Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 1 julkaisija Käpylä-Seura ry. 28.1.2017 66. vuosikerta painos 18 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander • Saila Pakarinen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Vuosi vaihtui konsertein, ilotulituksin ja muin näyttävin ohjelmin onhan alkanut vuosi Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuosi. Käpylässäkin saamme juhlia useasti kuluvana vuonna. Monenlaisia hankkeita on vireillä juhlavuoden kunniaksi. Käpylän 100-vuotisjuhlia vietetään 2020. Myös tuon juhlavuoden suunnittelu on jo aloitettu. Siniristilippu hulmuaa nyt Taivaskalliolla 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Kuva Eija Tuomela-Lehti Helsingin vanhin akkuerikoisliike Metsälässä! Meiltä kaikki akut sekä paristot ja tarvikkeet! Niittyläntie 1, 00620 Helsinki p. 09 701 37 16 • www.akkupalvelu.fi Monipuolinen lounasbuffet arkisin klo 11-14 10 30 Ravintola Karelia • Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi
100 vuotta suomalaista sisua 28.1.2017 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 65. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla MINULLA ON SUKULAINEN , joka syntyi Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä päivänä. Hän täyttää sata vuotta 7.12.2017. Hän syntyi 7.12.1917 Ironwood, Wisconsinissa, Yhdysvalloissa, pohjalaisten maahanmuuttajien jälkeläisenä. Meni tosin yli 70 vuotta ennen kuin kukaan meistä tiesi miehen olemassa olosta, sen paremmin kuin hänkään meistä. John William Plosila on entisenä Yhdysvaltojen armeijan insinöörinä vannoutunut republikaani, joka äänesti presidentiksi juuri valtaan noussutta miljardööri Donald Trumpia. Kun ajattelen 100 vuotta täyttävää Suomea, sen historiaa, sekä juuri uuden presidentin saanutta Amerikan Yhdysvaltoja, ajattelen Johnia, jossa historiat yhdistyvät. Ja luulen ymmärtäväni hitusen paremmin. Juho Iisakinpoika Plosila oli yksi kaksitoistalapsisen perheen pojista, joiden kohtaloksi tuli jättää kotimaansa leveämmän leivän toivossa ja tsaarin armeijaan joutumisen pelossa. Näinhän Suomi, Pohjanmaa etunenässä, purki liikaväestönsä maailmalle, 1600-1700-luvulla Ruijaan, 1800-luvulla Amerikkaan ja 1960-luvulla Ruotsiin. Juhon esimerkkiä seurasivat muut, joista kahdeksan lähti Rapakon taakse. Kaksi kuoli nuorena, ja vain yksi poika ja tytär jäivät tänne kotimaahan sukua jatkamaan. Minä olen tuon Eliina -tyttären pojanpojan tytär. Juho löysi vaimokseen jo Yhdysvalloissa syntyneen, mutta suomalaista sukua olevan Jennie Hakalan . Elsien, Eugenen ja Johnin isä Juho kuoli kaivoksissa saamaansa keuhkotautiin jo 1947, mutta sitä ei meillä täällä Suomessa tiedetty. Sodat olivat katkaisseet kirjepostin kulun ja yhteydet hiipuneet. Niinpä hänet julistettiin kuolleeksi vasta 1980-luvulla. Kuulimme oikean vuosiluvun Johnilta, sitten kun yhteys oli syntynyt sattumalta, internetin välityksellä 1990-luvulla. John on toteuttanut amerikkalaisen unelman, moneen kertaan. Hän on kokenut sekä köyhyyttä että rikkautta, menettänyt kaiken ja noussut jälleen, lannistumatta. Siinä on tarvittu suomalaista sisua! Hän on työskennellyt tv-kauppiaana, opettajana teknillisessä oppilaitoksessa, lentokonemekaanikkona armeijassa ja omistanut öljykaivoksiakin. Korean sodan aikana hän löysi australialaisen vaimon. Nuorin tytär, nyt maailmaa reppureissulaisena kiertävä pikkuserkkuni Melody , on minulle kuin pikkusisko, jonka ajatusten kautta näen täysin toisenlaisen Amerikan kuin isällään. John on säilyttänyt lapsuuden uskonsa ja luterilaisen kirkon jäsenyyden. Joka sunnuntai, vielä 98-vuotiaanakin, hän ajeli autollaan Melrosesta Palatkaan kirkkoon. Hartaustekstejäkin hän kirjoitti seurakunnalle vielä vuosi sitten. Netin kautta hän seurasi muun muassa Maunulan kirkosta lähetettyjä jumalanpalveluksia. Miten juhlit 100-vuotiasta Suomea? Kari Ohtamaa Joukolantie Pitää jotenkin juhlistaa. Ei ole vielä plääniä. Mutta juhlista ja juhlan aiheista pitää ottaa riemu irti, ja juhlia pitää järjestää, kun on mahdollisuus. Sitä kaipaakin välillä juhlan aiheita. Suomi on hieno maa ja on paljon asioita jotka ovat hyvin, se on hyvä muistaa. Eeva Valovirta ja Helmi Metsolantie Uuden vuoden vaihteessa katsoimme tv:stä juhlakonserttia ja jos vuoden aikana on muita lapsille sopivia tapahtumia ja konsertteja, voisimme osallistua. Itsenäinen Suomi merkitsee paljon varsinkin nykyisessä epävakaassa maailmantilassa. Kun on tällainen maa, jossa voimme elää vapaasti, turvassa ja sananvapaasti. Suomessa on kivoja vuodenaikoja, mutta nyt en enää tykkää talvesta, ja Italiakin on kiva. Kunnioitettavimman tekonsa minun mielestäni hän kuitenkin teki 75-vuotiaana opiskellessaan suomenkielen. Hän tilasi Suomen matkailuvirastosta kaikki mahdolliset videot, katseli niitä, kunnes osasi kaiken ulkoa. Ja kun hän sitten lähes kahdeksankymppisenä tuli Suomeen ensimmäisen kerran ja minä yritin näyttää hänelle nähtävyyksiä, hän totesi nähneensä ne jo. Ja alkoi luennoida minulle suomeksi! Kukaan suomalaisista sukulaisistani ei ole elänyt satavuotiaaksi. Vuonna 1907 syntynyt isoisäni oli 93-vuotias, kun John-serkku tuli häntä tervehtimään Floridasta, jossa asuu nyt, kun ei enää kestä kylmyyttä. Oli juhlaa kuunnella näitä kahta pitkän elämän elänyttä miestä, kun he vertailivat olojaan kotimaissaan. Sitä millaista oli elää köyhässä Suomessa ”kapinan” aikaan ja itsenäisyytemme alkuaikoina, ja toisaalta, millaista oli elää siirtolaislapsena vieraassa maassa. Nämä karut kokemukset olivat opettaneet myös nöyryyttä ja kiitollisuutta, eikä kummankaan puheissa missään vaiheessa esiintynyt minkäänlaista katkeruutta. Sitä minä toivon nykyiseltä Suomeltanikin. Että osaisimme ottaa oppia menneestä, mutta emme toistaisi sitä. Hyvää juhlavuotta kaikille! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Outi Pajala ja Maltti Väinölänkatu Voisin lukea vähän enemmän suomalaista kirjallisuutta tänä vuonna. Muuten ei ole vielä suunnitelmia . PÄÄTÖS Helsingin Kansanasunnot -yhtiön perustamisesta tehtiin huhtikuussa 1917 ja sen tehtäväksi annettiin yksinkertaisen ja kasarmimaisen tehokkaan työväen asutusalueen rakennuttaminen Käpylään. Samana vuonna valmistui Käpylän asemakaava. Rakennustöitä ei kuitenkaan ehditty sisällissodan takia aloittaa. Vuonna 1919 projektinjohtaja Akseli Toivonen esitti rakennettavaksi puutarhakaupunginosaa ja se sai valtuuston hyväksynnän 6.4.2020. Arkkitehti Martti Välikangas suunnitteli rakennukset ja Käpiksen urheilukentälle perustettiin saha, jonne tuotiin sahatavaraa tekemällä sivuraide kunnalliskotiin vievältä radalta. Rakennustyöt alkoivat ja vuosina 2020-2021 valmistuivat ensimmäiset 46 taloa Pohjolankadulle ja Sampsantielle. Käpylän syntymäpäivää juhlitaan vuonna 2020. Pääjuhla pidettäneen Helsinki-päivän yhteydessä 12.6.2020, mutta koko vuosi on juhlavuosi ja ohjelmaa rakennetaan vuoden vakiotapahtumien yhteyteen. Siivotaan etukäteen Käpylä kuntoon ja suunnitellaan huolellisesti etukäteen sellaiset bileet, että paikat pysyvät siisteinä järjestämällä jätehuolto toimivaksi ja välttämällä kertakäyttöroskien syntymistä. Jälkisiivous tietenkin joka tapauksessa tarvitaan, mutta pyritään yhdessä minimoimaan sen tarve oikealla asenteella. Juhlaa ovat tässä vaiheessa suunnittelemassa ja järjestämässä Kirjastoyhdistys, Musiikkiopisto, Leijonat, Partiolaiset, KäPa, KarjalaSeura, jotkut asuntoyhtiöt ja ravintolat, kaupungin virastoista liikuntaja rakennusvirasto, Käpylän kulttuuriyhdistys, Klubi, Käpylän kirkko, Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys, Käpylä-Seura, useiden firmojen edustajat ja lukuisat aktivistit. Mukaan halutaan tietenkin alueen päiväkodit, koulut, kirjasto, kaupat, liikkeet, järjestöt, HeKa, HELKA, alueen taiteilijat ja julkkikset ja tietenkin kaikki muutkin, jotka haluavat tulla mukaan. Järjestelyihin halutaan myös sitoa museovirasto, Helsingin kaupunki ja tapahtuman suojelijaksi kutsutaan vaikkapa silloinen kulttuuriministeri. Jokainen juhlavuoden tapahtuma on siis osa satavuotisjuhlaa, mutta lisäksi vuoden kuukaudet voisivat edustaa eri vuosikymmeniä, jotka näkyisivät vaikkapa ravintoloissa vuosikymmeniin sopivina ruokaja juomalistoina ja pukeutumisessa, kirjastossa kymmenlukuina syntyneiden runoilijoiden ja kirjailijoiden ja heidän teostensa esittelynä. Samalla idealla taidenäyttelyt, musiikki, valokuvanäyttelyt, filmit voisivat olla esitteillä eri tiloissa. Musiikkiopistossa opetetaan tuon ajan melodioita, päiväkodeissa opetellaan leikkimään perinneleikkejä, kouluissa tehdään erillinen suunnitelma vuosikymmenten historiaan paneutumiseen ja rakennetaan sen ajan tarvekaluja. Lukukausien alkaessa ja päättyessä koululaisten juhlakulkueet voisivat marssia pitkin Käpylää ja Ykkönen veisi sanomaa juhlavuodesta muihin kaupunginosiin. Pidetään teemapäiviä vierailuja varten Käpylän virastoissa ja laitoksissa, kirkolla, paloasemalla, Karjalatalossa, Ilves-teatterissa, Työväentalossa. Järjestetään tutustumisia päiväkoteihin, kouluihin, vanhankoteihin, musiikkiopistoon, Käpylinnaan, Untamontien lämpökeskukseen ja Käpylän yhdistyksiin. Kesäurheilupaivänä tapahtumia kentillä ja puistoissa sekä Taivaskalliolla, talviurheilipäivänä hiihdon ja rusettiluistelun lisäksi Taivaskalliolle jäämäki, hyppyrimäkeä ei kai sen sijaan onnistuta kunnostamaan. KäPa järjestää jalkapalloturnauksen ikämiehiä myöten ja toivon mukaan muutkin urheilujärjestöt valmistavat ohjelmaa. Alueen rakennushistoriasta on valmisteilla uusi ”Käpylä-kirja”, valokuvanäyttelyä rakennetaan muuttuvasta Käpylästä, synttärit saa oman juhlajumalanpalveluksensa ja Joulukuun teemaksi tehdään Pohjolankadusta joulukatu jouluvalojen ja ikkunoiden peittävillä väripapereilla. Tällaista on suunnitelmissa ja lisää tulossa; tehdään yhdessä Suomen siisteimmät bileet. KALEVI VUORENTO puheenjohtaja Käpylä-Seura Käpylä täyttää 100 vuotta 2020 Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI Käpylä-Seuran vuosikokous torstaina 23.2. klo 18 Käpylän kirkon kokoustiloissa, Metsolantie 14. Tervetuloa! HELSINGIN KAUPUNGIN rakennusvirasto aloittaa Maunulan Sorsapuiston peruskorjauksen suunnittelun. Tavoitteena on peruskorjata ja entistää Maunulan tärkein puistohistoriallinen kohde. Sorsapuiston peruskorjauksen suunnitelma on ennen valmistumistaan luonnosvaiheessa nähtävillä ja siitä kerätään palautetta. Suunnitelmaluonnoksesta tiedotetaan erikseen. Sorsapuiston puistosuunnitelma valmistuu vuoden 2017 syksyllä. Sorsapuiston peruskorjaus perustuu Maunulan aluesuunnitelmassa määriteltyyn kunnostustarpeeseen. Maunulan aluesuunnitelma on nähtävissä sähköisenä rakennusviraston sivuilla kohdassa Suunnitelmat. Lisätietoja: Aluesuunnittelija Petri Arponen, petri.arponen@hel.fi, puh. 09 310 38955 Maunulan Sorsapuisto peruskorjataan
Kottby 28.1.2017 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 1. päivä. Aineisto toimitukseen 17. helmikuuta mennessä. Kottby lågstadie skola Vår skola är en rolig skola. Våra lärare är trevliga och vi har roligt. Vår skola är på Pohjolagatan 45. I skolan finns det 156 elever. På rasterna är det roligt. Vår skola är grå utifrån och vit inifrån. Vi har bra böcker i biblioteket. Vi får se på film om vi har jobbat bra. Vi brukar få se på film på torsdagar eller fredagar. Någon gång har vi morgonsamling. Vi har god mat i skolan. Alla är vänner med alla. Alla leker tillsammans. Vi är busiga ibland och ibland är vi inte... Kottby är en kiva skola. I vår skola finns 156 elever. Den är på Pohjolagatan 45. Arabiaskvarteskola är en del av vår skola. Dom har klass till åk 1-2 och 3årna kommer till vår skola. I vår klass var vi 23, men nu är vi 22. Vår lärare heter Stina. Min storebror är på 4ran. Ibland får vi titta på film. Vi har också en bibba som har bra böcker. Vår skola är utifrån grå och vi har en klocka. I parken finns två klätterstälning. Vår skola är jätte rolig. Ibland far vi på utflykter till Himmelsberget eller nånstans annanstans. Käpylässä sijaitsevan ruotsinkielisen ala-asteen Kottby lågstadieskolan lapset kirjoittivat omasta koulustaan. Julkaisemme näitä kirjoituksia vuoden mittaan. Kottby är en kiva skola JÄÄTYNEET PUTKET voivat olla talven ikävä lieveilmiö. Aina kyse ei ole pikkuharmista, jäätyneet putket voivat aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja. Oireiden hoito ei riitä, vaan varsinainen vika on syytä korjata: oikein asennettu putki ei jäädy. Vesi jäätyy putkessakin Putkien jäätyminen johtuu siitä, että putkessa olevan veden lämpötila laskee alle nollan ja vesi jäätyy tukkien putken. Myös virtaava vesi voi jäätyä. Jäätymisen todennäköisyys riippuu siitä, kuinka alas putkea ympäröivän ilman lämpötila laskee ja kuinka suurta veden virtaus on. Jos putket ovat joissakin tiloissa jäätyneet aikaisempina vuosina, nyt kannattaa tarkastaa kyseiset tilat. Paras tapa suojata putket jäätymiseltä on huolehtia siitä, että niiden pintalämpötila pysyy plussan puolella, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo. Joskus voi käydä niinkin, että lämmitetyssä tilassa tai rakenteiden sisällä, putkeen osuu ulkoa tuleva pakkasilman virtaus, joka tulee jostakin auki olevasta raosta. Tarkastuksessa kannattaakin kiinnittää huomio erityisesti siihen, että putken pinta ei pääse jäätymään. Vauriot syntyvät lämpötilan noustessa Jos putki pääsee kuitenkin jäätymään, niin sen sulatusta varten on parasta pyytää paikalle LVI-alan ammattilainen. Pahimmillaan sulava jää voi saada putken repeämään ja aiheuttaa suuriakin vesivahinkoja. Katastrofin ainekset ovat koossa, jos putken sisällä oleva jäätukos kylmenee paljon ja samalla supistuu. Tällöin jään ja putken sisäpinnan väliin pääsee vettä, joka jäätyy ja lisää tukoksen paksuutta. Vauriot syntyvät siksi, että jäätukos myöhemmin laajenee lämmetessään ja putken sisätilavuus ei riitä ottamaan vastaan lämpölaajenemista. Ammattilainen osaa suunnitella sulatuksen siten, että vaurioiden mahdollisuus pienenee, Mäkinen toteaa. Korjaa vika, älä hoida vain oiretta Jäätynyt putki kertoo siitä, että putkiston asentamisessa on alun perin tehty virhearvio tai sen ympäristön olosuhteet ovat muuttuneet ajan myötä. LVI-alan ammattilaisen kanssa voi samalla sopia siitä, miten tilanne korjataan ennen seuraavaa talvea. Putkien kulkureitit tulee suunnitella siten, että ne pysyvät rakennuksen sisällä lämpimissä tiloissa. Maassa kulkevat putket tulee asentaa routarajan alapuolelle tai jos se ei ole mahdollista, suojata riittävällä routaeristyksellä. Niissä tiloissa, joita ei talvella lämmitetä, putkistot on rakennettava siten, että ne voidaan talveksi tyhjentää, Mäkinen kertoo. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimialaja työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa, ja ne työllistävät reilut 6 000 henkilöä. Lisätietoja www.lvi-tu.fi Teksti PIPSA HILTUNEN Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Pakkanen pakastaa putkia Talven ikävä lieveilmiö voi olla putken jäätyminen. Tänäkin talvena omakotitaloja, mutta myös muita kiinteistöjä, ovat koetelleet jatkuvat lämpötilojen vaihtelut. Oppilaat arvioivat sisäilman laatua Helsingin peruskouluissa HELMIKUUSSA HELSINGISSÄ jatkuu laaja kehittämishanke, jossa selvitetään oppilaiden ja vanhempien kokemuksia koulujen sisäilman laadusta ja kehitetään oppilaiden sisäilmakyselyä. Hanke tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Tutkimustietoa kerätään sähköisellä kyselyllä helmikuussa. Mukana on lähes 16 000 oppilasta 35 Helsingin läntisen, pohjoisen ja koillisen alueen suomenkielisistä peruskoulusta. – Jatkamme hanketta, jossa ensimmäisiä kertoja sisäilmaongelmasta kysytään suoraan myös ala-asteikäisiltä oppilailta, kertoo opetusviraston sisäilmatyöryhmän vetäjä, työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen. Kyselyyn vastaavat 3.?9.-luokkien oppilaat kouluissaan. 1.-6.-luokkalaisten vanhemmille lähetetään oma kysely koteihin. Kyselyt toteutetaan sähköisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin Yliopisto keräävät samalla tietoja sisäilman terveysvaikutuksia käsittelevään hankkeeseen. Laaja ja monipuolinen hanke Kehittämishanke käynnistyi helmikuussa 2016. Tuolloin sisäilman laadusta kysyttiin Helsingin eteläisen ja keskisen alueen 21 peruskoulun oppilailta ja vanhemmilta. Hanke jatkuu vielä ensi vuonna, jolloin kysely tehdään Helsingin kaupungin ruotsinkielisissä peruskouluissa ja Helsingin itäisen alueen suomenkielisissä peruskouluissa sekä Helsingin kaupungin erityiskouluissa. – Poikkeuksellista on aineiston suuruus ja se, että samassa hankkeessa käytetään oppilaiden ja vanhempien vastauksia, sanoo professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta. Hankkeen tuloksia käytetään oppilaille suunnattujen sisäilmakyselyjen kehittämisessä ja osana koulujen kunnon arviointia. Tämän vuoden tutkimustulokset julkaistaan tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden tulokset ensi vuoden lopulla. Tietoa tutkimuksesta ja vuoden 2016 tuloksista opetusviraston blogissa: Uusia työkaluja sisäilmaongelmien hallintaan Koulujen sisäilmakyselyssä kuultiin oppilaita Lisätiedot: työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen, puh. 09 310 86280, marja.paukkonen@hel.fi Käpylänkin peruskouluissa tutkitaan sisäilman laatua kyselyin. Ulkoilmassa ei ole moittimista, toteavat Väinölänkadun koulun sisäpihalla veistokseen ikuistetut lapset. Kuva Toivo Koivisto HELSINGIN KAUPUNGIN ponnistukset kaupungin oman, kohtuuhintaisen asuntotuotannon nostamiseksi tavoitteiden mukaiseksi on tuottanut tulosta. Vuonna 2016 käynnistettiin 1 522 asunnon rakennustyöt. Määrä ylittää valtuuston asettaman 1 500 asunnon vuosittaisen tavoitteen. Kaupungin omaa tuotantoa on rakenteilla tällä hetkellä yhteensä 2 130 asuntoa. Asunnot rakennetaan kaupungin vuokra-asunnoiksi, asumisoikeusasunnoiksi sekä Hitas-asunnoiksi eri puolille Helsinkiä. ”Tavoitteeseen pääsemiseksi yhteistyö kaupungin sisällä on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet kumppanuuskaavoitusta ja meidän tarpeisiimme on varattu riittävästi tontteja”, kertoo Helsingin ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa . Täydennysrakentamista paljon Yhä suurempi osa Helsingin asuntorakentamisesta tulee jatkossa olemaan täydennysrakentamista. Myös ATT toteuttaa täydennysrakentamiskohteita. Esimerkki onnistuneesta täydennysrakentamisen yhteistyöhankkeesta on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n 178 asunnon vuokratalohanke Kirvesmiehenkadulla Herttoniemessä, jossa rakennustyöt ovat pian alkamassa. ”Olemme todella iloisia, että mahdollisuutemme asuntotuotannon lisäämiseen ovat parantuneet ja ATT pystyy omalta osaltaan vastaamaan suureen kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään tarjoamalla uudet, laadukkaat kodit aiempaa useammille”, sanoo Sisko Marjamaa, jonka työnantaja, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-, omistusja asumisoikeusasuntoja. Asuntotuotantotoimisto on Helsingin kaupungin organisaatio, jonka tehtävänä on vastata kaupungin oman asuntotuotannon rakennuttamisesta kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Teksti ANNE HÄMÄLÄINEN Kuva TOIVO KOIVISTO . Lisätietoja: www.att.hel.fi Yhä suurempi osa Helsingin asuntorakentamisesta tulee jatkossa olemaan täydennysrakentamista. Koskelan sairaalan alueelle rakennetaan uusia koteja noin 3000 kaupunkilaiselle. Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto ennätyslukemiin HELSINGIN KAUPUNKI toivottaa kaikki mäenlaskijat iloisesti tervetulleiksi Paloheinän pulkkamäkeen, joka on Helsingin ainoa virallinen, ylläpidetty pulkkamäki. Valvotussa ja valaistussa mäessä vauhdin hurmasta voi nauttia turvallisesti. Pulkkamäen ylläpidosta vastaa liikuntavirasto. Ei muita ylläpidettyjä mäkiä Rakennusvirasto saa säännöllisesti yhteydenottoja innokkailta mäenlaskijoilta, jotka pyytävät erilaisia parannuksia puistojen pulkkamäkiin. Mäkiin toivotaan valaistusta, tai pulkkailun tieltä pyydetään poistamaan puita tai kiinteitä puistokalusteita. Vaikka virasto mielellään tukisi reipasta talviharrastusta, se ei valitettavasti voi toteuttaa näitä toiveita. Jos kaupunki valaisisi puistoon spontaanisti syntyneen pulkkamäen tai poistaisi puita mäenlaskun tieltä, sen voitaisiin lain mukaan katsoa toimivan pulkkamäen ylläpitäjänä. Tällöin kaupungin tulisi taata puistoon turvallinen laskuympäristö, mikä on tiiviissä kaupunkiympäristössä usein mahdoton järjestää. Kaupunki voisi joutua korvausvastuuseen mäenlaskun yhteydessä mahdollisesti tapahtuvista vahingoista. Pulkkamäen ylläpitäminen tarkoittaisi myös, että paikalla olisi oltava henkilökuntaa jatkuvasti. Paloheinässä ainut Helsingin ylläpitämä pulkkamäki
4 K äpylä-lehti 28.1.2016 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 09 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Svenska hörnan NÄST EFTER BIBLIOTEKET är medborgarinstitutet eller vardagligt ”Arbis” något av det bästa Helsingfors stad bjuder sina skattebetalare på. Just i år genomgår det svenska Arbis-huset på Dagmarsgatan en grundläggande förnyelse och verksamheten finns utspridd lite här och där det passar. Men allt löper, allt går vidare. Vi får nöja oss och springa efter undervisningen där den finns att få. Själv har jag under åren med stor glädje nyttjat de möjligheter Arbis bjuder både som praktiskt arbetsutrymme med respektive handledning och som underlag för att förkovra nödiga kunskaper eller färdigheter. Resultaten är både synliga och självupplevda. Små exempel. Nu har den hundraåriga sommarstugans fina glasveranda (och fantastiska utsikt) upplevt en grundlig förnyelse och inramar nya vyer; nyupprustade karmar till sina 9 stora fönster med inalles 64 glasrutor och en mängd däromkring. Den satsningen fordrade två dryga fyratimmars pass per vecka för två personer under arbis-läsåret (september-maj) i ett par tre vintrars tid. Arbetet utfördes utan föregående skolning eller större kunskaper i respektive arbetsmetoder. Men allt väl Hurra!! Den tålmodiga och insatta handledningen (tack Hannele!!) och den välutrustade, lugna arbetsmiljön var utomordentligt väl anpassad till våra varierande behov och de idoga kurskamraterna mycket solidariska och stöttande. Vid sidan om det ofta rätt fordrande och mångsidiga jobbet i verkstaden blev man själviskt glad och uppmuntrad av att klara att använda de fina verktyg Arbis håller tillhanda, något som också uppmuntrar till fortsatta försök i samma riktning. Under arbetsoch läroprocessen samlar man alltså på sig förvärvade nya kunskaper som senare kan omsättas och tillämpas också under andra förhållanden. Superbt bra. Arbis har ett otroligt mångsidigt och brett utbud av kurser. Det finns kortkurser och regelbundna terminlånga, eller helårslånga. Stora eller små grupper och individuell undervisning. Fysiska, praktiska, filosofiska och kunskapsämnen, gymnastik, sömnad och matlagning. Aktuella samtal.. Under flera år har jag haft turen och lyckan att få plats i ämnen med individuell undervisning, men utan konkurrens och prestationstryck. Så har jag bland annat fått lära mig sångteknik och en mängd nya sånger också – och till och med fått uppträda. Jag har också jobbat med keramik på Arbis och som resultat därav just i höst haft en alldeles egen utställning av mina lerarbeten. Väldigt inspirerande och spännande. Man upptäcker nya outforskade sidor hos sig själv om man vågar försöket. Rekommenderas hjärtligt, mycket tillfredsställande. Länge leve Arbis! VIVECA HEDENGREN Arbis mitt ”Kuckelhem” i stan www.avainapteekit.fi Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi K äpy grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 JOKA PÄIVÄ TAPAHTUMIA www.kapygrilli.fi Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Kondiittoriltamme meillä valmistettuja tuoreita herkkuja myös tilauksesta Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.fi Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Lauantaisin livemusaa alk. klo 22 Tarkista ohjelmat ja aukioloajat WWW.CACTUS.FI K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki • (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 TARJOUKSET VOIMASSA 28.2 ASTI ACO hand cream rich 75 ml Täyteläinen, ravitseva ja hoitava käsivoide sisältää Canolaöljyä. ACO Foot Cream Rich 100 ml Täyteläinen, ravitseva ja hoitava jalkavoide. Sisältää luonnollista rapsiöljyä ja sheavoita. (norm. 4,90) 3 50 (norm. 8,15) 6 00 XL-S Medical max strength 120 tabl. XL-S Medical Max Strength vähentää kalorien saantia tavallisimmista ravintoaineista: hiilihydraateista, sokereista ja rasvoista. Käpylän apteekista (norm. 99,35) 69 ,Arvokkaasti ja kotoisasti KÄPYLÄN SENIORIT RY juhli 35-vuotista taivaltaan 8.12.2016 Karjalatalolla perustamispäivänään. Käpylän seniorit perustettiin 8.12.1981 Helsingin Karjalatalolla, jolloin sen nimeksi tuli Käpylän kansallinen eläkeläisseura. Ajan kuluessa nimi on muuttanut muotoaan, jäsenet ovat vaihtuneet, mutta yhdistyksen kokouspaikka on säilynyt samana. Juhlamaljan kohotti yhdistyksen puheenjohtaja Raija Anttila ja toivotti juhlavieraat tervetulleiksi. Musiikkiesityksistä vastasivat samassa talossa toimivan Käpylän musiikkiopiston nuoret opiskelijat opettajansa Ahti Valtosen johdolla. Juhlapuheen piti Helsingin senioripiirin puheenjohtaja Leena Tiittala . Hän toi kuulijoiden mieliin sen, millaiselta maailma näytti 1980 luvulla ja miten myös ihmiset ovat muuttuneet. ” Omassa elämässä 35 vuotta kuluvat nopeasti – hujauksessa suorastaan. Yhdistyksen näkökulmasta 35 toiminnan vuotta ovat pitkä aika. Yhdistyksen tarkoitus ja toimintaperiaatteet ovat olleet samat perustamisesta alkaen ja ne ovat sopusoinnussa senioriliiton arvojen ja periaatteiden kanssa. Keskiössä on ollut aina ikääntynyt ihminen ja hänen hyvinvointinsa. Meidän ikääntyvien tulee pysyä jatkossakin aktiivisina ja osallistuvina. Meillä on runsaasti tietoa, taitoja ja elämänkokemusta. Pidetään ja tuodaan näitä enemmän esille tulevaisuudessa”, sanoi Leena Tiittala. Historiaa pähkinänkuoressa Yhdistyksen historiaa pähkinänkuoressa oli juhlijoiden tutustuttavana painetussa ohjelmassa. Vuosien varrella Käpylän senioreiden toimintaan vaikuttaneista henkilöistä ja tapahtumista olivat koonneet diakuvaesityksen sihteeri Aino Ylä-Jarkko ja jäsenkirjuri Heikki Ylä-Jarkko . Kuvat kertoivat omalta osaltaan ajan ja yhdistystoiminnan muuttumisesta.’ Historian ja ”Synnyinmaa” yhteislaulun jälkeen oli maittavan juhla-aterian aika. Iloinen puheensorina täytti ravintolasalin joka kolkan. Yllätykseksi juhlavieraiden joukosta löytyi entisiä työtovereitakin! Pitkään toimineella yhdistyksellä on myös pitkäaikaisia jäseniä. Yli kaksikymmentä vuotta toiminnassa olleita senioreita on edelleen mukana viisi henkilöä. Yli kymmenen vuotta toimineita löytyy runsaasti. Käpylän seniorit kutsui kunniajäsenikseen Rauni Taimelan , joka on ollut nykyään kauimmin yhdistyksen jäsenenä. Hän on liittynyt alkuvuodesta 1987. Lisäksi kutsuttiin kunniajäseneksi Eila Pulkkanen , joka on toiminut useita vuosia yhdistyksen puheenjohtajana 2000 luvun alkupuolella. Kunniakirjojen luovutuksen jälkeen arvostimme uusia kunniajäseniä ja kaikkia senioreita yhteislaululla” Arvon mekin ansaitsemme”. Mieleenpainuva juhlamme päätettiin ”Maamme lauluun”, kiitoksiin ja hyvän joulun toivotuksiin. Tästä on hyvä jatkaa 40-vuotisjuhlaan! AINO YLÄ-JARKKO Käpylän seniorit sihteeri Käpylän seniorit juhli Karjala-talolla arvokkaasti ja kotoisasti 35-vuotista taivaltaan joulukuussa. JOULUKUUSEN VOI kierrättää hyötykäyttöön kalojen hyväksi. Veteen upotetut joulukuuset toimivat erinomaisina kalojen kutualustoina, muistuttaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Vaasassa upotettiin loppiaisena kuusia jään alle ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutualustoiksi. Kalastusseurojen aktiivit tekivät reiät valmiiksi jäähän ja opastivat kuusien upottamisessa. Kaupunkien rantavedet ovat usein raivattuja, ruopattuja ja rakennettuja. Tällaisissa ympäristöissä on pulaa ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutupaikoista, mikä voi merkittävästi rajoittaa kalakantojen kokoa. Tilannetta voidaan parantaa upottamalla veteen joulukuusia, jotka toimivat erinomaisia kutupaikkoina. Nämä turoiksi kutsutut kutualustat toimivat myös suojapaikkoina vastakuoriutuneille kalanpoikasille, sekä keräävät pieniä vesieliöitä tarjoten näin ravintoa kalojen kasvuun. Kainuussa kalastava Toivo Mykkänen on eri mieltä turojen tarpeellisuudesta: Nuasjärvessä on uiton jäljiltä tarpeeksi puuroskaa. En suosittele joulukuusia järveen, koska niihin sitten tarttuilee kalapyydyksiä ja uistimia. Korkeintaan omaan rantaan voi laittaa turoksi. Itse olen laittanut omaan mökkirantaan tällaisen turon ja siitä on ollut harmia, kun kalaverkot siihen ovat tarttuneet. Vanhat viisaat laittoivat onkituroja verkkokalastajien kiusaksi, mutta myös paremman saaliin toivossa. Kalathan hieroo ihteään kutuaikana vaikka katiskan verkkoon, muistuttaa Matti Tuura Kajaanista . Heinolalainen Kyösti Kontio liittyy sanailuun ja muistuttaa, että turo eli murto tehdään sen vuoksi järveen, että se kerää pieneliöitä, joita pikkukalat tulevat syömään. Nämä taas houkuttelevat suuremmat kalat paikalle! Kyseessä ei ole hänen mukaansa kutupaikka. Kyllä tiedän, että turo laitetaan ensisijaisesti hyvän onkipaikan toivossa. Mutta kutuaikana kalat tykkäävät laskea mätinsä johonkin, johon ne tarttuvat kiinni helpottaakseen hedelmöittymistä. Katiska onkin hyvä pyydys ahvenille, siihen ne ahtautuvat isoin parvin. Mäti vaan valuu verkon silmistä katiskaa koettaessa, toteaa Toivo Mykkänen. Kuusen upottamiseen oltava lupa Jos nyt jollakulla on vielä kuusi tallella ja hän miettii sen roudaamista Vanhankaupungin koskeen tai Vantaanjokeen, niin on muistettava, että kuusen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Niitä ei myöskään tulee upottaa sellaiselle alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle, muistuttaa kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju . Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI kuva JUHA OJAHARJU Joulukuusi kalojen kutualustaksi? Ahvenien mätilankoja kuusenoksilla. Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi
5 K äpylä-Lehti 28.1.2017 VUOSI VAIHTUI ja alkoi uusi vuosi. Tuokoon se paljon onnea ja menestystä tämänkin palstan lukijoille. Sanalla uusi on äännevastineensa kaikissa suomen lähisukukielissä. Inkerin uus tarkoittaa uutta, karjalan uusi uutta mutta myös kypsymätöntä ja raakaa, lyydin uuzi uutta, vepsän uz uutta, tuleentumatonta, kypsymätöntä ja raakaa, vatjan uusi uutta, raakaa ja keittämätöntä, viron uus ja liivin uuzh uutta. Äännevastineita etäisemmissä sukukielissämme. Saamen odas tarkoittaa uutta, mordvan od uutta ja nuorta, tseremissin u ja uw uutta, samoin votjakin ja syrjäänin vil’ sekä unkarin uj. Tunnettu suomen sukukielissä on myös sana vuosi. Inkerin voos tarkoittaa vuotta, karjalan vuosi vuotta, viljavuotta ja satovuotta, lyydin vuozh vuotta ja ikävuotta, vepsän voz vuotta samoin vatjan voosi. Myös viron vanhemmassa kielimuodossa on vuotta tarkoittava sana voosi. Nykyisin käytetään sanaa aasta. Tämän sanan suomenkielinen vastine olisi ajast-aika. Liivin kielen vuosi-sanan äännevastine on uuozh. Etäsukukielessämme votjakissa on sellaisia ilmaisuja kuin wapung ja vapung, jotka tarkoittavat aikaa, määräaikaa, elinaikaa ja elinikää. Syrjäänin vo terkoittaa vuotta, vosa ja osa kesäviljaa, ostjakkien al, ot ja ol vuotta. Kuukaudet ja viikot Vuodessa on kaksitoista kuukautta eli kuuta. Kuu-sanalla on äännevastineensa kaikkissa lähisukukielissämme. Inkerissä ja karjalassa se on sama kuin suomessa ja tarkoittaa samaa. Lyydin kuu, kuudain, kuldain, kuudoi ja kuldoi tarkoittavat kuuta ja kuutamoa, samoin vepsän ku, kuu, kudai, kuudain, kuldain, kudmoi ja kudmo. Vatjan, viron ja liivin kuu tarkoittavat kuuta ja kuukautta. Kuukaudesssa on seitsemänpäiväisiä viikkoja. Sana viikko on tulEtymologia Uusi vuosi lut suomeen germaanisista kielistä. Ruotsin kautta. Sanan alkuperäiseksi kantaskandinaviseksi muodoksi tutkijat ovat rekonstruoineet muodon wikoon. Anglosaksisissa kielissä sana olisi ollut muodossa wicu, muinaisnorjassa vika. Nykyruotsisa se on vecka. Sanalla viikko on muutama äännevastine myös muutamissa lähimmissä sukukielissämme. Inkerin viikko tarkoittaa samaa kuin suomessa, karjalan viikko pitkää aikaa, viikkohne ja viikolline pitkäaikaista, viikossuttoa pitkästyttämistä ja viivyttämistä. Lyydin sana viikon on suomeksi kauan. Virolaisten viikko on nädal. Tämä sana on lainautunut venäjästä, jossa se on nedelja Päivät ja yöt Viikossa on seitsemän päivää ja yötä. Sanalla päivä on vastineensa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Inkerissä, karjalassa ja vatjassa se on sama kuin suomessa ja tarkoittaa päivää ja aurinkoa kuten suomessakin. Myös vepsän päiv, viron päev ja liivin pääva tarkoittavat päivää ja aurinkoa. Kuten suomessakin näistä sanoista on johdettu myös erilaisia ilmaisuja. Esimerkiksi inkerissä päivettüä, karjalassa päivittyö ja lyydissä päivittuda, jotka taroittavat päivettymistä. Lyydin päivär tarkoittaa päivällisen ja illallisen välistä ateriaa, viron päevaline päivällistä jne. Myös sanan yö äänteelliset vastineet tunnetaan kaikissa itämerensuomalaissa kielissä. Inkerissä ne ovat öö ja üü, karjalassa yö, lyydissä üö, vepsässä, vatjassa ja virossa öö. Näiden sanojen äännevastineita on myös etäisemmissä sukukielissämme. Saamen iggja, mordvan ve ja vä, votjakin uj, syrjäänin voj, vogulin jii jiy, ostjakin ej ja jej sekä unkarin ej tarkoittavat yötä. SEPPO SEPPÄLÄ KANSANMUSIIKKIYHTYE Lekkujien ensimmäisellä levyllä perinteinen karjalainen kansanmusiikki maustuu muusikoiden taustoista ja kokemuksista nousevilla tulkinoilla. Ainutkertaiseen kokonaisuuteen on sulautunut aineksia maailmanmusiikista, ortodoksisesta kirkkomusiikista ja itkuvirsistä. Uniikin yhtyeestä tekee sen instrumentaatio ja vapaa improvisointi. Soundia sävyttävät monenlaiset puhaltimet, erilaiset kielisoittimet, lukuisa perkussiosoitinten kirjo sekä laulajan monipuolinen äänenkäyttö. Tunteita ei levyllä piiloteta, vaan musiikissa saavat raikua paitsi Kristiina Olannon laulu, myös itku, nauru ja huudot. ”Musiikkimme lähtee teksteistä ja niihin liittyvistä tunteista”, sanoo Lekkujien perustaja ja solisti Kristiina Olanto . ”Tätä musiikkia ei voi viimeistellä ja tuottaa litteäksi. Tunteiden kirjo saa kuulua, ne kuuluvat jokaisen elämään.” Oikeus juuriin, oikeus kieleen Kristiina Olanto laulaa levyllä edesmenneen isänsä äidinkielellä, karjalaksi. Levyllä on mukana myös hänen oma sävellyksensä ja karjalankielinen sanoituksensa, levyn nimikkokappale ”Tulinbo ruadieh”. Laulun kertoja on joutunut muuttamaan perheensä luota löytääkseen työtä. Vastassa on kuitenkin ollut kylmä ja kalsea kohtelu. Levyn kielen valinta on ollut osa Kristiina Olannon juurten hyväksymistä ja ulkopuolisuuden pohdintaa. ”Sodan jaloista lähteneillä karjalaisilla oli oma kieli, omia tapoja ja osalla oma, ortodoksinen uskonto. Tätä erilaisuutta ei kantaväestö kaikkialla hyväksynyt. Ulkopuolisuuden tunne siirtyi usein seuraavaankin sukupolveen”, Kristiina Olanto sanoo. Hän näkee saman tapahtuvan tämän päivän maahanmuuttajien elämässä. Integraatio ei saisi tarkoittaa kokonaan omasta kielestä, kulttuurista tai musiikista luopumista. ”Kun isäni puhui sisarustensa kanssa karjalaksi, hän muuttui eloisammaksi ja nauravaisemmaksi. Ihmisen pitäisi tulla hyväksytyksi omalla kielellään, omine kulttuureinensa ja uskontoinensa.” ”Juuret ovat rikkaus, ja jokaisella on oikeus tuntea omat juurensa. Emmekö ole oppineet historiasta mitään?” Kristiina kysyy. Lekkujad on konsertoinut myös ulkomailla. ”Musiikin yhdistävä voima rikkoo kielimuureja ja auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa. Pohjimmiltaan olemme samanlaisia riippumatta kielestä, kulttuurista tai uskonnosta”. Kristiina toteaa. Tätä aihetta käsittelee myös levyn nimikkokappale ”Tulinbo ruadieh”, jossa laulun kertoja jaksaa vielä toivoa ja uskoa, että haave ihmisten välisestä sovusta ja yhteiselosta toteutuisi: ”Katsohan ystäväni, olemmehan samanlaisia vaikka erilaisilta näytämmekin.” Lekkujien soundi syntyi hitaasti Kristiina Olanto perusti Lekkujadyhtyeen vuonna 2012. Ominta muotoaan yhtye etsi pitkään. Nykyisessä kokoonpanossa yhdistyivät erilaiset taustat ja kokemukset, jotka saavat kuulua musiikissa. Yhteistä on tahto rehelliseen tulkintaan ja improvisaatioon. Teksti PETRI SILAS Lekkujien ensimmäinen levy ”Tulinbo ruadieh” on ylistyslaulu tunteille, juurille ja karjalan kielelle PARK HOTEL KÄPYLÄ sulki ovensa vuodenvaihteen jälkeen konkurssin takia. Hotellin toiminta loppui 8.1.2017. Konkurssi tuli täytenä yllätyksenä kaikille käpyläläisille. Park hotelli liittyi olennaisesti käpyläläisten elämään monella tavalla. Uusimaana aloittanut hotelli ja ravintola palvelivat sekä naapurustoa että turisteja vuosikymmenet. Ravintola Puisto oli suosittu lounasravintola ja suuri terassi vähintäänkin yhtä suosittu illanistujaispaikka. Hotellissa oli 40 savutonta huonetta ja kokoustilat 120 hengelle. Muillekin kuin käpyläläisille hotelli tuli tutuksi aikansa reality-tv-sarjan Hyvät herrat kautta 1990-luvulla. Sekin oli vahvasti käpyläläinen ohjelma, sillä suuri osa sen tekijöistä oli käpyläläisiä, muun muassa ohjaaja Pertti Melasniemi , vaikka vieraita tuli aina presidentinlinnaa myöten kauppaneuvos Paukun saunaan juonimaan päivän poliittisia lehmänkauppoja ja järjestelemään Suomen asioita. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva TOIVO KOIVISTO Park Hotel Käpylä sulki ovensa Hotelli Uusimaan nimisenä aloittanut hotelli ja ravintola ja sekä naapurustoa että turisteja vuosikymmenet palvellut Part Hotel Käpylä lopetti yllättäen vuodenvaihteessa. Lekkujad: Kristiina Olanto (laulu), Jorma Tapio (huilut, intialainen harmoni, perkussiot), Pekka Nylund (kitarat), Janne Tuomi (rummut, perkussiot) sekä Tero Siitonen (sähköbasso), kappaleessa ”Tulinbo ruadieh”. Lekkujad ”Tulinbo ruadieh” levynjulkaisukonsertti oli 19.1. Ravintola Laulumiehissä. Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 Oulunkylä, P. 040 508 7421 Huonekaluverhoilut ammattitaidolla Varaston tyhjennysmyynti Puutarhakeskus Sofianlehto Sofianlehdonkatu 12 • Puh. 09-796 230 Avoinna joka päivä www.sofianlehto.fi Tervetuloa uudistettuun kukkakauppaan! SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Karelia-puhallinorkesteri VUOSIKONSERTTI Suomi 100 Suomalainen rapsodia Su 12.2.2017 klo 14 Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Solisti Kaisa Porra, viulu Kapellimestari Heino Koistinen Liput 12 € Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2 TI Kello 19.00 (joka toinen tiistai) Ilmainen bingo Kello 20.00 Tietovisa, parhaat palkitaan KE Kello 17.00 Tietovisa, parhaat palkitaan LA Kanacurry 9 90 € Kirkkoherrantie 8, 00650 Helsinki • P. 09 7774339 info@everestview.fi • www.everestview.fi Ma Pe 11 24 LA 12 24 Su 12 23 LOUNAS ark 11-15 alk. 8,20
6 K äpylä-lehti 28.1.2016 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla musiikkiakirkoissa.fi yhteisvastuu.fi Raamattuluentosarja torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkolla 2.2. alkaen Miltä näyttää Raamattu reformaation merkkivuonna 2017? Luentosarjassa tutkaillaan Raamattua erilaisista teemoista ja ajankohtaisista näkökulmista käsin. Mukana on seurakunnan työntekijöitä ja teemoihin perehtyneitä asiantuntijoita. Tule kerran tai säännöllisesti. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia ja alkavat torstaina 2.2.2017: klo 18 Luento, klo 19–19.30 Iltaehtoollinen. Helmikuun ohjelma: To 2.2. TT, seurakuntapastori Elina Perttilä: Miten Raamattu on syntynyt? To 9.2. KT, kirkkoherra Teemu Laajasalo: Raamattu ja saarna. To 16.2. kouluttaja, TT Mika Aspinen: Usko – oppia vai arkietiikkaa? To 23.2. Pastori, väitöskirjatutkija Marjaana Toiviainen: Kuinka rakastaa vihamiestä? www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla www.reformaatio2017.fi Pop-up ravintola Salaam torstaisin klo 12–17.30 Oulunkylän kirkolla 26.1. alkaen Lähi-idän herkkuja buffet-ravintolassa. Aterian hinta 5 euroa. (Alle 7-vuotiaat lapset 2 euroa.) Käteismaksu. Tarjoilusta vastaavat turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneet uudet naapurimme. Herkuttelemalla buffetissa tuet heidän työllistymistään tulevaisuudessa. Salaam on yleinen tervehdys ja tarkoittaa arabiaksi rauhaa. www.facebook.com/ravintolasalaam MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA sunnuntaisin klo 12 Su 28.1. klo 12 Messu. Albekoglu, Mäkiö. Su 5.2. klo 12 Messu ja Yhteisvastuun avaus. Kosonen, Helenius. Su 12.2. klo 12 Valon messu. Albekoglu, Pesonen-Kareinen. Su 19.2. klo 12 Messu. Heininen, Pesonen-Kareinen. Su 26.2. klo 12 Messu. Albekoglu, Mäkiö. Su 5.3. klo 12 Messu. Elo, Savik, Helenius. KÄPYLÄN KIRKOSSA TAPAHTUU Maanantaisin: Käpylän kirkon lähetyspiiri klo 17. Tiistaisin: Käpylän kirkkokuoron harjoitukset klo 18.30–20.30. Tied. Mikko Helenius, p. 09 2340 4217. Keskiviikkoisin: Päiväpiiri klo 13, Hiljaisuuden rukoushetki klo 18, ehtoollinen joka kolmas ke. Perjantaisin: Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin: klo 9.30–10 2–5 v., klo klo 10–10.30 1–2 v. ja klo 10.30–11 0–1v. Ohjaajina Mirva Keski-Vähälä ja Linnea Korhola. Maksuton, vapaa pääsy. Naisten kirjallisuuspiiri ke 8.2. klo 18. Aihe Takashi Hiraide: Kissavieras. Tied. p. 09 2340 4227. VOUDINTIE 4 B -KERHOHUONEELLA TAPAHTUU Kehitysvammaisten kerho parillisten viikkojen ma klo 17.30–18.30. Tied. Kirsti Kajos, p. 09 2340 4227. Koskelan lähetyspiiri parillisten viikkojen ti klo 17. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13. Tied. Kirsti Kajos, p. 09 2340 4227. HAKU VUODEN 2017-2018 ILTAPÄIVÄJA PÄIVÄKERHOIHIN Iltapäiväkerhohaku 25.1.–28.4. paperilomakkeella, joita saa iltapäiväkerhoista ja lapsityönohjaaja Marja Vainikalta, p. 09 2340 5331, marja.vainikka@evl.fi. Päiväkerhohaku 1.3.–28.4. sähköisellä lomakkeella, joka linkitetään kotisivuille. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl. fi. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to 8–20, pe–su klo 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. Koko perheen Yhteisvastuutalvirieha to 23.2. klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16 Ohjelmassa muskarit ja hevosajelua, myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia sekä lasten tekemiä heijastimia. Järj. seurakunta, vapaaehtoiset ja leikkipuiston väki. Tied. p. 09 2340 5328. KOULUN RUOTSINKIRJASSA kerrottiin mummosta, joka keräsi metsässä risuja polttopuiksi. ”Jos jaksan tuon, niin jaksan myös tämän”, hän ajatteli ja noukki kaikki kepit, jotka kohdalle osuivat. Mutta kun tuli kotiinlähdön aika, kuorma ei hievahtanutkaan. Niinpä mummo ajatteli, että ”ellen jaksa tuota, en jaksa tätäkään.” Ja palasi mökilleen ilman yhtään risua. Sysmästä vuonna 1938 tallennettu tarina kertoo puolestaan näin: ”Pienessä mökissä kylän laidalla asui vanhus yksinään. Kun vanhukselta loppuivat puut, meni hän metsään, jossa teki itselleen taakan puista. Kun lunta oli paksusti, ei vanhus tahtonut jaksaa kulkea taakkoineen, vaan laski puut maahan ja rupesi huokailemaan. Siinä huoatessaan sanoi itsekseen: ”Kun tulis se kultainen kuolema, ettei tarvitsis raastaa näitä puutaakkoja!” Silloin kuolema tuli ja kysyi vanhukselta: ”Mitä sinä tahtoisit? Minä olen toivomasi kuolema.” Siihen vanhus vastasi: ”En minä, kuolema hyvä, sinulta mitään muuta pyydä kuin, että nostaisit tuon taakan mun selkääni!” Näin meille opetetaan kohtuudessa pysymisen taitoa. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Oppia ikä kaikki KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ TUTUSTUIN OMAAN uskontoperinteeseeni – kristinuskoon, johon minut kastettiin kuukauden vanhana – vasta, kun aloin matkustella. Suomessa en ollut samalla tavalla osannut hahmottaa kristillisten identiteettien moniulotteisuutta ja kirjoa. Maailma kuitenkin opetti. Brasiliassa kiertelin vapautuksen teologiaa harjoittavan sisaryhteisön freireläisissä kouluissa ja favelasairaaloissa. Kanadassa tutustuin episkopaaleihin ja mennoniittoihin, jotka edistivät uskontodialogia yhteisöissään. Tapasin intiaaniteologeja, joiden syvällinen kulttuurisensitiivisyys ja identiteettipoliittinen analyyttisyys mykisti minut. Tansaniassa kiertelin paikallisten pastorien mukana katsomassa elämän suuria suruja ja iloja silmiin. Koreassa ihailin ihmisoikeustaistelussa aktiivisia kirkkoja ja ekoteologista liikehdintää. Palestiinassa yritin oppia paikallisten kristillisten yhteisöjen rinnakainelosta mulimisisarustensa kanssa. Omassa arjessa unohtuu se, mihin kaikkeen kristillinen yhteisö minut liittää vaikken ikinä olisi Suomen rajoja ylittänytkään. Kyseessä on valtaisa, globaali perhe. Uskontomme on syntynyt Lähi-idässä, sitä eletään todeksi kaikilla mantereilla ja se löytää toteutumismuotonsa kovin erilaisista konteksteista. Jos kristinuskon moninaisuus ja ilmenemismuodot eri puolilla maailmaa kiinnostavat, tule tutustumaan vaikkapa 26.1. klo 12–17 Oulunkylän kirkossa järjestettävään syyrialaiseen pop up -ravintolaan, jonka toteuttavat aleppolaiset orientaalikristityt. Ja jos olet kiinnostunut rakentamaan Oulunkylän seurakunnasta globaalin ulottuvuuden vakavasti ottavaa kristillistä yhteisöä, ota yhteyttä minuun. Kohtaamiset odottavat tapahtumistaan. Ja ne muuttavat meitä. MARJAANA TOIVIAINEN pastori, Oulunkylän seurakunta marjaana.toiviainen@evl.fi Kahden miljardin ihmisen perhe Dalia Bourghol valmistelee aleppolaisten naisten porukassa pop up -ravintolaa Oulunkylän kirkolle. Käpylän kirjasto Käpylän kirjastoyhdistyksen vuosikokous pidetään ti 7.2. klo 16.30. Kirjailijaillat klo 18: Ti 7.2. 18.00 Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen Ti 21.2. 18.00 Villit tytöt ja iloiset lehmät. Vilja-Tuulia Huotarinen kertoo teoksistaan Ti 7.3. 18.00 Oula Silvennoinen, Aapo Roselius & Marko Tikka: Suomalaiset fasistit Oulunkylän kirjasto Kylänvanhimmantie 27 POHJOLANKATU – Käpylän bulevardi, Toivo Koiviston valokuvanäyttely 1. – ti 28. 2. 2017 Avoinna ma-to klo 9 – 20 pe klo 9-18 ja la klo 10-16. Näyttelyn ” avajaiset” keskiviikkona 1.2. klo 18-19.30. Näyttelyn avaa erityisopettaja Outi Mononen. Virka-galleria Mitä työ on? Pitääkö työstä saada palkkaa ja voiko harrastus olla työtä? Onko työ velvollisuus vai voiko se olla leikkiä? Virka-galleria järjestää valokuvausja videokilpailun Helsingissä tapahtuvasta työstä. aikaa on 31.1.2017 saakka. Kilpailuun toivotaan kuvia ja videoita aidoista tilanteista kaikkina vuorokauden aikoina. Kuvien tulee olla otettuja vuosien 2016-17 aikana. Voittajat julkistetaan Sisun päivänä 28.2.2017. Parhaista kuvista ja videoista jaetaan rahapalkinto. Kilpailun toteuttaa Virka-galleria, Helsingin kaupungin asukasyhteistyö/Helsinki-kanava, Työväen Arkisto ja Osuuskunta Tradeka. Näyttely Työn kuvia on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisohjelmistoa ja se on esillä kaupungintalon Virkagalleriassa 9.6. – 1.10.2017. www.tyonkuvia.fi Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Ke 1.2 Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen tietoisku liukastumisen ehkäisystä ja liikennesäännöistä Ti 7.2 klo 14.45-16.15 Työväenopiston yhteislaulut, säestäjänä Tarja Karkulehto Ke 8.2 klo 10-12 Kuulolähipalvelu auttaa kuuloon liittyvissä asioissa Ke 8.2 klo 13.15-14 Tule ja vaikuta, tule kertomaan ehdotuksesi palvelukeskuksen tulevalle toiminnalle! To 9.2 klo 12-14 Omaishoidon sosiaaliohjaaja tavattavissa To 9.2 klo 14.30-15.30 Palvelukeskuksen 2v. syntymäpäivätanssit! Pispalan sällit soittaa tanssimusiikkia! Ke 15.2 klo 14.30 Ystävänpäivätanssit, soittamassa Repe & Rape (ravintola Kapusta) To 23.2 klo 13.30-14.30 Kodin jätehuolto ja lajittelu, HSY Ti 28.2 klo 13-14.30 Työväenopiston luento: Anni Kytömäki Kultarinta, luennoitsijana Hannele Koli-Siiteri Ti 28.2 klo 14-15.30 Laskiaisrieha ulkona, mm. makkaranpaistoa ja Hyvän mielen Alpakat vierailulla Ke 1.3 klo 10-11 Luento: Ikäihmiset liikenteessä, luennoitsijana Seija Vilander Käpylän seniorit ry Kokoontuu torstaisin klo 13 Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros. Aloitamme 36. toimintavuoden 19.1.2017 Kokoonnumme pari kertaa kuukaudessa torstaisin klo 13 eli 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 6.4., 20.4. ja 4.5. Tämän kevään ohjelma tarjoaa todella monipuolisen kattauksen Suomen ja maailman tapahtumista. Alla on muutama esimerkki kevään vierailijoistamme: 2.2. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo Suomen talouden näkymistä ja haasteista, 16.2. everstiluutnantti Pekka Kourin aiheena on ”Mannerheim – syrjäytynyt nuori”, 2.3. suosittu tutkija, FT Liisa Väisänen selvittää, mitä symbolit kertovat, 6.4. ”Kansainvälinen kriisinhallinta”, vieraanamme kapteeni evp. Atte Kaleva. Luvassa on myös kirjailijaja näyttelijävieraita sekä tutustumisretkiä mielenkiintoisiin kohteisiin. Kevään ohjelma kokonaisuudessaan löytyy nettisivultamme www. senioriliitto.fi Lisätietoja: Raija Anttila, puheenjohtaja 040 705 0204 Aino Ylä-Jarkko, sihteeri 040 753 3330 Menot Yksinäisyyttä lievittäviä Ystäväpiiri-ryhmiä Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyttä lievittäviä uusia Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy keväällä. Ystäväpiiri-ryhmät tarjoavat mahdollisuuden uusien ystävien löytämiseen ja mukavaan tekemiseen yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille ihmisille. Suljettu Ystäväpiiri-ryhmä kokoontuu 12 kertaa kolmen kuukauden ajan, ja siihen osallistuu korkeintaan kahdeksan henkilöä. Ryhmien sisällöt suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan, ja ryhmäläiset haastatellaan ennen ryhmätoiminnan aloittamista. Ystäväpiiri-toiminta toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lisätiedot Alueohjaaja Tarja Ylimaa 050 402 2528 tarja.ylimaa@vtkl.fi Ystäväpiiri-toiminta Vanhustyön keskusliitto ry – Centralförbundet för de gamlas väl ry http://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ystavapiiri_toiminta/
7 K äpylä-Lehti 28.1.2017 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2016 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 65 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 Kauneusja terveyspalveluja Kiertävä kynä KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 YKSINÄISYYDELLÄ JA SIVUUNJÄÄMISELLÄ on kova hinta sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Opiskelusta, työstä ja läheisistä ihmissuhteista syrjäytymisen ehkäisyn pitää olla politiikan kovaa ydintä. Myös tulevien vanhusten yksinäisyyttä voidaan parhaiten ehkäistä jo neuvolassa, päiväkodissa, harrastuksissa ja peruskoulussa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus, maksuton aamuiltapäivätoiminta 1.-4. luokkalaisille ja kohtuulliset opetusja päiväkotiryhmät tukevat tätä. Lapsille ja vanhuksille palvelut ovat ennen kaikkea ihmisiä. Etunimeltäpuhuteltavatlapset, nuoret, vanhukset ja vammaiset -tarvitsevat yhteiskunnalta erityistä huolenpitoa. Kulttuuri ja lähikirjastot kuuluvat kaikille. Yksilö ei voi olla yksin vastuussa yhteiskunnan rakenteiden ongelmista. Asuntojen, päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin on puututtava kovalla kädellä. Lähimetsä on arjen henkireikä ja itsessään arvokas. Kaadettua metsää ja räjäytettyä kalliota ei saa takaisin. Kaupunkimetsien pelastamisen aika on nyt. Elämänsuojelu on ihmisen ja ympäristön suojelua. Pidetään huolta! SIRKKU INGERVO Kirjoittaja on käpyläläinen erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja KM luokanopettaja Pidetään huolta ihmisistä ja luonnosta! Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus VUONNA 2016 Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto järjestivät kaikkiaan 24 kirjailijailtaa, joissa oli yli 1600 osallistujaa. Kävijäkeskiarvo oli lähes 70 kävijää jokaista kirjailijailtaa kohden. Top 7 oli: Laura Lindstedt (136 osallistujaa), René Nyberg (120 osallistujaa), Claes Andersson ja Johan Bargum (120 osallistujaa), Marja Manninen (105 osallistujaa), Ilkka Niiniluoto (100 osallistujaa), Ilkka Taipale (98 osallistujaa) ja Jukka Viikilä (95 osallistujaa). Osassa tilaisuuksissamme yhteistyökumppaninamme oli Käpylän Venäjä Seura. Rockia ja Marttoja Kevään 2017 ohjelmassa on luvassa taas proosaa, lyriikkaa, rocklyriikkaa ja tietokirjallisuutta. Myös kirjastoyhdistyksen yhteistyö Käpylän Marttojen kanssa jatkuu entisen tapaan: ääneen luettuja novelleja ja kertomuksia kevyen kahvituksen ja hyvänseuran kera on tarjolla kuutena perjantai-ehtoona kevään kuluessa, tervetuloa kuulolle! Käpylän kirjastoyhdistyksen vuosikokous pidetään ti 7.2. klo 16.30. TEKSTI Kari Vante KUVA Eija Tuomela-Lehti 1600 osallistujaa Käpylän kirjaston kirjailijailloissa viime vuonna Finlandialla palkittu kirjailija Jukka Viikilä esiintyi Käpylän kirjastossa heti tuoreeltaan palkinnon saatuaan. FY S IO TR EE N A R I • Fysioterapia • Kosmetologi • Hieronta • Parturikampaamo • Jalkaterapia • Ripsiteknikko • Fysioja ravintovalmennus Koskelantie 24, Käpylä 040-4159119 Valuraudankuja 6, Tattariharju 040-9612 310 www.fysiotreenari.com • Käy tykkäämässä meistä facebookissa! Perinteistä jäsenkorjausta oppilastyönä 1,5 h 45,00 euroa. • Parturi • Kampaamo • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Puhdas+ Collagen Cream ja Serum Kollageeni kääntää ihosi kelloa taaksepäin Luontaistuotekeskus Uusin trendi kauneudenhoidossa on kollageeni. Voimassa 28.2. asti 26 00 (norm. 49,90) Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Nyt myös sisäinen tehohoito iholle, hiuksille ja kynsille Collagen, Hyaluron + C-vitamiini Huipputarjous 120 tbl. (norm. 46,50) 26 00 (norm. 49,90) 35 00
8 K äpylä-lehti 28.1.2016 Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen PL 47, 00601 Helsinki . Jäsenmaksu on 10,-. LAADUKASTA ASUNNONVÄLITYSTÄ aninkainen.fi aninkainen.fi Helsinki / Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy Läkkisepänkuja 6, 00620 Helsinki helsinki@aninkainen.fi Puhelin 050 346 7062 Soita meidät arviokäynnille. Jethro Rostedt Toimitusjohtaja, LKV 040 738 3420 Timo Moilanen Liiketoimintajohtaja 0500 479 920 Tuukka Halme LKV 040 719 2220 Tuula Saarmila LKV 050 375 7883 Merja Rönkkö LKV, KiAT 050 360 8290 Pia Salenius Myyntineuvottelija 050 366 3335 Anu Seppälä LKV 050 327 2024 Tarja Hedman LKV, KiAT 040 560 2002 Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 NOUTOPESULA Soitto meille 0400 406 952 Tulemme teille