• LEIF · SALAKULJETTAJA · NUOTTILIITE · LIITELEVY 2·2006
• SISÄLLYS Merenneito, s. 32 Erikoinen kantele, s. 27 Elokuvaharvinaisuus vuodelta 1921, s. 5 Kanteleensoiton katselemisen lumo . . . . . . . . . 5 HÄIDEN VIETTO KARJALAN RUNOMAILLA Kantele elokuvissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 SAMpO JA SALAKULJETTAJA Liitelevy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 KUUNNELTAVAA KESÄKSI Helsinkiläispelimannin erikoinen kantele . . . . 27 TOIVO WALDEMAR RAUTAVESI Leif Karlson ja kanun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 MELODIOIDEN VOIMA Jäsenhankintakilpailu 2006 . . . . . . . . . . . . . 39 RAHAA JAOSSA! Levy, s. 18 Leif Karlson, s. 34 Väinämöinen, s. 14 KANTELE 2·2006 TÄMÄN LEHDEN VÄRISIVUT TARJOAA: 2
• Martti ja Marjatta, s. 14, kuva: Suomen Elokuva-arkisto 28. vuosikerta 2 · 2006 PÄÄToImITTAJA: Timo Väänänen 040 - 522 7188 AD: Ilari Ikävalko JuLKAISIJA JA KuSTANTAJA Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki puh. 050-5645 957 mail@kanteleliitto.org www.kanteleliitto.org ToImITuSNEuvoSTo Sami Kangasharju Sanna Pitkänen-Eerola Satu Sopanen-Helisalo Tuija Wegelius Timo Väänänen ToImITuS JA TAITTo Pro Motius ky Rautatienkatu 3 b 34, 15100 Lahti lehti@kanteleliitto.org KuvAT Kuvat Pro Motius ky:n, ellei toisin mainita PAINoPAIKKA Kauhavan Kirjapaino www.kauhavansanomalehti.fi ILmESTYmISTIEDoT 4 numeroa vuodessa Tilaushinta 30 euroa/vsk Irtonumero 8 (12 cd) euroa Tilaukset liiton toimistosta AINEISTo- JA JuLKAISuPÄIvÄT 1. nro 1.2. 28.2. 2. nro 2.5. 31.5. 3. nro 1.8. 31.8. 4. nro 1.11. 30.11. ISSN 0357-6892 KANSI: Leif Karlsonin kanun VAKIOT Pääkirjoitus .................................... 4 Puheenjohtajan palsta ..................... 4 Ajankohtaista ............................... 10 Julkaisut ....................................... 13 Nuottiliite ..................................... 19 Teoksia: Uusia säveliä ................... 28 Opettajan päiväkirja ..................... 30 Lasten kantele: Pullopostia ............ 32 Liitto............................................. 38 Ilmoitukset .................................... 40 Kanteleensoittajien matkassa ......... 42 Eero Saunamäki, nokkahuilu ja Eija Kankaanranta, kantele, s. 28 KuLTTuurI-, mIELIPIDE- JA TIEDELEHTIEN LIITTo KuLTTI rY:N JÄSEN KANTELE 3 2·2006
• PÄÄKIrJoITuS TIMO VÄÄNÄNEN PuHEENJoHTAJAN PALSTA SATU SOpANEN-HELISALO vallankumous Tuotantovälineet ovat siirtyneet kansalle ­ nimittäin julkaisemiseen tarvittavat välineet. Enää ei tarvitse vakuuttaa kirjankustantajaa tai levy-yhtiötä tuotostensa kannattavuudesta, vaan voi itse ottaa haluamassaan määrin ohjat käsiinsä. Kirjat tehdään nykyään tietokoneella painokuntoon saakka ja niitä voi painaa jopa yksi kerrallaan. Näin mahdollistuu sellaistenkin kirjojen tekeminen, joilla ei ole tai ei oleteta olevan suurta kysyntää. Voi siis tehdä kulttuurityötä kirjoittamalla vaikkapa kanteleesta. Aiheesta löytyy kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon ­ kirjoja kanteleesta ei kovin paljon ole. Levyjen tekeminen on myös kokenut samanlaisen mullistuksen. Välineet ovat tulleet hinnaltaan ja käytettävyydeltään tavallisen ihmisen ulottuville. Samoin kuin kirjoja, levyjäkin voi tehdä kysynnän mukaan vaikka vain muutaman kappaleen ensin ja lisää tarvittaessa. Eikä kaikkea suinkaan tarvitse tehdä itse, vaan eri työvaiheisiin on runsaasti palveluja tarjolla. Itselleen voi räätälöidä sopivan paketin omaa työtä ja ammattilaisten apua. Äänityksen voi hoitaa itse tai studiossa, myyntiä voi hoitaa itse, laittaa verkkokauppaan myyntiin joko levynä tai ladattavana musiikkina tai sitten ostaa levityksen musiikkikauppoihin. Kesä ja kantele Ensimmäinen levy uunista ulos! Tässä teille hyvät lukijat levyllinen kaunista kantelemusiikkia ja soivia suomalaisia kuvia. Olkaa hyvä, tämä on Kanteleliiton lahja teille. Nautinnollisia kuunteluhetkiä! Kesällä kanteleet näkyvät ja kuuluvat hyvällä meiningillä, muuallakin kuin uudella levyllä. Kanteleleirejä on useilla paikkakunnilla ja suuri määrä soittajia saa viettää aikaa mukavissa merkeissä. Festivaaleilla on esillä kantelesolisteja, kamarimusiikkiteoksia, eri kokoisia ja -värisiä kanteleita, taatusti säväyttävää menoa. Kanteleliiton kesämuusikko esiintyy pääkaupunkiseudulla turistien ja kaupunkilaisten iloksi. Senni Eskelinen soittaa kirkoissa, ulkolavoilla ja turistinähtävyyksissä. Kantelistien keikkakalentereita on nähtävissä kotisivuillamme ja tässä lehdessä. Siispä, huomio kaikki kanteleen ystävät! Nyt liikkeelle. Bongaa kesäinen kanteletapahtuma, festivaali tai kesämuusikkomme keikalla! Jos et ehdi konsertteja kuuntelemaan, laita itse pystyyn kantelejamit ja pyydä kaikki ystäväsi mukaan musisoimaan! Kantele- ja kesäiloa kaikille! KANTELE 2·2006 4
• Kanteleensoiton katselemisen lumo iime Kalevalan päivästä tuli yllättäen vanhan kanteleensoiton ystävien ilonpäivä. Kalevalaseura julkisti nimittäin Kiasmassa pidetyssä juhlassa dvd:n, joka sisältää saman seuran vuonna 1921 tuottaman ensimmäisen suomalaisen kansantieteellisen elokuvan Häidenvietto Karjalan runomailla. Tämä mykkäelokuvaklassikko on nyt jokaisen saatavilla. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nettikaupasta sen saa 25 eurolla. V TEKSTI: HEIKKI LAITINEN, KUVAT: KALEVALASEURA K otitelevisiossa tai ennen kaikkea kotitietokoneella katseltuna elokuva on ainutlaatuinen elämys. Hämmästyttävintä on kuvan laatu. Filmin dvd:lle siirtänyt työryhmä on tehnyt erinomaista työtä. Filmiä ei ole varsinaisesti entisöity eikä filmin vaurioita ole peitelty, mutta valittu sävytys on hieno, valot ja varjot elävät. Itse olen ihastunut dvd: n katsomiseen tietokoneella: pääsee lähelle kuvaa, sen voi helposti pysäyttää ja mitä tahansa kohtaa voi tarkastella kuin valokuvaa. Ja mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy loputtomasti, myös kanteleensoitosta. T ässä mykkäelokuvassa on nimittäin neljä minuuttia vanhaa karjalaista kanteleensoittoa. Häätarinan toinen osa alkaa 36 minuutin paikkeilla. Aluksi esitellään yksittäisiä häävieraita. Sitten tulee teksti Kanteleensoittaja ja seuraavaksi esitellään tämä virtuoosi. Ja kuva on niin tarkka ja tasoltaan KANTELE 5 2·2006
• erinomainen, että soiton melkein kuulee tai ainakin aistii. Kantele on 13-kielinen, mutta soittaja soittaa vanhaan tapaan kymmenellä kielellä. Kantele on pöydällä, soittoasento luonteva, oikea käsi lepää ponnen päällä. Soittajan sormet soutavat omia aikojaan. Valtaosan ajasta kuvassa on myös tanssijoita. Kerrankin saa katsella sadan vuoden takaista todellista kansantanssia! Ja kaikesta näkee, että kuvaustilanteessa tanssitaan nimenomaan kanteleen soiton tahdissa. Ainutlaatuista siis. Kun on soittanut kymppikielisellä Kantele- ja jouhikkosävelmien pariakymmentä tanssi-improvisaatiota, analysoinut A. O. Väisäsen nerokkaita nuotinnoksia ja miettinyt, voivatko ne pitää paikkansa, ei voi olla lumoutumatta. Vihdoinkin on mahdollista nähdä tätä ainutlaatuista musiikkia. K alevalaseura on tehnyt kulttuuriteon myös siinä, että dvd:llä soi sama musiikki kuin elokuvan ensi-illassa Kalevalan päivänä 1921. Sen oli säveltänyt kansanmusiikin tallennuksistaan ja tutkimuksistaan sekä oopperoistaan tunnettu Armas Launis. Kanteleensoitto- ja tanssikohtauksiin Launis sävelsi onnistuneen mukaelman keruumatkoillaan kuulemistaan kanteleensoitoista. Elokuvateattereiden hämärässä musiikki on aikanaan välittänyt aavistuksen filmillä nähtävästä soitosta. Silti ne pari viime vuosikymmenellä ollutta elokuvan esitystä, joissa Arja Kastinen improvisoi kanteleillaan vanhaan karjalaiseen tyyliin koko musiikin, ovat nykykuulijalle olleet vielä syvempi elämys. Arjalla oli erityinen suhde elokuvaan, sillä kanteletutkimuksiaan varten hän oli hankkinut tietoja dvd:n oheistiedoissa mainituista kanteleensoittajista, Vanja ja Paul Trofimovista. KANTELE 2·2006 6
• äidenvietto Karjalan runomailla kuvattiin kesällä 1920 Suojärvellä, Laatokan pohjoispuolella sijaitsevassa, nyt jo rajantakaisessa pitäjässä. Helsingistä saapunut tieteellinen retkikunta asettui ensin järven koillispuolella sijaitsevaan Jehkilän kylään, mutta sieltä ei löytynyt sopivia kuvauspaikkoja. Retkikunnan jäsenenä oli myös 30-vuotias kansanmusiikintutkija A. O. Väisänen paikallisten olojen tuntijana, elokuvan ohjaajana ja taloudenhoitajana. Hänet lähetettiin etsimään lähikylistä parempia paikkoja. Väisänen ratsasti rantatietä etelään. Kolme kesää aikaisemmin hän oli kulkenut samaa tietä itkuvirsien ja kanteleensoittojen tallennusmatkallaan. Vastaan tuli tuttu kylä, Kuikkaniemi, ja tien ja järven välissä komeassa rivissä Pavel Trofimovin pojat ja heidän komeat talonsa: Petter, Paul, Ivan ja Benjam. Kaikki suomensivat myöhemmin nimensä, mutta eri tavoin: Pekka Tarpio (1879­1943), Paul Tulehmo (1890­1972), Vanja Tallas (1876­1952) ja Benjamin Tervas (1897­1957). H ja Trofimov soitti sillä sekä vanhaan yhdysasentoiseen ("sormet sormien lomassa") että uudenaikaiseen tyyliin (toinen käsi soitti sävelmää, toinen säestystä). Trofimov oli myös laulujen runoilija ja säveltäjä. Tunnetuin niistä on "Karjalani rahvas soittaa ja laulaa". usiikki oli isän peruja. Pavel Trofimovin salissa olivat soineet viulu ja flyygeli. Itse isäntäkin, Suojärven varakkaimpia miehiä ja kunnalliselämän keskeisiä vaikuttajia, istahti joskus flyygelin ääreen, soitti ja lauloi. Useimmiten illanistujaisten musiikista huolehti kuitenkin Paul ystäviensä kanssa. Paul oli tunnettu runoilijana, mutta myös sävelsi, johti kuoroja ja järjesti oopperaesityksiä. M V K auppias Vanja Trofimov soitti Väisäsen nuottivihkoon ja parlogrammille jo kesällä 1917. Kantele- ja jouhikkosävelmissä Väisänen kirjoittaa: "Voittaa soittajana muut julkaisijan tapaamat karjalaiset taitajat. Soittaa sekä vanhaan että uuteen tapaan. Sävelmissä ei esiinny muuntelua." Kantele oli jo uudenaikainen, 24-kielinen laatikkokantele, anja Trofimovin luona retkikunnan ongelmat ratkesivat. Hänen talostaan löytyi yösija ja ylöspito. Hänen mailleen ja hänen lahjoittamistaan hirsistä rakennettiin sisäkuvauksia varten "elokuvastudio": katoton, kaksiseinäinen tupa. Siinä kanteleensoittokin kuvattiin. Kuikkaniemen kylässä oli myös kuulu Bombinin talo, jonka mallin mukaan Nurmeksen Bomba on rakennettu. Se oli ulkokuvauksissa morsiamen kotitalo. Näyttelijät värvättiin lähialueelta ja kauempaakin. Benjam Trofimov suostuteltiin sulhaseksi, hänen sisarentyttärensä Lyyli Home morsiameksi ja veljen vaimo Olga Tarpio morsiamen äidiksi. KANTELE 7 2·2006
• E lokuvassa esiintyy kuitenkin vain yksi kanteleensoittaja. Siis kumpi, Vanja vai Paul? Tarkemmin katseltuna elokuvan maanitus ei muistuta lainkaan Väisäsen Tallakselta tallentamia esityksiä. Elokuvan kantele tuntuu soivan arkaaisemmin, muuntelevammin. Ehkä se on siis Paul? Nyt on pakko löytää saman ajan valokuvia Pavel Trofimovin pojista. Vanjasta niitä on helppo löytää, sillä hän oli myöhemmin tunnettu esiintyjä, mutta Paulista sitäkin suurempi vaiva. Kun kuvat löytyvät, on pakko todeta: elokuvassa ei soita kumpikaan. Kuka sitten? oppujen lopuksi arvoitus ratkeaa, kun jaksaa lukea tarkkaan Kantele- ja jouhikkosävelmien johdannon. Vain yksi esitys on tallennettu vuonna 1920 ja sekin Suojärven Kuikkaniemen kylässä. Esityksestä ei ole äänitettä, vain erinomainen nuotti, joka on epäilemättä kirjoitettu elokuvan teon lomassa. Nyt mykän elokuvan soitto kuuluu entistä selkeämmin, sillä sävelet ovat Väisäsen nuotinnoksessa. Soittaja on "Iivana Brelo, Hautavaaran kylä, ikä 45 v. 1920. Sanoi isältään oppineensa soittotaidon. Kantele kotitekoinen. Valokuva on olemassa." Hautavaara sijaitsee Hyrsylän mutkan pohjoispäässä, kaukana Kuikkaniemestä. Kylien välissä oli toistasataa suota ja lukuisa määrä kapulasiltoja. Kesällä 1917 Väisänen ei ehtinyt sinne asti. Kuinka Brelosta sitten tuli elokuvan soittaja? Haettiinko hänet Hautavaarasta vai oliko hän sattumalta sukuloimassa läheisessä Kaipaan kylässä? selvää, että vaikka sirmakka oli jo syrjäyttänyt kanteleen tanssisoittimena, elokuvaan oli saatava kantele. Yhtä selvää oli, ettei Trofimovin veljeksiä edes ajateltu soittajiksi. En usko, että kysymys oli ainoastaan soittajan ulkonäöstä, vaikka tietysti siitäkin. Joka tapauksessa elokuvassa soittaa Iivana Brelo, vanhatyylinen rajakylän muusikko. Tästä nykykatsoja on erityisen kiitollinen: tämän kanteleensoiton katselemisen lumo ei himmene eikä haurastu. A L nna-Liisa Tenhunen käsittelee tuoreessa väitöskirjassaan Itkuvirren kolme elämää yksityiskohtaisesti Suojärven hääelokuvaa. Hän on sitä mieltä, että maininta soittajista liitettiin elokuvan tietojen yhteyteen vasta 1950-luvulla. Silloin tuntui jo luonnolliselta, että kysymyksessä olivat Kuikkaniemen parhaat soittajat. yt katson mykkää elokuvaa taas aivan uusin silmin. Brelon maanituksesta tunnen joka nuotin, sillä tein siitä mahdollisimman yksityiskohtaisen analyysin artikkeliini Karjalainen kanteleensoittotyyli. Kymmenkielinen luo jo asteikollaan oman sointivärinsä: duurin neljäs sävel on ylennetty (esimerkiksi D-duurissa Gis). Nuotin muuntelu on vinhavauhtista ja alinomaista. Sen soittaminen kestää vain vähän toista minuuttia, mutta tässäkin ajassa se ehtii osoittaa, kuinka kiteytynyttä, pitkälle hioutunutta ja mielikuvituksellista karjalainen kanteleensoittotyyli oli. Se oli kokonainen musiikkimaailma. N ääfilmissä ei pyritty kuvaamaan silloisia häätapoja, vaan tieteellisen retkikunnan tutkimusten mukaisia entisajan häitä. Ne olivat vielä niin hyvin vanhempien esiintyjien muistissa, ettei näytelmän aikaansaaminen ollut vaikeaa. Retkikunta merkitsi esiintyjiltä muistiin kymmeniä runolauluja, loitsuja ja itkuvirsiä sekä tämän yhden kanteleensoiton. Kun elokuvalla tavoiteltiin mennyttä aikaa, oli H V anja Trofimov ei siis esiinny elokuvassa Häidenvietto Karjalan runomailla. Hänen vuoronsa tuli vasta seuraavalla vuosikymmenellä, Kalevalan juhlavuonna 1935 valmistuneessa elokuvassa Kalevalan mailla. Mutta se on jo toinen tarina. KANTELE 2·2006 8
• · · · · · · 5-, 10- ja 11-kieliset kanteleet suoraan hyllystä. Kaikki muut kanteletyypit tilauksesta. Laukkuja ja pusseja kanteleille. Uuden tyyppiset tarkat puoliaskelvaihtajat, kolme mallia. Soitinrakennustarvikkeita, raaka-aineita ja neuvoja. Jouhikoita, mandoliineja, kitaroita, akubassoja ja muita soittimia tilauksesta. Katso uutuudet ja perinteiset kotisivuiltamme www.soitinrakentajatamf.fi 017 - 554 0125 · soitinrakentajat @ amf.inet.fi SOMMELO SOMMELO Interreg III A Karjala Kuhmo · Suomussalmi · Haikola 3.-7.7.2006 Kainuussa ja Vienan Karjalassa Esiintymässä mm. Wimme Saari Piirpauke Mikko Perkoila Arja Kastinen Leena Joutsenlahti Kansanmusiikkikurssit lapsille ja aikuisille. KANSANMUSIIKKIA Lisätietoja tapahtumasta p. 044 250 1391 www.juminkeko.fi
• Kanteleleiri juhlii Ilomantsin kanteleleiri ja soitinrakennuskurssi järjestetään 11.­18.6.2006 Mekrijärven tutkimusasemalla upeissa luonnon maisemissa. Tänä kesänä seitsenpäiväinen, sunnuntaista sunnuntaihin kestävä leiri tarjoaa opetusta niin pää- kuin sivusoittimissakin. Tarjolla on kanteleiden koko kirjo ­ oppia voi saada pienkanteleiden (5-, 10- ja 15-kieliset kanteleet), ison kanteleen (lyhyen tai pitkän sivun soittotyyli) tai tikkukanteleen soitossa. Mukana on myös sähkökanteleet, joille on oma ryhmä. Muuta opetustarjontaa ovat kansanlaulu, jouhikko, lyömäsoittimet, kansanmusiikkitieto sekä teoria ja säveltapailu. Soitinrakennuksessa voi Erkki Okkosen johdolla rakentaa oman valinnan mukaan esimerkiksi pienkanteleita, rumpuja tai kantelepöytiä. Uudessa leiripaikassa Mekrillä viihdyttiin vuosi sitten hyvin. Viime kesän ihanat ilmat vielä korostivat Mekrin sopivuutta leiripaikaksi. Uimaan päästiin helposti ja vapaa-aika kului lähes kokonaan ulkoilmassa. Muutaman kerran tuli mieleen keskuskoulunkin hyvät puolet leirinpitopaikkana, mutta hyvin saatiin Mekrillekin opetus järjestymään ja linjurillahan pääsee Mekriltäkin, jos tarve on. Tulevan kesän kanteleleiri on 35. ja sitä juhlitaan mm. konsertin muodossa. Konsertissa esiintyy vuoden yhtye Improbatur, jossa soittavat Mirva Minkkinen ja Anna-Karin Korhonen. Lisäksi konsertissa kuullaan leirin opettajien ja oppilaiden esityksiä. Opettajien ohjelmisto koostuu pääosin suomalaisesta sävelletystä musiikista ja kansanmusiikista. Juhlakonsertti on samalla leirin päätöskonsertti ja se pidetään Joensuussa konservatorion salissa sunnuntaina 18.6. klo 13. Joensuun juhlakonsertin lisäksi leirillä on 2 oppilaskonserttia, jotka pidetään leiripaikalla Mekrijärvellä. Kesämuusikko Kanteleliitto palkkaa Senni Eskelisen kesä-elokuuksi esiintymään eri puolilla pääkaupunkiseutua. Projektin kohderyhmänä ovat erityisesti ulkomaiset ja kotimaiset turistit. Musiikki viedään paikkoihin, missä turistit liikkuvat (museot, kirkot, tavaratalot, hotellit jne.) ja siten heille tarjoutuu mahdollisuus tutustua suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Sennin työnkuvaan kuuluu projektista tiedottamista, keikkojen myyntiä ja markkinointia sekä esiintymisiä ja työpajojen vetämistä. Projektin tavoitteena on esitellä pääkaupunkiseudulla vieraileville turisteille suomalaista musiikkikulttuuria ja tarjota mahdollisuuden nuorille ammattiopiskelijoille tehdä koulutusta vastaavaa työtä. Projektin yhteistyökumppanit ovat Helsingin seurakuntayhtymä ja Seurasaarisäätiö. Senni Eskelisen (s.1986) kantelesoundissa fuusioituvat traditio ja jazz. Hirvilahden musisoivassa kylässä Kuopion kupeessa Senni aloitti kanteleensoiton jo kolmevuotiaana ja omia sävellyksiäkin alkoi syntyä Sähkökanteleesta on viime vuosina tullut Sennin pääsoitin, joka laajentaa hienosti hänen oman melodisen, jatsahtavan musiikkinsa ilmaisua ja yleisöä. KANTELE 2·2006 10
• mestareiden tähtikuvio Kansansoitinten rakentajien festivaali (Sozvezdie Masterov eli Mestareiden tähtikuvio) järjestettiin kolmannen kerran Moskovassa 21.­25.2.2006. Soitinrakentajien kilpailun ja soitinnäyttelyn ohella kuultiin iltaisin korkeatasoisia konsertteja. Erilaisia gusleja kuultiin aluksi Vladimir Ponkinin johtaman Venäjän kansallisen akateemisen Osipovin kansansoitinorkesterin konsertissa. Festivaalin päätti monikielisten soittimien konsertti. Siipimäisten guslien Kupina-orkesteria johti Gnessinien Akatemian guslinsoiton professori Ljubov Zuk. Solisti Pavel Lukojanov, joka tekee lisensiaattityötä siipimäisen guslin konserttiohjelmistosta, soitti mm. yhdessä ukrainalaisen banduristin Roman Krinkivin kanssa. Marija Gusevin Russkaja Raduga (Venäläinen sateenkaari) kvartetissa soivat domra, kitara, siipimäinen gusli ja balalaikka. Valkovenäläistä tsimbalia (vasara-dulcimeria) soitti Mihail Leoncik. Upea konsertti! Diatonisen siipimäisen guslin soittoon kuuluu tremolo. Aikaisemmin guslin valitsivat toiseksi soittimekseen domransoittajat. Nykyään sen voi ottaa pääsoittimekseen. Kielikohtaisen sävelvaihtomekanismin avulla venäläinen kantele l. siipimäinen gusli on yhä useammin vakituisesti erilaisissa kokoonpanoissa. Edessä Alla Dogadova ­ sormin soitettava pöytägusli ja takana Ljubov Muravjova ­ siipigusli Venäjän kansallisen akateemisen Osipovin kansansoitinorkesterin harjoituksissa. Kuva: Kari Dahlblom AJANKoHTAISTA Satukonsertti Lahdessa Lahden Felix Krohn -salin valtasi lähes 30-päinen joukko 6­20 -vuotiaita satuhahmoiksi pukeutuneita kanteleensoittajia 23.2.2006. Lahden konservatorion kanteleluokan ja Finn-Kanteleiden yhteistyössä järjestämä Satukonsertti tarjosi kuulijoille vanhoja tuttuja sekä hieman uusiakin juttuja laulun, soiton, tanssin ja tarinoinnin muodossa. Konserttiyleisö seurasi innolla Satumetsän tapahtumia. Metsään saapunut pieni Satuhaltijatar taikoi metsän asukkien piristykseksi musiikillisia satukuvia. Jännistystä metsään toivat Rölli ja Milli Menninkäinen sekä tietysti Punahilkka ja Susi. Pienimmät katsojat yhtyivät lauluun yleisössä, kun Nalle Puh, Tao Tao ja Muumit ilmestyivät metsän siimekseen. Lisäksi Mörri-Möykky sai koko yleisön vääntelehtimään tanssin mukaan. Peppi Pitkätossulla ja Vaahteramäen Eemelillä olivat kepposet tuttuun tapaan mielessään. Vilahtipa lavalla jopa mopoa ajava lehmä, ripulinen prinsessa sekä vielä monia monia muita. Konsertin ohjasivat Mirva Minkkinen ja Johanna Aho. Soittajat olivat projektissa innolla mukana. Eräskin heistä totesi: "konsertti on vähän kuin katsoisi televisiota, mutta se on paljon hauskempi" KANTELE 11 2·2006
• AJANKoHTAISTA Virkistystä ja tikutusta Maaliskuisena viikonloppuna 17.­19.3. kokoontui KantO:n jäseniä ja muita tikkutyylistä innostuneita täpötäyden kurssin ja virkistyspäivien pariin Kaustiselle. Lämminhenkinen viikonloppu sisälsi rentoutumisen ja syömisen lisäksi jäsenkorjausta, liikuntaa sekä soittoa. Perjantai-iltana nautiskeltiin Pelimannitalolla irlantilaisen musiikin jameista. Lauantaina kuultiin Näppäreiden ja tikuttajien yhteiskonsertti, jossa esiintyi kurssilaisista koottu maailman suurin tikkukanteleyhtye: 15 soittajaa! Kyllä siinä kielet saivat kyytiä ja yläsävelet helisivät. Illanvietossa jamittelivat tikkukanneltajien lisäksi Rauno Nieminen ja Sanna Mylläri sekä Vatkain-duo. Lauantaina pidetyssä Kanteleensoiton opettajat ry: n vuosikokouksessa valittiin hallitus vuodelle 2006: Pauliina Syrjälä, pj (Kaustinen), Minna Raskinen, vpj (Kokkola), Mari Köykkä, sihteeri (Kemi), Katja Pitkänen, rahastonhoitaja (Porvoo), Satu Sopanen-Helisalo, jäsen (Helsinki), Anni-Pesonen, varajäsen (Joensuu) sekä Ulla-Stina Uusitalo, varajäsen (Askola). Kuopion musiikkistipendi Salla Pesoselle Kuopion kaupunki myöntää kerran vuodessa lahjakkaalle kuopiolaiselle muusikolle 1700 euron musiikkistipendin. Tänä vuonna hakemuksia tuli viisi kappaletta. Kuopion kaupungin kulttuurilautakunta päätti jakaa tämänvuotisen stipendin kahden hakijan, kanteleensoittaja Salla Pesosen sekä pianisti Essi Myöhäsen kesken. Salla Pesonen on kuopiolainen, 25-vuotias kanteleensoittaja, joka opiskelee tällä hetkellä vaatetusmuotoilua Kuopion Muotoiluakatemiassa sekä kanteleensoittoa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla Helsingissä. Esiintymiskokemusta hänellä on karttunut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pori Folkissa kansankulttuuria Elokuussa Porissa voi nauttia satojen kansanmusiikin taitajien, kansantanssijoiden ja kädentaitajien esityksistä. Kantele soi festivaaleilla myös, Mestareiden perintö -konsertissa soittaa mm. Aulis Kivinen. Ohjelmaa on monenikäisille mm. uusiosoitinpajoja, joiden vetäjina toimivat Mikko Perkoila ja Erkki Okkonen. Festivaalit järjestetään 17.­20.8.2006. Lisätietoja www.pori.fi/kulttuuri/porifolk/ KANTELE 2·2006 12
• JuLKAISuT KALEVALA CANORA IMU-CD 051 Professori Tuomo Pekkanen käänsi Kalevalan latinaksi vuonna 1986 ja nyt 20 vuotta myöhemmin tämän laulu- ja runoepoksen tarinoita voi myös kuunnella levyltä latinaksi. Esittäjinä ovat Karelia, Heikki Laitinen, AnnaKaisa Liedes, Riika Paakkunainen, Sinikka Kontio ja Köyhät Ritarit. Kappaleina levyllä mm. Ortus Väinämöinis, Carmina nuptialia ja Väinämöinen fidibus canit. VIOLAN LAULUT Planet Production Oy, www.planetproduction.fi Pikku Kakkosen laulajatyttö Viola Uotilan toinen soololevy Violan laulut on jatkoa reilu vuosi sitten ilmestyneelle levylle Tulisoroinen. 8-vuotias Viola laulaa ja soittaa 5-, 10- ja 39-kielisiä kanteleita. Violalle rakkaita ovat vanhat isoäidin aikaiset sävelmät, mutta myös uudet lastenlaulut tekevät pienen kanteletytön iloiseksi. Levyllä on 24 sävelmää; mm. Linnunlaulupuu, Kerro Äiti, Kehdon äärellä, Saunavihdat. Violan laulujen säveltäjinä ovat mm. Pentti ja Jussi Rasinkangas, Soili Perkiö, Anna-Karin Korhonen ja P. J. Hannikainen. Mukana myös kansansävelmiä Suomesta ja Virosta. NARNIAN TARINAT: VELHO JA LEIJONA WALT DISNEY PICTURES & WALDEN MEDIA C. S. Lewisin kirjoittaman Narniaan sijoittuva kirjasarja on siirtynyt elokuvakankaalle ja nyt myös DVD:lle. Pevensien sisarukset joutuvat sodan aikana evakkoon maaseudulle eriskummalisen professorin taloon. Vaatekaapin kautta he pääsevät salaperäiseen Narniaan, jossa he kohtaavat puhuvia eläimiä, kääpiöitä, fauneja, kentaureja ja jättiläisiä. Elokuvan säveltäjä halusi käyttää musiikissa lumisen ja jäisen alueen soittimia ja tutustui näin kanteleeseen, joka soi elokuvassa. Satumaa vei siis myös kanteleen Hollywoodiin. LASTEN HENGELLISIÄ KANTELELAULUJA Koistinen Kantele Oy, www.koistinenkantele.fi Lasten hengellisiä kantelelauluja on tarkoitettu rikastamaan lapsityön musiikkihetkiä kanteleen avulla. Kappalevalikoima pohjautuu Vauvakirkkolauluihin. Kirjasta löytyy myös muita lapsityöhön soveltuvia lauluja koteihin, päiväkoteihin, päiväkerhoihin, perhekerhoihin, musiikkileikkikouluihin sekä lapsikuoroille. Oppaassa on myös ohjeita kanteleen soittamiseen, mikä antaa mahdollisuuden perehtyä laajemmin pienkanteleiden käyttömahdollisuuksiin. Kirjan nuotit ovat selkeitä ja niihin on merkitty kanteleen viritys, soinnut tabulatuurimerkein sekä näppäilysäestyksiä. KANTELE 13 2·2006
• KANTELE ELoKuvISSA 1950-luvun elokuvissa kantele on näkyvästi mukana ainakin kahdessa tapauksessa. Lasse Pöystin ohjaamassa Salakuljettajan laulussa (Fennada, 1952) on mukana suomalainen tähtikaarti ­ siis myös Marjatta ja Martti Pokela. Vuosikymmenen lopussa sai ensiiltansa puolestaan suomalaisneuvostoliittolainen suurelokuva Sampo (Mosfilm & Suomi-Filmi, 1959), jossa kantele on ­ Kalevalan juonen tavoin ­ erittäin merkittävässä osassa. Sampo ja Sampo-elokuvassa esitti Väinämöistä Urho Semersalmi. Kuvassa hänellä on seitsenkielinen kantele, jota hän soittaa sekä lyhyeltä että pitkältä sivulta. Kanteleen ääni on nauhoitettu erikseen eri kanteleella. KANTELE 2·2006 14
• salakuljettaja Salakuljettajan laulu Fennada, 1952 ohjaus: Lasse Pöysti pääosissa: Tapio Rautavaara, Assi Nortia, Ossi Elstelä, Marjatta Pokela ja Martti Pokela 1950-luvulla Marjatta ja Martti Pokelasta tuli erittäin suosittu esiintyjäpari. Heidän musiikkiaan esitettiin paljon radiossa ja heidät valittiin radion suosituimmaksi esiintyjäksi. "Meillä oli Marjatan kanssa hirvittävän paljon töitä. Radion kautta meillä oli esiintymisruuhkaa! Voitettiin radion suosikkikilpailu 50-luvun alussa ja saatiin siitä semmoinen pysti, jossa oli meidän nimemme", muistelee Martti Pokela. "Seuraavana vuonna oli sama kilpailu ja Tapio Rautavaara voitti sen silloin ja me oltiin toisena. Tapsa sai sitten saman pystin ja hänen nimensä lisättiin siihen. Sitä olen miettinyt, että mihinkähän se pysti on joutunut...", Martti Pokela pohtii. "Nyt saadaan nähdä Pokelatkin valkokankaalla, ja mikäli katkelmista voi päätellä tulos on aika hauska. Rouva Pokelan kellon heleä ääni soveluu mekanisoitavaksi, senhän olemme kuulleet jo raMarjatta ja Martti pokela esiintyivät elokuvassa Salakuljettajan laulu useissa kohtauksissa. pääasiassa soittimena heillä on kitara, mutta elokuvassa on myös kohtaus kanteleen kanssa. TEKSTI: TIMO VÄÄNÄNEN, KUVAT: SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO diostakin", kirjoitti Elokuva-aitta 1952 kertoessaan tulevista elokuvista. Martti Pokela muistelee, ettei hänen ja Marjatan näyttelemistä kovin paljon ohjattu. "Meillä ei ollut mitään vaikeita juttuja. Lasse Pöystiltä kysyttiin jotakin, otettiin erikseen kuvia ja omalla tavallamme tehtiin ne. Lasse sanoi, että tehkää niinkuin haluatte, sen mitä puhutte. Kyllä hän kuunteli ja hyväksyi ne. Hän sanoi, ettei rupea meitä johtamaan, eikä johtanut paljon muitakaan. Kyllä siinä hyvin itsenäisiä oltiin." Kanteleen elokuvaan halusi mukaan Pokelan mukaan Lasse Pöysti, mutta Martti ei soittanut kuvauksissa omalla kanteleellaan. "Minulla ei ollut sopivaa kanteletta ja se sitten lainattiin eräältä kaupungin orkesterin soittajalta, joka harrasti kanteleen soittoa. Hänen kanteleessaan oli muutamia äänivaihteita. Kohtauksen laulu oli muistaakseni `Huutelen tarhaan tarhaan...' ja siinä oli joitakin äänilajin muutoksia." KANTELE 15 2·2006
• KANTELE ELoKuvISSA Elokuva sai melko myönteisen vastaanoton, olihan siinä paljon esiintyviä tähtiä mukana ja Martti ja Marjatta olisi haluttu mukaan muihinkin elokuviin. "Kaarlo Nuorvalalla oli käsikirjoitus jo suunniteltuna kahteen seuraavaan, mutta ei me sitten enää lähdetty. Toivo Särkkähän tahtoi meitä Iskelmäkaruselliin mukaan ja me ei lähetty! Särkkä loukkaantui siitä ­ hän oli aika pahansisuinen muutenkin ja yksinvaltias näissä asioissa. `Se harva kerta, kun pyydetään, niin kyllä yleensä lähetään!', hän sanoi. Särkkä ei tajunnut, että minkä takia me ei lähetä. Muutenkin oli töitä, niin ajateltiin, että on ihan turhaa lähteä mihinkään filmiin. Filminteko oli jännittävää, mutta onneksi ei lähdetty tekemään enempää", muistelee Martti Pokela elokuvauraansa. Elokuvan juoni liikkuu nimen mukaisesti salakuljetuksen parissa. "Tarkemmin sanottuna Tornionjokilaakson tapahtumissa, kahvin, kellojen ja nylonin ym. laittomassa maahantuonnissa", kertoi Uusi Suomi 1952. Elokuvassa oli mukana pieni orkesteri ja musiikista vastasi George de Godzinsky. Jälkiäänityksiä ei musiikille tehty, kohtaukset kuvattiin ja äänitettiin kerralla muutamien harjoitusten jälkeen. "Minä kuitenkin soitin aina itse, toisin kuin Tapsa. Siellä oli joku soittamassa taustalla ja Tapsa oli soittavinaan. Muistaakseni tässäkin elokuvassa tapahtui niin", Martti arvelee. Sampo ­ mahtavaa ja monumetaalista Mosfilm & Suomi-Filmi 1959 ohjaus: Aleksandr Ptusko pääosissa: Urho Somersalmi, Anna Orotsko, Ivan Voronov, Andrej Osjin, Ada Voitsik, Eve Kivi "Ainutlaatuinen elokuvakokemus, joka mahtavuudessaan, dramaattisuudessaan ja väriloistossaan etsii vertaistaan!", hehkuttaa elokuvajuliste SuomiFilmin ja Mosfilmin yhteistuotantona tehtyä värielokuvaa Sampo. Elokuva herätti aikanaan erittäin vilkasta keskustelua tuotantovaiheessa olihan Kalevalan aiheita työstämässä neuvostoliittolainen elokuvayhtiö. Kirjoittelu Suomen lehdistössä kävi kiivaasti puolesta ja vastaan. Elokuvan alkuperäinen nimi Satu Sammosta muuttuikin lehdissä muotoon Sota Sammosta. Suomi-Filmi päätyi mukaan hankkeeseen silloisen opetusministerin Johannes Virolaisen toivomuksesta. Elokuva oli ensimmäinen suurtuotanto Kalevalan aiheista ja se oli myös teknisesti erittäin haastava työ näyttävine erikoisefekteineen ja monine ver- KANTELE 2·2006 16
• Sampo on julkaistu videokasettina 1989 sarjassa Suomi-Filmin suosikit II sioineen. Kaikki kohtaukset piti tehdä neljänä versiona ­ normaalilevyisenä ja laajakangasversiona, molemmat suomeksi ja venäjäksi. "Filmillisesti elokuva on mahtavaa ja monumentaalista trikkikuvausta Kalevalan kansan taistelusta Pohjolaa vastaan", kirjoitti Turun Sanomat arvostelussaan. Nykykatsojalle elokuva on hieman jäykähkö mutta elokuva hyödyntää erikoistehosteita näyttävästi onhan juonessa mukana ihmeellinen Sampo ja sen taonta, auringon vangitseminen vuoren sisään sekä Pohjolan emännän taiat. Louhi jopa lentää nykyisten toimintaelokuvien tyyliin. Juoni sijoittuu vuoden 1000 tienoille ja mukana oli monen alan kansatieteellisiä asiantuntijoita. Musiikin asiantuntijana toimi Erkki Ala-Könni, säveltäjä oli neuvostoliittolainen. "Elokuvan musiikin säveltää nuori lahjakas säveltäjä Igor Morozov, joka on tutkinut suomalaisten säveltäjien Kalevala-aiheisia teoksia. Petroskoissa säveltäjä tutustui maailman ainoaan kanteleyhtyeeseen", kirjoitti Neuvostoliitto tänään -lehti 16.8.1957. Uuden Suomen viikkolehti kirjoitti puolestaan ehkäpä hieman liioitellen 3.10.1959: "Filmimusiikin säveltäjä kuunteli viikkokaupalla Helsingissä suomalaista kansanmusiikkia." Perinteiset sävelaiheet ovat vahvasti mukana elokuvan musiikissa ja kantelekin soi useasti. Jo elokuvan avausjaksossa Helsingissä oleva Elias Lönnrotin patsas Väinämöisineen herää henkiin ja Väinämöinen soittaa hauenleukaluista kantelettaan. hoista tilikirjoista voisi tieto ehkä löytyä, mutta täytyy olla hyvä asiantuntija, että sieltä tunnistaa kanteleensoittajan nimen, jollei se ole aivan tunnetuimpia." Jos siis tiedät, kuka oli mukana kanteleineen elokuvassa Sampo, ilmoita tiedoistasi Kantele-lehteen. Väinämöisen roolissa oli Urho Somersalmi. Hänen kanteleensoittonsa on välillä runollisen viitteellistä, mutta häiden tanssikohtauksessa soitto muistuttaa hyvin tarkasti sulkusoittoa. Elokuvan ulkokuvauksia tehtiin Heinolan lähistöllä, Kuusamossa ja Seurasaaren ulkoilmamuseossa Helsingissä. Neuvostoliitossa kuvattiin myös ­ Pohjola-jaksot on tehty Krimillä, Kalevalan kesäkuvat Laatokan ja Äänisjärven rannoilla. Studiokuvaukset on tehty Mosfilmin studioilla Moskovassa. Kalevalan juonen tavoin kantele on ratkaisevassa roolissa. Kalevalan miehet Väinämöisen johdolla soittavat joukolla kirveillä veistämiään kanteleita ja lamaannuttavat Pohjolan puolustajat. Kohtauksen musiikki on mielenkiintoinen, sillä siinä ei monista muista kantelekohtauksista poiketen ole käytetty lainkaan kanteleen ääntä. Kanteleen taikavoimaista joukkosoittoa kuvataan hammond-urkuja muistuttavalla äänellä... Amerikkaan Elokuva vietiin myös Yhdysvaltojen teattereihin, mutta sitä markkinoitiin kauhufilminä ja suosio ei ollut kovin merkittävä. Ne, jotka olisivat voineet olla siitä kiinnostuneita, eivät ehkä huomanneet, että elokuvan aiheena oli Kalevalan tarina, koska mainoslauseena oli "the Most Chilling Terror Ever Experienced!" eli "Jäätävintä kauhua mitä on koskaan koettu!" Sisältöä kuvattiin lauseella "Thousands against an Ominous Diabolic Force from another World!" eli "Tuhansilla vastassaan uhkaava pirullinen voima toisesta maailmasta!" ja elokuvan nimenä oli "The Day the Earth Froze" eli "Päivä jolloin maailma jäätyi." lähteet: Suomen elokuva-arkisto, www.imdb.com, Martti pokela, Kari Uusitalo: Kuvaus ­ kamera ­ käy! (Kirjastopalvelu, 1994), Sampo, VHS-video (Suomi-Filmin suosikit II, 1989) Väinämöisen kanteleen ääni Kuka sitten soitti kanteletta elokuvan äänityksissä? Ääni muistuttaa kovasti suomalaista suurkanteletta, vaikka kuvassa elokuvassa onkin alun leukaluisen soittimen jälkeen seitsemänkielinen pienkantele. Mukana on suomalaisia musiikintelkijöitä mm. Suomen Laulu -kuoro. Elokuva-arkiston tutkija Juha Seitajärvi kertoo, että vanhojen suomalaisten elokuvien musiikkien tekijöitä ja alkuperää ollaan parhaillaan tutkimassa, erityisesti kansansävelmien ja -soittimien osuutta. "Sampoon emme ole kuitenkaan vielä päässeet käsiksi", musiikkiin erikoistunut tutkija sanoo. Elokuvan tekijätekstit eivät mainitse kanteleensoittajaa, joten asia pitäisi tutkia muista dokumenteista. "Van- KANTELE 17 2·2006
• 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. TerracoTTa lady (FI NM7 06 00001) comp. Jukka Linkola ImprompTu op. 5 no. 5 (FI NM7 06 00002) comp. Jean Sibelius okapI (FI NM7 06 00003) comp. Anna-Karin Korhonen HöpellysTä (FI NM7 06 00004) comp. Vilma Timonen maaHerran polska (FI NM7 06 00005) trad. Antti Rantosen mukaan valse GrIffyre (FI NM7 06 00006) comp. Asko Hyvärinen neerem (FI PM3 05 00005) comp. Timo Väänänen Tennessee WalTz (FI NM7 05 00051) comp. Redd Stewart & P. W. King, Acuff Rose Publications TulIkarIn masurkka (FI NM7 05 00040) trad., arr. Toivo Alaspää, Matti Kontio, Timo Väänänen 8:12 4:29 6:47 3:29 2:19 5:52 6:43 3:05 2:37 7:16 4:59 3:43 3:49 3:40 eva alkula ulla Honkonen ImprobaTur vIlma TImonen ouTI lInnaranTa eIja kankaanranTa TImo väänänen kanTeleTrIo ToIvo alaspää, maTTI konTIo, TImo väänänen kanTeleTrIo ToIvo alaspää, maTTI konTIo, TImo väänänen marTTI pokela HellI syrjänIemI HellI syrjänIemI vIlma TImonen ouTI lInnaranTa Kanteleen värejä Kantele-lehdessä on tässä numerossa mukana lukija- ja jäsenetuna cd-levy Kantele Colours, jolla esiintyy 15 kanteleensoittajaa erilaisilla kanteleilla. Levy on tuotettu yhteistyössä Kanteleliiton ja Inkoon Musiikki IMU:n kanssa. 10. lönnroT-fanTasIa (FI NMT 05 00021) comp. Martti Pokela 11. jos voIsIn laulaa kuIn lInTu voI (FI NM7 06 000011) trad. , arr. Helli Syrjäniemi 12. Häälaulu (FI NM7 06 00012) comp. Martti Syrjäniemi, arr. Helli Syrjäniemi 13. korupolska (FI NM7 06 00013) trad., arr. Vilma Timonen 14. kerImäen polska (FI NM7 06 00014) trad., arr. Outi Linnaranta 30.6.­7.1.07. Turun linnassa Sankari vai konna? -näyttely. Kaikissa asioissa on kaksi puolta ja aika tekee tehtävänsä. Esineitä ja asioita noidasta Auervaaraan. Mukana näyttelyssä Timo Väänäsen ja Ilari Ikävalkon teos Väinämöisen kasvot, joka koostuu 144 kanteleensoittajan kasvokuvista. Turun maakuntamuseo, www.turku.fi/maakuntamuseo Haluaisin ostaa käytetyn hyväkuntoisen konserttikanteleen. Arja Grönvall puh. 040 821 5420 tai arjaog@suomi24.fi. Myydään soitinrakentajille sahattua kuusipuuta, max. lev. 30 cm, kauan varastossa ollutta. Puh. 040 703 5024 Myydään kaunis 36-kielinen kotikantele (rak. 1998, Olavi Turpeinen, Vesanto). Hp. 500 / tarjous. Tiedustelut Raija Opas, p. 050 583 0048, raija.opas@kolumbus.fi Myydään Heikkilän valmistama hyväkuntoinen, kaunisääninen konserttikantele. Tekijä on huoltanut soittimen viime syksynä. Hintapyyntö 1500 . Puh. (09) 594226 / Joenpelto. Etsin oppilailleni soittokuntoisia 36-kielisiä kotikanteleita. Yhteydenotot: Maarit Aarvala, 040-51 61 101 tai maarit. aarvala@pp.inet.fi KANTELE 2·2006 18
• Soitettavaa kesäksi Tässä ensimmäisessä Kantele-lehden nuottiliitteessä on musiikkiopisto Juvenalian oppilaiden omia sävellyksiä isolla kanteleella soitettavaksi. Säveltäjien ikä vaihtelee 11 ja 18 vuoden välillä. Espoolaisessa musiikkiopisto Juvenaliassa on kanteletta opiskeltu kansanmusiikkilähtöisesti jo yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä opistossa annetaan opetusta sekä kansanmusiikkipainotteisella että taidemusiikkipainotteisella linjalla noin kolmellekymmenelle pääaineiselle oppilaalle. Kanteleensoitonopettajat (KantO ry) kokoaa Kantele-lehteen nuottiliitettä ennen julkaisemattomista sävellyksistä tai sovituksista, jotka soveltuvat kanteleella soitettavaksi. Jos sinulla on pöytälaatikossasi mainioita sävellyksiä, sovituksia tai muuten vain mielestäsi erinomaisia kappaleita muidenkin iloksi, voit lähettää niitä osoitteella: Sanna Huntus, Vattuniemenkatu 18 E NuoTTILIITE 1 70, 00210 Helsinki, sanna.huntus@ pp.inet.fi. Myös käsinkirjoitetut nuotit kelpaavat. Kaikkea materiaalia ei voida julkaista, mutta keräämme saapuneet nuotit arkistoon säilytettäväksi. Liitä mukaan kaikki tiedot kappaleesta tai vaikkapa tarina sen synnystä. Jos säveltäjä/sovittaja on tiedossasi, kysy myös häneltä lupa nuotin julkaisuun. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Ardemum-valssi säv. Anna Wegelius ja Sanna Huntus Muuttolinnut säv. Inka Pehkonen San José säv. Inka Pehkonen Valborgkväll säv. Mirja Komulainen Yön lintu säv. Eveliina Koski Kimara-valssi säv. Jutta Rahmel Sudenkorento säv. Eveliina Moilanen Kamomilla-polkka säv. Maija Pokela sov. Jutta Rahmel Heinäpolska säv. Mirja Komulainen Dm 5 C Ardemum-valssi Dm Am Anna Wegelius & Sanna Huntus C G 1. Dm Dm /C 10 F 2. C /E Am Am Em G Am 14 G Am 19 G 2. Am 1. Am KANTELE 2·2006
• NuoTTILIITE 1 Muuttolinnut 5 Rauhallisesti Inka Pehkonen 9 13 17 D.C al Fine Fine 21 25 KANTELE 2·2006 20
• NuoTTILIITE 1 A 5 C San Jose C/H Inka Pehkonen Dm Am /E F Am G /G Am C G Am B 9 C /H Am Dm 13 /H Am G G C Am vals C Valborgkväll G D A/D G 5 A 3 A Em A Mirja Komulainen 1.5.2004 9 D 13 G 17 A 21 25 A G A D6 F#m Hm G A Hm rit. G A A/D A D Em A G G G F#m Em (vasta loppuun) KANTELE 21 2·2006
• NuoTTILIITE 1 Yön lintu 5 Eveliina Koski 1. 9 2. 13 18 KANTELE 2·2006 22
• NuoTTILIITE 1 Kimara-valssi 3 Jutta Rahmel C C/E Am G F G C 3 3 C C 5 3 C G 1. 2. Em C 9 G C 13 C C C/E G C F C C Dm 18 C C G G 22 Am F F 26 G Am 30 KANTELE 23 2·2006
• NuoTTILIITE 1 Sudenkorento Am Am Am G F G F G 6 Eveliina Moilanen F Am G F Am F 11 Dm Am Dm F F 19 G F G Dm 27 F 32 2. Am 1. Em Em Am KANTELE 2·2006 24
• NuoTTILIITE 1 C A Kamomilla-polkka C G B 5 F 9 G G F F G G Maija Pokela sov.Jutta Rahmel F Am C C 13 Am Em 17 F F G G C G Dm C C vas. Inka pehkonen oik. Eveliina Moilanen ja Reima KANTELE 25 2·2006
• NuoTTILIITE 1 Heinäpolska 5 C Mirja Komulainen F 3 G G G C C C G C C 9 3 13 F C F Dm 3 G C G 17 C G G C 21 C 25 C 3 G 3 C 3 C 3 G C Kardemimmit Kaustisella 2004. Kuvassa Leeni Wegelius, Anna Wegelius, Maija pokela ja takana Jutta Rahmel KANTELE 2·2006 26
• Toivo Waldemar Rautavesi itse tekemässään keinutuolissa v. 1938. Helsinkiläispelimannin erikoinen kantele Mäntsälässä käyttömestari Taisto Rautaveden kodin seinällä riippuu kantele, joka herättää huomiota poikkeuksellisella rakenteellaan. Sen kansi on ikäänkuin jaettu kolmeen alueeseen, joissa kielillä on joko 0, 1 tai 2 rinnakkaiskieltä. Kanteleen kaikkiaan 30 kielestä lyhin ja pisin on jälkikäteen poistettu. "Kaksinkertaisten" kielten vaatimat ylimääräiset tapit sijaitsevat omassa yli kannen ulottuvassa listassaan, ja "kolminkertaisten" kielten 3 lisätappia on kätketty peltisuojuksen alle, jotteivät ne haittaisi soittamista. Tämä kaunis soitin on ilmiselvästi mestarin tekoa. Se on edelleen ehjä, vaikka näyttääkin olleen kovassa käytössä ennen pitkää eläkeaikaansa. Taisto Rautavesi kertoo: "Kanteleen on tehnyt vaarini Toivo Waldemar Rautavesi, joka syntyi v. 1882 Tuusulassa ja kuoli v. 1961 Mäntsälässä. Siinä välissä hän asui Helsingissä ja työskenteli Kulmalan ajoneuvotehtaassa rakennellen vossikanrattaita ym. "Irto"puuseppänä hän oli yliopistollakin. Ennen talvisodan syttymistä ja Mäntsälään muuttoa hän toimi Munkkiniemessä talonmiehenä. Ei tiedetä, milloin hän rakensi ensimmäisen kanteleensa, mutta tämä yksilö on tehty luultavasti 1920luvun puolivälissä. Vaari teki sukulaisilleen useita kanteleita. Niistä yksi on Tukholmassa ja muut Helsingissä, Nastolassa ja tämä omani Mäntsälässä, muista ei ole tietoa. Helsigissä olevan kanteleen olen nähnyt; se on rakenteeltaan normaali, ei rinnakkaiskielinen. Iloinen seurue ja T. W. Rautavesi kanteleineen laatikkotehdas Lehtinen ja Roustin autossa. TEKSTI: ESA pITKÄNEN Vaari soitti itse rakentamiaan kanteleita pitkältä sivulta, vasemmalla kädellä bassoa ja oikealla melodiaa. Albumissani on valokuva, missä hän soittaa yhtyeessä, johon kanteleen lisäksi kuuluvat viulu ja mandoliini. En tiedä, mistä vaari kanteletartunnan sai, mutta tanssimusiikkia ja työväenmarsseja hän soitti. Ehkäpä tällainen kanteleen rakenne mahdollisti riittävän voimakkaan äänen tanssipaikoilla ja ulkoilmassakin. Vaari esiintyi omissa työ- ja tuttavapiireissään, mutta oli hän vähällä tulla laajemmankin yleisön tietoisuuteen ­ radiossa kun oli kerran kuulutettu, että jos löytyy kanteleensoittajia, niin voisi tulla esiintymään. Vaari oli ottanut kanteleensa ja mennyt. Kun toimittaja sitten sanoi, että: 'Soitelkaa nyt vähän semmoista koesoittoa, että katsotaan, miten menee', niin vaari tokaisi: 'Radioonhan minä tänne tulin soittamaan enkä koesoittamaan', ja lähti pois." Taisto Waldemar Rautaveden tekemä kantele KANTELE 27 2·2006
• uusia säveliä Helsingissä kantaesitettiin 1.4.2006 konsertillinen Kanteleensoiton Opettajat ry:n tilaamia kanteleteoksia. Kaksi vuotta aiemmin käynnistetyssä uraauurtavassa projektissa oli mukana viisi säveltäjää, joiden "kantelekonsultteina" toimivat Eva Alkula, Eija Kankaanranta ja Ritva Koistinen. Tavoitteena oli laajentaa musiikkikoulu- ja musiikkiopistotasoista ohjelmistoa nimenomaan ammattisäveltäjien kanteleteoksilla. Sävellystilaukset tehtiin Suomen Kulttuurirahaston, Valtion säveltaidetoimikunnan ja Uudenmaan taidetoimikunnan apurahoilla. Uusia sävellyksiä syntyi seitsemän ja niitä on tarkoitus julkaista opettajayhdistyksen toimesta. TEKSTI: EIJA KANKAANRANTA taja pääsee helposti rakentamaan omaa tulkintaa. Musiikin tarinaan on helppo heittäytyä mukaan. Soittaja pääsee "kertomaan" myös aivan omia kummitusjuttuja selkeästi ohjeistetuissa improvisaatio-osuuksissa. Kantaesityskonsertin äänittänyt Matti Kontio keksi kappaleen alusta löytyvän kolmen sävelen motiiviin osuvat sanatkin: "Pe-lot-taa!" Kolme tanssikuvaa pyörittää kanteleen- ja nokkahuilunsoittajaa samban, menuetin ja ragtimen tahtiin. Kantelestemmassa painottuvat säestystehtävät, mutta siitä löytyy myös solistisia osuuksia sekä itsenäisesti tehtävinä, että nokkahuilun toisen äänen tai harmoniaa täydentävien kommenttien tukemana. Eri tanssien ominaispiirteiden esiin saaminen tuo kanteleosuuteen haastavuutta. Soitettaessa rytmimusiikkia kanteleella on erityisen tärkeää huolehtia selkeästä ja napakasta artikulaatiosta sekä harmonia- ja melodialinjojen selkeydestä ja puhtaudesta. Ja tietenkin elävästä rytminkäsittelystä. Esimerkiksi "Tempo di ragtime" -osassa koko kanteleosuus soitetaan muutamia neljäsosanuotteja lukuun ottamatta lyhyeksi artikuloituna eli staccatona. Vähän ronski, mutta samalla rento ote tuo ragtimen tuntumaa ja pitää svengiä elossa. Menuetit ovat nokkahuilunsoittajille tuttuja vanhasta musiikista ja heiltä voikin oppia paljon menuetin fraseerauksesta. Lintisen menuetissa on vaikutteita barokkimenuetista, mutta tanssia on tarkoitus tehdä melodisemmaksi, laulavammaksi. Kaikkia säestyssäveliä ei soiteta täysmittaisiksi. Yleensä esimerkiksi tahdin kolmannella iskulla olevan sävelen sointi sammutetaan aiemmin. Melodiaa fraseerataan samalla tavalla. Taitekohdissa esiintyvät, nuorelle kanteleensoittajalle ehkä vieraammat hemiola-rytmit saa esiin painottamalla joka toista säveltä ja seuraamalla nuotin fraasikaaria. Kirmo Lintinen: Kolme tanssikuvaa, Maalaus ja Kummitusjuttu Kirmo Lintinen sävelsi projektiin kantelesoolon sekä kaksi kamarimusiikkiteosta. Hän valitsi kanteleen duokumppaneiksi kitaran ja nokkahuilun, jotka sopivatkin soinniltaan ja nyanssiskaalaltaan kanteleen kavereiksi hyvin. Kitaralle ja nokkahuilulle on kanteleen tavoin vielä vähän perustasoista kamarimusiikkia, joten näidenkin instrumenttien edustajat olivat innoissaan kanteleopettajien projektista. Maalaus kitaralle ja kanteleelle on äärettömän kauniisti kaartuileva, herkkä tunnelmapala. Kanteleensoittaja saa keskittyä tässä valssissa harvinaisesti lähestulkoon koko ajan melodian rakentamiseen ja kannatteluun. Kitaristi kuljettaa harmonioita, kommentoi ja värittää melodiaa sekä syventää tunnelmaa. Maalauksessa voi syventyä kamarimusiikille ominaiseen hetkessä olemiseen, ja herkistyä reagoimaan kanssamuusikon lähettämiin impulsseihin. Kappale houkuttelee oman soittimen äänen kuunteluun ja kauniiseen äänenmuodostukseen. Kantaesityksessä soittanut kitarataiteilija Osmo Palmu arvioi Maalauksen onnistuvan perustaso 2 -kurssia valmistelevalta soittajalta. Kanteleosuus soveltuu samantasoiselle soittajalle, mutta edellyttää konserttikanteletta. Toisaalta myös ammattilainen saa tästä viehättävän lisän konserttiohjelmistoonsa. Kummitusjuttu-soolon asteikko ja tekstuuri houkuttelevat nyansseilla ja tunnelmilla leikittelyyn. Nuottikuvaa ja esitysohjeita tarkastelemalla nuorikin kanteleensoit- Pekka Jalkanen: Itsestään syntynyt Jumala ja synnin häpeä Pekka Jalkasen sävellysluettelossa on toista sataa teosta. Kanteleopettajien tilausteos pohjautuu Salmista tallennettuun legendaan Kristuksen syntymästä ja syntiinlankeemuskertomuksesta. Ritva Koistinen kertoo sävellyksen sisältävän aineksia muun muassa ortodoksisesta liturgiasta ja karjalaisesta kantelesävelmistöstä. Teos voidaan esittää kantelesoolona tai soittoon lomittuvan lausunnan kanssa. Koistisen mukaan teos edellyttää jo ammattiopintoihin ehtinyttä soittajaa. Jalkasen kantelesävellyksille luonteenomainen, soimaan Kantaesityskonsertti 1.4.2006. Jenni Vartiainen, Eero Saunamäki, Eija Kankaanranta, Ritva Koistinen, Harri Wessman, Kirmo Lintinen, Markus Fagerudd, pekka Jalkanen, kuva: Anna-Karin Korhonen KANTELE 2·2006 28
• jätettävä tekstuuri vaatii sekä nuottikuvan että oman soittotekniikan huolellista määrittelyä ja tutkimista. Sävellys antaa mahdollisuuden myös kanteleen täyteläisen resonanssin hyödyntämiseen. Harri Wessmanin Kalevala-sarja ja Markus Fageruddin Syksy Harri Wessman on säveltänyt runsaasti pedagogiseen käyttöön soveltuvia sävellyksiä eri instrumenteille. Nyt kanteleelle tehdyn Kalevala-sarjan kuudella osalla on kuvailevia ja tarinaan heittäytymiseen innostavia nimiä: "Pikku saaren neito" hyppelehtii veikeästi puitten lomassa, ja mitähän kantelekoukkuja tutkaileekaan "Antero Vipunen"..? Markus Fagerudd nostaa seitsenosaisessa Syksy-soolossa esiin kanteleen diatonisen perusolemuksen. Kantaesityksen soittanut Jenni Vartiainen kertoo jujun löytyvän osa kerrallaan kiivettävistä moodiportaista: "Syysaamun aurinko" näyttäytyy C-joonisessa asteikossa, "Pitenevät varjot" D-doorisessa ja niin edelleen. Teoksessa on hauskoja, paikoitellen taiturillistakin sormihallintaa edellyttäviä rytmisiä aiheita. Toisessa osassa on myös plektralla soitettavia melodioita. Ensimmäisessä osassa "Soare rasare" (Auringonnousu) tavoitellaan kromatiikan lisääntymisellä, erilaisilla kosketustavoilla ja muuttuvilla nyansseilla kasvavaa valoa ja lämpöä. "Loch Nessin salaisuus" syöksähtelee hurjina glissandoina ja kynsiääni-intervalleinakanteleen kielistöllä. Kolmannessa osassa kulkee ostinatomaisen säestyksen lomassa tanssimelodia, jota tehostetaan voimakkailla jalanpolkaisuilla. Dumitrescu kertoo halunneensa hyödyntää kanteleen pitkää jälkisointia eri tavoin; Loch Nessin arvoituksessaluodaan mystinen ilmapiiri soimaan jätettävälläheterogeenisella, itämaista asteikkoa muistuttavalla sävelistöllä. Viimeisessä osassa, "Impreuna" (Yhdessä), taas kiedotaan yhteen nopeasti vaihtuvia, eri yläsävelsarjojen yhdistelmiä. Adina Dumitrescu: Neljä hengitystä kanteleelle Ensikosketuksensa kanteleeseen saanut Adina Dumitrescu heittäytyi työhön perusteellisesti, muun muassa kanteleoppilaita kuunnellen ja videoiden. Tuloksena syntyi neliosainen kantelesoolo, joka kantaesitetään myöhemmin. Teoksen osia voi Dumitrescun mukaan ajatella valokuviin tallentuneina maisemina. Alkuperäinen, erittäin haastavasti erilaisia soittotapoja, sointivärejä ja konserttikanteleen kromaattisia ulottuvuuksia luotaava sarja noussee D- tai C-kurssitasolle, mutta Dumitrescu innostui myös ajatuksesta työstää sävellyksestä 1­3 osaa nuoremmille soittajille. PROJEKTIN SÄVELTÄJIEN MUUTA TUOTANTOA Adina Dumitrescu quant à elle ... elle est l'art (2005) Kantelettaren Kolme kaunista -runoon sopraanolle, klarinetille, pianolle ja perkussioille. orkesteriteos Khorinda (2004) AMMO (1997) konsertto viululle ja orkesterille Markus Fagerudd The Messenger käyrätorvelle ja orkesterille (2005) lastenooppera Gaia (2000, kantele orkesterissa) Kuusi hetkeä pasuunalle ja live-elektroniikalle (1998) Fresco kamariorkesterille (1994) pekka Jalkanen Kantelekonsertto (1997) Bucina (1993) huilulle, oboelle, klarinetille ja pianolle (2. versio kolmelle nokkahuilulle ja kanteleelle) Angelus Mundi jousiorkesterille (1988) ooppera Seitsemän huivia (1989­90) lastenooppera Tirlittan (1985­86) Kirmo Lintinen Mobile festivo sinfoniaorkesterille (2003) Vesi kahdelle konserttikanteleelle (2002) Duo concertante klarinetille, kontrabassolle ja orkesterille (2002) 'konsertoiva madrigaali' David ja Batseba laulusolisteille ja barokkiorkesterille (2001) lastenooppera Voi vietävä! (2000­2001) Harri Wessman Concertinoja eri soolosoittimille ja jousiorkesterille Keskeneräinen sarja nokkahuilulle ja kanteleelle "Maantieteellinen" (1997) Musiikki balettiin Satumaan päivikki (1987) lisätietoja www.fimic.fi -> Contemporary Music KANTELE 29 2·2006
• oPETTAJAN PÄIvÄKIrJA Haun tulos: ei yhtään kappaletta Biisilista Onneksi olkoon, kesälomalainen! Nyt se sitten koitti, ansaittu suvi ja vapaus. Näillä hetkillä kouluissa lauletaan suvivirsi, sydän on riemuisena ja mielessä siintävät tulevan kesän seikkailut! Ah tätä ihanaa aikaa! Tuomi kukkii ja aurinko kääntää valoisan katseensa sinuun. Kellonkin voi unohtaa laatikkoon odottelemaan elokuuta. Ehkä suunnittelet kotona lomailun lisäksi jotain pientä tai suurempaa reissua. Mitäs ajattelit pakata mukaan? Ainakin uimapuvusta, hellehatusta, pyyhkeestä, sandaaleista sekä aurinkolaseista- ja rasvoista voisi olla iloa. Ja ehkä myös biisilistasta. Tämä seuraava tapaus sattui eräälle helsinkiläiselle kanteleopettajalle. (No, myönnän, minulle...) Tavanomaiseen Savo-turneeseeni kuuluu vierailu isovanhempieni luona. Sinä päivänä ei ollut pilven häivääkään taivaalla, lintuset sirkuttivat puissa ja ruoho heilui vienosti etelätuulen leppeässä puhalteessa. Olo oli kesälomamainen. Ukki ja mummo olivat odottaneet innolla vierailuamme. Kahvit siinä juotiin ja kuulumisia vaihdettiin. Sitten ukki totesi: "Tuollapa yhdellä naapurillamme on semmoinen kantele. Mitäs jos katsoisit sitä?" Totesin, että mikä ettei. Ukki lähti hakemaan kanteletta naapurista ja viipyi pitkään poissa. "No me ollaan tuonne pihalle kiikulle laitettu se kantele. Tule katsomaan." Ulos oli laitettu kantele ja muutakin: monta riviä tuoleja ja naapurusto (tarkoittaa: kaikki kotona olleet samassa kerrostalossa asuvat, mukaan lukien eräs pitäjän mestaripelimanni). Kantele oleili pihapöydällä. Ja millainen kantele! Ehkä se oli ollut joskus soittokuntoinen. Vire oli jossain mikrointervallisen pentatoniikan ja 12-säveljärjestelmän välimaastossa. Kävi ilmi, että pienimuotoista kesäkonserttia siinä kaukaa tulleelta kantele-expertiltä toivottiin. Avulias vanha rouva antoi kanteleeseen kuuluvan viritysavaimen käteeni, ja siitäpä sitten vaan jonkinlaista virettä hakemaan. Yleisö istui hiljaa keskittyneenä paikallaan, valmiina kuulemaan kantelemaisterin taidokasta ja heleän kuulakasta soittoa. Kuului yskintää, auto huristi ohi, viritysääntä. Samaan aikaan pintani alla sauhusi ja sisäinen googleni raksutti kuumeisesti: haun tuloksena ei tullut yhtään kappaletta! Miten tämä on mahdollista! Kesäloma ja yks'kaks'yllättäen eteentullut tilanne olivat pyyhkineet kaikki sävelet päästäni pois. Siis todellakin ihan kaikki. Alitajuntani etsi jonkinlaista takaporttia tilanteesta poispääsyyn. Sitä ei löytynyt. Tuntui, kuin taivaalle olisi pikku hiljaa alkanut kerääntyä tummia pilviä. Vire sen sijaan alkoi valmistua ja kesäinen konsertti pääsisi alkamaan. Odottavat katseet olivat minuun suunnattuina. Hiljaisuuden katkaisi taivaalla lentävän lentokoneen vaimea ääni. Jokunen kasku kerrottiin, kanteleesta kyseltiin. Sitten keksin jotain, mikä pelasti minut: "Teillä on varmasti mielessänne monia kappaleita, joita kuuntelisitte mielellänne. Mitä minä voisin soittaa teille?" Helpotuksen huokaus, yleisöltä alkoi kuulua toiveita. Tuttuja iskelmiä, virsiä, kansanlauluja, musikaalisävelmiä ja mitä lie kaikenlaista muuta. Pieni vetoapu auttoi! Oli mukava soittaa kanteleesta niin kiinnostuneelle yleisölle ja tilaisuudesta tuli loppujen lopuksi oikein onnistunut. Kaikki meni hienosti hyvällä pelimannihengellä. Kesäinen Savo-turnee on tältä vuodelta vielä edessä. Tällä kertaa kuitenkin pakkaan mukaan myös sen biisilistan, ihan pahan päivän varalle vain. TIINA KOMULAINEN KIRJOITTAJA ON HELSINKILÄINEN KANTELEOpETTAJA, JOKA OpETTAA pÄÄKAUpUNKISEUDUN MUSIIKKIOpISTOISSA. KANTELE 2·2006 30
• Viritysmittari Seiko SAT500 edullinen ja tarkka kolme eri näyttöä pienikokoinen 29,kaupan päälle viritysopas Nuotteja: Tuhti pakkaus ison kanteleen vasta-alkajille 28,- Vivo Äänitteitä: kevään uutuudet Puinen sydän Toivo Alaspään pelimannitrio tanssittaa vaikka mukaansatempaavien CD-taustojen kanssa sopii mainiosti kanteleelle 29,- Vapaa säestys ja improvisointi juhannuksena Äänitysstudiomme: 80 m2, korkea sali ProTools äänitykset masterointi kansityöt monistus äänentoisto pannukahvia IMU-CD 054 18,- Kantele Colours Vuoden 2006 kanteleparaati huikea kirjo kantelemusiikkia IMU-CD 061 18,- imu@imu.fi 09-2952079 www.imu.fi Sävellyksiä kanteleelle Kustannusluetteloomme sisältyy kantelesävellyksiä mm. seuraavilta säveltäjiltä: Pekka Jalkanen Tauno Marttinen Matti Murto Kai Nieminen Minna Raskinen Voit käydä tutustumassa julkaisuihimme uusilla nettisivuillamme, jonne olemme perustaneet nyt myös verkkokaupan: www.modusmusiikki.fi e-mail: info@modusmusiikki.fi PL 206, 67101 Kokkola puh./fax 06­8329 810 Nuottiuutuus! Pekka Jalkanen: Isestään syntynyt Jumala ja synnin häpeä Legenda kanteleelle (2005) Kanteleensoiton opettajat ry:n tilaustyönä syntynyt uusi teos on pikku melodraama kanteleelle. Sen tekstinä on Salmista 1930-luvulla tallennettu legenda, Spuassan eli kristuksen syntymää sekä syntiinlankeemusta käsittelevä sydämeen käypä kansankertomus. Konserttiesityksessä kanteleensoittaja voi lausua itse tekstin tai sen voi esittää toinen lukija. Toimittaneet: Ulla Honkonen Silja Huovinen Saila Kinnunen Tiina Savolainen Kanteleen kanssa sävellysten ja sovitusten maailmassa Julkaisuun on koottu helppoja kappaleita perinteisestä polkasta uudempiin tuttavuuksiin. Suurin osa ohjelmistosta soveltuu kotikanteleella soitettavaksi. = = = = = = = = = =
• Lasten KANTELE Soitettava satu Oli kirkas aurinkoinen aamu. Aaltojen alainen valtakunta oli nousemassa uuteen päivään. Heikko tuuli kuljetti jotain vihreää, kelluvaa möykkyä kohti ulappaa. Tuuli tarttui siihen ja äkkiä esine katosi näkyvistä ja sukelsi alas valtakuntaan. Se laskeutui keinuvin liikkein merenpohjaan ja putosi aivan viereen, joka murahti möreän kuorsauksen ja jatkoi uniaan. Esine oli herättänyt huomion ja hän ui esineen luo. Hän ihmetteli, mikä kumma se voisi olla. keräsi pinnan alle sukeltavia esineitä ja hänellä olikin jo aikamoinen kokoelma ihmisesineitä. Esine oli kiinnittänyt myös polskutteli huomion ja tämä luo. Sisällä näytti olevan jo- Pullopostia TEKSTI: NINA AMpUJA, pIIRROKSET: EMMA AMpUJA Harjoittele ensin äänet, jokaiselle tarinan hahmolle oma pikku teemansa. Alla on yhdet ehdotukset, mutta voit keksiä hahmoille myös omat äänet. Musisoikaa ja lukekaa yhdessä äidin, isän, mummin, kummin tai vaikkapa isosiskon tai -veljen kanssa. Aina kun tarinassa tulee vastaan kuva, soittakaa kuvassa olevaan hahmoon liittyvä ääni. AHTI Soita kaikki sävelet sormen tyynypuolella. MUSTEKALA Rytmikoputus ponteen sanan mus-te-ka-la rytmissä. takin ja yhdessä tuumin he päättivät kiskaista tupin pois vihreän limamöykyn suulta. "Hiiop...", ja pullo lensi kaaressa suoraan paikalle polskutelleen eviin. Kaverukset pyörit- MERENNEITO Lyhyt, aina samana pysyvä teema huiluäänillä. telivät valkoista auringon käpristämää lappusta tovin käsissään ja päättivät kysyä apua viisaalta ." on opiskellut ihmisten kertoa. , senkin unihereille. , venytteli evästä. juttuja yliopistossa", tiesi torkkui edelleen. "Herää lunut ja he päättivät kutitella "Hihihihihi...", kiemurteli lonkeroitaan ja otti viestin "Täällä MERITÄHTI Sammuta kieli viritystapin vierestä. Viritysavain pomppii valitsemallasi sammutetulla kielellä. LAMPUN HENKI Slide eli liukuääni. Liu'uta viritysavainta valitsemallasi soivalla kielellä. PALLOKALA Keksi lyhyt teema kanteleen alimmilla kielillä. keko", kaverukset yrittivät. Vastausta ei kuu- huhuilee merenalaista väkeä. Voisitteko auttaa minua? Olen vaellellut maan päällä jo useita päiviä etsiskellen lamppua- KANTELE 2·2006 32
• ni, joka on totisesti hukkunut. Epäilenkin, että se olisi huuhtoutunut merenrannasta ulapalle ja uponnut jonnekin päin merta. Voisitteko katsella merenpohjaa samalla kuin uitte siellä. Ystävällisin terveisin: ." tulee onnelliseksi saadessaan kotinsa takaisin", totesi . kirjoitti kirjeen ja se sullottiin takaisin pulloon. Pullo laitettiin virran vietäväksi ja viestissä luvattiin toimittaa koti takaisin merenrantaan seuraavana päivänä auringon ensisäteiden lämpöön. Seuraava päivä olikin tosi jännittävä ja tuskin nukkui hetkeäkään. ja toivottivat onnea ja varoittivat ongenkoukuista tämän lähtiessä kohti merenpintaa. saapui täsmälleen sovittuna ajankohtana. "Ah... kotini. Vihdoin pääsen nukkumaan", huokaili totesi irvokkaasti: "Minä en ole nähnyt mitään typerää pamppua." "Ei se pamppu ollut, vaan lamppu", totesi "Mitähän sillä tehdään", . mietti, johon onnellisena. "Mutta ennen kun käyn nukkumaan toteutan kolme toivomustasi". pääsi esittämään toiveitaan. "Ensimmäisenä toivoisin, ettei alueellamme saisi enää kalastaa." "Toiveesi on lakini", lausui ja rantaan ilmestyi heti kalastuksen kieltävä kyltti. "Toisena toiveenani toivoisin, etteivät ihmiset saastuttaisi rantaa ja merta pesuainein ja roskin." "Toiveesi on lakini", lausui . Rannalle ilmestyi roskakoreja ja laiturilta poistui pyykinpesupaikat. "Viimeisenä toiveenani toivoisin itselleni jotakin..." "Toiveesi on lakini!", kaikui kolmatta kertaa ilmoille ja viimein nyt pääsi sukeltamaan takaisin lamppunsa uumeniin. Mutta mitä toivoi? Voit piirtää siitä kuvan... totesi viisaan tietävästi: "Se on satoja vuosia vanha esine, jossa kerrotaan asustavan . täyttää ilmestyessään säpsähti. "Kunpa ajakolme toivomusta". eivät vain toivoisi isoja kalansaaliita..." "Kohta päästään toivomaan!", tanssahteli ensin täytyy löytää sas maan merenpohjaa. Pian lamppu löytyikin, mistäs muualtakaan kuin kokoelmista. "Kyllä tellen kaikkea kivaa, mitä voisi toivoa. "Mutta lamppu", totesi vii. Niin kaverukset lähtivät haravoi- KANTELE 33 2·2006
• Arabialaisen musiikin voima Leif Karlson ja kanun Leif Karlsonia kiehtovat melodiat, niinpä hän lähti tutustumaan musiikkiin, jossa soinnut eivät ole tärkeitä. Kiinnostus vei hänet moniin maihin sekä keskiaikaisen ja arabimusiikin ja -soittimien pariin. Soittimina Leifillä ovat luutut, lyömäsoittimet ja kanun. Kanun on arabialaisen yhtyeen keskeisin soitin ja se muistuttaa sitrasoittimena kanteletta. KANTELE 2·2006 34 TEKSTI JA KUVAT: TIMO VÄÄNÄNEN
• "Keskiaikainen musiikki on ollut minulle hyvin tärkeää. Renessanssi ja barokkimusiikkia teen nykyään vähemmän", kertoo Leif Karlson kotonaan vieressään kanteletta muistuttava arabisoitin kanun ­ seinillä ja koteloissa on luuttuja. "Soittimia on monia, mutta aktiivisesti harjoittelen udia, kanunia ja vähän lyömäsoittimiakin. Al Teslim -yhtyeessä soitan ud-luuttua ja kanunia." Al Teslim on arabialaisen musiikin yhtye, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1988 ETNOSOI!-festivaaleilla. Yhtye soittaa sekä klassista arabimusiikkia että kansanmusiikkia eri arabimaista. Leif aloitti musiikkiopinnot kitaralla. "Sibelius-Akatemiaan pääsin aikanaan tosiaan kitaralla, mikä oli aika yllättävää. Mulla oli semmoinen muovireunainen kitara..! Se oli toinen vuosi, kun siellä oli kitaran opetusta", Leif muistelee. "Hyvin varhain vaihdoin kuitenkin luuttuihin. Dip- lomi minulla on barokkiluutussa ­ se oli pääsoittimeni, kun opiskelin Kölnissä." Kiinnostus vei melodioita kohtaan vei etsimään eri musiikkikulttuureja. "Barokkimusiikissa jouduin hirveesti soittamaan sitä continuoa ja huomasin, että soinnut eivät merkitse minulle niin paljon! Kiinnostuin siitä, että puoli maailmaa soittaa melodioita ilman sointuja. Piti saada elävä kosketus siihen. Olin sitten Munir Bashirin (1930­1997) isäntänä Irak-viikkolla. Hän oli todella fantastinen soittaja ja sain hänen kauttaan kosketuksen arabimusiikkiin." Kanun on yhtyeen keskeisin soitin Arabialaisen taidemusiikin yhtyeen soittimia ovat mm. nay-huilu, ud-luuttu ja lyömäsoittimet, mutta johtava soitin on kanun. "Kanun tarkoittaa lakia. Oma selitykseni sille on, että se kiinteävireisenä määrää muiden viritystason. Vipuja ei ollut ennen aikaan ja muunnesävelet tehtiin peukalon kynnellä painamalla ja kielinä olivat suonikielet." KANTELE 35 2·2006
• Nykyään soittimissa on kielikohtaiset sävelvaihtajat. Kanunia soitetaan arabimaissa laajalla alueella. "Kulttuurieroja on paljon. Kun lähestytään Intiaa, tulee enemmän ohuita metallikieliä. Lännessä on taas paksuja suoni- ja nailonkieliä. Soitin tunnetaan mm. Irakissa, Iranissa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa aina Marokkoon asti." Kanun on hyvin pidetty soitin. "Sitä rakastetaan yli kaiken! Se on myös aika vaikea soitin, perustekniikka on vaikeimmasta päästä, monia efektejä on paljon helpompi tehdä." "Euroopassa kanun mielletään liittyväksi uskontoon, mutta täytyy muistaa, että vaikka kuvitellaan, että arabit ovat muslimeja, on siellä kristittyjä ja juutalaisiakin vaikka kuinka paljon. Monet palvotuista laulajistakin ovat juutalaisia ja kristittyjä. Ei kanun siellä liity uskontoon." Kanunin väitettiin olevan häviämässä välillä, monissa yhtyeissä sen korvasi piano tai jopa syntetisaattori. "Kyllä vanhoja soittajia on ollut kuitenkin koko ajan. Tekniikka tietysti muuttuu ­ siitä tulee monimutkaisempaa. Nykyisin soitetaan monenlaista muutakin kuin perinnettä. Esimerkiksi Egyptissä eräs soittaja on jazzyhtyeessä. Se ei tietysti ole tällaisella kanteleentyyppisellä soittimella kovin helppoa soitettavaa!" Sehän on hyvin yleistä missä vain. Kun katsellaan poplistaa, niin ei sinne monta instrumentaalikappaletta pääse. Länsimainen klassinen musiikki on vähän niin kuin pohjoisintialainenkin, että instrumentaalimusiikki on suosiossa ­ mutta ne taitavat olla lähes ainoat sellaiset musiikkikulttuurit tässä maailmassa", Leif pohtii. Arabialaisessa musiikissa on tärkeää melodioiden yhteinen soitto oktaaveissa. Niitä ei soiteta kuitenkaan täsmälleen samalla tavalla vaan jokainen koristelee ja painottaa yksilöllisesti musiikkia, se luo musiikin värikkyyden. "Sointujakin kyllä käytetään, mutta samanlaisia sointufunktioita kuin meillä ei välttämättä ole. Esimerkiksi eräässä fryygisessä sävelmässä as-sävelen sointuna voi olla a-mollisointu! Tai bassossa g-mollin dominanttisävel voi olla e, joka purkautuu d:hen! Sitä hyvin harva täällä keksii!", Leif nauraa. "Koristelu on hyvin merkittävää ja silloin saattavat jopa virheetkin kuulostaa oikeilta. Sekvenssien eli aiheen toistojen eri kerrat eivät ole ihan samanlaisia. Se tekee soitosta hyvin yksilöllistä ja inhimillistä. Määrätietoisuus on kuitenkin tärkeää." Unisono, melodia ja koristelu Lauluja soitetaan arabialaisessa yhtyeessä paljon. Niistä opitaan fraseeraus ja laulun rytmisiä elementtejä ­ puhtaasti instrumentaalimusiikin muotoja on myös. Useimmiten instrumentaalikappaleet ovat vapaarytmisiä improvisaatioita eli taksimeja, jotka virittävät tunnelman konserteissa. "Mutta varsinaisesti yleisö haluaa kuulla lauluja. Dulab, maqaam ja improvisointi Dulabit ovat lyhyitä melodia-aiheita, joissa ovat kunkin maqaamin eli asteikon käänteet. Soittajat osaavat dulabit ulkoa. "Jotkut näistä dulabeista löytyvät eri maqaameistakin, ne taipuvat siis eri asteikkoihin vaikka niiden intervallisuhteet muuttuvat. Kappaleesta tiedetään, missä maqaamissa se menee. Kun laulujaksojen välissä tulee instrumentaaliosa, johtava muusikko lähtee soittamaan jota"Kairossa on valtavasti opettajia ja armoton kilpailu. Tämänkin pöydän tekijä on koulutettu kanunin soittaja, mutta hän katsoo, ettei ole riittävän hyvä, joten tekee pöytiä." "Mulla ei ollut tarkoitus itse soittaa kanunia ollenkaan. Ajattelin, että etsin jonkun muun, joka suostuisi sitä soittamaan. Olin Syyriassa ja kysyin muusikoilta, saisiko jostain hyvän kanunin. Olin nähnyt niitä kaupoissa, mutta ne olivat huonokuntoisia. Sanoin, että sen on oltava vireessä, kun se tuodaan minulle. Se on tämä soitin." KANTELE 2·2006 36
• kin dulabia, muut tuntevat sen ja tulevat mukaan", Leif kertoo musisoinnin perusteista. "Välillä soittajat ovat uskomattoman taitavia seuraamaan laulajaa. Estetiikan taju on niin voimakas, että he tietävät minkälaisia kuvioita voi tulla. Melodiat ovat ikään kuin sommittelua olemassa olevista ikuisista melodioista, jotka liittyvät maqaamiin. Se on hyvin voimakasta traditionaalista luomista. Soitto saattaa kuulostaa ihan puhtaasti improvisaatiolta alusta loppuun, mutta soittajat sanovat, ettei se ole sitä ollen- kaan, vaan ihan näitä perusasioita, joita liitetään peräkkäin! Muusikot siis pystyvät hyvin vähälläkin yhteisellä harjoittelulla esittämään kappaleita, koska tuntevat samat perusteet." KANUN · Ensimmäiset maininnat teksteissä ovat 900-luvulta. · Sana tarkoittaa myös lakia ja se lausutaan kaanuun, eli molemat tavut ovat pitkiä. Arabiaa luetaan oikealta vasemmalle. · Eri kieliin muunnettu kirjoitusasu vaihtelee. Muita arabiasta translitteroituja muotoja on mm. qanun, qanoun, kanon. · Kahden­kolmen kielen nippuja on n. 26, jokaiselle kielinipulle on omat sävelvaihtajat. Kielinipun kielet ovat viritettynä samaan. · Asteikoissa on enemmän erikokoisia intervalleja kuin länsimaisessa musiikissa yleensä. · Kielet kulkevat tallan yli, talla on pingotetun nahan päällä. · Kieliä näpätään soittokynsillä eli plektroilla, jotka ovat kiinni etusormissa. Korvakuulolta soittoa Kanunin soittotaito opitaan yhä usein perinteiseen tapaan. "Monet ovat sitä mieltä, että nuotit eivät kuulu tähän musiikkiin ja eivät halua niitä käyttää. Useat ovat niin kamalan nopeita oppimaan korvakuulolta, että nuoteista kyllä opettelee hitaammin." Leif kertoo, että vanha tapa on hyvin tehokas. "Edelleenkin nämä taidot menevät suvussa, joka sinänsä ei ole huono asia. Silloin saa kaiken tarvittavan ­ taidot, tiedot ja teorian." "Arabimusiikkia on äänitetty todella varhain. Tämäkin laulaja on kuollut jo 1911! Kanunissa oli vielä suonikielet ja vipuja ei ole. Tämä on todella kuuluisa Yûsuf-AlManyalâwî (1847­1911). Nämä ovat alun perin savikiekkoja, jotka on laitettu peräkkäin pyörimään ja näin on saatu äänitettyä pidempää musiikkia ilman katkoja. Näitä on nautinto kuunnella vieläkin. pisin kappale tässä on melkein 19 minuuttia!" Levy: Les Archives de la Musique Arabe, Yûsuf Al-Manyalâwî, AAA 065, Ranska 1993 Kanunia soitetetaan enimmäkseen plektroilla, jotka ovat etusormissa. Muitakin sormia käytetään tarvittaessa. KANTELE 37 2·2006
• LIITTo HALLITUS Satu Sopanen-Helisalo (p.j.), Helsinki ssopanen@siba.fi, 040-5131443 Susanna Heinonen (vp.j.), Helsinki susanna.heinonen@welho.com 040-5695219 Sami Kangasharju (vp.j.), Helsinki sami.kangasharju@kolumbus.fi 040-5558149 Johanna Aho, Lahti, 040-5295 558 johanna.aho@phnet.fi Mariia Huikari, Ylivieska, 044-3004 924 mariia.huikari@luukku.com Jane Ilmola, Mieluskylä jane.ilmola@kotinet.com, 0440-759963 Pekka Jalkanen, Helsinki Kristina.Huuhtanen@dlc.fi, 0400-357642 Ritva Koistinen, Helsinki, 0400-621817 Pekka Lovikka, Ylitornio pekka@lovikka.com, 040-5807464 Aino Meisalmi-Minkkinen, Tikkakoski pentti.minkkinen@luukku.fi, 014-3753904 Sanna Pitkänen-Eerola, Hämeenlinna sanna.pitkanen@mail.htk.fi, 050-5455868 Annikki Smolander-Hauvonen, Espoo annikki.smolander-hauvonen@kolumbus.fi 040-5658212 Vilma Timonen, Helsinki vilma.timonen@siba.fi, 044-5167558 Marianne Uotila, Kouvola marianne.uotila@planetproduction.fi 040-7664974 Tuija Wegelius, Espoo, 040-8216 009 tuija.wegelius@pp.inet.fi toiminnanjohtaja: Riitta Huttunen, Helsinki mail@kanteleliitto.org, 050-5645957 Kevätkokous Kanteleliiton kevätkokous pidettiin Helsingissä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston tiloissa 1.4.2006. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2005 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Kokouksen päätteeksi kuunneltiin Vuoden kanteleyhtyettä, Improbaturia, ja luovutettiin kunniakirjat yhtyeen jäsenille Anna-Karin Korhoselle ja Mirva Minkkiselle. Kevätpäivien yhteydessä pidettiin myös Arnold Chiwalalan ohjauksessa liiku, laula, soita ­ kurssi. Kurssilla tutustuttiin polyrytmiikkaan 10-kielisellä kanteleella. Koulutukseen osallistui 11 innokasta soittajaa. Kaikille avointa Liike ja ilmaisu -työpajaa ei pidetty vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Arnold Chiwalala pitää kursseja mielellään eripuolilla Suomea. Kursseista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä liiton toimistoon. Kevätpäivien yhteydessä pidettiin myös Kanteleensoiton opettajien tilaussävellyskonsertti Akatemian Ackté-salissa, jossa kantaesitettiin Markus Fageruddin, Kirmo Lintisen, Pekka Jalkasen ja Harri Wessmanin uusia sävellyksiä kanteleelle. Teoksista ja konsertista lisää toisaalla tässä lehdessä (s. 28). Kanteleliiton vuoden 2005 toimintakertomus on luettavissa kotisivuillamme (www.kanteleliitto.org) tai sen voi tilata liiton toimistosta. SYYSKOKOUS Tervetuloa Kanteleliiton syyskokoukseen Ouluun 18.­19.11.2006. Merkkaa kalenteriin! Tarkempi ohjelma seuraavassa Kantele-lehdessä. JÄSENMAKSU 2006 Onko jäsenmaksulappu joutunut hukkaan? Mikäli et jostain syystä saanut maksukuittia tammi-helmikuussa, niin ota yhteys liiton toimistoon tai jos et halua olla enää Kanteleliiton jäsen ja saada Kantele-lehteä ja muita jäsenetuja, niin ilmoitathan erostasi ystävällisesti myös toimistoon. puh. 050 5645 957 tai mail@kanteleliitto.org TOIMISTO Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki 050-5645957 mail@kanteleliitto.org, www.kanteleliitto.org KANTELE 2·2006 38
• JÄSENHANKINTAKILPAILu 2006 Jäsenhankintakilpailu jatkuu Hankkimalla Kanteleliittoon uusia jäseniä voit voittaa tuhannen euron (1 000 ) lahjakortin Koistisen tai Lovikan kanteletehtaalle! Kilpailun voittaja julkaistaan Kantele-lehdessä 4/2006 marraskuun lopussa. Kopioi jäsenhankintalomaketta 1/2006 lehdestä, tilaa lomakkeita liitosta tai printtaa kotisivuiltamme ja pyydä ystävääsi, soittokaveriasi, oppilastasi, tätiäsi tai jotain muuta tuttua, jonka tiedät olevan kiinnostunut kanteleasioista liittymään Kanteleliittoon. Kanteleliiton jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Kantele-lehden, cd-levyn ja muita Kantele-lehdessä ilmoitettavia jäsenetuja. RAHAA JAOSSA! KANTELELIITON JÄSENMAKSUT VUODELLE 2006 henkilöjäsen 25 perhejäsen 5 / henkilö (samassa taloudessa asuvat Kanteleliiton jäsenet) yhteisöjäsen 50 kannattajajäsen minimisuoritus 60 henkilöt, 100 yhteisöt Kilpailuun osallistuminen: Kilpailuun voi osallistua hankkimalla Kanteleliitolle uusia jäseniä tai aikaisemmin jäsenyytensä lopettaneita entisiä jäseniä. Uusien jäsenien tulee ilmoittautua alla olevalla lomakkeella, josta ilmenee myös jäsenen hankkineen kilpailijan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite. Huom! Myös yhteisöt voivat ottaa osaa kilpailuun. pisteet: Henkilöjäsenestä saa 1 pisteen, yhteisöja yritysjäsenistä 2 pistettä ja kannatusjäsenistä 3 pistettä. palkinnot: Kilpailun voittaa eniten pisteitä hankkinut henkilö. Jäsenhankintakilpailun pääpalkintona on 1 000 lahjakortti valintasi mukaan Koistisen tai Lovikan kanteletehtaalle. Kilpailun voittajalle tiedotetaan marraskuun alussa henkilökohtaisesti ja voittaja julkaistaan Kantele-lehdessä 4/2006. Haluan liittyä Kanteleliiton jäseneksi Nimi: ............................................................ ..................................................................... Osoite:.......................................................... Arvo tai ammatti: ................................ Syntymäaika: ....................................... Matkapuh.: .......................................... ........................................................... Puhelinnumero: ............................................ Minulle ei saa lähettää Kanteleliiton tiedotteita Harrastan kanteleensoittoa: ......................... En soita kannelta, mutta olen kanteleen ja tekstiviestinä/sähköpostilla: ......................... Sähköpostiosoite: ......................................... Toivomuksia liitolle: ............................ ........................................................... ........................................................... Olen kantelealan ammattilainen: .................. kantelemusiikin ystävä: ............................ Päiväys: ................................................ ............................................................ JÄSENHANKINTAKILPAILU Minut houkutteli jäseneksi: Nimi: ............................................... ....................................................... Allekirjoitus: Puhelin/Sähköposti: 39 Hämeentie 34 D, 2·2006 00530 Helsinki KANTELE
• JÄSENETUJA Maailman musiikin keskuksen (Global Music Centre) 18 euron normaalihintaiset cd-julkaisut jäsenetuhintaan 15 euroa. Mm. Udmurtian ja itäisten hantien perinnelauluja. Toukokuun uudet julkaisut; perinnelauluja Mordvasta ja Pur-joen metsänenetsien samaanilaulut. Katso levyjen esittely: www.globalmusic.fi ­ tilaukset sähköpostilla gmc@globalmusic.fi tai puhelimitse (09) 6962790. Jäsentarjoukset ovat voimassa 31.8.2006 saakka tai niin kauan kuin tuotteita on varastossa. Tilaukseen lisätään postikulut. Maailman musiikin keskus tarkistaa jäsenyytesi Kanteleliitosta Restel Hotel Groupin majoitustarjoukset Kanteleliiton jäsenille kannattaa muistaa kesälomamatkoja tai soittokeikkaa suunnitellessa! Tarjous koskee kaikkia Suomen Cumulus- ja Rantasipi hotelleja, Restelin operoimia Holiday Inn -hotelleja Suomessa, Crowne Plaza Helsinki -hotellia, Hotelli Seurahuone Helsinkiä ja Ramada Hotel Airportia. Tee varauksesi suoraan hotellista tai hotellimaailma.fi ­ varausjärjestelmästä jäsentunnuksella KANLI tai suoraan maksuttomasta numerosta 0800-1-2868. Netissä tee varaus valitsemalla vasemmalta ylhäältä: kaupunki, hotelli, päivämäärä ja klikkaa JATKA. Tämän jälkeen avautuu ikkuna, johon syötetään tuotetunnuksen kohtaan tunnus: KANLI. KESÄMUSIIKKIA Kanteleliiton kesämuusikko Senni Eskelisen keikat kesä­elokuussa 2006. Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty keikkakalenteri myös Kanteleliiton nettisivuilta www.kanteleliitto. org, Konsertit Helsingissä, ellei toisin mainita 8.6. klo 13.00 Mustasaari 10.6. klo 14.30 Mustasaari 12.6. klo 8.00­10.00 Senaatin tori, Helsinkipv. 13.6. klo 12 Espan lava 14.6. klo 19 Seurasaari, Karunan kirkko 24.6. klo 14 Seurasaari, Karunan kirkko 25.6. klo 14 Seurasaari, Karunan kirkko 8.7. Kihaus, Rääkkylä 11.7. klo 13.45 Mustasaari, Venevaja 13.7. klo 10 ja 11 Helsingin kaupungin matkailuneuvonta (Pohjoisesplanadi 19) 15.7. Kaustinen Folk Music Festival 17.­23.7. Pori Jazz 20.7. klo 13.45 Mustasaari, Venevaja 23.7. klo 13.45 Mustasaari, Kappeli 23.7. klo 15.30 Mustasaari, Venevaja 30.7. Kaivopuiston kesäkonsertti 31.7. klo 13 Lauttasaaren kirkko 5.8. klo 14 Seurasaari, Karunan kirkko 6.8. klo 14 Seurasaari, Karunan kirkko 13.8. klo 18 Viikin kirkko (Agronominkatu 5) 16.8. klo 17 Alppilan kirkko (Kotkankatu 2) 22.8. klo 16­18 Espan lava, Etno Espa 24.8. klo 19 Taiteiden yö, Agricolan kirkko MUSIIKKIA PAANUKIRKOSSA MUSIIKKIJUHLA KÄRSÄMÄELLÄ pERJANTAI 14.7.2006 Kanteleella kaunehimmin Paanukirkko klo 19.30, Perinteisiä teemoja sekä teoksia säveltäjiltä: Sibelius, Elovaara, Virtaperko (ke), Nuorvala, Tiensuu, Hyvärinen Eija Kankaanranta, kantele SUNNUNTAI 16.7., Soolo+duo = Trio Paanukirkko klo 19.30, Lindborg: Musiikkijuhlan tilausteos, (kle, vl ja vc), ke. Bach, Kokkonen, Mendelssohn Markus Hohti, sello, Maria Puusaari, viulu, Antti Hotti, piano, Eija Kankaanranta, kantele HAAPAVESI FOLK 2006 XX JuhlaFolk-kurssi 26.6.­30.6.2006 Haapaveden opisto Opetus: 150 Täysihoito (ruoka ja majoitus): 230 Lattiamajoitus (patjat): 20 Kanteleopettajat: Timo Väänänen, isokantele Riikka Jaakola, pienkanteleet Arnold Chiwalala, pienkanteleet lisätietoja: www.haapavesifolk.com Konsertteja Folkissa mm. Taith (Timo Väänänen, Dylan Fowler, Gillian Stevens) 30.6. klo 22.30 Martti Pokela tänään (Sari Kauranen ja Timo Väänänen) 1.7. klo 20.30 KESÄILLAN KONSERTTI 23.7.2006 klo 19, Espoon Tuomiokirkko. Blatentsine Anu Alviola (kantele), Arja Heinonen (haitari), Terhi Kero (nokkahuilut) ja Pauliina Pajala (viulu) KANTELE 2·2006 40
• VIEREMÄN KANTELELEIRI 31.7.­4.8.2006 Vieremän koulukeskuksessa. Järjestäjinä Vieremän Kanteleyhdistys, kulttuuritoimi ja kansalaisopisto. Opetusta annetaan suurkanteleen, 5-, 10-, 15-kielisen ja tikkukanteleleiden soitossa sekä kansanlaulussa, rummuissa, harmonikan ja pianon soitossa, myös muskariryhmä. Maksut: Opetus (sis. yksityis- ja ryhmäopetuksen) 100 , pelkkä ryhmäopetus 20­50 . Täysihoito 100 . Ilmoittautumismaksu 20 vähennetään leirimaksusta, mutta ei palauteta peruuttajalle. Opettajina leirillä toimivat Silja Huovinen, Mari Toivola, Tiina Hiltunen ja Anna Kattainen sekä Petra Lisitsin, Teemu Kallio ja Pirjo-Riitta Karhunen. Tiedustelut leiristä: Maija-Liisa Balk, 017-714140, Aino Säilynoja, 040 8208169, e-mail: aino.toivola@vierema.fi ILmoITuKSET ERGONOMIAKURSSI Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen ja Kanteleensoiton opettajat ry:n järjestämä kanteleensoiton ergonomiakurssi jatkuu ensi lukuvuonna! Syksyllä keskitytään ergonomia-asioihin, mukana on taas mm.fysioterapeutti Katarina Porander. Keväällä syvennytään soittotekniikan saloihin. Päivämäärät ovat 22.­23.9. ja 10.­11.11.2006 sekä 9.­10.2. ja 9.­10.3.2007. Lisätietoja pauliina.syrjala@kaustinen.fi ILOMANTSIN 35. KANTELELEIRI JA SOITINRAKENNUSKURSSI 11.­18.6.2006 MEKRIJÄRVELLÄ Hinta 300 sis. opetus, ruokailu ja majoitus. OpETTAJAT: Eva Alkula, Anne-Mari Hanhisalo, Silja Huovinen, Eija Kankaanranta (tait. joht.), Anna-Karin Korhonen, Jari Lappalainen (teoria ja säveltapailu, lyömäsoittimet), Vilma Timonen ja Mervi Yli-Vainio. Mukana uudistuneet sähkökanteleryhmät Anna-Karin Korhosen vetämänä! Tiedustelut kanteleleiristä: Saila Kinnunen p. 050-324 6889 tai kinnunensaila@hotmail.com SOITINRAKENNUSKURSSI Kurssin hinta 60 sis. opetus. Soitinrakennuskurssilla rakennetaan mm. pienkanteleita, rumpuja ja kantelepöytiä (toiveet huomioidaan). Ohjaajana on Erkki Okkonen Leppävirran soitinrakentajat Amf:sta. Tiedustelut: Erkki Okkonen p. 040-525 9756 tai erkki@amf.inet.fi pIENKANTELEKURSSI VARHAISKASVATTAJILLE 10.­11.6.2006, kurssin hinta 100 sis. opetus. Kurssi soveltuu musiikkileikkikoulunopettajille, musiikkikerhojen ohjaajille, kanteleensoiton opettajille, ala-asteen musiikinopettajille ja musiikkiin erikoistuneille lastentarhanopettajille. Pääpaino on pienkanteleiden monipuolisessa käytössä. Tiedustelut: Vilma Timonen p. 044 ­ 516 7558 tai vtimonen@siba.fi Pahoittelemme viime lehdessä olleita virheellisiä tietoja! BIFF 2006 6.­14.6.2006 Mustasaari, Helsinki 6.6.2006 klo 14.30 Pole Pole (Arnold Chiwalala; laulu, kantele, pitkähuilu, rumpu ja tanssi, Topi Korhonen; kitara, laulu, rumpu ja tanssi). Koko perheen konsertti 8.6.2006 klo 12-13 Senni Eskelinen, Duo Kukka Lehto & Jari Komulainen. Espan lava 10.6.2006 klo 14.30 kansanmusiikkikurssin päätöskonsertti. klo 16 Kouon Frouva ja Ilona ja Huvina Trio klo 18 soolojen ilta Stadissa. Anu Alviola (kanteleet), Maija Karhinen (haitarit ja laulu), Jarmo Romppanen (pitkähuilu). Venevajan auditorio 11.6.2006 klo 11 kansanmusiikkimessu. klo 14.30 Freija, ensilevyn julkistamiskonsertti klo 16 Erik Hokkanen (USA) & Lumisudet (FIN) 14.6.2006 klo 18 Senni Eskelinen (kanteleet) ja Plektronite, Karunan kirkko, Seurasaari Konsertit Mustasaaressa Juhlateltassa, ellei ole toisin mainittu. Järjestäjät: Suomen Kansanmusiikkiliitto, Helsingin seurakuntayhtymä, Kansanmusiikkiopisto ja Kanteleliitto, Lisätietoja: www. suomenkansanmusiikkiliitto.fi ja Jarmo Romppanen, puh. 050-5853847 KANTELE 41 2·2006
• KANTELEENSoITTAJIEN mATKASSA HÖLMISTYIN, HÄMMÄSTYIN, VIISASTUIN KAmALA KANSANPErINNE Ohjasin ja olin mukana esiintymässä kansanmusiikkiesityksessä. Kyseessä oli Karoliina Kantelisen jatkotutkintokonsertti vienankarjalaisesta joiusta ennen ja nyt. Esitimme vanhoja melodioita ja Karoliinan säveltämiä. Kerroimme tarinoita kerätyin sanoin ja lauloimme tästä päivästä vanhalla kielellä. Käytimme joikutekniikkaa karjalaisiin melodioihin ja uusiin sävellyksiin sekä hehettelimme ihan muita, ns. tavallisia lauluja. Esiintymispuvukseni sain Karoliinan isoäidin itselleen ostaman kauniin villapuvun. Sen harteille laitoin kaappien kätköistä kankaankudonnan opiskeluajoiltani itse tekemäni ohuen toimikassidoksisen villahuivin. Laittaessani Halikon käätyjen sormusta sormeeni esityskolleega Nora huudahti: "Miten sinulla on tuollainen kokopallosormus, niitä ei enää saa, nyt ne ovat vain puolipalloja!". En ollut tiennyt asiasta, minulle se oli vain yksi kaunis kalevalakoru, ei muuta. Lavastaessamme Kiltakellarin Lämpiön luonnonkiviseinäistä tilaa keräsimme räsymattoja. Oli mattoja Marin kotoa ja hänen appivanhemmiltaan, oli oman Tyyne-mummun perinteinen kapea, oli raidallisia ja yksivärisiä oli itsekudottuja ja Ikean muissa maissa teettämiä. Ilmastointikanavat peitimme Karoliinan isän kotoaan tuomilla ryijyillä ja Karoliina vei esityksessä leivän äitinsä maalaamassa vihreässä pärekorissa lahjaksi ystävilleen. Tilan vahvoja puolia oli täydellinen pimeys. Käytimme sitä alun introssa, veimme kuulijan kevyesti konsertin läpi, esitellen tulevat teemat. Sen jälkeen esitystämme valaisi yksi kynttilä vartin ajan ja sitten käyttöön otettiin Karoliinan veljeltä lainattu keikkavalosetti ja lopussa jälleen kynttilä. Esitys siirtyi pimeästä valoon ja vanhasta uuteen, palatakseen taas vanhaan. Taidetanssin ja teatterin puolella on vahvana ajatus jatkuvasta uuden luomisesta. Moderni tanssi on syntynyt halusta muuttaa vanha ja jopa kieltää se. Koulutuksessa tähdätään taidepersoonan kehittämiseen ja vaaditaan löytämään oma linja. Kriitikot kertovat kummastellen, että taiteilija toisti itseään, teki samaa kuin vuosi sitten. Vaikka en olekaan ajatellut samoin, olen ilmeisesti joutunut "vain uutta" ­ajatuksen yliajamaksi. Olen tietämättäni unohtanut perinteen, vanhan, kauan kehitetyn, peruskiven. "Joikujan päivä" -esityksessä perinne löi minua puulla päähän. Hölmistyin ­ hämmästyin ­ viisastuin? Voin esittää jonkun kappaleen tai tekstin täysin kuten ennen. Voin sovittaa ja jatkaa vanhojen kappaleiden elämää tähän päivään. Voin yhdistää vanhaa ja uutta ja voin luoda vanhan pohjalta uutta. Uusi voi olla aivan uutta ja sen pohjalla voi kuulua vanha. Voin kunnioittaa ja oppia, voin nöyrtyä ja ammentaa, voin jatkaa ja kehittää. Voin kuunnella ja jalostaa. Voin katsoa uudesta näkökulmasta. Voin viedä perinnettä itsessäni ja taiteessani uuteen suuntaan. Mahtavaa. pÄIVI JÄRVINEN KIRJOITTAJA ON VApAA OHJAAJA-KOREOGRAFI, pEDAGOGI JA ESIINTYJÄ. HÄN ON TYÖSKENNELLYT MONIpUOLISESTI TANSSIN, TEATTERIN, OOppERAN JA KANSANMUSIIKIN pARISSA. KANTELE 2·2006 42
• Tuhti annos musiikista viisi kertaa vuodessa F Kanteleliiton jäsenille K L O yö Suomalainen kansanmusiikki · maailmanmusiikki kansantanssi · alan asiantuntijoita · tuoretta näkemystä kirjeenvaihtajia · alan uudet tulokkaat cd-levy kerran vuodessa. Tilaa sähköisesti: tilaukset.trad@maahenki.fi Trad-lehden seuraava numero (8 / kpl) Trad-lehti kestotilauksena (39 / 5 numeroa) Trad-lehti määräaikaisena (43 / vuosi) Maahenki Oy | eerikinkatu 28, 00180 hki | 09 ­ 751 2020 | www.Maahenki.fi KESÄN TOP 10 RANTASIPEISSÄ! K L O F KYLPYLÄLOMAT KYLPYLÄLOMA KAHDELLE alk. Aulanko alk. 130,- Eden alk. 120,Tropiclandia alk.133,- Jo 40 vuoden ajan Rantasipit ovat tarjonneet perheille parasta kotimaista lomatunnelmaa. Siihen liittyvät tänäkin kesänä puhdas luonto, vesileikit, hauskat ja mieleiset tekemiset, leppoinen lekottelu ja yhteinen aika. Tervetuloa Rantasipien kesään. Pidetään hauskaa! 2 YÖN LOMAT FORSSA 50,yö JOUTSENLAMPI alk. 64,yö LAAJAVUORI alk. 65,yö RUKAHOVI alk. 60,yö alk. 70,POHJANHOVI yö IMATRAN VALTIONHOTELLI alk. 80,yö SVEITSI alk. 65,alk. 120,140,210,- alk. KYLPYLÄLOMA PERHEELLE (2 aik.+1-2 lasta, 1 lisävuode) Aulanko alk. 150,Eden alk. 140,- Tropiclandia alk.144,alk. KYLPYLÄ JA HUVIPUISTO Aulanko & Puuhamaa, Eden & Särkänniemi, Tropiclandia & Wasalandia Sis. 2 hh/buffet-aamiainen/makoisat löylyt/uinnit/kylpylähotelleissa myös trooppisen kylpyläosaston vapaa käyttö/lomapaketin ohjelman, ellei toisin mainita. Voimassa 31.8. saakka. Lomahintaisia huoneita rajoitetusti. vuotta suomalaista lomaa 40 Varaukset ja lisää paketteja 0800-1-586 686, www.rantasipi.fi Mainitse varausta tehdessäsi "KANLI". 10 IHANAA RANTASIPI-LOMAKOHDETTA,TERVETULOA! KYLPYLÄHOTELLI AULANKO, Hämeenlinna | KYLPYLÄHOTELLI EDEN, Nokia | KYLPYLÄHOTELLI TROPICLANDIA, Vaasa | IMATRAN VALTIONHOTELLI | POHJANHOVI, Rovaniemi RUKAHOVI, Kuusamo | LAAJAVUORI, Jyväskylä | SVEITSI, Hyvinkää | JOUTSENLAMPI, Joutsa FORSSA K E T J U Y K S I L Ö L L I S I Ä O M A L E I M A I S I A H OT E L L E J A