Kantele-lehti 3/2019 - Lehtiluukku.fi

1 k ntele 3 201 9 Kaija Saariaho ja kanteleen mahdollisuudet Vesala, Järvelä & Rahmel -trio Zäpämmät
2 k ntele K NTELEen tämän kielillä KANNESSA Kaija Saariaho KUVA Maarit Kytöharju
3 k ntele kielillä PÄÄTOIMITTAJA Sanni Virta, 0505228077 lehti@kantele.net JULKAISIJA JA KUSTANTAJA (tilaukset, jäsenasiat) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki www.kantele.net TOIMITUSNEUVOSTO Juulia Pölönen, Hanna Ryynänen ja Outi Sane TAITTO Jimmy Träskelin PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 6.4.2020 Aineistodeadline 10.3.2020 ISSN 0357-6892 ISSN 2669-9656 KULTTUURI, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY:N JÄSEN 26 Syksyisiä säveliä kanteleilla Siban kanteleluokan kuulumisia 22 Kanteleuutisia Kantelemaailman tapahtumia 19 Nuottiliite Sävellyksiä 11-kieliselle kanteleelle 35 Kotka Uusi kanteleohjelmiston tietokanta 32 Liiton uutiset ja puheenjohtajan palsta 38 Kantele ympäri Suomen Esittelyssä Hauankaivajat-yhtye 13 Vesala, Järvelä & Rahmel Kantele Vain elämää -ohjelmassa 6 Kaija Saariahon kantele Säveltäjän haastattelu 17 Zäpämmät Väkevää ilmaisua ja voimakkaita teemoja 30 Julkaisuesittelyt Uudet kantelejulkaisut
4 k ntele SOMMELO 15 VUOTTA? KONSERTTEJA KULTTUURIMATKAILUA KURSSEJA SEMINAAREJA ... JA HYVÄÄ MIELTÄ ! T ULE MUKAAN ! 2 4 . 2 9 . 6 . 2 2 ethno music festival S OM M E L O S OM M E L O
Kaikkien kantele Kantele-lehden 40-vuotisjuhlavuosi lähenee loppuaan, ja toimitustyö on jälleen suonut unohtumattomia kokemuksia. Oli upeaa saada haastatella säveltäjä Kaija Saariahoa tähän lehteen. Kiireistään huolimatta hän ehti kertomaan ajatuksiaan kanteleelle säveltämisestä, itse soittimesta sekä avaamaan tämän hetken projektejaan. Saariaholle tärkeää ovat eri soittimien sointivärit, ja haastattelussaan hän kuvailee hienosti kanteleen sointia ja sille säveltämistä. On ollut hienoa seurata myös kanteletaiteilija Jutta Rahmelin ja muusikko Vesalan yhteistyötä. Sen myötä kanteletta on kuultu jälleen uusissa musiikillisissa yhteyksissä kuten Vain elämää -ohjelmassa. Jutta Rahmel kirjoitti tähän lehteen artikkelin, jossa hän kertoo onnekkaasta sattumasta, jonka seurauksena hän ja Aili Järvelä alkoivat tehdä musiikkia yhdessä Vesalan kanssa. Kanteleessa on jotain erityistä. Sain taas huomata tämän, kun olin edustamassa Kanteleliittoa maailmanmusiikkitapahtuma Womexissa. Oli sydäntä lämmittävää huomata eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten innostus soitinta kohtaan. Tästä kokemuksesta voi lukea lisää tämän lehden Kanteleuutisia-palstalta. Womexin innostamana kantele.net:issä julkaistaan muusikko Andrew Cronshowin englanninkielinen artikkeli tämän lehden ilmestymisen aikaan. On tärkeää kirjoittaa ja julkaista myös englanninkielistä materiaalia, jotta kansainvälinen kanteleyhteisö voisi tutustua soittimen maailmaan vielä paremmin. Cronshow soittaa muun muassa vuoden 2018 Etno-Emman voittaneessa SANS-yhtyeessä. Artikkelissaan hän kertoo kehittämistään innovatiivisista kanteleen tapaisista soittimista, joita voi kuulla SANSin musiikissa sekä hänen tulevalla soololevyllään. Oli myös ilo järjestää Kantele-lehden juhlavuoden innoittamana kanteleaiheinen radiolähetys lokakuun lopussa. YLE Radio 1:n Kulttuuriykkönen-ohjelmaan kerääntyi yhteisen asian äärelle vaikuttava joukko kanteleen ammattilaisia. Hienoa, että lehden juhlavuosi huomioitiin näin mediassa, ja että ohjelman toimitus innostui kanteleesta lähetyksen aiheena. Kantele-lehdessä alkaa Kantele ympäri Suomen -niminen palsta, joka esittelee kanteleaiheisia tapahtumia ja yhtyeitä laajasti koko maasta. Huomaan, että tässäkin lehdessä kerrotaan paljon pääkaupunkiseudun kanteleensoittajista ja tapahtumista. Kantele-lehden on kuitenkin tarkoitus olla koko Suomen kanteleväen lehti. Toivon, että tulevaisuudessa voisi lukea enemmän eri paikkakuntien kantelekuulumisia. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä eri musiikkiopistoissa tapahtuu ja millaisia konsertteja on järjestetty, otan siis ilomielin kirjoituksia vastaan! Kantele-lehti toivottaa lukijoilleen iloista joulunaikaa ja kanteleiden täyteistä uutta vuotta 2020! SOMMELO 15 VUOTTA? KONSERTTEJA KULTTUURIMATKAILUA KURSSEJA SEMINAAREJA ... JA HYVÄÄ MIELTÄ ! T ULE MUKAAN ! 2 4 . 2 9 . 6 . 2 2 ethno music festival S OM M E L O S OM M E L O
6 k ntele
7 k ntele K aija Saariaho on yksi Suomen tunnetuimmista nykysäveltäjistä. Hän on säveltänyt paljon vokaalimusiikkia, viisi oopperaa, kamarimusiikkia ja orkesteriteoksia. Hiljattain Saariaho valittiin BBC:n äänestyksessä maailman tärkeimmäksi elossa olevaksi säveltäjäksi. Saariahon sävellyksiä esitetään ympäri maailman, ja hänen tunnistettavaa, upeaa sävelkieltään voi kuulla myös kanteleella soitettuna. Viime vuosina Saariaho on nimittäin säveltänyt kanteleille, ja näiden sävelten tulkitsijana on ollut kanteletaiteilija Eija Kankaanranta. Esimerkiksi Only The Sound Remains -oopperassa ja Musiikkitalon uudessa sisäänsoitossa kuullaan kanteletta. Kanteleliitto myönsi Saariaholle Vuoden Kantele -tunnustuksen vuonna 2017. Saariaho asuu Pariisissa, mutta matkustelee paljon konserttien ja opetustöiden vuoksi. Kiireidensä keskeltä hän ehti onneksi vastata Kantele-lehden haastattelukysymyksiin: oli erittäin mielenkiintoista kuulla säveltäjän ajatuksia kanteleelle säveltämisestä. Olette viime aikoina säveltänyt Vista-nimistä orkesteriteosta. Milloin olette suunnitellut sen kantaesityksen olevan? Voiko jo paljastaa, ketkä sen esittävät? “Vista on nyt valmis. Se on usean orkesterin yhteistilaus, ja se on omistettu Susanna Mälkille. Sen kantaesitys on Musiikkitalossa HKO:n konsertissa 20.3.2020, ja Susanna toimii kapellimestarina”. Kaija S aariahon kantele Vasemmalla: Kaija Saariaho. Kuva: Maarit Kytöharju TEKSTI SANNI VIRTA
8 k ntele Luonnollisesti myös Radion sinfoniaorkesteri eli RSO soittaa Saariahon musiikkia, ja orkesterin viimeisin Saariahon teoksia sisältävä levytys valittiin juuri Grammy-ehdokkaaksi! Minkälaista on säveltäjän arki? Kuinka pitkälle tulevaisuuteen katsotte? “Säveltäjän arki on kärsivällistä työtä mahdollisimman hiljaisessa ympäristössä. Omassa elämässäni se on rytmittynyt eri elämänvaiheissa eri tavoin, esimerkiksi ennen lapsiani ja nyt heidän aikuistuttuaan on ollut mahdollista tehdä töitä joka päivä. Siinä välissä oli parinkymmenen vuoden jakso, jolloin sävelsin pääosin vain lasten ollessa koulussa. Koulupäivät ovat tosin Ranskassa pitkiä, noin klo 8.30-16.30. Illat ja viikonloput olin perheen kanssa. Yleisesti säveltäjän työssä pääasia on kurinalainen ajankäyttö, koska työ on niin hidasta ja keskittymistä vaativaa. Jaan kalenterini sävellysjaksoihin ja matkustusperiodeihin, jolloin osallistun musiikkini esityksiin ja opetan. Sävellysjaksoilla työskentelen mielelläni maaseudulla, ja sävellän päivittäin yleensä aamusta iltaan. Aiemmin olen usein suunnitellut työaikatauluni useiksi vuosiksi eteenpäin. Juuri nyt takanani on paitsi tuo mainittu Vista, myös suuritöinen uusi ooppera Innocence. Ooppera kantaesitetään Aix-en -Provence Festivaalilla Ranskassa heinäkuussa 2020. Takanani on siis monen vuoden intensiivinen työ, ja nyt haluan antaa itselleni aikaa ymmärtää, mitä todella haluan tehdä muutaman vuoden kuluttua.” Mikä oli ensikosketuksenne kanteleeseen? “Olen tuntenut kanteleen lapsesta asti. Vanhin muistoni kanteleesta on Larin Parasken patsas Hesperianpuistossa. Olin hänestä todella kiinnostunut. Vanhempani tulivat Karjalasta, ja alueen kulttuuri on aina tuntunut läheiseltä. En muista, koska kuulin ensi kertaa kanteleen soittoa, mutta olen aina pitänyt sen herkästä ja resonoivasta soinnista.” Oliko halu säveltää kanteleelle ollut jo pitkään mielessänne vai tuliko se Only the Sound Remains -oopperan teeman kautta? “Kantele oli ollut mielessäni jo pitemmän aikaa, ja olin myös kuullut paljon kiinnostavaa kantelemusiikkia. Oikea yhteys tuli sitten tosiaan Only the Sound Remains -oopperan libreton kautta, jossa mainittiin maaginen, arvokas soitin. Tuntui, että tämä on todella oikea tilaisuus perehtyä kanteleeseen ja sen moniin mahdollisuuksiin.” Mikä teitä kanteleessa erityisesti viehättää? “Mainitsinkin jo soinnin herkkyyden ja pitkän resonanssin. Eijan kanssa työskennellessäni opin, kuinka erilaisia soittotapoja soittimeen voi käyttää, ja kuinka eri kokoisilla kanteleilla on omat erityiset sointinsa. Lisäksi konserttikanteleen mahdollisuudet esimerkiksi erilaisiin glissandoihin sävelvaihtajakoneiston vipujen avulla lisäävät värikirjoa.” Only the Sound Remains-oopperassa kanteleen kanssa soivat lyömäsoittimet, jousikvartetti, ihmisäänet ja huilu. Mistä keksitte yhdistää kanteleeseen juuri tämän soitinyhdistelmän? “Tämän oopperan soittimet valikoituivat niistä musiikillisista ajatuksista, joita minulle syntyi, kun valitsin tekstit ja aloin kuvittelemaan musiikkia. Halusin pitää kokoonpanon pienenä, mutta samalla varmistaa, ettei se ole liian askeettinen näin suurelle teokselle. Nuo valitut soittimet tarjoavat paljon erilaisia yhdistelmiä, ja varmistivat mahdollisuuksien rikkauden”.
9 k ntele ” Olen tuntenut kanteleen lapsesta asti. Vanhin muistoni kanteleesta on Larin Parasken patsas Hesperianpuistossa. Olin hänestä todella kiinnostunut. Only The Sound Remains -ooppera kantaesitettiin maaliskuussa 2016 Alankomaiden kansallisoopperassa, ja tämän jälkeen sitä on esitetty muun muassa Suomessa, New Yorkissa ja Madridissa. Suomen Kansallisoopperan esitykset olivat keväällä 2017. Oopperan tarinat perustuvat japanilaisiin n?-näytelmiin. Kantele on oopperassa myös tarinan kuljetuksen kannalta merkittävässä roolissa: Sininen vuori -nimisen luutun äänenä kuullaan 15-kielistä kanteletta. Rooli on dramaattinen, sillä luuttu uhrataan tarinassa. Kaija Saariaho on säveltänyt oopperaan pohjautuen myös duon kanteleelle ja huilulle. Tätä Eijalle ja Camilla Hoitengalle sävellettyä teosta duo on esittänyt muun muassa Ranskassa Saariaho-teemaisella festivaalilla. Olette säveltänyt kanteleelle ja huilulle dueton, miksi juuri nämä kaksi soitinta? Millaisessa roolissa kantele on tässä kokoonpanossa? “Sekä kantele että huilu ovat oopperassa solistisemmassa asemassa kuin muut soittimet, ja niiden yhteissointi on kiinnostava. Ne täydentävät toisiaan eri tavoin: esimerkiksi kanteleen rekisteri on laaja verrattuna huilun suppeampaan äänialaan. Toisaalta esimerkiksi huilun äänen muuntelu yhden sävelen aikana on jotakin, mitä ei kanteleella voi toteuttaa.” Musiikkitalon uusi sisäänsoitto sai ensiesityksensä Radion sinfoniaorkesterin syyskauden avajaiskonsertissa 4. syyskuuta 2019. Sisäänsoittoa käytetään kaikissa Musiikkitalon konserttisalin konserteissa ilmaisemaan konsertin alkua tai sen jatkumista. Oliko alusta asti selvää, että sisäänsoitossa on kantele? “Kanteleen käyttö tuntui luontevalta alusta asti. Se on suomalainen soitin, ja jo siksikin kantele sopii mielestäni tähän yhteyteen. Oli kiva
10 k ntele ajatella, että Musiikkitalossa vierailevat alkaisivat mieltää paikkaa myös tuon soiton kautta”. Sisäänsoitossa kuullaan Eija Kankaanrannan lisäksi lyömäsoittaja Heikki Parviaista. “Korkeat ja kirkassointiset lyömäsoittimet tuovat puolestaan sävellykseen napakkuutta ja sopivaa signaalimaisuutta”, Saariaho kuvailee. Minkälaista palautetta olette saanut kanteleen käyttämisestä töissänne? “Kommentit ovat olleet todella innostuneita. Erityisesti Only the Sound Remainsin ulkomaisissa esityksissä ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita Eijan kanteleista. Ehkä joskus kiinnostusta on vähän liikaakin, sillä oopperan väliajoilla Eijan pitää virittää soittimet uudelleen, ja uteliaiden joukko joskus taitaa hieman häiritä tätä työtä.” Voisitteko ajatella suosittelevanne kanteleella säveltämistä jollekin kollegallenne? “Tietenkin suosittelen kanteleelle säveltämistä kaikille kiinnostuneille, ja monethan sen jo tekevät ihan oma-aloitteisesti!” Kaija Saariaho käyttää teoksissaan myös sähköisesti muokattuja tai tuotettuja ääniä akustisten soitinten rinnalla. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemian lisäksi muun muassa Pariisin IRCAM-instituutissa, joka on keskittynyt moderniin elektroakustiseen musiikkiin. Millä eri tavoin olette hyödyntänyt kanteletta ja elektroniikkaa? Millaisia löytöjä olette tehnyt niiden yhdistämisestä? Käsittääkseni kanteleen ääntä muokattiin oopperassa reaaliajassa, mitä tämä toi lisää akustiseen soundiin? “Kanteleen ääni on niin hento, että on itsestään selvää vahvistaa soitin suurissa tiloissa. Oopperassa kanteleen ääntä tosiaan muokataan usealla tavalla, paitsi kaikuja viiveohjelmilla, myös ohjelmilla, jotka kehitimme tähän teokseen. Ne monistavat ja transponoivat soittimen ääntä hienovaraisesti esitystilanteessa, ja ohjaavat äänen kulkua salissa yleisön ympärillä ja yläpuolella”. Oletteko tutustunut kantelemusiikkiin laajemminkin? Mitä levyjä kuuntelitte tutustuessanne kanteleeseen? “Tietenkin kuuntelin ennen sävellystyön aloittamista niin paljon kantelemusiikkia kuin mahdollista. Aloitin Eijan levyistä, ja niiden jälkeen kuuntelin kaiken, minkä käsiini sain!” Onko teillä kantele? Soititteko sitä oopperan työstövaiheessa? Kuinka keksitte oopperassa käytetyt erikoistekniikat? “ Ritva Koistinen-Armfelt lainasi minulle kanteletta sinä kesänä, jolloin aloin työskennellä Eijan kanssa. Se auttoi minua ymmärtämään soitinta konkreettisesti ja oli suureksi avuksi. Kokeilimme Eijan kanssa erilaisia ideoita, ja taltioin niitä puhelimeeni.” Kankaanrannan ja Saariahon yhteistyö on ollut erittäin merkittävää kanteleyhteisölle ja musiikkimaailmalle laajemminkin. Kysymykseen, miten Saariaho löysi Eija Kankaanrannan, hän vastaa seuraavalla tavalla: “Juttelin kanteleesta jo aiemmin säveltäjä Tapio Tuomelan kanssa, joka välitti minulle joitakin Kantele-lehden numeroita jo vuosia sitten. Oli siksi luontevaa jutella taas Tapion kanssa, joka mainitsi Eijan. Kuuntelin hänen soittoaan ja tutustuimme, ja oli ihan selvää, että Eija oli oikea muusikko tähän projektiin”. Kuulostaa loistavalta yhteistyöltä, jonka helmistä saamme toivottavasti nauttia tulevaisuudessakin. On upeaa, että Saariaho on ottanut kanteleen osaksi sävelkieltään.
11 k ntele Only The Sound Remains -oopperan tekijätiimiä Helsingissä, Kansallisoopperassa: Eija Kankaanranta (vas.), huilisti Camilla Hoitenga, bassobaritoni Davóne Tines ja kontratenori Anthony Roth Costanzo. Kuva: Kaija Saariaho E sitin muutamia kysymyksiä myös Eija Kankaanrannalle Saariahon säveltämän materiaalin kanssa työskentelemisestä. Kaikkineen Eija Kankaanranta soittaa oopperassa kuutta erilaista kanteletta. Alunperin Kaija Saariaho oli ajatellut oopperassa kuultavan konserttikanteletta ja 5-kielistä, ja Eija Kankaanranta antoi idean myös 15-kielisen käytöstä. Oopperan työstön aikana Kankaanranta ja Saariaho tapasivat joitakin kertoja. “Alkuperäinen partituuri sisälsi jo kuitenkin niin valmista materiaalia, ettei sitä tarvinnut juuri ollenkaan muokata!”, Eija sanoo. Hän kertoo mielenkiintoisen esimerkin Saariahon musiikillisen idean toteuttamisesta: Konserttikanteleen alimpaan kieleen sävelvaihtajakoneisto ei enää yllä, joten Saariahon ajatus muuttuvasta bassosävelestä toteutettiin 5-kielisellä bassokanteleella, joilla sai soitettua sekä a-, gis-, että g-sävelet. “Esitysten myötä rohkaistuin käyttämään bassokanteletta muissakin kohdissa sävelten tuplauksen tai pehmeän lisähuminan aikaansaamiseksi”, hän kertoo. Eija Kankaanranta tulkitsee Saariahon musiikillista maailmaa
12 k ntele Olet sanonut, että eri säveltäjien kanssa työskennellessä saat uusia näkökulmia kanteleeseen. Minkälaisia ajatuksia kanteleen soinnista ja soittimen käytöstä sait Kaija Saariahon kanssa työskennellessä? “Jokaisella säveltäjällä on oma sävelkielensä, ja tutustumistyö on aina äärimmäisen mielenkiintoista. Tämän oopperan kohdalla halusin kehittyä selkeän ja kirkkaan soinnin tuottamisessa sekä tarkan rytmiikan kanssa. Kaijan oopperan nuottikuva innosti siihen ja suorastaan vaati sitä. Kanteleosuuksissa on nopeilla aika-arvoilla kulkevia sävelkulkuja ja kuvioita, reagointia solisteihin, muusikoihin ja elektroniikkaan sekä nopeita vaihtoja soittimesta ja soittotavasta toiseen. Koska kanteleen kieli syttyy sormella näpäten laiskahkosti, halusin kehittää entistä tarkempaa ja suoraviivaisempaa kosketusta kielistöön. Etsin mahdollisimman monia erilaisia sormija käsijakoja sekä tutkailin sormien kärjillä soittamista ja erilaisia kosketustapoja.” “Tietynlainen bassokielten "koukkaaminen" soimaan kielen juuresta ja kynillä soittaminen ovat esimerkkejä tekniikoista, joita löysin. Vietin myös aikaa rautakaupan, astiakaupan, musiikkikaupan ja askartelukaupan hyllyjä tutkaillen. Loppujen lopuksi suurin osa soittamisesta tapahtui kuitenkin ilman soittovälineitä”, Eija kertoo. Suurimman työn hän teki pienkanteleiden soittotekniikan kanssa. “Siirsin osin konserttikanteleen näppäystapoja pienkanteleisiin ja totutin käsiä täysin uudenlaisiin liikeratoihin, joita Kaijan tekstuuri edellytti. Kynillä sai 5-kielisestä kanteleesta tarpeeksi selkeän ja heleän äänen. Osumatarkkuuden harjoittelu nopeisiin kuvioihin vei kylläkin todella paljon aikaa”, hän kuvailee. Kankaanranta ja Saariaho keskustelivat sävyistä ja sointiväreistä. “Kaija kuvasi musiikkia inspiroivin ja selkein mielikuvin, ja sen pohjalta yritin löytää vastaavuuksia soittimistani. Hyvin paljon päädyttiin Kaijan toiveesta "normaaliin", pitkänä soivaan näppäilyyn, ja tämä osaltaan korosti minun mielessäni näppäystarkkuuden vaatimusta. On soitettava aktiivisesti, jotta sävelkulut erottuvat vapaasti soivasta äänimassasta. Taisin kyllä pari sammutusta lisätä salaa, jotta sain tehtyä muutamia sävelvaihtoja ilman ulahduksia... Kai sen näin parin vuoden jälkeen voi jo tunnustaa”, Eija naurahtaa. Minkälaisia arvioita kanteleen käyttö on kerännyt kautta maailman konserttiarvioissa? “Arviot keskittyivät luonnollisesti oopperan päätähtiin eli säveltäjään, ohjaaja Peter Sellarsiin ja pääroolien laulajiin Philippe Jaroussky sekä Davone Tines. Eksoottisena soittimena kantele toki sai huomiota, ja väliajalla orkesterimontun edessä oli aina paljon kanteleista kiinnostuneita” Eija Kankaanranta vastaa. Lue lisää Kaija Saariahon ja Eija Kankaanrannan ainutlaatuisesta yhteistyöstä Eijan haastattelusta Kantele-lehden vuosikirjasta 2017.
13 k ntele A vaan silmäni ja edessäni on joukko Suomen eturivin pop-artisteja ja heidän tutkailevat ja keskittyneet kasvonsa. Yritän keskittyä hetkeen ja muutama minuutti tuntuu yhtäkkiä ikuisuudelta. Katson oikealle olkani yli ja näen ihmiset, joiden kanssa soitan ja laulan juuri tuossa hetkessä. Vieressäni seisoo Vesala, joka laulaa vahvana suoraan sydämestään Lauri Tähkän erokappaletta. Tunnen itseni voimakkaaksi ja samalla avoimen haavoittuvaiseksi. Kuuntelen toisia herkeämättä aistien heidän jokaisen sointunsa ja äänensä. Kolme laulua kietoutuu yhteen ja muodostaa värähtelevän patsaan, joka tanssii silmieni edessä. Kantele ja harmooni tuovat sävyjä ja syvyyttä patsaan ympärille. On kesäkuun alku vuonna 2019 ja Hirvensalmen Satulinnassa on käynnissä Vain elämää -sarjan kuvaukset. Teimme ystäväni ja kollegani Aili Järvelän kanssa cover-version J. Karjalaisen kappaleesta Keihäänkärki huhtikuussa 2017 eräänä pimenevänä kevätiltana. Karjalainen täytti tuona vuonna 60 vuotta ja sen kunniaksi eri artistit ja laulaja-lauluntekijät tekivät omia versioitaan Karjalaisen kappaleista. Päätimme osallistua tempaukseen Ailin kanssa. Olimme sopineet Vesala, Järvelä & Rahmel TEKSTI JUTTA RAHMEL Jutta Rahmel. Kuva: Jimmy Träskelin
14 k ntele tapaavamme päivän päätteeksi, ja olin etukäteen ajatellut, että viettäisimme leppoisaa vapaailtaa musiikkia kuunnellen ja jutellen. Minulla oli tuolloin käynnissä kiireisimmät ajat koulutöideni kanssa. Olin valmistumassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmästä musiikin maisteriksi, ja maisterikonserttini, opintoni päättävän lopputyön, valmistelu oli loppusuoralla ja juuri hurjimmillaan. Tästä syystä johtuen en varsinaisesti ilahtunut, kun Aili ehdotti minulle päästyäni hänen luokseen, että tekisimme yhdessä illan ratoksi version Keihäänkärki-kappaleesta. Suostuin nikotellen Ailin ehdotukseen ja äänitimme hänen Zoom-merkkisellä mikrofonija äänentallennuslaitteellaan kappaleen laulut. Aili oli äänittänyt kappaleen pohjat vintagesähköuruillaan jo aiemmin päivällä. Äänittäminen oli hauskaa, ja huomasin, että mielialani parani sitä mukaa, kun teimme kappaletta. Versiosta tuli oikein kiva, ja teimme kappaleeseen vielä musiikkivideonkin illan päätteeksi DIY-asenteella. Kävelemme videolla Helsingissä Kallion katuja vierekkäin – Aili kuvasi puhelimensa etukameralla meitä ja lauloimme kappaletta samalla kun kävelimme. Merkitsimme #jkarjalainen60 -tunnisteella kappaleen videon, latasimme sen Youtubeen ja jaoimme sen sosiaalisessa mediassa. Kun Keihäänkärki-coverin teosta oli kulunut muutamia päiviä, Aili sai puhelun Pekka Kuusistolta, joka toimi tuolloin Meidän Festivaalin taiteellisena johtajana. Pekka kertoi, että Paula Vesala oli ottanut yhteyttä häneen ja kysynyt, että voisiko Paula tehdä tulevan, jo aiemmin sovitun Meidän Festivaalin konserttinsa Ailin ja minun kanssani. Hän ei ollut ikinä tavannut meitä, saati kuullut meistä aiemmin mitään. Kävi kuitenkin ilmi, että Paula oli nähnyt ja kuullut Keihäänkärki-coverimme #jkarjalainen60 -tunnisteen ansiosta! Hän oli tykästynyt versioomme ja halusi nyt tehdä yhteistyötä kanssamme. Olimme Ailin kanssa luonnollisesti erittäin innoissamme ja otettuja tästä onnekkaasta sattumasta ja siitä, että Paula halusi tehdä kanssamme kaksi keikkaa arvostamallamme festivaalilla. Kyseisenä vuonna Meidän Festivaalilla oli ainoastaan naispuolisia musiikintekijöitä. Näin syntyi Vesala, Järvelä & Rahmel -trio. Kesän 2017 Meidän Festivaalin konsertteja varten sovitimme yhdessä Paulan kanssa hänen nimeään kantavan 2016 ilmestyneen ensimmäisen sooloalbuminsa kappaleita trio-kokoonpanollemme. Pop-kappaleiden sovittaminen konserttikanteleelle oli jännittävää. En ollut tuossa vaiheessa soittanut kovinkaan paljoa ns. ”puhdasta” pop-musiikkia kanteleella, ja koin sovittamistyön enimmäkseen kutkuttavana, mutta myös jonkin verran stressaavana. Pelkäsin, etten saisi ilmaistua itseäni haluamallani tavalla " Paula Vesala otti yhteyttä ja kysyi, että voisiko hän tehdä Meidän Festivaalin konserttinsa Ailin ja minun kanssani. Näin syntyi Vesala, Järvelä & Rahmel -trio.
15 k ntele kanteleen kanssa ja että joutuisin tekemään liian suuria kompromisseja muun muassa kromatiikan ja rytmiikan suhteen. Pelkoni osoittautui vääräksi, sillä Paulan sävellykset taipuivat varsin vaivattomasti kanteleelle ja harmoonille. Paula halusi, että laulamme yhdessä paljon. Teimme myös taustaja stemmalaulusovitukset kappaleisiin yhdessä niiden albumiversioiden pohjalta. Taustalaulukenttä tuntui itselleni mieluisimmalta, ja yhdessä laulaminen Paulan ja Ailin kanssa oli jo tuolloin todella hauskaa. Tuntui siltä, kuin olisimme laulaneet jo pidempäänkin yhdessä. Vaikka olen laulanut ja säestänyt itseäni kanteleilla jo melkein 20 vuotta,vaati kanteleensoiton ja stemmalaulun yhteensovittaminen jonkin verran totuttelua ja harjoitusta uuden genren, ohjelmiston ja uusien sovitusten takia. Konsertit Meidän Festivaalilla heinäkuussa 2017 Järvenpäässä olivat menestys ja minulle henkilökohtaisella tasolla erittäin tärkeitä. Sain mahdollisuuden toteuttaa unelmani tekemällä yhteistyötä Paulan kanssa. Vaikka kyseessä ei ollut tiedostettu unelma, on näin jälkikäteen mietittynä ollut minulle todella tärkeää, että olen päässyt valmistumisvuotenani osaksi näin hienoa kokemusta. Yhteistyö on antanut minulle paljon ammatillista itseluottamusta. Paulan kanssa työskentely on ollut todella antoisaa, koska hän on valtavan inspiroiva ja innostava artisti ja taiteilija. Koen, että minulla on paljon opittavaa häneltä. Hän on ollut esikuvani siitä lähtien, kun kuuntelin PMMP-yhtyeen Leskiäidin tyttäret -albumia teini-ikäisenä. Teimme kaksi loppuunmyytyä konserttia Järvenpään elokuvateatterissa. Oli kiinnostavaa todistaa Paulan ja häntä ja meitä kuuntelemaan tulleen yleisön välistä suhdetta konserteissa. Kun katsoin yleisöä lavalta, he lauloivat äänettömästi mukana kappaleissa ja itkivät vuolaasti monessa kappaleessa. En ole kansanmusiikkia koko ikäni soittaneena kokenut mitään vastaavaa esiintyessäni. Järvenpään konserteissa oli erittäin koskettava ja intiimi tunnelma ja yleisön palaute näistä konserteista on ollut todella huikeaa. Meidän Festivaalin konserttien ja valmistumisvuoteni jälkeen keskityin oman soolomusiikkini työstämiseen, minkä aloitin 2018 kesällä. Aili Järvelä, Vesala ja Jutta Rahmel Vain elämää -sarjan kuvauksissa.
16 k ntele Kardemimmit-yhtye, jolla on ensi vuonna 20-vuotisjuhlavuosi, teki kaksi intensiivistä ja pitkää koulukonserttikiertuetta USA:han syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Vietimme myös Suomen 100-vuotisjuhlaa itsenäisyyspäivänä 2017 Japanissa kiertueella. Tekemistä ja hommaa siis toisin sanoen riitti itselläni ja myös Aililla. Emme olleet Paulan kanssa tekemisissä juurikaan melkein kahteen vuoteen, kunnes keväällä 2019 saimme viestin häneltä. Päädyimme Ailin kanssa Vain elämää -sarjaan Paulan kutsumina. Paula tulisi olemaan osana sarjan syksyllä 2019 esitettävää tulevaa kautta eli All Stars -juhlakautta, joka on sarjan 10. tuotantokausi. Kaikki tällä kaudella olevat artistit ovat olleet aikaisemmilla kausilla mukana sarjassa. Paula laittoi viestiä ja kysyi, kiinnostaisiko meitä tehdä versio hänen kanssaan Lauri Tähkän kappaleesta Tulkoon mitä vaan. Pienen hetken harkittuamme päätimme lähteä mukaan ohjelmaan. Minua kiehtoi alusta lähtien pääseminen osaksi sarjaa, joka on yksi Suomen suosituimmista televisio-ohjelmista, ja jonka konsepti on aina sekä kiinnostanut että vähän myös ärsyttänyt minua. Pieni musiikkikapinallinen minussa ajatteli, että olisi hienoa päästä ujuttamaan musiikillisesti varsin homogeeniseen TV-sarjaan erilaisuutta ja sellaisia soittimia, joita ihmiset eivät yleensä näe tai kuule primetime-televisiossa. Ehkä Paulakin ajatteli samalla tavalla kysyessään meitä mukaan. Laurin päivän jaksossa, jossa olimme mukana Paula alusti oman esityksensä kertomalla, että hän halusi tuoda kanteleen, harmoonin ja akustisen riisutun version jaksoon osittain Lauri Tähkän kansanmusiikkitaustan takia. Lauria ja Paulaa yhdistääkin juuri nuorena mukana kulkenut kansanmusiikki. Sovitimme kappaleen yhdessä toukokuussa 2019 Paulan ja Ailin kanssa kantele-harmooni-laulu-triollemme. Äänitimme kappaleen levyversion erikseen sarjan musiikillisen tuottajan ja tirehtöörin Leri Leskisen studiossa Helsingin Eirassa elokuussa 2019. Sarjassa kuultava versio kappaleesta on elävänä kesäkuun kuvauksissa esittämämme versio. Itse kuvaukset Hirvensalmella menivät osaltamme nopeasti ja tehokkaasti, olimme paikalla yhden päivän ja televisiotuotannossa ensimmäistä kertaa vierailleena voin sanoa, että kuvaukset menivät kaikin puolin hyvin osaltamme. Lainasin koneistokanteleen Koistinen Kanteleelta sarjan kuvauksia varten, sillä omassa Koistisen konserttikanteleessani ei ole kyseiseen projektiin tarvitsemaani sisäistä mikrofonia. Esityshetki oli todella jännittävä, mutta antoisa. Ilmassa väreili tunteita ja energiaa. Vaikka esiintymishetkissä aina välillä hermostuttaakin, niin nautin aina yhdessä soittamisesta ja laulamisesta, ja erityisen paljon nautin Paulan ja Ailin kanssa soittamisesta ja laulamisesta. Heidän kanssaan musisoiminen on helppoa ja vaivatonta. Koen, että äänemme soivat hyvin yhteen ja olen onnellinen, että saan jakaa laulamisen ilon juuri heidän kanssaan. Kantele istahtaa osaksi trioamme mielestäni erittäin hienosti. Ajattelen sen olevan työkalu, jota käytän musiikin luomisessa. Väline, jonka avulla ilmaisen itseäni taiteilijana. On hienoa huomata, että Paula arvostaa minua ja Ailia musiikintekijöinä ja muusikkoina. Olen iloinen ja kiitollinen, että polkumme ovat kohdanneet, ja että olen saanut olla mukana hänen huikeissa jutuissaan. Jutta Rahmel on helsinkiläinen artisti, laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja. Kardemimmit-yhtyeen ja Vesalan riveistä tuttu Rahmel on mm. ollut mukana syksyllä 2019 Vain elämää-ohjelmassa sekä laulanut syksyn 2019 Vesalan konserttisalikiertueella ja Hartwall Arenan konsertissa. Vesala, Järvelä & Rahmel -trio tekee muutaman festivaalikeikan kesällä 2020. Rahmelilta ilmestyi debyyttisingle White Smoke marraskuussa 2019.
17 k ntele Z äpämmät on vuonna 2017 perustettu duo, jossa soittavat Marjo Smolander (konserttikantele, laulu) ja Pauliina Kauppila (erilaiset perkussiot, laulu). Zäpämmät syntyi Tanskassa, jossa molemmat duon jäsenet opiskelivat samaan aikaan Aarhusin musiikkiakatemiassa Nordic Master of Global Musickoulutusohjelmassa. Opinnot maailmanmusiikinkoulutusohjelmassa toimivat kipinänä yhtyeen perustamiselle, kun Marjo pyysi Pauliinaa soittamaan kanssaan lukuvuoden päättävässä kevätkonsertissa. Yhdessä soittaminen tuntui molempien mielestä heti niin luontevalta ja mutkattomalta, että yhteistyötä päätettiin jatkaa, ja näin Zäpämmät sai alkunsa. Duon jäsenten musiikillinen historia on monipuolinen. Pauliinan erityisenä mielenkiinnon kohteena on flamenco ja kuubalainen musiikki, Zäpämmät – duo täynnä väkevää ilmaisua ja voimakkaita teemoja TEKSTI HANNA RYYNÄNEN Zäpämmät. Kuva: Martiina Woodson
18 k ntele jonka oppien perässä hän on muun muassa asunut pienen pätkän elämästään Kuubassa. Rääkkyläläislähtöistä Marjoa kiehtoo puolestaan erityisesti länsiafrikkalainen musiikkiperinne, johon hän tutustui ensi kerran vuonna 2006. Tällöin Sari Kaasisen opissa kanteleensoittoa Rääkkylässä lapsesta saakka opiskellut Marjo lähti Kaasisen luotsaaman kanteleyhtye Rämpsäköiden kanssa esiintymismatkalle Senegaliin. Sittemmin Marjo on asunut Senegalissa ja soittanut paljon erilaisissa kokoonpanoissa niin malilaisten kuin senegalilaisten muusikoiden kanssa. Zäpämmien musiikissa kuuluukin vaikutteita laajasti eri maailman musiikkikulttuureista suomalaisen kansanmusiikkiperinteen lisäksi. Zäpämmät haluaa musiikkinsa välityksellä antaa äänen niille, joiden tarinat jäävät helposti syystä tai toisesta muuten kuulumattomiin. Duo tahtoo kertoa olemassa olevista, raadollisistakin asioista liiemmin pelkäämättä ihmisten reaktioita näihin voimakkaita tunteita herättäviin teemoihin. Zäpämmille on tärkeää saada esittää kappaleita, joissa kuuluu yhtyeen jäsenten arvot, ja useiden kappaleiden kantavana teemana on tytöt ja naiset. Duo haluaa yhtyeenä nostaa esille naisten tekemää taidetta ja pyrkii omalta osaltaan rikkomaan yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita, jotka saattavat musiikillisessa maailmassa ohjata lapsia ja nuoria esimerkiksi soitinvalinnoissa. Yhteistyö Zäpämmissä on tarjonnut Marjolle ja Pauliinalle mielenkiintoisen leikkikentän, jolla tutkia ja kehittää kanteleen ja perkussioiden yhteissointia. Yhtenä haasteena on ollut löytää tasapaino perkussioiden lyhyen ja kovan soundin sekä kanteleen pehmeän ja kaikuisan soinnin välillä. Yhtyeen alkuajoista saakka innovatiivista ja kokeilevaa yhteistä soittomatkaa Pauliina kuvailee seuraavalla tavalla: ”Kun oltiin samassa huoneessa niin se oli sellaista idearikasta ’brainstormausta’; tuli sellainen olo kuin hiekkalaatikolla, että vain taivas on rajana.” Soittaminen Marjon kanssa on avannut Pauliinalle täysin uudenlaisen kuvan kanteleesta, jonka vahvaa bassopuolta ja toisaalta heleää, kirkasta diskanttisointia Pauliina ihailee. Marjon omintakeinen kantelismi, jossa yhdistyvät kahden maan erilaiset musiikkiperinteet, on ollut hyvin inspiroivaa Pauliinan mielestä. Lyömäsoittajana Pauliinaa on kiehtonut Marjon rytmikäs ote soittimeensa ja tämän omanlainen soittotyyli ja -tekniikka, johon länsiafrikkalainen musiikki on vaikuttanut hyvin paljon. Marjo puolestaan kiittelee Pauliinaa tämän kanteleen hiljaisemman ” Kun oltiin samassa huoneessa niin se oli sellaista idearikasta ’brainstormausta’; tuli sellainen olo kuin hiekkalaatikolla, että vain taivas on rajana.
19 k ntele Nuottiliite: Itseopiskelupaketti 11-kielisen kanteleen soittoon KOONNUT: MARJO SMOLANDER Nuottiliite sisältää kaksi esimerkkikappaletta kanteleensoittaja/pedagogi Marjo Smolanderin tekemästä laajemmasta pedagogiikkapaketista. Kappaleet soveltuvat jo 11-kielisen perusteita hallitsevalle aikuiselle, joka haluaa opetella sekatyylisoittoa. Harjoittelussa on hyvä edetä katsomalla aluksi kappaleen sointukulku ja soittamalla aluksi pelkkiä sointuja. Apua sointuotteisiin saa sointuotepohjista. Seuraavaksi edetään melodiaan. Sen voi aluksi ihan vaan soittaa näppäillen, jotta hahmottaa melodian ja se jää mieleen. Seuraavaksi on aika alkaa etsiä melodiaa sekatyylillä soitettuna. Normaali nuotti tarkoittaa, että melodian sävel on soinnun vapaa kieli. X-merkki tarkoittaa, että melodia ääni tulee näpätä sointuotteen sormella, joka sammuttaa kyseisen kielen. soinnin huomioivasta perkussioiden soitosta. Yhdessä he nauttivat tutkimusmatkoistaan erilaisten sointivärien ja niiden yhdistelmien maailmassa. Jotta yhteinen luova työskentely on mahdollista, vaatii se turvallisen ja luotettavan ilmapiirin. Haastatellessani Marjoa ja Pauliinaa huomioni kiinnittyikin yhtyeen jäsenten väliseen kunnioitukseen ja toisen mielipiteiden ja näkemysten arvostamiseen. Zäpämmät mainitsee tärkeäksi työskentelytavakseen itse soittamisen lisäksi yhteiset, avoimet keskustelut, joissa pohditaan maailmaan liittyviä asioita ja jaetaan omia kokemuksia. Yhtyeen työskentely on ollut alusta saakka tavoitteellista ja sitoutunutta. Nuoresta iästään huolimatta Zäpämmät on ehtinyt tehdä mielenkiintoisia projekteja, joista viimeisimpänä on ollut Äiti maa -debyyttialbumin äänittäminen ja julkaisu. Debyyttialbumia äänitettiin syksyllä 2018 ja keväällä 2019, ja se julkaistiin lokakuussa 2019. Monipuolisesti Suomea kattavan levynjulkaisukiertueensa lisäksi Zäpämmillä on paljon suunnitelmia tulevaisuudelle. Yhtye valittiin hiljattain showcase-esiintyjäksi Yhdysvalloissa New Orleansissa vuoden 2020 tammikuussa järjestettävään Folk Alliance Internationalkonferenssiin. Tämä ei suinkaan tule olemaan Zäpämmien ensimmäinen esiintymismatka kotimaan ulkopuolella, sillä yhtye on aiemmin ehtinyt esiintyä jo Tanskassa ja Italiassa. Mieleenpainuvimpina yhteisinä kokemuksinaan Marjo ja Pauliina mainitsevat yhteiset keikkamatkat ja hienot festivaalit, joilla duolla on ollut kunnia esiintyä. Tietenkin myös debyyttialbumin valmistumiseen liittynyt prosessi on ollut yhtyeelle merkityksellinen ja ikimuistoinen. Debyyttialbumista voikin lukea lisää tämän lehden julkaisuesittelyt-palstalta sivulta 31.
20 k ntele Nuottiliite Jenkka -harjoitus
21 k ntele Pilvi -harjoitus
22 k ntele Kanteleliitto esillä maailmanmusiikkitapahtuma Womexissa TEKSTI: SANNI VIRTA Womex eli World Music Expo on maailman kansainvälisin musiikkitapahtuma. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa, Tampereella 23.-27.10. Womexissa maailmanmusiikin ammattilaiset tapaavat, ja eri maat esittelevät musiikkitarjontaansa messuosastoillaan. Lisäksi kuullaan showcase-esiintyjiä, jotka on valittu satojen hakijoiden joukosta. Tampere-talo ja lähiympäristön konserttipaikat toimivat Womexin tapahtumapaikkoina. Sain Kantele-lehden päätoimittajana edustaa Womexissa Kanteleliittoa. Tapasin muusikoita, festivaalijärjestäjiä, agentteja, levy-yhtiöiden ja Kanteleuutisia median edustajia ympäri maailmaa, esimerkiksi Japanista, Azoreilta, Jamaikalta, Kanadasta, Uudesta-Seelannista ja Kiinasta. Kantele soittimena herätti paljon kiinnostusta, ja koin monia unohtumattomia kohtaamisia. Womexia varten Kanteleliiton taiteellinen toimikunta kokosi Kantele Association Womex 2019 -nimisen Spotify-soittolistan, jota voi edelleen käydä kuuntelemassa. Soittolistalle valikoitui 12 kanteleartistia/yhtyettä maailmanja kansanmusiikin kentiltä. Jaoin tapaamilleni ihmisille esitettä, jossa oli erilaisten kanteleiden kuvia, tiiviisti tietoa Kanteleliitosta sekä qr-koodi, jonka kautta pystyy kuuntelemaan soittolistaa. Esitteen tyylikkään graafisen suunnittelun toteutti Jimmy Träskelin. Soittolista sai hyvää palautetta, sillä se esitteli kanteleen monipuolisuutta. Tapasin paljon sekä ulkomaisia että suomalaisia kulttuurialan toimijoita, joista uskon saaneeni hyviä kontakteja tulevaisuuden kanteleprojekteihin. Toivon, että näistä yhteistyön tuloksista saa joskus lukea Kantele-lehdestä! Muun muassa yksi merkittävä hetki oli tavata brittiläisen, levikiltään laajan maailmanmusiikkilehti Songlinesin päätoimittaja Simon Broughton, joka kertoi olevansa kantelefani! Oli tärkeää, että kantele ja Kanteleliitto olivat mukana Womexissa. Suomi tapahtuman isäntämaana kiinnosti ja sitä kautta maamme kansallissoitinta oli hyvä tuoda esille ulkomaalaisille kävijöille. Onneksi kantelemuusikoita ja -vaikuttajia osallistui tapahtumaan useita: muun muassa kansanmusiikin aineryhmän johtaja ja muusikko Pauliina Syrjälä, muusikko/pedagogi Vilma Timonen, muusikko Aino Ruotanen Aino ja Miihkali -duosta sekä muusikko Senni Heiskanen Nordic Master in Folk Music-koulutusohjelmasta. Kardemimmit eli Leeni Wegelius (vas.), Jutta Rahmel, Anna Wegelius ja Maija Pokela yhtyeen messuständin edessä.
23 k ntele Kardemimmit -yhtyeellä oli oma viihtyisä messuständinsä, jolla oli mahdollista tutustua yhtyeeseen. Ständillä oli nähtävillä myös konserttikantele. Womex oli sanoinkuvaamattoman hieno kokemus. Tapahtuman jälkeen tuntui, että olisi matkustanut kauas ulkomaille maailma todellakin avartui kansainvälisten kohtaamisten ja vaikuttavien showcase-esiintyjien myötä. Juhlalähetyksen keskustelijat, muusikot ja YLE:n toimittaja kokoontuivat Maija Kauhasen kanteleen äärelle. Ville Talola (vas.) Maija Kauhanen, Hannu Saha, Satu Sopanen, Eija Kankaanranta, Jutta Rahmel ja Sanni Virta. Kantele-lehden 40-vuotisjuhlalähetys YLE:n Kulttuuriykkösessä TEKSTI: SANNI VIRTA KUVA: PEKKA TOIKKA YLE Radio 1:n Kulttuuriykkönen -ohjelmassa keskiviikkona 9.10. juhlistettiin rikasta kantelekulttuuria Kantele-lehden 40-vuotisjuhlavuoden hengessä. Lähetyksessä keskustelivat Kanteleliiton puheenjohtaja. MuT Eija Kankaanranta, kanteleensoittaja ja -tutkija, Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja Hannu Saha, kantelepedagogi ja -muusikko Satu Sopanen, sekä Kantele-lehden nykyinen päätoimittaja, kantelemuusikko Sanni Virta. Lähetyksessä kuultiin musiikkia loistavilta kanteletaiteilijoilta: Jutta Rahmelilta, Maija Kauhaselta ja Eija Kankaanrannalta. Radio-ohjelman toimittajana YLE:n puolesta oli Ville Talola. Ohjelman kuvauksen YLE Areenaan toimitus oli muotoillut seuraavasti: Suomalaisuuden symboli kantele taantui 1900-luvulla museotavaraksi nyt huippukantelistit kiertävät maailmaa. Aihe herätti kiinnostusta ohjelman tekijätiimissä; kantele soittimena avautui heille kuulemma uudella tavalla ohjelman myötä. Leikittelimme myös ajatuksella tehdä kanteleaiheisten radio-ohjelmien sarja, toivottavasti tämä joskus toteutuu! Keskustelu oli innostunutta ja monipuolista; puhuimme kanteleen nykytilasta ja historiasta sekä tulevaisuuden visioista. Lähdimme keskustelussa liikkeelle Kanteleliiton perustamisen ajoista, ja siitä, minkälaiseen ilmapiiriin Suomen musiikkimaailmassa liitto syntyi. Ville Talola esitti kiinnostavan kysymyksen: miksi kantele on kansallissoitin. “Kanteleesta muotoutui kansallissoitin, sitä ei varsinaisesti valittu, vaan tämä tapahtui kulttuurisen kehityksen myötä. Elias Lönnrotilla oli tässä merkittävä rooli, hänhän oli itsekin kanteleensoittaja ja -kehittäjä”, muotoili Hannu Saha. Keskustelun aiheena oli myös kantelepedagogiikka; Satu Sopanen kertoi kanteleen opiskelun hyvästä tilanteesta eri puolilla Suomea ja esimerkiksi Itä-Helsingin musiikkiopiston projektista, jossa kanteletunnit ovat koulussa osana opetussuunnitelmaa. Keskustelimme myös kanteleensoiton opiskelusta Sibelius-Akatemiassa sekä kanteleen roolista loistavana ensisoittimena, josta kuka vaan saa kauniita ääniä aikaan. Puhuimme myös Kantele-lehden vuosikymmenistä, soittimen kiinnostuksesta ulkomailla, nykysäveltäjien innostuksesta tehdä kantelesävellyksiä sekä Suomen suurien säveltäjien suhtautumisesta kanteleeseen. Olisikohan vaikkapa Sibelius säveltänyt kanteleelle isompia teoksia, jos olisi tuntenut soittimen nykymuo
24 k ntele dossaan? Muun muassa tällaisia kiinnostavia kysymyksiä heräsi keskustelumme kautta. Upeat musiikkiesitykset toivat ohjelmaan erittäin merkityksellisen lisän -onhan kanteleessa ennen kaikkea kyse sen poikkeuksellisesta äänestä. Keskustelun väleissä kuultiin kanteleartistien musiikkia. Maija Kauhanen esitti kappaleensa Sinisilmä, ja Jutta Rahmel puolestaan kappaleensa Varjot kulkevat mukanani. Lopuksi kuultiin kanteleelle sävellettyä nykymusiikkia: kappale oli Asta Hyvärisen Valse griffyre (2002) Eija Kankaanrannan levytyksenä. Näiden esitysten kautta kuulijoille välittyi varmasti kuva kanteleesta hyvin monipuolinen soittimena, jolla tehdään hyvin tasokasta musiikkia. Toivottavasti ohjelma päivitti kuuntelijoiden kanteletietoutta ja herätti halun tutustua kanteleella soitettuun musiikkiin ja itse soittimeen vielä paremmin! Ainakin Ville Talola innostui kokeilemaan Maija Kauhasen kanteletta lähetyksen jälkeen, ja uppoutui soittimen maailmaan innoissaan. Talvisirkus BAU:n yhtye eli Salla Luhtala, Salla Markkanen ja Senni Eskelinen. Kanteletaiteilija Senni Eskelinen Talvisirkus Bau -esityksessä TEKSTI: SANNI VIRTA KUVA: RIKU VIRTANEN Hurjaruuthin tämän vuoden esityksen, Talvisirkus BAU:n, teema on rakennustyömaa. Esityksen musiikin on säveltänyt Iiro Ollila, ja The Emily Brontë Nursery Rhyme Orchestra nimisessä yhtyeessä kuullaan Senni Eskelisen soittamaa elektroakustista konserttikanteletta. Talvisirkus BAU sai loistavan arvion Helsingin Sanomissa, jossa upean ja monipuolisen musiikin kerrottiin aiheuttaneen toimittajalle kylmiä väreitä. Esityksessä kuullaan etnovaikutteita, henkeäsalpaavia melodioita, ihmeellisiä äänimaisemia, rakennustyömaan soundeja ja nähdään sen esittelytekstin mukaan ketterää raksaparkouria sekä teollisuushallin seinistä rapisevaa kummitusromantiikkaa. Senni Eskelisen lisäksi The Emily Brontë Nursery Rhyme Ochestraan kuuluvat Salla Markkanen, koskettimet, koneet ja lyömäsoittimet sekä Salla Luhtala, ksylofoni ja lyömäsoittimet. Kaikki yhtyeen jäsenet myös laulavat. “Iiro Ollila pyysi minua mukaan tähän”, Senni Eskelinen kertoo. “On ollut tosi hienoa olla mukana näin isossa teatteri/sirkusprojektissa, ja jäsenenä bändissä, joka ei ole aiemmin soittanut eikä laulanut yhdessä. Olemme kasvaneet yhteen tämän prosessin aikana”, Senni kuvailee ja jatkaa: “Olen opiskellut Salla Markkasen kanssa samaan aikaan Siballa, sitä kautta hän suositteli minun mukaan ottamista.” Senni kertoi olleensa Iiro Ollilan kanssa yhteydessä etukäteen ja avanneensa tälle kanteleen mahdollisuuksia sävellystyötä varten. “Kokoonpano on uniikki ja hieno soundiyhdistelmä. Treenikausi oli rankka, mutta lopputulokseen olemme kaikki tosi tyytyväisiä! Esitys on hieno kokonaisuus!” Senni iloitsee. Kysymykseen bändin nimestä Senni vastaa näin: “Se viittaa esityksen laulujen teksteihin, jotka ovat Iiro Ollilan sovituksia Emily Brontën ja Henry Wadsworth Longfellow’n alkuperäisrunoista. Ohjaaja Liisa Risu keksi nimen, ja me otimme sen ilolla vastaan!” Talvisirkus BAU:n ensi-ilta oli 7.11. ja esitykset jatkuvat tammikuuhun 2020. “Nyt edessä on siis vielä aika monta esitystä”, Senni nauraa.
25 k ntele Juulia Pölösen kantele valmiina Maltan konserttiin. Kantele soi Maltalla TEKSTI & KUVA: JUULIA PÖLÖNEN Kantele soi tiettävästi ensimmäistä kertaa Maltalla marraskuussa 2019 Juulia Pölösen esiintyessä The Three Palaces festivaalilla Maltan pääkaupungissa Vallettassa. Pölönen piti soolokonsertin 1500-luvulla rakennetussa kirkossa ja esitteli konserttikanteletta monille kiinnostuneille. Konsertti oli osa viikon mittaista festivaalia, jonka esitykset sijoittuvat kaikki Maltan vanhoihin, historiallisiin ja upeisiin rakennuksiin tuoden ainutlaatuista musiikkia ainutlaatuisiin tiloihin. KanteleScapes-projekti tuo kantelemusiikkia joogastudioihin TEKSTI: JUULIA PÖLÖNEN KanteleScapes on Markus Riihimäen luotsaama musiikkiprojekti, jossa soitetaan improvisoituja ja meditatiivisia kantelemelodioita. Kohdeyleisönä ovat joogastudiot, joihin KanteleScapes luo livemusiikkia joogatunnin ajaksi. KanteleScapes on keikkaillut Suomessa eri joogastudioilla ja on lähdössä pienelle Euroopan kiertueelle tammikuussa 2020. Riihimäki soittaa 39-kielistä Lovikan sähkökanteletta vaimonsa Saritan kanssa, joka täydentää äänimaisemaa syntetisaattoreilla. Riihimäki kertoo: ”Projekti sai alkunsa, kun olimme konsertoimassa edellisen projektini kanssa Messukylän kirkossa, missä yhdistimme kanteleen ja kirkon urut. Soitimme omia sävellyksiämme, jotka koostuivat lauluista sekä instrumentaalikappaleista. Toisena esiintyjänä oli Anttu Koistinen, joka ehdotti, että alkaisin tarjota projektiani joogaseuroille, koska tein silloin ambientia kanteleella ja eri kitaraefekteillä. ” ”Kaikki melodiat syntyvät täysin improvisoidusti. Yritän ammentaa melodiat juuri siitä jooga-asanasta eli asennosta, jota joogaopettaja opettaa. Kun joogaopettaja kertoo asanasta, hiljennän soittoani ja luon minimalistista melodiointia taustalle. Tällöin pyrin luomaan meditatiivista ja rauhoittavaa tunnelmaa. Kun asana on opetettu ja joogit eli joogan osallistujat ovat asanassa, voimistan soittoani. Näin pyrin viemään joogit pois tästä hetkestä; yritän saada heidät keskittymään joogaan ja kanteleen heliseviin ääniin.”
26 k ntele K anteleiden kirjoa, upeita, erilaisia sointivärejä ja vahvoja tulkintoja tätä kaikkea sai kokea Syksyisiä säveliä kanteleilla -konsertissa 7.11. Musiikkitalon Organo-salissa. Konsertissa esiintyivät kanteletaiteilija Kristi Mühling instrumenttinaan kromaattinen kannel sekä Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston kanteleopiskelijat. Ohjelmistossa oli niin soolokuin kamarimusiikkiteoksia virolaiselle kromaattiselle kanteleelle, suomalaiselle konserttikanteleille ja latvialaiselle konserttikuoklelle. Konsertin teemaa toteutettiin hienosti ohjelmistovalinnoissa: pimeää syksyä ja lähestyvän talven tunnelmia välittivät esimerkiksi Pekka Jalkasen November ja Tapio Tuomelan Kuura -teokset. Konserttikokonaisuus sisälsi myös improvisaatiota; lopuksi kuultiin kaikkien esiintyjien yhteinen vapaa improvisaatio nimeltään Syksy. Konsertin esiintyjät ryhmäkuvassa kromaattisen kanteleen äärellä. Lauryna Labutyte (vas.), Heli Notkonen, Suvi Eevi Karhu, Emma Vähätalo, Senni Vesanen, Iida-Maria Kuronen, Makiko Oba, Zipora Ogola ja Kristi Mühling. Kuva: Ritva Koistinen-Armfelt Syksyisiä säveliä kanteleilla TEKSTI MATILDA BERGMAN & SANNI VIRTA
27 k ntele Konsertin aloitti Kristi Mühlingin vaikuttava esitys Malle Maltisin teoksesta Vihmakiri (Pattern of Rain). Jo avausteoksessa kuulimme sen nimen mukaisesti sateen kuviointeja ja rytmejä mietiskelevistä harvoista pisaroista yhä tihenevämpään kudokseen. Sateen vääjäämätön ja itsepintainen rummutus kuului niin ikään Markus Fageruddin säveltämän sarjan Syksy osassa Sadetta ja taas sadetta, jonka esitti Heli Notkonen. Saman sarjan osa Kesä on takana päin taas vei ajatuksia seesteisiin syyspäiviin ja rauhoittumisen vuodenaikaan. Askel kohti hyisempää marraskuuta otettiin Tapio Tuomelan teoksessa Kuura, jossa kylmä hiipii esiin lukuisin sävyin. Teos kuultiin Senni Vesasen soittamana. Sävellyksessä kuullaan muun muassa, kuinka pakkanen puraisee kynällä soitetuissa teräväsävyisissä tremoloissa ja kuura kuiskailee käsien hiljaisissa liu’utuksissa kieliä myöten. Runsaasti syysaiheista ohjelmamusiikkia sisältävää konserttia täydensivät myös teokset, jotka olivat näennäisesti sen tematiikan ulkopuolella. Ne kuitenkin jatkoivat saumattomasti konsertin teeman tunnelmaa: Sumun ja sateisen kuusimetsän voi aistia elävästi Sibeliuksen teoksessa Kuusi, jonka esitti Iida-Maria Kuronen taidokkaalla tulkinnallaan. Muiden konsertissa kuultujen teosten tummia värejä jatkoivat myös John Buckleyn sävellys Alla Luna sekä Kira Maidenbergin sävellys From Circe to Charybdis arvoituksellisilla sävyillään. Lauryna Labutyte esitti intensiivisen tulkinnan seireenien lumoavaa laulua ja kanklesin rikkaita sävyjä yhdistelevästä Maidenbergin teoksesta. Kristi Mühlingin esittämä Buckleyn sävellys puolestaan on saanut inspiraationsa Giacomo Leopardin samannimisestä runosta Alla Luna. Kylmän kohmettamille toi tuulahduksen lämpöä ja valoa Debussyn Premiere Arabesque. Suvi Eevi Karhun esittämä teos oli konserttikokonaisuuden keskellä kuin lämmin muisto kesästä. Pekka Jalkasen kolmiosainen November kuultiin Kristi Mühlingin, Senni Vesasen ja Iida-Maria Kurosen esittämänä. Teos koostuu soolosta I Kuulen lumen tulon, duosta II Harmaa nielee valkean ja triosta III Tähdet. Jalkaselle ominaisessa sävelkielessä jylhää sointikenttää tähdittävät huiluäänet ja painoglissandot. Jalkasen teoksen virittämästä meditatiivisesta tunnelmasta päästiin nauttimaan myös sitä seuranneessa vapaassa improvisaatiossa. Monen kanteleen improvisaatio on ehkä lähtökohtana haastava, mutta lopputulos oli hieno. Soittajat onnistuivat hienovaraisessa kuuntelussa ja nostamaan kukin vuorollaan esiin kiinnostavia eleitä runsaasta sointimatosta. “ Tämä on ollut mukava kokemus! Olen aikoinani valmistunut Sibelius-Akatemiasta, ja opiskellut Ritva Koistisen johdolla, joten täällä opettaminen ja esiintyminen on ollut myös nostalgista.
28 k ntele Konsertin jälkeen Kristi Mühling kertoi muusikon urastaan, tämän hetken projekteistaan sekä ajatuksiaan improvisaatiosta. Hän keskittyy pääasiassa nykyja klassiseen musiikkiin, ja on kantaesittänyt monia kromaattiselle kanteleelle sävellettyjä teoksia, niin soolo kuin kamarimusiikkia. Mühling on perustanut kromaattisen kanteleen koulutuksen vuonna 2002 Viron Musiikkija Teatteriakatemiaan, ja on opettanut siellä osaston perustamisesta lähtien. Konserttiviikon aikana Mühling piti myös improvisaatiotyöpajoja ja yksityistunteja Sibelius-Akatemian kanteleluokan opiskelijoille. Millaista oli opettaa Siban opiskelijoita ja koota konserttikokonaisuus heidän kanssaan? “Tämä on ollut mukava kokemus! Olen aikoinani valmistunut Sibelius-Akatemiasta, ja opiskellut Ritva Koistinen-Armfeltin johdolla, joten täällä opettaminen ja esiintyminen on ollut myös nostalgista. Olen opettanut valmistumiseni jälkeen pitkään Virossa, ja nyt on ollut kiva tutustua uusiin opiskelijoihin täällä Sibelius-Akatemiassa! Kaikki kanteleopiskelijat täällä ovat lahjakkaita muusikoita ja mukavia ihmisiä. On ollut hyvin antoisaa työskennellä ja soittaa heidän kanssaan”. Kertoisitko lisää suhteestasi improvisaatioon. “Olen hyvin kiinnostunut improvisaatiosta, ja olen käynyt myös monilla improvisaatiokursseilla. Käytän improvisaatiota aktiivisesti myös omissa konserteissani”, Mühling kertoo ja jatkaa: “Soitan yhtyeessä nimeltä Una Corda, jonka instrumentaationa on virolainen kannel, cembalo ja harppu. Soitamme nykymusiikkia. Esitämme pääasiallisesti meille sävellettyä musiikkia; lisäksi konserttimme sisältävät paljon vapaita improvisaatioita”. Tallinnassa asuvalla Mühlingilla on ollut kiireinen syksy. Konsertteja on ollut useita: esimerkiksi Mühling sai olla Viron Valtiollisen Sinfoniaorkesterin solistina. Viron Musiikkija Teatteriakatemiassa on syyslukukaudella opiskellut Mühlingin oppilaana myös suomalainen vaihto-opiskelija Veera Luomi pääaineenaan suomalainen kantele. Musiikkiakatemiassa on mahdollista opiskella improvisaatiota pääaineena, ja Mühling opettaa myös yhtä tämän koulutusohjelman opiskelijaa. Lisäksi Mühling opettaa Georg-Ots -musiikkiopistossa. Una Corda -trio on ottanut Pekka Jalkasen November-teoksen ohjelmistoonsa. Alunperin kolmelle kanteleelle sävelletty teos sovitettiin tälle kokoonpanolle yhteistyössä säveltäjän kanssa. “Tässä piti tehdä erilaisia ratkaisuja, esimerkiksi cembalo ei voi soittaa huiluääniä”, Kristi Mühling kertoo. Pekka Jalkanen liittyi mukaan keskusteluumme ja kertoi olleensa paikalla teoksen kantaesityksessä. “Una Corda aikoo esittää Novemberia lisää konserteissaan”, Kristi Mühling iloitsee. Kaiken kaikkiaan konserttikokonaisuus esitteli tyylikkään kirjon kanteleelle sävellettyä nykymusiikkia sekä klassista musiikkia. Akustiset kanteleet soivat Organo-salissa sävykkäästi ja kauniisti.
29 k ntele K antelepedagogian päivää vietettiin 5.10.2019 Helsingin Iiris-keskuksessa. Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston ja Itä-Helsingin musiikkiopiston järjestämään tapahtumaan osallistui 23 kanteleensoiton opettajaa ja opiskelijaa ympäri Suomea. Päivän aikana osallistujat kiersivät työpajoja kahteen ryhmään jaettuna, tauoilla taas oli mahdollisuus päivittää kuulumisia kantelekollegojen kanssa. Heidi Äijälän ohjaamassa vanhan musiikin työpajassa tutustuttiin aluksi vanhan musiikin keskeisiin käsitteisiin ja tyylikausiin, mutta ensisijaisesti aihetta lähestyttiin yhdessä soittaen. Sammutustekniikat (staccato ja portato), voimakkaat kontrastit sekä rytminen muuntelu ja improvisaatio olivat tekemisen keskiössä. Barokkimusiikille tyypillisen viritystason 415 Hz saa konserttikanteleella kääntämällä kaikki vivut alennusasentoon, jolloin ylennysmerkkisiä sävellajeja saadaan aikaan palauttamalla vipuja. Näin mahdollistuu yhteissoitto vireeltään matalampien periodisoitinten kanssa. Tabletin käytön mahdollisuuksiin perehdyttiin Miika Snåren työpajassa, jossa keskusteltiin erilaisista muusikolle hyödyllisistä sovelluksista ja niiden lukemattomista käyttömahdollisuuksista opetustilanteissa. Paikalle lainatuilla tableteilla päästiin havainnollistamaan, miten niiden mahdollistama monimediallisuus kuvineen, videoineen, äänitteineen ja nettilinkkeineen voi monipuolistaa oppimisen keinoja. Ritva Koistinen-Armfeltin työpajan aiheena oli kokonaisvaltaisen soittotekniikan oppiminen ryhmässä. Soittoon valmistauduttiin kehoa lämmitellen ja tukilihaksia aktivoiden. Yksinkertaisissa soittoharjoitteissa tavoiteltiin vartalon tuen ja rennon liikkeen kautta mahdollisimman vaivatonta soittotekniikoiden toteutusta. Työpajan loppuun jäi aikaa soittoergonomiasta keskustelulle. Vaikutti siltä, että kanteleopettajilla on monenlaisia kysymyksiä, kokemuksia ja ideoita ergonomiaan kasvattamisesta. Toivottavasti näiden laajemmallekin jakamiselle löytyy tilaisuus! Musiikin hahmotustaitojen työpajassa tutkittiin, minkälaisin harjoittein musiikin teoriaa voi opettaa käytännönläheisesti soittaen, laulaen ja liikkuen. Satu Sopasen ohjaamassa työpajassa tehtiin mm. perussykkeen, tahtilajien ja intervallien hahmotukseen tähtääviä harjoitteita, joissa oli reilusti tilaa osallistujien leikkimieliselle kekseliäisyydelle. Yksinkertaisia sävel-, sana-, rytmija numeromateriaaleja muunnellen saatiin ryhmässä aikaan mitä monimutkaisimpia musiikillisia ja liikkeellisiä kokonaisuuksia, joissa kunkin oma osuus oli kuitenkin helposti toteutettavissa. Pedagogiapäivän lopuksi kokoonnuttiin vielä kaikkien osallistujien kesken keskustelemaan päivän annista ja toiveista seuraavaa tapahtumaa varten. Toivottuja sisältöjä olivat ainakin musiikkifysioterapeutin vierailu, kehonhuoltoon syventyminen soittotyön vastapainona sekä suosikkiohjelmistojen ja materiaalien jakaminen. Itse toivoin myös sitä, että tulevassa, pidemmässä kokoontumisessa voisi huomioida keinoja eri-ikäisten ja eri paikkakunnilla vaikuttavien osallistujien tutustumiseen vielä totuttuja tuttavapiirejä laajemmin. Näin kohtaisivat mahdollisimman monenlaiset ajatukset ja kokemukset. Seuraava kantelepedagoginen seminaari järjestetään Järvenpään Kallio-Kuninkalassa 30.101.11.2020. Sinne ovat lämpimästi tervetulleita kaikki kantelepedagogiikkaan suuntautuneet! Pedagogista musisointia TEKSTI: ZIPORA OGOLA
30 k ntele Aino ja Miihkali Aino ja Miihkali on Aino Ruotasen (konserttikantele, laulu) ja Miihkali Jaatisen (kitara, laulu) muodostama yhtye, joka julkaisi debyyttialbuminsa syksyllä 2019. Ainon ja Miihkalin levy sisältää Ruotasen sävellyksiä ja sanoituksia, joista duo on tehnyt yhteisiä sovituksia. Aino Ruotanen on kanteleensoittajana tullut tunnetuksi muun muassa Uniruukki-yhtyeestään, joka valittiin Kanteleliiton vuoden 2016 yhtyeeksi. Ainon ja Miihkalin levyn kuunteleminen on mielikuvitusta kutkuttava elämys. Duon musiikki on genrevapaata musiikin virtaa, jossa kuuluu kahden muusikon kekseliäs ja taidokas ote soittimiinsa. Kanteleen, kitaran ja laulun yhdistelmä looppauksilla höystettynä saa ihmettelemään, onko kaikkien näiden sävelten kudosten takana vain kaksi muusikkoa! Looppauksissa kantele saa myös mielenkiintoisen roolin perkussiivisena soittimena, mikä tuo jälleen uusia sävyjä duon rikkaaseen soundipalettiin. Levyn musiikkia kuvailisin yllätykselliseksi: nurkan takaa löytyy aina uusi maailma, jonka Aino ja Miihkali loihtivat kuuluville muiden nautittavaksi. Tämä maailma on täynnä leikkiä, iloa, kokeilunhalua ja elämänjanoa! Voimakkaita mielikuvia herättävät, omaleimaiset sävellykset tuovat kuuluville uudenlaisia puolia kanteleesta, joka soi Ruotasen käsissä innovatiivisella varmuudella. Duo rohkaisee musiikillaan itse kutakin kiinnostavien asioiden tutkimiseen, niillä leikkimiseen ja uuden luomiseen! Tähän duoon ja levyyn tutustumisella on mitä todennäköisimmin hyvin inspiroiva vaikutus omaa tietään etsiville. Ainolla ja Miihkalilla on vahva musiikillinen ääni ja visio, johon on suuri ilo saada uppoutua nyt levyn muodossa. RAUMA – Deep Ocean RAUMA on duo, jossa soittavat Hiroko Ara (konserttikantele, 5-kielinen vaskikantele, 10-kielinen kantele) ja Haruhiko Saga (morin khuur, ikel, doshpuluur, kurkkulaulu). Deep Oceannimeä kantavalla pitkäsoitollaan RAUMA esittää perinteisten suomalaisten ja mongolialaisten kappaleiden lisäksi sävellettyä musiikkia muun muassa Martti Pokelalta sekä duolta itseltään. Hiroko Ara on japanilainen kantelisti ja kanteleensoitonopettaja, joka on aiemmin julkaissut kolme sooloalbumia. RAUMA tarjoilee kuulijalleen eksoottisia sävyjä maailmalta kanteleen soidessa yhdessä mongolialaisen perinnesoittimen, hevosenpääviuluksikin kutsutun morin khuurin rinnalla. Morin khuur on jousisoitin, jossa on kaksi hevosen häntäjouhista tehtyä kieltä. Morin khuurin lumoava, tumma sointi ja kanteleen kirkas ääni täydentävät kauniisti toisiaan ja luovat yhdessä hyvin mielenkiintoisen ja vivahteikkaan musiikillisen kokonaisuuden, KIRJOITTANUT HANNA RYYNÄNEN JulkaisuESITTELYT
31 k ntele jossa keskiöön nousee erilaisilla äänenväreillä hienovarainen leikkiminen. Nautin paljon siitä, että levyllä päästiin kuulemaan erilaisia kanteleita ja soittotekniikoita, jolloin levyn tarjoama näkökulma kanteleeseen muodostui hyvin laaja-alaiseksi. Deep Ocean on monipuolinen albumi, joka sisältää niin intensiivistä ja rytmikästä poljentoa traditionaalisten tanssisävelmien tahdissa kuin unelmoivaa tunnelmointia meren syvyyksissä. Ainakin allekirjoittaneelle Deep Ocean tarjosi moninaisine sointiväreineen hyvin nautinnollisia ja rentouttavia hetkiä kauniin, eläytyvin tulkinnoin maustetun musiikin parissa. Mielenkiintoiset sointikentät, joita Ara ja Saga yhdessä luovat, rauhoittavat kuulijaansa sekä saavat pysähtymään ja nauttimaan juuri käsillä olevasta hetkestä. Zäpämmät – Äiti maa Zäpämmät on tuore maailmanmusiikkiduo, joka julkaisi debyyttialbuminsa Äiti maa lokakuussa 2019. Yhtyeessä soittavat Pauliina Kauppila (laulu, perkussiot, berimbau, kalimba) ja Marjo Smolander (laulu, konserttikantele, kamalenngoni, melodika). Lisäksi levyllä vierailevat artistit Maarika Autio (balafon), Satu Lankinen (haitari, jouhikko) sekä kuoro, jossa laulavat Minttu Hellstén, Emmi Kuittinen, Satu Lankinen, Meriheini Luoto, Petra Poutanen-Hurme ja Zane Uitto. Levyn on julkaissut Inkoon Musiikki. Zäpämmät yhdistää musiikissaan elementtejä länsiafrikkalaisista ja suomalaisista musiikkiperinteistä muodostaen orgaanisen yhdistelmän, joka kuulostaa täysin omanlaiseltaan ja uniikilta. Levyllä kuullaan pääasiassa duon jäsenten omia sävellyksiä ja sanoituksia, joissa inspiroidutaan milloin suomalaisesta luonnosta ja toisaalla kerrotaan väkeviä tarinoita erilaisista ihmiskohtaloista. Albumin visuaalinen ilme on hyvin vaikuttava; kansien kaunis graafinen suunnittelu ja vahvat kuvat houkuttavat jo itsessään tarttumaan levyyn. Zäpämmien musiikki soljuu, kiemurtelee, räjähtelee yllätyksellisesti ja tarttuu kuulijaansa. Kantele sukkuloi luontevasti moninaisten rooliensa välillä siirtyen säestäjästä solistiksi ja rytmisoittimesta melodiseksi instrumentiksi. Kauppilan perkussioiden rikas, vivahteikas ja melodinenkin musiikillinen maailma on kuin
32 k ntele luotu yhdistettäväksi Smolanderin kanteleen täyteläiseen sointiin. Niin albumia kuin kesällä 2019 Rääkkylässä Kihaus Folkissa duon konserttia kuunnellessani olen ihaillut suuresti balanssia lyömäsoitinten ja kanteleen välillä: soittimet ovat täysin tasavertaisessa asemassa mitä dynamiikkaan tulee, vaikka akustisella soinnillaan kantele voisi helposti jäädä lyömäsoitinten jalkoihin. Levyä kuunnellessa huomioni kiinnittyi suuressa määrin kappaleiden vahvoihin lyriikoihin, jotka sanallistavat voimakkaita tunteita ja tarjoavat äänen niille, jotka eivät välttämättä itse saa tarinoitaan kuuluville. Samaan aikaan levy näyttäytyy ylistyksenä naiseudelle ja nostaa esille maailmassamme vallitsevia epätasa-arvoisia rakenteita kuitenkaan paasaamatta vaan kuulijoitaan voimauttaen. Liitto tiedottaa Toimittanut: Sanni Virta & Eija Kankaanranta Kanteleliiton uusi toiminnanjohtaja Kanteleliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu KTM Juha Ollikainen. Hänellä on pitkä kokemus isojen yritysten sekä eri yhdistysten talousvastaavana. Juhan harrastuksiin kuuluu muun muassa kuorolaulu. Uusi toiminnanjohtaja aloitti tehtävässään elokuun 2019 alusta. Kanteleliitto toivottaa Juhalle onnea ja menestystä uuteen tehtävään! Kanteleliiton puheenjohtaja ja hallitus toimikaudella 2020 Kanteleliiton syyskokouksessa 26.10. Tampereella valittiin Kanteleliiton puheenjohtaja kaudelle 2020. Tehtävässä jatkaa Eija Kankaanranta. Hallituksen kokoonpano kaudella 2020 on: Markus Haimelin, Susanna Heinonen, Senni Heiskanen, Jane Ilmola, Noora Laiho, Erkki Okkonen, Juulia Pölönen, Aino Ruotanen, Hanna Ryynänen, Outi Sané, Satu Sopanen-Helisalo, Jenni Venäläinen, Sanni Virta ja Aurora Visa. Tuulikannel -nuottikirjasta uusi painos Kanteleliiton ja Inkoon Musiikin eli IMUn julkaisemasta Hannu Syrjälahden Tuulikannel-nuottikirjasta on otettu uusi painos (50 kpl). Tilaa omaksesi tämä upea nuottikirja! Laitathan tilauksesi sähköpostitse osoitteeseen mail@ kantele.net. Julkaisuesittelyjen kirjoittaja Hanna Ryynänen
33 k ntele Vuoden viimeinen puheenjohtajan palsta tuo terveisiä koko Kanteleliiton hallitukselta. Julkaisemme tiivistelmän vuodelle 2020 laaditusta toimintasuunnitelmasta, joka hyväksyttiin Ismo Sopasen vetämässä syyskokouksessa Tampereella 26.10.2019. ”Kanteleliiton missiona on yhdistää kanteleen ja kantelemusiikin juuret nykypäivään. Vuonna 2020 Kanteleliitto jatkaa työtä kantelekulttuurin edistämiseksi ja esille tuomiseksi. Kanteleliitto huolehtii kanteleen näkyvyydestä ja saavutettavuudesta ja toimii alan tiedottajana sekä asiantuntijana Suomessa ja kansainvälisesti. Pitkäjänteisellä toiminnallaan Kanteleliitto on nostanut kanteleen lähes unohdetusta asemasta kiinnostavaksi soittimeksi. Helposti lähestyttävä 5-kielinen kantele on monen lapsen ensimmäinen soitin. Kantelemuusikot tekevät genrerajat ylittävää uraa, kansainvälinen tutkijayhteistyö on vakaata ja soitinrakennus ja -design huipputasoista. Perinteisten pienkanteleiden replikat soivat sulassa sovussa uusinta tietotaitoa ja teknologiaa edustavien modernien konserttisoittimien kanssa. Kanteleliiton hankkeet ja ilmaistapahtumat edistävät tasa-arvoisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Monialainen toiminta antaa hyvän pohjan erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamiselle ja yhteistyölle. Kanteleliitto on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisena kulttuurivaikuttajana. Kantele-lehti on palkittu laatulehtipalkinnolla ja säännöllisesti järjestettävät kantelekilpailut ja KanteleFest-tapahtuma saavuttavat laajan yleisöja osallistujamäärän. Teemme aktiivista yhteistyötä kulttuurialan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Puheenjohtajan palsta Maarit Kytöharju EIJA KANKAANRANTA Kanteleliiton kantelekokoelmaa käytetään mm. maahanmuuttajaja varhaiskasvatustyössä. Toimintaa laajennetaan vuonna 2020. Lisäksi panostetaan ammattilaisten kansainvälistymiseen sekä päivitetyn kanteletietouden levittämiseen mm. podcastien avulla. Tavoitteena on myös ryhtyä toimiin, joilla kantele saadaan Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Kanteleliiton talous on vakaalla pohjalla ja sen toiminta on jatkuvaa ja tarpeelliseksi havaittua. Valtionavustuksen lisäksi toimintaa rahoitetaan mm. jäsenmaksuilla, apurahoilla ja yritysyhteistyöllä.”
34 k ntele TEKSTI: RAISA LAUKKANEN KUVA: RIITTA LISKI E hdin elää melkein kolme vuosikymmentä harmitellen, etten osaa soittaa mitään soitinta. Kun viimein ymmärsin tehdä asialle jotain, oli viisikieliseen kanteleeseen tarttuminen keskiaikaharrastajalle helppo valinta. Sain kansalaisopistossa opettajakseni kanteleensoittajia kuten Aino Kurjen ja Jutta Rahmelin. He herättivät minussa sekä uskon omaan musikaalisuuteeni että poistivat pelon soittamisen vaikeudesta. Toimin mediakasvattajana opintokeskus Kansalaisfoorumissa, joka on pedagoginen ja taloudellinen harrastustoiminnan tukija. Kanteleliitto on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö. Kansalaisfoorumin jakama tuki on opetusja kulttuuriministeriön myöntämää vapaan sivistystyön rahoitusta aikuisten oppimiseen. Tuen monet muodot Vähintään viiden henkilön muodostamat, vapaamuotoisesti toimivat ryhmät voivat saada meiltä tukea vaikkapa kouluttajan palkkioon. Silloin puhutaan yhteisöllisestä opintoryhmätuesta, jota myönnetään 500 euroa yhteensä 30 opintotunnin mittaiseen, vertaisuuteen perustuvaan oppimiskokemukseen. Hakuaika opintoryhmätuelle on jatkuva. Kanteleliiton yhdistysmuotoisesti toimivat jäsenet voivat hakea meiltä myös kurssitukea säännöllisesti kokoontuvien ryhmien toimintaan. Yhdistysten kurssitukea seuraavalle vuodelle haetaan joulukuun aikana. Taloudellisen tuen lisäksi tarjolla on neuvontaa koulutusten suunnitteluun ja vinkkejä osaavista kouluttajista. Kaikkia tukia haetaan uudesta Skaftuki-verkkopalvelustamme, joka aukeaa joulukuussa osoitteessa skaftuki.fi. Oma kurssitarjontamme Kansalaisfoorumi järjestää myös kaikille avoimia lähija verkkokoulutuksia esimerkiksi lavarunoudesta, elämäkerrallisesta kirjoittamisesta ja yhdistystoiminnasta. Tuemme myös erilaisia jäsenjärjestöjemme tapahtumia. Omasta kokemuksestani tiedän, että orastavan ja pidemmällekin edenneen soittoharrastuksen tukeminen ja vertaistuen saaminen ovat tärkeitä asioita. Jos sinulla on ideoita, kysymyksiä tai toiveita Kansalaisfoorumin tuesta, ota yhteyttä! Toimin yhteyshenkilönänne ja ohjaan tarvittaessa eteenpäin. Lisätietoa Kansalaisfoorumin omista kursseista ja erilaisista tukimuodoista löytyy kotisivuiltamme osoitteesta kansalaisfoorumi.fi. Ota yhteyttä: Raisa Laukkanen, Opintokeskus Kansalaisfoorumi raisa.laukkanen@kansalaisfoorumi.fi, puh. 040 5297 183. Kansalaisfoorumista tukea soittoharrastukseen
35 k ntele K anteleohjelmiston löytämisen tuska lienee jokaiselle klassisen kanteleen soittajalle tuttua. Mistä keksisi sopivan tasoista soitettavaa, sopivaan tilaisuuteen, sopivilla haasteilla ja mieluiten vielä taiteellisesti hyvää musiikkia? Kun kiinnostavasta kappaleesta on kuullut huhua, mistä ihmeestä nuotin löytäisi? Kaikenlaisia nuotteja lojuu kaapeissa kasa, mutta kuka kävisi läpi, mikä niistä on soittokelpoista, ja voih, kunpa voisi vain kuunnella jostain, onko kappale innostava lainkaan! Oppilaitosten tasosuoritusten ohjelmistolistoista pyörii soittajilla ties kuinka monia versioita, kaikki niistä vajavaisia ja tuskin mikään niistä sisältää uusimpia sävellyksiä ja sovituksia. Vuosien varrella olen todennut, että kanteleelle soveltuvaa ja sävellettyä ohjelmistoa on olemassa runsaasti enemmän kuin itse kuvittelenkaan. Jopa omassa lähipiirissäni nuottiarkistoista löytyi yllättäen kasa teoksia, jonka kaltaisia metsästin vain muutama kuukausi sitten uskoen jo kolunneeni kaikki mahdolliset lähteet läpi. Nuottien metsästämiseen kuluneet turhat työviikot laittoivat vireille idean kanteleohjelmistotietokannasta. Tuumasta toimeen projektiin saatiin rahoitusta Suomen Kulttuurirahastolta ja Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ja parin vuoden valmistelun jälkeen tietokanta on valmistumassa. Naiset ja herrat, olemme saamassa kaikkien aikojen joululahjan KanteleOhjelmistoTietoKAnta KOTKA julkaistaan joulukuussa! Kanteleohjelmistotietokanta, uusi uljas Kotka, on kanteleyhteisön oma, yhteisöllinen palvelu, jonka jokainen soittaja, säveltäjä ja sovittaja on kutsuttu ottamaan omakseen. Kotka toimii sitä paremmin, mitä ahkerammin sitä käytetään ja täydennetään. Kutsun siis jokaisen muusikon lisäämään kirjastonsa aarteet muiden nautittavaksi! Kotkan idea on, että sitä mukaa kun uusia teoksia saadaan kantelekirjallisuuden piiriin, sinä, minä ja me yhdessä lisäisimme tiedot Kotkaan. Näin tietokanta pysyy ajankohtaisena ja antoisana. Teostietoihin voi lisätä teoksen nimen ja säveltäjän lisäksi maininnat taitotasosta, kestosta, aikakaudesta, sävellysvuodesta, äänityksistä, KOTKA Ohjelmistoahdistus historiaan! TEKSTI LAURA LINKOLA KUVA LASSE LINKOLA
36 k ntele nuottien saatavuustiedoista ja kantaesityksestä. Lisäksi kirjataan ylös sekä alkuperäinen soitin että kamarimusiikkiteoksille sovitettu kokoonpano. Näiden ja monien muiden tietojen perusteella teoksia voi hakea omien tarpeidensa mukaisesti filttereiden ja hakusanojen avulla, ja kiinnostavimmat hakutulokset voi tallentaa omaan kappalekoriin, jossa niitä on helppo vertailla ja niihin voi palata myöhemmin. Eräs Kotkan hienoista ominaisuuksista on mahdollisuus linkata teoskohtaisia äänitteitä ja videoita. Tekijänoikeudellisista syistä tallenteiden on oltava YouTubessa, Spotifyssä tai muussa palvelussa, jolla on lailliset lisenssit musiikin toistoon. Muuhun palveluun ladatulla esityksellä on oltava esiintyjän ja säveltäjän julkaisulupa. Yleisimmillä internetin musiikintoistopalveluilla on Teosto-sopimus, mikä takaa muusikoiden asianmukaiset korvaukset. Mikäli teoksista on olemassa äänitteitä, jotka eivät ole internetissä, voi tiedot levytyksestä kirjoittaa sanallisesti. Jos olemassa on vaikkapa vain huonolaatuinen harjoitusnauha, kannattaa tämäkin sivustolla mainita! Usein teosmetsästäjä kaipaa ylimalkaistakin ääninäytettä teoksen sävelkielestä, ja silloin yhteydenotto harjoitusnauhan haltijaan voi tuottaa toivotun avun. Rohkaisen kuitenkin harjoitusnauhojenkin lataamista nettiin, jolloin kertalataus riittää kaikkien käyttäjien tarpeisiin. Esimerkiksi YouTubessa on mahdollista luoda soittolistoja, joita katselemaan pääsee vain linkin haltija. Näin ollen ei ole riskinä, että viimeistelemättömät tallenteet päätyvät yleiseen kuunteluun. Tekijänoikeuslaki estää myös nuottien lataamisen sivustolle, mutta monista teoksista on lailliset kuvat muilla sivuilla (esim. Music Finland) ja niiden linkkaaminen Kotkaan on mahdollista ja toivottavaa. Lisäksi teoksen kohdalle tulee näkyviin sen lisääjä, minkä perusteella kiinnostunut voi olla yhteydessä nuotin haltijaan. Sivustolle Kotka-kanteleohjelmistotietokannan nettisivun näkymiä.
37 k ntele tulee palvelu, jonka kautta toisiin käyttäjiin voi olla yhteydessä tietoturvallisesti. Näin teoksista voi keskustella ja vaikkapa lähettää kuvia eri vipuratkaisuista. Kotka rakennettiin minun, kanteleensoiton maisterin, ja ohjelmistosuunnittelijaveljeni yhteistyönä, mikä takaa, että sisältö vastaa mitä parhaalla tavalla käyttäjien tarpeita. Kaikki palaute sivustosta on lämpimästi tervetullutta, mahdollisuudet sivuston muokkaamiseen ovat jatkuvasti olemassa. Toivomme, että Kotkasta saadaan mahdollisimman laadukas sivusto! Varmistaaksemme Kotkan sisällön laadukkuuden ja oikeellisuuden tarkistamme kaikki lisätyt teokset ennen sivustolla julkaisua. Näin Kotkasta saatuun tietoon voi luottaa. Kotkaan voi lisätä teoksia 2. peruskurssista ylöspäin. Toivomme erityisesti eri tyylikausien piirteitä hyvin esitteleviä kappaleita. Näin saamme oppilaillemme jokaiselle taitotasolle musiikillista ymmärrystä kasvattavaa, tyylintuntemusta lisäävää ja kokonaisvaltaista kehittymistä tukevaa ohjelmistoa. Uskon, että Kotka tulee mahdollistamaan koko kanteleensoiton tason nousun, kun saatavillemme nousee entistä laajempi valikoima eri tyylilajien musiikkia, laadukkaita videoita ja äänitteitä sekä inspiraatiota. Eräs kanteleensoiton kehittymisen haasteita on, ettemme usein kuule itseämme parempia soittajia. Kotka korjaa äänitelinkkiensä kautta myös tätä, kun monia hyviä esityksiä ja äänitteitä kootaan yhteen paikkaan. Musiikkimakumme pääsee kehittymään, kun kuulemme erilaisia tulkintoja, versioita ja sointi-ihanteita. Tekninen luovuutemme ja ennakkoluulottomuutemme kasvaa, kun voimme jakaa teknisiä ratkaisuja ja osoittaa, että näinkin haasteellisia teoksia joku on soittanut! Jotta Kotkasta tulee käyttökelpoinen ja täyden potentiaalin aarrearkku, se vaatii jokaisen kanteleensoittajan panosta. Alkuvaiheessa Kotka tulee viemään jokaisen henkilökohtaista aikaa, kun nuottikirjastot on näpyteltävä koneelle, mutta kun se on tehty, tulee se säästämään jokaiselta meiltä uskomattomia tuntimääriä työtä, kun meidän ei enää tarvitse turhaan käydä läpi kasoittain pianoharppuynnä muuta kirjallisuutta löytääksemme sopivaa materiaalia. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä on ohjelmistotietokantaprojektiin saatu 12 000 euroa apurahaa; näin upea arvostus ja suuret odotukset kulttuurikentällä on soitintamme kohtaan! Haastan siis meidät kaikki kantelistit, kuka tietää, historiamme suurimpaan yhteisölliseen ponnistukseen kantelemusiikin kukoistuksen puolesta! Toivon, että Kotka saa meidät kaikki inspiroitumaan uudesta, vanhasta ja unholaan painuneesta kantelemusiikista! Toivottavasti se saa innostumaan myös musiikista, jota kanteleen kielin ei ole aiemmin kuultu. Toivon, että me kaikki tulemme löytämään uusia säveltäjiä ja innostavaa musiikkia Kotkan avulla. Kenties teostietoisuuden lisääntyminen poikii myös uusia tilausteoksia säveltäjiltä, jotka ehkä ovat säveltäneet joskus aiemminkin kanteleelle. Toivon, että Kotkasta tulee uusi apu niin esiintyville taiteilijoille, opettajille kuin harrastajillekin. Otathan rohkeasti yhteyttä kaikissa kysymyksissä, toiveissa, ehdotuksissa ja ajatuksissa. Kotkan oma sähköpostiosoite on info@kanteleohjelmisto.fi Mainostathan Kotkaa myös sosiaalisessa mediassa: Kotkalle on tulossa mm. oma Facebook-sivu ja Instagram-tili, joista uusia kuulumisia voi seurata. Toivomme Kotkalle valtavaa hypeä! Kohti kanteleensoiton uutta aikakautta! P.s. Mikäli kirjastosi päivittäminen Kotkaan on sinulle ajankäytöllisesti mahdotonta, mutta haluaisit silti osallistua projektiin, otathan yhteyttä! Mikäli olet kiinnostunut auttamaan päivitystyössä, otathan myöskin yhteyttä! Työstä voidaan mahdollisesti maksaa korvausta.
38 k ntele Sarjassa tuodaan esille koko Suomen rikasta kantelekulttuuria ja paikallisia yhtyeitä, tapahtumia ja soittajia. Tällä kertaa esittelyssä Hauankaivajat Pirkanmaalta. Mistä olette keksineet yhtyeen nimen? Lempäälän Helkanuorten keikoilla osa esiintyjistä ei tuonut esiin suunnatonta iloa, vaan soittivat riemukkaitakin kappaleita haudanvakavina. Tästä syntyi meidän yhden ilmeen yhtyeemme, jota voidaankin kuvailla Lempäälän Helkanuorten synkäksi alajaostoksi. Minkälaista musiikkia soitatte? Elämä ei ole pelkkää hupia ja ilottelua. Me koemme tärkeäksi muistuttaa ihmisiä myös näistä vakavammista, syvempiä tunteita nostattavista elämänvaiheista, kuten kuolemasta. Mollivoittoiset kappaleet ovat omiaan suomalaiseen mentaliteettiin ja synnyttävät vahvoja mielikuvia meille Pohjolan asukkaille. Soitamme perinteisiä kansanlauluja, jotka pääosin liittyvät ihmisen elämän viimeisiin hetkiin sekä aikoihin sen jälkeen. Olemme tarkoituksella pitäytyneet vanhassa materiaalissa. Nykyään elämä on niin helppoa, että uusista kappaleista on vaikea löytää todellista synkkyyttä. Mikä on ollut paras keikkakokemuksenne? Emme vielä ole päässeet soittamaan hautajaisissa. Tähän mennessä mieleenpainuvin esiintyminen oli vuoden 2019 Kaustisella kello 2:30 aloitettu soittohetki Pelimannitalossa. MäSä-Duon riehaannuttama yleisö hiljentyi yön hiipiessä kohti aamua ja lopulta yhtyi hartaaseen yhteislauluun. Hauankaivajia pääsee kuulemaan esimerkiksi Folklandia-risteilyllä 2020. Millaisella porukalla soitatte? Minkälaisia kanteleita yhtyeessänne on? Kantele ympäri Suomen TOIMITTANUT: SANNI VIRTA
39 k ntele Maija Pokelan kantelekurssi Oriveden kansanmusiikkikursseilla 27.-30.12.2019 Tule mukaan iloiseen joukkoon Suomen Kansanmusiikkiliiton järjestämille Oriveden kansanmusiikkikursseille 27.-30.12., Murikanrantaan Tampereen Teiskoon! Jo viime vuonna todettiin, että siellä voit mukavasti rentoutua opetuspäivän päätteeksi erilaisissa saunoissa ja ulkopaljuissa! Kantelekurssi kaikenlaisille kanteleille opettajana Maija Pokela. Kurssilla soitamme eri alueiden perinteisiin pohjaavaa kansanmusiikkia yhdistellen kanteleiden sointimaailmoja ja soittotekniikoita. Harjoittelemme improvisaatiota ja muuntelua sekä etsimme yhteisen soittosvengin, joka saa tanssijalat liikkeelle. Kantelekurssin lisäksi suuri valikoima kiinnostavia kursseja monipuolisesti eri instrumenteille, opettajina toimivat alansa huiput. Kaikille kurssilaisille lisäksi tanssin opetusta! Kurssilla pelimannit saavat muusikkouteen uuden näkökulman tanssin kautta parin viime vuoden tapaan. Antti Savilampi opettaa eri paritanssien perusmuotoja ja variaatioita pelimanneille soitto-opetuksen välipalana. Kurssien hinnat: Kurssihinta sisältää opetuksen ja täysihoidon: Jäsenet 357 €, ei jäsenet 382 €. Majoittuminen tapahtuu kahden hengen huoneissa, yhden hengen huoneista lisähinta 79 € koko ajalta. Yhtyekurssin hinta määräytyy yhtyeen koon mukaan. Jos kurssilainen ei majoitu, niin pelkkä opetus jäsenille 170 eur, ei jäsenille 198 eur. Päiväkävijät voivat ostaa opistolta haluamiansa aterioita (aamiainen 7,35 eur, lounas 12,60 eur, kahvi 7,35 eur, päivällinen 12,60 eur) Varaslähtö kurssille: Murikkaan voi tulla jo tapaninpäivänä. Illalla on vapaamuotoiset jamit! Ylimääräinen majoitus ja aamiainen maksaa 40 € Opintoseteli työttömille, maahanmuuttajille ja eläkeläisille: 50 ensimmäistä opintosetelianomuksen täyttänyttä saa 40 euron opintosetelin kurssille. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittaudu marraskuun loppuun mennessä Suomen Kansanmusiikkiliittoon. HUOM! jälki-ilmoittautuminen on mahdollista! Ilmoittautumislomake löydettävissä sivulta: www.kansanmusiikkiliitto.fi/ilmoittautuminen-oriveden-kansanmusiikkikurssille Lisätiedot: Suomen Kansanmusiikkiliitto, Päivi Ylönen-Viiri, 0500 431 913, toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Järjestäjät: Suomen Kansanmusiikkiliitto yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Kantelekurssin yhteistyökumppani myös Kanteleliitto. https://www.kansanmusiikkiliitto.fi/oriveden-kansanmusiikki-ja-kansantanssikurssit-murikassa-2019 Meitä on kaksitoista elämän kurjuuden samalla tavalla tuntevaa aikuista. Yhtyeessämme on pienkanteleita muutamilla eri kielimäärillä ja äänialoilla. Mikä on hauskin sattumus yhtyetaipaleen varrelta? Hauankaivajien taival ei ole hauska, eikä helppo. Yleisöpalaute Folklandialta 2019: “Teidän keikkanne Folklandialla oli ankein, jolla olen koskaan ollut. Kiitos.” Yleisöpalaute Kaustiselta 2019: Ankeaksi kuvailevat tätä keliämme täällä Suomen suvessa, mutta todella ihanaa ankeutta vasta löysinkin tuolta Kaustisen festareilta. Minulle oli tuntematon tämä Hauankaivajat-ryhmä, mutta pakko oli katsoa keikka siltä istumalta: niin vangitsevan ankeaa meininkiä on harvoin tarjolla! Kanteleiden säestämät kuolemasta ja elämän karusta kulusta kertovat, toinen toistaan surullisemmat laulut nostattivat kummasti sielussa alati viipyvää alakuloa aivan uusiin korkeuksiin! Kuinka rauhoittava ja meditatiivinen vaikutus onkaan kanteleella ihmismieleen! Kaiken turhan iloittelun ja väkinäisen hauskanpidon lomassa on ihana nähdä, että jotkut vielä jaksavat muistuttaa meitä todella tärkeistä asioista kuten kurjuudesta, kuolemasta ja kaiken yllä viipyvästä ahdistuksesta, vieläpä ilmeenkään värähtämättä! Jim m y Tr äs ke lin
40 k ntele K NTELEen ole osa maailmaa KANTELE.NET Facebook.com/kanteleliitto