• IMPROBATUR · RAUNO · VUODEN LEVY · NARNIA 1·2006
• SISÄLLYS Jumaliset ajatuxet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 SOIkO kANTELE TURUN TUOMIOkIRkOSSA 1768? Improbatur . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 VUODEN yHTyE Carita Iltanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 TIE MUSIIkIN MAAILMAAN Jäsenhankintakilpailu 2006 . . . . . . . . . . . . . 16 RAHAA JAOSSA! Carmen Rhytmicum . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 pIISpA ALDHELM SOIkOON Hiroko Ara, s. 32 Jadesoturi, s. 28 Rauno Nieminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 MESTARIN MONET kASVOT Martti Pokela: Improsettes . . . . . . . . . . . . . . 26 VUODEN kANTELELEVy 2005 Kantele elokuvissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 NARNIAN VELHO JA LEIJONA SEkÄ SUOMALAINEN JADESOTURI Pikebone sävellyskilpailu . . . . . . . . . . . . . . . 32 pIENkANTELEkILpAILU AMERIkAN MALLIIN Pikebone sävellyskilpailu . . . . . . . . . . . . . . . 32 pIENkANTELEkILpAILU AMERIkAN MALLIIN kUVA: BLIND SpOT pICTURES Oy Ergonomiaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 RUUMIINOSIEN ULOTTUVUUkSIA Feeniks-klubi, s. 34 Feeniks ja Folklandia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 kUVAREpORTAASI kANTELEMENOISTA Rauno Nieminen, s. 22 Tämän lehden värit maksoi People Group e-piste Oy Conan, s. 20 Tämän lehden värit maksoi People Group e-piste Oy www.e-piste.fi KANTELE 1·2006 TÄMÄN LEHDEN VÄRISIVUT TARJOAA: Tämän lehden värit maksoi et.rautatiekatu 10 Group e-piste Oy People 00100 Helsinki 2 puh. (09)47881500 www.e-piste.fi puh. (09)47881500 et.rautatiekatu 10 00100 Helsinki www.e-piste.fi
• Asko Hyvärisen slide-ohje, s. 12 28. vuosikerta 1 · 2006 PÄÄToIMITTAJA Timo Väänänen 040 - 522 7188 AD Ilari Ikävalko JuLKAISIJA JA KuSTANTAJA Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D 00530 Helsinki puh. 050-5645 957 mail@kanteleliitto.org www.kanteleliitto.org ToIMITuSNEuvoSTo Sami Kangasharju Outi Linnaranta Sanna Pitkänen-Eerola Satu Sopanen-Helisalo Timo Väänänen ToIMITuS JA TAITTo Pro Motius ky Porvoonkatu 11 B 54 00510 Helsinki lehti@kanteleliitto.org KuvAT Kuvat Pro Motius ky:n, ellei toisin mainita PAINoPAIKKA Kauhavan Kirjapaino www.kauhavansanomalehti.fi ILMESTYMISTIEDoT 4 numeroa vuodessa Tilaushinta 30 euroa/vsk Irtonumero 8 euroa Tilaukset liiton toimistosta AINEISTo- JA JuLKAISuPÄIvÄT 1. nro 1.2. 28.2. 2. nro 2.5. 31.5. 3. nro 1.8. 31.8. 4. nro 1.11. 30.11. ISSN 0357-6892 KANSI Martti Pokelan gusli VAKIOT Pääkirjoitus ................................... 4 Puheenjohtajan palsta .................. 4 Opettajan päiväkirja .................. 9 Teoksia: Valse griffyre ............. 12 Ajankohtaista ....................... 20 Julkaisut .............................. 27 21-kielinen, s. 28 Liitto ........................................ 36 Ilmoitukset .................................... 39 Leirit ............................................ 40 Kanteleensoittajien matkassa ......... 42 Arnold Chiwalala liikuttaa, s. 38 KANTELE 3 1·2006
• PÄÄKIRJoITuS TIMO VÄÄNÄNEN PuHEENJoHTAJAN PALSTA SATU SOpANEN-HELISALO valtava tiedotuskampanja Jo useiden vuosien ajan on ollut meneillään valtava hanke. Kymmenille kielille on käännetty mittavan laajaa teosta, jossa käsitellään myös kanteletta ja sen tunnetuinta soittajaa. Kun se julkaistiin ensimmäisen kerran, se nosti kanteleen myös Suomessa uudella tavalla tietoisuuteen ja sen arvo suomalaisuuden symbolina vahvistui. Varhaisin käännös oli ruotsiksi ja nyt se on käännetty jo 60 kielelle. Mukana ovat mm. saksa, englanti, arabia, espanja, fääri, heprea, hollanti, hindi, katalaani, japani, kiina, komisyrjääni, esperanto, kroatia, mari, latvia, venäjä, liettua, ranska, romania, tulu, udmurtti, viro, unkari, persia ja puola. Joillekin kielille on käännöksiä tehty jo useitakin. Kuvitus on ollut tärkeää teoksessa. Kantele on saanut monenlaisia muotoja kuvittajilta. Välillä soitin on ollut runollinen mielikuvitussoitin, jota koko luonto kuuntelee ja välillä soitin on kuvattu kansatieteellisen tarkasti. Mukana on koverrettuja kanteleita ja laatikkokanteleita, vähäkielisiä kanteleita ja monikielisiä suurkanteleita. Suurpiirteisesti mukaan on mahdutettu välillä harppuja ja muitakin kielisoittimia. Kalevalan esipuhe on päivätty 28.2.1835. MIKSI Kanteleliitto? Kanteleensoittajat ovat pieni joukko verrattuna esim. jousisoittajiin, puhaltajiin, pianonsoittajiin tai laulajiin. Pieni, mutta innokas väki voi päästä kuulumaan ja näkymään samalla volyymilla kuin muutkin musisoijat. Kuinka se onnistuu? Pitämällä yhtä ja toimimalla yhdessä. Kuka kokoaa asian harrastajat, ammattilaiset ja ystävät yhteen? Kanteleliitto. Miten voimme toimia yhdessä? Tavataan toisiamme ja vaihdetaan kuulumisia! Kanteleliiton hallituksessa toimii aktiiviisia ihmisiä eri maakunnista. Ota meihin yhteyttä. Liitto tarjoaa konsertteja ja koulutustilaisuuksia. Näihin tilaisuuksiin olette tervetulleita te kaikki soittajat, rakentajat ja soittimen ystävät. Pääsyvaatimuksia ei ole. Pyrimme järjestämään kokouksia ja koulutuksia eri puolilla Suomea, teitä lähellä. Mistä tietoa? Kantele-lehti kertoo tulevista tapahtumista. Voit lähettää ideoita, tietoja ja uutisia tapahtumista. Lähetämme lehden mukana kerran vuodessa CD-levyllisen uutta, ennen julkaisematonta kantelemusiikkia. Kokoelmalevy on soiva kiitos teille kaikille kanteleliiton jäsenille yhdessä olosta. Kantele on valttikortti maailmalla. Sen sointi, monipuolisuus ja soitinperheen kirjo on ainutlaatuinen. Maailmassa on varmasti vielä hurja määrä ihmisiä, jotka haluaisivat löytää suomalaisten kansallisaarteen! Siksi. KANTELE 1·2006 4
• Jumaliset Ajatuxet M arianpäivä on tänä vuonna sunnuntaina 26. maaliskuuta. Kellot siirretään kesäaikaan. Samanlainen käännekohta päivä on ollut maailmansivu. Se on säiden taitekohta, lumen sulamisasteesta ennustetaan koko loppuvuosi. "Mitä Maariana lunta katoilla, se vappuna pelloilla." Ennen vanhaan päivä oli oikealla paikallaan: maaliskuun 25. päivänä, yhdeksän kuukautta ennen joulupäivää. Enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ja ilmoittaa, että Jeesus on syntyvä. Vuonna 1768 Marianpäivä oli perjantai. Päivä on jäänyt Suomen musiikinhistoriaan. Turun tuomiokirkossa oli musiikkiesitys, joka noudatti Hemminki Maskulaisen sata viisikymmentä vuotta aikaisemmin kirjoittaman runosäkeen kehoitusta: Cans candelein ja uruin (Kantele 1/2005). M J arianpäivän kunniaksi oli tuomiokirkossa juhlajumalanpalvelus, ensin ruotsiksi, sitten suomeksi. Kummassakin kanttori Johan Lindell lauloi ennen saarnaa uuden sävellyksensä, aarian, jonka nimenä edellisessä oli Gudeliga tankar, jälkimmäisessä Jumaliset Ajatuxet. TEkSTI: HEIkkI LAITINEN, kUVA: TIMO VÄÄNÄNEN ohan Lindell (1719­1787) oli Turun katedraalikoulun ja tuomiokirkon yhteinen director cantus, laulunjohtaja, hiippakunnan johtava laulunopettaja. Monet ovat sitä mieltä, että hän oli koko vuosisadan merkittävin kanttori. Katedraalikoulussa, joka oli tietenkin poikakoulu, oli laulua entiseen malliin: joka päivä puolenpäivän ja kello yhden välisenä aikana. Koulun kuoro avusti tuomiokirkon jumalanpalveluksissa. KANTELE 5 1·2006
• Opetuksen tarpeisiin Lindell julkaisi 1770luvulla kaksi kokoelmaa keskiaikaisia Piae Cantiones ­koululauluja. Toisen kokoelman kansilehdellä on sykähdyttävä kuva näihin lauluihin liittyvistä kaari-tansseista. Lindell julkaisi myös ensimmäisen suomalaisen musiikkiopin. Hän soitti ja opetti monia soittimia. Ehkä niihin kuului myös kantele. Urkuja Marianpäivänä soitti epäilemättä Carl Petter Lenning (1711­1788), tuomiokirkon urkuri, vuosisatansa merkittävin hänkin alallaan. Aariasta ja sen esityksestä vastasivat siis vuosisadan parhaat voimat. Tästä on muistutettava siksi, että monet pitävät tuon ajan kanteletta vain kansan soittimena. R L unon alle on painettu tärkeä huomautus jumalanpalveluksen päätöksestä: "Siunauxen jälken cuullan wirren 99. erinomainen opetettu weisamisen muoto." Ruotsinkielinen lehtinen täydentää tietoa: "med fullstämmig Choral". indell on siis tehnyt uuden moniäänisen sovituksen virrestä 99. Numero viittaa virsikirjaan, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1701 ja jota nykyään kutsutaan Vanhaksi Virsikirjaksi. HERraa hywää kijttäkät on edelleen tunnetuimpia virsiämme. Sen kolmas säkeistö selittää Lindellin valinnan: Kijtos tuocat Jumalall / Mielell / kielell hartahall / Harpuill / huiluill / candeleill / Culcuill / trumbuill / cymbaleill. V uoden 1768 Marianpäivän juhla oli Lindellille niin tärkeä, että hän painatti tilaisuutta varten kaksi yksisivuista runolehtistä, toisen ruotsiksi, toisen suomeksi. Ne ovat tallella Helsingin yliopiston kirjastossa. Suomenkielisen lehtisen otsikko on ajan tavan mukaan pitkä: Jumaliset Ajatuxet, Paaston aicaisna Marian Päiwänä Wuonna 1768 / Evangeliumi saarnan edellä Turun Duomio = Kircon Suomen Seurakunnan edesä / Urcuin ja Candelein soittamisen alla / weisain eteen asetetut JOH. LINDELLildä Schoulun Opettaja weisamises. S itten seuraa aarian kaksisäkeistöinen runo. Ensimmäinen säkeistö ylistää Marianpäivää: Autuas päiwä, cosca cuullan / Taiwast sana, että täält / Sielun Yljäld päästett' ollan / Cuollost ansaitusta wiell'. Elon, taiwan tuomaan meille, Tule Poica Taiwasta Suculaisex ihmisille. Näin meit Herra racasta. KANTELE 1·2006 6 kUVA: HELSINgIN yLIOpISTON kIRJASTO
• irsi on syntynyt psalmin 150 innoittamana. Psalmien soittimistoon kanteleen hyväksyi vuonna 1551 niiden ensimmäinen suomentaja Mikael Agricola. Mainitun psalmin jakeet 3-5 hän kirjoitti suomeksi näin: Kijtteket hende Basunilla / kijtteket hende Psaltarilla ia Candeleilla. Kijtteket hende Trumbuilla ia Tantzilla / Kijtteket hende Harpunkielille ia Huiluilla. Kijtteket hende kymiseuille Culkuisilla / kijtteket hende cumiseuilla Cimbelille. gricola aloitti perinteen, joka jatkui lähes neljä ja puoli vuosisataa. Vielä viisitoista vuotta sitten tämä tuttu psalmi huudahtaa: "Ylistäkää häntä pasunan pauhulla, ylistäkää häntä harpuilla ja kanteleilla." Uusin raamatunkäännöskomitea pani vuonna 1992 kuitenkin pisteen soittimien vuosisataiselle suomalaistamiselle. Nykyraamatusta on kantele hävinnyt: "Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!" Moni maallisen tai taivaallisen kanteleen ihailija kyselee ihmeissään, eikö kantele enää kelpaakaan taivaalliseen orkesteriin! gricolan valinta on kanteleen historian tutkijalle tärkeä. On selvää, etteivät Turun piispa tai myöhemmät virsirunoilijat olisi kohottaneet kanteletta raamatulliseksi soittimeksi, jos se olisi ollut vain tietyn alueen tai vain rahvaan soitin. Kanteleen on täytynyt olla tuttu ja läheinen koko suomenkielisellä alueella ja kaikissa säädyissä. Ehkä tilanne oli ollut samanlainen jo kauan ennen Agricolaa, keskiajalla. Entä minkälainen oli Agricolan kantele? Millä perusteella arvelemme sen viisikieliseksi? V A äkeistö on vaikuttava soiton ylistys ja se tekee samalla kanteleesta taivaallisen orkesterin olennaisen osan. Kantele on mukana uusimmassakin virsikirjassa, vaikka soitinluetteloa muuten on typistetty, lyömäsoittimet karsittu ja sanontaa laimennettu (virsi 332): "Kiitos Jumalallemme, / soikoon sydämestämme / virsin, lauluin, psalttarein, / harpuin, huiluin, kantelein." irren suomentaja on jäänyt tuntemattomaksi, vaikka hän kirjoitti vuoden 1701 virsikirjaan yli sata uutta, sujuvaa ja syvällistä runoa ja kuuluu hienoimpiin runoilijoihimme. Marianpäivän ruotsinkielisessä jumalanpalveluksessa Lindellin sovitus esitettiin alkuperäisin runosäkein, jotka oli kirjoittanut Upsalan yliopiston teologian professori Jesper Swedberg. Hänen virressään kolmas säkeistö kuuluu: Lofwer honom allan stund, högt och utaf hjertans grund, uppå harpor och regal, pipor, trummor och cymbal. uomentaja siis todella suomalaisti Herralle otollisten soittimien luettelon. Siinä hän noudatti vanhaa perinnettä. S V A S M utta palataan vuoden 1768 Marianpäivään. Oliko Lindellin runolehtisen kantele vain runokuva vai soitettiinko tuomiokirkossa todella kanteletta? Ruotsinkielisessä runolehtisessä ei mainita soittimia, vaan todetaan vain "under InstrumentalMusique". Ei siis ihme, että musiikinhistorian tutkijat ovat pitäneet itsestään selvänä, että Candele on soittimien yleisnimitys ja urkujen lisäksi esityksessä on kuultu esi- KANTELE 7 1·2006
• merkiksi jousiyhtyettä. Toisinkin voi silti olla: suuren kirkon akustiikassa hiljainenkin kanteleen helähdys kuuluu. Eikä ole ihme, että kantele on lehtisissä vain suomeksi, eihän sitä mainita ruotsinkielisessä virressäkään. Kantele oli suomenkielinen soitin. Ja sen historiassa on paljon uudelleen arvioitavaa. KANTELEENsOITTOKILPAILUT HAAPAVEDELLä Jokilaaksojen Kanteleyhdistys ry järjestää Haapavedellä avoimet, valtakunnalliset perinteisen kanteleensoiton SM-kilpailut lauantaina 27.5.2006 alkaen klo 10.00 Haapaveden opistolla. Kilpailut järjestetään jo kolmannen kerran. Kilpailun tuomareina toimivat Sinikka ja Matti Kontio ja kilpailun suojelijana professori Martti Pokela. Kilpailu käydään henkilökohtaisena kilpailuna ja pienet ja isot kanteleet ovat omina sarjoinaan. Sarjat ovat: 1996 tai myöhemmin syntyneet, 1993-1995 syntyneet, 1990-1992 syntyneet, 1986-1989 syntyneet ja ennen 1986 syntyneet. Tuomaristo voi halutessaan muuttaa sarjoja. Kappaleiden pitää olla perinteisiä ja soitettava perinteisellä tyylillä ilman nuotteja. Jokainen kilpailija soittaa yhden kappaleen, jonka kesto on enintään 5 min. Kaikki kilpailijat palkitaan, lisäksi tuomaristo jakaa tunnustuspalkintoja. Jokainen kilpailija saa soitostaan myös kirjallisen palautteen, jossa kerrotaan, mikä on soitossa hyvää ja missä on kehitettävää. Kilpailujen päätteeksi on päätöskonsertti jossa esiintyvät tuomariston valitsemat soittajat ja konsertissa jaetaan myös palkinnot. Päivän aikana on myös mahdollista suorittaa pronssi- ja hopeakannelmerkkejä. Merkkien suorittamisesta on hyvä ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen 28.4.2006 mennessä Mariia Huikarille puh. 044 3004924 klo 16.30 jälkeen tai sähköposti: mariia.huikari@luukku.com. K irkko oli suuri, kaupunki vähäinen, asukkaita oli vain vähän yli seitsemäntuhatta. Kaikki tiesivät kaiken. Ja kanteleita kaupungissa joka tapauksessa oli, myös yliopiston piirissä. Vuonna 1766, kaksi vuotta ennen Lindellin aariaa, aloitti Henrik Gabriel Porthan viisiosaiseksi kasvavan julkaisujen sarjan otsikolla De Poësi Fennica; sen uusin suomennos ilmestyi vuonna 1983 nimellä Suomalaisesta runoudesta. Kymmenen vuotta aarian jälkeen Porthan kirjoitti sarjaan kuuluisan kantele-esittelynsä, joka alkaa: "Suomalaisilla on käytössä kolmenlaisia soittimia. Muita vanhempi ja käytetympi on nimeltään Kandele." anteletiedot olivat kuitenkin olemassa jo ensimmäisen osan ilmestyessä. Sen osoittaa onnitteluruno, joka ajan tapaan on kirjan alussa ja jonka tällä kertaa on 27-vuotiaalle tekijälle omistanut hänen 25-vuotias ystävänsä Christfrid Ganander. Teos on kirjoitettu latinaksi, mutta pitkä onnitteluruno on kirkasta suomenkielistä kalevalamittaa. Runo päättyy senlaatuiseen kanteleen helinään, ettei kysymys voi olla runollisesta vertausku-vasta vaan soivasta soittimesta. Runo toteaa, että jos Wäinämöinen saisi tietää Porthanin teoksen ilmestyneen, hän rientäisi paikalle Tuonelasta ja kaappaisi mukaansa kanteleensa: Itze wanha Wäinämöinen Iloisanssa istuissanssa Wirittäisi wickelästi Kajaawaisen Kantelonsa, Jonga kielet kijnnittäisi, Että Kuulusi Kumina, Helinästä heikommasta, awattaisihin humina. K KANTELELIITON säHKöPOsTILIsTA Uuden jäsenrekisterin myötä täydennämme jäsentemme sähköpostiosoitetietoja. Pääasiallisesti pyrimme tiedottamaan toiminnastamme Kantele-lehden välityksellä, mutta satunnaisesti ja kiireellisissä tapauksissa voimme ilmoittaa myös sähköpostitse. Jos haluat sähköpostia, niin lähetä sähköpostiosoitteesi Kanteleliittoon mail@kanteleliitto.org KANTELE 1·2006 8
• oPETTAJAN PÄIvÄKIRJA Korvapuusteja Kantelekoukussa Oletko koskaan ajatellut, että soittimesi voisi olla fagotti, hanuri tai sello? Aika usealle otolliselle mielelle soitinvalinta tapahtuu sattuman kautta. Jollekin tulee ahaa-elämys vaikkapa kontrabassosta, kun hän levyjä kuunnellessaan rakastuu palavasti sen syviin ääniin. (Tämä tapahtuu ennenkuin hän on joutunut kuljettamaan soitintaan linja-autossa. Sen jälkeen rakkaus jalostuu viha-rakkaussuhteeksi.) Toiselle onnetar arpoo kanteleen; vilahdus teeveessä, plurahdus konsertissa, ja se on menoa! Eräälle kanneltajalle soitin tuli tutuksi sattumoisin veljen tyttöystävän kautta. Hän oli pikkutyttönä ollut kyläilemässä veljensä ja tämän morsiamen luona, ja ihastellut veljen tyttöystävän kaunista soittoa. Päivät olivat kuluneet, ja ajatukset olivat vain kiertäneet siinä ihanassa kanteleessa, joka vaivasi tytön mieltä sängyn päässä olevassa laatikossaan. Hän oli hiipinyt salaa soitinkotelon luo, ja avannut varovasti sen kannen. "Ihan hiljaa, ihan vähän vain...", tyttönen oli lumoutuneena kokeillut kanteleen kieliä. No, käryhän siinä sitten kävi, ja soittotunnit alkoivat. Kantele valikoitui erään soittajattaren omaksi instrumentiksi, kun hän näki kolmen komean nuorukaisen soittavan kanteleitaan konsertissa. Tyttö tahtoi tutustua heihin jotenkin. Siispä hänelle syntyi yht´äkkinen palava innostus kanteleeseen. Vanhemmat olivat tietysti hyvillään, kun tyttärelle tuli niin hyvä harrastus. Muuan kanneltaja oli saanut lapsena kipinänsä naapurista. Naapuriin olivat houkutelleet ensinnäkin emännän maailman parhaat korvapuustit, ja toiseksi isännän kantele, jota tämä toisinaan soitteli vieraiden iloksi. Pikkuvieras istui tuvassa hiljaa ja keskittyneenä, pulla kädessä, ja kuunteli soittoa niin että korvia jomotti. Kantele oli maailman ihanin soitin! Eittämättä moni sai ensituntuman kanteleeseen, kun eräs pankki lahjoitti 1980-luvulla 5-kielisiä kanteleita kouluille. Se oli varsinainen kulttuuriteko! Muuten, leikitäänpä hieman ajatuksella, mitä tapahtuisi, jos jokin ystävällinen taho keksisi lahjoittaa kouluille tai päiväkodeille vaikkapa säkkipillejä. Olisiko mitään mieliinpainuvampaa kuin ala-asteen säkkipilliorkesteri ensikeikallaan kajauttelemassa Suvivirttä kevätjuhlissa? Sitä varmasti kyynel silmäkulmassa kuunneltaisiin. Joillakin ihmisillä kanteleensoitto on alkanut ihan silkasta ajatuksesta, ilman että soitin olisi mistään tuttu. Jokaisessa meissä on sisällämme vastaukset omiin kysymyksiimme. "Kantele! Siinä se on, heureka!" TIINA kOMULAINEN kIRJOITTAJA ON HELSINkILÄINEN kANTELEOpETTAJA, JOkA OpETTAA pÄÄkAUpUNkISEUDUN MUSIIkkIOpISTOISSA. KANTELE 9 1·2006
• Vuoden yhtye Imbrobatur perustettiin keväällä 2005 Valtakunnallisia kantelekilpailuja silmällä pitäen, jossa se myös voitti oman sarjansa. yhtye esittää itsensä näköistä, persoonallista ja uutta kantelemusiikkia. Sen musiikki koostuu mm. Anna-karin korhosen sävellyksistä ja sovituksista, joita yhtye luonnehtii etnisvaikutteiseksi rytmimusiikiksi jazzvivahtein. KANTELE 1·2006 10 Improbatur
• TEkSTI: TIMO VÄÄNÄNEN, kUVA: JOHANNA VILJAkAINEN "Musiikkimme on crossoveria, musiikin tyylirajoja ylittävää, vaikutteita tulee monesta suunnasta. Mm. kevyen musiikin estetiikan mukainen rytmiikka on hyvin tärkeää meille. Tällä hetkellä ohjelmistomme on enemmän minun sävellyksiäni ja sovituksiani, mutta aiomme ottaa ohjelmistoon myös muiden kappaleita, kun löydämme vaan sopivaa", kertoo AnnaKarin Korhonen Improbaturyhtyeen musiikista. Yhtye aloitti soittamaan viime vuonna, joten tällä hetkellä yhtye tekee töitä laajentaakseen ohjelmistoaan. Suunta on kuitenkin soittajille selvä. enemmänkin poppia. Perinne tulee siis mukaan, kun ohjelmistossa on sovitettuna vaikkapa Tuomi on virran reunalla ja Olet maamme armahin Suomen maa ja muita kansanlauluja. Sovitamme ja esitämme ne uudella tavalla." ANNA-KARIN KORHONEN (s. 1981) opiskelee kuudetta vuotta Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa kanteleensoittoa. Hän opettaa mm. Sibelius-Akatemiassa vapaata säestystä, kanteleensoittoa Töölön musiikkikoulussa ja Brages Musikskolassa. Korhonen soittaa myös Väre-triossa ja Kaipuun Kukkatarha -kvintetissä. Mielikuvien voimaa Kanteleen vahvuudeksi duo mainitsee mielikuvat: "Mielikuvat ovat hyvin vahvoja siitä, mitä kantele on. Tyylien yhdistelmästä tulee mielenkiintoinen kun on populaarimusiikin ja jazzin vaikutteita sekä kanteleen perinteen vaikutteita. Kuulijan pääsee yllättämään kanteleella." Myös kanteleen omaperäinen sointi antaa mahdollisuuksia. "Harmonioissa pitkä sointi voi olla hyvä, sointi kantaa ja luo värejä ­ fraseerauksessa se voi tuottaa haasteitakin. Mutta sointi on myös ainutlaatuinen ja erikoinen. Kyllä sillä on annettavaa." Nuoren yhtyeen suunnitelmissa on pitää myös omia konsertteja. "Konserttimme eivät ole kovin vakavahenkistä, tämä ei ole ryppyotsaista musiikkia. Yleisöllä ja meillä voi olla hauskaa ja saa viihtyä. Emme toivo pelkästään ihan perinteistä konserttitilannetta, että kuunnellaan hiljaa istutaan tiiviisti penkissä. Mutta hyvin monenlaisia keikkoja voi tehdä." Improbatur esiintyy Kanteleliiton kevätkokouksessa 1.4.2006 klo 15.00 SibeliusAkatemian kansanmusiikin osastolla. MIRVA MINKKINEN (s.1978) valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi 2003 musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta ja 2005 esittävän säveltaiteen koulutusohjelmasta. Hän on työskennellyt monipuolisesti musiikkikasvatuksen alan tehtävissä sekä vienyt aktiivisesti kantelemusiikkia eteenpäin niin koti- kuin ulkomaillakin solistina ja eri ryhmien edustajana. Hän toimii Finn-Kanteleet ry:n taiteellisena johtajana. Riffit, perinne ja fuuga "Soitossamme ja kappaleissamme on niin vaikutteita eri musiikkityyleistä ja musiikkikulttuureista ­ lähinnä kevyestä musiikista yhdistellen sitä myös suomalaiseen perinteeseen", kertoo Mirva Minkkinen, joka on opiskellut taidemusiikkia kanteleella ja musiikkikasvatusosastolla Sibelius-Akatemiassa tehnyt laaja-alaisesti monen tyylistä musiikkia. Anna-Kaarin Korhonen on myös soittanut monenlaista musiikkia: "Minulla on klassisen musiikin tausta akatemiasta ja myös popjazz-konservatorion opintoja. Tekemisessämme yhdistyy se kaikki, mitä on opiskeltu. Esimerkiksi Olet maamme armahin -kappaleessa on keskellä fuuga, kun muuten kappaleen riffi on ehkäpä VUODEN YHTYEET: 2002 Eija Kankaanranta ja Mervi Ylivainio -duo Helsinki 2003 Valvue Kuopio 2004 Kardemimmit Espoo 2005 Brelo Pornainen 2006 Imbropatur Helsinki KANTELE 11 1·2006
• Asko Hyvärinen valse griffyre TEkSTI: EIJA kANkAANRANTA, kUVA: TIMO VÄÄNÄNEN kentuu kolmesta erilaisesta materiaalitasosta; kromatiikasta (mikä tahansa tasavireinen järjestelmä), mikrointervalleista (¼-osasävelet) sekä hälyistä (erilaiset säveltasottomat äänet)." (Hyvärinen 2002a.) Kanteleen kokonaistonaliteetin etsiminen on tarkoittanut uudenlaisten äänitapahtumien käyttöön ottamista. Miltä kuulostaa, jos lyöt sammutuslaudan kielistölle, teet sormen kynsipuolella nopean vedon sävelvaihtovipuihin, raapaiset muovinpalalla punottuja bassokieliä tai vedät hitaasti ja raskaasti pyöränpinnaan kiinnitettyä superpalloa teräskieltä pitkin? Asko Hyvärisen mielestä suomen kielen sana säveltäjä ei kerro kaikkea, koska musiikissa on paljon muutakin kuin säveltasoja. Englannin composer voidaan ymmärtää laajemmin. Säveltäjähän on ikään kuin järjestyksen muodostaja. Säveltämiseen kuuluu Hyvärisen mukaan riskien ottaminen. Hän haluaa löytää soittimesta jotain olennaista. Sellaista, mitä ei voi toteuttaa toisella soittimella. Kantele tuli tämän Haapavedellä syntyneen nykysäveltäjän tietoisuuteen varsin kaukaa. Hän oli mukana kanadalaisen ERGO Ensemblen konserttiprojektissa, johon osallistunut kanadalainen säveltäjä halusi teokseensa suomalaisen kanteleen. Soitin päätyi myös Hyväriseltä tilattuun kamariorkesteriteokseen Spring Contours, jonka pohjautuu 12 melodiseen linjaan (engl. contour = ääriviiva). Kyse ei ole kuitenkaan aivan "perinteisistä" melodioista. Hyvärinen kehottaa kuvittelemaan, miltä ylöspäinen linja kuulostaa yhdellä symbaalilla, useammalla symbaalilla tai vaikka harpulla. Hyvärinen mainitsee usein käsitteen kokonaistonaliteetti. Tällä hän tarkoittaa kaikkea soivaa materiaalia ja korostaa, että on olemassa myös valtavasti säveltasottomia ääniä. Niihin voi sisältyä monenlaisia kiinnostavia ominaisuuksia, joita on mahdotonta saada esiin silloin kun pyritään tuottamaan puhtaita sävelkorkeuksia (Hyvärinen 2006b). "Tonaalisuus, jolla tarkoitan äänten välistä suhdeverkostoa (ei siis pelkästään sävelten välistä), ra- Raapaisun muutos Asko Hyvärinen on kirjoittanut kanteleelle sooloteoksen valse griffyre (2002) ja käyttänyt kanteletta orkesterisoittimena lyömäsoitinkonsertossa Erg / Hamâda (2003) sekä kamariorkesteriteoksessa Spring Contours (2001). Hänen tavoitteenaan on ollut "tehdä kantele uusiksi soittimena". Tämä on saavutettu "tekemällä tietyillä apuvälineillä äänimaisema ei-perinteiseksi" (Hyvärinen 2004). Erityisen dramaattisesti tämä toimii erilaisia valssin tahtilajeja ja raapaisuääniä hyödyntävässä valse griffyressä (ransk. griffure = raapaisu, valse = valssi, jatkuva vaihtuminen). Valse griffyressä kantele on uudella tavalla vahva ja omaperäinen sooloinstrumentti. Erilaiset soittovälineet toimivat sointimaailman laajentajana eikä musiikki jää "välineurheilun" varjoon. Hyvärinen sai yhden sysäyksen sävellystyöhön kuultuaan erään kantelekonsertin: "Muistaakseni jo istuessani siellä konsertissa alkoi päähän kivuta ajatus, että kanteleelle täytyy tehdä näköjään jotain muuta, kuin mitä tässä konsertissa Asko Hyvärinen: valse griffyre. Tahdit 25-30. Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskus (Fimic). Alimmalla nuottiviivastolla esitetään slide-putken paikka kanteleen kielistöllä sivusuunnassa. kuvasta selviää myös soittoliikkeen suunta. Slide-putken asento ja kulma kieliin nähden on esitetty piirroksilla keskimmäisen viivaston yläpuolella. KANTELE 1·2006 12
• kuului. ... kun aloittaa säveltämisen niin yksi kysymys on tietysti se, että mitä on vielä tehtävissä. Hyvin useinhan valitaan se tie, että tehdään vähän lisää, pienin muutoksin, sitä mitä on tehty jo [...] tai mikä pahempaa, on tietysti se jos tehdään vain sitä mitä tilattiin." (Hyvärinen 2004.) Valse griffyressä soitetaan suurimman osan aikaa slide-putkella, kappaleen loppupuolella myös superpalloilla. Sormilla tehtävät äänet ovat useimmiten kynsiääniä. Slide-putkella tehtäviin ääniin vaikuttaa se, operoidaanko diskantti- vai bassokielillä ja kosketetaanko kieliä putken reunalla, päällä vai kyljellä. " [...] perisuomalaisen kansansoittimen rooli on kaikkea muuta kuin tavanomaista penta- tai heptatonista asteikko- ja murtosointuhelkyttelyä. Hyvärinen houkuttelee eetteriin kanteleen materiasta, puusta ja metallista kumpuavia, lähes käsinkosketeltavia ääniä, mikä tekee teoksen sointimaailmasta hyvin konkreettisen [...]" (Suilamo 2004.) Valse griffyre syntyi puolessatoista kuukaudessa ja Hyvärisellä oli poikkeuksellisesti myös soitin käytössään. Yleensä hän ei käytä soitinta tai konsultoi soittajia. Teoksesta Yleisradiolle tehty nauha oli Suomen edustajana Wienin säveltäjärostrumissa vuonna 2005 ja on sen jälkeen soinut radiokanavilla mm. Australiassa, Kanadassa ja Latviassa. Olisi kiinnostavaa kysyä kuuntelijoilta, minkälaisen soittimen he luulevat olevan kyseessä! AsKO HYVäRINEN · Syntynyt 1963 Haapavedellä, asuu nykyisin Helsingissä. · Oma soitin lyömäsoittimet. Sävellysopintoja Turun konservatoriossa ja yliopistossa, myös yksityisesti ja kursseilla, mm. Darmstadt 1990. Tärkeimpiä vaikuttajia säveltäjä Helmut Lachenmann. 4 orkesteriteosta, 2 konserttoa, 27 kamarimusiikkiteosta, 12 sooloa, 4 kuoro- / vokaaliteosta. · Uusimpia sävellyksiä 2005: Guises, huilulle käyrätorvelle ja kontrabassolle, After trace, bassoklarinetille ja marimballe, Stride, harpulle. · Teoksia esitetty Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Japanissa ja Kanadassa. Sävellyskonsertit Järvenpäässä 2002 ja Helsingissä 2004. Suomessa teoksia ovat esittäneet mm. Avanti! ja Zagros. LäHTEET · Hyvärinen, Asko 2002a. Spring Contours. Teoskommentti. www.fimic.fi -> Contemporary Music -> Composers -> Asko Hyvärinen -> List of Works -> Spring Contours. (Luettu 2.1.2006) · Hyvärinen 2002b. valse griffyre. Kopio käsikirjoituksesta. Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskus (FIMIC). · Hyvärinen 2004. Valstan radio-ohjelma. 14.11.2004 liittyen Helsingin sävellyskonserttiin Yle Radio 1. · Hyvärinen, Asko & Häyrynen, Antti 2005: Musiikkia Paanukirkossa 8.­10.7.2005 ­ Musiikkijuhla Kärsämäellä. Käsiohjelma. Musiikkia Paanukirkossa ry. www.musiikkiapaanukirkossa.fi · Hyvärinen 2006a. Haastattelu Helsingissä 5.1.2006 · Hyvärinen 2006b. Sähköpostikommentti 24.1.2006 · Suilamo, Harri 2004. Being egregious ­ Asko Hyvärinen ennen kuulumattoman jäljillä. http:// www.fimic.fi -> Contemporary music -> Composers -> Asko Hyvärinen -> Profile and articles. Luettu (2.1.2006) Musiikkia Paanukirkossa Pohjoispohjanmaalainen Kärsämäki sai oman musiikkijuhlansa vuonna 2005 Musiikkia Paanukirkossa -tapahtuman myötä. Sen perustajina ja johtajina toimivat Asko Hyvärinen ja Hanna Kosonen. Ensimmäisen vuoden esiintyjiin kuuluivat muun muassa pianisti Antti Hotti, viulisti Antti Tikkanen ja laulaja Sirkka Parviainen. Ohjelmistossa oli esimerkiksi Hyvärisen, Koskelinin, Madetojan, Mozartin ja Rameaun teoksia. Tapahtuma esitteli aikamme musiikkia myös kantaesitysten kautta. Ensi heinäkuussa festivaalilla kuullaan myös kantelemusiikkia ja todennäköisesti aivan uusiakin ääniä. KANTELE 13 1·2006
• Kanteleensoitto avasi Carita Iltaselle tien musiikin maailmaan Alkujaan pianotunteja ottanut, myöhemmin hetkellisesti harmonikan ja kitaran soittoa harrastanut tamperelainen 34-vuotias Carita Iltanen päätyi kanteleensoittajaksi, kun äiti kertoi papan soittaneen tuttuja lauluja markkinoilta ostamallaan sitralla. Siitä Carita innostui ja äiti tilasi hänelle kanteleen. Sen saavuttua alkoi soitonopettajan etsiminen. Opettaja löytyi ja siitä alkoi Caritan tutustuminen kanteleensoiton saloihin Satu ja Taina Sopasen johdolla Tampere-seuran kanteleensoittajien ryhmässä. 12-vuotiaana hän pääsi Tampereen konservatorioon Ismo Sopasen oppiin. Musiikkiopiston suoritettuaan Carita siirtyi ammattiopintoihin vuonna 1994. Ammattiopinnoistaan Carita kävi pari vuotta sekä Ismo Sopasen tunneilla Tampereella että Aino Meisalmi-Minkkisen soittotunneilla Jyväskylässä. Kantele tuli tutummaksi myös Ilomantsin kanteleleirillä, missä hän kävi kymmenkunta kertaa ja tutustui erilaisiin kanteleisiin sekä kanteleensoittajiin. TEkSTI JA kUVAT: JARMO RINTALA KANTELE 1·2006 14
• Vuonna 1995 Carita alkoi ohjata Tampere-seuran kanteleensoittajia. Se innosti häntä samalla kansanmusiikin pariin. Kansanmusiikki alkoi muutenkin saada yhä enemmän sijaa hänen elämässään ja harrastus kansanmusiikin parissa sai yhä syvällisempiä piirteitä. Muutettuaan vuonna 1999 Ruovedelle Caritalle avautui loistava mahdollisuus liittyä paikallisiin pelimanneihin. Hänellä on ollut luottamustehtäviäkin, esim. Hämeen kansanmusiikkiyhdistyksen sihteerinä toimiminen 1998- 2001. Vanhemmilla on tärkeä vastuu lasten ja nuorten musiikin harrastuksessa. Caritan mielestä nimenomaan vanhempien tulisi välittää omille lapsilleen, miten arvokasta kansanmusiikki lopulta on. Carita pitää jopa nurinkurisena sitä, miten jossakin mielessä arvostamme jonkin toisen kulttuurin kansanmusiikkia enemmän kuin omaamme. "Tuntuu oudolta, jos suomalaisille lapsille yritetään opettaa vain käyttäen muiden maiden musiikkiin perustuvaa oppimateriaalia. Eikö pitäisi olla tärkeintä yrittää käyttää mahdollisimman paljon omaa kansanmusiikkia ja omaa kieltä, koska se on meille luontaisinta", kysyy Carita painokkaasti. "Yritin omille lapsilleni laulaa Kabalevskin Iltalaulua tuutulauluna, mutta he eivät pitäneet siitä. Tuu tuu tupakkarulla, Nuku nuku nurmilintu ovat meillä suosikkilistalla." "Pitäisi saada paljon uusia kanteleensoittajia ja lisätä harrastusmahdollisuuksia. Pidän valitettavana, että monissa kouluissa kantele pölyttyy, koska luokanopettajat kokevat, etteivät osaa opettaa kanteleensoittoa oikein", Carita korostaa. Hän haluaa rohkaista aloittelevia soittajia harjoittelemaan ahkerasti ja opettelemaan heti alkuun soittotekniikan kunnolla. "Erikoisesti käsiin ja ryhtiin kannattaa kiinnittää huomiota heti alusta asti", Carita neuvoo. Kanteleensoiton ja kansanmusiikin monitoiminainen Kanteleensoitto ja kansanmusiikki on tuonut Caritalle pitkäjänteisen harrastuksen, mikä on samalla lisännyt mielekästä ja monipuolista tekemistä. Tämä toi hänen elämäänsä tiettyä kurinalaisuutta ja samalla tavoitteellisuutta, mikä on olennainen osa musiikin opiskelua ja harrastusta. Harrastukseen on kuuluneet myös vierailut mm. Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla 1997-2001, kertoo 34-vuotias Carita. Soittamisen myötä olen saanut matkustella ja tavata monia mielenkiintoisia ihmisiä. Oman kansanmusiikin arvostus tärkeää "Kansanmusiikin tila Suomessa on mielestäni hyvä. Jos itse arvostamme omaa musiikkiamme ja omaa tekemistämme, niin miksi eivät muutkin arvostaisi sitä?", kysyy Carita osuvasti. "Musiikki voi hyvin, jos ja kun harrastajat jaksavat puurtaa sen eteen." Carita haluaa liittää tämän erityisesti kansanmusiikkiin ja kertoo ihailevansa sitä, että lähes jokaisella paikkakunnalla on oma pelimanniryhmä. Ystävät, puoliso ja itsensä kehittäminen "Merkittävin asia on ollut, miten musiikki on tuonut myös uusia ystäviä", kertoo Carita. Sen parista Carita kertoo löytäneensä aviopuolisonkin. "Haluan musiikkiharrastuksen lisäksi viettää aikaa mahdollisimman paljon perheeni parissa ja esitellä samalla lapsilleni monia mielenkiintoisia asioita maailmasta", kertoo kanteleensoittoa harrastava kotiäiti. KANTELE 15 1·2006
• JÄSENHANKINTAKILPAILu 2006 Kanteleliiton jäsenhankintakilpailu jatkuu Hankkimalla Kanteleliittoon uusia jäseniä voit voittaa tuhannen euron (1 000 ) lahjakortin Koistisen tai Lovikan kanteletehtaalle! Kilpailun voittaja julkaistaan Kantele-lehdessä 4/2006 marraskuun lopussa. Kopioi jäsenhankintalomake lehdestä, tilaa lomakkeita Kanteleliitosta tai hae kotisivuiltamme ja pyydä ystävääsi, soittokaveriasi, oppilastasi, tätiäsi tai jotain muuta tuttua, jonka tiedät olevan kiinnostunut kanteleasioista liittymään Kanteleliittoon. Kanteleliiton jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Kantele-lehden, cd-levyn (julkaistaan 2/2006 lehdessä) ja muita Kantele-lehdessä ilmoitettavia jäsenetuja. KANTELELIIToN JÄSENMAKSuT vuoDELLE 2006 henkilöjäsen 25 perhejäsen 5 / henkilö (samassa taloudessa asuvat) yhteisöjäsen 50 kannattajajäsen minimisuoritus 60 henkilöt, 100 yhteisöt KILPAILuuN oSALLISTuMINEN: Kilpailuun voi osallistua hankkimalla Kanteleliitolle uusia jäseniä tai aikaisemmin jäsenyytensä lopettaneita entisiä jäseniä. Uusien jäsenien tulee ilmoittautua alla olevalla lomakkeella, josta ilmenee myös jäsenen hankkineen kilpailijan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite. Huom! Myös yhteisöt voivat ottaa osaa kilpailuun! PISTEET: Henkilöjäsenestä saa 1 pisteen, yhteisö- ja yritysjäsenistä 2 pistettä ja kannatusjäsenistä 3 pistettä. PALKINNoT: Kilpailun voittaa eniten pisteitä hankkinut henkilö. Jäsenhankintakilpailun pääpalkintona on 1 000 lahjakortti valintasi mukaan Koistisen tai Lovikan kanteletehtaalle. Kilpailun voittajalle tiedotetaan marraskuun alussa henkilökohtaisesti ja voittaja julkaistaan Kantele-lehdessä 4/2006. JAOSSA! RAHAA KANTELE 1·2006 16
• Vienan runokylät www.juminkeko.fi/viena Uusia kanteleäänitteitä: Puinen sydän Toivo Alaspää, Timo Väänänen ja Matti Kontio Pelimannitrion iskelmäparaati IMU-CD 054 Musiikkia ??????? Timo Väänäsen soolo-levy, sähkökantele, looppeja, upeita soundeja! MAA 01 Muista myös Improsette Martti Pokelan Vuoden 2005 kantelelevy IMU-CD 053 UniOn ja matka sinne www.juminkeko.fi/viena/kulttuurimatkailu.html Anu Itäpellon suuryhtyeen huikeaa musiikkiteatteria, mukana Leena Joutsenlahti ja Heikki Laitinen ANUCD01 09-295 2079 0400-467974 imu@imu.fi www.imu.fi TIKKUKANTELEITA TIKKUJA KOTELOITA Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen Rauno.Nieminen@ippnet.fi 050 -3387783 Urpunintinkatu 7 35900 IKAALINEN Kanteleen viritysmittari Erittäin monipuolinen kromaattinen viritysmittari. Analogi- ja LED-näytöt . Osoitinnäytön nopeus säädettävissä. . Sisäänrakennettu mikrofoni Tarjous kanteliiiton . Kalibroitavissa 349-449 Hz . Transponointi toiminto esim jäsenille! puhallinsoittimille KORG OT-12 MITTARI . Klassiset temperoinnit (12kpl) + kanteleeseen . Taustavalaistu näyttö kiinnitettävä mikrofoni. . Liitäntä erilliselle mikrofonille KORG OT-12 Yht. 149 Sisältää lähetyskulut Musiikki Aartio Oy Kuninkaankatu 13 (03) 2225570 musiikki.aartio@kolumbus.fi
• Piispa Aldhelmin runoelma Carmen Rhytmicum Pauliina Syrjälä ja Ilona Korhonen ovat säveltäneet englantilaisen eeppisen hengellisen runoelman, jolla on mielenkiintoisia yhteyksiä Suomeen, Kalevalaan ja kanteleeseen. Lukija, Kypärä Oikean Uskon, takaaja voimakas, vuoksi pyyntöjesi sun, vaatimalla vaativan, runoilin mä lauluni ja täyttäen lupaukseni kuten olin päättänyt... KANTELE 1·2006 18
• "Runo etenee latinaksi kalevalamitan tapaan 8 tavuisilla säkeillä ja sitä on aikanaan säestetty jollain psaltterin sukuisella, eli kanteletta muistuttavalla soittimella", kertoo Pauliina Syrjälä sävellystyön lähtökohdista. "Musiikista ei ole jäänyt muistiinpanoja jäljelle, mutta sanat ovat tallella." Yhteydet runon ja Suomen välillä löytyivät juuri kalevalamittaa muistuttavan rakenteen kautta. "Projektin järjestäjillä on yhteyksiä Suomeen ja tiesivät kalevalamitasta ja kanteleesta. He innostuivat tuosta yhteydestä tavumäärän suhteen ja ottivat meihin yhteyttä", Pauliina jatkaa. Improvisaatiota ja sävellettyä "Innostuttiin Ilonan kanssa välittömästi, tästä projektista, koska se kuulosti niin kahjolta! Pidämme improvisoinnista, ja siksi musiikki ei olekaan läpisävellettyä ­ runokin on hyvin pitkä ­ tuntui paremmalta työtavalta suosia improa." Säveltäjät, jotka myös esittävät teosta, ovat sopineet teokselle kehykset eli asteikot, rytmityypit, välisoittojen paikat, äänissä lauletut kohdat jne. "Niiden raamien pohjalta improvisoimme kokonaisuuden. Ilona laulaa sooloa, minä soitan Saarijärven kanteletta ja laulan taustoja joissakin kohdissa." Historialliseen tyyliin säveltäjät eivät ole pyrkineet. "Emme ottaneet mitään paineita historiasta, koska tyylistä ei kuitenkaan ole mitään tietoa, vaan teimme ihan omannäköisen version", valaisee Pauliina. Suomentaja Sami Jansson kertoo runon taustasta: Carmen rhythmicum on sanapari, jonka merkitys on yksinkertaisesti " laulu runomitassa". Laulun laatija oli Sherbornen ensimmäinen piispa Aldhelm (639­709). Germaaniheimot (anglit ja saksit) olivat tunkeutuneet idästä Brittein saarten kelttien asuinalueille jo 500-luvulta alkaen. Canterburyn arkkipiispa ja saksien kuningas Ine perustivat vuonna 705 uuden hiippakunnan, joka 19 käsitti Wessexin länsialueet (nyk. Somerset ja Dorset) sekä Domnonian ja Cornubian (nyk. Devon ja Cornwall). Uuden hiippakunnan piispaksi nimitettiin Aldhelm, joka oli aiemmin toiminut Malmesburyn apottina vuodesta 683. Aldhelm oli aikansa oppinein anglosaksi, jonka kerrottiin osaavan latinan lisäksi kreikkaa ja hepreaakin. Hän keräsi ympärilleen oppineita ja oppilaita eri puolilta Eurooppaa sekä rakennutti Sherbornen kirkon uudelleen. Hän oli myös runoilija ja monipuolinen muusikko. Häneltä on säilynyt joitakin kirjeitä, lauluja ja tutkielmia, jotka hän kirjoitti latinaksi ja anglosaksin kielellä. Carmen rhythmicum kertoo aluksi vaivalloisesta matkasta Domnoniaan kuvaillen puhjennutta myrskyä. Laulun lopussa aiheena on hirmumyrsky, joka yllätti aamuyöllä ja tuhosi kirkon katon. Kaikesta päätellen piispa Aldhelm matkusti Domnoniaan virkatehtävissä. Hän yöpyi Domnonian kirkon majoituksessa, nousi aamulla jumalanpalvelukseen, mutta joutui muiden mukana pakenemaan, kun kirkon katto romahti. Teos esitetään Kirkko Soikoon -festivaaleilla Helsingissä tuomiokirkon kryptassa pe 24.3. klo 19. kUVA: gEOFF HALE TEkSTI: TIMO VÄÄNÄNEN KANTELE 1·2006
• AJANKoHTAISTA Meri-Lapin kanteleensoiton edistämisrahasto 15 vuotta Kemi-Tornio talousalueella toimiva Meri-Lapin kanteleensoiton edistämisrahasto on täyttänyt 15 vuotta. Edistämisrahasto on toiminut aktiivisesti kanteleen hyväksi ja tulokset ovat merkittäviä. Kun rahasto perustettiin harrastajia oli noin 30 ­ nyt soittajia on reilut sata. Soittimien määrä on vieläkin mittavampi, rahaston historian aikana on kursseilla valmistunut viisistaa kanteletta! "Nyt jo edesmennyt tuttavani Toivo Lukkarila sanoi, että pistäpä pystyyn kantelerahasto. Saman tien menin mikrofonin ääreen ja lausuin kaikki kantelesoiton ystävät tervetulleeksi rahastoon. 'Saa laittaa markasta tuhanteen.', sanoin ja ruvettiin keräämään rahaa.", kertoo puheenjohtaja Esko Finström rahaston perustamisesta. "Otin sitten yhteyttä myös Aila Koivurovaan, joka oli Ismo Sopasen sisar ja hän lähti heti innolla mukaan toimintaan. Hän toimi osaavana taiteellisella puolella, minä muissa asioissa", Esko Finström muistelee. Kanteleensoittoa on tuettu monessa muodossa., on ollut kursseja ja konsertteja. Soittimia on rakennettu huima määrä kursseilla, jotta soittajille olisi kanteleita. "Kun aloitettiin rakentaminen, minulle sanottiin, että johtajan pitää myös ryhtyä tekemään soittimia. Niin siinä kävi, että tein kaikille lastenlapsille kanteleet! Rahaston kursseilla syntyneitä soittimia on lahjoitettu päiväkodeille ja kouluille." Eskolle tuli kantele tutuksi jo kauan sitten. "Olen syntyperäinen kemiläinen. Sota-ajoilta on kantele jäänyt sydämeen sykkimään. Äitini naapurin emäntä soitti isoa kannelta." Innokkaalla ja uutteralla työllä on ollut suuri merkitys. Kanteleensoiton opetustoimintaan on osallistunut yli 300 henkilöä, rakennuskursseille on osallistunut n. 200 henkilöä ja soittimia on rakennettu 500 ja lahjoitettu päiväkoteihin ja kouluihin 60. Rahasto on julkaissut toiminnastaan juhlalehden. kiureli Sammallahti, Conan O'Brian ja Anna-karin korhonen Kantele soi Conan O'Brianille Yhdysvaltalainen TV-esiintyjä kävi Suomessa helmikuunpuolivälissä paljon huomiota saaneella matkallaan. O'Brian tapasi mm. tasavallan presidentti Tarja Halosen, matkaili Lapissa ja kuunteli kantelemusiikkia. O'Brianin matkaseurueeseen kuuluva henkilö oli pyytänyt helsinkiläistä ravintolaa järjestämään O'Brianille ja hänen kuvausryhmälleen musiikkiohjelmaa ­ erityisesti oli toivottu, että saataisiin kuulla kanteleensoittoa. Anna-Karin Korhonen oli soittamassa matkalaisille kannelta yhdessä haitarinsoittaja-trubaduuri Kiureli Sammallahden kanssa. "Tuntuivat kyllä pitävän musiikistamme, loppujen lopuksi soitimme kaksi ja puoli tuntia. Kappaleita oli laidasta laitaan, kansansävelmistä aina tunnetuihin pop-kappaleisiin asti." O'brianin ohjelma "Late Night With Conan O'Brien" on Subtv:n ohjelmistoa. KANTELE 1·2006 20
• KoNSERTTEJA 27.2. klo 19, kamarimusiikkisali, OSATON Sari Kaasinen, laulu ja kantele, Mari Kaasinen, laulu, Karoliina Kantelinen, laulu 7/4 18.3. klo 18, kamarimusiikkisali, ÄÄRELÄ "Konsertissa kuultavat sävelmät muodostavat kaihoisan matkan pelimannin sielun sisimpään, Äärelään",Antti Paalanen, 2-rivinen haitari, Pauli Hanhiniemi, laulu, Piia Kleemola, viulu, Sanna Helén, alttoviulu, Vesa Norilo, sello, Riku Kettunen, kantele, 7/4 kUVA: JUHA VÄÄRÄkANgAS 29.3. klo 19, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlasali, vapaa pääsy, kantele!, Eva Alkula, Vilma Timonen ja Timo Väänänen, sähkökantele sekä Sibelius-Akatemian kanteleensoiton opiskelijoita 5.5. klo 20, Aino Acktén Huvila, 7/4 , Tullisaaren ulkoilupuisto, Laajasalo, "Ajan värähdys" Historialliset kansansoittimet 5, Arja Kastinen, 5-kielinen kantele, Taigajuhlat 26.­29.4.2006, www.siba.fi/taiga 24.3. klo 19, Tuomiokirkon krypta, Helsinki, Carmen Rhytmicum, Ilona Korhonen, laulu, Pauliina Syrjälä, kantele, Kaisa Salmi, visualisointi, 8/5 , www.kirkkosoikoon.fi Sävelpajan konsertti Sibelius-Akatemian Wegelius-salissa 27.4. Teos harmonikalle, kanteleelle, käyrätorvelle, lyömäsoittimille ja kahdelle pianolle. kantelekonsertti Sibelius-Akatemian Kamarimusiikkisalissa P.Rautatienkatu 8, ma 27.3. klo 19. Esiintyjinä Sibelius-Akatemian Esittävän säveltaiteen koulutusohjelman kantelelinjan opiskelijoita. Vapaa pääsy. Kaustisen juhlayhtye Brelo Kaustinen Folk Music Festivalin juhlayhtyeiksi vuonna 2006 on nimetty Brelo ja Puhti. Brelo on yksi Laukkosken nuorisoseuran kanteleyhtyeistä, siihen kuuluu 10­12 nuorta soittajaa ohjaajana Vilma Timonen. Ohjelmisto pohjaa 1800-luvulla soitettuihin melodioihin ja tyylikin on pitkälti sama: melodia- ja rytmimuuntelua, improvisaatiota ja itse kehiteltyjä sävelmiä. puhti on haitaristi Anne-Mari Kivimäen ja koreografi Reetta-Kaisa Pirhosen (Finland Festivalsin Vuoden nuori taiteilija) muodostama kahden naisen kansantanssi ja ­musiikkiryhmä. Kaustisen Vuoden yhtye 2006 on Hyperborea, jossa soittaa mm. Piia Kleemola. Konsertteja lisää sivulla 39! Ismo sopanen 65 Kanteleliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Ismo Sopanen täytti 6.1.2006 65 vuotta. Lämpimät Onnittelut Ismolle! Toivottaa Kanteleliitto ja Kantele-lehti. Carmen Rhythmicum Pe 24.3. klo 19 Tuomiokirkon krypta, Kirkkokatu 18 ilona korhonen laulu pauliina syrjälä kantele kaisa salmi visualisointi Korhosen ja Syrjälän uusi sävellys englantilaisen Thomas Aldhelmin vuoden 705 latinankieliseen runoelmaan. Liput 8/5 Lippupiste puh. 0600-900 900 klo 722 ( (1,25 /min+pvm)
• Muusikko, soitinrakentajamestari, soitinrakennuksen lehtori ja tutkija Rauno Nieminen on tutustunut kanteleeseen ja kansansoittimiin monelta suunnalta. Hän rakentaa, soittaa ja tutkii. "Mulle tämä yhtä ja samaa juttua. Ensin mä olen innostunut jostakin soittimista, esimerkiksi 5-kielisestä kanteleesta. Opettelin ensin soittamaan sitä. Kävin Pokelan Martin tunneilla ja opettelin kellopolkat ja muut. Sitten Kantele- ja jouhikkosävelmät -kirjasta kaikki, mitä voi 5-kielisellä kanteeella soittaa. Sitten opettelin rakentamaan, tein soittooppaan, rakennusohjeet jne. Tällä tavalla nää on aina mennyt, että on innostunut ja selvittäny jonkun asian. Se on tullu sitten selvitettyä niin hyvin, että siitä on tullut ammatti." Kosketus kanteleeseen Ensikosketuksen kanteleeseen Rauno sai kotipaikallaan Kolhossa. "Siellä soitettiin kannelta, enot rakensi kanteleita Kotiniemen maamieskoulun kursseilla ennen sotia. Sodan jälkeen tuli Impilahdelta, Pitkärannasta ja Karjalasta ihmisiä ja naapurissa Matikaisen Elma soitti kannelta. Sitä käytiin kuuntelemassa. Mut en mää siitä sillon ollu mitenkään erityisen innostunu kanteleesta ­ tiesin kuitenkin, että semmonenkin on olemassa." Innostus heräsi myöhemmin elokuvan myötä. "Mää sitten törmäsin kanteleisiin, kun Antti Puuhaara -elokuva (Partanen & Rautoma, musiikki Kari Rydman & Martti Pokela, 1975) tuli ja siitä oli Katso-lehdessä juttua. Siittä valokuvasta mulla alko kiinnostus kansansoittimiin. Pöydällä oli Martti Pokelan soittimia, Teppo Revon torvet, sarvet ja huilut, jouhikot ja kanteleet." Piirustuksia Rauno ei saanut käsiinsä, mutta hän päätti silti, että hän haluaa rakentaa kansansoittimia. "Aloin sitten rakentamaan kannelta jonkun valokuvan perusteella." KANTELE 1·2006 22
• Monialainen taitaja Rauno Nieminen TEkSTI: TIMO VÄÄNÄNEN, kUVA:RAUNO NIEMINEN KANTELE 23 1·2006
• Vanha kantelemusiikki ja rakentaminen Kiinnostus pienkanteleisiin johdatti muinaismusiikin pariin. "Suuren vaikutuksen teki Heikki Laitisen artikkeli 'Karjalainen kanteleensoittotyyli'. Innostuin karjalaisista sävelmistä ja improvisaatiosta. Tein jopa kanteleoppaan, kun Väisäsen kirja oli myyty loppuun. Sen nimi oli 'Maailman ensteks mukavin kantelekoulu' ja sitä mä sitten aina annoin sen mukana, kun joku osti kanteleen", muistelee Rauno ensimmäistä kirjaansa. Yhteyksiä kanteleesta kiinnostuneisiin ei ollut helppoa löytää, kun pienkanteleiden soitto ja rakentaminen olivat harvinaisia. "En mä ensin Martti Pokelaan uskaltanu ottaa yhteyttä. 70-luvun puolivälissä otin Erkki Ala-Könniin yhteyttä ja hän lahjotti mulle 9-kielisen koulukanteleen, jonka oli suunnitellut. Sitten rupes löytymään kanteletietoa, mutta ei se ollu sillon niin yleistä. Meni monta vuotta enneku nää kontaktit löyty." Kiinnostus kanteleeseen vei myös Venäjän-Karjalaan. "Eihän sillon paljon matkustettu mihinkään. Hyvä ku oli Tampereella käyny! Kun en ensin löytänyt Suomesta kanteleenrakentajia tai tietoo, lähdin Petroskoihin viikon turistimatkalle -77 tai -78. Ajattelin, että siellä varmaan tiedetään, minkälainen on kantele. Menin Punalippu-lehden toimistoon ja kyselin. Ne vei mut Helmer Sinisalon ja Maksim Gavrilovin luokse, jotka ihmetteli, kun etsin 5-kielistä kannelta. `Ei täällä oo semmosia ollenkaan!' Ne oli ihan ihmeissään, ku joku tulee Suomesta kyselee. Kävin Helmer Sinisalon kotona ja sain Kantele-yhtyeen levyjä." Pienkanteleita ei silloin Petroskoista löytynyt vaikka kanteleensoittajia siellä olikin. Suomessa kiinnostus omaan kulttuuriin, kanteleeseen ja kansanmusiikkiin lisääntyi 1970-luvulla. "Sillohan elettiin kylmän sodan aikaa. Muistan, että kaikki oli ruskeeta ja aina paleli. Se oli sitä kylmää sotaa, kun vaatteet oli tekokuitua ja oli energiakriisi! Tampereella oli Punaisen kanteleen festivaalit. Vasemmistolaiset ja kommunistit halus nostaa tätä suomalaista kansankulttuuria, koska sillon haluttiin taistella ylikansallista imperialistista kulttuuria vastaan, tuli se sitten idästä tai lännestä." Kansanmusiikki oli monialaista ­ soitettiin, opetettiin, rakennettiin ja tutkittiin. "Tapasin 1979 Sahan Hannun ja Armi Mäkelän ja perustettiin Primitiivisen musiikin orkesteri Primo. Päätettiin käyttää vanhoja suomalaisia soittimia ja haluttiin keskittyä vanhaan suomalaiseen musiikkiin. Laitisen Heikki tuli mukaan ja alotettiin kesäkurssit. Kun sitten Primon kanssa kierrettiin ympäri Suomea, mentiin aina maakuntamuseoihin kattomaan soittimia." Soittajia tuli kanteleellekin lisää. "Mulla oli hevostallissa ensimmäinen verstas. Kun lehmät laitettiin pakettiin, rakensin navestasta toisen verstaani. Aloin siellä rakentamaan kanteleita, jouhikoita ja paimensoittimia. Sitten muutin Pölkin Jyrkin kanssa Putkilahdelle. Vuokrattiin yhteinen verstas kansakoululta. Aloin tekemään enemmän 5-kielisiä. Oli vaan se ongelma, ettei ollut soittajia. Mutta soittajiin sain yhteyden, kun olin Ilomantsin kanteleleirillä 1979 ensimmäisen kerran. Sitten alko tulemaan tilauksiakin", kertoo Rauno. Vuosina 1981­1983 Rauno oli Kaustisen soitinverstaalla töissä. "Se Kaustisen soitinverstashan oli vähän semmonen ihmeellinen yritys. Sen omisti Kaustisen kunta eikä päämääränä ollut tuottaa voittoa vaan rakentaa kanteleita, että saataisiin se kulttuuri nousemaan. Ala-Kuhan Jussi tutki ensimmäisen Kaustisen vuotensa vanhoja soittimia. Jussi piirsi ja tutki Oskari Kilpisen, Juoperin, Paul Salmisen ja monen muun soittimia ja myös niitä perinnekanteleita siltä seudulta. Sitten Jussi rupes "Tämä kuva on otettu korpilahdella kouhinsalon koululla keväällä 1979, jolloin aloitettiin pölkin Jyrkin kanssa yrittäminen. kädessä ensimmäinen oma 5-kieliskantelemalli ja seinällä 9-kielisenkanteleen sabluuna." Teppo Repo taustalla. kuva: Rauno Niemisen kotiarkisto kUVA: TIMO VÄÄNÄNEN KANTELE 1·2006 24
• kalle Rahkonen & Salamakannel vuonna 1983. Vas. Rauno Nieminen, Jussi Ala-kuha, Hannu Saha ja Carl Rahkonen sekä uusi sähkö-viiskielinen, jota sai valkoisena ja sähkönsinisenä. kuva: Rauno Niemisen kotiarkisto. keskittymään modernimpiin kanteleisiin ja mä olin enempi kiinnostunut perinteisistä asioista. Se oli kyllä hyvin innovatiivista aikaa, sillon puuhattiin kaikenlaista innokkaasti." "Sittenhän tuli tää osuuspankkiprojekti." Kouluihin tilattiin mittava määrä kanteleita. "Ei se 5-kielishomma olis menny läpi, jos ei olis ollu soittimia." Tohtori, kisälli ja mestari Rauno tekee Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla tohtorin tutkintoa kehittäjäkoulutuksessa aiheenaan jouhikko. Koulutus on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia soittimia rakentamalla, soittamalla sekä perehtymällä arkistoihin ja museoihin. Kansansoitintutkimusta on tehty Suomessa hyvin vähän. "Otto Andersson (1879­1969) teki jouhikosta väitöskirjan (Stråkharpan, En studie i nordisk instrumenthistori, 1923) ja A. O. Väisänen(1890­1969) teki Kantele- ja jouhikkosävelmiä kirjan (SKS, 1928) ja hänellä oli tekeillä kanteletutkimus. Hän oli ottanut yhteyttä maailman kaikkiin museoihin, missä on kanteleita. Oli kyselylomake, jossa oli 6­7 kohtaa kysymyksiä. Hän pyysi myös joko valokuvan tai piirroskuvan. Jäämistössä on tätä materiaalia paljon. Tutkimus jäi häneltä kuitenkin jostakin syystä kesken." "Sitten seuraavan kerran Väisäsen ja Anderssonin jälkeen kansansoittimien tutkimusta on tehnyt vasta Timo Leisiö (1946­) (Suomen ja Karjalan torvi- ja pillisävelmät, 1984) ja siinä välissä ei oikeen tapahtunu mitään. Se oli ehkä sillon 1900-luvun alussa vilkkaampaa, kun piti kaikki laittaa järjestykseen ­ heteet, emit, karhut ja leijonat. Soittimetkin piti luokitella. Semmonen innostus on loppunut, koska kaikki on nyt jo luokiteltu ja on ehkä ajateltu, että eihän tässä mitään tutkimista ole. Suomalaisissa soittimissa riittäisi kuitenkin tutkimista puolikkaalle jalkapallojoukkueelliselle sadaks vuodeks. Esimerkiksi kansallissoittimemme kantele on vielä varsin huonosti tutkittu." Ennen tohtoriopintoja Rauno on ollut työssä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusopilaitoksen soitinrakennusosastolla soitinrakennuksen lehtorina 20 vuotta. Nyt hän on tästä työstään neljän vuoden opintovapaalla, jonka aikana hän on suorittanut myös soitinrakentajamestarin tutkinnon. "Soitinrakennusalalla on ollut 6 vuotta mahdollisuus suorittaa näitä ammattitutkintoja. Vaikka olen toiminut soitinrakentajana ammattimaisesti 26 vuotta, ei minulla ole esittää mitään todistusta ammatitaidostani. Mestaritutkinto on korkein tutkinto soitinrakennusalalla ja sen voi suorittaa kuka tahansa, joka pystyy osoittamaan näytöissä ammattitaitonsa vaadituilla tasoilla. Koska Suomessa ei ollut yhtään soitinrakentajamestaria, se oli erikoisempi järjestely. Minulla oli Ruotsista kitararakentajamestari Nicola Nerström yhtenä arvioitsijana ja kaksi suomalaista arvioitsijaa. Tilanne on jatkossa helpompi, kun ei tarvitse tuoda arvioitsijoita ulkomailta. Nyt vaan kaikki sitten tutkintoja suorittamaan!" Kantele nyt kUVA: TIMO VÄÄNÄNEN "Kanteleelle on tapahtunut enemmän kun 70-luvulla osas toivoakkaan. Se voi aika hyvin. Itse olen kiinnostunut perinteestä. Nyt on käyny niin, että kantele on standardisoitunut ­ on 5-kielinen ja 10-kielinen ja 15-kielinen, kielenväli pitäisi olla samanlainen, soundi pitäisi olla samanlainen, ei saa huojua eikä väristä. Itse haluaisin palata sinne alkujuurille, sieltä löytyy paljon hienoja sointeja! Aion keskittyä perinteisiin kantelemalleihin ja perinteisiin valmistustekniikoihin, ei mua kauheesti enää viehätä tehdä puusepän koneilla nopeesti satoja kanteleita. Mielummin kovertelen taltalla verstaassa ja teen näitä perinnemalleja." KANTELE 25 1·2006
• Vuoden kantelelevy 2005 Martti Pokela: Improsettes TEkSTI JA kUVAT: TIMO VÄÄNÄNEN Kanteleliitto valitsi ensimmäistä kertaa vuoden levyn. Valitsijana toimi Ylen musiikkiyksikön päällikkö Helena Hiilivirta. "Levypino, jonka sain Kanteleliitolta, yllätti minut monipuolisuudellaan", kertoo Helena Hiilivirta. "Oli hienoa huomata, miten monia eri tyylejä kantelemusiikissa on." Kahdeksan levyn joukkoon mahtui monenlaisia levyjä ja tekijöiden ikä- ja tyylijakautuma oli laaja. Levyjen määräkin on huima. "Vuoden 2005 levyn valinta oli vaikea. Levyt olivat niin erilaisia, ettei niitä voinut verrata samoilla kriteereillä. Joukosta nousi esiin kuitenkin 3-4 levyä", Helena Hiilivirta kertoo valintaprosessista. Valitun levyn myötä tulee esiin korkean iän myönteinen merkitys taiteessa. "Musiikkimaailmassa valtaa alaa nuoruuden ihannointi. Martti Pokelan levy on ainutlaatuista ja omaperäistä musiikkia. Hän on jo korkeassa iässä ja on tehnyt aivan uutta musiikkia. Hänen syvä perinteen tuntemuksensa kuuluu ja monet aikakerrokset tuovat musiikkiin syvyyden, josta voi kummuta jotakin uutta tällä tavalla. Se on suuren taiteen merkki ­ Martti on hieno esikuva." "Oma instrumenttini on sello ja näissä levyissä ei kanteletta oltu yhdistetty orkesterin ja kamariyhtyeen kanssa. Kanteleessa on leveä ja muheva sointi, se sopisi varmasti vaikkapa klassisten puhaltimien ja jousisoittimien kanssa. Säveltäjiltä voisi enemmän tilata sellaista musiikkia", sanoo Helena Hiilivirta ja lähettää näin terveisiä soittajille ja julkaisijoille. Vuoden kantelelevy julkistettiin Helsingissä 27.1.2006 Kanteleliiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Martti Pokela: Improsettes -levyn on julkaisut Inkoon Musiikki IMU. KANTELE 1·2006 Julkistustilaisuus Helsingissä 27.1.2006 26 Helena Hiilivirta ja Martti pokela
• JuLKAISuT UNION ANUCD01, www.unioncd.com KITEYTYMä Finn-Kanteleet, FKACD 06 Finn-Kanteleet, Lilli Paasikivi ja Tommi Hakala Juuri julkaistu Finn-Kanteleiden Kiteytymä-cd on monipuolinen ja taidokas poikkileikkaus kantelemusiikin nykyidentiteetistä. Mukana on kansanlaulusovituksia, Tapio Tuomelan kanteleorkesteriteos Lemmin loitsu sekä Pekka Jalkasen, Jukka Linkolan ja Harri Ahmaksen teoksia. Levyn takakannen yhtyekuvassa edessä: Teuvo kuparinen, Anneli Kuparinen, Aino Meisalmi-Minkkinen, Marianne Uotila ja Anu Virtanen. Takana: Johanna Ano, Suvi-Anna Kärkönen, Mirva Minkkinen, UllaStina Uusitalo-Ikonen, Anu Alviola, Tuuli Lukkarinen, Mari Gustavsson, Heidi Äijälä, Tytti Ruokolainen ja Tiina Takkinen. Lisäksi levyllä esiintyvät Sami Wirkkula ­ huilu, Simo Rautasuo ­ viulu ja Lilli Paasikivi ­ laulu, Tomi Uotila ­ sello ja Sami Tervonen ­ lyömäsoittimet. Union-yhtyeen repertuaariin kuuluu omia sävellyksiä, sovituksia musiikkiteatteria ja tietysti monenlaisten kanteleiden soittoa. Yhtyeen vetäjänä toimii Anu Itäpelto. Viime kesän kantelekilpailuissa yhtyeen esitys suuren suosion. "Huikeaa musiikkiteatteria, mielikuvitusmatka äänien maailmaan. Vaikuttava kokoonpano!", ylisti tuomariston palaute yhtyeen esitystä. Nyt yhtye on tehnyt hienon levyn kahdenkymmenen esiintyjän voimin. Kappaleet ovat sekä perinteisiä kappaleita sovitettuna että Anu Itäpellon sävellyssarja Union. KRIYA Alba Records, ABCD 210, www.alba.fi FOLK ff WPCD 001 Kriya-yhtyeellä on monipuolinen musiikkitausta; suomalainen kansanmusiikki, rock ja intialainen klassinen musiikki kuuluvat levyn kappaleissa. Laulut on laulettu suomeksi ja sanskritiksi. Mukana on myös pienkantele, joka luo intialaisen sitarisoittimen tyylisiä sointimaailmoja, suomalaisen kantelesoinnin lisäksi. Levyllä on musiikista myös monikanavaversio. Kriyan muusikot ovat Sarathi Chatterjee, laulu; Peter Lerche, kitara; Pauliina Lerche, harmonikka, kantele, laulu, sähköviulu; Lauri Porra, basso; Gulfam Sabri, tabla & Mikko Kaakkuriniemi, rummu Levyn kappaleet ovat pääasiassa kolmen sukupolven ja sadan vuoden takaa eli 1800 ­ 1900luvun vaihteen tanssimusiikkia Turun seudulta ranskalaissovituksin. Soitin- ja soittajavalikoima on suomalaisranskalainen. Mukana on soittimia, joita harvoin kuulee yhdessä: kampiliira, säkkipilli, harmooni ja kantele, jota soittaa Aulis Kivinen. Cd:n toteutuminen on tulosta ystävyyskaupunkien Mâconin ja Porin kulttuurivaihdossa soittajien kesken syntyneestä ystävyydestä. Daniel on vieraillut eri kokoonpanoin Pori Folk -festivaaleissa neljä kertaa. Saatuaan Wilssonin Pelimannien nuottikirjan Daniel ehdotti yhteistä levyä. PUINEN sYDäN IMU-CD 054, www.imu.fi Kantelepelimanni Toivo Alaspään trio Matti Kontion ja Timo Väänäsen kanssa soittaa tällä levyllä lähinnä entisajan iskelmiä. Matin ja Timon säestyksen tuovat soittoon omat mausteensa. Toivo on kotoisin Vetelis. tä ja asuu nyt Vantaalla. KANTELE 27 1·2006
• kUVA: BUENA VISTA INTERNATIONAL KANTELE "Se ensimmäinen yhteydenotto oli jännittävä, kun luki englanninkielistä sähköpostia, että hetkinen onks' tää nyt totta... vai roskapostia?" kertoo Timo alun ihmetyksestään. Tuo viesti johti puhelinkeskusteluihin, demoihin ja elokuvamusiikin kanteleäänityksiin Inkoon musiikin studiossa Matti Kontion johdolla. Vanhasta kansakoulusta lähetettiin ja vastaanotettiin suuria äänitiedostoja moderniin tapaan internetin ja Atlantin yli Kaliforniaan. KANTELE 1·2006 28 kUVA: BUENA VISTA INTERNATIONAL C.S. Lewisin rakastettuihin lastenkirjoihin perustuvan elokuvasarjan ensimmäinen osa, Narnian Tarinat: Velho ja Leijona sai ensi-iltansa Suomessa jouluaaton aattona 2005. Puolisen vuotta aiemmin kanneltaja Timo Väänänen sai jännittävän sähköpostin. Elokuvasäveltäjä Harry Gregson-Williams (s. 1961) oli löytänyt kanteleen etsiessään pohjoisten kansojen soittimia, jotka sopisivat elokuvan talvisiin maisemiin. TEkSTI: ILARI IkÄVALkO yläkuvassa Lucy ja herra Tumnus. Alla Lucy kurkistaa vaatekaappihuoneeseen.
• ELoKuvISSA "Projekti oli oikeastaan mahdollinen vain nykytekniikan avulla. Elokuvaa on kuvattu Uudessa Seelannissa ja leikataan ties missä. Musiikkituotantoyhtiö on Los Angelesissa mutta musiikkia on äänitetty muualla, Lontoossa ainakin. Sieltä tuli materiaalia internetin avulla ja äänityksen pohjatiedostot missä oli orkesterin pohjat kaikki moniraitana erikseen ja apuraidat, kanteleen stemmoja soitettuna syntetisaattorilla. Pääsin kuulemaan koko orkesterin ja äänittämään sinne kanteleen osuudet. Olen jutellut säveltäjän kanssa puhelimessa ja lähettänyt sähköpostia, soittanut hänen musiikkiaan, mutta en ole ikinä tavannut ketään koko projektista. Ja seuraavan kerran törmään siihen, kun menen elokuviin. Ihmeellistä." Jotkut kanteleosuudet olivat nuoteilla, joistakin oli vain sanallinen kuvaus tavoitellusta tunnelmasta. "Äänityksissä kiintoisaa oli erityisesti se, että oli niin isoja vapauksia, improvisointia ja variointia. Koska säveltäjä ei tuntenut soitinta, hän oli kehottanut tekemään ehdotuksia ja muuttamaan tarvittaessa nuotinnettujakin osuuksia kanteleelle sopivaksi. Lähtömateriaali oli siis osin hyvinkin vapaata." kUVAT: BLIND SpOT pICTURES Oy Jadesoturi on AJ Annilan ohjaama ja muiden muassa Markku Peltolan tähdittämä suomalainen kung-fu -seikkailuelokuva kiinalaiseen tyyliin. Elokuva ammentaa visuaalista loistoa sekä Kalevalan mytologiasta että kaukoidän taistelulajiperinteestä. Jadesoturi on kuvattu Kiinassa, Virossa ja Suomessa syksyllä 2005 ja parhaillaan on meneillään elokuvan vaativa jälkituotantovaihe. Kanteleet ovat mukana myös Jadesoturin maailmassa. Soitinrakentaja Erkki Okkonen teki elokuvaan 3 viisikielistä yhdestä leppälankusta, jotta puu olisi mahdollisimman samanlaista. Soittimiin haluttiin vanha, arkaainen malli, joten kanteleet ovat koverrettuja, jouhikielin varustettuja puutappisia. Kanteleet lähtivät Erkin käsistä puuvalmiina elokuvan lavastajille, jotka sitten koristelivat ja viimeistelivät ne Jadesoturin maailmaan sopiviksi. Elokuvassa puisia kanteleita on vain yksi, mutta tuotantoon tarvittiin kolme identtistä yksilöä. Lisäksi Erkin antamien mittojen mukaan valmistettiin yksi rautakantele sepäntyönä. Ensi-iltaan Jadesoturi on tulossa 13.10.2006. Tapaaminen lyhtypylvään alla Kanteleen pääesiintymiseksi elokuvassa muodostui juonenkin kannalta hyvin merkittävä kohta, missä nuorin tarinan lapsista, Lucy, menee ensimmäisen kerran Narniaan ja tapaa lumisessa metsässä lyhtypylvään alla faunin. "Koko monen minuutin kohtaukseen on soitettu kantele, itse asiassa viimeistelyä vaille valmiin elokuvakohtauksen päälle, joka tuli videotiedostona Yhdysvalloista," kertoo Timo. Lpullisessa elokuvassa Timon 21-kielinen soi, kun Lucy tapaa herra Tumnuksen, juttelee faunin kanssa ja päättää lähteä hänen kanssaan teelle. KANTELE 29 1·2006
• KANTELE ELoKuvISSA kUVA: BUENA VISTA INTERNATIONAL Tarinan lapsisankarit seikkailevat talven kouriin jäätyneen Narnian metsissä. Timon lisäksi elokuvan ääniraidalla soittaa kaksi muutakin solistia, viulisti ja puhallinsoittaja. Musiikki on sinfonista maalailua, johon kolme solistia antavat lisämausteita. "Kanteleen osuus jatkuu konserttikanteleella, joka ei ole niin solistisessa osassa, se enemmänkin värittää kokonaissointia. Samanlaisia pieniä kantelemausteita on sitten muuallakin elokuvassa. Mutta kyllä se kantele tosi hyvältä kuulosti, se oli tosi tunnistettava kantele ja siinä pääkohtauksessa myös hyvin esillä." Myöhemminkin tarinoihin on palattu. "Luin ne kyllä aikaihmisenä uudestaan," Timo kertoo, "koko sarjan. Kyllä niihin uppoutuu, kun se on semmoinen taikamaailma. Siinä eläytyy lasten hämmästykseen ja ainakin lapsena sen ehti itsekin unohtaa, että päähenkilöt on tulleet Narniaan sieltä vaatekaapista. Ja lopussa se oli taas yllätys, että päädytään takaisin tavalliseen maailmaan." Tässä tavallisessa maailmassa kihelmöivän jännittävää Timolle oli se, kun pääsi katsomaan elokuvaa. Mietitytti, mitä lopullisessa versiossa on kanteleella ja onko se edes siellä. "Enhän voinut olla varma, koska elokuvatuotannossa voi aina asiat muuttua. Olisi voinut olla niin, että kanteletta ei ääniraidalla ole vaikka se on äänitetty. Mutta kyllä ne pätkät siellä oli ja vielä lopputeksteissä nimikin..." Siis onnellinen loppu. Ahmittuja tarinoita Narnian tarinat olivat Timolle tuttuja jo entuudestaan, lapsena kirjastosta sattumalta löydettyjä. "Aloitin jostain kirjasarjan keskeltä ja nehän toimii yksittäinkin. Olin sen perjantaina lainannut ja luin sen siinä viikonlopussa, mikä oli aika huima tahti, kun en ollut niin kauhean nopea lukija. Siinä mainittiin muutama muu sarjan kirja, joten heti ensimmäisen tilaisuuden tullen oli päästävä takaisin kirjastoon, että nämä pitää saada. Luin sen koko sarjan läpi ja se oli mahtavaa, kun niitä oli niin monta kirjaa." Timon 21-kielinen kantele, jolla soitetaan lyhtypylvään alla. Lisäksi Velhossa ja leijonassa kuullaan konserttikanteletta. kuva Ilari Ikävalko KANTELE 1·2006 30
• Musiikin tunnetta Pikebone sävellyskilpailu TEkSTI: LANI k. THOMpSON, kÄÄNNöS: ILARI IkÄVALkO Hiroko Ara voitti Pikebone (suom. Hauenluu) sävellyskilpailun 2005 pienkanteleille. Vuonna 2004 ensilevynsä "Garden" julkaissut Hiroko voitti kilpailun kappaleella Grandmother's Cradle Song (Isoäidin kehtolaulu). Kilpailuvoittona Hiroko sai brittiläisen Michael J. Kingin rakentaman viisikielisen. Toinen palkinto jaettiin kolmen kesken John Nurmen kappaleelle Forest Walk (Metsäkävely) ja alle vuoden soittaneen Scott Millerin kappaleille TurnAbout (Käännöksiä) ja Tanssi. Molemmat voittivat Wilho Saaren CD:n Vilhon Vintiltä. Kilpailuun osallistuttiin Japanista, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Tuomareina toimivat Timo Väänänen, amerikkalainen kanteleensoittaja Wilho Saari sekä aviopari Harvey ja Linda Horton, jotka kuuluvat Erie-järven kanteleensoittajiin (The Kantele Players of Lake Erie). Kysyin voittajilta, miksi he pitävät kanteleensoitosta. John Nurmen sanoi: "Pidän siitä, että kanteletta on verraten helppo oppia ja soittaa, mikä tekee siitä ihannesoittimen ihmisille, jotka rakastavat musiikkia, mutta joilla ei ole musiikkikoulutusta. Kuitenkin siinä on potentiaalia suuriin musiikillisiin syvyyksiin..." Kysyin myös, mitä voittajat tavoittelivat säveltäessään kanteleelle. "Säveltäessäni yritän olla huolellinen ja herkkä aistimaan musiikin, joka jo on valmiina ilmassa, valossa ja pimeydessä, maassa tai omassa itsessäni", kertoi Hiroko Ara. "Minulle tärkein asia on löytää hyvä melodia," sanoi Scott Miller, "jos se vielä johtaa mielenkiintoiseen rakenteeseen, aina parempi!" John Nurmi kysyi kerran Amerikan alkuperäiskansaan kuuluvalta huilistilta, kuinka hän säveltää perinnehuilulle. "Hän sanoi, että useimmiten sävelmät vain tulevat huilusta ulos itsekseen," John kertoi. "Minusta se pätee myös kanteleisiin. Sävelmät syntyvät itsekseen, jos vain annamme niille luvan." Voitte lukea voittajien pidemmät haastattelut englanniksi ja ladata ilmaiset mp3-tiedostot voittajakappaleista osoitteessa www.kantelemusic.com. Lisäksi Kantelemusic.com julkaisee voittajakappaleet ja muita valikoituja sävelmiä uudessa 5-ikieliskirjassa tänä vuonna. Julkistetaan... uusi sävellyskilpailu! Kantelemusic.com ja Lani Thompsonin perheyritys, Clan Thompson, julistavat uuden sävellyskilpailun alkaneeksi. Kilpailukappaleen voi tehdä 5- tai 10kieliselle kanteleelle ja sen tulisi olla lastenlaulu ­ tai alle 12-vuotiaan lapsen sävellys. Kilpailusäännöt löytyvät osoitteesta www.kantelemusic.com. Pääpalkintona on 'kattile' ­ kissanmuotoinen viisikielinen kantele, jonka on tehnyt amerikkalainen rakentaja Gerry Henkel. (Ks. www.kantele.com/katele.html) Koistinen Kantele lahjoittaa toisen palkinnon, englanninkielisen painoksen kirjasta Let's Play Kantele cd-levyn kera. LANI k. THOMpSON ON kAHDEN kANTELEkIRJAN TEkIJÄ: COMpLEAT CHORDS FOR THE kANTELE JA My kANTELE IS My TEACHER, ENgLANNINkIELINEN OpASkIRJA 5- JA 10-kIELISILLE. HÄN TyöSTÄÄ pARHAILLAAN kALEVALAAN pERUSTUVAA ORATORIOTA 10-kIELISILLE kANTELEILLE. KANTELE 1·2006 32
• Ergonomiaa TEkSTI: TIINA kOMULAINEN, kUVA: SIRkE pEkkILÄ Miten tarkastaa soittoasento ja korjata sitä? Miten tehdään sormien ulottuvuusharjoituksia? Mikä on soiton kannalta tärkeiden ruumiinosien keskiasento, ja miksi se tulisi tietää? Kuinka kehorytmejä käytetään? Kantele-ergonomia ­kurssi toteutettiin Helsingissä neljässä jaksossa vuonna 2005. Kouluttajina toimivat kantelemusiikin lehtori Ritva Koistinen, muusikoihin erikoistunut työfysioterapeutti Katarina Porander, Sibelius-Akatemian kantelepedagogiikan opettaja Satu Sopanen-Helisalo, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston johtaja, pedagogi Soili Perkiö, kanteleensoiton opettajat Sanna Pitkänen-Eerola ja Vilma Timonen, musiikin varhaiskasvatuksen lehtori Ulla Piispanen sekä pienryhmätyöskentelyssä lisäksi kanteleensoiton opettajat Eija Kankaanranta ja Eva Alkula. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Sibelius-Akatemian pianomusiikin osaston kanteleensoiton instrumenttiryhmän, Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen ja Suomen Kanteleensoiton opettajat ry:n kanssa. Kurssilla käsiteltiin soittamista ja opetusta monista näkökulmista opetusmuotoina luennot, alustukset, pienryhmätyöskentely, yksilöohjaukset ja keskustelut. Jokainen kurssittaja toi oman värikkään panoksensa ohjelmaan. Kokeilimme asioita käytännössä ja saimme tietoa mm. mielekkäistä soittoasennoista ja mitä muusikon on hyvä tietää ergonomiasta, soittotekniikoiden perusteista ja pedagogisen kehitysprosessin kulusta, miten laulua ja leikkiä yhdistetään opetukseen, pienkanteleiden uusista soittotekniikoista ja mahdollisuuksista, soitinvalmennuksesta, ison kanteleen soittotekniikoista ja pedagogiikasta, rytmiikan opettamisesta musiikkiliikunnan avulla ja kehorytmeistä. Osanottajia oli nelisenkymmentä Helsingistä Kemiin asti ja he tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä kurssin sisältöön, josta oli hyvä ammentaa virikkeitä ja ideoita työhön. Lisäksi oli tärkeää saada tutustua kollegoihin ja vaihtaa ajatuksia keskenämme. Tunnelma kurssilla oli keskusteleva ja avoin ja se osaltaan myös vahvisti meidän kanteleensoiton opettajien yhteenkuuluvuutta. Kantele-ergonomia-kurssi oli kaikin puolin todella onnistunut, ja toivotaan, että jatkoa seuraa! Haluan liittyä Kanteleliiton jäseneksi Nimi: ............................................................ ..................................................................... Osoite:.......................................................... Arvo tai ammatti: ................................ Syntymäaika: ....................................... Matkapuh.: .......................................... ........................................................... Puhelinnumero: ............................................ Minulle ei saa lähettää Kanteleliiton tiedotteita Harrastan kanteleensoittoa: ......................... En soita kannelta, mutta olen kanteleen ja tekstiviestinä/sähköpostilla: ......................... Sähköpostiosoite: ......................................... Toivomuksia liitolle: ............................ ........................................................... ........................................................... Olen kantelealan ammattilainen: .................. kantelemusiikin ystävä: ............................ Päiväys: ................................................ ............................................................ JÄSENHANKINTAKILPAILU Minut houkutteli jäseneksi: Nimi: ............................................... ....................................................... Allekirjoitus: Puhelin/Sähköposti: Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki
• Feeniks ja Folklandia Senni Eskelinen soittaa saksofonisti Netta Madetojan kanssa. Essi Olkanen tikkukanteletunnelmissa. KANTELE 1·2006 34
• Vuoden vaihteen molemmin puolin on kanteletta voinut kuulla klubeilla. Marraskuun lopun Feeniks-klubilla Helsingissä oli kantele illan teemana ja tammikuussa Folklandia-risteily täytti 10 vuotta ja kanteleet soivat jälleen laivalla. Lisäksi risteilyllä järjestettiin ilmakantelekilpailu. Molemmissa tapahtumissa oli runsaasti yleisöä ja esiintyjiä. Feeniks-klubilla Sibelius-Akatemialla Helsingin keskustassa kuultiin monipuolinen ohjelma, mukana oli musiikkia pienkanteleilla, tikkukanteleella, sähkökanteleilla, konserttikanteleella sekä guslilla. Martti Pokela avasi illan soittamalla guslilla ja hänen levynsä Improsette julkistettiin klubilla. Sähkökanteleet soivat mm. saksofonin kanssa ja musiikkityylit soljuivat mukavasti kansanmusiikista kevyeen musiikkiin, jatsiin, improvisaatioihin ja sävellettyyn musiikkiin. Esiintyjinä olivat mm. Senni Eskelinen, Anna-Karin Korhonen ja Valtteri Lehto. Yleisö on löytänyt Feeniks klubin tarjonnan mukavasti, kanteleklubi oli aivan täynnä musiikinnälkäistä joukkoa. (www.siba.fi/kamu) Folklandia-risteilylle kokoontuu myös valtava joukko kansanmusiikin ja -tanssin ystäviä. Silja Europa oli jälleen ääriään myöten täynnä innokkaita soittajia, tanssijoita ja yleisöä. Mukana on myös suuri määrä alan järjestöjä sekä yrityksiä esitelemässä toimintaa ­ myös kanteleliitto oli mukana ja kiinnostus oli hyvä. Ilmakantele 2006 sai raivokkaan innokkaan vastaanoton. Osanottajia oli runsaasti ja tyylien kirjo mittava. Yleisö oli erittäin hyvin juonessa mukana ja juontaja Satu Sopanen-Helisalo sai villittyä yleisön yhteiseen kannustukseen "...Ilmakantele ...ilmakantele ...!" Tuomaristo oli arvovaltainen ­ tohtori Hannu Saha sekä ilmakanteleiden rakennusmestari Rauno Nieminen. Kilpailun voitti 8-vuotias Anton Uotila Kouvolasta huikealla Intian Kuu -esityksellään. Risteilyllä oli myös kantelekonsertti, jossa mm. Anton ja Viola Uotila valloittivat yleisönsä raikkaalla ja taidokkaan tottuneella esiintymisellään. Seuraavan kerran Folklandia järjestetään 12.­13.2007. Kanteleliitto on myös silloin mukana tapahtumassa. Varaa paikkasi risteilylle ennenkuin loppuvat... (www.sottiisi.net) TEkSTI: TIMO VÄÄNÄNEN Ilmakantele Anton ja Viola Liiton toiminnasta oltiin kiinnostuneita KANTELE 35 1·2006
• LIITTo LIITTo silpa Ollilan kantele Äitini Silpa Ollila (s. Myllymäki) syntyi Kaustisen Köyhäjoella vuonna 1920. Hänen soittajanuransa lienee alkanut siitä, että hänen vanhemman veljensä Kaarnon omistukseen oli jossakin vaiheessa tullut kantele. Kun veli lähti armeijaan, hän antoi soittimen Silpa-sisarensa käyttöön. Hän kehotti siskoaan opettelemaan ahkerasti soittamista. Kun veli myöhemmin tuli lomalle armeijasta, oli sisar tosiaan ollut uuttera: vain pari kieltä oli kanteleessa ehjänä, niin kovasti oli nuori pelimanninalku opetellut soittamaan ja virittämään peliään. Tietoni mukaan äiti opetteli soittamista itsekseen, mutta luultavasti hänen silloisessa elinmpäristössään oli kanteleensoiton osaajia, joita hän pääsi kuulemaan ja joiden soitosta ottamaan oppia. Eräässä valokuvassa hän on oppilaana Eino Tulikarin kansanmusiikkikurssilla. Kuva on otettu Kaustisella 1949. Äiti koki suuren elämänmuutoksen, kun hän avioitui varttuneella iällä, 39-vuotiaana. Hän muutti Pohjanmaalta kauas Mäntsälään, ja jätti taakseen tutut tanhuat ja sukunsa. Äiti sanoi, että hän tuli uuteen kotiinsa tosiaan kantele kainalossa. Kantele lohdutti koti-ikävän ja kaipuun hetkinä. Se oli keino musiikista nauttimiseen noissa nykyaikaan verrattuna vaatimattomissa oloissa, se tarjosi kurkistusikkunan erilaiseen sointimaailmaan minulle ja veljelleni Kaukolle, kansanmusiikillisesti hiukan jähmeälle Nils-isällemme sekä usealle muullekin lähipiirimme henkilölle. Se antoi äidille myös väylän moniin tuttavuuksiin ja tilaisuuksiin, joissa saattoi tuoda esille soittoaan, sillä hän kävi mielellään esiintymässä kanteleen kanssa. Äiti kirjoitti myös runoja, kertomuksia ja pakinoita, joita esitettiin välillä kanteleensoiton säestyksellä ja välillä ilman. Erityisesti hän rakasti Mäntsälän Hirvihaarassa olevaa Sepänmäen käsityöläismuseota. Siellä hänet saattoi tavata useana kesänä sunnuntai-iltapäivisin soittamassa, hämyisessä Koskelan tuvassa, pitkän pöydän ääressä. Koskelan tuvan rauhaisassa tunnelmassa kantele tuntui soivan erityisen heleästi. Tämä kantele on kolmas, jonka muistan meillä olleen. Äiti osti sen Oiva Heikkilän kanteleverstaalta. Äiti osti sieltä pienemmät kanteleet myös minulle ja ystävälleni Seijalle. Hänen haaveensa oli saada meidät soittamaan, mutta oppi ei tainnut osua kovin otolliseen maahan. Silti tämän kanteleen pikTEkSTI: pIRkkO NIEMINEN kusisko on minulla edelleen. Tiedä vaikka jonakin päivänä innostun taas harjoittelemaan... Vuodet kuluivat. Ikä ja sairaudet veivät äidin voimat ja hän kuoli syksyllä 2002. Kantele jäi minulle. Se seisoi ullakolla laukussaan yksinäisenä, ja minulle tuli tunne, että se ei ole oikeaa kanteleen elämää. Kanteleen pitää päästä esille ja sitä pitää soittaa. Siksi päätin lahjoittaa sen eteenpäin, jotta se voisi jatkaa tehtäväänsä. Kanteleliitto lupasi ystävällisesti ottaa Silpan kanteleen tulevaisuuden hoitaakseen. Kunnostuksen jälkeen se tulee olemaan jonkun kanteleensoitosta kiinnostuneen nuoren soittimena. Meillä ollessaan Silpan kantele osallistui perheemme elämään moninaisesti. Se soi välillä riehakkaasti, välillä hartaasti, joskus sointi oli hempeän uneksiva. Se soi usein vanhuksille, joskus nuoriso näppäili sitä kummastellen, sen soittoon suvun tuorein vauva saattoi nukahtaa. Se on nähnyt paljon elämää. Toivottavasti sen soitto jatkuu vilkkaana, ja se saa tuottaa iloa seuraaville soittajille ja kuulijoille, kuten se aikanaan on tuottanut meille. KANTELEKOKOELMA Pirkko Nieminen Salosta lahjoitti Kanteleliitolle Folklandialla 6.1.2006 äitinsä, Silpa Ollilan kanteleen. Heikkilän valmistama 36-kielinen kotikantelen huoltaa Pekka Lovikka ja se annetaan lainaksi kanteleensoiton harrastajalle. Mikäli haluat Silpan kanteleen lainaksi, tee vapaamuotoinen hakemus Kanteleliitolle (mail@kanteleliitto.org tai Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki). Perustele hakemukseesi, miksi juuri sinä tarvitset lainakanteleen. Kanteleliitolla on soitinkokoelmassaan kaksi soittokuntoista kotikanteletta ja noin 20 viisikielistä kanteletta, joita jäsenistö voi lainata rahtikuluja vastaan. Jos sinulla on nurkissasi ylimääräisiä soittokuntoisia kanteleita, niin Kanteleliitto ottaa niitä mielellään kokoelmaansa ja antaa edelleen soittajille lainaksi. Kotikanteleiden laina-aika on elo-toukokuu ja kesäkuukausina eri kanteleleirit voivat lainata kanteleita leirisoittimiksi. 5-kieliskokoelman laina-ajasta sovitaan aina erikseen KANTELE 1·2006 36
• LIITTo AVOIMET OVET 5.4. Kanteleliitto, Maailman musiikin keskus, Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Kansanmusiikin Keskusliitto keskiviikkona 5.4.2006 klo 14­17 Hämeentie 34 D (sisäpiha), Helsinki Neljä tärkeää musiikkialan toimijaa sijaitsevat nykyään saman katon alla Helsingissä. Tervetuloa tutustumaan! Ilmoitathan tulostasi 27.3. mennessä! Riitta Huttunen, Kanteleliitto, 050-5645 957, mail@kanteleliitto.org HALLITUs Satu Sopanen-Helisalo (p.j.), Helsinki ssopanen@siba.fi, 040-5131443 Susanna Heinonen (vp.j.), Helsinki susanna.heinonen@welho.com 040-5695219 Sami Kangasharju (vp.j.), Helsinki sami.kangasharju@kolumbus.fi 040-5558149 Johanna Aho, Lahti, 040-5295 558 johanna.aho@phnet.fi Mariia Huikari, Ylivieska, 044-3004 924 mariia.huikari@luukku.com Jane Ilmola, Mieluskylä jane.ilmola@kotinet.com, 0440-759963 Pekka Jalkanen, Helsinki Kristina.Huuhtanen@dlc.fi, 0400-357642 Ritva Koistinen, Helsinki, 0400-621817 Pekka Lovikka, Ylitornio pekka@lovikka.com, 040-5807464 Aino Meisalmi-Minkkinen, Tikkakoski pentti.minkkinen@luukku.fi, 014-3753904 Sanna Pitkänen-Eerola, Hämeenlinna sanna.pitkanen@mail.htk.fi, 050-5455868 Annikki Smolander-Hauvonen, Espoo annikki.smolander-hauvonen@kolumbus.fi 040-5658212 Vilma Timonen, Helsinki vilma.timonen@siba.fi, 044-5167558 Marianne Uotila, Kouvola marianne.uotila@planetproduction.fi 040-7664974 Tuija Wegelius, Espoo, 040-8216 009 tuija.wegelius@pp.inet.fi toiminnanjohtaja: Riitta Huttunen, Helsinki mail@kanteleliitto.org, 050-5645957 Kankaanrantaa ja Taina Sopasta Kanteleliiton hyväksi tehdystä työstä liiton hallituksessa! Uusina jäseninä hallituksessa aloittivat vuoden alusta Tuula Wegelius ja Johanna Aho. UUsI HALLITUs Kanteleliitto kiittää Eija KEsäTYö HELsINgIssä Kanteleliitto hakee solistia tai duoa Kesämuusikoksi Helsinkiin kesä-elokuulle 2006. Kanteleliitto palkkaa solistin tai kaksi kanteleensoittajaa kesämuusikoiksi kesä-elokuulle 2006 esiintymään eri puolilla pääkaupunkiseutua ja siten rikastuttamaan kesäistä kulttuurielämää. Projektin kohderyhmänä ovat erityisesti ulkomaiset ja kotimaiset turistit. Musiikki viedään paikkoihin, missä turistit liikkuvat (museot, kirkot, tavaratalot, hotellit jne.) ja siten heille tarjoutuu mahdollisuus tutustua suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Palkattavilta muusikoilta vaaditaan valmis ohjelmisto, ts. työaikaan ei sisälly ohjelmiston harjoittelua. Esiintymisten lisäksi Kesämuusikoiden työnkuvaan kuuluu projektista tiedottamista, keikkojen myyntiä ja markkinointia ja työpajojen vetämistä. Työ on osa-aikainen ja keskimääräinen työaika on n. 18 tuntia viikossa. Palkka on 700 / kk. Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset Kanteleliittoon 20.3.2006 mennessä. HUOM! Projekti toteutetaan, mikäli sen rahoitus saadaan järjestettyä. TOIMIsTO Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki 050-5645957 mail@kanteleliitto.org, www.kanteleliitto.org KANTELE 37 1·2006
• LIITTo LIITTo KANTO TIEDOTTAA: Toisin kuin Kanto:n jäsentiedotteessa mainittiin, peritään vuonna 2006 Kanteleliiton ja Kanto:n jäsenmaksut eri laskuilla. Kanteleliiton sääntöuudistuksesta ilmoitettiin Kantelelehdessä (4/05) ja Kanteleliiton jäsenlaskun yhteydessä. Kanteleliitto ylläpitää Kanton jäsenrekisteriä ja kerää jäsenmaksut. 2006 jäsenmaksujen keräys suoritetaan kuitenkin erillisillä laskuilla, koska Kanto:n jäsenmaksun suuruus v. 2006 päätetään vasta kevätkokouksessa maaliskuussa. 2007 molempien yhdistysten jäsenmaksut laskutetaan yhdellä maksukuitilla. Pahoittelemme jäsenistöllemme aiheutunutta hämmennystä ja vaivaa. Kutsu kaikille Kanteleliiton jäsenille ja asiasta kiinnostuneille: Tervetuloa Kanteleliiton kevätpäiville 31.3.­ 1.4.2006 Helsinkiin Kanteleliiton sääntömääräinen kevätkokous koulutuksineen ja konsertteineen pidetään Helsingissä perjantaina 31.3. ja lauantaina 1.4.2006 SibeliusAkatemian P-talolla (Pitäjänmäki, Kutomotie 9), Kansanmusiikin osaston tiloissa. oHJELMA: PE 31 .3 .2006 15-19.30 A. Chiwalalan LIIKU, LAULA, SOITA -kurssi LA 1 .4 .2006 10-11.30 kurssi jatkuu 11.30-13.00 lounas ja Kansanmus. osaston esittely 13.00-14.30 Arnold Chiwalalan LIIKE JA ILMAISU -työpaja kaikille Kanteleliiton jäsenille. Työpajan sisältö on eri kuin pe-la kurssilla, työpajassa ei tarvita kanteleita. Kaikki mukaan! 15.00- Kanteleliiton Vuoden yhtye Improbatur esiintyy ja kevätkokous 18.00 Aino Acté ­sali (Sibelius-Akatemia, Töölönkatu 28), KantO:n sävellystilausprojektin kantaesityskonsertti. Liput: 7 , KantO:n ja Kanteleliiton jäsenet 5 . ARNoLD CHIwALALA Tansanialainen koreografi, runoilija, lauluntekijä ja tanssija on Tansanian valtion maailmankuulun taidekoulun Bagamoyon kasvatti. Hän on ollut mukana useissa konserteissa sekä teatteri- ja tanssiproduktioissa Tansanian lisäksi eri puolilla eteläistä Afrikkaa sekä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Arnold on opiskellut Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tällä hetkellä hän toimii opettajana mm. Sibelius-Akatemiassa, Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Suomen vuotensa Arnold on ollut aktiivinen muusikko ja opettaja. Hän on tuttu näky useilla musiikkifestivaaleilla paitsi esiintyjänä myös kurssien ja työpajojen pitäjänä. Kouluissa hän on pitänyt runsaasti työpajoja oppilaille ja opettajille. Kanteleeseen Arnold on tutustunut Sibelius-Akatemiassa opiskellessaan. Soittimesta on tullut hänelle erittäin tärkeä säestyssoitin ja sen hallinnassa hän on suomalaisenkin mittapuun mukaan erittäin pitkällä. LIIKu, LAuLA, SoITA Arnold Chiwalalan pienkantelekurssi 31.3.-1.4. on tarkoitettu pienkanteleiden alkeet hallitseville. Arnold käyttää opettaessaan 10kielistä.. Kurssilla tutustutaan Arnoldin ohjelmistoon liikuen, laulaen ja soittaen. Kurssi jäsenille 20 . Lounas omakustannehintaan. LISÄTIEToJA JA ILMoITTAuTuMISET Kanteleliittoon 17.3. mennessä, mail@kanteleliitto.org, 050 5645 957, Kurssi toteutetaan, mikäli osallistujia tulee vähintään 12 henkilöä. MAJoITuS Käytä hyväksesi esim. Cumulus Olympian edullinen majoitustarjous Kanteleliiton jäsenille 90/ 2hh, 75 /1hh. Katso s. 43. KANTELE 1·2006 38
• ILMoITuKSET IMu:N TARJoAMAT JÄSENEDuT KANTELELIIToN JÄSENILLE! Kantele- ja jouhikkosävelmiä Kanteleensoittajien "raamattu" toim. A. O. Väisänen, hinta 15,- euroa (OVH 26,- ). Tunturikuvia, Vuoden 2005 Mestaripelimanni Martti Salon sävellyksiä ja sovituksia kanteleelle, toim. Outi Linnaranta, hinta 14,- (OVH 20,- ) TILAAuKSET INKooN MuSIIKISTA: Rickardsbergintie 17 10230 Inkoo as 09-295 2079 imu@imu.fi www.imu.fi KANTELELIITTo TARJoAA NuoTTEJA JÄSENETuHINTAAN: L. Bashmakov: Kuusi etydiä kanteleelle 5 F. Bruk: Sonaatti kanteleelle 5 Pekka Jalkanen: Kantelesävellyksiä 20 U. Katajavuori: Sovituksia kanteleelle II 5 M. Murto & M. Raskinen: Kantelesävellyksiä 10 Kai Nieminen: Sävellyksiä kanteleelle 10 K. Nieminen: Sävellyksiä kantelekvartetille 13 Minna Raskinen: Näkyhiekkaa 13 TILAuKSET KANTELELIIToSTA Hämeentie 34 D 00530 HELSINKI mail@kanteleliitto.org 050 5645 957 SuoMEN KANSANMuSIIKKILIIToN EDuT KANTELELIIToN JÄSENILLE: Täydennä musiikkikirjastoasi Martti Pokelan äänitteillä nyt huippuhalvalla! Snow kantele, Sámi Suite by Martti Pokela (ovh 14 ) NYT 11,20 Sonata for Kantele, New compositions by Martti Pokela (ovh 20 ) nyt 16 Martti Pokela, Tuulikumpu (ovh 18,50) nyt 14,80 UUTUUS: Improsette by Martti Pokela (ovh 18 ) nyt 14,4 TILAuKSET SuoMEN KANSANMuSIIKKILIIToSTA toimisto@suomenkansanmusiikkiliitto.fi tai (09) 8731 320 Katso koko Suomen Kansanmusiikkiliiton putiikki sivuilta www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi TARJouKSET ovAT voIMASSA 31 .5 .2006 SAAKKA TAI NIIN KAuAN KuIN TuoTTEITA oN vARASToSSA . TILAuKSEEN LISÄTÄÄN PoSTIKuLuT . INKooN MuSIIKKI JA SuoMEN KANSANMuSIIKKILIITTo TARKISTAvAT JÄSENYYTESI KANTELELIIToSTA . Valkeakosken musiikkiopiston kanteleiden kEVÄTHELkÄHDyS voimalla 20:n kanteleen la 8.4.2006 klo 16 musiikkiopistolla (Valtakatu 20, Vlk). Mukavaa musiikkia kanteleorkesterin ja solistien esittämänä. Vapaa pääsy. Tervetuloa! "FINNS" 2.3. Amsterdam, 4.3. Groningen, 5.3. Maastricht, Juhani Nuorvalan musiikkia, Eija K, kanteleet / Sanna Kurki-Suonio, laulu / Nederlands Blazers Ensebmle, www. nbe.nl/season/projects/?id=289 Tampere Film Festival 2006, Kiti Neuvonen & Ensemble Tuomi Tampereen Telakalla 10.3. (Klubi-ilta n. klo 20-) Tampereen konservatorion kamarimusiikkiviikko Ilari Laakson, Juhani Nuorvalan ja Maurice Ravelin musiikkia Tampereen konservatorion konserttisalissa 16.3. klo 19, Pekka Ahonen, klarinetti / Eija K, kantele / Lauri Voipio, sello / Liisa Honkanen, harppu Tampere Biennale, Lyömäsoittaja Janne Tuomen A-tutkintokonsertti Tampereen konservatorion konserttisalissa 6.4. klo 17.00, mm. Tim Ferchenin, Juha T. Koskisen, Hannu Pohjannoron (maan väreiksi taipuu valo kanteleelle ja lyömäsoittimille) ja J. Tuomen musiikkia Melunaa? -musiikkia viisikielisillä kanteleilla. 2.4.2006 klo14.00 Joensuun konservatorion auditorio, Rantakatu 31, Anu Alviola, Silja Huovinen, Anni Pesonen Halutaan ostaa käytetty hyväkuntoinen konserttikantele. 040 5069940/ Vallivaara. MyyDÄÄN kONSERTTIkANTELE kaunisääninen, 6v. vanha, tekijä Planman. Tre 0415449510 Myydään hyväkuntoinen 25-kielinen kotikantele (rak. Mättö, nro. 4/1978). Hp. 500 /tarjous. P. 050 3627 384, (09) 8251 163/ Eskola Myydään uudenveroinen 36-k kantele (Leskelä), kotelo sekä nuotteja (Salminen, Katajavuori). Tied. ja tarj. 0400 603 480, iltaisin (09) 627 724, (09) 638 053. Myydään Heikkilän 32-k kotikantele. Hp. 500 . P. 050 523 4060/Honkala. Myydään käytetty 36-k kotikantele. Valmistaja A. Viidan kantelepaja, Kauhajoki. Hinta sopimuksen mukaan. Tied. ilt. 050 5476 068/Sorvari. Myymme Erkki Okkosen (Soitinrakentajat Amf ) 23.9.2002 valmistaman hyväkuntoisen 10-kielisen. Puutappinen ja teräskielinen. Pohjassa 2 nuppia olkahihnalle. Mukana keinonahkainen (musta, sisäpituus 80 cm ja tu-si karvavuori) hihnallinen laukku, puinen viritysavain, olkahihna sekä 5 kpl varakieliä. Hinta 200 euroa. terhi.moilanen@hotmail.com 040-828 7475 klo 18 jälk. Asumme Espoossa. Myydään Lovikan hyväkuntoinen 38-k kotikannel vm. 2001 ja kantelelaukku sekä viritysavain. Hp. 1100. 092962181 (0400-2783240) / Annika Arponen Menin naimisiin ja uusi sukunimeni on Köykkä (entinen Kääriäinen). Valmistuin joulukuussa 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi pääaineenani kantele. Mari Köykkä KANTELE 39 1·2006
• RETRIITINOMAINEN 5-KIELIsEN KANTELEEN KURssI 11.­13.8.2006 Kanteleliitto ja Helsingin Diakonissalaitoksen Heponiemen Hiljaisuuden keskus järjestävät yhteistyössä retriitinomaisen 5-kielisen kanteleensoiton alkeiskurssin 11.­13.8. Kurssi on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat oppia soittamaan kanteletta omaksi ilokseen ja rentoutuakseen. Kurssilla tutustutaan kanteleeseen karjalaisen meditatiivisen improvisaation hengessä. Opettajana toimii musiikin tohtori Arja Kastinen. Kurssin aikana Kastinen pitää konsertin, joka koostuu meditatiivisesta improvisaatiosta pienkanteleilla. Mahdollisuus osallistua myös päivittäisiin rukoushetkiin ja vetäytyä hiljaisuuteen. Heponiemen Hiljaisuuden keskus sijaitsee Karjalohjalla. Kurssin hinta on 180 (sis. 10 h opetusta, muun ohjelman ja täysihoidon). Ilmoittautumiset kanteleliittoon 31.5.2006 mennessä. 5-kielisen kanteleen voi lainata kurssin ajaksi tarvittaessa veloituksetta Kanteleliitosta. Kurssin toteuttamiseksi tarvitsemme vähintään 10 osallistujaa. Lisätietoja: Kanteleliitto, Hämeentie 34 D 00530 Helsink, 050 5645 957 Lisätietoja Heponiemestä: www.heponiemi.fi Lisätietoja Arja Kastisesta: www.temps.fi LAHDEN KANTELELEIRI 11.-16.6.2006 Finn-kanteleet r.y. järjestää Lahden 32. kanteleleirin vanhassa tutussa paikassa Siikaniemen kurssikeskuksen loistavissa tiloissa, viehättävän järvimaiseman keskellä hyvää opetusta ja hyviä aterioita nauttien. Leirillä opiskellaan yksityis- että tasoryhmätunneilla koti- ja konserttikanteleiden soittoa. Lisäksi on mahdollista saada ryhmäopetusta pienkanteleiden soitossa. Kurssi sopii erinomaisesti myös luokka- ja päiväkotityössä kannelta käyttäville ja sen pedagogiikasta kiinnostuneille opettajille. Myös alkeista aloittavat ovat tervetulleita leirille mukaan. Teemana on maailman musiikkikulttuurit. Opettajat: Johanna Aho, Mari Gustavsson, Anu Itäpelto, Mirva Minkkinen, Marianne Uotila. Taiteellisena johtajana Mirva Minkkinen. Leirin ilmoittautumismaksu on 30 euroa ja leirimaksu alle 12-vuotiailta 180 euroa ja yli 12-vuotiailta 220 euroa. Sisaralennus on 30 euroa. Leirimaksu sisältää opetuksen, täysihoidon ja hotellitasoisen majoituksen 2-4 h. huoneissa. Lisätietoja ja ilm. 15.4. mennessä: Eija Heiskanen, Inkerintie 32, 01420 VANTAA, p. 0400 468 891, eija.heiskanen@helsinki.fi Ilmoittautumislomake myös Kanteleliiton sivuilta www.kanteleliitto.org Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskus, Siikaniementie 210, 16730 KUTAJÄRVI, www.siikaniemenkurssikeskus.fi KARsTULAN XXXI KANsAINVäLINEN MUsIIKKILEIRI 29.7.-5.8.2006 Kantele on vakiinnuttanut paikkansa Karstulan musiikkileirillä. Muita opetusaineita ovat laulu, piano, kitara, teoria ja tietokonenotaatio. Arvostetut kansainväliset ja suomalaiset opettajat ovat houkutelleet leirille pitkällä olevia musiikin harrastajia ja ammattiopiskelijoita, alkeisopetusta unohtamatta. Kanteleopettajana Ulla Honkonen. Ilmoittautuminen 14.7.2006 mennessä. Hinnat ja lisätiedot Karstulan Kansanopistolta, Opistotie 12, 43500 Karstula., 014-525 2200, kansanopisto@keokarstula.fi, www.keokarstula.fi NAANTALI 4.­9.8.2006 Naantalin Musiikkiyhdistys suunnittelee musiikkileiriä Naantaliin ajalle 4.­9.8.2006. Opetusaineina kanteleet, viulu, laulu, rytmisoittimet ja teoria. Opetuksessa erityisalueena muuntelu ja improvisaatio. Tiedustelut: leena.salo@dnainternet.net ja arja.kastinen@ temps.fi, 0400 797227, www.temps.fi ALA-KöNNI-OPIsTO Monipuolinen kurssikesä 2006: Muusikon leipä, Näppäri, Poppari, Joiku, ITE-taide!. Lisätietoja: www.akopisto.net, ako@kaustinen.fi, 0207 291216 KANTELE 1·2006 40
• 5-KIELIsEN ALKEET MUsTAsAAREssA 5.­9.6.2006. 5-kielisen kanteleen alkeet tulevat tutuksi kansanmusiikkileirillä Helsingin Mustasaaressa 5.­9.6.2006. klo 9­16. Leiri on tarkoitettu 1.­4. luokan päättäville lapsille. Aikaisempia musiikkiopintoja ei edellytetä. Kurssilla tutustutaan kanteleen lisäksi mm. haitariin, mandoliiniin ja erilaisiin puhaltimiin. Ohjelmaan kuuluu myös soittimenrakennusta, laululeikkejä ja tietysti vapaahetkiä uimarannalla. Mustasaaren kansanmusiikkileirin järjestäjinä toimivat Kansanmusiikkiopisto, Suomen kansanmusiikkiliitto, Kanteleliitto sekä Helsingin seurakuntayhtymä. Tiedustelut: Maija Karhinen mkarhine@siba.fi, 050 - 5919 421 LEIRIT ILOMANTsIN 34. KANTELELEIRI JA sOITINRAKENNUsKURssI 12.- 22.6.2005 PIENKANTELEKURSSI VARHAISKASVATTAJILLE 13. ­ 17.6.2005 Leirin hinta 335 sis. opetus, ruokailu ja majoitus. Rakennuskurssin hinta 60 sis. opetus. Varhaiskasvattajien kurssin hinta 125 sis. opetus Opettajina leirillä: Marja Alanen, Anu Alviola, Arnold Chiwalala, Anne-Mari Hanhisalo, Silja Huovinen, Eija Kankaanranta (tait.joht.), Jari Lappalainen (teoria ja säveltapailu, lyömäsoittimet), Anni Pesonen, Tiina Takkinen ja Mervi Yli-Vainio. Mukana jälleen sähkökanteleryhmät! Soitinrakennuskurssi Soitinrakennuskurssilla rakennetaan mm. pienkanteleita, rumpuja ja kantelepöytiä (toiveet huomioidaan). Ohjaajana on Erkki Okkonen Leppävirran soitinrakentajat Amf: sta. Tiedustelut kurssista: Erkki Okkonen 040-525 9756 tai erkki@amf.inet.fi Varhaiskasvattajien pienkantelekurssi Kurssi soveltuu musiikkileikkikoulunopettajille, musiikkikerhojen ohjaajille, kanteleensoiton opettajille, ala-asteen musiikinopettajille ja musiikkiin erikoistuneille lastentarhanopettajille. Kurssin pääpaino on pienkanteleiden monipuolisessa käytössä. Tiedustelut kurssista: Vilma Timonen 044 ­ 516 7558 vtimonen@siba.fi tai Ulla Piispanen 040-537 5924 Tiedustelut kanteleleiristä: Saila Kinnunen 050 ­ 324 6889 tai kinnunensaila@hotmail.com www.musiikkiyhdistys.org KAMU'2006 LAsTEN JA NUORTEN KANsANMUsIIKKILEIRI 31.7.-4.8.2006 Leiri järjestetään Kanneljärven opistolla Lohjalla yhteistyössä Kanneljärven opiston ja Kanteleliiton kanssa. Opetusta saa viulun, kaksi- ja viisirivisen hanurin, puhaltimien, kanteleen ja harmonin soitossa sekä laulussa. Myös kokonaiset yhtyeet voivat ilmoittautua yhtyeopetukseen. Yksityisopetuksen lisäksi myös yhteis-, yhtye- ja soitinkohtaista opetusta. Sauna ja uimaranta takaavat mukavan iltaohjelman. Suomen Kansanmusiikkiliitto, www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi, (09) 8731320 VEsIMUsIIKKI 11.-16.7.2006 IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ KANTELEKURSSI lapsille ­ nuorille ­ aikuisille, yksin tai perheen kanssa. Opettajana SATU SOPANEN: Iso kantele, 5-kielínen kantele ym., kaikenlaista kanteleella. Kurssin muut opetusaineet: piano, viulu, sello, muskari Vesimusiikki c/o Jussipekka Rannanmäki, 09-6981899, 0400-830368, jussipek@ihmo. fi, Ilmoittautumiset 30.4.2006 mennessä. Jälki-ilmoittautuminen mahdollista, mikäli on tilaa. www.vesimusiikki.com KANTELE 41 1·2006
• KANTELEENSoITTAJIEN MATKASSA AJATUKsEN sUUNTA LÄSNÄoLo JA REAKTIo Esitys alkaa. Kaikki on mahdollista. Mitä esiintyjä odottaa? Että kaikki sujuu hyvin. Että osaa sen mitä on harjoitellut. Että saa temmattua yleisön mukaansa. Että voi tarjota kokemuksen itseä koskettaneesta asiasta. Mitä yleisö odottaa? Että kaikki sujuu hyvin. Että esiintyjä onnistuu harjoittelemassaan. Että tulee temmatuksi odottamattomaan. Että saa elää esiintyjän mukana tässä hetkessä. Kaikilla on siis positiivinen odotus. Mitä voin esiintyjänä tehdä, jotta tämä odotus täyttyy. EsITYKsEN LUKUTAPA Tavallani liikkua, pukeutua, soittaa, olla, teen yleisölle selväksi esitykseni lukutavan. Olenko samalla paikalla koko esityksen ajan, kerronko jotain kappaleiden välillä, viittaanko asullani aikaan tai kulttuuriin, jolta teksti ja kappaleet ovat peräisin. Liikunko esityksessäni useaan eri paikkaan. Merkitsevätkö liikkeeni jotain. Annanko kappaleiden väliin tilaa aplodeille. YLEIsöN HUOMIOIMINEN Voin keskittyä konsertissa vain ja ainoastaan omaan tekemiseeni. Yleisö nauttii äärimmäisestä keskittymisestäni, mutta se saattaa myös kokea olonsa ulkopuoliseksi. Esiintyjä olisi tehnyt samoin, vaikka tilassa ei olisi ollut ollenkaan yleisöä. Voin myös ottaa yleisön huomioon suuntaamalla esitykseni juuri heille. Katseella tai tekstillä tai rytmityksillä tai vain heidän olemustaan kuuntelemalla. TILA Voin tuntea esiintymistilan. Sen koon, sen akustiikan, sen arvokkuuden tai kotoisuuden, sen rentouden tai jäykkyyden. Voin luoda suhteen esiityjänä tilaan liikkeelläni, äänelläni, katseellani, olemuksellani. REAgOINTI Kuuntelen kanssaesiintyjiäni. En vain niin, että huomioin heidän "muutoksensa" tai "virheensä" vaan niin, että toimin niiden mukaan. Otan elävän tilanteen vastaan niinkuin se tulee, enkä niin kuin se harjoiteltiin. Olen läsnä esitystilanteessa ja kuuntelun lisäksi reagoin kaikkeen mitä esityksessä tapahtuu. Hyviä esityksiä, niin esiintyjille kuin yleisöillekin. Ps. Donizettin Lemmenjuoma Tampere-Talossa, 1., 3., 5., 7., 9. ja 11.3.2006 klo 19.00 VALO Olen tietoinen valosta. Mistä valo tulee? Miten reagoin siihen? Siristämällä häikäistyneenä silmiäni vai nauttien lämmittävästä hehkusta poskillani. Koska yleisö kuuntelun lisäksi katsoo minua, voin valon avulla näyttää itsestäni monta puolta. Varjon, alavalon aiheuttaman pandakarhun, silhuetin, ylävalon julmat kulmat, takavalon kolmiulotteisuuden, sivuvalon dramaatisen puolikkuuden. Voin nauttia esityksen valomuutoksista niihin suuremmin reagoimatta tai voin rytmittää esitykseni valojen mukaan ja antaa myös yleisön huomata dialogini valon kanssa. pÄIVI JÄRVINEN kIRJOITTAJA ON VApAA OHJAAJA-kOREOgRAFI, pEDAgOgI JA ESIINTyJÄ. HÄN ON TyöSkENNELLyT MONIpUOLISESTI TANSSIN, TEATTERIN, OOppERAN JA kANSANMUSIIkIN pARISSA. KANTELE 1·2006 42
• JÄSENETULOMAT RANTASIPISSÄ Tartu hetkeen ja valitse 10 yksilöllisestä Rantasipi-hotellista lomamieleesi sopivin. Paljon kivaa tekemistä koko perheelle, luontoa ja kylpylöiden riemua, pohjoista ja etelää. Ja tehdä voit kaikkea mistä parhaat lomaelämykset syntyvät. Kanteleliiton jäsenille 69,2 YÖN LOMA alk. 55,Hinta vrk / 2hh / buffet-aamiainen / kun yövyt 2 peräkkäistä yötä. KYLPYLÄLOMA PERHEELLE alk. 126,Sis. 1 yö / 2hh /1 lisävuoden lapselle (2 aik.+1-2 lasta) / buffet-aamiainen / LOMAYÖ alk. kylpylähotelleissa trooppisen allasosaston vapaa käyttö / sisäänpääsy iltaravintolaan. Lomahintaisia huoneita rajoitetusti. Varaukset, tiedustelut ja lisää lomapaketteja 0800-1-586 686 tai www.rantasipi.fi. Mainitse varausta tehdessäsi "KANLI". 10 IHANAA RANTASIPI-LOMAKOHDETTA,TERVETULOA! KYLPYLÄHOTELLI AULANKO, Hämeenlinna | KYLPYLÄHOTELLI EDEN, Nokia KYLPYLÄHOTELLI TROPICLANDIA, Vaasa | IMATRAN VALTIONHOTELLI POHJANHOVI, Rovaniemi | RUKAHOVI, Kuusamo | LAAJAVUORI, Jyväskylä SVEITSI, Hyvinkää | JOUTSENLAMPI, Joutsa | FORSSA Aulangon uusi kylpylä avataan maaliskuussa! KETJU YKSILÖLLISIÄ OMALEIMAISIA HOTELLEJA