• www.hammas-aaria.fi MYÖS NETTIAJANVARAUS AARIA AVOINNA MYÖS LAUANTAINA KLO 9-13 Työttömyyssakot painavat: ?Oulun etsittävä uusia keinoja työllistämiseen? viikko 47 torstai 21. marraskuuta 2013 www.kansantahto.fi Takasivu Kirkkokatu 27, A 51 OULU P. (08) 534 8100 ma-pe 7.30-20 la 9-13 l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KUVA: TUULA LESKINEN Oulussa Merikosken voimalaitos kahlitsee Oulujokea. Kemijoen rakentamisen vaikutuksia ihmisiin selvittänyt Outi Autti kertoo, että rakentamisen myötä paljastunut joen pohja tarjosi etenkin lapsille uteliaisuutta herättävän uuden ympäristön. Rakennettu joki kahlitsi mielet Kemijoen voimalaitosten rakentaminen aiheutti paikalliselle Outi Autti tutki väitöskirjaansa varten paikallisten kokemuksia väelle kulttuurisen trauman, jonka vuoksi moni sulki surun tun- jokirakentamisesta ja sopeutumisen malleja ympäristön muutokteet vuosikymmeniksi sisäänsä. Jotkut eivät antaneet periksi, seen sekä jokiyhtiön vallankäytön muotoja. Tulokset eivät maivaan opettelivat puolustamaan omia ? ja lohen ? oikeuksia. rittele rakentajaa. Sivut 8-11 KUVA: KARLOS ZURUTUZA/IPS Yhdysvaltain imperiumi horjuu Piirikokous koolla Haapavedellä Libyassakaan kaikki ei ole mennyt länsimaiden toiveiden mukaan. Berberit estivät öljykuljetukset Nalutin satamasta marraskuussa vaatien oikeutta alkuperäisasukkaille. Vasemmistoliiton PohjoisPohjanmaan piirin syyskokous pidettiin viime lauantaina, viikkoa ennen puoluevaltuuston kokousta. Hallituskysymys puhutti. Sivu 12 Sivu 2 KUVA: TUULA LESKINEN
• 2 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 ?Katson muutenkin, että vasemmistoliitto on pienehköksi puolueeksi saanut paljon hyvää aikana. Toki huonojakin päätöksiä on jouduttu hyväksymään.? Pohjois-Pohjanmaan PÄÄKIRJOITUS Vasemmistoliiton kansanedustajat näkevät vaikutusmahdollisuuksien olevan hallituksessa aivan toisella tasolla kuin oppositiossa. Talvivaarassa huoli työpaikoista Yrityssaneerausta hakevan kaivosyhtiö Talvivaaraan tilanne on monin tavoin erittäin vaikea. Talousvaikeuksissa kamppaileva yhtiö ilmoitti perjantaina keskeyttävänsä nikkelimalmin louhinnan puoleksi vuodeksi ja metallitehtaan toiminnan kuukaudeksi. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilökuntaa. Nikkelin maailmanmarkkinahinnat ovat alhaalla. Sotkamossa käytettävän bioliuotusmenetelmän lopullisesta toimivuudestakin on esitetty ristiriitaista tietoa. Ympäristövelvoitteet painavat päälle. Loppusyksyn synkkyydestä huolimatta henkilöstö vakuuttaa uskovansa Talvivaaran tulevaisuuteen ja että tuotantoprosessi on saatu kuntoon. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä puolestaan luonnehti viime perjantaina yhtiön olevan ?väliaikaisluonteisessa kuopassa.? Selviytymismahdollisuuksista on esitetty myös huomattavasti pessimistisempiä arvioita. Hohdokkaita vaihtoehtoja ei tässä tilanteessa olekaan tarjolla. Saneeraukseen hakeutuminenkin, jos se onnistuu, antaisi yhtiölle korkeintaan hengähdystauon. Yhtiön ajautuminen konkurssiin olisi kuitenkin onnetonta. Talvivaaralla on ollut jatkuvia ongelmia ympäristövelvoitteidensa kanssa. Ympäristöriskit on saatava tähänastista parempaan hallintaan. Toiminnan äkkipysäys ei poistaisi näitä ongelmia, mutta toisi uusia. Niistä suurin on huoli työstä ja toimeentulosta. Talvivaaralla on omaa henkilöstöä 570. Uhkana on satojen työttömyys, välillisesti tilanne koskettaa laajempaa joukkoa Sotkamossa, Kainuussa ja koko Suomessa. Henkilöstö onkin vaatinut valtiota kaikin mahdollisin keinoin tukemaan pääsyä yrityssaneeraukseen. Työntekijäryhmien edustajat vierailivat keskiviikkona Helsingissä kertomassa viestiä kaivoksen tärkeydestä Kainuun työllisyydelle ja alueen taloudelle. Kohteina olivat mm. Metallityöväen liitto, eduskunta ja ministerit. Pinnalle on jälleen noussut myös keskustelu valtio-omistajan roolista ja omistajaohjauksesta. Valtio omistaa Talvivaarasta 17 prosenttia sijoitusyhtiö Solidiumin kautta. Solidiumin toiminnan on kyseenalaistanut mm. elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) joka moitti tiistain Helsingin Sanomissa Solidiumia siitä, että se ei ollut aktiivisemmin hakenut ratkaisuja kaivosyhtiön ongelmiin. On ilmeistä, että puhtaasti sijoitusyhtiöksi perustetun Solidiumin rooli ei ole yhteensopiva Talvivaaran kaltaisen, moniongelmaiseksi osoittautuvan yhtiön kaitsemiseen. Myöskään ei valtion voi odottaa yksin ratkaisevan yhtiön kohtaloa. Kuitenkin valtioon, myös omistajana, kohdistuu oikeutetusti yksityisiä sijoittajia suurempia odotuksia teollisuuspolitiikasta ja yhteiskuntavastuusta huolehtimisesta. Tämä odotus koskee niin työllisyysnäkökohtia kuin ympäristövaikutuksiakin. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Vasemmistoliiton PohjoisPohjanmaan piirin syyskokous pidettiin viime lauantaina, viikkoa ennen puoluevaltuuston kokousta. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous ottaa tulevana lauantaina kantaa hallituksen rakennepaketin kuntaosioon ja sitä kautta myös puolueen jatkamiseen hallituksessa. Kaikki Pohjois-Pohjanmaan piirin puoluevaltuutetut eivät olleet päässeet piirikokoukseen, mutta piirin puheenjohtaja Risto Kalliorinne toivoi viestin kokouksen tunnelmista ja mielipiteistä kantautuvan kaikille piirin valtuutetuille, jotka on valittu edustamaan Himankalainen Eero Kinare suhtautuu kriittisesti puolueen jatkamiseen hallituksessa. TAKKUNEN piiriä, eikä vain itseään, kuten hän muistutti. ? Puolue asetti vaalikauden alussa hallituksessa ololle reunaehtoja, kuten palvelujen kehittäminen ja parantaminen. Koska nyt on tulossa käsittelyyn palveluja linjaava paketti, on eduskuntaryhmässä haluttu asia laajempaan tarkasteluun, kansanedustaja Kalliorinne kertoi. ? Monella on varma mielipide, vaikkei vielä edes tiedetä paketin sisältöä, hän kummasteli. ? Kysymys on siitä, hyväksytäänkö kuntapalvelujen tarkastelu ja valtion asettamien velvoitteiden kevennys. Vaikuttavuus tärkeintä ? Politiikalla haetaan vaikuttavuutta, ei gallup-tuloksia, kansanedustaja Martti Korhonen painotti piirikokousväelle. ? Tarvitaan tuloksia, jotta
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 aikaan ja pystynyt puolustamaan köyhien etuja välillä vaikeankin hallituskauden Kolumni Puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Sivu 5 3 piirikokous pohti hallitustyötä jaksetaan tehdä tätä työtä. Tuloksista tulee motivaatiota jatkaa. Korhonen kävi piirikokouksessa läpi vasemmistoliiton hallituksessa menestyksekkäästi ajamia asioita. ? Tuloeroja pienennetään verotuksella ja tulonsiirroilla. Pääomatulojen verotusta on korotettu, samoin isoja palkkatuloja, osinkoverotusta on korotettu ja pienituloisten verotusta kevennetty. ? Suurimpia tuloja keräävien joukon käytettävissä oleva raha- määrä on pienentynyt selvästi, kun taas kaikkein pienituloisimpien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet muita tuloryhmiä enemmän, Korhonen muistutti. Hän toki tunnusti, että arvonlisäveron korotus ja yhteisöveron alennus toimivat vastakkaiseen suuntaan. Silti pienituloisimpien asemaa on parannettu perustuloa ja toimeentulotukea on korottamalla. ? Jo ensimmäisissä budjettineuvotteluissa saatiin työttömän perusturvaa nostettua 120 eurolla kuussa ja sidottua se indeksiin. Myös asumistukirajaa nostettiin saman verran. Toimeentulotuki on noussut 25 eurolla ja yksinhuoltajan perusosa on noussut. ? Iso, vuosia ajettu asia, joka nyt on toteutunut on puolison tulojen vaikutuksen poistaminen työttömyystuesta. ? Eikä kukaan eläkeläinen puhu nyt taitetusta indeksistä, sillä eläkeläisten ostovoima kasvaa suhteessa paremmin kuin palkansaajien. Korhonen sanoi kuitenkin ymmärtävänsä ihmisiä, jotka tarkastelevat asioita lyhyellä aikavälillä ja yhdestä pisteestä. ? Puoluevaltuusto ei kutenkaan voi tehdä päätöksiä ?miltä tuntuu? -periaatteella, vaan päätösten pitää perustua tietoon, jota ei vielä kuntapaketista ole, Korhonen muistutti. Miksei keskustelua käyty puoluekokouksessa? Kansanedustaja, entinen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen vakuutti piirikokousväelle, että hallituksessa pystyy vaikuttamaan asioihin paljon paremmin kuin oppositiossa. VIIKON KYSYMYS: UP/TIINA TENKANEN Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi Kuntoutussäätiöltä tutkimuksen nuorten syrjäytymisestä. Tutkimus julkistettiin tiistaina. Miten syrjäytyneen nuoren tunnistaa, Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Veijo Notkola? ? Syrjäytymisen määrittely on vaikeaa. Tutkimus koski pääosin alle 29-vuotiaita. ? Jos nuori on aktiivinen, tyytyväinen ja elää normaalia elämää, hän ei ole syrjäytynyt. ? Jos nuori kokee olevansa syrjäytynyt, hän on sitä, vaikka kävisi töissäkin. Toinen juttu on, jos nuori on sairauseläkkeellä ja tuomittu köyhyyteen. Kuinka paljon syrjäytyneitä nuoria on? ? Heitä arvioidaan olevan 4 000?100 000 laskutavasta ja määrittelystä riippuen. Mikä aiheuttaa syrjäytymisen? ? Päinvastoin kuin oletetaan, syrjäytyminen ei välttämättä johdu toimeentuloongelmista. Muut perheen ongelmat saattavat olla tärkeämmässä asemassa. Kuntaministerinä Paavo Lipposen toisessa hallituksessa vaikuttanut Korhonen tietää, että hallituksessa voi vaikuttaa. Itse hän sai läpi muun muassa Kainuun hallintokokeilun ja pitkään puhutun sote-maksun poistokokeilun. ? Yleensä oppositiossa kannatus nousee, mutta miten lienee nyt, jos lähdetään kesken kauden. ? Pitäisi miettiä, mitkä ovat vaikutusmahdollisuudet jäljellä ole- valla kaudella, hallituksessa painoarvomme on ollut suurempi kuin 8?9 prosentin kannatus. Kolme kautta kansanedustajana toiminut Anne Huotari oli samoilla linjoilla Martti Korhosen kanssa siitä, että hallituksessa vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat kuin oppositiossa. Huotari hämmästeli, miksei kesäkuun puoluekokouksessa käyty samaa keskustelua kuin nyt käydään ja siellä haastettu puoluejohtoa. Millä ehdoilla hallituspolitiikkaa oikein tehdään? Piirikokousväki oli pidettyjen puheenvuorojen perusteella enemmän hallituksessa jatkamisen kuin sieltä lähtemisen kannalla. Eero Kinare Kalajoen Himangalta oli yksi kriittisistä. Puolueen kannatuksesta huolestuneena hän kysyi millä ehdoin hallituspolitiikkaa oikein tehdään. ? Kesällä tehdyn kyselyn mukaan vasemmistoliiton kannattajat ovat tyytymättömimpiä hallitukseen. Mielestäni tästä ei ole tehty johtopäätöksiä, hän sanoi. Oulaskankaan synnytykset puhuttivat Sivu 6 Kuntapaketti vaatii kokoamista Kestävyysvajetta paikkaavat toimenpiteet ja hallituksen rakennepoliittinen uudistus muodostavat paketin, johon vasemmistoliitonkin huomio nyt keskittyy. ? Valtio on vähentämässä miljardin euron edestä kuntien velvoitteita. Kuntien tehtävänä on hakea toisen miljardin verran säästöjä toimintojensa tehostamisella, summasi kansanedustaja Martti Korhonen piirikokouksessa. ? Mutta kun samassa paketissa ovat sote-uudistus sekä terveyspalvelujen monikanavaisuuden purkaminen ja kelpoisuusvaatimusten keventäminen, ei kokonaisuus ole enää kenenkään hallinnassa. Korhonen on kysynyt johtavilta virkamiehiltä uudistusten vaikutuksia pahimmillaan tai parhaimmillaan etenkin pieniin kuntiin, vastausta saamatta. Hänen mielestään kokonaisuus on liian iso pala ratkaistavaksi yhdellä kertaa, ja tiedon hajanaisuus on yksi pahimmista ongelmista. ? Pääministeri Kataisen on otettava tiedotus- ja vetovastuu, Korhonen vaati. ? Kysymys on palveluista, miten ne turvataan. TL Mistä tunnistaa syrjäytyneen nuoren? ? Erilaiset nivelvaiheet ovat syrjäytymisen kannalta kriittisimpiä elämänvaiheita. Nivelvaiheella tarkoitetaan esimerkiksi peruskoulusta jatkokoulutukseen siirtymistä. ? Toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapset työllistyivät yli 60-prosenttisesti, mutta lastensuojelupäätöksen saaneista, psyykenlääkitystä saaneista tai vammaistuen saajista työllisiä oli vain noin 43 prosenttia. ? Kaikkiaan 72 prosenttia tutkitusta ikäryhmästä, eli 1981?1983 syntyneistä, oli työllistynyt vuonna 2010. Mitä syrjäytyneen nuoren hyväksi voidaan tehdä? ? Ehdotan perustettavaksi matalan kynnyksen palvelupisteitä, joista saisi eri sektoreiden palveluja. Näihin palvelupisteisiin nuori voisi mennä, tai esimerkiksi nuoren huoltaja voisi ottaa sinne yhteyttä. ? Oppilaitoksessa pitäisi olla henkilö, joka tukee nuorta yksilöllisesti. Tärkeintä on, ettei nuorta jätetä heitteille myöskään kotona. ? Tarvitaan ennalta ehkäisevää lastensuojelua ja hoitotakuuta. Pelkän taloudellisen etuuden tarjoaminen ei aina auta. KUVA: UP/BIRGITTA SUORSA Kuinka paljon rahaa käytetään syrjäytymisen ehkäisyyn? ? Tutkimuksessa käytettyjen laskentaperusteiden mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään vuosittain noin 230 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi nuorten toimeentulotukeen ja nuorten työttömyysturvaan käytetään yhteensä noin 698 miljoonaa euroa. Mitä hyötyä syrjäytymisen Oppilaitoksissa pitäisi olla henkilö, joka tukee ehkäisystä saadaan? nuorta yksilöllisesti, Kuntoutussäätiön toimitusjoh? Syrjäytymistä ehkäisevillä taja Veijo Notkola sanoo. palveluilla voidaan vähentää toimeentulotuen ja työttömyysturvan menoja. ? Tietojen yhteiskäyttöä voitaisiin paran- Voidaanko nuorten syrjäytyminen poistaa taa kehittämällä ja yhdenmukaistamalla kokonaan? sähköisiä tietojärjestelmiä. Näin asiakastyö, ? Varmaankaan ei. Mutta jos yksikin nuopäätöksenteko ja vaikuttavuuden tutkimus ri tuntee paha oloa syrjäytyneisyydestään, tehostuisivat. siihen pitää puuttua.
• 4 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU ? ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Asemakatu 4 ? Puh. (08) 311 2203 (24 h) ? www.ala-aho.fi HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 Valtatie 59 08 554 6005 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi KOKOUKSIA KEMIN KAUPUNGINVALTUUSTO kokoontuu kaupungintalolla, valtuuston istuntosalissa maanantaina 25.11.2013 klo 18.00. Kokouksen pöytäkirja pidetään yleisön nähtävänä kaupunginkansliassa perjantaina 29.11.2013 virkaaikana. Kaupunginvaltuuston kokousasiakirjat nähtävillä 21.11.2013 alkaen: www.kemi.fi ? Hallinto ja Päätöksenteko ? Kokousasiakirjat. Kemissä 21. marraskuuta 2013 Matti Päkkilä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 Asemakatu 21 ? 90100 Oulu ? p. (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi Tykkää Facebookissa Etelä-Oulun Vasemmisto ry:n vuosi/syyskokous pidetään Oulun Järjestötalossa lauantaina 30.11.2013 ja alkaa klo 11.00. Käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta ELÄKELÄISET OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY www.otery.fi Myyjäiset ma 25.11. klo 10-14. Käsitöitä, leivonnaisia, ruokaa alk. klo 10.30. Liha- ja kalavaihtoehto, jälkiruoka, ym. tykötarpeet. 6 ?. Kahvi + räiskäle 2 ?. Onnenpyörä, arvontaa. Tervetuloa ostoksille! Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous Väinössä ma 25.11. klo 10.00. Pikkujoulu/teatteriretki Kajaaniin. Lähtö linja-autoasemalta torstaina 28.11. klo 10.00. Yksi paikka vielä jäljellä. Kaamoksen kaatoon Kuntorantaan 22.-26.1.2014 vapaana vielä muutamia paikkoja. Varaa nopeasti p. 040 7158450. Ohjelmajaosto 2.12. klo 10.00. Suunnitellaan mm. "pressankutsujen ohjelmaa". Surffaile kotisivuillamme www.otery.fi, siellä kerrotaan mm. Poriin suuntautuneesta kulttuurikilpailumatkasta. Kajaanin Vasemmistonuoret: Nuorisotyö yhteen koko Kainuussa KT Kajaanin Vasemmistonuoret esittää, että Kainuun kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä selvittäisivät, voitaisiinko nuorisotyö siirtää kuntien vastuulta osaksi Kainuun sote-kuntayhtymän toimintaa. Nuorisotoimen resursseja on viime vuosina leikattu ja nuorten toimintamahdollisuuksissa on suuria eroja kuntien välillä. Irvokkain tilanne on pienissä kunnissa, joissa ainoakin nuorisotyöntekijä voi olla osa-aikainen ja toiminta vain vapaaehtoisten varassa, todetaan Vasemmistonuorten kannanotossa. Vasemmistonuorten mielestä voimavarat pitää suunnata todelliseen nuorten kanssa tehtävään työhön papereiden pyörittelyn sijaan. ? Jokaisessa kunnassa ei tarvita nuorisotoimesta vastaavaa johtavaa viranhaltijaa vaan yksi nuorisotoimenjohtaja riittää Kainuussa. Nekin rahat tulisi siirtää siihen, että joka kunnassa toteutuu etsivä nuorisotyö vaikeuksissa olevien nuorten auttamiseksi, Kajaanin Vasemmistonuoret esittää. Yhdistyksen kokouksessa todettiin, että nuorisotyön siirto kuntayhtymälle keventäsi kuntien tehtäviä ja tiivistäisi nuorisotoimen yhteisöistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Apua saisivat erityisesti ne nuoret, jotka ovat akuutissa vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet. Talvivaaran työntekijät liikkeellä työpaikkojensa puolesta TUULA LESKINEN Talvivaaran kaivoksen työntekijät ovat tosissaan liikkeellä työpaikkojensa puolesta. Eri työntekijäryhmien edustajat vierailivat keskiviikkona Helsingissä kertomassa viestiä kaivoksen tärkeydestä Kainuun työllisyydelle ja alueen taloudelle. ? Haluamme myös oikoa vääriä tietoja kaivoksen toiminnasta, pääluottamusmies Jukka Vetola kertoo. Väitteet bioliuotuksen toimimattomuudesta tyrmätään sillä, että kaivos on toimintansa aikana tuottanut nikkeliä enemmän kuin Suomessa on aiemmin tuotettu yhteensä. ? Kaivos toimii nyt suljetussa kierrossa ja lupaehtojen rajoissa, Vetola jatkaa. ? Toivomme, ettei kaivoksen toiminta keskeytyisi ja että se pysyisi suomalaisomistuksessa. 1,5 mil- Vasemmistonaiset menevät katsomaan Oulun kaupunginteatterin Teatteriravintolaan näytelmää Sellofaani torstaina 28.11. Näytelmän jälkeen vietetään yhteinen hetki näytelmästä ja sen virittämistä ajatuksista keskustellen. Itse kukin hankkii lippun- Lapintie tukee Talvivaaran jatkoa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mielestä paras vaihtoehto olisi, että Talvivaaran toiminta jatkuisi, tarvittaessa valtion tuella. Talvivaaran vakuutuksen kattama 31 miljoonaa euroa ei riitä alkuunkaan, jos ympäristöriskit toteutuvat. ? Kaivoksen ympäristövauriot ja -riskit eivät saa kaatua täysin yhteiskunnan maksettaviksi. Kun tulee todella suuria vaikeuksia, saalistajat kaikkoavat ja vastuu sysätään valtiolle, Lapintie kirjoittaa keskiviikkona julkaisemassaan blogikirjoituksessa. Valtion omistus on Lapintien mukaan perusteltua aloilla, joiden suuret ympäristöriskit vaativat koko yhteiskunnan edun huomioimista. ? Ympäristönsuojelu on koko yhteiskunnan ja suomalaisten kannalta tärkeämpää, kuin joidenkin taskujen täyttäminen nopeasti. Samoin kuin valtio ottaa omistajapolitiikassaan huomioon tietyillä aloilla huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen näkökulman, niin mielestäni tulisi ottaa huomioon ympäristön kestävyys, Lapintie vaatii. Kajaanin Vasemmisto: Työpaikat turvattava KT Kajaanin Vasemmisto vaatii Talvivaaran kaivoksen synnyttämien pysyvien työpaikkojen turvaamista päädyttiin kaivoksen toiminnan osalta mihin ratkaisuun tahansa. ? Julkisuudessa on heitetty ajatuksia kaivoksen sulkemisesta, mutta ei kanneta huolta siitä, että joka päivä Talvivaarassa käy töissä yli 300 kajaanilaista ja kokonaisuutena kyse on yksin Kajaanissa jopa tuhannesta työpaikasta. Vasemmisto korostaa, että Talvivaaran on toimittava lupaehtojen mukaisesti, mutta puheet toiminnan lopettamisesta ja yli miljardin euron sijoitusten jättämisestä seisomaan ovat erikoisia samaan aikaan kun kaivoksen metallitehtaan vesien puhdistus on saatu toiminaan paremmin. ? On järkevämpää, että työntekijät voivat pitää työpaikkansa ja Talvivaaran kaivosyhtiö maksaa itse ympäristötuhojen korjaamisen kuin se, että kaikki kustannukset kaatuvat veronmaksajien niskaan ja yksin Kajaanissa sadat ihmiset jäävät työttömiksi. Kajaanin Vasemmisto muistuttaa, että vaikka Talvivaara on tuottanut suuria ongelmia niin kaivoksen avaaminen ja toiminta on ollut Kainuussa ratkaisevaa sille, että yli sata vuotta toimineen metsäteolisuuden, UPM:n Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta on toivuttu. ? Vaikka kaivostoiminta tuottaa pysyviä jälkiä ja haittoja, niin sen hyvä puoli on, että näitä työpaikkoja ei voida halpatuotantomaihin siirtää, kunnallistoimikunnan kokouksessa todettiin. Toimikunta oli koolla ennen kaivosyhtiö Talvivaaran viime perjantaista ilmoitusta yrityssaneeraukseen hakeutumisesta. Oulun Työväen Eläkeläiset: Omaishoidon tuki Kelalle KT Oulun Työväen Eläkeläisten mielestä omaishoitajien palkkojen maksu tulisi siirsa itse. Näytös on tuoksuton tää Kelan maksettavaksi, ja savuton. jolloin tasa-arvo hoitajien Jälkipuintiin ilmoittautu- kesken toteutuisi koko minen Sari Kultaselle, p. maassa. 041 439 1411. Oulussa tarkistetaan Vasemmistonaiset ensi viikolla teatteriin jardin euron investointia ei kannata hukata. Talvivaaran henkilöstöryhmien edustajat vierailivat muun muassa Metalliliitossa ja eduskunnassa, sekä tapasivat ministerit Jan Vapaavuoren ja Lauri Ihalaisen sekä tiedotusvälineitä. ? Lähtöpäätöksen teimme tiistaina aamupäivällä ja iltapäivällä olimme jo matkalla, pääluottamusmies Jukka Vetola kertoo. omaishoitajien korvauksia säästöjen nimissä. Omaishoitajan lakisääteinen minimipalkka on 374 euroa kuussa. Oulussa on väliluokka 860 euroa kuussa ja kolmantena hoidollisen raskaan siirtymävaiheen palkkio 1 500 euroa kuussa. Säästö otettaisiin pienen- tämällä väliluokkaa 200 eurolla. Yhdistys paheksuu säästöaikeita. Oulun Työväen Eläkeläiset valitsi Veikko Kettusen jatkamaan puheenjohtajana maanantaina pitämässään syyskokouksessa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Maija Nurminen.
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 ARKISTOKUVA KOLUMNI HANNA SARKKINEN Itella on vähentämässä väkeään reilusti vuoteen 2020 mennessä, sillä kirjeiden ja lehtien jakelumäärän ennakoidaan putoavan puoleen nykyisestä. Postin neuvotteluissa kiistaa muutosturvasta Pistelakot käynnistyivät Oulusta. Tes-neuvotteluja jatkettiin keskiviikkona. UP/BIRGITTA SUORSA KT/TUOMAS TALVILA Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n pistelakot käynnistyivät tiistaina. Ensimmäisenä oli vuorossa Oulun postikeskus ja siellä käsittelytehtävät. Postialan neuvottelut olivat viime viikolla pahasti jäissä eikä ratkaisevaa liikahdusta tullut maanantain neuvotteluissakaan. PAU haluaa palkkaratkaisun oheen sopimuksen muutosturvasta. Itella on vähentämässä väkeään reilusti vuoteen 2020 mennessä, sillä kirjeiden ja lehtien jakelumäärän ennakoidaan putoavan puoleen nykyisestä. ? Emme ole saaneet muuta tietoa, kuin että vähennykset tehdään alkupainotteisesti. Haluamme, että väen vähennys tehdään hallitusti ja siten, että henkilöstölle luvataan muutosturva, PAU:n puheenjohtaja Esa Vilkuna sanoo. Palvelualojen Työnantajat Palta katsoo, että tällaisiin sopimuksiin ei ole tarvetta, vaan ytneuvottelut hoidetaan Itellan ja PAU:n kesken sitten aikanaan. Työnantajapuolen mukaan palkankorotustasosta oltaisiin jo sovittu työllisyys- ja kasvu- sopimuksen mukaisesti. PAU painottaa, että mistään ei ole sovittu ennen kuin muutosturva on mukana sopimuksessa. ? Tilanne on niin vaikea, että sopimuksesta voi tulla ehkä vain yksivuotinen, Vilkuna totesi alkuviikosta. ?Työn määrä ei vähene samaa tahtia kuin posti? Itellalla on nyt perusjakelussa 11 000 työntekijää ja varhaisjakelussa 3 000 henkeä. Logistiikka- ja jakelupalvelut työllistävät 10 000 henkeä ja taloushallinnon palvelut 2 400 henkeä. Yhtiön laskelmien mukaan kaikkiaan miljardista kirjeestä vain joka kymmenes on kuluttajan lähettämä. Lopuista puolet on laskuja, jotka ovat siirtymässä sähköiseen jakeluun. Kun samaan aikaan myös painettujen lehtien tilaukset vähenevät, jakajilla on vähemmän työtä. Vilkuna huomauttaa, että työn määrä ei vähene samaa tahtia postin määrän putoamisen kanssa. Posti viedään edelleen kaikkiin talouksiin, olipa sitä paljon tai vähän. Itella aikoo nostaa samaan aikaan palvelupisteiden määrää 1 300:sta 1 700:aan. Suurin osa uusista on itsepalvelupisteitä. Vastikään rakennettiin myös uusi 70 miljoonan euron logistiikkakeskus, sillä yhtiö uskoo pakettijakelun kasvavan edelleen. Ketjulakko leviää jos neuvottelutulosta ei synny Postialan tes-neuvotteluja oli määrä jatkaa valtakunnansovittelijan johdolla keskiviikkona kello 17. PAU on varautunut pistelakkojen sarjaan eri puolella Suomea. Mikäli neuvottelutulosta ei synny, lakkoaalto kulkee päivä kerrallaan läpi Suomen. Lakot ulottuvat jo joulukuun puolelle. Marraskuun alusta voimassa ollut PAU:n julistama yli- ja lisätyökielto jatkuu toistaiseksi. Jollei sopua synny, torstaina lakossa ovat Oulun kuljetustehtävät. Koko perjantain lakon piirissä ovat Oulun, Kempeleen, Raahen, Kuusamon, Kemin, Tornion, Rovaniemen ja Kemijärven perusjakelu. Ensi viikolla lakot siirtyvät Etelä-Suomeen. Sotkamon Vasemmisto esittää Jouko Korhoselle jatkoa KT Sotkamon Vasemmiston syyskokous päätti esittää 30.11 kokoontuvalle Kainuun Vasemmiston syyskokoukselle, että se valitsisi Jouko Korhosen jatkamaan piirin puheenjohtajana ja Sari Kyllösen Kajaanista piirin 1. varapuheenjohtajaksi. Jouko Korhonen jatkaa Sotkamon Vasemmiston puheen- johtajana. Johtokunnan jäseniksi valittiin Reija Heikkinen, Päivi Korhonen, Raimo Leinonen, Pertti Sirviö, Pinja Toivanen ja Osmo Polvinen. Syyskokouksen kannanoton mukaan Sotkamon kunnan talous tulee saada kuluvan valtuustokauden aikana kestävälle pohjalle. Kunnan kustannusrakenteita on tarkasteltava. Henkilöstösuunnitelma tulee saada ajan tasalle, talouden seurannan on oltava reaaliajassa. Investoinnit on harkittava tarkkaan ja priorisoitava tärkeysjärjestykseen, kannanotto listaa. ? Työ on aloitettava heti ja yhteistyötä tiivistettävä myös naapurikuntien kanssa. Luottamsuhenkilöt tarvitsevat uutta ajattelutapaa. Nykymenolla ollaan jäämässä jälkeen, eikä riittäviä palveluita pystytä järjestämään. Ollako vaiko eikö olla? Viime viikot on puolueväen parissa ja mediassa käyty välillä kiihkeääkin keskustelua ja spekulaatiota siitä, pitäisikö Vasemmistoliiton jatkaa hallitustaivaltaan vaiko hypätä oppositioon kesken hallituskauden. Keskustelu käynnistyi, kun puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki päätti alistaa hallituksen alkusyksyllä osittain avoimeksi jättämän rakennepaketin kuntaosuuden marraskuun puoluevaltuuston arvioinnille. Puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päättää puolueen osallistumisesta hallitukseen. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous on siis toimielin, joka voi päättää myös hallituksesta lähdöstä. Halutessaan valtuusto voi delegoida päätösvallan puoluehallitukselle. Edellinen puoluevaltuusto teki 2011 vuonna yhteiskokouksessa päätöksen, että Vasemmistoliitto lähtee mukaan kuuden puolueen sateenkaarihallitukseen, ja sen päätöksen mukaisesti on sittemmin eletty. Kun ensi lauantaina käsittelemme puoluevaltuustossa kuntapakettia, ei meillä ole käytettävissä lopullista neuvottelutulosta siitä, miten hallitus aikoo lähteä kuntien lakisääteisiä velvoitteita karsimaan. Puoluevaltuusto voi siis äänestää hallituksessa olemisesta käytettävissä olevien tietojen pohjalta, tai evästää puoluejohtoa siitä, millaisin reunaehdoin paketti voidaan hyväksyä tai päättää käsitellä asiaa myöhemmin kevään puoluevaltuustossa. Myös ylimääräisen puoluevaltuuston koollekutsuminen myöhemmin on mahdollista, mutta kallista. Osa puoluevaltuutetuista on sitä mieltä, että hallitusveneestä on syytä hypätä pois jo näillä tiedoilla. Jotkut eivät kannattaneet hallitukseen osallistumista alunperinkään ja haluavat puolueen jättäytyvän pois hallituksesta mahdollisimman pian. Toiset taas tahtovat katsoa kuntapaketin lopullisen sisällön ennen päätöstään. Osa kannattaa hallituksessa jatkamista. Puolueen piirissä käytävässä keskustelussa kuntarakennepaketista näyttää kulminoituvan moni muukin asia. Keskustelussa arvioidaan paljon muutakin kuin varsinaista kuntapakettia. Keskustelu pyörii sen strategisen kysymyksen ympärillä, pitäisikö vasemmiston ylipäätään edistää poliittisia tavoitteitaan kompromissipolitiikan keinoin hallituksessa vaiko tinkimättömällä oppositiopolitiikalla. Arvioitavana on myös se, ovatko hallituskaudella saavutetut tulokset isompia kuin kompromissit, joita on jouduttu tekemään. Itse olen sitä mieltä, että hallituksessa lähtökohtaisesti pysytään, kun sinne hallituskauden alussa on päätetty mennä. Mikäli hallitus linjaa kuntapaketin (tai jonkin muun!) asian yhteydessä jotain sellaista, joka rikkoo hallitusohjelman tavoitteita tai jonka hyväksyminen on yksinkertaisesti mahdotonta, pitää hallitusvene silloin jättää. Tähän asti kuntapaketista ei ole kuitenkaan tullut esille mitään sellaista, minkä takia hallituksesta pitäisi lähteä. Katson muutenkin, että vasemmistoliitto on pienehköksi puolueeksi saanut paljon hyvää aikaan ja pystynyt puolustamaan köyhien etuja välillä vaikeankin hallituskauden aikana. Toki huonojakin päätöksiä on jouduttu hyväksymään. Toivoisinkin, että lauantain puoluevaltuuston kokouksessa pidetään jäät hatussa ja käydään rakentavaa keskustelua kuntapaketista ja hallitustyöskentelystä laajemmin ja päätökseksi evästetään puoluejohtoa ja annetaan heille tuki jatkaa hallituspuolueena neuvotteluita kuntapaketista ja muistakin tärkeistä asioista. Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja. 5
• 6 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 Hyvässä hengessä Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyspiirikokouksessa keskusteltiin muustakin kuin kuntapaketeista ja hallituskysymyksestä. TUULA LESKINEN Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan syyspiirikokous kunnioitti pitkän poliittisen uran Kalajoella tehneen ja äskettäin edesmenneen Esko Lindströmin muistoa hetken hiljaisuudella. Haapaveden ammattiopistolla kokoontuneen piirikokouksen alkuun piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Risto Kalliorinne kertoi alueelle hyviä uutisia. ? Merkittävän työllisyysvaikutuksen omaava Siikalatvan vankilan toiminta Kestilässä jatkuu todennäköisesti. On myös todennäköistä, että Haapavesi saa rahoitusta jäähallihankkeelleen. Synnytyssairaalan tulevaisuus huolestuttaa Alueella ollaan huolissaan synnytysten säilymisestä Oulaskankaan sairaalassa. Muun muassa Helvi Järvenpää kertoi oman perheensä kokemuksesta synnytyssairaalan tarpeellisuudesta. Oulaistelainen Aarno Rajaniemi totesi, että sairaalassa syntyy noin tuhat lasta vuodessa. ? Lopettamisella on monta seurausta esimerkiksi työllisyyteen, hän huomautti. Puheenvuorojen innoittamana piirikokous laati kannanoton Oulaskankaan synnytysten puolesta. Toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta omakohtaisiin kokemuksiin vedoten puhui Elina Koistinen, jonka äitiä hyppyytettiin hoitopaikasta toiseen. Ydinvoiman puolesta Liminkalainen Pertti Snicker vetosi puoluetovereihin, jotta yhteisrintamassa edistettäisiin Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentamistöiden aloittamista, vaikka puolueen virallinen kanta ydinvoimaan onkin kielteinen. Esitystään hän perusteli kotimaan talouden synkällä tilanteella. ? Palkkaratkaisu leikkaa ostovoimaa ja se vaikuttaa sisämarkkinoihin. Esimerkiksi rakennusala kyntää jo nyt syvällä, ja myös kaupan ala on ilmoittanut vähentävänsä työntekijöitä. Työllisyyden asialla oli myös ylivieskalainen Ahti Törmälä, jonka mielestä vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekeville pitäisi tarjota kokoaikaista työtä, ja työttömät työllistää ennen kuin ansiosidonnainen päiväraha loppuu. ? Osa-aikaisille pitää maksaa työttömyyskorvaus ilman sovittelua, Törmälä vaati. Törmälän aloite päätettiin lähettää eduskuntaryhmälle ja SAK:n vasemmistoryhmälle. Oululainen Mikko Viitanen muistutti, että Fortumin sähköverkkojen myynti on tulossa ajan- :KUVA: TUULA LESKINEN Kalliorinne jatkaa piirin johdossa Marraskuun ajan viiksiä kasvattava ja syöpätutkimukseen varoja keräävään kansainväliseen Movember-tapahtumaan osallistuva kansanedustaja Risto Kalliorinne valittiin jatkamana Pohjois-Pohjanmaan vasemmistopiirin puheenjohtajana. Oululainen kansanedustaja Risto Kalliorinne valittiin yksimielisesti jatkamaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajana. Myös varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle yksimielisesti. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Katja Hänninen Raahesta ja 2. varapuheenjohtajaksi Veli Paasimaa Muhokselta. valkoski Taivalkoskelta ja Teuvo Ukkola Oulusta. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirihallituksen jäseniksi ensi vuodelle valittiin Aija Autio Ylivieskasta, Juha Haapala Oulusta, Heikki Hytinmäki Haapavedeltä, Eero Kinare Kalajoelta, Tarja Kontturi Limingasta, Sari Kultanen Oulusta, MarjaLeena Liimatta Iistä, Juho Matinlauri Raahesta, Ville Tai- Lisäksi piirihallituksen kokouksiin kutsutaan myös puoluevaltuuston oululainen puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ja alueen puoluevaltuutetut, jotka Katja Hännisen lisäksi ovat Helvi Järvenpää Haapavedeltä, Niko Peltokangas Raahesta, Tarmo Raatikainen Kuusamosta ja Mikko Viitanen Oulusta. KT Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jorma Hanhela Oulusta, Rauno Hekkala Oulusta, Kari Honkala Sievistä, Saku Juola Ylivieskasta, Piia Kauppinen Muhokselta ja Eero Raudaskoski Nivalasta. Sanottua Vaikka minä nyt näenkin ?tilanteen sanosko synkkänä, niin toivottavasti tällä keskitetyllä ratkaisulla saadaan Suomi nousuun.? Pertti Snicker Alueen kansanedustajat ja ?ministeri ovat tehneet työtä, joka näkyy. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ei ole koskaan ollut yhtä paljon tieja päällystyshankkeita.? Paavo Tihinen tunte?musRuohonjuuritason otettava huomioon sotea uudistettaessa.? Elina Koistinen
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 7 KUVA: TUULA LESKINEN Piirikokoukseen osallistuneita Hanna Sarkkista ja Pertti Snickeriä huvittivat eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman kansanedustajille edellisellä viikolla antamat pukeutumisohjeet, joihin punaiset farkut eivät kuuluneet. Pohjoisesta vahva edustus Vasemmisto-opiskelijoiden hallitukseen KT kohtaiseksi, ja että vasemmiston on pidettävä huolta siitä, etteivät ne joudu ulkomaiseen omistukseen. Eurovaalit tulossa Piirin puheenjohtaja Risto Kalliorinne muistutti, että europarlamenttivaalit ovat iso asia, eikä edellisvaalien kaltaiseen unessaoloon ole puolueella varaa. Kalliorinne toivoi Hanna Sarkkiselle tulevan tukea niin piiriltä kuin osastoiltakin. Oululainen Sari Kultanen kertoi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaisten, Punaposkien virinneestä toiminnasta ja tuesta oululaiselle eurovaaliehdokkaalle. Puhujapöntöstä Sarkkista kävivät kehumassa muun muassa oululainen Mikko Raudaskoski ja pudasjärveläinen Paavo Tihinen, jolta liikeni kehusanoja myös toisen eurovaaliehdokkaan, liikenneministeri Merja Kyllösen tekemälle työlle. Hanna Sarkkinen kiitteli tuesta ja kertoi tiiviisti näkemyksiään unionista. ? EU on sinällään tarpeellinen, mutta sen suunta on väärä. Sarkkinen kertoi myös vaalitoiminnan tueksi puoluevaltuustossa hyväksyttävästä puolueen eurovaaliohjelmasta. Eurovaalit näkyvät piirin ensi vuoden toimintasuunnitelmassa. Heti alkuvuodesta osastojen aktiivit kokoontuvat osastopäiville, jossa kehitetään alueellisia yhteistyöryhmiä ja jonka yhteydessä järjestetään seminaari viestinnästä yhdessä Kansan Tahdon kanssa. Synnytysten halutaan jatkuvan Oulaskankaalla Vasemmisto-opiskelijat (Vasop) valitsi viikonvaihteessa Tampereella pitämässään liittokokouksessa järjestön puheenjohtajaksi 25-vuotiaan helsinkiläisen uskontotieteen opiskelija Tiina Parkkisen. Oululaiset opiskelijat Vesa-Ville Väänänen, Hanna Louhimo ja Pinja Laukkanen valittiin Vasopin hallitukseen, 25-vuotias journalistiopiskelija Vesa-Ville Väänänen varapuheenjohtajaksi. Väänänen ja Laukkkanen valittiin vastikään pidetyissä Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) edustajistovaaleissa varsinaisiksi edustajiksi vihreän vasemmiston listalta. Laukkanen on ehdolla OSAKOn hallituksen puheenjohtajaksi ja Väänänen edustajiston puheenjohtajaksi. Louhimo oli ehdolla Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. ? Aion panostaa etenkin Vaso- pin tunnettuuden parantamiseen ja sen politiikan esiintuomiseen Pohjois- Suomessa, Väänänen linjaa. Rovaniemeläinen 25-vuotias luokanopettajaopiskelija ja korkeakoulupoliitikko Ville Luotola valittiin myös Vasemmisto-opiskelijoiden hallitukseen. Luotola vaikuttaa Rovaniemellä Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana sekä muun muassa kaupungin vapaa-ajanlautakunnassa. ? Jatkamme taistelua laadukkaan koulutuksen puolesta. Ensi vuoden pääteemana on toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Lisäksi aiomme keskittyä tasaarvon kehittämiseen koulutuksessa, niin sen saavutettavuudessa kuin yhteisöissä koulujen sisälläkin, Luotola lupaa. Vasemmisto-opiskelijat on punavihreitä arvoja noudattava, puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö. Siihen kuuluu noin 450 jäsentä ympäri Suomen. Hallituk- AKI RÄISÄNEN Rakennusliitto on monista ammattiliitoista ollut myönteinen poikkeus siinä, että vuosikymmeniä maksavina jäseninä olleet on huomioitu myös eläkkeelle jäännin jälkeen. Liitolla oli oma veteraanijaosto, joka järjesti valtakunnallisia kokouksia lähinnä liiton omassa Siikarannassa ja liitto on tukenut veteraanitoimintaa. Käytännössä erittäin monen Rakennusliiton osaston toiminta on nytkin veteraanien varassa. ? Jaosto on lopetettu ja nyt ilmoitettiin johdon taholta ihan suoraan, että ensi vuoden alusta veteraanitoimintaan ei tule liiton tukea ollenkaan. Asikaisen Jukka, joka liitossa on tätä yrittänyt hoi- taa joutui vain levittelemään käsiä ettei tiedä mitä tapahtuu, päivitteli kuhmolainen Arvo Karppinen Kainuun rakentajaveteraanien syyskokouksessa. Ärhäkkääksi nousseessa keskustelussa useampi todisteli terveisistä, joiden mukaan liitossa katsotaan, että eläkkeellä olevien jäsenten tulisi muutenkin vetäytyä osastojen toiminnasta. ? Meillä Kuhmossakin osasto on käytännössä veteraanien varassa. Loppuuko sitten kokonaan, arvaili Eelis Komulainen. ? Näin käy eri puolilla Kainuuta, ennusti Kalevi Heikkinen. Rakennusliitto on muutenkin vähentämässä osastojen määrää, mutta Kainuussa kutistuminen yhteen osastoon ei ainakaan heti lopettaa vetoamalla asetukseen. Oulaskankaan sairaalan läheisyydessä toimii oppilaitos, jonka terveydenhuollon opiskelijoille tarvitaan alan harjoittelupaikkoja alueella. Vaarana on, että myös terveydenhuollon koulutus lakkaa tulevaisuudessa, jos alan työpaikkoja ei alueella ole riittävästi. ? Päivystysasetuksen vaikutuksia tulee arvioida laajasti, myös kokonaiskustannusten lisääntymisen ja alueellisen tasa-arvon kannalta, vasemmistopiiri vaatii kannanotossaan. KT ?Vaarana on, että myös terveydenhuollon koulutus alueella lakkaa.? " Jatkamme taistelua laadukkaan koulutuksen puolesta. Ensi vuoden pääteemana on toisen asteen koulutuksen kehittäminen." Rovaniemeläinen Ville Luotola Kainuun veteraanit haluavat jatkaa Rakennusliitossa KUVA: AKI RÄISÄNEN Päivystysasetusta pitäisi arvioida uudelleen, vaatii Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto, joka pelkää riskien ja kustannusten kasvavan, jos valtaosalla synnyttäjistä matka synnytyssairaalaan pitenee huomattavasti. Esimerkiksi Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala on niin sanottu matalan riskin synnytyssairaala. Riskiraskaudet ja -synnyttäjät ohjataan jo nyt Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Näin on jo nyt pystytty ennaltaehkäisemään huonokuntoisille vastasyntyneille aiheutuvat riskit Oulaskankaalla. Synnytysten osalta vuonna 2017 voimaan tuleva päivystysasetus vaikuttaa etenkin pitkien välimatkojen alueilla, kuten Oulun eteläisellä. Oulaskankaan sairaalan synnytykset on päätetty sessa on edustettuna toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoita Rovaniemeltä Helsinkiin. Sen politiikan kärkiä ovat koulutuksen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, maksuton koulutus kaikille, koulutuksen ekologisuus sekä perustulomuotoisen toimeentulon käyttöönotto opiskelijoille. Vasop oli syksyn korkeakoulujen opiskelijakuntien edustajistovaaleissa suosituin poliittinen opiskelijajärjestö. Osallistujia rakentajaveteraanien kokoukseen tuli taas ympäri Kainuun. näytä toteutuvan. ? Olemme luvanneet, että Kajaanin osastoon saavat kaikki muualtakin tulevat jäsenet liittyä mutta jokainen osasto päättää jatkostaan itse, huomautti Kajaanin suuren osasto 99:n hallituksessa istuva Jaakko Rusanen. Vaikka neljä viime vuotta puheenjohtajana ollut Taisto Hartikainen, suomussalmelainen Antti Moilanen ja monet muut jakoivat huolen veteraanien äänen kuulemisesta Rakennusliitossa ja kritisoivat, etteivät veteraaniasiat näy lainkaan liiton Rakentaja-lehdessä, niin oman liiton puitteissa halutaan toimia jatkossakin. Hyvässä sovussa kokouksessa sovittiin jaoston ensi vuoden toiminnasta ja henkilövalinnoista, joissa tapahtui tärkeä vaihto kun paljon hyvää työtä tehneet kajaanilaiset puheenjohtaja Taisto Hartikainen ja sihteeri Kalevi Heikkinen pääsivät pitkään toivomalleen vapaalle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kuhmon Arvo Karppinen ja sihteeriksi Teuvo Lehtinen Kajaanista. Taloudenhoitajana jatkaa Kari Heikkinen, kuten toiminnantarkastajana Väinö Puuronen, matka- ja tapahtumavastaavina Väinö Moilanen ja Jaakko Rusanen sekä emäntinä Eila Huttunen ja Taimi Klemetti. Toimintakalenteri kesäteatterimatkoineen ja Jyväskylän reissuineen täydentyy mutta kevätkokous (8.5. Suvirantaa), kesäjuhla (4.9. Suviranta) ja syyskokous (13.11. Kajaani) jo lukkoon lyötiin.
• 8 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 Jokiyhtiö jyräsi jokivartise Kulttuurinen trauma sai vaikenemaan menetyksestä, kertoo Outi Autti väitöskirjassaan. TUULA LESKINEN Kemijoen valjastaminen energiantuotantoon auttoi kansakuntaa sen jälleenrakennustyössä. Voimalaitokset tuottivat kasvavan teollisuuden kipeästi tarvitsemaa energiaa. Rakentaminen toi työtä ja toimeentuloa niukasti eläneille jokivartisille. Voimalaitosten myötä rakennetut tiet ja parantuneet kulkuyhteydet toivat maaseudun nykyaikaan. Näinhän se meni, vai menikö sittenkään? Alihintaa, suoranaista huijausta, vääriä lupauksia, jopa painostusta. Kemijoen koskiosuuksia ostettiin usein pilkkahintaan. Myöhemmin, kun voimalaitostyömaiden ja altaiden alta ostettiin rakennuksia ja maita, oli kiinteistöjen arvo mieluummin vähäinen kuin arvokas. Maisemalla, äänimaisemalla, perinteisten kalastustapojen osaamisella, millään aineettomalla ei ollut arvoa, jota olisi rahalla korvattu. Pahinta oli lohen ryöstäminen. Ja myöhemmin, vielä tänä päivänä kaihertaa jokiyhtiön haluttomuus rakentaa kalateitä ja muuallakin paikata jälkiään. Jälkimmäinen kertomus ei ole se virallinen, valtaa pitävien totuus, joka painetaan yhtiöiden ja kuntien historiikkeihin. Ja vaikka jälkimmäinenkin kertomus on yhtä totta kuin alussa kerrottu, on se mieluummin vaiettu kokonaan niin julkisuudessa kuin asian kokeneiden itsensä kertomana. Usein kielteiset kokemukset on tyrmätty tai leimattu jopa järjettömiksi. Rakentamisen kokenut ihminen on voinut kokea kulttuurisen trauman, jonka vaikutukset ulottuvat nykyaikaan ja yli sukupolvien. Koska oma kokemus on poikennut vallalla olevasta käsityksestä jokirakentamisen auvoisuudesta, on se usein vaiettu, ja tukahdutet- tu. Se on vaiettu myös siksi, että ne, joilla on ollut valta, ovat mitätöineet ? ja mitätöivät ? henkilökohtaisen trauman merkitystä. Mitätöinti on vain yksi vallankäytön tekniikka, jota jokirakentajat ovat käyttäneet voimalaitosten rakentamisen vaikutusalueella asuneisiin ihmisiin. Oulun yliopiston Thule- instituutin tutkija Outi Autti tutki vastikään julkaistussa ympäristösosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjas-
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 9 KUVA: TUULA LESKINEN Kemijoen mennyttä maisemaa Monet kuvat on otettu taustanaan rakentamaton rakentamaton Kemijoki. Nämä näkymät katosivat Valajaskosken voimalaitoksen patoaltaan myötä. KUVAT: KOSKISEN SUVUN ARKISTO et Rakennetulta joelta toiselle. Kemijokivarren tyttö Outi Autti asuu nyt Oulussa, jonka kaupunkikuvaan Merikosken voimalaitos antaa leimansa. saan Valtavirta muutoksessa ? vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella myös jokirakentamisen yhteydessä ilmenneitä vallankäytön tekniikoita ja ihmisten toimijaasemaa sekä suhdetta valtaan. Sanelusta sosiaaliseen erotteluun Kemijoen rakentamisen alkuvuosina voimayhtiöillä oli takanaan sekä valtion tuki että lainsäädäntö. Siksi rakentajilla oli niin suuri valta, ettei paikallisia edes tarvinnut saada erityisesti myötämielisiksi rakentamiselle. Silti pelottelu ja kurivallan käyttö olivat tavallisia keinoja saada paikalliset hiljaisiksi ja taipumaan yhtiön asialla olevien miesten tahtoon. ? Haastatteluissa nostettiin esiin vanhoja, hiertämään jääneitä kauppoja, joihin liittyi uhkailua, lahjontaa, hyökkäävyyttä ja myös silkkaa huijausta. Etenkin koskikauppojen aikaan ostotoiminta on ollut kestämätöntä: haastateltavat kertoivat suoranaisista petoksista, joissa on esimerkiksi uskoteltu, että lohen nousuun kaupat ja sen seuraukset eivät tule vaikuttamaan mitenkään, Autti kertoo. Tiedettiin, että jokivarressa liik- kuvien herrojen lisäksi jokivarren asioista päättävät etelässä vaikuttavat herrat. Kemijoki Oy:n on useaan otteeseen todettu olleen ?valtio valtion sisällä?. Sillä tiedettiin olevan valtion tuki, usein jokiyhtiön katsottiin olevan sama asia valtion kanssa. ?Että henki oli nimenomaan se, että kun se on valtion virma, niin asiat on jo päätetty, että se lupaprosessi on niinku semmosta nimellistä. ... Niin tuota, kyllä tyhmempiki käsittää, ettei täsä oo palion pullikoimista.? (Ote väitöskirjassa olevasta haas- tattelusta.) alihintaan. Samalla tavalla valtion rooli korostui monissa tie- ja metsähankkeissa. Ajan henki oli myös se, että alamaisuutta oli vasta opeteltu vuosikaudet sodassa. Tiedon pimittäminen oli tavallista ja ihmisten tietämättömyyttä käytettiin häikäilemättä hyväksi. Ihmiset eivät myöskään tienneet toisten tekemistä sopimuksista ja kaupoista, mikä aiheutti keskinäistä närää. Ajan mittaan ihmiset oppivat neuvomaan toisiaan enemmän. Koskiosuudet myytiin järkiään ?Mutta ko mie kuulin sen hinnan, että millä ne myi tuon jokiyhtiöle siihen aikhan, ... 95 milioonaa oli se arvo. Tuon Pirttikosken arvo. Kyläläiset myi sen, jakokunta myi sen hah kahella ja puolella miljoonalla. Että kyllä se on ollu niien hyöty. Se on valtava.? (Ote väitöskirjassa olevasta haastattelusta.) Myös korvauskiistoissa vahinkojen ja haittojen vähättely oli yleisJatkuu seuraavalla sivulla ??>
• 10 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 KUVA: EILA JA VEIKKO KERÄTTÄREN PERIKUNNAN KOKOELMA "Paikallisilta asukkailta korvausasioiden ajaminen vaati aktiivisuutta, rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. Oikeusmenettelyihin osallistuminen teki monista aktiivisista paikallisista itseoppineita asianajajia." Jatkoa edelliseltä sivulta ??> Jokiyhtiö jyräsi jokivartiset tä. Jokiyhtiö oli ottanut asiantuntijan roolin. Korvattavien menetysten arvon vähättely tulee esiin erityisesti asioissa, joille on vaikea mitata rahallista arvoa. Ainoastaan konkreettisia, taloudellisia vahinkoja tai menetyksiä, kuten rakennuksia, maita, kaivojen kuivumisia tai muita sellaisia, pidettiin korvauksen piirissä. Asioiden pitkittäminen on vallankäyttöä. Kun koski- ja maakaupat oli tehty, ei korvauksilla ollut kiire. Ei ollut harvinaista, että asianosaiset ehtivät jo vanheta ja kuolla ja korvauspäätöksen sai seuraava sukupolvi. Näin kävi esimerkiksi Kemijoen kalakorvauskiistassa, mutta myös monissa muissa korvauskiistoissa. Viivytys ja vaikeutus olivat toimivia tapoja, koska ne pakottivat paikalliset aktivoitumaan oikeuksiensa perään. Kaikista ei tähän ollut, varsinkin kun jokiyhtiön voima ja valta olivat hyvin tiedossa. ? Paikallisilta asukkailta korvausasioiden ajaminen vaati aktiivisuutta, rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. Oikeusmenettelyihin osallistuminen teki monista aktiivisista paikallisista itseoppineita asianajajia, Autti kertoo. Lisäksi paikallisen ja jokiyhtiön väen välillä pidettiin yllä syvää kuilua. Esimerkiksi, yhtiön työntekijöiden lapset pääsivät huonommilla todistuksilla kuin muut paikalliset koululaiset Pirttikosken yksityiseen, yhtiön ylläpitämään oppikouluun. Yhtiö myös järjesti monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta vain työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen. Erottelu on osaltaan omien työntekijöiden ohjausta ja hallintaa, osaltaan myös vallan osoittamista paikallisille. Erilaiset sopeutujat Autti löysi haastattelumateriaalinsa perusteella neljä tapaa, joilla ihmiset sopeutuivat joen rakentamiseen sekä elinympäristön ja siihen liittyvien toimintojen täydelliseen ja äkilliseen muuttumiseen, joka aiheutti kulttuurisen shokin. Toimeentuloon liittyvät seikat vaikuttivat voimakkaasti sopeutumiseen. Esimerkiksi lohenkalastuksesta päätoimeentulonsa saaneet asettuivat herkemmin vastustajien leiriin, samoin kuin nostetun veden alle paljon viljelys- tai Vanttauskosken voimalaitostyömaata katsomassa sisarukset Tuula Kerätär (vas.), Outi Autti, Kaisa Kerätär ja Tarja Nevala. Taustalla näkyy legendaarinen Marion, laahakaivinkone. VÄITÖSKIRJAN KUVITUSTA laidunnusmaita menettäneet. Rakentamista puolustavat olivat puolestaan usein työskennelleet voimalaitostyömailla. Rakentajat kertoivat innostuneena rakentamisen tuomasta hyvinvoinnista ja he vetosivat elinolojen kohenemiseen ja vähättelivät muita näkökulmia tuomiten ne vääriksi, tietämättömien argumenteiksi. ? Kertojan innostus kuitenkin laski, kun aiheeksi vaihtui jokivarren nykytilanne, jossa vesivoimatuotanto ei enää työllistä ja kylät hiljenevät, Autti kertoo. Osa haastateltavista piti lujasti kiinni osallisuudestaan omaa elinympäristöään koskeviin asioihin ja oli aktiivisia. Vaikka kriittisinkin vastustaja saattoi todeta, että kansakunnan talkoissa vesivoiman talteenotto oli ollut tarpeellista, he eivät hyväksyneet tapaa, jolla se tehtiin. ? Kalaportaiden rakentamatta jättäminen on heille yhteiskunnan häpeäpilkku ja lohen vieminen laillistettu ryöstö. Osa haastatelluista ei olisi halunnut puhua koko asiasta, ja käänsi puheenaiheen jokirakentamisen vaikutuksista johonkin muuhun. Autti luonnehtii asian käsittelyn torjujia selänkääntäjiksi. Alistujiksi Autti luonnehtii heitä, jotka olivat sopeutuneet rakennettuun jokeen mutta kaipasivat vanhaa elinympäristöään. Tapahtunutta oli käsitelty omassa mielessä ja puhumalla lähiympäristön kanssa. He tunnustivat oman voimattomuutensa asuinympäristönsä muutoksen suhteen, mutta hyväksymällä vallitsevan tilanteen he pystyivät jatkamaan eteenpäin. Kohteesta asiantuntijaksi Outi Autti liitti väitöksessään myös Alakemijoen Petäjäisen, Rovaniemen yläpuolisen Vanttauskosken ja Kitiselle rakennetun Kurkiaskan vaikutusalueella asuneiden ihmisten kokemukset ja yhtiön vallankäytön yhteiskunnan kulloiseenkin tilaan. Petäjäisen voimalaitoksen rakentaminen 50-luvulla oli ensimmäinen Kemijoki-yhtiön hanke, ja sen ajan jokivarsi eli suhteellisen niukkaa elämää maataloudesta, kalastuksesta ja metsätöistä. Vanttauskosken rakentaminen osui yhteiskunnan rakennemuutoksen myllerrykseen 60- ja 70-luvuille. Kun Kitiseen 90luvulla rakennettiin Kurkiaska, oli yhteiskunta muuttunut jo paljon. 1990-luvulle tultaessa myös voimalaitosten vaikutusalueiden asukkaiden asema oli hyvin erilainen kuin puoli vuosisataa aiemmin. Kun vesivoimarakentaminen 50-luvulla koettiin osaksi kansakunnan yhteistä ponnistusta, kokivat voimalaitosrakentamisen haitallisten vaikutusten kohteeksi joutuneet uhrautuvansa yhteisen hyvän puolesta, eivätkä he sitä paitsi edes osanneet tai kyenneet pitämään puoliaan ylivertaista ? valtioksi miellettyä ? rakentajapuolta vastaan. Vuosien mittaan, yhteiskunnan muuttuessa ihmisten osallisuus on kasvanut. Hankkeessa kuin hankkeessa ne, joihin hanke vaikuttaa, pääsevät kertomaan mielipiteitään suunnitelmista muun muassa yvamenettelyssä. Valtasuhteet ovat muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan. ? Kemijokivarressa merkittävää on ollut myös oppiminen vesivoimarakentamisen historiasta. Paikalliset asukkaat ovat nähneet tyhjien lupausten onton sisällön ja huomanneet, että oman elinympäristönsä puolustamiseksi oma mielipide pitää tuoda esille, Autti toteaa. Silti paikallisen tiedon ja osaamisen huomioon ottamisessa on vielä rutkasti kehittämisen varaa. Vaikka maallikkotietoon suhtaudutaan asiantuntijapuolella yhä vähättelevästi ja ennakkoluuloisesti, on molemminpuolisella kuuntelulla ja yhteistyöllä mahdollisuus saada esiin uutta tietoa ja uusia ideoita. Erityisosaamisen alue on nykyään yhä kapeampi, ja moni alansa asiantuntija on maallikko sen ulkopuolella. ? Myös nykyisissä korvaus- ja korjausasioissa jokiyhtiön edustajat pidättävät asiantuntijuuden itsellään, Autti sanoo. Haastateltavat kertoivat nykyisistä, säännöstelyn aiheuttamista ongelmista, kuten rantojen kulumisesta. Paikalliset kokevat yhä, että heidän asiantuntijuutensa oman asuinympäristönsä suhteen ohitetaan eikä heidän ideoitaan kuunnella, vaikka ne voisivat olla hyviäkin ratkaisuja ongelmiin. Paikallisten osallistamisessa on kysymys myös demokratiasta. KOMMENTTI Pitäisi kuunnella ihmisiä tarkemmin Outi Auttin väitöskirja käsittelee valtaa ja sen käyttöä Kemijoen voimalaitosrakentamisessa. Vaikka joki on lähes rakennettu Sierilän lupaprosessissa olevaa voimalaa lukuun ottamatta, on Autti edelleen ajan hermoilla. Paikallisten ihmisten ääni jää usein kuulumatto- miin isoissa ympäristöä muuttavissa ja jopa pilaavissa hankkeissa, sekä niiden suunnittelussa että toiminnan aikana. Todettakoon, etteivät kaikki jokivartiset kertoneet kokeneensa vääryyttä. Monen elämä parani, kun korvausrahoilla rakennettiin aiempaa parempi talo, saatiin töitä, päästiin koulutukseen, ja oma kotiseutu pääsi nykyajan piiriin. Eikä jokiyhtiö ole joka paikassa jättänyt jälkiään paikkaamatta, esimerkiksi kauneuspatoja on rakennettu. Silti päällimmäisenä kokemuksena on pettymys. Kotipaikan menetyksen synnyttämästä surusta on ehkä toivuttu, mutta paha maku on monesta asiasta jäänyt suuhun. Onko Auttin väitöksestä jotakin opittavaa ympäristöä muuttavia hankkeita toteuttaville? Kyllä, pitäisi kuunnella ihmisiä tarkemmin, ja aidosti, ja olla vähemmän ahne. Olla reilu. TUULA LESKINEN tuula.leskinen@kansantahto.fi
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 11 Jokivarren tyttö ryhtyi tutkijaksi KUVA: TUULA LESKINEN TUULA LESKINEN ? Meillä ei ollut edes venettä, Vanttauskoskella Kemijoen rannalla kasvanut Outi Autti, 45, kertoo. Perheen mökki oli Simojärvellä, ja siellä veneiltiin ja kalasteltiin. Virikkeen väitöskirjaansa Valtavirta muutoksessa ? vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella Autti sai penkoessaan Kemijoen kalakorvausasioihin liittyviä asiakirjoja ja törmätessään tuttuihin nimiin. Hän oli tiennyt, että isoisä ja hänen isänsä olivat lohenkalastajia, jotka saivat korvauksia, mutta myös hänen isänsä oli saanut korvauksia. Outi Autti kysyi asiasta isältään, joka alkoikin ensimmäistä kertaa kertoa kalastuksesta ja voimalaitoksen tuomista muutoksista. Autti tulkitsi aiemman puhumattomuuden ilmentymänä koetusta kulttuurisesta traumasta. Hän kiinnostui jokivarren asukkaiden kokemuksista laajemmin, miten asuinympäristön muutokset ovat vaikuttaneet paikallisten elämään, miten muutokset on koettu ja miten niihin on sopeuduttu. Ouluun kotiutunut "Viimeinkin joku kysyy" Autti haastatteli joukon rakentamattoman joen kokeneita ihmisiä. ? Aihe oli monelle selvästi kipeä, ei vain isälleni. Useimmiten keskusteluissa päästiin alkuun ja haastattelijan ja haastatellun välille syntyivät luot- muksia ei ole kartoitettu kunnolla aikaisemmin ja keskustelut tutkijan kanssa olivat usein jopa terapeuttisia kokemuksia. ? Olen kiitollinen siitä luottamuksesta ja kertomuksista, joita jokivarresta sain, hän sanoo, vaikka moni haastateltava leimasi tutkijan viherhihhuliksi pelkän tutkimuksen aihepiirin perusteella. Kemijokivarresta lähtöisin oleva Outi Autti asuu nyt Oulussa. tamukselliset suhteet, joiden luomisessa auttoivat juuret jokivarressa. ? Viimeinkin joku kysyy, minulle sanottiin usein. Paikallisten asukkaiden koke- Rovaniemellä lukion käynyt Outi Autti opiskeli Oulun yliopistossa kulttuurimaantiedettä. Maisteriksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Oulun kaupungilla tehden erilaisia selvityksiä. Perheellistynyt Autti oli pitkään nyt 16-, 14- ja 9-vuotiaiden lastensa kanssa kotona. Joutilaana hän ei hoitovapaiden aikana ollut, vaan opiskeli kasvatustieteitä avoimessa yliopistossa. ? Opettajat olivat todella innostavia, hän kiittelee. Kun kaikki mahdollinen oli avoimessa suoritettuna, ei kasvatustieteen maisterin tutkinnosta enää puuttunut paljoa. Väitöskirjan teko oli luonteva jatko. Ensi keväällä Thule-instituutissa päättyvän pestin jälkeistä aikaa Autti ei vielä tiedä varmaksi, mutta tutkimustyö tuntuu omimmalta alalta. Väitöstyö poiki useita jatkokysymyksiä, joihin hän aikoo tavalla tai toisella tarttua. ? Esimerkiksi kulttuurisen trauman vaikutuksen ihmisen hyvinvointiin ja Kemijoen tapahtumi- nen vertaaminen muihin vesistöihin ovat varteenotettavia tutkimuskohteita, hän sanoo. Käsitöistä virtaa Pitkäjänteisen tutkimustyön vastapainoksi Autti on löytänyt käsityöt, joita hän ei uskonut osaavansa tehdä. ? Pitää vain alkaa opetella, hän sanoo. Perheen kääpiövillakoira pitää huolen ulkoilusta. Lisäksi Autti puolisoineen on päätynyt urheiluseura-aktiiveiksi lapsen jalkapalloharrastuksen kautta. ? Leivon pullaa, jota myyn seuran kioskissa ja mies tuomaroi, hän kuvailee. Auttin vai Autin? Outi Autti (s. Kerätär) kertoo sukunimen taivuttamisen kieliopin sääntöjen vastaisesti muodossa Auttin, Auttia jne. olleen suvun käytäntö jo pitkään ja olevan perua paikannimien taivutuksesta Auttin kylällä. Kielitoimistokin hyväksyy nimissä säännönvastaisen taivutuksen, jos nimen haltijat itse sitä käyttävät. TL JOULUTERVEHDYS Kansan Tahtoon TERVEHDYSTEN HINNAT Henkilötervehdys 4 ? Järjestötervehdys 25 ? Liiketervehdykset: Icon by www.icondrawer.com 1 x 30 1 x 60 2 x 30 2 x 60 Tervehdykset julkaistaan 19.12., lähetä tervehdyksesi 5.12. mennessä. KUNTA ETUNIMI KYLÄ/KAUPUNGINOSA/TILAISUUS SUKUNIMI EUROA ? 31 ? (+alv 24%) ? 58 ? (+alv 24%) ? 58 ? (+alv 24%) ? 89 ? (+alv 24%) Voit lähettää tervehdyksesi myös netissä www.kansantahto.fi PL 61, 90101 OULU PUH. (08) 5371 722 ilmoitukset@kansantahto.fi MAKSU SEURAA OHESSA. TERVEHDYKSEN LÄHETTÄJÄ ? EUROA YHTEENSÄ MAKSU ON SUORITETTU PANKKITILILLE Sampo DABAFIHH FI98 8000 1900 8307 88 Nordea NDEAFIHH FI91 1585 3007 1003 52 Oulun OP OKOYFIHH FI66 5741 3620 0134 97 POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA
• 12 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 Hyvää kannattaa puolustaa KUVA: SEPPO HURSTI SEPPO HURSTI Kun me kaksi eläkeukkoa, Jorma Pellikka ja minä, istumme kahvilla, me muistelemme menneitä, mutta vanhoista hyvistä ajoista emme puhu. Tiedämme ettei niitä ole tavallisella meikäläisellä oikeastaan koskaan ollutkaan. Eivät edellisillä sukupolvilla asiat näin hyvin olleet. Meillä on eläkkeet, ei isot mutta niillä tulee toimeen. Saamme terveyden- ja sairaanhoidon kun tarvitsemme, asumme lämpimissä huoneissa. Jälkikasvulla on mahdollisuus käydä koulua. ? Ja työolotkin, lisää Pellikka. ? Poikasena olin mukana, kun isä ajoi öljyautoa. Kamalaa hommaa. Autoissa ei ollut minkäänlaista lämmitystä, kone reistasi, huonot renkaat räjähtelivät ja auto luisui miten sattui liukkailla ja mäkisillä sorateillä. Joka reissulle piti lähteä henkensä ja terveytensä kaupalla. Ne olivat todellisia automiehiä. Jorma Pellikka 75 vuotta ? synt. 23.11. 1938 Suomussalmen Juntusrannassa, asunut lapsuudesta asti Oulun Välivainiolla, joka aikaisemmin tunnettiin Port Artturin nimellä ? työskennellyt mm. rakennuksilla, laivoissa, öljy-yhtiön varastolla, öljyauton kuskina ja Oulun sosiaaliviraston vahtimestarina mistä jäi eläkkeelle ? mukana nyrkkeilyurheilussa 60 vuotta ja edelleen, palkittu toiminnastaan monilla ansiomerkeillä, mukana myös Oulun Eläkeläisten toiminnassa ? ei juhli 75-vuotispäiväänsä vaan on matkoilla Hyvinvointia ei saa murentaa Mutta sitä kaikkea hyvää, mitä meillä nyt on, ei saa Pellikan mielestä pitää itsestään selvänä. Niiden saaminen on vaatinut työväenliikkeeltä aikaa ja työtä, ja nyt täytyy huolehtia siitä, etteivät politiikassa pääse niskan päälle ne, jotka haluavat viedä meiltä saavutetut edut. Jyrsijöistä ei nykyisin ole puutetta. ? Hyvinvointia ei saa murentaa vaan sitä täytyy kehittää, Pellikka sanoo. Parannettavaa on erityisesti nuorten ja vanhusten asioissa. Entistä voimallisemmin on satsattava siihen, että nuoret saavat töitä ja pääsevät elämään kiinni. Tässä on ay-pomoilla Pellikan mielestä tiukemman otteen paikka. Muutenkin heidän kannattaisi muistaa paremmin, kenen etuja heidät on valittu ajamaan. Vaikka on johtajaksi päässyt, ei se tarkoi- - Vaikka on johtajaksi päässyt, ei se tarkoita, että ruvettaisiin ajattelemaan herrojen ajatuksia, on Jorma Pellikan viesti muun muassa ay-pomoille. ta, että ruvettaisiin ajattelemaan herrojen ajatuksia. Vanhusten hoidossa tarvitaan turvaa Vanhusten hoidossa Pellikka näkee suoranaista heitteille jättöä. Vanhuksia pidetään vastentahtoisestikin asumassa yksin kotona, vaikka he eivät pysty liikkumaan eivätkä itse kunnolla edes syömään. Hän tietää, että monet yksin jätetyt vanhukset elävät jatkuvassa pelossa. Turvallisempaa olisi paikassa, missä apu on lähellä. Asia on Pellikalla läheinen, sillä hän on Martta- vaimonsa omais- hoitaja. Kun hoitajan kunto on hyvä, kotona asumisessa ei ole ongelmia. Koti on omakotitalo, jonka he rakensivat Jorman lapsuuskodin pottumaan paikalle nykyisin Välivainiona tunnettuun Port Artturiin. Siinä on asuttu pitkään ja kasvatettu jälkipolvi. ? Kyllä minä olen ylpeä siitä, että pystyimme silloin oman talon rakentamaan ja että olemme pystyneet sen pitämään, Pellikka sanoo. Nyrkkeilykehän monitoimimies Jorma Pellikan nimi yhdistetään automaattisesti nyrkkeilyyn, eikä syyttä. Miehellä on pitkä ja ansiokas ura lajin parissa valmentajana, kehä- ja arvostelutuomarina, huoltajana kehän kulmassa ja monitoimimiehenä aina siellä missä miestä on tarvittu. Harvemmin muistetaan, että hän oli itsekin hyvän tason nyrkkeilijä, otti nelisenkymmentä kilpailumatsia ennen kuin sairaus katkaisi uran. Parhaat saavutukset olivat TUL:n nuorten mestaruus ja TUL:n yleisen sarjan hopea. Yhden muistiin jääneen ottelun Pellikka iski Haapamäellä reilut puoli vuosisataa sitten. Vastassa oli paikkakunnan oma poika, tunnetusti hankala kaveri, joka käytti puremista lukuun ottamatta kaikki inhottavat konstit, puski, hieroi avokäsineellä, tunki peukaloa silmään. Ottelun jälkeen Pellikalla ei jäänyt paljon aikaa siistiytymiseen, kun oli kiire junaan; pohjoisen junat kulkivat vielä silloin Haapamäen kautta. Silmät olivat lyönneistä melkein ummessa, kulmat mustelmilla, poskissa ja leuassa punertavia ruhjeita. ? Katsoivat junassa vähän pitkään eivätkä tunkeneet viereen istumaan, Pellikka nauraa. Kirjoittaja on Jorma Pellikan pitkäaikainen ystävä. NSA ja Yhdysvaltain imperiumin loppu I mperiumin keskus tarvitsee ympärilleen luotettavia eliittiryhmiä. Kun keskus on supervalta, suhteet eivät ole symmetrisiä. Sivueliitit tekevät pyynnöstä keskukselle palveluksia ? vaikkapa tappotöitä Libyassa tai Syyriassa. Vastineeksi ne saavat taloudellisia etuja ja suojelua. Eliittien täytyy uskoa imperiumiin. Puhe demokratiasta, ihmisoikeuksista ja laillisuudesta toimii suojaverhona. Silti hinta voi olla kova ja hyödyt uhkaavat huveta. Pahimmillaan liittolaisista alkaa tuntua, että imperiumi kulkee kohti tuhoa, ja ne haluavat ulos. Ja vaikkei niin olisikaan, Yhdysvaltain johto voi aavistella lähtöhaluja ja ryhtyy vakoilemaan liittolaisiaan. Kansallisen turvallisuusviraston NSA:n johtaja Keith Alexander selitti, että viras- toa pyydettiin selvittämään ulkomaiden johtajien aikeita. Vihollisjohtajien vakoilu kuuluu valtion rooliin. Mutta että liittolaisia? Miltä se näyttää Angela Merkelistä? Hän vihasi Itä- Saksan Stasia, joka oli kuitenkin amatööri amerikkalaisiin verrattuna. NSA:n urkinta pysyi salassa vuosikymmenen, kunnes Edward Snowden teki paljastuksensa. Sisäpiirilläkin on oma sisäpiirinsä, viisi luotettavinta anglosaksista valtiota: Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Maita yhdistää kielen ohella alkuasukkaiden tappaminen. Ne tietävät, että maapallon asukkaiden enemmistö muistuttaa surmattuja, ja siksi tappajien on pysyttävä yhdessä. Silti USA vakoilee Britanniaa ja yhdessä brittien kanssa kolmea muuta sisäpiirin maata. Imperiumin heiketessä urkinta yltyy sisäisten vihollisten paljastamiseksi. Imperiumin tila ei ole hyvä nytkään. Afganistanista Yhdysvallat sai vain tukikohtia ja öljyputken ja saattaa menettää molemmat vuoden 2014 vetäytymisen jälkeen. Iran kasvattaa vaikutusvaltaansa Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa. Sen islamismi herättää niissä enemmän luottamusta kuin saudit, qatarilaiset tai rikkaiden maiden G7. Irakista USA sai tukikohtia ja öljyä, mutta näyttää menettävän ne. Se onnistui toteuttamaan Iranin haaveen tehdessään Irakista siialaisen valtion. Syyrian hajottaminen ei edistä USA:n asiaa. Tärkein hallitusta vastustava voima on joka tapauksessa sunni- islamistinen. Egyptin tilanteen Yhdysvallat tulkitsi täysin pieleen: valittavaksi jäi kaksi pahaa ? islamistit tai armeija ? joista kumpikaan ei ole sen vallassa. Myös Libyaa luettiin väärin. Ymmärtämättä jäi, että siellä historia loi kasvupohjan pikemminkin islamistiselle sekä berberien ja tuaregien kapinalle kuin arabien liikehdinnälle. laajenemisen koko Lähi-itään aloitteellaan maan kemiallisten aseiden tuhoamisesta. Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua ehdottaa, että dollarin sijasta maailman varantovaluutaksi tulisi useiden valuuttojen ?kori?. On todennäköistä, ettei Yhdysvallat selviä voittajana asemaansa kohdistuvista uhkista. Harva hallitus on kyennyt moiseen. Vastassa on uusia voimia, kuten Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan Brics. Brasilian presidentti Dilma Rousseff latasi ensimmäisenä YK:n yleiskokouksessa täyslaidallisen NSA:n vakoiluohjelmaa vastaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin saattoi estää Syyrian kriisin Kirjoittaja on norjalaissyntyinen rauhantutkija ja rauhanyliopisto Transcendin rehtori IPS/JOHAN GALTUNG
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 KUOLLEITA Luotettu ja tunnollinen vasemmistovaikuttaja RIVIT SYVÄT Työväenliikkeeseen Esko tuli niin kuin sadat ? tai pikemminkin tuhannet ? Kalajoella: Työväen Urheiluliiton seuran Riennon kautta. Ensimmäinen lautakuntapaikka ?heltisi? vuonna 1954 ja kahden vuoden toimia yhtäjaksoisesti 58 vuotta. Mitä moninaisimmissa tehtävissä vasemmistolaisessa järjestötoiminnassa hän oli täyteen kuusi vuosikymmentä. Kaikkia luottamustoimiaan Esko Lindström hoiti tunnollisesti. Vielä sairasvuoteeltaan hän huolehti vasemmistoliiton kunnallisjärjestön pöytäkirjoista ja tervehdysten keräämisestä Kansan Tahtoon, jota hän vuosikymmenet avusti myös ilmoitushankkijana lehden Kalajoki-numeroihin. Esko Lindström (1930?2013) perästä valtuutetun pesti. Sitä kesti 44 vuotta vuoteen 2000, jolloin Esko ei enää asettunut ehdokkaaksi. Hän katsoi, että oli aika tehdä tilaa nuoremmille, kun 50-luvun valtuustoto- vereiden lapsenlapset olivat pyrkimässä valtuustoon. Esko oli Kalajoen keskusvaalilautakunnan jäsen viime vuoden loppuun eli hän hoiti kunnallisia luottamus- Leipätyökseen Esko Lindström oli sahatyömies Santaholman Jokisuun sahalla, siihen saakka kun se vuonna 1967 pysäytettiin ja kaikki sanottiin irti. Sattumoisin Rautaruukki haki silloin työväkeä Raaheen ja Eskolle urkeni metallimiehen ura yli 20 vuodeksi kolmivuorotyössä läpisyöttöuunilla. Kuulun sahan konkurssi 1996 oli kova paikka niin Eskolle kuntapäättäjänä ja henkilökohtaisesti kuin RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy koko Kalajoelle. Työväenliikkeen paikalliseen historiaan Esko Lindström perehtyi vuonna 1982 työnsä aloittaneessa Kalajoen työväenliikkeen historiatoimikunnassa, joka vuonna -86 julkaisi aiheesta Lauri Järvisen kirjoittaman laajan teoksen. Toimikunnan taloudenhoitajana ollut Esko oli sittemmin vaikuttamassa kalajokisten työväenrunoilijoiden Elämäni purjeet ja karikot kokoelman kustantamiseen ja työväen vappu-kaitafilmien videontiin ?ukkoköörissä?, joka hyvässä yhteistyössä seurakunnan kanssa pystytti Kalajoen punaisten muistomerkin liki kirkkoa ja valkoisten muistomerkkiä. Esko Lindström on siunattu lähiomaistensa läsnäollessa. Lähimpinään häntä jäivät kaipaamaan vaimo Siiri (o.s. Heikkilä), jolle yhteistä taivalta Eskon kanssa kertyi yli 60 vuotta, sekä heidän kaksi tytärtään perheineen. KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja ja kelloja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - myydään lunastamattomia pantteja - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net LINKIT Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 www.akt.fi Kalajokinen vasemmistovaikuttaja Esko Lindström on kuollut 83 vuoden ikäisenä marraskuun 3. päivänä. Hän oli kalajokisten luotettu yli puoli vuosisataa niin kunnallisissa kuin järjestöjen tehtävissä. Viime vuosikymmenet Lindströmin mielenkiinnon kohteena oli myös paikallisen työväenliikkeen historia. Esko Lindström oli syntynyt aprillipäivänä 1930 Karjalohjalla. Hänen kalajokissyntyinen äitinsä oli ollut siellä kartanon karjakkona ja mennyt naimisiin kartanon pojan kanssa. Pian vanhempien avioeron jälkeen äiti kuoli ja Kalajoelle tulleena Esko jäi kymmenvuotiaana mummunsa kasvatettavaksi. Esko tunsi itsensä perinjuurin kalajokiseksi. 13 www.pam.? TAPANI SILLANPÄÄ www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry HELGE www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt.
• 14 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA RAKENTAMINEN & REMONTOINTI MUUT Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet V I S I ON LIUKUOVET Ota mitat ja mielikuvitus mukaan niin suunnitellaan yhdessä komerot upeilla liukuovilla! www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? Ark. 9?18, la 10?14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Takatie 10, 90440 Kempele, p. 08 376 601, fax 08 376 663 www.turva.fi HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi Oulussa: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT ? moottorit ? vaihteistot ? ovet, luukut ? ym. UUDET OSAT ? peltiosat ? lyhdyt ? jäähdyttimet ? ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. ma?pe 8?17 Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. (08) 451 075 p. (08) 622 616 VUOKRATAAN LO-ASUNNOT O A W POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Jouko Korhonen, puh. 0400 200 733 jouko.korhonen@pp.inet.fi http://kainuu.vasemmisto.fi VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI MUUT OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Seppo Wikström, puh. 040 745 3025 seppo.wikstrom@vasemmistoliitto.fi http://lappi.vasemmisto.fi Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen tavattavissa maanantaisin ja torstaisin Oulun Järjestötalolla klo 10?16 puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. (09) 432 4051, eduskunta Merja Kyllönen ul u avustaja: Anne Seppänen puh. (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi ek Al Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. (08) 515 011 HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI PYÖRÄHUOLTO Asianajotoimisto HANNU GEHÖR OY Asianajaja Hannu Gehör Merikoskenkatu 7 A 49 2. krs, 90500 Oulu puh. 371 198 / 0400 686 865 fax 374 791 Puh. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani Y Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. krs 90100 OULU puh. 554 6198/0400 586 903, fax 554 6199 Kemissä: proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille san O terinkatu 16, RAKENTAMINEN & Vasemmistoliiton REMONTOINTI Oulun kunnallisjärjestö ry KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT V. SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu Puh. 044 3457 611 ? www.oulu.vas.fi ? Facebook: Oulun Vasemmistoliitto ? Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Tiistaisin klo 10 ? 14 Paikalla sihteeri Liisa Koskela, puheenjohtaja Rauno Hekkala tai muu kunnallistoimikunnan jäsen. numero 91 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.00 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 ? Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi ? ISSN 0356-1380 ? Suomalainen Lehtipaino Oy 2013
• KANSAN TAHTO 47 ? 2013 RISTIKKO viikko 47 15 KYSYMYKSET ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 1. Mikä EU-elin päättää unionin talousarviosta? 2. Mikä oli äänestysprosentti Suomessa 2009 europarlamentin vaaleissa? 3. Kumpi itsenäistyi aikaisemmin, Suomi vai Puola? 4. Mitä purseri tekee? 5. Mikä seuraavista kaloista on rasvaisin: silli, kampela vai kirjolohi? 6. Mikä tai mitä on ultramariini? 7. Milloin Suomeen perustettiin ensimmäiset äitiysja lastenneuvolat? 8. Mitä suomalaisempaa nimeä rollaattorista joskus käytetään? 9. Mitä tarkoittaa lyhenne Keva? 10. Millä nimellä kutsutaan arktisen alueen keskipistettä? VASTAUKSET: viikon 46 RATKAISU 1. Euroopan parlamentti. 2. 40,3 prosenttia. 3. Suomi vuonna 1917, Puola 1918. 4. Hän on matkustamon esimies matkustajalaivassa tai lentokoneessa. 5. Kirjolohi. 6. Sinisen värisävy. 7. 1920-luvulla. 8. Kävelypyörä. 9. Kuntien eläkevakuutuslaitosta. 10. Pohjoisnapa. KANSAN TAHTO 60 vuotta sitten 18.?24.11.1953 Koonnut: Tapani Sillanpää Jyrkän oikeistolainen virkamieshallitus Valtion Asuntotuotantovaltuuskunnan eli Aravan rahoituskiistaan kaatunutta Kekkosen IV (vähemmistö)hallitusta seurasi Kansan Tahdon ennakointien mukaan oikeistolainen hallitus ? joskin ilman sosdemeja. Presidentti J. K. Paasikivi nimitti hallituksen, joka virallisesti oli virkamieshallitus, vaikka ammattiministerin nimikkeellä sen 15 jäsenestä oli vain viisi. Kokoonpanonsa puolesta sillä oli Kansan Tahdon mukaan ?jyrkkä oikeistoleima?. Pääministeriksi nousi Suomen Pankin hallituksen puheenjohtaja eli pääjohtaja Sakari Tuomioja. Hän edus- ti vapaamielisten liittoa (toinen liberaalipuolueista), jolla ei ollut yhtään kansanedustajaa. Kokoomuslaisia ministereitä oli neljä, mm. valtionvarainministeri, äärioikeistolaisena pidetty Tuure Junnila ja myöhempi työnantajien keskusliiton johtaja Päiviö Hetemäki. Ammattiministereitä olivat mm. vuorineuvos, toimitusjohtaja Erik Serlachius samannimisestä firmasta ja 70- luvun alun kaksinkertainen virkamieshallituksen pääministeri Teuvo Aura (myöh. lib.). Kansanpuolueesta (2. lib. puolue) oli kolme ja ?ruotsalaisilta? kaksi ministeriä. SKDL:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Hertta Kuusisen mukaan suurpääomaa edustaneen hallituksen päätarkoituksena oli muuttaa Suomen ulkopolitiikka Yhdysvaltain johtaman Atlantin sotaliiton (Nato) mukaiseksi. SKDL ajoi edelleen kolmen suuren (sosdem, maalaisliitto, SKDL) hallitusta. Ennenaikaisia eduskuntavaaleja varten Hallituksesta neuvotelleiden ja sille tukensa antaneiden sosdemien ja kokoomuksenkin vakuutteluja, että uuden hallituksen tehtävänä oli lähinnä ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestäminen ei lehden julkaisemassa kansandemokraattien uutistoimiston (DLP) jutussa uskottu. Niin tai näin, presidentti hajoitti eduskunnan joulukuussa ja määräsi eduskuntavaalit pidettäväksi maaliskuussa, kun ne lakisääteisesti (kolmen vuoden välein) olisi järjestetty heinäkuussa. ?Osuuskauppaväki valveille? ?Kansandemokraattien voitto. Sinunkin äänesi estämään osuusliikkeesi ajautumista sosdem puolueen käskyläiseksi!? vetosi etusivun yliö seuraavalla viikolla useissa pohjoissuomalaisissa työväenosuusliikkeissä käytyjen edustajiston vaalien tiimoilta.
• 16 KANSAN TAHTO 47 ? 2013 Jo 10 miljoonaa euroa työttömyyssakkoihin Anne Huotari hoputtaa Oulua työllistämään. MAIJA AALTO Oulun työttömyyssakot nousevat tänä vuonna 10 miljoonaan euroon. Lisäystä viimevuotiseen on 1,5 miljoonaa. ?Tästä syntyy kaupungille eniten uusia kustannuksia. Samaan aikaan aiotaan leikata palveluista. Sille tielle ei pidä lähteä, vaan on etsittävä uusia keinoja työllistämiseen, sanoo Vasemmistoliiton valtuutettu Anne Huotari. Työttömyyssakko tarkoittaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Kaupungin pitää maksaa valtiolle puolet yli 500 päivää työttömänä olleitten työmarkkinatuesta. Sakon tarkoitus on motivoida kunnat hankkimaan pitkäaikaistyöttömille työtä ja kuntoutusta, mikä alentaa kunnan sakkoa. Vuoden 2015 alussa sakon raja on muuttumassa 300 päivään. Nykyisillä työttömyysluvuilla se tietäisi Oululle hirmuista lisälaskua. ?Siksikin kaupungin toimintatapaa pitää muuttaa, Huotari vaatii. Palkkatukea ja kuntoutusta Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kaupungin omalla palkkatuel- la pitäisi Huotarin mielestä nostaa 600:n tasolle, kun se tänä vuonna on ollut 450. Ensi vuoden talousarvioon pitää myös kirjata selvästi tavoite kuntouttavan työtoiminnan lisäämisestä 30 prosentilla. ?Työllistämistä ei saisi ajatella vain menona. Valtionavut riippuvat Oulun aktiivisuudesta. Kuntouttavan työtoiminnan jokaisesta ARKISTOKUVA: HEIKKI KIRSTINÄ toimintapäivästä valtio maksaa toista kymppiä tukea kaupungille, Huotari sanoo. Omia polkuja nuorille työttömille Oulun valtavaan nuorisotyöttömyyteen ei budjettiesityksessä ole paljonkaan lääkkeitä. Huotarin mielestä kaikille pitkäaikaistyöttömille nuorille pitää tarjota aktivointitoimi ensi vuoden aikana. ? Nuorten kanssa tulee rakentaa heille sopivia polkuja. Ensisijainen tavoite olisi avoimille työmarkkinoille. Työkyvyttömille pitää tarjota työttömien terveyspalveluja. Kieltäytymistilanteissa karenssia parempi vaihtoehto on erityisnuorten kuntouttava työtoiminta. Huotari muistuttaa, että Oulussa on satoja nuoria pelkän toimeentulotuen vaarassa, ja sen maksaa kokonaisuudessaan kaupunki. Oulusta puuttuu käytännön ohjelma Polkuja työttömille nuorille: Oululaisella työttömien järjestöllä Ytyällä on meneillään teknisen alan työkokeiluhanke tutkintoa vailla oleville nuorille. Oulu on hyväksytty työllisyyden hoidon kuntakokeilun yhdeksi kokeilukunnaksi, ja saa siihen val- ?Työllistämistä ei saisi ajatella vain menona. Valtionavut riippuvat Oulun aktiivisuudesta.? tion tukea. Huotaria huolettaa, että käytännön toimintaohjelma kuitenkin puuttuu. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Pohjois-Karjalassa kokeiluilla on omat kotisivut, joilla haetaan avoimesti yhteistyökumppaneita. ? Kaikki tietävät, mistä kokeilussa on kyse, toisin kuin Oulussa. Pelkän virkamiestyön varassa ei Huotari usko työllistämisen etenevän Oulussakaan. ? Meiltä löytyy käytännön tason pitkää kokemusta, joka tarvitaan mukaan. On Ytyä ja Kestävän kehityksen keskus ja työttömien terveydenhoitoon erikoistunut lääkäri Raija Kerätär. Uusia keinoja pitää nyt hakea, ei saa nostaa käsiä pystyyn, Huotari hoputtaa. Oulun valtuusto käsittelee vuoden 2014 talousarviota 25. marraskuuta. Niille, joille ei pelkkä lehti riitä. Laatukirja kaupan päälle. Tilaa lehdet itsellesi ? saat lahjakirjan tai Tilaa lehdet lahjaksi ? saat silti lahjakirjan 1b) Tuomo Pietiläinen ja Tutkiva työryhmä Wahlroos: Epävirallinen elämäkerta (ovh 37 ?) 2) Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia (ovh 27 ?) Kestotilaus Kansan Tahto 69? Kyllä kiitos! ja saan kirjan. Tilaan lehden Kestotilaus Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 165? Kansan Tahto maksaa postimaksun Määräaikainen tilaus Kansan Tahto 12 kk 74? Määräaikainen tilaus Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 12 kk 170? 3) Sirpa Puhakka: Perin suomalainen jytky (ovh 23 ?) ntahto.fi tilaukset@kansa 722 p. (08) 5371 .fi www.kansantahto assa Huipputarjous voimakka vain 15.12.2013 sa Lahjakirja 1b 2 3 Nimi: Osoite: Puhelin: Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja: Osoite: Koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sisältävät 10 % alv:n. Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS