Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 1.3.2017 66. vuosikerta painos 18 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander • Saila Pakarinen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Kuvat Eija Tuomela-Lehti Tontinvuokrat puhuttavat – talotyyppi ratkaisee Helsingin kaupungin näkemys Kanta-Helsingin omakotialueen tontinarvoista on aivan liian korkea Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen mukaan. Yhdistyksen teettämän selvityksen perusteella ero soveltuviin verrokkivuokriin on jopa 30%. Tonttien arvonmäärittämisperiaatteet ja neliöiden määräytymisperiaatteet on oltava avoimesti ja etukäteen tiedossa, vaatii Kanta-Helsingin omakotiyhdistys. Tontinvuokrat kiinnostivat myös kesällä kaavakävelyyn osallistuneita. Maaliskuussa on taas mahdollisuus tentata asiantuntijoita Kumpulassa. Lue sivulta 3. Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi • Ti BINGO klo 19 • Ke TIETOVISA klo 19 • Pe ja La KARAOKE klo 21 Tarjouskuponki 2 x Oskarinleike 15,Voimassa 31.3. saakka klo 15-21. Käpyläläisenä kaupunginvaltuutettuna, ex-sinkkuäitinä, erityisopettajana ja opona taistelen hyvän varhaiskasvatuksen, koulutuksen, vanhustenhoidon – ja sisäilman puolesta! PIDETÄÄN HUOLTA! SIRKKU INGERVO fb /in ge rv os irk ku
Mitä tapahtuu todella? 1.3.2017 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 65. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kirjeet TÄTÄ KIRJOITTAESSA Rautatientorilla on menossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mielenosoitus, jolla vaaditaan Maahanmuuttovirastolta 1) oikeudenmukaisia päätöksiä, 2) suojelua sekä väliaikaisia oleskelulupia etenkin perheille 3) vastustetaan pakkopalautuksia. Mielenosoittajat asuvat ulkona sateessa ja pakkasessa oloissa, joissa he tulevat oikeastikin asumaan, sitten kun heiltä on evätty kaikki tuki ja turva tässä maassa. Tämäkin on monen mielestä parempi vaihtoehto kuin palaaminen tapettavaksi kotimaassa. Mielenosoitus koskettaa, kun se koskee hyvää ystävää. Sen vuoksi Rautatientorilla on melkoinen joukko suomalaisia tukijoita, myös Käpylästä ja Oulunkylän seurakunnasta. Pakolaisten lisäksi maassamme asuu muitakin oleskeluluvan tarvitsevia. Maahanmuuttovirasto on nyt koventanut otteitaan jopa vuosikausia täällä työskennelleitä kohtaan. Erityisesti perheenyhdistämiset ovat vastatuulessa. Eniten tämä koskee lapsiin. Meillä on Käpylässä ryhmä, joka käyttää jo vuosia Suomessa asuneen, Aasiassa syntyneen, rouvan palveluksia. Rouva, kutsuttakoon häntä nyt vaikka Aniksi, on täystyöllistetty, ja häneltä on vaikea saada enää uusia aikoja. Aina hymyilevien kasvojen ja kohteliaan käytöksen taakse ei ole päässyt paljon kurkistamaan. Niinpä hänen paljas tuskansa, joka purkautui yhtäkkiä hillittömänä itkuna, tuli shokkina. Ani tuli Suomeen työskentelemään suomalaisen kanssa avioituneen sukulaisensa yrityksessä. Hän tekee työtä verokortilla ja on maksanut veronsa Suomeen kaikki nämä vuodet. Oleskeluja työluvan saannissa ei ollut mitään ongelmia. Palkkakin on lakien ja asetusten mukainen. Myös tulotaso on riittävä jopa Maahanmuuttoviraston viimeisimpien vaatimusten mukaan. Ani tuli aluksi yksin, kuten useimmat suomalaisetkin ulkomaille työhön lähtiessään. Lapset jäivät toistaiseksi mummin hoiviin. Ani elätti heitä lähettämällä rahaa joka kuukausi. Mutta sitten Anin äiti sairastui vakavasti ja joutui itse hoidettavan osaan. Ani haki lapset Suomeen. Hän sai vuokratuksi isomman asunnon ja järjesti lapsille koulun. Mitään tukia tai sosiaaliavustuksia hän ei osannut hakea eikä ole saanut edes lapsilisiä. Hän elätti itsensä ja perheensä täysin omalla ahkeralla työllään. Lapset oppivat suomenkielen ja sopeutuivat suomalaiseen yhteisöön vaivatta. Vuosi sitten Anin lasten koulusta alkoi kadota lapsia. He olivat kaikki ulkomaalaistaustaisia. Kesti pitkään ennen kuin opettajat havahtuivat siihen, että lapset olivat muuttuneet pelokkaiksi ja hiljaisiksi. Kun opettajat kysyivät, missä lapset olivat, heille sanottiin, että he ovat kotimaassaan. Meni kuukausia ennen kuin opettajat huomasivat kysyä, koska he palaavat. ”Eivät palaa”, sanoivat lapset.” Heidät on käännytetty.” Käännytetty? Kyllä, Migri on käännyttänyt heidät. Maahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt lapsille oleskelulupaa, vaikka vanhemmilla on asianmukaiset työluvat. Anin lasten käännytyspäätöksen mukaan Maahanmuuttovirasto katsoo, että äiti on hylännyt lapsensa lähtiessään Suomeen työhön jotta pystyisi elättämään lapsensa! Se, ettei isoäitiä enää ole, ei Migriä kiinnosta! Kyse ei ole pakolaisista, vaikken heidänkään käännytyspäätöksiään luettuani voi aina ymmärtää perusteluja. Mutta nyt on kyse vuosia täällä asuneesta, työssä käyvästä ja veronsa maksaneesta ahkerasta ja sopeutuvaisesta aasialaisesta naisesta, jonka alaikäiset lapset Suomi haluaa erottaa äidistään! Lainkuuliainen Ani on tätä lukiessasi kotimaassaan, palauttamassa sinne alaikäisiä lapsiaan. Hän on vuokJoko päätit äänestämisestä? Roby Mountrakis Turjantie Olen jo päättänyt ehdokkaani, jota äänestän varsinaisena äänestyspäivänä. Olisi tärkeää saada erilaiset ihmiset, maahanmuuttajat ja nuoret liikkeelle äänestämään. Erityisesti ihmisten, joilla nämä ovat ensimmäiset vaalit, joissa voi äänestää, kannustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Vaalit myös mittaavat osaltaan hallituksenkin kannatusta. Päätökset myös tuntuvat lähellä. Äänestäminen on tärkeää! Riitta Wallin Hollola, matkalla Karjalatalolle Vahvialan ja Äyräpään esittelytilaisuuteen. En ole ehdokasta vielä päättänyt, mutta äänestän aina varsinaisena päivänä. Äänestäminen on ainoa demokraattinen vaihtoehto vaikuttaa yhteiskuntaan, tärkeä asia, kun se meillä on mahdollista. Mari Peteri-Pudas Espoo / Käpylän peruskoulu En ole vielä päättänyt ja äänestän varmaankin ennakkoon. Äänestämällä voi vaikuttaa. On tärkeää miettiä minkälainen tyyli, arvomaailma ja ajatukset ehdokkaalla on, jotta voi saada itselleen tärkeitä asioita eteenpäin. rannut heille asunnon miljoonakaupungista, jossa lapset sitten asuvat keskenään: 14-vuotiaasta tulee näin 10-vuotiaan huoltaja. Ani palaa työhönsä Suomeen, jotta pystyy elättämään lapsensa ja lähettämään heille rahaa. Kotimaassa ei ole toimeentuloa, jolla se olisi mahdollista. Näinkö äiti hylkää lapsensa? Minusta se on Migri, joka hylkää sekä lapset että äidin. Mitä täällä oikein tapahtuu? Annammeko me tällaista tapahtua reagoimatta mitenkään? Monilla meistä on ystäviä ja tuttavia yli rajojen, myös sukulaisia. Lapsia, lapsenlapsia, jotka ovat syyttömiä tähän hulluuteen. Palautetaanko kohta kaksoiskansalaiset ja puolisuomalaisetkin jonnekin? Irja Eskola kirjoittaa sivulla 6 yhteisvastuusta, ihmiskaupasta ja sen estämisestä. Miten me estämme Suomen hylkäämien lasten joutumisen vaikkapa juuri ihmiskauppiaiden käsiin? Miten rauhoitamme Anin ja hänen kohtalotovereidensa äidin sydämen tuskaa ja pelkoa? Liisa Mäntymies kirjoittaa kansainvälisestä Käpylästä, siitä, jossa me elämme. Huomaisimmeko me, jos muualta tulleet yhtäkkiä katoaisivat? Moniko yritys täällä jatkaisi toimintaansa? Kuka meitä palvelisi ja hoitaisi? EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi ON TAAS SE armoton vuodenaika, jolloin monet joutuvat miettimään, kannattaako kauppaan ja asioille edes lähteä, kun jalkakäytävät ovat niin liukkaat. Moni teki varmaan uudenvuoden lupauksen liikkua enemmän. Rohkeat voivat sen tehdä, vähemmän rohkeat saavat siirtyä sisätiloihin. Ainakin täällä Käpylässä tuntuu, että koko alue on yhtä luistinrataa. Jää sen kuin paksunee joka kerta pakkasen ja lauhan vuorotellessa. Hiekkaa saa kylvää niin, että säälittää mm. koiraparat kevään tullessa ennenkuin ne siivotaan pois. Tuntuu,että kaupungin puistoosasto on hylännyt tämän alueen kunnossapidon lähes kokonaan, vai onko alue liian haastava? Näihin aikoihin molemmat nilkat murtaneena on todella pelottavaa kulkea varsinkin pimeässä näitä muuten niin kauniita ja viihtyisiä katuja. Onneksi päivät pitenevät hurjaa vauhtia ja kevätaurinko sulattaa ja pehmittää jään tuotapikaa. Kuukauden, kahden päästä painajainen helpottaa ja liukastelu on muistoa vaan.Aika kultaa muistot ja miten tuntuu, että lapsuudessa -70 luvulla oli aina lunta, joka narskui kenkien alla kouluun kävellessä. Toisaalta olivathan kesätkin pelkästään aurinkoisia. Se on se ihmisen mieli, joka haluaa muistaa kaiken kauniin. Niin, ja uuden vuoden lupauksista tuli mieleen, että miksi ne kaikki pitää aloittaa heti alkuvuodesta? Aikaahan on se kokonainen vuosi? PS. kiitos kaikille Käpylä-Seuraan liittyneille. Tervetuloa! Muistakaa liittyessänne ja maksua maksaessa laittaa viestikenttään yhteystiedot, niin ette jää ilman posteja. KIRSI KINNUNEN Käpylä-Seura ry:n taloudenhoitaja Liukastellaan Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI KÄPYLÄ-LEHDEN edellisessä numerossa Kalevi Vuorento kirjoitti Käpylän satavuotisjuhlan suunnittelusta ja mainitsi mm. tutustumisvierailun Käpylinnaan. Valitettavasti se ei enää onnistu, sillä silloin Käpylinnan liikuntatiloja ei enää ole. Koska Jätkäsaaren Bunkkeriin rakennetaan isot ja kalliit liikuntatilat, kaupungilla ei kuulemma ole enää varaa ylläpitää aikoinaan erityisryhmille suunniteltua Käpylinnaa. Monet vetoomukset ja adressit eivät ole auttaneet. Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja tilakeskus pysyvät päätöksessään. Käpylinnan toiminta lopetetaan tämän vuoden huhtikuun lopussa, tämä kaunis allas täytetään, eläkeläiset, vammaiset ja muut erityisryhmät saavat etsiytyä muualle pitämään yllä kuntoaan. RAIJA JÄNICKE, LIISA EERIKÄINEN, ANJA LYRA, HILKKA VAUHKONEN Hyvästi Käpylinna! Kuva Raija Jänicke KOSKELAN uudistuva sairaala-alue tuonee lähivuosina 3000 uutta asujaa alueelle. Mitä palveluja sinne tulee? Tätä miettii moni vanhempi ihminen. Käärmetalon pitkälle viipynyt peruskorjaustyö on saatu onnellisesti alkamaan, mutta Käpylinnan palvelut on ajettu alas. Syynä on pidetty liian korkeita korjauskuluja. On puhuttu ja esitetty, että menkööt käyttäjät Jätkäsaaren bunkkeriin. Miksi sinne kauaksi, ja yksityisiin tiloihin? Eikö olisi parempi ratkaisu saada korvaavat uudet tilat Koskelan uudelle rakennusalueelle lähelle tulevaa uutta muistisairaiden hoitorakennusta? Tämän ajatukseni kanssa en ole yksin arvelisin TOIVO KOIVISTO Kinaporissa käyvä vesijumppaaja Kirjoittaja esittää, että Koskelan sairaalan alueelle rakennettavaan muistisairaiden hoitorakennukseen saataisiin vesivoimisteluallas, jollainen Käpylinnasta poistuu remontin yhteydessä. Kuvassa tulevan muistisairaiden hoitoyksikön tontti Koskelassa. Vesivoimistelumahdollisuus saatava Koskelan sairaalan alueelle
Kottby 1.3.2017 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 1. päivä. Aineisto toimitukseen 20. maaliskuuta mennessä. Vår skola finns på Pohjolagatan 45. Det finns 156 elever på vår skola. Den är i vår Skolpark. På skolans vägg finns det en stor klocka. Det finns en gunga på skolparken. Kottby skola är på Pohjolagatan. Det är roligt att gå i Kottby. I Kottby skola finns 156 elever. Arabia hör till Kottby men Arabia är på ett annat ställe. Man for jobba med vänelever. Kottby är världens bästa skola. Jag går på klass 2. Det finns 156 elever. Det finns god mat i vår skola. Vi leker på rasterna. Käpylässä sijaitsevan ruotsinkielisen ala-asteen Kottby lågstadieskolan lapset kirjoittivat omasta koulustaan. Kottby lågstadieskola Steinerpäiväkoti Pellavaa uhkaa häätö kesken vuokrasopimuksen STEINERPÄIVÄKOTI PELLAVA on toiminut Käpylässä, Pohjolankatu 3-5:ssa jo yli kolmekymmentä vuotta tarjoten kodinomaista päivähoitoa alueen lapsille. Sen lisäksi Pellava on ollut tärkeä osa Käpylän kaupunginosakulttuuria. Tilat muuttuvat kolme kertaa vuodessa koko Käpylän yhteiseksi toriksi, jossa kierrätetään, myydään kotitekoista ruokaa ja leivonnaisia ja seurustellaan yhdessä. Tempaukset ovat tärkeä kohtauspaikka monille käpyläläisille. Pellavan toiminta on nyt uhattuna. Päiväkodilla on vielä kaksi vuotta jäljellä vuokrasopimusta kyseiseen kiinteistöön, mutta pahimmassa tapauksessa joudumme lähtemään tilasta jo kesällä. Pellavan talon vanhassa Puu-Käpylässä omistaa kaupunki. Pellavassa on tehty kuluneen vuoden aikana sisäilmatutkimuksia. Ympäristökeskuksen laatiman raportin mukaan päiväkodissa on havaittu poikkeavaa mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Tämän vuoksi tiloja pitäisi korjata ja korjaukset tulee suorittaa 31.7.2017 mennessä. Korjausmääräysesitys on annettu kiinteistön omistavalle Tilakeskukselle. Tilakeskus on kuitenkin ilmoittanut, että mitään korjauksia taloon ei tulla tekemään, sillä talo on menossa myyntiin. Ympäristövirasto esittää myös korjausten tekemiseksi Tilakeskukselle 10 000 euron uhkasakkoa. Asiaa käsiteltiin Helsingin kaupungin ympäristölautakunnassa 14.2. ja jatketaan 7.3.2017. Nettiadressi Pellavan pelastamiseksi Steinerpäiväkoti Pellavan henkilökunta ja lasten vanhemmat ovat järkyttyneitä tilanteesta, jossa pahimmassa mahdollisessa tapauksessa päiväkoti joutuu lähtemään talosta ja päiväkodin toiminta keskeytyy, koska uusia tiloja ei löydy. Asiasta on kirjoittanut myös Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola hyvin kattavasti blogikirjoituksessaan. https://www. vuokraturva.fi/yritys/blogi/varikkaan-kaupunkikulttuurin-amputaatio-kapylalaisille-tarkeaa-paivakoti-pe Pellavan pelastamiseksi on perustettu myös nettiaddressi, jonka voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa: https://www.adressit.com/pelastetaan_pellava LINDA PUKKA Pellavan vanhempien edustaja VUOSINA 2020-2021 päättyvien asuntotonttien maanvuokrasopimuksia koskevat neuvottelut käynnistyivät virallisesti joulukuussa, kun tonttiosaston kirje saapui kaikille asianosaisille. Vuosina 202021 maanvuokrasopimuksia päättyy yhteensä noin 750 tontilla ja valtaosa näistä on Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen toiminta-alueen eli Koskelan, Kumpulan, Käpylän ja Toukolan pientalotontteja. Kaupungin soveltamien vuokrausperiaatteiden tulee olla johdonmukaisia ja kansalaisia yhdenvertaisesti kohtelevia. Sitä kaupungin alustava esitys ei kuitenkaan ole. Oleellinen ja kiistanalainen kysymys on, mikä on tontin käypä arvo. Sekä aikaisempaan käytäntöön että yleisesti saatavilla olevaan hintatietoihin suhteutettuna kaupungin näkemys Kanta-Helsingin omakotialueen tontinarvoista on aivan liian korkea. Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen teettämän selvityksen perusteella ero soveltuviin verrokkivuokriin on jopa 30%. Tämä todistaa joko kaupungin muuttuneesta vuokraperustepolitiikasta tai eri alueiden asukkaiden epäyhdenvertaisesta kohtelusta. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mihin kaupungin näkemys perustuu, sillä sen soveltama hinnoittelumalli ei ole julkinen. Suojelualueidemme kiinteistöjen hyvä kunto, joka on seurausta asukkaiden suorittamasta ja kustantamasta ylläpidosta ja korjauksista, nostaa kaupungin näkökulman mukaan tontin käypää arvoa. Näin kaupunki on ulosmittaamassa itselleen korkeampana tontinvuokrana vuokralaisten kustantaman hyödyn kaupunkikuvalle ja kiinteistöille jättäen suojelustatuksesta seuraavat keskimääräistä korkeammat asumiskustannukset jatkossakin kokonaan asukkaiden harteille. Vuokraperuste on rakennettu kerrosala Vuokraperuste tulee jatkossa olemaan tontin pinta-alan sijaan tontin käytetty rakennusoikeus eli rakennettu kerrosala. Kirjeessä uuden tontinvuokran vaikutuksia asumiskustannuksiin oli arvioitu huoneistoneliömetrejä kohtaan. Valitettavasti tämä on saanut useamman luulemaan, että vuokraperuste olisi huoneistoneliömetri. Varsinkin pientaloasukkaan kannattaa unohtaa huoneistoneliömetriarviot ja käyttää laskennassaan kohtuullisen rakennusoikeuden yksikköhintaa. Näin saa totuudenmukaisemman arvion omasta tilanteesta. Kaupungin alustava näkemys tontin käyvästä arvosta ei kuitenkaan ole ainoa yhdenvertaisuuden puutteesta kärsivä asia. Ongelmia on myös vuokraan vaikuttavien kerrosneliöiden laskemisessa ja talotyypeissä. Käpylän, Kumpulan, Koskelan ja Toukolan pientalot ja puukerrostalot on rakennettu 1920-ja 30-luvuilla. Alueen talot ovat yksilöllisiä. Kaupungin arkistossa on lupakuvia rakennuksesta riippuen 1920-luvulta tähän päivään tai ei ollenkaan. Kerrosalaan laskettavien neliöiden määrittely on tulkinnanvaraista, kun laskijoita on useita eikä periaatteita pystytä kattavasti ja kirjallisesti esittämään etukäteen. Vuokralaisten on vaikea verrata eri tonttien vuokraperusteita – läpinäkyvyys puuttuu. Tontinvuokran sitominen ainoastaan lupakuvista määritettyyn kerrosalaan johtaisi siihen, että tontinvuokra muodostuisi kalliimmaksi niille, jotka ovat muutoksille rakennusluvat hakeneet ja joiden lupakuvat ovat ajantasaiset. Erot vuokralaisten välillä ovat useita kymmeniä neliömetrejä. Tämä johtaa myös siihen, että rakentamista tehtäisiin ilman lupia, koska luvan hakeminen vaikuttaisi nostavasti tontinvuokraan. Kaupunki käy läpi arkistokuvia tarjolla nykyaikainenkin vaihtoehto Kaupungin ilmoituksen mukaan sen palkkaamat ulkopuoliset asiantuntijat käyvät parhaillaan läpi kaupungin arkistoista löytyviä lupakuvia ja laskevat käytettyjä kerrosneliöitä niistä. Kaupunki tulee ilmoittamaan laskemansa kerrosneliömäärän jokaiselle vuokralaiselleen tarkistusta varten. Vuokralainen on velvollinen ilmoittamaan kaupungille, mikäli laskennassa saatu kerrosneliömäärä ei vastaa todellisuutta. Kaupunki näet varaa itselleen oikeuden periä väärien tietojen takia perimättä jäänyt maanvuokra taannehtivasti. Ehdotamme ajantasaisten piirrosten rinnalle vaihtoehtoista kerrosneliöiden laskentaa vanhoissa taloista. Itse asiassa on aika absurbia, että kiinteistövirastossa katsellaan vain 1920-luvun piirustuksia tarjolla olevien vaihtoehtojen sijaan. Helsingin kaupungista on myös 3D-mallit (20 cm tarkkuutta on mainostettu). Tällaisen digitalisaation pitäisi olla yhteiskuntaa hyödyttämässä. Pohjapinta-ala saadaan riittävällä tarkkuudella myös ilmakuvista. Näin voidaan ottaa käyttöön laskennallinen kerrosala, joka huomioi talon ulkomuodon sekä kerrosalat riittävän tarkasti tontinvuokraa varten. Laskennallista kerrosalaa määritettäessä kaupungin ei tarvitse tehdä ”tupatarkastusta” jokaiseen taloon, vaan talon ulkomitat saadaan riittävällä tarkkuudella ilmakuvista tai muuten digitaalisesti työpöydän ääressä. Vuokrahinta talotyypin mukaan omakotitalo kallein Vuokrahinta on 2020-sopimuksissa määräytymässä paitsi kerrosneliöiden niin myös talotyypin mukaan. Aiemmin kaupunki on määritellyt vuokrahinnat vain kerrostaloille ja pientaloille. Kallein neliövuokra olisi omakotitaloissa ja halvin kerrostaloissa, väliin jäisivät paritalo ja rivitalo. Kerrosneliöiden ohella talotyypin määrittely läpinäkyvästi ja totuudenmukaisesti arkiston rakennuslupakuvista on mahdotonta. Asuntoja on yhdistetty ja jaettu vuosikymmenten aikana ja hyvä niin. Muuntojoustavuuttahan haetaan uusiltakin asunnoilta. Selvintä olisi mennä samoilla talotyypeillä kuin aiemminkin. Keskeiset periaatteet Johtopäätöksenä voidaan vetää yhteen keskeiset periaatteet: 1) Kansalaisten yhdenvertaisuus sekä prosessien ennakoitavuus ja läpinäkyvyys 2) Alueita tulee kohdella samoin periaattein 3) Samaa aluetta tulee kohdella samojen periaatteiden mukaan yli ajan 4) Tonttien arvonmäärittämisperiaatteet ja neliöiden määräytymisperiaatteet oltava avoimesti ja etukäteen tiedossa. TUULI KUNNAS puheenjohtaja, Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ry Oi, kallis tontinvuokramaa ja kohtuullinen ahneus Tontinvuokra kohtuulliseksi kampanjastartti Tule kuulemaan asukas-asiantuntijoiden mietteitä ja osallistumaan tonttivuokrien korotusten kohtuullisuuden puolestakampanjastarttiin. Tonttistartti 13.3.2017 klo 18.3020 Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31 Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ry ja Kumpula-seura ry Helsingin kaupungin näkemys Kanta-Helsingin omakotialueen tontinarvoista on aivan liian korkea. Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen teettämän selvityksen perusteella ero soveltuviin verrokkivuokriin on jopa 30%. Omakotitonttien vuokrat ovat kalleimpia, kerrostalojen halvimpia. Rivija paritalot jäävät siihen väliin. Kuva on kesäiseltä kaavakävelyltä Länsi-Käpylässä, jossa asukkailla oli mahdollisuus kysellä kaupungin edustajilta tontinvuokrien perusteita sekä kaavaan liittyvistä asioista. Kuva Eija Tuomela-Lehti Kaikille avoin ideointi-ilta Karjalatalon Siffer-tilassa ke 8.3.2017 klo 18.30 alkaen. Käpyläläiset rakentavat yhdessä kaikille asukkaille suunnatun juhlavuoden 2020 raamit. Silloin vietämme tammikuusta joulukuuhun erilaisten lyhyempien tai pidempien, isompien ja pienempien tapahtumien ja tempausten myötä Käpylän perustamisen 100-vuotisjuhlaa. Tule siis: tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin käpyläläisiin kertomaan omista ideoistasi ja suunnitelmistasi sekä niiden tämänhetkisestä tilanteesta kuulemaan, mitä ajatuksia ja ideoita muilla on pyytämään apua mahdollisen oman juttusi toteutukseen tarjoamaan apuasi itseäsi innostavien ideoiden edistämisessä viihtymään leppoisasti illanistujaisissa Mukaan saa tuoda itselle tai jaettavaksi pientä naposteltavaa ja juotavaa (olet lämpimästi tervetullut myös ilman eväitä). Tilaisuus on vapaamuotoinen illanvietto. Emme odota valmiiksi hiottuja ideoita vaan tarkoitus on viihtyä yhdessä ja verkostoitua, jos siltä tuntuu. Jalostetaan yhdessä raakileista, puolikypsistä ja kypsistä ideoista Käpylän hedelmäsalaatti –juhlavuosi, josta jokainen löytää oman herkkunsa! Välitä tämä kutsu kaikille kiinnostuneille! Iloisiin tapaamisiin käpyläläisten järjestöjen puolesta TINTTI KARPPINEN Käpylä-Seura TUULI KUNNAS Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys KÄPYLÄ 100 VUOTTA
4 K äpylä-lehti 1.3.2017 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 09 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Svenska hörnan ... bara försvann. Först kaninerna, dem tog kaninpesten eller vad det nu var för farsot som grasserade bland kaninerna i Helsingforstrakten för nåt år sen. Våra trevliga kaniner som brukade sitta under äppelträdet och äta gräs och på vintern nedfallen fågelmat, men aldrig morot som en ju tänkte att skulle smaka. Men det stämde inte alls. De lämnade små pripplor efter sig som säkert gödde gräset. Ja, på vintern gnagade de ju förstås av barken på det yngsta äppelträdet precis ovanför hönsnätet som skulle skydda, men när snötäcket steg så nådde de ovanför. Trädet skulle ha dött om jag inte kapat det, det växte sen upp nya grenar ur snittytan och nu har trädet tagit sig. Vissa grannar såg ju inte med blida ögon på kaninerna som härjade i deras planteringar. Men vi har ju inga dessvidare planteringar så oss störde gnagandet inte och vi solidariserade oss till hundra med kaninerna. Vi hoppades att de skulle starta en kaninernas befrielsefront. Men våra kaniner dukade alltså under för kaninsjukan. För några år sen, när de först uppenbarade sig, körde de tuffa kaninerna bort hararna som tydligen inte gillade sina småväxta och skuttiga kusiner. Nu när kaninerna försvunnit har hararna återvänt, men de håller ett visst avstånd och är inte lika familjära som kaninerna var. Harar föredrar skymning och mörker. Och nu har också kråkorna försvunnit. Vårt kråkpar Kalle och Kajsa bara försvann, över en natt. De brukade komma flygande och sätta sig på porten eller på taket och kraxa och titta uppfordrande på oss för att få sin frukost serverad, vanligen bestående av torrt bröd och friskt vatten. Var brödet för torrt doppades det först i vattnet för att bli smakligare. Och en del av brödbitarna gömdes mycket omsorgsfullt i gräset för kommande behov. Våra kråkor var halvtama, de lät en komma på kanske fem meters avstånd men inte närmare. Och de brukade sitta nånstans i närheten och kolla när vi eller Mira, grannen, kom hem och då komma flygande och sätta sig så nära att en inte kunde undgå att se att här har vi minsann ett par utsvultna kråkor. Men nu är de försvunna, våra kråkor. Fågelinfluensa? Avdagatagna av elaka människor? Katter? Flyttat till sydligare breddgrader? Knappast duvhöken, den tog några dumma duvor men en kråka är nog för stor och stark. Sorgligt är det i alla fall, våra kråkor var så trevliga och personliga. Det flyger visserligen andra kråkor omkring här, men de är ju främmande kråkor, som vi inte har nåt förhållande till. På tal om försvinnanden och duvor så läser jag Sofi Oksanens bok När duvorna försvann, som jag läser på nederländska, Als de duiven verdwijnen. Hennes duvor blev uppätna av soldater. Vi föredrar nog i så fall duvhökar som gärna får kalasa på våra duvor som mest brukar sitta på teveantennen och skita på vår trappa. BERT BJARLAND Kråkorna och kaninerna Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi SAIN ALOITUSKURSSIN lahjaksi, kertoo Alina Kangasluoma uudessa kuntosalissa Viikinrannassa, siinä mistä monet lähtevät Arboretumin ulkoilureitille ja lintutorneille. Samoilla poluilla voi tavata myös crossfitin harrastajia, sillä salilta voi piipahtaa myös treenaamaan ulkona välillä. Jäin koukkuun heti, jatkaa Alina. Laji oli juuri kuin minulle räätälöity. Pienen lapsen äitinä sain lyhyessä ajassa intensiivisen treenin ja hurahdin täysin nopeaan edistymiseen. Ulkonäkökeskeisyys katosi ja ryhdyin kilpailemaan vain itseni kanssa.Laji on silti todella yhteisöllistä ja me olemmekin täällä enemmän ystäviä kuin vain paikalle samaan aikaan osuneita treenaajia. Kun Kalasatamassa sijainnut crossfit-sali joutui monen muuton jälkeen lopettamaan, päätti Alina ystäviensä kanssa perustaa oman salin, joka takaisi myös itselle vakituisen harjoittelupaikan. Niinpä viime vuoden elokuussa avattiin virallinen crossfit-sali Viikinrannassa, Vanhakaupungin ja Arabianrannan kupeessa. Perustajiksi tulivat mukaan Jyri Kivimäki ja Jukka Laitinen ja myöhemmin mukaan liittyi Juho Partanen . He palkkasivat kokopäivätoimisen valmentajan. Janne Ropponen vetää tunnin pituisia harjoituksia pitkin päivää pienille ryhmille ja antaa myös yksilöneuvontaa tarvittaessa. Hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys Hyvä yhteishenki ja tiivis treeniporukka pitävät huolen siitä, että treenit eivät ole pelkästään tehokkaita, vaan että meillä on myös hauskaa, sanoo Alina. Treenit vaihtelevat jatkuvasti, ja samaa ohjelmaa ei tehdä kovin useasti. Tämän ansiosta lajiin ei helpolla kyllästy. Vaihtelevuus takaa myös sen, että tässä kehittyy jatkuvasti. Me olemme kaikki päivätöissä ja tänne tulemme rentoutumaan. Tämä on meille päivän paras tunti. Salin perustajilla on kaikilla työt ja virat muualla: Alina työskentelee OP Ryhmän viestinnässä, Jyri on lentäjä, Juho on osteopaatti ja Jukka it-alalla. Crossfit-salin omistaminen on rakas harrastus, eikä se ole sellainen business, jota pitäisi vetää verissä päin. Crossfitin harrastajan pitää kuitenkin olla vähän härkä siitä salin nimikin syntyi, nauravat Alina ja Jyri. Ihmisen luontaiset liikkeet Crossfit on keksitty Amerikassa, kuten niin monet muutkin uudet kuntoilulajit. Ensimmäinen sali perustettin Suomeen jo kymmenkunta vuotta sitten, mutta se pysyi pienen piirin lajina pitkään. Nyt crossfit on puskenut esiin ja alkaa tavoitella suurempaa suosiota uutta etsivien harrastajien keskuudessa. Harjoitukset koostuvat liikkeistä, jotka ovat ihmiselle luontaisia. Kyykkäämme, jotta tuolilta nouseminen olisi meille helpompaa. Työnnämme, jotta saisimme painavan laatikon nostettua ylähyllylle. Juoksemme, jotta emme myöhästyisi bussista. Crossfit yhdistää painonnostoa, voimistelua, kehonpainoliikkeitä sekä aerobista kuntoilua kuten juoksua ja soutua, selittää Alina. Crossfitin voi aloittaa käytyään alkeiskurssin joko meillä tai muualla, kertoo Alina. On Ramp-alkeiskurssilla huolehditaan, että tekniikat opitaan kunnolla, jolloin harjoittelu on turvallista ja tehokasta. Kurssilla käydään läpi perusliikkeet ja tekniikat kehonpainoliikkeistä painonnostoon ja voimisteluun. Alina lupaa, että pieni ryhmäkoko varmistaa yksilöllisen ja henkilökohtaisen opetuksen. Kurssi ei vaadi aiempaa kokemusta, ja se sopii kaikenkuntoisille ja ikäisille. Crossfit Härässä tällä hetkellä kuntoilevat ovat iältään 19-53-vuotiaita, muistuttaa Jyri. Liikkeet ja tekniikat skaalataan oman kunnon ja mahdollisten liikerajoitteiden mukaan. Jokaisella tunnilla huomioidaan niin aloittelijat kuin kauemmin treenanneetkin. Koskaan et tule kehityksesi päähän, vaan aina voit kilpailla paitsi muita myös itseäsi vastaan, toteaa Alina. Crossfit Härkä järjestää myös yksityisja yritystunteja esimerkiksi työ-, polttarija urheiluseuraporukoille. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Crossfit Härkä Säynäslahdentie 20 00560 Helsinki info@crossfitharka.fi ”Crossfitin harrastajan pitää olla vähän Härkä!” Crossfit Härkä avasi ovensa viiime kesänä Säynäslahdentiellä Viikinrannassa. Nyt suureen suosioon noussut kuntoilumuoto tarjoaa ohjattua tehokasta harjoittelua, joka koostuu ihmiselle luontaisista liikkeistä, painonnostosta, voimistelusta ja kehonpainoliikkeistä. PARK HOTEL KÄPYLÄ sulki ovensa tammikuussa konkurssin takia. Hotellin toiminta kuitenkin alkoi uudelleen vain muutaman viikon hiljaiselon jälkeen Finlandia Hotel Park Käpylänä. Toimitusjohtajana jatkaa Reijo Liesaho . Ravintola Puisto tarjoaa taas ruokaa ja ohjelmaa nyt Finlandia Hotel Park Käpylässä. Kuva TOIVO KOIVISTO Käpylän palkinto Tomi Mustoselle VUOSITTAIN suomalaisesta jääpalloteosta myönnettävän Käpylän palkinnon saa vuodelta 2016 Narukerän hyökkääjä Tomi Mustonen . Mustonen nousi viime kaudella 31-vuotiaana maajoukkueeseen ja oli mukana Suomen joukkueen saavuttaessa Venäjän Uljanovskissa MM-hopeamitaleita. Hän voitti myös Bandyliigan maalipörssin viimeisteltyään 18 ottelussa 36 maalia. Tomi Mustonen palkittiin sunnuntaina 12. helmikuuta Brahen kentällä Helsingissä pelatussa Bandyliigan kamppailussa HIFK-Narukerä. JUKKA AIRANNE Finlandia Hotel Park Käpylä avasi ovensa K Käpyläntie 8 00600 Hki (09) 791335 Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 (468,57€/kg) (Norm. 103,25e) 79 00 Priorin Extra 180 kaps. (700€/l) (Norm. 42,90e) 35 00 Priorin Liuos 50 ml Bepanthen Anti-Exem Creme 50 g (290€/kg) (Norm. 16,95e) 14 50 Hinnat voimassa 1.-31.3. SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja VILLE JALOVAARA EHDOLLA JATKAMAAN TYÖTÄ KUNNALLISVAALEISSA 9.4 Ville piti Käpylän yhtenäiskoulun puolta opetuslautakunnassa 17.6.2014 ja on valmis tekemään sen jatkossakin. Opetuslautakunnan ja kaupunginvaltuuston aikaansaava jäsen www.villejalovaara.net M ain os : Tu kir yh m ä
5 K äpylä-Lehti 1.3.2017 SANA METALLI on lainautunut suomeen ruotsista, jossa se on metall. Se on hyvin kansainvälinen sana. Latinaksi se oli metallum ja tarkoitti metallia ja vuorikaivosta. Latinaan sana tuli kreikasta. Kreikan metallon tarkoitti vuorikaivosta ja myöhemmin kaivoksesta saatua metallia. Samaa alkuperää lienee myös sana mitali. Tosin tälle sanalle on tarjottu toistakin alkuperää. Kantalatinan medialia tarkoitti samaa kuin puolikas jostakin mitasta. Kertoohan suomalainenkin sanonta, että mitalilla on kaksi puolta. Samanlaisia sanontoja on muissakin kielissä. Kulta-niminen metalli tunnetaan varmaan maailman kaikissa kulttuureissa. Onhan se esimerkiksi rahoina ja koruina aina ollut haluttua tavaraa ja nykyään tietenkin urheilukilpailuissa kultamitali on kaikkien tavoitteena. Sanalla kulta on äännevastineensa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Inkerissä ja karjalassa se on kulta, lyydissä kuld, vepsässä kuld ja kuud, vatjassa kulta ja kulten, virossa kuld. Nämä kaikki tarkoittavat kultaa. Liivin kuulda ja kuldi tarkoittavat kultaista. Sana on lähtöisin indoeurooppalaisista kielistä ja alkuperäiseksi sen muodoksi on rekonstruoitu sana ghylto, joka olisi tarkoittanut keltaista metallia. Suomen kieleen sana on lainautunut germaanisista kielistä, joissa se alun perin olisi ollut muodossa gultha tai gulda. Muinaisnorjassa se oli gull ja goll, gootinkielessä gult, muinaisalasaksassa ja anglosaksisissa kielissä gold, myöhäisyläsaksassa golt jne. Nykyruotsiksi se on guld. Hopea ja pronssi Kultaa erästä halvempaa metallia sanotaan hopeaksi. Inkeriksi se on hoppia, karjalaksi hopie, lyydiksi hobed, hobje ja hobdu. Nämä kaikki tarkoittavat hopeaa. Vepsän hobed tarkoittaa hopean lisäksi myös pehmeää. Vatjan eppea ja viron hôbe sekä hôpe tarkoittavat hopeaa samoin liivin ebde ja ibdi. Hopea lienee suomen kielessäkin alun perin tarkoittanut pehmeää. Ruotsiksi hopea on silver. TäEtymologia Jaloja ja muita metalleja män sanan alkuperä on epävarma. Jo muinaisruotsiksi se oli silver. Islanniksi se on silfr, norjaksi sylv, saksaksi Silber, englanniksi silver. Alun perin sana lienee tarkoittanut jotakin valoa hohtavaa. Olympialaisissa kolmanneksi paras saa pronssia. Tämä sana tulee suomeen ruotsista, jossa se on brons. Ruotsiin sana tuli ranskan kautta italiasta, jossa se on bronzo. Näiden sanojen alku on latinankielisessä sanassa brundisium eli Brundisiumin kupari. Brundisium oli kaakkoisitalialainen kaupunki, jonka nykyinen nimi on Brindisi. Kreikaksi se oli Brentesion. Rauta Rauta ei ole varsinainen jalometalli. Käyttömetallina se kuitenkin on huomattavasti yleisempi. Sana rauta tunnettiin jo Agricolan kirjakielessä, jossa se tarkoitti aivan samaa kuin nykyisin. Suomen murteissa se on perinteisesti tarkoittanut myös erilaisia raudasta valmistettuja esineitä kuten viikatetta, viikatteen terää, pyssyn piippua, ankkuria, hevosen kenkää yms. Monikossa se on tarkoittanut mm. pyyntirautoja, kuolaimia ja kahleita. Sanalla on vastineensa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Inkerissä se on rauta ja tarkoittaa samaa kuin suomessa mutta myös hevosen kenkää ja kuolaimia. Karjalassa rauta tarkoittaa rautaa, kuolaimia ja kahleita, lyydissä raud(e) rautaa ja kuolaimia, vepsässä raud rautaa ja tulusrautaa, vatjassa rauta rautaa, rauten rautaista. Viron raud tarkoittaa rautaa, monikossa kahleita, liivin rooda rautaa, roudi rautaista.. Sana rauta on lainautunut itämerensuomalaiiin kieliin germaanisista kielistä skandinavisten kielten kautta. Tutkijat ovat arvelleet sen olleen muodossa raudan. Muinaisislannissa se oli muodossa raudi ja tarkoitti suomalmia, josta rauta sulatettiin. Sana on todennäköisesti samaa sanuetta kuin muinaisnorjan raudr, islannin raudur, nykynorjan raud ja nykyruotsin punaista tarkoittava sana röd. Myös liettuan punaista väriä tarkoittava rauda kuulunee samaan joukkoon. SEPPO SEPPÄLÄ LÄNSI-KÄPYLÄN ASUKKAAT hieraisivat silmiään viime viikolla havaittuaan arviolta 10-15 tonnin painoisen kivilohkareen suoraan rautatiekiskojen yläpuolella Louhenpuistossa. Rataa pitkin kiitäneestä junasta katselleet matkustajat myös säikähtivät, kun lohkare näytti roikkuvan ilmassa. Pyöräilybaanan räjäytystyön jälkeen lohkare näytti jääneen roikkumaan ilman minkäänlaista näkyvää kiinnitystä tai turvallisuusrakennelmaa suoraan rautatiekiskojen yläpuolelle, niin että se näyttää voivan milloin tahansa pudota alas kiskoille. Ei syytä huoleen. Tilanne on huomattu työmaalla ja todettu turvalliseksi, vakuuttaa rakennustöiden valvoja Juhani Jaatinen Rakennusvirastosta. Lohkareet ovat kiinni pulteilla, eivätkä pysty liikkumaan itsestään. Ne pyritään ottamaan hallitusti alas ennen seuraavaa louhintaa tai sen yhteydessä, hän lupaa. Jaatinen vakuuttaa, että urakoitsija, Liikennevirasto ja HKR ovat tietoisia tilanteesta. Teksti ja kuva BERT BJARLAND Ilmassa roikkuva kivenlohkare Louhenpuistossa? GAIUS-SÄÄTIÖN ja Hesevan palvelut laajenevat. Gaius Ravintoloiden ravintolatoiminta on lisääntynyt ja myös vanhusten palvelutalo kokee muutoksen, kun jatkossa Hesevaan pääsee myös Helsingin kaupungin palvelusetelillä sekä itse maksavana asiakkaana. Tällä hetkellä meillä on Hesevakodissa seitsemän ryhmäkotia muistisairaille, mutta tarkoituksemme on laajentaa niin että muutkin ikäihmiset pääsevät ihanaan Käpylään, sanoo hoitotyön kehittäjä Larisa Kiljander. Me uskomme aktiiviseen ja elämänmakuiseen toimintaan, kertoo Kiljander ja antaa esimerkkejä mitä kaikkea on tarjolla: tanssia ja laulua, olympialaisia ja retkeilyä muun muassa. Käsityökerho on suosittu. Monet asukkaat nauttivat virkkaamisesta ja kutomisesta, koska taito on vielä tallella lihasmuistissa. Jatkossa toivotamme tervetulleiksi myös lähialueen asukkaat kerhoomme. Hesevan sisäpiha on todella upea ja siellä oleskelu onkin suosittua kesäisin. Turvallisuussyistä muistisairaat asukkaat ulkoilevat aina hoitajan kanssa. Ulkoilemme kuitenkin päivittäin. Käymme vaikkapa Lippakiskalla jäätelöllä. Olemme vierailleet myös silakkamarkkinoilla, Linnanmäellä ja Talvipuutarhassa. Liikkuminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Toiminnanohjaaja Mikko Semi keksii kaikenlaista virkistystä asiakkaillemme, kertoo Larisa Kiljander. Ruoka ei ole vain vatsantäytettä, vaan yksilöllistä ravintoa Jos on liikkuminen tärkeää, niin sitä on myös ravinto. Ja se onkin Hesevassa aivan oma lukunsa. Ruoka ei ole vain vatsantäytettä, vaan parhaimmillaan jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti suunniteltua ravintoa, sanoo ravitsemustoimen päällikkö Sari Väisänen , joka on syöttänyt tietokoneen muistiin tarkat, tutkitut, yksilölliset tiedot kunkin ruokapäiväkirjaseurannassa olleen asukkaan tarpeista. Tiedämme aivan tarkasti, paljonko Martta ja Kerttu syövät, mikä on Uunon ja Matin energiantarve ja paljonko vitamiineja, proteiinia ja kuituja he saavat ja tarvitsevat. Jos Martta syö kuin lintu monta kertaa päivässä ja Kerttu puolestaan santsaa aina, osaamme lisätä rouvien annoksiin juuri heidän tarvitsemansa ravintolisät ja voinapin ja tarjota heille välipalana sitä, mikä heille maistuu, ja mikä on heidän tarpeensa. Ruokapäiväkirjaa täytetään aika ajoin ahkerasti, kertoo ravitsemustoimenjohtaja Eija Hiltunen . Hyvä ruoka, parempi mieli, toteaa Sari Väisänen. Tämä on näkynyt asiakkaiden virkistymisenä ja elämänlaadun paranemisena sekä painonlaskun pysähtymisenä. Myös keittiöhenkilökunta on motivoitunut nähdessään työnsä jäljet. Malmin ja Honkanummen lounasravintolat Gaius Ravintoloille Yllätykseksemme voitimme vuodenvaihteessa tarjouskilpailun ja Gaius Ravintolat sai hoitaakseen Honkanummen ja Malmin hautausmaiden lounasravintolat, hymyilee Eija Hiltunen. Täällä Käpylässäkin meillä on lounasasiakkaita, mutta nyt määrä moninkertaistui. Honkanummen ympäristössä on paljon työpaikkoja. Hoidamme muistotilaisuuksien ja muiden perhejuhlien tarjoilut nyt monessa paikassa, joten kiirettä pitää. Mutta se on vain mukavaa, iloitsee Eija Hiltunen. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Hyvä ruoka, parempi mieli Eija Hiltunen ja Sari Väisänen iloitsevat Gaius Ravintoloiden laajenemisesta sekä mielekkäästä työstään ravitsemuksen kehittämisen parissa. o maalaus ja tapetointi o ovija ikkunaentisöinti o koristemaalaus puh. 050-3694663 www.mimos.fi Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Kangaskauppa & Ompelimo Pohjolankatu 43, 00610 Hki sursurdesigns@gmail.com www.sursurdesigns.fi p. 0400 604048 Toimimme 28.2.-9.6. Karjalatalolla osoitteessa Käpylänkuja 1 TIISTAI-PERJANTAI 12-18 ja sopimuksen mukaan aukioloaikojen ulkopuolella normaali ompelupalvelu supistettu myyntivalikoima tervetuloa uudistettuun myymäläämme kesäkuussa! Hämeentien Antiikki Hämeentie 23, 00500 Helsinki Antiikkia ja vanhaa tavaraa Tervetuloa! Avoinna Ti To 13-17 P. 0500 203 067 Katso Facebook
6 K äpylä-lehti 1.3.2017 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla musiikkiakirkoissa.fi yhteisvastuu.fi kirkkojakaupunki.fi Konsertteja Käpylän kirkossa tuotto Yhteisvastuulle Yhteisvastuu 2017 torjuu ihmiskauppaa. Suomessa vuoden 2017 keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Kansainvälinen tuki toimitetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Lue lisää: Yhteisvastuu.fi. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. Kimmo Pohjosen Ultra Organ -teoksen “work in progress” konsertti pe 3.3. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kimmo Pohjonen (urkuharmonikka, laulu), Mikko Helenius (urut, laulu), Tuomas Norvio (äänisuunnittelu ja live-elektroniikka). Pohjosen uusin 70 min sävellys ”Ultra Organ” on tilausteos Köln Filharmonian konserttisaliin. Teoksen osasäveltäjänä on toiminut Tuomas Norvio ja musiikin sovittajina Pohjonen, Helenius ja Norvio. Konserttiin tullessa voi antaa vapaaehtoisen lahjoituksen Yhteisvastuukeräykselle. Kuva: Egidio Santos . Arja Saijonmaa ja rakkaimmat suomalaiset laulut pe 21.4. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Arja Saijonmaa (laulu), Petri Somer (piano), Mikko Helenius (harmonikka ja bandoneon). Liput 15 e tuntia ennen konsertin alkua ovelta, käteismaksu. Kosketa minua, Henki -konsertti su 19.3. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kosketa minua, Henki -konsertissa kuullaan monipuolinen valikoima musiikkia J.S. Bachista ja Jean-Philippe Rameausta Olivier Messiaeniin ja Pekka Pohjolaan marimballe sovitettuna. Mukana on myös sovituksia tutuista virsistä sekä kehärummun arkaaista sointia. Mikael Heikkilä, marimba ja lyömäsoittimet. Säveltäjät: Keiko Abe, J.S.Bach, J-P Rameau, Ilkka Kuusisto, Pekka Pohjola, Olivier Messiaen, Taneli Kuusisto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KOKO MAAN KATTAVA , helmikuussa käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kestää huhtikuun loppuun. Toimeenpanijoina ovat seurakunnat. Tämän vuoden Yhteisvastuu torjuu ihmiskauppaa lähellä ja kaukana ja auttaa sen uhreja. Ihmiskauppa on vakava yksilöön kohdistuva rikos, ihmisoikeusloukkaus. Sen taustalta kaikkialla maailmassa löytyy köyhyyttä, vaikeita elämäntilanteita, suuria unelmia paremmasta tulevaisuudesta. Niin myös toisista ihmisistä piittaamatonta oman edun tavoittelua ja julmaa hyväksikäyttöä. Ihmiskauppa ilmenee monissa eri muodoissa: työperäinen kiristäminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitot, rikolliseen toimintaan pakottaminen, elinkauppa jne. Kapea-alaiset mielikuvamme vaikeuttavat ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamista. Tämän vuoden Yhteisvastuuteemalla pyritäänkin nostamaan ilmiö julkiseen keskusteluun ja herättämään ihmisiä havainnoimaan ympärillään tapahtuvia asioita. Suomessa keräysvaroin kehitetään tukihenkilötoimintaa ja etsivää, ihmiskauppaa ennaltaehkäisevää työtä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista tunnistaa ja tavoittaa uhreja ja tarjotaan monimuotoista kriisiapua. Keräysvaroin käynnistetään laajapohjainen yhteistyöhanke, jota ovat toteuttamassa Rikosuhripäivystys, Monika-Naiset Liitto ry, Pro-tukipiste ry sekä Pakolaisneuvonta ry. Kansainvälinen työ kesittyy konfliktien keskellä asuvien nuorten auttamiseen, etteivät he joutuisi ihmiskaupan uhreiksi. Tämän vuoden kohteena on Jordaniassa pakolaisleireissä ja paikallisissa kaupunkiyhteisöissä asuvat 12-30-vuotiaat Syyrian pakolaiset. Heille tarjotaan ammatillistaja kielikoulutusta, psykososiaalista kriisiapua ja harrastusmahdollisuuksia. Avun vie perille Kirkon Ulkomaan apu. Oulunkylän seurakunnan Yhteisvastuukeräystyöryhmä on asettanut keräystavoitteeksi yhden euron per seurakunnan jäsen, mikä tarkoittaa 19 000 euroa. Se puolestaan merkitsee, että viime vuoden onnistuneen keräyksen tuotto on tuplattava. Tähän päästään, jos mahdollisimman moni seurakunnan alueen asukas tuo oman kortensa yhteiseen kekoon. Se tapahtuu parhaiten osallistumalla tilaisuuksiin sekä lahjoittamalla sopivan summan Yhteisvastuu-tilille tai keräyslippaaseen. (Lahjoitus suoraan tilille: Aktia FI82 4055 0010 414841, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2632 28, Oulunkylän seurakunnan viite on 308430). Seurakunta kiittää iloista antajaa! Käpylän kirkolla Yhteisvastuutapahtumia maalis-huhtikuun aikana ovat mm. seuraavat konsertit Käpylän kirkossa: pe 3.3. klo 18 Kimmo Pohjosen Kimmo Pohjosen Ultra Organ -teoksen “work in progress”konsertti (vapaa pääsy, vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuulle tullessa), su 19.3. klo 18 Mikael Heikkilän Marimbakonsertti Kosketa minua, Henki (vapaa pääsy, ohjelmamaksu Yhteisvastuulle) ja pe 21.4. klo 18 Arja Saijonmaan konsertti ”Rakkaimmat suomalaiset laulut” (liput 15 e käteisellä tuntia ennen ovelta). Lisäksi palmusunnuntaina 9.4. voi herkutella lounasravintolassa Yhteisvastuun hyväksi Käpylän kirkolla messun jälkeen noin klo 13. Myös viime vuonna erityisen suosittu tapahtuma, jossa siluettitaiteilija Sirkka Lekman leikkaa siluetteja toistetaan Ogelin kauppakeskuksessa 31.3. klo 13-18 ja 1.4. klo 1116. Yhden siluetin hinta on 20 e. Lisätietoja tapahtumista on mm seurakunnan kotisivuilla. Tervetuloa! IRJA ESKOLA Yhteisvastuukeräyspäällikkö KÄPYLÄ-LEHDESSÄ LUKI , että naapurissa, Oulunkylän kirkolla, toimii torstai-iltapäivisin buffet-ravintola Salaam: reseptit Lähi-Idästä, tarjoilusta vastaa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, maksu 5 e. aikuisilta, 2 e. lapsilta, tuotto Lähi-Idän rauhantyöhön. Ajelin Oulunkylään, pyörällä pysyy näet liukkaalla pystyssä kävelyä paremmin. Ateria maistui, oli ohrakeittoa, leipää, salaattia, riisiä hienosti maustetuin kastikkein sekä ihanaa teetä saframin ja muutaman ruusuöljytipan kera. Ja miten mukavat kokit, ystävällisiä miehiä Afganistanista. Käpylään palatessa poikkesin Luontaistuotekeskuksessa, aloitti Käpylässä jo syksyllä 1983 nk. apteekintalon valmistuessa. Seija Vesannolla on ollut myyjinä thaimaalainen ja puolalainen rouva, niin osaavia että asiakkaat kaipaavat heitä yhä. Sitten astuin viereiseen oveen, syyskuussa aloittaneeseen Marian Konditoria-ketjun kahvilaan. Sen omistaa Leyla Altin , suomenkurssin käynyt, viisi vuotta maassamme asunut Turkin kurdi. Kahvila myy aitoja, pistaasista tehtyjä baklava-leivoksia! Seuraavaksi kävin Käpylän ehkä kansainvälisimmässä paikassa, Mr Washingman Oy:n pesulassa Alepan lähellä. Ystävällistä palvelua saa englanniksi, työntekijät ovat näet ulkomailta, paitsi johtaja Päivi Mansikkamäki , ja uusimpana tummien joukosta erottuu vaalea Laura , kun toiset ovat Keniasta, Nigeriasta, Tansaniasta, Kamerunista, Ghanasta, Pakistanista. Muulta tulleita ovat niin ikään Alepan Ave -rouva Tallinnasta, Käpy-grillissä Fazlur Rahman Ripon Bagladeshista ja egyptiläisen El Karim-ravintolan omistaja Hany Ramadan. El Karim, avattu 1993, on Aaron Kuvan jälkeen toiseksi vanhin yritys Koskelantiellä, totesi Ramadan, niinpä soitin Aaron Kuvaan: se aloitti 1986. Pyörässäni oli pikku vika, joten ajoin entiseen Amerin taloon Raimo Niemisen maineikkaaseen Velosportiin: vuoden yrittäjä 2012. Yrityksellä on ikää, toiminta käynnistyi 31.12.1983 Kimmontiellä. Sain apua Eärendel Fingersonilta , norjalaista sukua olevalta USA:n kansalaiselta, joka on naimisissa suomalaisnaisen kanssa, sekä Kare Pohjavirralta , hänen ex-vaimonsa on Tunisiasta, avovaimo Ghanasta. Pistäydyin vielä saman talon mukavassa Checkpoint Caféssa (avattu 2015) ja rupattelin Erden Temurlenkin kanssa. Hän kuuluu turkkilaisiin, jotka omistavat Cactuksen ja Käpy-Grillinkin. Käpylässä on lisäksi vietnamilainen kahvila, turkkilainen pizzeria sekä thaimaalainen ja italialainen ruokapaikka; Old Sophie siirtyi kaksi vuotta sitten intialaisomistukseen. Käpylän suomalaisia ruokapaikkoja ovat teatteriravintola Nyyrikki, Pohjan Akka, Päätön Kana ja Nyyrikin iltatähti, kaikki samaa Aunilan perheen rypästä, vanhin lähes 40 vuotta sekä Park-hotelli ja ravintola. Aaro Monola huomautti, että jokin vuosikymmen sitten Käpylässä oli 30 kauppaa ja kolme ravintolaa, nyt on päinvastoin. Kansainvälistä tunnelmaa, mainiota. Olen itsekin maahanmuuttajien jälkeläinen, sveitsiläisen juustomestarin sukua, niinpä siteeraan Kansalliskirjaston Esko Rahikaista : ”Parasta rauhantyötä on monipuoliset kauppasuhteet ja seka-avioliitot.” LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Kansainvälinen Käpylä Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Ke 1.3 klo 10-11 Ikäihmiset liikenteessä, luennoitsijana Seija Vilander Liikenneturvasta Ke 8.3 klo 14.30 Ostospäivä kulttuuritoiminnassa (C-talon pohjakerros) Ke 8.3 klo 10-12 Kuulolähipalvelu auttaa kuuloon liittyvissä asioissa To 9.3 klo 12-14 Omaishoidon sosiaaliohjaaja tavattavissa Ti 14.3 klo 14.45-16.15 Työväenopiston yhteislaulut, säestäjänä Tarja Karkulehto Ke 15.3 klo 13.15-14 Tule ja vaikuta, tule kertomaan ehdotuksesi palvelukeskuksen tulevalle toiminnalle! Pe 17.3 klo 13-15 Tositapahtumaan perustuva elokuva: Tanssi perhoseni tanssi. Suomalainen elokuva vuodelta 1999. Se on ajankuva vuodelta 1947, jolloin Suomi maksoi itänaapurille sotakorvauksia ja jolloin maassa oli valvontakomissio. Elokuvan esittää ohjaaja Hannu Heikinheimo.( N-talo, 2krs) Ke 22.3 klo 14.30 Stadin slangi kuoro esiintyy (ravintola Kapusta) To 23.3 klo 13-14 Tietoisku ikääntyneille suunnatuista palveluista Helsingissä Ti 28.3 klo 13-14.30 Työväenopiston luento: Oscar Parlandin Lumottu tie ja Härän vuosi, luennoitsijana Hannele Koli-Siiteri Käpylän kirjasto Ti 7.3. 18.00 Oula Silvennoinen, Aapo Roselius & Marko Tikka: Suomalaiset fasistit Ti 14.3. 18.00 Marina Tsvetajeva: Ylistys, hiljaa! Valitut runot 1912-1939. Teoksen suomentaja Marja-Leena Mikkola ja tutkija Hanna Ruutu keskustelevat. Yhteistyö Käpylän Suomi-Venäjä-seura Druzhban kanssa Ti 21.3. 18.00 Laura Gustafsson: Korpisoturi Käpylän seniorit ry torstaisin klo 13 Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros. 2.3. FT Liisa Väisänen selvittää, mitä symbolit kertovat, Kevään ohjelma kokonaisuudessaan www.senioriliitto.fi Karjalainen Näyttämö Punahukan näytökset 24.2. 14.3.17 Karjalatalolla Takkahuoneessa 4.krs, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Menot Ihminen ei ole kaupan
7 K äpylä-Lehti 1.3.2017 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2016 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 65 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Takaikkuna KUN MUUTIMME vuonna 1972 Osmontie 26:een Käpylässä panin merkille komeron ovessa nyrkinkokoisen säröisen reiän. Kysyin talomme toisen puoliskon naapurilta Nisse Grönroosilta, mistä se olisi voinut tulla. Hän kertoi, että sodan aikana lentopommi osui kadun toisen puolen taloon ja sirpale siitä tunkeutui seinähirren ja komeron oven läpi ja pysähtyi muuta vahinkoa aiheuttamatta. Jätimme reiän korjaamatta muistuttamaan siitä, että sota voi tulla kotiinkin. Asia tuntui kaukaiselta, mutta ei tunnu enää. Nyt sotaan valmistautujia riittää ikäänkuin sitä toivottaisiin. Rautaa rajalle ja ilmaankin, maksoi mitä maksoi ja riippumatta siitä onko rahaa tai ei. Selvästi puhe valtiontalouden kestävyysvajeesta on vain sananhelinää. Hävittäjälentokoneet maksavat toistakymmentä miljardia ja erittäin kalliit käyttökustannukset päälle. Sillä tavoin päästään nopeasti noin 1600 miljoonan euron vuosittaiseen lisäykseen puolustusmenoissa, mitä Nato ja Trump vaativat. Trumpin USA ei tosin edes puheissa takaa yhtään mitään sen vastineeksi. Ajatuksia näyttää sekoittavan myös Putinin ja Trumpin hengenheimolaisuus. Venäjä ei edes väitä tavoittelevansa länsimaista demokratiaa, mutta Trumpin ”demokratia” saattaisi sopiakin. Asioita seuraavat ovat tosin havainneet jo Obaman aikana, että USA ja Venäjä ovat ymmärtäneet toisiaan paremmin kuin julkisista lausunnoissa voi päätellä. Suurvaltana USA on ymmärtänyt Venäjän reaktioita enemmän kuin omat päättäjämme. Henry Kissingerin ja Zbigniew Brezinskin suositukset siitä, että Ukrainan pitäisi omaksua Suomen asenne suhteessa naapureihin, eivät syntyneet tyhjiössä. Pitäisi olla itsestään selvää, että USA:n ja Venäjän suhteiden lämpeneminen auttaa Suomea, koska se vähentää jännitystä erityisesti Itämeren alueella. Se, että tämä on katkera pala monelle suomalaiselle kommentaattorille Ulkopoliittisesta instituutista Helsingin Sanomiin, osoittaa pelon ja epävarmuuden lietsomisen olevan tärkeämpää kuin maamme turvallisuus. Kirjoitin tällä palstalla runsas vuosi sitten optimistisesti: ”Vanhoina aikoina pelolla voitiinkin hallita valtakuntia. Avoimessa yhteiskunnassa se ei onnistu. Vieraspelkoiset kaipaavatkin yksinvaltaa, yksinvaltiasta. Demokratian voima yhteiskuntamuotona on juuri siinä, että se kestää vahvaakin arvostelua ja typeriäkin hyökkäyksiä omia perusarvojaan vastaan.” Enää en ole niin varma demokratian kestävyydestä näiden avointa yhteiskuntaa vastaan tapahtuvien hyökkäysten edessä, joita on tulossa lisää ympäri Eurooppaa tämän vuoden vaaleissa, puhumattakaan USA:n kehityksestä. Tavallisten kansalaisten kyky nähdä todellisuuden monimuotoisuus on koetuksella ja paine sulkea jompi kumpi silmä on kova. Meidän pitää kuitenkin nähdä propagandan läpi ja pitää huolta siitä, että Suomesta ei tule minkään suurvallan astinlautaa toista vastaan. Sota tulisi myös Käpylään. PEKKA PELTOLA Sota oli totta Käpylässä Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Kauneusja terveyspalveluja KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 M arleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo • Parturi • Kampaamo • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen MAALISKUUN TARJOUS Kaikki Avène -ihonhoitotuotteet -10 % Kahden tuotteen ostajalle Avène Gentle Milk Cleanser 100 ml kaupan päälle (rajoitettu erä) Kauppakeskus Ogeli Kylänvanhimmantie 29 00640 Helsinki Ma–to 8.30–19 Pe 8.30–18 La 9–15 Asiakaspalvelu: 09 756 2990 oulunkylanapteekki.helsinki@apteekit.net Paneelikeskustelu: Tulevien vuosien myllerrykset muuttuko arki Helsingissä? Oulunkylän Seurahuoneella torstaina 9. maaliskuuta klo 18.00, os. Larin Kyöstintie 7. Aiheina: Helsingin virastot katoavat ja palvelut kootaan neljään toimialaan, raidejokeri, asuntorakentaminen, valtakunnallisten soteja maakuntaratkaisujen vaikutukset Helsinkiin, ikääntyvien ja lasten palveluiden kehittämistarpeet, ympäristö ja viheralueet jne. Keskustelijoina alueen valtuutettuja ja kuntavaaliehdokkaita: Sara Paavolainen (SDP), Matti Enroth (KOK), Joonas Lyytinen (VIHR) ja Sirkku Ingervo (VAS). Kunnallisvaaleissa 9.4. ratkaistaan Helsingin suunta! Järjestää Oulunkylän sosialidemokraatit Puutarhakeskus Sofianlehto Sofianlehdonkatu 12 • Puh. 09-796 230 Avoinna joka päivä www.sofianlehto.fi Ihanat kukat ihanille naisille 8.3.!
aninkainen.fi aninkainen.fi Helsinki / Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy Läkkisepänkuja 6, 00620 Helsinki helsinki@aninkainen.fi Puhelin 050 346 7062 LAADUKASTA ASUNNONVÄLITYSTÄ Soita meidät arviokäynnille. Jethro Rostedt Toimitusjohtaja, LKV 040 738 3420 Timo Moilanen Liiketoimintajohtaja 0500 479 920 Tuukka Halme LKV 040 719 2220 Tuula Saarmila LKV 050 375 7883 Merja Rönkkö LKV, KiAT 050 360 8290 Pia Salenius Myyntineuvottelija 050 366 3335 Nina Hirvikangas LKV, KTM 050 339 1740 Tarja Hedman LKV, KiAT 040 560 2002 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 NOUTOPESULA Soitto meille 0400 406 952 Tulemme teille keskiviikkona 15.3. klo 18.30 Koskelan kappeli (Käpyläntie 11) Peipon pesä, Pikku-Lauri, Mökin laittaja, Telefoni Afrikassa... Nostalgisia lastenlauluja uusina sovituksina, yhteislauluina ja Käpylän musiikkiopiston oppilaiden esityksinä! Vapaa pääsy. Tervetuloa! Lauantaina 1.4. Karjalatalolla tapahtuu! Pikku-Marjan eläinlauluja konsertit klo 13.00 & 14.30 Karjalatalon juhlasalissa Marjatta Meritähden rakastettuja lastenlauluja kuoron ja orkesterin esityksinä Mervi Sipola-Maliniemi, kuoronjohto (Musiikkikoulu Virtus) Ahti Valtonen, orkesterinjohto (Käpylän musiikkiopisto) Soiva talo soitinesittelyjä eri puolilla Karjalataloa Vapaa pääsy, tervetuloa! osoite: Käpylänkuja 1 ILTAISIN TARJOLLA TAPAKSIA JA RUNSAS SALAATTIPÖYTÄ MA-LA 17-23 (KEITTIÖ 17-22) WWW.PARK.FI WWW.FACEBOOK.COM/FINLANDIAPARKHOTELHELSINKI POHJOLANKATU 38, 00600, HELSINKI PARKHOTEL@PARK.FI (09) 799 755 KYSY EDULLISIA PAUKUN SAUNATARJOUKSIA MYÖS KAIKKI JUHLAT JA KOKOUSTILAISUUDET MYYNTIPALVELU@PARK.FI TAI 040 184 4046 Ravintola Puiston lounas Arkisin klo 11 – 14 9,90€ Tiedustele myös lounaspassiamme!