Hetekoita, lutikoita ja poliitikoita Karjalatalolla Totta se on – Asukastalo Käpylä on auki Avajaistilaisuus Ystävänpäivänä veti talon täyteen. Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 15.3.2023 72. vuosikerta painos 12 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Elin Peuraharju Erikoishammaslääkäri: • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienisti: • Aino Pasanen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 KÄPYRINNE PALVELUKSESSASI KÄPYRINNE PALVELUKSESSASI Palvelutalossa vapaita asuntoja ikääntyneille Palvelutalossa vapaita asuntoja ikääntyneille remontin ajaksi tai sairaalahoidon jälkeen. remontin ajaksi tai sairaalahoidon jälkeen. Tiedustelut: 0445505572 tai Tiedustelut: 0445505572 tai raila.lindeberg@kapyrinne.fi raila.lindeberg@kapyrinne.fi Lisätietoja www.kapyrinne.fi Lisätietoja www.kapyrinne.fi Lounas noutopöydästä Lounas noutopöydästä Arkisin ja lauantaina Arkisin ja lauantaina klo 12.00 – 13.30 klo 12.00 – 13.30 10.80 € 10.80 € Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 12.30 – 13.30 klo 12.30 – 13.30 11.80 € 11.80 € Tervetuloa! Tervetuloa! G aius ravintolat Pellervontie 39 A 2 krs. Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-04, la 11-04, su 11-24 Lemminkäisen äiti pelastettiin Helenin uusiessa sähkökaappeja Pohjolankadulla myös osa Kalevala-aiheisista maalauksista katosi katukuvasta. Ainakin yksi niistä, Julia Savtchenkon Lemminkäisen äiti saatiin pelastettua, mutta muutkin ovat vielä varastossa. Kuva: Toivo Koivisto Kuva: Matti Pulkkinen 2022 Kiinteistömaailman markkinaosuus nousi Käpylässä ja oli huikeat 36,7 %! Myös nopeudessa ja neliöhinnassa olimme ykkösiä!* Ole yhteydessä, jos asuntoasiat ovat ajankohtaisia! Kiinteistömaailma Oulunkylä-Käpylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki p. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Kiitos Käpylä luottamuksesta! * Lähde KVKL:n tilasto 2022 Aamupala Ma-La klo 07-10, Su 8-11 Lounas Ma-Pe klo 11-14 After Work Ma-Pe klo 15-18 A’la carte Ma-La klo 15-21 WWW.PARK.FI FB FinlandiaParkHotelHelsinki parkhotel@park.fi | 09 799 755 | Pohjolankatu 38 Tällä kupongilla a’la cartesta -20%. Voimassa 31.3.23 asti.
Eläköön kylätila! 15.3.2023 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 72. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Käpylässä on tilaa leikkiä KÄPYLÄ-SEURA suunnittelee upouuden Asukastalo Käpylän pihalle tapahtumia, joissa tutustutaan perinteisiin pihaleikkeihin. Mitä leikkejä Käpylässä on vuosien saatossa leikitty ja missä? Tunnen nykyajan pihaleikit lähinnä oman lapseni ja hänen ystäväpiirinsä kautta. Lisäksi kysyin Facebookin Käpylä-ryhmässä, mitkä ovat alueen parhaat leikkipaikat ja hauskimmat pihaleikit. Kommentteja sain monelta vuosikymmeneltä. Kaikissa vastauksissa tuli esiin, että Käpylässä on monipuoliset mahdollisuudet pihaleikkeihin. Lähiympäristö tarjoaa sopivasti vaihtelua ja tilaa mitä mielikuvituksellisimpiin leikkeihin. Laajat, yhtenäiset pihat olivat kovassa käytössä 1940-60-luvuilla. Erityisesti Olympiakylän ja Kisakylän lapset muistelivat leikkejä, jotka keräsivät monen ikäisiä ja eri taloissa asuvia lapsia yhteen. Rekkitanko, kiipeilykaari ja keinut mahdollistivat monenlaisen temppuilun. Nykyisen Karjalatalon paikalla käytiin ihmettelemässä valtavaa siirtolohkaretta ja Heseva-talon kohdalla oli pieni metsä. Seuraan itse 5-vuotiaiden leikkejä useimmiten Olympiakylän pihoilla. Leikit eivät ole juurikaan muuttuneet sitten talojen rakennusvuosien. Keinut ja hiekkalaatikko kokoavat porukan yhteen ja paikkaa vaihdetaan sujuvasti taloyhtiöiden välillä. Rakentamaton alue Untamontien ja Väinölänkadun välissä on edelleen sopivan jännittävä retkikohde. Tasaiset paikat sopivat perinteisiin pihaleikkeihin kuten purkkikseen, nurkkikseen, nelikseen, kirkonrottaan, peiliin tai hyppynaruleikkeihin. Pensaiden ja puiden takana on kiva olla piilosta. Mäkeä voi laskea monessa paikassa ja lumilinnoja rakentaa melkein missä vain. Kesällä monien reviiri laajenee Kumpulan maauimalaan, mutta muuten parhaat leikkipaikat sijaitsevat kivenheiton päästä kotoa. On onni, että Käpylässä on edelleen rakentamattomia alueita, joissa on tilaa vapaalle leikille. Taivaskallio on monen leikkijäsukupolven suosikkikohde, jossa on leikitty esimerkiksi rosvoa ja poliisia sekä uitettu puisia itsetehtyjä veneitä. Korkeuserot tarjoavat haastetta isommillekin leikkijöille kiipeilyn merkeissä. Leikkejä valvovan aikuisen näkökulmasta Käpylän pihat toimivat hyvin: autot on rajattu pihojen ulkopuolelle, eikä taloyhtiöitä ole erotettu aidoilla. Olen iloinen siitä, että pienetkin lapset voivat liikkua ainakin jonkin verran itsenäisesti ilman että aikuinen on jatkuvasti pitämässä hihasta kiinni. Eron huomaa heti, kun siirtyy yhdenkin kaupunginosan verran kohti keskustaa. Vaikka Käpylän leikkimahdollisuudet ovat jo tällaisenaan hyvät, voisi aina olla vieläkin paremmin. Muutaman nykypäivän leikki-ikäisen mielestä Kimmon leikkipuistossa saisi olla enemmän leikkivälineitä ja varsinkin sellaisia, joissa riittää tekemistä myös taaperoikäisiä vanhemmille lapsille. Myös muulla kuin hiekalla päällystetty jalkapallokenttä olisi mukava lisä Käpylän leikkipaikkavalikoimaan. Entä voisiko Akseli Toivosen kentän ympärille vetää harjoitteluladun hiihtoharrastusta aloitteleville? TUULI RAJAVUORI Käpylä-Seuran hallituksen jäsen VIHDOINKIN SE ON TOTTA – Käpylässä on kylätila, eli virallisesti Asukastalo Käpylä. Pitkään siitä taisteltiin ja kaupungin myönteisen päätöksenkin jälkeen viivytyksiä tuli yksi toisensa jälkeen. Nyt Pohjolankatu 3:ssa sijaitseva puutalo on auki – ainakin arkisin kello 10–14. Vaikka tähän mennessä asiat ovat edenneet verkkaisesti, nyt onkin yhtäkkiä kiire – vuokrasopimus on tehty vuodeksi, ja sitä voidaan mahdollisesti jatkaa sen jälkeen esimerkiksi puoli vuotta, jos OmaStadi-hankerahaa on vielä jäljellä. Vaikka siis avoinna oleva Asukastalo Käpylä on erävoitto, työ pysyvän kylätilan puolesta jatkuu. Nyt talo pitääkin ottaa niin vilkkaaseen käyttöön kuin suinkin – näytetään, että Käpylässä on tarvetta pysyvälle kylätilalle. Asukastalo Käpylän varauksissa on vielä ollut alkukankeutta, ja Helsingin kaupunki on todella tehnyt parhaansa lunastaakseen leikkimielisen tittelinsä maailman byrokraattisimpana kaupunkina. Ei kuitenkaan anneta sen häiritä. Keskitytään siihen, mitä kaikkea kylätilassa voi ja saa tehdä – ja tehdään kaikkea sitä. Käpyläläiset ovat toivoneet yhteistä olohuonetta, jonne voisi piipahtaa koska vain. Ihan koska vain ei onnistu, mutta ainakin lauantaisin talossa kannattaa piipahtaa kahvilla. Kannattaa myös ottaa seurantaan kaikki aktiiviset tiedotuskanavat, jottei yksikään tilaisuus mene ohi. Pidetään osallistujamäärät yhtä isoina kuin avajaisissa! Viereisellä sivulla olevasta artikkelista löytyy tarkempaa tietoa talon ohjelmasta ja käytännöistä, mutta toistetaan tässä vielä: kuka tahansa saa järjestää talossa kaikille avointa, maksutonta toimintaa, eikä talon käytöstä tarvitse silloin maksaa vuokraa. Valitettavasti hyvien uutisten jälkeen on saatu myös huonoja: vegaanisista ruoistaan tunnettu Cafe Sose on ilmoittanut lopettavansa toimintansa huhtikuun puoliväliin mennessä. Vielä siis ehtii käydä jättämässä jäähyväiset. Ikävä kyllä edes loppukiri ei Cafe Sosetta kuulemma pelasta, mutta jatkossakin kannattaa muistaa, että lähipalveluilla on menestymisen mahdollisuuksia ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä käytetään. Muista siis kannattaa suosikkipalveluitasi käyttämällä niitä säännöllisesti! KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Käpylä-Seuran kevätkokous Muistolaatat kertovat Eero Nelimarkka jätti jälkensä Pohjolankadulle TAIDEMAALARI Eero Nelimarkka (1891–1977) asui perheineen Puu-Käpylässä 1921– 1930. Nelimarkka syntyi Vaasassa, mutta hänen juurensa olivat vahvasti Alajärvellä, isän synnyinpaikkakunnalla. Nelimarkasta tuli ensin sokerileipuri, mutta hän kouluttautui hyvin pian taidemaalariksi muun muassa Pariisissa ja Helsingissä Eero Järnefeltin oppilaana. Pohjalaisuus ja eritoten pohjalainen lakeus ovat Eero Nelimarkan taiteen leimallisin piirre, mutta hän maalasi paljon myös muotokuvia ja interiöörejä. Kattavin kokoelma on esillä hänen 1964 Alajärvelle perustamassaan Nelimarkka-museossa, jonka suunnitteli käpyläläisillekin tuttu arkkitehti Hilding Ekelund . Eero Nelimarkan pojan Antin tytär Riitta Nelimarkka on myös kuvataiteilija. Hänen poikansa on kirjailija Max Seeck . Teksti ja kuvat ALICE KARLSSON Nelimarkan muistolaatta Pohjolankatu 41 seinässä. Käpylä-Seuran kevätkokous pidetään 30.3. kello 18.00 Asukastalo Käpylässä, Pohjolankatu 3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2022, toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! HELSINGIN KAUPUNGIN teettämä esiselvitys Vanhankaupunginkosken padon purkamisen teknisestä toteutettavuudesta ja kustannuksista on valmistunut. Teknistaloudellinen esiselvitys tarjoaa alustavia vastauksia siihen, millaisia vaikutuksia padon purkamisella olisi lähiympäristöön. Vuonna 1873 valmistunut Vanhankaupunginkosken pato on holvipato, jonka kiviladonta on tehty niin, että kivet tukeutuvat toisiinsa. Rakennustavan vuoksi patoa ei selvityksen mukaan ole mahdollista purkaa osittain. Padon purkaminen kokonaan johtaisi puolestaan Vantaanjoen vedenpinnan laskuun. Vaikutusta voitaisiin kuitenkin hillitä rakentamalla Vantaanjokeen uusia koskimaisia pohjakynnyksiä, jotka ovat kaloille nousukelpoisia. Esiselvityksessä on löytynyt kaksi alustavaa vaihtoehtoa padon turvalliselle purkamiselle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pato purettaisiin kokonaan ja Kuninkaankartanonsaaren pohjoispäätyyn rakennettaisiin koskimainen pohjakynnys. Sen eteläpuolinen alue muotoiltaisiin koskeksi. Toisessa vaihtoehdossa myös patoalueen pohjoispuolelle rakennettaisiin kaksi pohjakynnystä. Vaelluskalojen nousumahdollisuudet Vantaanjokeen paranisivat kummassakin edellä mainitussa vaihtoehdossa. Kaikissa tutkituissa purkamisvaihtoehdoissa kalojen nousun helpottaminen vaatii koskialueen uudelleenrakentamisen vesija maisemarakentamisen keinoin. Padon purkaminen ilman pohjakynnysrakentamista sisältäisi selvityksen mukaan huomattavia riskejä. Vantaanjoen pinta laskisi tässä vaihtoehdossa eniten, lähes 10 kilometrin matkalta. Vedenpinnan lasku vaikuttaisi pahimmillaan ranta-alueiden maaperän vakauteen niin, että alueen sillat, rakennukset ja muut rakenteet olisivat vaarassa vaurioitua. Esiselvitys auttaa arvioimaan, millaista jatkosuunnittelua ja investointeja padon purkaminen vaatisi. Tarkemman ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi tarvitaan selvitys siitä, miten purkaminen voidaan toteuttaa ottaen huomioon ja yhteensovittaen kulttuuriympäristön. Alueen nykyisessä asemakaavassa patoja siltarakenteet on suojeltu tai määrätty uusittavaksi siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy. Vanhankaupunginkosken patoa ei voi purkaa osittain Vanhankaupunginkosken pato sijaitsee Vantaanjoen länsihaarassa. Kuva: Mika Lappalainen.
15.3.2023 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 26. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 14. huhtikuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 6. huhtikuuta mennessä. Sähkökaappien Kalevalaaiheiset maalaukset halutaan pelastaa OMASTADI -hanke kaikille avoimen asukastilan saamiseksi Käpylään toteutui 14.2.2023, kun Helsingin kaupunki avasi Asukastalo Käpylän osoitteessa Pohjolankatu 3–5. Talo on toistaiseksi auki vain arkipäivisin kello 10–14, joka on myös talon ohjaajan Tuomas Kailan työaika. Hänet tavoittaa silloin talolta ja myös puhelimitse numerosta 09 310 39580 sekä sähköpostitse osoitteesta asukastalo.kapyla@hel.fi . Aukioloajan laajentamiseksi taloon ollaan rekrytoimassa lisää henkilökuntaa, ja ohjaajan tehtävään on jo palkattu myös käpyläläinen Tiina Nyström . Kaupunki ei ainakaan toistaiseksi järjestä talossa mitään toimintaa, vaan tarjoaa toiminnoille vain puitteet. Harrastuspiirien ja muiden toimintojen käynnistäminen on siis asioista kiinnostuneiden itse tehtävä. Toiminnoille on tehtävä Tuomas Kailan kanssa kirjalliset sopimukset ja nimettävä vastuuhenkilö. Kaikille avoimet harrastuspiirit ja tilaisuudet ovat järjestäjille ilmaisia. Viikoittaisina harrastuspiireinä ovat jo käynnistymässä pöytätenniseli pingiskerho maanantaisin klo 14–17 ja ompelukerho keskiviikkoisin klo 18–21. Käpylän Kylätilayhdistys ry:n hallitus kokoontuu kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18 ja Käpylä-Seura ry:n hallitus kunkin kalenterikuukauden viimeisenä torstaina klo 17. Varsinkin viikonloppuisin taloa voi vuokrata myös yksityistai muihin suljettuihin tilaisuuksiin. Vuokra on silloin 19,96 euroa/tunti sisältäen arvonlisäveron. Käpylän Kylätilayhdistys ry pitää talossa kaikille avointa kahvilaa lauantaisin klo 11–15. Talo on korkean tason suojelukohde. Siitä johtuu, että talossa kävijöiden tulisi varata mukaansa pehmeät sisätossut, villasukat tai vastaavat mukavan oleskelun varusteet. Talon eteisessä on myös muovisia kenkäsuojia, joita vähintäänkin tulee käyttää. Nastakengät ovat puulattioiden vuoksi ehdottomasti kiellettyjä. Talosta ja sen toiminnasta pyritään tiedottamaan mahdollisimman laajasti paitsi Käpylä-lehdessä, myös hankkeen takana olevien yhdistysten ja yhteisöjen somekanavissa, mukaan lukien myös Stadin asukastalot -sivut sekä Asukastalo Käpylän ilmoitustaulut. PEKKA HALTIA Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja Kuvat: MATTI HUMPPILA Asukastalo Käpylä avautui Ystävänpäivänä Kalevala-aiheiset sähkökaapit katosivat Pohjolankadulta. VUONNA 2020 , Käpylän satavuotisjuhlien kunniaksi, taiteilijat maalasivat alueen 45 sähkökaappia Kalevala-aiheisin teoksin. Nyt tätä kokonaisuutta ei enää ole olemassa, sillä Helen korvasi Pohjolankadulla sijaitsevia sähkökaappeja uusilla jakeluverkon saneeraushankkeen yhteydessä. Ainakin neljä kaappia on vaihdettu, ja maalaukset ovat siten kadonneet katukuvasta. Toivo Koivisto seurasi teosten valmistumista tarkkaan ja valokuvasi jokaisen teoksen, joten kun Pohjolankatu 36:n kohdalla oleva sähkökaappi vaihdettiin, hän sai ajatuksen koettaa pelastaa sen. Ensisijaisesti teokset kuuluvat taiteilijoille, jotka ovat ne tehneet. Niinpä Koivisto soitti Julia Savtchenkolle , jonka teosta Lemminkäisen äiti oltiin poistamassa. Taiteilija oli vain ilahtunut, että teos oli säilynyt näinkin pitkään, ja Koivisto sai luvan kanssa teoksen itselleen. – Onnistuin pelastamaan Julian maalaaman kaapin osin varmaan YLE:n radiotoimituksen tekemän hyvän jutun ansiosta, Koivisto kertoo – Sen pohjalta myös Käpylä-Seura on alkanut pohtia, mitä poistetuille teoksille voisi tehdä. Tällä hetkellä muut kadonneet teokset ovat urakoitsijan varastossa, josta taiteilijat voivat ne halutessaan käydä noutamassa sopimalla asiasta Helenin kanssa. – Itsekin vielä funtsin, mihin voisin oven lahjoittaa. Kaikki vinkit otetaan vastaan, Koivisto sanoo. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuva: ARJA SNELLMAN Taloa voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin. Asukastalo Käpylän avajaisissa ilmeet olivat vakavia, kun johtava sosiaaliohjaaja Irene Pudassalo-Thurman kertoi talon pelisäännöistä. Käpylän kylätilayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Haltia ja varapuheenjohtaja Markku Aho ovat edistäneet kylätilahanketta väsymättömästi jo vuosia. Nyt Asukastalo Käpylä on virallisesti avattu, ja omaehtoinen toiminta voi alkaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjoisbaanan yleissuunnitelman POHJOISBAANA ON pääradan linjausta sen itäpuolella myötäilemään suunniteltu pyöräreitti. Yleissuunnitelmassa määritellään periaatteet ja kustannusarvio Pohjoisbaanan toteuttamiseksi yhdeksän kilometrin matkalle Käpylän asemalta Vantaan rajalle. Tavoitteena on toteuttaa sujuva ja katkeamaton reitti koko matkalle. Toteutuessaan suunnitelman mukaan Pohjoisbaanan arvioidaan vähentävän osuuden matka-aikaa kymmenellä minuutilla polkupyörällä liikuttaessa sekä parantavan liikenneturvallisuutta ja jalankulun ja pyöräilyn miellyttävyyttä. Pohjoisbaana toteutetaan lähtökohtaisesti kaksisuuntaisena pyörätienä, jossa tavoiteleveys on 4 metriä. Jalankululle suunnitellaan pyörätien viereen jalkakäytävä, tai jalankulun reitti linjataan selkeästi omalle väylälleen. Suurelta osin Pohjoisbaana toteutetaan leventämällä nykyisiä pyörätieyhteyksiä. Uusia pyörätieyhteyksiä rakennetaan Taivaskallion kohdalla, Malminkaarella ja osuudella Malminkaarelta Tapanilan asemalle. ELY-keskus: ei edellytyksiä poikkeusluvalle Yleissuunnitelmaan liittyvän vaikutusten arvioinnin mukaan hankkeen ”vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin ovat vähäisiä ja paikallisia.” Suurimmat luontovaikutukset kohdistuvat Taivaskallion alueelle, liito-oravan ydinalueille. Baana on Taivaskallion kohdalla linjattu kahden vierekkäisen liito-oravan ydinalueen pohjoisreunalle. Baanan on vaikutusten arvioinnin mukaan arvioitu uhkaavan seitsemää ravinnonhankintaan soveltuvaa puuta ja kahta pesäpuuksi todettua puuta. Jatkosuunnittelussa arvioidaan keinoja toteuttaa baana siten, että se edellyttäisi mahdollisimman vähän puunkaatoja metsän reunassa, mutta: ”Jos kolopuita ei ole mahdollista säilyttää, tulee toteutusvaiheessa hakea kaatamiseen ELY-keskukselta poikkeuslupaa.” Uudenmaan ELY-keskus on kuitenkin arvioinut lausuntonsa mukaan, etteivät poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset täyty muun muassa vaihtoehdottomuuden suhteen, vaan linjausja rakenteelliset suunnitteluratkaisut tulee toteuttaa niin, ettei poikkeamiselle ole tarvetta. ELY-keskus toteaa lisäksi, että esitetty puidenkaatotarve (keskimäärin 7 metriä) Taivaskallion ydinalueiden kohdalta vaikuttaa optimistiselta arviolta ottaen huomioon samanlaisen baanan rakentamisen käytännön toteutus Käpylän Louhenpuiston alueella vuosina 20162017. Lisäksi ELY-keskuksen käsityksen mukaan kolopuiksi soveltuvia puita on alueella enemmän kuin yleissuunnitelmassa on esitetty. Teksti: KATARIINA KRABBE Linjaus uhkaa Taivaskallion liito-oravapuita. Toivo Koivisto pelasti Lemminkäisen äidin. RAITIOVAUNU YKKÖSEN päätepysäkki siirtyi 6.3. Vallilaan Paavalinkirkolle. Väliaikainen reittimuutos johtuu Kalasataman raitiotien rakennustöistä, jotka laajenevat Pyöräilystadionin ja Uintikeskuksen välille. Työmaa kestää arviolta syyskuun loppuun, jonka jälkeen ykkönen voi palata normaalille reitilleen. Väliaikainen reitti kulkee Paavalinkirkolta Hämeentietä pitkin Sörnäisiin ja normaalia reittiään kohti Eiraa. Ykkösen kaikki pysäkit Pohjolankadulla ja Mäkelänkadulla jäivät siis pois käytöstä. Korvaavia bussiyhteyksiä ei järjestetä. Vaihtoehtoiset yhteydet löytyvät reittioppaasta. Kuva: TOIVO KOIVISTO Käpylä ilman ratikkaa syyskuun loppuun asti
4 K äpylä lehti 15.3.2023 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi KÄPYLÄN PALLON toiminnan laajentumisen ja menestyksen takana on panostaminen paitsi kilpailuun ja menestykseen, jatkossa myös entistä enemmän vastuullisuutta korostavaan toimintamalliin. Tämä suuntaus korostuu viime vuonna hyväksytyssä vastuullisuussuunnitelmassa, joka ulottuu aina vuoteen 2025 asti. Sen kautta selkeytetään ja yhdenmukaistetaan seuran toimintaa ja luodaan kestävät ja vastuulliset niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologisetkin toimintaperiaatteet. Lähtökohtana ovat seuran arvot: luotettavuus, avoimuus, laatu ja oikeudenmukaisuus. Ekologinen vastuu ulottuu rakennuksiin, toimitiloihin ja energiankäyttöön. Pidämme harjoitusja pelipaikat sekä ympäristön siisteinä, suosimme päästötöntä energiaa. Varusteita kierrätetään ja kestävää liikkumista edistetään. Entistä tärkeämpi osa toimintaamme on sosiokulttuurinen vastuullisuus, jossa liikunta ja urheilu mahdollistavat jäsenilleen turvallisen ja kannustavan toimintaympäristön. Luotettavuus luo turvallisuutta. KäPa:ssa on nollatoleranssi kaikelle syrjinnälle – epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi. Jokainen seuran valmentaja ja joukkueen taustahenkilö käy Väestöliiton Et ole yksin -koulutuksen. KäPan seuratyöntekijöille, valmentajille ja vapaaehtoisille (joukkueenjohtajat, huoltajat ja vapaaehtoisina toimivat muut henkilöt) tehdään aina Palloliiton ohjeistuksen mukainen rikosrekisteriotteen tarkistus. Seurassa noudatetaan Kaikki Pelaa -sääntöjä. Vastuullisesti toimien luodaan turvallisuutta ja sitä kautta yhteenkuuluvuutta, mukavaa yhdessäoloa ja myös menestystä. Laadukas ja kestävä toiminta on menestyksen edellytys. Suunnitelmassa linjataan myös yhteys lähiympäristöön ja paikallisuuteen. Siinä todetaan, että KäPa on osa paikallisuutta ja Käpyläläistä ”kylätoimintaa”. Yhdessä olemme enemmän. Joukkueiden toiminta pyörii talvellakin aktiivisesti – nyt on hyvä hetki päivittää toiminnan vastuullisuus! Tsekkaa www.kapylanpallo.fi ILE RANTANEN Käpylä oopperana TAITAVA KANTTORI ja monipuolinen muusikko Mikko Helenius on säveltänyt kaupunginosamme 100-vuotistaipaleen innoittamana tunnin mittaisen oopperan Loputon Käpylä, jonka kantaesitys oli kirkossamme 26.1. Seuraavina päivinä oli kaksi lisäesitystä. Paikka löytyi etupenkistä, niinpä sain ihailla, kuinka oli saatu sekä orkesteri, kuoro että esiintymislava mahtumaan alttarikaiteen ja penkkirivien väliin – ammattitaitoa sekin. Harvoinpa pääsee kosketusetäisyydelle esitykseen, ihan kirjaimellisesti, ja se sai aikaan vahvan elämyksen. Kaikkiin ääniin, puhuttuihin ja laulettuihin, syntyi vahvaa ytyä, myös ilmeet näkyivät kuin suurennuslasista. Läsnäolon tuntua siis riitti. Ooppera alkoi puhuttelevasti, kun valot himmenivät ja sali hämärtyi esiintyjien parijonon edetessä kohti alttaria. Siellä kukin sytytti kynttilän ja kirkon täytti kaunis, harras musiikki. Libretisti Miira Sippolan käsikirjoitus kysyi: Missä rakkaus? Ilmiötä tutkittiin muun muassa ottein William Blaken tekstikokoelmasta Taivaan ja helvetin avioliitto. Oopperan tapahtumasarja sijoittuu Käpylän 1950ja 1990-luvuille, se käsittelee perhettä, yksinhuoltajaa ja pappia sekä lapsia ja vielä 100-vuotisjuhlan valmistelujakin. Rakkautta etsitään ja löydetään ilojen, erimielisyyksien, mutta myös tuskan kautta. Teos päättyy kuoron ja solistien juhlavaan huipennukseen, valaistuneeseen lauluun, jonka ohjaaja Juulia Tapola kiteyttää käsiohjelmaan seuraavasti: ”Maja Taivaskalliolla, sammalkylä kaupungissa. Haluttu ja kadehdittu, idylli ja herran kukkaro.” W. Blake sanoittaa teemaa näin: ”Joka itsensä näkee loputtomassa, on loputon, yhtä Jumalaa.” Hyvin harjoitetun ja tarkkuutta vaatineen, isotöisen hankkeen mieluisiin piirteisiin kuului visuaalinen ratkaisu: etuseinään heijastettiin Tero Vihavaisen upeaa Käpylä-filmiä, ilmasta kuvattua ruskaa. Filmi rytmitti ja tuki esitystä, jossa viehättävänä yksityiskohtana saarnastuolin kaiteella oleva enkeli ja enkelin varjo, joka osui liikkuvaan kuvaan. Enkeli suojelemassa Käpylää! Esityksen tuotti Oulunkylän seurakunta – mukana Teatro Productions – tekijöinään muiden muassa kapellimestari Kaapo Ijäs ja upeat oopperalaulajat Mia Heikkinen, AnneMarie Heino, Tiina Sinkkonen, Margit Tuokko, Hannu Jurmo ja Riku Pelo sekä Kari-Kyösti Silvennoinen . Muissa tehtävissä esimerkiksi Tuukka Aimasmäki , valot, Riia Lampinen , puvut, koreografina Mirva Keski-Vähälä kuoroa ja orkesteria unohtamatta. Käsiohjelmassa mainittiin peräti 65 nimeä. Ooppera Loputon Käpylä osoitti, jälleen kerran, että yhdessä tehden syntyy toimiva tulos. Siihen tarvitaan sekä ammattilaisia että vapaaehtoisavustajia ja kaikkien sitoutumista tehtävään. Nyt oli saatu suuri joukko väkeä mukaan vaativaan hankkeeseen; varsin toiveikasta! Kiintoisa ajan ilmiö tämäkin, että uusia, pieniä oopperoita esitetään nykyisin ympäri Suomea. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Vastuullista seuratoimintaa PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 KäPa:n kulma Amatööriurheilija maailman huipulta Kauko Korpela 1931–2022 MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Kauko Korpela kuoli 91-vuotiaana 23. elokuuta 2022 Helsingissä. Hän oli syntynyt 19. toukokuuta 1931 Kymissä. Korpelan urheilu-ura alkoi Helsingissä Käpylän Urheiluveikkojen (KUV) korttelipallosarjoissa, ja sitten C-junioreissa KUV:n paidassa. Vuonna 1939 sarjat ja seuratoiminnat keskeytyivät ymmärrettävistä syistä. Pelit ja urheilut jatkuivat kuitenkin omin neuvoin Käpylän pienellä kentällä. Kauko pärjäsi oppikoulujen urheilukisoissa monissa lajeissa ja sai kutsun Helsingin Kisa-Veikkoihin, pääsi huippu-urheilun maailmaan ja löysi sieltä harjoitusideoita. 17-vuotiaana Kauko voittikin Suomen mestaruudet pituushypyssä, aitajuoksussa ja jääpallossa. Käpylän kentällä pelaajat olivat omakohtaisilla harjoitusmenetelmillään kehittyneet pallotaitureiksi ja pelien osaajiksi. Nuori joukkue nousi mestaruussarjaan jääpallossa ja monien nuorten esikuvaksi. Kesäisin joukkue harjoitteli pelaamalla maahockeytä ja jalkapalloa. Kauko valittiin näissäkin lajeissa Suomen maajoukkueisiin kuten lempilajissaan jääpallossa. Poikkeuksellinen lahjakkuus, tietous omasta osaamisesta ja siitä syntynyt nöyryys tekivät Kaukosta joukkueiden henkisen selkärangan ja pelien johtajan. Kauko palkittiinkin ansioistaan Palloliiton kultaisella ansiomerkillä. Kauko osasi elää hetkessä: avausmaali 1–1 ottelussa Brasilian jalkapallomestareita Vasco da Gamaa vastaan, huippulaukaus, oli Kaukon yksi parhaista urheilumuistoista. Helppous olla tekemisissä ihmisten kanssa, rehtiys ja kokemukset urheilumaailmasta ohjasivat Kaukon toimintaa niin työssä kuin vapaa-ajalla ja perhepiirissä. Työelämässä Kaukon kyky olla läsnä, kuunnella, myötäeläminen ja urheilun tuoma arvokkuus olivat avuja, jotka johtivat merkittäviin rooleihin vakuutusalan suurasiakashallinnossa. Kauko tapasi nuoruudenrakkautensa Annelin Käpylän Velodromilla ja solmi elinikäisen rakkausavioliiton Annelinsa kanssa vuonna 1953. Seuraavana vuonna syntyi tytär Sirpa . Isänä Kauko kannusti tytärtään aina kaikkeen uuteen ja itsenäiseen tekemiseen niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työn ohella Kaukon urheiluharrastukset jatkuivat A-luokan keilaajana ja erityisesti golfissa. Kauko edusti seuraansa Helsingin Golfklubia, Suomea ja Eurooppaa Eurooppa-USA ottelussa seniorijoukkueissa sinivalkoisella mielellä. Golfista tuli Kaukon ja Annelin, ja koko perheen yhteinen harrastus yli 50 vuoden ajaksi. Golfin puitteissa Kauko ja Anneli matkustelivat ympäri maailman, mutta varsinkin Ranskan golfkentät tulivat kovin tutuiksi vuosien saatossa. Rehtiä urheilijaa, perheestään aina huolehtivaa aviomiestä ja isää jäävät monet kaipaamaan ja ilolla muistamaan. EERO TEERIKANGAS ANNELI KORPELA SIRPA KORPELA Kirjoittajat ovat Kauko Korpelan ystävä, vaimo ja tytär.
5 15.3.2023 K äpylä lehti Svenska hörnan FICK ROSFEBER I FOTEN en fredagseftermiddag efter att ha spelat tennis och känt mig matt ren direkt efter spelet. Under dagens lopp blev mattheten en brännande smärta i foten som samtidigt svällde upp. Eftersom det var fredag kväll och den tvåspråkiga hälsocentralen i Munksnäs inte tar emot utan bara ringer upp senare så fanns det inte många alternativ. Jag körde till den privata läkarcentralen Pihlajalinna (föredetta Dextra) i Munkshöjden där jag går ibland om motsvarande besök hos den offentliga sjukvården skulle innebära långt köande. Men dit ska man tydligen bara gå om man har en privat sjukförsäkring, insåg jag efteråt. Detta första besök under vilket läkaren undersökte och diagnosticerade, skickade mig till blodprov för att kolla infektionsvärdet, hade en sjukskötare att ge mig en antibiotikaspruta i rumpan och gjorde upp en plan för resten av behandlingen, kostade trehundratjugo euro – med ett skämtsamt KELAavdrag på hela åtta euro. Antibiotikasprutorna skulle ges under sex dagar, så lördag var det dags igen. Åtgärdsavgift plus antibiotikasprutor blev nu hundratjugo euro. Söndag samma åtgärder som fredag men eftersom Pihlajalinna under söndagar fakturerar en med över hundrafemtio procent förhöjd läkaravgift blev det skitdyrt, fyrahundrasextio euro! Sammanlagda kostnader alltså nu uppe i niohundra euro! Måndagens sprutor rena rean, bara sjuttio euro. Tisdag tyckte sjukskötaren som skulle sticka mig att foten inte blivit bättre alls och kallade på läkaren, som igen skickade mig till blodprov och sen konstaterade att infektionsvärdet i alla fall minskat så pass mycket att vi kunde övergå till antibiotika i pillerform, och skrev ut recept. När jag beklagade mig över att detta blivit skitdyrt höll han helt med och var hygglig nog att inte fakturera läkaravgift. Så tisdagens nota blev bara hundrasextio euro. Så de sammanlagda kostnaderna för min rosfeber blev således – inklusive kostnaden för de piller jag nu under två veckors tid ska ta fyra gånger om dagen – närmare tusentvåhundra euro! Rövarpris! Vad lära vi härav? Bli inte sjuk! Och blir du sjuk, gå inte till privatvård! Och går du till privatvård, se till att ha privat sjukförsäkring! Utan sjukförsäkring och med tanke på att Google påstår att rosfeber (erysipelas) i värsta fall kan bli livshotande om den inte kommer under behandling tillräckligt snabbt känner man ju sig lite som inträngd i ett hörn av rånaren som mellan tänderna väser fram sitt ’pengarna eller livet’. BERT BJARLAND Räddad – eller rånad? Hetekoita, lutikoita ja poliitikoita Karjalatalolla KUMPULAN KUORON Hetekoita, lutikoita ja poliitikoita on musiikkinäytelmä, jossa seikkaillaan ajan iskelmien siivittämänä 1930-luvun Helsingissä. Tarina luotaa ihmisten tuntoja ja ajan ilmiöitä, kun tähtitieteilijä Liisi kulkee läpi kaupungin etsien nimeä löytämälleen komeetalle. Liisin (Reetta Kankare ) ja kaupunkilaisten kohtaamisissa nähdään edistyksen ihmeitä ja eksytään juuri avatun Oy Alkoholiliike Ab:n jonoon. Esityksessä on tähtipölyä ja 1930-luvun somepuhetta, elämäniloa ja arkista aherrusta, agitaattoreita, hetekoita, ravintolatunnelmaa ja merimiehiä. Kumpulan kuoro laulaa iskelmän kultaajan ihanimpia hittejä, ja kuorolaiset myös näyttelevät kohtauksissa. Liisi Oterma löysi komeetan Musiikkinäytelmän pääroolin Liisi kuvailee todellista henkilöä fiktiivisin maustein. Liisi Oterma syntyi vuonna 1915 turkulaiseen Östermanin perheeseen – sukunimi suomennettiin myöhemmin Otermaksi. Liisi Oterma oli erittäin lahjakas oppilas sekä kielissä että matematiikassa. Hän hallitsi toistakymmentä kieltä ja olisi halunnut opiskella kieliä, erityisesti sanskriittia, jota ei kuitenkaan ollut Turun yliopiston valikoimissa. Hän päätyikin opiskelemaan matematiikkaa, joka johdatti hänet tähtitieteeseen professori Yrjö Väisälän oppilaaksi. Liisi Oterma valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1938, oli taitava tähtikuvaaja ja löysi lukuisia uusia asteroideja. Hänen valokuvauslevylleen tallentui 27.3.1943 pörröinen kohde, joka osoittautui komeetaksi. Erikoinen pyrstötähti sai nimen Oterma, koska komeetat nimetään löytäjänsä mukaan. Liisi Oterma löysi myös kaksi muuta komeettaa sekä yli 200 pikkuplaneettaa. Sotien aikana pikkuplaneettojen löytämistä auttoi huomattavasti, että Turun valot olivat pimeän aikaan sammutettuina. Liisi Oterman maine maailman tähtitieteilijöiden parissa on edelleen vankka. Oterma väitteli tohtoriksi vuonna 1955, ja hänestä tuli Turun yliopiston priimustohtori ensimmäisenä naisena. Hän oli lisäksi tiedekuntansa ensimmäinen naistohtori sekä ensimmäinen tähtitieteestä väitellyt nainen Suomessa. Hän toimi tähtitieteen professorina Turun yliopistossa vuosina 1962–78, eläkkeelle jäämiseensä asti. Liisi Oterma oli luonteeltaan ujo ja vaatimaton ihminen, joka ei halunnut edes kuvattavan itseään, puhumattakaan siitä että olisi suostunut haastatteluihin. Hän karttoi julkisuutta kaikin keinoin. Ehkä tämän takia hänen saavutuksensa tähtitieteen alalla ovat jääneet Suomessa vähemmän tunnetuiksi suuren yleisön parissa. Liisi Oterma kuoli 86-vuotiaana vuonna 2001. Musiikkinäytelmän käsikirjoitus tilattiin Kumpulassa asuvalta Markku Toikalta , joka on Kumpulan kuorolle tuttu käsikirjoittaja ja ohjaaja. Kaupunginosan historiasta kertoneet Kumpulan kantaatit toteutettiin vuosina 1998 ja 2015 Toikan ohjauksessa. Hetekoita, lutikoita ja poliitikoita -musiikkinäytelmän käsikirjoittivat Raili Löyttyniemi ja Markku Toikka yhdessä, ja esityksen piti alun perin olla osa Kumpulan kuoron 25-juhlavuoden tapahtumia vuonna 2020. Musiikkinäytelmän ideoi alunperin kuoronjohtaja Noora Hirn . Kun toteutus siirtyi koronarajoitusten takia useaan kertaan, ehti kuoronjohtajakin vaihtua. Alina Salmi johti kuoron ensi-iltaan, joka oli lopulta 22.10.2022 Karjalatalolla. Kaksi esitystä myytiin loppuun. Korona kuritti vielä näitäkin esityksiä niin, että käsikirjoittajaohjaaja makasi ensi-illan aikaan kotonaan taudin kourissa. Musiikkinäytelmä uusitaan Karjalatalolla lauantaina 18.3.2023 klo 14:00 ja 16:00. Lippuja voi ostaa ovelta tuntia ennen esitystä. Liput 25 euroa aikuiset ja 15 euroa 7-12v lapset (ikäsuositus lapsille yli 7v). Lippuja voi ostaa myös Tiketistä, ja nykyään Tiketin lippuja pystyy ostamaan myös R-kioskeilta ilman varausta. Tervetuloa nauttimaan musiikillisesta seikkailusta! Teksti: HILLA BLOMBERG Kuvat: TEA ÅVALL Kumpulan kuoro laulaa 1930-luvun iskelmiä ja myös näyttelee. Kuva on otettu musiikkinäytelmän esityksestä Karjalatalolla 22.10.2022 1940–50-luvun lapsuuskuvaus sai 2000-luvun lapsen luopumaan TikTokista. TAMMIKUUN VIIMEISEN päivän iltana Käpylän kirjastossa on täyttä. Jok’ikinen talon tuoleista on varattu, ja istujien takana seisovat ne, joille ei paikkaa riittänyt. Alkamassa on tilaisuus, jossa käsitellään kahta hiljattain julkaistua Käpylästä kertovaa kirjaa. Niistä ovat kertomassa Käpylän idyllin kirjailija Jarno Mällinen ja Meidän Kotipolun toimittaja Marjut Jousi . Toinen Meidän Kotipolun toimittajista, Jarkko Eskola menehtyi syöpään kesken kirjaprojektin kesällä 2021. Jarno Mällisen haastattelu, jossa käsiteltiin Käpylän Idylliä julkaistiin Käpylä-lehden numerossa 7/2022, joten tässä jutussa keskityn Meidän Kotipolkuun. Meidän Kotipolku on yhden käpyläläisen kadun kertomus. Kirja käy läpi Kotipolun kaikkien kahdeksantoista talon tarinan aina myöhäiseltä 1930-luvulta nykypäivään. Teos on kokoelma entisten ja nykyisten asukkaiden muistelmia elämästä Kotipolulla. Lyhyiden ja vähän pidempien kertomusten lisäksi kirjaan on kerätty tietoa talojen rakennusvaiheista ja talonkirjoihin merkityt asukaslistat. Kiinnostavan kurkistuksen julkisivun toiselle puolelle, ohikulkijan näkymättömiin, tarjoavat Kari Klemolan valokuvat: melkein kaikki taloista on kuvattu sekä kadun että pihan puolelta. Meidän Kotipolku on pitkään jatkunut projekti, joka alkoi Jarkko Eskolan ideasta jo vuonna 2007. Projekti tuli vihdoin päätökseen viime vuonna 2022. Viidentoista vuoden työstämisen tuloksena syntynyttä kirjaa voisi kuvailla rakkauskirjeeksi Kotipolulle. Kirjan kaksi toimittajaa ovat molemmat kotipolkulaisia, samoin sen taittaja Anni Sund , jolla ei ennen projektia ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta taittamisesta. Kirja on koottu talkootyönä, vailla rahoitusta tai sen suurempia resursseja. Kaikki tämä henkilökohtaisuus tuntuu ja näkyy kirjassa vahvasti, tehden siitä viehättävällä tavalla kotikutoisen. Se kertoo tekijöidensä syvästä omistautumisesta ja rakkaudesta Kotipolkua kohtaan. Omistautumisesta ja rakkaudesta, jonka kirjan perusteella vaikuttaa jakavan suurin osa Kotipolkua koskaan kodikseen kutsuneista (ainakin heistä, joiden tarinat teokseen taltioitiin). Kirjassa minua erityisesti kiehtoivat alun pienet kertomukset, joissa Marjut Jousi kuvaa lapsuuttaan 1940ja 50-lukujen Kotipolulla. Yksityiskohdat ajan arjesta olivat samalla hauskoja ja silmiä avaavia. Ne herättivät 2000-luvun lapsessa paljon ajatuksia. Maailma on muuttunut hirmuisen paljon ja henkeäsalpaavan nopeasti, sen tietää varmasti jokainen. Mutta on pysähdyttävää, kuinka erilaista lapsen elämä todella olikaan silloin ennen vanhaan, nykyajan älylaitesukupolven todellisuuteen verrattuna. Vaikka oma lapsuuteni oli monessa mielessä varmaankin naurettavan helppo sota-ajan kasvatteihin verrattuna, huomaan katsovani kaihoten aikaan ennen kaiken digitalisoitumista. Niin syvän vaikutuksen ajan kuvaus minuun itseasiassa teki, että jo ensimmäiset aukeamat luettuani päätin poistaa puhelimestani paholaisen nimeltä TikTok. Ehkä kaikkien aikojen koukuttavin sovellus on piinannut minua pitkään. Me (minä ja TikTok) olemme kiertäneet kehää jo yli kolme vuotta – parin kuukauden välein pakotan itseni poistamaan sen, mutta viimeistään viikon (toisinaan vain tuntien) päästä sorrun jälleen, ja se palaa pitkittämään ruutuaikaani tunnilla toisensa jälkeen. Nyt olen ollut raitis TikTokista jo yli kuukauden, eikä minun edes tee mieli retkahtaa. Todella koen, että tästä kiitos kuuluu kirjalle. Teksti: ELSA KRABBE Kirja rakkaudesta Kotipolkuun
6 K äpylä lehti 15.3.2023 Käpylä 100 -valokuvanäyttelyt kiertueella KOSKELAN palvelukeskuksessa (Hospitaalinkulku 8, rakennus N) on esillä maalis–huhtikuun ajan vuoden 1952 Olympialaisista kertova valokuvanäyttely. Käpylän rakentamisesta 1920-luvulla kertova valokuvanäyttely on puolestaan esillä Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen käytävägallerissa maaliskuun ajan, osoite Kinaporinkatu 7 tai Hämeentie 58– 60 portista sisäpihalle, Näyttely on avoinna ma-pe klo 8–17.30. Käpylä 100-valokuvaryhmä on koonnut molemmat näyttelyt. Käpylä 100 -valokuvanäyttelyt esitellään myös Asukastalo Käpylässä MOLEMPIIN EDELLÄ mainittuhin näyttelyihin on mahdollista tutustua myös vuorovaikutteisissa esittelytilaisuuksissa, jotka järjestetään Asukastalo Käpylässä, Pohjolankatu 3. PuuKäpylän rakentamisesta kertova näyttely esitellään tostaina, 16.03. kello 18-21. Olympialaisista kertova näyttely esitellään torstaina 13.4.2023 kello 18.0021.00. Vapaa pääsy. Kylätilayhdistyksen kahvila on avoinna molemmissa tapahtumissa. Senioritoimintaa Karjalatalolla KÄPYLÄN SENIORIT RY tarjoaa senioreille monipuolista ja mielenkiintoista ohjelmaa Karjalatalolla. Tervetuloa tutustumaan ja kenties liittymään jäseneksemme, jäsenmaksu on vain 25 euroa. Jäsentilaisuuksissa kahvi & pulla maksavat yhteensä vain kolme euroa. Kokoonnumme Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3. krs), ohjelma alkaa klo 13.00. Tilaisuuksiin voi tulla vain terveenä. Torstaina 16.3. toimittaja Liisa Mäntymies tulee kertomaan Käpylän tapahtumista vuosina 1985–2021 kirjaansa Kissa korvan päällä mukaillen. Kiirastorstaina 6.4. saamme vieraaksemme kuoronjohtaja Seppo Murron , joka tulee kertomaan pääsiäisaikaan liittyvästä musiikista. Torstaina 20.4. eduskunnan ex-talousjohtaja, kirjailija Pertti J. Rosilan vierailuaiheena on hänen kirjansa Puhemiehestä presidentiksi – Sauli Niinistö. Kevätkauden viimeisessä jäsentilaisuudessa torstaina 4.5. on jäsentemme syntymäpäiväjuhlien vuoro kakkukahvien ja haitarimusiikin kera. Karjalatalolla tapahtuvan toiminnan lisäksi ohjelmaamme sisältyy museoja teatteriretkiä. Lisätietoja toiminnastamme saat verkkosivultamme sekä Käpylä-seuran verkkosivulla. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin kautta kapylan.seniorit@gmail.com Meidät löytää myös facebookista! Menot ESSEITÄ, RUNOJA , henkilökuva, kipeää faktaa ja soljuvaa romaanitaidetta – niistä on Käpylän kirjaston tämän kevään kirjailijavierasillat tehty. Käpylän kirjastoyhdistys jatkaa iltojaan tuttuun tapaan joka toinen tiistai kello 18–19.30. Jos et pääse paikalle, kurkkaa täältä: Youtube > Käpylän kirjasto; taltiot näkyvät noin viikon viiveellä. 28.3. Riikka Kaihovaara : Vieras eläin ja muita uusia luontokappaleita Ihminen on osa lajien verkostoa, ruokailija mutta myös itse ruokaa. Miten löytää paikkansa maailmassa, jossa kaikki on tuntevaa ja tietoista, ja jossa kärsimyksen tuottamista ei voi välttää? Kaihovaaran esseet tarjoavat pähkinöitä purtavaksi – ja raatoja. Haastattelija Elina Saksala . 11.4. Tämän runon haluaisin kuulla. Kirjastoyhdistyksen jäsenet esittivät kymmeniä runotoiveita ja Käpylä 100 runoryhmä (Heikki Laitinen, Leena Ronkainen, Marja Hakola, Mervi Mölsä ja Tarja Laiho ) kokoavat niistä runoillan. Marja-Leena Mikkola ja Satu Koskimies taustoittavat. (ei tallenneta) 25.4. Annina Holmberg : Riivattu ja siunattu – Kalle Holmberg Intohimoisen totuudenetsijän ja tunteita herättäneen taiteilijan henkilökuva. Tytär kertoo karskisti mutta hellästi niin yksityiselämän ja dramaturgi Ritva Holmbergin kanssa solmitun taiteilijaliiton myrskyistä kuin ammatillisesta kunnianhimosta, huikeasta menestyksestä ja kirvelevistä pettymyksistä. Haastattelija Pirjo Aaltonen . 9.5. Alviina Alametsä & LindaMaria Roine : Koulumustelmia Kaksi valovoimaista vaikuttajaa kirjoittaa kokemastaan kouluväkivallasta ja ratkaisuista, joilla kiusaamisen kierteestä voitaisiin päästä eroon. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Haastattelija Veera Ikonen . 23.5. Peter Sandström : Ison vaaleen viimeinen kesä Absurdi tajunnanvirta ja lämpimän huumorin sävyttämää nostalgia leikittelee kirjailijan oman elämän henkilöillä ja sattumuksilla tuloksena herkullista fiktiota. Tällä kertaa Sandström kirjoittaa minämuodossa. Haastattelija Riitta Vaismaa . Lämpimästi tervetuloa! ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistyksen pj. Eläin lautasella ja muita juttuja Juoksijat nousevat Mäkelänkatua pitkin, oikealla Käärmetalo ja vasemmalla raitiovaunut katsomona. Käpyläläiset paraatipaikoilla seuraamassa kisaa. Annina Holmberg. Kuva Laura Malmivaaara.
7 15.3.2023 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 10 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2023 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Aaron Kuva Alepa Koskelantie Alepa Pohjolankatu Fysiotreenari Karjalatalo Kauppakeskus Ogeli K-Market Amerinkulma K-Market Masurkka K-Supermarket Musta Pekka Käpylän kirjasto Käpylän kirkko Käpylän Musiikkiopisto Luontaistuotekeskus Neste Oulunkylä Oulunkylän kirkko Oulunkylän kirjasto Park-hotelli Parturi-kampaamo Träskman Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Ravintola Oluthuone Jano Ravintola Päätön Kana Jos haluatte Käpylä-lehden jakelulistalle, niin ilmoittakaa siitä sähköpostilla kapylalehti@eepinen.fi Käpylä-lehden löydät seuraavista paikoista Takaikkuna OLIN SUUNNITTELUTEHTÄVISSÄ työvoimaministeriössä 1980-luvulla. Silloin Suomi muutti talouspolitiikkaansa rajusti ja avasi ovet pääomavirroille rajojemme yli. Virrat eivät olleet millään muotoa hallinnassa, mikä ei liene ollut tarkoituskaan. Neuvostoliiton kaatuminen sotki pasmat edelleen ja niin syntyi 1990-luvun talousromahdus. Sen seurauksena 1970-luvulla syntyneet jäivät massoittain työttömiksi, oma poikamme muiden muassa. Vauriot jäivät monelta osin pysyviksi. Yksi laman piirteistä oli korkojen nousu käsittämättömän korkealle. Pankit maksoivat talletuksille jopa 16 prosentin korkoja. Yleisemminkin lainojen reaalinen korko, inflaatio huomioituna, oli noin 7 prosenttia. Ministeriöni johdolle oli selvää, että suurelle määrälle yrityksiä se on aivan liikaa. Yritykset joutuvat suuriin vaikeuksiin ja myös konkursseihin. Työttömyys kasvaisi rajusti. Kun näitä näkökohtia pidimme esillä, sillä ei ollut mitään vaikutusta. Työttömyys kohosi yli 20 prosenttiin. Itsekin puhuin muun muassa puolueeni edustajakokouksessa korkeiden korkojen ongelmasta. Valtavirran ekonomistit ja taloustoimittajat vain kohottelivat harteitaan. He sivuuttivat asian toteamalla, että nyt sitten terveet yritykset jäävät henkiin. Jäljelle jäivät erityisesti pankit, jotka pelastettiin työttömyyden hinnalla. Olennaista oli, että valtavirran asiantuntijat tai tavallinen kansakaan eivät ymmärtäneet alkuunkaan koko tilannetta. Korkojen merkitys taloudelle oli liian vaikea asia. Tänä päivänä koroista puhutaan paljon, mutta lähinnä valtionvelan koroista ja asuntolainoista. Nehän ovat olleet käytännössä monta vuotta ilmaista rahaa. Niillä on hankittu parempia asuntoja, lisätty sosiaaliturvaa, voitettu korona ja parannettu koulutusta. Tämä valtava hyöty ei nykyisessä keskustelussa paljon paina. Tärkeitä ovat vain valtion velkamiljardit ja että niille pitää maksaa jotain korkoakin lähivuosina. Tarvittiin Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde Lappiin kertomaan, että velkaa pitikin ottaa ja pitää talous pyörimässä. Niin on tehty kaikissa Euroopan maissa. Suomen velka on vieläkin alle EU:n keskitason. Velan hoidossa ei koskaan tuoda esiin sitä, että inflaatio helpottaa velan takaisinmaksua, kun se aika vähitellen tulee, sillä monet verot ja maksut, erityisesti arvonlisävero, tuovat valtion kassaan vastaavasti lisää rahaa. Velan reaaliarvo alenee inflaation myötä. 150 miljardin velka alenee kahdeksan prosentin vuosi-inflaatiossa 12 miljardia. Tätä ei haluta kansalle kertoa, koska pelotteluvaikutus kärsisi. Inflaatio näyttää olevan ekonomisteille liian vaikea asia, ja ennusteet menevät koko ajan metsään. Se johtuu pohjimmiltaan siitä, että rahan olemusta ei halutakaan ymmärtää. Raha on velkakirja, mutta kun siitä on tehty itsenäinen olio, myös kryptovaluuttojen muodossa, rahan arvolla voidaan keinotella näköjään rajattomasti. Se tapahtuu valtavirran taloustieteilijöiden aktiivisella myötävaikutuksella. Saa ny nähärä kuinka täs viälä käyrähän. PEKKA PELTOLA Liian vaikeaa TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 MATILDA MICKWITZ MAIJA HAKANEN 162 156 RAHAT HYVINVOINTIIN, EI ASEISIIN! PENGAR TILL VÄLFÄRDEN, INTE TILL VAPEN! FT, ympäristöasiantuntija Studerande FY SI O TR EE N A R I • Jalkaterapia • Fysioterapia • Fasciakäsittely • Akupunktio • Kosmetolosgi ym. Varaukset: 040 415 9119 tai www.fysiotreenari.com Hesevan talo, Pellervontie 39. Meillä käy myös Smartum, Edenred ja Epassi. HIERONNAT ALKAEN 35,/ 30 min. PESULA kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50€/m 2 • TÖÖLÖNTULLIN Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla NOUTOPALVELU Vesipestävät untuvatakit Tilaa nouto: p. 09 2418 770 vain 10 €
8 K äpylä lehti 15.3.2023 UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! HELSINKI 175 TEHTÄVÄNÄ TULEVAISUUS TIMO HARAKKA ministeri, kansanedustaja toimittaja m ak sa ja : Li ik e 20 20 ry Nina Suomalainen Kriisinhallinnan asiantuntija, VTM, kaupunginvaltuutettu #TeamSuomi23 Nyt Suomi tarvitsee OSAAJAN Yhteinen turvallisuutemme Järkevä talous Luonnon monimuotoisuus Elävä kulttuuri