Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 23.2.2022 71. vuosikerta painos 12 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Elin Peuraharju Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienisti: • Aino Pasanen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Kuva Ants Vahter RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Laskiaissunnuntai on tänä vuonna 27.2. ja laskiaistiistai 1.3. Väliin mahtuu Kalevalanpäivä, jota voi juhlistaa vaikka Luonnottaret ja mytologiset äijät -valokuvataidenäyttelyn merkeissä. Katso lisää sivulta 5. Kuva: Anu Hedborg Liukkaita laskuja ja Kalevalan hahmoja! Kiinteistömaailma Oulunkylä Käpylä Koskelantie 52, liikehuoneisto "Holli" p. 010 622 3930 kapyla@kiinteistomaailma.fi ASUNTOMYYNNIN paikalliset Supervoimat! Valitse Myyrmanni Myyrmanni •• Itäkeskus Itäkeskus Myyrmanni | Iskoskuja 3, 01600 Vantaa | P. 050 551 7500 Itäkeskus | Asiakkaankatu 5, 00930 Hki | P. 09 323 9001 www.PESUMESTA.FI ja www.PESULAT.com www.facebook. Ark. 10-18, la 10-14 Nopea, edullinen, helppo, vaivaton. Ilmaiset kuljetukset PK-seudulla! Tilaa heti -soita 050 4848 222 tai tilaa netistä Pesemme mm matot, takit, peitot, päiväpeitteet, pyyhkeet, lakanat, kilopyykki, miesten puvut, nyt myös emulsiopesut. Viikinrannan?Lahdenväylän osayleiskaava yhdistää Arabianrannan Viikkiin
Vastakkainasettelujen aika 23.2.2022 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 71. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kaupunki kasvaa ja Käpylä muuttuu KUN ALOITIN kansakoulun 1960-luvun puolivälissä, Käpylässä oli paljon ulkovessoja ja Elannon kauppoja, mutta vähän autoja. Läpikulkuliikennekin kulki etupäässä busseilla, joten Mäkelänkadun yli uskalsi juosta mistä vain. Elämä oli nykymittapuulla köyhää, mutta eipä sitä juuri huomannut, sillä ei naapureillakaan ollut sen kummoisempaa. Paitsi sillä yhdellä perheellä, jolla oli jo telkkari – ja joka sai siitä hyvästä harva se päivä naapuruston lapset vieraakseen. Noista ajoista Käpylä on muuttunut valtavasti. Erityisesti asumisen laatu on kohentunut ja väljyys kasvanut huimasti. Samaan aikaan liikenne on räjähtänyt käsiin, kun kaupunki on laajentunut pohjoiseen aina Vantaan perukoille asti. Helsinkiä suunniteltiin ja toteutettiin monta vuosikymmentä pitkälti keskustaan suuntaavien henkilöautojen ehdoilla, vaikka onneksi 60-luvun hurjimmat moottoritiefantasiat jäivät vain piirustuslaudoille. Nyt kehittämisen periaatteet ovat muuttuneet, mistä kertoo pyöräilybaanojen rakentaminen sekä suunnitelmat raideliikenteestä ja isojen väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Vaikka bulevardisuunnitelmat nostivat aikanaan melkoisen rähäkän ja osan suunnittelu pysähtyi ainakin hetkellisesti oikeuden päätökseen, suunnitelmissa on kuitenkin oma viisautensa. Tuusulanväylän muuttamista kaupunkibulevardiksi ei oikeus onneksi suitsinut, ja sen suunnittelu on edennyt koko ajan. Jos Tuusulanväylä muuttuu eteläpäästään bulevardiksi, se rauhoittaa selvästi Mäkelänkadun ja koko Käpylän liikennettä. Ehtona on kuitenkin se, että pohjoisesta tulevasta henkilöautoliikenteestä iso osa saadaan ohjattua Veturitietä pitkin Pasilaan ja siitä eteenpäin. Tuusulanbulevardin kaavarunkoa valmistellaan paraikaa. Työ on valtava palapeli, jossa lukemattomia erilaisia palasia yritetään sovittaa yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Työn haastavuutta kuvaa se, että vuonna 2019 järjestettyyn karttakyselyyn tuli peräti 23 000 kommenttia. Nyt tavoitteena on, että kaavarungon luonnos olisi valmis tämän vuoden loppupuolella ja etenisi poliittiseen päätöksentekoon ensi vuoden keväällä. Autoliikenteen rauhoittumisen lisäksi suunnitelma toisi toteutuessaan muitakin muutoksia. Käpylän asemalta lähtevä pikaratikka tekisi bulevardin ja junaradan risteyksestä merkittävän joukkoliikenteen solmukohdan. Myös asuinrakentamiselle voi löytyä uutta tilaa tien kaventuessa ja sen linjauksen mahdollisesti siirtyessä. Toki rakentamisessa on otettava tarkasti huomioon Louhenpuiston luontoarvot. Uusia asuntoja Käpylä tarvitsee jatkossakin, sillä monipuoliset palvelut tarvitsevat käyttäjikseen aktiivisessa iässä olevia ihmisiä. Nyt täällä asuu alle 8 000 ihmistä, kun 60-luvun alkupuolella pieniä puoteja ja palveluja piti hengissä yli 13 000 asukasta. * * * Viime lehdessä Käpylä-Seuran edellinen puheenjohtaja Tintti Karppinen listasi hengästyttävän määrän asioita, joita seura on edistänyt hänen puheenjohtajakaudellaan vuosina 2020– 21. Monet niistä ovat Tintin oman aktiivisuuden ansiota: jo vuosikymmenet hän on Käpylä-Seuran hallituksessa ja muissakin ympyröissä ideoinut ja toteuttanut erilaisia tapahtumia ja tempauksia Käpylän elävöittämiseksi. Kiitos Tintti tähän asti tekemästäsi arvokkaasta työstä! Toivottavasti jatkat vielä pitkään aktiivista toimintaasi yhteisöllisen Käpylän eteen. Ja toivottavasti koronavirus väistyy syksyyn mennessä, jotta pääset taas ratikka-ajeluilla laulattamaan käpyläläisiä haitarisi tahdissa. KAI OVASKAINEN Käpylä VIIME AIKOINA vastakkainasettelut ovat lisääntyneet ja kärjistyneet monessa asiassa – niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Vaikka korona jyllää edelleen ja uusi alavariantti valtaa alaa, rajoituksia on alettu vihdoinkin höllätä. Tapahtumia järjestetään taas, ja toivo normaaliin palaamisesta on nyt vahvempi kuin kertaakaan aikaisemmin koronapandemian aikana. Lähes 86 prosenttia helsinkiläisistä aikuisista on saanut vähintään kaksi rokotusta ja kolmannenkin jo yli 57 prosenttia. Omikron ja sen uusi alamuunnos ovat osoittautuneet vaikkakin hyvin herkästi tarttuviksi, myös taudinkuviltaan lievemmiksi kuin aiemmat variantit. Niinpä, vaikka tauti leviää yhä voimakkaasti, tehohoitoon joutuvien määrä on laskenut. HUSalueella jo joka kolmannen arvioidaan sairastaneen koronataudin. THL:n asiantuntijat ovat jo pitkään ehdottaneet, että olisi aika alkaa pitää koronaa yhtenä viruksena muiden joukossa. Nyt näyttääkin vihdoinkin mahdolliselta päästä pikkuhiljaa eroon jo kaksi vuotta jatkuneesta piinasta, josta ovat kärsineet luonnollisesti kaikki, mutta etenkin nuoret ja vanhat, yksinasuvat, heikossa taloudellisessa asemassa olevat sekä yrittäjät monelta alalta – etenkin pienyrittäjät. Moni on kärsinyt taloudellisesti, monella mielenterveys on ollut koetuksella. Yksi koronapolitiikan lieveilmiöistä on ollut vastakkainasetteluiden kärjistyminen, mitä ovat ruokkineet vaihtelevat, epäloogiset ja monesti lääketieteellisesti perustelemattomat säännöt ja rajoitukset, jotka ovat kohdistuneet epäoikeudenmukaisesti ja osin sattumanvaraisesti, toisiin enemmän kuin toisiin. Eri leirit – oli kyse suhtautumisesta rokotuksiin, maskeihin, koronapassiin tai rajoituksiin – ovat kaivautuneet poteroihinsa eikä dialogia ole juurikaan syntynyt, sillä yhteistä molemmille leireille on ollut tunnepitoinen suhtautuminen ja vahva usko omaan oikeassa olemiseen. Silti, korona on asia, josta kukaan ei aluksi tiennyt mitään. Se on myös muuttunut koko ajan niin, että hetken kuluttua aiemmat totuudet eivät ole enää päteneet. Ja vaikka ajan myötä tieto on lisääntynyt, sääntöihin ja suosituksiin tämä lisääntynyt tieto on vaikuttanut vain vähän. Itse olen pyrkinyt välttämään vastakkainasetteluja, keskustelemaan kaikkien kanssa ja ymmärtämään erilaisia näkökohtia. Otin kaksi ensimmäistä rokotusta, koska ne antoivat liikkumisen vapautta, en lääketieteellisistä syistä. Kolmatta en ainakaan toistaiseksi edes saisi, koska olen rokotusten jälkeen sairastanut taudin, monien muiden tavoin. Maskia käytän, koska haluan välttää vihaisia katseita ja verbaalisia hyökkäyksiä, en siksi, että uskoisin useimmissa tapauksissa siitä olevan paljonkaan hyötyä. Maski antaa päälle päin viestin, että olen vastuullinen ja siis parempi ihminen kuin maskittomat. Silkkaa ulkokultaisuutta, siis – mutta välttämätöntä, jos haluaa elää elämäänsä ilman jatkuvaa konfliktia. Puretaanko pato? Paikallisesti myös Vanhankaupunginkosken padon kohtalo on jakanut ihmisiä leireihin – toiset haluavat säilyttää padon osana kulttuuriympäristöä, toiset haluavat purkaa padon palauttaakseen kosken luonnontilaan. Argumentteja esitetään puolesta ja vastaan – myös sellaisia argumentteja, jotka on jo osoitettu paikkansa pitämättömäksi. Nyt padon purkamista ja sen mahdollisia vaikutuksia on päätetty tutkia ja selvittää. Hyvä että tutkitaan! Toivottavasti lopullinen päätös siitä, puretaanko pato vai säilytetäänkö se, voidaan aikanaan perustella niin, että todelliset vaikutukset otetaan huomioon. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Käpylä Seuran kevätkokous Käpylä Seuran kevätkokous pidetään 31.3. kello 18.00 Käpylän kirkolla, Metsolanti 14. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021, toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Lämpimästi tervetuloa! Kylätilayhdistyksen vuosikokous Käpylän Kylätilayhdistys Byhusföreningen i Kottby ry:n vuosikokous pidetään torstaina 24.3.2022 klo 18.00 Vuokralaistoimikunnan kokoustilassa, Perhiksen eli Mäkelänkatu 78-82 M-talon/Tursontie 1 pohjakerroksessa. Esillä ovat sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tervetuloa! Hallitus Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Käpyläläisen kuvataiteilja Minna Väkeväisen näyttely on esillä helmikuun ajan. MINNA VÄKEVÄINEN opiskeli kuvataiteilijaksi aikuisiällä ja toteutti samalla pitkäaikaisen unelmansa. Pian valmistumisen jälkeen hän jätti kokopäivätyönsä it-alalla ja keskittyy nykyään yhä enenevässä määrin luovaan työskentelyyn. Väkeväinen on asunut Käpylässä jo yli 30 vuotta, ja hän pitää nyt ensimmäistä kertaa näyttelyn omilla kotikulmillaan – Café Soseen seinillä Koskelantiellä. – Aloin piirtää ja maalata mandalakuvioita noin kolme vuotta sitten. Ihastuin aluksi niiden koristeellisuuteen, monimuotoisuuteen ja värikkyyteen. Kun sitten itse syvennyin mandaloiden tekemiseen, huomasin sen meditatiivisen vaikutuksen – kaikki muu unohtuu mielestä ja kuviot tuntuvat syntyvän kuin itsestään. Mandalan voi tehdä monella eri tavalla, vain mielikuvitus on rajana. Itse olen toistaiseksi tehnyt mandalani maalaamalla ja piirtämällä, erilaisia variaatiota näiden tekniikoiden sisällä käyttäen, hän kertoo. Mandala on erityisesti hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa esiintyvä, maailmankaikkeutta symboloiva kuvio, jota käytetään pyhissä rituaaleissa. Saman tyyppisiä kuvioita löytyy lähes kaikista kulttuureista. Sana mandala on alun perin sanskriitin kieltä ja tarkoittaa ympyrää, keskusta tai yhteyttä. Näyttelyyn voi tutustua kahvilan aukioloaikoina eli mape klo 9-15.30 (la & su kiinni). Osoite on Koskelantie 56, 00610 Helsinki. Lämpimästi tervetuloa! Mandalamaniaa Café Soseessa Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 6. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 25. maaliskuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 18. maaliskuuta mennessä.
23.2.2022 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 OSOITTEESSA Pohjolankatu 45 sijaitseva, 1950-luvulla rakennettu ja myöhemmin laajennettu, noin 150 ruotsinkielisen oppilaan koulurakennus on tarkoitus purkaa ja korvata suuremmalla, noin 500 oppilaan koulurakennuksella. Viereisellä tontilla, osoitteessa Pohjolankatu 47, sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, parhaillaan peruskorjattavat asuinkerrostalot merkitään suojeltaviksi. Samalla arvioidaan ympäröivien piha-alueiden suojelun tarve. Asemakaava ja sen muutosehdotus koskee aluetta, joka sijaitsee Käpylässä Pohjolankadun, Käpyläntien ja Kullervonkadun välissä – koulutontin sekä Pohjolankatu 47 ja Käpyläntie 12 asuinkorttelin lisäksi ehdotus koskee Käpylän paloaseman tonttia sekä aluetta ympäröiviä puistoja katualueita. Tavoitteena on 500 oppilaan koulurakennuksen rakentamisen lisäksi mahdollistaa pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiä turvaavan huoltorakennuksen rakentaminen. Lisäksi tavoitteena on alueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, pihaalueiden sekä puistoalueiden suojeleminen. Nykyistä suuremman uudisrakennuksen ja sen toimintojen sovittaminen tontille on pyritty ratkaisemaan siten, että uuden koulun rakentaminen voidaan toteuttaa alueen kulttuuriympäristön arvot ja luonnonympäristö huomioiden. Uutta kerrosalaa korttelissa olisi 3 038 kerrosneliömetriä. Kaavaehdotuksen toteutuessa ruotsinkielisille oppilaille voitaisiin mahdollistaa koko peruskoulun pituinen yhtenäinen koulupolku yhdessä koulurakennuksessa. Tarkoitus on turvata myös alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilyminen suojelemalla arvokkaat rakennukset pihapiireineen sekä alueen puistot. Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen, ja ehdotus on tehty kaupungin aloitteesta. Väestöennusteen mukaan ruotsinkielisten lasten määrä kasvaa Ruotsinkielisen pohjoisen alueen väestöennusteen (20192030) mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on kasvussa ja erityisesti alueen yläkouluikäisten määrän kasvu lisää tarvetta laajentaa koulua myös yläkouluikäisille. Yhtenäiskoulun rakentaminen helpottaa samalla useamman ruotsinkielisen toimipisteen tilanahtautta. Uudelle yhtenäisen koulupolun mahdollistavalle koulurakennukselle tutkittiin kaupunkiympäristön toimialalla eri palveluiden yhteistyönä vaihtoehtoisia sijainteja. Nykyisen ruotsinkielisen ala-asteen tontti valikoitui uuden koulun sijainniksi eri tahojen tarpeiden, tutkittavien tonttien reunaehtojen ja niiden suomien mahdollisuuksien kompromissina. Uuden koulurakennuksen hankeja toteutussuunnittelusta järjestettiin kilpailu, ja hankesuunnittelua on viety eteenpäin voittaneen ehdotuksen pohjalta kaavan valmistelun aikana. Uuden kolmikerroksisen koulurakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että uudisrakentaminen sopeutuu kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, ja että koulun pihatoiminnot saadaan sijoitettua pääosin koulun tontille puistoalueiden maisemalliset arvot säilyttäen. Kerrostalot, paloasema ja lippakioski suojellaan Pohjolankadun puoleiset, kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemat kerrostalot ovat valmistuneet vuonna 1950 ja Käpyläntien puoleiset vuonna 1952. Kaava-alueella on yhteensä kuusi suojeltavaa asuinrakennusta. Lisäksi suojellaan vuonna 1931 valmistunut paloasema sekä Otto-Iivari Meurmannin puistossa sijaitseva, 1930-luvun lopulla valmistunut lippakioski. Aluekokonaisuuteen kuuluvat kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaat pihaja puistoalueet suojellaan kokonaisuuden osana. Koulurakennusta on pienennetty alkuperäisestä suunnitelmasta Kaupunginmuseo on vastustanut nykyisen koulurakennuksen purkamista, ja alueen asukkaat ovat pitäneet suunniteltua uutta koulurakennusta liian massiivisena. Lisäksi puistoalueiden ja puiden säilymisestä on oltu huolissaan. Mielipiteet on 17.1.2022 päivätyn vuorovaikutusrapotin mukaan mukaan otettu kaavoitustyössä huomioon siten, että koulurakennuksen massaa on pienennetty ja korkeutta madallettu, tilat ja toiminnot on sijoitettu pääasiassa nykyisen koulun tontille ja puistoalueet kulkureitteineen säilytetään mahdollisimman ennallaan. Saattoliikenteelle järjestetään tila koulun sisäänkäyntien läheisyydestä. Muistutusaika kaavaehdotukseen päättyi 15.2.2022. Käpylä-seuran hallitus ei katsonut aiheelliseksi tehdä ehdotukseen muistutusta. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuvat: SEPPO LAAKSO Lähteet ja kartta: Pohjolankatu 45 ja 47, Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus; Vuorovaikutusraportti 17.1.2022 500 oppilaan ruotsinkielinen koulu entisen tilalle ViikinrannanLahdenväylän osayleiskaava tarvitaan, koska Yleiskaavan 2016 bulevardisointisuunnitelma kaatui Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. VIIKINRANNAN ?Lahdenväylän osayleiskaavalla on tarkoitus laajentaa kantakaupunkia Lahdenväylän suunnassa, vahvistaa maankäyttöä Viikin?Malmin pikaraitiotien joukkoliikennevyöhykkeellä sekä turvata Vanhankaupunginlahden Natura-arvot. Valtakunnallisen joukkoja tavaraliikenteen kannalta tärkeän Lahdenväylän toimivuus varmistetaan samalla kun se sovitetaan kehittyvään kaupunkirakenteeseen. Väylän haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään. Osayleiskaava täydentää Yleiskaavaa 2016 osoittamalla Lahdenväylän ympäristön yleiskaavatasoiset maankäytön ja liikenteen ratkaisut. Korkein hallinto-oikeus kumosi Yleiskaavan 2016 merkinnöistä Lahdenväylän kaupunkibulevardimerkinnän sekä siihen välittömästi liittyvät kantakaupunkimerkinnät. Osayleiskaavalla eheytetään nyt yleiskaavallinen kokonaisuus poistojen synnyttämistä epäjatkuvuuskohdista. Arabianrannasta Viikkiin laajeneva kantakaupunki suunnitellaan rakenteeltaan tiiviiksi ja toiminnoiltaan monipuoliseksi. Joukkoliikenteen runkona on Viikin–Malmin pikaraitiotie, Viima. Osayleiskaavalla varmistetaan Viiman toteuttamisedellytykset ja sujuva liikennöinti sekä mahdollistetaan uutta rakentamista sen vaikutusalueelle. Viima-raitiotien on arvioitu valmistuvan 2030-luvulla. Vanhankaupunginlahden Natura-alue on tärkeä suunnittelun lähtökohta ja sen luontoarvot turvataan myös lisääntyvän maankäytön ja kulutuksen olosuhteissa. Viherverkosto on samalla yksi alueen vetovoimatekijä. Osayleiskaavatyön kanssa samanaikaisesti alueella on vireillä tarkempaa suunnittelua, kuten Keski-Viikin kaavarunko ja Pihlajiston suunnitteluperiaatteet. Viikin sähköasemalle toteutetaan kantaverkon maakaapeliyhteys, mikä on osa laajempaa koko kaupunkia koskevaa energiahuollon kokonaisuutta. Kumpulan kärki -kortteliin suunnitellaan uutta raitioliikenteen varikkoa. Varikon yhteyteen suunnitellaan liiketilaa, varikkotoimintoja, kiertotalouteen liittyviä palveluita ja asuntorakentamista. Alueella sijaitsee myös jätevedenpuhdistamo, jonka tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan. Mielipiteet 28.2. mennessä Osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä 26.1.–28.2.2022 verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat sekä Viikin kirjastossa, Viikinkaari 11. Mielipiteen siitä voi jättää 28.2. mennessä verkkoosoitteessa bit.ly/viikinranta-lahdenvayla-oas-palaute . Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi otsikolla ”Viikinrannan osayleiskaava” Tavoitteena on laatia osayleiskaava valtuustokauden 2021?2025 aikana. Viikinrannan? Lahdenväylän osayleiskaava yhdistää Arabianrannan Viikkiin Vanha koulurakennus puretaan. Uusi, entistä suurempi koulurakennus tulee lähes kiinni puistoon. Paloasema suojellaan, mutta kaavaehdotus mahdollistaa uuden huoltorakennuksen. Kaavaehdotuksen mukaan ruotsinkielisille oppilaille mahdollistuu koko peruskoulun mittainen koulupolku samassa rakennuksessa. Viereisen tontin kerrostalot suojellaan.
4 K äpylä lehti 23.2.2022 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt VUODEN 2021 TIEDOT vahvistavat KäPa:n toiminnan kiinnostavan. Korona-ajasta huolimatta seuran jäsenmäärä kasvoi liki seitsemän prosenttia ollen nyt hieman yli 900. Viime vuoden seuratoimijoille tehtiin vuosittainen tyytyväisyyskysely. Tuli ruusuja ja risuja. Valtaosin toimintaan ollaan tyytyväistä, mutta luonnollisesti aina löytyy parannettavaa ja kehitettävää. Eniten päänvaivaa aiheuttivat seuran varustetoimitukset, jotka johtuivat pääosin pandemiasta ja Niken logistiikkaongelmista. Nekin selvitetään askel kerrallaan, mutta pyydämme malttia. Alkuvuoden isoin työ on ollut valmentajien pestaaminen 25 joukkueeseen eli yhteensä viiteenkymmeneen tehtävään. Prosessin arkkitehteinä ovat olleet Marko Honkanen, Jesse Martin ja Mohaiman ’’Muhis’’ Abdilamir Khazal . Valmennuspäälliköinä jatkavat junnuja nappulapuolella Roope Pulkkinen ja Muhis sekä urheilutoimenjohtajana 1.1.2022 aloittanut Marko Honkanen. Uusi talenttivalmentaja on Waltteri Piispanen . B-juniorien Suomen mestaruus koetetaan uusia päävalmentaja Tuomas Rantasen johdolla. Edustusjoukkueen kovaa ammattilaistiimiä johtaa nuori espanjalainen Jordi Aluja Berengué Tarragonasta. Naisten harrastetoiminta on kerännyt jo liki 40 futaajaa vetäjinään Roope Pulkkinen ja Eero Nuutinen . Laadukkaan ja sitoutuneen valmennuksen lisäksi joukkueenjohtajien, rahastonhoitajien, huoltajien ja muiden vapaaehtoisten työt ovat korvaamattomia. Ilman heitä KäPa seurana ei olisi nykyisellä tasollaan. Toiminnan painopiste on tänäkin vuonna nappulaja junioritoiminnassa. Edustusjoukkueelta odotetaan menestystä, naistoiminnan ennakoidaan laajentuvan. Ikämiehet jatkavat SM-mitalien metsästystä viime vuosien tapaan. Erityisen huomionarvoista on, että KäPa:n B-juniorien neljässä joukkueessa on lähes sata pelaajaa. Monet viime vuoden 2004-ikäluokan B-juniorien SM-kultajoukkueesta ovat siirtyneet KäPa:n edustusjoukkueeseen edellisvuosien tapaan. Nyt vaikuttaa siltä, että korona vihdoin hellittää ja päästään normaaliin elämänmenoon. Myös katsomot aukeavat, ja vanhemmat sekä KäPa:n tukijat pääsevät kentän reunoille ja katsomoihin tukemaan Käpylän omaa joukkuetta. Pitkä piina näyttää haihtuvan – GREAT! Myös seuran järjestämät isot turnaukset voidaan pelata toivottavasti yleisölle. 29.– 30.5 suunniteltuun kevätturnaukseen on tällä hetkellä osallistumassa lähes 600 joukkuetta ympäri Suomea ja eteläisestä naapuristamme Virosta. Sydäntalven keskelläkin tapahtuu: Winterliiga on meneillään, edustusjoukkueella on Suomen Cup -haasteet ja harjoitukset pyörivät Kampuksella lumivallien keskellä. Viralliset Aja B-juniorien SM-karsinnat alkavat helmikuussa. Karsintojen kautta Suomen parhaat valitaan alkusyksyksyllä alkavaan SM-sarjaan. Tarkemmat ottelutiedot löydyt KäPa:n nettisivuilla, kannattaa tsekata. www.kapylanpallo.fi REIJO VUORENTO ILKKA RANTANEN Harjoitukset pyörivät lumivallien keskellä Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Jalkapallotreenit jatkuvat läpi talven. KäPan kulma Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Ravintola Karelia sai uuden omistajan, mutta sama kokki jatkaa. KARJALATALON Ravintola Kareliaa on pyörittänyt 8. tammikuuta lähtien ravintolapäällikkö Marko Tikkala . – Uusi omistaja, Lilly Sundström , on joskus aiemmin ollut töissä ravintolassa, ja hän halusi palata alalle tällä tavalla. Hän ei kuitenkaan ole mukana päivittäisessä toiminnassa, vaan on töissä ihan muualla, Tikkala kertoo. Tikkala on puolestaan itse vanha konkari, jolle on kertynyt jo 35 vuotta ravintolaalalla. Viimeiset lähes neljä vuotta hän on toiminut Pizzeria Dennisin ravintolapäällikkönä. Sitä ennen hän on työskennellyt monissa tilausja ruokaravintoloissa sekä tehnyt paljon keikkaa catering-firmojen kautta muun muassa erilaisissa yritystapahtumissa. – Kiinnostuin tästä työstä, sillä olen joskus tehnyt keikkaa täälläkin tilausravintolan puolella. Tiesin siis talon ennestään. Alueen paras lounas Kokki Sebastian Fraktman siirtyi vanhana työntekijänä uuden ravintoloitsijan leipiin, minkä lounasasiakkaat ovat panneet tyytyväisenä merkille. Ravintola Karelian kotiruokalounas, mitä monet pitävät Käpylän ja vähän laajemmankin alueen parhaana, on siis säilynyt entisellään. – Pitkälti menemme samalla konseptilla kuin ennenkin, vaikka aina joitain pieniä parannuksia voi tehdä, Marko Tikkala vahvistaa. Joka päivä on tarjolla lihaja kalavaihtoehto sekä keitto, ja kasvisruoan saa pyydettäessä lautasannoksena. Myös vegaaneja pystytään palvelemaan. – Pidämme kiinni hyviksi havaituista, suosituista ruokalajeista, vaikka aina välillä jotain uuttakin kokeillaan. Esimerkiksi torstain hernekeittoja pannukakkuperinne jatkuu, ja perjantaisin on edelleen kalaruokana suosittu lohikeitto. Silloin myös kasvisruoka löytyy linjastosta. Päivittäin lounaalla käy nykyään noin sata asiakasta, kun ennen koronaa asiakkaita kävi noin 150 päivässä. – Toivottavasti kokoontumisrajoitusten lieventyessä he tulevat takaisin, Tikkala sanoo. Tiloja kannattaa varata ajoissa Ravintola Karelia on aina ollut myös tilausravintola, jossa vietetään paljon muun muassa erilaisia sukuja perhejuhlia. Käytössä on lounassalin lisäksi pikkukabinetti, erillinen tilausravintolasali, johon mahtuu sata henkeä, sekä sadan hengen yläsali. Lisäksi Karjalan Liitolta on erikseen vuokrattavissa monenlaisia tiloja Karjalatalosta. Koronarajoitusten takia tilauspuolella on eletty tähän asti hiljaiseloa pieniä, alle kymmenen hengen tilauksia lukuun ottamatta. Nyt puhelin ja sähköposti ovat alkaneet laulaa lupaavasti. – Tiloja on kyselty kaikkeen ristiäisistä muistotilaisuuksiin. Kyselyjä on tullut jo joulukuulle asti. Tuntuu siltä, että ihmiset uskovat, että viimeistään syksyllä eletään jo normaalisti, Marko Tikkala sanoo. – Nyt kannattaakin olla hereillä ja varata tilat nopeasti – kollegoilta olen kuullut, että muuallakin varataan jo pikkujouluja, hän vinkkaa. Tilausmenut rakennetaan asiakkaiden toiveiden mukaan, ja tietysti löytyy myös karjalaisia vaihtoehtoja. Terassi aukeaa vapuksi Uuttakin on tulossa – ainakin kokeiluluontoisesti. Lauantaibrunssia kokeiltiin jo kerran, ja tarkoitus on keväämmällä alkaa tarjota sitä säännöllisemmin. – Meillä on myös 80 paikkainen terassi, jonka avaamme vapuksi, jos sää vain sallii, Marko Tikkala lupaa. – Pikkuhiljaa on tarkoitus aloittaa myös ruokaravintolatoimintaa iltaisin. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Asiakkaat huokaisivat helpotuksesta Ravintolapäällikkö Marko Tikkala hetkeä ennen lounasajan alkamista. Asiakkaita käy päivittäin noin sata. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590
5 23.2.2022 K äpylä lehti Svenska hörnan EN KVÄLL I JANUARI när jag var ute på min vanliga kvällspromenad här i Kottby stötte jag på en kvinna som rastade sin hund, inget ovanligt såklart, men hon stannade upp när jag min vana trogen böjde mej ner för att krafsa hunden bakom öronen, och berättade att hon just sett en igelkott kravla fram över gatan i snön. Den hade tydligen blivit störd i sin vintersömn och gett sej ut på äventyr. Vi beslöt ta reda på vart den tagit vägen – chansen att den skulle klara sej i snön och kylan utan mat och värme var ju inte så stor – och när vi hittat den tog jag upp den i famnen, bar den hem till mej, placerade den i en låda med tidningar och handdukar och ringde djurräddningen. En vänlig man svarade med detsamma, meddelade att igelkotten skulle avhämtas och föras till Högholmen efter en halv timme och att jag skulle ge den vatten och kattmat. Nån kattmat hade jag ju inte så jag pilade iväg till närbutiken och inköpte en rejäl påse. Samma vänliga man ringde sen upp och meddelade att igelkotten skulle avhämtas först följande förmiddag, reparationsarbeten pågick på Högholmen och mottagningen där var inte tillgänglig på kvällen. Följande morgon väcktes jag klockan halv åtta av att telefonen ringde, räddningsverket var redan på plats med sin stora skåpbil och tog med sej igelkotten som verkade pigg och nöjd (kråkorna fick sen resten av kattmaten, också de har väl svårt att hitta mat i snödrivorna). En liknande händelse upplevde jag förra våren när jag hittade en liten igelkottsunge i trädgården, orörlig i morgonkylan men ändå levande, bums kom räddningsverkets stora bil och avhämtade den. Och ringde sen följande dag och berättade att igelkotten tyvärr inte klarat sej. Det här är exempel på hur omtanken om andra – djur är ju också ”andra” kan fungera. Djurräddningen tog ju nyligen hand om en stackars ren som förirrat sej in i centrala Helsingfors, och otaliga är de andra djur, t.ex. sälungar och ugglor, som snabbt och effektivt fått hjälp. Men hur fungerar det med oss människor, speciellt nu i coronatider? En grannes vän hade halkat och fallit och skadat huvudet – fördes visserligen till sjukhus men blev inte omskött med detsamma eftersom akuten var full av ovaccinerade coronapatienter, följden blev att personen i fråga fick men för livet och väl aldrig mer kan fungera normalt. Den här vintern har många fallit i halkan och brutit armar och ben och fått vänta i evigheter på att bli omskötta, eller fått sin hjärtoperation uppskjuten de akuta coronapatienterna, de flesta ovaccinerade, ska ju prioriteras. Det förefaller mej att begreppet ”omtanke” på något sätt blivit svårgripbart, vi hjälper gärna djur som ju inte kan hjälpa sej själva, men människor som nog kunde hjälpa både sej själva och också sina medmänniskor genom att vaccinera sej och på så sätt visa sin omtanke om andra inte tänker efter, och underlåter att se vart deras brist på empati leder. En del har diffusa ideologiska skäl, andra bara kommer sej inte för, en del har så mycket annat att syssla med att tiden inte räcker till för att besöka ett vaccinationscenter. Och någon omtanke om nästan kan det ju inte bli fråga om. Själv deltar jag i församlingens utdelning av soppa och svinnmat en gång i veckan, hör visserligen inte själv till församlingen, men har tänkt att man ju ändå gärna kan hjälpa till. Trodde att där skulle finnas en uppsjö av församlingsfrivilliga, men nej! Bara en handfull, så att vi nätt och jämnt klarar av matutdelningen. Jag hade förväntat mej att församlingen skulle ha många fler frivilliga händer. Brist på omtanke om nästan? SUSANNA GULIN Omtanken om nästan Myllätyn puiston pelastus? KÄPYLÄN KOULUN Väinölän rakennuksen remontti pääsi vihdoin alkamaan vuodenvaihteessa. Oppilaille oli suunniteltu väistötiloiksi paviljonkeja läheiseen Amerinpuistoon, mutta lukuisten byrokraattisten solmujen takia remontti myöhästyi niin, että Luonnontiedelukiosta ehti vapautua väistötilaa. Tällä välin puisto oli kaiverrettu valtavaksi kuopaksi, loppujen lopuksi aivan turhaan. Näin pääsee käymään, kun kaupungin toimialat eivät keskustele keskenään. Nyt puisto on saatava takaisin puistoksi. Käpylän peruskoulun yläkoulun oppilaskunta laati kirjelmän oppilaiden toiveista. Puistoon halutaan istumapaikkoja, monimuotoista välituntikäyttöä ja ulkotilan hyödyntämistä opetuksessa. Oppilaskunnan puheenjohtaja Lumia Pesonen osaa kaupungin käyttämän kapulakielen, sillä hän on edellisen kauden toiminut Helsingin nuorisoneuvoston jäsenenä. – Toivomme puistoon esteetöntä kulkua ja roskien lajittelua, Lumia kertoo. – Myös eri-ikäisten käyttäjien tarpeet ovat tärkeitä. Matematiikan opettaja Niklas Koppatz kertoo, että Käpylän koulun pihatilat ovat riittämättömät. – Aikoinaan lapset tulivat kouluun istumaan pulpetissa ja vapaat vietettiin pitkin metsiä ja kotipihoja. Nykyään on toisin, koulutiloilta edellytetään enemmän ja niitä käytetään laajemmin. Meidän pihamme ovat nykyisiin tarpeisiin aivan liian pienet. Koppatz ja liikunnanopettaja Linnea Remes selvittivät ulkokuntoilulaitteita ja niiden vaatimia turva-alustoja kirjelmää varten. Iltakäyttöä varten listaan lisättiin valaistus. – Iltavalaisu puistossa luo turvallisuutta, mutta vielä merkityksellisempää on alueen käyttö kaikkina aikoina. Ulkokuntolaitteet ympäri Helsinkiä ovat valtavan suosittuja ja sellaisia olisi hieno saada Käpyläänkin kaikkien ulottuville, Remes sanoo. Hänen oppilaansa ovat käyttäneet puistoa niin pallopeleissä kuin akrobatiassa, ja viheralueesta on nautittu myös kuvaamataidon tunneilla. – Kiipeilyä lapset harrastavat vuodesta toiseen, ja aiemmat puut, etenkin pihlajat ja vuorimänty, kärsivät tästä. Puistoon olisikin hyvä saada kestävää kiipeiltävää puiden sijaan, lisää Koppatz. – Liikkumisen mahdollisuudet luovat enemmän liikkumista. Puiston korjaustyöt alkanevat ennemmin tai myöhemmin, mutta suunnitelmista ei tiedetä mitään. Kirjelmää on nyt lähetetty lukuisille tahoille apulaispormestari Nasima Razmyaria myöten, ja sen ovat allekirjoittaneet myös koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys sekä Käpylä-Seura. Puisto on alueen asukkaille tuttu ja sen korjaaminen kaikille tärkeää. – Tässä on valtavan hieno mahdollisuus kääntää tragedia voitoksi, sanoo Linnea Remes. – Asukkaita huomioiden korjaustyö onnistuu ja epäonnistuminen unohtuu. Lumia Pesonen toivoo, että puiston käyttäjiä kuunneltaisiin. – Olisi hienoa saada yhteinen tilaisuus, jossa keskusteltaisiin suunnitelmista ja puiston käyttäjien toivomuksista. Koulun vanhempainyhdistys kerää lisää ideoita ja toivomuksia alueen asukkailta. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen: kapylan.vy@gmail.com. Teksti ja kuva: AINO HALONEN Oppilaskunnan puheenjohtaja Lumia Pesonen Amerinpuiston vieressä. Luonnottaret & mytologiset äijät -valokuvataidenäyttely Karjalatalolla 10.2.–2.3. ANU HEDBORG on kouvolalainen valokuvataiteilija, valokuvaaja ja taideterapiaohjaaja, joka on työstänyt kuvissaan muun muassa naiseutta, luopumista ja elämänkiertoa luontokuvien kautta. Kesällä 2020 hän lähti assistenttinsa ja mallinsa, Johanna Sillanpään kanssa mökille tarkoituksenaan kuvata aamu-usvassa. Usvaa ei kuitenkaan näkynyt. Lopulta, iltapäivällä, he päättivät tehdä jotain muuta. – Laitoimme Johannalle peruukin päähän, ja hän istuutui rantakivelle valkoista tylliä ympärillään, Anu Hedborg kertoo. – Vasta sen jälkeen hän googlasi ”neito, joka istuu kivellä” ja löysi Vellamon, ”joka vaahtoa yllään katselee järvelle”. Seuraavana päivänä he kuvasivat pitsikankaan avulla heijastuksia rantavedessä, ja vasta tietokoneen ruudulta Anu Hedborg tajusi, mitä oli kuvannut: kuviin oli tullut vedenjumala Ahti pitkässä parrassaan ja piippalakissaan. Hänelle ei ollut aiemmin tullut mieleenkään kuvata mytologian hahmoja. Nyt hän hämmentyi siitä, mitä koneelle oli tullut, ja alkoi hankkia tietoa muistakin myyttisistä, kansanperinteessä ja Kalevalassa esiintyvistä hahmoista. Ensin alkoi syntyä sarja luonnottarista, kalevalaiset miehet tulivat mukaan myöhemmin. – Naisista oli minulle helpompi lähteä liikkeellä, mutta lopulta huomasin, miten kiinnostavia mieshahmotkin olivat. Ajattomat tarinat puhuttelevat Projekti eteni hahmo kerrallaan. – Toisinaan olen etsinyt joksikin hahmoksi sopivaa mallia, ja toisinaan kuvattavat ovat itse ehdottaneet hahmoa. Joskus taas on kuvattu ensin, ja vasta jälkeenpäin on selvinnyt, mitä on kuvattu, kuten Vellamon tapauksessa. Mallit ovat aivan tavallisia naisia ja miehiä, joista suurimmalla osalla ei ole ollut minkäänlaista kokemusta kameran edessä olemisesta. Monet ovat kuitenkin hahmon, kuvien ja aiheen kautta päässeet käsittelemään oman elämäänsä. – Kuva onnistuu parhaiten, kun hahmo puhuttelee kuvattavaa, ja hän löytää hahmostaan tarttumapintaa, peilattavaa omaan elämään. Tarinat ovat kuitenkin ajattomia. Kaikki kuvat on otettu lähiluonnossa, 50 kilometrin säteellä Kouvolasta vuosien 2020– 2022 aikana. Luonto on kuvissa läsnä yhtä vahvasti kuin mallitkin. Projekti jatkuu Karjalatalon aulassa on nähtävillä lähes 50 valokuvaa – lähes hengästyttävä läpileikkaus Kalevalan ja kansanperinteen myyttisistä hahmoista. Seuraavaksi näyttely lähtee Kuusankoskelle, mutta sitä ennen se täydentyy vielä parilla kuvalla: korpilla ja valkoisella peuralla. – Eikä tämä siihen jää. Aihe on vienyt mennessään tosi vahvasti, ja etenen ehkä vielä enemmän varjoisiin, synkempiin hahmoihin. Jo nyt näyttelystä löytyy esimerkiksi Tuonen tytti ja Tuonelan joutsen. Lisäksi tulossa on tonttuja, haltioita ja saunan henki. Näyttely on esillä Karjalatalon aulassa (Käpylänkuja 1), ja se on avoinna arkisin kello 10–18. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuva: ANU HEDBORG Tavalliset naiset ja miehet muuttuivat kalevalaisiksi hahmoiksi Wellamo on sarjan ensimmäinen kuva – vasta jälkikäteen tunnistettu veden emännäksi. Taivaskallion Laskiainen peruutettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa tapahtuman yli 60-vuotisen historian aikana. Syypää peruuttamiseen oli koronavirus. Valitettavasti tilanne toistuu tänä vuonna: Taivaskallion Laskiainen 2022 on peruutettu edelleen vaikuttavan koronaepidemian vuoksi. Lunta olisi riittävästi ja luvassa hienot talviset olosuhteet mutta ei päästä makkaraa paistamaan, hevosreellä ajelemaan tai buffetista nauttimaan. Voi vain toivoa että vuosi 2023 jo tuo muutoksen. Taivaskallion laskiaistapahtuma peruutettiin tänäkin vuonna Tänäkään vuonna ei päästä paistamaan yhdessä makkaraa laskiaisena Taivaskalliolla.
6 K äpylä lehti 23.2.2022 www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Instagram: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret Facebook: @oulunkylanseurakunta Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt lisää aikuisten läsnäoloa ja tukea. Sitä rakennetaan yhteisvoimin vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä. Lahjoita Oulunkylän seurakunnan keräykseen MobilePaylla numeroon 83817 tai osoitteessa yhteisvastuu.fi/oulunkyla. Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut. Kiitos lahjoituksestasi! TAPAHTUMAT Talvirieha torstaina 24.2. klo 10–15 Maunulan kirkolla (Metsäpurontie 15) ja Leikkipuisto Maunulassa (Metsäpurontie 14–16). Muskarit perheen pienimmille, hevosajelua, hernekeittoa ja laskiaispullia, ulkoleikkejä ja kasvomaalausta. Vapaa pääsy, tarjoiluiden ja hevosajelun tuotto menevät Yhteisvastuukeräykselle. Kutsu sinulle tammi-helmikuussa 70 tai 75 vuotta täyttävä. Vietämme yhteistä syntymäpäiväjuhlaa torstaina 10.3.2022 klo 14–15.30 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Tarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista torstaihin 3.3. mennessä sähköpostitse oulunkyla.suntiot@evl.fi. (Jos sähköpostia ei ole käytettävissä, ilmoittautuminen puh. 09 2340 5320 mieluiten päiväsaikaan.) Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Tervetuloa syömään yhdessä! Vapaaehtoinen maksu Suomen lähetysseuran kautta Angolaan tyttöjen turvakotiin. MESSU Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Tuhkakeskiviikon messu keskiviikkona 2.3. klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Noudatamme tilaisuuksissamme viranomaisten antamia koronaohjeistuksia. Ilmoitamme mahdollisista muutoksista nettisivuillamme ja Facebookissa. Käpylän kirkko: Metsolantie 14. Kirkko avoinna tilaisuuksien yhteydessä. Tiedät varmaan tunteen, kun kännykästä loppuu akku tai se unohtuu kotiin. Miten päivästä selviää? Voitko kuvitella elämää kokonaan ilman nettiä? MITÄ TAPAHTUU , kun kännykkä jää kotiin? Miten yhteydenpito onnistuu? Jääkö jostain paitsi? Miten voi tarkistaa asioita liikkeellä ollessa? Tunnistat ärsytyksen, kun verkko kaatuu tai hidastuu – kuin elämä olisi hetken tyhjäkäynnillä. Samaan aikaan yhä useampi on havahtunut tarkastelemaan kriittisesti suhdettaan älypuhelimeen, sosiaaliseen mediaan ja koko internetiin. Monet suunnittelevat vähintään paastoa, toiset ovat luopuneet laitteista ja sovelluksista kokonaan. Iäkkäämmät eivät ehkä koskaan digiloikanneet, ja ruuhkavuosiaan elävät haaveilevat seesteisemmästä elämästä ilman ylimääräisiä aikasyöppöjä tai sosiaalisen median mukanaan tuomia paineita. Tilastokeskus kertoo, että noin kahdeksan prosenttia suomalaisista aikuisista ei ole koskaan käyttänyt nettiä, ja vaikka korona-aika kasvatti internetin käyttäjien osuutta vanhempien sukupolvien keskuudessa, vain hieman yli puolet 75–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Älypuhelinta heistä käytti 42 prosenttia. Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 50–79-vuotiaiden ryhmässä puhelinsoitto ravintolaan oli yhä suosituin tapa tilata ravintolaruokaa kotiin tai työpaikalle. Vaikka nuoremmat ikäryhmät suosivatkin ruokatilauksissa sovelluksia tai nettiä, löytyy heidänkin joukostaan sekä somepaastoajia että nettikieltäytyjiä. Itse valittu netitön, someton tai edes älypuhelimeton elämä herättää uteliaisuuden. Onko kyse elämäntaituruudesta vai digiänkyröinnistä? Miten netittömästä arjesta selviää? Kun yhteiskunnan palveluita digitalisoidaan kovaa vauhtia, jäävät netistä kieltäytyvät väistämättä sivuun aikaa ja rahaakin säästävistä palveluista. Millaisia käytännöllisiä selviytymistaitoja elämä silloin vaatii? Ja mitä hyvää sen valitseva saa tilalle? Yhteiskunta katsoo ohi? Nopea huhuilu sosiaalisessa mediassa tuotti monta yhteydenottoa netittä ja sometta elävien läheisiltä, joiden kautta sain yhteyden kuuteen käpyläläiseen netistä tai somesta kieltäytyvään. Digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneille puolisot, ystävät ja sosiaaliset verkostot ovat kultaakin kalliimpia. Heiltä voi kysyä suosituksia, aikatauluja ja osoitteita tai pyytää käytännöllisten asioiden hoitamista – laskun maksamista, matkan varaamista tai tuotteen tilaamista. Samalla ystävät voivat auttaa pysymään kiinni sosiaalisissa riennoissa: yksi somesta luopunut kertoo, että ensimmäiset kuukaudet menivät yksinäisyydessä siksi, ettei kukaan muistanut kutsua häntä mukaan minnekään. Mutta ystävät tottuvat ja oppivat, ja kun somettoman elämän jujusta saa kiinni, sosiaalisten verkostojen laatu korvaa määrän, sillä tekstiviesti, puhelinsoitto ja kasvokkain tapaaminen ovat paljon somepäivityksiä vahvempia yhteydenluojia, kertoo toinen somesta pari vuotta sitten poistunut. Myös muut jututtamani kertovat olevansa varsin tyytyväisiä elämäänsä ilman nettiä, vaikka he kokevatkin tulevansa usein ohitetuiksi asiakkaina ja kaupunkilaisina. Vain netistä löytää helposti tietoa esimerkiksi kulttuuritapahtumista tai vaikkapa elokuvateatterien ohjelmistosta. Kaupunginosalehdet ja muut painetut lehdet ovat tärkeitä, sillä niissä julkaistaan vielä tietoa lähitapahtumista. Pääosin menovinkit on kuitenkin siirretty nettiin ja esimerkiksi kaupunkilaisten osallisuutta lisäävä OmaStadi-äänestys toteutettiin ainoastaan netissä. Netittömille järjestettiin kyllä OmaStadi-työpajoja ja opastusta, mutta niistä tiedotettiin tietenkin vain netissä. Myös koronarokotusajan varaaminen, koronapassin hankkiminen ja yksinkertaistenkin reittien löytäminen ilman internetiä voi olla työn ja tuskan takana. Helsingin seudun liikenteellä on puhelinnumero, josta voi tiedustella reittejä ja aikatauluja, sillä paperisia reittioppaita ei enää paineta. Sen verran vaikeaa ohjeiden sanallistaminen puhelimessa kuitenkin on, että ohje saattaa kuulua ”ehkä on kuitenkin helpointa ottaa taksi”. Arki omilla ehdoilla Mitä netittä eläjä sitten saa sovellusten ja tykkäysten tilalle? Käpyläläisten kertoman mukaan ainakin töitä muistille ja potkua ajankäytön suunnitteluun. Asioita on pakko hahmotella etukäteen, koska muistettavaa ei voi ulkoistaa googlelle tai muille sovelluksille. Esimerkiksi ajomatka Käpylästä Espoon tuntemattomaan osaan voi vaatia neljä–viisi arkkia itsekirjoitettuja, etukäteen selvitettyjä reittiohjeita. Kokemus kuulemma opettaa tekemään riittävän isoa tekstiä, jotta ohjeita voi selata ajaessakin turvallisesti. Kaupungin maantieteellinen hahmottaminen kehittyy ehkä pakon edessä, mutta taidosta on paljon hyötyä matkustellessa. Havainnointija keskittymiskykykin paranee, sillä monen asian yhtä aikaa tekeminen vähenee. Eräs nykyään älypuhelimeton kertoo ennen hakeneensa esimerkiksi television äärellä kaiken aikaa tietoa ohjelmaan liittyvistä kysymyksistä. Nykyään hän keskittyy ohjelmaan. Tai ylipäätään siihen mitä kulloinkin tekee sen sijaan, että miettii miten tekemisen voisi jakaa somessa. Ylipäätään pakottava tarve jakaa kaikki hauskat hetket someen katoaa, samoin liki huomaamaton henkilökohtainen brändityö ja tykkäysten ja kommenttien kyttääminen. Sen sijaan someton havahtuu kummastelevansa sitä, että yhteistä aikaa vietetään dokumentoiden tapahtumia sosiaaliseen mediaan. Moni myös miettii, kuuluuko meidän sittenkään tietää toisistamme ihan kaikkea? Internet, sosiaalinen media tai älylaitteet eivät tietenkään sinänsä ole hyviä tai pahoja. Olennaista on ihmisten kokemus siitä, haittaavatko ne elämää vai tuovatko ne siihen jotain lisää. Myös se, että yhteiskuntaa ja palveluita kehitettäessä muistetaan eri tavoin elävien tarpeet, on edelleen tärkeää. Siksi kaikki kokemus digitalisoitumisesta on yhtä arvokasta. Haluatko kertoa elämästäsi ilman älylaitteita? Elätkö sinäkin kaupungissa käyttämättä älypuhelinta tai internetiä? Pidätkö parhaillaan taukoa somesta? Kerro meille elämästäsi. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat keräävät kirjoituksia siitä, millaista elämä on kaupungissa ilman nettiä, älypuhelinta tai somea. Aineistoja kerätään osina Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa ja Mediakieltäytyjät -hankkeita, joiden avulla halutaan lisätä yhteiskunnallista ymmärrystä digitaalisuuden ulottuvuuksista kansalaisten arjessa. Katso kirjoituskutsu takasivulta! Teksti: SANNA VALTONEN Kuva: Georg Arthur Pflueger on Unsplash Käpylä offline – millaista on elämä ilman internetiä? Vain hieman yli puolet 75–89-vuotiaista oli käyttänyt nettiä viimeisen kolmen kuukauden aikana Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan. KORONATILANTEEN vuoksi verkkoon siirrettyä opetusta on muutettu helmikuun aikana vaiheittain takaisin lähiopetukseksi. Täydessä laajuudessa lähiopetus jatkuu hiihtoloman jälkeen ma 28.2. alkaen. Siirto lähiopetukseksi ei koske jo valmiiksi verkkoon suunniteltua opetusta. Muutoksia kurssien kokoontumisaikoihin voi tulla nopeallakin aikataululla. Kurssikohtaisista järjestelyistä tiedotetaan kunkin kurssin opiskelijoita erikseen. Asiakaspalvelupisteet (Opistotalo, Stoa, Malmitalo, Maunula-talo), kirjasto sekä avoimet oppimisympäristöt avattiin asiakkaille ti 1.2. alkaen. Opiston tiloissa suositellaan vahvasti kasvomaskin käyttöä. Oireisena ei pidä tulla oppitunnille eikä opiston tiloihin. Monilla kevään kursseilla on vielä vapaita paikkoja. Mikäli opintoja haluaa jatkaa verkossa, sekin onnistuu. Useilla ainealoilla on laaja tarjonta verkkokursseja. Ilmoittautuminen kevään kursseille jatkuu normaalisti ilmonet.fi-palvelussa sekä puhelimitse 09 310 88610 asiakaspalveluun. Ajankohtaiset tiedot tarjonnasta löytyvät ilmonet. fi-palvelusta. Helsingin työväenopisto palaa vaiheittain takaisin lähiopetukseen
7 23.2.2022 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 12 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2022 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com Kauneusja terveyspalveluja Takaikkuna KESKUSTELU VANHANKAUPUNGINKOSKEN padon purkamisesta on edennyt niin, että kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa purkamisen selvittelyä. Lautakunta käveli liiemmin perustelematta yli virkamiesten aikaisemman selvityksen. Virkamiesselvityksen mukaan padon purulle ei ole luonnonsuojeluoikeudellisia edellytyksiä eikä purku ole mahdollista rakennussuojelua koskevan oikeudellisen säätelyn kannalta. Lyhyesti sanottuna vesioikeus ei voi myöntää vahvistetun asemakaavamääräyksen purkamista, koska sille ei ole taloudellisia eikä muitakaan perusteita. Itäistä väylää sen sijaan voidaan kehittää. Koskea ei voi palauttaa luonnontilaan, koska se on jo alunperin vuonna 1550 katsottu teolliseen toimintaan soveltuvaksi. On rakennettu silta, myllyjä ja sahoja ja lopulta 150 vuotta sitten pato pitämään vesi ylempänä riittävän korkealla. Rannat on viljelty tai rakennettu. Muistettakoon, että maannousema on 4 mm vuodessa, eli kosken putoamiskorkeus on lisääntynyt Kustaa Vaasan ajoista lähes kaksi metriä. Joen eliöstö, simpukat ja kasvillisuus ovat sopeutuneet vähitellen ympäristöönsä. Nopea vedenpinnan lasku muuttaisi sitä rajusti ja vapauttaisi myös lannoitteiden ja yläjuoksun teollisen toiminnan jäänteet sedimenteissä. Padon poistaminen tai olennainen alentaminen ei palauttaisi uudelleen vanhaa koskea. Se loisi uuden vesiuoman, joka vaatisi uusia rakenteita, muiden muassa pohjapatoja suojelemaan Pikkukosken suosittua uimarantaa. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan jopa, että länsihaaraan pitäisi rakentaa kaloille toimiva nousuja laskeutumisuoma. Sellainenhan on jo rakennettu itähaaraan! Sitä pitkin taimenet nousevat jo nykyisin menestyksellisesti Vantaanjokeen ja sivupuroille kutemaan. Julkisuudessa on arvioitu, että noin 80 prosenttia kutumahdollisuuksista on jo käytössä. Lautakunnassa tai 26 sivun virkamiesmuistiossakaan ei oikeastaan käsitellä sitä, että itähaaran koski kuivuisi väistämättä, jos pato puretaan edes osittain. Kun muutin Käpylään vuonna 1971 aloin käydä säännöllisesti kalassa kosken suvannossa ja koskessakin. Monena keväänä kävin siellä melkein päivittäin. Jo vuosia sitten huomasin, että padon purkamista vaativat muuttivat koko ajan perusteluitaan. Ensin tärkeimpiä olivat perhokalastuksen helpottaminen ja voimalaitoksen purkaminen, sitten siian nousu jokeen. Väitettiin jopa, että padon purkaminen ei alenna veden pintaa padon takana. Todellinen tavoite on vain hienosti pauhaavan parin sadan metrin pituisen kosken aikaansaaminen, piittaamatta muista seurauksista ja kustannuksista. Asiaa tutkitaan siis edelleen vuoden verran ja se tulee sitten uudelleen käsittelyyn. Toivon ja uskonkin, että tuloksena on itähaaran kauniin kosken kehittäminen sopivaksi kaloille ja ihmisille. Säästetään teollistuvan ympäristön perinne ja luonto! PEKKA PELTOLA Patoa ei ole purettu • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Menot Käpylän kirjaston kirjailijavierasillat maalis–huhtikuussa Nyt hellitään kirjallisuuden ystäviä. Käpylän kirjasto on jälleen auki yleisötapahtumille ja kattaus on mitä parahin. Tervetuloa tiistaisin kello 18, Väinölänkatu 5. Noudatamme voimassa olevia terveysturvallisuusohjeita. 8.3. Kirsi Kunnas -ilta "Sateessa ja tuulessa". Ystävyydestään Kunnaksen kanssa sekä tämän runoilijantyöstä keskustelemassa FT Leena Kirstinä ja runoilija Risto Ahti . Kirstinän kirjoittama Kunnaksen elämäkerta katsoo saturunoilijan uraa, elämää ja ympäristöaktivismia tarkalla silmällä. "Nuori Kirsi ymmärsi, että elämä on elettävä iloineen ja suruineen". 22.3. Meri Valkama : Sinun, Margot; Marja-Leena Mikkola haastattelee. Teos kuljettaa limittäin kahta aikatasoa ja lukuisia teemoja aina Euroopan historiasta lähisuhteiden ongelmiin sekä ideologioiden muutoksen vaikutuksesta yksilön elämään. Miljöö on suurelta osin viimeisiä aikojaan elävä Itä-Saksa. 5.4. Käpylän Druzhban illan teemana on kääntäminen. Vieraana kääntäjä Kirsti Era , joka on suomentanut esimerkiksi Jelena Tšižovan, Guzel Jahinan, Lidia Tšukovskajan ja Roman Sentšinin tuotantoa. Keskustelemme kääntämisestä pureutuen Sentšinin teoksiin Pato ja Jeltyševit, erään perheen rappio. Illan juontaa Ulla Valkeila . 19.4. Heikki Oja : Einsteinin perintö – mitä Albert Einstein ennusti oikein – ja mitä väärin. Heikki Ojan tie vei Kouvolan taivaan alta Helsingin yliopistoon ja tähtitieteen pariin. Yksi hänen uransa johtotähti on ollut Albert Einstein ja suhteellisuusteoria. Uudessa kirjassaan Oja kertoo, millaisia yllätyksiä tuli vastaan, kun hän luki Einsteinin alkuperäiset artikkelit sadan vuoden takaa. Senioritoimintaa Karjatalolla Käpylän seniorit ry:n tapahtumat jatkuvat Karjalatalolla – Tervetuloa tutustumaan ja kenties liittymään jäseneksi! Kokoonnumme Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3. krs), ja tapahtumat alkavat klo 13.00 . Maaliskuu aloitetaan to 3.3. , jolloin vieraaksemme saapuu tietokirjailija, avaruustieteen professori Esko Valtaoja . Hänen aiheensa on ”Elämä mielen jäljillä”, rajojen ylittämisen vaikeus ja sen välttämättömyys maailman tulevaisuuden vuoksi. Vierailijan lisäksi on yhdistyksen kevätkokouksen aika. Torstain 17.3. vieras on toimittaja Juhani Tolvanen . Hänen esityksensä otsikko on ”Presidenttien ilo Mannerheimista Koivistoon, Suomen tasavallan presidenttien sikarirakkaus”. Huhtikuun aloitamme torstaina 7.4. Tähän jäsentilaisuuteen saamme vieraaksi HS:n ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken . Hän kertoo kirjastaan Onnellisen yhteiskunnan salaisuus eli onnellisuus on kaikkea muuta kuin kymmenen vinkkiä elämäntaito-oppaassa. KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Siltavoudintie 7 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Vuokraa KÄPYLÄN TYÖVÄENTALO elämäsi juhliin www.ekl.fi/tietoa-meista/kapylan-tyovaentalo ...ja pienempiin tilaisuuksiin voit varata alakerran kokoustilan tai uusitut saunan ja tuvan. Kysy lisää: Satu Välimaa, satu.valimaa@ekl.fi 09 6126 8428, 045 110 4122 Vipusentie 19, Helsinki Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40
8 K äpylä lehti 23.2.2022 ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiv amu usik on kans sa Kalamie helle lohikeit toa lounaak si Voimat reenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Ota yhteyttä KIMMO LEINONEN, P. 040 120 7022 KIMMO.LEINONEN@ES-ISANNOINTI.FI Pyydä tarjous TARJOUS@ES-ISANNOINTI.FI Me tunnemme kodit ES Isännöinti Oy isännöi tällä hetkellä yli 50 asunto-osakeyhtiötä. Konserniimme kuuluvat ES Laatuasumisoikeus Oy ja ES Laatuasunnot Oy omistavat noin 600 vuokra-, asumisoikeusja palveluasuntoa – ymmärryksemme erilaisista asumismuodoista on siis laaja. Paikallisuus on meille tärkeää, ja siksi haluamme toimia aidosti asiakkaidemme lähellä. Avasimme toimitilamme Käpylässä, sillä haluamme olla helposti asiakkaidemme saavutettavissa. Me ES Isännöinnillä tarjoamme ammattitaitoista ja inhimillistä isännöintiä. Ymmärrämme, että koti on ihmisen tärkein paikka – se on rahallisesti merkittävä investointi, mutta sen tunnearvo voi olla sitäkin suurempi. Siksi kodit ja taloyhtiöt ansaitsevat välittävän ja luotettavan isännöitsijän. Teemme hyvää asumiselle 5 syytä valita meidät isännöitsijäksi 1. Vuosikymmenten kokemus 2. Tekijöidemme rautainen osaaminen mukautuu muuttuviin tarpeisiin. Uudistuotantomme myötä kerrytämme nykyteknologista tietotaitoa. 3. Isännöitsijöillämme on aikaa keskittyä jokaisen taloyhtiönsä asioihin. 4. Isännöitsijän tärkein tehtävä on pitää huolta kiinteistöstä niin teknisesti kuin taloudellisesti. 5. Olemme avoimia ja läpinäkyviä – olemme talonne arvoinen kumppani! Toimitusjohtaja Pasi Peltomäki ja johtava isännöitsijä Kimmo Leinonen ovat yhtä mieltä siitä, että isännöitsijä on taloyhtiöille merkittävä kumppani. Käpyläntie 7, Helsinki www.es-laatuasunnot.? Oletko yli 18-vuotias etkä käytä nettiä tai sosiaalista mediaa? Monet palvelut ovat siirtyneet internetiin ja käytettäviksi digitaalisilla päätelaitteilla, kuten älypuhelimella. Iso osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu sosiaalisessa mediassa eli somessa. Tutkimme Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa parhaillaan sitä, miltä tämä muutos näyttää ihmisten arjen näkökulmasta. Etsimme nyt mukaan täysiikäisiä, jotka eivät juuri käytä internetiä tai somea joko eivät ole koskaan käyttäneet tai pitävät taukoa. Tunnistatko Sinä itsesi kuvauksesta? Tutkimuksen osallistujilta toivomme päiväkirjamateriaalia noin viikon ajalta ja sen jälkeen haastatteluun osallistumista. Olemme kiinnostuneita arjestasi sekä elämänpiireistä, joissa olet osallisena. Millaisissa tilanteissa kohtaat median, palvelujen ja yhteydenpidon digitalisoitumisen? Mitä etuja ja haittapuolia on arjessasi siitä, ettet käytä digitaalisia laitteita tai palveluita? Miltä netin tai somen käyttämättömyys Sinusta tuntuu? Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -hanketta sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa Mediakieltäytyjät-hanketta. Hankkeiden avulla halutaan lisätä yhteiskunnallista ymmärrystä digitaalisuuden ulottuvuuksista ihmisten arjessa. Jakamalla kokemuksiasi voit olla mukana tuottamassa tärkeää tietoa sosiaalisesta osallisuudesta digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Jos olet kiinnostunut osallistumaan, olethan yhteydessä 11.3.2022 mennessä puhelimitse 050 448 3657 / Vilma Lehtinen tai sähköpostitse: Essi Routasuo; essi.j.routasuo@student.jyu.fi Koskelantie 9 • P. 050 466 5238 • Katso lisää www.oldsophie.fi Old Sophiessa lauletaan taas! Karaoke soi perjantaisin ja lauantaisin klo 21-02.30 Maaliskuun alusta TIETOVISA tiistaisin alk. klo 18 BINGO torstaisin alk. klo 18 Runsas buffet-lounas tarjolla ma-pe klo 10-15 Jos rajoitukset sallivat, niin olemme auki perjantaisin ja lauantaisin klo 04 asti.