Kantele-lehti 1/2005 - Lehtiluukku.fi

MASKUN HEMMINKI · KOTO · ALEKSANTERI II 1·2005
SISÄLLYS Kanteleyhtyekilpailut Jyväskylässä . . . . . . . . . 5 Maskun Hemminki ja kantele . . . . . . . . . . . . . 8 PROfESSORI HEIKKI LAITISEN ARTIKKELISARJA ALKAA SÄÄNNÖT, ILMOITTAUTUMINEN JA ILMAKANTELE 2005 Aleksanteri II:n muistomerkki . . . . . . . . . . . . 16 Sydämestään soinnista humaltunut . . . . . . . . 20 Folklandia soi ja säväytti . . . . . . . . . . . . . . . 22 Kanteleensoiton uudistetut tasosuoritukset . . . 26 Eva ja kotoisat soinnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 ENSIKONSERTISSA KUULLAAN KANTELETTA JA KOTOA KUVA: HEIKKI TUULI TAIDEMUSIIKIN OPETUS UUDISTUU AALLOILLA KEINUI KANTELEITAKIN MARTTI POKELA LUO UUTTA JA PITÄÄ yHTEyTTÄ NUORIIN SOITTAJIIN PATSAS ON OLLUT SEKÄ MyÖTÄTUNNON ETTÄ VASTARINNAN KOHTEENA KANTELE 1·2005 TÄMÄN LEHDEN VÄRISIVUT TARJOAA: 2 Musiikki- ja muotoilutoimisto PRO MOTIUS ky promotius@mac.com
27. vuosikerta 1 · 2005 PÄÄToIMITTAJA Timo Väänänen 040-522 7188 AD Ilari Ikävalko JuLKAISIJA JA KuSTANTAJA Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D 00530 Helsinki puh. 050-5645 957 mail@kanteleliitto.org www.kanteleliitto.org ToIMITuSNEuvoSTo Sami Kangasharju Outi Linnaranta Sanna Pitkänen-Eerola Satu Sopanen-Helisalo Timo Väänänen ToIMITuS JA TAITTo Pro Motius ky Porvoonkatu 11 B 54 00510 Helsinki lehti@kanteleliitto.org AIM/iChat: kantelelehti PAINoPAIKKA Kauhavan Kirjapaino www.kauhavansanomalehti.fi ILMESTYMISTIEDoT 4 numeroa vuodessa Tilaushinta 15 euroa/vsk Tilaukset liiton toimistosta AINEISTo- JA JuLKAISuPÄIvÄT 1. nro 1.3. 31.3. 2. nro 2.5. 31.5. 3. nro 1.8. 31.8. 4. nro 1.11. 30.11. ISSN 0357-6892 Iloset folklandialla, sivu 22. VAKIOT Pääkirjoitus .................................... 4 Puheenjohtajan palsta ..................... 4 Ajankohtaista ............................... 12 Nuotti .......................................... 14 Kanteleesoittajien matkassa ........... 15 Liitto............................................. 18 Julkaisut ....................................... 24 Opettajan päiväkirja ..................... 25 Kanto ........................................... 29 Leirit ............................................ 30 Jäsenkorjaaja Matti Liedes tutkii Mari Toivolan polvea, sivu 29. KANTELE 3 1·2005
PÄÄKIRJoITuS TIMO VÄÄNÄNEN PuHEENJoHTAJAN PALSTA SATU SOPANEN-HELISALO Yhteyksiä Ovatko kanteleensoittajat eristyksissä? Onko kanteleenrakentaja outo kummajainen maailmassa? Ovatko paikalliset pelimannit pieni harvinainen joukko? Onko meillä yhteyksiä erilaisten ihmisten, alueiden ja soittimien välillä? Yhteydet vanhojen ystävien ja uusien tuttavuuksien välillä, lähelle ja kauas ovat helpottuneet. Voimme itse matkustaa tai voimme kotoa käsin kokea uusia paikkoja pääsemme kosketuksiin meille ennestään tuntemattomien asioiden kanssa. Mutta huomaamme ehkä, että meillä on myös yhteyksiä kaukaisiinkin asioihin. Kanteleella on eroavaisuutensa mutta myös yhtäläisyytensä vaikkapa japanilaisen koton tai kiinalaisen chengin kanssa. Koklen opettaja Riiassa ja kanteleopettaja Mikkelissä puhuvat eri kieltä mutta soittavat hyvin samantapaisia kieliä. Pelimanni perhonjokilaaksosta ja klassisen musiikin kantelemaisteri soittavat ehkä erilaista musiikkia mutta samaa soitinta. Nykysoittaja ja karjalainen tietäjäsoittaja elävät eri aikoina mutta heilläkin voi olla yhteys. Kantelelehden 27. vuosikerta alkaa uudistuneena ja pyrkii luomaan yhteyksiä. Voit antaa palautetta lehden suunnasta lehden toimitukseen. Hyvät Kanteleliiton jäsenet! Vuodesta 1977 Kanteleliitto on ylväästi toiminut Tampereelta käsin Ismo Sopasen johdolla. Mukana on ollut paljon innokkaita ja avuliaita yhdistysihmisiä tekemässä töitä talkoilla liiton hyväksi. Kiitos teille kaikille! Teidän arkistoimianne mappeja ym. tavaraa muutimme uuteen Helsingin toimistoon helmikuun alussa. Paljon on kuvia, nuotteja, jäsenasioita ym. arvokasta materiaalia noina vuosina kertynyt. Kantele-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1979. Siitä lähtien se on Ismon luotsaamana toiminut hyvänä tiedonlähteenä jäsenille ja kanteleen ystäville. Nyt kapula on siirtynyt uudelle päätoimittajalle onnea tehtävään! Koska olen varsin läheltä seurannut Kanteleliiton historiaa alkumetreiltä asti, tuntui suurelta kunnialta päästä puheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta. Yritän parhaani mukaan viedä kanteleasiaa eteenpäin ja saada liittoa tunnetuksi. Otamme haasteeksi uudet räväkät aluevaltaukset ja jäsenmäärän kasvattamisen. Kiitos ja kumarrus kaikille tähänastisesta toiminnasta, onnea ja menestystä Kanteleliiton tulevaisuudelle! KANTELE 1·2005 4
TEKSTI EIJA KANKAANRANTA, KUVA TAURI KANKAANPÄÄ, JyVÄSKyLÄN KAUPUNKI Kanteleyhtyekilpailut Jyväskylässä 6 .-8 .6 .2005 Kanteleliiton kaikkien aikojen 13. valtakunnallinen kantelekilpailu käydään tänä vuonna yhtyeiden kesken. Kilpailujen suojelijana toimii kulttuuriministeri Tanja Karpela. Ennakkosipinän perusteella mukaan on lähdössä todella mielenkiintoisia yhtyeitä eri puolilta Suomea. Tulemme varmasti kuulemaan mukaansa tempaavaa musiikkia erilaisilla kanteleilla ja muillakin soittimilla, monien eri ikäisten soittajien tulkitsemana. Kilpailujen lisäksi kesäiseen tapahtumaamme liittyy kantele- ja muun musiikkialan myyntinäyttely ja muutakin yhteistä ohjelmaa. Järjestelykokouksissa on kuiskuteltu myös kantelejameista, komeasta päätöskonsertista sekä maailmanhistorian ensimmäisistä ilmakantelekisoista! Kannattaa siis lähteä rohkeasti ja innolla mukaan sekä soittamaan, kuuntelemaan että tapaamaan muita yhtyeitä! Kaiken ikäiset soittajat ja kaiken kokoiset yhtyeet ovat tervetulleita! KANTELE 5 1·2005
Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen 15.4.2005 mennessä kirjallisesti Kanteleliiton kotisivuilta saatavalla lomakkeella (www.kanteliitto.org/kilpailut). Viimeisen ilmoittautumispäivän postileima hyväksytään. Huomatkaa, että Kanteleliiton toimisto on muuttanut uuteen osoitteeseen Helsinkiin! Kilpailu on maksuton kaikille Kanteleliiton jäsenille. Muilta osallistumismaksu on 15 euroa. Tämä vastaa Kanteleliiton vuosijäsenmaksua, joten kannattaa liittyä jäseneksi ennen kilpailujen alkamista. Näin pääset samalla hinnalla sekä kilpailuihin että yhdistyksen jäseneksi, ja saat muun muassa Kantele-lehden neljä kertaa vuodessa. Jäseneksi liittyneille toimitetaan alkuvuoden lehdet. Tuomaristoon kuuluvat ylituomarina fT Hannu Saha sekä jäseninä Outi Linnaranta, Ismo Sopanen, Eija Kankaanranta ja Erkki Raiski, joka toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa teorian lehtorina. Tapahtumapaikkoina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattiopiston konservatorio, joiden rakennukset sijaitsevat Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa Pitkäkadun vastakkaisilla puolilla. Ruokailu ja majoittuminen Kilpailijat vastaavat majoitusvarauksista sekä majoitus-, ruokailu- ja matkakustannuksista itse. Kanteleliitto on neuvotellut kilpailupaikalle edulliset ruokailut sekä alennuksia majoituspaikkoihin. Lisätietoja hotelleista löytyy lehden sivulta 18. Sarjat Tällä kertaa yhtyeet kisaavat yhteisessä "kantelemusiikin" sarjassa eli jaottelua ei tehdä musiikkityylin mukaan. Sarjajaot tehdään iän ja yhtyeiden koon mukaan. Valitkaa mielestänne sopivin kilpailusarja ja täyttäkää henkilötiedot huolellisesti. Tuomaristo tarkentaa sarjajakoa tarpeen mukaan sellaiseksi, että kukin yhtye pääsee sopivaan sarjaan. Duot ovat kaikissa sarjoissa kanteleduoja. Isommissa kokoonpanoissa voi olla myös muita soittimia. Muiden soittimien sallittu määrä on kerrottu kilpailusäännöissä. Kilpailuohjelma tulee ilmoittaa mahdollisimman täydellisenä. Ottakaa siis huolella selvää teosten säveltäjien, sovittajien ja sanoittajien etu- ja sukunimistä. Eri kilpailusarjoilla on myös tarkoin määritelty enimmäisaika kilpailuissa esitettävälle ohjelmalle. Annettua minuuttimäärää ei ole pakko täyttää kokonaan, vaan tässä vähän testataan kilpailijoiden taitoa esittää parhaat puolensa tehokkaasti. Sekuntikellot siis käyntiin ennen ilmoittautumista. Seitsemän mielenkiintoista, musisoinnin taikaa sisältävää minuuttia saattaa tehdä tuomaristoon paljon paremman vaikutuksen kuin viisitoista vain ajan täyttämiseen kulutettua minuuttia! Monipuolinen kantelekauppa! nuotit ja levyt virityslaitteet tarvikkeet äänentoistolaitteet Uutuuksia Timo Katilan sävellyksiä lapsille Kolme alegonialaista kansanlaulua 10,- Kiva kantele Satu ja Ismo Sopasen soittovihko jälleen saatavilla 15,- Seikon SAT500 näppärä ja edullinen viritysmittari uusi malli 29,- 09-295 2079 0400-467974 imu@imu.fi www.imu.fi KANTELE 1·2005 LISÄTIETOJA: Kanteleliiton toimisto, Eija Kankaanranta, www.kanteleliitto.org/kilpailut 6
13. VALTAKUNNALLINEN KANTELEKILPAILU KANTELEyHTyEET, JyVÄSKyLÄ 6.-8.6.2005 KILPAILuSÄÄNNÖT ILMOITTAUTUMINEN Kilpailuun ilmoittaudutaan kirjallisesti Kanteleliiton toimistosta tai yhdistyksen Internet-sivuilta saatavalla lomakkeella 15.4.2005 mennessä (postileima riittää). Jälki-ilmoittautuneita EI oteta huomioon. Kanteleliiton jäseniltä ei peritä erillistä osallistumismaksua. Muilta peritään osallistumismaksuna 15 / hlö. YLEISMääRäYKSIä - Erillisiä alku- ja loppukilpailuja ei ole eli jokaisella yhtyeellä on vain yksi kilpailusuoritus. - Sama henkilö voi osallistua eri yhtyeissä samaan sarjaan. - Duot ovat kaikissa sarjoissa kanteleduoja. Triossa ja kvartetissa voi olla yksi muu soitin, kvintetissä kaksi muuta. Suuryhtyeissä muitten kuin kanteleiden osuus voi olla enintään 30 %. Kanteleiden tyyppiä, laatua tai lukumäärää ei ole rajoitettu. KILpAILUSARjAT jA OHjELMISTON AIKARAjAT 12-vuotiaat ja nuoremmat (ei täytetty 13v. ennen kilpailupäivää) - duot ja triot (2-3 soittajaa) - muut kokoonpanot 13-15-vuotiaat - pienyhtyeet (2-5 soittajaa) - suuryhtyeet 16-18-vuotiaat - pienyhtyeet (2-5 soittajaa) - suuryhtyeet 19-vuotiaat ja sitä vanhemmat - pienyhtyeet (2-5 soittajaa) - suuryhtyeet 10 min. pALKINNOT - Kilpailun kussakin sarjassa palkitaan kolme ensimmäistä. Lisäksi voidaan jakaa tunnustuspalkintoja ja rahapalkintoja tuomariston harkinnan mukaan. - Sarjojensa voittajat pääsevät esiintymään kilpailun päätöskonsertissa tai kilpailun päättymiseen mennessä tapahtuman yhteydessä pidettävässä konsertissa. - Voittajien esiintymistilaisuuksien saantia pyritään edistämään Kanteleliiton toimesta. 10 min. 15 min. 20 min. TUOMARISTO Kilpailussa on yksi tuomaristo, jonka arvosteluasteikko on 1-25p. Osallistujille annetaan myös lyhyt kirjallinen palaute. - Kaikki yhtyeet kilpailevat samassa "kantelemusiikin" sarjassa. Sarjajakoa ei tehdä soitettavan ohjelmiston mukaan. - Duot ilmoittautuvat kilpailusarjoihin vanhemman mukaan. Pienyhtyeissä sallitaan yksi poikkeama ikäjakautumassa ylöspäin. Suuryhtyeissä sallitaan kaksi poikkeamaa ylöspäin. - yliajan käytöstä tulee miinuspisteitä tuomariston harkinnan mukaan. - Tarvittaessa perustetaan erillinen pienkantelesarja (5-15-kieliset kanteleet). - Sarjajakoa voidaan tarvittaessa muuttaa ilmoittautumisten saavuttua. Tuomaristolla on oikeus vahvistaa lopullinen sarjajako. TALTIOINTI jA jULKISUUS Kilpailu on julkinen. Järjestäjillä on oikeus korvauksetta taltioida esityksiä itselleen arkistoonsa ja radiolle sekä televisiolle yhtä varsinaista esityskertaa varten. MATKAT, MAjOITUS, RUOKAILU - Kilpailijat vastaavat itse kaikista matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksistaan ja huolehtivat näitten järjestelyistä myös itse. - Kilpailijoille on neuvoteltu kilpailupaikalta edulliset ruokailuhinnat. Ilmoittautumislomakkeessa tulee ilmoittaa alustavasti osallistumisesta ruokailuun. OHjELMISTO Kaikissa sarjoissa yhtyeet soittavat ennalta ilmoittamansa ohjelmiston, jonka on mahduttava sarjaan määrätyn aikarajan sisään. Pakollisia kappaleita ei ole. Ilmoittautumislomakkeeseen täytetään tarkat tiedot teosten nimistä, säveltäjistä, sovittajista, sanoittajista sekä kestosta. SääNTöjEN TARKENTAMINEN Kanteleliitto ry:n johtokunta pidättää itsellään tai valtuuttamallaan elimellä oikeuden tehdä näihin sääntöihin muutoksia tai tarkennuksia. MAJOITUS- JA TAPAHTUMATIETOJA: www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu KANTELE 1·2005 7
Turun tuomiokirkko oli jo kolmesataavuotias Hemmingin aikaan. Tornia on rakenneltu myöhemmin uudelleen, viimeksi Turun palon 1827 jälkeen C.L.Engelin suunnitelmien mukaan. Caunist siel candelet cajavad TEKSTI: HEIKKI LAITINEN Maskun Hemminki ja kantele Kantele on merkillinen soitin. Niin vanha, että kukaan ei tiedä sen ikää. Niin uusi, että siitä syntyy jatkuvasti uusia soitintyyppejä. Soinniltaan niin maaginen, että se on ollut helppo kuvitella shamaanimatkojen synnyttäjäksi. Soinniltaan niin autuas, että se on ollut yhtä helppo kuvitella taivaallisten soittimien joukkoon. Kantele on ollut vuosisatoja symboli, vertauskuva. Mutta samalla se on ollut kaiken aikaa myös soitin, jonka sointi on lumonnut suomalaiset sukupolvi toisensa jälkeen vuosisatojen, vuosituhansien ajan. Minkälaisia jälkiä tästä ihastuksesta on jäänyt historian lehdille? KANTELE 1·2005 8
ennään ajassa tasan neljäsataa vuotta taaksepäin. Mennään Turkuun ja siis vuoteen 1605. Tukholman laiva on juuri saapunut Turun satamaan, piispankaupunkiin. Matkustavaisten joukossa laivasta astuu maihin viisissäkymmenissä oleva mies raskas matka-arkku mukanaan. Arkku on täynnä pieniä ruskeakantisia kirjoja. Mies on syystä ylpeä niistä, usean vuoden työn tuloksesta. Kirjat on painettu Tukholmassa Ignatius Meurerin kirjapainossa. Jokaisen kirjan kansilehdellä lukee M oivallisessa runossaan Opin sauna autvas aina, Cosca vidzoill vihdhoillan: koulu on opin sauna, jossa vitsotaan ja lyödään kuin oikeassa saunassa, mutta sillä tavalla syntyy taitava ja toimelias aikuinen. urusta Hemminki jatkaa hevoskyydillä pari peninkulmaa luoteeseen, kotipappilaan Maskuun. Siellä hän oli ollut kirkkoherrana vuosikymmeniä, vuodesta 1586 ja tulee olemaan kuolemaansa saakka, syyskesälle 1619. Elämä on vakavaraista ja vireää. Viisi vuotta sitten, vuonna 1600, oli verovouti kirjannut valtatien varressa olevan pappilan omaisuuden: kaksi hevosta, kahdeksan härkää, yksitoista lehmää, yksi sonni, viisi mullia, viisi hiehoa, kolme pukkia, seitsemän vuohta, yhdeksän lammasta, kaksitoista karitsaa, kaksitoista sikaa ja kahdeksantoista porsasta. T kun kirkkoherra Herra Hemminki, kirjat on painettu H. Hemmingin Maschun Kirkoherran waivall ja culutuxel. Kirkkoherra on siis toimittanut ja jopa kustantanut kirjat. Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria / Suomencocouxis Jumalata kijttä Suomenkielellä. Matkustavainen on Mas- S atamasta Hemminki rientää hyvän ystävänsä piispa Ericus Sorolaisen luokse ojentamaan hartaasti odotetun runokirjan ensimmäiset kappaleet. Sitten on vuorossa tuomiorovasti Petrus Melartopaeus. Hänen viisi runoaan on kirjassa mukana. Hemminki käy tapaamassa sukulaisiaan kivenheiton päässä tuomiokirkosta ja katedraalikoulusta, Kirkkokorttelissa, Pyhänruumiinkujalla. Siellä hänen mieleensä nousevat tavallista suuremmalla syyllä nuoruuden muistot. Hiippakunnan korkeimmassa opinahjossa hänestä oli tullut runoilija ja laulaja. R Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud, Christuxesta, ja inhimisen elämän surkeudhesta. Laulut olivat suomennoksia latinankielisistä koululauluista, jotka Hemminki oli oppinut katedraalikoulussa ja joita oli latinankielisinä ilmestynyt 1582 unoilija Hemmingillä oli myös oma mesenaattinsa. Maskussa sijaitseva Kankaisten kartano oli Hornin suvun hallussa ja hiippakunnan maallisen vallan keskus. Yksitoista vuotta Wirsikirian jälkeen Hemminki julkaisi vuonna 1616 toisen runokirjansa. Sen kansilehdellä lukee Wanhain Suomen maan Pijspain, ja oulu oli neliluokkainen, jokaista luokkaa käytiin ainakin kaksi vuotta. Pakollisia aineita oli kolme: latina, kristinoppi ja laulu. Laulutunti oli joka päivä, lauantaisin kuulustelu. Alemmilla luokilla laulettiin yksiäänisesti, ylemmillä myös moniäänisesti ja opiskeltiin samalla musiikin teoriaa. Latina oli kaikki kaikessa: opetuskin oli latinankielistä. Ainoa varsinainen opetusmenetelmä oli ulkoluku. Laulutkin opittiin muistamaan. Kaikkien oli opittava runonteon taito. Säännönmukainen runonteko kuului sivistyneeseen elämänmuotoon. Kuri oli koulussa kova. Tämän Hemminki myöhemmin kiteytti K Maskun Hemmingin virren Cuin kirckast cointähti coitta sävelmä on mukana Ilmajoelta löytyneessä 1600-luvun alun koraalikäsikirjoituksessa. Sä(www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/). velmä on nykyisessä virsikirjassa numerona 43. KANTELE 9 VALOkuVA: Turun jA kAArinAn seurAkunTAyhTymä 1·2005
kokoelmassa Piae Cantiones ("Hurskaita lauluja"). Hemminki on omistanut oman runokirjansa hovimarsalkka Henrik Hornille, Kankaisten herralle. Hemmingin tytär Elina oli naimisissa Kankaisten voudin Tuomas Jaakonpojan kanssa. Heidän poikansa Tuomas Tuomaanpoika Fabricius, oli aikanaan Maskun kappalaisena lähes kolmekymmentä vuotta. otona Hemminki ottaa Wirsikirian käteensä. Kuvittelen tuota hetkeä Helsingin yliopiston kirjastossa. Wirsikiriaa on jäljellä enää kaksi kappaletta. Se on pienikokoinen, mutta paksu. Leveys on seitsemän, korkeus kaksitoista senttiä. Kirjaa ei tosin enää saa pidellä käsissään, se on kuviteltava mikrofilmien ja valokopioiden avulla. Silti se on merkillinen kokemus. H K emminki on runoillut säkeet itselleen tärkeänä soitinketjuna: kantele harppu urut. Agricola oli tehnyt kanteleesta taivaallisen soittimen, mutta vielä voimakkaammin Hemmingin runosta tulee mieleen runolaulu, kalevalainen laulu. Alkusäkeet ovat kuin runolaulajan laulamia: runomitta, alkusointu ja säekerto. Mieleen tulee väistämättä Väinämöinen: teki harpun hauinluisen, kantelon kalaneväisen. Urkuin uusi virsi oli pauhannut Turun tuomiokirkossa 1570luvulta lähtien, Hemmingin kouluajoista alkaen. Väistämättä tulee myös mieleen, että samaan aikaan Sääksmäen Ritvalan kylässä laulettiin helkajuhlan avajaislaulussa samantapaista mielenkiintoista soitinluetteloa. Lönnrot merkitsi säkeet muistiin marraskuussa 1831 seuraavassa irsikiriassa on 242 runoa, virsiä. Satayksi on Hemmingin katedraalikouluopettajan Jacobus Finnon vuonna 1583 julkaisemasta virsikirjasta. Hemminki itse on runoillut 135 virren runon. Hän on kääntänyt niitä latinasta, ruotsista, saksasta ja tanskasta. Parikymmentä hän on laatinut ilman esikuvia. Vuonna 1599 ilmestyneen kuuluisan saksalaisen virren Wie schön leuchtet der Morgenstern Hemminki on suomentanut tapansa mukaan vapaasti. Kuudennen säkeistön alun soitinluettelolla ei ole mitään tekemistä esikuvan kanssa: Caunist siel candelet cajavad, Harpud heljäst heliseväd, Uruin uus virsi paoha. Cusa caunin Jesuxen cans, Mun ylkän arman culdan cans, Saan rackas ilos olla. Hypät, veisat Voiton virttä, Herraa kiittä, händ ylistä, Corkjap on cunnjan Cuningas. Taivaallisissa tansseissa hypätään ja veisataan, kiitetään ja ylistetään Herraa, kauniisti siellä kajaavat kanteleet, harput heliästi helisevät, urkuin uusi virsi pauhaa. W Hemmingin Wirsikirian virsi Cuin kirckast cointähti coitta, sen kuudes ja seitsemäs säkeistö. Kuva on Wirsikirian toisesta painoksesta (1630). Kirjoitusasu on jo hieman toinen kuin ensimmäisessä painoksessa (1605). Suomen kielen kirjoitus on vasta syntymässä ja parasta tapaa etsitään julkaisu julkaisulta. Virsi on nykyisen virsikirjan numero 43. Kanteleesta ja taivaan tansseista siinä ei puhuta enää mitään. KANTELE 1·2005 10
muodossa: Ruotsin ruokkosten puheilla, TuOrkesterissa soivat ruokopilli (skalmeija), Turun tuomiokirkon urut ja sotilaallinen vaskitorvi. run urvut uikaellen, Vääty vaske vaikaellen. Wirsikirian toisen painoksen kansilehti (1630). säilynyt. Ensimmäisen painoksen (1605) kansilehti ei ole emminki on tuntenut Väinämöisensä. Runolaulu eli hänen ympärillään varsinaisena laulun muotona. Hänen Wirsikiriansa oli aloittamassa uutta laulun aikakautta, aäkeistölaulun aikaa. On selvää, että Hemmingille kantele ei ollut vain runokuva, mykkä taulu, vaan soiva soitin. Kielten kajaavuus ja heljä helinä ovat kielikuvia, jotka todistavat, että niiden laatijalle on itse soitin ja sen soitto olleet läheisiä, tuttuja ja tärkeitä. Ehkä Hemmingillä oli pappilan kamarissa kirjoituspulpetin vieressä itse soitinkin, mistä sen tietää. H iae Cantiones laulujen suomennoksiinsa (1616) Hemminki tallettaa kanteleensa vielä kaksi kertaa. Joululaulussa Puer nobis nascitur Hemminki poikkeaa tapansa mukaan rohkeasti alkuperäisestä runosta ja kirjoittaa viimeisen säkeistön muotoon: Sjnull Alcu ja Loppu, Kiitost veisam vuoroin, Leikiten alust loppun, Cans candelein ja uruin, Cans candelein ja uruin. Laulun Psallat fidelis concio ensimmäisessä säkeistössä lauletaan: Jumalisten joucko laola, Iloll paoha Candelein cans cajahtain. Ja virsii virjäst veisadca, Ratk riemuidca. Maarjan Poicaa cunnjoittain. Kummassakin laulussa lauletaan alun perin vain uruista ja urkujen soiton kanssa pauhaavasta laulusta. Hemminki on halunnut suomentaessaan saada säkeensä ja säkeistönsä kaikessa mielessä suomalaisiksi. P Hemmingin Piae Cantiones -laulujen suomennoksia sisältävän runokirjan kansilehti Otavan vuonna 1927 julkaisemasta faksimile-painoksesta. KANTELE 11 1·2005
Vuoden Kantele Rauno Niemiselle Kansanmusiikin keskusliiton teema vuodelle 2004 oli "Hiljaisuuden pauhu - vanhat kansansoittimet". Kanteleliitto päätti jakaa Vuoden Kantele 2004 -tunnustuksen teemaan liittyen, paitsi ansioista, myös osoituksena käden taitojen ylläpitämisestä ja soitinten ammatillisen rakentamiskoulutuksen käynnistämistyöstä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen soitinrakennusosaston lehtori Rauno Niemiselle. Soitinrakennusosasto täytti 20 vuotta viime vuonna. Rauno Nieminen tunnetaan mm. etsijänä, kokeilijana, persoonallisena muusikkona, kitarafriikkinä ja perinteisistä kanteleista sekä jouhikosta kiinnostuneena henkilönä. Hän tekee parhaillaan jatkotutkintoa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolle. Rauno on kouluttanut soitinrakentajia mm. viisikielisen kanteleen kautta soitinrakentamisen saloihin. Vaikka suurkantele eri ulottuvuuksineen ei vielä Ikaalisissa ole opetusohjelmassa, se lienee tulossa oppilaitokseen huolto- ym. linjoineen. Rauno Nieminen on ollut myös kehittämässä soitinpuun lämpökäsittelyä ja asia on saanut kansainvälistäkin huomiota. Vuoden Kantele on myönnetty 17 kertaa. Tunnustukseen liittyvä mitali on taiteilija Bo Aurenin muotoilema. Luovutustilaisuus järjestettiin Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisalissa 30.12.2004. Mitalin ojentajina toimivat Kanteleliiton viimevuotinen puheenjohtaja Eija Kankaanranta ja nykyinen puheenjohtaja Satu Sopanen-Helisalo. Viime vuonna tunnustuksen saivat Jyväskylän kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto ja tikkakoskelainen kanteletaiteilija Aino MeisalmiMinkkinen. Ismo Sopanen eläkkeelle Kanteleliiton perustajajäsen, pitkäaikainen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Ismo Sopanen on jäänyt eläkkeelle liiton tehtävistä tammikuun lopussa. Tampereen konservatoriosta Ismo jäi eläkkeelle viime syksynä. Kanteleliitto ja lehti toivottavat oikein hyviä ja onnellisia eläkepäiviä! Brelo Vuoden yhtye Kanteleliitto on valinnut Vuoden Kanteleyhtyeeksi 2005 laukkoskelaisen Brelon. Laukkoski sijaitsee itäisellä Uudellamaalla Pornaisissa, lähellä Mäntsälää. yhtyeessä soittavat Niko Karlsson, Anna-Reetta Kohonen, Eeva-Kaisa Kohonen, Helka-Marja Kohonen, Kaisu Kulmala, Valtteri Lehto, Janiina Mattila, Essi Olkanen, Hanna Olkanen, Sini Olkanen, Tuula Olkanen ja Matias Siivola. Brelo on kotimaisten esiintymisten lisäksi tehnyt konserttimatkan yhdysvaltoihin ja julkaissut oman levyn vuonna 2004. Brelo on toiminut nykyisessä kokoonpanossaan noin neljä vuotta ohjaajanaan musiikin maisteri Vilma Timonen. Nimensä yhtye on saanut suojärveläiseltä 1800-luvun lopulla syntyneeltä kanteleensoittajalta. Brelossa soitetaan pääasiassa 10- ja 15-kielisiä, mutta nykyisin myös konserttikanteleiden ja Saarijärven kanteleiden osuus on yhä vahvempi. Ohjelmisto pohjaa 1800-luvulla soitettuihin sävelmiin, mutta sisältää myös omia sävellyksiä ja sovituksia. KANTELE 1·2005 12
AJANKoHTAISTA Elli Sonkkaselle Etelä-Savo palkinto Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon Maakuntarahasto on myöntänyt mikkeliläiselle kanteletaiteilijalle ja -ohjaajalle Elli Sonkkaselle Etelä-Savo palkinnon taidosta, tulkinnasta ja perinteen siirtämisestä. Elli on kiertänyt kanteleineen maailman ympäri monet kerrat ja tehnyt esiintymällä ja opettamalla kanteleen hyväksi työtä jo vuosikymmenien ajan. KUVA: ISMO SOPANEN KANTELE 13 1·2005
NuoTTI SÄV. NOORA KARSIKAS, SIIKAJOKI Juokseva tyttö · Laita tyttö juoksemaan kanteleen kaikilla kielillä! · Säestyksestä on kirjoitettu kaksi eri riviä, vaihtele eri versioita. · Vaihtele melodiaa ja säestystä eri käsille. · Vaihtele melodian ja säestyksen oktaavialaa. · Soita eri nopeuksilla - tyttö lähtee hitaasti, kiihdyttää, juoksee hurjaa vauhtia ja hidastaa. melodia säestys 1 säestys 2 5 9 13 KANTELE 1·2005 14
KANTELEENSoITTAJIEN MATKASSA Keho kertoo PÄIVI JÄRVINEN KATSEEN SuuNTA Kävelen vuorelle, ylös ja ylös. Minun on katsottava jalkoihini, etten kompastuisi. Lähdin aamun sarastaessa, nyt yövyn ja jatkan taas. yövyn vielä kerran ja pääsen huipulle. Kuljen sitten taas kolme päivää alaspäin varoen - etten liukastuisi. Tapaan ystäväni. Hän kysyy: "Miltä ylhäällä näytti? Miltä laakso näytti? Mihin asti näit muita vuoria?" Olin hämmästynyt, en osannut vastata. En ollut katsonut. Kantelekonsertissa huomioni kiinnittyy hiuksiin, jakaukseen, siihen ovatko hiukset puhtaat, onko niissä pitkä juurikasvu, onko niihin laitettu raidat, onko kihara aitoa vai kuukauden vanhaa. Jos soittajia on useampia, on pohdittavaakin enemmän. Silmien värillä huvitan itseäni. Lyön vetoa siitä, montako harmaasilmäistä, montako ruskeaa. yleensä tämä ei selviä edes kiitoksissa. Vaatimaton soittaja pitää katseensa soittimeensa tai maahan luotuna hamaan loppuun saakka. Miten kanteleensoittajat pystyvät niin suureen itsehillintään, että malttavat olla kertaakaan katsomatta yleisöön? Ehkä hekin ovat lyömässä kahinoiden, yskähdyksien ja tuolinnarahduksien perusteella vetoa, montako ihmistä yleisössä oli. pimeässä keskellämme. Hitaasti pienet valonsäteet alkoivat halkoa ilmaa. Ne tulivat tilan keskeltä. Pallo oli täynnä pieniä reikiä. Musiikki oli muuntunut rytmiseksi sekoitukseksi. Tuntui siltä, että joku hämmensi isoa pataa, jonka sisältö loiskui, osui laitoihin ja vaihtoi suuntaa. Äkkiä tuli hiljaista. Pallo halkesi kahtia ja sen yläosa lähti kohoamaan ilman pimeyteen. Sirisevä ja ritisevä ääni tuli uudella tavalla keskeltä, avoimemmin. Näimme, että pallon keskellä istui viisi soittajaa selät vastakkain ja he sormeilivat kanteleittensa kieliä niitä vinguttaen ja raapien. Salakavalasti musiikki sai rytmin ja siitä muodostui runsas melodia vaikka näytti, että soittajat edelleen puhdistivat likaantuneita kieliä. Samalla pallon alapuolisko oli auennut kymmeneksi suikaleeksi, joista joka toinen oli soittajat alhaaltapäin näyttävä peili ja joka toinen monitori. Konsertin kuluessa soittajat nousivat seisomaan ja soittimet ylemmäs. He pyörivät ympäri, edelleen selkä kohti keskustaa ja soittivat aina sitä soitinta, joka oli heidän edessään. Kukin omalla tavallaan. Hetken kuluttua heillä oli kaulassaan pienet kanteleet ja he menivät istumaan oman peilinsä päälle. Näin tilaan oli ilmestynyt viisi pientä lampea, joiden kuvajainen kertasi soittajien määrän kaksinkertaiseksi ja silti juuri silloin akustinen ääni oli herkimmillään. Se kiersi solistilta toiselle ollen välillä vain yksi ohut kieli. Valot himmenivät ja pallo sulkeutui jälleen, kätkien viisi soittajaa sisäänsä. Ääni tuli läheisenä ja etäisenä yhtä aikaa - lempeän hiljaisena. Savu mateli tilaan jalkojemme alta ja se peitti koko lattian. Valot muuttuivat pisteiksi ja ne värjäsivat savun suloisin värein. Ääni viipaloitui kiiloiksi, jotka kohtasivat toisensa ilmassa ja vahvistivat toinen toistaan. Jättiläismäinen pallo alkoi vajota alas ja kuulimme soiton vaimenevan. Se kuului naapurista. Vai heidän naapuristaan? yleisövalo nousi hitaasti ja katseen suunta oli meillä jokaisella sama, keskelle, fokukseen. Halusimme yhteisellä silmän räpäytyksellä palauttaa auenneen appelsiinin ja sen henget takaisin tilaan... Näin esityksen, jossa yleisön astuessa mustaan saliin, tilan keskellä oli valtava lattiaan uponnut pallo. Istuimme viidessä rivissä nousevassa amfiteatterikatsomossa kimpaleen ympärillä. Valot sammuivat. Lempeä kielien hyväily täytti tilan, tuntui että pallo on kaiutin, joka pyörii KANTELE 15 1·2005
TEKSTI: TIMO VÄÄNÄNEN Lex, Lux, pax ja Labor Aleksanteri II:n muistomerkki Vuonna 1884 järjestettiin kilpailu muistomerkistä Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri II:lle (18181881, hallitsijana 1855 81). Jalustan veistosryhmät kuvaavat Aleksanteri II:n hallituskauden edistystä ja hyvinvointia. Muistomerkin yhdessä jalustaryhmästä on myös kantele. KANTELE 1·2005 16
Kaikille johtaville kuvanveistäjille Suomessa järjestetyn kilpailun edesmenneen keisarin muistomerkistä voitti virolahtelainen torpparinpoika Johannes Takanen (18491885) ja toiseksi sijoittui Walter Runeberg (18381920), kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (18041877) poika. Takasta ja Runebergiä pyydettiin toteuttamaan muistomerkki yhdessä mutta Takasen kuoltua 1885 toteutus jäi Runebergin tehtäväksi. tele. Malliltaan kantele muistuttaa kymmenkielistä, mutta viritystapit näyttävät viittaavan viisikieliseen. Ehkäpä arkistot vielä paljastavat tämän kanteleen tarinan tarkemminkin. Vastarintaa Sortovuosina (18901905) poliittinen tilanne kiristyi. Nikolai II allekirjoitti 1899 helmikuun manifestin, mikä johti vastarintaan Suomessa. Muistomerkille tuotiin kukkia suruvaatteissa ja kokoonnuttiin 'vapauttajakeisarin' patsaalle venäläisvastaisiin mielenosoituksiin. Suomen oikeuksien puolesta kerättiin 522 931 nimeä kansallisadressiin, jota 500 miestä lähti viemään keisarille Pietariin. Myöhemmin patsaskin sai kokea vastarintaa, kun Venäjän keisaria vaadittiin poistettavaksi itsenäisen Suomen pääkaupungin keskustasta. Historiallinen patsas koettiin kuitenkin arvokkaaksi ja keisari kanteleineen sai jäädä paikoilleen. Rauhan kantele Aleksanteri on kuvattu muistomerkissä Suomen kaartin upseerin univormussa pitämässä puhetta Porvoon maapäivillä 1863. Pronssiin valetun keisarin figuurin alla on punaisesta graniitista tehty jalusta, jonka sivuilla ovat lakia, valoa (taide ja tiede), rauhaa ja työtä kuvaavat veistokset Lex, Lux, Pax ja Labor. Jalustan hahmoista tunnetuin on Lex, laki, karhuntaljaan pukeutunut naishahmo kädessään laki ja takanaan leijona. Hahmo on samaistettu myöhemmin Suomi-neidoksi. Neito seisoo kääntyneenä kohti sitä torin reunaa, jossa rastuvanoikeus toimi. Lux, valo, katsoo kohti valtioneuvostoa ja Labor, työ, kohti yliopistoa. Pax, rauha, on suurkirkon puolella. Hahmon vieressä on viljalyhde, jonka juuressa on kuusenhavuja ja käpyjä. Lieneekö kansallistunteen salaista osoittamista, että havujen alta pilkistää viisikielinen kan- KANTELE 17 1·2005
LIITTo Kutsu kaikille Kanteleliiton jäsenille ja asiasta kiinnostuneille: jYVäSKYLäN KILpAILUMAjOITUS HOTELLI MILTON Hannikaisenkatu 29 014-33 77 900 info@hotellimilton.com www.hotellimilton.com Majoituskiintiö voimassa 5.5.2005 asti. Huone 1hh á 60,00/vrk Huone 2hh á 80,00/huone/vrk Huone 3hh á 99,00/huone/vrk Lisävuode lapselle alle 12-v á 11,00/vrk. Lisävuode lapselle yli 12-v á 20,00/vrk. Hotelli Milton on viihtyisä yksityinen hotelli Jyväskylän keskustassa matkakeskuksen lähellä. Huoneet ovat kaikki savuttomia ja niissä on varustuksena kylpyhuone, hiustenkuivaaja, televisio ja puhelin. Huonehintaan sisältyy iltasauna ja aamiainen. TERVETULOA VIETTäMääN KANTELELIITON KEVäTpäIVää 2.4.2005! Kanteleliiton sääntömääräinen kevätkokous koulutuksineen ja konsertteineen pidetään Helsingissä lauantaina 2.4.2005. Tule kuulemaan Kanteleliiton toiminnasta, oppimaan uusia 5-kieliskoukeroita loistavan Markku Kaikkosen johdolla ja tutustumaan Kanteleliiton Vuoden 2005 yhtyeeseen, laukkoskelaiseen Breloon! Tapahtumapaikkana on Sibelius-Akatemian Töölönkadun toimipiste, osoite: Töölönkatu 28. "T-talolle" pääsee helposti esimerkiksi Helsingin päärautatieasemalta kävellen tai raitiovaunulla (4, 7 ja 10). Päivän ohjelma: 13.00-14.00 "Viisi kieltä, iloista mieltä" Markku Kaikkosen koulutus T-talon kellarikerroksen jumppasalissa. Oma soitin mukaan. Kanteleliitosta saa muutamia 5-kielisiä. omakustanteinen kahvitauko kahviossa 14.30-15.00 Brelo soi! Vuoden yhtye 2005 esittäytyy T-talon 3. kerroksen isossa neuvotteluhuoneessa. 15.00 Kanteleliiton sääntömääräinen kevätkokous Käsitellään mm. vuoden 2004 tilinpäätös ja toimintakertomus. KESäHOTELLI AMIS Sepänkatu 3 014-44 30 100 amis@sci.fi www.hotelliamis.com Majoituskiintiö on voimassa 30.4.3005 asti. 2hh=58 eur/vrk/huone 2hh+lisävuode=69 eur/vrk/huone Hinta sisältää aamiaisen ja saunan. Kesähotelli Amis sijaitsee rauhallisella paikalla kaupungin keskustassa. Hotellilla on oma tilava P-alue. Kaikissa huoneissa on oma suihku/ wc ja keittiö. KESäHOTELLI RENTUKKA Taitoniekantie 9 014-607 237 rentukka@co.jyu.fi www.co.jyu.fi/rentukka Majoituskiintiö voimassa 5.5.2005 asti. 2HH=50 eur/huone/yö 4HH=72 eur/huone/yö (18 eur/hlö) hinnat sisältävät aamiaiset Kesähotelli Rentukka sijaitsee 2 km Jyväskylän keskustasta, Kortepohjan ylioppilaskylässä. Huoneissa on suihku/wc ja keittiö. Julkista liikennettä käyttävälle on kaupungin keskustasta helpot kulkuyhteydet, omalla autolla matkaavaa palvelee tilava paikoitusalue. Hotellin yhteydessä myös iltaravintola ja kahvio. tervetulotoivotuksin Kanteleliiton johtokunta KANTELE 1·2005 18
jäSENMAKSUASIAA Mikäli et ole vielä maksanut jäsenmaksua, teethän sen viimeistään 5.4.2005! Näin varmistat Kantele-lehden saapumisen jatkossakin. Jäsenmaksut vuonna 2005: henkilöjäsen 15,00 saman perheen jäsen 5,00 yhteisöjäsen 50,00 jäsenyhdistys tilittää jäsenestään 5,00 kannatusjäsen minimisuositus 100,00 jOHTOKUNTA Satu Sopanen-Helisalo (p.j.), Helsinki ssopanen@siba.fi, 040-51301443 Susanna Heinonen (vp.j.), Helsinki susanna.heinonen@welho.com 040-5695219 Sami Kangasharju (vp.j.), Helsinki sami.kangasharju@kolumbus.fi, 040-555 8149 Jane Ilmola, Mieluskylä jane.ilmola@kotinet.com, 0440-759963 Pekka Jalkanen, Helsinki Kristina.Huuhtanen@dlc.fi, 0400-357 642 Eija Kankaanranta, Espoo toiminnanjohtajan sijainen 1.2.-31.5. mail@kanteleliitto.org, 050-5645 957 Ritva Koistinen, Helsinki 0400-621817 Pekka Lovikka, ylitornio pekka@lovikka.com, 040-580 7464 Aino Meisalmi-Minkkinen, Tikkakoski pentti.minkkinen@luukku.fi, 014-3753904 Muista käyttää maksaessasi jäsenmaksulappuun painettua henkilökohtaista viitettä. Viitteen voit tarvittaessa kysyä myös Kanteleliiton toimistosta. Muista myös päivittää uudet yhteystietosi liiton toimistoon, jotta posti tulee oikeaan osoitteeseen. KONSERTTI Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston kanteleensoittajat esittäytyvät Sanna Pitkänen-Eerola, Hämeenlinna sanna.pitkanen@mail.htk.fi, 050-5455868 Annikki Smolander-Hauvonen, Espoo annikki.smolander-hauvonen@kolumbus.fi 040-565 82 12 Taina Sopanen, Lahti taina.sopanen@pp.inet.fi, p. 040-514 5585 Vilma Timonen, Helsinki vilma.timonen@siba.fi, 044-5167558 Marianne Uotila, Kouvola marianne.uotila@planetproduction.fi, 040-7664974 sihteeri: Riitta Huttunen, Helsinki toiminnanjohtaja 1.7.rhuttunen@muusikko.net, 050-3551036 jUVENALIAN SELLOSALIN LäMpIöSSä TI 3.5.2005 klo 13, 15 ja 17. liput 2 Ohjelmassa kantelemusiikkia kaikenlaisin kantelein, kaikenikäisille kuulijoille, nuorten soittajien soittamana! Mainio tilaisuus esimerkiksi lapsiryhmille tulla tutustumaan kanteleeseen!! Pääsylipputuloilla tuetaan Kanteleensoiton opettajat ry:n toimintaa. Eva Alkula: eva.alkula@welho.com Musiikkiopisto Juvenalia tukee konserttien järjestämistä. www.musiikkiopistojuvenalia.org TOIMISTO Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki 050-5645 957 www.kanteleliitto.org, mail@kanteleliitto.org KANTELE 19 1·2005
Martti Pokela akatemialla Sydämestään soinnista humaltunut Tammikuinen lauantaiaamu Helsingin Pitäjänmäessä. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston AOV-luokasta kuuluu tikkukanteleella soitettuna karjalaista maanistusimprovisaatiota, soittajana Emmi Knuutinen. ympärillä kuuntelee professori Martti Pokelan johdolla iloisia naisia, kaikki kansanmusiikkiosaston varsinaisia tai nuorisokoulutuksen opiskelijoita, ja jokainen esittelee taitojaan vuorollaan Martille. Osaston kanteleopettaja Vilma Timonen videoi opetusta. Taas on tarjolla viikonlopullinen opetusta kansanmusiikin osaston kanteleensoittajille. Mm. PohjoisKarjalassa kantelekouluttajana kunnostautunut Vilma Timonen on nyt tarttunut vauhdikkaasti opettajan toimeen osastolla ja pursuaa ideoita ja intoa. Tekeillä on mm. ohjelmistopaketti tikkukanteleelle oppilaiden kanssa. Osastolla on nyt TEKSTI JA KUVAT: OUTI LINNARANTA kolme varsinaista opiskelijaa sekä viisi nuorisokoulutuslaista, joilla on kantele pääaineena. Tänä viikonloppuna opiskelijoiden ohjelmassa on kanteleen huoltoa Timo Mustosen ohjaamana, Martti Pokelan tapaaminen, lyhyen sivun soittoa Toivo Alaspään johdolla ja tietenkin ne omat yksityistunnit kanteleessa ja sivusoittimissa nuorisokoulutuslaisille. Professori Martti Pokela kertoo olevansa iloisesti yllättynyt: kuultavana oli niin monenlaisia kanteleita ja sointeja, niin monenlaisia soittotapoja ja soittajilla oma äänensä. Kahdella opiskelijoista on isänsä tekemä kannel, ja ammattimaisetkin kanteleenrakentajat ovat monipuolisesti edustettuna. "Pääsoittimena" opiskelijoilla on yhdellä 15-kielinen kannel, toisella tikkukannel, jollain pienkanteleet ja muutamalla pitkän sivun soitto. Kun vielä jokin aika sitten tuntui, että osastolla soitettiin nimenomaan itselle vieraampia tyylejä, jotta kaikki saataisiin edes auttavasti läpikäytyä, nyt tuntuu olevan enemmän rohkeutta myös keskittyä omimpaan osaamisen alueeseen. Uusilla opiskelijoilla on kokemusta kansanmusiikista ja klassisesta Kyselen soittajilta taustoja kanteleensoittajana. yhteistä on lapsena aloitettu vakava harrastaminen, lähes kaikki ovat aloittaneet pienkanteleilla ja laajentaneet soitinvalikoimaa matkan varrella. Opettajina on ollut vaikuttava kaarti kansanmuusikkoja, muitakin kuin kanteleensoittajia. Kotipaikkakunnissa vilisee vahvoja kantelepitäjiä erityisesti Itä-Suomesta: Viere- KANTELE 1·2005 20
mä, Kiuruvesi, Rääkkylä ja Kuopio. Nyt nähdään ensimmäinen ikäluokka, joka on saanut jo lapsuudesta kansanmusiikin ammattilaisten opetusta musiikkioppilaitosjärjestelmässä! Myös klassisen musiikin taustan omaavia soittajia on osastolla muutama. Anu Alviola on kotoisin Lahdesta ja soittanut ainoastaan klassista musiikkia, kunnes Rääkkylän yhtyekilpailussa kertoo innostuneensa kansanmusiikkiin. Nuorisokoulutusvuoden jälkeen hän pääsi varsinaiseksi opiskelijaksi kansanmusiikin osastolle, jossa on nyt toista vuotta. Parasta on kuulemma oman tekeminen, joka alkuun tosin tuntui haastavalta. Klassisesta taustasta ei ole haittaa: siitä on saanut hyvän pohjan soittotaitoon. Klassista tekniikkaa hän kertoo opiskelevansa edelleen Eva Alkulan opetuksessa. Nuori polvi vannoo monipuolisuuden nimeen myös opiskelemalla muitakin musiikkityylejä kuin kansanmusiikkia. Martti luo uutta guslilla Martti Pokela on aloittanut opettamisen Sibelius-Akatemiassa 30 vuotta sitten 1975. Paljon on kokemusta ja näkemystä matkan varrella kertynyt, paljon syntynyt yhteisiä sävellyksiä opiskelijoiden kanssa. Nyt Martilla oli soitettavanaan Matti Kontion vuonna 2003 äänittämiä Martin soittamia improvisaatioita niin kahdella viisikielisellä kuin eri kanteleiden yhdistelmillä. Guslista Martti on hyvin innostunut, ja ääni sopii mainiosti yhteen bassoviisikielisen kanssa. Myös elämänkertavideo on kuulemma valmistunut. Ja riemu on suuri, kun kanteleensoittajia on taas vakavan notkahduksen jälkeen lukuisia niin kansanmusiikin, musiikkikasvatuksen kuin pianomusiikin(!) osastoilla. Ja Marttia lämmittää erityisesti soittajien halu ja kyky tehdä omaa musiikkia. 81-vuotias kanteleen mestari on edelleen sydämestään humaltunut kanteleen soinnista! KANTELE 21 1·2005
Folklandia soi ja säväytti Silja Europa irtaantui Turun satamasta mukanaan 3000 nimenomaan kansanmusiikkiristeilylle lippunsa varannutta matkaajaa. Osallistujista noin kolmannes oli tapahtuman esiintyjiä ja loput innokkaita kansanmusiikin ja -tanssin ystäviä. Laivalla julkistettiin vuoden 2005 teema: "folkkia ikä kaikki", jonka tarkoituksena on tuoda esille kansantanssin ja -musiikin koulutusta. folklandia on suurin kansantanssin ja -musiikin valtakunnallinen talvitapahtuma. Kanteletta risteilyllä olivat edustamassa yhtyeet Iloset, Heliät ja Rämpsäkät Keski-Karjalan Musiikkiopistosta, Kardemimmit Musiikkiopisto Juveliasta Espoosta sekä Vuoden Kanteleyhtyeeksi Kanteleliiton toimesta valittu Brelo Pornaisten Laukkosken kylältä. Kanteletta kuultiin edellisten lisäksi myös muissa yhteyksissä, mm. Pakilan Musiikkiopiston oppilaista ja opettajista koostuneessa Soitanda-yhtyeessä. Kanteleliittoa edustivat Riitta Huttunen, Pekka Lovikka ja Tiina Komulainen reippaasti uusia jäseniä rekrytoiden sekä liiton toiminnasta ja kanteleesta ylipäätään kertoen. TEKSTI JA KUVAT: TIINA KOMULAINEN Konsertissa esiintyivät Iloset, Heliät ja Brelo. Iloset on pirtsakka nuorten tyttöjen ryhmä, jossa ison kanteleen lisäksi soitetaan mm. haitaria sekä lauletaan. Ohjelmisto oli mukavan menevää nykykansanmusiikkia ja Iloset soitti reippaasti ja taitavasti, ollen todellakin ilona kuulijoilleen. Ilosissa soittavat Kiisa-Mari ja Piita Kemppainen, Emilia ja Kaisa Kamppuri, sekä Mira Majoinen. Ryhmää on ohjannut Sari Kaasinen. Hieman vanhempien yhtye on Heliät, jossa heläyttävät Heli Rautiainen, Henni Heinonen, Aino Huotanen ja Sirja Ikonen isoja kanteleitaan. yhtyettä on ohjannut Saila Kinnunen ja vetovuoro vaihtuu nyt Sari Kaasiselle. Ohjelma oli varsin taitavasti ja mielenkiintoisesti koottu. Ohjelmisto oli nykykansanmusiikkia, jossa oli käytetty monipuolisesti kanteleen eri tehokeinoja. Korva ilahtui myös harkitusta nyansseista. Konsertin päätti 13-henkinen Vuoden Kanteleyhtye Brelo. Ohjaaja, kantelepedagogi Vilma Timonen ei ollut päässyt paikalle mutta Brelo selviytyi konserttiosuudestaan erittäin mallikkaasti. Näyttävä orkesteri soitti monipuolisen ohjelman ja kuulijaa ilahdutti yhtyeen tarkka yhteissoitto ja se, että kanteleleiden balanssit olivat keskenään kohdallaan, vaikka yhtyeessä soitetaankin erityyppisiä, äänivolyymiltaankin erilaisia pienkanteleita, isoa kanteletta ja Saarijärven kanteletta. Brelon eräs kiistaton vahvuus onkin juuri tämä erilaisista pienistä kanteleista koostuva muhkea yläsävelrikas sointi. Puhumattakaan siitä, kuinka upealta orkesteri näyttää - hienoa Brelo! Kanteletunti aamutuimaan Kanteletunti oli tänäkin vuonna järjestetty aamuun. Aamuinen yleisö oli varmasti hyvillään, kun oli saanut kuulla aimo annoksen ihanaa musiikkia. Useiden risteilijöiden osalta pitkälle yöhön venähtänyt ilta ei voisi kauniimpaa aloitusta saadakaan. Soitanda Konkarin ottein Risteilyn aikana kuultiin vielä laadukasta kantelemusiikkia mm. Kompista Kipinää konsertissa, jossa nelihenkinen tyttöorkesteri Kardemimmit ilahdutti kuulijoita musiikillaan. Kardemmit ovat kotoisin Espoosta ja mu- KANTELE 1·2005 22
sisoivat erikokoisilla kanteleilla musiikkiopisto Juvenaliassa. Sanna Huntus on ollut Kardemmien opettajana ja tänä lukuvuonna heitä on opettanut Mari Toivola. Kardemimmit soittivat konkarin ottein kuuluttaen esiintymisensä itse, laulaen äänissä ja samalla soittaen taidokkaasti kaunisäänisiä kanteleitaan. Vakuuttava porukka ja taidokasta soittoa! Ihanaa nähdä näin taitavaa ja motivoitunutta nuorta kantelepolvea. Laivalla kuultua - Kanteleensoittaja ja Sibelius-Lukiolainen, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston nuorisokoulutuksen kanteleoppilas Maija Kauhanen Järvenpäästä: "Tämä on hyvä festivaali, koska täällä on hirveästi erilaista kansanmusiikkia samassa paikassa, ja täällä on helppo kiertää ja kuunnella. Harmittaa vain se, että konserteissa on päällekkäisyyksiä ja siksi kaikkea ei voi kuunnella. Kanteletta kyllä olisi saanut enemmänkin. Täällä on aivan kaiken ikäisiä ja -henkisiä ihmisiä, eli sekaan mahtuu jokainen! Mulla olisi ollut hirveä hinku päästä tänne tänä vuonna soittamaan, mutta valitettavasti nyt ei ollut sellaista bändiä, jonka kanssa olisin tullut. Ehkä ensi vuonna sitten!" -Kanteleensoittaja ja kanteleensoiton opettaja Mari Toivola Espoosta: "Täällä on mukava tavata ihmisiä, joita ei muuten näe kovin usein. Konserttitarjonta on minusta monipuolista ja tasokasta. yölliset spontaanit jamit ovat minusta tosi hauskoja. Negatiivista on vain se, että joka paikkaan pitää jonotella, kun meitä on niin paljon. Ristelyn pituus on sopiva, vain yhden yön yli, niin että hyvin tämän jaksaa." - Kanteleenrakentaja Pekka Lovikka yli-Torniosta: "Varsinaista kanteleväkeä on minusta täällä melko harvassa, mutta kanteleesta kiinnostuneita käy paljon - sellaisia, joilla joku tuttu soittaa tai ovat joskus käyneet kantelekonsertissa. Kyllä täällä tietous leviää, voi sanoa, että ainakin kymmeniä ihmisiä on käynyt kyselemässä kanteleesta ja Kanteleliitosta. Rämpsäkät Tämä on reipashenkinen tapahtuma kansanmusiikkihenkisille, saa kuunnella musiikkia ja tanssia. Täällä on ihan laidasta laitaan kansanmusiikin koko kirjo edustettuna." - Keski-Karjalan musiikkiopistolaiset, kanteleensoittajat Sirja Ikonen Rääkkylästä ja Henni Heinonen Pyhäselältä: "Tosi mukavaa, että saamme esiintyä ja näemme paljon kansanmusiikkia muualtakin päin Suomea. Täällä on paljon konsertteja, joissa ei muuten varmasti tulisi käytyä. Kaikki täällä on kivaa, ainoa moite on että laiva keinuu... hauskaa päästä esittämään näitä kappaleita, joita on viikottain yhteytunnilla harjoiteltu." Ensi vuonna me kanteleensoittajat voisimme tehdä folklandialle oikein kunnon rynnäkön, näkyä ja ennenkaikkea kuulua, tavata toisiamme, tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia mukavasta meiningistä! Marja-Liisa Keinänen, Maija Kauhanen ja Ulla Jauhiainen KANTELE 23 1·2005
JuLKAISuT KAjO Temps Oy, 2005 TEMPSCD-01 www.temps.fi Kanteletohtori Arja Kastisen ja puhallinsoittaja Riitta-Liisa Joutsenlahden yhteistyön tuloksena on syntynyt uunituore levy perinteisillä soittimilla. 10-, 14- ja 15-kielisten kanteleiden lisäksi mukana ovat surra ja mäkelähuilu. Musiikista löytyy pitkiä linjoja ja maanläheistä sointia, jota hienosti säestävät Esa Kankaanpään upeat luontokuvat. Traditional Japanese Koto e2 mcps, 1998 ETDCD 114 www.vci.co.com Tämä kokoelmalevy esittelee perinteisen kotomusiikin helmiä. Kansitekstit ovat harmillisen niukat, olisi mukavaa saada edes vähän taustatietoja musiikista, mutta levyä kyllä kuuntelee mielikseen ilman selityksiäkin. Kotomusiikkia on julkaistu aika mukavasti, joten kannattaa kysellä levykauppiailta lisävinkkejä. Harpunkielistä shimmykarkkiin Helsingin musiikkielämää viidellä vuosisadalla Helsingin Kaupunginmuseo, 2003 toimittaja Jere Jäppinen http://www.hel.fi/kaumuseo/ "Helsingin varhaista kulttuuurihistoriaa ja musiikkielämäää on ollut tapana kuvata synkin värein. On lueteltu vitsauksia: tulipaloja, nälänhätiä, kulkutauteja, sotia ja veroja sekä niiden aiheuttamaa puutetta ja kurjuutta." Tästä kirjasta käy kuitenkin ilmi monipuolinen musiikkielämä, jota Helsingissä on vietetty. Mukana värikäs aineisto mm. pelimanneista, harpunkielistä, sitransoittajista ja kanteleensoittajistakin. Kirja on herkullisesti kuvitettu ja lähdeluettelo on myös runsas. Kirja sopii hyvin myös yleiskuvan saamiseksi suomalaisesta musiikkielämästä vaikka näkökulma onkin helsinkiläinen. Kaupunginmuseolla on senaatintorin läheisyydessä myymälä sekä yleisöllekin avoin arkisto. päivät soisin soitettavan Kalevala-postikorttikirja Orvo Bogdanoff toim. Eeva-Liisa Kinnunen Ajatus kirjat, 2002 www.ajatuskustannus.fi Todella hieno ja yllättävä kirja, johon on koottu Kalevala-aiheisia postikortteja, karamellipapereita ja tulitikkuetikettejä 1800-luvun loppupuolelta asti. Kantele on myös mukavasti esillä kuvakavalkadissa, mukana mm. Hellaksen karamellitehtaan Kantele-makeinen, jossa kuvataan Väinämöisen soitto makea kantele! Kirja on ollut alennusmyynnissä, joten nyt on hyvä aika hankkia tämä nostalginen teos. KANTELE 1·2005 24
oPETTAJAN PÄIvÄKIRJA TIINA KOMULAINEN Lupsakan lempeästi Hapoist' ja kemikaaleist' Kanteleensoiton opettaminen on mukavaa työtä paitsi sen takia, että kantele on ihana soitin ja työ mielekästä, myös sen takia, että koskaan ei voi tietää, mitä uusi päivä eteen tuo. Opettaja joutuu jatkuvasti uusiin haasteellisiin tilanteisiin. Pedagogisia haasteita tulee eteen ja koska työ on toisen ihmisen kohtaamista, myös se tuo makua työhön. · Viisvuotias oppilas tunnin alussa: "Kerro mulle kaikkee noist´ hapoist´ ja kemikaaleist´!" · Eräs kymmenvuotias oli harjoitellut soittokappalettaan laiskanlaisesti. Ajattelin ruveta kertomaan hänelle mitenkäs muustakaan kuin harjoittelun merkityksestä. Aloitin: "Kuulepa, puhutaanpa nyt tästä kappaleesta ja harjoittelusta ylipäätään..." Oppilas: "Ei kun puhutaan sun kynsistä!" · Kaksitoistavuotias tullessaan tunnille: "Hei! Ai, sä oot sählännyt tukan kanssa." (Olin kihartanut hiuksiani.) · Oppilas, seitsemän vuotta: "Onko tuo puhelin Nokian 3310?" Ensi kerralla Opettajan Päiväkirjassa puhutaan opettajan merkityksestä oppilaan soittomotivaatioon ja harrastuksen/ opiskelun jatkumiseen. Kerro sinäkin kokemuksistasi sähköpostitse. TIINAKOMULAINEN@HOTMAIL.COM Jokaiselle opettajalle tulee varmasti mieleen hassuja tilanteita tunneilta. Milloin tunnilla on tapahtunut jotain odottamatonta, tai oppilaan kommentti on jäänyt mieleen. Tässä omalle kohdalleni sattuneita osuvia oivalluksia ja sattuvia sanontoja: · Oppilas, viisi vuotta: "Onks toi reppu aitoo nahkaa?" · Kerroin kahdeksanvuotiaalle oppilaalle, että olen raskaana ja saan vauvan. Oppilas meni hiljaiseksi ja rypisteli otsaansa. "Onko sinulla miestä?", hän kysyi. "Onhan minulla", vastasin. "Ilman miestä ei voi saada vauvaa", oppilas tokasi tietäväisen näköisenä. · Oppilas innoissaan: "Opettaja, opettaja, en mennyt kouluun, koska olen nuhassa ja kuumeessa! Mutta tulin tänne kanteletunnille!" KANTELE 25 1·2005
Musiikkiopisto-opetukselle yhtenäiset sisällöt ja perusteet KANTELEENSOITON UUDISTETUT TASOSUORITUKSET Musiikkioppilaitosten soiton- ja laulunopetuksen tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet on uudistettu Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton toimesta. Tavoitteena on ollut saada aikaan kaikille soittimille vaatimustasoltaan mahdollisimman yhtenäiset ja selkeäsanaiset tasosuoritusten sisällöt ja arviointiperusteet, jotka eivät perustu mihinkään yksittäiseen opetusmetodiin. Uudistus koski kanteletta sekä ns. taidetyylin että kansanmusiikin opetuksen osalta. Tässä artikkelissa kerrotaan kanteleen taidesoiton tasosuorituksista ja uudistustyön taustoista. TEKSTI: SANNA PITKÄNEN-EEROLA Kanteletyöryhmän muodostivat kanteleensoiton opettajat Mari Gustavsson (Helsinki), Marianne Uotila (Kouvola/Lahti) ja Sanna Pitkänen-Eerola (Hämeenlinna). Heistä kaksi jälkimmäistä on kuulunut jo aiemmin Kanteleliiton asettamiin kanteleen kurssitutkintovaatimuksia päivittäneisiin toimikuntiin. Kanteletyöryhmä sai oman ehdotuksensa valmiiksi helmikuussa 2004, jonka jälkeen SML: n hallitus muokkasi sen sanamuodoiltaan ja ulkoasultaan yhteneväiseksi muiden soitinten ohjeiden kanssa. Valitettavasti muokkausprosessin aikana pääsi kanteleen ohjeisiin lipsahtamaan merkittäviä virheitä. Ne on korjattu tammikuussa 2005 ja SML:n internetsivuilla osoitteessa www.musiikkioppilaitokset.org näkyvät ohjeet on päivitetty. Koska ohjeita ehdittiin ennen viimeisiä korjauksia jo toimittaa useisiin sellaisiin musiikkioppilaitoksiin, joissa annetaan kanteleensoiton opetusta, voi "kentällä" liikkua virheellisiä versioita. Opettajien kannattaa olla tarkkana ja hankkia itselleen korjatut ohjeet joko SML:n internet-sivuilta tulostamalla tai liitosta puhelimitse tilaamalla. Selvyyden vuoksi ohessa lista tärkeimmistä korjauksista. VApAA SäESTYS jA IMpROVISOINTI Vapaan säestyksen ja improvisoinnin osuuden lisäämistä opetuksessa sekä oppilaan kannustamista omaan sävellystyöhön on korostettu kaikkien instrumenttien ohjeissa. Tämä on aiheuttanut eri soitinten opettajien kesken paljon puhetta puolesta ja vastaan. On luonnollista, että uudistusta kohtaan tunnetaan jonkin verran ennakkoluuloja. Joutuvathan opettajat nyt miettimään hyvin konkreettisesti omia taitojaan ja valmiuksiaan kehittyä työssään. Uuteen asiaan tottumisessa varmasti auttaa, kun muistetaan pitää tavoitteet realistisina mielessä. Kyse on perusopetuksesta. Sanonta "tyvestä puuhun noustaan" pätee tässä hyvin myös opettajan itsensä suhteen. Vaikka opettajan korvissa sana "improvisointi" kaikuisikin huikeiden jazz-soolojen tahtiin, ei niihin kuitenkaan tarvitse eikä voi hypätä heti kättelys- KANTELE 1·2005 26
sä. Kanteleensoittajia auttanee improvisoinnin opettamisessa ja opettelussa myös pienkanteleiden sekä muiden perinteisten kanteletyylien soittotraditioihin tutustuminen. Kanteleensoittajat ovat lyhyehkössä ajassa kehittäneet soittimen opetusmetodeja, materiaaleja ja opiskelumahdollisuuksia paljon. Meillä on varmasti notkeutta tehdä vielä monta uudistusta ja muutosta aikanaan. Pianon, kitaran ja harmonikan vapaan säestyksen opetukseen on luotu tasosuoritukset sisältöineen myös itsenäisinä opetusaineina. Ehkäpä sellaiset kannattaisi tehdä kanteleellekin? Haluttaessa voidaan eri tyyppisillä kanteleilla soitettu ohjelmisto harkitusti liittää osaksi tasosuorituksen muuta ohjelmistoa. Se ei siis ole vain jotain, joka vie aikaa "oikealta" soittamiselta. Ehkäpä näin voidaan hyödyntää paremmin esimerkiksi kesäkursseilla hankittuja taitoja. Opettajan täytyy luottaa itseensä ja tarvittaessa neuvotella kollegoiden kanssa arvioidessaan sitä, minkälainen musisointi edustaa riittävää vaikeusastetta kullekin tasolle. On selvää, että voidakseen kehittyä pitkälle ns. taidemusiikin soittamisessa, on harrastuksessa ja opiskelussa keskityttävä ensisijaisesti ison kanteleen/konserttikanteleen soittoon. Silti kaikenlaisten kanteleiden soittamista voidaan pitää paitsi musiikillisesti sivistävänä myös taidesoiton tekniikkaa kehittävänä soitonopiskeluna. Vaihtelu voi joskus jopa lisätä oppilaan soittomotivaatiota ja auttaa häntä löytämään itselleen parhaiten sopivan musisoinnin tavan. Eri kanteletyyppien käyttö opetuksessa soveltuu luontevasti yhteismusisointiin. Kamari-, orkesteri- ja muun yhteissoiton osuutta painotetaan entistä enemmän uudistetuissa tasosuorituksissa kaikkien soitinten kohdalla. KANTELESIVISTYSTä Kanteleen kohdalla haluttiin tuoda selvästi esiin myös kanteletiedon tärkeys. Opetuksessa tulisi pyrkiä siihen, että taidetyylin soittajat tuntisivat oman instrumenttinsa historiaa ja nykypäivää mahdollisimman laajasti. Käytännön toteutus erilaisiin kanteleisiin ja kantelemusiikin tyyleihin tutustumiseksi riippuu paljon opettajan omasta harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta. Ohjeet on pyritty laatimaan siten, että niissä on liikkumavaraa käytännön realiteetit huomioon ottaen. Ei luonnollisestikaan oleteta, että jokainen kanteleensoiton opettaja hallitsee kaikkien kanteletyyppien soittamisen. Aiheeseen voidaan tutustua mahdollisuuksien mukaan itse soittaen ja/tai tietopuolisesti esimerkiksi äänitteitä avuksi käyttäen. Paitsi opettajien tiedot, taidot ja kiinnostus myös oppilaitosten resurssit tietysti vaihtelevat. Joillain oppilaitoksilla on esimerkiksi lainattavaksi asti pienkanteleita, monilla ei. Joissakin oppilaitoksissa on mahdollisesti varattu rahaa erikoiskurssien järjestämiseen. Mikäli tilanne on näin onnellinen, kannattaa pyytää vaikkapa ulkopuolinen, asiaan perehtynyt opettaja tutustuttamaan oppilaita erilaisten kanteleiden maailmaan. Oppilaiden ei edellytetä hankkivan useita erilaisia kanteleita. TEOSLUETTELOT SML:sta tällä hetkellä saatavat kanteleen virallisesti vahvistetut ohjelmistoluettelot ovat vuodelta 1991. Minkään soittimen teos- tai ohjelmistoluetteloita ei tämän uudistustyön aikana muutettu. Niistä on tarkoitus tehdä myöhemmin nettiin SML:n sivuille helposti päivitettävät listat, joissa otetaan huomioon mm. uusien nuottijulkaisujen mukaantulo. Vastaavanlaisista listoista on esim. kanteleensoiton opettajien parissa käyty keskustelua jo aiemmin. Saa nähdä, mikä taho sellaiset saa kanteleelle ensimmäisenä aikaiseksi. Kanteleensoittajina voimme ilolla todeta, että olemme hyvin ajan tasalla ohjelmistoasiassa moneen muuhun instrumenttiin verrattuna. Kanteleliiton asettama toimikunta päivitti ohjeelliset teosluettelot muutama vuosi sitten. Näitä epävirallisia luetteloita on saatavissa KANTELE 27 1·2005
Kanteleliitosta (tosin toimiston muutto saattaa vaikeuttaa saatavuutta) ja myös allekirjoittanut voi vastailla niitä koskeviin tiedusteluihin. Korostettakoon vielä, että teosluettelot ovat aina todellakin ohjeellisia, eivät kattavia. Niissä annetaan esimerkkejä eri tasoille soveltuvasta ohjelmistosta. Ohjelmistovalinnoissa opettajan tulee aina käyttää omaa tervettä järkeään ja on aina hedelmällistä käydä aiheesta keskustelua kollegoiden kanssa. KORjATUT VAATIMUKSET Tämän listan avulla voit tarkistaa, onko käytössäsi ajan tasalla olevat kanteleen taidesoiton tasosuoritusohjeet. Nämä ja muut korjaukset on päivitetty SML:n internetsivuilla oleviin kanteleen tasosuoritusohjeisiin 18.1. 2005. Kaikki sitä ennen musiikkioppilaitoksiin jaetut ohjeet ovat virheellisiä! - Perustaso 1: Suorituksessa ei vaadita keskenään eri sävellajeissa olevia kappaleita. Ensimmäisen tasosuorituksen voi siis edelleen tehdä ns. kotikanteleella, kuten tarvittaessa myös perustaso 2:n. Toki eri sävellajeissa soittaminen on myös diatonisella soittimella mahdollista ja suotavaa. Konserttikanteleen hankintaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suositellaan. - Kaikki suoritukset: Asteikkoja ei tarvitse soittaa eri artikulaatiotavoilla. Asteikot soitetaan suorituksissa legatona. - Perustaso 2: Sisällössä ei vaadita sävelpuhtauden korjaamista, kuten jousi- tai puhallinsoittimissa vaadittaneen. - Kappalemäärät suorituksissa: · perustaso 1: 3 erilaista etydeineen · perustaso 2: 4 erilaista etydeineen - Laajamuotoisten teosten määrät suorituksissa: · perustaso 3: suorituksen tulee sisältää yksi laajamuotoinen teos · musiikkiopistotaso: suorituksen tulee sisältää 2 laajamuotoista teosta. pALAUTE jA ARVIOINTI Uudet tasosuoritusohjeet ovat nyt kokeiluvaiheessa. Saatavan palautteen pohjalta niitä muokataan tarvittaessa ennen lopullista vahvistamista. Uusien ohjeiden mukaan voidaan tasosuorituksia tehdä hyvin monimuotoisesti. Myös oppilaan omat taipumukset ja mieltymykset voidaan ottaa suorituksissa ehkä entistä paremmin huomioon. Uudistuksen myötä poistuivat virallisesta käytöstä termit kurssitutkinto ja kurssisuoritus. Oppilaitosten omat opetussuunnitelman perusteet korostuivat ja paikallisten ratkaisujen tekemiselle annettiin enemmän tilaa. Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa voidaan suoritusten sisältöjä määritellä eri tavoin kuin SML:n vahvistamissa ohjeissa. Tällöin oppilaan opintokirjassa, matrikkeliotteessa tms. on maininta, että suoritukset on tehty oppilaitoksen omien vaatimusten mukaisesti. Useimmat oppilaitokset kuitenkin edelleen noudattanevat SML:n tasosuoritusohjeita. Kanteletyöryhmä ei ole muokannut suosituksia arvioinnin perusteista. Sen on tehnyt SML:n hallitus. Oppilaitoksissa toimitaan arvioinnissa siten kuin siellä on yhteisesti sovittu. Palautetta kanteleen tasosuoritusten sisällöistä voi antaa suoraan SML:oon. Myös allekirjoittaneelle voi lähettää kommentteja sähköpostitse osoitteeseen sanna.pitkanen@mail.htk.fi. Työryhmä on saanut päätökseen alustavan työn, "kenttäväki" hiokoon tulosta edelleen. Olkaa aktiivisia, hyvät kollegat, nyt on mahdollisuus vaikuttaa! Käykää keskustelua ja antakaa ajatuksen lentää! KANTELE 1·2005 28
Tikkusoittajat vasemmalta oikealle: Sampo Korva, Marja-Liisa Keinänen, Riikka Jaakola, Pauliina Syrjälä ja Ulla Jauhiainen. KANTo Opettajia koulutus- ja virkistyspäivillä Kaustisella Kanteleensoiton opettajat ry järjesti 21.-22.1. Kaustisella Kansanlääkintäkeskuksessa virkistyspainotteisen viikonlopun. Ohjelmassa kuultiin Kansantaiteenkeskuksen kulttuurijohtaja Helena Ruhkalan luento artistin "knowhowsta" ja perehdyttiin joogaan lehtori Toni Honkalan opastuksella. Ala-Könniopiston, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja konservatorion kansanmusiikin koulutuksista kertoivat linjavastaava Pauliina Syrjälä ja yliopettaja Minna Raskinen. Iltaohjelmassa kuulimme mm. Ala-Könni-opiston opiskelijoiden esityksiä sekä tikkukanteleyhtyettä. Kansanlääkintäkeskus tarjosi lisäksi yhden vapaavalintaisen yksilöhoidon (yrttikylpy, hieronta tai jäsenkorjaus) ja keppijumppaa. Tutustuimme kansanlääkintäkeskuksen toimintaan luennolla, jonka yhteydessä oli myös jäsenkorjausdemonstraatio. Osallistujille jäi aikaa myös tärkeäksi koettuun vapaamuotoiseen yhdessäoloon ja keskusteluun. Kiitokset kaikille luennoitsijoille, esiintyjille ja osallistujille! "..meillä kaikilla oli niin mukavaa!" TEKSTIT: MINNA RASKINEN Kanteleensoiton opettajat ry:n vuosikokous Vuosikokoukseen Helsingin Pitäjänmäellä 5.3.2005 osallistui noin 20 "kantolaista". yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2005 valittiin Minna Raskinen (Kokkola). Uusi hallitus piti samana päivänä järjestäytymiskokouksen, sen kokoonpano on tänä vuonna seuraava: varapuheenjohtaja Anni Pesonen (Joensuu), sihteeri Pauliina Syrjälä (Kaustinen), rahastonhoitaja Katja Pitkänen (Porvoo), tiedottaja Tiina Takkinen (Jyväskylä) sekä varajäsenet Ritva Koistinen (Helsinki) ja Mari Kääriäinen (Kemi). Jäsenmaksujen suuruus vuonna 2005 on 25/15 ja kannatusjäseniltä 35. Maksamalla jäsenmaksun kaikki jäsenemme kuuluvat samalla myös Kanteleliittoon ja saavat Kantele-lehden. Vuoden 2004 lopussa yhdistyksellä oli jäseniä 69. Koulutuspäivät järjestettiin helmikuun alussa Rääkkylässä, aiheena sähkökanteleilla soittaminen ja niille sovittaminen sekä kanteleen vahvistaminen. Järjestettiin myös keskustelutilaisuus Helsingissä huhtikuussa ja pikkujoulut Jyväskylässä. Hallitus on työstänyt kantelesävellysten ja sovitusten julkaisuasioita eteenpäin. Tulossa on yhtyesovitusjulkaisu sekä mm. peruskurssitasoista uutta materiaalia. Neljän säveltäjän (Kirmo Lintinen, Markus fagerudd, Pekka Jalkanen ja Harri Wessman) kanssa on tehty alustavat sopimukset sävellystilauksista. Projektia rahoittaa mm. Suomen kulttuurirahasto. Jos haluat liittyä Kanteleensoiton opettajat ry:n jäseneksi, lähetä yhteystietosi sihteeri Pauliina Syrjälälle: pauliina.syrjala@kaustinen.fi puh. 06-8604 375 (työ) KANTELE 29 1·2005
LAHTI LAHDEN 31. KANTELELEIRI 12.-17.6.2005 finn-kanteleet r.y. järjestää Lahden 31. kanteleleirin 12.-17.6.2005 vanhassa tutussa paikassa Siikaniemen kurssikeskuksen loistavissa tiloissa, viehättävän järvimaiseman keskellä hyvää opetusta ja hyviä aterioita nauttien. Leirillä opiskellaan pätevien opettajien johdolla sekä yksityis- että tasoryhmätunneilla koti- ja konserttikanteleiden soittoa. Lisäksi on mahdollista saada ryhmäopetusta pienkanteleiden soitossa. Kurssi sopii erinomaisesti myös luokka- ja päiväkotityössä kannelta käyttäville ja sen pedagogiikasta kiinnostuneille opettajille. Myös alkeista aloittavat ovat tervetulleita leirille mukaan. ILOMANTSI ILOMANTSIN 34. KANTELELEIRI jA SOITINRAKENNUSKURSSI 12. - 22.6.2005 Leirin hinta 335 sis. opetus, ruokailu ja majoitus. Mukana jälleen sähkökanteleryhmät! OpETTAjAT Marja Alanen, Anu Alviola, Arnold Chiwalala, Anne-Mari Hanhisalo, Silja Huovinen, Eija Kankaanranta (tait.joht.), Jari Lappalainen (teoria ja säveltapailu, lyömäsoittimet), Anni Pesonen, Tiina Takkinen ja Mervi yli-Vainio. SOITINRAKENNUSKURSSI Kurssin hinta 60 sis. opetus. Soitinrakennuskurssilla rakennetaan mm. pienkanteleita, rumpuja ja kantelepöytiä (toiveet huomioidaan). Ohjaajana on Erkki Okkonen Leppävirran soitinrakentajat Amf:sta. Tiedustelut kurssista: Erkki Okkonen p. 040-525 9756 tai erkki@amf.inet.fi OpETTAjAT Johanna Aho, Mari Gustavsson, Anu Itäpelto, Mirva Minkkinen, Marianne Uotila. Taiteellisena johtajana toimii Anu Itäpelto. Leirin ilmoittautumismaksu on 30 euroa ja leirimaksu alle 12-vuotiailta 170 euroa ja yli 12-vuotiailta 210 euroa. Sisaralennus on 30 euroa. Leirimaksu sisältää opetuksen, täysihoidon ja hotellitasoisen majoituksen 2-4 hengen huoneissa. Ilmoittautuminen 15.4. mennessä Eija Heiskanen, Inkerintie 32 01420 VANTAA, p. 0400 468 891 sähköposti: eija.heiskanen@posti.fi Ilmoittautumislomake myös Kanteleliiton sivuilta www.kanteleliitto.org Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskuksen osoite: Siikaniementie 210, 16730 KUTAJÄRVI. www.siikaniemenkurssikeskus.fi pIENKANTELEKURSSI VARHAISKASVATTAjILLE 13. 17.6.2005 Kurssin hinta 125 sis. opetus. Kurssi soveltuu musiikkileikkikoulunopettajille, musiikkikerhojen ohjaajille, kanteleensoiton opettajille, ala-asteen musiikinopettajille ja musiikkiin erikoistuneille lastentarhanopettajille. Kurssin pääpaino on pienkanteleiden monipuolisessa käytössä. Tiedustelut kurssista: Vilma Timonen p. 044 516 7558, vtimonen@siba.fi Ulla Piispanen p. 040-537 5924 www.musiikkiyhdistys.org MIEHIKKäLä Lasten ja nuorten perinneleikki- ja kansanmusiikin soittokurssi 27.6.-1.7. Miehikkälässä. 040-5033340, tuula.harju@miehikkala.fi, www.miehikkala.fi KANTELE 1·2005 30
IKAALINEN VIII VESIMUSIIKKI 12. - 17.7.2005 IKAALISTEN KYLpYLäSSä Ilmoittautumiset 30.4.2005 mennessä. Jälki-ilmoittautuminen mahdollista, mikäli kurssilla on tilaa. Henkilökohtainen opetus 5x30 min. 145 Majoitus ja täysihoito Kylpylä-Hotellissa: alle 15 v. 185 , 15-17 v. 210 , 18 v.270 Perhemajoitus Kylpylä-Hotellissa (aamiainen, Vesitropiikki...) perheen koosta riippuen 350-550 Passiiviosallistuminen (opetuksen seuraaminen) opiskelijoille ja soitinpedagogeille 45 KANTELE (iso kantele, 5-kiel. ym., klassinen ja kansanmusiikki): Anna-Karin Korhonen PIANO: Meri Louhos, Leena Nikula, AijaRiikka Rannanmäki VIULU: Maarit Kirvessalo SELLO: Jan Cibulka MUSKARI: Monika Cibulka Vesimusiikki, c/o Aija-Riikka Rannanmäki Vanha sotilastie 3, 00850 Helsinki 09-6981899, 050-3467345, airannan@siba.fi www.vesimusiikki.com LEIRIT VIEREMä KANTELELEIRI 1. - 5.8.2005 VIEREMäN KOULUKESKUKSESSA Järjestäjinä Vieremän Kanteleyhdistys, kulttuuritoimi ja kansalaisopisto. Opetusta annetaan suurkanteleen, 5kielisen ja 10-kielisen kanteleen soitossa sekä kansanlaulussa. Maksut: Opetus (sis. yksityis- ja ryhmäopetuksen) 100 e. Täysihoito 100 e. Ilmoittautumismaksu 20 e vähennetään leirimaksusta, mutta ei palauteta peruuttajalle. OpETTAjAT Silja Huovinen, Mari Toivola, Eveliina Kontio, Tiina Hiltunen ja Anna Kattainen sekä Petra Lisitsin, joka opettaa kansanlaulua ja haitarinsoittoa. Tiedustelut leiristä: Maija-Liisa Balk, 017-714140 Aino Säilynoja , 040 8208169 sähköposti: aino.toivola@vierema.fi HAAPAVESI folk-kurssi, Tanssikurssi, Pokela-Akatemian kantelekurssi 27.6.-3.7. Haapavedellä. www.haapavesifolk.com, (08) 4591 298, timo.hannula@haapavesi.fi KAUSTINEN Muusikon leipä 13.-15.6. Opi tarpeellista tietoa muusikon työelämästä! Opettajina alan asiantuntijat. 90 Ääniä tilassa 4.-6.7. Rentoudu ja improvisoi etnisillä soittimilla. Et tarvitse aiempaa kokemusta improvisaatiosta! Opettajana muusikko, joogaohjaaja Samuli Majamäki 80 Skandinavia 8.-11.7. Syvenny pohjoismaisen soittoperinteen saloihin mestarikurssilla! Opettajina Mats Edén Ruotsista ja Einar Olav Larsen Norjasta. 120 Majoitus- ja ruokailuhinnat: 75 (3 vrk), 100 (4 vrk), pelkkä majoitus 35 ja 45 Ala-Könni-opisto, www.kaustinen.net, ako@kaustinen.fi RääKKYLä Lasten valtakunnallinen kansanmusiikkija -tanssileiri (7-11v) 13.-17.6. Nuorten valtakunnallinen kansanmusiikki- ja -tanssileiri (12-18v) 27.6.-1.7. Pienten pelimannileiri (3-6v) 2.-3.7. Kihaus-pelimannikurssi 4.-7.7. Rääkkylän kansanmusiikki ry. (013) 229 903, kihaus@kihaus.fi KANTELE 31 1·2005
Voimaa ja keskittymistä EvA JA KoToISAT SoINNIT Eva Alkula on kanteleensoittaja, joka on erikoistunut myös kanteleen japanilaiseen sukusoittimeen kotoon. Hän on löytänyt japanilaisesta perinteestä ja kulttuurista uuden tavan keskittyä ja soittaa. Eva oli vaihto-opiskelijana Sibelius-Akatemiasta Hokkaidon Kasvatustietellisellä yliopistolla lukuvuoden 1999-2000. TEKSTI: TIMO VÄÄNÄNEN "Olin tietysti aivan pihalla, kun saavuin Japaniin ensimmäistä kertaa 1999. Pitkä lento takana ja kaikki niin totaalisen erilaista. Ensimmäistä kertaa elämässäni tiesin, että nyt olen pidemmän aikaa poissa Suomesta", kertoo kanteletaiteilija Eva Alkula ensimmäisestä matkastaan Japaniin. Olemme lounaalla helsinkiläisessä japanilaishenkisessä ravintolassa, jossa pienet annoslautaset kiertävät liukuhihnalla sushibaarin tiskiä. Paperilyhdyt ravintolan ikkunassa kertovat japanilaisin kirjoitusmerkein, mitä ruokaa ravintolassa on tarjolla. "Mieleeni ovat jääneet ensimmäiset tunnelmat Naritan lentokentällä Tokiossa, kun odotin jatkolentoa", Eva jatkaa. "Harhailin pitkin lentokenttää vetäen kummallista ääntä pitävää rikkinäistä kantelelaukkuani ja katselin lähteviä lentoja. Täältähän lentää koneita vaikka minnepäin maailmaa! Tunsin olevani yhteydessä koko maailmaan, miten kansainvälistä! KANTELE 1·2005 32
teiseen tyyliin rakennettu soittohuone yläkerrassa", Eva kertoo koto-opinnoistaan. Perinteisesti musiikin opetus on Japanissa toiminut ilman tarkasti sovittuja tunteja. Opettajan soittohuoneen eteen keräännytään ja odotetaan vuoroa. Tunnilta ei voi olla myöhässä mutta toisaalta omaa vuoroaan voi joutua odottamaan pitkäänkin. Nykyään kuitenkin tunteja myös sovitaan tietylle ajalle. Myöhemmin huomasin, että Japani on kyllä ihan omanlaisensa paikka." Pitkä historia ja eristäytyneisyys ovat synnyttäneet ja säilyttäneet erityislaatuisen kulttuurin kansainvälisistä yhteyksistä huolimatta. Intuitiolla maailmalle "Valitsin Japanin vaihto-opiskelupaikakseni hyvin intuitiivisesti. Katselin vaihto-opintoesitteitä SibeliusAkatemialla ja sain vahvan tunteen siitä, että haluan opiskella koton soittoa. Tiesin, että Japanissa on jonkin verran kanteleensoittajia ja ajattelin, että heihin saattaisi vaikka törmätä siellä...", Eva muistelee. Hän loikin hyvät yhteydet paikallisiin kanteleensoittajiin. Hän mm. opetti Hokkaido-Suomi -seuran kanteleryhmää ja esiintyi heidän kanssaan seuran tilaisuuksissa. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen; kanteleensoiton harrastus toimii hyvin aktiivisena Sapporossa ja soittoryhmiä syntyy koko ajan lisää. "Opettajani Yukiko Takagakin kanssa tulimme toimeen erittäin hyvin heti ensimmäisestä kototunnista asti. Hän oli opettanut aikaisemminkin ulkomaalaisia ja osasi vähän englantia. Aluksi tunnit olivat yliopiston tiloissa mutta myöhemmin tunnit pidettiin hänen kotonaan. Se oli ihanaa, koska hänen kotonaan on perin- Perinteiset japanilaiset taidemuodot ovat olleet melko harvinaisia toisen maailmansodan jälkeen, niitä ei ole kovin yleisesti harrastettu tai opiskeltu oppilaitoksissa. Nyt kiinnostus on taas heräämässä vanhoja taiteita ja budolajeja kohtaan. "Opettajallani ei ollut muita opiskelijoita yliopistolla, kun minä olin siellä, mutta nyt sinne on tullut pieni pakollinen kurssi, jolla opiskellaan koton tai jonkin muun kansansoittimen soittoa. Opintoni toimivat ikäänkuin päänavaajana.", Eva toteaa. Perinteiset soittimet alkavat taas näkyä ja kuulua Japanissa yleisemmin ja nuoretkin käyttävät niitä. "Tulee mieleen esimerkiksi Yoshida Brothers -poikabändi, jossa soitetaan shamisen-luuttua. Yhtye on aika suosittu." Voima ja keskittyminen Kotoa saattaa soittaa pieni ja hento japanilainen nainen mutta silti soitossa on voimaa. "Opintojen aikana oivalsin, että on tärkeää löytää voima muualtakin kuin käsistä. Kanteleellakaan ei voi kaikkea tehdä pelkästään käsien voimalla. Koton soitossa kielen keskittyneen näppäämisen ja voiman hallinnan opettelu on keskeistä", Eva toteaa. Vahva keskittyminen on läsnä japanilaisesta kulttuurista muuallakin. Esimerkiksi kukkien asettelu eli Ikebana on taidemuoto, jossa keskittyminen on hy- KANTELE 33 1·2005
KOTO · Kiinasta Japaniin 700-800 -luvuilla · soitettiin vain hovissa · Genji Monogatari (Genjin tarina) -eepoksen kertomuksissa tärkeässä osassa. Teos julkaistu alunperin n. vuonna 1000, suomeksi 1980, Otava) vin tärkeää. "Jos kukat asettelee nopeasti ajatellen, että näinhän sen viimeksikin tein, niin lopputulos ei ole hyvä. Täytyy vaan lähteä puhtaalta pöydältä ja keskittyä alusta lähtien jokaiseen oksaan, jokaiseen kukkaan kiirehtimättä rauhoittua, ajattelematta muita asioita. Kun tein kukkien asettelua saatoin yllätyksekseni huomata, että olin kuluttanut tunnin puhumatta kenellekään, ajattelematta mitään muuta. Tämän saman keskittymisen saaminen musiikkiin on ollut hieno elämys." · 1100-luvulla syntyy Tsukushikoulukunta, joka toimi siltana vanhan ja uudemman perinteen välillä. Koulukunta ei saanut hovin hyväksyntää. Soitin oli lähinnä aatelisten ja pappien soitin. · Koto oli kielletty sokeilta ja naisilta. Nykyään soittajat pääsasiassa naisia. · 1600-luku kukoistuskausi, soittimen soolomusiikki kehittyi. · Michio Miyagi (18941956) merkittävä kototaiteilija ja uudistaja. Sokeutui 6-vuotiaana. Perusti 1920-luvulla "Uuden japanilaisen musiikin liikkeen" tekemään perinnesoittimia tunnetuksi ja saadakseen uutta musiikkia niille. KUVA: JONNA PENNANEN · Suomessa kotoa soitetaan mm. Espoon Kuitinmäen koulussa. Muusikko ja opettaja Minna Padilla ohjaa japanilaisen musiikin kerhoa. · Lähisukusoittimia ovat mm. kiinalainen Cheng ja korealainen Kajagum. Japanissa myös ruoka ja ruoanlaitto on ihan oma taiteenlajinsa. "On erittäin mielenkiintoista seurata, miten japanilaiset laittavat ruokaa. Ruokalajeja on aina paljon ja ne ovat pienillä lautasilla tai kulhoissa ja ne tuodaan yleensä samaan aikaan pöytään. Kippoja ja kuppeja on sitten niin runsaasti, että niistä tulee iso ateria loppujen lopuksi. Kaikki astiat ja värit on tarkkaan mietitty." Yksinkertaisuuden ihannointi on yksi Suomen ja Japanin kulttuureja yhdistävä piirre. "Onkin jännä huomata, että vaikka molemmissa kulttuureissa yksinkertaisuus on tärkeää, niin se tuodaan esiin vaikkapa ruokakulttuurissa niin eri tavoin. Suomalainen ruokakulttuuri on 'monofonista' eli yksiäänistä. Yleensä on yksi pääruoka, kun taas Japanissa ruokakulttuuri on polyfonista ja ruokalajeja ja makuja on useita yhdellä aterialla", Eva pohtii. Suosikkiruoka on Evalle selvä. "Ehdottomasti sushi!" Hän oli tutustunut sushiin jo ennen Japaniin menoaan mutta vasta siellä ruokalaji avautui. "Olin kyllä syönyt ja tehnytkin sushia ennen kuin menin Japaniin, mutta siellä sitten sain todella hyvää sushia. Aluksi kyllä vähän ihmettelin, kun ne raa'at kalapalat voivat olla aika isoja, hankalasti syötäviä ja voimakkaan makuisiakin ja merilevää on aika paljon. Mutta kyllä siihen tottui hyvin nopeasti." KANTELE 1·2005 34
Kotoa ja kanteletta ensikonsertissa Eva on konsertoinut runsaasti ulkomailla. "Japanissa olen ollut viisi kertaa opintojeni jälkeen konserttikiertueilla. Kielen oppimisesta on ollut paljon apua. Oppimista motivoi vahvasti se, ettei englantia osata kovin yleisesti. Opiskeluvuonna tunsin välillä olevani sokea, mykkä ja kuuro, kun en aluksi ymmärtänyt kieltä ja minua ei ymmärretty, mutta kielitaito karttui ja nykyään tulen jo toimeen japanin kielellä." Tällä hetkellä Eva työskentelee puolivuotisen valtion taiteilija-apurahan turvin ja valmistelee ensikonserttiaan, joka on 4.4.2005 klo 19.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Ensikonserttioikeutta voivat anoa Sibelius-Akatemiasta valmistuneet maisterit. "Valitsin konsertin ohjelmiston siten, että se kuvaa niitä asioita, joihin olen akatemian opintojen aikana syventynyt. Sävellykset ovat 2000-luvun musiikkia säveltäjinä mm. Alex Freeman, Jimmy López ja Satoshi Minami. Soittimina ovat konserttikantele, sähkökantele sekä koto, lisäksi mukana ovat Takuya Takashima - oboe, Aki Suzuki - buto-tanssi ja Ville Hyvönen - äänimanipulaatio ja koneet." Eva Alkula kokee uuden musiikin läheisimmäksi kanteleella. "Koton ja sähkökanteleen myötä olen voinut laajentaa ilmaisuani edelleen vaikutteiden saaminen eri soittimista on aina jännittävä kokemus." KANTELE 35 1·2005
IlmaKantele 2005 Jyväskylä 6.6.2005 Syöksy mukaan! www.kanteleliitto.org Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Tutkimusja tietokeskus Kustantamo Kulttuurijärjestö www.finlit.fi sks-fls@finlit.fi Hallituskatu 1 00170 Helsinki Puh. 0201 131 231