Henkilökunta palautetta pohtimassa Kuten vuonna 2008, kirjasto teki myös vuonna 2010 hyödyllistä yhteistyötä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin oppiaineen kanssa, jonne LibQUAL -kyselystä on taas syntymässä pro gradu. Kirjaston ja graduopiskelijan yhteistyönä toteutettiin muun muassa ARL:n tasoa tarkemmat, tieteenalakohtaiset tutkakuvat. Tavoitteena oli saada esiin, onko tieteenalojen välillä eroja esimerkiksi aineistojen käytössä ja tyytyväisyydessä aineistotarjontaan. Tuloksien esittely vastaajaryhmittäin Tieteenalakohtaisia tutkakuvia sekä kirjastoyksiköiden saamaa avointa palautetta LibQUAL-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset käsiteltiin yksikkökohtaisissa henkilökunnan esitetään analysoituina tuloskirjassa (LibQUAL työpajoissa. Kirjastoyksiköt pohtivat työpaResult Book), jonka ARL toimittaa kyselyyn joissa saamaansa paosallistujille. Tuloskirjaslautetta sekä tunnistisa vastaukset on koottu Turun yliopiston kirjastossa vat välittömiä paranorganisaatiokohtaiseksi tyytymättömyys tarjolla oleviin sähköisiin nuskohteita ja niitä, kokonaisuudeksi ja niitä aineistoihin oli huomattavan suuri jotka vaativat esim. tarkastellaan koko kirjasjatkotutkijoiden ja professoreiden linjaratkaisuja kirjaston tasolla. Tulokset esikeskuudessa. ton johdolta. Kyselystetään jokaisen demograsä annettiin runsaasfisen ryhmän (maisteriti myös avointa, sanallista palautetta. Osaan opiskelijat, jatko-opiskelijat, assistentit, profesavoimesta palautteesta vastattiin heti kirjassorit jne.) osalta havainnollisina tutkakuvina. ton verkkosivuilla ja Facebookissa.Varsinkin Tutkakuvissa jokainen ydinalue on esitetty avoimessa palautteessa asiakkaat ottivat kanniin, että erot alimman mahdollisen hyväksyttaa muun muassa kirjaston rakenteeseen ja tävissä olevan tason, havaitun tason ja toivotun toivat esiin näkemyksiä tieteenala- tai kamtason välillä piirtyvät esiin. On hyödyllistä, etpuskirjastojen tarpeellisuudesta. tä tutkakuvissa vastaajien näkemykset esitetään Kirjaston yhteistä tuloskirjaa, yksikkövastaajaryhmittäin; näin saadaan esiin asiakaskohtaisia tutkakuvia sekä avointa palautetta ryhmien väliset erot jokaisella ydinalueella. käsiteltiin koko henkilökunnan yhteisesEsimerkiksi Turun yliopiston kirjastossa tyytysä koulutuspäivässä, jossa yksiköt esittelimättömyys tarjolla oleviin sähköisiin aineistoivät toisilleen saamaansa palautetta, tunnishin oli huomattavan suuri jatkotutkijoiden ja tamiaan kehittämiskohteita ja valitsemiaan professoreiden keskuudessa. Maisteriopiskelijat keinoja. Päivän aikana tuloksia tarkasteltiin olivat jatkotutkijoita ja professoreita tyytyväimyös koko kirjaston tasolla ja käynnistettiin sempiä, joskin myös heillä kuilu odotetun ja mm. pohdinta kirjaston ydintuotteesta. havaitun tason välillä oli suuri. 35
• Osa LibQUAL-kyselyn julisteesta. Turun yliopiston kirjasto ja toinen kyselyn Suomessa toteuttanut kirjasto, Aaltoyliopiston kirjasto, ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä niin kyselyyn valmistautumisessa kuin tulosten analysoinnissa ja vertailussa. Kyselyn jo aiemmin toteuttaneiden Töölön kampuskirjaston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kirjastoyksikön saamia vastauksia ja palautteita verrattiin keskenään, myös aikajana huomioiden. Yksiköiden kehittämisestä strategisiin päätöksiin LibQUAL-kyselyn tutkakuvien paljastamat kehittämiskohteet ja asiakkaiden antama avoin palaute vaativat useissa kohdin palveluiden ja palvelukonseptin kokonaisvaltaista pohdintaa. Toimivaksi tavaksi osoittautui erottaa ja ryhmi- tellä palautteesta yksikkökohtaisesti erityyppiset kehittämiskohteet. Yhden ryhmän muodostivat asiakkaiden huomiot epäkohdista, jotka ovat konkreettisia ja välittömin toimenpitein korjattavissa (esim. lukusalin lämpötila, palautuslaatikoiden sijainti). Jotkut tulokset puolestaan vaativat yksikköjen omien sisäisten työprosessien ja menettelytapojen tarkastelua. Tällaisia olivat esimerkiksi tilattujen kirjojen toimitusnopeuteen liittyvät palautteet. Oman ryhmänsä muodostivat koko kirjaston tasolla tehtävä kehittämistyö ja toimintatapojen parantaminen. Koko kirjastoa koskevia linjakysymyksiä olivat mm. toiveet nykyistä yhtenäisemmistä toimintatavoista ja maksuista eri kirjastoyksikköjen välillä. Kirjasto otti palautteen huomioon toteuttaessaan lainaus- ja maksukäytäntöjen yhtenäistämisen syksyllä 2010. 36 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys Toistamalla kyselyä säännöllisesti kirjasto kerää palvelujaan koskevaa vertailutietoa, jonka avulla sen on mahdollista kehittää toimintaansa asiakaslähtöisesti. teenalakohtaisista tuloksista on keskusteltu mm. kirjastonjohtajan tiedekuntakierroksilla. Tärkeää vuoropuhelua Tutkakuvista ja avoimista palautteista nousi esiin myös paljon strategisen tason asioita, jotka edellyttävät valintoja ja linjauksia kirjastolta ja yliopistolta. Ne liittyvät mm. tietoaineistojen tarjontaan, palveluprofiilin kehittämiseen ja uusien kirjastoyksiköiden muodostamiseen. Kaikki nämä näkemykset antavat omalta osaltaan tärkeää tietoa uuden organisaation rakentamiseen. Kyselytulokset palveluja parantamassa Yhtä tärkeää kuin asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi on myös kyselyn tulosten perusteella päätettyjen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, niistä tiedottaminen asiakkaille ja niiden vaikutuksien seuranta. Kyselytulosten soveltamisesta palvelujen parantamiseen kerrotaan mm. Turun yliopiston kirjaston verkkosivuilla, jossa on asialle oma linkkinsä ("Mitä tapahtuu ­ seuraa kirjaston palvelujen kehittämistä"). Asiakastyytyväiskyselyä on käsitelty myös kirjastolaitoksen valmisteluryhmässä, missä sen tulokset huomioitiin valmisteltaessa kirjaston uutta organisaatiorakennetta. Tie1 Asiakastyytyväisyyskysely on osa kirjaston laadun kehittämistä. Tarkoitus on, että se on jatkossakin yksi vuoropuhelun kanava kirjaston ja sen asiakkaiden välillä. Toistamalla kyselyä säännöllisesti kirjasto kerää palvelujaan koskevaa vertailutietoa, jonka avulla sen on mahdollista kehittää toimintaansa asiakaslähtöisesti. Vertaamalla itseään kansainvälisesti kiinnostaviin kirjastoihin se saa tietoa siitä, missä se kansainvälisessä katsannossa on onnistunut ja missä on kehittämistarpeita. Kansainvälisissä vertailuissa mielenkiintoinen havainnoinnin kohde on myös asiakkaiden odotustasojen eroavaisuudet. Ne kertovat kirjastolle jotakin tärkeää sen omasta toimintaympäristöstä. LibQUAL-kyselyn soveltajina koemme olevamme vasta alussa. Voimme kuitenkin sanoa, että monipuolisuutensa ansiosta se on sopinut hyvin asiakaspalautteen kanavaksi toimintojaan ja organisaatiotaan uudistavaan kirjastoon. Turun yliopiston kirjasto aloittaa uudella organisaatiorakenteella tänä vuonna. On mielenkiintoista nähdä, millaista palautetta siitä saamme vuoden 2012 asiakastyytyväisyyskyselyssä. Ulla Nygrén on Turun yliopiston kirjaston johtaja ja Kaisu Kesonen kirjaston suunnittelija. Nuorteva, Jussi. Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä, 2008:7. Helsinki: Yliopistopaino. Minna Muikun Turun kauppakorkeakoulun LibQUAL-kyselyä koskeva markkinoinnin pro-gadutyö valmistui vuonna 2010: Hyvä kirjasto: Palvelun laatu, asiakastyytyväisyys ja asiakkaan kokemat oppimisvaikeudet yliopistokirjastossa. Pro-gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. 2 Kyselyn soveltamista käsitellään myös Ulla Hakalan ja Ulla Nygrénin artikkelissa "Customer satisfaction and the strategic role of university libraries". International Journal of Consumer Studies, vol. 34, Iss. 2, March 2010 ja Ulla Nygrénin artikkelissa "Asiakastyytyväisyyskysely yliopistokirjaston kehittämisen ja strategisen suunnittelun välineenä: LibQUAL Turun kauppakorkeakoulussa". Teoksessa Johtamishaasteena muutos: kirjasto akateemisessa yhteisössä. 2009. Toim. Maija-Leena Huotari & Anne Lehto. Tampere: Tampere University Press. 37
• Kari Paakkinen ja Ari Kotonen Palvelukysely osana ohjaamassa Varastokirjaston toimintaa Varastokirjasto osallistui keväällä 2010 ensimmäisen kerran omalla itsenäisellä osiollaan Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden hallin noimaan asiakaspalautekyselyyn. Entistä tehokkaammat keinot hankkia palautetta toiminnan kehittämisen avuksi ovat olleet agendalla jo pitkään. Jatkossa asiakaskirjastoille suunnataan kysely systemaattisesti joka toinen vuosi. Ensimmäisen kyselyn tulosten perusteella kirjastot ovat olleet erittäin tyytyväisiä Varastokirjaston palveluihin. Asteikolla 1­4 (jossa 4 on paras), palvelut saivat keskiarvopisteet 3,6. Kysely johtamisen ja kehittämisen apuna Asiakaskyselystä saatua palautetta analysoitiin johtamisen eri tasoilla. Ensin Varastokirjaston johtoryhmä ruoti sitä tahollaan. Pian tulosten valmistumisen jälkeen ne esiteltiin myös kirjastosektoreiden edustajista koostuvalle johtokunnalle, joka muun muassa velvoitti kirjastoa kiinnittämään erityistä huomiota heikoimmat pisteet saaneisiin osa-alueisiin. Tämän seurauksena tuleviksi vuosiksi tehtyyn toiminta- ja taloussuunnitelmaan voitiin sisällyttää asiakkailta saadusta palautteesta nousseita asioita. Korkeimmat pisteet kyselyssä saatiin palveluiden nopeudesta, henkilökunnan ammattitaidosta ja toiminnan luotettavuudesta. Niistä asioista pyrimme jatkossakin pitämään kiinni, jotta palvelut säilyvät korkeatasoisina ja asiakkaita tyydyttävinä. 38 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys Kuva: Risto Juvonen Varastokirjasto. 39
• Kuinka seuraavat väittämät kuvaavat Varastokirjaston palveluja 1=ei pidä paikkaansa lainkaan, 2= ei pidä enimmäkseen paikkaansa, 3=pitää melko hyvin paikkansa, 4=pitää täysin paikkansa, eos=en osaa sanoa Lähde: Kansalliskirjasto ja Analystica; Yhteenveto Palvelukysely 2010. Palautetta käsittelymäärien supistumisesta si. Tilanteen korjaaminen kirjastojen toivomalle tasolle on siis enemmän kuin haasteellista. Tiedottamisen tarve Asiakaskirjastojen kannalta keskeisimmät kehittämistoiveet kohdistuivat aineiston käsittelyyn. Käsittelyyn kuluvaa aikaa kirjastot pitivät liian pitkänä. Käsittelyrästien synty johtuu suurelta osin paljon kritiikkiä saaneesta valtion tuottavuusohjelmasta. Tuottavuusohjelman takia aineistoa luetteloivan henkilökunnan määrä on vähentynyt tuntuvasti. Myös kansalliset tietokantaratkaisut ovat osaltaan vaikuttaneet käsittelymäärien supistumiseen. Seuraavan toiminta- ja taloussuunnitelmakauden 2012-2015 aikana aineiston käsittelymäärät pyritään saamaan lähelle vastaanotetun aineiston määrää. Ongelmaksi jää kuitenkin edelleen tuottavuusohjelma, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä tulee vähentää vielä yksi henkilötyövuo- Palvelukyselyn vastauksissa toivottiin myös tehokkaampaa tiedottamista Varastokirjaston palveluista sekä asiakaskirjastojen parempaa mahdollisuutta osallistua palveluiden kehittämiseen. Jatkossa säännöllisesti järjestettävä palvelukysely on kirjastoille yksi väylä tuoda esille kehittämistarpeita. Toki palautetta otetaan mielihyvin vastaan muutenkin. Avainasemassa eri kirjastosektoreiden toiveiden esiin saamisessa on Varastokirjaston johtokunta. Johtokuntaan on valittu edustajat kaikilta kirjastosektoreilta, jotta kentän ääni pääsisi kuuluville kaikessa laajuudessaan ­ palveleehan Varasto- 40 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kuva: Risto Juvonen Asiakastyytyväisyys Kun painetun aineiston käyttöikä lyhenee, paineet sen varastoinnille lisääntyvät. kirjasto tasapuolisesti kaikkia Suomen kirjastoja. Myös asiakasviestintää pyritään tehostamaan jatkossa entisestään. Riittääkö tila? Jotta Varastokirjaston palvelujen laatu pysyisi korkeana myös tulevaisuudessa, se vaatii toimintaa rahoittavan tahon, Opetus- ja kulttuuriministeriön, riittävää panostusta, jotta palveluita pystytään kehittämään edelleen. Keskeisiä asioita ovat muun muassa tulevat tilaratkaisut. Kirjastoverkossa tapahtuvat muutokset, keskeisimpinä niistä kirjastojen yhdistymiset, asettavat paineita Varastokirjaston tilojen riittävyydelle. Mielenkiinnolla odotamme millainen vaikutus lähivuosien aikana ilmeisesti toteutuvalla Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston yhdistymisellä on kirjastoille suunnattuihin palveluihin. Saavutetaanko sulautumisella tavoiteltuja synergiaetuja ja palveluiden laadun kohentumista ja niitä rahoittajan kannalta tuiki keskeisiä asioita ­ säästöjä. Haasteena kaukopalvelun kehittäminen ton kustantamisen määrä kasvaa jatkuvasti ja sitä tarvitaan edelleen kaikissa kirjastoissa. Sen aktiivisen käyttöiän jatkuvasti lyhentyessä, paineet poistoille ja tehokkaalle varastoinnille kasvavat entisestään. Kaukopalvelun kehittäminen ­ aineistojen välittäminen mahdollisuuksien mukaan suoraan loppukäyttäjille ­ on tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Uusien asiakaskäyttöisten kaukopalveluohjelmistojen käyttöönotot kasvattanevat kaukopalvelutoimintaa entisestään. Kansainvälistä yhteistyötä pyritään kehittämään edelleen, jotta ympäri maapalloa sijaitseva tieteellisesti arvokas digitoimaton aineisto olisi vapaasti saatavissa myös kaikkien suomalaisten käyttöön. Palvelukysely antaa osaltaan arvokasta palautetta siitä, mihin on oltu tyytyväisiä ja mihin suuntaan palveluja tulisi kehittää.Vuoden 2010 kysely oli Varastokirjaston osalta ensimmäinen lajissaan. Tulevina vuosina toteutettavista kyselyistä saamme vertailutietoa siitä, kuinka hyvin olemme pystyneet edistämään asiakaskirjastojemme tyytyväisyyttä palveluiden laatuun. Kari Paakkinen työskentelee Varastokirjaston luetteloinnissa ja toimii Varastokirjaston tiedotuslehden päätoimittajana. Ari Kotonen on Varastokirjaston toimistopäällikkö. Sinänsä Varastokirjaston toimintakonsepti ei välttämättä kaipaa isoja muutoksia. Painetun aineis- 41
• Päivi Jokitalo "Vihdoinkin järkevä kysely!" Kirjastojen kansallinen asiakaskysely kirjastojen käyttäjille toteutettiin keväällä 2010 toista kertaa Kansalliskirjaston koordinoimana. Kyselyyn saatiin yli 31 000 vastausta. Sen avulla ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kuntien kirjastot voivat vertailla asiakkaidensa antamia arvioita verrokkikirjastojen lukuihin sekä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Näin on tehty muun muassa Lahden kaupunginkirjastossa ja Turun ammatti korkeakoulun kirjastossa, joissa molemmissa asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti ja säännöllisesti. "Olen valmis luopumaan melkein mistä tahansa, mutta en kirjastopalveluista! " Lahden kaupunginkirjastossa on päivitetty vuonna 2006 valmistunutta strategiaa. Henkilöstö on työstänyt asiaa strategiatyöpajoissa ja kirjaston asiakkailla on ollut mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja esittää kommentteja kirjaston palvelutoiminnan tulevaisuudesta muun muassa Facebookissa. Kehittämisessä hyödynnetään myös käyttäjäkyselyiden tuloksia, jotka ovat lisäksi olleet tukena ja tausta-aineistona kaupungin palveluverkkoselvityksessä. Kirjastossa kirjataan ja luokitellaan järjestelmällisesti kaikki asiakaspalaute, myös asiakaspalvelutilanteissa spontaanisti annettu. Palautetta arvioidaan jatkuvasti ja se kootaan vuosittain asiakaspalautetilinpäätöksessä, jossa analysoi- daan toiminnan tuloksia ja asetetaan kehittämistavoitteet seuraavalle vuodelle. Kirjastotoimen apulaisjohtaja Jari Tyrväinen tuntee kansallisen käyttäjäkyselyn taustat ja sisällöt hyvin. Ennen siirtymistään Lahteen Tyrväinen toimi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kirjastossa ja oli yksi käyttäjäkyselyn alkuperäisistä kehittäjistä. Ammattikorkeakoulusektorilla kysely toistettiinkin lähes samassa muodossa jo neljättä kertaa. Tyrväisen aiempi kokemus kyselyn käytöstä ja merkityksestä vauhditti varmasti sen markkinointia, sillä Lahdessa saatiin ennätysmäärä vastauksia.Yli 1600 käyttäjää kertoi mielipiteensä kirjaston palveluista ja niiden merkityksestä. Saatu vapaamuotoinen palaute kohdistettiin palvelun osa-alueisiin ja luokiteltiin myönteisiin ja kriittisiin kommentteihin sekä kehittämisehdotuksiin. 42 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Kuva: Sirkka Yletyinen Asiakastyytyväisyys Lahden lähikirjastoja kiitettiin kodikkuudesta ja viihtyvyydestä. Kuva Launeen Kirjastosta. Tuloksista selvisi, että Lahden kaupunginkirjaston palveluihin kokonaisuudessaan oltiin varsin tyytyväisiä (keskiarvo 4,37 asteikolla 1-5). Palvelut ovat luonteva osa käyttäjien elämää. Myös kirjaston tiloja pidettiin tarkoituksenmukaisina. Vastaajat arvostivat eniten henkilökunnan osaamista ja halukkuutta tarjota henkilökohtaista palvelua. Erityisesti lähikirjastoja kiitettiin kodikkaasta viihtyisyydestä sekä palvelujen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, kuin myös asioinnin helppoudesta ja joustavuudesta. Lähikirjastojen säilyttämistä puoltavilla lukuisilla kommenteilla oli varmasti oma vaikutuksensa siihen, ettei Lahden lähikirjastoverkon supistaminen näillä näkymin etene. Kirjasto otti kehittämiskohteina tarkasteluun ne palvelun osa-alueet, jotka saivat avoimessa palautteessa eniten negatiivisia kom- mentteja ja jäivät alle keskiarvon 4.2 (asteikolla 1­5, jossa 5 paras arvio).Vastaajat toivoivat muun muassa aukioloaikojen lisäämistä erityisesti viikonloppuisin. Lahdessa laajennetaankin tänä vuonna pääkirjaston sunnuntai-avoinnaoloa. Kehittämiskohteita ovat myös tiedottamisen terävöittäminen sekä lainattavan aineiston riittävyyden ja ajantasaisuuden parantaminen. Samaan aikaan kirjastossa pyritään profiloimaan palveluja ja laatimaan määritellyille asiakassegmenteille kohdennetut palvelukonseptit. Näitä tavoitteita tukevat kyselytulosten perusteella käyttöön otetut teemoitettujen esittelyhyllyjen lisääminen sekä tapahtumien, näyttelyjen ja esittelyjen markkinointi paitsi kirjastossa myös sosiaalisessa mediassa. Suosituimman aineiston lyhyemmät laina-ajat helpottavat aineiston saatavuutta. Lisäksi pyritään saamaan 43
• Kuva: Suvi Pukero Turun ammattikorkeakoulun Linnankadun toimipisteen kirjasto. asiakkaiden oma ääni paremmin kuuluville lukijoiden suositteluhyllyissä ja -listoilla. "Kiitokset ovat paikallaan koko henkilökunnalle" Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa asiakaspalautetta on kerätty pitkään paitsi säännöllisellä käyttäjäkyselyllä myös osana korkeakoulun opiskelijabarometria, kertoo kirjastonjohtaja Marja Anttonen. Laadunvarmistuksessa hyödynnetään myös jatkuvasti kerättävää muuta asiakaspalautetta ja tilastotietoja. Neljä kierrosta kansallista käyttäjäkyselyä on tuottanut tuloksia kehittämistyössä, mikä myös Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnissa pantiin merkille. Siinä todettiin, että kirjasto nousi positiivisena poikkeuksena esille palautetiedon systemaattisuudessa ja tuotetun tiedon hyödyntämisessä, sillä palautetiedolla nähtiin selkeästi olleen vaikutusta toimintojen kehittämiseen. Käyttäjäkyselyissä on käynyt ilmi lainattavan aineiston ja aukioloaikojen riittämättömyys sekä elektronisten palveluiden vaikeakäyttöisyys. Kiitosta puolestaan on tullut palveluista kokonaisuudessaan sekä asiakaspalvelusta ja henkilökunnan ohjaustaidoista, aivan kuten Lahden kaupunginkirjastossakin. Myös osa kehittämistoimenpiteistä on samansuuntaisia Turussa ja Lahdessa, vaikka eri kirjastosektoreista onkin kyse. Kolme vuotta sitten Turussa otettiin käyttöön henkilökunnan myöhästymismaksut ja perustettiin lyhytlaina- 44 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Asiakastyytyväisyys Facebookin kautta Lahden kaupunginkirjaston asiakkaat saivat tehdä ehdotuksia kirjastopalvelujen tulevaisuudesta. kokoelma, kertoo Anttonen. Näillä pyrittiin nopeuttamaan aineiston kiertoa ja parantamaan saatavuutta. Kyselyn tulokset ovat tarjonneet myös arvokasta taustatietoa kirjaston tavoite- ja budjettineuvotteluissa. Vaikka sekä opiskelijabarometrissä että kansallisessa kyselyssä e-palveluista tulee edelleen kritiikkiä, asiakkaiden arviot ovat viimeisten viiden vuoden aikana parantuneet. Toimintasuunnitelmaan on säännöllisesti kirjattu muun muassa Nellin käytettävyyttä parantavia toimenpiteitä kuten alakohtaisten pikahakuryhmien perustaminen. Kirjaston prosessien arvioinnissa sovelletaan sekä tilastollisia että käyttäjäkyselyn ja opiskelijabarometrin tuloksiin perustuvia mittareita. Kun kirjastossa arvioidaan tiedonhakuprosessia, yhtenä mittarina toimii tiedonhakutoimeksiantojen määrä, joka on saatavissa korkeakoulukirjastojen yhteistilastosta. Toisena mittarina toimii asiakaskyselyn väittämä "henkilökunta osaa ohjata tiedonhaussa", jonka osalta tarkastellaan asiakkaiden arvioiman tärkeyden ja onnistumisen välistä kuiluarvoa ja sen mahdollisia muutoksia. Sekä Lahdessa että Turussa kansallisen käyttäjäkyselyn tulokset toimivat osana palvelujen arviointia ja kehittämistä.Yhteistä kirjastoille on myös kokonaisvaltainen, suunnitelmallinen ja järjestelmällinen palautteen kerääminen, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen ja jatkuvan palvelujen kehitystyön asiakkaan parhaaksi. Päivi Jokitalo toimii suunnittelijana Kansalliskirjastossa. Väliotsikot ovat lainauksia Lahden kaupunginkirjaston ja Turun ammattikorkeakoulun kirjaston saamasta avoimesta palautteesta kansallisessa käyttäjäkyselyssä 45
• Kuva: Kari Timonen M i n u n Asiakashaastattelussa Keskiajantutkija, Helsingin Yliopisto painetulla sanalla on yhä erittäin tärkeä asema. Humanistisia väitöskirjoja julkaistaan nyt enemmän monografioina kuin koskaan. Toinen toiveeni olisi se, että ammattitaitoiseen hankintaan satsattaisiin. Nykykirjastonhoitajan täytyy olla hyvin kärryillä siitä, mitkä tietokannat ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Ja eihän kaikkea ole digitoitu, eikä koskaan voida digitoida. Syntyy helposti tunne siitä, että kaikki on saatavilla verkossa ­ sillä riskillä, että vanha, vain printtimuodossa oleva tieto hukkuu ja katoaa. Miten vertaisit meitä muiden kansalliskirjastojen kanssa esim. aineiston hankinnan näkökulmasta? Sanoisin, että pohjoismaisista kirjastoista Kungliga Biblioteket on ollut edelläkävijä. Tietystikin, mitä vanhempi valtio sitä vanhempi kirjasto ja sitä enemmän materiaalia on kertynyt vuosien saatossa. Jos suhteutetaan siihen, että olemme pieni ­ ja nuori ­ maa niin Kansalliskirjasto on varmaankin verrattavissa Osloon. Millaisena näet Kansalliskirjaston tulevaisuuden? Kansalliskirjaston tulisi mieltää kansainvälinen tehtävänsä: se on merkittävä eurooppalaisen historian tutkimuskeskus. Kirjastosta puhutaan paljon suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana, mutta täytyy muistaa, että minkään maan historia ei ole syntynyt tyhjiössä vaan vuorovaikutuksessa muiden maiden kanssa ­ kaikki muistanevat, että suomalaisen kansallisromantiikan suuret taiteilijat opiskelivat Pariisissa ja vaikkapa Eino Leino käänsi Dantea. Täällä tapahtuva tutkimus ja kirjaston aineisto ovat osa maailmankulttuuria ja Kansalliskirjaston tulisi visiossaan vaalia tätä tosiasiaa. Mikä on ollut kiehtovin löytösi kirjastosta? Suurinta löytämisen riemua olen tuntenut, kun luetteloidessani Monrepos-kokoelman aineistoa silmiini osui 1700-luvun käsikirjoitus Venetsiasta. Se sisälsi Giorgio Baffon, venetsialaisen aatelismiehen, runoutta ja hupaisaa kyllä, vielä pornografista sellaista. Tämänkaltainen runous oli aikakauden aatelispiireissä varsin tavallista, mutta todellinen löytö se oli, sillä käsikirjoituksen olemassaolosta ei ollut tätä ennen tietoakaan! Haastattelu: Suvi Kingsley K a n s a l l i s k i r j a s t o n i Jaakko Tahkokallio (FM) Millainen kirjasto tämä on keskiajan tutkijalle? Erittäin tärkeä. Kansalliskirjasto on koko maan ainoa humanistisiin aloihin erikoistunut tutkimuskirjasto ja oikeastaan ainoa Suomessa, jossa voi tehdä keskiajan ja antiikin tutkimusta. Kirjaston kokoelmat ovat muodostuneet 1800-luvun alkupuolelta lähtien, joten tutkijalle täällä on paljon arvokasta lähdeaineistoa. Voisi sanoa, että olen "kasvanut" täällä tutkijaksi, joten henkilökohtaisella tasollakin tämä on minulle merkittävä paikka. Olet erikoistunut Englannin ja Ranskan keskiajan tutkimukseen. Miten se onnistuu Suomen Kansalliskirjastossa? Kansalliskirjasto on ollut olemassa siitä lähtien, kun historian tieteellinen tutkimus alkoi 1800-luvulla. Silloin sai alkunsa tärkeän lähdekirjallisuuden kansainvälinen julkaisutoiminta, joten tärkeimmät sarjat hankittiin myös tänne. Eli kirjaston aineistokokonaisuudet antavat aivan hyvät edellytykset muiden maiden ja kulttuurien keskiajan tutkimukselle. Alan tutkimushan on aina ollut kansainvälistä ­ meille nykypäivänä tuttuja maantieteellisiä rajoja ei ollut keskiajalla. Aineisto sähköistyy hurjaa vauhtia. Mitä toiveita sinulla on digitaalisen kirjaston suhteen? Toivoisin, ettei yksin panostettaisi vain kokoelmien digitoimiseen! Totta kai humanististen aineiden tutkimus on hyötynyt digitaalisista lähdejulkaisuista ja erityisesti kansainvälisistä artikkelitietokannoista, mutta 46 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Päätoimittajan esittely Iso-Britannian Kulttuuriministeriöön. Työni ehdoton, ja yllättävin, kohokohta oli se, kun sain tavata itsensä Kuningatar Elisabet II:n ­ pienikokoinen rouva, mutta rautainen kädenpuristus! Tiedemuseolta siirryin mediatiedottajaksi British Libraryyn. Kiireinen, mutta antoisa rooli, jossa pääsin mukaan kaikkeen mitä talossa tapahtui; aina Brittien kansalaisoikeuksista kertovan näyttelyn viestinnän suunnittelusta, maailman vanhimmaksi raamatuksi kutsutun, Codex Sinaiticuksen, digitointiprojektista Kuva: Kari Timonen Suvi Kingsley (MA) Kuka olet? Olen Kansalliskirjaston uusi tiedottaja ja Kansalliskirjasto-lehden uusi päätoimittaja. 15 vuoden ulkomailla viihtymisen jälkeen olen nyt palannut Suomeen, innokkaana tarttumaan uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita tämä työ varmasti heittää eteeni. Seikkailunhaluisena ylioppilaana muutin kotikaupungistani Hämeenlinnasta Lontooseen aupairiksi, aikeenani jäädä vain muutamaksi kuukaudeksi ja tulla sitten takaisin opiskelemaan kulttuurihistoriaa. Mutta toisin kävi ja tieni johtikin Englannin etelä-rannikolle aurinkoiseen Brightoniin, Sussexin Yliopistoon opiskelemaan englannin kirjallisuutta, ranskan kieltä ja Eurooppa-opintoja. Tutkintoni aikana asuin myös vuoden päivät Erasmus-opiskelijana Montpellierissa, Etelä-Ranskassa. Opiskelin Ranskan historiaa, kulttuuria ja taidetta ­ ja totta kai nautin Välimeren hiekkarannoista, loputtoman sinisestä taivaasta ja hyvästä ruoasta! Brightonin jälkeen muutin Lontooseen töihin. Näin monien mutkien kautta olen siis kotiutunut taas Suomeen. Työtaustasi? Yksi ensimmäisistä työpaikoistani kandin tutkintoni jälkeen oli Lontoossa sijaitseva John Keats-museo, jossa hoidin tiedottamiseen, näyttelytyöhön, hallintoon ja yleisöopastukseen liittyviä tehtäviä. Se innoitti opiskelemaan museologian maisteriksi University College Londonin arkeologian laitoksella ­ mahtava vuosi, jonka aikana sain tutustua esimerkiksi British Museumin saloihin harjoittelijana. Tuoreena maisterina sain työpaikan Lontoon Tiedemuseolta poliittisena tiedottajana, hoitaen suhteita tiedottamiseen asti. Kokemuksen siivittämänä siirryin hyväntekeväisyysjärjestöpuolelle, Iso-Britannian kansanterveysjärjestöön, luomaan organisaatiolle viestintäfunktiota ja toimittamaan sekä uudistamaan heidän jäsenlehteään. Miten aiot kehittää lehteä? Kansalliskirjasto-lehti on monipuolinen ja kauniisti toteutettu julkaisu. Tälle pohjalle haluan rakentaa, hyödyntäen ainutlaatuista kuvamateriaaliamme ja kirjastosta löytyvien aiheiden ja näkökulmien rikasta valikoimaa. On etuoikeus saada työskennellä osaavien ja intohimolla työtään tekevien ihmisten kanssa, tutustua Suomen ja maailman kulttuuriperinnön aarteisiin sekä nähdä miten kirjastotoiminta kehittyy teknologisten innovaatioiden myötä. Näitä tarinoita haluan korostaa lehdessämme. Myös kansainvälinen näkökulma kirjastomaailmaan on kiinnostava ja silmiäavaava ja haluan nostaa sitä esille lehden sivuilla. Mitä teet työsi ulkopuolella? Kun on asunut pitkään muualla, Suomen luonto ja ilmasto tuntuvat hyvinkin eksoottisilta. Lähtiessäni Lontoosta, kevään ensimmäiset narsissit ja krookukset jo värittivät puistoja, kun taas täällä oli vastassa metri lunta ja paukkupakkaset. Tällä hetkellä otan siis talvesta kaiken irti ja käytän vapaa-aikani luonnosta ja liikunnasta nauttimiseen. Puhumattakaan saunomisesta ulkoilun jälkeen, se vasta on herkkua! 47
• K i r j a i l i j a k a t s a u s Kai Ekholm V. A. Koskenniemen poliittiset matkasauvat V A. Koskenniemen merkkivuosi päättyi varsin laimean keskustelun . jälkeen. Moni odotti analyyttisempaa keskustelua Koskenniemen poliittisista valinnoista ja vastuista. Olisiko Koskenniemi läpivalaistava paremmin ennen kuin hänet jätetään kirjallisuuden mausoleumiin? K irjailija ja valta on kiehtova yhdistelmä, jota soisi käsiteltävän enemmän. Politiikka on mestareiden huumetta, joka jättää vahvimmat henkiin. Historian heiluriovista tulvii takkinsa kääntäneitä ja taustansa unohtaneita poliitikkoja. Joskus myös kirjailijoita. Kaipasin kovasti V. A. Koskenniemen juhlavuoden aikana syvällistä keskustelua myös tämän poliittisuudesta. Petyin pahasti.Vain pari artikkelia, joiden näkemykset jäivät yksin. Eikö Koskenniemi herätä enää intohimoja? Muualla Euroopassa näin näkyvästi kansallissosialismiin liitetyn kirjailijan mainetta olisi ollut turha yrittää palauttaa. Professori Martti Häikiön kirjoittama elämänkerta V A. Kosken . niemi. Suomalainen klassikko 1­2 (2010) tuntuu neutraloivan Koskenniemen poliittisen ristiretken ja tässäkö se olikin? Häikiön ansiokas analyysi kannattaa lukea, niidenkin, jotka eivät Koskenniemeen tikulla koskisi. Häikiö tuo Koskenniemen Saksasuhteeseen paljon kiinnostavia sävyjä. Tämän ja Maila Talvion vanhasaksalaisuuden korostaminen on perusteltua, joskaan ei uutta. Koskenniemen Saksa-suhde oli julkikuvaa sävykkäämpi, mutta ei neutraali. Se oli mielestäni ihan aitoa ja vilpitöntä, vaikkakin vanhasaksalaista, mutta erinomaisesti päivitettynä. Uraansa julkisesti rakentanut kirjailija ei pyydä hautarauhaa. Koskenniemen Hitlerin Taisteluni­teoksen arvostelu "Kappale nykyhetken maailmanhistoriaa" Uudessa Suomessa 16.3.1941 ei jätä paljon arvailujen varaan. Jättiarvostelu on taitettu kahdelle sivulle ja kymmenelle palstalle. Kuka tahansa päätyisi tämän luettuaan yksimielisesti toteamaan, että Koskenniemen ja Hitlerin ajattelulla ei ollut kerrassaan eroa. Tosin olen kuullut, että kyseistä artikkelia on kiitetty taiten tehdyksi, siinähän Koskenniemi ei suoranaisesti asetu Hitlerin kannalle, vaan osoittaa vain vaikuttuneisuuttaan ja antaa kirjan resonoida ajatuksissaan. Minusta tuo arvostelu on aina ollut kolkkoa luettavaa ja siinä Koskenniemi nielee maistele- 48 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• matta Hitlerin ja Alfred Rosenbergin historiallis-myyttisen keitoksen. Koskenniemi korostaa, miten Hitlerin voimapolitiikka kumpuaa Saksan historiallisesta oikeutuksesta. Kaikki Taistelunikirjan ajatukset näyttävät resonoivan syvälle Koskenniemen maailmankuvaan. Jokainen voi lukea arvostelun ja ratkaista, miten perusteellisesti Koskenniemi myi sielunsa paholaiselle. Arvostelu on tosin yhtä sekava kuin sen kohdekin. Tämä ei ole ainoa aihetodiste. Koskenniemen 1942 johtamaa Weimarin kokousta on pidetty hänen poliittisena konfirmaationaan. Harvalle kirjailijalle suodaan tällainen kunnia. On toki muistettava, että suomalainen kirjallisuus oli vientituote ja delegaatioon osallistuivat myös Maila Talvio, Mika Waltari,Viljo Kajava,Yrjö Soini, Örnulf Tigerstedt ja Tito Colliander. Waltari heitti tarinan mukaan juudasrahat ikkunasta osoittaakseen, ettei ollut ostettavissa. Nuo matkarahat Koskenniemi hänelle sittemmin lainasi, ja miesten välille oli jo muodostunut arvostava mentorisuhde. Waltarikin oli halutessaan poliittinen kirjailija, joka teki 1930-luvulla tilaustyönä vastakirjan Haanpäälle, polemikoi ulkomaisen kirjallisuuden käännösboikotin puolesta, käänsi Horst Wesselin, julkaisi Nauticus- nimimerkillä teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta, ja kirjoitti kipakan Neuvostovakoilun varjossa. Jälkimmäiset valvontakomissio kielsi ja ne poistettiin kaikista yleisistä kirjastoista. Waltariin me kaikki suhtaudumme lempeämmin, hän oli vain pahuksen hyvä kirjoittaja ja tottahan nuo Nauticuksen sanat ovat vielä tänäänkin ajankohtaisia. Saksa vietteli kirjailijoita laajemminkin Heikki Asunnasta,Viljo Kajavasta, Otto Mannisesta ja Väinö Nuortevasta (Olli) Toivo Pekkaseen ja T.Vaaskiveen. He antoivat monien ohella suostumuksensa Euroopan kirjailijaliiton Suomen maakohtaiseen jäsenyyteen kesällä 1942. Emme kaipaa kirjailijoiden totuuskomissiota, jossa näitä Weimarin-listoja arvioitaisiin, eivätkä Maila Talvio, Mika Waltari,Viljo Kaja- V. A. Koskenniemi va,Yrjö Soini, Örnulf Tigerstedt ja Tito Colliander tarvitse rehabilitointia. Kirjailijoilla on taipumus järjestäytyä myös poliittisesti, demokratiassa kun eletään. Jälkiviisaus on hölmöjen harrastus. Koskenniemen edustaessa kansallissosialistien hovivieraana Suomea, kriittinen kirjailijakunta, Arvo Turtiainen, Raoul Palmgren ja Elvi Sinervo, istui vankilassa. Sinervo kirjoitti teoksensa Pilvet salaa vessapaperille. Euroopan kriittistä älymystöä teloitettiin yliopistojen pihoille ja liberaalejakin kirjailijoita passitettiin keskitysleireille. Kirjaroviot paloivat Saksassa ja Puolan kansalliskirjallisuus onnistuttiin tuhoamaan miltei kokonaan. Miten syvälle yksittäisen kirjailijan vastuu valinnoista lopulta ulottuu? Thomas von Vegesack kuvaa tätä intellektuellien ikuista on- 49 49
• gelmaa hienossa teoksessaan Tankens aristokrater eller pennans betjänter: de intellektuella 18981968 (1986). Erityisen pahalta näyttää, kun suhde muuttuu hovivieraasta hyväksikäytetyksi narriksi. Kirjallisuuden ja politiikan suhteissa näyttäytyy luonnollisesti inhimillisyyden koko kirjo. Kirjailija voi pysyvästi myydä nahkansa paholaiselle, olla hetken politiikan lavastusten vietävänä, käydä myötäjuoksijasta ja tukijasta muiden joukossa, olla utelias, uteliaan kriittinen, epäileväinen, petyttyään kääntää takkinsa, kääntää takkinsa taktisesti, kiistää, valehdella, vaihtaa aatetta. Historian ovista on tullut ulos jokaista lajia. Tästä syystä Koskenniemen neutralointi ja maineenpalautus vastuuntuntoiseksi kansainväliseksi kirjailijaksi ja moniarvoiseksi aikalaisek- si ei ole mielestäni uskottava. Poliittiset leimat ovat luihin tatuoituja. Kukaan ei voi välttyä ajatuksenjuoksulta: jos Hitler olisi voittanut, missä Koskenniemi olisi sen jälkeen ollut. Valta maistuu, mutta jokainen puraisee sitä itse. Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on kirjoittanut useita teoksia sensuurista ja sananvapaudesta ja väitöskirjassaan Kielletyt kirjat 1944-1946 (2000) tutkinut valvontakomission toteuttamia sodanjälkeisiä kirjapoistoja, mm. Koskenniemen teosten. Ekholm on kirjastojen kansainvälisen sananvapaustoimikunnan FAIFEn puheenjohtaja. Kuva: Sisko Vuorikari Kansalliskirjaston Tieteiden yö -tapahtumassa 13.1. lähdettiin liikkeelle arjen arvoituksesta suomalaisissa sarjakuvissa. Sen jälkeen ohjelma eteni Tiedekirjaraatiin, Hämäläis-Osakunnan Laulajien konserttiin ja "musiikkipainiin", jossa väiteltiin aiheesta "Musiikillinen kokemus: tunnettako? ". Kuvassa "painin" väittelijät säveltäjät Aulis Sallinen ja Tapani Länsiö sekä "mattotuomarin" roolissa toimittaja Minna Lindgren. Väittelyn jälkeen Puhallinkvintetti Colori kajautti komeat sävelet Kupolisalin korkeuksiin. 50 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2 0 11
• Bibliotheca Baltica X Symposium ­ K i r j a s t o s s a Cultural unity and diversity of the Baltic Sea Region Kuva: Veikko Somerpuro K olmisenkymmentä kirjastoalan edustajaa seitsemästä Itämeren alueen maasta ko- koontui lokakuussa 2010 Kansalliskirjastoon keskustelemaan Itämeren alueen kirjallisesta kulttuuriperinnöstä ja jakamaan kokemuksiaan sen säilyttämisestä ja saattamisesta digitaalisessa muodossa kaikkien ulottuville. Bibliotheca Baltican 10. symposiumissa käsiteltiin alueen kirjallista kulttuuria eri näkökulmista. Janis Kreslin , Sirkka Havu, Laila ¯ ¯ s Österlund ja Nikolai Nikolajev käsittelivät puheenvuoroissaan kirjojen, kirjakokoelmien ja kokonaisten kirjastojen liikkeitä ja kohtaloita historian eri vaiheissa ja tilanteissa. Useisiin vanhoihin kirjastoihin on kertynyt yksittäisiä teoksia ja kokoelmia, joiden juuret ovat jossain muualla Itämeren alueella. Bibliotheca Baltican tavoitteena on edistää sellaisia digitointihankkeita, jotka yhdistäisivät tällaisia aikoinaan hajalleen joutuneita kokoelmia. Kirjallisuuden näkökulmasta Itämeren aluetta tarkasteli Klaus-Jürgen Liedtke, joka pohti kielellisiä, historiallisia ja poliittisia rajoja, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä siihen, millaisena näemme Itämeren alueen. Onko olemassa Itämeren kirjallisuutta vai onko vain eri maiden kansalliskirjallisuuksia? Liedtken johtamassa Baltic Sea Library -hankkeessa rakennetaan kirjallisuuden portaalia, joka johdattaa katsomaan Itämerta kulttuurien välisenä kirjallisena teemana. Erillisyyden vaalimisen sijasta tulisi t a p a h t u u Erikoiskirjastonhoitaja Sirkka Havu esittelee symposiumin osallistujille ja kirjaston ystäville Kansalliskirjaston kokoelmissa olevia Radziwillien suvun kirjastoon kuuluneita teoksia. huomata keskinäiset yhteydet ja kulttuurien vuorovaikutus. Lisää symposiumin annista: http://baltica. lnb.lv/newsletter-online/ 51
• Keskustelua kirjastopalvelujen tulevaisuudesta kirjastoverkkopäivillä K i r j a s t o s s a t a p a h t u u R unsaat neljäsataa kirjastoammattilaista kokoontui kolmen päivän ajaksi Kansalliskirjaston järjestä- tulevaisuutta. Terveiset maailmalta toivat Ole Holm Tanskan kansalliskirjastosta sekä Ex Libris -yrityksen Axel Kaschte. Koska osallistujat tulivat kaikilta kirjastosektoreilta, tarjolla oli rinnakkaisohjelmaa, jossa keskityttiin muun muassa asiakaskyselyiden tulosten hyödyntämiseen kehittämistyössä. Suosittuja olivat myös sessiot avoimesta lähdekoodista kirjastoissa, Kansallisesta digitaalisesta kirjastosta sekä kirjastoalalla tärkeistä standardeista. Kirjastoverkkopäivien esityksiin voi tutustua osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/ koordinointi/esityksiä.html mille Kirjastoverkkopäiville Helsinkiin 27.­29.10.2010. Verkon välityksellä yhteistä ohjelmaa seurasi lisäksi reilut sata etäosallistujaa ympäri Suomea omilta työpisteiltään. Kolmipäiväinen koko kirjastoalan toimijat kokoava tilaisuus oli tässä muodossa ensimmäinen laatuaan: siinä yhdistyivät aiemmin erilliset Triangelipäivät, Linda-päivä ja kirjastoverkkopäivä. Kaikille yhteisessä osuudessa pohdittiin paitsi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden tarjoamia palveluita myös e-kirjojen nykyisyyttä ja kehitysnäkymiä sekä kirjastojärjestelmien, kansallisen yhteisluettelon ja luetteloinnin Kansalliskirjastolle uusia verkkoaineistoja K ansalliskirjasto hankki vuonna 2010 monia eri verkkoaineistoja, käsikirjoista ja bibliografioista, lähdejulkaisuihin ja lehtiarkistoihin. Ne ovat kirjaston kaikkien paikallisasiakkaiden käytettävissä Helsingin yliopiston Nelliportaalin kautta. Yliopiston opiskelijoilla, tutkijoilla, opetus- ja muulla henkilökunnalla on myös mahdollisuus aineistojen etäkäyttöön. Uusia aineistoja latinisteille ta vuoteen 2008 saakka. BTL Online täydentyy vuosittain. Thesaurus linguae Latinae online (TLL) on laaja vuosittain täydentyvä latinan kielen sanakirja/ tesaurus, joka perustuu aiemmin painettuna ilmestyneeseen tesaurukseen. Yhteinen käyttöliittymä mahdollistaa Thesau rus linguae Latinae online (TLL) -tesauruksen asiasanojen ja Bibliotheca Teubneriana Latina (BTL) yhteishaun. E-kirjoja Bibliotheca Teubneriana Latina (BTL) Online tarjoaa tutkijoiden käyttöön laajan latinankielisten tekstien kokoelman. Tietokanta sisältää paitsi aiemmin cd-tietokantana tuotetun BTL 4 -aineiston myös painettuna ilmestyneen Bibliotheca Scriptorum Graecorum et Romanorum Teubneriana -sarjan editiot latinankielisen kirjallisuuden osal- Yhdessä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa Kansalliskirjasto hankki vuoden 2011 alusta käytettäväksi Oxford Scholarship Online, Classical Studies Online -kirjapaketin, joka sisältää lähes 200 teosta klassillisten kielten ja antiikintutkimuksen alalta. 52 K aan ssaalllli isskki irrj jaasstto n K n on tti ieed o ttu sslleeh tti i 1 do u h 1 2011
• Kuva: Ari Aalto K i r j a s t o s s a t a p a h t u u Vestnik Evropy Online (18021830) Vestnik Evropy (ven. , Euroopan sanansaattaja) on Nikolaj Karamzinin ­ kuuluisan kirjailijan ja historioitsijan ­ perustama vaikutusvaltainen kirjallisuuden ja historian lehti. Lehdellä oli merkittävä rooli venäläisen kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen ajattelun edelläkävijänä. Vestnik Evropy julkaisi mm. Aleksandr Puskinin ensimmäiset runot vuonna 1814. Early Russian Cinema Early Russian Cinema -tietokantaan ostettiin lisää lehtinimekkeitä (nyt 57 lehteä). Palvelu sisältää digitoituna 57 elokuvalehteä, jotka ovat ilmestyneet Venäjän keisarikunnan alueella 1900-luvun alussa. Early Russian Cineman aineisto kuvaa venäläisen elokuvan ja elokuvakulttuurin varhais- kauden kehitystä ja sisältää elokuvien esittelyjä, arvosteluja, haastatteluja ja teattereiden ohjelmistoja. Lehdissä käsitellään myös muita viihdetaiteen muotoja. Tällä hetkellä Slaavilaisessa kirjastossa testataan mm. venäläisten tieteellisten e-lehtien ja serbiankielisten sanomalehtien tietokantaa. Uudet aikakauslehdet Kansalliskirjastoon tilattiin v. 2010 pääsääntöisesti elektronisina. Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuosi ja juhlavuoden näyttely Rymyä, raikua, ärräpäitä avattiin Kansalliskirjaston Kupolisalissa 9. helmikuuta. Kuvassa Juhlavuoden pääsihteeri Laura Lyhykäinen, jota ennen puhui myös Juhlavuoden puheenjohtaja Juhani Tolvanen. Avajaisissa oli läsnä kansleri Ilkka Niiniluoto ja kutsuvieraiden joukossa sarjakuva-alan edustajia ja tunnettuja sarjakuvataiteilijoita, mm. Juba Tuomola, Pertti Jarla, Tarmo Koivisto, Veikko Joonas Savolainen, Milla Paloniemi ja Reetta Laitinen. Tervehdyssanat lausui ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm. 54 K aan ssaalllli isskki irrj jaasstto n K n on tti ieed o ttu sslleeh tti i 1 1 do u h 2 0 11 2011
• N ä y t t e l y j ä Professori Pentti Arajärvi totesi Vuosisata suomalaista sarjakuvaa -näyttelyn avajaispuheessaan: "Sarjakuva on pitkällä matkallaan saavuttanut vakiintuneen aseman taidemuotona. Se on rinnasteinen pilapiirrokseen, jolla on aina ollut arvostettu ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen asema. Sarjakuvan tulevaisuus näyttää hyvältä, niin maailmalla kuin Suomessa." Kuva: Ari Aalto j a t a p a h t u m i a KUPOLISALISSA 10.2.­ 15.10. Rymyä, raikua, ärräpäitä Vuosisata suomalaista sarjakuvaa Yhteistyössä Suomen sarjakuvaseura ry:n, Sarjakuvantekijät ry:n ja Sarjakuvan tiedotuskeskus ry:n kanssa. Näyttelyn suunnittelu: Juhlavuoden asiantuntijaryhmä Ville Hänninen, Solja Järvenpää,Vesa Kataisto, Heikki Kaukoranta, Laura Lyhykäinen, Kalervo Pulkkinen, Otto Sinisalo, Juhani Tolvanen, Jyrki Vainio. Näyttely liittyy suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuoteen, jonka suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen. KAHVILASSA jA AgRIcOLA-HUONEESSA 11.3. ­11.5. Suomen ja Viron Kauneimmat kirjat 2010 Yhteistyössä Suomen kirjataiteen komitean ja Viron kansalliskirjaston kanssa. 55
• Kansalliskirjaston uusi johtokunta. Edessä vasemmalta: johtokunnan puheenjohtaja, professori Hannu Niemi, valtiot. tri Sinikka Salo. Toinen rivi vasemmalta: johtokunnan esittelijä, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, kirjastotoimen apulaisjohtaja Mikko Vainio, kirjastonhoitaja Silja Rekomaa, valt.yo Veera Laine. Kolmas rivi vasemmalta: ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen, erikoistutkija Markku Suvanen, johtokunnan sihteeri, hallinto- ja kehittämispalveluiden johtaja Dorrit Gustafsson, tietopalvelupäällikkö Sinikka Luokkanen. Neljäs rivi vasemmalta: dekaani, professori Anna Mauranen, professori Eero Puolanne, professori Mikko Viitasalo, sovellussuunnittelija Ere Maijala. Kuvasta puuttuvat varsinaiset jäsenet: johtaja Sakari Laiho ja TK Joona Salminen. Kuva: Kari Timonen
• Kuva: Kari Timonen Kansalliskirjaston eteläpäädyn restauroitua julkisivua 2011. ISSN 1459-3467 www.kansalliskirjasto.fi
• N ä y t t e l y j ä j a t a p a h t u m i a 15.5. ­ 10.9. Lentävä matto. Esther Hjelt-Cajanus 9.6.­ 1.9. Nainen punaisessa maalaustakissa. Kuvia taiteilija ja matkailun edistäjä Esther Hjelt-Cajanuksen (1879­1959) elämästä mm. kirjeiden, akvarellien, muistiinpanojen ja kirjojen valossa. Näyttelyn suunnittelu: tutkija Marjut Hjelt. Kulttuurien kohtaamisia suomalaisessa lasten ja nuortenkirjallisuudessa. Yhteistyössä Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kanssa. Näyttelyn suunnittelu: Suomen Nuorisokirjailijat ry:n työryhmä Taina Haahti, Hannu Hirvonen, Marjut Hjelt, Kirsti Kuronen, Tuija Lehtinen, Ismo Loivamaa, Raili Mikkanen ja Terhi Rannela. Näyttelyt avoinna kirjaston aukioloaikoina. Vapaa pääsy. Kulttuurikalenteri kevät-kesä 2011: www.kansalliskirjasto.fi/verkkokirjat/kulttuuri kalenteri/ Lisätietoja näyttelyistä: Kulttuurikoordinaattori Inkeri Pitkäranta, puh. (09) 191 22738 inkeri.pitkaranta@helsin ki.fi Kiertonäyttelyjen tilaukset ja Rymyä, raikua, är räpäitä -näyttelyn opasvaraukset: Kulttuurisihteeri Sisko Vuorikari, puh. (09) 191 22671, sisko.vuorikari@helsinki.fi KANSALLISKIRJASTO Unioninkatu 36, 00170 Helsinki ROTUNDASSA 15.3.­ 4.6. Musiikkitiede Suomessa. Musiikkitieteellinen seura 100 vuotta. Näyttelyn suunnittelu: prof. Eero Tarasti, prof. Pirkko Moisala, amanuenssi Irma Vierimaa, tutkija Seija Lappalainen, tutkija Jukka Tiilikainen, opiskelijat Jaani Länsiö, Tuomas Niemelä ja Anna-Leena Rysä. 56 K aan ssaalllli isskki irrj jaasstto n K n on tti ieed o ttu sslleeh tti i 1 do u h 1 2011